4 FARMI 3/2015 Maalaistalon vinttihuoneen uusi ilme 52–54 Mitä huomioida kesätyövoimaa palkatessa? 50–51 Hallipihatto nousi Toholammille 30–33 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja!
5 FARMI 9/2014 5 FARMI 7/2014 5 FARMI 6/2014 5 FARMI 4/2014 5 FARMI 10/2013 5 FARMI 8/2013 5 FARMI 6/2013 5 FARMI 3/2015 Farmi 4/2015 ilmestyy viikolla 18. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 029 193 0211 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 029 193 0212 ahti.sormunen@countrymedia.fi AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen AVUSTAJAT Paula Bagge Jari-Pekka Korvola LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 mediamyynti 0400 265 445 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Lönnberg Print & Promo 2015 ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. 32. vuosikerta ISSN 2342-6977 Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Toimipaikka: Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 3 • Maaliskuu 2015 KANNESSA: RAVURI APILAN RUSKA PAISTATTELEE PÄIVÄÄ. KUVA: MIMMI VIRTANEN MIMMI VIRT ANEN MAATALOUS 8 Monikäyttöinen hyötyhamppu valtaa peltoja 14 Perunan kasvinsuojelu tulevalla kaudella 17 Pellon salaojitus kuntoon 50 Kesätyövoimaa tilalle – mitä huomioon? HYÖTYELÄIMET 24 Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon 28 Lintujen kevätmuutto tuo tautiriskin siipikarjatiloille 30 Hybridipihatosta uusi koti Kopsalan lypsylehmille HEVOSET 36 Ravivalmentajakyky Joni-Petteri Irri 40 Hevosen elämän päättäminen KOTI JA HYVINVOINTI 52 Vanha vinttihuone viihtyisäksi työhuoneeksi PALSTAT 13 Maatalous 26 Korkeakouluopiskelija esittäytyy 27 Hyötyeläimet 34 Hevoset 44 Ympäristö ja energia 46 Metsä 48 Koneet 56 Koti ja hyvinvointi 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro, Leena Mäenpää-Wirtz, Suomen Hippos ry
6 FARMI 3/2015 6 FARMI 8/2012 MAALISKUU 2015 PÄÄKIRJOITUS Tunnus 5018360 00003 Vastauslähetys Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 9 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 9 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 9 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka Vastaanottaja maksaa postimaksun Ilmoitan osoitteenmuutoksesta Ilahduta itseäsi, puolisoasi, tilanjatkajaa tai vaikka naapuria ja tilaa hänelle Farmi! KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA NYT KUN EDUSKUNTAVAALIT lähestyvät, ehdokkaiden lupaukset sen kun kasvavat – toinen toistaan paremmiksi. Niinkään ei tunnu olevan väliä mitä lupaa, kunhan lupauksesta tai hyvästä puheenvuorosta saa ääniä. Enää ei äänestäjän tarvitse välttämättä lähteä kotoaan kuuntelemaan vaalilupauksia, sillä nykyaikaa kun eletään, saattaa ehdokas tulla jopa kotiovellesi kuuntelemaan, mitä toiveita sinulla olisi kansanedustajalle. Vaalitenttejä kuunnellessa on välillä pakko hieraista silmiä ja heristää korvia, että vastasiko hän todellakin noin. Onko hän todellakin unohtanut sen, millä tavoin lupasi neljä vuotta sitten ajaa asioita meidän suomalaisten parhaaksi ja eduksi? Onhan vähän noloakin katsoa ja kuunnella, kuinka aikuiset ihmiset syyttelevät toisiaan, kaivelevat vanhoja ja moittivat toistensa puolueiden tekemisiä. Aikuiset, joiden pitäisi olla esimerkkinä kansalaisille ja näyttää, miten isänmaamme asioita hoidetaan parempaan suuntaan hyviä tapoja noudattaen ja äänestäjien luottamusta kunnioittaen. Siksi onkin hyvä, että joukkoon on lähtenyt myös nuorempia ehdokkaita. Nuoruus ei silti tarkoita, ettei heillä olisi annettavanaan uusia ideoita ja näkemyksiä Suomen talouden kohentamiseen ja työllisyyden lisäämiseen. Kansanedustajille pitäisikin laatia samalla tavalla aikaraja kuin presidentillä, kuinka kauan hän siellä voi istua ja edustaa äänestäjiään. Kun on kaikkensa antanut, on hyvä astua syrjään ja antaa seuraaville tilaisuus tuoda uusia näkemyksiä ja ratkaisuja kansalaisten eduksi. Eduskuntaan matkaavien on hyvä muistaa, että kun he sinne menevät, he menevät kansalaisten valtakirjalla. Heidät on valittu hoitamaan vastuullisia ja haastavia asioita. Meidän äänestäjien on myös syytä miettiä, kenelle äänemme annamme ja millä perusteilla. Tulevat kansanedustajat lähtevät tekemään vaativaa työtään äänestäjien valitsemana. VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA, KATJA AHTI SORMUNEN
7 FARMI 3/2015 KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA MILTÄ SUOMALAINEN YHTEISKUNTA näyttäisi ilman hevosia? Tyhjältä. Monelta meistä puuttuisi rakas harrastus tai kiinnostava työ. Suomessa on nimittäin noin 75 000 hevosta. Hevosala työllistää Suomessa noin 15 000 ihmistä ja meillä on noin 3 000 hevosalan yritystä. Monelle tulee yllätyksenä myös se, että esimerkiksi raviurheilun harrastajia ja seuraajia meillä on noin 200 000, eli yhtä paljon kuin jääkiekon harrastajia. Hevosalan tapahtumiin, talleihin ja peleihin sitoutuu rahavirtana mitattuna vuositasolla yhteensä noin 830 miljoonaa euroa. Taloudellisesti voidaan siis puhua merkittävästä elinkeinosta, joka työllistää paljon ihmisiä, erityisesti maakunnissa. Tunnetasolla hevosella on suomalaisessa kulttuurissa suuri merkitys. Suomenhevonen on pitkään ollut uskollinen kumppanimme niin sodissa kuin työhevosena. Suomenhevosella on esimerkiksi ollut merkittävä rooli maamme itsenäisyystaistelussa sotaaikoina. Tänä päivänä hevonen tekee työtä yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta harrastuskumppanina tai terapiaratsuna. Hevosalan näkökulmasta elämme mielenkiintoisia aikoja. Tässä ajassa yksi näkee uhkia ja toinen toivoo mahdollisuuksia. PelimonopoliyhPelimonopoliyhtiöiden yhdistämistä suunnitellaan, mutta ymmärretäänkö ja osataanko ennustaa varmasti, mitä yhdistäminen merkitsisi hevostalouden näköäkökulmasta. Ehdolla on kaksi vaihtoehtoa. Nykyiset kolme rahapeliyhteisöä Veikkaus, RAY ja Fintoto muodostaisivat joko yhden tai kaksi yhtiötä siten, että hevospeliyhtiö Fintoto toimisi myös tulevaisuudessa itsenäisenä. Hevostalouden ekosysteemi on hienovarainen järjestelmä: Hippoksen tytäryhtiöllä, peliyhtiö Fintotolla on yhteiskunnallinen erityistehtävä kerätä pelituotteillaan varoja hevosurheilun ja -kasvatuksen edistämiseksi Suomessa. Edunsaajia ovat siis muun muassa hevosenomistajat, -kasvattajat, -valmentajat, raviohjastajat ja välillisesti myös hevosmatkailuyrittäjät, varustevalmistajat, eläinlääkärit, hevosenhoitajat ja niin edelleen. Toivomme, että poliittiset päättäjät näkevät peliyhtiöiden yhdistämiskeskustelussa hevostalouden erityisaseman: vuonna 2014 Toto-pelejä pelattiin yli 230 miljoonalla eurolla ja tästä summasta tuloutettiin hevoskasvatuksen ja -urheilun hyväksi yli 32 miljoonaa euroa. Mitä tapahtuu, jos tämä ekosysteemi järkkyy? Jo nyt olemme huomanneet, että koko 2000-luvun jatkunut hevosalan kasvu on saavuttanut lakipisteensä. Raveissa starttaavien hevosten määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Syntyvien suomenhevosten määrä on laskenut viimeiset kuusi vuotta – viime vuonna syntyi alle tuhat suomenhevosvarsaa. Suomenhevoskannan ylläpito ei mielestämme ole pelkästään taloudellinen asia, vaan kulttuuriteko: suomenhevonen kuuluu suomalaiseen kulttuurimaisemaan, historiaan ja toivottavasti myös tulevaisuuteen – siksi meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta suomalainen hevoskanta säilyisi elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. On tärkeää, että Suomen tulevan hallituksen päätökset ovat hevosalan kannalta vastuullisia ja pitkälle tulevaisuuteen kantavia. PIET A PIIR OINEN LEENA MÄENPÄÄ-WIRTZ VIESTINTÄJA YHTEISKUNTAVASTUUJOHTAJA SUOMEN HIPPOS RY
8 FARMI 3/2015 TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HAMPPUFARMI, HEMPREFINE OY JA MIMMI VIRTANEN Hamppu on tekemässä paluuta Suomen pelloille. Kasvi kelpaa niin rakennuskuin elintarviketeollisuudessakin. Öljyhampusta hyödynnetään rasvahapoiltaan rikkaat siemenet, kuituhampusta taas varren kuitusekä päistäreosat. Hamppu, Cannabis Sativa, on yksivuotinen putkilokasvi, jonka viljely nostaa taas päätään. Yksi vanhimmista viljelykasveista tunnetaan nykyään valtaväestön keskuudessa päihdyttävistä vaikutuksistaan, joita osalla lajikkeista on. Huumausaineilla ei kuitenkaan ole tämän hamppuinvaasion kanssa mitään tekemistä, nyt puhutaan hyötyhampusta. Kotimainen kuituhamppu on talven pystyssä pellolla. Talviliotus tuo kilpailuetua.
9 FARMI 3/2015 jatkuu ? ? Öljyhamppu on tuulipölytteinen ja hyvin runsaasti siitepölyä tuottava kasvi. Kasvin kukasta lähtee voimakas tuoksu, jonka tarkoitus on karkottaa tuholaiset. Kenties tästä syytä mehiläisetkään eivät viihtyneet, Ville Virtanen pohtii. Murtolan maatila Marttilassa Varsinais-Suomessa keskittyi vuoteen 2011 asti lähinnä viljanviljelyyn ja siementuotantoon. Mukaan haluttiin kuitenkin jotain uutta, ja nelisen vuotta sitten tilalle hankittiin mehiläispesiä. ? Asumme keskellä maaseutua, kaukana pääteistä ja alueella on monenlaista luonnonkukkaa. Hunajantuotanto on myös peruja isoisäni ajoilta, sillä hänellä oli aikoinaan tilalla mehiläisiä, tilan isäntä Ville Virtanen kertoo. Tilan kehittäminen ei kuitenkaan jäänyt hunajantuotantoon, ja Murtolan tila tunnetaankin nykyään nimellä HamppuFarmi. Öljyhamppuun Murtolassa tutustuttiin vuonna 2013 Turun AMK:n Hampusta hyötyä -hankkeen kautta. ? Idea tuli hankkeen vetäjä Noora Norokydön puolelta. Kokeilun tarkoituksena oli saada mehiläiset pölyttämään hamppua ja tuottaa näin hamppuhunajaa. Se kuulosti mielestämme hauskalta, joten lähdimme mukaan. Murtolan tila oli hankkeessa mukana ainoastaan viimeisen vuoden. Hamppukokeilusta otettiin kaikki irti, ja viljelyssä oli muun muassa useita koeruutuja. ? Uusi kasvi oli kiinnostava, mutta emme tienneet hampusta yhtään mitään. Kun kasvi tuli pintaan, mietimme pellolla, mikä mahtaa olla taimi ja mikä rikkaruoho, naurahtaa Virtanen.
10 FARMI 3/2015 Pähkylää pellolta pussiin Hamppuhunajaprojekti ei onnistunut, sillä mehiläiset eivät käyneet hampun kukassa. Hunajahaaveesta luovuttiin, mutta hamppu jäi. Nyt öljyhampusta jalostetaan elintarvikkeita omissa syksyllä valmistuneissa tuotantotiloissa. Virtanen sanoo, että jalostukseen päädyttiin osin automaattisesti, osin pakon sanelemana. ? Hunajan kautta pakkaaminen ja kaupan kanssa toimiminen oli tuttua, joten hampunkin jalostus tuntui luonnolliselta. Olimme laajentamassa hunajan pakkaustiloja muutenkin, joten hamppu tuli sopivaan saumaan. Kokeilunhalu ja mielenkiinto ajoivat, mutta toinen syy oli, ettei meillä ollut oikein paikkaa, mihin myydä sato kelpo hinnalla. Öljyhampusta hyödynnetään sen siemenet eli pähkylät. Hampunsiemenestä löytyvät kaikki ihmiselle välttämättömät aminoja rasvahapot. Hampussa on myös paljon laadukasta proteiinia, E-vitamiinia ja runsaasti kuitua. HamppuFarmi tuottaa nyt kokonaista ja kuorittua hampunsiementä, siemenrouhetta ja kylmäpuristeöljyä. ? Hamppu on todella monipuolinen elintarvike. Pian alkaa jo olla itselläkin käsitys, mitä kaikkea siitä voi tehdä. Tarkoitus on jatkossa kehittää uusiakin juttuja, Virtanen vakuuttaa. Hamppuöljyn on tutkimuksissa todettu olevan hyväksi myös ulkoisesti, esimerkiksi atooppiselle iholle. Alajärven tila Noormarkussa jatkojalostaakin Murtolan hampputuotteista kosmetiikkaa. Ensimmäisenä vuonna Murtolassa oli kylvössä kolme ja puoli hehtaaria Finola-öljyhamppua, seuraavana jo 23 hehtaaria. Nyt kolmannen kasvukauden käynnistyessä jalostuspuoli on kasvanut sen verran suureksi, ettei omien peltojen sato enää riitä. Tälle kaudelle on tulossa mukaan muutamia sopimusviljelijöitä, joten kokonaisala lisääntyy runsaasti. Liian voimakas kuivaus pilaa öljyn Öljyhamppu viihtyy multavilla, vettä läpäisevillä ja ravinnerikkailla mailla. Kasvuun lähtö on melko hidasta, mutta kasvun räjähdettyä pituutta voi tulla parissa päivässä jopa metri, Virtanen kertoo. ? On tärkeää, että hamppu lähtee kasvuun ennen rikkoja, jotta se peittää ne alleen, eikä toisinpäin. Kasvusto myös homehtuu helposti, jos vesi seisoo. Öljyhampun kasvukausi on pitkä, joten kylvö on suositeltavaa tehdä aikaisin. Hallaa ei tarvitse pelätä, sillä kasvi kestää jopa viisi pakkasastetta. Hamppulajikkeille, öljytai kuituhampulle, ei ole olemassa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita, eikä kasvi niitä vaadikaan. Ruiskutuksista ei siis tarvitse kesällä huolehtia. Lannoitusta hamppu sen sijaan tarvitsee, määrä on noin puolet viljan lannoitemäärästä. ? Öljyhamppukasvusto on lopuksi noin 1,5?2 metriä korkea. Liika typpi kasvattaa ainoastaan kortta, mikä hankaloittaa sadon korjuuta, Virtanen selittää. Haastavimmaksi hommaksi öljyhampun viljelyssä Virtanen mainitsee puinnin ja kuivauksen. ? Puintitekniikkaa piti vähän opetella, mutta nyt se sujuu jo. Kuivatus on tehtävä välittömästi puinnin jälkeen ja miedolla lämmöllä. Viljoilla käytän 70 asteen kuivauslämpöä, hampunsiemenillä vain puolta tästä. Liian kuuma lämpötila pilaa herkän öljyn. On myös varottava, ettei siemenen kuori irtoa kuivauksessa, sillä sekin uhkaa öljyn laatua. ? Hienointa on, kun kokeilee uutta kasvia ja se onnistuu näin hyvin, Virtanen sanoo, mutta myöntää viljelyn olevan edelleen opiskelua. Huumausaineleimasta hyötyä Haastavaa tuotekehityksen puolella on etenkin markkinointi. Hyötyhampun lähihistoriaa Suomalaisen Finola-lajikkeen on kehittänyt James Callaway 1990-luvulla. Vuonna 2003 Finola oli ensimmäinen EU:n tukilistalle päässyt öljyhamppulajike. HYÖTYHAMPPU POISTETTIIN vuonna 2006 EU:n tukikelpoisten kasvien listalta, sillä testeissä todetut THC-pitoisuudet olivat yli sallitun 0,2 prosentin. THC on kannabinoidi, joka luo hamppuun päihdyttävät vaikutukset. TUKI ÖLJYHAMPUN viljelylle palautettiin Suomeen 2011, kun MMM:n kahden vuoden tutkimusja mittaustöiden tuloksena THC-pitoisuudet pysyivät sallituissa rajoissa. Keväällä 2013 tukikelpoisuus palautettiin koko EU:n alueelle. Samassa hyväksyttyjen lajikkeiden listalle saatiin myös kuituhamppulajikkeita. HUUMAUSAINEENA KÄYTETTÄVÄSSÄ hampussa THC-pitoisuus voi olla 20 prosenttia. Esimerkiksi öljyhampun kohdalla pitoisuus jää usein alle 0,1 prosentin. Suomessa ELY-keskukset valvovat hamppukasvustojen THC-pitoisuuksia. Lähteet: www.hyötyhamppu.fi ja www.ruokatieto.fi
11 FARMI 3/2015 HempRefine Oy jalostaa kuituhampusta kuivikkeita, rakennustarvikkeita sekä luonnonkuituja. Puolitoista vuotta toiminut yritys sai alkunsa Turun AMK:n hankkeesta, jossa tutkittiin kuituhampun energiakäyttömahdollisuuksia. ? Pian selvisi, ettei energiaa kannata pellolla kasvattaa, ja lähdettiin etsimään uusia käyttömahdollisuuksia kuituhampulle. Hankkeen projektipäällikkö Mikko Neuvo toimii nykyään HempRefinen toimitusjohtajana, kertoo yrityksen toinen osakas Henri Mattila, joka lähti mukaan etsiessään tilalleen uutta vuoroviljelykasvia. Tällä hetkellä Humppilassa toimiva yritys hankkii raaka-ainetta sopimusviljelyn kautta, ja onkin saanut kotimaan kuituhamppualaa kasvatettua melkoisesti. Tiken arvion mukaan vuoden 2012 kuituhamppuala oli noin 50 hehtaaria. Vuonna 2014 ainoastaan HempRefinella oli sopimustuottajia kolmekymmentä ja kylvössä vajaa 200 hehtaaria kuituhamppua. Yrityksen tavoite on edistää hamppukuidun käyttöä kotimaassa. ? Tavoite on saada koko ketju toimimaan. Pyrimme jalostamaan hamppua itsekin, mutta ennen kaikkea löytämään luonnonkuiduille uusia käyttökohteita. Suomessa ollaan jäljessä muista Euroopan maista, joissa käytetään hamppua paljon enemmän ja monipuolisemmin. Olemme luomassa edellytyksiä kuidun käytön lisääntymiselle. Yrityksellä on toistaiseksi kaksi viljelykeskittymää, yksi LounaisSuomessa ja toinen Pohjois-Karjalassa. ? Tänä vuonna kiinnostuneita kyselyjä on tullut paljon ympäri Suomea. Hamppupaalien kuljetus on kuitenkin suuri kustannus, joten toistaiseksi pidämme viljelykeskittymät tiiviinä, Mattila kertoo. Pitkä talvi on kilpailuetu Kuituhampun viljely eroaa öljyhampusta, kyse on oikeastaan aivan erilaisista kasveista. Kuituhamppu saatetaan kylvää vasta kesäkuussa, sillä maan riittävä lämpötila on sille erityisen tärkeä kilpailussa rikkakasveja vastaan. Siinä missä öljyhamppu jää parimetriseksi, kuituhamppukasvusto voi hujahtaa neljään metriin. Suurin ero on kuitenkin sadonkorjuussa. Kuituhamppukasvusto jätetään talveksi pellolle pystyyn. Vasta keväällä kuivunut kasvusto kaadetaan, karhotetaan ja paalataan. Tässä on iso ero myös keskieurooppalaiseen hamppuun, joka paalataan syksyllä. Pitkä talvi ei ole haaste, ennemminkin kilpailuetu. ? Kuitu lähtee paremmin irtoamaan varren pinnasta, kun se talven aikana jäätyy ja sulaa. Kuidutusprosessi alkaa siis jo pellolla, jolloin tuotannossa laitteistolta ei vaadita niin paljon. Suomalainen kuitu on myös vaaleampaa, kun kevätaurinko haalistaa sitä. Hampulle ominainen tunkkainen hajukaan ei ole yhtä voimakas kuin Keski-Euroopassa, Mattila selittää. Talven pellolla lionnut hamppu on myös puhtaampaa, kun sidoksien tekemistä haittaavat sokerit ovat poistuneet. Mattila kertookin, että Keski-Euroopassa joudutaan usein käyttämään kemiallista käsittelyä sokerien poistamiseksi. Hamppu on maatilalle oivallinen vuoroviljelyja esikasvi, koska sillä on maata parantava vaikutus. ? Hampun voimakas juuristo parantaa maan rakennetta. Kun kasvin lehdet jäävät maahan, ne ? Tiedostimme, että öljyhamppujalosteet tuottavat työtä. Hunaja on kaikille tuttu tuote, mutta hampun markkinointiin on panostettava. Edelleen tämä hamppu on sivujuttu, mutta mielenkiintoista vaihtelua traktorin hytissä istumiseen. Virtanen sanoo, että hampun tunnettuutta lisätään ainoastaan kertomalla siitä kaupoissa, messuilla ja tapahtumissa. Öljyhampputuotteet on kuitenkin otettu hyvin vastaan. Tätä auttaa terveellisten elämäntapojen yleistyminen, ja kiinnostus sitä kohtaan, mitä syödään. Silti ennakkoluulojakin on. Pössyttelyvitsit alkavat jo vähän kyllästyttää tuottajia, mutta Virtanen myöntää, että hampun maineella on myös hyvä puolensa. ? On todettu, että on hyvä valtti, että hamppu tunnetaan toisesta puolesta. Moni tulee mielenkiinnolla katsomaan ja maistamaan. jatkuu ? ? Esimerkiksi Ranskassa maksetaan kuituhampulle ylimääräistä tukea 150 euroa hehtaarilta. Tämä kertoo, että hamppu on tärkeä raakaaine. Päättävä taho voisi pohtia, haluttaisiinko tämän ekologisen raaka-aineen yleistymistä tukea Suomessakin, Henri Mattila pohtii.
12 FARMI 3/2015 lisäävät humusta ja elvyttävät pieneliötoimintaa. Se torjuu itsessään runsaan kasvustonsa avulla rikkoja ja vähentää näin maan tuholaisja tautipainetta sekä ruiskutustarvetta seuraavana vuonna, Mattila selittää. Yritykset mukaan etsimään käyttökohteita Hemprefine hyödyntää hampusta varren pinnassa olevan kuidun, ja sisällä olevan puumaisen päistäreen. Kuidusta jalostetaan jatkokäyttöä varten luonnonkuituja ja päistäre taipuu muun muassa kuivikkeeksi. Viime syksynä julkistettiin itse kehitetty hamppupellettikuivike. ? Hamppukuivike on suurelle yleisölle tuntematon, mutta esimerkiksi monet hevosharrastajat tietävät sen hyvistä ominaisuuksista. Mielenkiintoista on etenkin hampun antibakteerisuus. Päistäreestä, kalkista ja vedestä valmistuu myös hamppubetonia. Mattila kertoo, että ensi kesän asuntomessualueelle Vantaalle ollaan rakentamassa kaksi varastoa, joiden valmistuksessa käytetään hamppubetonia. ? Hamppubetoni hengittää hyvin, se varaa lämpöä eivätkä homeet ja sienet viihdy siinä. Kalkin vuoksi materiaalina se on palamaton. Keski-Euroopassa hamppubetonin käyttö yleistyy. Meillä on vielä kehitettävää siinä, että löydetään sopiva koostumus pohjoiselle ilmastolle. Hamppukuidut päätyvät useaan eri käyttötarkoitukseen, esimerkiksi eristeeksi. Tällä hetkellä suurin osa kuidusta viedään ulkomaille, sillä kotimaassa ei ole riittävästi käyttökohteita. Ensimmäinen suuri sato korjataan nyt keväällä, ja yritys etsiikin ahkerasti yhteistyömahdollisuuksia. ? Ilahduttavaa on, että kiinnostusta löytyy meilläkin. Suomessa kasvatetussa kuituhampussa on hyvät ominaisuudet. Mattila peräänkuuluttaa tutkimusta ja kehitystä, joka johtaisi konkreettisiin tuotteisiin. Suuri kiinnostus liittyy öljypohjaisten materiaalien korvaamiseen hampulla. ? On havaittu että hamppu on kestävä ekomateriaali. Kasvilla on laajat käyttömahdollisuudet, vain kokeilemalla nähdään, mihin kaikkeen se soveltuu. Suomessa hamppukuitua ei käytännössä ole hyödynnetty, koska ei ole ollut raaka-ainetta. Viljely luo nyt mahdollisuudet käytön lisääntymiselle. ? Yllä: Hampun siemenet ja öljy soveltuvat myös saippuan tai kosteusvoiteen raaka-aineeksi. Alla: Hampun siementä voi käyttää puuroissa, salaateissa, leivonnassa tai vaikka smoothieissa. Hampulla ei ole allergisoivia vaikutuksia.
13 FARMI 3/2015 MAATALOUS FINOLA-öljyhampun sertifioidut kylvösiemenet tilattavissa suoraan lajikkeen jalostajalta ja ylläpitäjältä Finola Ky www.finola.fi Öljyhampun pioneeri jo vuodesta 1998 Yhteistyökumppanina Trans Farm Oy www.transfarm.fi Kylvösiemenen tuotanto ja C-1 luokan siementoimitukset MAATALOUDEN LOMITUSJÄRJESTELMIEN kehittämistyöryhmä valmistelee parhaillaan uutta maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia. Järjestelmän tulee olla sopusoinnussa Euroopan komission antamien valtiontukea koskevien suuntaviivojen kanssa. Komissio voi sallia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa joustoa suuntaviivoihin, ja Suomi onkin aloittanut komission kanssa keskustelut Suomen tarpeista saada joustoa muun muassa lomituksen enimmäiskestoihin sairauden sekä joiltain osin äitiysja hoitovapaan perusteella. Maaliskuun puolivälissä Suomessa vieraillut maatalouskomissaari Phil Hogan tapasi matkallaan myös peruspalveluministeri Susanna Huovisen. Ministeri Huovinen avasi tapaamisessa Suomen lomitusjärjestelmän vahvaa yhteyttä sosiaaliturvajärjestelmään. – Lomitusjärjestelmällä turvataan maatalousyrittäjien mahdollisuus irrottautua työstään ja tuetaan yrittäjien työssä jaksamista sekä työurien pidentämistä. Samalla turvataan peruselintarvikkeiden omavarainen tuotanto sekä eläinten hyvinvointi. Ei saa myöskään unohtaa, että lomitusjärjestelmällä on merkittävä työllistävä vaikutus maaseudulla, ministeri Huovinen korosti. Komissaari Hogan kertoi, että komissiolla on joustava lähestymistapa Suomen maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutumista tukevaan palvelujärjestelmään. Komissaari piti tärkeänä, että uudistus saadaan Suomessa valmiiksi mahdollisimman pian. Uusi maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. www.stm.fi PIXABA Y
14 FARMI 3/2015 Perunan kasvinsuojelussa rikkakasvien, perunaseitin ja -ruton torjunta ovat tuttuja asioita kaikille viljelijöille. Perunalla rikkatorjuntaan sopivia valmisteita on kuitenkin rajoitettu määrä. Rekisteröityjä rikkaaineita kaudelle 2015 ovat Fenix, Senkor WG, Senkor SC 600, Boxer, Spotlight Plus ja Titus. Afalonin poistuttua markkinoilta ei ole enää varaa menettää yhtäkään valmistetta rikkatorjunnasta. Senkor SC 600 on uusi valmiste ja saatavilla ensimmäisen kerran ensi kesän torjuntoihin. Vanhaa Senkor WG:tä saa vielä käyttää kaudella 2015, mutta ei sen jälkeen. Olemassa olevilla TEKSTI: JANNE LAINE, BAYER KUVA: BAYER valmisteilla ja niiden seoksilla saadaan oikein käytettynä riittävän kattava teho rikkoihin. Jaetun käsittelyn tehokkuutta ei ole liikaa tuotu esille. Jos esimerkiksi Senkoria ruiskuttaa kahteen otteeseen ennen ja jälkeen taimettumisen, ovat tehot esimerkiksi hankalasti torjuttaviin tattariin parantuneet oleellisesti. Lehtipolte uusi vitsaus Lehtipolte on alternaria solani -sienen aiheuttama tauti, joka voi aiheuttaa lehdistön ja varsiston totaalisen hävityksen perunaruton tapaan. Tauti on iskeytynyt jopa hieman yllättäenkin hyvin aikaisin kasvustoon, joten ruiskutus pitää suunnitella tehtäväksi ajoissa. Varsinkin lohkot, joilla perunaa on viljelty peräkkäin vuodesta toiseen, ovat alttiita lehtipoltteelle. Myös voimakkaat lämpimän ja kuivan sekä kostean sään vaihtelut lisäävät lehtipollisäävät lehtipolteriskiä. Markkinoilla olevien valmisteiden, Consento, Dithane, Revus Top ja Amistar, on todettu tehoavan lehtipoltteeseen. Ruotsissa tauti on ollut ongelma jo pidempään, ja sen kuriin saamisessa on ollut vaikeuksia. Ovatko syynä olleet liian myöhäiset ruiskutukset tai vastustuskykyisten tautikantojen kehittyminen? Ruiskutusohjelmat on hyvä suunnitella niin, että vaihdellaan edellä mainittuja valmisteita. Tärkeintä on torjua lehtipolte ajoissa. Mukula-, lehtija varsiruton torjuntaan lisävaihtoehto Mukularuttoon on saatu hyviä tehoja kosketusvaikutteisilla valmisteilla, kuten Shirlanilla tai Ranmanilla ruiskutusohjelmien loppuvaiheessa. Nyt markkinoilla on myynnissä systeemisesti toimiva valmiste Infinito, joka tehoaa erinomaisesti lehtija mukularuttoon ja hyvin varsiruttoon ohjelmien keskivaiheessa, 3. tai 4. ruiskutuksella. Tuhohyönteiset kuriin koko kasvukauden ajaksi Muun muassa kirvat ja kaskaat ovat tuhohyönteisiä, jotka voivat vaivata perunalohkoja jopa koko kasvukauden ajan. Kirvojen levittämä Y-virus on siemenperunan tuotannon kannalta pahimpia ongelmia. Mutta vaikuttavatko tuhohyönteisten vioitukset suoraan satoon? Niiden torjuntaa esimerkiksi ruiskuttamalla on tehty vähän ja vaihtelevin tuloksin. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on ollut mahdollista torjua tuhohyönteisiä käyttämällä sopivaa peittausainetta. Saadut sadonlisät tärkkelysperunalla ovat olleet 5?10 prosenttia. Amigo FS 350 on uusi tuhohyönteisiin tehoava peittausaine, joka sai rekisteröinnin Suomeen tänä keväänä. Amigon voi sekoittaa Moncutin kanssa, jolloin samalla torjutaan perunaseitti. ?
15 FARMI 3/2015 MAATALOUS WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet . Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. PELLON VUOKRAUS yleistyy Suomessa. Vuonna 2014 vuokratun pellon määrä oli noin 777 000 hehtaaria eli noin kolmannes käytössä olevasta maatalousmaasta. Maatiloista 60 prosentilla oli vuokrapeltoa. Kotieläintiloilla pellon vuokraus on keskimääräistä yleisempää, ja sikaja nautatiloista yli 80 prosentilla oli peltoa vuokralla. Luvut selviävät Luonnonvarakeskuksen Maatalousja puutarhayritysten rakenne -tilastosta. Viime vuonna Suomessa oli 52 775 maatalousja puutarhayritystä. Määrä on vähentynyt vuodessa 1 600 tilalla eli noin 3 prosenttia. Nykyvauhdilla tilojen määrä painuu alle 50 000 vuonna 2016. Vaikka tilojen määrä vähenee, käytössä olevan maatalousmaan määrä lisääntyy. Viime vuonna käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,27 miljoonaa hehtaaria, 8 500 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2013. Tilojen keskikoko kasvoi puolellatoista hehtaarilla 43 hehtaariin. Suunta on, että kasvintuotantoa harjoittavien tilojen osuus lisääntyy ja kotieläintilojen osuus vähenee. Vuonna 2014 kasvinviljelyä päätuotantosuuntana harjoitti noin 65 prosenttia ja kotieläintaloutta vähän yli 30 prosenttia tiloista. Loput ovat sekatiloja. Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta, kotieläinpuolella se on lypsykarjatalous. Viljelijän keski-ikä pysyi ennallaan 50,6 vuodessa. Kotieläintilojen viljelijät ovat keskimääräistä nuorempia, ja kasvihuonetuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavien tilojen viljelijät ovat vanhimpia. www.luke.fi www.maamasina.fi AHTI SORMUNEN
16 FARMI 3/2015 990 € sis . alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % 6 300 € +toimituskulut sis. alv 24 % METALLIPAJA HEIKKI ALAKORTES KY Pajatie 10 64900 ISOJOKI, P. 020 729 9377 Lue lisää ja katso jälleenmyyjäsi: • Max. työsyvyys 75 cm • Teroitetun leikkuuterän ansiosta vetovastus pieni, n. 50 hv • Murtopultilla varustettu terä 20x200mm erikoisterästä • Vetokuula 75mm, johon voi myös liittää salaojaputken * Ojan maksimisyvyys 1000 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 950 kg * Ojan maksimisyvyys 1450 mm * Portaaton sorakerroksen säätö * Putken koko 50–80 mm * Koneen paino 1050 kg * Pituus 3400 mm, korkeus 2000 m * Tilava sorasuppilo 850x1750 mm * Pyörivä putkikela vakiona * NTP-10 kiinnitys * Tarkka kaadon ja syvyyden säätö jämerällä sylinterillä * Pyörivä putkikela vakiona MYYRÄAURA Nopea laite pintavesien johtamiseksi salaja avo-ojiin SALAOJAKONEET Kertavedolla maahan oja, putki ja sora
17 FARMI 3/2015 Suomen pelloilla kuivatustarve on suuri, ja vain 15 prosenttia peltoalastamme pärjää ilman ojituksia. Hyvällä kuivatuksella ylläpidetään maan hyvää rakennetta, vähennetään tiivistymisriskiä ja näin saadaan aikaan edellytykset paremmalle sadolle. Myös tuotantopanokset tulevat tehokkaampaan käyttöön ja samalla vähenevät kiintoaineja ravinnehuuhtoumat vesistöihin. ojitus ei välttämättä ole enää riittävän syvä, jolloin ojitus kaipaa kokonaan uusimista, Äijö painottaa. Edelleen 25 prosenttia Suomen pelloista on avoeli sarkaojissa. Suhteessa avo-ojiin salaojituksella saadaan lisää peltopintaalaa, peltotyöt helpottuvat ja päisteissä tallaantuminen vähenee. Salaojitus ei tavallisesti vaadi kunnossapitoa avo-ojituksen tapaan. Myös ympäristökuormitus TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: MARKUS SIKKILÄ / SALAOJAYHDISTYS Salaojitusten kulta-aika sijoittui 70ja 80-luvuille. Vaikka salaojitukset ovat hyvin pitkäikäisiä, voi täydennystai uusintaojitukselle silti olla tarvetta. Investointitukihaun kynnyksellä on syytä miettiä, onko peltojen ojitus ajan tasalla. Noin 60 prosenttia Suomen peltoalasta on salaojitettu. Vuosittain tehdään uusia salaojituksia sekä täydennysja uusintaojituksia 7 000–8 000 hehtaarilla, arvioi Salaojayhdistys. – Lisäojitustarve olisi varmasti suurempikin, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Äijö. Hän painottaa, että salaojitus voi periaatteessa toimia hyvin 50 vuottakin, mutta maan tiivistyminen ja raskaammaksi tulleet koneet saavat aikaan täydennysojituksen tarpeen. – Vanhan ojituksen mitoitus ei enää riitä nykypäivän viljelyn tarpeisiin. Jos pelto on vajaatoiminnan vuoksi märkä, maa ei välttämättä upota, mutta liian kosteuden vuoksi tiivistymistä kuitenkin tapahtuu. Tiivistymisriskiä vähennetään täydennysojituksella. – Turvemailla tapahtuvan maan painumisen vuoksi jatkuu ?
18 FARMI 3/2015 on pienempi, mutta ennen kaikkea salaojituksen kuivatustehokkuus on parempi. – Märkinä kausina tämä vaikuttaa suoraan sadon määrään ja laatuun. Kun pellon vesitalous on kunnossa, myös töiden ajoitus on helpompaa. Salaojitettu pelto kuivuu nopeammin, joten pellolle päästään aikaisemmin. Tälläkin on suuri merkitys sadon määrään, Äijö muistuttaa. Tukos tai tiivistymä usein märkyyden syynä Mistä sitten tietää, että pelto saattaisi kaivata täydennysojitusta, uusintaojitusta tai salaojien kunnostusta? Yksinkertaisimmillaan siitä, että pellolla on märkiä alueita ja suoranaisia lätäköitä. Tällaisessa tilanteessa Äijö kehottaa ottamaan esille salaojakartan, selvittämään laskuaukkojen sijainnit ja katsomaan, tuleeko niistä vettä märkinä aikoina. Jos vettä tulee niukasti, se voi johtua ongelmista salaojituksessa, maan painumisesta tai tiivistymisestä. Karttaan voi merkitä suoraan märät alueet, näin nähdään helpommin, missä vika on. Jos salaojakarttaa ei ole tallessa, voi sellaisen tilata Salaojayhdistykseltä. Rautasaostuma tai maaaines putkissa voi aiheuttaa tukkeuman niin, ettei vesi joko pääse putkeen tai pääse virtaamaan sieltä pois. Usein ongelma hoituu salaojien huuhtelulla, joita rautapitoisilla mailla voidaan joutua tekemään säännöllisesti. – Ojitus ja maan rakenne kulkevat käsi kädessä. Jos maan rakenne on huono tai jos maa on tiivistynyt tehostettu ojitus parantaa yleensä tilannetta. Peltoa kannatta lisäksi elvyttää muilla toimenpiteillä, kuten syväjuurisilla kasveilla ja viljelykierrolla. Maan rakennetta selvitetään kaivamalla mielellään yli metrin syvyinen kuoppa ja tutkimalla maan tilaa. Äijö myöntää, että viljelijän saattaa olla hankalaa itse selvittää, mistä maan märkyys johtuu. Hän muistuttaa, että ongelma voi olla myös peruskuivatuksessa, jolloin lasku-uoma ei välttämättä vedä riittävän hyvin. – Salaojasuunnittelijat osaavat auttaa tilanteen määrittämisessä. Suunnitteluun kannattaa panostaa Salaojitukseen on mahdollista saada investointitukea. Uudella ohjelmakaudella tukitaso nousee 30 prosenttiin hyväksytyistä kustannuksista aiemman 25 prosentin sijaan. Samalla lainan saanti mahdollisuus poistuu. Myönnettävän investointituen vähimmäismäärä on 3 000 euroa tilaa kohden. Tuen saaminen edellyttää muun muassa, että ojitussuunnitelman on tehnyt salaojasuunnittelija. Pätevä salaojasuunnittelija on suorittanut maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinnon peltosalaojituksen suunnitteluosan. Investointituen tarkat ehdot ovat vielä hyväksymättä, ne tarkentuvat ennen huhtikuussa alkavaa hakua. Jos tukea ei aio hakea, periaatteessa oman maan salaojituksen suunnittelun ja toteutuksen voi hoitaa täysin itse. Äijö painottaa, että tärkeintä ojitusten teossa, oli kyse sitten uusista tai täydennysojituksesta, on juuri suunnittelu. Huonolla suunnittelulla ja toteutuksella voi koko ojitus olla hukkainvestointi. – Jokainen pelto on omanlaisensa. Ammattitaitoinen suunnittelija selvittää nykyisen pellon kuivatustilan sekä peruskuivatuksen ja peltoa ympäröivien ojien Säätösalaojituksella kasvikohtainen vedentarve huomioon SÄÄTÖSALAOJITUKSELLA POHJAVEDENPINTA voidaan pitää ajoittain korkeammalla kuin tavanomaisessa salaojituksessa. Sen avulla maan kosteus kasvaa ja valunta vähenee. PADOTUSTA SÄÄDELLÄÄN kokoojaojiin asennettavilla säätökaivoilla. Säätösalaojitus voidaan toteuttaa niin uusissa kuin vanhoissakin salaojissa. Edellytyksenä on, että pellon kaltevuus on maksimissaan kaksi prosenttia. Maan on oltava hyvin vettä läpäisevää, karkeampaa kuin hieno hieta tai urpasavi, jotta pohjavedenpinta saadaan laskemaan riittävän nopeasti ennen sateita. – HYÖTY on siinä, että maan kosteutta voidaan säätää kasvin tarpeen mukaan. Jos alkukesä on liian kuiva, voidaan vesi padotuksella nostaa 60 senttiin normaalista metrin syvyydestä, Helena Äijö selittää. SÄÄTÖKASTELUN TOIMINTAPERIAATE on sama kuin säätösalaojituksessa, mutta säätökaivojen kautta voidaan pumpata tarvittaessa lisää vettä peltoon, jolloin hyödyt ovat säätösalaojitusta suuremmat. SÄÄTÖSALAOJITUKSIA KÄYTETÄÄN etenkin erikoiskasvien viljelyssä. Eritoten siitä hyötyvät happamat sulfaattimaat, kun sulfaattikerrostumat voidaan keinotekoisesti pitää veden alla suuremman osan vuotta. Näin vähennetään hapettumisen seurauksena muodostuvaa happamuutta sekä metallipäästöjä maaperään sekä vesistöihin. SÄÄTÖSALAOJITUKSIA ON tehty 60 000–70 000 hehtaarilla. Arviolta menetelmä soveltuisi noin 700 000 hehtaarille. Happamilla sulfaattimailla sekä pohjavesialueilla tehtävistä salaojituksista on ilmoitettava ELY-keskukselle 60 päivää ennen työn aloittamista. jatkuu ?
19 FARMI 3/2015 Salaojaurakointia kolmannessa sukupolvessa Salaojaurakointi Polso Oy I TOHOLAMPI Ville Polso I 040 7314173 Salaojaurakointi POLSO ? salaojituspalvelut ? jätevesijärjestelmät ? kastelujärjestelmät ? maanrakennuspalvelut ? metsäojitus ja mätästys ? pihatyöt Puh. +358 10 4838 200 Fax. +358 10 4838 201 SALAOJITUS LEPPINEN OY Salaojaurakointia suunnittelusta toteutukseen, suomen uusimmalla ja nykyaikaisimmalla tekniikalla varustettua aurakonekalustoa käyttäen. Ota yhteyttä! puh. 0400-866702 martti.leppinen@netikka.fi www.salaojituksetleppinen.fi jatkuu ? SALAOJITIN ja SORASTUSKASETTI puh. 0103221462 www.tuurinkoski.com
20 FARMI 3/2015 tilaa. Hän tekee maastomittaukset ja maaperäselvitykset ja ottaa suunnitelmassa huomioon muun muassa maalajin, maan rakenteen ja vedenjohtavuuden, pellon hydrologian, pellon kaltevuuden, viljelysuunnan sekä tilan tuotantosuunnan. Suunnitteluun kannattaa aina panostaa, puhutaan kuitenkin asiasta, joka kestää vuosikymmeniä. Huhtikuisen haun päätökset saadaan vasta elokuussa. Koska ehdoissa määritellään, ettei työtä saa aloittaa ennen päätöksen saapumista, pääsee töihin vasta syksymmällä, mahdollisesti vasta seuraavana keväänä. Äijö suosittelee kuitenkin tuen hakemista jo tänä keväänä, vaikkei olisikaan aikomusta salaojittaa ennen ensi kesää. – On tärkeää, että on tarpeeksi aikaa suunnittelulle. Ehditään rauhassa miettiä asiaa ja vaikka kilpailuttaa työn toteutus. Koneiden erot tarkastelussa Salaojituksen hehtaarikohtainen kustannus asettuu Äijön mukaan suurin piirtein 3 500–4 500 euron välille, kun puhutaan uudesta salaojituksesta. – Suuri kustannusero tulee ympärysaineena käytettävän soran hinnasta. Jossain sen saaminen on helppoa, jossain kuljetuskustannukset nousevat korkeiksikin. Aikaisemmin urakoitsijoita ja kotimaisia MARA-salaojituskoneita oli tiheämmässä, mutta urakoitsijoiden määrä on vähentynyt salaojitustarpeen vähentyessä. – Investointeja on kuitenkin tehty ja urakoitsijat ovat hankkineet uusia koneita, Äijö sanoo. Suomessa käytetään kahdenlaisia salaojituskoneita, ketjuja aurakoneita, joista molemmilla on puolestapuhujansa. Salaojayhdistyksen TOSKA-hankkeessa tutkitaan parhaillaan erilaisilla salaojituskoneilla tehtyjen salaojitusten kuivatustehokkuutta ja soveltuvuutta eri maalajeille. – Noin puolet salaojituksista tehdään aurakoneilla ja puolet ketjukoneilla. Koneista puhutaan paljon ja mielipiteitä on, mutta varsinaista tutkimusta on tehty hyvin vähän, Äijö summaa. Markkinoille on tullut viime aikoina myös erilaisia tilakäyttöön tarkoitettuja, lähinnä traktorin perässä vedettäviä salaojituskoneita. – Jos tällaiset koneet alkavat yleistyä, pitäisi niidenkin työjälkeä tutkia tarkemmin. ? Investointitukihaun voi tehdä sähköisesti Mavin Hyrrä-palvelussa.
21 FARMI 3/2015 MAATALOUS Maansiirto Velj. Nousiainen Oy Kiuruvesi Ahti Nousiainen 040 552 9189 Salaojitusta kokonaispalveluna www.maansiirtonousiainen.fi Salaojaurakointia jo vuodesta 1967. www.salaoja.com Someron Salaojatyö Oy Janne lauren 050 555 5067 www.someronsalaojatyo.com Jutilamäentie 63 050 555 5354 16670 Lappila Päijät-Häme, Häme, Uusimaa Salaojaurakointi jyrki tuokko MESATA OY P. 0400 663 385 • S-posti: tarjous@mesata.? • Salaojitukset • Eristykset Finnfoam-tuotteilla • Paineviemärit • Maalämpökeruuputkistot Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy 07800, Lapinjärvi 0400 314 625 Salaojitusta 45 vuoden kokemuksella Koneurakointi Nissinen Lapinjoentie 55, 58850 Hiltula (Rantasalmi) Jouko Nissinen 040 512 4749 Hannu Nissinen 0400 946 830 Timo Nissinen 0500 889 904 Hoidamme peltosi salaojitukset aurakonekalustolla, ammattitaidolla ja kilpailukykyisellä hinnalla. jouko.nissinen@suursaimaa.com www.konenissinen.fi
22 FARMI 3/2015 MAATALOUS CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan RIVIVÄLIHARAT IPJA LUOMUVILJELYYN Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.? • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA Pasi Myllymäki www.sgnieminen.fi SGNieminen12P.indd 1 5.4.2013 8:29:17 Maaseudun asialla. PITKÄÄN VÄÄNNETYSSÄ sokerijuurikkaan hinnassa ja toimitusehdoissa on päästy sopuun. Maaja metsätalousministeri Petteri Orpon nimittämän sovittelija Jarmo Vaittisen tekemä sovintoesitys sokerijuurikaan toimialasopimuksesta hyväksyttiin teollisuuden ja viljelijöiden keskuudessa. Uuden toimialasopimuksen mukainen vakiolaatuisen juurikkaan hinta on noin 30 euroa/tonni ja kuljetuskorvaus on keskimäärin noin 5,5 euroa/tonni. Hinta laskee vuodesta 2014, mitä Sucros perustelee muuttuneilla sokerimarkkinoilla. Esitys on yksivuotinen ja koskee kesän 2015 viljelyä. Lisätietoja: www.sucros.fi ja www.mtk.fi LAHDEN TOISELLA puolella, Viron Tartossa järjestettävät Maamessmaatalousmessut tulevat taas 16.–18.huhtikuuta. AS Tartu Näitusedin järjestämät messut tarjoavat yrityksille, maanviljelijöille sekä maatalousjärjestöille oivallisen kohtaamispaikan. Metsäja maatalouden harjoittajat, elintarviketeollisuuden yrittäjät ja puutarhanhoidosta kiinnostuneet voivat vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia messuilla. Viron suurimmat maatalousmessut keräävät vuosi vuodelta lisää osallistujia myös muista maista. Vuonna 2014 tapahtumassa vieraili 37 800 kävijää, 402 yritystä kymmenestä eri maasta ja näyttelypinta-alaa oli 50 000 neliötä. www.maamess.ee : AHTI SORMUNEN Salaojitusta 50V kokemuksella Meiltä saat: o Salaojaputkia rullalla tai 6m salkoja o Rumpuputkia sn4/ sn8 Ø 110mm – 3m o Sadevesijärjestelmiä o Kaapelisuojaputkia o Jätevesijärjestelmiä umpisäiliöstä pienpuhdistamoihin. o Kilpakykyisiä hintoja o Tavarat nopeasti pidämme tuotteita varastossa. Kookosputki kampanjahinnalla ! 50mm 1,15€/m ? salaojasoraa ei tarvita silloin www.abudda.? 040-5786589 petra@abudda.? 1 Erikokoisia MERIKONTTEJA 9 m viljakontteja ja lietekontteja, lauttavaunuja silloiksi. Meiltä myös kuljetus ja maksuaikaa! Haler-Palvelut puh. 0440 490 990 www.halerpalvelut.fi
23 FARMI 3/2015 MAATALOUS CONTRA MONIRESISTENTTI Öljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan RIVIVÄLIHARAT IPJA LUOMUVILJELYYN Robocrop KATSO haran esittelyvideo: www.garford.com Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh. 040 582 9955, www.sgnieminen.? • parantaa maan rakennetta • sitoo ravinteita • tukahduttaa rikkakasvit • torjuu ankeroisia • pienentää kasvitautipainetta Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri. UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA Pasi Myllymäki www.sgnieminen.fi SGNieminen12P.indd 1 5.4.2013 8:29:17 MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS Mela toteutti vuodenvaihteessa nettikyselyn, jolla selvitettiin yrittäjien näkemyksiä siitä, millaiset työhyvinvointitoimet tukevat parhaiten heidän jaksamistaan. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi oman työssä jaksamisen tukemisessa nousivat parisuhde ja perhe, positiiviset tulevaisuudennäkymät, sosiaaliset suhteet sekä toimiva työterveyshuolto. Varsin korkealle nousi myös yhteiskunnallinen arvostus omaa ammattia kohtaan. Vastauksissa toivottiin koulutusta, terveyden ja hyvinvoinnin mittaamista ja seurantaa sekä työterveyshuollon aktiivista kumppanuutta. Vastaajat toivoivat myös hyvinvointipäiviä, joilla keskitytään fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämiseen. Koulutuksen ja neuvonnan lisäksi hyvinvointipäiviltä toivottiin mahdollisuutta verkostoitumiseen ja vertaistukeen. Korkealle vastaajien toivelistalla nousivat tuki muutosja kriisitilanteissa sekä henkisen jaksamisen tukeminen. Tukea kaivataan myös talousasioihin ja yritystoiminnan kehittämiseen. Kysely toteutettiin osana Melan maatalousyrittäjille suunnatun työhyvinvointiohjelman päivittämistä. Ohjelman tavoitteena on lisätä terveitä työvuosia ja edistää terveyttä myös työuelämän jälkeen. Melassa on suunnitteilla järjestää alueellisia hyvinvointipäiviä, joilla tarjottaisiin neuvoja talouskysymyksiin ja pohdittaisiin jaksamisen kustannuksia. – Hyvinvointikysymyksiä on hyvä pohtia myös talousnäkökulmasta: yrittäjän uupuminen on myös taloudellinen riski tilalle ja tuotannolle. Toisaalta taas taloudellisten riskien tunnistaminen ja hallinta auttavat yrittäjää jaksamaan, Melan työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari muistuttaa. www. mela.fi FREEIMA GES Vinkki! Työssä jaksamisesta asiaa myös Melan Juureva joukko -blogissa: juurevajoukko.fi.
24 FARMI 3/2015 Yhteistyö ja verkostoituminen on tapa parantaa maitotilan kilpailukykyä. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella vuosina 2013–2014 toteutetussa Yhteistyöllä kilpailukykyä maidontuotantoon hankkeessa päätavoitteena oli tuottaa uutta, käytäntöön soveltuvaa tietoa yhteistyöstä ja verkostomaisesta yrittämisestä. Hanketta hallinnoineen Seinäjoen ammattikorkeaTEKSTI: JYRKI RAJAKORPI, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU JA SANNA AHONEN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAT: JUHANI TÖRMÄ JA SANNA AHONEN Maitotiloilla on tarve erikoistua ja keskittyä ydinprosesseihin, jotta tuottavuutta ja taloudellista tulosta voidaan parantaa. Viimeaikainen maidon tuottajahinnan lasku ja tuleva maitokiintiöiden poistumisen luoma epävarmuus korostavat entisestään kilpailukyvyn merkitystä tulevien maataloustukiuudistusten ohella. Jokainen maitotila joutuu seuraamaan talouttaan yhtä tarkemmin ja tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta vaikeista ajoista selvitään. koulun lisäksi toteutuksessa olivat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Osuuskunta Maitosuomi. Yhtenä tavoitteena oli, että maidontuottajat tiedostavat, millainen yhteys tilojen harjoittaman yhteistyön ja tehokkuuden välillä on, ja miten tuotannon tehokkuus riippuu kasvinja kotieläintuotannon järjestämisestä. Helsingin yliopiston julkaisu Tuotannon järjestämisen
25 FARMI 3/2015 Apua investoinnin suunnitteluun Jyväskylän ammattikorkeakoulun osuudessa paneuduttiin investoivan maitotilan peltoprosessien, eläinmäärän hankinnan, rakennuttamisen sekä työmäärän hallinnan hoitamiseen. Lisääntynyt peltoala on usein tekijä, joka laukaisee investoinnin. Kaikkien osa-alueiden vetäminen yhtä aikaa on prosessi, joka pitäisi suunnitella hyvin etukäteen ja realistisesti arvioida oma työmäärä ja jaksaminen, jotta investointiprojekti saadaan kunnialla loppuun saakka. Painopistettä tulisikin siirtää investoinnin jälkeiseen aikaan, sillä vaikka navetan valmiiksi saaminen onkin iso ja tärkeä työ, varsinainen työ alkaa vasta sen jälkeen. Mitä nopeammin navetta saadaan tuottamaan, sitä paremmin tila tulee selviämään taloudellisista haasteista. Laajentava maitotila – tavoitteista tulokja yhteistyön vaikutus tekniseen tehokkuuteen ilmestyi alkuvuodesta 2015. Työkaluja tilojen käyttöön Tavoite oli myös antaa maidontuottajille työkaluja, joilla he voivat selvittää yhteistyön ja verkostomaisen toimintatavan etuja perinteiseen toimintaan verrattuna. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisu Yhteistyöja verkostosuhteet – Strateginen tarkastelu maidontuotantoon sovellettuna, sisältää suunnittelun tueksi Yhteistyön käynnistämisen käsikirjan. Tutkimushankkeessa haastateltiin 45 maatalousyrittäjää, jotka tekevät yhteistyötä. Oma työ, keskeinen osaaminen ja pääomaresurssit pyritään keskittämään maidon tuottamiseen. Muita osaprosesseja, kuten peltoviljelyä ja hiehonkasvatusta ulkoistetaan tai niihin kohdennetaan tilojen välistä yhteistyötä. Yhteistyöllä haetaan konekustannusten ja sidotun pääoman määrän alentamista sekä kohdentamista. Erityisesti säilörehunkorjuuyhteistyön osalta tavoitellaan myös laadun varmistamista tai parantamista. Yhteistyö on rakentunut usein pitkän ajan kuluessa, luottamuksen lisääntyessä. Yhteistyö laajenee ja syvenee kun kokemukset kumppaneista ovat myönteisiä. Yhteistyösuhteet perustuvat harvoin kirjalliseen sopimiseen, tällöin luottamuksen on oltava suurta. Jopa yhtiömuotoisissa kuvioissa on usein laadittu vain pakolliset yhtiöasiakirjat. Yhteistyötä on harjoitettu lähinnä entuudestaan tuttujen maatalousyrittäjien kesken, mutta toisilleen vieraampien yrittäjien keskinäisen yhteistyön lisääminen tulee jatkossa korostumaan. Luottamuksen rakentaminen voi tapahtua tarjoamalla työkaluja kirjallisen sopimisen ja yhteistyön suunnittelun toteuttamiseen. Käsikirjan ideana on, että aloitteentekijät suunnittelevat yhteistyöasetelman, potentiaaliset mukaan lähtijät arvioivat omasta näkökulmastaan yhteistyön hyödyllisyyden ja lopulta mukaan lähtevät tekevät yhteistyöasetelman lopullisen suunnittelun. Lisäksi maidontuottajille ja muillekin maatalousyrittäjille on suunnattu 26 esimerkkitapausta sisältävä kokoelma maatalouden, erityisesti maidontuotannon yhteistyöasetelmista. Esimerkkejä maatalousyritysten yhteistyöstä – Näkökulmia maitotilojen verkostoihin, sisältää kuvauksia, miten yhteistyö on organisoitu ja miten siinä on onnistuttu. siin -julkaisu kokoaa nämä asiat yhteen. Eläinmäärän lisäämiseen hankkeessa kehitettiin eläinaineksen lisäyksen excellaskentamalli, johon tila voi itse syöttää omat tunnuslukunsa ja laskea vaihtoehdot, joilla navetta saataisiin täyteen. Huomionarvoista on se, että eläinmäärä kääntyy helposti laskuun parin vuoden päästä investoinnista, jos poistoja joudutaan tekemään paljon. Yhtä aikaa poikivat hiehot kun ovat usein myös yhtä aikaa poistolistalla. Suunnitteluun panostaminen kannattaa aina. ? Kaikki hankkeessa tuotetut julkaisut löytyvät osoitteesta www.hinkalo.fi.
26 FARMI 3/2015 KOULUTUS 1. Kuka olet? Marianna Mäki-Ranta, 23-vuotias agrologiopiskelija Ilmajoelta. Nykyään asun Seinäjoella. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen kolmatta vuotta agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ilmajoella. Koulu on nelivuotinen ja opinnot laajuudeltaan 240 opintopistettä. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Tarkoituksena on jatkaa sikatilaa, josta olen kotoisin. Lukion jälkeen suoritin Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa monimuoto-opintoina viljelijälinjan, jotta olen tukioikeuskelpoinen ja sukupolvenvaihdos voidaan tehdä. Aloitin fysioterapeutin opinnot, mutta tajusin, että maatalousala on minun juttuni, ja ajauduin takaisin alan opintojen pariin. Vaikka agrologiopinnot alkoivat mutkan kautta, pidän silti fysioterapiavuottani hyödyllisenä. Se sai tajuamaan, mitä oikeasti haluan tehdä. Kotitilallani pyritään tekemään SPV lähivuosina. Siat jäävät varmaankin pois, ja keskityn kasvinviljelyyn. 4. Miten opiskelu etenee? Kahtena ensimmäisenä vuonna keskitymme pitkälti teoriaopintoihin, mutta käytännön opiskelua on myös jonkin verran. Opintoihin kuuluu muun muassa ajoharjoittelua, laboratoriotöitä, kuten maalajitutkimuksia ja itävyyskokeita sekä navettaja sikalajaksoja. Kotieläinjaksoilla työskennellään viikon ajan koulun omalla maatilalla. Ensimmäinen työharjoittelu on jo 1.vuoden jälkeisenä kesänä. Harjoittelu on onneksi palkallinen. Toisen vuoden kesällä meillä oli yhteensä kolme viikkoa koulua kesäja elokuussa, jolloin opiskelimme muun muassa kasvintunnistusta ja teimme viljelykokeita omilla koelohkoilla. Kesällä tehdään myös retkiä ja tutustutaan eri yritysten toimintaan. Kolmas vuosi on erikoistumisopintoja, ja mukaan kuuluu myös erikoistumisharjoittelu. Neljäntenä vuonna keskitymme opinnäytetyöhön. Vaihto-opiskelu ja työharjoittelut ulkomailla ovat myös suosittuja. Etenkin yrittäjäksi aikovat lähtevät etsimään vähän uutta näkökulmaa. Jo ensimmäisenä vuonna useat luokkalaisistani lähtivät ulkomaille harjoitteluun. Itse olen lähdössä kesällä työharjoitteluun UuteenSeelantiin lypsykarjatilalle. 5. Mihin voi erikoistua? Toisen vuoden lopulla valitaan erikoistumiskohde neljästä vaihtoehdosta, joita meillä ovat liiketalous, kotieläin-, kasvija elintarviketuotanto. Itse erikoistun poikkeuksellisesti kahteen alaan, liiketalouteen sekä elintarviketuotantoon. Liiketaloudesta olin kuullut paljon hyvää, ja pidän talouden hallitsemista todella tärkeänä maatalousyrittäjälle. Elintarvikealalta minulla on työkokemusta ja alassa kiinnostaa etenkin elintarvikeketjun muodostuminen ja kehittäminen. Oma tila ei myöskään tule ainoana elättämään, joten rinnalle tarvitaan muutakin. Elintarvikealan opintoja käyn iltakouluna Seinäjoen toimipisteessä yhdessä elintarvikeinsinöörien kanssa. 6. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Ihmisiä on tullut opiskelemaan monelta eri pohjalta. Monella on tiedossa tilanjatkaminen, mutta osalla ei ole aiempaa kokemusta maataloudesta. Maatalousmyönteisyys on kyllä oltava pohjalla. Yrittäjähenkisyydestä on hyötyä, ja oma-aloitteisuus on aina tärkeää. On oltava kiinnostus ympäristöä, luontoa ja eläimiä kohtaan. 7. Mikä sinusta tulee isona? Ainakin osa-aikainen maatalousyrittäjä. Tarkoitus olisi myös hakea töitä jostain elintarvikealan yrityksestä. Mahdollista on myös jatko-opiskelu. Viikin maaja metsätaloustieteellinen kiinnostaa, samoin kotieläintilan johtaminen. Suurin osa meiltä valmistuneista sijoittuu omiin maatalousalan yrityksiin. Lisäksi on mahdollista työllistyä erilaisiin maatalouspuolen neuvontaja palveluammatteihin. Moni tekeekin erikoistumisharjoittelunsa yrityspuolella, jolloin mennään esimerkiksi tilitoimistoihin, Maaseutuvirastoon tai ProAgrialle. Tulevat maatalousyrittäjätkin mielellään katsovat tämän vaihtoehdon. KORKEAKOULU
27 FARMI 3/2015 HYÖT YELÄIMET KIRJA Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh: 0405526671 HAUHON MYLLÄRIT OY www.hauhonmyllarit.fi HAUHON MYLLÄRIT OY Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA p. 06 860 5000 f. 06 860 5070 hp@halsua.fi www.hietalahtijapojat.fi Hietalahti ja Pojat Oy Fan Separaattorit Reno painepesurit Limpar harjakoneet www.sktoy.fi skt@sktoy.fi Suomen Karjatilatarvike Oy Marjamäentie 47, 21560 Ollila SUOMEN KARJATILATARVIKE OY
28 FARMI 3/2015 Syksyn jälkeen Euroopassa on todettu korkeapatogeenista eli voimakkaita oireita aiheuttavaa H5N8tyypin lintuinfluenssaa sekä siipikarjassa että luonnonvaraisissa linnuissa. Tartuntoja on löydetty Saksassa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Italiassa ja Unkarissa. Samaa virustyyppiä löydettiin myös Aasiassa ja PohjoisAmerikassa. Lisäksi EurooLintujen kevätmuutto lähestyy, mikä lisää erilaisten siipikarjatautien riskiä Suomessakin. Yhtenä huolenaiheena ovat Euroopassa syksystä saakka esiin ponnahdelleet lintuinfluenssatartunnat. Miten tuottajien keskuudessa suhtaudutaan näihin tautiuhkiin? TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: LAURI HÄMÄLÄINEN passa on havaittu H5N1tyypin virusta Bulgariassa. Matalapatogeenisia viruksia, kuten H7N7-virustyyppiä on löydetty Saksasta ja Iso-Britanniasta. Matalapatogeeninen virus voi toisinaan muuntua vakavampaa tautia aiheuttavaksi. Lintuinfluenssa luokitellaan helposti leviäväksi eläintaudiksi, ja se on lakisääteisesti vastustettava Suomessakin, vaikkei tautia ole meillä koskaan todettu. Virus leviää lintuihin suorassa eläinten välisessä kontaktissa sekä saastuneen veden, työvälineiden ja likaantuneiden työvaatteiden välityksellä. Ulkoilukielto aiheellinen – Tilanne on huolestuttava ja meidän täytyy olla jatkuvasti valppaana tautisuojauksen kanssa, painottaa Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka. Siipikarjaliitto on järjestänyt koulutuksia yhdessä Eläinten terveys ETT ry:n kanssa ja suunnitelmia erilaisten eläintautien varalta on tehty useassa yhteydessä. Lastikan mukaan Suomessa eläintautien torjunta on aina kuulunut toimintatapoihin tiloilla ja sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Tuottajat tiedostavat tauti
29 FARMI 3/2015 ei ulkovaatteiden mukana pitäisi kulkeutua mitään kalkkunoille haitallista. Uusitalo sanoo, että tietoa liikkeellä olevista siipikarjan taudeista saa riittävästi eri tahoilta. – Kun Keski-Euroopassa tavataan lintuinfluenssaa, siitä tulee meillekin välittömästi tieto. Nyt on tullut jo parikin muistutusta eri tahoilta muuttolintuaikaan liittyen. Lisää tietoa saa aina, jos sitä tuntee tarvitsevansa. Newcastlen tautia aiheuttavaa paramykso-1-virusta on Suomessa esiintynyt kesykyyhkyillä eli puluilla. Pulut eivät kuitenkaan toistaiseksi tunnu olevan häiriöksi maaseudulla. Uusitalon mukaan muuttolintuja ei juuri tilan alueella näy, mutta naakkoja hallin lähettyvillä parveilee liiankin kanssa. Hän ei usko, että perinteiset muuttolinnut voisivat tartuttaa Newcastlen taudin tai lintuinfluenssan kalkkunoihin, todennäköisempänä hän pitää sitä, että taudin tuo tartunnan saanut naakka. – Koska naakka on rauhoitettu, ei sitä saa kuin hätistellä. Lintu ei ehkä vielä ole todellinen uhka siipikarjalle, mutta tulevaisuudessa tulee olemaan. Naakat ovat riski myös muiden tautien, kuten salmonellan suhteen. 40 vuodessa kanta on kasvanut valtavasti. Tulisi ymmärtää, ettei naakka enää tarvitse samassa mittakaavassa suojelua. Tautiriski tiedostettava myös harrastekanaloissa Hämäläisen tilalla Juvalla on kerroslattiakanala, sekä vuonna 2013 valmistunut, ennen porsitussikalana toiminut laidunkanala. Ympäri vuoden ulkoilevia free range -kanoja on noin 3 500. Kanojen ulkotarhan yhteyteen on rakennettu katettu terassialue, joka mahdollistaa kanoille turvallisen ulkoilun. ? Tila ei kuulu muuttolintujen kulkureitille, eikä välittömässä läheisyydessä ole vesistöjä, siksi ulkonapito onnistuu myös keväällä, kertoo vanhempiensa tilalla työskentelevä Lauri Hämäläinen. Myös Hämäläistä huolettavat haittalinnut. Hän sanoo, että erilaisten tautien leviäminen huolettaa, mikäli tautitapauksia tavataan lähialueella. ? Tarttuvista taudeista on kannettu huolta tilalla, ja niihin on varauduttu riittävällä vakavuudella. Seurantaa suoritetaan säännöllisesti sekä omavalvonnassa että virkaeläinlääkäreiden taholta. Käytännössä tilan tautisuojaus on huomioitu hyvin. Vaatteet ja kengät vaihdetaan kanalaan mentäessä ja hygieniasta huolehditaan. Varastosiilot ovat katettuja ja sijaitsevat sisätiloissa, jolloin luonnonlinnut eivät pääse rehuun käsiksi. Hämäläinen painottaa, että tautien ennaltaehkäiseminen on tärkeää. Hän uskoo, että ammattiviljelijöiden keskuudessa tautisuojausasiat ovat pääpiirteittäin kunnossa. Riskinä hän pitää harrastekanatuontia. ? Jos harrastekanaloissa ei noudata eläintenpitoon liittyviä lakeja ja asetuksia, harrastetoiminta on tällöin riski ammattituottajille. Harrastekanojen pitäjien tulisi hankkia kanansa terveystarkkailuun kuuluvilta tiloilta. Näin harrastajat saisivat rokotettuja ja terveitä lintuja. ? riskit ja noudattavat ETT:n laatimia ohjeita tilatason tautisuojauksessa. Maaja metsätalousministeriön asetuksen (81/2011) mukaisesti siipikarja on suojattava muuttolintuaikaan luonnonlinnuilta. Siipikarja tulee pitää sisätiloissa tai sen ulkoilualue on suojattava esimerkiksi riittävän tiheällä verkolla maaliskuun alusta toukokuun loppuun saakka. – Luomutiloillakaan lintuja ei tule päästää ulos kevätmuuttojen aikaan, jolloin uhka taudin saamiseksi on suurin, Lastikka muistuttaa. Jos siipikarja pidetään ulkona, on tästä tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Kiellon tarkoituksena on estää lintuinfluenssatartunnat, mutta suojauksella varjellaan myös muilta siipikarjantaudeilta kuten Newcastlen taudilta ja salmonellalta. Lastikka sanoo, että vaikka tautien torjunnan eteen on tehty kaikki voitava, koskaan ei voida olla 100-prosenttisen varmoja siitä, etteivät lintuinfluenssa tai Newcastlen tauti leviäisi meillekin. Naakat tautiriski Harri Uusitalo kasvattaa vaimonsa Tarjan kanssa kalkkunoita Teuvalla Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2002 kalkkunankasvatuksen aloittaneella tilalla on tällä hetkellä noin 12 000 linnun halli. – Henkilökohtaisesti lintuinfluenssa ei huoleta. Meillä linnut eivät ulkoile vaan ovat sisätiloissa ympäri vuoden, Harri Uusitalo sanoo. Tilan lähettyvillä ei ole toisia siipikarjatiloja, joilla linnut ulkoilisivat. Tautisuojaus on muutenkin kunnossa. – Esimerkiksi kun mennään halliin, vaihdetaan toiset vaatteet ja kengät. Näin Muista kun matkustat: ÄLÄ TUO tautia kotikanalaasi. Henkilön, joka on vieraillut eläinsuojassa Suomen rajojen ulkopuolella, ei tule mennä Suomessa kanalaan 48 tuntiin tilakäynnistä. KIINASSA MATKUSTAVIEN on syytä välttää kosketusta elävään tai kuolleeseen siipikarjaan sekä luonnonlintuihin. Myös oireeton eläin voi kantaa taudinaiheuttajia. VÄLTÄ TAUTIPAINEALUEITA, äläkä päästä näillä alueilla hiljan vierailleita kanalaan. Lisätietoa www.evira.fi ja www.ett.fi Hämäläisen tilan free range -kanat joutuvat kesään saakka tyytymään verkon takaa tirkistelyyn.
30 FARMI 3/2015 Aikaisemmin urheiluja tuotantohalleihin keskittynyt kotimainen Best-Hall on tehnyt Suomeen ensimmäisen navettansa. Toholammille nousseen hybridipihaton avajaisia vietettiin avoimien ovien päivän merkeissä maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Nyt navetta on jo saanut asukkeja. Pasi ja Tong Kopsala tekivät tietoisen valinnan, että keskittyvät lypsytilan pyörittämiseen ja jättävät rakennushommat ammattilaisille. Viidessä kuukaudessa tontille nousi Suomen ensimmäinen Best-Pihatto hybridihalli. Viikko avajaisten jälkeen pihattoon tepastellut nuorkarja tuntuu sopeutuneen Pasi Kopsala on ollut maatalousyrittäjänä reilu 10 vuotta. Mies ehti ajaa rekkaa liki 20 vuotta, kunnes kilometrit tulivat täyteen. Sukupolvenvaihdoksen myötä hän otti haltuun vanhempiensa tilan ja lehmät. Vuonna 1966 rakennetussa parsinavetassa lypsäviä oli 15 ja karjaa kaiken kaikkiaan noin 40 päätä. Nyt on paikat 64 lypsylehmälle, joten kokonaispääluku tulee lähentelemään 130. – Kyllä laajennusajatusta pyöriteltiin monta vuotta. Jotain oli tehtävä, piti jatkaa tai lopettaa. Emännältä kysyin, että lähdenkös minä takaisin tien päälle ja sinä kouluun, vai tehdäänkö laaKopsalan monikieliset lehmät saivat uuden asunnon hallipihatosta TEKSTI JA KUVAT: MIMMI VIRTANEN jennus. Ratkaisu itsessään tuli aika äkkiä. Tila, valo ja puhtaus – hybridipihaton kolme kovaa Best-Hall tuli Kopsalalle tutuksi rekkamiesaikoina. ? Tuli paljon käytyä satamissa ympäri Eurooppaa ja siellä hallit seisoivat vuosikymmeniä eivätkä miksikään menneet. Kun kautta rantain ruvettiin kyselemään, että olisikos kukaan navettaa kiinnostunut tekemään, olin heti vapaaehtoinen ja minusta tuli sitten koekaniini, Kopsala kertoo. Urheiluhallimainen rakennus koostuu kehikosta ja sen molemmin puolin hyvin. Ensimmäinen satsi lypsylehmiä saatiin navettaan viikolla 12. Parressa olemiseen tottuneet lypsävät makailevat vielä lantakäytävällä ja ihmettelevät edestakaisin kulkevaa lantaraappaa. ?Tämä on vielä hakemista. Lehmät sopeutuu varmasti, mutta itsellä voi olla vaikeuksia, naurahtaa lehmiä lantakäytävältä hätistävä isäntä.
31 FARMI 3/2015 pingotetuista PVC-katteista, joiden välissä on eristevillaa. Päädyissä on käytetty sandwich-elementtiä, mikä tekeekin pihatosta hybridin. Koska kantavia tukipilareita ei navetan sisällä tarvita, vajaan 1 500 neliön pihatto on todella avara. Suoraan sanottuna navetta näyttää ulkoapäin ”vähän ufolta”. Tämä johtuu siitä, että perinteiseen halliin verrattuna kehä on käännetty toisin päin. Näin navettaan saatiin suorat sisäseinät, eikä kehä tuonut ylimääräisiä härpäkkeitä haittaamaan sisustamista tai puhtaanapitoa. Ulkokehä on suojattu erityisellä verkkokankaalla, joka muun muassa suojaa säältä ja estää lintuja rakentamasta pesiä navetan rakenteisiin. Avaruuden lisäksi navetassa kiinnittää huomiota valoisuuteen. Tämä on osittain läpinäkyvän valokatteen ansiota, jota on sekä katossa että seinissä. Valoisuutta lisäävät läpinäkyvät päätyovet sekä läpikuultavasta kerroskennolevystä valmistetut nostoikkunat. Valoisuutta tuo lisää Pellon EvoLED-valaistus järjestelmä, jonka ledit jäljittelevät tarkasti luonnon valoa. Navetta kaikilla herkuilla Toistaiseksi pihatossa on vasta neljäsosa lehmistä. Osa lypsävistä tulee muilta tiloilta hieman myöhemmin, mutta kesään mennessä alkaa navetta olla täynnä. ? On helpompi opettaa ensin osa porukasta tavoille, muut seuraavat sitten perässä. Toki kerrallakin voi tuoda kaikki, mutta siinä on hommaa. Itsellekin on tässä uusia kasvoja, nimeltä ei kaikkia vielä tunne. Uuden navetan myötä muuttuu aivan kaikki, ja samalla työ helpottuu huomattavasti. Putkilypsystä siirrytään lypsyasemaan, käsipelillä hoidetuista ruokinnasta ja lannanpoistosta automaatioon. Navetan varustelusta on vastannut Pellon Group. Isäntä myöntää, että vaikka uudessa navetassa menee alkuun jopa tuplasti kauemmin kuin vanhassa, ei uudella lelulla leikkiminen haittaa. Ja kaikilla herkuilla se onkin varustettu. Parsinavetassa väkirehu ja säilörehu jaettiin erikseen, jatkossa ruokinta hoituu automaattisella Pellon Feedline -järjestelmällä. CutMix-pystyruuvisekoittajaan nostetaan kerralla pyöröpaali, ja Graphics -ruokinnanohjausjärjestelmä muistaa 16 erilaista seosreseptiä kerralla. Ruokintapöydän pinnoitettuun kouruun seosrehu kulkee Beltfeedermattoruokkijan avulla. Automatisoidulla ruokintajärjatkuu ? Väliseinät ovat betonimuottielementtejä, jotka on valettu paikallaan. Seinän pinta on kierrätysmuovia ja pinnoitettu niin, että se on helppo pitää puhtaana. Vaikka lamppuja on tiuhassa, ei energiankulutusta tarvitse hirvitellä. Ledien kulutus vastaa noin puolta loisteputkivalaisimien kulutuksesta. Navetta on avara, mutta tilassa ei silti juuri kaiu. Rakennuksen paloluokka on P2. Best-Hall tosin joutui teettämään toiminnallisen mitoituksen ja virtuaalisesti polttamaan hallin, jotta saatiin varmistus asialle ja viranomaiset tyytyväisiksi. Kun rakennustöistä huolehtivat työmiehet, isäntäväki selvisi vähemmällä stressillä. Vai selvisikö sittenkään? Juuri ennen navetan valmistumista Tong ja Pasi tekivät reissun Thaimaahan. ? Ensimmäisen viikon nukuin kokonaan ja toisella aloin nähdä painajaisia lehmistä, jotka olivat ympäri navettaa osa lypsyasemalla, osa pihalla. Kolmannella viikolla sitten pääsi jo vähän loman makuun, naurahtaa isäntä.
32 FARMI 3/2015 KOPSALAN 60-PAIKKAISELLE asemanavetalle hintaa tuli reilu 870 000 euroa. Säästö on haettu lähinnä eri toimijoiden työn yhteensovittamisesta. ? Lisäkustannuksia tuovat yhteensovittamisongelmat, joihin moni navetan rakentaja törmää, on pyritty poistamaan tarkalla toimittajien yhteisellä etukäteissuunnittelulla, sanoo Tapani Puumala Pellon Groupilta. Best-Hall on aikaisemmin toteuttanut koemielessä kylmäpihaton Sveitsiin, mutta kotimaassa maataloudessa se on uusi toimija. Yritystä vahvemmin maatalouspuolelle johdattanut Jari Hietala kertoo, että halliratkaisu mahdollistaa vapaamman varustelun. ? Joskus navetoissa joudutaan turvautumaan kalliisiin liimapalkkisysteemeihin, kun huomataan, että onkin pilari robotin tiellä. Nyt rakenteet eivät rajoita mitään. Avajaisissa ihmeteltiin, että perustuuko kantavuus siihen, ettei kankaan liukkauden vuoksi lumi pysy katolla. Mutta ei, kyllä rakenne ihan oikeasti on kantava ja pysyy pystyssä, hän naurahtaa. Leasing-navetta kiinnostaa rahoittajia Betoninavettaan verrattuna hallinavetassa on hienoa myös se, että teoriassa navetta voitaisiin siirtää Toholammilta vaikka Turkuun. Yhteistyössä toimiville Best-Hallilla ja Pellon Groupilla onkin navettapaketissa takana ajatus, että siirrettävä navetta mahdollistaa vaikka liisaamisen. ? Hallilla on jälleenmyyntiarvo. Halleja kyllä liisataan, mutta maatalouspuolella se ei vielä ole mahdollista. Veikkaan, että leasingin tapaiset uudet rahoitusmuodot tulevat myös maatalouspuolelle, Best-Hallin toimitusjohtaja Leif Fagernäs sanoo. Pankkien puolella leasing-navettaajatusta ei ole tyrmätty vaan päinvastoin ajatukselle näytetään vihreää valoa. – On hullua, miten paljon maatalousyrittäjä joutuu sitomaan pääoma muijestelmällä rehut voidaan jakaa vaikka kahden tunnin välein. Lannanpoistosta vastaa automaattinen Manure master -lannanpoistojärjestelmä. Lehmien liukastumisriski on minimoitu asentamalla matot kulkureiteille. Välikäytävämatot ovat erityisen karkeita, ja niihin sorkkia hinkkaamalla saavat neidot kelpo pedikyyrin. Lypsyasema varma valinta Vasta muutaman päivän pihatossa asustelleet lehmät ovat uteliaita, mutta muuhin yritysaloihin verrattuna. Uudessa valmistelussa olevassa laissa on alustavasti esitetty, että leasing-käsiraha voitaisiin avustaa. Se muuttaa jo hieman asetelmaa. Leasing voisi olla ratkaisu esimerkiksi sukupolvenvaihdostilaa ajatellen. Voitaisiin rakentaa uusi navetta asettamatta silti jatkajia valtavaan velkaloukkuun, Tapani Puumala pohtii. Hallinavetasta vientituote Kiinnostusta uutta ratkaisua kohtaan löytyy, ja maaliskuussa Kopsalassa onkin käynyt melkoinen vaellus. Valmiiksi on piirretty myös Kopsalaa pienempi vasikkala sekä tuplasti suurempi robottinavetta. Halliratkaisu on mahdollinen myös muissa eläinsuojissa. Kotimaan rajallisten markkinoiden vuoksi yrityksillä on katse vahvasti viennissä. Seuraavaksi aletaankin ajaa suomalaisia pakettinavetoita rekalla Eurooppaan. ? Kiinnostusta on etenkin saksankielistä Eurooppa sekä Puolaa kohtaan. Ne ovat kehittyviä ja realistisia kohteita, Tapani Puumala kertoo. ten rauhallisia. Joku hieman tönäisee toista ohi kulkiessa. ?Taistelua pelkäsin enemmänkin, mutta sitä ei juuri ole ollut. Pari vääntöä, ei enempää, Kopsala sanoo. Lypsy hoituu SAC:n 12-paikkaisella kalanruotoasemalla. Työergonomia on huomioitu, sillä aseman lattiakorkeutta voidaan säätää lypsäjän pituuden mukaan. Säteilylämmittimillä saadaan lypsystä pakkaskelillä hieman mukavampaa. Kopsala kertoo, että myös robottilypsy kävi mielessä, muttei missään vaiheessa ollut oikeasti vaihtoehto. Rosterimalli lisää apesekoittajan käyttöikää kymmenellä vuodella. Kopsalan pihatto rakennettiin Apilapihattoratkaisut-allianssin toimesta. Tavoitteena oli tehdä toimiva navetta mahdollisimman pienillä kustannuksilla, laadusta kuitenkaan tinkimättä.
33 FARMI 3/2015 Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti Maaseudun aikakauslehti. ? Omassa mielessä en edes pyöritellyt robottia, vaan pitkälle olin heti aseman kannalla. Uuden lypsyaseman myötä mukaan tulee enemmän seurantaa. Aseman tuloportti tunnistaa eläimet niiden jalassa olevasta tunnistinnauhasta. Lypsypaikalla jokainen lehmä tunnistetaan ja näin lehmien tiedot siirtyvät Saturnus-hallintajärjestelmää. Lypsäjä näkee kosketusnäytöltä heti, mikä lehmä on kyseessä tai onko jonkun lypsyssä jotain poikkeavaa. ? Tietotekniikka ei koskaan ole ollut vahvimpia puolia. Mutta on Saturnuksesta huomattavaa hyötyäkin, tänä aamuna se ilmoitti jo ensimmäisen kiiman, Kopsala kehuu. Lehmät kielikylvyssä Reilu 60-paikkaiseen navettaan päädyttiin, koska näin ympäristölupapäätös meni vielä Toholammin kunnan kautta, eikä jouduttu luparuljanssiin AVI:n kanssa. Laitteet tosin sietävät vaikka lehmämäärän tuplaamisen. Suhteellisen pienillä kustannuksilla saadaan halutessa tehtyä halliin laajennus. ? Vielä en osaa sanoa tullaanko joskus laajentamaan. Toinen vastaantuleva juttu on peltopinta-ala. Pellon saamisessa on haastetta, tämä on niin karjatalousvaltainen paikka. Moni muukin on peltoa vailla. Nykyisellä karjamäärällä isäntäpari uskoo pärjäävänsä kahdestaan. Peltotöiden suhteen on yhteistyökuvioita muutamien tilojen kesken, mikä helpottaa töitä. Thaimaasta kotoisin oleva emäntä on asunut Toholammilla kolmisen vuotta, ja siinä ajassa tullut tutuksi lehmien ja lypsytilan töiden kanssa. Kopsalan taloudessa kommunikoidaan englanniksi, mutta navetta on vielä monikulttuurisempi: lehmät saavat nimittäin päivittäin kuunnella niin suomea, englantia kuin thaitakin. ? ?25 vuotta navetoita kiertäneenä tiesin, etteivät tuottajat innostuisi ylimääräisistä härpäkkeistä navetan sisällä. Nyt navetta onkin selkeä ja hygieeninen. Ulkopuolella rakenteita suojaava verkko on aivan ehdoton, vakuuttaa koko projektista vastannut Jouni Uusisalo (vas.) Pellon Groupilta. Jari Hietala, Leif Fagernäs ja Tapani Puumala ovat samoilla linjoilla.
34 FARMI 3/2015 HEVOSET PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY www.nowaste.fi Pyydä tarjous! HEVOSALAN AMMATTILAISET ja harrastajat yhteen keräävä Hevoset 2015 -tapahtuma järjestetään 11.–12.4. Tampereen Messuja Urheilukeskuksessa. Tapahtumaviikonloppu koostuu kilpailuista ja monipuolisista esityksistä, mutta luvassa on myös asiantuntijahaastatteluita, tietoiskuja ja seminaareja. Molempina aamupäivinä Ahallin Agrimarket Areenalla nähdään kenttäratsastusklinikka. Lauantaina kenttäratsastajat Elmo Jankari ja Sanna Siltakorpi käyvät läpi kenttäratsastustekniikoita. Sunnuntaina vetäjänä toimii kansainvälinen FEI 4* tuomari Maria Colliander. Lauantai-iltapäivällä järjestetään vaalipaneeli otsikolla Jos hevoset saisivat äänestää. Hevosurheilu-lehden päätoimittajan Jussi Lähteen johdolla keskustelemassa ovat kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (Kesk.), kulttuurija asuntoministeri Pia Viitanen (SDP) ja kansanedustaja Sofia Vikman (Kok.). Illalla nähdään turnajaisshow Vallan Kahleet, jonka toteuttaa Rohan Tallit Kemiönsaaresta. Racing Ohjelma-alueella käydään molempina iltapäivinä läpi ratsastusvarusteiden sovitusta ja niiden vaikutusta hevoseen. Päivi Sirviö Tampereen Kranio-sakraalikoulusta Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! kertoo eläinten kranio-sakraalihoidosta. Ypäjän Hevosopiston tietoiskuja nähdään molempina aamuina Black Horse -ohjelmalavalla E-hallissa. Näiden perään STOry-työnohjaaja Kati Riesen kertoo eläinavusteisesta työohjauksesta, ja Annika Schulman jakaa kokemuksiaan aiheenaan hevosen lajinomaisen elämän ja kilparatsastuksen yhdistämisestä. Lauantaina E-hallin lavalla nähdään myös luento Eroon stressistä ja suorittamisesta, josta kertoo ratsastajien henkinen valmentaja Katri Syvärinen. Hevosjuridiikan asiantuntija Pauliina Lehtola kertoo, vinkkejä siihen, mihin kiinnittää huomiota hevosta ostaessa. Rakennuskonsultti Ismo Jätti vetää tietoiskun kentän rakentamisesta. Sunnuntaina puolestaan Saija Pihkanen kertoo Hevosen ihon hoidosta ja tyypillisistä iho-ongelmista. Päivän päätteeksi Ypäjän hevosopisto vetää näytöksen ratsuhevosen kouluttamisesta. Lauantaina on mahdollista osallistua erilaisiin seminaareihin. Tarjolla on esimerkiksi Suomen Islanninhevosyhdistyksen seminaari, Markku Saastamoisen luento ruokinnasta ja Thomas Von Troilin kengityksestä. Hippolis järjestää kaikille avoimen Hevoskuljetusseminaarin, ja myös Suomen ratsastajain liitto järjestää messujen yhteydessä omia koulutuksiaan. www.hevosmessut.fi MERJ A OJ ALA Farmi jaossa messuilla Trailer Agent Finlandin osastolla!
35 FARMI 3/2015 HEVOSET Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix.fi/edustajat Mysli Basic Sport Breeder Active Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi SOPIVA KOTIMAINEN REHU JOKAISELLE HEVOSELLE! Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille MERJ A OJ ALA WALESILAINEN KULJETUSVAUNUVALMISTAJA Ifor Williams Trailers Ltd. on huolellisen tuotekehitystyön tuloksena tuonut markkinoille uudenlaisen hevostrailerin ja asuntovaunun yhdistelmän. EVENTA-trailerissa yhdistyvät täydelliset kuljetustilat hevoselle ja mukavat majoitustilat matkustaville henkilöille. Trailerissa on hyvin lämpöä eristävät komposiittiulkopinnat, alumiinilattia ja12 millimetrin kumimatto. Lehtijousitus takaa hevoselle erinomaisen kuljetusmukavuuden. Ifor Williamsin itse kehittämällä väliseinäjärjestelmällä on helppo säätää väliseinä hevosen koon mukaan ja jakaa trailerin painopiste optimaalisesti kuljetusta varten. Asunto-osassa on istumatilaa kolmelle ja se on helposti muunneltavissa makuutilaksi kahdelle. Asunto-osan viimeistelyssä on valittavana kolme tasoa: pronssi-, hopeatai kultataso. Pronssitason varustukseen kuuluu istuinpaikat kolmelle, makuutilat kahdelle, pöytätaso, pesuallas ja käsikäyttöinen vesipumppu sekä runsaasti säilytystilaa. Hopeatasoon kuuluu lisäksi kaasuliesi ja kultatasoon 12 V sähkövirta ja 12 V vesipumppu. Sähkövirta merkitsee myös, että varustukseen voidaan lisätä haluttaessa esimerkiksi sähköjääkaappi, lämmin vesi, TV tai sähköinen WC. Niin hevostrailerikuin asunto-osaan on saatavana runsaasti valinnanvaraisia lisävarusteita. Trailerin asunto-osan voi myös tilata täysin kalustamattomana. Valittavana on kaksi kokoa. EVENTA M -trailerin maksimibruttopaino on 3500 kg ja tilat löytyy 1-2 hevoselle. Saman painomaksimin EVENTA L -mallissa on tilat 2 hevoselle tai 3 ponille painosta riippuen. Suomessa Ifor Williams Trailersia edustaa Trailer Agent Finland Oy Ab. Traileri on ensiesittelyssä HEVOSET 2015 -messuilla Tampereella huhtikuussa. Osasto on T3. www.traileragent.fi
36 FARMI 3/2015 Nuoren polven raviurheilija JoniPetteri Irri lukeutuu siihen ryhmään, jonka harteille asetetaan odotuksia kotimaisen raviurheilun tulevista menestyshevosista, kun aikanaan Pekka Korpi, Jorma Kontio, Markku Nieminen ja muut kokeneet kehäketut siirtyvät viettämään eläkepäiviään. Toisaalta raviohjastajien ajolisenssiä voidaan nykyään jatkaa 70 ikävuoden täytyttyä tiettyjen terveystestauksien jälkeen aina vuosi kerrallaan, eikä valmentamisella ole aiemminkaan ollut ikärajaa. Näin ollen saattaa olla, että esimerkiksi edellä mainitut noin kuusikymppiset herrasmiehet jatkavat vielä pitkään kilpailemista Joni-Petterin Irrin kaltaisten nousevien talenttien kanssa. Joka tapauksessa Irri on näyttänyt, että hän lukeutuu jo nyt kansallisen raviurheilumme tekijäpersooniin. Sen kertovat myös kylmät faktat eli Hippoksen tilastot. Hän ajoi ensimmäiset lähtönsä vuonna 2007 eli 16-vuotiaana, jolloin ravien ajolisenssin voi aikaisintaan hankkia. Tätä ennen nuori ravikyky keräsi kilpailukokemusta ponilähdöistä. Irri on ajanut ohjastusurallaan tähän mennessä 1 357 starttia. Palkintorahoja hevosten omistajille eli niin sanottua sisään ajettua rahaa hän on tuonut 292 579 euroa. Toistaiseksi paras kausi oli viime vuonna, jolloin hän rohmusi palkintorahoja 109 587 euroa. Pujottelijasta raviurheilijaksi Sastamalan Vammalasta lähtöisin olevan Joni-Petteri Irrin ammatinvalinta on kulkenut sitä perinteisintä polkua. Vanhemmat Kari ja Tuija Irri ovat valmentaneet ja ohjastaneet ravureita jo pitkään. He luotsaavat edelleen esimerkiksi yhtä Tampereen Teivon raviradan ratatalleista. Myös Jonna-sisko on voimakkaasti mukana hevosten hoitoja valmennustyössä. Kun on kasvanut raviammattilaisten perheessä, ammatinvalinta on tämän myötä ollut suhteellisen suoraviivainen. Silti siirtyminen päivittäiseen hevostyöhön ei ollut aivan täysi selviö. – Minulla oli nuorena sellainen vaihe, että en ollut lainkaan kiinnostunut hevosista. Harrastin aktiivisesti pujottelua. Kävin kilpailemassa jopa lajin Suomen mestaruudesta, Irri kertoo. Yläkoulun viimeisellä vuosiluokalla tapahtui kuitenkin ratkaiseva käänne, joka alkoi pikkuhiljaa siirtää nuorta pujottelijaa raviurheilun vaativaan maailmaan. – Tein ysiluokalla sen valinnan, että keskitän tarmoni raviurheiluun. Opinto-ohjaajani yritti kaupata minulle muitakin vaihtoehtoja, mutta olin jo siinä vaiheessa ”menetetty tapaus”. Koulunkäynti ja opiskelu eivät kiehtoneet minua enää tuolloin, nuori treenari hymyilee. Kun valitsee raviurheilun ammatikseen, silloin pitää olla luonne kohdallaan. Pitkiä työpäiviä ei kannata vieroksua. – Ravipiireissä kiertää sellainen sananparsi, että raviihmisen uskonto on kymppi ja matikka vitonen. Toisin sanoen tällä toimialalla työskentelevän pitää hyväksyä se tosiseikka, että epäonnistumisia ja takapakkeja tulee paljon. Onnistumisia siunaantuu huomattavasti harvemmin. Näin ollen tässä työssä pärjää parhaiten, kun ajattelee, että seuraava päivä on parempi, Irri opastaa. Selkeästi valmentajaksi Ravit tarjoavat erilaisia ammatillisia vaihtoehtoja. Yksi keskeisistä pohdinnoista tulokkaiden kohdalla on, suuntautuuko valmentamiseen vai ohjastamiseen? Molemmissa on puolensa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Joni-Petteri Irri tahtoo ohjastamisen sijaan suuntautua yhä voimakkaammin ravivalmentajan työhön. Treenarin duunissa nuorta ammattilaista kiehtoo oman työn jäljen konkretisoituminen. – Valmentajana näkee, kun ravuri kasvaa ja kehittyy. Erityisesti nuorten hevosten kanssa on mukava touhuta. Siksi treenarin homma on mielestäni palkitsevampaa kuin pelkkä ohjastaminen. Toki tykkään edelleen kilvanajostakin, ei siinä mitään. Tulevaisuuden toivekin on suhteellisen selkeä ja odotettu. – Toivottavasti saisin valmentaa jotakin kyvykästä ikäluokkahevosta, Irri visioi. Polte vei Sveamamman syliin Yksi selkeä siirto, joka taatusti edesauttaa Joni-Petteri Irriä ravitreenarin uralla, on se, kun hän muutti yhdessä avovaimonsa kanssa aivan hiljattain Ruotsiin Tukholman liepeille. Siellä hän työskentelee tunnetun suomalaisvalmentaja Timo Nurmoksen tallilla. – Olin jo nuorempana Nurmoksella hommissa. Minulle tuli sellainen polte, että pitäisi päästä töihin ulkomaille. Siksi teimme tämän ratkaisun. Ruotsi lukeutuu Ranskan ja Yhdysvaltojen ohella raviurheilun suurmaihin. – Onhan elämä täällä raviurheilijan näkökulmasta toisenlaista kuin Suomessa. Esimerkiksi totopeli on täällä yhtä suosittua kuin TEKSTI: JARI-PEKKA KORVOLA KUVAT: JARI-PEKKA KORVOLA JA SUOMEN HIPPOS/ILKKA LUKKA ”Ruotsiin jääminen ei ole poissuljettu vaihtoehto” Ravivalmentajakyky Joni-Petteri Irri, 24, suuntasi töihin lahden toiselle puolelle. Nuoren lupauksen haaveissa on saada valmennettavakseen kyvykäs ikäluokkahevonen.
37 FARMI 3/2015 Joni-Petteri Irri on osallistunut nuorten raviohjastajien Salamakypärä-kilpailuun muutaman kerran. Hän pitää kilpailua hyvänä ponnahduslautana nuorille ohjastajille. jatkuu ? Joni-Petteri Irri ei osaa vielä sanoa, missä hän tulevaisuudessa valmentaa hevosia. –Ruotsiin jääminen ei ole poissuljettu vaihtoehto, hän heittää. Lotto Suomessa, Irri vertailee. Kulttuuriero näkyy tietysti myös ravikilpailujen paremmassa palkintotasossa. Se mahdollistaa osaltaan sen, että ravitalleja pitävät valmentajat voivat maksaa parempaa liksaa työntekijöilleen. Edellä mainittu heijastuu taas takaisin työntekijöiden sitoutumisena. – Täällä tallien työntekijät tekevät pidempää uraa, koska työkuorma ja palkka
38 FARMI 3/2015 Ossi 050 – 344 8695 Järeiden kaarten taivuttaja. Kupolikattorakenteella myös LIETEALTAAN KUPOLIKATTO Toimi tettuja kokoja muun muassa 30 metrin halkaisijalla • 27,7 m • 24 m • 20 m • 18 m MANEESI Ei keskipilareita • Kuumasinkitty teräsrunko PVC-peite • Myös läpikuultavalla peitteellä SUUNNITELTU EUROKOODINORMIEN MUKAISESTI us ovat erilaiset kuin Suomessa. Joni-Petteri Irrin työhön Nurmoksen tallilla lukeutuu lähinnä tietyntyyppiset aputreenarin työt. – Minulla ei ole mitään kiveen hakattua työnkuvaa, mutta ajelen tallin hevosia niin aamukuin iltapäivälläkin. Timo Nurmos on arvostettu suomalainen ravivalmentaja, jonka opissa saa taatusti erinomaista työkokemusta. – Timo on vaativa työnantaja, mutta toisaalta kun hoitaa hommansa, hän antaa mielellään vapauksia työntekijöilleen. Joni-Petteri Irri elää parhaillaan raviurheilijan urallaan selkeää murrosvaihetta. Hän kasvattaa itsestään asiansa osaavaa ammattivalmentajaa. Se, missä päin maailmaa hän mahdollisesti joskus tulevaisuudessa ryhtyy ammattiaan harjoittamaan, on vielä avoinna. – Ruotsiin jääminen ei ole poissuljettu vaihtoehto, hän lausuu. – Toki se edellyttää sitä, että saisin sellaisia hevosia, joilla pystyisin myös pärjäämään täällä, Irri tarkentaa. Lopuksi on hyvä tiedustella nuoren ravitreenarin ruotsin kielen taidon tilaa. – Kyllä minulla on ruotsin puhumisessa vielä iso kynnys. Kommunikointi kääntyy usein englannin puolelle. Tietysti toinen seikka, joka hidastaa ruotsin taitojen petraantumista on se, että suurin osa Timo Nurmoksen työntekijöistä on suomalaisia. Siinä jää silloin ruotsin kieli lapsipuolen asemaan. ? Trailer Agent Finland Oy Ab Rejbölentie 300 10380 Karjaa, Raasepori www.iforwilliams.fi 040-5606434 Tallin ahkera apulainen! Yli 50 eri työlaitetta. Norcar pienkuormaimia myy K-Maatalous kautta maan. Norcar-BSB, Uusikaarlepyy, Suomi www.norcar.com
39 FARMI 3/2015 HEVOSET Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi LOISPOSTI Helppo ja vaivaton läHetyspakk aus! UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Pyttyläntie 21 • Liikkala • puh. 040 5873656 hanna@hs-talli.net • www.hs-talli.net HS-tallin suositut viikonloppuja kesäleirit nyt varattavissa! Varmista oma leiripaikkasi ajoissa. HS_talli_ilmo_60x35.indd 1 1.3.2011 11.01 30.3. Seinäjoki 31.3. Tampere 1.4. Helsinki ja Pori 2.4. Lahti 3.4. Oulu ja Turku 4.4. Kaustinen 5.4. Mikkeli 6.4. Jyväskylä ja Ylivieska 7.4. Tampere 8.4. Helsinki ja Seinäjoki 9.4. Kouvola 10.4. Lappeenranta ja Pori 11.4. Helsinki 12.4. Jyväskylä 13.4. Turku 14.4. Tampere 15.4. Helsinki ja Joensuu 16.4. Seinäjoki 17.4. Kouvola ja Kuopio 18.4. Lahti 19.4. Forssa ja Ylivieska 20.4. Oulu 21.4. Tampere 22.4. Helsinki ja Seinäjoki 23.4. Jyväskylä 24.4. Kaustinen ja Turku 25.4. Pori 26.4. Mikkeli ja Tornio 27.4. Kuopio 28.4. Tampere 29.4. Helsinki ja Kouvola 30.4. Lahti 1.5. Haapajärvi, Joensuu, Rovaniemi ja Maarianhamina sekä Hämeen paikallisravit Ypäjällä 2.5. Seinäjoki 3.5. Kokemäki, Lappeenranta ja paikallisravit Kajaanissa HEVOSTIETOKESKUS ON julkaissut netissä uuden, neliosaisen Hevosten ruokintakoulun. Helppolukuinen, havainnollistavia kuvia sisältävä ruokintakoulu tarjoaa ilmaiseksi luotettavan ruokintatiedon lähteen kaikille hevosihmisille, niin uusille hevosenomistajille kuin hevosalan ammattilaisillekin. Ensimmäinen osa sisältää tietoa hevosen ruuansulatuselimistön rakenteesta ja toiminnasta. Toinen osa käsittelee ravintoaineita, niiden merkitystä ja lähteitä, ja kolmas osa yleisimpiä hevosten ruokinnassa käytettäviä rehuja ja niiden käyttöä. Neljännessä osassa perehdytään eri hevosryhmien ruokintaan käymällä läpi hevosen ruokinta varsasta seniorihevoseksi saakka. Ruokintakoulun osien lopusta löytyy kysymyksiä, joiden avulla voi testata, kuinka luetut asiat jäivät mieleen. Lisäksi ruokintakoulu sisältää ohjeet hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määrittämiseen. Ruokintakoulun tiedostot voi tallentaa ja tulostaa, jolloin niistä on helppo tarkistaa asioita aina uudestaan. Hevosten ruokintakoulu on toteutettu Suomen Hevostietokeskus ry:n Hevosten terveydeksi -hankkeessa. Ruokintakoulu löytyy osoitteesta www.hevostietokeskus.fi. Monipuolisuus on lempitermejämme.
40 FARMI 3/2015 Hevosen elämän on oltava elämisen arvoista TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: HANNA LEPPÄNEN, MIMMI VIRTANEN JA KATJA SORMUNEN Kun hevonen on vakavasti sairas, loukkaantunut tai vanha ja uupunut, omistajan täytyy osata luopua. Lopettamispäätös voi olla vaikea, mutta pitkitetty elämä saattaa tuottaa tuskaa hevoselle.
41 FARMI 3/2015 Luopuminen on vaikeaa. Jokaisen eläinystävän kohdalla on kuitenkin tiedostettava, että lemmikin ottamiseen kuuluu siitä luopuminen. Näin on myös hevosen kohdalla. – Moni toivoisi, että oma eläin kuolisi rauhallisesti nukkuessaan. Todennäköisempää kuitenkin on, että itsestään kuolemaan jätetty vanha tai sairas hevonen heikkenee hiljalleen ja kärsii ennen kuolemaansa, Pia Raistakka Suomen Hippoksesta sanoo. Hevosenomistajan velvollisuuksiin kuuluu myös tarvittaessa tehdä päätös eläimen elämän päättämisestä. – On huomioitava hevosen käyttötarkoitus, onko sairaan tai loukkaantuneen eläimen vielä mahdollista elää hyvää lajityypillistä elämää? Hevosesta tulee pitää hyvää huolta myös sen ikääntyessä ja sairas hevonen pitää hoitaa ja lääkitä. Omistaja joutuu pohtimaan hoitoja paitsi toimivuuden, myös hinnan osalta. Päätös eläimen lopettamisesta on aina tapauskohtainen ja oman, läheisen eläimen tilaa voi olla vaikea arvioida totuudenmukaisesti. Tilannearvion tekemiseen on usein hyvä pyytää ulkopuolinen mielipide. Omistaja voi pohtia vaihtoehtoja yhdessä eläinlääkärin kanssa. Tilanteessa, jossa hevonen myydään eteenpäin, on varmistettava, että uudessa kodissa on resurssit hevosesta huolehtimiseen. – Joskus esimerkiksi loukkaantuneita tai vanhoja hevosia annetaan pois ilmaiseksi, kun ei haluta itse tehdä lopettamispäätöstä. Valitettavasti hevosia on enemmän ja enemmän olosuhteissa, joissa ei ole tietoa siitä, mitä hevosen hoito todella vaatii. Vastuullinen hevosenomistaja ei pakene päätöstä tai lopettamisesta aiheutuvia kuluja. Tapoja on monia. – Tapahtuu lopetus sitten tavalla tai toisella, päätös voi olla vaikea. Silti oman kokemukseni mukaan ihmiset, jotka ovat venyttäneet lopullisen päätöksen tekoa liian pitkään potevat jopa syyllisyyttä myöhemmin. Eläin elää hetkessä, ja koska on täysin riippuvainen omistajastaan, on todella tärkeää ajatella ensisijaisesti eläimen etua, Raistakka painottaa. Hautaamisella tiukat ehdot Lopetuksen on oltava nopea ja kivuton. Usein hevosen lopettaa eläinlääkäri. Paikka voi olla esimerkiksi kotitalli. Kustannukset riippuvat lopetustavasta. Omistaja on vastuussa sekä lopetetun että tallille kuolleen hevosen ruhon hävittämisestä. Hautaaminen on vaihtoehto koko Suomen alueella. Hautaamiselle on kuitenkin olemassa melko tiukat reunaehdot. Hevonen on suuri eläin, eikä hautaaminen saa aiheuttaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Hevosta ei saa haudata pohjavesialueelle tai vedenottamon suoja-alueelle. Matkaa kaivoihin ja vesitöihin viettäviin rinteisiin on oltava vähintään 250 metriä. Hauta-aluetta ei saa kyntää tai siellä ei saa kaivaa pian hautaamisen jälkeen. Kuollut hevonen on haudattava vähintään metrin syvyyteen, eivätkä muut eläimet saa päästä käsiksi siihen. Hevosenomistajan on hyvä olla yhteydessä kunnan eläinlääkäriin ja ympäristöviranomaisiin, jotka antavat lisätietoja hautaamisesta käytännössä, sekä auttavat määrittämään kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet. Jos itsellä ei ole mahdollisuutta haudata hevosta, mutta se halutaan kuitenkin tehdä, on mahdollista ostaa hautapaikka joltakin eläinten hautausmaalta. Tuhkaus mahdollista myös hevosille Hevosystävä voidaan myös tuhkata. Toistaiseksi ainoa hevosia tuhkaava yritys Suomessa on Mäntsälän Lemmikkilehto. Yrityksellä on Mäntsälässä kaksi krematoriota, joista toinen on vain hevosille. Vastaanottopiste on myös Vihdissä. – Hevosia tulee viikossa noin kolme. Tämä on aika sopiva määrä, eikä paljon enempää voitaisi ottaa vastaan, yrittäjä Ilpo Hämäläinen kertoo. Hämäläisen mukaan lähes kaikki tuhkattavat hevoset ovat ratsuja. Suurin piirtein puolet hevosista tulee eläinsairaaloista ja eläinlääkäriasemilta, toinen puoli yksityisiltä talleilta. Hevosia tulee ympäri Suomen, pääasiassa kuitenkin EteläSuomen alueelta. – Noudamme hevosten ruhoja kuljetusyrittäjiä hyödyntäen. Yksityisten hevosenomistajien on myös mahdollista itse kuljettaa hevonen paikalle, jos hevonen kestää matkustamisen. Tällöin kutsumme eläinlääkärin paikalle, ja hevonen lopetetaan täällä. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto ainakin kauempaa tullessa. Tuhkaukseen vietäessä hevosesta tarvitaan ainoastaan omistajan tiedot. Muita dokumentteja ei vaadita. Lemmikkilehdossa hevosten tuhkat lähtevät lähes aina omistajin mukaan. – Tätä toivommekin. Myymme uurnia, joissa tuhkat voi itse haudata. Jos tuhkat aiotaan sirotella, voidaan ne säilöä väliaikaiseen astiaan. Jos ei ole paikkaa, johon tuhkat hautaa tai ripottelee, voi ne ripotella meidän Muistojen lehtoomme. Sinne voi myös esimerkiksi tuoda kynttilöiMuista poistoilmoitus HEVOSEN POISTOSTA tulee ilmoittaa Suomen Hippokseen mahdollisimman pian hevosen kuoleman jälkeen. Ilmoitus voidaan tehdä sähköisesti Hippoksen sivujen tai Heppa-järjestelmän kautta. Tarkastuseläinlääkärit toimittavat teurastettujen hevosten passit Hippokseen. Hevosen ruho LUOKITELLAAN ONGELMAJÄTTEEKSI. Sen hävittäminen voidaan tehdä myös toimittamalla se hyväksyttyyn polttotai rinnakkaispolttolaitokseen. Ruho voidaan kuljettaa käsiteltäväksi esimerkiksi Honkajoki Oy:lle, joka on raaka-aineita luontoon palauttava kierrätyslaitos. jatkuu ?
42 FARMI 3/2015 tä, mikä on jouluisin monilla tapana. Kustannukset tuhkauksessa ovat melko kovat, sillä siihen kuluu myös aikaa. Alle 800 kiloisen hevosen tuhkaus maksaa 870 euroa. Kuljetuskustannukset vaihtelevat riippuen siitä, mistä päin hevonen noudetaan tai tuodaanko se itse. – Kaukana asuvat usein sopivat kuljetushinnoista suoraan kuljetusyrittäjien kanssa. Tämä on hieman edullisempaa. Vaikka tuhkaus on kustannus, kyse on hevosen viimeisestä matkasta, jonka jälkeen enää ei tule kuluja, Hämäläinen sanoo. Teurastamon suosio nousussa Yksi vaihtoehto on toimittaa hevonen teurastamolle. Tämä on ekologinen ja myös edullinen tapa. Suomessa on 13 hevosia vastaanottavaa teurastamoa. Eri tahot hevosalalla ovat pyrkineet tuomaan teurastusta esille positiivisena vaihtoehtona. Muun muassa Suomen Hippos toteutti vuonna 2009 Hevosenlihan markkinoiden tehostaminen hankkeen, jonka tavoitteena oli muun muassa lisätä hevosten teurasmääriä. Viime vuonna arviolta noin 40 prosenttia poistuneista hevosista päätyi teuraaksi. Sastamalan teurastamo Pirkanmaalla vastaanottaa noin 120 hevosta vuodessa. Hevosista lähes kaikki ovat ravihevosia. Yrittäjä Juha Greus sanoo, että vaikka kyselyt ovat lisääntyneet ja suhtautuminen muuttunut, monissa tapauksissa hevonen mielletään lemmikkieläimeksi. – Tämän vuoksi teurastusta vierastetaan. Tarvittaisiin tämän osalta vielä hieman asennekasvatusta. Olisi parempi laittaa hevonen teurastamoon kuin kiertoon. Ongelmaksi Greus mainitsee hevosia vastaanottavien teurastamojen sijoittumisen kartalla. Eteläja Länsi-Suomen alueella tilanne on hyvä, mutta esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole hevosia vastaanottavia teurastamoja. Pohjoisessakin tilanne on heikko. Hevosen lihasta maksetaan omistajalle tällä hetkellä suurin piirtein 60 senttiä kilolta. Kuljetuskustannusten lisäksi muita kustannuksia omistajalle ei tule. Uusittu passi tai lääkitys voi olla este Hevosen on aina oltava kuljetuskuntoinen teurastamolle saapuessaan. Yhtälailla teurastamossa kuin muuallakin hevonen lopetetaan nopeasti ja kivuttomasti. – Hevosen on käveltävä sisään omin jaloin. Monelle on kynnyskysymys hevosen talutus teurastamoon ja siitä kysytäänkin paljon. Omistajan ei tarvitse tulla mukaan, ja meidän puolestamme hoidetaan tainnuttaminen. Jos haluaa itse tuoda hevoHevosia kuolee ja lopetetaan noin 4 000 vuosittain. Arviolta vuonna 2009 hevospoistumasta 25 prosenttia päätyi teuraaksi. Vuonna 2014 osuus oli noin 40 prosenttia. – Teurastus on vaihtoehto muiden joukossa. Toki toivomme, että tuotantoeläinstatus hevosella pysyy, jolloin tämä vaihtoehto on mahdollista valita jatkossakin, Pia Raistakka Suomen Hippoksesta sanoo.
43 FARMI 3/2015 www.espegard.? 044-7700 277 • 044-7700 278 SÄKIT JA TELINEET Verkkosäkki klapeille, mutta monet käyttävät myös hevosille heinäsäkkinä! HEVOSEN TEURAAKSI toimittavan on huomattava rekisteröityä alkutuotannon toimijaksi kunnan elintarvikeviranomaiselle. Teurastamolla rekisteröitymisestä ei kysytä, vaan ilmoituksen tekoa valvovat kunnat. Rekisteröityminen on yksinkertaista ja käytännössä edellyttää yhden lomakkeen täyttämistä. Olisi suositeltavaa, että tallipaikkoja vuokraavat tallit rekisteröityisivät, jos joku hevosenomistajista joskus haluaa toimittaa hevosensa teurastamoon. sen ja olla mukana, tämä sallitaan, Greus kertoo. Kaikki hevoset eivät kuitenkaan kelpaa teurastamolle. Hylkäykselle voi olla perusteena esimerkiksi lääkkeen varoaika tai puuttuva alkuperäinen passi. Mukaan tunnistusasiakirjaksi tarvitaan alkuperäinen passi tai ennen 1.7.2009 uusittu passi. Kyseisen ajankohdan jälkeen uusitulla passilla rapsahtaa automaattinen teuraskielto. Ulkomailla ennen vuotta 2009 syntyneet hevoset on pitänyt rekisteröidä Suomessa ennen vuotta 2010. – Poikkeus ovat vanhat suomenhevoset, joilla on rekisteröintitodistus. Teurastamoa varten todistukseen on hankittava lääkintätarra, jonka saa Hippokselta tai eläinlääkäriltä. Kilpailutai jalostusasiakirjat eivät kelpaa tunnistukseen, Greus muistuttaa. Myös Hippoksen myöntämät E-passit aiheuttavat teuraskiellon. Hevosen passista saattaa myös löytyä merkintä, ettei hevosta saa käyttää elintarvikkeeksi. – Meille tuli hevonen ranskalaisella passilla. Ensimmäinen omistaja oli kieltänyt käytön, eikä viimeisin omistaja ollut huomannut ranskaksi ollutta merkintää. Jos hevosella on useita omistajia, olisi uusien omistajien hyvä aina todentaa allekirjoituksella, että he ovat nähneet kyseisen merkinnän. Kesäkuun 2009 jälkeen syntyneillä hevosilla on mikrosiru. Jos mikrosirua ei löydetä tarkastuksessa, teurastamo ei voi ottaa hevosta vastaan. Hevosen mukana on oltava täytetty ketjuinformaatiolomake, josta selviää muun muassa hevosen lääkitsemishistoria. On olemassa lääkkeitä, jotka automaattisesti aiheuttavat elinikäisen teuraskiellon. Lääkkeiden varoajat vaihtelevat paljon, ja niistä tietoa saa eläinlääkäreiltä sekä Evirasta. – Esimerkiksi matolääkkeen varoaika voi olla jopa 65 vuorokautta. Eläinlääkärit kuitenkin kertovat nykyään hyvin näistä, ja hevosenomistajilla ovat nämä tiedossa, Greus kiittelee. ? OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi www.vainionteurastamo. Liha REM OY Ostetaan hevosia teuraaksi. Puh. 0400 655 440
44 FARMI 3/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA METSÄHAKKEELLA TUOTETUN sähkön tuotantotuki on nousemassa 15,9 eurosta 18 euroon megawattitunnilta. Tuotantotuki putoaa kuitenkin 60 prosenttiin, jos hake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta* saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Järeän puun tukirajaus sisältyy uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukea koskevaan lakimuutokseen. Lakimuutoksella edistetään kuituja tukkipuun käyttöä jalostuksessa sen sijaan että ne ohjautuisivat metsähakkeeksi ja polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon. Muutos vähentää kuitupuun hintapaineita ja varmistaa, että tuotantotuella ei tarpeettomasti vääristetä kilpailua. Se parantaa myös metsäteollisuuden ja muun puuta jalostavan teollisuuden edellytyksiä investoida, kertoo työja elinkeinoministeriö tiedotteessaan. Valtioneuvosto lisäsi esitystä antaessaan siihen lausuman, jonka mukaan hallitus pitää tärkeänä, että tukijärjestelmän toimeenpanossa seurataan sen vaikutuksia puumarkkinoihin sekä metsähakkeen käyttöön siten, että Suomi täyttää uusiutuvan energian lisäämisen EU-tavoitteet. Esityksen käsiteltyään eduskunta liitti omaan vastaukseensa kolme lausumaa. Niissä valtioneuvoston edellytetään seuraavan sääntelyn vaikutuksia polttoaineiden ajojärjestykseen mm. kivihiilen suhteen, esityksestä aiheutuvan hallinnollisen taakan ja siihen liittyvien kustannusten kehittymistä sekä uuden tukijärjestelmän vaikutuksia puumarkkinoihin. Yhdessä esityksen kanssa annettiin hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveromuutoksesta, joka alentaa polttoturpeen veron 1,90 euroon megawattitunnilta. Vero on tällä hetkellä 3,4 euroa. Järeän puun hakkuukohteita ovat kohteet, jossa on tehty metsälaissa tarkoitettu uudistushakkuu taikka kasvatushakkuu ja kasvatushakkuun jälkeen metsikkö katsotaan kehitysluokaltaan vähintään varttuneeksi kasvatusmetsiköksi. www.tem.fi VTT ON kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa kansainvälisessä ERANET-hankkeessa tanniinin uuttamista havupuiden kuoresta. Tanniinia tuotetaan satoja tuhansia tonneja puuaineksesta ja puunkuoresta nahka-, juomaja rehuteollisuuden tarpeisiin erityisesti Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Päälähteitä eli akaasiaja quebracho-puita ei kuitenkaan ole riittävästi kattamaan teollisuuden lisääntyvää tanniinitarvetta. Suomessa havupuiden tanniini soveltuisi hyvin liimantuotantoon ja puutuoteteollisuudessa liimattujen puutuotteiden valmistukseen. Uuttoprosessi on varsin yksinkertainen: tanniini voidaan uuttaa kuoresta kuumalla vedellä, minkä jälkeen uute kuivatetaan jauheeksi. Jauheen kuivaaminen vesiuutteesta ei ehkä ole välttämätöntä, jos tanniini uutetaan lähellä liimattavien puutuotteiden valmistusta. Tonnista kuivaa kuorta saadaan vähintään 130 kiloa tanniinijauhetta, jolloin polttoon jää edelleen 87 prosenttia alkuperäisestä kuoren määrästä. Kuusen kuoresta uuttuu muitakin yhdisteitä, erityisesti hiilihydraatteja, mikä rajoittaa raakatanniinin käyttöä. Uuttoja uutteenpuhdistustekniikoita on kuitenkin mahdollista kehittää soveltumaan eri käyttökohteisiin. Tanniinin erityinen ominaisuus on sen kyky saostaa proteiinia ja siksi sitä on jo tuhansia vuosia käytetty nahan parkitsemiseen. Tämä luonnon polyfenoli tunnetaan myös hyvin luontaisena ja lisättynä ainesosana punaviinissä, jossa se kirkastaa juoman ja parantaa säilyvyyttä sekä makua. Tanniini myös parantaa esimerkiksi naudan kykyä hyödyntää aineenvaihdunnassaan ravinnon sisältämät proteiinit. www.vtt.fi AHTI SORMUNEN
45 FARMI 3/2015 YMPÄRISTÖ JA ENERGIA WWF ETSII taas yhteistyössä MTK:n ja SLC:n kanssa Itämeren ympäristöystävällisintä maataloustuottajaa. Kuudennetta kertaa järjestettävässä kilpailussa etsitään viljelijöitä, jotka pyrkivät erilaisin menetelmin tehostamaan ravinteiden käyttöä ja kierrättämään ravinteita. Omat innovaatiot ja positiivinen asennoituminen ympäristönhoitoon ovat myös toivottuja. Kilpailussa halutaan palkita varsinkin vapaaehtoisuudesta. – Viljelijäpalkinnon tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Itämeren rantavaltioissa harjoitettavista hienoista vapaaehtoiskäytännöistä, joilla muutetaan maanviljelyä vesistöjen tilan kannalta kestävämpään suuntaan, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä. Kilpailun tarkoituksena on sekä antaa tunnustusta edelläkävijäviljelijöille että innostaa muitakin tuottajia siirtymään Itämeren ravinnekuormaa pienentäviin viljelymenetelmiin. – Ravinteiden tehostettu käyttö lähtee maan tuottavuuden hoidosta. On kannustettava toimenpiteisiin, joilla ravinteet saadaan entistä paremmin pyydystetyksi pellosta varsinaisessa sadonkorjuussa. Tämä on win-win tilanne ympäristölle ja viljelijälle, kertovat MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja SLC:n toiminnanjohtaja Johan Åberg. Kilpailuun kannustetaan mukaan yksittäisiä viljelijöitä, viljelijäjärjestöjä ja muita tahoja eri puolilta Suomea. Osallistua voivat sekä tavanomaiset tilat että luomutilat. Jokaisesta yhdeksästä Itämeren maasta valitaan kansallinen voittaja, joka saa 1000 euron palkintosumman. Kansallisten voittajien joukosta valitaan koko kilpailun voittaja, joka palkitaan 10 000 eurolla. Viime vuonna kansallisen palkinnon voittivat salolaiset Fredrik ja Helena vonLimburg Stirum. AHTI SORMUNEN Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 17. huhtikuuta. Kansalliset voittajat julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja koko kilpailun voittaja kesällä. Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät osoitteesta www.wwf.fi/viljelijapalkinto.
46 FARMI 3/2015 METSÄ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | Järjestämme metsäalan ammattitutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta seuraavasti Lisätietoja: Mikko Saarimaa, p. 050 349 7172, Metsäkoneenkuljettaja ? harvesterinkuljettaja ? kuormatraktorinkuljettaja ? puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailu ovat maksuttomia. AIKUISKOULUTUS Kaksoistutkintomahdollisuus! METSÄOPIT VALTIMOLTA Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Järjestämme työmenetelmäsekä ammattipätevyyskoulutuksia yrityksille. Puutavara-auton kuljettaja ? 10.8.2015 18.4.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja ? 15.9.2015 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja ? 12.1.2016 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja ? 12.1.2016 13.10.2017 Valtimolla Postiosoite: Toivarintie 581, 32700 HUITTINEN Puhelin: 029 5684 300, telefax: 029 5684 302, s-posti: satakunta.vankila@om. Rakenne: valmistetaan kokoaan metallista maalaamattomana tai maalattuna tilavuus tilauksen mukaan pituus tilauksen mukaan leveys tieliikennelain mukaan vaihtolavajalakset I 180 mm takalaita saranoitus tilauksen mukaan ainevahvuudet ja materiaalit tilauksen mukaan kaikkiin lavoihin saatavana koukkulaite VAIHTOLAVAT Polttorangan ja kotitarvepuiden keruuseen mekaanisesti kääntyvä vetoaisa (RHS 100*100*5 mm) etusermi ja avattavat karikat (RHS 50*50*3 mm) runko RHS putkea 50*100* 4 mm NÄPPÄRÄ METSÄKÄRRYT Kysy tuotteista lisää: Jari Mäkinen, puh. 050 516 1008 Jari Virta, puh. 050 3427 989 HELMI-MAALISKUUN VAIHTEESSA Kuopiossa kokoontuneet Metsäalan luottamusmiehet haastavat metsätalouden vaikuttajat julkiseen keskusteluun kiinnittämällä huomiota ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman tärkeyteen. Kestävä metsätalous ja metsänhoito eivät voi perustua lyhytnäköiseen halpatyöketjujen hyväksikäyttöön, näennäisyrittäjyyteen ja yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyömiseen. Metsän taimikkovaiheessa tehdyt hoitovirheet ja metsänhoidon laiminlyönti heikentävät metsän tuottoa sekä laatua sen koko kiertoajan, kokouksessa linjattiin. Korkeatasoisen ja motivoituneen työvoiman saatavuus on mahdollista vain, jos työvoimasta huolehditaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää sitä, että suuret metsäalan toimijat Metsähallitus, metsäteollisuuden metsäorganisaatiot ja metsänhoitoyhdistyskenttä säilyttävät ammattitaitoisen työvoimansa ja palkkaavat osaavaa ammattityövoimaa omiin organisaatioihinsa. Vireillään olevat suuret metsäteollisuuden hankkeet tulevat lisäämään puunkäyttöä merkittävästi. Jos metsänomistajat ja metsäteollisuus sortuu nyt muutaman miljoonan näennäissäästöihin, se aiheuttaa tulevaisuudessa miljoonaluokan tappiot puun laadun ja materiaalin heikkenemisenä sekä vaarantaa nousevan bioteollisuuden työpaikat. www.puuliitto.fi AHTI SORMUNEN
47 FARMI 3/2015 METSÄ WWW.KLAPISÄKKI.FI 14500 Iittala, 040-9310300 TIESITKÖ? Ilveksiä saatiin saaliiksi helmikuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 477 yksilöä. Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 515 kannanhoidollista poikkeuslupaa voimakkaasti kantaansa kasvattaneen ilveksen pyyntiin. (Lähde: Suomen riistakeskus) TUOREIMPIEN MITTAUSTEN mukaan valtakunnan metsien puuston määrä on 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi vähentyneen Pohjois-Suomessa viimeisen runsaan 10 vuoden aikana. Lahopuuston määrää on mitattu vasta 1990-luvun lopulta lähtien, kun metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen nousi metsänhoidon tavoitteisiin. Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähtien. Sen määrä on nyt sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa suurempi kuin 1960-luvulla, jolloin kuollut puusto kerättiin metsistä hyvin tarkasti. Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä ainesja energiapuun kertymän runkotilavuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ennakoidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä jo vuosina 2021– 2030. Kansallisen metsästrategian tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista vuonna 2025 on siis puuntuotannollisesti kestävä. Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–2013 kotimaista ainespuun eli tukkija kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Sellutehdassuunnitelmien toteuttaminen lisäisi havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti, mutta Etelä-Suomessa havukuitupuun lisäyksestä osa olisi kuusikuitua. On varauduttava siihen, että mäntykuidun kysynnän tyydyttämiseksi joudutaan hakkaamaan metsistä myös nykyistä enemmän mäntytukkia. Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite lämmönja energiantuotannossa on myös mahdollista toteuttaa samanaikaisesti kasvavan ainespuun käytön kanssa, jos energiapuusta noin puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. www.luke.fi AHTI SORMUNEN
48 FARMI 3/2015 KONEET Hassinen Veljekset Oy | Puh. +358 400 294 901 | www.havel.fi Havel -kantojyrsinkauha Kantojen jyrsintään ja pienimuotoiseen maanmuokkaukseen sekä –siirtoon asuinympäristöissä. Kiinnitetään pikakiinnikkeillä kaivinkoneisiin. Helposti ja vaivattomasti yhdellä kauhalla. Ovh 6950 € (alv 0%) Lisätietoja ja video www.havel.fi STIHL MS 201 C-M -moottorisaha on nyt saatavilla M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella. M-Tronic säätelee automaattisesti optimaalisen sytytyshetken ja polttoaineen annostelun käyttöolosuhteiden mukaan. Sahassa on ainoastaan yksi käynnistysasento sekä kylmän että lämpimän sahan käynnistämiseen. Jopa kylmäkäynnistettäkylmäkäynnistettäessä moottori käynnistyy ainoastaan muutamalla vedolla ja kiihtyy heti tasaisesti. Kevyt 3,9 kilon painoinen MS 201 C-M on suunniteltu ammattilaisille metsätalouteen sekä maisemanhoitoon, mutta sopii myös yksityiskäyttöön. Johdonmukainen vankkojen ja kevyiden materiaalien käyttö ja muotoilu tekevät sahasta helposti hallittavan. Sahaa voidaan käyttää harvennettaessa pienempiä puita, nuoren metsän hoidossa, karsimisessa, polttopuiden teossa sekä myös puunveistossa. Elektroninen moottorinohjausjärjestelmä ottaa huomioon ympäristön tekijät, kuten lämpötilan, ilmanpaineen ja polttoaineenlaadun määrittääkseen optimaalisen moottorintehon kaikissa käyttöolosuhteissa. Käsin tapahtuvaa kaasuttimen säätämistä ei tarvita. PoltPolttoaineen kulutus ja päästöt ovat valmistajan saman tehoisia malleja alhaisemmat. www.stihl.fi
49 FARMI 3/2015 KONEET Kotimaisen rengasliikkeen kautta! RENKAITA JA VANTEITA Maalle, metsään ja maantielle myynti@raahenrengasjalaite.fi Raahe (08) 211 7120 Raahe raskaat renkaat 050 3694 940 Koneet ja laitteet 0500 382 560 Liminka 050 561 1296 Jalasjärvi 0500 683 505 Honkajoki 044 556 5038 MULTIVA TUO markkinoille täysin uudistuneen TR -yleisvaunumalliston, joka korvaa aiemmin markkinoilla olleet TR Farmer ja TR Safe -mallit. Uudistuksella on haluttu kehittää kuljetusratkaisuja, jotka tehostavat ja helpottavat käyttäjän jokapäiväistä toimintaa. Tuotekehityksessä on painotettu vaunujen käyttäjäystävällisiä rakenneratkaisuja ja monikäyttöisyyttä. Kestävyytensä ja runsaan varustevalikoimansa ansiosta TR -vaunut soveltuvat sekä maatilaettä urakointikäyttöön. Vaunujen rungot valmistetaan kestävästä Ruukin Double Gade erikoisteräksestä. Kaikki teräsosat hiekkapuhalletaan ja maalataan kestävällä polyuretaanimaalilla. Runsas varustevalikoima tekee TR-vaunuista sopivat kaiken REKISTERÖINTITODISTUKSEN YKKÖSOSAA ei tulevaisuudessa enää tarvitse pitää autossa mukana, kun liikutaan kotimaassa. Paperisen rekisteritodistuksen sijaan ajoneuvon omistaja saa ajoneuvokohtaisen koodin eli omistajaoikeutta osoittavan varmenteen. Asiaa koskeva lakimuutos tulee voimaan 16. marraskuuta 2015. Bussien, kuorma-autojen ja perävaunujen rekisteröintitodistuksia on kuitenkin pidettävä mukana ajoneuvossa 31. joulukuuta 2016 saakka. www.lvm.fi kevyen irtomateriaalin kuljetuksessa, oli kyse sitten viljan, hakkeen, kuivalannan tai vaikkapa lumen kuljetuksesta. TR -vaunuissa on kiinteälaitainen, teräksestä valmistettu kartiolava, minkä ansiosta niiden tyhjentäminen on helppoa. Vaunujen vakiovarusteena oleva hydraulinen takalaita lisää käyttäjäystävällisyyttä. TR -mallien lavoja on saatavilla eri tilavuuksilla ja lisävarusteena toimitettavalla, pikakiinnitteisellä tuorerehukorokkeella tilavuutta saadaan lisättyä nopeasti. TR -vaunut valmistetaan muiden Multiva-koneiden tapaan kokonaan Suomessa, Dometal Oy:n Loimaan tehtailla. www.multiva.info Maaseudun aikakauslehti.
50 FARMI 3/2015 Työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisena. Jos solmitaan suullinen työsopimus, joka kestää yli kuukauden, on työnantajan joka tapauksessa annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista. Työsopimukseen merkitään keskeiset työehdot, kuten esimerkiksi viikkotyöajan pituus, joka kokoTEKSTI: VELI-MATTI REKOLA, MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA KUVAT: KATJA SORMUNEN JA PIXABAY Maatiloilla ja puutarhayrityksissä kausiluontoinen työvoima on ensiarvoisen tärkeä resurssi; ilman sitä ei pärjättäisi. Ammattimainen marjanja avomaan vihannesviljely ei onnistuisi ilman, että työnantajilla on mahdollisuus palkata kausityöntekijöitä kotimaasta, mutta etenkin ulkomailta. Työnantajien onkin syytä tuntea määräaikaisen työntekijän palkkaamiseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet, jotta työsuhde kummankin osapuolen kannalta olisi mahdollisimman onnistunut. aikatyössä on 40 tuntia. Sesonkitöitä voi olla tarjolla myös osa-aikaisesti, jolloin viikoittainen työmäärä usein vaihtelee. Tällöin työsopimukseen merkitään, että työaika on esimerkiksi ”keskimäärin 30 tuntia viikossa”. Työnantajan kannattaa harkita, mikä on mahdollisimman oikea tuntimäärä, koska hän työsopimuksessa sitoutuu tarjoamaan vähin
51 FARMI 3/2015 pastus ovat ennakoivaa työsuojelua. Sattuneissa työtapaturmissa on usein havaittu, että suurimpana syynä on ollut puutteellinen perehdyttäminen työhön. Erityisesti nuorten kohdalla on muistettava, että kysymyksessä saattaa olla henkilön ensimmäinen työpaikka, joten työnantajalla on erityisen suuri vastuu perehdyttämisestä. Pelkästään lakipykäliin ei tarvitse turvautua, vaan työnantajien ja esimiesten käyttöön on tarjolla hyvää perehdyttämismateriaalia, jota saa esimerkiksi Työterveyslaitokselta ja Työturvallisuuskeskuksesta. Maatalousja puutarha-alalla yhtenä erityispiirteenä on työvoiman kansainvälisyys eli esimiehen on varmistuttava, että yhteinen kieli ja perehdyttämismateriaali johtaa myös käytännössä asian ymmärtämiseen. Koululaisia kesätöihin pariksi viikoksi Toivottavasti maatiloilta ja puutarhayrityksistä löytyy sopivia kesätöitä koululaisille, koska heihin voidaan soveltaa Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa. Harjoittelun tarkoituksena on, että peruskoululaiset, kymppiluokkalaiset, ammattistarttilaiset ja lukiolaiset saavat käytännön työkokemusta ja samalla tutustuvat yritysten toimintaan ja eri alojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliselle ajalle. Harjoitteluohjelman suorittamisesta työnantaja maksaa kertakaikkisena palkkana 335 euroa, joSattuneissa työtapaturmissa on usein havaittu, että suurimpana syynä on ollut puutteellinen perehdyttäminen työhön. ka sisältää lomakorvauksen. Mikäli harjoittelujakso katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voidaan sopia jatkoa pitemmäksi ajaksi, ja lisäpäiviltä maksaa 33,50 euroa päivässä. Iän puolesta nuoria on mahdollisuus ottaa kesätyöhön, kun nuori kyseisen vuoden aikana täyttää 14 vuotta. 15-vuotias voi jo itse solmia työsopimuksen, tätä nuoremmilla siihen tarvitaan holhoojan hyväksyntä. 10 000 kausityöntekijää ulkomailta Etenkin marjatiloille ja vihannesviljelmille useimmat kausityöntekijät palkataan ulkomailta, koska riittävästi suomalaisia tekijöitä ei löydy. EU-alueen ulkopuolelta työntekijöitä tulee eniten Venäjältä ja Ukrainasta. Palkatessaan ulkomaalaisen työnantajan on aina varmistuttava, että henkilöllä on oikeus työskennellä tään sovitun työajan, josta on palkanmaksuvelvollisuus. Työnantajan kannalta tärkeä etu kirjallisessa työsopimuksessa on koeajan käyttö. Kun palkataan uusi työntekijä, työnantajalla on koeajan kuluessa mahdollisuus arvioida soveltuuko työntekijä kyseiseen työhön. Jos ilmenee töiden laiminlyöntiä, huolimattomuutta ynnä muita vastaavia seikkoja, työsopimus voidaan koeaikana purkaa ilman irtisanomisaikaa. Kunnollinen perehdyttäminen vähentää ongelmia ja häiriöitä Työpaikalla hyvän yhteistyön juurruttaminen alkaa uuden henkilön tullessa taloon. Onnistuneen perehdytyksen katsotaan myös lisäävän työntekijän sitoutumista työpaikkaansa – tämä koskee myös kausityöntekijöitä. Vastuu perehdyttämisestä on työnantajalla monenkin lakipykälän perusteella. Tärkeimpiä säännöksiä tältä osin ovat työturvallisuuslaki ja laki nuorista työntekijöistä. Perehdyttäminen ja tarvittaessa toistuva työnoSuomessa. Työnteko-oikeus perustuu esimerkiksi marjojen ja vihannesten sadonkorjuutöissä viisumiin, joka oikeuttaa enintään kolmen kuukauden työskentelyyn. Muissa kuin sadonkorjuutöissä tai pitemmissä työsuhteissa muu kuin EU-kansalainen tarvitsee työntekijän oleskeluluvan. Työsopimusta solmittaessa työnantajan kannattaa ottaa kopio viisumista tai oleskeluluvasta ja säilyttää paperit neljän vuoden ajan. Sen lisäksi, että varmistutaan työnteko-oikeudesta, työnantajan on toimitettava TE-toimistolle selvitys ulkomaiseen työntekijään sovellettavista työehdoista koskien ns. kolmansista eli EU-alueen ulkopuolisista maista tulevia henkilöitä. Selvitys voidaan toimittaa esimerkiksi lähettämällä kopio työntekijän työsopimuksesta. ? Katso lisää: www.tyonantajat.fi
52 FARMI 3/2015 Vanhojen seinäpahvien ja tapettien repiminen vielä menettelee, mutta raakalautaseinien ja -seinäkkeiden päällä olevien tekstiilipäällysteisten levyjen irtiottamisessa tarvitaan jo sorkkarautaa. Ennen remonttia otetussa kuvassa näkee selvästi vinttihuoneen ongelmakohdat. Seinät ovat kauttaaltaan likaiseksi muuttuneen tekstiilitapetin peitossa. Hienot TEKSTI JA KUVAT: PAULA BAGGE Monen maalaistalon vintillä on asumiskäyttöön kelpaavia huoneita, joita ei kuitenkaan ole päivitetty nykyaikaan kenties vuosikymmeniin. Näytämme, miten nuhjuisesta vinttikamarista saa kohtuullisella vaivalla viihtyisän oleskeluja työhuoneen. tukiparrut sentään ovat jo valmiiksi näkyvillä. Linoleumilla päällystetty lattia on likaisen näköinen ja siinä on omituisia kuvioita. Tarkemmassa tutkimuksessa huomataan, että kuvioiden kohdalta lattiassa on ollut aukko alakertaan sekä portaat. Koska portaita en halunnut ottaa esiin liian suurta operaatiota peläten, päätin jättää lattian kokonaan entiselleen paitsi värin suhteen. Suuri halu olisi tietenkin olHarmaat puutarhahuonekalut ovat sopivan kevyen näköisiä modernissa vinttihuoneessa, jonka vanhat sisustuksen yksityiskohdat on haettu tallinvinteiltä ja varastoista. Puunvärisiksi jätetyt tukihirret sopivat mustan ja valkoisen kanssa. Vinttihuone uudistui
53 FARMI 3/2015 lut repiä linoleumilevy irti ja ottaa puulattia esiin. Sen sijaan päädyin vain pesemään ja maalaamaan lattian. Tässä tulikin ongelma, sillä maalinvalmistajat eivät takaa maalin kestävän linoleumin päällä, vaikka linoleumi ei olekaan muovia. Linoleumi valmistetaan keittämällä pellavaöljyä ja hartsia, johon lisätään puutai korkkiainetta, kalkkikiveä ja väriaineita. Alustana käytetään juuttikangasta. Eli muoville kalskahtava linoleumi on täysin luontopohjainen materiaali. Päätin kuitenkin kokeilla maalausta omalla riskillä. Ennen lattian maalausta revin kaikki seinistä pahveja ja tapetteja myöten. Paneeliseinän maalasin mustaksi, samoin pahvilevyjen alta löytyneen raakalautaseinäkkeen, joka mukavasti toimii tilanjakajana. Pienen vintti-ikkunan ympärillä olevat seinät ja kaksi muuta seinää maalasin perusvalkoisella. Samoin katon. Sain huoneeseen paljon valoa. Ikkunaseinällä oli kaunista ruskeasävyistä tapettia, kenties 1900-luvun alkupuoliskolta. Irrotin tapetin pois, sillä se oli repeillyt monesta kohtaa. Myöhemmin aion tehdä tapettipalasista tauluja ja näin säilyttää huoneen ensimmäisestä sisustuksesta palasia. Nyt kun lattian maalauksesta on kulunut aikaa jo kuukausia, voi todeta, että maali pysyy linoleumilevyssä samalla tavalla kuin puulattiassakin. Maalaukset ja tapetoinnit Maalasin puuseinän ja vinokaton valkoisella. Ikkunan vieressä olevalle pitkälle seinälle, jossa oli kellertävää yksiväristä tapettia, valitsin Tapettitehdas Pihlgren & Ritolan mallistosta hieman samantyyppisen Biedermeier-tapetin, jota olin löytänyt ikkunaseinältä. Vanhanaikaisen näköinen, harmaan ja lilahtavan sävyinen tapetti yhdistettynä valkoiseen, mustaan ja harmaaseen tuo huoneeseen ilmettä. Sitten takaisin lattian maalaukseen. Imuroin ensin lattian huolellisesti. Sen jälkeen oli vuorossa pesu. Kun lattia oli kuivunut, hioin siihen tarttumapintaa vielä varmuuden vuoksi. Tämän jälkeen vielä imurointi ennen pohjamaalin vetämistä. Maalasin lattian Helmipohjamaalilla, sävy 2115 vaaleanharmaa. Maali kuivui muutamassa tunnissa. Seuraavana päivänä maalasi lattian Betolux Akvalla, sävy 2115 vaaleanharmaa. Kolmantena päivänä maalasin lattian vielä kertaalleen. Remonttiin kuului vielä kermanvalkoisen arkistoEnnen -kuvasta näkee, ettei huone ollut enää tätä päivää. Kuvassa remontti on jo aloitettu. Vanha puusänky toimii varavuoteena kun se levittää täyspitkäksi. Punaiset täkit kelpaavat vielä hyvin sängynpeitteeksi. Vanhan maalaistalon kunnostusprojektia voit seurata kirjoittajan blogista osoitteessa www.kunnostajasisusta.fi jatkuu ?
54 FARMI 3/2015 kaapin maalaus harmaalla. Vetimet jäivät puunvärisiksi, mutta suunnittelen ne maalattavaksi mustalla. Sisustus Huone näytti ilman huonekaluja valtavan suurelta verrattuna entiseen. Viivyttelin huoneen sisustuksen kanssa. Selvää oli, että huoneeseen laitan ainakin mustavalkoisen työpöytäni ja mustan työtuolin. Sohvaryhmä tuli suoraan pihalta. Polyrottinkiset pihakalusteet nimittäin kaipasivat talvivarastopaikkaa ja mikäpä muu olisi niille ollut parempi "säilytyspaikka" kuin kunnostettu vinttihuone! Harmaat istuinja selkätyynyt ovat kuin varta vasten huoneiden sävyjen mukaan valittu. Nyt on taas se aika, kun kalusteet pitäisi viedä takaisin puutarhaan, mutta taitaapa käydä niin, että sinne hankitaan toiset ja nämä jäävät hyväksi todettuina vinttihuoneeseen. Vanhan maalaistalon aitoista ja varastoista löytyy paljon rustiikkisia sisustusesineitä, joilla saa moderniksi muuttuneeseen vinttikamariin maalaismaista henkeä. Vintin puolelta raahasin kirjoituspöytäni taakse tismalleen tapetin värisen kangaspuiden toisen reunaosan. Verhoja en halunnut, vaan viritin huoneessa ennestään olleen mustan kaihtimen ikkunaan. Se sopikin huoneen moderniin tyyliin kuin nakutettu. Huoneessa on ainoastaan yksi viherkasvi, pikkuposliinikukka, joka on valkoisen vanhan kukkapöydän päällä. Sen takana on mustareunainen vanha peili, jonka maaliosat saavat suosiolla lohkeilla. Mustavalkoisen Ennen kuin kannoin työpöydän paikalleen, ikkunanurkkauksessa oli tilaa. VM-Carpetin raitaiset räsymatot ovat modernit ja raikkaat. ja harmaan sekaan sopii yhdistää esimerkiksi hopeaa ja lasia. Isoon lasipurkkiin keräsin kuivuneita risuja. Siniharmaan, tallinvintiltä löytyneen patjaraitatyynyn laitoin aurinkodivaanille pienien modernien tyynyjen kera. Paksun navetassa roikkuneen köyden rautaosineen nostin tukihirrelle koristeeksi. Ikivanha käsintehty puusänky tapettiseinää vasten on niin kaunis, etten raaskinut särkeä tapetin ja sängyn välistä tunnelmaa millään tauluilla. Punaiset täkit ja tyynyt tuovat hieman räiskettä muuten niin säntillisen virtaviivaiseen sisustukseen. ? Tarvikkeet ja kuvausrekvisiitta Tikkurila, Tapetti Tapettitehdas Pihlgren & Ritola, VM-Carpet, Masku, Airam, Ikea, Partylite sekä toimittaja itse.
55 FARMI 3/2015 P AL VEL U HAKEMIS TO 55 FARMI 3/2015 •REHUT JA MAATALOUS •RAKENTAMINEN 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti •KONEET SÄILIÖIDEN • Puhdistukset • Tarkastukset • Korjaukset • HIEKKAPUHALLUKSET • VESIHIEKKAPUHALLUKSET • MAALAUKSET Puh. 015-424 520, 0400-655 649 www.suomensailiohuolto.fi Teollisuustie 3, 76100 Pieksämäki • Raakaöljysäiliöt DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Puh. 020 838 4530 www.?ndoor.? ?ndoor@?ndoor.? Kotimaiset taitto-ovet Iistä Eläinrehuja maatilan omasta viljasta maatilalla paikan päällä. Liikkuvalla kalustolla luotettavasti ja laadukkaasti. Ropantie 390, 23950 Pyhäranta p. 83870700, fax 825 9905 gsm 0500 137000/Janne Hilanto Hilannon Mylly Ky www.suomenkayttokone.fi •MUUT PALVELUT SAMULI EDELMANN, Eija Ahvo ja Tuija Rantalainen esiintyivät hyväntekeväisyyskonsertissa Fuengirolassa tarkoituksenaan kerätä varoja Aurinkorannikolla toteutettavalle Näe Minut -ohjelmalle. Vuonna 2013 alkaneen Näe Minut -projektiin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tulevaisuutta rakentavan omanarvontunteen ja itsetunnon vahvistamisen avulla. Samuli Edelmann on itse ollut mukana suunnittelemassa ohjelmaa yhdessä opettaja Matti Saarion ja terapeutti Irene Kristerin kanssa. Varoilla järjestetään Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa oppituntien sarja, jolloin opetellaan vuorovaikutustaitoja, tunteiden ymmärtämistä ja niiden kohtaamista. Lisäksi ohjelma pyrkii ehkäisemään nuorten päihteidenkäytön aloittamista ja koulukiusaamista. RASHEL A W ABDEH Aurinkorannikon koulun 7.lk oppilas Micke Högerman ja Samuli Edelmann.
56 FARMI 3/2015 KOTI JA HYVINVOINTI MAAJA kotitalousnaiset on kevään aikana järjestänyt ympäri Suomen ikääntyville suunnattuja Syö hyvää -tapahtumia, joissa tutustutaan ravitsemussuosituksiin ja terveyttä tukevaan ruokavalioon. Tapahtumilla kannustetaan tutkimaan omaa ruokailua uudesta näkökulmasta. Kevään aikana tapahtumia järjestetään vielä yli 20 ympäri Suomea. Tapahtumat ovat osa Kuluttajaliiton Syö hyvää -hanketta, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Tapahtumat ovat maksuttomia osallistujille. Katso oman alueesi tapahtumapaikat osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi. Ikääntynyt – muista nämä! PANOSTA PROTEIINIIN. Liian niukka proteiinin saanti mm. altistaa lihaskadolle ja heikentää toimintakykyä. Tarvittava määrä on 1,2–1,4 grammaa painokiloa kohden. D-VITAMIINIA PURKISTA. Kaikille yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat kalat, margariini ja vitaminoidut maitotuotteet. VAIHDA KOVAT pehmeisiin. Pehmeät rasvat tekevät hyvää sydämelle, verisuonille ja aivoille. Hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, margariinista, kalasta, pähkinöistä ja siemenistä. LAITA LAUTASELLE väriä. Tutkimusten mukaan monilla ikääntyvillä on puutetta C-vitamiinista, jota saa riittävästi kun syö vähintään kuusi kourallista kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivässä. SUPISTA SUOLASTA. Liiallinen suolan syönti nostaa verenpainetta, heikentää luustoa sekä kasvattaa muistisairauksien riskiä. OSTA VALMIINA. Jos tarmo ei riitä ruoanlaittoon, kannattaa turvautua valmisruokiin tai ateriapalveluihin, jotta ruokavalio pysyy riittävän monipuolisena. VARAUDU VÄLIPALOIN. Monille sopii ateriarytmi, jossa päivän aikana syödään 3–5 ateriaa. Helppo välipala on esimerkiksi hedelmä, smoothie, kiisseli tai vaikka kaupan valmis marjarahka. MUISTA MYÖS maku! Herkullinen ja maukas ruoka hellii kehon lisäksi mieltä. Katso lisää ravitsemuksesta www.syohyvaa.fi. SUOMEN MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJÄT ry juhli 20-vuotista taivaltaan valtakunnallisessa maaseutumatkailuyrittäjienja kehittäjien 41. vuosiseminaarissa 17.–18.3. Kaustisella. Vuonna 1995 Vaasassa perustettu edunvalvontajärjestö pyrkii edistämään ja kehittämään maaseutumatkailua sekä toimimaan maaseutumatkailupalveluita tuottavien yrittäjien yhdyssiteenä. Kaksipäiväinen seminaari keräsi yhteen lähemmäs sata maaseutumatkailuyrittäjää ja kehittäjää eri puolita Suomea. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys 2015 sekä Vuoden Kellokas 2015. Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ja Lomalaidun ry antoivat Vuoden kehittyvä maaseutumatkailuyritys -tunnustuksen Lomakivi Oy:n Virpi ja Ismo Kiviselle Iitistä. Kiviset saavat tunnustusta määrätietoisesta, innovatiivisesta ja rohkeasta otteesta yrityksensä kehittämisessä. Vuoden Kellokkaan tittelin sai Taattisten tila Naantalin Merimaskusta. Taattinen on vanha ratsutila, jonka värikäs historia tunnetaan 1500-luvulta saakka. www.smmy.fi PIXABAY
57 FARMI 3/2015 www.valmarin. Korjaa kehon happo-emästasapainoa ja edistää tervettä kudoshengitystä saa aineenvaihduntasi tasapainoon! Myynti: Apteekit, luontaistuotekaupat ja -osastot Valmistaja: Valmarin Oy, PL 383, 00101 Helsinki Puh (09) 809 1041, fax (09) 809 1042 • Sammuttaa närästyksen välittömästi. • Kiihdyttää laihtumista. • Nopeuttaa hidastelevaa vatsantoimintaa. • Lievittää stressioireita. • Palauttaa, kun voimakas lihastreenaus vie hapoille. M IU R A A D ESINE Tilaa Farmi itselle tai lahjaksi! KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? ONKO SINULLA tietoa, mikä tämä vanha esine on, ja mihin sitä on käytetty? Jokaisessa numerossa julkaisemme kuvan yhdestä esineestä, ja oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Vastauksen voi kertoa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi tai soittamalla 0400 985 152. Jos sinulla itselläsi on vanhoja esineitä, joiden käyttötarkoitus mietityttää, lähetä kuva meille. Kuva julkaistaan tällä palstalla. Farmissa 2/15 julkaistu esine on juurikastalikko. Lyhytvartisella talikolla on kammettu maasta tiukassa olevia sokerijuurikkaita sekä muita juureksia, kuten lanttuja. HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! 29810 Siikainen, puh. (02) 552 6601 herttua ? ravintoren?as.? Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. Karin havupuu-uutejuoma on valmistettu perinnetietoon perustuvalla menetelmällä nuoren männyn kuoresta ja nilasta. www.ravintorengas.? Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan... Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä
58 FARMI 3/2015 TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA: www.facebook.com/ Farmilehti Facebook “f” Logo CMYK / .eps Facebook “f” Logo CMYK / .eps
Joissain tapauksissa kannattaa harkita rikkoontuneen osan korvaamista alkuperäisellä Valtra Kierrätysosalla. Alkuperäinen osa on toimiva, käytettynäkin. Kierrätysosiemme kunto tarkastetaan aina ennen kuin ne päätyvät myyntiin, huonokuntoiset osat hylkäämme. Kierrätysosia on tarjolla runsaasti myös vanhempiin Valmet-malleihin. Miksi hankkia käytetty Valtra Kierrätysosa? •Kierrätysosantakuuon6kuukautta.Asennuksen tapahtuessa Valtran huollossamyösasennustyölläon6kuukaudentakuu •Kierrätysosanhintaonvain55%uudenalkuperäisosanhinnasta ja se on monesti uutta tarvikeosaa huokeampi hankkia •Tuhansiakierrätysosiavarastossa Kysy lisää Valtra Kierrätysosista lähimmältä Valtra-jälleenmyyjältä. Jos se on kerran toiminut Valtra-Valmet traktorissa toimiisesiinäedelleen.Jaluontokinkiittää! TÄMÄ KANNATTAA HUOMATA! VALTRA KIERRÄTYSOSAT UUTTA! YOUR WORKING MACHINE