Raakapuun käyttö väheni Satokauden herkut OVAT VIHDOIN TÄÄLLÄ Maaseudun aikakauslehti Nro 3/2021 www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Farmi Kokki ja ravintoloitsija Sikke Sumari arvostaa Suomen sesonkikesäherkkuja. Laidunnus kuuluu luomuun Vinkit kesään Öljykasvien hintakehitys voimakasta Kotimaisen mansikan satokausi aluillaan Korvauksia porotalouteen
PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Niina Linna toimitussihteeri@countrymedia.fi AVUSTAJAT Hanna Helkula VYR, Niina Linna, Hia Sjöblom, Katja Sormunen AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO JA ULKOASU Niina Linna LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMYYNTI kristiina.ahti@countrymedia.fi puh. 044 2023 516 PAINOPAIKKA Printall-AS, 2021 KANNEN KUVA Depositphotos KUVAPANKIT Depositphotos, Farmin arkisto ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. 36. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA CountryMedia Oy Halkoniemenkuja 2 A 36 33410 Tampere Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. Farmi Tilaa lehti! Tilaa maatalouden aikakauslehti Farmi www.countrymedia.fi/tilaa
Farmi 3/2021 4 06 Sikke Sumari arvostaa Suomen maaperää, josta riittää kesäherkkuja jokaiselle. Sisältö 3/2021 5 Pääkirjoitus MAATALOUS 6 Sesonkimaut & villiyrtit kiehtovat Sumaria 11 Vieraslajitalkootoiminta laajenee 12 Sadetus viljan viljelyssä 14 Puheenvuoro: Hanhien vahingot kohtuuttomia 16 Nyt on öljykasvien aika 18 Mansikan satokausi on aluillaan 20 Urakkapalkkaus maaseudun töissä ELÄIMET 22 Korvauksia porotalouteen 24 Laidunnus kuuluu luomuun 26 Laidunkausi käynnistyy YMPÄRISTO & ENERGIA 28 Ilmalämpöpumppujen suosio jatkuu 29 Saako auton pestä omalla pihalla? METSÄ 30 Biohiilen edistäminen vahvistuu 32 Raakapuun käyttö väheni 34 Kolumni: Metsäasiat kiinnostavat nuoria 36 Puukauppa oli edellisvuotta vilkkaampaa KOULUTUS 38 Harva nuori liikkuu riittävästi KOTI & HYVINVOINTI 40 Reseptit 42 Satokausi on täällä 45 Suuntaa kesällä tänne 49 Palveluhakemisto 30 Bioenergia ry ja Biohiiliyhdistys yhdistävät voimansa ensi vuoden alusta. 18 Paras satokausi on täällä.
Farmi 3/2021 5 KOSKA AURINKO paistaa korkealta, on hymy herkässä, sillä nyt on vihdoinkin kesä saapunut. Tämä tarkoittaa, että pääsemme nauttimaan kesän antimista. Joihin tietenkin kuuluu mansikat ja uudet perunat. LEHDESSÄMME SIVULLA 6 Sikke Sumari kertoo, miten toivoisi villiyrttejä torille ja antaa käyttöömme herkullisen raparperigaletten reseptin. Keskitymme myös tässä lehdessä viljan sadetukseen ja miksi siihen kannattaisi panostaa sivulla 12 ja urakkapalkkaukseen maaseudun työssä sivulla 20. MINISTERI LEPPÄ perää pikaista muutosta hanhi ongelmaan sivulla 15. Toki kansien välissä on monta muutakin mielenkiintoista artikkelia. Kesälomalle keräsimme kotimaanmatkailulle menovinkkejä, jonne kannattaa suunnata sivulla 45. TIEDÄTTEHÄN, ETTÄ kotimaan matkailutrendi on nousussa edelleen, sillä useat ovat huomanneet, kuinka paljon meillä Suomessa on kohteita, joihin todellakin kannattaa suunnata ja tutustua. Monista uskomattoman upeista kohteista löydät rikkumatonta rauhaa, luontoa, jossa voit ihailla nähtävyyksiä ja samoilla luonnossa. MINÄ AINAKIN aion lomallani nauttia kotimaan matkailusta, kesän upeasta sadosta ja valopallosta, joka toivottavasti loistaa monena kesäpäivänä. Aurinkoista kesää, PÄÄKIRJOITUS Kesällä lomaillaan
Farmi 3/2021 6 V aikka joku saattaisi kokea uuden ravintolan avaamisen tässä ajassa riskipeliksi, ei kokki, ravintoloitsija ja MasterChef Suomi-tuomari Sikke Sumari aikaillut, kun kuuli yrityskumppaninsa NoHo Partnersilta, että Espoon Haukilahdesta vapautuu Espoon Merenkävijöiden tila. Uusi ravintola alkoi hahmottua heti ja usean kuukauden valintaprosessin jälkeen tila valikoitui Sumarille. Ravintola Haukilahden Helmi avautuu näillä näkymin kesäkuun puolessa välissä. Sumari kertoo, että pitää ravintoloiden rajoituksia kohtuuttomina ja toivoo, että tilanne normalisoituisi pian. Sumarilla on ravintoloita myös muualla. Sikke’s sijaitsee Helsingissä ja Nami Namasten majatalo Muhun saarella Viron Saarenmaalla. Ravintoloita pidetään auki rajoitusten mukaisesti ja henkilökuntaa on oltava aina paikalla. Yhtälö on hankala. Myös ylläpitokustannuksiin menee rahaa, varsinkin Muhun saaren yli sata vuotta vanhoihin rakennuksiin, joissa tarjotaan majoitusta ja kokkauskursseja. – Kävin juuri Muhun saarella tarkastusreissulla. Olen päättänyt myydä tilan ja siirtää katseeni muualle. Ehkäpä Italiaan. Se oli minulla kuitenkin 20 vuotta, nyt on aika siirtyä eteenpäin. Italia onkin Sumarille kuin toinen koti. Häntä kiehtoo erityisesti ihmisten mentaliteetti sekä tietenkin rikas ruokaja juomakulttuuri. Myös luonnon ja rakennusten estetiikka miellyttää. – On vaikea sanoa miksi Italia kiehtoo. Joissain paikoissa vaan tuntee, että viihdyn täällä. Mulla on aina ollut tunne Italiaan mennessä, kuin tulisin kotiin. Ehkä se on ollut kotini entisessä elämässä. Kesällä Suomen luonto antaa parastaan Vaikka Sumari on suuri Italiafani, löytää hän silti Suomesta paljon arvokkaita asioita. Erityisesti AJANKOHTAISTA Sesonkimaut & villiyrtit kiinnostavat Teksti niina linna kuva jassu dammert Maatalous ”Suomen kesässä on parasta nämä ruoat, jotka vuorotellen putkahtavat maasta esiin meidän iloksemme.” Uuden ravintolan kesäkuussa avaavan Sikke Sumarin kesäruokasuosikit muuttuvat sesongin mukaan. Hän toivoisi, että villiyrttejä myytäisiin torilla, jotta yhä useampi pääsisi tutustumaan niihin.
Farmi 3/2021 7 Kesä tarjoaa kokki ja ravintoloitsija Sikke Sumarille paljon herkullisia raaka-aineita, joista voi loihtia kesäruokia.
Farmi 3/2021 8 Suomen kesän antimet ovat hänelle tärkeitä. Hän vannoo kausituotteiden nimeen. – Kesäruokasuosikkini muuttuu sesongin mukaan. Ovat ne sitten ensimmäiset kotimaiset perunat, kantarellit tai mustikat. Suomen kesässä on parasta nämä ruoat, jotka vuorotellen putkahtavat maasta esiin meidän iloksemme. Villiyrtit kiinnostavat Sumaria, mutta hän ei ole vielä päässyt jalkautumaan kunnolla maastoon etsimään ja tunnistamaan erilaisia kasveja. – Seuraan innokkaasti Sami Tallbergin instajulkaisuja, joissa on hyvää informaatiota, mitä villiyrteistä voisi tehdä. Torikauppiaiden pitäisi myydä niitä toreilla, jotta yhä useampi saisi niitä käyttöönsä helposti. Roséviini sopii myös ruokaviiniksi Kesäherkuksi Sumari tekee usein pavlovan eli marenkikakun, jonka voi sitten koristella sesongin marjoilla. Marenkikakun päälle marjat laitetaan tuoreena, joten herkku on makea mutta raikas. Myös mustikkapiirakka on hänelle jokakesäinen ”Seuraan innokkaasti Sami Tallbergin instajulkaisuja, joissa on hyvää informaatiota, mitä villiyrteistä voisi tehdä. ” Sikke Sumari on aikeissa myydä Virossa Muhun saarella sijaitsevan Nami Namasten majatalonsa. SIKKE SUMARI
Farmi 3/2021 9 Sikke Sumarin kesäruokasuosikki muuttuu sesongin mukaan. jälkiruoka ja sitä tehdään usein. Kesäisistä juomista juhlavin on rosésamppanja, mutta muuten kesällä Sumarin lempijuoma on erilaiset roséviinit. – Suomessa on pikkuhiljaa alettu ymmärtää roséviinin monipuolisuus. Se on loistava myös ruokaviininä. Haukilahden ravintolaan on tulossa useampi roséviinivaihtoehto. Kesä kuluu Sumarilla uuden ravintolan parissa. Mutta hän toivoo myös löytävänsä aikaa lomailulle Tammisaaren saaristossa, jossa heillä on lomapaikka. Paikka on kuulunut Sumarin miehen vanhemmille aikoinaan ja hänen lapsensa ovat tottuneet olemaan siellä pienestä asti. Saarelle lähdetään edelleen koko perheen voimin moottoriveneellä. – On tärkeää ottaa hetkiä itselleen, jolloin voi tyhjentää mielestään töihin liittyvät asiat. Vaikka ne ovat kivoja juttuja, ne ovat kuitenkin töitä. DEPO SITP HOTO S
Farmi 3/2021 10 SIKKE SUMARIN KESÄRESEPTI: RAPARPERIGALETTE GALETTETAIKINA 50g pekaanipähkinöitä 150g vehnäjauhoja ripaus suolaa 2 rkl sokeria ½ tl suolaa 100g kylmää voita kuutioituna 2–3 rkl kylmää vettä OHJE Paahda pähkinät uunissa 180-asteessa, kunnes ne saavat hiukan väriä, noin 10 minuuttia. Jauha ne sitten karkeaksi jauhoksi tehosekottimessa ja lisää sekaan vehnäjauhot, suola ja sokeri ja pyöräytä seokseksi. Lisää kylmä voi kuutioina ja pyöräytä konetta vain sen verran, että voi ja jauhoseos ovat sekaisin. Lisää sitten 2-3 ruokalusikallista kylmää vettä ja pyöräytä nopeasti taikina kokoon. Taikinaan saa jäädä herneen kokoisia voinokareita. Näin siitä tulee murea ja mehevä Litistä taikina lätyksi ja kääri taikina kelmuun tai leivinpaperiin ?ja anna tekeytyä jääkaapissa tunnin verran. Voit myös tehdä taikinan valmiiksi pari päivää ennen kuin tarvitset sitä. Ota taikina kylmästä, anna sen pehmetä hetki ja kauli se kahden leivinpaperin välissä ohueksi, epämääräiseksi levyksi. Tee nyt raparperitäyte. RAPARPERITÄYTE n. 5 dl raparperinpaloja 1/2–1 dl juoksevaa luomuhunajaa (tai sokeria) 1 tl vaniljasokeria, jos haluat OHJE Leikkaa raparperit puolen sentin paloiksi, kaada ne kulhoon ja lisää hunajaa sopivasti niin, että palat marinoituvat, mutta eivät vety. Älä siis tee tätä liian aikaisin. Kaada raparperitäyte taikinalavylle, mutta jätä parinkolmen sentin reunat, jotka kääntelet täytteen päälle. Voitele reunat maidolla tai munan ja maidon seoksella jos haluat, mutta ilmankin tulee hyvää. Paista galettea 180 -asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuin tarjoat sen. SIKKE SUMARI
Farmi 3/2021 11 Kesällä voi osallistua kitkentätalkoisiin myös kotipihalla tai kuntien Soolotalkoot-kohteilla. L uonnonsuojeluliitto järjestää kaikille avoimia haitallisen vieraskasvilaji jättipalsamin kitkentätalkoita jo kolmatta kesää Jyväskylän, Mikkelin, Kuopion ja Lappeenrannan alueella. Moneen talkookohteeseen on mahdollista mennä kitkemään jättipalsamia myös osana Soolotalkoot-kesäkampanjaa, joka mahdollistaa vieraslajityöhön osallistumisen järjestettyjen tapahtumien lisäksi omalla ajalla. Luonnonsuojeluliitto järjestää kesän aikana 2–3 kitkentätalkoot noin 50 torjuntakohteella, eli luvassa on yhteensä 100–150 tilaisuutta tehdä helppoa käytännön luonnonsuojelutyötä. Toukokuussa käynnistynyt Soolotalkoot-kesäkampanja mahdollistaa vieraslajitalkoisiin osallistumisen myös niille toiminnasta innostuneille suomalaisille, jotka eivät pysty osallistumaan järjestettyihin tapahtumiin niiden sijainnin tai aikataulun vuoksi. Luonnonsuojeluliiton 2019 lähtien kesäisin järjestämät jättipalsamitalkoot ovat onnistuneet erinomaisesti – jo yhden torjuntakesän jälkeen talkookohteilla näkyi merkittävästi vähemmän jättipalsamia. Torjuntatyön tavoitteena on poistaa haitallinen vieraskasvilaji talkookohteilta ennen kuin se ehtii tuottamaan uusia siemeniä. – Uutteraa työtä on jättipalsamin kanssa muistettava jatkaa ainakin kolmena kesänä, kunnes maassa jo olevat siemenet menettävät itämiskykynsä, sanoo vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä. Tämänkin jälkeen kohdetta on hyvä seurata, jotta mahdolliset yksittäisistä siemenistä itävät kasvit eivät valloita jo kertaalleen torjuttua aluetta uudelleen. – Suurin osa talkootilaisuuksiin osallistuneista on antanut positiivista palautetta ja kertonut osallistuvansa uudestaankin, mainitsee Pohjois-Savon aluekoordinaattori Juha Ahola. Talkoissa oli viime kesänä koronasta johtuen normaalia vähemmän osallistujia, mikä on ymmärrettävää. Tänä vuonna tapahtumiin odotetaan kuitenkin aiempaa runsaammin vapaaehtoisia, mikäli alueelliset rajoitukset sallivat ulkokokoontumiset. – Suomalaisten kiinnostus ja tietoisuus vieraslajiasioista on selkeästi kasvanut viime vuosina, kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala. Osin koronasta johtuen kesään on varauduttu myös sopimalla kuntien kanssa soolotalkoo-kohteista, joilla kuka tahansa voi käydä omalla ajalla kitkemässä jättipalsamia. Soolotalkoo-kohteet löytyvät Vieraslajit.fi-sivuston kampanjasivulta. Mikäli omalta pihalta löytyy haitallisia vieraskasveja, kannattaa kitkentä aloittaa sieltä. Jättipalsamin kitkentätalkoot ovat Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajityötä, joka toteutetaan osana VieKas LIFE -vieraslajihanketta. Hankkeen tavoitteena kasvattaa suomalaisten vieraslajitietoisuutta ja kannustaa osallistumaan vieraslajityöhön kartoittamalla tai torjumalla haitallisia vieraskasvilajeja. VieKas LIFE on osittain EU:n LIFE-ympäristöohjelman rahoittama hanke, joka kestää vuoden 2023 loppuun. Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojeluliiton vieraslajitalkootoiminta laajenee RAISA KYLLIKKI RANTA Anna Vuori osallistui jättipalsamitalkoisiin Lappeenrannassa kesällä 2019.
Farmi 3/2021 12 KASTELU KASVATTAA VILJASATOJA Yleistyneet sään ääri-ilmiöt haastavat viljelijöitä. Teksti Hia Sjöblom kuva depositphotos S ään ääri-ilmiöt ovat tulleet viljelijän arkeen. Sataa liikaa, tai ei sada ollenkaan. Yksi tapa turvata tuotanto on kastelu. Kun veden ja energian saannille löytyy toimivat keinot, kastelulla on mahdollisuus kasvattaa viljapeltojen satoa ja tuottoa. Vihannesja marjapelloilla kastelu on ollut arkea jo pitkään. Kokemukset viljapeltojen kastelusta ovat kannustavia. Laitilalaisen kastelulaitteisiin erikoistuneen Avagron yrittäjä ja viljelijä Anssi Väättänen vahvistaa viestinsä pitkällä kokemuksella. ? Kastelulaitteita hankittiin aikanaan useille sokerijuurikastiloille. Nyt niitä käytetään yhä enemmän viljapelloilla. Kastelulaitteet ovat erinomaisia myös hallantorjunnassa, jota tarvitaan säiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä. ? Maataloudessa eletään jatkuvasti muuttuvissa kuvioissa. Yksi isoista heilahduksista oli liittyminen EU:hun. Viljan hinnat romahtivat. ? Tuotehinnat putosivat, mutta sadetusta ja kastelua kannattaisi panostaa etenkin arvokkaampien viljojen, kuten mallasohran, tuotantoon. Yksi sadetus voisi parhaimmillaan tuplata sadon. Yksikin kastelu riittää Väättäsen mukaan viljapeltojen pelastukseksi riittää usein yksi kunnon kertakastelu. ? Paras hetki on heti orastumisen jälkeen. Silloin turvataan kasvun jatkuminen. Maa ei saa päästä kuivumaan liikaa. Oikein ajoitettu reipas kertakastelu parantaa satoa. Onnistuessaan se jopa tuplaa pellon tuoton. Pellon kastelulaitteiston hankintahinta on runsas 20 000 euroa. Kustannuksia kasvattavat myös veden ja energian kulutus. ? Panostus on iso, mutta jos sillä pelastetaan, ja parhaimmillaan jopa tuplataan, viljapellon tuotanto, se maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa, Väättänen laskeskelee. ? Kaikessa täytyy ottaa huomioon, että viljan pinta-alat ovat isoja. Se tarkoittaa, että kastelulaitteistolta vaaditaan liikkuvuutta ja kapasiteettia. Vesi ja energia tarpeen Peltojen sadetukseen ja kasteluun on useitakin kuvioita. Panostukset ja tuotot kannattaa rakentaa järkeviin kuvioihin. ? Vaihtoehtoja löytyy, Väättänen vakuuttaa ja muistuttaa, että joka käänteessä on otettava huomioon veden ja energian saatavuus ja hinnat. ? Perinteinen tapa isojen pinta-alojen kasteluun, on paikallaan olevien sadettimien käyttö. Kokonaisuuteen tarvitaan putkija letkukalustoa. ? Hyvä vaihtoehto on myös pyörillä kulkeva sadetuskone, jonka avulla kasteluputkia levitetään kuivuudesta kärsiville pelloille. Liikkuva sadetuskone on siirrettävissä, mikä monipuolistaa sen käyttöä. ? Liikkuva vaunu kastelee koko ajan. Yhden yön aikana se kastelee pari–kolme hehtaaria. ? Sadetuskone on kallis hankintana, mutta se on pitkäikäinen. ? Kolmas tapa on tihkukastelu, jossa maata pitkin menevä reiällinen tihkuletku päästää vettä tarkkaan kohdennetusti. Tätä käytetään etupäässä mansikkatiloilla, Väättänen sanoo. Ympäristökin hyötyy Onnistunut kastelu on myös ympäristölle hyväksi. Äärisäät asettavat haasteita. Peltojen kastelujärjestelmillä esimerkiksi ravinteiden valumista vesistöihin voidaan hillitä. Ravinteet pysyvät sopivan kosteassa peltomaassa ja antavat kasvuvoimaa kylvetyille viljoille, eivätkä valu vesistöihin niitä rehevöittämään. Tällainen valuma uhkaa, jos kuivan sääjakson jälkeen yllättää sade, joka huuhtoo pintamullat vesistöihin. ? Kastelu on iso palapeli, joka onnistuessaan tuottaa satoa ja pitää peltomaan hyvässä kunnossa. Se vaatii panostuksia, mutta tuottoa on luvassa, jos hommat onnistuvat, Väättänen toteaa. ? Tekniikka kehittyy kaiken aikaa. Nykyiset sadetuskoneet ovat keventyneet ja niiden käyttö on helpottunut.
Farmi 3/2021 13 Kastelu voi parhaimmillaan tuplata viljapellon sadon. Tuoton ratkaisee viljan hinnan lisäksi saatavilla olevan veden ja tarvittavien kastelujärjestelmien sekä niiden käyttöön tarvittavan energian hinta. Viljely on vahvaa osaamista ja jatkuvaa matematiikkaa.
Farmi 3/2021 14 PUHEENVUORO Hanhien aiheuttamat vahingot ovat täysin kohtuuttomia TAPASIN HANHIVAHINGOISTA kärsineitä viljelijöitä Pohjois-Karjalan Polvijärvellä 20.5. Linnuista on tullut todellinen vitsaus, ja vahingot ovat viljelijöille täysin kohtuuttomia. Viime keväänä valkoposkihanhet aiheuttivat maataloudelle ennennäkemättömän suurta hallaa. Ainoastaan ahman aiheuttamia korvauksia porotaloudelle maksettiin enemmän. Mutta ahma aiheuttaakin vahinkoja ympäri vuoden. Valkoposkihanhi vain muuttaessaan muutamien viikkojen aikana Suomen läpi. PERUSTIMME YMPÄRISTÖja ilmastoministeri Krista Mikkosen kanssa viime keväänä työryhmän, niin sanotun hanhinyrkin, joka kokosi joukon mahdollisia ratkaisuja. Kaikkein merkittävimmät ja tärkeimmät ehdotukset työryhmä esitti vuosille 2021 ja 2022. Näitä olivat muun muassa nykyisen poikkeuslupajärjestelmän kehittäminen sekä poikkeuslupien välittömän täytäntöönpanon salliminen, sähköiset lupien hakuja raportointijärjestelmät, karkotuskeinojen tehokkuuden selvittäminen sekä lintupellot. OLEN KUITENKIN suoraan sanottuna pettynyt siihen, ettei kaikkia hanhinyrkin toimia ole pantu kunnolla toimeen. Ympäristöhallinto ei ole selvittänyt tänä keväänä, kuinka kohti ampuminen toimisi hanhien karkotuskeinona. Vuosi sitten olin toiveikas siitä, että tänä keväänä ei olisi hanhivahinkoihin turhautuneita viljelijöitä, mutta tilanne ei ole muuttunut miksikään. Positiivista kuitenkin on, että Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvat noin 15 000 valkoposkihanhen ampumiseen ensi syksynä, kun linnut palaavat pesimisalueelta Novaja Zemlialta. KAIKKI OVAT VARMASTI yhtä mieltä siitä, että valkoposkihanhi pitäisi saada riistalajiksi, jotta kannan kokoa voitaisiin säädellä metsästyksellä. Haasteena on kuitenkin se, että kyseessä on EU:n lintudirektiivin nojalla tiukasti suojeltu laji. Ilman suojeluluokituksien muutosta ei valkoposkihanhen metsästys olisi sallittua, vaikka se riistalajiksi kansallisesti säädettäisiin. Niin kauan kuin laji on tiukasti suojeltu EU:n lintudirektiivin nojalla, on parempi, että lajista vastaa ympäristöministeriö. SIKSI SUOMEN ONKIN erittäin tärkeää pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan komission suuntaan. Olen ehdottanut, että lähetämme yhdessä ministeri Mikkosen kanssa avoimen kirjeen komissiolle, jossa edellytämme sitä pikaisesti aloittamaan tämän erittäin runsaslukuisen ja merkittäviä vahinkoja aiheuttavan lajin liitteen muutoksen. Tämä ei olisi ensimmäinen kerta, kun komissio tekee yhtä lajia koskevan liitteen muutoksen. Merimetson osalta muutoksia liitteisiin on tehty 1990-luvulla. OLEMME VIIMEISEN vuoden aikana nähneet, että myös EU voi toimia ketterästi, jos se niin haluaa. Nyt on sen aika. Tähän asiaan on saatava muutos ja sitä muutosta me lähdemme nyt EU:lta vaatimaan. Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ILKK A ELO / POH JOIS -KAR JALA N ELYKESK US
Farmi 3/2021 15 AHTI SORMUNEN
Farmi 3/2021 16 H intakehitys öljykasvimarkkinoilla on ollut voimakasta, ja öljykasvien hintatasot öljykasveilla ovat kohonneet kevään aikana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Hintakehitys ja öljykasvien viljelyn edut kannattaa nyt hyödyntää. Kylvöt ovat joillain alueilla venyneet totuttua myöhäisemmiksi, ja siksi kannattaa muistaa kevätrypsin viljelyvarmuus ja soveltuvuus myöhäisempään kylvöön. Vuoden alkupuoliskon aikana markkinatilanne on suosinut öljykasvien hintakehitystä. Sen seurauksena öljykasvihinnat Euroopassa ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle tasolle. Pariisin Euronext-hyödykepörssin rapsin hintanoteeraukset ovat olleet nousussa sekä vanhan sadon että tulevan kauden sadon suhteen. Myös öljykasvien hintatasot Suomessa ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Tänä keväänä viileät sääolot ja toistuvat sateet ovat viivästyttäneet kylvöjä. Monin paikoin kylvöjen saattaminen loppuun ajoittuu totuttua myöhäisempään ajankohtaan. Myöhäiseen kylvöön soveltuu erinomaisesti kevätrypsi, jonka viljelyvarmuus on omaa luokkaansa. Rypsi vaatii rapsia lyhyemmän kasvuajan ja soveltuu siksi kylvettäväksi hyvin vielä kesäkuun puolellakin. Myöhäisessä kylvössä maa on usein lämmin, jolloin kasvuston taimettuminen on nopeaa ja tasaista. Kasvuston onnistunut ja tasainen kasvuun lähtö on yksi tärkeimmistä Houkutteleva hintataso ja myöhäinen kylvö suosivat öljykasveja. Nyt on öljykasvien aika Teksti Hanna Helkkula VYR KUVAt depositphotos
Farmi 3/2021 17 menestystekijöistä. Myöhäisessä kylvössä pystytään muokkauksien kautta hyödyntämään myös rikkakasvien mekaanista torjuntaa. Lisäksi kasvurytmiltään nopea rypsikasvusto on usein myös vastustuskykyisempi tuholaisia kohtaan. Öljykasvien viljelyn kannattavuus on hyvällä tasolla, mikä käy ilmi ProAgrian lohkotietopankin kannattavuuslaskelmissa myös viljelyvuonna 2020. Hintatasot ovat kuitenkin kehittyneet huomattavasti laskelmien aineistona käytetyistä hintatasoista. Tämänhetkinen historiallisen korkea hintataso vaikuttaa myös kannattavuuteen poikkeuksellisen positiivisesti. Öljykasvit tuovat toivottua monipuolisuutta maatilojen viljelykiertoon ja katkaisevat tautipainetta lohkoilla. Lisäksi öljykasvit tarjoavat huomattavaa esikasviarvoa viljelykierron seuraaville kasvilajeille. Viljely onnistuu tutulla viljatilan kalustolla ja ajoituksellaan tasaa myös työhuippuja keväällä ja syksyllä. Puitava sato on tiivistä tavaraa, joka osaltaan säästää myös varastotilaa. Öljykasveille on vahva kysyntä kotimaassa ja sadolle on tiedossa varma ostaja. Kotimaisen öljykasviraaka-aineen saatavuus on ensisijaisen tärkeää. Kevätrypsin siementen saatavuus on toistaiseksi hyvällä tasolla, ja kokemusten mukaan Buteo-peittauksen teho kirppoja vastaan on hyvä. Myöhäisille kylvöille kannattaa siis hyödyntää öljykasvien monipuolisuus ja houkutteleva hintataso, ja tarttua kevätrypsin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lähde: Puutarhaliitto ry
Farmi 3/2021 18 MANSIKAN SATOKAUSI ALUILLAAN V ?iileästä keväästä huolimatta kotimaisen mansikan satokausi on aluillaan, ja mansikoita saadaan heti alkavan kesän kunniaksi. Loppuviikon lämpimät päivät jouduttavat mansikoiden kypsymistä entisestään. Kotimaisten mansikoiden varhainen sato poimitaan kasvutunneleista. Avomaalla kasvustot kukkivat parhaillaan. Mansikan kotimainen satokausi on pidentynyt merkittävästi, kun viljelijät ovat ottaneet käyttöön uusia viljelytekniikoita, joiden avulla mansikkaa voidaan tuottaa loppukeväästä alkusyksyyn. Kasvutunneleissa on nähtävissä, miten aurinko ja lämpö käytännössä kypsyttävät marjoja. LämmitKotimaisten mansikoiden varhaissato on kypsynyt, joten herkuttelemaan pääsee jo.
Farmi 3/2021 19 Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta www. countrymedia.fi tämättömissä kasvutunneleissa lämpösummaa kertyy nopeasti, kun lämpötila on ulkoilmaa korkeampi, eivätkä tuulet ja sateet haittaa. Kasvutunnelit ovat uusi innovaatio Ensimmäiset kasvutunnelit rakennettiin Suomessa 2000-luvun alkuvuosina. Nyt niissä viljellään mansikkaa jo 44 hehtaarin alalla. Monissa Euroopan maissa kasvutunneleissa tuotetaan valtaosa maan mansikkasadosta. Kasvutunnelit ovat tulleet Suomeen Euroopan esimerkin mukaisesti. Parhaimmillaan samassa kasvutunnelissa voidaan tuottaa kaksi satoa tai viljellä niin sanottuja jatkuvasatoisia lajikkeita. Tarkalla ajoituksella yhdessä avomaan mansikan kanssa satoa voidaan poimia koko kesän, toukokuun lopulta pitkälle syyskuuhun. Suomessa pitkän päivän olosuhteissa mansikoista tulee erityisen aromikkaita ja makeita. Luvassa on siis makoisa mansikkakesä. Lähde: Hedelmänja Marjanviljelijäin liitto ry Tunneleiden tuotekehityksessä on otettu huomioon Suomen olosuhteet ja ne ovat esimerkiksi muita matalampia ja vankempia, jotta kestävät lumikuormaa ja myrskyjä paremmin. Kuva Järvenkylä verkkokauppa 24h | myymälä ma-pe 8-16 timperintie 5 | 21570 Sauvo ASIAKASPALVELU@JARVENKYLA.FI | PUH. 050 502 0070 Taimet ja siemenet monenlaiset viljelytarvikkeet pakkausmateriaalit kasteluvälineet kasvutunnelit mehiläistarvikkeet myös luomutaimet! Laajassa tuotevalikoimastamme mm. myös luomu!
Farmi 3/2021 20 Urakkapalkkaus maaseudun töissä Maaseutuelinkeinojen töihin sovelletaan Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2022 asti. M aaseutuelinkeinojen työehtosopimus on työsopimuslain mukainen yleissitova työehtosopimus, jossa määriteltyjä työsuhteen vähimmäisehtoja myös järjestäytymättömän työnantajan tulee noudattaa. Kasvihuonetöissä ja taimistoissa sovelletaan Puutarha-alan työehtosopimusta, joka urakkapalkan suhteen on samansisältöinen kuin Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista säädellään työehtosopimuksessa. Paikallinen sopiminen vaatii Maaseudun Työnantajaliittoon järjestäytymisen, eli liiton jäsenyyttä. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työsopimuksessa on sovittu 40 tunnin viikkotyöajasta, voidaan soveltaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa (tasoitusjärjestelmää). Tämä tarkoittaa, että tuotannollisista tarpeista johtuen (esimerkiksi sadonkorjuutyössä) säännöllinen työaika voidaan suunnitella keskimääräiseksi, jolloin työvuorot voivat olla 4–10 tuntia päivässä ja enintään 50 tuntia viikossa. Pidennettyä työpäivää käytettäessä säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua tunti tunnista -periaatteella keskimäärin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa. Myös vapaapäiviä voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan työehtosopimuksessa määritellyin reunaehdoin, jolloin viikkotyöaika vastaavasti ylittää 50 tunnin. Työnantajan tulee huolehtia, että tasoitusvapaa annetaan ennen työsuhteen päättymistä. Tasoitusjärjestelmää täytyy suunnitella päiväkohtaisesti etukäteen työvuoroluetteloon. Eli etukäteen merkitään jokaisen työpäivän aloituskellonaika ja kuinka monta tuntia on tarkoitus juuri sinä päivänä tehdä töitä. Tämän lisäksi keskimääräisen työajan soveltaminen vaatii työaikasuunnitelman laatimista. Mikäli ei sovelleta keskimääräistä työaikaa yllä mainitulla tavalla, ja urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työaika ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa, maksetaan ylityöstä ylityön prosentuaaliset korotusosat urakkapalkan lisäksi, laskettuna vaativuusryhmän tuntipalkan perusteella. Urakkataksa mahdollistaa urakkatavoitteen saavuttamisen Urakkapalkkaa maksetaan suorituksen perusteella, eli mitattavissa olevan tuloksen perusteella. Ansaintalogiikka perustuu siihen, että keskimääräinen työsaavutus normaalilla urakkatyövauhdilla on x määrä tunnissa, jolloin urakka-ansio työehtosopimuksen mukaisesti on 20 % tuntipalkkaa korkeampi. Laskentaperusteena on työehtosopimuksen vaativuusryhmän mukainen tuntipalkka. Työnantajan tulee ensin määritellä toivottu normaali, mutta kohtuullinen, urakkatyövauhti jokaisen tuotteen kohdalla erikseen ja kirjata laskennan perusteet jokaisesta tuotteesta erikseen myös työsopimukseen, koska palkkauksen perusteista on sovittava työsopimuksella ennen töiden alkamista. Urakkataksa voi muuttua työsuhteen aikana, mutta laskennan perusteet täytyy aina olla samat, eli urakkataksa mahdollistaa urakkatavoitteen saavuttamisen. Tämä asia täytyy myös selvittää työntekijälle, ts. mikä on normaali urakkatyövauhti ja, että tämän vauhdin saavuttaminen johtaa parempaan ansioon (vähimmäistuntipalkkaa 20 % korkeampi). Urakkapalkan käyttäminen on ansaintamahdollisuus, joka kannustaa tehokkaampaan työskentelyyn ja siihen, että sato saadaan korjattua ajoissa pois. Mikäli urakkatyön olosuhteissa, esim. sadon määrässä, sääolosuhteissa, lajikkeissa yms. tapahtuvat muutokset aiheuttavat merkittävää poikkeamaa em. keskimääräiseen urakkatyösaavutukseen, syntyy perusteita määritellä urakkataksa tilakohtaisesti uudelleen. Edellä todettu urakkapalkka soveltuu käytettäväksi lähinnä pääsadon aikana. Alkuja loppusadon aikana, jolloin satomäärä on pieni ja urakkatyön edellytykset eivät toteudu, voidaan poimintaa teettää aikapalkalla. Työnantajan tulee tarvittaessa työnjohto-oikeutensa perusteella puuttua tapauksiin, joissa työntekijä ei työskentele urakkatyövauhdilla, vaikka on työsopimuksessaan sitoutunut palkkauksen perusteisiin, eikä työnantajasta johtuvia esteitä ole olemassa. Lähde: Maaseudun Työnantajaliitto
Farmi 3/2021 21 Päivitys pohjautuu ulkopuolisen arvioinnin kehittämisehdotuksiin, ja ohjelmaa on ajantasaistettu kokonaisuudessaan. Arviointi ei kuitenkaan esittänyt isoja muutostarpeita ohjelman tavoitteisiin, visioon tai tavoitetiloihin. – Lähiruokasektoria on kehitetty pitkään, ja systemaattinen työ alkaa näkyä. Nyt olemme tilanteessa, jossa lähiruokaa on yhä helpompi saada erilaisista myyntikanavista. Lähiruokasektorin kehittämistä on kuitenkin jatkettava, ja siihen on sitouduttava myös valtiovallan taholta pitkäjänteisesti, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Lähde: Maaja metsätalousministeriö Maaja metsätalousministeriö on päivittänyt lähiruokaohjelman ja vuoteen 2025 ulottuvat lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet. Lähiruokaohjelma on päivitetty KATJA SORMUNEN OHJELMAN TAVOITTEET OVAT: 1) Monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi, mahdollistaa uusien myyntija jakelukanavien kehittymistä sekä nostaa lähiruuan jalostusastetta. 2) Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin. 3) Kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista, laadullisia kriteereitä ja hankintavaatimuksia. 4) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä. 5) Lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta ja näkyvyyttä.
Farmi 3/2021 22
Farmi 3/2021 23 KORVAUKSIA porotalouteen V ??altioneuvosto on 27.5.2021 päättänyt talven 2019-2020 vahinkojen täyttävän porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (porovahinkolaki) mukaisen tuhon kriteerit. Vahinkojen korvaamiseen esitetään varattavaksi 6 miljoonaa euroa vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto toteaa porovahinkolain mukaiseen korvaukseen oikeuttavan tuhon olemassaolon. – Porotaloudelle talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen ankara lumiolosuhteiltaan ja aiheutti paljon vahinkoja. Valtioneuvosto päätti nyt perusteellisen valmistelun jälkeen ensimmäistä kertaa soveltaa lakia poikkeuksellisten porovahinkojen korvaamisesta. Korvaukset eivät kata kaikkia menetyksiä, mutta auttavat poroelinkeinon harjoittajia pääsemään eteenpäin, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Luonnonvarakeskuksen tekemän selityksen mukaan talvi 2019–2020 oli poronhoitoalueella täysin poikkeuksellinen verrattuna olosuhteisiin edellisten 10 vuoden aikana. Maastossa tehtyjen mittausten perusteella lunta oli ajankohtaan nähden neliömetrillä yli kaksinkertainen määrä painossa mitattuna sen syvyyden ja tiheyden ylittäessä selvästi tavanomaisen. Luonnonvarakeskuksen selvityksessä arvioitiin myös, että vasatuoton ja teurasmäärien voimakas putoaminen tulee vähentämään suuresti markkinoille tulevan poronlihan määriä. Selvitystä täydentävät teurastuottoa koskevat seurannat vahvistivat syysteurastusten 2020 teurasmäärien jääneen noin puoleen normaalista. Porovahinkolain tarkoituksena on auttaa porotalouden toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista porotalouteen kohdistuneista vahingoista. Valtioneuvoston tehtäväksi on säädetty olosuhteiden muuttuminen korvaukseen oikeuttavaksi tuhoksi. Lisäksi valtioneuvosto päättää korvauksen hakijan omavastuuosuudesta. Poikkeukselliset sääja luonnonolosuhteet, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta tai jotka muuten aiheuttavat porojen menehtymistä tai merkittävästi heikentävät porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa, ovat porovahinkolaissa tarkoitettuja tuhoja. Maaja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten perusteella olosuhteet ovat talvikaudella 2019–2020 olleet sellaiset, että niiden perusteella tulee maksaa porovahinkolain mukaisia korvauksia. Valtio korvaa poikkeuksellisesta talvesta 20192020 aiheutuneita vahinkoja porotaloudelle. Teksti FARMI kuva Katja Sormunen Eläimet
Farmi 3/2021 24 Laidunnus lisää eläinten hyvinvointia ja ylläpitää monimuotoisuutta. LAIDUNNUS KUULUU LUOMUUN T oukokuun lopussa eteläisessä Suomessa karjoja laskettiin laitumelle. Eläinten riehakas lähtö laitumelle kiinnostaa kuluttajia, ja niistä on muodostunut jopa isoja yleisöja mediatapahtumia. Laiduntaminen vaikuttaa positiivisesti sekä eläinten hyvinvointiin että luonnon monimuotoisuuteen. Luomussa laidunnus on kirjattu luomuehtoihin. Laidunnus on tärkeä osa nautojen lajityypillistä käyttäytymistä ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia eläinten hyvinvoinnille. Laiduntaminen mahdollistaa naudoille tärkeän syömisen ja märehtimisen yhdessä lajitovereiden kanssa, mutta antaa niille samalla oman rauhan ja riittävästi tilaa. Lisäksi laidunnus edistää nautojen jalkaterveyttä ja pitää yllä niiden lihaskuntoa. Luomulainsäädäntö edellyttää, että yli kolmen kuukauden ikäiset luomunaudat saavat laiduntaa kesä-syyskuun välisenä aikana päivittäin. Pihatoissa eläville tavanomaisille lypsylehmille tai lihaksi kasvatettaville naudoille sen sijaan ei ole laissa ulkoiluvaatimusta tai laidunnusvelvoitetta.
Farmi 3/2021 25 Myös muita hyvinvointia lisääviä ehtoja Laidunnusvelvoitteen lisäksi luomussa eläimillä täytyy olla esimerkiksi sisällä riittävästi tilaa seisoa luonnollisessa asennossa, kääntyä ympäri ja asettua helposti makuulle, lattian tulee olla ainakin osittain kiinteäpohjainen ja alustan tulee olla kuivitettu. Riittävä tila ja liikkumismahdollisuus vähentävät eläinten stressiä, häiriökäyttäytymistä ja sairastavuutta. Luomusäädöksissä naudoille on vähimmäistilavaatimukset, toisin kuin tavanomaisessa tuotannossa. – Nauta on iso, painava eläin, joka lepää makuulla noin puolet vuorokaudesta. Sen vuoksi nimenomaan tila ja makuumukavuus vaikuttavat suuresti nautojen hyvinvointiin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi. Luomutuotannon eläinten hyvinvointiin liittyvät ehdot näkyvät myös Nasevan tilastoissa, joka on ETT ry:n ylläpitämä nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä. Nasevaan kuuluu yli 80 prosenttia nautatiloista ja tiedot perustuvat eläinlääkärien vuosikatsauskäynteihin tiloilla. Suuri osa elintarvikeyrityksistä edellyttää tuottajien liittymistä Nasevaan ja esimerkiksi maksaa lisähintaa kriteerien täyttämisestä. Selvästi paremmin luomu pärjäsi tavanomaiseen verrattuna niissä vuoden 2020 Naseva-tilastoissa, missä arvioitiin liikkumista rajoittavia rakenteita ja kytkemistä, poikimista sekä jaloittelua ja laidunnusta. Näiden lisäksi suurempi osa luomueläimistä saa parhaan arvion esimerkiksi ihoja nivelvaurioiden, puhtauden, ilmanlaadun, kokonaistilan ja makuumukavuuden osalta. Satu Raussi pitää luomun etuna myös valvontaa: kaikki luomutilat tarkastetaan vuosittain. Luomu on Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, jossa eläinten hyvinvoinnille asetetaan tavanomaista korkeammat vaatimukset. Laidunnus lisää monimuotoisuutta Sen lisäksi, että laidunnus lisää nautojen hyvinvointia, se ylläpitää myös luonnon monimuotoisuutta. Lanta luo hyvät elinolosuhteet monimuotoiselle eliölajistolle, joten se houkuttelee laitumelle monenlaisia hyönteisiä, joita linnut puolestaan käyttävät ravintonaan. Esimerkiksi ympäristötukien tehokkuutta tutkittaessa on havaittu, että luomueläintilojen läheisyys kasvattaa maatalousympäristön lintumääriä. Luomuviljelyn menetelmät lisäävät monimuotoisuutta sekä pellossa että pieneliötoimintaa maan alla. Sen lisäksi nurmi itsessään tekee hyvää maan rakenteelle ja maaperän pieneliöstölle. Luomussa sekä laidunnurmi että muu rehu on kasvatettu ilman torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Laiduntamalla voidaan ylläpitää myös Suomen perinneympäristötyyppejä, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Erityisen runsas elonkirjo löytyy esimerkiksi jo harvinaisiksi käyneiltä luonnonlaitumilta, kuten niityiltä, kedoilta ja hakamailta. Nämä perinneympäristöt ovat harvinaistuneet, kun viljely on tehostunut, karjatalous keskittynyt ja laidunnus vähentynyt. Lähde: Pro Luomu ry LAIDUNNUS KANNATTAA: Eläinten terveys ja hyvinvointi paranevat. Eläimet saavat niille parhaiten sopivaa ruokaa. Laitumella on enemmän ja useampia lajeja hyönteisiä, lintuja ja kasveja. Fossiilisia polttoaineita säästyy rehunteosta. PRO LUOMU RY
Farmi 3/2021 26 S usiLIFE-hanke kokeilee alkavana laidunkautena uusia keinoja susivahinkojen ennaltaehkäisyyn kotieläintiloilla. Viime kesänä hyväksi havaittujen riistakameroiden ja nopean suojauksen sähköverkkoaitojen rinnalle otetaan käyttöön lampaiden liikkeitä seuraavat GPS-pannat. Porotaloudesta tutut GPS-pannat soveltuvat hyvin isoille ja vaikeasti suojattaville merenrantaja saaristolaitumille. Pannat tuovat lampaille suojaa myös suurikokoisilla metsälaitumilla, jossa petoaidan ylläpito on liian haastavaa. Pannat helpottavat myös eläinten jokapäiväistä valvontaa ja tarkkailua. Paikannuspannan avulla on mahdollista seurata lampaiden liikkeitä jopa varttitunnin välein. – Pannat sisältävät niin sanotun kuolinkellon, joka kertoo, jos eläin jää paikalleen. Lisäksi osa pannoista hälyttää, jos eläin liikkuu epätavallisen paljon, mikä voi osoittaa pedon olevan laitumella, suunnittelija Jaakko Alalantela Suomen riistakeskuksesta kertoo. Pantojen lisäksi kokeilussa ovat tulevana laidunkautena erilaiset äänija valokarkotteet. Osa tilalTeksti Suomen riistakeskus kuva Jaakko Alalantela Kotieläimiä suojataan suurpedoilta uusilla menetelmillä. LAIDUNKAUSI KÄYNNISTYY
Farmi 3/2021 27 www.countrymedia.fi Hevosten kuntoutuslaitteet www.illis.fi | 050 404 1941 Ratsastuskentän kuitu lisista pääsee kokeilemaan myös ilmanpaineella toimivaa, ihmishahmoa muistuttavaa karkotinta, eli niin sanottua ”scare mania”. Tyypillisesti niitä on käytetty lintujen ja sorkkaeläinten pelottimina, mutta niiden käytöstä on saatu hyviä tuloksia myös karhujen karkotuksissa mehiläistarhoilta. Riistakameroiden lisäksi eläinten valvonnan tehostamiseen on hankittu akkukäyttöisiä valvontakameroita. Karkotuslaitteiden ohella petoaitoja toimitetaan tiloille myös tänä laidunkautena. Suomen riistakeskus myöntää petoaitoja SusiLIFE-hankkeen lisäksi vuosittaisen petovahinkojen torjuntaan osoitetun määrärahan turvin. Pääasiallisesti petoaitaa myönnetään lammastiloille, ja kriteerinä on, että suojattavien eläinten arvon tulee ylittää aidan hankintakustannukset. Olemassa olevassa aidasta voidaan myös usein rakentaa petopitävä. Vanhan aidan korjaaminen säästää varoja ja työtä aidan pystytyksessä. Viime kesänä SusiLIFE-hanke toimitti petoaitaa yhdelletoista tilalle. Suojaustarvetta kartoittavia tilavierailuja tehtiin kaksinkertainen määrä. – Eläintiloista, joille toimitettiin petoaitaa, seitsemällä oli tapahtunut susivahinko ennen vierailua, Alalantela toteaa. Hankkeen avulla on suojattu yli 1 400 eläintä, joista lampaita on yli 1 100 kappaletta. Suden aiheuttamiin lammasvahinkoihin haettiin korvausta viime vuonna touko-marraskuun väli senä aikana yhteensä 320 lampaasta. Suurin osa vahingoista tapahtui Länsija Lounais-Suomessa. Nautavahinkoja kirjattiin vastaavana ajanjaksona puolenkymmentä. MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA MAASEUTUYRITTÄJÄLLE ASIANTUNTEVAA PALVELUA TYÖSUHDEASIOISSA MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Lampaat laiduntamassa sähköistetyn petoaidan sisällä suojassa.
Farmi 3/2021 28 Ympäristö & energia suosio pysyy vakaana ILMALÄMPÖPUMPPUJEN Ilmalämpöpumput yleistyvät nopeasti. Myynti on lisääntynyt viime vuosina jopa kolmanneksella. TEKSTI Katja Sormunen KUVa DEPOSITPHOTOS I lmalämpöpumppujen suosio on pysynyt vakaana Suomessa. Jo 2019 vuonna myytiin lähes 80 000 pumppua, eli peräti kolmannes edellisvuotta enemmän. Ilmalämpöpumput yleistyvät nopeasti. Pumppu hankitaan jäähdyttämään asuntoja kesähelteillä ja talvella lämmittämään sisäilmaa. Ilmalämpöpumppu tarvitsee säännöllistä huoltoa – likainen sisäyksikkö luovuttaa lämmön sijaan huonoa sisäilmaa. Tärkein huolto-ohje on sisäyksikön imurointi. Imuroinnin unohtuessa sisäyksikkö voi mennä pölystä tukkoon Omatoiminen huolto on syytä tehdä vähintään kerran kuukaudessa. Jos omatoiminen huolto ei kiinnosta niin perushuollon voi tilata ammattiliikkeistäkin. Perushuolto vie noin tunnin. Perushuollossa myös katsotaan laitteen yleistoiminnot ja että kaikki on kunnossa. Pumppu vaatii välillä ammattihuoltoa Ammattihuolto olisi hyvä teettää kolmen vuoden välein. Sisäyksiköstä desinfioidaan lämmönluovutuskenno suodattimien alta. Huollossa tarkastetaan myös kylmäainemäärät ja mitataan kompressorin käyntivirrat. Vanhemmissa pumpuissa sisäyksikkö kannattaa pesettää ammattilaisella. Hyvä huoltaminen voi lisätä käyttövuosia. Jos sisäyksikkö on pitkään imuroimatta laite ei toimi kunnolla ja sisäilman laatu heikkenee. Likainen ja tukkeutunut ilmalämpöpumppu ei luovuta lämpöä sillä tavalla, kun laite on suunniteltu. Laitteen teho heikentyy sekä laitteen kierrättämä huoneilma eli hengitysilman laatu myös huonontuu. Ilmalämpöpumpun huolto maksaa nykyisin tyypillisesti 150–300 euroa. Varis sanoo, että säännöllinen huolto lisää pumpun käyttöikää kolmanneksella. Mikäli ilmalämpöpumppua käyttää vain jäähdytykseen kesäkaudella niin todennäköisesti laitteen käyttöikä on pidempi. Pyörimistunti vaikuttaa pumpun ikään. On siis hyvä muistaa käyttää myös pumpun lämmitystoimintoa. Uuden ilmalämpöpumpun hintahaarukka on nykyisin 1 500–2 500 euroa. Tarkka hinta riippuu pumpun mallista ja asennuspaikasta. Hinta nousee, mikäli asennus vaatii pitkiä johdotuksia ja enemmän työtä. Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan pumpun asennusaika vaihtelee kahdesta kuuteen viikkoon.
Farmi 3/2021 29 DEPOSITPHOTOS Saako auton pestä omalla pihalla? Ei välttämättä. Ympäristömääräykset säätelevät missä ja miten auton saa pestä. Lämmin sää houkuttaa pesaisemaan auton näppärästi omin käsin. Pesuainetta niskaan ja vettä päälle, tai niinhän sitä luulisi. Autoa ei nimittäin saa pestä ihan missä vain tai millä tahansa aineilla, vaan asiaa säätelevät kuntien ympäristömääräykset. Määräykset voivat vaihdella hieman kunnittain, mutta pääasiassa pitäisi noudattaa ainakin seuraavia sääntöjä. 1. Älä käytä liuottimia Liuottimet ovat ympäristömyrkkyjä, jotka eivät hajoa luonnossa vaan jäävät, ja kertyvät sinne. Auton saa pestä kotipihalla vain biohajoavilla aineilla. Liuottimia käytetään siksi, että autossa oleva lika ei välttämättä lähde muilla pesuaineilla. Jos autosi on niin likainen, ettei bioahajoava aine toimi, vie autosi ammattipesulaan. On hyvä muistaa, että myös monet yleispuhdistusaineet sisältävät luontoon kertyviä kemikaaleja. 2. Jätä varoetäisyys kaivoon ja vesistöön Pesuvedet täytyy imeyttää maahan niin, etteivät kemikaalit pääse suoraan pohjatai avovesiin tai sadevesiviemäriin. Maaperästä riippuu, miten kauas kaivosta tai järvestä täytyy mennä, ettei pesuvesistä ole haittaa. Esimerkkiä voi ottaa maataloudesta, jossa esimerkiksi eläinten jaloittelutarhan täytyy olla yli 50 metrin päässä rannasta, ettei lanta aiheuta haittaa vesistölle. Pahimmillaan voi jopa pilata kaivonsa veden jos on varomaton. 3. Tarkista taloyhtiöstäsi Ympäristötarkastajilta kysytään usein, saako taloyhtiön pihalla pestä auton. Esimerkiksi Mikkelin seudulla sitä ei suoranaisesti kielletä, jos pesussa käytetään biohajoavia aineita. Taloyhtiö saattaa kuitenkin kieltää auton pesun, sillä jos taloyhtiössä on vaikkapa 100 autoa, niiden pesuvedet voivat aiheuttaa kuormitusta luonnolle. 4. Auton pesu kadulla on kielletty Kadulta auton pesuvesi valuu sadevesiviemäriin, mistä liat ja saippuat jatkavat matkaansa suodattamattomian usein samoihin järviin ja lampin, joissa sijaitsevat myös esimerkikis kaupungin uimarannat. Vesi ei siis päädy puhdistuslaitokseen vaan luontoon. 5. Vain satunnainen pesu pihalla on sallittu Auton jatkuva peseminen, puhumattakaan ammattimaisesta pesusta on viisainta hoitaa auton pesuun erikseen tarkoitetulla paikalla. Rakennetuilta pesupaikoilta pesuvedet johdetaan hiekanja öljyerotuskaivon kautta viemäriin. Lähteet: Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Farmi 3/2021 30 Bioenergia ry ja Suomen Biohiiliyhdistys (SBY) ovat kirjoittaneet aiesopimuksen SBY:n toiminnan siirtämisestä osaksi Bioenergia ry:n toimintaa 1.1.2022 alkaen. Biohiilen edistäminen vahvistuu Bioenergia ry:ssä VALERIA AZOVSKAYA Metsä
Farmi 3/2021 31 O sapuolet ovat neuvotelleet SBY:n toimintojen yhdistämisestä Bioenergia ry:hyn kuluneen kevään aikana. Yhdistymisen myötä Bioenergia ry:hyn on tarkoitus perustaa hiilensidontavaliokunta, joka käsittelee myös biohiileen liittyviä hiilensidonnan kysymyksiä. Lisäksi perustetaan erillinen biohiiliverkosto, joka ohjaa biohiileen liittyvää tiedonvaihtoa ja aktiviteettejä yhdistyksessä. – Olemme erittäin iloisia tästä sopimuksesta. Meillä on paljon yhtymäkohtia jo nyt SBY:n toimintaan ja olemme tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi Hiilensidonta 2021 -tapahtumassa. Uskon, että Bioenergia ry pystyy jatkossa tarjoamaan erinomaisen alustan biohiilen edunvalvontaan ja biohiilen laajemman käytön edellytysten kehittämiseen, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. SBY:n toiminnan siirtyminen Bioenergia ry:lle on luontevaa, sillä biohiilen tuotannossa syntyy bioenergiaa. Biohiilen tuotanto ja kauppa sopii hyvin yhteen Bioenergia ry:n strategian kanssa, joka pyrkii biomassan korkeampaan jalostusarvoon, hiilinegatiivisuuteen ja kestävyyteen. Biohiileen kiinteästi liittyviä teemoja on käsitelty jo nyt Bioenergia ry:n hiilensidontaverkostossa. Bioenergia ry:ssä toimii myös Suomen kasvualustat ja kuiviketurpeet -ryhmä ja kasvualustat ovat biohiilen yksi merkittävä käyttömuoto. Kiinnostus biohiiltä kohtaan on kasvanut voimakkaasti sekä tieteessä, että käytännön sovelluksissa. Biohiilen monipuolisten ja muokattavien ominaisuuksien ansiosta, sillä on lukuisia sovelluskohteita maaperän parannuksesta teknisiin tuotteisiin. Biohiilen valmistukseen voidaan hyödyntää niin puupohjaisia raaka-aineita kuin erilaisia lietteitä ja muita sivuvirtoja. Tämä tarjoaa merkittäviä ja kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä onkin jo lisääntyvin määrin alkanut muodostumaan monille eri biohiilen osa-alueille kuten tuotantoon, laitekehitykseen sekä biohiilipohjaisten ratkaisujen kehittämiseen. – Suomen Biohiiliyhdistyksen toiminnan siirtäminen Bioenergialle on merkittävä edistysaskel kummallekin osapuolelle ja se on saanut laajan tuen biohiilialan toimijoilta. Olen todella tyytyväinen aiesopimuksen johdosta ja odotan innolla tulevaa yhteistyötä alan kehittämisen osalta. Biohiilialan nopea kehitys tarvitsee tuekseen vahvan edunvalvonnan, joka tällä muutoksella saavutetaan, toteaa SBY:n puheenjohtaja Esko Salo. Lähde: Bioenergia ry
Farmi 3/2021 32 RAAKAPUUN KÄYTTÖ VÄHENI S uomessa käytettiin raakapuuta vuonna 2020 yhteensä 78,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuusta 86 prosenttia meni metsäteollisuustuotteitten valmistamiseen, ja loppu energiaksi lämpöja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Lisäksi metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta kului yhteensä 23,8 miljoonaa kuutiometriä. Määrä väheni edellisvuodesta 10 prosenttia. – Metsäteollisuustuotannon supistuminen vähensi odotetusti raakapuun käyttöä. Tämä vaikutti raaka-aineena ja energiana käytettyihin metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuun määriin, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kaikesta raakapuusta meni metsäteollisuuden tuotantoon 86 prosenttia eli 67,0 miljoonaa kuutiometriä. Energian tuotantoon päätyneen raakapuun määrä lisääntyi viisi prosenttia edellisvuotisesta, kaikkiaan 11,3 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi metsäteollisuus jalosti sivutuotepuuta pääosin sellun tuotannossa kaikkiaan 8,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. – Sivutuotteina raakapuuta käytetään toiseen kertaan. Määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin, Niinistö muistuttaa. Tuontipuun osuus kasvussa Metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli kotimaista 57,3 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuuta 9,7 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen raakapuun käyttö supistui seitsemän prosenttia vuotta aiemmasta, kun taas tuontiraakapuun määrä pysyi lähes ennallaan. Sahateollisuuden osuus raakapuun käytöstä kasvoi prosenttiyksikön, vaikka määrä laski 24,7 miljoonaan kuutiometriin. Määrällisesti eniten raakapuun käyttö väheni massateollisuudessa ja suhteellisesti eniten vaneriteollisuudessa. Selluteollisuus jalosti raakapuusta kuitenkin edelleen lähes puolet, kaikkiaan 32,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuontihaketta metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli 2,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tämän perusteella hakkeen kokonaistuonnista – 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä – voidaan laskennallisesti todeta päätyneen energiaksi 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. – Tuontihakkeen energiakäyttö on kasvanut tasaisesti viimeisten viiden vuoden ajan. Vuonna Raakapuuta käytettiin 78 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2020 – metsähakkeen merkitys kasvoi. Teksti FARMI kuva ahti Sormunen
Farmi 3/2021 33 2020 tuontihaketta poltettiin 13 prosenttia edellisvuotta enemmän ja sen osuus energiaksi käytetystä metsähakkeesta nousi 24 prosenttiin, Niinistö toteaa. Puupolttoaineista yhä suurempi osuus metsähaketta Ennätyslauha talvi 2020 vähensi energiantuotannon tarvetta ja laski myös kiinteiden puupolttoaineiden kulutusta. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan uusiutuvia energialähteitä käytettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana enemmän kuin fossiilisia polttoaineita. Kiinteiden puupolttoaineiden sekä metsäteollisuuden jäteliemien osuus energian kokonaiskulutuksesta – 355 terawattituntia – oli 28 prosenttia. Lämpöja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita energiaksi paloi yhteensä 19,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka oli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vastasi energiasisällöltään 37,6 terawattituntia. Metsähaketta poltettiin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, mutta sen osuus kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä kasvoi 39 prosenttiin. Metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta käytettiin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, kaikkiaan 10,6 miljoonaa kuutiometriä. Kierrätyspuuta energiakäyttöön meni vuonna 2020 yhteensä 1,0 miljoonaa kuutiometriä. Puupellettejä ja brikettejä lämpöja voimalaitoksissa kului 259 000 tonnia. Pellettien kotimainen tuotanto supistui 11 prosenttia 322 000 tonniin.
Farmi 3/2021 34 KOLUMNI Metsäasiat kiinnostavat nuoria KANSALLISEEN METSÄSTRATEGIAAN 2025 on kirjattu, että nuorten osallistamiseen ja osallisuuteen kiinnitetään strategiakaudella erityistä huomiota. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään nuorten osallisuutta, ja nuorten tavoittaminen on yksi maaja metsätalousministeriön tämän vuoden viestinnän painopisteistä. NUORET OVAT kaikille metsäalan toimijoille tärkeä kohderyhmä, koska he ovat tulevaisuuden työntekijöitä, metsänomistajia, päättäjiä ja kuluttajia. Nuorisoviestintää toteutetaan laajalla rintamalla, jotta tietoisuus metsäalasta ja metsien merkityksestä tulisi nuorille tutuksi. Metsät selvästi kiinnostavat nuoria, joten on tärkeää, että he saavat metsistä ja metsäalasta monipuolisesti tietoa. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ käynnistettiin viime vuonna uusi ”Nuorten osallisuus metsästrategiassa” -hanke, jota ovat toteuttaneet 4H-liitto ja Partiolaiset. Hankkeessa on laadittu nuorten osallisuutta edistävä rastimalli hyödynnettäväksi nuorille suunnatuilla metsäpäivillä, ja sen lisäksi järjestettiin Nuorten metsäneuvosto. Nämä ovat konkreettisia tapoja kuulla nuorten ajatuksia. OSANA HANKETTA toteutettu Nuorten metsäneuvosto oli uudenlainen kolmiosainen tapahtuma, jossa nuoret valmistelivat kommenttipuheenvuorot Kansallisen metsästrategian strategisista hankkeista. Tapahtumaan haettiin osallistujia avoimella haulla, josta kerrottiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Hakijoita oli yhteensä 88, joista neuvostoon valittiin 30. TAVOITTEENA OLI tuoda esille mahdollisimman erilaisia nuorten mielipiteitä, joten osallistujajoukosta pyrittiin saamaan monipuolinen. Osallistujat kiittelivätkin monipuolista joukkoa ja pitivät hienona, että pääsivät keskustelemaan eri näkökulmista metsää tarkastelevien ihmisten kanssa. MILTEI KOLMANNES osallistujista oli nykyisiä tai tulevia metsänomistajia ja monen osallistujan nykyinen tai tuleva työ on metsäalalla. Noin kolmannes painotti hakemuksessaan taloudellista kestävyyttä ja noin kolmannes luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Lähes jokainen osallistuja kertoi käyttävänsä metsiä virkistäytymiseen. Osallistujien joukossa oli kuitenkin myös nuoria, joille metsät eivät ole erityisen läheinen aihe. KUULEMANI PALAUTTEEN perusteella nuoret arvostivat saamaansa tilaisuutta keskusteluun ja näkemysten esittämiseen. Puheenvuoroissa nousivat esille monenlaiset näkökulmat, mutta niissä korostui läpi linjan myös kokonaiskestävyyden edistäminen. Kestävyyden kaikki osa-alueet – niin ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen kuin taloudellinen – tulee nuorten mielestä huomioida metsistä puhuttaessa. KANSALLISEN METSÄSTRATEGIAN vahvuutena on ollut ja on laaja osallistaminen ja sidosryhmäyhteistyö. Nuorten näkemysten ja kommenttien kuuleminen edistää entisestään strategian toimeenpanon moniäänisyyttä. Nuorten esittämiä huomioita voidaankin hyödyntää sekä metsästrategian hankekokonaisuuksien kehittämisessä, että lähikuukausina käynnistyvässä strategian päivitystyössä. Jaakko Nippala Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana maaja metsätalousministeriön metsäja bioenergiayksikössä. Kirjoitus on alun perin julkaistu maaja metsätalousministeriön blogikirjoitusten sarjassa.
Farmi 3/2021 35 Metsämarjojen ja -sienten varastointiin tukea M etsämarjojen ja -sienten varastointituki vuodelta 2021 on haettavissa. Tuki on tarkoitettu pohjoisen tuen alueella poimittujen ja varastoitujen metsämarjojen ja -sienten pitkäaikaisesta varastoinnista aiheutuneiden kustannusten osittaiseen korvaamiseen. Varastointitukihakemus (lomake 237) on jätettävä viimeistään 30.7.2021 Lapin ELY-keskukseen (osoite: Lapin ELY-keskus, kirjaamo, PL 8060, 96101 Rovaniemi, sähköposti: kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi). Lomakkeen voi tulostaa ruokavirasto.fi-sivustolta. Tukiehdoista saa neuvontaa Lapin ELY-keskuksesta, joka vastaa valtakunnallisesti tuen myönnöstä. Tuen valvonnan suorittaa paikallinen ELY-keskus. Tukiehdot ennallaan Tukea voidaan maksaa elinkeinonharjoittajille, joilla on tietyt tekniset vaatimukset täyttävä varasto C-tukialueella eli pohjoisen tuen alueella. Varastossa on oltava 30.6.2021 pohjoisen tuen alueella ennen vuotta 2021 poimittuja, ihmisravinnoksi tarkoitettuja metsämarjoja ja -sieniä. Tuen saamisen ehtona on lisäksi, että tuenhakija on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Hakijan on myös pystyttävä osoittamaan ilmoittamansa varastomäärät oikeiksi ja pohjoisen tuen alueelta poimituiksi esimerkiksi kuittien, kirjanpidon ja poimijalistojen avulla. Varastointitukea maksetaan tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: lakka 34 senttiä/kg, muut metsämarjat 10 senttiä/ kg ja metsäsienet 42 senttiä/ kg. Tuki on tavoitteena maksaa lokakuun 2021 puolivälissä. Lähde: Ruokavirasto Metsämarjojen ja -sienten varastointituki on haettavana. KATJA SORMUNEN
Farmi 3/2021 36 AHTI SORMUNEN
Farmi 3/2021 37 T ammi-maaliskuussa kuitupuun ostomäärä oli 3,7 miljoonaa kuutiota, eli 14 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tukkien ostomäärä oli 3,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 48 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Raakapuukustannukset nousivat Havutukkien kantohinnat olivat maaliskuussa kahdeksan prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Koivutukin ja kuitupuiden kantohinnat olivat 4–5 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten. Kustannusten nousu heikentää koko metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Puuraaka-aineen kansainvälisesti kova kustannustaso uhkaa erityisesti sahatavaratuotantoa, jolla raaka-ainekustannusten osuus on kaksi kolmasosaa. Maaliskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 59 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 32 ja 63 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 63 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 36 ja 66 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 45 euroa kuutiolta, ja vaihteli 22 ja 49 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 18–20 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 9 ja 24 euron välillä. Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsäja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla. Puulle on hyvä kysyntä – digitaaliset palvelut avainasemassa Kaikenlaiselle puulle on nyt kysyntää. Puukaupan häiriötön ja vakaa toiminta on edellytyksenä sille, että tehtaat voivat toimia ilman keskeytyksiä. Sähköiset palvelut ovat mahdollistaneet turvallisen puukaupan teon koronapandemian aikana. Metsäsektorin yhdessä rakentama digitaalinen ja kaikille avoin puumarkkinapaikka Kuutio on lisännyt puukaupan toimivuutta. Kuution käyttö parantaa tasapuolista kilpailua puumarkkinoilla sekä korjuupalvelun läpinäkyvyyttä. Palvelun kattava ja aktiivinen käyttö myös tehostaa organisaatioiden toimintaa. Reilusta kilpailusta ja toiminnan tehostumisesta hyötyvät kaikki metsäalan toimijat, myös metsänomistajat. – On ollut ilo havaita, että Kuutio on houkutellut uusia metsänomistajia puukaupan pariin. On selvää, että tuleva metsänomistajasukupolvi käyttää mieluiten digitaalisia palveluita, joihin on totuttu kaikissa muissakin arjen askareissa, sanoo metsäjohtaja Karoliina Niemi. Lähde: Metsäteollisuus PUUKAUPPA OLI EDELLISVUOTTA VILKKAAMPAA ALKUVUONNA Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi–maaliskuussa puuta yksityismetsistä 7,5 miljoonaa kuutiota, mikä on 29 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Metsäalan digitaaliset palvelut ovat osaltaan mahdollistaneet puukauppojen sujumisen myös pandemian aikana.
Farmi 3/2021 38 K yselyn mukaan vain 14 prosenttia 16–20-vuotiaista nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin. Liikemittarilla mitaten vastaava osuus oli 2,6 prosenttia. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä. Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävelyja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston koordinoimasta Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksesta. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa on kerätty vuodesta 2014 lähtien tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-aineisto on kerätty aiemmin perusopetusikäisiltä, mutta vuonna 2020 tutkimus kohdentui ensimmäistä kertaa toisella asteella opiskeleviin nuoriin. Tutkimukseen saatiin vastauksia lähinnä lukiossa opiskelevilta nuorilta. LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastasi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Tutkimuksen keskeiset tulokset ovat: Viides nuorista liikkuu vain vähän Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus: Kyselytutkimuksen mukaan lukiolaisista 14 prosenttia liikkui vähintään tunnin joka päivä syksyllä 2020. Suurin osa lukiolaisista liikkui kuitenkin 3–4 päivänä (33 %) tai 5–6 (31 %) päivänä viikossa. Vähän liikkuvia (0–2 päivänä viikossa) nuorista oli reilu viidennes (22 %). Arkiliikkumisen merkitystä korostaa se, että vain reilu kolmasosa seuratoimintaan osallistuvista ylsi suositeltuun liikkumismäärään. Ammattioppilaitoksessa opiskelevista nuorista 13 prosenttia liikkui seitsemänä päivänä viikossa. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen oli selvästi vähäisempää verrattuna nuoriin, jotka eivät kokeneet toimintarajoitteita. Suomenkieliset liikkuivat ruotsinkielisiä yleisemmin joka päivä. Mitattu liikkuminen ja uni: Liikemittausten mukaan lukiolaiset olivat valveilla reilut 15 tuntia vuorokaudesta ja nukkuivat keskimäärin reilut 7 tuntia. Mittarin mukaan liikkumisen suosituksen täytti vain 2,6 % mitatuista. Lukiolaiset ottivat keskimäärin 6178 askelta päivässä. Arkipäivinä askeleita kertyi jo aamun ja aamupäivän aikana, mutta viikonloppuisin askeleita kertyi vasta myöhemmin päivän kuluessa. Koulumatkan pituus vaikuttaa liikkumiseen Liikkumisen paikat ja muodot: Valtaosa lukiolaisista liikkui omatoimisesti, reilu kolmasosa seurojen ja kolmasosa yritysten järjestämässä toiminnassa. Valtaosa lukiolaisista käytti kevyenliikenteenväyliä viikoittain riippumatta liikunta-aktiivisuudesta. Noin kolmannes lukiolaisista liikkui sisäsaleissa, luonnossa ja ylläpidetyillä ulkoilualueilla. Suosituimpia liikuntamuotoja olivat kävelyja juoksulenkkeily, kuntosaliharjoittelu sekä kesällä pyöräily ja jalkapalloilu ja talvella jääpelit. Opiskelumatkat ja -päivä: Reilu kolmasosa lukiolaisista kulki opiskelumatkat kävellen tai pyöräillen. Tärkein opiskelumatkan aktiiviseen kulkemiseen vaikuttava tekijä on opiskelumatkan pituus, sillä enintään kolmen kilometrin opiskelumatkoista 80 prosenttia kuljettiin lihasvoimin, mutta yli viiden kilometrin matkoista vain 15 prosenttia. Opetuksen yhteydessä liikkumisen hyödyntäminen paikallaan olon katkaisemiseksi tai opetuksen tukena (toiminnallinen opetus) on vielä varsin vähäistä. Opiskelupäivän aikaisilla tauoilla nuoret liikkuivat pääsääntöisesti kevyesti liikkuen. Harva nuori liikkuu RIITTÄVÄSTI Teksti Valtion liikuntaneuvosto kuva depositphotos Kyselyssä yleisimmiksi liikunnan esteiksi nimettiin ajan puute, muut harrastukset ja ”en viitsi, vaikka onkin tärkeää”. Koulutus
Farmi 3/2021 39 Merkitykset ja esteet: Yleisimmin nuoret hakivat liikunnasta hyvää oloa, kuntoa, iloa ja terveyttä, mutta myös sitä, että saa tehdä parhaansa. Peruskouluikäisiin verrattuna lukiolaisten liikunnan merkityskirjo oli oleellisesti suppeampi. Yleisimmiksi liikunnan esteiksi nimettiin ajan puute, muut harrastukset ja ”en viitsi, vaikka onkin tärkeää”. Liikunnallinen tuki: Koettu liikunnallinen tuki oli yhteydessä itseraportoituun liikunta-aktiivisuuteen. Esimerkiksi lukiolaisilla sekä vanhempien että kavereiden liikunnallisen tuen määrä kasvoi sitä mukaa, mitä useampana viikonpäivänä nuori arvioi liikkuvansa tunnin päivässä. Merkittävällä osalla toisen asteen opiskelijoista näyttää olevan puutteelliset liikunnallista elämäntapaa tukevat sosiaaliset verkostot, mikä voi osaksi selittää vähäistä liikunta-aktiivisuutta tässä ikäryhmässä. Videopelaaminen: Videopelaaminen ei ollut yksiselitteisesti yhteydessä vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen, mutta ne, jotka pelaavat runsaasti (yli 11 tuntia viikossa), olivat keskimääräisesti harvemmin aktiivisia liikkujia kuin vähän pelaavat. Toisaalta esimerkiksi yli puolet aktiivisimmistakin miesliikkujista pelasi noin tunnin tai enemmän päivittäin. Yksilötason erot pelaamisessa ja liikunta-aktiivisuudessa voivat siis olla suuria. Terveyskäyttäytyminen: Liikunnalla on useita myönteisiä yhteyksiä lukiolaisten terveyteen, hyvinvointiin ja arkirytmiin. Terveytensä huonoksi arvioineita oli kaksitoistakertainen määrä vähän tai ei lainkaan liikkuvien lukiolaisten joukossa verrattuna päivittäin liikkuviin. Päivittäin liikkuvista lähes kaikki kokivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Liikunta oli yhteydessä myös vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen. Syrjintä ja kiusaaminen: Syrjintää tai kiusaamista kohdanneista lukiolaisista noin kolmannes oli joutunut syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi liikunnassa ja urheilussa. Ainoastaan oppilaitoksissa koettiin useammin kiusaamista ja syrjintää. Tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimuksen kanssa, joissa nuorten vapaa-ajalla kokema kiusaaminen ja syrjintä on yhdistetty liikuntaan ja urheiluun. Lähde: Valtion liikuntaneuvosto
Farmi 3/2021 40 Reseptit KATI LASZKA
Farmi 3/2021 41 Ainekset: 6 kesäporkkanaa 6 keskikokoista varhaisperunaa 2 kesäpunajuurta tai -naurista 1 nippu retiisejä 2–4 (punaista) kesäsipulia varsineen (pieni nippu, 250 g vihreää parsaa) 4–8 valkosipulinkynttä 0,5 dl rypsiöljyä 0,5 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria Yrttikastike: 1 dl (villi)yrttejä ja versoja 2–3 tl sinappia 1 rkl omenatai valkoviinietikkaa 1 tl hunajaa tai vaaleaa siirappia 0,5 tl suolaa 0,25 tl jauhettua valkopippuria Ohje: Valmista ensin yrttikastike. Revi yrtit varsineen teholeikkuriin. Hienonna. Lisää muut kastikkeen ainekset ja jauha tasaiseksi ja sileäksi. Jätä odottamaan. Pese kaikki vihannekset. Leikkaa naatit pois, mutta säästä hyväkuntoiset salaatin sekaan, pestoon, keittoihin tai muuhun ruokaan. Halkaise porkkanat pitkittäin. Leikkaa perunat, punajuuret ja sipulit kahteen tai neljään osaan. Silppua sipulin varret. Irrota valkosipulinkynnet sipulista, mutta jätä niihin kuori päälle. (Kuori parsat tarvittaessa ja leikkaa pois puisevat tyvet ja leikkaa parsat 2 3 osaan.) Levitä perunat, porkkanat, punajuuret, sipulit ja valkosipulinkynnet leivinpaperin päälle uunipellille. Valuta päälle puolet öljystä. Paahda kasviksia 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Levitä retiisit ja parsat kasvisten sekaan ja kääntele sekaan loput öljystä ja mausta suolalla ja pippurilla. Jatka paahtamista vielä 10 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä ja saaneet hieman väriä. Purista valkosipulinkynnet kuoristaan ja ripottele sipulivarsisilpun kanssa kasvisten joukkoon. Valuta päälle osa yrttikastikkeesta ja tarjoa loppukastike erikseen. Tarjoa paistetun lihan, makkaran tai kalan kanssa. Tai asettele kasviksille savukalan tähteitä, murenna sekaan salaattitai fetajuustoa ja tarjoa vihreän salaatin kanssa kevyenä iltapalana. VINKKI: Voit myös paahtaa kasvikset muurikalla. Käytä hiukan porkkanan ja punajuuren naatteja yrttikastikkeeseen. Varmista sinapin maidottomuus tarvittaessa. Maaja kotitalousnaiset SALAATTI PAAHDETUISTA VARHAISVIHANNEKSISTA 4–6 annosta (G, M, V)
Farmi 3/2021 42 R aikas raparperi aloittaa satokauden. Perässä seuraavat varhaisperunat, kaalit, salaatit, sipulit, kotimainen parsa, herneet, porkkanat, retiisit ja muut herkut. Kehityspäällikkö Marita Suontausta Maaja kotitalousnaisten Keskuksesta neuvoo käsittelemään varhaiskasviksia eli primöörejä yhtä varoen kuin kananmunia. – Varhaiskasvikset eivät kestä kolhuja, koska niiden kuori on olematon. Niistä myös haihtuu kosteus nopeasti, joten ne on hyvä käyttää mahdollisimman pian noston jälkeen. Mutta ohuen kuoren ansiosta varhaiskasviksille riittää vain huolellinen pesu. Juureksiakaan ei tarvitse kuoria. Kevennä kasviksilla – mausta maltilla Varhaiskasvisten alhainen kuiva-ainepitoisuus tekee niistä erityisen makeita ja rapeita. Varhaiskasvikset ovat parhaimmillaan sellaisinaan nautittuina tai vain kevyesti kypsennettyinä. Liika käsitteleminen ja ylikypsentäminen hävittää priTaio arkija juhlaherkkuja kasvihuoneen ja avomaan ensimmäisestä sadosta. Käytä hyväksesi myös naatit. Satokausi on täällä Koti & hyvinvointi
Farmi 3/2021 43 möörien herkät aromit. – Varhaiskasvisten kokkaaminen on helppoa ja hauskaa. Höyrytä, pikapaista vokissa tai muurikalla tai grillaa. Ja mausta maltilla, Suontausta neuvoo. Kasviksilla on helppo keventää ruokavaliota sekä tuoda makua ja väriä juhlapöytään. – Nosta kasvikset keskiöön. Käytä lihaa kasvisten höysteenä eikä päinvastoin. Hyödynnä hillitysti naatteja Monet varhaiskasvikset myydään naatteineen. Naatit haihduttavat runsaasti kosteutta, joten ne kannattaa poistaa. Hyväkuntoisia naatteja voi hyödyntää ruoanvalmistuksessa. Naatteja voi käyttää esimerkiksi keitoissa, peston valmistuksessa tai silputa vokkien sekaan. Ruokavirasto ei suosittele runsasta naattien syöntiä niiden sisältämän nitraatin vuoksi. Nitraatin vuoksi naatteja ja niistä valmistettuja ruokia ei saisi antaa pikkulapsille eikä varsinkaan alle yksivuotiaille. – Sipulinvarret sekä parsaja kukkakaalin suojalehdet voi hyvin käyttää ruoanvalmistukseen ilman pelkoa liiallisesta nitraatista, Suontausta vinkkaa. Lähde: Maaja kotitalousnaisten Keskus ry DEPO SITP HOTO S
Farmi 3/2021 44 R Palauta voimasi, virkistä vointiasi Apteekeista ja terveyskaupoista • valmarin.fi Kivennäisaineita sisältävä Valmarin korjaa elimistösi happo-emästasapainoa. • Sammuttaa närästyksen • Nopeuttaa hidastunutta vatsantoimintaa. J os punkki pääsee puraisemaan, kannattaa se poistaa niin pian kuin mahdollista. Pelkkä puutiaisen purema ei ole kuitenkaan aihe mennä lääkäriin tai verikokeisiin, saati aloittaa antibioottikuuria. Apteekeissa saatavana oleva tai internetistä tilattava punkkitesti (eli puutiaisen testaaminen sen suhteen, sisältääkö se borreliaa) ei myöskään ole tarpeellinen: vaikka punkki borreliaa kantaisikin, sen saamisen riski ihmiselle on tutkimusten mukaan vain 4 %, joten siinäkään tapauksessa ennalta ehkäisevää antibioottilääkitystä ei suositeltaisi. Yli 5 cm:n läpimittainen, laajentuva punoitus yli viikon kuluttua puremasta on varma merkki varhaisvaiheen borrelia-infektiosta. Punkin poisto ihmisestä välittömästi pureman jälkeen estää borrelioosin tarttumisen. Puutiaisaivokuume on yleensä akuutti kaksivaiheinen sairaus, joka ilmenee aluksi noin viikon kuluttua tartunnasta lievänä kuumeena ja epämääräisinä yleisoireina kuten päänja lihassärkynä. Ensioireista noin parin viikon päästä kehittyy osalle TBE-tartunnan saaneista taudin toinen vaihe, johon kuuluu tyypillisesti korkea kuume sekä niskajäykkyys ja päänsärky. Osalla potilaista esiintyy vakavampia aivoja hermosto-oireita, esimerkiksi halvauksia. Taudista voi jäädä myös pysyviä jälkioireita. Periaatteessa punkin puremaa ei tarvitse mitenkään erityisesti hoitaa. Punkin purema voidaan puhdistaa saippualla tai desinfiointiaineella. Tärkeää on, että punkin puremajälkeä seurataan muutaman päivän välein kuukauden ajan. Puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä vastaan voi rokottautua terveysasemilla, yksityisissä lääkärikeskuksissa tai rokotebussissa. Voit tiedustella rokottautumista myös Terveyspiste-apteekeista. Kannattaa muistaa, että punkkirokote on kansanomainen nimitys TBE-rokotteelle. Termi on virheellinen siksi, että rokote ei suojaa punkin puremalta. Rokote ei myöskään suojaa borrelioosilta. Parempi termi voisi olla vaikka puutiaisaivokuumerokote tai TBE-rokote. Lähde: Rokotesuoja.fi Jos punkki pistää, toimi nopeasti
Farmi 3/2021 45 Suuntaa kesällä tänne LOHJA 2021 LUONNONKAUNIS JÄRVIKAUPUNKI Vuoden 2021 Asuntomessut järjestetään Lohjalla 9.7.–8.8.2021. Lohja on vireä kaupunki Länsi-Uudellamaalla, alle tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta. Lohjalla tarjoaa asukkailleen ja vierailleen monipuolisia palveluja, kaunista järviluontoa ja vilkkaan kulttuurija urheiluelämän. HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTO Suuntaa selvittämään, mikä sai luonnonvoimat siirtelemään maankuorta miljoonia vuosia sitten! Tuloksena syntyivät Helvetinjärven rotkolaakso sekä Helvetinkolu, pari metriä leveä ja 40 metriä korkea kalliosola. Geologista arvoitusta voi pohtia vaikka Haukanhiedan upealla hiekkarannalla. Sopii kaiken ikäisille ympäri vuoden. Reitit ovat paikoin vaativia korkeuserojen takia. Kankimäki ja Haukanhiedan lähiympäristö soveltuvat avustajan kanssa liikkuville liikuntaesteisille. Asuntomessualueelle Lohjan Hiidensalmeen taloa rakentava Janne Hirvonen puolisoineen. Kuva J. Kainulainen. ALPPIRUUSU PUISTO Haagan Alppiruusupuisto eli tuttavallisesti rodopuisto, on ainutlaatuinen helmi Helsingin puistojen kirjossa. Tänne kannattaa ehdottomasti suunnata kukinnan aikaan. Puisto on samanaikaisesti yleisölle avoin puisto ja yliopiston kasvinjalostuksen koealue. Puisto on kaksiosainen. Eteläosassa kasvavat ikivihreät alppiruusut. Lehtensä pudottavat puistoatsaleat on istutettu alueen pohjoispäähän, voimalinjan toiselle puolen. Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Atsaleat aloittavat kukintansa ensin ja osa niistä kukkii vielä alppiruusujen jo lopetettua, juhannuksen jälkeen. Kukinta-aikaan tämä upea nähtävyys houkuttelee paikalle tuhansia kävijöitä. JUSSI HELLSTEN JARI SALONEN
Farmi 3/2021 46 Suuntaa kesällä tänne KOKO KANSAN RAKASTAMA JÄÄRÄ ”Ilosia aikoja” on Mielensäpahoittajan lähtötervehdys. Tässä tarinassa tuttu jäärä alkaa valmistautua lähdöistä suurimpaan. Arkusta Mielensäpahoittajalla on oma näkemyksensä. Lisäksi testamentti pitää kirjoittaa, ja siitä pitää tehdä hyvä ja yllättävä niin kuin Huovis-Veikon kolme parasta kirjaa. Mielensäpahoittaja ei tarvitse apua vanhuusajan suunnitelmiensa toteuttamiseen, sillä kyllä ei kukaan muu tee niin hyviä päätöksiä kuin Mielensäpahoittaja itse. Kun Vesa Vierikon näyttelijäntaituruus yhdistetään Tuomas Kyrön sanankäyttöön, saadaan aikaan hauska ja koskettava matka yksinäisen miehen mielenmaisemaan. Unenomainen, puhutteleva teatteriesitys kertoo vanhuudesta, hyväksymisestä ja perheyhteyden uudelleenlöytämisestä. ”Niin minä mieleni pahoitin, kun teatteriin jouduin. Jonoja on eikä väliajalla saa edes piimää.” Ensi-ilta Porin Kirjurinluodon kesäteatterissa oli 9.6. MARJA-LEENAA ETSIMÄSSÄ Road trip -henkinen musiikkikomedia Leevi and the Leavingsin hiteillä Rauman kesäteatterissa. Tarinan päähenkilö tajuaa, että on koko elämänsä kaivannut nuoruudenrakastettuaan. Hän päättää etsiä Marja-Leenan käsiinsä ja niin alkaa seikkailu halki kesäisen Suomen. Etsintämatkan uskomattomat käänteet johdattavat päähenkilön tilanteisiin, joihin hän ei olisi koskaan voinut edes kuvitella joutuvansa! Mikko Kivisen ja Otto Kanervan kirjoittaman näytelmän punaisena lankana toimivat?Gösta Sundqvistin laululliset tarinat. Esityksen myös ohjaavan Kivisen ja kapellimestari?Tuomas Kesälän?yhteistyöstä päästiin Rauman kesäteatterissa nauttimaan jo kesällä 2018 (Sellaista elämä on – Juha Vainion tarina). Huippumuusikoista koostuvan livebändin säestämän esityksen rooleissa nähdään jälleen erinomaisesti laulava, loistava näyttelijäkaarti! Tarinan päähenkilöä esittää?Janne Raudaskoski. Muissa rooleissa nähdään Annika Eklund, Saara Lehtonen, Ilkka Merivaara ja Jani Koskinen. Mitä kuuluu Marja-Leena??-musiikkikomedia Rauman kesäteatterissa 1.7.–14.8.
Farmi 3/2021 47 Oletko etsinyt kasvia, joka on melkein mahdoton tappaa? Kasvia, joka kukkii koko kesän pienellä hoidolla, jopa aloittelevalla puutarhurilla? O nneksi tällainen kasvi on olemassa! Pelargoni on sekä aloittelijoiden että kokeneiden puutarhurien suosikkikasvi, joka täyttää yllä olevat kriteerit. Koronan myötä miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat innostuneet puutarhanhoidosta ensimmäistä kertaa. Jos olet siis ensikertalainen, pelargoni on sinulle täydellinen valinta. Se sopii erinomaisesti puutarhaan, amppeliin, ikkunalaudalle tai kukkapenkkeihin. Lue ammattilaisten neuvot siitä, miten saat pelargonit kukkimaan koko kesän. Noudattamalla näitä kymmentä ohjetta et tule pettymään. Lähde: Puutarhaliitto TÄYDELIINEN kukka jokaiselle 1. Valitse oikeanlainen pelargoni Vasta-alkaja puutarhahommissa? Kotipelargonista on helppo aloittaa. Ne ovat runsaskasvuisia ja värikkäitä, ja niitä löytyy nyt jokaisesta puutarhamyymälästä. Amppeleihin kannattaa valita riippapelargoneja. Jalopelargonit sopivat taas parhaiten ruukkuihin. 2. Istuta ulos hallaöiden jälkeen Pelargoni saattaa kukkia jo toukokuussa, mutta se on arka hallalle, joten varo laittamasta sitä ulos liian aikaisin. Kasvi kannattaa aluksi karaista, eli nostaa välillä ulos keskellä päivää ja ottaa takaisin sisään yöksi. Näin siitä tulee kestävämpi, eikä se saa pelästy olosuhteiden nopeaa muuttumista. 3. Valitse oikea kasvualusta Valitse pelargonille hyvälaatuista, moneen käyttöön sopivaa multaa. Kasvi kannattaa istuttaa ravinteikkaaseen, lannoitetta sisältävään kasvualustaan, josta se pääsee aluksi imemään paljon ravinteita. 4. Istuta oikeaan aikaan Pelargonit kasvavat nopeasti, mutta älä istuta niitä liian aikaisin. Pidä huoli, että kasvi on tottunut hieman kylmempään ilmaan ennen istuttamista ulos. Istuta kasvit noin 20 sentin päähän toisistaan, jolloin ne saavat tarpeeksi tilaa kasvaa. 5. Valitse aurinkoinen paikka Pelargonit ovat alun perin kotoisin eteläisestä Afrikasta, joten ne ovat todellisia auringonpalvojia. Ne pärjäävät myös puolivarjossa, jotkut lajikkeet toisia paremmin. 6. Kasvata tasaisesti Koska pelargoni kasvaa kohti aurinkoa, istutus saattaa kasvaa epätasaisesti. Tämä on helposti korjattavissa: käännä pelargoneja 90 astetta joka viikko, jolloin kasvi kasvaa tasaisesti ja istutus näyttää paremmalta. 7. Kastele viisaasti Pelargonit eivät pelästy kuivuutta, eikä niitä ole kovin helppo vahingoittaa. Ne eivät kuitenkaan pidä rutikuivasta mullasta, joten kastele säännöllisesti koko kesän. Sadevesi on niille parasta, mutta hanavesi käy hyvin myös. 8. Kastele oikeaan aikaan Paras aika kastella pelargonit on heti aamulla ennen auringon nousua. Kun ilma on vielä viileää, kasvi imee veden paremmin. Keskellä päivää vesi haihtuu helpommin. 9. Lannoita koko kesän Ravinteikas multa ruokkii pelargonia ensimmäiset viikot, mutta muista antaa sille lannoitetta koko kesän. Parasta on lannoittaa kun multa on hieman kosteaa: näin ravinteet imeytyvät paremmin. 10. Kukita syksyyn asti Pelargoni kukkii pitkään syksyyn ihan itsekseen, mutta kukintaa voi auttaa pienillä keinoilla. Poista säännöllisesti kuolleet kukat ja varret, jotta kasvi voi kasvattaa uusia kukkia. PUUTARHALIITTO
Farmi 3/2021 48 Mikko Välttilä poikansa Vilhon kanssa. KIRJAESITTELYT KESÄRUOKAKIRJA Kirja vie sinut aurinkoisiin hetkiin, jolloin ruokapöytään valmistetaan helppoa, nopeaa ja vaivatonta ruokaa. Resepteissä käytetyt tuoreet sesongin raaka-aineet löytyvät läheltäsi ja niistä syntyy pienellä vaivalla maistuvia annoksia. Vietitpä kesäsi sitten mökillä, asuntoautossa tai kotona, Kesäruokakirjan lähes sata herkullista reseptiä saa kesäpäiväsi maistumaan astetta paremmalta. README KODIN HELPOT MAKRAMEET Upea kotimainen makrameekirja tuo uutta ilmettä kotiisi. Makramee eli solmeilu on noussut uuteen suosioon, eikä ihme: solmut on helppo oppia ja materiaaliksi riittää usein pelkkä naru. Kirjan ohjeilla syntyy paljon muutakin kuin amppeleita ja seinäkoristeita: voit yhdistää makrameeta huonekaluihin tai solmeilla tyynyn, lampunvarjostimen tai vaikkapa maton. OTAVA FLOWERS ON A PLATE Oletko utelias sukeltamaan syötävien kukkien maailmaan? Kukkia lautasella tarjoaa tietoa ja inspiraatiota syötävistä kukista – mitä ja miten eri kukkia voi käyttää ruoanlaitossa. Reseptit aamupalasta päivälliseen, jälkiruokia unohtamatta, ovat yksinkertaisia ja sopivat hyvin kotikokille. COZY PUBLISHING OMA KOPPA V NIIN KUIN VARIAATIO Eksi virkattu pala – ja jopa 120 erilaista kuviovaihtoehtoa! Virkkaa pieniä ja isoja ympyröitä, puolikkaita ja kokonaisia neliöitä ja kokoa niistä vaatteita, asusteita ja sisustustekstiilejä pikku pussukasta ponchoon ja peittoon. Kun mukaan tulevat värivariaatiot, uusien mallien määrä on miltei rajaton. Visuaalisen mestarin pelkistämillä piirrosohjeilla teet omannäköisiäsi virkkuutöitä. Tämän kirjan kanssa sinulta eivät ideat lopu! OTAVA
Farmi 3/2021 49 Palveluhakemisto KONEET 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% koko 78mm x 45mm KYSY TARJOUS 044 2023 516 DEEREN VARAOSAT Konehuolto T. Laukkanen Oy Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.? 045 156 8446 www.ppkaihdin.? RAKENTAMINEN Palveluntarjoajat lähellä sinua! Uusi NH T6 Auto Command s. 24 Agritechnican jatkoja s. 30 Traktoriammattilaisille 18.12.2013 No 12 7. vuosikerta VAIHTO KONE PÖRSSI 020 350 500 020 350 500 www.valtra.? 350 kts. lisätietoa ja lähin vuokrapiste Vuokraa www.hrk.fi Uutta vuokravalikoimassa: Roudansulatusvaunu 200400m³ puh. 03-2772555, 0400 632410 lämmitykseen ja sulatukseen VIELÄ EHDIT! NISULA 175E ENERGIAKOURA KAMPANJAHINTAAN 3990 ¤ ALV 0% Kampanja voimassa 31.12.2013 asti. Lisätietoja: www.nisulaforest.com Myynti: p. 010 289 2040 tai Valtra-varaosapisteet kautta maan. Linjalantie 4, 43700 Kyyjärvi P. 040 823 5938, 0400 661 379 www.taipaleenteras.? KATTOJA SEINÄPELLIT oheistuotteineen uudesta tehtaasta suoraan asiakkaalle edullisesti ja nopeasti VILJELY NPK-liuos 7-2-2 HIVEN-liuokset
Farmi 3/2021 50 Ensi numerossa Suomalaista kuminaa! TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2021. Hyvin suunniteltu ja tehty peltosalaojitus toimii vuosikymmeniä Tukkipuun hakkuut vahvassa kasvussa Suomalaisten unelmakoti on omakotitalo pikkukaupungissa
Farmi 3/2021 51 Konepajanranta 2A l P.O. Box 50, 28101 Pori Tel. +358 207 550 555 l www.sampo-rosenlew.fi FR48 FR28 HR46X Kristiinankaupunki Jyväskylä Kuopio Nurmes Ähtäri MYYNTI I Pohjois-Suomi Petter Sirkka puh. 040 530 8773 MYYNTI I Etelä-Suomi Ahti Sormunen puh. 0400 346 650
Farmi 3/2021 52 CEMAGRO OY Suurlohjankatu 14, 08100 Lohja Puh. 019 375 7500 • www.cemagro.fi Valmistus kotimaassa Olemme siirtäneet lannoitteiden valmistuksen Suomeen ja näin mahdollistamme entistäkin paremman laaduntarkkailun Lannoitteiden puhtaus Suomessa kadmiumraja on 50 mg/kg ja Cemagron tuotteissa kadmiumarvo on alle 20 mg/kg Hivenravinnepitoiset vaihtoehdot Tuotevalikoima on laajentunut uudella kaudella hivenravinnepitoisilla vaihtoehdoilla cemagro.fi www Katso lähin jälleenmyyjäsi kotsivuiltamme osoitteesta cemagro.fi Cemagro_Farmi_210x250mm_5_2021.indd 1 Cemagro_Farmi_210x250mm_5_2021.indd 1 4.6.2021 7.56 4.6.2021 7.56