Nro 5/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Turkistarhauksen tätä päivää Nurmenviljelyn monet mahdollisuudet Kotimainen kaura on hitti Mitä metsiin kuuluu?
Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous Sadonkorjuun jälkeen on taas kalkituksen aika. ® ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan viljankorjuun jälkeen sängelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. ® Valitse viisaasti. BESTON on edullista ympäri vuoden. Tilaa nyt maksa vuoden lopussa. Kysy sänkikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä.
Rakennatko konehallia, navettaa tai maneesia? Meiltä huippulaadukkaat seinäja kattoelementit uretaanista, villasta ja styroksista. Kysy myös tarjousta ovista ja ikkunoista. Izopanel Pirkkala Lasikaari 10, 33960 Pirkkala Lukasz Mierzynski puh. 040 962 1746 Antti Summala puh. 045 857 3039 Izopanel Raahe Jokiniitty 19, 92140 Raahe Antti Paananen puh. 050 396 1756 Lisätietoja netissä: www.izopanel.fi Ota yhteyttä: Nopea toimitus Varmasti edullinen Parhaat paloluokat • Alan ensimmäinen laatusertifikaatti Suomessa • Asentajina paikalliset pojat • Pellit, kourut ja tikkaat suoraan tehtaalta • Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru SOITA 03 3398 6722 Iskikö syysasennus? Katto 2 päivässä, todistetusti laatutyönä! www.laaturemontti.fi Jälleen Jyväskylässä 6.–8.10.2016 KoneAgria Monipuolinen erikoisnäyttely maatalouden ammattilaisille KoneAgriassa on esillä maatalouskoneita ja -laitteita, tuotantotarvikkeita sekä palveluja. Jyväskylä Paviljonki Uno Savolan katu 8, Jyväskylä Avoinna: to–pe 9–17, la 9–16 Liput: 17,– / 12,– www.koneagria.fi
4 FARMI 5/2016 www.lehtiluukku.fi Farmi on luettavissa myös osoitteessa Lehtiluukku on kätevä tapa lukea lehtiä päätteen ääressä. Farmi julkaistaan Lehtiluukussa aina täysin samanlaisena, kuin painoversio on, mutta lukemaan pääsee ajasta ja paikasta riippumatta vaikka puhelimella. Muista, että Farmin lukeminen Lehtiluukussa ei maksa mitään, ja arkistosta löytyvät kaikki viime vuodenkin lehdet. Vinkki: Useissa lehden ilmoituksissa on linkki, jolloin ilmoituksessa olevaa www-osoitetta klikkaamalla pääsee suoraan yrityksen kotisivuille katsomaan lisätietoja! Sokerikiintiöt poistuvat ensi vuonna s. 36–39 Turkistaloudessa kaikki kiertää s. 8–13 Kemera-tuen käänteet s. 18–21
5 FARMI 5/2016 Farmi 6/16 ilmestyy viikolla 38. www.countrymedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Korkiatupa Loistava sisältötoimisto puh. 044 589 6234 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen, puh. 0400 346 650 ahti.sormunen@countrymedia.fi AVUSTAJAT Kristina Ahlström AINEISTOT JA AINEISTO-OHJEET materiaalit@countrymedia.fi TAITTO Anna Broholm PieniSuuri Idea LASKUTUS laskutus@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen, puh. 0400 590 324 mediamyynti, puh. 0400 243 880 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Printall-AS 2016 KUVAPANKIT Pixabay ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. 33. vuosikerta ISSN 1238-1586 (painettu) ISSN 2342-6993 (verkkojulkaisu) Lehden vastuu virheellisestä i lmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA CountryMedia Oy Nenäpääntie 9, 36600 Pälkäne Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi Farmi on sitoutumaton aikakauslehti. Vierailevien kirjoittajien teksteissä esitetyt mielipiteet ja väittämät eivät välttämättä edusta lehden kantaa. SISÄLLYS Nro 5 • Elokuu 2016 SU SA NN A KO RK IAT UP A HYÖTYELÄIMET 8 Turkistarhaus on tärkeä elinkeino ja työllistäjä METSÄ 18 Lisävaroja saanut Kemera on tärkeä osa metsänhoitoa 22 Muista huolehtia juurikäävän torjunnasta MAATALOUS 28 Voidaanko nurmesta saada rehua myös yksimahaisille? 31 Nurmenviljelyllä on myös ilmastovaikutuksia 36 Sokerikiintiöt poistuvat, viljely ja omavaraisuus kasvavat 40 Kotimainen kaura on arvokas tuote PALSTAT 14 Metsä 24 Koulutus 26 Ympäristö ja energia 32 Maatalous 44 Hyötyeläimet 48 Hevoset 52 Koti 58 Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus, uusi toimitussihteeri esittäytyy 7 Puheenvuoro, Liisa Pietola, MTK KANSIKUVA: AHTI SORMUNEN KANNESSA: METSÄKULJETUSTA.
6 FARMI 5/2016 Tilaa lehti itselle, puolisolle, tilanjatkajalle tai vaikka naapurille! Ki rje po st im er kk i Co un try M ed ia Oy Ne nä pä än tie 9 36 60 Pä lk än e Nro 2/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Hevoset -teemanumero! Hakeala ongelmissa Maatilojen ulkomainen työvoima lisääntyy – nopeita toimia kaivataan Mukana kilparatsastaja Katja Karjalaisen haastattelu Hevosenlannasta energiaa? Nro 4/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Isompi otsikko näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Pienet otsikot tähän näin Nro 9/2015 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti Alpakka on mahdollisuuksien eläin Kuminanviljely vaatii panostamista Riistapellosta ruokaa ja suojaa Maalaistalon keittiölle uusi ilme Nro 1/2016 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € Maaseudun aikakauslehti kasvussa Yhteismetsien suosio Lanta ja nurmi rahaksi – biokaasulaitos tuottaa energiaa Navetat nousivat kilpaa 50-luvulla Laaja koulutusteema! Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 8 numeroa Nimi Nimi Osoite Osoite Postinro/toimipaikka Postinro/toimipaikka Puh. itselleni kestotilauksena 8 lehteä hintaan 40 € (sis. alv 10%) määräaikaisena tilauksena 8 lehteä hintaan 45 € (sis. alv 10%) ilmoitan osoitteenmuutoksesta lahjaksi Huomaa! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! ELOKUU 2016 PÄÄKIRJOITUS Terveisiä toimitukseen? Mitä pidit tästä Farmista? Miellyttikö jokin juttu erityisesti vai haluatko antaa noottia? Onko sinulla kehitysehdotus tai juttuidea? Haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi. Lähetä meille palautetta osoitteeseen toimitussihteeri@countrymedia.fi. MINULLA ON ollut suuri ilo ja kunnia ryhtyä Farmin uudeksi toimitussihteeriksi, kiitos Katjalle mahdollisuudesta. Kiitos kuuluu myös graafikollemme Annalle, jonka kanssa pakersimme hommia yhdessä ensimmäisen kerran vuonna 2007. Kesän aikana olen pikku hiljaa lomailun lomassa tutustunut Farmiin. Toimituksessa työskentely on sopinut minulle kuin nenä päähän. Maaseudun yrittäjyys, elinvoimaisuus ja sen kehittäminen koskettavat konkreettisesti, sillä olen itsekin maaseudun yrittäjä. Fyysisesti istun Etelä-Pohjanmaalla, noin 3 000 asukkaan Vimpelin kunnassa. Olen syntynyt täällä, ja muutamien Satakunnassa ja Pirkanmaalla vietettyjen vuosien jälkeen asettunut takaisin 2012. Maaseudulla kasvaneena erilaiset tuotantomuodot ovat tulleet tutuiksi, vaikka en maatalon tyttö olekaan. Lehmiä minäkin olen hoitanut ja lypsyasemalla utareita pyyhkinyt. Olen kulkenut viljapellon reunaa, hyppinyt navetan ylisiltä heinäkasaan, hakenut hevosia laitumelta paljain jaloin. Me maalla asuvat olemme hyvin etuoikeutettuja. Tähän aikaan vuodesta minut usein löytää marjastamasta tai sienestämästä. Rakastan elokuuta: kypsän viljapellon tuoksua, haikeasti huutelevien kurkien ääntä, pimeneviä iltoja ja pakkasen täyttämistä luonnon antimilla. Toivotaan kaunista syksyä! Eloterveisin, Susanna SUSANNA KORKIATUPA, TOIMITUSSIHTEERI Uusia tuulia, sadonkorjuuta ja syksyntuoksua
7 FARMI 5/2016 ELÄMME YLI maapallon kantokyvyn. Ihmiskunta koettelee luonnon rajoja; vastassa on ilmastonmuutos, vesija ravinnepula sekä luonnon tasapainon järkkyminen monimuotoisuuden katona. Nämä maailmanluokan ongelmat säätelevät myös meidän elämäämme, vaikka vettä ja monimuotoista viherpeittoa Suomessa riittääkin. Vastuullisuutta on tiedostaa se hyvä, mitä meillä on ja jakaa muillekin. Päättäjien tulisi nähdä mahdollisuutemme ja kannustaa suomalaiseen kestävään maatalouteen. Markkinoita on avattava, koska meillä on taito ja teknologia sekä puhtaat luonnonvarat, joista riittää ruokaa ja hyvinvointia muillekin kuin suomalaisille. Vaikka Suomen on nykyisellään vaikea pärjätä ruokamarkkinoilla, niin tulevaisuudessa kilpailukykymme todennäköisesti kasvaa. Tähän on tärkeää valmistautua ja vaalia tuottavaa maata. Pellot ovat kulttuuriperintömme, jota on hoidettu sukupolvien yli. Vaikka nyky-yhteiskunnan side maahan on heikko, arvotuksen ei tarvitse kadota. On aika nähdä uusin silmin ja uudelleen pellon perintö ja valmistautua tulevaisuuden mahdollisuuksiin, haasteita unohtamatta. Tunnistamme jo ilmastonmuutoksen. Se tuo lämpöä, mutta myös säiden ääri-ilmiöitä, rankkasateita ja kuivuuspiikkejä. Peltomaan ja lajikkeiden on sopeuduttava yhä paremmin märkyyteen ja kuivuuteen sekä Nurmilla ja kauralla kohti muuttuvaa ilmastoa taisteltava yhä pontevammin tauteja ja tuholaisia vastaan. Riskien hallintaan tarvitaan luonnon ja eri tuotantosuuntien kirjoa. Ilmastokestävä maatalous on siksi monimuotoista ja monokulttuuri aikansa elänyt. Ilmastokestävässä ruuantuotannossa nurmi palkokasveineen on keskeinen elementti. Runsastuottoiset nurmet hoitavat maan kasvun voimaa, sitovat typpeä ja hiiltä ilmakehästä. Runsasjuurisina ne luovat joustoa rankkasateiden tai kuivuuden haasteisiin, koska ne ylläpitävät maaperän hiilikuntoa ja pieneliötoimintaa. Nurmi hoitaa maata mutta tarvitsee hyödyntäjänsä. Kotieläintalous on siksi keskeinen elementti monimuotoisessa maataloudessa. Vaikka viljanviljely siirtyy tulevina vuosikymmeninä yhä pohjoisemmaksi, nurmien rooli ei väisty. Nurmien merkitys savialueille kasvaa, koska yleistyvät roudattomat talvet heikentävät maan rakennetta. Nurmien ja kotieläinten myötä maataloutemme on monipuolistuttava, läpi Suomen. Suomi on nykyään veden tuoja, vaikka pitäisi olla toisin päin, koska olemme vedestä rikkaita. Nurmet ja kotieläintuotanto kuluttaa vesivaroja, mutta meillä on mitä kuluttaa. Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa maailmalla kuivuutta, meillä sadanta lisääntyy. Vuosikymmenten saatossa syyskylvöiset lajit yleistyvät Eteläja Keski-Suomessa ja kevätviljat saavat sijaa Lappia myöten. Syyskaura on tulevaisuuden viljelykasvi etelärannikolla. Tämä on hyvä tiedostaa, kun kotimaisen kauran mahdollisuuksia linjataan. Vientituotteena kaura puhtaasta luonnostamme on tulevaisuus, jota kohden on hyvä ponnistaa. Siirretään siksi viljelytaitomme tuleville polville ja arvostetaan peltojamme, sillä maailma vielä kaipaa puhdasta pohjoista ruokaa. Liisa Pietola Ympäristöjohtaja, MTK Maanviljelyskemian ja -fysiikan dosentti
8 FARMI 5/2016 Nykyaikainen ja kehittyvä Ketunpojat ovat leikkisiä ja uteliaita, vaikka vähän pelkäävät vieraita. Nämä ketunpojat olivat kuvaushetkellä kahden kuukauden ikäisiä. Ne asuivat tuolloin vielä pentueittain häkeissä, mutta olivat pian menossa eroteltaviksi. Syyskuun loppuun mennessä kaikki pentueet on eroteltu kahden, neljän tai viiden yksilön häkkeihin
9 FARMI 5/2016 Nykyajan turkistarhaus on jatkuvasti kehittyvä elinkeino, joka tuottaa yli 44 miljoonaa euroa verorahoja. Maailman mittapuulla Suomi on ketunnahkojen tuotannossa määrällisesti toisena, laadullisesti ykkösenä. Paikallisesti turkistarhauksella on suuri vaikutus työllistäjänä ja pienten kuntien taloudelle. TEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT SUSANNA KORKIATUPA JA PROFUR
10 FARMI 5/2016 T urkistiloja on enimmäkseen Pohjanmaalla, ja on joitakin kuntia, joissa tarhaus on suurin työllistäjä. Turkis on tärkeä vientituote; 99 prosenttia tuotannosta menee vientiin. Leena Harkimo aloitti edunvalvontatyön Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (ProFur) ry:ssä kuluvan vuoden alussa. Hänen työnsä tavoitteena on muun muassa tehdä tämän päivän turkiselinkeinoa tutummaksi Suomessa ja tuoda turkista näkyvämmäksi suomalaisessa katukuvassa. – Suomessa on pitkät perinteet tarhauksessa. Tiloillamme toimitaan laadukkaasti ja vastuullisesti, elinkeinoa on viety jatkuvasti eteenpäin. Meillä tuotetaan maailman parhaita ketunnahkoja laadullisesti, Harkimo selittää. Viime vuonna koko maailmassa tuotettiin 8,7 miljoonaa ketunnahkaa, josta Kiina tuotti noin 6 miljoonaa. – Seuraavana on Suomi 2,5 miljoonalla ketunnahalla. Minkkiä tuotetaan vähemmän, mutta myös minkkitarhauksen paikallinen merkitys on tietyillä alueilla suuri, hän jatkaa. Ympäristö, kestävyys ja laatu Turkiselinkeino on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt hyvään suuntaan. Tarhoille on kehitetty sertifiointijärjestelmä, jossa huomioidaan tilat, eläinten hyvinvointi, ympäristö ja myös yrittäjän oma hyvinvointi. – Sertifikaatti on laaja, ja sen ehdot ovat voimassaolevaa lainsäädäntöä tiukemmat. Laatujärjestelmää kehitetään koko ajan, tiloja auditoidaan jatkuvasti. Sertifikaatti uusitaan kolmen vuoden välein ajantasaisten vaatimusten mukaisesti, Harkimo sanoo. Biotalous on nouseva trendi turkistarhauksessa. Alalla tehdään jatkuvasti töitä sen eteen, että tuotannon hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. – Tiloilla ollaan puhuttu jo siitä, että varjotalojen kattoja voisi hyvin hyödyntää aurinkoenergiakäytössä. Ympäristövaikutuksia on saatu todella hyvin hallintaan. Tällä hetkellä lannan typpipäästöt ovat suurin haaste, johon ratkaisuja etsitään. Näiden asioiden eteen tehdään koko ajan tutkimustyötä ja käytännön toteutuksia. Esimerkiksi Kalajoella alkoi kesällä hanke, jossa lannasta työstetään orgaanisia kasvualustoja ja lannoitteita. Pienille, maatuville kasvualustoille on maailmalla kysyntää, kun kaupungeissa ihmiset haluavat myös kasvattaa vaikkapa yrttejä, Harkimo kertoo. Eläinten rehussa hyödynnetään yhtenä komponenttina teurassivutuotteita, jotka muuten olisivat teurastamoille hankalaa hävittää. – Rehusta suuri osa koostuu Itämerestä nostetusta silakasta. Silakan mukana nostetaan merestä noin 300 tonnia fosforia eli sitä kautta elinkeino myös vähentää fosforikuormitusta Itämeressä. Turkisala on edelläkävijä Jos ajatellaan valmista tuotetta, on turkis hyvin kestävä vaihtoehto. Sitä voidaan käyttää yhä uudelleen, jatkotyöstää ja oikein säilytettynä se kestää vuosikymmeniä. Tekoturkikset on valLISÄÄ TIETOA turkisalasta löytyy osoitteesta www.profur.fi. mistettu kemikaaleista ja öljystä, eivätkä ne maadu. Kuluttajille on yhä tärkeämpää tietää vaatteiden alkuperä. Myös muotitalot ovat tarkkoja siitä, mistä turkis on peräisin. Nahat on merkitty viivakodilla, joka kertoo niiden alkuperätilan. – Turkikset voidaan jäljittää jopa niin pitkälle, että vaatteen loppukäyttäjä tietää, mistä tilalta turkis on peräisin. Monenkaan vaatteen alkuperää ei voida näin pitkälle selvittää. Tämä on monelle nykypäivänä tärkeä juttu, ja ajattelu menee yhä enemmän siihen suuntaan, että halutaan kestävää vaikka se olisikin vähän kalliimpaa. Tässä mielessä turkis on ehdottomasti ykköstuote, Harkimo toteaa. 931 turkistarhaa 90 % tiloista on sertifioituja 4919 henkilötyövuotta työllistetään suoraan 13 000 henkilöä välillisesti 44,3 miljoonaa euroa verorahoja Tila sto t Pro Fu r, 20 16 .
11 FARMI 5/2016 ProFurin suurimmaksi osaksi omistama Saga Furs Oyj harjoittaa turkisten huutokauppaa Suomessa. Yhtiön järjestämät huutokaupat ovat turkisten ja huippumuodin kohtaamispaikkoja, joihin saapuu ostajia laajalti. Yhtiön toiminta on läpinäkyvää ja juuri jäljitettävyys on yksi tärkeistä vastuullisuusperiaatteista. Tarhaajille huutokaupat ovat hetkiä, jolloin tehdystä työstä saadaan tulosta, kun nahat saadaan myyntiin. Tämän päivän turkis Turkista ei enää ajatella vain turkkina, vaan sen käyttö materiaalina on laventunut. Se on suosittu ja trendikäs materiaali. Komeat nahat ovat valmiita myytäviksi huutokaupassa. Leena Harkimo viihtyy työssään Profurilla. Yksikään työpäivä edunvalvonnan parissa ei ole samanlainen. – Nykyään pystytään työstämään myös paksuista ketunnahoista kevyitä ja kauniita asusteita. Turkis on monikäyttöinen ja muodissa maailmalla. Tulevan syksyn ja talven catwalkien mallistoissa noin 70 prosentissa on käytetty turkista, Harkimo paljastaa. Hän toivoo, että turkisten merkitys suomalaisen muodin brändille kasvaisi yhä. – Meillä on maailmalla palkittuja Aalto-yliopiston opiskelijoita, jotka ovat käyttäneet erityistesti voittaneissa mallistoissaan turkista. Toivotaan, että tämän kaltainen menestys poikisi jatkossa lisää kysyntää suomalaiselle turkikselle.
12 FARMI 5/2016 LAPPAJÄRVELÄISELLÄ HK-TURKIS OY:N tarhalla kasvatetaan sinikettuja. Varjotaloja tarhalla on yhteensä yli 50, joista uusia, kolmisen vuotta sitten rakennettuja tarhoja 26. Tarha sijaistee teollisuusalueella, jossa on muidenkin yritysten tarhoja. Tällä hetkellä on menossa se aika vuodesta, kun pentuja kasvatetaan isommiksi. Juhannuksesta jouluun rehunmenekki on suurimmillaan, jolloin tarhalla tehdään rehua itsekin. – Rehua tehdään viljasta, teurasjätteistä sekä kalasta. Rehuun lisätään myös proteiinipitoista lihaluujauhoa. Kasvavat ketut syövät valtavasti, ja siinä onkin osasyy, miksi teemme suurimman menekin aikana rehua itse, kertoo tarhayrittäjä Jussi Kniivilä. Kettutarhan vuosi alkaa kettujen siemennyksellä, joka tapahtuu keväällä. – Ketut tulevat kiimaan maalis-huhtikuussa. Sopivan siemennyspäivän valinta on tarkkaa puuhaa, sillä ne voivat hedelmöittyä vain yhtenä ihan maksimissaan kahtena päivänä, Kniivilä kertoo. Ketut synnyttävät touko-kesäkuussa oltuaan 52 vuorokautta kantavina. Kun ketut ovat kasvaneet tarpeeksi aloitetaan nahkonta marraskuun puolivälin tienoilla. Tammikuussa nahkonta on ohi, ja vuoden hiljaisin aika alkaa. Nahat myydään Saga Furs Oy:n järjestämissä huutokaupoissa neljä kertaa vuodessa. Biotaloutta parhaimmillaan Tarhalla näkee konkreettisesti sen, kuinka turkistarhauksessa kaikki kiertää. Kettujen rehun valmistuksen ansiosta Itämerestä poistuu fosforia. Kettujen ulosteen mukana fosfori taas päätyy takaisin pelloilSinikettu on yleensä pentuna tumman harmaa, mutta tämän väristä vaaleaa turkkia kutsutaan nimellä shadow.
13 FARMI 5/2016 le lannoitteeksi, sillä lanta kerätään tarkasti talteen ja paikalliset maatalousyrittäjät käyttävät sitä orgaanisena lannoitteena viljelyksillään. Eläinten rehuksi valmistettavassa heinässä on viime vuosina huomattu olevan alentuneita fosforitasoja, mikä taas vaikuttaa eläinten hyvinvointiin ja esimerkiksi maidontuotantoon. Hyvä, ravinteikas rehu pitää eläimet terveinä. Lannasta on siis tässä tapauksessa merkittävää hyötyä. – Lanta kerätään kerran pari vuodessa erilliselle lanta-alustalle, jossa se kompostoidaan turpeen kanssa ja levitetään pelloille kuivalantana. Varjotalojen alla olevat keräysputket keräävät likaisen veden umpisäiliöön, josta myös se levitetään pelloille, tarhaaja selvittää. Kniivilä kertoo, että tarhaus on mennyt paljon eteenpäin viimeisten vuosikymmenten aikana. – 80-luvulla monella isännällä saattoi olla yksi tai kaksi tarhaa jossain pellon reunassa. Tilojen määrä on vähentynyt näistä ajoista radikaalisti. Yksikköjen koko on kasvanut ja ala on myös säädellympi. Uutta tekniikkaa on otettu käyttöön: ruokintatrukkeihin on tullut ohjelmoitavat rehuannostelijat, ja esimerkiksi meidän tarhalla käytössä oleva vesijärjestelmä on sellainen, että ketut saavat juoda milloin haluavat automaatista, jossa vesi pysyy juoksevana ympäri vuoden. Iso uudistus oli myös häkkiuudistus, jonka siirtymäaika päättyi 2011. Se toi perinteisellä häkkimallilla 50 prosenttia lisätilaa per kasvatettava kettu ja oli valtava kustannus suomalaisille tarhaajille. Hk-Turkis on perheyritys, joka työllistää vakituisesti Kniivilän ja hänen isänsä lisäksi kaksi työntekijää. Nahkontasesongin aikana palkansaajia on kymmenkunta. Välillisesti Kniivilän ja alueen muiden tarhojen merkitys alueen muille yrityksille, kuten rakennusja tarhaustarvikkeiden jälleenmyyjälle ja valmistajalle, on merkittävä. ”Tilojen määrä on vähentynyt mutta koko kasvanut, ja ala on säädellympi.” Kettujen ruokinta tehdään kaksi kertaa päivässä. Rehua annostellaan tarkkojen laskelmien mukaan juuri sopiva määrä, etenkin kantaville ja imettäville eläimille. Kuukauden ikäiset ketunpojat asuvat vielä emonsa kanssa pesäkopissa. Kun pennut vahvistuvat ja alkavat liikkua ulos kopista, ne vieroitetaan emosta ja siirretään pentueittain omiin häkkeihinsä noin parin kuukauden ikäisinä. Vieroitusta ei tehdä ennen kuin emo on lopettanut imetyksen.
14 FARMI 5/2016 METSÄ METSÄKESKUS KANNATTAA vapaampaa metsävaratietoa. EU-komissio on vaatinut Suomea vapauttamaan yksityismetsistä kerättyä metsävaratietoa. Tällä hetkellä tiedon saaminen edellyttää tarpeen perustelemista Metsäkeskukselle, joka kerää ja jakaa Suomen yksityismetsien metsävaratietoa. Komissio on lähettänyt Suomelle kehotuksen muuttaa metsävaratietojen saatavuutta koskevaa lainsäädäntöään pikimmiten. Komission mukaan Suomi rikkoo ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annettua direktiiviä. – Julkisin rahoin kerätty metsävaratieto kannattaa hyödyntää täysimääräisesti – tässä auttaa nykyistä joustavampi lainsäädäntö. Metsätieto ja sähköiset palvelut on nostettu myös Sipilän hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen keskiöön. Vapaampi metsävaratieto luo pohjan myös tämän hankkeen onnistumiselle, toteaa johtaja Ari Eini Metsäkeskuksesta. Metsäkeskus pitää tärkeänä, että kaikilla toimijoilla on yhtäläinen mahdollisuus tarjota metsävaratietoon pohjautuvia, monipuolisia palveluja metsänomistajille. Vapaampi tiedon jakelu kiihdyttää uusien palvelujen kehittämistä, tukee yrittäjyyttä ja luo perustan aktiiviselle metsien käytölle. www.metsakeskus.fi Vapaampi metsävaratieto olisi kaikkien etu LEVIN ALUEEN paikallistaloudessa pienpuuta hyödynnetään valmistamalla siitä biohiiltä. Luonnonvarakeskus (Luke) ja yhteistyökumppanit hakevat kuivatislaustekniikalla eli pyrolyysillä valmistetulla biohiilellä lisää tehoa muun muassa jätevesien kompostointiin ja ravinteiden kierrätykseen. Pyrolyysillä puusta saadaan kaasua, tisleitä ja biohiiltä. Kaasu on bioenergiaa parhaimmillaan. Tisleet sopivat moneen tarkoitukseen kuten esimerkiksi keloväreiksi. Biohiili on uusi tuote, jolla on monia eri käyttötapoja. Lisäksi biohiili on hyväksi ilmastolle. – Ravinteiden kierrätys ja hiilen pysyvä sidonta maahan ovat pyrolyysitekniikan suurimpia ajureita, toteLevillä tehdään pienpuusta biohiiltä aa Luken professori Kari Tiilikkala. Biomassoja jalostetaan biohiileksi ja muiksi arvotuotteiksi mitä moderneimmilla tekniikoilla. Levillä hyödynnetään perinteistä, Raussin Metalli Oy:n valmistamaa panosretorttia eli hiilimiilua. – On hienoa että täällä Levillä toteutetaan pilotti, jossa päästään testaamaan tällaista teknologiaa ja mahdollisesti muodostamaan yhteistoimintaverkosto, jolla lisätään puun käyttöä, ravinteiden kierrätystä sekä työpaikkoja. Tällä tavalla voidaan osaltaan edistää Levin kehittymistä kohti hiilineutraalia matkailukeskusta, toteaa projektipäällikkö Katja Kaunismaa Kittilän kunnan Kideve Elinkeinopalveluista. Hankkeessa mukana olevalla Hullu Poro Oy:llä on jo kokemuksia pyrolyysituotteista. – Haluamme olla hiilineutraalin matkailun kärjessä. Meillä on koekäytössä tislettä, jolla on käsitelty elämyskylä Tonttulan yrttitarhan kehikot, kertoo konsernijohtaja, matkailuneuvos Päivikki Palosaari Hullusta Porosta. Tonttulan ympäristössä tislettä tullaan käyttämään puurakenteisiin laajemmaltikin sen ympäristöystävällisyyden ja kauniin värin vuoksi. Biohiilen käyttöä aiotaan kokeilla viherkatoissa ja yrttimaalla ravinteiden sidontaan. Lähde: Luke AHTI SORMUNEN
METSÄ Vapaampi metsävaratieto olisi kaikkien etu METSÄTYÖT KARTALLA on Suomen Metsäkeskuksen uusin tietotuote. Se esittää metsätöiden määrät eri puolilla Suomea. Kartan on tarkoitus auttaa metsäalan toimijoita mahdollisten metsätyökohteiden etsinnässä. Metsäpalveluyrittäjä voi etsiä kartalta esimerkiksi kohteita, jotka ovat todennäköisesti taimikonhoidon tarpeessa. Palvelussa voi hakea myös harvennus, uudishakkuu tai nuoren metsän hoito -kohteita. www.metsakeskus.fi Metsätyöt menivät kartalle JÄRJESTYKSESSÄ 16. FINNMETKO-NÄYTTELY on 1.9.–3.9.2016 Jämsässä, Jämsän Ammattiopiston, Jämsän kaupungin ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla. Näyttely levittäytyy yli 100 hehtaarin alueelle. Näyttelypäivät ovat torstai, perjantai ja lauantai. Näyttely on avoinna päivittäin klo 09.00– 17.00. FinnMETKO on Suomen suurin konealan tapahtuma. Koneiden työnäytökset ja koeajot ovat näyttelyn keskeinen piirre. Metsäsekä maanrakennuskoneiden työnäytökset ja puuenergialaitteiden haketusja murskausnäytökset ovat näyttelyn keskeistä antia. Tutustu näytteilleasettajiin ja ohjelmaan osoitteessa www.finnmetko.fi. FinnMETKO 2016 Nuoren metsän hoitotyöt kartalla. Jämsä 1.9.-3.9. 6 www.finnmetko.fi YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Lue lisää osoitteessa www.sampo-rosenlew.? Mikko Pihala 4-tien länsipuoli puh: 050 500 1092 Ahti Sormunen 4-tien itäpuoli Puh: 0400 346 650 Myynti etunimi.sukunimi@sampo-rosenlew.? FinnMetk o osasto 500 040 584 9867 reijo.makinen@teracenter.fi Murskanterät, Hakkurinterät ja niiden vastaterät. Myös kierrätysteollisuuteen. FinnMetko Kangasmetsä osasto 506
METSÄ KAUPALLINEN SAMMALEENKERUU on aikaisemmin ollut lähes mahdotonta. Nyt suomalainen, Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy on saanut tuotekehityksensä valmiiksi ja maailman ensimmäinen sammaleenkeruukone on käytössä. Yhtiön kehittämässä menetelmässä rahkasammal irrotetaan suon pinnasta erikoisvalmisteisella kauhakuormaimella. Kone on rakennettu metsänkorjuukoneen päälle ja sen patentoiduilla laitteistolla sammaleesta puristetaan vettä pois jo korjuualueella. Näin vesi palautuu takaisin suon alkuperäiseen biotooppiin. Pintaa ei kaavita paljaaksi, joten suohon jää itiöitä kasvattamaan uutta sammalta kerätyn tilalle. – Suomessa on noin 9 miljooBIOLAN OY Sammaleesta lisätuottoja maanomistajille? naa hehtaaria suota. Lähes puolet suopinta-alasta on metsätalouden käytössä, maataloudella noin kolme prosenttia ja turvetuotannossa yhden prosentin ala. Rahkasammaleesta tulee nyt uusi suosta saatava raaka-aine, joka oikein kerättynä suojelee suon ekosysteemiä. Keruukohta palautuu ennalleen alle kymmenessä vuodessa ja täydellinen uusiutuminen on tapahtunut noin 20 vuoden kuluttua, kertoo Biolan Groupin toimitusjohtaja ja EcoMoss Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Rantanen. Rahkasammaleesta pystyy saamaan hyvän tuoton. Yhdeltä hehtaarilta saadaan sammalsatoa noin 2000 kuutiota. Tuottoa tulee parhaimmillaan jopa tuhannen euron luokkaa hehtaarilta. Sammaleenkeruu kannattaa jo kymmenen hehtaarin alueelta. Sammaleen nostoaika on toukokuun alusta vuoden loppuun ja kustannus vastaa metsänkorjuun kustannustasoa. – Tällä hetkellä monen maanomistajan suo on täysin tuottamattomassa tilassa. Kun saamme tehokkaan sammaleenkeruun vauhtiin, tulee monelle tilalliselle ylimääräistä tuottoa. Nyt ensimmäisenä vuonna tavoitteemme on nostaa sammalta 50 000 kuutiota, Rantanen toteaa. Sammaleesta tehdään mm. ekologisia kasvualustoja, joilla on merkittävää vientipotentiaalia. www.biolan.fi Tuotantolaitteisto tositoimissa. Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi FinnMetko-messuilla Jämsä 1-3. 9. 2016 Käyttödemo Muurame Isolahti 5. 9. 2016 Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja hakkuukone...
17 FARMI 5/2016 METSÄ METSÄTEOLLISUUDEN UUDET investoinnit lisäsivät ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä kartongin että sellun tuotantoa. Kartongin tuotanto lisääntyi tammi-kesäkuussa 6,6 prosenttia ja sellun 4,2 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Havusahatavaran tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa niin ikään selvästi eli viisi prosenttia. Yhteensä havusahatavaran tuotanto oli 5,8 miljoonaa kuutiota. Lähde: Metsäalan ammattilehti METSÄPAIKKA ON sähköinen metsänomistajan ja metsäyrittäjän työkalu. Metsäpaikan avulla metsänomistaja hallitsee metsäomaisuuttaan, ylläpitää metsävaratietonsa ja pitää yhteyttä metsäpalvelutarjoajiin. Palvelun on kehittänyt mikkeliläinen metsäohjelmistoyritys MHG Systems Oy. Syksyllä Metsäpaikka laajenee metsäpalveluiden ja puukaupan urakkaportaaliksi, jossa metsänomistaja pystyy tavoittamaan niin paikalliset metsäpalveluyrittäjät kuin puunostajat. Metsäpaikan kehittämistä varten on perustettu kokonaan uusi yritys, Wuudis Oy. Wuudis Oy:n omistajana on Metsäpaikan kehittämisessä mukana ollut tiimi vetäjänään toiMetsäalan digitalisaatio etenee Tuotanto kasvoi alkuvuonna PI XA BA Y PI XA BA Y mitusjohtaja Tomi Järvinen. Wuudis Oy:n perustamisen yhteydessä myös Rangunkorpi Oy:n omistama Metsätie.fi-palvelu liitetään osaksi Metsäpaikkaa. Samalla Metsäpaikan tavoitteita kasvatetaan ja suuntaa muutetaan kohti laajempaa hyötyä metsäalan toimijoille. – Metsäalalla on vihdoin näkymässä vahvaa kehitystä kohti digitaalisia palveluita hitaasta käynnistymisestä huolimatta. On hienoa jatkaa vuonna 2013 aloitettua työtä etulinjassa nyt Wuudis Oy:n mukana, kertoo Wuudis Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Pohjola. Metsäpaikkaa voi jo nyt käyttää oman metsäomaisuutensa ja metsävaratietojensa hallintaan niin kännykällä kuin tietokonepäätteellä. Metsäpaikalla on jo yli 2000 tyytyväistä käyttäjää. Tutustu palveluun osoitteessa www.metsapaikka.fi.
18 FARMI 5/2016 ”Kemera-tukia haettiin alkuvuonna niin paljon, että koko systeemi ruuhkautui.” K eväällä Kemera-tukihakemusten runsas määrä ruuhkautti käsittelyn ja söi myöntämisvaltuuksia kuluvalta vuodelta. Toukokuussa maaja metsätalousministeriö pisti osan tuista katkolle. Tilanne näytti taimikon ja nuoren metsän hoidon näkökulmasta huolestuttavalta, mutta heinäkuussa saadut lisäykset tuen myöntämisvaltuuteen ja määrärahoihin käänsivät asioita valoisampaan suuntaan. Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän eli Kemeran avulla edistetään valtion varoin metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsäkeskus myöntää tuet yksityisille maanomistajille maaja metsätalousministeriön antamien myöntämisvaltuuksien puitteissa. Tukea myönnetään taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Myöntövaltuuksia ja määrärahoja lisättiin Tänä vuonna Kemera-tuen myöntövaltuuksia on nyt käytössä yhteensä 88 miljoonaa euroa. Tehtyjen töiden tuen maksatuksiin on käytettävissä 63,6 miljoonaa euroa vuonna 2016. Uusi Kemera-laki tuli voimaan kesällä 2015. Hallitusohjelmassa edellytettyjen säästöjen takia lakiin ja siihen liittyviin asetuksiin alettiin pian voimaantulon jälkeen valmistella muutoksia, jotka tulivat voimaan 18.huhtikuuta 2016. Merkittävin muutos oli juurikäävän torjunnan jääminen pois tuen piiristä, myös osaa tukitasoista laskettiin. Lisäksi säädettiin, että maaja metsätalousministeriö voi jatkossa päättää myöntämisvaltuuden ja määrärahan jaosta eri työlajien kesken ja myös keskeyttää tukihakemusten hyväksymisen, jos myöntämisvaltuutta ei enää ole riittävästi käytettävissä. Tätä korttia käytettiin tänä vuonna, kun ministeriö päätti 3. toukokuuta keskeyttää Kemera-tuen myöntämisen taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen osalta. Kemeran tilanne näyttää paremmalta Mahdollisuudet päättää kemeratuista ja toteuttaa Kemera-metsähoitotöitä tänä vuonna ovat sittenkin ihan hyvät. Monta vuotta sitomassa yhden vuoden valtuuksia Kaikki ennen 6.5. jätetyt tukihakemukset käsitellään Metsäkeskuksessa saapumisjärjestyksessä. Kaikki 6.5. jälkeen jätetyt hakemukset hylätään automaattisesti. Tulevien vuosien kohteisiin kohdistuvat hakemukset sitovat harmillisesti myöntövaltuuksia tältä vuodelta.. Koska nykysysteemi antaa mahdollisuuden tehdä hakemuksia tällä tavoin, kustannuksena on, että tänä vuonna järkeviä hankkeita voi jäädä kokonaan toteutumatta. Rahaa saa myöntää vain kalenterivuoden kerrallaan. Toteutusajat myönteisen päätöksen saaneissa hankkeista saavat olla melko pitkiä. Esimerkiksi tänä vuonna myönteisen päätöksen saavaa nuoren metsän hoito -hanketta on aikaa toteuttaa vuoden 2018 loppuun. – Jopa kolmen vuoden hankkeilla kuormitettiin yhden vuoden myöntämisvaltuudet. Ei voida myöntää enempää, koska näyttää, ettei rahaa ole, Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta selventää. Vielä ei tiedetä, kuinka suuri määrä hankkeita on edes aiottu toteuttaa tänä vuonna.
TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT AHTI SORMUNEN, SIRPA HEISKANEN, KONEYRITTÄJÄT JUURIKÄÄVÄN TORJUNTAA ei enää tueta Kemerasta. Velvoite torjua juurikääpää kesähakkuiden yhteydessä on 18.4. lähtien sisältynyt metsätuholakiin. Velvoite koskee hakkuuoikeuden haltijaa, joka useimmiten on puun ostaja. Koneyrittäjien liiton Simo Jaakkolan mukaan juurikäävän torjunta on työlaji, jonka tukeminen Kemerasta merkittävimmin vääristi markkinoita. – Aiemmin torjunnan hinta oli markkinoilla sama kuin tuen suuruus. Omaa rahaa ei laitettu, valtio kustansi kaiken. Kentältä on kuulunut jo, että ainekustannukset ovat pudonneet ja eroja työnhinnoittelussa on tullut. Lisäksi on alettu enemmän pohtia, milloin juurikäävän torjunta todella kannattaa tehdä. Ennen ei tarvinnut niin miettiä, saattoi tehdä varmuuden vuoksi. Jaakkola ei usko tuen poistamisen lisäävän torjunnan laiminlyöntejä. – Vakavasti otettava toimija tekee työt vakavalla mielellä. Torjunta on yksi vakiintunut osa puunkorjuuta. Joka ei pysty laatuvaatimuksia täyttämään, ei ole luotettava toimija. Metsätuholain mukaan metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäisja turvemaalla suoritettavan kasvatusja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Tuen poistolla tolkkua juurikäävän torjuntaan Kemera-tukea haetaan ennakkoon, ja tuki maksetaan myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille työn toteutuksen jälkeen toteutusilmoituksen perusteella.
– Hakemuksia on sisässä merkittävä määrä, ainakin yli 1,5 vuoden työmäärää vastaava määrä. Ennen kuin selvityksiä on tehty ja hankkeet ovat menneet maksatukseen, ei voida varmasti tietää rahan riittävyydestä. Harmi on, että kolmen vuoden töillä sidotaan tämän vuoden rahat. Jaakkola katsoo, että ruuhkautumisen ja myöntämisvaltuuksien loppumisen perimmäinen syy on uuden Kemera-järjestelmän myötä voimaan tullut tuen hakupakko. Töitä kohteella ei saa aloittaa, ennen kuin tukihakemus on jätetty. Tämä yhdistettynä valtion talouden leikkauksiin ja Kemera-tuen heikennyksiin sai aikaan lievää paniikkia. – Ihmisillä oli ajatuksena takaraivossa, että mikä seuraavaksi heikkenee? Mietittiin, että minä ainakin haen nyt, etten varmasti jää ilman tukea. Aloita työt, jos hakemus sisässä Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon työt voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, rahoituspäätöstä ei tarvitse odottaa. Jaakkola korostaa, että ne, jotka hakemuksen ovat jo jättäneet, ovat saamassa rahaa enemmin tai myöhemmin. – Kun kohde täyttää tukiehdot, rahat ovat olemassa tänä tai sitten ensi vuonna. Rahat tulevat käsittelyruuhkan takia viiveellä, mutta työt voi aloittaa ilman riskiä. Hakukatkossa häviävät nyt etenkin ne, joilla on kohteita, joissa on tänä vuonna ajateltu toteuttaa töitä, mutta hakemusta ei ehditty laittaa. ”Hakemusruuhka saadaan todennäköisesti purettua hyvissä ajoin.” – Tukea ei saa myöntää, jollei sitä ole haettu. Tänä vuonna myöhästyneet voivat hakea tukea sitten, kun haku jälleen avautuu. Jos aloittaa työt ilman hakemuksen jättämistä, menettää tukimahdollisuuden ko. kohteessa. Aiemmin tukea saattoi hakea jälkikäteen, mutta EU:n lainsäädäntö velvoitti siirtymään ennakkohakuun. – Olen lisäksi kuullut, että monille kohteille tukea on haettu ikään kuin varmuuden vuoksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi energiapuun korjuukohteita. Jos energiapuun hinta ei kohene, hankkeet eivät välttämättä koskaan toteudu, mutta sitovat määrärahaa nyt, Jaakkola sanoo. Simo Jaakkolan mukaan Kemera-järjestelmä on ollut käytössä niin pitkään, että sen vaikuttavuutta on vaikeaa arvioida. Koneyrittäjissä on katsottu, että järjestelmään sisältyy myös markkinataloutta vääristäviä vaikutuksia. TILAA FARMI ITSELLE TAI LAHJAKSI FARMI ON MYÖS FACEBOOKISSA! SEURAA AJANKOHTAISIA UUTISIAMME. Maahantuonti: Ham-Re Oy Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton p. 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi Kumitelat suoraan varastosta
21 FARMI 5/2016 METSÄ – Joskus järkevätkin toimintamallit törmäävät siihen, ettei niitä ole lainsäädännön puitteissa mahdollista toteuttaa, hän harmittelee. Hakuprosessia täytyy uudistaa Vielä tässä vaiheessa ei tiedetä, onko uusien hakemusten lähettäminen katkolla tämän vuoden loppuun saakka. Maaja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että haku avataan uudelleen, sitten kun pääosa sisässä olevista hakemuksista on käsitelty. Milloin tämä tapahtuu, jää nähtäväksi. Metsäkeskus on onneksi lisäämässä hakemusten tallennuskapasiteettia, joten näyttää lupaavalta, että ruuhka saadaan vielä purettua hyvissä ajoin. Järjestelmää täytyisi joka tapauksessa parantaa tulevaisuutta ajatellen. Jaakkola pelkää, että kun haku jälleen avautuu on järjestelmä ensimmäisen viikon jälkeen taas tukossa. Seuraavat vuodet tulevat olemaan yhtä haasteellisia, jos systeemi jatkuu samanlaisena. – Tulppa pitää saada pois. Hakemiset, myöntämiset, tukemiset ja maksatukset tulee saada tasapainoon. Tukien hakemisen aktiivisuus tukkii myöntämismahdollisuudet, mikä haittaa kohteiden toteutumista. Tämä voi johtaa siihen, ettei edes myönnettyjä määrärahoja saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Siinä tilanteessa häviää koko metsäala, hän sanoo. Nykyinen Kemera-laki on voimassa vuoteen 2020. Yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla, että yhden vuoden sijaan tarkasteltaisiin pidempää jaksoa. – Voisiko loppuajan myöntövaltuuksia käyttää etupainotteisesti? Näin otettaisiin hakemusruuhka vastaan ilman, että kenekään työt kärsivät. Jos näyttää, että tukirahat loppuvat ennen aikojaan, suljetaan tukien myöntäminen siinä vaiheessa, Jaakkola pohdiskelee. Myöntövaltuuksien etupainotteisen käyttämisen lisäksi ratkaisuna voisi olla hankkeiden toteutusajan kutistaminen esimerkiksi vuoteen. Tällöin useammalle vuodelle olevia hankkeita ei tulisi ruuhakuttamaan hakuprosessia. Pöydällä on ollut myös tukitasojen alentaminen ja muiden tukiehtojen kiristäminen. Ministeriö onkin jo laittanut lausuntokierrokselle asetusmuutoksen, jossa se esittää nuoren metsän hoidon tukeen ehtojen kiristyksiä ja tukitason reipasta alentamista. Muutos ei koskettaisi taimikon varhaishoidon ehtoja. – Tämä ratkaisu ei vaikuta ollenkaan hyvältä esimerkiksi energiapuualalla toimivien koneyrittäjien ja koneenkuljettajien näkökulmasta, Jaakkola sanoo. Tuki on tärkeä osa metsänhoitoa Valtaosa Kemera-tuesta menee taimikon varhaishoitoja nuoren metsän hoitotöihin. Työlajeina nämä aiheuttavat tuloja suuremmat kustannukset tekohetkellä, mutta oikein ajoitettuna ne ovat kannattavia metsänhoidollisia töitä. Niillä pystytään varmistamaan metsän hyvä kasvu ja tuotto tuleville vuosikymmenille. – Monien työlajien aikahorisontti on pitkä, hyödyt saadaan kaukana nykyhetkestä, ei välttämättä metsän nykyomistajan aikanakaan. Hoitotoimet nähdään vain rahanmenona. Tuella madalletaan kynnystä lähteä tekemään töitä, Jaakkola sanoo. – Kemeraan laitetut rahat tulevat valtiolle melko pian takaisin suurempana, muun muassa erilaisina verotuloina, kuten arvonlisäveroina, polttoaineveroina ja tuloveroina. Tukeminen on siis kannattavaa. Etenkin nuoren metsän hoitokohteissa työskentelee koneyrittäjiä ja heidän kuljettajiaan. Kemera-ongelmat aiheuttavat heille jonkinlaisia työllistymisongelmia. Kotimaisen energiapuun korjuun vaikeuttaminen aiheuttaa entistä enemmän hakkeen tuontia Venäjältä. Katkolla vaikutus työllisyyteen Tämän vuoden otollisten kohteiden jäädessä odottamaan haun uudelleenavautumista, monelta metsäalan työntekijältä menevät työt. – Jos hakematta jääneet kohteet oli jo mietitty tänä vuonna tehtäviksi, jonkun työsuunnitelmasta niidenkin toteutumatta jääminen on pois. Työllisyysvaikutus on olemassa. Metsänhoitoyhdistykset ovat puhuneet jopa sadoista lomautusuhan alle joutuvista metsureista, Jaakkola sanoo. Kaikesta huolimatta olisi ehdottoman tärkeää saada mahdollisimman monet taimikonja nuoren metsän hoitotyöt käyntiin. – Jollei ole muuta estettä, hakemus on sisässä ja täyttää ehdot, ei muuta kuin töihin!
S uurille puunostajille ja kokeneille metsäkoneyrittäjille juurikäävän torjunta on ollut jo vuosia arkipäivää osana metsien PEFC-sertifiointia. Huhtikuussa juurikäävän torjunta-asiat siirtyivät kestävän metsätalouden rahoituslaista metsätuholakiin. Muuttunut laki ja valtioneuvoston asetus edellyttävät, että termisen kasvukauden aikana tehtävissä kaupallisissa havupuuvaltaisten metsiköiden hakkuissa juurikäävän torjuntavelvollisuus kuuluu hakkuuoikeuden haltijalle. Milloin ja miten torjutaan? Lahovaaran ja korjuuvaurioiden välttämisen takia kuusikoiden harvennukset kannattaa tehdä talvipakkasella lumiseen aikaan. Silloin juurikääpä ei leviä eikä sen torjuntaa siis lumen aikaan tarvita. Kantavilla mailla männiköiden kesäharvennuksilla torjunta on tärkeää tehdä. Torjunta täytyy tehdä, jos havupuiden osuus metsikön tilavuudesta on yli puolet. Turvemailla pykälät koskevat vain kuusikoita. Jos kaupallisen kesäharvennuksen toteuttaa loma-aikana omatoimisena moottorisahahakkuuna, niin juurikäävän torjunnasta täytyy säädösten mukaan huolehtia. Torjunta koskee yli 10-senttisiä havupuun kantoja, ja vähintään 85 prosenttia kunkin kannon pinta-alasta tulee käsitellä. Erikoista pykälissä on se, ettei juurikäävän torjuntaa vaadita kotitarvehakkuilta esimerkiksi silloin, jos tekee tai teettää vuosittain liki 500–1000 kuution harvennukset suurten kanaloiden hakelämmitystä varten. Tällöinkin juurikäävän torjunta on viisasta, vaikka säädökset eivät sitä vaadikaan. Juurikäävän varhainen torjunta kannattaa metsien terveydentilan turvaamiseksi ja taloudellisten tappioiden minimoimiseksi. Urea-niminen typpipitoinen aine ja harmaaorvakas-niminen sieni estävät juurikäävän leviämisen. Torjunta-aine leviHakkuuoikeuden haltijalla on juurikäävän torjuntavastuu Juurikääpäsieni aiheuttaa kuusen tyvilahoa ja tuhoaa männyn juuristoja. Luonnonvarakeskuksen mukaan sienen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat mittavia. TEKSTI JA KUVAT RISTO LAUHANEN Kuusen tyvilaho on vakava asia. Päätehakkuulla kuusitukin kantohinta voi olla 55 euroa kuutiolta. Jos kantohinta laskisi tyvilahon takia lahokuitupuun tasolle 10 euroon kuutiolta, niin 300 litran tyvitukin arvo alenisi 13,5 euroa. Jos 500 rungon avohakkuualalla 100 runkoa on maannouseman pilaamia, niin vahingon arvo on 1 350 euroa.
23 FARMI 5/2016 tetään hakkuukoneella puun kaadon yhteydessä tuoreeltaan kantoon. Torjunta on helppoa suurilla rungoilla mutta pienten runkojen kanssa se ei ole ollut ihan helppoa. Ammattikäyttöön tarkoitettujen torjunta-aineiden käyttö vaatii torjujalta voimassa olevaa kasvinsuojelututkintoa. Kasvinsuojelututkinto suoritetaan tenttimällä. Tutkintoon voi opiskella itsenäisesti verkkomateriaalin avulla tai käymällä noin päivän kestävä koulutus. Torjunta on hyvä kilpailuttaa Metsänomistajan on pystykaupassa hyvä kilpailuttaa myös juurikäävän torjunta. Jos juurikäävän torjunta maksaisi 100 euroa hehtaaria kohti, merkitsee se 50 kuution hehtaarikohtaisella hakkuukertymällä kahta euroa kuutiolle. Pienipuustoisissa leimikoissa kertyy paljon runkoja mutta vähän motteja. Uudet pykälät ovat velvoittavia Metsälain pykälät voivat sallia metsäkeskusviranomaiselta teettämisuhan esimerkiksi väärin varastoidun puutavaran osalta, mutta juurikäävän torjunnan noudattamatta jättämisestä voi selvitä sakoilla, koska teettämisuhka puolen vuoden päästä hakkuuajankohdasta ei ole mielekästä. Asetuksen mukaan kuusikon uudistaminen lehtipuumetsäksi kelpaa myös juurikäävän torjunnaksi mutta ei kulotus tai kantojen nostaminen. Koivikon kasvatus on kuitenkin oma haasteensa. Vuonna 1999 Huittisissa maannouseman pahasti lahottama kuusikko uudistettiin rauduskoivulla ojitetulla turvamaalla. Nyt koivikko kasvaa kohisten, mutta sen kasvatus on vaatinut metsänomistajalta suurta harrastuneisuutta niin heinäntorjunnassa, taimikonhoidossa kuin nuoren metsän kunnostuksessakin. Tarkat juurikäävän torjuntaa koskevat ohjeet saa alan säädöksiä valvovalta Suomen metsäkeskukselta. Kirjoittaja Risto Lauhanen, MMT, on Helsingin yliopiston dosentti sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvikeja maatalousyksikön tutkimusja kehittämispäällikkö. Mikä on juurikääpä? JUURIKÄÄPÄ ON yleismaailmallinen metsäpuiden lahottajasieni. Kantasieniin kuuluva tuhonaiheuttaja leviää kantojen ja juurakoiden kautta helposti elävään puustoon. Lahottajasieni leviää ylöspäin aiheuttaen puun sydänlahoa pilaten samalla kuusen tyvitukin. Tästä tulee taudin nimi eli kuusen maannousema. Sieni leviää rungossa hyvinkin kuuteen metriin; jopa 10–12 metriin saakka. Kuusen maannousema on ollut ravinteikkaiden jättikuusikoiden vitsaus leutojen talvien rannikkoalueilla kuten Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Ilmaston lämmetessä tauti on levinnyt pohjoisemmaksi ja sisämaahan. Sama tuhosieni lahottaa männyn juuristoja. Kun juuret eivät enää pidä puuta pystyssä, niin männyt kaatuvat. Varsinainen taudin nimi on männyn tyvitervastauti, ja rungon tyvelle muodostuu tervasta piparkakkumainen kuvio. Saimaan suunnalla puhuttiin ennen metsän ikkunoista, joita syntyi mäntyjen kaatuessa. Tautia pidetään kaakkoisen Suomen vitsauksena, mutta nykyisin sitä tavataan Etelä-Pohjanmaallakin. Kuusikon harvennus on viisasta tehdä talvella lumen ja pakkasten aikaan. Silloin juurikäävän torjuntaa ei tarvita.
24 FARMI 5/2016 KOULUTUS 1. KUKA OLET? – Veli-Matti Lähteenmäki, 22-vuotias opiskelija Ikaalisista. 2. MITÄ OPISKELET JA MISSÄ? – Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa (UEF) Joensuussa metsätieteitä. Pääaineeni on metsätiede ja sivuaineeni on maantiede ja ympäristöpolitiikka. Syksyllä aloitan kolmannen opiskeluvuoteni ja tavoitteenani on valmistua ensi keväänä kandidaatiksi. Sen jälkeen edessäni on vielä maisteriopinnot, joista valmistun maaja metsätaloustieteiden maisteriksi. Opintojen yhteiskesto on noin viisi vuotta. 3. MITEN PÄÄDYIT OPISKELEMAAN ALAA? – Olen ollut jo pienestä pitäen kiinnostunut luonnosta ja mielestäni tämä koulutus mahdollistaa parhaiten sen, että pääsen toimimaan siihen liittyvien asioiden parissa. 4. MINKÄLAISTA OPISKELU ON? – Metsätieteiden opiskelu on monipuolista, sillä opinnot kattavat metsätalouteen liittyvät aiheet kuten ekologian, talouden ja tekniikan. Opetus koostuu kandivaiheessa pääasiassa luentoja maasto-opetuksesta. Maastopäivinä luennoilla opetettu asia havainnollistetaan oikeassa ympäristössä. Ensimmäisen vuoden kesällä järjestetään kenttäkurssi, jolla perehdytään eri aihepiireihin, joita ovat esimerkiksi metsänmittaus, metsäteknologia ja metsänhoito. Kaikilla opiskelijoilla on pääaineena metsätiede, joka jaetaan yleis-, perusja aineopintoihin, mitä täydennetään vapaavalintaisella sivuaineella. Maisterivaiheessa erikoistutaan tiettyyn aihealueeseen, joka riippuu opiskelijan mielenkiinnon kohteista. Opintoihin sisältyvät myös monet työelämässä vaadittavat menetelmät ja tietokoneohjelmistot. 5. MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? – Olen vielä avoimin mielin tulevaisuuden työhaasteideni osalta, mutta toivon toimivani metsäalan tehtävässä, jossa voin hyödyntää osaamistani. Metsänhoitajana on hyvät mahdollisuudet työllistyä useisiin työpaikkoihin niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Itse olen tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksella tutkimusassistenttina ja olen keräämässä Valtakunnan metsien inventointi (VMI-12) aineistoa Länsi-Suomen alueella. ER KK I SA LO
25 FARMI 5/2016 KOULUTUS 25 Tiesitkö? Suomalaisissa lukioissa tehdään nyt historiaa. Tänä syksynä kirjoitetaan ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. SUOMEN ENSIMMÄINEN Vuoden Luomukokki -kilpailu järjestetään Helsingissä ELMA-messujen yhteydessä 11.–13.11.2016. Kilpailussa on omat sarjat keittiöalan ammattilaisille ja myös opiskelijoille. Kilpailuun voi ilmoittautua 15.9. klo 18 asti. Ammattilaissarjan voittaja lähtee edustamaan Suomea pohjoismaiseen Ekokokkikilpailuun, joka pidetään marraskuun lopulla Malmössä Ruotsissa. Kilpailu on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailijat suunnittelevat kolmen ruokalajin menun, jonka annosten reseptit ja valokuvat he lähettävät ilmoittautumisen yhteydessä järjestäjille. Reseptien perusteella finaaliin valitaan neljä kilpailijaa kummassakin sarjassa. Finalistit julkistetaan Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä 6.10. Kilpailun finaalit järjestetään ELMA-messuilla 11. ja 12.11.2016. Finaalissa kilpailijat suunnittelevat ja valmistavat annetuista luomuraaka-aineista kolmen ruokalajin kokonaisuuden kuudelle henkilölle. Vuoden Luomukokki -kilpailun Haku päällä Vuoden Luomukokiksi järjestävät EkoCentria, Luomuinstituutti ja Pro Luomu ry yhteistyössä Suomen Keittiömestarit ry:n kanssa. Tuomariston puheenjohtajana toimii keittiömestari Pekka Terävä Ravintola Olosta, ja kilpailun organisoinnista vastaa tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila Luomuinstituutista. Lisää tietoa ja kilpailun säännöt proluomu.fi/luomukokkikilpailu. PI XA BA Y
26 FARMI 5/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA SUOMEN KAIKKIEN aikojen suurin EU:n rahoittama Freshabit-LIFE-luonnonsuojeluhanke on käynnistynyt käytännössä Puruvedellä. Metsähallitus, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus LUKE ja Suomen ympäristökeskus SYKE tekevät alueella kartoitusja tutkimustyötä sekä vedenalaisesta että rantavyöhykkeen luonnosta. GTK teki alkukesästä Puruveden Hummonselän alueella syvyysluotausta. Luonnonvarakeskus suorittaa alueella kalanpoikastutkimuksia. Näitä tutkimuksia täydentävät Metsähallituksen sukeltajien ja maastokartoittajien työt. Niissä kerätään tietoa Puruveden erilaisten rantavyöhykkeiden kasvillisuudesta ja pohjanlaadusta sekä vedenalaisista kulttuuriperintökohteista. Eri tutkimukset tuottavat yhdessä tietoa Hummonselän vedenalaisesta luonnosta ja kulttuuriperinnöstä. Kartoitukset eivät vaikuta normaalia veneilyä tai maastossa liikkumista enempää ympäristöön. Muita veneilijöitä pyydetään kuitenkin noudattamaan erityistä varovaisuutta liikkuessaan lähellä sukeltajien sinivalkoista A-lippua. Seitsemänvuotisessa Freshabit-hankkeessa sisävesien tilaa ja niistä riippuvaisen luonnon monimuotoisuutta parannetaan konkreettisilla kunnostustoimilla, uusia pysyviä menetelmiä ja käytäntöjä kehittämällä, lisäämällä tietoa ja kiinnostusta sisävesistä sekä innostamalla niiden hoitoon. Sisävesiluonnon lisäksi hankkeesta hyötyvät paikalliset yrittäjät, vesistöjen virkistyskäyttäjät sekä tulevat sukupolvet, jotka saavat nauttia puhtaammista sisävesistä. Hankkeessa on kahdeksan kohdealuetta, joista Puruvesi on yksi. Hankekumppaneita on 30, ja sen budjetti on noin 20 miljoonaa euroa. Hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut. Lähde: Metsähallitus Freshabit-hankkeen käytännön työt alkoivat Puruvedellä METSÄHALLITUS, JARI ILMONEN
27 FARMI 5/2016 YMPÄRISTÖ & ENERGIA ULKOMINISTERI TIMO SOINI allekirjoitti 9.8. Chilessä Suomen ja Chilen välisen biotaloutta ja kiertotaloutta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan. Tämä tiivistää Suomen ja Chilen metsäalan yhteistyötä ja edistää kauppasuhteita maiden välillä. Yhteistyö tarkoittaa ennen kaikkea tiedonvaihtoa muun muassa biotaloudesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Chilessä halutaan kehittää erityisesti bioperäistä energiankäyttöä. Tälläkin hetkellä maassa käytetään runsaasti polttopuuta lämmittämiseen, mutta sitä ei tilastoida kansallisessa energiankäytössä. Puun käyttö on tehotonta, ja alkeelliset lämmityslaitteet saastuttavat runsaasti. Chilen metsäviranomaisen CONAF:in edustajat kävivät vuonna 2015 Suomessa tutustumassa metsäbiomassan tehokkaaseen ja kestävään käyttöön energiantuotannossa. Onnistuneen vierailun jälkeen Chile ehdotti yhteisymmärryspöytäkirjan laatimista. Yhteisymmärryspöytäkirjaa on valmisteltu Suomessa maaja metsätalousministeriön johdolla yhteistyössä muiden ministeriöiden, maaja metsätalousministeriön alaisen hallinnon ja sidosryhmien kanssa. www.mmm.fi VUODEN TURVEYRITTÄJÄKSI on valittu toisen polven turveyrittäjä Juha Kivioja, 43, Halsualta. Tärkeimmät kriteerit olivat vakuuttavat näytöt vesienja ympäristönsuojelussa, tuotantotavoitteiden täyttymisessä ja tuotantoalueiden yleisessä siisteydessä. Hän panostaa työssään avoimeen viestintään, suunnitelmallisuuteen, työturvallisuuteen ja erilaisiin innovaatioihin niin työtavoissa kuin tekniikassakin. Yritysten työllistävä vaikutus on parinkymmenen henkilötyövuoden verran. Pitkäaikaisen ja luotettavan työnantajan merkitys korostuu alueella, joilla työtilaisuuksia on muuten hyvin rajallisesti. Turve työllistää noin 10 000 suomalaista. Turvetuotannon eri vaiheissa, kokonaisyrittäjinä sekä itsenäisiä pk-turveyrittäjinä, työskentelee noin 2 000 yrittäjää. Suomi ja Chile yhteistyöhön biotaloudessa Sopimuksen merkiksi kättelemässä Timo Soini ja Aarón Cavieres, Chilen kansallisen metsäviranomaisen CONAF:in pääjohtaja. ULKOMINISTERIÖ, JUSSI TANNER Tiesitkö? Suomen luonnon päivää vietetään 27.8. Katso tapahtumat ympäri Suomen: www.luonnonpaivat.fi. Onnea Vuoden turveyrittäjälle Vuoden turveyrittäjä perheineen. JO RM A UU SI TA LO Lähde: Bioenergia ry
28 FARMI 5/2016 TEKSTI MIMMI VIRTANEN KUVAT KATJA SORMUNEN, FARMI, MTK Nurmesta valkuaista sioille ja kanoille? Nurmentuotannossa on merkittävästi hukattua satopotentiaalia. INNOFEED-hanke haluaa hyödyntää säilörehuun kätketyn proteiinin sikojen ja siipikarjan ruokinnassa. Uusilla nurmituotteilla pyritään maatilojen kannattavuuden parantamiseen ja Suomen valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen.
29 FARMI 5/2016 I NNOFEED on VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteisprojekti, jossa kehitetään ja testataan menetelmiä, joilla nurmisäilörehusta voidaan valmistaa rehuja myös yksimahaisten eläinten käyttöön. – Lehmät ovat syöneet säilörehua kautta aikojen, mutta mullistava ajatus on, että myös siat ja siipikarja voisivat hyödyntää nurmipohjaisia rehuja, hanketta Lukessa vetävä professori Marketta Rinne sanoo. Nurmessa kiinnostaa sen suuri valkuaissato. Vaikka nurmikasvustosta tehty säilörehu sisältää pääasiassa kuitua, siinä on myös valkuaista, sokereita ja kivennäisaineita. – Nurmella on kilpailuetu muihin kasvilajeihin. Se kasvaa erittäin hyvin meidän oloissamme. Samaan aikaan nautapopulaatio vähenee, joten nurmirehua vapautuu sen perinteisiltä käyttäjiltä. Tavallaan tässä etsitään uusia suita, Rinne sanoo. Proteiini käyttökelpoiseksi Nurmikasvien valkuainen on sitoutunut kuitupitoiseen rehumassaan. Koska kuitu ei sula yksimahaisten eläinten ruuansulatuksessa, nurmirehu ei ole suoraan sikojen ja siipikarjan hyödynnettävissä. – Siitä ei yksinkertaisesti saa riittävästi ravintoa irti. Kuitu ei sula nisäkkään omin keinoin, vaan vaatii mikrobisulatuksen. Märehtijöillä on pötsi, jossa mikrobikäyminen tapahtuu, joten ne voivat nurmea hyödyntää, Rinne selittää. INNOFEED-hankkeessa pyritään jalostamaan nurmesta erilaisia proteiinija sokeripitoisia valmisteita kuten ”rehumehua” sekä yksisoluproteiinia. Tavoitteena on kehittää teknologiaa, jolla voitaisiin jalostaa säilörehusta korkeamman lisäarvon tuotteita, ja näin parantaa kotieläintilan kannattavuutta. – Tiloja on tänä päivänä monenlaisia. Maatilamittakaava voi olla jo aika isokin, eikä vähän vaativamman teknologian käyttöönotto tilatasolla ole enää mahdotonta, Rinne sanoo. Rehumehujen erottaminen puristamalla säilörehusta onnistuu melko yksinkertaista teknologiaa käyttäen. Liukoisessa osassa ovat sokerit, maitohappo, valkuainen sekä kivennäisaineet, jotka ovat arvokkaita lisäkomponentteja esimerkiksi sikojen liemiruokinnassa. Proteiinin erottamisen jälkeen jäljelle jää säilörehun kuitupitoinen osuus. Biotalousstrategian hengessä hankkeessa pohditaan myös ylijäävän kuituosan hyödyntämistä biokaasutuotannossa. Kuitua voitaisiin käyttää syötteenä yhdessä sianlannan kanssa. Näin myös ravinnekierto toteutuisi. Toisaalta kuitua voidaan käyttää mikrobivalkuaisen tuotannon energialähteenä, joka toki vaatii enemmän teknologiaa. Prosessissa säilörehun selluloosa pilkotaan sokereiksi, joista valmistetaan esimerkiksi pekilosienen avulla yksisoluproteiinia eli mikrobiproteiinia. Pekilosieni on home, joka muuntaa selluloosan helpommin sulavaan muotoon. – Tätä menetelmää hyödynnettiin Suomessa jo 70-luvulla selluteollisuudessa. Mikrobivalkuaista voidaan käyttää sikojen, siipikarjan ja jopa kalojen rehuna, Rinne sanoo. – Nykyään monenlaiset asiat ovat mahdollisia, ei rehun prosessointi itsessään ole mahdoton juttu. Hankkeen
30 FARMI 5/2016 SUOMALAISELLA NURMENVILJELYLLÄ on monia erinomaisia vaikutuksia ympäristöön. Tiedetään, että suuren biomassansa ansiosta nurmet estävät maaperän eroosiota. Kuitenkin hiilensidonnan ja maanalaisen juuribiomassan merkitys on edelleen osaksi tuntemattoman peitossa. Sekä pitkäaikaiset että viljelykierrossa olevat hyvin hoidetut nurmet voivat sitoa tehokkaasti hiilidioksidia ilmakehästä ja näin hillitä ilmastonmuutosta. Maan hyvä raNurmet ovat keskeinen osa suomalaista ilmastotyötä ja maataloutta kenne on perusedellytys tehokkaalle yhteyttämiselle ja ruoantuotannolle. Nurmet ylläpitävät maan rakennetta ja ruokkivat maan orgaanisen aineksen ja humuksen muodostumista. Nurmet ovat olennainen osa suomalaista maataloutta ja kotieläintuotantoa. Märehtijöillä on suhteellisesti suuri ilmastovaikutus ja vesijalanjälki. Nurmien ja laiduntamisen kautta sitoutuva hiili voi kuitenkin kompensoida märehtimisestä ja lannankäsittelystä muodostuvia metaani(CH4) ja dityppioksidipäästöjä (N2O). Tehokkaan ravinteiden käytön ansiosta nurmimailla on noin puolet vähemmän typpidioksidipäästöjä kuin viljapelloilla. Biologisen typensidontakyvyn ansiosta nurmipalkokasvit, kuten apila ja sinimailanen, vähentävät lannoitetypen tarvetta. Lisäksi kasvinsuojeluaineita käytetään hyvin maltillisesti nurmimailla. Suomessa ei ole pulaa vedestä, sillä vuosittainen sadanta ylittää haihdunnan. Pohjavedet ovat runsaat ja ne uudistuvat koko ajan. Suomeen tuodaan vesi-intensiivisiä maataloustuotteita maista, joissa on pula makeasta vedestä. Tämä ei ole kestävää, sillä puhtaan veden riittävyys on ilmastonmuutoksen myötä yhä kriittisempää. Monissa maissa ylilaidunnus ja siitä johtuva maaperän köyhtyminen ovat ongelmia. Suomessa tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole matalan eläintiheyden ansiosta. Nurmien satotasot ovat Suomessa muihin EU-maihin vertailtaessa erinomaisia, ja satotasojen ennustetaan vain nousevan lähitulevaisuudessa. Nurmituotanto on kokonaisvaltainen ja kestävä osa märehtijöiden lajinmukaista ruokintaa, mikä edistää eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Nurmea pääasiallisena rehuna syövät märehtijät käyttävät ravinnokseen sellaista kasvillisuutta, jota vain märehtijä pystyy sulattamaan ja muuntamaan arvokkaaksi proteiiniksi. Vehreät ja kasvavat nurmet ovat osa monimuotoista maatalousmaisemaa. Lisäksi uhanalaisista perinnebiotoopeista tulee huolehtia niin, että ne eivät kasva umpeen ja perinteiset kasvilajit menestyvät niityillä ja kedoilla. Nurmitutkimukseen tulee siis entisestään panostaa, jotta nurmia voidaan viljellä tehokkaasti ja ilmastoystävällisesti. Iida Viholainen MTK, projektityöntekijä
31 FARMI 5/2016 tavoitteena on luoda logistisesti ja taloudellisesti järkeviä rehukonsepteja. Tarkoitus on saada kaikki palapelin palat kohdalleen niin, että esimerkiksi isot sikatilat voisivat uusia toimintamalleja oikeasti hyödyntää. Katse valkuaisomavaraisuudessa Nurmissa olevaa proteiinia hyödyntämällä voitaisiin nostaa kotimaisen valkuaisen osuutta kotieläinten ruokinnassa. Nykyisellään Suomen omavaraisuusaste täydennysvalkuaisen osalta on vain noin 15 prosenttia. Suurin osa tuontivalkuaisesta on soijaa, myös rapsia tuodaan. Sikojen ja siipikarjan ruokinnassa soija on isossa osassa, ja sitä on ollut haasteellista korvata kotimaisilla vaihtoehdoilla. Soijaa puoltavat korkea valkuaispitoisuus, hyvä aminohappokoostumus ja kilpailukykyinen hinta. Suomessa on kuitenkin jo monia sikaja siipikarjapuolen edelläkävijä tiloja, joilla on koko ruokintaketju hallussaan. Soija on korvattu kotimaisella rypsillä, herneellä ja härkäpavulla. Näiden hyödyntäminen isossa mittakaavassa on haasteellista. – Volyymit ovat ensisijaisena syynä. Herneen ja härkäpavun viljely on meillä vähäistä. Rypsirehujenkin kotimainen tuotanto kattaa vain kolmanneksen tarpeesta. Kotimaisten vaihtoehtojen hintakilpailukyky ja satovarmuus eivät oikein riitä, Rinne sanoo. Soija on edullista, mutta sen tuotannossa on ongelmansa. Saatavuutta saattaa tulevaisuudessa rajoittaa ilmaston lämpenemisestä johtuva viljelyn hankaloituminen kasvin päätuotantoalueilla. Hanke katsookin pitkälle tulevaisuuteen, jotta meillä olisi vaihtoehtoja. Tavoite ei ole korvata nurmipohjaisilla rehuilla soijaa kokonaan, mutta edes osa siitä. – Tässä voidaan linkittää yhteen valkuaisrehujen ja bioenergian tuotantoa. Ei meillä välttämättä jonkin ajan päästä enää ole tarjolla halpaa soijaa ja öljyä, Rinne pohtii. Nurmikasveissa hukattua potentiaalia Nurmien monipuolista käyttöä puoltaa niiden hyvä sadontuotto. – Yksinkertaisesti niistä saadaan enemmän kiloja per hehtaari. Nurmituotannolla sidotaan tehokkaasti auringonenergiaa biomassaan. Alkukesästä säteily ja kosteus ovat kohdillaan, mutta viljat ovat vasta orastumassa, Rinne selittää. Rinteen mukaan kotimaan nurmituotannossa käyttämätöntä potentiaalia on merkittävästi. Kesäisin kerätään keskimäärin kaksi säilörehusatoa, vaikka kolmaskin usein olisi mahdollinen. Viljelyyn ei panosteta, joten paukkuja satotason nostoon olisi. Nykyinen nurmiala on noin 650 000 hehtaaria. Luke on arvioinut, että alaa voitaisiin kasvattaa jopa 470 000 hehtaarilla ottamalla käyttöön kesantoja, luonnonhoitopeltoja ja suojakaistoja. Alan lisäys voisi tapahtua melko nopeastikin. – Nurmialan ja satotason kasvattamiseen ei tarvita isoja investointeja. Nurmen uudenlaiseen prosessointiin sen sijaan tarvitaan laiteinvestointeja. Tulevaisuudessa meillä voisi olla isoja keskitettyjä jalostamoja, jotka tekisivät nurmesta monipuolisesti erilaisia tuotteita. Raaka-aine ostettaisiin useilta maatiloilta, ja näin uusien rehutuotteiden markkinat voisivat lisätä jo olemassa olevien nurmenviljelytilojen kannattavuutta. Toisaalta Rinne näkee jalostuksessa mahdollisuuden juuri yksittäisille maatiloille. – Vahvuus on tässä mielestäni nivoutuminen osaksi kotieläintilan kokonaisuutta. Säilörehua voidaan jalostaa ympäri vuoden sitä mukaan, kun lopputuotteita tarvitaan. Varastointi ja säilöntä hoituvat hyväksi todettuja vanhoja menetelmiä käyttäen. Pienelläkin laitteistolla voisi pärjätä. Hankkeessa on tarkoituksena testata useita eri nurmikasvilajeja ja -lajikkeita. – Esimerkiksi nurmipalkokasvit ja nurmiheinäkasvit poikkeavat toisistaan merkittävästi ruokinnallisilta ominaisuuksiltaan ja typpilannoitustarpeeltaan. Nurmipalkokasveja käyttämällä voidaan säästää lannoituskustannuksissa, mutta toisaalta heinäkasvit käyttävät tehokkaasti lannan ravinteet maasta. Erilaiset ratkaisut sopivat eri toimijoille. Karjaton keskittyy nurmipalkokasveihin. Karjatila taas tukeutuu heinäkasveihin lannan ravinteiden kierrättäjinä. Tiesitkö? METSÄTEOLLISUUDEN SULFIITTISELLULOOSAPROSESSIN jäteliemissä kasvatettua pekiloproteiinia on hyödynnetty eläinten ruokinnassa jo 70-luvulla. Tuotanto loppui kun sulfiittiprosessi korvattiin sulfaattiprosessilla.
32 FARMI 5/2016 MAATALOUS RUOKAMARKKINAMME OVAT ristiriitaisessa tilanteessa. Kotimaisen ruuan suosio ja maanviljelijöiden työn arvostus ovat nousussa. Tuottajien tilanne ei kuitenkaan näytä paranemisen merkkejä vaikean markkinatilanteen ja Venäjän asettamien pakotteiden takia. – Tilanne paranee vain tuottajahintojen nousun ja kustannustason laskun kautta. Tuottajan parempi markkinatilanne ja asema markkinoilla vähentäisivät riippuvuutta tuista, sanoo Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Maaja metsätalousministeriön teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että Suomi on maataloustuotannon suhteen omavarainen. Tämä on ristiriidassa voimakkaasti laskeneiden tuottajahintojen, kauppojen hintakilpailun ja maatalouden kasvaneiden vaatimusten kanssa. Maatalouden laskeneet markkinahinnat ovat kahden viime vuoden aikana lisänneet maataloustukien osuutta tuottajien heikentyneestä toimeentulosta. Viime vuonna maataloustulo Suomessa romahti 40 prosenttia viimevuodesta, eniten koko EU:ssa. – Ruokaa ja ruuantuotantoa säädellään vahvasti Suomessa, EU:ssa ja lähes kaikkialla maailmassa. Samalla ruuan hinta pyritään pitämään kohtuullisena. Tämä on myös EU:n peruspilareita. Sen vuoksi maaMikä neuvoksi ruokamarkkinoille? taloutta tuetaan. Meillä ruuantuotannon vaatimukset mm. salmonellavapauden, antibioottien käytön rajoittamisen ja eläinten hyvinvoinnin tason suhteen ovat kansainvälisiä vaatimuksia tiukempia. Siksi maataloudellemme maksetaan korvauksia, jotta vastuullinen tuotanto meillä olisi mahdollista, Marttila sanoo. Ruokamarkkinoiden tilanteesta keskusteltiin myös Suomi Areenassa heinäkuussa. Suurin huomio tulisi kiinnittää Marttilan mukaan siihen, että markkinat saadaan toimimaan. Jotta ruokamarkkinoiden tila saadaan tervehtymään tarvitaan tekoja, vastuu ei ole vain yhden tahon harteilla. Poliittisilla päättäjillä on suuri rooli, mutta vastuu jakautuu koko ketjulle aina kuluttajaan asti. – Ruoan tuotantotapoihin kohdennettujen vaatimusten tulee olla sellaisia, joista kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan. Näin voidaan vähentää maatalouden riippuvuutta tuista. Maailman parasta laatua ei voi tuottaa maailman halvimmalla hinnalla, Marttila sanoo. www.mtk.fi ”Maatalouden omavaraisuus on tärkeää yli 80 prosentille.”
MAATALOUS MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on asettanut ruokapolitiikan neuvottelukunnan ajalle 1.8.2016–1.8.2019. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää ja koordinoida ruokaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista sekä edistää ruokapoliittista yhteistyötä ruokaketjun toimijoiden kesken. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ruokapolitiikan keskeiset haasteet liittyvät alkutuotannon kannattavuuden turvaamiseen, elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen sekä viennin kasvattamiseen ja korkean elintarviketurvallisuuden tason ylläpitämiseen. Ruuan kulutukseen liittyvinä haasteina ovat ruokavalion ja -tottumusten kansanterveydelliset vaikutukset. – Ruokapolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen vaatii yhteistyötä koko ruokaketjussa. Ruokapolitiikka on aivan keskeisessä roolissa yhteiskuntamme terveys-, talous-, työllisyysja ympäristökysymyksissä. Yhteisenä tavoitteenamme on oltava koko yhteiskunnan hyvinvointi aina alkutuotannossa työskentelevistä meihin kaikkiin, jotka syömme ruokaa joka päivä. Kestävälle pohjalle rakennettu ruokajärjestelmä mahdollistaa hyvän elämän ja luo kansallista hyvinvointia meille sekä myös tuleville sukupolville, ministeri Tiilikainen muistuttaa. www.mmm.fi Ruokapolitiikan neuvottelukunta Kannattavuus ei ole hyvällä tasolla, pohtivat viljelijät ja muut alkutuottajat. Ÿ Kubota diesel Ÿ Pienin kääntösäde Ÿ Oskilloiva runkonivel Ÿ Kestävää terästä Ÿ Kattava vakiovarustelu Ÿ Säädettävä ohjauspyörä Markkinoiden ketterin, nyt kampanjahintaan! 16.990,alv. 0% Kampanja voimassa 1.5.-30.9.2016. Kuvan kone lisävarustein www.norcar.com Meidät löydät osastolta 54. Tervetuloa!
MAATALOUS EUROOPAN UNIONIN luettelo haitallisista vieraslajeista tuli voimaan 3.8. Luettelossa on yhteensä 37 lajia. Niistä Suomessa tavattavia kasveja ovat persianjättiputki, armenianjättiputki ja keltamajavankaali. Haitallisia vieraslajeja ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä. Haitallinen vieraslaji voi levitä kiinteistölle myös luonnostaan. Kasvien hävittäminen on silloinkin erittäin suositeltava ympäristöteko, vaikka laki ei siihen velvoitakaan kuin poikkeustilanteissa. Lisäksi on tärkeä varmistaa, ettei vieraslaji leviä omalta kiinteistöltä muualle esimerkiksi puutarhajätteen mukana. Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa osoitteessa vieraslajit.fi, josta löytyy myös keinoja torjuntaan. Luettelossa mainitaan myös villasaksirapu sekä täplärapu, jota löytyy paljon suomalaisista vesistöistä. Vaikka täplärapu on haitallinen vieraslaji, sitä saa edelleen hyvillä mielin pyytää ja nauttia rapujuhlien herkkuna. Eläviä täplärapuja ei kuitenkaan saa tuoda Suomeen eikä viedä toisiin EU-maihin. Myös täplärapujen istuttaminen vesistöihin on ehdottomasti kielletty. www.vieraslajit.fi MMM: Nämä vieraslajit pitää torjua Armenianjättiputki on meillä tavattavasta kolmesta aasialaisesta jättiputkilajista harvinaisin. TIM O HO KK AN EN , SY KE Uusi Rikkakasviopas SEKÄ MUUT TUNNISTUS-OPPAAT KASVINSUOJELUSEURALTA IPM-VILJELYYN JA LUOMUUN KASVINSUOJELUSEURA RY Raitamaantie 8 A, 00420 HKI P. 010 439 4770 www.kasvinsuojeluseura.fi MONIX-SALAOJITIN JA SORASTUSKASETTI MONIX OY puh. 0103221462, 0400661205, www.monix.fi
MAATALOUS SUOMEN LUOMUALA lisääntyy tänä vuonna arviolta viisi prosenttia ja nousee yli 235 000 hehtaariin. Alustavat luvut perustuvat ELY-keskuksille kesäkuussa tehtyyn kyselyyn. Näin luomun osuus koko maan peltoalasta on nousemassa ainakin 10,4 prosenttiin ja tilojen määrä selvästi yli 4400 tilaan. Myös kotieläintuotanto luomuna on kasvamassa. Luvut ovat vasta alustavia, mutta kertovat silti kehityksen suunnan. Kyselyn totetutti Pro Luomu ry. www.proluomu.fi Lisää luomua tänä vuonna PIXABAY Tiesitkö? Satovuoden 1.7.2015– 30.6.2016 aikana viljaa käytettiin rehuteollisuudessa 640 miljoonaa kiloa ja elintarviketeollisuude ssa 420 miljoonaa kiloa. Muuhun teolliseen tuotantoon viljaa käytettiin 310 miljoonaa kiloa. Tilasto: Luke Käytä puhdasta kotimaista energiaa! • Puu-, hakeja pellettilämmitykseen • Käyttö ja huolto helppoa suuren luukkunsa ansiosta • Pieneen ja suureen lämmön tarpeeseen: tehot 35–300 kW Steel Production Maanselkä Oy 0500 938 490 info@veda. www.veda. Veda 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 JUKKA-POTKURISEKOITIN Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta.
36 FARMI 5/2016 S okerijuurikasta viljellään Suomessa noin 800 tilalla pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä. Ainoa juurikassokeria jalostava tehdas sijaitsee Säkylässä ja sen omistaa Sucros Oy. Euroopan unionin asettamat maakohtaiset sokerikiintiöt poistuvat ensi vuonna. Suomen kiintiö on ollut noin 81 miljoonaa kiloa valmista sokeria vuodessa. – Kiintiöiden poistuminen tietysti tarkoittaa, että sokerin tuotanto ja myynti on EU:ssa jatkossa vapaata. Sokerin tuotannon lisäämiseen Suomessa on hyvät mahdollisuudet, koska tähän saakka sokeriomavaraisuutemme on ollut noin 45 prosenttia. Nyt kiintiöiden poistumisen ansiosta pääsemme suurempaan omavaraisuuteen, sanoo Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner. Tehtaan kapasiteetti riittää jo Sucros Oy tavoittelee noin 30 prosentin tuotannon kasvua, mikä tarkoittaa noin 100 miljoonaa kiloa valkoista sokeria. – Nykyiset viljelijät voivat mahdollisuuksien mukaan kasvattaa viljelyään, mutta ilman muuta meillä on myös voimakas tarve saada uusia viljelijöitä. Mikäli juurikkaan viljely kiinnostaa, niin meille Sokerialan uudet mahdollisuudet Suomalainen sokeriala on ensi vuonna uuden tilanteen edessä. EU:n sokerikiintiöt poistuvat vuoden 2017 syksyllä. Mitä tämä tarkoittaa sokerijuurikkaan viljelylle ja sokeriteollisuudelle? voi olla yhteydessä ympäri vuoden, Tanner sanoo. – Pystymme kasvattamaan tehtaalla tuotannon volyymia 100 000 sokeritonnin tasolle ilman, että pitää tehdä investointeja. Tuotannon kasvattaminen pystytään tekemään nopeasti, koska ei tarvitse luoda uutta markkinaa. Jos vaan viljelyinnokkuutta löytyy, niin jalostamaan pystytään oikein hyvin, sanoo Sucros Oy:n toimitusjohtaja Matti Sipilä. Neuvottelut ovat käynnissä Alan toimialaneuvottelut ensi vuodelle ovat parhaillaan käynnissä ja saadaan päätökseen todennäköisesti syksyn aikana. Lopulliset viljelysopimukset voidaan tehdä vasta, kun toimialaneuvottelut ovat valmiit. Osapuolina ovat Sucros Oy ja Maaja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n sokerijuurikasvaliokunta. Kiinnostavan tilanteesta tekee myös se, ettei EU enää ensi vuonna määrittele sokerijuurikkaan minimihintaa, vaan hinta voi jatkossa vaihdella samalla tavalla kuin viljojen hinnat. – Toimialasopimuksessa sovitaan mm. viljelyn toimintatavoista, toimitusehdoista ja kaikista asioista, jotka sokerijuurikasmarkkinoihin vaikuttavat. Jotta sokerijuurikkaan vilTEKSTI SUSANNA KORKIATUPA KUVAT RAMI SILTANEN JA SUCROS OY
37 FARMI 5/2016 Sokerialan uudet mahdollisuudet jely, sokerin tuottaminen ja myynti ovat kestävällä pohjalla, täytyy jokaisen arvoketjun vaiheen olla kannattava. Kannattavuus tarkoittaa, että kaikki saavat tuottoa ja pystyvät turvaamaan tulevaisuuden toimintakyvyn, Sipilä toteaa. Kiristyvä kilpailu Kiintiöiden poistuminen tarkoittaa myös sitä, että Euroopan sokerimarkkinat eivät ole enää suljettuja. On otettava huomioon, että osa paikallisista asiakkaista ovat osa kansainvälisiä yhtiöitä, jolloin sisäänostojen kilpailutukset saatetaan tehdä jossain muualla kuin Suomessa. Asiakkaat ja markkinat määrittävät lopputuotteen hinnan. Raha virtaa arvoketjuun ainoastaan valmiin tuotteen asiakkailta. – Sen pohjalta määräytyvät niin viljelijän kuin teollisuuden kannattavuus. Jotta pärjäämme, tarvitsemme kaikkien osapuolten kiinnostusta kehittää toimintaa yhdessä jatkuvasti. Yhteinen kehittämistyö lähtee jo maaperästä ja siemenkehityksestä ja päätyy valmiin tuotteen toimituksen tehokkuuteen, Sipilä sanoo. Jatkuvan kehitystyön lisäksi suomalainen sokerintuotanto pystyy erottumaan sillä, että toimitaan pienellä volyymilla mutta tehokkaasti. Toimituskyky on nopea ja joustava, millä erotutaan Keski-Euroopan isoista toimijoista. SUOMALAISEN SOKERITEOLLISUUDEN muodostavat Suomen Sokeri Oy ja Sucros Oy. Yritykset omistaa saksalainen Nordzucker Group (80 %) ja suomalainen Apetit Oyj (20 %). Nordic Sugar on vuodesta 2009 ollut osa saksalaista Nordzucker Groupia, joka on Euroopan toiseksi suurin sokeriyritys. Suomen Sokeri Oy valmistaa, myy ja markkinoi sokerituotteita elintarviketeollisuudelle ja vähittäiskaupalle. Tuotteiden tärkein raaka-aine on kotimainen juurikassokeri, joka tuotetaan Sucros Oy:n Säkylän tehtaalla. Sokerintuotanto pähkinänkuoressa – Olemme osa Euroopan toiseksi suurinta sokerintuottajaa Nordzuckeria, minkä ansiosta pystymme tarjoamaan isoille, monikansallisille yrityksille ja olemme näin mukana Euroopan ja Pohjoismaiden tasolla tarjouskilpailuissa. Riskinä toki on, että keskitettyjen hankintojen vuoksi sokerin hintaa puristetaan alaspäin. En kuitenkaan olisi huolissani, sillä yhteisellä, pitkäjänteisellä kehitystyöllä pystytään saavuttamaan tulosta. Kiintiöiden poistuminen on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Olemme jo aloittaneet 100 % suomalaisen sokerin brändityön kotimaassa. Suomalaisille elintarvikkeiden kotimaisuus on yhä tärkeämpi arvo, Sipilä huomauttaa.
MAATALOUS BAMBUJEN KASVATTAMINEN saattaa olla pian osa pienen viljelijäporukan elinkeinoa Etelä-Pohjanmaalla. ProAgria Etelä-Pohjanmaa selvittää nyt Bambua pandalle -hankkeen kautta bambujen menestyvyyttä alueella. Hankkeessa selvitetään teolliseen, rehuja ravintokäyttöön soveltuvien kylmänkestävien bambujen kestävyyttä ja viljelyn perusteita eri olosuhteissa. – Tämä on meidän osaamiselle mielenkiintoinen uusi avaus, kommentoi ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Hannu Haapala. Kuusiokuntiin perustettavilla koeviljelmillä on tarkoitus testata viljelyä vain 3000–4500 metrin korkeudessa kasvavilla kylmää kestävillä vuoristobambulajeilla. Parhaat vuoristolajit kestävät parhaimmillaan lähes 30-asteen pakkasta. Tälläkin hetkellä Suomessa kasvaa bambua kotipuutarhoissa. Bambuhankkeen taustalla on Ähtärin eläinpuistoon tuleva Aasian alue, johon mahdollisesti saadaan Kiinasta varsinainen asiantuntija: jättiläispanda. Bambua tullaan käyttämään Aasian alueen koristekasvina ja puistossa jo asustavan pikkupandan ravintona. www.proagria.fi/ep Bambua pandalle PI XA BA Y Vanhan metallisäiliön sisäpuolelle lasikuitupinnoituksella 10 v:n takuu. Myös IBC-säiliöt Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com ww w. ba m 54 .s e Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään. satoa Cresco ® maanparannuskalkeilla
MAATALOUS KASVU OPEN YHTEISTYÖKUMPPANEINEEN käynnistää maaseudun parissa toimiville yrittäjille oman kasvuohjelman, Maaseudun Kasvupolun. Mukaan valituilla yrityksillä on mahdollisuus hioa kasvusuunnitelmaansa maksutta eri alojen asiantuntijoiden ohjauksessa. Maaseudun Kasvupolulle haetaan yrityksiä, joiden liiketoiminta, tuotteet tai palvelut ammentavat maaseudusta. Kasvupolku järjestetään ensimmäistä kertaa osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia, jonka sparrausmetodi on auttanut yli tuhatta yritystä kasvusuunnitelmansa toteuttamisessa vuodesta 2011 lähtien. Kasvupolulle valitaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa, maaseudulta ponnistavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. Nämä kokeneet “myllärit” auttavat yrityksiä löytämään kasvun eväitä ja kontakteja. Yritys voi olla jo pidempään toiminut tai vasta keksitty idea. Toimialaa ei ole rajattu, joten se voi olla maatila tai mikä tahansa maaseudulla toimiva yritys. Uudet ideat, uudet ajatukset toimia, innovaatiot sekä laatu ovat erityisesti haussa. Kasvupolun startti järjestetään 27.10.2016 Jyväskylässä. Avaustilaisuus tarjoaa tietopaketin kasvuohjelmasta sekä kokoaa yhteen kasvusta kiinnostuneita yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Myös haku aukeaa 27.10. Starttiin voi jo ilmoittautua. Maaseudun Kasvupolun mahdollistavat MTK, Maaseutuverkosto, Pro Agria, Euroopan Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, FinPro sekä valtakunnalliset kumppanit Finnvera, Sonera ja Nordea. Lue lisää www.kasvuopen. fi/kasvupolut/maaseudun-kasvupolku. Maaseutuyrittäjille oma, maksuton kasvuohjelma PI XA BA Y MAAJA METSÄTALOUSTUOTTAJIEN KESKUSLIITTO MTK kommentoi hallituksen budjettiesitystä ja pitää tärkeänä, että yrittäjävähennys ulotetaan koskemaan yhdenmukaisesti kaikkea yritystoimintaa sekä maaja metsätaloutta. MTK myös vaatii hallitusta kohdentamaan lisäbudjetissaan rahaa maatalouden kriisitoimenpiteisiin ja että kevään kehysriihessä luvatuista toimista maatalouden auttamiseksi pidetään kiinni. Hallituksen tulee myös ottaa huomioon, että maaseudun ja biotalouden kehittäminen tarjoavat runsaasti uusia työmahdollisuuksia. www.mtk.fi MTK: Yrittäjävähennys myös maaja metsätalouteen
40 FARMI 5/2016 Suomalainen kaura on
41 FARMI 5/2016 TEKSTI KRISTINA AHLSTRÖM KUVAT KATRI KAPANEN, FARMIN TOIMITUS Kaurasta puhuvat nyt kaikki ja sitä halutaan monessa muodossa. Taidokkaimmat brändäykset luovat mielikuvaa lihasta, joka ei olekaan lihaa – vaan superkauraa. Toiveikkaimmat näkevät kauran suomalaisena tähtituotteena maailmanlaajuisesti. Siirtyykö tuotanto rehusta ruoaksi? Kuka sitä meiltä ostaa? Ja näkyykö suosio tuottajan kukkarossa asti? K aura on viettänyt tasaista hiljaiseloa suomalaisessa ruokapöydässä. Kaurapuuroa ja kaurakeksejä on syöty, ja toki kauraisaa leipääkin. Nyt ovat asetelmat muuttumassa. Kahden viime vuoden aikana Vuoden Suomalaiseksi Elintarvikkeeksi on valittu kauraan perustuva tuote. Tänä vuonna voiton vei Viipurilainen Kotileipomon Puhtikaura-kaurapuuteri. Suomalaista vaaleaa ja kirkasta kauraa arvostetaan ulkomailla. Luonnonvarakeskuksen mukaan kaura on ainoa viljalaji, jonka viljelyala Suomessa on kasvanut. Viime vuonna kasvua oli seitsemän prosenttia. Kauran suosiota selittää osaltaan sen alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka ovat kymmeniä prosentteja halvemmat kuin muilla viljoilla. MTK:lta ennustetaan, että kauran vienti kasvaa jatkossa ainakin 100 000 tonnilla vuodessa. Nyt viljellään noin miljardi kiloa kauraa. Tästä yli puolet menee rehuksi kotimaassa, ja noin kymmenys kotimaisen elintarviketeollisuuden käyttöön. Vientiin menee tällä hetkellä 250–400 000 tonnia.
42 FARMI 5/2016 Paremmalla hinnalla Kiinaan Polar Oats on suomalainen vientiyritys, johon kuuluu 19 viljelijää. Elokuussa on osakeanti, millä ruvetaan hakemaan uusia viljelijöitä. Polar Oatsin toimitusjohtaja Tomi Virolainen uskoo vahvasti kauran tulevaisuuteen. – Suomessa on maailman paras kaura. Sen saantoprosentti, siis mitä jää kun kuoret on otettu pois, on huippua. Meidän kaurassamme on pieni kuoripitoisuus ja iso painava ydin. Tälle laatutavaralle on kysyntää. Polar Oats aloitti viennin Kiinaan viidellä kontilla ohraa vuonna 2014. Seuraavana vuonna toimitettiin reilut tuhat tonnia kauraa ja vuonna 2016 moninkertaisesti. Jyvät pakataan suoraan tilalla 20-jalkaiseen merikonttiin. Tässä säästetään kuljetuskustannuksissa, ja tilaajakin pitää siitä, että tuotteella on jäljitettävyys tilalle asti. – Viemme kiihtyvällä tahdilla kauraa. Suomessa pitäisi ajatella toisin, nähdä kaura muunakin kuin rehukaurana. Vienti kyllä vetäisi. Euroopassa on useampi kaurantuottaja ja tarjontaa riittävästi, muun muassa Ruotsista, Skotlannista ja Irlannista, joten markkinaosuuksia voi hakea, mutta hinta määräytyy Euroopan tasolla. Nyt pitäisi hakea markkinat muualta, ja siihen Kiina on yksi vastaus. Meille tulee viikoittain kysymyksiä kaurasta Kiinasta. Vienti EU:n ulkopuolelle nostaa tuottajahintaa – Kotimaisten myllyjen laajennukset eivät näy viljelijän kukkarossa. Ainoa keino viljelijälle nostaa viljan hintaa, on tarjota sitä enemmän vientiin. Sillä tavalla viljasta saadaan kotimarkkinoilla korkeampi hinta. Viljan ostajillehan hinta on vain kustannus, joten siltä suunnalta on turha odottaa aloitetta hinnankorotukseen. – Siinä missä suomalaisesta kaurasta suomalaisella myllyllä maksetaan 130 euroa/tonni, niin saksalaisella myllyllä suomalaisen kauran hinta on 170 euroa/ tonni. Kuitenkin Saksassa pystytään val• KAURAN PROTEIINI ei sisällä vehnän, ohran tai rukiin kaltaista gluteiinia, koska se on eri viljasukua oleva kasvi. Puhdas kaura, siis sellainen joka ei ole missään tuotannon vaiheessa ollut kosketuksissa muiden viljojen kanssa, on tärkeä osa gluteenitonta ruokavaliota. Tiesitkö tämän kaurasta? Nyhtökaura on herkullisen näköistä. Sen ulkonäkö on hyvin samankaltainen kuin revityn porsaanlihan.
43 FARMI 5/2016 mistamaan patukoita kilpailukykyiseen hintaan, niin että niitä kannattaa meidänkin markkinoille tuoda. Ja onhan muuten suomalainen kaura ollut jo pitkään Kiinassa – ei kuitenkaan suomalaisten toimesta, vaan Saksassa jalostettuna! Jalostusasteen noston lisäksi Virolainen peräänkuuluttaa miettimään markkinoiden rakennetta. – Me tarvitsisimme enemmän viljelijöiden omistamia toimijoita, joko osakeyhtiöitä tai osuuskuntia. Ranskassa on 60 % osuuskuntia ja 40 % kaupallisia yrityksiä. Suomen markkinoilla kaupallisia yrityksiä on 98 %. Meillä viljelijöillä täytyy olla oma yritys, joka vie viljaa riittävästi. Ei sitä kukaan muu tule meidän puolestamme hoitamaan. Tämä on meidän puoleltamme markkinaosaamattomuutta, ja tässä on kyllä peiliin katsomisen paikka. Nyhtökaura viedään käsistä Onko joku voinut välttyä sanalta ”nyhtökaura” tänä vuonna? Tuote koostuu kaurasta, herneistä ja härkäpavuista. Gold & Green Foods -yhtiö valmistaa Järvenpäässä tuotetta minkä kerkeää. Yhtiön keulakuvina toimivat Maija Itkonen ja Reetta Kivelä. Yksi perustajista on Kiinasta, josta haettiin oppia härkäpavuista ja soijankäsittelylaitteistosta. Toimitusjohtaja Maija Itkonen on tunnettu start upja innovaatio-puolelta. Reetta Kivelä taas toimi aiemmin Fazerin tutkimuspäällikkönä, joten beetaglukaanin tutkimus ja prosessointi ovat hallussa. Haasteena tuotekehityksessä oli miten kauratuotteesta saataisiin pureskeltavaa ja paistamiskelpoista. – Idea kauraan tuli siitä, että halusin löytää täydellisen proteiinin, joka peittoaa lihan, Itkonen kertoo. Jos vertaa lihantuotannon päästöjä kauraan, niin ero on suuri. Yhtälö on aika helppo: kun tarvitaan vähemmän vettä ja laidunmaata, niin maailma pelastuu. Suomalainen kaura on Gold & Green Foods -yrityksen tuotteissa olennaisin raaka-aine. Jonkin verran käytetään myös ruotsalaista kauraa. – Suomalainen kaura on parasta laatua, se kasvaa hyvin. Toivon että moni viljelijä tarttuu juuri ruokakauran tuotantoon. Tiesitkö tämän kaurasta? Suomessa vain jalostus on ihan lapsenkengissä, paljon tehdään pelkkää perusbulkkia. Miten löytää jatkojalostettua jauhoa, josta tärkkelys on erotettu pois, Itkonen kysyy. – Kaura on valtavan hieno raaka-aine. Nuoret kuluttajat haluavat hyvänmakuista, terveellistä ja eettistä ruokaa. Kaikkien on Suomessa helppo suhtautua kauraan. Se on tuttua ja turvallista. Kuluttajasegmenttimme laajuus yllätti meidätkin, hän jatkaa. – Nyhtökaura on vain yksi ideoistamme, paljon on vielä takataskussa. Kauran kehittäminen on se juttu. Tuoteuutuuksina on luvassa ainakin proteiinipatukoita, välipalatuotteita ja leikattavaa ja halloum-juuston tyyppistä tuotetta. – Tarkoituksena on aloittaa vienti ensin Euroopan tasolla. Tällä hetkellä nyhtökauran suosio on niin suurta, että kotimarkkinoiden kysyntään pystytään vastaamaan vain kymmenesosaan, jos siihenkään. Ja tämä kaikki ilman ensimmäistäkään maksettua mainosta. • KAURA SISÄLTÄÄ liukoista kuitua, betaglukaania, jolla on todettu monia myönteisiä vaikutuksia. Tutkimusten mukaan se laskee haitallista LDL-kolestrolia 5–6 %. Kaura suojaa vatsavaivoilta ja huoltaa ruoansulatuselimistöä. Betaglukaani lisää hyödyllisten bakteerien kasvua paksusuolessa ja auttaa näin suoliston tasapainoa. • KAURAN REHUARVO on hyvä, sen valkuaisja energiapitoisuus on suhteellisen suuri, samoin B-vitamiinipitoisuus. Hevosten lisäksi kauralla ruokitaan myös kanoja ja sikoja. • SUOMEEN KAURANVILJELY tuli idästä 1200ja 1300-luvuilla. Tärkeimmäksi se muodostui Savossa, missä käytettiin vain hevosia vetojuhtina kun lännessä käytettiin myös härkiä. • TAITEISSA KAURA mielletään arkiseksi. Raamatussakaan siitä ei mainita, toisin kuin vehnä ja ohra. • SUOMALAISTEN MUINAISUSKON pyhimys Vironkannos on mainittu Agricolan luettelossa kauran tai kaurahalmeen kaitsijaksi. • KAURAN SUVUN nimi on latinaksi Avena. Peltokauran nimi on Avena sativa. Suomen sana ”kaura” on alun perin germaaninen, ja samaa sukua kuin Ruotsin ”havre”. Tuolloin ei suomenkielessä vielä ollut h-äännettä. ”Toivon että moni viljelijä tarttuu juuri ruokakauran tuotantoon. Jalostaa pitäisi enemmän.”
44 FARMI 5/2016 HYÖT YELÄIMET PORONHOITOVUONNA 2014–2015 porotalousyritysten kannattavuus parani huimasti. Yrittäjätulo kaksinkertaistui 17 500 euroon yritystä kohti. Kannattavuuskerroin kohosi 0,75:een, mikä tarkoittaa, että keskimäärin porotalousyrittäjä saavutti 11 euron tuntipalkan ja 3,7 prosentin koron omalle pääomalle. Ennuste lupaa vuodelle 2015–2016 vähintään yhtä hyvää tulosta. Poronlihan tuottajahinta jatkoi nousuaan lähes kymmeneen euroon kilolta. Poronlihaa tuotettiin 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (1,98 miljoonaa kiloa). Yritysten poronlihan myyntituotot kasvoivat keskimäärin 30 prosenttia 20 400 euroon. Sen lisäksi muita tuottoja, kuten työkorvauksia paliskunnilta, tukia ja vahingonkorvauksia kerPorotalouden kannattavuus parani tyi suunnilleen saman verran. Tuen osuus kokonaistuotosta oli ilman investointitukia 14 prosenttia, kun Lapin maatalousyrityksillä se on noin 40 prosenttia Porotalouden yrittäjät ovat tyypillisesti monialayrittäjiä. Poronlihantuotannon lisäksi tuloja saadaan usein matkailusta, poronlihan jatkojalostuksesta, käsitöistä mutta myös maataloudesta, metsätaloudesta ja palkkatyöstä. Kannattavuuskirjanpidon tulokset kertovat pelkästään poronlihantuotannon talouskehityksestä. – Poromiehelle teurasmäärä ja lihasta saatu myyntihinta ovat tärkeimmät kannattavuustekijät. Tietysti myös kustannuksilla, etenkin oman työn määrällä, on suuri vaikutus, toteaa tutkija Jukka Tauriainen PIXABAY Luonnonvarakeskuksesta. Tilivuonna 2014–2015 tuotannosta aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 47 800 euroa yritystä kohti, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuotena. Kustannusten väheneminen selittyy pääosin pienentyneellä työmäärällä ja ajoneuvojen polttoaineiden halpenemisella. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan porotalouden kannattavuus paranee poronhoitovuonna 2015–2016. Yrittäjätulo kohoaa keskimäärin 20 200 euroon yritystä kohti, mikä kattaa 83 prosenttia oman työn palkkatavoitteesta ja oman pääoman korkotavoitteesta. Lähde: Luke
45 FARMI 5/2016 HYÖT YELÄIMET REHUJEN TUOTTAJIEN ja tuojien määrä jatkaa Suomessa kasvuaan. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan rehut ovat edelleen hyvälaatuisia ja turvallisia: vuonna 2015 rehun valmistajien omavalvonta parani yhä, tuontirehuerissä oli aiempaa harvemmin salmonellaa ja pakkausmerkintöjen puutteet vähenivät. Nettikaupassa ostajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Evira valvoo rehuja ja rehualan toimijoita riskiperusteisen valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonta koskee kaikkia tuotanto-, valmistus-, varastointija jakeluvaiheita sekä tuontia, vientiä ja myyntiä, pakkausmerkintöjä ja jäljitettävyyttä. Rehualan toimijoilta edellytetään myös omavalvontaa. Se on parantunut jatkuvasti eikä laitosten toiminnassa tullut vastaan vakavia puutteita. Myös erityisesti rehukasveja viljelevien maatilojen kirjanpito on parantunut paljon edellisvuodesta. Rehujen nettikauppa kasvaa ja kansainvälistyy jatkuvasti. – Nettikauppaa ei valvota systemaattisesti. Siksi ostajan on itse syytä tutustua tarkasti rehuista annettaviin tietoihin ja olla tarkkana myös markkinointiväittämien kanssa, huomauttaa ylitarkastaja Tarja Root Evirasta. www.evira.fi VILOMIX FINLAND ON tuonut markkinoille uuden täydennysrehukonseptin lypsykarjatiloille, jonka avulla tilalle voidaan suunnitella optimaalinen täydennysrehu edustajan tilakäynnin yhteydessä. Perusrehujen laadusta ja tilan tarpeista riippuen VITAMIX-seokseen voidaan valita perusruokintaa täydentävä paketti monista eri komponenteista, kuten vitamiineista, hivenaineista ja elävästä hiivasta. Esimerkiksi seleeni, josta tuntuu olevan varsin usealla tilalla puutetta, voidaan lisätä seokseen joko epäorgaanisena tai orgaanisena tai niiden sekoituksena. TilalUusi täsmäratkaisu lypsykarjatiloille iso lehmäkuva Tiesitkö? Suomalainen lihantuotanto kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Ennakkotietojen mukaan Suomessa tuotettiin lihaa vuonna 2015 reilu 396 miljoonaa kiloa. Määrä on noin kolme prosenttia enemmän kun vuotta aiemmin. Lähde: Luke le voidaan valmistaa juuri kyseisen tilan tarpeisiin sopiva seos, jolloin tila voi lisätä kaiken tarvitsemansa ilman ylimääräisiä komponentteja. Tilalla säästyy myös työtä ja varastotilaa, kun tarvittavat komponentit voidaan yhdistää samaan seokseen. Seokset ovat jauheisia, joten ne sekoittuvat hyvin aperehuun. Myös elävä hiiva, joka tehostaa pötsin toimintaa ja parantaa perusrehujen kuidun sulavuutta, säilyy tehokkaana parhaiten kun seosta ei rakeisteta. Lisätietoja www.vilomix.fi Rehut ovat Suomessa turvallisia PIXABAY
46 FARMI 5/2016 HYÖT YELÄIMET NÄYTELINKKI MOBIILI on ProAgrian uusin aplikaatio tuotosseurannassa oleville maitotiloille. Se yhdistää lehmätiedon ja tuotosseurannan näytepikareissa olevaan viivakoodiin. – NäyteLinkki mobiili mahdollistaa esikoodattujen pikarien käytön kaikenkokoisilla maitotiloilla, mikä helpottaa merkittävästi koelypsyn tekoa automaattilypsyssä ja muilla lypsyjärjestelmillä. Tällä hetkellä yli 40 % tuotosseurannan näytteistä otetaan esikoodattuihin pikareihin, kertoo kehityspäällikkö Sanna Nokka ProAgrian Keskusten Liitosta ja iloitsee suomalaisten maitoyrittäjien osaamisesta ja halusta ottaa uusia työtä helpottavia menetelmiä käyttöön. NäyteLinkin mobiilisovellus lähettää koelypsyn maitonäytepullojen viivakoodeja suoraan puhelimesta tuotosseurantalaboratorioon. Sovellus käyttää viivakoodin lukemiseen puhelimen kameraa. Sovellus on ladattavissa Androidja Windows-puhelimiin sovelluskaupasta. www.proagria.fi KESÄ ON ollut mehiläisille haastava. Kuivuus ja toisaalta kovat sateet ovat hankaloittaneet meden keruuta. Sato jää puoleen normaalista koko maassa. Ainoastaan Lounais-Suomessa sato tulee todennäköisesti olemaan likellä tavanomaista tasoa. Laatu on hyvää, mutta huono sato vaikuttaa hunajan hintaan. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, mikä nostanee hunajan hintaa. SANNA NOKKA Hunajasato jää pieneksi Tiesitkö? Mobiilisovellus helpottaa tuottajan arkea SUOMEN MEHILÄISHOITAJAIN LIITTO SML RY. KANANMUNIA TUOTETTIIN tammi-kesäkuussa 36 miljoonaa kiloa, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Virikehäkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi kolme prosenttia ja luomukanaloissa tuotettujen kahdeksan prosenttia. Lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä taas laski kaksi prosenttia. A-luokan kananmunista 64 % tuotettiin virikehäkeissä, 31 % lattiakanaloissa ja 5 % luomukanaloissa. Lähde: Luke
47 FARMI 5/2016 HYÖT YELÄIMET SUOMEN SISÄVESIALUE on vahvistettu Euroopan komission päätöksellä virallisesti vapaaksi lohikalojen alfavirustartunnoista). Joissakin Euroopan maissa, mm. Irlannissa ja Norjassa, esiintyy ns. SAV-tartuntoja (salmonid alphavirus infections, SAV) aiheuttaen merkittäviä taloudellisia menetyksiä lohikalojen viljelylle. SAV-virukset aiheuttavat Atlantin lohelle PD (pancreas disease) -taudin ja kirjolohelle SD (sleeping Suomen sisävedet SAV-vapaita disease) -taudin. SAV-virukset eivät tartu ihmisiin. Suomen sisävesialue on ensimmäinen SAV-vapaan aseman saanut alue EU:n alueella. Virallisesti vapaalle alueelle saa tuoda viljeltyjä eläviä kirjolohia, lohia ja taimenia tai niiden sukusoluja vain sellaisista lähtöpitopaikoista, joissa SAV-tartuntoja ei esiinny. Euroopan komissio on nyt myös säätänyt uusista terveystodistusmalleista, joihin sisältyy lähtömaan viranomaisen antama vakuutus SAV-vapaudesta lähetettäessä edellä mainittuja kalalajeja tai näiden sukusoluja Suomen sisävesialueelle. Viennin yhteydessä Suomen sisävesialueen kalanviljelylaitokset voidaan todistaa vapaaksi SAV-tartunnoista ilman erityisiä tutkimuksia. www.mmm.fi PIXABAY
48 FARMI 5/2016 HEVOSET SUOMEN HEVOSTIETOKESKUS RY ja Seinäjoen elintarvikeja ympäristölaboratorio SeiLab Oy ovat aloittaneet yhteistyön. SeiLab:lta hevosrehujen analyysitutkimuksia tilaavilla on nyt mahdollisuus saada Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintalaskuri edullisesti käyttöönsä. Netissä käytettävän Hoptin avulla hevosen ruokavalion voi suunnitella karkearehun ja viljan rehuanalyysitulosten pohjalta. Yhteistyö helpottaa tallinpitäjien arkea, sillä aikaisemmin rehuanalyysitutkimukset ja Hopti-ruokintalaskuri on pitänyt tilata erikseen kummaltakin palveluntarjoajalta. Samoilla käyttäjätunnuksilla pääsee lukemaan myös Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintaopasta, joka sisältää ohjeistuksen ruokintalaskelman laadintaan. Käyttöoikeuden ruokintalaskuriin Ruokintalaskuri ja rehuanalyysitilaus yhteen VAIN 23-VUOTIAS Elmo Jankari edusti Suomea Rion kesäolympialaisissa Duchess Désirée tammallaan. Kokonaiskilpailussa ratsukon sijoitus oli 31. 65 kisaajan joukosta. Henkilökohtaiseen finaaliin jatkoi 25 osallistujaa. – Hevoseen olen tosi tyytyväinen. Täytyy katsoa jatkoa, en tiedä kisaako se vielä tällä kaudella, hän kommentoi. Kenttäkilpailun nuorin ratsastaja osoitti olevansa todellinen tulevaisuuden lupaus. Myös 11-vuotias tamma teki erittäin vakuuttavaa työtä olympiatasolla, menestykseen oli täydet eväät. Suorituksen arvoa nostaa, että Jankari on kouluttanut hevosen itse nuoresta alkaen. Hallussa on matkan varrelta mm. jo nuorten EM-kultaa vuodelta 2013. Henkilökohtaisen olympiamestaruuden otti toistamiseen Saksan Michael Jung ja Sam FBW. Hopeamitalin vei Ranskan Nicolas Astier ja Piaf De B’neville ja pronssia USA:n Phillip Dutton ja Mighty Nice. Ranska otti kenttäratsastuksen joukkuekultaa, hopealle nousi Saksa ja pronssille Australia. Ratsastus on kuulunut olympialajeihin vuodesta 1912. Siinä kilpaillaan este-, koulu ja kenttäratsastuksessa henkilökohtaisista ja joukkuemitaleista. Upea kokemus olympialaisista saa tilattua SeiLab:n nettisivuilta tulostettavalla lähetelomakkeella, joka postitetaan SeiLab:iin rehunäytteen mukana. Kuukauden käyttöoikeus maksaa rehuanalyysitilauksen yhteydessä 20 euroa, eli vain puolet normaalista kuukauden käyttöajan hinnasta. Pitkän käyttöoikeuden ansiosta myös mahdolliset kivennäisaineanalyysit ennättävät valmistua. Käyttäjätunnukset palveluun lähetetään rehunäytteen saapumisen jälkeen. Tunnusten lähetystä varten lähetelomakkeessa tulee ilmoittaa sähköpostiosoite. Hopti-tilaus laskutetaan rehuanalyysitutkimusten yhteydessä. Lähetteen saa tulostettua osoitteesta www.seilab.fi/tutkimukset. SR L, PE TE R PU TN AM Elmo Jankari ja Duchess Désiréé rataesteillä.
HEVOSET Farmi onnittelee kuninkaallisia RAVIKUNINKAALLISET 2016 ovat tamma Saaga S ja ori Vitter. 6-vuotias Vitter onnistui heti uransa ensimmäisessä kuninkuuskilpailussa. – Onhan tämä ihan uskomatonta. Me lähdettiin näin nuorella hevosella näin kovaan kilpailuun. Avausmatkat loivat mahdollisuuden tähän suoritukseen. Olen varma, että Vitter parantaa vielä vuosien saatossa, mutta kuinka paljon, sitä en tiedä, kommentoi Vitterin ohjastaja Mika Forss. Saaga S voitti kuningatarkilpailun toisena vuonna peräkkäin. – Kisa meni aika tiukaksi, mutta kääntyi meidän kannalta parhain päin, sanoi Saaga S:n ohjastaja Matti Nisonen. Turun Kuninkuusraveja seurasi heinäkuun viimeisenä viikonloppuna paikan päällä 54 078 katsojaa. Lähde: Suomen Hippos ry Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uudistuva hevostalous • Vastuu – uusi vanha asia hevosalalla 7.9. klo 9.30–12 HAMK Mustiala, Tammela • Yritysten investointija kehittämistuet 7.10. klo 12.–14.30 HAMK Mustiala, Tammela • Hevonen hyvinvointipalvelujen tuottajana 9.11. Toiska, Koskenkorva • Lisää asiakkaita, mutta miten? 13.12. Veikan Kartano, Mikkeli Hevosyrittäjäuutiset ovat asiantuntijaluentoja, joita voi seurata paikan päällä sekä kuunnella ja katsella videotallenteina Uudistuva hevostalous-YouTube-kanavalla. www.hippolis.fi/uusihevostalous LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET: Järjestäjä: HAMK, Hippolis ja Luke Uudistuva hevostalous -tiedonvälitysja yhteistyöhanke Hevosyrittäjäuutiset uusihevostalous @uusihevostalous
HEVOSET Tiesitkö? EBEF-SHOW, vuoden suurin ratsuhevosvarsojen arvosteluja myyntitapahtuma, järjestetään Hevosopistolla Ypäjällä 10.–11.9.2016. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Hevosopisto Oy, Ratsujalostusliitto ry, Suomen Hannoveryhdistys ja Suomen Hippos ry. SUOMENHEVOSTEN JA LÄMMINVERISTEN ravihevosten vuoden viimeinen Orinäyttely järjestetään Kiuruvedellä 12.–13. lokakuuta. Lämminveriset ravihevoset sekä suomenhevosten J-, Paja T-suuntien edustajat jalostusarvostellaan keskiviikkona 12. lokakuuta. Ratsusuunnan edustajien jalostusarvostelu on kaksipäiväinen, 12.–13. lokakuuta. Ilmoittautumiset Orinäyttelyyn tulee tehdä 13. syyskuuta mennessä. www.hippos.fi 19.8. Kouvola Oulu Heinola, paikallisravit 20.8. Jyväskylä Haapajärvi, paikallisravit 21.8. Sorsasalo, paikallisravit Riihimäki Seinäjoki, poniravit Tornio 22.8. Joensuu 23.8. Kajaani Tampere 24.8. Seinäjoki 26.8. Kaustinen Turku 27.8. Helsinki, Vermon Kultakenkäponiravit Savo, paikallisravit Joutsa, paikallisravit Rovaniemi 28.8. Kouvola Kannus Lieksa Virrat, paikallisravit 29.8. Oulu 30.8 Tampere 318. Helsinki Jyväskylä 1.9. Lahti 2.9. Lappeenranta Pori 3.9. Helsinki, derby Kalajoki, poniravit Maarianhamina Härmä, paikallisravit 4.9. Joensuu Tornio, sunnuntairavit, poniravit Ylivieska 5.9. Seinäjoki 6.9. Tampere 7.9. Helsinki Kuopio 8.9. Kouvola 9.9. Jyväskylä Oulu 10.9. Oulu 11.9. Kajaani Kaustinen, poniravit Mikkeli, Keski-Savo, ravit, poniravit Pihtipudas, paikallisravit 12.9. Turku 13.9. Lappeenranta 14.9. Helsinki Joensuu 15.9. Lahti, junnustarttikarsinta 16.9. Forssa Helsinki 17.9. Forssa Halsua, paikallisravit Savo, paikallisravit 18.9. Kouvola Kuopio Seinäjoki 19.9. Oulu Loppukesän ja alkusyksyn ravit Vuoden viimeinen Orinäyttely lokakuussa Ori Rannan Ruhtinas hurmasi Kiuruvedellä viime syksynä. PI RJ E FA GE RPI NT IL Ä Heinää joka lähtöön www.heinapaiva.net OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala 040 748 2633 www.sastamalanteurastamo.fi LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ
51 FARMI 5/2016 HEVOSET JOUKKO AMMATTIVALMENTAJIA on jälleen perustamassa kimppoja, joissa hankitaan ravurin alku huutokaupasta. 1,5-vuotiaiden lämminveristen ja suomenhevosten huutokauppa on 23.9.2016 Ypäjällä. Saat olla siis seuraamassa hevosta sen hankinnasta lähtien. Kimpat ovat täysin itsenäisiä kimppoja omine sääntöineen ja toimintoineen. Nyt perustettavat kimpat ovat erikokoisia ja tällöin myös osuusmaksujen sekä kuukausikustannusten ja omistussuhteen määrät ovat erilaisia. VUODEN 2017 PONIKUNINKUUSRAVIEN ajankohta on tarkentunut ja Ponikuninkuusravit ajetaan Killerjärven raviradalla 12.–13.8.2017. Ponikuninkuusravit järjestetään ensi vuonna 13. kerran. Edellisen kerran Jyväskylän Killerjärvi on isännöinyt Ponikuninkuusraveja vuonna 2007. Ponikuninkuusraveissa omissa lähdöissään kilpailevat shetlanninponit sekä russponit. Poniravikilpailijoiden ja nuorisotoiminnan vuoden päätapahtumassa päälähtöjen parhaimpina palkitaan ponikuningas ja kuningatar, sekä ruhtinas ja ruhtinatar. Ponikuninkuusravit ovat koko perheen kesäinen tapahtuma, jossa viihtyvät sekä lapset että aikuiset. Vuoden 2018 Ponikuninkuusravit järjestetään Kuopiossa. Jyväskylän ponikuninkuusravit järjestää yhteistyössä Keski-Suomen Ravirata, Keski-Suomen Hevosenomistajat, Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ja alueen hevosKimpassa hevosenomistajaksi FA RM I Kaikki kimpat ovat laatukimppoja, mikä tarkoittaa sitä, että joko kimpanvetäjä tai valmentaja on käynyt kimpanvetäjien koulutuksen ja kimppa täyttää tietyt laatukriteerit mm. hevosen hyvinvointiin, sopimuksiin ja talousasioihin liittyen. Jos haluat omistaa isomman osuuden, aina on mahdollisuus ostaa useampia osuuksia. Tai päinvastoin, yhden osuuden voi omistaa useampi. Kimppaan pääsee ottamalla yhteyttä kimpanvetäjään tai valmentajaan. LISÄTIEDOT KIMPOISTA ja kimpanvetäjien yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.hevosenomistaja.fi etusivulla olevan Huutokauppakimpat linkin kautta. Ponikunkkarit Jyväskylään ystäväinseurat sekä Killerin ravinuoret. Poneista Potkua Nuorille -hanke tukee osaltaan Ponikuninkuusravien järjestämistä. www.hippos.fi TÄNÄ VUONNA Ponikunkkarit ravattiin Oulun Virpiniemessä elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vuoden 2016 Ponikuninkaaksi ravasi Goldenwild’s Sammy lumijokisen Melissa Melkkon ohjastamana. Ponikuningattareksi seppelöitiin Fanni Klemettin ohjastama Uutelan Amarilla, Poniruhtinaaksi Jenni Rautiaisen ohjastama Smedens Andiamo ja Poniruhtinattareksi Ilona Kilpeläisen ohjastama Gudrun Gross. Farmi-lehti onnittelee IR IN A KE IN ÄN EN Ponikuningas Keiju-Prinssi ja ohjastaja Julia Kiukas Ypäjän Ponikuninkuusraveissa 2015.
52 FARMI 5/2016 KOTI & HYVINVOINTI MAKSUTON OMA RIISTA -PALVELU on saanut uusia toiminnallisuuksia. Hirvenmetsästäjät voivat tänä syksynä tallentaa hirvisaaliit ja -havainnot suoraan maastosta älypuhelimen Oma riista -sovelluksen avulla. Tämä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen kannan seuraamisen jo jahdin aikana. Jahtipäivän jälkeen metsästyksenjohtaja koostaa tiedot tietokoneella Oma riista -palvelussa ja hyväksyy merkinnät. Asiakkaille, jotka jatkavat tiedonkeruuta paperilla, on kehitetty uusi optisesti luettava hirvitietokortti. Seurat määrittävät palveluun metsästysalueitaan, omia hirviryhmiä ja niille metsästyksenjohtajia ja varajohtajia. Palveluun päivittyvät Hirvitiedon keruu sähköistyy automaattisesti Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportit, jotka työstetään hirvenmetsästäjien keräämästä aineistoista. Sähköisen hirvitiedon keruun myötä aineistot tulevat myös tutkimuksen käyttöön ajantasaisesti. Hirvenmetsästyksen reaaliaikainen seuraaminen helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa pyyntilupien käytöstä ja kohdentamisesta. Hirvitiedon saatavuus paranee myös suurelle yleisölle. Hirvikannan tilaa pääsee tarkastelemaan riistahavainnot.fi-verkkopalvelussa. Oma riista -palveluun kirjaudutaan osoitteessa oma.riista.fi. SUOMALAISEN LÄHDEVESIYRITYKSEN Finn Springin lähdevesi palkittiin täysin pistein Brysselissä Superior Taste Award -kilpailussa kesäkuussa. Palkinnon voitti SPRING AQUA Premium -lähdevesi. Finn Springin lähdevettä nostetaan Keski-Pohjanmaalta Multilan ja Anttilan lähteistä. PIXABAY Maailman parasta vettä Suomesta F INN S P R I NG O Y KANNANHOIDOLLISEN KARHUNMETSÄSTYKSEN kiintiö alkavalla metsästyskaudella. mmm.fi 183 YKSILÖÄ
53 FARMI 5/2016 KOTI & HYVINVOINTI JUURI ILMESTYNYT Suomen syksy on varsin monipuolinen opus kaikesta syksyyn liittyvästä. Kirja on erinomaisen mukavaa luettavaa vuotuistiedosta ja perinteistä kiinnostuneelle lukijalle. Se sisältää kuitenkin myös paljon yleistietoa ja lähihistoriaa, eli pelkästään syksykirjaksi sitä ei voi luonnehtia, minkä vuoksi kirjan nimi on ehkä aavistuksen harhaanjohtava. Suomen syksy kuitenkin yhdistää hauskasti vanhaa ja uutta. Lukija löytää kirjasta paljon vanhan kansan tapoihin ja vuodenkiertoon liittyvää tietoa mutta seuraavalla sivulla saattaa olla esimerkiksi kuvausta geokätkö-harrastuksesta. Tämä tuo kirjaan vaihtelua. Kirjassa on paljon hyödyllisiä ohjeita. Etenkin omakotiasuja saa kirjasta hyviä muistutuksia, mitä kaikkea askareita syksyllä onkaan hyvä muistaa tehdä. Vinkkejä löytyy TERVEYSBUUMISTA HUOLIMATTA kahvileivän kulutus kasvoi Suomessa vuonna 2015. Suomalaiset söivät pullaa ja konditoriatuotteita, kuten kakkuja ja leivoksia viime vuonna noin 8 kiloa / henkilö. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin kilo. Jos määrä jaetaan koko vuodelle, saadaan keskimääräiseksi viikoittaiseksi kahvileivän syöntimääräksi reilu 150 g. – Tämä vastaa noin kolmea keskikokoista pullaa viikossa, laskeskelee Leipätiedotuksen tilastoinnista vastaava Terhi Virtanen. Vuonna 2015 kotimaisuus näytti olevan entistä painavampi kriteeri herkkuja valitessa. Vaikka joka kolmas syöty kahvileipä oli tehty ulkomailla, kotimaisen kahvileivän osuus kasvoi. Myös tänä vuonna Suomessa tehdyn kahvileivän kulutus on ollut kasvussa. Tiedot: Leipätiedotus ry Suomalaiset pitävät pullasta Kirja syksystä ja vähän muustakin Kirja on kevyttä ja mukavaa luettavaa pimeneviin iltoihin. Parhaimmillaan se lienee vähän kerrallaan nautiskeltuna päivittäin koko syksyn ajan. Kirja käsittelee jokaisen syyspäivän syyskuun ensimmäisestä marraskuun viimeiseen, missä nimipäivät ovat mukava lisäys. Kirja tuntuu laadukkaalta pidellessä. Lukuisat mielenkiintoiset lainaukset kirjallisuudesta ja vanhat valokuvat ovat kirjan parasta antia. Tarkempaa lukijaa kuitenkin voi häiritä se, ettei kirjassa ole lainkaan sisällysluetteloa. Opasmainen kirja olisi ehkä sitä tai ainakin asiasanojen hakemistoa kaivannut. Satu Laatikainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2016, Helsinki niin puutarhan hoitoon kuin veneen talviteloille laittamiseen. Ohjeet ruisleivän leipomiseen, pihlajanmarjahyytelön valmistukseen, himmelin tekemiseen ja lukuisia muita ohjeita löytyy myös kirjasta. SKS LEIPÄTIEDOTUS Valitsemme yhä useammin kotimaisen pullan herkutteluhetkiin.
KOTI & HYVINVOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA, KAUHAJOELLA, vietetään 2.– 4.9.2016 Ruokamessuja jo 26 kerran. Messut ovat avoinna joka päivä klo 10–17. Hämes-Havusen talonpoikaistalon idyllisessä pihapiirissä messuvieras pääsee nauttimaan makuja elämysmatkasta, jonka ainekset tulevat pienten elintarviketuottajien ja käsityöntekijöiden tiloilta eri puolelta Suomea. Ohjelmalavan messukeittiössä kokataan sadonkorjuun tuotteilla ja annetaan hyviä vinkkejä kotikokeille sekä makumatkailijoille. Kokkeina nähdään mm. Ulla Liukkonen, Maija Silvennoinen, Sami Tallberg ja Raymond Wesander. Uutuusreseptien raaka-aineet ovat lähellä tuotettuja ja messuilta mukaan ostettavia. Messuilla saadaan kokea makujen taikaa kokkien ohjelmanumeroiden lisäksi myös Taikuri Luttisen säkenöivien ohjelmanumeroiden parissa. Tutustu ohjelmaan www.ruokamessut.fi FACEBOOKIA KÄYTTÄÄ 53 prosenttia suomalaisista. Pikaviestisovellus WhatsAppia käyttää nyt jo 42 prosenttia kaikista 15–74-vuotiasta (nousua 133 % vuoteen 2014). Sosiaaliseen mediaan kulutetaan aikaa keskimäärin 4,5 tuntia viikossa. 15–24-vuotiailla somen käyttöä on liki 8 tuntia viikossa, eli yli tunti päivässä. Internetissä aikaa kuluu aikaa yhteensä samalla ikäryhmällä 21,5 tuntia viikossa, joten liki 40 prosenttia netissä kulutettavasta ajasta kuluu eri some-palveluissa. Luvut käyvät ilmi kesällä tehdystä tutkimuksesta, johon vastasi 5 400 suomalaista ikäryhmästä 15–74. Tutkimus: Mediatoimisto Vizeum, Dentsu Aegis Network Ruokamessut toivottavat tervetulleeksi Tiesitkö? PI XA BA Y KA UH AJ OE N RU OK AM ES SU T FMTForssan Matkatoimisto Oy • www.fmt. Facebook.com/forssanmatkatoimisto Kartanonkatu 9, 30100 Forssa, puh. 020 775 7700 Puheluhinnat Kiinteästä verkosta 0,088 €/min Matkustatpa yksin tai yhdessä, lähelle tai kauas, meiltä saat vaivattomasti kaikki matkajärjestelyt! Kysy paikkoja Euro Tier-messuille! Joulutorimatka Saksaan 1.–4.12.2016 Berliini-Leipzig-Dresden alk. 875 €/hlö Rakkaudesta hevoseen Matka Equitana messuille Saksaan 17.–20.3.2017 alk. 795 €/hlö Maamess 20.–22.4.2017 alk. 337 €/hlö Kevätretki Maltalle 23.–27.4.2017 alk. 985 €/hlö Tarkemmat matkaohjelmat www.fmt. KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? AIKAANSA EDELLÄ
KOTI & HYVINVOINTI LÄHIMAKSAMINEN ON yleistynyt räjähdysmäisesti. Se on turvallinen, nopea ja kätevä tapa hoitaa maksuja. Viime vuonna suomalaiset maksoivat 28,6 miljoonaa kertaa lähimaksuominaisuudella, kun vuonna 2014 lähimaksuominaisuutta käytettiin vain 3,3 miljoonaa kertaa. – Maailma muuttuu ja maksaminen sen myötä. Lähimaksuominaisuus on yhtä turvallinen tapa käyttää korttia kuin pin-koodin näppäily, sanoo Kirsi Klepp Finanssialan Keskusliitosta. Lähde: FKL VESISAMMALTA TARVITAAN lisää biologiseksi suodatinmateriaaliksi harmaavesisuodattimiin, joiden käyttö kesämökeillä on lisääntynyt. Vesisammalta kasvaa rehevöityneissä järvissä. Tänä kesänä vesisammalen kukinta oli aikaisessa, ja sen paras korjuuaika alkaa olla pian ohi. Tavanomaisesti vesisammalta korjataan heinä-elokuussa. Mikäli omassa järvessä havaitsee suuria ja järven käyttöä haittaavia sammalesiintymiä, kannattaa havainnoista vinkata sammalta korjaavalle ja sitä tuotteissaan hyödyntävälle Biolan Oy:lle. Sammalen nostomahdollisuudet selvitetään yhdessä alueellisen ELY-keskuksen kanssa, sillä nostosta täytyy tehdä ilmoitus. Sammalhavainnoista kannattaa ilmoittaa, sillä näin järvien ongelmakasvia päästään kierrättämään hyötykäyttöön ja samalla suojellaan vesistöjä jätevesiltä. www.biolan.fi Tiesitkö: Lähimaksut yhä suositumpia Kasvaako teillä vesisammalta? BIOLAN OY Lampisirppisammal on tämännököinen. Villiä makujen taikaa ! Villiä makujen taikaa ! Villiä makujen taikaa ! Vilda smakers magi! Vilda smakers magi! Vilda smakers magi! www.ruokamessut.? facebook.com/ruokamessut www.ravintorengas.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä HAVUPUUUUTEJUOMA Karin Karin Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. 40v HAVUPUUUUTEJUOMA Ravintorenkaan juhlavuosi Nyt jo ajan
KOTI & HYVINVOINTI KOTIMAISET KASVIKSET RY ja Puutarhaliitto ry ovat nimenneet salaattiryhmän vuoden 2017 vihanneksiksi. Salaattiryhmään kuuluu eri lajeja kaalikasvien suvusta perinteisiin lehtisalaatteihin ja pinaatteihin. Kaikkia näitä viljellään sekä kasvihuoneissa että avomaalla. Suomalaiset syövät vuoden ympäri noin 85 miljoonaa kotimaisissa kasvihuoneissa kasvatettua ruukkusalaattia ja lisäksi avomaalta korjataan lähes 4,5 miljoonaa kiloa pääasiassa rapeaa keräsalaattia kasvukauden aikana. Salaattien viljely työllistää satoja suomalaisia yli 120 puutarhalla ja viljelyja jakeluketjun muissa yrityksissä. Salaatteja tuodaan Suomeen erityisesti talvikaudella pääasiassa Espanjasta. Salaatit sisältävät paljon mineraalipitoista nestettä (kaliumia) ja erityisesti tummalehtiset lajikkeet sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä sairauksia vastaan. Salaateissa on lisäksi K-vitamiinia ja foolihappoa. Vuoden vihannes nimityksen tavoitteena on esitellä kasviryhmää monipuolisesti vuoden aikana ja saada kuluttajat kiinnostumaan tuttujen ja uusien kasvisten käyttämisestä osana monipuolista ruokavaliota. Lähde: Puutarhaliitto Vuoden 2017 teemakasviksia ovat salaatit PIXABAY Salaatti keventää ja raikastaa ateriaa.
57 FARMI 5/2016 Palveluhakemisto • RAKENTAMINEN • MAATALOUS • KONEET • ENERGIA • HYÖT YELÄIMET 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. 0400 590 324 / 029 193 0211 Palveluhakemisto, modulimitoitus Lehtemme on luettavissa Lehtiluukussa: www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti SIMO MÄKI Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone Oripään Hakepalvelu Oy 0500 535 057 www.oripaanhakepalvelu.fi Kotimaiset taitto-ovet Iistä. www.? ndoor.? ? ? ndoor@? ndoor.? p. 020 8384 530 ? 0400 384939 Palo-ovet ? Liukuovet Karmiovet ? CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä www.suomenkayttokone.fi Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita.
Seuraavassa FARMISSA: TÄLLÄ KYLÄLLÄ JUHO SIHVONEN Nyt mennään metsälle! Turvetuotantoa tänään Kuinka käy ruoantuotannon?
Valtra is a worldwide brand of AGCO. ® YOUR WORKING MACHINE UUSI N-SARJA ON JO PALKITTU. KAHDESTI. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS OLEMME MUKANA FINNMETKOSSA YHTEISTYÖSSÄ KESLAN KANSSA OSASTOLLA 60.