Maaseudun aikakauslehti Nro 9/2013 • www.countrymedia.fi • Hinta 6.80 € 13009 Palautusvko 2013-50 6 414881 667773 166777-1309
Vilja- ja siemenanalyysit Suomen Viljavasta Suomen Viljavalla on laboratorioissaan nykyaikaiset vilja-analysaattorit, jotka kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämään NIT-viljaverkkoon. Ammattitaitoinen henkilökunta ja nykyaikaiset laitteet takaavat monipuolisen ja luotettavan analyysipalvelun. Kokemäki Puh. 010 3464 540 Koria Puh. 010 3464 550 Loimaa Mustio Puh. 010 3464 590 Puh. 010 3464 610 Naantali Puh. 010 3464 620 Perniö Seinäjoki Puh. 010 3464 640 Puh. 010 3464 690 Ylivieska Puh. 010 3464 720 Leipä- ja rehuvilja-analyysit Mallasohraanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Viljojen siemenanalyysit Nurmikasvien siemenanalyysit ? ? ? ? ? ? ? ? ? Herneanalyysit ? ORGANISATION CERTIFIED BY Analyysien tilauslomakkeen ja hinnaston löydät osoitteesta: www.suomenviljava.fi ISO 9001 Kestäviä ratkaisuja sikalaan Sikalaremontti mittatilausratkaisuin Pellon nykyaikaisilla rosteri-muovilankkukarsinoilla. Räätälöidyt kotimaiset ratkaisut suoraan tehtaan valmistuksesta suoralaskutuksena. Tilaa mittakäynti niin rakennetaan tuotantotiloillesi lisää käyttövuosia. Uudet portit ja lukot helpottavat työskentelyä. Liemiruokintaan myös saatavissa päivityksiä. Katso www.pellon.com uudet kotisivut. Uudet energiaa säästävät EC-puhaltimet tuovat paloturvallisuutta ja energian säästöä jopa 60-70%. Kysy lisää! Yhteydenotto Mika Söderblom puh. 040 -704 5668 Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com
Pukeudu klassikkoon Koko perheelle ulkoiluun lämpimät asut pehmeää luomuvillaa Tilaa ilmainen tuoteluettelo p. 03-871460 ja tutustu verkkokauppaamme www.ruskovilla.fi RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981 FARMI 9/2013 3
Speltin viljely on lisääntynyt Sivut 8–13 a Farmi on luettaviss myös osoitteessa: www.lehtiluukku.fi 4 FARMI 9/2013 Sokeriteollisuus kaipaa juurikkaan viljelijöitä Sivut 30–34 Poimi vinkkejä kotimaassa lomailuun Sivut 52–55
Nro 9 • Marraskuu 2013 MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ 8 Speltin viljely 18 Tuotantosuunnan vaihdokset maatiloilla 30 Suomen sokerintuotanto nousuun 24 Maaseudun naisen muuttuva rooli METSÄ 38 Kesän turpeen nosto onnistui 40 Bioenergia NYT -tapahtuma KOTI JA HYVINVOINTI 52 Kotimaan lomamahdollisuuksia on monia PALSTAT 14 22 28 28 36 42 48 50 56 58 Maatalous ja ympäristö Hevoset Koulutus Opiskelija esittäytyy Hyötyeläimet Metsä Koneet Koeajossa: Subaru Forester Koti ja hyvinvointi Sarjakuva PUHEENVUOROT 6 Pääkirjoitus päätoimittaja Katja Sormunen 7 Puheenvuoro Teppo Vihola Suomen maatalousmuseo Sarka KUVA: FARMI SISÄLLYS ISSN 1238-1586 PÄÄTOIMITTAJA Katja Sormunen 0400 590 324 katja.sormunen@countrymedia.fi TOIMITUSSIHTEERI Mimmi Virtanen 0400 985 152 toimitussihteeri@countrymedia.fi ASIAKKUUSVASTAAVA Ahti Sormunen 0400 346 650 AINEISTOT materiaalit@countrymedia.fi KIRJOITTAJAT Maarit Salminen TAITTO JA GRAAFINEN SUUNNITTELU Eveliina Pakarinen 0400 265 422 LASKUTUS Essi Uusitalo 0400 265 442 essi.uusitalo@countrymedia.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Katja Sormunen 0400 590 324 Ahti Sormunen 0400 346 650 Hannele Perämäki 0400 885 635 etunimi.sukunimi@countrymedia.fi PAINOPAIKKA Upc-Print 2013 TILAUSHINTA 30 euroa/vuosi/kestotilaus (sis. alv 10%) 35 euroa/vuosi/määräaikainen (sis. alv 10%) ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän päivän kuluessa julkaisupäivästä. JULKAISIJA ja KUSTANTAJA Farmi 10/2013 ilmestyy viikolla 49. www.countrymedia.fi KANNESSA: PAIMION KANSANOPISTOSSA OPISKELEVIA NUORIA NAISIA RYHMÄKUVASSA 1920-LUVUN ALUSSA. KUVA: SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKAN KOKOELMAT CountryMedia Oy Konepajanranta 2 B, 28100 PORI Y-tunnus: 2308198-2 www.countrymedia.fi FARMI NYT MYÖS FACEBOOKISSA: www.facebook.com/Farmilehti FARMI 9/2013 8/2013 6/2013 5
PÄÄKIRJOITUS MARRASKUU 2013 00003 Vastauslähetys Tunnus 5018360 Vastaanottaja maksaa postimaksun Näe maaseutu uusin silmin. Kyllä kiitos! Tilaan Farmi-lehden vuosikerran 10 numeroa itselleni lahjaksi kestotilauksena 10 lehteä hintaan 30 € (sis. alv 10 %) määräaikaisena tilauksena 10 lehteä hintaan 35 € (sis. alv 10 %) Nimi Osoite Postinro/toimipaikka Puh. Lahjatilauksen saaja Osoite Postinro/toimipaikka 6 FARMI 8/2012 9/2013 IKKUNASTA ULOS KATSOESSANI, ja nähdessäni mittarin näyttävän + 8 astetta ja auringon paistavan pilvettömältä taivaalta on todella vaikeata käsittää meidän siirtyvän jo marraskuulle. Talven viivästyminen on monelle helpotus, toisille se taas aiheuttaa päänvaivaa. Varsinkin talven pakkasista ja lumesta riippuvaiset yrittäjät raapivat jo varmaan päitään. Rengasliikkeet saivat myydä eioota ajanvaraajille, joutuen tekemään ylipitkiä päiviä, asentaessaan talvirenkaita hätäisille menopelien omistajille. Meteorologit tosin ilmoittivat meille hätäisille, talven tulon olevan vain hetkellinen ilo. Kunnon talvea saadaan vielä odotella. Lokakuun alku alkoi lupaavasti talven odottajille ja sai monet talviyrittäjät hetkellisesti hieromaan tyytyväisenä käsiänsä. Eritoten itä-, pohjois- ja keskisuomalaiset saivat nauttia hetkellisesti esimerkiksi laskettelukeskuksen hurmoksista. Laskettelukeskusten aukeamista odottelevat varmasti monet ympäri maata, nyt kun vihdoin on saatu - ainakin pääosin -sadonkorjuut päätökseen, ja on aikaa lomailulle. Lisää talven lomanviettovaihtoehtoja voitte lukea lehden loppupuolelta. Positiivisia mietteitä kauden päätökseen antaa sokerijuurikkaan viljelyn tarpeellisuus ja kotimaisen sokerin tuotannon kasvun mahdollisuus, kun sokerikiintiöt poistuvat vuonna 2017. Jo nyt voivat nykyiset viljelijät olla tyytyväisiä viedessään kuormansa ja noutaessaan palkkioitaan, hinta kun on nyt kohdillaan. Asiaa sokerijuurikkaasta löytyy sivulta 30 alkaen. Kansainvälistä maaseudun naistenpäivää vietettiin 15.10. Tämän päivän kunniaksi voitte lukea Suomen maatalous museon artikkelin siitä, kuinka merkittävä, mutta muuttuva rooli naisella on ollut maaseudulla viimeisen sadan vuoden aikana. Leppoisaa loppusyksyä, Katja KATJA SORMUNEN PÄÄTOIMITTAJA COUNTRYMEDIA OY
sai odottaa niin kauan perustamistaan. Kuitenkin on niin, että nimenomaan maatalous tällaisen aseman tarvitsi ja sitä asemaa pitäisi vaalia. Nykyään maatalouden asema elinkeinona on kutistunut lähes marginaaliseksi. Työssäkäyvästä väestöstä alle 4 % saa elantonsa maataloudesta. Kuitenkin maatalous näkyy Suomessa kuljettaessa kovin monissa asioissa. Raivatut pellot sekä kuivatut järvet ja suot luovat maisemaan kulttuurin jäljen, joka valtaosalta katsojista jää kokonaan huomaamatta. Kaikkeen tähän on niin totuttu, ettei silmä enää osaa merkkejä rekisteröidä. Suomen maatalousmuseo on nyt toiminut kahdeksan vuotta, ja aika on ollut tuulista. Alkuvuodet olivat vaikeita, kun joka vuosi toiminnan kärki oli hankkia rahoitus seuraavalle vuodelle. Valtakunnallisen erikoismuseon status vakituisine lakisääteisine valtionapuineen helpotti tilannetta vuodesta 2010 alkaen, ja Loimaan kaupungin mittava taloudellinen tuki on tasoittanut museon tietä. Tänä vuonna museo saavuttaa jälleen erään rajapyykin, kun museossa tulee käyneeksi kaikkien aikojen suurin yleisö. Keskellä suunnatonta peltoaukeata sijaitseva komean museo kirjaa kuluvana vuonna kaikkiaan yli 50 000 kävijää. Museossa on käynnissä perusnäyttelyn uudistamisprojekti, jolle rahoituksen löytyminen on osoittautunut tavattoman haastavaksi tehtäväksi. Siksi ollaan vielä näyttelyn suunnitteluvaiheessa. Varsinainen räjähtävä toteutus odottaa rahoituspäätösten varmistumista. Kuitenkin työ museossa on palkitsevaa, sillä sen avulla voidaan saada ihmiset ymmärtämään, kuinka tärkeätä oman elintarviketuotannon takaaminen on. Ihmisten pitää tietää, mistä ruoka tulee, ja ihmisten pitää oppia arvostamaan sen tuottajia. VILLE VIRTANEN / SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA SUOMEN ENSIMMÄINEN MAATALOUSMUSEO perustettiin Mustialan maamiesoppilaitokselle 1890-luvulla ja toinen Vikkiin sen jälkeen, kun maamme korkein maatalousopetus siirrettiin sinne. Museoita kerättiin monessa tarkoituksessa, joista keskeisin oli käyttää niitä apuna maatalousopetuksessa. Suomen maatalousmuseo Sarka avasi Loimaalla ovensa kesällä 2005, ja vuoden 2010 alusta se sai aseman valtakunnallisena maatalouden erikoismuseona. Miksi maatalous tarvitsee oman erikoismuseonsa? Maatalous on Suomen elinkeinoista historiallisesti tarkasteltuna merkittävin. Maataloutta alettiin harjoittaa Suomessa vähitellen 3000–4000 vuotta sitten. Pyynti- ja keräilykulttuurin aikana Suomen maa-ala pystyi elättämään kaikkiaan noin 15 000 asukasta, ja maatalouden omaksuminen mahdollisti väestön kasvun runsaaseen kahteen miljoonaan. Tällaisen väestön parissa saattoi syntyä ja toimia elinvoimaisena itsenäinen maa, kansa ja kulttuuri: Suomi, suomalaiset ja suomalainen kulttuuri. Maatalous oli Suomessa tärkein elinkeino suunnilleen rautakauden lopulta (n. 800 j.Kr) 1950-luvulle. Aluksi se toimi vanhojen pyyntielinkeinojen rinnalla ja valtasi sitten niiltä pääelinkeinon osan. Vasta 1950-luvulla kehitys vei kohti palveluyhteiskuntaa, ja kauppa ja teollisuus saavuttivat tason, jonka tuloksena ne ohittivat maatalouden elinkeinona. Suomalaiset elivät leivästä, ja jokaiselle Isä meidän -rukouksesta tuttu jokapäiväinen leipä oli ravinnon perusta 1800-luvun lopulle saakka. Vielä 1870-luvulla suomalaiset saivat leivästä tai ylipäänsä viljasta noin 80 % päivittäisestä energiatarpeesta. Suomessa ymmärrys maatalouden historiallisesta merkityksestä on kuitenkin horjunut hitaitten muutosten maailmassa, ja siksi maatalouden erikoismuseo SUOMEN MAATALOUSMUSEO MUSEONJOHTAJA TEPPO VIHOLA FARMI 9/2013 7
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN Speltin viljely lähes hävisi Suomesta, kunnes se muutama vuosikymmen sitten aloitettiin uudelleen. Vehnänsukuisen alkuperäisviljan sato on leipävehnää heikompi, mutta ravinteikkuus monen mielestä huomattavasti parempi. 8 FARMI 9/2013
S peltin käyttö on viime vuosina yleistynyt Suomessa, sillä monet uskovat sen olevan tavallista vehnää terveellisempää. Vaikka tutkimustietoa speltistä on vähän, monet spelttiä kokeilleet ovat vakuuttuneet sen ravitsevuudesta ja sen antamasta hyvästä olosta. Vesilahdella Hovin ratsutilalla on viljelty spelttiä jo viitisentoista vuotta, ja isäntäpari luottaa myös itse speltin ravinteikkuuteen. ? Speltti tuntuu olevan tieteellisesti tutkittuna hyvin lähellä vehnää, mutta tutkimukset ovat vahvistaneet, että speltin proteiinista on suurempi osa elimistön hyväksikäytettävissä kuin vehnän proteiinista. Kokemukset käytöstä ovat subjektiivisia, ja moni on kokenut selkeän eron viljojen välillä, tilan isäntä Matti Hovi sanoo. Hän mainitsee speltin hyväksi puoleksi sen sulavuuden. ? Speltti on helppo ruuansulatukselle. Esimerkiksi spelttipuuro sulaa ja antaa ravitsevat voimat siinä missä tavallinen vehnä vie voimia ja väsyttää. Ravitsemuksellisuuden ja hyvän maun vuoksi meillä sekä viljellään, että syödään spelttiä. Hovin ratsutila oli aikoinaan Vesilahden ensimmäinen ratsutila, ja se on perustettu jo vuonna 1590. Tila on ollut tiettävästi Hovin suvun hallussa ainakin 150 vuotta. Matti Hovi aloitti tilan isäntänä 1989, ja speltti tuli nopeasti mukaan kuvaan, kuten myös luomuviljely. Viljeltävää alaa on tällä hetkellä noin sata hehtaaria. Ratsutilana Hovin tila on säilynyt koko ajan, ja nykyinenkin isäntä kasvatti arabihevosia 20 vuotta. Nyt hevoset ovat kuitenkin jääneet taka-alalle, ja tilan talli on vuokralaisen hallussa. ? Hevostalous oli pitkään kakkoselinkeino. Hevosia täällä silti on aina, vaikka itse ei ollakaan enää yrittäjinä. Viljan viljely on tärkeintä, sekä sen ohella maatilamatkailu, Hovi kertoo. Satoisempi leipävehnä syrjäytti speltin Spelttivehnä on alkuperäisvilja, jonka juuret ulottuvat jatkuu ? FARMI 9/2013 9
Speltin viljelystä työläämpää tekee se, että jyvät joudutaan kuorimaan puinnin jälkeen. 10 FARMI 9/2013 yli 10 000 vuoden taakse. Raamatussakin mainitun ”kaksitahoisen vehnän” siemeniä on löydetty faaraoiden haudoista, ja spelttileipä on aikoinaan ravinnut myös voittamattomia roomalaisia. Speltin terveydellisiä vaikutuksia ylisti jo keskiajalla benediktiiniläisnunna Hildegard, joka viljeli spelttiä luostarissa, ja pyrki parantamaan ihmisiä ruokavalion avulla. Pohjoismaista speltti katosi teollistumisen myötä, kun tavallinen vehnä valtasi alaa sen paremman satotason vuoksi. Pari vuosikymmentä sitten speltti alkoi taas kiinnostaa, ja sen viljely alkoi yleistyä uudelleen Suomessakin. ? Speltti hävisi oikeastaan vain täältä pohjoisesta. Esi- merkiksi Saksassa tai Englannissa speltti on ollut käytössä koko ajan. Onneksi laji ei kuitenkaan ehtinyt hävitä kokonaan vaan tuli takaisin pohjolaankin, Hovi sanoo. Vaikka Hovi harmittelee speltin poistumista, hän ei ihmettele miksi näin tapahtui. Kasvi kun sai aikoinaan liikanimen ”vaivaisvehnä” vehnää pienemmän sadon vuoksi. ? Kasvinjalostus on lähtenyt väärille urille. On haluttu panostaa satoisuuteen ja määrästä on tullut tärkein mittari. Pyritään siihen, että saadaan määrällisesti paljon, ja ravinnollinen arvo ja muu on jäänyt alakynteen. Kasvitkin ovat inhimillisiä, ei hyvää laatua voi tuottaa suurta määrää. Hovi sanoo muun muassa ihmisen kiireen vääristäneen asioita, nyt kaikkea halutaan paljon ja helpolla. Hovi pitää liiallista kasvinjalostusta syynä myös moneen allergiaan. ? Monet viljat, kuten vehnä, on jalostettu niin pitkälle, etteivät ne enää samalla tavalla sula ihmisen elimistössä. Speltti on alkuperäisvilja, mikä selittää sen sopivuuden monille. Toisin kuin joskus luullaan, speltti sisältää gluteenia, joten se ei sovi gluteenittomaan ruokavalioon. Viljely ei hankalaa, mutta työläämpää Spelttiä on pidetty hankalasti viljeltävänä kasvina, mutta Hovi ei täysin allekirjoita tätä väitettä. Hän kuitenkin myöntää, että speltin kylvössä on riskinsä. ? Puinti on helppoa, kuivaus on helppoa, mutta kylvö voi joissain tapauksissa olla hankalaa. Jos siemenvil- jaa on esimerkiksi kuivattu kylmäilmakuivurissa, se on vaikeaa saada peltoon. Kylvösiemenen on oltava tarpeeksi sileää. Hovilla itsellään on lämminilmakuivuri, ja hän kertoo varmuuden vuoksi kierrättävänsä viljaa kuivurissa tarvittua kauemmin, jotta siemen varmasti hioutuu ja kiillottuu, jolloin se on helpompaa saada maahan. Hovin mielestä kylvöä ei kuitenkaan voida pitää kovin suurena ongelmana, sillä asiat on vain tehtävä huolellisesti. Suomessa viljeltävä speltti on pääosin syysspelttiä. Kevätspeltti on harvinaisempaa, ja sitä on ollut Suomessa vasta vähän aikaa. Ongelmana kevätspeltin kanssa on sen pitkä kasvuaika, joka pakottaa kylvämään siemenen maahan hyvin aikaisin. Hovin tilalla kokeiltiin kevätspelttiä kolmatta kertaa tänä vuonna, ja siinä onnistuttiin hyvin. Vaikka kevätspeltti onnistui, syysspeltin kanssa sen sijaan oli ongelmia. ? Yleinen märkyys viime syksynä esti muutenkin viljoja talvehtimasta. Meillä jouduttiin spelttiä kyntämään keväällä ylös jopa parikymmentä hehtaaria. Spelttiä on jalostettu jonkin verran esimerkiksi KeskiEuroopassa, ja etenkin risteytykset syysvehnän kanssa ovat yleisiä. Hovi sanoo, ettei hänen mielestään tällaisia risteytyksiä saisi myydä spelttinä, vaikka niin ehkä tehdäänkin. ? Kyse on alkuperäislajista, jota ei juuri ole jalostettu, ja siksi me sitä viljelemme. Monet ajattelevat samoin, ja meilläkin on aina ollut risteytysten sijasta aitoa spelttiä. jatkuu ?
FARMI 9/2013 11
1. Speltin viljely saatetaan myös kokea työläänä, sillä viljelyssä on yksi ylimääräinen työvaihe. Speltti nimittäin joudutaan kuorimaan puinnin jälkeen. ? Voisi kärjistää, että tässä kohtaa laiskuus on astunut kuvaan. Mutta onhan se totta, että aikaa menee enemmän. Speltin markkinat suuremmiksi Hovin mukaan ainut todellinen hankaluus speltin viljelyssä on tällä hetkellä sen markkinointi ja eteenpäin myynti. ? Speltti on marginaalikasvi, ja tällä hetkellä viljelijöitä on yksinkertaisesti liikaa. Jalostajille tulee viljaa ovista ja ikkunoista. Hovin tilan speltin jalostaa Sunspelt, ja Hovi kiitteleekin yrityksen toimitusjohtaja Kari Kaipasta, joka on tehnyt suuren työn speltin tunnettuuden 12 FARMI 9/2013 lisäämisessä sekä tuotekehittelyssä. ? He ovat kokeilleet kaikenlaista spelttituotetta. Meilläkin oli hetken aikaa suoramyyntiä tilalta, joten olemme myyneet muun muassa chilimaustettuja spelttinachoja. Jalostajien puute ei ole ylituotantoon suoranainen syy, sillä speltin jalostajia Suomesta löytyy kyllä. Viljelyn kannattavuuden vuoksi ensisijaisesti käyttö tulisi saada lisääntymään. ? Speltti on tietysti kalliimpaa, sillä viljely vie enemmän aikaa. Ihmiset laskevat rahansa tarkkaan, eikä aina haluta käyttää laadukkaampia raaka-aineita, vaan hinta ratkaisee. Raha menee laadukkaan ruuan sijasta puhelimiin, autoihin, lomiin ja muihin. Hovi on pahoillaan siitä, miten nykyihminen on tottunut keinoruuan makuun, mutta uskoo, että ravinnon merkitys tulee taas korostumaan. ? Viime aikoina ihmiset ovat kuitenkin alkaneet panostaa enemmän ruuan laatuun. Ihmisten pitäisi vielä oppia, että käyttämällä järkevästi, laadukkaistakin raakaaineista voi saada halpaa ruokaa, Hovi sanoo ja tuumii, että speltistäkin on turhaan tehty kallis terveystuote. Hovi sanoo, ettei juuri perusta kokkiohjelmista, mutta hyvä juttu niissä on se, että laadunmerkitys korostuu ja tuntemattomammatkin raaka-aineet tulevat tunnetuiksi suurelle yleisölle. ? Gourmet-intoilu on hyvä asia, saadaan ihmiset luottamaan omiin aisteihinsa. Ihmisten pitäisi ymmärtää palata juurille. Villin lännen meininkiä luomutilalla Hovin tilalla viljellään speltin lisäksi muun muassa kauraa ja nurmikasvien sieme- 1. Hovin ratsutilalla spelttiä puitiin elokuussa urakalla kahden puimurin voimin. 2. Matti Hovi kertoo itsekin käyttävänsä spelttiä paljon. niä. Aikaisemmin viljelyssä on ollut monia eri viljoja, kuminaa, öljypellavaa ja hernettäkin. ? Typen saannin vuoksi viljelemme koko ajan myös vesilahtelaista maatiaisapilaa. Meillä on viiden vuoden kierto viljelyssä, jolloin kahtena vuotena on apilaa ja kolmena viljoja, Hovi kertoo. Matti Hovi päätti jo täysiikäiseksi tultuaan haluavansa olla maanviljelijä, mutta päätyikin ensin tekemään uraa armeijassa.
2. ? Moni ei usko, että tällainen luomuhippi on ollut sotilasuralla, Hovi naurahtaa, mutta sanoo armeijauran hyödyttäneen häntä monessa asiassa. ? Kadettikoulussa oppi monia tärkeitä asioita, joita voi hyödyntää esimerkiksi viljellessä. Tärkeänä pidän sitä, että aina piti ottaa selvää kaikesta. Mottona olenkin pitänyt, että ”jos et tiedä, ota selvää ja kerro muillekin.” Tätä ohjetta Hovi on noudattanut muun muassa speltin ja yleisestikin luomuviljelyn suhteen. Luomuviljely on ollut hänelle tärkeää alusta asti. Hän ei kuitenkaan halua lähteä tekemään minkäänlaista vastakkainasettelua, sillä monet hänen hyvistä ystävistäänkin ovat perinteisiä viljelijöitä. ? Viisastelua tulee välttää. Kun aloitimme luomuviljelyn, olimme toinen tila alueella ja ympärillä katseltiin aika skeptisesti. Nyt meidän ympärillemme on tullut neljä luomutilaa lisää. Luomuviljelyä on alettu arvostaa. Hovi pitää luomuviljelyä järkevänä vaihtoehtona, ja sanoo speltinkin soveltuvan hyvin luomuun. Viljelyn ja hevostalouden ohella tilalla harjoitetaan maatilamatkailua, jonka tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisille maanläheisiä juttuja. Hovin ratsutilalla pääsee vaikka ratsastamaan sonnilla, heittämään kirvestä tai heiluttamaan karjaruoskaa Villin lännen tyyliin. ? On paljon asioita, joita ei pääse tekemään kaupunkiympäristössä. Tämä tuo vastapainoa sähköiselle ja koneistetulle maailmalle. Meidän tarkoituksemme on tarjota ihmisille elämää ylläpitäviä asioita niin näiden elämysten kuin ravinnonkin kautta. • FARMI 9/2013 13
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ SXC LOKA-MARRASKUUN VAIHTEESSA käynnistyvässä puutarhatutkimuksessa kysytään puutarhakasvien viljelyala- ja satotietoja. Lisäksi tänä syksynä selvitetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä tärkeimpien puutarhakasvien viljelyssä avomaalla. Kasvinsuojeluaineiden käytöstä kysytään mansikan, herukoiden, omenan, tarha- herneen, porkkanan, keräkaalin ja sipulin viljelijöiltä. Kerättävien tietojen avulla saadaan aiempaa tarkempi kuva kasvinsuojeluaineiden käytöstä Suomen ruuantuotannossa. Kasvinsuojeluaineet ovat merkittävä tekijä ruuan puhtaudessa ja turvallisuudessa, maatalouden vaikutuksessa ympäristöön sekä maanvilje- LUMIHOME VIOITTAA talvehtivia syysviljojen oraita ja nurmikasveja. Lumihomeen aiheuttaa Microdochium nivale -sieni, joka kasvaa lähellä maan pintaa. Sieni voi aiheuttaa kaikilla viljoilla tyvitauteja ja punahometta. Suojaava lumipeite estää talvehtivia kasveja jäätymästä, mutta luo samalla otolliset olosuhteet alhaisissa lämpötiloilla kasvaville sienille. Yli 30 cm:n lumipeite pitää lämpötilan maan pinnalla lähes nollassa asteessa mahdollistaen sienen kasvun, vaikka ulkolämpötila vaihtelisi 20 ja -20 C°:n välillä. Olosuhteet taudin kehittymiselle ovat suotuisat silloin, kun pysyvä lumi sataa routaantumattomaan maahan. Lisäksi 14 FARMI 9/2013 lijöiden työturvallisuudessa. Nyt kaikissa EU- ja ETA-maissa tehtävä tutkimus mahdollistaa ensimmäistä kertaa kasvinsuojeluaineiden maatalouskäytön vertailun eri maiden välillä. Kasvinsuojeluainetietoja kysytään vuosittaisen puutarhatutkimuksen yhteydessä. Tiedot annetaan sähköisessä verkkopalvelussa. Viljelijöille lä- rehevät ja tiheät kasvustot altistavat lumihomeelle. Onnistunut lumihomeentorjunta koostuu monesta osatekijästä, joita ovat: monipuolinen viljelykierto, lumihometta kestävät lajikkeet, maltillinen syyslannoitus, peitattu siemen ja syksyinen kasvustoruiskutus. Paras ruiskutusteho saadaan, kun torjunta tehdään ennen pysyvän lumen tuloa ilman lämpötila ollessa vielä yli + 0 °C. Lumihomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Amistar ja Mirador (tankkiseoksina jonkun muun lumihomeen torjuntaan hyväksytyn valmisteen kanssa), sekä Basso, Proline, Sportak ja Topsin yksinään käytettyinä tai seoksina. www. vyr.fi hetetään tunnukset ja ohjeet verkkopalvelun käyttöön ennen tiedonkeruun käynnistymistä. Verkkopalvelussa on aikaa vastata kyselyyn noin kuukauden ajan, 24.11. saakka. Puutarhatilastot 2012 julkaistaan maaliskuussa 2013. Tilastotiedot ovat jokaisen saatavilla Matilda-tietopalvelussa osoitteessa. www.maataloustilastot.fi VALUMA-ALTAALLISET PÖ-SÄILIÖT 1000-9000 L Viranomaisten hyväksymät Valumaaltaalliset polttoainesäiliöt on tarkoitettu paikkoihin missä polttoaineet vaarantavat ympäristöä. Pienellä toimistusajalla, joitain kokoja heti toimitukseen. Säiliöt luvalliseen maantiekuljetukseen. www.nettikone.com/mtkonejatarvike -KONE JA TARVIKE KY Kortesjärvi • Jaakko Luhtala 0400 343 930
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ HALLITUS OTTI torstaina 24.10.2013 kantaa siihen, miten haitallisia vieraslajeja torjutaan EU:ssa. EU aikoo laatia listan kaikkein haitallisimmista vieraslajeista, ja tavoitteena on estää näiden tuontia, lisääntymistä ja leviämistä EU-alueella sekä vähentää laajalle levinneiden vieraslajien aiheuttamia vahinkoja. Suomi kannattaa EU:n komission esittämiä tavoitteita ja erityisesti ennaltaehkäisevää torjuntaa. Se on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin haittojen korjaaminen jälkikäteen. Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Uudessa elinympäristössään nämä meille vieraat lajit voivat aiheuttaa erilaista haittaa kuten muuttaa ympäristöä, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille tai metsätaloudelle. EU pyrkii ratkaisemaan haitallisia vieraslajeja koskevat ongelmat EU-maiden yhteisellä lainsäädännöllä. Komissio antoi syyskuussa 2013 ehdotuksen asetukseksi, jolla pyritään ehkäisemään haitallisten vieraslajien tuonti ja leviäminen. Asetusehdotuksen tavoitteet ja toimenpiteet sopivat hyvin yhteen Suomen kansallisen vieraslajistrategian kanssa. Monia komission esittämistä toimenpiteistä viedäänkin jo jollain tasolla Suomessa käytäntöön. Jatkovalmisteluissa on selvitettävä yksityiskohtaisesti, mitä vaatimuksia asetus Suomelle tuo. Esimerkiksi joidenkin jo laajalle levinneiden vieraslajien hävittäminen kokonaan muun muassa tieja rataverkolta voi aiheuttaa valtiolle merkittäviä kustannuksia. Siksi jäsenmaiden pitäisi voida itse päättää laajalle levinneiden vieraslajien hävittämisestä. Asetuksesta Suomelle aihetuvat välittömät kustannukset arvioidaan, ennen kuin Suomi sitoutuu ehdotukseen. www.mmm.fi FARMI 9/2013 15
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ LUOPUMISTUEN VOIVAT saada maatilan omistaja ja hänen aviopuolisonsa, jotka lopettavat maatalouden harjoittamisen sekä metsätalouden hankintatyöt. Myös MYEL-vakuutetulla avopuolisolla sekä maatalousyrittäjän leskellä on mahdollisuus luopumistukeen. Lisäksi yhtiömuotoista maataloustoimintaa harjoittaville voidaan myöntää luopumistuki sukupolvenvaihdosluovutuksen perusteella. Nykyinen luopumistukijärjestelmä on tarkoitettu olemaan voimassa vuoden 2014 loppuun. Luovutus lähisukulaiselle Sukulaisuudella on merkitystä, minkä ikäisenä viljelijä voi aikaisintaan jäädä luopumistuelle. Sukupolvenvaihdostai sukupolvenvaihdoksen kaltaisessa lisämaaluovutuksessa, jossa kaikki tilan pellot luovutetaan lähisukulaiselle, luopumistuen on voinut saada 56-vuotiaana. Vuoden 2014 alusta luopumistuen alaikäraja nousee 59 vuoteen. Vuonna 1957 ja aikaisemmin syntyneet voivat kuitenkin saada luopumistu- en 56-vuotiaana, jos tila luovutetaan lähisukulaiselle. Lähisukulaisia ovat luopujan tai hänen puolisonsa lapset aviopuolisoineen sekä luopujan tai hänen puolisonsa sisarusten lapset aviopuolisoineen Jos viljelijä luovuttaa tilansa sukupolvenvaihdoksella vieraalle, hänen pitää olla täyttänyt 60 vuotta. Jos luovutettavalla tilalla on useita omistajia, heidän kaikkien on luovuttava luopumistukisäännösten mukaisesti. Suuremmilla tiloilla, joilla tilan yritystulon voidaan arvioida ylittävän 50 000 euroa vuodessa, maatila voidaan tietyin ehdoin jakaa ja sukupolvenvaihdosluopuminen voi koskea vain osaa maatilasta. Luopujalta vaaditaan Luopujan on pitänyt harjoittaa maataloutta ennen luopumista viimeiset 10 vuotta omaan tai yhteiseen lukuun sekä olla MYEL-vakuutuksessa vähintään viimeiset viisi vuotta välittömästi ennen luopumista. Edellytys MYEL-vakuuttamisesta koskee myös osatyökyvyttömyyseläkettä saavaa luopujaa. Luopujalla ei ole oikeutta luopumistukeen, jos hän saa MYELin tai KELin mukaista toistaiseksi myönnettyä eläkettä. Osatyökyvyttömyyseläke, perhe-eläke ja tapaturmaeläke eivät estä luopumistuen saamista kuten ei myöskään kuntoutustuki. Luopuja sitoutuu luopumisen yhteydessä lopettamaan pysyvästi maatalouden harjoittamisen sekä metsätalouden hankintatyöt. Luopuja voi kuitenkin tehdä eräitä metsien käyttöä ja hoitoa edistäviä töitä. Muut tulot ja yrittäjätoiminta eivät estä luopumistuen saamista. Tuen maksaminen alkaa kuitenkin vasta, kun ansiotulot jäävät alle ansiotulorajan. Tuloraja vuonna 2013 on ollut 694,83 euroa kuukaudessa. Luovutettavalta tilalta edellytetään, että tilan pelloista ei ole luovutettu olennaista osuutta kolmen viimeisen vuoden aikana ennen luopumista. Poikkeukset tähän löytyvät Melan sivuilta. | rakennustuotteet Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa. Koetulokset puhuvat puolestaan. Lisätuotto 30 / ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo Lisätietoja 040 5800640 info@nordicagri.? 16 FARMI 9/2013 is tam Yks i rta nke rak me ista am ent ® Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille www.mela.fi Luopumishetki Maataloudessa luopumishetki on se, jolloin lopullinen lindab ALBIT luovutuskirja on allekirjoitettu ja maatilan hallintaoikeus siirtynyt luovutuksensaajalle. Yhtiömuotoisessa luovutuksessa luopuminen on luovutuskirjan allekirjoitushetki kuten myös porotaloudessa. Luopumistuesta on aina haettava etukäteispäätös ennen lopullista luovutusta ja maatalouden harjoittamisen lopettamista. Hakemuksen voi tehdä kahta vuotta ennen luopumisiän täyttämistä. Etukäteispäätös on voimassa 12 kuukautta, jonka aikana lopullinen luopuminen tulee toteuttaa, viimeistään kuitenkin 31.12.2014. Luopumistukea maksetaan 63 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen alkaa MYEL:n mukainen vanhuuseläke. Lisätietoa luovutustuesta, sen hakemisesta sekä tarvittavista liitteistä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta tai Mela-asiamiehiltä. • Lindab katto- ja seinäpellit • Lindab kattoturvatuotteet • Lindab Rainline sadevesijärjestelmä w w w. l i n d a b . f i Puh. 020 785 1055
MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ TURVALLISUUS- JA kemikaa- Näin kasvinsuojeluaineiden livirasto (Tukes) on päätök- käyttöä rajoitetaan: sillään 3.10.2013 rajoitta- - Cruiser 350 FS (tehoaine nut viiden neonikotinoideja tiametoksaami): 1.12. alkaen Airhot sisältävän kasvinsuojeluai- kielletty herneen viljelyssä. 80 ja 140 kw esilämmittimet kuivuriin. neen käyttöä. - Cruiser OSR (tehoaine tiaToimii 1 met halolla. Nyt rajoitettavissa kasvin- metoksaami): 1.12. alkaen Ei vaadi muutoksia kuivuriin. suojeluaineissa käytetään te- kielletty kevätrypsin, syysryphoaineina neonikotinoideiksi sin, kevätrapsin ja syysrapsin Hinta: lukeutuvia tiametoksaamia, viljelyssä 80 kw 4500,klotianidia ja imidaklopridia. - Elado FS 480 (tehoaine klo140 kw 6100,Neonikotinoidien on epäilty ai- tianidiini): Valmisteen markheuttavan mehiläiskuolemia. kinoille saattaminen on lopetettava 3.10.2013 ja käyttö Ikavote Oy Kasvinsuojeluaineiden käyttöä 30.11.2013 mennessä. 050 5729914 | 0400 736372 rajoitetaan ensin kahdeksi - Provado–aerosoli (tehoaine www.ikavote.net vuodeksi, jonka aikana ky- imidaklopridi): 1.12. alkaen seisten tehoaineiden vaikutuk- käyttö rajoitetaan vain ammatsia mehiläiseen tarkoitus tikäyttöön ja sisätiloihin Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen jaonlannoitukseen. tutkia laajemmin. Päätöksen - Provado-puikko (tehoaine imineonikotinoideja sisältävien daklopridi): 1.12. alkaen käyttö Kustannustehokas vaihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. kasvinsuojeluaineiden rajoitta- rajoitetaan vain ammattikäytmisesta EU-maissa on tehnyt töön. Euroopan komissio ja Tukes www.tukes.fi aihtoehto kalkitukseen ja lannoitukseen. saattaa sen nyt omilla päätöksillään Suomessa voimaan. Polta roskat turvallisesti! Taimisuojat, kuituruukut, kasvatusalustat, marjarasiat, sieni– ja hedelmätarjottimet. FARMI WWW.ECOPULP.FI INFO@ECOPULP.FI P. 050-4055595, 044-2551955 FARMI 9/2013 17
Maatila on nykyään entistä selvemmin yritys, ja koska suunnitelmallisuutta vaaditaan joka saralla, paineen alla lopettaminenkin hiipii monen mieleen. Pelottavatko tulevat investoinnit? Uhkaako kannattamattomuus? Kyllästyttääkö? Onko käynyt mielessä vaihtaa tuotantosuuntaa? 18 FARMI 9/2013
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVITUS: EVELIINA PAKARINEN V uonna 2012 Suomessa oli 59 042 maatilaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilojen keskipeltoalat ovat kasvaneet noin hehtaarin vuosivauhtia, maitomäärät tiloja kohti lähes kaksinkertaistuneet, ja sikaloiden keskimääräiset sikamäärät yli tuplaantuneet. Maatalouden rakennemuutos ja tilakokojen kasvu ovat pa- kottaneet viljelijän ajattelemaan tilanpitoa entistä yritysmäisemmin. ProAgria Etelä-Suomen talousasiantuntija Jarmo Keskinen sanoo, että maatilojen suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut selvästi. Kaksikymmenvuotisen talouskonsultin uransa aikana hän on saanut huomata, miten pikkuhiljaa, viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut merkittävä muutos. – Riippumatta maatilan koosta, toiminta on selvästi yritysmäisempää. Perusmaatilalla kyse on myös elämäntavasta, mutta etenkin yritysjohtaminen ja tavoitteet ovat korostuneet. Tilaa johdetaan selvästi aikaisempaa suunnitelmallisemmin, Keskinen sanoo. Hänen mukaansa tilat asettavat itselleen tarkempia tavoitteita sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. – Mietitään tarkkaan tuotantosuuntaa, luomuun siirtymistä ja pohditaan, mikä olisi nyt oikea suunta. Toki myös pienemmät asiat, kuten lannoitteiden hinnat katsotaan tarkemmin. Sukupolvenvaihdos vauhdittaa tuotantosuunnan muutosta Keskinen mainitsee tuotantosuunnan vaihtamiseen kolme yleisintä syytä. Ensimmäinen ja selkeästi yleisin syy on tilalla tapahtuva sukupolvenvaihdos. Tyypilliseksi esimerkiksi Keskinen mainitsee vanhan karjataloustilan, jossa tilan haltuunsa ottavilla lapsilla on palkkatyöt valmiina. – Eläimistä halutaan luopua muutama vuosi ennen sukupolvenvaihdosta, ja siirrytään esimerkiksi viljan viljelyyn. Syyt tähän ovat yleisimmin se, että seuraavan polven viljelijälle tilanpito on sivutoimi, jolloin eläimistä koetaan olevan liikaa vaivaa ja työtä. Toiseksi yleisin syy tuotantosuunnan vaihtamiseen on Keskisen mukaan luomutuotantoon siirtyminen - tai siitä pois. Kolmantena tulevat tilan huono kannattavuus sekä tulevat suuret investoinnit. – Usein kannattamattomuuden vuoksi tuotantosuuntaa vaihtavat ovat suurien investointien edessä, eivätkä halua enää tehdä niitä joko iän tai taloudellisen tilanteen vuoksi. Koska ei haluta ottaa uutta velkaa, on pakko tehdä jotakin muuta, Keskinen kertoo. Viljan viljely on ala, jonne Suomessa siirtyy eniten viljelijöitä, tuotantoeläintilat puolestaan ovat lopettaneissa tilastojen kärjessä. Viljan viljelyn lisäksi myös hevostalous on yleistymässä. Eikä ole ihme, sillä hevosten määrä Suomessa on kasvanut huimasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomen Hippos ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2012 jo yli 74 000 hevosta. Nykyään hevosala työllistää koko- tai osa-aikaisesti noin 15 000 suomalaista. – Mitä etelämmäksi tullaan, sitä enemmän on hevostaloutta. Uudellamaalla on hevosia jo enemmän kuin lypsylehmiä, Keskinen kertoo. Kotieläintilojen tuotantorakennukset uuteen käyttöön Tiken mukaan vuonna 2000 Suomessa oli yli 22 900 lypsytilaa, ja vuonna 2012 enää noin 9 700. Sikatiloja oli vuosituhannen vaihteessa reilu 4 300 ja kaksitoista vuotta myöhemmin enää noin 1 700. Kotieläintilojen määrän vähenemisestä huolimatta eläinmäärät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Keskinen ei ihmettele sika- ja lypsytilojen häviämistä, sillä suurimmat investoinnit ovat kuitenkin juuri eläintiloilla. – Jokaisen tilan kohdalla on varmasti murhe ja iso asia, kun joudutaan luopumaan eläimistä. Positiivista FARMI 9/2013 19
on kuitenkin, että tuotanto säilyy koko maan mittakaavassa samalla tasolla, kun samaan aikaan toiset tilat investoivat ja kasvattavat tuotantoa. Keskinen moittii pessimististä asennetta muun muassa sikataloudesta puhuttaessa, ja muistuttaa, että on monia hyvin pärjänneitä sikatiloja. – Sikataloudessa on viime vuosina haluttu nähdä ainoastaan huonot puolet ja kannattamattomuus. Sekä sikaettä maitoyrittäjät kuitenkin tekevät myös hyvää tulosta, jos tila vain kestää investoinnit. Kannattamattomuusongelma on Keskisen mukaan lähinnä niillä sikatiloilla, joiden eläinmäärät ovat kasvaneet, mutta peltopinta-ala ei. Molempia samassa suhteessa kasvattaneilla talousongelmia on selvästi vähemmän. – Rehukustannus on suurin juokseva kulu, ja jos rehua pitää ostaa, se tulee kalliiksi silloin kun viljan hinta on korkea. Parhaiten ovat pärjänneet sikatilat, jotka pystyvät tuottamaan oman rehunsa. Myös ulkopuolinen työvoima lisää kustannuksia. Jos työt voidaan tehdä omin voimin, sekin parantaa kannattavuutta. Etenkin kotieläintilojen vaihtaessa tuotantosuuntaa tai lopettaessa, tilalle jää rakennuksia vaille käyttötarkoitusta. Keskinen kertoo, että harvoin vanhoihin navetoihin tai sikaloihin tulee uutta yritystoimintaa, vaan useimmiten ne päätyvät varastoiksi. 20 FARMI 9/2013 Etenkin kaupunkien läheisyydessä olevat pienet maatilat ovat kysyttyjä hevostiloiksi. – Maataloudesta luovutaan tai tuotantosuuntaa muutetaan usein investointien edellä, ja luopujien rakennuskanta on yleensä vanhempaa. Tavallisesti rakennuksiin investoineet viljelijät jatkavat alalla, joten uusia rakennuksia ei jää tyhjäksi niin usein. Vaikka vanhat tuotantorakennukset eivät ole järin kysyttyjä, uudempia kohtaan löytyy kuitenkin kiinnostusta. Etenkin kaupunkien läheisyydessä olevat pienet maatilat ovat kysyttyjä hevostiloiksi. Joskus vanhat sikalat otetaan turkistarhauskäyttöön. Keskinen pitää tärkeänä, että hyväkuntoisille rakennuksille löydettäisiin uudet käyttötarkoitukset. – Tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä, ja usein vanhat navetat ja sikalat päätyvät romuvarastoksi. Moni on kuitenkin keksinyt parempaa käyttöä entiselle tuotantotilalle. Tiedän muutaman kotieläimistä luopuneen viljelijän, jotka ovat vuokranneet tuotantorakennusta moottoripyöräkerholle tai venekerholle talvisäilytysvarastoksi. Muutama on tehnyt navetan täyteen vuokrattavia varastokoppeja. Muutokset muokkaavat tuotantoa Viime vuosina maataloudessa on tapahtunut monia muutoksia, jotka ovat koskettaneet eri tuotantoaloja. Sikatalous on pitkään ollut alamäessä, mutta kannattavuus nostaa taas muun muassa kohonneiden tuottaja- hintojen saatossa päätään. Robottilypsyyn siirtyminen on vauhdittanut lypsytilojen häviämistä jo vuosia. Myös vajaa pari vuotta sitten voimaan tullut virikehäkkidirektiivi karsi rankalla kädellä Suomen kananmunantuottajia. Keskinen sanoo, että suurimmat maatalouden muutokset ovat nyt takana, eikä ainakaan lähivuosina ole tulossa mitään, mikä karsisi erityisesti jonkin tietyn tuotantosuunnan viljelijöitä. – Sikataloudessakin uudet säädökset ovat tulleet, ja nyt on nähtävillä myös positiivista rakennekehitystä. Kiellot aina muokkaavat alaa, mikä on kehityksen kannalta hyvä. Tuleva eläinsuojelulain uudistus on herättänyt keskustelua muun muassa parsinavetoiden kieltämisestä - toki riittävän pitkällä siirtymäajalla. Keskinen ei kuitenkaan usko, että kyseinen kielto tulisi voimaan, ainakaan lähitulevaisuudessa. – Esimerkiksi 35 lehmän parsinavetta on taloudellinen vaihtoehto jolla hyvin pystyy elättämään perheen. Nykyisellään parsinavetta on tukikelpoinen investointi ja uusia parsinavetoita on valmistunut tänäkin vuonna. Tuskin asiaa aivan heti lähdetään muuttamaan. Viljelijät suhtautuvat positiivisesti Keskinen sanoo, että tavallisesti tuotantosuunnan vaihtamiseen suhtaudutaan viljelijöiden keskuu-
dessa positiivisesti. Vaihdos on kuitenkin aina viljelijän oma valinta, ja siksi se myös tavallisesti onnistuu hyvin. – Tuotantosuuntaa vaihtavat aktiiviviljelijät ovat keskimääräistä nuorempia. ProAgrian intressi on aina, esimerkiksi taloudellisesta tilanteessa johtuvassa vaihdoksessa, että viljelijä löytää uuden, kannattavamman tuotantosuunnan. Kannattavuuden parantamiseksi suosittua on viime aikoina ollut lihasikalasta siirtyminen yhdistelmäsikalaksi tai lihakarjasta siirtyminen lypsykarjaan. Tällaisessakin vaihdoksessa on paljon työtä. – Esimerkiksi lihasikala pyörii pienellä työllä, mutta yhdistelmä vaatii enemmän työntekoa ja etenkin ammattitaitoa. Tämä saattaa joskus yllättää yrittäjän, eikä vaihdos suju aivan kivuitta. Keskisen mukaan ne, jotka lähtevät kannattamattomuuden vuoksi vaihtamaan tuotantosuuntaa, uskovat kuitenkin mahdollisuuksiinsa ja jaksavat yrittää. – Osalle päätös tuotantosuunnan vaihtamisesta on ahdistava ja kielteinen. Silloin ei ehkä onnistu uudella alallakaan. Joskus on järkevintä luopua kokonaan maatalousyrittämisestä. Jos on sielultaan konemies, kannattaa luopua sikataloudesta ja ryhtyä maanrakennusurakoitsijaksi. Tuotantosuunnan vaihtamiseen apua ja neuvoja on mahdollista saada esimerkiksi ProAgriasta. Keskinen mainitsee tyypilliseksi neuvoa hakevaksi tuotantosuunnan vaihtajaksi kotieläintilan, jossa on edessä sukupolvenvaihdos. Seuraava polvi jatkaa maataloutta sivutoimena, ja päätulo on tarkoitus saada päivätyöstä, esimerkiksi koneurakoinnista. – Tällaisessa tilanteessa lähdetään liikkeelle ensin sukupolvenvaihdosasiantuntijoiden kanssa, ja suunnitellaan koko omistajan vaihdos. Jos avun tarve liittyy puhtaasti tuotantosuunnan vaihdokseen, talousasiantuntijat auttavat, Keskinen sanoo. Tavallisesti tuotantosuunnan vaihtamiseen liittyy jonkinmoisia investointeja, ja siksi suosittua on ainakin ProAgria Etelä-Suomessa ollut investointipalvelun käyttö. – Yhdessä viljelijän kanssa lasketaan tilan nykyinen kannattavuus, ja samalla millaisia investointeja uuden itseä kiinnostavan tuotantosuunnan suhteen tulisi tehdä. Lasketaan myös mitä investoinnit maksavat, ja miten tila kestää velkaa. Samalla tulee mietittäväksi pidetäänkö tilaa enää kokopäiväisesti, vai siirrytäänkö osapäiväiseen tilanpitoon. Tyypillisesti sukupolvenvaihdoksen jälkeen noin 85– 90 prosenttia viljelijöistä jatkaa tilanpitoa sivutyönään. – Jos maatila ennen elätti sekä isännän että emännän, nyt ainakin toisen on oltava tilan ulkopuolella töissä. Vain pieni osa maatiloista tänä päivänä elättää kaksi ihmistä, Keskinen kertoo. • FARMI 9/2013 21
HEVOSET KAROLIINA JÄRVI SUUREN SUOSION saavuttanut hevosalan ammatti- ja harrastemessutapahtuma Hevoset järjestetään jälleen ensi keväänä 5.–6.4.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Kuudennen kerran toteutettavat messut laajenevat nyt kahteen näyttelyhalliin. Hevoset 2014 -messujen ohjelmassa on muun muas- sa korkeatasoinen esteratsastuskilpailu Agrimarket Tammer Trophy, jonka järjestää Team Eurohorses ry yhteistyössä Tampereen Messut Oy:n kanssa. Tavoitteena on saada kilpailuun mukaan Suomen kirkkaimmat tähdet ja huippuratsukot. Agrimarket toimii korkeatasoisen esteratsastuskilpailun sponsorina ja voittajille on luvassa arvokkaat palkinnot. Tampereen Hevoset-messut kokoavat yhteen koko hevosalan eli sekä ravi- että ratsupuolen ammattilaiset ja harrastajat kuin myös perheet ja muut hevosista kiinnostuneet. Tapahtuma tarjoaa ravi- ja ratsupuolen ammattilaisille erinomaisen paikan verkostoitua ja kouluttautua. Ensi kevään tapahtumassa ratsupuolen teemojen lisäksi nos- tetaan yhä näkyvämmin esille ravipuolen asioita. Viime keväänä tapahtumassa oli ennätykselliset 150 näytteilleasettajaa ja 13 365 messuvierasta. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta 4950 kävijällä, vaikka tapahtuma pidettiin kaksipäiväisenä kolmen päivän sijaan. RAVIURHEILUA HARRASTAVAT nuoret pääsevät kilpailemaan hevostaitoja mittaavassa Hevostaitomestaritohjelmassa. Ensimmäinen jakso esitetään television YLE TV2 -kanavalla lauantaina 9. marraskuuta. klo 09.30. Uusinta nähdään maanantai- na 11.11. klo 16.30. Nuorille suunnatussa ohjelmassa 9-15-vuotiaat raviharrastajat mittelevät Hevostaitomestari 2013 -tittelistä. Hevostaitomestari on leikkimielinen, mutta jännittävä hevosten hoito ja käsittelytaitoja testaava kilpailu. Ohjelmassa nähdään hevosia harrastavien nuorten joukkueet Kaustisen, Kouvolan, Lahden ja Seinäjoen raviradoilta. Nuoret kilpailevat nopeutta ja taitoa vaativissa hevosenhoitamiseen painottuvissa tehtävissä. Ohjelma on jatkoa menestyksekkäille Lentis-, Koira- ja Partiomestari -sarjoille. Ohjelmaa on kuvattu lokakuussa Ypäjän Hevosopistolla. Suomen Hippos ry on ohjelman yhteistyökumppani. 22 FARMI 9/2013 www.hevosmessut.fi www.hippos.fi
iv a t o n a v a j o pp l He kkaus! läHetyspa VALTIONEUVOSTO ON 24.10.2013 hyväksynyt esityksen hevosten suojelusta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Käytännössä muutos tuo hevosalan kaipaamaa joustoa karsinan sisäkorkeuteen vaikuttaviin määräyksiin. Sisäkorkeutta mitattaessa ei mukaan lueta tallin katossa olevia normaaleja kantavia rakenteita, valaisimia, vesiputkia, ilmanvaihtoputkia tai muita vastaavia teknisluontoisia laitteita. Vähimmäiskorkeus koskee alueita, jotka ovat 5 §:ssä säädetyn yksittäiskarsinan, ryhmäkarsinan, pihaton tai pilttuun vähimmäispinta-alan kohdalla oleva korkeus. Esimerkiksi viisto- katto on sallittu siltä osin kuin sen tuoma lisäpinta-ala ylittää vaadittavan minimipinta-alan. Koska vanhoissa rakennuksissa voi usein olla maan ja rakennuksen painumisen ja liikkumisen aiheuttamia pieniä muutamien senttimetrien eroja eri mittauskohtien välillä, annetaan säännöksellä mahdollisuus pieniin poikkeamiin korkeutta mitattaessa, kuitenkin enintään kahden prosentin verran. Muilta osin asetus pysyy ennallaan, ja tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. LOISPOSTI UUSI helppo tapa tarkistaa hevosesi madotustarve! www.loisposti.fi Lisätietoja tallimääräyksistä: www.hippolis.fi/talli2014 Puh. (09) 2252 860 fax (09) 2252 8660 Lepolantie 9, 03600 Karkkila novalab@novalab.fi SUOMEN HIPPOS ry:n hallitus vahvisti kokouksessaan 23.10. ravikauden 2014 kilpailukalenterin. Ensi kaudella ravikalenteri sisältää 555 ravipäivää. – Kaudella 2014 ravipäivien määrä vähenee kahdellatoista. Vähennys koskee maakuntaratojen Toto4-päiviä. Profiilipäivien, lounasravien ja kesäravien määrä pysyy ennallaan, Suomen Hippoksen kilpailutoimenjohtaja Jukka Niskanen kertoo. –Suurin muutos kalenterissa koskee kevättä. Pohjoismainen suurkilpailukalenteri muuttuu vuonna 2014 merkittävästi, kun Norjan Oslo GP ajetaan kesäkuun alussa Elitloppetin jälkeen. Tämän myötä Finlandia-Ajo sai mainion paikan kalenterista kaksi viikkoa ennen Elitloppetia. Tämä muutos aiheutti joitakin muutoksia myös Suomen perinteiseen 75-kalenteriin, Niskanen sanoo. Kuninkuusravit kilpaillaan Porissa 2.–3. elokuuta. Kymi GP ajetaan 14.6. ja Suur-Hollola-viikonloppu 6. - 7. heinäkuuta. St. Michel järjestetään heinäkuun puolessa välissä 19.–20.7. ja Seinäjoen Prix d’Etain Royal 19. huhtikuuta.Kaudella 2014 ravataan yhdeksän Toto75-finaalikierrosta. www.hippos.fi PUHDASTA KUMIROUHETTA! NOWASTE OY puh. 040-55 75 635, jaana.heino@nowaste.fi FARMI 9/2013 23
TEKSTI: IINA WAHLSTRÖM, SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA KUVAT TOIMITTANUT: SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA 24 FARMI 9/2013
Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumento istuu hymyillen leikkuupuimurin ratin takana Loimaalla 1965. Myös naiset ajoivat pitkiä päiviä traktoreilla ja puimurilla. Suomalainen maaseudun nainen on tutkimuksissa, tarinoissa ja muisteluissa näkökulmasta riippuen nähty joko vahvana vallan haltijana, tasa-arvoisena toimijana tai miehiselle maailmalle alisteisena. Näkökulmasta riippumatta voidaan kuitenkin todeta, että nainen on ollut aina maassamme maataloudessa ja maaseudulla merkittävä ja aktiivinen toimija. M aaseudun naisen roolissa on tapahtunut muutoksia samassa tahdissa maaseudun ja -talouden muiden muutosten kanssa kautta historian. Eikä naisten roolitus maaseudullakaan ole koskaan ollut yksiselitteinen: asema, varallisuus ja elämänkohtalot ovat määrittäneet naisen tehtäviä ja toimia. Perinteisen maatalouden naiset Maaseudulla perinteinen työnjako miesten ja naisten töihin oli melko selkeä. Maatiloilla miesten töitä olivat muun muassa raskaat peltotyöt, hevosten hoito, kuljetukset, lannanajot ja ojien kaivuut sekä metsätyöt. Myös rakennustyöt sekä rakenteiden ja rakennusten huoltotyöt kuuluivat miehille. Naisten töitä olivat perinteisesti muun muassa karjanhoito, kevyemmät peltotyöt, tekstiilityöt, ruokatalous ja muu kodinhoito sekä lapsista, vanhuksista ja sairaista huolehtiminen. Yleensä miehet vastasivat tilojen kokonaisuuden johtamisesta ja taloudesta sekä edustivat tilan ulkopuolella. Emännän valta ulottui usein pihapiirin sisäpuolelle: hän kulki talon mailla avainnippu vyöllään. Elämänpolulla tehdyt ratkaisut perustuivat usein paljon rationaalisempiin seikkoihin kuin nykyisin. Esimerkiksi parinvalinnassa talonpoika ei etsinyt vain vaimoa, vaan myös emäntää taloon. Ammatillista koulutusta maaseutuväestölle on ollut tarjolla 1800-luvun puolivälistä lähtien. Aluksi oppia oli tarjolla vain miehille. Suomen ensimmäinen emäntäkoulu perustettiin vuonna 1888 Liperiin. Koulutus yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja tehostui sotien jälkeen. Maaseudun naisia ovat kouluttaneet, opastaneet ja neuvoneet myös alan järjestöt kuten Maa- ja kotitalousnaiset ja Martta-liitto. Sota-ajan poikkeusolot Sota toi tullessaan poikkeavat ajat ja poikkeavat toimintamallit. Poikkeustila laskeutui erityisen raskaana myös maaseudun naisten harteille. Sodan alkaessa lähtivät sopivassa iässä olevat kelvolliset miehet maata puolustamaan. Maatilojen miestyövoimasta yli 70 % puolusti NESTORI HEIKKILÄ Yllä: Hyvinkään Nurmijärven maatalousnäyttely Rajamäellä heinäkuussa 1950. Meneillään ilmeisesti leipomiskilpailu. Alla: Karjalan Prääsin hallintopiirin Vieljärven Kinnermaan asukkaita ja 10. komppania elonleikkuussa elokuussa 1941 maata. Miesten lisäksi maatilojen työvoimasta jouduttiin irrottamaan useampi kuin joka neljäs työikäinen hevonen rekineen, rattaineen ja valjaineen maan puolustukseen. Kotiin jäivät naiset, lapset ja vanhukset. Maatilojen naiset saivat omien töidensä lisäksi hoitaakseen myös miesten raskaat työt. Vastuu tilasta, toimeentulosta ja perheestä painoi. Painoi myös vastuu kansakunnasta, kun kaikesta tuotannosta piti osa luovuttaa yleiseen kulutukseen. Onneksi maataloustyöhön oli tarjolla myös aputyövoimaa: sotavankeja, pakolaisia, työvelvollisia ja vapaaehtoisia sekä tietysti siirtolaisia. Monien tilojen työt saatiin tehdyksi, kun naapurit yhdistivät voimansa talkoilla. Sodan päätyttyä palattiin näennäisesti takaisin sotia edeltäneeseen aikaan. Todellisuudessa pinnan alla myllersivät monet ristiriidat: miesten sotatraumat, naisten katkeruus, lasten pelot. Emännästä tuli virallinen vasta 1980-luvulla Sotien jälkeen miesten ja naisten rooleja alettiin rakentaa uudelleen. Perinteisiin sukupuolirooleihin perustunut kotikeskeinen perheidyllimalli alkoi 1950-luvun lopulla murtua. Kaupungistumisen jatkuu ? FARMI 9/2013 25
SAARA LEINONEN 1. 2. 3. myötä maaseutuväestö siirtyi enemmistöstä vähemmistöön. Koneistuminen vaikutti niin maatalous- kuin kotitöihinkin. Pesukone ja pakastin helpottivat arkea, lypsykone toi miehetkin navettaan. Juokseva vesi säästi naisilta monen monta askelta päivässä. Maaseudun naisten työpanos ja muu merkitys jäi pitkään näkymättömiin virallisissa yhteyksissä. Emäntä oli aina 1980-luvulle asti verottajan tilastoissa sekä ammattiluokituksessa avustava perheenjäsen ja aikuiselätti. Myös arkitilanteissa emännät ja muut maatilojen nai26 FARMI 9/2013 set määriteltiin pitkään puolisoidensa ominaisuuksien, omaisuuden tai aseman perusteella, jopa lastensa kautta. Kuvaava on tarina emännästä, jolle ei tahtonut sairaalan luukulla löytyä arvoa tai ammattia. Hän tarjosi tittelikseen rouvaa, koska edellinenkin asiakas oli toiminut niin. Se ei kuitenkaan kelvannut, kuten ei myöskään seuraavaksi ehdotettu emäntä. Olisi pitänyt olla töissä laitos- tai ravintolakeittiössä voidakseen käyttää emäntänimikettä. Miehen ammatti sentään lopulta kelpasi, ja naisen titteliksi kirjattiin maanviljelijän vaimo. Nykynainen maaseudulla Tänä päivänä maataloustyöstä on tullut harvinaista, vain muutama prosentti väestöstä työskentelee maataloudessa. Maatalous on yhä tilastollisesti miesten työtä. Maatalousyrittäjistä edelleen vain murto-osa on naisia. Naisten työpanos tilan kokonaistoiminnan kannalta on usein yhä näkymätöntä. Emännyys on tänäkin päivänä elinikäinen oppisopimuskoulutus, joka usein alkaa lapsuuden leikeistä tai miniäkokelaan ensivierailusta. Moni kokee, että haastavinta emännyyteen kasvamisessa ei ole tiedollis- ten asioiden omaksuminen vaan sopeutuminen tilan perinteisiin ja ihmissuhteisiin. Iäkkäämmät naiset kokevat usein maataloustyön ja elämän kokonaisuutena, jossa muu elämä on alisteinen maataloudelle. Nuoremmalla polvella on näkemys maataloudesta enemmänkin vain ammattina. Tavoitteena voi olla erottaa selkeästi työ ja oma vapaa-aika. Moderni maatalous on erikoistunutta yritystoimintaa. Tilakoot ovat kasvaneet ja tuotanto on keskittynyt usein vain yhteen tai harvoihin tuotteisiin. Samaan aikaan on tapahtunut monialaistumista. Kolmannes
4. maatiloista harjoittaa tänä päivänä monialaista yritystoimintaa. Yhä useammin vähintään toinen maanviljelijäpuolisoista käy maatilan ulkopuolella töissä ainakin osan vuodesta. Sivuelinkeinot eivät toki ole uusi asia vaan kautta aikojen on maatiloilla hankittu lisätuloja esimerkiksi myymällä voita ja käsitöitä, toimimalla vaikkapa pyykkärinä tai tekemällä metsätöitä. Toisinaan sivuelinkeinot ovat olleet myös naisten keino hankkia ns. omaa rahaa. Viimeisten reilun parinkymmenen vuoden aikana ovat maatilojen naiset lähte- neet yhä aktiivisemmin etsimään uusia tulonlähteitä. Naisten yritysalat ovat säilyneet vuosisadasta toiseen samoina: naiset työllistävät itsensä yhä ryhtymällä yrittäjiksi hoivan, tekstiilien ja elintarvikkeiden parissa. Tänä päivänä maatilojen naisten yrittäjyys luo maaseudulle uusia sosiaalisia tiloja. Se synnyttää uudenlaisia toimintamalleja ja työnjakoa. Yrittäjyytensä kautta naiset luovat maaseutuympäristölle aktiivisesti uusia käyttötarkoituksia, jotta voisivat asua siellä myös tulevaisuudessa. • 1. Nainen uimapuvussa nostaa hangolla heinää kuormaan pellolla. Kuva otettu Paltamon Melalahdessa Vetelän niittypalstalla sota-aikana heinäkuussa 1943. Heinäkuormaa luomassa Bertta Leinonen, Vainion talon tytär. 2. Naisia pellavamaalla sadonkorjuussa Harjun koulutilalla Virolahdella vuonna 1943. Kuvassa Elisabet Törnudd-Jalovaara on 14-vuotias. 3. Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumento lampaineen 1970-1980-luvulla. Uuhet olivat suomenlampaita, pässi texell. 4. Nuoria naisia talouskurssilla Tampereella vuonna 1928. FARMI 9/2013 27
METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja • harvesterinkuljettaja • kuormatraktorinkuljettaja • puutavara-autonkuljettaja Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Kaksoistutkinto Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla. Opetus, asuminen ja ruokailut ovat maksuttomia. Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle! Tarjoamme ammattipätevyysja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä! AIKUISKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja 1,5v - tammikuu 2014 Joensuussa Metsäkoneasentaja 2v - tammikuu 2014 Valtimolla Puutavara-autonkuljettaja 8kk - elukuu 2014 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja 1,5v - huhti tai toukouu 2014 Valtimolla Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista! Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov TYÖMAAPARAKIT Rakenne Lattia 150 mm mineraalivilla - alapohja 6,5 mm vaneri - sisäpinta 22 mm lastulevy ja julkisten tilojen muovimatto harmaana ja saumat hitsattuna Leveys 2500-3000 mm Pituus 3200 - 7500 mm Huonekorkeus 2200 mm Seinät 95 mm mineraalivilla - ulkoverhous pural pro?lilevy JT-15-SL - sisäpinnat 6,5 mm vaneri ja maali Katto 120 mm mineraalivilla - vesikate sinkitty pro?lilevy JT-45-KL - sisäpinta 6,5 mm vaneri ja maali VANKILATUOTE RIKOSSEURAAMUSLAITOS VALMISTAJA Satakunnan vankila www.vankilatuote.fi Lisätietoja: FARMI 9/2013 Vaihtolavajalakset I-180mm, vaijeritartunta Ulko-ovi 09 x 21 lämpöeristetty, puupaneli ja Abloylukko Lämpölasi M 10x12 + TL 03 tuuletusluukku Köyliön osasto, Vankilantie 515, 27750 Köyliö Puh. 029 5684 300 s-posti satakunta.vankila@om.fi Jari J Mäkinen, puh. 050 5161 008 ja Maija Frimodig, puh. 050 5987 196 www.satakunnanvankila.fi 28 Varusteet www.rikosseuraamus.fi
KOULUTUS Mycoplasma bovis Koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä ollut Viivi Viitasaari on myös hevosenhoidon suomenmestari. Kuvassa Viivi hevosensa Sigrid Motivuksen kanssa. Viivi Viitasaari, pian 20-vuotias hevostenhoitajaopiskelija Alavudelta, Pohjanmaalta. 2. Mitä opiskelet ja missä? Opiskelen hevostalouden perustutkintoa yo-pohjaisella linjalla Harjun oppimiskeskuksessa Vironlahdella. Koulutus on kaksivuotinen, ja ensi keväänä pitäisi valmistua hevostenhoitajaksi. 3. Miten päädyit opiskelemaan alaa? Olen aloittanut hevosharrastuksen 6–7-vuotiaana, ja vuonna 2008 hankin ensimmäisen oman hevosen. Nyt hevosia on itsellä kaksi. Hevosia on muutenkin aina ollut lähellä, muun muassa sukulaisilla, ja tämä on muodostunut elämäntavaksi. Päätös hevosalasta oli helppo, vaikka mielessä kävi myös esimerkiksi psykologian opiskelu. Harjun valitsin kouluksi, koska se vaikutti parhaalta paikalta opiskella hevosalaa. Kävin kuitenkin ensin lukion, sillä kaikki ystäväni menivät sinne, ja ajattelin, että mikäs kiire tässä on. www.ett.fi 4. Millaista opiskelu on käytännössä? Yo-pohjaisella luokalla meitä on vain seitsemän, ja opiskelu on muita tiiviimpää. Käymme asioita paljon nopeammin, ja keskitymme hevosiin liittyvään asiaan, kun matikkaa ja muita aineita ei tarvitse käydä. Opiskelu on pääosin käytäntöä, eli tallilla ollaan paljon, mutta jonkun verran on myös teoriaa. Enää meillä on jäljellä lähinnä käytännön opetusta ja joulun jälkeen puolivuotinen työssä oppiminen. 5. Mitä ala vaatii opiskelijalta? Hevosala vaatii tosi paljon omaaloitteisuutta, ja työ on aika raskasta. Hevoset eivät katso kelloa, ja joskus täytyy tehdä 12-tuntisia työpäiviä. 6. Mikä sinusta tulee isona? Olen pienestä pitäen halunnut eläinlääkäriksi, ja ajatuksissa on hakea valmistumisen jälkeen opiskelemaan eläinlääketiedettä joko Helsinkiin tai Viroon. Lukionkin kävin osin siksi, että ylioppilastodistus tarvitaan, jos haluaa yliopistoon. On kuitenkin hyvä, että saan ammatin jo nyt, jatko-opiskelujen ohella voi sitten tehdä alan töitä. LOIMAAN AMMATTI- ja aikuisopistossa alkaa tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin koulutus 15.1.2014. Koulutus kestää noin puolitoista vuotta. Koulutus sisältää lähiopetuspäiviä, etätehtäviä, työssä oppimista ja tutkintotilaisuudet. Tutkintoa suorittavalla tulee olla alan peruskoulutus tai vastaavat tiedot ja/tai noin kolmen vuoden työkokemus maatalousalalta. Koulutukset voi suorittaa omaehtoisena tai oppisopimuksella. Infotilaisuus koulutuksesta järjestetään keskiviikkona 6.11. klo 14, osoitteessa Hämeentie 238, Loimaa. Lisätietoja oppisopimuksesta sekä koulutuksesta ja hakuohjeet: www.loimaa.lskky.fi FARMI 1. Kuka olet? ETT RY järjestää Mycoplasma bovis -seminaarin 11.joulukuuta Helsingin Valiolla. Seminaarissa luennoi kaksi ulkomaista asiantuntijaa, Roger Ayling Englannista ja Kaspar Krogh Tanskasta. Heidän luentonsa ovat englanninkielisiä, muuten seminaarin kielenä on suomi. Ilmoittautumisesta löytyy tietoa Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n sivuilta. FARMI 9/2013 29
TEKSTI: MIMMI VIRTANEN KUVAT: AHTI SORMUNEN JA MIMMI VIRTANEN EU:n maakohtaiset sokerikiintiöt poistuvat vuonna 2017. Suomen sokeriteollisuus näkee kiintiöiden poistumisen uhan sijasta mahdollisuutena. Peltoa riittää, tarvitaan vain lisää viljelijöitä sekä suuremmat hehtaarisadot molempien suhteen näyttää nyt lupaavalta. K otimaisen sokerin tuotanto on mahdollista saada nousuun, uskoo Suomen sokeriteollisuus. Kiintiöt poistuvat syyskuussa 2017, jolloin tuotettua sokerin määrää ei enää säädellä EU:sta käsin. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta päätti asiasta kesäkuun lopulla. – Kiintiöjärjestelmä oli tulossa tiensä päähän, se tiedettiin, joten yllätys tämä ei ole kenellekään, sanoo Juri Jolkkonen Sucros Oy:n toimitusjohtaja. Sucros Oy jalostaa sokerijuurikkaasta raakasokeria Suomen ainoalla sokeritehtaalla Säkylässä. Porkkalassa toimivan tytäryhtiönsä Suomen Sokerin kanssa ne muodostavat koko Suomen sokeriteollisuuden. Yritykset omistavat pohjoismainen Nordic Sugar sekä kotimainen Apetit Oy. Sokeriteollisuuden näkökulma kiintiöiden poistumiseen on, että vihdoin 30 FARMI 9/2013 on mahdollisuus tuottaa enemmän kotimaista sokeria. Vuosittainen sokerikiintiö on tällä hetkellä 80 999 tonnia, mikä on jättänyt Suomen omavaraisuus asteen sokerin suhteen alle 50 prosenttiin. – Mahdollisuus on tuottaa kotimaahankin vielä paljon enemmän sokeria. Tällöin ei tarvitsisi tuoda niin paljon sokerin raaka-ainetta muualta, Jolkkonen sanoo. Jolkkonen kertoo, että Sucros Oy:n tavoite on kasvattaa tuotantoa, ja tämän osalta myös tehdä investointeja. Päätöksiä investoinneista odotetaan vielä tämän vuoden puolella tai viimeistään alkuvuodesta. Jolkkosen mukaansa myös sokerijuurikkaan viljelijät ovat suhtautuneet hyvin ajatukseen tuotannon kasvattamisesta. Sokerituotannon vapauttaminen lisää myös muiden maiden mahdollisuuksia kasvattaa tuotantoaan, mutta Jolkkonen ei pidä tä- tä suurena uhkana Suomen sokeriteollisuudelle. – Tietysti on olemassa riski, että jossain touhu kasvaa ylituotannoksi, ja ylimääräinen sokeri valuu tänne laskien markkinahintoja. Tällä hetkellä sillä ei ole kuitenkaan merkitystä. Raaka-aineen hankinta suurin haaste Suomen tavoitteena oli alun perin, että EU:n sokerikiintiöitä olisi jatkettu vuoteen 2020 asti. Nyt kun päätös kiintiöiden poistamisesta on tullut, siihen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti niin sokeriteollisuudessa, maaja metsätalousministeriössä, kuin juurikkaan viljelijöidenkin keskuudessa. Suurimpana haasteena sokerituotannon kasvattamisessa on raaka-aineen hankinta, ja isoin kysymys lieneekin, mistä saadaan tarpeeksi sokerijuurikkaan viljelijöitä. Sucroksella on tällä hetkellä 761 sopimusviljelijää, ja mukaan otetaan kaikki halukkaat. Tänä vuonna uusia viljelijöitä on saatu 70, ja ensi vuoden tavoite on jopa 100 uutta viljelijää. Vuosittain noin parisenkymmentä viljelijää luopuu viljelystä eläkkeelle jäädessään. – Viljelijämäärät on ehdottomasti saatava kasvuun, mutta ei se yhdessä vuodessa onnistu. Myös hehtaarisadon kasvattaminen on tavoitteenamme. Pikkuhiljaa olemme saaneet viljelijöitä mukaan enemmän ja enemmän, on vain saatava viljelijät ymmärtämään, että sokerijuurikas on kilpailukykyinen kasvi. Tarkoitus on saada ensi vuonna 800 viljelijän raja rikki, Jolkkonen kertoo. Jolkkosen mukaan erinomainen kasvukausi ja etenkin korjuuaika ovat toimineet hyvänä kannustimena viljelystä kiinnostuneille. Säkylässä uskotaan, että tänä vuonna saadaan juurikkaasta kaikkien aikojen top 3, ellei jopa top 2 sato. Lämmöstä ja auringosta johtuen jatkuu ?
FARMI 9/2013 31
Juurikaskuorma Sucroksen tehtaalla Säkylässä odottamassa käsittelyä. myös juurikkaiden sokeripitoisuus on ollut tänä kautena erityisen korkea. Jolkkonen myöntää, että viljan hinnan lasku on vaikuttanut positiivisesti sokerijuurikkaan viljelyhalukkuuteen. Juurikkaasta saatava hinta on varsin hyvä viljaan verrattuna, ja siksi lähitulevaisuuden näkymät viljelijöiden lisäämiseksi ovat hyvät. Sokerintuotannon lisääminen Säkylän tehtaalla ei hyödytä ainoastaan juurikkaan viljelijöitä, vaan taustalla on myös taloudellinen intressi. Nykyään tehtaan käyntikausi kestää tavallisesti lokakuun alusta joulukuun puolelle, eli vain noin 70 vuorokautta vuodessa. Jos käyntikausi olisi pitempi, tehtaasta saataisiin suurempi hyöty irti ja myös Suomen kilpailukyky sokeriteollisuudessa paranisi. – Jos saamme lisää viljelijöitä, ja sitä kautta raakaainetta, voimme kasvattaa tuotantoa ja nostaa tehtaan käyttöastetta, ja täten Säkylän tehtaan kilpailukykyä. Viljelijät ja tehdas siis molemmat hyötyvät toisistaan, Jolkkonen sanoo. Sokerin maailmanmarkkinahinnan mahdollisella alenemisella sen sijaan ei 32 FARMI 9/2013 ole Jolkkosen mukaan nyt suurta merkitystä Suomen kilpailukyvyn kannalta. – Juurikkaan hinta on vakaampi kuin esimerkiksi viljan. Koska tulevaisuudessa ei ole kiintiöitä, kilpailu lisääntyy nimenomaan EU:n sisällä, mikä tuskin vaikuttaa paljoa. Jos sokerin liikkuvuuteen EU:n rajojen ulkopuolella tulisi muutoksia, silloin asia voisi olla eri. Nyt ei kuitenkaan voida tietää, minne hinta maailmalla asettuu. Jolkkonen painottaa, että tällä hetkellä ratkaisevinta kilpailukyvyn säilyttämisessä on uusien sokerijuurikkaanviljelijöiden saaminen. – Tänä vuonna ensimmäistä kertaa 13 vuoteen onnistuimme kasvattamaan viljelijämäärää. Vilpittömästi uskon, että ensi vuonna meillä on taas enemmän viljelijöitä. Uusia viljelijöitä läheltä ja kaukaa Sokerijuurikkaan viljely on perinteisesti keskittynyt tehtaiden läheisyyteen. Koska nykyisin ainut tehdas sijaitsee Säkylässä, suurimpia sokerijuurikasalueita ovat Satakunta ja VarsinaisSuomi. Myös Hämeessä ja Pohjanmaalla viljelijämäärät ovat kasvamassa. Ahvenanmaalla sokerijuurikkaan viljely loppui kokonaan muutamia vuosia sitten, mutta nyt sinnekin on saatu yksi uusi viljelijä. Kiinnostusta sokerijuurikkaan viljelyä kohtaan siis löytyy. – Helpompaa on tietysti, jos viljely tapahtuu lähellä tehdasta. Menestyksekkäitä viljelijöitä on silti myös esimerkiksi Porvoossa ja Seinäjoella, Jolkkonen kertoo. Sokerijuurikkaan kuljetuskorvauksen nostaminen 130:sta 150 kilometriin on lisännyt viljelijöiden kiinnostusta. Juurikkaasta maksetaan viljelijöille kuljetuskorvausta, joka korvaa 80 prosenttia kuljetuskuluista, kun matka tehtaalle on maksimissaan 150 kilometriä. 150 kilometriä pidemmät matkat korvataan 150 kilometrin mukaan. Jolkkosen mukaan viljelijöitä ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään matkojen päästä, vaan 150 kilometrin säteellä tehtaasta on ihan riittävästi peltoalaa juurikkaan viljelyyn. – Juurikas on pieni kasvi, ainoastaan puoli prosenttia Suomen pelloista on sokerijuurikasta. Uskon, että viljelijöitä tulee tulevaisuudessa lisää sekä läheltä että kauempaa. Esimerkiksi Loimaan seudulla ei ole viime vuosina ollut sokerijuurikkaan viljelijöitä, mutta tänä vuonna siellä on aloittanut
yksi. Positiiviset viljelykokemukset varmasti poikivat lisää viljelijöitä seudulle. Sucroksella oli tänä vuonna ensi kertaa kokeilussa mentori-ohjelma, jonka tarkoituksena oli saada kokeneet juurikkaanviljelijät houkuttelemaan uusia viljelijöitä. Mentoriviljelijöillä on velvollisuus opastaa sokerijuurikkaan viljelyssä, ja vastaavasti he saavat siitä palkkion. Mentoriohjelmasta tulleen hyvän palautteen vuoksi ohjelmaa jatketaan myös ensi vuonna. Hehtaarisato suuremmaksi Viljelijöiden innostamisen lisäksi Sucros Oy pitää tärkeänä myös hehtaarikohtaisen satotason kasvattamista. Suomessa sokerijuurikkaasta saatava keskisato on noin 40 tonnia hehtaarilta. Nykyisen 80 999 tonnin sokerikiintiön täyttämiseksi tarvitaan noin 550 000 tonnia sokerijuurikasta, ja tällaisen juurikasmäärän tuottamiseen suurin piirtein 14 000 hehtaaria viljelysmaata. Suomessa hehtaarisadot ovat Keski-Eurooppaan verrattuna pieniä. Esimerkiksi Saksassa sokerijuurikkaan hehtaarisadot nousevat helposti yli 70 tonniin. Suomessakaan tämä ei ole mahdotonta, sillä vuosittain on monia viljelijöitä, joiden hehtaarisato yltää samoihin lukemiin. Mahdollinen lääke pieniin satoihin on viljelykierto, jota Suomessa on laiminlyöty muuta Eurooppaa enemmän. – Viljelykierto ei ole yleistynyt toivotulla tavalla, ja siksi suurin tavoite meillä on tällä hetkellä juuri sen lisäämisessä ja tutkimisessa, kertoo Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) on toiminut jo 60 vuotta. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tuottaa viljelijöitä hyödyttävää tutkimustietoa sekä kehittää sokerijuurikkaan viljelytekniikkaa. Muurinen kertoo, että yhteistyö alaan liittyvien muiden tahojen, kuten jalostajien ja kasvinsuojeluyritysten kanssa on tärkeää. Jalostajien kanssa pyritään kehittämään satoisampia lajikkeita, ja kasvinsuojeluyritysten kanssa haetaan optimaalista kasvinsuojeluohjelmaa. Vastaavasti ravinteita markkinoivien yritysten kanssa yhteistyössä kehitetään juurikkaan lannoitusta sekä seurataan juurikkaan lannoituksen kehitystä. Yhteystyötä Sucros Oy:n kanssa tehdään paljon monella sektorilla, mutta tällä hetkellä päätavoitteena on viljelykierron parantaminen. – Suomessa on viljelty sokerijuurikasta samoilla lohkoilla vuodesta toiseen ilman välivuosia. Juurikas tarvitsee kiertoa viljelyssä voidakseen antaa paremman sadon, Muurinen sanoo. SjT:n mukaan vuonna 2009 noin puolet sokerijuurikaspelloista oli sellaisia, joiden esikasvina oli käytetty sokerijuurikasta. Jo 70-luvulla tehdyt tutkimukset osoittivat, että viljat esikasvina parantavat juurikkaan satoa, kun taas juurikas juurikkaalle laskee satotasoa. Vuonna 2012 SjT aloitti pidempikestoisen viljelykiertotutkimuksen, jonka tavoitteena on osoittaa viljelykierron todelliset vaikutukset juurikkaan sekä muiden kierrossa mukana olleiden kasvien satoon. Tutkimuksessa esimerkiksi vehnä on osoittautunut erityisen hyväksi esikasviksi sokerijuurikkaalle. Jo yhden vuoden kierto (juurikas – vehnä – juurikas) lisäsi molempien kasvien hehtaarisatoa. Juurikkaan hehtaarisato nousi jopa viidellä tonnilla siitä tasosta, mikä se oli kun esikasvina käytettiin juurikasta. Myös kasvin sokeripitoisuus parani. Heikomman satotason lisäksi monokulttuuri heikentää pellon viljavuutta ja altistaa tuholaisongelmille. AgroAnalyysit – lähellä viljelijää Yksi sokerijuurikkaan tunnetuimmista tuholaisista on ankeroinen. – Ilman viljelykiertoa ja erityisiä saneerauskasveja ankeroinen vain lisääntyy. Saneerauskasveina toimivat esimerkiksi erityiset retikka- ja sinappilajikkeet, sillä ne houkutteleva ankeroisen esiin, mutta se ei voi lisääntyä niissä, Muurinen selittää. Juurikas tarvitsee hyvän pH:n, joten kannattaa huolehtia peltojen kalkituksesta. Sokerijuurikkaan viljelyssä haasteena ovat myös tarkkuutta vaativat ruiskutukset. – Juurikkaalla rikkakasviruiskutukset on tehtävä tarkemmin kuin viljalla. Pitäisi keskittyä havainnoimaan, ja olla tarkka, että ruiskutukset tehdään juuri oikeaan aikaan, Muurinen painottaa. Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksenkaan mielestä tavoite kasvattaa kotimaista sokerituotantoa ei ole mahdoton. – Kiintiöiden poistumisen myötä meidän toimintamme ei muutu, samaa viljelyä edistävää tutkimustoimintaa jatketaan edelleen. Sokerituotannon lisäämiseen uskotaan meilläkin, kasvi on kilpailukykyinen, kunhan muun muassa viljelykierto saadaan kuntoon.• Viljavuustutkimukset Mu hive ista net ! Analyysivalikoimiimme kuuluvat myös juurikasankeroismääritykset sekä rehu- ja lanta-analyysit. Maanäyterasioita voit tilata puhelimitse tai kotisivuiltamme. Meille voi lähettää maanäytteet myös muissa vastaavissa rasioissa. AgroAnalyysit AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201, 25170 Kotalato Puh. (02) 737 6460, www.agroanalyysit.fi FARMI 9/2013 33
Säkylän sokeritehdas.. … käynnistyi tänä vuonna 1.lokakuuta. Käyntikausi kestää noin 70 vuorokautta, ja sen aikana tehdas on käynnissä 24 tuntia vuorokaudessa. … vastaanottaa käyntikauden aikana päivittäin noin 250 rekkakuormallista sokerijuurikasta. …työllistää ympärivuotisesti 80 henkilöä, ja käyntikauden aikana noin 30 kausityöntekijää. TEKSTI: MIMMI VIRTANEN Sucros Oy järjesti tiistaina 22.10. tilaisuuden sokerijuurikkaan viljelystä kiinnostuneille sokeritehtaallaan Säkylässä. Tilaisuus keräsi kuulijoita, joista monet olivat miettineet juurikkaan viljelijäksi ryhtymistä jo pitkälle. SUCROS OY ETSII uusia sokerinviljelijöitä järjestämällä tilaisuuksia, joissa viljelystä kiinnostuneet pääsevät kysymään sokerijuurikkaan viljelyssä askarruttavia kysymyksiä. Ensimmäinen neljästä tämän syksyn tilaisuudesta järjestettiin 22.lokakuuta, ja se houkutteli paikalle kymmenkunta osallistujaa. Tilaisuudessa puhuivat Sucros Oy:n maatalousjohtaja Matti Kukkola ja viljelypäällikkö Tero Tanner sekä Sokerijuurikkaan tutkimuslaitoksen johtaja Susanna Muurinen. 34 FARMI 9/2013 Kuvassa Sucroksen viljelykonsulentti Marika Muntola, viljelypäällikkö Tero Tanner ja maatalousjohtaja Matti Kukkola. Maatalousjohtaja Kukkola kävi läpi sopimuspuolta sekä tehtaan käytäntöjä. Tanner puolestaan keskittyi kertomaan viljelyn kannattavuudesta sekä katteesta suhteessa viljaan. SjT:n Susanna Muurinen kertoi tutkimuskeskuksen kuulumisia, ja luennoi etenkin saneerauskasveihin ja viljelykiertoon liittyen. Tilaisuuteen tulleita oli lähinnä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta, mutta myös kauempaa. Paikalle saapuneista osa oli viljellyt sokerijuurikasta aikaisemmin, toisille kasvi oli täysin uusi. Lähestulkoon kaikki paikalle kerääntyneet olivat kuitenkin miettineet viljelyä jo pidemmälle, mikä oli havaittavissa kysymysten runsaudesta. Kuulijat kyselivät muun muassa juurikkaan hintojen vuosittaisista vaihteluista, keskisadoista ja rikkakasviongelmista. Tilaisuudessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten kiintiöiden poistuminen vuonna 2017 käytännössä vaikuttaa. Piikkiöläinen Markku Moisio ja maskulainen Ari Kankkio tulivat tilaisuuteen, sillä molemmilla on mielenkiintoa juurikkaan viljelyä kohtaan. Kummallakaan ei ole kuitenkaan ollut juurikasta aikaisemmin. – Itselläni on ollut viljelyssä kaikenlaista, ja ajattelin, että kokeillaan nyt vielä tämäkin. Isälläni oli joskus 60-luvulla juurikasta, muuta kokemusta siitä ei ole, Moisio sanoo. Kankkiota juurikkaan viljely kiinnostaa, vaikkei aiempaa kokemusta ole. Molemmat myönsivät, että laskenut viljan hinta on yksi syy miksi sokerijuurikkaan viljely on ollut ajatuksissa. Parituntisen tilaisuuden jälkeen halukkailla oli mahdollisuus päästä tutustumaan myös itse sokeritehtaaseen. Sucros Oy järjestää tehtaallaan Säkylässä vielä kolme samanlaista tilaisuutta marraskuun aikana.
MENKÄÄ METSÄÄN! 22.–24.11.2013 MESSUKESKUKSESSA OSA Niin paljon elämyksiä yhdellä lipulla! Metsämessut tarjoaa metsänomistajille ja metsän ystäville mielenkiintoisen viikonlopun: metsäaiheista ohjelmaa, keskusteluja, työnäytöksiä ja kyselytunteja. Metsäala tulee tutuksi näytteilleasettajien osastoilla, jossa on esillä metsänomistajan tärkeimmät palvelut ja tuotteet. Katso koko ohjelma: www.helsinginmetsamessut.fi Avoinna pe 22.11. klo 9–18, la 23.11. klo 10–18, su 24.11. klo 10–17. Liput 16 ¤ / 10 ¤ / 5 ¤ / 37 ¤ Samaan aikaan myös muut Meidän viikonlopun tapahtumat: ELMA Helsingin maaseutumessut, Kädentaito, Lemmikki (la–su), OutletExpo ja Menopeli. Lauantaina 23.11. myös Vapaaehtoistoiminnan Menu-messut. OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.
HYÖT YELÄIMET PORSASTUOTOS ON noussut merkittävästi HKScan-ketjussa viime vuosina muun muassa pahnuekoon kasvun myötä. Taustalla ovat kymmenen vuoden takaiset rakennekehitys-toimet, kun HKScan Agrin ketju rakensi osakeyhtiömuotoisia emakkosikaloita, sekä aktiivinen panostus sika-aineksen kehittämiseen. Myönteinen tuotoksen kehitys on lisännyt tarvetta lihasikalainvestoinneille ja porsaiden välikasvattamolaajennuksille. – Sikalainvestointeja tarvitaan, jotta alkutuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa, poistuvaa kapasiteettia saadaan korvattua ja jotta sianlihan omavaraisuusaste Suomessa säilyy hyvänä, HKScanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi puheessaan Huittisissa sijaitsevan Satapossun uuden välikasvattamon avajaisissa 14.10. HKScanin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen kertoi, että suurempien pahnueiden hyvät kasvutilat voidaan ratkaista laajentamalla porsastuotantoyksikön välikasvatusosastoa tai rakentamalla välikasvattamolaajennus jo olemassa olevan lihasikalan kylkeen. Hyväksi esimerkiksi välikasvatuslaajennuksesta Haapanen mainitsi Satapossun uuden välikasvattamon. Vesa Harjunmaa Satapossusta kertoi, että uuden välikasvattamon ansiosta lihasikalan kiertonopeus paranee, koska porsaat siirretään välikasvattamosta lihasikalaan kooltaan suurempina. Satapossussa on käytössä kaksivaiheinen välikasvatusmalli, jossa emakkosikalasta siirretään porsaita joka toinen viikko välikasvattamon kahteen vierotusosastoon. Vierotuksessa porsaiden ensimmäinen kasvatusjakso on alle kuusi viikkoa. Tämän jälkeen porsaat siirretään välikasvatusosastolle, jossa kasvatusjakso on alle neljä viikkoa. Vasta tämän jälkeen porsaat siirretään lihasikalaan loppukasvatusta varten. Harjunmaan mukaan porsasosastojen uusi tekniikka vähentää työmäärää kasvatuksen aikana. – Vierotusosastoilla on kaksi-ilmastokarsinat, ja nukkuma-alueen katoksen alla ilma on lämpimämpi kuin muualla karsinassa. Karsinat pysyvät siistimpinä ja osaston lämmitykseen kuluva energiamäärä laskee, Harjunmaa sanoo. www.hkscan.fi MTT:N UUSI tutkimusnavetta vihittiin käyttöön 18.10. MTT Ruukissa Siikajoella. Naudanlihantuotannon tutkimuksen ja kotimaisen lihantuotannon turvaamiseksi rakennetussa tutkimusympäristössä eläinten hyvinvointia seurataan tarkkaan. 110 naudan kylmäpihatto uusine teknologioineen korvaa runsaat sata vuotta vanhan lämpimän parsinavetan, joka ei vastannut enää nykyajan vaatimuksia, ja jossa tutkimuksen ja ruokintakokeiden tekeminen oli työlästä. – Tämä on tutkimuksellemme tärkeä investointi, jolla turvataan samalla kotimaisen naudanlihantuotannon kilpailukykyä. Nyt meillä on paremmat puitteet ja työkalut kehittää tuotannon kannattavuutta, lihan laatua ja eläinten hyvinvointia, iloitsee MTT:n kotieläintutkimuksen johtaja Jutta Siivonen. Kustannustehokkaaksi suunniteltu navetta on samantyyppinen kuin toimialalla yleensä. Rakennuksen pohja-ala on noin 1 600 neliötä. Ryhmäkarsinoita on 22, joista jokaiseen sijoitetaan väljästi viisi eläintä. Vasikat saapuvat navettaan puolen vuoden ikäisinä, ja teuraskasvatus kestää noin vuoden. Tutkimusympäristön tärkein laite on kanadalainen ruokintajärjestelmä, jonka avulla eläinten yksilökohtaista rehunkulutusta seurataan reaaliaikaisesti. Laitteen toimittaja GrowSafe Systems Ltd. kehitti sen eläinten syöntikäyttäytymisen ja terveyden seuraamiseen suurilla karjatiloilla. MTT on Euroopassa ensimmäisiä tutkimuslaitoksia, joilla järjestelmä on käytössään. Jotta navettaympäristöstä saadaan mahdollisimman eläin- ja hoitajaystävällinen navettaan asennetaan lämpötilaa, kosteutta ja tiettyjen kaasujen pitoisuuden määritystä mittaava ja tallentava laitteisto. www.mtt.fi/ruukki SIISTEJÄ HALLEJA NOPEASTI! Kotimaista polyuretaani-elementtien valmistusta yli 30 vuoden ajan (EKE Panels) Nosto- ja rakentamispalvelut Termo Panels Oy Korpinmaantie 1 18100 Heinola 36 FARMI 9/2013 puh. (03) 883 700 www.termopanels.fi
PALVELUHAKEMISTO •RAKENTAMINEN Valmistamme ovet ja ikkunat mittatilaustyönä asuin- ja tuotantorakennuksiin. Myös portaat ja lasitukset. Rahtihöyläys. Puutyöliike Lintuahot Ky Petri 050 562 4097 - Teemu 044 331 0886 petri@lintuahot.fi www.lintuahot.fi •MAATALOUS www.vihlman-lehtonen.fi •KONEET •MUUT PALVELUT TyyliTipu Maan laajin valikoima uusia ja käytettyjä koneita ja renkaita. Kaupinkatu 30, Kouvola, Yrjö Halsola, 040 565 0908 www.setto.fi Asiantuntevaa ja turvallista maa- ja metsätilojen kiinteistökauppaa jo 20 v:n kokemuksella Tuotteita kanoille ja kanaihmisille. Hentastic-tuotteet myös jälleenmyyjille. www.tyylitipu.? Anian rantatie 144, 33980 Pirkkala, p. 0400-626252, 03-3683683 SIMO MÄKI Elektroniikkakorjaamo 045-260 7200 Koivusaarentie 81, 32300 Mellilä 0400-322817 • Kunnallistekniikka • Salaojitus • Rakennusten pohjat Kevyt minikaivuri, tela-alustainen kaivuukone TYÖVAATTEET LOPPUUNMYYNTI Pestyt työvaatteet -housut,takit, haalarit Uudet työvaatteet -housut, takit, haalarit myös huomiovärit Heti toimitukset Lähes puoleen hintaan ylläty Kontit ja erilaiset lavat moniin eri käyttötarkoituksiin: varastointiin, kuljetuksiin... puh. 0400-120822 / 0400-120827 Soita ja kysy tarjous Myös iltaisin ja vkl 0400-815058 matti.rautjarvi@elisanet.fi Palveluhakemisto, modulimitoitus Rullatie 4, 60100 Seinäjoki 06-4289000 www.konejatarvike.net 1 mod. / 110,00 € + ALV 24% Soita ja kysy tarjous. Lehtemme on luettavissa Lehtiluukun kautta osoitteessa www.lehtiluukku.fi www.countrymedia.fi www.facebook.com/Farmi-lehti FARMI 9/2013 37
TEKSTI: MAARIT SALMINEN KUVA: VAPO OY Suotuisat säät ja uudet kentät mahdollistivat tämän kesän tyydyttävän turvesadon. T urvetuotantokaudesta odottiin keväällä huippuluokkaista. Tavoitteena oli, että koko Suomessa päästäisiin nostamaan lähes 30 miljoonaa kuutiometriä turvetta. Aurinkoiset ja kuivat kelit mahdollistivat alkukesän loistavat nostolukemat, mutta keskikesän sateisien kausien takia 30 miljoonan kuutiometrin tavoitteiseen ei lopulta päästy. Viime vuoden alhaisen turvesadon jälkeen Vapo Oy:n tavoitteena oli nostaa turvetta tämän tuotantokauden aikana 21 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2012 saatiin nostettua 47 prosenttia 20 miljoonan kuutiometrin tavoitteesta, mutta tänä kesänä nostet- 38 FARMI 9/2013 tiin 80 prosenttia tavoitteesta. Jyrsinturpeen tavoite oli 18,5 miljoonaa kuutiota, palaturpeen miljoona kuutiota ja ympäristöturpeiden tavoite oli yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiota. Parhaiden onnistui palaturpeen nostaminen, jonka kohdalla tavoitteesta jäätiin vain 11 prosenttia. Hyvä tulos takaa sen, että asiakkaille riittää tulevalla kaudella kaikkia turvelaatuja. Alkukesän sääolosuhteet olivat suotuisat Vapon mukaan turpeen nosto aloitettiin tänä vuonna toukokuun ensimmäisenä päivänä, kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Turpeen nostamisen alkaessa varastot olivat poik- keuksellisen alhaalla, sillä viime vuoden saldo jäi niukaksi. Varastoissa oli edellisen kauden jäljiltä vain 1,5 Twh:a eli noin 1,6 miljoonaa kuutiometriä. Etenkin kuivikkeiksi sopivista ympäristöturpeista oli pulaa viime talvena. Tällä kaudella Vapo ohjasikin tietoisesti sekä energiaksi että ympäristöturpeiksi soveltuvia valiturpeita kuivikkeiksi. Vielä kesäkuussa Vapo oli varautunut kolmanteen heikkoon tuotantokauteen. Mikäli kahden heikon kauden jälkeen tänäkin vuonna tulos olisi ollut heikko, Vapo olisi ollut valmis tukemaan urakoitsijoita selviämään seuraavaan kauteen. Tämä olisi tarkoittanut muun muassa urakoitsi- joille maksettavaa lisäkorvausta aumaan tuotetusta priimaturpeesta ja myös optimointia aumoihin hyväksyttävien turpeiden kosteusprosenteissa. Vaikka tuotanto lähti käyntiin kahta viikkoa myöhemmin, saatiin ensimmäiset jyrsinturve-erät aumoihin jo viikon jälkeen. Tuotannon onnistumisen kannalta juuri touko- ja kesäkuu ovat ratkaisevia, koska alkukesän ilman suhteellinen kosteus on matala, ja kastetta on vähän. Tällöin turvetta pystytään nostamaan parhaimmillaan vuorokauden ympäri. Touko-kesäkuun vaihteessa tuotanto-olosuhteet olivat erittäin suotuisia tänäkin vuonna.
TURPEEN TUOTANTO ALUEITTAIN: LÄHDE: VAPO Alue Tavoite (1 000 m3) Tuotettu 23.9.2013(arvio) (1 000 m3) Tuotettu tavoitteesta (%) Tuotantopinta-ala (ha) Pohjoinen 6 965 5 730 82 13 352 Pohjanmaa 4 040 2 736 68 8 881 Lounas 2 932 2 997 102 6 029 Keski-Suomi 2 862 1 878 66 6 481 Itä 2 198 1 691 77 4 761 Kaakko 2 029 1 876 93 4 037 Yht. 21 026 16 908 80 43 541 – Heinäkuussa alkaneet säännölliset sadekuurot kuitenkin hidastivat hyvin alkanutta tuotantoa, kommentoi Vapo Oy:n Turvetuotteetliiketoiminta-alueen johtaja Pasi Koivisto. Epävakaisten säiden vuoksi näytti, että kauden tuotanto jää 70 prosenttia tavoitteesta. Runsaat sateet pysäyttivät tuotantokauden vanhoilla, matalilla kentillä. Lopulta loppukesän poikkeuksellisen suotuisat ilmat nostivat tuotantomäärät koko maassa lopulta tyydyttävälle tasolle, vaikka alueelliset erot olivat huomattavia. Suurin negatiivinen ero tavoitteen ja lopullisen määrän kanssa syntyi KeskiSuomessa, missä tavoitteesta päästiin vain 66 prosenttiin. Parhaiten nostot onnistuivat Lounais-Suomessa. Uusilta kentiltä parhaimmat tulokset Kahden viime kesän perusteella voidaan todeta, ettei sää ole suurin riski turpeen nostossa, vaan tuotantokenttien vanheneminen. – Uusilla kentillä päästiin monin paikoin reilusti yli tavoitteen, mutta vanhemmilla kentillä jäätiin monin paikoin reilusti alle puoleen tavoitteesta, Koivisto kertoo. Nykyiset pinta-alat olisivat riittävät, mikäli alueet olisivat keskimääräisesti uudempia. Vanhoille, jo madaltuneille kentille päästään keväällä myöhemmin, ja rankkasateet saavat lopettaa tuotannon kesken kauden. Uusilla alueilla päästään todennäköisemmin tavoitteisiin riippumatta sateista. – Uudet kentät ovat erityisen tärkeitä kasvu- ja kuiviketurpeiden tuotannon kannalta, sillä avattavien soiden vähemmän maatuneet pintakerrokset soveltuvat juuri ympäristöturvelaatujen tuotantoon, Koivisto sanoo. Viime kauden vaikeuksien jälkeen kuluneessa kesässä positiivisinta oli se, että turvevarastot ovat taas täynnä. Jokaista turvelaatua on tarjolla asiakkaiden tarpeisiin. Mikäli talvi on normaali, eivät ylivuotiset varastot jää siltikään kovin suuriksi. Koiviston mukaan tämän syksyn vähäiset sateet mahdollistavat kunnostetut kentät, joilta turvetta ale- taan nostaa taas ensi keväänä. Tätä mahdollisuutta ei ollut keväällä viime vuoden sateisen syksyn jälkeen. – Tämä luo positiivista odotusarvoa seuraavaan kauteen, Koivisto täsmentää. Koivisto kiittelee tuotantotavoitteiden saavuttamisesta kaikkia urakoitsijoita. Urakoitsijat saavat Koivistolta kiitosta myös siitä, että ovat pitäneet kiitettävästi huolta tuotannon ohella myös vesien käsittelyjärjestelmien jatkuvasta toimivuudesta. Tämä nopeuttaa kenttien palautumista tuotantokuntoon sateiden jälkeen. Lähde: Vapo Oy FARMI 9/2013 39
Lahdessa järjestettiin Bioenergia – NYT! tapahtuma 27.–28. syyskuuta. TEKSTI: MAARIT SALMINEN KUVAT: AHTI SORMUNEN JA TUULI TOIVIKKO, KONEYRITTÄJÄT 40 FARMI 9/2013
L ahden messukeskuksessa järjestetty kaksipäiväinen tapahtuma koostui Ratkaisevat tekijät -seminaarista ja siihen liittyvästä Bioenergia Nyt! -näyttelystä. Tapahtuman järjestivät Koneyrittäjät ja Finnmetko Oy. Ratkaisevat tekijät -seminaari koostui kolmen toimialan seminaareista. Toimialoina olivat energia-ala, maarakennus sekä puunkorjuu. Eniten kiinnostusta herätti yhteinen aloitusseminaari, ja erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Leena Mörttisen Talouden näkymät -esitys. Mörttinen puhui esityksessään talouden näkymistä kotimaassamme ja peilasi niitä bioenergia-alaan, sekä miten maailman taloustilanne vaikuttaa Suomen taloudelliseen tilanteeseen nyt ja tulevaisuudessa. Ensimmäisenä näkemyksenään Mörttinen totesi, että samaan aikaan, kun globalisoitunutta maailmaa ravistelee kolmas teollinen vallankumous, uusi energiamurros, on Suomen talouteen tuloillaan oma vaikea rakennemuunnos. Maailmalla taloustilanteen Mörttinen sanoo pysyvän toisaalta ihan ennallaan – kasvu jatkuu edelleen, mutta häviäjä- ja voittajamaat saattavat vaihtaa rooleja tulevaisuudessa. Toiseksi Mörttinen toruu Suomen yksipuolista toimialarakennetta. Toimialarakenteen on muututtava, jotta talouden näkymät voisivat tulevaisuudessa olla paremmat. Maamme tarvitsee uusia kasvuyrityksiä esimerkiksi bioenergian tuotantoon suuntaavia, mutta samalla on parannettava olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia. Kolmanneksi Mörttinen listaa rakennemuutoksen toteuttamiseen vaadittavat asiat: tarvitsemme lisää työvoimaa, mutta erityisesti lisää pääomaa. – Suomessa ei ymmärretä pääoman tärkeyttä tai se unohdetaan liian helposti, kommentoi Mörttinen. Tämä näkyy esimerkiksi keskusteluissa osinkoveroista ja rahoitusmarkkinasääntelystä. Suomessa ymmärretään paremmin korkeat rakenteellisen työttömyyden ongelmat, mutta menestys voi perustua ainoastaan vain tuottavuuden kasvuun. Jotta tuottavuus kasvaisi bioenergia-alallakin, tarvitaan Mörttisen mukaan juuri sitä kaivattua pääomaa investointeihin. Euron vakauttaminen on kolmen portaan päässä Suomen talous on ollut jo toista vuosikymmentä tiukasti sidottuna Euroopan Unionin talouskehitykseen. Euron vakauttaminen olisikin Suomen kannattavin panostus maailmanlaajuisen kysynnän käynnistämiseksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu yhtäkkiä, vaan vaatii Mörttisen mukaan kolmiportaisen ohjelman. Ensimmäinen porras olisi poliittinen vakaus, missä työpaikat ovat sen paras takuu. Toisena portaana rahoitusvakaus, mikä on ollut hyvässä suunnassa, sillä EKP:n toimet ovat kulkeneet oikeaan suuntaan. Oikean suunnan lisäksi tarvitaan myös poliittista tahtoa, jotta voidaan toteuttaa rakennemuutoksia. EU:n pankkiunioni ei ole Mörttisen mukaan väline tämän kriisin ratkaisuun vaan tulevaisuuden kriisien välttämiseen. Viimeisenä portaana tulee talouskasvu, joka on pitkällä aikavälillä välttämätön ehto, jotta muut edellä mainitut ehdot voivat toteutua. Päätavoitteen tulisi olla eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tuottavuus paranee innovatiivisilla yrityksillä Tämän hetkinen ennustettu potentiaalinen kasvuvauhti Suomessa ei riitä ylläpitämään tavoiteltua hyvinvointiyhteiskuntaa, Mörttinen sanoo. Hänen mukaansa Suomi toimii nyt jo yllättävän lähellä potentiaalista kasvuaan, sillä työttömyys on rakenteellista. Potentiaalinen kasvu seuraa tarkasti kokonaistuottavuutta, joka tulee olemaan valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hyvin tasaista seuraavan 15 vuoden ajan. Kuinka rakenteita voitaisiin muuttaa keskipitkällä aikavälillä? Ensinnäkin työuria on pidennettävä koko Euroopassa verrattuna muihin teollisuusmaihin. Myös muuttamalla yhteisöveroa voi tapahtua muutoksia. Suomi onkin jo parantunut asemiaan tällä saralla, ja ennusteena on, että vuonna 2014 Suomi on reilusti alle EU:n keskiarvon yhteisöveroissa. Mörttinen toteaa uudestaan, että pääomaverotuksessa Suomi ei ymmärrä etujaan ja tarvitsemme kipeästi pääomaa työvoiman lisäksi. Suomi on neljäntenä tilastoissa, joissa mitattiin eri maiden päätuloprosenttia. Suomea korkeampi veroprosentti oli vain Ranskalla, Maltalla ja Tanskalla. Suomi ei Mörttisen mukaan loistanut myöskään julkisen sektorin menojen suuruudella bruttokansantuotteen osuudesta vuonna 2013. Suuremmat menot olivat vain Ranskalla ja Tanskalla. – Suomea kuitenkin pidetään lupaavana kasvuaihioiden alustana maailmalla, sillä meillä tutkimus- ja kehityspanostukset ovat tuottaneet meillä vähitellen hedelmää, Mörttinen kertoo. Esimerkkinä hän mainitsee, että 100 lupaavimman eurooppalaisen teknologiayrityksen joukossa vuonna 2013 oli kaksitoista suomalaisyritystä. Yritysbuumi on vallannut myös korkeakoulumaailman. Melkein jokaisessa korkeakoulussa onkin omia yritysyhteistyökuvioita, joissa opiskelijat, yritykset ja tulevat yrittäjät kohtaavat ja toimivat yhdessä. – Tuottavuus voi parantua uusien innovatiivisten yritysten avulla, täsmentää Mörttinen ja jatkaa, että Suomen tulee jatkaa panostuksiaan osaamiseen ja tutkimukseen. • FARMI 9/2013 41
METSÄ AHTI SORMUNEN EUROOPAN KOMISSIO on hyväksynyt ensimmäiset puutavara-asetuksen mukaiset valvontaorganisaatiot. Luettelo valvontaorganisaatioista on julkaistu EU:n virallisen lehden Csarjassa ja komission verkkosivuilla. Toistaiseksi komissio on hyväksynyt kaksi valvontaorganisaatiota, joista NEPCon tarjoaa palveluita koko EU:n alueella. Valvontaorganisaatioiden tehtävänä on avustaa puutavaran ja puutuotteiden maahantuojia, niillä kauppaa käyviä ja metsänomistajia asetuksen vaatimusten täyttämisessä. Tätä varten valvontaorganisaatiot laativat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän, myöntävät toimijoille oikeuden käyttää järjestelmää ja tarkistavat, että järjestelmää käytetään oikein. Puutavara-asetus edellyttää, että toimijoiden on käytettävä ns. asianmukaisen huolellisuuden järjestel- 42 FARMI 9/2013 mää varmistaakseen puutavaran ja puutuotteiden laillisuuden. Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä sisältää toimenpiteitä, jotka tekevät mahdolliseksi jäljittää puutavara ja puutuotteet ja antavat tietoa puun alkuperän laillisuudesta. EU:n puutavara-asetuksen soveltaminen alkoi 3.3.2013. Asetuksen tarkoituksena on estää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden tulo markkinoille Euroopan unionissa. Puutavara-asetusta sovelletaan sekä EU:n alueella korjattuun puutavaraan ja puutuotteisiin että EU:n alueelle tuotuun puutavaraan ja puutuotteisiin. Asetusta sovelletaan sekä raakapuuhun että puusta valmistettuihin tuotteisiin kuten esimerkiksi sahatavaraan, vaneriin, kartonkiin, huonekaluihin, massaan ja paperiin. Lisätietoja: www.mavi.fi sekä ec.europa.eu EUROOPAN METSÄVIIKKO järjestetään Rovaniemellä 9. ?13. joulukuuta 2013. Euroopan Metsäviikkoa on juhlittu edellisen kerran Roomassa vuonna 2008. Tapahtuma kerää Rovaniemelle koko pohjoisen pallonpuoliskon metsälliset organisaatiot ja metsätalouden ja -teollisuuden vaikuttajat. Rovaniemi on joulukuisen viikon ajan koko metsämaailman näyteikkuna. Paikan päälle odotetaan noin 200–400 kokousvierasta, joiden joukossa edustettuina ovat kaikki metsäteollisuusmaat Euroopasta aina Pohjois-Amerikkaan ja Keski-Aasian tasavaltoihin saakka. Myös kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnatun tapahtumaviikon keskipisteinä ovat tiedekeskus Pilke ja Lordin aukio. Tapahtuma järjestetään lukuisten yhteistyötahojen voimin. Mukana ovat Maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen sekä Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n, Tiedekeskus Pilkkeen ja Arktikumin lisäksi ohjelmapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä paikallinen metsähoitoyhdistys. www.unece.org www.metsä.fi 9 - 13 December 2013
” . . . U T T E N N A Ä V Ä T H E ”T Vakiovarustus mm: - 1,9% Rahoituskorko alk. Webasto vrk kellolla Automaattinen ilmastointilaite Keskuslukitus kauko-ohjaimella Sähköpeilit Vakionopeudensäädin ESP ajonvakautusjärjestelmä Radio MP3 Sumuvalot kääntymistoiminnolla Matkailuautoksi sopiva malli, jossa on riittävä seisomakorkeus ja mukavat tilat. Doppeli-ohjaamolla saadaan lisätilaa matkustajille tai ilman penkkejä työkalulaatikostolle tai muulle tavaralle. Daily sopii myös kippilavamallin alustaksi jämerän rungon ansiosta. UUSI SOPII SUPERSANKAREILLE UUSI SOPII SUPERSANKAREILLE UUSI DAILY HERÄTTÄÄ SINUSSAKIN SUPERSANKARIN! NY DAILY VÆKKER SUPERHELTEN I DIG! Supertehokkaat, uusi 205 hv moottori ja täydellinen valikoima Euro 5 ja EEV moottoreita. Supermiellyttävä, kuljettajan työympäristö ja ilmajousitus – Supertilava, tavaratila jopa 17,2 m3 – Supervahva, kantavuus jopa 4.700 kg – Supervakaa, kunnon tikapuu teräsrunko – Supermonipuolinen, yli 7.000 erilaista versiota. www.iveco.fi ESPOO Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Juhani p. 045 320 7702 ja myynti IvecoHavia, maahantuonti juhani.havia@iveco.com TURKU Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku Lauri Widenius, p. 045 320 6446 lauri.widenius@iveco.com TAMPERE Perkkoonkatu 9, 33850 Tampere Olli Eerola, p. 0400 204 493 olli.eerola@kolumbus.fi KUOPIO Iveco huolto ja myynti Team Pertti Mattinen, p. 040 774 2850 pertti.mattinen@driv.fi ESPOO Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo p. 010 231p.0370 Arto Mäkinen, 045 320 7701 arto.makinen@iveco.com KOUVOLA, LAHTI, LAPPEENRANTA Savonsuontie 8, 45720 Kuusankoski Timo Akkanen, p. 045 320 7747 timo.akkanen@iveco.com TAMPERE Perkkoonkatu 9, 33850 Tampere Pekka Eerola, p. 040 721 0926 pekka.eerola@iveco.fi KUOPIO Iveco huolto ja myynti Team Ari Nousiainen, p. 0500 671 427 ari.nousiainen@driv.fi Iveco Finland Oy, Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo s-posti. info@iveco.fi ESPOO Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo Topi Kontula, p. 040 772 6376 topi.kontula@iveco.com JYVÄSKYLÄ Iveco Sorastajantie 4, 40320 Jyväskylä Kari Lahtela, p. 0400 158 580, kari.lahtela@iveco.fi IISALMI Iveco Huolto ja myynti Team Kivirannantie 7, 74130 Iisalmi Pertti Mattinen, p. 040 774 2850 pertti.mattinen@driv.fi
METSÄ SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN tuotteista sahatavaran, vanerin, kartongin ja sellun viennin arvo on alkuvuonna noussut ja parantanut samalla tuotannon kannattavuutta. Kehitys on heijastunut myönteisesti myös muualle metsäsektoriin. Raakapuun kysynnän kasvu on lisännyt hakkuita. Kantohinnat ovat nousseet ja parantaneet yksityismetsätalouden kannattavuutta ja tulosta viime vuodesta. Riskit metsäsektorin kehityksen suunnasta ensi vuodelle ovat kuitenkin suuret, koska Euroopan talouskasvu jatkuu epävarmana. Kehitys riippuu paljolti siitä, miten vienti vetää Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Puutuoteteollisuuden vienti vetää Euroopan ulkopuolella Puutuoteteollisuudessa vienti Aasiaan ja Lähi-itään on alkuvuonna kasvanut merkittävästi, ja se on korvannut Euroopan heikkoa kysyntää. Loppuvuodestakaan puutuot- 44 FARMI 9/2013 teiden kysyntä ei Euroopassa kasva, mutta kulutus Euroopan ulkopuolella jatkuu hyvänä. Kotimaassa rakentamisen alamäki vähentää puutuotteiden kysyntää. Vuonna 2014 sahatavaran kysynnän kasvun ennakoidaan hidastuvan Aasiassa. Vastaavasti Euroopassa ja kotimaassa rakentaminen elpyy hitaasti. Kartonki ja sellu kannattelevat massa- ja paperiteollisuutta Päämarkkina-alueella Euroopassa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä ja kulutus laskevat edelleen, mutta vastaavasti pakkausmateriaalien kysyntä maailmalla kasvaa. Suomen kartongin tuotanto ja vienti nousevat viisi ja viennin yksikköhinta pari prosenttia. Paperin tuotannon ja viennin odotetaan tänä vuonna alenevan viisi prosenttia viime vuodesta sähköisen viestinnän korvatessa paperia vientimarkkinoilla. Sellun tuotanto, vienti ja viennin yksikköhinta nousevat hieman. Sekä puutuote- että massaja paperiteollisuuden kannattavuus paranee vuonna 2013 viime vuoteen verrattuna. Puutuoteteollisuudessa kannattavuus nousee massa- ja paperiteollisuutta nopeammin, koska sahatavaran ja vanerin vientimäärät kasvavat ja viennin yksikköhinnat nousevat. Sellun ja kartongin hyvä kysyntä parantaa massa- ja paperiteollisuuden kannattavuutta, vaikka paperin tuotannon heikko tilanne jarruttaakin kokonaiskehitystä. Puu- ja bioenergiamarkkinoilla pitää kiirettä Markkinahakkuiden ennustetaan kasvavan tänä vuonna yli 53 miljoonaan kuutiometriin, mikä on kolme prosenttia viime vuotta enemmän. Kotimaisen puun kysynnän kasvu heijastuu etenkin ha- vutukkien kantohintoihin, joiden ennakoidaan nousevan 2–4 prosenttia viime vuodesta. Kuitupuiden kantohinnat nousevat prosentin. Raakapuuta tuodaan noin 11 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä suuri osa on koivukuitupuuta. Vuonna 2014 metsäteollisuuden tuotannon kasvu Suomessa jatkuu. Tukkipuuhakkuut kasvavat pari prosenttia ja kantohinnat nousevat 1–2 prosenttia. Metsähakkeen käyttö jatkaa kasvuaan tänä vuonna 8,9 miljoonaan ja ensi vuonna 9,6 miljoonaan kuutiometriin. Metsähakkeen keskimääräisen laitoshinnan arvioidaan ensi vuonna olevan 21,5 euroa megawattitunnilta. Metsätaloudessa työllisyys kohenee hieman markkinahakkuiden kasvun ja energiapuun lisääntyvän korjuun ansiosta.
Metsätaloudessa liiketulos paranee Kotimaan markkinahakkuiden ja kantohintojen lievä kasvu nostaa yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 1,5 miljardiin euroon tänä ja ensi vuonna. Puuntuotannon investointien odotetaan pysyvän tänä vuonna 213 miljoonan euron tasolla, mutta nousevan ensi vuonna. Vuosina 2013 ja 2014 yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos nousee lähes 90 euroon hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto on 2–4 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Lisätietoja tutkijoilta Jari Viitanen, p. 029 532 3033 ja Riitta Hänninen, p. 029 532 2232 www.metla.fi JUSSI HENTUNEN METSÄ IHMINEN VOI saada tartunnan hirviekinokokkiloisen madon munista, joita on esimerkiksi loista kantavan koiran turkissa. Ihmisessä munista voi kehittyä keuhkoihin toukkarakkuloita, jotka vuosien kuluessa kasvavat hitaasti hyvinkin suuriksi ja vaikeasti hoidettaviksi ennen vakavampia oireita. Paras tapa estää koirien ja ihmisten ekinokokkitartuntoja on hävittää metsästyspaikkojen teurasjätteistä hirvien keuhkot niin, etteivät koirat ja petoeläimet pääse niitä syömään. Keuhkojen loisrakkulat voivat olla pieniä, syvällä keuhkossa ja hankalasti havaittavissa. – Toukkarakkula on hirven keuhkossa kirkkaan nesteen täyttämä, vaalean kalvon rajaama muodostuma. Jos sen vahingossa leikkaa rikki, neste monesti ruiskahtaa paineella ulos, tarkentaa tutkija Marja Isomursu Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä. Metsästyskoirat tulisi myös lääkitä sekä hirvikauden alussa että lopussa, jotta koira ei vie tartuntaa metsään eikä tuo sitä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi pitää valita heisimatoihin tehoava valmiste. Hirviekinokokkiloinen (Echinococcus canadensis) on pieni heisimato, joka luonnossa aikuisena elää suden suolessa ja toukkana hirven keuhkoissa. Sudet ja koirat saavat tartunnan syödessään hirven keuhkossa, joskus myös maksassa olevan toukkarakkulan. Koiraeläimen suolessa toukkarakkulasta kehittyy aikuisia heisimatoja. Madot tuottavat munia, jotka pääsevät ympäristöön ulosteissa. Ihmiselle hirven keuhkot eivät ole tartuntariski, sillä toukkarakkulat tarttuvat vain koiraeläimiin. Vaikka sudet ja hirvet ovat liikkuvia eläimiä, ei hirviekinokokin levinneisyysalue ole muuttunut 2000-luvulla. Loisen ydinesiintymisalue on Kainuu. Lisäksi loista tavataan Itä-Lapissa, lähinnä Sallassa sekä Kuusamossa ja Pohjois-Karjalassa. Erityisesti näillä alueilla on huolehdittava hirvien teurasjätteistä asianmukaisesti. Myös muualla Suomessa on syytä välttää hirvien keuhkojen syöttämistä koirille. www.evira.fi FARMI 9/2013 45
METSÄ Kyselytunteja ja neuvontaklinikoita Monia tavallisia metsäomistajia kiinnostaa, miten metsälaki muuttuu ja miten se vaikuttaa. Lausuntokierroksella olevan lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lauantaina 23.11. messuilla pidettävällä kyselytunnilla yleisö voi esittää asiantuntijoille kysymyksiä uudistuvasta metsälaista ja tulevista muutoksista. Oma kyselytuntinsa pide- Saariston KESÄ tään myös metsän tuhoista. Asiantuntijoina on mm. Ilmatieteen laitoksen, Metsäkeskuksen, vakuutusyhtiön ja Helsingin yliopiston edustajia. Täysin uutta Metsämessuilla ovat sunnuntaina pidettävät neuvontaklinikat. Klinikoilla vastataan metsänomistajien yleisimpiin kysymyksiin, aiheina ovat sukupolvenvaihdos ja yhteismetsät. Tekemistä joka makuun Luvassa messuilla myös uudenlainen pelialue, jolla houkutellaan lapsia ja nuoria tutustumaan metsäalaan. Alueella voi kokeilla ja pelata erilaisia nettipelejä ja aiheeseen liittyviä konsolipelejä. 4H:n paikalle tuomat metsäpelit houkuttelevat jo nimillään: Mottimestari, Tuottava tuohi, Metsädomino, Marjamania. Lisäksi luvassa Fiskarsin halonhakkuun SM-kilpailut sekä grillausta Eräkokki-kirjan hengessä. Metsämessut on osa Meidän viikonloppua, ja samaan aikaan pidetään mm. ELMA- ja Kädentaito-messut. www.helsinginmetsamessut.fi MAALAISJÄRJEN VIESTINTÄTALO. OT Kotimainen patentoitu Finman V-aura. Lev.1530 mm. Markkinoiden paras aura! Kulutuskumi alareunassa ja palkkirunko vetokoukkuun asti. NYT FARMI 9/2013 Metsätöihin, lumitöihin... - LED-VALOT edessä ja takana - OHJAUSTEHOSTIN - RUISKUKONE ym. - Maavara 31 cm - Vetokyky yli 900 kg - TESTIVOITTAJA SATULA - TESTIVOITTAJA RENKAAT ym. Max. teho 41 hv +tk Värit: musta ja punainen. V-aura 800,-. MADE IN TAIWAN TGB 550 Blade 100% 4x4 TARJOUSHINTAAN 6890,+tk Max.TEHO 41 Hv (8990,-+tk) Käsiraha 700,- loput 150,-/kk. 550 IRS Blade 4x4 tieliikenne 8990,+tk Käsiraha 900,loput 180,-/kk. Voi lastata myös peräkärryyn, nousee, kippaa ja laskee vinssillä. KIPPAAVA Finman KAUHA 990,- Maavara 305 mm, lukko edessä. Erillisjousitettu. Vetokyky yli 900 kg, paino 350 kg. UUTUUS! RALLY USA 2000 MÖNKIJÄN TELIKÄRRY! Kuuppa valmistettu 1,5 mm vahvasta sinkitystä teräslevystä. 890,+tk tai käsiraha 195,- loput 8 x 95,- Pyörien koko 22". Kippaava kuuppa. Irroitettavat päätylaidat. Pyörivä aisanpää. Kantavuus 1000 kg. Lavan mitat: Pit. 2000 mm, lev. 1000 mm, kork. 500 mm. Suomen suosituin mönkijä lumitöihin, polttopuu- ja ranka-ajoon... jo 9 vuotta! 5 vaiht. 1/2 autom. Vetokyky 450 kg. Kardaaniveto. Rek. 2 hlö. 80 km/h. Vak.150,-. Myyty jo yli 4500 kpl! 0 USA 25 VINSSI kaupan päälle! FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa Tieliikenne 3290,-+tk 46 VINSSI JA TELIKÄRRY NOPEILLE KAUPANPÄÄLLE! (arvo 1380,-) TGB 550 Blade EFI / EPS ,8890 Käsiraha 900,- loput 180,-/kk. Nopeille! (arvo 490,-) www.countrymedia.fi TRAKTORIMÖNKIJÄT 2 VU UUTUUS METSÄMESSUT JÄRJESTETÄÄN 22.–24.11.2013 Messukeskuksessa, Helsingissä. Tänä vuonna Metsämessujen ohjelmassa on runsaasti hyötytietoa metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille. Ohjelmalavalla pidetään perjantaina ammattilaisille suunnattu johtotason paneeli, jonka aiheena on: Suomen metsistä elämystuotteita vai huipputeknologiaa? Panelistit pohtivat metsäteollisuuden puun tarvetta. Panelisteina nähdään mm. metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja MTK:n., metsätalouden johtaja Jussi Kumpula. KUU TA TA NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! www.countrymedia.fi 2890,- +tk Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. Yli 150 huoltopistettä koko maassa!
www.metsa-saamanen.fi COUNTRY T15 perävaunu Vetävänä ja teloilla varustettuna. Eteneminen vaikeissa maastoissa ja lumella omaa luokkaansa. - leveys 1,25 m - kuormatilan pit. 2,7 m - kantavuus 1,5 t. COUNTRY 330 kuormain + T 15 vaunu Ulottuvuus 3,3 m Nostoteho 1,6 m 400 kg Hinta alk. 5 242 € alv 0% COUNTRY 470+T30, 480+T50 JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN HARVESTERIT Vaunut 3T ja 5T kolmella pankkoparilla. Leveys 1,55 m ja 1,67 m. Kuormain ulottuvuus 4,7 m T 30 nostoteho 3,5 m 550 kg UUTUUvSana ta a sa Pienemmille vetokoneille. lla! ös vedo Hinta alk. 7 016 € alv 0% my Farma -kuormaimet/vaunut Kuormaimet 3,2 m - 8,5 metriin kaikki neljällä kääntösylinterillä. Metsävaunut 6t - 16 t. Kuormain+vaunu alk. 6 600 € alv 0% Nostaa enemmän kuin lupaa. Kourat ja rotaattorit. FARMIKKO Karsiva energiapuukoura. Paino 110 kg. Katkaisu max 200 mm. UUTUUS! Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus. EXS-malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa. Malli Tapio 160 Tapio 280 Tapio 400 Tapio 600 Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar M yö s E X S - ma llit ka ivinko ne is iin MYYNTI: Etelä-, Länsi-, ja Itä-Suomi: Pohjois-Suomi: Joutsan Tuonti Otto Motor Oy Kari Saharinen Tapani Rintala w w w . r i u t t o l e h t o . f i puh. 0400 375 020 puh. 0400 446 001 Suurlujuusteräksinen kahmari X20 Paino vain 120 kg Soveltuu kuormaamiseen ja pienimuotoiseen kaivamiseen. Tuotteet saat kotiovelle ja opastuksen kaupan päälle. www.metsa-saamanen.fi 0500 373 420 Linnatie 8 76850 Naarajärvi FARMI 9/2013 47
KONEET JYVÄSKYLÄN KONEAGRIASSA nähtiin lokakuussa monia uutuuskoneita eri valmistajilta. Jos tapahtuma jäi välistä, tässä muutama uutuus konekentältä. Käyttäjäystävällinen Biojack 400 Combi Biojack energiapuukourat katkaisevat ja kuormaavat energiapuun helposti. Mitään erillisiä asennuksia ei kahmarikäyttöön tarvita, vaan Biojack toimii joustavasti joko katkaisevana kourana tai kahmarina aina tarpeen mukaan. KoneAgriassa nähtiin uusi Biojack 400 Combi -koura, jolla voidaan karsia myös pystypuuta. Alustakoneeksi sopii kaivinkone, kuormatraktori ja kuorma-auto. Biojackissa erityistä on käyttäjäystävällisyys. www.biojack.fi Jarcrac-telakoneet asiakkaan tarpeisiin Metallirakennus Jari Konttilan Jarcrac-telakoneet räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Kevyt ja pienikokoinen monitoimilaite soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Jarcrac-koneissa on Kubotan, vapaasti hengittävä 4-sylinterinen ja 3,3 litrainen moottori, jonka teho 60 kW/84 hv. Koneen vetovoima 7200 kiloa, ja voimansiirto on hydrostaattinen. Molemmat koneen telat ovat omilla suljetuilla piireillä. Uusi juontokoura Usewoodilta Usewood Oy esitteli uutuutena KoneAgriassa juontokouran. Tehojätkä Eco ja Pro -pienmetsäkoneisiin soveltuva koura muuttaa pienmetsäkoneen tehokkaaksi energiapuunkerääjäksi. www.usewood.fi Pientuulivoimaa Turun Konekeskuksen valikoimaan Turun Konekeskus esitteli KoneAgriassa laajan valikoiman eri valmistajien tuotteita sekä maatalous- että urakointikäyttöön. Uutuutena olivat pientuulivoimalat, ja esittelyssä nähtiin Kingspan 3 kW turbiini. Turbiini toimii suoravetotekniikalla, eikä siinä ole vaihdelaatikkoa. Turbiini on varustettu keskomagneettigeneraattorilla, ja roottorin halkaisija on 3,8 metriä. Turun Konekeskus myy pientuulivoimaloita ns. avaimet käteen -periaatteella. Toimitus pitää sisällään pientuulivoimalan sijoitus- ja mitoitussuunnittelun, pystytyksen ja käyttöönoton. Lisäksi toimitukseen sisältyy tarvittavan toimenpidelupa- tai rakennuslupahakemuksen laadinta. Käyttöönoton jälkeen Turun Konekeskuksen kautta on mahdollista saada vuosihuollot sekä tekninen tuki. www.turunkonekeskus.fi www.metallirakennus.com SXC 48 FARMI 9/2013
TIESITKÖ? KONEET Vuonna 2012 Suomessa tehtiin 111 159 henkilöautojen ensirekisteröintiä. Tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä vastaavia rekisteröintejä oli tehty 80 906. AHTI SORMUNEN MAAILMAN SUURIN konehuutokauppojen järjestäjä Ritchie Bros. Auctioneers, myi valikoiman teollisuuskoneita ja kuorma-autoja ensimmäisessä Suomessa järjestetyssä avoimessa huutokaupassaan 25. Syyskuuta KOTIMAISET VEDENSUODATTIMET Raudan, mangaanin, radonin, uraanin, arseenin, humuksen ja bakteerien poistoon sekä veden neutralointiin. Suodatinmalleja kesämökeistä vesilaitoksiin. KYSY TARJOUS! puh. 044 271 9227 • info@akva?lter.? 19650 Joutsa • www.akva?lter.? 2013. Lempäälässä järjestetyssä huutokaupassa oli myynnissä yhteensä 320 konetta, muun muassa kuorma-autoja, kaivinkoneita, ja pyöräkuormaajia. Huutokaupassa ei ollut minimirajaa huudoille, vaan kaikki koneet myytiin korkeimman tarjouksen tehneelle riippumatta siitä, mikä hinnaksi muodostui. Vuonna 1958 perustettu kanadalainen Ritchie Bros. on maailman suurin käytettyjen koneiden myyjä muun muas- JUKKA-POTKURISEKOITIN sa rakennusteollisuudessa, kuljetuksessa, maataloudessa sekä monilla muilla teollisuusaloilla. www.RitchieBros.com. Maalle, metsään ja maantielle Tehokkuus omaa luokkaansa muotoillun potkurin ansiosta. Katso tarkemmat tiedot ja kuvat netistä http://personal.inet.fi/yritys/tikkasenpaja/ TIKKASEN PAJA ky KONEET JA LAITTEET 0500 382 560 RASKAAT RENKAAT 050 369 4940 74720 Niemiskylä. Puh. 050-5642878 FARMI 9/2013 49
koeajossa 50 FARMI 9/2013 Tällä palstalla esitellään autoja vaativampiin olosuhteisiin ja keskitytään tekniikan sijasta käytäntöön.
SUBARU FORESTERIN ostaja saa järkevästi suunnitellun ja toimivan auton kilpailukykyisellä hinnalla! Foresterin suunnittelussa on ollut etusijalla ensisijaisesti käytännöllisyys, toimivuus sekä luotettavuus. Foresterissa on kaikki tarvittavat ominaisuudet, jotka tekevät siitä toimivan auton - joskin hiukan pelkistetyssä muodossa. Istuimien mukavuus ei lisäpisteitä saa, etenkään takapenkin keskipaikka ei Subarussakaan ole kovin mukava ja haluttu matkustuspaikka pitkillä matkoilla. Istuimet ovat kuitenkin toimivat ja auto tarjoaa riittävästi matkustustilaa neljälle matkustajalle. Auto ei ole tykki, mutta suorituskyky on riittävä. Automaattivaihteiston ja moottorin yhdistelmä tuntuu ajossa hiukan tehottomalta, mutta ehkä kyse on siitä, että se enemmänkin kuulostaa siltä. Kiihdyttäessä voimakkaasti moottorin kierrokset nousevat korkealle, ja vaihteisto vaihtaa vasta kohtuullisen korkeilla kierroksilla. Normaalilla ajorytmillä ja nopeudella vaihtaminen sujuu jouhevasti. Ajomukavuus on hyvä, auto käyttäytyy vakaasti ja jousitus sopeutuu kohtuullisen hyvin vaihtuville ajo-olosuhteille. 17 ” renkaat osaltaan suodattavat pienemmät töyssyt ja kuopat. Foresterin symmetrinen jatkuva neliveto takaa varman etenemisen vaihtuvissa sää- ja tieolosuhteissa. Ohjaamon ääni taso säilyy miellyttävänä kaikenlaisilla tien pinnoilla ajettaessa. Subaru Foresterista on hyvä näkyvyys ja hallintalaitteet ovat loogisesti hallittavissa. Peruutuskamera helpottaa parkkeerausta ja on hyvä lisävaruste. Joskin sen käyttö vaatii hiukan harjoittelua, ainakin koeajalta. Forester on varusteltu nykyaikaisilla turvavarusteilla, esimerkkinä ISONIX turvaistuin kiinnikkeillä. Forester on toimiva ja selkeä perusmaasturi, jonka ominaisuudet korostuvat taajaman ulkopuolella vaihtuvissa sekä vaativissa käyttöolosuhteissa. Auto on konstailematon ja selväpiirteinen niin käytöltään kuin ulkomuodoltaankin. Forester on hyvä vaihtoehto käyttäjille, jotka ajavat vaihtuvissa olosuhteissa. Autoon on koottu vaativan perheautoilijan ominaisuudet ja varusteet, joten se sopii hyvin perheen yleisautoksikin. Forester ei ole ylellinen, mutta käytännöllinen. TEKNISET TIEDOT: Bokserimoottori 4-syl DOHC 16 vent bensiini tilavuus 1.995 cm3 voimansiirto Lineartronic AWD neliveto huippunopeus 192 km kiiht. 0-100 km/ h/ s 11.8 s Kulutus l /100 km 6,5 valmistajan ilmoittama keskikulutus MITAT: Pit./kork./lev. 4,595 / 1,735 / 1,795 Akseliväli 2,640 Maavara 220 Omamassa kg 1,582 Tavaratila tilavuus 505 – 1 557 (505 l silloin kun takapenkit normaalisti pystyasennossa ja 1 557 kun penkit käännettynä alas) Ratin takana reilu viisikymppinen mies, työnsä puolesta paljon taajaman ulkopuolella autoileva myyntipäällikkö. + tilat ja muunneltavuus + maastokelpoisuus + korkea maavara - heti käynnistyksen jälkeen moottorin kierrokset korkealla, jolloin automaatti nykäisee - takapenkin keskipaikan epämukavuus pidemmällä matkalla - diesel-malleihin ei saatavilla automaattivaihteistoa. FARMI 9/2013 51
TEKSTI: MAARIT SALMINEN Pitkät lentomatkat ja kuumat uimarannat eivät ole ainoat keinot rentouttavaan lomaan. Yhä useampi suomalainen lomailee mieluummin kotimaassa kuin merten takana. Poimi vinkit kotimaan lomaideoista loppusyksylle. 52 FARMI 9/2013
MARKO JUNTTILA / RANUAN ELÄINPUISTO SXC VIKING LINE FARMI 9/2013 53
NAANTALIN KYLPYLÄ SXC 54 FARMI 9/2013
PLUSMARK Talven aukioloajat: 1.9. – 31.5. joka päivä | klo: 10 – 16 Kesän aukioloajat: 1.6. – 31.8. joka päivä | klo: 9 – 19 Ranuan eläinpuisto – elämyksiä pohjoisessa koko perheelle! Ranzo N AIVA I! UUS Eläinpuisto on uudenlainen kokemus UUsIa lomahuoneistoja! kaikkina vuodenaikoina ja se on auki Vietä lomasi eläinpuistossa, jääkarhujen parissa! Hiihdä, lumikenkäile... vuoden jokaisena päivänä! Villieläimet nauti talvesta – kimaltelevasta elävät täällä onnellista perhe-elämää ailumesta ja revontulista! don luonnon keskellä. Myös eläinkunRentoudu modernin mökin saunan lämmössä... > www.gulo.fi nan elämänrytmin vaiheet – rakastuminen, kodinrakentaminen ja pienokaisten syntymä ja kasvatus – määräy- Vierailuja arktiseen erämaahan, villieläinten tyvät luonnonkierron mukaan. Kaiken kotimaisemiin! tuon tarkkailuun Ranuan eläinpuistossa on loistava mahdollisuus. Monipuolise- www.wildlifesafaris.fi na palvelukeskuksena eläinpuisto tarjoaa myös laadukkaita oheispalveluja koko perheelle. Tule seuraamaan Jääkarhu Ranzon talvileikkejä ja herkutteluhetkiä. Se saa ruokintanäytöksissä omenoita ja lohta! Tervetuloa vieraaksemme! > www.ranuazoo.com Rovaniementie 29, 97700 Ranua puh. 016 355 1921 | fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.fi PIRISTY Peurungassa alk. 138 € /hlö Sis. majoituksen 3 vrk 2 hh:ssa sunnuntaista keskiviikkoon, puolihoitoruokailut (aamiainen sekä lounas tai päivällinen Food Gardenista), kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä runsaasti ohjattua vapaa-aikaohjelmaa. Voimassa 23.12.2013 saakka K-Plussa-kortilla. Vietä RENTO JOULU kylpylässä alk. 270 € /hlö/2 vrk Sis. puolihoidon: aamiaiset sekä jouluaaton juhlaillallisen, joulupäivän juhlapäivällisen, monipuolisen jouluisen ohjelman, kylpylän ja kuntosalien vapaan käytön sekä iltaravintolan ohjelmat. Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, Laukaa www.peurunka.fi Puhelut 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. FARMI 9/2013 55
KOTI JA HYVINVOINTI ON HANKALAA viihtyä tai työskennellä ulkona, jos jalat ovat kylmät. Tähän pulmaan auttavat ThermaCELLlämpöpohjalliset, jotka on suunniteltu pitämään jalat lämpiminä. Pohjallisten lämpö tulee ladattavista, pohjallisten sisään integroiduista akuista, ja lämpötilan voi säätää yhdellä kaukosäätimen painalluksella, ilman kenkien riisumista. Pehmustetut ThermaCELLlämpöpohjalliset on helppo sujauttaa kenkiin ja ottaa pois niistä. Tämä mahdollistaa pohjallisten käytön useissa eri kengissä, ja niitä voi myös itse muokata täydellisen istuvuuden saavuttamiseksi. Lämpöpohjalliset ovat omiaan niin vaikka pilkillä, lumitöissä tai lapsen kanssa pulkkaillessa. Ne ovat erityisen kätevät ulkona pitkiä aikoja työskenteleville. LIUKKAAT KELIT altistavat ulkona työskentelevät ja liikkuvat henkilöt liukastumisonnettomuuksille. Murtunut ranne, sääri tai lonkka päävammoista puhumattakaan merkitsee esimerkiksi pitkää sairauspoissaoloa töistä ja lisää työnantajankin kustannuksista. Tehokas ja halpa tapa torjua liukastumisonnettomuuksia on hankkia ulkona käytettäviin työjalkineisiin liukuesteet. Jalkineiden kantaosaan kiinnitettävät Devisys-liukuesteet on suunniteltu VTT:n turvallisuustekniikan laboratoriossa vaativiin pohjoismaisiin olosuhteisiin. Devisys-liukuesteet on valmistettu pakkasellakin joustavasta, työmaaolosuhteisiin soveltuvasta TR-kumiseoksesta, 56 FARMI 9/2013 ThermaCELL-lämpöpohjallisissa on kolme lämpötilavaihtoehtoa. Medium-lämmöllä lataus kestää noin 5 tuntia. Akkuja voi ladata jopa 500 kertaa pakkauksen mukana tulevalla verkkolaturilla. Pohjallisten säädin on pienen kokonsa vuoksi helposti taskuun sujautettava tai sitä voi käyttää vaikka avaimenperänä. ThermaCELL -lämpöpohjallisia suojaa vedenkestävä kangaspäällinen. Pohjallisen jolla on hyvät kitkaominaisuudet. Kantaosassa on pitoa lisäävä kuviointi ja kovametalliset, kulutusta kestävät nastat. Liukuesteen huomioväritys ja heijastinpinta lisäävät osaltaan liukuesteiden käyttäjän näkyvyyttä ja turvallisuutta. Tarrakiinnityksen ansiosta Devisys-liukuesteet on helppo ja nopea irrottaa tai kiinnittää työjalkineisiin, vaelluskenkiin, saappaisiin ja muihin kookkaisiin jalkineisiin. Koska niitä ei tarvitse riisua ajoneuvolla ajon ajaksi, ne sopivat mainiosti myös liikenteeseen. Devisys-liukuesteitä on viittä kokoa: S, M, L, XL ja XXL. www.devisys.fi voi puhdistaa pyyhkimällä kostealla liinalla. Pohjallisia on viittä kokoa 35:stä 48:aan. SATRA, yksi maailman suurimmista tutkimus- ja teknologiakeskuksista, on testannut tuotteen kestävyyden, lämmönsäätelykyvyn, mukavuuden ja turvallisuuden. Se testaa, tutkii ja kehittää muun muassa jalkineita ja niiden oheistuotteita. www.proviter.fi.
SXC ENSIMMÄISTÄ VALTAKUNNALLISTA Hävikkiviikkoa vietetään 4.-10.11. Kuluttajaliitto on haastanut mukaan kumppaneita eri aloilta viestimään kuluttajille ruokahävikin vähentämisestä. Viikon aikana Kuluttajaliitto kumppaneineen nostaa omissa viestintäkanavissaan ruokahävikin esille. Kuluttajille jaetaan vinkkejä, kerrotaan hävikkifaktoja ja ennen kaikkea kannustetaan kiinnittämään huomiota omaan ruokahävikkiin. Hävikkiviikon Facebook -sivuilla osoitteessa www.facebook.fi/havikkiviikko kerrotaan kumppaneiden toimista viikon aikana. Hävikkiviikolla julkaistaan joka päivä uusi Syötävät –sarjakuva. Hävikkiviikon aikana järjestetään kuusi paikallistilaisuutta ympäri Suomen. Hävikkitapahtumat toteutetaan yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa Porissa, Hyvinkäällä, Oulussa, Pirkkalassa ja Kuopiossa. Helsingissä järjestetään isompi tapahtuma yhteistyössä Motivan, maa- ja metsätalousministeriön ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kanssa. SYYSKUUN LOPUSSA aloitettiin 12 kunnassa eri puolilla Suomea kyläkauppoja koskeva pilotti, jonka tavoitteena on löytää kyläkaupoille tulevaisuuden toimintamalli. Pilotti kuuluu keväällä 2013 käynnistyneeseen Kyläkauppahankkeeseen. Mukana on sekä yksityisiä että julkisia palveluita ja toteutuksessa hyödynnetään hyväksi havaittujen kyläkauppojen palvelumallien lisäksi uusia sähköisen kaupan ratkaisuja. Pilotin aikana käynnistetään myös paikallisiin oloihin sekä kylien ja kuntien tarpeisiin sopivia kokeiluja. – Yksityisistä palveluista testaamme uutta Itellan kevyen palvelun asiamiespostia sekä RAY:n monipeliä ja Veikkauksen verkkokumppanuutta, jotka sopivat pienenkin kylän ja kyläkaupan tarpeisiin, tutkija Jussi Nyrhinen Jyväskylän yliopistosta listaa esimerkkejä yksityisten palveluiden piloteista. Apteekkien palvelupisteiden toimintaa testataan kylissä, joissa ei ole apteekkia. Malli tuo kyläkauppaan apteekkarin myymät reseptivapaat lääkkeet sekä reseptilääkkeiden tilauspalvelun. Palvelupisteiden lisäksi tutkitaan mahdollisuutta toimittaa lääkkeitä kyläkauppaan Yliopiston Apteekin verkkokaupan kautta. Julkisten palveluiden tarjoamista kyläkauppojen kaut- ta testataan muun muassa sähköisillä infonäytöillä, joissa kunta ja kylä voi tiedottaa kuntalaisille tärkeistä asioista ja palveluista. – Kyläkohtaisiin pilottikokeiluihin kuuluu esimerkiksi kaupassa toimiva kirjaston lainauspalvelu Porlammin kylällä Lapinjärvellä. Yhteistyömallissa pohdimme, miten kirjat voisi hakea tai palauttaa kyläkauppaan kirjaston sijaan, tutkija Sami Tantarimäki Turun yliopistosta kertoo. Kyläkauppahankkeen pilottikuntia ovat Hailuoto, Kemiönsaari, Lapinjärvi, Leppävirta, Lieksa, Parikkala, Posio, Rautjärvi, Ruokolahti, Siikajoki, Tyrnävä ja Uusikaupunki. Tällä hetkellä Suomessa toimii kaikkiaan 355 kyläkauppaa. Määrä on viime vuosina laskenut noin 30 myymälällä vuosittain. Tähän kehitykseen on tärkeätä saada käänne. Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä -hankkeessa ovat mukana Päivittäistavarakauppa ry, Turun yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Brahea sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013, ja mukana on monia yhteistyökumppaneita. www.jyu.fi/kylakauppa www.kuluttajaliitto.fi FARMI 9/2013 57
SARJAKUVA 58 JUHO SIHVONEN FARMI 9/2013
VALTRA N163 DIRECT 3. OSTETUIN MAAILMAN VAHVIN PORTAATON 4-SYLINTERINEN TRAKTORIMALLI SUOMESSA 2013 –––––– TRAFI –––––– 171 HV SUOMALAISTA HUIPPUOSAAMISTA JÄRKEVÄÄN HINTAAN. VALTRA N163 Direct Hinta alkaen 84.000,- alv. 0% Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy Lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi FARMI 9/2013 59
M3 Itella Oyj Käsi- ja taideteollisuusmessut e essuill m ä s s Yhde emmin ön ryhmä edullis kil Käsityöalan ykkösmessut kutsuvat Tampereelle hen n än 10 mälipu vähintä akkoon. Ryh n Kokoa n e t u lip ja osta 10 € / hlö. n ssa: hinta o oittee ut os hmälip Osta ry Alan päätapahtuma Suomen Kädentaidot kokoaa yli 600 näytteilleasettajaa ja mahtavan ohjelman kolmeen suurhalliin. Messuilta löydät uniikit tuotteet ja käyttöesineet sekä materiaalit ja ideat omaan tekemiseen. ot.fi id adenta k . w w w Liput portilta » Perjantai tai sunnuntai .......12 € » Lauantai.........................................14 € » Opiskelijat, eläkeläiset .........10 € (voimassaolevalla kortilla) » Lapset .............................................6 € (7-15 vuotta) Emma Ii • Deli-alueella Emma Iivanaisen upeat kakut kattauksissa • Muoti&Design -alueella upeat muotinäytökset ja Kuohuviinibaari a • Idealavalla Molla Millssin virkkauskerho, Anu Harkin uudet ideat, Tuunaustempaukset ja Ufot vaihtavat omistajaa minen ee na Sarvi L • Outi Pyyn Trashion -näyttely, Paperipuvut, Homecraftssisutus- tuotteet, Uutuustuotteet, Lapaset ja muut näyttelyt • Uusi Askartelutori ja pajat • Teemakahvilat: Face to Face -blogikahvilassa tapaat blogistit ja tutustut Roosanauhakampanjaan, Neulekahvilasta seuraat Idealavan ohjelmaa, Taitokahvilassa Taitolava... m Ta ni Juh Molla Mi l ls Ennakkoon: lippu.fi n ine Odotettu ohjelma tarjoaa mm. » Kolmen päivän ranneke ......20 € van a • Tervetuloa avajaisiin perjantaina 15.11. klo 11.30. Messujen avaajana toimii Juhani Tamminen ja juontajana Leena Sarvi. Lue lisää: www.kadentaidot.fi ja .com/kadentaidot Muo näyt tiök uude set E-ha ssa llissa ! Suomen Kädentaidot 15.–17.11.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pe 10–18 • La 9–17 • Su 10–17 www.kadentaidot.fi Yhteistyössä: Taito Pirkanmaa ry www.taitopirkanmaa.fi