HEVOSET JA
atsastus R
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
1/08
Hinta 7
Leiriextra
Satula
mittatilauksena
Katrillin
historiaa
Jättiläisponit ja pienet hevoset
Voita ratsastusleiri!
274522-0701
· Kun ratsastaja siirtyy ponista hevoseen · Ratsastuslomalla Mallorcalla · Globenin kilpailuissa tähtiloistoa · Hevonen selviää yhdelläkin silmällä · Nuori hevonen valmentajan silmän alla · Saksalainen ratsuhotelli · Haastattelussa Niina Okkonen ja Heidi Sinda
Uusi kuvasto ilmestynyt!
Kevät/kesä 2008
Nyt
a-H ua Ratsastaj 168 siv
e
toss amassa kuvas as vonen - Koir
a!
- veloituksetta
Hööks
- Tunnemme hevoset -
M y y m ä l ä : Va n t a a Hagelstamintie 31 · Puh: 09 231 340 10 Avo i n n a : a r k . 1 0 - 1 9 , l a 1 0 - 1 6
Postimyynti & kuvastotilaukset: Ilmainen linja kellon ympäri 0800-770 700! w w w. h o o k s . f i
HEVOSET JA
T ä s s ä nume ro s s a :
5 7 8 12 14 26 30 34 38 42 44 46 50 51 54 56 60 64 68 70 72 76 83
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
1/08
Íslandus on Suomen harvoja taatusti hevoskokoisia islanninhevosia. Tallikaveri Svipa on ainakin pari numeroa pienempi.
Hristo Popov (vas.) piti Luomajärven ratsukievarissa onnistuneen pilates-tunnin hemmotteluviikonlopun osanottajille.
Kansikuvassa islanninhevonen Fífill frá Vetleifsholti 33 asteen pakkasessa. Kuva: Johanna Viitanen.
Sisäänkäynti saksalaisen ratsuhotellin alueelle on houkutteleva.
Ratsastus 1/06
Sivut
3
5455
Sivut
2223
Pääkirjoitus Areena auki Haastattelussa Milja Kainulainen Hörinää Leiri-extra Ratsastusmatkalla Mallorcalla Katrillin historiaa Globenissa tähtiloistoa Mittatilaussatula pitkäkoivelle Näyttötutkintoja Harjussa Elämää yhdellä silmällä Valmentajan luona, osa 21 Welsh-kasvattajat koulutuksessa Lukijatutkimus Ratsuhotellissa Saksassa Ponin ja hevosen rajoilla Jerezin tanssivat andalusialaiset Niina ja Heidi kasvattavat hevosia Kasvatusuutiset Kisasilppu Ratsastuskoulu Markkinat Seuraavassa numerossa
Sivut
5659
Arvostettu tuomari ja kasvattaja Len Bigley Llanarth siittolasta Englannista luennoi welsh-väelle marraskuussa Valkeakoskella.
Sivu
50
PÄÄKIRJOITUS
Osoite:
PL 140 05801 Hyvinkää Puh. (019) 483 490 Fax. (019) 483 480 www.ratsastus.net
Teuraskuljetukset viimein kuriin
Hevosten teuraskuljetukset Euroopassa ovat taas nousseet puheenaiheeksi. On käsittämätöntä, miten julmia ihmiset voivat olla eläimiä kohtaan ja vielä käsittämättömämpää on se, että valtiot eivät pysty valvomaan hevosten tai muiden eläinten teuraskuljetuksia. EU:n alueella on nyt jo riittävät lait, joiden pitäisi taata se, että eläimiä kohdellaan asianmukaisesti kaikissa kuljetuksissa, mutta valvonta on täysin hampaatonta. Valvonnan kuitenkin luulisi olevan suhteellisen helppoa, sillä teuraskuljetukset päättyvät yleensä teurastamoihin joten reitit ovat hyvin tiedossa. Vain halu säästää eläimiä kärsimyksiltä puuttuu. Usein sanotaan, että sivistystä voi mitata sillä, miten yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Tässä suhteessa meillä on vielä paljon parantamisen varaa, ennen kuin voimme kutsua itseämme sivistysmaaksi. Suomestakin on viety hevosia Keski-Eurooppaan teuraaksi eli me emme ole tässä asiassa syyttömiä. Byrokratian lisääminen sen sijaan onnistuu paljon helpommin kuin kuljetusten todellinen valvonta. Viimeisimpänä keksintönä ovat eläinkuljettajien pätevyyskokeet. Asia on sinänsä hyvä, mutta toteutus on ontunut. Ohjeistus on ollut vähintäänkin epämääräinen ja eri tahot tuntuvat olevan aivan eri mieltä siitä, keneltä tällaista tutkintoa ylipäätään aiotaan vaatia. Eviran sivuilta löytyvä tieto vain sekoittaa lukijan pään jos alkaa miettiä, miten sitä voi soveltaa ratsuhevosten kuljettamiseen esimerkiksi kilpailumatkoilla. Kaikkihan tietävät että ratsuhevosen kilpailuttaminen ei varsinaisesti ole taloudelliseen hyötyyn tähtäävää toimintaa nykyisellä palkintotasolla, mutta on täysin lain tulkitsijasta kiinni, miten tämä asia luetaan. Myös tutkintoa varten järjestetyn koulutuksen sisältö on vaihdellut huimasti järjestäjästä riippuen. Joillakin paikkakunnilla kurssilla on ollut ihmisiä, jotka ovat vuosikymmeniä kuljettaneet hevosia raveihin tai ratsastuskilpailuihin ilman ongelmia ja luennoitsijoiden tärkein sanoma heille on ollut se, että hevosia pitää ruokkia ja juottaa pitkillä matkoilla. Kilpailevien hevosten kuljetuksessa on kuitenkin aina ollut suhteellisen vähän eläinsuojeluongelmia, onhan kuljettajan tavoitteena pitää eläimet mahdollisimman hyvässä kunnossa sekä kyseistä että seuraavaa kilpailua ajatellen. Lehden tässä numerossa esitellään monia hyviä tapoja viettää hevoslomaa. Kesän parhaat leiripaikat on monella tallilla jo myyty melkein loppuun, joten nyt alkavat käsillä olla viimeiset hetket varata leiripaikka. Yhä useammat leirinjärjestäjät erikoistuvat, tarjolla on paljon muutakin kuin yleisleirejä. Varsinkin aikuisratsastajat haluavat usein keskittyä johonkin tiettyyn teemaan leiripäivien ajan. Tässä numerossa on myös lukijatutkimus. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä ehtii vastaamaan siihen. Pyrimme kehittämään lehteä ja teidän lukijoiden apu siinä asiassa on korvaamaton. Hyviä lukuhetkiä!
Tilausasiat ja osoitteenmuutokset:
(019) 483 470 ark. klo 9.00-16.00
Vastaava päätoimittaja:
Jutta Koivula (019) 483 356 040-5530 475 jutta.koivula@ratsastus.net
Toimituksen sihteeri:
Virpi Hyökki
Ulkoasu:
Cosmograf
Vakituiset avustajat:
Sanni Aalto Uma Aaltonen Marko Björs Anna-Maija Herlevi Leena Kahisaari Teri Kovács Susanna Lehto Raili Manninen Nina Niemelä Tuula Pyöriä Marianne Roivas Ulla Tennberg Kati Valjus Johanna Viitanen
Markkinointi:
Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA, puhelin 03 - 671 5474 telefax 03 - 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi
Ilmoitusmyynti:
Etta Koivula 040 575 2917 etta.koivula@ridemedia.fi
Kustantaja:
RideMedia Oy PL 140 05801 Hyvinkää
Toimitusjohtaja:
Jukka Helminen Jutta Koivula Päätoimittaja
Painopaikka:
SP-Paino, Hyvinkää ISSN 1239-856X
www.ratsastus.net
Hevoset ja Ratsastus -lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Vuoden 2008 ilmestymispäivämäärät ovat 25.1., 7.3., 25.4., 6.6., 22.8., 3.10., 14.11. ja 19.12. Vuositilaus 46 euroa, kestotilaus 41 euroa. Tilauspuhelin (019) 483 470. Hevoset ja Ratsastus -lehti vastaa vain tilaamastaan materiaalista. Tilaamatta lähetettyä materiaalia ei palauteta. Hevoset ja Ratsastus -lehdessä julkaistun aineiston osittainenkin lainaaminen ilman lupaa on kielletty. Hevoset ja Ratsastus -lehti ei vastaa taloudellisesti paino-, ym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta.
Ratsastus 7/07
5
WeatherBeeta on ollut kärjessä loimien kehittelyssä jo vuodesta 1981. WeatherBeetan loimet ovat istuvuudeltaan, käyttömukavuudeltaan, laadultaan ja kestävyydeltään ylivoimaisia. Valitse WeatherBeeta kun haluat vastinetta rahoillesi. Haluatpa luksusluokan Taka Freestyle loimen tai Landa Freestyle perusloimen, WeatherBeetan valikoimasta löydät sopivan ratkaisun. Varmista hevosellesi lämmin talvi ja hanki uusi WeatherBeeta loimi kauppiaaltasi jo tänään.
Kaprioli Trading Oy
Puh. (03) 367 1633
www.ratsastuksen-asiantuntijaliike.com
Areena auki
Lähdekritiikki ja hevosharrastus
"
M
iksi poni jumittaa pellolla ratsastaessani?" kysyy juniori nro 1 hevosväen nettifoorumissa. "Poni kannattaa raspata. Sillä voi olla hammaskiveä", neuvoo juniori nro 2. Aikuisena aktiiviharrastajana voin hetken hymyillä vinosti nuorison tiedolle tai tarkemmin sen puutteelle kunnes oman hevosen kanssa tulee eteen seuraava pulma, johon ei tiedä syytä eikä ratkaisua. Hevosharrastuksen ydintä ovat tietäminen, osaaminen ja pärjääminen. Niissähän me kilvoittelemme itsemme ja usein toistemme kanssa. Kaikenkokenut ammattilaiskaarti on kuitenkin monessa yhteydessä manannut nykyharrastajien hevostiedon ja -taidon ohuutta. Varmasti ihan aiheesta. Tietämättömyydestä kärsii hevonen, kuten viime lehden pääkirjoitus tiivisti. On siis alati valistettava itseään. Oleellisen ja luotettavan tiedon löytäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa. Etsin taannoin ammattiapua hevoseni varusteongelmaan, jonka jätän nyt tässä tarkemmin yksilöimättä, mutta voin todeta, että suitsista ei ollut kyse! Kaikki lähti siitä, että valmentajani arvioi, että kyseinen varuste oli käynyt epäsopivaksi ja alkoi haitata hevosta. Olin itsekin kokenut varusteen kanssa hetken omituista epämukavuutta mutta pitänyt sitä merkkinä lähinnä keskeneräisestä ratsastustaidostani. Nyt iso pyörä lähti kuitenkin pyörimään. Tilannetta arvioi valmentajan lisäksi vuorollaan kaksi ammattilaista: A ja B. Tilasin A:n paikalle varta vasten. Hän tarkasti varusteen ja totesi, että se on lähtökohtaisesti vääränlainen eikä hevonen tulisi ikinä liikkumaan sen kanssa oikein. B:n pyysin parin päivän päästä paikalle arvioimaan varusteen vaihtoarvoa ja tarjoamaan sen tilalle jotain. Mielenkiinnosta hän katsoi ensin vanhaa varustetta. Hänen mukaansa sen tilanne ei ollut lainkaan epätoivoinen. Varuste kannattaisi hä-
nen mielestään yrittää kunnostaa, olihan se ollut pitkään passeli. Oma ammattini kuuluu aivan muuhun kuin hevosalaan, joten kuuntelen mielelläni viisaampiani. Nyt tämä ristiriita nosti stressitasoni korkeuksiin. Hevoselleni ei yritetty pakkomyydä mitään, mutta toisaalta kuulin kaksi aivan vastakkaista näkemystä. Ehkäpä kolmas asiantuntija olisi esittänyt jotakin aivan muuta! Olo oli kuin muinaisia Salaisia kansioita katsoessa: Totuus on tuolla jossain... Parin unettoman yön jälkeen päätin ottaa riskin ja kunnostaa vanhan varusteen. Työ teetettiin, ja testiratsastukset näyttivät, että varuste oli korjattuna onneksi sopiva ja hevonen taas oma itsensä. Tätä kirjoittaessani stressi on jo painunut armolliseen unohdukseen. Asiantuntijuuden näkökulmasta tilanne oli kuitenkin avartava. Takuulla meitä hevosharrastajia vaivaavat usein epävarmuus ja puutteellinen tietotaito. Syötämme hevosiamme väärin, liikutamme niitä liian vähän ja niin edelleen. Toisaalta tuli selväksi, että ammattitietokin voi olla suhteellista. Kenellekään ei liene enää uutinen, että nettiin täytyy hevostiedon lähteenä suhtautua kriittisesti. Mutta samaa kriittisyyttä tarvitaan näemmä myös tosielämässä perinteisempien tietolähteiden kanssa. Tieto kiinnittyy aina johonkin eikä ole koskaan irti taloudellisista tekijöistä. Kaikki hevosalan ammattilaisetkaan eivät voi toimia vain puhtaasta rakkaudesta hevostietouteen. Heidänkin on elettävä, maksettava veronsa ja laskunsa. Osa heistä edustaa elääkseen jotakin tuotemerkkiä, myy sitä ja ehkäpä tuo sitä maahan. Ei kaiketi ole odottamatonta ja yllättävää, jos se joskus värittää heidän näkökulmiaan. Jatkossa minäkään en enää tule yllätetyksi.
MARIANNE ROIVAS
uutisia tuoreita
vilkas
kilpailutuloksia oma kuvagalleria
keskustelupalsta ilmoituksia linkkilista
myynti laaja
käyttäjien
www.ratsastus.net
Ratsastus 1/08
7
TEKSTI: JUTTA KOIVULA
KUVAT: JUTTA KOIVULA
JA
MIA K AINULAINEN
P I T K Ä M AT K A
ponista hevoseen
Kun poniratsastaja siirtyy ison hevosen selkään, edessä on ihan erilainen ja paljon totisempi maailma. Ponien kanssa kilpaileminen ja valmentautuminen on aina jollakin tapaa leikinomaista.
M
ilja Kainulainen on parhaillaan siirtymässä poniluokista hevosluokkiin. Viime kaudella hän sai SM-pronssia kouluratsastuksessa ponilla Mac Donald. Hän on kilpaillut myös eestinponilla Ramona. Kouluratsastuksen junioriluokissa vaatimustaso nousee selvästi ponien luokista. Ponit kilpailevat pääosin helpoissa luokissa. Juniorit sen sijaan kilpailevat vaativa B -
tasolla, ja juniorien mestaruusohjelmat ovat teknisesti erittäin vaikeita. Nuoret ratsastajat kisaavat mestaruuksissaan vaativaa A:ta. Milja alkoi ratsastaa pikkutyttönä Solbackan ratsastuskoulussa Klaukkalassa. Hänen äitinsä Mia harrastaa myös ratsastusta, ja aikuinen isosiskokin on jonkin verran kiinnostunut hevosista. Perheen ensimmäinen oma ratsu oli pienikokoinen Sakke-hevonen.
- Tyypillinen ensimmäinen hevonen, kuvailee Tiina Tarkkala, joka on opettanut ja valmentanut Miljaa alusta pitäen. Saken kanssa oli hyvä harjoitella hevosenpitoa, mutta pikkuhiljaa Miljaa alkoi kiinnostaa myös kilpaileminen. - Lähdimme syksyllä 2003 Saksaan Tiinan kanssa. Tiina etsi tyttärelleen kisaponia ja löysi Mac Donaldin, Mia kertoo.
- Sieltä löytyi meille hevonen, jonka piti olla kiva esteratsu Miljalle. - Cala Ratiada oli meillä 2,5 vuotta, Milja kertoo. - Se on hyvin omapäinen ratsu, eikä meillä aina oikein sujunut yhteistyö. Sakke-hevonen jouduttiin lopettamaan sairauden vuoksi, ja Milja ryhtyi miettimään, josko kuitenkin suuntaisi kouluratsastuksen puolelle.
Vaatimustaso nousee selvästi siirryttäessa poniluokista junioriluokkiin
Tiina Tarkkala on opettanut ja valmentanut Miljaa koko tämän ratsastusuran ajan.
Eestinponi Ramona opetti Miljalle paljon. Nyt se jää perheeseen harrasteratsuksi.
8
Ratsastus 1/08
Uusi ratsukko junioriluokkiin Milja Kainulainen on saanut ratsukseen Esprit Noirin, joka on ollut aiemmin edustustehtävissä Anna Tuomiojan kanssa.
Ratsastus 1/08
9
Milja ja Mac Donald SM-kilpailujen kunniakierroksella.
- Siinä vaiheessa sitten ryhdyimme etsimään kouluponia Miljalle, Mia kertoo. - Kävimme kokeilemassa muutamia ja halusimme löytää hyvän perusponin, jonka kanssa olisi hyvä harjoitella. Kotikulman perheen Ramona-tamma päätyi meille, Mia sanoo. - Se on ollut juuri sellainen, mitä siitä luvattiin itse asiassa vähän parempikin. Tähän mennessä se on ollut paras hevosostoksemme. - Ramona oli juuri sopiva ratsu Miljalle, Tiinakin vahvistaa. - Se kestää harjoittelua, sitä pitää ratsastaa ihan kunnolla eikä se suutu kovasti, jos ratsastaja tekee virheitä. Milja ja Ramona ovat menestyneet sekä aluetason kilpailuissa että kansallisissa.
SM-mitali uudella ponilla
Viime kesän alussa tuli kuitenkin eteen tilanne, että Tiinan poni Mac Donald oli ilman kilparat-
sastajaa ja toisaalta Kainulaiset tiesivät, että Ramonan kanssa pärjätään lähinnä helppo B -luokissa. Miljalla oli menossa viimeinen ponivuosi, ja hänellä oli kovasti halua ottaa siitä kaikki irti. - Mäkke tuli minulle vasta kesäkuun alussa, joten on aika ihme, että menestyimme niinkin hyvin, Milja sanoo. - Yleensähän tällaiset nopeat projektit eivät hevosten kanssa ikinä onnistu, mutta tässä oli se onni, että minä tunsin ponin sekä Miljan erittäin hyvin. Ensimmäiset kisat olivat ohjelmassa parin viikon yhteistyön jälkeen, ja kisakauden saldo oli kyllä uskomaton. SM-pronssin lisäksi tulimme toiseksi ponicupin finaalissa. - Starttasimme kai 15 kertaa ja vain kaksi kertaa Mäkke ei sijoittunut, Milja hymyilee. Jouluna Mac Donald suuntasi uuteen kotiinsa Siilinjärvelle. Sen tuleva kilparatsastaja on Emmi Julkunen.
- Näyttivät tulevan oikein hyvin toimeen, Milja hymyilee tyytyväisenä. Ponilla on vielä paljon annettavaa. Minusta on hienoa, että se pääsee jatkamaan kilpauraansa.
Juniorihevoselta vaaditaan paljon
Kainulaisilla on ollut iso hevonen odottamassa Miljan juniorivuosia, Orlando Jannenhof´s. - Se on koulutettu vaativalle tasolle, joten olen päässyt sen kanssa harjoittelemaan vähän vaikeampiakin asioita, Milja kertoo. Syksyllä kävi kuitenkin ilmi, että Orlandoa ei voi oikein suunnitella kisahevosen uralle pienen vamman takia. Vamma ei haittaa hevosta, mutta se aiheuttaa epäsymmetristä liikettä, ja sellaisella hevosella ei tietenkään ole mitään järkeä kilpailla tosissaan. Tiina Tarkkala on sitä mieltä, että on väärin hevosta kohtaan pitää sitä käytössä, johon se ei sovellu.
- On parempi myydä hevonen sopivaan käyttöön kuin pyytää siltä päivittäin jotakin, joka on sille työlästä tai suorastaan mahdotonta. Tiina Tarkkala kertoo, että sopivan juniorihevosen löytäminen on todella vaikea. - Ensin täytyy tietysti tehdä periaatepäätös siitä, millä tasolla aiotaan kilpailla. Jos tavoitteena on maajoukkuepaikka, tarvitaan laadukas ja valmiiksi koulutettu hevonen. Jos ratsastaja jatkaa ponilla niin kauan kuin saa, hänelle jää vain kaksi vuotta aikaa kilpailla juniorina ja se aika kuluu todella nopeasti. - Juniorivuodet ovat vaikeita. Kun katsoo, miten lähtijämäärät SM-tasolla pienenevät siirryttäessä poneista junioreihin, tämä tulee selvästi näkyviin, Tiina toteaa. - Juniorihevosen tulee olla terve ja kestää harjoittelua. Se ei saa myöskään olla liian hankala ratsastettava. Vaikka olisi tietysti hienoa, että hevonen olisi lisäksi erittäin laadukas, täytyy muistaa tärkeintä
10
Ratsastus 1/08
Milja ratsastaa Tiinan valmennuksessa vähintään pari kertaa viikossa.
Estekalustot Kytäjältä
Milja ja Ramona verryttelemässä. · Tolppa- ja kannatinrakenne ns. Puukartanon patenttijärjestelmä · Kalusto täyttää mitoiltaan sekä painoltaan SRL:n virallisen kilpailukaluston vaatimukset. · Kotimaista tuotantoa: pieniäkin määriä helposti saatavilla
olevan sen, että juniori oppii ratsastamaan oikein. Hienolla liitokaviolla voi joskus tulla kisoista vähän enemmänkin pisteitä kuin mihin ratsastustaito oikeuttaisi.
Mieluiten kotimaasta
Suomessa ei ole kovin paljon myynnissä tämän tason hevosia, mutta Kainulaiset halusivat kuitenkin mieluiten ostaa hevosen kotimaasta. - Silloin pystyy aina selvittämään hevosen taustat, Mia sanoo. Milja kertoi pitäneensä Esprit Noir -hevosesta aina. - Me olimme ihailleet "Essiä" viimeiset kaksi tai kolme vuotta ja saimme sitten kuulla, että se voisi olla myytävänä. Kävimme kyllä katsomassa joitakin muitakin hevosia, mutta Essi tuntui sopivimmalta ja saimme sen ostetuksi. Anna Tuomioja on kilpaillut Essin kanssa menestyksekkäästi nuorten maajoukkuetasolla, joten hevosessa on varmasti riittä-
västi laatua. Tammikuussa Milja ja Essi olivat maajoukkuekatsastuksissa, ja kisakauden alkaessa nähdään, mihin tämä uusi ratsukko yltää. Tavoitteeksi on jo nyt asetettu SM- ja PM-kilpailut. Milja satsaa harrastukseen tosissaan. Hän ratsastaa aamuisin ja päivisin ja käy illat iltalukiota. - Mitään muuta en kyllä kerkeä harrastamaan, sillä kaikki aika menee tähän. Tiina Tarkkala muistuttaa, että iltalukio ei sovi kaikille nuorille ratsastajille. - Se vaatii hirveästi itsekuria, monelta jäävät lukemiset lukematta, kun pitää itse pitää huolta kaikesta. - Olen kuitenkin sitä mieltä, että lukio antaa hyvän pohjan ja se kannattaa käydä. Hevoshommat ovat fyysisesti niin raskaita, että on hyvä olla joku takaportti, jotta voi hakeutua muihin töihin, jos siltä tuntuu tai oma kroppa ei kestä.
www.hallahuhta.fi
T:mi Hackamore
Hallahuhdantie 123, 05720 HYVINKÄÄ
k.tuominen@suomi24.fi 0500-470 392/Kari Tuominen 0400-470 392/Kirsi Tuominen
Ratsastus 1/08
11
HÖRINÄÄ...
Holga Finken Suomeen
Saksalainen nuorten hevosten kouluttajana kuuluisuutta saavuttanut Holga Finken saapuu Suomeen keväällä. Hän valmentaa 31.3. - 1.4.2008 nuoria hevosia Vihdin Dressage Centerissä. Lisätietoja tapahtumasta löytyy Dressage Centerin nettisivuilta osoitteesta www.dressagecenter.fi. Tammikuun puolella Maikkulan yrityskylässä toimivan putiikin yhteyteen avataan myös hevostarvikkeiden kirpputori.
Hevosvaltiopäivät kiinnostivat
Hevosvaltiopäivät eduskunnassa 11.12. kokosivat taas auditorion täyteen kasvavan hevosalan haasteista kiinnostuneita kuulijoita. Puheenvuorot oli annettu oman alansa asiantuntijoille. Alustukset koskivat rahapelien yksinoikeusjärjestelmää, hevosalan verotuksen ALV-problematiikkaa, hevoslannan käyttöä energialähteenä, sekä näkökulmia hevosen loppusijoitukseen. Viimeisenä maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila omassa puheenvuorossaan käsitteli ajankohtaisia hevosalan hankkeita ja selvityksiä, joissa maa- ja metsätalousministeriö on mukana. Kansanedustaja Mika Lintilä käsitteli puheenvuorossaan rahapelien yksinoikeusjärjestelmän välttämättömyyttä ravitalouden kasvun edistämiseksi. Lintilä korosti lisäksi, että kaikkien hevospelien siirtäminen yhden organisaation alle olisi tarkoituksenmukaista toiminnan tehokkuuden ja vastuullisen kehittämisen turvaamiseksi. Näin ratkaistaisiin myös mahdolliset EU-oikeudelliset ongelmat hevospelien osalta. Hänen mielestään nykyinen Ray:n, Veikkauksen ja Fintoton kolmen yksinoikeustoimijan järjestelmä on paras ratkaisu myös sosiaalisten haittojen minimoimiseksi. Ekonomi Jukka Sopen-Luoma esitteli vuorollaan hevosalan ALVkysymyksen problematiikasta kattavan esityksen. Yksi suurimmista ongelmista on se, että kilpailutoiminta ei kuulu ALV:n piiriin. Hän kohdisti päättäjien suuntaan vaatimuksen, että asiaan tartuttaisiin nyt ja saataisiin mahdollisimman pian järkeviä ratkaisuja ALV-säädöksiin. Eniten keskustelua herätti hevostalousyrittäjä Gun Järnefeltin esitys hänen ideastaan polttaa hevosenlantaa ja hyödyntää siitä syntyvää energiaa. Järnefelt perusteli ideaansa muualla Euroopassa lannan hyödyntämisestä saaduilla hyvillä kokemuksilla. Suomessa lannanpolttoa ei sallita, siitäkin huolimatta, että siihen sisältyy merkittäviä energiataloudellisia mahdollisuuksia. Suomes-
Suorakan Ratsukot kunniavartiossa. Kuva: Jari Ollikka.
Suomenhevoset itsenäisyyspäivän vietossa
Suorakka, Suomenratsut ry:n itäinen aluekerho, järjesti kunniavartion Kontiolahden sekä Rääkkylän hautausmaan sankarihaudoilla itsenäisyyspäivänä 6.12.2007. Rääkkylässä Suorakkaa edusti: Päivi Lievonen ja Vikara sekä Teija Virtanen ja Romo. Kontiolahdella mukana oli kuusi suomenhevosratsukkoa. Liikkuvasta poliisista mukana Kaisa Valta Pihan Pirtsakalla ja Hannu Kallio Kotkan Lennolla. Lisäksi Jaana Kanerva ja Ensi-Ajatus, Taina Pesonen Viremo, Heidi Kuokkanen ja Valkon Ape sekä Terja Huikuri ja T.M. Sirelli. Jalkamiehinä Seija Kotkajuuri, Tiina Kuosmanen, Ari Lehikoinen, Pekka Pesonen, Heli Lappalainen ja Mari Nevalainen. Seija Kotkajuuri piti puheen ja Mari Nevalainen laski seppeleen. Hämeenlinnassa itsenäisyyspäivän pääjuhlassa oli myös mukana iso joukko suomenhevosia, jotka edustivat rotuaan kunniakkaasti.
Sanna Viljanen on perustanut Ratsutarvike Equilifen Maikkulan yrityskylään osoitteeseen Haarasuonkuja 3.
Uusi hevostarvikeliike Ouluun
Oulussa avattiin joulukuussa uusi hevostarvikeliike Ratsutarvike Equilife. Liikkeen valikoimiin kuuluvat useiden laatumerkkien lisäksi uutena Oulun alueella muun muassa Ma-Nun ratsastusvaatteet sekä Dynavena-rehut. Ratsutarvike Equilife on avoinna arkisin klo 18 saakka ja lauantaisin klo 12 16. - Talliyrittäjänä olen itse seissyt monet kerrat jo kiinni menneen hevostarvikeliikkeen oven takana, joten pitkät aukioloajat olivat ehdottoman tärkeä juttu liikettä avattaessa, nauraa kauppias Sanna Viljanen. Ratsutarvike Equilifen valikoimista löytyy monenlaista päälle pantavaa niin ratsastajalle kuin hevosellekin. Satulat eivät kuitenkaan toistaiseksi kuulu valikoimiin.
Hämeenlinnassa itsenäisyyspäivän paraatissa oli mukana hevosia, jotka oli puettu talvisodan ajan kaapuihin. Kuva: Maija Koivula.
12
Ratsastus 1/08
HÖRINÄÄ...
sa hevosen lanta luokitellaan jätteeksi monista Euroopan maista poiketen. Järnefelt vaati päättäjiltä tarmoa käydä ongelman kimppuun, jotta lantaongelmalle löytyisi ympäristön kannalta järkevä ratkaisu ja että lainsäädäntö ja direktiivien tulkinta olisi yhtäläinen Suomessa muihin EU-maihin nähden.
Ypäjä Horse Show kasvaa
Viime syksynä Ypäjä Horse Show nousi maamme suurimmaksi halliestekilpailuksi. Tänä vuonna kisa kasvaa entisestään ja verkostoituu. Syyskuun 27. - 28. päivinä hypätään Hevosopistolla kahdessa hallissa, nyt myös aluetasolla. Kilpailu on solminut kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Glitnir Helsinki International Horse Shown kanssa. Sopimuksen myötä Ypäjällä hypätään karsintoja lokakuun kansainväliseen kilpailuun radalla, joka muokataan samankokoiseksi kuin Helsingin Hartwall Areenan kilpakenttä. Kilpailuilla on myös osittain sama ratamestari, brasilialainen Guilherme Jorge. Hän suunnittelee Ypäjän sunnuntain radat, jotka toteuttaa Teppo Hakala. Ratsastajainliiton hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Larsen polkaisi viime vuonna Ypäjän kilpailun käyntiin yhteistyössä Hevosopiston kanssa. - Ypäjä Horse Show tulee todelliseen tarpeeseen, toteaa Glitnir Horse Shown järjestäjä Tom Gordin. Olimme jo muutaman vuoden ajan kaivanneet optimaalisia valmisteluolosuhteita Hartwall Areenan suurtapahtumallemme. - Tänä vuonna olemme laajentaneet yhteistyötä muiden kisajärjestäjien kanssa kattamaan myös pääsiäisenä Ypäjällä hypättävät hallikilpailut uutena yhteistyökumppaninamme Tapiolan Ratsastajat. Heidän kilpailunsa ratsastetaan pääsiäismaanantaina 24.3. ja meidän kisapäivämme on sunnuntai 23.3., kertoo Pekka Larsen. Syyskuun Ypäjä Horse Showssa pääluokat hypätään 140-tasolla. Juniorit ja poniratsukot kilpailevat Tapiola Mini Grand Prix´n ja Tapiola Poni Grand Prix´n voitoista. Nuoret hevoset kilpailevat Racing Tulevat Tähdet -tyyliarvosteluluokassa mestaruudesta, jossa hevosia pisteyttää Christopher Wegelius. Juniorit hyppäävät Mountain Horse -tyylimestaruudesta, jossa suorituksen arvioi Tom Gordin. Poniratsukoiden pääluokka on Tapiola Poni Grand Prix, joka on samalla osa viimeistelyä lokakuun Glitnir Helsinki International -kilpailuun. Haimi-hallissa sunnuntain pääluokka on uusi Intervet Aluechampion -kilpailu. Lauantai 27.9. on nimetty Mountain Horse -päiväksi. Vuorossa ovat Opistohallissa kilpailtavat poni- ja junioriratsukoiden Mountain Horse -aluejoukkuemestaruudet. Lisäksi aivan uutena kilpailuna hypätään valtakunnalliset aluemestaruudet ratsastajille, jotka eivät ole sijoittuneet kansallisissa kilpailuissa kaudella 2008. Palkintopotti on kansallisella tasolla huima. Jaossa on yhteensä lähes 15.000 euroa, mm. Icelandairin lentolippu Yhdysvaltoihin ja lukuisia pääsylippuja sekä arvokkaita osallistumisoikeuksia lokakuun kansainväliseen kilpailuun.
Monty Roberts taas Suomeen
Monty Roberts esiintyy Suomessa toisen kerran 29. maaliskuuta. Hänet nähdään Helsingin Messukeskuksessa. Tilaisuuden järjstää BCM Scanhorse ja liput ovat myynnissä Lippupalvelussa.
Kyra ja Richard naimisiin
Suomen kaikkien aikojen menestynein kouluratsastaja Kyra Kyrklund on mennyt naimisiin englantilaisen Richard Whiten kanssa marraskuun lopussa. Pariskunta on pitänyt yhtä jo 17 vuotta ja asuu Snow Hill Farmilla Sussexissa, Englannissa.
Coby van Baalen selvisi ilman rangaistusta
Hollantilainen MM-tason kouluratsastaja oli syksyllä kiirastulessa, kun hänen oppilaansa oli juoksuttanut poniratsukoiden EM-kilpailuissa ratsuaan aivan liian lyhyillä sivuohjilla ja tästä tapauksesta levisi tietoa ja kuvia internetissä. Paikalle sattunut ranskalainen valokuvaaja väitti, että ponia oli juoksutettu liian lyhyillä sivuohjilla 15 minuuttia, van Baalen puolestaan sanoi tapauksen kestäneen puolisen minuuttia. Kohu nousi sen verran suureksi, että Hollannin ratsastajainliitto päätti tutkia asian. Erilaisten selvitysten jälkeen liiton rangaistuslautakunta päätti jättää van Baalenin sekä ponia juoksuttaneen ratsastajan Angela Krooswijkin ilman rangaistusta.
Järvenpäässä aukesi uusi hevostarvikeliike nimeltä Matadori.
Matadori avasi Järvenpäässä
Järvenpäähän avattiin 5. tammikuuta uusi hevos- ja eläintarvikekauppa Matadori. Se toimii osoitteessa Myllytie 2. Liikkeen vetäjät ovat Tiina Kauppinen ja Tiina Pöyhönen, joilla molemmilla on pitkä kokemus hevosista. Valikoimissa ovat mm. Jacsonin, Eurostarin, Geran, Wahlstenin ja Hansbon tuoteet, rehuista Racing ja Eggersmann. Matadori on avoinna maanantaisin klo 1019, tiistaista perjantaihin 12-19 ja lauantaisin 10-14.
Kiuruvedelle huippukilpailut
Kiuruvedellä järjestetään heinäkuun lopussa isot kansalliset kouluratsastuskilpailut. Kiuruveden Ratsastajat ja Koljonvirran ratsastajat rakentavat yhteistyössä mm. pikkukierroksen osakilpailun ja poniratsukoiden SM-kilpailut 26.27.7. Kilpailua edeltävällä viikolla Hingunniemessä on tarkoitus järjestää iso kouluratsastuksen valmennustapahtuma.
Suomelle paikka vammaisratsastuksessa Hong Kongiin
FEI:ltä tulleen tiedon mukaan Suomi on saanut maapaikan vammaisratsastuksen ryhmässä Ib. Kaksi ratsastajaa, Matilda Friberg sekä Katja Karjalainen, on ylittänyt kvaalirajan neljän tähden kilpailuissa Kristiansandissa viime kesäkuussa. Viimeksi Suomella on ollut edustaja paralympialaisissa vuonna 2000 Sydneyssä. Suomen Paralympiakomitea julkaisee lopulliset urheilijavalinnat 2.7.2008. Kuvassa Matilda Belgian Moorselen MMkisassa 2003 ponilla Hagens Quality. Nyt kisaratsuna toimii hannoveriruuna Nikolaj, joka tuli Suomeen loppuvuodesta -07.
Apassionata-show Helsinkiin helmikuussa
Apassionata saapuu Helsingin Hartwall Areenalle 8.-10.2.2008. Kyseessä on Euroopan suurin ja suosituin hevosgaala, jossa on luvassa on kertomus neljästä vuodenajasta, uljaita ratsuja, taitavia ratsastajia, musiikkia ja pukuloistoa. Lisätietoa: www.welldone.fi/ apassionata.
Evli Condino menehtyi
Noora Pentin upea esteratsu Evli Condino menehtyi juuri joulun alla. Se oli kuollessaan vasta 14vuotias ja erittäin hyvin menestynyt esteratsu.
Ratsastus 1/08
13
LEIRI-EXTRA
TEKSTI
JA KUVAT:
K ATI VALJUS
Einolan tallin leireillä riittää touhua
Imatralaisella Einolan tallilla on pitkät leiriperinteet. Tulevana kesänä vietetään järjestyksessään yhdeksättätoista leirikesää. Viime kesänäkin Einolan leireille osallistui reilut parisataa junnua ja sennua.
1
14
Ratsastus 1/08
2
E
inolan Talli on vuonna 1989 perustettu SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu. Pihapiiriä hallitsee vuonna 1917 rakennettu karjalaishenkinen piharakennus, ja talli on vuonna 1997 rakennettu ja sen jälkeen vuonna 2005 lähes tuplamittaiseksi laajennettu. Leiriläisten majoitustiloina on kaksi pihamökkiä ja kolme kesäaittaa. Majoitustiloja tarvitaan, sillä Einolassa on kesän mittaan joka viikko yli parikymmentä leiriläistä. Vipinää siis riittää. - Suosituimmat leirit varataan joka vuosi loppuun jo edellisvuoden loka--marraskuussa, kertoo
3
paikan omistaja, ratsastuksenopettaja Minna Mättölä. Einolan leireillä piisaa toimintaa: On suunnistuskilpailua, yömaastoa, heppa-agilityä, vaahtokarkkigrillausta ja hevosenkäsittelykilpailua. Sekä tietysti ratsastusta, ratsastusta ja ratsastusta. - Nykyaikana ei enää vastata leiriläisten tarpeisiin vanhalla kaksi tuntia ratsastusta ja tunti teoriaa -konseptilla. Kyllä leiriltä halutaan muutakin, tietää Mättölä. Leiriläisten ei ole kuitenkaan pakko osallistua mihinkään aktiviteetteihin. - Ainoastaan syöminen ja nukkuminen on pakollista. Meidän leirimme on suunnattu etupäässä aktiivisille junnuille, ja yksi sennuleirikin ohjelmasta löytyy. Tänne tullaan touhuamaan hevosten kanssa kivassa porukassa! Toisin kuin monissa muissa paikoissa, Einolassa ei levätä viikonloppunakaan, vaan sunnuntai-iltana alkavat leirit päättyvät vasta lauantai-iltana.
- Kun koko kesä pyöritetään tätä rumbaa nonstoppina, on koko homman koordinoimisessa oma työnsä. Jätehuolto, löytötavarat, hevosten varusteista huolehtiminen, kaupassa käynti ja monet muut pikkuhommat ovat minun kontollani. Tämä ei ole sellaisen ihmisen elämäntapa, joka haluaa päästä helpolla, Mättölä nauraa. Leirien lisäksi kesän ohjelmaan kuuluu myös heinänteko 25 hehtaarin tilalta. Tämän lisäksi Mättölä kasvattaa varsoja lähinnä omaan käyttöönsä. - Olen tullut huomaamaan, että oma tuotanto on oikeastaan ainoa tapa saada sellaisia tuntihevosia kuin haluan. Omat kasvatit ovat osoittautuneet mukavaksi vahvistukseksi opetushevoskaartiin, vaikka risteytyshevosten kasvattaja kohtaakin ennakkoluuloja. Muualle myydyt hevoset on viety kirjaimellisesti käsistä.
Kesän teoriateemana lääkintä
Lotta Jumppanen, 13, Rosa Sormunen, 15 ja Sanna Halinen, 12, tulivat viime kesänä Einolan tallin yleisleirille kivan ilmapiirin ja hyvien hevosten ja opettajan vuoksi. Lähialueilla asuvat tytöt käyvät talvisaikaan Einolassa tunneilla, joten hevoset olivat tuttuja jo entuudestaan. - Ratsastusta, hoitohevosen harjaamista, tyylikisat, pukuratsastusta, jättitrampoliinilla pomppimista..., tytöt luettelivat kesän suosikkiviikon ohjelmaa hymyssä suin. Jokainen osallistuja saa leirin avauksessa leiripäiväkirjan, jossa on ohjeita leiriä varten, tietoa tallin hevosista sekä tilaa myös omille muistiinpanoille. Jokapäiväistä teoriatuntiakaan ei ole Einolassa hylätty, vaan viime kesänä keskityttiin hevosen lääkintään. - Leirin lopuksi pidetään teoriakoe. Sitä varten pitää vielä vähän päntätä, jotta saa suoritettua lääkintämerkin, oli leiriläisten suunnitelma. Jokaisella leirikesällä on jokin teoriateema, johon perehdytään kaikkien leirien teoriatunneilla. Tänä vuonna se oli lääkintä. Tulevana kesänä Einolassa suoritetaan ratsastusmerkkejä sekä Hevosenomistajan passeja.
Kesän jälkeen palataan muisteluleirille
Einolan talli sai vuoden 1999 matkailumessuilla Maakuntien parhaat -laatumerkin toiminnastaan. Asiakkaiden ihastus näkyy siinäkin, että moni tulee leirille uudestaan. - Viisi--kuusi vuotta leireillä käyneitä on joka kesä kymmeniä, ja moni on käynyt vieläkin pidempään. Tällaiset leirien kanta-asiakkaat haluamme myös palkita: leireistä saa tietyn prosenttialennuksen sen mukaan, monesko leirikesä on menossa, Mättölä kertoo. Moni osallistuu myös syksyn muisteluleirille. - Varaamme jokaista leiriviikkoa kohden viikonloppuleirin syksymmällä. Sinne voi palata tapaamaan leirikavereita ja hoitohevosta, katselemaan valokuvia ja leiri-DVD:tä. Muisteluleirit ovat olleet suosittuja, ja ne jatkavat näin yrittäjänkin näkökulmasta mukavasti leirisesonkia. Leireillä työskentelee apuopettajana myös Mättölän tytär Miila. Kolmen ratsastuksenopettajan lisäksi tallilla on kaksi tallityöntekijää ja leiriavustajia. Minna Mättölä toimii paitsi tarvittaessa opettajana myös sinne tänne säntäilevänä jokapaikanhöylänä.
4 1: Minna Mättölä on pyörittänyt kahdeksantoista leirikesää. 2: Avustajana leireillä toimii myös Minnan tytär Miila Mättölä. Myrsky-ori on tallin ylpeys. 3: Lotta Jumppanen, Rosa Sormunen ja Sanna Halinen nauttivat touhuntäyteisestä yleisleiristä. 4: Monet tallin opetushevosista ovat omia kasvatteja, niin myös risteytysponi Ein Sunrise.
Ratsastus 1/08
15
2
4
5
3
1: Leirikonkari Sari Suhonen on kymmenettä kertaa leirillä Sallan ohjauksessa. 2: Vilma Vajanto ja Miika Miettinen ratsastavat Siilin ratsastuskeskuksessa läpi vuoden. Golden Blumin kanssa Miika on valmennusleirillä. 3: Leiriläiset kuuntelevat Sallan palautteen tunnin lopuksi. 4: Leiriläisten tilat ovat tallin vintissä. 5: Salla havainnollistaa ratsastuksen salat monin tavoin.
nuorten ratsastajien valmentajana perustuu. Siilistähän on noussut suuri joukko kansallisen tason ratsukoita. - Systeemiin, Salla tiivistää. - Oppilaat saavat alusta asti hyvää opetusta. Käytössä on hyviä poneja. Ratsastajia on paljon, ja uusista poimitaan joka vuosi yksi valmennusryhmä. Tosin edelliskerralla muodostettiin peräti kaksi kahdeksanhenkistä ryhmää. Valmennusryhmissä työ on systemaattista ja ratsastajat oppivat tekemään menestyksen eteen työtä. Vanhemmat ovat toiminnassa aktiivisesti mukana. Lisäksi Salla kertoo nauttivansa aidosti pienten ratsastajien ohjaamisesta, mikä näkyy hänen ystävällisessä mutta silti määrätietoisessa otteessaan tunneilla.
Leirikesä
Kesää valmisteltaessa näkyy tämä sama ote. Tarkka suunnittelu aikataulutuksineen on tärkeintä, jotta leirit sujuvat. Tunnelman tekevät sitten itse leiriläiset, jotka kuin
yhdestä suusta vakuuttelevat olevansa parhaassa leiripaikassa. - Suosituimpia leirejä ovat alkukesän valmennusleirit, joille osallistuu aktiivisia ratsastajia omalta tallilta sekä eri puolelta Suomea, Salla kertoo. Loppukesää leimaa tavoitteellinen työskentely kohti tuntiratsastajien mestaruuksia. Kisoihin lähtevät harjoittelevat toki pitkin kesää, mutta viimeinen leiriviikko on varattu kisaviimeistelyyn. Toiseksi viimeisellä leiriviikolla mestaruuksiin valmistautuu varsinainen konkari, 22-vuotias Sari Suhonen, joka on Siilissä leirillä kymmenettä kertaa. Hän opiskelee jo Helsingissä mutta on Siilin omia kasvatteja. Sari kehuu paikan henkeä ja koko yhteisöä sekä listaa empimättä syitä pitkään leiriputkeensa. - Salla omistautuu työlleen ja jaksaa välittää pienistäkin asioista. Täällä on paljon erilaisia hevosia, ei yhtään huonoa vaan eri tavalla ratsastettuja ja eri vaiheessa olevia. Vietin täällä enemmän aikaa kuin kotona. Tämäkin on kotini.
Ja se huutosakki!
Tallin puolella hevosia laittelevat Heidi Hyttinen ja Veera Jäppinen yhtyvät muiden leiriläisten kehuihin ja lisäävät listaan vielä hevosten uittomahdollisuuden, hyvät maastot ja hyvin suunnitellut oheisohjelmat, kuten hevosviestin ja ratsastussuunnistuksen. He ovat mukana Siilin ratsastuskeskuksen kuuluisassa huutosakkijoukkueessa, joka on valmentautunut tehtäväänsä koko viime talven. - Saila Marin ja Anna Tiikkaja suunnittelivat koreografian, jossa on akrobatiaa ja pyramideja. Talvella on pidetty yhteisiä venyttelyitä ja tanssiharjoituksia sekä käyty lenkillä porukalla. Yhtenäiset asut on tilattu ja huudot viimeistelty. Tytöt kertovat, että tuntiratsastajien mestaruuskisoihin lähtee tallilta reilut 30 ratsastajaa ja 18 hevosta. Jo joukkueen koonkin vuoksi systeemin on tosiaan oltava hyvä.
Ratsastus 1/08
17
LEIRI-EXTRA
TEKSTI
JA KUVAT:
K ATI VALJUS
Touhua ja teho-oppimista Ojalan Harrastetallilla
Ojalan Harrastetallin leireillä opittiin tärkeitä hevosmiestaitoja, halittiin omaa hoitopollea ja pulahdettiin välillä viileään Iijokeen, joko hevosen kanssa tai ilman. Toinen leirikesä osoitti, että pienen maalaistallin kesäleireille on kysyntää.
jalan Harrastetalli on kotoisa maalaistalli Yli-Iissä, Iijoen rannalla. Viime kesänä tallilla vietettiin toista leirikesää ja leirisesonkia jatkettiin vielä kesälomaviikkojen jälkeen muutamilla viikonloppuleireillä. Kaksi tuntia ratsastusta päivässä sekä teoriatunnit, videoinnit ja muut leiripuuhat pitivät ratsastajat puuhakkaina. Ylikiiminkiläinen Salla Paaso-Rantala, 11, ja oulunsalolainen Marjaana Annala, 11, huokaisivat, kun hoidokkien kauneuskisa ja tehtävärataleirikisa olivat ohitse leirin viimeisenä päivänä. - Älyttömän mukavaa on ollut. Täällä on kiva ja rauhallinen tunnelma ja kiltit hevoset, tytöt summasivat leirin annin. Molempien suosikkiheppa oli tietysti oma hoitsu. Tilan omistaja ja toinen ratsastuksenopettaja Päivi Ojala nautti silmin nähden lasten kanssa puuhailemisesta. Suurin osa Ojalan leiriasiakkaista onkin ala-asteikäisiä heppahulluja. Leirin kuopus oli vasta 7-vuotias Lilli Turtinen, joka kuuluu Ojalan mukaan jo tallin vakiokalustoon.
O
1: Leiriläiset maailmanympärimatkalla. Ganga oli Marjaana Annalan (oik) leirihoitsu ja suosikkiheppa. 2: Leiriläiset majoittuvat upouudessa leirimökissä jokirannassa. 3: Leirin kuopus Lilli Turtinen (vas.) sekä Heidi Vesa saivat leirikisasta ruusukkeet kotiin vietäviksi. Talliyrittäjä Päivi Ojala (takana) nauttii lasten kanssa puuhastelusta. 1
18
Ratsastus 1/08
Ojalan itsensä lisäksi kymmenen osallistujan leireillä työskentelee kaksi muuta henkilökuntaan kuuluvaa sekä näiden lisäksi myös kaksi kokenutta leiriavustajaa.
Hevosten kanssa voi pulahtaa uimaan omassa rannassa
Ojalan tallilla painotetaan hevosmiestaitoja. Sen vuoksi pienten lasten leirien leirikisakin oli usein tehtäväratatyyppinen ratsastus- ja käsittelykoitos. - Leirikisa on pyritty pitämään hyväntuulisena ja humoristisena yhdessäolona, ei hampaat irvessä tehtävänä suorituksena. Ja kaikki saivat tietysti ruusukkeen kotiin vietäväksi, tuomarina toiminut Ojala hymyili. Tallin reilusta kymmenestä opetushevosesta on aina löytynyt jokaiselle suosikki. Mukana reservissä on niin pikkuponeja kuin isompiakin hevosia, jotka ovat kuitenkin pientenkin lasten käsiteltävissä. Tasoryhmissä tapahtuva opetus on todellista pienryhmäopetusta: ryhmässä kun on kerrallaan maksimissaan viisi ratsukkoa.
2
- Jokaisella leirillä nautitaan kentällä puurtamisen lisäksi tietysti myös upeista maastoista. Kärrykyytiäkin leiriläisille järjestetään, ja hevosia on myös mahdollista uittaa omassa rannassa. Tavallisten yleisleirien lisäksi Ojalassa järjestettiin viime kesänä muun muassa sennuleiri, maastoesteleiri, kesäisiä vaelluksia se-
kä vuokrausviikonloppuja kokeneemmille ratsastajille. - Leirejä on räätälöity pitkälti kysynnän mukaan. Toiset teemat ovat selvästi suositumpia, ja leirit
varataan loppuun jo edellisvuoden puolella. Viikonloppuleirit jatkuvat Ojalan tallilla ympäri vuoden.
LYHYTKURSSEJA KEVAALLA 2008
3
LYHYTKURSSEJA
16.2. Seminaari Urheiluhevosen jalkaongelmat ja niiden ennaltaehkäisy/Jussi Ala-Huikku 16.-17.2. Perinnekurssi: Valjas- ja nahkatyöt 1.3. Seminaari Urheiluhevosen ruokinta ja ruokinnan suunnittelu/ Markku Saastamoinen 1.-2.3. Kavionhoidon peruskurssi 2.3. Suomenhevosratsujen koulutuspäivä 8.3. Seminaari Verotustietoa hevosalan yrittäjille ja hevoskauppa/ Tanja Paassilta ja Pauliina Lehtola 22.-23.3. Perinnekurssi: Metsätyöt - talvi 26.-29.3. Huippuvalmentaja Christoph Hess kouluttaa ja valmentaa Ypäjällä 29.3. Hevosen ohjasajo/Håkan Wahlman 12.-13.4. Perinnekurssi: Peltotyöt - kevät ja kesä 26.4. Kilpahevosen valmentaminen ja kunnon seuraaminen/Seppo Hyyppä
Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.
Lisätiedot: www.hevosopisto.fi Ilmoittautumiset: Kurssisihteeri Elsa Viitala, puh. (02) 760 2220 tai elsa.viitala@hevosopisto.fi
Kysy myös paikkoja suosituille Hevosopiston kesäleireille! Puh. (02) 760 2220/Elsa Viitala
Puh. (02) 760 21
www.hevosopisto.fi
Ratsastus 1/08
19
LEIRI-EXTRA
TEKSTI
JA KUVAT:
K ATRI AHOKAS
Maalla Marun kurssilla
Ratsastuksenopettaja, lajivalmentaja ja III-tason koulutuomari Mari-Tiina "Maru" Jääskeläinen pitää talliaan maaseudun rauhassa Vehmersalmella Pohjois-Savossa. Paikka on viralliselta nimeltään Marun & Jukan Ratsastus ja Valmennus Oy, ja se on perustettu 2002.
udehkon tallin lisäksi pihassa on vuonna 2006 valmistunut maneesi ja pienen kävelymatkan päässä ulkokenttä. Tarhatilaa, laitumia ja hyväpohjaisia maastoreittejä on riittämiin.
U
Kesällä kursseja
Tallilla on tuntitoiminnan lisäksi runsaasti kurssitarjontaa. Kesäl-
Maneesi valmistui tallin pihapiiriin tammikuussa 2006.
20
Ratsastus 1/08
4
2 3 2: Tallissa on tilaa ratsastuskouluhevosten lisäksi yksityishevosille ja koulutettaville. 3: Kenttä on mäntymetsän reunassa. 4: Maru on tuttu näky monella tallilla, sillä hän kiertää paljon myös valmentamassa.
lä 2007 Maru piti leireistä välikesää ja keskittyi kurssitoimintaan. Samalla hänelle järjestyi enemmän kaivattua aikaa omaan ratsastukseen ja nuorten hevosten laittoon sekä opiskeluun kohti II-tason tuomarointia. Konsepti toimi niin hyvin, että tarkoitus olisi kesällä 2008 keskittyä nimenomaan leirien sijasta kurssien pyörittämiseen. Kouluratsastuskurssit ovat olleet joka kesä suosittuja, ja monet vakiokävijät tulevat aina uudelleen. Parhaillaan kauniina kesäiltana ulkokentällä pyörii ryhmä vakiokävijöitä, jotka valmentautuvat kisoihin. Myös muut kurssit vetävät väkeä. Uutta Marulle on ollut se, kuinka hyvin sana kursseista ja koko tallista kulkee netissä, jonka keskustelupalstojen kautta moni saa vinkin kokeilla itselle uutta tallia.
Mikä ratsastajia kiinnostaa?
Marun tunneille tullaan kesät talvet matkasta välittämättä. - Monet aikuisratsastajat ovat valmiita ajamaan pitkiäkin matkoja viikoittain tunneille, Maru kertoo. Vetovoimaisiksi tunnit tekee hyvä opetus, laadukkaat helppo A vaativaB -tasoiset hevoset ja pienet tehokkaat ryhmät. - Ehkä mahdollisuus päästä vähän osaavamman hevosen sel-
kään on monelle se houkutin, Maru arvelee. Vakioporukkaa tallilla pyöriin noin 40 ratsastajaa viikoittain talvikaudella, ja moni vakiokävijä tulee kesälläkin. - Tallin valtti on toiminnan koostuminen kolmesta osa-alueesta: ratsastuskoulutoiminnasta, hevosten ylläpidosta ja koulutuksesta, Maru sanoo. Tallilla on yksityishevosia, jotka ratsastajineen valmentautuvat ahkerasti. - Erityisesti yksityisratsastajat hyötyvät siitä, että kaikki palvelut saa samasta paikasta ja puitteet harrastaa ovat asianmukaiset, Maru kuvaa. Marun lisäksi tallilla on tarjolla Tuomas Jauhiaisen estetunteja ja Ulla Vilénin kouluvalmennusta. - Lokakuusta 2007 lähtien myös Susie "Momba" Soratie valmentaa tallilla. Tarvittaessa Maru myös ratsuttaa asiakkaiden hevosia ja kouluttaa nuoria hevosia. Omista kasvateista Dora-tamma on jo ehtinyt tunneille.
NYT MEILTÄ MYÖS HOLLANTILAISET HAVENS-REHUT!
CAVALLO PRO SHOP
Eriksnäsintie 11 01150 Söderkulla 09 875 4102 050 414 1450 www.cavalloproshop.com cavalloproshop@elisanet.fi
Ratsastus 1/08
21
LEIRI-EXTRA
TEKSTI
JA KUVAT:
JUTTA KOIVULA
Vaellusratsastusta ja hyvää oloa
Luomajärven Hevoskievarissa
Luomajärven Hevoskievari on suhteellisen uusi nimi hevoslomien tarjoajana. Aiemmin tilalla toimi yritys nimeltä Åfeltin työhevoset, mutta sen pyörittäjä Miika Åfelt siirtyi pitämään sukutilaa ja uudet yrittäjät astuivat kuvioon noin vuosi sitten.
toiminut mm. tanssipaikka, johon lennätettiin Kauniista ja rohkeista tuttu Eric Forrester pariinkin kertaan yleisömagneetiksi, kun vieraita ei muuten oikein riittänyt, Satu naureskelee. - Miika aloitti tilalla mittavat remontit, ja me olemme jatkaneet niitä. Haluamme säilyttää täällä vanhanaikaisen tunnelman ja rauhallisen ympäristön, jossa ihmiset ja hevoset rentoutuvat ja viihtyvät. Satu ja Mika ovat molemmat ravintola-alan ammattilaisia. Heidän haaveenaan onkin kehittää tilan ravintolasta tasokas maalaisravintola, jonne tultaisiin pidempienkin matkojen päästä. - Tällä hetkellä toimimme tilausravintolana ja järjestämme erilaisia teemapäiviä, kuten riista- ja bliniiltoja, Mika kertoo. - Järjestämme myös kokkikouluja tarpeen vaatiessa. Joskus on tehty niinkin, että miehet tutustuvat esimerkiksi venäläisen keittiön saloihin sillä välin, kun rouvat ratsastavat, ja illalla sitten kokoonnutaan yhdessä pöydän ääreen nauttimaan tuotoksista.
S
1
atu ja Mika Haagmann ovat kotoisin Helsingistä, ja he olivat harkinneet maallemuuttoa jo kauan. - Olimme jo mielestämme löytäneetkin hyvän paikan Suonenjoelta, mutta sitten saimme kuul-
la tästä tilasta ja kun tulimme tänne tutustumaan, se oli sillä selvä, Satu kertoo. - Tila on rakennettu 1800-luvulla, ja täällä on ollut vuosien varrella monenlaista yrittäjää. Ennen kuin Miika Åfelt aloitti, täällä oli
Monenmoisia ruokanautintoja
Mika on innokas hyvän ruuan puolestapuhuja. Hän haluaa ker-
22
Ratsastus 1/08
2
3
4
Lisätietoja: www.hevoskievari.fi
1: Nina Laine vetää maastovaellukset ammattitaidolla. Hän ei ota riskejä turvallisuuden suhteen, vaan ryhmä etenee sellaista vauhtia, johon kaikki osanottajat kykenevät. 2: Satu ja Mika Haagmann haluavat kehittää Luomajärven Hevoskievarista rauhallisen ja tasokkaan lomanviettopaikan. 3: Luomajärven keittiössä tarjoillaan pääasiassa suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Keittiö on saanut vaikutteita Italiasta ja Ranskasta. 4: Ratsastusvaelluksiin kuuluu tärkeänä osana laavulle pysähtyminen. Nuotiolla paistettu makkara maistuu aina hyvältä. - Kaikki eivät halua ratsastaa, mutta täältä löytyy muitakin aktiviteetteja. Ajelemaan pääsee paitsi hevosen vetämillä kärryillä, myös moottorikelkalla tai mönkijällä. Hemmotteluviikonloppujen ohjelmaan kuuluu myös pilatesoppitunti, kertoo Satu. Tallimestari Nina Laine vastaa ammattitaitoisesti ratsastusvaelluksista ja hevosten hyvinvoinnista. Suurin osa tilan hevosista on pesunkestäviä suomenhevosia, mutta joukosta löytyy myös pari pohjoisruotsalaista. Hevoset viettävät varsin luonnonmukaista elämää ja ulkoilevat paljon, joten niillä on talvisin kunnioitettava turkki suojaamassa kylmältä. Ensi kesänä Luomajärvi laajentaa kurssiohjelmaansa. Ohjelmassa on kursseja Centered Riding menetelmästä, Alexander-tekniikasta, luonnollista hevostaitoa ja muuta mielenkiintoista. Kurssien vetäjinä ovat mm. Gunilla "Mini" Wahlberg ja Leena Kurikka.
toa vierailleen, miten mikäkin ruoka on valmistettu. Ruokia ja valmistusmenetelmiä ei piiloteta hienolta kuulostavien ranskalaisten nimien taakse, vaan nimet ovat sellaisia, että asiakas varmasti tietää, mitä syö. Mikan juju on se, että hän yhdistelee samaan annokseen ennakkoluulottomasti hyvin erilaisia makuja ja toisaalta käyttää tuttuja raaka-aineita yllättävällä tavalla. Mikan erityisiä suosikkeja ovat kotimaiset kasvikset ja juurekset, joista valmistuu monenlaista hyvää. Joskus Mika haluaa näyttää, mihin kaikkeen juurekset riittävät, jos niitä osaa käyttää oikein. Majoitustilat riihessä, aitoissa ja juuri kunnostetussa pakarituvassa riittävät tällä hetkellä parillekymmenelle hengelle. Tilalla on kaksi saunaa: tavallisen sähkösaunan lisäksi on kertalämmitteinen mallassauna, jonka edessä on vielä kylpytynnyri. On melkoisen hienoa maata kylpytynnyrin lämmössä, kun ympärillä vihmovat kylmät tuulet.
Tule Harjun upeisiin maisemiin opiskelemaan
HEVOSTENHOITAJAKSI tai RATSASTUKSENOHJAAJAKSI
Yhteishaku 3.20.3.2008 · Peruskoulupohjainen kolmevuotinen tutkinto · Ylioppilaille tutkinto kahdessa vuodessa · Yhdistelmäopinnoissa voit ammattitutkinnon lisäksi suorittaa ylioppilastutkinnon, opiskeluaika 3,5 vuotta · Maksuton asunto ja ruoka koulupäivinä · Haku aikuiskoulutukseen keväällä 2008 suoraan oppilaitokseen, hakulomakkeen löydät kotisivuiltamme
Ohjelmaa hevosten kanssa ja ilman
Luomajärven Hevoskievarin toiminta rakentuu tietysti pitkälti hevosten ja ratsastusvaellusten ympärille. Lähimaastoissa riittää hiekkapohjaisia metsäteitä kilometritolkulla, ja vaelluksilla pysähdytään myös laavulle paistamaan makkaraa ja juomaan kahvia.
Lue lisää www.harjunopk.fi
HARJUN OPPIMISKESKUS
Katariinankuja 19, 49980 Ravijoki, Virolahti
Ratsastus 1/08
23
LEIRI-EXTRA
TEKSTI
JA KUVAT:
JUTTA KOIVULA
Tukkilan tilalla opitaan hevostaitoja
Tukkilan tila sijaitsee Porvoonjoen rannassa. Ajomatkaa sinne tulee Porvoon keskustasta vain kymmenkunta kilometriä. Tukkilassa on rauhallinen ympäristö, ja siellä keskitytään hevosten hyvinvointiin.
nyt lukkoon, kun olin käsitellyt sitä sen mielestä liian kovakouraisesti ja se oli joutunut puolustautumaan niillä keinoilla, jotka se osasi. - Nyt kyseinen tamma on aivan ihana käsitellä ja ratsastaa. Se on aivan ihanan kevyt ja herkkä. Tukkilassa on syntynyt vuosien varrella useita varsoja. Outin haaveena on nyt kasvattaa ratsutyyppinen hyväluonteinen hevonen, joka on vielä erikoisen värinen eli musta tai kimo. - Koska aloitin kasvatuksen työhevostyyppisestä hevosesta, niin tähän menee tietysti vielä aikaa. ja hoitoa. Ratsastaminen aloitetaan liinassa istuntaharjoituksista sen jälkeen, kun hevonen on ensin tullut tutuksi maasta käsin, Outi kertoo. - Tarjoamme monia erilaisia kursseja hevosista ja niiden käsittelystä. Paljon on kyselty mm. kursseja varsan käsittelystä ja hevosten lastaamisesta sekä työskentelystä nuorten hevosten kanssa. Minna Lindström on sitä mieltä, että hevonen joutuu ihmisen kanssa usein arvailemaan, mitä siltä halutaan. - Hevoselle tulee opettaa selkeä merkkikieli siitä, mitä sen toivotaan tekevän. Tämä helpottaa niin ihmisen kuin hevosenkin elämää. - Koska hevoset eivät opi puhumaan, ihmisen on opeteltava kommunikoimaan niiden kanssa niiden omalla kielellä.
ila on perustettu 1800-luvulla, ja hevostoiminta alkoi kasvaa 1980-luvun lopussa merkittäväksi osaksi. Tilan tärkein tulonlähde on turismi. Tänä vuonna joulukuun alkuun mennessä tilalla oli yöpynyt jo 250 vierasta. Turistien sesonkiaika on kesällä, jolloin hevoset viettävät laatuaikaa laitumella. Hevosalan kursseja ja opetusta on tarjolla syksystä kevääseen. Käytössä on kentän lisäksi uusi maneesi ja sen yhteydessä olevat luentotilat.
T
Kasvatusta ja hevostaitoja
Outi ja Heikki Tukkila ovat tilan isäntäpari. Outi kertoo harrasta-
neensa hevosia pitkään ja innostuneensa kasvatuksesta kymmenkunta vuotta sitten. - Silloin haaveenani oli kasvattaa mustia suomenhevosia. Ei ollut kovin helppoa löytää mustaa tammaa, ja kun lopulta löysin sellaisen, en välittänyt siitä, että se oli luonteeltaan aika hankala. - No, sen varsasta tuli sitten vähintään yhtä hankala. Itse asiassa se oli kaksivuotiaana jo tosi vaikea käsitellä. Siinä yhteydessä sain apua naapurissa asuvalta Risto Vuoripalolta ja hän tutustutti minut Minna Lindströmiin, joka alkoi työskennellä tamman kanssa. - Kävi ilmi, että tamma oli niin valtavan herkkä ja että se oli men-
Kursseja leideille ja muillekin
Minna Lindström toimii edelleenkin kouluttajana Tukkilassa 2-- 3 päivänä viikossa. Hän kouluttaa asiakkaiden hevosia ja opettaa myös ratsastusta Tukkilan omilla hevosilla. - Kevääksi olemme suunnitelleet Leidit Landella -tyyppistä ratsastuskurssia, jossa opitaan ratsastamisen ohella hevosen käsittelyä
Hevonen kuuluu laumaan
Tukkilassa on tällä hetkellä 16 hevosta, joista seitsemän on Outin ja Heikin omia. Loput ovat täysihoi-
1
24
Ratsastus 1/08
2
1: Tukkilan tilan tärkeät ihmiset, vas. Heikki ja Outi Tukkila, Minna Lindström ja Johanna Metsänheimo. 2: Minna Lindström opettamassa Tukkilan Hugoa ajolle. 3: Tukkilan tilan pihapiiriin kuuluu myös viiden laaman lauma. 4: Tukkilan tilan komea päärakennus. 5: Maneesissa on ratsastusalueen lisäksi majoitushuoneita ja viihtyisiä oleskelutiloja.
dossa, ja osa niistä asuu tallissa ja osa pihatossa. - Pyrimme pitämään kaikkia hevosia laumassa, sillä se on hevosille paras tapa elää. - Jos hevonen saa riittävästi suojaa, ruokaa, seuraa ja mahdollisuuden liikkua paljon, useimmat ongelmat niiden käsittelyssä poistuvat. - Ihmiset ovat usein vaan niin vieraantuneita hevosista, etteivät he ymmärrä niiden todellisia tarpeita. - Lauma on hevosen luonnollinen olomuoto, ja lauma myös kouluttaa nuoria hevosia. - On hienoa nähdä, miten lauma huolehtii varsoista niiden syntymästä lähtien. Emää autetaan tarvittaessa varsomisessa, mutta se jätetään hetkeksi yksin tutustumaan varsaansa. Vähitellen lauman muut jäsenet käyvät esittäytymässä vastasyntyneelle ja varsa tottuu niihin. Tammat myös auttavat toisiaan varsojen hoidossa. Varsojen vieroittaminenkaan ei ole mikään ongelma silloin, kun varsa saa jäädä turvalliseen laumaan.
3 4
5
Ratsastus 1/08
25
Myrskytuuli ei haitannut hevosia eikä ratsastajia rantadyyneillä. nenlaista rautaa, erilaisia nivelkuolaimia, pelhameita, olipa yhdellä hackamoretkin. Opettajien kannustava asenne meitä ratsastajia kohtaan tuntui mukavalta. Positiivisen suhtautumisen huomasi jopa lauantaiaamuna, kun mallorcalaiset pikkutytöt äiteineen tulivat ponitunnille. Lapsia kehuttiin sekä tunnilla että tunnin jälkeen äideille: "Voi että Carmen laukkasi hienosti tänään! Ja Juanitan istunta on kehittynyt niin kovasti!"
Tallit olivat siistejä ja karsinat tilavia. upean vihreä eikä ruskeaksi palanut kuten Välimerellä yleensä kesän jälkeen. Kukat kukkivat niityillä, bugainvilleat ryöppysivät muurien päällä, ja puut olivat täynnä appelsiineja ja manteleita. Pikkuteillä ja poluilla näimme aivan toisenlaisen Mallorcan: Maatilojen pihassa juoksivat kanat, kukot ja kalkkunat. Kaikkialla näki lammaslaumoja, vuohia, possuja ja aaseja. Koska ratsastustunnit saattoi aikatauluttaa vähän oman mielensä mukaan, ehdimme muutamana iltapäivänä myös Palmaan syömään ja shoppailemaan sekä kiertelemään Mallorcan länsiosan upeaa vuoristoa.
Kotimaata kohti
Sunnuntaina suuntasimme kohti Palman lentokenttää. Kovasti olisi tehnyt mieli liittää tuliaisiin jokin Mallorcan pojista: 1-vuotiaat oripojat maksoivat 4000 euroa ja 2-vuotiaat 5000. Son Menut myy vuosittain kymmeniä andalusialaisia eri puolille maailmaa, esimerkiksi Amerikkaan, Saksaan, Ranskaan ja onpa muutama matkannut kuulemma Ruotsiinkin. Mutta 1-vuotiaskaan ei olisi mahtunut lentoyhtiön 20 kg:n matkatavaroihin. Ratsastusmatkalle on kuitenkin päästävä uudestaan.
Paratiisisaari
Nuori ori pyöröaitauksessa. Mallorcan syksy oli ollut poikkeuksellisen sateinen, ja luonto oli siksi
tapahtumia ja kilpailuja vuonna 2008
avoimet ovet
2.2. Hevosopisto esittelee koulutusta, toimintaa ja tiloja
ratsuhevosjalostusta
1.3. Jalostusseminaari Luentopäivässä teoriaa ja hevosten arviointia 14.-16.3. Oripäivät, ponit Järj. Suomen Hippos 2.-6.4. Oripäivät, ratsut Järj. Suomen Hippos, YHO & RJL 24.-25.5. Kasvattajapäivät Järj. Suomen Hippos
xxxv finnderby
12.-15.6. XXXV FINNDERBY -presented by Agrimarket Kansainvälisen esteratsastuksen Nations cup-kilpailu 4*-tasolla ja kenttäratsastusta.
kentta-, este- ja kouluratsastusta
23.-24.3. Halliestekilpailut Järj. TaR ja Eurohorses 19.-20.4. Esteratsastuskilpailut, hallisarjan finaali 6.-10.8. Kilpailuviikko Viiden päivän kilpailu, jossa luokkia poni-, juniorija senioriratsukoille alue- ja kansallisella tasolla. 21.-24.8. Nuorten hevosten tapahtuma Järj. RJL, Eurohorses ja YHO 27.-28.9. Ypäjä Horse Show Järj. Eurohorses 4.-5.10. Kouluratsastuskilpailut, hallimestaruus
suomenratsujen kuninkaalliset
5.-7.9. Suomenratsujen kuninkaalliset -yhteistyössä Horse Power Tapahtumassa mukana suomenhevosratsujen parhaimmisto ja nuoret suomenhevoset laatuarvostelussa.
Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin.
Puh. (02) 760 21
28
Ratsastus 1/08
www.hevosopisto.fi
atrillin K
TEKSTI: KIRSI VALLENIUS KUVAT: KIRSI VALLENIUS
JA
MATTI KOIVULA
historiaa ja nykypäivää
Katrilli on yksi niistä harvoista hevosurheilulajeista, joka on joukkueurheilua. Näyttävimmät katrillit voi nähdä Wienin Espanjalaisessa ratsastuskoulussa, mutta laji soveltuu yhtä hyvin tavalliselle tuntiratsastajalle.
K
atrillin juuret ovat keskiajan ritariturnauksissa, joissa juhlavasti pukeutuneet osanottajat esittivät näytöksissä ratsastustaitojaan. Ranskan kuninkaat toivat katrillin Italiasta Ranskaan yhtenä ritaripelien muotona, ja pian sitä alettiin esittää Euroopan hoveissa perinteisten turnajaisten jäädessä historiaan.
Anti Chambre -nimisen klubin sisäänratsastus Rotterdamin ratsastuskoululla klubien välisessä katrillikilpailussa.
30
Ratsastus 1/08
Changer en rechanger. Ulommat parijonot ratsastavat loivan kiemurauran ja sisemmät kokorataleikkaa.
Muodostelmaratsastuksen moitteeton hallinta oli tarpeen sodassa, ja katrillia harjoiteltiinkin Euroopan armeijoissa 1600-luvulta aina I maailmansotaan asti. Taistelut käytiin lineaarisissa muodostelmissa. Tällainen lineaarinen taktiikka edellytti ratsukoilta täsmälleen samanaikaista liikkeiden suorittamista, jotta muodostelma säilyisi yhtenä kokonaisuutena. Katrilliharjoitukset opettivat ratsuväkeä työskentelemään samassa tempossa, ja riittävällä harjoittelulla 100 hevosen levyinen osasto kykenikin kävelemään, ravaamaan ja laukkaamaan niin, että asetelma säilyi. Huonosti suoritettu käännös saattoi johtaa muodostelman hajoamiseen ja jopa taistelun häviämiseen. Venäjän, Puolan ja Ranskan ratsuväkiä pidettiin Euroopan parhaina ja kerrotaan, että Waterloon taisteluissa brittiupseereihin teki vaikutuksen se, millä täsmällisyydellä ranskalaiset säilyttivät linjojensa yhtenäisyyden ja, miten he kuolivatkin säntillisissä linjoissa. 1800-luvulla katrillia harrastettiin jo muuallakin kuin armeijassa ja hoveissa. Esimerkiksi Rotterdamissa oli muodostunut perinteeksi jokakeväinen katrillinäytös, jonka tuotto käytettiin hyväntekeväisyyteen, kuten "Pojillemme linnakkeilla ja rajoilla" sotavuonna 1918.
nyt meidän päiviimme saakka. Lajissa kilpailtiin II maailmansotaan saakka, ja 50-luvulla, kun oli toivuttu sodasta, toiminta käynnistettiin uudelleen. 60-luvulla järjestettiin ensimmäinen sodan jälkeinen katrillikilpailu kolmen ratsastuskoulun kesken. Nykyään varsin monella hollantilaisella ratsastuskoululla pidetään viikoittain erityisiä katrillitunteja, jotka tunnetaan nimellä carrouselrijden. Katrillitunneille voi mennä mukaan, kunhan hallitsee ratsastuksen perusasiat ja vaikka oma taso ei olisikaan vielä kovin korkea. Oleellisintahan muodostelmassa ratsastamisessa ei ole yksittäisen ratsukon suoritus vaan koko tiimin yhteistyö. Sillä ei ole niin väliä, millaisessa muodossa hevonen kulkee. Katrillitunneilla ratsastettavat kuviot ovat yleensä monimutkaisempia kuin mitä suomalaisissa katrillinäytöksissä. Varsin näyttävä liike on muun muassa "Frühlingswalze", jossa tehdään kolmikaarinen kiemuraura siten, että ratsukot lähtevät parijonossa ravissa kahdessa osastossa A:sta ja C:stä. Se parijonon puoli, joka on kaaren sisäpuolella, tekee kaaren sisään vajaan 10 metrin voltin muiden jatkaessa kiemurauraa. Käytännössä siis ratsukot, joita yleensä on 12 tai 16, pyörivät voltilla tai kiemurauralla kahdesta eri suunnasta, ohittavat vastaantulevat säntillisesti ja pian ollaan parijonossa valmiina ratsastamaan seuraava kuvio. Toinen usein nähty liike on "changer en rechanger", jossa lähdetään kahdesta eri suunnasta samanaikaisesti parijonossa diagonaalille, jolla ulompana ratsastavat tekevät loivan kiemurauran X:ään saakka ja sisempänä ratsastavat ratsastavat kokorataleikkaa. Näin oma
Ratsastuskouluihin
Hollannin ratsastuskouluissa katrillia alettiin ratsastaa 1900-luvun alussa, koska opetusta haluttiin saada mielenkiintoisemmaksi ja vaativammaksi. Tyypillistä oli, että katrillikomennot annettiin ranskaksi, joka oli tuohon aikaan "paremman väen" yleisesti käyttämä puhekieli. Osa ranskankielisistä komennoista on säily-
Ratsastus 1/08
31
pari tulee vastaan lyhyellä sivulla, ja kun lähdetään taas diagonaalille, tehdään toisinpäin eli aiemmin kokorataleikkaa ratsastaneet tekevät loivan kiemurauran ja lopulta ollaan taas parijonossa alkuperäisessä järjestyksessä. Tärkeintä on ottaa muut ratsukot huomioon, pitää etäisyys sopivana ja suorittaa oikea liike oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oma kokemukseni on, että jos koettaa välillä pidättää ja koota hevostaan parempaan muotoon, kuuluu pian huuto "älä leiki Ankya, tämä on ryhmäurheilua!".
Hollannin kansallinen katrillimestaruus
Vuodesta 1983 Hollannissa on ratsastettu Kansallisesta Katrillimestaruudesta poule-systeemin mukaan. Kilpailut järjestää Hollannin Ratsastuskoululiiton FNRS:n alainen VCN Verenigde Carrouselclubs in Nederland eli Alankomaiden Yhdistyneet Katrilliklubit. Hevosille ja poneille on omat poulensa. Ponikatrillissa saa kilpailla henkilö, joka täyttää kalenterivuoden aikana korkeintaan 18 vuotta; kun taas hevoskatrilliin saavat osallistua 12 vuotta täyttäneet ratsastajat. Näitä pouleja on A:sta E:hen, ja jokaisessa poulessa kilpailee maksimissaan 10 joukkuetta lukuun ottamatta kategorian alinta E:tä, jossa sallitaan yli 10 joukkuetta. Poulen kaksi viimeiseksi sijoittunutta putoavat seuraavaksi alimmalle tasolle, ja vastaavasti kaksi parasta kohoavat seuraavalle tasolle. A-poulen voittajajoukkue on Hollannin katrillimestari. Katrillijoukkue koostuu 12 tai 16 ratsukosta. Koska joukkueen ulkoasu vaikuttaa yleisvaikutelma-arvosanaan, koko joukkue pyritään saamaan mahdollisimman yhdennäköiseksi. Kilpailijoiden lisäksi joukkueen komentaja on pukeutunut samanlaiseen asuun. Sääntöjen mukaan raippa tai kannukset pitää olla joko kaikilla joukkueen jäsenistä tai ei kenelläkään, jotta yhdennäköisyyden vaatimus täyttyisi. Kürin tavoin katrilliohjelma suunnitellaan ja musiikki valitaan itse. Ohjelma lähetetään etukäteen VCN:n sihteerille ja jos komennot annetaan ranskaksi, siitä on ilmoitettava. 20 x 40 metrin radalla ratsastettava ohjelma koostuu 20 osasta, ja se on kestoltaan 10--15 minuuttia. Komentaja saa valita, antaako komennot katsomosta, hevosen selästä vai ratsastusradalta. Katrilliohjelmassa on viisi arvosteltavaa kokonaisuutta: sisältö, taiteellisuus, esitys, musiikki ja yleisvaikutelma. Sisällön arvosana kerrotaan kahdella, ja siihen vaikuttavat liikkeiden vaikeusaste, kaikkien kolmen askellajin esittäminen molempiin suuntiin, omaperäisyys sekä koreografia. Taiteellisuuden arvosanaan sisältyy ohjelman omaperäisyys: uusien ja ennennäkemättömien liikkeiden esittäminen. Esitys-kohdan arvosana koostuu ohjelman 20 osasta annetuista numeroista, jotka ensin jaetaan 20:lla ja kerrotaan sitten neljällä. Musiikkia arvioidaan sillä perusteella, kuinka se sopii liikkeisiin ja miten omaperäinen valinta on. Yleisvaikutelma muodostuu yhdenmukaisuudesta, musiikkivalinnasta, tempon säännöllisyydestä, esiintymi-
Helsingissä järjestettiin 1970-luvulla ratsastuskoulujen välisiä katrillikilpailuja. Valitettavasti perinne loppui. Ylimpänä Poni-Haan enkeleitä, keskellä Savijärven husaareja ja alinna Husön kartanon Made in Finland -teemalla esiintyneitä ratsukoita.
32
Ratsastus 1/08
sestä ja ulkonäöstä. Yleisvaikutelman arvosana kerrotaan kahdella.
Muita Hollannin katrillikisoja
Kansallisen Katrillimestaruuden ohella katrillikilpailuja käydään alemmilla tasoilla sekä harjoituskilpailuina. Esimerkiksi Rotterdamin ratsastuskoululla kilpaillaan joka vuosi marraskuussa seurassa toimivien klubien välisestä
katrillimestaruudesta. Perinteisiin kuuluu, että edellisvuoden voittajajoukkue harjaa, letittää ja pintelöi kaikki kisoihin osallistuvat hevoset. Ohjelman rakenne suunnitellaan itse, mutta pakollisia kuvioita on muutama, kuten 10 metrin laukkavoltti.
70-luvulla pääkaupunkiseudulla, mutta perinne on sittemmin hiipunut. Ehkä sitä voisi herätellä henkiin jollain tavalla Hollannin mallia mukaillen. Onhan katrilli jokseenkin ainoa ratsastuksen laji, jossa taidoiltaan hyvinkin eritasoiset ratsastajat ja hevoset voivat näyttävästi kilpailla yhdessä.
Katrilli Suomessa
Suomessa katrillikilpailuja on järjestetty ainakin
PONI-HAAN KESÄ 2008
PÄIVÄLEIREJÄ PONEILLA 9.-13.6.08 Esteleiri, arkisin klo 9-15.30. Sisältää 2h ratsastusta, 1h teoriaa, lämpimän aterian päivittäin. Harjoitukset puomeista esteisiin tasoryhmissä. Mahdollisuus osallistua myös omalla ponilla. Vaatimustaso: perusmerkin taidot. 360
Tule mukaan suosituille leireillemme,
ratsastamaan hienoilla suomenhevosilla ja taitavilla puoliverisillä. Loistavat ratsastusolosuhteet ja hyvät majoitustilat. Tutustu talliimme osoitteessa
21.-25.7.08 Perus-/jatkoleiri arkisin klo 9-15.30. Sisältää 2h ratsastusta, 1h teoriaa, lämpimän aterian päivittäin. Oma hoitoponi sekä mahdollisuus merkkisuorituksiin. 4.-8.8.08
360
www.sallantalli.com
tai kirjassa Liinaharja, Suomenhevosen tarina. Leirivaraukset kotisivujen kautta. Tied. ratsastuksen opettaja Salla Onninen 040-5446744 tai 03-7176172 ( ark klo 1516 ) Leirit on tarkoitettu yli 10 vuotiaille ja aikuisille.
Alkeisleiri, arkisin klo 9-15.30. 360 2t ratsastusta, 1t teoriaa, 1t ponin käsittelyä ja hoitoa, lämmin ateria päivittäin. Vaatimuksena 10 vuoden ikä. 480
21.7.-8.8.08 Alkeiskurssi, 15 kertaa ratsastusta ja teoriaa. Arki-iltaisin klo 16.30-18 tai 17.30-19 Huom! 1,5t/krt! KURSSEJA HEVOSILLA 9.-13.6.08 Remonttiratsastuskurssi klo 19.00-20.00 Opettele ratsastamaan nuoria, raakoja tai uudelleenkoulutettavia hevosia. Voit osallistua myös omalla hevosellasi. Vaatimuksena B-merkin taidot.
140
26.-27.7.08 Istuntapainotteinen kouluratsastusviikonloppukurssi. Ratsastusta 1t 15min/pvä ja 1t teoriaa 28.7.-1.8.08 Sennupaketti klo 19.30-20.30 sisältää 1 istuntatunnin, 1 koulutunnin, 2 estetuntia ja 1 maastotunnin. Tässä on vain pieni osa kursseistamme! Lisätietoja saat osoitteesta www.ponihaka.net. Ilmoittautumiset kursseille ja tunneille arkisin 14.30-15.30 puh. 09-876 6304.
95 140
Salla Onninen ja Pisara
Pärnistöntie 52, 19700 Sysmä
Kentucky Karron Oil on pellavaöljypohjainen ravinnelisä hevosille. Pellavaöljy sisältää paljon tärkeitä tyydyttämättömiä rasvahappoja. Ravinnelisän käyttö näkyy hevosen hyvinvoinnista. Karva kiiltää upeasti. Karron Oilin sisältämä pellava- ja kalsiumhydroksidiliuosyhdiste edesauttavat öljyn sulavuutta suurentamalla ruoansulatusentsyymien pinta-alaa. Erinomainen ravinnelisä herkkävatsaisille sekä ummetukseen taipuvaisille hevosille.
" Hevosten kunto ja tulokset puhukoon puolestaan. Me luotamme ECLIPSE- tuotteisiin, luota sinäkin." Kilparatsastajat Sanna Backlund, Johanna Hurme, Minna Kemppainen, Kimmo Sulkala ja Joonas Vaahtera
Laatua ja osaamista hevosesi hyväksi
Rääkänkatu 9, 05800 Hyvinkää puh. 020 71 21515 www.fysiohealing.fi webmaster@fysiohealing.fi
Ratsastus 1/08
33
Jan Brink ja Briar ottivat molempien koululuokkien voitot.
34
Ratsastus 1/08
Jan Brink
TEKSTI: JUTTA KOIVULA KUVAT: MARKO BJÖRS
hallitsi Globenin koulukilpailua
Ruotsalaisratsukot olivat suvereeneja Tukholman Globenissa joulukuun alussa järjestetyssä maailmancupin osakilpailussa. Jan Brink voitti sekä grand prix -luokan että kürin, ja Tinne Vilhelmson-Silfvén oli niukasti hävinneenä toinen.
G
Victoria Krantz esitti Globenin tunnusmelodian suoraan hevosen selästä.
lobenin jokavuotiset kilpailut ovat mainio yhdistelmä huippu-urheilua ja show´ta. Kouluratsastusluokkien taso on korkea, onhan kyse maailmancupin osakilpailusta. Esteluokat ovat pienehköjä kutsukilpailuluokkia, mutta hyvien palkintojen ansiosta paikalla on aina useita maailman huippuja kilpailemassa Ruotsin omia tähtiä vastaan. Tällä kertaa Hollannin Piet Raymakers oli kilpailujen menestynein esteratsastaja. Show-numerot ovatkin sitten aivan oma lukunsa. Tällä kertaa ehdoton ykkösnimi oli Ranskan JeanFrancois Pignon, joka sai yleisön osoittamaan suosiota seisaaltaan kaikkina päivinä. Hän on kouluttanut hevosensa aivan uskomattoman taitavasti, ja niiden esityksestä huokuu tekemisen riemu. Muutkin show-numerot ovat viimeisen päälle suunniteltuja ja harjoiteltuja, vauhdikkaita ja näyttäviä. Ratsastajatkin ovat innokkaasti mukana show´ssa. Tänä vuonna parasta antia oli perjantai-illan pukuratsastus, jossa nähtiin monenlaisia pareja. Kunkin parin muodosti yksi kouluratsastaja ja yksi esteratsastaja, ja heidän teemansa ja esityksensä olivat todella hie-
Kyra Kyrklund piti perjantaiaamuna kolmen vartin mittaisen klinikan, johon osallistui kaksi ratsastajaa. Hän oli jälleen kerran selkeäsanainen, hauska ja täsmällinen.
Ratsastus 1/08
35
Tinne Vilhelmsson-Silfvén ja Solos Carex saivat kaksi hienoa kakkostilaa. Tämä ratsukko kehittyy jatkuvasti yhä paremmaksi. Six Bar kilpailu loppui vasta, kun esteet olivat 190-senttisiä. Tässä vauhdissa Helena Lundbäck ja Conan.
Pukuratsastuksen voittivat Kristian von Krusenstierna ja Tina Lund. Kristian oli hukkuvinaan vesiesteeseen, josta Baywatch-Pamelaksi pukeutunut Tina Lund hänet pelasti. Tällä tiimillä oli hallussaan niin koulu- ja esteratsastusosuuskin oivan show´n lisäksi.
Heike Kemmer ja Bonaparte onnistuivat kürissä mainiosti ja tulivat kolmansiksi.
Malin Baryard-Johnsson ja suomalaissyntyinen H&M Tamina, joka voitti perjantain ja sunnuntain 140 cm luokat ja oli lauantaina toinen.
Mark Levengood oli pukuratsastuksen tuomariston puheenjohtaja. Juan Manuel Munoz Diaz ja karismaattinen Fuego olivat yleisön suosikkeja Globenissa. noja. Estradilla nähtiin niin Harry Potter kuin Pamela Andersonkin, ja Ruotsin kuningasparikin sai nähdä itsensä taitavassa imitaatiossa. Myös Kyra Kyrklund oli mukana Globenissa. Hän valmensi useita osallistuvia ratsukoita ja piti perjantaina aamupäivällä suositun klinikan, jossa neuvoja sai ponikoulu- ja junioriesteratsastaja. Lisää suomalaisväriä toi esteluokkien ratamestari Aki Ylänne sekä pari luokkaa voittanut FWB-tamma H&M Tamina. Käytävillä kuuli suomea tämän tästä; katsomossa oli varmasti satoja suomalaisia.
36
Ratsastus 1/08
Equitop Pronutrin® pitää hevosen mahan kunnossa
Japanin Hiroshi Hoketsu osallistui koululuokkiin aivan upealla Whisper-tammalla, joka on Wolkenstein II:n jälkeläinen.
Onko hevosesi suorituskyvyssä, ruokahalussa, veriarvoissa tai yleiskunnossa parantamisen varaa? Ripulia tai löysää ulostetta? Vaivojen syynä voi olla stressimaha. Stressaantunut hevonen ei syö, eikä jaksa. Oireisiin auttaa Equitop Pronutrin®. Equitop Pronutrin® palauttaa ruokahalun, maha tulee kuntoon ja työ sujuu. Suositeltua annosta voidaan yksilöllisesti vähentää tasolle, jossa oireet pysyvät poissa.
John Whitaker ja Lactic upealla jääesteellä, joka oli tämän vuoden erikoisuus. Globenin show´t ovat vertaansa vailla. Jäätä, tulta, savua, hevosia, kimallusta, kaikkea on paljon.
"Hyviin suorituksiin vaaditaan pitkäjänteistä työtä sekä monen yksityiskohdan miettimistä ja varmistamista. Ruokinta on iso osa menestystä. Rodinille maistuu Equitop Pronutrin. Vatsa pysyy kunnossa stressaavissakin tilanteissa, ruokahalu on hyvä ja hevonen säilyy pyöreänä."
SRL:n luvalla
Hanne-Mari Kiuttu ja Rodin
Pakkaukset: 3,5 kg ja 10 kg. Eläinlääkäreiltä ja hyvinvarustetuista hevostarvikeliikkeistä.
Marina Mattsson ja Champagner W voittivat poniratsukoiden kürluokan.
Tutustu tuotteisiimme hevosille: www.vetcare.fi
Ratsastus 1/08
37
01.2008
TEKSTI
JA KUVAT:
JUTTA KOIVULA
pitkäkoivelle
MITTATILAUSSATULA
E
steratsastaja Anna Rämö päätyi pitkän harkinnan jälkeen tilaamaan mittatilaussatulan. - Olen niin pitkäjalkainen, että joudun aina istumaan takakaarella. Jos käytän tarpeeksi lyhyitä jalustimia, polvet menevät satulan polvitukien yli, 180-senttinen Anna toteaa. - Ikinä en ole istunut vielä sellaisessa satulassa, jossa tuet olisivat oikeassa paikassa. Anna osti syksyllä itselleen uuden ratsun, Doppsko Cartaxon. - Sen kanssa olisi tarkoitus hypätä vähän isompia luokkia, ja koska sillä on varsin vahva hyppy, minulle tuli sellainen olo, että tarvitsisin vähän tukevamman satulan ja haluaisin myös pystyä käyttämään tarpeeksi lyhyitä jalustimia. - Hevosella on jo varsin hyvä ja istuva satula, mutta se ei vaan sovi minulle.
tukkaa, joka jää siihen muotoon, mihin se asetetaan. Patukkaa kokeillaan hevosen selkään molemmin päin, jotta kävisi ilmi, onko hevonen varmasti täysin symmetrinen selästään. Mitat piirretään paperille ja sen jälkeen patukan avulla piirretään kuva hevosen selän kaarevuudesta. Lopuksi määritellään vielä vatupassin avulla se kohta, jossa ratsastajan painon tulisi optimaalisesti sijaita. - Doppsko Cartaxolla on silmämääräisesti aika normaali selkä, joten sen suhteen satula on helppo valmistaa, Sari kertoo.
- On tietysti aina tärkeintä, että satula sopii hevoselle, mutta toki sen täytyy sopia myös ratsastajalle. Seuraavaksi otettiinkin sitten mitat Annasta: pituus, paino ja reiden pituus. Niiden avulla satulaseppä pystyy rakentamaan satulaan oikean kokoisen istuimen. Tässä tarvitaan vielä tiedot siitä, kuinka syvän istuimen ja kuinka isot tuet jaloille Anna satulaan haluaa. - On mahdollista kiinnittää satulan siipi tavallista edemmäs, jotta jaloille tulee tarpeeksi tilaa, Sari kertoo.
On tietysti tärkeintä että satula sopii hevoselle, mutta sen täytyy sopia myös ratsastajalle
Ensin mitataan hevosen selän leveys.
Järvenpään Ratsastusseuran ratsastuksenopettajana toimiva Anna sai kokeiltavaksi ensin pari Prestige-satulaa ja yhden Butet´n Equality Linelta. Hän halusi Butet-satulan, koska ne pitävät arvonsa hyvin ja tuntuvat Annalle sopivilta. Kokeilussa ollut Butet oli kuitenkin hieman kapean oloinen. Sari Viljakainen Equality Linesta tuli ottamaan mittoja Annasta ja Doppsko Cartaxosta. Ensin katsottiin hevosen selästä etukaaren paikka ja otettiin mitat, joista katsottiin sopiva etukaaren leveys. Sari käytti erityistä mittapa-
On tärkeää mitata, miten kaareva hevosen selkä on.
Sari mittasi Annan reiden pituuden.
38
Ratsastus 1/08
Kaikki mittapatukan avulla saadut tiedot piirretään heti paperille.
Anna Rämöllä on niin pitkät jalat, että tavallinen satula ei oikein riitä hänelle.
Anna ja Sari kävivät lopuksi vielä läpi kaikki tiedot satulan värisävyä myöten.
Ratsastus 1/08
39
mittatilaussatula
S
ari Viljakainen kertoo, että ihmiset päätyvät monesta eri syystä mittatilaussatulaan. - No, kaikki Butet´n satulat ovat mittatilaussatuloita, sillä heillä ei ole mitään standardimalleja. - Mutta yleensä kyse on siitä, että hevosella on hankala selkä, esimerkiksi hyvin pitkä säkä tai suora selkä, jolloin tavallisesta mallistosta ei hevin löydy sopivaa. - Jotkut hevoset ovat myös vähän niin kuin eri paria etu- ja takaosastaan, ja silloinkin on aika vähän vaihtoehtoja satulan suhteen. - Mittatilaussatulassa on kuitenkin aina omat riskinsä. Hevosen lihaksisto muuttuu valmennuksen myötä nopeasti. Jos satula tilataan silloin, kun hevonen ei ole esimerkiksi ollut normaalissa työssä ja se on lihakseton, selkä saattaa sen parin kuukauden aikana, minkä satulan saapuminen kestää, muuttuakin jo olennaisesti toisenlaiseksi. ta Daw-Mag-satulamerkkiä, josta löytyy yleis, koulu-, este- ja matkaratsastusmalleja. Kaikki satulat valmistetaan mittojen mukaan, ja niiden hinnat jäävät 1500 euron pintaan. Espoolainen HippoSport myy paljon satuloita, ja sillä on myös oma satulastudio sovituksia varten. Atte Martikainen kertoo, että Hipposportista myydään 12 eri merkin satuloita.
On muistettava, että hevosen selkä saattaa muuttua nopeasti, jos hevosen ruokinta ja liikunta muuttuvat aiemmasta
- Melkein aina varastostamme löytyy hevoselle sopiva, mutta joskus päädytään mittatilaussatulaan ratsastajan takia. Esimerkiksi jos
Erihintaisia mittatilaussatuloita
Sana mittatilaus kuulostaa jo sinänsä siltä, että kyse on kalliista tavarasta. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy, jos vain jaksaa hakea. Hyvinkääläinen Horse-Gate edustaa Suomessa puolalais-
poniratsastaja on kasvanut kovin pitkäksi mutta lyhytselkäiselle ponille ei voi hankkia kovin isoa satulaa, voidaan joutua tilaamaan satula erikoissiivillä. - Noin 10--20 prosenttiin myymistämme satuloista tehdään muutostöitä ennen myyntiä. Usein pieni korjaus riittää eli ei tarvita varsinaista mittatilaussatulaa. - Myymistämme satuloista Prestige ja Kieffer ovat sellaisia, joiden runkoa voi muunnella, ja meillä on sitä varten koneet. - Mitoilla meiltä tilataan lähinnä Cliff-Barnsbyn, Prestigen ja Passierin satuloita. Pyrimme siihen, että satulan toimitusaika olisi korkeintaan kahdeksan viikkoa. - Jokainen satulamerkki mitataan omalla tavallaan, Atte kertoo. Atte Martikainen muistuttaa myös mittatilauksen ongelmista. - Usein satulaa lähdetään tilaamaan silloin, kun hevonen on juuri vaihtanut omistajaa ja tallia. On kuitenkin muistettava, että hevosen selkä saattaa nopeastikin muuttua toisen muotoiseksi, jos ruokinta ja liikunta muuttuvat aiemmasta. Silloin voi käydä niin, että kun satula parin kuukauden päästä tulee, se ei enää olekaan hyvä.
AINA EI ONNISTU
M
ittatilaussatulan tilaaminen ei aina ole avain onneen. Joskus silläkään tavalla ei löydy hevoselle sopivaa satulaa. Helsinkiläisellä Marikalla (nimi muutettu) on tästä karvaita kokemuksia. - Minulla oli hevonen, jolla oli vähän hankala selkä eikä sille tahtonut löytyä satulaa millään. Sen vuoksi päädyin mittatilaussatulaan. - Tilasin satulan juhannuksen maissa ja sain heti mittojen oton jälkeen käteeni laskun, jossa oli kaksi viikkoa maksuaikaa. Satulan piti tulla noin kuukauden kuluessa.
- Satula tuli lokakuussa, ja se oli täysin epäsopiva. Se oli liian leveä ja keikkui hevosen selässä. Istuinosa oli kyllä hyvä minulle, mutta hevoselle satula ei sopinut. - Tehtaan edustaja oli juuri silloin Suomessa, ja hän kävi tarkistamassa satulan, kun valitin siitä. Hän totesi satulan epäsopivaksi ja vei sen mukanaan. Sain sen takaisin vähän ennen vuodenvaihdetta, jolloin tilauksesta ja maksusta oli kulunut liki puoli vuotta. En saanut näistä viivästyksistä mitään hyvitystä. - Minulle luvattiin kaupan päälle vielä satulan hoitoaineita ja muita tuotteita. Soittelin useas-
ti niiden perään ja lopulta sainkin ne seuraavan vuoden keväällä. - Myin hevosen aika pian sen jälkeen, ja koska satulan muokkaaminen seuraavalle hevoselle tuntui silloin aika huonolta idealta satula olisi pitänyt lähettää takaisin tehtaalle sitä varten annoin sen hevosen mukaan. - Satula maksoi hiukan alle 3000 euroa, ja se on ollut kyllä huonoin ostokseni, Marika kertoo.
40
Ratsastus 1/08
TEKSTI: ANNA HAAPIO
JA
TERHI NOPANEN
KUVAT: ANNA HAAPIO
NÄYTÖT KÄYTTÖÖN
luonnonvara-alalle
Ammattiosaamisen näyttökokeet ovat tulleet osaksi toisen asteen peruskoulutusta ja ne ovat pakollisia kaikille opintonsa syksyllä 2006 ja sen jälkeen aloittaneille opiskelijoille. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet. Näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa.
H
arjun oppimiskeskus Virolahdella on edelläkävijä ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä ja työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Harjun oppimiskeskus on yksi niistä oppilaitoksista, joka on ollut vuonna 2005 alkaneessa ESR-rahoitteisessa Näytöt käyttöön luonnonvara-alalle -projektissa. Viime keväänä Harjussa järjestettiin ensimmäiset viralliset ammattiosaamisen näytöt toisen asteen opiskelijoille. Aikaisemminkin ammattiosaamisen näyttöjä on pidetty, mutta vain kokeiluluontoisesti ja harjoitusmielessä. Ylioppilaspohjaiset hevostalouden koulutusohjelman opiskelijat saivat kunnian olla ensimmäisiä Harjussa näyttöjä suorittavia opiskelijoita. Ylioppilaspohjaisella hevostalouden koulutusohjelman luokalla alkoi ensimmäinen työssäoppimisjakso helmikuun alussa ja jokainen opiskelija suoritti ammattiosaamisen näytön hevostalouden opintokokonaisuudesta tämän kahdeksan viikkoa kestävän jakson loppupuolella. Kyseisen luokan opiskelijat valmistuvat joko hevosenhoitajiksi tai ratsastuksenohjaajiksi. Työssäoppimista ohjaava opettaja kävi työssäoppimispaikalla ensimmäisten kolmen viikon aikana ja silloin sovittiin jokaiselle yksilöllinen näyttöajankohta. Näytön ajoittamisessa tärkein kriteeri oli opiskelijan valmius näytön suorittamiseen. Kaikkien opiskelijoiden ammattiosaamisen näytöt ajoittuivat jakson kolmelle viimeiselle viikolle ja itse näyttö kesti kaksi päivää. Työpaikkaohjaaja oli paikalla molempina näyttöpäivinä ja jälkimmäisenä päivänä työssäoppimispaikalla oli myös opettaja mukana seuraamassa opiskelijan työskentelyä. Kesän 2007 aikana kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat myös yrittäminen maaseutuympäristössä -opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön. Tämä näyttö on päätetty Harjussa järjestää oppilaitoksen opetusmaatilalla.
Näytöt lisäävät tavoitteellisuutta
Ammattiosaamisen näytöt lisäävät opiskelun tavoitteellisuutta. Työelämälähtöiset näytöt tuovat opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointiin myös lisää käytännönläheisyyttä. Ammattiosaamisen näytöt ajoittuvat opintojen vaiheeseen, jossa opiskelija on ehtinyt opiskella ja harjoitella käytännössä arvioinnin kohteena olevat asiat. Näyttötilanteessa opiskelija voi kysyä työpaikkaohjaajalta neuvoa ja häntä tulee tarvittaessa ohjata.
Harjussa on kahden maneesin ja ulkokenttien lisäksi myös maastoesterata.
42
Ratsastus 1/08
Tilaa nyt!
HEVOSET
tsastus Ra
TUS RAS HAR · EILU URH · S STU JALO
JA
Hinta 7
8/07
a Ohjeitostoon
hevosen
Haastattelu
älä Minna Lepp en Ratsastamin stennai satulassa
ssa
s PiiatiPanttaua valmen ji
koulut
Näyttötutkinnot tehdään työharjoittelun yhteydessä. Ne tuovat opiskelun lähemmäs työelämän arkipäivää.
hevosilla mosairautta et · Outoa her um keskusteli t torinhevos Dressage For · Millaisia ova uissa · Global Rivieralla ti ajat PM-kilpail sailla Turkin sast esta · Rat inen estetäh · Vammaisrat tulevaisuud on monipuol tuksen Gretna Green kouluratsas Hors -talli · and ja Blue reas Helgstr · And
274522-07
01
www.ratsastus.net
Ammattiosaamisen näytöt muuttavat opiskelijan arviointia siten, että aikaisemmin käytössä olleista arviointimenetelmistä, teoriakokeista, harjoitustehtävistä ja työkokeista osin luovutaan. Jokaisen opintokokonaisuuden osalta määritetään keskeinen osaaminen, joka osoitetaan näytöllä. Kunkin näytön osalta määritellään arviointikohteet, joista arvioija voi tehdä näytön aikana luotettavia havaintoja. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän oppii itse arvioimaan omaa osaamistaan. Siksi opiskelija tarvitsee säännöllisesti työssäoppimisjakson aikana palautetta siitä missä asioissa hän on onnistunut ja missä asioissa on vielä opittavaa.
Näytön arviointi
Ammattiosaamisen näytön aikana arvioitsijat seuraavat opiskelijan työskentelyä ja havainnoivat sitä ennalta sovittujen arviointikohtien perusteella. Arvioitsija voi haastatella opiskelijaa työn päätyttyä ja hän voi tehdä arviointia täydentäviä kysymyksiä. Lisäksi mahdollisilta asiakkailta saatua palautetta voidaan ja täytyykin hyödyntää näytön arvioinnissa. Ammattiosaamisen näytön lopuksi käydään arviointikeskustelu, jossa jokainen arviointiin osallistuva perustellusti kertoo oman arvosanansa jokaiseen arviointikohtaan. Opettajan, työelämän edustajan ja opiskelijan arviointikohteista erikseen antamien arvosanojen perusteella käydään keskustelu, jonka perusteella saavutetaan yhteinen, koko näytön arvosana. Kaikki ammattiosaamisen näyttöihin osallistuneet kokivat ne pääasiassa myönteisiksi. Näytöt toivat opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja ohjaavien opettajien mielestä työssäoppimiseen jämäkkyyttä ja entistä enemmän suunnitelmallisuutta. Opiskelijat olivat motivoituneempia heti työssäoppimisjakson alusta alkaen ottamaan selvää ja kyselemään asioista. Opiskelijoiden mielestä yksi parhaimmista osista ammattiosaamisen näytöissä oli arviointikeskustelu. Sen aikana voitiin kaikessa rauhassa keskustella opiskelijan sen hetkisestä osaamisesta ja myös opiskelijan oma arviointi oli tärkeässä roolissa. Arviointikeskusteluissa opiskelija usein vertaa itseään jo monta vuotta alalla toimineisiin konkareihin ja antaa itselleen sen takia huonommat arvosanat. On kuitenkin muistettava, että näytössä on kyse siitä, että opiskelija hallitsee opetussuunnitelman mukaiset, työelämän edellyttämät perusasiat, osaa organisoida työt ja tehdä laadukasta jälkeä. Tässä vaiheessa ei voi olla samalla tasolla monta vuotta ammatissa toimineen kanssa.
Paljon laatutuotteita hintaan!
akin! Kannattaa tulla kauempa
Ma-Pe 9-19, To 9-20, La 10-16
Horze Shop Lahti Jokimaan Ravikeskus, 15700 Lahti Puh: 941 66 000
Ratsastus 1/08
43
TEKSTI
JA KUVA:
RIITTA JALONEN
Täyttä elämää
YHDELLÄ SILMÄLLÄ
Joskus hevonen saattaa onnettomuuden tai sairauden takia sokeutua osittain tai sen toinen silmä voidaan joutua poistamaan. Siitä huolimatta hevosen elämä voi jatkua normaaliin tapaan.
evosen yhden silmän näkökenttä on noin 190 astetta, ja sen ympäristöstään muodostama kuva on kolmiulotteinen vain pään edessä olevalla pienellä alueella. Täysin sokeat kohdat ovat ainoastaan suoraan edessä ja takana. Näkökentän laajuus johtuu silmien sijainnista hevosen pitkänomaisen kallon sivuilla sekä myös niiden suuresta koosta; hevosen silmäthän ovat suurimpia nisäkkäillä tavattavia! Mikäli hevonen menettää näkönsä toisesta silmästään vähitellen, sen on helpompi sopeutua outoon tilanteeseen kuin yhtäkkisessä sokeutumisessa. Vakavan silmäsairauden alkuvaiheessa olisikin hyvä totuttaa hevonen ihan varmuuden vuoksi sekä sanallisiin käskyihin että käsittelyyn molemmilta puolin. Yhdelläkin silmällä pärjää hienosti! Hevonen pärjää varsin hyvin yhdelläkin silmällä, mutta alkuvaihe vaatii pientä harjoitte-
H
lua niin hevosen käsittelijältä kuin hevoseltakin. On syytä taluttaa hevosta aina sen näkevältä puolelta, vaikka ihmisen luonnollinen reaktio olisikin korvata omilla silmillään hevosen sokea puoli. Säikähtäessään hevonen hyppää sivuun sokealle puolelleen ja sillä puolella kulkeva taluttaja on silloin vaarassa jäädä alle. Käytävälle sidottaessa tulee näkevä puoli sijoittaa rauhattomammalle puolelle, jossa on enemmän liikettä. Hevonen tutustutetaan uuteen tarhaan kävelyttämällä sitä aidan viertä koko alueen ympäri. Pään pitkät karvat toimivat tuntoeliminä, ja ne kompensoivat vajaata näkökykyä. Lauman muut hevoset suojelevat yleensä sokeaa yksilöä, mutta jos tämä on sosiaalisessa hierarkiassa alemmalla tasolla, se joutuu usein syrjityksi ja on tarhattava yksin. Juoksuttaminen sujuu hyvin, kunhan se aloitetaan siten, että näkevä silmä on ympyrän si-
säpuolella. Aloita varovasti käynnillä. Tasapainon ja syvyyden hahmottamisen kanssa voi aluksi olla hankaluuksia, mutta ajan ja harjoituksen myötä tilanne helpottuu. Juoksutuksessa tulisi äänikomentojen olla hallussa eikä kannattaisi luottaa pelkästään juoksutusnarun antamiin merkkeihin. Vain yhdellä silmällä näkevä hevonen kuuntelee ratsastajaa herkemmin, joten apujen on oltava varmat ja rauhalliset. Ratsastajan on itsensäkin aina rekisteröitävä aktiivisesti se, mitä ympäristössä tapahtuu ja mitä siellä on. Anna hevoselle maastossa välillä vapaata ohjaa ja anna sen katsoa rauhassa ympärilleen. Vinossa kulkemisen vaara vaanii, mutta siihen löytyvät oikeat lääkkeet ratsastuksenopettajan harjoitusarsenaalista. Esteratsastuksessa ehdoton edellytys on suora lähestyminen esteelle ja varmat avut. Oikein ratsastettuna myös yhden silmän va-
44
Ratsastus 1/08
Uveiitti vei Dessin silmän
Yksi yleisimmistä hevosen silmän sokeutumisen aiheuttajista on uveiitti. Tätä salakavalaa silmäsairautta luullaan yleensä aluksi vaarattomaksi silmätulehdukseksi eikä oikeaa hoitoa osata aloittaa ajoissa. Seuraukset ovat kohtalokkaat.
Poistetun silmän paikalla on siististi kiinni ommeltu kuoppa. Kuvan hevosen silmän poistosta on kulunut kaksi kuukautta.
rassa voi saavuttaa huipputuloksia. Siitä on lukuisia esimerkkejä, kuten Granat, jolla sveitsiläisen Christine Stückelberg voitti kouluratsastuksen olympiakullan Montrealissa vuonna 1976, estehevosista eestiläisen Urmas Raagin GP-tason ratsu Ironic ja Oliver Karman ratsastama ori Orly Chin de Muze. Vaikka hevosella ei olisi kuin yksi näkevä silmä, kaikkein tärkeintä on käsitellä hevosta normaalisti ja unohtaa sääli. Odota, että se tekee niin kuin pyydät niin ratsastettaessa kuin käsiteltäessäkin. Sen on kunnioitettava tilaasi, kuunneltava sinua ja tehtävä niin kuin pyydetään. Jos katsot lipsumisia sormien välistä, saat aikaan monisatakiloisen hemmotellun ja vaarallisen otuksen.
osefin ja Beatrice Silen ostivat Dessi-ponin ratsastuskoulusta puolitoista vuotta sitten. Ponin silmä oli oireillut jo sen ratsastuskouluaikoina. Silenitkin pitivät silmän oireita vaarattomana silmätulehduksena ja jatkoivat aluksi hoitoa samoin kuin aina ennen. Silmä meni kuitenkin huonompaan kuntoon, ja Dessistä näki selvästi, että sen oli hyvin hankala ja kivulias olla. - Poni oli masentunut, silmä vuoti ja sitä peitti aina välillä harmaa kalvo, eivätkä lääkärin määräämät tipat näyttäneet auttavan enää lainkaan, muistelee Beatrice Silen. Lääkäri totesi Dessin sairastavan uveiittia, kansankielellä kuutamosokeutta. Uveiitti on hevosen näkökykyä uhkaava silmien toistuva tulehdustila. Sairaus on parantumaton, mutta ajoissa aloitetun oikean hoidon avulla tilanne voidaan saada hallintaan. Uveiitti-diagnoosi oli shokki Josefinelle ja Beatricelle. - Joulukuussa 2006 Dessi sai ensimmäisen kerran Josefinen ja Dessin elämä oikeaa hoitoa uveiittiin ja silmä näytti paranevan hyon taas mallillaan. vin. Mutta ei mennyt kuin pari viikkoa hoidon lopettamisesta, kun harmaa kalvo alkoi taas nousta silmän alapuolelta. Silloin päätimme hakea apua varsinaiselta silmäekspertiltä, kertoo Beatrice. Dessi saikin koko kevään ajan parasta mahdollista hoitoa EKK:lta. Ponia käytettiin monta kertaa klinikalla kontrollissa ja hoitoa jatkettiin, kunnes tilanne näytti olevan hallinnassa ja lääkitys lopetettiin. Vajaan kahden viikon kuluttua lääkityksen lopettamisesta silmä alkoi kuitenkin taas näyttää tosi pahalta. - Oireiden palaamisen jälkeen Dessi olikin sitten jatkuvalla lääkityksellä: yksi kortisonitippa päivässä. Toivoimme, että Dessi olisi pärjännyt tällä lääkityksellä, kunnes olisimme saaneet sille asennutettua lääkeimplantaatin. Mutta ensimmäisten syysmyrskyjen ja sateiden myötä silmäkin alkoi muuttua harmaaksi ja huonon näköiseksi jatkuvasta lääkityksestä huolimatta. Lisäsimme silmätippojen määrää, mutta niidenkin vaikutus oli vain vähäinen ja lyhytaikainen. Lopulta tilanne paheni eikä silmä enää reagoinut annettuihin lääkkeisiin. Dessi oli vaisu, siristi silmää koko ajan ja sillä oli selvästi kovia kipuja. Sairaus oli edennyt jo niin pitkälle, että edessä oli joko silmän poisto tai ponin lopetus. Silmä oli jo lähes sokea, joten päätös sen poistamisesta oli enää henkinen kynnys ponin omistajille. Dessin tukalaa oloa katsoessa ei asiaa mietitty pitkään ja toinen silmä poistettiin lokakuussa. Poni selvisi leikkauksesta hienosti, ja se palasi kotiin jo parin päivän kuluttua operaatiosta. - Dessin silmän poisto oli meille lopulta helpotus, sillä ponin jatkuva kipu ja alakuloisuus oli raastavaa katsottavaa. Pahinta oli aika ennen leikkausta, sillä rakkaan ja vanhan ponin selviäminen nukutuksestakin pelotti. Silmän poistamisen jälkeen tuli vielä pientä takapakkia ja haava tulehtui hieman. Muutaman viikon kuluttua operaatiosta sekä ponin että omistajien elämä oli taas lähes normaaleissa uomissaan. Silenit ovat helpottuneita ja Dessi on jälleen sama entinen iloinen ja tyytyväinen pieni poni, sillä jatkuva kova kipu on poissa. Sen elämään ei silmän puuttuminen näytä vaikuttavan yhtään. Pieni poni nauttii vanhoista tutuista maastoista yhtä paljon kuin ennenkin. Ulkopuolinen ei edes huomaisi, että ponilta on aivan äskettäin poistettu silmä, sillä hyppy- ja katrilliharjoituksetkin sujuvat taas tutulla kentällä sutjakkaasti.
J
Lisätietoja: Mills & Nankervis 1999. Equine Behaviour: Principles & Practice
Ratsastus 1/08
45
TEKSTI
JA KUVAT:
JUTTA KOIVULA
Valmentajan luona, osa 21
46
Ratsastus 8/07
MADETOMEASURE
Nuori hevonen TÖIHIN
Sari Nevalainen osti juuri nelivuotiaaksi tulleen Devision Kentin (i. Depardieu, ei. Florestan) eli Kenin Saksasta marraskuussa. Silloin hevonen oli juuri sisäänratsastettu. Sari on ratsastanut hevosta noin kolme kertaa viikossa lyhyitä jaksoja, koska se on vielä kovin nuori ja voimaton.
evonen on todella järkevä ja hyväluonteinen, Sari kertoi ennen valmennuksen alkua. - Minulla on kuitenkin aika vähän kokemusta näin nuorten hevosten ratsastamisesta enkä oikein aina tiedä, miten paljon hevoselta voi vaatia ja kuinka pitkään sen tulee työskennellä kerrallaan. - Laukassa minun on vaikea säilyttää tasapainoni kunnolla, koska hevonen tuntuu vähän holtittomalta. Valmentaja Marko Björs katseli ensin hevosen käyntiä, joka oli hänestä laadukasta. - Hevosella on hyvä ja vahva takaosa, mutta on selvä, ettei näin nuorella hevosella voi vielä olla kovin hyvä tasapaino. Se ei aina oikein tiedä, mihin takajalkansa sijoittaisi. Seuraavana tehtävänä olivat pysähdykset käynnistä. Sari teki pysähdyksen pelkällä ohjalla ja myötäsi kädellä heti, kun hevonen pysähtyi ja kehui sitä silittämällä sen kaulaa. Sen jälkeen lähdettiin liikkeelle pelkällä pohkeella. Kun hevonen kuunteli apuja ja reagoi niihin nopeasti, siirryttiin kevyeen raviin. Seuraavaksi Sari ratsasti kevyttä ravia. Marko kehotti häntä pitämään ohjat koko ajan melko pitkinä. - Hevosen täytyy saada tasapainottaa itseään kaulallaan, joten älä vaikuta ohjilla yhtään enempää kuin on pakko. Yritä säilyttää oma tasapainosi mahdollisimman hyvänä. Jos heilahdat eteen,
JEREMY RUDGE SADDLERY LTD
edustaa Brittiläisen satulanvalmistuksen aatelia. JR-satulan valmistuksessa noudatetaan tinkimättä The Society Of Master Saddler Uk Ltd:n toimintatapaa. JR-mittatilausvalikoima kattaa yleis-, este-, koulu- ja Icelandic-satulat. JR-laatua on myös runsas väri- ja nahkavaihtoehtojen valikoima, satulasiipien ja polvitukien yksilöllinen valintamahdollisuus, etukaaren leveyden muokkausmahdollisuus, käsintehty satularunko ja laadun kruunaava villatoppaus. Ja tietysti 10 vuoden runkotakuu.
SATULAONGELMIA?
H
se häiritsee hevosta ja saa sen jarruttamaan. - Jos otat liian vahvan tuntuman hevosen suuhun ravissa ja laukassa, hevonen tuntuu pudottavan etuosansa alaspäin. - Tärkeintä on säilyttää koko ajan hyvä tasainen tahti, Marko muistutti. - Jos hevonen tuntuu etenevän vähän hoipertelemalla, johda sitä ulko-ohjalla kohti seinää. Tämä auttaa sitä suoristumaan ja säilyttämään hyvän linjan, mutta se ei kuitenkaan jarruta hevosen liikettä. Ken oli ensimmäistä kertaa tässä maneesissa, ja sitä vähän huolestutti suljetun oven ohittaminen. Parilla ensimmäisellä kerralla se teki ison mutkan oven kohdalle. - Kun lähestyt kohtaa, jossa hevonen jännittää, päästä ohja pidemmäksi ja pyydä hevosta eteen. Älä jää missään nimessä jarruttamaan, sillä silloin hevonen jännittyy vain enemmän ja vakuuttuu siitä, että ovikohdassa on jotakin pelottavaa. Hevosen kiemurrellessa johda vain ulko-ohjalla sille reitille, jota haluat mennä. Sari teki, kuten käskettiin, ja hevonen rentoutui parin kierroksen kuluttua eikä enää väistellyt ovikohtaa.
sa kierroksissa tahdikkaasti ja tasapainoisesti. Vasemmassa kierroksessa Ken painui selvästi sisäpohjetta vastaan. Se myös vaihteli laukkaa nopeasti myötälaukasta ristilaukkaan ja vastalaukkaan. Sari kertoi, että tämä on hyvin usein ongelmana. Hän on useimmiten siirtänyt Kenin takaisin raviin ja nostanut laukan uudestaan sen jälkeen, kun hevonen on vaihtanut risti- tai vastalaukkaan. - Laukan vaihteleminen johtuu vain siitä, että hevosen tasapaino ei vielä riitä, Marko sanoi. - Hevonen haluaa suoristua uralla, mutta se ei oikein pysty vielä tekemään sitä muuten kuin vaihtelemalla laukkaa. - Älä missään nimessä rankaise sitä vaihtamisesta, jatka vaan laukkaamista ja aseta hevosta hiukan ulospäin johtavalla ohjalla. Jos hevonen oikaisee kulmista, älä yritä painaa sitä sisäohjalla uralle vaan käännä se ulko-ohjalla seinää kohden. - Laukkaa isoja askeleita eteenpäin ja käännä kulmissa nopeasti ja jokaisen käännöksen jälkeen myötää nopeasti sisäohjalla. Älä jarruta hevosta sisäohjalla, vaan vie sisäkäsi suuta kohden, jotta hevosen sisäetujalka pääsee liikkumaan kunnolla.
Korkea säkä? MF
Lyhyt selkä? Pace
Suora selkä? S-vyö
Pyöreä maha?
Kerro meille?
?
Lyhyet harjoituskerrat
Nuoret hevoset väsyvät työnteossa nopeasti, ja sen vuoksi Sari saikin siirtyä laukkaamaan heti, kun hevonen eteni ravissa molemmis-
Ketteryydestä on hyötyä jatkossa
- Ajattele positiivisesti, että sinulla on hevonen, joka vaihtaa laukkaa ketterästi. Vaikka asia tässä kohtaa
Satulapaja
Iso Roobertinkatu 35 00120 HELSINKI puh. 0400 474 395 avoinna ark. 1017 la 1014
Ratsastus 8/07
www .satulapaja.com
47
Flight
Sari ja Ken alkuverryttelyssä kevyessä ravissa. Keniä hieman jännittää vieras ympäristö.
Tämä on kolmivuotiaalle hyvä työskentelymuoto. Hevosen niska saa olla alhaalla ja kaula on rento.
Sari käyttää kääntämiseen johtavaa ohjaa, joka ei jarruta hevosen liikettä kaarteessa.
"Hevosen täytyy saada tasapainottaa itseään kaulallaan"
ehkä vähän harmittaakin, jatkossa tästä ominaisuudesta tulee olemaan paljon iloa, Marko muistutti.
Sari teki kaikkensa, jotta hevosen laukka pysyisi laadukkaana. Hän otti välillä sisäkädellä kiinni hevosen harjasta, jotta ei vahingossa nyppisi ohjasta. Kenin laukka on isoa, ja ratsastajan on vaikea pysyä koko ajan täydellisessä tasapainossa. On paljon parempi ottaa kiinni harjasta kuin korjata tasapainoa ohjien avulla. - Jalkani tahtovat vaan joutua liian taakse laukassa, Sari sanoi. Hän sai neuvoksi pitää jalat vielä rennompina. Jos ratsastaja puristaa reisillä tai polvilla, jalat liukuvat helposti liian taakse. Kun Sari ja Ken olivat laukanneet molempiin suuntiin muutaman hyvän kierroksen, siirryttiin taas kevyeen raviin. Seuraavaksi ohjelmassa oli siirtymisiä ravin sisällä. Sari lyhensi askelta hetkellisesti ja ratsasti sen jälkeen taas reippaasti eteen.
- Älä välitä yhtään siitä, missä hevosen pää on. Tärkeintä on, että hevonen tuntuu hyvältä allasi ja pysyy pohkeen edessä eli reagoi nopeasti pohjeapuihin. Se ei saa lyhentää kaulaansa, kun otat pidätteen, vaan pidätteen pitää tuntua sen takajaloissa. Nuoren hevosen harjoitustunti kesti alkukävelyn jälkeen ehkä 20 minuuttia, mutta silloin näki, että oli aika lopettaa. Ken oli selvästi jo väsynyt, mutta kuitenkin tyytyväinen saatuaan liikkua reippaasti. Nuorella hevosella ei pidä ratsastaa kovin pitkiä jaksoja. Ratsastusharjoitukset ovat sille aluksi rankkoja, ja ratsastajan pitää malttaa edetä hevosta kuunnellen. Hevonen ei huijaa ja laiskottele ilkeyttään, vaan se väsyy yllättävän nopeasti.
Nuorella hevosella laukkaaminen saattaa tuntua holtittomalta, mutta ratsastajan ei pidä ruveta jarruttamaan hevosta liian aikaisin, sillä se pilaa laukan laadun.
48
Ratsastus 8/07
Turengin Ratsastuskoulu
KESÄLEIRIT 2008
Leiri 1 Leiri 2 Leiri 3 Leiri 4 Leiri 5 Leiri 6 Leiri 7 9. - 13.6. 16. - 19.6. 23. - 26.6. 30.6. - 4.7. 7. - 11.7. 28.7. - 1.8. 4. - 8.8. II/III -taso (C/B-merkki) Alkeisjatko (hoitomerkki) Alkeisjatko/I -taso I/II -taso Estevalmennusleiri Istuntaleiri
Opettajana 30.7. Gunilla "Mini" Wahlberg.
280,250,250,280,280,310,330,-
Katso www.turenginratsastuskoulu.net tai soita 040 533 4212
Opettajana toimii SRL:n valitsema vuoden 2006 ratsastuksenopettaja!
Joka leirillä on kaksi tasoa, perustyöskentelyä, puomeja, ristikoita ja maasto, valinnan mukaan. Esteleireillä esteitä tason mukaan.
Täysi ylläpito: uusi majoitustila + mökki, tv, kioski, vakuutus, runsaasti hyvää kotiruokaa, uimaan viedään autolla. 2 tuntia ratsastusta / pv, teoriaa ja käytännön harjoittelua mm. juoksutusta, letitystä jne. Hevoset ja ponit entisiä ja nykyisiä kilpailijoita seura- ja aluetasolla. Hevoset ja opettaja kilttejä (28 vuotta ammatikseen opettanut opettaja, tutkinto Englanissa ja Suomessa). TU RVALL Leiri- ja loppukilpailut, leikkejä hevosten ISU U kanssa ja ilman, laitumelle ratsastusta ym. ON M E IL S LE TÄRKEÄÄ Kenttä, maneesi.
Ratsastus- ja kuntoiluleiri UUTUUS!
Mm. Pilates, bodybalance. Aikuisille ja yli 16 vuotiaille.
!
INTA LEIRIN H
240lv .)
(sis. a
Varausmaksu 40 (ei palauteta), maksettava 3pv:n sisällä ilmoittautumisesta.
ILMOITTAUTUMISET tallilla tai puhelimitse: MARIITTA 040-5334212
T E R V ET U LOA !
YHTEISHAUSSA 3.-20.3.2008 KOULUTUSTA
HEVOSTENHOITAJA
Maatalousalan perustutkinto, hevostalouden koulutusohjelma, peruskoulu- ja yo-pohjainen Koulutuksessa voi suunnata opinnot ratsuhevosen kouluttamiseen, ravihevosen valmentamiseen, kengitykseen, varusteiden valmistukseen ja korjaukseen, hevosen käyttöön matkailussa, ajovälinehuoltoon ja -korjaukseen, ajohevosen valmentamiseen ja ajotöihin tai hevoskasvatukseen ja talliympäristön hoitoon. Kesto: pk-pohj. 120 ov (n. 3 v), yo-pohj. 90 ov (n. 2,3 v). Opintoihin sisältyy 20 ov työssäoppimista.
RATSASTUKSENOHJAAJA
Maatalousalan perustutkinto, hevostalouden koulutusohjelma, yo-pohjainen Kesto: 90 ov (n. 2,3 v), josta 20 ov työssäoppimista.
KAKSOISTUTKINTO
www.tortolantallit.net
SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu maalla, hienot
puitteet mm; täyspitkä maneesi, 2 kenttää, ihanat ponit ja hevoset, ammattitaitoinen henkilökunta.
Maatalousalan perustutkinto, hevostalouden koulutusohjelma + ylioppilastutkinto = kaksoistutkinto Hevostenhoitajaksi opiskeleva voi samanaikaisesti suorittaa ylioppilastutkinnon. Opiskelija voi suunnata opintonsa hevoskasvatukseen tai ratsuhevosen kouluttamiseen. Kesto: 120 ov (n. 3,5 v). Opintoihin sisältyy 20 ov työssäoppimista.
HEVOSURHEILUOPINNOT
Yhteistyössä Loimaan lukion kanssa Opiskelija voi sisällyttää lukio-opintoihinsa 16 - 18 kurssia valmennusta. Kilpavalmennus ratsastuksen eri lajeissa on omakustanteista. Lisätietoja lukio-opinnoista, puh. (02) 761 1490/Loimaan lukio
Tiedustelut ja ilmoittautumiset: puh: 03-7601819, 0500-639646, tortola@pp.phnet.fi
Lisätiedot: Opinto-ohjaaja Ulla Kemppainen, puh. 040 860 7617
Tortolan tallit
Hietanantie 623, 16200 ARTJÄRVI H:ki 110km, Lahti ja Kouvola 45km
Puh. (02) 760 21
www.hevosopisto.fi
Ratsastus 8/07
49
Welsh-väki koulutuksessa
TEKSTI JA KUVAT: LEENA K AHISAARI
Suomen welsh-poni- ja -cob-yhdistys järjesti marraskuussa rakenneluennon Valkeakosken Ratsastuskeskuksen tiloissa. Luennoitsijaksi oli saatu Englannin yhdistyksen puheenjohtaja, tuomari Len Bigley Llanarth siittolasta.
Käytännön osuudessa kaikki osallistujat seurasivat tarkasti Len Bigleyn selostuksia poneista.
K
Nuorimmat arvostelussa mukana olleet ponit olivat kesällisiä varsoja joita oli tarkoituksella otettu mukaan. Varsojen arvosteluun kun tilaisuutta harvemmin löytyy. Tässä esiintymässä welsh mountain tamma Moondelight Nereida.
urssilla oli mukana nelisenkymmentä ihmistä huolimatta samaksi päiväksi sattuneesta lumipyrystä. Päivän ohjelmassa oli sekä teoriaa että käytännön harjoituksia. Welsh-ponit ovat kuuluisia liikkeistään ja kauniista ulkonäöstään. Aamupäivän teorialuennolla keskityttiin rakenteeseen ja liikkeisiin eri sektion poneilla. Poneja lähdettiin tutkimaan lähinnä tuomarin näkökannasta. Welsheille tärkeitä asioita ovat tyyppi, rakenne ja liikkeet. Liikkeet ovat ne asia joista welshin tunnistaa moni maallikkokin. - Monet uudet kasvattajat ovat kuitenkin epätietoisia siitä, miten welshin oikeastaan kuuluu liikkua, muistuttaa Bigley. - Näkemäänsä on pystyttävä analysoimaan. Omia poneja on pystyttävä rehellisesti vertaamaan muihin ja laittamaan ne paremmuusjärjestykseen. Näiden valintojen takana on pystyttävä seisomaan rehellisesti. - Toivottavasti sekä tuomarit että kasvattajat kiinnittävät jatkossa entistä enemmän huomiota liikkeisiin, Bigley sanoi. - Sen lisäksi, että liikkeen pitää olla puhdas ja aktiivinen, welshin täytyy liikkua myös isolla askeleella eteenpäin. Korkea etupolven liike sekä erinomainen kintereen työskentely ovat
tunnusomaisiaa a- ja c-sektioiden poneille sekä welsh cobille. B-sektion ponit liikkuvat hieman enemmän ratsuponimaisesti. Oli liikerata mikä tahansa, ponien ja cobien on liikuttava myös eteenpäin. Vain ylöspäin suuntautunut liike ei ole tunnusomaista hyvin liikkuvalle welshille. Liikkeen suoruus sekä se, että poni käyttää koko runkoaan liikkuessaan, ovat myös asioita joihin tulisi kiinnittää huomiota. - Rakenteessa tarkastellaan ponin runkoa, minkälainen pää, kaula ja etuosa sekä takaosa ponilla on ja onko se korrekti jaloistaan. Jokaisen täytyy päättää, sopiiko näkemänsä omiin vaatimuksiin rakenteen osalta sekä täyttääkö se omassa mielessä sen mitä itse hakee welshiltä, kertoi Len Bigley. Hyvän rakenteen lisäksi welsheille erittäin tärkeää on tyyppi. - Kaikilla tuomareilla ja kasvattajilla on omat suosikkinsa ja mikään poni ei ole täydellinen. Jokaisen täytyy vain miettiä minkälaisen ponin kanssa voi itse elää ja minkälaisen ei. On kyse asioiden priorisoinnista kasvatuksessa sekä arvostelussa, toteaa Len Bigley. Arvostellessaan Len Bigley itse painottaa aina oikeata tyyppiä joka kulkee käsi kädessä rakenteen ja liikkeiden kanssa.
50
Ratsastus 1/08
Lukijatutkimus
Lukijatutkimukseen vastanneiden ja yhteystietonsa antaneiden kesken arvotaan Ratsastajain Kauppahuoneen lahjoittama ihana Toggin Maiello-untuvatakki (arvo 129 e). Tämä takki on sama malli jonka Englannin edustusratsukot valitsivat itselleen kansainväliseksi edustustakikseen. Värit: Plum ja Bitter Chocolate. Lisäksi kaksi vastajaa saa palkinnoksi Vudekan lahjoittaman kirjapalkinnon, molemmille lähetetään Johanna Viitasen kirja Hevosen värit. Palautus osoitteella RideMedia PL 140 05801 HYVINKÄÄ tai faksilla numeroon (019) 483 480. Kysely tulee myös nettisivuillemme www.ratsastus.net Palauttajan yhteystiedot arvontaa varten: nimi ________________________________________________________________________ osoite _______________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________ puhelinnumero ________________________________________________________________ sähköpostiosoite _______________________________________________________________ 1. 2. 3. Ikä alle 15 1620 nainen 2125 mies ammatillinen tutkinto yliopisto/korkeakoulu opistotason tutkinto 2630 3140 4150 yli 50
Sukupuoli
Koulutus peruskoulu/kansakoulu ammattikorkeakoulu
4.
Oletko opiskelija ansiotyössä yrittäjä eläkeläinen työtön alempi toimihenkilö ylempi toimihenkilö johtavassa asemassa työskentelen hevosalalla Bruttotulot vuodessa 09 999 10 00019 999 Asumismuoto maatila/pientila omakotitalo 20 00034 999 rivitalo kyllä kerrostalo ei talouteeni ei kuulu hevosta/ponia 35 00049 999 50 000 tai enemmän
5. 6. 7. 8. 9.
muu, mikä? __________________________________________________
Onko sinulla internetyhteys kotonasi?
Kuuluuko talouteesi oma hevonen tai poni? hevonen poni enemmän kuin yksi hevonen tai poni
Jos talouteesi kuuluu hevosia tai poneja niin asuvatko ne täysihoitotallissa kotona muualla, missä? _______________________________________________________________________ koira/koiria kyllä en kyllä ei en talouteeni ei kuulu lapsia luin ystävän lehteä muulla tavalla halusin tutustua minulle uuteen lehteen kissa/kissoja muita lemmikkieläimiä?
10. Kuuluuko talouteesi muita eläimiä 11. Kuulutko ratsastusseuraan?
12. Jos kuulut, niin oletko aktiivisesti mukana seuran toiminnassa? 13. Jos talouteesi kuuluu lapsia, niin ratsastavatko he? 14. Miten sait tämän lehden numeron? olen tilaaja kyllä
ostin irtonumeron
15. Jos ostit irtonumeron, niin mikä sai sinut kiinnostumaan lehdestä?
erityisen kiinnostava artikkeli
jokin muu syy, mikä? ______________________________________________________________________________________________ 16. Jos olet tilaaja niin säästätkö vanhat numerot? kyllä en
17. Mitä hevoslehtiä luet vakituisesti? Hevoset & Ratsastus Hevosurheilu Hevosmaailma Hevoshullu Pro Hevonen Hippos Villivarsa ulkomaisia hevoslehtiä Jos luet ulkomaisia lehtiä, niin minkä nimisiä? ______________________________________________________________________________ 18. Mitkä hevosharrastuksen lajit kiinnostavat sinua kiinnostaa paljon esteratsastus kouluratsastus kenttäratsastus vikellys valjakkoajo lännenratsastus vammaisratsastus matkaratsastus vaellusratsastus islanninhevosratsastus raviurheilu näyttely kiinnostaa jonkin verran ei kiinnosta
joku muu, mikä ____________________________________________________________________________________________________
19. Mistä aihepiireistä haluat lukea Hevoset & Ratsastus-lehdestä? kiinnostaa paljon harrasteratsastus hevostaito hevosten hoito hevos-/ponikasvatus kilparatsastus ratsastusleirit ratsastusmatkat/ -vaellukset seuratoiminta ratsastustaito raviurheilu ponit pikku-uutiset uutuustuotteet henkilöhaastattelut
kiinnostaa jonkin verran
ei kiinnosta
muu aihe, mikä ____________________________________________________________________________________________________ 20. Mitä mieltä olet Hevoset & Ratsastus-lehdestä? _____________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ 21. Oletko tutustunut lehtemme nettisivuihin www.ratsastus.net? kyllä en
Jos vastasit edelliseen kysymykseen "en" siirry suoraan kysymykseen 25. 22. Kuinka usein käyt nettisivuillamme? sivut ovat koko ajan auki useita kertoja päivässä 34 kertaa viikossa kerran viikossa harvemmin kuin kerran viikossa 23. Mikä sinua kiinnostaa nettisivuillamme? Uutiset keskustelu linkkilista arkisto kerran päivässä
joku muu, mikä? _________________________________________________________________________________________________ 24. Mitä uutta toivoisit nettisivuillemme? _____________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ 25. Kuinka kauan olet ratsastanut? vuoden tai alle yli vuoden 5v 6 v 10 v 11 v 20 v Jos olet ratsastanut aikaisemmin, oletko aikonut aloittaa uudelleen? olen Jos vastasit edelliseen kysymykseen "en ratsasta itse" siirry suoraan kysymykseen 31. 26. Miten usein harrastat ratsastusta? kerran viikossa 2 kertaa viikossa 57 kertaa viikossa enemmän kuin 7 kertaa viikossa 27. Missä ja millä yleensä ratsastat? ratsastuskoulun tunneilla kyllä 34 kertaa viikossa omalla hevosella / ponilla yli 20 v en ole en ratsasta itse olen ratsastanut aikaisemmin
vuokra- tai lainahevosella en
28. Osallistutko / oletko osallistunut ratsastuskilpailuihin?
29. Minkä lajin kilpailuihin olet osallistunut? esteratsastus kouluratsastus lännenratsastus vammaisratsastus matkaratsastus valjakkoajo
kenttäratsastus islanninhevoskilpailuihin
muihin kilpailuihin, mihin? __________________________________________________________________________________________ 30. Jos kilpailet, niin kuinka usein kilpailet vuosittain? 15 kertaa 614 kertaa 1524 kertaa yli 25 kertaa
31. Mitä muuta harrastat hevosten lisäksi? ___________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________ 32. Kuinka paljon rahaa käytät vuodessa ratsastusvarusteisiin tai-asuihin ja asusteisiin? 0200 200500 5001500 yli 1500 33. Jos ostat varusteita hevosille tai poneille, paljonko käytät vuodessa rahaa niiden varusteisiin? 0500 5001000 10002000 20005000 yli 5000 34. Kun olet ostamassa varusteita itsellesi tai hevosellesi, mistä saat parhaiten tietoa niistä? hevoslehdistä kavereilta tai opettajilta kauppojen myyjiltä Internetistä muualta, mistä? _________________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________________________________
PERFORMANCE / MAINTENANCE
KORKEALUOKKAINEN VITAMIINI JA MINERAALI -TÄYDENNYSREHU
performance: kilpahevoset, siitostammat, varsat, siitosoriit, iäkkäät hevoset maintenance: hevoset / ponit levossa tai kevyessä rasituksessa
All -out
Jokaisesta myydystä All-out -säkistä luovutetaan 1 euro Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY ry:n toiminnan tukemiseen.
All-out-rehu sisältää kaikki hevosen päivittäin tar tarvitsemat vitamiinit, kivennäiset ja muut hivenaineet, mukaan lukien piimaan ja biotiinin. All-outin lisäksi hevonen tarvitsee vain viljaa ja heinää. ALL-OUT ON EDULLINEN JA RIITTOISA: Performance All-out P 20 kg säkki riittää 100 ruokintapäivää, euroa/pv ruokintakustannus 0,50 euroa/pv. All-out Maintenance 20kg säkki riittää 133 ruokintapäivää, euroa/pv ruokintakustannus 0,25 euroa/pv.
Scandinavian Horse & Dog Ltd. Puh. 040 558 9200 · Faksi (03) 452 4259 · info@scanhd.fi · www.scanhd.fi
ton inen m a luus · vahv muodostu intaa astoim u oi lih nlaat · optim i kavio karva aremp ·p ltävä iho / kii osen · terve aa hev vist · vahluontaista yä k stusky vastu
udet minaisu yt O hyöd ja lten ja nive
Ratsastusleirille
Joskus kevättodistuksen numerot suorastaan vaativat potkua kieltenopiskeluun. Mikäli urheiluhenkeä ja seikkailumieltä riittää, ratsastusleiri ulkomailla voi olla varteenotettava vaihtoehto.
TEKSTI
JA KUVAT:
RIITTA JALONEN
E
räs helpon ja edullisen matkan päässä oleva kohde on saksalainen Reiterhotel, ratsastushotelli Vox, joka on suomalaisittain aika helposti saavutettavissa: lyhyt lento Tampereelta Bremeniin ja sieltä noin tunnin ajo pieneen Eggermühlen kylään. Valtavaa 30 hehtaarin tilaa isännöi vanha herra Klements Vox. Maalaistalon poika vannoi jo pikkupoikana, että hänen elämäntyönsä tulisi olemaan hevosten parissa. - Lapsena hoitelin maatilamme hevosia ja nuorena miehenä ratsastinkin aktiivisesti. Sittemmin minulla oli 15 vuotta ravintola ja elintarvikekauppa, kertoo harjastukkainen ja rempseä Vox. Oman ratsastushotellin avaaminen vuonna 1973 oli suuren unelman täyttymys tuolloin ravintolayrittäjänä toimineelle he-
vosmiehelle. Voxin ratsastushotellia onkin siitä lähtien kehitetty ja jalostettu saksalaisella määrätietoisuudella peräti 35 vuoden ajan.
Mahtavat puitteet hevoslomalle
Tilan puitteet ovat mahtavat ihan minkä mittapuun mukaan vain: lähes sata hevosta, kolme ratsastushallia, ulkokenttä, oma ravintola, mukavat majoitustilat ja miellyttävä ympäristö luonnonsuojelualueen keskellä tuovat alueelle yli 15 000 ratsastavaa asiakasta vuosittain. - Suurimmat asiakasryhmämme ovat lapset ja nuoret, ja tämän pidämme mielessä, kun valikoimme talliin hevosia, huomauttaa Vox. Niinpä. Tallissa hörisevät useat erirotuiset hevoset; pitkähar-
jaiset haflingerit, lempeäsilmäiset tinkerit ja pullanpyöreät vuonohevoset ovat suorastaan vastustamattomia. - Osa hevosista tulee suoraan kasvattajilta, osa yksityisiltä. Kasvatamme myös itse jonkin verran norjanvuonohevosia ja shetlanninponeja. Syyslomaviikonloppuna tallialueella kävi kuhina. Kansallisuuksia oli lukuisia ja kavionkopinan seasta kuului ainakin saksan, englannin, ranskan ja tanskan kieltä. Englannin kielellä pärjää opettajien kanssa hyvin, mutta toki saksan kieli, oli se sitten kuinka ruosteista hyvänsä, kannattaa kaivaa naftaliinista esiin. Suomalaiset eivät vielä ole Voxia löytäneet -- ainakaan leireilyn merkeissä. - Ei niin, mutta hevoskauppoja olen suomalaisten kanssa tehnyt useammankin, terveisiä vain sin-
ne! Usein saattaa muuten käydä niin, että viikon kurssin jälkeen poni tai hevonen lähtee leiriläisen mukana kotiin, naurahtaa Vox. Hevoset ovatkin hinnaltaan edullisia ja luonteeltaan helposti käsiteltäviä. Niiden koulutustaso ei päätä huimaa, mutta ovat ne sentään peruskoulutettuja. Voxin papalla on ikää kohta 70 vuotta. Hän kiertää joka päivä tiluksiaan satulan selässä, tosin ei ratsastaen, vaan Leut-merkkisellä polkupyörällään. Ratsastushotellissa onkin valta vaihtumassa, sillä pappa on antamassa pikkuhiljaa ohjia tyttärelleen, joka jatkaa isänsä elämäntyötä.
54
Ratsastus 1/08
Hotellin alue on iso ja viihtyisä.
Saksaan?
Reiterhotel on Voxin papan elämäntyö.
Alueella käy aikamoinen kuhina leirien aikaan.
Kolmen ratsastushallin lisäksi alueella on myös ulkokenttä.
Lisätietoja: www.reiterhotel-vox.de
Ratsastus 1/08
55
TEKSTI: JOHANNA VIITANEN
KUVAT: LEENA K AHISAARI, ANNE KLEMOLA
JA
JOHANNA VIITANEN
RAJOILLA
148 sentin raja erottaa ponit hevosista periaatteessa. FEI haluaa häätää pienet hevoset kansainvälisiltä poniradoilta tarkastusmittauksilla. Kilparatojen ulkopuolella ponin, pienhevosen ja hevosen eron voi määrätä mittakeppi mutta myös byrokratia, historia, perinne tai lajinkehitys.
Ponin & hevosen
S
äkäkorkeuden ratkaisee viidennen rintanikaman okahaarake, jonka kohdalta korkeus kuuluu mitata. Kilpaponin säkäkorkeus saa olla enintään 148 senttiä, kengitettynä sentin enemmän. Pikkuponit ovat korkeintaan 140-senttisiä, ja isot ponit jäävät 140,1 ja 148 sentin väliin. Ponimittaus on herättänyt keskustelua niin kauan kuin ponit ovat kilpailleet omissa luokissaan. Suomessa kilpaponi tarvitsee mittaustodistuksen ratsastajainliiton hyväksymältä ponimittaajalta. Nuoret ponit täytyy mitata vuosittain, ja vasta kahdeksanvuotias saa mittaustodistuksen loppuiäkseen. Virheellisillä mittaustodistuksilla kansainvälisiin poniluokkiin on päässyt myös pieniä hevosia. Vaatimustaso on hiljalleen noussut ja oikeiden poniratsukkojen turvallisuus joutunut vaakalaudalle. Kansainväliset mittaussäännöt uudistuivat viime vuonna, ja nyt EM-osallistumisoikeuden ratkaisee kilpailupaikalla mitattu säkäkorkeus. Ylikorkeaa ponia ei pelasta mikään todistus tai aiempi mittaus. FEI voi tarkastaa säkäkorkeudet muissakin kansainvälisissä kilpailuissa. Tarkastukset aloitettiin EM-kilpailuista, koska järjestelyt ovat ras-
kaat. Mittauspaikan on pysyttävä rauhallisena, alustaksi kelpaa vain kova ja tasainen pohja, ja jokaisen ponin mittaa kaksi FEI:n hyväksymää eläinlääkäriä. Ponin vireystila ja jännittyneisyys voivat vaikuttaa säkäkorkeuteen selvästi, ja osa poneista on kilpailupaikalla aina "varpaillaan". FEI joustaa EM-kilpailuissa ponirajasta kaksi senttiä, ja säkäkorkeus saa yltää kilpailupaikalla 150 senttiin ilman kenkiä tai 151 senttiin kengitettynä. Viime vuonna tarkastusmitattiin vajaat 150 ponia, joista yksi esteponi osoittautui ylikorkeaksi. Yhteensä 76 ponia mitattiin alle 149senttisiksi, ja 71 ponin säkäkorkeus ylsi 149,1 151 senttiin. Osa ponivanhemmista ja valmentajista kantaa yhä huolta, onko kahden sentin marginaali liikaa. FEI ei ole vielä ottanut kantaa siihen, onko sääntö voimassa siirtymäajan vai pysyvästi. Onko poniraja kaikesta huolimatta lipumassa 150 senttiin? Poniraja ei ole muuttunut. Marginaali johtuu vain kilpailupaikkojen mittausolosuhteista, painottaa SRL:n koulutus- ja valmennuspäällikkö Aki Ylänne. Normaaleissa mittausoloissa poniraja on edelleen ehdoton. Ratsastajainliitto ei kerää ponimittaajilta tilastoja ylikorkeaksi mitatuis-
ta poneista, mutta säkäkorkeuksia seurataan maajoukkuevalmennuksissa.
Cobit oma ryhmänsä
Ylikorkealla ponilla ei ole asiaa poniluokkiin eikä aina jalostukseenkaan, mutta muun muassa ylikorkeat connemara- ja ratsuponitammat pääsevät rotunsa esikantakirjaan. Welsh part bredeillä ja cobeilla ei ole lainkaan ylärajaa. Ponit kuuluvat aina ponirekisteriin, mutta ponikokoisia hevosia rekisteröidään moneen eri ryhmään. Vuono-, islannin- ja camarguenhevoset kuuluvat Suomessa ponirekisteriin, puhtaat huzulit, konikit, haflingerit ja eestinhevoset kylmäverirekisteriin, ja tilastorekisterinumeron saavat muun muassa irlannincobit ja baskiirit. Welsh cob lukeutuu Suomessa poneihin rekisteröintikäytännön vuoksi, toteaa Suomen welsh-poni- ja -cob-yhdistyksen puheenjohtaja Ilona Pykäläinen, joka toimii myös Hippoksen ratsu- ja ponivaliokunnassa ja kasvattajana. Britanniassa rodun A-, B- ja C-osastot ovat poneja. D-welshit eli cobit luetaan tietenkin cobeihin, jotka eivät ole sen enempää poneja kuin hevosia vaan oma ryhmänsä.
56
Ratsastus 1/08
Vesivaaka näyttää, onko mitta suorassa. Mitta-asteikko näyttää kämmenenleveydet ja tuumat ja kääntöpuolella sentit.
Newforestinponin kaksi ääripäätä. Furzey Lodge Sweet Daphne (yllä) on aikuisenakin vain 124-senttinen, Ellilän Bramble Coctail (alla) peräti 24 senttiä korkeampi.
D-welshien koko vaihtelee paljon, eikä ylärajaa ole. Gerrig Pattern (yllä) kilpailee pikkuponeissa. Muhkea huippucob Nebo Joni Jones (alla) on joka suuntaan reippaasti isompi.
Ratsastus 1/08
57
Musta Íslandus on maailman isoimpia islanninhevosia. Korkeutta on kertynyt 154 senttiä. Svipa-kaveri on 130-senttisenä tallinsa pienin.
Säkäkorkeus periytyy voimakkaasti ja vakiintuu melko helposti
Cob on brittien yleisnimi pienille vantterille hevosille. Tyyppiin kuuluu vahva jalkojen luusto, isot nivelet, vankka runko, leveä selkä ja voimakas takaosa. Pää on sirompi kuin samankokoisen kylmäverisen ja jalat lyhyemmät kuin puoliverisen. Isoimmat Suomessa kantakirjatut walesincobit ovat tasan 160-senttisiä, mutta hyvin harva yltää näihin mittoihin. Suurin osa uuden sukupolven cobeista jää selvästi ponikokoisiksi. Vanhempi polvi on usein ponirajan tuntumassa, 145150 sentissä, Ilona Pykäläinen kertoo. Britanniassa kokohajontaa on enemmän. Siittola voi erikoistua vaikka pieneen tai isoon ponityyppiin tai isoon hevosmaiseen cobiin. Osa suurimmista muistuttaa jo hunterhevosta, vaikka welsh-leima on vahva. Rotumääritelmä ei suosi yhtä cob-kokoa, vaan kaikki vähintään 137-senttiset D-welshit ovat tasavertaisia. Kukin kasvattaja ja ostaja hakee lempikokoaan, ja tuomareillakin on mieltymyksensä. Ennätyskokoa ei tiedä kukaan, sillä britit eivät juuri mittaa cobejaan.
Yli 160 sentissä kuitenkin liikutaan, Pykäläinen vahvistaa. Welsh-kasvattajat ovat saaneet säkäkorkeudet vakiintumaan vuosisadassa melko hyvin. Ylikorkeat ponit ovat tässä rodussa aika pieni ongelma. Korkeus vaihtelee eniten C- ja D-welsheillä, joiden sukujenkin ero on joskus veteen piirretty viiva. Useimmilla C-poneilla on suvussa cobia, ja joidenkin cobien suvussa piilee C:tä. Siksi varsan aikuiskokoa on vaikeampi ennustaa kuin A- ja B-welshien. Vaikka rotumääritelmä ei määräisi ala- tai ylärajaa, moni kasvattaja tähtää tiettyyn kokoon, sillä korkeus voi vaikuttaa menekkiin, kilpailuoikeuksiin ja hintaan. Ylikorkeuden riski kasvaa aina, kun varsan vanhemmat hipovat mittojen ylärajaa. Esimerkiksi A-welsh eli walesinvuoristoponi ei saisi venähtää B-welshin mittoihin, vaikka poni on sinänsä täysin käyttökelpoinen ylikorkeana. Ylikorkea "mountti" kelpaa kooltaan Bwelshiksi, mutta tyyppi on niin erilainen, ettei A-welshiksi jalostettu poni ole B:nä kovin hyvä, Pykäläinen selventää. Isokokoisten C-welshien säkäkorkeutta on vaikeinta saada vakiintumaan, koska pieniä 125 130-senttisiä siitosponeja on melko vähän. Kun molemmat vanhemmat ovat sallitun koon ylärajoilla, varsa kasvaa joskus D-mittoihin. Ponin ja hevosen rajanveto voi olla hankalaa cobeja kevyemmissäkin tapauksissa. Welsh part-bredissa on oltava walesilaisverta vähintään 12,5 prosenttia eli yksi isoisovanhemmista. Muuten suku saa olla pelkkää puoli- ja täysverihevosta.
Suomessa suurin osa part-bredeistä on ponikokoisia, ja isommatkin edustavat ponirotua. Muualla kuitenkin kasvatetaan myös isoja partbred-hevosia, usein englannintäysverisen ja Dwelshin risteytyksenä. Ne ovat urheiluhevosia, ja poniveri näkyy lähinnä luonteessa.
Hevosia ponimitoissa
Ponimittoihin mahtuu monta yleisrotua ja pienhevosta, joiden tyyppi vaihtelee ratsusta raskaaseen vetohevoseen. Osin tai kokonaan ponikokoisia ovat muun muassa vuono-, eestin-, islannin- ja camarguenhevoset, baskiirit, irlannincobit, haflingerit ja monet amerikkalaisrodut kuten pasot ja morganit. Täysveriarabi saa jäädä ponimittoihin, ja quarterillekin ponikoko on sallittu. Suomenpienhevonen voi olla vain ponikokoinen. Mikä erottaa alle 148-senttiset hevoset poneista? Historioitsija ja tiedetoimittaja Stephen Budiansky pitää ratkaisevana erona mittasuhteita. Poni on kylmäverityyppinen, ja sillä on lyhyet jalat, syvä ja pitkä runko, vankka kaula, lyhyt pää, leveä otsa ja runsas karvoitus. Se voi myös olla korkeuteen suhteutettuna vahvempi kuin isot hevoset. Ponin rakenteeseen tuovat voimaa vankka luusto, leveä runko ja welsheillä myös ryhdikäs etuosa. Welshin voima tulee pitkälti luonteestakin, kun työntekoon riittää virtaa, Ilona Pykäläinen toteaa. Hevosen mittasuhteet muistuttavat Budianskyn mallissa varsaa. Pitkät jalat, lyhyt kevyt runko, siro kaula ja vaatimattomat jouhet
58
Ratsastus 1/08
Tanssivat andalusialaiset
hurmaavat Jerezissä
Jerezin kuninkaallinen ratsastuskoulu sijaitsee Espanjan Andalusiassa, maan lounaisrannikolla. Ratsastuskoulu on yksi Euroopan arvostetuimmista ratsastuksen opinahjoista Wienin Espanjalaisen ratsastuskoulun sekä Saumurin Cadre Noirin rinnalla.
arinsadan tuhannen asukkaan Jerez de la Frontera on oikea hevosmatkailun kehto. Pitkin kaupunkia löytyy monenlaisia hevosaiheisia nähtävyyksiä, patsaita ja monumentteja. Kaupungin vetonaula sherryviinien ja flamencon ohella on Real Escuela Andaluza del Arte Ecuestre, kuninkaallinen ratsastuskoulu, joka maneeseineen, tallirakennuksineen ja puutarhoineen sijaitsee aivan kaupungin ytimessä. Ratsastuskoulussa saavat oppia niin ammattiratsastajiksi opiskelevat oppilaat kuin puhdasveriset andalusialaiset cartujano-oriitkin. Saman katon alla koulutetaan lisäksi vaunuhevosia ja -ajajia, satulaseppiä sekä hevosenhoitajia. Kouluun hakee vuosittain noin sata ammattiratsastajaksi haluavaa, joista ainoastaan kolme otetaan nelivuotiseen koulutukseen. Sisäänpääsyprosentti Espanjan arvostetuimpaan hevosalan opinahjoon on siis hyvin pieni.
MIKKO TÖRMÄNEN
P
KUVAT: REAL ESCUELA ANDALUZA
DEL
ARTE ECUESTRE
JA
Kaikki alkoi kultaisesta hevosesta
Jerezin kuninkaallisen ratsastuskoulun historia kantaa vuoteen 1973, jolloin Espanjan tuolloinen prinssi Juan Carlos I myönsi jereziläiselle Don Alvaro Domecq Romerolle kultaisen hevosen palkinnon. Kyseinen palkinto jaetaan maassa vuosittain henkilölle, joka on omistautunut työlleen hevosten parissa. Huomionosoituksesta kiitollisena Alvaro Domecq Romero järjesti ensimmäisen tanssivien andalusialaisten shown, josta myöhemmin kehittyi ratsastuskoulun vetonaula. Aluksi koulu oli perustajansa hallinnassa, mutta myöhemmin, 80-luvun puolella, Jerezin matkailukeskus otti sen hallintaansa ja rakennutti tallit 60 hevoselle sekä 1 600 katsojan areenan. Tänä päivänä ratsastuskoulu on merkittävä hevosmiestaidon ja perinteiden ylläpitäjä sekä luonnollisesti myös kiinnostava turistikohde. Vuoden tärkein hevostapahtuma Jerezissä on toukokuussa järjestettävä viikon mittainen festivaali, Feria del Caballo, jonka aikana koko kaupungin keskuspuiston täyttävät erilaiset hevosohjelmanumerot.
TEKSTI: K ATI VALJUS
Klassista kouluratsastusta ja country dressagea
Don Alvaro Domecq Romero on Jerezin kuninkaallisen ratsastuskoulun perustaja. Tanssivien andalusialaishevosten show on kokonaisvaltainen elämys, jota paikalliset kutsuvat hevosten baletiksi espanjalaisen musiikin tahtiin. Mukana on ohjelmanumeroita niin klassisessa kouluratsastuksessa kuin espanjalaisessa "country dressagessakin". Jälkimmäinen on klassista kouluratsastusta fyysisempää kouluratsastusta, jossa ratsastaja tekee erilaisia käännöksiä ja rytmimuutoksia. Liikkeet juontavat maaseudun karjanajoon.
60
Ratsastus 1/08
Espanjalainen country dressage jäljittelee maaseudun karjanajoa.
Tanssivien andalusialaishevosten show on kokonaisvaltainen elämys
Ratsastus 1/08
61
1. 3.
2.
1. Ratsastuskoulussa on paikat 60 oriille. 2. Valoisat tallit sijaitsevat viidessä eri siivessä. 3. Vaunumuseosta löytyy menopelejä vuosikymmenien takaa sekä paljon kiinnostavaa tietoa. 4 ja 5. Piaffet ja capriolet esitetään maasta käsin. 6. 12 hevosen katrilli matkalla areenalle.
Klassisen kouluratsastuksen ohjelmanumero pitää sisällään niin yksittäisten ratsukoiden esityksiä kuin katrillejakin, joista loppuhuipennuksena kahdentoista hevosen upea Gala Carousel. Lisäksi yleisölle esitellään käsihevosia, jotka esittävät levadet, capriolet, courbettet, piaffet ja tie4. 5.
Ratsastuskoululla on näytöksiä tiistaisin ja torstaisin
62
Ratsastus 1/08
TEKSTI: JUTTA KOIVULA
KUVAT: JUTTA KOIVULA
JA
LEENA K AHISAARI
Heidi Sinda ja Niina Okkonen kasvattavat molemmat ratsuhevosia Urjalassa: Niina puoliverisiä ja Heidi suomenhevosia. Nämä kaksi veijaria ovat kasvamassa Hessi-tallilla.
64
Ratsastus 1/08
Urjalassa tehdään eikä meinata
Niina ja Heidi kasvattavat ratsuja
Niina Okkonen ja Heidi Sinda, hevoskasvattajat Urjalasta, ovat molemmat taustaltaan kaupunkilaistyttöjä, mutta hevoset ovat saaneet heidät vaihtamaan maalaismaisemaan.
eidi pyörittää isoa omaa yritystään, Hessi-tallia, kasvattaa suomenhevosia ja kilpailee aktiivisesti valjakkoajossa, jossa hän on saavuttanut mm. MMmitalin. Niinan yritys on puolestaan nimeltään Kylänpään Hevostila, ja se sijaitsee Matkussa, Urjalan ja Forssan rajalla. Niina edustaa Suomessa saksalaista Kempke Hof oriasemaa. Ensi kesäksi Niina on tuomassa Suomeen jalostusoriin Royal Olymp, joka on tervetullut lisä suomalaiseen orikaartiin. Parina aiempana kesänä Niinalla oli leasingissa ori Rosenstoltz, joka oli viime vuonna käytetyin ratsuori.
H
Oppia Oldenburg-kasvattajilta
Niina järjesti syksyllä puhuttaneen Oldenburg-tapahtuman, jossa Oldenburg-kantakirjan tuomarit kävivät Suomessa arvostelemas-
sa hevosia ja merkitsemässä niitä kantakirjaansa. Niina ei silti tunnusta kumartavansa kritiikittä vieraiden kantakirjojen suuntaan. - Ei, minun kasvattini ovat kyllä FWB-hevosia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän kannattaa kysyä apua niiltä tahoilta, joilla on enemmän kokemusta. Tieto ei varmasti ole kenellekään pahaksi. Uskon kuitenkin suomalaiseen kasvatukseen ja haluan tehdä töitä sen eteen. FWB-hevonen tarvitsee vielä paljon enemmän markkinointia. - Käyn itse usein Saksassa katsomassa erilaisia näyttelyitä ja muita tapahtumia. Minusta on tärkeä nähdä tiettyjen oriiden varsoja, jotta tiedän ihan oikeasti, mitä ne periyttävät. - On myös hyödyllistä keskustella kasvattajien kanssa ja kuulla heidän kokemuksiaan. Niina myöntää, että ei ole vielä Ratsujalostusliiton jäsen.
- Sen takia on tietty helppo torjua esittämäni kritiikki. Mielestäni kuitenkin RJL:n toiminnassa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa varsinkin, olisi parantamisen varaa. - Tietysti jokainen yhdistys on juuri niin vahva kuin jäsenensä eikä aatteelliselta yhdistykseltä voi edellyttää mahdottomia. Toivoisin RJL:n toimintaan lisää resursseja ja mahdollisuuden palkata henkilökuntaa. Ei kukaan jaksa pitkällä aikavälillä tehdä kaikkea talkoilla. Hipposkin voisi kantaa kortensa kekoon ja tukea FWB-kasvatusta. Niinan haaveissa olisi järjestää FWB-hevosille jokin edustava hieno kouluratsastuskilpailu, jossa olisi hyvät palkinnot. - Breeders´ Prize, joka on ajatuksena hyvä, ei nykyisellään oikein vedä esimerkiksi siksi, että osallistuminen on kallista. Muutenkin minusta tuntuu, että kouluhevosilla voisi olla enemmän hyviä ikäluokkakilpailuja.
- Kun tapahtuma rakennettaisiin oikein, siihen saisi mukaan myös sponsoreita. Riittävän mielenkiintoinen konsepti kiinnostaisi varmasti. - En tiedä vielä, millaista ohjelmaa Ypäjän FWB-viikonloppuun on suunniteltu, mutta toivottavasti siitä tulisi tällainen tapahtuma.
Suomenhevosten kasvattajakisa vetää
Heidi on ollut mukana kehittämässä suomenhevosten kuninkaalli-
FWB-hevonen tarvitsee vielä paljon enemmän markkinointia
Tuotevalikoima löytyy netistä - kaikki tuotteet myös postimyynnistä!
Voit liittyä kanta-asiakkaaksi ja saat erikoistarjoukset suoraan sähköpostiisi!
www.horsewell.fi
Jatkuvasti vaihtuvia tarjoustuotteita
Paljon käytettyjä satuloita
Laadukkaat tuotemerkit
Palveleva ja monipuolinen hevos- ja koiratarvikeliike Hyvinkäällä
Rääkänkatu 9, Hyvinkää, puh. 020 71 21510. Avoinna arkisin 10 - 18, lauantaisin 10 - 14
Ratsastus 1/08
65
sia ja kasvattajakilpailuja. Hän kertoi, että idea oli suhteellisen helppo ajaa läpi sekä Ypäjällä että Suomen Hippoksessa. - Olin Mustialan hevosagrologikoulutuksen työharjoittelussa Hevosopistolla kilpailusihteerinä. Sain siinä yhteydessä mahdollisuuden kehittää suomenhevostapahtumaa yhdessä Susu Lindforsin ja Päivi Laineen kanssa. Tästä sitten syntyi suomenhevosten kuninkaalliset tapahtuma. - Suomenhevosillehan oli perustettu oma laatuarvostelu Hanna Strömin ideasta. Tapahtuma järjestettiin ensin Nurmijärvellä ja Järvenpäässä, mutta se kasvoi niin suureksi, että katsottiin parhaaksi siirtää se Ypäjälle. - Mielestäni kuusivuotiailla hevosilla voi jo olla kunnon kilpailu eikä enää laatuarvostelua, ja tämän idean pohjalta kasvattajakilpailua lähdettiin rakentamaan. Se haluttiin järjestää sellaisella tasolla, että myös harrastekilpailijat voivat ottaa siihen osaa. Mukaan on tullut kuitenkin myös ilahduttavan paljon ammattiratsastajia. Heidin kasvatit ovat näkyneet vahvasti näyttelyissä ja kilparadoilla. - Suomenhevospuolella tehdään aika kotoista jalostustyötä. Meillä on melko helppoa nähdä eri oriiden jälkeläisiä näyttelyissä, ja esimerkiksi Sukupostista löytyy paljon hyviä kuvia ja näyttelytuloksia. - Omien kasvattien kanssa tietysti näkee myös selvimmin sen, mitkä ominaisuudet tulevat oriilta ja mitkä tammalta.
Niinan liisaama ori Rosenstoltz oli viime vuonna Suomen käytetyin puoliveriori.
en olisi varmaan kiva osallistua tällaisiin tilaisuuksiin ja tutustua hevosensa sukulaisiin. Niinpä me sitten olemme järjestäneet aina toukokuussa treffit kasvateillemme, ja kyllä sinne voi tuoda muitakin nuoria suomenhevosia.
Hevosala vetää ihmisiä puoleensa, mutta monelta puuttuu tiedonjano
sessa vaiheessa kantaa vastuuta mm. kilpailujen järjestämisestä. Se opetti paljon. Niina ja Heidi ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisin junioreita ei kiinnosta vanhanmallinen seuratoiminta. Tallilla käydään vain ratsastamassa, eikä muuhun tunnu olevan aikaa tai mielenkiintoa. - Aika harva on valmis panostamaan johonkin yhteiseen hyvään. Kaikkihan tietävät, että hevosenhoitajia on yhä vaikeampi saada, koska kaikki haluavat jotakin korvausta hoitamisesta. - Nyt ihmisillä tuntuu olevan aina jotakin tärkeämpää tekemistä, eikä hevosten kanssa puuhailu kiinnosta. - Hevosala vetää ihmisiä puoleensa, mutta monelta puuttuu tiedonjano, Heidi täsmentää. - Kun aloin järjestää tallillani leirejä, minulta kesti kauan ymmärtää, että toiset eivät halua oppia leirillä mitään ja että he haluavat vain pitää hauskaa. - Lajin parissa on myös paljon ihmisiä, joilla ei ole riittävää pitkäjänteisyyttä. Jos jokin asia vaatisi vaivannäköä, heidän ratkaisunsa on vaihtaa varusteita, valmentajaa, hevosen rotua tai vaikkapa ratsastuslajia.
Rahapalkinnot pelastivat suomenhevosratsun
- Suomen Hippoksen rahapalkinnot suomenhevosten ratsastusluokissa ovat kyllä olleet suomenratsun pelastus. Ne motivoivat ihmisiä ostamaan suomenhevosen ja kouluttamaan sen kunnolla. Enää ammattilaisetkaan eivät pidä häpeällisenä kilpailla suomenhevosella, Heidi muistuttaa. - Seuraavaksi toivoisin, että pienhevosille järjestettäisiin omia luokkia. Niiden omat koulu- ja estemestaruudet on järjestetty jo kolme kertaa, ja ne tuntuvat innostavan ratsastajia kovasti. Heidi kertoo järjestävänsä joka kevät "kokoontumisajot" kasvateilleen. - Tämäkin idea tuli ihan sattumalta. Kerran Ypäjällä jonotin ruokailuun. Edessäni oli ihminen, joka oli ostanut meiltä varsan ja takanani toinen, jolla oli sen veli. Siinä tuli mieleen, että hevosten omistaji-
Laji kaipaa julkisuutta
Heidi on sitä mieltä, että ratsastusta täytyisi saada paljon enemmän televisioon. - Ratsastajista tunnetaan nimeltä Piia Pantsu ja Kyra Kyrklund; suuri yleisö ei ole muista kuullutkaan. - Valjakkoajon harrastajana tämän tietää vieläkin paremmin. Kun kerron harrastavani valjakkoajoa, melkein aina seuraava kysymys on "ai niillä husky-koirilla vai?". Ratsastus ja hevosharrastus yleensäkin opettavat vanhanaikaisia hyviä arvoja. Missä muussa harrastuksessa esimerkiksi korostuu vastuullisuus yhtä hyvin kuin tallilla? Olen sitä mieltä, että nuoret oppivat tallilla paljon tärkeitä taitoja ja arvoja elämää varten. Heidi harrasti nuorena Kilon talleilla. - Olin aikanani Kilon Ratsastuskerhon hallituksessa mukana juniorijäsenenä ja sain hyvin aikai-
Laatutammat kasvatuksen perusta
Niina on kasvattanut tähän mennessä 11 varsaa. Oma kasvatus lähti liikkeelle kuten niin monella muullakin siitä, että Niinalla oli oma tamma, josta hän halusi varsan. - Ihan tunnesyistä siis ryhdyin kasvattajaksi. Kun oman tamman
Tiedonjano ja pitkäjänteisyys puuttuvat
Heidi ja Niina ovat tietyllä tavalla huolestuneita hevosalan tulevaisuudesta.
66
Ratsastus 1/08
LEIRILLE SUOMENHEVOSTALLILLE ANJALANKOSKELLE
Pienet ryhmät, tehokas yksilöllinen opetus, mainiot maastot. Myös vaelluksia! Leirejä koko kesän ajan 250 /5 vrk. Viikonloppuleirejä ympäri vuoden. Myös seniorit!
www.hs-talli.net
Hanna Skippari 040-587 3656
PUKKILAUKKAA PUDASJÄRVELLE!
Kesällä 2008 luvassa mm. ratsastusripari sekä erilaisia leirejä. Katso lisää www.pamishevostalous.fi
Heidin tallissa asustaa kouluratsu Chimkent, joka kilpaili Janne Berghin ratsastamana Sydneyn olympialaisissa 2000. Nyt vanha kouluruuna viettää lokoisia eläkepäiviä oman tammalaumansa kanssa.
varsa tuli kaksivuotiaaksi, aloin miettiä asioita ja tulin siihen tulokseen, että jos haluan tosissani kasvattaa, minun on parasta satsata kunnolliseen tammaan. Siitä tämä kaikki sitten lähti. - Opiskelin Mustialassa hevosagrologiksi ja tein työharjoitteluni Ruotsin Flyingessä. Siellä näki sen, että vaikka heillä on hyvät tammalinjat, jotka he varsin tarkkaan tuntevat, ja käytössä ammattitaitoiset ratsuttajat, vain harvoista varsoista silti tulee mitään erikoista. - Pilvilinnat kasvattajan työstä kyllä karisivat sillä keikalla. Niina ihmettelee sitä, että hevosen menestys ei Suomessa tuo sille lisäarvoa. - Esimerkiksi Laatuarvostelussa menestyminen ei tunnu vaikuttavan hevosen myyntihintaan mitenkään. Saksassahan hevonen vähintäänkin tuplaa hintansa, jos se pääsee mukaan Bundeschampionaatiin. Meillä sen sijaan menestys
ei merkitse yhtään mitään. Suomen Hippoksen tammahanke saa Niinan pyörittelemään silmiään. - Se on aika erikoinen tukimuoto, koska se on tukenut harrastamista. Olisi toki hyvä saada hyvät tammat jalostukseen, mutta jos suoritustammaksi pääsee sillä, että saa tuloksen Kyvyt Esiin -tapahtumasta, josta periaatteessa kaikki saavat tuloksen, en ymmärrä perusteita. Tällainen tuki on sinänsä jo askel oikeaan suuntaan, mutta kriteerit eivät välttämättä ole olleet ihan oikeat. Sekä Heidi että Niina ovat sitä mieltä, että Suomessa on paljon hevosalan osaamista. - Meillä pidetään hevosia pääsääntöisesti hyvin. Hevoset ruokitaan, madotetaan, liikutetaan ja lääkitään ja niitä kohdellaan eettisesti hyvin, Heidi muistuttaa. - Siksi Suomessa kasvatettu hevonen on hyvä valinta.
Ratsastusleirit Tervossa
Myös:
· Hevosten koulutusta · Koulu-, este- ja kenttävalmennusta · Kenttäratsastusvarusteita
Ratsastuksenopettaja Salla Aario GSM 040 5355 191 salla.aario@arontila.fi
www.arontila.fi
Ratsastus 1/08
67
R ATSASTUSKOUL U
R ATS AS T US KOU L U
ANNUKKA Elämäni hevonen
Eternelli,
ärripurri
Vain hevonen pysyy?
R
atsastuskoulumaailmassa olisi kysyntää hyvälle ennustajalle. Kenties vielä jonkin aikaa oppilaita tipahtelee tunneille, oli opetuksen ja hevosten taso miltei millainen tahansa, mutta muutoksen merkkejä on näkyvillä. Hevonen on pysyvä tekijä; monella muulla sektorilla sattuu ja tapahtuu. Yksi muutostekijä on aikuisratsastus. Yhä useammin jopa vuosikymmeniä lajia tosissaan harrastanut ratsastuskouluoppilas ei tyydy kehen tahansa opettajaan puhumattakaan millaisesta tuntisisällöstä hyvänsä. Aikuisoppilas, joka ajan lisäksi on valmis käyttämään rahaa runsaastikin voidakseen nauttia ratsastuskoululla viettämästään ajasta, osaa myös vaatia -- mutta mitä? Riittääkö enää kunnon maneesi? Aikuiselle laatu tarkoittaa yhä useammin monipuolisuutta. Kentältä kerrotaan hevostaito-opetuksen sekä istunta- ja teoriakurssien kysynnän kasvusta, samoin niiden pitämiseen pätevöityneiden opettajien etsinnästä. (Heitä ei löydy helposti.) Aluevalmennusten avaaminen ratsastuskouluoppilaille on joillakin alueilla itsestäänselvyys. Maastoratsastuksesta toivotaan paitsi ratsukkoa virkistävää kokemusta myös istuntaa, erilaisilla pohjilla ratsastusta ja hevosen hallintaa kehittävää oppimistapahtumaa. Nuori, vastavalmistunut ohjaaja tai opettaja ei välttämättä hallitse niin laajaa skaalaa, kuin oppilaat edellyttävät. Siksi kouluilla tarvitaan pitkän linjan opettajia, joiden ohjauksessa nuorella polvella on mahdollisuus kypsyä haasteisiin. Pystyvätkö koulut vastaamaan, ja haluavatko ne vastata, oppilaiden heittämiin haasteisiin? Haasteisiin vastaaminen edellyttää usein uudistumista, perinteisestä "maneesissa klo 16--21"-kaavasta poikkeavaa näkemystä. Onko erikoistuminen ratkaisu? Tällä kertaa nostamme esiin myös netin suomat mahdollisuudet ratsastuksenopetusta tukevalle yhteydenpidolle ja asioiden syventävälle käsittelylle. Toivottavasti siitä on iloa koko vuodeksi! PS. Juttuvinkkejä, kysymyksiä ja muuta postia voi lähettää joko toimitukseen tai sähköpostilla annukka.jarvi@luukku.com
amma Eternelli näyttää unelmien suomenratsulta: Sillä on ryöppynä vaaleita jouhia, isä-Kelmin ja emä-Santelin perintönä näköä ja kokoa, ammattimaisen ja monipuolisen ratsukoulutuksen tuloksena hyvä koulutustaso ja suoritushalutkin kohdallaan, kunhan kilpaileminen rajoittuu pariin starttiin vuodessa eikä tamman tarvitse muulloin kisaamisella päätään vaivata ja itseään stressata... Sitä paitsi Nelli on kantakirjattukin. - Nelli on ihan mun ihannesuokin näköinen, huokaa omistaja Laura Ahtila. - Se ihana läsi. Olen heikkona läsipäihin... Unelmien tuntiratsu, siis? Ainakaan Ahtilan Ratsulan oppilaiden enemmistö ei ole sitä mieltä, vaikka Liisa Seppänen vetääkin viivan äänestysluetteloon Nellin nimen kohdalle. Toisen viivan. - Pitäähän minun, hän mutisee. Aikuisratsastaja Liisaa ei Nellin irvistely karsinassa hirvitä. Ansiot vievät voiton julmista ilmeistä, jotka estävät kokemattomampia äänestämästä Nelliä tallin suosikkihevoseksi. Ensinnäkin Nelli on osaava pitkälle edistyneen ratsastajan ratsu, ja toiseksi se on miellyttäväliikkeinen. - Oriveden kisoissa vuonna 2006 silloinen omistaja tuli radalta Nellin kanssa. Tunsin tamman, joka oli suolikierteeseen kantavana menehtyneen Taatelini täyssisko. Olin sattumalta ajanut trailerini parkkiin Nellin viereen. Letitin siinä Hiljaa omaa suoritustani varten, kun kuulin Nellin omistajan jupisevan, että mä myyn tämän hevosen. Heitin siihen, että "mä voin ostaa", ja seuraavana päivänä Nelli muutti meille, kertoo Laura. Nelli astutettiin vielä samana kesänä, joskin tuloksetta. Viimein sille ostettiin puolisoksi Vili Ponteva, josta se on nyt kantavana, mutta se on jo toinen tarina. Laura arvostaa etenkin alkeistunneilla Nellin kauko-ohjattavuutta: Se hallitsee kaikki tunneilla käytettävät termit ja toimii kuuliaisesti niiden mukaan. Lisäksi se osaa mennä sekä käyntiä, ravia että laukkaa tavattoman lyhyillä askelilla ja äärettömän hitaasti...
T
72
Ratsastus 1/08
R ATSASTUSKOULU
R AT S AS T US KOU L U
Laura Ahtila perusti
suomenhevosratsastuskoulun
Ensin oli ruuna Jyminä, ja sitten tuli toinen, tamma Hilja, joka varsoi, ja jotenkin hevoset vain lähtivät lisääntymään, ja ennen pitkää niitä oli liian monta, jotta niitä ehtisi itse liikuttaa... Yllättäen Laura Ahtila huomasikin pyörittävänsä ratsastuskoulua, jossa alkeiskurssilaiset ratsastavat koulutetuilla kisahevosilla.
i tämä taida onnistua muilla kuin suomenratsuilla, arvelee Laura Ahtila, kotieläinten ravitsemustieteeseen, maatalouden liiketaloustieteeseen ja jalostukseen perehtynyt agronomi ja ratsastuksenohjaaja, esitellessään Hattulassa sijaitsevan Ahtilan Ratsulan laatutammoja. Karsinasta kurkistaa mm. kasvattajakilpailussa esteissä toiseksi yltänyt Mantel (Olve-Apeli), kansallista koulua kisannut kelmiläinen Eternelli, koulu-SM:iin yltänyt Kelmerita eli Hilja, ja joukon jatkona tunnille on menossa kansallisella tasolla kaikissa olympialajeissa startannut jalostusori Vili Ponteva -- laadukkaista varsoista nyt puhumattakaan. Lauran ja tammojen tavoitteena on mennä koulua, esteitä ja kenttää. - Kun ratsastajan ikävuodet ovat samaa luokkaa kuin kengännumero, suomenratsu on oikea valinta, vakuuttaa
E
- Mutta kun nousen kaksivuotiaasta minulla olleen Hiljan selkään, se on edelleen heti minun avuillani, hän huomauttaa. Lauran oma valmentaja on Salla Varenti. - Haluan valmentautua, jotta minulla olisi uutta annettavaa oppilaille, perustelee Laura järjestelmällistä treenaustaan, vaikkei kierräkään kisoissa joka viikonloppu. - Toisaalta vaikka hevoseni olisivat miten kilttejä tahansa, niiden taito ei pysy yllä, ellen ratsastaisi niitä säännöllisesti läpi. Näin ne jaksavat pysyä ryhdissä ja kantaa itsensä tunneillakin.
ei voi pitää hevosta, joka on kipeä jaloistaan, korvien välistä tai muualta.
Jalostustalli ja koulu samassa pihassa
Entä jalostustallin ja koulun yhdistelmä, miten se toimii käytännössä? Laura näyttää vastaukseksi varsatammojen oman, rauhaisan pikkutallin, jonne oudommat tuskin eksyvät. - Kesällä meillä on päiväkursseja, hevoset lomailevat, pidän itse lomaa ja kisaan. Varsoja syntyy yksi, hän selvittää. Kasvattajana Laura tunnustaa olevansa hyvin kunnianhimoinen. Entä mitä ominaisuuksia suomenratsussa hänen mielestään pitäisi vaalia? - Kaikki suomenhevosen ominaisuudet ovat vaalittavia. Paremmaksi ei voi tulla kuin mitä Hilja on! Koulu- ja kenttäratsujen jalostus on hyvällä mallilla. Meillä on kymmenessä vuodessa jalostettu hyvää ratsutyyppiä ja hienosti liikkuvia hevosia, mutta estejalostus ei ole samalla tasolla. Voisiko seuraavat kymmenen vuotta jalostaa hevosta, joka myös hyppää? Ahtilan Ratsulan kaltaisessa paikassa ihmiset voisivat opetella varsojen käsittelyä ja oppia paljon hevosten käyttäytymisestä, mutta sellaiselle ei ole kysyntää. - En oikein ymmärrä tätä, että jo alakouluikäisillä on niin kiire, ettei hevosta ehditä edes taluttaa talliin tunnin jälkeen. Ihmisten pitäisi tajuta, ettei pelkkä hevosen selässä istumaan oppiminen riitä, vaan tallilla pitää hengata. - Kyllä minä joudun harjaamaan hevosen tullessani ratsastamaan. Mikseivät oppilaat voi tehdä sitä? Laura ihmettelee. - Kunpa saisin oppilaat sisään siihen maailmaan, johon kuuluu huolenpito hevosesta!
Onnellisten hevosten koti
Nyt Ratsulan tammat, jotka kisaavat kansallisissa, juoksevat alkeistunteja 120-senttisten pikkulasten kanssa. - Voi Vili Pontevankin heille antaa, mutta se on vähän laiskempi, hän virnistää ennen kuin vakavoituu. - Tämä on suomalainen maatila. Miksi hankkisin muualta hevosia? En tahdo ratsastaa puoliverisillä, jotka ovat niin nopeita, etten itse pysy perässä. Kenen idea taas on tuoda ulkoa risteytyksiä, kun meillä on suomenratsu? Se voi olla laumassa, syö kaikkea ja pysyy terveenä sekä voi olla loimetta ulkona. Ratsulan tammat saattavat startata kansallisissa kauden aikana harvakseltaan, mutta ne tekevät varmasti aina parhaansa. Laura haluaakin pontevasti kumota yhä yleiset oletukset tuntihevosten karmeasta kohtalosta. - Väitän, että minun tuntihevoseni ovat todella onnellisia, hän julistaa. - Hyvin hoidetussa ratsastuskoulussa hevoset eivät yksinkertaisesti voi kärsiä. Jokainen ammattilainen tietää sen. Tällaisessa paikassa
Alkeistunneilta kansallisiin
Koulun puitteet ovat hyvät: on uusi valoisa ja tilava talli sekä monenlaiset mukavuudet viihtyisäksi sisustettua WC:tä myöten. Vain maneesi puuttuu. - Se olisi tärkeä, mutta meillä on alkeistunneilla 3 ryhmässä ja muilla tunneilla 4--5 ratsukkoa. Ei silloin rakenneta maneesia korottamatta rajusti hintoja, hymähtää Laura. Oppilaat ovat pikkuisia ja vähän vanhempia junnuja. Senioreissa on jokunen vannoutunut suomenhevosratsastaja sekä niitä, joita houkuttelee hevosten koulutustaso. - Hevoseni eivät ole enää koulutusvaiheessa, vaan kyse on lähinnä tason ylläpidosta. Kun itse seuraan hevosia tunneilla, voin teettää harjoituksia, joista ne hyötyvät ja joiden avulla ratsastajat oppivat kuuntelemaan hevosta. Eikö opettajan tehtävä ole teettää harjoituksia, joiden avulla hevoselta voi oppia? Laura myöntää, että vaarana on hevosten turtuminen. Periaatteessa.
Ratsastus 1/08
73
R ATSASTUSKOUL U
R ATS AS T US KOU L U
Kotisivut tiedottamista, tiedon jakamista
ja hankkimista
airilassa toimivan Relanderin ponitallin aikuisratsastajien Rymyryhmä kokoontuu myös netissä. Miksi, ryhmän kotisivujen ylläpitäjä Jouni Karnasaari? - Tarvitsimme foorumin, jolla opettajamme Meri Satama voi tiedottaa ennakkoon tuntien ohjelmasta ja antaa teoria-aineistoa luettavaksi. Käytännössä seuraavan ratsastustunnin teema tulee sivuille luettavaksi noin viikkoa aiemmin, joten oppilaat voivat paneutua rauhassa aiheeseen. Teoriaopetuksen lisäksi pakettiin kuuluu 60 minuutin ratsastus sekä toisinaan kotitehtäviä. - Se, että opeteltavaan asiaan saa valmistautua ennakkoon, auttaa sisäistämisessä, vakuuttavat ryhmäläiset. - Koska ratsastustunnin jälkeen ei ole aikaa jäädä puimaan tapahtunutta, tahdoin meille myös mahdollisuuden kirjoittaa omia tuntoja, jotta muut voivat kommentoida niitä. Se on merkityksellistä. Kun yhdessä pohditaan, miksi jokin tehtävä ei tunnilla sujunut, virheen oivaltaa, Jouni sanoo. - Tarvitsen itse mahdollisuuden käsitellä ratsastuksen jälkeen asioita kirjoittamalla. Hyöty näkyy esimerkiksi siinä, että Meri on pystynyt oikaisemaan väärinkäsityksiä ja harhaluuloja luettuaan oppimispäiväkirjojamme.
S
Jouni Karnasaari, aktiiviratsastaja ja tietotekniikkaalan ammattilainen, suosittelee tiimityötä ja selkeitä pelisääntöjä nettisivujen hyödyn varmistamiseksi.
Kun ratsastusseura menee nettiin
Internet on lyönyt itsensä läpi yhdistystoiminnassa helppokäyttöisenä ja reaaliaikaisena mediana. Parhaimmillaan verkkosivut helpottavat toimihenkilöiden työtaakkaa, tuovat uusia jäseniä, aktivoivat uusia henkilöitä mukaan toimintaan sekä ylläpitävät ja parantavat osaamista. Mutta kovin usein www-sivut jäävät vaille päivittäjää ja valitettavan usein myös ilman käyttäjiä. Pahimmillaan vanha aineisto ja huonosti toimivat sivut karkottavat seuran toiminnasta tietoa haluavat muualle. - Varmin tapa saada projekti epäonnistumaan on nimetä "verkkosivuvastaava" ja luottaa siihen, että homma on sillä selvä, varoittaa Jouni. - Nykyisin sivustojen ylläpito on helppoa ja lisäksi useimmilla on jo Internet-yhteydet käytettävissä. Tietotekniikkaihmeitä ei tarvita, vaan pienestäkin seurasta löytyy takuulla riittävästi väkeä ylläpitäjiksi.
soidaan. Esimerkiksi kilpailuvastaavat hoitavat verkkosivuille kilpailutoimintaan liittyvät asiat, kilpailukutsut, tulokset jne. Hyvin suunniteltuna samalla vaivalla syntyvät käsiohjelmat ja kisatilanteessa tulospalvelun tarvitsemat dokumentit.
Kuinka työt kannattaa jakaa?
- Yksi hyvä tapa jakaa työt on tehdä se samalla tavalla kuin seuran työt yleensäkin organi-
Entä julkaisuvälineet?
- On tärkeää valita riittävän helpot välineet sivuston laatimiseen ja ylläpitoon. Yksi käyttö-
kelpoinen uutuus on Googlen palvelu Google Apps for Domains. Sen avulla sivuston julkaiseminen onnistuu vaivattomasti, ja lisäksi palveluun sisältyy Googlen erinomainen sähköposti, verkossa toimivat työkalut, kuten Wordia vastaava tekstinkäsittely, taulukkolaskentaohjelma ja jopa PowerPointin tapainen esitysohjelma. Näiden työkalujen erikoisuus on niiden ryhmätyökäyttö: kokouksen osanottajat voivat työstää yhdessä yhteistä asiakirjaa Internetissä. Valmiit asiakirjat on helppo laittaa verkkosivuil-
74
Ratsastus 1/08
MARKKINA-
TORI
MYYN VAIHDAN OSTAN JOTAIN MUUTA
Maksa 9 euroa pankkiin tilille Nordea 246918-133884. Postita pankkikuitti ja oheinen lipuke täytettynä osoitteeseen: RideMedia Oy, PL 140, 05801 Hyvinkää Ilmoituksen oltava 3 viikkoa ennen lehden ilmestymistä toimituksessa. Vain tällä lipukkeella oleva teksti käytetään! Markkina-palsta on tarkoitettu yksityishenkilöille.
Haluatko ostaa tai myydä
Hevoset ja ratsastus -lehden markkinatori on paras paikka tehdä kauppaa hevosista tai varusteista. Voit myös hakea tai tarjota työtä tai vaikkapa etsiä vuokrahevosta tämän palstan avulla. Ilmoittaminen on helppoa: vierestä löydät lomakkeen, jonka voit postittaa toimitukseen yhdessä pankkisiirtokuitin kanssa. Voit lähettää ilmoitustekstin ja kuitin myös faksilla numeroon (019) 483 480. Seuraava lehti ilmestyy 7. maaliskuuta 2008.
· Ratsastushousut, tikkiliivit, tikkihaalarit, chapsit · Räätälöidyt housut myös vammaisratsastajille · Kaikki tuotteemme myös mittatilaustyönä, toimitusaika n. 2 viikkoa. · Paikat myös aidosta nahasta!
PORIN RIDING SPORT KY
puh. (02) 641 4438 ratsastus@ma-nu.fi www.ma-nu.fi MYYNTI: HYVIN VARUSTETUT RATSASTUSTARVIKELIIKKEET
MYYTÄVÄNÄ
Myydään hevosia
Upea 2-v. mustankimo sh-ori Tukkilan Hugo. Isänä menestynyt A.T. Ukko-Myrsky. Hugo on hyväluonteinen, paljon käsitelty, mm. ajolle opetettu. Palkittu näyttelyissä 2. palk., saanut rungosta jopa 9 pist. Myydään myös 1-v. voikko orivarsa. Tied. 040 5010 639, www.tukkila.fi.
Ratsastustarvikkeet, rehut ja aitaustarvikkeet
· Kilpa-, harraste-, ja tuntihevosia sekä -poneja · Hevosten ja ponien ratsutusta ja koulutusta · Valmennusta kilpa-, ja harrasteratsukoille
Ratsuttaja, Master-rats.opettaja
EDULLISESTI!
JOKELAN LEMMIKKITARVIKKEET OY
Kolsantie 2, Jokela p. (09) 4171 397 Avoinna ark. 10-18, la 8-15
www.ratsastus.net
Hollantilaiset
Tiina Vähämäki gsm 0500 477 877
Myydään
hevostila Keski-Pohjanmaalla: uusi talo 225 m2, maneesi 880 m2, 4 hevosen talli (tilaa laajentaa), autotalli + varasto, maata 11 hehtaaria. Kuvia www.cherrygardens. net. Hp. 485 000 /tarjous. Puh. 040 7022 606 tai sanna.aalto@ pp1.inet.fi
Lounais-Hämeen Ratsutila
www.surffi.net/lhrtila
laatutrailerit Espoosta !
-myös valvontakamerat, kärrykoukut, jne...
ELÄINYSTÄVÄSI HYVINVOINNIN PUOLESTA
Alk.
Sekalaista
Valmennusta ja kesälaidunpaikkoja Janakkalassa, puh. 040 5946 147, www.mariamoller.net.
· Satulasepän palvelut · Hevosvarusteiden korjaus ja valmistus · Koirille pannat ja taluttimet kristallikoristein
Ratsastustunteja, -kursseja ja -leirejä ympärivuoden kaikentasoisille ratsastajille. LISÄTIETOJA: www.messilantalli.fi Anu Iivanainen 0400-491679
(sis.alv:n)
1h: 4700;2h: 5100;-
www.satulahuone.fi
Satulaseppä Satu Ritari
1.2.-08 alkaen Järvisentie 19 61640 Ala-Valli puh. 041-4450 307
Tuonti, myynti, rahoitus,vuokraus:
VanSport Oy, Espoo
p. 044-5110389 www.vansport.fi mail: pentti.valokari@vansport.fi
76
Ratsastus 1/08
TuoteUutuudet TuoteUutuudet TuoteUutuudet
Valjakkoajon värikkäät vuosikymmenet
Ratsastajainliiton valjakkoajojaos sai juuri joulun alla valmiiksi juhlakirjan, jonka nimi on Valjakkoajo Suomessa 1987-2007. Marita Johanssonin toimittama kirja kertoo liki kaiken tarpeellisen suomalaisen valjakkoajon historiasta. Luonnollisesti kirja alkaa lajin esittelyllä ja sen jälkeen käydään läpi historia vuosi vuodelta. Kirjassa esitellään myös groomin eli vaunuavustajan tehtävät, kerrotaan erilaisista kommelluksista, joita kilpailuissa ja harjoituksissa on sattunut ja käydään läpi Suomen valjakkoajon kärjen erinomainen kansainvälinen kisamenestys. Lopussa vielä esitellään kaikki lajin SMmitalistit sekä kerrataan tuloksia tilastomuodossa. Kirja on mukavasti kirjoitettu ja elävä. Sitä täydentää valtava määrä hyvin valittuja kuvia, joita on yhteensä lähes 300. Tämä kirja kuuluu ehdottomasti kaikkien valjakkoajosta vähänkin kiinnostuneiden kirjastoon. B5-kokoisen kirjan hinta 20 /kpl, postikulut lisätään lähetyksen koon mukaan. Tilaukset osoitteella: Olavi Vainikainen, Vaistenkuja 8, 20380 Turku, puh. 040-501 7192, olavi.vainikainen@villenhuolinta.fi.
Thumper-
hieromakone
Thumper hieromakone sopii joka talliin ja ammattilaisillekin. Helppokäyttöinen, portaaton säätö ja neljä eri tärinävoimakkuuta. Ovh 390 . Lisätietoja www.horsewell.fi HorseWell, Hyvinkää, puh. 020 7121 510.
Suomalaisen eläinlääkinnän historiaa
Katarina Anhava: Eläinlääkärin muistelmat. Bertil Henrikssonin elämä sodassa ja rauhassa. 224 sivua. Tammi 2007. Hinta noin 32,20 . Maailman muutoksen näkee tarkasti ja kiinnostavasti, kun sitä katsoo ihmisyksilön elämänkaaren kautta. Pieneläinhoitaja Katarina Anhava on tallentanut kirjan kansien väliin suomalaisten eläinlääkäreiden ammattikunnan Grand Old Manin Bertil Henrikssonin (s. 1920) vaiheet nuoresta eläinlääketieteen opiskelijasta EKK:n opettajaksi ja pitkäaikaiseksi ammatinharjoittajaksi. Erityisesti 1900luvun alkuvuosikymmenten kuvauksissa käsitellään paljon hevosia ja niiden hoitoa. Kirjan kuvaliitteet painottuvat Henrikssonin otoksiin sotarintamalta. Arvokkaisiin kuviin on taltioitu muun muassa jouhikutkainen ja puuta pureva sotahevonen, jotka näyttävät tutuilta tämänkin päivän hevosharrastajan silmissä. Mennyttä maailmaa edustaa hevonen, jota hoidetaan täikaapissa.
Shy Feeder
suurkuluttajille
Suosittu B-vitamiini Shy Feeder B on nyt saatavilla myös 20 l astioissa suurkuluttajille. Hinta n. 199 . Maahantuonti Fysio Healing Oy, puh. 020 71 21 515, www.fysiohealing.fi.
Selkeä ja värikäs opas lapsille
Ingrid Andersson, Lena Furberg ja Lotta Gyllensten: Nuoren ratsastajan opas. 48 sivua. Mäkelä 2007. Hinta noin 17,50. Nuoren ratsastajan opas on suunnattu alle 12-vuotiaille hevoskärpäsen puremille lapsille, mutta se valottaa hevosharrastuksen perusteita myös heidän vanhemmilleen. Selkeässä tekstissä puhutellaan suoraan pientä ratsastajaa, ja piirrokset ja valokuvat ovat värikkäitä ja havainnollisia. Kirjassa lähdetään liikkeelle ratsastusunelmien panemisesta käytäntöön, kuvataan erilaisia ratsastuksen perustaitoja kääntämisestä ravaamiseen ja laukkaamiseen ja selvitetään sitten hevosen hoitoa ja käsittelyä pesusta oikeaan talutustekniikkaan. Turvallisuus on saanut oman lukunsa, ja lisäksi se huomioidaan asiallisesti muidenkin teemojen yhteydessä. Oppaan lapsi-poni-kuvat hurmaavat varmasti lapsettomankin lukijan!
Tallisuojat
Tallisuojat suojaamaan ja lämmittämään hevosen jalkoja. Suojaavat jalat hyvin kolhuilta ja toimivat erinomaisina lämpökääreinä. Kätevämmät pukea ja riisua kuin pintelit, helppo pitää puhtaana. Irroitettava ja pestävä sisäosa. Koot S, M, L. Hinta n. 54 . Maahantuoja Kaprioli Trading Oy, puh. (03) 367 1633.
78
Ratsastus 1/08
TuoteUutuudet TuoteUutuudet TuoteUutuudet
Loimi
kävelytyskoneeseen
Horzen Free2go kävelyloimi sopii erinomaisesi käytettäväksi esimerkiksi kävelytyskoneessa käytettäväksi. Loimi 600 denierin nylonia, joka on vedenpitävää ja hengittävää, likaahylkivää ja kestävää. Täytteenä 200g polyfill. Muotoilunsa ansiosta loimi ei häiritse lapojen liikkeitä. Edessä tarrakiinnitys. Ristivyöt. Koot 125 165. Hinta 44 . www.horze.fi
Pallo hevoselle
Mukavaa ajanvietettä kaikille hepoille. Hauska leikkipallo on valmistettu kestävästä kumista. Saatavilla neljä eri väriä: punainen, sininen, vihreä ja lila. Hinta n. 30 . Valjaspuoti Oy, www.valjaspuoti.com.
Pro equine
Uusia Pro Equine jalkasuojia moneen käyttöön monta väri vaihtoehtoa. Hinta 79 /pari. Lisätietoja www.horsewell.fi, HorseWell, Hyvinkää, puh. 020 7121 510.
Trailerinaru
Joustava kiinnitysnaru traileriin tai käytävälle. Elastinen naru, jossa toisessa päässä vahva karbiinilukko ja toisessa nopeasti avattava paniikkilukko. Kaksi pituutta 0,75m ja 1,35m. Hinta alk. n. 14 . Maahantuoja Kaprioli Trading Oy, puh. (03) 367 1633.
Hevosaiheiset
sateenvarjot
Pelin ihanat hevosaiheiset sateenvarjot pitävät kuivana sateella! Pieni 15 , iso 24 . Maahantuonti: HippoSport Oy, www.hipposport.fi, (09) 5419 116.
Nimikoitu otsapanta
Tilaa Döbert-otsapanta johon saat oman hevosesi nimen kristallein kirjoitettuna. Hinta: pelkkä otsapanta 59 , lisäksi 7/kirjain. Maahantuonti: HippoSport Oy, www.hipposport.fi, (09) 5419 116.
Ratsastus 1/08
79
TuoteUutuudet TuoteUutuudet TuoteUutuudet
Hevosaiheinen
Disney-aiheinen peli Esteoppia dvd:ltä
Disney-pelissä seikkailevat Tuhkimo, Lumikki ja monet muut tutut satuhahmot, jotka valmistautuvat ratsastuskilpailuihin. Englanninkielinen, hinta 19,50 . Myynti ja maahantuonti Nitima, Kauppakatu 18, 15140 Lahti, www.nitima. com, puh. (03) 766 6566. Nelson Pessoan oppeja kolmen eri hevosen kanssa. Vinkkejä sileällä työskentelyyn ja esteharjoituksiin. Kesto noin 75 min. Olympiavoittaja Ludger Beerbaum selvittää omassa osuudessaan omia valmennusperiaatteitaan ja tekniikoitaan eri tasoisten ratsukoiden valmennuksessa. Englanninkielinen dvd, kesto n. 65 minuuttia. Yhteishinta 38,00 . Myynti ja maahantuonti Nitima, Kauppakatu 18, 15140 Lahti, www.nitima.com, puh. (03) 766 6566.
tietokonepeli
Tietokonepelissä ratkotaan, mitä salaisuuksia tallista löytyykään. Seikkailua, päättelytehtäviä, ratsastusta ja tietoa hevosenhoidosta. Tätä kaikkea tarjoaa Ellen Whitaker; The horse mystery niminen tietokonepeli. Englanninkielinen, hinta 19,50 . Myynti ja maahantuonti: Nitima, Kauppakatu 18, 15140 Lahti, www.nitima. com, puh. (03) 766 6566.
Kristalliraipat
Laadukkaat Döbertin raipat nyt saatavana nyt kristallein koristetulla kädensijalla. Este- ja koulumallit, hinnat alk. 48 . Runsaasti myös uusia värejä. Maahantuonti: HippoSport Oy, www.hipposport.fi, puh. (09) 5419 116.
Koiralle takki
Pintamateriaali vettä ja likaa hylkivää nailonia, kevytvanuvuori ja vuorikangas keraamista tekstiiliä. Nyöreillä säädettävä etuosa, jalkalenkit, mahavyö pikalukkokiinnityksellä, vetoketjullinen häntäreikä. S-koot 26-27cm kokoon 39-41 cm 55 , M-koot 42-44 cm kokoon 57-59 cm asti 65 ja L-koot 60-63 cm kokoon 80-83 cm 75 . Lisäksi Greyhoundeille oma malli , S- ja Mkoot 75 . Back on Track AB, puh. 0207 42 9900, finland@backontrack.nu, www. backontrack.nu. 80
Ratsastus 1/08
MediLambputsit
MediLamb-putsit suojaavat eivätkä hierrä. Tämän vuoksi yläreunassa on aitoa lampaankarvaa, sisällä neopreenia ja päällä pehmeää keinonahkaa. Kaksinkertaiset tarrat varmistavat kiinnityksen. Koot: S-XXL. Hinta n. 32 . Maahantuoja Kaprioli Trading Oy, puh. (03) 367 1633.
TuoteUutuudet TuoteUutuudet TuoteUutuudet
HEVOSET JA
JA VOSET
R RatsastRsatsastusatsastu s u atsastu R
HE VO
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
HEVO
· ILU HE UR · US ST LO JA
SET JA
HA RR AS TU S
HEVOSET JA
·
HARR ASTU S
SET
·
URHE ILU
JA
H
A
R
R
A
·
·
UR HE ILU
JALO STUS
S
TU
S
·
U
S TU AS RR HA
JA LO ST US
R
H
E
IL U
2/07
1/07
6,5 Hinta
0
3/07
Pekka ssa Mäkelä
Haastatte lu
Rööslisatulat
Röösli on sveitsiläinen laatusatula jota Horsewell tuo Suomeen. Erityisen suosittuja ovat koulusatulat Classic Pilatus ja Classic Luzern. Saatavana standard- ja mittatilattuna, hinnat noin 2950 - 3200 .. Käyttäjiä Suomessa mm. Kimmo Sulkala, Helena Aho ja Minna Kemppainen.. Lisätietoja www.horsewell.fi HorseWell, Hyvinkää, puh. 020 7121 510.
ajan Ratsast kilpailu itys jänn
Hollann syntyy issa huippu ratsuja -
fyysine n harjoitte lu
NU Ratsasta ME RO jan VOITA ratsastusleiri!
LE IRIHinta 6,5 0
Monty s Robert sa
Suomes
jalostu
6 414882
PAL.VKO
200717
PAL.V
23 KO 2007
· Vamma isratsa · Sää staja Kat i 6 414882 745227 ja · Ratsas stä selkääs oritäht Karjala 274522-0701 i tus 2000-luvuntallitöi n inen täh ry on vaelluksell McLeassä tää mit Ecu donder assa · Me rewa ta ado · Pilates sopii · And aleille riss tab kin ty · Lon rats selvitet isiassa vaeltam evosen ruoolinen oire a · Kartanosa astajalle yhtymä rasteh n perimä · Tun a hevose rjassa Alhain omass lyä · Har · Hevose n oripäivillä en lla · käsitte ngelmia ratk · Tanska tti hevosen ukka-o ope · Vastala
745227 274522-070 2
o snumer
070 0 2
Kevään
mi Su Uusi sarja hevomenhomeopatiasta kun oste inka n allis issa Syk Kartanosarjassa s Kytära jä t yn
274 522
Kar
Haa
täht Pan enä t Kera su vall sta a
Hinta 6,50
Piia
6/07
i Halussa i
tte
PAL.VKO 200710
070 01
Ratsastusleirejä eri puolilla ma ata
· Ru ng
-0701
la? · Kyrk skou · Heuschman lund Kont lujen n ja in va rolli Haikkala · Globe Balkenhol kurssittivat · op a maa lmen Haastattelussa pilaat nissa urheilua tehdään takaos nusk kil stoes Pirkko ja show´ta · linika akäännöksiä teill Valmennussarjass pailivat e · Yl lla · · Pa a hevosia ihailem · Hevosten pelastuskurs Islan ipain n Am silla · Holste assa · Erkylä ninh o uh erica inn uusi upea evos kaa n Ga talli · hevo ten mes · Po
ollin en va terv i rung eyttä oton Ratsa · Ky satu ra stu
sast u
smu
oti
MM senk -kilp in ninä ail ytte lyn ju ut · hlav uosi
274522-070
3 1
Hevosista ja ratsastuksesta kiinnostuneen erikoislehti. Ratsastuksen kaikki lajit, hevosen hoito, asiantuntijoiden palstat, jalostus ja värikkyyttä. Ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
Joustavaa fleeceä
Horse Comfortin uutuusloimi kevääksi on valmisettu pehmeästä ja joustavasta jersey-fleecestä. Materiaali on sileää pinnalta, joten se ei kerää puruja pintaansa kuten normaali fleece. Sisäpuoli on pehmeää fleeceä, joka kuivattaa hevosen nopeasti. Kaksi värivaihtoehtoa, ruskea-beige ilman ristivöitä ja ruskea-vaaleansininen ristivöillä, hinnat 54 ja 59 . Maahantuonti Velj. Wahlsten Oy, www.veljwahlsten.com.
Tilaa NYT!
Kupongilla kääntöpuolella, numerosta 019 483 470 tai www.ratsastus.net
Tilaushinnat:
Jatkuva säästötilaus (8 nroa) 41, Vuositilaus (8 nroa) 46,
Ratsastus 1/08
Ruskeat suojat
Suositut Eurohunter Flex suojat saa nyt myös ruskeina. Erittäin laadukkaat ja hyvin istuvat Eurohunter Flex jänne- ja takasuojat. Koot: PS ja FS. Jännesuojat n. 33 ja takasuojat n. 25 . Valjaspuoti Oy, www.valjaspuoti.com.
81
HEVOSET JA
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
Döbertin
punottu raippa
Laadukkaasta nahasta punottu klassikkoesteraippa nyt saatavana Döbertiltä ruskeana ja mustana, hinta 80 . Maahantuonti: HippoSport Oy, www.hipposport.fi, (09) 5419 116.
Tilaukset myös
(normaalihintainen viesti)
TEKSTIVIESTILLÄ
Lähetä numeroon
040 728 8979
lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä
tällä kupongilla, numerosta 019 483 470 tai www.ratsastus.net
Ratsastus-lehti maksaa postimaksun puolestasi
Tilaa
RideMedia Oy
Soubirac Crazy Chaps
Muodikas uutuus on saapunut chapsimaailmaan! Yli polven ulottuvat chapsit antavat enemmän pitoa sekä suojaavat housuja. Pehmeää vettähylkivää rasvanahkaa stretchillä ja vetoketjulla. Hinta 299 . Maahantuonti: HippoSport Oy, www.hipposport.fi, (09) 5419 116.
Vastauslähetystunnus 5001594
00003 Helsinki
HEVOSET JA
Tilaan Hevoset ja Ratsastus -lehden
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
Tilaa nyt
www.ratsastus.net
Ratsastus
JALOSTUS
41 46
16
Allekirjoitus (alle 18v, huoltajan allekirj.)
jatkuvana säästötilauksena 8 numeroa hintaan
URHEILU
tutustumistarjouksena 4 numeroa hintaan
vuositilauksena 8 numeroa hintaan
www.hevosheinä.fi
Luettavaa tallihuoneeseen!
·
Postinumero ja -paikka
HARRASTUS
·
HEVOSET JA
Lähiosoite
VUDEKA
H E V O S T I E T O K I R J A T
Vudeka, HevosTietokirjat Mäkeläntie 378, 12600 Läyliäinen p. 040 764 7388, fax 019 44 5722 info@vudeka.fi, www.vudeka.fi
Nimi
HEVOSET JA
Seuraavassa numerossa
··· Hevonen ammattilaisen koulutukseen ··· Saaran tallin pitkät perinteet ··· BLUP-indeksi jalostuksessa ···
Ratsastus
HARRASTUS · URHEILU · JALOSTUS
www.ratsastus.net
Yeguada de la Cartuja
± ca rtujano-hevosten perinteikäs valtionsiittola Espanjassa Haastattelussa
Hevoset ja Ratsastus 2/08 ilmestyy 7.3. Aineistopäivä 15.2.
Tiina Karkkolainen
Etsi Heikki!
Tällä kertaa Heikki-kilpailun palkintona on kesäleiri Aron tilalla Tervossa, Savossa. Aron tila sijaitsee idyllisellä maaseudulla. Käytössä on hyvät opetushevoset. Tarjolla on 4-5 päivää kestäviä yleis-, lasten-, este- ja kenttäleirejä, opettajana toimii Salla Aario. Nettisivut www.arontila.fi. Kun löydät tästä lehdestä piileskelemästä kolme Heikki hevosta, kirjoita kortille niiden sivujen numerot, joilta löysit Heikin ja lähetä kortti meille 15.2. mennessä osoitteeseen RideMedia, PL 140, 05801 Hyvinkää tai lähetä vastauksesi sähköpostiolla osoitteeseen toimitus@ratsastus.net. Laita mukaan myös yhteystietosi ja kerro samalla, mikä oli sinusta tämän lehden paras juttu. Viime lehden palkinnon (Otavan lahjoittaman Liinaharja-kirjan ja seinäkalenterin) voittivat Hanne Kopperi Tuusulasta ja Riitta Tuomela-Telford Poikeluksesta.
Raju
muuttoale
Löytökorista tuotteita jopa
alkanut!
70 %
Muutamme suurempiin tiloihin helmikuun lopussa. Nyt myydään varasto tyhjäksi muuton alta huimin alennuksin!
Lämpimästi tervetuloa!
horserider.fi
verkkokauppa on palveluksessasi!
Myös verkkokauppa täynnä muuttotarjouksia! Toimi ripeästi ja tilaa parhaat päältä! Syöttämällä koodin muuttoale ostoskorin kuponki kohtaan saat yli 100,- tilauksista 10,- extra-alennuksen. Koodi on voimassa 23.2.2008 saakka.
Kultasepänkatu 5, 04250 Kerava puh. 09-242 4200 avoinna ark. 1018 la 1015