Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter PELASTUSTOIMI SIIRTYY HYVINVOINTIALUEELLE VALTUUSTOALOITE SELKOKIELEN PUOLESTA HÄLSOTEKNOLOGI ÄR HÄLSANS FRAMTID ESITTELYSSÄ HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter 11/2022
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter SDP:N ALUEVALTUUTETUT ITÄ-UUDELLAMAALLA zfsdggdf dfhsdf isd spfghj difhg d sdjfg dfphja’dfg d fgdfig adfhja PUHEENJOHTAJAN TERVEISET IA Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Tämä suuri palvelujen hallinnointitavan muutos tähtää suomalaisten hyvinvoinnin kasvamiseen ja terveyserojen kaventumiseen. Muutoksen ensimmäinen vaihe on onnistunut, jos alkuvuodesta asiakas ei vielä huomaa koko muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelut sujuvat kuten aikaisemminkin, tietojärjestelmät toimivat ja henkilöstö pystyy työskentelemään kuten ennenkin. Muutoksen toisen vaiheen on tarkoitus näkyä alueen asukkaille – parempina ja joustavampina palveluina. Valitettavasti tämä on vielä toiveajattelua, sillä rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Vaikka Itä-Uusimaa on yksi uuden rahoitusjärjestelmän voittajista, eli meidän alueelle on laskennallisesti tulossa enemmän rahaa, on rahoitusmallissa valuvikoja. Suurimmat huolenaiheet ovat: muutosvaiheen kustannukset ja pelastustoimen rahoitusmallin ongelmakohdat. Hyvinvointialueen budjetointi tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen vaihe koskee vuosien 2023–2025 ennakoitua siirtymäaikaa, jossa vuoden 2023 talousarvio lähinnä kopioi kuntien aikaisempaa budjetointia sosiaalija terveyspalveluiden osalta, ja vasta vuoden 2024 talousarvion yhteydessä valtio huomioi todelliset kuntien vuoden 2022 vastaavat tilinpäätösmenot. Virheet kunnan talousarviossa saattavat näin heikentää hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä. Sellaiset virheet ovat valitettavan tavallisia, sillä kuntapäättäjänä olen useampana vuonna ollut mukana hyväksymässä miljoonien eurojen talousarvioylityksiä sosiaalija terveyspalveluiden osalta. Myös koronapandemian tuoma epävarmuus rahoituksessa ja yleinen hintojen nousu vaikeuttavat taloustilannetta. Hyvinvointialueen talous normalisoituu siirtymävaiheeseen verrattuna vasta vuoteen 2025 mennessä. Äkkijarrutuksia on syytä välttää vuoden 2023 taloutta suunniteltaessa. Rahoituksen toinen epäkohta liittyy valtakunnalliseen vialliseen rahoitusmalliin pelastustoimen osalta. Alueellamme sijaitsee Kilpilahden kemianteollisuuden keskittymä sekä Suomen suurin satama, Loviisan ydinvoimala ja Sipoon elintarviketuotteiden logistiikkakeskus. Lisäksi Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit tuovat omat erityispiirteensä alueen pelastustoimelle. Pöyristyttävää on, että esimerkiksi ydinvoimalaa tai Kilpilahden toimintaa ei ole arvioitu merkittäväksi riskikohteeksi rahoitusmallissa. Mikäli valtion määrittelemään rahoitusmalliin ei tehdä muutosta näyttää siltä, että Itä-Uudellamaalla pelastustoimen rahoitus vähenee uudella hyvinvointialueella 16 prosentilla nykyiseen rahoitustasoon verrattuna, eli leikkausta tulee noin kahden miljoonan euron edestä. Tätä emme voi hyväksyä, ja vaadimme rahoitusmallin korjaamista. ANETTE KARLSSON Itä-Uudenmaan sd-aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja 2 KARLSSON, ANETTE Porvoo /Borgå PEROKORPI, JENNA Porvoo/Borgå KORPI, MARIANNE Porvoo/Borgå ESKOLA, TAPANI Porvoo /Borgå PIETIKÄINEN, MARKUS Sipoo/Sibbo ISOTALO, ARJA Loviisa/Lovisa TURUNEN, JANNE Porvoo /Borgå VIHREÄLUOTO, HANNU Askola JALONEN, JAAKKO Porvoo /Borgå ELORANTA, ANNA-MARI Askola ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIUUTISET ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDETS NYHETER Puheenjohtaja Anette Karlsson, anette.h.karlsson@gmail.com Aluekoordinaattori Tuomas Timonen, tuomas.timonen@sdp.fi Facebook: https://www.facebook.com/sdpitauusimaa www.uusimaa.sdp.fi/ita-uusimaa/ Seuraava numero ilmestyy 22.2.2023 Painopaikka Lehtisepät Oy, Kouvola 2022 Painosmäärä 44 500 kpl | Taitto Itäväylä Viestintä Oy/SV Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter PELASTUSTOIMI SIIRTYY HYVINVOINTIALUEELLE VALTUUSTOALOITE SELKOKIELEN PUOLESTA HÄLSOTEKNOLOGI ÄR HÄLSANS FRAMTID ESITTELYSSÄ HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter 11/2022
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter SELKOKIELI PALVELUKIELEKSI ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLA LÄTT SPRÅK SOM SERVICESPRÅK I ÖSTRA NYLANDS VÄLFÄRDSOMRÅDE Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieli on vielä helpompaa kuin selkeä yleiskieli. Selkokielessä huomioidaan lukijoiden kielelliset erityistarpeet esimerkiksi suuntaamalla tekstiä lukijalle, käyttämällä tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita sekä karsimalla tiedon määrää. Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitysja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen käyttäminen tukee kielen oppimista, edistää osallisuutta ja vähentää tulkkauspalveluiden tarvetta. Asiat myös hoituvat nopeammin ja vapauttavat työntekijöiden aikaa seuraaville, kun ihminen ymmärtää, mistä on kyse. Kriisiviestinnässä selkokielen käyttö on oleellista, jotta kaikki ymmärtävät nopeasti mistä on kyse ja mitä täytyy tehdä. Ihminen, joka ei pysty lukemaan itseään koskevia asiakirjoja, ei pysty käyttämään julkisia palveluita tarkoituksen mukaisella tavalla. Hän tarvitsee paljon apua tai jää palveluiden ulkopuolelle, mahdollisesti syrjäytyy. Suomessa on arviolta 750 000 selkokieltä tarvitsevaa ihmistä. Kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten määrä on Suomessa kasvussa. Myös väestön ikääntyminen hyvinvointialueellamme lisää selkokielen tarvetta tulevaisuudessa. Kielellinen saavutettavuus toteutuu, kun ihminen tietää palveluista, saa palveluita, ymmärtää saamansa ohjeet ja tulee ymmärretyksi asiassaan. Tällöin ihminen pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan ja itsemääräämisoikeus toteutuu. Oikeusministeriön selvityksen mukaan selkokielisyyteen tulee pyrkiä kaikessa viestinnässä. Yhdenvertainen yhteiskunta mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden jokaiselle. Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Tästä syystä ehdotamme selkokielen ottamista palvelukieleksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ottaa palvelukielivalikkoon suomen ja ruotsin lisäksi selkokielen. Selkokieli auttaa ymmärtämään, kun ihmisellä on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. ZDFKJDFG AÄDPF3 VALTUUSTOALOITE ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE JOULUISAT PORKKANAMUFFINSSIT (noin 10 kpl) Ainesosat: 2 luomu kananmunaa 2dl sokeria 1dl rypsiöljyä noin 2dl hienoksi raastettua kotimaisen porkkanan porkkanaraastetta 1dl vehnäjauhoa 1dl perunajauhoa 2tl vaniljasokeria 2tl leivinjauhetta 1tl ceyloninkanelia 1/2-1tl kardemummaa 1/3 tl ruokasoodaa 1/3 tl suolaa Kuorrutus: noin 200-250 g maustamatonta tuorejuustoa 2,5 dl tomusokeria 2 rkl sitruunamehua 1tl vaniliinisokeria Koristeeksi esimerkiksi pähkinärouhetta. Vaihe 1 Kuori ja raasta porkkana hienoksi raasteeksi. Sekoita munat ja sokeri. Vatkaa sekaan rypsiöljy ja porkkanaraaste. Sekoita erilliseen kulhoon vehnäjauho, perunajauho, vaniljasokeri, leivinjauhe, ceyloninkaneli, kardemumma, ruokasooda ja suola. Lisää sekoitetut kuivat aineet seokseen. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat. Vaihe 2 Laita muffinivuoat uunipellille. Kaada taikina muffinivuokiin. Vaihe 3 Paista muffinit 200 asteessa noin 20 minuuttia. Varmista muffinssien kypsyys tikulla: jos tikku tulee puhtaana ulos, ovat muffinit valmiita. Vaihe 4 Sekoita maustamaton tuorejuusto, tomusokeri, sitruunamehu ja vaniliinisokeri keskenään. Anna muffinssien jäähtyä ennen kuorruttamista. Lisää päälle koristeeksi esimerkiksi pähkinäraastetta. Vinkki Voit laittaa paperiset muffinivuoat muffinipeltiin, jotta varmistut siitä, että muffini kohoaa ylöspäin, eikä laajene sivuille. RESEPTI
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter 4 SOTE-UUDISTUS SIIRTÄÄ PELASTUSTOIMEN HYVINVOINTIALUEELLE VALTUUSTORYHMÄ TEKI VIERAILUN ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSELLE VARAUTUMINEN JA TURVALLISUUS LAUTAKUNNAN ESITTELY Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson on huolissaan siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa Itä-Uudenmaan pelastustoimintaan. Alueella on useita riskikohteita, joita ei ole Johanssonin mukaan huomioitu riittävästi. Alueen riskialttiutta lisäävät Kilpilahden kokonaisuus, Loviisan ydinvoimalat ja satama sekä Sipoon logistiikkakeskus, jonka kautta kulkee kolmasosa kaikesta Suomen vähittäiskaupasta. Lisäksi alueen rannikkovyöhykkeellä kulkee kansainvälisestikin merkittävä öljynkuljetusväylä. Sote-uudistuksen myötä pelastustoimen palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuodesta 2023 alkaen. Uusien investointien rahoituksesta vastaa jatkossa kuntien sijaan valtio, mikä huolettaa Johanssonia. SDP:n aluevaltuustoryhmä vieraili Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella saadakseen lisätietoa päätöksenteon tueksi ja ymmärryksen lisäämiseksi. Kilpilahden alueella riskejä vastaamattomat määrärahat – Kilpilahden aluetta on tarkasteltava kokonaisuutena, Johansson toivoo. Keskeisenä ongelmana on Johanssonin mukaan se, että määritettäessä alueiden riskejä laskentakaavoilla Kilpilahdessa ei ole huomioitu sen erityislaatuisuutta. Riskianalyyseissa painotetaan muun muassa rakennusneliöitä, läheisen asuinalueen asukaslukuja ja alueella tapahtuneita onnettomuuksia. – Alueen turvallisuuteen on panostettava osana kansallista varautumista. Onnettomuus alueella olisi vääjäämättä kansallinen katastrofi, Johansson painottaa. Pelastajien saatavuudessa puutteita Pelastusalaa vaivaa pula osaajista. Tämä johtuu eläköitymisen ja alalta poistumisen lisäksi muun muassa varallaolojärjestelmien purkamisesta. – Jos emme saa uusia tekijöitä, emme pysty tuottamaan palvelua, Johansson selventää. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi saada 2500 uutta pelastajaa. Johansson katsoo, että Helsingin pelastuskoulun pitäisi ehdottomasti saada jatkaa ja pelastajien koulutusta järjestää myös Pirkanmaalla ja Satakunnassa, sillä Kuopio ei pystyisi kouluttamaan yksin kaikkia tarvittavia pelastajia. – Tällä hetkellä Kuopion Pelastusopisto tuottaa 140 pelastajaa vuodessa. Sillä määrällä emme täytä pelastajatarvetta. Meillä on edessämme oikea kriisi, Johansson sanoo. Tällä hetkellä Suomessa on alle 6000 päätoimista pelastajaa. Ympäristövahinkojen torjuntavastuu pelastuslaitoksille Pelastuslain päivityksen myötä ympäristövahinkojen torjunta tuli pelastuslaitoksen perustehtävien piiriin. Nyt kun öljynsuojarahastoa ajetaan alas, ja investoinnit ja ylläpidon kustannukset lankeavat hyvinvointialueille, pelastuslaitosten kyky reagoida ympäristövahinkoihin heikkenee, sanoo Johansson. Samasta rahoituksesta pitää tulevaisuudessa kohdentaa sekä muun muassa uusiin paloautoihin että öljyntorjunta-aluksiin. – Kilpilahti on siirtymässä vuoteen 2030 mennessä pelkästään uusiutuvien ja kiertotaloustuotteiden tuotantoon, mikä on hienoa, mutta tuottaa meille haasteita. Tällä hetkellä öljyntorjuntalaitteemme on kehitetty poimimaan raskasta öljyä. Me emme tiedä, saammeko onnettomuuden sattuessa kerättyä uusiutuvia polttoaineita vedestä, Johansson sanoo. – Tämä on merkittävä ympäristöja huoltovarmuusriski Suomelle. SDP:n aluevaltuustoryhmä vieraili Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella 30.10.2022. Vierailun tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa Itä-Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen pelastustoiminnan tilasta. Varautuminen ja turvallisuus -lautakunta linjaa varautumista, valmiussuunnittelua ja pelastustoimen ohjausta. Lautakunta tekee aluehallitukselle ja aluevaltuustolle esityksen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä, antaa toimialaansa kuuluvat vastineet ja lausunnot ja koordinoi pelastuslain mukaisia tehtäviä. Lautakunta arvioi hyvinvointialueen kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja valmiussuunnittelun toteuttamista ja kehittämistarpeita ja vastaa käytännön ohjeistamisesta näissä asioissa. Varautumisen lautakunnan jäsenen Janne Turusen mukaan varautumisen lautakunnalla on monia ratkottavia asioita edessään ja uskon, että löydämme niihin ratkaisun yhteistyöllä. Odotan, että kaikki sitoutuvat työhönsä ja että haemme tietoa myös ulkopuolelta ja niiltä, joita päätökset koskevat. Emme voi luottaa toisen käden tietoon. – Nyt on valtion toiminnasta kiinni, onko edessämme vakava pelastajapula vai ei, painottaa varautumisen ja turvallisuuden lautakunnassa toimiva Janne Turunen. Koen tärkeäksi ruotsinkielisen koulutuksen jatkuvuuden ruotsinkielisten alueiden palvelujen varmistamiseksi. Työvoiman saatavuuden lisäksi Turunen toivoo, että pelastajien työkykyyn panostettaisiin entistäkin vahvemmin alueella. Viime vuonna sivutoimiset palokunnat ja sopimuspalokunnat olivat mukana peräti yli 90 prosentissa rakennuspalotehtävistä Itä-Uudenmaalla. Erityisen suuri merkitys vapaaehtoistoiminnalla on ollut haja-asutusalueilla. – Vapaaehtoisten tärkeyttä ei voi korostaa tarpeeksi. Junioritoiminnan on oltava houkuttelevaa, kaluston laadukas ja toiminnan sujuvaa. Sivutoimiset palokunnat ansaitsevat arvostusta, Turunen sanoo.
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter Miten päädyit politiikkaan? – Lähdin mukaan ammattiyhdistysliikkeen kautta 90-luvulla. Siitä lähtien vaikuttaminen on ollut olennainen osa elämääni. Kun huomaan kädenjälkeni isoissakin asioissa, se tuo sellaista intoa ja tekemisen motivaatiota. Se on yksi syy, miksi haluan olla mukana politiikassa. Tästä on tullut toinen työni. Millaisia asioita sinä haluat edistää politiikassa? – Minulle on tärkeää, että kaikilla olisi mahdollisuus yhdenvertaisiin palveluihin koko elämänkaarensa ajan. Sen lisäksi sosiaalija terveysalan työntekijöillä pitäisi olla hyvät työolosuhteet. Olet SDP:n hallitusryhmän vetäjä ja aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja. Miten kuvailisit työtäsi? – Työni on hallituksen kokousten lisäksi puheenjohtajiston ja hallitusryhmien välisiä neuvotteluja sekä oman ryhmän kokouksia. Eli minulla on vähintään kolme kokousta viikossa, joskus enemmän. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Tällä hetkellä aluehallituksen varapuheenjohtajan työ työllistää aika lailla, varsinkin kun monet hyvinvointialueen toimintaan liittyvät asiat ovat vielä auki. Itä-Uudellamaalla yhteistyö on lähtenyt suhteellisen mallikkaasti eteenpäin, mistä olen iloinen. Mikä on Porvoon sairaalan tilanne ja tulevaisuus? – Porvoon sairaalarakennuksen kunto ei ole hyvä. Peruskorjauksen hintalapussa lukee yli 120 miljoonaa. Tilojen käyttöiän päättymisen lisäksi niiden toimivuus ei vasta nykyaikaa ja tekniikan vaatimuksia. Näsin terveysasema on samassa tilanteessa. Meidän tulisi linjata, miten tilakysymykset ratkotaan. Pidän korjaamisen sijasta järkevämpänä uuden hyvinvointikeskuksen rakentamista. Hyvinvointikeskuksessa toteutuisi eri hoitotasojen ja sosiaalityön todellinen integraatio. Lisäksi palveluiden saavutettavuutta saataisiin parannettua. HUSin pitkänajan investointisuunnitelmassa ei tällaista keskusta ole, mutta mikäli HUS-yhtymä ja Porvoon kaupunki löytäisivät yhteisymmärryksen nykyisen sairaalan alueesta, hyvinvointikeskuksella olisi paremmat todennäköisyydet toteutua. Miten päädyit politiikkaan? – Lähdin kunnallispolitiikkaan viime vaaleissa, kun kaupungissa nousi esiin Kokonniemen uusi liikuntakeskus. Oman ammattini kautta ja Porvoon Salibandyseuran puheenjohtajana urheilu ja lasten ja nuorten hyvinvointi ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Olen keltanokka, joka on eksynyt politiikkaan kiinnostuksesta vaikuttaa urheiluun, lasten sekä nuorten ja muihin paikallisiin asioihin. Millaista aluehallituksessa on työskennellä? – Meillä on kerran viikossa kokouksia ja sen lisäksi muuta alueisiin liittyvää. Tehtävä siis työllistää minua jonkin verran. Aluehallituksessa on tosi kiva porukka ja hyvä henki tehdä asioita vielä paremmin. Yhteistyö eri puolueiden välillä ja virkamiesten kanssa on sujunut hyvin. Olet työskennellyt neuvolassa ja terveydenhoitajana. Millaisiin asioihin hyvinvointialueella tulisi kiinnittää huomiota tästä näkökulmasta? – Tärkeimpiä asioita ovat perheet, lapset ja nuoret sekä ennaltaehkäisevä työ. Olen tehnyt ennaltaehkäisevää työtä ja tiedän, miten tärkeää se on. Kun katsoo koronan jälkeisiä lukuja lasten ja nuorten pahoinvoinnissa, mietin, että näihinkin olisi pitänyt puuttua aikaisemmin. Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuutemme, siksi heihin pitäisi panostaa. Miten ennaltaehkäisy ja moniammattillinen yhteistyö voisivat toimia alueella? – Toivon, että nyt kun kaikilla toimijoilla on sama työnantaja, tieto kulkisi paremmin ja sellainen luukulta luukulle -kuljettaminen jäisi pois. Se, miten tällainen yhden luukun palvelu toteutetaan näillä resursseilla, ei olekaan helppo nakki. Tämä tulee vaatimaan innovatiivista ajattelua ja rohkeitakin tekoja. Miten digitalisaatio voisi parantaa hyvinvointialueen toimintaa? – Se tehostaa toimintaa. Tarvitsemme perinteisten palvelujen rinnalle nykyaikaisia palveluja. Yksityiset lääkäriasemat ovat digipalveluissa kunnallista edellä. Jokaista käyntiä varten ei tarvitse mennä paikan päälle, vaan asian voi hoitaa esimerkiksi videoyhteydellä. Uskon, että digitalisaatio helpottaa asukkaiden lisäksi myös henkilökunnan työtaakkaa tulevaisuudessa. Mitä sinä haluaisit vielä nostaa pöydälle tässä jutussa? – Hyvinvoivan henkilöstön. Se on alueemme käyntikortti. Jos on jatkuva kiire ja resurssit puutteelliset, henkilöstö voi huonosti, mikä näkyy työn tekemisessä, sairaspoissaoloissa jne. Henkilöstö on myös otettava mukaan muutokseen ja sitouttamiseen tarvitaan myös muutosjohtajuutta. 5 Tässä juttusarjassa esittelemme Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen SDP:n luottamushenkilöitä. Vuorossa ovat aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja Tapani Eskola, aluehallituksen jäsen Jenna Perokorpi ja varautuminen ja turvallisuus lautakunnan jäsen Janne Turunen. ESITTELYSSÄ HYVINVOINTIALUEEN LUOTTAMUSHENKILÖITÄ TAPANI ESKOLA JENNA PEROKORPI Millainen tausta sinulla on pelastustoimen alalta? – Aloitin Kilpilahden Nesteellä kesämiehenä vuonna 1989. Kaksi vuotta myöhemmin valmistuin palomies-sairaankuljettajaksi ja siitä muutaman vuoden päästä sairaanhoitajaksi. Vuona 2001 menin takaisin Nesteen paloasemalle, jossa olen työskennellyt siitä lähtien. Millaisia pelastustoimeen liittyviä haasteita näet Itä-Uudellamaalla tulevaisuudessa? – Rahoituksen riittävyys ja henkilöstön saatavuus. Nyt kun rahoituskuviot muuttuvat monelta osin, miten saamme pidettyä laadukkaan kaluston ja kaikki fasiliteetit kunnossa? Haluamme kaikki samaa eli mahdollisimman hyviä palveluja mahdollisimman halvalla, mutta pelastusalalla mikään ei ole halpaa. Selviö on, että pelastajista on pulaa, mutta haluan myös korostaa, että sivutoimiset asemat nousevat arvoon arvaamattomaan varsinkin reuna-alueilla. Mitä asioita haluaisit itse nostaa päätöksenteon keskiöön hyvinvointialueella? – Vaalilupaukset olivat kovat. Monet sanoivat, ettei varautumisesta tingitä. Nyt mielenkiinnolla odotan, mistä tingitään, kun jostain on tingittävä. Peräänkuulutan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja sitä, että etsimme synergiaetuja pelastustoimen ja sote-puolen välillä. Meidän pitää etsiä uusia taloudellisia ratkaisuja yli rajojen, emmekä saa mennä vanhojen kaavojen mukaan. Miten näet pelastusalan työllistämismahdollisuudet Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella? – Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on mielestäni hyvä työnantaja. Johto tuntee työntekijät ja toisin päin. Keskustelu on avointa ja osallistavaa, henki on hyvä. Haasteet liittyvät työvoiman saatavuuteen. Pelastajia ei valmistu tarpeeksi. Koulutusmäärät tulee muuttaa riittäviksi. JANNE TURUNEN
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter – Jag sitter i välfärdsområdets nationalspråksnämnd som är en av de två lagstadgade nämnderna, berättar Kjell Grönqvist. Han är vice ordförande i nationalspråksnämnden i Östra Nyland. Han sitter också i HUS nationalspråksnämnd som inte ännu har haft något möte. På de första mötena i Östra Nylands nämnd har medlemmarna i nämnden redan fått bekanta sig med varandra. Välfärdsområdets tjänster håller på att tillsättas för att området snart ska vara redo med den egentliga verksamheten. – Jag är lite orolig för att nämnden har inte ännu tjänstehavare som sköter nämndens ärenden, för enligt lagen vad nämnden har till uppgift så borde vi redan funktionera.– Det finns mycket arbete, för att välfärdsområdena skall kunna komma igång den 1 januari 2023. Jag hoppas och tror att patienterna inte kommer att märka att de flyttas, kommenterar Grönqvist. Något som Grönqvist känner är räddningssidan och avtalsbrandkårernas verksamhet. – Det finns 24 avtalsbrandkårer i Östra Nyland. I dagens läge är räddningsbudgeten ungefär 10-11 miljoner euro för hela räddningsväsendet, varav 1,5 miljoner är avtalsbrandkårernas del. Jag är orolig för avtalsbrandkårer när budgetpengarna blir mindre. Grönqvist påminner om att avtalsbrandkårerna i Östra Nyland har bekymmer med svenskspråkig skolning och också med att få material. – Vi har många brandmän som behöver skolning men den vill inte fås på svenska och skolning måste man ha förrän man kan komma med på en utryckning, säger Grönqvist. Arbetsskyddet på brandkårssidan är också något som Grönqvist värnar om. – Det kommer små partiklar på kläderna från bränderna och som kan vara skadliga för hälsan. Därför är det viktigt med en ren brandstation som betyder att det skall finnas byteskläder åt brandmännen. Man skyddar den ordinarie brandkåren med nya kläder men avtalsbrandkårer har det inte. Det är klart att kläderna kostar mycket, men hälsa på en ordinarie eller en avtalsbrandkårist skall inte ha någon skillnad, säger Grönqvist. HÄLSOTEKNOLOGI ÄR HÄLSANS FRAMTID Okunnighet är inte salighet. Tvärtom. Med hjälp av information kan vi förbättra livskvaliteten och åtgärda problem på ett tidigt stadium. Rädslan för en allvarlig sjukdom och för att få en diagnos kan tyvärr vara ett hinder för att söka sig till en läkarmottagning även om symtomen gör livet mera komplicerat. I synnerhet äldre personer vill inte vara till besvär och det kan leda till förvärrade problem och längre vårdtidsperioder. Personerna går vanligen inte på undersökningar förrän livskvaliteten försämras påtagligt och inte heller genast när symtomen debuterar. Här behöver det ske en förändring, eftersom en utredning av sjukdomen och dess karaktär samt behandlingsalternativen kan rädda liv och åtminstone förbättra patientens livskvalitet. Inom hälsooch sjukvården bör vikt läggas vid förebyggande åtgärder och åtgärder för att förbättra livskvaliteten och inte vid att vårda människor när de redan har insjuknat. I strategin för Östra Nylands välfärdsområde har det förebyggande arbetet fått en viktig betydelse. Användningen av hälsoteknologin accepteras också som en faktor som förbättrar människornas livskvalitet. Blodtrycksmätare, antibiotikapumpar och pacemakrar hör till hälsoteknologin. Som exempel kan nämnas att en patient kan få antibiotikabehandling intravenöst i hemmet i stället för på ett sjukhus med hjälp av en antibiotikapump som doserar ett läkemedel under ett dygn. Med hjälp av pumpar behandlar man ofta infektioner, exempelvis ros, lunginflammation och infektioner efter ledprotesoperationer. Antibiotikapumpen är ett exempel på hur patientens livskvalitet kan förbättras samtidigt som man agerar på ett kostnadseffektivt sätt. Östra Nylands välfärdsområde ska på ett bättre sätt än för närvarande dra nytta av de möjligheter som hälsoteknologin medför. Alla har rätt till bästa möjliga livskvalitet oberoende av sitt hälsotillstånd. ANETTE KARLSSON Pol.mag. socialarbetare, Vice ordförande för fullmäktige i Östra Nylands välfärdsområde KJELL GRÖNQVIST VÄRNAR OM AVTALSBRANDKÅRERNA OCH DERAS UTRUSTNING ENLIGT LAGEN OM VÄLFÄRDSOMRÅDEN SKA NATIONALSPRÅKSNÄMNDEN n utreda, bedöma och uttala sig om hur välfärdsområdesfullmäktiges beslut påverkar hur de språkliga rättigheterna tillgodoses i praktiken, n utreda, bedöma och fastställa vilka tjänster den språkliga minoriteten har behov av på sitt eget språk och följa tillgången på tjänsterna och deras kvalitet, n utifrån utredningarna, bedömningarna och uppföljningen lägga fram åtgärdsförslag för välfärdsområdesstyrelsen om hur de tjänster och servicekedjor som tillhandahålls på minoritetens språk ska utvecklas och om kraven på personalens språkkunskaper och utvecklingen av språkkunskaperna, n i tvåspråkiga välfärdsområden där svenska är minoritetsspråk, komma med förslag om innehållet i ett i 39 § i lagen om ordnande av socialoch hälsovård avsett avtal om samarbetet och arbetsfördelningen mellan tvåspråkiga välfärdsområden, lämna utlåtande om avtalet till välfärdsområdesfullmäktige samt följa fullgörandet av avtalet. Nationalspråksnämnden ska dessutom: n stödja utvecklingen av de svenskspråkiga socialoch hälsovårdstjänsterna i hela landet, n stödja utvecklingen av de svenskspråkiga socialoch hälsovårdstjänsterna i Östra Nylands välfärdsområde. 6
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter Päivittäin kuulen tarinoita siitä, miten kiusaaminen on jatkunut kuukausista vuosiin. Kiusaaminen on väärää ja vahingollista vallankäyttöä kiusattua kohtaan. Kiusaaminen luo epävarman tulevaisuuden kuvan monelle nuorelle. Puuttumattomuus kiusaamiseen tai asian vähätteleminen lisää nuoren huolta omasta pärjäämisestä. Usko aikuisten luomaan auttamisjärjestelmään ei saa heiltä hyvää arvosanaa. Yhteiskunnan lanseeraama varhaisen tuki ei toteudu useinkaan kiusaamistapauksia selviteltäessä. Tulevaisuudessa kiusaaminen voi olla yksittäinen syy opiskeluja työelämän sairauspoissaoloihin, jos tilannetta ei oteta vakavasti ja muuteta myös työja rikoslainsäädäntöä puuttumista tukevaksi. Tarvitsemme uusia tapoja puuttua ja hoitaa kiusaamisasiaa. Nykytilanne on se, että rikoslaki ei tunne kiusaamista ja tämän vuoksi siitä ei voi saada rankaistusta oikeuslaitoksissamme. Kiusaaminen on nähtävä henkisenä ja fyysisenä väkivallan tekona, josta pitää tulevaisuudessa pystyä antamaan tuomio. Useissa tapauksissa kiusaamisen erimuodot ovat jo rikoslaissa toisistaan erillisinä pykälinä. Yleisempiä kiusattuun kohdistuvia tekoja ovat tuolloin: kiinni käyminen, tavaroiden särkeminen tai varastaminen sekä uhkailu. Lisäksi nopeasti yleistyvä nettikiusaaminen ei useinkaan ole harmitonta kirjoittelua. Tällöin voidaan puhua kunnianloukkauksesta. Nämä eivät kuitenkaan kirjaudu kiusaamiseen liittyvänä ilmiönä vaan rikostapauksina, vaikka toistuvuutta olisi havaittavissa saman uhrin kohdalla. Suomen rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Onko siis niin, että useat kiusaamistapaukset jäävät hoitamatta, kun ne eivät täytä nykylainsäädännön tunnusmerkkejä? Voidaanko lähestymiskieltoa pitää turvatoimena alaikäisen nuoren kohdalla, jos uhka on toistuva? MARIANNE KORPI lasten ja nuorten interventiokoordinaattori, aluevaltuutettu LEX KIUSAAMINEN ItäUudenmaan terveysasemat tarjoavat ensiapua ja muuta kiireellistä hoitoa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin kello 8-16. Muina aikoina kiireellistä hoitoa tarjotaan HUS:n Porvoon sairaalan päivystyksessä. Lain ja asetusten velvoittamana laaditussa Itä-Uudenmaan järjestämissuunnitelmassa vuosille 2018-2021 on yhdeksi tavoitteeksi asetettu hoidon oikea-aikaisuus ja potilaan hoidon kokonaisvastuun pysyminen perusterveydenhuollossa niin kauan, kuin se on tarkoituksenmukaista. Järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi mm. se, että terveysasemilla pyritään hoitamaan suurin osa kiireellisestä perusterveydenhuoltotasoisesta sairaanhoidon tarpeesta arkipäivisin, jolloin asiakkaiden tarve hakeutua HUS:n yhteispäivystykseen vähenee. Järjestämissuunnitelman perusteella tavoitellaan lisäksi, että epätarkoituksenmukaista potilaiden kuljettamista sairaalapäivystykseen ja potilaille arvoa tuottamattomia potilaskuljetuksia tulee välttää. Muutamalla Itä-Uudenmaan terveysasemalla on HUS-kuvantamisen röntgentutkimusyksikkö ja HUS-laboratorion näytteenottopiste. Terveysasemilla on jo nyt mahdollista tutkia pikanäyttein eli ilman riippuvuutta HUS:sta mm. virtsa, hemoglobiini, tulehdusarvo, verensokeri ja -ketoaineet, ekg ja jopa sydäninfarktin merkkiaine troponiini, jotka kaikki ovat keskeisiä yhteispäivystyksen käyttämiä diagnoosia varmentavia tutkimusmenetelmiä. Mikäli terveysasemien aukioloa laajennettaisiin nykyisestä ja tarjottaisiin päivystyspalveluita klo 16 jälkeen, palvelisi se yhä lisääntyvän ikääntyneen väestön palvelutarpeita ja erityisesti välittömässä läheisyydessä toimivia soteyksiköitä päivystyksellisen hoidon tarvearvion ilmaantuessa. Em. yksiköiden lisäksi kotihoitoyksikkö saisi tarvittavan päivystyksellisen tuen omalta toiminta-alueeltaan ja potilaan/asiakkaan epätarkoituksenmukaista kuljettamista sairaalapäivystykseen olisi mahdollista välttää tukien samalla potilaan pärjäämistä kotona. Hoidon jatkuvuus toteutuisi paremmin lähiterveysaseman arvioidessa hoidon tarvetta ja antaessaan hoitoa. Terveysasemalla tehdyn potilaan tutkimuksen perusteella voitaisiin myös välttää potilasohjaus väärään erikoissairaanhoidon yksikköön – esim. vaativaa verisuoni-/neurokirurgista leikkaustoimintaa tai neurologista päivystyksellistä hoitoa järjestetään vain Meilahden tai Töölön sairaalassa, eikä Porvoon sairaalassa. Mikäli perusterveydenhuollon päivystystä laajennettaisiin, palvelisi se asukkaita tuoden toiminnan lähemmäs heitä. Syksyllä 2022 HUS uhkasi lopettaa Porvoon sairaalan päivystyksen ja on tärkeää, että perusterveydenhuolto varautuu tällaisiin toimenpiteisiin. Kaiken edellä mainitun perusteella hyvinvointialueen tulee selvittää mahdollisuus ja taloudellinen kannattavuus laajentaa perusterveydenhuollon päivystysaukioloa klo 16 jälkeen, jolloin tarve hakeutua Porvoon HUS:n yhteispäivystykseen vähenee. MARKUS PIETIKÄINEN sairaanhoitaja, potilasasiamies, ea-kouluttaja Markus Pietikäinen toteaa, että mikäli perusterveydenhuollon päivystystä laajennettaisiin, palvelisi se asukkaita tuoden toiminnan lähemmäs heitä. TERVEYSASEMIEN AUKIOLOAIKOJA TULEE LAAJENTAA 7 – Tarvitsemme uusia tapoja puuttua ja hoitaa kiusaamisasiaa, Marianne Korpi muistuttaa.
Itä-Uudenmaan Hyvinvointiuutiset Östra Nylands välfärdsområdets nyheter ITÄ-UUDENMAAN SDP:N ALUEKOORDINAATTORI ESITTÄYTYY SDP:n aluevaltuustoryhmän työntekijänä on aloittanut syksyllä aluekoordinaattori, joka tukee valtuustoryhmän toimintaa viestinnässä ja vaikuttamistyössä hyvinvointialueella. Tehtävään valittiin helsinkiläinen Tuomas Timonen, jonka työpiste on puoluetoimistolla Hakaniemessä. -Tervehdys Itä-Uudellemaalle. Olen 37-vuotias järjestöaktiivi, jolla on oikeustieteellinen yliopistokoulutus takataskussa. Minut valittiin hoitamaan Itäja Länsi-Uudenmaan aluekoordinaattorin työtehtäviä viime kesänä. Olen innoissani työtehtävästä ja tulevista haasteista. Olen ollut mukana Itä-Suomessa hyvinvointialueiden valmistelutyössä ennen vuoden 2022 aluevaaleja. Olen myös aikanaan tehnyt hyvinvoinninja terveyden edistämiseen liittyvistä hyvinvointikertomuksista oikeustieteellisen pro gradu tutkimuksen. Kuntapolitiikassa olin Joensuun kaupungin varavaltuutettuna 20172021 valtuustokaudella. Aluekoordinaattori tukee ryhmän toimintaa monilla tavoilla. Aluekoordinaattori tekee työtehtäviä liittyen valtuustoryhmän päätöksentekoon ja viestintään. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on tilaisuuksien järjestäminen ja tiedottaminen SDP:n valtuustoryhmän toiminnasta hyvinvointialueen asukkaille. Haluamme että SDP:n valtuustoryhmä on alueella näkyvä ja helposti lähestyttävä. Tämän lehden myötä aloitamme valtuustoryhmän tiedottamisen myös painettuna materiaalina. Mielellämme otamme palautetta vastaan toiminnastamme. Minuun voi olla yhteydessä kun tulee kysymyksiä SDP hyvinvointialueen poliittisista linjauksista tai valtuustoryhmän toiminnasta. tuomas.timonen@sdp.fi ALUEPÄÄTTÄJIÄ TAVATTAVISSA LOVIISASSA Loviisan torin tämän vuoden viimeiset markkinat ovat joulumarkkinat, jotka järjestetään torstaina 8.12.2022. SDP:n aluepäättäjät ovat mukana markkinoilla kello 10-12. SDP:n aluepäättäjät ovat näkyvästi mukana markkinoilla. SDP:n aluevaltuustoryhmä ja aluepäättäjät ovat tavattavissa joulumarkkinoilla SDP:n teltalla. Markkinapaikka on Loviisan Tori. Torin lisäksi markkina-alueeseen kuuluvat torin pysäköintialueet ja torin vieressä olevat osat Brandensteininkadusta. Markkinamyyjät ja Loviisan kaupunki järjestävät markkinakuljetuksia Loviisan torille. Lämpimästä tervetuloa paikan päälle ja tapaamaan hyvinvointialueen päättäjiä. Teltalla on tarjolla piparia ja glögiä. Toivottavasti nähdään Loviisan joulumarkkinoilla. HYVÄÄ JOULUA TOIVOTTAEN, SDP:N ALUEPÄÄTTÄJÄT Tule tapaamaan ja kertomaan terveiset aluepäättäjille Loviisan joulumarkkinoille 8.12. klo 10-12. Vastaa kysymykseen ja voita palkinto! Mistä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnista on SDP:llä aluevaltuutettu? Vastaa QR koodilla tai netissä https://uusimaa.sdp.fi/ita-uusimaa/ Arvomme vastaajien kesken hyvinvointilahjakortin. Vastauksen yhteydessä voit jättää terveiset päättäjille ja olemme halutessasi yhteydessä sinuun. Kiitos palautteestasi, se on meille arvokasta! Palkinto arvotaan 5.12.2022 8 n SDP Itä-Uusimaa aluevaltuustoryhmä puheenjohtaja Anette Karlsson n Aluevaltuusto 2. varapuheenjohtaja Anette Karlsson (Porvoo) n Aluehallitus toinen varapuheenjohtajaTapani Eskola (Porvoo), varajäsen, Pertti Lohenoja (Loviisa), jäsen Jenna Perokorpi (Porvoo), varajäsen Arja Isotalo (Loviisa) n Varautuminen ja turvallisuuslautakunta jäsen Janne Turunen (Porvoo), varajäsen Petri Hosiaisluoma (Porvoo) n Kehittäminen ja yhteistyö lautakunta jäsen Marianne Korpi (Porvoo), varajäsen Minna Tirkkonen (Sipoo), jäsen Hannu Vihreäluoto (Askola), varajäsen Tuomas Jakovesi (Porvoo) n Palveluiden järjestäminen lautakunta varapuheenjohtaja Anna-Mari Eloranta (Askola), varajäsen Riikka Lintukangas (Porvoo), jäsen Markus Pietikäinen (Sipoo),varajäsen Jan Nyström (Porvoo), jäsen Johanna Aaltonen (Porvoo), varajäsen Meri Lohenoja (Loviisa) n Tarkastuslautakunta varapuheenjohtaja Jaakko Jalonen (Porvoo), jäsen Marko Piirainen (Porvoo), varajäsen Mikko Valtonen (Porvoo), jäsen Eila Kohonen (Porvoo), varajäsen Auli Lehto-Tähtinen (Loviisa) n Yksilöjaosto jäsen Eva Kuntsi (Sipoo), varajäsen Riitta Ahola (Porvoo) n Kansalliskielilautakunta varapuheenjohtaja Kjell Grönqvist (Sipoo), varajäsen Daniel Hannus (Loviisa) n Aluevaalilautakunta jäsen Matti Lehesniemi (Porvoo) TULE TAPAAMAAN! Aluekoordinaattori Tuomas Timonen SDP:N LUOTTAMUSHENKILÖT HYVINVOINTIALUEELLA ARVONTA