ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 IT ÄV ÄY LÄ N IL M O IT U SL IIT E Elämä voittaa KIRKKO PORVOOSSA KYRKAN I BORGÅ Kipu ja toivo SIVU 5 Via Crusis koskettaa SIVUT 4-5
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 O letko huomannut lyhtypylväissä ja Taidetehtaan sähköisellä mainostaululla mainoskampanjamme? ELÄMÄ VOITTAA – LIVET VINNER -julisteista päätettiin jo tämän vuoden alkupuolella ja sillä haluttiin kuvata pääsiäisen keskeistä sanomaa. Emme tuolloin osanneet odottaa, että siitä tulisi koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana vieläkin ajankohtaisempi. Pääsiäisen ristin tie kertoo meille siitä, että Jumala on läsnä kriisienkin keskellä. Pääsiäisaamun sanoma lupaa, että elämä on voittanut kuoleman. Ne molemmat tuovat turvaa epävarman ajankin keskellä. Miksi Jumala sallii koronan? Koronaepidemia saa monet kysymään, miksi Jumala sallii kärsimyksen. Yksi vaikeimmista uskon ongelmista on se, miksi Jumala, joka sanoo rakastavansa ihmisiä, sallii meidän myös kärsivän. Miksi kaikki eivät saa elää onnellista elämää ja asiat ei mene kuin Strömsössä? Ihmiselämän kärsimystä ja kunkin kokemia vaikeuksia ei ole syytä hengellistää. Ei ole myöskään mielekästä yrittää selittää Jumalan maailmassa sallimia ikäviä asioita parhain päin. Mikään ei saata tuntua isoja menetyksiä kohdanneesta ihmisestä pahemmalta kuin se, että hänelle puhuu kaiken kärsimyksen keskellä rakastavasta Jumalasta. Sen sijaan jokaisella on oikeus huutaa hädän keskellä tuskaansa kuin Jeesus ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”. Sitä tuskaa ei voi selittää, mutta tätä kokevan ihmisen rinnalla on tärkeää olla. Luterilaisen teologian mukaan Jumalan teot kätkeytyvät vastakohtiinsa. Jeesuksen kuolema on tästä syvin esimerkki. Ristiinnaulitsemisen myötä opetuslapset kokivat, että kaikki toivo oli mennyt ja kolmen vuoden yhdessäolo Jeesuksen kanssa oli ”valunut kuin hiekkaan”. Kun he kohtasivat ylösnousseen Mestarinsa Emmauksen tiellä, kaikki kärsimystien tapahtumat avautuivat heille aivan uudella tavalla. Sovitus ja elämän voitto kätkeytyivät siihen, mikä aluksi näytti suurimmalta tappiolta. Koko pelastushistoria avautui vasta tällöin opetuslapsille ja lukittujen ovien taakse paennut pelokas joukko sai helluntaina lopulta uuden voiman viedä ilosanomaa eteenpäin. Kriisiin sisältyy myös toivoa Lutherin opetuksen mukaan kärsimyksen tarkoitus on irrottaa ihminen luottamasta liiaksi katoaviin asioihin, joiden varaan hän voi rakentaa oman elämänsä. Kyse on vääränlaisesta halusta ja uskosta hallita omaa elämäänsä. Luterilaisen ajattelun mukaan Jumala sallii kärsimyksen, mutta siihen karmeudessaan sisältyy aina myös toivoa. Kriisi tuo tullessaan myös mahdollisuuksia. Kriisi -sana tulee Uuden testamentin alkukielen, kreikan kielen, sanasta ”krisis”. Se voidaan suomentaa tuomiona, jolloin punnitaan se, mikä on kestävää ja mikä ei. Hankalina aikoina joudumme pysähtymään ja miettimään, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä. Minkä varaan sen rakennamme: ketkä henkilöt ja mitkä asiat ovat itsellemme lähimpiä sekä mikä tuo syvimmän ilon elämäämme. Kestämätön häviää, terve jää ja luo uusia mahdollisuuksia. Samalla se avaa tietä kasvulle: parhaimmillaan uusille innovaatioille ja ennen kaikkea uudenlaisille tavoille hahmottaa maailmaa. Näemme, miten olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Lyhyt on elinaikamme ja silti elämä voittaa Psalmin kirjoittaja yli 3000 vuoden takaa rukoilee Luojaltaan: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen” (Psalmi 90: 12). Elämän rajallisuutta on yllättävästi pohdiskellut myös yksi maailman rikkaimmista miehistä Bill Gates, kun hän toi esille ajatuksia elämästä pandemian keskellä. Hän piti sitä pohjimmiltaan hengellisenä tai henkisenä kysymyksenä (a spiritual purpose). Koronaviruksen leviäminen puhuttelee kaikkia, niin rikkaita kuin köyhiä. Gatesin mukaan epidemia kertoo meille, kuinka me kaikki olemme sidoksissa toinen toisiimme riippumatta uskonnoistamme. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka lyhyt on aikamme sekä kysyy meiltä elämämme tärkeimmän kysymyksen: osaammeko me rakastaa toinen toistamme. Tänä poikkeusaikana on oma haavoittuvuus ja kuolevaisuus tulleet päivittäin meitä vastaan tiedotusvälineissä. Kukaan meistä ei ole loppujen lopuksi täysin fyysisesti turvassa, mutta henkisesti ja hengellisesti voimme turvata Luojaamme. Luottaa siihen, että hän on vierellämme myös syvimmän hädän hetkellä. Kirkon tehtävä on pitää yllä toivoa ja uskoa siitä, että Kristus on meidän kanssamme ja hän on jo edeltä kulkenut kuoleman ja kärsimyksen läpi. Kenenkään meidän ei tarvitse olla sen keskellä yksin, vaan hän on luvannut olla vierellämme. Pääsiäisen keskeinen sanoma on se, että elämä voittaa myös suurimman hädän ja kuoleman hetkellä. Kristus on noussut ylös kuolleista ja hän on mennyt valmistamaan meille sijaa, jotta elämä voi jatkua myös kuoleman jälkeen. Se antaa elämälle toivon, jonka varassa voi rohkeasti elää ja kerran kuolla. Se avaa myös ihmisen syvimmän kutsumuksen: rakastaa toinen toistamme niin kuin itseämme. Hyvää pääsiäistä kaikille: Elämä voittaa – livet vinner! Pontus Salmi, kirkkoherra Elämä voittaa on pääsiäisen keskeinen sanoma 2 KIRKKO PORVOOSSA KYRKAN I BORGÅ Elämä voittaa Livet vinner Elämä voittaa PORVOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA Lundinkatu 5, puhelinvaihde ma-pe klo 9-14.30, puh. 019) 66 111 Koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi palvelemme toistaiseksi ainoastaan puhelimitse tai sähköpostilla. KIRKKOHERRANVIRASTO ma-pe klo 9-13 puh. (019) 6611 213, (019) 6611 215 kirkkoherranvirasto.porvoo@evl.fi PÄIVYSTÄVÄ PAPPI joka päivä klo 16-19, puh. 019 6611 212 DIAKONIATYÖ puh. 019 6611 231 päivystys arkisin ma-pe klo 9-16, diakonia-avustusasiat ti klo 10-14 Pääsiäispyhien aikaan 10.-13.4. diakoniatyöntekijä on tavoitettavissa puhelinkeskustelua varten kello 10 – 16 numerossa 019 6611 231 GAMMELBACKAN SEURAKUNTAKESKUS (Viertotie 1) avoinna yksityistä hiljentymistä varten sunnuntaisin kello 13-15. Paikalla on seurakunnan työntekijä, joka halutessasi keskustelee kanssasi. HAUTAPAIKAT, HAUDANHOITOASIAT Puh. (019) 6611 203, (019) 6611 257 hautauspalvelut.porvoo@evl.fi TARKEMPIA YHTEYSTIETOJA: Seurakuntayhtymän hallinnon sekä seurakunnan työntekijöiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.porvoonseurakunta.fi POIJU-lehti Taitto: Itäväylä Viestintä Ou Paino: Kaakon Viestintä Oy, Kouvola 2020
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 Munat ja rairuoho ovat pääsiäisen symboleja – mutta miksi? Pääsiäinen on täynnä symboliikkaa, jolla kuvataan uskoa uuteen elämään ja välitetään kristillisiä perinteitä. Teksti: Marja-Leena Dammert ja Merja Forsman Pääsiäismuna Pääsiäismuna ja kananmuna ovat uuden elämän symboleja. Muna näyttää kuolleelta, sen kuori on kuin kiveä, mutta sisällä kasvaa uusi elämä. Muna, ja etenkin rikkoutunut kuori, muistuttaa kivestä, jonka enkeli vieritti Jeesuksen haudan suulta pääsiäisaamuna. Yllätysmunan sisältö on vertauskuva yllätyksestä, jonka naiset kokivat, kun Jeesus oli noussut kuolleista ja hauta oli tyhjä. Varhaiskristityt tunsivat munan myös ikuisen elämän symbolina. Samalla tavalla kuin uusi elämä on piilossa munan sisällä, on ikuinen elämä vielä salattu, uskon asia. Tipu, kana ja kukko Munan tavoin tipu kuvastaa uutta elämää. Munasta kuoriutunut tipu muistuttaa ylösnousseesta Jeesuksesta. Kristillisessä symboliikassa kana heijastaa kestävyyttä ja hellittämättömyyttä ja kukko, jota käytetään kirkkotaiteessa esimerkiksi kirkontornien ja tapulien huipuilla, on valppauden ja valvomisen vertauskuva. Ruoho Rairuoho ja ohran oras symboloivat uutta elämää ja kasvua. Siementen kylväminen juontaa juurensa Jeesuksen puheeseen vehnänsiemenestä. Jeesus kertoi, että siemenen piti kuolla, jotta siitä syntyisi uutta elämää. Samalla hän viittasi omaan tulevaan kuolemaansa ja ylösnousemukseensa. Pajunoksat Vaikka paju ei juuri muistuta etelän reheviä palmuja, on siitä tullut Pohjoismaiden palmu. Paju kuvastaa palmunoksia, joita ihmiset heiluttivat ja heittivät tielle, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Pajua pidetään myös tulevan ikuisen elämän tunnuksena. Pääsiäisen kukat Narsissi symboloi Kristuksen ylösnousemusta. Se murtaa tiensä maahan haudatusta sipulista päivänvaloon ja puhkeaa kukkaan. Tästä sipulivertauksesta johtuen myös monet muut kevään sipulikukat, kuten krookukset ja tulppaanit, sopivat pääsiäiskukiksi. Mämmi Israelilaisten pääsiäisateriaan kuului happamaton leipä. Juutalaisille hapan oli pahan vertauskuva, ja koska juhla-aterialle oli tultava vilpittömin mielin, talosta poistettiin kaikki hapan. Happamaton oli pahan vallasta vapautettua. Suomalaisessa ruokavaliossa happamatonta pääsiäisleipää vastaa mämmi. 3
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 n Jeesuksen kärsimystarina on hyvin vahva ja vaikuttava. Se antaa mahdollisuuden ottaa esiin omat ahdistukset ja kuvitella, että tarina vie niitä jotain parempaa kohti, Via Crucis -näytelmän käsikirjoittanut kirjailija, dramaturgi Maria Peura kertoo. – Ristin tie -tarinan kautta voi aloittaa uuden vaiheen elämässä, ja se aloittaa myös uuden vuodenajan, kevään. Via Crucis oli Peuralle ensimmäinen ulkopuolisen tekstistä tehty dramatisointi. – Luin Jeesuksen kärsimystarinan monta kertaa läpi, sitten se lähti elämään. En kuljettanut tekstiä omaan suuntaani, vaan pysyin raamatun kertomuksessa, mikä oli minulle poikkeuksellista. Sain kuitenkin tuotua tekstiin oman runollisuuteni. Peura tutustui useisiin aiemmin tehtyihin dramatisointeihin ja luki runsaasti kirjallisuutta ymmärtääkseen paremmin Jeesuksen sielunmaisemaa. – Luin kristittyjä mystikkoja, esimerkiksi Ristin Johannesta ja Äiti Teresan elämänkerran. Kirjassa puhuttiin sielun pimeästä yöstä. Sielun pimeä yö kuvaa ajanjaksoa, jossa ihminen kyseenalaistaa itsensä ja koko sielunsa. – Auttaminen ja hengellisyys voivat tuntua siltä kuin jumala kääntäisi selän. Monet Jeesuksen seuraajat ja mystikot ovat käyneet sen läpi: auttaminen ja hengellisyys eivät aina teekään autuaaksi. Peura kertoo eläytyneensä tarinaan hyvin voimakkaasti. – Pistin itseni todella likoon. Kirjailijan pitää uskoa tarinaan ja tuntea se itse. Vain siten voi koskettaa myös muita tunnetasolla. Minun piti itse käydä läpi armon ja vapautumisen tunteet. Dramatisointi sai Peuran myös pohtimaan omaa suhdettaan kristinuskoon. Uskonto voi ahdistaa tai antaa turvaa. Peuralle se antoi lapsena molempia. – Kasvoin Tornionjokilaaksossa, Pellossa, jossa oli paljon jyrkkää uskonnollisuutta mutta myös maltillisia, turvallisia kristittyjä. Vaikka ympärilläni oli uskonnolla ahdistelevia aikuisia, ja minullekin sanottiin, että minussa on ehkä riivaajia, kirkko edusti minulle turvallista paikkaa. Kun Peura oli 23-vuotias, hän erosi kirkosta, mutta liittyi takaisin kahdeksan vuoden tauon 4 J eesuksen kärsimysnäytelmä on maailmanhistorian tunnetuimpia draamoja. Se muistuttaa pääsiäisen sanomasta: rakkaudesta, kärsimyksestä, petoksesta, kuolemasta ja toivosta. – Via Crucis on mitä oivallisin tapa tuoda esiin pääsiäisen oikea merkitys, joka jää usein suklaamunien ja mämmin taakse piiloon. En tiedä parempaa tapaa viettää pitkääperjantaita, Via Cru cis Por voos sa Tuki ry:n puheenjohtaja Mikael Helenelund kertoo. Vaelluksen aikana kaupunki muuttuu näyttämöksi, jolla ammattilaisnäyttelijät, kymmenet kuorolaiset, vaskiorkesteri, yli sadan hengen vapaaehtoisjoukko ja noin 3000 katsojaa elävät uudelleen Jeesuksen ristin tien. Reitti on kulkenut perinteisesti Näsinmäeltä Raatihuoneen torin kautta kirkolle. – Yleisöstä tulee osa esitystä. Kaikki tukee toisiaan: kuoro, katsojat, säestys ja lokaatiot. Osa ihmisistä on kokenut vaelluksen niin voimakkaasti, että he ovat huutaneet kuoron mukana: ”ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!” Helenelund kertoo. Ensimmäinen Via Crucis -näytelmä järjestettiin vuonna 2012 seurakuntalaisen aloitteesta. Se vaati uudenlaista yhteisponnistusta suomalaiselta ja ruotsalaiselta seurakunnalta. Kaksikielisen vaelluksen toteutti, ja toteuttaa yhä, noin 200 hengen joukko paikallisia harrastajia, vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Sen käsikirjoitus on Maria Peuran ja Tua Forsströmin käsialaa. Ensimmäisen vaelluksen ohjasi Leena Havukainen. Näytelmä oli heti menestys. – Se on tapahtuma, joka kerää suomenkieliset ja suomenruotsalaiset yhteen, Helenelund sanoo. – Siitä olen hyvin iloinen. Ensimmäisestä vuodesta lähtien kulkuetta on järjestetty pääsiäisen ajankohdasta riippuen 2–3 vuoden välein, nyt neljä kertaa. Jos pääsiäinen ajoittuu talvikauteen, on ulkona harjoitteleminen ja esiintyminen liian raskasta etenkin laulajille ja soittajille. Seuraava pääsiäiskulkue järjestetään vuonna 2022. Tämän vuoden pitkäksiperjantaiksi suunniteltu konserttiversio on peruttu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Seuraava konsertti järjestetään ensi vuonna. – Konsertissa ihmisillä on mahdollisuus kokea Via Crucis jopa lähemmin. Ulkona sääolosuhteet ja oma sijainti vaikuttavat kokemukseen, kirkossa viimeinenkin takarivi kuulee musiikin ja sanat. Olemme saaneet palautetta, että kirkossa Via Crucis koskettaa syvemmin, Helenelund kertoo. Konsertin punaisena lankana on musiikki, joka on sidottu yhteen raamatun tekstien avulla. Musiikin ovat säveltäneet kolme porvoolaista kanttoria: Mikael Helenelund, Minna Wesslund ja J arkko Yli-Annala. – Tekstit ovat hyvin koskettavat ja myös sävelmistä on pyritty tekemään mahdollisimman vaikuttavat. Musiikki on melko perinteistä neliäänistä kuoromusiikkia, jossa on sopivasti mausteita meidän ajastamVia Crucis -pääsiäisnäytelmää on järjestetty Porvoossa vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna sen tunnelmaan voi päästä verkossa. Via Crucis menee syvälle ja koskettaa Via Crucis on yksi Porvoon suurimmista kaksikielisistä tapahtumista. Konsertissa esitetään perinteisesti edellisen kulkueen kuvia urkuesityksen aikana. Kuva vuodelta 2019. Kuvaaja Markku Pihlaja. Jeesuksen kärsimystarina on uuden alku Maria Peuran työpöydällä oleva ohjaaja Leena Havukaiselta saatu pyhimyskuva muistuttaa ensimmäisestä Via Crucis -kulkueesta. Via Crucis Porvoossa Tuki ry:n puheenjohtaja Mikael Helenelund.
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 5 KOE VIA CRUCIS VERKOSSA n Via Crucis Porvoossa -tapahtuman ystäviä ei jätetä tyhjin käsin tänäkään vuonna. Peruuntunutta konserttia korvataan Via Crucis Porvoossa Tuki ry:n sosiaalisen median kanavilla jaettavilla kuvatunnelmilla edellisen vuoden vaelluksesta. Ristin tietä voi seurata Instagramissa (ViaCrucisPorvoo) ja Facebookissa (Via Crucis i Borgå Porvoossa). Facebookissa julkaistaan myös Itäväylän viime vuonna kuvaama drone-tallenne. Kun porvoolainen Maria kaatui ja löi päänsä, kivusta tuli pysyvä osa elämää. Vertaistukiryhmän perustaminen osoitti, ettei hän ole yksin. K ipu on helvettiä. Se tekee ärtyneeksi, lyhytnäköiseksi ja lyhytpinnaiseksi. Se opettaa nöyräksi taistelijaksi, Maria, 65, kertoo. Maria on koko elämänsä kärsinyt erilaisista kivuista: lapsena kovista kasvusäryistä ja aikuisena vakavasta nivelrikosta sekä toistuvista usean päivän migreeneistä. Kun vuosia sitten avioliitto yhteisten lasten isästä päättyi puhelinsoitolla ja samoihin aikoihin lapsella todettiin vaikea sairaus, Maria sai aivoinfarktin. – Oli hetki, jolloin rukoilin, että Jumala auttaisi tavalla tai toisella, että lapsillani olisi edelleen äiti. Miksi minut täytyy heittää tilanteisiin, joissa menen romuksi? Mutta minä selviydyin, kokosin itseni taas paloista. Noin seitsemän vuotta sitten Maria haki pihansa perältä kukkaruukkuja ja liukastui jäisellä polulla. Ruukut särkyivät ja pää iskeytyi maahan. Seuraavina viikkoina Maria alkoi saada outoja oireita. Hän sekoitti sanoja, väsyi ja kärsi erilaisista kivuista. Lääkärillä selvisi, että kaatuminen oli aiheuttanut keskivaikean aivovamman ja niskan retkahdusvamman. Kivuista tuli pysyvä osa elämää. – Minuun iski pelko, ahdistus ja epätoivo. Pelkäsin, että mitä jos tämä kipu ei helpotakaan, mitä jos se menee vain pahemmaksi. Oli pakko keksiä jotain! Vertaistukiryhmistä on tutkimusten mukaan suuri apu vaikeissa elämäntilanteissa. Ne antavat mahdollisuuden keskustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka elävät samanlaisessa tilanteessa. Koska Porvoossa ei ollut kroonisesta kivusta kärsiville perustettua vertaistukiryhmää, Maria päätti perustaa sellaisen. Tilat löytyivät Gammelbackan hyvinvointikeskuksesta. – Ajattelin, että jossain on pakko olla ihminen, joka on samassa mustassa tilanteessa. Jos ei sellaisia löydy, istun hyvinvointikeskuksessa vaikka yksin 10 kertaa! Yksin ei tarvinnut istua, sillä vähitellen ryhmään liittyi ihmisiä erilaisista taustoista. Toisilla oli onnettomuuksista johtuvia kroonisia vaivoja, toisilla niveltai hermosärkyjä tai kasvaimien aiheuttamia kiputiloja. Ryhmässä puhuttiin ihmissuhdeongelmista, vihasta, pettymyksestä, huonommuuden tunteista, peloista ja erilaisista kivunlievityskeinoista. Osa osallistujista kertoi, ettei ole koko viikkona jaksanut tehdä muuta kuin tulla ryhmään. – Ryhmästä he löysivät paikan, jota varten pinnistellä. Täällä muut ymmärtävät, miltä tuntuu, kun on kipeä 24/7. Se vaikuttaa kaikkeen. Tänne saa tulla niin raihnaisena kuin on. Aina ei tarvitse edes puhua, riittää että tulee paikalle, Maria kertoo. Kun kymmenes kerta oli järjestetty, ryhmäläiset kysyivät, aikooko Maria lopettaa. Eihän hän voinut. Nyt takana on yli viisi vuotta kipuryhmien vetämistä. – Toisinaan joku lähtee pois, kun on saanut sen, mitä kuhunkin elämäntilanteeseen tarvitsee. Uudet ihmiset otetaan aina vastaan lämpimästi, Maria sanoo. Ryhmän kaappiin on kertynyt tarvittavaa rekvisiittaa: tyynyjä, vilttejä, vehnätyynyjä, tens-laitteita, kylmäja lämpöpusseja sekä erilaisia voiteita. Tarjolla on aina jotain pientä talkoohengellä järjestettyä syötävää. Toisinaan keskustelun apuna käytetään esimerkiksi kuvakortteja tai piirustuspaperia. – Paperille voi piirtää mitä vain, mitä haluaa. Sen voi vaikka rutata tai pilkkoa. Sitten käymme läpi, miksi kukin teki mitä teki. Se auttaa monia puhumaan tunteista, kivusta ja elämästä. Kipuryhmässä käy välillä vierailijoita ja tapaamisiin tuodaan vaihtelua retkillä tai juomalla kahvit pihalla. Kun ihmiset tutustuvat toisiinsa, voi toinen ryhmästä tarjota apua toiselle esimerkiksi sairaalassa käyntiin. – Kun toinen käy samaa läpi kuin itse, ei tarvitse kuin puoli sanaa sanoa, Maria kertoo. – Nämä ihmiset ovat aivan ihania. Olemme itkeneet, nauraneet, halailleet ja kiroilleet. Ja jutut jäävät aina näiden seinien sisään. Kipu ei yleensä näy päällepäin. Kun se käy liian kovaksi, se näkyy kyyneleinä silmissä ja uurteina kasvoissa. Silloin Maria painaa kätensä laukun pohjalle ja etsii käteensä pienen enkelin. – Se maadoittaa minut, auttaa tuomaan tähän hetkeen. Se myös muistuttaa, etten ole yksin, Maria kertoo. Enkeli on lahja ystävältä. Ystävät, yhdeksän lapsen ja 16 lapsenlapsen uusperhe, kolmen koiran ja kuuden kissan taustajoukot auttavat jaksamaan. Kun hälinä ympärillä käy liian suureksi, Maria etsii rauhaa luonnosta. – Käyn mökkivahtina ystäväni kesäpaikalla. Kun istun pimeässä terassille ja katson tähtiin, tunnen eläväni. Hiljaisuutta Maria etsii myös kirkosta. – Pahimmissa kriiseissä olen istuutunut kirkon penkille. En ole tarvinnut kummempaa. Kirkossa olen tuntenut, etten ole kipujeni kanssa yksin. Minulla on rauha. * Nimi on muutettu Tarina kivusta ja toivosta jälkeen. – Vaikka olen agnostikko, kirkon rituaalit, vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja virret ovat minulle tärkeitä. Tunnen yhä samaa turvallisuuden tunnetta kirkossa, pidän kirkonmenojen meditatiivisuudesta. Minussa on yhä pyhyyden ja hiljaisuuden kaipuu. Via Crucis -näytelmän käsikirjoittanut Maria Peura osallistui ensimmäisenä vuonna kulkueeseen myös Maria Magdalenana ja kuorolaisena. Työpöydällä oleva ohjaaja Leena Havukaiselta saatu pyhimyskuva muistuttaa ensimmäisestä Via Crucis -kulkueesta. Pääsiäinen liittyy Peuran psykologiseen vuodenkiertoon. Pieni enkeli auttaa pahimman kivun keskellä. – Se maadoittaa minut, auttaa tuomaan tähän hetkeen. Se myös muistuttaa, etten ole yksin, Maria kertoo. me. Tavoitteena on, että katsojat voivat eläytyä aitoon tunnelmaan, 2000 vuoden takaisiin tapahtumiin, Helenelund kuvailee. Vanhaa tunnelmaa tuodaan esille paitsi sävellysten ja tekstien, myös Jeesuksen-aikaisten pukujen avulla. Monille lauluharrastajille Via Crucis -tapahtumaan osallistuminen on muodostunut tärkeäksi perinteeksi. Porvoon kamarikuoron laulaja Bernt Olin on osallistunut kaikkiin Porvoon Via Crucis -näytelmiin alusta saakka. – On kivaa, kun saan sekä näytellä että laulaa. Suomesta ei taida löytyä sopivampaa tai kuvainnollisempaa paikkaa Via Crucis -näytelmää varten: Linnanmäki– Raatihuoneentori–kirkkoon johtava mukulakivimäki–kirkon edusta. Mitkä otolliset maisemat! Myös Helenelund on osallistunut alusta asti Via Crucis -kuoroon. – Kun olen päässyt itse laulamaan ja näyttelemään, välittämään sitä sisältöä koko olemuksellani, Via Crucis on avautunut ihan eri tavalla. Se on mennyt syvälle ja koskettanut. Kärsitkö kivuista? Kipuryhmä on kaikille kroonisesta kivusta kärsiville tarkoitettu vertaistukiryhmä, jossa tuetaan samassa elämäntilanteessa olevia ja jaetaan kokemuksia. Ryhmä on maksuton ja luottamuksellinen. Mukaan voi tulla vain tutustumaan yksin tai omaisen kanssa, mutta koronatilanteesta johtuen, kaikki tämän kevään kipuryhmät on peruttu. Ryhmät kokoontuvat taas tilanteen salliessa Hyvinvointikeskuksessa joka tiistai 10–12. Lisätietoa: porvoo@suomenkipu.fi www.porvoo.fi/kipuryhma Kärsitkö kivuista?
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 6 Koulun ja kirkon yhteistyö on paljon muutakin kuin uskonnonopetusta. Se on traditioiden näkyväksi tekemistä ja vaikka sitä, että saatetaan lapsi pelottavan pakettiauton ohi. M oi Juhis! yläkouluikäinen tyttö huudahtaa. Juhis eli Juha Virolainen tervehtii tuttujaan. Niitä riittää yli 600 oppilaan koulussa. Porvoon suomalaisen seurakunnan nuorisotyönohjaaja on tuttu näky koulun käytävillä. – Pyörin ja pörisen käytävillä ja välitunneilla sitä varten, että jos joku haluaa tulla juttelemaan, hän kertoo. Usein oppilaat tulevatkin vetämään hihasta ja kertomaan jotain tärkeää, kuten keppihevosista tai siitä, että joku häiriköi pallopeliä. Joskus Juhikselta kysytään seurakunnan leireistä tai sitä, seuraako Juhis jääkiekkoa. – Keskustelujen merkityksellisyydet saattaa huomata vasta vuosien päästä, kun joku tulee juttelemaan, mies kertoo. Koulun ulkopuolisena juttelukaverina toimiminen on vain yksi Virolaisen tehtävistä seurakunnan lähettämänä nuorisotyön ohjaajana. Kirkko tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä peruskouluissa ja lukioissa. Yhteistyö perustuu Opetushallituksen määrittelemään opetussuunnitelmaan ja uskonnonvapauslakiin, ja se on jaettu neljään osa-alueeseen: yleissivistävään opetukseen, perinteisiin juhliin, uskonnollisiin tilaisuuksiin ja kasvun sekä hyvinvoinnin tukeen. – Koulussa seurakunnan läsnäolo nähdään ennen kaikkea kasvatuksen ja hyvinvoinnin tukena, Albert Edelfeltin koulun apulaisrehtori Anna Talvitie kertoo. – Yhteistyö on ollut meille hyvin tärkeää. Uskonnolliset tilaisuudet ovat vain yksi osa, vaikka se julkisessa keskustelussa onkin usein korostetussa asemassa. Koulu saa itse päättää, millaista yhteistyötä seurakunnan kanssa tehdään. – Me olemme täällä koulun ehdoilla, koulua varten, Virolainen korostaa. Albert Edelfeltin koulussa yhteistyö tarkoittaa muun muassa aamunavauksia, erilaisissa tapahtumissa avustamista ja kriisiapua. Monilla seurakunnan nuorisotyönohjaajilla on kriisin jälkihoitoon tarvittava koulutus. – En ole opettaja, se on jo yksi vahvuuteni. Ulkopuolisena mutta tuttuna henkilönä olen monille helpommin lähestyttävä henkilö. Olen täällä ihmisenä ihmisiä varten, Virolainen kertoo. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, onko koulussa enää tilaa kristillisille perinteille. Koulujen rajanvetoa on helpottanut opetushallituksen linjaus, että perinteiden vaaliminen saa vapaasti jatkua. Suomalaiset perinteet eivät tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista, mutta koulussa pitää järjestää oppilaille myös mielekästä korvaavaa toimintaa. Talvitien mukaan seurakunnan kanssa yhdessä järjestetyt kristilliset juhlat ovat tärkeä osa suomalaisen kulttuuriperinteen opettamista. – Niiden avulla teemme traditioitamme näkyväksi. Monet juhlapyhämme liittyvät kristilliseen perinteisiin ja koulun lomiin. On tärkeä kertoa lapsille, miksi vietämme kutakin lomaa. Omaan kulttuuriin tutustuminen auttaa Talvitien mielestä lapsia ymmärtämään myös toisten kulttuuria. –Jos ei tunne oman maan perinteitä, on vaikea ymmärtää muidenkaan perinteitä. Kunnioitus muita kohtaan nousee siitä, että ymmärtää, hän kertoo. – Oman kokemukseni mukaan eri uskontokuntien perheet ottavat ja saavat mielellään tietoa siitä, miksi Suomessa juhlitaan mitä juhlitaan. Yksi kouluvuoden merkittävimmistä juhlaperinteistä on ollut pääsiäisdraama, jota on esitetty Albert Edelfeltin koulussa vuodesta 2008 lähtien. Tänä vuonna pääsiäisdraama peruuntui koronaviruksen vuoksi. – Esitys on ollut tärkeä osa vuoden kiertoa. Se on auttanut meitä laskeutumaan pääsiäisen viettoon, Talvitie kertoo. Pääsiäisdraama on ollut koulun 8.-luokkalaisten käsialaa alusta loppuun saakka. – Lapset ovat saaneet tuoda esiin oman näkökulmansa pääsiäisestä. Eräänä vuonna pääsiäisen tarinaa kertoi hautakivi! Se toimi hirveän hyvin, Virolainen kertoo. – Se, mitä pointteja nuoret nostavat esiin, vaihtelee. Nuoria kiinnostaa pääsiäistarinassa kavaltaminen ja ystävän petturuus, ne ovat aiheita, joihin jokainen 8.-luokkalainen voi samaistua. Tämän vuoden pääsiäisdraamaan oli tarkoitus tehdä juoni, jossa kaikki menisi pieleen. – Oppilaat olivat valtavan innostuneita aiheesta, Virolainen kertoo. Eräänä päivänä, kun Virolainen käveli koulun läpi, hän huomasi pienen koululaisen istumassa nurkassa. Tyttö kertoi, että koulussa liikkuu huhu, että pakettiautoihin napataan lapsia. Koulun lähellä oli pakettiauto, eikä tyttö uskaltanut kulkea sen ohi kotiinsa. – Kerroin, että auto kuuluu viereisen rakennustyömaan työntekijöille. Kävelimme yhdessä pakettiauton ohi ja katsoimme, että vaaraa ei ole, Virolainen kertoo. Sellaiseenkin voidaan joskus tarvita turvallisen aikuisen apua. – Olen koulussa ihmisenä ihmistä varten, Juha ”Juhis” Virolainen kertoo. – Koululle ulkopuolisen aikuisen läsnäolo on arvokas lisä, Anna Talvitie kertoo. Miksi seurakunta on koulussa?
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 7 Lasten ajatuksia pääsiäisestä Miksi seurakunta on koulussa? 1. Mitä piirsit ja miksi? 2. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta pääsiäinen? 3. Mikä pääsiäisessä on parasta? 1. Suklaamunan piirsin. 2. Pupu tuli mieleen sanasta pääsiäinen. 3. Virpominen on parasta. Ulpu 8 v. Hamarin iltapäiväkerhosta 1. Piirsin pääsiäismunia, sillä ne on hyviä ja tykkään niistä. 2. Pääsiäisestä tulee mieleen pääsiäismunat. Kotona laitetaan pipo sängyn alle ja aamulla sinne on ilmestynyt pääsiäismunia. Lisäksi rairuoho ja tiput. Ja se, että koulusta on vapaata 3. Pääsiäisessä parasta on tietysti se, että saa syödä pääsiäismunia! Emil 7 v., Kerkkoon iltapäiväkerho 1. Piirsin pääsiäispupun, sillä meilläkin on oma pupu. 2. Pääsiäisestä tulee mieleen se, että ollaan perheen kanssa. Äiti tekee minulle pääsiäisradan ja iskän kanssa mennään syömään hienoon ravintolaan. Lisäksi virpominen ja pääsiäismunat. 3. Pääsiäisessä parasta on virpominen veljen kanssa. Viivi 8 v., Kerkkoon iltapäiväkerho 1. Piirsin pääsiäispupun. Tykkään pupuista ja haluisin oman. 2. Pääsiäisestä tulee mieleen virpominen, rairuoho sekä pääsiäismunat ja niiden etsiminen. 3. Pääsiäisessä parasta on rairuohon kasvatus, koska siihen voi laittaa kaikkia koristeita. Milla 8 v. (kohta 9 v.) Kerkkoon iltapäiväkerho 1. Piirsin pääsiäistipun. Se on ainut, mitä osaan piirtää ja pääsiäisestä tulee myös tiput mieleen. 2. Pääsiäisestä tulee mieleen pääsiäismunat, pääsiäisnoita ja virpominen. 3. Pääsiäisessä parasta on se, että saa käydä virpomassa. Siiri 7 v., Kerkkoon iltapäiväkerho Pääsiäinen on tipuja, pupuja, rairuohoa ja puhutaan silloin jostain Jeesuksestakin. Kokosimme seurakunnan kerholaisten tuumailuja ja piirustuksia pääsiäisestä. “Pääsiäinen on keltainen kuin tipu.” – Tyttö 8 v. “Pääsiäisenä äiti ja isä piilottavat pääsiäismun ia pihalle.” – Tyttö 7 v. “Pääsiäisenä puhutaan jostain Jeesuksesta.” – Tyttö 7 v. “Pääsiäisenä laitetaan rairuohoa.” – Kaksi 7-vuotiasta tyttöä. “Pääsiäisessä on parasta, että saa nukkua pitkään ja pääsiäispupu tulee yöllä ja tuo munia” – Kaksi 7-vuotiasta poikaa
ITÄVÄYLÄ POIJU Porvoon suomalainen seurakunta huhtikuu 2020 Jumalanpalvelukset striimataan n Seuraavat pääsiäisajan jumalanpalvelukset striimataan suorina lähetyksinä Porvoon tuomiokirkosta. Koronavirustilanteen vuoksi paikalla kirkossa voivat olla vain jumalanpalvelusten toimittajat. Tilaisuudet tullaan lähettämään internetin välityksellä, ja ne voi katsoa myös tallenteina viikon ajan YouTuben kautta. Linkit jumalanpalvelusten suoriin lähetyksiin sekä tallenteisiin tulevat seurakunnan kotisivuille www.porvoonseurakunta.fi. Elämä voittaa Livet vinner KIRKKO PORVOOSSA KYRKAN I BORGÅ Maanantai 13 .4. klo 10 n Toinen pääsiäispäivä, Ylösnousseen kohtaaminen “Herra on todella noussut kuolleista!” Luuk. 24:34 Sunnuntai 12.4. klo 10 n Pääsiäispäivä, Kristus on ylösnoussut “Tämän päivän on Herra tehnyt, iloitkaa ja riemuitkaa siitä!” Ps. 118:24 Perjantai 10.4. klo 10 n Pitkäperjantai, Jumalan Karitsa “Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Matt. 27:46 Torstai 9.4. klo 20 n Kiirastorstai, Pyhä ehtoollinen “Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.” Joh. 6:33 Koronaviruksen vuoksi kaikki pääsiäisen ajan saarnat ja jumalanpalvelukset välitetään seurakuntalaisille internetin välityksellä. Ahtisaarnat hiljaisella viikolla 6.–8.4.2020 n Maanantai: Jeesus Getsemanessa ”Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti” Fil.2:8 Kanttoreiden toteuttama musiikkihartaus. n Tiistai: Jeesus tutkittavana ”Jumalani, pelasta minut pahojen käsistä, riistäjien ja sortajien vallasta” Ps 71:4 n Keskiviikko: Jeesus tuomitaan ”Minä olen kurja ja kipuja täynnä, mutta sinä, Jumala, autat minut turvaan” Ps 69:30 Saarnat internetissä n Ahtisaarnat ovat katsottavissa tallenteina internetissä. Linkit löytyvät seurakunnan kotisivuilta www.porvoonseurakunta.fi. Ahtisaarna n Ahtisaarna on luterilaisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän ajan saarna, jonka aiheena on jokin jakso Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Sana ahti on lainasana ja tarkoittaa Raamatun evankeliumeissa kerrottua Jeesuksen kärsimyshistorian osaa. PÄÄSIÄISEN TAPAHTUMAT n Löydät linkit hartauksiin, jumalanpalveluksiin ja muihin verkon välityksellä lähetettäviin tilaisuuksiin ja videoesityksiin kotisivuiltamme: www.porvoonseurakunta.fi. Seuraathan myös Facebook -sivuja: ”Porvoon suomalainen seurakunta” ”Porvoon kanttorit”, ”Valonmessu Porvoon suomalainen seurakunta” ”Porvoon lastenohjaajat” Instagram-tunnuksia: @porvoontuomiokirkko @porvoonkanttorit @kohtaamispaikka_porvoo @siipien_suojassa Hyödyllisiä linkkejä ja tunnisteita Nuorisotyön tavoitat: n Puhelimitse numerosta 040 711 2780 Instagramista, Snapchatissä ja YouTubesta käyttäjätunnuksella: alustan_nuoret sekä Discordista alustan_nuoret #9105 Porvoon suomalainen seurakunta toivottaa siunattua ja levollista pääsiäisen aikaa kaikille! KUVA: NIKO LAURILA 8