Jyväskylän ylioppilaslehti 31. lokakuuta – 20. marraskuuta 2016 56. vuosikerta 9 c-kasetti Perinteinen tallenne tekee paluuta. lounasruuhka kiristää hermoja suurlähettiläs emeritus mikko pyhälä alternative right and pepe the frog ylioppilaskylä remonttiin traaginen taipalsaari miten selvitä pikkujouluista?
M uistan elävästi muuttopäivän. Vanhempani olivat auttamassa, kun kannoimme vähiä tavaroitani N-talon rappusissa. Eivätkä ne oikeastaan olleet minun tavaroitani, lähes kaikki olivat lapsuudenkotini peruja. Vanha sänkyni, kattila ja paistinpannu, hiukan vaatteita ja jokin etäisesti tietokonetta muistuttava harmaa kapistus. Pihalla oli valtavasti pyöriä, rappusissa tuli vastaan tuntemattomia ihmisiä, ja koko talo vaikutti oudolta. Oli vuosi 2006, ja olin muuttamassa ensimmäistä kertaa omilleni. Uusi asuntoni sijaitsi N-talossa, Kortepohjan ylioppilaskylässä. Jossain vaiheessa muuttoa törmäsin alaovilla entiseen armeijakaveriini. Hän oli muuttamassa pois, oli kuulemma löytänyt paremman kämpän toisaalta. Kun kaikki tavarat oli saatu kannettua soluasuntooni, jonka ovea en koskaan tainnut saada kunnolla lukkoon, istuin huoneessani ja tunsin pelonsekaista jännitystä. Koko ympäristö vaikutti oudolta ja silti jotenkin kiehtovalta. Tunnelma oli erikoinen, enkä ollut kokenut vastaavaa aiemmin. Kesti kauan ennen kuin ymmärsin, mitä ylioppilaskylä oikeastaan tarkoitti. Tässä lehdessä kerromme ylioppilaskylän rakennusja muutossuunnitelmista. Tulevina vuosina ylioppilaskylän vanhimmat rakennukset peruskorjataan, Rentukan ilme ja tarkoitus uudistetaan, ja koko alueen konseptia pyritään kehittämään. Ylioppilaskylän omistava ylioppilaskunta käsittelee suunnitelmia syksyn ja talven aikaYlioppilaskylä rempataan uusiksi na. Työt on tarkoitus aloittaa keväällä. A-E-talojen peruskorjaus on välttämätön projekti, sillä vuosikymmenten saatossa talot ovat kovassa kulutuksessa rapistuneet. Lisäksi nykypäivän opiskelijoiden asumistarpeet ja -vaatimukset ovat erilaiset kuin menneinä vuosina. Rentukkaan suunnitellaan kuntosalia, ryhmätyötiloja ja mahdollisesti myös opiskelijaruokalaa. Ravintola on legendaarinen kokoontumispaikka, joka sitoo yhteen lukuisten opiskelijasukupolvien ketjun. Rentukka herättää paljon tunteita sen historian ja perinteiden takia. On tärkeää, että se palvelee myös tulevaisuuden opiskelijoiden tarpeita mahdollisimman hyvin. YlioppilaskYlän rakennusja muutostöiden tarkoitus on parantaa alueen viihtyvyyttä ja elinvoimaa. Asukkaiden kokemusta ja mielipiteitä tarvitaan, jotta tuossa tavoitteessa myös onnistutaan. Kaikkien muutosten täytyy palvella asukkaita. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sielu asustaa Kortepohjan ylioppilaskylässä. Niin moni meistä on asunut noissa tornitaloissa, joiden käytävillä tapasimme uusia ystäviä, ihastuimme, petyimme, nauroimme ja opimme. Voimme ansaitusti olla ylpeitä omasta kylästämme. Kannustan kaikkia yliopistomme opiskelijoita ja ennen kaikkea ylioppilaskylän asukkaita pitämään huolta sen tulevaisuudesta. Se meidän jälkeemme tuleva pelokas ja varovaisen innostunut nuori, joka jättää lapsuudenkotinsa ja astuu uuteen, outoon maailmaan, luottaa meihin. Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi rentukkaan suunnitellaan kuntosalia, ryhmätyötiloja ja mahdollisesti myös opiskelijaruokalaa. ILMIÖN YTIMESSÄ. jYLkkÄrIN soundcloud.com/jylkkari p o d c a S T Pääkirjoitus 2 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016
Jylkkärin toimitus Ylioppilastalo Ilokivi Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä jylkkari@jylkkari.fi Päätoimittaja: Jaakko Kinnunen paatoimittaja@jylkkari.fi p. 045 137 1957 Toimittaja: Ilona Pesu toimittaja@jylkkari.fi p. 050 353 3362 Kuvaaja: Matti Parkkinen sivari@jylkkari.fi p. 050 353 2676 Kannen kuva: Matti Parkkinen Painos: 7000 kpl Painopaikka: BotniaPrint Oy, Kokkola www.botniaprint.fi ISSN 0356-7362 Kartalla Valto Merta: 044 9880 408 valto.merta@jylkkari.fi Jylkkärin loppuvuoden ilmestymispäivät: 21.11. 12.12. ilmoitukset tule tekemään kanssamme Jylkkäriä! Jylkkäri järjestää avustajapalaverin aina lehden ilmestymistä seuraavana tiistaina Opinkiven saunalla klo 14.00-16.00. Mitään aiempaa kokemusta emme edellytä, vaan olemme paikalla auttaaksemme mahdollisimman monia luomaan itse kaupunkiin lehden, jota opiskelijat haluavat tehdä ja lukea. ti 1.11. ti 13.12. seuraavat avustaJapalaverit 3 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 ”UhKaUs On KaIKKeIn ParasTa ParIsUhTeessa Ja sOdassa nIIn KaUan, KUIn se On TasKUssa. sITTen, KUn se On Pöydällä Ja KäyTeTTy, PITää löyTää JO JyTKyMPIä aseITa.” Kokoomuksen euroedustaja Sirpa Pietikäinen EU:n Venäjä-pakotteista Kalevassa 21. lokakuuta. Tuntuuko, etteivät kampuksen työmaat valmistu sitten ikinä? Ei syytä huoleen, osataan sitä muuallakin! Kokosimme kartalle rakennusprojekteja, joihin verrattuna kampuksen työmaat ovat valmiita ennen kuin ehdit sisäilmakorjausta sanoa. KOONTI: ILONA PESU olkiluoto 3, rauma Surullisenkuuluisa ydinvoimala on valmistumassa yhdeksän vuotta aikataulustaan myöhässä. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2005, ja reaktori piti saada valmiiksi vuonna 2009. Sittemmin aikataulu on venynyt vuoden 2018 loppupuolelle asti. Kustannukset ovat kiivenneet noin kolmesta miljardista 8,5 miljardin euron paikkeille. piter-arena, pietari Areena oli tarkoitus rakentaa 2004–2007, mutta työt venyvät joulukuuhun 2016, ja stadion maksaa 7,2 miljardin ruplan sijaan 42 miljardia. FIFA toivoo, että areena olisi viimeisen päälle valmis vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoihin. Fontankan mukaan on ehdotettu, että opiskelijoita ja vapaaehtoisia kutsuttaisiin pesemään stadionista hometta. sagrada Família, Barcelona Katedraalin kyhääminen alkoi vuonna 1882. Valmista on tulossa 2026, kun arkkitehti Antoni Gaudín syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. The Atlantic kirjoitti vuosi sitten, että rakennuksen kokonaishintaa on mahdoton arvioida, mutta vuosittaiset rakennusja ylläpitokulut ovat 25 miljoonan euron kieppeillä. crossrail (elizaBeth line), lontoo Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ainakin jos Lontoon liikennettä helpottavasta Crossrail-radasta puhutaan. Rataa suunniteltiin 35 vuotta. Rakennustyöt alkoivat viimein vuonna 2009. Nyt hankkeen kotisivuilla kehutaan, että työ valmistuu ajallaan eli vuonna 2019, ja vajaan 16 miljardin punnan budjettikin alittuu. BrandenBurgin lentoasema, Berliini Lentokenttää, jota Helsingin Sanomat kutsui lokakuussa Saksan omaksi länsimetroksi, on tehty vuodesta 2006. Valmista piti tulla 2011, mutta sielläpä rakentavat edelleen, kenties vuoden 2017 loppupuolelle asti. Valmistumista on lykätty viidesti, ja hintakin on päässyt kohoamaan parista miljardista yli viiteen miljardiin. länsimetro, helsinki/espoo Metrolla piti päästä Matinkylään elokuussa 2016. Pari kuukautta ennen avajaisia ilmoitettiin, että eipä pääsekään, mutta tammikuussa 2017 pääsee. Paitsi ettei pääse. Viimeisimpien tietojen mukaan valmistumisaikataulu ei ole tiedossa. Vuonna 2007 kustannusarvio oli 714 miljoonaa euroa, nyt jo yli miljardin.
In English 4 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 T he phrase Alt-Right comes from the words ”Alternative Right”. The group is loosely connected and mostly online. The movement has its own vernacular and iconography, derived from popular culture, message boards and video games. One of the best-known symbols of the Alt-Right is Pepe the Frog -meme. The green, depressed looking amphibian pops up on Twitter and on message boards whenever the discussion turns to the usual hot topics that the AltRight deems important. The Alt-Right will also use pictures of concentration camps and other Nazi-related scenes to exasperate their antagonists. Vulgar and sometimes even blatantly offensive humour is also a trademark of the Alt-Right. For example, one the most popular AltRight podcasts is named the Daily Shoah, which refers to the long-running news satire and talk show, the Daily Show. RichaRd SpenceR, the director of the National Policy Institute, a white nationalist think tank based in Arlington, Virginia, is one of the ideological leaders of the Alt-Right. He has also been credited for coining the term AltRight back in 2010. In a speech in September 2015, Spencer stated that the phenomenon is a backslash to ”white guilt”. ”We think that race is biologically real. It has tremendous social, cultural and historical consequences”, Spencer outlined his understanding of race. Spencer speaks publicly about his ideas and also writes regularly on different platforms.He aspires to create an ”ethno-state”, based on white people and their culture. STephen Bannon, the former boss of Breitbart News, a reactionary news station, has been called one of the posterboys of the movement. Bannon is currently working as Donald Trump`s campaign manager, which has fuelled many conspiracy theories online. Another important figure is Milo Yiannopoulos, a public speaker, who has talked openly about his connections to the Alt-Right movement. He is an outspoken conservative gay man, who is also a free-speech advocate. He has been banned from Twitter, where he made numerous comments regarding feminists, immigration, and politics that some people found to be bigoted and even racist. Yiannopoulos has denied the accusations vehemently. But he has admitted to trolling people knowingly. In an interview with the CNBC in September, Yiannopoulos stated that the Alt-Right movement is a direct result of political correctness and the so-called pepe the Frog, Twitter and donald Trump alT-RighT. The internet-based movement is gaining notoriety for its memes and Twitter-campaigns. But what is the Alt-Right and what are its goals? text and graphics Jaakko Kinnunen we think that race is biologically real. it has tremendous social, cultural and historical consequences.
5 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 outrage culture. ”This cult of being nice all the time and not saying what we really think, not saying what´s actually happening… the reason why people like me get upset about political correctness is that it kills. It results in horrible things happening, whether it`s San Bernandino, people say ´Oh, we knew but didn´t say anything, because we didn´t want to seem racist´.” In the Rubin Report, a liberal talkshow on Youtube, Yiannopoulos described the Alt-Right as a counterculture movement, uniting frustrated conservatives, who use social media and sometimes mean memes to get their point across. On the one hand, he has acknowledged that some members of the movement hold racist ideas and spread hatred against other people. On the other hand, he emphasizes that the group is a minority within the movement and that most people associated with it are normal people, who feel that their voices are being silenced by the left-wing media and political correctness. The host of the Rubin Report, Dave Rubin, called the members of the AltRight keyboard warriors. ”The Alt-Right is the organic result of a politically correct society that refuses to engage in ideas in an honest way. T h a t d o e s n ` t mean that the AltRight is right. It just means that they are here, and to demonize them without u nd e r sta nd i ng them, doesn`t stop them. It actually strengthens them”, Rubin stated in his introduction. DespIte Its clear opposition to the political left, especially in the United States, the Alt-Right cannot be defined as a conservative movement. Its followers are united in their criticism of the republican party and its mainstream conservative values. One of the movement`s favorite slurs against conservatives is the word ”cuckservative”. The term refers to a conservative who makes a big show about guarding traditional values, but when the moment arrives, when those values have to be defended against the liberal left, the ”cuckservative” abandons those principles out of fear of being called racist, homophobic or islamophobic. The Alt-Right sees this kind of behavior as cowardice and offers itself as an alternative. the Alt-RIght has clashed loudly with the Black Lives Matter -movement. It sees BLM as an organised campaign against the US police and accuses it for anti-white sentiment. Also, some of the members of the movement are clearly advocates for white-nationalism. They state that white culture and white people need to stand up for their values and heritage. In addition, they ask why it is socially acceptable for a black person to be proud of his or her culture and skin Lasse Heikkilän mukaan opiskelijoiden siirtyminen Jyväskylään voi lisätä painetta opiskelija-asuntotilanteeseen. Kaikkien ei kuitenkaan uskota muuttavan kerralla. Jyväskylän ylIopIsto hakee uutta rehtoria. Nykyisen rehtorin Matti Mannisen toimikausi päättyy heinäkuun 2017 lopussa. Hän on ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä. Rehtorilta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa ja hyviä johtamistaitoja. Hänet valitaan viiden vuoden määräajaksi. ”Etsimme näkemyksellistä johtajaa, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut”, yliopiston hallituksen puheenjohtaja AnneChristine Ritschkoff sanoo yliopiston tiedotteessa. Valinnan tekee yliopiston hallitus. Haussa voidaan käyttää julkisen haun lisäksi suorahakua. Hakuaika jatkuu 15. tammikuuta asti. Ilona Pesu yliopisto hakee rehtoria matti parkkinen color, but not for a white person. The supporters of the Alt-Right often invoke the claim that diversity equals ”white genocide”. In other words, they are stating that white people are fast becoming a minority in the United States and Europe. They see the mass immigration as a threat to people with European heritage. the movement became a national headline in the USA, when Hillary Clinton mentioned it in her speech in August. The presidential nominee accused the Alt-Right of racism and implied that the movement has connections with the Donald Trump campaign. ”This is not conservatism as we know it. These are racist ideas, race-baiting ideas, anti-Muslim, anti-immigrant, anti-women, all key tenets making up the emerging racist ideology known as the Alt-Right”, Clinton said. Many of the movement`s adherents rejoiced the fact that Clinton brought them to the political forefront. They also admit publicly that they endorse Donald Trump. ”No matter what ever happens, I will be profoundly grateful to Donald Trump for the rest of my life”, Richard Spencer wrote on Twitter after Trump`s c o n t r o v e r s i a l speech in West Palm Beach a few weeks ago. In an interview with the Rolling Stone magazine on the 18th of October, Spencer c l a r i f i e d h i s feelings about Donald Trump. ”It´s not so much about policy it´s more about the emotions that he evokes. And emotions are more important than facts. Trump sincerely and genuinely cares about Americans, and white Americans in particular.” the Alt-RIght Twitter-army focuses on current events and attacks notable liberal media personalities and commentators. They use aliases and pseudonyms, which makes it difficult to know their true identity. Also, for the same reasons, the true number of the people involved in the movement is hard to pin down. Nevertheless, it is clear that the AltRight can assemble a huge online presence by mobilizing its followers. The Alt-Right movement has also taken root in Finland. Twitter username @altrightfinland declares that it defends white people against genocide and wants to offer an alternative view of current events. Like its counterpart in the USA, the Finnish Alt-Right is very outspoken and unapologetic in its statements and very active on social media. the AlteRntAtIve Right is a diverse group of people and its motivations and goals are not easy to specify. But one thing is clear. The Alt-Right has found a niche for itself on the internet. And unlike many of their antagonists, they really understand how online culture works. The next Pepe the Frog -meme is already on its way. THe ALT-rigHT is THe orgAnic resuLT of A poLiTicALLy correcT socieTy THAT refuses To engAge in ideAs in An HonesT wAy. kielten opetuksen siirto vaasan yliopistosta Jyväskylään varmistui vAAsAn ylIopIston kielten koulutus ja tutkimus siirretään Jyväskylän yliopistoon ensi lukuvuoden alusta lähtien. Yliopistojen hallitukset sopivat asiasta lokakuussa. Muutoksen piiriin kuuluu 700 opiskelijaa ja 30 henkilöstön jäsentä. Jyväskylän yliopiston rehtorin Matti Mannisen mukaan siirto on Jyväskylän yliopistolle merkittävä kahdella tavalla. ”Ensinnäkin se on selvä osoitus siitä, että kielet ovat Jyväskylän yliopistossa vahvoja ja niitä kannattaa entisestään vahvistaa. Toinen asia on se, että Jyväskylässä kielten opetuksen volyymi kasvaa suhteessa muihin yliopistoihin”, Manninen kertoo. Siirron myötä Jyväskylässä alkaa soveltavaan kielentutkimukseen liittyvä kielikylpyopetus ja -tutkimus. Jyväskylä tARJoAA kaikille siirron piiriin kuuluville opiskelijoille mahdollisuuden vaihtaa paikkakuntaa heti ensi syksynä. Toiveena on, että mahdollisimman moni siirtyisi Jyväskylään parin ensimmäisen vuoden aikana. Vaasasta siirtyvät pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan samoille kursseille jyväskyläläisten kanssa. ”Eihän siinä olisi mitään järkeä, että laitos käyttäisi ”rinnakkaisluokkia” jyväskyläläisille ja vaasalaisille”, Manninen kuvailee. Siirtymäkauden aikana opiskelijat voivat myös suorittaa tutkintonsa loppuun Vaasan yliopistossa. ”Lainsäädäntö on sellainen, että opiskelijoilla on oikeus suorittaa tutkinto siinä yliopistossa, johon he ovat päässeet sisään. Jos tiukasti tutkitaan lakia, tänä syksynä aloittaneille se on seitsemän vuotta”, Manninen kertoo. Jyväskylän ylIopIston ylioppilaskunta suhtautuu vaasalaisten tuloon neutraalisti. Yliopiston tavoin ylioppilaskunta toivoo, että siirtymävaihe olisi sujuva ja Jyväskylään siirtyvät kokisivat olonsa tervetulleiksi. ”Meille muutos on varmasti helpompi kuin vaasalaisille”, JYYn hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä sanoo. Vaasalaisille kielten ainejärjestöille järjestetään vuodenvaihteen tienoilla tutustumiskäynti Jyväskylään, ja kevättalvelle suunnitellaan myös avoimien ovien päivää. sIIRto koskee Vaasan yliopiston englannin, saksan, pohjoismaisten kielten ja kielikylpyopetuksen ja nykysuomen oppiaineita sekä venäjän ja ranskan kielten sivuaineita. Yliopistojen mukaan kielten siirtäminen Vaasasta Jyväskylään mahdollistaa korkeakoulujen erikoistumisen. Samalla, kun kielten opetus keskittyy Jyväskylään, Vaasa suuntautuu entistä enemmän kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin. Ilona Pesu
Kampus 6 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 ruoka. Jylkkärin ajanoton mukaan pahimpina ruuhka-aikoina lounaalle saa jonottaa lähes 20 minuuttia. Lounasta jonojen ehdoilla teksti Arttu Seppänen kuvat Matti Parkkinen Ruokajono täytti Ilokiven aulan tiistaina 25. lokakuuta kello 11.20. tIlIan henkIlökunnalla olI hIRveä uRakka. IlmastoIntIkaan eI RIIttänyt. r uoka kiinnostaa, siispä aloitetaan parilla mittaustuloksella: Uno, keskiviikko 21.9. kello 13.50: ei jonoa. Libri, maanantai 28.9. kello 13.58: jonotusaika 17 minuuttia. Ilokivi, tiistai 28.9. kello 15.50: jonotusaika 17 minuuttia. Tänä syksynä Seminaarinmäen opiskelijaruokaloissa on kuullut kyräilyä kasvaneista jonoista. Pikaisen kyselyn perusteella se on myös alkanut näkyä opiskelijoiden käyttäytymisessä. ”Ajoitan nykyisin ruokailuni aina. Menen syömään yleensä kello 11.25, ennen sitä puolen ruuhkaa. Silloin yleensä onnistun syömään ajoissa ennen seuraavaa luentoa. Kun tulen syömästä, niin sitten on muodostunut jo kauheat jonot”, kommentoi erityispedagogiikkaa opiskeleva Suvi Lehtisare. keneLLekään tuskin tulee yllätyksenä, että pahimmat ruuhka-ajat ovat juuri ennen kahtatoista ja hieman ennen kahta luentojen päätyttyä. Seuraava luento voi alkaa jo vartin yli, ja pahimpina ruuhka-aikoina syömisestä on vaikea selvitä puolessa tunnissa. Lehtisare on kavereidensa kesken pohtinut myös mahdollisia ratkaisuja jono-ongelmaan. ”Ollaan mietitty sellaista porrastamista, että jos tietyt luennot loppuisivat jo vähän aiemmin, eivätkä kaikki ihan samaan aikaan, niin ei tulisi yhtäkkiä niin kovia jonoja.” Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijalan mielestä jonotusajat ovat suunnilleen samanlaisia kuin aina ennenkin. ”Määrättyyn vuodenaikaan ja tiettyyn kellonaikaan on aina jonoa. Esimerkiksi Agoralla, kun luentosalit tyhjenevät, jonoa saattaa olla pitkälle aulaan asti. Ainoa, mistä vähän on tullut palautetta, on Libri”, Maijala kertoo. Palautteen taustalla ovat muuttuneet järjestelyt Seminaarinmäen kampuksen ravintoloissa. Tiliasta ei saa enää opiskelijahintaista ruokaa, ja uudessa Libri-lounasravintolassa on käytössä vain yksi linjasto. ”Tilian taustatilat ja työskentelyolosuhteet ovat surkeat. Ne on mitoitettu 250 syöjälle, ja kun siellä kävi viime vuonna päivittäin toista tuhatta syöjää, se oli suorastaan epäinhimillinen paikka työskennellä”, selvittää Maijala. Uudella hinnoittelumallilla haluttiin hillitä Tilian kävijämääriä. Maijala korostaa kuitenkin, ettei Tilia ole pelkästään henkilöstöravintola. ”Kyllä siellä kaikki voivat käydä syömässä, sieltä ei vaan saa opiskelijahintaista ruokaa. Iso ongelma siellä on astianpesukone. Ei se nyt sentään ihan kotikäyttöön tarkoitettu ole, mutta sellainen yksitankkinen. Jos vertaa sitä esimerkiksi Librin tunnelipesukoneeseen, joka pesee jatkuvalla syötöllä, niin Tilian henkilökunnalla oli hirveä urakka. Ilmastointikaan ei riittänyt. Siksi totesimme, että on järkevämpi keskittää iso toiminta Libriin”, Maijala avaa taustoja. VieLä Viime lukuvuonna Librin tilalla toimi Ilokivi 2, jossa oli käytössä kaksi linjastoa. Koska kirjaston aulassa ennen ollut Cafe Libri lopetettiin, nykyisessä Librissä toinen linjasto on varattu kahvilapalveluille. ”Ennen valitettiin, että kirjastosta ei
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 jylkkärin kysely vastaa osoitteessa jylkkari.fi V*TUTTAVATKO KAMPUKSEN RUOKAJONOT? No v%!&?#!!! Varma luennolta myöhästyminen ja muutenkin täyttä p%€!#?=!! 35 % 26 ääntä Joskus saattaa ärsyttää, mutta ei nyt sentään v*tuta. 29% 22 ääntä Ei, minulla on lehmän hermot tai osaan valita ruoka-aikani hyvin. En syö kampuksella. Ääniä yhteensä 75. 5% 4 ääntä 31% 23 ääntä syön nykyisin aika usein kotona, ja yliopistolla syödessäni välttelen ruuhkaaikoja. saa ilta-aikaan enää kahvia. Nyt kahvia saa kello 19 asti ja ruokaa kello 18 asti. Meidän pitäisi rakentaa tosi isot järjestelmät, että saataisiin toinen ruokalinjasto käyttöön, koska sitten kahvilatoiminta pitäisi rakentaa ihan omalla tavallaan”, Maijala sanoo. Muutoksen myötä Tilian ruokailijamäärät ovat odotetusti laskeneet roimasti. Tila näyttää hyvin usein olevan tyhjillään. Onko sekään tarkoituksenmukaista? “Kun kerran minulta kysyt, niin ainahan voi toivoa, että enemmänkin kävisi ihmisiä. Suunnilleen määrät ovat kuitenkin sitä, mitä odotimmekin. Eihän siellä hirveästi kävijöitä ole”, Maijala myöntää. Jos Tilia on suunnattu enemmän yliopiston henkilökunnalle, niin vielä alkusyksystä Libri oli vain opiskelijoille tarkoitettu. “Luovuimme siitä sitten, kun saimme niin paljon palautetta. Esimerkiksi pariskunnat, joista toisella on henkilökunnan kortti ja toisella opiskelijakortti, eivät olisi voineet käydä yhdessä syömässä.” OSA OPiSKEliJOiSTA on alkanut vältellä Libriä, koska ovat nähneet tai kuulleet siellä olevista jonoista. ”Syön nykyisin aika usein kotona, ja yliopistolla syödessäni välttelen ruuhka-aikoja. Librissä syön vain, jos opiskelen kirjastolla. Se ei ole kovin viihtyisä, ja yleensä siellä on kauheat jonot”, sanoo opiskelija Elli Peltomäki. Maijalan mukaan järjestelyihin saattaa tulla muutoksia, jos painetta syntyy. “Tilian tilannetta on tarkoitus seurata, kuten Libriäkin. Tämä nyt on kokeilu, haluamme nähdä tämän vuoden aikana, miten tämä muotoutuu. Katsotaan keväällä, ja tehdään yhteenvetoa sitten.” JOS JylKKäRiN satunnaisista mittauksista voi jonkun johtopäätöksen tehdä, niin lyhyimmät jonot Seminaarinmäen kampuksella ovat Unolla. Lounasravintoloiden jonotusaikoja mittasivat myös Topias Peltonen, Jaana Kangas, Roope Visuri, Laura Pylvänäinen, Aino Vasankari, Riku Porvari, Niko Karvanen, Ville-Veikko Vähäaho. elli peltomäki välttelee ruuhka-aikoja ja syö usein myös kotona. KOAS Opiskelijan koti on Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr Kauppakatu 11 A, 40100 Jyväskylä Puh. 029 180 4444, asiakaspalvelu@koas.fi www.koas.fi AsuntoJen PohJAKuvAt, hinnAt JA hAKeminen: www.koas.fi löydät meidät myös www.facebook.com/koas.fb Twitterissä ja Instagramissa @KOASJyvaskyla Asuntomme on suunniteltu opiskelijoille! Koasilla kaikki asumismenot sisältyvät vuokraan; sähkö, vesi, tietoverkko ja pesutupa. vuokrataso on edullinen. lisäksi asunnoissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. haettavana on yksiöitä, soluasuntoja ja perheasuntoja. www.sonaatti.fi kahvikuppia vuodessa Tervetuloa!
8 Kampus Kampus Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Treenikaverina älypuhelin TIETOJA VIESTINTÄTEKNOLOGIA. Toimiiko luuri personal trainerina tai liikuntapäiväkirjana? Juokseeko lenkillä nopeammin, jos zombi örisee korvaan? Jylkkäri testasi viisi ilmaista ja ilman lisälaitteita toimivaa urheilusovellusta. teksti Irina Hasala kuva Matti Parkkinen Zombies, Run! ZOmbIES, RuN! tarjoaa nimensä mukaisesti uuden agendan lenkille: yhdyskunnan “juoksijana” täytyy muun muassa harhauttaa zombielaumaa. Täysin ääneen pohjautuvan, tarinallisen sovelluksen urheilullinen osa rajoittuu lähinnä lenkin pituuden ja keskinopeuden mittaamiseen. Parasta antia ovat satunnaiset “jahdit”, joissa varoitusäänen ja örinän piiskaamana pitää edetä tavallista nopeammin seuraava pätkä. Sovellukseen kuuluu myös mahdollisuus rakentaa kaupunkia lenkeiltä kerätyiltä esineillä, mutta peliominaisuus ei innosta äänitarinan tapaan. z z Eizvaadizpuhelimenzkatsomistazeikäztiettyäzliikkumistapaaztaiz-nopeutta z z Jahditzkannustavatznopeisiinzspurtteihin z z Vaatiizrunsaastiztallennustilaazjazmielikuvitusta z z Peliosuuszjääzirralliseksi Sports Tracker SIJAINTIA hyödyNTÄVÄ Sports Tracker painottaa erityisesti matkaa taittavia urheilulajeja. Liikuntapäiväkirjaa täyttäessä juoksua, pyöräilyä ja kävelyä on tarjolla useampaa sorttia. Sisäliikunnan joutuu usein tallentamaan custom-asetuksella. Liikuntakertoja listatessa kysytään sykettä ja energiankulutusta, joita on vaikea arvioida ilman mittaria. Sovellus antaa kuitenkin useita mahdollisuuksia oman tavoitteen muokkaamiseen. Aloitusnäytölle syntyvää grafiikkaa voikin käyttää vaikkapa pelkkien liikkumisaikojen tai -kertojen seuraamiseen. z z Selkeäzjazkonkreettinenzgrafiikka z z Mahdollisuudetzmuokatazliikkumistavoitetta z z Painottaaztiettyjäzliikuntalajeja z z Seurantazjääzlaihaksizilmanzmittaria Sworkit SwORKIT ELI “simply work it” tarjoaa kehon painolla tehtäviä liikkeitä ja niistä koottuja valmiita treenejä. Räätälöidyimmät treenit on luonnollisesti varattu maksaville asiakkaille, mutta ilmaisversiossakin voi valita voimaharjoittelun, cardion, joogan tai venyttelyn väliltä. Treenityypin lisäksi käyttäjä saa valita myös harjoituksen keston. Aloitusnäytöltä löytyvä, vaihtuva “fit in 5” -ohjelma mahtuu helposti vaikka aamurutiiniin. Liikkeet on havainnollisetettu selkeästi videoin. Kuvan ohella ääni kertoo, milloin on aika edetä seuraavaan liikkeeseen. Sovelluksessa voi asettaa myös oman aikatavoitteen ja muistutuksia liikkumisesta. Etenemisestä kootaan graafeja, jotka voisivat löytyä nykyistä nopeammin. z z Hyväzvalikoimazliikkeitäzjazerilaisiaztreenejä z z Muokattavuus:zhelppozsovittaazomiinzaikatauluihinzjaztavoitteisiin z z Treenikerroistazkertovatzgraafitzvoisivatzollazparemminzesillä z z Treenienzliikelistazolisizhyväznähdäzennenzaloittamista Seven – 7 Minute workout VuONNA 2014 tehtyyn tutkimukseen pohjautuva seitsemän minuutin HIITeli high intensity interval training -ohjelma löytyy kymmeninä eri sovelluksina. Yksi niistä on Seven, joka haastaa tekemään treenin seitsemän kuukauden ajan. Tähän tähdätään pelillistämisellä. Kuukauden käytön jälkeen avautuu uusi treeni, ja useista käyttökerroista ansaitsee suoritusmerkkejä. Lisäksi käyttäjä saa alussa kolme ”elämää”, joista yhden menettää, mikäli jättää päivän väliin. Pelkän seitsemän minuutin treenin haluavalle tämä on ehkä liikaa, mutta “perustreeni” säilyy edelleen keskiössä. z z Selkeäzkäyttöliittymä z z Kannustimiaztreeninzpäivittäiseenztekemiseen z z Osazlisäominaisuuksistaztuntuuzturhilta z z Lisätreenejäzjoutuuzodottamaanzkauan,zjazpäivittäisyysztuntuuzpaljolta Google Fit mIKÄLI GOOGLELLE suoltamasi datamäärä ei vielä hirvitä, voit palkata jättiyhtiön luomaan grafiikkaa ja statistiikkaa myös liikkumisestasi. Sekä selaimessa että mobiilissa toimivan sovelluksen voi yhdistää muihin urheiluappeihin – esimerkiksi edellä mainittuihin Sworkitiin ja Seveniin – ja siten seurata älylaitteiden avustamaa liikkumista laajemmin. Google Fit -mobiilisovellus hyödyntää muiden sovellusten tavoin puhelimen mittausominaisuuksia, kuten sijaintia, ja kerää dataa esimerkiksi askelista ja energiankulutuksesta. Iphonelle Google Fitiä ei saa, mutta sovellus onkin Apple Healthin haastaja. z z Mahdollistaazuseammanzsovelluksenzliikuntadatanzkoostamisen z z Selkeääzjaznäyttävääzgrafiikkaa z z Olisiztehokkaampizlisälaitteistonzkanssa z z Mobiiliversiozturhankinzriisuttu varoitusäänen ja örinän piiskaamana pitää edetä tavallista nopeammin seuraava pätkä. irina Hasala pakenee zombielaumaa Harjulla.
Pakina 9 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 L änsimaisen kulttuurin kasvatteina me ollaan usein siis niin pihalla siitä, miten etuoikeutettuja me ollaan. Ja kuinka se etuoikeus on varastettu muilta. Jos joku haluaa kirjoittaa kirjan valkoisesta, heteronormatiivisesta suomalaisperheestä, kirjoittajan motiiveja täytyy ainoastaan ihmetellä. Miksi joku haluaa tietoisesti jättää tarinastaan pois vähemmistöjen äänen? Suvaitsevainen ja inhimillinen kirjoittaja ottaa tarinaan mukaan myös muita ääniä, jotka nykymaailmassa pyritään kaikin keinoin tukahduttamaan. Yksi hahmoista voisi aivan hyvin edustaa homoseksuaalista suuntautumista. Toinen taas voisi olla bi-seksuaali. Ehdottomasti yhden hahmoista täytyisi vaihtaa sukupuoltaan. Tämä korostaisi suvaitsevaisuutta toisenlaisia ihmisiä kohtaan ja sitä, että kuka tahansa voi halutessaan olla nainen tai mies. Tai siis tietenkin voi olla myös jotain ihan muuta! Siis mun mielestä kuka tahansa voi määritellä itsensä ihan miten itse haluaa. Siis ei tartte olla mies tai nainen, jos ei halua! Miksi ylipäänsä täytyy viitata ihmisiin näillä sukupuolittuneilla termeillä? Miksei puhuttais vaan ihmisistä? Meidän muiden täytyy hyväksyä ihmisen oma kokemus hänen omasta identiteestään. LGBTQIA-ihmisten ääni pyritään nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti vaimentamaan. Ja siis jos unohdin jonkun ryhmän äsken, niin olen tosi pahoillani! Tarkistin oikean kirjainyhdistelmän eilen illalla, enkä ole vaan vielä ehtinyt Twitteriin tarkastamaan tän päivän tilannetta. Valkoihoisen kirjoittajan täytyisi myös erityisesti ottaa huomioon muunlaisen ihonvärin omaavien ihmisten näkökulma. Yksi hahmoista pitäisi ehdottomasti olla musliminainen. Siis oikeesti, eikö heteronormatiivisessa suomalaisperheessä muka voisi olla transsukupuolista musliminaista? Jos kirjoittaja ei ota mukaan eri ihonvärin omaavia hahmoja, hän on rasisti. Niin se vaan on. Toisaalta täytyy kysyä, että miks kenenkään valkoihoisen, länsimaalaisen heteron täytyis kirjoittaa muiden ihmisten kokemuksista. Siis eihän hän voi mitenkään tietää, mitä toisen kulttuurin edustajan päässä liikkuu. Miksei kirjoittaja kirjoita vaan omista kokemuksistaan? Siis onko aina pakko yrittää varastaa muiden kulttuureilta? eli jos joku Marc Jacobs jostain syystä haluaa malleilleen rastat, niin on se nyt ihmeellistä, ettei malleina käytetä tummaihoisia ihmisiä. Siis oikeesti! Eihän valkoihoisen ihmisen pitäisi käyttää rastoja, koska ne on varastettu tummaihoisilta. Sama juttu vaatteissa. Miksi ihmeessä valkoihoisten ihmisten täytyy järjestää meksikolaistyylisiä juhlia, joissa pukeudutaan sombreroihin ja juodaan tequilaa? Eikö ihmiset ymmärrä, kuinka loukkaavaa se on meksikolaisille? Minun tulee valkoisena, etuoikeutettuna ihmisenä antaa nyt tilaa muille äänille. Liian kauan minä olen sortanut ja riistänyt muita kulttuureja. Minun täytyy nyt olla hiljaa ja antaa muiden puhua. Social justice warrior Seis kulttuurinen omiminen! Jos kirJoittaJa ei ota mukaan eri ihonvärin omaavia hahmoJa, hän on rasisti. niin se vaan on. Pokémon Go ei sitä käy kieltäminen: Pokémon on saanut koko maailman liikkeelle. Munien hautominen kävelemällä ja harvinaisen poksun perään juokseminen puistossa käyvät urheilusta. Nostalgia on kova, pelimekaniikka ei niinkään, ja näytön pitäisi olla jatkuvasti päällä. Mitenköhän jahdin käy pakkasella? Podcast Addict Mikäli ZoMbies, Runin viiden minuutin pätkissä tulevat puolen tunnin tarinat eivät riitä, voi lenkillä kuunnella podcastin. Musiikin ystäville vaikkapa All Songs Considered, New York Timesissa julkaistuista esseistä innostuville Modern Love. Iphonella vaihtoehtoappina Instacast. mikäli GooGlelle suoltamasi datamäärä ei vielä hirvitä, voit palkata Jättiyhtiön luomaan Grafiikkaa Ja statistiikkaa myös liikkumisestasi.
10 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Opiskelijaasuminen uudistuu ylioppilaskylä. Kortepohjan alue saa lähivuosina uuden ilmeen, kun tornitalot peruskorjataan vuorotellen. Samalla perinteinen Rentukka saa tyystin uuden käyttötarkoituksen. y lioppilaskylä kokee lähivuosina suuren muutoksen, kun A-, B-, C-, Dja E-talot peruskorjataan peräkkäisinä vuosina. Ensimmäisenä remonttiin laitetaan A-talo, jonka peruskorjaus on suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Samalla myös ravintola Rentukka kokee todellisen muodonmuutoksen. Rentukan kyljessä sijaitseva A-talo on ylioppilaskylän vanhin rakennus. Vuonna 1968 valmistuneessa talossa on 144 yksiötä. Talovanhusta on aiemmin peruskorjattu 80ja 90-luvuilla. Ylioppilaskylän rakennusja korjaussuunnitelmia viedään eteenpäin pitkin talvea. Ylioppilaskunnan edustajisto tekee lopulliset investointipäätökset keväällä, minkä jälkeen korjausja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa. Rentukan ja A-talon peruskorjaukset ja muutostyöt valmistuvat keväällä 2018. Sen jälkeen ne ovat jälleen alueen asukkaiden käytössä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama ylioppilaskylä muodostaa Kortepohjan alueen rungon, mutta tuo runko on vuosien saatossa rapistunut pahasti. Rakennukset ovat olleet jo pitkään perusteellisen korjauksen tarpeessa, minkä lisäksi uudempi opiskelijasukupolvi odottaa yhä enemmän yksiöpohjaisia asumisratkaisuja. Legendaarinen ravintola Rentukka on seissyt paikallaan ylioppilaskylän alkuvuosista saakka. Myös sen tulevaisuutta mietitään nyt uusiksi. Muutostöiden jälkeen Rentukan tiloissa voi suunnitelmien mukaan käydä kuntosalilla, tehdä ryhmätöitä uusituissa tiloissa, järjestää juhlia ja syödä opiskelijaravintolassa. teksti Jaakko Kinnunen kuvat Matti Parkkinen asukkaille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa asumista ylioppilaskylässä. ensimmäiseksi remonttiin laitetaan rentukka ja sen kyljessä seisova a-talo. työt on tarkoitus aloittaa keväällä 2017. peruskorjaus kestää vuoden.
11 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Kuntosalin ensisijainen käyttöoikeus on suunnitelmien mukaan ylioppilaskylän asukkailla. Salin käyttöoikeus sisältyisi vuokraan. Mikäli kapasiteettia riittää, maksullisia kuntosalikortteja voidaan antaa myös JYYn jäsenille tai muille opiskelijaryhmille. Kuntosalin kokonaispinta-ala on 261 neliömetriä, ja peruskorjauksen hinta-arvio kuntosalilaitteineen on 350 000–400 000 euroa. Lisäksi kuntosalilaitteisiin varataan laitekannan iästä riippuen 50 000–100 000 euroa. Opiskelijahintainen lOunasmyynti on suunnitelmien mukaan tarkoitus järjestää arkisin ja viikonloppuisin kello puolen yhdentoista ja iltakahdeksan välisenä aikana. Ravintolatoiminnan osalta on käyty alustavia neuvotteluja pääasiassa Sonaatin kanssa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on puoli miljoonaa euroa. Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala kertoo, että he ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty. ”Laskelmat ovat käynnissä. Kohde poikkeaa meidän normaaleista ravintoloista ja vaatisi isoja investointeja. Tällä hetkellä laskemme, voidaanko toiminnasta saada kannattavaa. Mutta olemme kyllä kiinnostuneita. Teemme lopullisen päätöksen Sonaatin johtokunnan kanssa viimeistään joulukuun aikana”, Maijala toteaa. peruskOrjauksen aikana tornitaloissa ei voi asua. A-talon asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu päättymään maaliskuun loppuun. Asukkaiden ei kuitenkaan tarvitse muuttaa pois ylioppilaskylästä, jos he eivät itse sitä halua. ”Käytännössä A-talon asukkaat voivat muuttaa ylioppilaskylän muihin rakennuksiin. Vaikka siis olemmekin irtisanoneet vuokrasopimukset, asukkaille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa asumista ylioppilaskylässä. Kuuntelemme myös asukkaiden toiveita mieluisasta asumismallista. Jokainen opiskelija-asukki tulee halutessaan saamaan asunnon kylästä”, palveluvastaava Jenni Kirkkomäki toteaa. Sama käytäntö on voimassa myös jatkossa, kun ylioppilaskylän peruskorjauskierros siirtyy rakennuksesta toiseen. Tilannetta helpottaa se, että peruskorjauksen jälkeen A-talo on jälleen asukkaiden käytössä, kun B-talon peruskorjaus aloitetaan. ravintOla rentukkaan on muutostöiden jälkeen tarkoitus siirtää lähes 1000 neliömetriä yhteisötiloja ylioppilaskylän muista rakennuksista. Rentukasta halutaan luoda ylioppilaskylän toiminnallinen keskus. Samalla esimerkiksi vapaa-ajan vietosta aiheutuvat häiriöt muissa taloissa vähenisivät, kun tapahtumat keskittyisivät Rentukkaan nykyisten yhteisötilojen sijaan. Rentukan korjausja muutostöiden budjetti on noin 1,7 miljoonaa euroa. Kerrostalojen peruskorjauksen hinta-arvio on 28–30 miljoonaa euroa. Aikaa peruskorjauksiin menee noin viisi vuotta, eli jokainen rakennus on poissa käytössä vuoden ajan. Talot peruskorjataan järjestyksessä siten, että seuraavan talon työt aloitetaan, kun edellinen on saatu valmiiksi. nykyisin tOrnitalOista saa 22 neliöisen yksiön 283 euron kuukausivuokralla. Hintaan sisältyy vesi, sähkö ja netti. Peruskorjattujen talojen vuokriin on odotettavissa pieniä korotuksia. ”Vuokra nousee jonkun verran. Peruskorjauksen jälkeen asunnot ovat verrattavissa uudempien rakennusten asuntoihin, joten vuokra tulee olemaan lähempänä niiden hintatasoa. Pystymme siis tarjoamaan kohtuuhintaista asumista myös tulevaisuudessa”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimitusjohtaja Marko Huttunen kertoo. Tornitalojen peruskorjaus ja Rentukan uudistaminen ovat ylioppilaskunnalta isoja investointeja. Konsernin johto kuitenkin vakuuttaa, että tämä ei vaikuta yksittäisen opiskelijan jäsenmaksuun. ”Peruskorjauksista ei aiheudu korotuspaineita JYYn jäsenmaksuun”, Huttunen sanoo. yliOppilaskylän asuntOjen määrään ei ole lähivuosina odotettavissa muutoksia. Nykyisellään alueella on 2 268 opiskelija-asuntopaikkaa. ”Lisäasunnoille olisi kyllä tarvetta. Ehkä sellainen 2 500 asuntoa voisi olla hyvä määrä. Asuntoja tarvittaisiin muuallakin kuin Kortepohjassa. Esimerkiksi Nuuskakujan hanketta ollaan aktiivisesti kehittämässä eteenpäin”, Huttunen sanoo. Ylioppilaskunta allekirjoitti Jyväskylän kaupungin kanssa aiesopimuksen Nuuskakujan alueen kehittämisestä viime keväänä. Kun kaavamuutos on lainvoimainen, JYY ostaa tontin Ahdinkadun, Nuuskakujan ja Pitkäkadun kulmasta ja rakentaa sille asuinrakennuksen. peruskOrjausten yhteydessä rakennuksissa uusitaan kaikki LVI-ratkaisuista sähköjohtoihin. Kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen kertoo, että peruskorjauksen yhteydessä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. ”Lämpöenergia otetaan talteen poistoilmalämpöpumpulla. Tämä ja muut muutostyöt parantavat energiatehokkuutta huomattavasti.” Suunnitelmissa on myös useita muita energiatehokkuuteen liittyperuskorjauksista ei aiheudu korotuspaineita jyyn jäsenmaksuun. jyyn palveluvastaava jenni kirkkomäki (vas.), toimitusjohtaja marko huttunen ja kiinteistöpäällikkö kimmo moilanen kävivät jylkkärin kanssa katsastamassa a-talon ja rentukan. kaikki ovat sitä mieltä, että tornitalojen peruskorjaus on välttämätöntä laadukkaan asumisen varmistamiseksi.
12 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan 9,90€ kpl VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA RUoKA & JUoMA -oPisKELiJATARJoUKsiA! Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ huom!!! PE-LA AVoiNNA 03 sAAKKA! viä parannuksia. Esimerkiksi pohjaveden ja jäteveden lämmön hyödyntämistä on harkittu. Näiden suunnitelmien osalta ei kuitenkaan ole tehty lopullisia päätöksiä. ”Tarkempien laskelmien ja käyttökokemusten jälkeen osaamme arvioida, kuinka nopeasti mikäkin järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Sen jälkeen voimme valita parhaat vaihtoehdot”, Moilanen sanoo. Asuntojen pohjaratkaisuihin, esimerkiksi keittiöiden sijaintiin, on myös harkittu muutoksia. Perusasuntotyypissä tulee joka tapauksessa jatkossa olemaan kahta erilaista pohjaratkaisua nykyiseen tapaan. YlioppilaskYlän 1-alueen korjausja rakennustöiden valmistuttua projekti siirtyy kylän 2. alueelle, eli MNOPja Kja L-talojen kortteliin. Ajallisesti 2. alueen rakentaminen alkanee reilun viiden vuoden kuluttua. 2-alueen pääsuunnittelija valitaan ensi kevään aikana, ja sen rakennusprojektit tulevat etenemään vaiheittain 1-alueen projektien tapaan. Alueen kehittäminen ja mahdolliset korjausja rakennustyöt aloitetaan sen jälkeen, kun viisi ensimmäistä tornitaloa on saatu peruskorjattua. Kokonaisuudessaan ylioppilaskylän kehittämiseen menee tämänhetkisen tiedon mukaan kymmenen vuotta. ”JYY haluaa olla alueja palvelukehittäjä, ei pelkästään asuntojen tarjoaja. Haluamme kehittää Kortepohjasta ja ylioppilaskylästä omalaatuisen ja monipuolisen asuinalueen, jolla on vetovoimaa”, toimitusjohtaja Huttunen sanoo. JYYn edustaJisto käsitteli suunnitelmaa lokakuun edustajistokokouksessaan. JYYn hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä kertoo, että tornitalojen peruskorjaus on välttämätöntä talojen huonon kunnon takia. ”Tornitalot ovat käyttöikänsä loppupäässä, ja peruskorjaus on välttämättömyys.” Rentukan kohdalla Heikkilä korostaa, että rakennuksen sielu halutaan säilyttää uudistusten jälkeenkin. Asukaskyselyissä Rentukkaan on toivottu juuri lounasravintolaa ja kuntosalia. ”On hyvä, että Rentukka remontoidaan, jotta se voi tarjota niitä palveluita, joita opiskelijat toivovat. Haluamme säilyttää Rentukan elävänä ylioppilaskylän sieluna”, Heikkilä sanoo. YlioppilaskYlä ennen Ja nYt z z Kortepohjanzylioppilaskylänzrakentaminenzalkoiz1960-luvunzpuolivälissä.z TarkoituksenazolizratkaistazJyväskylänzkasvatusopillisenzkorkeakoulunz opiskelijoidenzasunto-ongelmat.z z z Ensimmäisetztalotznousivatzharjakorkeuteenzvuonnaz1968.zViisiztornitaloazjaz kolmezperhetaloazolivatzensimmäisetzvalmiitzrakennukset.zRakentaminenzjatkuiz ainazvuoteenz1975zasti.zVirallisestizylioppilaskyläzvihittiinzkäyttöönzvuonnaz1976.z Vuonnaz1990zrakennettiinzvieläzR-zjazS-talot. z z Ainaz1990-luvullezsaakkazyksiötzolivatzniinzsanottujaztoveriyksiköitä,zjoissaz majoittuizkaksizasukasta.zJonotuksenzkauttazasukaszsaattoizsiirtyiztoveriyksiöstäz soluunzjazlopultazehkäzjopazyksiöön.zYksiöissäzasuizpääasiassazloppuvaiheenz opiskelijoita.zNykyisinzyksiöönzvoizylioppilaskylässäzpäästäzjozvuodenz soluasumisenzjälkeen. z z Vuosinaz2004-2005zJYYzrakennuttizkolmezuuttaztaloazVehkakujalle.zVehkakujanz talotzeivätzkuuluzvirallisestizylioppilaskylään,zmuttazkäytännössäzyhteyszonzvahva.z TaloissazsijaitsevatzmyöszJYYnzasukas-zjaztalouspalvelutzsekäzJYY-Palveluidenz hallinto. z z NykyisinzKortepohjanzkaupunginosassazasuuznoinz10z000zasukasta,zjoistaznoinz 2000zonzylioppilaskylässäzasuviazJyväskylänzyliopistonzopiskelijoita. z z KortepohjanzasuinalueenzsuunnittelivatzarkkitehditzBengtzLundstenzjazEskozKahriz vuosinaz1964-1968. z z Lähde: Kortepohja.fi C-talon katolta on hyvät näkymät DDR:ksi kutsuttua MNOP-taloa kohti. Oikealla etualalla on A-talo, joka on remonttivuorossa ensimmäisenä.
13 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Voi morjens, että tuntuu hyvältä ylittää itsensä tekemällä jotakin, mikä pelottaa ihan sairaasti! Voin suositella. Menot tekstit Lotta Tiihonen (lottatiihonen@gmail.com) Ei mitään kevyttä komediaa PersPektiiviä ei vieläkään pysty nauttimaan pillerinä purkista, mutta onneksi sitä on mahdollista kahmaista itselleen teatterissa käymällä. Kun on kurkistanut narsistien ja alkoholistien hallitsemaan perhehelvettiin, omat opiskelustressit ja parisuhdehuolet alkavat tuntua miellyttävän mitättömiltä. Kansannäyttämön esittämä WTH1801 – Humiseva harju on Laura Häkkisen ja hänen ohjaamansa työryhmän tulkinta Emily Brontën klassikosta. Näytelmän pääteemoja ovat rakkaus, itsekkyys ja epäoikeudenmukaisuus. “Rakkaus on niin iso tunne, että sitä on todella vaikea sanoittaa. Brontë on kuitenkin onnistunut siinä hämmentävän hyvin”, sanoo ohjaaja Häkkinen. Äärimmäistä itsekkyyttä näytelmässä edustavat narsistiset päähenkilöt, joiden toiminnassa oma etu menee kaiken muun edelle. Yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta tarkastellaan luokka-, perimys-, naisja rotukysymysten kautta. Tarinankerronnassa käytetään perinteisen draaman ohella nykyteatterin keinoja, kuten liikettä ja kuvallisuutta. Raikkautta lisää se, että päärooleissakin nähdään ensikertalaisia näyttelijöitä. WTH1801 ei ole se sama Humiseva harju, jonka olet nähnyt elokuvafilmatisointina. Mihin kaikkeen tuo mystinen etuliite voikaan viitata, sen ohjaaja haluaa jättää katsojien oman tulkinnan varaan. 6.11. veturitallit tanssiteatteri Krampin 20-vuotisjuhlavuoden teos on liikkeellistä tajunnanvirtaa sekä ylistys elämälle ja inhimillisyydelle. La Soiréen teemat ja liikekieli ovat syntyneet tekijöiden omista tarinoista ja muistoista, joista on rakentunut tanssin kielelle käännettyjä kohtauksia sekä juhlaseremonioita. Koreografiksi on valittu hybriditaiteilija Sampo Kerola. 2.11. teatteri Miilu WTH1801 – Humiseva harju sukeltaa syvälle päähenkilöiden psyykeen. 12.11. Minna Canthin kulMa kun yhdet menevät maanantai-iltaisin Ylä-Ruthiin juttelemaan tuttaville oluen äärellä, kadun toisella puolella istuu joukko ihmisiä hiljaa ja tuijottaa seinää. He ovat päättäneet pakenemisen sijaan pyrkiä kohtaamaan itsensä ja ajatuksensa sellaisina kuin ne ovat. Tätä on Zen. Syvällisemmän johdannon aiheeseen antaa 12.11. kello 12–15 zen-opettaja ja psykologian tohtori Karen Terzano. Lisää tietoa seinäntuijottelijoista löydät hakusanoilla “tavallinen mieli”. 4.11. ravintola le Qulkuri siellä se vaanii jossakin turvallisen yliopistokuplan takana, työelämä. Ja millaista se nykyään onkaan! Teatterikoneen Tilipäivä on oivaltava komedia tämän päivän työelämästä kaikessa mielettömyydessään. Yksi menee työnsä kanssa naimisiin. Toinen haluaisi töitä, muttei niitä saa. Entä jos pullonhenki antaisi mahdollisuuden vaihtaa alaa, osaisitko valita oikein? 19.11. PoPPari “Jo Muuan mies sen ties, kun näillä mennään niin näillä mennään, eikä aleta mittään pelleilemmään.” Olit sitten jo tanssahdellut tähän rytmiin tai et, niin mustikkaukolle mahtuu vielä suukkoja poskelle, ja tonnikala on edelleen pelastaja. Samalla hinnalla selvität, mitä tarkoittaa postpunk/ indiesuomi-iskelmä, kun tärykalvoille rävähtää Sylvia Blah & Skeptinen Tendenssi. 11.11. lutakko luvassa särkyneitä sydämiä, eroamisen tuskaa ja rakkauden raastavuutta. Melodramaattisista melodioista ja kaihoisista lyriikoista tunnettu ruotsalainen indierock-yhtye Weeping Willows saapuu Jyväskylään lähes 15 vuoden tauon jälkeen. 4.11. valorinne alitajunta2016 – Seuramatka syövereihin on sirkusta ja lähes kaikkea mahdollista taidetta yhdistelevä kokemuksellinen performanssi, ihmisnäyttely, sipuli. Sen takana ovat sirkustaiteilijat Lotta Roukala ja Erika Forsberg sekä monitaiteinen työryhmä. ToNi ESSEL MiRva KaRKiNEN LoTTa RouKaLa JEREMiaS NiEMiNEN RE d B E Rg ag EN cY E L S a K a LE Rv o ilokiven elokuvat TERo uuTTaNa aRvoSTELEE YLioppiLaSTaLoN TuLEvia NÄYTöKSiÄ Poika ja petos MaMoru hosoda | jaPani 2015 | 119 Min kaMPus kino ti 8.11. klo 18 Nuori orpo Ren onnistuu eksymään sivukujan kautta petojen rinnakkaismaailmaan. Siellä valtakunta kaipaa uutta johtajaa, koska edellinen ajatteli uudelleensyntyä jumalana. Miksipäs ei? Tulevaksi johtajaksi on pari kandidaattia, voittaja valitaan kaksintaistelulla. Heistä toinen on temperamenttinen Kumatetsu, joka ottaa Renin oppipojakseen. Lopulta katsoja ei tiedä, kumpi opettaa kumpaa. viime vuoden parhaana animaationa Japanissa palkittu poika ja peto ei pääse tarinassaan tai tunnelmassaan ghiblin parhaiden tasolle, mutta onnistuu päristelemään keskinkertaisuuden suosta ylös tasaisen varmalla toteutuksellaan. arvosana: 3/5 Kuun metsän Kaisa katja Gauriloff | suoMi 2016 | 82 Min valotus Ma 14.11. klo 20.30 Katja gauriloff on tehnyt dokumentin kolttasaamelaisista ja tarinoita täynnä olevasta isoisoäidistään nimeltä Kaisa. Elokuva paneutuu Kaisan persoonaan sveitsiläisen Robert Crottetin kirjoitusten kautta. Heidän vuosikymmeniä kestänyt ystävyytensä luo kerronnalle pohjan, johon elokuva yhdistää vanhaa filmimateriaalia ja animaatiota unenomaiseksi tarinaksi. Lopputuloksena on onnistunut tunnelmamatka menneeseen aikaan. Teos tuntuu kuin sukellukselta kollektiiviseen muistiin, joka ei ole tarkka vaan tilkkutäkkimäinen kollaasi siitä, mitä joskus oli. arvosana: 4/5 lisäksi ohjelMistossa: Ma 31.10. 18:00 TÄMÄN JÄLKEEN Ma 31.10. 20:30 giRLS LoST Ti 1.11. KLo 18:00 cafE SociETY Ti 1.11. KLo 20:30 vaMpYR (aRvoSaNa 4/5) Ti 8.11. KLo 20:30 HuuMa Ma 14.11. KLo 18:00 LES coWBoYS Ti 15.11. NigHT viSioNS -iLTa “Välillä Tunnen auringon, Välillä en. Välillä pilVeT TaiVaan peiTTää, muT onks Väliä sen? TuuleT jees, pilVeT jees, TäHdeT jees. jees on myrsky, pauHu ja TaiVas sees.” Muuan Mies zenin ytimessä kappaleessaan Aurinkolaulu
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Asus X541SA Intel Dual Core prosessori | 128 Gt SSD 8 Gt muisti | Windows 10 Home AINA ILMAINEN VIANETSINTÄ Tarjoamme täyden huollon tietokoneihin, puhelimiin ja tabletteihin. Iso SSD-kovalevy 399€ Asus X540YA AMD A8 prosessori | 512 Gt SSD 8 Gt muisti | Windows 10 Home 599€ Gummeruksenkatu 6, Jyväskylä | 010 320 90 70 Ma-Pe: 10 -17 | www.multitronic.? Täyttä Applea. Asiantuntijatkin
Helpotus 15 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Eri paikkakunnilta tulEvat opiskElijat haukkuvat kotikuntansa omalla murtEEllaan. paska kotiseutu Tragedioiden Taipalsaari taipalsaari on viientuhannen asukkaan kunta lappeenrannan naapurissa, ja sille kuuluisalle rajalle on matkaa 60 kilometrii. sen takii se ainut bensa-asemakin varmaan lopetti, kun porukka haki bensasa venäjält. taipalsaari ylpeilee yli tuhat kilometrii pitkäl rantaviivallaa. se onkii tosi suosittu mökkikunta, ko puolel suomee on siel kesämökki, muun muas Petteri Summasel. mein naapuri näki sen kerran kylänraitilla. kesämökki on siit kiva, et sielt pääsee sit talveks takas sivistyksen parii. taipalsaarelle on melkei tullu kaikenlaista. lomaasuntomessut piti tulla sarviniemee, mut ei tullukaa kaatu kuulemma kaavotusongelmii. toinen kerrostalo piti tulla, muttei tullukaan. sinnehän ois voinu muuttaa ties millasta porukkaa. vaik jotai kaupunkilaisii. jotai sentää on tullu. ihkauus lossi saatiin yhistämään jänkäsalon saari mantereesee kahenkymmenen vuuen väännön jälkee, et repikääpä naapurikuntien kateelliset siitä! harrastusmahollisuuksii on muutamii. mieskuoro taipalsaaren lauluveikot tai kahvakuulajumppa. nuorisotila saatii anonyymin lahjoittajan ansiosta, mut nuoriso kyl tuppaa häipymää lappeenrantaa heti tilaisuuen tulle. taipalsaarel on yks vuosittaine kesätapahtuma, mikä ei kuitenkaa oo iha riittäny nostamaa kuntaa kansan huulille. taipalsaari-souduissa on vuosittain se kymmene venekuntaa, vaik tapahtumaa on kerran suojellu Sauli Niinistö. oha taipalsaari toki päässy muutama kerran oikein valtakunnan uutisii asti. melkein joka kerta on kyseessä ollu ihmishenkiä vaatinu tapaturma tai muu tragedia. 1991 uppos panssarivaunu saimaaseen vieden seittemän varusmiestä mukanaan ja 2008 putos pienkone samaiseen järveen. tänä vuonnakin ainaki yks naapuririita aidan paikasta pääs iltapäivälehtiin, ja Matti Nykäne on kerra esiintyny hotelli saimaanrannas, sillo ku siel viel oli sähköt. kunnan maa-alueitten strateginen sijainti on kans huomioitu laajalt. sarvinieme maakiista päätty siihen, et metsähallitus osti sielt sit ystävällisesti 80 hehtaarii maata ja rapistuvan lomakylän, ni puolustusvoimien ei tarvinnu pakkolunastaa niitä. olis saattanu muuten tulla itänaapurin kesämökkejä puolustusvoimien ampumaalueen viereen. mitäs pienistä. Mut on myö tehty osamme diplomaattisuhteidenki etee. ite presidentti Putin on yöpyny taipalsaarel. mökil, kuinkas muutenkaa. Ei oo kyl käyny sen jälkee. parasta pr-työtä teki aikoinaan varmaa urheiluseura taipalsaaren veikot. ku sana alko kiirii, että tsv:n jäätelökioskilt saa seutukunnan suurimmat jätskipallot, ei mihinkään muualle taipalsaarel oo ikinä ollu niin pitkät jonot. Eva Kottonen selätä pikkujoulukausi tiptap! Kohta se alkaa, pikkujoulukausi nimittäin. Jylkkärin vinkeillä eläydyt joulutonttumeininkiin ja selviät loppuvuoden kekkereistä hengissä. teksti Ilona Pesu kuva Jaakko Kinnunen Ruuansulatus kuntoon jo etukäteen Olivatko Asidofilus Bifidus -piimät tarjouksessa? Hamstraa jääkaappi täyteen, ja huolehdi vatsasi tasapainosta, jotteivät hyvät glögit mene pahoinvoinnin takia hukkaan. Pukeudu lämpimästi Nyt on aika kaivaa ne isomummolta lahjaksi saadut kahdeksannettoista villasukat vaatekaapin perältä ja vetää ne haalarinpuntin päälle, sillä ulkona on kylmä. Glögisiivun lämmittäessä mieltä ja hilpeyttäessä tunnelmaa mummin sukka estää ruumiin tulehtumisen, joka olisi varsin ikävää. Jahtaa torttua ja piparia Siis niitä leivonnaisia. Pikkujoulukausi on vaativa, pitkäkestoinen urheilusuoritus, jonka aikana on syytä huolehtia riittävästä hiilihydraattitankkauksesta. Jotkut yhdistykset houkuttelevat joulun alla kokouksiinsa ilmaisella puurolla. Syöttiin tarttuminen on enemmän kuin ok, itsepähän kerjäävät! Paikalta sopii poistua heti, kun lautanen on tyhjä. Aikatauluta huolellisesti HC-pikkujoulutonttu on viimeistään heinäkuussa järjestänyt itsensä mukaan erilaisiin pikkujoulutoimikuntiin ja varmistanut, etteivät tärkeät bileet mene päällekkäin. Viimeistään marraskuun alussa on rivitontunkin syytä kaivaa kalenteri esiin ja rakennella pikkujouluajan viikko-ohjelma. Juhlakaudesta ehtii toipua sitten joulun pitkällä luentotauolla, sehän on sitä varten. Treenaa joululaulut tiptapkuntoon Pikkujouluissa on aikaa kerrata joululaulujen sanat, jotta kipaleet lähtevät sitten sukulaisten edessä aattona! Joulupukki, joulupukki, parta poikki, silmä puhki. Kanssatontutkin varmasti arvostavat tunnelmannostatustasi, vaikket pysyisi nuotissa eivätkä musiikkiesitykset kuuluisi ohjelmaan. Muista raportoida joulupukille Kunnon tonttu ei glögipäissäänkään unohda tärkeintä tehtäväänsä vaan valvoo, että pikkujoulukansa käyttäytyy kiltisti. Rohmusiko joku puurokattilan tyhjäksi? Oksensiko joku onneton pikkujoulunviettäjä isoisältä perittyyn tonttulakkiin? Lipsahtivatko ainejärjestön pikkujoulut aviorikoksen puolelle? Kohota pikkujoulukansan joulumieltä raportoimalla asiasta välittömästi joulupukille. Pidä puolesi, kun ilmaista glögiä tarjotaan Kekkerikausi voi tehdä budjettiin ison loven – paitsi, jos osaa hyödyntää ilmaiset glögit. Aikainen tonttu glögin hörppää! Saavu kemuihin minuutilleen ajoissa tai mieluummin viittä vaille, ja hiivi suoraan juomaja ruoka-astioiden ääreen. Näin vältät myös ikävät sosiaaliset velvoitteet ja voit keskittyä olennaiseen. Heitterit luostariin Mikäli pikkujoulukauden haureus pelottaa sinua tai koko joulunalusaika kaikessa kaupallisuudessaan tuntuu Friedmania ylistävältä fanfaarilta, voit haistattaa kaikille pitkät ja vetäytyä luostariin. Esimerkiksi Valamon Kristuksen kirkastuksen luostari Heinävedellä ottaa vapaaehtoistyöntekijöitä erilaisiin tehtäviin eripituisiksi pätkiksi. Sielu lepää, eikä matkaakaan kerry Jyväskylästä kuin vajaat 200 km. Joulupukki tapasi Sonja Lahden Ilokiven aulassa keskiviikkona 26. lokakuuta ja kehotti häntä olemaan kiltisti. Lisätehtävä: tunnistatko joulupukin parran ja aurinkolasien takaa?
Kulttuuri 16 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 K uka muistaa tai edes tietää c-kasetin? Digiajan sukupolven mielikuva c-kasetista voisi olla seuraava: Eppu Normaali runsaalla taustakohinalla, auto ja kesäinen maantie – tai ei mielikuvaa lainkaan. C-kasetin kehittäminen ja markkinoille saapuminen olivat kuitenkin ratkaisevia askelia kohti nykyistä digiaikaa ja sen vaivattomuutta. Taideyliopiston tutkijat Kaarina Kilpiö, Vesa Kurkela ja Heikki Uimonen pureutuvat ilmiöön vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassaan Koko kansan kasetti – C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa. Sen pohjana on muistitietokysely, johon on vastannut liki tuhat suomalaista. Kasetti oli merkittävä musiikin kuuntelun tottumusten mullistaja ja väline identiteetin rakentamiseen. Philips kehitti sen vuonna 1963 lähinnä puheen äänittämiseen, mutta kuluttajat omivat sen pian itselleen enimmäkseen musiikin kuunteluun. Syitä oli useita. C-kasetti oli äänilevyihin verrattuna halpa ja kätevä formaatti niin musiikin julkaisijalle kuin kuluttajallekin. Siinä, missä äänilevyjä ei taloudellisesti kannattanut painaa pieniä määriä, kasettia saattoi monistaa kätevästi 500 kappaletta päivässä 1970-luvun Suomessa. 1960-luvun köyhässä Suomessa c-kasetin yleistyminen oli kuitenkin hidasta. Televisio oli kotitalouksien välttämätön ostos ja kallis menoerä moneksi vuodeksi eteenpäin, eikä muuhun elektroniikkaan ollut välttämättä varaa. 1970-luvulla radionauhureiden ja c-kasettien suosio räjähti. Myynti kahdeksankertaistui kymmenessä vuodessa. Aänitemyynnin kokonaiskuvassa c-kasetti oli eniten kasvuaan nostanut formaatti. Se pysyi silti imagoltaan lähinnä lp-levyjen halpana oheistuotteena. C-kasetin suosion kasvu ruokki itseään muuttamalla musiikin kuuntelun tapoja radikaalisti. Kannettavien musiikinkuuntelulaitteiden ja kasetin pienen koon ansiosta musiikista tuli lähes joka paikkaan kuljetettava arkinen hyödyke, ja sellaisena sitä myös aktiivisesti markkinoitiin. Musiikin kuuntelun arkipäiväistymisestä kertoi sekin, että kasetit levisivät ruokakauppojen hyllyille saakka. C-kasetti oli silti leimallisesti vanhemman väen formaatti. Kun vanhoja iskelmiä julkaistiin kasetteina, taustakohinaa ei koettu häiritseväksi, koska äänenlaatu oli valmiiksi heikko. Nuorison suosiman rockmusiikin uskottavin julkaisumuoto oli sen sijaan vinyylilevy. Rock-albumin mainostaminen c-kasettina ei tullut kysymykseen. C-kasetin suuri rooli rockmusiikissa onkin selitettävissä kotiäänitteiden runsaudella. Suuren levykokoelman haaliminen ei ollut rockmusiikkia kuuntelevalle nuorelle usein taloudellisesti mahdollista Suomessa, joten ystäväpiirissä yksi lp-levy kopioitiin jokaisen omalle c-kasetille. 1980-luvulla c-kasettien jakaminen kädestä käteen oli merkittävä väylä uuden musiikin levittämiseen, nyt saman tekee internet. Yhtymäkohtia digiaikaan löytyy muitakin: korvalappustereot mahdollistivat niin sanotun liikkuvan musiikin, nyt saman tekee älypuhelin. Tästä näkökulmasta nykyinen suoratoiston ja laittoman lataamisen sättiminen vaikuttaakin hieman oudolta. c-KAsetti tuli jäädäKseen musiikki. Monesti kuolleeksi julistettu c-kasetti ei ole kuollut, eikä näppäryytensä ansiosta näytä kuolevan lähitulevaisuudessakaan. teksti Riku Lehtoranta kuvat Matti Parkkinen C-kasetteja saa kirpputoreilta edullisesti. Jos sisältö ei miellytä, voi äänittää päälle jotain parempaa. Illu m in ati on to de llin en
Pika-arviot 17 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Attentaatteja, salaisia tapaamisia ja muistoja Mikko Pyhälä: Valtaa ja Vastarintaa (siltala) Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä ehti pitkän uransa aikana moneen paikkaan. Eläkkeellä siirtymisen jälkeen hän on julkaissut laajat muistelmat, joissa hän käy läpi diplomaattiuransa mielenkiintoisimmat tapahtumat. Teos on aikamoista tykitystä, nimiä vilisee roppakaupalla ja muistot virtaavat huimalla vauhdilla. Kirja on erittäin mielenkiintoinen kuvaus kansainvälisen diplomatian todellisuudesta, jota tavallinen kansa ei pääse näkemään. Politiikasta ja kansainvälisistä suhteista kiinnostuneille kirja on varmasti mieluisaa luettavaa. Myös Jyväskylä mainitaan, joten lisäpisteitä siitä. Jaakko Kinnunen Soundtrack nostalgiseen sunnuntaihin taPani kePPana & Menetetty rakkaus: henkinen Marraskuu Henkinen Marraskuu on jyväskyläläisen yhtyeen omakustanteinen debyyttialbumi. Sen suomirock-saundia maustavat muun muassa grunge, punk-vaikutteet ja iskelmä, joista erityisesti viimeisintä olisi mahtunut levylle enemmänkin. Teemoja löytyy särkyneistä ihmissuhteista kuolemaan. Yhtye itse kuvaa laulujen kertovan ”siitä loputtomasta suosta, jonka jokainen saa Suomeen syntyessään kynnettäväkseen”. Omakohtaisten sanoitusten takana on Tapani Keppana, joka vastaa levyllä kitarasta ja laulusta. Sävellykset ja sovitukset ovat bändin yhteistä käsialaa. Levy sopii ajoreissulla vanhassa rämäautossa nautittavaksi, kun on matkalla viikonlopunvietosta marraskuista maanantaita kohti. Miila Salmi Absurdi Samurai Mika rättö: saMurai rauni rePosaarelainen (Moderni kanuuna) Suomen Meri-Porissa asustaa alkoholisoitunut samurai Rauni Reposaarelainen palvelijoineen. Eräänä päivänä Rauni saa tietää, että hänen selkänsä takana juonitaan: Satakunnan Ninjain Kilta haluaa päästää hänet päiviltä. Tämä vaatii kostotoimia, joten Rauni lähtee jahtaamaan pettureita kylväen ympärilleen pelkoa ja tuhoa. Elokuva on kokonaisuudessaan yhtä absurdi kuin miltä se kuulostaakin. Samurai-kulttuurin siirtäminen suomalaiseen kontekstiin, Meri-Porin puutaloidylliin, toimii hämmästyttävän hyvin. Nykytanssia lähentelevät taistelukohtaukset ovat elokuvan parasta antia. Väkivaltaista ja arvaamatonta Samurai-juoppoa on vaikea sympatiseerata, mutta kyllä hänen toilailujaan yhden elokuvan verran seurailee. Samurai Rauni Reposaarelainen on omituinen elokuva, mutta sanan positiivisessa mielessä. Tekijöiden kunnianhimon voi aistia elokuvan toteutuksesta. Absurdi ja omaperäinen kahden kontekstin yhdistelmä on esteettisesti miellyttävää katseltavaa. Hanna Kilpeläinen Poukkoileva pandemia akseli hiltunen: PandeMia lauluja alaMaista Akseli Hiltusen uusin albumi keskittyy ihmisluonnon rumempiin puoliin. Teksteissä korostuu ahneus, välinpitämättömyys ja ulkopuolisuus. Siinä mielessä Pandemia – lauluja alamaista on ajan hermolla. Kappaleissa on runsaasti samaa riepottelevaa hulluutta kuin YUP:n kovimmilla albumeilla, mikä johtunee koskettimien ja lyömäsoitinten runsaudesta. Kuulijan korvaan kaikuu myös Ismo Alangon ja CMX:n huuruisempia vaikutteita, varsinkin kappaleissa Sisyfos ja Huoneet. Kokemuksena levy on ristiriitainen. Selkeämpiä irtiottoja jää kaipaamaan, vaikka Parafilia-levystä on edistytty. Nurinaa aiheuttaa myös se, että jyräävä saundimaailma puurouttaa laulua. Kyseessä on kuitenkin myös varsin notkeasti loikkiva ja soitannaltaan mukavan riuhtova levy, jonka vikuroiva rytmi on tarkoin harkittu. Peitsa Suoniemi Myötähäpeää, musiikkia ja parit naurut stePhen Frears: Florence Foster jenkins (ParaMount Pictures) Jostain syystä on hauskaa katsella (tai kuunnella) ihmistä, jolla ei ole mitään käsitystä omista taidoistaan (tai niiden puutteesta). Tai ehkei kyseessä ole hauskuus vaan jotain masokismin, vahingonilon, myötähäpeän ja komedian välimaastosta. Florence kertoo tarinan rikkaasta ja omalaatuisesta rouvasta, jonka intohimo on musiikki. Komiikka piilee siinä, että rouva on täysin lahjaton musiikin saralla, mutta kukaan hänen lähipiiristään ei uskalla nostaa asiaa esiin, koska heidän elämänsä pyörii rikkaan leskirouvan avokätisyyden varassa. Pääroolin vetää Meryl Streep, joka jatkaa viime vuosien hassutteluroolejaan. Kuten olettaa saattaa, Streep hoitaa homman jälleen ammattitaidolla. Muuten leffa jää hiukan valjuksi. Huumori ei kanna koko elokuvan ajan, eikä syvällisempiin teemoihin pureuduta kunnolla. Tuukka Tervonen Kelluvat kyrvät syvän veden yllä sergei doVlatoV: ulkoMuseo (idiootti) Tuurijuoppo dissidenttikirjailija tuskailee hänen vaimonsa emigroituessa Neuvostoliitosta länteen. Prosessia ei helpota se, että tytär otetaan matkaan. Protagonisti ei halua lähteä mukaan, vaikka KGB:n hänestä keräämä kansio on jo paksumpi kuin ” Goethen Faust”. Rakkaus kotimaata kohtaan pidättelee, ja päähenkilön omien sanojen mukaan jopa miliisi on hänelle rakas. Kirjan ehdotonta antia on värikäs ja ennalta arvaamaton dialogi, joka sai allekirjoittaneen pidättämään naurua useaan otteeseen kaupunkienvälisen junan työskentelyhytissä. Eriskummallisten ja huvittavien henkilöhahmojen onnistunein piirre on siinä, että ne ovat uskottavia. Kukapa ei olisi tavannut juoppohullua julistajaa tai sivistynyttä bussikuskia? Reilulla 150 sivullaan kyseinen kirja on helposti lähestyttävä käyttöliittymä tunteiden (omien ja muiden) käsittelyyn. Matti Parkkinen digitaalisen äänentoiston aikana kasetti voi hyvin, vaikkakin hiljaisesti. Suomessa vähäinen mutta uskollinen osa musiikin kuluttajista suosii formaattia, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa c-kasetteja tehtaileva National Audio Company teki parhaan tuloksensa koskaan vuonna 2015. Yhtiön toimitusjohtaja Steve Stepp arvioi mediayhtiö Bloombergille kasvun johtuvan paljolti vanhoja fyysisiä äänitallenteita suosivan “retroliikkeen” aktivoitumisesta, mutta retroilu selittää vain osan kasvusta. Koko kansan kasetti -kirjassa arvioidaan, että kasetin nykyinen underground-suosio selittyy paljolti samalla syyllä kuin ennenkin: kustannustehokkuudella. jyVäskyläläinen saMi keinänen on uskollinen c-kasetin kannattaja, vaikka pitää yhtä lailla muista formaateista. Hän julkaisee musiikkia esimerkiksi Litku Klemetti & Tuntematon numero -yhtyeen rumpalina sekä lo-fi-musiikkia nimellä Sumuposauttaja. Sekä Litku Klemetti & Tuntematon Numero että Sumuposauttaja julkaisevat c-kasetteja, joista jälkimmäinen enimmäkseen niitä. Ckasetilla on Keinäsen mielestä monia hyviä puolia. “Kasetille on helppoa tallentaa ja kopioida. Se mahtuu taskuun, eikä sitä tarvitse edes varoa kamalasti, koska se on käyttöesine”, Keinänen sanoo. Hänen mukaansa c-kasetteja syntyy omalla tehtaalla hyvin nopeasti ja pienillä kustannuksilla. ”Jos ei halua hifistellä, niin kirpparilta saa koteloita ja vähän kuunneltuja kasetteja, joihin nauhoittaa päälle. Juuri se on mahtavaa kasetissa: jos et tykkää, voit nauhoittaa tilalle jotain parempaa. Omilla keikoilla kynnys c-kasetin ostolle saattaa olla jopa matalampi kuin cd-levyn.” Digitaalista äänentoistoa kehnomman äänenlaadun Keinänen näkee enemmän esteettisenä arvona kuin haittana. Esteettisyys tulee ilmi myös Koko kansan kasetti -teoksessa. Vaikka äänitealan ammattilaiset suosittelivat kuluttajille lp-levyjä kasetin sijaan, monet kokivat c-kasetin äänenlaadun persoonallisena. “Kasetti kannattaa kuitenkin saattaa digitaaliseen muotoon, jos tahtoo, että sisältö säilyy. Kasetin nauhat katkeilevat”, Keinänen huomauttaa. underground-kasetteja uudeMPi ilmiö näyttävät olevan valtavirran artistien c-kasettijulkaisut. Esimerkkeinä voidaan mainita niinkin suuret nimet kuin Vesala ja Yona. Vaikka c-kasetista puhutaan esimerkiksi mediassa enemmän kuin muutama vuosi sitten, sen myyntimäärä on edelleen pieni murto-osa toiseen kuolevaan formaattiin eli cd-levyyn verrattuna. Ei liene kuitenkaan liioiteltua todeta, ettei c-kasetti kuollut 1990-luvulla, vaan se tuli jäädäkseen. Sami Keinänen tunnetaan Sumuposauttajana, joka tekee heartbeat-musiikkia.
Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 Maailma 18 Ma 14.11. Juustoinen linssikeitto* Sitruunainen turskaleike, jugurttikastike* Jauhelihapihvi, kermapippurikastike Ti 15.11. Falafelpyörykät Värikäs uunikala* Mausteinen broilerpata* Ke 16.11. Kasvismakaronilaatikko* Makaronilaatikko* Nakkikastike To 17.11. Herkkusieni-kikhernepata* Yrttikala* Broilerkiusaus Pe 18.11. Härkäpapu-lehtikaalipihvi Yrttiporkkanasei* Jauhemaksapihvit* *Täyttää Kelan suositukset Ma 7.11. Kasvispyörykät Mantelikala* Jauhelihakastike, spaghetti* Ti 8.11. Pinaattikeitto* Lohilasagnette* Uunimakkara Ke 9.11. Kesäkurpitsaherkku* Kalaleike Aprikoosinen lihapata* To 10.11. Papupata* Merellinen lasagne* Jauhelihapyörykät Pe 11.11. Kasvispizza* Barbequekalkkunakastike* Kaalikääryleet Ma 31.10. Porkkanaohukaiset* Currykala* Jauhelihapihvi, tomaattikastike Ti 1.11. Feta-pinaattipiirakka Lohikeitto* Tulinen lihapata* Ke 2.11. Kesäkurpitsa-tomaattivuoka* Päivän kala Mangobroileri* To 3.11. Kasvishernekeitto, pannari* Hernekeitto, pannari* Broilerpyörykät Pe 4.11. Meksikolainen risotto* Chilikala Kebabwokki* iloKiven ruoKalisTa 31.10.–18.11. vKo 46 vKo 45 vKo 44 JYLKKäriN ENTiNEN ToiMiTTAJA rAPorToi MATKASTAAN MAAiLMAN YMPäri. ariMo reissaa Mitäs me pinglantilaiset ”JyväsKylä? Sounds like a disease”, totesi eräs brittimatkaaja, kun kerroin entisestä opiskelukaupungistani. Naisella oli huvittavalle lausahdukselleen tosin hyvät perustelutkin. Nimen loppuosa kun kuulosti englannin kielen sanalta vascular, jota käytetään lääketieteessä verenkiertoon liittyvistä oireista ja ilmiöistä. MaailManyMPärysMaTKani on jatkunut kohta puoli vuotta, joten olen ehtinyt huomata, millaisia mielikuvia pohjoinen kotimaa herättää muissa keskustelijoissa. Tyypillisesti Aasian paikalliset kuvaavat Suomea joko sanoin ”nice country” tai ”cold country”. Maan kutsuminen kivaksi ei ole aina pelkkää kohteliaisuutta, vaan monet oikeasti pitävät Suomea hyvänä paikkana. Esimerkiksi Nepalissa suomalaiset kehitysyhteistyöhankkeet ovat tuoneet puhdasta juomavettä ja muuta helpotusta lukuisille syrjäseutujen asukkaille, minkä vuoksi Suomesta todella tykätään. välillä Kuva on hieman liiankin ruusuinen. Bangladeshilaisella jokilaivalla tapasin englanninopettajan, joka kertoi erään entisen oppilaansa opiskelevan nykyisin suomalaisessa yliopistossa. Oppilas oli kuulemma kertonut, että Suomessa keskiluokallakin on useita autoja sekä pikaveneet huvitteluun. Parhaiten Suomesta tunnetaan teknologiayrityksiä. Nokia tiedetään hyvin, vaikka siitä puhutaankin nykyään hieman pahoitellen. Täällä Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa sohvasurffausmajoittajani, yliopiston IT-palveluissa työskennellyt mies, tiesi jopa Clash of Clans -mobiilipelistään kuuluisan Supercell-yrityksen. Nokiaa enemmän katukuvassa näkyy Rovion Angry Birds -pelisarja, vaikka senkin huippuvuodet ovat jo takana. Angry Birdsin (piraatti)paitoja, leijoja ja muita oheistuotteita näkee aivan kaikkialla. Juuri kukaan ei kuitenkaan tiedä, mistä maasta vihaiset linnut ovat kotoisin. siTTen on paljon niitäkin ihmisiä, joille harvaan asutettu maa Pohjois-Euroopassa ei sano yhtikäs mitään. Silloin keskustelut menevät suunnilleen näin: ”Where are you from?” ”Finland.” ”Ah, England, nice country.” ”No, Ffffinland.” ”Pingland, yes yes.” Arimo Kerkelä FACEBooK.CoM/AriMoTrAVELS Bangladeshilainen poika ja Angry Birds -paita saviruukuistaan tunnetussa Kakranin kylässä Dhaleshwari-joen rannalla. BanGlaDesH. Suomen maine maailmalla pohjaa edelleen Nokiaan. Kaikkialle maine ei ole kuitenkaan kiirinyt.
Kasvo 19 Jyväskylän Ylioppilaslehti 9/2016 vahingossa diplomaatiksi teksti ja kuva Arttu Seppänen ”Minusta tuli diplomaatti tavallaan vahingossa. Ollessani 1970–1971 Suomen ylioppilaskuntien liiton sihteeristössä kävin ulkoministeriön valmennuskurssin laajentaakseni kansainvälistä katsantoani. Sieltä minut siepattiin ministeriöön. Kirja, joka oli ollut mielessäni koko 40 vuotta kestäneen diplomaattiurani ajan, ilmestyi juuri. Saatoin kirjoittaa sen vasta jäätyäni eläkkeelle, koska tuon esiin seikkoja, jotka olisivat voineet vahingoittaa työtäni diplomaattina. Kirjaa on luonnehdittu muistelmaksi, mutta enemmän katson sen olevan analyysiä maailman konflikteista, jotka olen nähnyt läheltä. Tapasin Tiibetin hengellisen johtajan XIV Dalai Laman salaisesti vuonna 1983, jolloin hän oli myös pakolaishallituksen johtaja. Diplomaatti ei voinut silloin julkisesti tavata häntä, koska se olisi haitannut suhteita Kiinaan. Keskustelimme kolmisen varttia muun muassa siitä, millaista on asua suuren naapurin vieressä. Tapaamisessamme hän sanoi myös, että saattaa olla viimeinen Dalai Lama. Tapaamisesta raapustamaani salaista raporttia ei ole löytynyt arkistoista. Intian pääministerin Indira Gandhin murhan sattuessa vuonna 1984 jouduimme keskelle väkivaltaa, joka uhkasi omaakin perhettämme. Uudeksi pääministeriksi tuli hänen poikansa Rajiv Gandhi, jonka kanssa olin ystävystynyt. Hänetkin murhattiin 1991. Monet muutkin kansanja valtionjohtajat maailmalta ovat tulleet tutuiksi, eräät ystäviksikin. Jotkut näistäkin on murhattu. Olin mukana neuvotteluissa, kun Suomi ja muut Pohjoismaat edistivät rauhaa Sri Lankassa. Sinne oli onnistuttu saamaan aselepo hallituksen ja Tamilitiikereiden välille. Sitä pidettiin maailman vaarallisimpana terroristiryhmänä. Kutsuimme Tiikereiden poliittisen komitean ja muitakin ryhmiä tutustumaan Ahvenanmaan itsehallintomalliin pyrkimyksenä antaa ideoita pysyvän rauhan aikaansaamiseksi. Ahvenanmaan itsehallinnon kokemuksia on hyödynnetty lukemattomissa konflikteissa maailmalla. Aloitin sosiologian opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 1966. Minusta tuli nopeasti ylioppilaskunnan hallituksen jäsen ja olin myös mukana perustamassa Sadankomiteaa ja Opiskelijain YK-yhdistystä. Vuonna 1967 käynnistimme lehtori Erkki Vasaman kanssa kansalaisliikkeen, jonka ansiosta pelastimme Harjun moottoritiehankkeelta. Sukseni menivät ristiin sosiologian proffan kanssa, kun puolustin opiskelijoiden oikeuksia opintovaliokunnan puheenjohtajana. Sosiologian opinnot suoritinkin sitten Helsinkiin. Kun Yhdysvallat pommitti Pohjois-Vietnamia jouluna 1972, käynnistin eräiden intellektuellien kanssa kampanjan pommitusten tuomitsemiseksi. Saimme koottua mittavan kansalaisadressin, ja heti joulunpyhien jälkeen Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin vastalauseena pommituksille ja aloitti humanitaarisen avun Vietnamiin. Ehkä tässä saatoin vaikuttaa hieman historian kulkuun.” diploMatia. Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä on tavannut Dalai Laman, ystävystynyt Rajiv Gandhin kanssa ja esitellyt terroristiryhmä Tamilitiikereille Ahvenanmaata. Mikko pyhälä z z Syntynytz1945. z z Jylkkärinztoimittajaz1967–1968. z z Työskentelizulkoasiainministeriönz palveluksessaz1971–2013. z z Kunniatohtoriztaiz-professorizuseissaz LatinalaisenzAmerikanzyliopistoissa. z z SaizTieto-Finlandianzvuonnaz1992z yhdessäzJukkazSalonzkanssazteoksestaz Amazonia. z z UusinzteoszValtaazjazvastarintaaz(2016,z Siltala)zkäsitteleezPyhälänzurallaanz kokemiazkonflikteja.
Suoramarkkinointi Mega Oy on 30-vuotias, Suomen johtava telemarkkinointialan yritys. Kuulumme vahvasti kehittyvän Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Toimimme Suomessa 16 paikkakunnalla. Markkinoimme puhelimitse erilaisia tuotteita ja palveluita niitä tarvitseville kuluttajille sekä yrityksille; mm. järjestöjäsenyyksiä, ammattilehtiä, sähköä ja ravintolisiä. Lisäksi teemme kartoituksia ja buukkaamme asiakasatapaamisia jne. OPISKELIJOILLE ILTATYÖTÄ! Vapaudenkatu 38 C, 2. kerros, Jyväskylä • www.sm-mega.fi Miksi valita juuri Mega kaikista vaihtoehdoista? • Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio • Maksamme selkeän provision eikä meillä ole peruutusvaraa • Tiedät päivittäin, kuinka paljon olet tienannut • Jatkuva vähimmäistakuupalkka ja palkka maksetaan myös koulutusajalta • Palkkapäivä on kaksi kertaa kuussa • Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia – yhteistä niille ovat tunnetut, luotettavat toimeksiantajat ja laadukkaat tuotteet ja palvelut • Megassa on hyvä, nuorekas ja kannustava työilmapiiri Megassa osataan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Puh. 045 7731 3752 Haemme nyt hyviä tyyppejä myynnin pariin. Tarjoamme opiskelijoille iltatyötä sekä myös mahdollisuuden palkalliseen työharjoitteluun. Hanki itsellesi työkokemusta, josta on hyötyä koko loppuelämäsi ajan. LUTAKKO Lutakonaukio 1, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 044 7750 750 PALVELEMME ma-la 7-21 ja su 11-19. Paistopisteestä tuoretta suolaista ja makeaa aamusta iltaan. Lämmin lounas arkisin klo 10.45-14.00 buffet -pöydästä. Salaattibaari saman hintainen, voit ottaa samalle lautaselle. 13 90 KG OPISKELIJAALENNUS 5% Vuoden 2016 loppuun Näytettävä kassalla voimassaoleva henkilökohtainen opiskelijakortti. Ei koske alkoholia, tupakkaa eikä veikkausta. UUTTA Viikolla 47 avataan keittobaari 19 69 (2,03/l) 19 Il pisk luu Olvi III-olut 0,33 l 24-pack 24 -PACK Voimassa 1.9.-31.12.2016 KAIKKIALLA Tee itsestäsi tulevaisuuden osaaja Jyväskylässä! Olemme Suomen suurin ja suosituin IT-tiedekunta. TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE TIETOTEKNIIKKA TIETOTEKNIIKAN AINEENOPETTAJA kandidaattija maisteriopinnot (3 + 2v) KYBERTURVALLISUUS TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE TIETOTEKNIIKKA maisteriopinnot (2v) Hae 15.3.-5.4.2017 osoitteessa opintopolku.fi Hakusanalla itjyväskylä-k2017 Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta • jyu.fi/it • facebook.com/jyu.it/ •