• Oletko myymässä asuntoasi? Laadukasta kiinteistönvälitystä ja varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi www.omatkoditlkv.fi jari.nieminen@isannointiverkko.fi Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 44-45 - 2016 Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* 47. vuosikerta - Nro 20 * sisältää lennot ja hotellin. Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19 YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! Ark. 9.00-11.00 www.intiakeskus.fi Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. Isänpäivä lähestyy ? muista lahjakorttimme Jalkahoitoa vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, myös laitos- sekä yrityskäynnit. La 11.00-13.00 Jalkahoitola TÄLLÄ KUPONGILLA 1 ? Kuuma glögi + joulutort tu vain Virkisty, tule opiskelemaan ihan kotikulmillesi! ? 99?  www.kalliolankansalaisopisto.fi Tarjous voimassa jok a päi vä alk aen klo 15.00. TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI Tuplaydinprosessori Kirjoittava DVD-asema Laadukas 19" näyttö Windows 7 tai Windows 10 ONNEN JALAT Jalkahoitola Onnen jalat Tmi | Puh. 0400-823 923 Hämeentie 34 00530 Helsinki | Pakilantie 61 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus 21,80 750/18K 20.10 22.30 ?/g 16,30 585/14K 15,50 17.20 ?/g Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön Hinnat 13.10.2016 Hinnat 10.12.2015 20.05.2015 Paketin hinta: 140? Isom matk hyvit in ku etää ltae n het rät i! Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Juuri avattu! ? Paras kokki Sturenkatu 32-34 Puh. 09 753 5006 www.royalnepal.fi LOUNAS ma-pe 10.30-15.00 Alkaen 8,80? Lammas ? Kana ? Kala ? Kasvis ? Salaatti ? Jälkiruoat Á LA CARTE ma-pe 15.00-23.00, la-su 12.00-23.00 Tällä kupongilla -15% yhdestä á la carte -annoksesta Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 20 19 vuotta!
• KALLIO LEHTI 2 Viikot 44-45 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 www.lakeudenpito.fi 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) TULE, KOE JA IHASTU! Isänpäiväkonsertti .fi www.wotkins Kallion kirkossa lauantaina 12.11.2016 klo 15-16 Ovet aukeavat klo 14, kahvi+pulla 3?. Esiintyjänä kuuluisa tenori Pentti Hietanen + perhe. Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Liput 32,50?, lapset 17,50? et eud A-oik Järj. Lions Helsinki Malmittaret Mitä? Missä? ? Milloin? KEINUTUOLI, ROTTINKITUOLI JA KORIKAUPPIAS ? Hakaniemen markkinoilla SU 6.11.2016 Jousikeinut, rottinkikalusteet, kukkapöydät, lehtitelineet, taikinatiinut, leipälapiot, keinuhevoset, lasten tuolit, päre-, paju- ja puunkantokorit/kassit ym. Kymen Rottinki 0400 652 817 Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. KALLIO LEHTI Turvallisesti syksyisille teille autokoulun kautta! Muista myös kertauskurssimme kortillisille! Kysy lisää! Autokoul Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa u Hakaniem i ? aito sta www.autokouluhakaniemi.fi dilainen AUTOKOULU pienyrity s jo 25 vuotta ! HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
• Viikot 44-45 47. vuosikerta ? nro 20 Helsinkiläisten kunnallisveron alaiset tulot laskivat  Vuonna 2014 kunnallisveron alaiset tulot asuntokuntaa kohti olivat noin 42 100 euroa ja valtionveron alaiset tulot lähes55 000 euroa Helsingissä. Kunnallisveron alaiset tulot laskivat 8 % viidessä vuodessa. ??Sekä kunnallis- että valtionveronalaiset tulot kasvoivat Helsingissä 1990-luvun loppupuolella voimakkaasti, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen tulojen kehitys on ollut jopa laskevaa. Vuoden 2014 rahan arvolla mitattuna eli reaalisesti kunnallisveron alaiset tulot olivat noin 44 300 euroa per helsinkiläinen vuonna 2000. Korkeimmillaan vuonna 2009 kunnallisveron alaiset tulot olivat noin 45 500 euroa per henkilö. Kaksi kolmasosaa helsinkiläisten tuloista oli työtuloja. Eläketulojen osuus oli 18 prosenttia ja pääomatulojen osuus 8 prosenttia vuonna 2014. Korkein Käytettävissä olevien tulojen kehitys luonnollisesti seuraa veronalaisten tulojen kehitystä. Viime vuosikymmenen lopulla ne tulotaso henkeä kohti las- nousivat voimakkaasti ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. kettuna on lapsettomilla Asuntokunnan pareilla. Heidän keskimääräi- tulot vaihtelevat melko paljon. hengen talous. Etenkin Keskisen suurpiirin set tulonsa ovat noin viiden- Esimerkiksi yksinasuvien tulot käytettävissä oleva tulo neksen koko kaupungin keski- ovat Eteläisessä suurpiirissä lä- asuntokunnat ovat painottuvat keskimäärin 36 500 euroa tasoa korkeammat. Heikoin tu- hes puolet korkeammat kuin pieniin talouksiin. AsuntokunKäytettävissä olevien tulojen keskimäärin koko kaupungissa. tien määrä on kasvanut vuosilotaso on ollut yhden huoltajan talouksissa: heillä henkeä kohti Itäisessä suurpiirissä ne olivat tuhannen vaihteeseen verrattua kehitys luonnollisesti seuraa lasketut tulot olivat noin puolet kymmenesosan keskitasoa al- etenkin Koillisessa ja Itäisessä veronalaisten tulojen kehitystä. suurpiirissä. Kummassakin ykkoko kaupungin keskiarvosta. haisemmat. Sivu 8 Helsinkiläistä asuntokuntara- sinasuvien osuus asuntokunniskennetta leimaa yksinasuvien ta on ollut kasvussa. Samojen perhetyyppien suuri osuus, joka on kuitenkin tulot vaihtelevat paljon hieman supistunut viime vuoeri alueilla sina. Vuonna 2014 lähes joka Eri alueilla saman perhetyypin toinen asuntokunta oli yhden Ajankohtaista Nainen ryöstön uhrina Alppiharjussa ??Nainen ryöstettiin Alppiharjussa kerrostalon pihassa. Poliisi pyysi yleisön apua ryöstöstä epäillyn miehen tavoittamiseksi. Vain kaksi tuntia valvontakameran kuvien julkaisun jälkeen poliisi ilmoitti, että epäillyn henkilöllisyys oli selvitetty. Ryöstäjä iski Porvoonkadulla sijaitsevan kerrostalon pihaalueella perjantaina 14. lokakuuta vähän ennen iltakymmentä. Vuonna 1941 syntynyt nainen oli paalamassa kotiinsa, kun mies tönäisi häntä takaapäin ja ryhtyi riuhtomaan hänen olkalaukkuaan. Uhri kaatui maahan ja sai poliisin mukaan lieviä fyysisiä vammoja. Ryöstäjä juoksi pois paikalta saatuaan laukun haltuunsa. Valtuusto hyväksyi yleiskaavan kuuden tunnin keskustelun jälkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingille uuden yleiskaavan pitkän keskustelun ja useiden äänestysten jälkeen. Ehdotukset yleiskaavan palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestettiin nurin selvin luvuin. Ehdotus Keskuspuiston rajaamiseksi pois uudesta yleiskaavasta kaatui äänin 55 - 30 ja muut vastaehdotukset vielä selvemmin. Sivu 7 Kaupan liikevaihto laski Helsingissä lähes kuudenneksen vuodessa ??Vuonna 2014 Helsingissä toimi 44 898 liikeyritystä. Yritysten helsinkiläisten toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli lähes 250 000 ja liikevaihdon määrä oli noin 75 miljardia euroa. Pääkaupungin osuus koko maan yritysten henkilöstöstä oli 17 prosenttia sekä liikevaihdosta 20 prosenttia. Aloista eniten työllistävät kauppa, informaatio ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Vaikka kaupan alan tunnusluvut ovat olleet laskussa - sen liikevaihto laski 16 % vuonna 2014 - työskentelee sen piirissä Helsingissä määrällisesti eniten henkilöitä. Tukkukaupasta on vähentynyt suhteellisesti vähittäiskauppaa enemmän työpaikkoja. Yrityksistä 1 660 eli vajaat neljä prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa. Näiden yritysten palveluksessa työskenteli noin 54 100 henkeä ja niiden liikevaihdon arvo oli yli 17 miljardia euroa. Lukemat vastaavat reilua viidesosaa helsinkiläisyri- tysten henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovatkin henkilöstömäärältään huomattavasti suomalaisomisteisia suurempia. Maantieteellisesti Suomen ulkomaalaisomisteisista yrityksistä kaksi kolmesta toimii pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisomisteiset yritykset työllistivät Helsingissä eniten henkilöstöä elektroniikkateollisuudessa, turvallisuuspalveluissa ja ilmaliikenteessä. Pienyritysten määrä suuri Lähes kaikki Helsingissä toimivat yritykset lukeutuvat pienyrityksiin, joilla henkilöstömäärä jää alle 50:n. Niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli kuitenkin hieman pienempi kuin kaupungin suuryritysten (henkilöstömäärä vähintään 250), joita vuonna 2014 oli 318.  Alle viisi henkeä työllistäviä yrityksiä eli niin sanottuja mikroyrityksiä oli yrityskannasta lähes 85 prosenttia. Ilmakuva, kaava-alueen nro 12407 rajaus. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. Kyläsaareen opiskelijatalot sekä urheiluhalli? ??Asemakaavan muutos koskee Diakonia-ammattikorkeakoulua ympäröivää aluetta, joka sijaitsee Hermannin Kyläsaaressa, Kalasataman pohjoisimmassa osassa. Kaavaratkaisun myötä kaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 12 100 k-m², josta uutta asuntokerrosalaa on 9 600 k-m². Tämän jälkeen kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 15 600 k-m². Sivu 8
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 20 Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat taas H elsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Nostolla kustannetaan investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa veden käyttömaksua 4 senttiä kuutiota kohden, joka tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 70 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa 0,3 prosenttia. Maksujen 1,2 prosentin reaalikorotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Veden arvonlisäverollinen (24 %) käyttömaksu nousee nykyisestä 3,08 eurosta 3,12 euroon kuutiometriltä. Käyttö- ja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan, samoin kuin kiinteistöjen jätehuoltomaksut.  Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sorttiasemien toiminnasta. HSY:n jätehuoltomaksut ovat alle Suomen keskitason. Jätelaitosyhdistys ry:n vertailuaineiston perusteella 40 asunnon ja 75 asukkaan tyyppikerrostalon jätehuoltokustannukset olivat vuonna 2015 HSY:n alueella asukasta kohden noin 59 euroa ja koko Suomessa keskimäärin 73 euroa vuodessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. -j.a. Olli Sarpo Like a Nobeling Price ???Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäni laulamahan, saa?ani sanelemahan?. Kalevalassa se jo kerrotaan. Laululyriikasta kirjallisuus on syntynyt, rytmistä ja sanoista. Lönnrot käytti luomistyöhönsä jalkojaan ja Bob Dylan päätään. Vankkoja kirjallisuusmiehiä. Ensin mainitun harmiksi Nobelin kirjallisuuspalkintoa on jaettu vasta vuodesta 1901. Niin, että oikeaan osoitteeseen se meni palkinto. Turha kinata selvästä asiasta. No, se niistä Ruotsin Akatemian valinnoista. Ilahduttavaa, suorastaan sykähdyttävää on, jos sanat ja tarinat vapautetaan kirjan sivuilta liitämään. Ja jos liitoa rytmitetään kitaran rämpytyksellä tai rummun päristyksin. Jo on aikakin päästää irti ajattelusääntöjen ahtaista rajoista. Kirjallisuus on musiikkia, musiikki on kuvataidetta, kuvataide on kirjallisuutta ja niin ja niin? Ilahduttavaa sekin, että viitisenkymmentä vuotta sitten kapinallisten pitkätukkien aitaukseen kahlittu kiukkupussi onkin nyt salonkikelpoinen. Vaikka ei taida tämä kiukkupussi itse kelpoisuuksistaan perustaa. Mutta ihmiskunnalla on vielä toivoa. Ja nykyisellä nuorella kirjailijalla tai muusikolla. Viidenkymmenen vuoden kuluttua nuori ja lahjakas Miki Liukkonenkin saattaa olla nobelisti. Pieni vallattomuus piristäisi myös kauppatasetta ja lisäisi hyvinvointia. Vallankahvaa rystyset valkeina puristaen ja sen tuoman hybriksen värinöissä tahtoo ajatus pyöriä samaa ympyrää. Virheratkaisuista virheratkaisuihin. Suosittelen sinne päin kravatin löysäämistä, Kalevalan lukemista ja Nobel-palkitun anarkistin tuotantoon perehtymis- tä. ?Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi??. Nobelit tulevat ja menevät. Ei niitä kukaan enää parin viikon päästä muistele. Tärkeämpää on antaa tilaa luovuudelle, uuden oppimiselle, tutkimukselle ja ihmettelylle. Like a Rolling Stone. Suurin onni meille suomalaisille, ettei oma kulttuuriministerimme ollut palkinnosta päättämässä. Ei olisi Nobelia jakanut Dave Lindholmille tai Pelle Miljoonalle. Ei olisi. Olisi antanut rahat toverilleen Juha Sipilälle. Ansioistaan kaikkien aikojen kyseenalaisimman hallitusohjelman laatijana. Huh! Yleisönosasto Jäähyväiset lukijoilleni ??Kuten vuosi sitten saattoi jo arvatakin, jatkuvat uhkaukset ja nöyryytykset kävivät voimilleni. Terveydellisistä syistä en jaksa jatkaa ponnisteluja. En ole kylmä kone vaan syvästi tunteva ihminen. Rajat tulee aina vastaan. Minulla on suuri ilo kiittää kaikkia myötäeläjiä ja kannustavia ystäviä. Elämä Viikot 44-45 jatkuu. Lämpimin kiitoksin ja iloisin mielin! Toivo Levanko Puisto Hakaniemenrantaan ??Hakaniemenrannan ja Sörnäistenrannan suunnitelmat ovat edenneet parempaan suuntaan. Hukkakäytössä oleva ranta on saatava aidosti kaupunkilaisten käyttöön. On hyvä, että tiivistämällä saadaan rakennettua uutta kaupunkia. Suunnitelmissa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa: rannoista on tehtävä viihtyisämpiä ja vehreämpiä. Erityisesti Hakaniementori on saatava paremmin yhdistettyä rantaan, sillä sen eteläpuolinen alue tuntuu jäävän suunnitelmissa kivi- aukioksi, jossa on muutama puu. Esitän, että kaavailtua hotellia pienennettäisin tai hieman siirrettäisiin itään ja rakennettaisiin sen länsipuolelle vesialtaan viereen pieni puisto. Puistoon voisi tulla oleilemaan ja syömään torilta tai paikan päältä uudesta kahvilasta ostettuja herkkuja. Se palvelisi ei vain alueen asukkaita, vaan kaikkia Hakaniemen läpi kulkevia kaupunkilaisia. Lisäksi kannattaisi muutenkin parantaa Hakaniementorin aluetta samalla muun muassa uudistamalla sen vieressä oleva puistoalue, joka on lähes käyttämätön hiekkakenttä. Rannasta tulisi kaikin puolin tehdä mahdollisimman vehreä, myös Sörnäistenrannan kohdalta, jotta ihmiset jaksaisivat siellä viettää aikaa. Myös suunnitelmista poistettu koirapuisto täytyy saada jonnekin lähistölle ja venepaikkoja riittävästi. Rannat kaupunkilaisten käyttöön! Laura Nordström varavaltuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Kalliosta Puheenvuoro Liekkejä Amerikassa ja Venäjällä ??Amerikkalaisten posket punoittavat. Vaikka muisti olisi lyhyt ja historiatietoisuus olematon, varmoja äänenpainoja ei presidenttiehdokkaiden puheista puutu. Meneväthän meilläkin joskus Kustaa Vaasat ja Kustaa Vilkunat sekaisin.  Kysyin amerikansuomalaiselta ystävältä miten hänen kotipaikkakunnallaan mitataan vaalikuumetta? Vastaus yllätti. Te suomalaiset ette lainkaan käsitä amerikkalaista vaalitapaa. Kertomalla epäolennaisuuksia suomalainen media todistaa olevansa täysin pihalla amerikkalaisuuden olemuksesta. (Hänellä oli varma kanta mutta hän ei halunnut paljastaa oliko Trumpin vain Clintonin kannattaja.)  Ystävän kommentti jäi vaivaamaan mieltä. Miten niin emme ymmärrä? Ymmärrämmekö Venäjän tilannetta sitten paremmin?  Moskovan suurlähettiläänä toiminut ulkopolitiikan johtava asiantuntija Hannu Himanen kertoi radioohjelmassani ettei venäjäsuhdettammekaan ole niin helppo ymmärtää. Vaikeus on siinä etteivät venäläiset itsekään ole oikein perillä missä nyt mennään ja mitä pitäisi tehdä. Vaikka ei uskoisi, näyttää amerikkalaisten ja venäläisten ulkopolitiikka muistuttavan välillä puhdasta hakuammuntaa.  Maailmantila näyttää reunoja myöten epävarmalta.  Suurlähettiläs Hannu Himanen myönsi että Yhdys- valtojen presidentinvaalit hidastavat maailmanpoliittisia ratkaisuja. Venäjällä näyttää yksi mies päättävän asioista. Mutta onko valta pohjimmaltaan Venäjälläkin keskittynyt poliittisten instituutioiden sijasta epävirallisille taustaverkostoille? Kuka lopulta lausuu viimeisen sanan?  Venäjän politiikan ennakoimattomuus ja pidäkkeettömyys vaatii meiltä suomalaisilta huolellista varautumista. Politiikka saattaa muuttaa muotoaan yhdessä yössä. Suomen on kaiken varalta varauduttava äkkiä muutosten tuomiin konflikteihin. Suomen ja Venäjän suhteiden rakenteellinen epätasapaino voi yllättää Suomen ulkoministerin pureskelemasta kynsiään.  Venäläinen informaatiopolitiikka ymmärretään lännessä propagandaksi. Mutta mihin uskovat venäläiset itse? Miten menneisyyden aaveet eli keisarillinen ja sittemmin kommunistinen itsevaltius ohjaavat Venäjän vahvistuvaa nationalismia? Hannu Himanen näkee, että Venäjä haluaa muuttaa kansainvälisten suhteiden pelisäännöt. Se näyttää haluavan heikentämällä Euroopan unionia ja rikkomalla lännen yhtenäisyyttä palauttaa usko venäläiseen imperialismiin.  Amerikan presidentinvaalissa syytökset ja rienat lentävät. Sama toistuu venäläisten röyhkeässä tavassa loukata ihmisoikeuksia Veli-Matti Hynninen ja kansainvälisiä sopimuksia. Näinhän me arkielämässämme usein toimimme. Jos epäonnistumme, haluamme panna sen toisten syyksi. Venäjän sisäiset ongelmat ja hallitsematon tilanne on Putinin mielestä aina toisten syytä.  Seinäjoella Paasikivi-Seuran juhlissa tapaamani turkulainen tutkija Ismo Söderling muistuttaa Venäjänkieliset Suomessa- kirjassaan miten pitkät juuret venäläisyydellä on Suomessa. Venäjänkielisiä asuu maassamme noin 72 000 ja he ovat tällä hetkellä suurin vieraskielinen vähemmistömme. Monissa rannikkokaupungeissamme venäjänkielisiä on samanverran kuin ruotsinkielisiä.  Ulkopolitiikkaan kuuluu sekin että keskustelemme venäjänkielisen väestömme oikeuksista ja mahdollisuuksista. Kansainvälistyvä suomalaisuutemme kaipaa virkistystä. Tulemmeko ajatelleeksi miten paljon muuttajien mukana saamme kielitaitoa, koulutusta ja tervetullutta uutta vaikutusvoimaa.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info  Viimeisen kerran katsoin Viimeisen kerran katsoin marjain hehkua pihlajain. Viimeisen kerran kuulin lauluja kevätlintujen. Silloin öisin jaksoin palata retkeltä takaisin. Nyt en tiellä ketään nää, ? siellä on niin pimeää. Viimeisen kerran katsoin silmiinne kutsuviin. Viimeisen kerran kuulin äänen jota aina kaipasin. Pienen hetken jokaisen otan vastaan kiittäen. Sain valon varjoineen, yön ja sykkeen sydämeen. Suljen silmät pimeyteen, katson vaan huomiseen. Rajoja etsin polvistun, saan ohjeen viimeisen. Miksi maljan rikkoisin jota ei korjatuksi saa? Ystävät, kukat maljakon vievät uuteen elämään! Yhteisen tiemme löydän, sitä hetkeä vielä ootan. Viimeisen kerran katson näitä polkuja pimeyden. Kerran äänenne kuulen, Teille oveni aukaisen. Toivo Levanko lyyrikko
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 5 Kaupunkipyörät pian talviteloille ? uusi kausi starttaa toukokuussa ??Kaupunkipyörien ensimmäinen kausi on päättymässä. Pyörillä voi polkea vielä 31.10., jonka jälkeen pyörät ja asemat korjataan varastoon odottamaan seuraavan kauden starttia toukokuussa 2017. Kaupunkipyörien käyttöönotto sujui ensimmäisenä vuonna hienosti: pyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. HKL, HSL ja kumppanit haluavat kiittää kaikkia kaupunkipyöräasiakkaita ja toivottaa heidät tervetulleeksi käyttämään entistä laajempaa kaupunkipyöräpalvelua ensi vuonna. Rekisteröinti aukeaa huhtikuussa 2017. Nykyisiin kausitilaajiin ollaan yhteydessä keväällä ja heille tarjotaan uutta kautta myös ensi vuodelle. ? Kaupunkipyörä-hankkeessa on ollut välillä mutkia matkassa, mutta Helsingin kaupungilla on ollut vahva tahto saada pyörät kaupunkiin. Hanke on osoitus myös siitä, miten monen toimijan tiiviillä yhteistyöllä on saatu yhteistä hyvää aikaan kaupunkilaisten ja kaupungissa liikkujien iloksi. Kävely, pyörä- ja joukkoliikenne ovat parhaita tapoja kaupungissa kulkemiseen?, HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen kertoo. Kaupunkipyörän käyttäjäksi rekisteröidytään etukäteen osoitteessa hsl.fi/ kaupunkipyörät. Lisäksi viidellä asemalla on maksupääte, jolla voi rekisteröi- tyä paikan päällä. Koko kaudeksi on tällä kaudella rekisteröitynyt yli 10 000 polkijaa. Päiväksi rekisteröityneitä on reilut 10 000 ja viikoksi yli 2 000. Suosituimmat asemat ovat olleet Itämerentori, Töölönlahdenkatu, Kampin metroasema, Ooppera ja Baana. Pyörien käyttöaste on ollut korkealla tasolla, kullakin pyörällä on tehty viidestä kuuteen matkaa päivittäin. Kaikkiin kausiin, niin päivään, viikkoon kuin koko kauteen, sisältyy korkeintaan puoli tuntia maksutonta pyöräilyaikaa kerrallaan. Jos se ylittyy, käyttäjältä peritään pieni lisämaksu, joka kasvaa puolen tunnin välein. Käyttöaikarajoituksissa on ilmennyt jonkin verran epäselvyyttä erityisesti päiväkäyttäjien kohdalla. Käyttöajoista ja maksuista kerrotaan palvelun nettisivuilla ja käyttöehdoissa. Niihin liittyvää viestintää tullaan tarkentamaan jatkossa. Syys-lokakuussa loppukaudeksi sai rekisteröityä normaalia edullisempaan hintaan, 15 eurolla. Aiemmin koko kausi maksoi 25 euroa. Rekisteröitymismaksu päiväksi on ollut 5 euroa ja viikoksi 10 euroa. Rekisteröitymis- ja käyttömaksuista on kertynyt HKL:lle yli 400 000 euroa. HKL:n johtokunta päättää seuraavan kauden maksuista talven aikana. Lokakuun puolivälissä otettiin koekäyttöön uusi toiminto, jossa kaupunkipyörän voi palauttaa täydelle asemalle. Jos pyörä- asema on täynnä, pyörän voi palauttaa sen välittömään läheisyyteen vaijerilla lukittuna. Palautuksen kanssa tulee olla tarkkana, että se tapahtuu oikein eli näyttöön tulee valittavaksi Palautus, ettei pyörä jää vahingossa taukolukitukseen. HKL toteutti kesän aikana asiakastutkimuksen, jonka mukaan kaupunkipyörät ovat osa arjen liikkumista ja helpottavat ja nopeuttavat matkantekoa. Useimmat vastaajista kertoivat käyttävänsä pyöriä vapaa-ajan Talvet muuttumassa nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ??Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista. ? Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää. Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos. ? Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäi- vien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. ? Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa, Mäkelä jatkaa. Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja so- peutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan. ? Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. ?  Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista, Mäkelä toteaa.  HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen. matkoilla, yli puolet myös työmatkoilla. 60 prosenttia käyttäjistä yhdisti matkallaan säännöllisesti kaupunkipyörät muuhun joukkoliikenteeseen. Myös muut joukkoliikennevälineet ovat kaupunkipyörien avulla nopeammin saavutettavissa, ilman omaa polkupyörää. Suurin osa käyttäjistä kertoi ajavansa kaupunkipyörällä yhdestä viiteen kertaan viikossa. Useimmat antoivat kaupunkipyöräpalvelun eri osille arvosanaksi neljä, kun käytössä oli viisiportainen arvosana-asteikko, jossa viisi oli paras arvosana. Ensi kesän laajentumisvaiheen suunnittelu on käynnissä. Asukkaat saivat kesän aikana ottaa kantaa tulevien pyöräasemien paikkoihin karttakyselyssä. Vastauksia tuli yli 1 100. Erityisesti juna-asemat kuten Pasila ja Käpylä sekä niille vievien oikoreittien hyödyntäminen nousivat esiin kyselyssä. Suosittuja asemanpaikkoja oli erityisesti Hernesaaren rannassa, Punavuoressa ja Merihaassa. Kaupunkipyöräasemien sekä pyörien määrä kolminkertaistuu ja palvelu tulee useampien saataville ja hyödyksi. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja saavutettavuutta. ? Palvelun käyttäjämäärien odotetaan nousevan entisestään merkittävästi, kun käyttöalue ulottuu uudenlaisille alueille ja mahdol- Kaupunkipyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. Kuva: Lauri Eriksson HSL listaa pidemmätkin matkat?, HKL:n projektipäällikkö Samuli Mäkinen toteaa. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu avattiin toukokuussa 2016. Tänä vuonna käytössä on ollut 500 pyörää ja 49 pyöräasemaa. Ensi vuonna palvelu kasvaa 1 500 pyörän ja 150 aseman laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua tukien kestävää liikkumista. Kaupunkipyöräpalvelusta vastaa HKL. Palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa Clear Channel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK Elanto. Töölönlahden maaperätutkimukset jatkuvat marraskuussa ??Helsingin kaupunki teettää maaperätutkimuksia Töölönlahden vesialueella. Tiistaina 1.11.2016 alkavilla kairauksilla selvitetään vedenalaisen maaja kallioperän geoteknisiä ominaisuuksia. Tutkimuksia tehdään alueen maaperää koskevien tietojen täydentämiseksi. Kairausten avulla selvitetään muun muassa kal- liopinnan korkeusasema Töölönlahden maakerrosten alla. Tutkimuksista ei aiheudu ympäristölle vahinkoa. Töölönlahden maaperästä kerättäviä tietoja voidaan hyödyntää, jos alueelle suunnitellaan joskus ruoppausta tai muuta rakentamista sisältäviä hankkeita. Nyt saatavat tulokset täydentävät syksyllä 2015 tehtyjä haitta-aineja geoteknisiä tutkimuksia. Pohjatutkimukset tehdään monitoimikairauskoneella ponttoonilautalta käsin. Työ kestää noin kolme viikkoa ja päättyy arviolta 23.11.2016. Tutkimusten tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja urakoitsijana toimii Stara. Ilmastonmuutokset todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100 Sade talvisin Tuuli -  sataa selvästi nykyistä enemmän - sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat - sadepäivien määrä kasvaa - keskimäärin ei muutosta - kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma haiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti - kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila Lämpötila Meri -  nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä - talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee - talvella äärimmäisen al- - merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä -  merijäät keskimäärin ohenevat -  merijään pinta-ala pienentyy Sade kesällä - keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu - rankkasateet voimistuvat
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 44 Ma 31.10. Arttu, Arto, Artturi Ti 1.11. Pyry, Lyly Ke 2.11. Topi, Topias To 3.11. Terho Pe 4.11. Hertta La 5.11. Pyhäinpäivä. Reima Su 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa Viikko 45 Ma 7.11. Taisto Ti 8.11. Aatos Ke 9.11. Teuvo To 10.11. Martti Pe 11.11. Panu La 12.11. Virpi Su 13.11. Isänpäivä. Kristian, Ano Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Menovinkkejä ??Terveet kaupungit to 3.11.  klo 15-18 KALLION TIETOTUPA, Kallion kir- jasto, 5-linja 11. Aihe: Turvallisuus Kalliossa. VAPAA PÄÄSY, tervetuloa! Jouluseimi workshop Teatteri Kalliossa ??Työpajassa tehdään kierrätysmateriaaleista jouluseimiasetelma. Jouluseimi on varsinkin Keski-Euroopassa yksi suosituimmista joulukoristeista. Työpajoja vetää diakoni Kati Helin, hän myös kertoo seimikulttuu- rin historiasta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Työpaja kokoontuu maanantaisin 30.10., 4.11., 21.11., sekä 28.11. Alkaen klo 17. Teatteri Kallio; Siltasaarenkatu 28. Vallila Vieköön -lasten lauantai ??Vallilan kirjastossa (Päijänteentie 5) vietetään lasten lauantaita 29.10. kello 12.00-15.00. Perhetapahtuma alkaa kello 12.00 Nukketeatterikeskus Poijun marionettiesityksellä. Esitys kestää noin 35 minuuttia. Päivän aikana on auki kaksi työpajaa. Halloweenkorttipaja toimii koko tapahtuman ajan ja sitä ve- tää Craft Peoplen väki. Lelumuseo Hevosenkengän ohjastama keppihevostyöpaja alkaa 13.45. Tarjolla on mehua ja popcornia. Tapahtuma tarjoiluineen on maksuton. Aikuiset voivat kahvitella maksullisessa kahvilassa. Tilaisuuden järjestävät yhdessä Vallilan Kirjaston Ystävät ry ja Vallilan kirjasto. Iloisesti TERVETULOA! Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9?14, ke klo 12?17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9?10, ke klo 12? 13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su klo 9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma? pe klo 16?19. To 3.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Maahanmuuttajapäivä. Li Alex ja Heikki Hilvo pohtivat Sirkku Nyströmin johdolla maahanmuuttajan arkea. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk klo 18 Kivimessu. Sanaa, musiikkia, rukousta ja ehtoollinen ? matalalla kynnyksellä ja juuri sinulle. Mattsson, Pyylampi. Pe 4.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu. Männistö, Hurmerinta, Mäki-Kokkila, Oksanen, Niskala, Kallion Kantaattikuoro, avustaja Teija Heroja. Kirkkokahvit. Klo 18 Pyhäinpäivän iltahartaus. Viljamaa, Niskala. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen vainajien nimet. Klo 19.30 Konsertti: W. A. Mozart: Requiem&Grabmusik. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum, joht. Jukka Jokitalo. Liput 20/15/10?. Su 6.11. klo 10 Messu. Huovinen, Viljamaa, Pentikäinen, Niskala, avustaja Markku Sarkki. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti Aamu lasten syöpäsäätiön hyväksi. Johanna RusanenKartano, Markus Nieminen, Anna Hanski sekä pianisti Tuula Hällström. Liput 20? ovelta ja www.liveto.fi. Järj. Odd Fellow. Ma 7.11. klo 18 Rakkauden virta ?musiikkimessu. Tuomas Leinosen säveltämä uusi musiikkimessu. Mattsson, Partti, messubändi. Ti 8.11. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15-17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. Aloittelijoita opastetaan. Ke 9.11. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta, Anima mea joht. Hili. Klo 19.30 Levynjulkaisukonsertti. Varpu Haavisto, viola da gamba, Kari Vuola, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10?. To 10.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Minä ja Greta Garbo. Näyttelijä Anja Pohjola Päivi Istalan haastateltavana. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Martinpäivän messu. Huovinen, Niskala. Järj. Kallion srk ja TYT. Pe 11.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla. Teejatkot. La 12.11. klo 15 Hyväntekeväisyyskonsertti: Pentti Hietanen perheineen. Tuotto lyhentämättömänä vanhusten ja lasten hyväksi. Klo 19.30 Vihreä Keidas 50-v. juhlakonsertti. Su 13.11. klo 10 Messu. Partti, Mattsson, van Santen, Pyylampi, Oksanen, avustaja Valio Vuori. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Seppo Juntunen. Ti 15.11. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo 16.15-17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. Aloittelijoita opastetaan. Ke 16.11. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. Johanna. To 17.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Keinutuolitarinoita. Päivi Istalan ja Päivi Mikolan kanssa kiikkustuoleihin istahtaa viisi tunnettua suomalaista. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma, ti, to & pe klo 10?15 ja ke klo 12? 15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. Pe 4.11. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan lasten perjantai: Mummola. Tule tapamaan alueen mummoja. Ohjelmassa satuja, sukkien parsintaa ja yhdessäoloa. La 5.11. klo 16 Pyhäinpäivän messu. Lindfors, Klemmt, Oksanen, Salonkikuoro, avustaja Ritva Valve. Su 6.11. klo 16 Messu. Lindfors, Mimi Klemettinen, avustaja Inkeri Heikkilä. Kirkkokahvit. Ma 7.11. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 8.11. Tiistaiolohuo- Viikot 44-45 ne: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Ke 9.11. Lasten ja perheiden taidemessu: Isäkirkko. Tuo mukanasi päivän aiheeseen liittyvä maalaus tai tule maalaamaan se ennen messun alkua. Taidenäyttely kappelissa messun ajan. Lindfors, Karu, musiikki Kaisa Valve. Pe 11.11. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan lasten perjantai: Isänpäivän korttipaja. Klo 17 GLOWilta. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan. Su 13.11. Isänpäivän Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Klo 16 Taizéhenkinen messu. Patronen, van Santen, Oksanen, Õunap, tekstinlukija Reima Manninen. Tule hiljentymään. Kirkkokahvit. Ma 14.11. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 15.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30 Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Alppilan kirkon kahvila avoinna ti?pe klo 10?15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 4.11. Klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri Su 6.11. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 11.11. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri. Su 13.11. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 3.11. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. To 10.11. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä. Teatteri Kallio To 3.11. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. To 10.11. klo 9 Varikko ? ryhmä irtisanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos. Kouluikäisten toiminta Vielä ehdit ilmoittautua marraskuun kerhotoimintaan jyri.hameenkorva@evl. fi tai tytti.friberg@evl.fi Näytelmäkerho Teatteri Kalliossa (Siltasaarenkatu 28) tiistaisin klo 16?17.30. Näyttis 3 8.11.?29.11. Kokkikerho Ip-kerhon tiloissa (Suoniokatu 7B) keskiviikkoisin klo 16-17.30. Kokkis 3 9.11.?30.11. Liikuntakerho Kallion ala-asteella (Neljäs linja 11?15) torstaisin klo 16? 17. Liikkis 3 10.11.?1.12. Muut tapahtumat Ke 2.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 2.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 8.11. klo 8.30 Kynttilähartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Elina Jokipaltio, Johannes Niska-Virta, Tommi Varis. Ke 9.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 9.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 15.11. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Riitta Männistö, Tommi Varis. Kurssit, ryhmät ja retriitit: Ilm. ja tied. kallio.srk@ evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava ilmoittautuessa. Sururyhmä läheisensä menettäneille Alppilan kirkon kappelissa torstaisin 10.11, 17.11, 24.11, 1.12, 8.12 ja 15.12 klo 13-14.30. Vertaisryhmässä voit jakaa tuntoja toisten surevien kanssa. Ryhmässä vetäjänä pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Nina Klemmt. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600. Hengittävä kohtaaminen, seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, la 12.-su 13.11. klo 16-18.30. Tutkimme levossa ja hyvässä läsnäolossa yhteistä hengitystämme monipuolisin harjoituksin. Tiina Törö. H. 30e. Rukouslaulun jatkokurssi ?adventin laulut, Diakonissalaitoksen kirkko, ti klo 17.30-20, 22.11.,29.11.,13.12 ja 20.12. H-L Vuori. H 52?. Siltasaarenkatu 28 Helsinki etsii suuria joulukuusia ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12?17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ?poseeraa? koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 Akademiska Sångföreningen laulaa 1880-luvulla Kaisainiemen ravintolan portailla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Tuntemattomat tutut laulut ??Miltä vanhat kotimaiset laulusuosikit kuulostavat alkukielellä ? ruotsiksi? Svenska dagenin lähestyessä torstaina 3.11.2016 klo 18?20 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, tutustutaan laulaen suosittujen kotimaisten laulujen ruotsinkielisiin alkuteksteihin, jotka ovat useimmille suomenkielisille tuntemattomia. Tutut laulut avautuvat kaksikielisessä lau- luillassa aivan toisenlaisina. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Monet tutut ja tärkeät suomalaiset laulut Maamme-laulua ja Suvivirttä myöten on alun perin kirjoitettu ja sävelletty ruotsiksi. Kesäpäivä Kangasalla ja Sylvian joululaulu ovat rakkaita lauluja, mutta mitä Topelius niissä alun perin runoilikaan? Joskus laulun sisältö on muuttunut käännöksessä paljonkin. Kuin- ka moni suomenkielinen tietää, että On neidolla punapaula -laulu päättyy oikeasti ammuskeluun? Joskus käännös on alkutekstiä parempi ja laulu on jäänyt elämään suomeksi kuten Kulkuri ja joutsen. Kaksikielinen lauluilta tarjoaa yllätyksiä ja hauskoja hetkiä sekä paljon tuttuja yhteislauluja laidasta laitaan. Museolehtori Anna Finnilä kertoo laulujen tarinoita suomeksi. Tunnelmaan voi virittäytyä juuri ennen lauluiltaa klo 17 ruotsinkielisellä yleisöopastuksella Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä. Vapaa pääsy. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti? su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY Kaupunki muuttuu ja niin myös raitiovaunut ??Raitiovaunut ovat jo yli sadan vuoden ajan olleet olennainen osa Helsingin kuin myös Kallion kaupunkikuvaa. Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustannus Laaksosen uutuuskirja tarkastelee kaupunkikuvan muutosta Kalliossa ja Helsingissä; kuinka raitiovaunut ovat muuttuneet yhdessä kaupunkinäkymien myötä. Teoksen toimitustyön on tehnyt Jari Auvinen. Teos on Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustantaja Laaksosen Kalliota esittelevän kirjasarjan kolmas osa. Kirjasarjan kaksi aikaisempaa osaa esitteli Kalliota puutalojen aikakautena. Raitiotieliikenne alkoi Helsingissä 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset raitiotievaunut olivat hevosvetoisia vaunuja. Kallio oli alusta lähtien mukana raitiovaunuliikenteen kehityk- Raitiotievaunu 9 1960-luvun alussa Hakaniemen pysäkillä (Kuva: Hkm). sessä. Ensimmäisinä raitiotievaunulinjoina valmistuivat vuonna 1890 Sörnäi- Porthaninkadun mäki on yksi jyrkimpiä raitiotieverkostossa. Kuva keväältä 1970 (Kuva Hkm). nen-Kauppatori-Lapinlahti. sekä Töölö KauppatoriKaivopuisto. Sähkö korvasi hevoset kuljetusvoimana lopullisesti syksyllä 1901. 1900-luvun alussa Helsingin sähköinen raitiotievaunukalusto käsitti 35 saksalaista Kummer-merkistä vaunua. Liikenteestä vastasi Helsingin raitiotie- ja Omnbus Oy (HRO). Raitiotievaunu verkoston tarvitseman sähkön tuotti HRO:n oma voimalaitos, joka sijaitsi Hakaniemessä nykyisen Arena-talon paikalla. Voimalaitos tuotti sähköä raitiovaunuverkostoon vuoteen 1914 saakka, jonka jälkeen sähkö tuli kaupungin voimalaitoksesta vaunujen ajojohtoihin. Kallion ensimmäiset raitiolinjat kulkivat Itäistä viertotietä, nykyinen Hämeentie, pitkin Sörnäisiin. Reitti Kallion halki Silta- saarenkadulta Porthaninkadun kautta, Helsinginkadulle valmistui vuonna 1913 ja sieltä jatkoyhteys Töölöön valmistui 1930. Raitioliikenne oli Helsingin katukuvassa 1900-luvun alussa ainut julkisen liikenteen muoto. Linja-autot ilmestyivät liikenteeseen 1920-luvun alkupuolella. Helsingissä ajetaan nykyään, laskentatavasta riippuen, kolmeatoista raitiolinjaa ja linjojen yhteispituus on lähes 100 kilometriä. Vaunujen kelta-vihreästä värisävystä on tullut puolestaan pysyvä symboli Helsingin raitiovaunuille, joita ilman Helsinkiä ei voisi edes kuvitellakaan. Raitiovaunulla Kallioon, Jari Auvinen / Kallion Kulttuuriverkosto (Kustantaja Laaksonen). Juhani Styrman 7 Valtuusto hyväksyi yleiskaavan kuuden tunnin keskustelun jälkeen Jatkoa sivulta 3 ??Keskustelussa käytettiin lähes 150 puheenvuoroa ja se kesti yhteensä yli kuusi tuntia. Eniten keskustelua  aiheuttivat Keskuspuiston ja Malmin lentokentän kohtalo sekä moottoritiemäisten sisääntuloväylien bulevardisointi. Yleiskaava ohjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Sillä halutaan varmistaa edellytykset kaupungin kasvulle, asuntotuotannolle ja elinkeinoelämälle. Yleiskaavan varaukset mahdollistavat kasvun vähintään 860  000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Yleiskaava on yleispiirteinen kuvaus alueen tavoitellusta maankäytöstä. Se luo suuntaviivat ja luo pohjan yksityiskohtaiselle kaavoitukselle. Jokainen tuleva asemakaava suunnitellaan vuorovaikutteisesti ja kaupunginvaltuusto tekee niistä päätöksen. Yleiskaavan ratkaisut perustuvat visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva ja nykyisestä laajentunut kantakaupunki. Joukkoliikenteen perustana on laajeneva raideliikenneverkko. Kävelyn ja pyöräilyn merkitys kasvaa. Tavoitteena on myös riittävien virkistysalueiden turvaaminen kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa. Yleiskaava on nivottu yhteen koko Helsingin seudun ja sen kuntien suunnitelmien kanssa. Nopea kasvu ei koske vain Helsinkiä vaan koko Helsingin seutua. Vartiosaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi sen jälkeen kun ehdotus asian palauttamisesta kaatui äänin 44 - 40. Kallion kävelyfestivaalin keskustelu - ja luentosarja alkaa ??To 24.11. klo 19.00 Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja luentoilta: Helsinkiläinen hautausmaakulttuuri. Hautausmaat toimivat paikkakuntansa muistipankkina. Kiviin kaiverrettuna taltioituu paikkakunnan historiaa, ne kertovat tehdystä elämäntyöstä ja elämänarvoista. Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto kertoo hautausmaakulttuurista. Vapaa pääsy. To 8.12. klo 19.00 Kallion kävelyfestivaali keskustelu- ja luentoilta: Autiopaikoilla. Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo paikoista, jotka ovat syystä tai toisesta hylättyjä. Ilta perustuu hänen kirjoittamaan kirjaan Autiopaikoilla. Kohteina ovat muun muassa tyhjenevä kaivoskylä Kainuun korvessa, neuvostoliittolainen aavekaupunki Huippuvuorilla  Sieltä matka jatkuu Kalifornian kultakuumeiden ? niin menneiden kuin nykyisten ? kautta hylättyihin virtuaalimaailmoihin. Kirja etsii vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miksi ihmiset hylkäävät kotinsa ja mitä he jättävät jälkeensä? Ketkä jäävät ja miksi? Mitä tulevaisuuden raunioille tulisi tehdä ? pitäisikö ne säilyttää arkeologisina kohteina ja lähihistorian muistomerkkeinä? Vapaa pääsy. Illat järjestetään Teatteri Kallion kahviossa, Siltasaarenkatu 28. Kahvio ja kirjakauppa avoinna alkaen klo 18.
• KALLIO LEHTI 8 Viikot 44-45 Helsinkiläisten kunnallisveron alaiset tulot laskivat  Jatkoa sivulta 3 ??Viime vuosikymmenen lopulla ne nousivat voimakkaasti ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2014 Helsingissä asuntokunnan keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli runsas 36 500 euroa. Mediaani (keskiluku, jonka yläpuolelle jäävät enemmän ansaitsevat puolet asuntokunnista ja alapuolelle vähemmän ansaitsevat) oli 31 800 euroa vuodessa. Korkein keskitulo oli Östersundomissa. Useampi kuin joka kymmenes on pienituloinen Helsingissä oli 44 000 pienituloista asuntokuntaa vuonna 2014. Yhden hengen talouksissa pienituloiseksi lasketaan ne, joilla käytettävissä olevat tulot ovat alle 14 300 euroa vuodessa. Pienituloisten osuus väestöstä oli noin 12,1 prosenttia. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvia lapsia oli 12  600. Sekä koko väestön että alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on hieman laskenut sekä Helsingissä että koko maassa tämän vuosikymmenen aikana. Kyläsaareen opiskelijatalot sekä urheiluhalli? Jatkoa sivulta 3 ??Nykyisessä asemakaavassa Arcadahallenin tontille (21677/5) Diakonia-ammattikorkeakoulun pohjoispuolelle saa rakentaa urheiluhallin ja liikuntatiloja. Uuden kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentamisen liikuntatilojen lisäksi. Rakennus voi olla enintään 8-kerroksinen ja pinta-alaltaan 6 150 k m². Urheiluhallin ja liikuntatilojen rakentaminen mahdollistaa Espoon Solvallassa nykyisin olevan liikunnanohjaajien opetuksen siirtämisen Toukorannan kampusalueelle Diak-talo sijoittuu kaavaratkaisun myötä muodostuvalle tontille (21678/1). Rakennus voi olla enintään 12-kerroksinen ja pinta-alaltaan 9 450 k-m². Siihen suunnitellaan hotelli- ja majoitustiloja, opiskelija-asuntoja sekä vuokra-asuntoja. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuisi kahvila sekä hotellin vastaanottotilat. Hotellin toiminta on osa Diakin opetusohjelmaa Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueesta muodostuu merkittävä ja monipuolinen kampusalue. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty tontinhaltijan hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neu- Havainnekuva. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. voteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan, osayleiskaavan ja maanalaisen yleiskaavan mukai- nen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Kalasataman pohjoisosalle laadittiin Kalasataman pohjoisosan suunnitteluperiaatteiden tarkistus (kslk Ravintola MÄKIKUPLA rk. 11-02 la-su 13-02 A-oike a : a n ud e in t Avo Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 12.5.2011), jossa tutkittiin asuinrakentamisen mahdollisuuksien lisäämistä alueella. Nyt laadittu asemakaavan muutos on suunnitteluperiaatteiden mukainen. Alue sijaitsee Kyläsaaressa, josta teollisuus ja varastointi väistyvät ja tilalle tulee asuntoja ja palveluita. Kyläsaari on suurimmaksi osaksi entistä vesialuetta, jota on täytetty. Vain luonnolliseen topografiaan kuuluneet kolme saarta ovat tarjonneet hyvät perustamisolosuhteet. Näistä pohjoisin saari, Kyläsaari, oli pitkään taustalla olleiden työväen kaupunginosien virkistysaluetta uima- ja venerantoineen. Suurin muutos ajoittuu täällä 1960-luvulle, jolloin rakennettiin jäteveden puhdistuslaitos ja jätteenpolttolaitos. Molemmat on lakkautettu. Kaava-alue on nykyisin työmaa-aluetta, jättömaata ja ruderaattipuistoa lukuun ottamatta LPA-aluetta. Kaava-alueen väliin on vuodenvaihteessa 2015?2016 valmistunut Diakonia-ammattikorkeakoulu. Välittömään läheisyyteen, Kyläsaarenkujan toiselle puolelle on valmistunut asuinkerrostaloja vuonna 2012?14. Vieressä on rakennusviraston tukikohta, joka muuttuu asuntoalueeksi vasta Kalasataman rakentamisen loppuvaiheessa 2020-luvulla. Alueen läheisyydessä on laaja Toukolan rantapuisto, joka ulottuu Vanhankaupunginselälle. Vieressä sijaitsee Arabian kauppakeskus, jossa on päivittäistavaramyymälöitä ja erikoisliikkeitä sekä ammattikorkeakoulu Arcada ja ammattikoulu Prakticum ja kierrätyskeskus. Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1998?2014) ja niissä alue on merkitty urheilutoimintoja palvelevien rakennusten korttelialueeksi, toimitilarakennusten korttelialueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, asuminen/toimitila. Pääkatu sivuaa alueen lounaista reunaa ja pohjoisessa aluetta rajaa virkistysalue. Alueella on voimassa Sörnäistenrannan-Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, jossa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Tontit ovat nykyisin rakentamattomia lukuun ottamatta LPA-aluetta. Kaavaratkaisun kustannukset Katualueiden muutosten Mitä? Missä? Milloin? KALLIO LEHTI (Hermannin rantatie sekä Kyläsaarenkatu), kustannukset sekä maaperän esirakentaminen ja puhdistaminen tulevat tehtäviksi jo asemakaavan nro 12223 toteuttamisen seurauksena (12.11.2013). Maaperän esirakentaminen ja puhdistaminen sisältää tie- ja katualueiden pohjanvahvistustoimenpiteet. Asemakaavan nro 12223 toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kaupungille suurusluokaltaan seuraavanlaisia kustannuksia (alv 0 %, 10/2013): Katualueet 2,5 milj. euroa Maaperän esirakentaminen ja puhdistaminen 1,5 milj. euroa Yhteensä 4,0 milj. euroa Tämän kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu lisäksi kaupungille suurusluokaltaan seuraavanlaisia kustannuksia (alv 0 %, 9/2016): Kunnallistekniikan siirrot 0,4 milj. euroa Pilaantuneiden maiden puhdistaminen 0,1 milj. euroa Yhteensä 0,5 milj. euroa Kaupungille kohdistuvat kunnallistekniikan siirtojen kustannukset sisältävät Kyläsaarenkadun uuden katulinjauksen vuoksi tehtävät johtosiirrot. Pilaantuneiden maiden puhdistamisen kustannukset koostuvat korttelin 21678 koillispäädyn maaperän puhdistamisesta johtosiirtojen vuoksi. Uutta kaavoitettavaa kerrosalaa kohden kustannuksia aiheutuu yhteensä 290 ?/k-m², mukaan lukien asemakaavan nro 12223 toteuttamisen kustannukset. Vain tälle asemakaavalle kohdistuvat kustannukset ovat yhteensä 30 ?/k-m². Uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kaupungille kertyy tuloja rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 9 Mäkelänkatu Mäkelänkatua Käpylässä. BevitaEye -silmätipat Mäkelänkatu Vallilassa. lievittävät ympäristötekijöistä, silmiin Mäkelänkadun nimi johtuu alueella ennen sijainneen maa­tilan nimestä Backas. Kadun ruotsin­kielinen nimi tuli käyttöön jo vuonna 1913 vahvistetussa Vallilan jaotus­kaavassa. Suomeksi se oli aluksi Bakkas­katu, myöhemmin Pakaan­katu, kunnes vuonna 1928 vahvistettiin kadun nykyinen suomen­ kielinen nimi Mäkelän­katu. ??Mäkelänkatu (ruots. Backasgatan) on yksi Helsingin pääväylistä. Katu johtaa 3+3-kaistaisena Hämeentieltä Sörnäisistä Vallilan kautta sekä Pasilan ja Kumpulan rajaa pitkin Käpylään. Se on koko pituudeltaan esplanadityyppinen puistokatu, jonka keskellä, vastakkaisten ajoratojen välissä on puurivien reunustama raitiovaunukaista. Kaistaa kulkevat raitiolinjat 1, 1A, 7A ja 7B. Mäkelänkadun keskiosan varrella, Mäkelänrinteen ja Koskelantien välillä, ei ka- dun varressa ole rakennuksia, vaan sen molemmilla puolilla on viheraluetta, tosin kadun ja Itä-Pasilan rakennettujen alueiden välissä on vain kapea vihervyöhyke. Itä-Pasilan ja Käpylän rakennettujen alueiden välissä Mäkelänkadun länsipuolella on Käpylän liikuntapuisto. Mäkelänkatu päättyy pohjoispäässä Käpylässä Pohjolankadun ja Vaakalinnuntien risteykseen, josta alkaa kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja edelleen Tuusulaan kulkeva moottoritie (Tuu- sulanväylä eli Kantatie 45). Mäkelänkadulla on pituutta noin kolme kilometriä. Kadun varrella sijaitsevat muun muassa Lääkäriliiton toimitalo, Vallilan kirjasto (sisäänkäynti Vääksyntieltä), vanha Mäkelän (kansa)koulu, jota hallinnoi Kiinteistö Oy Mäkelän Koulu (tiloissa toimii nykyään Stadin ammattiopisto), urheilupainotteinen Mäkelänrinteen lukio, vuonna 1999 avattu Mäkelänrinteen uintikeskus joka on Suomen suurin uimahalli, Velodromi ja Yrjö Lindegrenin suunnittelema arkkitehtonisesti arvokas asuintalo, josta usein käytetään nimitystä Käärmetalo. Sturenkadun pohjoispuolella Mäkelänkadun oikealla puolella sijaitsevat pienehkö Hattulan lehto -niminen puistikko ja Hollolan puisto, jossa sijaitsee Kai Noramiehen Nuorten leikki -niminen veistos. Lääkäritalon eteläpäädyssä Mäkelänkadun varrella sijaitsee myös Jukka Tuomisen Hopeinen puu -niminen veistos, joka on arkkiatri Arvo Ylpön muistomerkki. Pohjoispäässään Mäkelän­ katu oli aikoinaan nykyistä pidempi ja ulottui nykyisten Osmon­ tien ja Panun­ tien risteykseen saakka lähelle Käpylän rautatieasemaa. Tuusulan­tie alkoi sen päättymis­kohdasta ja ylitti rauta­tien nykyistä Panun­ tien siltaa pitkin.[1] Kun Tuusulan­tie 1960-luvulla levennettiin moottori­ tieksi, sen alku­pää siirrettiin nykyiselle paikalleen, jolloin Mäkelän­kadun pohjoispää jäi kadun muusta osasta liikenteellisesti erilleen ja muutettiin nimeltään Osmon­tien jatkeeksi, lyhyt osa siitä kuitenkin sai erillisen nimen Osmon­ polku. Lähde: Wikipedia kohdistuvista stressitekijöistä tai mekaanisista syistä johtuvaa kuivuutta, polttavaa tunnetta tai roskan tuntua. 20x0,5ml 11,50? (norm. 13,40?) 10 ml 13,90? (norm. 16,16?) Mäkelänkatu 29, 00550 Helsinki Palvelemme ma-pe klo 8.30-18 ja la klo 9-15 www.vallilanapteekki.com Liito-oravakanta tihentynyt Pyhäinpäivä ? kuoleman ja levinnyt Helsingissä kautta elämään ??Liito-oravat ovat vastavalmistuneen selvityksen mukaan asuttaneet kahden vuoden aikana monia uusia metsiköitä LuoteisHelsingissä Keskuspuistoon asti ja muutamia myös sitä idempänä. Vuonna 2014 tutkitulta alueelta löydettiin 12 asuttua metsikköä. Uudessa selvityksessä samalla alueella oli 39 esiintymää. Lisäksi liito-oravia etsittiin Keskuspuiston ja Herttoniemen-Kivikon metsäselänteen rajaamalta alueelta, ja sieltä löydettiin 4?5 uutta elinpiiriä. Helsingin itäisimmät liito-oravat asustavat Malmin lentoaseman alueen lounaisja eteläpuolella. Helsingin paras liito-oravametsä on Keskuspuisto, jonka elinpiirien määrä kasvoi kahdessa vuodessa viidestä noin 25:een. Reviirejä on melko tasaisesti Laaksosta Haltialaan, lukuun ottamatta Ilmalan - PohjoisPasilan seutua, jossa hyvistä kuusikoista huolimatta niitä on harvemmassa. Elintavat säilyneet ennallaan Muutos esiintymien määrässä on suuri ja samansuuntainen naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan kanssa. ? On selvää, että liito-orava on useiden vuosikymmenien poissaolon jälkeen palannut sankoin joukoin pääkaupunkiin, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen Liito-oravan papanoita Keskuspuistossa. Kuva: Sanna Elijoki. ympäristökeskuksesta. Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta muuten sen elintavat ovat muuttuneet melko vähän. Liito-oravat eivät enää pelkää ihmisiä, koiria tai liikennettä. Ne eivät kuitenkaan etsi muunlaista ravintoa kuin mitä metsäluonto on ennenkin niille tarjonnut. Ne elävät edelleen ihmisestä melko riippumatonta elämää, toisin kuin monet muut kaupunkilaistuneet nisäkkäät. Liito-orava on erityisesti suojeltu laji, jonka elinympäristöjä, lakitekstin mukaan ?lisääntymis- ja levähdyspaikkoja?, ei saa hävittää eikä heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pesien lähiympäristön muutama hehtaari jätetään suurten muutosten ulkopuolelle. Vuoden 2016 selvityksen mukaan tällaisen ydinalueen keskimääräinen pinta-ala Helsingissä on 3,3 hehtaaria. Niille ei siis rakenneta, ja metsää hoidetaan varovaisesti, liito-oravan vaatimukset huomioon ottaen. Lisäksi suunnittelussa tulee varmistaa, että asutuksen keskellä sijaitseviin metsikköihin on liito-oravan käytössä latvusyhteys mielellään kahdesta suunnasta. Laajalla metsäalueella tämä asia on ilman muuta järjestyksessä. ??Pyhäinpäivä on nimestään huolimatta paitsi pyhien, myös vainajien muistopäivä. Päivä on keskeinen kristinuskon sisällön kannalta. Se muistuttaa meitä kaikkia kuoleman vääjäämättömyydestä. Kuolema juuri antaa järjen koko kristinuskon pelastushistorialliselle opetukselle. Nobertus Gysbrechts, 1660, Asetelma. Sevillan Taidemuseo, Sevilla, Espanja. Asetelmat Valokuva Marco Peretto. ovat kristillisen taiteen kuvia, joiden kautta tartu- iiris on toivon, uskon ja oi- tain. Patsas, maalauspalettaan kuoleman mysteeriin. keudenmukaisuuden sym- ti, soitin ja nuotit muistutNiiden kautta muistutetaan boli. Unikko viittaa huu- tavat taiteen olevan ikuista. teosten katsojia vääjäämät- maavuutensa tähden uneen Puoliksi tyhjä lasi muistömästä siirtymisestä tuon- ja kuolemaan. Hyasintti on tuttaa elämän kulusta ja kapuoleiseen, elämän ohi- liitetty kuolemaan ja sen toavaisuudesta. Lasi jo aimenevyydestä. Kuoleman voittamiseen jo antiikin neena kertoo elämän hausymboliikka asetelmissa on ajoista alkaen. Kreikkalai- raudesta. Kuoleman läheirunsasta. nen mytologia kertoo meil- syydestä muistuttaa myös Nobertus Gysbercth- le, kuinka Apollon-jumala lähes loppuun palanut sin teoksessa lappeellaan vahingossa surmasi ystä- kynttilä. Taivaan kantta ja oleva tiimalasi muistuttaa vänsä Hyakhintoksen. On- maailmankaikkeutta symajan kulumisesta. Tiimala- neton Apollon halusi he- boloi taustalla oleva palsin yläpuolella oleva pää- rättää ystävänsä edes jol- lo, josta hämärästi erottaa kallo muistuttaa katumuk- lain tavoin henkiin ja teki tähtitaivaan kuviot. sen tarpeellisuudesta en- maahan valuneesta veresPyhäinpäivää vietetään nen kuolemaa. tä hyasintin. tänä vuonna 5.11. Kukkakimppukin on huoTeos muistuttaa meitä lella koottu. Anemone sym- kuitenkin siitä, että myös boloi kuolemaa ja tuskaa, maan päälle jää meistä jo-
• KALLIO LEHTI 10 Risto Kolanen Viikot 44-45 Lokakuun kulttuurikierros ??? Tanssi meni kainaloon (?) Hyppäsi nivusiin. / Pyörähti lantiolle. Ravisteli reisille. / Potkaisi polvelta varpaan päähän. / ?Tää varvas on mun nenän pää?, sano mun sormen pää. Tanssitaiteilija Nina Viitamäki kantaesitti Valtimonteatterin mustanpuhuvalla lavalla lihallisen ja meluisan omaelämäkerran soolokoreografiana, jossa liike, ääni (elävänä tai nauhalta) ja puhe ovat yhtä. Varsinainen koreografia ja tunnelma syntyy vasta esityshetkellä katsojien edessä, yhdessä valosuunnittelija Ainu Palmun sekä äänisuunnittelija Tuuli Kyttälän kanssa. Esitykset poikkeavat tunnelman mukaan ainutkertaisina. Viitamäki käyttää koko tilan hyvin esityksessä. ? Tämä teos on hikeä, huutoa, hengityksen pidätystä, hiljaisuutta, laulua, runoa ja saarnaa. Selkärangalle. Selkärangasta. Ja hampaan kolosta, hän perustelee. Sestra-kaksikko Anne Rönkkö (vas) ja Moona Nevalainen tanssissa Ateneumissa. Kuva: Marcus Liljestrand Sanaton tarina rajoista Maagisen viehättävä, kekseliään puhutteleva on ?Visa - sanaton näytelmä? vierailuesitys Nukketeatteri Sampon salissa. Teema on pakolaisuus, rajojen asettaminen ja ylittäminen eli todella tässä maailmanajassa. Tomas Takolander sekä Amandine ja Cecilé Doat tekevät hienovaraisen esteettistä tanssia, musiikkia ja sirkusta yhdistävää työtä. Lopun tuulella tehdyt ilmavirrat, ihmisen liike muovileyhytyksen alla on komeaa. Katsoin esityksen lähes sadan lahtelaisen koululaisen kanssa. Kun Sampo-teatterin Henna Lundberg kysyi, miltä vaikutti, kerroin myönteisen kokemukseni. Mutta myös sen, että tunnin esitys oli ehkä pitkä koululaisille. Katsomossa oli paljon levottomuutta, vaikkei samaa keskittyneisyyttä voi vaatia kuin aikuisten esityksissä sanattoman teatterin seuraamisessa. Cirque des Puces kehittää esittävän taiteen (musiikki, tanssi, sirkus, teatteri) harrastamista ja edistää lastenkulttuurin tuntemusta. Ranskalainen yhteys on vahva, mukana kolme Doatia. Tanssia klassiseen musiikkiin Trampoliinitaiteilija Rauli Kosonen ihastutti yleisön Kaapelin Cruisailussa. Kuva: Uupi Tirronen Kiasma-teatterin syksy on hyvin vahva. Taidenäyttelyn käynnin yhteydessä voi nähdä hienoja tanssija teatteriesityksissä. Elina Pirinen ja Heidi Väätäinen ovat molemmat hyvin kokeilevia, uudistavia koreografeja, jotka tekevät tanssin ja musiikin uutta synteesiä. ?Concerto under Waterlilies? on Sergei Rahmanovin pianokonserttoon nro 2 pohjautuva näyttämöllinen ruumiinavaus. Pirinen, Aleksi Hokko ja Suvi Kemppainen tanssivat, puhuvat ja laulavat vangitsevan esityksen aika- Tommi Takolander esiintyy tuulikoneen puhaltamien muoviverhojen kanssa. Kuva: Frédéric Stoll Sanni Giordani, Natasha Lommi ja Misa Lommi näkevät ja tuntevat Almi-salissa. Kuva: Susanna leinonen Company na. Lopuksi lavalle tulevat heidän kolme psykoanalyytikkoaan, puhumattomina, yhdellä tukka silmillä. ? Henkilöt liikkuvat sisäisessä draamassa, josta käsin mieli esiintyy itselleen ruumiina. Liike menee myös sinne, mihin ajattelu ei päästä, he sanovat, Esitys haastaa yleisön tottumuksia tavalla, jota ei ehkä ole ihan helppo käsittää. Vaikka yleisö oli ammattilaisvaltaista, tuli aika vaisun kohteliaat aplodit itsensä todella likoon laittaneille tekijöille.  Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen antavat näytteen Michaela-esityksestä. Kuva: Katja Karjalainen Tai ehkä juuri siksi. Ammattilaisyleisö on nihkeämpää? Kiasma on pääpaikka ?Liikkeellä marraskuulla? ?festivaalilla, joka alkoi viikonloppuna. Marraskuulla tulee Nora Dadun uusi esitys ?Fail?. Kaupunkiapinaenergiaa Ateneumissa UrbanApa x Ateneum vietiin läpi klassisen taidemuseomme Ateneum-salissa, Sisäpihalla, Välitilassa ja monessa muussa paikassa talossa. Taideolohuoneessa näin kokonaisuudessaan Anne Rönkön ja Moona Nevalaisen vapautuneen ja vapauttavan tanssin ?No shave no shame? (Ei ihokarvanajoa, ei häpeää). Viisi päivää ohjelmasta nauttinut nuorehko yleisö oli todella riemukkaalla tuulella ja eläytyi tanssiin. Esiintyjät valmistuivat tanssinopettajiksi Tukholman Dans och Cirkushögskolanista. Kaksikon Sestra-ryhmän tavoitteena on luoda tabuja ja stereotypioita purkavien teoksia ja työpajoja. ? Vaikka aiheet ovat vakavia, yritämme silti esitellä ne huumorin keinoin. Tässä esityksessä häpeä on yksi tärkeimmistä teemoista, koska koemme, että naisen kehoa kontrolloidaan juuri häpeän kautta. Haluamme esityksellä ja työpajalla kiertää Suomen lukioita ja ammattikouluja, Rönkkö kertoo. UrbanApa on energinen tanssi- ja ilmaisufestivaali, joka on toteutettu nuorin esiintyjävoimin jo useana vuonna. Se esittelee tuoreita näkemyksiä, uusia esityskonsepteja ja pinnan alla piileviä kykyjä esittävän taiteen kentältä ja hakee aktiivisesti kaupunkiympäristöstä uusia paikkoja taiteelle. Sitä johtaa Sonya Lindfors. Cruisailua tanssin hyväksi Suvi Kemppainen (vas), Aleksi Hokk
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 Ulla Raitio (vas), Mia Simanainen, Niina Tamminiemi ja Henna Kaikula tekevät loistavan Kolgan. Jaakko Kiljunen ei nyt kuvassa. Kuva: Heli Sorjonen Lokakuisena perjantaina oli hyvä kruisailla taiteen, Tanssin Talon, hyväksi Kaapelitehtaan Merikaapelihallilla. Siellä olivat kaupungin eksentrisimmät klubibileet, jossa saimme kokea tanssia, pukeutumista, drag-kuningattaria ja lopuksi sirkusta. Idea perustuu amerikkalaiseen ?Cruising for Art? -konseptiin, jossa ihmiset valitsevat sisään tullessaan erivärisen nauhan, joka on signaali henkilökohtaiseen tutustumiseen ja tanssiesitykseen taiteilijan kanssa. Jos ei halua sitä, vaan vain katsoa, niin ei ota nauhaa. Vuosi sitten tapahtuma oli Pannuhallin alakertabaarissa, joka oli intiimimpi paikka kuin vähän kolhomainen Merikaapelihalli, jonne tuli silti muutama sata kävijää. Tanssin Talon energinen toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki jännitti alussa, osaavatko ja haluavatko ihmiset tulla paikalle. Mukana oli paljon nykytanssin perusyleisön ulkopuolelta, hän iloitsi kolmen tunnin jälkeen. Mieleen jäivät Auli Auralan ilmavan vaikuttavat balettisoolot, Rauli Kososen 11 Johanna Juhola soittaa haitaria ja kerää ystäviä Kapsäkissä. Kuva: www.johannajuhola.net valtaisat trampoliinihypyt ja Atte Kilpisen soolotanssi. Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen vetivät yleisön mukaansa Lauran ylimaallisen Michaelahahmon ympärille. Visuaalisen tanssin mestari Susanna Leinonen Companyn 15-vuotisjuhlassa Kansallisoopperan Almisalissa oli ensin näytteitä hänen vanhoista mestariteoksistaan. Leinonen on tuonut näyttämölle upeaa visuaalista tanssitaidetta, jossa yhdistyvät omaleimainen vahvasti virtaava liikekieli, näyttävä puvustus sekä multimediateknologia. Juhlan toisella puoliajalla näimme muutaman vuoden takaa kolmen naisen ?See / Obey? -esityksen, joka on perinteisempää liikettä. Sanni Giordani, Misa Lommi ja Natasha Lommi vangitsevat huomiomme lattialla. Paitsi tanssiteos, se on myös Leinosen ja Jouka Valkaman tanssielokuva, jossa kerrotaan rinnakkain kolme itsenäistä tarinaa, joissa kuvataan inhimilli- Sannamaija Pekkarinen on pirteä tarjoilija ja Otto Nyberg kireä työnjohtaja Stuckmanin ravintolaosissa. Kuva: Veera Lapinkoski siä tunteita, arjen tapahtumia ja ristiriitoja fyysisen ilmaisun ja liikkeen avulla. Ajan kulkua manipuloidaan elokuvallisin keinoin ja silmänräpäyksen kestäviin hetkiin saadaan uutta syvyyttä hidastusten avulla, lukuisten ammattitanssijoiden sekä lähes sada avus- ko ja Elina Pirinen esiintyvät Rahmanovin ?konsertossa lumpeiden alla? Kiasmassa. Kuva: Petri Virtanen tajan avulla. Onnittelupuheessani Leinoselle muistelin näitä esityksiä ja Helsingin kaupungin kulttuuripalkintoa vuonna 2012, jonka yksimielisesti jaoimme taitelijalle. Haitari-nainen monena Johanna Juholalla on ihanan kauniit hymykuopat, jotka erottuvat salin takasivustoon asti. Kuuntelin Kapsäkin konsertin, jossa kuvitellut ystävät olivat mukana videokuvan ja taustamusiikin kera Juholan elävälle haitarinsoitolle. Loppukesällä kuulin häntä ?elävien? muusikoiden kanssa Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Tunnelma oli molemmissa hyvä, laulujen spiikkauksessa toistuivat samat sattumukset: Bussi juuttuu lumeen Norjan kiertueella, josta syntyy laulu ?Road Assistance?, ?Valtatie 1? on laulu autoilusta Turkuun navigaattori seurana U-käännös ohjeineen. Juholan tangofantasia on kaunis, tyylitaju pettämätön. Hän esiintyy nuttura aika kireällä, mutta musiikki ja esitys on rentoa. Kappaleessa Mummot Juhola soittaa livenä yhdessä videokuvassa parhaimmillaan viiden Johannan kera, eri puolilta haitaria ja sormia kuvattuna! Hän teki sen FinTango-festivaalille ilman kanssamuusikoita, jottei tuntisi itseään yksinäiseksi. Muissa lauluissa ja videolla ovat Yona, Tommy Lindgren, Emma Salokoski ja tangotaistelijat Mari Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen ym. Runo muuttuu lihaksi Erityisen vaikuttava lokakuun esitys on Myllyteatterin ?Kolga?, näyttämöllinen runokäännös Tommi Parkon esikoisrunokokoelman ?Lyhyt muisti, meri? päätösrunosta. Kolga on historiasta tiheä paikka Itämeren rannalla, maan ja meren leikkauspisteessä. Ihminen tulee rannalle ja katsoo horisonttiin. Kolga on ?kartta, jossa kaikki tapahtuu?. Esiintyjät ovat valkeissa tahrattomissa vaatteissa; laulajilla on enkelin siivet ja he aloittavat keinuissa, joihin lopuksi palaavat. Kolga esitettiin täpötäysille pienyleisöille Arkadia International Bookshopin intiimissä kellarissa Etu-Töölössä. Pienyleisölle siksi, että kellariin mahtui aina vain n. 20-25 ihmistä. ? On oksa: pingotettu sirkka. / On liike jossa kaikki tapahtuu. Tihkusade, / repeyksenkireä. / On syyskuu vuonna Tule jo / tasapainoon virinnyt / Vaskiratsastaja. / Tule jo!, runo puhuu ja muuttuu lihaksi kellarissa silmiemme edessä. Kolgan esittävään työryhmään kuuluvat näyttelijät Ulla Raitio ja Jaakko Kiljunen, sirkustaiteilija Henna Kaikula, jazzlaulaja Mia Simanainen ja klassinen laulaja Niina Tamminiemi. Ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaa Miira Sippola. Myllyteatteriin kuuluu joukko itsenäisiä näyttämötaiteen, musiikin ja kuvataiteen ammattilaisia. Tässä esityksessä valtavan vaikutuksen tekee Kaikula, joka taipuu eri olennoiksi. Kiljunen on jylhä uniformuissaan, ?Tehtaasta? tuttu Raitio herkkä ilmeiltään. Simanainen ja Tamminiemi laulavat ja usein enemmän ääntelevät taitavasti. Joukko pelaa hyvin yhteen. Näyttämötaiteilijat sekä jazzin ja klassisen musiikin tekijät ottavat todesta runon kolme säkeistöä, niiden säkeet, sanojen laskeutumisen paperille ja runon rytmin, äänteen ja tunnelmat. Miten selviää palveluammatissa? ?STUCKMAN - Juuttunut mies? on nimeltään Lapinlahden Lähteen luentosalissa koettu esitys palveluammattitodellisuudesta ja siinä selviytymisestä. Kiia Laineen iskevästi ohjaama esitys vuorottelee ravintolan ja mattoliikkeen kohtausten välillä. ? Mitä eroa on asiakaspalvelijalla ja huonosti jonglööraavalla apinalla? ? Apinasta pidetään, edellisessä vitsaillaan. Kireä vuoropäällikkö ja kaksi uupunutta tarjoilijaa sekä keittiökokki luovat mainioita kohtauksia keskenään ja juopuneen miesseurueen kanssa. Mattoliikkeessä on fraaseja jakeleva pomo, urautunut myyjä, jota Heikki Herva esittää mainiosti ja ylilipevä uusi myyntitykki. Matot eivät juuri mene kaupaksi, mutta pomo korostaa toistoa viimeisen päälle: ? Kuka sä oot? Minä Minä Minä! Näe se vuoren huippu. Kiipeä sinne vuoren päälle ja laita sinne se lippu MINÄ! Teksti: Risto Kolanen
• KALLIO LEHTI 12 Risto Kolanen Viikot 44-45 Kuvataide tuo valoa syyspimeään ??Punavuoren ja sen ympäristön galleriat esittelivät uusia kuvataiteilijoita lokakuun näyttelyissä. Uutena paikkana esittelyyn tulee Contempo Kampin ja Punavuoren välissä. Luonto suurin taiteilija Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, on lämminhenkinen pienehkö galleria, joka on vähitellen nostanut profiiliaan. Se syntyi rakkaudesta taiteeseen vuonna 2008, kun maailma ajautui talouskriisiin. Johanna Lumme (s. 1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Maalauksissaan hän haluaa muistuttaa luonnon tärkeydestä. Lumme valittiin viime kesänä Taidekeskus Salmelan kesän nuoreksi taiteilijaksi, jossa toimittaja ja kuvaaja ihailivat töitä yhteisnäyttelyssä. Tällä hetkellä hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa. ?Lähde? (The Pond) ? näyttelyssä Lumme kuvaa pientä lampimaisemaa, jossa hän pohtii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta. Taiteilija kertoo uudesta näyttelystä, jo sukunimensä velvoittamana: ? Luonto on taiteilijoista kaikkein taitavin. Luonto on paikka, jossa ihminen voi hiljentyä. Se antaa energiaa, voimaa ja inspiraatiota. Maalaussarja sai alkunsa, kun taiteilija tutki Claude Monet´n ja muiden impressionistien töitä luonnosta ja kuinka ovat sen kokeneet. ? Toi- von katsojien pääsevän sukeltamaan kauniiseen maisemaan ja pohtivan, mitä hiljentyminen luonnon äärellä heille antaa. Käsityö ja kuvataide yhdessä Galleria G 12, Annankatu 16, esittelee 10.11. asti Helsingissä työskentelevän Katja Kotikosken keramiikkatöitä. Hän koulutettu monitaitaja, joka tekee töitä tuotesuunnittelun, sisustuksen ja taiteen maailmassa. Taiteellista työskentelyä ohjaavat ennen kaikkea kiinnostus materiaaliin ja muotoon. Teoksissaan hän käsittelee kiinnostaviksi kokemiaan teemoja antamalla niille muodon keramiikan avulla. Hänen teoksissaan yhdistyvät sekä käsityöläisyys että kuvataide. Kotikoski saa vaikutteita teoksiinsa arkisista tapahtumista sekä median kautta. Narratiivisten, kertovien teosten keskiössä ovat fyysinen ja psyykkinen ihminen. ? Teoksissa fyysinen ihminen on saanut nuken muodon, kun taas ihmisen psyyke näkyy teosten surrealistisena sisältönä, hän perustelee. Näyttelyn teokset pohtivat ihmisyyttä ja inhimillisyyttä sekä kertovat omaa tarinaansa niistä odotuksista ja haasteista, joita ihminen elämänsä aikana kohtaa. Taitelijatapaaminen on lauantaina 5.11. klo 14?16. Puu on kuin ihminen Paavo Paunu on esillä 9.11. asti Taidesalongissa, Keraamikko Katja Kotikoski ja teoksensa Yllätys (2016, sekatekniikka, läpivärjätty posliini) G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg Kuvanveistäjä Paavo Paunu ja teoksensa Puusta pitkään (akryyli puulle, 2015-2016) Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Johanna Lumme ja teoksensa ?Kun annoin hiljaisuuden voittaa, vihdoin kuulin oman ääneni? (öljy kankaalle, 2016) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg Bulevardi 3 B. Tuottelias ja paljon töitään esille tuova keski-ikäinen taiteilija tekee maalauksia, veistoksia ja installaatioita. ? Ihmisen kuva merkitsee minulle tilaa, jolla ei ole selkeää muotoa. Se on tunteiden, toiveiden, uskomuksien ja toden kohtaamispaikka. Taidesalongissa on puulle maalattuja ja puusta veistettyjä teoksia. ? Olen kerännyt puuta luonnosta ja jätelavoilta. Kiinalaisista lastauslavoista sain paljon hyvää materiaalia. Puu on täynnä kuvioita, erilaisia aiheita joita työstän eteenpäin. Puu on kuin ihminen. Aika on jättänyt siihen jälkiä, se on elänyt ja elää yhä omaa elämäänsä, Paunu sanoo. Näyttely hakee suhdetta luontoon, kuinka ihminen on osa sitä ja silti erillinen. Leikkisästi lasista Identtiset kaksoset Yrsa (Lindqvist) ja Ilse Ranki Ilsen teoksen ?Dimensions of Life? edessä Artikassa. Kuva: Hannele Salminen Hieno lokakuun lasinäyttely ?Playful Glass? on nähtävillä Galleria Artikassa, Uudenmaankatu 19. Ilse ja Ylva Lindqvist syntyivät identtisinä kaksosina. Ylva kunnioittaa nyt nimeä Ran- Marlon Wobst yrittää sulautua teokseensa Grobe Welle (öljy kankaalle, triptyykki, 2016)) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg ki. Näyttely tuo esiin lasin parissa tehtyä matkaa ja upeaa tuotantoa kymmenen viime vuoden yhdessä työskentelyn ajalta. Töiden nimet ovat ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi. Lindqvist ja Ranki näyttävät taidolla, kokeilunhalulla ja rohkeudella esiin taiotut lasiteokset, joissa yhdistyvät luova mielikuvitus ja tekninen taito-osaaminen. Lasimateriaali puhkeaa leikkisään elämään ja tuo kiehtovat puolensa esille. ? Valo helähtää lasin sydämessä ja sytyttää sen hehkuun joka valaisee sielun, sisarukset runoilevat. ään koloristiksi; hänen värimaailmansa on kaunis. Näyttelyjä on 2010-luvulla ollut Dixin lisäksi Rööperin Taidesalongissa ja Galleria Mondossa. Kaksi näyttelyn työtä on tehty kunnianosoituksena Carolus Enckellin ?punainen, vihreä ja okra?. Dixin takastudiossa Hans G. Hästbacka tekee ?Camera obscura? ? projekteissaan kokeilevaa valokuvausta. ? Tutkin luonnon ja maiseman muuttumista tämän ilmaisutavan tarvittavan ajan myötä. Pyrin primitiivisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Kotitekoisilla kameroillaan hän vangitsee valon ja liikkeet kaupunkiympäristöissä. piteitä, Kangas esittelee. Näyttelyn nimi Todellinen luonto viittaa zenbuddhalaiseen näkemykseen kaiken olevaisen yhteisestä todellisesta luonteesta. ? Yksi ilmenee monena ja moni yhtenä. Voiko näyttelyn teoskokonaisuus lopulta tyydyttää luonnon kutsun? Saksalaista taidevaikutusta Helsinki Contemporary on 2010-luvulla sijainnut Bulevardi 10:ssä; aiemmin se oli Kalhama & Piippo ? nimellä Kaivopihalla hissien ulottuvilla. Lokakuulla galleria esitteli tukholmalaistaiteilija Roland PersYksi monena sonin ja Berliinissä asuvan ja työskentelevän Mar? moni yhtenä lon Wobstin yhteisnäytte?True Nature - Todellinen lyn ?Animal Farm?. Kahluonto? on nimeltään kuva- den keskenään silmiinpistaiteilija Teemu Kankaan tävästi erilaisen taiteilijan näyttely Galleria Sculpto- veistoksia, piirustuksia ja rissa, Eteläranta 12. Täl- maalauksia saattoi rinnaslä hetkellä hän työskente- taa. Wobstin työskentelyn lee ?kuvaveistosten? paris- innoittajia ovat arkiset hetsa tehden tussilla maalattu- ket ja ihmiset, joita hän näja/piirrettyjä paperiveistok- kee ympärillään. Pääosin Väritunteita ja sia. Työskentelyssään Kan- pienikokoiset maalaukset gas käsittelee esittämiseen katsovat aihettaan kaukaa, kotikameroita ja olevaisen luonteeseen ja katselijan on helppo saGalleria Dixin, Uuden- liittyviä kysymyksiä. mastua tapahtumiin ? oli maankatu 19, tuo 10.11. Näyttelyn teoskokonai- kyseessä sitten olut ystäviasti esiin tohtoritason ku- suus käsittelee esittämistä en kesken, joutenoloa mevataiteilijan. Maj Tuomela ? kuvien, ajatusten ja ideoi- ren äärellä tai skeittipuisalkoi väitöskirjansa (2006) den todellisuutta. ? Instal- tossa rullailu. jälkeen opiskella taidemaa- laation pyrkimys on olla Näyttelyssä ?Wunderkamlausta Arbiksen, ruotsinkie- ?kuvaveistos?, joka on sa- mer? Galleria Brondassa, lisen työväenopiston kurs- malla sekä kuva esittämäs- Annankatu 16, on 6.11. asti seilla ja työpajoissa. Stres- tään kohteesta että kolmi- näytteillä saksalaisen Kai saavan arkityön ja opinto- ulotteinen esine. Teoskoko- Savelsbergin tussi ja akjen jälkeen oli vapautta- naisuus on kuva, johon voi ryyli puulle, huopa- ja lyijyvaa kohdata ?väritunteita?. astua sisään ja jossa joutilas kynä paperille tai sekatekMaistelen värejä kuin pieni voi vaellella mielensä mu- niikka kankaalle ? teoksia. lapsi ja kun kaikki menee kaan. Näyttelyn voi myös Niissä on monesti hyvin ykhyvin, kuulen musiikkia nähdä kuvana luonnonpuis- siväriharmoninen värimaakropassani, moraalifiloso- tosta tai metsästä, jossa on ilma, ja aiheet peittyvät sufi kirjoittaa ruotsiksi. suoritettu ihmisen tekemiä muharson taakse. Tämä luo Tuomela luonnehtii itse- metsänhoidollisia toimen- vaikutelman muistivälähdyksestä tai unimaailmasta. Tarkempi katse erottaa yllättäviä väripirskahduksia sekä kauniita struktuureja pinnassa ja vie aiheeseen sisään, Yleisradion Pixel-ohjelma esitteli edellistä näyttelyä 2012. Vaikka tunnelma useissa teoksissa on haikea, niissä on aina myös jotakin lohdullista ja Maj Tuomela ja teokset ?In homage to Carolus rauhoittavaa. Enckell´s red, green and occra; and to Paul Teksti: Klee? Dixissä. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen
• Viikot 44-45 KALLIO LEHTI 13 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• KALLIO LEHTI 14 Viikot 44-45 Finlandia-talo aurinkosähköön ? Ensimmäisten kongressitalojen joukossa Euroopassa ??Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n katolle asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Finlandia-talo on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa Euroopassa, joka hyödyntävät aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen. Päätös aurinkopaneelien asentamisesta on jatkoa Finlandia-talon pitkäjänteiselle panostukselle energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Samoin se vahvistaa entisestään Finlandia-talon kilpailuasemaa kansainvälisten kongressien järjestäjänä. Finlandia-talon katolle asennetaan 150 - 170 aurinkopaneelia, ja järjestelmän kooksi asiantuntijat ovat laskeneet 41 kW:a. Järjestelmän tuottaman sähkön osuus Finlandia-talon kuukausittaisesta energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan maksimissaan 20 - 25 prosenttia. ? Olemme Finlandia-talossa panostaneet voimak- kaasti ympäristö- ja energia-asioihin viime vuosina. Käynnistimme viisi vuotta sitten kehityshankkeen, jonka aikana olemme muuttaneet 70-luvulla rakennetun talon energiatehokkaaksi. Kaukolämmön kulutuksemme on vähentynyt 50 ja sähkönkulutus 30 prosentilla. Uudistukset ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen jatko tälle kehitykselle, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Finlandia-talossa on toteutettu kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos ja talon henkilöstö on vahvasti sitoutettu mukaan ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassaan. Pitkäjänteinen kehitystyö huipentui viime syksynä, kun Finlandia-talolle myönnettiin kansainvälinen ISO14000-ympäristösertifikaatti. Vain alle prosentti suomalaisista yrityksistä on saanut kyseisen ser- Finlandia talo. Kuva: Matti Tirri tifikaatin. Ympäristöystävällisyys ja luomuruoka kilpailutekijöinä Kansainvälinen kilpailu kongressien isännyydestä eri kaupunkien välillä kiristyy koko ajan. Kongressien järjestäjät arvioivat tarkoin eri kaupunkien ja kongressikeskusten vahvuuksia ja sopivuutta tapahtumilleen. Tällä hetkellä valintakriteereinä korostuvat ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja ruuan puhtaus. ? Energia- ja ympäristöystävällisyyden lisäksi Finlandia-talo on vastannut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun panostamalla luomuruokaan ja ruuan laatuun. Olemme onnistuneet muuttamaan yhden tämän maan suurimmista keittiöistä luomulinjalle viimeisten vuosien aikana. Suosimme puhtaita suomalaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Olemme saaneet erinomaista palautetta ruuasta tapahtumajärjestäjiltä, sanoo Tolonen. Tolosen mukaan Suomi on erittäin vahvoilla kil- pailussa kongressien isännyydestä. Maamme koetaan turvallisena, toimivana ja elämyksellisenä. Esimerkiksi kansainvälinen ICANN-tapahtuma piti alunperin järjestää Panamassa viime kesänä, mutta Zika-viruksen aiheuttama uhka johti kokouksen siirtämiseen lyhyellä varoitusajalla Suomeen ja Finlandia-taloon. tyy espanjalaislähtöinen basisiti Javier Sanchez Perez yhdessä viulisti Lotta-Maria Pitkäsen ja klarinetisti Valeria Conten kanssa . Festivaali lämmitetään käyntiin Etnosoi!-jameilla Café Mascotissa 3.11. klo 19.30. Jameihin on kuka tahansa tervetullut niin soittamaan, laulamaan kuin kuuntelemaan. Illan emäntänä toimii Anna Dantchev. Jazz Club | Joonas Widenius Trio To 10.11. klo 19 Stoa| Nefes ystävineen: 25-vuotisjuhlakonsertti Pe 11.11. klo 19.00 Vuotalo| Tarabband (IQ/SWE) Pe 11.11. klo 21 Juttutupa | Subsonic Trio (BR/ UK/FIN/AUS) La 12.11. klo 19.00 Savoy | Ulla Pirttijärvi & Ulda| Mizgin (KUR/TR/DK) La 12.11. klo 21 Korjaamon vintti | TUSOVKA / ETNOSOI! : Zoumana Dembele & Mande Maja Band ( BUR/ MAL/SEN/FIN) | Zapaska (UKR) | DJ Hem Su 13.11. klo 13-16 Malmitalo | Lasten Etnosoi! Ke 16.11. klo 19 Espoon kulttuurikeskus | Sar?köylü Tevfik ? Know the Human ? Tunne ihminen 17.11.?4.12.2016 Espoon kulttuurikeskus | Mikko Savolainen: Sulukule, Istanbul - Romaniyhteisön tuho Etnosoi! Helsingissä taas marraskuussa ??Maailman musiikin keskuksen järjestämää Etnosoi!festivaalia vietetään tänä vuonna 3.?16.11. Luvassa on monta levynjulkaisukonserttia, Suomen ensi-iltoja ja paljon hyvää musiikkia. Teemana festivaalilla on Rajattomuuden äärellä, ja sillä halutaan ottaa kantaa nykypäivän maailmanmenoon ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun: muuttoliikkeessä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, vaan ihmisten liikkuminen on tuttua jo vuosisatojen, jopa vuosituhansien takaa. Ohjelmistoa tähdittävät artistit edistävät taiteellaan rajattomuutta, ja moni heistä tulee lähialueiden monikulttuurisista keskuksista. Yksi Etnosoi!n pääkonserteista on Savoyssa 12.11. klo 19 pidettävä konsertti, jossa esiintyvät Saameenmaan joikutähti, levynjulkaisua viettävä Ulla Pirttijärvi Ulda-yhtyeensä kanssa sekä kurdilaulaja Mizgin oman voimatrionsa kanssa. Tilaisuudessa mukana on eteläsuomalainen saamelaisjärjestö City-Sámit ry, ja konsertin alussa julkistetaan Vuoden saamelainen -palkinto. Palkinnon luovuttaa kansanedustaja Eva Biaudet. Etnosoi!ssa vietetään lukuisia levynjulkaisuja: Ulla Pirttijärven lisäksi levynjulkaisukeikalla on pyhäinpäivän voodoo-bileet tarjoava Helsinki-Cotonou Ensemble (Savoy 5.11. klo 19), modernin flamencon ykkösnimi Joonas Widenius Trio (Koko Jazz Club 9.11. klo 19), kolmen maanosan sointeja yhdistelevä Subsonic Trio (Juttutupa 11.11. klo 21) ja länsiafrikkalaiseen musiikkiin ja tanssiin erikoistunut Zoumana Dembele & Mande Maja Band (Korjaamon vintti 12.11. klo 21). Lisäksi luvassa on Suomen ensi-iltoja: tämän hetken ehkä kuumin pohjoismainen maailmanmusiikkinimi Tarabband esiintyy Vuotalossa 11.11. klo 19 ja intialaisen karnaattisen musiikin viulistispesialisti Jyotsna Srikanth konsertoi Malmitalossa 8.11. klo 19. Myös uunituore yhtye, shamanistisia sointeja yhdistelevä URAL POP esiintyy ensi kertaa Suomessa G Livelabissa 4.11. klo 19. Isänpäivää vietetään tuttuun tapaan Malmitalon maksuttomassa Lasten Etnosoi!ssa. Luvassa on brasialaislähtöisen Adriano Adewalen luotsaama konsertti, Sibelius-Akatemian GLOMAS-opiskelijoiden työpajoja, Kristiina (Tikke) Tuuran muoviroina-käsityöpaja sekä Liikenneturvan järjestämää ohjelmaa. Etnosoi!ssa on kaksi taidenäyttelyä: Ismaila Sanén 60-vuotisjuhlanäyttely, hänen elämäntyöstään kertova Manj anaw ? Know the Human ? Tunne ihminen sekä Mikko Savolaisen valokuvanäyttely Sulukule, Istanbul ? romaniyhteisön tuho. Ismaila Sané on tavattavissa ja Radio Helsingissä vaikuttavan Dj Njassan haastateltavana näyttelytilassa Kirjasto 10:ssä 9.11. klo 17. Valokuvaaja Mikko Savolaisen ajatuksia herättävän näyttelyn avaa turkkilaisen romanimuusikon Sar?köylü Tevfikin konsertti Espoon kulttuurikeskuk- sessa 16.11. klo 19. Etnosoi! tarjoaa kaksi mielenkiintoista seminaaria ajankohtaisista aiheista: Music and Islam -aiheinen seminaari on Stoassa 10.11. klo 10 ? 17. Seminaarin päätteeksi on yleisöluento klo 18 ja illan huipentaa turkkilaiseen musiikkiin erikoistuneen Nefes-yhtyeen 25-vuotisjuhlakonsertti klo 19. Nefes esittää konsertissa sufi-musiikkia, ja saa vieraakseen muusikoita legendaarisesta, senegalilaista musiikkia soittavasta Galaxy-yhtyeestä. Toinen Etnosoi!-seminaari on aiheesta Musiikki ja maahanmuutto, ja se pidetään Kallion kirjastossa 11.11. klo 12?15.30. Mukana on tutkijoiden alustuksia, sekä yleisökeskustelua ja maahanmuuttajataustaisten muusikoiden puheenvuoroja. Etnosoi! ottaa varaslähdön festivaaliin 1.11. klo 12 IPI Kulmakuppilan lounaskonsertilla, jossa esiin- Koko Etnosoi! ohjelmisto Ti 1.11. klo 12 IPI Kulmakuppila | Etnosoi! IPIssä: Javier Sanchez Perez To 3.11. klo 19.30 Café Mascot | Etnosoi!-jamit Pe 4.11. klo 19.00 G Livelab | URAL POP (NO/FIN) La 5.11. klo 19 Savoy | Helsinki-Cotonou Ensemble ( BEN/FIN/TAN) Ti 8.11. klo 19.00 Malmitalo | Jyotsna Srikanth (IN/UK) Ke 9.11. klo 19 Koko Näyttelyt 31.10.- 13.11. Kirjasto 10 | Ismaila Sané 60 vuotta -juhlanäyttely: Manj anaw Seminaarit To 10.11. klo 10?17 Stoa | Seminaari: IV UskoMus symposium:?Music and Islam? Pe 11.11. klo 12?16 Kallion kirjasto | Seminaari: Musiikki ja maahanmuutto Luennot Ti 8.11. klo 17.30 Malmitalon kahvila | Meet the Artist! Jyotsna Srikanth (IN/UK) Ke 9.11. klo 17 Kirjasto 10 | Haastattelussa Ismaila Sané, haastattelijana Dj Njassa, Radio HelsinkiPe 11.11. klo 17.30 Kahvila Pokkari, Vuotalo | Meet the Artist! Tarabband (IQ/ SWE)
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 15 Emmaus jo 50 vuotta Helsingissä ??Mäkelänkadun maisemassa Emmauksen kirpputori on melko uusi tulokas. Vaikka kirppis avasi ovensa Mäkelänkatu 54:ssä vain 9 vuotta sitten, on Emmaus kuitenkin kirpputorien veteraani Helsingissä: vuonna 1966 avattu Malminkadun Emmaus oli Helsingin ensimmäinen kirpputorimyymälä. Kirpputorin perusti samana vuonna aloittanut Emmauksen lumpunkerääjien kannatusyhdistys. Malli oli saatu Ranskasta, jossa pappi ja kansanedustaja Abbé Pierre oli vuodesta 1949 lähtien toiminut kodittomien kanssa parantaakseen heidän olojaan. Helsingissäkin aloitti pieni kodittomien miesten Emmaus-yhteisö. Ranskalaisen esikuvan mukaisesti myös Helsingissä toiminta rahoitettiin keräämällä ja myymällä käytettyä tavaraa. Miehet lähtivät joka aamu töihin Emmaukseen ja saivat vastineeksi asunnon, ruoan, vaatteet ja muun välttämättömän. Vuodesta 1991 Emmauksella ei ole ollut asumisyhteisöä Helsingissä. Nykyiseltä nimeltään Emmaus Helsinki ry on tänään lähes sadan vapaaehtoisen työyhteisö, joka ylläpitää kahta kirpputoria: Mäkelänkadulla ja Lauttasaaressa Gyldénintiellä. Yhdistyksellä on yksi päätoiminen työntekijä ja kerrallaan 2-3 tukityöllistettyä. Emmaus on hyvin kansainvälinen liike. Se on vakiinnuttanut toimintansa viidessä maanosassa, ja kaikkiaan maailmassa on noin 360 Emmaus-ryhmää lähes 40 maassa. Mirja on Vallilan Emmauksen kanta-asiakkaita. ? Olin jo 80-luvulla asiakkaana Tehtaankadun ja Lauttasaaren myymälöissä. Vallilassa olen käynyt siitä asti, kun myymälä avattiin. Minulle kirpputorit ovat olleet jo 40 vuotta harrastus. Pidän kierrätystä tärkeänä, ostan mielelläni käytettyä ja lahjoitan sen, mitä en itse enää tarvitse. Nyt eläkkeellä on aikaa ja kiva lähteä liikkeelle, etteivät seinät kaadu päälle! ? Minulle on tärkeää, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen, mutta samalla Emmauksen pitää minun mielestäni pitää hinnat kohtuullisina. Olen huomannut, että hinnoissa on välillä epäjohdonmukaisuutta ja joskus kahdella samanlaisella tavaralla on eri hinta, toteaa Mirja. ? Vallilassa asuu paljon maahanmuuttajia, työttömiä ja eläkeläisiä ja on tärkeää, että jokapäiväiset vaatteet ja tavarat saa Emmauksesta edullisesti. Mikä on se "hyvä tarkoitus", johon Emmauksen rahat menevät? Kysytään asiaa Ulla Hoyerilta, joka on toiminut Emmauksen vapaaehtoisena jo yli 30 vuotta. ? Kirpputorien tuloilla maksamme juoksevat kulut ja ylimääräisen annamme yhteistyökumppanien hankkeille kotimaassa, Euroopassa ja muissa maanosissa. Kumppanit ovat useimmiten köyhien maiden Emmaus-yhteisöjä, jotka auttavat oman ympäristönsä asun- nottomia ja muita vähävaraisia. Hyvät yhteydet, seuranta ja yhteinen arvopohja ovat takeena sille, että apu menee perille. Tukeeko Emmaus siis myös kotimaan avuntarvitsijoita? ? Kotimaassa annamme taloudellista ja tavara-apua mm. asunnottomia, vapautuvia vankeja ja maahanmuuttajia tukevien järjestöjen kautta. Uusi avaus on ollut yhteistyö Global Clinicin kanssa kiireisen hammashoidon turvaamiseksi paperittomille ja liikkuvalle väestölle. Järjestämme kirpputoreillamme kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja, ja etsimme koko ajan uusia tapoja tukea pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien ihmisten pääsyä työelämään, kertoo Ulla. - Samalla voimme palvella myös asiakkaitamme paremmin, kun he voivat esimerkiksi tuoda korjattavia vaatteita tukityöllistetylle korjausompelijallemme. ? Minulle Emmaus on elämäntapa. Se edustaa niitä asioita, jotka ovat olleet minulle nuoresta pitäen tärkeitä: kierrätys, kohtuullinen elämäntapa, ihmisoikeudet ja kamppailu sen puolesta, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään. Minulle on myös tärkeää, ettei Emmauksella raamatullisesta nimestään huolimatta ole kytköksiä mihinkään uskontoihin ja se on myös poliittisesti sitoutumaton. Emmaus ei ole silti puolueeton, se asettuu Ulla Hoyer lajittelemassa lahjoitettua tavaraa. aina ja kaikkialla niiden ihmisten puolelle, joiden oikeuksia poljetaan. ? Minusta on hienoa, kun joku lahjoittaa meille tavaraa, me muutamme sen asi- akkaiden avulla rahaksi, raha tuo avun jollekin vaikeuksissa olevalle ihmisille ja hän saa voimia jatkaa tätä solidaarisuuden ketjua omalta osaltaan, tote- aa Ulla lopuksi. Helka Ahava Lisää tietoa Emmauksesta www.emmaushelsinki.fi Hermannin rantatien liikenne 19 000 ajoneuvoa / vrk ??Hermannin rantatie on pääkatu, jonka nykyinen liikennemäärä on kaavaalueen kohdalla alle 19 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemääräksi on arvioitu vuonna 2035 noin 38 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun Sörnäistentunneli on rakennettu. Ilman tunnelia pääkadun liikenne-ennuste kaava-alueen kohdalla on noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hermannin rantatiellä kaava-alueen eteläpuolella on varaus Sörnäistentunnelille. Kyläsaarenkatu on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemääräksi on arvioitu noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kyläsaarenkujan liikennemäärä jää alle 1 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Hermannin rantatien ja Kyläsaarenkadun nykyinen liittymä on ohjattu liikennevaloin. Kyläsaarenkadun uusi linjaus liitetään aluksi nykyiseen liittymään. Liittymäratkaisuissa varaudutaan muutoksiin myöhemmin Hermannin rantatien rakentuessa. Joukkoliikenne  Alueen joukkoliikenneyhteydet monipuolistuvat Kalasataman rakentumisen myötä. Hermannin rantatien asemaa vahvistetaan Kalasataman joukkoliikennekatuna. Hermannin rantatien ja Kyläsaarenkadun liittymän linja-autopysäkit palvelevat jo tällä hetkellä alueen maankäyttöä. Pääkadulla on myös tilavaraus Kalasataman metroaseman kautta kulkevalle raitioliikenteelle. Kadun poikkileikkaus sekä kävelyn ja pyöräliikenteen tilavaraukset Kyläsaarenkadun katualueen leveys on 27 metriä. Kadun molemmille puolille rakennetaan istutuskaistoilla ajoradasta erotetut jalkakäytävät. Ajoradan reunoilla on pyöräkaistat ja Hermannin rantatien suuntaan kaksi autoliikenteen kaistaa. Kadun keskellä on tilavaraus puuriville. Kyläsaarenkujalla ja Kyläsaarenkadun nykyisellä katuosuudella pyöräily on ajoradalla. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiä täydennetään Kalasataman pohjoisosan rakentuessa. Kyläsaarenkuja säilyy nykyisenä Kyläsaarenkadusta pohjoiseen. Asiointi- ja vieraspysäköinti sijoittuu Kyläsaarenkujan itäreunaan. Väliaikaiset järjestelyt Ajoyhteydet Kalasataman pohjoisosasta Kyläsaarenkadun kautta Hermannin rantatielle on jo rakennettu väliaikaisin järjestelyin. Kyläsaarenkatu linjataan kaava-alueen rakentumisen myötä kohtisuo- raan Hermannin rantatielle. Uusi Kyläsaarenkadun linjaus liitetään aluksi väliaikaisesti nykyiseen Kyläsaarenkatuun kaava-alueen itänurkassa. Nykyinen Kyläsaarenkadun alue Kyläsaarenkujan liittymästä etelään muuttuu korttelialueeksi alueen kaavoituksen edetessä. Uusi katulinjaus, Kalasatamankatu, rakennetaan myöhemmin Kyläsaarenkujan jatkeeksi nykyisen Kyläsaarenkadun itäpuolelle. Kustannukset   Liikennejärjestelyiden kustannukset sisältyvät uuden alueen asemakaa- van toteuttamisesta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Katualueiden muutosten kustannuksiksi on arvioitu olevan asemakaavan nro 12223 selostuksessa noin 2,5 milj. euroa (alv 0%, 10/2013). Nyt käsiteltävän asemakaavaehdotuksen nro 12407 kaavaratkaisun to- teuttamisesta aiheutuu lisäksi kaupungille Kyläsaarenkadun uuden katulinjauksen vuoksi tehtäviä kunnallistekniikan siirtojen kustannuksia 0,4 milj. euroa (alv 0 %, 9/2016). Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asian ehdotuksen mukaan.
• KALLIO LEHTI 16 Viikot 44-45 Heinäsen kolumni Arjen oopperaa ??Menneisyyteeni kuuluu vuosikymmen alkoholistihoidon tiedottajana. Seuraan edelleen tuon vaikean alueen tapahtumia. Paljon on toki kehitystäkin tapahtunut, jos ei muuten niin hoidollisessa sanastossa. Hoidon tuloksia kerrotaan kuitenkin melkein samoin selityksin kuin 50 vuotta sitten. Kerronpa esimerkin. Kun lehdistö kysyi minulta, nuorelta tiedottajalta, auttaako hoito, kysyin minä puolestani alan parhaalta tutkijalta tri Kettil Bruunilta, miten tuohon sopii vastata. Mietittyään siunaaman hetken hän loihe lausumaan: sano medialle niin, että kolmasosa kuntoutuu eli selviää alkoholismista, kolmas osa hoitoon hakeutuneista ei ole autettavissa ja se viimeinen kolmasosa sinnittelee ja horjahtelee yrittäessään erilaisten hoitomuotojen tai sattumusten viidakossa. Noudatin ohjetta ja lehdistökin kuunteli nyökytellen. Tämänkaltaisia ?tuloksia? tunnutaan kerrottavan edelleen. ? Virkistytin muistojani saatuani ystävältäni maisteri Jussi Särkelältä hänen uutuuskirjansa ?Arjen ooppera? (Kellastupa Oy). Se on omaperäinen pohdiskelu isosta aiheesta ?Mistä juoppoudessa on kysymys?. Valaisua antavat amerikkalaisen kirjailija Jack Londonin (1876-1916) ja alavutelaisen työmies Veikko Niemistön alkoholitäyteiset elämäntarinat sekä parinkymmenen muun erilaisen juopon tunnustukset. Lisäksi kirjassa on ansiokas luettelo aiheeseen liittyvästä kirjallisesta aineistosta. Särkelän alleviivaamia totuuksia on mm. ?Alkoholismi on vakava sairaus? eli ? Ihminen juo sielua kolottavaan tyhjyyteen?. Hyvin viisas lause on ?Alkoholistin omaiset joutuvat peittelemään juovan toilailut ja vahingot sekä ottamaan vastuun juovan laiminlyönneistä sekä kantavat usein myös sosiaalisen häpeän, jota juova ei ymmärrä itselleen ja toisille aiheuttavansa?. Särkelä todistaa ymmärrettävällä kielellä, mitä kaikkea muuta alkoholismi onkaan kuin juomista. Se on varsin lohdutonta kertomaa, mutta löytyypä kirjasta toivorikaskin lause: ?Osa alkoholisteista raitistuu omin päin?. Juopoille tyypillisiä piirteitä ovat ylikorostunut velvollisuudentunto raittiina kausina sekä toisaalta epävakaus. 142-sivuinen kirja on rankasta aiheestaan huolimatta helppolukuinen ja monenlaisia uusia ajatuksia synnyttävä. Yksi kokonai- nen luku on omistettu omaisten tasapainon saavuttamiselle! ? Pakinani kuvituksena on itsensä Vincent van Goghin (1853-1990) harvinainen maalaus ?Juopot?. Chicagon Taideinstituutin kokoelmasta. Siinä itsekin sielunsairauksia potenut, kuolemansa jälkeen maailmankuuluksi kohonnut taiteilija kuvaa juoppouden kiihkoa ikään, sukupuoleen ja paikkaan katsomatta. Raittiusliikkeen korkeakauden ja kieltolain tunnelmissa meillä aiemmin julkaistiin kuvakertomusta Turmiolan Tommista, joka joi itsensä ojaan ja perheensä kurjuuteen. Me saimme tällaisesta valistuksesta osamme koulun säännöllisissä raittiuskilpakirjoituksissa. Kun sain palkinnoksi Alli Nissisen raittiushenkisen kirjasen, tunsin ilon lisäksi syyllisyyttä. Olinhan valehdellut kuvatessani perheemme elämänmenon täysraittiiksi. Niin teki varmaan moni muukin. ? Muistan lapsuudestani perhetuttumme Kallen, joka oli kieltolain aikana suistunut pirtutrokaukseen ja poliisipidätyksessä menettänyt toisen jalkansa ampumakohtauksessa. Meitä lapsia tarina kiehtoi ja pyysimmekin Kallea toistuvasti näyttämään meille puujalkansa! Hiljattain luin tarinan pirtukuningas Algot Niskasta (k.1954), joka kuulemma muistetaan pääkaupungin hovihankkijana ja rakastetuimpana rikollisena. ?Gentlemannisalakuljettajana? hänen kerrotaan salakuljettaneen juutalaisia Saksasta turvaan. Tuli muuten mieleeni pari lukua: 150 vuotta sitten Casimir Kaarre: Unelmointi ? Edellisessä pakinassani kerroin mahtavista Helsingin Kirjamessuista. Jatkoa seuraa: nyt 4.-5.11. Työväenliikkeen kirjastossa Sörnäisten rantatie 25 vietetään perinteisiä ?Aatosta jaloa ? marraskuun valoa? ? stadin kirjallisuuspäiviä monenlaisin tapahtumin, luennoin, näyttelyin ja kahvituksin. Ja sitten tiistaina10.11. klo 17-19 siellä tentataan Jussi Särkelää edellä mainitusta Arjen oopperasta. Aira Heinänen Kodeista kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Minun haaveeni ??Papunetin kuvataidekilpailun aiheena oli tänä vuonna haaveet. Kilpailuun lähetetyissä töissä puhe- ja kehitysvammaiset taiteentekijät unelmoivat niin kesästä ja rakkaudesta kuin omasta kodista ja työpaikasta. Kilpailun töistä koottu näyttely on esillä Helsingissä Harjun nuorisotalolla 1.-29.11.2016. Näyttely on osa tänä vuonna 20 vuotta täyttävän Kallio Kipinöi -viikon ohjelmistoa. Tervetuloa näyttelyyn! 1866 kiellettiin viinan kotipoltto, jolloin maassamme käynnistyi panimoteollisuus. Kotipolttoista pontikkaa sanottiin osuvasti ?sorretun voimaksi?! Kun päästiin vuoteen 1969, olut vapautettiin helpommin saatavaksi ruokatavarakauppoihin. Tuolloin vuotuinen sataprosenttinen alkoholinkulutuksemme oli henkeä kohden noin 4 litraa, mutta nykyään uudistusten ja juomatapojen muuttumisen jälkeen 10 litraa! Suosituin ruokajuomamme on kuitenkin ? ainakin toistaiseksi - hanavesi. Pekka Turunen: Koira kotona rauhottuisi Marjaana Mikkola: Musiikki Löydät meidät myös Facebookista KALLIO LEHTI ?? P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asukkaat lajittelevat biojätteet entistä ahkerammin. Tämä näkyy HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella Espoon Ämmässuolla, jonne on tullut kotitalousbiojätettä 4?5 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. HSY käsittelee vuodessa noin 50 000 tonnia biojätettä. ? Biojätteen määrän kasvu johtuu lajittelun lisääntymisen lisäksi pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta. Suunta on hyvä, mutta biojätteen lajittelussa on yhä paljon parannettavaa, kertoo biojätteen käsittelystä vastaava toimintovastaava Christoph Gareis. HSY:n teettämän tuoreen kyselyn perusteella asukkaat tietävät viimevuotis- ta paremmin, mitä heidän lajittelemalleen biojätteelle tapahtuu. Tämä on kannustanut asukkaita lajittelemaan entistä ahkerammin. Banaanin kuorista ja kalan ruodoista biokaasua ja multaa HSY tehosti biojätteen käsittelyä rakentamalla Ämmässuon kompostointilaitoksen yhteyteen biokaasulaitoksen. Laitokset muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Biokaasulaitoksessa saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia. Biokaasu käytetään uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotantoon. Viime vuonna valmistunut biokaasulaitos on Pohjoismaiden suurin vain biojätettä käsittelevä biokaasun tuotantolaitos. Kompostointilaitoksessa valmistuvaa kompostia käytetään mullan raaka-aineena. Siten pystytään palauttamaan takaisin luonnon kiertokulkuun humus sekä kasveille tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. ? Vain kierrättämällä biojätteen saamme siitä talteen sekä uusiutuvaa energiaa että ravinteet. Jotta asukkaat osaisivat lajitella biojätteen entistä paremmin, kokosimme lajitteluvinkkejä www.kiitoskunlajittelet.fi -sivustolle. Siellä on myös video, joka opastaa taittelemaan biojätepussin sanomalehdestä, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti. Sibelius-Akatemian ystäväyhdistys juhlii ??Sibelius-Akatemian ystävät ry juhlistaa 20-vuotista toimintaansa järjestämällä tänä syksynä mm. kaksi yleisölle avointa juhlaluentoa otsikolla ?Musiikin merkitys ihmiselle?. Ensimmäisen luennon piti musiikin tohtori, laulunopettaja ja psykologi Ava Numminen 12.9.2016. Toinen luennoitsija on lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, joka ennen lääketieteellistä uraansa toimi ammattihui- listina ja huilunsoiton opettajana Joensuussa. Tilaisuus alkoi keskiviikkona 26.10.2016 Musiikkitalon alalämpiössä Itä-Helsingin musiikkiopiston Viikarieskareiden esityksellä, jonka jälkeen siirryttiin vieressä olevaan auditorioon. Luennon yhteydessä kuultiin myös La Violina -viuluryhmää (Laura Kukkonen, Darja Gustafsson, Sadelilja Larimo, Julie Svacinova). Itä-Helsingin mu- siikkiopiston Viikareita ohjasi opettaja Jatta Ehrlund ja La Violina-ryhmää opettaja Yvonne Frye. Sibelius-Akatemian ystävät ry perustettiin vuonna 1996 nimellä Vivat Academia. Yhdistys edistää Sibelius-Akatemian tunnettavuutta, elävää yhteyttä musiikin opiskelijoihin, ammattilaisiin ja tutkijoihin sekä vuorovaikutusta Sibelius-Akatemian ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välillä.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 17 Vielä ehtii aloittaa harrastuksen kansalais- ja työväenopistoissa ??Pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistoissa alkaa lähes päivittäin uusia kursseja syysloman jälkeenkin, joten vielä ehtii harrastusten pariin. Syyslukukauden lyhyt- ja viikonloppukursseja alkaa joulukuun puoleen väliin saakka. Kaikki kurssit löytyvät ilmonet.fi-palvelusta, joka on pääkaupunkiseudun kunnallisten opistojen yhteinen ilmoittautumiskanava. Työväen- ja kansalaisopistot ovat merkittävä ihmisten vapaa-ajan harras- tusten järjestäjä. Alkusyksystä yli 82 000 opiskelijaa on löytänyt harrastuksensa pääkaupunkiseudulla kurssien parista. Syksyn suosikkeja kaikissa opistoissa ovat olleet erilaiset kasvisruokakurssit. Kursseilta haetaan eväitä oman elämän kohentamiseen. Myös yhdessä tekeminen ja sosiaalisuus ovat syitä hakeutua opistoihin. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi opistot järjestävät akateemisia kursseja, yleisluentoja, konsertteja, näyttelyitä ja tapahtumia. Ilmoittautuminen kursseille on avoinna koko syyslukukauden ajan. Myös täysien kurssien jonoon kannattaa ilmoittautua, sillä jonot elävät koko ajan ja peruutuspaikkoja vapautuu jonottajille. Ilmonet.fi-opistot ovat Helsingin työväenopisto, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto, Helsingfors Arbis, Esbo Arbis ja Kauniaisten kansalaisopisto. Valoa pimeyteen pitkillä ? muita häikäisemättä ??Pitkä ja pimeä talvi on kohta käsillä. Liikenneturva muistuttaa, että pimeällä ja hämärällä ajettaessa korostuu oikeaoppinen valojen käyttö. Nyt kannattaa myös tarkistaa omien ajovalojen kunto ja oikea suuntaus. Pimeällä tiellä näkyvyys on olennaisesti huonompi kuin päivänvalossa. Mustan maan aikana ajovalot tuntuvat vielä katoavan märkään asfalttiin kuin kirves kaivoon. Kaukovaloja ? tai tutummin pitkiä ? käytetään kuitenkin ainoastaan pimeällä ajettaessa, ei valaistulla tieosuudella. ? Kaukovaloilla ajettaessa saattaa tulla tuntuma hyvästä näkyvyydestä, mutta niitä käytettäessä on hyvä huomioida, että pitkätkin valaisevat vain kohtuullisen kapeaa sektoria kuljettajan edessä. Ajovalojen valaiseman alueen lisäksi katsetta tulisikin liikutella valokeilan ulko- ja sivureunoilla. Vastaantulevan aiheuttamaa häikäisyä ehkäistään taas seuraamalla katseella tien oikeaa reunaa, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertailee. Pimeällä myös nopeuden alentamisesta on apua nä- kemiseen. ? Usein kuljettajat eivät ota pimeyttä huomioon ajonopeudessaan. Nopeuden alentaminen lisää pimeälläkin pelivaraa ja antaa aikaa havainnoida vaikkapa tien laitaa tallaava kävelijä tai ajolinjalle hipsutteleva hirvi, Heiskanen muistuttaa. Pimeällä ajettaessa pitkät valot on vaihdettava lyhyisiin toisen auton takana ajettaessa ja kohtaamistilanteessa viimeistään vastaantulevan ajoneuvon valokiilojen kohdatessa omat. ? Pääsääntöisesti Suomessa pitkät valot vaihdetaan ly- Viisi vinkkiä valottomiin öihin: ??Tarkista valojen kunto ja kohdistus aika ajoin. ??Varmista onko autossasi päivänajovalot (DRL) ja muista kytkeä ajovalot päälle olosuhteiden niin vaatiessa esimerkiksi valoisaan aikaan sumussa, lumi- ja vesisateessa. ??Puhdista auton ajovalot ennen ajoon lähtöä, etenkin pakkasaamuina. Nykyvalot eivät sula itsekseen auki matalan toimintalämpötilansa vuoksi. ??Muista, että näkyvyys toimii molempiin suuntiin: ei riitä, että sinä näet, vaan sinun täytyy myös tehdä itsesi nähdyksi. ??Käytä valoja tehokkaasti myös viestintään: Vilkuta ajoissa, voit väläyttää 2-3 kertaa jarruvaloja hyvissä ajoin esimerkiksi maantiellä sivutielle kääntyessäsi, ole kohtelias ? älä häikäise muita. hyisiin maantieajossa jopa liian aikaisin, jolloin kahden kohtaavan ajoneuvon valojen väliin jää pitkä pimeä katve. Kaukovalot voi kytkeä uudestaan päälle vähän ennen vastaantulevan auton sivuuttamista tai viimeistään sen kohdalla. Näin saadaan aikaan mahdollisimman hyvä näkyvyys häikäisemättä vastaantulevaa kuljettajaa, Heiskanen ohjeistaa. Jos kaverilta on jäänyt pitkät päälle, ei kuitenkaan kannata hermostua ja väläytellä valoja, vaan pyrkiä keskittymään omaan ajoon. Moottoritiellä voidaan käyttää kaukovaloja toista ajoneuvoa kohdatessakin, kun ajetaan suoralla tieosuudella, jolloin ajoneuvojen käyttämät ajolinjat ovat sivusuunnassa kaukana toisistaan eikä häikäisyä tapahdu, jos ei tapita suoraan vastaantulijan valoihin. Jos tie kaartuu niin, että kaukovalojen kiila uhkaa kohdistua vastaantulevan silmiin, on moottoritielläkin kuljettajan hyvä vaihtaa lähivaloille. ? Ohitustilanteessa kuljettaja voi lähestyä ohitettavaa kaukovalot päällä niin pitkälle, kunnes edellä ajavasta alkaa erottaa joitakin yksityiskohtia. Tällöin vaihdetaan lähivaloille, koska kaukovalot voivat häikäistä edellä ajavaa taustapeilien kautta. Takaisin kaukovaloille vaihdetaan ohitettavan rinnalle tultaessa, Heiskanen neuvoo. Myös ohitettavan valojen käytöllä on merkitystä. Ohitettava vaihtaa lähivaloille, kun ohittaja alkaa siirtyä takaisin omalle kaistalleen. Ohittajan edettyä riittävän kauas voi ohitettu vaihtaa uudestaan kaukovaloille.
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Viikot 44-45 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Leipomoita Vuokralle tarjotaan Pu h . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille P.09-750088 Työsuorituksia Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Pikapalvelu KALLION PESULA Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Kotitalousvähennys. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 önen k k y n e i s a l o Aut e gin Tuulilasiongelmia? KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut R 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Lue netissä Halutaan vuokrata/ ostaa autotalli tai autopaikka Hakaniemi/Siltasaari alueelta. Yhteydenotot Rakmaster Oy/0505505933 Kauneus ja hyvinvointi AUTOLASIPOJAT (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Viikot 38-39 47. vuosikerta ? nro 17 Kirjastoautolle uusia pysäkkejä Helsingissä ? Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton uudet aikataulut tulevat voimaan 19.9. Muutoksia tulee erityisesti lastenkirjastoauto Skidin reittiin. Lastenkirjastoauto saa uusia pysäkkejä seuraaviin kohteisiin: Mellunkylä: Viitankruununtie 9, Linnanpellon asukastalon pihalla torstaisin klo 16.15 - 16.45 Myllykylä: Myllyväenkatu 1, torstaisin klo 18.15 - 18.55 Viikinranta: Katariina Saksilaisen katu 8, torstaisin klo 15.25 15.55. Myös Kalasatamaan Ajankohtaista HKL valmistelee raitiovaunujen lisähankintaa Lastenkirjastoauto Skidi. tulee pieni muutos, kun kirjastoauton pysäkkipaikka vaihtuu Junonkatu 2:een. Tällä pysäkillä pysähtyy lastenkirjastoauto Skidi torstaisin klo 19.20 - 20.00.   Vähän käytettyjä pysäkkejä lakkautetaan Kirjastoauton reitiltä poistuu viisi pysäkkiä niiden vähäisen käytön vuoksi. Lakkautettavat pysäkit ovat: Karhusaari, Landbo, Mellunmäki, Punavuori, Strömbergin alue Kirjastoauton uudet aikataulut löytyvät Helmet.fi:stä.  Pysäköintimaksut nousevat roimasti ke 2 puolestaan laajenee nykyisen vyöhykkeen 3 alueelle, eli se ulottuu jatkossa muun muassa Eiraan, Taka-Töölöön, Meilahteen, Vallilaan ja Hermanniin. Pysäköinti maksaa 1. vyöhykkeellä 4 euroa / tunti ja 2. vyö- hykkeellä 2 euroa / tunti. Muutokset tulevat voimaan liikennemerkkien vaihtuessa. Merkkien vaihto alkaa 1. lokakuuta ja kestää 2-3 kuukautta. Muutokset eivät vaikuta asukas- ja yritystunnuksilla pysä- köintiin. Uusi vyöhykejako on vanhaa selkeämpi. Se helpottaa mobiilipalveluiden toteuttamista ja pysäköinninvalvontaa. Helsingin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentaa kantakaupunkimaista aluetta nykyistä laajemmalle, ja siksi myös pysäköinnin maksuvyöhykkeet 1 ja 2 laajenevat. Jos tulevaisuudessa maksualueita vielä laajennetaan, niin alueet ovat maksuvyöhykettä 3. Muutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös 25.4.2016. ? HKL:n johtokunta käsittelee torstain kokouksessaan hankepäätöstä 20 uuden raitiovaunun hankinnasta Helsinkiin. Valmistelu liittyy HKL:n raitiovaunukaluston kokonaismäärän ja kaluston esteettömyyden säilymiseen riittävänä kaikissa tulevaisuusnäkymissä. HKL:n nykyisestä kalustosta 1990-luvun loppupuolella hankitut, Bombardierin valmistamat Variotram-vaunut eivät tehtyjen mittausten, asiantuntijalausuntojen ja HKL:n kokemusten perusteella kestä sellaista elinkaarta kuin hankintavaiheessa on määritelty. Ongelmia on mm. korirakenteessa. ? Hankepäätös haluttiin saada käsittelyyn jo ennen Variotram-neuvottelujen päättymistä. Varmistaaksemme riittävän vaunumäärän liikennettä varten tulee päätöksenteon asiassa edetä ripeästi siinä tapauksessa, että neuvotteluissa Bombardierin kanssa ei päädyttäisi tyydyttävään lopputulokseen, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Mikäli vaunuhankinnan tarve tulee ja sekä HKL:n johtokunta, kaupunginhallitus että -valtuusto ovat hankepäätöksen hyväksyneet, käsittelee HKL:n johtokunta varsinaista vaunujen hankintapäätöstä loppuvuodesta. Tällä aikataululla 20 vaunun hankinta ehditään toteuttaa vuoteen 2018 mennessä.   Uusi yrittäjä Hakaniemen Hallissa ? Hakaniemen Halliin toiseen kerrokseen on avattu uusi kulta-ja kelloseppäliike JWS, Jewelry-Watch Store, jossa asiakkaita palvelee kelloseppä, kultaseppä ja gemmologi. Myyntipaikalla 149-150 sijaitsevassa liikkeessä tehdään kaikkia alan töitä, mm. kellosepän töistä kellojen huollot, korjaukset ja arvioinnit sekä kellojen myyntipalvelu. Kultasepän töihin kuuluvat korujen korjaukset, korujen arviointi, korujen ja timanttien aitoustodistukset, tilaustyöt ja korujen suunnittelu sekä myös korujen myyntipalvelu. Liike myös ostaa kultaa, hopeaa ja koruja päivän hintaan. Kellojen paristonvaihto suoritetaan odottaessa. JWS Jewelry-Watch Store on ainoa laatuaan lähiseudulla. Hakaniemen Kauppahalli, II kerros. Teema sivut 8-9 www.lehtiluukku.fi Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLIO LEHTI Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13.........................Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11.....................S-market Alppikatu 25..................................Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................Alepa Sturenkatu 11................................Kalliolan .....................................................kansalaisopisto Eläintarhantie 12...........................Cafe Piritta Fleminginkatu 11...........................Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20...........................Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4.......................Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6.......................Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14.....................Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier.......................Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................Alepa Helsinginkatu 25............................Urheiluhallit Hämeentie 23................................LKV Moilanen Hämeentie 29................................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................Palvelukeskus Kina­ pori Hämeentie 135 A..........................Aralis-keskus .....................................................(Arabia) vuodesta 1952 Hetipalvelut ?  Pysäköinnin maksuvyöhykkeet laajenevat Helsingissä lokakuun alusta lähtien. Ydinkeskustan vyöhyke 1 laajenee aivan ydinkeskustan ympärille muun muassa Punavuoreen, Katajanokalle ja Kruununhakaan. Vyöhy- Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki ? Töölön Putkiliike Oy Autolasipalvelut Pääkaupun jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Lämpö- ja vesijohtoliike ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Ser vic AutoGlaspsarasta palvelua Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Vuokrata halutaan ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset KALLIO / ITÄ-PASILA Palveluja Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit P. 044-9470181 Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 posti@varavarasto.com Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 1-6m2 alk 25 ? Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI JEWELRY - WATCH STORE LVI Mäkelänkatu 49.............................Mäkelänr.Uintikeskus Mäkelänkatu 29.............................Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................Alepa Porthaninkatu 9.............................Saiturin Pörssi Päijänteentie 5...............................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10......................S-market Siltasaarenkatu 11.........................Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18......................Ympyrätalo,ala-aula Sturenkatu 27................................Alepa Sturenkatu 29................................Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................Alepa Säästöpankinranta 6...................Ravintola Juttutupa Toinen linja 4.................................Kallion Virastotalo Toinen linja....................................Kuntatalo Toinen linja 31...............................ELOKOLO Torkkelinkatu 2..............................Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13..........................Tilastokeskus Vaasankatu 8.................................Kioski Kasi Vaasankatu 17...............................Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29...............................R-Kioski Vanha Talvitie 8..............................Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................Hermanni Pub Viides linja 11................................Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................Viipurin kukka Viipurinkatu 19..............................R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi......................S-Market Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: VASTUU VIRHEISTÄ: Etusivu 1,55 ?/pmm, Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti Takasivu 1,33 ?/pmm, aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu Rivi-ilmoitukset enintään ilmoitushintaan. (12 sanaa, maksu tilille Huomautukset on tehtävä kahdeksan FI42 1312 3000 0848 27, 8 ?+alv päivän kuluessa ilmoituksen ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 44-45 Harpistit 19 Paraati Pukin poltto Pimeät ja suljetut sopukat avautuvat Viaporin Kekrissä pyhäinpäivänä hoitokunnassa koordinoiva Maria Mänttäri. ? Viime vuonna Kekrin kävijämäärä ylitti kaikki odotuksemme. On hienoa, että pääkaupunkiseutulaisetkin löytävät Suomenlinnan nykyään myös kesäkauden ulkopuolella. Linnoituksen tunnelma on syyspimeällä aivan toisenlainen, ja se selvästi kiehtoo kävijöitä, Mänttäri pohtii. la, jotka ovat etäällä vilkkaista teistä ja päästölähteistä. HSY:n mittausasemalla Kalliossa seurataan muun muassa erikokoisten hiukkasten, typenoksidien, rikkidioksidin, otsonin ja mustan hiilen pitoisuuksia sekä hiukkasten lukumäärää. HSY seuraa Helsingin ilmanlaatua myös osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50 sekä vuoden 2016 ajan Puistolassa ja Vuosaaren satamassa. Lisäksi HSY mittaa ilmanlaatua myös Espoossa ja Vantaalla. Tunnelikierros Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä! Laura Lehtisen raikas teos HSY:n ilmanlaatuaseman seinässä Kalliossa. TA IN SH OI IK R E 0 5,9 A R I O K 16 20 3/ 50 6, ira n ko e n nn olle e e in d at itti t o a ilo uu k -k si k sen irav-kis 0 8 pe ok ko M i r ki ker yräen S ä M eli yp äl M eid än suojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalo. Mittausasema sijaitsee Kallion urheilukentän laidassa ja näkyy parhaiten leikkipuiston suunnasta ja Helsinginkadulta. Teos on kuvittaja Laura Lehtisen tekemä. Se on osa katutaideryhmä G-REX:n Brahen taidekenttä -hanketta, jossa Brahenkentän ympäristöstä tehdään viihtyisämpi, värikkäämpi ja hauskempi paikka katutaiteen avulla. Kallion urheilukentän mittaukset tuottavat tietoa ilmanlaadusta asuinalueil- Viaporin Kekri kokoaa yhteen Suomenlinnan ja mantereen ravintola-, matkailu- ja tapahtumatoimijoita.  Tapahtuman tuottavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Hospitality, Tourism & Experience Management -koulutusohjelman opiskelijat yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa.   OIR A N A Sotilassairaala Katutaidetta Kallion HSY:n ilmanlaadun mittausasemalle ??Katutaide on verhonnut ilmanlaadun mittausaseman Kalliossa Helsingissä. Kuvittaja Laura Lehtisen teos koristaa Brahenkentällä seisovaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausasemaa. Teoksessa puut, kasvit ja vihreys parantavat ilmanlaatua ja elämänlaatua keskellä kaupunkia. ? Teos itsessään kertoo ilmanlaadusta. Sadunomainen kuvitus sopii leikkipuiston yhteyteen ja kuvittaa hauskasti ilmaa, jota hengitämme, kertoo ilman- ? Viime vuoden palautteen perusteella tapahtumaan on lisätty paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä perhetapahtuma. Suuri osa ohjelmasta on vain aikuisille suunnattua, kuten pienpanimoiden järjestämä Tenalji von Fersenin olutfestivaali, jossa Suomenlinnan oma panimokin on mukana, kertoo tapahtumaa Suomenlinnan USK Sielujen käytävä Kohtalona Suomenlinna -kirjan tarinoita asukkaiden oudoista kohtaamisista kummitusten kanssa sekä tutkimaan linnoituksen pimeyttä Happy Guide Helsingin ainoastaan Viaporin Kekriä varten luomalla Kauhujen kävelyllä. Luvassa on myös esimerkiksi Recover Laboratoryn audiovisuaalinen installaatio ja taideperformanssi sekä HIT Helsingin näytelmiä. ST Tapahtumassa pääsee vierailemaan monessa paikassa, jotka tavallisesti ovat yleisöltä suljettuja. Luvassa on muun muassa musiikkia, performansseja, taidetta ja hyvää ruokaa ja juomaa. Tapahtuman ruoka-, juoma- ja ohjelmatarjontaan on otettu vaikutteita linnoituksen ruotsalaiselta kaudelta 1700-luvulta. Tapahtumassa pääsee muun muassa kuulemaan RA ??Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Viaporin Kekri -tapahtuma järjestetään jälleen pyhäinpäivänä 5.11. Suomenlinnassa. Viime vuonna Suomenlinnaan luotiin kekriperinteitä ensimmäistä kertaa, ja nyt ne herätetään henkiin uudelleen. Lisämausteensa tapahtumaan tuo marraskuun pimeys, joka tekee Suomenlinnan miljööstä erityisen jännittävän. DOB HA R stä ne öin ! ä Ä söp ira ko ERM A NNI 16 20 0 3/ 6,6 i ii kot m0 i n to ,h9ai T n KI a 5 n i Nss a I v äliä ioisdi-eaiinto tui tu ? Vo To ä t l n l v O n au u o e V ip i e n i a v i U E assä al la ir a e sap eis N S ? ko dull keisustäartkia hsaittlevly inepn- vul ET D a K o e U i a n R oh am tu k y in a TU U ggRo vyin tn ir TA IN ISH KO I ER H O O IT ? N VI RA TO ? U R o k rk ypa u , hlya eg pma e iaa a v ju m at ja j aa ä i p K es eo oito api v om lah iter l Bu ld o H uo tt s nee ag m TA IN SH OI IK ER 0 5,9 16 3/ ,40 6 a!lat sasrpaaijsaeeynyn u t P a ln prkuoluagsalileuntue a t pk e a ssM ppor yöas Ki lsäkionoaavsatat taja: n Eu umle it e vo uomsa t yn ely en n ytt on an sa S kis nä ev taj ta Ki IIRUöin yvin ltu h mis ses I V öp H iste o o ituk s ITT ä m to io VO sill EN sens liiga N I i K ril aja MÄ töö ent P a E m alm a v on m r Ve l r n va ke kun www.karprint.fi en mä oni a aa l u a rtt kk l-p ss et ka stä Ka rgi otsi iste a i Vi ai Ruätysp ei osarkyll SOA ky ? y I rk sa s nn n m e ne n KE my es vo va He ppa Y KK o m oh o ru -Su ka is
• KALLIO LEHTI 20 Viikot 44-45 TerveTuloa InTIalaIseen Uusi ruoan tilauspalvelu avattu! Voit nyt tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta. www.ravInTolasaba.fI Aukioloajat: Kuljetusajat: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-02 SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 .fi Ka Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. ts m ot yö ar s jo Ya uk m se iis m sa me Osoite ja puhelin : KARAOKE PE & LA MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti toehtoa! 6 eri vaih LOUNAS Kallion U LUBAARI I E H R ! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! 1020? arkisin klo 11-14.30 Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! ? Syö niin paljon kuin jaksat! Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! -Kotimaisen TULE raviurheilun PELAAMAAN MEILLE TOTOA! lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. tuoreistkaia! n a a m a t is a m Tule eista tehtyjä ruo 14-21 raaka-ain a-la 14-23, su am Keittiö avoinn Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02