KT Alppila
KT Harju
KT Patola
KT Puotila
65 m²
58 m²
61 m²
53 m²
vh. 312.000?
vh. 268.000?
vh. 149.000?
vh. 148.000?
LAKI JA KIINTEISTÖ
MOILANEN OY LKV
Eeva-Liisa
Moilanen
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Kantakaupungin
asiantuntija
Ammattitaitoinen välittäjä lyhentää
myyntiaikaa, takaa oikean hintatason
sekä turvallisen asuntokaupan.
Ota yhteyttä, niin saat maksuttoman
arvion kodistasi sitoumuksetta. Katso
aidot asiakaspalautteeni: www.huom.fi
ArjA OreScHniKOff | 050 511 4410
Palvelemme myös lakiasioissa
Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT | arja.oreschnikoff@huom.fi
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Huom! ® | Suomen Asuntopalvelut Oy
Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Hki
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 6-7 - 2014
45. vuosikerta - Nro 6
Onnistunut kodinvaihto alkaa
Kotikäynnistä. Kutsu meidät kylään.
Myytävä asunto on aina yksilö ja siksi luotettavan
hinta-arvion voi tehdä vain paikan päällä. Kiinteistömaailman maksuton Kotikäynti on tärkeä askel kodinvaihtoa suunniteltaessa. Kotikäynnillä tehdään Kodinvaihtosuunnitelma ja saat tietää asuntosi arvon
luotettavasti, sillä tilastojemme mukaan onnistumme arvioinneissa 98 % varmuudella. Näin tiedät mitä
Kalasatama rt
139-146,5 m²
Kalasatamassa merellinen luonto virkistysmahdollisuuksineen yhdistyy kaupunkikulttuuriin
poikkeuksellisella tavalla. Asunto Oy Kalasataman Huvilat on alusta loppuun laadukas,
omaleimainen ja rohkea niin suunnittelultaan,
rakennustekniikaltaan kuin materiaaleiltaan.
Kalasataman Huvilat on myös sympaattinen ja
helposti lähestyttävä esim. kellarikerroksen autohallista käsin. Kaksi kappaletta huoneiston alle sijoittuvaa autopaikkaa sisältyvät huoneiston velattomaan kauppahintaan. Mh 448.931?-481.186?,
vh 889.000?-945.000?. Antareksenkatu 9, Polariksenkatu 10. Kiinteistömaailma Hakaniemi ja
Sörnäinen. p. 09-7745050, 09-58602300
Arabianranta kt
74,5 m²
3h+k+kph+parveke. Lähes uudenveroinen
huoneisto josta upeat näköalat. Huoneistossa oma sauna, kodinhoitotila, hyvin varustettu upea keittiö ja tilava parveke avarilla näkymillä Vanhankaupunginlahdelle.
Alueella monipuoliset ulkoilumahdollisuudet! Käy katsomassa lisää kuvia osoitteessa
www.kiinteistomaailma.fi/1119025
huoneiston esittelyvideoon voit käydä tutustumassa osoitteessa http://youtu.be/jZeIIBwm-uE. Kaanaankatu 9 B. Mh. 484.000 ?.
p.58602300, 050 3236378.Kiinteistömaailma
1119025
Sörnäinen.
Vainu on palvelumme
ostajalle. Kysy onko meillä
jo asunnollesi ostaja.
Kiinteistömaailma Hakaniemi
Kallion Kodit Oy LKV
Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki
p. (09) 774 5050
kallio@kiinteistomaailma.fi
www.kiinteistomaailma.fi
Kiinteistömaailma Sörnäinen
Kallion Kodit Oy LKV
Hämeentie 37, 00500 Helsinki
p. (09) 5860 2300
sornainen@kiinteistomaailma.fi
asunnostasi saat ja mikä on mahdollisen välirahan tarve uutta unelmien kotia hankittaessa. Onnistunut asuntokauppa alkaa Kiinteistömaailman Kotikäynnistä.
Ota yhteyttä meihin tai jätä yhteys tietosi:
kiinteistomaailma.fi/kotikaynti
Länsi Pasila
43 m²
2h, kk, s Valoisa ja näppärän kokoinen saunallinen kaksio lasitetulla parvekkeella. Sijaitsee keskuspuiston laidalla, jossa loistavat
ulkoilu ja urheilumahdollisuudet. Myydään
myös autohalliosake. Myyntihinta 269.000
?. Radiokatu 9 B. Sovi esittely p 045-118
6225. Kiinteistömaailma Pasila. 1120050
Alppiharju KT
42 m²
2h, kk, kph, lasitettu parveke. Ylimmän kerroksen viihtyisä kaksio putkiremontoidussa
yhtiössä, loistavalla sijainnilla kaikkien palveluiden keskellä. Tilava olohuone, ikkunallinen
keittokomero sekä reilun kokoinen makuuhuone. Kylpyhuone uusittu putkiremontin
yhteydessä. Lasitettu pitkä länsiparveke.
Asunnosta on upea näköala Brahen kentän
suuntaan sekä Linnanmäelle. Talossa on hissi.
Ratikkapysäkki (9) sijaitsee talon edessä. Yhtiössä on myös Welhon talonetti. ET-luokka=D.
Mh. 216.531 ?, vh. 230.000 ?. Porvoonkatu 1
1120679
B. Kiinteistömaailma Vallila.
Tarjouskaupassa tarjoukset
tehdään lähtöhinnasta ylöspäin.
Tarjouskaupan tunnistat tästä merkistä.
Kiinteistömaailma Vallila
Excellence m2 Oy LKV
Sturenkatu 29, 00510 Helsinki
p. 010 622 3920
vallila@kiinteistomaailma.fi
Kiinteistömaailma Pasila
Green Tower Oy
Ratapihantie 6, 00520 Helsinki
p. 010 321 7900
pasila@kiinteistomaailma.fi
KALLIO LEHTI
2
Viikot 6-7
Viherkasvit
RAVINTOLA
Hyviä
tarjouksia
paikan
päällä
Tietovisa
joka
torstai
klo 19.30
?
Life Sörnäinen
Tutustu tuntuviin
tarjouksiimme!
www.kauneuspause.fi
Havupuuuutejuoma
10 pulloa
Viipurin
Kukka
Helpotuksest? perhe
huokaa, Wotkinsilt?
saa kotiruokaa.
Laatikot ja lihapullat,
niistä tykkää äidin kullat.
Hyvät
palkinnot
voittajille
Yhteystiedot:
Viides linja 4, 00530 Hki
09 719988
jenni.pause@gmail.com
-50%
Hyvä sijainti!
www.buds.fi
5995
norm.
79,95e
Life Sörnäinen
P. 09 - 753 0976
Hämeentie 58-60
(Kurvissa), 00500 HKI
Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14
Chef Wotkin?s palvelutiskit
PRISMA ITÄKESKUS
Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI
Puh. 010 766 8912
S-MARKET SOKOS HELSINKI
Postikatu 2, 00100 HKI
Puh. 010 766 1047
Ravintola
MÄKIKUPLA
Kallion Pääkonttorissa
Joka sunnuntai
MUSIIKKIVISA
klo 19.15 - 21.00
Lihatukku Veijo Votkin Oy
TEHTAANMYYMÄLÄ
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
Puh. (09) 774 33 477
avoinna ma-pe 7-18, la 7-15
tehtaanmyymala@votkin.fi
www.votkin.fi
Tervetuloa!
Todella mainio tarjous
koko tammikuun!
HESARI 11 ? 00500 HELSINKI ? PUH. 727 4180
Uudet aukioloajat: su - to 10 - 01 pe - la 10 - 02
KANNETTAVIA TIETOKONEITA EDULLISESTI! 190-290?
Myymälässämme on runsas valikoima
erilaisia kannettavia tietokoneita.
ark. 11-02 la-su 13-02 A-oike
:
a
n
ud
o in
Av Stadin parhaat isot pizzat, et
? Kaikille koneille myönnämme kuuden
kuukauden takuun.
? Meiltä myöskin kannettavien sekä
pöytäkoneiden huoltopalvelut.
pastat, lasagnet.
Myös mukaan!
Tervetuloa!
Viipurinkatu 1,
puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-17
la 10-14, su 12-14
GLOBALGRAPH OY
Torkkelinkatu 2, 00500 HKI
P. 8253 1520, 8253 1521
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna Arkisin 09:00 ? 18:00
Helsinginkatu 14 | (09) 736522 | www.globalg.net | globalg@sci.?
Henkilökohtaista
palvelua, laadusta
tinkimättä!
Tehokaksikko
kodinvaihtoon
Vauhtia asuntosi myyntiin
Koti on kaikkien suomalaisten
perusoikeus. Lahjoitamme 50 euroa
jokaisesta kauppaan johtaneesta
toimeksiannosta Veikko ja Lahja Hurstin
Laupeudentyö ry:lle. Kampanja-aika
1.12.2013-31.12.2014.
Suvi Koskela
suvi
Puh. 040 680 7737
suvi.koskela@huom.?
päivi
Päivi Laaksovirta
Puh. 040 680 7767
paivi.laaksovirta@huom.?
Huom!® Suomen Asuntopalvelut Oy
Opus Business Park | Herttoniemi
Hitsaajankatu 24, 00810 Helsinki
Viikot 6-7
45. vuosikerta ? nro 3
Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi -festivaaleista
Helsingin kulttuuriteko 2013
Helsingin kulttuuriteko 2013
-palkinto on myönnetty
Kallion Kulttuuriverkoston
järjestämille tapahtumille.
Verkosto kokoaa vuosittain
Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi
-festivaalit sekä Kallion kävelyfestivaalin. Viidettä kertaa
jaetun palkinnon suuruus on
5000 euroa.
??Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten lähettämien 615 ehdotuksen joukosta.
?Kallion Kulttuuriverkoston
tapahtumat ovat jo käsite. Ilman suurta organisointia paikallisuus puhkeaa kukkaan kevään
kukkiessa ja pimeyden koittaessa?, perustelee yksi ehdotuksen
tehnyt. Kallio Kukkii -festivaali
täyttää tänä keväänä 20 vuotta,
Kallio Kipinöi 18 vuotta ja kävelyfestivaaliakin on järjestetty kahdeksana vuonna.
Helsingin kulttuuriteko -pal-
Kuva: Juhani Styrman
Kuva: Ahti Kannisto
kinnon lisäksi kaksi
tapahtumaa sai kunniamaininnan: Roihukino ja Kalevalan läpilaulanta. Roihukino on
vapaaehtoisvoimin toteutettu lähiöfestivaali, joka esittelee lasten ja nuorten tekemiä
animaatioita. Kalevalan
läpilaulanta toi kansalliseepoksemme esiin
hauskalla ja huomiota herättävällä tavalla,
jossa laulanta jatkui eri
puolilla Helsinkiä kahden vuorokauden ajan.
Kaikki
tunnustusta saaneet olivat myös
yleisön kymmenen kärkiehdokkaan joukossa.
Kulttuuriteoksi ehdotettiin yhteensä yli 200
eri tapahtumaa. Eniten ääniä saivat Helsingin Flamencofestivaali,
Sompasauna ja Pop Up
ILO Mesta.
Helsinki hakee
tonteille rakennuttajia Hakaniemessä metron
vanha asetinlaitetaulu
??Helsingin kaupungin vuotuinen asuntotonttien varauskierros alkoi maanantaina
20.1.2014. Haettavissa on pääasiassa kerros- ja rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja, jotka sijaitsevat Sörnäisten, Jätkäsaaren, Haagan, Kaarelan, Malmin, Viikin Tuomarinkylän, Tapaninkylän, Mellunkylän, Laajasalon ja Vuosaaren alueilla. Hakuaika päättyy
14.3.2014 klo 15.
Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 90 000
kerrosneliömetriä, joten niille voidaan rakentaa noin 1200
asuntoa.
Tontit on teknisistä ominaisuuksistaan johtuen suunnattu erityisesti ammattimaisille
rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on kuitenkin
avoin ja tontteja voivat hakea
kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan
hankkeen. Tontteja voidaan va-
rata myös ryhmärakennuttamista varten, mutta kaupunki tulee kevään aikana järjestämään
myös erillisen ryhmärakentamiseen suunnatun tonttihaun.
Etusijalle asetetaan hakemukset, jotka kohdistuvat valtion tukemaan sekä muuhun säädeltyyn tuotantoon, kuten ARAvuokra- sekä Hitas-asuntotuotantoon. Hakulomake ja tiedot
tonteista löytyvät kiinteistöviraston internetsivuilta (www.
hel.fi/kv/tontti).
Kaupunki pyrkii luovuttamaan
vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Viime vuonna tontteja luovutettiin noin 2
000 asuntoa vastaava määrä. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain
5 500 asuntoa.
Kiinteistövirasto vastaa tontinvarausesityksen valmistelusta.
Tonttien varaamisesta päättää
aikanaan kiinteistölautakunnan
esityksestä kaupunginhallitus.
??Hakaniemen metroaseman
Siltasaarenkadun sisäänkäynnin välitasanteen seinälle on
asetettu näytteille metron relepohjaisen asetinlaitteen vanha
asetinlaitetaulu. Taulu on osa
metroliikenteen historiaa: se
palveli ensisijaisena liikenteenohjauksen työvälineenä metroliikenteen alusta 1990-luvun
puoliväliin. Ensimmäisen kerran asetinlaitetaulu oli käytössä Helsinki-päivänä 12.6.1979,
jolloin matkustajia kuljetettiin
esittelyajeluilla metrovarikon ja
Herttoniemen aseman välillä.
Asetinlaite on metron ohjausjärjestelmän perusta. Se ohjaa esimerkiksi opastimia, joista
metrojunankuljettaja tietää, saako hän ajaa junalla eteenpäin ?
eli asettaa kulkutiet metrojunil-
le. Käskyt opastimille annetaan
ohjauskeskuksesta.
1994 alkaen vanha asetinlaitetaulu oli käytettävissä uuden
kauko- ja käytönohjauksen rinnalla vielä vuoteen 2012 asti,
jolloin joulukuussa tilalle vaihdettiin kokonaan uusi, digitaalinen asetinlaite. Viime vuonna
taulu poistettiin kokonaan kun
metroliikenteen liikenteenohjaus muutti Hakaniemestä Herttoniemen uuteen valvomorakennukseen.
HKL on säilyttänyt asemilla
muutakin metroliikenteen historiaan liittyvää esineistöä. Ruoholahden asemalla voi nähdä
yhden vanhan, vuonna 1993 ?
2012 palvelleen laiturinäytön,
joka kertoi seuraavan junan saapumisajan asemalle.
Ajankohtaista
Taidehalli
aloittaa
ilmaisillat
??Taidehalli aloittaa ilmaisillat, joita tullaan järjestämään helmikuusta alkaen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo
18-20 näyttelyiden ollessa
auki. Ensimmäinen ilmaisilta järjestetään keskiviikkona 5.2. klo 18-20, ja se
sijoittuu suuren yleisösuosion saavuttaneeseen Esko
Männikkö ?Time Flies? ?
näyttelyyn.
Ilmaisiltoihin Taidehallin on kannustanut onnistumisten vuosi 2013, jonka
aikana Taidehallin kävijämäärät nousivat 49016 kävijään. Yleisön suosikkeja
olivat muun muassa Leena
Luostarisen ja Steve McCurryn näyttelyt.
Taidehallin Vuoden taiteilija 2013 Tarmo Paunu on esillä tällä hetkellä
Tallinna Kunstihuuneella
aina 2.2. asti.
Vuoden 2014 ilmaisillat
järjestetään 5.2., 2.4., 7.5.,
4.6., 2.7., 3.9., 1.10., 5.11.
ja 3.12.
Taidehallin nettisivuilla
lisätietoja yleisöopastuksista ja taiteilijatapaamisista.
www.taidehalli.fi
KALLIO LEHTI
4
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7 ? Nro 3
Kehyskunnat ja Espoo veivät
Helsingiltä 400 miljoonaa
H
elsinki on Suomen sisäisen muuttoliikkeen suurin häviäjä. Helsinki nimittäin menetti viime vuosikymmenellä peräti yli 400 miljoonan
kunnallisverokertymän Uudenmaan
pienempiin kuntiin, ilmeisesti pääsääntöisesti Helsingin seudun kehyskuntiin
sekä Espooseen.
Pääkaupunkiseutu sekä sen kehyskunnat muodostavat 14 kunnan yhteisen Helsingin seudun metropolialueen.
Vaikka Helsinki on muuttoliikkeen
suurin häviäjä, niin silti kaupunki on
muuttovoittokunta. Tämä tarkoittaa,
että lukumääräisesti Helsinkiin muutti
enemmän väkeä, kuin asukasluku
pieneni poismuuttojen ja kuolemien
vuoksi. Helsingistä muutti kuitenkin
tilaston mukaan pois paljon hyvätuloisia lapsiperheitä. Tiedot käyvät selville
kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Suurimmat voittajat olivat tutkimuk-
sen mukaan suurten kaupunkien läheiset kehyskunnat, jotka houkuttelivat
muuttamaan työikäisiä ja lapsiperheitä.
Esimerkiksi Kirkkonummi ja Tuusula
onnistuivat keräämään yli 100 miljoonaa euroa muuttovoittotuloina.
Listan kärjessä oleva Espoon kaupunki
keräsi nettomuuton ansiosta yli 200
miljoonan euron tulokertymän.
Yksin viime vuoden aikana suuntaus
on jälleen muuttunut. Nuoret aikuiset ja
lapsiperheet eivät enää viime vuosikymmenen tapaan muutakaan kehyskuntiin, ainakaan yhtä hanakasti.
Suuntaus jossa halutaan asua palvelujen välittömässä läheisyydessä sekä
hyvien julkisten kulkuyhteyksien lähettyvillä, on vahvistunut. Pienemmissä
neliöissä asuminen haittaa aikaisempaa
vähemmän ja Helsingin kantakaupunki
lapsiperheiden asumispaikkana on nyt
selvästi suositumpaa kuin viime vuosikymmenellä. -j.a.
Yleisönosasto
Liikenteestä
??On monenlaisia suunnittelijoita, mutta miksi ihmeessä he eivät kuuntele
tien käyttäjiä.
Jo joulukuussa 2013 kaaduin kolme kertaa ylittäessäni suojatietä kepin kanssa, kun liukastuin auton
eteen. Kolme suojateiden
valkoista osaa oli maalattu
niin vahvalla maalilla, että
kun pienikin pakkanen tulee, niin keppi luiskahtaa
siitä. Käyttäkää nyt ihmeessä järkeä te kallispalkkaiset
suunnittelijat, että karhennatte ne ne valkoiset osat
ennen, kuin päästätte liikenteen kulkemaan.
On myöskin sanottavaa
karkeasta sorasta jota eri
paikoihin levitetään, että
rä oli 18 304, lähes saman
verran kuin vuonna 2012.
Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin
5313 kappaletta eli yhtä
paljon kuin vuonna 2012.
Finnveran rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista annettiin yhteensä 1241 kappaletta. Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. Toiseksi suosituin
oli kauppa ja kolmantena
teollisuus.
Työttömät miettivät
liiketoiminnan
aloittamista
Työttömien osuus asiakkaista nousi ollen nyt 26
% (23 %) asiakkaista. Uusyrityskeskusten asiakkailla 25 (23 %) prosentilla on
yliopisto tai korkeakoulutason koulutus. Yrittäjäehdokkaista lähes puolet ikäjakaumaltaan kuuluu ryhmään 25-39 vuotta. Nuoria
alle 25 vuotiaita asiakkaita oli 12 % (12 %) Naisten
osuus asiakkaista oli 48
%. (48 %)
Uunituore Perustamisopas on juuri ilmestynyt ja
sen tarkoituksena on antaa katsaus yrittäjyyteen ja
toimia oppaana aloittavalle
yrittäjälle. Opas on toteutettu yhteistyössä Uusyrityskeskusverkoston ja sen
jäsenyritysten kanssa ja on
maksuton käyttäjälle. www.
perustamisopas.fi -sivustolta löytyvät myös kieliversiot englanniksi, ruotsiksi,
venäjäksi, kiinaksi, viroksi,
arabiaksi, turkiksi, somaliaksi sekä kurdiksi.
Suomen Uusyrityskeskukset ovat merkittävin aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto niin määrien kuin
vaikuttavuusselvitysten mukaan. Suomessa on 32 uusyrityskeskusta, ja verkosto
toimii lähes 200 kunnan
alueella. Asukaslukupeitto
uusyrityskeskusten toiminta-alueella on yli 4,4 milj.
asukasta. Neuvonta on ISO
9001/2008 sertifioitu, mikä
varmistaa laadukkaan yritysneuvonnan. Asiakastyytyväisyys on kouluarvosanoin mitattuna korkealla tasolla 8,9 (asteikolla 4-10).
Verkostossa työskentelee
125 toimihenkilöä. Taustatukena on 1300 asiantuntijaa, yli 1000 yritystä ja 270
yhteisöä. Uusyrityskeskukset ovat organisaatiomuodoltaan tavallisimmin yleishyödyllisiä yhdistyksiä.
Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet
yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kahden vuoden kuluttua perustamisesta 90 prosenttia yrityksistä on vielä toiminnassa
ja viiden vuoden kuluttua
80 prosenttia. Merkittävintä
on se, että vain alle 4 prosenttia aloittaneista yrittäjistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi viiden ensimmäisen vuoden
kuluessa.
Hakaniemessä esillä metron
vanha asetinlaitetaulu
??Hakaniemen metroaseman Siltasaarenkadun sisäänkäynnin välitasanteen
seinälle on asetettu näytteille metron relepohjaisen
asetinlaitteen vanha asetinlaitetaulu. Taulu on osa
metroliikenteen historiaa:
se palveli ensisijaisena liikenteenohjauksen työvälineenä metroliikenteen alusta 1990-luvun puoliväliin.
Ensimmäisen kerran asetinlaitetaulu oli käytössä
Helsinki-päivänä 12.6.1979,
jolloin matkustajia kuljetettiin esittelyajeluilla metrovarikon ja Herttoniemen
aseman välillä.
Asetinlaite on metron ohjausjärjestelmän perusta. Se
ohjaa esimerkiksi opastimia, joista metrojunankul-
jettaja tietää, saako hän
ajaa junalla eteenpäin ? eli
asettaa kulkutiet metrojunille. Käskyt opastimille annetaan ohjauskeskuksesta.
1994 alkaen vanha asetinlaitetaulu oli käytettävissä
uuden kauko- ja käytönohjauksen rinnalla vielä vuoteen 2012 asti, jolloin jou-
lukuussa tilalle vaihdettiin
kokonaan uusi, digitaalinen
asetinlaite. Viime vuonna
taulu poistettiin kokonaan
kun metroliikenteen liikenteenohjaus muutti Hakaniemestä Herttoniemen uuteen
valvomorakennukseen.
HKL on säilyttänyt asemilla muutakin metrolii-
se ottaa kumitulppien väleihin, joita kävelykepeissä käytetään, eikä tee muuta kuin kepin liukkaaksi.
Miksi autoilijoiden, jotka
lämpimissä ja sateen suojaamissa autoissa, pitää ainakin Helsingissä, päästä
aina, niin nopeasti liikkeelle, että jalankulkija ei ehdi
katua/tietä ylittämään, kun
valot jo vaihtuu?
Monta onnettomuutta vältettäisiin jos kuunneltaisiin
liikenteessä hitaampiakin
kulkijoita. On kuitenkin
myös kiitettävä niitä autoilijoita jotka tajuavat, ettei kaikki ole niin nopeita.
Lassi Tiittanen
Pienituloisten
verojen
helpotuksesta
??Todella pienituloisille
ei mitään helpotusta ole
annettu, Annika Lapintie
väittää.
Nimittäin työttömiltä vaaditaan edelleen 20 % vero,
vaikka useimmat työttömät
eivät ole syyllisiä tilanteeseensa.
Alkuun tämä otettiin siksi, että väitettiin tämän tuovan lisää työpaikkoja, mutta päinvastoin on käynyt,
kuten yksi jos toinen on
huomannut.
Milloin tämä röyhkeä
vero poistetaan ?
Lassi Tiittanen
Sääli on sairautta
Uusyrityskeskusten osuus yritysten
perustamisessa entistä suurempi
??Vuonna 2013 perustettiin
Uusyrityskeskusten avulla
yhteensä 8060 uutta yritystä. Vuoteen 2012 verrattuna nousua oli 3 prosenttia.
Uusyrityskeskusten osuus
kaikista perustetuista yrityksistä kasvoi sillä Patentti- ja rekisterihallituksen
tietojen mukaan yrityksiä
perustettiin 5 % vähemmän
kuin vuonna 2012.
? Myönteisenä asiana
voimme pitää myös sitä,
että alueelliset uusyrityskeskukset raportoivat lisääntyneistä yrityskaupoista. Omistajanvaihdos saattaa usein olla yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle
piristysruiske, mikä lähettää yrityksen kasvu-uralle.
toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Pia Backman.
Asiakaskäyntejä oli Uusyrityskeskuksissa ja asiantuntijoiden luona 52 442
kertaa. Asiantuntijoiden
käyttö nousi 7 prosenttia.
Uusien asiakkaiden mää-
Viikot 6-7
kenteen historiaan liittyvää esineistöä. Ruoholahden asemalla voi nähdä yhden vanhan, vuonna 1993
? 2012 palvelleen laiturinäytön, joka kertoi seuraavan junan saapumisajan
asemalle.
??Onhan kumma juttu, ettei tuota roomalaista haitaristia, ilonpilaajaa vailla
vertaista, saa pois Hakaniemen parhaalta paikalta
bussipysäkin tienoilta ihmisiä vihastuttamasta.
Hän osaa yhden kappaleen, sitäkin veivaa koko
päivän väärin. Luulisi ih-
misten kaikkoavan jo esim.
Paikan Baaria!
Toista maata on trumpetisti toisessa kulmassa,
jonka soisi tosin vaihtavan useammin ohjelmistoaan, kiitos.
Totuuden torvi
Kaj Viking
Lapsen yksinäisyys
Katsoin ikkunasta, oli talvi.
Puinen harmaa vaja pihamaalla.
Joskus näin, kun joku sinne kantoi,
pienen käärön; kantajia joskus kaksi.
Kurkkumätä raivos, olin yksi heistä.
Sairaalassa ? huoneessani ? ypöyksin.
Flanellinen pitkä paita päällä,
kuume poltti kovin poskipäitä.
Tammikuu jo mennyt, toinen vielä.
Hoitajaa näin harvoin, vettä kantoi,
kerran lasioven takaa siskon näin,
sekä naapurista mummon huivipäisen.
Good som haver barner kär ...
Sykkeet ranteestani laskin sataan asti ...
Levolle lasken .. Armias suojahas ota ? Amen.
Toivoin, lopu syke, pihavajaan että pääsen.
Taivaan kotiin sieltä portaat nousen.
Aino Elina Sirviö
HUS:n talouden
hallinta onnistui
??Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin viime
vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot ovat valmistuneet.
Palvelutuotannon määrä
ylitti talousarvion 2,2 prosentilla. Siitä huolimatta sitovat nettokulut eli HUS:n
omistajakunnille kohdistuvat kulut alittivat talousarvion 0,1 prosentilla. Toimintakulujen ylitys oli maltillista. Ne ylittivät talousarvion vain 0,9 prosentilla.
? Tämä on kyllä aivan
erikoisen hyvä tulos. En
ole koskaan aikaisemmin
nähnyt sellaista tilannetta,
että sitovat nettokulut olisivat pienemmät kuin budjetissa, toimitusjohtaja Aki
Lindén sanoi HUS:n hallituksen kokouksessa.
Tilikauden tulos oli 10,5
miljoonaa euroa plussan
puolella. Viime vuoden alkupuoli oli vielä selvästi
alijäämäinen. Syksy meni
kuitenkin
taloudellisesti loistavasti onnistuneen
kulujen hallinnan ansiosta ja tulos saatiin nostettua
plussan puolelle.
Varsinkin henkilöstökuluissa onnistuttiin hyvin.
Ne alittivat talousarvion 0,4
prosentilla. HUS:ssa toteutettiin syksyllä talouden sopeutusohjelma, jonka mukaan muun muassa osa
henkilöstöstä piti palkattomia vapaita.
Lisäksi yksiköiden johtajat pitivät syksyllä tiukkaa
talouskuria.
Vaikka talous pysyi tiukasti budjetista, HUS:n palveluiden kysyntä kasvoi.
Lähetteiden määrä kasvoi
5,5 prosenttia ja päivystyskäynnit 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
5
Sörkasta kuuluu
Kaikkien Helsinki
??Tuore Muuttoliikkeen
voittajat ja häviäjät ?tutkimus kertoo, että Helsinki on Suomen kaupunkien
suurin verotulohäviäjä nettomuuton vuoksi. Vuosien
2001 - 2010 aikana Helsingin lasketaan menettäneen
yhteensä noin 370 miljoonaa euroa. Suurin voittaja
puolestaan on Espoo, joka
sai kyseisellä ajanjaksolla noin 227 miljoonaa euroa lisää.
Samaan aikaan Helsinki
on kuitenkin ollut koko
maan suurin voittaja maan
sisäisellä muutossa. Vetovoimamme pääkaupunkiseudun ulkopuolella on
huomattava. Ilmiö on tuttu maailman metropoleista: pääkaupunkiin tullaan
opiskelemaan ja perheen
perustamisen jälkeen muutetaan kehyskuntiin. Poismuuttaneissa nimittäin selkeästi isoin ryhmä on lapsiperheet.
Haasteenamme onkin tarjota mahdollisimman monipuolisia asuinmahdollisuuksia, jotta muuttaneet
myös jäävät Helsinkiin asumaan. Syinä muuttoon tutkimuksessa mainittiin halu
asua pientalovaltaisilla alueilla ja ylipäänsä suurin vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin nähtiin
olevan kunnan kaavoitusja asuntopolitiikalla.
Saman tutkimuksen mukaan ihmiset kuitenkin tahtovat asua kaupunkimaisessa ympäristössä, jolloin
Helsingillä on selkeät vetovoimatekijät. Ihan viime
vuosina trendi on myös vähän muuttunut. Mikä näkyy
hyvin esimerkiksi Kalliossa.
Lapsiperheet ovat selvästi
jääneet kantakaupunkiin:
päiväkotipaikoista on pulaa
ja neuvolassakin ruuhkaa.
Kaupunginvaltuustossa
keskusteltiin asiasta kyselytunnilla tekemäni kysymyksen pohjalta. Esiin nousi juuri se, että tarvitsemme
monipuolista asuntotuotantoa. Itse korostan täydennysrakentamista. Meillä on
monin paikoin rakennettu varsin väljästi ja asuinviihtyvyyden kärsimättä on
mahdollista lisätä asukasmääriä tuntuvasti. Tällöin
myös palvelut ovat jo valmiina. Tosin niiden mitoituksessa on huomioitava
uudet asukkaat!
Hyvä esimerkki on varhaiskasvatus. Viime syksyn
budjettineuvotteluissa sovittiin päivähoitotilanteen helpottamiseksi monesta hyvästä uudistuksesta. Esimerkiksi virheellinen lapsiennuste korjattiin ja sen
mukaisesti myös rahoitusta
lisättiin 3 miljoonaa euroa.
Valtuustossa ja varhaisk a sv a tusla uta k un n a ssa
myös sovittiin, että olemassa olevat päiväkotitilat
käydään yksitellen läpi ja
selvitetään missä on mahdollista tarjota päiväkotipaikkaa entistä useammalle lapselle alueella. Päiväkotitilat ovat erilaisia ja eri
aikoina rakennettuja. Yhtä
ratkaisua ei ole, vaan jokainen tila ja sen käyttö arvioidaan erikseen. Lähtökoh-
Kaupunginvaltuutettu
Laura Rissanen
tana on, että päiväkotitilojen tulee olla terveelliset ja
turvalliset sekä lapsille että
aikuisille.
Tehostamalla tilankäyttöä
on mahdollista tarjota lisää
hoitopaikkoja. Tällöin entistä useampi helsinkiläinen
perhe voi saada hoitopaikan lähempää kotia. Toki
on selvää, että tarvitsemme
myös kokonaan uusia päiväkoteja, unohtamatta yksityisiä päiväkoteja ja perhepäivähoitoa. Siksi myös
yksityisen hoidon tukea korotettiin.
Päivähoitoon panostaminen tukee tavoitetta siitä,
että Helsinki on myös lapsiperheille vetovoimainen
ja hyvä paikka asua.
Laura Rissanen
kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen jäsen (kok)
Helsingissä elintarvikevalvonnan
Oiva-tarkastusten tulokset hyviä
??Vuonna 2013 Helsingin
ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekivät Oiva-tarkastuksia
1163 kappaletta. Tarkastuksissa 77 prosenttia sai arvosanan oivallinen tai hyvä.
Lähes kolmannes kaikista
Oivan piirissä olevista helsinkiläisistä elintarvikehuoneistoista tarkastettiin.
Suurin osa tarkastuksista tehtiin elintarvikkeiden
tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin, kahviloihin ja
laitoskeittiöihin.
Oiva on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima järjestelmä, joka
tuo elintarvikehuoneistojen valvontatulokset kuluttajien tietoon.
Suomessa Oiva-tarkastuksia on tehty 1.5.2013 läh-
tien. Oiva-raportissa elintarviketurvallisuutta arvioidaan hymynaamasymboleilla. Hymynaamoja on neljä:
oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono.
Helsingissä tarkastetuista yrityksistä oivallinen arvosana oli 38 prosentilla.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintolan, kahvilan tai myymälän toiminta
oli vaatimusten mukaista.
Arvosana hyvä oli 39 prosentilla tarkastetuista.
Tällöin toiminnassa on
pieniä epäkohtia, jotka eivät kuitenkaan heikennä
elintarviketurvallisuutta.
Arvosana korjattavaa oli
22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Tällöin toiminnassa on epäkohtia, jotka
heikentävät elintarviketur-
vallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan.
Epäkohdat on korjattava
määräajassa, jonka jälkeen
tehdään uusintatarkastus.
Syitä korjattavaan arvosanaan olivat muun muassa puutteet omavalvontakirjanpidossa, tilojen ja
laitteiden yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidossa sekä epäkohdat elintarvikkeiden säilyttämisessä.
Arvosana huono oli alle
yhdellä prosentilla. Syitä
huonoon arvosanaan olivat esimerkiksi merkittävät puutteet tilojen puhtaudessa ja kunnossapidossa
sekä elintarvikkeiden säilyttämisessä.
Näkymä Karhupuiston kulmalta Viidettä linjaa pitkin vuonna 1955. Rapistuva
jugendtalo Porthaninkadun kulmassa sai väistyä muutamaa vuotta myöhemmin
elementtitalon tieltä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Jalmari Aarnio.
Retki 1950-luvun
Helsingin maisemiin
??Helsingin kaupunginmuseo järjestää suositussa
Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, useita
teemaopastuksia kevätkaudella 2014. Sarjan aloittaa
sunnuntaina 2.2.2014 klo
14 tutkija Aki Pohjankyrö,
joka esittelee 1950-luvun
Helsingin muuttuvaa kaupunkimaisemaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten
kaupunginmuseoon aina.
Helsingin maisema muut-
Kaupungin viestintäorganisaatio uudistettiin
??Helsingin keskushallinnon viestintäorganisaatio
muuttui, kun keskushallinnon kolme virastoa tämän vuoden alussa yhdistyivät kaupunginkansliaksi.
Aikaisempien kolmen viraston eli hallintokeskuksen, henkilöstökeskuksen
ja talous- ja suunnittelukeskuksen viestinnät yhdistettiin yhdeksi yksiköksi
kaupunginkanslian uuteen
tietotekniikka- ja viestintäosastoon. Osaston muut
Kalasataman sosiaali- ja terveysaseman asemakaava lautakunnassa
??Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli vuoden
2014 ensimmäisessä kokouksessaan tiistaina 21. tammikuuta asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi
kuusikerroksisen sosiaalija terveysaseman rakentamisen Kalasataman keskuksen pohjoispuolelle. Kaavaehdotuksessa on kahdella
tontilla palvelurakennusten
rakennusoikeutta yhteensä
19 000 kerrosneliötä.
Helsingin kaupunki ja
SRV Yhtiöt Oyj tekivät
16.8.2011 sopimuksen Kalasataman keskuksen toteuttamisesta. Toteutussopimuksen mukaan keskuksen toteuttava yritys rakentaa keskuksen osana omistukseensa sosiaali- ja terveysaseman ja vuokraa sen
kaupungin käyttöön. Sopimusta on tarkoitus muuttaa
niin, että sosiaali- ja terveysasema voidaan sijoittaa
Kalasataman keskuksen sijaan Työpajankadun poh-
joispuolelle. Alue on keskuksen välittömässä läheisyydessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on omalta
osaltaan hyväksynyt muutoksen.
Alueen omistaa Helsingin
kaupunki. Se on nykyisellään tasaista kenttää, jota
käytetään rakentuvan ympäristön työmaa-alueena.
Toteutuessaan asemakaavan muutos liittyy osaksi Kalasataman keskuksen palvelukokonaisuutta
tui nopeasti 1950-luvulla.
Sodan tuhot oli raivattu
ja tilalle nousi uuden ajan
merkkinä suuria, moderneja rakennuksia. Autoliikenne vilkastui. Vastikään
kaupunkiin liitetyille alueille syntyi uudenlainen asumismuoto, lähiö. Silti Helsingin keskustassakin oli
vielä satoja puutaloja.
Teemaopastuksia Rasvaletti-näyttelyssä
su 2.2. klo 14 1950-luvun
muuttuva kaupunkimaise-
ja täydentää sitä julkisten
palvelujen osalta. Metroaseman läheisyys ja keskeinen sijainti tuovat sosiaali- ja terveyspalvelut laajalle asukasjoukolle helposti
saavutettavaksi.
Asemakaavan
muutos
mahdollistaa sosiaali- ja terveysaseman käyttöönottamisen aikataulussa, joka
ei ole suoraan sidoksissa
Kalasataman keskuksen rakentamiseen.
yksiköt ovat tietotekniikka
sekä osallisuus ja neuvonta.
Tietotekniikka- ja viestintäosaston osastopäällikkönä
aloitti 7. tammikuuta Jaakko Salavuo, jonka kaupunginhallitus valitsi virkaan.
Tietotekniikan ja viestinnän yhdistämisellä samaan
osastoon tavoitellaan muun
muassa viestintäteknologian parempaa hyödyntämistä. Osaston tehtäviin kuuluu myös osallisuuden ja
demokratian kehittäminen,
joka otettiin uutena tehtäväalueena kaupungin keskushallintoon.
Sidosryhmien kannalta
muutokset eivät ole suuria.
Kaupunginkanslian viestinnässä toimivat pääosin samat henkilöt, jotka aikaisemmin vastasivat kolmen
viraston viestinnästä. Viestintäyksikön päälliköksi nimitettiin Tapio Kari.
Osallisuus- ja neuvontayksikön päällikkönä aloittaa 10. helmikuuta Johanna
Seppälä. Tietotekniikkayksikön päällikkö on Markku Raitio.
Helsingin kaupungin virastot ja laitokset vastaavat
omia palveluitaan ja päätöksentekoaan koskevasta
viestinnästä.
ma -teemaopastus
su 16.2. klo 14 1950-luvun arkea -teemaopastus
su 9.3. klo 14 Muistaksä?
-slangiopastus
su 23.3. klo 14 Muistaksä? -slangiopastus
su 13.4. klo 14 1950-luvun muotikatsaus -teemaopastus
su 27.4. klo 14 1950-luvun muotikatsaus -teemaopastus
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
KAPSÄKISSÄ TAPAHTUU
13.2. klo 19
LES GIRLS -konsertti
Ikivihreitä ja opettikappaleita
Ritva Auvinen, Laura Heinonen,
Sinikka Sokka
16.2. klo 15
NAINEN JA ANJOVIS
Heidi Heralan keittämä soppa
Sinikka Nopolan teksteistä.
Ensi-ilta 26.2., 1.3. klo 19
KURTISAANI JA NEITSYT
Musiikkinovelli kurtisaaniäidin ja
tyttären välisestä suhteesta.
Katriina Honkanen,
Tuija Rantalainen
LEIVOSKAHVIKONSERTIT
9.2. MY FUNNY VALENTINE
Duettoja ja romansseja
Mm. Veera Railio, Juha Kotilainen
23.2. TELL ME THE TRUTH
ABOUT LOVE
Mm. kabaree- ja operettisävelmiä
Laura Pyrrö, Tiina Korhonen
Konsertit klo 15
Lippu sis. kahvin ja leivoksen
Hämeentie 68, Helsinki
09 260 0907 ? kapsakki.?
Lipunmyynti: Lippupiste
KALLIO LEHTI
6
Viikot 6-7
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 6
Ma 3.2. Valo
Ti 4.2. Armi, Ronja
Ke 5.2. J.L. Runebergin päivä.
Asser
To 6.2. Terhi, Teija, Tea, Terhikki
Pe 7.2. Riku, Rikhard
La 8.2. Laina
Su 9.2. Raija, Raisa
Viikko 7
Ma 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna
Ti 11.2. Talvikki
Ke 12.2. Elma, Elmi
To 13.2. Sulo, Sulho
Pe 14.2. Ystävänpäivä. Voitto, Valentin, Tino
La 15.2. Sipi, Sippo
Su 16.2. Kai
Päivän mietelause:
Totuus on harvoin puhdas eikä
koskaan yksinkertainen.
Oscar Wilde (1854-1900)
Kuolinilmoitus Kallio-lehteen
Rakkaamme
Etunimi
SUKUNIMI
o.s. Sukunimi
s. 00.00.0000 Helsinki
k. 00.00.0000 Helsinki
Jäi jälkeesi kaipuu
? jäi sanaton suru.
Kaivaten
Lapset
Sukulaiset
Hautaan siunaaminen
toimitettu läheisten
läsnäollessa. Lämmin
kiitos osanotosta.
Ilmoitukseen tuleva
teksti ja tieto siihen
haluttavasta kuvasta
lähetetään osoitteella
jarkko.soini@karprint.fi
tai postitse Kallio-lehti/
Karprint Oy, Vanha
Turuntie 371, 03150
Huhmari. Ilmoituksen
jättö onnistuu myös
puhelimitse Jarkko
Soinille numeroon
09-413 97 332.
Oheisen ilmoituksen
koko on 1x100 mm
ja hinta 146 ? + alv.
Samankorkuinen,
mutta 2 palstaa leveä
maksaa 292 ? + alv.
Myös muut koot ovat
mahdollisia.
Ystäväkirppis Merihaassa 23.1.2014
??Arki-ilta kokosi yllättävän paljon ystäviä ja tuttavia shoppailemaan LC
Helsinki Viaporin järjestämälle kirpputorille Merihakaan 23.1.2014.
Tarjolla oli monipuolista tavaraa vaatteista astioihin. Ostosten lomassa oli
mahdollisuus nauttia myös
pientä purtavaa.
Tällä tempauksella jälleen saatiin varoja hyväntekeväisyystyöhön.
LC Helsinki Viapori
Marjanne VihantoTykkyläinen
tiedotussihteeri
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9-14, ke klo 12-17, p. 2340
3600, kallio.srk@evl.fi. Diakonian puhelinpäivystys ja
ajanvaraus ma, ti, to klo
9-10, ke klo 13-14, p. 2340
3618. Diakoniavastaanotto ajanvarauksella ma, ti,
to klo 10-12, ke klo 14-16.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 2340
3620. Kirkko avoinna arkisin klo 7-21, la-su klo 9-19.
Joka arkipäivä klo 7.30 Aamurukous, klo 12 Päivärukous, klo 16 Päivän raamatunluku, klo 18 Arki-illan
ehtoollinen. Pappi tavattavissa arkisin klo 16-19.
Ke 5.2. klo 13 Huom! Eläkeläisten piiri on Seurakuntakodilla, Yhteisvastuu-lounas. Tarjolla hernekeittoa,
kahvia ja Runebergin torttuja YV-keräyksen hyväksi. Vapaaehtoinen maksu.
Tervetuloa! klo 19 KeskiHelsingin musiikkiopiston
kamariorkesteri. Musiikkiopiston oppilaat konsertoivat. Vapaa pääsy.
To 6.2. klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu. Varjoranta, Hurmerinta. Vanhoja pyhiä lauluja, rukousta, hiljaisuutta. Rukouslaulumietiskely
kirkkosalissa ennen messua
klo 17.30 Messussa avustaa
esilauluryhmä ANIMA MEA.
klo 19:15 Kulttuurifoorumi,
Pyhät äänet. Keskustelutilaisuus. Musiikin meditatiivisuus, mukana HilkkaLiisa Vuori. Keskiaikainen
katolinen perinne, Jaakko
Olkinuora. Bysanttilainen
perinne.
Su 9.2. klo 10 Messu ja
herännäisseurat. Saarnaa
rovasti Veli-Matti Hynninen.
Mattsson, Gripentrog, Oksanen. Kirkkokahvit messun jälkeen. klo 17 Sanan
ja rukouksen ilta. Seppo
Juntunen.
Ma 10.2. klo 18 Pieni
viikkomessu.
Ti 11.2. klo 18 Opiskelijamessu.
Ke 12.2. klo 13 Eläkeläisten piiri.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 2340 3680.
Avoinna ma-pe klo 10-16.
Ke 5.2. klo 19 Kai Sadinmaan raamattutunti.
La 8.2. klo 11-14:30 Lauantaibrunssi.. Hinta 15 ? aikuiselta. Kattaukset klo 11
ja klo 13. Ilmoittautuminen
filip.muhonen@evl.fi
Su 9.2. klo 16 Messu.
Laajasalo, Hakkari-Ohmero,
Oksanen, Salonkikuoro, lukija Leena Niinivaara. Kirkkokahvit messun jälkeen.
Ma 10.2. klo 12 Päiväkansa 60+, iloinen porukka ikäihmisille.
Ti 11.2. Klo 10 ja 10.30
muskarit ja perhekerho klo
12 asti. Tiistaiolohuone.
Ruokailu klo 11.30-12.30,
maksaa 2 ?. Jumppa klo
10-11, Scrab and chat klo
13-15. Maksuton kuntosali klo 10-16. Päivän lehdet
luettavissa, työntekijä paikalla. Klo 18 Pentin seurat.
Mukana mm. Minna Ruuttunen, Janne Dahlsten, Pertti Hentinen, Kaarlo Hirvilammi, Hurmerinta. Musiikkia Jouni Somero. klo
18 Viron Teemailta Alppilan kappelisalissa. Mukana
Raamat, Kilo.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
Ke 5.2. klo 13 Runebergin päivän Yhteisvastuu
lounas. Tarjolla hernekeittoa, kahvia ja Runebergin
torttuja YVTo 6.2. klo 10 Perhekerho. klo 12 Esikoisvauvakerho.
Pe 7.2. klo 9 Päiväkerho.
keräyksen hyväksi. Vapaaehtoinen maksu. Tervetuloa!
Ma 10.2. Muskarit. Tiedustelut Tytti Friberg, 0923403621. klo 18.00 Kreikankielinen raamattupiiri.
Piirissä luetaan Markuksen
evankeliumia ja opitaan samalla Uuden testamentin
kreikkaa. Ennakkotietoja ei
tarvita. Ota mukaan oma
Raamattu tai Uusi testamentti! Yhteyshenkilönä ja
ryhmän vetäjänä toimii TT
Tuukka Kauhanen. p.0407294620. Tervetuloa!
Ti 11.2. klo 9 Päiväkerho.
Ke 5.2. klo 13 Runebergin päivän Yhteisvastuu
lounas. Tarjolla hernekeittoa, kahvia ja Runebergin
torttuja YV-keräyksen hyväksi. Vapaaehtoinen maksu. Tervetuloa!
Teatteri Kallio
Siltasaarenk. 28
Ke 5.2. klo 18 Elokuvailta. Erja Dammert ? Sotalapset.
Ti 11.2. klo 18 Pääsisäisnäytelmäharjoitukset. Lisätietoja Mari Mattsson, 0503803285.
Ke 12.2. klo 19 Kulttuuriilta. Heli Siekkinen, harmo-
nikka.Vapaa pääsy.
Kansainvälinen
toiminta Alppilan
kirkossa
Su 9.2. klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpalvelus.
Ti 4.2 klo 18 Viron Teemailta kappelisalissa. Mukana Raamat, Kilo.
Toimintaa muualla
Ke 5.2. klo 15 Miestyö
vierailee Kampin synagogassa.
Ke 5.2. Eläkeläisten piiri
on Seurakuntakodilla, Yhteisvastuu-lounas. Tarjolla
hernekeittoa, kahvia ja Runebergin torttuja YV-keräyksen hyväksi. Vapaaehtoinen maksu. Tervetuloa! klo
17:30 Fisulan fiksut. Ikärajaton perhekerho. ?Virity
verkkoon, sieppaa syötti,
ota onkeen!? Tule tapaamaan Kalasataman alueen
lapsiperheitä ja asukkaita
asukastila Capellaan, Capellan puistotie 5 B. Leikkiä, laulua, hartautta. Mitä
muuta? Suunnitellaan toimintaa yhdessä. Ei ennakkoilmoittautumista.
Ke 12.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Merihaassa,
Lounasravintola Tornitupa,
Haapanimenkatu 7-9. klo
17:30 Fisulan fiksut.
Kurssit ja ryhmät
Ilm. ja tied. kallio.srk@
evl.fi tai 2340 3611. Hae
tietoa ja lataa uusi kevätkurssiesite kotisivuilta
www.helsinginseurakunnat.
fi/kallio/. Lähetämme esitteen pyydettäessä kotiin.
Yksinhuoltajien perhekahvila. Klo 18-19.30 ti
14.1., 18.2., 11.3., 8.4. ja
20.5. seurakuntakodilla, Siltasaarenk. 28. Tule jakamaan arkea muiden perheiden kanssa. Tarjolla pientä purtavaa ja lapsille omaa
ohjelmaa. Tied. Maarit van
Santen, p. 09 2340 3665.
Kuorolaulukoulu Raakkujat, ti 4.2., 11.2., 25.2., 4.3.,
18.3., 22.4., 6.5., 13.5. klo
18 -20:15 Hinta 33 e. Ohj.
kanttori, musiikin maisteri
Eeva-Liisa Malmgren. Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28
Minä ja Minun elämäni
viikonloppukurssi Kallion
kirkossa pe 24.1. klo 17.3020.30, la 25.1. klo 12-18 ja
su klo 12-15.
Omakuva ?minäkuva ?
valokuva Kallion kirkossa
pe 7.2. klo 17.30 ? 20.30,
la ja su 8. ja 9.2.klo 12-17
Oma digikamera tarvitaan.
Ohj. valokuvaaja, kouluttaja, työnohjaaja Leena Louhivaara. Lisätietoja ks. www.
louhivaara.fi. Hinta 110 e.
lisäksi tarvikemaksu 10 e.
Pyhän tanssin ryhmä ti
11.2.-27.5. klo 17-18 Alppilan kirkon kappelisali, sisäänkäynti sisäpihalta. Ei
ennakkoilmoittautumista.
Osallistuminen on maksutonta. Ohj. tanssinohjaaja,
teol.yo Tiina Sara-aho ja
pastori Marja Kotakorpi. Lisätietoja marja.kotakorpi@
evl.fi tai p. 050 443 3237.
Maalataan surun värejäTo
13.2, 20.2, 6.3., 13.3., 27.3
klo 17.30- 20 sekä la 22.2.
klo 12- 17 Kallion kirkko.
Surua lähestytään värin ja
kuvan keinoin. Osanottajat
haastatellaan puhelimitse
ennen ryhmän alkua. Mitään erityisiä taitoja ei tarvita. Tarvikemaksu 20 e.
Ohj.pastori, taideterapeutti
Terhi Varjoranta, ja diakoni
Maarit van Santen. Ilm. Kallion virastoon p. 2340 3600.
Yhteisvastuu 2014:
Hyvä kuolema on yhtä
tärkeä kuin hyvä elämä
??Yhteisvastuukeräyksen
tuotolla kehitetään tänä
vuonna suomalaista saattohoitoa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Keräys käynnistyi sunnuntaina 2.2.2014.
Suomessa saattohoitoa
tarvitsee vuosittain noin
15 000 parantumattomasti
sairasta ihmistä. Tällä hetkellä vain osa heistä saa
laadukasta tukea ja hoitoa
elämänsä loppuvaiheessa.
Liian moni kuoleva joutuu
kärsimään tarpeettomasti.
Yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto.
Keräyksen tuotolla järjestetään kuolevien parissa
työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja
neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilai-
Kirjavuosi 2013
??Vuonna 2013 kirjojen kokonaismyynti kirjakaupoissa jäi 2,3 % edellisvuoden
kokonaismyynnistä. Kirjamyynnin tärkein sesonki,
joulumyynti, jäi odotuksista ja pudotti näin koko
vuoden myyntitulosta. Kaunokirjojen, lasten- ja nuortenkirjojen sekä tietokirjojen myynnit laskivat 3-5
%, lukion ja ammatillisen
koulutuksen oppimateriaalin myynti sen sijaan kasvoi
yli 4 % ja pokkarimyyntikin
parani yli 2 %.
Kustantajien bestsellerlistoja hallitsivat tutut nimet. Poikkeuksina Finlandia-voittajat Riikka Pelo,
Ville Kivimäki ja Kreetta
Onkeli sekä iloisena yllätyksenä Pauliina Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu, joka nousi kotimaisen
kaunokirjallisuuden top 10
-listalle.
Tietokirjojen kärkikirjat myivät kokonaisuutena edellisvuotta hieman paremmin.
Kirja-ala viettää vuonna
2015 Kirjan vuotta. Mukana ovat muun muassa Kirjakauppaliitto, Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Idea koko
kirja-alan yhteisestä hankkeesta on alun perin kirjailija, professori Laila Hirvi-
saaren.
Suomi on tänä vuonna
Frankfurtin kansainvälisten
kirjamessujen teemamaa.
Kirjan vuosi 2015 jatkaa
suomalaisen kirjallisuuden
juhlintaa kotimaassa. Vuosi nostaa kirjat esiin ilon ja
elämysten lähteenä. Kirja
tarjoaa virkistystä, apua,
tietoa, neuvoa, ajankulua,
seuraa, elämyksiä, tunteita,
vertaistukea, lepoa, rauhaa
ja energiaa. Kirjan vuosi
kutsuu kaikki, kaikenikäiset ja kokoiset kirjojen äärelle. Kirjan vuosi näkyy ja
kuuluu koko maassa.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
Haku koululaisten iltapäivätoimintaan
??Haku lukuvuoden 2014?
2015 peruskoululaisten iltapäivätoimintaan alkaa Helsingissä 29. tammikuuta
ja päättyy 17. huhtikuuta. Toimintaa järjestetään
1.?2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille. Kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa kaikille avoimena toimintana leikkipuistoissa sekä ryhmämuotoisena toimintana kouluissa
tai koulujen lähellä olevissa tiloissa. Iltapäivätoiminnasta vastaavat koulutetut
aikuiset ohjaajat.
Haku
iltapäivätoimintaan
Perusopetuksen ryhmämuotoista iltapäivätoimintaa on tarjolla noin 200 toimintapaikassa eri puolilla
kaupunkia. Iltapäivätoimintaa järjestävät koulut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset tahot.
Iltapäivätoimintaan haetaan lomakkeella, joita saa
kouluista ja iltapäivätoimintapaikoista sekä opetusviraston verkkosivuilta
koko hakuajan. Hakulomake toimitetaan siihen iltapäivätoimintapaikkaan, johon ensisijaisesti haetaan.
Lomakkeen voi myös jättää
koululle 29. tammikuuta
samalla, kun lapsi ilmoitetaan ensimmäiselle luokalle. Määräaikaan 17.4. mennessä jätetyistä hakemuksista lähetetään huoltajille
päätös 4.7. mennessä.
Iltapäivätoiminnasta peritään kiinteä kuukausittainen asiakasmaksu. Lukuvuonna 2014?2015 maksut ovat
? 80 euroa kuukaudessa
(toiminta päättyy kello 16)
? 100 euroa kuukaudessa
(toiminta päättyy kello 17)
Jokaisen koulun kotisivuilla (kohdassa Koulun
esittely) julkaistaan iltapäi-
vätoiminnan alue-esite, josta löytyvät alueen iltapäivätoiminnan järjestäjät, toiminnan esittely ja toiminta-ajat.
Hakulomake ja muuta
tietoa iltapäivätoiminnasta löytyy opetusviraston
verkkosivuilta www.edu.
hel.fi/iltapaivatoiminta.
Ilmoittautuminen
leikkipuistojen
avoimeen
iltapäivätoimintaan
Varhaiskasvatusvirasto järjestää koululaisille
avointa iltapäivätoimintaa
66 leikkipuistossa. Leikkipuistojen iltapäivätoiminta
on maksutonta ja avointa
kaikille. Koululaiset voivat
osallistua maksulliseen välipalaan (36,10 e/kk).
Leikkipuiston iltapäivätoimintaa ilmoittaudutaan
pääsääntöisesti hakuaikana
Vallan kasvot ? muotokuvia
??Harvinaislaatuinen näyttely esittelee laajan valikoiman kaupunginjohtajien ja
kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvia
kokoelman ensimmäisistä töistä 1900-luvun alusta
viime vuosien keskustelua
herättäneisiin teoksiin. Valikoidut 41 teosta ovat nyt
ensimmäistä kertaa näin
laajasti yleisön nähtävissä. Normaalisti muotokuvat ovat esillä kaupungintalon käytävillä ja kokoushuoneissa suljettujen ovien takana. *
Vallan kasvot - Muotokuvia Helsingin kaupungin kokoelmista/ -näyttelyn kuraattori Oscar OrtizNieminen toteaa seuraavaa:
?Näyttelyssä yhdistyvät suomalainen muotokuvataide
ja Helsingin kaupungin hallintohistoria moni-ilmeiseksi kokonaisuudeksi. Kaupungintalon muotokuvakokoelmassa esiintyy kas-
voja, jotka muistetaan niin
pääkaupungin kuin koko
valtakunnankin keskeisinä
vaikuttajina. Muotokuvista vanhimmat on toteutettu klassisella eleganssilla
ja uusimmissa löytyy jopa
taidekohun ainesta! Samalla kun näyttely nostaa esiin
yksittäisiä muotokuvia malleineen ja tekijöineen, Vallan kasvot -näyttely pyrkii
myös pohtimaan, mitä tällainen edustusmuotokuvakokoelma ja sen kartuttaminen oikeastaan merkitsevät. Muotokuva on linkki menneen, nykyisen ja
tulevan välillä.?
Näyttelyn taiteilijakaartiin
kuuluvat mm. Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Kimmo Kaivanto ja Elina Brotherus; Elina Merenmiehen
näkemys mallistaan on herättänyt runsaasti keskustelua muotokuvamaalauksen
perinteistä ja käytänteistä.
Näiden rinnalla on töitä
tuntemattomimmilta tekijöiltä. Kokoelman erikoisuuksiin lukeutuvat useat
kopiomuotokuvat sekä mallin kuoleman jälkeen ja valokuvien avulla toteutetut
teokset. Muotokuvakokoelman uusin teos, Jorma Heleniuksen maalaama Paula
Kokkosen muotokuva vuodelta 2013, on myös esillä.
Muotokuvien lisäksi näyttely käsittää filmivälähdyksiä valittujen taiteilijoiden
työskentelystä sekä poliitikkojen ? teosten mallien ? erilaisista työtehtävistä. Näyttelyn yhteydessä julkaistu katalogi ?Vallan
kasvot? esittelee kattavasti
koko kaupungintalon muotokuvakokoelman, ja julkaisu on näyttelyssä yleisön luettavissa.
Näyttely avoinna Virka
Galleriassa 20.11.2013.?
12.2.2014, ma-pe 9-19 ja
la-su 10-16. Vapaa pääsy!
Lämpöpumppuala kasvoi
rakentamisen alamäesssä
??Lämpöpumppuala kasvoi rakentamisen alamäestä huolimatta. Määrä ylitti
jo 600.000 pumppua
Lämpöpumppuala kasvoi
vaikka uusien talojen sekä
saneerausrakentaminen laski voimakkaasti, ilmenee
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn vuoden 2013
tilastoista. Suomen 600.000
lämpöpumppua ottavat 4
TWh/a lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai
ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa euroa ja erittäin
kannattavasti.
Ulkoilmavesilämpöpumppujen myyntivolyymit kasvoivat viime vuonna 30%
ja ilmalämpöpumppujenkin parin prosentin verran vaikka näiden lämpöpumpputyyppien päämarkkina, rakennusten saneeraus, meni alaspäin kymmeniä prosentteja. Huomattavaa oli myös, että kiinteistökohteisiin kuten öljy-/
sähkölämmitteiset rivi- ja
kerrostaloihin, teollisuus- ja
kauppakiinteistöihin asennettiin jo yli 1000 lämpöpumppua.
Omakotitalojen rakentamismäärät laskivat voimakkaasti viime vuonna. Maalämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen
myyntimäärät kärsivät tästä kuitenkin varsin maltillisesti. Rakentajistahan jo
yli puolet valitsee taloonsa
maa- tai poistoilmalämpöpumppuratkaisun. Vaikka
rakennusvolyymin laskemisen vuoksi noin 1500 lämpöpumpun potentiaali katosi, näkyi se poistoilmalämpöpumppumyynnissä vain
2 %:n ja maalämpöpumpuissa vajaan 5 % laskuna.
Lämpöpumppujen markkinaosuus pientalorakentajien lämmitystapavalinnoissa
siis kasvoi selvästi.
Suomalaiset sijoittavat
lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syy on selvä. Sijoituksen tuotto on useimmiten
yli 10 % /vuosi. Nykyisillä
korkokannoilla ja energian hinnoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä
vain tiedon puutetta ? toteaa SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Säästyneen polttoaineen
vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo nyt merkittävä. Suurin potentiaali kuitenkin on vasta avautumassa. Erinomaisesta investoinnin kannattavuudesta huolimatta 220 000 öljylämmittäjästä, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen
käyttäjästä vasta 8 000 vaihtoi viime vuonna lämmityksensä lämpöpumppuun.
SULPU teetti riippumattoman tutkimuksen kokonaisvaikutuksista kauppataseeseen, yksityis-, valtion
ja kunnan talouteen, työllisyyteen sekä CO2-päästöihin, jos nämä kaikki öljyja vesikiertoiset sähkölämmitykset vaihdettaisiin lämpöpumppuihin. 3 miljardin
säästöt, 260 miljoonan vaikutus kauppataseeseen ja
muut tutkimuksen tulokset
on luettavissa www.sulpu.fi
<http://epressi-api.mailpv.
net/go/1644010-44987118141262> .
Lämpöpumput ovat erittäin kilpailukykyisiä tulevassa lähes 0-energiarakentamisessa, jo tänään lämmitysjärjestelmien saneerauksissa. Ne ovat paikallista lähienergiaa.
29.1.?17.4.2013. Ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa leikkipuistojen iltapäivätoiminnasta saa leikkipuistosta ja varhaiskasvatusviraston verkkosivuilta
www.hel.fi/leikkipuistot.
Vanhemmille lähetetään
ilmoittautumisesta vahvistus kotiin.
Koulujen loma-aikoina
leikkipuistot
järjestävät
koululaisille monipuolista
toimintaa, mm. retkiä, kädentaitoja ja ulko- ja sisäleikkejä.
Kuluvana lukuvuonna perusopetuksen ryhmämuotoiseen iltapäivätoimintaan
osallistuu yhteensä yli 5600
oppilasta. Lisäksi leikkipuistojen avoimeen toimintaan osallistuu noin 2500
oppilasta. Leikkipuistojen
toiminnasta vastaa varhaiskasvatusvirasto.
7
Lailla lumihiutaleen
Valkoiset lumihiutaleet
Tuuli kauan lennättää.
Pehmeästi tullessaan
kaikki oman paikan saa.
Jospa olisin ihminen,
lumihiutaleen kaltainen.
Pilven päällä lentäisin
maisemiin vieraisiin.
Löydän sieltä aatteet
ja vaatteet valkoiset.
Kasvoni voisin kirkastaa
lumeen puhtaan valkeaan.
Kuin pieni lumihiukkanen
muukin kerran alun sai.
Syntyi tänne ihminen,
toivoen päästä loistamaan.
Kuinka sitten kävikään?
Saimme tyytyä vähempään.
Lailla lumihiutaleen,
lähdin tuuleen lentämään.
Siellä sitten leijailin,
arkeen jälleen palasin.
Toivo Levanko
Puheenvuoro
Fantasian ja tarinan
voimalla
??Onko elämä muuttunut
jo niin köyhäksi ettemme
enää näe kunnon painajaisiakaan?
Puhetaidon tutkija Juhana Torkki pani uusimman
kirjansa nimeksi Tarinan
valta, kertomus luolamiehen paluusta. Torkin mukaan olemme aina valmiita kuulemaan kertomuksia,
jos vain jaksamme unelmoida. Jos unelmat katoavat,
unennäkö lakkaa, painajaisetkin häviävät, silloin
elämä muuttuu uuvuttavan
yksitoikkoiseksi.
Ja toisin päin. Jos haluaa
muuttaa maailmaa, vaikuttaa toisiin ihmisiin, silloin
on osattava luottaa tarinoihin. Hyvä tarina syntyy silloin kun tunne on mukana. Hyvä tarina on yksinkertainen, konstailematon
ja herkkä.
Onhan tämä nähty. Olkoon arvot ja asiapitoisuus
miten olematonta tahansa,
kunhan vain on tunnetta,
homma etenee. Tästä todistaa timosoinimaisen populismin nopea nousu. Kun
luolamies palaa lämmittelemään leiritulien loisteeseen,
tapahtuu ihmeitä.
Tarina saa olla yksinkertainen. Uimahallin aamusaunassa vierustoveri valitteli kipeää polveaan. Kävin näyttämässä sitä Mehiläisessä yksityislääkärille,
joka tuskin vilkaisi sitä, lausui kahdeksan sanaa: ?No,
ei muu auta, ota vain keppi käteen!? Keppidiagnoosi
maksoi sata euroa, eli toista
kymppiä joka sana.
Tämä yksinkertainen tarina paljasti lääkärin yliolkaisuuden ja hintapolitiikan.
Tarina paljastaa usein todellisuutta tarkasti. Jos mies
olisi tarinan sijasta tyytynyt voivottelemaan lääkäreiden piittaamattomuutta
tai taksojen kalleutta, tuskin miehen polvi olisi jäänyt lauteilla istujien mieleen. Mutta tarina kahdeksasta sanasta pani punnitsemaan sanojen painon ja
kauhistelemaan hintoja. Yli
kymmenen euroa yhdestä
sanasta on aika paljon.
Juhana Torkkikin kysyy,
ovatko kylmät tosiasiat tuhonneet sadun, mysteerin
ja taian? Onko jylläävä realismi ajanut unelmat ja fan-
tasiat nurkkaan? Maistelen
Torkin uusinta kirjaa jännityksellä ja vertaan hänen
oivalluksiaan omiin kokemuksiini tarinan vallasta.
Myös piirrokset välittävät
tarinoita tarkasti.
Graafikko Tapio Soivio
on kuvittanut kolumnejani ja pakinoitani vuosikaudet. Hänen piirrosnäyttelynsä on aloittanut matkansa
Kallion kirkosta Loviisaan
ja Enonkoskelle. Soivio saa
muutamalla vedolla papinkin lentämään liperit sojossa. Joskus tuntuu siltä, että
piirros puhuu painavammin
kuin kirjoitettu sana.
Siihen aikaan kun Kari
Suomalainen piirsi pitkät
vuosikymmenet Helsingin
Sanomiin, Karin piirrokset
olivat usein pääkirjoituksia
ja asiapitoisia artikkeleita
enemmän kansan huulilla.
Niitä kommentoitiin.
Kerran Kari piirsi Loviisan rauhanfoorumistakin (1998) osuvasti. Kirkon edessä pidetyn eläinten jumalanpalveluksen jälkeen, seuraavana aamuna
oli rovasti suurella luudallaan lakaisemassa eläinten
kakkaroita talteen. Keppiinsä nojaten tarkkaili Römpän ukko tilannetta Mannerheiminkadun nurkalta
eikä malttanut olla kom-
Veli-Matti Hynninen
mentoimatta rovastille:
? Se onkin tiämmä rovasti
kolehtia keräämässä.?
Tarinat ja piirrokset jäävät mieleen. Kari ällistelee
presidentinvaalipiirroksessaan (1956), miten ennen
ylpeiltiin siniverisillä esivanhemmilla, mutta vaalitaistelun aikaan sillä, kuka
oli lähtöisin köyhimmistä oloista. Ja niinhän siinä kävi:
?savupiritin poika? valittiin.
Vaikka ei sinistä verta
suonissa virtaisikaan, elämässä voi pärjätä tarinoiden ja taikojen voimalla
pilke silmäkulmassa.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
KALLIO LEHTI
8
TULEVAISUUDEN EU!
11.2. keskustelua EU-politiikasta
Heikki Patomäen kanssa
klo 17.30 Työväenliikkeen kirjastossa
(Sörnäisten rantatie 25)
ja klo 19.00 Mascotissa
(Neljäs linja 2) ? Hertell&Hertell
esiintyy
VASEMMISTO MUUTTAA EUROOPPAA!
? WWW.PATOMAKI.FI ?
Viikot 6-7
Kampin kappelille vyöryi
talvivaatteita asunnottomille
??Kampin kappelin maanantaina käynnistämä talvivaatekeräys asunnottomille sai lentävän lähdön. Ihmisten auttamishalu yllätti
Kampin kappelin työntekijät iloisesti, koska vaatteita
on maanantaista alkaen virrannut kappelille runsaasti.
Talvivaatteita on jo nyt
saatu niin paljon, että vaatteita ei tällä erää tarvita
lahjoituksina enempää.
? Hienoa, että tämä tempaus tavoitti näin nopeasti näin monta avuntuojaa.
Ja auttaminen jatkuu edelleen Helsingin seurakuntien diakoniatyössä, joka
päivittäin antaa vastaavaa
apua ja tekee myös paljon
muuta, Kampin kappelin
toiminnanjohtaja Kenneth
Koskinen kertoo.
Kappeli toimittaa vaatteet
eteenpäin avuntarvitsijoil-
le. Kenneth Koskisen mukaan jo ensimmäisen reilun
vuorokauden aikana vaatelahjoituksia tuli yli sata
muovikassillista.
? Vaatteita on jo nyt tullut valtavasti. Ihmiset laittoivat vaatteita postiin jopa
muualta Suomesta, vahvistaa Kampin kappelin pappi
Nanna Helaakoski.
Toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen haluaa kiit-
tää lämpimästi kaikkia vaatteitaan lahjoittaneita.? Vaatteita on tullut paljon, ja osa
kohteista, joihin olemme
niitä toimittaneet, on myös
saanut paljon lahjoituksia.
Sen takia vaatteita ei tarvita
enempää, Koskinen sanoo.
Talvivaatekeräys oli suunniteltu jatkumaan maanantaihin 3. helmikuuta asti,
ja siihen asti vaatteita otetaan vastaan.
Boogie rockin pioneeri Canned Heat
Kotiosoite Poste restante toukokuussa Tavastialle
Menovinkki
-näytelmän ensi-ilta
Asunnottomuus naisen näkökulmasta
Aino: Missä sä kävit?
Lumi: Ikuisen Vapun aukiolla.
Astra: Tulit sä nyt pois sieltä?
Lumi: Tulin.
Meri: Varmastiko?
Lumi: Varmasti. Vaikka kyllä mua pelottaa.
??Näytelmä
?Kotiosoite
Poste restante? syntyi asunnottomuutta kokeneille naisille vuonna 2013 järjestettyjen teatterityöpajojen tuloksena.
Näytelmä muistuttaa siitä,
että asunnottomuus ei ole
ihmisen ominaisuus vaan
olosuhde. J okainen asunnoton ihminen on yksilö,
jolla on kokonainen elämäntarina, asunnottomuutta edeltävä aika, osaamista
ja unelmia.
Näytelmä on selvitymistarina: katkelmia kaksoiselämästä kadulla ja työpaikalla, katkelmia valheista ja
häpeästä ?tavisten? maailmassa, mutta myös hetkistä jolloin uskaltaa ottaa elämän omiin käsiinsä.
Työpajat toteutettiin yhteistyössä Vailla vakinaista
asuntoa ry:n, Sininauhasäätiön ja Hietaniemenkadun
palvelukeskuksen kanssa.
Työpajojen ja näytelmän
ohjaajina ovat toimineet teatteritaiteen maisterit Tarja Heinula ja Jaana Pesonen. Projekti on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Jenny ja Antti
Wihurin rahastolta sekä
Helsingin kaupungilta.
Esitykset Valtimonteatterissa, Aleksis Kiven katu 22
(sisäpiha)
To 6.2. klo 19.00
Pe 7.2. klo 19.00
La 8.2. klo 19.00
Su 9.2. klo 19.00
Liput: osoite.posterestante@gmail.com sekä numerosta 044-945 7746
Lipun hinta 10?, työttömät, opiskelijat, eläkeläiset
8?, erityisryhmät 2?
??Boogie rockin maailmankartalle nostanut Canned
Heat esiintyy Tavastialla
torstaina 29. toukokuuta.
Yhdysvaltalainen Canned
Heat oli 1960- ja 70-luvun vaihteen hippikulttuurin merkittävimpiä yhtyeitä, joka inspiroi musiikillaan lukuisia muita artisteja. Kokoonpanon tunnetuimmat hitit ?On The Road
Again?, ?Let?s Work Together? ja ?Going Up The
Country? muodostuivat aikansa rock-hymneiksi. Yhtyeen nykykokoonpanossa
soittavat Fito de la Parra,
John Paulus, Dale Spalding ja Larry Taylor.
Blues-historioitsijat
ja
levykeräilijät Alan ?Blind
Owl? Wilson ja Bob ?The
Bear? Hite perustivat Can-
Suojelusenkeli
??Kirjailija Arto Luukkanen vierailee Arabianrannan kirjastossa maanantaina 10.2.2014 klo 18:00
? 19:30 puhumassa suomalaisille tutusta lähetysneuvos Viktor Vladimirovista kertovasta romaanistaan Suojelusenkeli. Kirjailijaa haastattelee toimittaja
Martti Puukko.
Vapaa pääsy!
Arabianrannan kirjasto,
Aralis- kirjastokeskus,
Hämeentie 135 A, 00560
Helsinki.
Toivottu lisäpainos
Kruunuvuoren huvilakirjasta
??Helsingin kaupunginmuseo julkaisee yleisön pyynnöstä lisäpainoksen loppuunmyydystä ?Kruunuvuori ? unohdettujen huviloiden tarina? -kirjasta.
Tutkija Minna Torpan ja
valokuvaaja Aurora Reinhardin teos kertoo Laajasalossa sijainneen kesäparatiisin erikoisesta kohtalosta suurpolitiikan ja rakennusbisneksen kiemuroissa.
Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa visuaalisesti vaikuttavan matkan ylellisten huviloiden nurmikoilta nykypäivän metsittyneisiin raunioihin. Kirja on entistäkin
ajankohtaisempi Kruunuvuorenrannan rakentamisen edistyessä.
Laajasalon länsirannalla
sijaitsevan Kruunuvuoren
rantakallioilta aukeaa esteetön merinäköala kohti Helsingin keskustaa. Aarniometsän keskellä lepää nykyään kymmenkunta pää-
osin jo rappeutunutta huvilaa. Alue kuului alun perin
Uppbyn kartanoon, jonka
maita vuokrattiin 1880-luvulta alkaen Helsingin säätyläisille huvilapalstoiksi.
Kesänvietto huvilalla oli
tuolloin tulossa muotiin.
Vuonna 1906 Uppbyn
kartanosta erotettiin Hålvik-Håkansvik-niminen tila
Cygnaeuksen perheen kesäpaikaksi. Alueelle rakennettiin useita huviloita. Kuusi vuotta myöhemmin tila
myytiin saksalaissyntyiselle
kauppaneuvokselle ja Saksan konsulille, Albert Goldbäck-Löwelle, joka nimesi sen Kissingeksi. Konsulin oma Villa Kissinge tuli
tunnetuksi Helsingin seuraelämässä.
Toinen
maailmansota
mullisti leppoisan kesänvieton. Saksan hävittyä sodan
Suomessa asuneiden saksalaisten omaisuus luovutettiin Neuvostoliitolle, myös
Kissinge. Suomen Kommunistinen Puolue sai kuitenkin vuokrata huviloita
eturivin jäsentensä virkistyspaikaksi. Vuonna 1955
Neuvostoliitto myi Kruunuvuoren huvila-alueen vuorineuvos Aarne Aarniolle,
joka kaavaili sinne kerrostaloja. Kun kaupunki ei
myöntänyt rakennuslupaa,
huvilat jätettiin oman onnensa nojaan Aarnion Palkki Oy:n työntekijöiden kesäasunnoiksi. Talojen vähitellen rapistuessa Kruunuvuori on lähes autioitunut.
Kruunuvuoren surumielinen idylli katoaa pian, sillä
öljysataman paikalle kohoaa lähivuosina Kruunuvuorenrannan asuinalue kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Onneksi Minna Torpan ja Aurora Reinhardin
teos tallentaa ansiokkaasti ja elämyksellisesti ainutlaatuisen huvila-alueen vaiheet ja muistot.
ned Heatin 1960-luvun
puolivälissä tarkoituksenaan päivittää vanhoja, vähän tunnettuja blues-kappaleita ja tuoda niitä suuremman yleisön tietoisuuteen. Solistina toimineen
Hiten ja kitaraa soittaneen
Wilsonin lisäksi kokoonpanoon liittyivät 1960-luvun lopulla kitaristi Henry Vestine, basisti Larry
Taylor ja rumpali Fito de
la Parra. Yhtyeen omintakeinen sekoitus modernia
bluesia, rockia ja boogieta
keräsi yhtyeelle nopeasti
uskollisen fanikunnan. Debyyttijulkaisun jälkeen Canned Heat päätyi soittamaan
legendaarisille festivaaleille, kuten Woodstockiin ja
Monterey International Pop
Music Festivaliin. Yhtye vil-
litsi myös järjestyksessään
toisessa Ruisrock-festivaalissa vuonna 1971.
Vuonna 1968 yhtye julkaisi
kakkosalbuminsa ?Boogie with Canned
Heat?, josta muodostui yhtyeen maailmanlaajuinen läpimurtolevy. Albumin hittikappale ?On the Road
Again?, päivitetty versio
Floyd Jonesin sävellyksestä, keräsi top 10 -sijoituksia
ainakin Britanniassa, Australiassa, Kanadassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Belgiassa ja Hollannissa. Yhdysvalloissa kappale
nousi parhaimmillaan Billboard-listan kuudenneksitoista.
Kolmoslevy ?Living the
Blues? seurasi vielä samana vuonna ja tuotti yh-
tyeelle kenties vieläkin
suuremman menestyksen.
Vuoden 1928 texasilaisen
Henry Thomasin levytyksen pohjalta sovitettu hittikappale ?Going Up the
Country? nousi Billboardin yhdenneksitoista, vuoden 1970 Woodstock-elokuvan epäviralliseksi teemabiisiksi ja yleni yhdeksi
hippiajan merkittävimmistä
tunnuskappaleista. Canned
Heat on kiertänyt aktiivisesti maailmaa ja julkaissut albumeita 1960-luvulta saakka. Viimeksi yhtye
nähtiin Tavastialla vuonna
2010, kun Tavastia-klubi
juhli 40-vuotista taivaltaan.
Canned Heat (USA)
To 29.5.2014 Tavastiaklubi, Helsinki (Urho Kekkosen katu 4-6), K-18
Vanhankaupunginlahden pesimälinnusto on monipuolistunut
??Vanhankaupunginlahden
lintuvesi on yksi Helsingin
kolmesta Natura 2000 -alueesta ja sijaitsee pääkaupungin maantieteellisessä
keskipisteessä. Alue tunnettiin jo 1900-luvun alkupuolella monipuolisesta sekä runsaasta ranta- ja
vesilinnustostaan. Vuonna
1945 ilmestynyt Leo Lehtosen Lintuparatiisi pääkaupungin liepeillä teki kosteikon valtakunnallisesti tunnetuksi. Alueen linnusto on
sittemmin muuttunut huomattavasti muun muassa
ravinteiden lisääntymisen,
järviruo?on leviämisen ja
avovesilampareiden umpeenkasvun vuoksi.
Vanhankaupunginlahden
ekologista tilaa on seurattu
linnuston ja kasvillisuuden
avulla 1980-luvun lopulta
alkaen, jolloin myös laadittiin alueelle ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoitotoimia on tehty muun muassa laajentamalla umpeutuvia lampareita ja kunnostamalla osa
ruovikosta laidunalueeksi.
Ulkoilijoiden ja lintuharrastajien iloksi on rakennettu
pitkospuita ja lintutorneja.
Vanhankaupunginlahden linnustoseurannan tulokset vuosilta 2000?2012
on koottu yhteenvetoraportiksi. Raportti sisältää
yksityiskohtaista tietoa pesimälinnustosta, vesilintupoikueiden koosta sekä kevät- ja syysmuutolla levähtävistä kosteikkolinnuista.
Siinä on myös suosituksia
toimenpiteistä, jotka olisivat hyödyllisiä linnuston
kannalta. Tutkimuksen on
tehnyt Helsingin kaupungin
tilauksesta Suomen ympäristökeskus, vastuullisena
johtajanaan vanhempi tutkija FM Markku Mikkola-Roos.
Vanhankaupunginlahden
kosteikkoalueen pesimälinnusto on monipuolistunut
selvästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2012
Vanhankaupunginlahdella
pesi neljätoista vesilintulajia ja 233 vesilintuparia. Vesilintujen lajimäärä on kaksinkertaistunut 1980-luvun
puolivälistä, ja on jopa suurempi kuin lahden ?kultaaikoina? 1940-luvulla. Vesilintujen parimäärä on
sen sijaan vain kolmannes
1940-luvun määrästä.
Vesilintujen poikastuotossa oli 2000-luvulla melko
suurta vuosienvälistä vaihtelua. Sitä ovat aiheuttaneet
muun muassa sääolot, pienpedot, varislinnut ja ihmisten häirintä.
Laidunnus ja niitto ovat
lisänneet ja monipuolistaneet Vanhankaupunginlahden niittyjen pesimälinnustoa. Samalla kahlaajien parimäärä on kasvanut. Valtaosa Vanhankaupunginlahden kahlaajista pesii nykyään hoidetuilla niityillä.
Hoitoniityillä on erittäin
suuri merkitys myös muuttavien kosteikkolintujen levähdys- ja ruokailupaikkoina. Lähes kaikki alueella tavattavat kahlaajalajit levähtävät pääosin hoitoniityillä,
ja muista rantalinnuista varsinkin harmaahaikara sekä
lokit ja tiirat hyödyntävät
niittyjä merkittävästi.
Tutkijoiden mukaan Vanhankaupunginlahden niittyjen laidunnuspaine on
kuitenkin nykyisellään liian pieni, jotta järviruoko
taantuisi ja linnuille sovelias niittykasvillisuus pääsisi kehittymään. Alueelle
suositellaan niittyjen laidunnuksen täydentämistä
säännöllisesti niittämällä ja
vesirajaan asti äestämällä.
Erityisen pikaista kunnostusta, niittoa ja laidunnusta,
vaatisi valtion omistaman
Purolahden tulvaniityn kostein osa, joka on voimakkaasti ruovikoitunut.
Syksyllä 2012 muutolla
levähtäneiden vesilintujen
määrät olivat poikkeuksellisen suuria. Tuolloin esiintyi runsaasti lintujen ravintonaan käyttämiä uposkasveja, varsinkin tähkä-ärviää.
Vanhankaupunginlahden
rantametsien hallitusta hoitamattomuudesta ovat hyötyneet erityisesti lahopuista
ravintonsa etsivät valkoselkä- ja pikkutikka sekä tiheiköissä viihtyvä satakieli.
Mölylän ja Kivinokan vanhat kuusikot tarjoavat puolestaan pesimäpaikan vaateliaammille lajeille, kuten
idänuunilinnulle ja pikkusiepolle. Saarten ja rantametsien aktiivisesta pöntöttämisestä ovat hyötyneet
telkkä, isokoskelo, lehtopöllö, uuttukyyhky ja kottarainen.
Tutkijat toteavat lisäksi, että vaikka Vanhankaupunginlahden alueella on
jo monipuolinen ja hyvin
hoidettu palveluvarustus,
sitä tulisi edelleen kehittää
suuren kävijämäärän vuoksi. On tärkeää, että lintujen tarkkailu ja kuvaaminen onnistuvat lintuja häiritsemättä.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
Lääkekorvaussäästöjä kertyi 68 miljoonaa
kahdeksassa kuukaudessa
??Lääkekorvausjärjestelmään kohdistuneet leikkaukset säästivät yhteensä 68 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoista vuoden 2013
helmi-syyskuussa.
Säästöistä hieman alle
puolet johtui korvausprosenttien laskusta, eli lääkkeiden käyttäjät maksoivat
lääkkeistään 28,4 miljoonaa
euroa enemmän kuin olisivat maksaneet, jos säästötoimenpiteitä ei olisi tehty. Loput säästöistä olivat
seurausta viitehintajärjestelmään kuulumattomien
lääkkeiden tukkuhintojen
alentamisesta. Keskimäärin
potilaiden maksama omavastuu kasvoi noin 8 euroa
korvausta saanutta kohti. Lääkkeiden käyttäjistä
13 %:lla omavastuu kasvoi
yli 20 euroa tarkastelujakson aikana.
Suurin osa säästöistä syntyi sydän- ja verisuonitautien lääkkeistä, keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä sekä syöpälääkkeistä
ja immuunivasteen muuntajista. Lääkkeiden käyttäjien lääkkeistään maksama
omavastuu kasvoi kaikilla
muilla lääkkeillä paitsi syöpälääkkeillä ja immuunivasteen muuntajilla. Näistä lääkkeistä suuri osa kuuluu 100 %:n korvausluokkaan ja useiden tukkuhintoja leikattiin. Potilaiden
omavastuu kasvoi suhteellisesti eniten sydän- ja verisuonitautien lääkkeillä ja
mikrobilääkkeillä.
Lääkekaton laskun seurauksena ne lääkkeiden
käyttäjät, joilla oli kor-
keimmat lääkekustannukset, voittivat uudistuksessa. Lääkekaton ylittäjien määrä oli syyskuun loppuun mennessä 35 % suurempi kuin se olisi ollut
ilman muutoksia.
Vuoden
2013
alusta lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus eli
lääkekatto aleni noin 50
euroa, 670 euroon. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni
42 %:sta 35 %:iin ja alempi
erityiskorvaus 72 %:sta 65
%:iin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan.
Helmikuun alusta alennettiin myös viitehintajärjestelmään kuulumattomien
lääkevalmisteiden tukkuhintoja viidellä prosentilla.
N ä i l l ä
muutoksilla tavoitellaan lääkekorvausmenoissa 113 miljoonan
euron vuotuista säästöä.
Saavutetut säästöt on laskettu vertaamalla lääkkeistä maksettuja toteutuneita
sai-rausvakuutuskorvauksia
niihin korvauksiin, jotka
olisivat syntyneet, jos lääkkeiden korvausjärjestelmä
olisi ollut samanlainen kuin
vuonna 2012 ja viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden hinnat olisivat olleet samalla tasolla
kuin tammikuussa 2013.
Sitran foorumi kartoitti ikääntyvän
yhteiskunnan reunaehtoja
Voimaa-foorumi kokosi yli 260 asiantuntijaa, eläkeläistä
ja päättäjää Finlandia-talolle
??Sitran Antti Kivelä:
?Suomalaisen ikääntyvän
yhteiskunnan reunaehdot
ovat edellisten sukupolvien ajalta. Keskuudessamme elää osaavien ikäihmisten joukko, jollaista meillä ei ole aikaisemmin ollut.
Eläkkeelle jäävä ihminen ei
enää siirry vanhuuden lepoon, odottamaan onnea
tai kuolemaa, vaan haluaa
toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Tämä on
Suomelle mahdollisuus.?
Kivelä siirtäisi päätöksentekovaltaa ikäihmisille ottamalla käyttöön negatiivisen kotitalousvähennyksen,
henkilökohtaisen budjetin
ja kannustamalla vapaaehtoistyöhön verotuksellisin keinoin ? ja lupasi, että
Sitra kokeilee käytännössä
kansalaisten parhaita ideoita ikääntymiseen liittyvien
ongelmien ratkaisemiseksi.
? Vuonna 2030 Suomessa on jo 1,5 miljoonaa yli
65-vuotiasta. Yli 60-vuotiaiden työllisyysasteen nousu
on siis tärkeää koko maan
työllisyyskehityksen kannalta. Ikääntyvät ovat Suomen iso potentiaalinen voimavara ? myös siksi, että
julkisen talouden haasteista selvittäisiin, näillä valtiosihteeri Martti Hetemäen
sanoilla alkoi Sitran järjestämä Voimaa-foorumi, joka
kokosi keskiviikkona Finlandia-talolle yli 260 asiantuntijaa, eläkeläistä ja päättäjää. Tilaisuuden tarkoituksena oli esittää keinoja
ja toimintamalleja, joilla parannetaan ikääntyvän väes-
tön hyvinvointia ja kevennetään ikääntymisen mukanaan tuomia palvelu-, työvoima- ja rahoituspaineita.
Sitra ehdotti foorumissa ikäihmisten palvelujen
parantamiseksi esimerkiksi
tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia, palvelusetelilainsäädännön ulottamista koskemaan myös julkisia
palveluntuottajia ja negatiivista kotitalousvähennystä.
? Kotitalousvähennysoikeus kohdistuu tällä hetkellä hyvätuloisiin. Painopistettä on aivan mahdollista siirtää eläkeläisiin ja
heidän tarvitsemiinsa hoiva- ja huolenpitopalveluihin, ja ulottaa verovähennysoikeus näin myös pienituloisille. On monta tapaa
järjestää tämä valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraalisti, sanoi johtaja Antti Kivelä Sitrasta.
Sitran ehdottamalla henkilökohtaisella budjetilla
tarkoitetaan mallia, jossa
asiakas itse voi valita haluamansa palveluntuottajat ja käyttämänsä palvelut. Henkilökohtaisen budjetin myöntäminen perustuu julkisen sosiaali- ja terveystoimen tekemään asiakkaan tarvearviointiin ja
hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Asiakkaan avuntarve muutetaan budjetiksi, eli
rahaksi, joka myönnetään
henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan.
Tulosidonnaista henkilökohtaista budjettia voitaisiin Sitran mukaan aluksi
toteuttaa kokeilulainsäädännön turvin. Kun kokeillaan eri kunnissa, saadaan kokemuksia ja hyviä
käytäntöjä, jotka auttavat
pysyvän lainsäädännön tekemiseen.
Kokeilujen puolesta puhui foorumissa myös sosiaali- ja terveysministeriön
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
? Kolmen sukupolven tarpeisiin rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ei enää
toimi kunnolla 4-5 sukupolven yhteiskunnassa. Moni
asia on ajateltava uudella
tavalla. Nyt pitää uskaltaa
kokeilla, uudistaa ja luottaa
siihen, että toisin tekemällä
luodaan hyvää, ja jopa parempaa, Sillanaukee sanoi.
Myös Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka
Ujula toivoi uusia keinoja ikäihmisten palvelujen
järjestämiseen.
? Kunnat tarvitsevat väistämättä uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita
palvelutehtäviensä toteuttamiseen. Kunnilta löytyy
halukkuutta kokeiluihin
yhdessä asukkaiden, valtion ja kolmannen sektorin kanssa elinkeinoelämää
unohtamatta, sanoi foorumin paneelikeskusteluun
osallistunut Ujula.
Eräs foorumissa esitetty
ratkaisu parempaan vanhuuteen ja ikäihmisten aktiivisuuteen oli verotuksen muuttaminen eläkkeellä työskentelyyn ja vapaaehtoistyöhön kannustavaksi. Tämä voitaisiin toteuttaa
myöntämällä työssäkäyville
eläkeläisille edullisempi verokohtelu. Vapaaehtoistyöhön osallistuvia puolestaan
voisi tukea erilaisin kulukorvauksin.
? Jos ja kun haluamme
tukea ikäihmisten parissa
tehtävää vapaaehtoistyötä,
olisiko meillä syytä korvata
vapaaehtoistyöstä aiheutuvia kuluja esimerkiksi verovapailla lounas-, työmatkatai kulttuuriseteleillä? Antti
Kivelä Sitrasta kysyi.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen
toivoi foorumussa järjestöille kannustimia vapaaehtoistyöhön.
? Suuri huoli on eriarvoistumisen kasvamisesta ikääntyneiden keskuudessa. Vapaaehtoistyölle ja
kolmannen sektorin toimintaan tarvitaan kannusteita,
esimerkiksi urheiluseurat
voisivat ulkoiluttaa vanhuksia ja saada pientä korvausta junioritoimintaansa.
Sitra on viime vuonna
aloittanut Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä
-hankekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa
ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia omien palveluidensa asiantuntijoina, lisätä ikäihmisten päätöksentekoa uusin toimintamallein
sekä mahdollistaa eläkkeellä työskentely ja vapaaehtoistyö. Kaksivuotisen hankekokonaisuuden keskeiset
yhteistyökumppanit ovat
Turun ja Tampereen kaupungit sekä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry.
Kesäntekijät 2014 -kampanja jatkuu
??Kesäntekijät-kampanja
käynnistyy Päijät-Hämeessä kolmatta kertaa. Kampanjan virallinen aloitus tapahtuu DuuniExpo-tapahtuman yhteydessä 29.1. DuuniExpossa nuorille jaetaan
tietoa Kesäntekijöistä sekä
kesätyöseteleistä.
Kesäntekijät-kampanjaan
osallistui vuonna 2013 lähes 250 yritystä ja yhteisöä,
jotka tarjosivat kesätyöpaikan 2 000 nuorelle. Kesäntekijät 2014 -kampanjan tavoitteena on tarjota nuorille
jopa 2 500 kesätyöpaikkaa.
Kampanja välittää tietoa
kesätyöpaikoista sekä kannustaa yrityksiä tarjoamaan
nuorille lyhytkestoisiakin
kesätöitä, joissa yrittäjä voi
saada tarvitsemansa avun
ja nuori arvokkaan työko-
kemuksen.
?Haluamme yhteistyössä Päijät-Hämeen Yrittäjien, Lahden kaupungin, Hämeen TE-toimiston, PäijätHämeen liiton, Mediatalo
ESAn sekä LADECin kanssa aktivoida alueemme yrityksiä palkkaamaan kesätyöntekijöitä nuorisotakuun
hengessä?, sanoo Hämeen
kauppakamarin toimitus-
johtaja Kirsi Aaltio.
Yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua mukaan
kampanjaan koko kevään
ajan. Kesäntekijät-kampanjaan osallistuvat yritykset
mainitaan kampanjan internetsivuilla: www.phyrittajat.fi/kesantekijat. Avoinna
olevat kesätyöpaikat löytyvät TE-toimiston sivuilta.
9
Hammaslääkäreitä
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Elina Saaristo
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset
ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
Kaikukadun
Hammaslääkärit
Särkypäivystys arkisin
Kaikukatu 2 (Hämeentie 11) P. 753 3484
KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA
KAUNIS, KESTÄVÄ KERAMIA
Laminaatit, paikat, kruunut- jopa saman päivän aikana
Helmikuun ajanHinnasto:
ilmainen www.albin.fi
konsultaatio ja hinta-arvio
Hinnasto: www.albin.fi
Hammaslääkäriasema
(09) 7745 770
Hämeentie 7, 00530 Helsinki
Facebook ? www.albin.fi
Karhupuiston
Hammaspalvelu Oy
? Uudet proteesit
? Pohjaukset
? Korjaukset
? Kruunu-, silta- ja
keinojuuriprotetiikka
KARI HIRVONEN,
hammaslääkäri
KARI IKONEN,
erikoishammasteknikko
hammasteknikkomestari
? 710 883, 710 588
Agricolankatu 9, 00530 Helsinki
HAMMASASEMA
Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)
katutaso, esteetön sisäänkäynti
Hammaslääkäri Beata Heikkinen
ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon
lisäksi pienkirurgia, protetiikka ja esteettinen hoito
Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti
yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös
odottaessa. Ilmainen proteesien tarkastus!
Ajanvaraus (09) 622 27 27 (suora teknikolle 040-7077617)
KALLIO LEHTI
10
Viikot 6-7
NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI!
VU
8990?
+ TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk
OT
TELIKIPPIKÄRRY
OMALLA 12 V
HYDRAULIPUMPULLA.
ENNAKKOTILAAJILLE
1995 ?
+tk
+tk
Käsiraha 900,- loput 180,-/kk.
Lavan mitat:
pit. 2000
lev.1020
kork. 510
mm
sis.
ALV
24%
Käsiraha 495,- loput 12x145,-/kk
TA
TA
Euroopan 1 merkki
HYDRAULISELLA kipillä!
tieliikennemönkijöissä!
LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ
EUROOPAN KUU
SÄHKÖSKOOTTERI
TURVALLISIN
vanhin
2 Ranskan
Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl.
mopoautomerkki.
V
MOPOAUTO U O T
12 V 45 Ah. Latausaika 9 h.
Toimitus alk. 4/2014
tilausjärjestyksessä.
E 500
Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h.
Kantavuus 130 kg.
+ tk Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm.
Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia
eikä rekisteröintiä. Hieno
ajopeli kauppareissuille ja
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. muuhun liikkumiseen.
OTAMME
VAIHDOSSA
HENKILÖAUTOJA!
Bellier Racing
12.990 ?
+ tk
2490?
Käsiraha 250,- loput 75,-/kk.
0
FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa
Tieliikenne
3290,-+tk
2890?
+tk
Suomen suosituin mönkijä
lumitöihin, polttopuu- ja
ranka-ajoon jo 9 vuotta! Käsiraha 300,- loput 100,-/kk.
RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT
JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin
GT Edition YANMAR Diesel-moottori.
Mm. Led-valot,
Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä,
Kenwoodin äänentoisto jne.
(arvo 490,-)
USA 25
Myyty
jo yli 4500 kpl!
Kantavuus
n. 1350 kg.
13.990 ?
OT
UUTUUS!
RALLY
USA
2500
Toimii
omalla
12 V akulla
KIPPAAVA Finman
KAUHA 990,Voi lastata
myös peräkärryyn, nousee,
kippaa ja laskee vinssillä.
2
VU
TA
6890 ?
VINSSI
KAUPANPÄÄLLE!
KUU
TAKUU
2 vuotta!
Rahti 80,-
4490 ?
Rally USA sähköskootterit ei
tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia.
Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop.
15 km/h. Max. ajomatka 60 km.
+tk
Käsiraha 500,loput 99,-/kk.
RALLY
USA
CITY
1300
- Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus
- Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h
- Moottori 1300 W
- Erillisjousitettu etu/takapää
- Maavara 150 mm
- Kantavuus 160 kg
- Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm,
Kork.1300 mm KUU
Renk.: takana
410 x 100 mm V U2 T
O
edessä
360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk
TA
2
TA
TA
550 IRS
Blade
4x4 tieliikenne
YLIVOIMAISET OMINAISUUDET.
KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM.
41 Hv
EFI
OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT ym.
KUU
41 Hv
PARAS
LUMITYÖKONE
1380?
Käsiraha 900?
loput 175?/kk
MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890?
V-aura 800,-.
TA
+tk
TRAKTORI
TA
8890?
550
4x4 TGB
4x4
SÄHKÖVINSSI
JA FINMAN V-AURA
TAI TELIKÄRRY
KAUPANPÄÄLLE!
arvo
MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA!
www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk.
150 HUOLTOPISTETTÄ SUOMESSA! TOIMITUKSET KOTIIN ASTI!
Kallio -lehden lukijoille laadukas
aikakauslehti 40 % alennuksella!
Lukijoiden ja asiantuntijoiden ylistämä:
Suomen paras terveyslehti
Upeasti uudistunut
Luontaisterveys nyt
lehtipisteissä!
ravinto ? tera
piat ? lääketie
de ? hyvä mie
li
? Runsaasti uusia,
mielenkiintoisia palstoja,
mm. Ravintoterapeutin
vastaanotolla
Taistelu ylipainon ja
masennuksen kanssa
kesti vuosia, syy
löytyi kilpirauhasen
vajaatoiminnasta
? Väsyin, lihoin ja
palelin
ERIKOISLEHT
I kuntosalit
1
luonn00 sivua
on vo
imaa
Uudistunut
lehti !
RUNSAASTI
UUSIA PALSTO
JA
? Ravinto-
1/2014
7,10
terapeutin
vastaanotolla
? Vinkkejä
? Uusi kolumnisti
Kasv
? isruokapalsta
Ajattele
itsesi
terveeksi !
Keppijumppa
vetreyttää
koko kehon
Lapset
syöv
suosituksät
ia
enemmän
makkaraa
SELEENI
TORJUU
SYÖPÄÄ
Uut ta tietoa E-v
itamiinista:
Tärkeä tule
usta
estävä antiohd
ksidantti
Nuore
Lempeä
nostattava
KIHOKKI
taltuttaa yskän
n naisen
kanssa kesti vuotaistelu ylipainon ja masen
nu
sia
Väsyin, lihoin ja
palelin
UUTTA TIETOA E-VITAMIINISTA:
? Tärkeä tulehdusta estävä antioksidantti
Jumppakepiksi kelpaa moppi tai harava
? Keppijumppa vetreyttää koko kehon
NITRIITTEJÄ, NITRAATTEJA, LISÄAINEITA...
? Lapset syövät suosituksia enemmän makkaraa
Terveys on luovia tekoja! Ota Luontaisterveys luovuutesi lähteeksi
? Sinun terveydeksesi!
Nyt
34?
Tilaa lehti ? hinta on alennettu
normaalihinnoista 40%.
Tehdään vuodesta
2014 hyvän
kunnon vuosi!
Bodytreenilehteä lukemalla
onnistut
VARMASTI!
Hillitön
painonhallin
ta
kehonhuolt
o
terveys
Johanna Loir
Eveliina Pöll in ja
yllätysveto! äsen
Extrahinta
4,90 ?
Bodaus on
uudistunut raik
kaa
Pääosassa TRE sti
ENIT
makeanhim
o
hellitti
Upeasti
uudistunut
Bodytreeni
uhkuu
motivoivia juttuja:
kauneus
1/2014 ? 6,90
?
Uusi showry
hm
Team Heaterz ä
keikoilla myö
Kummeleide s
n
kanssa
VALMENNUS
GURU
ERIK PIISPA:
Suomi-futis
? Hiilarit min
? Runsaasti imiin
? Huikeasti proteiinia ja kasvirasvoja
superfoodeja
? E-pillerit pois
tarvitsee
LIHASTA
Paljonko pitä
ä maksa
juoksukengis a
tä?
PALJON teh
Katso havainno okkaita tre eni
ohjeita!
ja työstä krop lliset kuvat,
pa kuntoon
Kattava tietopa
ketti:
Vitamiinit ja
RA A K A A
kivennäisaine
et
VOIMAA:
? Koskettava selviytymistarina: Kovan elämänkoulun käynyt
? Maailman
Kati Luoto ? vahvin
viimeinkin!
? Matti Koivis
Suomen kov to on
in leuanvetä
jä
ksen
, syy löy tyi kilpir
auhasesta:
? Suomalaisilla huutava pula seleenistä
www.luontaisterveys-lehti.fi
8 nroa vuodessa 56 ?
Vuoden ensimmäinen
Sielunpeili -lehti sisäisen
Bodytreeni on ilmestynyt! kasvusi tueksi
Parkour-eläm
änf
? hauska tapilosofia
a pysyä
kunnossa
Meikku huhtikuussa ensimmäisiin fitness-kisoihinsa
KAUNEUSVI
NK
päihität pak EILLÄ
kasen!
? Kyykyissä koko alavartalo töissä
? Kehonpainolla tehtävät liikkeet kehittävät
koordinaatiota, voimaa ja liikkuvuutta
? Superfoodit ja E-pillereistä luopuminen taltuttivat
hillittömän makeanhimon
? Bilekuosi kuntoon 6:1 -dieetillä
? Viimein maailman vahvin! Kati Luoto palasi
loukkaantumisen jälkeen entistäkin vahvempana
www.bodytreeni.fi
8 nroa vuodessa 55?
Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h,
sähköpostilla tilaukset@karprint.fi
tai lehden internetosoitteessa.
Bodytreenin
Nyt
33?
Sielunpe
ili
Henkisen
hyvinvoinnin erik
oislehti
Lehti avaa
polun sisäiseen
maailmaasi ja
Sielunpeilistä
löydät tietoa
NAURU
OTA TALTEEN
ON
Kurssikasvaaksesi
koulutuskalent ja
eri
PARA STA
ihmisenä kohti LÄÄK ETTÄ
Selvänäkijä
Martin Hansén-Ha
ug
tasapainoa
Hän, joka
soittaa kaloille
Löydä
ja sisäistä
ja puhuu ihmisi
puhelinnumero
lle
rauhaa.
sieluusi
Rakkaus
Lehden
Uskomaton sel
ei ole unohtanu
viytymistarina
t
punaisena
ketään
Tiina Polujano
ff
lankana on ajatus, että maailma
on syntynyt 3
kertaa
? fyysisesti ?
ja ihmiset peilaavat meille sieluamme. Lehden
henkisesti
? uuteen tietois
uuden tilaan
aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu,
ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden
kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle sekä
itsensä hyväksyminen.
Maria
Magdalena,
nuori
kapinallinen
Kunhan ei naura
toisen hankaluuk
sille
8/2013
6,90
Sisäinen käyttö
järjestelmä uusik
si
S ta.
U U mis
O V itta
LU suore on tapa
ei
ol
e
S än
m
elä
Numero 1/14 ilmestyy viikolla 7 ja sen teemoina
ovat mm. henkinen tasapaino, ennustaminen,
tarot ja oraakkelit sekä selvänäkeminen.
www.sielunpeili-lehti.fi
8 numeroa vuodessa 55 ?
Mainitse tilatessasi
kampanjakoodi
KASUX1
Nyt
33?
Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu
automaattisesti valitun laskutusjakson
mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa
milloin tahansa, mieluiten kuukautta
ennen uuden laskutusjakson alkua.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
Helsingin kaupunginmuseon tapahtumat
helmikuussa 2014
??Tapahtumiin on vapaa
pääsy.
Ke 12.2. Askarrellaan!
-työpaja: Ystävänpäivän
puu ja kortit klo 13?15
Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?18. Vapaa
pääsy.
Lasten kaupungissa pidetään talven mittaan kolme askartelutyöpajaa, joista keskimmäisessä valmistellaan ystävänpäivää. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09
3103 6489 tai paivi.makkonen@hel.fi.
To 13.2. Guidning kl. 17
i utställningen Galen i Helsingfors på Sofiegatan 4.
Fritt inträde.
Pe 14.2. Bingoilta klo
18?21 Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?
18. Vapaa pääsy.
Bingo on monille nostalginen huvitus. Kaupunginmuseon bingoillassa Sederholmin talon koululuokassa voi eläytyä entisajan tunnelmaan, pelata ilokseen ja
vähän jännittää, osuisiko
palkintokahvipaketti kohdalle. Lisätietoja antaa museolehtori Hilkka Vallisaari
puh. 09 3103 6491 tai hilkka.vallisaari@hel.fi.
La 15.2. Yleisöopastus
klo 12 ja 14 Art nouveaun
luonto -näyttelyssä Sofiankatu 4:ssä. Vapaa pääsy.
Su 16.2. 1950-luvun arkea
-opastus klo 14 Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen
huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy.
Jälleenrakentamiskausi
tarjosi helsinkiläisille paljon
raskasta työtä, ja elämänmeno jatkui vanhoillaan
maitokauppoineen, kantovesineen ja hevoskärryineen. 1950-luvun mittaan
elintaso kuitenkin nousi ja
toi ihmisten ulottuville uusia kulutustavaroita, jotka
soivat arkeen iloa ja jopa
pientä ylellisyyttä. Lisätietoja antaa yksikönpäällikkö Riitta Pakarinen puh. 09
3103 6496 tai riitta.pakarinen@hel.fi.
18.?21.2. Lasten kaupunki Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?
18, on hiihtolomaviikolla
auki tiistaista perjantaihin
klo 9?17.
Ke 26.2. Muistojen paikat: Hakaniemen tori klo
13?14.30 kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy.
Siltasaaren ja Hakaniemen väliseen salmeen pengerrettiin 1890-luvulla tori,
joka avattiin 1897. Alusta
asti Hakaniemen tori on
ollut Pitkänsillan takaisen
Helsingin vilkas keskipiste,
jolla on käyty kauppaa ja
osoitettu mieltä. Työpajassa palautetaan valokuvien
avulla mieleen omia muistoja torin elämästä.
Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Marja Nykänen puh.
(09) 3102 9843 tai marja.
nykanen@hel.fi.
To 27.2. Yleisöopastus
klo 17 Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b.
Vapaa pääsy.
Kauneus / Terveys
Hair by hurma tarjoaa avajaistarjouksena
kaikista Parturi-kampaamopalveluista
-20% alennusta tällä ilmoituksella
Tule tutustumaan hurmaavaan liikkeeseemme
sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaamme.
Voit varata aikasi myös netistä 24h:
https://omakampaamo.fi/hairbyhurma
tai puhelimitse
09-719 993
Vilhonvuorenkatu 3, 00500 Helsinki
www.hairbyhurma.fi
Avoinna sopimuksen mukaan
Alpin Fysioterapia
Vaasankatu 18 A Helsinki
Ajanvaraus 09-753 57 93
Nyt myös koulutettu hieroja Henri Väätäinen 050-5221954
& Fysioterapeutti Hannu Niiranen 040-5319851
Kotikäynnit lähialueella ? Hieronta ? Fysioterapia ? Akupunktio
www.alpinfysioterapia.fi
Helmikuun tarjous
60min hieronta
45?
terveen elämän energiajuoman. Juomia voi ostaa
myös mukaan.
Apteekissa on moniammatillinen ja osaava henkilökunta: neuvontaa antavat ja lääkekartoituksia tekevät farmaseutit ja mittaus- ja rokotuspalveluja tekevät sairaaraanhoitajat ja
sairaanhoitaja-farmaseutti.
Kosmetologimme ja sairaanhoitaja-kosmetologimme tekevät esteettisiä laitehoitoja, kasvo-, vartaloja jalkahoitoja, suolahoitoja sekä Harmoniaa-yhdistelmähoitoja, jotka perustuvat kiinalaisen lääketieteen, vyöhykererapian ja
kuumakiviterapian yhdistelmäsovellukseen, lisänä
käytetään tarvittaessa aromaattisia öljyjä.Apteekin tiloissa järjestetään koulutustapahtumia sidosryhmil-
Rakennekynnet - Jalkahoito
- Ripsien pidennys
Manikyyri + Pedikyyri
Uudet akryylirakennekynnet
Akryylikynsien huolto
Uudet puuteri-geelikynnet
Geelikynsien huolto
Uudet Uv-geelikynnet
Uv-geelikynsien huolto
Tarjoukset:
Ripsien pidennykset
Ripsien pidennysten huolto
Kulmien ja ripsien värjäys
(sis. muotoilun)
35?
35?
25?
39?
30?
49?
42?
50?
40?
18?
Siltasaarenkatu 12
00530 Helsinki
(Hakaniemen
SOKOKSEN lähellä)
Puh. 045 343 2700
Avoinna ark. 9-18,la 10-16
www.californianails.fi
Tervetuloa!
FLEMINGIN APTEEKKI
Helsinginkatu 17
00500 Helsinki
Puh. 09 - 774 5620
Tällä kupongilla
ilmainen
tanssitunti!
( max. 2 hlö )
Helmikuun
Palvelemme
ma - pe 8.30 - 20.00
la
9.00 - 15.00
tarjoukset
Rela tabs
90 tabletin
ostajalle
lentolaukun
vyö
kaupanpäälle
250 tablettia
200 hinnalla
Voimassa 6.-22.2.2014
Ei ennakkoilmoittautumista,
katso päivitetty aikataulu:
Hyvinvointiapteekki
avattiin Hakaniemeen
??Helsingin Hakaniemessä
avattiin päivittäin palveleva kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin apteekki kuluvalla viikolla.
Ympyrätalon apteekki tulee olemaan edelläkävijänänä ainoa laatuaan. Apteekki tuo monipuoliset mahdollisuudet terveysremontin
tekoon: perinteisten lääkkeiden rinnalla on tarjolla
kattava valikoima erilaisia
hyvinvoinnin tuotteita ja
palveluita.
Asiakkaat voivat istahtaa
kirjakahvilaan lukemaan
terveyteen ja kauneuteen
liittyviä lehtiä sekä kirjoja, joita on myös myynnissä. Hyvinvointibaarista saa
teetä sekä tavallista ja mustikkakahvia ja lisäksi voi
valita mieleisensä virkistävän smoothien tai shotin,
superfoodaineksista tehdyn
11
www.etno?tness.com
Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki
PAINONNOSTO-VALMENNUSTA / PERSONAL TRAINING
Kisahallissa
T:mi Mervi Kuusisto
ma, ke ja pe
? Painonnostovalmennusta
Puh. 040 486 7816
Hinnat/krt:
Pareittain 30?/hlö
tarjous: 3hlö/ 25?/hlö
Henkilökohtainen ohjaus 50?
Kysy tarjousta isommasta ryhmästä
Myös kuntosaliohjaukset
Luoksepalvelu
www.kuntosaliohjausta.com
le sekä yleisölle avoimia
terveysaiheisia luentotilaisuuksia, jossa eri alojen asiantuntijat jakavat tietoa ja
keskustelevat kuulijoiden
kanssa. Kevään aiheita ovat
muun muassa pätkäpaastoaminen, vaihdevuosien kokonaisvaltaiset hoidot sekä
suolahoidot.
Multivita plus
monivitamiini
21
50 ?
/250 tabl
37
00 ?
/90 tabl
Sebamed
pesunesteen
(1 l)
ostajalle
limenraikas
suihkugeeli
(250 ml)
kaupanpäälle
17
00 ?
/1 l
-20%
Apteq
plus
suunhoitovesi
(norm. 9,90)
7
90?
/500 ml
H H H H H H H H
Kallion Kulttuuriverkosto on
Helsingin kulttuuriteko 2013!
??Helsingin kulttuuriteko
2013 ?palkinto on myönnetty Kallion Kulttuuriverkoston järjestämille tapahtumille. Verkosto kokoaa
vuosittain Kallio Kukkii ja
Kallio Kipinöi ?festivaalit
sekä järjestää joka kuukausi kävelyfestivaali ?tapahtumaa. Viidettä kertaa jaetun palkinnon suuruus on
5000 euroa.
Tunnustuksen saajan valitsi Helsingin kulttuuri ? ja
kirjastolautakunta kaupunkilaisten lähettämien eh-
dotusten joukosta. ?Kallion Kulttuuriverkoston tapahtumat ovat jo käsite. Ilman suurta organisaatiota
paikallisuus puhkeaa kukkaan kevään kukkiessa ja
pimeyden koettaessa?, todettiin muun muassa perusteluissa .
Kulttuuri ? ja kirjastolautakunta halusi osoittaa
vuoden 2013 kulttuuriteko ?palkinnon erityisesti
KKV:n festivaalin tekijöille ja järjestäjille. Vallinnassa kiinnitettiin huomiota
Kulttuuriverkoston tavoitteeseen lisätä yhteistyötä
monipuolisen kaupunkiverkoston vahvistamiseksi. ?Tämä ei ole pienen porukan palkinto vaan kohdistuu laajasti Kallion seudun kulttuuriväelle?, toteaa verkoston puheenjohtaja
Ellinoora Auvinen.
Kulttuuriteko ?palkinnon
lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa, jotka saivat
Roihukino ja Kalevalan läpilaulanta.
Kallion Kulttuuriverkoston ydinryhmää: Arja Aho (vas.) Saara ja Veikko Vanhala,
Joonika Kaukoranta, Ellinoora Auvinen sekä Juhani Styrman (Kuva: Mika
Ruusunen).
KALLIO LEHTI
12
DIVARI KALEVA
Viikot 6-7
Itsepalvelukirppis
Tervetuloa kirjoittajakurssille!
Kauppakeskus Arabian takana
ti-pe 11-18, la-su 11-15
Avattu uudessa osoitteessa
Fleminginkatu 20
Toukolankatu 13 ? p. 044-313 0820
www.kirpuntori.fi
CD:t, vinyylit, DVDt, leffat, kirjat
ostaa, myy, vaihtaa
Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit,
limu- olut-, tulitikkuetiketit
halli 2. kerros
KERÄILY PORTHAN Hakaniemen
Jukka Aho 0400-938 680
p. 685 6720 Avoinna: ma?pe 10?18, la 10?16
Olisiko tässä sinun
ilmoituksesi?
Soita 09 413 97 359
P uh. 7 1 9 7 1 9
Kallion kirjoittajakoulun
?Luova kirjoittaminen ma 10.2.-24.3., 260 ?
?Elämä tarinaksi ti 25.2.-19.3., 140 ?
?Asiaa kiinnostavasti to 13.3.-8.5., 320 ?
?Dokumentista tarinaksi ke 26.2.-19.3., 110 ?
Opettajina kirjailija Marketta Rentola ja VTM Linnea Alho.
Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
www.maalausva.fi
0400-996 647
lat
i
t
na assa llä
u
Sa asil n y
P toje
kat
n Saunatilat
Pa
Oy
sila
saunatila.indd 1
Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan
www.simsalabim.fi
Lakiasiaintoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia.
Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä
monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät.
Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää
ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin
aikavälillä kullanarvoinen.
JK
Tilausravin
to
17.1.2014 12.31
Helsinki
Arabia?Itäkeskus?Käpylä?Kamppi?Ruskis
?Meilahti?Pikku-Huopalahti
LAKIASIAINTOIMISTO
JOHANNA KARKIA
A
D
V
C
E
Vallilaan Subway®
-ketjun uusin ravintola
??Subway® -ravintolat lisääntyivät maassamme jälleen, kun Helsingin Vallilaan avattiin Subway® -ravintola tammikuussa. Helsingin tuore Subway® -ravintola sijaitsee osoitteessa
Teollisuuskatu 21.
Vallilan uuden ravintolan
yrittäjänä toimii Jarmo Saloranta.
? Olen aloittanut Subway-yrittäjänä Mäkelänkadun Subway-ravintolassa
vajaa vuosi sitten. Ketju
tarjoaa oivan tavan yrittäjyyteen ja siten menestykseen omalla työllä, mutta
franchising -ketjuun kuulumalla, Saloranta kertoo.
Teollisuuskadun ravintola
työllistää yhteensä 9 työntekijää.
? Kaikki ravintolamme
ovat yksityisomistuksessa ja
paikallisten franchising-yrittäjien ylläpitämiä. Ravintolaketjumme hakee koko
ajan uusia yrittäjiä ja siten
a&
Vauva-japerheuinnit,lastenuintikurssit
sekäaquagym.
Myöserityisryhmät.
Turvallisiajalaadukkaitauintejajo
10-vuodenkokemuksella.
Tervetuloakevätkaudelle2014!
Tiedustelut0440110660
info@simsalabim.fi
Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut
jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun
kannattaa jatkossa toimia.
Aleksanterinkatu 17 (WTC),
Helsinki
p. 321 8821
www.johannakarkia.com
un
Sa
www.pasilansaunatilat.fi
la
Kun tarvitse luotettavaa
asiantuntijaa
oikeudellisten asioiden
hoitamiseen ja etujesi
valvontaan, kysy lisää
palveluistamme.
Vastaamme
mielellämme
tiedusteluihin.
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
Kotitalousvähennyksissä lähes
180 miljoonan euron pudotus
qr koodi.indd 1
??Verohallinnon julkaisemat uudet tilastot kertovat
miten henkilöiden ja yritysten tulot ja vähennykset kehittyivät verovuonna 2012.
Ansiotulot nousivat,
osinkotulot ja
luovutusvoitot
laskivat
myös lisää liiketiloja aina kun sopiva paikka ilmaantuu. Vilkkaasti liikennöity Teollisuuskadun
Subway tuo uudentyyppisen ravintolan Vallilan alueelle. Alueella on paljon
työpaikkoja, mutta myös
ohikulkevaa liikennettä jolloin take-away puoli korostuu varmasti enemmän,
maajohtaja Petteri Lehtimäki kertoo.
Subway® -ravintoloiden
suosio perustuu raikkaisiin
raaka-aineisiin sekä vastapaistettuun leipään. Ketjun tärkeimpänä toimintaajatuksena on valinnanvapaus, jossa asiakas voi itse
valita leipään mieleisensä
täytteet.
Maailman tunnetuinta täytettyä leipää kutsutaankin nykyään Suomessa nimellä subi®. Subway®
-ravintolat Suomessa ovat
osa kansainvälistä franchising-ketjua.
Ketju avasi Suomessa
ensimmäisen ravintolansa
Helsinkiin vuonna 2000.
Tämän jälkeen kasvuvauhti on ollut nopeaa:
uusia ravintoloita on avattu
ympäri Suomea ja tällä hetkellä Subway® -ravintoloita
on maassamme jo yli 120.
Subway® -ketju on maailman suurin ravintolaketju
myymälöiden määrällä mitattuna. Tällä hetkellä Subway® -ravintoloita on ympäri maailmaa yli 41 000.
Henkilöasiakkaiden tulot verovuonna 2012 olivat yhteensä 127,7 miljardia euroa (+ 3,2 %). Tästä
ansiotuloa oli 117,7 miljardia euroa (+ 4,1 %) ja pääomatuloa 10,0 miljardia euroa (- 5,9 %).
Ansiotuloista palkkatuloja oli yhteensä 80,5 miljardia euroa (+ 3,7 %), eläketuloja 26,2 miljardia euroa
(+ 5,6 %) ja työttömyyskorvauksia 3,5 miljardia euroa
(+ 13,0 %).
Pääomatuloista osinkotuloja oli yhteensä 3,8 miljardia euroa (- 8,3 %), vuokratuloja 1,4 miljardia euroa
(+ 2,1 %) ja luovutusvoittoja 2,6 miljardia euroa (-33,9
%). Osinkotuloista n. 2,2
miljardia euroa on verovapaita osinkotuloja.
Kotitalousvähennykset
vähenivät 37
prosenttia
Henkilöasiakkaiden ansiotuloista
vähennettiin
muun muassa kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja
yhteensä 1 545 miljoonaa
euroa (+1,2 %), työmarkkinajäsenmaksuja 619 miljoonaa euroa (+2,6 %) ja eläkevakuutusmaksuja 5 069
miljoonaa euroa (+10,1 %).
Kotitalousvähennys vähennetään suoraan maksettavaksi tulevasta verosta. Verovuonna 2012 kotitalousvähennysten yhteismäärä laski 307 miljoonaan
euroon (-37 %). Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennystä saattoi saada
enintään 2 000 euroa, kun
vuonna 2011 enimmäismäärä oli 3 000 euroa. Suurin
osa vähennyksestä kohdistui asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen.
Yritysten tuloissa
nousua ja laskua
Yhteisöjen verotettavat
tulot verovuodelta 2012
olivat 20,4 miljardia euroa
(+3,9 %) ja elinkeinonharjoittajien 5,3 miljardia euroa (+ 2,5 %). Avoimien ja
kommandiittiyhtiöiden jaettavat yritystulot olivat puolestaan 1,1 miljardia euroa
(- 6,6 %).
Tarkemmat tilastot
vero.fi:stä
Tarkemmat tilastot löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta. Tilastotaulukot henkilöasiakkaiden tuloista on
luokiteltu tulonsaajaryhmittäin ja tuloluokittain. Kotitalousvähennyksestä löytyy
tietoa kunnittain ja ostettavan työn luonteen mukaan
luokiteltuna. Yritysten tulot on puolestaan luokiteltu muun muassa yritysmuodon, toimialan ja liikevaihdon mukaan.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
13
Lounashintaista
ruokaa koko päivän
Line Cafe Toinen Linja 3,
tarjoilee arkisin All-day
buffetin kello 10.3017.45 ja viikonloppuisin
kello 10.30-15.45 koko
päivän hintaan 8,70?
??Line Cafe tarjoaa kaikille nopeasti, edullisesti sekä mikä tärkeintä jokaiseen ruokavalioon sopivaa ruokaa. All-day buffet -pöydästä jokainen voi
kerätä mieleisen aterian.
Aterian voi syödä ravinto-
lassa tai ottaa mukaan. Voit
piipahtaa myös töiden jälkeen hakemaan ruokaa kotiin vietäväksi.
All-day buffetissa tarjoillaan puhtaista raaka-aineista valmistettua terveellistä
ja maistuvaa ruokaa.
Ruokien valmistuksessa
käytetään myös luomutuotteita. Line Cafessa on tarjolla myös tummapaahtoista luomukahvia.Lisäksi valikoimaan kuuluvat sekä
täytetyt leivät että makeat
kahvileivät.
Avoinna: ma-pe 10.3018.00 la-su 10.30-16.00
www.himat.fi ? www.himat.fi ? www.himat.fi ? www.himat.fi ? www.himat.fi
Kiinteistönvälitysliike Himat Oy on
avannut toimiston Hämeentie 17:een.
Asiantuntemuksemme perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen kiinteistön-välitysalalta,
jota auttaa laaja osaaminen asuntomarkkinoiden eri osa-alueilla.
Palvelemme Sinua olet sitten ostamassa, myymässä tai vuokraamassa asuntoa, loma-asuntoa,
tonttia tai toimitilaa. Meiltä saat myös virallisen AKA / KHK -arviokirjan. Asuntokauppa on vaativaa
asiantuntijatyötä ja kiinteistönvälityksen lisäksi tarjoamme myös lakipalvelut. Palveluihin kuuluvat
mm perukirjojen laadinta, testamentit, avioehdot ja ositussopimukset
Saat meiltä maksuttoman arvion asunnostasi
Tutustu myös uutuuteemme
Himaturva www.himaturva.fi
Hämeentie 17 B, 00500 Helsinki | 044 774 7742
Mika Nyman
yrittäjä, tj. LKV, YKV,
AKA/KHK
044 375 2211
mika.nyman@himat.fi
Jukka Savolainen
myyntijohtaja, Kiat,
Rak AMK
0400 716 154
jukka.savolainen@himat.fi
Pekka Lönnroth
myyntineuvottelija
050 402 1275
pekka.lonnroth@himat.fi
Pitkä kokemus perhe- ja
perintöoikeudesta ja
kiinteistöjuridiikasta
Tasavallan presidentille
luovutettiin SPEKin
korkein ansiomerkki
? www.himat.fi ? www.himat.fi ? www.himat.fi
??Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on vastaanottanut tänään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön
korkeimman ansiomerkin,
ensimmäisen luokan erityisansioristin nro 1. Perusteluna ansiomerkin myöntämiselle on presidentti Niinistön vahva johtajuus turvallisuuden edistämiseksi, mistä esimerkkinä on uusien
keinojen etsiminen nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hän osoitti myös
arvonantoaan suomalaisille
palokunnille toimimalla Palokunta suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana.
Perusteluina ensimmäisen luokan erityisansioristin (SPEK E Ar I nro 1)
myöntämiselle SPEK toteaa:
?Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö on ennak-
Kirsi Pettersson
kiinteistönvälittäjä LKV,
varatuomari 0400 982 859
kirsi.petterson@himat.fi
Katso kohteemme ja esittelyt: www.himat.fi ? www.facebook.com/HimatOyLKV
Sauli Niinistö
koluulottomasti edistänyt
suomalaisen
yhteiskunnan, kansalaisyhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen turvallisuutta. Yksi
esimerkki uutta luovasta
toiminnasta on Presidentti
Niinistön heti virkakautensa alussa aloittama projekti,
jossa etsittiin uusia keinoja nuorison syrjäytymisen
estämiseksi. SPEKin näkemyksen mukaan Presidentti
Niinistön omaksuma näkemys turvallisuudesta laajana, yli hallinnollisten sektoreiden ja valtiollisten rajojen ulottuvana toimintana
onkin vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen turvallisuuskeskusteluun ja -politiikkaan. Lisäksi presidentti Niinistö on profiloitunut
vahvana Suomen linjausten
perustelijana kansainvälisellä turvallisuuspolitiikan
kentällä.?
Presidentti Niinistö osoitti myös arvonantoaan suomalaiselle pelastustoimelle
ja sen vahvalle järjestökentälle toimimalla Palokunta
Suomessa 175 vuotta -juhlavuoden suojelijana. Juhlavuotta vietettiin vuonna
2013, jolloin Suomen ensimmäisen palokunnan Turun VPK:n perustamisesta
oli kulunut 175 vuotta.
Ansiomerkin tasavallan
presidentille luovuttivat
SPEKin valtuuston puheenjohtaja Kyösti Vesterinen,
hallituksen puheenjohtaja
Juha Hakola sekä toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka.
KAPSÄKISSÄ TAPAHTUU
LEIVOSKAHVIKONSERTIT
9.2. MY FUNNY VALENTINE
Duettoja ja romansseja
Mm. Veera Railio, Juha Kotilainen
23.2. TELL ME THE TRUTH
ABOUT LOVE
Mm. kabaree- ja operettisävelmiä
Laura Pyrrö, Tiina Korhonen
Konsertit klo 15
Liput alk. 27,50 ? ? lippu.fi
KLUBIT ALLOTRIASSA
6.2. klo 20 New Better
Spring Band 10 ?
7.2. klo 21 Johanna ja
Mikko Iivanainen &
Jarmo Saari 15 ?
8.2. klo 21 Mimie Moore
Let´s take a break! 10 ?
20.2. klo 20 Hanni Autere
& Eero Grundström 10 ?
22.2. klo 21 Elena &
The Jazz Rom Ensemble 10 ?
Lippuvaraukset ravintola
Allotriaan 050 579 1400
Hämeentie 68, Helsinki
09 260 0907 ? kapsakki.fi
KALLIO LEHTI
14
Viikot 6-7
Stadi ja leffat, osa 2
??Siihen aikaan, kun helsinkiläiset elokuvateatterit
elivät vanhaa hyvää aikaansa, pyöritettiin niissä muiden filmien ohessa hyvinkin monia nuorisoelokuvia. Neonvaloin kirjoitetut
teattereiden nimet loistivat
pitkälle ja ulkopuolella olleet mainoskaapit houkuttelivat katsojia teattereihin
kiinnostavilla kuvilla ja julisteilla. Näky oli huumaava ja taianomainen. Niin se
oli, 1950-luku oli totisesti elokuvissa kävijän kulta-aikaa.
Valkokankaan
nuori ja vihainen
Kuten todettua, nuorisoelokuvia on turha aliarvioida. Tosiasia on, että pienet tarinat tekevät hyvän
elokuvan. Nuorisoelokuvat
luovat uutta muotia, asennetta, kielenkäyttöä ja musiikkia. Kun tähän vielä lisätään persoonalliset näyttelijät ja etevät ohjaajat, on
mielenkiintoinen elokuvakokemus taattu. 1950-luvulla ja 60-luvun alussa Hollywoodissa ja muuallakin
maailmassa kirjoitettiin ja
kuvattiin hyvin paljon nuorisoelokuvia. Nämä elokuvat muokkaavat kulttuu-
riamme pitkään. Aiheesta
on hiljattain julkaistu kattava tietokirja Kapinalliset
? nuorisoelokuvia 1947 ?
1963 (Kustannus Ajaton).
Tällä kertaa esittelyssä on
Puolan James Deaniksi tituleerattu Zbigniew Cybulski. Hän aloitti näyttelemisen jo 50-luvun alussa ja oli
yksi tuon ajan tyypillisimmistä vihaisen nuoren miehen henkilöitymistä. Hän
valmistui Krakovan teatteriakatemiasta 1953, jonka
jälkeen hän muutti Gdanskiin. Siellä hän näytteli teatterilavoilla ja perusti toverinsa Bogumil Kobielan
kanssa ylioppilasteatterin
nimeltä Bim-Bom.
Zbigniew Cybulski oli
lahjakas ja tuottelias näyttelijä. Kuuluisat tummat lasit ja hänen muut persoonalliset ominaisuutensa keräsivät runsaasti huomiota.
Parhaiten hänet muistetaan
filmirooleistaan. Cybulskilla oli vallankumouksellinen näyttelytyyli, joka sopi
täydellisesti hänen ulkonäköönsä sekä sopeutumattomien kapinallisten rooleihin.
Filmiläpimurtonsa hän
teki Andrej Wajdan elokuvassa Tuhkaa ja timanttia (1958). Nuoren Maciek
Chelmickin roolissa Cybulski ylsi kuuluisimpaan
roolisuoritukseensa.
Se
piti hänet työteliäänä seuraavat vuodet. Hän nousi
nuorisoidoliksi maassaan
ja kysyttynä näyttelijänä
hän työskenteli kiihtyvällä vauhdilla. Filmikuvausten vauhdista huolimatta
hän kykeni lisäämään kapinalliseen imagoonsa uusia psykologisia piirteitä.
Näkemiin,
huomiseen
Vuonna 1960 valmistui
elokuva Näkemiin, huomiseen (Do Widzenia, do jutra), joka oli nuoren ohjaajan Janusz Morgensternin
esikoisfilmi. Cybulski käsikirjoitti filmin ja näytteli pääosan. Elokuva on romanttinen komedia 50-luvun lopun gdanskilaisesta nuorisosta. Filmi kertoi
erään ulkomaalaisen konsulin tyttären ja nuoren puolalaisen pojan, ylioppilasteatterin johtajan Jacekin,
rakkaustarinan. Tietenkään
se ei ollut mikään täysosuma, mutta kerronnaltaan
hyvin tuore ja omintakeinen nuorisoelokuva kuitenkin. Näkemiin, huomiseen oli puolalaisten vas-
taus ranskalaiselle uudelle aallolle.
Yllätysten mies, mutta
työssään perinpohjainen
Zbigniew Cybulski vieraili Suomessa vuonna 1960.
Hänen elokuviaan näytet-
tiin Helsingissä nyt jo pimenneissä teattereissa. Suomalaisyleisö piti hänen elokuvistaan ja karismaattinen nuori näyttelijä sai päivittäin ihailijakirjeitä Suomestakin. Linkki maamme
ja Cybulskin väliltä löytyy vuodelta 1964, jolloin
hän näytteli Jörn Donnerin
elokuvassa Att Älska (Rakastaa).
Antero Tirronen
Isokallio kertoo lannistumattoman
Mato Valtosen tarinan
??Rokkari ? jarrumies
? lipunmyyjä ? kiinteistömoguli ? elokuvanäyttelijä ? kauppias
? puhetyöläinen ? mobiilibisnesmies. Kalle
Isokallion teos Uutta
Matoa koukkuun (Paasilinna) ei kerro Mato
Valtosesta, vaan Madon peräänantamattomasta asenteesta elämään, jota voisi kutsua
haitarinsoittajan kissakäännökseksi tai laatikon vieteriukoksi.
Huikeita saavuttanut
Valtonen on aina toipunut pian suuristakin
vastoinkäymisistään.
?Madon ei pitäisi
elää tällä vuosituhannella, johtuu siitä, että
hän ei osaa mitata elämäänsä rahassa?, kirjailija Kalle Isokallio kertoo. Välillä Valtonen on hukannut rahojaan tai jättänyt
äkkirikastumatta hankkeissaan, välillä hän on saavuttanut asioita, joista valtaosa ei osaa edes uneksia.
Huikeat hankkeet ovat vieneet Valtosen Ruotsista Rioon, Lahdesta Ranskan Rivieralle.
Isokallio tarkastelee Mato
Valtosen luovuutta, hullunrohkeutta ja suuristakin
vastoinkäymisistä lannistumatonta luonnetta kuvaamalla miehen uran käännekohtia ja hurjimpia tempauksia. Pieleen menneissä rokkifestivaaleissa Valtonen menetti kotinsa. Tiukasti on käynyt myös Sleepy Sleepers Oy:n ja Wapitin konkursseissa. Toisaalta Leningrad Cowboys on
saavuttanut huikeita, joista suomalaisille parhaiten
mieleen jäänyt tempaus oli
Senaatintorin ilmaiskonsertti Puna-armeijan kuoron
kanssa 1990-luvun alussa. Useissa hulvattomissa
hankkeissa on myös kerätty rahaa ajankohtaiseen hyväntekeväisyyskohteeseen.
?On ihmiskunnan onni,
ettei Madolle maistunut
koulu. Meillä on riittämiin
insinöörejä, juristeja ja ekonomeja. Rohkeita luovia tekijöitä sen sijaan puuttuu?,
Isokallio pohtii. Kirjassaan
hän kertoo, miksi Markku
Valtosesta tuli Mato Valtonen ja miksi bilebändi
Sleepy Sleepersin toisena keulahahmona Valtonen ajoi rekkakortin.
Miksi Valtonen ei myynyt välillä arvoltaan pilvissä käyneen Wapitin
osakkeitaan ja miten hän
pääsi levyntekoon Rioon
Brasiliaan.
Varsinkin
Valtosen
uran alkukausi oli vastuksia täynnä: virkavalta
teki kaikkensa, verottaja rokotti ja lehdistö irvi,
kuten Etelä-Suomen Sanomat arvioidessaan kotikaupungin ylpeyksien
uutuuslevyä: ?Rimaa ei
pysty käsivoimin kaivamaan niin syvälle maahan, etteikö tämä ryhmä
sen alittaisi, täydellistä
tyylitajuttomuutta, musiikillista taitamattomuutta ja ennen kokematonta arvostelukyvyttömyyttä.?
Myöhemmin myös lahtelainen eliitti on ymmärtänyt
olla ylpeä pojistaan.
?Haitarinsoittaja putoaa
kompastuessaan selälleen
ja jatkaa soittoa. Vieteriukko ponnahtaa uudestaan
ja uudestaan ulos, vaikka kuinka painaisit kantta
päälakeen. Jos vieteriukko
osaisi kissakäännöksen, siinä meillä olisi Mato?, Isokallio kuvaa.
?Jätkät, hyvä meininki,
soittakaa hanuria kans!? ?
Mato Valtonen Sliippareiden keikalla paitansa riisuneille katsojille ? hetkeä
ennen kuin poliisi keskeytti konsertin.
Kalle Isokallio ja ?Mato? Valtonen median pyörityksessä kirjan, Uutta matoa
koukkuun ? kirjan julkistamisessa ravintola Dubrovnikissa.
Kirjaesittelystä laatinut:
Hannu Hirvikoski
Julkistamiskuvat:
Hannu Hirvikoski
Jan Erola haastatteli
ja kuvasti Valtosta ja
Isokalliota ja toimi
?isäntänä? kirjan
julkistamistilaisuudessa.
Myyntijohtaja Eetu Alvik seurasi tyytyväisenä Uutta matoa koukkuun ?teoksen
julkistustilaisuutta. Isokallio ja Valtonen saavat eloa ja innostunutta väkeä
tapahtumiin.
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
Tietokirjat tutuksi
-tapahtuma kirjastoihin
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa alkoi tammikuussa Tietokirjat tutuksi ?tapahtumasarja
??Helsingin kirjastotoimen
johtaja Tuula Haavisto
kiertää kirjastoissa kertomassa tietokirjallisuudesta
ja erityisesti Tietofinlandia
2013 ehdokkaista. Idea tapahtumasarjasta syntyi kun
Tuula Haavisto työskenteli Tietofinlandia 2013 ?palkintoraadissa. Raatilaisena
hän kävi läpi yli 200 tietokirjaa, jotka ilmestyivät
vuonna 2013.
Palkinnon finalisteiksi valikoituivat Hanna Jensenin
940 päivää isäni muistina,
Harri Kalhan Kokottien
kultakausi: Belle Époquen
mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina, Teemu
Keskisarjan Viipuri 1918,
Ville Kivimäen Murtuneet
mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939?
1945, Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki
Variksen Suomi öljyn jälkeen sekä Matti Verkasalon, Jarkko-Juhani Henttosen ja Kai Arposen Vapaalasku
Tietokirjallisuus
tutuksi
-kiertueaikataulu:
?to 9.1. klo 18.00 Kallion kirjasto
?ke 22.1. klo 17.30
Munkkiniemen kirjasto
?ke 29.1. klo 17.30 Käpylän kirjasto
?la 8.2. Klo 11.00 Kannelmäen kirjasto
?la 8.2. klo 14.00 Rikhardinkadun kirjasto
?ti 18.2. klo 17.30 Arabianrannan kirjasto
?ti 4.3. klo 18.00 Lauttasaaren kirjasto
?ke 19.3. klo 18.00 Pitäjänmäen kirjasto
?ke 5.3. klo 18.00 Sellon kirjasto
?to 13.3. klo 18.00 Kauniaisten kirjasto
?ti 18.3. klo 17.30 Tikkurilan kirjasto
Kirjastojen yhteystiedot
ja aukiolot löytyvät HelMet.fi: stä.
Kirjastotoimen johtaja: tietokirjaurakka muutti maailmankuvaani
??Tieto-Finlandiaa tavoitteli vuonna 2013 kuusi tietokirjaa. Finalistit valitsi kolmen hengen raati, johon
kuuluivat opetusneuvos
Pirjo Sinko, suomentaja
Markku Päkkilä sekä Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Voittajaksi valikoitui Ville Kivimäen Murtuneet mielet:
Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939?1945.
Voittajan valitsi Ateneumin
taidemuseon johtaja Maija
Tanninen-Mattila.
Helsingin kirjastotoimen
johtaja Tuula Haavisto oli
yksi kolmesta jäsenestä raadissa, joka valitsi kaikkien ehdolla olevien kirjo-
jen joukosta tietokirjafinalistit. Yli 200 kirjan kahlaaminen ja tarkempi tutustuminen noin viiteenkymmeneen kirjaan muutti kirjastojohtajankin näkemyksiä.
? Lukeminen oli hienoa,
antoisaa, innoittavaa ja monipuolistavaa. Tämän kokemuksen jälkeen luen lehtiäkin eri tavalla, tietokirjojen lukeminen antoi uusia eväitä arvioida asioita,
Tuula Haavisto sanoo.
Lukeminen muutti sanan
lihaksi lukemispropagoijan
omassa elämässä.
? Pitkien tekstien lukeminen lisää ymmärrystä.
Niin olen pitkään väittänyt, ja nyt koin sen hyvin
omakohtaisesti. Verkosta
saa yleistä ja monenlaista
nippelitietoa, mutta pitkistä teksteistä ja tietokirjoista
saa kokonaisvaltaisemman
kuvan. Lisäksi kokemukseni viittaavat siihen, että emuodossa lukeminen on
nopeampaa mutta asia jää
huonommin päähän, johtaja kertoo.
Tuula Haavisto sai lukukokemuksesta omaan elämäänsäkin uudenlaisia ajatuksia.
? Lihansyöntiä pitäisi vähentää ja myös henkilökohtaista energiajalanjälkeä. Sain jopa vinkkejä
oman vaatekaapin parempaan hallinnointiin.
Teatteri Kallion kulttuurikeskiviikkojen ohjelma
helmikuussa
??5.2. klo 19.00 Elokuvailta: Erja Dammert, Sotalapset. Sotalapset on suomalainen dokumenttielokuva vuodelta 2003 jonka
on ohjannut Erja Dammert. Elokuva käsittelee talvija jatkosodan lastensiirtoja
sodan jaloista pois lähetettyjen lasten näkökulmasta.
Erja Dammert on illan vieraana. Vapaa pääsy.
12.2. klo 19.00 Heli Siekkinen, harmonikka. Heli
Siekkinen on 31-vuotias
monissa liemissä keitetty
hanuristi ja bandoneónisti.
Juuret ovat vahvasti klassisessa musiikissa, mutta kesyyntymätön ja vikuroiva
luonne pääsee parhaiten oikeuksiinsa tulisessa ja tunteellisessa musiikissa kuulukoon se mihin genreen
tahansa. Heli Siekkinen on
vuosien ajan esiintynyt erilaisissa tilaisuuksissa Suomessa ja maailmalla. Hän
on moninkertainen harmonikansoiton Suomen mestari ja maailmanmestaruus
kolmonen. Vapaa pääsy.
19.2. klo 19.00 Kirjailta:
Matti Paasivuori - kirvesmies ja ministeri Kalliosta. Illassa Työväen Arkiston erikoistutkija Marjaliisa
Hentilä esittelee kirjoittamansa Ministeri Matti Paa-
sivuoren elämänkerran. Vapaa pääsy.
26.2. klo 18:00 (Huom
aika) Kallion kävelyfestivaali luento- ja keskustelu:
Kävelyretkiä Helsingissä ja
vähän muuallakin. Maantieteen opiskelija Mikko Itälahti kertoo matkoistaan
Laatokan Karjalaan, Yhdysvaltoihin, Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Itälahti
näyttää myös kuvia retkiltään. Vapaa pääsy
Teatteri Kallion keskiviikkojen ohjelmat järjestää
Kallion Kulttuuriverkosto.
Teatteri Kallion osoite on
Siltasaarenkatu 28. Iloissa on kahvio joka avautuu
klo 18.00.
15
Puheenvuoro
Kuntaliitos voi
olla pakkoliitos
??Lapsuudesta moni muistanee sellaisia vitsejä kuin
että, mikä oli lyhyyyden
huippu - se kun istuu maton reunalla, eivätkä jalat
osu maahan. Tai mikä on
kolinan huippu - se kun
luurangot tappelevat peltikatolla.
Mutta muistan myös toisenlaisen vitsin - vähän tuhman sellaisen - sitä kerrottiin aina kuiskaillen meidän
lasten joukossa. Vitsissä kysyttiin, mikä on röyhkeyden huippu. Röyhkeyden
huippu oli se, kun tekee
tarpeensa naapurin oven
eteen, soittaa ovikelloa ja
pyytää paperia. Lapsena
en kerta kaikkiaan voinut
ymmärtää sitä vitsiä - eihän
moinen käyttäytyminen voinut olla mahdollista.
Aikuisena luin lehdestä,
että Suomenlahti rehevöityy ja että Suomi on maksanut Venäjälle jäteveden
puhdistamon rakentamisesta Viipuriin. Kyllä se on siis
mahdollista.
Mutta sitten ymmärsin
kaiken. Kyseessähän oli
vain kuntajakouudistukseen
liittyvistä esivalmisteluista infrastruktuurin parantami-
sesta. Nyt ollaan talouden
nimissä liittämässä kuntia
yhteen. Osa vain täytyy tehdä pakolla, koska kaikki
kansalaiset eivät aina ymmärrä omaa parastaan.
Tätä taustaa vasten ymmärrän siis hyvin miksi
suomalaiset maksavat vieraan valtion alueella olevan
kaupungin asukkaiden jäteveden puhdistamisen - saattaahan kauppaan toki kuulua vessapaperiakin. Asian voi ymmärtää vain niin,
että Suomen valtio on vihdoinkin liittämässä Viipuria takaisin Suomeen. Ja jos
kunnat eivät halua yhdistyä
vapaaehtoisesti, niin valtio
on luvannut käyttää tarvittaessa myös pakkotoimia.
Tämä kuntajakouudistushanke on havaittu nyt myös
maamme rajojen ulkopuolella. Armeija on kuin sattuman kauppaa saamassa
halvalla lisää panssareita
ja ohjuksia.
Suomalaisena olen oppinut pakkosietämään pakkoliitoksia. Siksi muiden
suomalaisten - ja varsinkin poliitikkojen - puheet
pakkoliitoksia vastaan tuntuvat nyt jotenkin epäloogi-
Ari Maarnela
silta. Onhan kansammekin
jo 70 vuoden ajan suvainnut mitä suurimpia kuntajakopakkoliitoksia.
Pitkässä juoksussa pakkoliitokset tuovat kansalaisille
vain pelkkä hyvää. Demokratiassahan se ei ole keltään pois. Ja vaikka se nyt
jotain maksaakin, niin riippuu aina mihin vertaa. Kun
Suomen makeanveden varastoista pakkoliitettiin 75
% naapurimaamme kuntiin,
niin tätä taustaa vasten nykyiset pakkoliitokset ovat
vähäisempiä kuin yhden
nastarenkaan nastan puuttuminen poliitisen virkanimityksen saaneen johtajan
työsuhdeauton alta.
Ari Maarnela
Kallion seudun Perussuomalaiset ry
emaarnela@gmail.com
Kauppakamari pettyi
Helsingin rakennuskieltopäätökseen
??Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kantakaupungin rakennuskiellon supistetun ehdotuksen mukaisena. Helsingin seudun kauppakamari vastusti rakennuskiellon
määräämistä tarpeettomana.
Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kantakaupungin rakennuskiellon supistetun ehdotuksen mukaisena. Helsingin seudun kauppakamari vastusti rakennuskiellon
määräämistä tarpeettomana.
?Pahimmillaan kielto olisi johtanut siihen, että alueen kehittäminen pysähtyisi useaksi vuodeksi, mikä
on omiaan lisäämään tilojen vajaakäyttöä ja edistämään alueen rapautumista?, kauppakamarin varatoimitusjohtaja *Jorma Nyr-
hilä* sanoo.
Kaupunginhallitus käsitteli tammikuun alussa ehdotusta, jonka mukaan 24
aluetta kantakaupungista
olisi määrätty noin viideksi vuodeksi rajattuun rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto olisi koskenut ensimmäisen ja toisen
kerroksen myymälä-, liikeja toimitilojen muuttamista
asuinkäyttöön.
Kaupunginhallitus rajasi
27. tammikuuta pitämässä
kokouksessaan määräaikaisen rakennuskiellon vaikutusalueen kuuteentoista
kaupunginosaan sekä koskemaan vain rakennuksen
ensimmäisen kerroksen ja
kadunvarren myymälä-, liike- ja toimitilojen muuttamista asuinkäyttöön.
?Helsingin on edistettävä
yritysten mahdollisuuksia
reagoida joustavasti markkinatilanteen muutoksiin.
Esimerkiksi asuintalojen
alakerroksissa sijaitsevia
toimistotiloja on järkevää
palauttaa asumiskäyttöön,
koska toimistoina ne eivät
enää täytä nykyvaatimuksia?, Nyrhilä sanoo.
Rakennuskiellolla heikennetään Helsinkiä vaivaavaa
jatkuvaa asuntopulaa.
?Asuntojen saatavuus on
yksi elinkeinoelämän toimintaedellytysten kulmakivistä, eikä tilojen pitäminen
tyhjillään ole kenenkään
etu?, Nyrhilä muistuttaa.
Yritykset kokevat kaupungin kaavoitus ja lupamenettelyt ilman rakennuskieltoakin hitaiksi ja
jäykiksi.
Novellikoukussa nautitaan
neulomisesta ja novelleista
Heli Siekkinen on
maailmanmestaruus
tason harmonikansoittaja.
??Käsitöiden tekeminen on
yhä suositumpaa. Kirjastot
ovat tarttuneet tähän trendiin hauskalla ja yhteisöllisellä Novellikoukku-kerholla. Novellikoukussa neulotaan, jutustellaan ja kuunnellaan samalla novelleja.
Jokaisessa tapaamisessa
on vaihtuva lukijavieras,
joka tutustuttaa osallistujat erilaisiin novelleihin.
Novellikoukkuun voi tuoda mukanaan oman neuletyön tai osallistua hyväntekeväisyystöiden tekoon.
? Halutessaan voi myös
piipahtaa paikalle ilman
kutimiakin, ihan vain nauttimaan novelleista, kertoo
pedagoginen informaatikko Anki Mölläri Helsingin
kaupunginkirjastosta.
Kaikille avoin Novellikoukku käynnistettiin Viikin kirjastossa helmikuussa 2013. Siitä lähtien Novellikoukku on tavannut
joka kuukausi kesätaukoa
lukuun ottamatta. Hyvää
palautetta kerännyt konsepti on levinnyt Helsingistä myös Espooseen ja
Klaukkalaan.
? Novellikoukku on kiinnostanut asiakkaita hauskan kokonaisuuden ja lämpimän ilmapiirin vuoksi.
Ääneen luettujen novellien
kuunteleminen on varsin
miellyttävää, se on ikään
kuin aikuisten satutunti!
Lisäksi on erittäin mukava neuloa yhdessä mui-
den kanssa. Novellikoukku tuo yhteen kaikkia eriikäisiä käsityöharrastajia,
Anki Mölläri sanoo.
Kevään mittaan Novellikoukkuun pääsee osallistumaan kahdeksassa kirjastossa:
Viikin kirjasto: ke 29.1,
ke 26.2., ke 26.3, ke 23.4
ja ke 21.5 klo 18-20.
Vuosaaren kirjasto: ti
21.1, ti 18.2, ti 18.3, ti 22.4
ja ti 20.5 klo 17.30-19.30.
Oulunkylän kirjasto: ti
21.1, ti 18.2, ti 18.3 ja ti
15.4. klo 14-16.
Kannelmäen kirjasto: to
16.1, ke 19.2, to 27.3, ti
22.4 ja ti 13.5 klo 18-19.30.
Kontulan kirjasto: ke 15.1
ja ke 12.2 klo 18-19.30.
KALLIO LEHTI
16
vaa
Mikään ei kor !
sanomalehteä
KORISTA ELÄMÄÄSI
Koripalloryhmiä 6?18 ?vuotiaille tytöille ja
pojille, harrasteryhmiä aikuisille.
1?6 ?vuotiaille palloiluliikkaritoimintaa.
Kaikkiin ryhmiin ilmainen kolmen viikon
tutustumisjakso.
Tutustu tarjontaan netissä:
www.pakilanvisa.fi
Turvan maksutulo
hyvässä kasvussa
Turvalle erinomainen tulos
??Vuonna 2013 Keskinäisen Vakuutusyhtiön Turvan
tulos muodostui erinomaiseksi. Yhtiön vakuutusmaksutulo kasvoi 7,7 prosenttia 90,5 miljoonaan euroon.
Yhtiön vakavaraisuus nousi ennätystasolleen ja kokonaistulosta kertyi 6,7 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotto oli 5,3
miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiön tehokkuutta mittaava yhdistetty kulusuhde kehittyi suotuisasti 97, 3 prosenttiin.
Y
? Viime vuonna onnistuimme sekä myynnin, sijoittamisen että toiminnan
tehokkuuden suhteen, sanoo Turvan toimitusjohtaja *Minna Metsälä*.
? Kun myös vahinkokehitys jäi aiempia vuosia maltillisemmaksi, muodostui
kokonaistuloksesta hyvä.
Turvan vakuutusmaksutulo oli 90,5 miljoonaa euroa (84,1m? 2012) ja kasvu 7,7%. Sijoitustoiminnan
nettotuotot olivat 5,3 miljoonaa euroa ja liikevaihto
93,6 miljoonaa euroa.
Vahinkosuhde oli 74,3%
(79,6% 2012)ja liikekulusuhde 23% (24,5% 2012).
Yhdistetty kulusuhde 97,3%
(104,1% 2012). Liikevoitto oli 6,8 miljoonaa euroa,
liikevoittoprosentti 7,3%
(3,9% 2012) ja kokonaistulos 6,7 miljoonaa euroa.
Vakavaraisuuspääoma
63,5 miljoonaa euroa ylittää tavoiterajan yli kolminkertaisesti. Vastuunkantokyky on 125% (120% 2012).
Viikot 6-7
Kurtisaani ja Neitsyt saa
kantaesityksensä Kapsäkissä
??Uusi
musiikkinovelli
Kurtisaani ja neitsyt saa
kantaesityksensä Musiikkiteatteri Kapsäkissä 26.2.
Esityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa
Katriina Honkanen. Laulujen teksteistä ja sävellyksistä vastaavat molemmat
esiintyjät, Katriina Honkanen ja Tuija Rantalainen.
Musiikkinovellin tarina
kietoutuu ylisuojelevaisen
kurtisaaniäidin ja tämän tyttären välisen suhteen ympärille. Äiti on kurtisaani jo viidennessä polvessa, mutta haluaa pitää tyttärensä neitsyenä, kunnes
löytyy sopiva mies. Äidin
ammatti on salattu ja tyttären isästäkin kerrotaan vain
keksittyjä sankaritarinoita.
Hän on prinssi, ruhtinas,
maailmanvalloittaja, rikas
aatelismies ? kaikki riippuu päivästä ja tarinasta.
Äidin mukaan rakkaus on
sitä, että haluaa toisen onnea. Mutta onko pyyteetön
rakkaus aina hyvää ja onko
se lopulta pyyteetöntä? Äiti
tietää, mitä onni on, koska
on itse nähnyt onnettomuuden. Yhteiseen onneen ei
rakkautta tarvita.
Kurtisaani ja neitsyt on
tarina rakkaudesta ? mitä
rakkaus sitten kenellekin
tarkoittaa. Tarina kulkee
lauluissa ja lyhyissä dialogeissa. Esityksen tyylilajina
on maaginen realismi. Tarina sijoittuu määrittelemättömään menneisyyteen ja
määrittelemättömään kau-
Kuvan on ottanut: Veini Nupponen
kaiseen paikkaan. Pienen,
mutta moniulotteisen tarinan kerronnassa musiikki
on pääosassa. Tarinan kertojina ovat Tuija Rantalainen (laulu, piano, haitari)
ja Katriina Honkanen (laulu, kitara).
Katriina Honkanen on
tehnyt yhdeksän omaa soololevyä, sekä tehnyt sävellyksiä ja sanoituksia useille muille kotimaisille artisteille sekä elokuviin ja näytelmiin. Teatterin puolella
hän on ollut niin ohjaajan,
käsikirjoittajan kuin näyttelijänkin roolissa.
Tuija Rantalainen on mo-
nipuolinen pianisti, muusikko ja laulaja. Hän keikkailee ahkerasti eri kokoonpanoissa sekä pianistina että solistina, ja on niinikään säveltänyt kappaleita
näyttämöteoksiin sekä julkais-sut kolme omaa levyä.
Hän tekee tiivistä yhteistyötä mm. Susanna Haaviston,
Eija Ahvon sekä Katriina
Honkasen kanssa.
Kurtisaani ja neitsyt -musiikkinovellin esitykset Musiikkiteatteri Kapsäkissä:
26.2. klo 19 (Ensi-ilta) ja
1.3. klo 19
Liput: 28/24 ? (09 260
0907, liput@kapsakki.fi)
Ystävyys kantaa
stävänpäivän lähestyessä kerrottakoon perinteisestä Lasipäivästä,
jonka Lasimuseon Ystävät järjestivät Paavalinpäivänä. Riihimäellä.
Voi sitä lasin kimallusta ja tavaranpaljoutta,
joka oli kaupan notkuvilla myyntipöydillä ja
huutokaupassa! Puuhaajina olivat Ystävä ?
yhdistyksen jäsenet, jotka jo lähes 30 vuotta ovat toimineet museon tukijoina. Yleisöä
oli tungokseen asti, kuten aina. Tultiin ostamaan ja nimenomaan seuraamaan hintoja,
jotta kotona sitten saattoi noteerata omia lasitavaroitansa.
Huutokaupan meklaroi, suorastaan taituroi
Olli Niemelä. Reilussa tunnissa hän pamautti
hinnat noin 70 myyntinumerolle, joista pakinani kuvitukseksi valitsin prof. Oiva Toikan
(s. 1931 Helsingissä) ?Kiikkurin?, värillisen
lasitaidelinnun. Sen hinta kohosi kaikkein
korkeimmaksi eli 1050 euroon.
Nuutajärven mestarin tuotantohan on laaja, mutta linnut
lienevät tunnetuim-
mat hänen luomuksistaan. Itse kullekin tuli
mieleen kansanlaulu ?Kiikkuri, kaakkuri
kirjava lintu, monella sadalla äänellä vinku?.
Lintu on koko lailla harvinainen kuikan sukuinen, mutta punaisesta kaulasta tunnettu
suolampien laulaja.
Maamme museoiden ystäväyhdistykset kokoavat toimiinsa merkittävän joukon vapaaehtoisia kulttuuritoimijoita, kuten taas Riihimäellä nähtiin. Tuo vapaaehtoisuus taitaa
olla päivän tunnussana, eräänlainen ankkuri
ja pelastaja monilla alueilla. Raha-automaattiyhdistys kertoi maassamme miljoonan suomalaisen osallistuvan avustamiensa sosiaali- ja terveysjärjestöjen hankkeisiin. Näistä
hyvä esimerkki on Kinaporinkadulla toimistoaan pitävän Pienperheyhdistyksen jo parinkymmenen vuoden ajan harjoittama vapaaehtoisten mieskaveritoiminta.
Toiminnanjohtaja Juha Turtiainen pyytää kiinnostuneita lukijoita katsomaan netistä kotisivulta www.mieskaveritoiminta.fi , miten homma hoituu. Yhdistyksen kouluttamat ja ideaan ohjaamat raavaat miehet antavat aikaansa tavallisiin
harrastuksiin johdattamiseen, reiluun kaverisuhteeseen sellaisten lasten seurassa, joilla ei ole suhdetta isään eikä perhepiirissä
ole muutenkaan miehiä malliksi.
Toiminta on laajentunut kiitettävästi muillekin paikkakunnille. Lapset, jotka ovat saaneet mieskaverin, tuntuvat tyytyväisiltä, samoin yksinhuoltajaäidit kiitollisilta saamastaan helpottavasta tuesta. Turtiaisen mukaan
käytännön toteutukset ovat varsin erilaisia
eli kaverusten tarpeitten ja kiinnostuksen
mukaan toimitaan. On menty matseja katsomaan tai uimahalliin tai muihin lasten kasvun
kannalta merkittäviin tapahtumiin. Tai ?oltu
vain yhdessä?. Rauhallisesti ja turvallisesti.
Pienperheyhdistyksen toimesta on kehitetty myös Mummila -toimintaa 70 ?varamummin? voimin, muutama vaarikin on kuulemma mukana. Tällaiset ystävät eli sukulaissijaiset, ovat tarvittaessa enemmän kuin tarpeen. Ja kun se tehdään ystävyydessä, vapaaehtoisesti ilman pakotusta ja ilman kiitoksen kaipuuta, ovat kummatkin osapuolet tasaveroisia saajina ja antajina. Herkistyin nyt hieman saarnaavaksi, mutta korostan, että kaikessa lähimmäistyössä tulee olla
aina iloa ja lämpöä. .
Vapaaehtoisia kaivataan myös varainkeruuseen. Lastensairaalakeräys on nyt ajankohtainen. Jopa niin, että keskustellaan onko
oikein kerätä yksityisiltä, eikö valtiovallan
pitäisi pulittaa nuo isot varat. Ottamatta siihen kantaa, haluan rinta rottingilla jälleen
kertoa, että me Kallion skidit lievästi pakotettuina, mutta innokkaina voitimme edellisen lastenlinnakeräyksen 1945?1946! Kallion
Yhteiskoulun oppilaiden ?saalis? oli parhain.
Emme sitä unohda, olimmehan pystyttämässä
aikanaan ainutlaatuista, mutta nyt jo
rappeutuvaa laitosta. Aika aikaa kutakin.
Nyt sitten vain kirjoittamaan ystävänpäivän
postikortteja tai vaikkapa kännykkätervehdyksiä varsinkin niille ystäville, joille lähimmäisen yhteydenotto juuri tässä elämäntilanteessa eniten merkitsee!
Airan
Heinäne
KALLIO LEHTI
Viikot 6-7
17
Viides linja 4 jäi katkelmaksi
suuresta suunnitelmasta.
Rakentamaton Kallio, osa 6
Elanto suunnitteli
jättitaloa Viidennelle linjalle
??Elanto kirjasi sääntöihinsä vuonna 1911 kohdan, että sen tulisi hankkia jäsenistölleen terveitä ja huokeita asuntoja.
Osuusliikkeen tavoitteisiin
oli jo alusta alkanen kuulunut työväen asumistason
parantaminen. Ja tätä ideologiaa palvelemaan Elanto
osti vuonna 1916 viisi tonttia asuinkerrostaloa varten
Neljännen ja Viiden linjan
välistä.
Talon suunnittelutehtävän
sai Elannon, ja sen pääjohtajan Väinö Tannerin luottoarkkitehti Väinö Vähäkallio. Ensimmäinen suunnitelma valmistui vuonna 1919.
Talossa tulisi olemaan 897
huonetta. Linjojen väliin sijoittui keskuspiha jota ympäröi umpikortteli. Kokonaisuuteen kuului virkistystiloja, sauna ja lastenkylpylä. Jättitaloon oli tulossa myös keskuskeittiö
joka palvelisi Sörnäisten
kaupunginosaa. Talon esikuva oli vuonna 1918 valmistunut Kone ja Silta Oy:n
suurkortteli Vallilassa.
Viiden linja suunnitelmat alkoivat muuttua vuonna 1922, kun hanke oli
edennyt lainahakemukseen.
Nyt tarkoitus oli rakentaa
vain toinen Viidennen linjan tonteista. Saman tien
supistuivat talon hulppeat sosiaalitilat pihan huoltorakennukseen, jossa oli
keskuslämmitys, sauna ja
pesutupa. Mutta lainaa ei
saatu ja hankkeeseen ei
voitu ryhtyä.
Myös Elannon johdossa
ei enää oltu yksimielisiä
talon rakentamisesta. Johtokunnassa alettiin epäillä mielekkyyttä sitouttaa
työntekijöitä työnantajaan
asunnon kautta. Tanner piti
kuitenkin vuokratalon rakennuttamista ainoana tapana kohentaa työläisten
asumistasoa, niinpä rakentamispäätös kuitenkin tehtiin. Rakentamien aloitettiin
Viiden linjan tontista neljä. Kun talo sitten valmistui kesällä 1927, oli mahtipontisesta asuinkerrostalosuunnitelmasta rakennettu
vain neljännes ja siinä oli
182 asuinhuonetta.
Vaikka Viides linja 4 jäi
vain kappaleeksi suureta
suunnitelmasta oli talo korkealuokkainen ja hienostuneen vaikutelman talo
jättää edelleenkin. Materiaalikäyttö on huoliteltua.
Porrashuoneiden katossa
on koristemaalauksia, portaissa on komeat takorautakaiteet. Ovissa, parvekekaiteissa ja porttikäytävässä toistuu klassismin koris-
tekuvioita. Osa porraskäytävien tyylikkäistä värissävyistä on säilynyt myös näihin päiviin saakka.
Hienostunut on oikea
sana kuvamaan myös vuonna 1929 valmistunutta Kallion Yhteiskoulua Torkkelinmäen rinteessä, joka on
myös Väinö Vähäkallion
kynästä. Vuoden 1925 luonnokset kertovat, että Vähäkalliolla oli tarkoitus tehdä koulusta huomattavasti
suurempi.
Näissä suunnitelmissa
talo jatkuu Agricolankatuun rajautuvana pitkänä
myymälä- ja asuntosiipenä.
Luonnoksessa rakennusta
täydentää vielä koulun ja
asunto-osan kulmauksessa
oleva torni. Suunnitelmassa
talokokonaisuus muistuttaa
paljon samoihin aikoihin
valmisteilla ollutta Elannon
hallintorakennusta.
Vuonna 1929 lopullisen
muotonsa saanut Kallion
Yhteiskoulu on Vähäkallion mestarinäyte. Rakennus on elegantti, klassistisen palatsimainen, jokaista
yksityiskohtaa ja tilaratkaisuja myöten tyylikäs kokonaisuus. Ja eikä ole ihme,
että Vähäkallio piti koulua
yhtenä parhaista töistään.
Jorma Järvi suunnitteli koulun laajennuksen viereiselle
tontille vuonna 1957. Koulu oli joutunut vuonna 1935
myymään rahapulassa Porthaninkatu 17 tontin.
(Lähde: Aino Niskanen:
Väinö Vähäkallio ja hänen
toimistonsa)
Juhani Styrman
Kallion Yhteiskoulusta tuli lopulta elegantti kaunotar.
Harhaile hyvyyden perässä, jumppaa
arvojasi ja nauti kiitollisuuskuuri
??Auta jotakuta, ota digi-detox, hallitse pientä
kaaosta, harrasta seksiä ja
anna arvan päättää. Siinä
muutama esimerkki Elina Tanskasen uutuuskirjasta Hyvän mielen reseptit
(Paasilinna). Teos esittelee
38 erilaista henkisen ravinnon lajia keittokirjoista tutussa muodossa. Ihmisessä
on ainutlaatuinen henkinen
ulottuvuus, joka tarvitsee
monipuolista ravintoa voidakseen hyvin.
Omalle mielelleen kannattaa kokkailla jotain
pientä hyvää joka päivä,
ja juhlahetkinä tehdä kun-
non ateria pidemmän kaavan mukaan. Hyvän mielen
reseptit tepsivät niin puuduttavaan arkeen kuin pieniin kriiseihinkin. Raaka-aineiden kirjo ulottuu arjen
pienten ilojen hyödyntämisestä pyyteettömään vapaaehtoistyöhön ja liikunnasta
luovuuteen. Elina Tanskasen kirjassa käydään läpi
myös henkisen ravitsemuksen perusteet.
Nouse sängystä oikealla
jalalla, ole joku jollekulle,
ota totuusseerumia!
Meissä on yleisesti tunnustettujen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ulottu-
vuuden lisäksi henkinen
ulottuvuus, Tanskanen kirjoittaa. Siinä ihmisestä tekevät ihmisen meille tyypilliset ominaisuudet kuten taiteellisuus, vastuunalaisuus,
eettisyys, huumori ja arvottaminen. Juuri henkinen
ulottuvuus auttaa ihmistä
asettumaan heikkouksiensa, menneisyytensä ja nykyolosuhteiden yläpuolelle. Siksi sen vaaliminen on
meille erityisen tärkeää.
Sisuunnu, tee asioita yksin, täytä lasisi puoliksi,
laadi oman elämäsi soundtrack, uskalla rakastaa ja valitse taistelusi!
?Elämä vailla juhlia on
kuin pitkä tie vailla lepotaukoja.? ? Demokritos
?Olisinpa lähtenyt yksin.
Ajatella nyt kanelia, kun
tuntematon kutsuu!? ? Muumipappa
?Sinkoa unelmasi avaruuteen leijan tavoin. Et tiedä, mitä se tuo tullessaan,
uuden elämän, uuden ystävän, uuden rakkauden,
uuden maan.? ? Anais Nïn
?En tiedä kysymystä, mutta seksi on ehdottomasti
vastaus.? ? Woody Allen
Elina Tanskanen ja Hyvän mielen reseptejä ?kirja
esittelyssä.
??Elina Tanskanen (s.
1977) on tietokirjailija, vapaa kirjoittaja ja logoterapeutti ja opiskelee seksuaaliterapeutiksi. Hän on tehnyt TV2:n hyvinvointiohjelma Hehkua ja kirjoittanut
kolme kiitettyä oma-apuopasta ihmissuhteista. Hän
pitää Trendi-lehdessä suosittua Auta, Elina -palstaa,
vetää logoterapiakoulutuk-
sia ja pitää Helsingissä vastaanottoa. Aiemmin Tanskanen (os. Pirinen) on toiminut muun muassa Trendi-lehden päätoimittajana.
Esittelytekstistä koonnut: Hannu Hirvikoski
Julkistamiskuvat: Hannu Hirvikoski
KALLIO LEHTI
18
Palvelevat Lähi-
ja
Viikot 6-7
Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 359 tai 413 97 300
Autolasipalvelut
Terveys - Kauneus - Hyvinvointi
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Parturi-, kampaamo-,
kauneudenpalvelut
edullisesti ammattitaidolla
Pääskylänkatu 5 (Sörnäinen)
040 - 753 15 95
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
HIERONTAA
90 min. 48?
www.studiobeautyimage.blogspot.com
A UTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Kallio AA-ryhmä
Ti klo 17.00, Su klo 11.00
Kalliolanrinne, 5 P. 040 848 4000
Salon Robertiina
puh. 09 - 753 28 58
Neljäs linja 20, Helsinki
Avoinna ti-pe 10-17, la 9-14
tai sopimuksen mukaan.
Valokuvaamot
Tammifoto
Valokuvapalvelut ja
valokuvalahjat.
? passikuvat
? lahjatavarat omalla kuvalla:
muki, t-paita, lasikristallit
? kuvien tulostus
? kopio/tuloste
? diasta paperikuvat
Meillä ei
tarvitse pelätä.
Ajanvaraus: 010 2394070
www.nakinhammas.fi
www.etnofitness.com /045 - 63 63 452
Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima!
Työsuorituksia
PK- ja keskisuurten yritysten mainostoimisto D&D, 046 6833 436
Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki
044 0106655, 046 5474327
PK-ilmastointi Oy. Ilmanvaihto- ja
sisäilmaongelmia? PK-ilmastointi
voi auttaa. P. 050-353 4465, www.
pk-ilmastointi.fi
Pintaremontit Puh 045 8586122
Knuutinen
Sau
vuo nakult
des
t
ta 1 uuria
928
a
oiss
a aj aunat!
a
l
i
T aris
tt
pol
Olemme avoinna myös
sunnuntaisin klo 14-20.
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050
431 0175
0700-95550
Luotettava, savuton työssäkäyvä
nuorimies etsii yksiötä Kalliosta ja ympäristöstä. Vuokra max.
800?. Varma vuokranmaksu.
puh. 040 849 6523.
Taide
ART-BARON OY
Freda 38, 09 6852201
www.art-russian.com
Kehyspalvelu
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
Wir-Ti Oy
Anu
puh. 0400-439 789
pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm
AVATTU UUSI
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
OLIVER´S ANTIQUE
Avoinna ke, to, pe 8-18, la 10-15
Terästie 16, KERAVA
09 - 294 8343
www.maalausva.fi
0400-996 647
oliversantique.com
Vuokrataan
Vuokrataan autohallipaikka
osoitteessa Castreninkatu 13.
puh. 040 509 6225
50 ?
OA !
2 VIIKK
Ostetaan
Ostetaan ajoneuvo-, henkilö- tai
pakettiauto omaan käyttöön.
045-1461411.
Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
Ostetaan kaiken näköistä romua
myös romuautot huomioidaan,
nouto paikan päältä ja maksu
käteisellä. 045 1759 883
Hierontaa
Kansanlääkintäseuran Kalevalainen Jäsenkorjaaja Urheilutalolla.
Varaa aika hoitoon 050 500 3134
tai www.kariruusunen.fi
Ammattitaitoinen, koulutettu hieroja Ari Ekola, vastaanotto Kallion
Hyvinvointiklubilla, Kirstinkatu 3.
Edulliset hinnat, opiskelijoille ja
eläkeläisille -10%. Varaukset puh.
040 716 5500/ariekola@gmail.
com. Tervetuloa!
P u h . 7 1 9 7 19
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Siivouspalvelut
Pikapalvelu
KALLION
n
jo 33 vuode
s
u
m
e
k
o
k
alalta!
Tervetuloa!
PESULA
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
Nopea toimitus! (4-5h)
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
www.tv-huolto.info
myös puhelinaikoja
p. 044-3311 643
Leipomot
Sekalaista
0700-866 55
TV- ja digiboxihuoltoa
www.hietsumarket.fi
Ostokset kotiovelle, www.kauppakassi.com, p. 040 717 7343
Näkijä ? auttaja
Tuire Lähde
Edullista
Kirpputorit
SATOJA
IKONEITA JA
MAALAUKSIA
Tutustu joustavaan,
iloiseen ja edulliseen
palveluumme osoitteessa
www.pakujakuski.com
Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi
puh. 09 - 753 1535
Taikuri Riku Issakainen p. 0405604019
Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky.
Puhelin 0400-650647,
www.penttilaaveri.com
Tarjoamme
muuttopalvelut ja muut
kuljetukset.
ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti.
Näkijä
Henkinen Auttaja
Halutaan vuokrata
Hämeentie 46, p. 0401855505
Avoinna ark. 10-19, la 11-15
www.tammifoto.fi
KOTIHARJUN
SAUNA
Tanssi- ja liikuntakeskus
EtnoFitness Sörnäisissä.
Joni Nyman
Puh. 040 755 7484
Terveydenhoito
Onko alkoholi ongelma?
Sekalaisia
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Täyden palvelun
tietokone korjausja huoltoyhtiö
*huollot *korjaukset
*päivitykset *virustorjunnat
Håt Data
Huolto Oy
Vaasankatu 15, 00500 Helsinki
P. 010-387 8860
hotdata@saunalahti.fi
www.hotdata.pp.fi
VUOKRATAAN
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
alk 25 ?
KALLIO / ITÄ-PASILA
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
Kalliolehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13 Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11 S-market
Alppikatu 25
Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11 Alepa
Fleminginkatu 11 Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20 Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4 Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6 Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14 Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier. Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11 Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14 Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15
Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18 Alepa
Helsinginkatu 25 Urheiluhallit
Hämeentie 23
LKV Moilanen
Hämeentie 29
Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37
Kinaporin Suutari
Hämeentie 54
Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A Aralis-keskus
(Arabia)
Mäkelänkatu 49
Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29
Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20
Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5
Alepa
Päijänteentie 5
Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10 Sokos
Siltasaarenkatu 11 Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18 Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 11
Kalliolan Vap.op.
Sturenkatu 27
Alepa
Sturenkatu 29
Vallilan Kodit
Sturenkatu 40
Alepa
Säästöpankinranta 2 Kiinteistömaailma
Säästöpankinranta 6 Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4
Kallion Virastotalo
Toinen linja
Kuntatalo
Toinen linja 31
ELOKOLO
Torkkelinkatu 2
Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13 Tilastokeskus
Vaasankatu 8
Kioski Kasi
Vaasankatu 17
Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29
R-Kioski
Vanha Talvitie 8
Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10
Hermanni Pub
Viides linja 11
Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1
Viipurin kukka
Viipurinkatu 19
R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi S-Market
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSMARKKINOINTI:
Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi
puh. 09-413 97 359, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY KESKUS:
09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330,
juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
JAKELU:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30
puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu 1,55 ?/pmm,
Takasivu 1,33 ?/pmm,
Teksti 1,21 ?/pmm(+alv),
Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille
131230-84827, 8,00 ? (+alv)
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
KALLIO LEHTI
19
M I U R AAD
Viikot 6-7
?
?
?
?
Jo 75 vuotta menestystä
Kultamitalein
kansainvälisesti palkittu!
Suomessa kehitetty
Täysin sokeriton ja
laktoositon
i
d
h
le i!
o
u
H stäs
itse
Edistää normaalia
energia-aineenvaihduntaa
Valmarin sitraattiliuos on kokonaan
kotimainen tuote.
Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml)
lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä.
Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista
Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia
ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 %
vuorokautisen saannin vertailuarvosta.
AINESOSAT
Vesi 72,707 %
Natriumsitraatti 20,33 %
Sitruunahappo
5,57 %
Etanoli
1,00 %
Kaliumkloridi
0,28 %
Kalsiumkloridi
0,05 %
Magnesiumkloridi
0,05 %
Ferroglukonaatti 0,014 %
Mangaanikloridi 0,009 %
Jo vuodesta 1938.
Apteekit ja terveyskaupat
www.valmarin.fi
KALLIO LEHTI
20
Viikot 6-7
AVOINNA
SU-TI 03 asti
KE-LA
04 asti
MÄKELÄNKATU 2
PUH. 755 4229
WWW.STADINTAHTI.FI
Karaoke joka
päivä 21-01
Bliniviikot
KE-LA DJ soittaa
musiikkia laidasta
Tervetuloa! laitaan alk. klo 22.00.
6 eri va
!
toehtoa
ih
arkisin 0
.3
klo 11-14
LOUNAS
17.1.-23.2
930?
Cafe & Restaurant Pirittassa
Blinejä on saatavilla
arkisin klo 14-20,
la klo 11-20, su klo 10-19
Tuoreiden
Suomalainen
keittiöraaka-aineiden
ri
a
mest
seisova pöytä!
Pöytävaraukset
numerosta 09-7531732
? Syö niin paljon kuin jaksat!
- TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA!
Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja
-kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA!
Eläintarhantie 12, 00530 Helsinki | P. 09 753 1732
www.piritta.fi | piritta@piritta.fi
Avoinna ma-la 9.00-21.00, su 9.00-20.00
TULE SEURAAMAAN URHEILUA
MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.
TULE, KOE JA IHASTU!
YÖ PIZZERIA Fleminginkatu 13
MARMARIS
PIZZA
2:lla täytteellä
Avoinna:
su, to 18.00-02.30
pe,la 18.00-05.00
III-olut
3,40?
6,90?
IV-olut
3,80?
Avoinna joka päivä klo 9-02
Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet
Lounas arkisin klo 10.30-14.30
Lounaslistalla lisäksi broilerin fileet sekä perinteiset leikkeet ja pihvit.
Uusitussa Härässä
on kabinetti, jossa on
tilaa 1-12 henkilölle.
Voit vuokrata kabinetin
esimerkiksi kokouksiin
tai ryhmälle vaikkapa
karaokeen :)
8
40?
Olemme avoinna ke-la klo 04.00 asti.
Juhlapyhien aattoina olemme avoinna klo 04.00 asti.
Perjantaisin ja lauantaisin paikalla on DJ.
Pubin puolella pääset laulamaan karaokea.
Keskiviikkoisin pikkulauantai JUHLAT.
Karaoke joka ilta
alkaen klo 20.00
TÄLLÄ KUPONGILLA
pelaat
ilmaiseksi
TUNTI BILJARDIA
(norm.8?)
? Leikkaa irti!
Seitsemän ruokalajin buffet sisältää viisi intialaista ruokalajia
sekä päivittäin vaihtuvan kahden suomalaisen/eurooppalaisen ruoan
Voimassa 28.2.2014 asti.
Avoinna
su
11-02
ma-ti 09-02
ke-la 09-04
Mäkelänkatu 52
00510 Hki
Meillä on
Puh. 710 430
www.mustaharka.fi
-kisastudio