Oletko myymässä asuntoasi?
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
jari.nieminen@isannointiverkko.fi
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Pyydä
välitystarjous.
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN
ARVION KODISTASI!
JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT
P. 040 060 6025
SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT
P. 040 352 5357
SARI LEINO, LKV
P. 050 550 9101
RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija
P. 040 515 1128
HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV
Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 10-11 - 2017
48. vuosikerta - Nro 5
PAASTONAJAN TYÖVÄEN
KIRKKOILTA
Vielä tilaa kevään lyhytkursseilla,
ilmoittaudu mukaan!
www.kalliolankansalaisopisto.fi tai
puh. 010 279 5080 ma-to 10?16
Reformaation juhlavuonna torstaina 16.3.
klo 18.00 Paavalin kirkossa (Sammatintie 5).
Illan teemasta Ihmisen arvo ja armo puhuvat
teol.tri Juhani Forsberg ja ylisosiaalineuvos
Aulikki Kananoja.
Alkurukous rovasti Paavo Salakka,
päätössiunaus kirkkoherra Kari
Kanala. Musiikkia. Kahvitarjoilu.
Kahviraha Yhteisvastuukeräykselle.
RAHAA RAHAA RAHAA
Myy asuntosi meille,
voit jäädä itse asumaan
Tilaisuuden järjestävät:
Helsingin kristillinen sd-yhdistys,
Helsingin kristillinen työväenyhdistys ja Paavalin seurakunta
Hki Asunto
& Rakennus
t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497
ARABIANRANTA, KT
4 h, kt, s
109 m2
Arabianrannan aitiopaikalla uusi koti. Vanhankaupungin luonnonsuojelualue kävelymatkan päässä. Upeassa keittiössä integroidut kodinkoneet ja kivitasot. Kaksi parveketta, joista toinen saunaosastolta. A 2007. Mh.
414.852,91 e. Vh. 678.000 e. Kaanaankatu 9.
7032970
KALLIO, KT
3-4 h, avok, erill wc, s
94,5 m2
Valoisan moderni koti, jossa keskiössä avok-rt.
Makuuhuoneet sijaitsevat rauhallisen pihan
puolella. Vaaleat lautalattiat luovat harmonista tunnelmaa. Paljon säilytystilaa. Erilliset wc
ja kph sekä sauna . Autohalli vuokrapaikoin. 4.
krs, hissi. Edullinen vastike. G. Mh. 490.288,31
e. Vh. 498.000 e. Hämeentie 34.
7115228
ARABIANRANTA, KT, 3 h, avok, s,
erill. wc, lasitettu p
80,5 m2
Upea skandinaavinen design- koti arvostetussa Arabianrannassa. v. 2014 sisustussuunnittelutoimisto idaDesign Oy:n ideoima huoneistoremontti jossa koko koti uusittiin saunaosastoa lukuunottamatta. Valoisa lapitalon pohja.
5./6. krs, hissi. Vapautuu nopeasti. E 2007. Mh.
515.000 e. Kaj Franckin katu 1.
7100905
KALLIO, KT, 3 h, k, s, p
76,5 m2
Vapaa ja valoisa + toimiva läpitalon asunto;
ikkunat kolmeen suuntaan; Josafatin puistoon, sisäpihalle sekä Tauno Palon puiston
puolelle katua. Uutta vastaava, v. 2008 saneerauksesta valmistunut As Oy Artesaani on
monimuotoinen asuintalokokonaisuus. Yhtiöllä oma sisäpiha jossa leikkipaikka. D.
Mh. 460.000 e. Helsinginkatu 34. 7153475
KAUPPA KÄY
VILKKAANA!
LÄNSI-PASILA, KT, 3 h, k, kp, khh,
lasitettu terassi, asuntopiha 72,5 m2
Omalla tontilla Keskuspuiston vieressä. Edullinen vastike Hyväpohjainen heti vapaa koti.
Asunolla on katettu/lasitettu terassi ja asuntopiha. Hissillä autohalliin, tilava Ah-paikka myydään ensisijaiseti asunnon ostajalle 18.500 ?.
A. Mh. 420.000 e. Kuuluttajankatu 4. 7173906
VALLILA, KT, 3 h, k, p
68 m2
ALPPIHARJU, KT
Halutussa yhtiössä läpitalon 3 h + k jossa län- 2 h, kk, las. p
siparveke avarin näkymin. 5./8. krs, hissi. Oma
tontti, isot remontit yhtiössä tehty ja yhtiövastike vain 157,50e/kk. Vuokrattu, 1250 ?/kk. Tilaisuus. E. Mh. 339.000 e. Hämeentie 72.
7178912
Valitse ammattitaitoinen tiimi palvelukseesi. Soita jo tänään!
RIITTA FALENIUS-HALLAMA
Myyntijohtaja, LKV
puh. 020 780 3422
gsm 0500 408 654
MARJA CANTH
Myyntipäällikkö, LKV, KiAT
puh. 020 780 3363
gsm 0400 250 772
NIKLAS ALÉN
Myyntineuvottelija, LLB
puh. 020 780 8231
gsm 040 631 8231
42 m2
Valoisa ja toimiva koti huippusijainnilla! Hyvin
hoidettu ja kunnostettu taloyhtiö, mm. putkija jukisivuremontti tehty. Pintaremontilla teet
tästä itsellesi tai sijoitukseen hienon pikkukodin! Myydään vuokrattuna! G. Mh. 239.000 e.
Porvoonkatu 5-7.
7101282
SARI KESKINIVA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3376
gsm 050 347 9817
ANTTI MÄKINEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3420
gsm 040 508 5849
KALLIO, KT, 2 h, kk
39 m2
Loistopaikalla kiva koti omaan käyttöön tai sijoitukseksi, edullinen hoitovastike 3,00?/m2.
Taloyhtiössä kylpyhuoneet ja käyttövesiputket
uusittu 2012, viemäriputket pinnoitettu 2010.
Tästä valoisasta kulmahuoneistosta saa kivan kodin. Tervetuloa tutustumaan. E 2007.
Mh. 227.835 e. Vh. 245.000 e. Alppikatu 23.
7178691
Jos olet
kodinvaihtoaikeissa,
pyydä meidät
arviokäynnille.
KALLIO | Säästöpankinranta 2, 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380
PEKKA SIMOLA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3925
gsm 0500 523 103
JUKKA SOININEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 2692
gsm 040 661 4628
PIRJO VARJORANTA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3370
gsm 0500 508 559
KULLA KIVI
Liideri, KiAT
puh. 020 780 3218
gsm 040 506 9231
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X.
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
KALLIO LEHTI
2
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Viikot 10-11
Viherkasveja
alk.
10?
Kauniita kevätkukkia
? naistenpäivä 8.3!
Viipurin Kukka
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
Viipurinkatu 1, puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HELSINKI - TILKANTORI 4
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
n
o
a
t
l
i
k
o
k a
poisseet!
pain
www.kkvaltonen.fi
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
www.avominne.fi
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
chef wotkin?s palvelutiskit
tehtaanmyymälä
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477
www.wotkins.fi
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
älle
tse
Talkkarit palasivat
Lumo-taloihin
-KAUPPIAAKSI
aa)
4098.
Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle
kauppiaaksi. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse
suurta alkupääomaa.
HAEMME NYT KAUPPIAITA
KANTAKAUPUNKIIN:
ALPPILA, Porvoonkatu 21
HARJU, Hämeentie 29
KALLIO, Helsinginkatu 2
VALLILA, Mäkelänkatu 32
Kiinnostuitko? Tule R-kioskin konttorille (Koivuvaarankuja 2, Vantaa)
infotilaisuuteen ke 8.3.2017 klo 17.30-19 kuulemaan lisää ja
keskustelemaan. Tilaisuuteen voi myös osallistua webinaarina.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja: rekrytointi@r-kioski.fi tai 020 5544098.
www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi
??VVO-konserni ja L&T
ovat aloittaneet yhdessä
toimintamallin, jossa täysin uudenlainen talkkaritiimi ottaa vastuun pääkaupunkiseudun Lumo-talojen
kiinteistöhuollosta. Lumotalkkarien myötä palataan
takaisin aikaan, jolloin jokaisessa talossa toimi nimetty talonmies. Kiinteistöjen asukkaille toimintamallin muutos näkyy entistä asiantuntevampana
ja sujuvampana kiinteistönhoitona.
Suurin muutos entiseen
verrattuna on se, että tiimi
kalustoineen vastaa vain
VVO-konsernin kohteista, ja
jokainen Lumo-talkkari vastaa nimettyjen kohteidensa
kaikista kiinteistönhoitotehtävistä. Lumo-talkkaritiimi
pitää kiinteistön piha-alueet
ja yhteistilat kunnossa sekä
hoitaa asukkaiden ilmoittamat viat kuntoon mahdollisimman nopeasti. Tiimissä on 28 talkkaria ja kaksi
työnjohtajaa. Tiimi vastaa
noin 250 kohteen kiinteistöhuollosta pääkaupunkiseudulla.
VVO-yhtymän yksikön
johtaja Pasi Kujansuun
mukaan toimintamallia on
testattu ja hiottu käytännössä viime syksystä asti.
? Meidän tavoitteenamme on tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus
ja kehittää hyvää asumista. Hyvällä kiinteistöhoi-
dolla luodaan edellytyksiä
sujuvalle arjelle ja positiivisia asiakaskokemuksia. Lumo-talkkarit ottavat kokonaisvaltaisesti haltuun kiinteistöön liittyvät toimenpiteet ja tulevat tutuiksi myös
asukkaiden kanssa, Kujansuu kertoo.
Vuorovaikutuksella
parempiin tuloksiin
On tärkeää että kiinteistöjen huolto on laadukasta,
joustavaa ja asukkaat ovat
tyytyväisiä. Uusi toimintamalli tuokin kiinteistönhoitajan lähemmäs asukkaita.
Yhteneväinen tapa toimia
helpottaa yhteistyötä ja luo
mahdollisuudet toiminnan
jatkuvalle kehittämiselle.
? Haluamme kehittää palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tar-
Lumo-talkkarit
aloittaa pääkaupunkiseudulla.
peita. Yhdessä ke-hittämällä ja uusia toimintamalleja
käyttöönottamalla lopputulos on yhdessä asetettujen tavoitteiden mukainen,
L&T:n kiinteistöhuollon liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää sanoo.
? Meille on tärkeää, että
asukkaiden asumiskokemus on hyvä ja että me
voimme vaikuttaa siihen
omalla työllämme, Niitynpää jatkaa.
Niitynpään mukaan uusi
toimintamalli on muodostettu niin, että jokaisen
tiimiläisen työkuorma on
kohtuullinen ja hyvästä laadusta palkitaan. Talkkareiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen on perusta asiakaslähtöiseen sekä laadukkaaseen kiinteistön hoitamiseen.
Viikot 10-11
48. vuosikerta ? nro 5
Tänään
Suomenlinnan
tunnelin
korjaaminen
alkaa
Kauppatorin rantaa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen
Helsinki on yrityksille
kelpo kotipaikka
??Yritykset pitävät Helsinkiä hyvänä sijaintipaikkana. Kaupungissa ovat osaavat työntekijät,
laajat markkinat ja asiakaskunta. Myös toimiva joukkoliikenne sekä hyvät yhteydet saavat
kiitosta. Risuja yritykset antavat
pysäköintiongelmista, liikenneruuhkista, korkeasta hintatasosta ja byrokratiasta.
Kaupunki selvitti syksyllä
2016 laajalla puhelinhaastatte-
lututkimuksella helsinkiläisten
yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistumisesta ja toiveita tulevalle elinkeinopolitiikalle. Tutkimuksessa
kerättiin lisäksi tietoa yritysten
Helsingissä ennätysmäärä
matkailijoiden yöpymisiä
Helsingissä laskettiin 3 576 800 rekisteröityä yöpymistä vuonna
2016. Vilkkaimmat matkailukuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu
suunnitelmista, kiinnostuksesta käyttää kaupungin palveluja
sekä tyytyväisyydestä Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana.
Sivu 5
Helsingin kaupunki juhlii Suomen
itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä
yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla
yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi
Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017.
Kuva: Lauri Rotko
??Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Helsingissä lisääntyivät
viime vuonna 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Lähes 3,6 miljoonaa
yöpymistä on uusi ennätys. Kasvu ulkomailta oli 4,2 prosenttia ja
kotimaasta 2,3 prosenttia. Joulukuussa yöpymisten kasvu oli 2,2
prosenttia.
Viime vuoden yöpymisistä 54
prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, USA,
Venäjä, Iso-Britannia, Japani
ja Kiina.
Sivu 9
Katri Valan lämpöpumppulaitos
sähkön turvaamisjärjestelmään
Helen osallistuu koko Suomen sähkön riittävyyden
turvaamiseen Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen avulla
??Katri Valan lämpöpumppulaitos on valittu osaksi kansallista
tehoreservijärjestelmää. Suomen
suurimman lämpöpumppulaitoksen tarkoitus järjestelmässä on
tarjota mahdollisuus nopeaan
sähkönkulutuksen vähentämiseen poikkeustilanteissa.
Sörnäisissä sijaitseva Katri
Vala lämpö- ja jäähdytyslaitos
päätettiin liittää kansalliseen
tehoreserviin tulevalle kolmivuotiskaudelle. Laitos osallis-
tuu Suomen sähkön riittävyyden turvaamiseen vähentämällä lämpöpumppulaitoksen sähkönkulutusta poikkeuksellisissa
tilanteissa, joissa niin sanottua
tehoreserviä tarvitaan.
Lämpöpumpuilla saadaan talteen merkittävä määrä hukkalämpöjä. Suuret lämpöpumput
ovat kuitenkin myös merkittäviä sähkönkuluttajia, vaikka
sähköä tarvitaankin vain noin
kolmasosa tuotettuun lämpöön
nähden. Siksi isot lämpöpumput pystyvät osallistumaan nopeaan ja hallittuun sähkönkulutuksen vähentämiseen viranomaisten edellyttämässä ajassa.
Katri Valan kymmenvuotiaalla lämpö- ja jäähdytyslaitoksella päästiin viime vuonna uuteen
tuotantoennätykseen, kun sillä
tuotettiin 7 prosenttia Helsingin kaukolämmöstä.
??Maailmanperintökohde
Suomenlinnaan meren alitse kunnallistekniikan tuovan
tunnelin korjaaminen alkaa
maaliskuussa. Hankkeesta
vastaa YIT:n, Pöyryn ja Suomenlinnan hoitokunnan muodostama allianssi, joka allekirjoitti tänään 1. maaliskuuta
toteutusvaiheen sopimuksen.
Korjaamalla tunneli varmistetaan, että kunnallistekniikka toimii merilinnoitus Suomenlinnassa jatkossakin ongelmitta. Korjaushankkeella
myös taataan huoltohenkilökunnan turvallisuus, alennetaan tunnelin ylläpitokustannuksia sekä pidennetään
tunnelin elinkaarta.
? Voimme siirtyä toteutusvaiheeseen hyvillä mielin,
sillä allianssissa vaikuttanut
hyvä henki ja tiivis yhteistyö
ovat siivittäneet onnistumisiin jo kehitysvaiheen aikana.
Olemme pystyneet ratkaisemaan eteen tulleita haasteita
ketterästi osaavan ja motivoituneen tiimityön turvin. kertoo YIT:n kalliorakentamisesta vastaavan yksikön johtaja
Petri Saarinen.
Starasta
rakentamispalveluliikelaitos
??Kaupunginvaltuusto
hyväksyi ehdotuksen perustaa
Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos kesäkuun alusta lähtien. Liikelaitos huolehtii kaupungin rakennusalan, ympäristönhoidon ja logistiikan asiantuntija-, tuotanto- ja ylläpitopalvelujen tuottamisesta. Uusi
liikelaitos jatkaa nykyisen virastona toimivan Staran työtä
ja se myös tulee käyttämään
Staran nimeä.
Staran palvelutuotanto tulee jatkumaan olennaisilta
osiltaan entisellään. Hallinnollisesti se kuuluu kaupungin keskushallintoon. Henkilöstön asema ei muutu, vaan
henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään kunnallisten
virka- ja työehtosopimusten
mukaisin palvelussuhteen ehdoin.
Lähes puolet nuorista on
kokenut poliisikontrollia
??Moni nuori on kokenut poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä. Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu
lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen
ei ole kasvanut. Noin 40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut poliisin toimesta
muun muassa paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden
tutkimisen tai kiinniottamisen.
Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien
nuoriin kohdistamia vastaavia
toimenpiteitä, todetaan Helsin-
gin yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten
luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan.
Puuttumistilanteet
liittyvät
usein nuorten vapaa-ajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai
rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli enemmän
puuttumiskokemuksia, vaikka
taustatekijät oli huomioitu.
Sivu 15
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 5
Liike- ja toimistotiloja
runsaasti tyhjillään
P
ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9
prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia
ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1
prosenttia.
Liiketilojen ja toimistotilojen
vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat
alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen
vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudulla oli vapaata
liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja
teollisuus- ja varastotilaa 471 000
neliömetriä.
Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden
ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö
on kääntynyt laskuun.
Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan
jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja
on jo aivan Helsingin keskustassa,
muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden
tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti.
Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret
kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla.
Kauppakeskuksissa viihdytään koko
perheen voimin useita tunteja ellei
lähes koko päivää, tehdään ostoksia,
käydään kahvilla tai ruokailemassa,
mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi
päiväksi koko perheelle hankitaan
samalla.
Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat
ja liikkeet jäävät sivummalle tai
vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus
heikkenee ja osa on jo lopettanut.
On ymmärrettävää, että suurta
tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin
päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän
ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin
että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle.
Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat
elementit tulisi ottaa yhä enemmän
käyttöön. -ja.
Yleisönosasto
Tuoreesta puuenergiasta
??Kysyin tänään (18.02.
2017) noin 20 vuotta hakekattilaa käyttäneeltä henkilöltä onko tuore puuenergia
kannattavaa käyttää hakekattilassa, niin hän vastasi,
että tuore puuenergia tarvitsee ison kattilan palaakseen, mutta hänellä on niin
pieni kattila, ettei siellä märkä puu pala !
Tulin siihen tulokseen,
että Radio-Uutisissa ei kannattaisi laukoa asioita tosiasioina ennen, kuin asiat
tarkoin tutkitaan ja epäilin
märän puun palamista jo
siksi, että isäni oli karjalainen ja hän oli hätäinen laittamaan märkiä puita hellan
ja uunin pesään jotka olivat
ahtaat samoin Lapissa Kol-
tat polttaa märkiä puita pesässään ja siellä käydessäni
erään koltan luona kylässä,
niin oli hyvin kostea ilma !
Tiedän kyllä, että laajassa
pesässä tulee märästä puusta höyryä joka tuo myös
lämpöenergiaa ja siten sen
voi hyödyntää.
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
??Olisi ehdotus Helsingin
kaupungin suunnitteluvirastolle, että laitettaisiin viemärit sinne mihin ne kuuluu, sillä olen asunut Alppiharjussa vuodesta 1994 ja jo
sitä ennen kävin silloisessa Kippari-baarissa, mutta
vieläkään ei ole ymmärretty laittaa viemäriä Sturenkadun ja Kirstinkadun Val-
lilan suuntaiselle puolelle,
joten tuntuu ?hullun työltä?
ehostaa joitain lasikehikoita, mutta samalla ihmiset
astuvat vesilammikkoon !
Todennäköisesti Helsingin kaupungissa on useita
muitakin vastaavia kohtia
joissa pitää ajatella enempi ihmisiä, kuin ulkoista
kauneutta ! Kyseisen ka-
dun keskikohta on koholla,
kuten kadut ja tiet yleensä
tehdään, niin olettaisi, ettei
tällainen Kelan aliarvostama ihminen joutuisi neuvomaan Helsingin kaupungin
suunnitteluvirastoa !
Kaupungin suunnitteluvirastolle
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
Viikot 10-11
Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon.
Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi
tai kirjeellä osoitteeseen
Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
Yleisönosasto
Toimeentulotuen saanti turvattava
??Toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelan hoidettavaksi ei ole toistaiseksi
sujunut niin hyvin kuin on
odotettu. Kelassa ei ole selvästikään ollut riittäviä resursseja ja valmiuksia toimeentulotuen hakemusten
nopeaan käsittelyyn. Lisäksi
Kelan joustamattomat käytännöt ovat johtaneet monet tukea tarvitsevat vähävaraiset vaikeaan tilanteeseen.
Esimerkiksi kun toimeentulotuen laskelmassa on
ollut ns. ylijäämää vaikkapa vain kymmenen euroa, hakija on saanut kielteisen päätöksen eikä ole
sen takia saanut maksusitoumusta välttämättömiin
lääkkeisiin. Kuntien sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu, että hakijan on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen. Valitusten käsittely
vie kuitenkin usein paljon
aikaa, jonka aikana tukea ei
tule. Toimeentulotuen varassa eläville on tuottanut
ongelmia myös se, että Kela
vaatii tietyissä tapauksissa
lääkekorvausten maksamiseen ensiksi kuittia lääkkeiden ostamisesta.
Toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelan hoidettavaksi, jäivät kuntiin
ehkäisevä ja täydentävä
harkinnanvarainen
toimeentulotuki. Ohjeiden
mukaan ennen kuin sitä
voidaan myöntää, pitää hakijalla olla Kelan päätös
perusosasta. Käytännössä
tämä on johtanut siihen,
että harkinnanvaraista tukea tarvitsevaa ei voi auttaa heti, vaikka usein on
kyse kiireellisen tuen tarpeesta kriisitilanteessa. Samaan aikaan muun muassa
pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja pakolaisuus lisäävät
tuen tarvetta.
Olenkin esittänyt, että
Helsingin kaupunki pyr-
kii osaltaan vaikuttamaan
Kelaan niin, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen sujuu nopeasti ja
ilman tukea hakevien byrokraattista kierrättämistä
luukulta toiselle. Helsingin omassa sosiaalityössä
on syytä ottaa huomioon
tarve lisätä resursseja ehkäisevään toimeentulotukeen ja auttaa myös niitä
hakijoita, joille Kelan byrokraattiset käytännöt ovat
aiheuttaneet ongelmia. Lisäksi esitin, että kaupungin talousarviossa varataan
lisää määrärahoja ja sosiaalityöntekijöitä ehkäisevään, etsivään ja alueelliseen sosiaalityöhön. Tämä
tarve koskee niin suomenkielistä, ruotsinkielistä kuin
mahdollisuuksien mukaan
muilla kielillä annettavia
palveluja.
Yrjö Hakanen
Kaupunginvaltuutettu
SKP ja Helsinki-listat
Karamellikääre turmioksiko ?
??Jokin aika sitten korjasin jäisellä kelillä Helsingin Alppiharjun Sturenkadun kävelykaistalta Kismetkaramellikääreen, kun olin
menossa asunnolleni ja siellä laitan karamellikääreet
muun elintarvikemuovin
kera erikseen, mutta mitä
ajatteleekaan sellainen ih-
minen joka heittää karamellikääreen jalankulkuväylälle tai pyörätielle talviaikaan ?
Heikkonäköiselle tai kiireellä kulkevalle siitä saattaa tulla turma. Ajatteleekohan sellainen ihminen,
että hän voi jonain päivänä itse liukastua samanlai-
seen karamellikääreeseen,
jonka joku toinen yhtä ajattelematon on pudottanut
hänen kulkuväylälleen ja
ymmärtääkö, että ei moiti
toista jos ei itsekään muista ihmisistä välitä !
Lassi Tiittanen
Sturenkatu
Miksi eduskunta päättä
kirkollisista asioista?
??Tuntuu oudolta, että Suomen Evankelis-Luterilaisen
seurakunnan asioista päätetään Suomen eduskunnassa, kuten sukupuoli-neutraalisessa avioliittoon vihkimisestä !
Raamattu kertoo miehen
ja naisen yhtymisestä yhdeksi hyvin selkeästi, joten tuntuu oudolta, että ne
jotka haluavat mennä yhteen, niin miksi he haluavat kirkollisia häitä, vaikka
se on kirkon perus-aatetta
vastaan ? !
Tunnen kyllä useita lesboja joista usein alistetus-
sa asemassa oleva lesbo
on jopa ihastunut minuun
enkä ihmettele sitä, vaikka
en pidä itseäni komeana,
mutta useinkin naiset arvostavat enempi sitä mitä
osaa, kuin ulkoista komeutta !
Miksi sitten juuri naisen
ja miehen tulee yhtyä, niin
epäilen, että se johtuu siitä, että usein nainen ja mies
tekevät monia asioita päinvastaisesti, mutta harmonisessa pari-suhteessa he sopivat kumpi tekee minkäkin työn !
Tällainen suhde minulla
on ollut, mutta myönnän
olleeni liian mustasukkainen silloin, joten menetin
hänet silloin ja väliin sain
hetkeksi hänet taas uudelleen, kunnes hän yllättäen
lähti tuonpuoleiseen enkä
vieläkään ole varma mistä syystä ?
Olen kuitenkin oppinut,
että sopiva mustasukkaisuus saa naisen tuntemaan
itsensä tärkeäksi, mutta liika on liikaa joka asiassa !
siä luovasti uusia tapoja.
Miten kertoa toiselle suuri
salaisuus?
Mannerheim järjesti Vapaan Suomen asevoimat,
päiväkäskyt ja kunniamerkit. Hän rauhoitti mielet
ja strategiat maltillisella
viisaudella. Marsalkka tai
majuri, tehtävästään pitää
olla innostunut. Mannerheim ratsastaa yhä.
Mistä löytyisi niitä jotka
rohkenevat nyt puhaltaa
elämään uutta kipinää? Professori Matti Klingen puhe,
?Suomi 100 vai 1000?, Porthaniassa täytti salit, ja rauhoitti mielet. Vaikka ihmiset tungeksivat he kuulivat
vakuutuksen, että suomet-
tumista ei pitäisi käyttää
pilkkasanana vaan se tulisi nähdä myönteisenä. Elämään kuuluvat erilaiset näkökulmat ja yliopiston tehtävänä on opettaa problematisoimaan elämän ilmiöitä. Sana Suomi lausuttiin
Klingen mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 811.
Myyttianalyytikoilla tulee
olemaan entistä enemmän
töitä kun pitäisi löytää uutta arkaaista voimaa pelastamaan maailmaa. Nyt jos
koskaan tarvitaan uutta mytologiaa, joka auttaa löytämään edellytyksiä ja merkityksen elämälle.
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
Puheenvuoro
Myytit kertovat totuuden Suomesta
Veli-Matti Hynninen
??Suomi on tuhansien
myyttien maa.
Suomalaisiin liitettävät
myytit paljastavat minkälainen kansa täällä asuu.
Myytit tietävät mistä olemme tulleet ja minne olemme
matkalla, ne selittävät ole-
massaoloa, alkua ja loppua.
Myytit ovat sukupolvelta
toiselle siirtyviä tarinoita,
jotka paljastavat historiaa,
myös henkilöitä. Muistelemalla toistetaan taaksepäin.
Mikä merkillistä, myös
eteenpäin pitää muistella.
Mihin tapahtumiin ja henkilöihin tulevaisuuden myytit
liittyvät? Halu toistaa tulevaa kysyy rohkeutta. Toisto
on todellisuuden luomista,
olemassaolon vakavuutta.
Vanhat olemassaoloon ja
hedelmällisyyteen liittyvät
myytit tulevat Kreikasta.
Eikä Suomikaan nyt täytä
100 vuotta vaan enemmän
kuin tuhansia. Nyt paljastetaan miten pitkä on Suo-
men historia? Kuka oikeastaan on suomalainen? Ja
miltä Suomen tulevaisuus
näyttää?
Valitsin Suomen myyttistä maailmaa edustamaan
Mannerheimin. Miksikäs ei
voisi mukaan ottaa vaikka Nummisuutarin Eskon,
joka huusi:
Juostaan päät mäntyyn?
Ja sitten hän otti itseään
tukasta kiinni.
Mannerheim-myyttiin liittyvät Suomen itsenäisyyden
kohtalovuodet. Myyttianalyysilla kyetään kohteen
eri ulottuvuuksia toistamalla kertomaan koko yhteiskunnan sen hetkisestä tilasta. Miten ihmiset elävät,
mikä heitä kiinnostaa ja miten he selviävät elämässä.
Tarkkailemalla ihmisten
tapaa puhua, pukeutua,
syödä, tehdä työtä, matkustaa tai juhlia paljastuu
koko elämäntila.
Mannerheim oli Venäjän
hovissa ja armeijassa oppinut aristokraattisen käyttäytymiskoodin. Kansantarinoina kiertävät Marskin ryypyt, kenraaliseurueen vähäpuheisuus, tahdikas käytös muistuttaa miten elämä on aina osa näytelmää, jossa on erilaisia
rooleja.
Myyttiset henkilöt osaavat
ottaa päättäväisesti vastaan
vaikeita haasteita ja kek-
Veli-Matti Hynninen
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
5
Kolumni
Suomenlinnan tunnelin Maailman jakautumisesta
korjaaminen alkaa
Jatkoa sivulta 3
??Hanketta on suunniteltu
loppukesästä 2016 saakka,
ja nyt satojen yksityiskohtien muodostama kokonaisuus on valmis toteutusta
varten. Hankkeen on määrä valmistua tämän vuoden
loppuun mennessä. Tunnelissa kulkevat Suomenlinnan kaupunginosaan niin
kaukolämpö, sähkö, vesi,
viemäröinti sekä tietoliikenne- ja tv-yhteydet. Lisäksi
tunnelia käytetään hälytysajoihin. Tunneli suljetaan
hankkeen ajaksi läpiajoliikenteeltä, mutta kunnallistekniikkaan ei ole suunniteltu katkoja.
Tunneli otettiin käyttöön
vuonna 1981, jonka jälkeen
se on päässyt huonoon
kuntoon: tunnelin vuotovedet aiheuttavat korroosiota
teknisille järjestelmille, ja
vuotovesien mukanaan tuoman radonin vuoksi huoltohenkilökunnan työaikaa
tunnelissa joudutaan rajoittamaan merkittävästi. Ilmastointi ja valaistus kaipaavat
korjaamista, ja on vaarana
että tunnelin katosta putoaa kiviä.
Korjaushankkeessa kallio-
Kuva: Arttu Kokkonen
ta tiivistetään ja lujitetaan
vuotovesien vähentämiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Räjäytyksiä ei
tehdä, mutta pieniä louhintoja tehdään mekaanisesti.
Tunnelin omaa toimintaa
ylläpitävä talotekniikka uusitaan kokonaan. Tunnelin
salaojitukset uusitaan, jotta voidaan hallitusti ohjata jäljelle jäävät vuotovedet pois tunnelista. Lisäksi
Yleisönosasto
Miksei senioreille ole
eläkeläisvaihtoja?
??Sellaista olen tässä viime aikoina miettinyt että
jos opiskelijoille kerran on
opiskelijavaihtoja, niin miksei meille eläkeläisille voisi
olla eläkeläisvaihtoja? Voisin hyvin kuvitella asuvani
vaikka vuoden omien lasteni ikäisessä perheessä jossain ulkomailla, esimerkiksi
Ranskassa. Päivät viettäisin
sikäläisten seniorien kanssa. Se avartaisi mieltä kummasti, ja varmaan kielitaitokin siinä kehittyisi samalla
kuin varkain.
Mutta eihän se ole mahdollista, koska nämä vaihdot tuppaavat poikkeuksetta
olemaan nuorille suunnattuja. Ikään kuin meitä vanhuksia ei enää kiinnostaisi
vieraat kulttuurit ja tavat.
Omasta puolestani voin
ainakin kertoa etten vielä
ole ollenkaan liian vanha
kartuttamaan uusia kokemuksia, näkemään uusia
paikkoja tai harrastamaan
?pettinkiä? ikäisteni ulkomaalaisten leidien kanssa.
Kuka siis tarttuisi haasteeseen ja rupeaisi näitä
matkoja meille ikäihmisille järjestämään?
Bo Hager
Eläkeläinen
Helsinki
hankkeen yhteydessä keskitetään tunnelissa kulkevia kunnallistekniikan järjestelmiä, minkä myötä hälytysliikenteen turvallisuus
tunnelissa paranee.
Tunnelista vastaa Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta, joka
kilpailutti hanketta toteuttavan allianssin kevään ja
kesän 2016 aikana. Korjaushankkeen budjetti on 7
miljoonaa euroa. Suomenlinna on paitsi Unescon
maailmanperintökohde ja
kävijöiden suosima merilinnoitus myös yksi Helsingin kaupunginosista. Siellä asuu noin 800 ihmistä,
työskentelee 400?500 ihmistä vuodenajasta riippuen sekä vierailee vuosittain
noin miljoona ihmistä.
Oikaisu
??Viimeisimmässä (22.2.)
Kallio-lehdessä samoin kuin
Munkin Seutu lehdessä oli
juttu Hilland Mondayscountryklubista kulttuurisivulla. Artikkelissa mainittiin basisti Satu Metsberg,
mikä on virhe. Soittajan
nimi on Saara Metsberg.
Runopalsta
Mistä oppia ottaisin?
Mistä oppia ottaisin,
saisin vihjeen oikean?
Otanko opin joutsenesta,
oravasta pitkähäntäisestä?
Niille ovet akkunat avautuu
suuren suureen maailmaan.
Hetki pieni jokainen
olkoon ilo ihmisten!
Moni tie on turhuuden,
löydät ilmeen iloisen.
Aita maahan kaadetaan,
heille silta rakennetaan.
Uusia polkuja astellaan,
heille ovet avataan ...
Hetki pieni jokainen
olkoon ilo ihmisten!
Yksi on elo ihmisen,
elontie kauaskantoinen.
Tiemme ovat mutkaiset,
saamme päivän kerrallaan.
Kauniit ovat kaarisillat
Luojan luomiin maisemiin.
Kokemukset suuret pienet
tuokoon oivallusta mukanaan!
Mistä oppia ottaisin,
löydän langan punaisen?!
Aivot on ajatuksen kehto,
logiikka viisaan sydämen.
Otan opin naislogiikasta,
viisauden kauaskantoisen.
Toivo Levanko lyyrikko
Kevättä Kalliossa
Mieli pullistuu
Fysiikka mullistuu,
irti jalat maasta, pää
ilmassa ajatuksettomassa:
niin jo ennen aamunkoittoa
ympäri juokset
Töölönlahtea ?
sen pitsihuviloille kunniaa teen
? valaistuille. Koko
Linnunlaulun omakseni otan
kiinteistöt kaikki, minulle ne
kuuluu ? minä ne nään,
kun iskee runners high, mäkeä
ylös niin kovaa vedän kuin
jaloista lähtee. Sydän sykkii
Kalliolle, sen kesyttömille
kaikenmaailman kulkijoille.
Ilmaista
on iloni ? onni aina kortilla
pitkän lainan ottajilla ? Hetkessä
elän: minkä vahvasti aistin, oivallan
sen omakseni otan, sen
tallennan.
Leo Sell
??Köyhiä ja rikkaita on
aina ollut, ?läpi maailman
sivu?, kuten vanha kansa toteaa. Se on totta. Ja
voi olla, että köyhyyden ja
rikkauden kuilu silloin oli
yhtä suuri, ellei suurempikin kuin nyt meidän maailmassamme. Sitä voi ajatella, kun näkee suuria kartanoita, palatseja, kultaa ja
kimallusta. Todennäköisesti monet köyhät silloin puristivat nyrkkiä taskussaan
tämän eriarvoisuuden kurimuksessa. Mutta nyt ihmiset eivät enää suostu olemaan nöyriä alamaisia ja
ottamaan vastaan sitä, mitä
rikkaat ovat ajatelleet, että
köyhille kuuluu.
Nyt tiedostetaan, ainakin
länsimaissa, taloudellisen
eriarvoisuuden ja tuloerojen välinen kuilu ja sen
seurausvaikutukset. Kuilun
umpeen kuromista on yritetty ja yritetään edelleen
erilaisten konfliktien, vallankumousten, ay-liikkeen
ja joukkovoiman, jopa sotien kautta. Meilläkin nämä
kehitysvaiheet ovat historiasta tuttuja.
Oma sukupolveni on etsinyt taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa koulutuksen ja työelämän kautta. Toisen maailman sodan
jälkeinen Suomi eli köyhyyden tasa-arvossa. Kylissä ja
kaupungeissa oli muutamia
rikkaita sukuja, mutta valtaosa väestöstä eli niukkuudessa. Mutta sillä vanhempieni sukupolvella oli suuria tulevaisuuden unelmia.
Yksi suurimmista oli ? lapsille pitää antaa koulutus-
mahdollisuudet ja sitä kautta mahdollisuus saada elämässä aiempaa paremmat
eväät. Itsekin olen tämän
unelman toteutus ja siitä
ikikiitollinen.
Mutta entä nyt? Maailman
jakolinjat ovat aivan toiset,
monilta osin huomattavasti jyrkemmät ja ehkä myös
vaikeammin umpeen kurottavissa. Talouden ja hyvinvoinnin erot ovat edelleen säilyneet, ehkä tulleet
syvemmiksikin. Uudet jakolinjat liittyvät osaamisen, kulttuurien, uskontojen, kielten ja sosiaalisten
taitojen hallintaan.
Osaamisessa on kyse suuresta työelämän ja arjen
muutoksesta. Vanhat työt
kuolevat ja katoavat. Se
työ, mikä meni Kiinaan
tai kehitysmaihin ei koskaan palaa sieltä sellaisenaan takaisin. Tämän joutuvat amerikkalaisetkin toteamaan, kun presidentti
Trump niin suureen ääneen
on uhonnut palauttavansa
takaisin muualle menneet
auto- ja terästehtaiden työt.
Jos osa niistä töistä palaa
takaisin, ne ovat muuttuneet. Robotit, digitalisaatio
ja kaikenlaiset älysovellukset ovat muuttaneet töitä
niin, etteivät entiset työntekijät enää niitä hallitse.
Sama koskee arkielämää.
Elämä on virtuaalimaailmasta selviytymistä, kaikkien salasanojen ja koodien muistamista. Ihmisten
väliset erot ovat osaamisen
ja teknologian hallinnassa,
ei enää niinkään taloudellisten tai hyvinvointierojen
välisiä.
Entä sitten erilaiset kulttuurit, kielet, uskonnot, sosiaaliset taidot, ne kaikki
synnyttävät erilaisia kuiluja
ihmisten väliin. Niiden umpeen kurominen on erittäin
vaativaa ja pitkäkestoista.
Kuilut synnyttävät helposti
erilaisia pelkoja, vihamielisyyttä, vastakkainasettelua
jne. ihmisten välille. Näitä
tunteita on helppo käyttää
hyödyksi ja niin myös tehdään. Syntyy populistisia
liikkeitä, jotka monella tavalla uhkaavat demokratiaa ja sananvapautta. Se näkyy nyt Euroopassa, isojen
maiden politiikassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, mutta
ei niin voimakkaana pohjoismaissa.
Mikä tässä kehityksessä
sitten on niin varottavaa?
Ne vetoavat niin helposti
meissä kaikissa asustavan
itsekkyyden ja oman edun
tavoittelun haluun. Se tekee meistä toistemme suuria kilpailijoita, ei toisiamme auttavia ja tukevia. Sillä tiellä ei pärjätä. Kukaan
meistä ei tule toimeen ilman toista. Siksi pitää puolustaa demokratiaa ja toistemme auttamista ja kunnioittamista.
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net
KALLIO LEHTI
6
Päivyri
Sunnuntaiksi
Nimipäivät:
Viikko 10
Ma 6.3. Tarmo
Ti 7.3. Tarja, Taru, Taika
Ke 8.3. Kansainvälinen
naistenpäivä. Vilppu
To 9.3. Auvo
Pe 10.3. Aurora,
Aura, Auri
La 11.3. Kalervo
Su 12.3. Reijo, Reko
Viikko 11
Ma 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti
Ti 14.3. Matilda, Mette, Tilda
Ke 15.3. Risto
To 16.3. Ilkka
Pe 17.3. Kerttu, Kerttuli
La 18.3. Eetu, Edvard
Su 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.
??Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9?14, ke klo 12?17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma,
ti, to klo 9?10, ke klo 12?
13, p. 09 2340 3618.
KALLION KIRKKO
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su
klo 9?19. Ma?pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?
pe klo 16?19
Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 raamatunluku, klo
18 ehtoollinen. La 9 aamurukous.
Kivimessu to 9.3. klo 18
Huovinen, Niskala
Raamatunlukua ja klo 18
Iltamessu klo 16 pe 10.3.
rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla.
Messu su 12.3. klo 10.
Laajasalo, Metiäinen, Pyylampi, Niskala, Seidi Jääranta. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Alle 4v. vanhemman seurassa.
lltamessu ma 13.3. klo 18.
Iltamessu ti 14.3.klo 18.
Viljamaa.
Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 15.3. klo 18.
Partti, Anima mea-lauluryhmä, joht. Vuori. Lauluryhmän avoin harjoitus klo
17 alkaen. Rukous päivän
päättyessä klo19.30. Leevi Nora.
Kivimessu to16.3. Mattsson, Niskala.
Raamatunlukua ja klo 18
Iltamessu pe 17.3. klo 16.
Veli-Matti Hynnisen johdolla.
Messu. Herättäjän kirkkopyhä su 19.3. klo 10. Männistö, Veli-Matti Hynninen,
Helin, Niskala, Kilven kuoro, Paavo Huotari. Klo 10
Pyhäkoulu. Alle 4v. vanhemman seurassa.
Herännäisseurat su 19.3
klo 12 Kappelisalissa. Veli-Matti Hynninen.
Sanan ja rukouksen ilta
su 19.3. klo 17. Seppo
Juntunen.
Iltamessu ma 20.3. klo
18. Partti.
Iltamessu. ti 21.3. klo 18.
Viljamaa.
Keskiaikainen rukouslaulumessu. ke 22.3. klo 18.
Hurmerinta, Anima mealauluryhmä, joht.Korhonen.
Lauluryhmän avoin harjoitus klo 17 alkaen.
TAPAHTUMAT KALLIOSSA
Kallion kirkko, Kappelisali ja Vihreä sali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio
, Siltasaarenkatu 28.
Luento isosta Toivosta
ma 13.3. klo 17-18 ?Toivo ja rakkaus?. Vihreä sali
(2. kerros, itäpuoli). Luennot päättyvät klo 18 alkavaan pieneen messuun.
Petri Tikka.
Torstaina iltapäivällä torstaisin klo 13?14. Kulttuuri, uskonto, ihmiset ja päivänpolttavat aiheet kohtaavat Kallion kirkossa. To
9.3. Aiheena: ?Kirjatytöstä
kustantajaksi?, Päivi Istala
haastattelee Leena Majander- Reenpäätä. Päivärukous klo 12. Kahvila auki. To
16.3. Laulaja, pianisti Niilo
Rantala esittää lauluja Viidan ja Mustapään teksteihin
Tuttu ja tuntematon César
Franck pe 10.3. klo 19 Kallion kirkko. Tommi Niskala soittaa ranskalaisen romantiikan ajan säveltäjän
urkuteoksia ja musiikkia
oopperoista. Vapaa pääsy,
ohj. 10 e.
Bruckner: Messu e-molli la 11.3. klo 19, Kallion
kirkko. Puhallinorkesteri
Aava Winds, kamarikuorot Addictio ja Somnium
ensemble ja pasuunayhtye Sibabones Tatu Erkkilän johdolla. Vapaa pääsy,
ohj. 10 e.
Kristina su 12.3. klo
17.30, Kallion kirkko. Koreografi Marjo Kuuselan
tanssia, laulua ja teatteria
yhdistävä teos on keskiaikaisen naisen tarina neljän tanssijan ja Vox Silentiin voimin. Liput 25 e, 15
e, 10 e ovelta.
Hyvien uutisten illat ?
Markuksen evankeliumi ti
14.3. klo 18 pastori Mika
Ebeling. Ti 21.3. klo 18.
diakoni Seppo Palonen.
Illoissa kahvitarjoilu klo
17.30 alkaen.
Virsilaulutilaisuus ? Kirkkovuoden virret la 18.3. klo
14. seurakuntakoti. Juontaa
Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. Kahvitarjoilu.
Varikkoryhmä työnhakijoille torstaisin klo 9?12
Teatteri Kalliossa. Tarjolla
vertaistukea ja uutta suuntaa elämään.
Avoin muskari maanantai-
Kuolinilmoitus Kallio-lehteen
Jeesus,
kiusausten
voittaja
??Oliko se kiusaaja, joka
istui 36 metrin syvyydessä
olkapäälleni karvaisella takamuksellaan, ja kuiskutteli
tunteella: ?Mitä sinä meren
pohjalla, lähde ylös, siellä
on raikasta ilmaa!? Järkeni
vakuutti, että keuhkorakkulat repeävät ja altistan itseni
sukeltajantaudille, että parempi yrittää olla rauhallinen, vaikka ilma olikin käymässä vähiin.
Oliko se kiusaaja, joka
esteli järjen äänellä: ?Älä
mene väliin tuohon pahoinpitelyyn, joudut vain itse
vaikeuksiin. Mitä se sinua
hyödyntää?? Oikeudenmukaisuuden tuntoni muistutti
minua siitä, että joku päivä
voin itse tarvita apua.
Oliko se kiusaaja, joka
vetosi mukavuudenhaluuni:
?Älä hullu kävele, tai ainakaan juokse. Ota auto!?
Kehoni kertoi minulle, että
nyt olisi todella korkea
aika liikkua, ja ekosyyllisyys säesti yksityisautoilun
Viikot 10-11
turhuudesta.
Sehän nyt oli tietysti kiusaaja, joka kuiskutteli ravintolassa: ?Eikö olekin ihana
nainen, ja tarvitsisi juuri
kaltaistasi seuraa!? Omatuntoni ja rakkauteni muistutti
minua vaimosta ja lapsista,
avioliitostakin.
Entä ne kiusaajat, jotka houkuttelevat uhriutumaan, väistämään vastuuta tai etsimään liian helppoa nautintoa?
Voi hyvä Jeesus, sinua
vasta kiusattiinkin. Minusta ei olisi samaan. Mutta
ole minun kanssani, opeta
milloin taistella kiusauksia
vastaan järjellä, omallatunnolla, oikeudenmukaisuudella ? tai uskolla.
Aamen.
Kimmo Saares
Kirjoittaja on kirkon
ja median moniottelija,
toimittaja, pappi ja
Kirkon tiedotuskeskuksen
ohjelmapäällikkö
Aino Acktén kamarifestivaali Kallion kirkossa
??Oopperalaulajatar Aino
Acktén nimeä kantava kamarifestivaali siirtyi keväällä 2016 Kallion jyhkeän kivikirkon suojiin. Konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia järjestetään kastekappeliin remontoidulla tunnelmallisella 100-paikkaisella Ackté-klubilla ja kauniissa kirkkosalissa. Viihtyisän klubitilan yhteyteen
perustettiin marraskuussa
2016 viihtyisä galleria-kahvila, Café Sonck 1912, joka
palvelee yleisöä arkisin klo
10-17, sekä aina konserttien
yhteydessä. Café Sonck
1912 tarjoaa hyvää kahvia
ja herkullisia leivonnaisia,
päivittäin vaihtuvan keittolounaan sekä cateringpalvelut yrityksille ja kaikkiin kodin juhliin. Kahvilan
nimi viittaa Kallion kirkon
suunnitelleeseen arkkiteh-
ti Lars Sonckiin ja Kallion
kirkon valmistumisvuoteen.
Café Sonckissa järjestetään
vaihtuvia taidenäyttelyitä,
vielä maaliskuun ajan esillä on tekstiilitaiteilija Outi
Martikaisen teoksia.
Aino Acktén kamarifestivaali ry:n konserttitoiminta painottuu 4 kk:n mittaiseen kesäfestivaaliin, jolloin
konsertteja järjestetään keskimäärin 3 iltana viikossa.
Festivaali tarjoaa laajan ja
monipuolisen tapahtumasarjan, joka sisältää musiikkia, runoutta, tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Huipputaiteilijat saavat mahdollisuuden toteuttaa omia taiteellisia visioitaan ja yleisö
kokea ainutlaatuisia esityksiä lähietäisyydeltä, intiimissä klubitilassa. Kesäfestivaalin lisäksi yhdistys järjestä myös Acktén talvisar-
sin Seurakuntakodilla. Klo
9 1?2-vuotiaiden ryhmä, klo
10.15 sisarusryhmät. Perhekerho torstaisin klo 10 ja
Esikoisvauvakerho klo 12
Kallion srk. Seurakuntakoti,
Siltasaarenk. 28. Friberg
p. 09 2340 3621
Laulua lapset jaloissa tiistaisin klo 12 Seurakuntakoti. Avoin lauluryhmä lauluhaluisille. Lapset kuunteluoppilaina. Gospelia ja
kevyttä musiikkia popjazzlaulupedagogi N. Sallisen
johdolla. Maksuton.
Lähetys- ja Rukouspiiri
tiistaisin klo 16 Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Kallion kirkolla.
Eläkeläisten piirit: Kappelisalissa keskiviikkoisin
klo 13. Merihakapiiri keskiviikkoisin klo 13. Haapaniemenkatu 7-9.
ACKTÉ-KLUBI
Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen
papinkatu 2
Solar Winds 3 to 9.3. klo
19. Improvisoitu konsertti.
Mika Kallio, lyömäsoittimet,
Verneri Pohjola, trumpetti.
Liput 15 e.
Le Caffé, ti 14.3.2017, klo
19.. Minna Nyberg, sopraano ja barokkigestiikka ja
barokkiyhtye L?Albergata:
Liput 15 e.
Richard Strauss: Arabella
ti 21.3.2017 klo 19. Oopperaillassa kuullaan konserttiesityksenä Richard Straussin iki-ihana ooppera kahdeksan laulajan ja pianosäestyksen kera. Nimiosassa Reetta Haavisto, Tero
Valtonen, piano. Liput 20
e, väliaika.
Katalonialaista impressionismia to 23.3. klo 19.
Soolopianomusiikkia Musica Callada- sarjasta. Aki
Rissanen, piano. Liput 15 e.
ALPPILAN KIRKKO
Messu su 12.3. klo 16.
Laajasalo, Pyylampi, Leena
Niinivaara. Kirkkokahvit.
Messu su 19.3. klo 16.
Lindfors, Oksanen, avustaja Inkeri Heikkilä..
Kansainvälinen työ:
Vironkielinen messu Taize-hengessä su 19.3. klo
1. Paenurm, Ôunap. Kirkkokahvit
Kiinankielinen raamattupiiri perjantaisin klo 18.
Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo
13.
TAPAHTUMAT ALPPILAN
KIRKOLLA
Voimasanoja Raamatus-
Rakkaamme
Etunimi
SUKUNIMI
o.s. Sukunimi
s. 00.00.0000 Helsinki
k. 00.00.0000 Helsinki
Jäi jälkeesi kaipuu
? jäi sanaton suru.
Kaivaten
Lapset
Sukulaiset
Hautaan siunaaminen
toimitettu läheisten
läsnäollessa. Lämmin
kiitos osanotosta.
Ilmoitukseen tuleva
teksti ja tieto siihen
haluttavasta kuvasta
lähetetään osoitteella
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai
postitse Kallio-lehti/
Karprint Oy, Vanha
Turuntie 371, 03150
Huhmari. Ilmoituksen
jättö onnistuu myös
puhelimitse Kristiina
Estama-Saarinen
numeroon
09-413 97 332.
Oheisen ilmoituksen
koko on 1x100 mm
ja hinta 146 ? + alv.
Samankorkuinen,
mutta 2 palstaa leveä
maksaa 292 ? + alv.
Myös muut koot ovat
mahdollisia.
Menovinkkejä
??M e s t a r i s u o m e n t a j a t
Kallion kirjastossa!
Vuoden 2016 parhaista
kauno- ja tietokirjallisuuden suomennoksista jaettavien Mikael Agricola- ja
J. A. Hollo -palkintojen ehdokkaat julkistetaan Kallion kirjastossa keskiviikkona 22.3. klo 16.00 alkaen.
Tilaisuuden juontavat kirjailija ja kääntäjä Virpi Hämeen-Anttila sekä toimittaja Juha Roiha.
Tilaisuuteen on vapaa
pääsy. Tervetuloa!
ke 22.3. 16.00?18.00, Kallion kirjasto, Viides linja 11,
00530 Helsinki
jan, talvisarja jatkuu vielä
maaliskuun loppuun saakka. Naistenpäivänä keskiviikkona 8.3 Ackté-klubilla
koetaan haikeanhauskoja ja viiltävänväkeviä kohtaamisia keskellä elämää
ja sen syrjässä. KokoNainen -konsertin esiintyjinä
ovat sopraano Terttu IsoOja, pianisti Marjut Vuorento ja kirjailija Katri Tapola.
Torstaina 9.3 Ackté-klubin
SOLAR WINDS -jazzsarjassa
trumpetisti Verneri Pohjola pistää tuulemaan yhdessä lyömäsoittaja Mika Kallion kanssa. Tiistaina 14.3
Le Caffé -kahvikonsertissa sopraano Minna Nyberg
johdattelee kuulijat yhdessä
barokkiyhtye L´Albergatan
kanssa 1700-luvun Parii-
siin jossa kansaa villitsee
uutuusjuoma kahvi. Tiistaina 21.3 klubilla kuullaan konserttiversio Richard
Straussin rakastetusta Arabella-oopperasta ja torstaina 23.3 pianovirtuoosi Aki
Rissanen esittää katalonialaisen säveltäjä Federico
Mompoun(1893-1987)soolopianomusiikkia. Konsertit
alkavat klo 19. Käynti Ackté-klubille ja Café Sonckiin
Kallion kirkon eteläpäädyn
ovesta, tornin juurelta.
Aino Acktén kamarifestivaalin 16.5.-22.9.2017 ohjelmisto julkaistaan maaliskuun aikana sekä laajalevikkisenä ohjelmavihkona , että yhdistyksen kotisivuosoitteessa: www.acktefestival.fi
ta -ryhmä tiistaisin klo 17.
Klemmt p. 09 2340 3634.
Musiikkiopiston konsertti. to 16.3. klo 18. Vapaa
pääsy.
GLOW- ilta nuorille aikuisille pe 17.3. klo 17. Rukousta, musiikkia ja yhteinen
iltapala. Raivio.
AVOIN VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA
Senioreiden sähly maanantaisin klo 9.
Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät. ma parittomilla
viikoilla klo 16.30. Klemmt.
Päiväkansa 60+ maanantaisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Leena
Niinivaara.
Tiistaiolohuone ja ruokailu tiistaisin klo 9 Tiistaiolohuone; Venyttelyjumppa
klo 10-11; Diakonialounas
2 e klo 11.30-12.30. Avoin
muskari Klo 10 ja 10.30 ja
Perhekerho klo 13 asti.
Kangaspuukerho tiistaisin
klo 18. Lisätiedot P. Lindfors p. 09 2340 3603.
Avoin neulontapiiri to
16.3. klo 11. Ota omat langat ja puikot mukaan. Päätteeksi pieni hartaushetki.
Lasten perjantai perjantaisin klo 9?12. Pe 10.3. Riikka Sipilä.
Brunssi lauantaisin. Kattaukset klo 11 ja klo 13.
Hinta 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe
mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p.
050 363 9575.
KURSSITOIMINTA
Ilmoittautuminen ensisijaisesti www.helsinginseurakunnat.fi/kallio tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340
3611. Työttömien ja 63 v.
eläkeläisten on mahdollista saada opintotukea. Asia
mainittava ilmoittautuessa.
Rukouslaulun ?peruskurssi ti 21.3.,28.3.,4.4.ja 11.4.
klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2.
MuT, H-L Vuori.
Lepoa ja Läsnäoloa ?kurssi to 6.4.,13.4.,20.4.,27.4.
klo 14-16. Tässä ja nyt on
ainoa hetki, jolloin voit elää
elämääsi. Voit pitää huolta itsestäsi ja elää täydesti
vain nyt. Levossa oleminen
edellyttää yhteyttä mielen ja
kehoon. Kokeilemme erilaisia rentoutusmenetelmiä ja
tutustumme erämaa -isien
viisauteen. Ohj. diakoni Sinikka Metiäinen. Maksuton.
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
7
Helsingin Kokoomuksella
127 ehdokasta kuntavaaleissa
??Helsingin Kokoomus on
asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset
ehdokkaat kokouksessaan
maanantaina 27.2.
? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja
nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen
kattavuus on laaja. Odotan
innolla vaalityön tekemistä
tämän joukkueen kanssa,
iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja
Sini Jokinen.
? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta-
vat, ja valitettavasti kaikki
halukkaat eivät mahtuneet
listalle, Jokinen jatkaa.
Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja
Matti Parpala, 30.
? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin
henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ?
mutta myös siksi, että olen
huolissani Suomen poliitti-
sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa.
Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii
nykyisin toimitusjohtajana
Palvelutili Oy:ssa. Parpala
sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä.
Nimettyjen joukossa ovat
myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56)
sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria
Jokinen (24).
Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat:
Eija-Riitta Aakio, oopperalaulaja, henkilökohtainen
avustaja, Viikinmäki
Iida Aarnio, hoivapalvelukoordinaattori, estenomi
(AMK), Aurinkolahti
Mukhtar Abib, tiiminvetäjä, Kamppi
Ujuni Ahmed, nuoriso- ja
vapaa-ajan ohjaaja, Fenix
Helsinki ry:n puheenjohtaja, Etelä-Haaga
Tarik Ahsanullah, SYL:n
varapuheenjohtaja, oikeutieteen ylioppilas, Kallio
Sanna Aivio, hoitotyön
opettaja, Malmi
Kristiina Anunti, yrittäjä, konsultti, Arabianranta
Ted Apter, lakimies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, Töölö
Milka Asikainen, muotoilija, taiteen maisteri Kallio
Sirpa Asko-Seljavaara, pr
ofessori,kaupunginvaltuute
ttu, Lauttasaari
Timo Auranen, johtokeskusupseeri evp., projektipäällikkö, Vuosaari
Harry Bogomoloff, valtuuston varapuheenjohtaja, VTM, Kulosaari
Heidi Ekholm-Talas, yrittäjä, Oulunkylä
Merja Eklund, sairaanhoitaja, veteraaniasiamies
(evp), Pikku-Huopalahti
Ogechukwu Eneh, KM,
kulttuurituottaja, Länsi-Pakila
Matti Enroth, VN, kaupunginvaltuutettu, Pakila
Sebastian Franckenhaeuser, tuotepäällikkö, Herttoniemi
Joona Haavisto, koodari,
insinööri (AMK), Hermanni
Juha
Hakola,
ylikomisario, kaupunginvaltuutettu, Vartiokylä
Dennis
Hamro-Drotz,
start up -yrittäjä, ympäristöasiantuntija, Töölö
Katrina Harjuhahto-Madetoja, KTM, toimitusjohtaja, Töölö
Joel Harkimo, yrittäjä,
Töölö
Arttu Hautamäki, lehtori,
ekonomi, Veräjämäki
Tiina Hieta, peruskoulun
rehtori, KM, Puotinharju
Perttu
Hillman,
toimitusjohtaja,bloggari,
Lauttasaari
Pekka Holopainen, ,toiminnanjohtaja, eversti evp.,
Tapanila
Leena Hoppania, TaM,
aluesihteeri, Etu-Töölö
Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, VTM, Lauttasaari
Maritta Hyvärinen, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri, Konala
Panu Hämäri, yrittäjä, toimitusjohtaja, Pakila
Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä,
Metsälä
Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo
Ilari Iivonen, musiikkiopiston rehtori, Lehtisaari
Kristiina Ilvonen, johtava
konsultti, Pakila
Minna Isoaho, KTM, toimitusjohtaja, Konala
Katja Ivanitskiy, lääkäri, innovaattori, Ruskeasuo
Elisa Jokelin, lääkäri, Laajasalo
Maria Jokinen, opiskelija, METKAn hallituksen pj.,
Sörnainen
Vafa Järnefelt, projektipäällikkö, ympäristöpolitiikan opiskelija, Töölö
Ari Järvinen, isännöitsijä,
DI, Pakila
Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp,
Kamppi
Leila Kaleva, strategiajohtaja, DI, Kamppi
Markus Kalliola, DI, terveysteknologian asiantuntija, Munkkiniemi
Pirjo-Liisa Kangasniemi,
seniori, koulutustarkastaja, Puotila
Helena Kantola, varatuo-
Näyttämöllä vaikuttajat,
taitelijat ja kansa
??Kalliossa alkaa maalikuussa uusi elämyksellinen
talk show-sarja ?Arvorulettia?. Sarjaan kuuluu neljä
yleisölle avointa tapahtumaa, joissa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia
ilmiöitä. Mistään perinteisestä keskustelutilaisuuksista ei kuitenkaan ole kyse.
Tapahtumissa ilmiöt ovat
asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden
ja kansalaisten tarkastelussa. kohtaavat eri alojen asiantuntijat, mielipidevaikuttajat, taiteilijat ja kansa.
Ohjelmassa elämyksellistä
kulttuuria ei ole erotettu
keskustelusta. ?Itse ajattelen niin, että ilta muodostaa
tavallaan teatteri-esityksen,
joka kuitenkin on totta?, tapahtumia ideoimassa ollut
Pihla Ruuskanen kertoo.
Arvoruletin seremoniamestarina esiintyy Waltari-yhtyeen Kari ?Kärtsy?
Hatakka. ?Kärtsyn rooliin
kuuluu olla se kapinahenki
ja kansan ääni, joka uskaltaa sanoa ettei ymmärrä nyt
yhtään mitään?, Ruuskanen
naurahtaa. ?Haluamme tästä tapahtuman, jonne jokainen kokisi olevansa tervetullut ja uskaltautuisi kysy-
mään ja kyseenalaistamaan
keskustelijoiden puheita.?
Ilmiönä aktivismi
vs politiikka
Ensimmäinen Arvorulettia-tapahtuma koetaan 21.3.
Aiheena on vaikuttamistapojen muutos. Yksittäiset
kansalaisaktiivit ja ryhmittymät saavat aikaan kokonaisia kansanliikkeitä. Illan aikana kysymme, mistä tämä
ilmiö kertoo ja mikä vaikutus toiminnalla on. Millaisia erilaisia vaikuttamistapoja yksittäisellä kansalaisella on ja mikä on kansalaisaktiivisuuden raja? Illan
keskustelijoina on mm. Li
Andersson, Aleksi Pahkala ja Paleface. ?Kaikkia nimiä emme voi vielä paljastaa. Esimerkiksi anarkistin
kanssa neuvottelut ovat vielä kesken?, tapahtumatuottaja Anu Rantonen kertoo.
Arvoruletissa yleisölle järjestetään erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa keskusteluun.
? Kaikki eivät halua tai
uskalla kysyä, kun pitäisi
nousta ja esittää kysymys
ison ihmisjoukon kuullen.
Haluamme murtaa tämän
rajan ja madaltaa kynnystä osallistua. Siksi siihen on
suunniteltu erilaisia tapoja,
joista voi sitten valita mieleisen, Ruuskanen sanoo.
Vuoden 2017
näytökset:
21.3. Aktivismi vs politiikka: Mukana mm. Tarja
Halonen, Li Andersson, Susanna Kuparinen, Paleface
ja Improsiskot.
15.5. Nuoret ja tulevaisuus: Näytös toteutetaan
nuorten kanssa.
14.9. Julkisuus ja media:
mukana mm. Jussi69, Ville
Blåfield ja André Wikström.
29.11.
Ihmisoikeudet:
mukana mm. Pekka Haavisto, Teatteri Metamorfoosi ja Signmark.
Tapahtumat järjestää Kalliolan setlementti ja niitä
vietetään Kalliolan Setlementtitalossa, Sturenkatu
11. Tapahtumiin on vapaa
ja esteetön pääsy. Yleisöpaikkoja on noin 150. Tapahtumat ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Lisätietoja www.kalliola.fi
mari, Katajanokka
Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, kaupunginvaltuutettu, Suomenlinna
Riina Kasurinen, tradenomiopiskelija, Munkkiniemi
Jarmo Kelo, toiminnanjohtaja, Jollas
Juha Keskinen, pääkirjoitustoimittaja, Ullanlinna
Päivi Kiili-Laakko, kätilö, terveysalanpienyrittäjä,
Kaarela
Sirpa Kivilaakso, lentopurseri, tietokirjailija Tapanila
Kaidi Kivistö, palveluesimies, Itäkeskus
Tapio Klemetti, KTM,
yrittäjä, Pakila
Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo,
Munkkiniemi
Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari
Peppi Korvenranta, sopimuskäsittelijä, Maunula
Kauko Koskinen, DI, kaupunginvaltuutettu, Tapaninvainio
Terhi Koulumies, VTM,
kaupunginvaltuutettu,
Munkkivuori
Satu Kouvalainen, varatuomari, lakimies, Vuosaari
Johanna Krabbe, ympäristöasiantuntija, ammatillinen opettaja, Oulunkylä
Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj., VTK,
Lauttasaari
Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula
Heimo Laaksonen, yrittäjä, kotiseutuneuvos, Puistola
Marika Lahti, kansainvälisten asioiden assistentti, Puotila
Tiina Larsson, toimialajohtaja opetus ja koulutus,
eMBA Mellunkylä
Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki
Sari Leino, kiinteistövälittäjä, Kallio
Juha Levo, KTM, asiakkuusjohtaja, Viikki
Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä, Herttoniemi
Tuomo Luoma, yrittäjä,
Punavuori
Raine Luomanen, partner,
Munkkiniemi
Hannele Luukkainen, valtiotieteen lisensiaatti, eko-
nomisti, Mellunkylä
Aarno Lyytinen, yrittäjä,
Vuosaari
Hanna Lähteenmäki, kasvatustieteen maisteri, MBA,
Laajasalo
Pekka Löfman, yrittäjä,
Vuosaari
Jukka I. Mattila, KTT, tutkija, Etelä-Haaga
Otto Meri, OTM, lakimies,
Ullanlinna
Annukka
Mickelsson,
KTM, Kruununhaka
Anna Munsterhjelm, puheenjohtaja, rohkelikko,
Töölö
Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa, Jollas
Panu Mäenpää, FM, viestintäkonsultti, Ullanlinna
Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki
Susanna Ngene, kaupan
ja teollisuuden ostaja, sairaanh.opiskelija, Viikki
Matti Niiranen, VTM, kaupunginvaltuutettu, Töölö
Dani Niskanen, opiskelija, Merihaka
Konsta Nupponen, pohjoismaisten kielten opiskelija, Koskela
Mia Nygård, ETM, kategoriajohtaja, Lauttasaari
Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi
Sakari Oka, tekniikan
tohtori, lehtori, Lauttasaari
Matias Pajula, opiskelija,
Tammisalo
Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi
Jukka Pakarinen, kirkkoherra, Marjaniemi
Pia Pakarinen, johtaja, kaupunginvaltuutettu,
Kamppi
Matti Parpala, toimitusjohtaja, Master in Public
Policy
Sanna-Maria Pakkanen,
FM, maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, Haaga
Dennis Pasterstein, ylikomisario, HTM, Kaartinkaupunki
Jaana Pelkonen, kansanedustaja, VTM, Ullanlinna
Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori
Timo Raittinen, kehittämispäällikkö, ekonomi,
Vuosaari
Tatu Rauhamäki, toimitusjohtaja, Töölö
Risto Rautava, komentaja, yrittäjä, Kruununhaka
Mariam Rguibi, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, Kallio
Laura Rissanen, valtuustoryhmän pj. VTM, Töölö
Petri Roininen, toimitusjohtaja, DI, Pakila
Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari
Wille Rydman, VTM, kansanedustaja, Kamppi
Lea Saukkonen, meteorologi, Alppila
Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki
Mirita Saxberg, Hallintotieteiden maisteri (julkisjohtaminen), liiketalouden
opettaja, Laajasalo
Daniel Sazonov, Kokoomusnuorten puheenjohtaja,
opiskelija, Kamppi
Kirsi Sharma, hr-asiantuntija, perheyrittäjä, Kannelmäki
Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Katajanokka
Lauri Skön, Klikinsäästäjän perustaja, toimitusjohtaja Etu-Töölö
Elisa Tarkiainen, ministerin erityisavustaja, Hermanni
Jonna Temonen, liikunnan ja terveystiedon opettaja, liikuntatieteiden maisteri, Töölö
Timo Tossavainen, yhteysjohtaja, YTM, Siltamäki
Maarit Toveri, toimitusjohtaja, Tapanila
Ulla Marja Urho, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Lauttasaari
Laura Vanamo, rahoitusasiantuntija, Kruununhaka
Jan Vapaavuori, oikeustieteen kandidaatti, varapääjohtaja, Töölö
Laura Varjokari, oikeusnotaari, Vallila
Juhana Vartiainen, kansanedustaja, VTT, Kruununhaka
Maarit Vierunen, sijoituspäällikkö, ekonomi, Vuosaari
Caesar von Walzel, kv.
esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna
Timo Vuori, teologian
tohtori, Pohjois-Haaga
Yakup Yilmaz, yrittäjä,
kirjailija, Kamppi
SKP:n ja Helsinki-listojen
ehdokkaista puolet naisia
??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet
on naisia
Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten
listoilta valtuustoon valittu
Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan.
Ehdokkaiksi on asetettu
myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrittäjä
ja tulkki Ayman Al Amir,
opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen
päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström,
tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo,2 diplomi-insinööri Pertti Poikolainen, asennuskoordinaattori Mikko Vir-
tanen ja käsitetaiteilija sekä
SKP:n puheenjohtaja JuhaPekka Väisänen.
Listalla on joukko Suomen
Työväenpuolueen
STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin
kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin.
Kaikkiaan listoilla on 29
sitoutumatonta ehdokasta
ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta.
Tärkeimmät päivämäärät
vuoden 2017 kuntavaaleissa:
Vaalipäivä sunnuntai 9.4.
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
KALLIO LEHTI
8
Viikot 10-11
Ilmoituksia eläinten
pahoinpitelyistä tehtiin paljon
Helsingin
ympäristökeskuksen
eläinsuojelupuhelimeen
tuli runsaasti
ilmoituksia eläinten
pahoinpitelyistä viime
vuonna. Ilmoitusten
oikeellisuuden
todentaminen on
kuitenkin usein vaikeaa.
??Ilmoitusten määrän kasvaminen voi liittyä ihmisten
lisääntyneeseen valveutuneisuuteen eläinten kohtelusta.
? Ilmoitukset koskevat
tyypillisesti koiran lyömistä, potkimista tai voimakasta retuuttamista remmissä,
valottaa Helsingin ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. Vastaavia ilmoituksia tehdään
myös kissoista. Pahoinpitelyä perustellaan usein sillä,
että eläintä yritettiin kouluttaa.
Silminnäkijän on syytä
ilmoittaa pahoinpitelystä
myös poliisille ja valmistautua todistamaan näkemänsä. Valvontaeläinlääkärin on eläinsuojelutarkastuksella monesti vaikea löytää näyttöä pahoinpitelystä.
Väkivaltaan ja
alistamiseen
perustuvat koulutusmenetelmät
kiellettyjä
Eläinsuojelulain mukaan
eläimen kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja
kouluttaminen sekä liian
kovakourainen käsittely
ovat kiellettyjä.
Tutkimuksissa on todettu,
että positiivisella vahvistamisella saavutetaan parhaita oppimistuloksia.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi makupalojen tai leikin käyttämistä palkitsemiseen.
Koulutus vaatii eläimen
omistajalta aina paljon toistoja ja johdonmukaisuutta.
Tavalliselle kotikoiralle riittää sen opettaminen yhteis-
kuntakelpoiseksi. Kouluttaminen vahvistaa eläimen ja
omistajan suhdetta ja tarjoaa molemmille mukavaa
yhdessä tekemistä.
Joka toisella eläinsuojelutarkastuksella
toimenpiteitä
Vuonna 2016 ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkärit suorittivat 283 tarkastusta, joista suurin osa
tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja
muita valvontakohteita käytiin läpi.
Suurin osa tarkastuksista
(80 prosenttia) kohdistui
koiriin ja kissoihin. Joka
toisella kerralla annettiin
määräyksiä tai ryhdyttiin
kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin
turvaamiseksi. Määräykset
koskivat yleisimmin puutteellista perushoitoa kuten
ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa.
Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli
Mechelininkadun remontti
etenee ? lisää puun poistoja
??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on
alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin
kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen
ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uu-
sitaan. Urakan valmistuttua
loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin
on sujuvaa kulkea Mechelininkadulla.
Vanhojen puiden kaato
etenee kadunrakentamisen
aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tam-
mikuuta Hietaniemenkadun
kohdalta. Nyt katuremontin
edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien
liittymään asti.
Kirja-arvostelu
Eläinsuojelulain mukaan koiran kovakourainen käsittely ovat kiellettyä. Kuvan koira ei liity uutiseen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kari Hautala.
hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen
hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään
esitutkintapyyntö poliisille. Helsinkiläisille eläinten
omistajille langetettiin 13
eläintenpitokieltoa vuonna 2016.
Löytöeläinten määrä
vähentynyt hieman
Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tilapäistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun
Jan Vapaavuori Kokoomuksen
pormestariehdokkaaksi
??Helsingin Kokoomuksen
piirikokous on valinnut Jan
Vapaavuoren Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Piirikokous oli päätöksessään yksimielinen.
Jan Vapaavuori, 51, on
toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori päätti lähteä tavoittelemaan Helsingin ensimmäisen pormestarin paikkaa ennen kaikkea
siksi, että Helsinki on hänelle rakas kaupunki, joka
on tulevina vuosina suurten muutosten edessä. Kevään kuntavaalien jälkeen
Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuu ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistus muuttaa Helsingin
roolia merkittävästi.
Helsingin ensimmäisen
pormestarin tehtävänä on
johtaa tätä muutosta ja määrittää suunta Helsingin tulevaisuudelle. Nämä muutokset vaativat vastuullista politiikkaa ja vahvaa johtajuutta.
? Helsinki on hieno kaupunki, jota pitää määrätietoisesti kehittää edelleen.
Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ei mikään
tykkäämiskysymys, ja siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan
kaikki hyöty irti ja kehitystä hallittua. Helsinki kilpailee muiden Itämeren alueen
metropolien kanssa ja tässä kilpailussa Helsinki tarvitsee etujensa puolustajaa,
toteaa Vapaavuori
Minä vain
rakastan Uniani
??Jyväskyläläinen
Tarmo Uusivirta (1957-1999
) ,Tare, oli erinomainen
amatöörinyrkkeilijä aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979
ja kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla 1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei
koskaan onnistunut. Elämä
kävi muutenkin raskaaksi,
vaikeuksia kasaantui, alkoholi nousi nuoren miehen elämässä yhä tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä
päättyi oman käden kautta
42-vuotiaana.
Elämäntarina, jossa
on kaikki hyvän kirjan,
vaikka elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja
?Tare? (Johnny Kniga 2017)
ei valitettavasti ole tällainen
hyvä kirja. Ilmestyy lähes
30 vuotta liian myöhään,
nykynuoriso ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan .
??Minä en vihaa Uniani.
Minä rakastan niitä. Rakastan vapaita rajoja, vapaata
liikkuvuutta, vapaata kilpailua, vapaata vanhusten
ryöstelyä. Rakastan jokaista
työpaikkaa, jonka menetän
Unilleni, rakastan jokaista
vuokrafirmaa, joka voittaa
tarjouskilpailun ja vie leivän suomalaisen yrittäjän
suusta.
Rakastan jokaista ihmistä,
joka menee ohitseni vuokra-asuntojonossa. Rakastan
jokaista ihmistä, joka pannaan hoitojonossa eteeni.
Rakastan jokaista raiskaajaa, joka tuhoaa lähimmäisensä psyykeen tämän loppuelämäksi ja rakastan jokaista poliitikkoa, joka avaa
kotinsa ja rajansa ihmisille, joiden omasta kulttuurista ponnistava moraalinen käyttäytymistapa päihittää omani.
Rakastan jokaista lähiötä, jonne ambulanssi tai
palokunta ei ilman poliisia uskalla mennä. Rakastan jokaista joukkokähmintää, jossa lähimmäinen lämmittää käsiään toisen lähimmäisen iholla. Rakastan jokaista, joka sotkee tahallaan tai tahattomuuttaan
vihaisen puheen vihapuheeseen. Rakastan jokaista, joka menee ja ryöstää
Tarmo Uusivirta oli jo
nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden sa-
? Helsinkiä kehitettäessä
tulee pitää mielessä, että
kaupunki on kaikkia sen
asukkaita varten. Sitä pitää kehittää sen mukaisesti, hän jatkaa.
Vapaavuori on ollut mukana Helsingin päätöksenteossa vajaat 19 vuotta kaupunginvaltuutettuna
ja kaupunginhallituksessa
6,5 vuotta, joista kaksi puheenjohtajana. Lisäksi Vapaavuori on toiminut Helsingistä valittuna kansanedustajana kaksitoista vuotta ja ministerinä lähes seitsemän vuotta.
Vapaavuori jää virkavapaalle Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästään vaalikampanjan ajaksi.
Puheenvuoro
Kirja Taresta liian myöhään !
Lahjakas
huippuiskijä
otetuille yksilöille.
Vuonna 2016 talossa hoidettiin 683 helsinkiläistä
eläintä, kun vastaava luku
vuonna 2015 oli 747. Koirista valtaosa (90 prosenttia) palautui takaisin omistajilleen ja kissoista noin 60
prosenttia.
lilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten
maailman huipulle. Tare
oli aina äärimmäisen kova
harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma
erityisesti amatööriaikanaan.
Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171
ottelua, kuvaamisen ohuus.
Amatööriurallaan Uusivirta
loi maineensa, suosionsa.
Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset
vaikeudet,riita valmentaja
Yrjö Sikiön kanssa, nopea
avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan
mukaan. Vastapainoksi tuli
erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta !
Ammattilaisuus
katastrofi
Uusivirta meni ammattilaiseksi vuonna 1982. Tare
otteli ammattilaisena 31 ottelua, mutta tie tähtiin ei
auennut. Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys
on ratkaisevan tärkeä, Taren manageri ruotsalainen
Johansson oli innokas, mutta rahaton ja kyvytön viemään Jyväskylän poikaa
eteenpäin.
Tare joutui ottelemaan
epätoivoisia otteluja siellä
täällä, voitti kyllä, mutta
ei voitoista paljon hyötyä
koitunut, ei rahallista eikä
uran nousua. Tämä Taren
ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää kirjan sivuista
valtaosan, vaikka itse ottelut olivat lähes aina surkean merkityksettömiä. Tare
otteli rahasta, mutta hänen
omat velkansa koko ajan
kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan.
Tare-kirjassa on paljon
erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut
jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse
Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut
paremman kirjan ? jo vuosia sitten .
Pekka Hurme
rakkaudesta itseensä, huijaa heikompaansa hyvyydestä omaan heimoonsa,
tappaa tavallaan tuntemattomaksi jääneen taatakseen
tuonpuoleisensa autuuden.
Kun isovanhempien kodit on yhä ryöstettyinä, kun
vanhempien vammat on
yhä hoitamatta, kun kolmannen sukupolven sotainvalidit ovat jo joko vainajina tai vaiennettuina. Siinä
väliin jäävälle ei jää muuta
kuin rakkaus.
Haluan kaikkien suomalaisten rakastavan niin kuin
minä - ihan kaikkien. Myös
niiden, joiden ei tarvitse rakastaa. Vain puhua - sillä
rakkaus on teonsana vaikka onkin substantiivi. Yksin olisin ollut yksin mutta
kiitos Unieni - minua on jo
kymmeniä miljoonia.
Kun menneestä vaikenee
ja luulee sen jääneen jälkeensä vaikka vierellä on
yhä vaikertajia. Kun oman
onnensa lähteitä ei kykenekään näkemään lähimmäisensä varpailta. Kun nykyinen on mennyt ja vaikerrus
alkanut.
Mika Waltarin Sinuhen
vanavedessä: ?Ken on kerran Laatokan laineilla laulellut tai Valamon virsiä
veisannut, ei voi niitä unohtaa?. Voimme aina unohtaa
ne jotka eivät voi unohtaa
- ja lopulta haudata. Unohdettujen ja vaiennettujen
kunnian tähden minä niin
Uniani rakastan.
Kun emme enää tarvitse Karjalaa, kun vanhukset ovat vain vaivaksi ja
soppajonojen syrjäytyneet
saavat vain säälinsä, kun
emme rakasta oikeudenmukaisuutta, kun sallimme vääryyden ja voimakkaamman oikeuden - niin
antakaamme rakkautemme
edes jonnekin - Unilleni kunnes unohdamme itsemmekin ja rakkautemme on
oleva täydellinen.
?Minä rakastan Isoaveljeä? (George Orwell: 1984
- loppusanat)
Ari Maarnela
emaarnela@gmail.com
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
9
Jyrki Karttusen uusi teos on kimaltava
vastaisku tämän ajan öykkäreille
??Helsinki Dance Company
ja Zodiak ? Uuden tanssin
keskus ylpeänä esittävät:
Jemina ? The Great American Show! Jyrki Karttusen ideoima räävitön tanssiteatteriesitys iskee ilkikurisesti ja leikkisästi tämän ajan öykkäreitä vastaan suurieleisellä ja kimaltavalla showlla.
Jemina ? The Great American Show on esitys tämän
ajan hirviöistä ja öykkärimäisyyksistä. Samalla se on
nimensä mukaisesti Suuri
Show: Pannuhallin lavalle
nousee ennen näkemätön
kymmenen tanssijan nykytanssishow, jossa puvut
vaihtuvat vinhaan tahtiin
eikä irtoripsissä säästellä.
Helsingin Kaupunginteatterin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin yhteistuotantona syntyvä teos saa ensi-
iltansa Kaapelitehtaan Pannuhallissa 22. maaliskuuta.
Uusi teos on jatko-osa
Karttusen
sooloteokselle Jeminan monta elämää
(2012). Alun perin Zodiakin ja Karttusen silloisen
ryhmän Karttunen Kollektiivin yhteistuotantona esitetty teos on jatkanut elämäänsä Kaupunginteatterin
ohjelmistossa ja kerännyt
vankan fanijoukon. Samal-
la itse Jeminasta on muodostunut rakastettu kulttihahmo. Jemina ? The Great
American Show kuitenkin
pyöräyttää Jemina-hahmon
uuteen valoon ja rooliin.
? Jos ensimmäisen Jeminan päähenkilö muuttui esityksen aikana rakastettavaksi symboliksi keskeneräisyyden tärkeydestä, kakkososan lukuisat Jemina-hahmot ovat symboli
Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki Dance Company, Jemina
- The Great American Show. Kuva Marko Mäkinen.
jollekin aivan muulle. Teos
on rehellisen humanistinen,
mikä tänä päivänä tarkoittaa usein samaa asiaa kuin
feministinen, Karttunen selventää.
Hyvän ja huonon maun
välisellä rajalla flirttailevan
esityksen ikäraja on K-18,
mikä johtuu sisällön lisäksi
myös esitystilassa olevasta
baarista.
Lavalla nähdään Karttusen itsensä lisäksi viisi tanssijaa Helsinki Dance Companystä ja neljä Zodiakin
kautta palkattua vierailevaa tanssijaa. Esityksessä
tanssivat Auri Ahola, Anne
Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja
Lommi, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen
(TeaK) ja Kaisa Torkkel.
Teoksen
taiteelliseen
suunnitteluryhmään kuuluvat Karttusen lisäksi ohjaaja Heidi Räsänen, säveltäjä
ja äänisuunnittelija Tuomas
Fränti, valosuunnittelija ja
lavastaja Jukka Huitila sekä
pukusuunnittelija Karoliina
Koiso-Kanttila.
Kirja-arvostelu
Palikkaleikki Lauri Viidasta
??Lauri Viita Tampereen Pispalasta on yksi
Suomen tunnetuimpia,
arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita. Viime
vuonna 2016 tuli kuluneeksi 100 vuotta tämän
vahvan, miehisen kirjoittajan, joka oli toisaalta
herkän loistava suomen
kielen taitaja, aivan ainutlaatuinen kyky sanataiteilijana. Suomen kieli oli hänen taikuri-instrumenttinsa, vailla vertaa suomalaisessa kirjallisuudessa.
Lauri Viita (1916-1965 )
oli alunperin kirvesmies,
jonka kirjallinen tuotanto oli aika suppea : eläessään Viidalta ilmestyi
kaikkiaan kuusi teosta.
Laatu korvasi määrän.
Romaani Moreeni, 1950,
?räjäytti? pankin, runokokoelma Betonimylläri,1947, oli jo saanut ylitsevuotavan loistavat arvostelut.
Lauri Viidan teokset
olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät
niitä parhaansa mukaan
tulkita, kirjailija itse ei
paljon teoksiaan analysoinut. Erityisesti toisena
teoksena ilmestynyt Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoille
silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa.
Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa
persoonassa. Traaginen
auto-onnettomuus, rattijuoppo ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen kirjailijan
elämän.
Viidan arvoitus
Lauri Viidan kirjallisuu-
teen, kieleen, elämään,
tyyliin, sanataiteiluun
johdattaa erinomaisesti teos ?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016, toim.
Olli Löytty ), jossa 11 eri
kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri Viidan persoonaa, elämäntaustaa, joka synnytti tämän kirjailijamestarin.
Kirjan nimi Luojan
Palikkaleikki on lainaus Moreenista ja kuvaa
Tampereen Pispalaa. Kirjan otsikkona se viittaa myös moniin Viitaa ja hänen tuotantoaan
luonnehtiviin vastakoh-
taisuuksiin:
suuruus,pienuus,uho,
alistuminen, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus.
Viita oli kirjailijanakin
rakentaja,sanojen ja lauseiden kirvesmies.
Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko
maailma, silloin Moreeni on maailmankirjallisuutta. Eikä kukaan muu
suomalainen ole kirjoittanut äidistään paremmin,
kauniimmin kuin Lauri Viita runossaan ?Alfhild? !
Helsingissä ennätysmäärä
matkailijoiden yöpymisiä
Jatkoa sivulta 3
??Eniten määrällistä kasvua saatiin USA:sta, noin
17 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin vuonna
2015. Seuraavaksi eniten
kasvua tuli Japanista, Kiinasta, Espanjasta ja Ruotsista. Yöpymiset Venäjältä vähenivät edelleen 8 prosenttia, vaikka käänne kasvuun
alkoi syyskuussa. Venäjä
putosi lähtömaiden listalla
toiselta sijalta neljänneksi.
Japani on edelleen vahva ja kasvava markkinaalue Helsingille. 62 prosenttia kaikista japanilaisten yöpymisistä Suomessa
on Helsingissä. Kasvua tuli
5 prosenttia, kun useimmissa muissa Euroopan matkailukaupungeissa suunta
on ollut laskeva jo usean
vuoden ajan. Kiinalaisten
yöpymisistä vain 39 prosenttia jää Helsinkiin, mutta
koko pääkaupunkiseudun
osuus on jo 68 prosenttia,
sillä Vantaan lentokenttähotelleissa yöpyy paljon
kiinalaisia StopOver-matkailijoita.
Työhön liittyvä matkailu
kasvoi viime vuonna enemmän kuin vapaa-ajan matkailu, jonka osuus kaikista yöpymisistä oli 51 prosenttia.
Hotellihuoneiden määrä
Helsingissä lisääntyi vuoden mittaan 750 huoneella
ja keskimääräinen käyttöaste oli 72 prosenttia.
? Hotellikapasiteetin kasvun myötä odotamme yöpymisten lisääntyvän tänä
vuonna noin viisi prosenttia. Venäläisten yöpymisten
ennustetaan jäävän viime
vuoden tasolle, mutta laskua ei pitäisi enää tulla, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker arvioi.
? Vuonna 2015 Helsinkiin
saapuneet matkailijat jättivät kaupunkiin 1,35 miljardia euroa. Vuoden 2016
osalta saamme luvut vasta
loppuvuodesta, mutta uskon että tulos on vähintään samaa luokkaa, Becker
sanoo.
Tapahtumien
vuosi 2017
Helsingin vilkas tapahtumatarjonta lupaa hyvää
matkailuvuotta 2017.
Helsingin kaupunki juhlii
Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii
useiden suurtapahtumien
näyttämönä vuonna 2017.
Yleisömagneetteja ovat
muun muassa Taitoluistelun MM-kisat maalis-huhtikuun vaihteessa, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2017 toukokuussa, kaksipäiväinen Helsinki-päivä (11.6. ja 12.6.)
ja Flow Festival elokuussa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on myöntänyt vuonna 2017 Suomelle yhden koripallon Euroopan mestaruuskilpailujen
alkulohkoista. Se pelataan
yli 13 000 katsojaa vetävällä Hartwall Areenalla syyskuussa 2017. Kisaisännyy-
den Suomi jakaa Israelin,
Romanian ja Turkin kanssa.
Kongressipuolella
tapahtuu
Helsingissä pidetään lukuisia isoja kongresseja
vuonna 2017. Kesäkuussa järjestettävään European
Academy of Allergy and Clinical Immunology Congress
EAACI -kongressiin odotetaan jopa 8000 vierasta ja
7th World Glaucoma Congress ? WGC 2017 -kongressiin 3000 vierasta.
Elokuussa kongressipuolella isoimmat tapahtumat
ovat Worldcon ? World
Science Fiction Society,
World Science Fiction Convention 2017, jonne on tulossa noin 3000 vierasta,
sekä AMEE ? Annual Conference of the Association
for Medical Education in
Europe, jonne odotetaan
lähes 4000 vierasta.
Pekka Hurme
Kaupungille uudet
puhelinpalvelut
??Helsingin kaupunki kilpailutti puheluoperaattorinsa keväällä 2016. Kilpailutuksen voitti Sonera, jonka kanssa kaupunki solmi
kahdeksan vuoden sopimuksen. Numerot tai toimittaja eivät vaihdu, mutta järjestelmä muuttuu. Uuden sopimuksen mukaiset
palvelut tulevat kaupungille käyttöön vaiheittain, ja
ne alkavat matkapuhelinten siirroilla uudelle alustalle sekä uuden vaihdejärjestelmän käyttöönotolla.
Uuden operaattorisopimuksen
käyttöönotossa
kaikki kaupungin puhelinliittymät siirretään uudelle
puhealustalle. Siirrot alkoivat 27. helmikuuta matkapuhelinliittymien siirroilla
ja ne tehdään virastoittain.
Liittymäsiirtojen aikana
puheliittymien toimivuudessa voi esiintyä lyhytaikaisia
katkoja. Myös kesken oleva
puhelu voi yllättäen katketa, jos se ajoittuu liittymäsiirron ajankohtaan. Tällöin
kannattaa odottaa hetki ja
soittaa uudelleen tavoittelemalleen taholle.
Helsingin
kaupungin
vaihdepalveluissa otettiin
käyttöön uusi puhelunvälitysjärjestelmä keskiviikkona 1. maaliskuuta. Uuden järjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu
muun muassa kouluttamalla puhelunvälittäjät sekä
suorittamalla kattavat testit uudelle järjestelmälle.
On kuitenkin mahdollista,
että ensimmäisinä käyttöpäivinä puhelunvälityksessä on jonoa.
He, joilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä kanavia, voivat hakea tarvitsemaansa numerotietoa kaupungin sähköisestä numeropalvelusta osoitteesta numerot.hel.fi.
Helsingin kaupunki ja Sonera ovat valmistautuneet
huolellisesti uusien operaattoripalvelujen ja ? järjestelmien käyttöönottoon.
Kaupungin puheliittymien
toimivuus pyritään varmistamaan kaikkina päivinä ja
vuorokaudenaikoina koko
siirtoajan. Jos käyttöönotossa esiintyy ongelmia, siitä
tiedotetaan viipymättä.
KALLIO LEHTI
10
Viikot 10-11
Kulttuuri
Risto Kolanen
Johanna Nuutinen tanssii upean
visuaalisen esityksen Stoassa
Kuva: Joonas Tikkanen
Keskitalven
kulttuurikierros
??Nuori katurunous voi
hyvin Helsingissä. Kallion
baarit ovat täynnä Open
mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho
Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja
tuomariston lahjomattoman
päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä,
ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun.
Paikka on sodanjälkeisille
sukupolville tuttu ravintola
Tenho, joka taisi olla myös
Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin
?Marionetti?.
Uusi laulaja
Kallion ytimessä
Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi
edellisellä viikolla. Tuntui
siltä kuin nk. parempien
perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä
kansanravintola-baarissa.
Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra
Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään
tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli
monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin.
Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget?
sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä.
Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari
Järvinen tukivat uudessa
triossa.
Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieli-
seksi popiksi, johon hän
ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm.
Spotifyihin.
? Tavoitteeni on saada
musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä.
Toivon, että niin moni kuin
mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen
musiikistani.
Ilona Pukkila, Kai Vane ja
Sanna Ristaniemi elävät
13. tuntia. Kuva: Kristiina
Männikkö
Naislaulajien
kavalkadi jatkuu
? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla
/ mikä mulla on, en tajua
/puhuttelen mykin huulin
ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia /
sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa
uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen
lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija
toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä
ryhmässä.
Helmikuun Sävy-klubi
Kallion ravintola Oivassa
tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti
haikeansuloisia laulelmia
kaipauksesta ja kaihosta,
erosta ja etäisyydestä. Hän
aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin
houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa
oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä
Heini Lehväslaihon säkeet
ja Merikukka Kiviharjun
ja Katja Luhtalan säestys
maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suu-
Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissanen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut
isä? -runon. ? Isä mä olen
sun kruunus? Hienoja ovat
myös kappaleet ?Sotkuiset
Ajatukset? ja ?Burn Baby
Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm.
Ranskassa, Espanjassa ja
Chilessä.
Laulaja Sandra Långbacka
esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo
Granberg
ri yleisö ei ole vielä löytänyt perille.
Konkarin
kaksoisilta
Aleksanterin teatterin
residenssitaiteilijana on nyt
Alpo Aaltokoski. Hänen
kaksoisiltansa tuli uusintakierroksella. ?Navigatio? on
tavattoman ilmava ja kaunis
musiikki sävelletty, mutta
myös improvisoitu nykytanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla.
Aaltokoski tanssii paljon
käsillään, joilla tekee sekä
laajakaarisia että herkkiä
liikkeitä. Jussi Jaakonaho
ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä
luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin
rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa.
Toinen teos oli ?De Una
Semila? (=Siemenestä), joka
syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla
kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maanjäristysten jälkeen. Yeinner
Chicas on jo kolmas nica-
ragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen kuvaavan myös kolonialismia,
Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä.
Ihminen aukeaa
eristyksissä
HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista.
Sanan kaikki vaihtoehdot
ovat mukana tanssitaiteilija
Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka
käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnistamattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa.
Sähköistä
shamaanipoppia
Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva:
Eeva-Helena Inomaa
? Hän oli viillellyt itseään
joka puolelle / että olisi
hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan.
Quo Vadis Poetry Band
(PB) liikkuu runouden ja
musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää
Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella
esityksellä. PB:n keikoilla
yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on
toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi!
Helmikuun viimeisenä
sunnuntaina Poetry Band
esitti peräti 18 laulun tai
runon setin, jonka sanoista
vastasivat Marko Järvikallas ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat
Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
11
Miranda lähtee
maailmankiertueelle
Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina
Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva:
Esa Toppila
Kolumbuksen laivaan, ajaa
karille, selviää myrskystä,
orjuudesta, kannibaalien
kynsistä, tulee sankariksi
ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden
tunnin hurjassa menossa,
josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno
Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto.
Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen
seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka
toi mieleen isoisän: ? Onks
Viljoo näkynyt?
??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua
kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset,
jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda
? mustalaisten holokausti?
? näyttelyn avajaisissa.
Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden
käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017?
18 Mirandan autenttinen
tarina lähtee EU:n hallin-
noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella
20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa.
Näyttelyn avajaisohjelma,
joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien
kasvatusjärjestön edustaja
puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on
hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle.
? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat-
kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään
romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka
enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille.
Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien
omaa itsetuntoa. Halonen
kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen.
Tuomo Railo avasi maaliskuun Teatteri Jurkassa
vaikuttavalla monologillaan
?Anders B?, jota tehdessään
hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan
ja vauraan demokraattisen
öljy-yhteiskunnan keskellä.
Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta,
muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka
äiti-suhde on vaikea, isä
hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta.
Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo
Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa
äärimmäisyyksistä. Glims
& Gloms -ryhmän esitys
?Omnipotenssi? valmistui
Espoon teatteriin keväällä
2016. Silloin mukana oli
monta tanssijaa ison salin
keskellä. Railo on irrottanut
tekstinsä nyt lyhyemmäksi
huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta
soittava Eija Kankaanranta.
? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema
kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on
yhä ajankohtainen. Mistä
alkaa ihmisen pahuus? ?
Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista,
Railo sanoo.
han yli 500 neliön varastorakennuksen valloitti koko
helmikuun ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri
Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13. tunti?. Tällä
kertaa fraasi pitää paikkansa, esitystä ei vain katsota,
vaan koetaan: Haista, maista, kosketa...
? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa
epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta
joka järisyttää järki-ihmisen
koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän
jo? Onko tämä muisto vai
enne? Onko tämä unta vai
totta?, tekijät lupaavat.
Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva.
Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri
huoneita, joissa tapahtui
samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa,
mutta liukumalla huoneesta
toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli
jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen.
Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden
ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti
on hyvin radikaalia. Miksi
Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä
jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan?
Tuomo Railo riisuu
pahuuden synnyn
monologissaan Jurkan
huoneteatterissa.
Kuva: Aleksi Valmunen
Karnevaalin kera
nuorille
Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n
Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti
?Yksilöä ja sitä kautta
suurempaa ihmisjoukkoa
on helpompi hallita, kun
hänelle tarjotaan vähän
vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto
ja lopulta eristetään hänet
täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta
sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota
on esitetty myös Kiinassa
ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli
aiheuttaa yksilössä ja mitä
hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista?
Kaksoisillan toinen esitys
oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö
sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian
ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle
duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista
Aalto-yliopistossa.
pun ?AMERICA-KO-KÖ? ?
näytelmässä, joka oli taiteellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys
pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka
suomennoksesta vastaavat
Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun
teatteriahjossa.
Mies pakenee keskiajan
lopun inkvisitiota, joutuu
Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga
Teaternin ?Hamlet sanoi
sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi
ja ruotsiksi esillä Cirkossa,
uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja
kantaesitys on tehty 2014
Wasa Teaternille. Katsoin
sen luokkaretkellä olleiden
koululaisten kanssa.
Moninkertaisesti palkittu
näytelmä on hyperfyysinen
esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa
esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet
Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan
otettujen nuorten kanssa.
Yönmusta tarina kertoo
kolmesta nuoresta, joita
elämä kohtelee kaltoin.
Arjessa ei ole paljon iloa.
Yhtä ahdistelee isäpuoli,
venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä,
kolmas sortuu päihteisiin
alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen
kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työntää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuper-
keikan, joka tarjoaa heille
uusia mahdollisia ratkaisuja eteenpäin.
Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät
innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa
rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana
koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det
vackrare? menee suoraan
sieluun ja jättää vahvan
tunnejäljen.
Tolkun ihmisten
hiljaisuus
Esitys monille
aisteille
Amerikkaa
etsimässä
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Studio 3:ssa
nauru raikui helmikuun lo-
Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa.
Kuva: Frank A. Unger
Nykyään on muodikasta sanoa, että jokin esitys
on ?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan van-
Teksti: Risto Kolanen
KALLIO LEHTI
12
Kuvataide
Viikot 10-11
Taidemaalari Katariina Reuter
ja öljyvärillä kankaalle vuonna
2016 tehty todella suuri teos
?Vartio? Sculptorissa. Kuva:
Raimo Granberg
Risto Kolanen
Keskitalven kuvataide
??Punavuoren, Etelärannan
ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle
värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään.
Lintutornin
tarkkailija
Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan
vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin
myös erinomaisia maalauspaikkoja.
Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää
niistä näkyvää maisemaa.
Toisaalta hän on katsoo
ja maalaa torneja ja niiden
ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset,
joissa päähuomion vievät
maiseman lisäksi linnut.
Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki.
Reuter on taiteessaan
johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia
mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä.
Marmorin jälkiä
Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai-
Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä
kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa
Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg
ta yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon
vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista.
Yksisuuntainen
puhe
Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle asti Marja Malin
?Monologi? ?näyttelyn.
Taitelija sanoo, että nimi
syntyi siitä lähtökohdasta, että öljy- ja akryyliteokset ovat yksisuuntaista
puhetta niille henkilöille,
jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
? He ovat minua kasvat-
Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät
yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg
telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin
yhteisnäyttely ?Trace?, joka
koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulai-
nen ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo
1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt luoda näyttelyn siten, että toinen
luo yhden, toinen toisen
teoksen vierekkäin. Suuri osa töistä on paritöitä.
Katsoja saa arvata, kumpi on kumman.
Pääsalin lattian täytti
suuri marmorinen teos.
Se on kooltaan 7 x 3 metriä ja se on asetettu lattialle maton tapaan. Kokonaisuudessa on myös useita
pienempiä töitä. Kaikissa
teoksissa materiaalina on
käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden
vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras Ja Mazici
ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat
tuottaa uusia näyttelyjä ja
yhteisteoksia MAAM-projektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille
tarjottiin teetä, tietenkin
turkkilaista.
Tarkkakätinen
Helsingin maalaaja
Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen
Taidesalonki
Piirto,
Uudenmaankatu 7, esittää
maaliskuun näyttelyssään
?Maisemakuvia: Helsinki/
Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin
pitkän maalausharrastuksen
valikoituja otoksia. Nyman
on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin:
katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin
utuisia.
Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään,
ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo.
Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on
toiminut Mika Vesalahti,
joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn
hän asettaa siellä syntyneen
pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?.
Seppo Nyman on elävä
esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä
aloittaa taidetta. Työt ovat
todella värikkäitä ja runsai-
taneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini.
Heitä ei joko enää ole, he
ovat muuttaneet muualle
tai muuten eivät ole enää
elämässäni mukana.
Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni
kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat
suhteestamme, joista kaikki
eivät ole hyviä ja kauniita.
Marja Malinin mukaan
ne ovat tärkeitä siksi, että
nämä kohtaamiset ovat
muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon
esillä pääkaupunkiseudun
gallerioissa.
Menneen
jäljet meissä
? Se oli ehkä tämä talo.
Ehkä. Tuossa portaat ja
vihreä kaide. Tuolla kaksi
ikkunaa pitsiverhoineen.
Ennen ullakollakin asui
joku. Joku, jonka nimeä
en muista, enkä kasvoja. Mutta muistan miltä
rapussa tuoksui. Miten
auringonsäteet kultasivat
seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita
Lautala fiilistelee näyttelyesitteessään.
Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin
taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä.
Vanhoilla taloilla on oma
henkensä, tunnelmansa.
Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on
totta?, hän kysyy. ?Surun
talo ja muista osin tosia? ?
näyttely sisältää Tarinoita
taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta.
? Teokseni käsittelevät
usein muistia ja aikaa sekä
ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset
ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet
ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään
Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017)
Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg
Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa.
Kuva. Raimo Granberg.
teokset yleismaailmallisiksi
tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta.
Lautalan työskentelyssä
näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan
monipuolisuus tulee esille
materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat
sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä.
Esinekoosteita
sekatekniikalla
Juha-Matti Hynynen on
siuntiolainen taiteilija, joka
on vaihteeksi keskittynyt
sekatekniikalla tehtyihin
teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran
studiossa. Kalevalan päivän
avajaisissa tuntui, että koko
Siuntio oli tullut paikalle. Ja
kyllä se kannattikin.
? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja
tavaroista, kuriositeeteista.
Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman,
jossa minun on taiteilijana
hyvä olla.
Hynynen on tehnyt pal-
jon töitä laivojen kanssa.
Useassa työssä on esineitä,
joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin,
joskus ristiriitaisiinkin. Ne
ovat osin leikkisiä kokeita,
joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä.
Vuoden aikana syntyneet
teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien
maailmassa, hän kertoo.
Kukka- ja
puuaiheita
Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet
yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee
maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin
värikkäitä.
Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji
on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin
taas musiikkiesityksiä.
Teksti: Risto Kolanen
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
13
TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA
Meidän jokaisen tulee kiinnittää
enemmän huomiota turvallisuuteemme!
loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen
? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei
ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota.
3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeeksi
huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden parantamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän
turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona
tietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuokialla.
sina kasvussa.
? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu run- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaatiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään
saasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menetlisää huomiota turvallisuuteen elämässä.
tää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä
Markkinoille tulossa uusi lehti
Turvallinen koti
Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton
turvallisuuden parantamiseen.
Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi
onnettomuuksien informointi, tukeutuen
mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu.
Turvallinen
ERIKOISHINTA
1/2017 ? 7,50?
390
koti
Kodissa
tapahtuu liikaa
onnettomuuksia
Turvapuhelin
? se on tätä päivää!
Lehden
irtonumerohinta
Ensimmäisen vuosikerran
saa tutustumishintaan
Sammutusvälineen
käyttöä on
syytä harjoitella
etukäteen
Nelli pelasti
emäntänsä
Lapsi on usein kodissa vaar
alle
alttiina - miten tulisi toimia
?
Asiasta puhuttu liian vähän
? uusi lehti on ajankohtainen
Yli viisi vuosikymmentä lehtikustantajana toiminut Karprint uskoo, että Turvallinen koti on lehti, jolla tulee olemaan vankka asema aikakauslehtien laajassa informaatiokentässä ? lehdellä on merkittävä rooli kiinnittäessään lukijoiden huomion turvalliseen oloon ja elämään kodissa
? vapaa-ajassa ja kaikissa niissä olosuhteissa, joissa me jokainen arjessa elämme.
Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari
TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
KALLIO LEHTI
14
Viikot 10-11
Olli Sarpo
Totuuden siementä
Marjo Kuuselan Kristina
-teos Kallion kirkossa
??Koreografi Marjo Kuuselan tanssia, laulua ja teatteria yhdistävä Kristina-teos esitetään Kallion kirkossa sunnuntaina 12.3.2017.
Neljän tanssijan sekä keskiaikaisiin liturgisiin lauluihin erikoistuneen lauluyhtye Vox Silentiin tähdittämä
esitys sai kantaesityksensä
vuoden 2016 Naantalin musiikkijuhlilla. Keskiajalle sijoittuva teos nähdään Helsingissä ainoastaan yhden
kerran, Kallion kivikirkon
jylhissä puitteissa.
Rauno Tirrin fiktiiviseen
romaaniin perustuva tarina kertoo Armonlaakson
luostariin tulevasta tytöstä 1400-luvun Naantalissa,
jonka ylhäinen suku lähetti luostariin hänen rakastuttuaan vääräsäätyiseen mieheen ja tultuaan raskaaksi.
Kuuselan teos tutkii ihmisen elämää rajatussa ympäristössä, ja pohtii kuka rajat elämälle lopulta asettaa,
ihminen itse vai joku muu.
Esitysympäristöönsä mukautuva kaksiosainen teos
alkaa talvisista olosuhteissa
kirkon pihalta, jossa tanssijat, Kristinan roolia esittävä Unna Kitti sekä Tuomas Mikkola, esittelevät tarinan ensiaskeleet. Tarina
jatkuu sisällä kirkossa, jossa tanssijoiksi liittyvät Reija
Vaahtera ja Aino Voutilainen. Lauluyhtye Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori vastaavat kirkossa teoksen musiikista. Musiikkina
ovat Naantalin birgittalaissisarten keskiaikaiset Cantus
Sororum ?laulut. Ainutlaatuisen laulutyylin keskiössä on ihmiskehon ja esiintymistilan muodostama yhteissointi.
Kuusela sai idean teokseen kuullessaan Vox Silentiitä muutama vuosi sitten radiosta. ?Ihastuin musiikkiin ja näin sen heti silmissäni tanssina. Siitä alkoi
Kristinan tarina?, Kuusela sanoo, ?Tarinan kautta
pohdimme, miten ihminen
pystyy hyväksymään oman
elämänsä rajat ja näkemään
sen mahdollisuudet? Onko
ihmisen jatkuvasti ylitettävä rajoja pystyäkseen olemaan tyytyväinen elämäänsä? Luostarin aikoina pyrkimys oli Jumala-yhteyteen
ja jatkuvaan kilvoitteluun.
Tästä ihminen tänään rakentaa elämänsä perustan
ja löytää oman hyväksymisensä elämälleen. Keskiaikana luostari oli oikeastaan
naisen ainoa mahdollisuus
oppia luku- ja kirjoitustaito, saada tietoa ja kehittyä
ja luoda oma ura.?
Korhonen ja Vuori ovat
puolestaan vaikuttuneita
Kuuselan ja hänen tanssijoidensa ilmaisuvoimasta nunnaksi kasvavan tytön
mielenliikkeiden kuvaajana.
?On huikeaa nähdä silmissään, miten ääni muuttuu
tanssijoiden kehoissa liikkeeksi. Olemme tästä teoksesta innoissamme?, Korhonen ja Vuori sanovat.
Tanssija, taiteen akateemikko Marjo Kuusela on
Suomen tunnetuimpia koreografeja. Vox Silentii on
jo vuonna 1992 perustettu lauluyhtye, joka on erikoistunut varhaiskeskiajan
ja keskiajan kristilliseen
musiikkiin, rukouslauluun.
Kansainvälisen uran luonut
duo on perehtynyt Naantalin birgittalaissisarten lauluihin vuodesta 1999, ja
laulaja Hilkka-Liisa Vuori
on väitellyt niistä SibeliusAkatemiassa musiikin tohtoriksi 2012.
Kristinan roolissa tanssii Unna Kitti, ja toista
luostarin noviiseista esittää Aino Voutilainen. Molemmat ovat taiteen maiseriksi valmistuneita saman
vuosikurssin kasvatteja Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta. Kitti on
esiintynyt mm. Alpo Aaltokoski Companyn töissä
Pyörteitä ja Okon Fuoko
sekä Tommi Kitin teoksissa. Aino Voutilainen, alun
perin Kansallisbaletin Balettikoulusta valmistunut,
esiintyy usein Elina Pirisen
teoksissa. Tuomas Mikkola
opiskelee parhaillaan Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella.
Abbedissan roolissa tanssii Reija Vaahtera, joka toimii samalla myös esityksen
harjoittajana ja apulaisohjaajana. Vaahtera on esiintynyt lähes 40 vuotta suomalaisilla tanssinäyttämöillä
ja toiminut tanssin harjoittajana mm. Helsingin Kaupunginteatterissa ja Nomadi-tuotannossa. Yhteistyö
Kuuselan kanssa alkoi jo
vuonna 1977 Tanssiteatteri Raatikossa, jossa Vaahtera tanssi kaksikymmentä vuotta.
Esityksen
visuaalinen
ilme on Sari Salmelan käsialaa, ja sen perustana
on Salmelan suunnittelema puvusto. Valosuunnittelija Marko Kallelan (Aurinkobaletti) valosuunnittelu tuo itse kirkon maailman
esiin ja vie teemojen virittämiin maailmoihin. Esityksen aloittavan ulkotapahtuman äänimaisemasta vastaa äänisuunnittelija
Jaakko Kujala.
??Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa Amerikan nuori kuningaspari ajeli pitkin Nevski
Prospektia? Niin, lastenlapset sen heti käsittävät.
Ei paappa valehtele tai narraa, se höpäjää tapansa mukaan. Lastenlasten riemuksi
paappa höpäjää satujuttuja, joiden todenperäisyyttä
ei ole tarvis selitellä tai kyseenalaistaa. Puhuja ei havittele valtaa ja kaikilla on
hauskaa.
Muutoinkin totuus on
enemmän mielipidekysymys, sumua ja usvaa. Sanojan tai kuulijan maailmankuvasta riippuvaista.
Se, mikä toiselle on totuus, on jollekulle toiselle
paksua valetta.
Paitsi ehkä kolmen ker-
totaulu.
Sitten on niitä vakavissaan ja julkisesti suutaan
piekseviä, jotka tuon tuostakin joutuvat vakuuttelemaan rehellisyyttään tai
selittelemään tarkoitusperiään. Mahtavatko syvällä
sisimmässään itse uskoa
paksuja puheitaan? Uskovat
varmaan. Näyttäisi sellaisten totuudentorvien ominaisuuksiin usein liittyvän
myös herkkänahkaisuus ja
huumorintajuttomuus.
Kovin häilyvä on raja totuuden ja valheen, rehellisen ja epärehellisen välillä. Lopputulos on puhujan tarkoitusperien ja kuulijan maailmankatsomuksen
summa.
Aristoteleen
mukaan
?Epätotta on sanoa, että
se ei ole, mikä on, tai että
se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen
olevan, mikä on ja sen olevan olematta, mikä ei ole?.
Niitä entisaikojen ukkeleita, se Aristoteles.
Entisaikojen ukkeleista
tietämättömiä on helppo
houkutella uskomaan mitä
tahansa hullutuksia. Ja siitä houkuttelijasta tulee ainoan oikean totuuden puhuja sitten, kun tarpeeksi suuri lammaslauma on
koolla ja oikeilla tosiasioilla ruokittuna. Valkoisen talon tai meilahtelaisen puuhuvilan ikkunoista loistaa
laumalle valo.
Itse kunkin oma asia se
on, mitä pitää totuutena,
mitä valheena. Mutta valinta on jouhevampaa, jos sat-
tuu tietämään jotakin historiasta, kirjallisuudesta, politiikasta tai vaikka kertotaulusta. Alati uteliasta on
hankalampi johdattaa harhaan. Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa Amerikan nuori kuningaspari ajeli pitkin Nevski Prospektia, matkalla
tapaamaan paavia ja puolisoaan?
Yrjönkadun uimahalli on Helsingin kruununjalokivi, jo 1920-luvulta lähtien. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Legendaariset hemmottelupäivät
jälleen Yrjönkadun uimahallissa
??Yrjönkadun uimahallissa järjestetään maaliskuussa hurjan suositut hemmottelupäivät. Suuren suosion saattelemana naisten
hemmottelupäivä järjestetään maaliskuussa jälleen
kahdesti. Sunnuntaina 12.3.
on ensimmäinen naisten
hemmottelupäivä, ja toi-
nen on keskiviikkona 15.3.
Miesten hemmottelupäivän
vuoro on puolestaan torstaina 23.3.
Naisten hemmottelupäivinä nautitaan muun muassa
uinnista tunnelmavalaistuksessa ja lempeästä taustamusiikista. Uinnin ja saunomisen lomassa tarjolla
on myös kevyitä hemmotteluhoitoja, kuten intialaista
päähierontaa, kulmien siistimistä ja värjäystä, niskahartiahierontaa sekä virkistävää kasvohoitoa. Kasvohoito sisältää puhdistuksen,
kuorinnan, naamion ja tehotipat. Naisia hemmotellaan sunnuntaina 12.3. kel-
Sukkulointi pääkaupunkiseudulle taas kasvussa
??Yli 125 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi töissä pääkaupunkiseudulla viime vuonna.
Määrä nousi 5 prosenttia
vuodesta 2015. Tieto selviää tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudulla
työskentelevien, mutta seudun ulkopuolella asuvien
määrää. Edellisen, vuodelta vuodelta 2014 olevan
ja nyt tehtyä tarkemman
työssäkäyntitilaston luvuis-
sa sukkuloinnin trendi on
yhä laskussa.
? Molemmissa tilastoissa
näkyy, että taantumat vähensivät sukkulointia. Taloustilanne heijastuu sukkulointiin, HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen sanoo.
Vuoden 2016 aikana
myös väestön ja työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut noin
1,5 prosenttia. Sukkuloijien määrän muutokset seuraavat melko tunnollisesti
työpaikkamäärän kehitys-
tä, mutta muutokset ovat
yleensä nopeampia molempiin suuntiin.
? Työssäkäyntitilasto kertoo, että on vielä paljon
kuntia joiden työllisistä yli
puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Tilastoissa näkyy myös, että Vantaan työpaikat vetävät. Yhä
useampi sukkuloi Vantaalle sekä pääkaupunkiseudun
sisältä että ulkopuolelta,
Tähtinen summaa.
lo 11.00 alkaen, ja toinen
kerros aukeaa kello 13.00.
Keskiviikkona 15.3. naisten hemmottelut alkavat
kello 13.00
Myös miesten hemmottelupäivänä 23.3. uidaan
tunnelmavalaistuksessa ja
kuullaan rentouttavaa taustamusiikkia. Tietysti tarjolla on myös hemmotteluhoitoja; intialaista päähierontaa, niska-hartiahierontaa
ja virkistävää kasvohoitoa
(puhdistus, kuorinta, naamio ja tehotipat). Hemmottelut miehille alkavat torstaina kello 13.00, jolloin
myös toinen kerros aukeaa.
Kevyet hoidot maksavat
5e/kpl, ja ne ovat tarkoitettu ainoastaan hemmottelupäivinä uimaan/saunomaan
tuleville asiakkaille. Hemmotteluhoidoissa on käteismaksu, ja ajanvaraus
on hemmottelupäivinä paikan päällä.
Luonnollisesti myös hemmottelupäivien aikana voi
lisäksi nauttia Cafe Yrjön
monipuolisista antimista.
Hemmottelupäivinä voimassa ovat normaalit sisäänpääsymaksut, ja kassa
menee hemmottelupäivinä
kiinni 20.00.
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
15
Uusi Tanssi Vieköön -festivaali tanssin ystäville Lähes puolet
nuorista on kokenut
poliisikontrollia
??Messukeskus lanseeraa
elokuussa tapahtuman intohimoisille tanssin ystäville. Perjantaista lauantaihin
18.?19.8. järjestettävä festivaali tuo suuren yleisön
nähtäväksi ja kokeiltavaksi kymmeniä eri tanssilajeja oppaina huipputason
tanssinopettajat. Messukeskukseen rakennetaan Suomen suurin tanssilattia, jolla nähdään tanssimusiikin
tulkit Katri Helenasta Jari
Sillanpäähän ja Agentsiin.
Tanssi Vieköön -festivaalin perjantain aloittavat suurella lavalla Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa
kanssa sekä tanssiorkesteri
Hurma, ja illan huipentaa
Jari Sillanpää. Lauantaina
aloitellaan Katri Helenan
tahdissa jo puoliltapäivin ja
tanssi jatkuu Agentsien ja
Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin
tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään
Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää
ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat,
mukana ikisuosikit Danny,
Frederik ja Tapani Kansa.
Tanssi Vieköön -festivaalin suojelija on taiteilijaprofessori, tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen, joka myös itse esiintyy tapahtumassa. ? Tanssi
Vieköön -festivaali kokoaa
tanssin ystävät ja ammattilaiset yhteen. Tapahtuman
suojelijana voin luvata, että
Jatkoa sivulta 3
tanssi tuo ?törinää pyttyyn?.
Tarvitsemme tanssia ravistelemaan ihmisten ruumista ja henkeä. Tule, koe ja
tanssi, hehkuttaa Uotinen.
Tapahtumassa pääsee tutustumaan kymmeniin eri
tanssilajeihin ja opettelemaan oikeita otteita ja askelia osaavien tanssinopettajien johdolla. Perinteisten
vakio- ja latinalaistanssien
ohella voi kokeilla blues- ja
jazztanssia, rock ?n? rollia,
west coast swingiä, karnevaalisambaa, vintage-tansseja, kansantansseja, ohjattua senioritanssia, pyörätuolitanssia, tankotanssia
ja twerkkausta sekä nauttia Suomen Kansallisbaletin
esityksistä. ProAm-osiossa
kokeillaan, miltä tanssi tuntuu, kun parina onkin tanssin ammattilainen.
Tanssi Vieköön -ohjelmaan kuuluvat myös lavatanssit, joissa opetellaan tanssin perusaskeleita, vientiä ja seuraamista.
Ennakkotaitoja ei tarvita, opetus lähtee alkeista.
Lavatanssin pyörteisiin voi
tulla mukaan parin kanssa
tai vaikka yksin, sillä opetus toteutetaan jatkuvan parinvaihdon idealla.
Tanssi Vieköön tuo estradille tanssimaailman kirkkaimmat tähdet, mukana Suomen kaikkien aikojen menestynein kilpatanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö
sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttuja tanssinopettajia. Kansainvälistä
tähtiloistoa edustaa USA:n
avointen tanssikilpailujen
moninkertainen voittajapari Jordan Frisbee ja Tatiana Mollmann. Swingin ehdottomaan maailmaneliittiin
kuuluva pari esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa.
Tanssikoulu Stepup tuo
Messukeskukseen huikean Tanssin vuosikymmenet -show?nsa. Nostalginen
kavalkadi kertoo tanssin
tarinan 1920-luvulta tähän
päivään juontajanaan itseoikeutetusti Marco Bjurström.
??Tulosten mukaan myös
puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli
vuorovaikutus on hyvää ja
arvostavaa.
? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä
kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa Saarikkomäki, joka väittelee Helsingin
yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3. maaliskuuta.
Tutkimus painottaakin,
että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Yleinen luottamus poliisiin
on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys.
Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta.
Vähemmän
kuin poliisiin
Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta
ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epäystävällisesti ja vain häätä-
Uimastadionin maauimalaa valmistellaan kesää kohti. Kuva:
liikuntavirasto
Liikuntapaikkoja
parannetaan
eteläisessä
Helsingissä
??Helsingin kaupungin liikuntavirasto rakentaa, rakennuttaa ja perusparantaa kiinteistöjä vuosittain.
Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500 neliömetriä rakennuksia, maaalueita 4 800 hehtaaria ja
vesialueita 3 900 hehtaaria
Helsingissä ja lähikunnissa.
Vuoden 2016 aikana ja
kuluvana talvena onkin tehty monia liikuntapaikkojen
perusparannuksia esimerkiksi eteläisessä Helsingissä. Kesällä 2017 Uimastadionin olosuhteet ovat entistä
paremmat, sillä siellä tehdään merkittäviä muutoksia. Helsinkiläisille rakkaan
Uimastadikan hyppytornia
ja -allasta, suihku- ja WC-tiloja perusparannetaan.
Eläintarhan kentän suositun Mikropolis-skeittipaikan peruskorjaus alkoi syksyn 2016 aikana. Skeittipaikkaa on uudelleen betonoitu ja pooli muotoillaan uudelleen, jonka osalta
työt vielä jatkuvat keväällä 2017.
Elokuun 2016 aikana
Kauppatorille puolestaan
valmistui täysin uusi yhteyslaituri, josta vesibussit puksuttavat kesäkausina kohti Korkeasaarta. Jätkäsaaren luoteisosassa sijaitsevaan Saukonpaateen
aallonmurtajaan puolestaan
valmistui veteen laskeutuvat massiiviset betoniset istuinportaat, joista voi vaikka ihailla merenkäyntiä.
Etu-Töölössä sijaitsevan
Väinämöisen kentän kaukalon pinta puolestaan peruskorjattiin syksyllä 2016,
ja Lauttasaaren liikuntapuistossa uusittiin koripallokentän pinnoite. Historiallisen velodromin keskellä
oleva kenttä sai myös uuden tekonurmen, joka otettiin käyttöön keväällä 2016.
Myös Tehtaanpuiston kentälle on tulossa uusi tekonurmikenttä.
vän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa.
? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen
muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Olisikin tärkeää panostaa
vartijoiden koulutukseen,
jotta heillä olisi paremmat
edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo.
Negatiiviset
kohtaamiset
Nuorten
kohtaaminen
kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille
muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan
myös hyviä kohtaamisia
sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua.
Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön
ymmärrettiin - tämän tuli
kuitenkin olla perusteltua.
Tutkimus
muistuttaa
myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia.
? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi
on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja
kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä
yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa.
Yli 12 000 nuorta vietti
talvilomaansa Reaktorissa
??Kolmipäiväinen talvilomatapahtuma Reaktori tarjosi pääkaupunkiseudulla
hiihtolomaansa viettäville
nuorille uusia harrastuksia ja elämyksiä. Tapahtuma järjestettiin 22.?24. helmikuuta Helsingin Messukeskuksessa.
? Reaktorin kaltaiselle ilmaistapahtumalle on selvästi kysyntää. Kävijäpalautteen perusteella onnistuimme tänäkin vuonna tuottamaan nuorille mielekästä
loma-ajan toimintaa?, kertoo Reaktorin vastaava tuottaja Sanna Lesonen nuorisoasiainkeskuksesta.
Tapahtumassa 48 näytteilleasettajaa tarjosi kävijöille muun muassa liikuntaa,
kädentaitoja ja yhteiskunnallista tekemistä. Reaktorin osallistujia innosti etenkin tapahtuman vetonaulaksi muodostunut rodeohärkä, jonka selässä pysyttiin
keskimäärin 10 sekuntia.
Nuorten ääni -toimituksen pisteellä nuorten haastateltavina kävi vaikuttajia
kuten rap-artisti Paleface
sekä kansanedustajat Ville Niinistö, Li Andersson
ja Ben Zyskowicz.
Lisäksi tapahtumassa pääsi testaamaan ensimmäistä
kertaa uutta Teqball-pöytäjalkapallolajia.
? Toivottavasti Reaktori
tarjosi entistä useammalle
nuorelle uusia ideoita harrastamiseen ja tekemiseen
myös talviloman jälkeen,
sanoo Sanna Lesonen.
Reaktorin
päätösbileitä juhlitaan lauantaina 25.
helmikuuta Kulttuuriareena Gloriassa klo 18?22.
Päätösbileiden ikäraja on
13?17-vuotta.
Rodeohärkä oli talvilomatapahtuma Reaktorin vetonaula. Kuva: Jonna Pennanen
KALLIO LEHTI
16
Viikot 10-11
Heinäsen kolumni
Naistenpäivän kunniaksi
??Naistenpäivää vietetään perinteisesti maaliskuun 8. päivänä.
Sen alkuperästä on monia tulkintoja. Milloin se syntyi 1857 New
Yorkin tehdastyöläisnaisten lakosta, milloin Kööpenhaminassa 1910 sosialistisen naiskongressin tuotteena. Eri maissa sitä on
vietetty, lähinnä Neuvostoliitossa
ja itäblokin maissa. Yhdistyneet
kansakunnat vahvisti 1975 sen
naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päiväksi. Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa sitä vietettiin suurimmalla innolla, jopa vapaapäivänä.
Vierailin aurinkoisena ystävänpäivänä Tuusulassa
ystäväni
Erkki Mänttärin ja hänen vaimonsa Ritvan luona. Heidän kotinsa
yhteyteen on rakentunut laaja
?kotimuseo?. Neljännesvuosisadan ajan Erkki on kerännyt määrätietoisesti Neuvostoliiton aikaista esineistöä, lähinnä matkamuistoksi valmistettuja pienoistaideesineitä, käyttötavaraa leluista
lippuihin, purkeista kirjoihin ja
postimerkkeihin, mitaleihin ja
muihin mielenkiintoisiin propagandatuotteisiin.
Tuo kokoelma käsittää aimo annoksen aikansa kulttuurihistoriaa, taidetta ja kansan käsityön tuloksia. Esineiden lukumäärä kohoaa satoihin tuhansiin. Lainasin
sieltä vuonna 1951 ilmestyneen
pilalehti Krokodilin kansikuvan
pakinani kuvitukseksi, koska se
opettavaisesti kertoo siitä, miten
miesten kunniatehtävä oli kukkaistervehdys naisille, niin äidille kuin tyttärille ja jopa anopeille
ja työtovereille. ?Neukkukuvitukseen? kuului juuri tällainen ihan-
teellinen tulkinta.
Meillä Naistenpäivä ei ole ainakaan vielä saanut samanlaisia toteutuksia kuin helmikuinen amerikkalaisperäinen ystävänpäivä.
Kyllä meillä ? varsinkin näin vaalien alla ? kiinnitetään vanhusten
ja naisten tilanteeseen huomiota
parannusta luvaten. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton aloitteesta
lokakuun puolivälissä vietetään
Isovanhempienpäivää ja valitaan
vuoden isovanhempi.
Ja äitienpäivähän on perinteinen perhejuhlapäivä, tapoihimme juurtunut.
Kuvan isoäidillä on ajan tavan
mukaan rinnassaan jokin ansiomerkki. Seuraan ahkerasti televisiota ja olen närkästynyt kaikkiin tosi-tv? tuotoksiin, joista ilmeisesti useimmat ovat ulkomaisten mallien mukaisia paljastustarinointia. Katsojat saadaan tirkistelemään ventovieraiden kontolle kehiteltyjä ihmetarinoita. Melkein aina vaikeuksien aiheuttajaksi paljastetaan alkoholisoituneet vanhemmat tai kiusaaminen
ja muu väkivalta. Julkkiksia luodaan kaikenlaisin selviytymiskilpailuin. Ja julkkiksiksi haluavia
meissä totisesti on.
Huomaatte kansikuvan isoäidin rinnassa olevan ansiomitalin, kenties palkintona urheasta toiminnasta isänmaan hyväksi. Tosi tv:stä tuli mieleeni kumma ajatus eli milloinkahan siellä
meidät ikäihmiset pannaan julkkiskilpailuun? Olisiko sopiva teema ?Kuka onkaan maamme kiltein anoppi?? tai ?Etsitään Iloisin
leski? tai ?Paras lihapullantekijä-
mummu?? Sitten äänestämään ja
voittajaa kruunaamaan!
Ystäväni liikuntaneuvos Eevi
Kaasinen tallentaa herkkiä havaintojaan runokirjoihin. Viimeksi
ilmestyneessä ?Elämän varrelta??
kokoelmassa hän purkaa kypsän
naisen tuntoja mm, herkällä säkeellä; ?Osaisipa loppuun asti
iloita ja rakastaa/etsimistä hullaantumista harrastaa./Kyllä maailmassa ihmettelemistä, iloa riittää./Osaisipa näistä ontuvistakin
vuosista kiittää.? Runojaan hän
esittää Käpyrinteessä naistenpäivän matineassa 8.3. klo 14.30, jossa jyväskyläläinen taiteilija Anja
Santala puolestaan esittelee värikkäitä ja sydämellisiä maalauksiaan naisen ja perheen arjesta.
Kummatkin ovat yli 80 ?vuotiaita taitajia. Tilaisuudessa soi myös
naisenergiaa ylistävä Paula Koivuniemen levyttämä ?Aikuinen nainen?. Eli parasta Naistenpäivää!
Omista viimeaikaisista nautinnoistani haluan mainita ja muillekin suositella kahta Kaupunginteatterin näytelmää. Entisessä Kino Tuulensuussa, nykyisellä
Arena-näyttämöllä nautin täysipainoisesta komediasta ?Tenorit
liemessä?. Kirjoittaja on englantilainen Ken Ludvig ja ikimuistoisen osasuorituksen tarjoaa Eero
Saarinen. Sen toisen nautinnon
antoi Peacock-teatterissa Linnanmäellä musiikkinäytelmä ?Kirka,
surun pyyhit silmistäin?. Matti
Laineen käsikirjoitus, Kari Rentolan ohjaus ja runsaan näyttelijäkunnan osaaminen ansaitsevat
täyden kympin; on vauhtia, iloa
ja populaarikulttuurin tarpeellista tallennusta. Musiikista vastaa
Risto Kupiainen.
Helsingin Kaupunginteatteri valitsee ohjelmistonsa asiakasystävällisesti eli tasapuolisesti erilaisia katsojia ajatellen. Piakkoin
valmistuu teatteritalon remontti
ja elokuussa päästään nauttimaan
itsestään suurmusikaali ?Myrskyluodon Maijasta?. Olihan hänkin
ansioitunut naispuurtaja, ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin
kirjallinen luomus ja Lasse Mårtensonin sävelin ikuistama.
Vihjaan vain, että lippujen
myynti on jo alkanut?
Tasa-arvoisuuden nimissä YK
vahvisti vuonna 1999 kansainväliseksi Miestenpäiväksi marraskuun 19. päivän. Koetetaan
sitten muistaa sekin.
Aira Heinänen
Mira Potkonen
nousee GeeBeekehään
??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty
maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita
lajinsa huippuja.
Tänä vuonna 17.-19.3.
viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu
mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen.
Suomen urheilutoimittajien
suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira
?naisnyrkkeilijänä? sijoittui
kolmannelle tilalle (3890
pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin LeoPekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä).
Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana
kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien
nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa.
Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdis-
Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa
menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa.
Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt lainkaan nyrkkeilijältä,
kun median edustajat piirittivät häntä.
tön haastattelussa ilmoitti
osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen
pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EMhopeaa.
Tittelien kirkastaminen
seuraavissa olympialaisissa,
kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja GeeBee on aina
ollut sellainen. Voitot eivät
irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin. Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä
ilman muuta yleisön tukea.
Tänäkin vuonna Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata
mukana. Joukossa on niin
kokeneita kehäkettuja kuin
varmasti tulevia mestareitakin. He saapuvat mielellään tänne Suomeen kuten
muuttolinnut keväisin.
Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle
nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia.
Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja
kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä
aina syttyy.
Kilpaurheilun
ohessa
kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai
Tarmon salilla Vallilassa.
GeeBee- turnaus käydään
jo 36. kerran. Perjantaina
ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18.
Sunnuntaina otellaan fi-
naalit alkaen klo 13. Näin
on ollut ja yleensä sääkin
on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa
kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä
hinnat tyrmää ketään.
Gunnar Richard Bernhard
Bärlund (1911-1982) alias
GeeBee oli raskaan sarjan
nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus
Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun
kunniagalleriaan (Hall of
Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan.
Jo nimensä perusteella
Helsingin Jyryn kasvatti
Guni oli kansainvälinen.
Hän kohosi ammattilaisena
USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan
70 sitten eli vuonna 1947.
Jarmo Niemenkari
KALLIO LEHTI
Viikot 10-11
17
Yritystä oli Helsinki punaiseksi!
??Yhteiskunnallisessa toiminnassa, politiikassa, on
aina ollut erilaisia puolueita ja niiden sisässä erilaisia ryhmittymiä, klikkejä, oppositioita. Tällainen
ryhmittymä, merkittäväkin
oli 1960-luvulta 1980-luvulle Sosialidemokraattisen Puolueen sisällä Helsingissä vaikuttanut ?edistyksellisen sosialidemokratian ryhmä?. Tämä säännöllisesti kokoontunut ryhmittymä keräsi sisäänsä nuoria, radikaaleja,vasemmisto
laisia,sosialistejakin yrittäen muuttaa SDP:n harjoittamaa oikeistolaista, tannerilais-pitsinkiläistä politiikkaa nimenomaan Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta myös puolueen
linjaa koko valtakunnan
politiikassa.SDP:n johdon
ja puolueen Helsingin pii-
rin johdon suhtautumisen
Kekkoseen, kommunisteihin ja Neuvostoliittoon oli
muututtava.
Tästä ryhmittymästä,jota
E-ryhmäksi kutsuttiin, kasvoi Helsingin kunnallispolitiikassa merkittävä vaikuttaja, vaikka ryhmä ei monista yrityksistään huolimatta
koskaan saavuttanut enemmistöasemaa SDP:n Helsingin piirissä.
E-ryhmän kamppailusta
puolueen politiikan muuttamiseksi on perinpohjaisen ansiokkaasti kirjoittanut liikkeessä aktiivisesti
mukana ollut Matti Simola. Helsinki Punaiseksi I on
saanut jatko-osan Helsinki
Punaiseksi II, joka käsittää
E-ryhmän aktiivitoimintaa
eri asioiden ja henkilöiden kautta vuoden 1975
jälkeen. E-ryhmän toiminta
hiipui pikku hiljaa vuoden
Noin 5 500
opiskelupaikkaa
yhteishaussa
??Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600
ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. Stadin ammattiopistossa voi suorittaa 26
eri ammatillista perustutkintoa. Osa opiskelupaikoista on lukiopohjaisia.
Ammattiopistossa voi kaksoistutkinnolla yhdistää lukio- ja ammatilliset opinnot.
Yhteishaku on
21.2.?14.3.2017
Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www.
opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös
tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä
linkit oppilaitosten verkkosivuille. Samaan aikaan yhteishaun kanssa on myös
ammatillisen koulutuksen
erillishaku hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen
perustutkinto.
Stadin
ammattiopistossa
uusi media-alan
perustutkinto
Stadin ammattiopistossa
alkaa syksyllä uusi mediaalan perustutkinto, jossa
voi opiskella kolmella eri
osaamisalalla audiovisuaalista viestintää, julkaisutuotantoa ja painotuotantoa. Tutkinnosta valmistutaan mediapalvelujen toteuttajaksi.
Kaupungin lukioissa
tarjolla laaja
kielivalikoima
Kaupungin lukioissa voi
opiskella pitkinä kielinä
englantia, espanjaa, kiinaa,
ranskaa, ruotsia, saksaa ja
venäjää. Lisäksi lyhyinä kielinä on tarjolla italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa,
Matti Simola (vas.) kertoi Työväenliikkeen Kirjastossa uudesta kirjastaan Helsinki Punaiseksi II. Keskustelutilaisuuden puhetta
johdatteli Risto Kolanen.
1986 tienoilla. Kirja välittää
ansiokkaasti eteemme valtavan määrän ?edistyksellisiä sosialidemokraatteja? tai
heidän tukijoitaan Armi Ratiasta Tarja Haloseen.
Kunnallisvaaleissa huhtikuussa 2017 näemme ja
koemme miten Helsingin
käy ? Sinertääkö,
vihertääkö vai punertaako Helsinkimme? Se ratke-
aa äänestämällä.
Pekka Hurme
Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on
tarjolla noin 2 600 ja Stadin
ammattiopistossa noin 2 900
opiskelupaikkaa.
venäjää, ruotsia, japania ja
latinaa. Opiskelijat voivat
valita kursseja lukiokampusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta.
Apua ja neuvoa
hakijoille opintoohjaajilta ja
Ohjaamosta
Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Kesällä
ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret saavat tukea ja
ohjausta Ohjaamosta, puh.
040 704 6818.
Stadin ammattiopistoon
hakevia palvelee hakutoimisto osoitteessa Sturenkatu 18?22, A-talo, 3. krs,
puh. 09 310 89318, s-posti hakutoimisto@edu.hel.fi.
Hakutoimiston opinto-ohjaajilta saa tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja
Yhteishaun tärkeät
päivämäärät 2017
? 21.2. yhteishaku alkaa
? 14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy
? 20.4. alkaen oppilaitokset kutsuvat hakijat mahdollisiin pääsykokeisiin
? 15.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille
? 29.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka
opiskelusta Stadin ammattiopistossa.
Toukokuussa alkaa
haku valmistavaan
koulutukseen
Peruskoulun jälkeiseen
valmistavaan koulutukseen
haetaan 23.5.?25.7.2017
opintopolku.fi:ssä. Haussa ovat mukana perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja
maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistava koulutus (Luva).
Vireä yritystoiminta
luo Helsingin elinvoiman
Hurraa!-festivaali kokoaa 100 vauvaa
yhteisiin tansseihin Narinkkatorille
??Helsingin kaupungin rakenteet ja tehtävät muuttuvat merkittävästi seuraavan valtuustokauden aikana. Kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatiorakenne uudistuu, kun Helsinki siirtyy pormestarimalliin kesäkuun 2017 alussa.
Lisäksi koko maassa toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää
muutaman vuoden kuluttua
yli puolet kaupungin tehtävistä ja taloudesta Uudenmaan maakunnan järjestettäviksi. Muutokset tarjoavat
kaupungille hyvän mahdollisuuden vahvistaa elinkeinopoliittista rooliaan edistää yritystoimintaa ja hyvinvointia pääkaupungissa.
Kaupungilla ja yrityksillä on kiinteä yhteys: mitä
paremmin yritykset kau-
??Hurraa!?festivaali lapsille
ja nuorille haastaa pääkaupunkiseudun vauvaperheet
yhteisiin tansseihin Helsingin Narinkkatorille 16.3.
Vauvojen ja vanhempien
yhteinen tanssi on kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Tapahtuma käynnistää festivaalin, joka järjestetään 18.-26.3. pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa.
Yhteisen koreografian
vauvat ja vanhemmat voivat
opetella ennakkoon työpajassa tai verkosta löytyvän
tanssihaaste-videon avulla.
Luvassa on reippaita rytmejä, silittelyä ja harsoliinan
heilutusta.
100 vauvaa tanssii-koreografian ovat suunnitelleet
tanssitaiteilijat Satu Tuomisto, Riikka Siirala ja Jenna
Rignell. Koreografit esiinty-
pungissa menestyvät, sitä
enemmän ne tuottavat työtä, palveluja ja verotuloja.
Kaupunki voi edistää yritystoimintaa yrittäjäystävällisellä elinkeinopolitiikalla. Toimintaympäristön
yritystoiminnalle tarjoamat
mahdollisuudet vaikuttavat
olennaisesti yritysten menestymiseen.
Tuloksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää kaupungin päättäjien ja yrittäjien aktiivista vuorovaikutusta. Helsingin uudessa
kaupunkistrategiassa tulee
ottaa huomioon erikokoisten yritysten menestymisen
edellytykset. Lisäksi on tarpeen laatia valtuustokauden
mittainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka valmistellaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
? Kaupungin tulee sitouttaa yrittäjät ja yritykset Helsinkiin, pitää heistä huolta ja kannustaa kasvuun,
korostaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina
Oksala.
Kaupungin elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että kaupungin päätöksentekijöillä on tietämystä
niistä yritystoiminnan menestystekijöistä, joihin kaupungin päätöksillä voidaan
vaikuttaa.
? Helsinkiin tarvitaankin
muuttuvassa ympäristössä
entistä enemmän päättäjiä,
jotka ovat yrittäjiä tai ainakin ymmärtävät hyvin yrittäjyyttä ja yritystoimintaa,
sanoo puheenjohtaja Sarianne Reinikkala.
vät myös Hurraa!-festivaalin vauvaesityksissä. Loiske
Ensemblen ja OSIRIS teatterin BabyTango sekä Satu
Tuomisto + comp:in VauvaVau saavat molemmat kantaesityksensä festivaalilla.
? Tanssiminen on mukava tapa liikkua yhdessä vauvan kanssa. Vauvat
nauttivat, kun saavat olla
liikkeessä ja samalla lähellä
vanhempaa. Sylissä tai kantoliinassa ollessaan vauvan
tasapaino ja liikeaisti kehittyvät. Tanssiminen yhdessä
kehittää myös aikuisen ja
lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta, kertoo koreografi Riikka Siirala, joka
on tehnyt useita tanssiteoksia vauvoille ja vetänyt
monia tanssiryhmiä vauvoille vanhempineen.
Tapahtuma on osa Suo-
men itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Yhteistyökumppanina toimii Koko Suomi tanssiikampanja.
Vauvatanssi-työpajat pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa:
Pe 24.2. Stoa klo 10.00,
ma 27.2. Vuotalo klo 10.00,
ti 28.2. Malmitalo klo 10.00,
ke 1.3. Taidetalo Toteemi
klo 9.30, to 2.3. Taidetalo
Pessi klo 9.30, ma 6.3. Pikku-Aurora klo 9.30, ke 8.3.
Annantalo klo 10:00, to 9.3.
Kanneltalo/Nuorisotalo klo
10.00, pe 10.3. Stoa 10.00
Tarkat tiedot työpajoista
ja mahdollisesta ilmoittautumisesta löytyvät kulttuuritalojen omilta nettisivuilta.
KALLIO LEHTI
18
Autolasipalvelut
önen
k
k
y
n
e
i
s
a
l
Auto
vice
Ser
AutoGlaspsarasta palvelua
gin
Pääkaupun
Tuulilasiongelmia?
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Leipomoita
Palveluja
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
JEWELRY - WATCH STORE
Kaikki alan työt
ammattitaidolla
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
Viikot 10-11
Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen
korjaukset ja arvioinnit
(09) 374 5741
040 506 4641
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Kalliolehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pikapalvelu
KALLION
PESULA
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
jo yli 35
vuoden
kokemus
alalta!
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
Nopea toimitus! (4-5h)
Agricolankatu 13.............. Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11........... S-market
Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11............. Alepa
Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto
Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta
Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18................. Alepa
Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit
Hämeentie 23..................... LKV Moilanen
Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari
Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma
Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia)
Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5..................... Alepa
Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10........... S-market
Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 27..................... Alepa
Sturenkatu 40..................... Alepa
Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo
Toinen linja......................... Kuntatalo
Toinen linja 31.................... ELOKOLO
Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13............... Tilastokeskus
Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29.................... R-Kioski
Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä
Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka
Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
Kotisiivoukset ja
muuttosiivoukset
Ammatinharjoittaja
Esko Kurki
puh. 0452711577
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050
431 0175.
esko.kurki@mailsuomi.com
Vuokralle tarjotaan
Kirpputori JOTA
SECOND HAND
Vaasankatu 18, Kallio
Puh. 719 719
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
VUOKRATAAN
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
Vintage vaatteet (clothes),
levyt (vinyl),
Kengät (shoes), lelut (toys)
1-6m2 alk 25 ?
Vuokrapöydät 20-39?/vk
KALLIO / ITÄ-PASILA
Ma(mon), La(sat),
Su(sun) 11-16:00,
Ti(tue)-Pe(fri) 11-18:00
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
+358 417485357? jota.fi
posti@varavarasto.com
P.09-750088
Kauneus ja
hyvinvointi
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sörnäinen
Kalevalaista jäsenkorjausta
Klassista hierontaa
Hierontapalvelu
Kari Ruusunen
Urheilutalo,
Helsinginkatu 25
Ajanvaraus:
www.kariruusunen.fi
050 500 3134
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY: 09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Seuraava Kallio-lehti
ilmestyy 22.2.
Ole mukana!
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm (+alv),
Rivi-ilmoitukset
8 ? + alv
12 sanaa, maksu tilille
FI42 1312 3000 0848 27
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Viikot 10-11
KALLIO LEHTI
19
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
KALLIO LEHTI
20
Viikot 10-11
TerveTuloa InTIalaIseen
Ensi-ilta
25.2.2017
Esitykset
25.2. - 1.4.2017
Liput 15/12 ?
Käenkuja 6-8,
00500 HELSINKI
Katri Valan puiston
väestönsuoja
<tIINA lYMI
Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä
noudettavaksi kotisivujemme kautta
Ohjaus: Timo Hannelin
www.ravintolasaba.fi
www.teatterikultsa.fi
KATAJANOKAN ISÄNNÖINTI
JO VUODESTA 1978
? Asiakaspalvelusta asiakaslähtöisyyteen?
uusITTu ruokalIsTa!
Aukioloajat:
Kuljetusajat:
097733 998
Hämeentie 7
00510 HELSINKI
MA-TO 11-01
PE-LA 11-05
SU 12-01
SU-TO 12-01
PE-LA 12-05
.fi
Ka
Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli
14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00.
ts
m ot
yö ar
s jo
Ya uk
m se
iis m
sa me
Osoite ja puhelin :
Tarjoamme isännöintipalveluja
myös Kallion alueella.
Kallion
U
LUBAARI
I
E
H
R
!
Pyydä tarjous:
09 6962 480
jaakko.eskelinen@katajanokanhuolto.fi
www.katajanokanhuolto.fi
Tervetuloa!
Kallion sydämeen
A-oikeudet
Stadin parhaat
isot pizzat, pastat,
lasagnet.
Myös mukaan!
tuoreistkaia!
n
a
a
m
a
t
is
a
m
Tule eista tehtyjä ruo 1
-23, su 12-2
raaka-ain
3, pe 14-23, la 12
Ravintola rauhallisella
meiningillä. Tule ja koe!
Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi
Tervetuloa
viihtymään!
ma-to 15-2
Keittiö avoinna
Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo
Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20
Tule seuraamaan kaikenlaista
urheilua meille! Kaikki urheilukanavat!
Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330
Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02
Ravintola
MÄKIKUPLA
Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02
Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521