Oletko myymässä asuntoasi?
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Kursseja joka makuun, kaikille avoin opisto!
Opetus alkaa 16.1. ? ilmoittaudu
ja tule mukaan.
jari.nieminen@isannointiverkko.fi
www.kalliolankansalaisopisto.fi
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 2-3 - 2017
Pyydä
välitystarjous.
48. vuosikerta - Nro 1
KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N
TOIMINTA ALKAA 9.1.2017
TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi,
UUTUUS RUMBITA/SALSA, UUTUUS LAVIS,
95/135?/kevät
Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19
Ark. 9.00-11.00
AIKUISTEN JUMPAT 80/95?/kevät:
PILATES ? perusteet, keskitaso ja jatko,
Kuntojumppa/Ryhmäliikunta,
CALLANETICS-kiinteytys, ASAHI ?terveysliikunta!
La 11.00-13.00
LASTEN JUMPAT 45?/70?/kevät: Satujumppa (4-5v.),
Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-14v.)
ANYTIME-KORTTI 250?/kevät.
Jäsenmaksu aikuisille 10?/kausi
2x spaghetti bolognese
- jauheliha, tomaattikastike
TAI
12
?
?
- sieni, oliivi, zucchini, tomaattikastike
?
2x spaghetti vegetariana
Tied. ja ilm: 2.1.-19.1. Jaana Virtanen ma-to klo 13-14
p. 09-632 584, Seuran puhelin p. 050 ? 376 7001
ma ja ke klo 18-20
Tarjous voimassa tällä kupongilla ma-la klo 15-18
Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot
www.kallionnaisvoimistelijat.com
Vertaa romukullan
hintoja!
TerveTuloa InTIalaIseen
Kultapitoisuus
750/18K 21.23
22.30 ?/g
585/14K 15,93
17.20 ?/g
Hinnat20.05.2015
4.1.2017
Hinnat
Isom
matk
hyvit in ku
etää ltae
n het rät
i!
Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä
noudettavaksi kotisivujemme kautta
www.ravintolasaba.fi
uusITTu ruokalIsTa!
Aukioloajat:
Kulje tusajat:
097733 998
Hämeentie 7
00510 HELSINKI
MA-TO 11-01
PE-LA 11-05
SU 12-01
SU-TO 12-01
PE-LA 12-05
Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli
14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00.
ts
m ot
yö ar
s jo
Ya uk
m se
iis m
sa me
Suomessa jo yli
19 vuotta!
Osoite ja puhelin :
.fi
Ka
Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja
Rautatieasema Asematunneli
Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi
KALLIO LEHTI
2
Voisimme kertoa palvelupaketistamme,
luotettavuudestamme, ammattitaidostamme ja ostajaverkostostamme.
Oikeasti haluat kuulla saavasi
parhaan hinnan järkevällä aikataululla ja
ilman kommervenkkejä!
Jos osuimme oikeaan niin valitse joku meistä
Viikot 2-3
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HELSINKI - TILKANTORI 4
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
www.avominne.fi
TULE, KOE JA IHASTU!
Jonna Salminen
Kiinteistönvälittäjä
050 420 0106
Olli Mynttinen
Sari Markkanen
050 420 0114
050 420 0104
Kiinteistönvälittäjä
Myyntipäällikkö
chef wotkin?s palvelutiskit
Porthaninkatu 10, 00530 Helsinki
Puh. 010 585 5860 | kallio@habita.fi
Avoinna joka päivä klo 9-02
t
eude
-oik
Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140?
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
Kallio?Lehti
GLOBAL GRAPH OY
tehtaanmyymälä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477
www.wotkins.fi
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
UUSIA TUULIA
AUTOKOULUSSA!
Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu
10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia.
Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut
Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu
www.autokouluhakaniemi.fi
AUTOKOULU
Autokoul
u
Hakaniem
i
? aito sta
dilainen
pienyrity
s jo
25 vuotta
!
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
Viikot 2-3
48. vuosikerta ? nro 1
Tänään
Ensi syksyn
ekaluokkalaiset
ilmoittautuvat
kouluun
tammikuussa
Verkkosaaren höyrysaha paloi vuonna 1928 (HKM).
Entisen Pannukakun saaren teollisuus on
väistymässä rakenteilla olevan Merihaan
tieltä. Taustalla näkyy Wärtisilän teollisuusaluetta. Kuva 1970-luvun alkuvuosilta. (HKM).
Sörnäisiin avautui
teollisuuden perintö -reitti
??Kallion Kulttuuriverkosto on
julkaissut kävelyopas-sarjassa
opasvihkosen, joka johdattelee kävelyretkelle itäisen kantakaupungin teollisuuden histo-
riaan. Nyt julkaistu Sörnäisten
teollisuuden perintö ?reitti on
osa Kulttuuriverkoston Kallion
kävelyfestivaalia, jossa kävelykierrosten lisäksi julkaistaan
omatoimikävelyoppaita. Teollisuusreitti on sarjan 15 omatoimikävelyesite.
Sörnäisten rannoille kohosi
1800-luvun loppupuolella yksi
Helsingin merkittävimmistä teollisuusalueista. Teollisuuslaitosten ketju ulottui lopulta Pitkänsillan kupeesta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka,
omaksi alueeksi muodostui Vallilan teollisuusalue. Sörnäisissä
oli teollisuutta jo 1700-luvulla
Sörnäisten järvestä laskeneen
joen varrella.
??Vuonna 2010 syntyneet
helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa
joko verkossa tai käymällä
koululla. Syksyllä koulunkäynnin aloittaa Helsingissä noin 6000 lasta.
Opetusvirasto lähettää tällä viikolla tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun
-oppaan, jossa on tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä lähetetään oppivelvollisuusilmoitus, johon on
merkitty lapsen lähikoulu.
Omaan lähikouluun voi
ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 9.?25.1.2017
osoitteessa wilma.edu.hel.
fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla
keskiviikkona 25.1.2017 klo
8?10 ja 17?19.
Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla.
Jos esimerkiksi lapsi pyrkii
muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun
opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa,
johon lapsi pyrkii. Koulun
aloittamiseen liittyvää tietoa löytyy www.edu.hel.fi/
tervetuloakouluun -sivuilta
Sivu 17
Sivu 7
Helsinki uusii 750 tontin
maanvuokrasopimukset
Brahenpuiston
peruskorjaus alkaa
??Alppiharjussa sijaitsevan Brahenpuiston ja leikkipuisto Brahen pihan peruskorjaus alkaa
alkuvuonna 2017. Työt jatkuvat syksyyn 2017.
Puistoa rajaavat lehmusrivit
säilytetään ja oleskelunurmikkoa lisätään. Puiston ympärille
rakennetaan uusi aita. Puiston
sisäänkäynnit uusitaan väljemmiksi ja Läntisen Brahenkadun
yhteys siirretään niin, että uusi
yhteys johtaa keskelle puistoa
leikkipuistorakennuksen eteen.
Itäiselle sisäänkäynnille rakennetaan portaat ja lastenvau-
nuluiska. Puiston länsipuolelle muodostetaan selkeitä yhtenäisiä kumpuilevia nurmipintoja, jotka sopivat oleskeluun
ja auringonottoon sekä talvisin
pulkkailuun. Kummut suojaavat aluetta myös skeittimelulta.
Puistoon rakennetaan tekonurmipintainen pelikenttä, joka
on talvisin jäädytettävissä. Puiston lounaiskulmaan toteutetaan
erityisesti pikkulapsille suunniteltu skeittipiste. Alueella kasvavat kookkaat poppelit ja kirsikat poistetaan. Muutamat hyväkuntoiset pikkupuut säilyte-
tään. Nykyinen ränsistynyt pensaskasvillisuus aitoineen poistetaan kauttaaltaan. Puistoon istutetaan runsaasti uutta puustoa viihtyisyyden lisäämiseksi ja
paahteisuuden vähentämiseksi.
Puiston peruskorjauksen toteuttaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. Työt alkavat tammi?maaliskuussa 2017.
Työn alkamisajankohtaan vaikuttaa alkuvuoden sää. Jos lunta
sataa paljon tai on kovia pakkasia, jotka saavat maan paksuun
routaan, siirtyy töiden alkaminen pidemmälle kevääseen.
??Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan jälleen suuren
määrän asuntotonttien vuokrasopimuksia. Vuosina 2020?2021
eri puolilla kaupunkia päättyy
noin 750 määräaikaista maanvuokrasopimusta, joista valtaosa on omakotitalotonttien sopimuksia.
Päättyviä sopimuksia on eniten Käpylän, Kumpulan, Koskelan ja Toukolan alueilla. Lisäksi
sopimuksia uusitaan muun muassa Hermannissa, Vallilassa,
Oulunkylässä, Haagassa, Munkkiniemessä, Kaarelassa, Herttoniemessä ja Vartiokylässä. Sopimukset on tarkoitus uusia noin
50 vuodeksi. Helsingin kiinteistövirasto lähettää vuokralaisille
joulu- ja tammikuun aikana ennakkotietoja sopimusten uusimisprosessin alkamisesta.
Lähemmäs
nykyarvoa
2020-luvun alussa päättyvien
tontinvuokrasopimusten uusiminen valmistellaan kiinteistövirastossa kaupunginvaltuuston
hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Uudet vuokrat perustuvat muun muassa tontin rakennusoikeuden määrään ja arvoon.
Vuosikymmenten takaisia sopimuksia uusittaessa vuokrat
yleensä nousevat merkittävästi.
Nyt uusittavat maanvuokrasopimukset on tehty 1950-, 1960ja 1970-luvuilla sekä 1970- ja
1980-lukujen taitteessa, jolloin
kiinteistöjen arvot olivat huomattavasti nykyistä matalampia. Silloisista sopimusehdoista ja kiinteistöjen arvonnoususta johtuen monen tontin vuokra
on jäänyt alhaiseksi verrattuna
kiinteistöjen nykyisiin arvoihin
ja vuokriin, joita kaupunki perii
myöhempinä vuosikymmeninä
vuokratuista tonteista.
Uusien vuokrasopimusten valmistelussa pyritään kaupungin
tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun ja kohtuullisuuteen. Sopimuksia uusittaessa tontin uusi vuokra on tyypillisesti noin viidenneksenalhaisempi kuin vastaavan uudisrakennustontin vuokra.
10 vuoden
siirtymäaika
Kiinteistövirasto aikoo esittää,
että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla, kuten tehtiin vuosina 2010 ja 2015 uusittujen sopimusten kohdalla. Tällöin uudesta maanvuokrasta perittäisiin sopimuksen ensimmäisenä voimaantulovuotena 50 prosenttia, ja vuokraa korotettaisiin
vuosittain viiden prosenttiyksikön lisäyksin siten, että uusi
maanvuokra tulisi täysimääräisenä voimaan vasta kymmenen
vuoden kuluttua uuden maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan
alkamisesta.
Sivu 7
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 1
Helsingin väki kasvoi
lähes 20 000 asukkaalla
V
äestönkasvu Helsingissä ja
lähiseudulla oli vuonna 2016
nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000
henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota.
Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa
tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä
merkitsee 18 500?19 000 asukkaan
lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta
lukien, eli vuodesta 2000, seudun
väestömäärä on kasvanut 250 000
hengellä.
Muuttovoiton osuus kasvusta on
yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000
henkeä. Kotimainen muuttovoitto
kasvaa edelleen, ja viime vuoteen
verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun.
Viikot 2-3
Syntyneiden enemmyys kasvattaa
väestöä noin 6 000 asukkaalla.
Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät
panostukset pysyvät väestönkasvun
tasolla. Asumisen korkea hinta on
jo nyt Helsingin seudun kasvun
tulppana. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tarve on erityisen suuri,
painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.
Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina:
vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015.
Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä
ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta
Afrikasta lähtöisin olevien osuudet
ovat kasvaneet.
Vammautuminen lisää
kekseliäisyyttä
??Oikean käteni halvaantuminen (10.10.2016) on kekseliäisyyttä, sillä kirjoituskäteni on juuri oikea käsi!
Silloin piti keksiä miten
osaan pienimmätkin asiat
tehdä vasemmalla kädellä!
Esimerkiksi laitan kaikkiin ruoka-aineisiin jotka
teen astian, jossa laitan ne
jääkaappiin tai pakastimeen
nimen ja päivämäärän milloin se on laitettu, niin oikean käteni halvaantumisen
takia jouduin tarkoin miettimään miten saan teippikoneesta teipin ja kirjoittamani paperilappusen (onneksi osaan myös vasemmalla
kädellä auttavasti kirjoittaa). Ensin nykäisen teippiä jonkin matkan ja laitan paperilappusen teipin
liimapuolelle ja sitten vasta katkaisen sen.
Tuli paljon muutakin joita asioita opin, mutta mielessäni kävi eräs Mika joka
2000-2001 oli Kampin Palvelutalossa minulla apuna,
kun olin pääasiassa tiskaamossa, niin meillä oli suikat
päässä, mutta ne eivät tahtoneet pysyä tiukasti päässä ja eräänä aamuna Mika
tuli näyttäen kuinka hän oli
asian ratkaissut eli hän oli
laittanut hakaneulan joka
Ota kantaa ? kirjoita Kallio-lehden
yleisönosastoon.
Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi
tai kirjeellä osoitteeseen
Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
Poskihammasta
purren
Tee uuden vuoden
lupaus - ryhdy tukihenkilöksi
??Poskihampaani äityi jomottamaan. Koko lailla pahasti. Ja vielä uuden aamunkoiton, markkinavoimien vapauttamisen, kynnyksellä. Hammas vaati pikaista hoitoa. Mutta voi tätä
elämää!
Olin vailla mahdollisuuksia järjestää Eu-alueen kattavaa kilpailutusta. Käteni
olivat sidotut. Ei, minun oli
tyydyttävä vanhaan järjestelmään. Ei sanaakaan valinnanvapaudesta. Oli pakko valita muutamasta sadasta yksityislääkäristä joku,
tai turvauduttava julkiseen
palveluun.
No, pirautin julkisen
hammashoidon päivystykseen. Kovin vanhakantaista ja tehotonta.
Puheluun vastattiin oitis,
erittäin kohtelias miesääni kyseli vaivani laadusta,
varasi minulle ajan ja neuvoi vielä tien vastaanotolle.
Ei jälkeäkään kaupallisuudesta, joka olisi jo silkalla
erinomaisuudellaan lieven-
??Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto järjestää tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille
infotilaisuuden torstaina 12.1.2017 klo
17.00 - 18.30, Hakaniemessä, Säästöpankinranta
2 a/5. krs.
Vuodenvaihde on monelle lupausten ja muutosten
aikaa. Haluamme kertoa
mahdollisuudesta lupaukseen, joka ilahduttaa itsesi
lisäksi myös tukihenkilöä
tarvitsevaa lasta tai nuorta.
Lupautumalla turvalliseksi
aikuiseksi voit olla mukana rakentamassa parempaa
tulevaisuutta.
Ryhtymällä tukihenkilöksi
saat kulkea lapsen rinnalla ja tuottaa iloa hänen arkeensa sekä tarjota hänelle
samalla turvallisen aikuisen
läsnäoloa.
Tukihenkilöt
tapaavat
tuettaviaan noin kahdesti
kuukaudessa. Sinun ei tarvitse osata mitään erityistä
- riittää että olet oma itsesi. Toimintaan voivat lähteä
mukaan avarakatseiset ai-
Olli Sarpo
tänyt kipuani.
Entäs sitten vastaanotolla,
Vallilan Terveysasemalla? Ei
yhtiöiden valomainoksia, ei
taustamusiikkia tai erikoistarjouksia. Pelkkä ystävällinen kohtelu. Ja toimenpidehuoneessa minut vastaanotti kaksi viehättävää, ammattitaitoista naisihmistä.
Sen sijaan, että olisin itse
saanut valita, mihin toimenpiteisiin ryhdytään nämä
ammattilaiset tutkivat leukaperäni ja kertoivat poistavansa poskihampaani. En
saanut valita edes poistettavaa hammasta itse.
Uuden aamunkoiton jälkeisessä ajassa veroparatiisisaarelta johdettu yhtiö
olisi tehokas.
Minulle tarjottaisiin yrityksen etukorttia ja siihen
leimoja käyntini merkiksi. Saisin samaan, edulliseen hintaan poistatettua
muutkin hampaani (poistata kaikki, maksa yksi). Kantaasiakkaana minulle tarjottaisiin hiustenleikkuuta ja
manikyyriä huimalla alennuksella hampaanpoiston
yhteydessä. Muistoksi käynnistä saisin yhtiön logolla
varustetun lippalakin.
Ehkä jo seuraavalla kerralla? Nyt sain tyytyä asialliseen hoitoon, keventävään rupatteluun ja hyviin
jälkihoito-ohjeisiin. Miten
ankeata, miten tehotonta!
Kukaan ei tuputtanut yhtiön prosyyreja, ei kaupitellut etelänmatkoja, ei puhelinliittymiä. Ei.
Jos vielä sairastun ennen
uutta aamunkoittoa, sinnittelen, kärsin ja odotan että
saan vapaasti valita ainakin
kahdesta markkinoita hallitsevasta jättiyhtiöstä itselleni sopivamman.
kuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma
elämänhallinta kunnossa.
Toimintaan mukaan haluaville järjestetään soveltuvuushaastattelu. Sosiaalialan ammattilaiset valmentavat vapaaehtoiset ja ovat
heidän tukenaan. Kaikki
tuettavat lapset ja nuoret
asuvat Helsingissä.
Helsingin kaupunki on
järjestänyt tukihenkilötoimintaa vuosikymmenien
ajan. Tukihenkilötoiminta
on tärkeää ja arvostettua
vapaaehtoistoimintaa, joka
on toivottua lastensuojelun
lapsille ja nuorille.
Lastensuojelun tukihenkilöitä on yli 230 Helsingissä.
Lähtisitkö sinäkin mukaan
tähän vaikuttavaan toimintaan? Omaa tukihenkilöä
odottaa tällä hetkellä 49
lasta ja nuorta. Suurin tarve on miestukihenkilöille.
Tilaisuuteen tulevia pyydetään
ilmoittautumaan
keskiviikkoon 11.1.2017
mennessä sähköpostilla lstukihenkilotoiminta@hel.fi
esti suikan kehikkoa liikkumasta!
Mikalla oli jokin vamma, mutta joitain asioita
hän ratkaisi, niin pätevästi, etten voinut olla ihailematta häntä.
Toivon etteivät toisetkaan
väheksyisi vammautuneita,
sillä heidän on pakko ajatella asioita paljon tarkemmin sen minulle tuo lyhytaikainen (noin 1 kuukausi)
oikean käden halvaantumien osoitti!
Lassi Tiittanen
Runopalsta
Vuotemme
jatkuu näin
Tummat pilvet tammikuun
uhoten sateita ennustaa.
Tummat yöt kun väistyy
aurinko aamut avartaa.
Minäkin olen kuin kissa,
aamusta iltaan pistoksissa!
Sieluni kannelta soittaa,
tuskaa tuo mukanaan.
Päivät nää taakse jää,
siihen joutuu tyytymään.
Nuoruus kauas katoaa,
muistot mieltä lämmittää.
Vuotemme jatkuu näin,
ollos onni oikeinpäin.
Jokainen tietää sen,
uskoa pitää huomiseen!
Mikä onkaan matkanpää,
en jää sitä miettimään.
Myrskyt meitä riepottaa
kun saavumme satamaan.
Helmiä emme voi antaa
arkipäivään jokaiseen.
Tulis aamu aurinkoinen,
tuokoon mielen iloisen.
Sielu kannelta soittaa,
vedet tahraa puhdistaa.
Näin aika mennyt on,
ei runokaan ole loputon.
Aina on niin mieluisaa
Uutta Vuotta toivottaa!!
Toivo Levanko
ps. Valehtelemista en kokonaan lopeta enkä petä vieraita naisia. En myöskään
sammuta savuketta kun ei
ole sitä sytyttänytkään.
T-H Luhnikas
Puheenvuoro
Vimmaista vilkuilua 2017
Veli-Matti Hynninen
??Aika kääntää lehteä. Toivo ja epätoivo kamppailevat kohta 2017, kumpi voittaa? Yhdestä en tingi, aion
äänestää toivon puolesta.
Äänestän ja toimin rauhan
puolesta.
On turha syyttää maailman pahuutta tai suomalaisten melankolisuutta, jol-
la ei pelkoa voiteta eikä
maailmaa paranneta. Apeudelle ja synkkämielisyydelle ei pidä altistua, siitä seuraa vain surkeaa surumielisyyttä.
Unkarilainen Lászlo F.
Földényi kirjoitti merkkiteoksen melankoliasta (Melancholy - Melankólia) jossa hän sanoo kyllä ymmärtävänsä ihmisten pelkoa ja
surumielisyyttä pahuuden
valloittamassa maailmassa.
Hän ihmettelee sitä mihin
renessanssin jälkeisestä melankoliasta katosi optimistisempi ja inspiroituneempi puoli?
Apeus ei sinänsä ole tuhoisaa, mutta sille antautuminen on vaarallista. Siitä
tulee pelottavaa siksi, että
melankolikot harvoin piit-
taavat toisista. Toisten mielipiteillä ei ole arvoa. Melankoliasta kasvaa hiljainen protesti ?jäljellä? olevaa maailmaa kohtaan. Modernin melankolian tuntee
Földényin mielestä toimettomuudesta ja passiivisuudesta.
Kertooko maailmalla kasvava populismi tästä passiivisesta osattomuudesta
ja toivottomuudesta? Juha
Hurme kutsuu aikaamme
?Kuuraisen
Ärjämöisen
ajaksi,? josta ajattelu ja
toivo on kaukana.
Yhdysvaltain uusi presidentti paljastuu ainakin puheissaan Ärjämöisen kannattajaksi ajamalla liittoutumattomuutta, vastustamalla
vapaakauppaa ja ihastelemalla autoritatiivista johta-
juutta, etenkin jos käskyttäjät ovat venäläisiä.
Foldényi luotaa melankolian teemaa läpi historian ja havaitsee, että sillä
on aina sotaisat jäljet, koska se on poikkeuksetta rajojen politiikkaa (a politics
of limits). Melankolikolla
on kyky nähdä monen asian ?läpi?; paitsi itsensä. Siitäkö johtuu että ?moderni
rakkaus on yksin jätettyjen
ihmisten rakkautta??
Uusi vuosi tuo uudet turvapaikanhakijat ja kunnanvaltuutetut. Helsinkiläiset
saavat ensimmäiset pormestarinsa, Lahti MM-hiihtonsa
ja syöpäpotilaat lupauksen
geenihoitojen parantavasta
voimasta.
Minun uudenvuodentoiveitani on kaksi: ilmaisun
vapaus ja ajatuksen voima.
Tähän sarjaan kuuluu erottamattomasti tavallisen arkipäivän anti: aamu-uinti,
sauna, lounashetki ystävän
kanssa, leikki tai kirkkohetki pojanpoikien kanssa,
pyhä polku, seurat, pyhät
kirjoitukset ja viikkomessu
Kallion kirkossa,seurat, lukurauha ja Tallinnan laiva.
Yhdyn T?etsénian sotaa
tutkineen Julkie Wilhelmsenin oivallukseen, ettei
tulevaisuus, eikä maailma
näyttäydy meille faktoina
vaan tulkintojen läpi suodatettuna. Lisään vielä, että
tarkimmin tulevaisuus näyttäytyy sellaisena minkälaiseksi sen itse luomme.
Uskon sanan voimaan,
sillä jokaisella lauseellamme on merkitys. Jokaisella
eletyllä hetkellä in hipaisu
ikuisuuteen.
Minulle tärkeää on muistuttaa itsenäisen Suomen
100-vuotisjuhlavuonna sitä
työtä mitä tehtiin ennen
vuotta 1917. Vuosisatojen
ajan luotiin tavat ja kieli, tahto kansalliselle selviytymiselle, vapaudelle ja
rauhalle.
Suomalainen melankolia on perusolemukseltaan
dynaamista iloisuutta, rajat ylittävää inspiraatiota,
vimmaista vilkuilua kohti
avaruutta.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
5
Kolumni
Vastuun
vuosi
Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko
Nuorisotyön avulla vähän liikkuvia
nuoria innostumaan liikunnasta
??Juuri julkaistun UKK-ins
ti
tuutin ja Jyväskylän yliopiston tekemän Liitu-tutkimuksen mukaan lähes kaksi
viidestä yhdeksäsluokkalaisista liikkuu liian vähän, ja
passiivisimpien kohdalla tilanne on vieläkin huonompi. UKK-instituutin johtaja
Tommi Vasankari haastaa
nuoret suunnittelemaan ja
löytämään itse sen, mikä
heitä liikuttaa. Jyväskylän
yliopiston tutkijan, dosentti Arja Sääkslahden mielestä pitäisi etsiä yläkoululaisille uusia liikkumisen
keinoja ja paikkoja. Liikuntaan painottuva Boosti-hanke vastaa näihin haasteisiin,
ja toiminnassa mukana olleista nuorista jopa yhdek-
sällä kymmenestä liikunta
on lisääntynyt. Boostin näkökulma on vahvasti nuorisotyöllinen, minkä avulla
vähän liikkuvat nuoret on
saatu liikkeelle. Nuoret on
Boostissa otettu myös mukaan suunnittelemaan toimintaa.
Boosti-toimintaa suunnataan erityisesti niille
12?18-vuotiaille nuorille
ja nuorten ryhmille, jotka
liikkuvat vähän ja tarvitsevat siihen erityistä tukea.
? Kun vähän liikkuvia
nuoria saadaan liikkeelle,
tehdään samalla edullista
ja inhimillistä syrjäytymistä ehkäisevää työtä, Boostin
projektisuunnittelija Niklas
Hjort sanoo.
Mukaan Boosti-toimintaan nuoret ovat tulleet
monista eri syistä. Nuorilla on ollut mm. sosiaalisiin
tilanteisiin liittyviä haasteita ja pelkoja, yksinäisyyden
tunteita, mielenterveydellisiä ongelmia tai muita sairauksia, haasteita painon
hallinnassa tai motoriikassa, kiusaamisongelmia ja
haasteita koulussa.
Boostin tarkoituksena on
auttaa nuoria löytämään kavereita, rohkeutta sosiaalisissa tilanteissa ja tekemistä
vapaa-ajalle sekä tukea fyysisen kunnon kohottamisessa ja terveellisempien elämäntapojen löytymisessä.
Nuoret ovat kertoneet
saaneensa Boostin kaut-
ta erityisesti ystäviä, lisäenergiaa ja liikunnan iloa.
Suurimmalla osalla nuorista
liikkuminen on lisääntynyt
Boostin innoittamana. Osa
käy enemmän ulkona kävelyllä, jotkut salilla ja toiset
ovat löytäneet uusia liikuntapaikkoja ja -harrastuksia.
? Uskon, että nuoret saadaan liikkumaan, kun he
itse voivat vaikuttaa siihen mitä tehdään ja saavat
liikkumiseen riittävästi tukea ja kannustusta. Boostissa merkityksellisiä ovat
myös sosiaalisten taitojen
opetteleminen ja kaverisuhteet ? yksin on vaikea lähteä liikkeelle, Niklas Hjort
kiteyttää.
Sanni Virran ja Enne Purovaaran koskettava ja draamallisia aineksia sisältävä konsertti (18.1.) käsittelee toiseuden, outouden ja
ulkopuolisuuden kokemista (Kuva: Emil-Pietari Purovaara).
Draamallinen Toisintoja ?konsertti
avaa Teatteri Kallion talvikauden
??Teatteri Kallion talvikauden avaa
keskiviikkona 18.1. Toisintoja, joka
on hyvin koskettava ja henkilökohtainen, draamallisia aineksia sisältävä konsertti, se käsittelee toiseuden,
outouden ja ulkopuolisuuden kokemista. Pop- ja kansanmusiikin ilmaisukeinoja hyödyntävässä teoksessa
lainakappaleet vuorottelevat esiintyjien omien sävellysten ja sanoitusten kanssa.
Musiikkia rytmittävät päiväkirjamaiset tekstit. Esityksessä kuullaan
vanhoja kansanrunoja, virsiä ja popkappaleita sovitettuna konserttikanteleelle, kontrabassolle sekä laululle.
Teoksen lähtökohtana ovat esiintyji-
en omat kokemukset, tunteet ja vähemmistöidentiteetit. Kysymys on
yhtä aikaa yleisinhimillinen ja riipaisevan henkilökohtainen: mitä on olla
juuri minä? Konsertin esiintyjät ovat
Sanni Virta, laulu, konserttikannel ja
Enne Purovaara, kontrabasso, laulu.
Seuraavana keskiviikkona 25.1.
Teatteri Kalliossa esiintyy yksi kotimaisen huuliharppumusiikin merkittävimmistä taitajista - Janne Ojajärvi. Helmikuun avaa 1.2. puolestaan
jazzlegenda Kalle Kaartisen kvartetti. Klarinetisti ja saksofonisti Kalle
Kaartinen (syntynyt 1930) tunnetaan
erityisesti mainosmusiikin tekijänä,
muun muassa ?Ajatar on Forumis-
sa? ja ?Raid tappaa talossa ja puutarhassa? klassikkomainosten musiikki
on Kaartisen. Kaartinen sai Suomen
jazzlegenda-palkinnon vuonna 2003.
Konsertti järjestetään yhteistyössä Virtapiiri ?yhdistyksen kanssa.
Torstai ?ohjelmat alkavat 19.1. Kallion kävelyfestivaalin keskustelu- ja
luento ?sarjan jaksolla ?Luolat?. Luolien kiehtovasta ja salaperäisestä
maailmasta tulee kertomaan Suomen
luolaseura.
Iltojen ohjelmat alkavat klo 19.
Teatteri Kallion kahvio & kirjakauppa on avoinna alkaen klo 18. Teatteri Kallion osoite on Siltasaarenkatu 28. Tapahtumiin on vapaa pääsy.
??Hyvää alkanutta vuotta
kaikille Kallio lehden lukijoille. Olemme aloittamassa todellista vastuun vuotta.
Omassa kotikunnassamme
tapahtuu monia uudistuksia
ja vastuiden uusjakoja. Valtakunnassa, lähinnä eduskunnassa päätetään kansalaisten elämän ja arjen
kannalta ehkä tärkeimmistä
linjauksista, sote palvelujen
uudistuksesta. Maailmanpoliittisesti USAn uuden presidentin valtaan tulo ja hänen
linjauksensa sekä Euroopan
että koko maailman asioihin, tulevat vaikuttamaan
moniin asioihin. Rakennetaanko maailmassa rauhaa
vai uusia vastakkainasetteluja? Ja millaista epävarmuutta se toisi ihmisten arkielämään?
Meillä alkuvuotta tulevat sävyttämään huhtikuun
alun kuntavaalit. Niistä tulee mielenkiintoiset, paitsi
eri kuntien näkökulmasta myös valtakunnallisesti.
Vaikuttaako kuntavaalitulos esimerkiksi maan hallitukseen ja sen politiikkaan?
Entä millaisia vallan uusjakoja helsinkiläiset haluavat? Haluavatko kaupunkilaiset nykyistä enemmän
valtaa vihreille vai luottavatko he isoissa muutoksissa pitkän, vakaan poliittisen linjan vahvuuteen?
Tämä on iso kysymys.
Toinen iso kysymys koskee kaupungin uuden johtamisjärjestelmän voimaan
tuloa. Helsinki siirtyy nykyistä selkeämmin poliittisen johtajuuden aikakauteen. Viranhaltija-kaupunginjohtajista tulee pormestari ja apulaispormestareita. Millaisia poliittisia johtajia näihin tehtäviin tullaan
valitsemaan, siitä päättää
uusi valtuusto. Helsinkiläisillä on vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa välillisesti tähän asiaan. Kaikista tärkeintä on kuitenkin,
että johtajiksi valikoituvat
yhteistyökykyiset, rohkeat
ja tulevaisuutta rakentavat
poliitikot. Helsinkiläiset ansaitsevat tällaisia johtajia.
Uuden johtamisjärjestelmän sisäänajossa luodaan
mallit myös poliittisen yhteistyön ja kansalaisdemokratian vahvistamiselle. Uudistuksen tavoitteena on
ollut koko ajan, että kumpaakin tavoitetta voidaan
vahvistaa ja etsiä uudenlaisia tapoja johtaa isoa
kaupunkia. Kuinka hyvin
siinä onnistutaan, riippuu
pitkälti uusista päättäjistä.
Siksi en voi kyllin korostaa
sitä, että vaaleilla on merkitystä. Kansalaisten antama valtakirja vaikuttaa. Sen
olemme nähneet esim. Britannian Brexit vaalissa tai
USAn presidentinvaaleissa,
puhumattakaan tulevista eri
maiden tärkeistä vaaleista.
Oman sote-lautakuntani
työ jatkuu vielä kevätkauden. Se tulee olemaan työntäyteinen. Aluksi lautakunta valmistelee kantoja valtakunnallisen sote uudistuksen valinnan vapausehdotuksiin. Tämä työ on
äärimmäisen tärkeä, koska se vaikuttaa vuosiksi
eteenpäin. Huonot ratkaisut
eduskunnassa tulevat kansalaisille kalliiksi sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Helsingissä olemme
tottuneet kohtuullisen hyvään palvelutasoon, myös
terveyskeskuskäynti on nykyisin maksuton. Jatkossa
tämä ei ole mahdollista,
vaan suuri vaara on juuri
päinvastoin. Maan hallitus
ja eduskunta voivat säätää
maksutason kaikkia tulevia
maakuntia velvoittavaksi,
mikä käytännössä todennäköisesti tulee tarkoittamaan maksujen suurtakin
nousua.
Sote lautakunta on jo
alusta lähtien ottanut tavoitteeksi uudistaa ja kehittää Helsingin sote-palveluja niin, että ne ovat
hyviä ja tehokkaita ja kestävät kaiken vertailun tulevassa sote maailmassa.
Uudistustyö vaatii aikaa ja
se kangerteleekin alussa,
mutta lopussa pitäisi kiitoksen seisoa. Parhaillaan
ajetaan sisään kolmessa eri
paikassa uutta palvelumallia, missä palveluntarvitsijalle nimetään oma vastuuhenkilö, joka hoitaa hänen
asioitaan. Tämän tavoitteena on rakentaa uudenlaista luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Uudet
palvelumallit tulevat sitten vähitellen saatujen kokemusten myötä käyttöön
kaikilla sote-asemilla. Tästä
asiasta lisää jatkossa.
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net
Helsingin väki kasvoi
lähes 20 000 asukkaalla
??Väestönkasvu Helsingissä ja lähiseudulla oli vuonna 2016 nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui noin 1 457 000
henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota.
Ennakkotietojen mukaan
Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä
merkitsee 18 500?19 000
asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien,
eli vuodesta 2000, seudun
väestömäärä on kasvanut
250 000 hengellä.
Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia
eli 12 500?13 000 henkeä.
Kotimainen muuttovoitto
kasvaa edelleen, ja viime
vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on
kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä
noin 6 000 asukkaalla.
Helsingin seudun kasvun
jatkuminen edellyttää, että
asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen.
KALLIO LEHTI
6
Päivyri
Viikon mietelause:
Sepä suurena suruna,
Apioina mielialoina:
Hepo huono, akka tiine,
Itse mies vähäväkinen.
Kanteletar
Nimipäivät:
Viikko 2
Ma 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo
Ti 10.1. Nyyrikki
Ke 11.1. Kari, Karri
To 12.1. Toini
Pe 13.1. Nuutti
La 14.1. Saku, Sakari, Sasu
Su 15.1. Solja
Jääpuistossa tapahtuu
taa ja leikkejä!
La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit
Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä!
La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja,
ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi.
Helsingin piispa Irja
Askola eläkkeelle
??Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle kuluvana vuonna.
Askola on ollut Helsingin hiippakunnan piispana vuodesta 2010 lähtien
ja hän on Suomen ensimmäinen naispiispa.
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9?14, ke klo 12?17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma, ti,
to klo 9?10, ke klo 12?13,
p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Viikko 3
Ma 16.1. Ilmari, Ilmo
Ti 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni
Ke 18.1. Rukouspäivä. Laura
To 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni,
Henriikka, Henrikki
Pe 20.1. Sebastian
La 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni
Su 22.1. Visa
??9.1. alkaen taas normaalit aukioloajat (Arkisin 1421, viikonloppuisin 10-21)
JÄÄPUISTON VIIKKOOHJELMA
Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi!
To klo 18-18:30 Lasten
puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivon-
Kallio
Askola täyttää 65 vuotta,
ja hän on ilmoittanut ensimmäisen eläkepäivän olevan 1. marraskuuta 2017.
Piispa valitaan piispanvaalilla Helsingin hiippakunnassa.
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna
ma?pe klo 7?21, la?su klo
9?19. Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La
klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?pe klo 16?19
Ke 11.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo
18 Keskiaikaisen hiljaisen
rukouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea, joht. Johanna.
To 12.1. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Suomalaisten arvot ajan ristiaallokoissa. Prof. Klaus Helkama.
Päivärukous ja kahvila klo
12 alk. Klo 18 Kivimessu.
Mattsson, Pyylampi.
Pe 13.1. klo 16?18 Raamatunlukua ja Klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti VeliMatti Hynnisen johdolla.
Teejatkot. Klo 20 Kompletorio. Rukoushetken toimittaa Leevi Nora.
Su 15.1.klo 10 Messu.
Huovinen, Partti, Van Santen, Pyylampi, Oksanen,
avustaja Anna Edelmann.
Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle
4v. vanh. seurassa.
Ti 17.1. klo 16 Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 16 Lähetys- ja Jerusalempiiri Hurmerinta.
Klo 18 Iltamessu, Männistö, Viljamaa
Ke 18.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo
18 Keskiaikaisen hiljaisen
rukouslaulun messu. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä.
Anima mea joht. Johanna.
To 19.1. klo 13 Torstaina
Tukeudu Kallioon
- varainkeruukonsertti
??Jo kolmannessa Tukeudu Kallioon -konsertissa 19.1. kello 19
Diakonissalaitoksen kirkossa on jälleen luvassa
korvia ja sielua hivelevää musiikkia ja lämmintä tunnelmaa paremman
maailman puolesta. Vapaaehtoisvoimin järjestetyn konsertin tuotot menevät paperittomien hyväksi tehtävään työhön
Helsingin Diakonissalaitoksella. Konsertin musiikkielämyksen tarjoilevat huippuartistit Matti
Johannes Koivu ja Laura Moisio.
Folkja beatsävyjä musiikissaan luotaava laulajalauluntekijä Matti Johannes Koivu on julkaissut jo viisi soololevyä.
Intensiivisen taidokkaista livekeikoista tunnettu
Koivu muistetaan myös
Ultramariiniyhtyeen riveistä. Kriitiikkojen ylistämän ja yleisön hurmanneen Laura Moision musiikki on samalla
pientä että suurta. Fol-
iltapäivällä: Mitä rippituoli
tekee luterilaisessa kirkossa? Pastori Antti Kruus toimittaja Sirkku Nyströmin
haastateltavana. Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo
18 Kivimessu. Huovinen,
Pyylampi.
Pe 20.1. klo 18 Iltamessu,
La 21.1. klo 17 Tuomasmessun ehtookellot, Messu
alkaa hiljentymisellä ja musiikin kuuntelulla ja päättyy
klo 18 ehtookellojen soittoon. pastori Pirjo Kantala,
kuoro, Juha ja Inna Vintturi.
Su 22.1. klo 10 Messu,
Lindfors, Hurmerinta, Metiäinen, Oksanen, avustaja
Valio Vuori. Kirkkokahvit.
Klo 10 Pyhäkoulu kirkon
kappelissa. Alle 4v. vanhempien seurassa.
Ma 23.1. klo 18 Iltamessu, Partti
Ti 24.1. klo 16 Lähetys ?
ja Jerusalempiiri, Hurmerinta. Kahvitarjoilu. Klo 16
Kukkoeteisen kutojat. Tervetuloa kutomaan mukavassa seurassa. Klo 18 Iltamessu, Männistö.
Ke 25.1. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä. Anima
mea joht. Hili.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma, ti, to &
pe klo 10?15 ja ke klo 12?
15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.
Pe 13.1. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan lasten
perjantai: Temppurata. klo
17 Glow-nuoret aikuiset.
Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille. Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta,
musiikkia ja opetusta sekä
illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, tutustumaan ja rentoutumaan.
Tuovi Raitio
La 14.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?,
lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com tai p. 050 363 9575.
Brunssi tukee KUA:a.
Su 15.1.klo 11 Vironkielinen messu. klo 13 Kiinankielinen messu klo 16
Messu. Lindfors, Kaisa Valve, Oksanen. Kirkkokahvit.
Ma 16.1. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Salonkikuoro maanantaisin klo 18-20
Alppilan kappelisalissa.
Ti 17.1. Tiistaiolohuone:
Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo
11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30
Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Tervetuloa mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista. Klo 18
Kangaspuukerho. Tule kutomaan räsymatto, shaali
tai liina.
To 19.1. klo 11 Avoin
neulontapiiri. Tule neulo-
kia, bluesia ja
suomi-iskelmääkin sekoittaen
Moisio luo aineksista oman,
ainutlaatuisen ja
koskettavan musiikkimaailman.
?Mielestäni
tämä konsertti
on juuri oman
ja Kallioliikkeen
näköistä toimintaa, pientä ja
paikallista, mutta maailmoja syleilevää?, kertoo
myös kahta aikaisempaa Tukeudu Kallioon
-konserttia järjestämässä ollut Kallio
liikkeen
aktiivi Niina Lyijynen ja
jatkaa: ?Olen ylpeä voidessani olla tukemassa
Diakonissalaitoksen ihmiskasvoista työtä sen
eteen, että Kalliossa
on paikka kaikille. Yhtään ei haittaa se, että
samalla pääsee nauttimaan timanttisen kovasta musasta ja tarjoamaan
Viikot 2-3
maan ja juttelemaan Alppilan kirkon ala-aulaan. Omat
langat ja puikot mukaan.
Klo 12 Pieni hartaushetki. Lindfors.klo 17 Glowilta nuoret aikuiset, Tuovi Raitio.
La 21.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?,
lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com tai p. 050 363 9575.
Brunssi tukee KUA:a.
Su 22.1.klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus,
Huang. Klo 16 Messu. Lindfors, Oksanen. avustaja Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit.
Ma 23.1. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloine porukka
ikäihmisille
Alppilan kirkon kahvila
avoinna ti?pe klo 10?15,
lounas klo 11. Kahvilassa
paljon herkkuja: lounaat,
burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila
tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Pe 13.1. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri.
Su 15.1. klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13
Kiinankielinen Jumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu.
Huang.
Seurakuntakoti, Siltasaarenk. 28
La 14.1. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Juontaa Jari Arjoranta, säestää Jari Koivistoinen.
Ma 16.1. Muskarit: klo
9.30?10.15 1-vuotiaat, klo
10.15?11 2-vuotiaat, klo
11.15?12 7?12 kk ja klo
12-12.45 0?6 kk. Hinta 90?/
kausi. Tied. Tytti Friberg p.
050 380 3252.
Ti 17.1. Laulua lapset jaloissa. Tule mukaan laulamaan uuteen, lauluhaluisten aikuisten ryhmään, jossa
lapset saavat pyöriä mukana. Laulamme sekä kevyttä
että gospelia. Laulattajana
laulunopettaja, popjazzpedagogi Niina Sallinen. Maksuton, ei ennakkoilm.
To 19.1. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan
alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä.
Teatteri Kallio
Siltasaarenkatu 28
To 12.1. klo 9 Varikko ?
ryhmä irtisanotuille. Tule
voimaantumaan, jakamaan
kokemuksia, tuntemuksia
ja päästämään höyryjä ulos.
Ke 18.1. klo 19 Toisintoja: Sanni Virta & Enne Purovaara. Toisintoja on kahden nuoren muusikon draamallisia aineksia sisältävä
konsertti, joka käsittelee
toiseuden, outouden ja ulkopuolisuuden kokemista.
Pop- ja kansanmusiikin ilmaisukeinoja hyödyntävässä teoksessa lainakappaleet vuorottelevat esiintyjien omien sävellysten ja sanoitusten kanssa. Musiikkia
rytmittävät päiväkirjamaiset
tekstit. Esityksessä kuullaan
vanhoja kansanrunoja, virsiä ja pop kappaleita sovitettuna konserttikanteleelle,
kontrabassolle sekä laululle. Teoksen lähtökohtana
ovat esiintyjien omat kokemukset, tunteet ja vähem-
saman mahdollisuuden
myös muille kaupunkilaisille.?
Konserttisarjan ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2012 nimellä Kallio Block Party goes Kirkko, jolloin
maailmaa paremmaksi
lauloivat Tuomo ja Miss
Saana. Tuolloin konsertin tuotot ohjattiin paperittomien kanssa toimivalle vapaaehtoisten ter-
mistöidentiteetit. Kysymys
on yhtä aikaa yleisinhimillinen ja riipaisevan henkilökohtainen: mitä on olla
juuri minä? Kahvila avoinna klo 18 alkaen.
To 19.1. klo 9 Varikko ?
ryhmä irtisanotuille.
Muut tapahtumat
Ke 11.1.ja 18.1. klo 13
Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 11.1. ja 18.1. klo 18
Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Ke 25.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Ke 25.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Kurssit, ryhmät ja retriitit
Ilm. ja tied. kallio.srk@
evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada
ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Asiasta mainittava
ilmoittautuessa
Messun
esilauluryhmä
Anima mean kaikille avoimet harjoitukset Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 17
ja lisäksi joka toinen maanantai alkaen 9.1. klo 18.3020. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori.
Ikonimaalauskurssi - Pyhä
Fransiskus Assisialainen,
Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, ke 11.1.?22.3.
klo 10?14. Muutama paikka
vasta-alkajille joilla aiheena
Jumalan äidin kasvot Osallistujat hankkivat tarvikkeet
itse. Ohj. Helena Hirvonen.
H. 130?.
Rukouslaulun perus- ja
jatkokurssi, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu
2, ti klo 17.30?20, 17.1.?
7.2., jatkokurssi - Paastonajan laulut, ti 14.2.?14.3.
Ohj. MuT H-L Vuori. H.
52?/kurssi.
Kuorolaulukoulu Raakkujat, Siltasaarenkatu 28,
ti 31.1.?16.5. klo 17?19.45.
Kaikki ovat tervetulleita.
Ohj. Eeva-Liisa Malmgren.
H. 35?.
Keskiaikaisten birgittalaislaulujen -kurssi, Seurakuntakoti, pe 3.2., 17.2, 3.3.,
24.3. klo 17.30?20.Ohj. H-L
Vuori. H 52?.
Arkiretriitti ? Hetki hiljaisuutta osaksi arkea, Seurakuntakoti, to 2.2., 9.2.,
16.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3.
ja 23.3. klo 14?16. Retriittiin
sisältyy päivittäinen puolen
tunnin rukousmietiskely kotona raamatun tekstien äärellä. Viikoittaisessa tapaamisessa jaetaan rukousmietiskelyssä nousseita ajatuksia ja tunteita. Ryhmän koko
max 8 henkilöä. Ohj. Sinikka Metiäinen. Maksuton.
Sururyhmä joka toinen
ti 31.1.?28.3.2017 klo 18?
19.30 os. Suonionkatu 7 B.
Mukana ovat pappi Riitta
Männistö ja diakoni Anne
Mäki-Kokkila. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 2340
3600.-
veydenalan ammattilaisten ylläpitämälle Global
Health Clinicille. Vuonna 2016 konsertilla kerättiin varoja alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävään
työhön ja esiintyjinä säkenöivät Ville Leinonen
ja Viitasen Piia.
TUKEUDU KALLIOON
- varainkeruukonsertti
19.1.2017 klo 19:00
Diakonissalaitoksen
kirkko (Alppikatu 2,
00530 Helsinki)
Käsiohjelma 20 ? Ennakkomyynti
RUPLA
KALLIO, Helsinginkatu
16, RUPLA PUNAVUORI, Iso Roobertinkatu 32
Käsiohjelman ostamalla varmistat sisäänpääsyn, kaikki tuotto lyhentämättömänä Diakonissalaitoksen toimintaan
paperittomien hyväksi.
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
7
Krista Kosonen kannustaa
Nuoren Näyttämön pariin
??N u o ri Näyttämö -hankkeen 201618 kummina toimiva
näyttelijä
Krista Kosonen näkee nuorena
aloitetun teatteriharrastuksen
monin tavoin merkityksellisenä.
? Teatteriharrastus herkistää
ihmisen empatiakykyä, kun
hän samastuu
muiden kohtaloihin. Teatteri kehittää
nuorten yhteistyötaitoja, ja ryhmässä työskenteleminen on jo
itsessään
Krista Kosonen. Kuva: Mitro Härkönen.
valtavan an-
toisaa. Teatterin kautta nuoret voivat saada myös kehollisuutta vahvistavia kokemuksia. Teatteri on taidetta, jonka kautta nuoret
pääsevät ilmaisemaan itseään ja kokemaan maailman
merkityksellisenä.
Nuori Näyttämö yhdistää
nuorten teatteriryhmät työskentelemään alan ammattilaisten ja näytelmäkirjailijoiden kanssa.
Työväen Näyttämöiden
Liiton järjestämässä hankkeessa
ammattikirjailijat
kirjoittavat 13-19-vuotiaille
nuorille suunnatut, uudet
näytelmät. Nuorten teatteriryhmät valmistavat näytelmistä omat tulkintansa
seitsemään ammattiteatteriin. Yhteistyö huipentuu
ammattiteattereissa vietettäviin paikallisfestivaaleihin.
Näiltä festivaaleilta valitaan
esityksiä suurelle, valtakunnalliselle päätösfestivaalille
Tampereen Teatterikesään
5.-6.8.2018.
Tuottaja Inke Rosilon
mukaan hankkeeseen ovat
tervetulleita kaikenlaiset
nuorten ryhmät. Osallistujat voivat olla itsenäisiä, jo
pitkään toimineita ryhmiä
tai vaikkapa koulun sisälle syntyviä uusia kokoonpanoja. Näillä kaikilla on
omat ohjaajansa, ja työskentelyä mentoroivat ammattiteattereista valitut teatterin
ammattilaiset.
? Nuori Näyttämö tarjoaa
nuorille parhaat mahdolliset resurssit. Uskomme,
että kokemus elinvoimaisesta teatterin tekemisestä
vaikuttaa nuoren sosiaalisiin taitoihin sekä tulevaisuuden ratkaisuihin, sanoo
tuottaja Inke Rosilo.
Nuori Näyttämö -hankkeen uudet tekstit kirjoittavat Gunilla Hemming, Pipsa Lonka ja Veikko Nuutinen. He kuuluvat maan eturivin näytelmäkirjailijoihin.
Heidän tekstinsä käsittelevät
monitahoisesti nuorten maa-
ilmaa ja ovat taiteellisesti
haastavia aiheina kuolevaisuus, vanhemmuus ja markkinatalous. Neljäs näytelmä
on Rasmus Lindbergin Ruotsin vastaavalle hankkeelle
2014 kirjoittama teksti, joka
käsittelee nuoren mahdollisuutta vastustaa isoa normiyhteisöä.
Mukana olevat seitsemän
ammattiteatteria edustavat
sekä maantieteellisesti ja
toiminnallisesti koko Suomea. Pääkaupunkiseudun
kaksi suurta toimijaa, Helsingin Kaupunginteatteri
ja Suomen Kansallisteatteri, yhdistävät ensimmäistä
kertaa historiassaan voimansa yhteisen paikallisfestivaalin järjestelyissä keväällä
2018. Maakuntateattereista
Mikkelin ja Varkauden Teatterit järjestävät yhteisen paikallisfestivaalin. Pohjoisista
teattereista osallistuu Kemin
kaupunginteatteri, ja itäisin
on Kotkan kaupunginteatteri. Pirkanmaan nuoret teke-
vät yhteistyötä Tampereen
Työväen Teatterin kanssa,
joka on suuren päätösfestivaalin tapahtumapaikka.
? Itse iloitsen Nuori Näyttämö -hankkeessa erityisesti siitä, että se saa teattereihin nuoria tekijöitä ja katsojia mahdollisimman korkeatasoisten tekstien ja uusien
taiteellisten avausten pariin,
toteaa Työväen Näyttämöiden liiton toiminnanjohtaja
Annukka Ruuskanen.
Nuori Näyttämö -hanke
järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosina 2013-15. Siihen
osallistui 27 teatteriryhmää,
450 nuorta, ja esitysten yleisömäärä oli yli 10 000 katsojaa.
Hanketta tukevat Suomen
Kulttuurirahasto ja Jenny ja
Antti Wihurin rahasto sekä
Kansan Sivistysrahasto.
Hakuaika nuorten ryhmille on maaliskuussa 2017
osoitteessa www.nuorinayttamo.info.
Kalliossa syntynyt Esko ?Eemeli? Toivonen
oli suomalaisen komiikan pioneereja
??Vuonna 1920, juhannuksen jälkeen, tarkalleen ottaen kesäkuun 28 päivä, syntyi Toinen linja 13:sta työläisperheeseen poikavauva, joka sai kasteessa nimen Esko Olavi Toivonen.
Vuosikymmeniä myöhemmin hänet tunnettiin Eemelinä, vakavakasvoisena
koomikkona, jonka nimen
yhteydessä sanonnat ?Oho?
ja ?Molskista? tulivat myöskin tutuiksi.
Esko Toivosen laulajaviihdyttäjän ura alkoi sotaaikana rintamalla erilaisissa
viihdytystilaisuuksissa. Tarinan mukaan taitelijanimi
syntyi Toivosen ja Reino
?Repe? Helismaan vuoropuhelusta, jossa Helismaa ensin kysyi: ?Kukas sinä olet??
Toivonen vastasi: ?Tällai-
nen Uuno vain.? Helismaa
totesi Toivosen olevan paremminkin Eemeli.
Esko Toivonen hankki ensimmäisen kitaransa
14-vuotiaana. Rahat kitaraan hän ansaitsi ensimmäisestä työstään Yleisradion juoksupoikana. Kitaran
soiton alkeet hän sai legendaariselta orkesterimuusikko Viljo Immoselta. Toivosen tie viihde alalle kulki
viilaajasta, kauppamatkustajan kautta kellosepäksi,
jonka työn ohessa hänestä
kehkeytyi näyttelijä, koomikko ja viihdyttäjä.
Eemelin läpimurto julkisuuteen tapahtui 1950-luvun puolivälissä Helismaan
nähtyä Eemelin esiintymässä omintakeisella tyylillään.
Parivaljakko lähti kesällä
1956 yhteiselle kiertueelle, josta alkoi kymmenvuotinen yhteinen taival. Toivosen tie kävi Helismaan
kautta Tesvision hupailuihin sekä Helismaan yhteyksien kautta elokuviin ja
levystudioille.
Eemelin ensimmäinen
elokuvarooli oli keväällä
1959 musiikkikavalkadissa Suuri sävelparaati. Sen
jälkeen Toivonen nähtiin
vielä yhdeksässä elokuvassa. Viimeinen oli vuonna
1980 valmistunut Tup-akka-lakko. Lisäksi Toivonen
teki kaikkiaan hieman yli
80 levytystä, ja hänen levytysuransa ulottui vuodesta 1959 aina vuoteen
1981 saakka.
Elokuvissa ja koomikkona Toivosen tavaramerkki-
Helsinki uusii 750 tontin
maanvuokrasopimukset
??Ensimmäisessä yhteydenottokirjeessä vuokralaisille
kerrotaan muun muassa uuden maanvuokran arvioitu laskennallinen vaikutus
asumiskustannuksiin. Tarkennetut arviot tonttikohtaisista vuokrista valmistuvat
vuoden 2017 loppupuolella.
Ensi vuodenaikana selvitetään myös, soveltuuko osa
tonteista täydennysrakentamiseen. Uusien vuokrasopimusten ehdot pyritään laatimaan siten, että kiinteistöjen yleinen arvonkehitys
heijastuu jatkossa paremmin
maanvuokriin. Näin suurilta vuokranvaihteluilta vältytään sopimusten jälleen
päättyessä.
Lopullisen päätöksen uusittavien sopimuksien vuokraushinnoista ja siirtymäkaudesta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto. Asia etenee
valtuuston käsiteltäväksi arviolta keväällä 2018. Vuokralaisille varataan hyvissä
ajoin ennen yksittäisten sopimusten uusimista mahdollisuus kommentoida uusia
sopimusehtoja.
Taustatietoa tontinvuokrista:
?? Helsingin kaupunki on viime vuosina uusinut
suuria määriä asuntotonttien määräaikaisia
vuokrasopimuksia. Vuonna 2010 päättyneitä
sopimuksia uusittiin noin 100 kappaletta ja
vuonna 2015 päättyneitä noin 170 kappaletta. Suurin osa tuolloin uusituista sopimuksista koski kerrostalotontteja.
?? Vuokratonteilla asuminen on yleistä, sillä Helsingin kaupunki omistaa yli 60 prosenttia kaikista Helsingin maa-alueista. Kaupungin vuokratonteilla asuu arviolta noin kolmasosa helsinkiläisistä.
?? Helsingin kaupunki perii asuntotonteilta vuosivuokraa, joka on neljä prosenttia tontin laskennallisesta arvosta. Tapa on Suomen kunnissa tyypillinen.Laskennallinen arvo perustuu kaupunginosan asuntotonttien rakennusoikeuden arvoon ja tontin rakennusoikeuden
määrään.
?? Tontinvuokratuloilla on merkittävä rooli kaupungin tuottamien palveluiden rahoittamisessa. Vuonna 2016 kaupunki sai 5 400 asuntotontistaan maanvuokratuloja noin 120 miljoonaa euroa eli noin yhdenveroprosentin verran.
nä olivat vakavuus ja ehdoton ilmeettömyys, minkä
takia Eemeli sai jopa ?Suomen Buster Keatonin? nimityksen. Esko Toivoselle
myönnettiin vuonna 1984
valtion taiteilijaeläke, yhtenä ensimmäisistä viihdetaiteilijoista Suomessa. Esko
?Eemeli? Toivonen kuoli
marraskuussa 1987.
Torstaina 26.1. klo 19:00
Oho, sanoi Eemeli ?ilta.
Jokke Toivonen kertoo isästään näyttelijä, koomikko ja
viihdyttäjä Esko ?Eemeli?
Toivosesta. Järjestää: Kallion Kulttuuriverkosto ja
Virtapiiri. Teatteri Kallio,
Siltasaarenkatu 28.
Kivikasvoinen Eemeli harjoitti koomikon tointa ilmeenkään
värähtämättä. Siviilissä ?Suomen Buster Keaton? toimitti kellosepän tehtäviä. KKV ja Virtapiiri muistavat Kalliossa syntynyttä
viihdetaiteen pioneeria Teatteri Kallion kulttuuri-illassa 26.1.
Sörnäisiin avautui
teollisuuden perintö -reitti
??Esitevihkonen pitää sisällään esittelyt noin 50.stä
Kallion kulmilla toimineesta
teollisuuslaitoksista. Kohteet on merkitty esitteen
karttoihin, joista muodostuu kolme reittiä entisille teollisuusalueille. Sörnäisten teollisuuden perintö ?reitin ensimmäinen
osa ?Leipää ja konepajoja?
kulkee Siltasaaresta entiseen Sörnäisten satamaan.
?Verta ja hiilihappoa? ?reitti suuntautuu Hermannin ja
Sörnäisten niemen värikkääseen ja jopa veriseen
historiaan. Vallilan teollisuuden historiasta kertova
reitti on puolestaan nimetty ?Pillereitä, silkkiä ja hetekoita? ?reitiksi.
Esitteen
reittikartasto
hivelee silmää. Karttoina
on käytetty Tauno Torpon 1960-luvulla piirtämiä
Helsingin matkailukuvakarttoja. Kauniisti piirretyissä kartoissa on kuvattu
1960-luvulla toimineet itäisen kantakaupungin teollisuusalueet ja niiden merkit-
Suomen Hiilihappotehdas toimi vuosina 1898-1990 Hermannissa. (Kuva: Urmas Hilapielin kokoelmat).
tävimmät teollisuuslaitokset. Myös Sörnäisten alueen rataverkosto, joka palveli teollisuusalueita näkyy
kartoista hyvin.
Teollisuus alkoi kadota
Sörnäisten perinteikkäistä
kortteleista 1990-luvun laman ja uudenlaisen kaupunkirakentamisajattelun
myötä. Osa teollisuuskortteleiden rakennuskannasta on nyt purettu. Jäljelle
on jäänyt lähinnä rakennustaiteellisesti ja kulttuu-
rihistoriallisesti arvokkaaksi katsotut rakennukset. Ne
on muutettu muun muassa
virastojen, toimistojen ja
oppilaitosten tiloiksi. Teollisuutta löytyy enää lähinnä Vallilan alueelta. Suvilahden ja Hermannin teollisuusalueiden painopiste
on nyt puolestaan kulttuuritoiminnassa.
Esitettä on myynnissä,
hintaan 5 euroa, joulukuussa Taideliike Kamiter
Arsissa, Helsinginkatu 6.
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
9
Suomi 100 -juhlavuosi alkoi
HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Transtech Oy:n hallituksen puheenjohtaja Zdenêk
Majer allekirjoitustilaisuudessa 21.12.2016.
Raide-Jokerille
kaksisuuntavaunuja
Samassa yhteydessä solmittiin Transtech Oy:n
kanssa aiesopimus RaideJokerin kaluston hankinnasta. 29 vaunun kokonaiskustannus on enintään 95,2
miljoonaa euroa.
Raide-Jokerin eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon
Keilaniemen yhdistävän pikaraitiolinjan rakentaminen
on juuri lähdössä käyntiin.
Suomen ensimmäisen pikaraitiotien tarpeisiin tilataan
kahteen suuntaan ajettavia,
34 metriä pitkiä raitiovaunuja. Vaunut ovat liikennöinnin ja kunnossapidon
näkökulmasta mahdollisimman hyvin yhteensopivia
nykyisen raitiotieverkon ja
Artic-vaunujen ensimmäisen hankintaerän kanssa.
? Raitiovaunun elinkaari
on noin 40 vuotta. Seudun
liikennejärjestelmä on tällä
aikajänteellä kehittymässä
vahvasti raidepainotteisempaan suuntaan. Nykyinen
raitioverkko ja uudet pikaraitiotiet ovat tämän mukaisesti laajenemassa yhdeksi
kokonaisuudeksi. On tärkeää, että hankittavat vaunut ovat hyvin soveltuvia
sekä nykyisen raitioverkon
haasteellisiin ominaisuuksiin että suunniteltaville uusille pikaraitioteille, kertoo
HKL:n toimitusjohtaja Ville
Lehmuskoski.
Raide-Jokerin Artic-vaunu
poikkeaa nykyisistä HKL:n
raitiovaunuista mm. kahteen suuntaan ajettavuutensa ja pituutensa osalta.
Lisäksi Raide-Jokerin prototyyppivaunussa kokeillaan keskimmäisen vaunuosan niiausjärjestelmää, joka
mahdollistaisi vielä entistäkin paremman esteettömän
kulun vaunuun. Saatavien
kokemusten myötä päätetään niiausominaisuuden
käytöstä tulevaisuudessa.
Vaunujen hankinta-aikataulu on suunniteltu niin,
että HKL tilaa aluksi yhden
prototyyppivaunun, jolla liikennöidään Helsingin kantakaupungin rataverkolla.
Prototyyppivaunun avulla
saadaan käyttökokemuksia,
jotka hyödynnetään sarjatuotantovaunun ratkaisuja
viimeisteltäessä. Prototyyp-
Helsinki edistää
viherkattojen
rakentamista
??Helsinki rakentaa viherkattoja uusiin kouluihin ja
päiväkoteihin ja omaan
asuntotuotantoonsa, kun
viherkatto on kokonaisarvioinnin perusteella hyvä
ratkaisu. Kaupunginhallitus
hyväksyi viherkattolinjauksen noudatetavaksi ohjeellisesti kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa.
Viherkatoissa uloin rakenne on elävä kasvimateriaali ja sen kasvualusta. Viherkattojen yksi etu
on sade- ja sulamisvesien
hallinta. Viherkatot sitovat
ja haihduttavat vettä eivätkä päästä sitä suoraan kaduille ja sadevesijärjestelmään. Sillä on merkitystä
erityisesti runsaiden sateiden aikaan.
Viherkatot voivat myös
tasata lämpötilaeroja ja ne
virkistävät kaupukikuvaa.
Osaltaan viherkatot ovat
varautumista ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Kaupungin tavoitteena on edistää viherkattojen yleistymistä koerakentamisen, asemakaavoituksen ja tontinluvo-
tuksen avulla.
Suomessa on tähän mennessä rakennettu hyvin vähän viherkattoja, mikä osaltaan johtuu niiden tavallista kattoa suuremmista kustannuksista. Muualla Euroopassa, esimerkiksi monissa
Saksan kaupungeissa, Pariisissa, Kööpenhaminassa ja
useissa Yhdysvaltain kaupungeissa viherkattoja on
rakennettu runsaasti. Valtuusoaloitteesta liikkeelle
lähtenyttä Helsingin viherkattolinjausta on valmisteltu useita vuosia.
Kaupunginhallitus jätti pöydälle tarkempaa tutustumista varten joukon
tärkeitä asioita. Niitä ovat
Keski-Pasilan tornialueen
arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu, kaupungin linjaus kansainvälistä suojelua
saavien vastaanotosta, henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteet,
Vanhankaupunginkosken
länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtotarkastelun tulokset ja ryhmärakennuttamishankkeita koskeva
selvitys.
pivaunu tulisi HKL:n käyttöön kesällä 2019.
??Suomen itsenäisyyden
satavuotisjuhlavuosi
on
alkanut. Helsingissä vuosi käynnistyi ennennäkemättömällä uudenvuoden
kaupunkifestivaalilla. Ensimmäisen arvion mukaan
Suomi 100 -avajaisiin osallistui koko päivän aikana
yhteensä yli 130 000 ihmistä. Vuoden vaihtuessa
tapahtuma-alueella Kansalaistorilla ja Töölönlahdella oli noin 100 000 ihmistä. Tämän hetken tietojen
mukaan tapahtuma on sujunut rauhallisesti.
?Tapahtuman valmistelu
oli suuri ponnistus, sitä oli
rakentamassa yli tuhannen
ihmisen joukko ja ohjelmassa oli mukana yli 300 esiintyjää ? lämmin kiitos kaikille! Avajaisten tunnelma
kuvasti sitä valtavaa innostusta, jolla suomalaiset ovat
lähteneet mukaan juhlavuoteen. Olemme avanneet
Suomen suuren vuoden sen
teeman mukaisesti yhdessä
ja edessä on varmasti lukemattomia ikimuistoisia hetkiä?, Suomi 100 -avajaisten
päätuottaja Ossi Luoto iloitsi hetki avajaisten päättymisen jälkeen.
Avajaistapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomi 100, Helsingin kaupunki ja Yle sekä laaja joukko
Töölönlahden alueen toimijoita. Suomi 100 -aiheisia
uudenvuoden tapahtumia
järjestettiin useilla muilla
paikkakunnilla Suomessa
ja myös ulkomailla.
?Helsingille oli suuri kunnia saada toteuttaa itsenäisyyden juhlavuoden avajaiset yhdessä Suomi 100:n
kanssa. Kiitän kaikkia upean juhlatunnelman ja vuosisadan bileiden luomiseen
osallistuneita. Vuosi jatkuu
nyt huikealla ohjelmatarjonnalla ja huipentuu itsenäisyyspäivään myös Helsingissä. Matkailumielessä
on hienoa nähdä, että juhlavuotemme on jo nyt huomattu myös kansainvälisesti?, kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen totesi.
Kellon ympäri kestäneessä kaupunkitapahtumassa
oli tarjolla koko perheelle
sopivaa ohjelmaa, upeita
elämyksiä sekä vauhdikasta festaritunnelmaa. Juhlavuoden avajaissanat lausui
pääministeri Juha Sipilä ja
keskiyöllä Töölönlahdelta
ilmoille lennätetty ilotulitus kruunasi illan. Kaikkien
aikojen katutanssien vuoksi Mannerheimintie suljettiin liikenteeltä Kiasman ja
Kansallisoopperan väliltä
kello 20-02.
?Tähän mennessä kertyneiden tietojen mukaan tapahtuma on sujunut väkimäärään nähden erinomaisesti, eikä mitään suurempia ongelmia ole toistaiseksi ilmennyt. Ilotulitteiden
käyttökieltoa noudatettiin
hienosti tapahtuma-alueella ja ihmiset olivat varautuneet nauttimaan yhteisestä
ilotulituksesta. Toivotaan,
että myös kaikkien kotimatka sujuu rauhallisesti?,
Helsingin poliisin yleisjohtaja, ylikomisario Jussi-Pekka Lämsä sanoi pian puolenyön jälkeen.
Yle välitti tapahtuman
kaikkiin koteihin ja myös
ulkomaille suorassa lähetyksessä Radio Suomessa,
TV1:ssä sekä Yle Areenassa. Areenan kautta avajaisia katsottiin laajalti ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Docpoint-festivaalin elokuvissa kahtia
jakautunut maa ja kirjava ihmismieli
?? Ohjelmistossa on 156
lyhyttä ja pitkää elokuvaa.
Kotimainen sarja on suomalaisten ensi-iltaelokuvien juhlaa.
DocPoint-festivaalin avajaiselokuvana
nähdään
Elina Hirvosen uunituore
Kiehumispiste. Se on tarina 2010-luvun Suomesta:
mielenosoituksista, maahanmuutosta ja mikrokosmoksista, joissa mielipiteitä muodostetaan. Muita
odotettuja kotimaisia maailmanensi-iltoja ovat John
Websterin henkilökohtainen ilmastonmuutoselokuva Tulevilla rannoilla, suomalaista metsäsuhdetta kuvaava Anu Kuivalaisen Sielunmetsä sekä avioeroista
kertova Mia Halmeen Joka
toinen pari.
Koko ohjelmistossa esiin
nousevia teemoja ovat media, seksuaalisuus, urbaani Afrikka, autismin kirjo
ja avaruusmatkailu. Fred
Peabodyn All Governments
Lie: Truth, Deception and
the Spirit of I.F. Stone käsittelee Suomessakin ajankohtaista aihetta, vallan ja
median suhdetta.
Oscar-veikkauksissa mainittu Life, Animated (Roger
Ross Williams) kertoo huikean tarinan autismin kirjolla olevasta pojasta, joka
saa yhteyden muihin ihmisiin ja maailmaan Disneyanimaatioiden avulla.
Paul S. Refsdalin Dugma ? The Button puolestaan tarjoaa uskomattoman
mahdollisuuden tutustua Al
Qaedan itsemurhapommittajiin.
Näytösten yhteydessä on
myös mahdollisuus osallistua keskustelutilaisuuksiin
ja tavata kansainvälisiä elokuvantekijävieraita.
DocPointissa
pääsee
myös kokemaan elokuvallisia erikoiselämyksiä. Alek
Keshishianin kulttielokuva In Bed with Madonna
(1991) nähdään sing-alongnäytöksenä, eli laulaminen
sallittu. Claude Lanzmannin järisyttävä suurteos,
liki kymmentuntinen holokaustikuvaus Shoah (1985)
esitetään neljässä osassa.
VOXPoint ? kinofoninen
konsertti vie tänä vuonna
Juri Gagarinin reitille avaruuteen islantilaisen Úlfur
Eldjárnin, Samuli Kosmisen sekä Härö-kollektiivin
säestämänä.
?Niin kotimaisten kuin
kansainvälistenkin dokumenttielokuvien taso on
tänä vuonna erittäin korkea. Dokumenttielokuvan
suosion räjähdysmainen
kasvu viime vuosina mahdollistaa todellisten elokuvahelmien tuomisen valkokankaalle. Elokuvien aiheissa on vahvasti nähtävissä
ihmisen halu ja kyky vaikuttaa maailmaan?, sanoo
DocPointin taiteellinen johtaja Iris Olsson.
Kotimaisen sarjan valinneeseen raatiin kuuluivat
kansanedustaja Timo Harakka, muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta, taiteilija Tellervo Kalleinen, elokuvaohjaaja Ulrika Bengts
sekä Miltton Groupin Senior Partner Jussi Kekkonen. Puheenjohtajana toimi Iris Olsson.
DocPointin
kotimaisen
esityssarjan
elokuvat:
Black Hole Mama
Heidi Piiroinen, 2017
Jakomäentie 6 oli ensimmäinen 1960-luvulla rakennettu Helsingin kaupungin
vuokratalo, joka purettiin.
Asukkaat joutuivat jättämään kotinsa ja ystävänsä.
Black Hole Mama on kertomus siitä, miten ihmiset
tulevat toimeen muutoksen kanssa. Mikään ei katoa, mutta kaikki muuttuu.
Grey Violet ? Odd One
Out
Reetta Aalto, 2016
Grey Violet osallistuu
Voina-ryhmän performanssiin Moskovassa, mikä ei
jää huomaamatta edes Vladimir Putinilta. Kun taideaktivistin olot Venäjällä käyvät tukaliksi, hän
päättää hakea turvapaikkaa Suomesta.
Joka toinen pari
Mia Halme, 2016
Elämässä on hetkiä, joina ymmärrämme olevamme käännekohdassa. Joka
toinen pari esittelee kolme eronnutta pariskuntaa,
joiden osapuolet muistavat eron hetken eri tavoin.
Ero koskettaa lähes jokaista
suomalaista tavalla tai toisella, sillä läntisessä Euroopassa lähes joka toinen
avioliitto päättyy eroon.
Kesäni sudenkorentona
Elli Toivoniemi, 2016
25-vuotias Miikka Friman
on kuvannut sudenkorentoja kuusivuotiaasta lähtien.
Kotivideoilla korennoista
puhutaan joulupukille, niitä
leikitään siskon kanssa ja
opettaja joutuu käskemään
jättää ötökät kotiin. Miikan
taival etenee kotipihalta
kohti suurempaa maailmaa.
Sitä seuratessa katsojalle
hahmottuu koko luonnon
kiertokulku uskomattomassa kauneudessaan.
Kiehumispiste
Elina Hirvonen, 2017
Joka perjantai Oula ja Tapio saunovat ja keskustelevat Kotiharjun saunassa.
Oula on fasismin historiaan
perehtynyt tutkija, kun taas
Tapio on pakolaisia ja vihervasemmistolaista politiikkaa vastustava yrittäjä.
Kaksikko on eri mieltä lähes kaikesta. Siitä he ovat
kuitenkin yhtä mieltä, että
keskusteluyhteyden säilyttäminen on tärkeää kahtiajaon repimässä Suomessa.
Puhtaus ja vaara
Elina Talvensaari, 2016
Miksi seksityö kantaa
edelleen voimakasta stigmaa? Dokumentissa viisi
suomalaista seksityöläistä
kertoo työstään.
Joskus se on tylsää, joskus hauskaa, joskus kiinnostavaa ja joskus raskasta, mutta itsemääräämisoikeus säilyy. Pelko on aina
läsnä, mutta se ei kohdistu
asiakkaisiin tai edes poliisiin, vaan tavallisiin ihmisiin, jotka ovat valmiita tuomitsemaan.
Pyhä
Markku Lehmuskallio,
2016
Arvostettu pitkän uran
tehnyt
dokumentaristi
Markku Lehmuskallio käsittelee elokuvassaan pyhyyden käsitettä viidestä
eri näkökulmasta. Millä tavoilla ihminen, maa, valta, temppeli ja äiti voivat
olla pyhiä?
Salainen metsäni
Niina Brandt, 2016
20-vuotias Lauri on autismin kirjolla. Hänelle ainoa keino ilmaista itseään
ja kommunikoida ympäröivän maailman kanssa
on kirjoittaa henkilökohtaisen tulkkinsa avustuksella. Elämän haasteiden keskellä filosofinen pohdiskelija unelmoi rakkaudesta ja
pelkää joutuvansa elämään
kaipuun kanssa koko elämänsä. Kirjoitustensa kautta hän pystyy kuitenkin ilmaisemaan maailmassa näkemäänsä kauneutta, jota
jokainen ei huomaa.
Sielunmetsä
Anu Kuivalainen, 2016
Metsä on elävä organismi, henkinen pakopaikka
ja inspiraation lähde. Yhdet tekevät taidetta puiden
katveessa, toiset metsästävät ja joku järjestää teknobileitä metsän keskellä. Sielunmetsä on kurkistus metsää rakastavan suomalaisen
kansan elämään.
Tulevilla rannoilla
John Webster, 2017
Millaisen perinnön jätämme ihmisille, jotka tulevat
meidän jälkeemme? Voiko yksi ihminen vaikuttaa koko maailmaan? Näitä
kysymyksiä pohtii ohjaaja
John Webster testamentissaan lapsenlapsenlapselleen
Doritille. Webster kietoo
menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden dokumentiksi siitä, miten jokainen meistä voi vaikuttaa.
16. DocPoint ? Helsingin
dokumenttielokuvafestivaali
järjestetään 23.?29.1.2017.
KALLIO LEHTI
10
Kulttuuri
Katja Luhtala (vas), Merikukka
Kiviharju ja Heini Lehväslaiho
ovat Sävy-klubin kantaesiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg
Uuden vuoden
kulttuurikierros
??Kallio Kipinöi ?festivaali täytti syksyllä 20
vuotta. Tuttuun tapaan kulttuuriviikko tarjosi, perinteisen ohjelmiston lisäksi uutta: Pop Up ?museohanke,
nykysirkusfestivaali Cirko,
Lähiradion avoimet mikit ?
ohjelman, elokuvateatteri
Rivieran -avajaiset. ? Uudet ohjelmakonseptit uudistavat festivaalia ja se on
onnistunut ratkaisu, tuoden
muun muassa uutta yleisöpohjaa tälle perinteikkäälle
kaupunkifestivaalille, siitä
kertoo myös se, että festivaalin kokonaisyleisömäärä oli tänä syksynä noin 15
000 kävijää, tuottaja Juhani Styrman arvioi lehdelle.
Kallio Kipinöi ?konsertissa täpötäysi sali jaksoi odottaa illan päättänyttä Rauni Pekkalaa. Jo
1960-luvulla iskelmälaulajattaren uran aloittanut Pekkala on siirtynyt viimevuosina laulamaan enemmissä määrin jazzia. Teatteri
Kallion konsertin ohjelmisto koostui lähinnä jazzevergreeneistä. Illan aloitti
Markanjazz, joka päivittää
1960-luvun iskelmäkauden
lauluja tähän päivään.
Rauni Pekkala
ja Ilkka Hanski
bassossa.
Toinen säestäjä
oli Seppo Sarén,
piano. Kuva:
Juhani Styrman
Joulurauhaa
Kalliossa
Kallion joulurauhanjulistus tehtiin toisen kerran
Karhupuistossa kirjasuomeksi ja slangiksi avoimena facebook-tapahtumana.
Aiemmin joulurauhaa on
julistettu kirkon portailla.
Tapahtuman pääjärjestäjä-juontaja Johanna Sauramäki, Saura-palveluista ja Kallion kulttuuriverkostosta, kertoi järjestelyjen taustasta, tukijoista ja
luki joulurauhanjulistuksen.
Kirjailija Torsti Lehtinen
tulkitsi omakohtaisen joulurauhajulistuksen slangiksi.
Lasse Liemola esitteli hänet
?Sörkan Sokrateeksi?, mutta kirjailija korjasi olevansa
?Kurvin Kierkegaard?... Jukka-Pekka Vuorikoski luki
runon kuten vuotta aiemminkin. Yhdessä lauloimme
?Niin Gimis on Stadi?, VeliMatti Kunnarin ja Liemolan
johdolla. Runoja lausuivat
Viikot 2-3
kus, mutta sesonki venytettiin marraskuun alusta
loppiaiseen. Kyllä Talvisirkus sopii myös meille muuten lapsenmielisille. Maksim Komarovin ja muiden ohjaamat huisin jännät ilma-akrobatiat aikuisille ovat pehmentyneet lapsille suunnatuksi hauskaksi
pilailuksi ja temppuiluksi,
tänä vuonna Hurjaruuthin
perustajan Arja Petterssonin ohjauksessa. Miehet
olivat pääosin ulkomailta,
naisesiintyjät suomalaisia.
Pidin itse ilma-akrobatiasta ja jongleerauksesta.
?Muisti? on yhtenäisempi
esitys kuin viimevuotinen
?Matka?, jonka kuvaeksotiikka ei ehkä tavoittanut
nuorimpia katsojia. Hurjaruuth on rakennuttanut
isoon Pannuhalliin toimivat ja varmaan kalliit kattoripustimet. Onneksi se voi
jatkaa paikalla, kun Tanssin talo syntyy viereen ja
Pannuhallikin tulee mukaan laajempaan käyttöön.
Talvisirkuksen parasta väliaikatarjoilua ovat suussa sulavat, tuoreet korvapuustit, joiden tuoksua ei
voi ohittaa, vaikka saa verensokerin elämään.
Tanssin riemua
Johanna Sauramäki avaa Joulurauhan julistuksen Karhupuistossa. Kuva: Mikko Reijola
Jukka-Pekka Vuorikoski ja
Mira Mink. Joulurauhanjulistuksen kuuli Lähiradion
taajuudella ? ja siitä tehtiin
jopa video.
Sävy-klubin
ihanat naiset
Ravintola Oivassa oli Sävy-klubi ihan joulun alla.
Katja Luhtala esitti aluksi
kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta, kaksi synkempää ja kaksi iloisempaa.
Mieleen jäi erityisesti tähän
maailmanaikaan sopiva ?I
was an Emigrant too?. Hän
hoitaa laulut läppärin taustamusiikin kanssa.
Kuulasääninen
Tuija
Rantalainen veti hienon
viiden oman laulunsa sarjan: ?Kyllä arki on ihanaa?, ?Mitä toivoisin sinulle??, ?Harjutorin joulusauna?, uusimman radiohittinsä ?Jouluhimmeli? ja iki-ihana ?Jouluaaton aamu kolmosratikassa?. Tuijan laulut
ovat kauniin ihmisläheisiä.
Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti kahden vieraan
kera. Hän aloitti sodanvastaisella ?No More Games? ja rasismia käsittelevällä ?End of Silence?. Sitten tuli vähän chansonia,
?Täysin tyhjää?. Komealta
kuulostivat jazz-blues-tulkinnat á la Duke Ellington
kitaristi Yrjänä Sauroksen kanssa: Mood Indigo,
Caravan ja Black Coffee.
Ihan lopuksi pääsimme joulun sanomaan, kun Heini
Lehväslaiho tuli toiseksi
ääneksi kolmeen lauluun:
?Soi laulu enkelten?, tavattoman kaunis 1300-luvun
virsi ?Tuo armon valkokyyhky? ja ?Jouluyö, juhlayö? laahaavan hitaana tulkintana. Neruda-koira pyrki finaaliin mukaan.
Sävy-klubi on Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, järjestämä joka kuukauden
viimeisenä tiistaina. Omiin
silmiini on osunut vain
jouluspesiaalit, vuosi sitten ja nyt.
Kinetic
Orchestra
valmistaa vuosittain uuden kantateoksen, joka
saa ensi-iltansa loppuvuodesta. Edellisvuosien kantateokset jatkavat
ryhmän kiertueohjelmistossa. Ryhmä keikkailee
vuosittain sekä Suomessa että ulkomailla. ?ANIMALS?, jonka koreografiasta vastaa ryhmän johtaja Jarkko Mandelin ja
työryhmä, sai ensi-iltansa runsas kuukausi sitten
Ruotsissa, oli esillä Stoassa kolmena iltana joulun
alla ja lähtee tänä vuonna kiertueelle.
Animals pyrkii vapautumaan ihmismielen ylivallasta, tutkien aistien,
vaiston ja primitiivisten
reaktioiden ilmentymistä
liikkeessä. Jatkuva kamppailu, vertaistaan vailla
olevat fyysiset ominaisuudet, lauman tuoma
turva ja toisaalta yksin
metsästämisen jännitys.
Voiko ihminen päästä lähemmäksi sisäistä eläintään?, tekijät kysyvät. Teosta ei suositella perheen
pienimmille.
TamaraRasmussenOpisto piti joulunäytöksen
Aleksanterin teatterissa.
Ilta kesti alun kolmatta tuntia väliaikoineen. Parikymmentä numeroa tarjottiin
runsaalle yleisölle, jossa
oli paljon vanhempia, sukulaisia ja muita kannustajia 3-82-vuotiaille esiintyjille. Koimme iloa onnistumisista lavalla. Seniorinaisten
Tuija Rantalainen on sielukas laulaja-lauluntekijä. Kuva: Raimo
Granberg
Ilma-akrobatia oli parasta Talvisirkuksessa. Kuvassa huikea
parinvaihtoheitto Kaapelin Pannuhallissa. Kuva: Joona Pettersson/Hurjaruuth
?sateenvarjotanssi? nuorten
miesten kanssa oli hauska.
Aktivistit on näyttämötaiteiden ammattilaisiksi tähtäävien koulutusryhmä, jossa pääpaino on liikkeessä ja tanssissa. Säikeet on
7-11-vuotiaden ryhmä. Ultrat on aloittanut ryhmänä v. 2012 ja he ovat nyt
11-15-vuotiaita. Nykytanssi, klassinen baletti, Street,
Show ovat tämänhetkiset
lajit ja treenikertoja on 5-6/
viikossa.
? Ultrat ovat vaiheittain
siirtymässä laajan oppimäärän syventäviin opintoihin.
Esiintymistilaisuuksia järjestetään runsaasti myös ?omien ympyröiden? ulkopuolelle. Katselmus- ja kilpailumatkoja sekä yhteistyötä
muiden taideoppilaitosten
ja peruskoulujen kanssa
kuuluu vuosittaiseen ohjelmaan, Vivianne Budsko-Lommi kertoo lehdelle.
Talvisirkus, lasten
vetonaula
?Kurvin Kierkegaard?, Torsti Lehtinen luki julistuksen slangiksi.
Kuva: Mikko Reijola
Lasten, heidän perheidensä ja omaisten paratiisi vuoden lopulla ja etenkin sen
vaihtuessa on Hurjaruuthin jo yli 20-vuotinen menestyskonsepti: Talvisirkus. Aluksi se oli Joulusir-
Tanssiopiston Ultrien kaunis esitys sykähdytti Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
Laulun loistoa
Temppeliaukiolla
??Valtavan hienon uuden
vuoden konserttikokemuksen saimme isolla joukolla
Temppeliaukion kirkossa
illansuussa. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto tukee
kuvataiteiden ja musiikin
nuoria opiskelijoita. Kansan
sivistysrahaston puitteissa
toimiva Lipposten rahasto toi konsertin isommalle yleisölle maksuttomana
Temppeliaukion kauniiseen
ja valoisaan kirkkoon Töölön seurakunnan kanssa ja
Tradekan tuella.
Sana oli levinnyt. Tupa aivan täysi. Kaikki eivät aluksi
mahtuneet istumaan, vaikka
sivupenkit melkein esiintyjien takana otettiin käyttöön.
Osa yleisöstä näytti olevan
uuden vuoden turisteja Venäjältä ja Kaukoidästä.
Nuorina
solistitähtinä
kuulimme opintojensa lopussa olevat, jo Lappeenrannan kilpaluissa pärjänneet sopraano Johanna
Isokoski ja tenori Kristi-
an Lindroos. Heitä säesti
flyygelillä Tuomas Juutilainen, jolle tuli täysi ilta soittoa yhteen menoon.
Alkuun oli valittu itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansallisia
säveltäjiä: Sibelius, Kuula
ja Merikanto. Lopussa kuulimme suosikkitärppejä Mozartin tutuista oopperoista.
Johanna Isokoski sai yleisön haltioihin ensi kerran
jo Toivo Kuulan ?Karjapihassa?, sitten Zerlinan osassa Don Giovannin duetossa.
Myös hengellinen ?Excultate, Jublate? vetosi.
Kristian Lindroosin tumma ääni nousi voimaansa
Sibeliuksen ?Laulu ristilukista?, Kuulan ?Syystunnelmassa? ja erityisesti Oskari
Merikannon ?Merellä?. Hänen pitäisi vielä kehittää lavakoreografiaa; on muitakin tapoja seistä kuin pitää
yhdellä tai kahdella kädellä flyygelistä kiinni. Myös
duetoissa nainen oli vere-
Paula Koivuniemi lauloi aluksi ?Aikuisen naisen?. Kuva: Raimo
Granberg
Pertti Kurikan
jäähyväiset
Täytyihän se kokea. Tapanin tanssi ?iltana oli
punkrock-konsertti Mikonkadun 15 vuotta vanhassa
?On the Rocks? -musiikkibaarissa. Ovella oli pitkä jono, josta kaikki eivät päässeet sisälle. Pertti
Kurikan Nimipäivät heitti viimeisen keikkansa vieraineen.
Olimme tuvan täydessä
hikisessä alabaarissa. Ensin Seksiriippuvaiset soitti.
Sitten Problems? veti hyvän
keikan. Tumppi Varonen
lauloi vahvasti mm. ?Lanka
palaa?, ?Tiina on punkkari?, ?Katupoikien laulu? ja
encorena ?Tahdon rakastella sinua?, terveisinä Ari
Taskiselta.
PKN aloitti hieman myöhässä illan suosion takia.
Nimipäivät päätti elonsa
Pertti Kurikan oikeana
syntymäpäivänä. Päivänsankari jää eläkkeelle 60-vuotiaan. En tiedä, mitä nuoremmat pojat tekevät, kun
basistille ei enää voi vinoilla...huumorin varjolla.
Kuulimme ?Aina mun pitää?, ?Päättäjä on pettäjä?,
?Puhevika?, ?Pertti käyttää
kondomia?. Keikkaa voi
katsoa Mouka?firman dokumentista, jota kuvattiin
väenpaljoudessa. PKN lopettaa tyylillä, vuonna 2009
kehitysvammatuen vapaa-
11
Muusikot ja Päivi ja Paavo
Lipponen järjestävän KSRrahaston edustajina tyytyväisinä tulokseen. Kuva: Raimo
Granberg
vämpi kuin mies, jonka olisi löydettävä se sänkykamarikatse.
Toimitusjohtaja Päivi Lipponen kertoi, että KSR:n
rahasto laajentaa toimintaansa kotimaista kansainväliseksi. Sekä kuvataidetta
että musiikkia on kesäkuulla esillä Berliinissä.
Korealainen tanssi
karkottaa pahaa
Kun unohtui hankkia
uuden vuoden tinat, pitää luottaa korealaiseen
vanhaan
kansanviisauteen: perinteinen Salpuri
tanssi karkottaa pahat pilvet uuden vuoden tieltä!
WHS teki kulttuuriteon tuomalla 12 hengen korealai-
sen tanssi-ryhmän Teatteri
Unioniin vuodenvaihdetta
varten. WHS:n johtaja, sirkustaitelija Ville Valon korealainen yhteistyökumppani Sungsoo Ahn toi oppilaitaan Korean taideyliopistosta, K-Arts Dance Company. Heidän taustansa on
baletissa, katutanssissa ja
kaikesta siltä väliltä.
Katsoja kokee sekä perinteistä tanssia että nykytulkintoja vanhoista. Nämä
eivät ole rahvaan, kansan
tansseja, vaan yläluokkaisia
hovitansseja aiheen hyvin
tunteva Valo korosti vaatteiden vaihdon välillä spiikeissään.
Laulaja Robin hurmasi
nuoret ja vanhat.
Kuva: Raimo Granberg
ehtoistoiminnasta alkaneen
soittouransa.
Maunula-talo
aukeaa
Maunula sai monitoimitalonsa. Avoimissa ovissa
22.12. oli mukava, iloinen
tunnelma. Viralliset avajaiset ovat tammi-helmikuun
taitteessa. Monitoimitaloidea tuli palveluien alueellistamisen mukana kaupunkiin. Ensin Stoa 1984,
sitten Kanneltalo, Malmitalo jne. Donnerin kulttuurisuunnitelmassa 1990-luvulle oli myös monitoimitalo
kaakkoon, Herttoniemi ja
pohjoiseen, Maunula. Mutta
ne jäivät laman alle.
Pertti Kurikan Nimipäivät Kaapelin Crossover-festarilla soittamassa omilleen, keharikuulijakunnalle. Kuva: Ismo Helen
Johanna Isokoski ja tenori Kristian Lindroos. Heitä säesti flyygelillä Tuomas Juutilainen Kuva: Raimo Granberg
Uuden vuosisadan juhla
Uuden vuoden vietto alkoi Kansalaistorilta tai Töölönlahdelta ja jatkui osalla
Musiikkitalolla Helsingin
Barokkiorkesterin Uuden
vuoden konsertissa, jonka
johtajavieraana oli tutusti
Dmitry Sinkovsky, alttoviulun virtuoosi, kapellimestari ja kontratenori-laulaja.
Ulos ei ollut kiire, koska
ulko-ovesta avautuu Kansalaistori, jossa ehti kuulla Palefacea, Paula Koivuniemeä, Robinia, Olavi Uusivirtaa ym, tanssia,
sirkusta ja tietenkin upean ilotulituksen. Jussi Pajunen paljasti uuden keskustakirjaston nimeksi ?Oodin?, joka on herättänyt jälkikeskustelua. Aiheesta oli
yleisökilpailu ja päätöksen
teki raati.
Yli 100 000 ihmistä näki
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alun paikanpäällä, vielä enemmän television äärellä. Kun Jenni Vartiainen laulaa eläkeläiskuoron tuella ?Mä en haluu
kuolla tämä yönä?, tuntemukset olivat aika huikeita.
ton tiloihin. Vanha lopetti
tasan kuukausi sitten. Uusi
oli jo ahkerassa käytössä.
Apulaiskirjastotoimen johtaja Saara Ihamäki näytti
ylpeältä uustilojen keskellä.
Kirjastoon ei ole ?eteistä?;
ulko-ovi vie suoraan ostoskeskukseen, kassat näkyvät hyvin. Asiakkaiden pitää varoa, etteivät kirja- ja
pullonpalautukset mene sekaisin, kommentti kuului.
Maunula-talon valmisteluissa on muusta Helsingistä edukseen poikkeavalla tavalla otettu asukkaiden mielipiteet, osallistuva
budjetointi, asukasedustajat talon neuvottelukunnassa mukana päättämässä yhteisestä ohjelmasta talon
käyttäjille.
Johdin puhetta työvä- päällä samassa kerroksessa.
enopiston johtokunnassa
Kai se oli lukkarinrak2005-06, kun vs. rehtori kautta, että menin ensin
Teksti: Risto Kolanen
Kaarina Vattula esitteli joh- katsomaan työviksen tilat,
tokunnalle hankesuunnitel- 3 kerroksessa. Alakerrassa
maa. Välivaiheessa 2010-lu- on Maunulan uuden kirjasvulla työväenopisto
mietti jopa luopumista kolmen hallintokunnan projektista, jolloin kirjaston ja nuorisotoimen
jatko(kin) olisi vaarantunut. Rahat onneksi löytyivät.
Opiston laululintu Satu Luomajoki
tulkitsi kauniita joululauluja sarjatulena
tutun pianistin Vesa
Lintulan säestämänä. Se tapahtui keskimmäisen kerroksen aulatilassa, jossa oli vapaaehtoisten
mehutarjoilua pipareiden kera. Nuori- Kansallispukuinen Suomi-neito kuljettaa soihtua narulla. Kuva: Raimo
sotilassa oli jo täysi Granberg
peli- ja leikkirieha
KALLIO LEHTI
12
Viikot 2-3
Kuvataide
Outi Ikkalan näyttelyssä, puoliso
Seppo Kärkkäinen istuu Kompositio-työn äärellä Galleria 68:n
avajaisissa vieraiden kanssa
Kuva: Raimo Granberg
Uuden vuoden
kuvataidetta
??Kallion, Sörkan, Punavuoren, Etelärannan ja
Kruununhaan galleriat esittävät monipuolisen kattauksen vuodenvaihteessa. Osa
gallerioista oli kiinni, mutta
myös esitteli uusia tekijöitä.
Konstruktivistin
retrospektiivinen
näyttely
Outi Ikkala (1935? 2011)
kuuluu suomalaisen konstruktivistisen taiteen joidenkin mielestä nyt unohdettuihin
klassikkoihin.
Hän valmistui v. 1959 Suomen Taideakatemian koulusta ensimmäisen täysin
abstraktin maalauksen esittäjänä lopputyönään. Ikkala
oli Vapaassa Taidekoulussa
sekä Sam Vannin että Unto
Pusan oppilas. Hän löi itsensä läpi Nuorten näyttelyssä v. 1964 Taidehallissa.
Galleria 68, Hämeentie 68, tuo näytteille ennen kaikkea Outi Ikkalan
1970-luvun tuotantoa, jota
voidaan pitää hänen huippukautenaan. Varhaisin työ
on vuodelta 1969, myöhäisin 1989. Ikkala oli oman
tiensä kulkija, joka vierasti sukupolvensa poliittista
julistusta ja etsi aina uutta. Hän otti kantaa ?puhtaan taiteen? puolesta, mikä
johdatti paitsioon taidekentällä. Kineettisyys ja värien
syvyystutkielmat ja tilalliset rakennelmat hallatsivat
maalauksia.
Maalaukset kuin
kollaaseja
?Nykypäivän
Utopia?
näyttely esittelee Ruplassa, Helsinginkatu 16, kuvataiteilija Fabu Piresin kuusi viimeisintä työtä, jotka
ovat maalattu sekatekniikalla kankaalle. Tämä utopia on vaihe, jota taiteilija
parhaillaan kokee elämässään. ? Maalausten kasvot
kuvastavat hahmoja, jotka
ovat uppoutuneina nyky-
Kuvataiteilija Fabu Pires ja
työnsä Ajna (mixed media
on canvas, 2016) Galleria
Ruplassa.. Kuva: Raimo
Granberg
ajan maailmassa, joka on
täynnä nopeasti liukenevaa informaatiota, hän perustelee.
Maalaukset pohjautuvat
puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumanin nestemäisen maailman teoriaan. Sen
mukaan oli aika, jolloin
käsitteet olivat vankkoja.
? Ideat, ideologiat, suhteet ja ajatusten virrat palaavat todellisuuteen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 1920-luvulta lähtien on nähty saavutukset
teknologian saralla, kuin
myös poliittiset yhteenotot,
sodat, maailman nousu ja
lasku. Nykyaika toi mukanaan nestemäisen virtauksen, välittämättä esteistä ja
jaoista, muotojen hyväksymisen, tilojen valtaamisen,
varmuuksien, uskomuksien
ja käytäntöjen hälvenemisen, taiteilija jatkaa.
Vaikka työt ovat maalauksia, Fabu on tuonut niihin
paljon kollaasin elementtejä. Hän näkee elementtejä
eri kerroksissa ja tarkoituksena on, että jokaisen luomuksen kerros kelluu tässä
nestemäisessä tilassa.
Katja Laakso-Leppänen työnsä Liljat (pastelli, 2012) vieressä.
Kuvassa näkyy vasemmalla ylhäällä Rakkauden kukka (öljyväri kankaalle, 2015) ja oikealla Tulppaaneita tulvillaan (öljy
kankaalle, 2015). Kuva: Raimo Granberg
Päivi Häkkinen (vas), laulaja Linda ja Hiljaisuus ?puupiirrosteos (2016) Kuva: Raimo Granberg
Keijut tanssivat
hämärässä
Yleensä taidenäyttelyyn
mennään vartavasten. Sorbuksessa, Vaasankatu 15,
?Keijujen ikkunainstallaatio? ? teoksen saattoi nähdä
vuoden lopussa, jos liikkui
Vaasankadulla hämärän aikoihin. Kolme keijua, Aika,
Lähde ja Äly, tuovat yhteisvoimin Vaasankadulle tuulta, valoa, aikaa ja lorinan
pirinää, porinan plörinää,
sirinän tärinää eli värinää.
Keijut viettävät talvensa vierailemalla eri ulottuvuuksissa omien mieltymystensä mukaisesti. He myös
seuraavat päivittäisiä värähtelyjä ja joskus laskettelevat
tai surffaavat sateenkaarilla. Keijujen näkökulmasta
joulu ja uusivuosi ovat hienoja ja merkityksellisiä hetkiä tietyissä fraktaaleissa.
Legendan mukaan Keijuilla oli muinoin juhla-aikaan
malvat loppu.
Keijut päättivät lähteä
Keijulaaksosta malvojen hakuun. Peikkojen Laakson
uumenista Keijut löysivät
suuren malvatarhan, josta
kaikki poimivat taskunsa
täyteen. He veivät tuoreet
malvat Keijulaaksoon ja siitä syntyi juhla, jonka mekin tunnemme nimellä joulu. Nimi joulu onkin annettu paluuretkellä Keijulaaksoon ulottuvuuksien välistä siirtyneen Joulukeijun
mukaan!, esittely tiivistää.
Keijut-trion muodostavat Lähde, Aika ja Äly, jotka tunnetaan myös nimillä
Roope Eronen, Tero Niskanen ja Antti Tolvi. Sorbukseen tuleva teos on kokeelliseen musiikkin ja visuaaliseen ilotteluun keskittyneen trion ensiesiintyminen installaatiomuodossa.
Luonto ja
ihmismieli
Katja Laakso-Leppänen
esittelee Jade Galleryssa,
Punavuorenkatu 4, öljy-
Valokuvaaja Antero Takala
ja Flamenco edessä Laterna
Magicassa. Kuva: Hannele
Salminen
ja pastelliväritöitään viime vuosilta. Teemana on
?Luonnon ja mielen maisema?. Luonto on ollut hänelle innoituksen antaja ?
niin ilon kuin surun hetkinä. Luontoa kuvaamalla
taiteilija välittää omia tuntemuksiaan kanssaihmisille. Luonti ja ihmisen mieli yhdistyvät maalauksissa.
Erikoisen
kunnioitettavaksi Ulvilassa asuvan
Laakso-Leppäsen taitelijauran tekee se, että hän on
CP-vammainen syntymässä koetun hapenpuutteen
seurauksena. Sirkeä nainen opiskeli ylioppilaaksi,
kävi Porin Taidekoulun ja
on saanut tehdä parikymmentä vuotta taidetta. Alun
perin oikeakätinen ihminen
maalaa vasemmalla kädellä, koska oikea toimii vain
apukätenä. Näyttelyjä on
runsaasti ollut Satakunnassa, mutta myös K-Galleriassa Vantaalla Jaden lisäksi.
Kynnys ry:n tiloissa Helsingissä on hänen työnsä.
Unelmani on elää taiteella, saada nimeä ja myydä tauluja. Haluan olla
mahdollisimman hyvä äiti
14-vuotiaalle tytölleni arkielämässä, hän vastaa kysymykseeni tavoitteistaan tulevaisuudessa.
Helvetin syyllinen
Edelllisen ikätoeveri Päi-
vi Häkkinen tuo ?Helvetin syyllinen? näyttelyssään
veistoksia ja tilateoksia, jotka todistavat traagisia ja
koomisia tarinoita syyllisyydestä, häpeästä, rakkaudesta ja vihasta. Taiteilija yhdistää taidehistoriaa absurdiin maailmankuvaansa ja
omaan elämäänsä. Tarkoitus on esitellä ihmisluonteen kaksijakoisuutta, hyvä
ja paha, valkoinen ja musta.
Galleria Sculptorin, Eteläraranta 12, tammikuun
veistohahmot kommunikoivat keskenään näyttelyasetelmassa kahdessa huoneessa, ovat enemmän tai vähemmän suhteissa toisiinsa, rakastavat ja raivoavat,
leikkivät tyhmää, uhmaavat
kuin lapset ja ovat kuin eivät olisikaan.
? Kuka? ? En minä, mutta pojat. Toisen huoneen
tilateos on nimeltään ?Honey I`m Home? (Olen kotona, kulta). Ensimmäisen
huoneen teosten nimi on
?Dummy? (Tyhmyri).
Päivi Häkkinen valmistui kuvataiteen maisteriksi
kuvanveiston osastolta Kuvataideakatemiasta vuonna
2002 hän on osallistunut
useisiin näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Teoksia on Helsingin kaupungin
taidemuseon ja Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa
sekä yksityisissä taidekokoelmissa.
Maija Saksman ja Tellervo Viitaniemi lauloivat
ja soittivat avajaisissa. Lisäksi Linda-niminen laulaja tulkitsi hienosti Suzanne
vega 1980-luvun lopun folkballadin.
Kuvan
monitoimimies
Valokuvaaja Antero Takalan Flamenco-teos voitti
Barcelonasa kansainvälisen
palkinnon ja vedos kuuluu
Barcelonan Taidemuseon
kokoelmiin. Hänen näyttelystä ?Maisemasta mielenmaisemaan - Elämäni ka-
meran takana? joulukuulla Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, on myös tehty
samanniminen kirja.
? En ole kovin sosiaalinen ihminen, pikemminkin eräänlainen erakkorapu. Työskentelen etupäässä
yksin, jolloin pystyn parhaiten keskittymään valokuvaukseen. Minulla ei ole autoa, ei edes ajokorttia. Liikun julkisilla kulkuneuvoilla, kävellen, hiihtäen, mopolla tai veneeallä, Takala
sanoo Valokuvataiteen museon verkkosivulla.
Kuvausprojektit ovat pitkäkestoisia, viidestä vuodesta kymmeneen. Takala
käyttää paljon materiaalia,
10 000 ? 20 000 ruutua kinofilmiä projektia kohden.
? Yksin työskentely mahdollistaa kuitenkin minulle
maksimaalisen keskittymisen kuvaukseen. Normaali
kuvausjakso Lapin kuvauksissa oli 12-14 vuorokautta. Muualla Suomessa pari
- kolme vuorokautta on tehokas kuvausjakso säästä
riippuen. Kesäyön kuvauksissa viikko on pisin ajanjakso, jonka jaksaa parin
tunnin yöunilla toteuttaa.
Takala aloitti vuonna
1960 Yleisradiossa kameramiehenä ja jäi eläkkeelle
Ylen pääkuvaajan tehtävästä vuonna 2002.Takalan valokuvat ovat klassisia mustavalkoisia valokuvia. Hän
kuvaa filmille ja tekee kuvista hopeagelatiinivedokset, jotka digitoidaan. Digitoiduista kuvista tulostetaan
näyttelyihin mustesuihkuvedokset. Takala kuvasi Suomen ensimmäisiä videotaideteoksia, mm. Bo Carpelanin ?Pihasta?, Kruununhaan alueella.
Luonnonherkkyyttä
Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esitteli vuoden loppuun kahta naistaitelijaa. Päivi Lempinen
esitteli grafiikkaa ja öljymaalauksia.
Taidegraafikko Johanna
Koistinen työskentelee paljon metalligrafiikan parissa,
mutta on hyödyntää myös
litografiaa.
? Koistisen teoksissa
luonto näyttelee usein merkittävintä osaa, varsinkin
kasviaiheet, mutta rakkaiksi
yleisölle ovat käyneet myös
Koistisen kuvaamat herkät
ja hauraat linnunpesät. Helsingissä taiteen parissa asuva Koistinen viettääkin kesänsä Kuopion Kärängän
puutarhassaan, josta hän
ammentaa ideoitaan, kriitikko-kuraattori Otso Kantokorpi esittelee.
Ihminen on töissä muakna, mutta hauraana, tuskin
näkyvänä, usein kuin muistona läsnäolosta.
? Ihmistä edustaa usein
käsi, joka uurteineen ja kuvioineen rinnastuu lehtiruotien jo ikään kuin määritelmällisesti graafiseen ilmeeseen.
Taiteilija on taidemaalarija graafikko Unto Koistisen
(1917-1994) tytär ? oli nuorena suomalaisissa avantgardistisissa performanssiryhmissä Jack Helen Brut
(1983-85) ja Helmut Pantzer (1985-87).
Teksti: Risto Kolanen
Megapart y
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
KAIKKI ALUEET
AVOINNA!
7
1
0
2
.
1
.
28
a
n
i
a
t
Lauan lo 16-21
k
Liput 38?
6-11v. ja eläkeläiset 34 ?
tiketti.fi tai Vihti Skin
hissilippuluukulta.
Sisältää rinnelipun.
13
Ohjelmassa mm.
? Saara Aalto
? Lakko & Herbalisti ? Hovimuusikko Ilkka
? Vaateshow ? Välinetestausta
? Lumiluistelunäytös ? Vaijeriliukunäytös
? Ajonäytöksiä ? Ilotulitus
? Juontajana Jaakko Saariluoma
Hiihtokoulu,
kurssit ja
yksityistunnit!
Lumetettu
Ensilumenlatu
avoinna!
Kaksi modernia
taikamattohissiä!
www.vihtiski.fi
Kaupunginteatteri juhlavuoteen uudella johdolla?
Helsingin Kaupunginteatterin johtajana aloittaa
Kari Arffman 1. tammikuuta 2017. Arffman
seuraa tehtävässään Suomen suurinta
teatteria menestyksekkäästi vuodesta 1998
johtanutta, eläkkeelle jäävää Asko Sarkolaa.
Marina Meinander.
??Myös HKT:n ruotsinkielisen näyttämön Lilla Teaternin uusi taiteellinen johtaja
Marina Meinander aloittaa
tehtävässään tammikuussa.
Kari Arffman luotsaa
teatterin juhlavuoteen, jonka aikana teatteri juhlistaa
50-vuotta täyttävää, täysin
peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä Lasse Mårtensonin suurmusikaalilla
Myrskyluodon Maija.
Helsingin Kaupunginteatterin kesällä 2015 alkanut
peruskorjaus valmistuu keväällä ja yleisölle talo avataan elokuussa 2017.
?Tässä ollaan uuden äärellä monestakin näkökulmasta. On kaksi uutta johtajaa, upea, vastaremontoitu talo.
Lähdemme tekemään uutta yhteistyössä ja keskustellen teatterin valtavan
ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa?, Arffman
kertoo.
Ruotsinkielisen näyttämön, Lilla Teaternin taiteellisen johtajuuden lisäksi Marina Meinander osallistuu myös HKT:n yleiseen
ohjelmistosuunnitteluun.
Johtajasopimus on määräaikainen ja jatkuu 31. heinäkuuta 2020 saakka. ?Helsingin Kaupunginteatterin
vahvuus on paitsi sen henkilökunnassa, siinä että teatterilla on monta eri näyttämöä, joilla on jokaisella
oma profiilinsa.
Se tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa laajaa ohjelmistoa eri kohde-
Kari Arffman.
ryhmille.
? Päämääräni Lilla Teaternissa on vaalia Vivica Bandlerin luomaa perinnettä: Lillan on iloisen rohkea teatteri, jonne on helppo tulla
yhä uudelleen ja uudelleen,
Meinander sanoo.
Kari Arffman on 48-vuotias ja valmistunut teatteritaiteen maisteriksi 1997.
Hän on toiminut Kotkan ja
Jyväskylän kaupunginteattereiden johtajana yhteensä
lähes 10 vuoden ajan.
Hän on näytellyt tai ohjannut mm. Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Teatterissa, Lahden
kaupunginteatterissa, Jy-
väskylän kaupunginteatterissa, Kotkan Kaupunginteatterissa ja Pyynikin kesäteatterissa.
Ennen johtajuuskauttaan
Kari Arffman työskenteli
Helsingin Kaupunginteatterissa syksyllä 2016 ensiiltansa saaneen Shrek-musikaalin ohjaajana ja näyttelijänä.
Teatteritaiteen maisteri Marina Meinander (s.
1967) on dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Useiden freelancetöiden ohessa hän on työskennellyt 13
vuotta kiinnitettynä dramaturgina Svenska Teaternissa ja kolme vuotta Yle
Draamalla Kotikatu-tv-sarjan vastaavana tuottajana.
Tämän jälkeen hän on
toiminut mm. Ylen pitkien
tv-sarjojen, kuten Syke ja
Kynsin hampain, lukijana
ja kehittäjänä.
Meinanderin yhdessä Kirsi Porkan kanssa ohjaamaa
näytelmää Mirakelmetoden
esitetään parhaillaan Lilla
Teaternissa.
Meinander on tehnyt 18
ohjausta sekä näyttämölle
että radioon, kirjoittanut 15
näytelmää ja työskennellyt
dramaturgina, kääntäjänä ja
tuottajana.
KALLIO LEHTI
14
Viikot 2-3
Kirja-arvostelu
Saksalaiset Suomessa 1918:
Pyyteetön auttaja vai
ahne imperialisti?
Uudesta keskustakirjastosta
tulee Oodi - niminen
??Keskustakirjasto sai nimen - se on ?Oodi?. Helsingin kaupunginkirjasto
järjesti Töölönlahdelle rakennettavasta uudesta kirjastosta lokakuussa avoimen nimikilpailun. Kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan
2 600 ehdotusta, näistä 1
600 oli eri nimiä. Raati valitsi niiden joukosta voittajaksi eh-dotuksen ?Oodi?.
Meddelandet på svenska
finns bifogat.
Voittajanimen
valitsi
tuomaristo, joka kokoontui
kaksi kertaa. Tuomariston
puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ritva
Viljanen. Viljanen toteaa,
että nimeä valittaessa huolehdittiin, että se vastaa
moniin vaatimuksiin.
? Nimen tulee olla helposti muistettava, lyhyt, suuhun sopiva sekä taivutettava. Sen tulee olla myös
helposti
perusteltavissa
kansainväliselle yleisölle ja
toimia monilla eri kielillä.
Nimeen tulee voida sisällyttää Suomi 100 ?symboliikkaa ja on etu, jos se on
sanana kaunis. Koska kyseessä on kirjaston nimi,
sillä tulee olla kytkös kirjallisuuteen ja sitä kautta
kirjastoon. Kuitenkaan ei
haluttu koko Suomea, kirjallisuutta ja kulttuuria koskettavaa kirjastoa nimetä
vain yhdelle henkilölle, vai-
kka hyviä perusteita esimerkiksi eri kirjailijoille
omistetuista nimistä esitettiinkin. Näillä perusteilla
kirjaston nimeksi valikoitui sana ?Oodi?, Viljanen
perustelee valintaa.
Tuomaristo oli päätöksestä yksimielinen. Oodinimiehdotuksen lähetti Mirja Lounameri. Hänet huomioidaan kutsulla talon
avajaisiin joulukuussa 2018.
Ajaton nimi
Kielitoimiston sanakirjan
mukaan oodi on ?haltioituneen sävyinen lyyrinen
runo?, jonka ei tarvitse olla
mittaan kirjoitettu. Sanalla
on pitkä historia: jo muinaisessa Egyptissä ja antiikin Kreikassa oodi oli
ylistyslaulu, milloin syntymäpäiväsankarille, milloin kuninkaalle.
- Nimi katsoo taaksepäin,
on silti nykykieltä ja kuvastaa hyvin vuonna 2018
Töölönlahdella
avattavan kirjaston luonnetta ja
tehtävää. Oodi tulee olemaan ihmisten ja lukemisen talo, demokratian ja
sivistyksen paikka ja lahja
100-vuotiaalle Suomelle ja
suomalaisille, Viljanen korostaa. Nimen katsotaan viestivän myös suomalaisen
kirjastolaitoksen ja arkkitehtuurin korkeasta tasosta.
Nimellä on kaksi virallista kirjoitusasua:
1. Helsingin keskustakirjasto Oodi ? Helsingfors centrumbibliotek Oodi
? Helsinki Central Library
Oodi
2. Kirjasto Oodi, Helsinki - Biblioteket Oodi,
Helsingfors ? Library Oodi,
Helsinki
Tuomariston
kokoonpano:
Ritva Viljanen, pj., apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki
Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, Helsinki
Claes Andersson, kirjailija
Riina Katajavuori kirjailija,
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Titta Lilja, opiskelija, Ruuti-ydinryhmän jäsen
Pirjo Lipasti, keskustakirjaston johtava suunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto
Arto Sivonen, suunnittelija, markkinointitoimisto Måndag
Hannu Sulin, johtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Lehikoinen, siht., viestintäpäällikkö, Helsingin
kaupunginkirjasto.
??Suomeen saapui huhtikuussa 1918 lähes 13 000
saksalaista sotilasta ?vapauttamaan? punaisen Suomen valkoisille. Neljässä
viikossa saksalaiset valtasivat punaisten hallussa olleen Etelä-Suomen ja jo
huhtikuussa 1918 Helsingissä oli saksalaisjoukkojen
voitonparaati. Toukokuussa juhli Helsingissä Mannerheimin valkoinen armeija.
Verinen sisällissota oli päättynyt, vankileirikurjuus alkanut. I Maailmansota riehui Euroopassa täyttä häkää , itsenäiseksi tahtova
ja pyristelevä Suomi siinä
seassa. Suomi haki apua ja
sai sitä Saksalta.
Miksi saksalaiset tulivat
Suomea ?vapauttamaan?, 13
000 miestä, 4000 hevosta,
85 lehmää ? . He eivät olleet pikakäynnillä, he jäivät Suomeen jouluun 1918
saakka. Mitä he täällä tekivät, rauhanomaisissa, kylläkin sekavissa oloissa, sankareina. Seurapiirirouvien
ihailujen kohteena.
Tätä erittäin vähän tutkittua ja selvitettyä ajanjaksoa
valaisee erinomaisesti Marja-Liisa ja Seppo Hentilän
kirja ?Saksalainen Suomi
1918 ? (Siltala ).
?Jääkärit
maanpettureita ?
Suomen saksalaissuuntauksella oli paljon merkittäviä kannattajia, joista kirja nostaa esiin erityisesti P.E. Svinhufvudin
ja J.K.Paasikiven. Kolmas
mahtimies, valkoisen armeijan johtaja Mannerheim
ei ollut ollenkaan innostunut saksalaisista eikä myöskään Saksasta tulleista suomalaisista jääkäreistä, joita
Mannerheim piti maanpet-
Helsinki kutsuu asukkaat ja yritykset
pohtimaan kävelykeskustan laajentamista
??Helsinki selvittää, miten
kävelykeskustaa voitaisiin
laajentaa. Tavoitteena on
turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa
jalankulun turvallisuutta ja
sujuvuutta.
Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun
kävelykadun valmistuttua
on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu.
? Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia
haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää? toimialajohtaja Mikko Aho sanoo.
Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista
ja haitoista. Keskusteluun
voi osallistua 22. tammikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/kavelykeskusta. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä
mietitään yritysten ja asukkaiden yhdistysten kanssa
sidosryhmätyöpajoissa.
Jalankulkijamäärät
kasvussa
Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja
virkistyksen keskittymänä.
Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös
jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita
jo nykyiselle jalankulkijamäärälle ja keskustan tulevan muutokset, esimerkiksi
keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin
tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja.
Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen
tuo lisää kävelijöitä, mikä
kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa.
? Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia
vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo.
Kävelykeskustaa voidaan
toteuttaa rakentamalla kä-
velykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda
yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös
yhteyksiä ydinkeskustasta
rannoille ja ympäröiville
asunto- ja puistoalueille.
Muutokset
mahdollisia monella
katuosuudella
Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää
tilaa jalankulkijoille siellä,
missä tarve tai jalankulun
kasvupotentiaali on suurinta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä
Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai
muuttamalla katuosuuksia
kokonaan kävelykaduiksi.
Muutoksia on hahmoteltu
lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle,
Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle.
Alustavien mallinnusten
mukaan osa toimenpiteis-
tä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta.
? Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatkaaikaa iltaruuhkassa noin
3?10 prosenttia verrattuna
vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty, liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo.
Kevään aikana tehtävien
selvitysten sekä työpajoista
ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta
valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle
huhtikuussa, minkä jälkeen
se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten.
Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10?15 vuoden aikana,
ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen.
tureina. Olivathan jääkärit
menneet salaa sodan aikana vihollisarmeijan, Saksan riveihin Mannerheimin
edustaessa Saksaa vastaan
sodassa olevaa Venäjän armeijaa. Mannerheim värväsi samaan aikaan suomalaisia suuriruhtinaskunnan
miehiä Venäjän armeijaan
ja onnistuikin siinä. Heti
tullessaan Vaasaan jääkärit, 1300 miestä, yrittävät
vaihtaa Mannerheimin pois
valkoisen armeijan ylipäällikön tehtävistä ja melkein
onnistuivat ! ?Ryssäupseeri
? ei meitä komentele, uhosivat jääkärit. Erittäin mielenkiintoinen kuvaus Hentilöiden kirjassa.
Sotilasoppia
Saksasta
Saksalaisten juhlapuheissa korostettu syy jäädä Suomeen pitkäksi aikaa oli
kouluttaa Suomelle oma
armeija, mitä vuoden 1918
aikana tapahtuikin. Paitsi
miehiä saksalaiset opettivat suomalaisille myös hevostenhoitoa. Saksalaisilla
oli omat hevostenhoitajat
mukana ja he ihmettelivät
kun suomalaisilla hevosilla
oli vain kaksi nimeä ?Saatana? tai ?Perkele?. Saksalaisia säälitti hevosten huono kohtelu.
Saksan alusmaa
Suomi!
Saksalaisten perimmäinen
tarkoitus oli saattaa Suomi
kaikin tavoin saksalaiseen
ohjaukseen, koko valtiokoneisto. Samalla Suomesta tuli muodostaa Saksan
alusmaa, joka olisi sotilaallisesti Saksan apuna perimmäisessä tarkoituksessa, Pietarin valloituksessa.
Venäjällehän oli tullut Leninin johtama bolseviikkihallitus, joka tunnusti ensimmäisenä valtiona Suomen
itsenäisyyden 31.12 1917,
mutta joka piti silti saada
kumottua suomalaistenkin,
eritoten Mannerheimin mielestä. Hentilöiden kirja kuvaa erinomaisesti sitä monimutkaista, vaihtelevaa kansainvälistä tilannetta, joka
vuonna 1918 vallitsi I Maailmansodan kuluessa ja sen
päättyessä. Suomi ensin pelastui Saksan avulla ja sitten
sen avulta Saksan lopulta
hävitessä I Maailmansodan.
Kuningas
Saksasta!
Saksalaissuuntauksen
eräs konkreettinen ilmen-
tymä oli Suomen Kuninkaan saaminen Saksasta.
Saksalainen kuningas olisi vahvistanut valtioliittoamme, Svinhufvud oli johtajistamme innokkain kuningasmielinen, Paasikivi
myös. Suomalaisten toivomuslistalla oli suosikkina
keisari Wilhelmin pojista
nuorin Oskar. Mecklenburgin herttua Adolf Friedrich
oli myös vankka ehdokas
Suomeen, hän oli hankkinut oppia tehtävään Saksan
afrikkalaisessa siirtomaassa Togossa!
Voimakkaimmin kuningashankkeita vastusti maalaisliiton voimahahmo Santeri Alkio, joka kauhisteli ajatusta,
että ?Suomi lahjoitettaisiin
siirtotilana Hohenzollerien
hallitsijahuoneelle ?. Kirjassa on erittäin herkullinen
kuvaus kuningashankkeen
vaiheista, pörssissä nousi
lopulta korkeimmalle Hessenin prinssi Friedrich Karl,
joka oli keisarin lanko ja
suostui lähtemään Suomeen.
Suomen Eduskunta valitsi jo
hänet kuninkaaksi, vaikka
Saksan tappio jo häämöttti I maailmansodassa. Ehdokas oli kuitenkin ilmeisen laiska Suomen kielen
opinnoissa eikä kannattanut
suursaksalaista valloituspolitiikkaa eikä ollut innostunut Suur-Suomi ? hankkeistakaan. Tallinnaa lähemmäksi Suomea ei ?tuleva kuningas? koskaan päässyt .
Läheisyys
Saksaan säilyi
Vaikka Saksa hävisi I
Maailmansodan, kuningasta
ei tullut, Saksakin muuttui
tasavallaksi, suomalaisten
saksalaisystävällisyys, saksalaissuuntaus säilyi vahvana 1920- ja 1930 ? luvuilla.
Saksan vuoden 1918 armeijan Suomen ?käyntiä? muistettiin säännöllisesti monin
juhlallisuuksin.
Helsingin seurapiirirouvat olivat erityisen aktiivisia jo vuoden 1918 aikana
ja sen jälkeenkin.
Kokonaisuutena Hentilöiden kirja ?Saksalainen Suomi 1918 ? avaa aivan uuden, piilossa pidetyn ajanjakson Suomen historiaa.
Erittäin tärkeä kirja Suomen
itsenäisyyden 100-vuotista historiaa tarkasteltaessa
. Onnellakin Suomi on itsenäisenä maailman myrskyissä seilannut.
Pekka Hurme
Minna Canth
? kirjailija ja radikaali
??Teatteriohjaaja
Kaisa
Korhonen on Käpylän kirjaston vieraana maanantaina 16.1. kello 18 -19.30.
Illan aikana keskustellaan hänen ohjaamastaan
näytelmästä Canth ja Canthista taiteilijana sekä
yhteiskunnallisena vaikut-
tajana.
Marja-Leena
Mikkola
haastattelee ohjaajaa.
Tilaisuuden järjestävät
Käpylän kirjastoyhdistys
ja Käpylän kirjasto, vapaa
pääsy.
Väinölänkatu 5, 00610
Helsinki.
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
15
Helsinkiläisissä asuntokunnissa keskimäärin 33,8 asuinneliötä henkilöä kohden
??Helsingissä oli vuoden
2015 lopussa noin 350 000
asuntoa. Helsinkiläisasuntojen yleisin huoneistotyyppi
on kaksio, joita on 36 prosenttia kaikista asunnoista. Yksiöitä ja kolmioita on
suunnilleen yhtä paljon eli
hieman alle neljännes kaikista asunnoista kumpiakin. Vähintään neljän huoneen asunnot muodostavat
puolestaan 18 prosenttia
asuntokannasta. Suhteellisesti eniten pieniä asuntoja
on Keskisessä suurpiirissä,
jossa yksiöitä ja kaksioita
on yhteenlaskettuna neljä
viidestä kaikista asunnoista. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudesta tilastojulkaisusta.
Vuokra-asuminen
omistusasumista
yleisempää
Helsingin
asuntokanta on kerrostalovaltaista,
sillä 86 prosenttia asunnoista sijaitsee asuinkerrostaloissa. Kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus
on korkein Keskisessä ja
Eteläisessä suurpiirissä ja
alhaisin Östersundomin ja
Pohjoisen suurpiirin alueilla.
Vuokra-asuminen
on
Helsingissä hieman omistusasumista yleisempää ja
keskittynyt pieniin, yhden
tai kahden asuinhuoneen
asuntoihin. 42 prosenttia Helsingin asunnoista
on omistusasuntoja ja 46
prosenttia vuokra-asuntoja.
Yksinasuvia
asuntokuntia
yli 150 000
Helsingissä asui vuoden
2015 lopussa noin 321 000
asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli näistä
hieman alle puolet eli noin
154 000. Yksin asuvia helsinkiläisiä on siis enemmän kuin Jyväskylässä asukkaita. Kolmen hengen ja
sitä suurempien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli viidennes.
Helsinkiläisillä
asuntokunnilla on käytössään
keskimäärin 33,8 asuinneliötä henkilöä kohden.
Määrä on jonkin verran
alhaisempi kuin muissa
pääkaupunkiseudun kunnissa. Asumisväljyys ei ole
kasvanut Helsingissä vuoden 2007 jälkeen. Noin
11 prosenttia helsinkiläisistä asuntokunnista on
ahtaasti asuvia, eli asuntokuntia, joihin kuuluu
asukkaita enemmän kuin
käytettävissä on asuinhuoneita. Helsinkiläisasunnon
keskikoko oli vuonna 2015
63,3 neliötä.
Vieraskielisten
asuntokunnat
suurempia ja
ahtaammin asuvia
Vieraskieliset asuntokunnat ovat keskimäärin kotimaankielisiä asuntokuntia
suurempia ja he asuvat useammin ahtaasti. Vieraskieliset asuvat muita useammin
vuokra-asunnoissa ja heidän henkeä kohti laskettu asumisväljyys on kotimaankielisiä pienempi: 24,9
neliötä per henkilö vuonna 2014.
Yli 65-vuotiaiden määrä
ja osuus kaikista Helsingin
asuntokunnista on kasvussa. Ikääntyneet asuvat harvemmin ahtaasti ja ovat
useammin yhden hengen
asuntokuntia kaikkiin Helsingin asuntokuntiin verrattuna.
Asuminen alueittain Helsingissä 2015 -julkaisussa on koottu yhteen keskeisiä tilastotietoja kaupungin asuntokannasta,
asuntokunnista, asumistasosta sekä asumisen hinta- ja vuokratasosta. Kau-
punkitason ohella muuttujia tarkasteltiin tilastoalueittain sekä suhteessa pääkaupunkiseutuun ja Suomen
Stadin asunnot palvelee myös
Hekan vuokra-asunnon vaihtajia
??Asunnonvaihtojen asukasvalinta siirtyy vuodenvaihteessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:ltä eli
Hekalta Stadin asunnoille.
Samaan aikaan kaupungin
vuokra-asuntojen välityksessä otetaan käyttöön tulorajat.
Hekan vuokra-asunnosta toiseen vaihtoa hakevien asukkaiden tulee jättää
vuoden 2017 alusta lähtien
hakemuksensa Stadin asun-
not -palvelun kautta.
Hakemuksen voi jättää
osoitteessa
www.stadinasunnot.fi. Hakemus on
voimassa kolme kuukautta kerrallaan.
Vuokra-asuntoasioissa palvelee myös Stadin
asuntojen asiakaspalvelupiste osoitteessa Itämerenkatu 3. Vaihtoasuntoa ja
-kumppania voi myös etsiä omatoimisesti asunnonvaihtopörssistä osoittees-
sa www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi.
Tulorajat käyttöön
vuoden alussa
Helsingin
kaupungin
ARA-vuokra-asuntojen välityksessä otetaan tammikuun 1. päivä käyttöön
tulorajat, jotka koskevat
sekä asuntoihin valittavia
uusia asukkaita että asunnonvaihtajia.
Helsingin tuomiokirkon
pääurut remonttiin
??Helsingin tuomiokirkon
pääurut remontoidaan. Remontin aikana urut puhdistetaan, viritetään, niiden
äänitys korjataan ja julkisivukankaat vaihdetaan. Remontti alkaa 9. tammikuuta ja kestää 10 viikon ajan.
Työn loppuvaiheessa kirkko on suljettuna.
Remontointityö tehdään
arkipäivisin ma?pe klo
7.30?18.00 ja näin ollen
remontti vaikuttaa joiltakin
osin myös toimintaan kirkossa. Ensimmäinen työvaihe alkaa 9.1. ja päättyy
3.2.2017. Tämän neljän viikon ajan Tuomiokirkko on
auki normaalisti joka päivä
klo 9-18. Osa säännöllisestä viikkotoiminnasta muuttuu, sillä keskiviikkoisen
urkuvartin korvaa päivärukous ja torstaisin pidettävä viikkomessu vietetään
kryptassa. Pappi tavattavissa -päivystys on tuttuun tapaan Tuomiokirkon morsiushuoneessa.
Remontin toisessa vaiheessa 6.2.?17.3.2017 Tuo-
miokirkko on arkipäivisin
suljettu. Näiden kuuden
viikon ajan Tuomiokirkon
krypta on avoinna arkisin
ma-pe klo 10?16. Kirkossa
pidettävä säännöllinen viikkotoiminta siirtyy kryptaan,
sillä kaikki päivärukoukset
maanantaista keskiviikkoon
ja perjantaina sekä torstaisin pidettävä viikkomessu
pidetään kryptassa. Päivittäinen pappi tavattavissa
-päivystys on remontin toisen vaiheen aikana Tapulissa. Lauantaisin ja sunnuntaisin Tuomiokirkon toiminta on normaalia. Remontin
aikana pääurkujen tilalla
käytetään kirkon alttariparvella olevia kuoriurkuja.
Urkuihin tehdään laajempia remontteja 10-20
vuoden välein olosuhteista riippuen. Edellisen kerran Tuomiokirkon urut remontoitiin 1998, ja myös
silloin työn suoritti Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Nyt tehtävän remontin jälkeen urut otetaan
uudelleen käyttöön Helsin-
Asumisväljyys Helsingin
asuinalueilla 31.12.2015.
Tulorajoissa otetaan huomioon ruokakunnan koko.
Yksinasuvan tuloraja ennen
veroja on 3 000 euroa ja
kahden aikuisen talouden
5 100 euroa. Lapsiperheissä tuloraja nousee 600?650
eurolla lasta kohden. Tuloina huomioidaan ansioja pääomatulot. Tulot tarkastetaan asuntoa tarjottaessa. Tulorajojen käyttöönotto Helsingissä, Vantaalla,
Espoossa ja Kauniaisissa
perustuu valtioneuvoston
päätökseen.
gin tuomiokirkon messussa
19.3.2017. Samalla iloitaan
ja kiitetään vuonna 2017
pyöreät 50 vuotta täyttävistä uruista.
muihin suurimpiin kaupunkeihin. Julkaisussa on
selvitetty yksityiskohtaisemmin myös Helsingin vier-
askielisten asuntokuntien,
nuorten sekä yli 65-vuotiaiden asuntokuntien asumista.
Leif Söderlund
Sata vuotta täyttyy
??Oman ja meille niin rakkaan maamme, Tsudimanian kansantasavallan, juhlavuosi on alkanut. Olemme saavuttaneet sadan itsenäisyysvuoden iän. Hieno
juttu, todella! Rauhaa rakastavat tsuudit, kaukaiset
esi-isämme vaelsivat aikoinaan tänne hyiseen ja tyhjään Pohjolaan. Se oli heidän ainoa virheensä, pahantekonsa, suorastaan anteeksiantamaton erehdyksensä, josta monet meitä
edeltäneet sukupolvet ovat
saaneet kärsiä. Aivan samoin kuin siitä, että meidän naapuriksemme eksyi
sittemmin sekä sveegejä
että moskoviittejä.
Mutta miksi tsuudit tulivat tänne pohjoiseen? Syy
on veljesheimon kateudessa: magiaarit käänsivät
tienviitan pohjoiseen ja
lukutaidottomat
tsuudit
lähtivät viitan osoittamaan
suuntaan; ei ollut silloin
edes kiertokoulua! Päädyttiin tänne tyhjään autioon
mutta metsäiseen maahan
pettuleipää pureskelemaan,
käytiin taloksi kuitenkin. Ei
edes herran henki liikkunut talonpojan päällä, mutta sisukkaasti pärjättiin ja
on pärjätty jo parituhatta
vuotta, tätä maata on asuttu
ja asutettu tiedättehän siihen ?jänis pakkasella?-tyyliin?siis huh hellettä sano
jänis pakkasella ja optimismia riitti yllin kyllin kuten
sillä nyt jo edesmenneellä pohjalaisrovastilla, joka
93-vuotiaana teetti uuden
puvun kaksilla housuilla.
Ja nyt sitten juhlitaan sataa itsenäisyyden vuotta ja
hyvinvoinnin vuotta. Ja sata
vuotta täyttäneiden määrä
vain lisääntyy: satakymmenen vuotiaita lienee kaksi
ja yli satavuotiaita tsuudeja yli kahdeksansataa! Onnea vaan kaikille ja leipää
ja sirkushuveja tänä armon
vuonna 2017 ! ? Hänen Ylhäisyytensä Päivänsäde ?
Niinistö voisi kutsua kaikki
satavuotiaat Linnan juhliin!
Puistojen palaneista roskiksista jopa
120 tuhannen euron kulut kaupungille
??Helsingissä paloi uudenvuoden vieton yhteydessä
parisenkymmentä syväsäiliötä eli suurta maanalaista roska-astiaa. Lisäksi paloi kaksi älyroskista. Roskispaloista kaupungille koituneet vahingot voivat nousta
80 000 ? 120 000 euroon.
Syväsäiliöiden sisälieriöt
ovat muovia ja lasikuitua,
joten ne sulavat käyttökelvottomiksi altistuessaan
tulelle. Älyroskiksen kallis elektroniikka tuhoutuu
palossa.
Älyroskiksia on ollut Helsingissä koekäytössä. Roskikseen mahtuu aurinkoenergialla toimivan puristimen ansiosta jopa seitsenkertainen määrä roskaa
tavalliseen astiaan verrattuna. Tyhjennysväli voidaan
pitää harvana, mikä vähentää veronmaksajien osuutta
jätteisiin. Älyastiakokeilun
jatkamista tai laajentamista voidaan joutua harkitsemaan uudelleen, kun kal-
lis elektroniikka poltetaan.
Vauriot ja korjauskustannukset tarkentuvat helmikuun loppupuolella. Kustannukset voivat nousta lähes 120 000 euroon, mikäli
säiliöt pitää vaihtaa kokonaan uusiin. Viime uutenavuotena roskiksille aiheutuneiden vahinkojen suuruus
oli noin 100 000 euroa.
Talvisista säistä johtuen
syväsäiliöitä ei ehkä pystytä kunnostamaan ennen
roudan sulamista. Vauri-
oituneiden astioiden suuaukot tullaan peittämään.
Asukkaita pyydetään käyttämään muita alueen roska-astioita.
Vaurioituneista roska-astioista tehdään rikosilmoitus ilkivallan epäilyn osalta.
Kaikki palava tai kuuma
jäte, niin talvella kuin kesällä, tulee sammuttaa kunnolla ja jättää roska-astioiden viereen palamattomille pinnoille.
KALLIO LEHTI
16
Viikot 2-3
Heinäsen kolumni
Malja uudelle vuodelle!? Kulkenut
1915. Yksityiskokoelma. Sandra
Lindblomin artikkelin kuvitusta Harri
Kalhan toimittamasta teoksesta
Kummat kuvat (SKS 2016)
Malja uudelle vuodelle
??Tämä vuosi pakottaa meidät väkisinkin arvioimaan, miten tähän on päästy
eli selviydytty itsenäisenä Suomena peräti sata vuotta! Saavutus sinänsä. Osallistukaamme tarjolla oleviin lukemattomiin ?pippaloihin? ? niitä on laidasta laitaan. Juhlavuoden helsinkiläinen aloitus
oli tosi räiskyvä.
Itse aloitin vuoden toteuttamalla pitkäaikaista suunnitelmaa järjestää kerrankin
oman ja perhekuntani valokuvat mielekkääseen järjestykseen. Siinä sukuni vaatimaton historia avautui kuvien kautta
ja aiempien vuosien ystävät palautuivat
herkistävinä mieleen.
Vanhoissa 20-luvun albumeissa oli lukuisia vainajien kuvia arkuissa ja surijoita hautakummuilla.
Ja vauvat vietiin oikeaan valokuvaamoon ja asetettiin lampaantaljalle alastomana poseeraamaan.
Hääkuvissa oltiin totisina, mies istui
nojatuolissa ja nutturapäinen nuorikko seisoi kuuliaisen näköisenä vierellä. Muistin omankin kokemukseni Fleminginkadun valokuvaamosta, kun Liesimaa koetti saada minut hymyilemään
:? Eikös se olekin nuori rouva niin, että
naiset pääsevät ja miehet joutuvat naimisiin?? Ei mokoma vitsailu naurattanut?
Järjestämisurakasta selvittyäni kehotan lukijaa tekemään uudenvuoden päätöksen seurata esimerkkiäni ja eritoten
merkitsemään kuvien taakse valokuvattujen henkilötiedot ja tapahtuman ajan
ja paikan! Se on tärkeää jälkipolvillekin.
Sellaiset kuvat, joita ei tunnista, lienee
syytä poistaa tai jos tietää tahon, jota
kuva-aihe koskettaa, lahjoittaa sinne,
esim. museoiden kokoelmiin.
sessa toimii nyt Kuvaselaamo. Siellä sopii selailla
kaupungin valokuvakokoelmaa, johon on talletettu helsinki-aiheisia kuvia
lähes miljoona! On myös
luettavissa kaupungin historiaa käsitteleviä teoksia. Nyt siis Selaamoon,
joka on avoinna museon
aukioloaikoina! Selaamon
käytöstä on tehtävä varaus puhelimitse 09-310
36497 etukäteen ti ja to
10-15 sekä ke klo 10-18.
Myrén suosittelee myös
katsomaan kuva-aineistoja
museon Finna-nettisivulta.
Tutustuin vastailmestyneeseen SKS:n
julkaisemaan kirjaan ?Kummat kuvat ?
Näkökulmia valokuvan kulttuureihin?
(Tietolipassarja 251). Dosentti Harri Kalhan toimittamassa teoksessa on yhdeksän artikkelia, joista kolme on hänen itsensä kirjoittamia ja kuusi aiheensa asiantuntijan kirjoittamia tutkimuksia mainiosti kuvitettuina.
Kalha ilmoitttaa puolustavansa katoamassa olevaa kuvien lukemistaitoa.
Se vaatii malttia ja pysähtymistä kuvasta avautuvien yksityiskohtien äärelle ?
paikoin myös tunnelmoimaan eikä vain
analysoimaan kuvien käsitteellistä antia. Kirjassa esitellään lähinnä 1900-luvun vaihteen aiheiltaan kummalliset valokuvat ja kuvapostikortit. Niihin kuuluvat mm. ?post mortem? eli kuolleista
otetut kuvat viimeisten jäähyväisten todisteina. Ne olivat entisaikaista luontevaa suremisprosessia.
Taiteen uudet ismit innostuttivat tekemään surrealistisia, uskomattomia,
eroottis-romanttisia ja hupaisia kummajaiskortteja. Koko kirjan täydeltä saamme kiintoisaa tulkintaa, tietoa silloisista
?särmikkäistä fantasioista?. Tämä päivähän on toisenlainen laitteineen ja tuotteineen, kun selfiet ovat helposti napsittavia kännykkäkameroilla.
Pakinan kuva on Saksassa vuonna 1915
julkaistu ja kulkenut uudenvuoden toivotus. Viehko neitonen ratsastaa repäisevästi sialla läpi paperiseinän kuohu-
Yhteinen historiamme
on kiintoisaa. Kuvat kertovat tuhansia tarinoita
omilta juuriltamme. Muuan mummo kertoi minulle
löytäneensä museon kuva-arkistosta ne sodanaikaiset halkopinot Hakaniementorin Viherniemenkadun puoleiselta laidalta, joiden välissä häntä suudeltiin ensimmäisen kerran!
viinilaseineen. Kuva herättää monenlaisia mielikuvia.
Vuoden vaihtuessa luin Helsingin Kaupunginmuseon ?Museon lehteä? ja ilahduin tutkija Tuomas Myrénin tarinasta,
miten museossa on kuvapalvelut uudistettu. Aleksanterinkatu 16 pohjakerrok-
Päätteeksi ilosanoma: 100-vuotias Suomi kuuluu maailman kymmenen terveimmän maan joukkoon! Meidän naisten keskimääräinen elinajanodotteemme
on 84 ja miesten 78,5 vuotta!
Onnellista Uutta Vuotta!
Aira Heinänen
? Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta
Rohkeutta välittää
??Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on Suomen
vanhimpia, yhtäjaksoisesti
toimineita yhteisöjä. Diakonissalaitos perustettiin
vuonna 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa
nuorista naisista koulutettiin diakonissoja hätääkärsivien auttajiksi. 150 vuoden ajan HDL on ollut luomassa uusia ratkaisuja niillä
yhteiskunnan alueilla, joilla ihmisarvo on uhattuna.
Helsingin Diakonissalaitos perustettiin aikana, jolloin Suomea kurittivat katovuodet, nälkä ja kulkutaudit. 1800-luvun lopulla
kohdatuissa haasteissa on
paljon yhtäläisyyksiä tähän päivään. Syrjäytymisestä, yksinäisyydestä, asunnottomuudesta ja päihteistä
on muodostunut suurimpia,
edelleen ratkaisemattomia
haasteita hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tämän päivän hyvinvoinnin varjoalueita aiheuttavat myös globaalit ilmiöt, jotka tuovat maallemme uudenlaisia ongelmia ratkaistavaksi. Ajankohtaisia haasteita
juuri nyt ovat muun muassa liikkuvaan väestöön, turvapaikanhakijoihin
ja pakolaisuuteen liittyvät
Helsingin Diakonissalaitoksen kortteli. Laitos on toiminut alueella vuodesta 1897 alkaen, jolloin etualalla sijaitseva päärakennus valmistui. Se koostui alunperin kirkosta, sisarkodista ja sairaalasta. Sairaalan tiloissa on nykyisin kolme hoivakotia
ja sisarkoti on toimistotiloina.
Kansalaistoiminta on keskienen osa diakonissalaitoksen toimintaa. Matalankynnyksen D-asmea
KTA Alppikadulla tarjoaa mahdollisuuden osallistua monipuolisesti kulttuuritoimintaan, esimerkiksi soittamalla bändeissä.
Helsingin Diakonissalaitos tekee työtä siellä, missä hätä on suurin. Vuonna 2014 käynnistyi
Romaniassa, Valea Seacan kylässä, Helsingin Diakonialaitoksen ja Helsingin seurakuntayhtymän
yhteinen kummikylähanke (2014?2017). Sen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa romani- ja eiromaninaisten ja -tyttöjen keskuudessa vahvistamalla heidän mahdollisuuksiaan tulla yhteisönsä
täysivaltaisiksi jäseniksi. Heidän äänensä halutaan kuuluvaksi ja tarpeensa näkyviksi.
kysymykset.
Näiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen ei onnistu yksin. Ratkaisuja on haettava yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa. Siksi HDL viettää
juhlavuottaan Suomi 100
-juhlavuoden Yhdessä-tee-
man hengessä.
? Kulunut vuosi on osoittanut meille, että nyt jos
koskaan tarvitsemme kykyä kantaa vastuuta toisista ihmisistä ja rohkeutta
puolustaa luovuttamatonta ihmisarvoa. Juhlivalla
Suomella on varaa kantaa
vastuuta kaikkein heikoimmista. Myös he ansaitsevat
mahdollisuuden osallistua,
ottaa omat voimavarat käyttöönsä ja kokea olevansa
yhteisömme arvokkaita jäseniä, toimitusjohtaja Olli
Holmström sanoo.
Helsingin Diakonissalai-
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
17
Nuoret haluavat vakautta
? turvattomuus puhuttaa
??Nuoret tiedostavat, että
omalla toiminnalla on vaikutusta sekä hyvinvointiin
että tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuudelta
halutaan vakautta, ja haaveisiin kuuluvat opintomahdollisuudet, työ ja vakaa
toimeentulo. Turvattomuus
puhuttaa ja päihtyneet aikuiset koetaan pelottavina.
Nuoret toivovatkin tiukempaa kontrollia turvattomuuteen puuttumiseen: lisää
valvontaa ja kireämpää alkoholipolitiikkaa.
Kaikilla nuorilla ei ole va-
raa viettää vapaa-aikaa haluamallaan tavalla, ja esimerkiksi julkisen liikenteen
lippujen hinnat voivat johtaa nuorten jäämiseen lähiöihin ja nuorille suunnatun toiminnan tavoittamattomiin. Muun muassa näitä asioita nousi esiin, kun
nuorten kanssa keskusteltiin hyvinvointiin liittyvistä
teemoista. Asiat on esitetty
helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin kokemuksia selvittäneestä tuoreessa raportissa.
Uudessa julkaisussa tuo-
Ensi syksyn ekaluokkalaiset
ilmoittautuvat kouluun tammikuussa Kauppapalvelusta
??Elokuussa 2017 toimintansa aloittavaan Jätkäsaaren peruskouluun ilmoittautumisesta saa tietoa koulun
kotisivuilta.
Ns. laajennetuilla oppilaaksiottoalueilla eli Käpylän ja Puistolan alueilla on
useita peruskouluja. Kaupunki osoittaa lapsen lähikouluksi yhden alueen
kouluista. Lähikoulupaikka pitää vahvistaa joko 9.?
25.1.2017 osoitteessa wilma.edu.hel.fi tai käymällä
koululla 25.1.2017.
Huoltajat saavat Tervetuloa kouluun -oppaan mukana päätöksen lapsen lähikoulusta ja tarvittavan Wilma-tunnuksen ja salasanan.
Lähikoulutiedustelut, jos
oppivelvollisuusilmoitusta
ei ole tullut postitse
puh. 09 310 86241 ja 09
310 29771 (suomenkieliset koulut)
puh. 09 310 86224 ja 09
310 86221 (ruotsinkieliset
koulut)
puh. 09 310 83012 (Käpylän laajennettu oppilaak-
siottoalue)
puh. 09 310 71764 (Puistolan laajennetut oppilaaksiottoalueet)
Opetusviraston neuvonta- ja palvelupiste
- apua kaikissa kouluun
ilmoittautumiseen liittyvissä asioissa
puh. 09 310 86400,
s-posti
neuvonta.
opetusvirasto(at)hel.fi,
avoinna arkisin klo 9?12
ja 13?15.
retta tietoa helsinkiläisnuorten kokemuksista, mahdollisuuksista ja hyvinvoinnista
?Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet?raportissa esitetään nuorten
ryhmiltä koottuja kokemuksia hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista Helsingissä.
Tiedot on koottu vuoden
2016 aikana käydyistä keskusteluista, joihin osallistui
48 nuorten ryhmää ja yhteensä 891 nuorta. Keskusteluissa on käytetty apuna
nuorten ryhmille tarkoitettua työkirjaa.
Raportin ovat laatineet
yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskus ja nuorisoasiainkeskus.
ei voi enää tilata
tupakkatuotteita
??Vuoden 2017 alusta kotihoidon ja palveluasumisen
asiakkaat eivät voi enää tilata kauppapalvelusta tupakkaa tai muita tupakkatuotteita.
Tupakan
tilaaminen
kauppapalvelussa ei ole
enää mahdollista, koska
tupakkatuotteiden etämyyntiä koskeva laki on muut-
tunut vuoden alusta.
Jatkossa asiakkaiden tulisi itse hankkia tarvitsemasi tupakkatuotteet. He
voivat keskustella aiheesta
kotihoidon tai palveluasumisen työntekijän kanssa.
Asiakkaita autetaan mielellään myös vähentämään
tupakointia tai lopettamaan
kokonaan.
Helsingin Diakonissalaitos perustettiin 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi,
jossa nuoria naisia koulutettiin diakonissoiksi, hätääkärsivien auttajiksi.
Sairaala oli aluksi tarkoitettu ainoastaan naisille. Diakonissalaitoksen sairaalatoiminta loppui 2000-luvun alussa. Sitä jatkaa Diacorin päiväkirurginen
sairaala.
Kolme sisarta, joista kaksi diakonissaa ja yksi koesisar, istuvat diakonissalaitoksen edustalla 1930-luvulla. Diakonissalaitos oli sisäoppilaitos, jossa asuttiin
ja opiskeltiin tavoitteena diakonissan vihkimys. Myös vihkimyksen jälkeen diakonissat olivat sisarkodin yhteisöä. Koulutuksen antaaksi muodostettiin Helsingin
Diakonissalaitoksen sairaanhoitajakoulu 1932. Se toimi pitkään nimellä Helsingin
Diakoniaopisto 1969-2016. Vuoden 2017 alusta opisto muodosti yhdessä Lahden
Diakonian instituutin ja Oulun Diakoniaopiston kanssa Suomen Diakoniaopiston.
vetulleeksi mukaan
tuomaan
valoa pimeyteen,
H o l m ström kutsuu.
toksen juhlaJuhlavuosi käynnistyy Lyhty- Everstinna Aurora Karamzin teki vuoden
juhlalla 5.1. aloitteen Helsingin Diakonis- ohjelma:
klo 16. Täl- salaitoksen perustamisesta
löin Alppi- 1867. Muotokuvan 90-vuotiaasta
Lyhtykadun kort- Karamzinista maalasi taiteilija juhla 5.1.
telin sisäpi- Dagny Furuhjelm 1898.
klo 16
halle sytyteHelsintään kynttigin Dialälyhtyjä, vähintään yhtä konissalaitos, Alppikatu
monta kuin laitoksella on 2, Helsinki
ikää. Lyhtyjä on maalattu
Ohjelmassa myös musiikyhdessä asiakkaiden, asuk- kia ja kuppi kuumaa
kaiden ja henkilökunnan
Avoin yleisötilaisuus
kanssa.
Historiateoksen julkista? Toivotamme kaikki ter- minen 10.3. klo 9
Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki
Huono-osaisuudesta juontuvien
Auroran päivänä julkisongelmien ratkaiseminen ovat
tetaan FT Jyrki Paaskosolleet diakonissalaitoksen työn
ken kirjoittama historiateos,
ytimessä sen toiminnan alusta
joka kuvaa Helsingin Diaalkaen. Sana diakonia on
konissalaitoksen 150-vuokreikkaa ja tarkoittaa palvelua.
tista taivalta.
Se on kirkon seurakuntien järMediatilaisuus
jestämää sosiaalista palvelu- ja
SuomiAreena Porissa 10.avustustyötä.
14.7.
Helsingin Diakonissalaitos on tehnyt työtä pakolaisten kanssa
pitkään. Maahanmuuttajien koulutus ja kotouttamista tukeva
projektitoiminta alkoivat jo 20 vuotta sitten. Kokonaisvaltaisten
sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen sekä yhteisöllisen
osaamisen avulla olemme saaneet aikaan vaikuttavia tuloksia
monien erityisryhmien parissa.
Helsingin Diakonissalaitos on mukana SuomiAreenalla sekä keskustelutilaisuuksissa että kansalaistorilla.
Avoin yleisötilaisuus
Korttelijuhla 24.8. klo
11-18
Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki
Kaikille avoin korttelijuh-
la, jossa juhlivat yhdessä
niin HDL:n henkilöstö, asiakkaat, vapaaehtoiset, yhteistyökumppanit ja kaupunkilaiset.
Avoin yleisötilaisuus
Juhlajumalanpalvelus 17.12. klo 10
Kallion kirkko, Itäinen
Papinkatu 2, Helsinki
Avoin yleisötilaisuus
KALLIO LEHTI
18
Ansio-kurssilta potkua
kesätyönhakuun
??Vuoden ensimmäiset Ansio-kurssit starttaavat tammikuussa. Ohjaamossa teoriaan tutustutaan sunnuntaina 15.1.2017 klo 12?17
ja torstaina 16.2.2017 klo
16.30?19.30. Kahdentoista
tunnin harjoittelu järjestetään Hok-Elannon toimipaikoissa 21.1.-15.2.2017.
Kontulan toimintakeskus
Luupissa teoriajaksot järjestetään sunnuntaina 29.1.
klo 12?16 ja tiistaina 7.3.
klo 17?21.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot myös Espoon kurssista löytyvät osoitteesta
www.duunisauma.munstadi.fi/ansio
Ansio-kurssilta saa tietoa
työelämästä. Kurssin aikana
annetaan vinkkejä, miten
hakea kesätöitä ja kuinka
kertoa itsestä työnantajalle.
Teoriatapaamisissa kirjoitetaan ansioluettelo, harjoitellaan työhaastattelutilannetta, kerrotaan nuoren työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä mietitään hyvän asiakaspalvelijan ominaisuuksia.
Kurssille voi hakea, jos
on täyttänyt 31.5.2017 mennessä 15 vuotta, mutta on
alle 18-vuotias. Kurssiin sisältyy kaksi työelämän teoriakertaa sekä 12 tuntia
harjoittelua kuukauden aikana. Harjoittelupaikat ovat
HOK-Elannon ja yhteistyötahojen toimipaikoissa.
Kurssin päätteeksi nuori
saa Ansio-todistuksen, josta on hyötyä työnhaussa.
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
suus, kertoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö.
Pääväylien aurausta nopeuttavat uudet siipiaurat,
joilla pidetään auki muun
muassa Itäväylää.
? Aikaisemmin tarvitsimme viisi autoa pääväylille, mutta nyt sama homma
hoituu kahdella autolla. Se
tarkoittaa, että olemme voineet irrottaa näistä töistä
kolme autoa muiden katujen hoitoon, sanoo vastaava
työnjohtaja Harri Lillqvist.
Myös pyöräilyreittien talvihoitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Harjauksen ja suolauksen
yhdistelmää käytetään muutamalla keskustaan vievällä
pyöräreitillä. Rakennusvirasto kerää palautetta talvihoidon keskeisimpien pyöräilyreittien hoidosta tänä
talvena.
Tee uuden vuoden
lupaus ? ryhdy
tukihenkilöksi
??Vuoden vaihde on monelle lupausten ja muutosten aikaa. Lupautumalla turvalliseksi aikuiseksi
tukihenkilöä tarvitsevalle
lapselle tai nuorelle voit
olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta.
Ryhtymällä tukihenkilöksi
saat kulkea lapsen rinnalla ja tuottaa iloa hänen arkeensa sekä tarjota hänelle
samalla turvallisen aikuisen
läsnäoloa.
Tukihenkilöt
tapaavat
tuettaviaan noin kahdesti
kuukaudessa. Sinun ei tarvitse osata mitään erityistä
? riittää että olet oma itsesi. Toimintaan voivat lähteä
mukaan avarakatseiset aikuiset, joilla on tasapainoinen elämäntilanne ja oma
elämänhallinta kunnossa.
Toimintaan mukaan haluaville järjestetään sovel-
tuvuushaastattelu. Sosiaalialan ammattilaiset valmentavat vapaaehtoiset ja ovat
heidän tukenaan. Kaikki
tuettavat lapset ja nuoret
asuvat Helsingissä.
Tukihenkilötoiminta on
tärkeää ja arvostettua vapaaehtoistoimintaa. Lähtisitkö sinäkin mukaan tähän vaikuttavaan toimintaan? Omaa tukihenkilöä
odottaa tällä hetkellä 49
lasta ja nuorta. Suurin tarve on miestukihenkilöille.
Tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneille järjestetään infotilaisuus torstaina
12.1.2017 klo 17?18.30 Hakaniemessä, Säästöpankinranta 2 a, 5. krs.
Tilaisuuteen tulevia pyydetään
ilmoittautumaan
keskiviikkoon 11.1.2017
mennessä sähköpostilla lstukihenkilotoiminta@hel.fi.
Kallio-lehti
Pysy ajan tasalla
Leipomoita
Palveluja
Pikapalvelu
KALLION
PESULA
jo yli 35
vuoden
kokemus
alalta!
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
Nopea toimitus! (4-5h)
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
JEWELRY - WATCH STORE
Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi,
kaikki alan työt ammattitaidolla
Talvihoitoa
kehitetään vuosittain
??Kaupungin rakentamispalvelu Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti
Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista.
Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle.
Kovien lumisateiden aikaan työt kuitenkin priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta
pääväylien ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy.
? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen
muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuvat pääkatujen avoinna pito ja
joukkoliikenteen sujuminen
sekä jalankulun turvalli-
Viikot 2-3
Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit
Myy käytetyt ja uudet kellot,
ostaa ja myy käytetyt korut
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Autolasipalvelut
önen
k
k
y
n
e
i
s
a
l
o
Aut
e
Ser vic
s
s
la
G
o
t
u
A
palvelua
arasta
aupungin p
Pääk
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Kauneus ja
hyvinvointi
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sörnäinen
Kalevalaista jäsenkorjausta
Klassista hierontaa
Hierontapalvelu
Kari Ruusunen
Urheilutalo,
Helsinginkatu 25
Ajanvaraus:
www.kariruusunen.fi
050 500 3134
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
Vuokralle tarjotaan
VUOKRATAAN
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
Puh. 719 719
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
KARPRINT OY: 09-413 97 300
www.kkvaltonen.fi
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
1-6m2 alk 25 ?
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
KUSTANTAJA: Karprint Oy
KALLIO / ITÄ-PASILA
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
PAINOS: 41 150 kpl
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Seuraava
Kallio-lehti ilmestyy
jo 21.12.
Ole mukana!
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm (+alv),
Rivi-ilmoitukset
8 ? + alv
12 sanaa, maksu tilille
FI42 1312 3000 0848 27
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
KALLIO LEHTI
Viikot 2-3
19
Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13.............. Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11........... S-market
Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11............. Alepa
Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto
Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta
Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18................. Alepa
Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit
Hämeentie 23..................... LKV Moilanen
Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari
Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma
Hämeentie 54..................... Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia)
Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5..................... Alepa
Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10........... S-market
Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 27..................... Alepa
Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit
Sturenkatu 40..................... Alepa
Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo
Toinen linja......................... Kuntatalo
Toinen linja 31.................... ELOKOLO
Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13............... Tilastokeskus
Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi
Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29.................... R-Kioski
Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub
Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka
Viipurinkatu 19................... R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market
KALLIO LEHTI
20
Viikot 2-3
Elämä on muutakin kuin
asuntoasioita.
Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja
ja joukko suomalaisia huippumuusikoita
suuntasivat studioon, ja siellä syntyi
musiikkia. Olisiko Timo Metsolan
kannattanut pysyä lestissään ja
keskittyä asuntoasioihin?
Se selviää vain kuuntelemalla.
Kuuntele
Spotify-palvelusta
tai osta levy!
www.cdon.com
Levystä otettu painos on jo ylittänyt
kaupallisessa jakelussa kultalevyyn
oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin.
Mukana mm. Sanin uusi koskettava
joululaulu ?Lapsuuden joulu?.
Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa
laulussa ?Mut elämä jatkuu?.
Vuokraturvan Timo Metsola laulaa
?Vanhat valokuvat? ja
?Pakoon itseltään?.
in
etu an
nn osan
u
t v
kä ar
Oy
se ulu
us
n
o
im
o
k
k
t
.
tu
jä
va n
ur ma ttä lous
rat aim väli
Ta
k
h
o
a
Vu par uokr
ä
ett ut v
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI