OKT Hauho 303m2+195m2
KT Korso
82m²
KT Vallila
51m²
KT Kruununhaka
42m²
Eeva-Liisa
Moilanen
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
vh. 140.000 ?
vh. 159.000 ?
vh. 198.000 ?
vh. 290.000 ?
LAKI JA KIINTEISTÖ
MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Oho.
Mikä palvelu!
Suositeltu ja hyväksi todettu
asuntomyyjä. Soita 050 511 4410.
Arja Oreschnikoff
LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas
arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi
Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 42-43 - 2014
Syksyisiä Makuja
Tervasaaren hirsiaitassa
Meidän Koti
(09)
340 62 340 OY LKV
Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi
Kaunista ja
antoisaa syksyä
kaikille.
Uniikki miljöö mm. pikkujouluihin,
joululounaisiin, perhejuhliin &
yksityistilaisuuksiin
Tervasaari, 00170 Helsinki
p. (09) 7425 5574
ti?la 18?23
www.asrestaurants.com
ÄLÄ KADOTA AUTOASI!
Löydä autosi lämpimänä
ja kuivana parkkihallista
Helsinginkatu 1:stä, joka
päivä.
Vielä vapaana vuokrattavaksi muutama lämmin
autohallipaikka ennen talvea, soita
040 568 4668 tai meilaa sakuoikarinen@gmail.com
Mikäli olet aikeissa
myydä asuntosi, ota
yhteys ammattilaiseen.
Olemme paikallinen,
ammattitaitoinen ja tehokas välittäjä
noin 60 vuoden kokemuksella.
Soita, teemme ilmaisen asuntoarvion
Sirkku 040-5258738, Jukka 0400-208604
8.?19.12. ma?pe 12?23
45. vuosikerta - Nro 19
? ihan kotikulmillasi!
www.kalliolankansalaisopisto.fi
Sturenkatu 11, puh. 010 279 5080
?Välittäjä ylitti odotukset, kaupat syntyivät nopeasti
ja hyvällä hinnalla. Välittäjä oli aina tavoitettavissa
ja hoiti yhteydenpidon sovitusti. Täysi kymppi!?
? Tyytyväinen Excellence m²:n asiakas Kalliosta, 9/2014
Haluamme ylittää myös sinunkin odotuksesi. Haasta meidät. Testaa meidät.
Vaadi meiltä. Kutsu kotiisi ja anna tunti. Soita 010 622 3920.
Jani Pomell, tj, LKV
Kimmo Saari, MA, LKV, LVV
Tiina Kantola
Ilkka-Pekka Mäkelä
Marianne Haarakangas
Timo Partanen, LKV
040 515 1226
0400 585 711
050 366 9129
050 340 1787
050 366 9127
044 265 6226
Soita
ja tilaa
maksuton
Kotikäynti!
Ossian Johansson
Jukka Jyrkänvaara, KiAT
Suvi Vauramo
Pekka Rönkkö, LVV, vuokraus
Ville Mattila, vuokraus
046 851 4915
0400 431 221
050 380 9930
0400 469 923
045 635 3778
Kiinteistömaailma Vallila | Excellence m² Oy LKV ? Sturenkatu 29 ? Puh. 010 622 3920
vallila@kiinteistomaailma.fi ? www.excellencem2.fi ? www.kiinteistomaailma.fi
KALLIO LEHTI
2
Nro 19 ? Viikot 42-43
?
SELVÄNÄKIJÄ
VILMA INGEL
0700- 96020
Life Sörnäinen
Havupuuuutejuoma
2,64?/min
PARANTAJA JOUNI
0700- 93345
www.vilmaingel.fi
10 pulloa
5995
norm.
79,95e
Life Sörnäinen
P. 09 - 753 0976
Hämeentie 58-60
(Kurvissa), 00500 HKI
Ma-pe 9.00-20.30, la 10-16
TULE MUKAAN RAKENTAMAAN
YHTEISVASTUUN
KIRKKOA
EHDOKKAASI SEURAKUNTAVAALEISSA
KALLION SEURAKUNNAN TULKAA KAIKKI -LISTAN
SOSIALIDEMOKRAATIT
Seurakuntaneuvostoon
43 Irmeli Ahola, psykoterapeutti, terveydenhoitaja
45 Juhana Harju, viestintäpäällikkö, FM
47 Kristiina Hehku, sosiaalineuvos
49 Sakari Karjalainen, pääsihteeri, dosentti
57 Sami Matikainen, sopimustoimitsija, terveystieteiden yo
61 Mikko Nikula, tiedotussihteeri
72 Jyrki Wahlstedt, projektipäällikkö, DI
Kirkkovaltuustoon
15 Juhana Harju, viestintäpäällikkö, FM
28 Jyrki Wahlstedt, projektipäällikkö, DI
27 Markku Valtanen, järjestösihteeri, TM
ENNAKKOÄÄNESTYS 27.-31.10
VARSINAINEN VAALIPÄIVÄ 9.11.
ATTU!
UUSI LIIKE AV
www.sdp.fi > seurakuntavaalit
TERVETULOA
!
Suomalaista halal-lihaa edullisesti!
Naudan
sisäfile
Jauheliha
Naudan sisäpaisti
650? 2190? 1090?
HALLINTOPALVELUT
Karitsan
kare Karitsan paisti
1190? 1090?
Halal Liha Maailma
Hämeentie 5 B, Helsinki
p. 040-5554091
ma - pe 10 - 19 | la 10 - 18 | su 12 - 18
Asioi paikan päällä tai tilaa kotiinkuljetus!
ISÄNNÖINTIPALVELUT
ILMAINEN HINTA-ARVIO
? Maksuton kodinmyyntisuunnitelma
? Kiinteistöjen ja huoneistojen myynti
? Arviokirjat
? Kauppakirjat
Pekka Merta
0500 445849
myyntijohtaja LKV,LVV
pekka.merta@remax.fi
Re/max Asuntopalvelut Oy LKV Museokatu 3, 00100 Helsinki
Viikot 42-43
45. vuosikerta ? nro 19
Ajankohtaista
Pääkaupunkiseudun
katutöiden
pätevyysvaatimukset
kiristyvät
Asuintalojen tonttien vuokrat uhkaavat nousta merkittävästi Helsingissä.
Kaupungin maanvuokrasopimuksia
uusitaan 170 vuoden 2015 aikana
Tontinvuokralaisille asukastilaisuuksia lokakuussa,
taloyhtiöiden tontinvuokrat nousevat merkittävästi
??Helsingin kaupunki valmistautuu uusimaan suuren määrän asuntotonttien määräaikaisia
maanvuokrasopimuksia, jotka
päättyvät vuoden 2015 lopussa.
Kiinteistövirasto järjestää tonttien vuokralaisille lokakuussa
keskustelutilaisuuksia vuonna
2015 päättyvien sopimusten uusimisen periaatteista ja aikataulusta. Kaupungin puolesta yleisön kysymyksiin vastaavat kiinteistöviraston asiantuntijat.
Tonttien vuokralaiset on kutsuttu ensisijaisesti oman kaupunginosansa tilaisuuteen, jossa ovat paikalla alueen tonteista vastaavat asiantuntijat. TakaTöölön ja Tapaninkylän asukkaat voivat osallistua mihin tahansa tilaisuuteen.
Asukastilaisuudet
kaupunginosittain
Herttoniemi, tiistai 7.10.2014
klo 18?20, Stadin ammattiopiston auditorio, Prinsessantie 2
Roihuvuori,
keskiviikko
8.10.2014 klo 18?20 Stadin ammattiopiston auditorio, Prinsessantie 2
Haaga, Ruskeasuo ja Pitäjänmäki, keskiviikko 22.10.2014
klo 18?20 Mäkipellontien koulun auditorio, Mäkipellontie 19
Alppiharju ja Hermanni, torstai 23.10.2014 klo 18?20 Alppilan yläasteen ja lukion auditorio, Tammisaarenkatu 2
Vallila ja Käpylä, tiistai
28.10.2014 klo 18?20 Alppilan
yläasteen ja lukion auditorio,
Tammisaarenkatu 2
Oulunkylä,
keskiviikko
29.10.2014 klo 18?20 Mäkipellontien koulun auditorio, Mäkipellontie 19
Vuonna 2015 päättyviä maanvuokrasopimuksia on eniten
Herttoniemen, Hermannin, Haagan ja Oulunkylän kaupunginosissa. Lisäksi sopimuksia uusitaan Alppiharjussa, Taka-Töölössä, Ruskeasuolla, Vallilassa,
Käpylässä ja Pitäjänmäellä.
Vuonna 2015 uusittavia sopimuksia on noin 170, ja ne
on solmittu pääosin 1950-luvulla. Kaikkiaan Helsingillä on
voimassa yli 5000 asuntotonttien vuokrasopimusta. Arviolta
kolmasosa helsinkiläisistä asuu
kaupungin vuokratonteilla, sillä
Hakaniemen metroaseman liiketilat kiinni
??Hakaniemen metroaseman
lippuhallin liiketilat suljettiin
1. lokakuuta. Liiketilat suljettiin
lippuhallissa alkavan peruskorjauksen valmistelutöiden vuoksi.
Liiketilat ovat kiinni peruskorjauksen ajan, syksyyn 2016 asti.
Aseman lippuhalli pysyy auki,
ja kulkuyhteys metroon säilyy
koko remontin ajan.
Varsinaiset peruskorjaustyöt
alkavat vuoden 2015 alkupuolella. Lippuhallin peruskorjaustöiden oli tarkoitus käynnistyä tämän vuoden marraskuussa, mutta peruskorjaussuunnitelmia tarkennetaan vielä kustannusten säästämiseksi
Peruskorjauksessa lippuhallin tilat puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle rakennetaan
laajemmat ja monipuolisemmat
liiketilat. Samalla peruskorja-
taan raitio- ja bussiliikenteen
taukotilat.
Peruskorjauksen yhteydessä
myös aseman sisäänkäyntejä
uusitaan. Remontin aikana osa
sisäänkäynneistä on suljettuina. Lippuhalliin pääsee kuitenkin aina vähintään kahdesta sisäänkäynnistä, joista toinen on
esteetön.
Lippuhallin peruskorjaustyöt
eivät vaikuta Hakaniemen kautta kulkevaan metro- ja raitiovaunuliikenteeseen. Aseman sisätilojen kulkuyhteyksissä lippuhallista laituritasolle on poikkeusjärjestelyjä, mutta kulkuyhteys
metroon säilyy koko remontin
ajan. Peruskorjauksen ajan lippuhallin yleisö-wc:t ovat poissa käytöstä.
Lippuhallin peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016.
kaupunki luovuttaa maata pääasiassa vuokraamalla.
Vuokrausperusteet
valtuustoon
Vuonna 2015 päättyvien vuok-
rasopimusten uusimista on valmisteltu kiinteistövirastossa nyt
parin vuoden ajan.
Sivu 00
??Helsinki, Espoo, Vantaa ja
Kauniainen haluavat, että katutyömaat aiheuttavat jatkossa vähemmän haittaa kadunkäyttäjille. Kaupungit kiristävät katutöitä tekevien pätevyysvaatimuksia ensi vuoden
alusta lähtien.
Vuoden 2015 alusta työmaalla täytyy aina olla vähintään
yksi henkilö, jolla on voimassa Pääkaupunkiseudun katutyökortti. Kortin saa suorittamalla kurssin, jonka Helsinki,
Espoo, Vantaa ja Kauniainen
järjestävät yhdessä.
Lisäksi nykyiseen tapaan
kaivutyöstä vastaavalla henkilöllä tulee olla voimassaoleva Pääkaupunkiseudun katutyökortti tai Tieturva I tai IIkortti, tai muu pätevyys, jonka Tiehallinto hyväksyy Tieturvaa vastaavaksi.
Kaupungit haluavat erityisesti parantaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä
esteettömyyden huomioimista poikkeuksellisissa liikennejärjestelyissä.
Seurakuntavaalit 2014
Teemu Laajasalon unelmien
kirkko on pala taivasta
??Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on
mukana seurakuntavaalikampanjassa.
Laajasalo kannustaa ihmisiä
mukaan kehittämään kirkon toimintaa. Äänestämällä voi vaikuttaa, mihin paikallisseurakunnan varat kohdistetaan.
Teemu Laajasalo toivoo, että
ihmiset mieltäisivät seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset kirkon kasvoiksi.
-Esimerkiksi diakoniatyössä
ei ole yhtään ainutta työtehtävää, joka ei tavalla
tai toisella liittyisi hyvän tekemiseen. Diakonit tapaavat ihmisiä, joita ei
kukaan muu
tapaa, he näkevät ihmisiä, joita kukaan muu ei
halua nähdä,
he hoitavat
niiden ihmisten asioita,
joita kukaan
muu ei hoida. Äänestäjiä
tarvitaan mukaan
tätä työtä tukemaan, Laajasalo
kannustaa.
Päättäjät
avaamaan ovia
Laajasalon mielestä keskeinen ajatus kirkon kehittämisessä on
ovi.
-Ovihan on symboli, joka tarkoittaa, että ovi voi olla kiinni
tai ovi voi olla auki. Nyt tarvitaan juuri niitä ihmisiä, jotka ovat
avaamassa ovia
eivätkä laittamassa niitä kiinni. Käytännössä se tarkoittaa
sitä, että me oikeasti annamme
sellaisen viestin,
että ihmiset ovat
matalalla kynnyksellä
terve-
tulleita kirkkoon.
-Kirkon työ on paljon parempaa, moniulotteisempaa ja
ennen kaikkea tavoittavampaa
mitä yleensä ajatellaan. Jokainen
seurakunnan luottamushenkilö on päättämässä ja kertomassa siitä työstä. Päätöksentekijät
pääsevät käyttämään korkeinta
demokraattista valtaa seurakuntiin. Tässä mielessä vaikuttamisen vipuvarsi on iso. Äänestämällä voi ohjata seurakuntatyötä tehokkaasti.
-Olen suuri paikallisseurakuntien ystävä. Suomessa on yli
400 seurakuntaa, joissa tehdään pientä, hiljaista työtä. Se
työ koskettaa satojen tuhansien
ihmisten arkea viikoittain ja miljoonien vuosittain. Usko hyvän
tekemiseen on paitsi vaalien slogan myös kirkon yksi tunnusmerkki, Laajasalo muistuttaa.
Lauantai-brunssi
Alppilan kirkossa
Teemu Laajasalo kertoo Kallion seurakuntaan kuuluvasta
Alppilan kirkosta, jonka hän sanoo olevan ikään kuin taivaallisten tupaantuliaisten paikka,
jonne on helppo tulla sisään.
Alppilassa esimerkiksi järjestetään lauantaisin brunsseja, jossa on mahdollisuus sekä syödä
hyvää että tehdä hyvää.
-Usein sanotaan, että kirkko on maamerkki. Toivon, että
kirkko voisi olla myös taivaan
merkki. Eli käytännössä kirkko voisi olla pieni pala taivasta,
sellainen, joka voisi lohduttaa
lohdutuksen hetkellä ja tuoda
toivoa toivottomuuden hetkellä.
KALLIO LEHTI
4
KALLIO LEHTI
Viikot 42-43 ? Nro 19
Nuorilla yrittäjillä on
korkein uupumisriski
T
uoreen tutkimuksen mukaan
joka neljäs alle 36-vuotias yrittäjä kokee työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeaksi.
Vaarana on uupuminen, joka saattaa
johtaa yrityksen lopettamiseen.
Työeläkeyhtiö Elon toteuttaman
kyselytutkimuksen mukaan nuorilla
yrittäjillä on vanhempia yrittäjiä
korkeampi riski uupua. Parhaiten
työssään jaksavat yli 55-vuotiaat
yrittäjät. Vaikka iso osa nuorista
yrittäjistä suhtautuu yrityksensä tulevaisuuteen vanhempia valoisammin, joka neljäs nuori on harkinnut
yrityksensä lopettamista.
Monet nuoret yrittäjät kokevat, että
heillä ei ole riittävästi vapaa-aikaa
työstä palautumiseen. He esimerkiksi lomailevat vähän, tyypillisesti
vain yhdestä kymmeneen päivään
vuodessa. Useinhan nuoren yritys on
vasta alkuvaiheessa, joten työmäärä
on luonnollisestikin suuri, kertoo
työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Annarita Koli työeläkeyhtiö
Elosta.
Uupumista ei ole helppo tunnistaa,
ja moni nuori yrittäjä kokee itse työkykynsä varsin hyväksi. Koli neuvoo
nuorta yrittäjää arvioimaan kriittisesti ajankäyttöään ja pitämään
huolta hyvinvoinnistaan, vaikka
ei vielä tuntisikaan palautumisen
tarvetta.
Nuoret yrittäjät kertoivat kaipaavansa eniten tukea liiketoiminnan
perusasioihin, kuten strategian
luomiseen, myyntitaitojen kehittämiseen ja budjetointiin. Näihin kannattaa hakea rohkeasti apua oman
yrityksen ulkopuolelta. Myös verkostoituminen kokeneempien yrittäjien
kanssa voisi olla hyödyllistä.
Kaikista tutkimukseen vastanneista yrittäjistä uupumisriski on joka
viidennellä. Lähes 40 prosenttia
kaikista yrittäjistä jaksaa työssään
hyvin, reilulla 40 prosentilla työ ja
muu elämä ovat puolestaan melko
hyvin tai tyydyttävästi tasapainossa.
Hyvin ja melko hyvin jaksavia
yrittäjiä erotti muun muassa se, että
heikommin jaksavien yrittäjien tukiverkosto ei ole yhtä kattava, Annarita
Koli sanoo.
Yrittäjistä 45 prosenttia arvioikin
hyvät verkostot ja kumppanit tulevaisuuden menestyksen kannalta
tärkeimmäksi tekijäksi. Harva yrittäjä kertoo kuitenkaan aktiivisesti hyödyntävänsä verkostoaan pulmatilanteissa. Myös verkostotaitoja voi ja
kannattaa opetella, Koli kannustaa.
Tutkimuksen mukaan vain noin
puolet yrittäjistä hyödyntää työssään
sähköisen liiketoiminnan välineitä
tai sosiaalista mediaa. 40 prosenttia
yrittäjistä suhtautuu digitaalisuuteen varauksella. Kielteisimmin
digitaalisuuteen suhtautuvat ne,
joilla on ongelmia omassa jaksamisessaan.
Riittävän aikaisella hyvinvoinnin
haasteiden tunnistamisella voidaan
siis tukea myös yrittäjän liiketoiminnan kehittämistä. Hyvinvoivalla
yrittäjällä riittää voimavaroja uusien toimintamallien luomiseen.
Myönteistä on, että tarve sähköisten
liiketoimintojen ja verkkopalvelujen
käyttöönottoon on tunnistettu, sillä
neljäsosa yrittäjistä toivoi tähän
tukea, arvioi Annarita Koli.
Elon Yrittäjämittari 2014 -tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä
Elon yrittäjäasiakkaille elokuussa
2014 ja siihen vastasi noin 2300
suomalaista yrittäjää.
Lokakuu on valtakunnallinen
yrittäjäkuukausi, jonka aikana
yrittäjäliike tuo esille yrittäjyyttä
ja siihen liittyyviä kymymyksiä ja
pulmakohtia. Paikallisjärjestöt
usein järjestävät omia tapahtumia
omilla toimialueillaan. Yrittäjäliike
on Suomessa järjestäytynyt Suomen
Yrittäjiksi, jolla on kattojärjestö ja
aluejärjestöt sekä paikkakuntakohtaiset yhdistykset. -j.a.
Nro 19 ? Viikot 42-43
Yleisönosasto
Vaasanaukion
paviljongin voisi
jo poistaa
??Reilu vuosi sitten
pystytettiin Sörnäisten
metroasemalle telttarakennelma. Silloin alueen asukkaille kerrottiin, että se tilapäinen projekti. Tilapäisenä ratkaisuna hyväksyttävä kokeilu. Mutta
projekteilla on aikansa,
niin myös tällä telttakatoksella. Nyt on sen
aika lähteä.
Rakennelma on ollut
lähinnä metroasemalla
pyörivien hörhöjen kokoontumispaikka. Meteliä riittää katoksen
alla heti aamutunneista lähtien, viikonloppuisin siitä tulee Kallioon saapuvien bilettäjien terassikatos. Ympäristön talolle siitä on
tullut siis lähinnä yksi
riesa lisää, ympärivuorokauden jatkuvana juhlatelttana.
Eli olisiko aika kuunnella joskus alueen
asukkaidenkin mielipidettä, kun näitä ?alueen elävöitys? ratkaisuja suunnitellaan. Tuntuu siltä, että Kalliosta on tehty erään kansanosan kokeilulaboratorio, he saavat tehdä mitä vaan, mutta jos
peruskalliollinen ilmaisee mielipiteensä näistä kokeiluista, se leimataan ahdasmieliseksi ja ehdotetaan jopa,
että muuta pois jos et
täällä viihdy.
??Yrittäjät
muodostavat
yhteiskunnan voimavaran.
Suomessa tätä voimavaraa
vain on kovin niukalti ja tilanne ei juurikaan ole poliitikkojen puheista huolimatta muuttunut. Arkipäivän
todellisuus on tänä päivänä sellainen, ettei yrittäjäksi ole mitään mieltä ryhtyä.
Suomi ei ole yrittäjäystävällinen maa, kaikista juhlapuheista huolimatta. Meillä yrittäjäksi ryhtyminen
merkitsee vieläkin sitä, että
epäonnistuminen tuhoaa lopun elämän taloudellisesti
ja joskus muutenkin. Riski
on valtava.
Kuuluisa pankinjohtajan
lause: ?Ellei yrittäjä usko
yritykseensä, niin kuka sitten?? on merkinnyt sitä,
että kaikki omaisuus, asunto mukaan lukien ja joskus
vielä sukulaistenkin asunto, on menetetty. Ja hyvin
usein takausvelat ovat niin
Torikirppis tuli ja meni
luamansa ja tarjoaja saa turhat tavarat kiertoon. Se on
mukavaa molemmille osapuolille.
Olen kiertänyt Lontoon
ja Pariisin
kirppiksillä.
Eroja on meidän tarjontaamme. Kodissani on koristeena hienoja esineitä eri
kirppiksiltä: tauluja, patsaita ja jopa asuja. Eritysesti vaimo arvosti Lissabonista ostettua hopeaverkosta koottua kukkaroa.
Se toimi kaulakoruna juhlapuvussa. Clignacourtin
alueella Pariisissa toimiva
teatterien esitysasuihin erikoistunut kauppa on mielipaikkojani.
Kuten totesin eroja on.
Euroopassa on sodittu vuosisatoja. Saaliina on kerätty kaikkea mahdollista,
jopa kirkoista. Ranskaan,
Ruotsiin ja muihin sotia
käyneisiin maihin on kertynyt aarteita. Oma lukunsa on Englannin ja muiden
siirtomaaisäntien alusmaissaan teettämät hienot ta-
varat. Kaivarretut huonekalut, hopea, jalokivet ja
vanha antiikki. Pyramidia
ei rohmuttu, mutta kyllä
kaikkea siitä pienempää.
Suomen antiikki on kirnuja, rukkeja ja sahtikaukaloita. Myrna astiat on haluttuja. Nämä ovat meille hienoja muistoja, mutta nyt
kasvava sukupolvi ei niitä tunnista. Meidän Kirppiksemme ovat käytännön
kierrätyspaikkoja ja niiden
olemassaoloa tulee edistää.
En tunne kirppismyyjän
motiivia, mutta haastattelussa on kerrottu mm: saan
lisätuloa eläkkeen jatkeeksi, tapaan mielenkiintoisia
ihmisiä, koen kierrätyksen
tärkeäksi sekä ajankulun ja
tuttujen tapaamisen. Hyviä
syitä nämä kaikki. Myyjinä
näkyy nuoria, näin perinne jatkuu.
Hagistorin Kirppiksen
suosio on mahtava; tori
kuhisi kulkijoita. Ympärivuotisena ja sisätiloissa,
kävijämäärässä jäisi jäl-
Vimma 6-vuotias tyttökissa
valtiatar on linnassaan..
Kissa punoo aina juoniaan,
päälle kynnet teroittaa.
Pissallekaan ei voi mennä
ennenkuin kakat siivotaan..
Vimma jaksaa aina odottaa,
kun äiti keittää kahviaan.
Kärsivällisesti silloinkin,
jos kuppi olis puolillaan.
Sitten turkki kammataan
ja leikitään jos huvittaa..
Vimma ponnekkaasti haluaa
kaiken on oltava paikallaan.
Kissa on vallanhaluinen,
tahtoo äitiäkin pompottaa..
Mutta äitihän pomo onkin
ja sehän kissaa harmittaa..
Vimman vieraat nelijalkaiset,
saisivat lähteä jo tullessaan.
Tarkkaan paikat nuuskitaan
ja vielä jäljet peitetään...
Vimma persoona on
linnassaan viettämässä
kissanpaäviään!!
Toivo Levanko
Vain hullut ryhtyvät yrittäjiksi
Kallio tänään
??Hakaniemen torilla alkoi
syyskuussa uusi kirppis.
Kaikki 150 pöytää oli varattu käyttöön. Aurinkoinen
ilma houkutteli runsaasti
asiakkaita. Kauppiaat kertoivat tavaran ja rahan vaihtuneen mukavasti. Seuraavan pyhän Kirppikseltä odotetaan vielä parempaa tulosta. Ihme,miten
helppoa on markknointi.
En nähnyt mainoksia, mutta silti tori oli pullollaan
myyjiä ja ostajajiaa. Kansalle pitää tarjota sitä, mitä
kansa haluaa ja tarvitsee ja
Kirppis on sitä.
VALTTERI TULI JA MENI.
Se oli hieno paikka. Ympäri vuoden voitiin toimia
sisätiloissa. Kesällä toimittiin ovet auki mukavan
viileässä ja talvella lämpö
salli kaupan teolle hyvät
olosuhteet.
Kirpputoreilla on suuri merkitys kierrätyksessä,
sitä ei tarvinne rautalangalla selittää.
Ostaja saa edullisesti ha-
M. T. Mäki
Vaasankatu
Kissanpäivät
keen jopa tuleva Guggeiheim... EHKÄ??
Kirppikselle tulee Helsinkiin järjestää sisätiloihin paikka missä toimia!!!!
Väliaikaisena ratkaisuna
voi ajatella Hakaniemen
hallia: alkuun vain yläkertaa.
Halli menee remonttiin,
kauppiaskato on jo iskenyt
toiseen kerrokseen. Uusia
on vaikea saada, koska
brändiä ei kannata rakentaa
ja sitten remontin jaloissa
jättää paikka unohduksiin
liian pitkäksi aikaa.
Torille taiottiin toimiva
Kirppis ilman mainontaa!!
Hallin sisätilat täyttyisivät oitis ja halli toimisi remonttia odottaessaan täysillä, kahvilakin on jo olemassa paikalla.
Mene ja mieti
Olavi Lindholm
Kallio
suuret, ettei niistä voi selvitä millään kohtuullisella tavalla.
Epäonnistunut yrittäjä ei
saa ansiosidonnaista päivärahaa. Asunnon mukana menee usein koko muu
omaisuus, samoin käy luottotietojen. Uuden yrityksen
perustaminen on todella
vaikeaa konkurssin jälkeen,
vaikka haluakin olisi. Työssään epäonnistunut työntekijä puolestaan saa rauhassa etsiä uutta mieluisaa työpaikkaa, työttömyyskorvausta nauttien. Keskituloisen
omistajayrittäjän verotus on
myös kovempaa kuin palkansaajan.
Jotta saamme Suomeen
kauan kaivattua talouskasvua, on yrittäminen tehtävä houkuttelevammaksi.
Henkilökohtainen, omavelkainen yrityksen luottojen
yleistakaus on pikimmiten
kiellettävä. Perheen asun-
toa ei saa ottaa yrityksen
lainojen vakuudeksi. Lisäksi poliitikkojen olisi kiireen
vilkkaa mietittävä yrittäjien
eläketurva ja pienyrittäjien
työttömyysturva uudelleen.
Oleellista on toteuttaa
malli, jossa voittoa ei veroteta sen jäädessä yritykseen. Voittoa otettaessa sitä
voidaan ottaa vapaan oman
pääoman verran ja tästä
luonnollisesti maksetaan
pääomavero. Pienten yritysten osalta ei myöskään
tule toteuttaa TES-yleissitovuutta.
Tuleehan yrittäjällä olla
mahdollisuus ansaita huomattavasti enemmän kohtuullisella riskillä kuin palkansaajan.
Jarmo R. Lehtinen
KTT, Dosentti,
Soprano Aspectum
Kallion kävelyfestivaalin kesäkauden päätös
??Kallion kävelyfestivaalin
kesäkausi päättyy sunnuntaina 19.10 klo 14:00 kävelykierrokseen ?Rumaa vaiko kaunista?. Kävelyllä tarkastella 1960-luvun arkkitehtuuria ja pohditaan onko
1960-luvun arkkitehtuuri
aliarvostettua? Kierroksen
lähtöpaikka on Toinen linja 15. Käsiohjelma 2 euroa.
Kesto noin tunti. Lämmintä
pukeutumista suositellaan.
Talvikauden aloittaa Helsingin rakennusvalvontaviraston yliarkkitehti Henna Helander. Hän esittelee suosikkipaikkojaan Hel-
singistä. ?Arkkitehtuuria ja
kaupunkikuvaa Helsingistä? ?keskustelu on 17. 11.
klo 19.00. Paikkana Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu
28. Tilaisuus on samalla
Kallio Kipinöi ?viikon ohjelmistoa. Kipinöi viikon
ohjelmaa on myös Taidehistorioitsija Oscar OrtizNiemisen Pro gradu ?työhön perustuva esitelmä ja
kierros ?Työväelle työkeskus - tila ja sukupuoli Alppilan kirkon arkkitehtuurissa? (20.11. klo 18.00,
Alppilan kirkko, Kotkankatu 2).
KALLIO LEHTI
Viikot 42-43? Nro 19
Sörkasta kuuluu
KOLUMNI
Parempia
palveluita, kiitos!
??Tiesitkö, että nykyisin
Helsingin sosiaali- ja terveystoimella on satoja pieniä palvelupisteitä ympärikaupunkia? Kun pisteet esitetään kartalla, koko Helsinginniemi käytännössä
täyttyy. Ja tähänhän me
ollaan totuttu, terveyskeskuksia on ympäri kaupunkia, hammashoitoloita, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupisteitä toisaalla
ja palvelukeskuksia ja poliklinikoita taas muualla.
Kaupunkilaisena häiritsevintä on ollut se, että
vaikka eri palvelut ovat
sijainneet varsin lähellä,
ei kaikkia palveluita ole
saanut samasta paikasta ja
ennen kaikkea aukioloajat
ovat varsin joustamattomat.
Hämmästyttävää on sekin,
miten vahvasti kaupunkilainen on ollut sidottuna
omaan terveysasemaan. Esimerkiksi jonotusajat lääkärille ovat olleet eri puolella
kaupunkia hyvin erimittaisia. Helsinkiläiset ovat tässä mielessä olleet varsin
eriarvoisia.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättikin viime tiistaina, mielestäni vihdon,
helsinkiläisten palveluiden
siirtämisestä 2000-luvulle.
Tavoitteena on ennen kaikkea paremmat sosiaali- ja
terveyspalvelut niitä tarvitseville. Keskeiset sosiaalija terveyspalvelut saa jatkossa saman katon alta ja
mahdollisuuksien mukaan
samalla käynnillä. Turha
pompottelu luukulta toiselle päättyy.
Kyseessä ei olekaan pelk-
kä palveluverkon tarkastaminen vaan koko palveluntuotannon uudelleen muotoileminen asiakaslähtöisesti lapsiperheille, aikuisväestölle ja vanhuksille. Uudistus tuo toteutuessaan
Helsingin palvelut tähän
päivään. Laatu kuntalaisille
paranee samalla kun veroeurot saadaan tehokkaampaan käyttöön
Julkisuudessa keskustelu
on kärjistynyt, jälleen kerran, pitkälti seiniin. Puolustetaan omaa terveysasemaa
viimeiseen saakka, miettimättä yhtään sitä, mitä voisi
saada tilalle. Kun kaupunkilaisilta on kysytty uudistuksesta, eniten on toivottu
juuri kaiken palvelun saamista yhdellä käyntikerralla, pidempiä aukioloaikoja
ja keskitettyä ajanvarausta
sekä parempia sähköisen ja
etäasioinnin mahdollisuuksia. Ei mitään mahdottomia
toiveita mielestäni, mutta
pitäytymällä tiukasti vanhassa ei ole resursseja kehittää uutta.
Tavoitteena on nyt, että
Helsingissä on vuonna 2030
noin 25 laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluyksikköä; perhekeskuksia lapsiperheille, terveys- ja hyvinvointikeskuksia
aikuisväestölle ja vanhenevalle väestölle tarkoitettuja monipuolisia palvelukeskuksia. Palveluiden saavutettavuus paranee keskusten sijoittelulla liikenteen
solmukohtiin.
Palveluiden saatavuus paranee paitsi aukioloaikojen,
myös asiakkaan luokse vie-
Kyllä uudistustakin
tarvitaan
Kaupunginvaltuutettu
Laura Rissanen
tävien palveluiden kehittymisen kautta. Kaupunkilaisten luokse jalkautuvia palveluita ei unohdeta, päinvastoin. Pienten lasten äitinä iloitsen siitä, että perhekeskusten oheen suunnitellaan lähineuvoloita sekä
jalkautumista päiväkoteihin
ja kouluihin. Myös sähköisiä palveluita parannetaan.
Miten nyt sitten edetään?
Palveluja uudistetaan kokeilujen kautta. Kun tähtäin
on vuodessa 2030, on kokeiluille hyvää aikaa. Terveys- ja hyvinvointikeskusta kokeillaan Kalasatamassa
2018 alkaen. Perhekeskuksen kokeilulle puolestaan
etsitään parhaillaan sopivia
tiloja. Helsingissä on paljon
hyvää, mutta sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila sanoo
sen mielestäni hyvin: Kyllä uudistustakin tarvitaan!
Laura Rissanen
kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen
jäsen (kok)
Töölönlahden puiston
rakentaminen alkaa
??Puiston rakentaminen alkaa lokakuun aikana. Ensimmäinen työ on pilaantuneiden maa-ainesten poiskuljettaminen. Maan kaivamisen takia joudutaan kaatamaan puita.
Puiston näkyvin elementti
tulee olemaan ns. Toimintakaari, kaaren muotoinen
leveä puistokäytävä, jonka
varrelle sijoitetaan oleskelupaikkoja, kuntoilupiste,
pieni leikkipaikka ja istutuksia. Toimintakaaren länsipuolelle varataan avoin
kenttä mahdollisia yleisötilaisuuksia varten.
Suunniteltu kasvillisuus
on monipuolista, mahdollisimman nopeakasvuista
ja kestävää. Olemassa olevaa puustoa pyritään säilyttämään siellä, missä se on
mahdollista. Radanvarren
korttelien lähialueille tulee monipuolisia istutuksia.
Jalankulun ja pyöräilyn
reitistö on suunniteltu toimivaksi ja sujuvaksi.
Töölönlahden puisto rajautuu etelässä Töölönlahdenkatuun, pohjoisessa Töölönlahteen, lännessä Karamzininrannan katualueeseen ja idässä Alvar
Aallon katuun sekä radan
varren uuteen asuin- ja toimistotalojen korttelialueeseen. Alueen pinta-ala on
noin 9,5 hehtaaria.
Puiston arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä.
Töölönlahden
puiston lyhyt historia
Alueella pidettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu vuonna 1997.
Kilpailun pohjalta laadittiin asemakaava vuon-
na 2001.
Asemakaavan
pohjalta laadittiin Töölönlahden
yleisten alueiden yleissuunnitelma vuonna 2007, jossa
määriteltiin jatkosuunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet sekä arvioitiin puiston
toteuttamiskustannukset.
Yleissuunnitelman pohjalta vuorostaan laadittiin
puistosuunnitelma, jonka
YTLK hyväksyi 29.11.2011.
Keväällä 2014 kaupunginhallitus palautti suunnitelman liian kalliina ja kehotti pikaisesti tekemään
väliaikaisen suunnitelman.
Väliaikaisen
puiston
suunnitelman merkittävin
ero vuoden 2011 suunnitelmaan on, että kaikki vesialtaat, padot ja pumppaamot jäävät pois, eikä lahden pohjoisosassa tehdä
maatäyttöä.
Palkittu komediauutuus Lilla Teaterniin
??Lokakuun 16. päivä kantaesiteään Lilla Teaternissa
komedia Kredit. Näytelmän
on kirjoittanut katalonialainen Jordi Galceran, jonka
käsialaa on myös yleisömenestys Grönholms metod/Pudotuspeli, joka nähtiin Lilla Teaternissa 20062007. Elokuussa Galceran
palkittiin Kredit-näytelmästään vuoden 2014 parhaan
näytelmäkirjailijan Cerespalkinnolla.
Kredit kertoo tavallisesta
miehestä Anton Wigrénistä
(Sampo Sarkola), joka menee pankkiin hakeakseen
lainaa akuuttiin rahapulaan. Pankinjohtaja (Pekka
Strang) päättää kuitenkin
olla myöntämättä lainaa.
Anton ei aio antaa periksi näin helpolla, vaan tarttuu epäröimättä kovempiin
keinoihin ja esittää pankinjohtajalle odottamattoman
ja varsin henkilökohtaisen
5
uhkauksen.
Tämä on lähtölaukaus
unohtamattomaan kaksintaisteluun, jossa nopeat
käänteet ja yllättävät olosuhteet takaavat sen, ettei
koskaan tiedä, kumpi on
niskan päällä seuraavaksi.
Rooleissa nähdään arvostettu tutkapari Pekka
Strang ja Sampo Sarkola. Ohjauksesta vastaa Lilla
Teaternin taiteellinen johtaja Raila Leppäkoski.
??Kallion terveysaseman
käyttäjät voivat huokaista
helpotuksesta. Yksi huoli
on poistunut. Terveysasema jatkaa entisessä paikassa aina v. 2018, jolloin Kalasatamaan valmistuu uusi, moderni ja monipuolinen terveyden- ja
hyvinvointikeskus ja Kallion terveysasema siirtyy
sinne. Kalliolaisten ei tarvitse vaihtaa paikkaa kahteen kertaan, kuten virasto muutamia kuukausia
sitten esitti suunnitellessaan perhekeskuspilottia
Kallion asemalle. Nyt tälle pilotille etsitään muuta paikkaa. Mutta sitten
v. 2018 jälkeen Perhekeskus perustetaan Kallion tiloihin.
Sote-palvelujen ja tulevan verkon uudistaminen
on herättänyt paljon keskustelua. Se on täysin ymmärrettävää. Sosiaali- ja
terveyspalvelut ovat tärkeä osa ihmisten elämää.
Kun niitä tarvitaan, niiden toivotaan olevan lähellä ja että ne annetaan
ammattitaidolla ja ihmistä arvostaen.
Saammeko sitten tulevaisuudessa nykyistä parempia sosiaali- ja terveyspalveluita? Uskon,
että saamme. Eniten minulle valitetaan useita
viikkoja kestävistä pitkistä jonoista lääkärinvastaanotolle tai ettei saa hyvää palvelua tai että kohtelu on tylyä ja juoksutetaan eri paikkoihin palvelua hakemaan. Nämä
asiat eivät ole uusia, vaan
sitä on jatkunut jo vuosia.
Parasta palautetta saa Husin toiminnasta. Ihmiset
kertovat, että kun pääsee
sisään Husin sairaalaan,
niin palvelu pelaa ja saa
oikeata hoitoa. Tämä on
vuosien kehityksen tulosta. Hus on panostanut
oman toimintansa kehittämiseen, hoitoketjujen sujuvuuteen ja potilaskohte-
luun. Sitä samaa haluan,
että mekin voimme tehdä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Sotelautakunnassa
7.10 päätettiin tulevaisuuden palvelujen uudistamisen pääperiaatteista. Niiden myötä palvelut kootaan kolmeen eri
kokonaisuuteen ? perhekeskuksiin, terveyden- ja
hyvinvointikeskuksiin ja
monipuolisiin palvelukeskuksiin. Näiden lisäksi
kehitetään lähelle tuotavia, jalkautuvia palveluita ns. lähipalveluperiaatteella. Yhteensä näitä palvelukeskuksia on tämän
hetkisen suunnittelun mukaan 25. Mutta kun kehitystyö etenee vaiheittain
ja jokaisesta vaiheesta valmistellaan erilliset tarveselvitykset ja päätökset,
lopullisten palvelukeskusten lukumäärät täsmentyvät valmistelutyön myötä.
Valmistelutyön aikajänne
on v. 2030. Sinä aikana kehitys menee eteenpäin ja moni asia voi vielä muuttua.
Parasta tässä palvelujen
uudistamistyössä on minusta asiakaslähtöisyys ja
moniammatillisuus. Asiakas saa aina mahdollisimman hyvän ja oikeaan osuvan hoidon, kun
palvelukeskuksen konsultaatiomahdollisuudet ovat
nykyistä paremmin ja monipuolisemmin käytössä.
Sosiaali- ja terveyspalveluja viedään myös monipuolisiin palvelukeskuksiin, kuten esim. Kinapori, jolloin ikäihmisten
mahdollisuudet oman toimintakykynsä ja hoitonsa
ylläpitämiseen paranevat.
Ikäihmisiä ajatellen kehitetään myös kotiin vietäviä palveluita nykyistä enemmän. Eli kaiken
kaikkiaan palveluiden kehittämistä ajatellaan asiakaslähtöisesti ja ihmisten
tarpeista lähtien. Tämä on
Maija Anttila.
minusta tämän uudistuksen yksi suuri muutos.
Kaupunkilaisten viesteissä on kannettu huolta ns. lähipalveluiden siirtymisestä nykyistä kauemmaksi. Se on totta, mutta
Helsingissä liikenne toimii hyvin ja välimatkat
ovat kuitenkin aika lyhyitä. Monipuolisten osaamiskeskusten aikaansaaminen edellyttää osaamisen keskittämistä. Siksi
palvelukeskukset suunnitellaan hyvien ja toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, alusta lähtien. Lautakunnassa esitettyjä ns. lähisote-asemia en
voinut kannattaa, koska
se olisi tarkoittanut palvelujen eriarvoistumista. Jos
loisimme kaksiportaisen
sote-palvelujärjestelmän,
se pitäisi sisällään pysyvän rakenteellisen ongelman ns. vähemmän vaativien ja toisaalta monipuolisten, osaavien sote-asemien välille. Niillä voisi
olla myös jatkuva osaavan
työvoiman puute. Lisäksi se olisi kohtuuttoman
kallis systeemi. Minusta
kaikkien helsinkiläisten
tulisi saada hyvät ja monipuoliset palvelut heti
ja samalla kertaa. Kaksiportainen järjestelmä ei
tätä mahdollistaisi. Lähelle tuotavat palvelut pitää
ratkaista muin keinoin.
Sitä lähdetään nyt jatkossa selvittämään. Toivon,
että voisimme pohtia palvelujen uudistamista mahdollisuuksina saada entistä parempia ja nykyaikaisia palveluita. Keskustelu jatkuu.
Maija Anttila, sd
kaupunginvaltuutettu
www.maijaanttila.net
Verovelkarekisteriä koskeva
lainsäädäntö on vahvistettu
??Verovelkarekisteriä koskeva lainsäädäntö on vahvistettu ja rekisteri otetaan
käyttöön lain voimaantulopäivänä 1.12.2014.
Verovelkarekisterissä julkaistaan joulukuusta lähtien tieto siitä onko yrityksellä, elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinotoimintaa
harjoittavalla kuolinpesällä verovelkaa tai ilmoituspuutteita.
Verovelkarekisterin tavoitteena on ehkäistä laiminlyöntejä ja heikentää
harmaan talouden toimijoiden toimintaedellytyksiä.
Rekisteri tukee tilaajavastuu- ja hankintalain asettamien velvoitteiden täyttämistä sekä edistää yhteiskunnallista avoimuutta ja
läpinäkyvyyttä.
Verovelan tarkkaa
määrää ei kerrota
verovelkarekisterissä
Rekisterissä julkaistaan
tieto siitä, jos asiakkaalla
on verovelkaa vähintään
10 000 euroa tai kausiveroilmoituksen antamisen
laiminlyöntejä edellisten 6
kuukauden ajalta, mikäli
kausiveroilmoituspuutetta
ei ole korjattu. Verovelan
tarkkaa euromäärää ei julkaista rekisterissä.
Verovelkarekisterissä olevia tietoja voi tarkastella Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kautta.
Yritysten verovelkatietoja
voi hakea järjestelmästä ilman tunnistautumista. Elinkeinonharjoittajien ja elinkeinotoimintaa harjoittavien kuolinpesien verovelkatietojen tarkastelu puolestaan edellyttää Katso-tunnistautumista ja tietoja saa
käyttää ainoastaan tilaajavastuu- ja hankintalain mukaisiin käyttötarkoituksiin.
Elinkeinonharjoittaja, jolla
on käytössään Katso-tunniste, voi tarkistaa palvelusta
myös omat verovelkarekisteritietonsa.
Jos asiakkaalla on voi-
massaoleva maksujärjestely
Verohallinnon kanssa, rekisterimerkintää ei tehdä.
Myös täytäntöönpanokielto
voi vaikuttaa merkintään.
Verovelkaisille
asiakkaille kirje
lokakuussa
Ennen rekisterin käyttöönottoa Verohallinto lähettää tiedotuskirjeen kaikille niille asiakkaille, joilla on tällä hetkellä verovelkaa. Kirjeen saavat nekin asiakkaat, joilla on verovelkaa alle 10 000 euroa
ja jotka eivät tule olemaan
rekisterissä.
Verovelkarekisterissä julkaisu koskee myös ennen rekisterin käyttöönottoa syntynyttä verovelkaa.
Rekisterimerkintä ei ole
lopullinen, vaan yritys poistetaan rekisteristä sen jälkeen kun maksu on saapunut Verohallinnolle.
KALLIO LEHTI
6
Nimipäiväkalenteri
Viikko 41
Ke 8.10. Hilja
To 9.10. Ilona
Pe 10.10. Aleksi,
Aleksis. Aleksis Kiven
päivä, suomalaisen
kirjallisuuden päivä
La 11.10. Otso, Ohto
Su 12.10. Aarre, Aarto
koulu. Huang.
Ma 20.10. Kauno,
Kasperi, Jasper, Jesper
Ti 21.10. Ursula
Ke 22.10. Anja, Anita
Ke 15.10. Helvi, Heta
To 16.10. Sirkka,
Sirkku
Pe 17.10. Saana, Saini
La 18.10. Satu Säde,
Luukas
Su 19.10. Uljas
Kuolinilmoitus Kallio-lehteen
Etunimi
SUKUNIMI
o.s. Sukunimi
s. 00.00.0000 Helsinki
k. 00.00.0000 Helsinki
Jäi jälkeesi kaipuu
? jäi sanaton suru.
Kaivaten
Lapset
Sukulaiset
Hautaan siunaaminen
toimitettu läheisten
läsnäollessa. Lämmin
kiitos osanotosta.
Seurakuntakoti
Viikko 43
Viikko 42
Rakkaamme
Nro 19 ? Viikot 42-43
Ilmoitukseen tuleva
teksti ja tieto siihen
haluttavasta kuvasta
lähetetään osoitteella
jarkko.soini@karprint.fi
tai postitse Kallio-lehti/
Karprint Oy, Vanha
Turuntie 371, 03150
Huhmari. Ilmoituksen
jättö onnistuu myös
puhelimitse Jarkko
Soinille numeroon
09-413 97 359.
Oheisen ilmoituksen
koko on 1x100 mm
ja hinta 146 ? + alv.
Samankorkuinen,
mutta 2 palstaa leveä
maksaa 292 ? + alv.
Myös muut koot ovat
mahdollisia.
Nostalgisia paperinukkeja askarrellaan
museossa
??Helsingin kaupunginmuseo järjestää sunnuntaina
12.10.2014 klo 12?15 paperinukketyöpajan Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen
huvilassa, Mannerheimintie 13b. Koko perheen työpajassa tehdään 50-luvun
tyylisiä paperinukkeja, joita tytöt aikoinaan yleisesti askartelivat leluiksi. Innoitusta nukkien vaatteisiin haetaan museon kokoelmien paperinukeista ja
50-luvun muotilehdistä. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen
puh. 09 3103 6489 tai paivi.makkonen@hel.fi.
Muodikas paperinukke 1950-luvulta.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9-14, ke klo 12-17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma,
ti, to klo 9-10, ke klo 1213, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna
ma-pe klo 7-21, la-su klo
9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 arki-illan
ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa
ma-pe klo 16-19.
To 16.10. klo 13 Torstaina iltapäivällä: ?Salaista valoa täynnä?. Saima Harmajan tuotannon
äärellä näyttelijä EevaLiisa Haimelin ja toimittaja
Päivi Istala. Ennen tilaisuutta päivärukous ja 2?:n kahvit alk. klo 12. Klo 18. Kivimessu vol 2. Toiviainen,
Mikko Helenius. Pop up
-kuoron ja bändin avoimet
treenit klo 17 alk. Iltatee.
Su 19.10. klo 10 Messu.
Partti, Männistö, Klemmt,
Pyylampi, avustaja KirsiMarja Isotalo. Reilun kaupan kirkkokahvit, Kahvikaisojen hedelmäpiirakkaa.
Klo 17 Sanan ja rukouksen
ilta. Matti Mäkinen, KRS,
Eeva-Liisa Hurmerinta, Kaisa Valve ja Seppo Järvinen.
Ti 21.10. klo 16.15 Lähetyspiiri. Yläkamari. Klo18
Opiskelijamessu. Teejatkot.
Ke 22.10. klo 18 Rukouslaulumessu. Lindfors, Männistö, lauluryhmä Anima
mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Rukouslaulumietiskely
klo 16-17 ja klo 17.30-18.
To 23.10. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Kohtuullinen elämäni. Riitta Männistö ja kohtuuden käsite.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma, ti, to,
pe klo 10-16, ke klo 12-16
La 18.10. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. Hinta 15
?, lapset alle 10-v. 5?. Ilm.
alppilankirkonbrunssi@
gmail.com tai 0504620997.
Su 19.10. klo 16 Messu.
Kotakorpi, Toiviainen, Oksanen, lukija Allan Wilén.
Reilun kaupan kirkkokahvit, Kahvi-kaisojen hedelmäpiirakkaa.
Ma 20.10. klo 12 Päiväkansa 60+. Porukka ikäih-
Helmivene ja
Portugalinsotalaiva,
fadoa ja
tangoa!
??Helmivene ja Portugalinsotalaiva yhtye: Sirpa Taivainen laulu, Merja Ikkelä haitari, Lasse Sakara kitarat, esittävät Portugalin
fadoja suomeksi, Argenttiinalaisia tangoja ja Merja Ikkelän uusia sävellyksiä Ilpo Tiihosen ja Merja
Kurkelan teksteihin.
Aika: Lauantai 18.10 klo
20
Paikka: Ravintola Allotria Hämeentie 68, Helsinki puh.0505791400 info@
allotria.fi
Liput ja hinnat info@allotria.fi
misille.
Ti 21.10. klo 10 ja 10.30
Muskarit ja niiden jälkeen
Perhekerho klo 12 asti.
Klo 10 alk. Tiistaiolohuone: diakoniaruokailu klo
11.30-12.30, hinta 2 ?, venyttelyjumppa klo 10-11
omat alustat mukaan, kuntosali klo 10-16, scrab and
chat -leikekirjan tekoa klo
13-15.
Ke 22.10. klo 17 Gospeltanssitunti. Energistä kuubalaista tanssia. Ohj. Petra
Pentzin. Maksuton.
Alppilan kirkon kahvila
ti-pe klo 10-15. Ravintola
Alppitorin lounaita (ei lounasta ti), leivonnaisia, erikoiskahveja ym. Leikkitila. Pe lapsille ohjelmaa ks.
www.facebook.fi/alppilankirkonkahvila. Osa tuotosta KUA:lle.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Pe 17.10. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri.
Su 19.10 klo 11 Vironkielinen messu. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13
Kiinankielinen sanajumalanpalvelus & lasten pyhä-
Siltasaarenk. 28.
To 16.10. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho
La 18.10. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Herännäisvirsiä. Jari Arjoranta, Tuomas Heikkilä.
Ke 22.10. klo 17 Sukkapiiri Punainen lanka. Kudotaan lämmikettä vähävaraisille.
Teatteri Kallio
Siltasaarenk. 28
Ma 20.10. Raamattua
draamana. Toiminnallisia
menetelmiä käyttäen bibliodraamaa eläimistä.
Tilaisuudet muulla
Ke 22.10. klo 13 Eläkeläisten piiri. Ravintola
Tornitupa, Haapaniemenk.
7-9. Klo 18 Raamattupiiri.
Hgin Työväenyhdis. Torkkelink. 11.
Kurssit ja ryhmät ja retriitit
Ilm. ja tied. kallio.srk@
evl.fi tai 09 2340 3611.
Työttömät ja yli 63 -v. eläkeläiset voivat kysyä opintoseteliä, jolla voi maksaa
osan kurssimaksusta.
Elämäni värit -kurssi
25.?26.10 klo 12?17, Kallion kirkko. Etsitään omaa
luovuutta värin kokemisen
ja maalausharjoitusten avulla. Käytetään nestemäisiä
akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Taiteellisia taitoja ei tarvita. Ohj.
taideterapeutti, kuvataiteilija Tuija Varjoranta. H. 69e
sis. kaikki tarvikkeet.
Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina. Hiljaisuuden retriitti 7.?9.11. Heponiemen hiljaisuuden keskus, Karjalohja. Alk. päivällisellä pe klo 18, loppuu
su n. klo 15. Hellät äänet
ja pyhät laulut johdattavat
kehon lepoon ja sydämen
rukoukseen. Pujotamme
omat helmet ja laulamme
laulut helmiin. Ei tarvitse
osata laulaa. Ohj. äänipedagogi, MuT Hilkka-Liisa
Vuori ja past. Terhi Varjoranta. H. 210 e sis. täysihoidon 1 hlön huoneessa.
Kulttuurisetelillä voi maksaa 25e/vrk, mainittava ilm.
yhteydessä.
Pyhän tanssin kurssi ?
valon ja pimeyden tanssia.
To 23.10.?27.11. klo 18?19.
Alppilan kirkko. Tanssit syventyvät toiston kautta mietiskelyksi. Ilm. 16.10. mennessä. H. 30?. Ohj. tanssinohjaaja, teol.maist. Tiina
Sara-aho ja pastori Marja
Kotakorpi.
Seurakuntavaalit 2014
Vaalikoneesta selviää
ehdokkaan kanta homoliittoihin
ja kirkon talouteen
??Kirkkohallitus toteuttaa valtakunnallisen vaalikoneen yhdessä MTV:n
kanssa. Vaalikone avautuu äänestäjille maanantaina 13.10. osoitteessa mtv.fi/
seurakuntavaalit. sekä seurakuntavaalit.fi.
Vaalien ennakkoäänestys on 27.?31.10. ja varsinainen vaalipäivä sunnuntaina 9.11.2014. Seurakuntavaaleissa ehdolla olevista yli puolet on vastannut
vaalikoneen kysymyksiin.
Vastausaikaa on 10.10. asti.
Talouden heiketessä ollaan valmiita myymään
kiinteistöjä
Seurakuntien talouden
heiketessä ehdokkaat näkevät ensisijaisena ratkaisuna kiinteistöistä luopumisen. Toiseksi ollaan valmiita muodostamaan seurakuntayhtymiä ja nostamaan
kirkollisveroa. Kielteisimmin suhtaudutaan toiminnan leikkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.
Ehdokkaat näkevät parempana vaihtoehtona seurakuntayhtymien muodostamisen kuin seurakuntaliitokset. Seurakuntayhtymä
tarkoittaa saman kunnan
alueella olevien seurakuntien yhtymää.
Ehdokkaista yli 60 prosenttia katsoo, että seurakuntien tulisi olla kooltaan
5000?20 000 jäsenen yhteisöjä. Tällä hetkellä 45 prosenttia on alle 5000 jäsenen
seurakuntia.
Raamattua ei
pidä ymmärtää
kirjaimellisesti
Kolmasosalle vastaajista
Raamattu edustaa Jumalan
sanaa, jota ei kuitenkaan
tule ymmärtää kirjaimellisesti. Vastanneista vain
noin kolme prosenttia pitää Raamattua kirjaimelli-
sesti totena.
Ehdokkaat pitävät tärkeimpinä kirkkoon kuulumisen syinä lähimmäisenrakkautta ja elämänarvoja
sekä henkilökohtaista uskoa. Ehdokkaiden näkemykset poikkeavat yleisistä
kirkkoon kuulumisen syistä, joita ovat kirkolliset toimitukset sekä kirkon tekemä auttamistyö.
Ehdokkaista 27 prosenttia
vastustaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Vastanneista
11 prosenttia katsoo, että
kirkon tulisi vihkiä myös
samaa sukupuolta olevia
pareja. Yli 60 prosentilla
ei ole asiasta selkeää mielipidettä.
Keskusta ja
Kokoomus
puoluetaustoista
yleisimmät
Puoluetaustansa kertoneista suurin osa edustaa
Keskustaa ja Kokoomusta. Kolmantena tulee SDP.
Noin puolet vaalikoneeseen vastanneista ei ole
nimennyt itselleen mitään
hengellistä taustayhteisöä.
Mikäli taustayhteisö oli valittu, lähimmäksi hengelliseksi taustayhteisöksi mainittiin ensin evankelisuus,
sitten viides herätysliike ja
herännäisyys.
Ehdokkaat peräävät
nuorille valtaa
ja seurakuntien
läsnäoloa somessa
Vastanneista yli 60 prosenttia toivoo, että seurakunnissa myös alle 18-vuotiaat saisivat oman edustajan mukaan päätöksentekoon. Tulevissa vaaleissa
16 vuotta täyttäneet ovat
toista kertaa äänioikeutettuina.
Seurakuntien tärkeimpinä tehtävinä ehdokkaat pitävät kirkon kasvatustyötä
ja jumalanpalveluselämää.
Päättäjinä he haluaisivat
vaikuttaa ennen kaikkea
seurakuntien toimintaan.
Kaikkiin kirkon jäseniin
verrattuna ehdokkaat osallistuvat keskimääräistä aktiivisemmin jumalanpalvelukseen. Seurakuntien jumalanpalveluselämään ja
hengelliseen toimintaan
vaikuttaminen nousi toiselle sijalle ehdokkaiden
valitsemista vaikuttamismahdollisuuksista.
?Seurakuntavaaliehdokkaat ovat vaalikoneen vastausten perusteella arvoiltaan konservatiivisempia,
osallistuvat seurakunnan
toimintaan aktiivisemmin
sekä korostavat kirkon hengellistä tehtävää enemmän
kuin jäsenistö yleensä?, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen sanoo.
Vaalikoneeseen vastanneet kannattavat seurakunnan vahvempaa läsnäoloa
sosiaalisessa mediassa. Samoin yli puolet vastanneista korostaa seurakunnan merkitystä päiväkotien,
koulujen ja oppilaitosten
toiminnassa.
Ehdokkaita on vaalikoneessa noin 15 500, joista
noin 9000 on tähän mennessä vastannut kysymyksiin. Kaikkiaan seurakuntavaaleissa on ehdokkaita
yli 19000, mutta osa ehdokkaista on ehdolla seurakuntayhtymien yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä seurakuntaneuvostoon. Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan vain yhdet vaalit, jossa valitaan kirkkovaltuuston jäsenet.
KALLIO LEHTI
Viikot 42-43? Nro 19
7
Helka juhli 50 vuotista taivalta ja
asetti kaupunginjohtajalle haasteen
??Ihanaa ja rohkeaa olivat
varmasti yleisimmät kommentit Helkan - Helsingin
kaupunginosayhdistykset
ry:n 50-vuotisjuhlagaalassa, joka järjestettiin kaupungintalon juhlasalissa
2.10.2014 reilun 160 juhlavieraan seurassa. Paikalla oli kattavasti kaupunginosayhdistyksiä, päättäjiä, viranhaltijoita, tutkijoita ja yhteisöjä.
Helkan haaste
johti saman tien
toimenpiteisiin
Kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen painotti lämpimässä avajaispuheessaan Helsingin kaupungin ja Helkan
pitkäjänteistä ja rakentavaa yhteistyötä sekä toivoi
sen jatkuvan edelleen yhtä
monipuolisena. Puheen jälkeen Helkan hallituksen
puheenjohtaja Aija Staffans
esitti kaupunginjohtajalle
radikaalin haasteen. Helka
haastoi kaupunginjohtajan
tekemään Helsingistä maailman johtavan yhteisökaupungin sekä hallintokunnat tekemään yhteistyötä
keskenään, muodostamaan
yhteisen ohjelman ja määrittelemään konkreettisia
toimenpiteitä siitä, kuinka
maailman johtava yhteisökaupunki tehdään. Haaste
nostatti spontaanit aplodit. Kaupunginjohtaja otti
haasteen vastaan hymyillen,
kommentoi sitä lähes mahdottomaksi ja heti perään
kertoi että hänen vallassaan on kuitenkin perustaa
työryhmä. Haasteella Helka haluaa nostaa valokeilaan uudenlaisen kaupunkisuunnittelun ja toimenpiteitä alkoikin syntyä pikaisesti. Kaupungin tuore
osallisuus- ja neuvontayksikkö perustaa virastojen
välisen osallisuusverkoston tavoitetta tukemaan.
Nopean toiminnan virasto
tulee aktiivisesti seuraamaan kuinka haasteeseen
tartutaan ja mitä toimenpiteitä sen kautta lähdetään
toteuttamaan.
Rento ohjelma
lumosi osallistujat
Juhlagaalan
ohjelmasta piirtyi esiin kaupunginosayhdistystoiminnan kaari edunvalvonnasta yhteis-
työn tekemisen kautta Helkan tulevaisuusnäkymään.
Tiiviissä esityksissä saatiin
seurata Helkan 50-vuotinen
kehitys tämän hetken tulevaisuusvisioon. Osallistujille tarjottiin mm. näkymiä
Helsingin uusimman alueen, Östersundomin, nuorisotalon osallistuttavasta
taideprojektista, Maunulan
tuloksia tuottaneesta yleiskaavaprosessista, Puotilan
kartannon elvyttämisestä
asukasvoimin sekä Roihuvuoren yhteisöllisistä tapahtumista. Uudesta osallistumisen kulttuurista ja viestinnästä kertoi Yhteismaa ry
ja esitykset päättyivät Helkan tulevaisuusnäkymään
Helsingin paikallisesta kehittämispolusta.
Gaalan musiikkiesitykset
kuljettivat tunnelmia liikutuksesta riemuun juontaja
Nuppu Stenrosin johdattalemana. Illan aloitti häikäisevän kauniisti Yön kuningattaren aarian esittänyt vuoden nuori muusikko, sopraano Tuuli Takala,
pianisti Tuomas Juutilaisen
säestäessä. Kesken kaupunginosatoimijoiden esitysten
lavan vallannut Katujen Elävöittäjät piti tunnelmaa yllä.
Illan lopussa Oskari Nokso-Koiviston ja Mikko Heleniuksen esittämät improvisoidut aariat Helkan palveluverkkokannanoton ja juuri esitetyn haasteen teksteihin saivat villiintyneen raikuvat aplodit.
Jatkot
Juhlien virallisina jatkoina järjestettiin lauantaina
4.10. bussiajoa ja kävelyä
yhdistävä ?I love Helsinki?
Kotikaupunkipolkukierros.
Kohteina olivat Helsingissä koottujen kotikaupunkipolkujen helmet useasta
kaupunginosasta, toimittaja Pauli Salorannan opas-
tamana.
Haaste 2.10.2014 kokonaisuudessaan: Helka haastaa ylipormestari Jussi Pajusen tekemään Helsingistä maailman johtavan yhteisökaupungin
Tässä Helsingissä urbaaneista tapahtumista (esimerkkinä ravintola- ja siivouspäivät), paikallisesta
aktiivisuudesta (esimerkki-
nä kaupunginosien kulttuuritapahtumat ja kotisivut) ja
jo toteutetuista kokeiluista
(esimerkkinä demokratiapilotit ja Apps4finland) syntyy uudenlaista, kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua. Haastamme samalla
myös hallintokunnat tekemään yhteistyötä keskenään, muodostamaan yhteisen ohjelman ja määrittelemään konkreettisia
toimenpiteitä siitä, kuinka
maailman johtava yhteisökaupunki tehdään.
Helka lupaa olla mukana muodostamassa ohjelmaa niin, että sen synnyttämisessä paikallisyhteisöt
ja ihmiset otetaan mukaan
prosessin läpi.
Tausta-alustus
haasteeseen
Kaupunkisuunnittelu on
kaupungin
tulevaisuutta monipuolisesti ohjaava, sekä mahdollistava että
rajoittava yhteiskunnallinen
järjestelmä. Tärkein juridinen säätelijä on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka keskeisiä instrumentteja ovat kaavat (yleiskaavat,
asemakaavat jne.). Koska
odotukset ja intressit kaupunkisuunnittelua kohtaan
ovat suuret, on kaavojen tavoitteisiin sisällytetty kaikki
yhteiskunnallisesti kuviteltavissa oleva hyvä. Kaavat
ovat kuitenkin aika jäykkiä välineitä kaiken hyvän
tavoittelussa, minkä vuoksi järjestelmästä on tullut
erittäin raskas. Kaupunkisuunnittelua pitäisikin ajatella nykyistä kaavajärjestelmää monipuolisempana ja
laajempana alana. Helkan
haaste tavoittelee tätä entistä laajempaa ja vuorovai-
kutteisempaa tapaa suunnitella ja kehittää kaupunkia.
Esimerkkejä hankkeista,
joissa hallintokuntien välistä yhteistyötä ja kumppanuustoimintaa paikallistoimijoiden kanssa voi toteuttaa
? kaupunginosien täydennysrakentaminen, esimerkkinä Länsi-Herttoniemi
? kaupungin tyhjien tilojen väliaikaiskäytön helpottaminen yhteisöille ja
asukkaille
? vapautuvien kiinteistöjen yhteisöllinen kehittäminen, esimerkkinä Lapinlahden sairaala
Helka - Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
on Suomessa ainutlaatuisen
laajasti paikallisia toimijoita
kokoava kansalaislähtöinen
yhteenliittymä. Helka on
tehnyt jo 50 vuotta laajakatseista ja kehityssuuntautunutta kaupunginosatoimintaa. Helka toimii hallinnon
ja paikallisten toimijoiden
välittäjänä, kehittäen keskinäistä kommunikointia ja
yhteistyötä. Helka on rakentunut aktiiviseksi ja verkottuneeksi osallistumisen
ja vuorovaikutuksen asiantuntijaksi. Alkujaan neljän
yhdistyksen vuonna 1964
perustama järjestö on nyt
80:n helsinkiläisen kaupunginosayhdistyksen keskusjärjestö. Helka on toteuttanut ja vakiinnuttanut useita hankkeita, mm keskeisiin palveluihinsa kuuluvan kaupunginosien kotisivuverkoston ?Kotikadun?
(www.kaupunginosat.net).
Sen alueelliset sivustot toimivat paikallistoimijoiden
kokoavana yhteistyöalustana (mm. www.artova.fi).
Kuvat: Tuulia
Kolehmainen
KALLIO LEHTI
8
Nro 19 ? Viikot 42-43
Castréninkatu 20
on nyt 50 vuotias
??Castréninkatu 20:n kerrostalo pääsi aikuisen
ikään: vuonna 1964 valmistunut rakennus juhli juuri
50-vuotispäiviään. Rakennus on toipunut teinivuosiensa ullakkopalosta, käynyt läpi keski-iän kriisinsä
putkiremontin muodossa ja
tuntee nyt itsensä uudistuneeksi ja elinvoimaiseksi.
Vesa Lappalainen, taloyhtiön hallituksen pj, kohotti juhlamaljan ja luki otteita ensimmäisestä yhtiökokouksesta. Aino Kärnä vastaanotti kukkakimpun talon pitkäaikaisimpana asukkaana; Aino ja
miehensä Tauno muuttivat
taloon ensimmäisten joukossa. Aino kuvaili kuin-
Leppoisaa juhlistelua Castréninkatu 20:n sisäpihalla. Kuva: Anna Tanaka
Castréninkadun 20:n julkisivu kun tontilla vielä oli As Oy Otava
Aino Kärnä, talon ?alkuasukas?. Kuva: Anna Tanaka
ka seisoi aloitetulla rakennustyömaalla, katsoi ylös ja
totesi ostaneensa suurella
summalla kuutioittain ilmaa
taivaalta ? tulevan kotinsa vielä rakentamattoman
kerrostalon ylimmästä kerroksesta.
Juhlissa ei jäykistelty, sulavia tanssiaskeleita otettiin
piha-asfaltilla haitarimusii-
kin tahdissa. Koska yhdessä
tekeminen rentouttaa aina,
pelattiin perinteinen bingo
risteilypalkintoineen, hieman nykyaikaisempaa frisbeegolfia ja lopuksi ultramodernia jousiammuntaa.
Hyvän ruokatarjoilun ansiosta juhlijat jaksoivat iltahämäriin.
Ripaus historiaa
Castréninkatu 20:n tontilla sijaitsi aiemmin kolme puista asuinrakennusta
ja pesutupana sekä huussina toiminut ulkorakennus.
Asunto-osakeyhtiön arkistoissa on säilynyt kuva, jossa on yksi näistä rakennuksista: Castréninkadun puolella sijannut nikkarintyylinen, komeaporttinen asuinrakennus.
Teksti: Raili Mäntymaa
Valssin otteessa. Kuva: Anna Tanaka.
Toimitusjohtaja Mikko Salonen
(vasemmalla) Blom Kartta Oy:stä
luovuttaa kulttuurihistoriallisesti
merkittävän ilmakuvaarkiston Maanmittauslaitoksen
maastotietotuotannon johtaja Juha
Vilhomaalle.
Jousiammuntaa pehmustetuin nuolin. Kuva: Mikael Toivonen
Maanmittauslaitokselle
250 000 vanhaa ilmakuvaa
??Paikkatietoyritys Blom
Kartta Oy luovuttaa historiallisten ilmakuvien arkistonsa Maanmittauslaitokselle. Arkisto sisältää
noin 250 000 kuvaa vuosilta 1960?2007.
? Filmiarkistomme on
kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä kokonaisuus. Hienoa, että varmistamme sen säilymisen tuleville sukupolville Maanmittauslaitoksen kanssa, iloitsee Blom Kartan toimitusjohtaja Mikko Salonen.
Samaa mieltä on johtaja
Juha Vilhomaa Maanmittauslaitokselta: ?Kuvat ovat
tärkeä lisä Suomen historiallisten ilmakuvien arkistoomme?.
Käyttömahdollisuuksia
tutkijoille
Vanhat ilmakuvat osoittavat ainutlaatuista historiatietoa, jota ei ole enää
saatavilla muista lähteistä.
? Esimerkiksi vanha rakennuskanta, käytöstä poistetut kaatopaikat, maan-
käyttö, maa-aineisten ottoalueet, kulkuyhteydet ja
kasvillisuus erottuvat kuvista, Mikko Salonen listaa.
Kuvat eroavat Maanmittauslaitoksen historiallisista ilmakuvista etenkin kuvauskorkeudeltaan.
? Maanmittauslaitoksen
ilmakuvaukset on kuvattu tyypillisesti korkealta ja
kuvausalue on laaja. Blom
Kartan kuvat ovat esimerkiksi kaupunkien keskustoista matalammalta kuvattuja. Ne tarjoavat yhdyskuntasuunnittelijoille ja his-
torian tutkijoille lukemattomia eri käyttömahdollisuuksia, Juha Vilhomaa sanoo.
Filmikuvat
digitoimalla talteen
Maanmittauslaitoksella on
ennestään noin 700 000 ilmakuvan arkisto. Kaikki
vanhat filmikuvat on tarkoitus skannata digitaaliseen muotoon. Tähän mennessä kuvista on skannattu
noin 400 000. Skannaaminen on aloitettu vanhimmista, 1930-luvun filmeistä, sillä filmirullat haurastuvat ja
hajoavat iän myötä.
Vanhoja ilmakuvia ei toistaiseksi ole mahdollista saada Maanmittauslaitoksen
verkkopalveluista. Haasteena on vanhojen ilmakuvien jatkokäsittely.
? Ilmakuvat pitää käsitellä niin, että ne saadaan
mittatarkoiksi ja kiinnitettyä koordinaatistoon, jotta
ne voidaan viedä erilaisiin
verkkopalveluihin. Vanho-
jen ilmakuvien osalta tämä
pitää tehdä käsityönä, Vilhomaa kertoo.
Vanhoja ilmakuvia voi
ostaa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun kautta. Vaikka vanhat ilmakuvat kuuluvat Maanmittauslaitoksen avoimiin aineistoihin, joudutaan kuvien
käsittelyyn ja toimittamiseen kulunut työaika velottamaan asiakkaalta.
KALLIO LEHTI
Viikot 42-43? Nro 19
Kaupungin maanvuokrasopimuksia...
Â
Jatkoa sivulta 3
??Valmistelu on tehty kaupunginvaltuuston tekemien
linjausten mukaisesti. Sopimuksia uusittaessa tähdätään kohtuulliseen hintatasoon ja kaupungin tontinvuokralaisten tasavertaiseen kohteluun.
Yli 50 vuotta vanhoja sopimuksia uusittaessa tontin vuokra yleensä nousee
merkittävästi, mutta se on
silti tyypillisesti noin viidenneksen alhaisempi kuin
vastaavan uudisrakennustontin vuokra. Tontinvuok-
ralaisille on lähetetty keväällä tarkennetut arviot
tulevista vuokrista.
Kiinteistövirasto aikoo
esittää, että vuokrankorotuksia lievennetään kymmenen vuoden siirtymäajalla.
Ehdotuksen mukaan uudesta maanvuokrasta perittäisiin vuonna 2016 viisikymmentä prosenttia. Seuraavina vuosina vuokraa nostettaisiin portaittain siten,
että uusi maanvuokra tulisi voimaan täysimääräisenä
vuoden 2026 alusta.
Parhaillaan selvitetään
myös, voisiko kaupunki
tarjota tontinvuokralaisille
mahdollisuuden vuokraamansa tontin ostamiseen.
Lopullisen
päätöksen
uusittavien sopimuksien
vuokra-ajasta ja -hinnoista
tekee Helsingin kaupunginvaltuusto, jonka käsiteltäväksi asia tulee joulu?
tammikuussa. Ensimmäisenä kiinteistöviraston valmistelemaa ehdotusta käsittelee kiinteistölautakunta marraskuussa.
9
Kolumni
Tasa-armo
??Lukuisilla elämänaloilla
rehottaa edelleen äärimmäinen eriarmoisuus. Suosittelen kiintiöministeriön pikaista perustamista. Holtittomasti käyttäytyviä ihmislaumoja on vaikea pidätellä. Nopeasti ministeriö
vireille ja toimeen. Ennen
kuin on jo liian myöhäistä.
Ministereitä, avustajia,
kirjureita ja sellaisia on syytä palkata runsaasti. Eriarmoisuutta esiintyy laajasti eri sektoreilla. On ensiarvoisen tärkeää saada tilanne hallintaan mitä pikimmin. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on valvoa,
säätää ja kieltää. Pyyteettömästi.
Kansalaisten on voitava
niin hyvin kuin määrätään.
Lapsia syntyy holtittomasti. Kumpaakin sukupuolta, miten sattuu. Tiukalla
kiintiöinnillä sukupuolten
lukumääräinen tasa-armo
saadaan kuriin. Armottomasti. Sääntelyä, sääntelyä.
Laitoshoitoa tarvitsevia
vanhuksia virtaa hoitokoteihin ovista ja ikkunoista. Ilman kiintiöitä ei sukupuolten välinen tasa-armo
toteudu. Erot tasoitetaan
likvidoimalla. On tartuttava toimeen keinoja kaihta-
matta. Meillä ei ole yksinkertaisesti enää varaa tällaiseen tuhlailuun.
Yhä kasvava työttömien
armeija rönsyilee pahasti.
Vailla minkäänlaista tasaarmoa joukkoihin liittyy
miehiä ja naisia. Kiintiöt
käyttöön ja nopeasti. Epätasapaino jakaumassa tasataan kieltämällä työttömyys tilastollisen ylimäärän
osalta. Lisä-armona työttömien kokonaismäärä putoaa. Pian saavutetaan täystyöllisyys.
Porkkanaksi ministeriö
tarjoaa tasa-armon säälittä toteuttaneiden suuryritysten osakkeenomistajille
tuplaosingot. Verovaroista
ja verovapaasti. Pk-sektorille ja vielä pienemmille
yrityksille ankarat sanktiot pienimmästäkin tasa-armottomuudesta.
Tasa-armon nimissä omista vanhuksistaan ja pienokaisistaan luopuneille pullakahvit ja kunniakirja.
Joku kotihoidontuen kiintiöittäminen on säälittävää
rääpimistä. Kuulostaa epäonniselta ääntenkalasteluretkeltä. Sellaiselta, jossa
koukut ja madot unohdettiin kotiin. Kunnon keppiä
ja porkkanaa. Kullekin tar-
Olli Sarpo
peensa mukaan. Oli tarpeita tai ei ollut tarpeita.
Olli Sarpo
??Olen Hermanniin pesiytynyt ja sinne kotiutunut eteläpohojalaanen
?kirjailija? (lainausmerkit
siksi, että ne näyttävät
niin mukavilta)
Kansakoulussa opettaja maalasi naamani vesivärillä siniseksi. Silti minusta tuli lyyrinen satiirikko. Tai juuri siksi.
Olen alati valmiina
kertomaan subjektiivisen mielipiteeni asiasta
kuin asiasta.
Silakka ei kelpaa suomalaisille
Saalis päätyy turkiseläinten rehuksi
Helsinkiläisnuorison muotia 1956: Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisia
luokkaretkellä Ahvenanmaalla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Entiset rasvaletit ja pärtsärit
taas slangioppaina museossa
??Helsingin kaupunginmuseo jatkaa suuren suosion
saaneita slangiopastuksia
Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Oppaat
ovat aitoja 50-luvun helsinkiläisnuorukaisia, nyt jo
varttuneita rasvalettejä ja
pärtsäreitä, jotka kertovat
näyttelyn valokuvien herättämiä muistoja Stadin
kielellä. Yleisö saa mielihyvin osallistua muisteluun. Opastuksia pidetään
klo 14 neljänä sunnuntaina alkaen 19.10.2014. Joka
kierroksella on eri oppaat
ja jutut. Opastukset on toteutettu yhteistyössä Stadin
slangi ry:n kanssa, ja niihin
on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Kaksi muotitietoista
teinipoikaa rasvaletteineen
rippikuvassa vuonna
1958. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/Jouko
Tanskanen
Slangiopastukset Rasvaletti-näyttelyssä
su 19.10.2014 klo 14
su 26.10.2014 klo 14
su 2.11.2014 klo 14
su 9.11.2014 klo 14
Helsinkiläispoikia
vuonna 1958.
Pojat brennaavat
polttolaseilla,
Pengerkatu 9.
Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/Kari
Hakli 1958.
Nuorukainen nauttii
virvoitusjuomaa kioskilla
Hietalahdenrannassa
1950-luvulla. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo/Aarne
Lehto
??Suomalaiset ammattikalastajat pyytävät silakkaa
valtavat määrät, mutta
suurin osa saaliista
menee turkiseläinten rehuksi. WWF:n
laskelmien mukaan
elintarviketuotannon ulkopuolelle on pelkästään
2000-luvulla päätynyt pian miljardi kiloa silakkaa.
Vielä vuosituhannen
vaihteessa keskivertosuomalainen söi 1,2 kiloa silakkaa vuodessa, nykyisin
enää 300 grammaa. Määrä
vastaa muutamaa annosta.
? Silakka on hyvä ja vastuullinen valinta ruokalautaselle, sillä sen kantojen
tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla. Sen elintarvikekäyttöä pitäisikin lisätä selvästi, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
Moni kuluttaja on huolissaan silakan sisältämistä
vierasaineista, mutta myös
terveyssuositukset huomioiden sitä voitaisiin syödä
yli viisinkertainen määrä
nykytasoon nähden.
Silakka on suomalaisen
kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein saalislaji
sekä määrältään että arvoltaan. Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan suomalaisten
ammattikalastajien silakkasaalis oli vuonna 2013 122
miljoonaa kiloa. Määrä on
yli kymmenkertainen toiseksi eniten kalastettuun
lajiin, kilohailiin, nähden.
Peräti 75 prosenttia silakkasaaliista päätyy kuitenkin rehuksi esimerkiksi minkeille ja muille turkiseläimille.
? Yleensä ajatellaan, että
kalaa pyydetään syötäväksi. Kuitenkin 2000-luvulla
arviolta jopa 900 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia on päätynyt elintarvikekäytön ulkopuolelle, lähinnä turkistalouden käyttöön. Samaan aikaan kalaproteiinin kysyntä ylittää
jatkuvasti tarjonnan, ruoasta on globaalisti pulaa,
maailman väestö kasvaa
ja Suomi haluaa virallisten
strategioiden mukaan olla
resurssitehokas yhteiskunta, Ovaska sanoo.
? Nyt olisi aika visioida tälle ravitsevalle kalalle järkevämpää käyttöä. Silakan ja
muun Itämeren kestävästi
pyydetyn kalan käyttöä
tulisi edistää
konkreettisin
keinoin myös
muussa elintarviketuotannossa,
kuten siian ja kirjolohen kotimaisessa kasvatuksessa.
Kalankasvatuksen rehuna silakka ja muut kestävästi pyydetyt lähikalat voisivat vähentää ylikalastuksen painetta valtamerillä ja
parantaa Itämeren ravinteiden kierrätystä.
? Tällä hetkellä kalankasvatuksessa käytettävä rehukala tuodaan Atlantilta,
jossa pieniin parvikaloihin
kohdistuu paljon kalastuspainetta. Samalla Itämeren
ekosysteemiin tuodaan ulkopuolisia ja ylimääräisiä
ravinteita, Ovaska sanoo.
Sunnuntaina 5. lokakuuta Helsingissä käynnistyvät
perinteiset Silakkamarkkinat. WWF jakaa tietoa ja
herkullisia silakkareseptejä
markkinoiden avajaispäivänä. Yleisö voi myös testata
WWF:n teltassa tietojaan eri
kalalajeista ja noutaa ilmaisen Kuluttajan kalaoppaan.
? Silakkamarkkinat ovat
oiva tapa nostaa tämän hienon kalan arvostusta, Ovaska sanoo.
KALLIO LEHTI
10
Nro 19 ? Viikot 42-43
Kanoottiseikkailija saapui Stadiin
??Duunit kymmenen vuotta sitten lopettanut Dave
Cornthwaite, 36, on nykypäivän vastine kulkureille:
mies seikkailee pitkin maailmaa milloin milläkin kulkupelillä.
Oslo-Helsinki tripin maali oli Carusellissä Merisatamassa keskiviikkona 12.00.
Muutamat rundit joutui
Dave kuitenkin, kuin malliksi poljettavalla kanootillaan pyörähtelemään ennen
maihinnousua, että 1000
mailia tuli GPS:ään täyteen.
Kanoottimatka oli yksi
etappi häppiksessä mikä
kantaa nimeä Expedition 1000. Daven tavoite on
suoriutua tuhannen mailin reissuista 25 erilaisel-
la lihasvoimakulkupelillä.
Kyseessä on hyväntekeväisyyshanke, jolla kerätään
Kansainvälisen valkoisen kepin päivä
??Kansainvälinen valkoisen kepin päivä on 15.10.
Näkövammaiset nuoret
haluavat muuttaa asenteita.
Näkövammaisista ihmisistä Suomessa alle 30-vuotiaita on muutama tuhat.
Useimmat heistä käyvät
koulua ja opiskelevat yleisissä oppilaitoksissa ikätovereidensa kanssa.
Näkövammaiset
nuoret
ovat
suunnitelleet
ja toteuttaneet EU:n rahoittaman Youth in Action
-ohjelman
tuella
E.K.O.S.A.L.K.U.K.U:ksi ni-
metyn aineiston, jonka tavoitteena on muun muassa
helpottaa näkövammaisten
oppilaiden asemaa koulussa ja vähentää kiusaamista.
Salkun sisällöstä koulu
voi poimia itselleen sopivan ohjelman erilaisen
koulupäivän toteuttamiseksi. Oppilaat ja henkilökunta
pääsevät kokeilemaan vaikkapa liikkumista valkoisen
kepin kanssa, pelaamaan
pistekirjoitusbingoa tai silmät peitettyinä polttopalloa
kilisevällä pallolla.
rahaa rintasyöpävalistukseen ja suorituspaikat on
eri puolilla maailmaa.
Stadiin ei aikaa seikkailijalla ollut jäädä kuin yöksi, sillä veri veti taas reis-
sun päälle?
Kari Ukkonen
Kallion terveysasema saa jatkaa vuoteen 2018
Toiminta loppuu
Kalasataman
uuden terveys- ja
hyvinvointipalvelujen
keskuksen
valmistumiseen
??Helsinki valitsi jättiasemat ja jatkossa julkisen
sektorin terveyspalvelut
keskitetään suurin yksiköihin.
Kallion terveysasema saa
jatkaa kuitenkin vuoteen
2018 saakka, seuraavat kol-
me vuotta. Sen toiminta
loppuu, kun Kalasatamaan
valmistuu ensimmäinen terveys- ja hyvinvointipalvelujen keskus. Samalla katoavat toimimasta myös Vallilan ja Herttonimen nykyiset terveysasemat.
Kaupunkiin syntyy vähitellen viisi perhekeskusta
lapsiperheille, kuusi terveys- ja hyvinvointikeskusta kaikille kaupunkilaisille
sekä vähintään 14 monipuolista palvelukeskusta etenkin ikääntyneille ihmisille.
Sosiaali- ja terveyslauta-
kunta päätti viime viikoilla hyväksyä kaupungin uuden palveluverkon periaatelinjaukset. Tarkkaa terveysasemien määrää ei ole
lyöty lukkoon ohjelmassa.
Käytännössä päätös tarkoittaa kuitenkin useimpien pienten terveysasemien, hammashoitoloiden
ja neuvoloiden toiminnan
lopettamista vuoteen 2030
mennessä.
Monen nykyisen terveysaseman lakkautuspäivä
ratkeaa vasta myöhemmin.
Eli näyttää, että nykyisen
Kallion terveysaseman tilalle on tulossa perhekeskus.
Samalle suuralueelle on tulossa uusi terveys- ja hyvinvointikeskus sekä monipuolinen palvelukeskus.
Terveys- ja hyvinvointikeskus on tarkoitettu kaikille, mutta etenkin työikäisille.
Perhekeskus on tarkoitettu lapsille ja vanhemmille.
Monipuoliseen palvelukeskukseen ikääntyneille
ja monisairaille tulevat palvelukeskus, kuntoutus yms.
palvelut.