2 Viikko 16-17/2020 • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Alenka Home Food Läntinen Papinkatu 2-4 Neljäs Linja 17 Puh. 044-950 7124 www.alenkahomefood.fi Pelmeni Borssikeitto Soljanka Kaalipiirakka Blinit @alenkahelsinki FaceBook & Instagram Tarjoukset Maukasta kotiruokaa & herkkuja tilattavissa Cafe Cardemummasta Avoinna ma-pe klo 10-14 Puh. 0453558150 Kaarlenkatu 15 00530 Helsinki RAVINTOLA OIVAN TAKE AWAY -LOUNAS ARKISIN KLO 10:30 14:30 6,50 10,70 € LOUNAS: 2 lämminruokavaihtoehtoa, lisuke, salaatti ja sämpylä 10,70 € PÄIVÄN KEITTO 6,50-8,50 € SENIORILOUNAS yli 65-vuotiaille: 2 lämminruokavaihtoehtoa, lisuke, salaatti ja sämpylä 9,40 € Stadilaista ravintolakulttuuria Kalliossa jo vuodesta 1940 P o r t h a n i n k a t u 5 5 3 H e l s i n k i p . 1 2 1 9 2 9 8 w w w . r a v i n t o l a o i v a . f i o i v a @ r a v i n t o l a o i v a . f i OIVAN ATERIAKASSI Sisältää pääruoan, lisukkeen, salaatin ja sämpylän 1:lle 10,70 €, 2:lle 20 €, 4:lle 36 € Myös isommille ryhmille Nouda paikan päältä tai soita, tilaa ja nouda paikan päältä klo 10:30-14:30 tai tilaa kotiinkuljetus. Kotiinkuljetus 5 €, yli 40 € ostoksesta ilmainen – U ut ise t Ka lli os ta ja lä hi ym pä ri stö stä – ww w. ka llio leh ti.f i | ww w. leh tilu uk ku .fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 RIITTA NELIMARKKA: Värin ja ilon luoja ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 2/2020 • 9,50 € Lainaamoista taidetta pikkurahalla KALLEIN FABERGÉN MUNA 10 000 dollaria POSTMODERNISMI Ironiaa ja huumoria ILJA REPIN Venäjän kansan tulkki AKATEEMIKKO JUHA LEIVISKÄ Valon ja musiikin arkkitehti JORMA UOTINEN Vahva ja karismaattinen Ikonit ja Pietà-veistokset Kaunista hengellistä taidetta 2/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROTUROTUESITTELYSSÄ ESITTELYSSÄ SFINX SFINX Karvattomat rodut yhä suositumpia Joko kissallasi on turvasiru? Meille tulee kissa! Rodun valinta Kotiuttaminen Varusteet Ravinto Kissan syömistä marjoista kahvia Indonesiassa Punkkiriesa alkoi jo nyt Rauhoitu oma kissa kainalossa 2/2020 7,20 Lepo makuullaan välttämätöntä hevosen hyvinvoinnille Kengittäjä Teresa Forsström nauttii myös ratsastuksesta Uusi talli omalla työllä – HINTA PUOLEEN Pararatsastus luo onnistumisen elämyksiä Ruokinta suunniteltava yksilöllisesti Säännöillä pohja turvalliselle harrastamiselle Seinäjoella uskotaan loppukesän Kunkkareihin
15. huhtikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 8 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +11°C Lounaistuulta 7m/s Sademäärä 0,mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Laakson yhteissairaalan valmistelu etenee ? HUS:n hallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen yhdessä Helsingin kaupungin kanssa valmistellun Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman. Esitys hyväksyttiin ääniin 9-5. Kolme äänesti tyhjää. Hankkeen kustannusarvio on 838 miljoonaa euroa. Meilahti-Laakso-logistiikkatunnelin osalta hallitus päätti, että sen liittäminen osaksi yhteissairaalahanketta ratkaistaan myöhemmin erikseen. Logistiikkatunnelin kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Sairaalaan on suunniteltu 922 sairaansijaa, jotka jakautuvat puoliksi psykiatrian ja somatiikan kesken. Sairaalaan sijoittuu HUSin aikuisja lastenpsykiatriaa sekä neurologista kuntoutusta ja noin puolet Helsingin sairaalan somaattisista sairaansijoista. Laakson sairaala-alueelle rakennettava, HUSin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä suunniteltava sairaala rakennetaan vaiheittain 2020-luvun aikana. Hallitus edellyttää, että psykiatrisen osastohoidon kokonaisuutta suunnitellaan HUS-alueella siten, että psykiatristen osastopaikkojen määrä ei hankkeen toteuttamisen seurauksena vähene. Yhteissairaalan ensisijaisena rahoitusjärjestelynä valmistellaan HUSin ja Helsingin kaupungin yhteisen kiinteistöosakeyhtiön perustamista. HUSissa hanke etenee päätösasiana valtuustoon, joka käsittelee hanketta ja sen rahoitussuunnitelmia 11.6. Kirurgisen sairaalan päivystys ja leikkaustoiminta muualle ? Kirurgisen sairaalan toiminnot siirtyivät 8.4. alkaen pääosin muualle, kun sairaala muunnetaan pelkästään koronaviruspotilaiden hoitoon. Korva-, nenäja kurkkutautien päivystys väistää Silmä-korvasairaalaan ja Rintarauhaskirurgia puolestaan Naistenklinikalle ja Syöpätautien klinikalle. Kirurginen sairaala muunnetaan pelkästään koronaviruspotilaiden hoitoon, jolloin siellä olevat toiminnot väistävät muualle. Nykyisistä toiminnoista sairaalaan jäävät vain Dialyysiyksikkö ja hammaslääkäripäivystys koronaviruspotilaille. Korva-, nenäja kurkkutautien päivystys siirtyy Silmä-korvasairaalaan Ensimmäisenä Kirurgisesta sairaalasta väistävät Korva-, nenäja kurkkutautien päivystys, vuodeosasto ja leikkausosasto, jotka siirtyvät Silmä-korvasairaalaan. Toiminta Silmä-korvasairaalassa aloitetaan 8.4.2020. Päivystyspotilaat ohjataan Silmä-korvasairaalaan 8.4.2020 klo 8.00 alkaen. Uusi käyntiosoite on Haartmaninkatu 4 E, Helsinki. Kuulokeskuksen toiminta siirtyy Pasilassa sijaitsevaan Rubik-kiinteistöön, jossa toiminta aloitetaan 7.4.2020. Uusi käyntiosoite on Maistraatinportti 2, 6. kerros, Helsinki. Rintarauhaskirurgia Rintarauhaskirurgian yksikkö muutti väistötoimena pois Kirurgisesta sairaalasta 9.4. Leikkaustoiminta jatkuu Naistenklinikalla 14.4. ja supistuu jonkin verran eli leikkaamme väistön aikana vain syöpäpotilaita. Naistenklinikalle leikkaukseen saapuvat potilaat tulevat aamulla Päiväkirurgiseen/Leiko -yksikköön tarkemmin annettavien ohjeiden mukaan. Päiväkirurgiset potilaat myös kotiutuvat samasta yksiköstä. Uusi käyntiosoite on Haartmaninkatu 2, Helsinki. Poliklinikkatoiminta, eli vastaanotot, punktiot ja leikkauksen jälkitarkastukset hoidetaan Syöpätautien klinikalla 4. kerroksessa 14.4. alkaen. Uusi käyntiosoite on Paciuksenkatu 3, Helsinki. Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteyksessä katutyö ? Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteyksessä alkoi liikennettä haittaava katutyö 14. huhtikuuta. Työt valmistuvat suunnitelman mukaan kesäkuussa. Katutyö liittyy Vilhonvuorenkadun uuden osuuden rakentamiseen. Vaikutukset liikenteeseen Moottoriajoneuvot Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan risteysten keskialueet, jolloin Sörnäisten rantatiellä poissa käytöstä ovat keskimmäiset ajokaistat molemmista ajosuunnista. Käyttöön jää kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. Toisessa vaiheessa Sörnäisten rantatien alitse rakennetaan sähkön suurjännitekaapelit. Työalueena on risteyksen itäpuoli. Alitus tehdään vaiheittain, myös tässä vaiheessa molempiin suuntiin on käytössä kaksi kaistaa suuntaansa. Jalankulku ja pyöräily Ensimmäisessä vaiheessa työmaalla ei ole vaikutuksia liikenteeseen. Toisessa vaiheessa Sörnäisten rantatien kävelyja pyörätie on poissa käytöstä noin kaksi noin viikkoa per puoli. Poikkeavat liikennejärjestelyt tullaan merkitsemään opastein. Sörnäisten rantatien ylittävä suojatie on käytössä. Liikenne Vilhonvuorenkadulta jatkuu koko työmaan ajan. Vilhonvuorenkatua jatkuu Työmaa liittyy Kalasataman alueen rakentamiseen. Vilhonvuorenkatua jatketaan Sörnäisten rantatien yli Kalasatamaan aina Koksikadulle saakka. Uuden osuuden rakentaminen alkoi syksyllä 2019. Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteys viimeistellään lopullisesti vuonna 2022, jolloin Vilhonvuorenkadun uusi osuus on valmistunut. Nyt tehtävät työt nopeuttavat risteyksen viimeistelyä huomattavasti tulevina vuosina. Työvaihetta aikaistettiin tähän kevääseen, kun poikkeustilanteen vuoksi häiriö muulle liikenteelle on normaalia vähäisempi. Helsinki-apu saa mukaan uusia yrityskumppaneita ? Helsinki-apu tarjoaa helsinkiläisille ikäihmisille asiointija keskusteluapua koronaepidemian aikana. Toiminnan ensimmäisellä viikolla on tavoitettu jo yli 10 000 yli 70-vuotiasta kaupunkilaista ja vastaanotettu yli 700 asiointitarvetta ruokakauppaan tai apteekkiin. Käytännön avunjakamisen tekevät mahdolliseksi yhteistyökumppanit, joiden joukkoon on tänään uusina saatu Yliopiston Apteekki sekä Posti ja Logisnext Finland Oy. – On upeaa, että saimme nyt yhteiseen urakkaan uusia kumppaneita. Meihin on oltu yhteydessä eri yrityksistä ja toimialoilta alusta asti, halu auttaa ja kantaa yhteiskuntavastuuta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on ennen kokematonta, Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö toteaa. Yliopiston apteekki on yhteiskunnallinen yritys, joka haluaa olla mukana huolehtimassa ikääntyneistä koronatilanteessa. – Lähdemme erittäin mielellämme yhteistyöhön mukaan. Haluamme huolehtia myös ikääntyneistä, joilla ei ole perheenjäsentä tai läheistä auttamassa arjen asioinnissa, johtaja Hanna-Mari Store Yliopiston Apteekista sanoo. Ruokaostosten kuljettaminen hoituu jatkossa osin sähkövoimalla. Posti ja Logisnext Finland Oy lainaavat Helsinki-avulle 14 ympäristöystävällistä Kyburz-sähköskootteria. Logisnext Finland huolehtii skootterien huollosta ja kunnossapidosta. Helsinki-apu tarjoaa yli 70-vuotiaille keskusteluja asiointiapua. Sivu 5 Kaikki yöjunaliikenne jäi tauolle ? Koronavirustilanteen vuoksi Rovaniemen ja Kemijärven yöjunaliikenne jää tauolle maanantaista 6.4. alkaen. Muutoksen taustalla on junien merkittävästi laskeneet matkustajamäärät ja hallituksen linjaus vapaa-ajan matkustuksen välttämiseksi. Samalla VR haluaa vastuullisena toimijana tehdä parhaansa omalta osaltaan koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Yöjunaliikenne on tauolla ainakin 24.5. saakka. VR lopettaa toistaiseksi Rovaniemen ja Kemijärven yöjunaliikenteensä maanantaista 6.4. alkaen. Viimeiset yöjunavuorot lähtevät aikataulujen mukaisesti sekä etelän että pohjoisen suunnasta sunnuntai-iltana 5.4. ja saapuvat perille maanantaina 6.4. Maanantai-illasta eteenpäin yöjunavuorot eivät enää liikennöi. Yöjunaliikenne on tauolla ainakin 24.5. saakka. Kolarin yöjunaliikenne on jäänyt tauolle jo aiemmin.
4 Viikko 16-17/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Työttömyysturvamenot kaksinkertaistumassa T yöttömien päivärahamenot ja päivärahan saajien määrät ovat kasvamassa yli kaksinkertaisiksi budjetoituun nähden. Talousarviossaan työllisyysrahasto varautui maksamaan työttömyyskassoille 958 miljoonaa euroa vuonna 2020. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi arvioitu rahoitustarve työttömyyskassoille on noin kaksi miljardia euroa. Työttömyyskassoihin kuuluu 85 % palkansaajista. Työllisyysrahasto rahoittaa myös työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien työttömyysturvan osuuden ja maksaa sen Kelalle. Tämä osuus työttömyysturvan saajista ja menoista tulee myös kasvamaan. Lisäksi työllisyysrahaston arvio on, että sekä päivärahasaajien että päivärahojen määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan lisää. Toistaiseksi työllisyysrahaston maksuvalmius on hyvällä tasolla. Rahasto voi toteuttaa työttömyyskassojen rahoituspyynnöt normaalisti. Työllisyysrahasto rahoittaa mm. työttömyysturvaa työttömyyskassoille sekä Kelalle. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen työttömyyskassoille. Työllisyysrahaston hallitus esitti vetoomuksen työttömyysturvan maksuvalmiuden takaamiseksi Suomen hallitukselle. Siinä kerrottiin, että työllisyysrahasto on varautunut kaikkiin tarvittaviin keinoihin maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa rahaston omat toimet eivät kuitenkaan riitä. Työllisyysrahaston maksuvalmiuden ja työttömyyspäivärahojen maksamisen turvaamiseksi tarvitaan valtion välittömiä toimia ja päätöksiä. H Heinänen Näytön sähkön säästöstä ? Tuntuu vähintäänkin oudolta, kun hoetaan matkapuhelimissa ja tietokoneissa näytön sähkön säästöstä. Miten se muka säästää sähköä, kun sähkö sammutetaan ja sitä saa kytkeä tavan takaa päälle. Ollessani Vaasassa 1984 Ilmastointiasentaja-automatiikka -kurssilla, niin siellä sähköalan opettaja kertoi, että joka kerta, kun sähkö kytketään päälle, niin se kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä verrattuna siihen, että sähkö olisi koko ajan päällä. Miksi opetetaan tällaista harhaoppia ja otetaan se vielä käyttöön, jolloin kulutetaan aiheettomasti liikaa sähköenergiaa. Lassi Tiittanen Sturenkatu 5 Kauppaketjut mukaan auttamaan koronakriisissä Mistä YLE-Veroa maksetaan? ? Koronaepidemian oloissa tarvitaan myös kauppaketjuilta lisää poikkeustoimia, jotta kaikkien yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien kauppa-asiat ja muu arki sujuvat. On kohtuutonta, että kauppakassien kotiinkuljetusaikoja on nyt joutunut odottamaan useita päiviä, jopa viikon. On ymmärrettävää, että kaupat eivät ole voineet varautua ennalta koronaepidemian kaltaiseen tilanteeseen, jossa kotiinkuljetukset ja verkkokauppa on kasvanut valtavasti. Mutta nyt kun poikkeusoloja on eletty jo jonkin aikaa, pitäisi myös riskiryhmien kauppapalvelut saada sujumaan. Kauppakassipalveluihin ja kotiinkuljetuksiin tarvitaan lisää työntekijöitä niin, että kauppakassit kuljetetaan kotiin saman päivän aikana. Kun kouluissa on tehty digiloikkia muutamissa päivissä, pitää isojen kauppaketjujen resursseillakin siihen kyetä esimerkiksi ”pikakassojen” avaamiseksi yli 70-vuotiaiden kauppakassitilauksiin. Lisäksi tarvitaan toimintamalleja, joilla turvataan asiointi niille karanteenin kaltaisissa oloissa kotona oleville, joilla ei ole mahdollisuutta tilata ja maksaa ostoksia verkossa. Eikö heille voi avata lähikauppoihin tilejä? Ikäihmisten ja monien sairaiden ohella riskiryhmään kuuluvat myös monet asunnottomat, paperittomat, päihderiippuvaiset ja köyhyydessä elävät perheet. Hotelliketjut ja kunnat voisivat sopia järjestelyt, joilla tyhjillään olevia hotelleja otetaan lisämajoitustiloiksi asunnottomille ja paperittomille, kuten eräissä muissa maissa on tehty. Esimerkiksi HOK-Elanto voisi järjestää yhteistyössä kaupunkien kanssa joihinkin sulkemistaan ravintoloista ruoka-apua niille, joilla ei ole nyt poikkeusoloissa enää mahdollisuutta saada lämpimiä aterioita nyt suljetuilta asukastaloilta, palvelukeskuksista ja järjestöjen toimipaikoista. Sekä S-ryhmä että K-kauppaketju ovat tehneet viime vuosina hyvää tulosta. Niiden vastuullisuutta mitataan nyt siinä, miten ne auttavat koronaepidemian takia vaikeuksiin joutuneita ihmisiä, järjestöjä ja pienyrittäjiä. Ne voivat myös helpottaa kasvavaa työttömyyttä palkkaamalla lisää työntekijöitä ja suuntaamalla lisää hankintoja paikallisille lähiruuan tuottajille ja pk-yrityksille. Yrjö Hakanen HOK-Elannon edustajiston jäsen Helsinki ? Saanen kysyä: Mistä YLE-Veroa maksetaan? Koska YLE:llä on Radiosuomen kanavalla toimittajia jotka puhuvat mitä ”sylki suuhun tuo!” Noin vuosi sitten kuulin aamuradiossa juontajan sanovan, ettei jalankulkijoilla ole mitään hyötyä painaa heille tarkoitettua nappia, niin eikö sellainen väite ole jo rikollista koska olen useasti huomannut niiden olevan todella hyödyllisiä varsinkin silloin, kun molemmin puolin katua painetaan sitä nappia! Toinen asia: Olin paikallisessa S-Marketissa, kun minulle tuttu nainen sanoi kuuluvalla äänellä: ”Jaa Tiittasellakin on Korona-virus”, kun sanoin hänelle samalla tavoin irvokkaasti: ”Ei minulla ole, mutta pidän sitä, ettet tartuta minuun sitä virusta” jolloin hän alkoi puolustelemaan, että radiossa oltiin sanottu: ”Jokaisella joka pitää suojusta kasvoillaan on Korona-virus”! Minä taas katsoisin, että mikäli YLE-Veroa maksetaan, niin siellä pitää asiallisesti käyttäytyä maksajiaan kohtaan! Lassi Tiittanen Mitä jos Kallio Kukkisi kulttuuria verkossa? Helsingin Kalliossa kokeillaan verkossa järjestettäviä kulttuurifestivaaleja ? Kallio on perinteisesti kukkinut kulttuuria aina toukokuussa 8,-17.5, kun Kallioon ja sen lähialueille levittyvä Kallio Kukkii -kulttuurifestivaali on ilahduttanut kaupunkilaisia viimeiset 25 vuotta. Kallion Kulttuuriverkoston koordinoima festivaali on koostunut kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden järjestämistä tapahtumista, jotka ovat tuoneet esiin alueen moninaista kulttuuritoimintaa ja yhteisöllistä henkeä. Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa kaupunkilaisten arkeen monin tavoin. Viranomaisten suositusten mukaisesti nyt vältetään kohtaamisia ja ulkona liikkumista. Tapahtumajärjestäjille ja taitelijoille poikkeuksellinen tilanne on tuonut tyhjän kalenterin. Kaikki tapahtumat on jouduttu perumaan eikä kukaan osaa ennustaa kuinka kauan tilanne kestää. Myös Kallion Kulttuuriverkostossa pohdittiin tapahtuman peruuttamista. -Nyt kun ajankäyttö on siirtynyt kotioloihin, moni kaipaa tekemistä. Epävarmat ajat ja vähentyneet kohtaamiset laskevat helposti mielialaa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteishenkeä, Kallio Kukkii -tapahtuman tuottaja ja Kalliossa itsekin asuva Pihla Ruuskanen sanoo. Kalliossa on mahtavia asukastempauksia, jotka piristävät itseäni valtavasti. Hyvä esimerkki yhteisöllisyydestä on ikkunoihin tehdyt tsemppiviestit ja parvekkeiden kuorokonsertit. Miksi kulttuurifestivaaleja ei voisi kokeilla verkkopohjaisina tai erilaisina luovina tempauksina, Ruuskanen jatkaa. Miksi ei siis kulttuurifestivaali verkossa? Kallion Kulttuuriverkosto kutsuu kaikki Kalliossa ja sen lähialueilla asuvat kaupunkilaiset ja toimijat järjestämään ensimmäistä kulttuurin etäfestivaalia! Miten osallistua? – Mieti mitä sinä haluaisit järjestää? Mahdollisuuksia on loppujen lopuksi paljon. Työpajoja, luentoja, keikkoja, kahvihetkiä, lukupiiriä, kokkikoulua, tietovisaa, pelaamista.. – Tapahtumien järjestämiseen verkossa on löydettävissä useita ilmaisia työkaluja, joista tapahtumille sopivat esimerkiksi videoneuvotteluihin soveltuvat sovellukset – Tapahtumia festivaaleille voi ilmoittaan 30.4 saakka. – Kallion Kulttuuriverkosto kokoaa tapahtumat yhteiseksi festivaaliohjelmaksi ja markkinoi tapahtumia. Tarjolla on myös avustusta etätapahtumiin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki jakaa pika-avustuksia verkkopohjaiseen kulttuurija liikuntatoimintaan. Koronaviruspotilaiden hoito Kirurgiseen sairaalaan ? Kirurgisen sairaalan muuntaminen koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyväksi sairaalaksi on edennyt nopeasti ja ensimmäiset koronaviruspotilaat siirretään sairaalaan torstaina 9.4.2020. Potilaat tulevat Kirurgiseen sairaalaan ainoastaan lääkärin lähettäminä sairaalasiirtoina. HUS kertoi 27.3, että Kirurginen sairaala muunnetaan koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyväksi sairaalaksi. Päätöksen jälkeen valmistelu on edennyt nopeasti. Kirurgisen sairaalan toiminnot ovat kuluvalla viikolla väistyneet pääosin Meilahden sairaala-alueelle Silmä-korvasairaalaan, Naistenklinikalle ja Syöpäklinikalle. Koronaviruspotilaiden hoito Kirurgisessa sairaalassa alkaa 9.4.2020. Potilaat siirretään sairaalaan HUSin muista sairaaloista. Alkuvaiheessa potilaita hoidetaan yhdellä teho-osastolla ja yhdellä vuodeosastolla. Sairaalassa on mahdollisuus ottaa myöhemmin käyttöön toinen teho-osasto ja vuodeosasto. HUSin henkilökuntaa on koulutettu koronaviruspotilaiden hoitoon ja siirretty Kirurgiseen sairaalaan useista HUSin sairaaloista. Koronaviruspotilaiden osalta tilanne HUSissa on edelleen rauhallinen. Tällä hetkellä sairaalahoidossa on noin 110 potilasta ja heistä tehohoidossa noin 40. – Koronaviruspotilaiden hoitoa jatketaan myös muissa HUSin sairaaloissa. Otamme Kirurgisen sairaalan osastot nyt käyttöön helpottaaksemme muiden sairaaloiden tilannetta ja varaudumme siihen, että sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä lisääntyy lähipäivinä, sanoo lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo. Koronavirustartunnan saaneet tai tartuntaa epäilevät eivät voi suoraan hakeutua hoitoon Kirurgiseen sairaalaan, vaan heidän tulee olla yhteydessä omalle terveysasemalle tai Päivystysapuun 116 117. Hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen. Kirurgisessa sairaalassa ei ole erillistä päivystyspoliklinikkaa. H Runopalsta Oomme matkalla jonnekin Maailma on mallillaan, elo ei ole kohdallaan. Onko tämä johdatusta, sallimusta tään elämän? Synkkää kevättä kestää, toivon Teille parempaa. Ennustaja kissa on touhukas ja levoton. Pesee ensin kasvojaan, ikkunaan menee katsomaan. Varpunen on oksallaan, miettii menoa maailman. Nään yön tummat pilvet synkät rosoiset kilvet. Nään auringon nousevan, pilven hopeareunuksen. Kun jaksaisin enemmän, avaisin solmut sydänten. Kun yö yllemme saapuu yöhön jään miettimään. Miksi kukat kuihtuu, jää ymmärrän sen, niin pieni on ihminen. Oomme matkalla jonnekin, milloin suunnan tietäisin? Saan olla onnellinen, kun kohtaan ystävän. Toivo Levanko lyyrikko
5 Viikko 16-17/2020 Helsingin kaupungin kesätyöhaussa muutoksia H Heinänen H Maarnela Helsinki-apu saa mukaan uusia yrityskumppaneita ? Posti ja Logisnext Finland kouluttavat Helsinki-avun nimeämät kuljettajat ja opastavat hallintalaitteiden käyttöön. Käyttökoulutuksen lisäksi kuljettajat noudattavat kaikkia niitä varotoimia, joita koronaviruksen takia on ohjeistettu. Postin ja Logisnext Finland Oy:n (aiemmin Rocla Solutions Oy) pitkä yritysyhteistyö mahdollistaa tämänkaltaisten yhteiskuntavastuullisten projektien nopean käynnistämisen. – On hyvä, että meille tulossa olleet sähköskootterit saatiin nyt väliaikaisesti tähän käyttöön. Meistä postilaisista on hienoa olla mukana osallistumassa yhteiskuntavastuuseen tälläkin tavalla, kertoo Postin kalustosta vastaava Kari Tuomola. Skootterilla kuljetetaan vain kauppa-asioinnin tarpeita. Lääkekuljetukset järjestetään aina erityiskuljetuksilla muulla tavoin. Helsinki-avun vapaaehtoiset ja työntekijät toimittavat ikäihmisten kauppaostoksia perille myös autoillaan, pyörillä ja jalan, mutta sähköskootterien saaminen mukaan logistiikkaketjuun sekä nopeuttaa työtä että kasvattaa volyymeja merkittävästi. Sähköskootteri on rekisteröity mopoksi, jolloin sen parkkeeraus onnistuu helposti lähemmäksi asiakasta. Peräkärryn kanssa kuormaa voi sähköskootterilla kuljettaa 270 kiloa, ja yhdellä latauksella toimintasäde on noin 110 kilometriä. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien järjestämässä Helsinki-avun toiminnassa ovat yritysyhteistyökumppaneina mukana myös HOK-Elanto ja Genesys. Helsinki-apu palvelee arkisin kello 9–16 numerossa 09 310 10020. Lisää tietoa löytyy myös verkosta osoitteesta hel.fi/helsinkiapu. Selviydymmmehän yhdessä? ? Aika kuluu karanteenissakin, sittenkin, jotenkuten… Varsinkin televisio joutuu toimimaan kämppäkaverina. Coronauutisia seuratessani olen ihaillut uljaita naisministereitämme, jotka 4tai 5naisisina joukkueina viisaina, nuorekkaina ja pystypäisinä esiintyvät hallituksen päätöksiä kertomassa. Hyvä, hyvä! Olen liikuttunut ystävieni yllättävästä huolenpidosta, kun he soittelevat vointiani kysyen. Eli olemme poikkeuksellisesti huolissamme toisistamme, kuten sota-aikana ainakin. Ollaan huolissamme myös kaikkien niiden tilanteista, joiden suunnitelmat ovat kariutuneet yleisötilaisuuksien järjestäjinä. Sekä suremme palkkamenetyksiä. Muistelin sitä aikaisempaa poikkeustilaa kieltoineen ja rajoituksineen, jota elimme sota-aikana. Me lapsetkin jouduimme ymmärtämään pakkotilanteisiin alistamisen syyt. Muistan miten 1942 syksyllä meidän luokkamme kutsuttiin talkooretkelle kuorma-autokuljetuksella Vantaan takamaille poimimaan vadelmapensaiden lehtiä, jotta niistä kuivatettaisiin korviketeetä. Intomme oli kova ja lehdet pisteliäitä. Palkkioksi saimme mehua ja autolla-ajoa. Kahvista ei ollut hajuakaan. Korviketta keksittiin eri viljoista. Makeutusaineena saatettiin käyttää trokareilta ostettua sakariinia. Parhaassa tapauksessa pieniksi pilkotut sokeripalat kuljetettiin mukana kylään mentäessä pienessä kannellisessa rasiassa, usein hopeaisessa. Hurjilta tuntuivat ne ns. hiljaiset hälytykset, jotka annettiin pommituksen ennustuksena himmentämällä katuvalaistus ja antamalla lievä sireeniulina. Itse sain elämänmittaisen kissapelon raivokkaan kissan loikatessa pimeydestä hiljaisen hälytyksen aikana Agricolankatu 2:n kohdalla repimään monosukkien punaisia tupsuja. Episodi meni ohi, mutta kissapelko jäi. 1920-ja 30-luvuilla yhteinen pelkotekijä oli tuberkuloosi eli keuhkotauti, joka jylläsi vaihtelevasti maan eri osissa. Mutta kaikissa junissa ja yleisötiloissa hohtivat pitkään valkoiset sylkykupit teksteineen ”Älä sylje lattialle. Spotta ej på golvet.” Tämä tubipelko johti siihen, että vältettiin naapurien koskettelua, saati halailua. Tapa on jatkunut varsinkin vanhemmilla henkilöillä pitkään. Vastaava tottumus juontui kieltolain (1919-32) ajalta: tapa sijoittaa viinapullo pöydänjalan viereen virkavallalta piiloon. Kiellot saattoivat johtaa salailuun ja rikkomuksiin. Sodanaikaista tanssikieltoa nuoret houkuttuivat kiertämään. Rauhan tultua otettiin vahinko takaisin jitterburgilaisella vauhdilla. Pakinani kuvitukseksi valitsin tunnetun postikorttitaiteilija Virpi Pekkalan omakohtaisen kuvauksen ” Ei ihan vielä”. Puutarhan ja kasvien hoito sopinee poikkeusajan rauhoittavaksi askareeksi, sitähän vanhat kiinalaisetkin ylistivät. Hyvä ohje on sekin, että poikkeustilasta selvitään parhaiten, kun siitä riittävästi tiedotetaan ja annettuja neuvoja noudatetaan. Aira Heinänen ? Koronakriisi vaikuttaa myös Suomen suurimman työnantajan Helsingin kaupungin kesätyöhakuihin. Kesärekrytoinnin tarve varmistetaan toimialakohtaisesti erikseen ja työsopimuksia tehdään harkiten niihin kesätyötehtäviin, joissa palvelutoiminta jatkuu. Normaalitilanteessa kesätyöntekijöitä ja -sijaisia palkataan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksiin yhteensä noin 4 000 vuodessa. Osa hakuprosesseista on parhaillaan käynnissä ja niiden osalta on linjattu, että mikäli kesätyöntekijätarve on muuttunut epävarmaksi, haastatteluja voidaan jatkaa, mutta valintapäätöksiä ei toistaiseksi tehdä. – Vallitsevan koronatilanteen johdosta olemme joutuneet osittain siirtämään kesätyöntekijöiden haastatteluja ja valintoja. Seuraamme tilannetta ja viestimme asiasta tarkemmin huhtikuun loppupuolella. Jo valituksi tulleille kesätyöntekijöille viestimme suoraan, mikäli heidän tehtävänkuvaansa koskien tulisi muutoksia. Jokainen jo sovittu kesätyöpaikka kuitenkin toteutuu”, vahvistaa henkilöstöjohtaja Nina Gros. Myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelujen lukuisat suositut kesätyöpaikat toteutetaan niiden hakijoiden osalta, joille työpaikka on jo vahvistettu. Näin varmistetaan suljettujen liikuntatoimintojen mahdollinen avautuminen tai laajentaminen sekä pelkästään kesäkaudella avoinna olevien palvelujen mahdollinen toiminta. Valittuja kesätyöntekijöitä voidaan työllistää muihin liikuntapaikkojen korvaaviin tehtäviin, jos kesäkauden palvelut eivät avaudu normaalisti. Loppujen kesätyöntekijöiden rekrytointi jatkuu vasta sen jälkeen, kun tiedetään, toteutuuko kesäkauden palvelutoiminta. Uusien vuosilomasijaisten rekrytoinneissa edetään, kun tieto palvelutoiminnan jatkumisesta on varmaa. Ensin kuitenkin selvitetään kaupungin Osaajapankissa olevan oman henkilöstön sopivuus näihin tehtäviin. Helsingin kaupungin tarjoamat kesätyöpaikat ovat vuosittain olleet suosittuja. Viime vuonna hakemuksia kertyi yhteensä yli 17 300, joista 16–17-vuotiaiden osuus oli noin 13 700. Kesätyöpaikan saaneita oli 3 980, joista 16–17-vuotiaita oli 860. Siksi Karjala olisi pitänyt palauttaa ? Ei ihmisen sinällään syödä tarvitse elääkseen. Riittää kunhan vain saa energiaa ja ravintoaineita. Ei ihmisen sinällään tarvitse myöskään saada ryöstettyjä koteja takaisin elääkseen. Riittää kunhan vain muutoin säilyttäisi muiden ihmisten huomioinnin, yhteisen vastuun ja yhteisen kansallisen omantunnon. Mutta syödä ihmisen kuitenkin vain pitää elääkseen eteenpäin. Syömisen oppiminen tapahtuu kuin itsestään, kunhan vain ruokaa on ympärillä. Ja yhteisvastuullisuutta ja välittämisen taitoakin ihminen tarvitsee elääkseen eteenpäin. Ja senkin oppiminen tapahtuu kuin itsestään, kunhan sen mallia vain muutoin on ympärillä. Siksi Karjala olisi pitänyt palauttaa. Uutisissa luki, että meiltä suomalaisilta olisi unohtunut tuo toisten ihmisten huomiointi ja että nyt se tulee oikein koronaarisen korostuneesti esiin. Yhteisen vastuun ja yhteisen kansallisen omantunnon herättäminen ja ylläpitäminen on ollut ja on aina oleva hallitusten vastuulla. Varsinkin nyt kun Suomalaisuuden Liitonkin määrärahat jäädytettiin. Vastuu on siis sitä suurempi ja juuri niiden samaisten ihmisten harteilla, jotka eivät ole piitanneet ihmisten ryöstetyistä kodeista – ei vaikka ”ne olisi kultalautasella ojennettu”. Ja juuri nyt me saamme niiden samaisten hurskastelijoiden suusta kuulla, että tätä välittämistä pitäisikin yht´äkkiä löytyä. Mutta mistäpä sitä löytää, kun ei sitä ympärilläkään ole ollut. Niinpä me suomalaiset maksamme nyt karmamaisen hinnan. Ei Karjalaa tarvita, ovat johtajamme sanoneet. Vain muutama karjalaisrevisionisti sitä haikailee. Analogia on selvä. Ei muutamaa vanhusta tarvita. Vain muutama lähiomainen heitä haikailee. Ainoa syy pitää heikommista huolta on varjella sitä illuusiota, että silloin myös minusta pidettäisiin huolta, kun olen itse heikompi. Mutta eiväthän ne pidot parane, jossei väki vähene. Karjalalla ja vanhuksilla on sinällään hyvä muisteluarvo. Johonkin heitäkin sentään tarvitaan. Kuitenkin myös tänään rakennetaan sitä tulevan huomisen perustaa. Vaikka Siperian opetuksessa ei opita mitään hyvää, niin välittämistä voisi ja pitäisi yhä opetella. Jos opettajia löytyy. Totuutta on vaikea kiellelliseti ilmaista, se täytyisi oivaltaa. Miksi kana pitäisi palauttaa, kysyi kettu kanalanomistajalta? Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Pysäkkimuutoksia Hämeentiellä ? Kaksi pohjoiseen päin kulkevien bussien pysäkkiä siiryi työmaatoimintojen vuoksi, pysäkki nro 12 siirtyi Hämeentie 35 kohdalle ja pysäkki nro 13 siirtyi Hämeentie 37 kohdalle. Molemmat pysäkit siirtyivät siten muutamia kymmeniä metrejä kohti pohjoista. Hämeentie 37 kohdalla on työmaa-alue kiinteistön ja jalkakäytävän välissä. Vanhojen pysäkkien kohdalla on vielä kyltitys ohjaamassa uusille pysäkeille.
6 Viikko 16-17/2020 H Veli-Matti Hynninen Pääsiäinen tuo toivon kaikelle maailmalle ? Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, kukat kukoistavat, elämä voittaa. Pääsiäinen on juhlien juhla, Festum festorum, päivien kuningatar. Se muistuttaa kuoleman kukistumisen ihmeestä. Kirkkoisä Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna todistaa: ”Kristus nousi kuolleista, elämä hallitsee. Kristus nousi kuolleista, pahuuden henget tuhoutuivat.” Pääsiäisenä luotu todellisuus, koko luomakunta viettää ylivertaista juhlaa, joka tuo valon ja toivon luomakunnalle, ihmiskunnalle, kaikelle maailmalle. Pääsiäisenä myös kukat kuiskailevat, ne viestivät uudesta elämästä, kuoleman voittamisesta, ne nousevat maasta varhain keväällä lahjoittamaan kauneuden luomakunnalle. Vanha legenda välittää tarinan Marian kihlauksesta. Marialla oli runsaasti sulhasehdokkaita, joista oli vaikea valita sopivinta. Niinpä miehiä pyydettiin viemään kuivat kävelysauvansa yöksi Jerusalemin temppeliin. Hän, jonka sauva lähtisi versomaan, saisi Marian puolisokseen. Aamu paljasti voittajan. Joosefin sauvaan oli puhjennut elävä kukka, valkoinen lilja. Joosefin tunnukseksi tuli valkea lilja ja pieni Jeesus-lapsi. Pääsiäinen on itsessään suuri ihme, salaisuus eli mysteeri. Sitä ei järki yllä ymmärtämään. Se on rinnastettavissa maailman luomiseen. Se on kosminen, koko maailmankaikkeutta koskeva tapahtuma, uusi luominen. Vuosisatoja kirkko on julistanut tätä ihmettä. Erilaisin vertauskuvin, symbolein se on tulkinnut tätä turvaksi kaikille, kun elämän epävarmuus, pakolaisuus, taudit, sairaudet, väkivalta ja sodat ovat uhanneet viedä tulevaisuudelta toivon. Erityisesti tänä pääsiäisenä kukat viestivät maailmalle uutta toivoa. Kukkien symbolikieli on rikas. Palmut liittävät ihmiskunnan pelastushistoriaan: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuut.” Kun Messias ratsasti aasilla Jerusalemiin, kansa osoitti suosiotaan lehvin ja palmunoksin. Palmu viittaa elämän perusvastakohtaan: kärsimys ja vapautus, sairaus ja paraneminen, toivottomuus ja toivo vuorottelevat. Palmukruunu on hyväntekijän päähine: meidät on kutsuttu lohduttamaan toisiamme, lievittämään hätääntyneen maailmamme tuskaa. Kreikan mytologian tunnetuimpia hahmoja on Helikonin lähteellä omaa kuvaansa tyynen veden pinnassa ihaillut Narkissos-nuorukainen. Hänen itseihailunsa johti kuolemaan. Hänen kukastaan, narsissista, tuli kevään ja ylösnousemuksen kukka. Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan kuoleman voitti. Narsissin nimi on Saksassa pääsiäiskello (Osterglocke). Yhdessä sisarensa pääsiäisliljan kanssa se nostaa katseensa valoisaan tulevaisuuteen. Pääsiäinen kuuluttaa katoamatonta iloa koko ihmissuvulle. Se nostaa kansojen uupuneet katseet horisontin yli uuteen toivoon ja valoon. Pääsiäisen enkelit lentävät kevyesti jakamaan valkoisia liljoja ja keltaisia narsisseja surunsa kanssa kamppaileville ihmisille. Pääsiäisen lohduttava ilo on vietävä kiireesti kaikille. Pääsiäisen riemu puhkeaa aina yllättävästi, se murtaa erottavat muurit ja avaa uuden elämän. Veli-Matti Hynninen Vanha kauppahalli pysyy avoinna asiakkaille ? Helsingin kaupunki on tänään päättänyt, että Vanha kauppahalli pidetään toistaiseksi auki. Kaupunki oli aiemmin linjannut, että Vanha kauppahalli suljettaisiin koronakriisin seurauksena niin, että sen viimeinen aukiolopäivä olisi ollut torstaina 9. huhtikuuta. Aiemman linjauksen jälkeen Vanhan kauppahallin yrittäjiltä on tullut kaupungille yhteydenottoja ja toiveita siitä, että hallin toiminta voisi jatkua. Hallitoiminnan jatkumisen kannalta on toiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta tärkeää, että useampi yrittäjä haluaa pitää liikkeensä auki. Nyt kauppiaista noin kolmannes on ilmaissut halukkuutensa toiminnan jatkamiseen rajatummilla aukioloajoilla. – Koronakriisin edetessä kaupunki tekee nopealla tahdilla linjauksia eri toiminnoista, aina kuitenkin yrittäjiä ja asianosaisia kuunnellen. Tilanne elää koko ajan. On hienoa, että hallissa toimivat yrittäjät ovat valmiita jatkamaan toimintaansa ja toivomme, että asiakkaat jatkavat hallin palvelujen käyttöä turvallisesti ja hygieniasta huolehtien, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Kauppahallin aukiolo ei vaikuta hallissa toimivien yritysten vuokriin. Kaupunki on jo aiemmin päättänyt, että hallissa toimivat yritykset saavat kolmen kuukauden ajalta vapautuksen vuokranmaksusta. Tämä päätös pysyy voimassa. Vanha kauppahalli on toistaiseksi avoinna maanantaista lauantaihin kello 10–18. Pääsiäisenä halli on avoinna lauantaina kello 10–18, suljettuna perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Ravintolahallina toimiva Hietalahden kauppahalli pysyy toistaiseksi suljettuna. Hietalahden hallissa muutamalla yrityksellä on take away -toimintaa maanantaista lauantaihin kello 10–18. Asiakkaat eivät pääse sisään halliin, mutta tilauksille on tehty noutopiste tuulikaappiin. Taloyhtiöille korjausavustus ylläpitämään korjausrakentamista? ? Taloyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto esittää maan hallitukselle kehysriihessä käsiteltäväksi suhdanneluonteista 10 prosentin korjausavustusta asuntoyhtiöille sekä taloyhtiöiden perusparannuslainojen takausehtojen muuttamista. Asuinrakennusten korjausrakentaminen on hyvä väline ylläpitää kotimaista tuotantoja investointitoimintaa. Asuntojen omistajia kannattaa nyt kannustaa toteuttamaan myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Koronavirus vaikuttaa Suomen talouteen ja työllisyyteen ennennäkemättömällä tavalla. Jo ennen koronakriisiä uudisrakentaminen oli kääntynyt laskuun. Aiempien talouskriisien aikana määräaikainen suhdanneluonteinen kannustaminen asuntokannan korjausrakentamiseen on osoittautunut toimivaksi välineeksi. Asunto-osakeyhtiöiden 10 prosentin korjausavustuksia on hyödynnetty mm. 1990-luvun puolivälissä ja 2010 -luvun alussa työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. 10 prosentin valtion tuki on tarkoittanut 90 prosentin rahoitusosuutta asuntojen omistajilta: 100 miljoonan euron avustuspanos on tuottanut miljardin euron korjausinvestoinnit. – Korjausrakentaminen tukisi erityisesti pienen ja keskisuurten suunnitteluja rakennusyrityksien työtilannetta, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Suhdanneluonteinen korjausavustus taloyhtiöille Kiinteistöliiton mielestä hallituksen tulisi toteuttaa korjausrakentamisen elvytyspaketti suuntaamalla yleinen 10 prosentin korjausavustus asuntoja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin, jotka aloitettaisiin vuoden 2020 aikana. Avustuksen suuruuden tulisi olla kiinteä 10 prosenttia korjauskustannuksista. Vastaavanlainen avustus oli käytössä v. 2010 osana finanssikriisin jälkihoitoa. Asuntoosakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus toimivaksi – Osa asunto-osakeyhtiöiden korjauksista toteutuu ilman valtion korjausavustusta, mutta avustus on toimiva keino kannustaa yhtiöitä korjauksien käynAlkoholin kokonaiskulutus väheni lähes 4 prosenttia viime vuonna ? Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni viime vuonna 3,9 prosenttia vuodesta 2018. Vuonna 2019 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli tasan 10 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien. – Suurin kulutuksen vähenemistä selittävä tekijä viime vuonna oli alkoholijuomien matkustajatuonnin väheneminen, erityisesti väkevien juomien kohdalla. Vaikka Virossa ja Latviassa tehdyt veronalennukset kiihdyttivät panimotuotteiden matkustajatuontia loppuvuodesta, oli väkevien matkustajatuonnin väheneminen niin huomattava, että sataprosenttisena alkoholina mitattuna se vaikutti merkittävästi kokonaiskulutuksen alenemiseen, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen. – Alkoholista aiheutuvat haitat, kuten terveydenhuoltoa kuormittavien alkoholin käyttöön liittyvien lääkärikäyntien ja sairaalahoitojaksojen määrä, eivät kuitenkaan ole vastaavasti vähentyneet viimeisimpien eli vuoden 2018 tietojen mukaan. Lisäksi alkoholikuolemien määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun vuonna 2018. Alkoholijuomien virallisesti tilastoitu kulutus eli myynti kotimaassa oli vuonna 2019 noin 8,2 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävä alkoholin kulutus, lähinnä alkoholijuomien matkustajatuonti, oli noin 1,8 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Alkoholijuomien myynti väheni viime vuonna kotimaassa 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ruokakaupoissa ja Alkoissa myynti väheni 2,6 prosenttia ja anniskeluravintoloissa 1,8 prosenttia. Alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 12,7 prosenttia sataprosenttisena alkoholina mitattuna ja laskettuna jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Keskiolutta eniten Vahvan oluen (yli 4,7 % alkoholia), vahvojen juomasekoitusten (long drink -juomat) ja vahvojen siiderien kulutuksen kasvu jatkui vuonna 2019. Sen sijaan keskioluen kulutus väheni myös vuonna 2019. Keskiolutta kuitenkin kulutetaan edelleen eniten kaikista juomaryhmistä. Alkoholin myynti väheni kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa myynti lisääntyi viime vuonna 2,0 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tilaviinija sahtimyymälöiden määrä kolminkertaistui vuonna 2019. Pääosin kasvu johtui käsityöläisoluita valmistavien pienpanimojen määrän kasvusta. Anniskelulupien määrä lisääntyi yli 16 prosenttia. Vuonna 2019 lähes kymmenesosalla anniskeluluvan omaavista anniskelupaikoista oli myös alkoholijuomien vähittäismyyntilupa eli lupa myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia asiakkaiden mukaan. Vuoden 2019 alussa kaikkien alkoholijuomaryhmien alkoholiveroa korotettiin, mutta niin, että korotus painottui lievästi enemmän mietoihin alkoholijuomiin. nistämiseen niiden lykkäämisen sijaan, Hiltunen toteaa. Asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuus erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella on vaikeutunut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2015 käyttöönotettu asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten täytetakaus on tarkoitettu turvaamaan tarpeellisten korjauksien rahoitusta. Valtion talousarviossa takauksien hyväksymisvaltuuksia on vuodesta 2015 lähtien varattu vuosittain 100 miljoonaa euroa, näin myös tälle vuodelle. Takausehdot ovat kuitenkin koko ajan olleet sellaiset, ettei takauksia ole voitu hyödyntää. Takausvaltuuden ehdot on asetettu siten, että takauksen on voinut saada alueilla, joilla sitä ei ole tarvittu, ja takausta ei ole voinut saada alueilla, joilla sille olisi tarvetta. ”Valtiontakauksen ehtoja tulisi pikaisesti uudistaa, jotta takaustoiminta saataisiin käyntiin. Ongelmana korjaushankkeiden rahoitukselle ei ole rahoituksen hinta, vaan vakuuksien riittävyys rahoituksen saamiseksi”, Harri Hiltunen sanoo. Takauslainavälineessä muutoksia tarvittaneen esimerkiksi takauslainaosuuden nostamiseksi ja takausmaksun pienentämiseksi. Myös Aran vakuuksien hyväksymiskäytännöissä tarvittaisiin muutoksia, jotta valtiontakaus saadaan toimimaan käytännössä. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja striimataan meidän Facebook-sivullemme @ kallionseurakunta. Jumalanpalveluksen linkin löydät myös nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti. Striimi lähetetään kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Alppilan kirkosta ja muina sunnuntaina Kallion kirkosta. MUUTA KAIKILLE Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhaiten vastaamme arkisin 9-21, mutta voit jättää myös viestin ja soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12– 17 p. 09 2340 3600.
7 Viikko 16-17/2020 Vanhankaupunginlahden linnusto monipuolistui Vanhankaupunginlahdella tehtiin maaliskuussa koeruoppauksia. Suunnitelmissa on lisätä ruovikon keskelle avovettä ruoppaamalla umpeenkasvaneita lampareita. Kuva: Kalle Meller. ? Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä, ja sen lintuja on tutkittu viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Alueen linnusto on muuttunut suuresti tänä aikana. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut Vanhankaupunginlahden pesimälinnusto on monipuolistunut selvästi 30 viime vuoden aikana. Uusina lajeina alueelle asettuivat 1990-luvulla kaulushaikara, kyhmyjoutsen, tukkakoskelo, isokoskelo ja viiksitimali. 2000-luvun tulokkaita olivat harmaahaikara, harmaasorsa, sitruunavästäräkki, ruokosirkkalintu ja pussitiainen. 2010-luvulla pesimälinnustoon liittyivät laulujoutsen, merihanhi, kanadanhanhi, pikku-uikku, merimetso, kurki, pähkinänakkeli ja urpiainen. Viime vuonna Vanhankaupunginlahdella pesi 18 vesilintulajia ja 288 vesilintuparia. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut nykymuotoisten seurantojen aloitusvuodesta 1986. Laidunnus ja rantaniittyjen niitto lisäsivät lajimäärää Viime vuosikymmeninä tapahtunut Vanhankaupunginlahden linnuston monipuolistuminen on suurelta osin rantaniittyjen laajentuneen laidunnuksen ja niittämisen ansiota. Rantaniityillä pesii nykyään viisi kahlaajalajia: pikkutylli, tylli, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja punajalkaviklo. Näistä ainoastaan taivaanvuohi pesi ennen kuin laidunnus aloitettiin uudelleen 1990-luvun puolivälissä. Tätä ennen rantaniityt olivat edellisen kerran olleet maatalouskäytössä viime vuosisadan alkupuolella. Pesivien kahlaajien runsastumisen lisäksi laidunnuksen ja niittojen ansiosta Vanhankaupunginlahden rannoilla ruokailee nykyisin moninkertainen määrä muuttomatkallaan levähtäviä kahlaajia hoitotoimia edeltävään aikaan verrattuna. Suomen sisävesillä 16 runsaimmasta vesilintulajista peräti kymmenen kanta on taantunut viime vuosikymmeninä. Vanhankaupunginlahdella suuntaus on ollut ilahduttavan toisenlainen: pesivistä 19:stä vesilintulajista kahdeksan on runsastunut ja neljä taantunut 34-vuotisen seurantajakson aikana. Hoitotoimenpiteet ovat pitäneet vesilintujen kannankehityksen muuta Suomea parempana, mutta poikastuotto on viime aikoina ollut huonoa sekä vesilinnuilla että rantaniityn kahlaajilla. Pienpetopyynti parantaa poikastuottoa Tehokkaan pienpetopyynnin vuosina poikastuotto on ollut parempaa, mikä osoittaa saalistuksen vaikuttavan merkittävästi pesimämenestykseen. Rantaniittyjen kahlaajien ja varpuslintujen poikastuottoa on lisäksi heikentänyt vuosi vuodelta kasvanut määrä pesimättömiä ”luppovariksia”, jotka viettävät kesiänsä ja tähystävät saalista rantaniityn keskellä sijaitsevassa Ruohokarin metsäsaarekkeessa. – Kyseisen metsikön kaataminen auttaisi rantaniittyjen lintuja sekä viemällä variksilta suojaja tähystyspaikan että lisäämällä kahlaajille ja muille avoalueen lajeille sopivan elinympäristön pinta-alaa merkittävästi”, linjaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos. Viime vuonna julkaistussa uusimmassa uhanalaisarviossa punasotka, tukkasotka, mustakurkku-uikku ja nokikana arvioitiin erittäin tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Nämä vesihyönteisiä ravintonaan käyttävät linnut ovat olleet runsaita pesimälajeja Vanhankaupunginlahdella, mutta muun maan tapaan ne ovat taantuneet selvästi pitkällä aikavälillä. Mikkola-Roosin mukaan nopeasti uhanalaistuneiden vesilintujen syöksykierteen pysäyttäminen ja parimäärien kääntäminen kasvuun vaatii aktiivisia hoitotoimia. – Vanhankaupunginlahdella pitää ennallistaa umpeenkasvaneita lampareita ruoppaamalla ja vähentää haitallisia vieraslajeja, eli vesilintujen kanssa ravinnosta kilpailevaa hopearuutanaa sekä pesiä ja poikasia saalistavia minkkejä ja supikoiria”, toteaa Mikkola-Roos. Lisäksi naurulokin palauttaminen Vanhankaupunginlahden pesimälajistoon olisi tärkeää, sillä laji on tunnettu ärhäkkäästä pesiensä puolustamisesta, joka tuo samalla turvaa myös muille lajeille. Naurulokkikolonioihin mielellään hakeutuvien uhanalaisten sotkien pesimämenestyksen onkin havaittu olevan parempaa kolonioissa kuin muualla. – Helpoin keino yrittää aikanaan hyvin runsaana pesineen naurulokin palauttamista Vanhankaupunginlahdelle on rakentaa pieniä kelluvia tekosaaria avovesialueelle, toteaa Helsingin kaupungin ympäristösuunnittelija Kalle Meller. Hoitotoimenpiteillä myönteisiä vaikutuksia linnustoon Vanhankaupunginlahden pitkäaikaisseurannat ovat osoittaneet, että lintuvesien hoitotoimenpiteet lisäävät sekä pesivien että muutolla levähtävien lintujen määriä. Mitä enemmän erilaisia hoitotoimia tehdään, sitä suurempia myönteiset vaikutukset ovat. Vanhankaupunginlahden perusteelliset linnustoseurannat ovat tuottaneet arvokasta tietoa laidunnuksen, niittojen, hoitokalastuksen ja pienpetojen pyynnin vaikutuksista. Näitä tietoja hyödynnetään nyt Suomen muiden lintuvesien hoitoa suunniteltaessa. Lintuvesien uhanalaisten lajien väheneminen on mahdollista pysäyttää, jos erilaisia hoitotoimia toteutetaan riittävän laajamittaisesti. Tänä vuonna käynnistyneen Helmi-elinympäristöohjelman myötä lintuvesien hoitoja kunnostustoimiin on viimein kansallisesti osoitettu merkittävä summa rahaa. Helsingin kaupunki on investoinut omien lintuvesiensä kunnostamiseen, joten lintuvesien lajien alamäen pysäyttämiseen on sekä Helsingissä että laajemmin Suomessa ryhdytty määrätietoisemmin kuin koskaan aiemmin. #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme!
8 Viikko 16-17/2020 Risto Kolanen: Pääsiäisajan kulttuurikierros ? Taiteilijoiden toimeentulon kriisiromahduksen takia Taiteen edistämiskeskus jakaa ”Korona-apurahoja”, joiden kokonaissumma on 1,5 miljoonaa euroa. Isoin potti tulee opetusja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta. Suurimmat yksityiset säätiöt ja Taike vastaavat lopusta. Musiikkia ihan kuin pohjoismaissa Ami Aspelund yhtyeineen tulkitsi Vuotalon iltapäivämatineassa kappaleita kaikista Pohjoismaista, ”Så i Norden”. Musiikkityyli on sekoitus kansanlauluja, folkpoppia, etnoa ja jazzia. Mukana oli sokerina myös omia kappaleita. ”Vi skall inte sova bort Sommarnatten” on tuorein menestys. ”Visa från Utanmyra” ja iki-ihana kansanlaulu ”Min Ros, min Lilja” tunkeutuivat sieluun. Saimme kokea säveliä ”Waterloosta” perusnorjalaisiin balladeihin. – Olen aina tuntenut sukulaisuutta muihin Pohjoismaihin, ja tämä on yksi tapa ilmaista pohjoismaista identiteettiäni. Toivon voivani laajentaa ruotsinkielistä saarekettamme muihin Pohjoismaihin. Kauniisti sointuvan äänen ja iloisuuden muistamme ainakin Euroviisujen finaalista 1983 tutun Fantasiaa -kappaleen ja v. 1973 esikoissinglen Apinamiehen sekä Rostockin ja Knokken kilpailujen myötä. Naisrunoilijat ovat seuranneet taiteilijaa pitkään, Edith Södergran kärjessä. Framtidens skugga (Tulevaisuuden varjo) ilmestyi 1983 ja Yle valitsi sen vuoden levyksi. Vauhdikkaan naisen työtahti jatkuu ihailtavasti. Tanssia syntyy myös tylsästä elämästä Persoonallinen Leena Harjunpää Company on tullut tunnetuksi tanssillisista yhden naisen häärituaaleista Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa. Kun haluaa tehdä tanssiteoksen elämän tylsyydestä, siihen tarvitaan myös mies, johon Jouni Majaniemen ikään kuin pienemmällä liekillä lepattava tanssityyli sopii mainiosti. Esitys kysyy, onko mitään merkitystä tehdä mitään merkityksellistä? ”My Life Is Boring” on liikkeellinen näyttämöteos, jolla etsitään merkityksellistä elämää, merkityksellisiä toimintoja ja suuntaviivoja olemiselle, elämiselle ja kehollisuudelle. Se on nykytanssiteos kahdelle tanssijalle, jotka tanssivat välillä yksin, välillä yhdessä. Teos pureutuu koreografi-tanssija Harjunpäälle tyypilliseen tapaan ihmisten toimintamalleihin, sosiaalisiin tilanteisiin. Hauska on Majaniemen kiitos puhe Oscar-jakojuhlassa, jonka jälkeen skoolataan loputtomasti toistaen kuohuvan lasin kera. Onko merkityksellinen elämä vakavaa, osaako tai tarvitseeko siitä tehdä huumoria? Tämä esitys tekee sitä lupaa kysymättä. Turkan lapsista itsenäiseen tulkintaan Laulava näyttelijä Ritva Sorvali ja pianolla säestävä näyttelijä Helena Ryti ovat pitäneet jo monta vuotta ”30-vuotisjuhlakonserttikierrostaan”. Ja mikä ettei. Konsertin ohjelmisto on mainio ja sitä lisäksi ryydittävät Näyttelijäliiton puheenjohtajana toimineen Rytin kiitosja tunnustuspuhe kaverille ja itselle! Itse asiassa kyse voisi olla jo 40-vuotisjuhlasta, mutta herrasmies ei puhu naisen iästä. He tapasivat toisensa ensi kertaa syksyllä 1980 Jukka Kajavan Intimiteatteriin ohjaamassa näytelmässä ”Runar ja Kyllikki”. Musiikin oli säveltänyt Kaj Chydenius. Yhteinen matka jatkui, kun molemmat hyväksyttiin Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyönlaitoksen opiskelijoiksi vuonna 1981. Matkaa on taivallettu Oulun kaupunginteatterissa ja Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa useiden vuosien ajan. Merkittävä osa yhteisissä produktioissa on ollut Chydeniuksen musiikilla. Näin konsertin KokoTeatterissa. Katsomossa istui myös Chydenius, joka antoi heti esityksen jälkeen palautetta kestosuojatilleen. Sorvali on pitänyt iltoja Laila Kinnusen lauluille ja erityisesti ”Älä elämää pelkää” –kierroksellaan. Kaarlo Sarkian runo puhuttelee aina: – Älä elämää pelkää / älä sen kauneutta kiellä./ Suo sen tupaasi tulla / tai jos liettää ei sulla, / sitä vastaan käy tiellä, / älä käännä sille selkää. Illan muita huippuja ovat Lauri Viidan ”Alfhild” ja Marja-Leena Mikkolan ”Tyttö ja tanssiva karhu”, jonka esittäjänä Sorvali on Anneli Saariston veroinen mestari. Haamusärkyisiä askelia kolmannella jalalla Usein sanotaan, että ihminen astuu päivään väärällä jalalla. Nyt esiintyjällä on ylimääräinen raaja. Se on niin tuttua, että se saattaa jakaa hänen sydämensä, mutta on silti tuntemattoman vieras. Rakkaus ja narsismi sekoittuvat ”phantom-kipuun”, joka kohdistuu poissa olevan rakkaan omaan ruumiinosaan. Proteesilla paranneltu keho nilkuttaa haamusäryn vallassa rakkaan perässä. Suomalaisen uuden sirkuksen tienraivaaja Ville Walo palaa sirkustaiteen perusasioihin WHS Teatteri Unionin lavalla, Pitkänsillan kupeessa. ”Phantom Limb” on hänen kolmas sooloesitys. ”Waloville”, Valon kaupunki oli v. 2002 ensimmäinen täysimittainen jongleerausesitys. Seuraava soolo ”Mortimer” yhdisti v. 2010 kerrontakoreografiat digitaalisilla antureilla ja projektioilla esiintyjän omaan kehoon. Kolmas osa on yhteenveto matkan kulusta ”kohti vielä kuvaamatonta esittävän taiteen alueita”. Esitystilanne salissa on intiimin seremoniallinen ja samalla äänekäs. Esiintyjä tasapainoilee ketterillä ja järkyttävillä Limb-askeleilla häpeämättömyyden partaalla. Walon olemus on sukupuoleltaan sekava suttuisen huulipunan alla. Fragmentit äänimaisemasta on lainattu 1960-luvun japanilaisesta Toshio Matsumoton vastakulttuurielokuvasta. Se kielii siitä, että Walo on viime vuodet vastannut omaleimaisen kulttuuripaikan elokuvaohjelmistosta, joka keskittyy marginaaleihin. Kuten vanhalle nonstop-pikkupornoleffojen paikalle sopii. Kunniaa susimaailmalle ihmisen äärirajoilla Y l i o p p i l a s t e a t t e r i n OFF-tuotanto ”Susihavaintoja” koki lyhyen, mutta sitäkin vaikuttavan esityskauden YT:n Studiolla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi YT:n ritarin tittelin neljän vuoden uurastuksesta saanut Taimi Nevaluoma. Näyttömällä olivat loppulaulun ohjannut Fredrik Bruun, Nora Pesso, Miia Junes, Waltteri Immonen, Miikka-Matias Hinkkanen ja Joona Luoto. He kuulivat metsässä laulua ja huutoa: – Kolmekymmentäkahdeksan miljoonaa vuotta / Suomen luonto täynnä saaliita / Suden luonto täynnä luodin sijoja / huuto kuuluu ensin kaukaa / Sitten lähempää ja lähempää ja lähempää. Tekijät kiittävät esitteessä yhteistyötä Luonto-Liiton Susiryhmän kanssa. Susia elää maassamme ainoastaan 200 yksilön verra. Sen harvinaisuus ei enää turvaa sen elämää. Paikka on ihan kaupungin ytimessä Kolmen sepän patsaan lähellä. Kun kiipesi korkeat portaat ylös esitykseen, tuli kuin toiseen, primitiiviseen metsämaailmaan, joka imaisee katsojan mukaansa. Susihavaintoja on myös perinteistä tarinateatteria vauhdikkaine käänteineen. Sudet kamppailevat elämästään. Sen rinnalla esiintyjät väreilevät kuin intensiivisillä ylikierroksilla käyden. Enemmän huutoja, vähemmän kuiskauksia. Omaa ja lauman reviiriä puolustetaan täysillä. – Susi ei kuole / Susi elää aina / meidän sydämessäin, kuului loppulaulussa. Tulitikkutyttö koskettaa sokkoteatterina Teatteri Tuike antoi ajattelemisen aihetta poikkeuksellisissa oloissa aikana, jolloin esityksiä vielä pidettiin. Sokkona yleisö johdatetaan Malmitalon näyttämölle, olemme osa esitystä Aistit avoinna -festivaalilla. Vanhan klassikon ”Pienen tulitikkutytön” tarina koskettaa ehkä entistä enemmän. Silmät ovat peitettynä, muut aistit ovat tarkkana. Toisten läsnäolo on aistittavissa, ja tyttökin on ihan siinä. Kerronta koskettaa ihoa. Tunnemme tuulen, lämmön, omenapiirakan kanelisen tuoksun, kylmän viiman ja pakkasen. Tyttö ei saa kauppaamiaan tulitikkuaskeja myydyksi ja ei uskalla mennä köyhään kotiin, ei ole turvaa maan päällä. Ohikulkijat ilkkuvat ja eivät auta lapsirukkaa. Yö pimenee, pakkanen kiristyy, tulitikut lämmittävät ja tytön mieli seikkailee ihanissa asioissa, kunnes kaikki loppuu. Punahuivinen mummo löytää kuolleen tytön ja ihmettelee, miksei kukaan ole auttanut, hän itse niiden joukossa. Kuolema näytetään silti vapautena. Salla Kozma kertoo maahanmuuttajakuskin tarinaa MadHousen Kuskit esityksessä. Kuva: Saara Autere. Teatteri Tuikkeen Pieni Tulitikkutyttö on sen ensimmäisiä suosittuja aistiteatterikokeiluja. Esitys sai uusinnan maaliskuulla Malmitalon Aistit auki -festivaalilla. Piirroskuva: Teatteri Tuike. Suomen luonto täynnä saaliita / Suden luonto täynnä luodin sijoja. YT:n Susihavaintoja on katsojaystävällinen viihdetragedia. Kuvassa Miia Junes ja Fredrik Bruun. Kuva: Taimi Nevaluoma. Sirkusjongleerauksen mestari Ville Walo tunnustelee proteesia, kolmatta jalkaansa WHS:n esityksessä Teatteri Unionissa. Kuva: WHS Teatteri Union. Näyttelijä Ritva Sorvali on vahva, lämminhenkinen laulujen tulkitsija suomalaisiin runoihin tehtyihin sävellyksiin Kokoteatterissa. Kuva: Tarmo Varmela. Kulttuuri
9 Viikko 16-17/2020 Kulttuuri kukoistaa Karanteenissa ? Kaikki meidät yllättänyt koronavirus on muuttanut monta asiaa. Freelancer-taiteilijoiden ja pineten ryhmien nopeus ja ketteryys kukoistaa jo ensimmäisen karanteenikuukauden aikana. Poikkitaiteellisen Sivuun Ensemblen johtaja, tanssija Ninni Perko on tehnyt uskomattoman tyylikästä ”My Toilet Diary” –kuvapäiväkirjaa joka päivä. Ahdistus ja voimattomuus ylitsekäyvän tilanteen edessä synnytti sen. – Aloitimme kuvaukset mieheni Jarmo Saaren kanssa aamusta 17.3. ja löysin itseni tekemässä julkista somepäiväkirjaa eristyksen tilasta. My Toilet Diary on parin hengen perheen sisäinen projekti, jossa vierailee miehen tytär Saima Saari. Kuvat otetaan ja työstetään kännykällä. – Avaan kuvissa päivittäin vaihtuvia henkilökohtaisia tuntemuksia poikkeusoloista. Koen tämän kehittelemättömyyden ja keskeneräisyyden vapauttavana. Toivon että intiimin kokemuksen jakaminen on peilattavissa laajemminkin. Kuvien kautta haluan kannustaa ihmisiä pysymään sisällä ja olemaan luovia sekä armollisia näissä armottomissa olosuhteissa. Teatterin videotai facebook-esitykset löytää Karanteeniteatteri-sivustolta. Monet esitykset nauhoitetaan Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämössä. ”Äkkivääriä flamingon sääriä” on palkittujen nuorten lausuntataiteilijoiden Jussi Lankosken ja Eero Ojalan valmistama riemukas runoesitys kaikille yli 3-vuotiaille. Rytmikkäät, monisanaiset ja nokkelat runot on poimittu Laura Ruohosen supersuosituista teoksista. Esityksiä näkee Karanteeniteatterin Facebooksivuilla tai www.helsinki.fi. Kaupunki maksaa jokaiselle esiintyjälle liiton suositteleman palkkion esityksestä. ”Eino Leinon eksät” kiittää jo katsojia kaikista ihanista kommenteista. Pinja Hahtolan myös livenä valloittanut hauska esitys suuren runoilijan monista, erilaisista naisista on pyydetty uusittavaksi ja mahdollisesti vielä tulevaisuudessa striimattuna Karanteeniteatterin ohjelmistossa. Aivan oma persoonansa on Kultsan näyttelijä Kati Hynnisen vaihtuvat kansanläheiset facebook-persoonat, jotka piristävät harmaita päiviä. ”Kotikonttorin Katin” pukeutumisen ja roolien idea sai alkunsa kun hän jäi etätöihin. Hän luki, että kannattaa pukeutua, jotta pääsee työmoodiin eikä roikaloida yöpuvussa tai ”pieruverkkareissa” kaiken päivää. – Aloin pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joihin olisi kiva pukeutua töihin mennessä. Kuvaan tulivat nuo erilaiset roolihahmot. Minulle on kertynyt iso kokoelma erilaisia peruukkeja ja muuta rekvisiittaa ja kaapista löytyy myös ihania vaatteita, joita tulee harvemmin käytettyä. Stella Polariksen esiintyjät tuovat interaktiivisen ja musiikkipitoisen koko perheen improvisaatioesityksen kotisohvallemme. Liity Helsinki-kanavalle tai improteatterin FB Liveen ja voit olla mukana luomassa esitystä. Seuraava ImproLive on 18.4. klo 18. Pienemmistä teattereista Toivo kerää mesenaattitukea eloonjäämisen puolesta. KokoTeatterista saa vuokrata taltioituja menneitä esityksiä. Välineenä on Mesenaatti. me KORONA-AID sivusto, josta linkit saa. Levoteatteri esiintyy InstagramLivessä. Teksti: Risto Kolanen Kotikonttori Kati (Hynninen) toivotti facebook-sarjassaan pirtsakkaa tiistaita eli piparminttu-Pipsa puna-valkoisissaan. Kuva: Kati Hynninen. Näyttelijä Pinja Hahtola esittää mainiota suurmiesparodiaansa “Eino Leinon eksät” nyt fyysisen teatterin sijasta striimattuna Suvilahden Tiivistämössä. Kuva: Seppo Honkonen. Tanssija, esiintymistaiteilija Ninni Perko on pitänyt jo 30 päivää “My Toilet Diary” -kuvasarjaa facebook-sivullaan kotiin eristetyn ihmisen elämäntunteista. Kuva: Jarmo Saari. Tekijät ovat Nina Rinkinen, Marjaana Veikkanen, Venla Vannela, Johanna Virsunen ja Jussi Helo. Esitys sopii mainiosti myös näkövammaisille, joille tarjontaa tarvitaan lisää. Energia-asiaa oopperan keinoin ”Maamme Energia – Kabareeooppera” kävi Kapsäkissä energiakeskustelua musiikin ja huumorin avulla. Lähienergialiitto, Oskari Nokso-Koivisto ja Greta Production tekivät yhteistyönä suomalainen oopperateoksen vaikeasta aiheesta. Esitystä täydensivät europarlamentaarikkojen Heidi Hautalan ja Miapetra Kumpula-Natrin energia-aiheinen debatti, joita oli kaksi sopivasti musiikkia rytmittäen. Ensin katsottiin menneisyyttä, vähän jälkiviisaastikin jo 1970-luvulta ja sitten katse suunnattiin tulevaisuuteen aina 2050–luvulle. Oopperan roolihahmoina olivat mm. Suomi-neito, Väinämöinen, voimalaitoksia ja lobbareita. Esitys tekee näkyväksi yhteiskunnallisia linjauksia ja niiden taustoja. Libretto perustuu kymmenen professorin työryhmän vuonna 2015 julkaisemaan kirjaan ”Maamme energia”. Tekstin on muokannut kirjailija, ex-poliitikko Rosa Meriläinen ja säveltänyt monipuolinen Mikko Helenius. Rooleissa olivat Reetta Ristimäki, Ann-Marie Heino, Petri Bäckström ja Nokso-Koivisto. Roolihahmot vaihtelivat vauhdilla tutkijasta jänikseen, Suomi-neidosta pappiin. Mielenkiintoinen on toteutus tiedonvälityksestä, jota keskiajalla narrit ja karnevaalit jo käyttivät. – Usein kuvitellaan, että yhteiskunnallinen päätöksentekoprosessi on järkiperäinen. Näyttää vahvasti siltä, että ainoastaan taide voi tavoittaa päätöksenteon kovan ytimen, sanoo Nokso-Koivisto. Kuskin valtakunta on erilainen Suomessa yksilön yhteiskunnallista arvoa mitataan työn kautta, joten on luontevaa, että työ on keskeisessä osassa viranomaisten kotouttamistoimenpiteissä (… ) Kotoutuminen määrittyy tilaksi, jossa vertailukohtana on ihanteellinen kuva ”suomalaisesta elämästä”, jota verrataan maahanmuuttajan tosiasialliseen elämäntilanteeseen, Tuomas Martikainen kirjoittaa “Suomi-remix” -kirjassa. European Theatre Collective teki aiheesta puhuttelevan puhedraaman Mad House Helsinkiin Kalasataman Teurastamolle. – Seisot pysäkillä. Odotat bussia muiden ihmisten seassa. Tarkistat älypuhelimestasi onko lippusi kunnossa. Bussi saapuu ja etuovi avautuu. Ratin takana on joku muu, kuin viime kevään vaalimainoksista tuttu Sdp:n puheenjohtaja. Epäröit hetken onko sinulla sama suunta kuin sen eri etnisen taustan omaavan kuljettajan kanssa, tekijät maalailevat. Olemme kuskin valtakunnassa. –Hän johtaa bussia, kuin puheenjohtaja valtiota. Viimeisestä tiedät hyvin paljon, hän on maan pääministeri, toisesta et juuri mitään. Kuskit -esityksellä työryhmä Romulus Chiciuc, Agnes Kaszas, Luyeye Konssi, Salla Kozma, Soroush Seyedi ja ryhmän johtaja David Kozma tutki valtarakenteita maahanmuuttajakuljettajien näkökulmasta. He kysyvät, milloin ei-suomalaissyntyisten ihmisten tarinat voivat olla yhtä arvokkaita kuin valtaväestön tarinat? He haluavat löytää ihminen kuskin hahmon takaa. Lähdimme Kampin terminaalista, laituri 48. Kuljettajamme esityspaikkaan oli kantasuomalainen. Esityksessä kukin puhui omaa tarinaansa taustallaan tauotonta videokuvaa kaupungistamme. Teksti: Risto Kolanen Ainoastaan taide voi tavoittaa päätöksenteon kovan ytimen, Oskari Nokso-Koivisto kertoo Energiaooppera-tuotannosta meppien Heidi Hautala (vas.) ja Miapetra Kumpula-Natri välissä. Kuva: Riitta Salasto. Leena Harjunpää ja Jouni Majaniemi tekivät tanssillisen näyttämöteoksen elämän tylsyydestä Korjaamon Kulmasaliin. Kuva: Johanna Lind. Ami Aspelund valloitti iloisella esiintymisellään Vuotalon yleisön pohjoismaisten laulujen iltapäivässä. Kuva Jouni Harala.
10 Viikko 16-17/2020 Amos Rexin Generation 2020 -näyttely jatkuu kesän yli Kuva: Riku Pihlanto/Amos Rex . ? Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan johdosta kesälle suunnitellut Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen näyttely ”Between Us” sekä Raija Malkan ja Kaija Saariahon näyttely ”Blick” siirtyvät kesään 2021. Kesä 2020: Generation 2020 avataan uudestaan yleisölle poikkeustoimien hellittäessä ja näyttelyä jatketaan kesän yli 23.8. saakka. Ennen museon sulkeutumista yli 39 000 kävijää kerännyt, yli kahdeksankymmenen 15–23-vuotiaan taiteilijan töistä koostuva Generation 2020 on kiehtova kurkistus nousevan tekijäpolven ajatuksiin ja taiteeseen. Näyttelyn teokset ovat yhä ajankohtaisempia näin maailmanlaajuisen kriisin keskellä. Taiteilijat käsittelevät ajassamme esiintyviä suuria ilmiöitä ja kysymyksiä usein henkilökohtaisten kokemustensa kautta. Toukokuulle suunniteltu Generation Festival toteutetaan Bio Rexissä Taiteiden yönä 20.8. Festivaali tarjoaa teoksia, jotka ovat nykyteatterin ja performanssin välimaastossa, ja niille on ominaista taiteilijan ja yleisön kohtaaminen. Amos Rex verkossa: Näyttelyn ollessa kiinni Amos Rex pysyy auki verkossa. Museon verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa pääsee nauttimaan taiteesta mm. usealla eri kielellä toteutettujen opastettujen kierrosten, live-taiteilijatapaamisten ja taideteoskatsausten kautta. Verkkosisällöt keskittyvät aikaamme sopiviin teemoihin, joita ovat esimerkiksi Absurdi aika, Hitaus ja Rohkea nuoruus. Sisällöt löytyvät verkosta osoitteessa www.amosrex.fi/online. Myös perheen pienimmille on oma kierros: www. amosrex.fi/oun-kierros. Kesä 2021: Between Us ja Blick Amos Rexin uusien ja 1930-luvun funkkistilojen halki kulkeva Between Us -näyttely järjestetään kesällä 2021. Se tulee koostumaan taiteilijoiden Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen varta vasten näyttelyä varten luoduista teoksista. Kuvataiteilija Raija Malkan ja säveltäjä Kaija Saariahon maalauksellinen, tilallinen ja musiikillinen ”Blick” siirtyy myös vuodella eteenpäin. Näyttelyn nimi Blick (Katse) viittaa kuvataiteilija Wassily Kandinskyn 1912 julkaistuun runoon, joka sisältyy Kaija Saariahon näyttelyssä kuultavaan äänimaisemaan. Amos Rexin avaamisesta tiedotetaan erikseen. H Kirja-arvostelu Minkälainen oli vuosi 1968? ? Vuotta 1968 on tuoreessa lähihistoriassa sekä ajan eläneiden muistoissa käsitelty milloin ”Euroopan hulluna vuotena” milloin ihanana Vanhan Valtauksen tapahtumavuotena. Silloin kaikki muuttui, maailma eikä Suomi ollut entisensä. Muistoja, ihania tai vähemmän ihania palauttaa lukijalle mieliin professori Henrik Meinanderin kirja ” Samaan aikaan -Suomi ja maailma 1968” (Siltala 2019, 418 s). Kirja on rönsyilevä kokoelma erilaisia ajankuvia 1960-luvusta jatkuen asiasta riippuen 1970-luvun puolelle. Ei mikään historiallisen johdonmukaisesti etenevä oppikirja, vaan erilaisten tapahtumien ja henkilöiden vähemmän looginen sujuvasti kirjoitettu runsaudensarvi, jota turha tieteellisyys ja asioiden perinpohjaisuus ei turhaan haittaa. Vapaata historiaa vapaasti tulkittuna. Koko aihekokonaisuuden rajaus olisi huomattavasti parantanut kirjan antia. Samoihin kansiin on saatu mahdutettua niin Richard Nixon, Kaarlo Kangasniemi, Danny,Gustav Husak ja Lenita Airisto! Kirjan tekijä itse oli aivan pikkupoika 1960-luvulla, s 1960, joten omakohtaiset kokemukset noilta vuosilta puuttuvat ja se näkyy kirjan sisällössä puutteena ajan hengen ymmärtämisessä. Kekkosen vuosikymmen! 1960-luvusta ei voi Suomessa kirjoittaa ilman kirjoittamista Tasavallan Presidentti Urho Kekkosesta. Kirja sivuaa Kekkosta monessa eri kohtaa, pienissä ja isoissa asioissa. Nuoremman polven historioitsijoilla on viehtymystä piikitellä,nälviä, mitätöidä Urho Kekkosen elämäntyötä, hienovaraisin sanamuodoin. Tästä ei ole vapaa Meinanderinkaan opus. Kekkonen, Kreml ja Neuvostoliitto on kirjassa painokkaasti esillä kirjoittajan antaessa rivien välistä ja välillä riveilläkin ymmärtää Kekkosen olleen ”Kremlin juoksupoika”. Väärä todistus Presidentistä, mutta muotia nykyään. Kokonaisuudessaan kuvaukset Suomen kommunistien ja erityisesti ns. taistolaisten poliittisesta vaikutusvallasta ovat pahasti liioiteltuja. Kekkonenhan taitavasti sulautti Suomen kommunistisen liikkeen kapitalistiseen yhteiskuntaamme eikä suomalainen kommunismi ole siitä vieläkään toipunut. Tärkeitä uudistuksia 1960-luvun loppupuoli oli Suomessa valtavaa uudistusten, suurten yhteiskuntamme muutosten aikaa. Uusi sukupolvi nousi poliittiseen päätöksentekoon synnyttäen koko ajan eri asioissa vastarintaa vanhoillisen Suomen kanssa. Kirja kuvaa hyvin kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäyntiä mutta ei kerro lainkaan toista paljon suurempaa oikeudenkäyntiprosessia ,tapaus Schulleriä, aseistakieltäytymisyllytysoikeudenkäyntejä . Vanhentunutta lakia rikottiin tahallaan, tuhannet syyllistyivät samaan lakirikkomukseen,Suomen oikeuslaitos meni tukkoon. Tämä prosessi oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa tosi suuri juttu Suomessa, loukattiinhan siinä ”pyhiä arvoja”, armeijaa. Lakia rikkoivat mm. Paavo Lipponen, Ulf Sundqvist, Björn Wahlroos sekä reilut 2000 muuta suomalaista. Kirjasta puuttuu myös Schuller-tapausta sivuavasti laaja kriminaalipoliittinen uudistus, vankien aseman aivan uusi tarkastelu. Samoin mustalaisten asioiden aivan uusia sosialipoliittia uudistuksia ryhdyttiin toimeenpanemaan. Mm. K.J.Lång ja Jacob Söderman olivat näiden asioiden ”moottoreina”. Peruskoulu-uudistus mainitaan, vähätellen, mutta uusi kansanterveyslaki ei ole kirjaan päässyt. Ei myöskään valtion takaamien opintolainojen laki,joka tuli voimaan 1969 syksyllä. Tästä kirjassa on väärää tietoa. Tekijä sotkee poliittisesti pienviljelijät ja pientalonpojat eli Simosen TPSL:n ja Vennamon SMP:n! Olisiko kääntäjän lipsahdu? Miten oli the Rolling Stones? Meinanderin kirja rönsyilee poliittiselta puolelta muihin yhteiskunnan ilmiöihin. Tällöin saattaa virheitäkin poliittisen historian professorille sattua. Meinander kirjoittaa: ” Viisi vuotta myöhemmin (1970) yhtye ( Rolling Stones) soitti Helsingissä tupaten täydelle olympiastadionille.” Paha moka! Vuoden 1970 rollarikonsertissa Olympiastadionilla oli Pohjoiskaarteessa vaivaiset 5500 ihmistä! ”Tupaten täysi” Olympiastadion olisi silloin vaatinut n. 60 000 ihmistä! Lukijalle herää epäilys ovatko kelpo professorin kaikki asiatiedot samaa tasoa? Pekka Hurme Nuoret yrittäjät haastavat koronaviruksen Faktaruutu: ? Englanninkielisen Wikipedian määritelmän mukaan hackathon on tapahtuma, jossa ohjelmoijat kokoontuvat ohjelmoimaan ja inspiroitumaan toistensa osaamisesta kirjoittaa koodia. What the Quack -hackathonissa ei sinänsä ole kyse koodaamisesta, vaan osallistujien luomista ratkaisuista. Virallisena kielenä on englanti, jotta tapahtuma olisi auki mahdollisimman monelle. Carl-Wilhelm Cronstedt on yksi ajatushautomo Springboardin perustajista. Hautomo järjestää hackathonin What the Quack, joka etsii uusia ratkaisua koronaviruksen aiheuttamille ongelmille. ? /ins Hackathon What the Quack kerää viikonlopuksi 3–5 huhtikuuta fiksuja aivoja tietokoneruutujen eteen ratkaisemaan ongelmia, joita koronavirus on saanut aikaan. Ikävien otsikoiden ja maailmanlopunennusteiden lisäksi koronakriisi on tuonut muassaan myös luovia tapoja selvitä tilanteesta. Kun ryhmä Hankenin opiskelijoita perusti viime vuoden puolella ajatushautomo Springboardin kehittämään ideoistaan yrityksiä, oli se tarkoitus lanseerata tapahtumassa huhtikuun alussa. – Juhlien suunnittelemisen sijaan jouduimmekin alkaa pohtia, kuinka Suomi selviää kriisistä. Siksi loimme tämän hackathonin muutamassa viikossa, hankenopiskelija ja yksi Springboardin perustajajäsenistä oleva Carl-Wilhelm Cronstedt kertoo. Hän toteaa, että kuka tahansa on tervetullut vinkkaamaan ongelmista, joita koronakriisi on saanut aikaan tai ideoista, jotka voivat edistää terveyttä, koulutusta, yritystoimintaa tai yhteiskuntaa. – Hakkerimme käyvät sitten työhön kehittääkseen ongelmille ratkaisuja tai viedäkseen eteenpäin ideoita liiketoimintaan. Digitaalisella alustallamme osallistujien on mahdollista työskennellä yksin tai tiimeissä. Nelisenkymmentä kokenutta, taustoiltaan erilaista mentoria auttaa osallistujia kehittämään ideoita prosessin aikana, Cronstedt sanoo. Upouusia verkostoja Muutama viikko sitten järjestettiin vastaavanlainen hackathon Hack the Crisis Finland, joka puolestaan otti mallia Virossa järjestetystä Hack the Crisis -hackathonista. Cronstedt kertoo, että tämä on tapa luoda uusia ratkaisuja sellaisten verkostojen avulla, jotka eivät olisi muutoin syntyneet. Hän vertaa tilannetta kymmenen vuotta sitten vallinneeseen finanssikriisiin. – Silloin luotiin yrityksia, jotka käyttivät täysin uusia digitaalisia liiketoimintamalleja, kuten Uber, AirBnb ja startup-tapahtuma Slush. Nyt samanlainen kriisitietoisuus puskee esille innovaatioita. Cronstedt kertoo, että Springboardin tarkoituksena on jatkaa toiminnassaan hackathonien järjestämisiä. – Vaikka covid-19 voitetaankin, uusia, luovia ratkaisua vaativia ongelmia syntyy koko ajan, hän sanoo.
11 Viikko 16-17/2020 Risto Kolanen Huhtikuun kuvataide Kuvataide ? Galerie Forsblomin kampanja ”Tue suomalaista taiteilijaa” esittelee viikoittain seitsemän teosta gallerian suomalaisilta taiteilijoilta, Reima Nevalaisen ja Kristina Riskan näyttelyjen lisäksi. Yleisesti suljettu, mutta erikseen sovittaessa auki, on nyt aika yleistä. Piirto ja Galleria 4-kuus sinnittelevät. Monella on verkkonäyttely. Jäävuoret kaatuvat Sasha Huber on Suomeen kotiutunut sveitsiläishaitilainen kuvataiteilija ja taiteen tutkija. Hän tutkii juuriin ja muistoihin liittyviä sidoksia ja erityisesti kolonialismin jättämiä jälkiä ihmiseen ja elinympäristöömme. Taiteilija käyttää teoksissaan valokuvaa, videota, arkistomateriaalia sekä performanssin keinoja. Hän hyödyntää usein luomisessa hakasnaulainta symbolisena välineenä kuvastamaan epätasa-arvoisia valtasuhteita. Galleria Lokal, Annankatu 9 tuo esiin “Jäävuoren kaatumisen” nykyajassa. Huberin viimeisimmässä projektissa hän on palannut navigointiin arktisessa tilassa. Hänen teoksensa käsittelevät usein muistamista ja kuulumista yhteisöön. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin valtion taiteilijapalkinto. Hän työskentelee usein yhteistyössä taiteilija Petri Saarikon kanssa. Monimielistä kertomuksen lumoa Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esitteli kuvataiteilija Bo Haglundin uusia teoksia, joissa katsoja kohtaa taiteellisia yllätyksiä ja lumoavia paikkoja. It’s Your Turn Now -näyttely tuottaa mielikuvituksellisia yllätyksiä, jotka sijoittuvat ”kohtausmaisesti kasvillisuuden siimekseen”. Fantasia ja syvä realismi yhdistyvät teoksissa, mutta ne molemmat säilyttävät oman alueensa, Juha-Heikki Tihinen arvioi. Taiteilija kuvaa näyttelyään: – Maalaukseni ovat luonteeltaan värikkäitä ja esittäviä. Ne voisivat olla kuvituksia kertomukseen. Luonto on kuvattu esteettisenä kuin tapetin kuviossa. Kaikki teokseni ovat guasseja paperille, sillä minulle paperin kanssa työskentely on luontevinta. Paperi kutsuu minut leikkimään yksityiskohtien ja muotojen kanssa. Valoa valon takana/ toisella puolen Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17, on esillä kuvataiteilija Melek Mazicin näyttely ”Light Beyond Light”, jossa esillä olevat akvarelliteokset ovat ikkunoita valoon ja sen eri ulottuvuuksiin. Hänen uusissa teoksissa voi nähdä aiempaa enemmän värisävyjä ja rytmiä. Teokset ovat ilmavia ja kevyitä, ja ne heijastelevat haurasta, kerrostunutta valoa. Hän on asunut Suomessa jo vuodesta 1981 ja yhdistää turkkilaista ja suomalaista kulttuuria. Taiteilija hyödyntää teoksissa tyhjää tilaa ja läpinäkyvyyttä; se antaa katsojalle tilaa pysähtyä, hengittää ja kokea teoksen luomaa valoa. Tekijälle ominaisesti teoksissa voi nähdä vaikutteita luonnosta ja abstrakteista maisemista. Viimeisissä töissä Mazici palaa nuoruuden Istanbuliin, värien rikkauteen ja valon kirkkauteen. Näyttely on nyt nähtävillä myös verkossa. Vain väkevä hellyys Liisa Kallio on Helsingissä asuva freelance-kuvittaja, kirjailija ja graafinen suunnittelija. Hän käyttää työssään useita erilaisia tekniikoita hiilipiirroksesta digitaaliseen työskentelyyn. Hän on kuvittanut lukuisia lastenkirjoja ja julkaissut omia kuvakirjoja. Tunto -näyttely koostuu erikokoisista originaalipiirroksista, ”mahdollisista kuvituksista” tulevaan, aikuisille suunnattuun kuvakirjaan. – Tunto lähtee jostain sisältä ja siirtyy käteen. Galleria Kuvitus, Hämeentie 28, järjestää Tunnon verkkonäyttelynä omalla verkkosivullaan. Samalla voi tutustua teoksiin, kuraattorin sanoihin ja kuvittajaan, joka on Galleria Kuvitus Podcastin ensimmäisen jakson vieras. – Ei osoittelevaa, ei esittävää, ei selittävää. / Vain väkevä hellyys. Kuvia ihmisistä, joita ei ole Mediataiteilija Jukka Hautamäki käsittelee aiheita, jotka liittyvät kuvaja mediataiteen tulevaisuuteen: Mitä taide on vuonna 2050? Kuka sitä tekee, miten ja kenelle sitä esitetään? MUU Gallerian, Lönnrothinkatu 33, näyttely ”Restituo” (latin.) tarkoittaa mm. korjaamista, uudistamista, palauttamista, vaihtamista. Neuroverkkoihin ja tekoälyyn perustuvien teoksien kuvien synteesi on katkeamaton kehitysjatkumo. Taiteilija käyttää esimerkiksi omakuvia ja synteettisiä ihmiskasvojen kuvia, ihmisistä joita ei ole olemassa. Hän työskentelee monen median kautta tekoälyn, liikkuvan kuvan, äänen ja valon parissa ja on kiinnostunut mediateknologian mahdollisuuksista kuvataiteessa ja sen suhteesta kuvataiteen traditioon. Keltaisen arkisuuden ylistys Helsingin Taideyhdistyksen ryhmänäyttely ”Keltainen kosketus” valloittaa Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6. – Kiehtova ihana vastustamaton keltainen esittää pääosaa näyttelyssä, jossa tunnelma, esteettisyys ja väri-ilottelu on läsnä n. 30 taiteilijaa kertoo. Gallerian Studiossa on taiteilija Riikka Pelkosen tunnelmallisia maalauksia, osin Vallilasta. Aki Måttas on yhdistyksen uusi jäsen, joka osallistuu ensi kertaa yhdistyksen ryhmänäyttelyyn. –Pidin annettua väriteemaa väljänä, joten valitsin mukaan kaksi maalaustani jossa keltainen väri on hallitsevasti läsnä. ”Appelsiiniasetelma”, öljy kankaalle on eräänlainen keltaisen arkisuuden ylistys ja ”Ihastus”, akryyli kankaalle abstraktia väriparien leikkiä ja kontrastia. Parhaaseen flow-tilaan hän pääsee unohtamalla itsensä, ympäristön ja turhan itsekritiikin ja antaa ”maalauksen vain tapahtua”. Pietarin taideopissa Nurmosta, Pohjanmaalta Pietariin taiteen opiskeluun on päätynyt taiteilija Sofia Saikåin, joka esittäytyy ensimmäistä kertaa Taidesalonki Piirton, Uudenmaankatu 7, näyttelyissä ja tuo öljyväritöillään tuulahduksen venäläisestä monipuolisesta taiteen opista. Pietarin 250 vuotta vanhassa taideakatemiassa opiskelu vaatii sinnikkyyttä, tahti on kovaa, samoin kritiikki. – Venäjällä pärjää mainiosti, jos on siunattu hyvällä muuntumisja sietokyvyllä. Eikä pienestä hulluudestakaan haittaa ole. – Meillä on kuusipäiväiset viikot opiskelua aamusta iltaan, lisäksi vielä kotitehtävät päälle. Opiskelu kestä yleensä noin seitsemän vuotta. Suomesta ja suomalaisuudesta tykätään akatemiassa paljon. Se on täällä bonus, hän sanoo. PRIMAVERA -yhteisnäyttely jatkuu huhtikuun loppuun. Koko elämä heijastuu tauluihin Helsinkiläistaiteilija Kim Kylmälä on maalannut ammattimaisesti yli kolmekymmentä vuotta. Hän aloitti opintonsa vuonna 1979 Vapaan Taidekoulun avoimella luokalla, jatkoi ammattilinjalla ja valmistui 1983. Tuotannosta valtaosa on akvarelleja ja sekatekniikalla tehtyjä. Hän työstää akvarellejaan epäsäännölliseen muotoon revitylle paperille, jolloin teos on vapaa klassisen, geometrisen taulumuodon kahleista. Galleria ARS Longassa, Annankatu 12, näkyvä taiteilija viihtyy abstraktien aiheiden parissa, ihminen ja hänen läsnäolonsa puuttuvat tulkinnoista. Luonto on ensiarvoisen tärkeä inspiraation lähde, mutta maalatessaan Kylmälä heijastelee sisäisiä tunnetilojaan eikä kopioi todellisuutta. Teoksista löytyy lukematon määrä erilaisia värisävyjä ja kontrasteja, niinpä katsojalle töistä välittyykin optimismi ja aurinkoinen lämpö talven keskellä. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Sofia Saikåin ja Kiinalainen kylä -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Aki Månsson vierellään teoksensa Appelsiiniasetelma (oik.) ja Ihastus Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Mediataiteilija Jaakko Hautamäki on tehnyt yhteistyötä tekoälyn ja neuroverkkojen kanssa ja luonut kiehtovan Restituo-näyttelyn MUU galleriaan. Taiteilija omakuviensa parissa. Kuva: Hannele Salminen. Liisa Kallion originaalipiirrokset ovat ”mahdollisia kuvituksia” tulevaan, aikuisille suunnattuun kuvakirjaan. Taiteilija Kiihkon (vas.) ja Ilon välissä. Kuva: Salla Keskinen. Turkkilaissuomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko Melek Mazici ja työnsä Kevätsade Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Bo Haglund ja suurikokoinen It´s Your Turn Now -teoksensa Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikko 16-17/2020 Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen toteuttajaosapuolet on valittu ? Kalasatamasta Pasilaan -hanke rakentaa Kalasataman ja Pasilan välille raitiotien sekä lukuisia liittyviä hankkeita, kuten katualueita. Raitiotie täydentää Helsingin kestävän liikkumisen raideverkostoa ja tukee Helsingin visiota olla maailman toimivin kaupunki. Kalasatamasta Pasilaan -hanke toteutetaan allianssimallilla. Toteuttajaosapuoliksi on valittu seuraavat ryhmittymät: Osakokonaisuus 1: Sörkan spora (Destia Oy, Destia Rail Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja WSP Finland Oy – nimettyinä alihankkijoina Sweco Rakennetekniikka Oy, Sweco PM Oy, Sweco Ympäristö Oy ja Destia Engineering Oy). Osakokonaisuus 2: Karaatti (GRK Infra Oy, GRK Rail Oy ja AFRY Finland Oy – nimettyinä alihankkijoina FLOU Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy). Allianssin palveluntuottajien hankintavaiheessa oli mukana kolme tarjoajaryhmittymää. HKL vastaa hankkeen ohjauksesta yhteistyössä kaupunkiympäristön muiden tilaajatahojen kanssa. Valitut palveluntuottajat toteuttavat hankkeen yhteistyössä tilaajan kanssa. Hankintapäätös palveluntuottajien valinnasta tehtiin HKL:n johtokunnassa 2.4.2020 ja kaupunkiympäristölautakunnassa 7.4.2020. – Hanke tukee osaltaan kaupunkikuvan kokonaiskehitystä ja kestävän liikkumisen verkoston laajenemista. Toivotan kaikki tervetulleiksi yhteiselle hankematkalle Kalasatamasta Pasilaan! toteaa tilaajan projektipäällikkö Mikko Asikainen. Huhti–toukokuun vaihteessa käynnistetään hankkeen kehitysvaihe, jossa suunnitellaan allianssikokonaisuuden lopullinen sisältö ja toteutus sekä määritetään tavoitekustannus ja kannustinjärjestelmä. Toteutusvaiheeseen siirtymisestä tullaan päättämään keväällä 2021. – Modernissa kaupungissa liikkumisratkaisut ovat tärkeässä roolissa. Olemme innoissamme mukana rakentamassa maailman toimivinta kaupunkia, kertoo Karaatti-allianssin projektipäällikkö Mikko Nyhä. Sörkan spora -allianssin projektipäällikkö Janne Korkalaisen mielestä hanke on hieno mahdollisuus kehittää pääkaupungin kestävää liikenneinfraa: – Uusi raitiotie täydentää olemassa olevaa joukkoliikennejärjestelmää merkittävästi. On todella hienoa olla mukana rakentamassa tulevaisuuden Helsinkiä. Raitiotie rakennetaan osaksi Helsingin kehittyvää kaupunkirakennetta, ja se täydentää osaltaan kestävän liikkumisen raideverkostoa. Valmistuessaan uusi raitiotieyhteys tarjoaa sujuvan yhteyden reitille Nihti–Kalasataman metroasema –Vallilanlaakso–Pasila ja yhdistää olemassa olevat raitiotie-, metroja lähijunaverkot toisiinsa. Uuden raitiotien yhteydessä toteutetaan myös liittyviä hankkeita, kuten katualueita Nihtiin ja pyöräilybaana Vallilanlaaksoon, sekä parannetaan nykyistä katuinfraa mm. Hermannin rantatiellä. Liittyvien hankkeiden laajuus ja osuus hankekokonaisuudesta tarkentuu hankkeen kehitysvaiheessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalasataman raitiotien yleissuunnitelman kesällä 2018. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti raitiovaunuliikenne Kalasatamasta Pasilaan on tavoitteena aloittaa syksyllä 2024. KokoTeatterin syksyn ohjelmisto on nyt julkistettu ? KokoTeatterin syksyn ohjelmisto on nyt julkistettu ja se tulee olemaan täynnä upeita uutuuksia. Mukana joukossa on kotimaisia kantaesityksiä, yhteistuotantoja sekä vierailuja. Kattaus on niin laaja, että aivan jokainen kulttuurinnälkäinen löytää sieltä omat suosikkinsa. Osa kevään ensi-illoista on uudelleenjärjestelty syyskaudelle. Aktivistinäytelmä III – teostrilogian itsenäinen päätösosa KokoTeatterin syksyn päätuotanto kantaa nimeä Aktivistinäytelmä III. Se on Helena Kallion uusi näytelmä ja eri aikojen vapaustaistelijoista kertovan teostrilogian itsenäinen päätösosa. Aktivistinäytelmä III peilaa oman aikamme kysymyksiä 1960-luvun kansalaisoikeus-, naisja ympäristöliikkeen maailmaa muuttaneilta aktivisteilta perimiimme ideoihin. Mitä jäi käteen ja mikä nyt eteen? Käsikirjoittaja-ohjaaja Helena Kallion kynästä lähtevä teksti on rytmistä ja fyysistä – tarina kulkee edelläkävijöiden kohtaloista tekijöidensä aikalaiskokemuksiin ja lähihistorian tapahtumiin, Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin murhasta Äiti Maan murheisiin ja tämän päivän toivon ja muutoksen musiikkiin. Lavalla nähdään Tukholman Dramatenissa parhaillaan esiintyvä Tuuli Heinonen, musiikista vastaava ja muun muassa Elifantree-yhtyeessä vaikuttava Anni Elif Egecioglu sekä KokoTeatterin Anna Veijalainen. KokoTeatterissa nähdyn trilogian aiemmat osat ovat Lipusta revitty tähti (2009) ja Tanssiva Agitaattori (2018). Esitykset ajalla 25.9.-28.11. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ohjelmisto/aktivistinaytelma-iii/ Kulissit horjuvat jälleen Syyskauden aloittaa Kulissit kaatuu – musiikillinen tragikomedia alkoholismista, jonka ensi-ilta on 2.8.2020. Tositapahtumiin perustuvan tragikomedian keskushenkilö on Nata, joka ei myönnä sairauttaan. Kulissit kuitenkin horjuvat ja näemme, kuinka hän sinnittelee työn ja arjen keskellä häpeän ja valheen kierteessä. Kulissit kaatuu on KokoTeatterin ja Kulissit kaatuu -työryhmän yhteistuotanto. Esityksiä syksyllä on vain kaksi: 2.8. ja 9.8. Lue lisää: http:// www.kokoteatteri.fi/ohjelmisto/kulissit-kaatuu-musiikillinen-tragikomedia-alkoholismista/ Yhteiskunnallisia kannanottoja Syyskauden toinen ensi-ilta nähdään 12.8.2020. Homo Secundus – sekundaihminen on vauhdikas musiikkipitoinen ja liikunnallinen näytelmä, joka sisältää humoristisia yhteiskunnallisia kannanottoja. Homo Secundus on Tanssiteatteri Tsuumin, Tanssiteatteri Minimin ja Teatteri Telakan yhteistuotanto. Esityksen on ohjannut Teemu Mäki. Esitykset ajalla 12.8.18.8. Lue lisää: http://www. kokoteatteri.fi/ohjelmisto/ tsuumi/ Jalkapallonäytelmä kielimuureja ylittävästä ystävyydestä Ekata Theatre: Aika meidän tullut on saa ensi-iltansa 25.8. Vaikka jalkapallon EM-kisat nyt tältä kesältä siirtyivät, voi jalkapalloteemasta nauttia syksyllä teatterissa. Aika meidän tullut on kertoo jalkapallosta ja turvapaikkapolitiikasta. Se on näytelmä kielimuureja ylittävästä ystävyydestä, joka syttyy sinivalkoisissa torijuhlissa. Teoksen on ohjannut Erika Eva. Näytelmä on KokoTeatterin ja Ekata Theatren yhteistuotanto. Ekata Theatre on Lontoossa ja Helsingissä toimiva teatterikollektiivi, joka reagoi yhteiskunnallisiin asioihin nopeasti ja kertoo rajoja ylittäviä tarinoita monikielisesti. Esitykset ajalla 25.8.-29.8. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ ohjelmisto/ekata-theatre-aika-meidan-tullut/ Neljän sammakon paluu nähdään syksyllä Hällänäyttämöllä Keväällä ensi-iltansa saaneen Nostalgia – neljän sammakon vaellus -tanssiteoksen esityskausi jäi olosuhteiden pakosta tyngäksi. Onneksi Nostalgiasta pääsee nauttimaan vielä kerran Tanssiteatteri MD:n tiloissa Tampereella Hällä-näyttämöllä 29.8. klo 19. Teoksessa esiintyy sama kokoonpano: Anniina Kumpuniemi, Metsälintu Pahkinen, Anna Veijalainen ja Nina Viitamäki. Teoksen on ohjannut Ari Numminen. Teos on toteutettu KokoTeatterin ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotantona. Liput myy Tanssiteatteri MD. Lue lisää: http://www.tanssiteatterimd.fi/nostalgia/ Improvisaatioteatteri kohtaa Niskavuoren naiset Niskavuoren Naisia on improvisoitu melodraama, joka tutkii ajankohtaisia ilmiöitä Hella Wuoljoen luomien hahmojen kautta. Nämä hahmot ovat määrittäneet tähän päivään asti suomalaista naista, olleet esikuvia ja esimerkkejä lojaaliudesta, vahvuudesta ja määrätietoisuudesta. Niskavuoren Naisia -näytelmää esitetään maamme teattereissa uudelleen ja uudelleen. Vieläkö tämä naiskuva puhuttelee tässä ajassa? Esiintyjinä nähdään Improvokaatio-kollektiivin perustajat Reeta Annala, Kaisa Kokko ja Elina Stirkkinen. Improvokaatio tuo näyttämölle teemoja, jotka puhututtavat tänä päivänä. Esitykset: 29.9. ja 8.11. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ohjelmisto/niskavuoren-naisia/ Kolme maata, kolme kulttuuria ja neljä kieltä Teatteri Quo Vadis vierailee KokoTeatterissa lokakuussa. Esitys nimeltä Ai ai ai tutkii syyllisyydentuntoa ja siitä riisuutumista. Esityksen aikana uskallamme ehkä hiukan päästää irti identiteettiimme kietoutuneesta syyllisyydestä. Esityksessä nähdään kolme maata, kolme kulttuuria ja neljä kieltä: suomi, ranska, espanja ja englanti. Niitä puhutaan jatkuvasti, niillä kommunikoidaan, lauletaan ja tunnustetaan. Mitään kielistä ei kuitenkaan tarvitse osata ymmärtääkseen esitystä. Kaikki materiaali on luotu kollektiivisesti lavalta käsin. Työryhmä: Minerva Kautto, Lisa Lehoux, Laura Marin ja Emilie Crubezy. Ai ai ai on suomalaisen Teatteri Quo Vadiksen ja ranskalaisen Compagnie Sale Gaminen kansainvälinen yhteistuotanto. Esitykset ajalla: 6-11.10. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ ohjelmisto/aie-aie-aie/ Alpo Aaltokoski Companyn uusi kuusiosainen teos käsittelee kuolemaa Sooloteoksista koostuvan kuusiosaisen teossarjan osa I saa ensi-iltansa syksyllä KokoTeatterissa. Kuolema on lopullinen päätepiste elämälle, jonka tietoisuutemme käsittää. Sen kohtaavat kaikki elolliset oliot. Teossarjaa työstetään yhteistyössä työryhmien taiteilijoiden kanssa ja jokainen tuo teokseen oman henkilökohtaisen kokemuksensa kuolemasta. Teoksen ensimmäisen osan koreografina toimii Alpo Aaltokoski ja tanssijoina Katja Koukkula sekä Jussi Väänänen. Tuotanto Alpo Aaltokoski Company sekä KokoTeatteri. Ensi-ilta 13.10. Muut esitykset ajalla 16.10.-1.11. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ohjelmisto/alpo-aaltokoski-company/ Tanssikielto: ”Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää” Kolmen esityksen verran KokoTeatterissa vierailee Antti Lahti & Työryhmä teoksellaan Tanssikielto. Esitys kertoo kieltämisen kulttuurista ja toimii manifestina kansalaisten oikeudesta tanssia vapaasti missä haluavat, milloin haluavat ja miten haluavat. Esitys pohjautuu sisäasiainministeriön päätökseen, jonka johdosta Suomesta kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Tanssimisen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Edelleen meitä valvotaan. Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää. Nämä ovat vuosisadan parhaimmat juhlat ja kaikki ovat tervetulleita! Ohjaus Antti Lahti. Tuotanto Tanssiteatteri Tsuumi, Tanssiteatteri Minimi ja Kuopion kaupunginteatteri. Esitykset ajalla 2324.10. Lue lisää: http:// www.kokoteatteri.fi/ohjelmisto/antti-lahti-tyoryhma-tanssikielto/ Mihin kukkaisliikkeen ihanteet katosivat? Jos minä puhuisin sinulle on ohjaaja-käsikirjoittaja Kirsi Liimataisen näytelmätrilogian ensimmäinen osa. Teos käsittelee pakolaispolitiikkaa sekä pakkopalautuksia hyvin suomalaisesta näkökulmasta. Näytelmän päähenkilö Kerttu haluaa piilottaa kesämökilleen afganistanilaisen Gargarin perheen, jota uhkaa pakkopalautus Kabuliin. Kertun mies ei ole kuitenkaan asiasta samaa mieltä. Aikaisemmin kukkaisliikkeen ihanteisiin uskova hippipari ei enää marssikaan yhteisenä rintamana, vaan seisoo nyt toinen toistaan vastaan. Teos toteutetaan yhteistyössä KokoTeatterin kanssa. Pääosissa nähdään muun muassa Erikka Magnusson, Leena Uotila ja Seppo Maijala. Esitykset ajalla 7-24.11. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ ohjelmisto/jos-mina-puhuisin-sinulle/ Joel Lehtosen ohjaama TsarBomba päättää KokoTeatterin syyskauden Upean syyskauden päättää joulukuussa ensi-iltansa saava väkevä teos Tsar-Bomba. Teos perustuu Mihail Durnenkovin näytelmään Sota ei ole vielä alkanut. Teoksen suomennoksesta vastaa Elina Vallas ja ohjauksesta Joel Lehtonen. Lavalla nähdään Sami Saikkonen, Kasperi Nordman, Timo-Pekka Luoma ja Joel Lehtonen. Teos on KokoTeatterin ja Yksisarvisten yhteistuotanto. Esitykset ajalla 2.12.-15.12. Lue lisää: http://www.kokoteatteri.fi/ ohjelmisto/tsar-bomba/
13 Viikko 16-17/2020 H Sarpo Kysy vaikka Senecalta ? Jo liki kaksituhatta vuotta sitten Seneca, roomalainen valtiomies ja filosofi, keisari Neron opettaja antoi meille kauniin ajatuksensa: Kaikkea saattaa tapahtua. Ja totta vieköön, kuinka oikeassa Seneca olikaan! Kaikenlaista on sattunut. Lumettoman talven jäljiltä kevään tulosta puuttuu jotenkin puhti. Aurinko kilottaa, hanhilaumat valtaavat puistoja, pajunkissat pörhistelevät tuulessa. Kevättä hönkivä maailma näyttää samanlaiselta kuin ennenkin, mutta ei siltikään ole samanlainen. Ei sinne päinkään. Lumettoman talven päätteeksi Daavid kellisti Goljatin. Noin vain. Näkymätön pentele, millimetrin miljoonasosien kokoinen virus pani luomakunnan kruunut kontalleen. Puolustautumisen ja maailmanrauhan nimissä Goljat on tuhlannut miljardeja ja taas miljardeja euroja, ruplia, dollareita jos jonkinlaiseen ohjukseen ja haupitsiin. Daavidia vastaan käyttökelvotonta romua kaikki. Pahaksi onneksi haupitsit ja ohjukset on suunnattu vikapaikkaan. Kohti toista ihmistä. Vailla kaaripyssyäkään elintilaamme valtaava kulkutauti on karvas pala monelle. Näkymätön pentele pakottaa meidät kaikki tarkistamaan asenteitamme ja ajattelutapojamme. Eikä se hetkessä käy, eikä kaikkia miellytä. Tytötteleville setämiehille voi olla kova pala tunnustaa hallituksemme nuorten naisten tarmo tarttua toimeen ja viisaus asettaa inhimillisyys etusijalle. Tai miljonäärinallen ymmärtää miksei pikkuväki ole valmis uhraamaan henkeään veroparatiisirahojen turvaamiseksi. Peloista ja ahdistuksesta juontuva samaan veneeseen sulloutuminen on nostanut esiin kosolti auttamisenhalua, lähimmäisestä välittämistä ja vastuullista käyttäytymistä. Omiin poteroihin palataan taas sitten kun kulkutauti on saatu ajettua matkoihinsa. Toki sentään muutama sanomalehtimies ja jokunen ”patriootti” yrittää yhä sinnikkäästi osoittaa tilannetajuttomuuttaan. Aikanaan sekin selviää, kuka pissi omille kintuilleen. Vielä ei kukaan osaa sanoa kauanko poikkeusolot kestävät tai mitä niistä seuraa. Haavoja nuollaan pitkään, syyllisiä metsästetään ja maksumiehiä. Uudesta maailmanjärjestyksestä riittää puhetta ja polemiikkia. Kunnes jatketaan niin kuin tähänkin asti? Sitä ei vielä tiedä. Kaikkea saattaa tapahtua, kysy vaikka Senecalta. Kulttuurikeskuksilta, museoilta, liikuntaja nuorisopalveluilta uusia sisältöjä viikoittain Annantalon verkkosivuilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Kuva: Maarit Hohteri. ? Helsingin kaupungin tavoitteena on tuottaa elämyksiä ja motivoida ihmisiä liikkumaan myös koronaepidemian tuomissa poikkeusolosuhteissa. Kaupunki haluaa myös tukea kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimijoita ja kaupunkilaisia uudenlaisessa arjessa. Lapsiperheille liikuntaseikkailuja Joka tiistai klo 10.30 Helsinki-kanavalla nähdään Helsingin liikuntapalveluiden suorat #HelsinkiLiikkuuLive-lähetykset. Ensimmäisissä lähetyksissä lähdetään mukaan liikunnanohjaajien Jaakon ja Juhanan lasten liikuntaseikkailuihin, ja nämä seikkailut sopivat mainiosti, vaikka päiväkotien taukojumpiksi tai alakoululaisten etäkoulunkäyntiä jaksottamaan. Tiistaipäivien HelsinkiLiikkuuLive-lähetyksissä matkataan Jaakon ja Juhanan johdolla eri kohteisiin ja samalla liikutaan hauskan monipuolisesti. Tätä seikkailua ei kannata seurata sohvalta tai muutenkaan passiivisesti, vaan kannattaa pukea päälle liikuntavarusteet, tehdä tilaa liikkumiselle ja varustautua iloisella ja reippaalla mielellä. Jaakon ja Juhanan liikuntaseikkailuun voi osallistua yksin tai koko perheen kesken. Seuraa suora lähetys tiistaisin klo 10.30 täältä. Suorien lähetysten jälkeen Helsinki-kanavalle tulee luonnollisesti jokaisen jakson tallenne katsottavaksi. Lisäksi Helsinki-kanavalle tulee koko ajan jumppavideoita myös muille kohderyhmille. Esimerkiksi kanavalla on jo katsottavissa pilates-, ulkojumppa-, venyttelyja uimarin kuivatreenivideoita. Helsingin liikunnanohjaajien vetämiä Jumppahetkiä lähetetään myös TV2:lla arkiaamuisin klo 8.50 ja uusintana samana iltapäivänä klo 15.50. Koko viikon treenit uusitaan lauantaisin puolenpäivän aikaan. HAM Helsingin taidemuseo HAM Helsingin taidemuseossa avautui helmikuussa maiseman ja mielen tulkitsija Vilho Lammen (1898–1936) näyttely, joka on ensimmäinen taiteilijan teoksista koottu näyttely Helsingissä neljäänkymmeneen vuoteen. Vilho Lampi oli pitkään unohduksissa ollut lakeuden maalari Limingasta, jonka taiteellisen työn arvostus kasvoi vasta vuosikymmeniä hänen Oulun Merikoskeen päättyneen elämänsä jälkeen. Museon Tennispalatsin näyttelytilojen ollessa suljettu, yleisölle avataan mahdollisuus tutustua odotettuun näyttelyyn digitaalisen opastetun näyttelykierroksen kautta. Suomeksi puhuttu ja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tekstitetty näyttelyopastus julkaistaan HAMin verkkosivuilla sekä Helsinki-kanavalla. Sisältö on toteutettu tallennemuodossa, jolloin se on yleisön katsottavissa juuri silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Helsingin alueella on lähes 500 julkista veistosta, jotka sijaitsevat kaupunginosien keskeisillä paikoilla – siellä missä helsinkiläiset viettävät arkeaan ja juhlivat juhliaan. Jokaiseen veistokseen liittyy lukuisia kaupunkilaisten tarinoita ja jokainen veistos on nähnyt satoja riitoja ja tuhansia suudelmia. HAM Helsingin taidemuseo haluaa antaa kaupunkilaisten muistoille äänen ja kerää kaupunkilaisilta veistoksiin liittyviä muistoja. Veistoksiin liittyviä muistoja kerätään ja kootaan sekä HAMin Veistosmuisto-sivulle että veistoskohtaisille sivuille HAMin veistospankkiin. Yli tuhat uutta teosta verkkoon Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut verkkoon yli 1 400 uutta teosta, joihin on päässyt tähän asti tutustumaan vain museon seinien sisäpuolella. Nyt julkaistuihin teoksiin kuuluu taidetta, julisteita, postikortteja ja rakennuspiirustuksia. Uusi avaus pitää sisällään ensi kertaa museon historiassa tekijänoikeuden alaista aineistoa, yhteensä yli 1 400 uutta teosta. Julkaiseminen tarjoaa yleisölle mahdollisuuden päästä katsomaan sellaisia taideteoksia, julisteita, rakennuspiirustuksia ja postikortteja, joihin on voinut tutustua ainoastaan museon seinien sisällä. Teokset on julkaistu Helsingin kaupunginmuseon Finna-sivustolla, jonka runsas sisältö laajenee nyt entisestään. Sivusto esittelee Helsingin ja helsinkiläisten menneisyyttä kuvina, esineinä ja taiteena. Helsingin kaupunginmuseon teokset ovat dokumentteja syntyaikansa Helsingistä. Kaupunkikuvan muuttuessa tekijät ovat halunneet tallentaa näkymiä, jotka ovat olleet katoamassa. Teokset kertovat myös kaupunkilaisten työstä ja vapaa-ajasta. Taidekokoelma sisältää teoksia niin mestareilta kuin harrastajiltakin. Kokoelman tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvat Magnus von Wright, William Ahlgren, Greta Hällfors-Sipilä ja Tove Jansson. Kiinnostavia harrastajataitelijoita edustavat Oiva Viinipuro ja Uno Heikkinen. Taidekokoelman ytimenä on kaupungin muutos, jota taiteilijat ovat ikuistaneet eri tyylisuunnin. Julistekokoelma kertoo kaupungin moninaisista tapahtumista. Erityisesti nousee esille kuva Helsingistä vilkkaana näyttelyja messukaupunkina. Sota-aika toi avustustyön ja jälleenrakentamisen myös julistetaiteeseen. Nyt julkaistavia näyttelyja messumainoksia suunnittelivat tunnetut graafikot, kuten Holger Erkelenz, Göran Hongell ja Jorma Suhonen. Kaupungin muuttuminen näkyy myös Elias ja Martti Paalasen rakennuspiirustuksissa. Elias Paalanen laati sosiaalihallinnon tilauksesta ensimmäiset pientalojen tyyppipiirustukset Suomessa vuonna 1922. Elias Paalasen toimiston suunnittelemia asuinkerrostaloja rakennettiin 1920ja 1930-luvuilla esimerkiksi Kallioon ja Töölöön. Helsingin kaupunginmuseon sivusto Finna-hakupalvelussa. Finna on hakupalvelu, joka tarjoaa Suomen arkistoille, kirjastoille ja museoille mahdollisuuden tuoda aineistonsa yhteen ja kaikkien löydettäväksi. Kaupunginmuseo on julkaissut Hakasalmen huvilan sivuilla ja Helsinki-kanavalla elokuussa 2019 päättyneen Suruton kaupunki –näyttelyssä esillä olleen mykkäelokuvien tyyliin toteutetun voimisteluvideon. Näyttelyssä pääsi taannoin kokeilemaan naisvoimistelua 1920-luvun tapaan. Liikkeet ja musiikin on valinnut Aino Sarje aikoinaan hyvin muodikkaasta Helvi Salmisen voimisteluoppaasta. Kulttuurikeskusten uudet palvelut Kulttuurikeskukset Annantalo, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Savoy-teatteri, Stoa ja Vuotalo tarjoavat helsinkiläisille taidetta ja kulttuuria poikkeusolojen keskelle sekä tukevat artisteja tuottamalla konsertteja ja esityksiä digitaalisten kanavien välityksellä. Palveluja tarjotaan helsinkiläisille muun muassa kulttuurikeskusten somekanavien sekä Helsinki-kanavan välityksellä. Tulossa on muun muassa konserttien striimauksia, virtuaalinen taidenäyttely ja taidekasvatusta lapsiperheille. Kanneltalo, Malmitalo ja Vuotalo ovat koristelleet julkisivujensa ikkunat alueen asukkaiden iloksi. Malmitalon ikkunoissa on esillä Tuija Markonsalon Palsamoitu metsä -näyttelyn parhaita paloja. Vuotalon edustalla olevalle Mosaiikkitorille on tuotu perinteinen narsisseista rakennettu jättipääsiäismuna. Savoy-teatterin somekanavissa artistit lähettävät omia tervehdyksiään ja antavat kulttuurisuosituksia. Stoan ympäristöön on laitettu esille taidetta ulkoilijoiden iloksi. Annantalon verkkosivuilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Kaupunginorkesteri Helsingin kaupunginorkesteri julkaisee kuluvan kevään aikana HKO Screen -verkkokonsertteja joka viikko. Orkesterin muusikot soittavat Impromptu-kamarimusiikkikonsertin Musiikkitalon konserttisalissa ilman saliyleisöä joka toinen viikko perjantaisin: 17.4., 15.5. ja 29.5. klo 19.00. Perinteinen vappumatinea järjestetään perjantaina 1.5. klo 14. Konsertit ovat seurattavissa Helsingin kaupunginorkesterin verkkosivulta, HKO Screen -mobiilisovelluksessa sekä Yle Areenassa. Konsertit kuullaan myös Yle Radio 1:ssä. Livestriimausten ohella HKO julkaisee kanavissaan aiempien kausien konserttitaltiointeja. Arkistoaineistoa julkaistaan vuoroviikoin kamarimusiikkikonserttien kanssa perjantaisin. HKO Screen Guest – konsertit Kevätkauden aikana HKO:n verkkokonserttien sarjassa kuullaan myös vierailukonsertteja. Ensimmäinen vierailija on Klassinen Hietsu, jonka ensimmäinen verkkokonsertti kuultiin viime sunnuntaina YouTubessa. Hietsun Paviljongissa soitettu konsertti julkaistaan tänään tiistaina HKO:n mobiilisovelluksessa sekä verkkosivuilla. HKO Screen Guest -konsertissa esiintyvät viulisti Eriikka Maalismaa, pianistit Emil Holmström, Mirka Viitala ja Maija Väisänen sekä kitaristi Petri Kumela. Konsertin kuvaja äänitaltioinnista on vastannut Anders Pohjola. Kuluvan kevään aikana HKO Screen Guest -konsertteja on tarkoitus julkaista parin viikon välein tiistaisin. Klassisen Hietsun ohella sarjassa vierailevat myös esimerkiksi UMO Helsinki Jazz Orchestran muusikot. Vierailukonsertit ovat katsottavissa Helsingin kaupunginorkesterin verkkosivuilla ja mobiilisovelluksessa niin kauan kuin yleisötapahtumien järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa. Konserttien ohjelmatiedot: www. helsinginkaupunginorkesteri.fi sekä orkesterin somekanavat. Ilmainen HKO Screen -mobiilisovellus on saatavilla sovelluskaupoista ja sen käyttäminen on maksutonta. Nuoret eivät jää yksin Poikkeusoloissa erityistä huolta aiheuttaa niiden nuorten tilanne, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka eivät koe oloaan turvalliseksi omassa kodissaan.Pääkaupunkiseudun nuorisotyössä on reagoitu pikavauhtia lisääntyneeseen yksilöllisen tuen tarpeeseen.Yksilöllinen tuki muodostuu nuoren tarpeiden mukaan ja tukea tarjotaan etenkin verkon ja somen välityksellä, sekä myös puhelimitse ja tapaamalla nuoria. Pääkaupunkiseudun nuorisotyö toimii tällä hetkellä digitaalisissa kanavissa sekä jalkautumalla kaduille ja julkisiin tiloihin. Sekä digitaalisessa että jalkautuvassa nuorisotyössä on huomioitu lisääntynyt yksilöllisen tuen tarve. Yksilöllisellä tuella tarkoitetaan nuorelle annettavaa henkilökohtaista tukea ja apua elämän haasteissa, reagointia huolta herättävissä tilanteissa sekä paneutumista nuoren tilanteeseen ja nuoren tarpeiden hahmottamista. Keskustelut ja yksilötyön tarve syntyvät sekä nuorisotyöntekijöiden että nuorten omasta aloitteesta. Nuori voi kertoa nuoriso-ohjaajalle esimerkiksi ahdistuksestaan tai masennuksestaan. Monia nuoria huolettavat nyt esimerkiksi kesätöiden peruuntuminen, koulutehtävistä suoriutuminen tai oma ja läheisten terveys. Yhteydenottoja nuorilta on tullut satoja sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Malmin nuorisotyöyksikkö vahvisti, että pelkästään viime viikolla he saivat Malmin alueen nuorilta yli sata yhteydenottoa. Sekä verkossa että jalkautuvassa nuorisotyössä yksilöllinen tuki on ensisijaisesti nuoren kohtaamista keskustelemalla. Yhdessä pohditaan, miten nuoren elämään voidaan saada tukea hänen toivomallaan tavalla. Jalkautuvassa nuorisotyössä voidaan havaita esimerkiksi alaikäisten päihteidenkäyttöä ja muuta ei-toivottua käyttäytymistä. Kirjaston uudet palvelut E-kirjojen, e-äänikirjojen ja e-lehtien käyttö on kasvanut kymmenillä prosenteilla maaliskuun aikana kirjastojen sulkeuduttua. Muun muassa e-kirjoja on lainattu helmi-maaliskuussa 20 % enemmän kuin normaalisti. Myös etätietopalvelu ja etädigineuvonta ovat voimakkaassa kasvussa. Helmet-chatin yhteydenotoissa kasvua on ollut 700 %. Nousua myös valtakunnallisissa kirjastot.fi-palveluissa. Helmet-kirjastojen e-kirjastossa onkin tällä hetkellä ruuhkaa. Asiakkaita pyydetään palauttamaan luettu e-kirja mahdollisimman pian muiden käyttöön. Aktiivinen palauttaminen on helppo keino laajentaa saatavilla olevien e-kirjojen valikoimaa. E-kirjan tai e-äänikirjan voi palauttaa jo ennen kahden viikon laina-ajan päättymistä heti kun se on luettu tai kuunneltu. Näin saatavilla olevien e-kirjojen valikoima laajenee. Erityisesti uutuuksia joutuu jonottamaan. Aiemmin ilmestyneitä teoksia saa lainaan helpommin, jos rajaa haun saatavilla oleviin. E-kirjaston tilannetta seurataan ja lisää lukuoikeuksia ostetaan mahdollisuuksien mukaan. Kirjastojen työ painottuu sulkuaikana etäneuvontaan sekä normaaliin vuodenkiertoon kuuluvaan syksyn uutuuksien valintaan. Myös e-aineistolisenssejä neuvotellaan ja hankitaan lisää. 25 % Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöstä on siirtynyt töihin yli 70-vuotiaille tarkoitettuun Helsinki-apuun. Kirjastojen tapahtumat ovat siirtyneet verkkoon. Helsinki-kanavalla voi seurata säännöllisesti kirjastojen tuottamaa sisältöä, kuten satutuokioita, kirjailijahaastatteluja sekä keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Lista ajankohtaisista striimauksista löytyy Helmet. fi:stä
14 Viikko 16-17/2020 Etanolipohjainen Helsinki Käsidesi on tehokas ja turvallinen käsihuuhde päivittäiseen hygieeniseen käsidesinfektioon. Kuva: Samuel Sorainen Helsinki Käsidesin tuotannon HDCO pystyi aloittamaan vasta saatuaan riittävästi käsidesin pakkaukseen sopivia muovipulloja. Pullotus tapahtuu Helsingin Tukkutorilla. Kuva: Samuel Sorainen Mikko Mykkänen toimitti ensimmäiset Helsinki Käsidesi -pullot Hans Välimäen takeaway-ravintolaan. The Helsinki Distilling Company pullottaa myös käsidesiä Tislaamomestari Mikko Mykkänen lähettää käsidesiä jakeluun. Kuva: Samuel Sorainen ? Helsingin ainoa viinatislaamo, Sörnäisten Tukkutorilla sijaitseva The Helsinki Distilling Company, HDCO, aloitti Helsinki Käsidesin pullottamisen. Käsien desinfektioaineen jakelu alkaa paitsi valikoiduissa vähittäiskaupoissa ja apteekeissa, myös lääkintä-, ravintolaja toimistotarviketukkujen kautta. Näin tuotetta pyritään saamaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisimmille toimialueille koronapandemiaa hillitsemään. Tislaamo arvioi valmistavansa muun, normaalin toimintansa ohessa noin 10 000 pulloa käsidesiä viikossa. Päätös ryhtyä valmistamaan ja pullottamaan myös käsidesiä oli HDCO:lle helppo, sillä Helsingissä sataan vuoteen ensimmäiseltä ja ainoalta toimivalta tislaamolta löytyy kaikki tarvittava osaaminen ja kalusto. Helsinki Käsidesin tuotannon HDCO pystyi aloittamaan vasta saatuaan riittävästi käsidesin pakkaukseen sopivia muovipulloja. – Jokaisen tulee yhteiskuntaa kohtaavassa kriisitilanteessa kantaa kortensa kekoon rahkeittensa mukaan ja vähintään oman osaamisensa kautta. Me koemme olevamme vahvimmillamme kehittäessämme ja valmistaessamme käsityönä alkoholijuomia. Pystymme osaamisemme avulla helposti ja turvallisesti jalostamaan alkoholista myös kriittisen tärkeään asemaan noussutta käsidesiä. Sopivien pakkausten lisäksi raaka-aineen, eli denaturoidun etanolin saatavuus on maailmanlaajuisen pandemian takia kortilla nyt kaikkialla. Onkin hienoa, että Suomessa käsidesiä valmistetaan nyt eri toimijoiden taholla pitkin maata. Näin pystytään palvelemaan mahdollisimman useita sen tarpeessa olevia kansalaisia”, kertoo The Helsinki Distilling Company Oy:n perustajaosakas, master blender Kai Kilpinen. The Helsinki Distilling Company pystyy arvioittensa mukaan pullottamaan Helsinki Käsidesiä puolen litran pulloihin 5000 litraa viikossa. Tuotantolinjan avaaminen työllistää koko tislaamon henkilökunnan. Ennakkotilauksia tislaamo on vastaanottanut ennen tuotannon aloittamista jo yli 60 000 pullolle. – Pyrimme käsidesin valmistamisen myötä tarjoamaan tislaamon henkilökunnalle töitä, sillä ravintolamyynnin sulkeuduttua myös meidän tavanomaisten tuotteidemme, käsityöginin ja -viskin, menekki laski merkittävästi. Olemme kaikki ylpeitä saadessamme tehdä yhdessä työtä ja tuotetta, joka on tärkeä lenkki vakavan kriisin sammuttamisessa. Koska käsidesi on välttämättömyystuote, joka selkeästi auttaa epidemian hillitsemisessä, emme haluaisi nähdä kenenkään myöskään rahastavan kriisin aiheuttamalla kysynnällä. Siksi vetoammekin jakelijoihin ja jälleenmyyjiin, että puolen litran pullon hinta pysyisi noin kymmenessä eurossa”, toivoo master blenderKilpinen. Etanolipohjainen Helsinki Käsidesi on tehokas ja turvallinen käsihuuhde päivittäiseen hygieeniseen käsidesinfektioon. Sisältää ihoa hoitavaa ja kosteuttavaa glyserolia ja sopii kaikenikäisille, useitakin kertoja päivässä käytettäväksi. Koostumukseltaan helposti levittyvää sekä nopeasti kuivuvaa. Ei sisällä hajusteita tai väriaineita. Vältettävä aineen joutumista silmiin, rikkoutuneelle iholle ja limakalvoille. Vaikuttavat aineet: Denaturoitu etanoli (>70 %) ja glyseriini. Vuonna 2013 perustettu The Helsinki Distilling Company on ensimmäinen ja ainoa tislaamo Helsingissä sataan vuoteen. Se tunnetaan ennen kaikkea luovana ja tuotteiden korkeaan laatuun keskittyvänä pientislaamona, jonka kaikki tuotteet valmistetaan käsin Helsingin Kalasataman Teurastamolla sijaitsevalla tislaamolla. Yhtiön luovuudesta todistaa myös tislaajamestari Mikko Mykkäselle myönnetty Outstanding Innovation -palkinto Euroopan innovatiivisimpana tislaajana. Kontulaan tulossa tornitalojen suurkortteli Helsingin Kontulan metroaseman välittömään läheisyyteen on rakentumaisillaan kolmen kerrostalon suurkorttelikokonaisuus. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy ? Helsingin Kontulan metroaseman välittömään läheisyyteen on rakentumaisillaan kolmen kerrostalon suurkorttelikokonaisuus. Kohteiden rakennuttajana toimii Lumo Kodit Oy ja KVR-urakoitsijana Fira Oy. Jatkumona Keinulaudantie 2b:lle, Assemblin toteuttaa myös Tornitalon LVISA-urakat. Kontulan ostoskeskuksen ja metroaseman viereen rakennetaan uusi asuinrakennusten muodostama suurkortteli jopa 500 asukkaalle. Hankkeessa rakennetaan yhteensä kolme kerrostaloa, joista yksi on jo valmistunut ja kaksi on tällä hetkellä rakenteilla. Kerrostaloja rakennetaan yhteensä melkein 20 000 bruttoneliömetriä, joista korkein rakennus Keinulaudantie 2a kohoaa jopa 16-kerroksiseksi tornitaloksi. Assemblin on mukana kahdessa tällä hetkellä rakentumaisillaan olevassa kokonaisuudessa; Tornitalossa ja Keinulaudantie 2b:ssä. Tornitalon rakentaminen talotekniikan osalta on alkanut tammikuussa 2020, johon asukkaat pääsevät muuttamaan 2021 loppuun mennessä. – Hanke on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja solmittu sopimus on osoitus onnistumisistamme kokonaistalotekniikkatoimituksissa. Tornitalon korkeus tuo myös talotekniikkaan normaaleista kerrostaloista poikkeavia suunnitteluratkaisuja, joka vaatii myös urakoitsijalta asiantuntemusta, kertoo Assemblinin Talotekniikkaurakoinnin liiketoimintajohtaja Jukka Jäppinen. Keinulaudantien talojen kylpyhuoneet eivät ole perinteiseen tapaan paikallarakennettuja, vaan ne toteutetaan tehdasvalmisteisilla Fira Modules -kylpyhuonemoduuleilla. Kohteen korkeimpaan taloon päästiin helmikuussa 2020 asentamaan ensimmäisiä massaräätälöityjä Fira Modules Bathroom 2.0 Series -sarjan kylpyhuonemoduuleita, jotka tulivat markkinoille syksyllä. – Tämä kohde on jatkumoa hyvälle yhteistyöllemme. Fira ja Assemblin tekevät jatkuvaa kehitystyötä taloteknisten järjestelmien ja rakennustekniikan toteuttamisessa. Tavoitteena aina asiakaslähtöinen ja kustannustehokas ratkaisu, toteaa Markus Karila Fira Oy:sta.
15 Viikko 16-17/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Yli 110.000 äänesti Hok-Elannon vaaleissa ? HOK-Elannon edustajistovaalien nettiäänestys päättyi viime yönä. Maanantaina postin kuljetettaviksi jätetyt postiäänet saadaan mukaan ääntenlaskentaan. Tulos julkistetaan 17. huhtikuuta. – Lähes 110 000 asiakasomistajaa käytti ääntään vaaleissamme, vaikka heillä varmasti on ollut vakavampaakin pohdittavaa koronatilanteesta johtuen. Iso kiitos äänestäneille aktiivisuudesta, uskon, että uusi edustajisto vastaa hyvin asiakasomistajakuntaamme, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen toteaa. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. Osuuskaupan 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeus oli lähes 630 000 asiakasomistajalla pääkaupunkiseudulla. Ehdolla edustajistoon oli 1237 asiakasomistajaa. Nettiäänestys oli nyt käytössä jo neljättä kertaa HOK-Elannon vaaleissa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2008 netissä äänestäneiden osuus oli 22 prosenttia äänestäneistä, vuonna 2012 lähes 35 prosenttia ja vuonna 2016 noin 47 prosenttia. Vaikka kaikki postiäänet eivät ole vielä tulleet laskentaan, näyttää vahvasti siltä, että tänä vuonna netissä äänesti jo yli 60 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalipalvelukokonaisuuden HOK-Elannolle tuottaa Edita Prima Oy. Vaaleja suunniteltaessa kiinnitettiin erityistä huomiota äänestäjän vaalisalaisuuden säilymiseen. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kolmelle voittajalle vuoden ostokset à 12 000 euroa. Nettiäänestäjien kesken arvotaan 50 voittajalle 100 euron ravintolalahjakortit. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Vuoden ostosten voittajat julkistetaan vaalituloksen yhteydessä. Kansallisgalleria lomauttaa ? K a n s a l l i s g a l l e r i a n 25.3.2020 aloittamat yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Niiden tuloksena Kansallisgalleria lomauttaa osa-aikaisesti suuren osan henkilökunnastaan. Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen teki 7.4.2020 päätökset 1,6 miljoonan menosäästöjen saavuttamiseksi, joihin päästään kaikkia kustannuksia leikkaamalla. Henkilöstön lomautuksilta ei vältytty. Lomautuksilla haetaan 700 000 euron kustannussäästöjä ja ne porrastaen 13.4.2020 ja 5.7.2020 väliseen aikaan. Lomautukset koskevat eri pituisina 257 henkilöä. Mikäli koronavirusepidemian arvioidut vaikutukset Kansallisgallerian toimintaan muuttuvat, voidaan lomautusten laajuutta pienentää ja kestoa lyhentää. Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
16 Viikko 16-17/2020 www.albin.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA ALBIN KALLIOSSA – korkeatasoinen hammashoito ja kokeneet hammaslääkärit! Olemme auki joka päivä nyt poikkeusoloissakin. Olemme huomioineet potilasturvallisuuden erilaisin keinoin mutta pyydämme, älkää tulko sairaina. Riskiryhmiin kuuluvat – tulkaa vain ensiapukäynneille. Kiitos! Tervetuloa! Hämeentie 7, 00530 Helsinki Varaa aika: 09 774 5770 toimisto@dentalservices.fi Palvelu pelaa ark 7-23 la 7-23 su 10-23 K-market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. Lisätietoja kaupalta, soittamalla tai sähköpostitse TTO OIIM MIITTU UK KSSEETT TTIIIISSTTA AIISSIIN N JJA A PPEERRJJA AN NTTA AIISSIIN N TTIILLA AA A RRU UO OK KA AO OSSTTO OK KSSEETT K KO OTTIIIIN N TTO OIIM MIITTEETTTTU UN NA A!! Tilaukset numerosta 09 7515 4200 (maanantai ja torstai klo 12—16) Tai sähköpostilla osoitteesta hameentie16@k-market.com Toimituspäivää edeltävään iltaan mennessä • Toimitukset tiistaisin ja perjantaisin 10-14 • Maksutapa korttimaksu • Palvelun hinta 9,90€ per toimitus