2 Viikko 38-39/2020 Voimassa 19.9. asti Gäller till 19.9 Kurkkulimettilohi Tämän herkullisen reseptin löydät seuraavalta sivulta. ERÄ/ETT PARTI HÄTÄLÄ Tuore lohifilee A-leikattu, vakuumipakattu, kasvatettu Norja, rajoitus 2 pkt/talous A-skuren, vakuumförpackad, odlad Norge begr. 2 förp./hushåll Färsk laxfilé 8 95 KG KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki OMAN KYLÄN KAUPPA ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Tarjoukset voimassa TO-SU 17.–20.9.2020 ellei toisin mainita./ Erbjudandena gäller TOR.-SÖN. 17.–20.9.2020 ifall inget annat nämns. FAZER Puikula kauraleipä 6 kpl/st./365 g ja Puikula täysjyväruisleipä 6 kpl/st./330 g (2,74-3,03/kg) Havrebröd och fullkornsbröd 1 00 PS/PÅSE PLUSSA-KORTILLA -20-35% HK Sininen lenkit 300-580 g (3,88-7,50/kg) Blå länk 2 PKT/FÖRP. 4 50 2 PKT/ FÖRP. Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 2,552,95 pkt/förp. (5,09-8,50/kg) PLUSSA-KORTILLA -11-23% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 1,25-1,55 ps/ påse (3,79-4,25/kg) VAASAN Ruispalat Ohut herkku 6 kpl/st. 195 g (5,13/kg), rajoitus 4 ps/talous begr. 4 påsar/hushåll Tunna rågbitar 1 00 PS/PÅSE PLUSSA-KORTILLA -28% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 1,39 ps/påse (7,13/kg) Banaani Costa Rica Bananer HÄVIKKIVINKKI KRUOKA.FI JA K-RUOKA-SOVELLUS APUNA RUOKAHÄVIKIN HALLIN NASSA: Tummaksi kypsyneet banaanit voi vielä hyödyntää mainiosti. Maidottomat Banaaniletut valmistuvat nopeasti ja maistuvat jälkiruoaksi koko perheelle. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus 99 KG Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Otto Meri Pengerpuiston ongelmakäyttäytymiseen puututtava Kallion puistot ovat täynnä erimuotoista elämää. Valitettavasti viime aikoina olemme saaneet kuulla ikäviä uutisia yhdestä alueemme hienommista puistoista. Pengerpuiston käyttäjien aiheuttamasta häiriöstä on uutisoitu Helsingin Sanomissa asti. Helsingin kuvataidelukio ja väistötiloissa toimiva Kruununhaan yläaste ovat joutuneet varoittamaan oppilaitaan ja opiskelijoitaan Pengerpuiston huumeidenkäyttäjistä. Koululaisilta on varastettu omaisuutta ja heidän henkeään ja terveyttään on uhattu. Lasten ja nuorten uhkailuun tulee olla nollatoleranssi. Koulupäivien ja -matkojen tulee olla turvallisia. Kalliossa elämä näyttää välillä nurjaa puoltaan, mutta laittomuuksissa kulkee hyväksyttävyyden raja. Helsingin poliisilaitos onkin ilmoittanut, että se on kohdistanut näkyvää valvontaa Pengerpuiston alueelle. Tämä on tärkeä ensimmäinen askel, mutta pysyvämpiä ratkaisuja tarvitaan. Koronakriisi on tuonut päihderiippuvaiset laajemmin julkisille paikoille. Yksi syy on liittynyt koronakriisin aiheuttamaan palveluiden sulkemiseen. Kun palvelut ovat katkolla, päihderiippuvaiset viettävät enemmän aikaa julkisilla paikoilla. Helsingin kaupungilla on kattava päihderiippuvaisten palveluverkosto. Mikäli henkilö ei koe tarvetta avun hakemiseen, ei keinoja pakottamiseen useinkaan ole. Rangaistusten koventaminen ja päihderiippuvaisten häätäminen yksityisiin tiloihin eivät ratkaise ongelmia. Eri toimijoiden kanssa on löydettävä ratkaisuja huumeongelmien ennaltaehkäisemiseen ja huumeriippuvaisten toimivaan hoitoon ohjaamiseen. Usein päihderiippuvaisuuden taustalla on monia ongelmia, minkä vuoksi hoidon ja avun tulee olla monipuolista. Huumausaineet ja niiden käyttöön liittyvät ongelmat kuten omaisuusja väkivaltarikollisuus aiheuttavat merkittävää haittaa yhteiskunnalle. Mitä aikaisemmassa vaiheessa näihin ongelmiin pystytään puuttumaan, sen parempi kaikkien kannalta. Helsingin kaupungin monipuoliset päihdepalvelut ovat kaikkien päihderiippuvaisten saatavilla. Koululaisten ei tule joutua kärsimään yksilöiden tekemistä vääristä valinnoista. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Alppiharju KALLION KLIPOTEEKKI Kaarlenkatu 13, 00530 Hki • Puh. 040 734 4950 NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.timma.fi/kallionklipoteekki KAMPAAMOPALVELUT KAMPAAMOPALVELUT PARTURI-KAMPAAMO Tervetuloa!
16. syyskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 16 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +18°C Lounaistuulta 3m/s Sateen mahdollisuus 7% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 15 SIVU 14 Diakonissalaitos osti oululaisen Caritas Palvelut Oy:n osakekannan Caritas-puisto. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö on ostanut Caritas-Säätiöltä Caritas Palvelut Oy:n koko osakekannan. Yrityskauppa turvaa Caritaksen palveluiden kasvun Pohjois-Suomessa ja tarjoaa Diakonissalaitokselle uusia mahdollisuuksia erityisryhmien sote-palveluiden tuottajana. Säätiöiden yhteinen arvopohja antaa hyvän pohjan omistajanvaihdokselle. – Yrityskauppa tukee strategiaamme laajentua valtakunnallisesti. Caritaksen osaaminen ja monipuoliset palvelut Pohjois-Suomessa täydentävät Diakonissalaitoksen palveluita ja luovat yhteisen kehittämisen ja kasvun mahdollisuuksia. Olemme erittäin iloisia saadessamme caritaslaiset yhteisöömme, Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Oululaisen Caritas-Säätiön omistama Caritas Palvelut Oy tarjoaa monipuolista palveluasumista sekä palveluita kotiin vammaisille ja ikäihmisille Oulun seudulla ja Rovaniemellä. Yhtiöllä on 25 palveluasumisyksikköä ja sairaala. Sivu 7 Sivu 11 Sivu 4 Päärautatieasemasta määränpää, uudistushanke etenee ytimessä Päärautatieasema palvelee jatkossa entistä paremmin myös viihtyisänä kohtaamispaikkana, jonne tullaan viipymään ja viettämään aikaa. Keskushalliin avautuvat uudet liiketilat ovat monivuotisen uudistushankkeen seuraava näkyvä etappi. Myös entiseen lipunmyyntihalliin on tulossa lisää toivottuja kahvilaja ravintolapalveluita, ja siihen saakka ainutlaatuisessa tilassa voi nauttia Kulttuurihallin antimista. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema satavuotias Päärautatieasema on yksi Helsingin merkittävimmistä maamerkeistä, joka tunnustetaan myös kansainvälisesti yhdeksi maailman kauneimmista rautatieasemista. Lisäksi kyseessä on maan vilkkain rakennus jopa neljännesmiljoonalla päivittäisellä kävijällään. Kansalaistorilla alkaa katutyö Kansalaistorilla on alkamassa katutyö, joka vaikuttaa liikkumiseen pyöräilyja kävelytiellä Musiikkitalon ja Kiasman välisellä alueella. Musiikkitalon edestä kulkevan pyörätien itäpuolen kaista joudutaan sulkemaan 14.9. alkavan viikon aikana. Pyöräliikenne siirtyy käyttämään pyörätien toista puoliskoa. Työmaan voi kiertää myös Kansalaistorin kautta. Paikalla on tarvittaessa liikenteenohjaajia. Työmaa pyritään rajamaan niin, että ohikulkijoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kirjasto kerää kasvomaskeja vähävaraisille Juhlaviikonloppu toi taiteen sisäpihoille, kaduille ja koteihin Helsingin juhlaviikonloppu levittäytyi 21.–23. elokuuta poikkeuksellisen laajasti ympäri kaupungin. Yli 30 intiimin korttelikonsertin lisäksi Juhlaviikonloppu tarjosi yli 17 tuntia striimattavaa konserttisisältöä, josta suurin osa on yhä nähtävissä verkossa. Viikonlopun esitykset keräsivät yli 260 000 katsojaa. Viikonloppuna juhlittu Helsingin juhlaviikonloppu tarjosi yli 30 korttelikonserttia sisäpihoilla ja taloyhtiöissä ympäri Helsingin, joista osa nähtiin myös verkon ja television välityksellä. Senaatintorilla arkeologisia kaivauksia Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tekee kaivauksia Senaatintorilla kuluvan syksyn aikana. Työ liittyy torin valaistuksen uusimiseen. Kaivutyön esivalmistelut torilla käynnistyvät 7.9. alkavalla viikolla.
4 Viikko 38-39/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16/2020 YLEISÖNOSASTO Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsingin seudulle vähintään 11 000 uutta työpaikkaa? H allitus on liputtanut tekevänsä budjettiriihessä päätökset 30 000 uudesta päätösperäisestä uudesta työpaikasta. Helsingin seudulle tämä tarkoittaisi vähintään 11 000 uutta työpaikkaa. Helsingin seudulla on tähän hyvät edellytykset, jos muut päätökset tukevat tavoitetta. Helsingin seudulle tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja sujuvia asettautumispalveluja, työelämälähtöistä koulutusja työllisyyspolitiikkaa sekä kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivia liikenneyhteyksiä. Lisäksi tarvitaan työmarkkinauudistuksia kuten paikallisen sopimisen laajentamista sekä kannustimia yksityisiin investointeihin. Uudet työpaikat eivät synny tyhjiöstä, vaan siihen tarvitaan budjettiriihessä ryhdikkäitä, kasvua tukevia päätöksiä. Koronaepidemia vauhdittaa kaikkien toimialojen ja työelämän rakenneuudistusta, jossa perinteisiä työpaikkoja häviää ja tilalle syntyy kokonaan uusia tehtäviä, yrityksiä ja markkinoita. Erityisesti vientiyritysten toiminnan helpottamiseen on nyt pantava painoa, korostaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Työperäinen maahanmuutto ja vieraskielinen työvoima ovat Helsingin seudulle välttämättömiä kasvun varmistamiseksi. Oleskeluja työlupaprosessit on saatava kuntoon siten, että vielä tällä vaalikaudella luvat käsitellään kuukaudessa. Kauppakamari peräänkuuluttaa, että hallitusohjelmassa olevan kokonaisvaltaisen lupaprossin uudistamisen lisäksi koronakriisin aikana käynnistetään poikkeusjärjestelyjä, joilla työmatkustamiseen esteitä lievennetään ja osaajia saadaan viivytyksettä pk-seudun yrityksiin. Kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan myös korkeatasoista ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen uhkaa jäädä oppivelvollisuusiän laajentamisen jalkoihin. Yli 60 prosenttia opiskelijoista on aikuisia, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta osaamista. Helsingin seudulle tarvitaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa, jotta pk-seudun kasvuun ja elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata. Parina viime vuonna asuntotavoitteeseen on päästy, mutta nyt ennakkotiedot uusien kohteiden vähentyneistä määristä ovat huolestuttavia. Lindegren ei Lindgren Kallio lehdessä (viikko 36 37) Aira Heinänen kirjoittaa jutussaan ”Yhteisiä elämyksiä luvassa”, että Olympiastadionin luonnoskilpailun voittivat arkkitehdit Yrjö Lindgren ja Toivo Jäntti. Muuten oikein, mutta Yrjön sukunimi on Lindegren ei Lindgren! Historiaterveisin, Antti Teittinen Katajanokka Itsepalveluajanvaraus koronatestiin HUSin alueella asuvat voivat nyt varata itse ajan koronavirusnäytteenottoon Koronabotin kautta. Ajanvaraukseen tarvitaan pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Ajan varaaminen toisen henkilön puolesta, esimerkiksi lapsen, on mahdollista myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Ohjeet ja vastaus tekstiviestillä Varattuaan ajan koronatestiin asiakas saa vahvistuksen näytteenottoajasta sekä tulo-ohjeet tekstiviestillä. Myös näytevastaukset saapuvat tekstiviesteinä testivastauksen valmistuttua. Koronabotin itsepalveluvarauksen kautta otetut positiiviset koronanäytetulokset näkyvät Omakannassa viiveellä eli kuntien tartuntatautiyksikköjen kirjattua tulokset kunkin kunnan potilastietojärjestelmään. Negatiiviset testitulokset saadaan näkyville Omakantaan arviolta vasta lokakuun alkupuolella, jolloin myös positiiviset tulokset saadaan nopeammin näkyville. Senaatintorilla arkeologisia kaivauksia Senaatintori elokuussa 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Paavo Jantunen Arkeologisissa kaivauksissa tutkitaan kuuden uuden valaisinpylvään paikat. Torin itälaidan tutkimusalueilta Valtionneuvoston edustalta odotetaan löytyvän 1600–1700-luvuilta peräisin olevia Suurtorin kerrostumia ja mahdollisesti jäännöksiä kaupungin vanhoista raatihuoneista. Länsilaidalta yliopiston päärakennuksen edustalta voi paljastua osia hautausmaasta ja kirkosta. Vuonna 1550 perustettu Helsingin kaupunki siirrettiin Vanhankaupunginkosken luota nykyiselle paikalleen Vironniemelle 1640-luvulla. Nykyisen Senaatintorin alueella sijaitsi Helsingin Suurtori julkisine rakennuksineen, asuinkortteli sekä kaupungin kirkko ja hautausmaa. Isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella torin poikki kulki vanhan kartan mukaan venäläisten rakentama kenttälinnoitus. Vuonna 1808 sattuneen suurpalon jälkeen asemakaava muutettiin ja tulevan Senaatintorin paikalla olleet rakennukset purettiin. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812. Torilla voi liikkua normaalisti Kaivausalueet rajataan niin, että torilla pystyy liikkumaan normaalisti. Kaivausalueille ei ole kuitenkaan pääsyä eikä niille näe, sillä alueet aidataan umpiaidoilla ja osa niistä katetaan. Kaivausalueet avataan kaivinkoneella, ja sen jälkeen kaivamista jatketaan lapioin ja lastoin. Rakenteet ja kulttuurikerrokset dokumentoidaan takymetrimittauksin ja valokuvin. Esinelöydöt ja luut talletetaan, ja lisäksi otetaan maaja ajoitusnäytteitä. Kaivauksista laaditaan tutkimusraportti kenttätyövaiheen jälkeen. Valaistus uusitaan vuonna 2021 Ensi vuonna torille asennetaan valaisinpylväät, jotka selvisivät avoimen suunnittelukilpailun voittajiksi vuonna 2018. Futudesign Oy:n ehdotus Happy Together vakuutti kilpailussa sulavalinjaisella, modernilla ja minimalistisella muotoilullaan.Uusittavien valaisimien lisäksi torille jää tulevaisuudessakin vanhoja lyhtymäisiä valaisimia Aleksanteri II:n patsaan ympärille ja rakennusten edustoille. Semiorit Ari Maarnela Uljaiden oriiden ja seniilien oriiden välissä elelemme me semiorit. Voimaimme päivät alkavat olla jo takanapäin ja edessä on vaipuminen seniilien oriiden – seniorien – joukkoon. Siksi tuntuu oudolta, että miksi me semiorit olemme niin hiljaa vaikka me tiedämme mikä on edessä oleva. Nyt kun meillä olisi vielä voimaa myöskin huutaa. Kymmenen vuoden kulutua, kun me jo olemme senioreja, niin silloin meillä ei ole enää voimaa – edes huutaa – kuin korkeintaan ulvoa tuskissamme sängynpohjalla janoissamme ja märissämme. Eikä sitäkään kukaan edes kuuntelisi. Uutisista tiedämme mitä meille tulee tapahtumaan me olemme haipuva hoitolaitosten saaristoon. Jos on rikas, niin pääsee kalliimpaan laitokseen; köyhemmät ovat sitten kunnan elätteinä. Laitoksen kalleus ei kuitenkaan takaa hyvää hoitoa. Siinä missä kunnan täytyy säästää veroeuroja ja karsia hoidon tasosta siinä rahakkkaiden hoitokotienkin täytyy karsia hoidon tasosta, taatakseen osakkeenomistajilleen kunnon osingot. Suo siellä, vetelä täällä. Miksi me siis olemme niin hiljaa vaikka seuraavana on meidän vuoromme. Astua kuin lammas laitosten saaristoon. Se kaikki johtuu kasvatuksesta. Suomalaiset on kasvatettu kilteiksi. Suomen kansa otti 70 vuotta sitten niin pahasti turpiinsa, että vielä heidän lasten lapsensakin nöyristelevät. Me emme siis välitä vanhoista asioista – kuten Karjalanpalautus tai vanhukset varsinkaan, jos emme tarvitse niitä – ja vielä vähemmän, jos se tulee meille kalliiksi – ja kaikkein vähiten, jos joku auktoritetti sanoo, että ne rahat tarvitaan tärkeämpään. Kuten vaikkapa valkoposkihanhien vaellusreittien ruokahuoltoon. Niin kilteiksi meidät on kasvatettu, että jos EU sanoisi, että muuttolinnut voisivat jäädä talveksi Suomeen, niin kyllä me suomalaiset ne ruokkisimme ja juottaisimme. Ja jos suomalaista vaadittaisiin antamaan vaikkapa talvisaappaat jaloistaan lintujen koipien suojiksi, niin suomalainen vain kaupan jonossa ihmettelisi toiselle suomalaiselle, että miksi niitä varpaita niin paleltaa. Meidän suomalaisten lempilausehan on: ”Älä vaan minua varten kahvia keitä”. Tiedättekö muuten mitä ne kolmannen luokan matkustajat, jotka Titanicin kannelta mereen putosivat, niin oikein tekivät. No he uivat ja ulvoivat. Mutta ei se auttanut. He saattoivat vain uida ja ulvoa. Toki – uimisen voi aina lopettaa.
5 Viikko 38-39/2020 Aira Heinänen Kallio Kipinöi täyttää marraskuussa 25 vuotta tänä poikkeuksellisena vuonna erityisen tervetulleita. Keräämme ohjelmasisältöä jokavuotiseen Kallio Kipinöi-festivaaliin 30.9. asti sähköisellä lomakkeella verkkosivuillamme osoitteessa kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokipinoi Myös Hämeentie-juhlaan ehtii ilmoittautua mukaan vielä syyskuun aikana. Lomake tätä varten löytyy osoitteesta kallionkulttuuriverkosto.fi/hameentiejuhla2020 Tule mukaan luomaan yhteisöllistä kulttuuria Kallioon! Vuosi 2020 on Kallio Kipinöi -festivaalin 25-vuotisjuhlavuosi. 13.-22.11.2020 järjestettävän festivaalin huipentuma on lauantaina 21.11. järjestettävä Hämeentie-juhla. Molemmilla kokonaisuuksilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ohjelmatarjonnan tiimoilta. Kallio Kipinöi -viikolla on myös Instagramissa oma profiilinsa. Kallio Kipinöi -festivaalin ohjelma koostuu perinteiseen tyyliin Kallion ja sen lähiympäristön yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden itsenäisesti toteuttamista tapahtumista: teatteria, musiikkia, näyttelyitä, tilataidetta, tanssia, luentoja, työpajoja jne. Ohjelmaan toivotaan mukaan ensisijaisesti maksuttomia, kaikille avoimia tapahtumia. Myös erilaiset virtuaalitoteutukset ovat Uusien kalliolaisten ilta Kallion kirjastossa Oletko uusi asukas, yrittäjä tai yhdistystoimija Kallion alueella? Lämpimästi tervetuloa rennonletkeään Uusien kalliolaisten iltaan keskiviikkona 16.9. kello 18-20. Kallion kirjasto striimaa tapahtuman, joten sitä voi seurata myös turvallisesti verkon välityksellä sekä kirjaston että Kallion Kulttuuriverkoston Facebook-sivulla. Kallion Kulttuuriverkosto koordinoi kolme kertaa vuodessa Uusien kalliolaisten illan vaihtuvissa kalliolaisten yhteistyökumppaneiden tiloissa. Tarkoituksena on tutustuttaa alueen uusia tulokkaita etupäässä kalliolaisen naapuruston ei-kaupallisiin toimijoihin ja heidän tarjoamiinsa aktiviteetteihin. Syyskuun 2020 tapahtumassa esittäytyvät Alakulttuurikeskus Loukko, Helsingin työväenopisto, Kalevalaisten Naisten Liitto, Kallion kirjasto, Kallion Uudet Martat, KokoTeatteri, Paints and Friends ja SPR:n Kallio-Käpylän osasto. Järjestöt haasteiden edessä Nykyisin järjestöjen puolesta toimii SOSTE ry, Suomen sosiaalija terveysjärjestö ry. Yli 230 keskusjärjestöön taas kuuluu lukuisasti paikallisjärjestöjä, joten laaja on SOSTEn kenttä. Se on voimavara, jonka tavoitteena on mm. taata riittävä perusturva kansalaisille sekä huolehtia kansalaisjärjestöjen rahoitusjärjestelmästä ja toimintamahdollisuuksista. Nyttemmin rahoitusjärjestelyissä valtion osuus on Veikkauksen, aiemmin Raha-automaattiyhdistyksen kautta säädeltyä. Suurimmalla osalla kansalaisista on jäsenyys jossakin näistä turvallisuutta ja huoltoa takaavista yhdistyksistä. Elämme koronavaihetta, jonka vaikutukset kahlehtivat kansalaisten toimintaa ja luovat pakottavia taloudellisia kuristuksia, jotka vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuuksia auttaa vähäosaisten ja vammaisten tilanteissa. Järjestöväki on peloissaan mitä tuleman pitää… Minulla on eniten kokemusta lastensuojelusta, mutta iän karttuessa myös vanhustyö on tullut tutuksi. Ensija turvakotien liitto oli viimeiset 20 vuotta työpaikkani. Syyskuun 24. päivänä tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Ensi Kotiyhdistykset vuonna 1945 sodan päätyttyä Miina Sillanpään ja Martta Salmela-Järvisen johdolla liittonsa perustivat. Noina vuosina monet muutkin keskusliitot perustettiin. Oli suuri tarve ja into luoda uutta sosiaalipolitiikkaa kansan hyvinvoinnin parhaaksi. Tiedän, että normaalioloissa järjestöt olisivat valmiit viettämään herkkiä juhlahetkiä kehityksen ja saavutustensa ylistykseksi sekä nykyvaateiden toteuttamiseksi. Olisi monia tahoja ja henkilöitä, joita tulisi julkisesti kiittää yhdessä hankitusta edistyksestä. Olisi oiva tilaisuus tuoda esiin edelleen korjauksia vaativia epäkohtia ihmisten tasa-arvoisuutta korostaen. Jokaisella ajankohdalla on omat kipupisteensä. Edelleen on köyhyyttä, kurjuutta, epätasa-arvoisuutta ja syrjintää. Aika aikaa kutakin, sanotaan. Jo ensimmäisessä eduskunnassa naiset nostivat esiin aviottomien äitien turvattomuuden ja nimenomaan heidän lastensa epätasa-arvoisen aseman, itsenäistymisen vuosina taisteltiin juoppouden ja köyhyyden kurimuksia vastaan ja harjaannuttiin lainsäädännön uudistamiseen. 30-luvulla neuvolatoiminta saatiin kukoistamaan ja eläkehankkeet toteutumaan. Sotien jälkeen invalidien ja veteraanien tarpeet vaativat toimenpiteitä. 60-luvulla kehittyi asiakkaiden omatoimisuus erityisesti vammaisjärjestöillä, alkoholisteilla ja myös yksinhuoltajilla. AU-äidit perustivat itse oman yhdistyksen, joka hiljattain saavutti jo 50 vuoden iän Pienperheyhdistyksenä. Maailmanlaajuisesti opittiin tuntemaan AA eli Nimettömät alkoholistit. Ensi Kotien Liitto laajeni 80-luvulle tultaessa myös Turvakotien Liitoksi, kun vastattiin ensikoteihin hakeutuneiden perheväkivaltaa kohdanneiden äitien ja lasten toiveisiin saada apua. Nykyään puhutaan parisuhdeväkivallasta eri muotoineen, myös ikäihmisten kaltoin kohtelu on valokiilassa. Turvakotikokeiluun kuului nuoren maisteri Riitta Leskisen ainutlaatuinen turvakotien lapsista tekemä tutkimus ”Kuka kuulisi minua”; tänä päivänähän hän tohtori Riitta Särkelänä johtaa Ensi ja turvakotien liittoa sen täyttäessä 75 vuotta 30 jäsenjärjestönsä kera työn merkeissä. Sydämelliset onnittelut! Samalla toivotan kaikille sosiaalija terveystyön järjestöille voimia selvitä tämänkin vaiheen vaikeuksista. Kuvitukseksi valitsin Raimo Huittisen piirroksen vanhimmasta Ensi Kodista, vuonna 1942 valmistuneesta arkkitehti Elna Kiljanderin suunnittelemasta laitoksesta Helsingin Vallilassa ja 60-luvulla lisätystä yksinhuoltajien palvelutalosta. Helsingin Ensi Koti ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mukaan toiminta on vakaata ja monipuolista. Ollaan valmiita vastaamaan tämän ajan haasteisiin arvokkain lähimmäispalvelun ja lastensuojelun perintein. Aira Heinänen Töyräällä salmensuun kukkii pieni pihlajapuu. Sen oksat on kuituneet ja viherlehdet kadonneet. Kuulen kaiun askelten, huokauksen viimeisen. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Ei kuki ruusu valkoinen, ei kuki kukka ainutkaan. Ajatus kauas lentää, tuuli tuo sen takaisin. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Pilvet nousee salamoi taivaankeijut karkeloi. Katson taivaanrantaan, ystävyys on ovellain. Töyräällä salmensuun, juurella pihlajapuun. Katson taivaanrantaan, matkalla olen minäkin. Nään auringon nousevan, perhon kauniin lentävän. Yksinäinen pihlajapuu RUNOPALSTA Toivo Levanko lyyrikko Itsepalveluajanvaraus koronatestiin Semiorit
6 Viikko 38-39/2020 Veli-Matti Hynninen Ylpeydenaiheemme – Helsingin Olympiastadion Suomi on urheiluhullujen maa. Meitä yhdistävät sukset, keihäät, pallot, piikkarit, radat ja formulat. Urheilurakkautemme korkein pyhättö 82-vuotias Helsingin Olympiastadion juhlii nyt uutta tulemistaan. Kun Herakles (776 eKr) perusti kisat Pelopsin kunniaksi, olimme jo hengessä läsnä teroittamassa keihäitämme ja karaisemassa luonteitamme. Helsingin 82-vuotias Olympiastadion on suomalaisen urheuden, kulttuurin ja itsenäisyyden voimannäyte. Joka kerran kun kuljen tuon stadionin 72-metrisen tornin ohi, tunnen suomalaisuutta yhdistävän ilon ja riemun. Erkki Alajan uusi Olympiastadion-kirja paljastaa miten paljon tunnetta, tuskaa, iloa, voittoja ja häviöitä on ladattu tuohon ylpeyttämme ruokkivaan pyhättöön, jonka kauneutta ei mistään muualta voi löytää. Erkki Alajan kirja tekee kunniaa uudistuneelle stadionille ja suomalaiselle hengen palolle. Ensimmäiset Olympian kisat alkoivat samoihin aikoihin kun äännekirjoitus omaksuttiin Lähi-idästä, kun helleenien kaupunkivaltiot alkoivat vakiintua ja länteen suuntautuva laaja siirtolaisuus käynnistyi. Aluksi ainoana lajina oli stadionin mittainen juoksu, joka vastasi 200 m juoksua. Myöhemmin ohjelmaan lisättiin kahden stadionin juoksu eli 400 metriä ja seuraavissa kisoissa pitkänmatkan juoksu, 24 stadionia eli 5000 metriä, jotta Juha Väätäinen saatiin sitten aikanaan viidentonnin voittajaksi. Kisat ovat kehittyneet, elämä on muuttunut, mutta stadionin pituinen juoksurata ei ole käynyt tarpeettomaksi siellä missä kilpaillaan ruumiin ja sielun puhtaudella. Erkki Alajan kirja paljastaa mihin kaikkeen stadionia tarvitaan. Olympiastadion on jo itsessään tarina, joka kertoo elämän parhaista ulottuvuuksista. Ilman urheilun ja kulttuurin hurmaa, elämä olisi ikävää ja päämäärätöntä. Kirjoittaja tunnustaa, että Olympiastadion on myös hänelle ollut monenlaisen onnen paikka. Hän lainaa Kimmo Lintulan ajatusta: ”Stadion on malliesimerkki paikasta, jossa ihmisen on hyvä olla. Menit minne tahansa, tunnet, että sinua on ajateltu, sinut on otettu huomioon. Stadionilla on vahva välittämisen tuntu.” Stadion muistuttaa jo ulkomuodollaan toisen kunnioittamisen ja hellimisen tärkeydestä. Alaja sanoo, että stadionilla nakitkin maistuvat aina paremmilta. Papin poika Erkki Alaja on urheilun entusiasti. Hän vei oman urheilijaperheensä 94-vuotiaan äidin vihdoin Olympiastadionin torniin, äiti ei ollut aikaisemmin sinne ehtinyt. Vihdoin äiti pääsi ottamaan huikeat torninäkymät syleilyynsä. Torni kertoo suomalaisen onnen ulottuvuuksista. Olympiastadionin torni on Suomen tunnetuimpia maamerkkejä. Yleisurheilun ja jalkapallon lisäksi stadion on useiden urheilulajien areena. Kaksinkertainen MM-yleisurheilun kisapaikka 1983 ja 2005. Aikanaan myös helsinkiläisen jalkapalloseuran HJK:n kotiotteluita pelattiin Stadionilla. Vuonna 2009 myös EM-lopputurnauksen Suomen ottelut ja finaali nähtiin Stadionilla. Ja tämän lisäksi. Mikä määrä kulttuurija konserttitapahtumia hengellisiä puhujia unohtamatta. Arvellaan, että Kalle Holmbergin ohjaaman Paavo Nurmi-oopperan onnesta stadion ei olisi vieläkään toipunut. Ooppera esitettiin, kun Helsinki oli valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2000. Paavo Haavikon libretto nosti Paavo Nurmen edustaman urheilukulttuurin kunnian kukkuloille. Akustiset musiikkituokiot Hakaniemn hallissa jatkuvat Niina Sallinen ja Sami Huohvanainen. Elokuun puolivälissä alkoivat Hakaniemen kauppahallin ja Kallion Kulttuuriverkoston yhteistyönä tarjoamat, syyskauden 2020 akustiset musiikkituokiot hallissa. Syyskuussa la 12.9. klo 13 alkaen esiintymisvuorossa on Country Couple. Country Couple on laulaja-kitaristi Niina Sallisen ja kitaristi-laulaja Sami Huohvanaisen muodostama duo, joka soittaa perinteistä ja uudempaa countrya. Vaikka countrylaulujen tarinat ovat usein surullisia, on Country Couple valinnut tulkittavakseen myös paljon rakkaudesta kertovia lauluja. Jokainen kappale on puhutellut heitä jollain tapaa henkilökohtaisesti ne ovat lauluja, joilla on merkitystä. Hakaniemen hallin musiikkituokiot löytyvät Kallion Kulttuuriverkoston Facebookin tapahtumista sitä mukaa, kun niiden ajankohta ja sisältö varmistuvat. Ajankohtaista tapahtumiin liittyvää tiedotusta kannattaa seurata Facebookissa syksyn mittaan. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Iltamessu maanantaisin klo 18. 21.9. ja 28.9. Jaana Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 22.9. Eeva-Liisa Hurmerinta, 29.9. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 16.9. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori, 23.9. Kelttimessu, Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Johanna Korhonen, 30.9. Jaana Partti, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 17.9. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala, 24.9. Lisa Enckell, kanttori Tommi Niskala. Iltamessu perjantaisin 18.9. Ei messua, 25.9. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot lauantaina 19.9. klo 17. Messu sunnuntaisin klo 10. 20.9. Marja Kotakorpi, kanttori Olli Pyylampi, 27.9. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Pokemon Go tiistaisin klo 17.30-19, 15.9.-1.12. (ei syyslomalla, 13.10.) Kerho lasten toiveesta! Tule kanssamme metsästämään Pokemoneja. Säänmukainen varustus, bussilippu (liikumme pääosin kävellen, mutta myös julkisilla A-B alueella) ja juomapullo. Oma puhelin ei välttämätön. Lähtö ja paluu Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luota. Päivä Pokemonia la 19.9. klo 10–16 Uutelassa Vuosaaressa. Koko päivä Pokemonien metsästystä. Koko perhe voi tulla mukaan. Omat eväät, bussikortti (A–B) ja sään mukaiset varusteet. Kokoontuminen Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luona klo 10. Erään muusikon muotokuva -konsertti su 20.9. klo 17 Kallion kirkossa. Esiintyjinä Suomen musiikkielämän huipulta. Darren Acosta, pasuuna; Andre Aho, laulu; Pianotrio Filia ja Terhi Lehtiniemi; Annika Palm, piano; Kamarikuoro Värinä ja mahdollisia yllätysesiintyjiä. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Sukkapiiri Punainen lanka ke 23.9. alkaen klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tiedustelut Nina Klemmt 09 2340 3634. Lähde elämään –ilta su 27.9. klo 17. Luottaen. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä. Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 1.10. Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa, Päivi Istala haastattelee. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 20.9. Visa Viljamaa, 27.9. Mari Mattsson. Sateenkaari perhemessu la 26.9.klo 17. Jaana Partti. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Pekka Toivonen Piano Week – konsertti to 17.9. klo 19 Alppilan kirkko. VAPAUSFree that jazz! Improvisoitu konsertti. Kirkkotilassa taiteilija Olli Piipon maalauksia sekä filosofi Mika Hannulan tekstejä projisoituna piirtoheittimillä. Pekka Toivonen, piano; Miia Reko, trumpetti ja flyygelitorvi; Johannes Sarjasto, alttosaksofoni ja nokkahuilu; Olli Piippo, lyömäsoittimet ja maalaukset; Mika Hannula, tekstit. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Lasten perjantait pe 18.9. ja 25.9. klo 9–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Mahdollisuus grillata omia eväitä klo 11 lähtien. Koululaisten perjantai 18.9. ja 25.9. klo 13–16. Monipuolista toimintaa kouluikäisille Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Pihamuskarit klo 10.30 Alppilan kirkon sisäpihalla tiistaisin 22.9. ja 29.9. Tule mukaan laulamaan tuttuja lastenlauluja ja leikkimään laululeikkejä. Lapsi osallistuu muskariin oma aikuisen kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset vauvasta alkaen. Pukeuduthan sään mukaisesti. KOULUTUKSET, RETRIITIT, APUA JA TUKEA Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi Enkelten gregoriaaniset 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10. klo 17.30-20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 21.9, 19.10, 16.11. ja 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Hiljaisuuden ääni – hiljaisen rukouslaulun päivä la 24.10. klo 10–16. Diakonissalaitoksen kirkko, Alppikatu 2. Tule lempeään äänen lepoon Helsingin Diakonissalaitoksen kirkkoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Kursseille ilmoittautumiset ja tiedustelut Kallion kirkkoherranvirasto p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl. fi. Järjestäjänä Kallon seurakunta ja Helsingin Diakonissalaitos yhteistyössä Agricola opintokeskuksen kanssa. Keskusteluapua ja tukea. Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta. Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi.
7 Viikko 38-39/2020 Diakonissalaitos osti oululaisen Caritas Palvelut Oy:n osakekannan Yrityksessä työskentelee noin 600 sote-alan osaajaa ja sen liikevaihto vuonna 2019 oli 30,4 miljoonaa euroa. Caritas-Säätiölle yrityskaupan ensisijaisena tavoitteena on turvata asiakkaiden palveluiden jatkuvuus ja kehittyminen sekä luoda edellytykset yhteisen diakonisen toiminnan laajentamiselle Oulun seudulla. – Meille oli tärkeää, että uusi omistaja jatkaa palvelutoimintaa, sen kasvua ja kehittämistä yhteiseltä arvopohjalta mahdollistaen samalla säätiöiden välisen laajenevan yhteistyön yleishyödyllisissäja diakoniahankkeissa. Helsingin Diakonissalaitoksen vahva talous ja dynaaminen toiminta sote-palveluiden tuottajana ja kehittäjänä turvaavat yhtiön kehittymisen alati kiristyvässä kilpailussa ja sote-uudistuksen myllerryksissä, Caritas-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Keränen sanoo. Caritas Palvelut Oy jatkaa toimintaansa yhtenä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön tytäryrityksenä. Toiminta jatkuu nykyisellä nimellä ja yrityksen henkilöstö jatkaa tehtävissään vanhoina työntekijöinä. Muutos ei vaikuta yrityksen olemassa oleviin sopimuksiin tai asiakassuhteisiin. Omistajan vaihdoksen jälkeen työ asiakkaiden parhaaksi jatkuu normaalisti. – Caritaksella on ihmisläheinen yrityskulttuuri ja osaava henkilöstö. Yhdessä Diakonissalaitoksen pitkän kokemuksen kanssa voimme huolehtia asiakkaista ja kehittää palveluita edelleen. Kauppa antaa meille entistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa Diakonissalaitoksen perustehtävää, työtä ihmisarvoisen elämän puolesta, sanoo Holmström. Caritas Palvelut on osa Helsingin Diakonissalaitosta 31.8. alkaen. Samalla yrityksen liiketoimintajohtajana aloittaa TtM Leila Rutanen nykyisen toimitusjohtajan Petteri Viramon jättäessä tehtävän. Rutasella on vahva ja monipuolinen kokemus vanhusja vammaispalveluiden moninaisista tehtävistä, sote-alan organisaatioiden kehittämisestä ja tuloksekkaasta johtamisesta. Diakonissalaitoksella hän vastaa myös kehitysvammaisten palveluja tuottavan Rinnekodin toimialasta. Aikaisemmin Rutanen on työskennellyt mm. palvelupäällikkönä Aspa Palvelut Oy:ssä ja sosiaalija terveysjohtajana Orivedellä ja vanhusten avohoidon sekä vammaispalvelujen johtajana Jämsässä. Akustiset musiikkituokiot Hakaniemn hallissa jatkuvat Niina Sallinen ja Sami Huohvanainen. HSL:n Suvi Rihtniemi eläkkeelle Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtajan virka avautuu haettavaksi. Paikka avautuu hakuun, sillä HSL:n nykyinen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden aikana. Uuden toimitusjohtajan valintaa valmistellaan HSL:n hallituksen tilapäisessä toimikunnassa, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava, varapuheenjohtaja Sirpa Hertell ja jäsenet Tarja Kantola ja Sakari Rokkanen. Hakuprosessissa käytetään myös ulkopuolista asiantuntija-apua. HSL:n toimitusjohtaja johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta HSL:n hallituksen käsiteltäväksi. Rihtniemi on työskennellyt HSL:n toimitusjohtajana kuntayhtymän perustamisesta, vuodesta 2009 asti. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu Helsingin seudulla siirtyi HSL:lle vuoden 2010 alussa. Rihtniemi luopuu toimitusjohtajan tehtävistä heti, kun uusi toimitusjohtaja voi aloittaa virassa. Suvi Rihtniemi. Kiasma. Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaus alkaa alkuvuodesta Senaatti-kiinteistöt aloittaa Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjaushankkeen alkuvuodesta 2021. Työ sisältää myös useita pienempiä uudistuksia rakennuksen sisällä. Uudistusten tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä. Museo on töiden aikana suljettu yleisöltä. Elokuussa 2020 Kiasmassa tehtiin rakenneavauksia, joiden avulla selvitetään, mitä korjausmenetelmiä tulevassa peruskorjauksessa kannattaa käyttää. – Töiden aikana koko Kiasma laitetaan huppuun yli vuodeksi. Kunnolliset sääsuojat antavat mahdollisuuden tehdä töitä turvallisesti myös talvella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink. Kiasman ulkopuolen korjauksissa puretaan ensin sinkkipeltinen kaareva vesikatto sekä alumiiniset ja messinkiset julkisivulevyt. Niiden alla olevat rakenteet kunnostetaan. Sinkkipeltikate tehdään uudestaan. Sinkki tullaan kierrättämään, ja sen uusiokäyttötapoja selvitetään parhaillaan. Julkisivun alumiinija messinkilevyt palautetaan puhdistuksen jälkeen paikoilleen. Senaatin vastuusuojelukohde Ulkopuolen korjausten aikana myös sisällä näyttelysaleissa tehdään kunnossapitotöitä. Näyttelytilojen alakattoja uusitaan paremmin ääntä vaimentaviksi. Gallerioiden seinärappauksia uusitaan osittain, koska jatkuvasti uusittavat näyttelyripustukset ovat aiheuttaneet niihin jälkiä. Kiasma on Senaatin vastuusuojelukohde ja sen peruskorjauksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin restaurointikohteissa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa arkkitehdin alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. – Esimerkiksi seinissä oleva kaareva kuviointi on tärkeä osa sisätilojen ilmettä ja se pitää saada säilytettyä, toteaa Flink. Kiasman korjauksia on toteutettu Kansallisgallerian ja Senaatin yhteisellä päätöksellä vaiheittain. Näin on ollut mahdollisuus tarkentaa suunnitelmia ja kustannusarviota, kun tietoa on kertynyt edellisistä vaiheista. Tämä on myös mahdollistanut museon toiminnan jatkumisen ilman pitkiä taukoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 19,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen kustannuksista vastaa kiinteistön omistajana Senaatti-kiinteistöt. Hanke ei korota Kiasman vuokraa, eikä sillä ole vaikutusta Kiasman lippujen hintoihin. Museo sulkeutuu yleisöltä töiden ajaksi alkuvuodesta 2021 alkaen. Kiasma avautuu suunnitelmien mukaan yleisölle vuoden 2022 keväällä kansainvälistä nykytaidetta esittelevällä ARS22-näyttelyllä. Historialliset Kanavakadun graniittiportaat uusitaan Kiviportaat nousevat Kanavakadulta kohti Uspenskin katedraalia. Kuva vanhoista portaista 21.8.2020: Kirsikka Mattila. Helsinki uusii kokonaan Uspenskin katedraalille Kanavakadulta nousevat portaat ja kunnostaa Kanavapuistoa niiden läheisyydessä. Työ tehdään alueen turvallisuuden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi. Paikan nykyinen luonne ja tunnelma säilyvät. Vanhat portaat ovat huonokuntoiset ja liian jyrkät talvikunnossapitoon. Niistä jää muistuttamaan portaiden alkupään graniittikivimuuri, joka yhdistyy kauniisti uusiin rakenteisiin. Uudet portaat lämpenevät talvisin kaukolämmöllä ja pysyvät siten käytettävinä läpi vuoden. Portaat rakennetaan pääosin kotimaisesta graniitista ja ne sulautuvat historiallisesti arvokkaaseen ympäristöönsä. Portaiden tasanteilla ja reunoilla käytetään myös vanhojen portaiden nupuja noppakiviä, graniittisia askelmakiviä sekä tarvittaessa muita vanhoja kiviä. Pintakäsittely tekee ilmeestä yhtenäisen. Portaiden läheisyydessä kasvaa arvokkaita kasveja, joiden suojaamiseen kiinnitetään rakentaessa erityistä huomiota. Paikalla kasvaa jo puumaisiksi ehtineitä vanhoja syreeneitä, mongolianvaahteroita, ruusupensaita ja näyttävä tataarivaahtera. Nurmikko ennallistetaan rakentamisen jälkeen. Portaiden purku alkoi 24.8. alkavalla viikolla. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen ajan portaat ovat poissa käytöstä.
8 Viikko 38-39/2020 Jalkahoitola Hoi-Tai on palvellut asiakkaitaan jo puolitoista vuotta, ensin Viipurinkatu 1 ja kesästä 2020 lähtien osoitteessa Viipurinkatu 8. Timo Tähkäsen luotsaaman Hoi-Tain nimi juontuu sanoista hoiva ja taide. Hoivapuolta edustaa Timon lähihoitajan koulutus, osaamisalana jalkojenhoito. Timo on myös koulutettu hieroja. Hoi-Tai tarjoaa myös asiakkailleen taidepalveluja, joista näkyvimpänä runoilija Maimu Brushwoodin, os. Huolirinnan esitykset ja juontotehtävät. Timo on kuvataiteen maisteri, ja opiskelee taas tänä syksynä lisää, nyt vuorossa on taidepedagogiikka. Hoi-Tain tärkeimpiä arvoja ovat turvallisuus ja suvaitsevaisuus. Kaikenlaiset asiakkaat ovat tervetulleita hoitolaan, positiivisella asenteella. Hoitolan seinällä on Timon omaa taidetta ja iso, ihana ikkuna on somistettu viherkasveilla. Miljöö on valoisa ja rauhallinen. Hierontaopinnot ovat avanneet uuden, mielenkiintoisen maailman, jossa opiskeltavaa riittää loputtomiin. Korona-aika on tuonut uudenlaisia asiakkaita niin hierontaan kuin jalkahoitoonkin, – etätyöskentely on jumiuttanut hartiat ja lisääntynyt lenkkeily on enentänyt jalkavaivoja. Timo antaa muutaman vinkin jalkaterveyteen: ennaltaehkäisy, oikeankokoiset kengät, oikeanlaiset sukat ja liikunta, jossa ei pidä unohtaa jalkaterää ja varpaita. Sekä rasvaaminen, rasvaaminen ja rasvaaminen. Jalkahoitaja tukee omahoitoa ja antaa tarvittaessa neuvoja mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Jalkahoito ja hierontatuokio ovat myös tehokkaita rentoustuskeinoja. Hetki itselle ei ole koskaan hukkaan heitetty hetki. Lahjaideana jalkahoito ja hieronta ovat mitä mainioinpia. Hieronta-asiakkaina on usein ahkeria treenaajia, jotka eivät ole pitäneet lepopäiviä tai sitten pitkään samassa staattisessa asennossa työskentelevät. Tässäkin asiassa maltti on valttia, sopivasti liikettä, vastaliikettä ja lepoa. Timo työskenteli vanhustyössä lähihoitajana, jolloin hän näki kuinka paljon jalkojenhoito vaikuttaa koko terveyteen ja kuinka huonossa kunnossa vanhusten jalat voivat olla. Hän tekee nykyäänkin laitoskäyntejä erilaisissa vanhusten asumisyksiköissä. Hoi-Tai toivottaa uudet ja vanhat asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi! KIRJA-ARVOSTELU Ann Selinin tarina: Juoksutytöstä johtajaksi! Halosesta Reiska Laineeseen Eeva-Liisa Inkeroisesta Lauri Ihalaiseen. Arvovaltaiseen haastateltujen joukkoon ei ole mahtunut yhtään Ann Selinin ay-alan työntekijää, ei siivoojaa, ei tarjoilijaa. Juhlakirjassa ei hiki haise. Kirjassa ei myöskään kosketella ay-liiton alan ongelmia: laittomia työsuhteita,riistoa eikä myöskään erityisesti naisille valitettavan tuttua sukupuolista ahdistelua. ”Me too”-liike ei saa kirjassa mainintaakaan. Laululiike sen sijaan mainitaan, eikä syyttä. Ann Selin on erinomainen laulaja. Oli nuorena tyttönä Myllykerholla Kari Kuivalaisen säestyksellä ja laulu helähtää edelleen riemuisasti. Kirjana ”Ann Selin” on sujuvasti kirjoitettu henkilökuva Ann Selinistä,joka nousi juoksutytöstä Suomen suurimman ammattiliiton puheemjohtajaksi. Tie, ura, on ollut mielenkiintoinen. Kirjan arvoinen. Pekka Hurme Joku oli noussut työelämässä juoksupojasta johtajaksi. Näitä elämänuria pidettiin aikoinaan hienoina, kunnioitettavina,ihmetarinoina. Ei niitä enää, erilaisten koulutusten ja tutkintojen aikakaudella. Juoksupojista nimenomaan puhuttiin, juoksutytöistä ei ollut ”tsuppareiksi”! Olihan. Ainakin Helsingin Myllypurossa kasvaneesta Ann Selinistä. ”Tsupparina” 15-vuotiaana SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen palveluksessa, Liiketyöntekijän Liitossa aloittanut ”tyttö” loi komean koko työelämän kestäneen ammattiyhdistysliikkeen uran nousten taidoillaan, kouluttautumalla, persoonallaan lopulta Suomen suurimman ammattiliiton Palvelualan Ammattiliitto PAM:n puheenjohtajaksi. Liitossa jäseniä yli 200 000. Vastikään eläkkeelle jäänyt Ann Selin on saanut ”saatteksi” juhlakirjan, elämänkertateoksen ”Ann Selin -ihminen.nainen, johtaja ” (Minerva 2020). Teoksen ovat kirjoittaneet Pirkko Vekkeli ja Ismo Loivamaa. Kirja luo lämpimästi kuvaa Myllypurossa kasvaneesta, määrätietoisesta naisesta, joka nousee porras portaalta ammattiyhdistysliikkeen johtopaikoille, melkeinpä SAK:n puheenjohtajaksi saakka. Kuvaus ammattiliittojen sisäisistä valtapeleistä on juhlakirjan luonteelle sopivasti hyvin siistiä. Samoin kuvaukset naisen etenemisestä miesten valtakunnassa on kuvattu hyvin nätisti, valtataistelujen raadollisuus ei kirjan sivuilta juurikaan näy. Duunarit puuttuvat Kirjaan on haastateltu Ann Selinin ystäviä, tuttavia Tarja Hengityssuojain ei sovi kaikille – Käsihygienia ja turvavälit yhä tärkeitä olo tuntuu tukalalta. Sen vuoksi hengityssuojainten valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, Vuorenmaa toteaa. Valitse itsellesi sopiva maski Anne Vuorenmaa kehottaa maskeja hankittaessa ottamaan huomioon niiden erilaiset ominaisuudet ja miettimään, mikä malli on omaan käyttöön paras mahdollinen. Allergisen tai astmaa sairastavan on hyvä muistaa, että maskin kuitumateriaalissa voi olla ominaistuoksu. Kiinnitysnauhat ja suojaimet saattavat ärsyttää herkkää ihoa. Kaikentyyppisten maskien suojatehoon vaikuttaa niiden materiaali, istuvuus kasvoilla ja oikeanlainen käyttö. Kaikki eivät voi käyttää hengityssuojainta perussairauden vuoksi. Siksi on tärkeää, että jokainen, jolle suojain sopii, käyttäisi sitä suojellakseen myös muita. Mitä useampi suojainta käyttää sen suurempi hyöty. Allergia-, ihoja astmaliitto muistuttaa, että kaikki astmaatikot eivät voi käyttää suojainta. Hengityssuojainten tai maskien käyttö ei myöskään korvaa muita koronaviruksen ehkäisykeinoja. Käsienpesu, yskimishygienia, turvavälit ja väkijoukkojen välttely ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, ihoja astmaliitosta sanoo, että astmaa sairastavat saattavat kokea suojaimen aiheuttaman hengitysvastuksen niin suureksi, että he eivät pysty käyttämään suojainta. Kukaan muukaan tuskin kokee suojaimen käyttöä erityisen miellyttäväksi, mutta astmaatikoille se voi olla mukavuushaitan lisäksi terveysriski. – Suojaimen käyttöön vaikuttaa olennaisesti sen käyttömukavuus. Suojaimet vaikeuttavat hengitystä, puhumista ja syömistä. Niistäminen on hankalaa. Suojaimet saattavat huurruttaa silmälasit ja helteisenä päivänä Anne Vuorenmaa kehottaa maskeja hankittaessa ottamaan huomioon niiden erilaiset ominaisuudet ja miettimään, mikä malli on omaan käyttöön paras mahdollinen. Reipas ja kauniisti kasvanut Hoi-Tai Timo Tähkänen liikkeensä edessä. Skrivaa snygisti – slangin kirjoitusopas Slangia käytetään puheissa, kirjoissa, muistelmissa ja yritysten markkinoinnissa ja nimissä. Slangisanakirjoja on julkaistu, mutta ei vielä koskaan opasta slangin käyttäjille. Mutta kohta on. Historian ensimmäinen Stadin slangin kirjoitusopas on työn alla, lähes loppusuoralla. Kirjoitusoppaamme idea on, että kaikki taidot, myös slangiksi kirjoittaminen, sujuu paremmin, kun saa käyttökelpoisia neuvoja. Slangiin ei voi laatia tiukkoja ohjeita, sillä sitä puhutaan niin monella tavalla. Emme halua olla slangipoliiseja, kirjan teimme pilke silmäkulmassa ja esitämme ideoita, miten slangiksi kirjoittaminen ja lukeminen on sujuvaa ja kivaa. Koko kirja on kirjoitettu slangiksi. Siinä on myös slangiproffan elämänsä ensimmäiset slangiksi kirjoittamat jutut! Hän onkin ensimmäinen Skrivaa snygisti -oppaan koukkuun jäänyt – ja samalla osoitus siitä, että gamla starbukin oppii uusia metkuja, vaikka meidän ohjeidemme avulla! Kirja johdattelee samalla laajemminkin slangin maailmaan. Monet sellaisetkin, jotka eivät ole vuosikausiin puhuneet slangia, huomaavat, että sehän on minun lapsuuteni ja nuoruuteni kieli, oma sydämen kieli, joka on hautautunut jonnekin mielen sopukoihin. On aika kaivaa se sieltä esille ja alkaa käyttää sitä vaikka omien muistojen kirjaamiseen. Siihenkin ohjailemme lukijoitamme. Kirjan tekijöillä on vahva slangiosaaminen. Heikki Paunosta kutsutaan ansaitusti slangiproffaksi. Hän on aloittanut slangin tallentamisen ja tutkimisen jo 1970-luvulla ja on kirjoittanut kymmeniä artikkeleita slangista. Hän oli mukana perustamassa Stadin slangi ry:tä. Hänet valittiin Stadin Kundiksi 2013. Sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii palkittiin Tieto-Finlandialla 2001. Virve Kuutar sai slangikipinän slangirunoja kirjoittaneelta faijaltaan ”Linjojen Leinolta” Arvo Pohjolalta. Hän on toiminut 20 vuotta aktiivisesti Stadin slangi ry:ssä. Tsilari-lehden toimitussihteerinä hänellä oli näköalapaikka slangiksi kirjoittamisen tasokirjoon. Virve opettaa slangia Helsingin Työväenopistossa.
9 Viikko 38-39/2020 Tunnetun taiteilijan Ilja Repinin näyttely keväällä Ateneumiin Volgan lautturit (1870–1873). Venäläisen taiteen museo. Kuva: Venäläisen taiteen museo, Pietari Säveltäjä Modest Musorgskin muotokuva (1881). Tretjakovin galleria. Kuva: Tretjakovin galleria, Moskova Omakuva (1887). Tretjakovin galleria. Kuva: Tretjakovin galleria, Moskova Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880– 1891). Venäläisen taiteen museo. Kuva: Venäläisen taiteen museo, Pietari Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 19.3.–29.8.2021 kansainvälisen mestarin, taidemaalari Ilja Repinin (1844–1930) näyttely. Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari ja myös suomalaisten rakastama: hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1917–1930. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Moskovan Tretjakovin gallerian ja Pariisin Petit Palais’n kanssa. Muutokset näyttelyyn ja sen aikatauluun ovat mahdollisia. Ilja Repin tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina. Näyttelyyn saadaan Repinin tunnetuimpia, taiturimaisen yksityiskohtaisia maalauksia, kuten Pietarin Venäläisen taiteen museosta tulevat Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891). Näyttelyn lukuisissa muotokuvissa esiintyvät niin taiteilijan perheenjäsenet kuin ajan kulttuurivaikuttajatkin, kuten säveltäjä Modest Musorgski ja kirjailija Leo Tolstoi. Ilja Repin on aikansa merkittävin venäläinen taiteilija, joka kuvasi maaorjuudesta 1860-luvulla vapautunutta Venäjän kansaa sekä aikansa älymystöä ja kansan suhdetta hallitsijoihin. Siksi hän on vaikuttanut vahvasti siihen, mikä on yhä suomalaistenkin käsitys venäläisyyden olemuksesta. – Ilja Repinin näyttelyä on haviteltu Ateneumiin jo 25 vuoden ajan. Olemme iloisia, että maailman tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Repinin teoksia saadaan pitkän tauon jälkeen suomalaisten nähtäville, kertoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Moskovan Tretjakovin gallerian ja Pariisin Petit Palais’n kanssa. Esillä on yli sata maalausta ja paperipohjaista teosta. Teoksia saadaan lainaksi muun muassa Tretjakovin galleriasta, Venäläisen taiteen museosta ja venäläisistä yksityiskokoelmista. Näyttelyprojektista Ateneumissa vastaa intendentti Timo Huusko. Ateneumin jälkeen näyttely on esillä Pariisin Petit Palais’sa. Näyttelyssä nähdään teoksia myös Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon kokoelmista. Ateneumin kokoelmiin kuuluu 116 Ilja Repinin teosta, joista suurin osa on piirustuksia. Suomen puolelle jäätyään Repin lahjoitti seitsemän omaa ja 23 muiden venäläisten taiteilijoiden teosta Suomen Taideyhdistykselle eli nykyiselle Ateneumille. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun toimittaa amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttelyintrot ja opastukset varattavissa ryhmille jo nyt Voit syventää vierailua näyttelyyn tilaamalla paikat Ateneum-salissa järjestettävään näyttelyintroon. Opastuksia näyttelysaleissa järjestetään vain normaalien aukioloaikojen ulkopuolella erillisestä varauksesta. Tutustu valikoimaan Ateneumin sivuilla Metsätiloja myydään vilkkaasti, ostajina yhä useammin rahastot Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan vuonna 2019 myytiin 2 777 yli 10 hehtaarin metsätilaa. Myyntikohteiden kauppasumma oli yhteensä noin 265 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa myytiin noin 1 280 metsätilaa. – Lukujen valossa myös tämän kokoluokan metsätilojen kauppa on jatkunut vilkkaana ja kauppojen määrissä ollaan hivenen edellä vuoden 2019 tasoa. Viime vuosina noin 44 prosenttia metsätilakaupoista on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, johtava asiantuntija Esa Ärölä arvioi. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan myös selvittää, ketkä ostavat metsätiloja. Viime vuonna yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli 13,4 prosenttia, otetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia. Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8 prosenttia pinta-alasta ja 30,1 prosenttia kauppasummasta. Yksityiset ostajat puolestaan 69,7 prosenttia lukumäärästä, 51,1 prosenttia pinta-alasta ja 48,7 prosenttia kauppasummasta. Entistä vähemmän metsätiloja – Tarkasteltaessa metsätilojen myyntitilastoja muutamien vuosien aikajänteellä sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi ja yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti. Myös yhtiöiden osuus ostajista on kasvanut aikaisemmista vuosista, Ärölä totesi. Loput metsätilaostoista tekivät muun muassa kunnat, säätiöt, valtio ja yhteismetsät. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa institutionaaliset sijoittajat ovat entisestään kasvattaneet osuuttaan metsätilakaupoista. Ne ovat ostaneet 38,1 prosenttia ostetusta pinta-alasta ja 37,4 prosenttia käytetystä kauppasummasta. Myytävien vaatteiden tuotantoketju on täysin läpinäkyvä ja pystymme kertomaan asiakkaalle missä ja miten kangas ja vaate on valmistettu. Eurantie 8-10:ssä olevassa liikkeessä myytävien brändien on läpäistävä tiukat kriteerit ekologisuuden suhteen; vaatteet eivät sisällä synteettisiä materiaaleja kuten muovia ja viskoosia, ne täyttävät hitaan muodin vaatimukset eli ne on valmistettu lähituotantona pääosin pienompelimoissa eivätkä siis ole massatuotantoa ja niitä valmistetaan vain kysynnän ja tarpeen mukaan. Materiaalit ovat luonnonkuituja ja mallit ajattomia sekä aikaa ja kulutusta kestäviä. Vaatteiden materiaaleina on käytetty mm tenceliä (puukuitu), hamppua, villaa, pellavaa, silkkiä sekä kierrätettyä puuvillaa. Liikkeessä myytäviä vaatteita on myös mahdollista tilata omien mittojen mukaan, mikäli omalle vartalolle ei löydy sopivaa kokoa valikoimista. Tällä hetkellä myymälässä on noin 14 suomalaista brändiä sekä The Makerin oma mallisto, joka valmistetaan Suomessa. Myymälän lisäksi vaatteita voi tilata myös verkkokaupan kautta. The Maker Bazaar avaa myymälän
10 Viikko 38-39/2020 Kolmen miljoonan avustus taideja kulttuurialalle Helsingin Kulttuurija kirjastojaosto hyväksyi taideja kulttuurialan yhteisöille suunnatun ylimääräisen avustushakukierroksen, joka käynnistetään välittömästi. Erityisavustushakuun varataan kolme miljoonaa euroa vuosille 2020–2021 ja avustukset myönnetään marraskuussa 2020. Kyseessä on kertaluonteinen erityisavustus, jolla turvataan taiteen ja kulttuurin kentän jatkuvuutta poikkeusoloissa ja elävöitetään kaupunkia. Avustus on osa Helsingin koronapandemiaan liittyvää palautumisohjelmaa. Korona-epidemian vaikutukset ovat merkittäviä taideja kulttuurialalle: epävarmuus vaikeuttaa ja rajoittaa kulttuurielämän uudelleenkäynnistymistä ja kulttuurinystävien paluuta taiteen pariin ja katsomoihin. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän ulkopuolinen ja voimakkaasti omarahoitteinen taiteen ja kulttuurin niin sanottu vapaa kenttä tarvitsee nopeasti apua turvallisuusvelvotteiden ja kuluttajien epävarmuuden rajoittaessa kävijämääriä ja tuloja. – Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa helsinkiläisten elämää ja valtaosa Suomen ammattitaiteilijoista asuu ja työskentelee Helsingissä – näin halutaan ehdottomasti olevan jatkossakin. Päätös poikkeuksellisesta erityisavustuksesta kertoo Helsingin kaupungin halusta vaikeassa tilanteessa ottaa vastuuta ja jakaa riskiä yhdessä taiteen ja kulttuurin toimijoiden kanssa. Poikkeusolot ovat synnyttäneet uusia kiinnostavia taiteen ja kulttuurin tekemisen ja kokemisen tapoja, mutta ne ovat myös osoittaneet kuinka välttämätöntä ammattilaisille, kaupunkilaisille ja Helsingille on taiteen ja kulttuurin kohtaaminen, sanoo Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistö. Kolmen miljoonan euron kulttuurin erityisavustus suunnataan toiminnan käynnistämiseen ylläpitämiseen ja uudelleen muotoiluun koronasta aiheutuneiden rajoitusten sekä jatkuvan epävarmuuden ja hitaan toipumisen jatkuessa. Erityisavustus on tarkoitettu yleisölle avoimeen taideja kulttuuritoimintaan ja sitä voivat hakea helsinkiläiset oikeustoimikelpoiset rekisteröidyt yhteisöt, kuten yhdistykset ja toiminimet, säätiöt, osuuskunnat ja osakeyhtiöt. Avustusta eivät voi hakea yksityishenkilöt, yksittäiset taiteilijat tai rekisteröitymättömät työryhmät. Avustusta eivät voi myöskään hakea taiteen perusopetuksen oppilaitokset, Helsingin kaupungin omistamat tai kaupunkikonserniin kuuluvat toimijat. Erityisavustuksen kohdentamisessa painotetaan ammattimaisia toimijoita. Avustus kohdennetaan hakijoille, jotka eivät ole saaneet merkittäväksi katsottavaa valtion tai säätiöiden kautta osoitettua korona-ajan avustusta samaa tarkoitusta varten. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala käynnistää ylimääräisen avustuskierroksen 7.9.2020. Haku sulkeutuu 2.10.2020 klo 16.00. Kulttuurija kirjastojaosto päättää avustusten kohdentumisesta ylimääräisessä jaoston kokouksessa 24.11.2020. – Keväällä myönsimme pika-avustusta niin kulttuurin, liikunnan kuin nuorisotoiminnan kentälle. Vuosille 2020-2021 haettavalla kulttuurin koronalisäavustuksella tavoittelemme entistä suurempaa vaikuttavuutta. Tiedostamme, ettemme voi auttaa kaikkia, mutta uskomme, että tällä avustuksella ala voi taas kasvaa ja elinvoimaistua uudelleen, kun poikkeusolot ja markkinatilanne helpottuvat, sanoo apulaispormestari Nasima Razmyar. Linnea von Kattendam & Bloody Mary -esitys Kanneltalossa. Kuvaaja Hannamari Vahtikari. Verta ja hiilihappoa – Kallion kävelyfestivaalin joutomaakävely Kallion kävelyfestivaalin joutomaakävely tarkastelee 10 vuoden ajan Kalasataman muutosta. Kuvassa entinen perunajauhotehdas Verkkosaaressa. Kuva Juhani Styrman. Suomen parhaimpien tapahtumajärjestäjien joukkoon korona-aikana rankatun Kallion kävelyfestivaalin perinteinen ”Joutomaakävely” on sunnuntaina 4.10. klo 14 ja lähtöpaikka on Työpajankatu 13. Kävelyn reittiä on nyt uudistettu ja kävelykierroksen teemana on tänä syksynä ”verta ja hiilihappoa”. Kierroksella esitellään muun muassa alueen entisiä teollisuuslaitoksi, kohteita ovat mm. hiilihappotehdas, Suomen suoliliike, Valtion margariinitehdas ja perunajauhotehdas. Aiheena on myös Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja. Joutomaakävely on osa Kallion kävelyfestivaalin kävelysarjaa, jossa tarkastellaan Kalasatamanja Hermannin alueen muutosta kymmenen seuraavan vuoden aikana, vuoden 2020 -kierros on sarjan kolmas osa. Vapaaehtoinen käsiohjelma 5 euroa. Huom: hyvät jalkineet ja sään mukainen vaatetus. Kallion kävelyfestivaalin suosittu luentoja keskustelusarja saa myös jatkoa. Sarja alkaa tiistaina 29.9. klo 18:00 Kallion kirjastossa. Illan aiheena on Kallion elokuvateatterit. Keväällä Kallion kulttuuripalkinnolla palkittu Juhani Styrman kertoo Kallion elokuvateattereiden historiasta 1900-luvun alusta tähän päivään. Tapahtuma on samalla osa ”Kallion kirjasto 108 vuotta” ohjelmaa. Kf:n uutta omatoimi kävelyopasta ”Paskatorni ja hanhiparvi julkista taidetta Sörkassa” voi tilata osoitteesta: kallion.kavelyt@ gmail.com hinta 7 euroa. Anna-Liisa Haavikko. Kuva: Heikki Haavikko. Kalasataman kolme ensimmäistä elämää Toisella puolella Alpo Ruuth ja Tarja Halonen, vastarannalla Henrik Tikkanen ja K.J. Ståhlberg: Kallio ja Kulosaari, suomenkielinen työväenluokka ja ruotsinkielinen kulttuurieliitti. Ja jos akselin poikittain kääntää, ääripäinä ovat Vanhankaupunginlahden luonto ja Merihaan betoninen brutaalius. Näiden koordinaattien välissä on elänyt ja kehittynyt läntti, jota nykyisin Kalasatamaksi kutsutaan. Muutoksessaan se on viipale suomalaisen yhteiskunnan tarinaa ja kaupungistumista. Topeliuksenkin mainitsema luonnonkaunis – topeliaaninen – Sörnäisten niemi ja sen kyljessä ollut ja sittemmin tasoitettu ja mantereeseen yhdistetty Sompasaari ovat kokeneet vaiheet työläislasten kesäparatiisista kaatopaikaksi, joutomaasta uuden arkkitehtuurin airueksi. Hokema Helsingistä Itämeren helmenä ja valkeana kaupunkina on ollut falski ja perusteeton. Kaupunki on kohdellut rantojaan usein ja aivan lähihistoriaan saakka kehnosti, tai välinpitämättömyyttään ja kykenemättömyyttään jättänyt ne hoitamatta. Muiden kuin varsinaisten asukkaiden tarpeet ovat monesti saaneet etusijan. Näin Kalasatamassakin, kun aluetta hyödyntäneitä kalastajia ja viinatrokareita ei kaiketi mukaan lasketa. Pirtupussi, sellainen oli Kalasatama kuten muutkin stadin rannat kieltolain vuosina. Toki kyse on ollut välttämättömyydestä. Teollisuus tarvitsi yhteyksiä, öljysäiliöitä ja tuotteet varastotilaa, ihmiset työtä ja toimeentuloa. Alueesta tuli satama 1860-luvulla ja junaraide ulottui Hämeenlinnasta saakka. Ja kuten aina, satamat ovat organismeja omalla logiikallaan. Jo samalla vuosisadalla Kalasatamassa oli kapakoiden ohella bordelli. Sotien jälkeisinä vuosina ne ensimmäiset ja ainoat aidot fiftarit saattoivat skaffata rahtilaivoista ehdat farkut ja tilkan viinaa jännä leikkipaikka ja vähän enemmänkin. Kalasatama on historiansa aikana ollut miesten maailma – merimiesten, kirvesmiesten, kalamiesten, satamamiesten, kivityömiesten, rekkamiesten, panomiesten. Kun rahtilaivat muuttivat Vuosaareen, miehet katosivat. Alue tyhjeni vanhojen veneiden enemmän tai vähemmän saastuneeksi hautuumaaksi. Sillä kukaan ei ollut siellä milloinkaan asunut. Vähitellen luonto alkoi ottaa omaansa ja suljettu alue hengittää uutta elämää. Ensimmäisinä saapuivat graffitien tekijät ja olihan paikka löytö myös nuorille kuskeille. Tilaa oli kaasutella. Vakiintuneempaa lajityyppiä edustivat luovan luokan tekijät. Ennen Kalasataman seuduilla vaikuttanut satamatyöläisten osuuskunta on korvaantunut taiteilijoiden yhteenliittymillä. Jotain supisuomalaista on myös niemennokkaan kyhätyssä saunassa. Hernesaaren Löylyn tapaan se ei arkkitehtuurimainintoja kerää, mutta sellaisenaan istuu oivasti alueen rosoiseen historiaan. Saastuneena lillunut merikin on putsaantunut uimakelpoiseksi. Kalasataman tuorein inkarnaatio on uusi asuinalue torneineen ja kauppakeskuksineen. Kaupungissa, ja maassa, jossa kansalaisten ensireaktio ehdotettuihin hankkeisiin on yleensä napakka ”ei”, Kalasatama oli poikkeus. Alueen rakentaminen hyväksyttiin soraäänittä. Torneista toki valitettiin ja työt viivästyivät. Mielipiteet korkeasta rakentamisesta jakautuvat edelleen. Puolustus puhuu maankäytön tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Vastustajat toivovat, että lapset voisi kutsua syömään ikkunasta huutamalla. Niin tai näin, uudessa Kalasatamassa luonto ja ihminen näyttävät löytäneen aiemmin vallinneen, mutta välillä katkenneen yhteiselon ja harmonian. Jätevedet eivät enää haise ja kalamiehet ovat palanneet nyt pengerretyille rannoille. Stadionilla on huuhkajansa, mutta näköetäisyydellä tornitaloista pesii merikotka. Kaupunkiluonto olisi sopiva valinta vuoden uudissanaksi. Arkkitehtuuriltaan alue kumartaa tummilla pinnoillaan teolliseen taipaleeseensa. Muuten
11 Viikko 38-39/2020 – Päärautatieasema on vuodesta 1919 palvellut junamatkustajia, kaupunkilaisia ja turisteja ajassa eläen ja tarpeisiin muuntuen. Haluamme viedä kansallisen ylpeydenaiheen seuraavalle vuosisadalle elämänsä kunnossa. Asema uudistuu vaiheittain ja huolella, arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen, VR Groupin kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen taustoittaa. – Tavoitteenamme on rakentaa Suomen vilkkaimmasta liikenteen solmukohdasta myös viihtyisämpi kohtaamispaikka, joka vastaa sekä matkustajien ja ohikulkijoiden että keskustassa aikaa viettävien tarpeisiin. Tästä syystä olemme lähteneet kehittämään ja uudistamaan Päärautatieasemaa ja tuomaan sinne valikoituja uusia palveluita. Työssä tukee myös aseman uusi brändi-ilme logoineen, hän jatkaa. Kulttuurista hyvään ruokaan Keskushalliin, Kaivokadun pääovien ja metron sisäänkäynnin läheisyyteen, avataan uudet liiketilat niin sanottujen mutterikioskien viereen. Syyskuun puolestavälistä lähtien ovensa avaavat aseman uudet toimijat Isey Skyr Bar ja Jungle Juice Bar, jotka täydentävät erityisesti liikkeellä olevien asiakkaiden ruokaja juomapalvelutarjontaa mukaan otettavilla tuotteilla. Tänä päivänä helppous ja nopeus sekä vastuullisuus ja terveellisyys ovat juuri niitä asioita, joita monet arvostavat ja toivovat. – Myös alkuperäiset ja suojellut mutterikioskit, jotka ovat esimerkki asemarakennuksessa nähtävästä taidokkaasta sisustuksesta ja käsityöstä, palaavat huolellisen entisöinnin jälkeen Keskushalliin. Mutterikioskit on kunnostettu ja tammiosat korjattu. Kioskeja on tarkoitus käyttää jatkossa opastusja kampanjointitarkoituksissa, Jääskeläinen kertoo. Seuraavassa vaiheessa Päärautatieaseman kehityshankkeessa katse kiinnittyy entisen lipunmyyntihallin tiloihin. Tällä hetkellä tilassa toimii pop-up-periaatteella Kulttuurihalli, joka on tuonut ydinkeskustaan monipuolisen ja tasokkaan kattauksen erilaisia tapahtumia ja vaihtuvia näyttelyitä. Parhaillaan Kulttuurihallissa nähdään valaisininstallaatio ja Helene Schjerfbeckin innoittama taidenäyttely. Uudenlainen konsepti on toteutettu yhteistyössä Luovi Productionin kanssa, ja kulttuuritarjonnasta pääsee nauttimaan kahvikupposen äärellä vielä alkuvuoteen 2021. Lipunmyynniltä vapautuneeseen ainutlaatuiseen tilaan on ensi vuoden aikana tulossa lisää toivottuja kahvilaja ravintolapalveluja viihtyisine terasseineen. Alun alkaen halli itse asiassa palveli toisen ja kolmannen luokan matkustajien ravintolaja odotustilana. Ilmanvaihdon konehuoneen rakentaminen on jo alkanut hallin yläpuolella, ja myös Kaivokadun puoleinen läntinen terassi on rajattu työmaa-alueeksi. Kiinteistö palveluineen VR:n lipunmyynnin muuttaminen aseman länsisiipeen viime vuoden lopulla oli ensimmäinen näkyvä askel Päärautatieaseman uudistamisessa ja aseman kehityshankkeessa. Länsisiipeen on keskitetty matkustajia varten lähekkäin niin VR:n asiakaspalvelu, HSL:n asiakaspalvelu kuin Helsingin kaupungin matkailuneuvonta. Myös itäsiiven hallintorakennuksen ja VR Groupin entisen pääkonttorin tiloihin tulevan hotellin rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Alkuvuodesta 2021 paraatipaikalle aivan Päärautatieaseman kylkeen avaa ovensa kokonaan uusi hotelli-, ravintolaja juhlakokonaisuus Scandic Grand Central Helsinki -hotelli, jossa on lähes 500 huonetta niin alkuperäisessä jugendrakennuksessa kuin uudisosassa. – Asemalla ja sen ympäristössä vaiheittain etenevät uudistustyöt ovat tuoneet työmaakylttejä näkösälle, ja ne aiheuttavat myös joitakin väliaikaisia muutoksia esimerkiksi kulkureitteihin, WC-tilojen käyttöön sekä matkatavarasäilytykseen. Tekeillä olevat parannukset kiinteistöön sekä sen viihtyisyyteen ja palveluihin kuitenkin ilahduttavat asiakkaita pidemmällä aikavälillä, Jääskeläinen luottaa. Myös ympäristönäkökohdat on huomioitu asemakiinteistössä toteutetuissa muutoksissa. Päärautatieasemalla käytettävä energia on nykyisin matkustajajunaliikenteen tapaan hiilineutraalia ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua, niin lämmityksen, jäähdytyksen kuin sähkön käytön osalta. Päärautatieasema on myös liitetty Siemensin virtuaalivoimalaitospalveluun, ja siten asema toimii osana sähkömarkkinoiden joustoa. Päärautatieasemasta määränpää, uudistushanke etenee ytimessä Tykkää meistä Facebookissa Anna-Liisa Haavikko. Kuva: Heikki Haavikko. Tuuli Laukkanen ja arkistokuva. Kuva: Tauno Norjavirta FINNA Kalasataman kolme ensimmäistä elämää suunnittelijoiden kädenjälki kielii uudesta asumisen ja elämisen tavasta. Olisiko helsinkiläisistä viimein tullut kaupunkilaisia? Suuria ikkunoita ei peitetä verhoilla ja kirkas valaistus näyttää avoimesti ohikulkijoille ja naapureille kuinka meidän huushollissa eletään. Aivan kuin kalvinistisessa Amsterdamissa, missä asioiden peitteleminen merkitsee syntien salailua. Ja sitten toisaalta, pienet yksiöt kertovat kertakäyttöelämästä ja olemisen väliaikaisuudesta. Uutta urbaaniutta sekin. Oma juttunsa on sitten identiteetti ja sen synty, alueen henki. Kalasataman tienoo rakentuu vielä parikymmentä vuotta ja uudet raitiolinjat liittävät sen kaupungin verenkiertoon. Asukkaita tulee olemaan kuin keskisuuressa suomalaistaajamassa. Kalasatama on syntynyt piirustuslaudalla. Voiko sen ääressä luoda myös ympäristön hengen? Matti Kortteisen sosiologian klassikon, Lähiö-teoksen, mukaan se vaatii aikaa ja sukupolvia. Mutta ehkä ajan riento on näissäkin seikoissa ripeytynyt. Näitä seikkoja, niin historiaa, nykyvaihetta kuin tulevaisuutta luotaa alueelle muuttaneen toimittajan Anna-Liisa Haavikon kirjoittama ja Yle Draaman Radiogalleria:n tuottama radioessee Kalasatama. Haavikko maalaa ja reflektoi seutunsa suurta muutosta, luontoa, käyttäjiä ja asukkaita – ja samalla itseään. Omakohtaisuus täydentyy useilla haastatteluilla. Äänimaailmasta ja musiikista vastaavien Janne Jankerin ja Esa Kotilaisen loihtimat urbaanit kolinat ja merellinen ympäristö tuntuvat iholla. YLE Areenassa kuultavissa oleva Kalasatama on oiva esimerkki suomalainen radioesseekulttuurin korkeasta kansainvälisestä tasosta. Sellaisena se edustaa myös muotona jotain uutta. Välimallia tai hybridiä, jossa kuunnelmallisuus ja journalismi kietoutuvat ja jalostuvat podcasteja hienostuneemmalle tasolle. Pekka Vänttinen
12 Viikko 38-39/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Elokuun kulttuurikierros Nukketeatteri QO parkkeerasi asuntovaunun Kanneltalon Sitratorille ja esitti siellä Kaukokaiku-nukketeatteria. Kuvassa Anna Uschanov (vas.), Perrinne Ferafiat ja Emma Hanikka esiintyjistä. Kuva: Liisa Peitsalo. Suomen arvostelijain liitto myönsi vuoden 2020 Kritiikin kannukset -palkinnon sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille sarjakuvakirjasta Satakieli joka ei laulanut. Kuva: Hannele Salminen. Näyttelijä Anja Pohjola tulkitsi osan Maria Jotunin Hilda Husso -monologista Työväenopiston avajaisviikon tapahtumassa Viipurinsalissa. Kuva: Kuva: Muru Vähänikkilä. Muusikot Jari Väänänen, Mikko Heiskanen, Manna Lahti, Esa Lindroos ja Lasse Gabel muodostavat hippikelttiproge-instrumentaalimusikkia soittavan Gaian. Kuva: Pirjo Rantala. Tarleena Laakson ja Ronja Louhivuoren Underperformance keskittyi hitaaseen ja kokeilevaan työskentelyyn alisuorittamisen äärellä Suvilahden Tiivistämön Runokuussa. Kuva: Aleks Talve. Pirjo Kotamäki ja Riika Helle-Kotka lukivat tuoreita runojaan Runosvengin tapahtumassa Kansallismuseon nurmipihalla. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Helsingin Taideja kulttuurivisiotyöryhmä julkisti 18.8. Helsinki-kanavalla tuloksensa. Tehtävänä oli tarkastella taiteen ja kulttuurin roolia kaupungissa pitkäjänteisesti, asettaa taiteen ja kulttuurin edistämiselle tavoitteet ja esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelu alkaa. Runosvengi tulee ihmisten kohtaamispaikoille Kansallismuseon nurmikkosisäpihalla oli kauniina Tove Janssonin ja taiteiden päivänä aktiivisesti kiertävästä ja toimivasta ”Runosvengistä” paikalla Riika Helle-Kotka, Pirjo Kotamäki, Ursula Anttila-Halinen ja Leena Sainio. Naiset esittivät omien runojensa lisäksi yhteisen kollaasirunon ”Saippuakuplat”. Kotamäki esitteli painosta juuri ilmestyneen runokokoelmansa ”Villit linnut olkapäillä” (Basam Books) Franciscus Assisilaisesta. Runo “Saviruumis” kuuluu: – Villieläimet olivat ystäviäni./ Ne seurasivat minua minne menenkin. / Ihmiset olivat jättäneet minut vuorelle, / Yökaste lepäsi hartioillani ja ravistelin hieman, / pilvien kosteus hämärsi silmäni ja / yht´äkkiä olin yltpäältä savessa ja / pyyhin silmiäni jotta näkisin paremmin: / savi (minusta) valui vuoren rinteen koloihin ja / katselin taas käsivarsiani joihin voima alkoi palata, / pikkuhiljaa nostin käteni ylös taivasta kohti ja / aloin laulaa./ Minä osasin./ Helle-Kotka esitteli ”Runomatkaoppaan” (Aviador), jota hän kirjoitti työryhmänsä kanssa oppaaksi kaikille runoilusta kiinnostuneille. Runo ”Manta” menee näin: – Maailma syntyi sotkan munasta / Ilmattaren polven liikahtaessa. / Itämeren aalloilla ratsasti viaton merenneito, / riisui pyrstönsä, paljasti pakaransa, / kasvatti notkeat sääret, nousi Kauppatorille / merileijonien saattelemana, ihmisten tuijottaessa, / jähmettyi pronssiin kuin Lootin suolainen vaimo./ Joskus tuulen ujeltaessa / Itämeren vaahtokylvyssä / neito laulaa, / merenneito ilman pyrstöä. Runosvengi keikkailee pääkaupunkiseudulla yleensä kahviloissa ja kirjastoissa. Seuraavaksi se työstää yhteistä antologiaa jäsenten omien runokokoelmien lisäksi. Unohdettu kaupunki kadottaa vokaalinsa Teatteri Qo esitti ”Kaukokaiku”-nukketeatteria ja lyhytelokuvaa asuntovaunussa Kanneltalon edessä Sitratorilla ja Maunula-talolla sekä muualla pääkaupunkiseudulla. Esitykset olivat lähes sanattomia. Se tuo teatterin keskelle katsojien asuinympäristöä ja kutsuu asukkaat kohtaamaan toisensa kulttuurin ympärillä. ”VSKNHA” – nukketeatteriesitys kertoo maailmanmatkaajasta kuvitteellisessa kaupungissa. Kolme päivää karanteenissa ja hän alkaa raaputtaa karttapalloaan. Jostain Golfvirran kohdalta matkaaja löytää VSKNHA:n, unohdetun kaupungin, joka kadotti lähes kaikki vokaalinsa jo kauan sitten, ja samalla painovoiman ja logiikan lait. Hän astuu kaupunkiin ja tulee suin päin aiheuttaneeksi kaistapäisen ketjureaktion. Esitys on eristysaikana syntynyt vinksahtaneen mielikuvituksen ilotulitus. Sen loivat Daniela Alatorre, Perrine Ferrafiat, Emma Hanikka, Camille Martin, Mila Nirhamo ja Anna Uschanov. Seurasimme absurdia menoa ”perhekunta kerrallaan” asuntovaunussa. Mukana ollut lapsi tykkäsi kovasti Ferrafiatin ja Hanikan herkästä nukke-esityksestä. Toinen esitys ”GÖG” on Maija Linturin ohjaama nukketeatterija animaatioelokuva Olli-Pekka Jauhiaisen käsikirjoitukseen. Mielikuvitusrikkaan lavastuksen teki Johanna Latvala ja nukettaja-nukkerakentajana Perinne Ferrafiat. GÖG on maan alla sijaitseva rinnakkaismaailma, josta ihmisten pois heittämät tavarat hakevat turvapaikkaa. Ihan sekopäiväistä kaaosta ja luovuutta. Asuntovaunun ympärille rakennettu Mielen kartasto -näyttely koostui installaatioista, karavaanin mukana kulkevasta puutarhasta sekä esityksen luomisprosessin aikana syntyneistä tai löytyneistä piirustuksista, valokuvista, nauhoitteista ja esineistä. Yleisö pääsi halutessaan muokkaamaan osaa installaatiosta ja pääsi näin tunnelmaan. Tavanomaisesta tulee erityistä Suomen arvostelijain liitto ry (SARV) myöntää vuoden 2020 Kritiikin Kannukset –palkinnon kolmekymppiselle sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille. Hän hurmasi palkintolautakunnan sävykkäällä esikoissarjakuvakirjallaan ”Satakieli joka ei laulanut” (Suuri Kurpitsa 2019). Arto Melleri kirjoitti nuoruudesta, siivekkäästä ja verisestä. Hyrrin kuvaama lapsuus on veristä, mutta siivetöntä. Lapsilla ei ole täyttä valtaa elämäänsä. He ovat aktiivisia toimijoita, ja ympäröivää maailmaa kuvataan heidän havaintojensa kautta, mutta monille tapahtumille he eivät mahda mitään. Emme ole järin yksilöllisiä, ja jos eivät lauman kokemukset olisi suhteellisen samanlaisia, ei edes voisi puhua laumasta. Juliana Hyrrin tapauksessa riski muuttuu voimavaraksi. Tavanomaisesta tulee erityistä. Veikko Halmetoja haastatteli palkittua vivahteikkaasti Galleria Huudossa. Sarjakuvanovelli ammentaa perimmäisistä kokemuksista: Viattomuuden murtumisen, väkivallan liian varhaisen läsnäolon, tuskanhikisen häpeän, ensimmäiset orastavat menetyksen ja poissaolon ajatukset. Vuonna 1961 perustettu Kritiikin Kannukset jaetaan vuosittain suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Hilda Husso tässä ajassa Työväenopisto korkkasi uuden lukukauden syyskuun avajaisviikollaan. Mielenkiintoisin kokonaisuus syntyi kirjailija Maria Jotunin 140v-seminaarista ja juhlasta opiston Viipurinsalissa. Seminaari ja juhla striimattiin. Pertti Lassila kuvasi kirjailijan juhlapuheessaan suomalaisen modernismin varhaiseksi edelläkävijäksi, joka kuvasi paljon avioliittoa instituutiona ja naisen kauppatavarana perhesuhteessa. Näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin Maria Jotuni -seurasta esitti ”Lovisa Öhmanin – kertomus naisesta” –runon. Kuu
13 Viikko 38-39/2020 Mounou toi tanssin toreille ja aukioille Mounou – Liikkuu -tanssifestivaalilla esiintyivät Njara Rasolomamana (vas.), Patrick Ravelomanantsoa ja Edwin Mokaya Oodin edessä. Kuva: Raimo Granberg. Kauppatorin rannassa tanssisoolon esitti Elina Valtonen Favela Vera Ortizin koreografiaan ilmastoteemasta. Kuva: Raimo Granberg. Sibiry Konate (edessä) ja Mamadou Ndoye tanssivat jylhänä taustanaan Uspenskin katedraali Katajanokalla. Kuva: Raimo Granberg. Vuonna 2000 perustettu Interkult (ex-Kassandra) on valtakunnallisesti toimiva Kulttuuriyhdistämö, jonka tarkoituksena on edistää interkulttuurisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Sen ”Mounou – Liikkuu” festivaali tapahtui 29.8. kaupunkitilassa vapaalla pääsyllä. Tanssifestivaali tarjosi ensimmäistä kertaa afrikkalaiselle tanssijoille ja koreografioille mahdollisuuden kohdata suomalaiset ja länsimaiset koreografiat kaupunkitilassa. Miten voimme oppia toisiltamme ja rikastuttaa toistemme käsitystä nykytanssista? Festivaalin ohjelma koostui neljästä esityksestä, joista kaksi oli sooloa ja kaksi duettoa. Esitykset tapahtuivat neljässä eri kohteessa Helsingin keskustassa. Gody G Otieno tanssi Kwerosoolon Kiasman edessä. Ndjara Dance Company näytti vauhdikkaan akrobaattisen ”Being” -demoesityksen Oodin edessä. Breakdance oli myös esillä liikkeissä. Being-teos muistuttaa meitä rinnakkaiselostamme näkyvän ja näkymättömän kanssa. Toinen osa teoksesta esitetään Musiikkitalossa 26.9.2020 For peace -tapahtumassa. Favela Vera Ortiz & Elina Valtonen vastasivat ”horizon flottant” (kelluva taivaanranta) -esityksestä Kauppatorin rantaviivan lähellä. Yleisö pääsi hyvin lähelle. Tanssija Valtosen ympäröi kullanvärinen materiaali kuin varoituksena roskaantuvasta maailmastamme. Homo Sapiens käy kehollista monologia kultaisella avaruuslakanalla sekä sukupuuttoon kuolleiden että uhanalaisten eläinlajien kanssa. Teoksen esittelemä keho on ihminen ja eläin, kaikki eläimet, yhdessä kehossa. Avaruuslakana, tai saari, jäälautta, öljylautta, pelastuspeitto, näkymätön horisontti. Sibiry Konate & työryhmä tanssivat ja musisoivat suurikokoisen ”Unelma Rêve” -demoesityksen Uspenskin katedraalin edessä. Konate ottaa kantaa Länsi-Afrikan maiden yhtenäisyyden unelmaan ja kulttuurija kielierojen ylittämisen tärkeyteen. Festivaalin toteuttivat Sibiry Konate Company, Kulttuuriyhdistämö Interkult ja Sibiry Konate. Teksti: Risto Kolanen Erkki Haapalainen on ainoana osallistunut kaikkiin viiteen Kapinarunokeräykseen, jotka Jussi Särkelä on organisoinut Työväenkirjaston ystäville. Kuva: Raimo Granberg. Lycka till och allt det där on nuorten teatteriopiskelijoiden herkkä ja rauhallinen kuvaelma, joka on pastissi Pieter Brueghelin maalauksista, siirrettynä 2000-luvun Sörnäisiin. Kuvassa Gaspare Fransson ja Sara-Maria Pirhonen Viiruksen studiossa. Kuva: Vili Pääkkö. limme lauluja ”Muuan Maria” – näytelmästä Musiikkiteatteri Onnikan esittämänä. Juhla huipentui veteraaninäyttelijä Anja Pohjolan huikean hyvään otteeseen ”Hilda Husson monologista”. Hilda Husso on Ekbomin maatsalongin siivoojatar, jonka Emmi Jurkka tulkitsi legendaarisesti elokuvassa ”Kun on tunteet”. Harvoin nykypäivän kännykkäpuhelut ovat niin mehukkaita kuin tämä Jotunin vuonna 1905 kirjoittama novelli, jossa Husso perää elatusmaksuja edeskäypä herra Aksel Lundqvistilta, lapsensa isältä. Pohjola pyyteli anteeksi, ettei ole esittänyt Hussoa pariinkymmeneen vuoteen, mutta hyvin se meni. Rohkean ja vahvan naiskirjailijan teokset ovat hänelle tuttuja näyttämöltä, Tv-teatterin ”Herra Martinin rikoksesta” lähtien. Juhlan kansitunnuksena oli aviopari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen kaunis onnellinen kuva TV-näytelmäsarjasta ”Huojuva talo” 30 vuotta sitten. Instrumentaalimusiikkia ilman raja-aitoja Gaia soittaa instrumentaalimusiikkia intohimoisesti ja virtuoosisesti ilman raja-aitoja. Tyyli on sekoitus progressiivista, latinalaista ja pohjoismaista kansanmusiikkia sekä kelttiläisen musiikin vaikutteita. Tunnelma nousee usein meditatiiviseksi. Kitaristi Jari (Jokke) Väänänen, viulisti Manna Lahti, kitaristi Mikko Heiskanen, perkussiosoittaja Lasse Gabel ja basisti Esa Lindroos. Kaikki kappaleet ovat omia sävellyksiä, eniten Väänänen, myös Lindroos ja laulajan roolia välillä hoitava Lahti. Hän tuo ryhmään rouheutta, ammattitaitoa ja hurttia huumoria. Vanhoja kappaleita ovat Oodia Ainolle, Mysidaen Walzt, Moonlit Dance ja Medieval Rummut, Transport, Tango Ognat, Song of Dream, ja Irkku. Gaian biisi ”Questions in E-minor” pääsi elokuulla jenkkiläisen musakilpailun finaaliin. Jokainen bändin jäsen on tahkonnut musabisneksessä jo teinistä lähtien erilaisissa yhteyksissä esim. Kantakaupungin Leijuva Pöly, Mojo, Rip Kirby, Mehumaija, Bloody Mary. TenhoRestobarissa viisikko esitti rennon keikan keskellä kesää. Instrumentit ovat akustisia, joten keikkaa voidaan heittää helposti ilman sähköäkin. Alisuoritusta Runokuun Möykkyklubilla Runokuu tapahtui jälleen, vaikka Juhlaviikot kutsui elokuun juhlaviikonlopuksi. Vierailin Nuori Voima -lehden Möykky–klubilla Kulttuurikeskus Suvilahden Tiivistämöllä. Möykky-teemaisen Nuori/Voima -klubin kuraattoreina toimivat esitystaiteilijat Emilia Kokko ja Even Minn. Esitystaiteisiin keskittyvässä iltaklubilla saimme kokea Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen Lomake-esityksen, joka kertoo rakenteellisesta väkivallasta, jolla vammaiset ihmiset opetetaan määrittelemään itsensä kelankestävästi. Markus Lindén haluaa luoda tilaa erilaisille äänille ja soinneille. Hän soitti kitaraa puun oksalla tuottaakseen auringonvaloa muistuttavia ääniä. Illassa esiteltiin myös Nuoren Voiman runoilijadebytantit 2020 Isa Hukka ja Iiris Laisi ja haastateltiin lehden Möykky-numeron vierailevaa päätoimittajaa Kokkoa. Tarleena Laakso ja Ronja Louhivuori tekivät tarkoituksellisen ”alisuorituksen”. Heidän esitystaideprojekti ”Underperformance – aliesitys” keskittyy hitaaseen ja kokeilevaan työskentelyyn alisuorittamisen äärellä. Se tarkastelee alisuoriutumista monisyisenä psykologisena ja rakenteellisena ilmiönä, joka kytkeytyy muun muassa sukupuoleen, luokkaan ja (mielen) terveyteen. Illan persoonallisin kokemus tapahtui lavasohvan ympärillä. Laakso piiloutui lakanahupun alle, Louhivuori suoritti hiven enemmän. Aika tiivistyy kapinarunoiksi Jussi Särkelä veti Työväenkirjaston ystävien puolesta viisi vuosikierrosta, n. 650 kapinarunoa (= kansanrunoa), 170 runoilijalta, joista satakunta esiintyi aina vuosikirjassa. Kaikki eivät mahtuneet marraskuun esitysiltaan; raadin kanssa sovittiin, mitkä tulivat lisää kirjaan. – Runot voi jakaa neljään osaan: henkilökohtainen kokemus, yleinen epäkohta, omaan itseen tai omaan identiteettiin tai ryhmän jäsenenä kohdistuva runo ja sitten on aina hyviä runoja ilman kapinaa. Särkelä luovutti kaiken aineiston muistitikulla Työväen arkiston johtaja Petri Tanskaselle ja kiitti Marja-Leena Mikkolaa, Miia Toiviota ja Riikka Ylitaloa arvioraadin jäsenyydestä. On ollut tärkeää koota tämä aika runoiksi, jotka tallennetaan arkistoon. Uuden Kapinarunokirjan toinen toimittaja, Miia Toivio korosti sitä, miten kapinaruno voimaannuttaa aina tekijäänsä ja vahvistaa toimintahalua. – Onhan sana aina teko, ja teolla vaikutuksensa, ensimmäisenä sanojaansa itseään. Uusi keräys on käynnissä 23.10. asti marraskuun runoiltaa 20.11. varten Työväenliikkeen kirjastossa. Yksi runoilija esiintyi joka vuosi. Hän on Erkki Haapalainen, pitkän linjan runontekijä ja valloittavan humoristinen esiintyjä. Kaipolan tehtaan lopetuksen ja irtisanomisten ajankohtaisessa tilanteessa hän aloitti lukemalla ”Tehtaan konttorissa” -runonsa v. 1994 valtakunnallisessa keräyksessä ”Oodi suomalaiselle työlle”. Runo kuuluu: – Viisaat miehet nyökyttelevät / tietokoneliuskat ajatusten takana. / Raporttien sumentamat silmät / laskevat tuotantolukuja / näyttöruudussa voitot lisääntyvät / ja työntekijät vähentyvät. / Tehokuutta / kilpailukykyä / yhtiön menestys. / Kuka kantaisi huolta ihmisestä / työn tekijästä / missä ovat tietokoneliuskat ja / huolestuneet raportit / näyttäisitte edes. Haapalainen sai huomiota proosarunoillaan ”Sokrateen kanssa kauppatorilla” ja ”Punainen paita” aiemmissa runokirjoissa. Ari Vasama luki vakavasta asiasta herkän tunnelmallisen ”Älä unohda meitä” – runonsa uudesta kirjasta. Raati kiitti sen, mieleen kummittelemaa jäävää, lopetussäettä: – Sinun ei tarvitse muistaa meitä, / mutta et unohda meitä, / meidän pitkiä hiuksiamme. Alankomaalainen maisemakuva Sörkassa Teatterikorkeakoulun nuorten opiskelijoiden ”Lycka till och allt det där” on pastissi Pieter Brueghelin maalauksista, siirrettynä 2000-luvun Sörnäisiin. Onnellista elämää tavoitellaan ohimenevistä hetken kuvista. Tilanteesta siirrytään uuteen tilanteeseen ja neljän nuoren vuorovaikutukseen. Särmit leikkaavat näyttämöä, osa näkee toista kuvaa, jotka välillä yhdistyvät. Puhetta on vähän ja antaa katsojan mielikuvitukselle tilaa. Kaunista on nuorten näyttelijöiden tanssi ja liikkeet. Heidän yhteistyönsä kuvitteellisessa esityksessä on hyvää ja saumatonta. Keppihevosella on ratsun rooli ja kuvaa ehkä lapsuutta, entistä maailmaa. Kysytään, mitä on oikeastaan onni? Voiko olla niin, että jatkuva onnen tavoittelu tekee meidän onnettomiksi? Vahva arkielämään syventyvä esitys vesisateisessa Helsingissä on Kaisa Lundánin ohjaamana kokeilu aina paikallaan. Näyttelijöinä olivat Gaspare Fransson, Sami Harjula, Greta Lingnell ja Sara-Maria Pirhonen.
14 Viikko 38-39/2020 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaratkaisut kuudelle alueelle Kaupunginvaltuusto kokoontui 26.8. syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Osa valtuutetuista osallistui kokoukseen etäyhteydellä ja osa paikan päällä valtuustosalissa. Kokouksessa hyväksyttiin kaavaratkaisu kuudelle eri alueelle, muun muassa Jätkäsaareen, Itäkeskukseen ja Vallisaareen. Jätkäsaaren asemakaava koskee satama-aluetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa kahden toiminnoiltaan sekoittuneen, eli asumista ja muita toimintoja sisältävän korttelin rakentamisen. Palvelukortteleiden keskeisen julkisen ulkotilan muodostaa kortteleiden väliin sijoittuva Gibraltarinaukio, jonka varrelle on tarkoitus sijoittaa muun muassa liiketiloja, päiväkoti sekä kortteleiden yhteisöllinen kylätalo. Raide-Jokeriin muutoksia Itäkeskuksessa asemakaavan muutos koskee Itäkeskuksen metroja bussiasemaa. Aluetta on kehitysja kaavahankkeen yhteydessä päätetty kutsua Itäkeskuksen Jokerikortteliksi alueelle 2020-luvulla rakennettavan pikaraitiotie Raide-Jokerin päätepysäkin mukaan. Kaava mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen sekä liike-, toimistoja majoitustilojen sekä asuntojen rakentamisen itäisen Helsingin tärkeimmässä joukkoliikenteen solmukohdassa. Se mahdollistaa myös alueella olevan joukkoliikenneterminaalin uusimisen ja siten joukkoliikennepalveluiden laatutason nostamisen. Kauppamyllyntien ympäristön kaavamuutos koskee Roihupellon teollisuusaluetta Viilarintien ympäristössä ja pieneltä osin myös Myllypuron lounaisosaa. Se mahdollistaa Viilarintielle tulevan Raide-Jokeri -raitiotien pysäkkien läheisyyteen uutta toimitilarakentamista sekä uuden liikuntaan ja hyvinvointiin painottuvan vapaa-ajankeskuksen rakentamisen Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteykseen. Vallisaareen luontomatkailua Vallisaaren asemakaava koskee Vallisaarta ja Kuninkaansaarta sekä niiden ympärillä olevia pienempiä luotoja ja saaria. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luontoja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtumaja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä. Kaavaratkaisun myötä luontoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet suojellaan ja merellisten virkistysalueiden määrä kasvaa Helsingissä. KIRJA-ARVOSTELU Isän vahva kuvaus: Kun oma lapsi tappaa itsensä! selvästi järkyttyneenä. Kädessään hänellä oli muovipussi. Sekunnit tuntuivat tunneilta. Lopulta hän sai sanottua: tässä kaikki mitä poikanne taskuista löytyi. ” Tuhat vuodessa Suomessa noin tuhat ihmistä vuodessa kuolee itsemurhaan. Jos jokainen heistä tunsi läheisesti vaikkapa vain 10 ihmistä, itsemurhan seuraukset kokeneita ihmisiä on jo 10 000. Pikkukaupungin verran. Silti asia on Suomessa tabu,vaiettu.häpeällinen. Lintunen kuvaa miten osa tutuista vaihtoi kadulla toiselle puolelle välttääkseen keskustelua. Onko alttius itsetuhoon jotenkin periytyvää? Onko vaikealla isätai äitisuhteella vaikutusta? Martti Lintunen kuvaa kirjassaan myös raatelevan läheisesti omaa suhdettaan isäänsä, myös valokuvaajaan Yrjö Lintuseen. Onko minun biologinen perimäni sellainen että poikani päätyi itsemurhaan? Upea kirja Joistakin kirjoista mainitaan että ne ovat ”sydänverellä ” kirjoitettuja. Martti Lintusen kirja ”Jos” oman poikansa Villen itsemurhasta on sitä, mutta se on vielä paljon enemmän. Siinä on koko elämä. Ja kuolema. Lukekaa. Kiitos Martti Lintunen. Pekka Hurme ”Voiko tuskaa mitata?” kysyy kirjailija, valokuvaaja, stadin kundi Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Jos – erään itsemurhan järistykset ” ( Prometheus -kustannus, 2020, 114 s ). Kirja kuvaa järisyttävän henkilökohtaisesti Martti Lintusen oman pojan Villen hirttäytymällä tekemää itsemurhaa, metsään Maunulassa 21-vuotiaana. Aikaa tapahtumasta on yli 20 vuotta, nyt isä on saanut ansiokasta kyllä asian paperille,kirjaksi. Miksi poika teki niin? Mitä minä, isä, tein väärin? Suomessa tehdään edelleen itsemurhia suhteessa väkilukuun erittäin paljon. Olemme tässä tilastossa aivan Euroopan kärkeä. Miksiköhän? Martti Lintunen kuvaa kirjassaan läheisesti omaa elämäänsä hakien vastauksia sieltä. Hän oli menestyvä kansainvälisesti arvostettu valokuvaaja, joka myös osasi kirjoittaa sujuvasti luettavia kirjoja eri puolilta maailmaa etelämantereelta pohjoisnavalle loistavien kuvien kera. Vaimo, Villen äiti oli menestyvä sisustusarkkitehti, Villen isoveli opiskeli lääkäriksi. Kaikki oli hyvin. Vai eikö sittenkään ollut? ”Vielä nytkin se tulee mieleeni vähintään kerran päivässä. Miksi? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Miksi en yrittänyt olla erilainen? Epäonnistuin täysin.” Poliisi ja pussi ”En ikinä unohda sitä näkyä, kun ovellemme tuli virkapukuinen poliisi. Ja seisoi hiljaa. Ja Kirjasto kerää kasvomaskeja vähävaraisille Helsingin kaupunginkirjasto on mukana kansalaisjärjestöjen kampanjassa, jossa kerätään ostettuja tai itsetehtyjä kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. Kaupunkilaiset voivat osallistua covid19-viruksen ehkäisemiseen nyt myös lahjoittamalla kasvomaskeja niille, joilla ei itsellään ole mahdollisuutta hankkia kasvosuojia. Diakonissalaitos jakaa maskit ja opastaa niiden käytössä Kaupunki avaa kahdeksaan kirjastoon maskien keräyspisteet 7.9.2020 alkaen. Kirjastot ovat: keskustakirjasto Oodi ja Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Pohjois-Haagan sekä Töölön kirjasto. Nyt käynnistyvä maskien keräys on osa #kasvomaskitalkoot-kampanjaa, jonka järjestävät Helsingin kaupunki, Helsingin kirjastot, Diakonissalaitos, Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto. #kasvimaskitalkoot kannustaa ompelemaan kasvomaskeja, käyttämään niitä ja lahjoittamaan itsetehtyjä ja ostettuja kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. Kangasmaskien teossa suositellaan käyttämään Marttaliiton ompeluohjeita. Kertakäyttömaskit tuodaan kirjastoon niissä pakkauksissa, joissa ne on ostettu kaupasta tai apteekista. Ostetut ja itsetehdyt kangasmaskit voi lahjoittaa pakattuina puhtaisiin muovipusseihin. Yhteen pussiin voi laittaa 1-2 maskia. Diakonissalaitos toimittaa lahjoitusmaskit vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille Helsingissä. Samalla tarjotaan tukea ja opastusta maskien käyttöön. Virtapiiri -ilta ravintola Toverissa Tapio Rautavaara oli monilahjakkuus: urheilija, laulaja-lauluntekijä ja elokuvatähti. Kuva: Kavi /Suomen filmiteollisuus Illan aiheena Tapio Rautavaara. Kirjailija Hannu Ignatius kertoo uudesta Rautavaara-kirjasta. Illan musiikkivieraana Aimo Holtari, joka esittää Rautavaaran lauluja. Rautavaara-aiheinen tietokilpailu. Vapaa pääsy. (Tarkista ajankohtaiset koronarajoitukset). Virtapiiri ry järjestää. Tiistai 6.10. klo 19.00 Ravintola Toveri, Castréninkatu 3.
15 Viikko 38-39/2020 KIRJAHYLLY Armas Karviainen on humoristinen eläinetsivien seikkailu Helsingissä Armas Karviainen, Antti Ala-Jokimäki. Kansikuva: Terhi Ekebom ”Eikä ainoastaan inspiroinut vaan se myös katseli sohvalta tyynyjen uumenista kun kirjoitin ja toisinaan tuli tönimään kuonollaan, että nyt olisi aika lähteä metsään ulkoilemaan. Armas Karviainen on kirjoittamani kirjan päähahmo. Hän on myös cockerspanieli. Kovin erilaisia Armas ja Fidel silti ovat. Eräitä yhtäläisyyksiä kuitenkin on: loppukesästä Fidelkin herkuttelee karviaisia suoraan pensaasta. Kirjani Armas Karviainen on omistettu ystävälleni Fidelille.” Armas Karviainen on tavallinen, mutta myös täysin epätavallinen cockerspanieli Helsingin Siltasaaresta. Perheen kesken Armas on tavallinen koira, mutta päivisin perheen ollessa töissä Armas Karviainen ratkoo rikoksia Helsingin eläinten maailmassa. Antti Ala-Jokimäen Armas Karviaisella ovat apunaan etsivätoimiston kumppanit: hillomunkkeja rakastava eläköitynyt poliisikoira Simo Hillokuono ja orpo pikkulintu Leivoska. Kuninkaallisen tason skandaali ravistelee Helsingin eläinmaailmaa. Britannian suurlähetystö Helsingin Kaivopuistossa on joutunut hirvittävän ryöstön kohteeksi. Kuka tai ketkä ovat ryöstäneet mittaamattoman arvokkaan kuninkaallisen kaulapannan? Poliisin levitellessä tassujaan Etsivätoimisto Karviainen ja kumppanit selvittävät arvoitusta. Yhden alkukesäisen päivän aikana ystävykset kohtaavat mm. varastelevia lokkeja ja itse Britannian suurlähettiläät, welsh corgit Lady Margaretin ja sir Richard II Nakkinaaman. Ajoittain ei-niin-vauhdikas seikkailu sisältää yllättäviä käänteitä ja brittiläisen kuivaa huumoria. Antin cockerspanieli Fidel on inspiroinut häntä kirjoittamaan kirjan eläinten seikkailusta: 30 vuotta täyttävä Stella Polaris juhlii studio Pasilassa Improvisaation edelläkävijänä jo vuodesta 1990 toiminut improvisaatioteatteri Stella Polaris juhlii 30-vuotisjuhlavuottaan syys-joulukuussa Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa. Juhlaesityskausi käynnistyy Stella Polariksen tarinasta kertovan kirjan julkistamistilaisuudella 5. syyskuuta ja jatkuu monipuolisesti improvisaatiota esittelevällä Stella Polaris 30v! -esityskokonaisuudella. Kulttuuriantropologi Meri Parkkisen toimittama Stella Polariksen tarina ja sen merkityksestä improvisaatiolle kirja julkaistaan 5. syyskuuta studio Pasilassa. Hersyvän hauskoja tarinoita tarjoava teos kurkistaa ainutlaatuiseen Stellan maailmaan, ja samalla tutustuttaa lukijansa improvisaation historiaan Suomessa kolmen vuosikymmenen ajalta. Näyttelijä ja Teatterikorkeakoulun näytt e l i j ä n t y ö n lehtori Tiina Pirhonen kertoo ryhmän alkuun panneesta aidosta uteliaisuudesta improvisaatiota kohtaan: – Espoon teatteri tarjosi aluksi harjoitustiloja, mutta me harjoiteltiin myös jossain Eija Ahvon tyhjässä asunnossa ja ties missä. Ihan vaan harjoittelemisen ilosta! – Olin haltioitunut, miten suvereeneja esimerkiksi Outi (Mäenpää) ja Tiina olivat lavalla. Toivoin, että lähtemällä mukaan voisin olla joku päivä kuin he, kertoo ryhmään vuonna 1991 liittynyt näyttelijä Sari Havas kirjassa. – Kyseessä on monella tavalla erityinen teatteri, jonka tarina oli mielenkiintoista kuulla ja kirjoittaa kirjaksi, sanoo toimittaja Meri Parkkinen. Parkkinen kertoo yllättyneensä improvisaation laaja-alaisuudesta ja monipuolisesta hyödyntämisestä, mm. vuorovaikutuksessa, hyvinvoinnissa, ongelmien ratkaisussa ja luovuuden rohkaisemisessa. Juhlasyksyn aikana studio Pasilan näyttämöllä nähdään täysin improvisoituja koko illan näytelmiä ja musikaaleja, Stella Polariksen ja HKT:n yhteinen improilta, improklubeja vaihtuvilla esiintyjillä sekä Impron Mega-spektaakkeli-ilta, jonka aikana lavalle nousee lähes koko Stella Polariksen esiintyjäkaarti: Teijo Eloranta, Sari Havas, Ushma Karnani, Kirsti Kuosmanen, Antti Laukkarinen, Mikko Penttilä, Pihla Penttinen, Tiina Pirhonen, Annika Poijärvi, Micke Rejström, Sari Siikander, Niina Sillanpää, Elina Stirkkinen, Miiko Toiviainen, Jussi Vatanen ja Tobias Zilliacus. Stella Polaris on toiminut Suomessa teatteri-improvisaation edelläkävijänä jo vuodesta 1990. Teatteriin kuuluu tällä hetkellä 19 näyttelijää, neljä muusikkoa ja viisi valosuunnittelijaa sekä kaksi tuottajaa. Teatteri toteuttaa lähes 200 esitystä tai koulutustilaisuutta vuosittain niin teatterinäyttämöillä, kouluissa, yksityistilaisuuksissa kuin festivaaleilla. Stella Polaris 30v! -esitykset 5.9.5.12.2020 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Juhlaviikonlopun striimattavissa konserteissa esiintyivät Arvo Pärtin Passio-teoksen esittäneen Helsingin kamarikuoron lisäksi muun muassa Tasavallan Presidentti, Erja Lyytinen, Jesse Markin, Ruusut ja Pariisin Kevät sekä laaja joukko klassisen musiikin ja jazzin eturivin nimiä kuten Elina Vähälä, Marzi Nyman, defunensemble, Tölöläb, Elifantree sekä Jukka Perko ja Senja Rummukainen. Yhteensä striimattavaa konserttisisältöä lähetettiin viikonlopun aikana yli 17 tuntia. Helsingin juhlaviikonloppu ja sen ennakko-ohjelma työllisti lähes 200 taiteilijaa erityisesti vapaalta kentältä. Koko taiteilijalistaus on tutustuttavissa täällä. Johdantona Juhlaviikonloppuun eri puolilla kaupunkia jaettiin lisäksi elokuun aikana lähes 300 henkilökohtaista Taidelahjaa, joita esittivät kotimaiset muusikot, runoilijat ja esittävän taiteen ammattilaiset. Taidelahjat tilattiin ja toimitettiin saajilleen varta vasten kehitetyn sovelluksen avulla, joka jaettiin avoimena lähdekoodina tapahtumajärjestäjien käyttöön ympäri maailman. Myös kaupungin digitaaliset mainospinnat valjastettiin yhden viikon ajaksi taiteen käyttöön, kun seitsemän nuorta pohjoismaista taiteilijaa toi teoksensa vierailulle Helsinkiin. Open Art Gallery -katugalleria toteutettiin yhteistyössä pohjoismaisen Platform GÁTT -verkoston kanssa. Korttelikonserttien, Taidelahjojen ja Open Art Galleryn kautta Helsingin juhlaviikonlopun ohjelma levittäytyi poikkeuksellisen laajasti jokaiseen Helsingin suurpiirin lännestä itään ja eteKorttelikonsertissa Maria Ylipää ja Niko Kumpuvaara c: Saara Autere Juhlaviikonloppu toi taiteen sisäpihoille, kaduille ja koteihin Korttelikonsertissa Erja Lyytinen c: Pietari Purovaara lästä pohjoiseen. Paikan päällä esityksiä seuranneiden asukkaiden lisäksi Ylen kanavilla, HS Livessä sekä tapahtuman verkkosivuilla jaetut lähetykset keräsivät yli 260 000 katsojaa ja kuulijaa. Suurin osa viikonlopun striimatusta ohjelmasta on yhä seurattavissa HS Livessä ja Yle Areenassa. – Taidelahjat ja korttelikonsertit saivat niin ilahtuneen vastaanoton, että niitä jatketaan osana ensi vuoden Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Haluamme luoda uusia tapoja tuoda taidetta ihmisten lähelle. Taide kuuluu kaikkialle, sanoo taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Tapahtumakokonaisuuteen kuului myös rajatun yleisömäärän live-esityksiä, jotka ovat edelleen koettavissa. Yhteistyössä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa toteutettu Mika Vainion näyttely 50 Hz jatkuu tammikuuhun 2021. Juhlaviikonloppuna ensi-iltansa saaneet Homo Homo Sapiens Galleria Rankassa sekä Laila Suomen kansallisoopperassa jatkavat esityskauttaan syyskuuhun saakka. Helsingin juhlaviikonloppu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Taidelahjat jaettiin yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa, ja HS Live välitti Tasavallan Presidentin keikan lisäksi Lasten jamit sekä korttelikonserttien tunnelmat laajemmalle yleisölle. Elisa Kulmassa nähtiin joukko Facebookin kautta striimattavia etkokeikkoja, ja Open Art Galleryn teoksia nähtiin viikon ajan Clear Channelin ja Hok-Elannon kauppojen digipinnoilla. Juhlaviikonloppuna Prismoissa koettiin lisäksi yllättäviä korttelikonsertteja. OP:n Hipot tanssittivat perheen pienimpiä Lasten jameissa, ja OP:n arvosoittimien haltijat ilahduttivat Taidelahja-esityksillä Juhlaviikkojen tutuilla tapahtumapaikoilla. Accenture oli puolestaan mukana mahdollistamassa Taidelahjojen sovellusta. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 19.8.– 5.9.2021. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä.
16 Viikko 38-39/2020 PAIKALLISPAKINAA Mehiläinen tv-dekkareita, Wallander ja Beck ovat lemmikeitäni. Poliisit ovat sympaattisia pehmoja ja varsinkin pomot, joiden nimet toimivat sarjan nimenä. Molemmissa on koviksensa, joka tiirikoi lukot ja kovistelee kielletyin keinoin roistoja. Roistoja, joiden nimi löytyy Suomen nimipäivä kalenterista ja sukunimi suomalaisesta puhelinluettelosta. On turvallista käyttää suomalaisia rosvon roolissa. Vältetään mustaa ihoa ja mekkaan rukoilijoita rosvon osassa, se olisi rasismia näillä keinoin Malmössa ja Sergeltorillakin on tosi rauhallista ja turvallista. Mikä parasta suomalaisen näyttelijän kasvo tulee tutuksi länsinaapurissa. Raamattu roviolle Kommunismi oli kova sana sodan jälkeisinä vuosina. Tuttu kaveri, kova kommunisti, koitti selvittää aatetta ja saada minut riveihinsä. Kerran näin hänen kirjahyllyssään vanhan perheraamatun. Ateismihan oli kunnon kommarin uskonto, joten raamattu yllätti. Kysyin ja toveri virkkoi: onhan minulla henkivakuutuskin ja tietysti raamattu. Tämä osoittaa, että kyllä sillä vanhalla kirjalla ennen oli merkityksensä, vaHelsingin ensimmäinen rakkauden metsä Helsingin ensimmäinen rakkauden metsä istutettiin 28. elokuuta Vuosaaren liikuntapuiston kärkeen. Toisistaan välittävät vapaaehtoiset istuttivat sydämen muotoon 280 kaupungin tarjoamaa taimea ikuisen rakkauden symboleiksi. Rakkauden metsän idea on rakkauden sanoman lisäksi istuttaa uutta ja suojella vanhaa metsää ja näin varmistaa hiilinielujen riittävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen myös tuleville sukupolville. Tilaisuudessa istutettiin 280 taimea, jotka ovat noin 1,5 metriä korkeita ja edustavat 11 eri puulajia. Juhlapuheen kello 17 alkavan tilaisuuden alussa piti akatemiaprofessori Markku Kulmala ja juontajana toimii Täti Vihreä. Tarjous voimassa 30.9.2020 asti. Ympyrätalon 3. kerroksessa toimii yksityinen terveyskeskus. Sen sisäänkäynti on aivan ikkunani alla. Sinne on vilkas rollaattoriliikenne. Taksilla sok`n eteen ja usein kuljettaja avaa oven aulaan hisseille. Paluu on hankalampi, hissillä alas tuloaulaan ja taksijono näkyy suoraan hisseille. Koetapa avata takseille vievät ovet, sisempi onnistuu, mutta ulko-ovi on liian jäykkä. Rollaattorin takaa sitä ei saa millään keinoin auki. Siinä sitten seistään ja odotellaan, että ulkopuolelta ohikulkijat repivät oven auki ja päästävät vanhuksen pinteestä. Aikamoinen katiska, jolle varmaan voisi ja kannattaisi tehdä jotain. Muistuu mieleen vanha eksoottinen tarina: seesam aukene. Rasismia ruotsissa Seuraan ruotsalaisia kuutuksen varmistukseksi raamattu. Jatka rauhassa, en tee uskonnollista herätystyötä, olen unessa itsekin. Ei herätystyötä, vaan esitän kiinnostavan ajatusrakennelman. Kansanedustaja Räsänen ja valtakunnan syyttäjä sotivat siitä, että saako julkisesti siteerata raamattua. Toiviainen on asettanut 4 eri tapausta tutkintaan. Jos Räsänen häviää, on pelko, että raamatusta tulee kielletty kirja ja Suomessa syttyy kirja roviot kuten natsisaksassa aikoinaan. Päällimäisenä roviolla on raamattu. Suomen laissa tulevat esille samat asiat, joista varoittetiin jo uudessa testamentissa ja sen opetusten tiivistelmässä, katekismuksen kymmenessä käskyssä. Kaikki katekismuksen 10 käskyä tulevat esiin laeissamme Paitsi ensimmäinen minä olen herra sinun Jumalasi. Älä pidä muita Jumalia minun rinnallani. Tässä on poikkeus. Uskonnon vapaus määrätään laissamme. (Uskonrauhan rikkominen on rikos). Poikkeava on myös 3. käsky muista pyhittää lepopäivä. Tämän, käskyn tavoite on ylitetty. Meillä on 5 päiväinen työviikko (työaikalaki). Loputkin 8 käskyä määritellään laissamme ja rikkomisesta seuraa rangaistus. Jos luit, totesit, että lakimme perusperiaatteet ovat esillä jo 2100 vuotiaista kirjeistä koostetussa uudessa testamentissa. Nämä käskyt ovat osa moraalimme perustaa. Tätä lakimme perustan julkista ruotimista, syyttäjä Toiviainen yrittää estää Päivi Räsäseltä. Toiviaisen tehtävä virkahenkilönä on valvoa lakien noudattamista, ei lain perustan tuhoaminen. Muistamme edustaja Mäenpään ja Toiviaisen välisen riidan, jossa eduskunta esti syytteen käsittelyn oikeudessa. Varmasti, jos syyte Räsästä vastaan nostetaan, eduskunta tekee saman päätöksen, kuin Mäenpään kohdalla. Neuvo Toiviaiselle: venytä syytteen nostamista yli seuraavien vaalien – saattavat roviot syttyä varmemmin. Vaikka kyllä järkinainen sen tekee ilman neuvojanikin. Odotellaan. Marinin marinaa Pääministeri Rinne sekaantui postin lakkojuttuun ja sai potkut. Marin toimi paperiliiton agenttina, ottamalla kantaa upm`n kaipolan paperitehtaan päätöksiin. Miten käy Sanna`lle? Potkut vai halit. Miksi aina Sanna on tähtäimessä. No kuse o pääministeri. Hallin lihat Itsepalvelu edellyttää, että marketin lihat on valmiiksi pilkottu ja pakattu. Säilyvyyden ja helppouden vuoksi myös osa niistä on marinoituja puolivalmisteita. Paketista pataan. Ruoanlaitosta kiinnostunut haluaa maustaa ruokansa itse. Tässä meidän halli on ratkaisu. Valitset lihan, ammattilainen leikkaa haluamasi osan, juuri niin kuin sen haluat. Kaupan päälle voit kysellä, onko uusia ideoita maustamiseen ja valmistukseen. Kokenut kotikokki tietää: sisäfile on oma herkkunsa, mutta lihakeitto vaatii luuta ja sopivasti rasvaa. Maksa, munuainen ja muut herkut odottavat ja hallista saat vaikka siankorvan tai kippuraisen porsaanhännän hallin herkuksi. (Se haukkuva halli siellä kotona). Viimeinen henkäys Viimeiset rivit kirjoitin lapissa, Jerisjärven mökissä, Pallaksen kainalossa. Ulkona, järven suunnalla, ruska runnoo vaivaiskoivun viimeisiä lehtiä. Pudotessaan ne tuulessa heiluttavat punakirjavaa kämmentään hyvästiksi. Keväällä lahonneet pudokkaat luovuttavat energiansa uuden puhkeavan lehtikerran ravinnoksi. Se on elämän kulku, miten on meidän. Ykkösmediat ja homokanta On tuottanut tulosta uutiset kertoivat: lapsiluku per pariskunta on pudonnut lukuun 1,3. Jotta kansamme säilyisi määrällisesti entisenä lapsia pitää joka pariskunnalla olla 2,1 tyttö ja poikaparit nauttivat elämästään, mutta kehdot lullat ja kapalot pysyvät tyhjinä. Itse tuotin omat eläkkeen maksajani. Miten on tarkoitus selvitä tästä uhasta. Olavi Lindholm Ponteva eläkevaari Hakaniemestä
17 Viikko 38-39/2020 KONSERTIN YSTÄVILLE HOK-Elanto osti Kappelin E splanadin puistossa sijaitseva ravintola Kappeli siirtyi HOK-Elannon omistukseen. Kauppasumma on 20 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti allekirjoitettiin vuokrasopimus noin 1 500 m²:n maa-alasta, jolla rakennus sijaitsee. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus on pinta-alaltaan noin 1100 m². Rakennus vaatii peruskorjauksen, josta kauppakirjan mukaan vastaa rakennuksen ostaja. Koska kyseessä on suojeltu arvorakennus, on remontti toteutettava tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa. – Rakennuksen nykyisenä vuokralaisena HOK-Elanto on jo suorittanut osan vaadittavista korjauksista, mutta valtava urakka on vielä edessä. Aloitamme peruskorjaushankkeen valmistelun välittömästi. Hankkeen kustannusarvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Useista miljoonista puhutaan joka tapauksessa, HOK-Elannon kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen toteaa. Nykyaikainen 150-vuotias Kappeli aloitti toimintansa vuonna 1867. HOK-Elanto (Elanto ennen HOK:n ja Elannon fuusiota vuonna 2004) on harjoittanut kahvilaja ravintolatoimintaa kiinteistössä 44 vuoden ajan. Kappeli on yksi HOK-Elannon ravintoloiden lippulaivoista. – Kappeli on oikeastaan noudattanut jo vuosikymmenien ajan nykytrendiä, jossa yhden katon alla on monta erilaista tunnelmaa, Kappelissa vieläpä vuoden jokaisena päivänä. Kappelissa on valkoisten liinojen ruokaravintola, tunnelmallinen baari ja valoisa kahvila, unohtamatta tietysti Espan kesäkeidasta eli Kappelin terassia, HOK-Elannon ravintolatoimialan johtaja Henriikka Puolanne hehkuttaa. Remontin yhteydessä tullaan myös toimintaa kehittämään. – Vaalimme klassikon perinteitä, mutta tuomme siihen myös rohkeasti uutta, Puolanne lupaa. HOK-Elanto voitti tarjouskilpailun – Helsingin kaupunki haluaa pitää arvokkaat rakennukset kunnossa ja yleisessä käytössä. Kaupungin toimitilastrategian mukaan kaupunki harjoittaa aktiivista omistajapolitiikkaa luopumalla tiloista, joita se ei tarvitse omassa palvelutuotannossaan ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutarpeita, toteaa yksikön päällikkö Markku Metsäranta Helsingin kaupungin toimitilavuokrauksesta. Kaupunki kutsui tarjouskilpailuun yli 50 toimijaa, joista 22 allekirjoitti salassapitosopimuksen ja sai kohteen myyntiesitteen. Tarjouksen lähetti lopulta kolme toimijaa. Näistä HOK-Elannon tarjous oli kaupunkiympäristölautakunnan arvion mukaan selvästi paras. Sonaatteja 1820-luvulta 1920-luvulle Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki La 17.10. klo 19.00 Jaakko Luoma, fagotti Kirill Kozlovski, piano Ohjelma: Franz Schubert (1797–1828) (sov. Leonard Eröd): Arpeggione-sonaatti a-molli D 821 (1824) (24’) Cipriani Potter (1792–1871): Sonata di bravura Es-duuri Op. 19 (1824) (20’) Julius Röntgen (1855–1932): Sonaatti As-duuri (1929) (23’) Camille Saint-Saëns (1835– 1921): Sonaatti G-duuri Op. 168 (1921) (14’) Sival Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Pe 23.10. klo 19.00 Eija Kankaanranta, konserttikantele, sähkökantele ja pienkanteleet Annemarie Åström, viulu Ohjelmassa mm.: Lotta Wennäkoski: Sival (2007) (15’), konserttikantele ja viulu Kaija Saariaho (1952-): Spirit Plays (2016), 15ja 5-kielinen kantele (5’) Harri Suilamo (1954-): osia teoksesta ”Unohduksen pisara rukousnauhasonaatteja kanteleelle” (2001) (6’) Kaija Saariaho (1952-): Nocturne (1994) (6’), viulu Miika Hyytiäinen (1982-): Comple/iment sähkökanteleelle, 15-kieliselle kanteleelle, live-elektroniikalle ja videolle (2019/2020, kantaesitys) (5’) Astor Piazzolla (1921–1992): Novitango (1974) (5’), viulu ja konserttikantele Arvo Pärt (1935-): Spiegel im Spiegel (1978) (5’), viulu ja konserttikantele Tony Uhm: uusi teos konserttikanteleelle ja live-elektroniikalle (2020, kantaesitys) (8’) Näkökulmia Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 1.11. klo 19.00 Eeva Rysä, sello Jouko Laivuori, piano Ohjelma: Ludwig van Beethoven (1770– 1827): Sonaatti pianolle ja sellolle op 5 nr 2 g-molli (23’) Minna Leinonen (1977-): A Wish (kantaesitys) (5’) Arvo Laitinen (1893–1966): Suite sellolle ja pianolle (23’) Maija Hynninen (1977): sello& piano (kantaesitys) (5-7’) Kurt Weill (1900–1950): Sonaatti (1920) (23’) Kaunis Myllärintytär Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 8.11. klo 19.30 Erik Rousi, bassobaritoni Ilmo Ranta, piano Ohjelma: Franz Schubert (1797–1828): Die schöne Müllerin D 795 (60min) Das Wandern Wohin? Halt! Danksagung an den Bach 5. Am Feierabend Die Neugierige Ungeduld Morgengruss Des Müllers Blumen Tränenregen Mein! Mit dem grünen Lautenband 14. Der Jäger Eifersucht und Stolz Die liebe Farbe Die böse Farbe Trockne Blumen Der Müller und der Bach Des Baches Wiegenlied Olivier Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, 00100 Helsinki Su 15.11. klo 19.00 Kirill Kozlovski, piano Ohjelma: Olivier Messiaen (1908–1992): Vingt regards sur l’enfant Jésus (1944) pianolle Härkä katolla: näyttämöllisiä välähdyksiä 1920-luvun Pariisista Helsingin konservatorio, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki La 28.11. klo 15.00 Duo Les Deux: Maija Parko, piano Eveliina Sumelius-Lindblom, piano Ohjelma: Georges Auric (1899– 1983): Cinq bagatelles (8’) Ouverture Petite marche Valse Rêverie Retraite Germaine Tailleferre (1892– 1983): Deux valses (6’) Erik Satie (1866–1925): Parade (4-kätisesti) (11’) Darius Milhaud (1892–1974): Le boeuf sur le toit Op. 58 (4-kätisesti) (26’) Maurice Ravel (1875–1937): La valse (poème chorégraphique pour deux pianos) (10’) Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.
18 Viikko 38-39/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Graafikko Janne Laine ja Dueton galleristi Pirkko Vepsäläinen esittelevät Duetto -teosta, josta julkaistiin näyttelyn avajaispäivänä 2.9.2020 postimerkki. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kukka-Maria Rosenlund Kukkaportin kukat @lempipaikkamme -teos Valokuvagalleria Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa ja osa kaksiosaisesta Scream of a Butterfly II -teoksesta Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Arto Kettusen päättyvän Elina -näyttelyn taiteilijatapaaminen pidetään 17.9. klo 16-17 Galleria G12:ssa Annankadulla. sa, Yrjönkatu 8-10, sukelletaan fantasian ja todellisuuden välimaastoon. Ruusuihin ja paratiisin illuusioon liittyvien mielikuvien kautta hän pohtii kauneuden ristiriitoja ja siihen liittyviä odotuksia. Näyttelykokonaisuus rakentuu valokuvista ja esineveistoksista, joissa yhdistyy kivitavarasavi, sekamateriaali ja muriseva ääntely. Taiteilija tarkastelee kauneuden myyttiä piiloutumisen näkökulmasta. Hän tarkastelee usein muodonmuutokseen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Rosenlund yhdistää valokuvan ja keramiikan valmistamiseen liittyviä perinteitä ja löytää niistä toisiinsa limittyviä piirteitä – muodonmuutos, materian käyttäytyminen ja sattumanvaraisuuden ihailu. Tähtisumut ja galaksit seinillä Luontokuvaaja J-P Metsävainion valokuvateosten synty vaatii yötaivaan sitkeää, jopa vuosia kestävää kuvaustyötä, ennen kuin valtavat ja etäiset taivaanilmiöt on saatu valotettua lopullisiksi teoksiksi. Hän käyttää tieteen työmenetelmiä ja välineitä kuvataiteelliseen työhönsä, jossa näkyviin tuotu kosminen energia toimii taiteellisen kerronnan innoittajana. Galleria A 2, Annankatu 12, esittelee hänen makrokosmosta ja Christelle Masin Scales-mikrokosmosta rinnakkain uudessa tilassaan. Astronomisia Luontokuvia -näyttely tuo tähtisumut ja galaksit seinille. Metsävainio käyttää pitkää valotusaikaa ja tallentaa “sfäärien musiikkia” upeiksi valokuviksi. Hän on arvostettu astronomisen valokuvauksen kehittäjä ja luennoitsija eri puolilla maailmaa. Taiteilija pitää luennon taiteestaan näyttelyn loppupuolella. Katsojalle avautuu yhä uusia näkymiä ympäröivään todellisuuteen taiteilijan raottaessa salaisuuksien verhoa ympärillämme. Silkkiperhosen kuvitteellinen huuto Minna Kangasmaa tutkii taiteessaan aikamme ekologista kriisiä ja suhdettamme materiaaliseen maailmaan. Teoksillaan hän etsii vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää maapalloa inhimillisen ja ei-inhimillisen kohtaamispaikkana. Häneltä nähdään moniosainen installaatio Scream of a Butterfly II, jonka keskeisenä materiaalina on silkki. Teokseen Kangasmaa on luonut silkkiperhosen kuvitteellisen huudon. Se on kunnianosoitus silkkiperhoselle, joka on tehnyt monituhatvuotisen palvelutyön ihmiselle. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittää Kim Hankyulin ja Kangasmaan yhteisnäyttelyn, joka jatkaa gallerian ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen kolmivuotista nordiSKulptur – näyttelyhanketta ja tuo yhteen pohjoismaisia nykykuvanveiston tekijöitä. Taiteilijan viimeisin teossarja on nimeltään Systema naturae. Se käsittää kaksitoista teosta, jotka ovat suurikokoisia Syvältä kouraisevaa nostalgiaa 50-vuotisjuhliaan viettävä kuvataiteilija Janne Laine pitää kaksiosaisen näyttelyn. Toinen osa on nyt Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, ensimmäinen oli Galleria Halmetojassa, vastapäätä samalla kadulla. Dueton kokonaisuus on värikäs, kun Halmetojassa oli mustavalkoisia töitä ja taiteilijakirjoja. Avajaispäivänä 2.9. julkistettiin Laineen teoksista tehty postimerkkivihko, joka liittyy hänen voittamaansa Postin taidepalkintoon. Työt ovat polymeerigravyyria, akvatintaa ja fotoetsausta. Laineen näyttelykokonaisuus on nimeltään ”Kaukainen”. Yhdessä näyttelyn pääteoksista on muistikuva lapsuuden niityistä. Värikäs ja ilmava teos koostuu uniikeista vedoksista, joissa eri väreissä kukkivat kasvit muodostavat loputtomana jatkuvan kukkaniityn. Kun ihminen on ottanut tilaa haltuunsa sen huomaa. Taiteilija kerää näitä huomioita ja toistaa niitä haikeasävyisissä teoksissa. Hänen nostalgiansa ei ole silti onttoa, vaan usein syvältäkin kouraisevaa. Fantasian ja todellisuuden välissä Kukka-Maria Rosenlundin Ruusuvesipuisto -näyttelyssä Valokuvagalleria Hippolytesja moniosaisia veistoksia, reliefejä ja installaatioita. Digivalokuvauksen edelläkävijä Villi ja Vapaa näyttely AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8, on kesänlopun rönsyilevä runsaudensarvi. 52 teosta noin 30 taiteilijalta vaatii ripustajalta suurta kekseliäisyyttä. Katsojan fokus voi olla tiukalla. Mutta hyvin verkostoitunut kuraattori Hannele Salminen on jälleen saanut villit ja vapaat taidemaalarit, valokuvaajat, puupiirtäjät ja tietokonegraafikot liikkeelle! Touko Yrttimaa on valokuvataiteilija ja graafinen suunnittelija. Hän toimi pitkään Yleisradion Tv-uutisten kuvatoimittajana, grafiikan esimiehenä ja luovana tuottajana. Samalla hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, opetti siellä ja on tehnyt alan oppikirjoja. Taiteilija on digitaalisen valokuvauksen ja kuvamanipulaation edelläkävijöitä. ”Tuulen tuomaa” vuoden 1987 Hailuodolta on miehen vanha mestariotos polaroid transferilla. Haluan nähdä värin sisään Krista Kortelainen on taiteilijatalo Ars Longassa Kalasatamassa asuva taidemaalari. Työhuone on Kaapelitehtaalla. Vuonna 2008 hän sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Sinaide Ghi XVI akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. Hän maalaa pääasiallisesti akryylillä ja vesivärillä. Kalasataman taiteilijatalon Fönari-ikkunagalleriassa, Tukkutorinkuja 6, on esillä syyskuun hänen Lumous – teoksiaan ympäri vuorokauden. – Maalatessani tutkin värin olemusta, sen vaaleutta, kuultavuutta, peittävyyttä ja käyttäytymistä. Haluan nähdä kuinka väri luo tilaa. Seuraan malttamattomana, kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sillä sitä ei voi ennalta tietää. Seuraan maalauksen muotoutumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Erittäin tärkeä viimeistelyn vaihe on maalausjäljen pehmentäminen. Alma-Atasta Viron kautta Suomeen Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esitteli viiden naisen ja yhden miehen Out of Standard –näyttelyn. Teokset ovat öljyä levylle tai kankaalle, akryylija sekatekniikka –teoksia. Kuinka paljon voi poiketa normista? Taide antaa mahdollisuuden nähdä tosin, avata uusia sivupolkuja. Tekijöistä mielenkiintoisin uusi tuttavuus on Almatyssa Kazakhstanissa 1938 syntynyt, Tarton taidekoulun ja Tallinnan valtiollisen taideinstituutin kasvatti Marina Siim-Kaasinen. Viron vuoden 1975 nuori taiteilija on asunut Suomessa vuodesta 1977 ja jatkanut 40 vuotta taiteen tekemistä ja opettamista Helsingin Taiteilijaseuran aikuiskurssikeskuksessa, Munkkiniemen monitoimitalossa ja Eläketurvakeskuksessa. Ensimmäinen Kuvataiteilija JP. Metsävainio ja valokuva Meolotte Is Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
19 Viikko 38-39/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukanaKallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET TERVEYS LEIPOMOT Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Teollisuuskadun akselin kaavarunko Suunnitelmaluonnokset kommentoitavana Pasilan ja Kalasataman välistä aluetta kehitetään ja alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa. Tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kaikilla kulkumuodoilla. Teollisuuskadun kaavarungon suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua Kerro kantasi -sivustolla 24.9.–21.10.2020 osoitteessa kerrokantasi.hel.fi Suunnittelijat tavattavissa: Pop up –toimipisteellä voit perehtyä suunnitelmaluonnoksiin, tavata suunnittelijoita ja keskustella suunnitelmien sisällöstä. Olemme paikalla 28.9.–2.10. Fredriksbergissä osoitteessa Konepajankuja 1 (Sturenkatu 14a) Tarjolla kahvia! Aukioloajat ja ohjelma: hel.fi/teollisuuskatu Satamaradankatu 6, Vallila Asemakaavaa muutetaan Asemakaavan muutos koskee yksityisomistuksessa olevaa tonttia 22369/2 Vallilassa, Satamaradankadun ja Teollisuuskadun välissä. Tavoitteena on mahdollistaa cheerleadingja voimisteluhallin rakentaminen huoltoasemarakennusten korttelialueelle. Hankkeen toteutuminen edistää alueen kehittymistä Teollisuuskadun kaavarungon periaatteiden mukaisesti, ja täydentää suuressa kysynnässä olevaa yleishyödyllisten liikuntatilojen tarjontaa Helsingin kantakaupungissa. Valmisteluaineistoa on esillä 24.9.–21.10.: • Kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8, ala-aula • www.hel.fi/suunnitelmat Hankkeen lähtökohtia esitellään: ke 30.9.2020 klo 16.30–20 osana Uutta Kantakaupunkia -verkkotapahtumaa. Tilaisuuden tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta hel.fi/asukastilaisuudet Mielipiteet: viimeistään 21.10.2020. Lisätietoja: Tiia Ettala, p. (09) 310 20511, tiia.ettala@hel.fi Touko Yrttimaan Tuulen tuomaa on hieno säväys Villi ja vapaa -ryhmänäyttelyyn AVA Galleriaan. Kuva: Hannele Salminen. Fönarin kuvataiteilija Krista Kortelainen ja Sella -teoksensa Taidetalo Ars Longan galleriassa Kalasatamassa. Kuva: Raimo Granberg. näyttely oli jo 1979 Taidehallissa, uudempia Suomessa ja Virossa. Muotokuvamaalaus on varhainen harrastus jo Neuvostoliiton ajalta. Näyttelyssä on esillä öljy kankaalle tai akryylilevylle teoksia, mm. vaikuttava Kaija Saariahon muotokuva, jonka hintataso pomppaa muista töistä. Ihmisen pieniä haaveita Meillä kaikilla on elämässä haaveita, pieniä ja suuria. Unelmat kantavat eteenpäin ja luovat tavoitteita. Joskus voi tapahtua asioita, joista ei ole osannut edes haaveilla; niistä yksi on Postin tilaama 2.9. julkaistu postimerkki ”Pieni haaveilija”. Tilaustöihin ja lapsiaiheisiin erikoistunut, itseoppinut taiteilija Netta Tiitinen juhlistaa ilmestymistä pienellä näyttelyllä Galleria Ars Longassa, Annankatu 12 Se henkii kaikkia ihmisten pieniä haaveita: toiveita joulupukille, unelmien piirtelyä papereille, fantasiamaailman prinsessaleikkejä ja haaveilun pysähtyneitä hetkiä. Hänen tavoitteena on elvyttää myös unohtunutta kirjekulttuuria. – Kuinka ihanalta tuntuukaan saada käsin kirjoitettu kirje – lähettäjältä pieni ele, mutta saajalleen suuri merkitys, josta ei osaa nykyään edes haaveilla. Teksti: Risto Kolanen
20 Viikko 38-39/2020 C M Y CM MY CY CMY K Lauri Kuusela_kalliolehti_fogra39_1.2.pdf 1 8.9.2020 11.12