2 Viikot 42-43 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 K-Market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki Pimeneviin iltoihin ja vitamiinin puutteeseen raikas tuorepuristettu appelsiinimehu meiltä! Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
49. vuosikerta – nro 18 Viikot 42-43 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotus 2019 ? Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ripeänä, 7 500–8 000 uuden kaupunkilaisen vuosittaisella kasvuvauhdilla. Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa vuodelle 2019 keskiössä on varautuminen kasvavan kaupungin tarpeisiin. Toimintamenojen määrärahojen kasvu on koko kaupungin tasolla 2,79 prosenttia perustuen väestön kasvuvauhtiin sekä kustannustason muutokseen. Määrärahojen kasvu kohdistetaan etenkin peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää suorimmin kustannuksia. Tämä näkyy talousarvioehdotuksessa määrärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jonka määrärahat kasvavat pormestarin ehdotuksessa 42 miljoonaa euroa (3,6 %) vuoden 2018 talousarviosta. ? Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden. Tämä on osoitus kaupungin kasvusta ja dynaamisuudesta, mutta reipas kasvu tuo myös haasteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Toimialalla käynnistetään lisäksi useita kaupunkistrategiasta kumpuavia toimia kielten opetuksen varhaistamisesta englanninkielisen koulutuspaikkamäärän kaksinkertaistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä panostuksia kansainvälistyvässä kaupungissa”, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Sivu 8 Sivu 9 Sivu 7 ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Helsingin asunnottomien yötä vietetään jälleen ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuden rakenteellisia syitä ovat asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista sekä eriarvoisuus. – Asunnottomuutta torjutaan tehokkaasti rakentamalla kohtuuhintaisia, ARA-lainoitettuja asuntoja sekä noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Tapahtuma järjestetään Dallapénpuistossa klo 16–22. Soihtukulkue saapuu ja Asunnottomien yön tulet sytyttää seitsemältä asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Poliitittikojen paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Ilkka Taipaleen lahjoittamassa jurtassa kansalaiset pääsevät keskustelemaan poliitikkojen ja esiintyjien kanssa asunnottomuudesta. Sivu 5 Siltasaarenportin suunnittelu HYY:n ehdotuksen pohjalta Messukeskuksen Holiday Inn -hotelliin uusi toimintamalli Anni Vepsäläinen, Messukeskuksen toimitusjohtaja. Kuva: Messukeskus/Pekka Hannila. ? Messukeskuksen hotellisaneeraus etenee vauhdikkaasti kohti Suomessa täysin uudenlaista konseptia: tapahtumahotellia. Hotelli avautuu maaliskuussa 2019 nimellä Holiday Inn Helsinki Expo, osana Pohjoismaiden johtavaa Scandic-hotelliketjua ja maailman suurimpiin kuuluvaa IHG-hotelliyhtiötä. Messukeskus uudistaa hotellinsa lattiasta kattoon vuoden mittaisessa urakassa. Saneeraus käsittää koko kiinteistön hotellihuoneista palvelupisteisiin ja tekniikasta sisustukseen. Kenties vielä suuremman mullistuksen kokee hotellin palvelukonsepti. Messukeskus tuo kiinnostavat kohtaamiset ja Messukeskuksen tapahtumat nautinnolliseksi osaksi hotellivieraidensa kokemusta ja tekee sen Suomessa ennenäkemättömällä tavalla. Hotelli räätälöidään palvelemaan Messukeskuksen liiketoimintaa ja poikkeuksellista asiakaskuntaa: messuille, kokouksiin ja kongresseihin osallistuvia asiakkaita. Hotellihuoneiden ohella ravintolamaailma, aulatilat ja kattokerroksen kuntosali Pasilan ylle kohoavine terasseineen räätälöidään vastaamaan tapahtumissa vierailevien asiakkaiden tarpeita. ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hakaniemen Siltasaarenportin suunnitteluja toteutuskilpailun voittajaksi Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan Lyyra-nimisen toteutussuunnitelman. Lisäksi kaupunki myy HYY:lle tontit uudisrakennuksen toteuttamista varten. Kauppahinta on 15 154 000 euroa. Siltasaarenkadun, Porthaninkadun ja Toisen linjan kulmauksessa sijaitsevissa rakennuksissa toimivat vielä tällä hetkellä muun muassa Helsingin liikenneliikelaitoksen pääkonttori sekä päiväkoti, jotka joutuvat muuttamaan uudisrakentamisen tieltä. Rakennukset ovat nykyvaatimusten mukaiseen toimistotilakäyttöön teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisia, joten niiden purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla on tarkoituksenmukaista.
4 Viikot 42-43 Sitoutumiskammo Sarpo ? Kammottava aamu. Ei, en aloittanut päivääni aamu-uutisilla. Jo ennen kuin kahvi oli ehtinyt tippua totesin sairastuneeni. Minussa jo pitkään piilevänä ilmennyt tauti alkoi oirehtia. Olin sairastunut sitoutumiskammoon. Tautiin, jonka kynsissä riutuva ei kykene muodostamaan pitkäkestoista, tasapainoista ja yhdenvertaista suhdetta ainoankaan aatteellisen tai poliittisen suuntauksen kanssa. Ensilamaannuksesta selvittyäni aloin pohtimaan syitä ja seurauksia. Ensimmäiseksi huomasin, etten kykene sijoittamaan itseäni mustavalkoiseen, värisävyttömään, maailmankuvaan, jossa ”olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan”. Puiston puilta apua löytääkseni kurkkasin ikkunasta. Minkä vivahteiden ja sävyjen kirjon kohtasinkaan! Ei jälkeäkään mustavalkoisesta! Sitten päättelin olevani mieleltäni sitoutumaton. Epäonnistuin surkeasti. Sitoutumaton sitoutuu sitoutumattomuuteen. Valjua ja valheellista. En sitoudu sellaiseen. Olemaan ei kenenkään-maalla kaikkien osapuolten maalitauluna. Näin edelleen kauniita sävyjä niin ääripäissä kuin keskelläkin, synkkien vivahteiden seassa. Niihin silti erityisesti syttymättä. Oirehdin edelleen. Mutta mitä jää jäljelle? Jossakinhan sitoutumiskammoon sairastuneenkin pitää olla! Suoraviivaisinta, ehdottomasti vaivattominta on ottaa lusikka kauniiseen käteen, taipua kompromissiin. Kammo kaikkoaa, jos kuuliaisesti puolustaa puolueohjelmiin kirjattuja totuuksia, suosii annettuja arvoja, äänestää niin kuin käsketään? Jupisematta. Tai vaihtoehtoisesti toimii edellä kuvaamallani tavalla, mutta sanoo siitä huolimatta olevansa sitoutumaton, sanoo edustavansa korkeata moraalia sisimmässään? Happamalta maistuivat nuokin rohdot sitoutumiskammon vaivaamassa mielessäni. Kuulostivat kansanedustajan päiväohjelmalta. En ole tarpeeksi suoraviivainen tai vaivaton. Mietin vielä hoitokeinoja. Päivätorkkujen jälkeen moni asia ratkeaa kuin itsestään. Toden totta, sitoutumiskammonsa kanssa oppii kyllä tulemaan toimeen. Ei tämä niin vakavaa ole. Osaan sentään sitoa kengännauhani. Pupunkorvatyyliin. P ääkirjoitus Nro 18 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Helsingin silakkamarkkinat edistävät silakan menekkiä H elsingin jokasyksyisiä silakkamarkkinoiota vietetiin juuri viime viikolla. Suomalaiset syövät nykyisin vain 3 prosenttia pyytämästään silakkasaaliista, mutta kalan kysyntä on kaksinkertaistunut kotimaan elintarvikemarkkinoilla 1980-luvun alusta tähän päivään. Silakka on Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala, jonka käyttö elintarvikkeena voitaisiin moninkertaistaa nykyisestä. Suomeen rekisteröidyt alukset kalastavat runsaan kolmanneksen koko Itämeren silakkasaaliista. Vuonna 2017 silakan osuus Suomen merialueen kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli lähes 90 prosenttia ja arvosta 70 prosenttia. Sitä kalastettiin viime vuonna 136 miljoonaa kiloa, 25 miljoonan euron arvosta. Silakan kulutus on vakiintunut Suomessa noin neljään miljoonaan kiloon vuodessa. 1980-luvun alussa puolet Suomessa syödystä kalasta oli kotimaista, kun vuonna 2016 tuodun kalan osuus oli 82 %. Kasvatettujen lohikalojen osuus on nyt jo puolet markkinoista. Pääosa siitä on tuontikalaa. Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä. Reippaasti EU:n asettavat pitoisuusrajat alittavaa Itämeren silakkaa voi siis syödä huoletta. Luken erikoistutkija Jari Setälä suosittaa suomalaisia syömään lisää silakkaa, se on terveellistä ja sitä on hyvin saatavilla. Sen rasvapitoisuus on syksyllä parhaimmillaan eikä sen tarjonta ole aivan niin kausiluonteista kuin monien muiden luonnonkalojen. Valitsemalla Itämeren kalaa lautaselleen voi paitsi vähentää lihankulutusta, myös poistaa ravinteita merestä. Suomen kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia. Silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus sai kesäkuussa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa Kotimaassa käytetyn silakan osuus on ilahduttavasti kasvanut sen jälkeen, kun Suomeen perustettiin oma kalajauhotehdas. Kasnäsin tehdas on avannut silakan kalastajille uuden kannattavan markkinan. Silakasta syntyvää lisäarvoa jää Suomeen, suomalainen kalarehuteollisuus voi käyttää kotimaista kalajauhoa, silakka jalostuu kotimaiseksi kirjoloheksi, kalan kauppataseen heikentyminen on pysähtynyt ja Itämerestä poistuu silakanpyynnin myötä huomattavan paljon ravinteita. Nyt tarvitaan kieltoja! Tervehdys Hermannista ? Mielestäni olisi korkea aika kieltää turhat mielenosoitukset. Perustelisin tätä sillä, että maailmassa on nykyään aivan liikaa mielipiteitä. Millään ne kaikki eivät voi olla hyviä. Turhan mielipiteen ilmaisemisen seurauksena kaikenlainen tyhmyys pian leviää muuallekin yhteiskunnassa. Meille niin rakkaat mielipidepalstat ovat toistaiseksi säilyneet koskemattomina huonoista mielipiteistä. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan voi olla varma. Maailma tarvitsee parempia mielipiteitä. Rajoja, ei rakkautta ? Ehkäpä tuossa Helsingin Kaupungin Kaupunkiympäristötalon omistusjärjestelyssä on se hyvä puoli ettei se kiinteistö ole ainakaan homeessa muutaman vuoden kuluttua. Yksityisellä kiinteistön omistajalla ei ole varaa päästää omaisuuttaan homehtumaan. Simo Jolkkonen Pormestarin asukasillassa lähes 400 kiinnostunutta Alppiharjussa ? Pormestarin asukasilta järjestettiin Alppiharjussa Konepajan Brunon tiloissa lokakuun alussa. Illan aikana sai kysyä Alppiharjun alueen asioista Helsingin kaupungin toimialojen johtajilta ja pormestari Jan Vapaavuorelta. Monet saapuivat jo hyvissä ajoin Pop Up Alppiharju -tapahtumatorille vaihtamaan ajatuksia alueen asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Myös kaupungin toimialojen esittelypisteistä sai tietoa alueen ajankohtaisista aiheista. Keskustelutilaisuuden aiheita olivat muun muassa julkinen liikenne, päiväkotipaikkojen riittävyys, Brahen leikkipuiston remontti, kouluremontit, alueen puistojen viihtyisyys, täydennysrakentaminen, jne. Illan keskusteluun osallistui arvioiden mukaan lähes 400 kiinnostunutta. Tilaisuuden järjesti Helsingin kaupunginkanslia yhteisyössä Alppila Seuran, Hermanni-Vallila Seuran ja Konepaja-liikkeen kanssa. Pääkaupunkiseudun kasvava tarjonta haastaa kauppakeskukset Tasa-arvosta ? Olisin halukas toimimaan naisten ja miesten asioiden puolesta. Valitettavasti lähipiirini tasa-arvoihmisten kieltä on vaikea ymmärtää. Eivätkä he edes tunnu pitävän minusta. Monet tuntemani naiset muistuttavat, että miehet eivät ymmärräkään, kuinka kovat synnytyskivut ovat. Koska naiset kestävät kipua siis paremmin, eikö olisi yleinen etu, että naiset tekisivät yhteiskunnan välttämättömät vaaralliset ja kivuliaat työt. Ei ole kehumista myöskään miesten asenteissa. Luin, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio. Biologisesti siis olemme feminismin edessä samanlaisia. Miehet eivät kuitenkaan usko, että olen yhtä hyvä kertomaan kuukautiskivuista kuin naisetkin. Miksen kelpaa feministiksi? Ylittyykö raja Kivinokassa ? Olin positiivisesti yllättynyt, kun minut hyvin tuntevat ystävättäret veivät minut tutustumaan Kivinokan valotaidefestivaaleille. Astellessamme alueelle nousi mieleeni mukavat ja lämpimät entisaikojen kesämuistot mieleni karikoista. Enkä ollut seurueestamme ainoa, jolla muistot lämmittivät raa’an syystuulen ja vesisateen keskellä. Olimmehan kaikki jo lapsuudestamme saakka tottuneet viettämään kesän loputtomat paahtavat päivät, jolloin paikoilleen jähmettynyt hiostava ilmamassa pakotti meidät karkaamaan viilentävään Itämereen. Koko seurueemme oli haltioissaan uskomattomista valotaideteoksista. Tuttu maisema oli muutettu fantasiamaailman fasadiksi. Järkytykseksemme viimeinen valotaideteos raasti silmiltämme satumoraalin hyveet, vain juntatakseen faabelimoraalin paheet eteemme. Valoteoksessa mökkiin heijastettiin julma liikkuva kuva, jossa mökki ikään kuin kaappasi sisäänsä pariskunnan vain syttyäkseen roihuaviin liekkeihin epäonninen pariskunta sisälläin. Onko tosiaan niin, että on hyväksyttävää tuoda esille valoteoksen muodossa historian kauhut aina 1980-luvulta, kun alueella riehui valtoimenaan lukuisia ihmishenkiä vaatinut ”hammasmurhaaja”? Luonnollisesti olimme tyrmistyneitä ja järkyttyneitä. Toivon tosiaan, ettei tulevissa tapahtumissa näin julkeaa tekoa tulla hyväksymään – edes valoteoksen muodossa. Kira Kristiina Henrikson ? Pääkaupunkiseudun kasvu ja kehittyvä kaupunkirakenne luovat vahvan pohjan suurimpien kauppakeskusten liiketoiminnalle. Muuttuva kuluttajakysyntä haastaakin kauppakeskustoimijat kehittämään tarjontaa ja tavaroiden sijaan kuluttajia houkutellaan kauppakeskuksiin erilaisilla palveluilla. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2018, ja siihen vastasi 61 kauppakeskusammattilaista. Kauppakeskusammattilaiset arvioivat toimintaympäristön luovan hyvät puitteet liiketoiminnalleen: 75 prosenttia barometrin vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan positiivisesti kauppakeskusliiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Kaupungistumisen vaikutukset nähdään vielä tätäkin positiivisempina: lähes 90 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi kaupungistumisen tukevan liiketoimintaansa. Kauppakeskusten kävijämäärien ja kokonaismyynnin uskotaan jatkavan kasvuaan, mutta tarjonnan kasvu ja vähittäiskaupan murros kärjistävät eroja sekä kauppakeskusten että eri vuokralaistoimialojen välillä. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset haastavat vähittäiskauppaa entistä vakavammin. 86 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi verkkokaupan kasvun vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskusten liiketoimintaedellytyksiin. Näkemykset ovat synkistyneet vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset näkyvät myös vahvana uskona palvelujen tulevaisuuteen, ja peräti 85 prosenttia vastaajista arvioi etenkin viihdeja vapaa-ajanpalvelujen kysynnän kasvun edesauttavan kauppakeskusten liiketoimintaa tulevina vuosina. Kun verkkokauppa ja kuluttajien käyttäytymisen muutos haastavat tavaroiden kauppaa, painottuu kauppakeskusten tilankäyttö entistä vahvemmin erilaisiin palveluihin, jotka saavat asiakkaat tulemaan paikan päälle viettämään aikaa ja kuluttamaan. 90 prosenttia vastaajista arvioi kahviloiden ja ravintoloiden kasvattavan tilankäyttöään kauppakeskuksissa, ja kaupallisten palvelujen tilankäytön kasvua ennakoi yli 80 prosenttia vastaajista. Myös kauneuden ja terveyden ja vapaa-ajan tuotteita ja palveluja tarjoavien liikkeiden sekä julkisten palvelujen odotetaan kasvattavan merkitystään kauppakeskuksissa edelleen.
5 Viikot 42-43 Runopalsta Heinänen Syysruskan aikaan Aurinko menee rannan taa, varjot hiipii ikkunaan. Rakkain öitään valvoi eikä jaksanut enempää. Hällä hyvä on olla näin, pääsit untas jatkamaan. Tunnen tään hiljaisuuden, muistoas jään kaipaamaan. Syyspäiväin kaiho harmaa muiston luoksein kantaa. Kurjet lentää ohitsein, lentää lintu pienoinen. Kuunsilta on lohduton, nyt saan olla sanaton. Kaipuunkukka kaunis on, muistosi on kuolematon. Puut ja pensaat kukoistaa, syysruska loisteen antaa. Nuo kanervat ja havutkin kaikki oman paikan saa. Hän sinne mennyt on – maanpoveen lepäämään. Loisteessa tähtien sävel soi hiljainen. Hän sinne mennyt on – maan poveen lepäämään. Kaipuunkukka kaunis on, muistosi on kuolematon. Toivo Levanko lyyrikko PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 044 741 4401 kuvahommat.fi/varaa DIGIKUVAT muistitikulta/puhelimesta 0,49 €/kpl (1–49 kpl) TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT KALENTERIT 2019 Signe|Sauna|Kallio Jatkoa sivulta 3 ? Tapahtumassa esiintyvät tuliryhmä Pyrokratia ja useita bändejä kuten Pelko. Asunnottomat pääsevät peseytymään saunaan. Lisäksi tarjolla on muun muassa hiusten leikkuuta ja ruokaa. Päätapahtuman lisäksi ympäri Helsinkiä järjestetään useita tapahtumia esimerkiksi päivätapahtuma Pasilan asukastalossa ja elokuvatapahtuma Konepaja Brunolla. Asunnottomien yön suojelijana Helsingissä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Helsingin Asunnottomien yön teemana on sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Nämä palvelut ovat tärkeitä sekä asunnottomuuden ehkäisyn, sen keston lyhentämisen ja asunnottomuuden jälkeisen kuntoutumisen kannalta. Myös nuorten tilanne huolestuttaa tapahtumaa koordinoivaa Vva ry:tä. – Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna 13 prosentilla ja kaikista asunnottomista noin viidesosa on nuoria. Nuorten asunnottomuuden ehkäisyssä tärkeää on kohtuuhintaisuus, asumisneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen sekä nuorille suunnatut joustavat ja jalkautuvat palvelut, Tiivola toteaa. Helsingin asunnottomien yötä vietetään jälleen Johtotähtenä lapsen näkökulma ? Sain herttaisen kutsun P i e n p e r h e y h d i s t y k s e n 50-vuotisiltamiin. Niinhän se oli: vuonna 1968 ensikodin äidit rohkaistuivat perustamaan oman järjestönsä AU-yhdistyksen. Kirjaimet AU viittasivat avioliiton ulkopuolella synnyttäneisiin äiteihin, ei siis aliupseereihin, kuten joskus niinkin luultiin! !960-luvun loppu oli otollista kiihkeän vaikuttamisen kautta. Barrikadeille noustiin. Erilaiset alistetut, vähäosaiset ja syrjäytetyt uskaltautuivat omilla nimillään ja kasvoillaan vaatimaan oikeuksiaan eli tasa-arvoa. Alkoholistit uskaltautuivat tovereittensa tukemina auttamisen kohteiksi ja vammaiset rullasivat pyörätuoleillaan jopa eduskuntaan juuri menehtyneen uljaan esitaistelijansa Kalle Könkkölän johdolla. Perustettiin lukuisia asiakasja potilasjärjestöjä, joiden todellista asiantuntemusta omassa asiassaan oli kuultava! Kuntien sosiaalija terveysviranomaiset ja lakiensäätäjät oppivat vähitellen tällaiseen yhteistyöhön. Pakinani kuvituksena on Wäinö Aaltosen äiti-lapsiveistos Helsingin ensikodin ovisyvennyksestä Vallilasta. Se on pronssia, vuonna 1945 paljastettu. Talon suunnitellut arkkitehti Elna Kiljander pyysi tuon veistosaiheen ystävältään Aaltoselta ja KK hoiti rahoituksen. Veistos on jalaton toisinto Aaltosen eduskuntatalon istuntosaliin veistämän Työ ja tulevaisuusryhmän keskimmäisestä kullatusta kipsiveistoshahmosta, eli äidistä pienokaisineen. Se kuvaa naisen alastomana selkä saliin päin. Ne neljä muuta ovat eri ammatteja edustavia, alastomia, edestä kuvattuja miehiä. Niitä 30-luvun yleisö ei paheksunut siveettöminä, mutta kylläkin tätä paljasselkäistä äitiä! Sen sijaan pidettiin sopivana, että tämä Aaltosen nainen sopi ensikodin edustalle, olihan siinä äidinrakkaus ylistettynä. Erittäinkin hyväksyttiin se, että yksinäinen äiti oli seinään päin kääntyneenä, mutta tarjosi viattomalle pienokaiselle avoimen näköalan yhteiskuntaan! Elettiin aikoja, jolloin au-äitiys oli nuoren naisen pelätty kohtalo, abortit laittomia ja ehkäisy kehittymätöntä. Leimaus oli välitöntä ja julmaa. Aikahan on nyt toinen, asenteet ovat muuttuneet, siitä kertoo Pienperheyhdistyksen 50-vuotinen taival, mutta en ehdota arvokasta patsasta käännettäväksi toisin päin… Ensikodissa asuneiden äitien yhdistys syntyi otolliseen aikaan ja liittyi Ensi kotien liittoon itsenäisenä, täysivaltaisena ja tärkeänä oman asiansa ajajana. Yhdistys osallistui ajan tavan mukaisiin mielenosoituksiin ja marsseihin ja keskusteluihin päättäjien kanssa. Lainlaatijat kuulivat sitä asiantuntijana jo 1976 valmisteltaessa isyyslakia, jonka viimeisin uudistus tapahtui 2015. Au-äideistä, isättömistä lapsista, saati lehtolapsista ja äpäristä ei enää puhuta. Kaikki lapset ovat lain edessä tasa-arvoisia. Nimi muuttui laventuneita toimintoja paremmin vastaavaksi Pienperheyhdistykseksi vuonna 1984. Toimintoja on kehitelty vauhdikkaasti lisääntyvän jäsenistön tarpeitten ja toiveiden mukaisesti. Toteutettiin Tenavatuvat ja Tapaamispaikat ja Vaatepankki, aloitettiin Mummilatoiminta eli on haettu vapaaehtoisia isovanhempia lapsia tapaamaan ja Mieskaveritoiminnalla tarjottu miehen mallia pienille pojille. Jäsenistölle on kehitelty monimuotoista kerhoja leiritoimintaa mm. yhteistyössä virolaisten lapsiperheiden kanssa, Suosittuja ja tarpeellisia ovat olleet myös ruuanlaittokurssit ja vanhemmuuskoulutus. Seikkailukasvatus on lasten mieleen. Pienperheiden vertaisryhmiä ovat esimerkiksi adoptioperheet, sijaisperheet, sateenkaariperheet, lesket, itselliset äidit ja etäisperheet, ylipäätään kaikki yhden huoltajan perheet. Tilastojen mukaan kaikista lapsiperheistä äiti-lapsiperheitä on noin 180.000 ja isä-lapsiperheitä noin 30.000 eli yhden vanhemman perheitä kaikista noin 21%. Siis joka viides. Vielä muutamia tilastotietoja : Yksinhuoltajaperheistä 27 % on pienituloisia. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on kasvanut kymmenen viiden vuoden aikana huomattavasti. Vuosittain noin 30.000 lasta kokee vanhempiensa avioeron. Eli yhdistystä tarvitaan. Pienperheyhdistyksessä on noin 900 jäsenperhettä, yli 300 vapaaehtoista toimijaa, 11 vakituista työntekijää ja noin 50 tuntipalkkaista lastenhoitajaa ja ohjaajaa. Keskustoimisto sijaitsee Kinaporin korttelissa. Ensimmäinen legendaarinen toiminnanjohtaja oli Eija Paavilainen, jota vuodesta 2009 on seurannut idearikas Juha Turtiainen. Tämä on mielestäni mainio asianosaisten itsensä toteuttama Selviytymistarina. Aira Heinänen Käpylän kirjastovieraita ? Käpylän kirjastossa tiistaina 23.10. kello 18 19.30, illassa on esillä Jelena Tžižovan kirja ”Vremja zhenshin”, suom. Naisten aika. Jelena kuvaa teoksissaan sitä, miten Venäjän vaikea historia elää ihmisten arjen kokemuksissa ja tarinoissa. Kirjailijat Jelena Tžižova ja Sirpa Kähkönen keskustelevat mm. näistä teemoista. Tulkkina toimii Toivo Tupin.Vapaa pääsy. Kahvija teetarjoilu. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Mauri Kunnaksen klassikko kaupunginteatterissa ? Mauri Kunnaksen Kaksitoista lahjaa Joulupukille tarjoaa jouluisen teatterielämyksen koko perheelle Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä 1. marraskuuta alkaen. Mauri Kunnaksen kirjoittaman ja Merja Turusen dramatisoiman klassikon ohjaa Kimmo Virtanen, joka muistetaan mm. Kaupunginteatterin rakastetuista lastennäytelmistä Pako päiväkodista (2014), Siiri ja sotkuinen Kerttu (2015), AtomiAatos (2016) ja yli sukupolvien kantavasta, ihastuttavasta Mörköoopperasta (2018), joka jatkaa edelleen ohjelmistossa pienellä näyttämöllä. – Toivon, että tämän esityksen nähtyään katsojasta tuntuisi kuin olisi juuri saanut olla lämpimässä sylissä, nauranut makeasti, katsonut tähtiä ja tajunnut, että on yhtä aikaa sekä iso että pieni, että joulun taika olisi koskettanut kaiken ikäisiä ja saanut pienen näyttämön lämpiön tuntumaan sekä lämpimältä nojatuolilta, että mittaamattomalta avaruudelta, että olisi ollut enemmän kokija kuin katsoja. Tähän me pyrimme rikkaalla visuaalisuudella, monipuolisella äänimaailmalla, tutulla tarinalla ja vilpittömän riemullisella näyttelijän työllä, sanoo ohjaaja Kimmo Virtanen. Pienen näyttämön lämpiö muuttuu lavastaja-pukusuunnittelija Katariina Kirjavaisen, valosuunnittelija Jukka Huttusen ja äänisuunnittelija Jaakko Aution taitavissa käsissä sadunhohtoiseksi Joulupukin kyläksi. Ville-tonttuna nähdään Sofia Hilli, Joulupukkina Risto Kaskilahti ja muissa rooleissa Sari Haapamäki. Tapahtumat sijoittuvat kaikkien tuntemalle Korvatunturille. Käynnissä on kova vilske ja hyörinä, kun tonttujen suureen joulujuhlaan on enää kaksitoista päivää. Ville-tonttu rakastaa joulua, ja lahjojen antaminen on parasta mitä hän tietää. Mutta Villellä on pulma. Miten Joulupukkia voisi ilahduttaa? Hän keksii antaa Joulupukille lahjan jokaisena päivänä ennen joulua. Ja hauskaahan siitä tulee, kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Tonttupojan tempaukset onnellistuttavat kiireen keskellä ja tuovat hyvän joulumielen. Joulukylässä nähdään Ville-tontun ja Joulupukin lisäksi Joulumuori, oikeita ja sulavia poroja, Rekku-koira, kissa ja tonttuväkeä! Arkija lauantaiaamupäivisin esitettävä Kaksitoista lahjaa Joulupukille sopii 3-vuotiaasta alkaen koko perheelle. Näytelmä palaa ohjelmistoon aina joulun alla. Kaksitoista lahjaa Joulupukille -ensiesitys 1.11.2018 H e l s i n g i n Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä (Eläintarhantie 5) Liput 10 € (sis. pm)
6 Viikot 42-43 Päivyri Menovinkkejä Nimipäivät: Viikko 42 Ma 15.10. Helvi, Heta Ti 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka Ke 17.10. Saana, Saaga, Saini To 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde Pe 19.10. Uljas La 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper Su 21.10. Ursula Viikko 43 Ma 22.10. Anniina, Anita, Anette Ti 23.10. Severi Ke 24.10. YK:n päivä. Rasmus, Asmo To 25.10. Sointu Pe 26.10. Nina, Niina, Amanda La 27.10. Helli, Helle, Hellin Su 28.10. Kesäaika päättyy. Simo ? Teatteriryhmä Sumun Tohvelisankarin rouva Iso Robertinkatu 10 b Esitys ajat 16.11 klo 18 ja 18.11 klo 15,17 ja 19. Vapaa pääsy ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, lasu klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 17.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 18.10. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltamessu pe 19.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 20.10. klo 17. Pirjo Kantala. Messu su 21.10. klo 10. Riikka Reina. Iltamessu ma 22.10. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 23.10. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 24.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 25.10. klo 18. Laura Huovinen. Iltamessu pe 26.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 28.10. klo 10. Jaana Partti, Salonkikuoro. Iltamessu ma 29.10. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 30.10. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 31.10. klo 18. Marja Kotakorpi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Vapaaehtoisten Kahvi-Kaisojen kokous to 1.11.2018 klo 17-19 Kallion kirkon Vihreässä salissa. Haluaisitko tulla vapaaehtoiseksi tarjoilemaan tai leipomaan kirkkokahveille ja tapahtumiin? Tule tutustumaan joukkoomme ja kuulemaan tulevista suunnitelmistamme. Ilmoittaudu 25.10 mennessä Marja Kotakorvelle marja.kotakorpi@ evl.fi tai p. 050 594 2374. Lähde elämään -ilta su 21.10. klo 17. Kallion kirkolla. Illan teema Rakastaen, kouluttaja Virpi Nyman. Mukana Hurmerinta. Avautumisklubi 24.10. klo 20. Klubi-isäntänä Visa Viljamaa. Väinö Kallio, Hämeentie 11. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 18.10. Näyttelijä Eero Aho ja toimittaja Päivi Istala. 25.10. Kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisänen ja toimittaja Raisa Rauhamaa. Majataloilta pe 26.10. klo 18. Majataloiltaan on helppo tulla, vaikka et etukäteen tuntisikaan ketään. Siellä ei pönötetä. Saa olla rennosti. Astu rohkeasti sisään! Mukana EtCetera-kuoro, Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka ja Eeva-Liisa Hurmerinta. Jukka Jämsénin rukousseminaari klo 16.30 vihreässä salissa. Puhkea kukkaan –konferenssi la 27.10. klo 10 – 21. Valtakunnallinen naisten kokonaisvaltainen hyvinvoinnin konferenssi Kallion kirkossa ja sen ympäristössä. PARADISI GLORIA Juhlakonsertti su 28.10. 2018 klo 18. Toivo Kuulan Stabat Mater soi yhteisvoimin Moskovan konservatorion kamarikuoron kanssa. Kallion Kantaattikuoro, Moskovan konservatorion kamarikuoro, Helsingin Laulu, Vokaaliyhtye Incanto, Oma Orchestra johtaa Tommi Niskala. Liput 20/15€ www. kallionkantaattikuoro.fi. Lauluyhtye A-menin Virsi-ilta ke 31.10 klo 20. Mikko Peltokorpi, kuoron joht. Miikka Lehtoaho, urut. Ohjelma 10 €. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Avoin perhekahvila ma 22.10. ja 29.10. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kukkoeteisen kutojat ma 22.10. ja 29.10. klo 16. Teatteri Kallio. Raamattuja lähetyspiiri ti 30.10. klo 16 Kallion kirkolla. Eeva-Liisa Hurmerinta. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit ke 17.10., 24.10. ja 31.10. klo 13. Seurakuntakodilla. Sukkapiiri Punainen lanka ke 24.10. klo 17 Teatteri Kalliossa. Raamattupiiri ke 17.10., 24.10. ja 31.10. klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Esikoisvauvakerho ti 23.10. ja 30.10. klo 12– 14 Seurakuntakodilla. Tule tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Yhteismessu su 21.10. klo 11. Piispa Tiit Salumäe, Petri Patronen. Kaksikielinen messu Viro-Suomi. Kiinankielinen messu su 21.10. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 21.10. klo 16. Juha Leinonen. Sateenkaarimessu la 27.10. klo 17. Jaana Partti ja Heli Inkinen. Messu su 28.10. klo 11. Visa Viljamaa. Suomen unkarilainen seurakunta messu su 28.10. klo 11. Kiinankielinen messu su 28.10. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 28.10. klo 16. Suvimarja Rannankari-Norjanen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11– 14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Spirituals Revisited Ensamble– Juhani Aaltonen, Mika Kallio & Quartet Ajaton –konsertti to 25.10. klo 19 –22. Ohjelma 15/10. Kohtuus kaikessa –tapahtuma la 27.10. klo 14 –17. Alppilan kirkolla. Mukana TM Aila Ruoho, Nina Klemmt sekä Kristillisen työväenyhdistyksen väki. Järjestäjät Kallion srk ja HKTY ry. Vauvojen värikylpy ke 31.10. klo 10. Tehdään isänpäiväkortteja. Sopii yli 4kk ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Maksuton, yhteistyössä Brahen leikkipuiston kanssa. ilmoittautuminen pauliina.lindfors@evl.fi tai tuulikki. karu@evl.fi. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Voimasanoja raamatusta – Bible journal ti 30.10., 13.11. ja 27.11. klo 18 – 20. Päiväkansa 60+ ma 22.10. ja 29.10. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 22.10. klo 17–18. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Tiistairuokailu 23.10. ja 30.10. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 19.10. ja 26.10. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Nuorten leiri 7.-9-12. Luovuuden lähteillä: Rakasta itseäsi –kurssi Alppilan kirkolla la 20.10. klo 10 – 17. Hinta 20 € sis. kahvin ja teen. Ohjaajina kuvataitelija, artenomi Arja Sundqvist sekä diakoni Nina Klemmt. Asenne Kohdilleen! Miten lähestyä ihmistä? Kallion kirkolla 23.10. ja 30.10. klo 18 Hinta 17 €. Koulutus sopii kaikenikäisille ja kokoontumisia on kuusi. Kouluttajina Eeva-Liisa Hurmerinta ja kansan Raamattuseuran kouluttaja Virpi Nyman. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti 23.10.-13.11. klo 17.30 – 20 Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 €/ 4 krt kurssi. ”Minä tässä” – työpaja sukupuolivähemmistöille la 27.10. klo 12 –16. Kurssilla tutkiaan kehon avulla omia tunteita ja tarpeita helppojen liike-ja mielikuvaharjoitusten, kirjoittamisen, kuvan tekemisen ja musiikin avulla. Ohjaajina Taija Kuula, tanssi-liiketerapeutti ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura ”Late” Mäntylä. Ilmoittautumiset laura. mantyla@evl.fi. Modernismista elektropoppiin – Ahjo Ensemblen juhlakonsertti ? Nopeasti suomalaisten kuorojen kärkijoukkoon noussut Ahjo Ensemble tarjoilee ALKU-juhlakonsertissaan 26.10. vahvoja elämyksiä modernismista jazzin ja improvisaation kautta elektropoppiin. Perinteisemmän ohjelmiston ohella Konepajan Brunossa järjestettävä ennakkoluuloton konsertti mm. esittelee kuoroinstallaation ja tuo sekakuoron kumppaneiksi lavalle trackerin ja teslakäämin. Alkuja ja loppuja, sähköä ja alkuaineita, miekkoja ja ydinohjuksia, modernismia ja elektropoppia, tilallisia teoksia ja kuoroklassikoita. Ohjelmistollisesta rajoittumattomuudestaan nauttivan kamarikuoro Ahjo Ensemblen juhlakonsertissa kuoron viiden vuoden taival puretaan elementteihinsä ja yhdistellään uusiin, odottamattomiin ainesosiin. – Korkeatasoinen klassinen kuoromusiikki vaeltaa jazzin ja improvisaation kautta aina elektropoppiin saakka. Lopputuloksena syntyy kokonaisuus, jollaista ei tavallisesta pääse kuorokonsertissa kuulemaan. Ahjo Ensemblen johtaja Paavo Hyökki innostuu. Salla Hakkolan teos, An die Kunst on yksi konsertin kantaesityksistä. Se on tilallinen, installaationomainen kuoroteos, jossa yleisö astuu osaksi teosta. – Toimeksianto sävellystyöhön oli “jotain aivan muuta”, mikä kertoo Paavon ja kuoron asenteesta, Hakkola naurahtaa. – Ahjo on teknisesti korkeatasoinen ja ennakkoluuloton kuoro, joka on valmis kokeilemaan uutta ja rikkomaan rajoja omallakin toiminnallaan. Anton Vallen teoksessa Elektronit on luvassa sähköä ja kipinöitä, kun sekakuoroon yhdistetään trackerin lisäksi kuorolavoilla harvemmin nähty teslakäämi. Vallen kantaesitys pohtii koneen sielunelämää ja koneen ja ihmisen suhdetta. – Elektronit-teos maalailee kuvaa sähkövirran liikkeestä. Se on keskeinen osatekijä ihmisen ja koneen välisen musiikin synnyssä, ja sen reitti kulkee ihmisen silmistä lauluääneen jatkuen trackerin lukuajosta aina teslakäämin kipinöihin! Valle kuvailee. Myös Jussi Chydeniuksen uusi kuoroteos Leaves Sara Teasdalen tekstiin kuullaan juhlakonsertissa ensi kertaa. Helmiä vuosien varrelta Ahjo Ensemblen ohjelmiston helmistä konsertissa kuullaan mm. Virolaisen Veljo Tormisin musiikillisesti ja sisällöllisesti järisyttävä, lähes kuorosinfoniaksi paisunut pasifistinen Raudan kirous. Myös Arvo Pärtin upea minimalismia tavoittava Magnificat, Jukka Linkolan virtuoottinen, jazz-vaikutteinen Mieliteko-sarja, Juhani Komulaisen koskettava Vinternatten ja Dominick DiOrion dramaattinen I am kohtaavat Konepajan Brunossa uudenlaisen ympäristön. Ahjon juhlakonsertissa ei tietenkään voi unohtaa Bengt Johanssonin a cappella -sekakuorotuotantoa, jonka Ahjo on vuosien varrella esettänyt kokonaan, Modernistin ja suomalaisen elektronimusiikin pioneerin teoksista esitetään luomiskertomuksen teksteihin sävelletty Genesis (Triptychin 1. osa) Anton Vallen konetaustoilla höystettynä, Konsertin päätteeksi lavalle nousevat myös Ahjon viime vuonna mm. Flow-festivaalin päälavalle vienyt yhteistyökumppani, elektropop-artisti Pykäri sekä laulaja-lauluntekijä Mio, kun Pykärin tyylikäs klubipop käynnistää kuoron viisivuotisbileet. – Tämä konsertti ei kunnioita genrerajoja. Se on kuten esittäjänsäkin: ohjelmistollisesti rajoittumaton, Hyökki toteaa. AHJO ENSEMBLE on vuonna 2013 perustettu helsinkiläinen kamarikuoro, joka esittää korkeatasoista kuoromusiikkia ilman ohjelmistollisia rajoitteita. Kuoron pääpaino on haastavassa modernissa kuoromusiikissa: vuosien varrella Ahjo Ensemble on mm. esittänyt Bengt Johanssonin koko sekakuorotuotannon. Kuoro tekee myös säännöllisesti yhteistyötä muun muassa eturivin kevyen musiikin ammattilaisten kanssa, ja on esiintynyt mm. Flow-festivaalilla (Pykäri feat. Ahjo Ensemble, 2017) ja Classical Trancelations in Concert -spektaakkeleissa (2016 ja 2018). Ahjo Ensemblen taiteellisena johtajana on sen perustamisesta lähtien toiminut musiikin maisteri ja kuoronjohtaja Paavo Hyökki. ALKU – Ahjo Ensemblen viisivuotisjuhlakonsertti johtaa Paavo Hyökki perjantaina 26.10.2018 kello 19 Konepajan Bruno (Bruno Granholminkuja 2/Aleksis Kiven katu 17 A, Helsinki) YLE radioi konsertin. Kantaesitykset: Jussi Chydenius: Leaves (teksti: Sara Teasdale) Salla Hakkola: An die Kunst Anton Valle: Elektronit (teos sekakuorolle, tracker-ohjelmalle ja teslakäämille) Muita poimintoja ohjelmistosta: Veljo Tormis: Raudan kirous Jukka Linkola: Mieliteko-sarja Bengt Johansson: Genesis (Triptych, 1. osa), Anton Vallen konetaustoilla myös Pärt – Komulainen – DiOrio – Pykäri Liput: ennakkoon kuorolaisilta ja Holvista, https:// holvi.com/shop/ahjoensemble/ (20 / 15 €) sekä tuntia ennen konsertin alkua ovelta (25 / 20 €)
7 Viikot 42-43 Simpanssi meissä Maarnela ? Meissä jokaisessa asuu pikku simpanssi. Kerran eräs tutkija, yhteiskuntatieteilijä, meni metsään ja yritti ottaa banaanin simpanssin kädestä. No riekaleiksihan se simpanssi sen tutkijan repi. Toinen tutkija meni myöskin metsään ja yritti puolestaan ottaa sen banaanin nyt simpanssien banaanipuusta. No riekaleiksihan sekin tutkija revittiin. Kolmas tutkija meni metsään ja kertoi simpansseille, että tuossa kymmenen kilometrin päässä rakennetaan moottoritietä. Se tie tulee kulkemaan tämän alueen yli – niin että mennäänkös yhdessä porukalla sinne vastaan ja pysäytetään se tie. Mutta simpanssit eivät reagoineet mitenkään. Nykyään sillä alueella ei ole enää banaaneja, ei banaanipuita eikä tietenkään simpanssejakaan. Siellä on moottoritie ja joku ympäristönsuojelija yrittää nyt kerätä rahaa simpanssien suojelemiseksi. Kolmekymmentä vuotta sitten nykyiset vanhukset olivat virkeitä kansalaisia. Eräs poliitikko yritti nostaa heidän verojaan mutta siitäkös nämä ärähtivät, eivätkä enää edes äänestäneet mokomaa poliitikkoa valtaan. Tästä viisastuneena eräs toinen poliitikko sanoi, että nostetaan veroja mutta korvamerkitään ne niin, että ne ovat teidän käytettävissänne sitten kun te olette vanhoja. Silloin ärähtivät kaikki poliittiset eläkeläisjärjestöt ja ammattiliitot, että nyt se tämä tällainen saa riittää. Eivätkä äänestäneet tätäkään poliitikkoa enää valtaan. Tuli sitten kolmas poliitikko, joka sanoi, että lähdetäänkös yhdessä porukalla mukaan sinne politiikkaan niitä yhteisiä asioita hoitamaan. Itse sanahan juontuu jo antiikin kreikasta, se tarkoittaa ”kansalaisia koskevaa” eli yhteisten asioiden hoitamista. Mutta vireät kansalaiset eivät reagoineet tähän mitenkään. Nyt he eivät ole enää vireitä. Eikä heitä varten ole pahemmin määrärahojakaan, ei hoitajia – eikä kohta heitäkään. Ne rahat menivät johonkin muuhun “moottoritiehen” ja nyt joku helsinkimissiolainen yrittää kerätä rahaa vanhusten hoitamiseksi. Mitä tästä opimme. Opimme sen, että simpanssit ovat tyhmiä, eikä niitä voi opettaa. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry banaanipuutyöryhmä emaarnela@gmail.com Siltasaarenportin suunnittelu HYY:n ehdotuksen pohjalta Jatkoa sivulta 3 ? Lähtökohtana kilpailua järjestettäessä on ollut, että tonttien rakennusoikeutta voidaan olennaisesti kasvattaa. Toimistotilojen ohella Lyyra-suunnitelmaan sisältyy hotellin rakentaminen. Jatkosuunnittelun yhteydessä varmistetaan, että uudelle kansainväliselle päiväkodille turvataan tilat joko Lyyrasta tai lähistöltä. Vuokrausperusteet noin 750 asuntotontille Kaupunginvaltuusto päätti kaupungin vuokratonttien vuokrausperusteista. Viralliseen elinkustannusindeksiin sekä kaupunginosajakoon ja tonttityyppiin nojaava peruste tulee olemaan voimassa vuoteen 2075 asti. Vuokrausperusteiden hyväksymisellä on vaikutuksia asumiskustannuksiin. Maanvuokrasopimuksia uusittaessa uuden sopimuksen mukainen vuokra on yleensä vanhan sopimuksen tasoa merkittävästi korkeampi johtuen siitä, että vanha maanvuokra on kymmenien vuosien kuluessa jäänyt merkittävästi jälkeen asuntotonttien yleisestä arvonkehityksestä ja nykyhetken kohtuullisesta maanvuokratasosta. Vuokralaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi maanvuokrasopimuksen päättyessä uusi maanvuokra määritetään tasolle, joka heijastaa nykyhinnoittelua. Helsingissä on lähivuosina päättymässä noin 750 asuntotontin maanvuokrasopimusta. Suurin osa tonteista on omakotitaloja paritalotontteja, mutta maanvuokrasopimus tulee uusittavaksi myös merkittävällä määrällä kerrostalotontteja. Varsinaiset maanvuokrasopimusten uusimisia koskevat päätökset tekee kaupunkiympäristön toimiala sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt vuokrausperusteet. Tonttikohtaiset seikat sekä niiden vaikutus vuokrahintaan yksittäisen tontin kohdalla tutkitaan ja päätetään erillisellä päätöksellä. Tavoitteena on, että 1.1.2020 päättyvien sopimusten osalta päätökset tehdään vuosien 2018 ja 2019 aikana ja hyvissä ajoin ennen vanhan maanvuokrasopimuksen vuokra-ajan päättymistä. Vuoden 2020 lopussa tai sitä myöhemmin päättyvien sopimusten osalta päätökset tehdään viimeistään alkusyksyllä 2020. Haagan vanhaan kansakouluun asuntoja Etelä-Haagan Steniuksentie 14 ja 20 asemakaavan muuttaminen mahdollistaa Haagan entisen kansakoulurakennuksen tontilla tyhjilleen jääneen koulun ottamisen asuinkäyttöön sekä kolmen täydentävän asuinrakennuksen sijoittamisen tontille. Kaavamääräysten mukaan koulurakennukseen voi asumisen lisäksi tai sen sijaan sijoittaa muun muassa majoitusja kahvilatiloja. Koulurakennus on suojeltu Sr-2 -merkinnällä. Suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä arvokkaimpia sisätiloja. Valtuuston kyselytunnilla keskusteltiin toimenpiteistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä sekä valtuutetut Veronika Honkasalo (Vas.) ja Kaisa Hernberg (Vihr.) esittivät kukin kyselytunnille käsiteltäväksi samaan aiheeseen liittyvät kysymykset. Pormestari Jan Vapaavuoren vastaus kyselytuntikeskusteluineen on tallennettuna Helsinki-kanavalle (www. helsinkikanava.fi). Suomen suurimman luolalämpövaraston rakentaminen alkaa Faktat: • Kahteen yhdistettyyn kallioluolaan varastoidaan kaukolämpöä. • Energian varastointiin käytetään kuumaa vettä, jonka lämpötila on 45–100 °C. • Luolavaraston tehollinen vesitilavuus on 260 000 m3. Siihen mahtuu vettä yli 40 kertaa Helsingin Uimastadionin altaiden vesimäärä. • Varastoitava energiamäärä on 11 600 MWh, ja vuodessa varastoitu energiamäärä on noin 140 000 MWh. Tämä vastaa noin 25 000 kerrostalokaksion lämmönkulutusta vastaavaa energiamäärää vuodessa. • Varaston latausja purkausteho on 120 MW. Se riittää noin 4 vuorokaudeksi. • Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. • Lämpövaraston perustoiminta-ajatus on jatkuva tuotannon optimointi. • Mustikkamaan luolalämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön kesällä 2021. • Helenillä on lämpövarastot myös Vuosaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. • Helenillä on suunnitteilla lämpövarasto myös Kruunuvuorenrantaan. Tämä energian kausivarasto toimisi eri periaatteella kuin Mustikkamaan lämpövarasto. riä. Latausja purkuteho on 120 megawattia. – Lämpövaraston vesi ei ole yhteydessä kaukolämpöverkon veteen. Lämpö siirtyy varastossa olevasta vedestä kaukolämpöverkon veteen lämmönvaihtimien välityksellä. Lämpövarasto täyttyy lämmöllä neljässä vuorokaudessa, ja sen voi purkaa tyhjäksi neljässä vuorokaudessa, kertoo Saajoranta. Varastoitava energiamäärä on vuodessa noin 140 000 MWh, ja se vastaa noin 25 000 kerrostalokaksion lämmönkulutusta vastaavaa energiamäärää. Lämpövarastoa ohjataan Hanasaaren voimalaitoksen valvomosta tai Sähkötalon energiavalvomosta. Lämpövaraston maanalaisissa prosessitiloissa käydään vain huoltotöissä lämpövaraston seisokin aikana. Investoinnin arvo 15 miljoonaa Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa, josta työja elinkeinoministeriön myöntämä uuden teknologian investointituki kattaa 2,1 miljoonaa euroa. Projekti työllistää kymmeniä ihmisiä. Mustikkamaan luolalämpövarastoon mahtuu vettä yli 40 kertaa Helsingin uimastadionin altaiden vesimäärän verran. Lämpövarasto täytetään vesijohtovedellä; täyttäminen kestää noin 3 kuukautta. Lämpövaraston liitännässä kaukolämpöverkkoon hyödynnetään olemassa olevaa tunnelia, joka kulkee meren ja Sompasaaren alta Hanasaaren voimalaitosalueelta Mustikkamaalle. Lämpövarasto tulee sijaitsemaan kokonaan maan alla. Maanpäällisiä rakennuksia ei rakenneta, eikä lämmön varastointi vaikuta Mustikkamaan muuhun toimintaan. Lämpövarasto tukee ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan useita erilaisia keinoja, ja energian varastointi mahdollistaa omalta osaltaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen, uusiutuvan energian lisäämisen ja hukkalämpöjen tehokkaan kierrättämisen, sanoo johtaja Heikki Hapuli. Mustikkamaan lämpövarasto parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta. Sen avulla voidaan lisätä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavaa käyttöaikaa ja parantaa sen mahdollisuuksia toimia markkinoilla jatkossakin turvaamassa energian tuotantoja toimitusvarmuutta. ? Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Purkutyöt käynnistyvät pian, ja rakennustyöt alkavat vuoden alussa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Mustikkamaan alla sijaitsee kolme kallioluolaa, jotka on louhittu vuonna 1982. Niissä säilöttiin raskasta polttoöljyä, kunnes ne tyhjennettiin lopullisesti ja poistettiin käytöstä vuonna 1999. Helen muuttaa nyt kaksi yhdistettyä luolaa Suomen suurimmaksi lämpövarastoksi. Hankinnat ovat käynnissä, ja purkutyöt öljyluolissa alkavat lähiviikkoina. Rakennustöihin päästään vuoden 2019 alussa, ja lämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön vuonna 2021. Mustikkamaan luolalämpövaraston ansiosta kaikkea Helsingissä kulutettavaa kaukolämpöä ei tarvitse käyttää ja tuottaa samanaikaisesti. – Varastoon varastoidaan hyvällä hyötysuhteella tuotettua lämpöä tai ylijäämälämpöä silloin, kun helsinkiläisten lämmöntarve ei ole suurimmillaan. Lämpövaraston lämpöä voidaan käyttää ympäri vuoden. Etenkin talvella voidaan välttyä käynnistämästä öljyllä tai kaasulla toimivia lämpölaitoksia. Lämpövarasto mahdollistaa näin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Samalla lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja yhteistuotantosähköä, kertoo projektipäällikkö Päivi Saajoranta. Laskennallisesti öljyyn verrattaessa lämpövarasto vähentää fossiilisten käyttöä 1 000 000 öljylitran verran vuodessa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Lämpövarasto tasaa vaihtelevaa lämmön kulutusta Lämpövarasto tuo joustoa energiajärjestelmään, sillä lataamisen ja purkamisen kautta se tasaa vaihtelevaa lämmön kulutusta. Lämpövaraston varausta purettaessa lämpö voidaan hyödyntää sellaisenaan kaukolämpönä. Lämpövaraston tehollinen vesitilavuus on 260 000 kuutiometriä, ja kokonaistilavuus 320 000 kuutiometKuvassa Mustikkamaan vanhat öljyluolat joihin Helen rakentaa suomen suurimman lämpövaraston. Modernismista elektropoppiin – Ahjo Ensemblen juhlakonsertti Lehto Asunnot Oy osti Kalasataman Työpajankatu 6:n rakennukset Teollisuusmiljööseen rakennetaan 5 uutta kerrostaloa ? Lehto Group on lähivuosina uudistamassa Helsingin Kalasataman voimakkaasti kehittyvää aluetta asuinrakentamisellaan. Lehto Asunnot Oy on ostanut Työpajankatu 6:n rakennuksen ja maanvuokrasopimuksen omistavan yhtiön, ja lisäksi tehnyt esisopimuksen tonttien hankinnasta Helsingin kaupungin kanssa. Idylliseen, vanhaan teollisuusmiljööhön tullaan rakentamaan viisi uutta kerrostaloa, jotka käsittävät yhteensä noin 300 asuntoa. Korkein taloista on peräti 16-kerroksinen, mutta samaan kortteliin rakentuu myös 4-kerroksinen talo. Arkkitehtonisesti korttelista kaavaillaan siis korkeuseroiltaan vaihtelevaa, ja matalimpien kerrostalojen katoille on suunniteltu viihtyvyyttä tuovat viherkatot asukkaiden käyttöön. Rakennustyöt käynnistyvät tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kevään 2019 aikana ja koko korttelin arvioidaan valmistuvan noin kolmessa vuodessa. – Työpajankadun idyllinen miljöö on Lehdolle upea kohde uudistettavaksi. Tulevien asunnonomistajien kannalta alue tarjoaa erinomaiset palvelut aina metrosta uuteen kauppakeskus Rediin asti, toteaa Lehto Asunnot Oy:n hankejohtaja Jussi Tapola. Lehto on nopeasti kehittyvä rakennusja kiinteistöalan konserni. Toimimme neljällä palvelualueella: Asunnot, Toimitilat, Hyvinvointitilat ja Korjausrakentaminen.
8 Viikot 42-43 Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Verotulot kehittyvät myönteisesti Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko Jatkoa sivulta 3 ? Vuonna 2018 Helsingin verotulojen kehitys on ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden 2018 alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisverotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Tämä on seurausta koko maata keskimääräisesti paremmasta palkkasumman kasvusta Helsingissä. Vuoden 2019 talousarvio perustuu nykyiseen 18,0 %:n kunnallisveroprosenttiin. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019 noin 2 670 miljoonaan euroon. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2019 arvioidaan 630 miljoonaa. Tämä on 8,6 prosenttia vuoden 2018 ennustetta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 196 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2019 valtionosuuskertymän arvioidaan pysyvän samana kuin vuonna 2018. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen ennakoidaan nousevan vuodesta 2018 vuodelle 2019 noin 20 miljoonaa euroa eli 340 miljoonan euron tasoon. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi. ? Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa Investoinneissa vahva kasvu uudistus, Vapaavuori kiteyttää. Laina pidetään maltillisena Tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet edellyttävät lainakannan pitämistä maltillisena. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva. Asukasmäärän kasvu huomioiden, lainakanta voi kasvaa noin 45 miljoonalla eurolla kolmen vuoden taloussuunnitelmakauden aikana. Arvio vuoden 2018 lopun lainakannasta on 1 100 miljoonaa euroa eli 1 690 euroa asukasta kohti. Keskushallinto / kaupunginkanslia 1,5 % Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 3,6 % Kaupunkiympäristön toimiala / kaupunkirakenne 2,3 % Pelastuslaitos 3,0 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (pl. Oodin vuokrakustannukset) 2,4 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (sis. Oodin vuokrakust.) 4,3 % Sosiaalija terveystoimiala (ilman HUS ja Apotti) 1,9 % Toimialojen vertailukelpoiset menokasvut talousarviosta 2018 pormestarin talousarvioehdotukseen 2019 ovat ? Kaupungin investointimenot vuonna 2019 ovat yhteensä 774,2 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitosten investoinnit ovat 171,5 miljoonaa euroa. Emokaupungin investointimenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 22,0 miljoonaa euroa (2,9 %) ollen 602,7 miljoonaa euroa. HKL-liikelaitoksen investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseksi vuonna 2019 ovat talousarviossa 156,1 miljoonaa euroa. ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita. Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä. Urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungistumisen kiihtyminen edellyttää uusia asuntoja sekä uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja liikuntapaikkoja, mutta myös liikenneinfraa. Tämän kaiken rahoittaminen edellyttää verotulojen suotuisaa kehitystä jatkossakin, pormestari Vapaavuori sanoo. Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Nämä näkyvät erityisesti esirakentamisinvestointien aiempaa korkeampana tasona sekä korjausrakentamisen ja korvaavan uudisrakentamisen osalta lähivuosina suunnitellussa volyymin kasvussa. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä sekä jo käyttöön otettujen yhteyksien toimivuutta. Asuntotuotantotavoite nousee 7 000 asuntoon. Asuntorakentamisen painopiste on vuoden aikana erityisesti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Hernesaaren rakentaminen alkaa. Toimitilaa rakennetaan eniten Kalasatamaan ja Pasilaan. Täydennysrakentaminen on vilkkainta Herttoniemessä ja Raide-Jokerin kehittämisvyöhykkeellä. Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosan menoista on noin kolmasosa. Katuja liikenneväyläinvestointeihin on talousarviossa varattu 135,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella investointien arvioidaan olevan 139,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 148,5 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tärkeimpiä ovat asuntotuotantoa palvelevat katuinvestoinnit. Rakennusten uudisja lisärakennushankkeisiin sekä korjaushankkeisiin on varattu yhteensä 260,1 miljoonaa euroa vuonna 2019. Luku on lähes 20 prosenttia edellisvuotta suurempi. Taloussuunnitelmavuonna 2020 rakennusinvestointeihin on arvioitu tarvittavan 238,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 tarpeen arvioidaan olevan 230,8 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisen pääpaino ohjelmakaudella 2019–2028 on uusien alueiden palvelurakennusten ja olemassa olevia rakennuksia korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Merkittävimpiä hankkeita vuosina 2019–2021 ovat Jakomäen sydän eli alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat, Jätkäsaaren peruskoulu, Vuosaaren lukion korvaava uudisrakennus, Puotilan ala-asteen korvaava uudisrakennus sekä Kalasataman korttelitalo (peruskoulun toinen vaihe). Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 5-vuotiskaudella 2019–2023 on varauduttu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan korjausrakennushankkeisiin ja korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla. ? Määrärahalla on mahdollista toteuttaa noin 70 kouluja päiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavat uudisrakennukset. Tarkempi suunnittelu kytkeytyy kaupungille ensimmäistä kertaa laadittavaan kokonaisvaltaiseen kiinteistöstrategiaan, jonka tarkoituksena on taata terveet ja turvalliset tilat sekä tehostaa kaupungin tilankäyttöä. Kiinteistöstrategian osalta on tarkoitus edetä kohti päätöksentekoa vuodenvaihteen tienoilla, Vapaavuori sanoo. Suurten kokonaisuuksien ohella pormestarin talousarvioesitykseen sisältyy myös pieniä, mutta tärkeitä investointikohteita maailman toimivamman kaupungin rakentamiseksi. ? Jo vuosia on käyty runsasta julkista keskustelua kaupungin julkisista WC-tiloista ja niiden riittämättömyydestä muun muassa kasvavan matkailun tarpeisiin vastaamisessa. Keskustelu ei ole ollut kunniaksi Helsingille. Tästä syystä esitykseeni sisältyy kymmenen uuden WC-tilan rakentaminen aiemman yhden sijasta vuoden 2019 aikana, Vapaavuori sanoo. Joukkoliikenteeseen HKL-liikelaitokseen vuoden 2019 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu, 26,0 miljoonaa euroa. Muita suuria liikenteen investointikohteita ovat uusien kantakaupunkiraitiovaunujen hankinta, Raide-Jokerin varikko ja vanhojen metrovaunujen peruskorjaukset. Kruunusillat-hankkeen suunnittelua jatketaan. Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan mahdollistamaan runkolinjan 510 liikennöinnin käynnistäminen Herttoniemen ja Otaniemen välillä vuonna 2019 ja runkolinjan 570 liikennöinti Mellunmäen ja Tikkurilan välillä vuonna 2020. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kehittämisen määräraha on pääosin osoitettu Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentamiseen. Pormestarin toukokuussa julkaistu talousarvioraamiehdotus sisälsi ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelmaksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pidemmän aikavälin palkkaohjelma, palkkakehityssuunnitelma, käynnistetään nyt talousarviovaiheessa. Palkkakehityssuunnitelma perustuu henkilöstön ja henkilöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2019 talousarviossa 4 miljoonaa euroa. KVTES:n järjestelyvaraerää varten talousarvioon on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvotteluissa päätetyn mukaisesti. Käyttötaloudessa toiminnan painopisteet kaupunkistrategian mukaisia Kaupunkistrategiassa asetettu talousraami mahdollistaa toimintamenojen määrärahojen (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) kasvuksi 2,79 prosenttia. Pormestarin talousarvioehdotukseen on sisällytetty suurelta osin toimialalautakuntien omissa talousarvioehdotuksissaan esittämät lisäystarpeet. Kaupunginhallituksen raamipäätöksen (28.5.) mukaisesti kaupunginhallituksen käyttövaroihin on varattu 13 miljoonaa euroa kohdennettavaksi kaupunginhallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä tärkeimmiksi nähtyihin, muun muassa kaupunkistrategiasta johtuviin kohdennustarpeisiin. 13 miljoonan euron kaupunginhallituksen kohdennusvarauksen sekä vielä jakamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen järjestelyvaraerän kohdennuksen sekä palkkakehityssuunnitelman varauksen kohdennuksen jälkeen toimialojen määrärahojen kasvu tulee olemaan edellä mainittuja korkeampi. Violanpuistosta joudutaan kaatamaan toinenkin puu ? Violanpuistoon rakennetaan väliaikaista päiväkotipaviljonkia. Rakennustöiden aikana yhden suurikokoisen jalavan juuret ovat saaneet vaurioita, joista johtuen puu joudutaan kaatamaan. Helsingin kaupunki tiedotti aikaisemmin, että paviljonkipäiväkodin sijoituspaikalta joudutaan kaatamaan vain yksi puu. – Valitettavasti yhden puun juuret ovat saaneet rakentamisen aikana vaurioita, eikä puu ole enää elinkelpoinen. Sain itse tiedon eilen torstaina, että puu joudutaan kaatamaan, sanoo rakennuttamisen projektijohtaja Jari Miettinen. Helsingin kaupunki pahoittelee, että iso jalava vaurioitui rakennustöiden ja kaivuiden aikana.
9 Viikot 42-43 Uuden arkkitehtuurija designmuseokokonaisuuden selvittäminen etenee Helsinki ilmasta. Kuva: Eliel Kilkki ja Ben Daley, My Helsinki Material Bank. ? Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat 8. lokakuuta päättäneet asettaa valmisteluhankkeen edistämään uuden kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuurija designmuseon toteuttamista Helsinkiin. Hankkeen määräaika päättyy 28.2.2019. Tavoitteena on, että hankkeessa laadittavan k o n s e p t i s u u n n i t e l m a n pohjalta valtio, Helsingin kaupunki sekä Suomen arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ylläpitävät säätiöt voisivat päättää hankkeen jatkovalmistelusta toimenpiteineen. – Suomi tunnetaan arkkitehtuurista ja designista, ja mielellämme vahvistamme tätä mielikuvaa uuden, laadukkaan arkkitehtuurija designmuseon avulla. On tärkeää saada museoiden vahva osaaminen ja ainutlaatuiset kokoelmat paremmin käyttöön. Tämä vahvistaa sekä matkailua että Suomen korkeaa kulttuuriprofiilia, sanoo eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho. Hankkeelle ohjausryhmä Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseo ja -tiedotuskeskussäätiön ja Designmuseon säätiön kanssa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusja kulttuuriministeriöstä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii toimitusjohtaja Tuomas Auvinen Creader Oy:stä. Valmisteluhankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Suunnitelmassa kuvataan valtion, kaupungin ja museoiden yhteinen näkemys uuden toimintakokonaisuuden keskeisistä tavoitteista, toimintatavoista ja kohderyhmistä sekä kansainvälistä huipputasoa edustavasta toteutuksesta. – Helsinki on vahvasti sitoutunut kansainvälisesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseen kaupungissa. Uusi arkkitehtuurija designmuseo olisi kiinnostava lisä kaupungin jo ennestään korkeatasoiseen tarjontaan, sekä kiinnostava vierailukohde myös matkailijoille. Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti arkkitehtuurin ja designin edelläkävijäkaupunkina, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Messukeskuksen Holiday Inn -hotelliin uusi toimintamalli Jatkoa sivulta 3 – Uudistuva Holiday Inn Helsinki Expo ja sen yhteydessä toteutettava Messukeskuksen ravintolamaailman uudistus muuttavat koko Pasilaa. Alueesta on kuoriutumassa yksi tapahtumamatkailun keskipisteistä. Hotellimme on paikka, josta käsin voi kokea Pohjois-Euroopan upeimmat messut ja tapahtumat, maailmanluokan musikaalit, urheilutapahtumat, Linnanmäen huvittelukauden ja pääkaupungin kulttuuritapahtumat. Tulevat liikenneratkaisutkin voimistavat Pasilan merkitystä koko maan toimivana keskuksena ja asuinpaikkana. Omalta osaltaan tapahtumahotellimme muuttaa siten koko Helsinkiä, summaa Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. – Peruskorjaus on edennyt suunnitellusti ja yhteistyö niin Messukeskuksen kuin ympäröivän yhteisön kanssa on sujunut jouhevasti. Olemme pyrkineet välttämään haitan naapurustolle muun muassa meluavien työvaiheiden ja materiaalikuljetusten tarkoilla ajoituksilla, mikä on toiminut hyvin, sanoo pääkaupunkiseudun korjausrakentamisen johtaja Kalevi Stenman YIT:ltä. – Tällä hetkellä hotellissa tehdään sisätöitä, kuten maalausja tasoitetöitä sekä parkettiasennusta, ja kalusteasennus alkaa muutaman viikon kuluttua. Myös talotekniikkauudistus etenee. Koko tapahtumakokemus yksissä tiloissa Messukeskuksen jatkuvasti vaihtuva ohjelma näkyy niin hotellin tiloissa kuin ravintoloissakin. Esiin tuodaan vaihtuvia teemoja ja tunnelmia esimerkiksi iltaohjelman, vaihtuvien somistusten, mediaseinien ja ravintolatarjooman avulHelsingin Messukeskus, ilmakuva, Pasila la. Hotellivierasta saattavat odottaa sesongista riippuen Matkamessujen eksoottiset värit ja maut, veneja moottoripyörämessujen lupaus kesästä, Habitaren upea design ja kirjamessujen kiinnostavat kirjailijavieraat. Tilojen ja palvelukonseptin kehityksessä hyödynnetään globaalin Holiday Inn -brändin ja Scandicin kehitystiimiä. Holiday Inn® Open Lobby on täysin uudenlainentapa esittää hotellin yleiset tilat. Se on avoin tila, jossa yhdistyvät vastaanotto, lounge, työpiste, baari ja ravintola. Rento, olohuonemainen tila antaa asiakkaille mahdollisuuden tehdä olonsa kotoisaksi halusivatpa he sitten syödä, juoda, työskennellä, levätä, lueskella, pelata lautapelejä, katsella suosikkiohjelmiaan tai seurustella. Hotellin aulatilat avataan myös ulkopuolisille vieraille ja kaupunkilaisten käyttöön. Hotellin katukerroksen valloittaa kiinnostava ravintolauutuus Platta, jonka ruokamaailman loihtii Fazer Food Servicesin tiimissä elokuussa aloittanut keittiömestari Markus Fogelholm. Tulossa on skandinaavisia makuja ja messutapahtumille omistettuja nimikkoherkkuja. Ravintola on auki aamusta yöhön muuntuen aamiaispaikasta bisnestreffien näyttämöksi ja illan kohtaamispaikaksi. Plattassa on 271 asiakaspaikkaa. Muuntuvien tilajärjestelyjen ansiosta Platta on myös yhdistettävissä laajempaan, noin 1000 paikan ravintolakokonaisuuteen Messukeskuksen pohjakerroksessa. Sitä ennen syksyllä 2018 tiloissa toimii väliaikainen tilausravintola Pop up Messari. Messukeskuksen hotelli tarjoaa asiakkailleen 245 kahden hengen huonetta. Hotellista on suora yhteys hallimaailmaan ja kokoustiloihin. Sijainti Keski-Pasilan kainalossa on loistava: joustavat yhteydet vievät nopeasti niin Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja rautatieasemalle kuin Helsingin keskustaankin. Holiday Inn Helsinki Expo avataan uusittuna maaliskuussa 2019, samaan aikaan jolloin käynnistyy Messukeskuksen omistajayrityksen Suomen Messut Osuuskunnan satavuotisjuhlavuosi. Messukeskuksessa vierailee vuosittain 1,2 miljoonaa erilaista kävijää. Hallimaailmassa ja Siiven 40 erilaisessa kokoustilassa järjestetään vuosittain liki sata messutapahtumaa ja viihdetuotantoa sekä noin 2000 kokousta ja kongressia. Messukeskuksen projektinjohtokumppani saneerauksessa on YIT Oyj. 1 OSTETM.N KIRJOJA, LP-LEVY JA JA ELOKUVIA : !????!!?1 : Kummisetä 1 Uudenmaankatu 26 • P. 0935401722 1 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.fi Tällä kupongilla! Seuraavasta 2So/c ostoksestasi • a Ien nus Tarjous voimassa 30.11.2018 asti. COFFEE • BAR • MUSIC Helsinginkatu 13 AVOINNA: ma-ti 9-00, ke-la 9-02 Salaatti 10€
10 Viikot 42-43 Paikallispakinaa Muistokirjoitus kastanjoille tungettavasta uudesta hotellista, luvattiin, että näköala Kalliosta Kruununhakaan tulee säilymään. Muistini mukaan myös rakennuspaikkaa havitteleva norjalainen sijoittaja vakuutti näköalan säilyvän. Norjalainen sai paikan. Silloin lupaukset unohtuivat. Sijoituskartta näyttää hotellin paikan. Kun katsot vanhan hallin seinustalta Krunikaan, hotelli ei häiritse ja Norjan raha piti lupauksensa. Kun siirryt katsomaan Krunikaa metron sisäänkäynnin kohdalta, kartan mukaan koko hotellirakennus näkyy ja Kruununhaan sijasta näet hotellin. Hotellin länsisivu on lähes tilapäishallin tasalla. Kaupunki myi yhden kolmasosan Kallion asukkaiden näköalasta. Muistamme varmasti vihervassarin, joka vastaa kaupunkikaavasta. Olavi Lindholm ? Eräs Helsingin upeista puistoista sijaitsee Kaupunginteatterin ja meren välissä. Aurinkoisina kesäpäivinä tuuheiden puiden katveessa on vilkasta elämää. Mölkkykalikat kolahtaa ja auringonpalvojat loikovat lähempänä rantaa paahteessa. Paahdetta riittää, kun rehevä kastanjarivi on harventunut ja lopuksi koko komeus pilkottiin ”polttopuuksi”. En enää saa poimia kastanjapudokkaita. Ne maistuivat talvella eläimille ja niitä oli usein taskunpohjalla stressileluina. Oli rauhoittavaa soluttaa niitä sormien lomassa. Kuinka kastanjoille niin kävi? Niitä hoidettiin huolella ja kun lehdet oireilivat kesällä ruskan väreissä ja rungon kuori halkeili ja irtosi, tuli sahuri ja pisti puun pilkkeiksi. Näin kävi useana vuonna, lopulta koko rivi oli poissa. Näin hävisi kaikki 20 kastanjaa muutamassa vuodessa. Eläintarhantien vierustalla rehottaa vielä muutama terve vanhus. Miksi koko rivi katosi Pelkäänpä, että katosi hoitovirheseen. Ongelma on kenties jokin sieni. Sieniehdokkaita google luettelee toistakymmentä. Joka syksy haravoitiin puiden alta lehdet ja pudokkaat puiden juurille. Sillä siirrettiin sienisaastutus vuosien mittaan koko komeaan riviin. Tämä teoria ei ehkä päde, mutta panee miettimään. Omenapuiden hoidossa tämän tapaisen hoito-ohjeen voi lukea puutarhaoppaista. Pudokkaat pois ja kunnon kuumaan kompostiin. Hakaniemi on kukitettu komeasti, katsotaan vaikka torin raitsikapysäkkialue, tosi kaunis kukkaloisto. Ihailen Ympyrätalon ja torin lehmuksia. Samoin ihailen lasihallin takana tasaiseksi leikattua puuryhmää. Arvostan puutarhureita. SAATTAA olla, että ruohonleikkaajat ovat tehneet liian huolellista työtä. Koneleikkaus on viimeistelty haravalla ja siitä ei kastanjat tykänneet. Helevetin hotelli Vuosia sitten, kun alkoi keskustelu Hakaniemeen Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen 20-vuotinen taival Juhlittiin syyskokouksen yhteydessä Kokousväkeä, etualalla perustajajäsen Aarne Nuortila. Raija Hallamaa ja aikaisempi puheenjohtaja Kaisa-Leena Kaarlonen leikkaavat kakkua. Kunniamerkkien jako Satu Kiuru, Ulf Nyman, Antti Lassila ja Jorma Wartiovaara. ? Helsingin Aikuisopiston luokkahuone täyttyi akvarellisteista lauantaina 6.10. Valtakunnallisen Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) juhlakokous oli saanut jäsenistön liikkeelle ja tunnelma oli lämmin. Paikalle oli saapunut jäseniä perustajista lähtien. Juhlakokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Satu Kiuru ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kunniapuheenjohtaja Antti Lassila. Sääntömääräisten asioiden lisäksi luvassa oli juhlallisuuksia, joissa pääjärjestelijänä oli toiminut Ulf Nyman SAy:n hallituksesta. Jäseniä ihastutti teemaan sopivat kakut, joissa koristeena Mauno Meclinin SAy:lle suunnittelema väriteema ”Akvarellivirta”. Lisäksi kakkujen päällä nähtiin myös Angelina Luzhinan SAy:n juhlavuodelle suunnittelema logo sekä lausahdus yhdistyksen ensimmäisestä tiedotteesta perustamisvuodelta: ”Akvarelli arvoonsa! – Akvarellen till heders!” SAy jakoi myös kunniakirjat sekä –merkit valitsemilleen yhdistyksen perustajasekä aktiivijäsenille. Kunniamerkki oli Say:n logo kultaisena pinssinä. Kunniakirjat sekä –merkit saivat perustajajäsenet Lauri Ahlgrén, Tuomas Mäntynen, Aarne Nuortila, Jorma Vartiovaara, kunniapuheenjohtaja ja perustajajäsen Antti Lassila, aikaisemmat puheenjohtajat Jarmo Virmavirta, Taina Rasi ja Kaisa-Leena Kaarlonen sekä aikaisemmin varapuheenjohtajana toiminut Pekka Ryynänen. Aktiivijäsenistä kunniakirjat ja –merkit vastaanotti rahastonhoitajat Raija Hallamaa ja Pirjo Ruotsinsalo, sihteeri ja arkistonhoitaja Ritva Pesonen koulutustoimikunnasta Tarja Kleemola, Maikki Haapala ja Irja Tikka sekä mm. yhdistyksen graafisen ilmeen suunnitellut Mauno Mecklin. Jäsenistö osallistui jakotilaisuuteen raikuvien aplodien kera. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen juhlavuoteen on mahtunut lukuisia kursseja, Kaapelitehtaalla keväällä järjestetty 20-vuotisjuhlanäyttely TOTTA JA TARUA – SANNING OCH SAGA, perinteikäs Harjavallan Akvarellibiennaali sekä tällä hetkellä nähtävillä oleva Suomen Kuvataidejärjestöjen keskusliiton (SKjL) kanssa yhteistyössä koottu digitaalinen ”Akvarelli NYT” -näyttely Joensuussa Taidekeskus Ahjossa. Näyttely on osa SKjL:n 80-vuotisjuhlakokonaisuutta Juhlat/ Bileet/Party/Fest/Hïeje -kuvataidefestivaalia, joka jatkuu Joensuussa 25.11.asti. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen tarkoitus on koota yhteen akvarellitaiteen tekijät ja tukijat. Yhdistys järjestää taidenäyttelyitä, kursseja sekä muuta taidekoulutusta ja pyrkii luomaan myös kansainvälisiä yhteyksiä. SAy organisoi ja tiedottaa valtakunnallisesti vuosittain Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä sekä Suomen Kuvataiteen päivänä 10.7. Suurta Maalaustapahtumaa sekä järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa sen päätapahtuman Helsingissä. Jäseniä yhdistyksellä on lähes 700 ja se on Suomen toiseksi suurin taideyhdistys. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita sekä ammattilaiset että harrastajat. Hätämajoitustiloja laitettiin kuntoon Diakonissalaitoksella edellis perjantaina. Diakonissalaitos avasi hätämajoituksen ? Helsingin Diakonissalaitos avaa kylmenevien säiden takia hätämajoituksen tänään tiistaina. Majoitus on suunnattu EU-alueen liikkuvalle väestölle, joka asuu pääosin ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Hätämajoitustiloja laitettiin kuntoon Diakonissalaitoksella edellis perjantaina. Hätämajoitus avattiin Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa. Petipaikkoja on 200 ja majoitus on avoinna jokaisena viikon päivänä klo 21–08. Aukioloaikoina paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa. Helsinkiläiset asunnottomat menevät ensisijaisesti Hietaniemen palvelukeskukseen. Paperittomien hätämajoitusta järjestää Helsingin seurakuntayhtymä Hermannissa. Mikäli helsinkiläisille tarkoitettu Hietaniemi on täynnä, Hermannissa on lisäpaikkoja. Helsingin kaupungin kanssa on sovittu, että Diakonissalaitos järjestää hätämajoitusta lähtökohtaisesti liikkuvalle väestölle. Ketään ei jätetä yöksi ulos. Ilmanlaatu oli Uudellamaalla vuonna 2017 pääosin hyvä ? Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli vuonna 2017 pääosin hyvää tai tyydyttävää. Vuonna 2017 pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan ilmanlaadun pysyvä mittausasema sijaitsi Lohjalla ja vuosittain sijoituspaikkakuntaa vaihtava mittausasema Keravalla. Ilmanlaatu mittausasemilla luokiteltiin mittauksissa hyväksi tai tyydyttäväksi yli 95 % ajasta (Kerava 95 %, Lohja 99 %). Ilmansaasteiden pitoisuudet eivät ylittäneet ilmanlaadun raja-arvoja vuonna 2017. Hengitettävistä hiukkasista (katupöly) johtuvia huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja esiintyi keväällä maalis-huhtikuussa ja Keravalla myös syksyllä. Mittausten perusteella katupöly voi heikentää ilmanlaatua katupölykaudella merkittävästi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien suurimpien taajamien vilkasliikenteisillä alueilla. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa tehostamalla katujen puhdistustoimenpiteitä. Vuonna 2017 merkittävin hengitysilman laatua heikentävä päästölähde pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli tieliikenne, joka aiheutti valtaosan hiilimonoksidipäästöistä ja vajaat 40 % typenoksidipäästöistä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt muodostavat merkittävän osan alueen rikkidioksidin ja haihtuvien yhdisteiden sekä myöskin typenoksidien päästöistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain, mutta niissä on ollut laskeva suuntaus 2000-luvulla. Puunpolton päästöt ovat Uudellamaalla ilmanlaadun kannalta merkittäviä. Kotitalouksissa tapahtuva puunpoltto oli vuonna 2017 pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan merkittävin hiukkaspäästöjen lähde. Huonossa puunpoltossa syntyy mm. syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Puukiukaiden ja muiden tulisijojen käyttö voi vaikuttaa merkittävästi pientaloalueiden ilmanlaatuun. Puunpolttotavoilla voi vaikuttaa syntyviin päästöihin, ja on tärkeää polttaa vain kuivaa, puhdasta puuta.
11 Viikot 42-43 Kuvataide Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Keraamikko Päivi Takala pm kuvassa Remontti-teemansa mukaisen Renovation (blue abd yellow)-teoksen molemmin puolin Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Viivi Varesvuo on syysnäyttelynsä teoksen Lempeyttä (2018, akryyli, hiili) vieressä Café Sonckissa Kallion kirkossa. Kuva: Fanny Holmström. Tuleva Salmelan nuori taiteilija Laura Heinonen on yhdistänyt kuivien kasvien osia öljymaalauksiinsa ja luonut sillan maalauksen ja maiseman välille. Taiteilija ja Frozen reeds V. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Marianne Nieminen ja lukuisia eri maalauksia käsittävä teoksensa Nimetön seinä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Einari Hyvönen ja teoksensa Ny Name Is Call, Bootu Call Galleria Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Henni Alftan loistaa kilvan työnsä Shine rinnalla näyttelyssä Horizon Tm•galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. ? Kiasman ja Kuvataideakatemian keskustelusarja tarkastelee nykytaiteen yhteiskunnallisen aseman vakiintumista ja teemojen peilautumista opetukseen ja toimintaan. ARS-näyttelyjen merkityksestä Suomessa keskustellaan 24.10. klo 17–19 Kiasmassa. Maalauksia remonttiin Päivi Takala on nimennyt näyttelynsä remontiksi (”Renovation”). Hän on ensin maalannut teoksia ja sitten rikkonut ja korjannut ne. Korjaamisen jäljet ovat näkyvissä tasoitteella paikattuina aukkoina ja katkeamina maalauksissa. Korjaaminen toimii keinona tutkia maalauksen materiaalisuutta ja avaa mahdollisuuksia pohtia laajemminkin korjaamisen ja paikkailun merkityksiä, Saara Karhunen esittelee. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyyn teosten korjaamisen prosessi on ollut suunniteltu ja hallittu. Takala on sahannut MDF-levylle öljyvärillä maalaamansa teoksen kahtia ja liittänyt palat yhteen tasoitteella huolellisesti, mutta häivyttämättä korjaamisen jälkeä. Työstämällä maalauksiaan sahalla ja tasoitteella Takala ravistelee käsityksiämme taideteoksen hauraudesta ja koskemattomuudesta. Nimeni on… Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, taitelija on nuoren polven Einari Hyvönen, joka valmistuu kuvataitelijaksi Kankaanpään Taidekoulusta (AMK) ensi keväänä. Yhden lukukauden hän opiskeli Englannissa, Hertfordshiren yliopistossa. ”My Name Is” –näyttely koostuu teoksista, jotka käsittelevät ihmisyyttä, sen perimmäisiä viettejä sulautuneena digitalisaation muokkaamaan ajanhenkeen. Näyttelyn ja teosten nimissä toistuu James Bond –elokuvista tutuksi tullut itsensä esittely humoristisella muutoksella. Teosten kuvamaailmaa on luotu 1990ja 2000-luvun populaarikulttuurin nostalgisista elementeistä ja internetin meemi–estetiikasta. Teokset ovat maalauksia kankaalle, joissa on käytetty öljyväriä, spraymaalia ja kuvansiirto tekniikkaa. Kaikki teokset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana. Taikuutta tavallaan – Kuva on paperilla piilossa. Minun työni on tuoda se esiin. Taikuutta tavallaan, kuuluu taiteilijan motto. Viivi Varesvuo on helsinkiläinen kuvataiteilija, jolla on tiivis yhteys myös Fiskarsin Ruukkiin ja Osuuskunta Onomaan. Hän maalaa, tekee taidegrafiikkaa ja kuivapastelliteoksia sekä kuvittaa posliinia. Aiheista eläimet kiehtovat eniten ja erityisesti niiden persoonan tutkiminen ja eläinten välisen läheisyyden kuvaaminen. Värit ovat tärkeitä. Inspiraatio syntyy luonnosta ja kanssakäymisestä ihmisten välillä. Café Sonckissa, Kallion kirkossa, on esillä ”Lempeyttä” – näyttelyn värikylläisiä akryyli ja hiili -töitä. Niissä emot suojelevat ”bebejaan”. Aiheista eläimet kiehtovat häntä eniten, mutta abstraktiin suuntaava maisemankuvaus innostaa myös. – Inspiraationi löytyy luonnosta ja kanssakäymisestä ihmisten välillä. Pinnat, värit, syvyydet grafiikassa ja rentous ilmaisussa ovat ominta minua. Horisontti on näkyvyyden viimeinen raja – Minä maalaan kuvia. Pienet arkiset havainnot sekoittuvat pohdintoihin katsomisesta, maalaamisesta ja kuvan rakentamisesta: töitteni aihe on yhtä lailla itse maalaustaide, sen historia, maalin fyysiset ominaisuudet, taulu esineenä. Kuva ja maali usein imitoivat toisiaan, kuvataiteilija Henni Alftan sanoo. Kuvat luovat ja laukaisevat mielikuvia, jotka johdattelevat suhtautumistamme hetkellisiin tapahtumiin. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee ”Horizon” – teoksia. – Horisontti on illuusio vaakasuorasta viivasta, joka erottaa maan ja taivaan. Näyttelyni teoksia yhdistää vaakasuora viiva, joka liittää ne kuin helminauhan, hän kertoo ja tarkastelen ihmisiä, maailmaa ja sitä esittäviä kuvia, sekä maalattuja että muita. – Minä mieluummin havainnoin, päättelen ja muistan. Näin maalaukseni rakentuvat linjoista, väreistä ja mittasuhteista. Öljymaalaus ja kasvillisuus yhdistyvät Laura Heinosen FROZEN REEDS on sarja kokeiluja rakentaa silta maalauksen ja todellisen maiseman välille hyödyntämällä orgaanista materiaalia. Ajatuksena on luoda kuva luonnon alkuperäisistä osista. Tällöin yhteys maiseman ja maalauksen välillä ei pohjaudu pelkästään kuvalliseen esitykseen, vaan myös käsin kosketeltaviin kasvien jäännöksiin. Ajatus lähti eläinten täytöstä, harrastuksesta, jolla Heinonen on aiemmin luonut malleja maalauksilleen. Nyt hän tuo saman aistillisen kolmiulotteisuuden maalauksen pintaan. Vapaan Taidekoulun uusi näyttelytila Galleria Fria, Mariankatu 23, esittelee teoksia, joissa Nuuksion luonto ja ikoniset järvimaisemat pursuavat esiin maalausten pinnasta. Kuivatut pullosarat ja lumpeenlehdet rakentavat tarinan tietynlaisesta paikasta ja ajasta. Näyttely pyrkii rikkomaan perinteisen maisemamaalauksen esittävyyden rajoja ja tuomaan luontoa lähemmäs. Maalaamalla oma tila syntyy – Ennen kastumistaan pellava kuiskii hopeaa. Levähtää lattialle kerrokseksi ylevää ja pelmauttaa ilmoille muiston maasta. Ilakoi hetken valossa ja antautuu sitten, on jo nähnyt puiset pitimensä, niihin mustelmansinisellä painetut numerot ja niitit rivissä lattialla. Kasaan hiukset, tartun saksiin hiljaa kiittäen ja alan leikata. Lopuksi kolmeen kertaan sivelty valkeus ja kaiken mahdollistuminen ennen roolien vaihtumista, kuvataiteilija Marianne Nieminen kuvaa työskentelyään. Hänelle maalaaminen on tarve luoda omaa tilaa ja maailmassa kiinni olemista. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee töitä, jotka on maalattu viime ja tänä vuonna öljyllä pellavalle tai kovalevylle. Niillä ei ole nimeä, koska katsojan antama on parempi. Bostonissa paikallinen taiteilija sanoi Niemiselle, että tämä voisi tehdä tulevaisuudessa töitä kuvan kanssa. Hän jatkoi, ettei voi taata materiaalisesti rikasta elämää, mutta muilla tavoin rikasta kyllä. Jos helmiä kyyneleet ois Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee kuvataiteilija, taidegraafikko Jaana Kirjosen ”Käsin ommeltuja muistokuvia”. Näyttelyn teokset ovat syntyneet ´taiteilijan isän kuoleman jälkeen. Esineet ja valokuvat ovat hänen jäämistöstään. – Läheisen poismenon jälkeen jäljelle jää muistoja, jotka antavat lohdutusta ja syvyyttä ymmärtää elettyä elämää ja kuoleman lopullisuuden merkitystä. Käytetyt tekniikat ovat öljyväripuupiirros, metalligrafiikka, käsin ompelu, valokuvaus, nämä kaikki yhdessä ja erikseen. Elämän kiertokulku, luonto ja ihminen ovat lähtökohtia hänen tekemisessään. – Minua kiinnostaa elämän kerroksellisuus. Se, miten eletty elämä, tämä hetki ja tulevaisuus muodostaa jatkumon. Unelmien painajainen saa jatkoa Galleria G12, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taidemaalarin Mari Kopteffin, joka valmistui Vapaasta Taidekoulusta. Teosten symbolinen sisältö on ekspressiivinen ja unenomainen. Hän työskentelee intuitiivisesti antaen työn viedä ja esittävyyden sekä erilaisten teemojen nousta, jos ovat noustakseen. Teokset ovat kuin suoraan kankaalle siirrettyjä, syviä ja monivivahteisia tunnetiloja. Näyttelyssä on maalaus ”Unelmien Painajainen”, joka on vuodelta 2016. Kopteff jatkaa teoksen pohjalta uusimpia maalauksiaan, jotka ovat nyt esillä. Taiteilija kokee, että maalauksien merkitys hänelle on sama kuin unien. Tarkoitus on ratkaista ristiriitoja ja löytää uusia näkökulmia. Uusimmissa töissä on pyrkimystä keveyteen. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 42-43 Kauppakeskus REDI 2. krs, Kalasatama Hermannin rantatie 5A HELSINKI ma-pe 9-21 la 9-18 su 12-18 CARLSONIN 21.10. SAAKKA REDISSÄ JA verkkokaupassa CARLSON.fi HINTA HALOO CARLSON REDI AVATTU Teema valkoinen LAUTANEN Ø 23 cm, 21 cm, 19 cm, 17 cm ja 15 cm KULHO Ø 15 cm MUKI 0,3 l Mainio Sarastus KUPPI 0,17 l LAUTANEN Ø 11,5 cm, 15 cm, 19 cm KULHO 0,3 l MUKI 0,3 l 6 90 ETU JOPA YLI 50% ETU JOPA YLI 60% NÄMÄ TUOTTEET ALKAEN Mari HAUDEKATTILA 3 l KERROSKATTILA 1,5 l ERÄ Functional Form KEITTIÖTYÖVÄLINEITÄ ALKAEN LYHTYSETTI • 2 lyhtyä, 15 x 15 x 30 cm ja 20 x 20 x 43,5 cm • metallimusta, antiikkikupari Hp Schou UUNIPATA • 4,3 l valualumiinia 800 KPL ERÄ 24 90 (39,90) 39 90 /tuote (54,90/59,9 0) 19 90 /2 kpl setti (49,90) 6 90 /2 kpl (9,95) 5 90 /tuote (7,90 14,90) /tuote (10,60 14,90) Nadia LED KYNTTILÄ • valk., 12,5 cm 2 kpl/ PKT Yleiset aukioloajat: Ma-pe klo 09-21 La klo 09-18 Su klo 12-18 K1-kerros on auki: Ma-la klo 08-21 Su klo 10-21 Kauppakeskus REDI, 2.krs. 044 378 5555 www.thesisters.fi AVOINNA MA-PE: 09-21, LA: 09-18, SU: 12-18 JALKAHOITO 45-60min sis.ihon sekä kynsien hoidon, kovettumien poisto, kynsien tasoituksen sekä nautinnollisen hieronnan (norm. 50€) MANIKYYRI sis. käsien kylvetys, voide, hieronta, kynsinauhojen siistiminen ja kynsien leikkaus/viilaus ja lakkaus (norm. 25€) Syyskuntoon yhteishintaan 60 €
13 Viikot 42-43 tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! Veli-Matti Hynninen Pohjoismaiden tunnetuin nainen Birgitta ? 715 vuotta sitten Ruotsin Uplannissa kuninkaalliseen sukuun syntynyt ihmenainen Birgitta Birgerintytär (7.10.1303) oli ruotsalainen profeetta, poliitikko, mystikko ja visionääri. Hän muotoili sekä valtion että kirkon elämää uuteen uskoon. Birgitta on keskiajan tunnetuin pohjoismaalainen nainen. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1391. Paavi Johannes Paavali II tarjosi hänelle kirkollisen arvostuksen korkeimman huomionosoituksen liittämällä hänet 1999 Franciscus Assisilaisen ja Katariina Siennalaisen seuraan Euroopan suojeluspyhimykseksi. Birgitta liittyy vahvasti myös Suomeen. Turun piispa Magnus oli hänen hyvä ystävänsä. Lokakuun seitsemäs päivä on meillä Suomessa 1400-luvulta lähtien omistettu Birgitalle, väliin muodossa Biritmässa, väliin muodossa Brigitta, Brita tai kotoisasti Pirkko. Hänelle omistetut runot, oopperat, korut, sormukset, kuvat, taide ja juhlat ovat vuosisatojen mittaan sulautuneet suomalaiseksi kulttuuriperinteeksi. Birgitta on myös ekumenian edelläkävijä. Birgitan 700-vuotisjuhlavuonna 2003 vihitiiin Kansan Raamaattuseuran Pyhälle Birgitalle nimeämä kirkko Lohjan Vivamossa. Henkilökohtaista uskonratkaisua ja evankelioimista korostava suomalainen herätysliike omisti talkoovoimin rakennetun kirkon Pyhälle Birgitalle. Tämä kuvastaa Birgitan yli rajojen ulottuvaa vaikutusta hengelliseen kilvoitukseen rohkaisijana. Turun hiippakunnassa vuosien 1270-1560 välillä aloitettiin 104:n kivikirkon rakentaminen. Vanhat kirkkorakennukset lisäävät osaltaan suomalaisen hengellisyyden kokonaisymmärrystä. Monet näistä kirkoista viestivät taiteellaan Birgitalle kuuluvasta arvostuksesta. Naantalin birgittalaiskirkko todistaa yhtenä näistä monista birgittalaisjärjestön (Ordi Sanctissimi Salvatoris) keskeisestä merkityksestä. Vadstenan ja Naantalin luostarit sekä maailman eri puolille syntyneet muut sisarkunnat kertovat birgittalaisesta uskonelämän tavasta. Körttitaustaiselta Etelä-Pohjanmaalta, Kauhavan Alahärmästä maailmalle ponnistanut sisar Marja-Liisa on yksi birgittalaiselämästä innostunut suomalainen uskonsisar. Naantalin kaupunki (Vallis Gratiae, Armon laakso) ja sen birgittalaisluostari liittyvät nimeltään ja synnyltään läheisesti yhteen. Kertomus Birgitan elämästä todistaa, että ajattelun ei tarvitse olla kaikille tuttua ollakseen selkeää ja ymmärrettävää. Koko Birgitan mittava elämä kertoo uskonsalaisuuden voimasta kaikkina aikoina. Birgitta, kahdeksan lapsen äiti tunsi leskeksi jäätyään sisäisessä näyssä olevansa valittu Kristuksen morsiameksi. Birgitan muutettua Roomaan Piazza Farnesen varrella olevaan taloon, sen yhteyteen nousseen luostarin Katariinan kappelissa hoidetaan yhä ruotsalaisten ja suomalaisten sielunelämää. Katariinan kappeli kantaa yhden hänen tyttärensä nimeä. Se on tullut monille suomalaisille tutuksi suomenkielisistä jumalanpalveluksistaan, joista suomalaispapit yhä vastaavat. Pyhän Birgitan ilmestykset on koottu kahdeksaan kirjaan. Näiden lisäksi Birgitta kirjoitti rukouksia yhteiseen käyttöön. Pyhän Birgitan nimikkorukous sisältää hyvin käytännöllisen ohjeen: ”Herra osoita minulle tie ja tee minut halukkaksi sitä vaeltamaan.” Pyhä Birgitta oli 1300-luvun lahja Euroopalle. Kun suomalaiset nyt havittelevat Euroopan unionin korkeimpia virkoja, on hyvä muistaa että pohjoismaalaisella naisella on jo seisemänsataa vuotta sitten ollut näillä eurooppafoorumeilla mitä suurinta vastuuta uskonnon ja politiikan hoitamisessa. Birgitta todistaa , että uskonto ja politiikkaa kuuluvat erottamattomasti yhteen. Uskosta kumpuava rakkaus on ulotettava rajoituksetta kaikille. Veli-Matti Hynninen Toivo Kuulan Stabat Mater soi juhlakonsertissa Kallion kirkossa Moskovan konservatorion kamarikuoro saapuu lokakuun lopussa ensivierailulle Helsinkiin. Kuoroa on tilaisuus kuulla Kallion kirkossa sunnuntaina 28.10. Paradiso Gloria -konsertissa, jonka ohjelmassa on Toivo Kuulan musiikia ? – Kuula ei aikanaan ollut tyytyväinen lopputulokseen, vaan alkoi tehdä korjauksia teokseen. Säveltäjän elämä kuitenkin katkesi traagisesti keväällä 1918, ja jo kertaalleen valmis teos jäi kesken. Leevi Madetoja täydensi sen hellävaroen niin, että se voitiin esittää Kuulan muistokonsertissa keväällä 1919, kertoo Kallion Kantaattikuoron taiteellinen johtaja Tommi Niskala, joka johtaa juhlakonsertin. – Stabat Mater onkin eräänlainen mysteeri ja Kuulan testamentti. Sävelkieleltäänkin se on varsin uniikki, yhdistäen impressionistiset värit jopa wagneKallion kirkon syksyn konserttianti huipentuu sunnuntaina 28. lokakuuta Paradisi Gloria -juhlakonserttiin, jossa kuullaan Toivo Kuulan sävellyksiä yli sadan laulajan kuoron ja orkesterin voimin. Ohjelmassa on mm. dramaattinen Stabat Mater, suomalaisen kirkkomusiikin mestariteos, joka valmistui vuonna 1915. riaaniseen dramatiikkaan. Orkesterin eri soitinten väreillä on teoksessa suuri merkitys, kuvailee Niskala. Juhlakonsertin kuoro muodostuu neljästä kuorosta. Kallion Kantaattikuoro, vokaaliyhtye Incanto ja Helsingin Laulu saavat rinnalleen huippukuoron Moskovasta: Tsaikovski-konservatorion kamarikuoro tekee ensivierailunsa Helsinkiin. Moskovan konservatorion kamarikuoro koostuu kuoronjohdon ja laulun opiskelijoista, joista suuri osa tekee uraa myös kuoronjohtajina. Kuoron taiteellinen johtaja on konservatorion kuoronjohdon osaston johtaja, professori Aleksander Solovjev. Kuoro konsertoi ahkerasti kotimaassaan ja on tehnyt viime vuoden aikana kiertueet mm. Kiinaan, Japaniin ja Itä-Eurooppaan. Juhlakonsertin orkesterina kuullaan ammattiopiskelijoista koostuvaa Oma Orchestraa. – Harvoin kuultu suomalainen kirkkomusiikin mestariteos, ainutkertainen esiintyjäkaarti ja vielä hetken käsillä oleva Kuulan muistojuhlavuosi tekevät tästä konsertista ainutlaatuisen. Tätä ei kannata jättää väliin, Niskala hehkuttaa. Uusi toriherkkupuoti kauppakeskus REDIssä K1-kerros Meiltä saat sesongin tuoreherkut sekä kotimaisten pientuottajien tuotteita. Meille voit tulla ostoksille myös omien rasioiden ja kassien kera. Nappaa mukaan omaan kuppiin lämmintä tuorepaahtokahvia! @sesonkipuoti sesonkipuoti.fi Tällä kupongilla -10% kaikista tuotteista 30.11.2018 saakka
14 Viikot 42-43 Kulttuuri Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Tuuli Saksala (yllä) ja Helmi Saksala ovat kuusihenkisen Lailai-yhtyeen laulajasiskoksia. Neljä vuotta tehty albumi julkaistiin Kallion Mascotissa. Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois. Teppo Lampela yltää todella hienoon fyysiseen ja lauluilmaisuun Daniel Filippossa Suomenlinnan Fersen-linnasalissa. Kuva: Kari Sarkkinen. Reetta Ristimäki ja Juha Kotilainen ovat väkevän aistillinen pari Välilasku -pienoisoopperassa. Kuva: Lauri Lundahl. Erika Vilander, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Elina Häyrynen tanssivat upean keskittyneesti “Hankalaa naista” Stoan teatterisalissa. Kuva: Mirka Kleemola. Leila Kourkia ja Minna Karhunen tanssivat ihmisten kohtaamisen vaikeudesta Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Kuva: Leila Kourkian verkkosivut. Aino Acktén syyssarja tulee taas 30.10. kuukaudeksi Café Sonckiin, täysipainoisen kesäsarjan jatkeeksi, vaikka se saa liian vähän julkista tukea tarpeeseen ja yleisömenestykseen nähden. Lailai juo samasta vedestä Ravintola Mascot koki uuden yhtyeen Lailain debyyttialbumin ”Samasta vedestä” levynjulkaisukeikan. Juhlaan oli aihetta, sillä albumia on tehty neljä vuotta. ”Rytmikudelmat keinuttavat takamusta, runous ravistaa ja rock ulvoo kulman takana”, kutsu lupasi ja täytti sanansa. Uudella levyllä on kymmenen kappaletta; kuulimme ne kaikki Mascotissa. Pidin erityisen paljon kappaleista ”Tulenarkaa”, ”Tähtään pimeään”, ”Toinen aikavyöhyke” ja ”Väritä maailmaa”. Kuusihenkinen Lailai on suomenkielistä rytmimusiikkia tarjoava ryhmä. Vuosien saatossa Helmi ja Tuuli Saksalan laulu on hioutunut yhteen unisonossa ja stemmoissa. Tekstit kertovat elämän ristiriitaisuudesta, ihmisyydestä, nuoruudesta ja muutoksista, ystävyydestä, yksityisyydestä ja juhlasta. Niissä ”jorataan pois maailmantuskaa”, vaikka kuullaan ikäviä uutisia maailmalta. Yhtyeen riveissä vaikuttavat rummuissa Aarne Riikonen, koskettimissa Juha Kuoppala, bassossa Kari Hulkkonen ja kitarassa Aki Trygg, kaikki kokeneita. Siskoksilla on selvä työnjako. Tanssiryhmän tuottajana toiminut Helmi vastaa yhtyeen kapellimestaroinnista, Ylen musiikkitoimittajana työskennellyt Tuuli juohevista spiikeistä. Kamarioopperan taitoa Suomenlinnassa Greta Productionsin tuotteliaassa ohjelmistossa oli hyvin miellyttävä kahden pienoiskamarioopperan iltapäivä Suomenlinnan Tenalji von Fersen –linnasalissa. Ensin kerrottiin ”Daniel Filippon” tarina, joka aukeaa kuin sipuli kuorimalla. Kuka hän on ja mitä hänelle on tapahtunut? Näyttämönä on sairaala, jossa kylpyamme ja tuoli kuuluvat tarinaan, kuten valkoiset takit soittajilla ja pääosan esittäjällä, kontratenori/baritoni Teppo Lampelalla. Ohjauksesta vastaa kokenut Vilppu Kiljunen. Roolihahmon muisti on katkonainen ja traumaattinen. Libretto kuljettaa tarinaa lapsuudesta, isän ja äidin muistoista perhetragediaan, joka on murtanut Filippon mielen ja ymmärryksen. Teppo Lampela yltää todella hienoon ilmaisuun, jossa hän hyppii, huutaa, kuiskaa ja tietysti laulaa. Rooleja oli useampi, isän tunnistaa ainakin. Kysymys on ihmisen sisimmästä, miten se muodostuu suhteessa muistoihin ja tapahtuneisiin asioihin, tässä kuviteltuun rikokseen. Hurjaa, hienoa kamarioopperaa ja oikeassa miljöössä, joka tuo aiheen lähelle katsojaa. Uusintaesitys ”Välilasku” täydentää iltapäivää koomisella oopperalla. Mies ja nainen tapaavat lentokentällä tuhkapilven aikaan, koneet eivät lennä ja he ovat johdateltuja viettämään yhdessä aikaa, mikä houkuttaa avaamaan omaa elämäänsä. Plastiikkakirurgi Viktor, Juha Kotilainen, ja suomalainen näyttelijä Barbara, Reetta Ristimäki, tutustuvat ja kiintyvätkin toisiinsa, tai pikemmin hetkeen ja tunnelmaan. Molemmilla on tilaisuus irtautua omasta arkipäivästä. Eroottinen ooppera on seikkailu voimakastahtoisen ihmisten välillä. Viktor on viettelijä, elähtäneen hurmaajan perikuva ja Barbara vahvasti tunteva taiteilija, jolla on huoli lapsesta ja sairaasta miehestä. Pahvilaatikot saavat kyytiä rakastelun merkkinä – nostalgista voimaa on nuoruuteen, joka molemmilla on jo takana. Ooppera ja viihdemusiikki lähestyvät toisiaan Maritza Núñezin libretossa ja Kimmo Kahran ohjauksessa. Muusikot ovat Pipoka-triosta. Hankala nainen pitää puolensa Susanna Leinonen Companyn teokset tunnetaan äärimmäisen taidokkaasta, vaativasta liikkeestä. Erityisesti käsien ja raajojen pitkä liikkeet korostuvat. Aiemmin koreografi käytti enemmän myös liikkuvaa, visuaalisesti kaunista videokuvaa esimerkiksi suihkuavan veden äärellä. Viimeisissä esityksissään ”Dreams of Replay”, joka uusittiin juuri Kanneltalolla ja Stoan kantaesityksenä nyt nähty ”Nasty” ovat puhtaita naisten tanssiesityksiä. Sekin lienee kannanotto #Metoo -aikana? Nimi tarkoittaa ikävää, hankalaa. Nasty pysäyttää katsojan silmän ja ajatuksen ajankohtaisena teoksena naisen kehoon kohdistuvista odotuksista, hyökkäyksistä ja rajoituksista. Esitys paljastaa tanssijan ruumiin kovan ja kylmän maailman ristivedossa. Leinonen on tanssijoineen tutkinut paitsi ihmisruumiin rajallisuutta, myös katseen kohteena olemista ja naiskehoon kohdistettuja usein koviakin odotuksia. Siksi on aika luontevaa, että tanssijat liikkuvat paljon valkoinen maski päässä. Huippuunsa harjoitettu keho näyttäytyy ulkoisista ja sisäisistä odotuksista oireilevana koneena, jonka suunnat muuttuvat ja iho venyy saavuttaakseen täyden potentiaalinsa. Tiia Huuskonen, Elina Häyrynen, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Erika Vilander ovat upeasti yksin ja paljon yhteen liikkuva tanssijajoukko. Useimmat ovat SLC – ryhmän kokeneita, taitavia tanssijoita. Vilander on uusi tulokas, joka sopeutuu hyvin ryhmän liikekieleen. Joukosta erottuu, jälleen, ilmeikäs Lommi, kolmannen sukupolven tanssija. Kovat sanat ottavat paikkansa piirtyen tilan pintoihin ja tanssijoiden iholle pysäyttämättömänä informaation ja mielipiteiden virtana. Niin nopeasti, että silmä ehtii aistia vain otsikonpätkiä, lehdistä, netistä ja somesta. Olemme kaikki ihmisen heimoa Leila Kourkia ja Minna Karttunen esittivät, edellisen koreografiaan, hienovaraisen tanssiteoksen ”Silmästä silmään” Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Läsnä oli ”vain” kaksi naista ja pelkistetty betoniympäristö. Tanssi kertoo siitä, mikä ”toisen kohtaamisessa voi olla niin satuttavan vaikeaa. Miksi emme ihmisinä ikinä opi?” Esiintyjät haluavat sanoa, että toinen on ääretön ja saavuttamaton totuus, jota on tarkoitus lähestyä eikä määrittää. Teos käsitteli ihmisten välistä hyväksymistä. Se on omistettu runoilija Katri Valan mietelauseelle: – Pedot eivät raatele omaa heimoansa, me kaikki olemme ihmisen heimoa. Sitaatti sopii paikkaan. Tila on Katri Valan puiston alla. Rakkaudentunnustus jäi melkein sanomatta Tämä sopii ylioppilaille ja muille tulevaan valmistuneille: – jäin jälkeen / ja ennen sitä / muistin elää / unohduin aikaan / sinuun minä jäin. – Se on rakkaudentunnustus, joka melkein jäi sanomatta, kuuluu tunnuslause Q-teatterin Nuorten Teatterin esityksessä Pikku-Q:ssa Tunturinkadulla. Ryhmä vastaa itse tekstistä Katja Luukasen johdolla Milla Kuikan ja Joel Härkösen ohjauksessa. Pikku-Q on tilana haastava, koska tilaa hallitsevat salin isot kannatinpylväät näyttelijöiden ja yleisön välissä. He ratkaisevat ongelman tulemalla ihan liki katsojia. Yksi herkännäköinen tyttö katsoo minua niin hievahtamatta pylvään takaa, että vähän hämmennyn.
15 Viikot 42-43 Kulttuuri Kansainvälinen Sampo-festivaali vakiintuu kalenteriin Hanna Bergholmin Nukkemestari on loistava uusi suomalainen nukketeatterielokuva, pääosissa Merja Pöyhönen ja Jari Virman. Kuva: Arttu Peltomaa. Nukketeatteri on tarkkaa puuhaa. Brittiläinen Hijinx-ryhmä loistavassa Meet Fred -esityksessä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Holger Rudolph. ? Sampo2018 esitteli toisen kerran hyvin monipuolisesti kansainvälistä ja kotimaista ohjelmistoa. Päivälehden museossa sai verestää lapsuuden muistoja ja katsoa koosteen Suomen television mustavalkoisen kauden nukketeatterista, Niksulan Tv:stä, jota arvostettu näyttelijä Matti Ranin ja hänen Irja-vaimonsa ohjaajana tekivät. Näytteet olivat vuosilta 1966-69. ”Prinsessa ja sikopaimen” -tarinaa Raninin esittämä Kasper johdattelee lapsikatsojille, jotka ovat pyhäpuvuissa vakavina ja keskittyneinä katsomossa. Nukketeatteri ei 50 vuotta sitten ollut naurun paikka. Kasper oppii museossa morsetuksen ja lausuu, että nyt ”Afrikan neekereiden ei enää tarvitse rummuttaa viestejä”. Sekin on ajankuva. Viehättävin on Kasperin retki Tallinnaan virolaisen kollegan Muratinon vieraaksi. Lastenteatteritekijän oli helpompi päästä vielä suljettuun naapurimaahamme. On ihailtavaa, että teatterija elokuvanäyttelijä teki tosissaan lapsille nukketeatteria. ”Nukkemestari” -elokuvassa yksinäinen nainen antaa miehen muuttaa itsensä nukeksi, jotta edes joku hyväilisi häntä. Mutta kun mies kyllästyy nukkeen, tämä ei päästäkään irti. Näyttelijöitä ja nukkeja yhdistävä fantasiadraama on kauhuelementtejä sisältävä runoelma rakkaudenkaipuusta, esineellistävästä parisuhteesta ja toiseen ihmiseen takertumisesta. Ei voi kuin ihailla Merja Pöyhösen taitoa ja monipuolisuutta nukketeatterissa. Milloin hän on sankarilentäjä Amelia Earhart, milloin Tuule viemän pikarooliesittäjä ja ny naisena ja nukettajan tässä esityksessä. Jari Virman on hyvä miehen osassa. Hanna Bergholm on helsinkiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka valmistelee ensimmäistä pitkää elokuvaansa, kauhudraamaa nimeltä ”Pahanhautoja”. Hijinx & Blind Summit esittivät koko festivaalin parhaan, sydämellisen esityksen ”Meet Fred”. Fred haluaa olla ihan tavallinen tyyppi tavallisessa maailmassa, mennä töihin, tavata tytön. Mutta hän on kankaasta tehty nukke – miten se onnistuu? Kun Frediä uhkaa tukien ja avustajiensa menetys, hänen elämänsä joutuu hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Hulvaton huumori syntyy nuken kohtaamista tilanteista ja ennakkoluuloista ihmisten maailmassa. Esitys on allegoria järjettömän byrokratian kourista. Esiintyjäkaartissa on sekä ammattinukketeatteritaiteilijoita että kehitysvammaisia näyttelijöitä. Atik Ismail tekee Ällibällissä koskettavan monologin elämästään Valtimonteatterissa. Mukana Kari Turunen. Kuva: Anne Laakso. Q-Nuoret lausuvat ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Kuva: Veli-Ville Sivén. Jesse Gyllenbögel ja Julia von Lerber (oik.) ovat Orwell-tulkinnan rohkeita kapinalisia, Milana Novokment valvoo Ryhmäteatterin Nuorten esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Q-Nuoret esittävät ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä kukin kerrallaan yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Välillä syödään appelsiineja, jotka toinen kuorii. Sylikkäin ollaan paljon. Sanoma hakee tietä elämän ja kuoleman välissä: – en halua kuolla / hengitän, minä hengitän / rimpuilen läpi elämän / keväällä tulevat lokit/ olen ihminen / syksyllä valo muuttuu / pimeydeksi / olen ihminen / miten uskaltaa olla olemassa? / yritän rakastaa, rakastan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show – Suuryritykset, raha ja kansakunnat ovat olemassa vain mielikuvituksessamme. Ne ovat tarinoita, jotka olemme keksineet palvelemaan meitä. Tarinat ja kuvitelmat eivät ole pahasta. Ne ovat elintärkeitä. Tarinat ovat kuitenkin vain työkaluja. Niistä ei saisi tulla tavoitteitamme eikä mittapuitamme emmekä saisi uhrata elämämme niiden palvelemiseen? Yuval Noah Harari sanoo ”Homo Deus” -teoksessaan. ”2081 – Isoveli valvoo” on RyhmisNuorille sovitettu esitys, joka pohjautuu Janne Saarakkalan näytelmäsovitukseen George Orwellin teoksesta ”1984”. Esitys on hyytävä dystopia, jossa päähenkilö on töissä totuusministeriössä, jossa hän muokkaa totuutta keksimällä valheita. Se on jäinen ja ajankohtainen tarina totalitarismin, nationalismin, yksityisyyden tuhoavan valvonnan ja sensuurin vaaroista sekä välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan. Sovituksessa kuullaan myös nuorten ajatuksia tulevaisuudesta. – Vähitellen ihminen on vain mykistänyt eläinja kasvikunnan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show. Ihmiskunta seisoi yksinään tyhjällä näyttämöllä, puhui itsekseen, ei neuvotellut kenenkään kanssa, Harari jatkaa. Esitys kertoo välinpitämättömyydestä ihmisiä ja luontoa kohtaan. Nuoret rakastuneet yritetään erottaa toisistaan, mutta palaset saadaan koottua parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuususko tulee nuorten omista ajatuksista. Jokainen esiintyjä puhuu videotallenteessa oman tarinansa joko suomeksi tai omalla kielellään. He tulevat lähelle. Ohjauksesta vastaa Jonna Wikströmin, koreografioista itse Kaari Martin. Stadin kundi runoilee elämäänsä Valtimonteatterin mustanpuhuvassa katsomossa on tavallista enemmän miehiä, tatuointeja, meikattuja naisia ja katujen elämänkokemusta läsnä. Ei ihan tavallinen keski-ikäisten ja vanhempien naisten tyyppiyleisö. Mistä on kyse? Atik Ismail, Suomen tataari ja Stadin kundi esittää tarinaa omasta elämästään, ”Ällibälli”. Syntymäkoti Munkassa, sitten pitkään Etelä-Haagassa, myöhemmin Maunulassa. Poika haaveilee alun perin nyrkkeilystä. Esikuvana Cassius Clay, josta tuli Muhammad Ali. ”I am Black and Proud”, kuuluu pihalla. Tataarikulttuuri korostuu tansseina ja kurssikeskuksen leirillä. Äidin leipomat maukkaat pärämätsit kasvattavat lihaksia. Pihapeleissä matkitaan Peleä ja Pahlmanin Kaitsua. Aivan erityisesti Aulis ”Aalis” Rytköstä ensimmäistä ammattilaismenestyjää ja tuolloin jo valmentajaa. Aalikselta ja Kaitsulta on futistaidot, Alilta riimittelykyky. Musiikki tempaisee teinin pauloihinsa. Isokynä Lindholmia ja Hurriganesta Atik diggaa lähes yhtä paljon kuin palloa. Syntymämaiseman saunassa nautittu Siff limonadi vaihtuu Corditaksi. Cisse Häkkinen on kentänhoitajana kotikulmilla. Isokynä tulee kentälle, laittaa lapsuuden pienlentokoneet roihuamaan ja lausuu: ”Poikuus suli, Bob Dylan tuli”. Seurana oli pitkään HJK, vuosi 1977 meni Kiffenissä, Mustissa hurmureissa. 21-vuotiaana Suomen mestarina mies pääsee Besiktasin huippujoukkueeseen ammattilaiseksi. Pelit sujuvat, mutta muu elämä tökkii, kun alkoholipitoinen juhliminen voittaa. Klubin tilalle tulee 1986 KPT, Koparit, välissä pelejä alasarjoissa, vaikka mies on alle 30. Alkoholi vie miehen neljäksi kuukaudeksi Harjamäen psykiatriseen sairaalaan, josta raitistuminen löytyy. Hän pääsee ensikotiin töihin ja Iisalmeen lähihoitajan ammattioppiin. Raittius on vapaus, mutta toipuva alkoholisti kohtaa muita riippuvuuksia. Toisin kuin raitistuneet juopot yleensä, Atik säilyttää rennon huumorinsa. Vuosien jälkeen hän löytää valon. Elinan, joka on ensi-illassa paikalla. Niin se Ällibälli? Kyse on äidin lapsuuden laulusta, joka soi nauhalta lopuksi. Valtavien ensi-iltakiitoskukkien ja aplodien jälkeen mies sanoo: – Nyt mä lähden nukkuman ja herään kello kolme aamulla. Valtimonteatteri teki rohkean kulttuuriteon ottamalla Atik Ismailin tarinan näyttämölle. Teatteriryhmä Lataamon esitys kiertää. Käsikirjoitus perustuu ”Pelimies” -elämäkertaan ja sovituksen työsti Kari Turunen, joka on lavalla mukana. Ohjauksessa on mukana Anne Salmi. Teksti: Risto Kolanen
16 Viikot 42-43 42. HIIDENHÖLKKÄ NUMMELANHARJULLA SU 28.10.2018 PATIKKASARJA patikoijat ja sauvakävelijät, matka oman valinnan mukaan, ei ajanottoa. SARJAT: 10 / 20 km miehet yleinen miehet yli 40 v. miehet yli 50 v. miehet yli 60 v. naiset yleinen naiset yli 40 v. naiset yli 50 v. naiset yli 60 v. tytöt 18 v. ja alle pojat 18 v. ja alle 3 km tytöt 12 v. pojat 12 v. tytöt 14 v. pojat 14 v. 1 km tytöt 8 v. pojat 8 v. tytöt 10 v. pojat 10 v. KILPAILUTOIMISTO Nummelanharjun uusi ulkoilumaja Hiidenvedentie 4, Nummela ILMOITTAUTUMINEN Kilpailutoimistossa klo 10.00-11.15 OSANOTTOMAKSUT Aikuiset 15€, nuorten sarjat 5€ LÄHDÖT klo 11.30 T/P14, T/P12, T/P10, T/P8 klo 12.00 kaikki muut sarjat LISÄTIEDOT Tapahtumassa kahvio ja oheisohjelmaa. www.nummelantarmo.? INFO LIIKKUMAAN HAASTAVAT Nummelan Tarmo ry www.esasahko.? Nummela Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Hulvaton ensi-ilta la 6.10.2018 klo 19.00. Muut riemukkaat esitykset: ke 10.10 klo 19 pe 12.10 klo 19 la 13.10. klo 19 su 14.10 klo 17 to 18.10. klo 19 la 20.10. klo 19 su 21.10. klo 17 ti 23.10. klo 19 Liput 15 € (ennakkoon) /17 € (ovelta) www.teatterikultsa.fi. Esityksen kesto n. 2,5 h sis. väliajan. Vuokravaimo Olli Tola – Timo Hannelin to 25.10. klo 19 la 27.10. klo 19 su 28.10. klo 17 ma 29.10. klo 19 ke 31.10. klo 19 to 1.11. klo 19 la 3.11. klo 17 TAPIOLA SINFONIETTA & SUOMEN LAULU KRISTIINA POSKA, kapellimestari MOZARTIN SUURI C-MOLLIMESSU TO 1.11. KLO 19 Espoon kulttuurikeskus LA 3.11. KLO 20 Kallion kirkko, Helsinki 25/19/11 € · LIPPUPISTE PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) TÄYDEN PALVELUN AUTONHOITOA ULKOPESUT • SISÄPUHDISTUKSET • VAHAUKSET RENGASTYÖT • TUULILASIN KORJAUS/VAIHTO Voimassa 01.09 31.12.2018 PremiumAutopesu Haapaniemenkatu 7-9c, 00530 Helsinki 044 240 0064 • www.premiumautopesu.fi TARJOUS Renkaiden vaihto 20 € TARJOUS Kovavaha 99 € TARJOUS Rengashotelli 70 € ”Bissen” hienot muistelmat Kirja-arvostelu ? Bisse, näyttelijä Birgitta Ulfsson tuli pitkän, hienon näyttelijäuransa aikana hyvin tutuksi niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin teatterin ja elokuvan ystäville. Pitkä ,vaalea, hoikka laihaksikin luonnehdittu suomenruotsalainen monipuolisen upea hahmo, Muumimammakin, ehti ennen kuolemaansa vuonna 2018 kertoa elämästään, näyttelemisestään kirjassa ” Birgitta Ulfsson – Mikä ettei ?” ( Teos – Förlaget 2017 ). Erittäin mielenkiintoinen kirja, tekijänä ruotsalainen kirjailija Stig Hanse´n. Vaikka Birgitta Ulfsson oli koko elämänsä julkisuuden henkilö näyttämöllä, televisiossa ,radiossa hän ei halunnut koskaan olla julkkis. Hän ei myöskään halunnut,että hänestä kirjoitettaisiin elämäkertakirja. Siksi Stig Hanse´nin kirja on laadittu Birgitta Ulfssonin haastattelujen pohjalta. Haastattelut on tehty eri aikoina eri paikoissa. Teksti hyppelehtii ajallisesti ja paikallisesti kuin ”Bisse” aikoinaan revyylavalla, mutta kirja on sanomisen painavuudesta huolimatta erittäin syvääluotaava kuvaus tämän upseerin tyttären tiestä Thalian temppeleillä. Teatterin oppikirja Kirjan suurin anti on kuvaus erilaisista teatterin tekemisen riemuista, kärsimyksistä, suurista näyttämövoitoista kamaliin epäonnistumisiin. Nuori Birgitta on teatterialalle mentyään heti tavattoman rohkea, kaikki tietävä, uutta etsivä. Kirja kuvaa upeasti kuinka 1950-luvun alussa samankaltaiset suomenruotsalaiset persoonat Tove Jansson, Vivica Bandler, Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson löysivät toisensa ja oman tiensä tehdä teatteria : syntyi Lilla Teatern. Suomen teatterihistorian huipputeattereita kautta aikojen. Birgitta Ulfsson löysi sieltä myös ensimmäisen miehensä Lasse Pöystin. Syntyi ”Bisse” ja Lasse. Pitkää avioliittoa Bisse ei käy sen enempää ruotimaan, viittaukset Lasse Pöystiin ovat hyvin positiivisia, hauskojakin. Toinen aviomies, ruotsalainen näyttelijä Iwar Wiklander saa myös kohteliaan käsittelyn. Kahden maan näyttelijä Suomalaiselle lukijalle kirjaa kuvaa mielenkiintoisesti Birgitta Ulfssonin elämää rinnakkain,samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Viimeiset kymmenet vuodet Birgitta asui Göteborgissa, näytteli siellä, mutta asui myös Helsingissä ja erityisesti kesäpaikalla Tammisaaren saaristossa. Vaatimattomana luonteena Birgitta kuitenkin tunnustaa, että häntä kyllä hiveli kun hänet positiivisesti tunnettiin vuosikymmenten jälkeen Helsingin raitiovaunuissa. Kirjan mielenkiintoista teatteriantia on suomalaisen ja ruotsalaisen teatteriyleisön vertailu. Mille samassa näytelmässä nauravat suomalaiset, ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset ? Tai itkevät ? Birgitta Ulfsson eli 89-vuotiaaksi. Syöpä oli tiedossa, mutta hän kertoo siitäkin kirjassaan omalla persoonallisella tavallaan : ” Minä olen terveesti onneton ”. Pekka Hurme
17 Viikot 42-43 Kidutuksen uhreja on hoidettu Suomessa jo 25 vuotta Diakonissalaitos haluaisi lisätä kiintiöpakolaisten määrää Kuvituskuva (kuvaaja: Pertti Nisonen). ? – Kiintiöpakolaisten määrän lisääminen on perusteltua. Tämä auttaa turvapaikanhakijatilanteen hallitsemista globaalisti ja Suomessa. Näin sanoo toimialajohtaja Marja Pentikäinen Helsingin Diakonissalaitokselta. Viime aikoina on jälleen keskusteltu Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrän lisäämisestä. Helsingin Diakonissalaitos on hoitanut sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä 25 vuoden ajan. Alun perin Kidutettujen kuntoutuskeskuksen nimellä tunnettu yksikkö perustettiin sosiaalija terveysministeriön aloitteesta 1993. Tänään alkuperäinen toiminta on osa kolmen palvelukokonaisuuden Psykotraumatologian keskusta, jossa vuosittain hoidetaan noin 200 potilasta. Osa Psykotraumatologian keskuksen palveluista on suunnattu kiintiöpakolaisille, joilla on jo maahan muuttaessa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisasema. Eduskunta päättää kiintiöpakolaisten määrästä vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodesta 2001 Suomen kiintiö on ollut 750 pakolaista vuodessa, mutta vuosina 2014-2015 kiintiötä väliaikaisesti kasvatettiin Syyrian sodan takia 1050 kiintiöpakolaiseen. Marja Pentikäisen mukaan kiintiöpakolaisten kanssa tehtävä työ on suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä, koska kunnat ovat välittömästi mukana kotouttamistyössä. – Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen usein perheineen, mikä edesauttaa myös kotoutumista, Marja Pentikäinen perustelee kiintiöpakolaisten määrän lisäämistä. Tällä hetkellä kidutettujen kuntoutukseen tulevat kiintiöpakolaiset tulevat Syyriasta ja Kongosta. Kuntoutuksen tilastojen kärjessä ovat edelleen Irak, Iran, Syyria, Venäjä, Afganistan ja Afrikan valtioista Kongo. Rahoitukseen pysyvyyttä Traumatisoituneiden pakolaisten hoidossa toimitaan suurelta osin määräaikaisten hankerahoitusten varassa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun jatkuvuus on uhattuna aina rahoituskauden päättyessä. – Rahoituksen pätkittäisyys on traumahoidon perusolemuksen vastaista. Tehtävämme tuottaa ennen kaikkea vakautta, turvallisuutta ja ennakoitavuutta potilaiden elämään – työntekijöiden epävarmuus toiminnan jatkumisesta valuu suoraan potilastyöhön, Marja Pentikäinen sanoo. – Pakolaisten hoito on koko yhteiskunnan asia. Hoitoa pitää saada eri puolilla Suomea, alueilla joissa pakolaisia on. Toiminnan rahoituksen pitäisi tulla kuntien budjetista. Näin merkittävän työn ei pitäisi olla hankepohjaista, painottaa Pentikäinen. Kuntoutuskeskus tarpeeseen – Kiintiöpakolaisten vastaanotto käynnistyi Suomessa 1980-luvulla. Ratkaiseva muutos turvaa ja suojaa hakevien ihmisten tilanteessa tapahtui vuonna 1990. Myös Suomeen tuli kidutettuja ihmisiä, jotka tarvitsivat asiallista hoitoa. Me työntekijät olimme järkyttyneitä ja ihmeissämme kaikesta kuulemastamme, muistelee tuolloin Tampereen kaupungin pakolaissihteerinä toiminut Pentikäinen. 1990-luvun alun pakolaisaallon aiheutti muun muassa Jugoslavian hajoamissodat sekä Somalian sisällissota. Korkeimmillaan turvapaikanhakijoiden määrä oli vuosina 1990-93. Kiintiöpakolaisille suunnatun kidutettujen kuntoutuksen käynnistämisen aikaan Suomessa oli noin 6000 pakolaista, ja varovaisen arvion mukaan heistä ainakin noin tuhannella oli kidutuskokemuksia. – Kuulimme kauheuksista, joita ihmiset olivat kokeneet sodan keskellä. Tämä oli uutta meillä Suomessa eikä silloisilla työmenetelmillä pystytty auttamaan näitä ihmisiä eri puolilla maata. Silloin aloimme vaatia, että Suomeen tarvitaan tämän hoitoalan osaamiskeskus, Pentikäinen kertoo. Hoitoa, koulutusta, konsultaatiota Kidutettujen kuntoutus aloitti kliinisen toimintansa syyskuussa 1993. Kuntoutuskeskus määriteltiin erikoistason palveluyksiköksi, jonka tehtävänä oli hoitaa ja kuntouttaa Suomeen tulleita kidutettuja pakolaisia ja heidän perheitään, antaa konsultaatiota ja työnohjausta sekä toimia valtakunnallisena tietoja koulutuskeskuksena. Vaikka palvelun toteuttaja olikin yksityinen palveluntuottaja, niin toiminta nivellettiin kiinteästi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskusta luotsaava yksikönjohtaja Jaana Pajusen mukaan yhteyttä julkisiin palveluihin on vahvistettu määrätietoisesti asiakastyössä, koulutuksessa ja konsultaatiossa. Keskuksen kliininen työ keskittyy pääasiassa pääkaupunkiseudulle, muualla Suomessa hoitovastuu on asiakkaan kotikunnalla. – Pakolaisuus on ihmiselle hyvin traumaattinen kokemus. Se sisältää luopumisen kotimaasta, omasta kodista, läheisistä ihmisistä, työstä ja kaikesta siihen mennessä rakennetusta elämästä. Pakolaisuutta edeltävät usein omat ja läheisten väkivaltakokemukset, kidutus, vaino ja pelko hengissä selviytymisestä, Jaana Pajunen kuvaa potilaiden Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018 Kuva: Dorit Salutskij. taustoja. – Pakolaiset ovat saattaneet joutua elämään vuosia hyvin vaikeissa oloissa vailla tietoa tulevaisuudesta. Maahan muuton jälkeen elämän rakentaminen vieraassa ympäristössä ilman kielitaitoa on vaativaa ja kuormittavaa. Nämä stressitekijät johtavat helposti psyykkisiin ongelmiin ja sairastumiseen. Hoito pakolaisten kotikunnissa Jaana Pajunen näkee kiintiöpakolaisten traumahoidon tukevan heidän kotoutumistaan. – Meidän toiminnan tavoitteena on kiintiöpakolaisten psyykkisen traumatisoitumisen huomioiminen ja hoitaminen kotikunnissa niin, että kotoutuminen Suomeen voi toteutua suotuisammin. Kiintiöpakolaisten asema on selkeä, koska erillistä oleskelulupaa ei tarvitse enää Suomeen tulon jälkeen odottaa. Tämä mahdollistaa kiintiöpakolaisen hoidon tarpeen arvioinnin aloittamisen pian maahanmuuton jälkeen, Jaana Pajunen toteaa. Hän muistuttaa, että pakolaisten kanssa työskentelevien ammattilaisten on tärkeä ymmärtää pakolaisuuden moninainen taakka, sen aiheuttamat menetykset ja uuden kotimaan mukanaan tuomat haasteet. Palvelujärjestelmältä tämä vaatii erityisosaamista, joustavuutta sekä muita resursseja, kuten lisäkouluttautumista. Silakkamarkkinoiden avajaispäivän silakkaraati valitsi vuoden 2018 voittajakalastajat. Kuva: Dorit Salutskij ? Maustekala-sarjan palkinnon voitti Tage Gustafsson Hangosta pisteillä 54. Toiseksi tuli Ky Mallemucken Kb (Sjögren/Tamminen) Kotkasta pisteillä 52 ja kolmanneksi Leif Bergman Ahvenanmaan Getalta pisteillä 48. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei Toni Rantamaa Merikarviasta pisteillä 47 Ämmäkarin silakalla, jossa mausteena oli niin sinappia, kermaviiliä, sitruunamehua kuin tilliäkin. Toiseksi tuli Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta pisteillä 46 Tillisilakalla ja kolmannen sijan sai Jörres Fisk Pellingistä pisteillä 45 Chilisilakalla, jossa mausteena oli muun muassa kermaviiliä, chiliä, sitruunapippuria ja rosepippuria. – Voitto tuntuu erittäin hyvältä, iloitsee Silakkayllätys-sarjan voittaja Toni Rantamaa. Tämä on nyt 21. kerta Stadin Silakkamarkkinoilla ja ensimmäinen kerta, kun voitto tulee meille. Ämmäkarin silakka -reseptiä on hiottu viime vuodesta asti. Olen iloinen, jos silakka maistuu markkinaväelle. Tänä vuonna maustekalasarjassa kilpaili 13 ja silakkayllätyksessä 16 osallistujaa. Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän avasi Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. – Helsingin kaupungin tavoitteena on merellisen strategiatyön avulla kehittää saarija rantakohteita. Merellisillä tapahtumilla, kuten Stadin Silakkamarkkinoilla, on tässä merkittävä rooli. On tärkeää vahvistaa helsinkiläisten mahdollisuuksia nauttia merellisyydestä osana jokapäiväistä elämää, kestävällä tavalla. Silakkamarkkinat on myös oiva esimerkki kaupunkien ja maaseudun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta. Suurin osa syödystä kalasta on nykyään ulkomaalaista, näin ei tarvitse olla. Tuore, hyvälaatuinen lähiruoka on sekä trendikästä että turvallista. Helsingistä tulee maailman paras ja toimivin merikaupunki, kun asukkaat, yrittäjät ja kaupunki tekevät tiiviisti yhteistyötä. Vuoden 2018 Silakkaraati Raadissa kilpailusilakoita maistelivat tänä vuonna Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto, kalastukseen hurahtanut Ravintola Nollan yksi omistajista Luka Balac, Radio Helsingin toimittaja, silakka-aloittelija ja hyvän ruuan rakastaja Anna Cadia, ruokakirjailija ja -bloggaaja Hanna Hurtta, juontaja ja toimittaja sekä ahkera kalastaja ja kala-aktivisti Mikko ”Peltsi” Peltola sekä tämän vuoden maallikkojäsen, kalataloustarkastaja Kai Samanen. Silakkaraadin vuoden 2018 voittajat palkittiin markkinoiden lasipaviljongin lavalla kello 15.45. – Suomi on maailman silakkarikkain maa, hehkuttaa Silakkaraadin puheenjohtaja ja tämän vuoden maallikkojäsen kalataloustarkastaja Kai Samanen. Kokonaissaaliimme on reilusti yli sata miljoonaa kiloa. Miksi emme syö enempää silakkaa? Se on tuhannen miljoonan euron arvoinen kysymys. Toisin sanoen, työ mitä Stadin Silakkamarkkinat tekee silakan käytön edistämiseksi, on äärimmäisen arvokasta. Silakka on gourmet-herkku, kuten tässä raadissa tänään kävi jälleen ilmi. Silakka on suuri mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille. Kuva: Dorit Salutskij.
18 Viikot 42-43 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! B-kurssi alk. 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme!
19 Viikot 42-43 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Terveys Työsuorituksia Leipomot MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti PUUSEPPÄMAALARI tekee kaikki kodin remontit järkevään hintaan. P. 046 5638 233 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Ravintola Mustan Härän tiloihin on avattu uusi ravintola nimeltään Rasoi! Avoinna arkisin klo 10.30-22, la klo 11-22 ja su klo 13-22. Lounastarjoilu on arkisin klo 10:30 – 15:00 ja la klo 13:00 – 19:00. À la Carte tarjoilu on arkisin klo 10.30-22, la klo 11-22 ja su klo 13-22. 040 532 4049 • Info@rasoi.fi • www.rasoi.fi MÄKELÄNKATU 52, 00510 HELSINKI Avoinna: Ma Su 09:00 04:30 Keittiö avoinna Ma-Pe 10:00-22:00, La 11:00-22:00, Su 13:00-22:00 puh. 045 1770 950 • www.mustaharka.fi • info@mustaharka.fi HAPPY HOUR klo 09-10 & 20-21 Tuoppi 1 € klo 10-11 & 21-22 Tuoppi 2 € klo 11-20 & 22-01 Tuoppi 3 € Ps. PEJA LA-ILTOINA klo 22-23, EI JATKU 01 ASTI. Happy Joe tai lonkero +1€ KARAOKEHOLVI käytössä koko ajan varanneille www.mustaharka.fi/karaokekabinetti Pubin puolella KARAOKE JOKAPÄIVÄ KLO 20-> Yökerhon puolella TISKIJUKKA PE JA LA KLO 22.30-> KATSOMO | KAIKKI URHEILUT KANAVAT | BILJARDI
20 Viikot 42-43 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 ASUNTOUNELMIA? Ota yhteys, niin teemme niistä totta. Arvioimme asuntosi maksutta ja sitoumuksetta. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 MARJUT UUSMÄE Asuntomyyjä 040 680 7717 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 KATJA VILHOMAA Asuntomyyjä 040 680 7719