2 Viikot 34-35/2019 Keittiömme suomalaiset Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiski prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki ? 010 766 8912 Lisätietoja: www.wotkins.fi kpl • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Hakaniemi, Hämeentie 7, 00530 Helsinki Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tuottaa klo 12 :00 Sivistystä ja shampanjaa -jazzbrunssi Kirsti Alho, Riitta Paakki, Adele Sauros, Hanne Luostarinen, Ville Herrala klo 15 :00 Helsinki Concordia, Eero Ojanen, Antti Mähönen, juhlakantaatti Juha Hurmeen tekstiin Opi perusasiat Koiton Laulun konsertti Sunnuntaina 1.9.2019 Paasitorni, Helsinki Brunssi 35 € Konsertti 25 € Tiketti www.tiketti.fi Keittokinkku 300 g Setsuuri viipaleet 500 g Ulkokanojen munia M8 464 g 2 89 1 89 1 99 PKT (9,63/kg) PS (3,78/kg) RS (4,29/kg) Kaikki hyvä on lähellä. HINNAT VOIMASSA 25.8.2019 ASTI. Suomalainen ruoka on tärkeä asia. Yksi konkreettinen keino tämän arvostuksen osoittamiseen on Tuottajalle kiitos –toimintamalli, jonka ruoantuottajille kerryttämä summa ylitti juuri 2 miljoonan euron rajan. Kiitos malliin osallistuville ja asiakkaillemme, yhteistyössä on voimaa! 5 10 20 KALLIO KMark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ma-pe 10-16, la 10-14, muina aikoina sop.mukaan Viipurin Kukka Runsas valikoima helppohoitoisia viherkasveja 10€
50. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35 – 2019 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI ? ? Ajankohtaista Raiderunoissa matkustetaan kaikki aistit avoimina Kallio Kipinöi 2019 ohjelmia kerätään ? Kallio Kipinöi 2019 järjestetään marraskuussa 15.11. 24.11. Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Tapahtumatietojen deadline on 17.10. Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi – viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri -festivaaleista. Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Ilmoita tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Ilmoittautua voi 15.10. saakka. Tiedoissa tulee ilmetä aika, paikka, tapahtuman nimi, napakasti kirjoitettu tapahtumakuvaus sekä mahdollinen pääsymaksu. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media), printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Ohjelmalehdestä voi ostaa myös ilmoitustilaa. Kallio Kipinöi 2019 -avajaiset ovat perjantaina 15.11. Kalliolan setlementtitalossa. Kipinöi -avajaiset ovat koko perheen tapahtuma, joka on samalla osa Kalliolan Setlementti 100 vuotta ohjelmistoa. Tapahtuma alkaa klo 16 ja jatkuu aina klo 24 saakka. Lisäohjeita tapahtuman järjestäjille Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta, kohdasta Kallio Kipinöi. Helsingin Diakonissalaitoksen nimi ja ilme uudistuvat Eron ensiapupiste nyt myös Kallion perhekeskuksessa ? Parisuhteen päättyminen tuo monenlaisia muutoksia ja vaikuttaa sekä vanhempien että lasten elämään. Eron ensiapupiste tarjoaa tietoa ja ohjeita. ? Runoja voi lukea metron ja raitiovaunujen sähköisiltä näytöiltä torstaista 15.8. alkaen kahden viikon ajan. Aisti-teeman mukaisesti runoissa syvennytään niin näköön, kuuloon kuin makuunkin. Tämän vuoden kymmenen raiderunoa on valinnut kirjailija Sinikka Vuola. Sanan taitajat ovat Vuolan lisäksi Markku Aalto, Tua Forsström, Raisa Jäntti, Marko Niemi & Miia Toivio, Kaija Rantakari, Stina Saari, Aki Salmela, Heli Slunga ja Samppa Varis. Raiderunoista on tehty myös postikortit, joita on jaossa muun muassa HSL:n palvelupisteissä sekä pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Runoja raiteilla -kampanja on osa Runokuuta, joka on Nuoren Voiman Liiton vuosittain järjestämä kirjallisuusfestivaali ja osa Helsingin juhlaviikkoja. Runot nousevat jälleen raiteille, ja tänä syksynä niiden teemana ovat aistit Ilmeen graafiset elementit ovat saaneet vaikutteita Diakonissalaitoksen pääkorttelin punatiilisten rakennusten yksityiskohdista. Uusi logo hyödyntää alkuperäistä, liekehtivää sydäntä kuvaavaa tunnusta. ? Sosiaalija terveyspalveluita tuottavan Helsingin Diakonissalaitoksen brändinimi lyhenee Diakonissalaitokseksi. Samalla yhteiskunnallisen konsernin visuaalinen ilme ja logo uudistuvat. – Viestinnässä ja markkinoinnissa käytettävän nimen uudistuksen taustalla on strategiamme kasvaa ja laajentaa toimintaamme. Sana Helsinki on aiheuttanut nimessämme haasteita ja meidät on koettu vain helsinkiläiseksi ja Helsinki-keskeiseksi palveluntarjoajaksi. Toimimme kuitenkin jo nyt kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti monissa eri maissa. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on olla entistä vaikuttavampi sosiaalija terveyspalvelujen valtakunnallinen tuottaja ja kansainvälinen toimija, toimitusjohtaja Olli Holmström kertoo. Nimen ja ilmeen uudistaminen ovat osa laajempaa brändityötä, jonka tavoitteena on vahvistaa Diakonissalaitosta vaikuttavana, uusiutuvana ja helposti lähestyttävänä organisaationa. Uuden ilmeen suunnitteli Viestintätoimisto Drum ja suunnittelusta vastasi graafinen suunnittelija Ella Härkönen. – Suunnittelussa otettiin huomioon henkilökunnan toiveet, Diakonissalaitoksen pitkä historia, arvomaailma ja toiveet leikkisämmästä ja rohkeammasta suunnasta, kertoo Härkönen. Uusi raikas ilme on saanut jo hyvän vastaanoton henkilöstön keskuudessa. – Se on moderni, mutta samalla kunnianosoitus säätiön historialle. Diakonissalaitos on jo yli 150 vuotta tehnyt työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. On hienoa, että merkityksellinen työ ja pitkä historia näkyvät uudessa ilmeessämme ja nimessä. Siinä on myös lämpöä, iloa ja välittämistä. Asioita, jotka kuvaavat hyvin työkulttuuriamme, viestintäjohtaja Laura Niemi kertoo. Sivu 7 Sivu 6
4 Viikot 34-35/2019 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15/2019 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Maarnela Uusimaa ja Helsinki ovat Suomen kasvuvetureita J oka kolmas suomalainen on uusmaalainen. Vuonna 2016 Uudenmaan väkiluku kasvoi 18 000 asukkaalla. Uusista asukkaista 77 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2016 Uudellemaalle muutti ulkomailta 15 700 ihmistä ja Uudeltamaalta ulkomaille 9 700, eli nettomaahanmuutto Uudellemaalle oli tuona vuotena 6 000 ihmistä. Maahanmuuttajista oli suomenkielisiä 2 800 ja ruotsinkielisiä yli 500. Käytännössä suomenkieliset ovat paluumuuttajia ja ruotsinkielisistäkin osa. Uusimaa on myös Suomen tiheimmin asuttu maakunta. Asukastiheys on eurooppalaista tasoa. Kunnista suurin on yli 600 000 asukkaan Helsinki. Mitkä olisivat ne keinot, joilla Uudenmaan maakunnan kasvua ja laajentumista kyettäisiin edes jossain määrin ohjaamaan koko maakuntaan. Erityisesti itäinen Uusimaa ja myös läntinen Uusimaa kaipaavat puhtia, niin elinkeinoelämän osalta kuin väestönkasvunkin puolesta. Myös Helsinki hyötyy tästä, koska silloin kun maakunta voi hyvin, niin myös aluueen keskusalueelle kumuloituu talouskasvua. Vetovoimaltaan ja kysyntäpotentiaaliltaan Uusimaa on niin ikään Suomen vahvin maakunta ja pääkaupunkiseutu vahvin markkina-alue. Jatkossa on tärkeää, että pääkaupunkiseutu ja muut Uudenmaan alueet rakentavat elinvoimaisuuttaan omiin vahvuuksiinsa perustuen. Uudenmaan eri alueet eroavat toisistaan hyvin paljon ja niiden vetovoima sekä kilpailuvaltit perustuvat erilaisiin vahvuuksiin. Olosuhteet ovat hyvät, mutta yritteliäisyyttä ilmeisesti puuttuu ja sitä myöden riittävä kasvu. Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan Uudenmaan väkiluku vuonna 2022 olisi 1 726 000 ja vuonna 2040 jo 1 914 000. Nyt Uudenmaan väkiluku on noin 1 681 000 henkeä. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Pääkaupunkiseutua ja keskistä Uuttamaata kasvattavat sekä luonnollinen väestönkasvu että muuttovoitto. Itäja Länsi-Uudenmaan luonnollinen väestönkasvu sen sijaan on pysähtynyt. Uudenmaan kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. -j.a. Suomi mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen ? Maailmaa uhkaa ydinasevarustelun kierre. Yhdysvallat on irtaantunut maasta laukaistavat keskimatkan ydinohjuksen kieltävästä INF-sopimuksesta ja Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta. Myös Venäjä on vetäytynyt INF-sopimuksesta. Strategisia ydinaseita rajoittavan START-sopimuksen jatkaminen on epävarmaa. Aserajoitussopimusten mureneminen on viemässä asevarustelukierteeseen samaan aikaan kun voimavaroja pitäisi suunnata ilmastonmuutoksen torjumiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tässä tilanteessa tarvitaan ydinasevaltioiden painostamista niin rauhanliikkeen kuin ydinaseettomien valtioiden toiminnalla. Tänään, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivänä, Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta allekirjoittamaan ydinaseet kieltävä YK:n sopimus, jonka kymmenet muut valtiot ovat jo tehneet. Tässä mitataan nyt sitä, onko hallituksella itsenäistä ulkopolitiikkaa vai alistuuko se USA:n ja Naton painostukseen. Suomen tulee muutenkin pysyä erossa varustelukierteestä, muun muassa luopua aikeista hankkia uusia taisteluhävittäjiä. Helsinki ICANvetoomukseen Useat kaupungit ympäri maailmaa ovat vedonneet hallituksiin YK:n yleiskokouksen suurella enemmistöllä hyväksymän ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamiseksi. Näin ovat tehneet Hiroshima, Nagasaki, Berliini, Geneve, Oslo, Pariisi, Sydney, Toronto, Washington DC ja kymmenet muut isot kaupungit eri maissa. SKP:n Helsingin piirikomitea esittää, että Helsinki liittyy mukaan tähän kaupunkien ICAN-vetoomukseen. SKP:n Helsingin piirikomitea Hiroshiman muistopäivänä 6.8.2019 Yrjö Hakanen Spitaaliset joukossamme ? Vanhan Testamentin aikaan spitaalisten tuli kulkiessaan huutaa, että ”Saastainen, saastainen”, varoittaakseen muita ihmisiä. Heidän tuli pitää risaisia vaatteita ja kasvojensa alaosaa peitettynä. Sittemmin keskiajalla lepramuoti muuttui ja tilalle tuli keltainen lepraviitta. Maailmanlaajuisesti lepraa sairastavia on saman verran kuin rasisteja Suomessa. Niinpä nyt onkin tullut ensimmäinen esitys, että rasistien kohdalla pitäisi ottaa samat keinot käyttöön. Aina saapuessaan vaikkapa kauppaan tai kahvilaan, tulee hänen huutaa kovaan ääneen, että ”Saastainen, saastainen”. Samoin astuessaan ratikkaan tai ylipäätään johonkin julkiseen liikennevälineeseen tai tilaisuuteen. Kylläpä siinä rasistit vähenesivät. Tai sitten meteli kävisi sietämättömäksi, koskapa rasistien määrä Suomessa näyttää valitettavasti lisääntyvän. Parkinsonin taudin ja spitaalin välinen geneettinen yhteys on nykyään voimakkaan tutkimuksen kohteena. Voisiko tämä selittää rasistien suuren määrän ikäihmistemme joukossa. Voisiko se siis olla osittain geneettistä. Sitä suuremmalla syyllä on meidän geeniperimämme saatava sekoittumaan. Spitaaliset osoittautuivat aikanaan vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi varsinkin kehittyneissä kulttuureissa. Niinpä heitä alettiin sijoittaa eräänlaisiin kokoomakeskuksiin, leprasiirtoloihin. Erityinen asiantuntijaryhmä tarkasti ensin kaikki epäillyt. Tämän tarkoitus oli estää etteivät kiertelevät köyhät tarpeettomasti tulisi elätettäviksi leprataloihin. Vaikka itse sairaus olikin kauhea, niin yhteiskunnalliset olot olivat niin kurjat, että osa ihmisistä oli valmis kohtaamaan vaikka spitaalisen päästäkseen ruokapöytien ääreen. Spitaalisia ei saisi enää kutsua spitaalisiksi sanaan liittyvän häpeän ja leimaantumisen vaaran takia. Nykyään puhutaan lepratartunnan saaneista. Rasistiksi taas saa kutsua ketä tahansa, kunhan sen tekee ovelasti puoluepolitiikan nimissä. Se ei ole silloin loukkaavaa. Spitaaliin sairastuneet vähenivät Euroopasta 1600-luvulla. Syynä oli vielä pahempi tauti – ”musta surma”, joksi sitä sen aikaiset rasistit varmaankin nimittivät. Nykyään sana onkin jo kielletty ja sairaudesta käytetään toista nimeä eli paiserutto. Paiseruton levittäjiksi epäiltiin nimittäin juuri leprapotilaita – siis niitä spitaalisia – ja juutalaisia. Koti-Karjalassa ei leprasta tiedetty mitään. Siellä elettiinkin rauhassa omissa oloissa kalevalaisessa, mutta kuitenkin kaukana kavalasta maailmasta. Suojavyöhyke kun oli melkoinen. Lähin esiintyvyysalue siihen aikaan oli niinkin kaukana kuin Siperiassa asti. Nythän tuo suojavyöhyke on menetetty. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Janne Leinosesta Kelan johtava ylilääkäri Runokuussa -kirjallisuusfestivaali Suomea kiertänyt joukko nuoria runoilijoita esiintyi niin klubeilla, olohuoneissa, näkötornissa kuin lavatansseissakin. Dokumentin tukijana on Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Runodokkarispesiaali: Annikki&HPC -tapahtuma 25.8.2019 klo 16.00– 19.00 Cinema Orionissa (Eerikinkatu 15, Helsinki) Tilaisuudessa kuullaan dokumenttien ohjaajien Aimo Hyvärisen ja Ilona Raivion puheenvuorot. Esiintymässä runoilijat Mari Laaksonen ja Outi-Illuusia Parviainen. Runokuu-kirjallisuusfestivaali järjestetään ympäri Helsinkiä 15.-25.8. Yhdentoista päivän ajan nähdään ja kuullaan runoutta ja eri kirjallisuudenja taiteenlajeja laidasta laitaan. Tapahtumia festivaalilla on kaikkiaan 45, ja valtaosa niistä on maksuttomia. Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Festivaalin järjestää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Koko ohjelman näet osoitteesta www. runokuu.fi. ? Runokuu-festivaali tarjoaa harvinaisen tilaisuuden tutustua kerralla kahteen tuoreeseen suomalaista nykyrunoutta esittelevään dokumenttielokuvaan. Runodokkarispesiaali-tapahtumassa Cinema Orionissa nähdään 25.8. Aimo Hyvärisen ohjaama Kotipihan kulttuurifestivaali – Annikin Runofestivaalin tarina sekä Helsinki Poetry Connectionin kesäkiertueesta kertova Ilona Raivion dokumentti On the Road – Matkalla. Helsinki Poetry Connectionin vuoden 2018 kesäiseltä runokiertueelta taltioitu On the Road – Matkalla saa Orioninissa ensi-iltansa. Englanniksi tekstitetty Kotipihan kulttuurifestivaali (eng. Poetry’s Coming Home) puolestaan nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Kotipihan kulttuurifestivaali (1 h 6 min.) kuvaa kuinka tamperelaisen puutalokorttelin asukkaiden kotipihalleen järjestämästä tapahtumasta kasvaa 15 vuodessa kansainvälinen kulttuurifestivaali. Dokumentti antaa äänen Annikin Runofestivaalin talkoolaisille ja isolle joukolle tapahtuman kotimaisia ja kansainvälisiä esiintyjiä. Pihalavalla nähdään mm. John Cooper Clarke (UK), Mutabaruka (JM), Yumi Fuzuki (JP), Kirsi Kunnas, Paperi T, Aulikki Oksanen, Verneri Pohjola, Arja Tiainen, Emma Kantanen, Sirkka Turkka, Rosa Liksom, Hannu Salama, Susinukke Kosola ja kymmeniä muita. On the Road – Matkalla (28 min.) on dokumentti lavarunousyhteisö Helsinki Poetry Connectionin kesällä 2018 järjestämästä runokiertueesta. Kamera seurasi tiivisti kannoilla, kun pikkubussilla pitkin poikin ? Kelan johtajavaksi ylilääkäriksi on nimetty lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Janne Leinonen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1. lokakuuta. Leinonen siirtyy Kelaan johtajaylilääkärin paikalta Kevasta. Hän toimii lisäksi Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana. – Tehtävä on Suomen sosiaaliturvan toteuttamisen keskiössä. Otan sen vastaan innostuneena ja nöyränä. Lääketieteen soveltaminen niin, että etuudet myönnetään oikeudenmukaisesti ja terveyttä tuottavasti, on välttämätöntä. Samalla se on jatkuvan tutkimuksen ja terveydenhuollon kanssa tehtävän yhteistyön kohde. Kelan vahva tutkimuskulttuuri ja palvelujen kehittäminen antavat erinomaisen työskentely-ympäristön, sanoo Leinonen. Aiemmin Leinonen on työskennellyt muun muassa Valtiokonttorissa, sosiaalija terveydenhuollon lupaja valvontavirasto Valvirassa, Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kelan johtava ylilääkäri vastaa Kelan toimeenpanemien sos i a a l i t u r v a e t u u k s i e n vakuutuslääketieteellisestä linjasta ja asiantuntijalääkärityöstä. Hän johtaa asiantuntijoista koostuvaa vakuutuslääketieteellistä yksikköä.
5 Viikot 34-35/2019 Runopalsta Olet luonani tässä Kerran kanssas lähdin, teimme retken kesäisen. Toiveemme kulki siellä jossai unten tiellä. Nyt olet luonani tässä, toive täyttyy elämässä. Illan ja aamun koin sävel soi yhteinen. Avaat akkunasi avaran, nään tähden loistavan. Kauniisti onnemme maa arjen haavat parantaa. Nyt olet luonani tässä, illan ja aamun hämärässä. Alla tummuvan taivaan kätees tarttua saan. Kerran kanssas lähdin, teimme retken kesäisen. Syksyn lehdet putoaa, niistä täyttyy jo maa. Nyt olet luonani tässä, toive täyttyy elämässä. Illan ja aamun koin sävel soi yhteinen. Nyt olet luonani tässä, toive täyttyy elämässä. Illan ja aamun koin sävel soi yhteinen. Toivo Levanko lyyrikko sävel Timo Hacklin Sivulla www.satakolkyt.fi on interaktiivinen kartta, joka näyttää siivotut ja siivoamattomat rannat sekä tulevat rantatalkoot. SATAKOLYT-kampanjan roskapihtejä ja roskapusseja saa lainaan kirjastoista. Kuva: Iina Kaikko ? Itämereen päätyvä roskan määrä on herättänyt yhä enemmän huolta helsinkiläisten keskuudessa. Rannoilta päätyy mereen valtavasti erityisesti muoviroskaa: muovipusseja, kertakäyttöastioita, elintarvikepakkauksia, kalastusvälineitä, tupakantumppeja ja paljon muuta. Uudella SATAKOLKYT-kampanjalla halutaan pysäyttää mereen päätyvä roskavirta kannustamalla kaupunkilaiset siivoamaan talkoovoimin koko Helsingin 130 kilometriä merenrantaa Sivulla www.satakolkyt. fi on avattu interaktiivinen kartta, joka näyttää mitkä rannat on jo siivottu ja mitkä siivoamatta. Kuka tahansa voi järjestää rantatalkoot ja ilmoittaa rannan siivotuksi kartalle. Siivotun rannan väri kartalla muuttuu punaisesta vihreLaina Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen 130 km Itämeren rantaviivaa halutaan siivota talkoovoimin ? Syksyn ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti lainan myöntämisestä Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen. Kaupunginhallitus päätti myös esittää valtuustolle Kallion Siltasaarenportin asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto päätti esittää valtuustolle 11. kaupunginosan korttelia 306, korttelin 307 tonttia 7 sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee nykyisin virastoja hallintorakennus käytössä olevia tontteja Toisen linjan ja Siltasaarenkadun risteyksessä sekä tonttien välistä Siltasaarenkadun katualuetta. Suunnittelukilpailun voittaneessa Lyyra-hankkeessa nykyiset virastoja hallintorakennukset puretaan. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan voittaneen ehdotuksen mukainen ratkaisu. Ratkaisu mahdollistaa tonteille monipuolista toimitilarakentamista, Linjoille tyypillistä kivijalkaliiketilaa sekä asumista. Hankkeen tavoitteena on tukea alueen kehitystä uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti keskusta-alueena ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin kaupunki omistaa alueen ja kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Asia etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti myöntää Stadion-säätiö sr:lle Olympiastadionin perusparannus-ja uudistamishankkeeseen 25,5 miljoonan euron suuruisen lainan urheiluja ulkoilulaitosrahaston varoista. Kaupunki on kattanut peruskorjaushankkeen rahoitusta yhteensä 130,5 miljoonalla eurolla kaupunginvaltuuston tekemän rahoitusosuuspäätöksen mukaisesti. Valtio on sitoutunut osallistumaan hankkeen kustannuksiin enintään 50 % osalta. Vuoden kirjastokuntaa etsitään jälleen ? Vuoden kirjastokuntaa ja yleisön suosikkia etsitään jälleen. Kilpailun ilmoittautuminen aukesi elokuun alussa ja voittaja selviää Helsingin Kirjamessuilla 26.10.2019. Tänä vuonna palkinnon jakaa kilpailun tuomarina toimiva juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Kuntaliiton yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa järjestämä kilpailu on tarkoitettu kaikille kunnallisille kirjastoille. Ensimmäinen tunnustuspalkinto jaettiin vuonna 2018 ja sen sai Espoon kaupunginkirjasto. Yleisön suosikiksi valittiin Salla. – Kuntien ylläpitämät kirjastot ovat suosituimpia julkisia palvelujamme. Myös maailmalla suomalainen kirjastolaitos ja kirjastoarkkitehtuuri saavat osakseen ylistystä. On jälleen aika juhlistaa ja nostaa esiin kirjastojen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, sanoo erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta. Kilpailussa valitaan viime vuoden tapaan myös yleisön suosikki. Suomen kirjastoseura järjestää kaikille avoimen verkkoäänestyksen lokakuussa 2019. Vuoden kirjastokunnassa kirjasto on paljon käytetty ja kuntalaisten rakastama paikka ja palvelu. Vuoden 2019 kilpailun teema on lukeminen ja lukemisen edistäminen. Kilpailun avulla halutaan löytää ja jakaa uusia tapoja edistää lukemista ja palkita lukemisen edistämiseksi tehdystä työstä. Kilpailuun toivotaan ilmoittautumisia kaikenkokoisista kunnista. – Hyvä kirjasto ei ole kunnan tai kirjaston koosta kiinni. Maamme on täynnä loistavia, erilaisia ja erikokoisia kirjastoja. Tämä näkyi jo viime vuonna, kun saimme 56 loistavaa hakemusta, toteaa Selkee. äksi ja siivousporukka saa halutessaan nimensä näkyviin kartalle. Kartalla on myös hauska ominaisuus, sillä se laskee rannalla käveltyjä askelia. – Tavoitteemme on paitsi saada siivottua rantoja, myös innostaa ihmisiä nauttimaan ulkoilusta tällä upealla Itämeren rantaviivallamme, kertoo SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi. Roskatalkoilu on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Roskapihtejä ja roskapusseja voi lainata rantoja lähimmistä kirjastoista. Talkooroskat voi jättää kartalla näkyviin suuriin jäteastioihin tai tarvittaessa kaupunki hakee talkooroskat erikseen pois. Tähän mennessä rantojen siivoukseen on osallistunut jo liki tuhat helsinkiläistä ja askelia rannalla on kertynyt reilusti yli 500 000. Siivottuna on kuitenkin vasta noin 20 km rantaa, joten tekemistä vielä riittää. Siivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti, mutta rannat on siivottava joka vuosi uudestaan. – Rantatalkoita järjestäneet kaupunkilaiset ovat kuvailleet rantojen siivoamista meditatiiviseksi ja palkitsevaksi hyötyliikunnaksi. Usein talkoolaiset kertovat myös, etteivät ole koskaan ennen saaneet niin paljon kannustavia kommentteja ja hymyileviä katseita kuin rantoja siivotessaan, kuvailee Puustjärvi kampanjaan osallistuneiden kokemuksia. – Lapset taas suhtautuvat roskien keruuseen kuin aarteenmetsästykseen. Rannoilta onkin löytynyt mitä erikoisempia roskia matkalaukuista barbeihin ja yksinäisistä kengistä autonrenkaisiin, jatkaa Puustjärvi ja kannustaa lähtemään roskaretkelle rantaan koko perheen voimin. Kokoa siis oma siivousporukkasi ja lähde nauttimaan ulkoilusta rannalla ja pelastamaan samalla Itämerta askel askeleelta! Lisätietoa kampanjasta www.satakolkyt.fi
6 Viikot 34-35/2019 Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Aurinko nousee kello 5.47 ja laskee kello 20.59. Nimipäivät: Viikko 34 Ke 21.8. Veini, Soini To 22.8. Iivari, Iivo Pe 23.8. Signe, Varma La 24.8. Perttu Su 25.8. Loviisa Viikko 35 Ma 26.8. Suomen luonnon päivä. Ilmi, Ilma, Ilmatar Ti 27.8. Rauli Ke 28.8. Tauno To 29.8. iina, Iines, Inari Pe 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi La 31.8. Arvi Su 1.9. Pirkka Viikko 36 Ma 2.9. Sini, Justus, Sinikka Ti 3.9. Soile, Soili, Soila ELOKUU 21 Päivyri Eron ensiapupiste nyt myös Kallion perhe-keskuksessa Keskustelu ydinaseista ja Mikko Perkoila Maanantaiklubilla ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 21.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 22.8. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 23.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 25.8. klo 10. Suvi-Maria Roine, lauluyhtye Bachspeglarna. Iltakirkko ma 26.8. klo 18. Riikka Reina. Iltakirkko ti 27.8. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 28.8. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko to 29.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 30.8. klo 18. Marja Kotakorpi. Messu su 1.9. klo 10. Pauliina Lindfors, Vokaaliyhtye Incanto. Iltakirkko ma 2.9. klo 18. Jaana Partti. Iltakirkko ti 3.8. klo 18. Jaana Partti. Hiljainen rukouslaulumessu ke 4.9. klo 18. Marja Kotakorpi. Tapahtumat Kalliossa Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Urkukesän päivämusiikki to 22.8. klo 12. Kallion kirkko. Anne Hätönen, urut. Vapaa pääsy. Ilmastovaikuttamisen iltapäivä kallion kirkonmäellä la 31.8. klo 16–19.30 Kirkon sisällä ohjelmassa mm. Ilmastopolitiikan puheenvuoro kansanedustaja Mari Holopainen (Vihr.), paneelikeskustelu ilmastoystävällisyydestä perheen arjessa, rukoustaideteos Äiti Maa, köysitaiteilija Tinttu Henttonen, nuorten rukouksia ilmaston puolesta. Kirkon pihalla klo 16-18 toimintapisteitä koko perheelle. Mukana mm. Greenpeace, Kierrätyskeskus ja Kallion seudun Vihreät. Puffetti ilmastonsuojelun hyväksi Greenpeacen kautta. Myytävänä linssikeittoa, kahvia, teetä, mokkapaloja ja mehua. Lisätietoja pastori Marja Kotakorpi marja.kotakorpi@ evl.fi, p.050 594 2374 ja pastori Suvi-Maria Roine suvi-maria.roine@evl.fi, p. 050 468 6555. Tervetuloa Kallion seurakunnan musiikkileikkikouluun! Musiikkileikkikoulussa eli perhemuskarissa alle kouluikäinen lapsi tutustuu yhdessä aikuisen kanssa musiikin perusasioihin laulaen, loruillen, rytmija kehosoittimia soittaen, liikkuen ja kuunnellen. Opettajana toimii musiikkipedagogi, AMK, Elina Haavisto. Hinta 90€ /kausi. Ryhmät syksyllä 2019 maanantaisin 2.9. alkaen: klo 9.45–10.30 yli 2-vuotiaat ja sisarukset (tiny.cc/Sisarusmuskari), klo 10.30– 11.15 yli 1-vuotiaat (tiny. cc/Yksivuotiaatmuskari), klo 11.30–12.15 alle 1-vuotiaat (tiny.cc/Vauvamuskari). Ilmoittautuminen linkkien kautta. Kestääkö liitto? –Raamattuluento ti 3.9. klo 17.30 Kallion kirkko, vihreä sali. Liitto Abrahamin kanssa. Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki. Kosketus -kiertue: Tommy Hellsten & Tommi Kalenius pe 6.9.Kallion kirkko klo 19.00. Liput ennakkoon 25e Ticketmaster, liput ovelta 30e, jos jäljellä. Varjele! perheiden ympäristöpäivä Mustikkamaalla su 8.9. klo 11-14 Mustikkamaalla, mukana mm. eläinambulanssi, Korkeasaaren villieläinsairaala, Kulosaarelaiset ry:n onkipiste, lintuyhdistys Tringa ja Herttoniemen ja Kallion seurakuntien yhteinen toimintapiste. Perhemessu klo 14 uimarannalla. Mukana mm. Jenni Kallio, Mari Mattsson ja Outi Lantto. Lisätietoja lähempänä! Lauantaisähly junnuille la klo 10 ja klo 11 Merihaan palloiluhallissa 7.9.alkaen. Kukkoeteisen kutojat ti klo 16 Teatteri Kalliossa 9.9. alk. Sukkapiiri Punainen lanka joka toinen keskiviikko klo 17 Teatteri Kalliossa alk. 11.9. Seija Karjalainen. Tied. diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. Raamattupiiri ke klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11 alk. 11.9. Mukana Kari Kurka. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Teatteri Kalliossa. Eläkeläisten piirit ke klo 13 11.9. alkaen. Kallion kirkon kappelisalissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti klo 17.30 17.9. alkaen Seurakuntakodilla. Kaikille lauluhaluisille, taidoista riippumatta. Hinta 35e/kausi. Aino Acktèn Kamarifestivaali Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. Alppilan kirkko Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Kappalaisen virkaanasettamismessu ja juhla su 25.8.2019 klo 16. Kallion seurakunnan kappalainen Petri Patronen asetetaan virkaan. Virkaanasettamisen toimittaa lääninrovasti Juha Rintamäki. Sateenkaarimessu la 31.8. klo 17. Mari Mattsson, Ilari Huhtasalo. Tasausmessu su 1.9. klo 16. Pauliina Lindfors. Tapahtumat Alppilan kirkolla Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Kappalaisen virkaanasettamismessu ja juhla su 25.8.2019 klo 16 Alppilan kirkossa (Kotkankatu 2). Kallion seurakunnan kappalainen Petri Patronen asetetaan virkaan Virkaanasettamisen toimittaa lääninrovasti Juha Rintamäki. Mukana juhlassa koko seurakunta. Messun jälkeen soppaa ja seuraa. Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Kangaspuukerho ti klo 18–20.30. Kokoontumiskerrat:10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. Uudet kutojat tervetuloa mukaan! Päiväkansa 60+ ma klo 12 12.8. alkaen. Iloinen porukka ikäihmisiä. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 26.8. klo 17-18. Nina Klemmt. Tiistaiolohuone tiistaisin klo 10–13 10.9. alkaen. Jumppaa klo 10.30-11.30. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Ovi on auki –tapahtuma la 14.9. klo 11–15 Alppilan kirkossa. Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimintaan ja tekijöihin. Toimintaa lapsille ja aikuisille. Kengurumeininki, pomppulinna, Pablon koriskoulu, kahvit kirkkoherran kanssa, meditatiivista maalausta ja hiljaisuutta, vapaaehtoistoiminnan esittelyä, konsertti kirkkosalissa, ”kuorosota” seurakunnan kuorot esittäytyvät, supernanny Pia Penttala haastateltavana ja iltaruokailu. Olet lämpimästi tervetullut seurakuntaan, jossa on tilaa kaikille. Tiistairuokailu klo 12-13. Hinta 2e. Alk. 10.9. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10-10.30, 10.30-11, perhekerho klo 10-13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Sururyhmä to 19.9. klo 18. Nina Klemmt. Retket Omaishoitajien retki Aira Samulinin Hyrsylän Mutkaan pe 27.9. Retkellä tutustumme Aira Samulinin karjalaistyyliseen Hyrsylän Mutkaan, missä on monenlaista nähtävää ja saamme juoda kanelipullakahvit ruusukupeista. Iltapäivällä syömme lounaan noutopöydästä Juhlatalo Kokissa. Kotimatkalla pysähdymme vielä sekatavarakauppa Kasvihuoneilmiössä, mikä on nähtävyys! Kasvihuoneilmiössä voi tehdä ostoksia ja juoda kahvit omakustanteisesti. Lähtö klo 9.00 Paavalinkirkko, klo 9.10 Kallion kirkko (Neljännen linjan puolelta), klo 9.25 Senaatintori (Valtioneuvoston edestä), klo 9.40 Kiasman edestä (Mannerheimintie), klo 9.55 Töölön monipuolisen palvelukeskuksen edestä. Paluu n. klo 17.15 Kiasman edessä. Retken hinta 20 e/hlö, johon sisältyy kaikki. Raha kerätään bussissa. Retkelle otetaan 25 henkilöä, jotka ovat omaishoitajia tällä hetkellä, se kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Muut esim. leskeksi jääneet omaishoitajat otetaan varasijoille ja heille ilmoitetaan mahdollisuudesta päästä retkelle 16.9. alkaen. Sitovat ilmoittautumiset 19.8.-13.9. Kallion srk:n virastoon (ma, ti, to, pe klo 9-14 ja ke klo 1217) puh. 09-2340 3600. Peruutuksista ilmoittautumisajan jälkeen peritään osallistumismaksu, ellei ole esittää lääkärintodistusta. Lisätietoja: Kirsti Hietalahti puh. 09-2340 5451. Retken järjestävät Helsingin Tuomiorovastikunnan srk:ien diakoniatyö ja Eteläinen omaishoidon toimintakeskus, Helsingin kaupunki. ? Useat kansainväliset sopimukset ydinaseistuksen rajoittamisesta ovat murenemassa. Onko maailmassa alkamassa uusi ydinaseiden varustelukilpa? Mitä tekevät Suomi ja EU? Liittyykö Suomi YK:n ydinasekieltosopimukseen? Syyskuun alun Maanantaiklubilla keskustelemassa Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin erikoistutkija Tarja Cronberg, Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ja ulkoministeriön asevalvonnan yksikön johtava asiantuntija, suurlähettiläs Jarmo Viinanen. Esiintyy laulaja ja lauluntekijä Mikko Perkoila. Maanantaiklubi 2.9. klo 19-21 Kallion perinteisessä ravintola Oivassa, Porthaninkatu 5. Vapaa pääsy. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. ? Eron ensiapupiste tarjoaa ohjausta ja neuvontaa helsinkiläisten erotilanteisiin, eroperheen erityiskysymyksiin ja lasten asioiden järjestämiseen. Eron ensiapupisteessä on tarjolla tietoa perheille erotilanteessa suunnatuista palveluista. Ensiapupisteessä ovat auttamassa ammattilaiset perheoikeudellisten asioiden yksiköstä (mm. lastenvalvojat) sekä eri järjestöjen edustajat yhdessä. Eron ensiapupisteessä voi asioida nimettömänä ja myös yksin ilman toista vanhempaa. Eron ensiapupiste palvelee jälleen kesätauon jälkeen 14.8. alkaen: -Itäkadun perhekeskuksessa (Tallinnanaukio 1) keskiviikkoisin klo 15.30–18 (Itäkadulla toiminta jatkuu 25.9. saakka) -Kallion perhekeskuksessa (Toinen linja 4 C) keskiviikkoisin klo 15.30–18
7 Viikot 34-35/2019 Helsingin Diakonissalaitoksen nimi ja ilme uudistuvat 25. Art goes Kapakka -kaupunkifestivaali nostaa esiin tuoretta taidetta, uusia ideoita ja kiinnostavia tekijöitä 10 päivää ja 10 yötä, 36 festivaaliravintolaa, lähes 400 tapahtumaa ja 22 taidenäyttelyä ? Ilmeen graafiset elementit ovat saaneet vaikutteita Diakonissalaitoksen pääkorttelin punatiilisten rakennusten yksityiskohdista. Uusi logo hyödyntää alkuperäistä, liekehtivää sydäntä kuvaavaa tunnusta. – Liekehtivä sydän kuvaa työntekijöiden sitoutumista ja rohkeutta tehdä työtä ihmisarvon puolesta. Sen halusimme säilyttää. Logo tuotiin tähän päivään ja siihen lisättiin uusi, kolmas liekki. Se muistuttaa meitä siitä, että tätä työtä ei tehdä yksin, vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, Niemi sanoo. Uusi ilme näkyy vahvasti Korttelijuhlassa Jo kolmatta kertaa järjestettävä Korttelijuhla kerää yhteen torstaina 22.8. kaupunkilaisia, Diakonissalaitoksen ystäviä, yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja henkilökuntaa viettämään kesäistä iltapäivää Diakonissalaitoksen ainutlaatuiselle korttelipihalle Helsinkiin (Alppikatu 2). Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Diakonissalaitoksen juridinen nimi on edelleen Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr. – Uutiset Kalliosta ja lähiympäristöstä – Mitä? Missä? Milloin? Pieni Paimensoitto ? Kahvihuone Mieritzin pihamaalla Seurasaaressa kuullaan sunnuntaina 8.9. klo 18 muusikko ja soitinrakennuksen harrastaja Samuli Karjalaisen tulkitsemia paimensävelmiä, joita hän soittaa muun muassa Teodor ”Teppo” Revon valmistamalla paimentorvella eli truballa. Tämä puusta, tuohesta ja sarvesta valmistettu soitin löytyi Helsingin Kalevalaisten Naisten hallusta. Inkerinmaalainen Teppo Repo valmisti soittimensa itse ja esitti säveltämiään paimensävelmiä huiluilla, torvilla, kanteleella Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Lounas arkisin klo 11-14 10,50-12,90€ Tervetuloa! Iltaisin ja viikonloppuisin yksityistilaisuudet: pikkujoulut, häät, väitöskaronkat, merkkipäivät. Kysy tarkemmin: info@ravintolapalema.fi Ravintola Palema, Teurastamo Työpajankatu 2 rakennus 5 Helsinki www.ravintolapalema.fi Kuva: Kirsi Vinkki tai tuohella. Esityksen jälkeen ilta jatkuu vapaamuotoisten jamien merkeissä. Vapaa pääsy. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä HKN ry:n kanssa, ja se on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmistoa. ? Tuore taide on parasta! Art goes Kapakka puhaltaa jälleen henkeä Helsinkiin, tuo riemua ihmisten mieliin, säpinää katukuvaan ja rentoutta pakaroihin. Festivaaliohjelma sisältää musiikkia, runoutta, performanssia, improvisaatiota, tanssia ja muita esittäviä taiteita, kuvataidetta, makuja sekä kiinnostavia keskusteluja. Kaikkiin Art goes Kapakan tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Olkaa hyvä! Festivaalin käynnistää rakastettu Kuorojen kierros, joka kokoaa Senaatintorille jälleen ennätyksellisen suuren 2528 laulajan konsertin torstaina 15.8. klo 19. Yhteiskonsertin johtaa Marjukka Riihimäki. Yleisöä lämmittelee Robottikuoro, joka koostuu 20 kaiuttimesta. Konsertin jälkeen kuorot kiertävät esiintymässä Art goes Kapakoissa klo 20–23 välisenä aikana. Art goes Kapakka on tuonut uusia kykyjä, upeita bändejä, huimaa lahjakkuutta ja taiteellista osaamista helposti lähestyttävässä muodossa helsinkiläisille tuttuihin ravintoloihin, baareihin, pubeihin ja kapakoihin vuodesta 1995 alkaen. Tänäkin vuonna festivaali tarjoaa sekä kiinnostavia nousevia kykyjä että jo paikkansa taidealalla vakiinnuttaneita mestareita. Tämän hetken kansanmusiikkisoundi tulee NOOLI:lta, jonka kaustislaiset juuret sekoittuvat kaupungin urbaaniin sykkeeseen Bistro Manussa. Fazer Café Kluuvikatu 3:ssa esiintyvä, räppiä ja laulua yhdistelevä F rikkoo musiikillaan rajoja ja venyttää julkisen naiskuvan kapeaa marginaalia. Rotterdamissa esiintyvä Josén Pimeä Puoli esittelee tummia tarinoita värisevällä twistillä ja Carolina Morales Experiancia Flamenco Nórdica tuo Suomeen espanjalaista tulisieluista flamencon herkkyyttä yhdistäen sitä suomalaiseen mielenmaisemaan. Jazzpianistit Seppo Kantonen ja Mikael Myrskog viihdyttävät pianismillaan Ravintola Savoyssa. Raivokkaan svengaava akustinen kansanmusiikkitrio Haaga Folk Machine yhdistää pelimannimusiikin rockmusiikkiin William K. Kurvissa. Kotimainen klassikko Honey B & T-Bones riehaannuttaa yleisön tanssimaan deltabluesin, funkin ja garagerockin tahtiin. Ølhus Københavnin keikalla nähdään nelihenkinen kokoonpano. Tamperelainen laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäisen musiikki tutkii ihmisen halua löytää yhteyttä itseensä ja toiseen. Syksyllä 2019 toisen albuminsa julkaisevan artistin löytää Art goes Kapakka -keikalla Café Verandassa Finlandia-talolla. Ravintola Careliassa esiintyvä Charles Carlman Trio hellii korvia lämpimällä ja samettisella soinnilla. Yhtye on vakiinnuttanut asemansa Helsingissä jo aiemmin kuukausittaisella klubillaan GLO Hotel Artissa. Manalan lava täyttyy nykykansanmusiikkista, räpistä, konekompeista ja kaupunkiäänimaisemista, kun haapoja & illmari kollektiivi hengittävät uutta elämää nykypäivän runolaulun muodossa. To Phoebe. -Kadi on ilmiömäisen jazzlaulajan Kadi Vijan kunnianosoitus kulttisarja Frendien Phoebe Buffaylle. Kappaleet esitetään mahdollisimman autenttisesti, myös hieman epävireisesti. Mukana myös paljon muuta monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa. Tsiigaa Art goes Kapakka -kuvataidenäyttelysarja esittelee monipuolisen näyttelykokonaisuuden, jossa on esillä kaikkiaan 15 nykytaiteilijan teoksia. Mukana on maalauksia, veistoksia, valokuvia ja piirroksia. Näyttelykokonaisuus tarjoaa festivaalikävijöille visuaalisia elämyksiä, mutta myös ajankohtaisia kommentteja ympäröivään maailmaan. Tsiigaa-ravintolanäyttelykokonaisuuden ovat kuratoineet Eeva Muona ja Inka-Maaria Jurvanen Helsingin Taiteilijaseurasta. Pirskahtelevaa ruoka-, juomaja ravintolakulttuuria käsittelevä Maista Art goes Kapakka esittelee kiinnostavia teemoja ja tarjoaa maukkaita makuelämyksiä. Maista-sarjan ohjelmissa tutustutaan esimerkiksi viineihin ja kuohuviineihin, tanskalaisiin voileipiin, kakkukiilteisiin, olutmakuihin sekä suomalaisen humalajuonnin historiaan. Lisäksi festivaalin aikana joistakin Art goes Kapakka ravintoloista on mahdollista tilata myös erityisiä Art goes Kapakka -annoksia. Vuonna 2017 lanseerattu AGK Pohtii -keskusteluohjelmakokonaisuus saa jatkoa mielenkiintoisten kysymysten ja henkilöiden äärellä. AGK Pohtii -ohjelmakokonaisuudessa muun muassa nauretaan itäsuomalaiselle, mutta myös helsinkiläiselle ahneudelle, keskustellaan Art goes Kapakan menneisyydestä ja tulevaisuudesta, sekä perehdytään venäläiseen populaarimusiikkiin. Paprikat vuoden 2020 vihanneksia Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia ? Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille. Paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin. Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Värija makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä. Terveyttä ja tulisuutta Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita. Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maitoja viljatuotteiden kanssa. Viljely lisääntyy Suomessa Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta.
8 Viikot 34-35/2019 PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18, LA 12–16 (kesälauantait kiinni) KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% DIGIKUVAT PAPERILLE 0,29 e/kpl (10x15 cm kiiltävä tai satiini ilman reunuksia, 1–49 kpl 50–99 kpl á 0,24 e 100– kpl á 0,19 e) NYT MEILTÄ ENTISTÄ SUUREMMAT SISUSTUSJA MAINOSJULISTEET • ulkoständiin synteettinen 70x100 cm • seinälle 120g/180g 70x100 cm tai A0 • rakennuspiirustukset A0 Paranna maailmaa ja Kalliota Tule Kallion Rotary-klubiin tekemään hyvää Rotaryklubien luottamushenkilöitä viestintäkoulutuksessa keväällä 2019. Kuvassa toisena oikealla Kallion Rotaryklubin nykyinen presidentti Hannu Luntiala sekä viidentenä oikealla edellinen presidentti Pekka Laitinen. Keskellä kuvan ottaja, viestintäkouluttaja Johanna Talikainen. ? Mitä tiedät Rotary-toiminnasta? Jos vastaus on ettet oikeastaan mitään, ei hätää. Kuulut silloin valtaosaan suomalaisista. Heilläkin, joilla on käsitys Rotary-toiminnasta, se on yleensä aikansa elänyt. Rotaryt kuvitellaan usein vanhoiksi miehiksi, jotka haikailevat menneitä. Pieleen meni! Maailmaa avoimin mielin Kalliossa Kallion Rotary-klubi on avoin kaikille hyväntekemisestä, suvaitsevaisuudesta sekä uusista asioista ja ilmiöistä kiinnostuneille. Autamme nöyrällä asenteella vähäosaisia, edistämme ihmisten välistä vuorovaikutusta ja katsomme ympäröivää maailmaa avoimin mielin. Klubiiin ovat kaikki tervetulleita, titteleitä ei tarvita. Kallion Rotary-klubissa – olympiavuonna perustetussa paikallisessa yhdistyksessä – on sen toiminnan aikana ollut yli kaksisataa jäsentä. Miehiä ja naisia, nuoria ja varttuneita; toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Kuuluisimmat Kallion Rotary-klubin jäsenet vuosien varrelta ovat entinen presidenttimme Mauno Koivisto ja osuusliike Elannon pitkäaikainen pääjohtaja Ylermi Runko. Paikallinen Kallion Rotary-klubi on osa suomalaista ja maailmanlaajuista yhteisöä. Rotary on poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton järjestö, jonka perusajatus on hyvin inhimillinen – humanitäärinen palvelutyö. Järjestö pyrkii ensisijaisesti auttamaan vähäosaisia, edistämään rauhantyötä sekä lisäämään ihmisten välistä kanssakäymistä sukupuolesta, iästä, yhteiskunnallisesta asemasta tai etnisestä taustasta riippumatta. Kurvin kierrettä, keskusteluja ja apua paikallisesti Rotary-toiminta on hyvin monimuotoista. Kallion klubin perjantaiset viikkolounaat maistuvat myös mielelle. Tule keskustelemaan huippuasiantuntijoiden kanssa heidän alustustensa aiheista, hieman pintaa syvemmälle – hyvässä seurassa. Syksyllä on odotettavissa mielenkiintoisia aiheita, kuten maahanmuuttajanuoren koskettava tarina, Minna Canthin elämäntyö, Kallio-ilmiö sekä tapahtumana Kurvin kierre-kävelykierros. Viikkokokouksissa kerätään vapaaehtoinen avustus, jonka tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä hyvän tekemiseen. Viime vuosina klubin avustuksia on jaettu mm. Paperittomien klinikalle ja Ensemble Palolle Kallion senioreille tarjottavien teatteriesitysten toteutukseen. Kallion lapset ja nuoret keskiössä Avustustoiminta kohdistuu jatkossakin paikallisesti. Tarkoituksena on aloittaa yhteistyö Kallion ala-asteen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa Kallion Rotary-klubin avustuksen myötä ala-asteella Koulutus elämään-säätiön viikon mittainen tapahtuma päihteettömän elämän puolesta. Kallion Rotary-klubi jakaa vuosittain Kallion lukioille stipendit, jotka kohdennetaan oppilaitoksissa erityistä päättäväisyyttä ja periksiantamattomuutta osoittaneille oppilaille. Yksi tärkeistä toiminnan muodoista on Nuorisovaihto, jota Kallion klubi tekee yhdessä kahden muun Helsingin klubin kanssa. Nuorisovaihdossa lähetetään vuosittain yksi nuori vaihto-oppilaaksi ja vastavuoroisesti huolehditaan yhdestä maahamme tulleesta opiskelijasta. Vaihtoon osallistuneet opiskelijat käyvät myös usein kertomassa kokemuksistaan jäsenistön tapaamisissa. Tule mukaan toteuttamaan ideoitasi yhdessä porukalla Kenties sinulla on idea, miten maailmaa tai lähiympäristöä tulisi parantaa? Toimitko organisaatiossa, joka järjestää luentotilaisuuksia tai tapahtumia ajankohtaisista aiheista yhteiskunnassamme? Yhdistetään voimat ja viedään asioita ja keskustelua eteenpäin. Innostuiko tai jäitkö pohtimaan jäsenyyttä? Helpoiten Rotary-toimintaan tutustut lähemmin tulemalla kerran tai pari vieraaksi viikkolounaalle. Meillä on matala kynnys ja lounastaminen ei sido mihinkään. Tutustumisen jälkeen voit päättää, haluatko jäseneksi. Kallion Rotary-klubin verkkosivut ovat osoitteessa www.kalliorotary.fi Ota rohkeasti yhteyttä, jos haluat tulla lounasvieraaksi tai pohdit yhteistyötä Kallion Rotary-klubin kanssa. Helpoiten se käy laittamalla sähköpostia klubin presidentti Hannu Luntialalle osoitteeseen hannu.luntiala@elisanet.fi tai sihteeri Kari Laukkaselle osoitteeseen kari.laukkanen@hotmail.com Ilves-Teatterin produktio: Mental Odyssey 2021 ? Ilves-Teatteri on vuonna 1985 perustettu Helsingin Käpylässä toimiva harrastajateatteri, yksi Helsingin kolmesta ylioppilasteatterista. Teatteri toimii vuonna 1986 kunnostetuissa vanhan elokuvateatterin tiloissa, näistä ajoista muistuttaa yhä Ilveksen omaleimainen kalteva näyttämö. Tänä vuonna IlvesTeatterin sisäkesänäyttämöllä nähdään makaaberi ja absurdi odysseia ihmisraunioiden taipaleesta kohti suurta yötä, Mental Odyssey 2021. Kehtolaulun epävireiset muistot maalaavat jokaisen uuden auringon. Yksi täällä rukoilee pelastusta rapistuvalta jumalaltaan, toinen nostaa nyrkkinsä ja nauraa jylhästi kohtalolleen, kolmannen hakatessa veristä päätään hoitohuoneen valkoiseen seinään. Missä olet sinä, joka vielä uskot, toivot ja rakastat? Köysi kiristyy. Riennä ihminen! Seuraa johtolankaa. Ja näet, kumpaan suuntaan mielesi solmu kulkee: takaisin kaiken alkuun vai palaako loppuun? Ilves-Teatterilla harharetkeillään kesän lopuksi suoraan pimeään ja synkkään päähän. Onnekseen kenenkään ei tarvitse olla äärettömässä yksinäisyydessään yksin, sillä seuranaan yön sankareilla on lukuisa joukko uskollisia matkakumppaneita: neurooseja, traumoja, painajaisia, paniikkitiloja, valveunia ja psykoosin riivattuja rajatiloja. “Ainoastaan sydämellään näkee pimeän syvyyden. Pelottavimpia asioita ei näe silmillä.” Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. Aiheet ovat kaikki pyhiä, tabuja ja ehkä juuri Sinulle henkilökohtaisia. Niin hyvässä kuin pahassa. Esityksessä käytetään vilkkuvia valoja sekä teatterisavua. Ohjaus ja käsikirjoitus: Miika Karvanen Dramaturgi: Juha Karvanen Lavalla: Elise Hujanen, Oliver Härkönen, Suvi Laukkanen, Pauliina Pakarinen sekä Soile Vesala Lavastus: Juhani Maijala Pukusuunnittelu ja puvustus: Salla Oinas Valoja videosuunnittelu: Taru Mäkitalo Äänisuunnittelu: Miikka Katajamäki Graafinen suunnittelu ja valokuvat: "OTF" Soile Vesala & Monica Väre Tuotanto: Ella Toivonen Näytökset: ke 21.8. / la 24.8. klo 17:00 / ti 27.8. / ke 28.8. / pe 30.8. / la 31.8. klo 17:00 Kaikki näytökset klo 19, ellei toisin mainittu. Ovet avataan puolta tuntia ennen näytöstä. Esityksen arvioitu kesto on noin 2 h 30 min sisältäen väliajan. Ilves-Teatteri Sampsantie 50.
9 Viikot 34-35/2019 1 000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 aikaa ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS tanssi bollywoodia suorita kauppatieteen opintoja ohjelmoi pythonilla aktivoidu aivo-qigongilla tee valokuvazine laula rockia learn finnish opi koreaa kirjoita blogia Raide-Jokerin työmaiden vaikutukset pääkaupunkiseudun liikennevirtoihin ? Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen on käynnissä noin 20 kohteessa. Työmaiden aiheuttamat tilapäiset liikennejärjestelyt vaikuttavat osaltaan pääkaupunkiseudun liikennevirtoihin. Liikennevirtojen mallinnuksen mukaan syksyllä 2019 vaikutuksia on erityisesti seitsemällä alueella. Vaikutukset jäävät paikallisiksi, mutta paikoin kannattaa suosia vaihtoehtoisia reittejä. Raide-Jokerin käynnissä olevien työmaiden vaikutusta pääkaupunkiseudun liikenteeseen on tarkasteltu liikennevirtamallinnuksen avulla. Mallinnuksessa on huomioitu Raide-Jokerin käynnissä olevien työmaiden vaikutus liikenteen nykytilanteeseen sekä yhteisvaikutuksia muiden suurimpien liikennehankkeiden kanssa. Syksyllä 2019 vaikutuksia liikenteeseen tulee erityisesti seitsemällä alueella. • 1. Otaniemessä Maarintien syyskuussa tehtävän sulkemisen myötä henkilöautoliikenne siirtyy pääasiassa Tekniikantielle ja Tietotielle. Tietotien ja Tekniikantien kohdalla on syytä varautua normaalia pidempiin matka-aikoihin etenkin aamuja iltapäiväruuhkan aikaan. • 2. Turunväylällä Kehä I:n länsipuolella Turunväylän ylittävän uuden pikaraitiotiesillan, Impilahdensillan, rakennustöiden vuoksi Turunväylältä poistetaan käytöstä kaistoja ja nopeusrajoituksia alennetaan siltatyömaan kohdalla. Tällöin erityisesti Kehä I:ltä Turunväylälle siirryttäessä on odotettavissa jonoutumista. • 3.Vermossa Ravitien sulkemisen myötä henkilöautoliikenne siirtyy liikennemallissa Turuntielle, Turunväylälle ja Kehä I:lle. Turuntien linja-autoliikenteen toimivuuden kannalta on suositeltavaa käyttää reittejä Kehä I:tä Vihdintietä tai Turunväylää pitkin. • 4. Haagassa Huopalahden tunneli on suljettu moottoriajoneuvoilta 12.8. alkaen, minkä vuoksi linja-autoliikenne Haagan alueella lisääntyy. Pysäkeille pysähtyvät linja-autot aiheuttavat normaalia enemmän jonoutumista. • 5. Pirkkolassa ja Maunulassa Pirkkolantien ja Pirjontien sulkemisesta johtuen liikenne ohjautuu Metsäpurontielle, jossa myös joukkoliikenne on lisääntynyt. Vaihtoehtoisena reittinä suositellaan käyttämään Kehä I:tä tai Metsäläntietä. • 6. Lahdenväylällä Maaherrantien kohdalla Lahdenväylän ylittävän uuden pikaraitiotiesillan rakennustyöt aiheuttavat alennettuja ajonopeuksia Lahdenväylälle. Tästä johtuen Lahdenväylän liikenne siltatyömaan kohdalla hidastuu • 7.Viikissä ja Itäkeskuksen ympäristössä Viilarintiellä aloitettavista louhinnoista aiheutuu muutamien minuuttien pysäytyksiä liikenteelle. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa kulkea Viilarintien sijaan Kehä I:ä tai muita vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Varikkotien sulun vuoksi Itäväylälle ja Kehä I:lle ohjautuu lisääntynyttä liikennettä. Vaikka Raide-Jokerin työnaikaiset liikennejärjestelyt vaikuttavat liikenteeseen useassa kohdassa, jäävät vaikutukset liikennevirtamallinnuksen mukaan pääosin paikallisiksi. Pääasiassa Raide-Jokerin työmaista ja katujen sulkemisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät paikallisiksi ja heijastusvaikutukset pääväylille ovat maltillisia. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi matka-aika Kehä I pitkin Turunväylän ja Lahdenväylän välillä pitenee Raide-Jokerin työmaiden vuoksi laskennallisesti alle puoli minuuttia. Raide-Jokerin liikennevirtamallia päivitetään säännöllisesti kulloisenkin työmaatilanteen mukaan. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi muokata liikennevalojen ajoituksia ja ohjelmointia mahdollisuuksien mukaan. Liikennevirtoja on mallinnettu makrotasolla aamun ja illan ruuhkahuipputunneille. Lisätietoa Raide-Jokerin tilapäisistä liikennejärjestelyistä päivitetään osoitteeseen www.raidejokeri.info. Hämeentien uudistus jatkunut melkein puolen vuoden ajan ? Destian urakoima Hämeentien uudistus aloitettiin 4.3.2019. Urakassa Hämeentie muuttuu Hakaniemen torin ja Junatien välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi, jolla kiinteistöjen tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä yritystoiminnan edellyttämä jakeluliikenne ovat sallittuja. Lisäksi urakkaan sisältyy muun muassa Sörnäisten metroaseman kannen vesieristyksen ja aseman LVIS-tekniikoiden uusimista sekä n. 1,5 kilometriä uuden raitiotien rakentamista. Hanke on jatkunut melkein puolen vuoden ajan – mitä tässä ajassa on tehty? Maaliskuussa urakka alkoi liikennejärjestelyillä, jotta työalueet saatiin rajattua maanrakennustöitä varten. Rajatuilta alueilta poistettiin ensin asfalttikerrokset ja raitiotierakenteet. Sen jälkeen päästiin aloittamaan louhinta ja maankaivuu suunnitelmien mukaiseen uuden vesihuollon sijoitussyvyyteen. Kesän kuluessa on päästy asentamaan uutta valmista rakennettakin. Vesi-, viemärija hulevesiputkia sijoitetaan kutakin lajia maan alle useiden kilometrien verran. Koko vesihuollon valmiusaste on nyt 41 %. Vesihuollon rakentaminen Hämeentiellä ja Haapaniemenkadulla jatkuu ensi kevääseen. Raitiotien ja kiveysten rakentaminen aloitetaan Sörnäisissä ja Hakaniemessä nyt loppukesästä ja ne jatkuvat talven tuloon asti. Talvella rakennetaan varausputkia teleja sähkökaapelointeja varten. Keväällä jatketaan raitiotien, kiveysten ja muiden pintarakenteiden parissa, sekä aloitetaan Hämeentien varusteiden asennus (pyörätelineet yms.). Hankkeen on määrä valmistua syksyllä 2020. Kurvissa ratikat pääsevät kuitenkin liikennöimään jo aiemmin. Linjat 1 ja 8 palaavat normaalireitilleen alkuvuodesta 2020 ja samalla linjat 6 ja 7 alkavat kulkea Hakaniemen ja Sörnäisten välin Helsinginkadun kautta. Linjat 6 ja 7 alkavat kulkea Hakaniemen ja Sörnäisten välillä Hämeentietä pitkin sitten, kun uudistustyö on valmis. Vuorovaikutuksesta Hämeentien hanke vaikuttaa tuhansien helsinkiläisten päivittäiseen liikkumiseen: yli kilometrin pituisella urakka-alueella on yli 20 risteyskohtaa. Vuorovaikutukseen alueen asukkaiden, toimijoiden ja läpikulkijoiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeella on sähköisiä kanavia tiedon jakamiseen ja sähköiset infotaulut katujen varsilla. Destian parin viikon välein pidettävät työmaapäivystykset ovat myös vakiintuneet kohtaamispaikoiksi kalliolaisten kanssa. Destian työmaaviestinnästä Heidi Kekäläinen kertoo, että toimivat liikennejärjestelyt ja tiedon tarjoaminen ovat avaimia siihen, miten kaupunkilaisten työmaakokemusta voidaan parantaa ja alueen käyttäjillä on turvallista liikkua. Seuraava työmaapäivystys pidetään ke 28.8. Niihin mahtuisi aiempaa enemmänkin vierailijoita. www.destia.fi/uusihameentie www.facebook.com/uusihameentie K A L L I N Naisvoimistelijat ry SalsaStudio | Käenkuja 3 aC | 00500 Helsinki www.salsastudio.fi Latinalaisia sooloja paritanssitunteja aikuisille mm. salsa, bachata, kizomba, reggaeton, afro, dancehall jne. Tutustumisviikko 2. – 8.9.2019 tunnit vain 5 €/h Tervetuloa!
10 Viikot 34-35/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Loppukesän kulttuurikierros ? Taiteiden yö ja Kuorojen yö menivät tällä kertaa päällekkäin toistensa ja Juhlaviikkojen avauksen kanssa. Onko siinä liikaa yhdelle illalle? Helsingin kulttuuritarjontaa monipuolistavat joka tapauksessa Juhlaviikkojen illat useine oheisfestareineen. Ei pidä unohtaa Runokuuta, Viapori Jazzia tai Sampo-festivaalia. Presidentti Tarja Halonen: Taide syntyy vapaudesta Presidentti Tarja Halonen korosti Helsingin Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa 13.8. Kaapelitehtaalla, että taide on sinänsä tärkeää, mutta sillä voi olla myös oheisvaikutuksia ihmisen persoonallisuuteen tai yhteiskunnan kehitykseen. – Juuri näiden elementtiensä vuoksi taidetta tai taiteilijoita voidaan pitää vaarallisina, kuten muitakin yhteiskuntaa muuttavia tekijöitä. Näin on ollut ja näin todennäköisesti on tulevaisuudessakin. Taide syntyy vain ihmisen vapaudesta tuottaa uutta ja tahtomattaankin taiteilija tulee mitanneeksi työnsä kautta oman yhteisönsä vapautta. Olipa siiten kyseessä virolainen laulava vallankumous tai amerikkalainen Woodstock-festivaali rauhanliikkeineen, sanoi itsekin kuvataidetta työväenopiston kursseilla vuosia harrastanut Halonen. Hänen vanhimmat muistot liittyvät vuosikymmenien takaiseen Suomenlinnan kesäkurssiin. – Me suomalaiset tai ainakin suuri osa meistä rakastaa taiteita. Eri taidelaitoksilla menee todella hyvin. Mutta entä tulevaisuus? Kuulun niihin, joita huolettaa taideaineiden tulevaisuus. Koululla on erinomaisen tärkeä asema lasten ja nuorten kiinnostuksen herättämisessä ja tukemisessa. Nuorten harrastuksiin käytetään sinänsä aikaisempaa enemmän varoja ja vanhempienkin aikaa. Miksi siis olen huolestunut? Koska eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvaa. Osin kyse on taloudellisista syistä, mutta kyse voi olla myös osaamattomuudesta ja joskus vanhempien välinpitämättömyydestä. Taide voi tuoda paljon hyvää lasten ja nuorten elämään. Ja se on myös oppimisprosessi. Kun koko Stadi maalasi Helene Schjerfbeckin ja Kuvataiteen päivää vietettiin sydänkesällä aurinkoisissa tunnelmissa Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoimana. Aiempina vuosina pääpaikka helsinkiläisten töiden näyttelylle oli Ekbergin yläkerran tila Bulevardilla, joka kävi ahtaaksi. Parina vuonna se oli Lapinlahden Lähteen pihalla; siellä maalattiin nytkin. Sisäministeriö suositti liputusta. Järjestäjät ja osallistujat laskivat kukkia suuren taiteilijan haudalle Hietaniemeen. Keskustakirjasto Oodissa suomalaiset taiteilijat maalasivat kirjaston edessä; Nicolas Lopez (Peru) maalasi Kansalaistorilla isoa akvarellia. Oodin Maijansalissa taidemaalari Marjukka Paunila kertoi taiteestaan kuvanäyttein, vaikutelmiaan Kiinasta, Chilestä ja Pariisista. Kansainvälisten akvarellitaiteilijoiden demoja esittelivät Ilya Ibryaev (Venäjä), Endre Penovác (Serbia) ja Slawa Prischedko (Saksa). Kuvaajamme kohtasi Sveitsissä asuvan Hanna Kuendigin, jonka lapset Eila ja Noora tekivät akvarellitaulun. Kamarimusiikin kauneutta kesässä Kaupunkikesän oikein mukava löytö on Helsinki Chamber Music Festival, joka aloitti kaksi vuotta sitten. Pohjoismaisten taitajien kamarimusiikkia kuuli Falkmanin pihalla, Bryggerin yöjameissa, vuosi sitten yliopiston juhlasalissa. Tälle vuodelle haettiin uusia paikkoja, Espan Robert´s Coffee, G18 Yrjönkadulla, torstai-illan tunnelmallinen hetki meren äärellä Katajanokan Skönessä, jossa kuulimme mm. Bartokin vauhdikkaan iskevää menoa. Monet niistä olivat maksuttomia. Turistit näyttivät viihtyvän. Tapahtuma rakentuu ydinkeskustan ympärille. Suuret konsertit olivat kirkoissa, Temppeliaukiolla ja Tuomiokirkossa. Cafe Engelin täydellä katetulla sisäterassilla saimme nauttia ”30 min of Classical”, Beethovenin Jousitrion es-duurin ja Bachin sellosarjaa. Nuoret taiteelliset johtajat Jaani Helander ja Kreeta-Juulia Heikkilä esittivät sello-viulu -duona B. Martinún sävellyksen. He esiintyivät urakalla. Tuomiokirkon valoisa kirkkosali täyttyi jälleen keskellä kesää barokkimusiikin huumasta, vauhdista ja ”Suuren Soiton”, Concerto Grosso, riemusta. Italialaiset säveltäjät Corelli, Vivaldi ja Geminiani olivat esillä. Sokerina pohjalla jousisoittajat esittivät Bachin cembalokonserton solistinaan virolainen cembalotaiteilija Ilpo Laspas. Kesän yksi todella viehättävä tapahtumakokonaisuus. Runon ja musiikin ylväs vuoropuhelu Acktén kesäsarja pääsi hyvään loppusuven vauhtiin heinäkuun tauon jälkeen. Parhaimmillaan sarjassa kuullaan joko korkeatasoista musiikkia, klassisesta moderniin tai runoa. Nyt saimme kokea runon ja musiikin vuoropuhelun ”Ylvään iltapäivän hiljaisuus” -illassa. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman lausui Stéphane Mallarmén, Charles Baudelairen, Paul Verlainen, Arthur Rimbaud`n ja Rainer Maria Rilken runoja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Siis pääasiassa ranskalaista filosofista mietelmää, ja yksi symbolisti kerrallaan. Hän olisi voinut lausua kuuluvammalla äänellä Café Sonckin haastavassa akustiikassa. Sillä Laura Mikkola soitti ikään kuin vuoropuheluna viisauksiin pianolla Franz Lisztin, Sergei Rachmaninovin, Frédéric Chopinin, Tomaso Antonio Vitalin, Claude Debussyn ja Maurice Ravelin sonaatteihin ja säveliin. Monet säveltäjistä olivat runoilijoita edeltäneeltä vuosisadalta. Vitalin ”Chaconnessa”, g-mollissa viululle ja pianolle estradille tuli myös 12-vuotias Fredrika Mikkola. Ja millä taidolla ja ylväällä intensiteetillä! Olimme hurmaantuneita äidin ja tyttären yhteissoitosta. Hakkuut alkavat aamulla Runosvengi jatkuu taas Kulttuurikierroksella. Tällä kertaa on vuorossa Leena Sainio, joka on laulupedagogi ja runoilija. Laulettuaan vuosikymmeniä muiden stooreja hän heräsi viimein oman tekstin tuottamiseen. Sainio on valmistunut Sibelius-Akatemiasta, mutta on opiskellut myös Tampereen yliopistossa latinaa ja Rooman kirjallisuutta. Pesä Kustannus julkaisi hänen esikoiskokoelmansa ”Särmää serenadissa” toukokuulla 2019. Sainio harrastaa myös lavarunoutta sekä kuvataiteita. Runossaan ”Requiem” Sainio maalaa loppukesään sopivaa tunnelmaa: Tänä yönä, tänä tuulisena yönä / soi metsän sekakuoro / vailla johtajaa, vailla yleisöä, / omin latvoin ad libitum (…) Tuuli yltyy, kuoro ulvoo ekstaattisesti / tulevaa, tapahtuvaa: / pajunvitsojen ruoskimana, / haavat kyljissä, / honkien hiki liinassa, / korahtelee metsä viimeisillään / kuusiristiin naulittuna. / Se haukkoo ilmaa – sävelet ovat lopussa. / – Tuulen tyynnyttyä, myrskyn laannuttua / seisovat korkeat laulajat, / luonnon pyhimykset ja marttyyrit / ylväinä ja rauhallisina. / Dona nobis pacem. / Hakkuut alkavat aamulla. Ilma-akrobatiaa ja laulua Kalasataman kattojen yllä Sirkustaiteilija Ilona Jäntin ja laulaja-muusikko Aino Vennan ”Aramidin” inspiraationa on ollut Kalasatama. Pienen etsimisen jälkeen esityspaikaksi valikoitui ”taivasta lähellä oleva” REDI:n Bryga-puistokansi, jolla moniPresidentti Tarja Halonen avasi 13.8. Helsingin Taideyhdistyksen 40v-juhlanäyttelyn Kaapelin Puristamossa. Kuvassa hän saa näyttelyopastusta Aikuisopiston Taideja taitoaineiden koulutuspäällikkö Juha Okolta. Kuva: Raimo Granberg. Maalauspäivään oli tullut lastensa kanssa Sveitsissä nykyisin asuva Hanna Kuendig, jonka lapset Eila (3v, edessä) ja Noora (5v) tekivät akvarellitaulun. Kuva: Raimo Granberg. Pianisti Laura Mikkola esiintyi kauniisti “Ylvään iltapäivän hiljasuudessa” Hannu-Pekka Björkmanin runontulkinnan kera. Kuva: Ackte-klubi. Leena Sainio valmistui Sibelius-Akatemiasta ja lauloi pitkään toisten tarinoita, kunnes ryhtyi itse tekemään runoja. Kuva: Pirjo Lindfors. Ilona Jäntti esitti komeaa, yleisöön menevää ilma-akrobatiaa köydellä Ainon Vennan musiikkiin REDI:n Bryga-puistokannella Kalasatamassa. Kuva: Raimo Granberg. Viitasen Piia avasi PopPaavali -sarjan 8.8. kirkon sisäpihalla. Kuva: Elina Pöysti. Kallio Rolling Rainbown Roller Discossa yleisö pääsi ilmaiseksi kokeilemaan, millaiselta tuntuu neljällä rullalla varustetuilla luistimilla luistelu. Kuvassa entiset turkulaisen Dirty River Roller Grrrls:n pelaajat Malla Kanto (oik.) ja Heta Pyhäjärvi pujottelemassa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 34-35/2019 Naiset valloittivat Flowfestivaalin iltakeikat ? Solange Knowles on säkenöivä esiintyjä, joka on vienyt R&B:tä uudelle, kokeelliselle polulle. Solange on monimediataiteilija, joka hyödyntää ilmaisussaan sekä musiikkia, tanssia, esittävää taidetta että aktivismia. Uusin albumi ”When I Get Home”, vie artistin takaisin juurilleen, kotikaupunkiinsa Houstoniin, ja on samalla ylistys afroamerikkalaisille yhteisöille ja naiseudelle. Musiikki loi mystisen ja unenomaisen seesteisen tunnelman Suvilahden keskiyöhön. Uussoulin kuningattareksi kutsuttu yhdysvaltalaistähti Erykah Badu on tehnyt merkittävän uran R&B:n, hiphopin, jazzin ja soulin saralla. Tiedostavista ja hengellisistä arvoistaan tunnettu artisti ja aktivisti on myös tehnyt paljon sosiaaliseen muutokseen tähtäävää hyväntekeväisyystyötä. Laulaja esiintyy komea tukkaluomuksen kanssa; kauempaa näytti siltä kuin tukka olisi täynnä pullonkorkkeja! Mutta tämä maailmantähti aloitti, tiukasti lava-ajastetulla festivaalilla, peräti puoli tuntia myöhässä. Yleisön piti valita hänen ja Red Arenan intiimimmän katetun lavan välillä Pidin itse eniten ruotsalaisen Neneh Cherry rouhean vapautuneesta esityksestä Red Arenalla. Hänellä riittää asennetta.”Broken Politics” jatkaa kauan sitten alkanutta voittokulkua. Laulaja on syntynyt uudelleen. Suomalaisen popin vientilupaus Alma esitti pitkään lykätyn uuden albuminsa kappaleita Flow-festivaalin kauniissa illassa. Yleisö oli hyvin mukana, svengaili mukana tuttujen laulujen kertosäkeitä, joita sentään myös tarjoiltiin päälavalla. Monet sanat kertovat nuoren ihmisen epävarmuudesta, mielenterveyden ongelmista ja yksinäisyydestä. Alma aloitti setin invakorokkeelta. Hän päätti sen encorena kuultuun hittiinsä ”My Girl”. Menestys on silti pitänyt laulajan jotenkin kotikutoisena; jutut ovat aika kansanläheisiä. Vuonna 2018 jo kahdeksannen levynsä julkaissut ruotsalainen Robyn siirtyi taiteellista vapautta hakiessaan ja oman levy-yhtiön perustaessaan popista klubipainotteisempien soundien pariin. Red Arenan puolenyön show oli parhaita Suvilahdessa kymmenen vuoden aikana kokemistani. ”Dancing of My Own” on upea pophymni nelikymppisten sukupolvelle. Robyn itse on kuvaillut nykyistä soundiaan fraasilla ”soft ecstasy”. Puolessa välissä areenan valloitti miestanssija, kun laulaja vaihtoi hameen housuihin stydimmän aineiston esittämiseen. Hieno dramaturginen vaihdos. Teksti: Risto Kolanen Uussoulin kuningattareksi kutsuttu Amerikantähti Erykah Badu teki hienon Flow-shown, mutta antoi odottaa itseään. Kuva: Konstantin Kondrukhov. Suomalainen suosikki Alma aloitti Flow-setin invakorokkeelta. Menestys on pitänyt laulajan jotenkin kotikutoisena, kansanläheisenä. Kuva: Riikka Vahtera. Ruotsalainen Robyn on itse kuvaillut nykyistä soundiaan fraasilla ”pehmeä ekstaasi”. Sen valtaan yleisö joutui Flown parhaassa esityksessä. Kuva: Riikka Vahtera. kaan kaupunkilainen ei ole vielä käynyt. En edes tiennyt sellaisen olemassaolosta ennen Aramidia. Varsin viehättävä leikkija kiipeilypaikka perheen pienemmille. Helenin ja Suvilahden piiput sojottavat ylväinä horisontissa. Vain aurinko siristi silmiä. Aramid yhdistää ilma-akrobatiaa, musiikkia sekä arkkitehtuuria ja sitä ympäröi päivittäin muuttuva kaupunkimaisema tornisiluetteineen ja nostokurkineen. Esitys on suunnattu kaikille ikään, kielitaitoon tai varallisuuteen katsomatta, he sanovat. Jäntti jatkaa tilalähtöistä työskentelytapaansa ja esiintyy puiston pylväsrakenteita käyttäen. Häntä on nähty vastaavalla tavalla Talvipuutarhan puiden ja kasvien yläpuolella. Venna on suunnitellut ilma-akrobatiaa tukevan laulelmallisen ääniteoksen. He ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2015 ja esiintyvät ympäri Eurooppaa. Teos on osa vuoden 2019 Kalasataman ympäristötaidetapahtumaa. Tallennettua materiaalia käytetään kaupungin markkinointiin ja viestintään eri kanavissa. Paavali on nyt POP Kun seurakunta mainostaa tapahtumasarjaa PopPaavalina, niin onhan se koettava. Paavalin seurakunnan Kari Kanala on tunnettu erilaisuudestaan. Kirkossa on nukuttu aikuisten päikkäreitä ja seurattu suurkisoja yhdessä. Loppukesän PopPaavali -sarjan aloitti 8.8. Viitasen Piia (soolona, yleensä folkyhtyeenä), häntä edelsi vahva trubaduuri Elsi Sloan & Hyvät ihmiset. Viitasen Piia teki myös voimakkaan ja konstailemattoman keikan. Uuden levyn ensimmäinen single ”Meidän jälkeemme hiljaisuus” teki Paavalissa hienon vaikutuksen. Lauluissa kuuluvat myös raamatulliset kielikuvat. ”Uni onnesta” -levy 2014 oli jo kriitikoiden ylistämä. Sodan ja ilmastokrisin tunnelmat olivat vaikuttavina Viitasen Piia -folkrockyhtyeen v. 2016 ilmestyneellä ”Laulumaa”-levyllä. Erityisesti Rukous rauhasta -laulu tavoittaa nykyihmisen kokeman maailmanlopun epävarmuuden ja syyllisyyden. Hieno oli laulajan tulkinta Jaakko Löytyn yli 30 vuotta vanhasta gospelista ”Maailman kaikissa kylissä”. Laulujen tunnemaailma kirkon sisäpihalla on silti merkillisen lohdullinen. Viitasen Piia voi kuulla Kapsäkissä 14.9 ja Kuudes linja -ravintolassa 1.11. syyskiertueen päätöksessä. PopPaavali jatkuu: 2.8. Asa & Band sekä Dj’s Rasmoose & Polarsoul, 29.8. Ghost World & Dj John Wayne ja 5.9. The Holy & Dj’s Pastori Kanalan Pyhäkoulu & Nancy Imatra. Esiintyjät oli startissa sijoitettu liian etäälle yleisöpenkeistä. Minkäänlaista puffettia ei ollut, vaikka ilta kesti neljä tuntia. Ei kai seurakunta oleta meidän tuovan omia eväitä mukanamme? Kielletty alle 60-vuotiailta... Thirteen Cadillacs feat. Old Man Jock oli kutsuva kyltti Juttutuvan nostalgia-illalle, joka veti salin ihan täyteen. Muista yhteyksistä tuttuja soittajia nähtiin The Renegades-henkisen kokoonpanon riveissä. Monta kertaa takarajan klo 23 alla soivat nuo niin tutut levyhitin sanat: – Well, my baby drove up in a brand new cadillac (…) baby, baby, baby please, / can´t you see / I`m on by bended knees? / your heart`s so cold that it`s gonna freeze…, ja lavayleisö tanssi ja otti hurmiossa kuvia. Tämä ei ollut alle 50v, ei ihan alle 60v kansalle. Suomen nuorison ensimmäinen massahysteriaa täällä luonut bändi oli vuosina 1945-46 syntyneiden brittipoikien The Renegades. Rumpali Graham Johnson, ainoa elossa olevan alkuperäisjäsen Jock, esiintyi vuosi sitten Renegades Revisited kokoonpanolla. Kokoonpanon pohjana oli Pekka Tiilikainen & Beatmakers vahvistettuna Hasse Wallilla. Juttutuvassa vahvistus oli Esa Kuloniemi, joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla. Ja miten soittikin! Kuulimme muutkin menestyskappaleet ”Seven Daffodils”, ”Matelot”, ”Thirteen Women” ja ”My Heart Must Do the Crying”, jonka Danny levytti suomeksi nimellä ”Salattu suru”. Läntinen Kallio täyttyi Block Partyssa Kallio Block Party-korttelijuhla laajeni jälleen uusiin paikkoihin Kalliossa. Se toi kaduille livemusaa, hyvää meininkiä, mahtavaa ruokaa ja ohjelmaa kaikenikäisille elokuun ensimmäisenä lauantaina. Nyt tapahtuma oli läntisessä Kalliossa Alppikadun, Castréninkadun, Wallininkujan ja Ensi linjan väliin rajautuvalla alueella. KBP 2019 avattiin Kolmannen linjan ja Wallininkadun risteyksessä Päätylavalla, jolla soivat punk, rock ja metalli. Teknoa ja picnic-tunnelmaa Ensi linjan ja Wallininkadun risteyksessä. Tanssia ja tanssinopetusta (Lindy Hop & West Coast Swing) sai kokea Kuntatalon pihalla. Suomen kovimmat katutanssijat ottivat mittaa toisistaan. Lyhytelokuvia näki Alakulttuurikeskus Loukossa. Rullaluisteludisco oli Castréninkadun ja Toisen linjan risteyksessä. Monipuolista lastenohjelmaa oli tarjolla Leikkipuisto Linjassa. Teksti: Risto Kolanen Kamarimusiikkifestivaalin nuoret taiteelliset johtajat Jaani Helander ja Kreeta-Juulia Heikkilä esittivät sello-viulu -duona B. Martinún sävellyksen. Kuva: Jaakko Paarvala. Rengades-rumpali Graham Johnson (takana keskellä), Pekka Tiilikainen (oik.) & Beatmakers vahvistettuna Esa Kuloniemellä (vas.), joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla. Kuva: Jari Flinck.
12 Viikot 34-35/2019 Iloa ukulelesta ja 2 529 muuta kurssia Helsingin työväenopisto ilmonet.fi Ilmoittaudu nyt Helsinki haluaa parantaa katutöitä Katutöitä Hämeentiellä keväällä 2019. Laadukkaat yrityskannettavat opiskelijaystävälliseen hintaan. GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Helsinginkatu 14 ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Helsingin Jyry liikuttaa Vallilassa Satujumppa 4-6 v. pe klo 17.15 – 18.00 Voimistelukoulu 6-7 v. pe klo 18-19 Kausimaksu 90 € + lasten jäsenmaksu 12€ uusille jäsenille, sisaralennus 20 € Hikijumppa ma 18.30 – 19.30 Kausimaksu 90 € (+ jm 25 € uusille jäsenille) Dance ti 18 – 19 Katso edulliset hintamme ja ilmoittaudu: hejyvoimistelu.sporttisaitti.com Vallilan ala-aste, Hämeentie 80 Anytime-kortti: jumppaa rajattomasti kaikilla aikuisten tunneilla! Helsingin kaupunki aloitti helmikuussa laajan hankkeen, jolla tähdätään katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. ? Tavoitteena on merkittävä parannus siihen, miten katutyöt tulevaisuudessa sujuvat. – Nyt ollaan tekemässä systeemistä muutosta. Se on tärkeää, koska katutyöt eivät ole Helsingissä vähenemässä. Helsinki on kasvava kaupunki. Toisaalta meillä on myös katujen alla paljon peruskorjausiässä olevaa infraverkkoa. Toimivassa kaupungissa työmaat hoidetaan mahdollisimman vähän haittaa tuottaen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Kaupunki vahvistaa osaamistaan projektin läpiviemiseksi. Katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtajaksi on valittu insinööri Jyrki Paavilainen. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 1.8.2019. Tavoitteena tehokkaat ja haitattomammat katutyöt Jyrki Paavilainen on ollut aiemmin mukana monissa kadunpidon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja hän on tehnyt konsultin roolissa pitkään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Paavilaisella on myös kansainvälistä kokemusta ja hyvät verkostot liittyen kuntien teknisen huollon ylläpitoon. – Tämä on erittäin kiinnostava projekti. Helsingissä on jo tehty kehittämistyötä, mutta vielä on paljon tehtävää. On tarkasteltava kaikkia toimintoja kuten viranomaisohjausta, kadunpidon organisointia, suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja käytön hallintaa. Pidän tärkeänä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun parantamista. Kaikkien osapuolten tulisi tarkastella rakentavasti omia menettelyjään ja suhdettaan muihin toimijoihin, myös kaupungin itse, Jyrki Paavilainen sanoo. – Kadun korjaaminen on Helsingissä vaikutuksiltaan merkittävä asia. Kehittämisen tuloksena haluamme saada aikaiseksi toimintamallin, joka määrittää, kuinka helsinkiläinen katu toteutetaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti ja vähin haitoin. Tämä tarkoittaa muutoksia niin kokonaisprosessiin, sopimuksiin kuin pienempiinkin käytänteisiin, Paavilainen sanoo. Kehitystyö etenee vauhdilla Yksi osa projektikokonaisuutta on Toimivat katuhankkeet -tutkimushanke, jonka Helsingin kaupunki on jo aloittanut Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeeseen liittyy esimerkiksi sarja infra-alan toimijoille suunnattuja kehittämistyöpajoja. Niissä haetaan uusia ratkaisuja toteutuksenaikaisiin yllätyksiin, eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja työmaan tilannekuvan muodostamiseen. Kuluvan kesän aikana on aloitettu palvelumuotoiluprojekti, jossa keskitytään työmaakokemuksen parantamiseen. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi opastusten, väliaikaisten reittien sekä työmaan yleisen siisteyden laatuun. Työn tuloksena laaditaan työmaakokemuksen käsikirja. Siinä määritellään, millaisia järjestelyjä jokaiselta työmaalta voidaan jatkossa vähimmillään edellyttää. Katutöiden ohjelmoinnin ja suunnittelun sujuvoittamiseksi kaupungin sisällä on käynnistetty myös oma Lean-hankkeensa. Lisäksi kaupunki on kehittänyt katutöihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Hämeentien käynnissä olevan peruskorjauksen viestintä on saanut hyvää palautetta. Kadun varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati. Isojen työmaiden määrä on kasvanut kantakaupungissa Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungin alueella oli varsin vähän suuria katutöitä. Nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta. Tänä vuonna merkittäviä työmaita ovat Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi Hakaniemen alueelle kohdistuu merkittäviä muutoksia. Myös Mäkelänkatu ja Runeberginkatu tulevat olemaan merkittäviä peruskorjattavia katuja. Avuksi tutkimustieto ja uusi projektinjohtaja Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen.
13 Viikot 34-35/2019 DANCE tanssiin uppoutumisen lumoa Sturenkadulla tanssitaan nyt oikein urakalla Työväenopistossa jälleen yli 2 500 kurssia ? Tanssi! Pitääkö sen olla verta, hikeä ja kyyneleitä? Kyllä! Se saa veren kiertämään, hien virtaamaan, onnen tai liikutuksen kyyneleen silmäkulmaan. Mutta se on muutakin… Ystäviä, hyvää mieltä, yhdessä tekemistä, yrittämistä ja onnistumista, kehittymistä, rajojen löytämistä ja rikkomista… Ihan kaikkea! Sturenkatu 27 on muodostumassa syksyn alkavien tanssituntien myötä kulmakunnan tanssintaloksi. 500 m2 rakennuksen 1. kerroksesta on nyt kahden eri tanssikoulun valtaamaa tilaa ja lajeja on useita. Helsingin Tanssikeskus on aivan tuore tulokas pääkaupungin laajassa tanssintarjonnassa. Se toimii oikeastaan ns. sateenvarjona keräten alleen useita tanssinopettajina toimivia yksinyrittäjiä. Kaikilla heillä on jo mittava ura takanaan tanssin kentällä niin tanssijoina kuin opettajinakin. Tanssikeskuksessa on tarjolla mm. balettia ja flamencoa useille eri tasoille uusista vasta-alkajista lajin konkareihin ja melkeinpä vauvasta vaariin. Lisäksi niin tanssinharrastajat kuin muutkin innostuneet pääsevät hoitamaan kehonhallintaansa kuntoon mm. pilatestunneilla. Tiloja myös vuokrataan ulkopuolisille, esim. esitysteoksia valmistaville tanssijoille ja tanssiryhmille. Yrittäjät Laura Vilhonen ja Arja Tervo, Helsingin Tanssikeskuksen perustajat ja opettajat, ovat innoissaan ja jännittyneitä. Kilpailu alalla on arvatenkin kovaa, mutta he uskovat, että alueella riittää kiinnostusta ja innostusta tanssin pariin. Heillä molemmilla on ehdottomana kriteerinä opetuksen korkea laatu ja toiminnassa mukana onkin ainoastaan oman alansa asiantuntijoita ja uskovat tämän olevan hyvä kilpailuvaltti hienon sijainnin lisäksi. ”Haluamme, että laadukkaasta opetuksesta ja ohjauksesta pääsevät nauttimaan kaikki, ei ainoastaan tanssin ammattilaiset. Opettajamme ovat intohimoisesti tanssiin suhtautuvia, jotka haluavat jakaa oppilailleen rakkauden tanssiin. Ja sitäpaitsi, tanssi kohottaa kuntoa ja on nyt ihan tutkimustenkin perusteella aivoille ihan parasta jumppaa. Työn rasitus tai paha mieli kaikkoaa taatusti näiden innostavien ja ihanien opettajien tunneilla!” Laura ja Arja toteavat ja toivottavat kaikki kiinnostuneet tutustumaan tiloihinsa sekä tuntitarjontaan osoitteessa www.helsingintanssikeskus.fi. Toiminta Tanssikeskuksessa, jonka sisäänkäynti on talon takapihalta, alkoi keskiviikkona 14.8. baletin ja pilateksen kokeilutunnein. Ensi viikolla mukaan tulee myös flamenco. Kaikki kiinnostuneet voivat vielä hyvin lähteä mukaan, kunhan ilmoittautuu ennakkoon. Saman kerroksen seinän toisella puolella aloittelee toimintaansa myös Avec Dance Club. Tilat ovat vielä rakenteilla, mutta pian myös siellä kaikuu musiikin houkuttelevat rytmit. Maria Prohorova, Elina Rantala, Merit Sylman ja Jenni Säkkinen odottelemassa pääsyä esiintymään Kuresaaressa. Maria Prokhorova ? Helsingin Jyryn Dance-tunneilla Vallilan ala-asteella treenataan jaksoina mm. nykytanssia, lyyristä jazz-tanssia ja showtanssia. – Saat näin monipuolisen tuntuman eri tanssilajeihin, kertoo Dancea ja lapsille balettia Helsingin Jyryssä opettava Maria Prokhorova. Tanssi on Marian mukaan sekä fyysistä että henkistä ja se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti tanssijan hyvinvointiin. Maria on kiinnostunut erityisesti nykytanssista tekniikkana, koska se mahdollistaa rajattoman määrän liikkeitä. – Tanssitunneillani painottuu dialogi oman kehon kanssa, mikä tuo iloa ja onnellisuutta tanssiin, painottaa Maria. Maria itse aloitti tanssielämän jo 7-vuotiaana klassisella baletilla Petroskoin taidekoulussa Venäjällä – äitinsä toivomuksesta. Petroskoin balettikoulu oli hyvämaineinen, siellä oli kokeneet opettajat ja sinne oli vaikea päästä. Seitsemisen vuotta hän tanssi intensiivisesti tässä koulussa, jossa opetettiin myös taideaineita. Esiintyipä hän Petroskoin balettiteatterin Pähkinänsärkijä-baletissa. Yläasteella innostus balettiin kuitenkin hiipui, kun muiden tanssityylien opetusta ei ollut saatavilla. Asteittain kiinnostus tanssiin taiteenlajina siirtyi baletista nykytanssiin ja improvisaatioon paikallisen nykytanssiryhmän innostamana. Maria tuli Suomeen opiskelemaan Teatterikorkeakouluun vuonna 2008 ja valmistui tanssitaiteen kandidaatiksi vuonna 2011. Ehdolla oli tanssin opiskelu Ruotsissa tai Suomessa. Petroskoihin esiintymään tulleelta Helsingin Teatterikorkeakoulussa opiskelleella tanssiryhmältä hän sai tietoa suomalaisesta koulutuksesta. Hän päätti pyrkiä ja pääsi opiskelemaan. Valmistumisen jälkeen hän on jatkanut taitelijan työtä ja tanssin opettamista Suomessa. Hän harrastaa tangoa, kungfuta ja taijita. Maria pitää tanssin opettamisesta, organisoinnista, tanssista taidelajina ja eri-ikäisten ryhmien opettamisesta. Jyryssä hän on opettanut kuusi vuotta. Dance-tunneille tulevilla pitäisi olla jonkin verran kokemusta tanssista ja fyysisyyttä sekä kokeilun ja antautumisen halua. Tämä ei ole tanssin alkeiskurssi muttei ammattilaisillekaan suunnattu. Tunneille ilmoittautuva voi sujahtaa tanssin maailmaan, moninaiseen musiikkiin ja kokeilla rajojaan. Tunneilla harjoitellaan jaksoina monia tanssin lajeja, jolloin eri tanssien olemus ja liikkeet tulevat tutuiksi ja avautuu mahdollisuus improvisointiin. Dance sopii niin naisille kuin miehillekin. Tanssi on jaksamista, toistoa ja sinnikästä oppimista. Ryhmäesiintymiseen on mahdollisuus. Tule tanssin avulla ilmaisemaan itseäsi ja saamaan iloa liikunnasta. Tunnit tiistaisin Vallilan ala-asteella, Hämeentie 80 kello 18-19. Tunnit alkavat 3.9.2019. Ilmoittautuminen https:// hejyvoimistelu.sporttisaitti. com/ Maarit Ahola, Helsingin Jyry ? Helsingin työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja jokaiselle. Miten olisi hindin kieli, ukulelen soitto, retkeilyn alkeet tai vaikkapa sanataiteellinen aamukävely? Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään syyskaudella toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Tänä syksynä luennoilla tutustutaan muun muassa karjalaisten historiaan, arkeologiaan, mediakritiikkiin ja medialukutaitoon, Kuun kulttuurihistoriaan sekä ruoan tulevaisuuteen. Vuoden ilmiö työväenopistossa on Eurooppa. Tällä opisto haluaa nostaa esiin eurovaalivuotta, Suomen EU-puheenjohtajuutta sekä ylipäänsä yhteistä eurooppalaisuuttamme. Teema näkyy opetuksessa historiasta ja kuvataiteista aina musiikkiin ja ruokakulttuuriin. Ilmoittautuminen kursseille alkaa ainealoittain porrastetusti ja jatkuu sen jälkeen koko lukuvuoden ajan: • klo 9 alkaen ilmonet.fi • klo 9–16 palvelupisteissä • klo 9–16 puhelimitse 09 310 88610 Maanantai 12.8. • Kuvataide • Media • Tietotekniikka • Liikunta • Hyvinvointi ja terveys Tiistai 13.8. • Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri • Kotitalous • Käsityö • Kirjallisuus, teatteri ja äidinkieli • Musiikki • Luonto, ympäristö ja merenkulku Keskiviikko 14.8. • Kielet • Suomi 2 Työväenopiston opinto-opas on jaossa opiston toimipisteissä ja Helsingin kirjastoissa. Oppaaseen on koottu koko syksyn tarjonta: kurssit, luennot ja tapahtumat. Lisätietoa kaikista kursseista saat ilmonet. fi-palvelusta. Pop-up-neuvontaa Oodissa Tule tapaamaan meitä keskustakirjasto Oodin aulaan ma–ke 12.–14.8. klo 10–18. Suunnittelijaopettajat ovat paikalla kertomassa syksyn tarjonnasta ja voit samalla ilmoittautua kursseille. Oodi, Töölönlahdenkatu 4. Helsingin työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja jokaiselle. Kuva: Mika Ruusunen
14 Viikot 34-35/2019 Kirja-arvostelu ? ? Veli-Matti?Hynninen Viking Linelle heinäkuussa hienot matkustajaluvut Kaikkien aikojen toiseksi parhaat lukumäärät Koulu avaa maailmat Salaperäisiä murhia vanhassa Tallinnassa ? Tallinna on suomalaisille tuttu kaupunki. Jokaiselle vähän omalla tavallaan. Mitä todellisuudessa tiedämme Tallinnasta? Tiedämmekö tämän paljon Helsinkiä vanhemman kaupungin historiasta oikeastaan mitään? Tiedämme muurien ympäröimän vanhan kaupungin, Raatihuoneen torin, Toompean mäen. Halvan oluen ja tupakan! Erinomaisen tutustumisen Tallinnaan tarjoaa taitavasti kerrottu jännitysromaani ”Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru” (Into 2019). Virolainen Indrek Hargla on maansa tunnetuimpia dekkarija f antasiakirjallisuuden nimiä. Hänen ”sankarinsa” apteekkari Melchior on Tallinnassa toimiva apteekkari, joka tutkii arvoituksellisia kuolemantapauksia, joita 1400-luvun Tallinnassa ja muuallakin tapahtuu. Oivaa historiaa Tallinna oli kukoistava kauppakaupunki jo 1400-luvulla. Helsinkiähän ei siihen aikaan ollut olemassakaan ! Hargla kuvaa romaanissaan erittäin mieleenkiintoisesti Tallinnan, Tarton ja Saksan Lyypekin elämää vuonna 1433. Kauppiaat tulevat vahvasti esille, toimia valvovat erilaiset raatimiehet pyrkivät johtamaan Tallinnaa, usein mielensä mukaan. Erilaiset rosvot tuovat oman lisänsä ja harminsa rehellisyyteen pyrkivän apteekkarin elämään. Kirkon ja uskonnon valta ihmisiin on suuri. Pakanuutta pyritään kitkemään pois ankarin keinoin. Harglan kuvaus harhaoppisuuksien etsimisistä maalaa eteemme aika synkän, raaán kuvan tuon ajan Tallinnasta ja ihmisten elämästä siellä. Tämän elämän todellisuuden keskellä apteekkari yrittää lääkkeiden ja yrttien kautta auttaa hänen puoleensa kääntyviä ihmisiä. Erilaiset tapot ja murhat seuraavat toisiaan, juoni etenee polveillen Tallinnan ja toisen kauppakaupungin Saksan Lyypekin välillä, Tartossakin piipahdetaan, hevosilla tietysti. Ajankuvaus on yksityiskohtia myöten uskottavaa ja tavalliselle Tallinnan turistille historiallisesti hyvin avartavaa, opettavaista. Näinkö täällä elettiin yli 500 vuotta sitten ! Joivat jo silloin olutta Raatihuoneen torin tuntumassa. ”Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru” on Indrek Harglan historiallisen jännityskirjasarjan kuudes mysteeri. Jos et ole aikaisemmin tutustunut Apteekkari Melchioriin, ”sankariin”, niin nyt on korkea aika. Teos vie mukanaan, Tallinnaan! Pekka Hurme sa rakennuksessa tunsin ylpeyttä olla oikea lyseolainen. Maalaispojan piti opetella kaupunkilaisen tavoille. Isoäiti oli ostanut jälkikasvulleen kouluasunnon läheltä koulua. Lauantaikin oli koulupäivä. Lyhyet viikonloput sitä ehti kuitenkin olla kotona maalla. Jälkeenpäin ymmärsin miten karaisevaa oli oppia pienestä pitäen selviytymään omin päin, ottamaan kymmenvuotiaasta vastuuta itsestään. Vanha oppivelvollisuuslaki (1921) määritteli kouluvelvollisuuden alkavaksi sinä vuonna kun oppilas täyttää seitsemän. Eurooppalainen tapa, kuten Ranskassa tai Unkarissa, huolehti lapset kouluun jopa kolmivuotiaina. Joustavalla ajoituksella on havaittu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia. No, nyt olin isoisänä Espoossa, Olarin kirkossa siunaamassa seitsenvuotiasta pojanpoikaani kouluun. Sadat oppilaat vanhempineen, isovanhempineen, läheisineen siunaamassa ekaluokkalaisia. Jokainen koululainen sai Raamatun, mehun ja jäätelön. Isä meidän rukous luettiin yhteen ääneen. Mitä kuulinkaan, pojanpoikani alkoi tapailla Pater nosteriaan latinaksi. Sydän hypähti ilosta: miten tärkeä on opettaa lapselle rukous jo ennen kuin oppii puhumaankaan. Ja sitten. Kun koululaiseni nousi autostani Raamattu kainalossaan, hän loihe lausumahan pilke silmäkulmassa: ”Jeesus-kirja Amen!” Huumormiehiä. Vanhemmilla, isovanhemmilla, opettajilla on kiinnostava tehtävä saada ekaluokkalaiset tuntemaan koulunsa innostavaksi. Koulu on yhteistä työmaatamme. Saamme huoletta toistaa lapsillemme kasvatuksen avainlauseita: ”Miten meni koulupäivä?” ”Oletpa suloinen” ”Tule kainaloon” ”Mitä haluaisit kun läksyt on tehty?” Lapselle on tosi tärkeää huomata, että aikuiset ovat hänestä loputtoman kiinnostuneita. Aikuisen päätehtävä on ihastella ja ihmetellä lasta. Kehuminen on soma tapa kannustaa, se ei vahingoita: ”Voi kun sinä olet hieno.” ”Onpas sinulla hauska reppu.” Sanojakin tärkeämpää on katse. Lapsi osaa lukea silmistäsi, kun olet lumoutunut hänestä. Myös fyysinen koskettelu kuuluu asiaan, saa nostella, rutistella, silitellä ja hellästi riepotella. Pään pörrötys ohimennen on hyvä juttu. Koulu ei ole aina itsestäänselvyys. Turvapaikanhakijoiden hämmentävät mutkat oikenivat ”Loviisan tyttöjen” kohdalla, kun paikalliset ponnistelut auttoivat perheen koti-Suomeen. Maailman kaikkia lapsia yhdistää toivo rajat ylittävästä yhteisyydestä. Useat pelaavat jalkapalloa, toiset harrastavat enemmän kirjoja tai musiikkia. Miten tärkeää onkaan lukea ja laulaa yhdessä. Turvallisuus syntyy kiintymyksestä, hyväksyvästä sovinnollisuudesta. Luottamus syntyy pienistä hetkistä. Lapselle tärkeää on äänensävy, katseet, ilmeet, eleet ja tavat. Aikuisten tehtävänä on auttaa lasta tunteiden käsittelyssä. Kuunnellaan ja kannustetaan. Huolipuheen sijasta pannaan tunteet jylläämään. Kaikenikäiset kaipaavat tunnetta, olla suosittu, olla rakastettu. Veli-Matti Hynninen ? Viking Linen matkustajamäärä kaikilla reiteillä oli heinäkuussa 951 645 matkustajaa. Matkustajamäärä on suurempi kuin ennätysvuonna 2018 jolloin 951 005 matkusti punaisilla laivoilla. Tänä vuonna Viking Line liikennöi seitsemällä aluksella ja kesän matkustajat edustivat 181 kansallisuutta. M/S Rosella, jolla oli ennätysmäärä matkustajia kesäkuussa, teki ennätyksen myös heinäkuussa 146 050:lla matkustajalla. Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät Mariella ja Gabriella ajoivat myös tänä kesänä päivävuoroja Tallinnaan. Kummankin aluksen kapasiteettia saatiin näiden ylimääräisten vuorojen ansiosta hyödynnettyä huomattavasti. Heinäkuussa Viking Cinderella teki kolme risteilyä Tukholmasta Visbyhyn Almedalin politiikkaviikon aikana. – Olemme erittäin tyytyväisiä matkustajamäärän kehitykseen heinäkuussa ja iloisia siitä, että niin monet valitsevat meidän laivamme. Rosellan peräkkäiset matkustajaennätykset ilahduttivat erityisesti. Lähimatkailu ja matkustaminen naapurimaissa näyttää kiinnostavan matkailijoita tällä hetkellä. Tämä heijastaa ajankohtaisia yhteiskunnan keskusteluja, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses. Viking Linen matkustajamäärät heinäkuu 2019 Helsinki–Maarianhamina–Tukholma) 117 543 Turku–Ahvenanmaa–Tukholma 268 686 Helsinki–Tallinna 319 372 Cinderellan risteilyt Maarianhaminaan (Visbyhyn) 99 994 Maarianhamina–Kapellskär 146 050 Matkustajamäärät yhteensä 951 645 ? Kouluun piti päästä. Viisivuotiaana aloitin oman kylän koulussa Mansikkamäellä. Opettaja-äitini oli havainnut, että lukutaitoinen viisivuotias halusi sinne missä oikeat koululaiset. Miksi lykätä alkua, kun koulu oli kotipihassa ja oma opettaja kotona opastamassa. Viisi luokkaa kansakoulua. Kymmenvuotiaan koulutie jatkui oppikoulussa Savonlinnan lyseossa. Muistan miten lyseossa, kaupungin komeimmasMaailman vahvimmat koolla tällä viikolla Helsingissä ? Messukeskuksessa 23.25. elokuuta järjestettävä APCON kokoaa mm. voimanoston, voimamieskilpailujen ja kehonrakennuksen kansainvälisiä ykkösnimiä alan suurimpaan tapahtumaan Pohjois-Euroopassa. APCONissa kilpailee tämän hetken maailman kaksi vahvinta miestä. Strongman Champions Leaguen osakilpailuun osallistuvat maailman ranking-listan tämänhetkinen ykkönen, Latvian Aivars Smaukstelis sekä kakkosena oleva Mika Törrö. Heidän lisäkseen APCONissa nähdään mm. islantilainen voimanoston maailmanennätysmies Benedikt Magnússon, Pohjoismaiden menestynein crossfit-urheilija, ruotsalainen Lukas Högberg, unkarilainen kehonrakennuksen mestari Peter Molnar sekä norjalainen Men’s Physique -tähti Dennis Johansen. Lisäksi Messukeskuksessa nähdään kotimaisista huipuista mm. yli 1 1000 kilon yhteisnostaja Kalle Räsänen, voimanoston naisten maailmanmestari Anna Khudayarov, maailman tämän hetken paras naispenkkipunnertaja Emma Ylitalo-James sekä maailman kaikkien aikojen paras raakavoimanostaja Zahir Khudayarov. Kovimmilta urheilijoilta odotetaan APCONissa jopa maailmanennätystuloksia. Voimamieskilpailun ja voimanoston lisäksi APCONissa kilpaillaan kuudessa muussa lajissa, kuten ja kehonrakennuksessa, kahvakuulaurheilussa ja fitness-mallikilpailussa. Kilpailijoita on eri lajeissa kaiken kaikkiaan satoja. Pelkästään voimanostossa on mukana 165 kisaajaa, joista vanhin on 92-vuotias ja nuorin yhdeksänvuotias. APCONin yhteydessä järjestetään myös ensimmäinen sisätiloissa pidettävä ExtremeRun-kilpailu. Sen reitti on noin kilometrin mittainen, ja siinä on yhteensä kymmenen erilaista estettä, kuten verkkoeste, vesieste ja legendaariset ”Goljatin portaat”. APCON järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa siitä on luvassa jokavuotinen tapahtuma. APCONista vastaavat yhteistyössä Messukeskus sekä Active Physique Events Oy. Kilpailuiden käytännön järjestelyjä hoitavat lajiliitot. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä APCON on avoinna 23.-25.elokuuta kaikkina päivinä perjantaista sunnuntaihin kello 10.00–18.00.
15 Viikot 34-35/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Helsingin Taideyhdistyksen 40–vuotinen taidepolku on kyllästetty stadilaisella luovuudella. Juhlanäyttely aina 2.9. asti Kaapelitehtaan Puristamolla on kokonaisuus visuaalisia tarinoita isolta taiteilijaryhmältä, joiden teokset tuovat värien dynamiikkaa ja koskettavia aiheita. Toisen ihmisen naamioon Katja Juholan valokuvat on printattu ohuelle puuvillakankaalle. – Siirryn leikin ja koristelun, hulluttelun ja omituisten ideoiden kautta toisen ihmisen naamioon. Olen kohdannut elämässäni paljon alkuperäiskansojen naisia, vieraan kulttuurin ihmisiä. Naisia, jotka aluksi pitävät minua kovin omituisina, mutta jotka pienen ajan jälkeen koskevat hiuksiini, letittävät ne. He ovat kutsuneet minua isoäidikseen tai tyttärekseen, kertoneet myöd väkivallan kokemuksistaan tai haaveistaan. Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, esittelee Juholan ”Maailman naisia kohti” –teoksia, joiden tekeminen on lähtenyt leikistä ja ilosta, itsensä kauniiksi koristelemisesta, mutta kohdannut vääjäämättä keveän matkailun ja alkuperäiskansojen hädänalaisen tilan välisen suhteen. – Näihin fiktiivisiin kerroksiin, läheisiin ja etäisiin kohdattuihin naisiin sekä omaan henkilöhistoriaani pohjautuvissa teoksissa luotaan katseeni konflikteihin, ihmisoikeuksiin ja naisen asemaan. Taide kohtaa arjen Katariina Mansikkaniemen näyttelyn keskeisenä teemana ovat jäljet, joita jätämme ihmiskuntana maailmaamme. Suurin inspiraatio on ollut näyttelyja opintomatkoilta Italiaan ja erityisesti Villa Lantessa vietetystä kuukaudesta Roomassa kesällä 2018. Siellä taide ja pyhä kohtaavat arjen, menneisyys nykyisyyden. Antiikin jäänteet, jumalpatsaat ja temppelien rauniot ovat sulassa sovussa modernien rakenteiden ja graffitien kanssa. Kontrasti menneen ja nykyisyyden välillä luo erityisen ilmapiirin, joka suorastaan kutsuu uusia taiteellisia tulkintoja. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa italialaisiin maalauksiin ja valokuviin viitoitti tietä laulaja, kirjailija Anja Erämaja kauniilla italiaksi lauletuilla kappaleilla. Alfa-Taidekoulun kasvatin öljyvärillä kankaalle maalaukset ja valokuvat ovat esillä rinnakkain. Taiteilijat ovat aina käyttäneet ihmismallia jumalhahmoa kuvatessaan. Puupiirrosmaisemia Japanista ja Suomesta Suoritettuaan tutkinnon Japanologiassa Laura Heinonen täydensi opintojaan Pekka Halosen Akatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin Chujo Watanabe -apuraha ja 2018 hänet valittiin Salmelan Taidekeskuksen Taiteilijaresidenssiin. Hän asuu ja työskentelee Kalliossa. Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, on ensimmäinen soolonäyttely hänen puupiirroksista. Heinonen yllättyi japanilaisen ja suomalaisen luontokokemuksen samankaltaisuudesta opiskellessaan Kiotossa. Hän tunsi Japanin puutarhoissa ja kotimaan metsissä samanlaisen meditatiivisen rytmin, jossa vuorottelevat polkujen ja pitkospuiden liike ja näköalapaikkojen suvantohetket. – Näissä mieli saa toisinaan levätä, toisinaan seikkailla vapaasti eri ajatusten parissa. Katse palaa takaisin maalauksesta Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, syyskausi käynnistyi Eeva-Riitta Eerolan näyttelyllä The Shape of Things to Come. Hän jatkaa uusien öljyja akryyli kankaalle -maalaustensa kautta havainnon ja tunnistamisen kokemusten tutkimista. Kuva-aiheet palaavat esittävään päin. Työskentelylle tuttu sarjallisuus jatkuu näyttelyssä, jossa teemoja käsitellään yhä monimuotoisemmin. Abstraktien, pienikokoisten teosten elementit toistuvat näyttelyn suuremmissa maalauksellisissa eleissä. Muodot viittaavat selkeämmin johonkin tuttuun, hahmoon ja liikkeeseen; katse palaakin takaisin maalauksesta, katsomisen kokemuksesta tulee vuorovaikutteinen ja sähköinen. Eerola jatkaa myös yhteistyötä videotaiteilija Jenni Toikan kanssa Ranskassa Maison Louis Carréssa syyskuussa 2019 avautuvalla paikkasidonnaisella näyttelyllä. Kuin painajaisia valveajalla Anna Sailamaa on kuvataiteen maisteri, joka julkaisee kokeellisia sarjakuvakirjoja, työskentelee Harakan taiteilijatalon residenssissä ja opettaa kuvitusta Lahden Muotoiluinstituutissa. Galleria Kuvituksessa, Hämeentie 28, nähdään Anna Sailamaan näyttely Painajaispelotin, joka käsittelee painajaisia ja niiltä suojautumista. Mukana on kehystettyjä kromogeenisia värivedoksia, vahaliitupiirustuksia ja reliefejä paperisavesta. Kirjoja ja kuvituksia on ilmestynyt Innon, Liken ja Baltic Comics Magazinen kautta. Uudet piirustukset kuvaavat esimerkiksi värikkäitä ruukkuja, joihin painajaiset voi piilottaa. Piirustusten hahmot, eläimet ja kasvit ovat leikkimielisiä, mutta kuvittaja käsittelee niiden kautta myös aikuisena näkemiään painajaisia. On kiinnostavaa nähdä muutos itsessä ja muissa kun aika kuluu; jotkut asiat kuolevat ja jotkut piilossa olleet asiat voivat nousta pinnalle uudestaan, kuraattori Ulla-Maija Pitkänen avaa teoksia. Tunnetulvia kuviksi Onneksi kuvataide ei ole loppunut Lapinlahdessa, koska vuokrasuhteet saivat jatkua kaksi vuotta. Jaana Liukkonen esittelee TULVA-näyttelyään Galleria Kujalla, Lapinlahdenpolku 8. Hän haluaa sanoa, että tulva tuo liikaa tullessaan ja vie mennessään kaiken. Mikä tahansa voi milloin tahansa saada kenet tahansa pois tasapainosta. Tilapäiväisesti tai pysyvästi. Taiteilija sanoo tekevänsä tunnetulvat kuviksi, koska sanat eivät riitä. – Tunnustelen tunteitani suhteessa itseeni ja ympäröivään maailmaan. Katsojan tulkinta avaa aina uuden näkymän minun mieleni maisemiin. Lapinlahden entisestä mielisairaalasta on Tilajakamon perustamisen myötä tullut minun MIELI sairaalani. Entisessä mielisairaalassa on helpompi käsitellä vaikeitakin asioita. Loppuun asti poltettua Hanna Saarikoski on v. 2008 Kuvataideakatemiasta valmistunut visuaalinen taiteilija, jonka työskentelyssä piirustus ja maalaus yhdistyvät videoon, installaatioon ja performanssiin omintakeisella ja monikerroksisella tavalla. Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee alakerran tilassa teoksia, joiden puvun valmistusmateriaali, piirustushiili, valmistetaan lehtipuun oksia kuumentamalla lähes hapettomassa tilassa niin, etteivät ne kunnolla pala, vaan hiiltyvät. Se on siis lähes loppuun poltettua ainesta. Videoteoksessa C mustaan hiilestä tehtyyn asuun pukeutunut hahmo kulkee valkoisessa tilassa ympyränomaista reittiä, jättäen keveitä jälkiä valkoiseen paperiin. Hauras, käsintehty hiilipuku peittää figuurin kauttaaltaan. Konkreettinen kiertokulku saa tapahtumallisen muodon: hiilenpätkistä ommeltu asu rahisee ja kilisee hahmon päällä, joka on kuin liikkuva piirros, samanaikaisesti merkillinen, yllättävä ja lempeä. Sävyjä ja jälkiä ympärillämme ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, taiteilija on Marjatta Holma Punainen -näyttelyllään. Keskipolven taiteilija maalaa tilallisia teoksia, joissa hän dokumentoi ympäröivää todellisuutta. Dokumentointi on viitteellistä, se tallentaa sävyjä ja jälkiä ja on luonteeltaan abstraktia, galleristi Veikko Halmetoja luonnehtii. Maalauskokonaisuus hyödyntää molempia kadunpuoleisia tiloja, eli Studiossa ei ole erillistä näyttelyä. Teokset ovat syntyneet tempera ja öljy kaakelille tai kankaalle. Taiteilija on kulkenut pitkää linjaa Jyväskylän työväenopiston mallipiirustuksesta Oriveden Opiston kuvataidelinjan kautta Turun Taideakatemiaan. Holman teoksia on muun muassa Kiasman ja Valtion kokoelmissa sekä Wihurin säätiöllä. Teksti: Risto Kolanen Lapinlahdessa näyttelytoiminta jatkuu, mm. Jaana Liukkosen reipashenkisellä Tulva-näyttelyllä. Taiteilija ja omakuva Lapinlahden Alma Galleria Kujassa. Kuva: Hannele Salminen. Sarjakuvataiteilija Anna Sailamaa ja teoksensa Big Flower I Galleria Kuvituksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola ja teoksensa Woman by a Window II Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Laura Heinonen ja Irises at Yatsuhashi -teos Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Katariina Mansikkaniemen Italian valoa ja värejä hehkuvat maalaukset ovat saaneet inspiraatioonsa vanhoista mytologioista. Taiteilija ja Suojelija Galleria 4-kuudessa. Kuva: Hannele Salminen. Katja Juholan ohuille puuvillakankaille printatut leikkisät valokuvat Galleria A2:ssa tarkastelevat hänen omaa henkilöhistoriaansa, ihmisoikeuksia ja naisten asemaa eri kulttuureissa. Taiteilija ja … Allways flowers in their hair -teos. Kuva: Hannele Salminen
16 Viikot 34-35/2019 Diakonissalaitoksella juhlitaan jälleen työtä ihmisarvon puolesta. Tule nauttimaan teatterista, taiteesta ja musiikista tai tee löytöjä myyjäisissä (käteismaksu). Uusia taitoja voit oppia Toisilta oppimisen torilla. Tapahtuma päättyy konserttiin. Tervetuloa! 22.8.2019 klo 12–16, Alppikatu 2 Lue lisää www.hdl.fi Kävelykilometrikisa kannustaa suomalaisia kävelemään ? HSL käynnisti viime syksynä kävelyn kilometrikisan. Kisan tavoitteena on kannustaa Helsingin seudun asukkaita kävelemään enemmän ja suosimaan kestäviä kulkutapoja. Nyt kilometrikisa laajenee valtakunnalliseksi. HSL:n kumppanina kisaan lähtenyt Liikenneja viestintävirasto Traficom haluaa tuoda esiin kävelyn merkitystä muiden kulkumuotojen rinnalla osana laajempaa ilmastotyötä. K ä v e l y k i l o m e t r i k i s a käynnistyi 15.8. Kävelykisa on niin yksittäisille ihmisille kuin joukkueillekin suunnattu leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat kävelykilometrejään tai –minuuttejaan. Joukkue voi olla esimerkiksi työyhteisö, seura tai mikä vaan useamman ihmisen porukka. – HSL toteutti kävelyn kilometrikisan vuosi sitten syyskuussa kokeiluluontoisena, mutta koska vastaanotto oli hyvä, päätimme jatkaa kisan pyörittämistä. Viime vuonna mukana oli 665 joukkuetta ja yli 2 700 kävelijää. Kilometrejä kertyi yhteensä lähes 280 000 eli jokainen osallistuja käveli keskimäärin noin sata kilometriä. Tämän vuoden kisassa odotamme reilusti enemmän kilometrejä. Nyt kun Traficom lähti mukaan, kisaa voidaan käydä valtakunnallisena, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen toteaa. – Kisaan kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä. Samalla voi pohtia arjen rutiinejaan, esimerkiksi käynti lähikaupassa kävellen voi korvata pidemmän kauppamatkan autolla, mikä on myös ilmastonäkökulmasta erittäin positiivista, sanoo kestävän liikkumisen asiantuntija Kati Hyvärinen Traficomista. – Olen iloinen erityisesti siitä, että matkoja voi kirjata kilometrien lisäksi myös minuutteina. Jos arjen asiointimatkat ovat kävellen hankalia, niin esimerkiksi 10 minuutin iltalenkilläkin voi hyvin osallistua. Kisan tarkoituksena on tuoda näkyväksi kävelyä, joka on terveellinen, helppo ja edullinen tapa liikkua. Jo nyt reilu viidesosa kaikista suomalaisten matkoista tehdään kävellen ja toivottavasti kisa innostaa osallistujia kävelemään entistä enemmän, kannustaa Hyvärinen. Kävelykilometreistä kisataan 15.8.–30.9.Kisaan rekisteröityminen alkoi maanantaina 12.8. osoitteessa kavelykilometrikisa.fi. Kävelykisassa on kolme sarjaa: yksilösarja, piensarja ja suursarja. Joukkue, jossa on alle 25 osallistujaa, osallistuu piensarjaan ja joukkue, jossa on vähintään 25 osallistujaa, siirtyy automaattisesti suursarjaan. Myös itsenäisesti kisaavan pitää luoda oma yhden hengen joukkueensa. Kisassa palkitaan kunkin sarjan parhaat. Yksilösarjassa voittaja on se, joka on kävellyt enemmän kilometrejä tai minuutteja kuin muut kanssakilpailijat. Pienja suursarjassa voittajajoukkue on puolestaan se, jolla on kisan päätyttyä eniten kävelykilometrejä tai -minuutteja osallistujaa kohden. Pääpalkinnot ilmoitetaan kisan päätyttyä. Osallistujien kesken arvotaan myös pienempiä viikkopalkintoja. – Kävelykisassa tärkein palkinto on osallistujan kävelystä saama parempi kunto ja hyvä mieli. HSL ja Traficom kannustavat kävelemään, koska kävely on terveellinen ja ympäristöystävällinen kulkutapa. Se on myös olennainen osa joukkoliikennematkaa, Jääskeläinen kertoo. Kävelykilometrikisan pohjana ja teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity kävelykisan tarpeisiin. Kävelykisa on niin yksittäisille ihmisille kuin joukkueillekin suunnattu leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat kävelykilometrejään tai –minuuttejaan.
17 Viikot 34-35/2019 ? ? Sarpo Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset taipuvat kantaatiksi TSL:n 100-vuotiskonsertissa Pop-up elämää ? Kurtturuusun tai lupiinin tavoin vakituinen tilapäisyys valtaa elämänalan toisensa jälkeen. Pop-up ravintoloista, kirjakaupoista, kirpputoreilta väliaikaisuus on paraikaa juurtumassa työelämän yrttitarhoihin. Äkkipäätään saattaa tuntua luonnolliselta kehitykseltä. Soveliaalta aikaan, joka suosii hetkessä elämistä, hetkeen tarttumista, verkkokaupasta ostettuja elämyksiä ja pikajuoksua. Eittämättä modernia ja nokkelaa, näppärä temppu, on harrastaa pysyväisluontoiseksi aiottua liiketoimintaa tilapäisen työvoiman avulla. Edullista ainakin harrastajalleen. Ettei sitten vaan kävisi niin hullusti, että raikkaista pikkukukkasista jalostuukin tukahduttavia rikkaruohoja? Jos liiaksi myllätään ja sovelletaan. Niin kovasti, että vallankumous nielaiseekin omat lapsensa. Lannistaa soturit, joiden luppoaikakin kuluu puuteroituna ja pakkeloituna, kravatti kaulassa seuraavaa työtilaisuutta vartoillessa. Alati valmiina säntäämään sähköjäniksen lailla pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi, hyvällä tai huonommalla liksalla suorittamaan osuuttaan pop-up sirkuksen maneesilla. ”Aurinko paistaa, ei ole aikaa, hyrisi hyttynen, hämärän renki”. Niin kuin tuumaili Larin-Kyösti. Ihailen tavattomasti ihmisiä, joilla on malttia säilyttää tyyneytensä ja mielenrauhansa sellaisen työelämän viidakoissa. Olisin eksyksissä jo lähtöviivalla. Ikäkulun pakinoitsijan ajatukset ovat ikäkulun pakinoitsijan ajatuksia. En silti epäile, etteikö, ikätai sukupolviasemastaan riippumatta, olisi muitakin. Kaikenikäisiä ihmisiä, kaikenlaisissa elämäntilanteissa, ihmisiä joiden mielestä hyvä elämä on paitsi epätäydellistä myös monimuotoista. Osin pysyviä rakenteita, niitä peruspilareita ja osin tilapäisiä, arkipäivää rikastuttavia sattumuksia. Niin kuin on toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, ja on pop-up kahviloita, kirjakauppoja ja – ravintoloita. Asuntolainan lyhennys lankeaa säännöllisesti piittaamatta maksajan tilivälistä, nälkää ei voi loputtomiin siirtää, puolisoaan ei voi rakastaa tai lastensa valoisaa tulevaisuutta rakentaa pop-up periaatteiden varaan. Eihän? Koitin laulu. Kuva Raili Takolander ? Sata vuotta täyttävä Työväen Sivistysliitto TSL järjestää Opi perusasiat -konsertin kokousja konferenssikeskus Paasitornin juhlasalissa (Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki) sunnuntaina 1. syyskuuta 2019 klo 15. Legendaarisen Koiton Laulun konsertti on 100-vuotista sivistystyötään juhlivan TSL:n juhlakonsertti. Kuoron ohjelmisto on ennakkoluulotonta ja monipuolista. Kuten sivistysliike myös uusi yhteiskunnallinen kuoromusiikki elää nykypäivää, katsoo tulevaisuuteen, muttei unohda juuriaan. Konsertissa kantaesitetään kuorojohtaja Tomas Takolanderin kirjailija Juha Hurmeen tekstiin säveltämä kantaatti kuorolle, orkesterille ja baritonisolistille. Sivistysaiheisen kantaatin teksti perustuu Juha Hurmeen kirjaan Nyljetyt ajatukset. Teos käsittelee sivistystä vakavan ja humoristisen välillä tasapainotellen; kieli poskessa, mutta naama peruslukemilla. Konsertissa kantaesityksensä saava sävellys on Työväen Sivistysliiton tilaus. Kantaatin solistina laulaa bassobaritoni Antti Mähönen. Hän kuuluu nuorien laulajiemme nousevaan joukkoon. Kantaesityksen ja konsertin johtaa Tomas Takolander, joka on todellinen musiikin moniottelija. Hän on muusikko, esiintyvä taiteilija, kapellimestari, kuoronjohtaja, säveltäjä, sovittaja ja pedagogi. Kantaesityksessä soittaa Helsingin Konservatorion orkesteri Helsinki Concordia. Orkesteri koostuu konservatorion musiikkialan perustutkinnon opiskelijoista sekä musiikkiopiston oppilaista. Helsinki Concordia edustaa Helsingin Konservatoriota sekä Suomessa että ulkomailla. Konsertissa kuullaan myös kuoron suosittuja lauluja yhtyeen säestämänä. Yhtyeessä soittavat Eero Ojanen (piano), Heikki ”Häkä” Virtanen (basso) ja Pekka Nyman (lyömäsoittimet). Uusia lauluja edustaa mm. Markku Nikulan säveltämä Aseettomuuden voima ja tutumpia mm. Buchenwaldin hälytys sekä tietysti Veli, sisko. Sivistysliikkeen satavuotista kaarta visualisoivat konsertissa kuvataiteilija Sampo Laaksosen työstämät kuvat. Kuvataiteilija ja muusikko Laaksonen piti loppukeväästä Helsingissä näyttelyn, jossa hän käytti kuvissaan kierrätysmateriaaleja. Tilaisuuden juontaa toimittaja Ville Blåfield, jonka kirjoittama TSL:n juhlakirja Hengenpimeyttä vastaan, Puheenvuoroja sivistyksestä (Edita 2019) julkaistiin alkuvuodesta. Työväen Sivistysliittoa oli 1. syyskuuta 1919 perustamassa mm. Raittiusseura Koitto, jonka tiloissa Koiton Laulukin on aikoinaan perustettu. TSL on puolestaan ollut vuosikymmenten varrella perustamassa montaa kulttuuri-instituutiota ja -tapahtumaa. Yksi tällainen on Helsingin Konservatorio, jonka orkesteri on Helsinki Concordia. Opi perusasiat -konserttia ennen klo 12 on Paasisalissa Shampanjaa ja sivistystä -brunssi, jonka ohjelmallisen osuuden moderoi toimittaja Ville Blåfield. Rennossa ja asiapitoisessa ohjelmassa haastatellaan mm. Tarja Halosta, Erkki Liikasta, Maria Lähteenmäkeä, Erkki Tuomiojaa, Päivi Niemi-Lainetta, Eero Heinäluomaa ja Marko Piiraista. Musiikillisesta viihteestä vastaa jazzlaulaja Kirsti Alho ja All About Eve -kokoonpano, jossa soittavat Riitta Paakki (piano), Adele Sauros (saksofoni), Hanne Luostarinen (rummut) ja Ville Herrala (basso). Amorphis kiertää Suomea loppuvuodesta Muutoksia henkilökohtaisen avun palkanmaksussa ? Helsingin kaupunki ottaa henkilökohtaisten avustajien palkanmaksussa käyttöön uuden SuoraTyö -verkkopalvelun, jota siirtyvät käyttämään kaikki sijaismaksajapalvelun asiakkaat vuoden 2019 loppuun mennessä. Palvelu otetaan käyttöön 1.9. alkaen kolmessa vaiheessa, siten että ensimmäisenä siirtyvät lännen ja pohjoisen toimipisteiden asiakkaat. Heille ja heidän avustajilleen järjestetään opastusta tiistaina 27.8. klo 11-13 tai klo 1820 Kallion virastotalossa, osoitteessa Toinen linja 4. Etelän ja idän toimipisteiden sekä ruotsinkielisten asiakkaiden opastusaikatauluista tiedotetaan sivuilla. Lisäksi tilaisuuteen lähetetään erillinen kutsu. SuoraTyö on sijaismaksamiseen käytettävä verkkopalvelu, jonka avulla esimerkiksi tehtyjen työtuntien seuranta ja ilmoittaminen helpottuu. Myös kaikista lakisääteisistä työnantajan velvoitteista kuten vakuutuksista ja ilmoituksista, huolehditaan automaattisesti. SuoraTyö -palvelu muuttaa palkanmaksuprosessia Henkilökohtainen avustaja syöttää tekemänsä työtunnit palveluun, josta työnantaja käy ne hyväksymässä. Tieto siirtyy automaattisesti palkanlaskijalle. Työtunteja voi seurata reaaliaikaisena. Työntekijä näkee palkkalaskelman suoraan järjestelmässä. Halutessaan työntekijä saa palkkalaskelman myös sähköpostiinsa. Ne henkilöt, jotka eivät itse pysty käyttämään verkkopalvelua, palauttavat tuntilistat postitse kaupungille kuten aiemmin (lisätietoja sosiaaliohjaajilta) Palkanmaksupäivät ovat kuun 15. ja viimeinen päivä. Pakolliset työnantajavakuutukset hoitaa jatkossa vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutus ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Jos vakuutus on jossakin toisessa vakuutusyhtiössä, Helsingin kaupunki huolehtii vakuutusten siirrosta työnantajan antamalla valtakirjalla. ? Kesällä muun muassa loppuunmyydyn Tuska-festivaalin pääesiintyjänä nähty, tämän hetken kuumin kotimainen metallinimi, Amorphis, jatkaa kiertämistä menestyksekkään Queen Of Time -albumin tiimoilta. Suomen keikat jakaantuvat kahteen ajankohtaan ja Amojen tukena kiertää käsittämättömän väkevät kiertuekumppanit. Kiertueen ensimmäinen osa alkaa Tampereelta 13. marraskuuta, jatkuen Hämeenlinnan ja Kempeleen kautta Seinäjoen SJK Areenalle. Näillä keikoilla Amorphiksen mukana nähdään Göteborg-soundin pioneereihin lukeutuva Soilwork sekä tanskalainen, vivahteikas ja energinen Møl. Rundin toinen osa liikahtaa 5. joulukuuta Turun Logomosta, jatkuu itsenäisyyspäivänä Rauhan Saimaa Arenalla ja saavuttaa huipennuksensa 7.12. täysmittaisella hallikeikalla Helsingin Jäähallissa. Kiertueen toisella osalla Amorphista lämmittelevät Soilwork, Norjan proge-ylpeys Leprous, sekä kimurantti saksalainen, The Ocean. Kiertueen tarjoavat yhteistyössä TuskaLive ja Grey Beard. Tomas Takolander. Kuva Raili Takolander Antti Mähönen
18 Viikot 34-35/2019 Sampo 2019 – nukketeatteria eri puolilta Eurooppaa Tunnelmaa maauimaloiden kuutamouinneissa Puppenspiel.ch:n lastenesitys Flow Pickled Imagen aikuisille suunnattu Coulrophobia Kuutamouintia Uimastadionilla, kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloissa järjestetään tunnelmalliset kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta nautitaan perjantaina 23. elokuuta, ja Uimastadionilla tunnelmoidaan perjantaina 13. syyskuuta. Kuutamouinnissa voit nauttia hämärtyvästä illasta ja altaassa olosta musiikin säestyksellä, Kumpulassa kuutamouinnilla livemusiikkia tarjoaa Helsinki Vagabonds klo 20.00 – 22.00. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivänä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (4,50e / 2,80e / 2,20e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 25. elokuuta, ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 15. syyskuuta. ? Kansainvälinen nukketeatterifestivaali SAMPO 2019 saa Helsingin ytimen säkenöimään 28.8.1.9.2019. Kolmatta kertaa järjestettävä visuaalisen teatterin huipputapahtuma tuo Helsinkiin kiinnostavia esiintyjiä Suomesta, Sveitsistä, Espanjasta, Britanniasta, Sloveniasta ja Venäjältä! Ohjelmisto on täynnä mieleenpainuvaa teatteria: ihastuttavia lastenesityksiä ja syväluotaavaa nukketeatteria aikuisille. Niiden lisäksi SAMPO 2019 tarjoaa myös maksuttomia ulkoilmaesityksiä, elokuvia, näyttelyitä ja mahdollisuuden kokeilla nukketeatterin tekemistä. Iltaisin Nukketeatteri Sampossa aukeaa Barokkia Kalasataman yössä Suomalainen barokkiorkesteri FiBO. Kuva: Juuso Westerlund festariklubi. SAMPO 2019 esittelee nukketeatterin eri tyylejä ja ylittää taidelajien raja-aitoja. Ulkomaisista esityksistä suurin osa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Tule nauttimaan tunnelmasta yhdessä Suomen suurimmista nukketeatteritapahtumista anna nukketeatterin yllättää! Festivaalilla nähdään mm. sveitsiläisen Puppenspiel.ch:n lastenesitys Flow, joka herättää kaikki aistit seuraamaan luonnon kiertokulkua, kun jauhosta syntyy elämää, sekä brittiläisen Pickled Imagen aikuisille suunnattu Coulrophobia, joka johdattaa katsojat klovnien seurassa surrealistiselle matkalle pahvimaailmaan ja sieltä pois. Kotimaisista huipuista festarilla nähdään Timo Väntsi, Teatteri Mukamas ja KREPSKO Theatre Group sekä Nukketeatteri Sampon esityksiä. Festivaalin järjestää Nukketeatteri Sampo. Esityspaikat ovat Nukketeatteri Sampo, Teatteri Avoimet Ovet, Annantalo ja Teatteri ILMI Ö. Oheisohjelmaa on Päivälehden museossa, Keskustakirjasto Oodissa ja Dianapuistossa. Tule mukaan naurettavalle, anarkistiselle ja joskus absurdille matkalle mielikuvitusmaailmaan! Ohjelma ja liput: sampofestival.fi ? Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) järjestää Kalasatamassa elokuusta lokakuuhun ulottuvalla jaksolla viisi yökonserttia. Tapahtumien pääpaino on musiikissa, mutta niihin yhdistyvät myös nykysirkus ja mediaatio. Esitykset ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kalasataman yö -tapahtumasarjan ensimmäinen osa, Brexit Music, keskittyy englantilaiseen renessanssiin ja barokkiin, joihin ovat vaikuttaneet niin Brittein saarten maantieteellinen eristäytyneisyys Manner-Euroopasta kuin samanaikainen kansainvälisyyskin. Tapahtumasarjan toinen konsertti, Yö on tähtikirkas, keskittyy Italian varhaisten säveltäjämestareiden musiikkiin. Musiikissa kuuluvat yön avaruus, pysähtyneisyys ja hiljaisuus sekä onni, riemu ja rakkaus. Tapahtuma-aika ja -paikka: la 31.8.2019 klo 22 Kalasataman taiteilijatalo (Vanha talvitie 9) Kolmas osa, Goe nightly cares, the enemy to rest, johdattelee myötätunnon ja ilon äärelle. Nämä teemat ovat läsnä paitsi Purcellin ja Dowlandin musiikissa, myös illan puheja meditaatio-osuudessa. Puheesta ja ohjatusta meditaatiosta vastaa Sampo Koistinen. Tapahtuma-aika ja -paikka: pe 20.9.2019 klo 21 Tilastokeskuksen talo (Työpajankatu 13) Neljäs konsertti, Bach & circus triste, kutsuu kuulijat vuorovaikutteiseen seikkailuun. Esityksen päähenkilö, Nukke, kulkee musiikin mukana yksinäisyyden murheesta kohti suurta iloa. Nuken rinnalla pyörähtelee Yksipyöräinen. Tapahtuma-aika ja -paikka: pe 4.10.2019 klo 22 Circo (Kaasutehtaankatu 1) Viimeisessä konsertissa, Antoni Lliteres ja Eurooppa, vierailee mallorcalainen barokkimusiikkiyhtye esittäen sikäläisen barokkisäveltäjän Antoni Lliteresin ja keskieurooppalaisten säveltäjien musiikkia. Tapahtuma-aika ja -paikka: pe 18.10.2019 klo 21 Kotisatama (Arielinkatu 8) Tilaisuudet kuvataan videolle ja tallennettua materiaalia käytetään Helsingin kaupungin markkinointiin ja viestintään eri kanavissa. Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) on yksi ensimmäisistä suomalaisista barokkiorkestereista. Se esittää barokkimusiikin lisäksi myös uudempaa barokkiorkesterille sävellettyä musiikkia. Taustaa Tanssiteos Sörnäistenniemen Möhkäle, nykysirkusteos Aramid ja barokkimusiikkitapahtumien sarja Kalasataman yö saivat Helsingin kaupungin ympäristötaidehankkeiden rahoituksen vuonna 2019. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kalasataman rakentaminen kestää 20–30 vuotta. Tapahtumat ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen pitkän rakentamisvaiheen aikana. Hankkeen avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaideprojektia ohjaa Helsingin kaupungin kaupunginkanslia yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuurija vapaa-ajan toimialan kanssa. Ympäristötaide rahoitetaan rakennuttajilta perittävällä maksulla. – Uutiset Kalliosta ja lähiympäristöstä –
19 Viikot 34-35/2019 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market ? ? Leipomot ? ? Painopalvelut ? ? Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2019 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 973 32 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHN ÄT ER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivis sä tulkinnanvaraisuuksia Kesä n HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Bongaa ja kuvaa jugendhelmi ? Osallistu jugendaiheiseen kilpailuun Instagramissa tai Facebookissa – luvassa ihastuttavia palkintoja! Helsingissä kokonaiset kaupunginosat pursuavat muotojen, värien ja materiaalien runsautta 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistaneen kansainvälisen art nouveau -tyylin hengessä. Kuvaa jugendrakennus, hauska yksityiskohta tai ota vaikka #jugendselfie ja julkaise kuva Instagramissa tai Facebookissa – tyyli on vapaa! Käytä hashtageja #helsinginjugend ja #kaupunginmuseo. Kauneimmat otokset palkitaan seuraavin palkinnoin: 1. Yhden viikonloppuyön majoitus kahdelle upeassa GLO Hotel Art -hotellissa. 2. Kolme kameraa Rajalalta. 3. Lahjakortti (50 euroa) viehättävään Lumoan Storeen. 4. Viisi painotuoretta Helsingin jugend -arkkitehtuuriopasta. Kilpailu päättyy 31.8. ja raati valitsee voittajat 5.9. Voittajiin ollaan yhteydessä ja heidän nimimerkkinsä julkaistaan Instagramissa ja Facebookissa. Helsingin kaupunginmuseolla on oikeus julkaista kilpailukuvat nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan. Osallistumalla hyväksyt nämä ehdot. Instagram ja Facebook eivät ole osallisia kilpailussa. Huomaathan, että osallistuaksesi kuvat on julkaistava julkiselta tililtä. Lisätietoja kaupunginmuseon sivulta.
20 Viikot 34-35/2019 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Erinomaista elokuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä. Partner 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VILLE LEHTELÄ Asuntomyyjä 045 351 6885 MISA NIRHAMO Myyntijohtaja, LKV 040 680 7712