98.
Oletko myymässä asuntoasi?
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
jari.nieminen@isannointiverkko.fi
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Pyydä
välitystarjous.
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN
ARVION KODISTASI!
JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT
P. 040 060 6025
SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT
P. 040 352 5357
SARI LEINO, LKV
P. 050 550 9101
RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija
P. 040 515 1128
HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV
Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 8-9 - 2017
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
RAHAA RAHAA RAHAA
Myy asuntosi meille,
voit jäädä itse asumaan
Hki Asunto
& Rakennus
t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497
48. vuosikerta - Nro 4
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Viherkasveja
alk.
10?
Kauniita
kevätkukkia!
Viipurin Kukka
Viipurinkatu 1, puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Vallila | Etu-Töölö | Viikki | Konala
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
-KAUPPIAAKSI
Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle
kauppiaaksi. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse
suurta alkupääomaa.
HAEMME NYT KAUPPIAITA
KANTAKAUPUNKIIN:
ALPPILA, Porvoonkatu 21
HARJU, Hämeentie 29
KALLIO, Helsinginkatu 2
VALLILA, Mäkelänkatu 32
Kiinnostuitko? Tule R-kioskin konttorille (Koivuvaarankuja 2, Vantaa)
infotilaisuuteen ke 22.2.2017 klo 17.30-19 kuulemaan lisää ja
keskustelemaan. Tilaisuuteen voi myös osallistua webinaarina.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja: rekrytointi@r-kioski.fi tai 020 5544098.
www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi
KALLIO LEHTI
2
Viikot 8-9
KUNTAVAALIT
2017
n
o
a
t
l
i
k
o
k a
poisseet!
pain
Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017
Ennakkoäänestys
29.3. - 4.4.2017
Vaalipäivä 9.4.2017
chef wotkin?s palvelutiskit
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
KUNTAVAALIEHDOKAS
Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat
tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita.
tehtaanmyymälä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477
www.wotkins.fi
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HELSINKI - TILKANTORI 4
TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI
LEHTEMME SIVUILLA!
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
Ota yhteyttä:
www.avominne.fi
p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
K ÄDE NTA I TO MESSUT
KARAOKE
PE & LA
H EL S I N K I 4 .- 5 . 3 . 2 0 1 7
Suomessa käsityönä
valmistettuja tuotteita
Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä
MÄKELÄNKATU 2
PUH. 755 4229
WWW.STADINTAHTI.FI
AVOINNA
JOKA PÄIVÄ
KLO 04 asti
toehtoa!
6 eri vaih
KEVÄÄN VÄRIKKÄIN TAPAHTUMA
Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17
Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5
Aikuiset 10? ? Lapset 7-15 v. 5? ? Ryhmälippu 8?
Liput ovelta tai ennakkoon verkkokaupasta!
LOUNAS
HUIPPU DJ:T
VASTAAVAT
MENOSTA
KESKIVIIKOSTA
SUNNUNTAIHIN!
1020?
arkisin klo 11-14.30
Tuoreiden raaka-aineiden
seisova pöytä!
? Syö niin paljon kuin jaksat!
Ota kaverisi
mukaan
ja tule
kokemaan
loistava
meno paikan
päälle!
-Kotimaisen
TULE raviurheilun
PELAAMAAN
MEILLE TOTOA!
lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja
-kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA!
OT
LISÄTIED
W W W. K A D E N TA I TO M E S S U T. F I
TULE SEURAAMAAN URHEILUA
MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.
Viikot 8-9
48. vuosikerta ? nro 4
Vuoden uusmaalainen
kaupunginosa on Kallio
Kalliolaisen yhteishengen eteen tehty työ haluttiin palkita
??Maakuntahallitus on nimennyt Helsingin Kallion Vuoden
uusmaalaiseksi kaupunginosaksi 2017.
Valintaa perustellaan kalliolaisten avoimesti verkottuneella yhteistoiminnalla. Yhteisöllisyys on jokapäiväistä ja näkyy
niin vilkkaana pop-up-kulttuurina kuin pitkäjänteisissä kehittämistoimissa.
Uudenmaan liiton kunniamaininta ja 2 000 euron avustus
toiminnan kehittämiseen myön-
netään kaupunginosan kolmelle aktiiviselle yhteisölle: Kallion
kulttuuriverkostolle, Kallio-seuralle ja Kallio-liikkeelle.
Palkinto luovutetaan kalliolaisten valitsemassa kaupunginosan
tapahtumassa alkuvuodesta.
? Kallio on ollut ehdolla jo
useana vuonna ja oli jo korkea
aika palkita kalliolaisten hieno
työ yhteishengen eteen. Esimerkiksi vuosittainen kadut ja
puistot valtaava festivaali Kallio
Block Party järjestetään täysin
ilman julkista tukea. Seurakunnan syksyinen haaste kirkonkellojen soitosta Syyrian Aleppon
pommitusten uhreille nosti Kallion myös kansainväliseen tietoisuuteen. Alueen yritykset ovat
myös vahvasti mukana verkostoissa, kertoo erityisasiantuntija
Tarja Haili Uudenmaan liitosta.
Tapahtumien lista on pitkä
ja mukana on satoja paikallisia
kulttuuritoimijoita. Yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kaupunginosafestivaaleista
on keväinen Kallio kukkii, joka
houkuttelee osallistujia ympäri
Helsinkiä.
Vuodesta 1988 asti myönnetyn palkinnon raati koostuu eri
alojen asiantuntijoista, joka seuloo ehdotuksista kolmen kärjen,
joista Uudenmaan maakuntahallitus valitsee voittajan. Tänä
vuonna ehdolla oli 11 kaupunginosaa.
Tänään
Helena
Kantola
Kokoomuksen
valtuustoryhmään
??Helsingin Kokoomuksen
valtuustoryhmä kasvaa yhdellä valtuutetulla, kun Helena Kantola siirtyy Kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi perussuomalaisten
ryhmästä valtuuston kokouksessa 15.2. Kokoomuksen valtuustoryhmällä on
tämän jälkeen 22 valtuutettua Helsingissä.
Kantola on koulutukseltaan varatuomari. Hän on
perussuomalaisten ensimmäisen kauden valtuutettu, joka on toiminut myös
ryhmänsä varapuheenjohtajana. Valtuustotyössä Kantola on keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa
olevien puolustamiseen ja
pyrkinyt esittämään keinoja
mm. asunnottomuuden vähentämiseksi. Kantola on
myös toiminut nuorisolautakunnassa ja korostaa lasten ja nuorten asioihin vaikuttamista politiikassaan.
? Näitä samoja teemoja
haluan edistää myös Kokoomuksen ryhmässä. Kokoomus on valtuustotyössä
osoittanut, että he haluavat
ja osaavat vaikuttaa asioihin siten, että helsinkiläisten arki paranee. Tällaisessa ryhmässä haluan olla jatkossa mukana. Kokoomuksessa voin myös luottaa siihen, että yhdessä sovittuja sääntöjä noudatetaan.?,
perustelee Kantola siirtymistään.
Kantola asettuu myös ehdolle kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen listalta.
Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali järjestetään 12.5.-21.5.
Kallio Kukkii 2017 Haapaniemenkatu 4:n
ohjelmia kerätään purkutyöt valmistuvat
Perinteinen Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali
järjestetään 12.5. -21.5. Se on yksi
Suomen suurimmista ja vanhimmista
kaupunginosafestivaaleista. Tapahtumaan voivat
järjestää ohjelmaa erilaiset järjestöt, yhteisöt
ja yksityishenkilöt Suur Kallion alueella (Kallio,
Alppiharju, Merihaka, Siltasaari, Sörnäinen ja Vallilla).
??Ohjelmasisällön muotoa ei ole
rajattu. Se voi olla esimerkiksi
näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden
päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen
levittäminen.
Ohjelmantuottajat
vastaavat järjestelyistä
Kallion Kulttuuriverkosto kokoaa ohjelmat ja julkaisee tapahtumatiedot kulttuuriviikon
ohjelmalehdessä. Ilmaisten rivi-ilmoitusten lisäksi lehdestä
voi ostaa ilmoitustilaa.
Kallion Kulttuuriverkosto vastaa myös kulttuuriviikon yleisluonteisesta tiedottamisesta. Kukin ohjelmantuottaja puolestaan
vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä ja turvallisuudesta ja on
näin myös tapahtumansa vastuullinen tuottaja.
Tapahtumatietojen takaraja
on 12.4. Tiedot voi lähettää
osoitteeseen kukkiiohjelmat@
gmail.com. Tai Kulttuuriverkoston www-sivujen kautta kohdasta ilmoita tapahtuma, sivuilta
löytyy myös lisätiedot.
Rakennustyöt tontilla eivät jatku huhtikuun jälkeen
??Helsingissä Haapaniemenkatu 4;ssä sijaitsevan toimistotalon
purkutyöt valmistuvat huhtikuun
2017 aikana. Senaatti-kiinteistöt
on tehnyt päätöksen, ettei tontille suunniteltua uudisrakennusta lähdetä toistaiseksi toteuttamaan. Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunnan eli valtionhallinnon
tilatarpeet ovat nyt sellaisia, ettei suunnitellulle toimitalolle ole
juuri tällä hetkellä löydettävissä
käyttöä. Mikäli valtionhallinnon
tilatarpeet muuttuvat, voidaan
uudisrakennushanke käynnistää erillisen investointipäätöksen jälkeen.
Purkutyön valmistuttua Senaatti-kiinteistöt huolehtii tontin turvallisuudesta. Tontti aidataan kaupunkimaisemaan soveltuvalla aidalla ja kulkuväylät
ja ajoreitit palautetaan yleiseen
käyttöön. Lisäksi huolehditaan
tontilla olevan kaivannon kuivana pidosta ja valaistuksesta
sekä vartioinnista. Kaivantoon
toteutetaan ajoluiskat ja portit
huoltoa ja ylläpitoa varten.
Väinö Tannerin kentän vieressä sijaitseva 1970-luvun toimistorakennus oli tyhjentynyt valtionhallinnon virastojen käytöstä ja tullut peruskorjausikään.
Rakennus ei täyttänyt enää nykyaikaisen toimistotyön vaatimuksia. Senaatti-kiinteistöt tutki
tarkasti peruskorjauskunnossa
olevan rakennuksen eri vaihtoehdot. Purkamiseen päädyttiin,
koska rakennuksen korjaus olisi
tullut uudisrakennusta kalliimmaksi, eikä rakennuksesta olisi saatu peruskorjaamallakaan
nykyajan vaatimukset täyttävää
tehokasta, modernia ja energiatehokasta työympäristöä. Purkutyöt päätettiin aloittaa heti,
koska talon pitäminen tyhjillään ei olisi ollut taloudellisesti järkevää. Väliaikainen vuokraaminenkin olisi vaatinut talon
peruskorjaamisen.
Senaatti-kiinteistöt on valtionhallinnon työympäristökumppani ja toimitila-asiantuntija. Olemme uusien työnteon tapojen ja
työympäristöjen suunnannäyttäjä. Keskitetyt ratkaisumme auttavat asiakkaitamme tehostamaan
toimintaansa ja säästämään toimitilakustannuksissa. Senaatin
monialaiset ammattilaiset huolehtivat valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä. Senaatti-kiinteistöt vastaa
myös kiinteistöjen kehittämisestä ja myynneistä. Vastuullisuus on keskeinen osa Senaattikiinteistöjen kaikkea toimintaa.
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Yleisönosasto
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 4
Asunnottomuus väheni
viidettä vuotta peräkkäin
S
uomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2
050. Asunnottomien määrä väheni
noin 100 henkilöllä edellisvuodesta
ja pitkäaikaisasunnottomien 200
henkilöllä. Asunnottomia perheitä
oli 325, vuotta aikaisemmin määrä
oli 420. Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni
yhteensä 450 henkilöllä vuodessa.
Tiedot ilmenevät ARAn asuntomarkkinakyselyssä.
Suomi on ainoa EU-maa, jossa
asunnottomuus laskee edelleen.
Asunnottomuutta esiintyi 114
Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia
on eniten Uudellamaalla. Helsingissä 1 000 asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta. Tämän mukaan Helsingissä
on kaikkiaan lähes 4 000 asunnotonta. Kaksi kolmasosaa Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla
ja yli puolet Helsingissä.
Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 400, vähennystä
edellisvuodesta oli 250 henkilöä.
Asunnottomien naisten määrä sen
sijaan lisääntyi 60 henkilöllä ja heitä
oli 1 560. Myös naisten pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, nuorten
väheni.
Asunnottomista suurin osa, 82 %
majailee tilapäisesti tuttavien tai
sukulaisten luona. Asuntoloissa,
majoituslaitoksissa ja erilaisissa laitoksissa asuvien määrä väheni alle
800 henkilön, kun vielä 2000-luvun
alussa em. paikoissa asusti lähes 3
000 asunnotonta. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asustelevia
oli 430. Määrä lisääntyi kolmatta
vuotta peräkkäin.
Asunnottomuuden vähentämisen
painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä.
Tavoitteena on, että asunnottomuuteen johtavat ongelmat tunnistetaan
mahdollisimman varhain, esimerkiksi kun ihminen kohtaa asunto-,
sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut.
Vuonna 2016 joka neljäs Suomen
asunnottomista oli maahanmuuttajataustainen. Heistä kolme neljäsosaa on helsinkiläisiä. Helsingissä
maahanmuuttajataustaisten asunnottomien määrä pieneni 100 henkilöllä vuoteen 2015 verrattuna. Koko
maassa vähennystä oli 60 henkilöä.
Suomesta sai turvapaikan viime
vuonna noin 6 000 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu
jäi oletettua pienemmäksi, mutta
sen arveltiin lisäävän varsinkin araasuntojen kysyntää ja asunnottomuutta suurissa kaupungeissa.
Yleisönosasto
Yskiminen on henkireikäni
??Moni joka minut tuntee,
tietää että olen kova yskimään. Yskin pankissa ja
raitiovaunussa. Yskin bussissa ja puistonpenkillä. Ja
terveyskeskuksessa vasta
pistän varsinaiset yskäjuhlat pystyyn. Voi pojat että
olen yskinyt terveyskeskuksissa vuosien mittaan.
Moni on tietenkin kysynyt että miten minä en ole
tähän päivään mennessä
löytänyt tehokasta yskänlääkettä. Mutta asia ei ole
ihan niin yksinkertainen.
Jokaisellehan on nimittäin
tuttua miten tehokas pieni yskäisy voi olla huomion herättämiseksi silloin
jos joutuu esiintymään ison
ihmisjoukon edessä. Minä
olen vienyt tämän yskäisyn
paljon pidemmälle. Siksi yskin koko ajan ja joka paikassa, jatkuvasti. Näin kukaan ei pysty välttymään
huomaamasta läsnäoloani
katukuvassa.
En minä tästä tietenkin
pelkästään ylpeä ole. Olenhan aina ollut sitä mieltä
että teatraalinen yskiminen
on viimeinen oljenkorsi jos
muuten et saa ääntääsi kuuluviin tässä yhteiskunnas-
sa. Mutta minä olen takertunut tähän oljenkorteen
jo pitkään. Yskiminen on
nykyään ainoa tapani saada ääneni kuuluviin.
Bo Hager
Eläkeläinen
Helsinki
Miksi Helsinki
autoistuu
??Jalkojeni ollessa hyvin
huonossa kunnossa en tahdo päästä, kuin puoleen väliin suojatietä, niin vihreä
valo vaihtuu punaiseksi !
Onko ihme silloin jos autoilijoille jotka istuvat sateelta ja tuulelta turvassa ja
usein vielä hyvin lämpimissä autoissa saavat etuajo-oikeuden meihin heikompiin
nähden, niin nopeasti, siis
ONKO IHME, ETTÄ HELSINKI AUTOISTUU !
On kuitenkin kiitettävää
käytöstä USEIMMILTA AUTOILIJOILTA, että he eivät
aja päälle !
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
Runopalsta
Erojaisvalssi
Odotin kevättä kerran
ja lauluja lintujen.
Sinun äänesi kuulin
ja sointuja rakkauden.
Koskaan ei tietää voi
mitä tuokaan huominen?
Tänään tiedän sen,
päättyy tiemme yhteinen.
Odotin kevättä kerran
ja valoa auringon.
Vain hetken verran
kesti rakkaus ikuinen.
Koskaan ei tietää voi
mitä tuokaan huominen?
Tänään tiedän sen,
päättyy tiemme yhteinen.
Odotin kevättä kerran
ja kukkia toukokuun.
Sulle ruusuja annoin
ja tunteeni tuhlasin.
Koskaan ei tietää voi
mitä tuokaan huominen?
Tänään tiedän sen,
päättyy tiemme yhteinen.
Koskaan ei tietää voi
mitä tuokaan huominen?
Tänään tiedän sen,
päättyy tiemme yhteinen.
Viikot 8-9
Toivo Levanko lyyrikko
Poikani
??Kuntalain 1 §:n mukaan
lain tarkoituksena on luoda
edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.
Mielestäni kunnan tärkein tehtävä on edistää
asukkaidensa ? ei liikeelämän ? hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä sekä terveellä että vammaiselle tulisi olla oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään
turvaan, kohtuulliseen toimeentuloon ja huolenpitoon koko elämänsä ajan.
Kuntien itsehallinnon kaventaminen vähentämällä
kuntien määrää johtaa vallan keskittymiseen yhä harvempien käsiin. Kuntakonsernimiehet ja -naiset eivät
vaivaudu välittämään vähävaraisista ja -osaisista ihmisistä, koska heille se, mitä
piika pissii, on liian vähäarvoista. Onko päättäjillä
subjektiivinen oikeus kusipäisyyteen?
Poikani on vaikeasti kehi-
tysvammainen nuori mies,
joka käy päivittäin ylläpitämässä aktiviteettejaan ja
harjoittamassa työtoimintaa
Helsingin kaupungin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Kuinka ihmeessä liike-elämästä tuodut kuntien hallinto- ja talousmallit voisivat parantaa
hänen osallisuuttaan yhteiskunnassa? Nykyisin voimassa oleva helsinkiläinen konsernimalli näyttää vievän
häneltä, mikäli kunnallinen
vammaisten päivätoiminta,
tilapäishoito ja kehitysvammaklinikka kilpailutetaan ja
yksityistetään, pohjan elämältä. Se riekaloisi hänen
sosiaalisen turvaverkkonsa.
Miettivätkö konsernimiehet
ja -naiset koskaan tekojensa seurauksia?
Kehitysvammaiset ihmiset valittavat kovin harvoin
henkilökohtaisesti heihin
kohdistuneista vääryyksistä mediassa, koska heidän
kognitiiviset taitonsa eivät
riitä lakien tulkintaan. Heidän kykynsä ilmaista itseään sähköisesti tai muuten
on varsin rajallinen. Kuinka
toteutuvat heidän kohdallaan kuntalaissa mainitut
vaikuttamismahdollisuudet?
Ihmettelen tosissani, kuinka valinnanvapaus todentuu poikani kohdalla, kun
tämä ei ymmärrä edes, mitä
sosiaaliturvatunnus tai perusturva tarkoittavat.
Minusta liike-elämästä
tuodut kuntien talousmallit
ovat johtaneet siihen, että
enemmistö kunnanvaltuutetuista ajaa vain omaa tai
liike-elämän etuja. Konsernimalli puolustaa huonosti
fyysisesti tai mentaalisesti
vammaisten ihmisten perusturvaa. Minä en pidä siitä, että minun maksamiani
verorahoja käytetään yksityissektorin palveluntuottajien liiketoiminnan ylläpitämiseen. Kuntien markkinaehtoisuus on korvattava
ihmisehtoisuudella.
Matti Laitinen
Kehitysvammaisen
pojan isä
Miksi näin Kalliossa?
??Olen kulkenut tuhansia
kertoja Helsingin-ja Fleminginkadun risteyksestä aamuin illoin.
Mikään ei ole muuttunut, sama urinaalina toimiva lippakioski on tervehtinyt kulkijaa vuosikymmenestä toiseen. Tällä vuosikymmenellä ei ole löytynyt
sellaista sateentekijää joka
olisi saanut sen elvytettyä.
Eivätkö kotimaan-ja ulkomaiden lehtikuvaajat ja
tv-ryhmät ole saaneet tarpeeksi raflaavaa materiaalia, että kaikki näkisivät
Kallion kaupunginosan rappion ja ahdingon.
Pitääkö jonossa olevia
vielä kyykyttää lisää näillä
kuvaus-sessioilla ?
Usein on mainittu että
Kalliosta löytyy useita eri
puolueiden voima hahmoja
jotka toimivat kaupunginosansa eduksi, valitettavasti
tällä kertaa vesi on valunut
hanhen selästä jälkiä jättämättä, vuodesta toiseen.
Myös Malmin lentokenttä on jäänyt toiseksi tässä
selviytymistaistelussa, tähän
kioskiin verrattuna. Mikäli joku poliitikko saa aikaiseksi jotain, niin tulen äänestämään häntä maailman
tappiin asti.
Toiveeni on, että lapseni
voivat asioida taakseen vilkuilematta kioskin takana
olevalla Otto-automaatilla
samalla ihailla lehtipuita,
jotka kamppailevat huomiosta tässä kadun kulmassa.
Mikäli tämä parannus saadaan aikaiseksi edustaisi
se varsin myönteistä kehitystä Pitkänsillan pohjoispuolella.
Maisema olisi kuin Strömsössä !
Terveisin nimimerkki
?Toivon toisella
puolen(ko)?
Eläkeläisille ilmainen
julkinen liikenne
??Joukkoliikennettä tulee
kehittää niin, että se yleensäkin houkuttelee kaupunkilaisia käyttämään julkisia
kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan. Yksi tärkeimmistä houkuttimista olisi
saada Helsingin kaupunki
lämpiämään ja antaisi vihdoin eläkeläisille ilmaiset
matkat Helsingin joukkoliikenteessä.
Me jotka olemme olleet
hyvin nuoresta asti työelämässä ja maksaneet veroja
Helsingin kaupungille koko
ikämme. Miksi meidät on
unohdettu? Niin moni kä-
visi mielellään harrastuksissakin, mutta matkan hinta jättää usein menemättä.
Vielä suhteellisen hyväkuntoinen vanhempi ihminen
löytää harrastuksista virikkeitä, eikä jää yksin neljän
seinän sisälle murehtimaan
ja masentumaan. Kaupunkihan säästäisi näistä niin
monista masennuksien hoidoista, jotka vain lisääntyvät suuressa määrin. Miksi
sitä ei ymmärretä?
Eläkeläisten keskuudessa se aikarajoitus asia tuntuu aivan utopialta, joka
on 9-12 välillä ja hinta oli-
si kalleimmasta kertalipusta
puolet. Mitähän virikkeitä
siinä ajassa saa, josta joutuu maksamaan sen kertalipun hinnan molempiin
suuntiin?
Vanhempien ihmisten tarvitsee päästä liikkumaan
muulloinkin kuin vain päiväsaikaan. Vapaat matkat
olisi meille tervetullut asia,
jotta pääsisimme ilman aika
ja maksurajoitusta kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla ja vihdoin nauttimaan
tarjolla olevista virikkeistä.
Mari Vedenpää
Kallion seudun WC:t
eivät ole törkytupia
??Olen useasti käynyt normaaleilla tarpeillani Kallion
seudun WC:issa ja huomannut kuinka turhaan tuntuu
menneen se työ jota teimme yhteistyössä, että Kallion seudulle saataisiin kunnolliset WC:t, ettei ulosteita ja virtsaa ole pitkin
katuja!
Kuitenkin jotkut katsoo
asiakseen tuhota tämän hyvän työn joka on osittain
heidänkin hyväkseen tehty ! Olen syntyisin Rauman
eteläpuolelta Pyhärannan
kunnan alueelta, mutta isäni kävi Raumalla töissä ja
välillä viikonloppuisin pyysi minuakin sinne ja Syvä-
raumankadun varrella oli
ainut WC jossa ei ollut
kunnon kattoa ja haju oli
kaamea ! Sellaistako nämä
WC:n rikkojat haluavat?
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
Teatteri Kallion toiminta loppuu
Viimeiset tapahtumat maaliskuussa
??Siltasaarenkadulla toimiva Teatteri Kallio sulkee ovensa maaliskuun 8.
päivän jälkeen. Noin neljä
vuotta toiminut intiimi kulttuuritila ehti profiloitua arvostetuksi konserttisaliksi
Helsingissä, jossa konsertoi
kansainvälisiä artisteja kuin
kotimaan nousevia nimiä.
Teatterin tila on saanut
kiitosta ennen kaikkea
akustiikastaan, jossa monet jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeet viihtyivät. Teatteri Kallio on ollut myös monien uusien yhtyeiden esille nostaja. Samalla paikasta tuli merkittävä yhteisöllisyyden edistäjä, ja nuorten
tekijöiden ja taidemuotojen
esiin tuoja.
Teatteri Kalliossa vieraili myös kanainvälisiä nimiä, muun muassa legendaarisen maineen saanut
amerikansuomalainen Erik
Hokkanen esiintyi Siltasaarenkadulla Euroopan-kier-
Teatteri Kallio soveltui, hyvän akustiikkansa vuoksi, myös klassisen musiikin esiintymisareenaksi.
Schema-kvartetti konsertoi Teatteri Kalliossa maaliskuussa 2015. Kuva: Matti Anttila.
tueellaan. Tilassa on järjestetty myös kansainvälisesti arvostetun We Jazz -festivaalin tilaisuuksia.
Teatteri Kallion toiminasta vastasivat Kallion seurakunnan aluediakoniatyö yhdessä Kallion Kulttuuriverkoston kanssa. Tavoitteena
oli tarjota ?monipuolista ja
tasokasta kulttuuria kaikille?. Teatteri Kallion tilaisuuksiin on ollut pääsääntöisesti vapaa pääsy. Teatteri Kallio muutetaan nuorisotilaksi. Tilassa on vielä
maaliskuun jälkeen Kallion kävelyfestivaalin luen-
kaa ja totelkaa johtajianne,
siinä kaikki. Sitä paitsi ?Arbeit macht frei?.
Niin oli jo kolmannen
valtakunnan aikana.
Populismin suosion kasvulla ja kirjamyynnin hiipumisella näyttäisi olevan
selkeä syy-yhteys.
Kirjarovioiden loimussa lämmitelleet ovat muistaakseni ennenkin uskoneet
olevansa oikealla asialla.
Ahtaaseen mieleen, jota
eivät tiedon omaksumisen
tai käsitteellisen ajattelun
taidot ole saastuttaneet, uppoaa totuus kuin totuus.
Runous, filosofia tai tutkimustieto ovat omiaan vain
hämmentämään. Tukalaan
asemaan omaa syyttään
ajautunutta ei lyriikka jaksa innostaa, eikä raha riitä
kirjauutuuksiin. Trumpoliinilla pomppiminen on kivaa. Lisää sitä!
Kirjankustantajien kannattaisi lopettaa paperin
ja painomusteen tuhlailu
ja siirtyä muurienrakennusalalle.
Taidan ajautua mahtimiesten epäsuosioon, jos
paljastan että lukeminen
on ovi olosuhteiden hallitsemiseen. Jos vielä väitän,
että muunkin kuin teknisen lukutaidon hallitseva
näkee ympärilleen, kyseenalaistaa, valitsee itse ja oppii uutta, olen rienaaja. Ja
viheliäinen provokaattori.
Sanon sittenkin niin. Siksi, että ovien aukominen on
vaarallista. Sille oven takana kyyristelevälle, neuroottisesti arvostelua kammoa-
tosarjaa.
Teatteri Kallion jäähyväiskonsertit: 22.2. klo 19 Tero
Pajunen & Rakas Lapsi, 1.3.
klo 19 Bossa nova -ilta;Trio
Amadores, 8.3. klo 19: Blaa
Blaa Blaa + Blaa.
Olli Sarpo
Trumpoliini
???Kumipallona luokses
pompin taas?, niin kuin
M. A. Numminen hauskasti laulaa. Trumpoliinille pomppimaan joutuneita
kumipalloja tuntuu riittävän. Niitä, joiden haaveet
paremmasta elämästä on
syöty eriarvoisuutta lisäämällä ja koulutuksesta leikkaamalla. Siitäkös itsevaltiudesta ja diktaattorin asemasta märkiä päiväunia näkevät totuuden uudistajat
iloitsevat.
Mitä vähemmän uskollinen kannattajakunta tietää
tai ajattelee, sitä helpompi
sitä on ohjailla.
Vaikka
minkälaiseen
hölmöyteen. Trumpoliinilla holtittomasti pomppivat
kumipallot on helppo pitää aisoissa. Pitäkää haus-
valle yksinvaltiaalle.
Mutta ei hätää, ei. Lapsenmieleni, jota niin mielelläni kuuntelen, kertoo
Trumpoliinien jousten aikanaan liestyvän kelvottomiksi, kirjastojen ja kirjakauppojen taas täyttyvän
tiedonhaluisista kansalaisista. Odotan aikaa parempaa. ? Kumipallona luokses
pompin taas, ahahahaa?.
Puheenvuoro
Isämme meidän
??Kuulin seuraavan tarinan
eräältä jo eläkkeellä olevalta viranomaiselta. Nyt voin
toistaa sen.
Salassapidettävän poliisiraportin mukaan eräs suomalainen perhe oli viime
vuosikymmenellä matkustanut Eurooppaan lomalle
- isä ja äiti ja heidän nuori
tyttärensä - sellainen sinisilmäinen, vaaleahiuksinen
kultakutri. Matkalla lapsi oli kadonnut eikä häntä enää löydetty. Poliisin
mukaan lapsi oli joutunut
kansainvälisen ihmiskaupan
uhriksi - myyty seksiorjaksi
tai leikattu sisäelimet elinkauppaan.
Lapsen äiti masentui ja
sekosi tuskaansa ja joutui
lääkitykselle ja eläkkeelle.
Lapsen isä hukutti surunsa
työhön. Näin hän selvisi joten kuten pävästä toiseen.
Meni kahdeksan vuotta
ja perhe sai poliisilta ilmoituksen. Tytär oli löytynyt.
Jonkin kansainvälisen poliisioperaation yhteydessä
oli vapautettu joukko ihmiskaupan uhreja ja heidän
tyttärensä oli ollut mukana
siinä joukossa. Tytär oli tulossa takaisin Suomeen lentokoneella. Vanhempia pyydettiin tulemaan mukaan
kentälle.
Mutta poliisi halusi ensin
varoittaa isää. Tytär ei ollut enää niin kuin ennen.
Hänet oli raiskattu moneen
kertaan. Hän oli synnyttänyt ainakin kolme lasta.
Hänellä oli C-hepatiitti ja
hän oli HIV-positiivinen.
Hän oli unohtanut suomen
kielen eikä ollut muistanut
edes omaa nimeään. Mutta
hän oli elossa ja hänet palautettaisiin kotiin. Äiti ymmärsi jotain mutta ei sanonut mitään. Isä tunsi toivon
heräävän.
Tuona aamuna perhe
meni lentokentälle lastaan
vastaan. Mutta isä ei tunnistanutkaan omaansa. Hän
näki kuinka poliisi meni
tapaamaan jotain matkustajaa ja tämän mukana ollutta ihmistä. Mutta minkälainen tuo ihminen olikaan. Hänen silmissään oli
tyhjä ilme. Hän seisoi hiljaa
paikallaan itseään huojuttaen, minnekään katsomatta, mihinkään reagoimatta.
Ja silloin isä ymmärsi. Hän
katseli omaa tytärtään. Raiskattua, ruhjottua, saastunutta - psyykkisesti sairasta mielenvikaista ihmistä. Silloin isän sisällä repesi jotain. Hän sanoi poliisille,
että ei tuo ole minun lapseni, minä en huoli häntä,
perääntyi, kääntyi ympäri
ja lähti kävelemään pois.
Poliisi oli juossut isän perään, pysäyttänyt tämän ja
sanonut, että tyttö voidaan
kyllä kuntouttaa. Se veisi
aikaa ja rahaa mutta te saisitte kyllä vielä oman lapsenne takaisin. Isä katsoi
poliisin ohi lastaan. Ei sanonut mitään, kääntyi vain
uudestaan ympäri ja lähti.
Mitä mieltä meidän pitäisi olla tuosta isästä. Haluaisin kuulla sen. Koska juuri minä olen tuo isä. Minä
käänsin selkäni omalle lapselleni, jätin hänet yksin
ja poistuin hänen luotaan.
Kuka osaa kertoa. Pitäisikö minun vain jatkaa elä-
5
Kolumni
Herkkiä
kansalaisaloitteita
??Eduskuntakeskusteluun
on tulossa kaksi erittäin
isoa, herkkää, paljon tunteita ja ihmisten elämää
koskettavia kansalaisaloitteita, aloite työeläkkeiden
ns. taitetusta indeksistä ja
eutanasia aloite.
Taitetun indeksin korjauksen nosti esiin Senioriliike puheenjohtajansa Kimmo Kiljusen johdolla. Asiasta on kirjoitettu ja puhuttu paljon ja viimeistään
eduskunnan vastausta tullaan lukemaan mielenkiinnolla. Taitetun indeksin ja
rahastoivan eläkejärjestelmän monimutkaisuus antaa kaikki mahdollisuudet
lainehtivaan keskusteluun,
etenkin kun työeläkkeistä
sopiminen on työnantajien
ja työntekijöiden vastuulla
ja eduskunta on sitten siunannut sitä koskevat lait.
Kansaneläke järjestelmästä ja niiden tasosta puolestaan voi säätää eduskunta.
Nämä asiat eivät aina näytä
olevan tuoreessa muistissa.
Taitetun indeksin ydin
kysymys on kulminoitunut
eläkeläisköyhyyteen. On
totta, että meillä on paljon
pienellä työeläkkeellä tai
yhteen sovitetulla eläkkeellä olevia, etenkin naisten
osuus on suhteellisen korkea. Katselin taannoin Eläketurvakeskuksen tilastoja
Helsingin kohdalta, koska
halusin tietää oman kaupunkimme tilanteen. Meillä on noin kolmannes eläkkeellä olevista kaupunkilaisista, jotka elävät todella pienellä eläkkeellä, noin
800 ? 1200 euroa /kk. Vain
noin 15 prosenttia saa keskimäärin 2600 euroa ja yli
sen /kk.
Pienellä eläkkeellä tai
palkalla eläville erilaiset
toimeentuloa täydentävät
tulonsiirrot, asumistuki, toimeentulotuki, ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Mutta sen lisäksi on otettava
huomioon muut elämisen
kustannukset, ruoka, lääkkeet, vaatteet, matkustaminen, vapaa-ajan mahdollisuudet ym. Olen korostanut myös näiden maksujen
ja kustannusten huomioon
ottamista, kun pohditaan
ns. työeläkkeiden taitettua indeksiä. Se ei korjaisi
erilaisten selvitysten mukaan pienten työeläkkeiden problematiikkaa, mutta
toisi isoihin työeläkkeisiin
kohtuullisen isot korotukset. Silloin mielestäni olisi oikeudenmukaisempaa
säilyttää nykyiset kaikille
käyttäjille maksuttomat terveyskeskuskäynnit tai laskea lääkkeiden omavastuuosuutta tai nostaa sosiaaliturvaa. Maksuton tai puoleen hintaan oleva HSL lippu on monen eläkeläisen
toive ja sen puolesta teen
töitä. Tässä kuumassa keskustelussa toivon vain, että
ihmiset voisivat pohtia eläkeläisköyhyyttä, sen syitä ja korjaamisehdotuksia
monelta eri kantilta. Eikä
pidä unohtaa, että työeläkkeen pienuus on viime kädessä riippuvainen työstä
saadusta palkasta ja naisilla se on edelleen 4/5 miesten palkoista.
Eutanasia aloite on herkkä aloite. On hyvä, että asiasta keskustellaan ja pidän
eduskuntaa hyvänä ja arvokkaana foorumina. Tässä asiassa ei ole mielestäni oikeata tai väärää mielipidettä. Elämän rajallisuus
on tosiasia. Kuolemassa me
kaikki olemme yhdenvertaisia. Mutta elämään kuuluu sen kunnioittaminen
aina kuolemaan saakka.
Mutta sairaanhoitajana olen
nähnyt myös paljon kärsimystä ja sellaista ihmisten
toivoa, ?että pääsis pois?.
Euroopassa on muutamia
maita, joissa on tarkkojen
reunaehtojen säätelemänä
hyväksytty armokuolema
tai avustettu kuolema arvokkaana elämän loppuvaiheen asiana.
Itse olen asiaa pohtinut
paljon juuri ihmisen ja inhimillisyyden näkökulmasta.
Eutanasiassa ollaan elämän
perimmäisten kysymysten
äärellä. Siihen liittyy paljon tunteita, uskonnollisuutta ja ehkä pelkoakin.
Toivon, että eduskuntakeskustelu säilyisi asian vaatimalla arvokkuuden tasolla.
Maija Anttila
sote lautakunnan
puheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net
Postin terminaali
Vantaalle
määni. Ehtisin hankkia vielä uuden vaimon seonneen
tilalle - ja saada lapsiakin.
Omia. Ja kunnossa olevia.
Ei mitään kuntoutettavia.
Vai pitäisikö meidän tuomita tuo isä - pitäisikö
minun tuomita itseni ja
vain ymmärtää. Vai pitäisikö meidän tuomita äiti,
kun ei puuttunut asiaan.
Tai - antaa olla. Sellaista
nyt sattuu.
Ari Maarnela
Suomen Reformiyhdistys ry
emaarnela@gmail.com
??YIT on allekirjoittanut
sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa.
Noin 26 000 neliömetrin
laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on
tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä
2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja HelsinkiVantaan lentokentän välissä
YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella.
? Terminaalin sijainti on
ihanteellinen sekä Postin
että meidän asiakkaidemme
materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymi-
en tarpeisiin, sanoo Postin
Kuljetuspalveluiden johtaja
Jaakko Kaidesoja.
? Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uuden sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti
alan terävintä kärkeä, toteaa Heikki Lähdesniemi, hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä.
? Jatkamme nyt tämän
merkittävän terminaalin
sekä samalla koko K3:n
työpaikka-alueen rakentamista pääkaupunkiseudun
logistisessa ytimessä, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.
KALLIO LEHTI
6
Päivyri
Viikon mietelause:
Kun mielipide on yleinen,
se on tavallisesti oikea.
Jane Austen
(1775-1817)
Nimipäivät:
Viikko 8
Ma 20.2. Heli, Heljä, Helinä, hely
Ti 21.2. Keijo
Ke 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki
To 23.2. Aslak
Pe 24.2. Matti, Matias
La 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa
Su 26.2. Laskiaissunnuntai. Nestori
Viikko 9
Ma 27.2. Torsti
Ti 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin
päivä. Laskiaistiistai. Onni, Sisu
Ke 1.3. Alpo, Alpi, Alvi
To 2.3. Virve, Fanni, Virva
Pe 3.3. Kauko
La 4.3. Ari, Arsi, Atro
Su 5.3. Leila, Laila
KALLION KIRKKO
Ma?pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous,
klo 16 raamatunluku, klo
18 ehtoollinen. La 9 aamurukous.
Kivimessu to 23.2. klo 18.
Hurmerinta, Niskala.
Raamatunluku pe 24.2.
klo 16 ja Iltamessu klo 18
V-M Hynnisen johdolla. Klo
19.30. Rukoushetki päivän
päättyessä Petri Tikka.
Laskiaissunnuntain messu su 26.2. klo 10. Partti,
Männistö, van Santen, Pyylampi, Oksanen, Markku
Ekstam. Pyhäkoulu klo 10.
lltamessu ma 27.2. klo
18. Partti.
Wähäväkisten juhlaveisuu
ja Herran Pyhä Ehtoollinen
ti 28.2. klo 18. Viljamaa.
Tuhkamessu ke 1.3. klo
18. Messuvieraat saavat tuhkaristin otsaansa. Viljamaa,
Partti, Pyylampi.
Kivimessu to 2.3. klo 18.
Mattsson, Niskala.
Raamatunluku pe 3.3. klo
16. Iltamessu klo 18. VeliMatti Hynninen.
Ekumeenisen Karmeliittayhteisön messu la 4.3. klo
18 Kallion kirkon Vihreä
salissa. Rippi klo 17.
Messu su 5.3. klo 10.
Hurmerinta, Viljamaa, Oksanen, Niskala, Mäki-Kokkila, Rosenborg.
Pyhäkoulu klo 10. Alle
4 v. vanhempien seurassa.
Skidikirkko su 5.3. klo
16. Perheen yhteinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa lasten äänille, vuorovaikutukselle ja ilolle. Lapset voivat osallistua messun
toteutukseen, esilaulajina,
ehtoollisavustajina ja tekstinlukijoina? ja mitä muuta
keksimmekään? Riittää, että
saavut paikalle klo 15.30.
Mukana pappi Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala ja lastenohjaaja Tytti Friberg. Kirkkomehut ja
-kahvit.
Iltamessu ma 6.3. klo 18.
Partti.
Iltamessu ti 7.3. klo 18.
Viljamaa.
Rukouslaulumessu ke 8.3.
klo 18. Männistö, Anima mea.
TAPAHTUMAT KALLIOSSA
Kallion kirkko, Kappelisali ja Vihreä sali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio
, Siltasaarenkatu 28.
Torstaina iltapäivällä torstaisin klo 13 Kallion kirkossa. 23.2. Kirjallisuuden
kiehtova maailma Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola vierailee, Olli Laine haastattelee.
2.3. Miksi ulkomuodosta on tulossa ihmisarvon
mitta? Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen Itä- Suomen yliopistosta, haastattelijana Sirkku Nyström. 9.3.
Kirjatytöstä kustantajaksi,
Kallion kirkko, Leena Majander - Reenpäätä haastattelee Päivi Istala. Päivärukous klo 12. Kahvitarjoilu
klo 12.30 alkaen.
Lähde elämään ilta su
26.2. klo 17 Kappelisalissa. Aiheena Sinä olet
ihme. Kristiina Tanhua-Laiho, Kansan Raamattuseura, Eeva-Liisa Hurmerinta.
Rukouspalvelua. Teejatkot.
Hyvien uutisten illat ?
Markuksen evankeliumi ti
28.2. klo 18 pastori Mika
Ebeling, SEKL. ja pastori EL Hurmerinta. ti 7.3. klo 18
Pastori Matti Viitanen, SEKL
Kallion seurakunta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Onko toivo totta vai vain
toivetta? Kaksi luentoa isosta toivosta. ma 6.3. klo
17-18 ?Toivo ja usko?; ma
13.3. klo 17-18 ?Toivo ja
rakkaus?. Vihreä sali (2.
kerros, itäpuoli). Luennot
päättyvät klo 18 alkavaan
pieneen messuun. .
Hyvien uutisten ilta ?
Markuksen evankeliumi ti
7.3. klo 18 Pastori Matti Viitanen, Kansanlähetys ja Eeva-Liisa Hurmerinta, Kallion seurakunta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Kristuksen rukous ? tuntiretriittiryhmä ma 6. 3. klo
Sunnuntaiksi
Laskiaissunnuntai
??Laskiaiskarnevaali merkitsee katolisissa maissa
musiikkia, kulkueita ja ruokaa. Lähtökohtana on nurin päin käännetty maailma. Nauraminen kyseenalaistaa vallan ja hallitsevat käsitykset.
Meidän versiomme laskiaiskarnevaalista on hillitympi: leikkiä ja laskiaispullia;
Jumala rakastaa harrasta
lastaan. Mutta Jumala rakastaa lastaan myös riehakkaana ja huolettomana. Nauraessaan ihminen on avoin,
haavoittuvainen. Vanhempi
tulee hyvälle mielelle lapsen riemusta, vaikka tietäisi lapsen joutuvan vielä
vaikeuksiinkin.
Tansanialaisen pastorivieraamme totesi eräästä kirkkomme juhlamessusta: Messu oli erittäin hieno, mutta
meillä olisimme laulaneet ja
tanssineet kirkossa monta
tuntia. Purskahdimme nauruun, koska se on niin totta. Tansaniassa pyhä ilo on
äänekästä, rytmikästä yhdessäoloa kuuman auringon paisteessa. Ympäriltä
kuuluu liikenteen meteli ja
eläinten kaakatus ja mäkätys. Tansanialainen rukoilee koko kehollaan, kokonaisvaltaisesti.
Jumalan hyviä lahjoja pitää myös tuhlata reilusti.
Ettei kävisi niin, että vain
huolestuisi kaikesta; kuin
maksaisi korkoa lainasta,
jota ei ole edes nostanut.
Riehan jälkeen laskeudutaan paastoon. Karnevaali tarkoittaa myös: hyvästi liha ? sekä syötävä, että
laajemminkin himot ja riippuvuudet. Alkaa itsekieltäymyksen aika.
Jumalan maailma on aikamoinen karnevaali: nurin päin käännetty maailma.
Jumala Jeesuksessa kärsi ja
kuoli, jotta meillä syntisillä
olisi ikuinen elämä ja ilo.
Jumala tulee maalliseen,
jotta meillä olisi yhteys taivaalliseen. Joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän.
Jeesuksen vaellus kohti viimeisiä päiviä alkaa.
Herra, sinä lunastat minut
vapaaksi, sinä uskollinen
Jumala.
18. Rukoilemme yhdessä
varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta hiljaisuudessa. Ennen hiljaisuuteen laskeutumista on hiljaisuuden viljelyä koskeva virikepuhe.
Aterioimme hiljaisuudessa
ja keskustelemme lopuksi
lyhyesti. Ei ennakkoilmoittautumista. Paikka: Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys ry, Torkkelinkatu 11 a 3,. Kysy lisää: Nina
Klemmt p. 09 2340 3634.
Konsertti: Blaa Blaa Blaa
+ Blaa ke 8.3. klo 19 Teatteri Kalliossa. Helsinkiläisen uuden jazz-sukupolven
uusi nouseva nimi! Kvartetissa soittavat Jarno Tikka
saksofoni, Mikko Puhakka sähkökitara, Eero Tikkanen kontrabasso ja Jesse Ojajärvi lyömäsoittimet.
Kahvila auki alkaen klo 18.
Vapaa pääsy.
Joka viikko Kalliossa:
Varikkoryhmä työnhakijoille torstaisin klo 9-12
Teatteri Kalliossa. Tervetuloa varikolle ja yhteiselle aamiaiselle. Tarjolla vertaistukea ja uutta suuntaa
elämään.
Avoin muskari maanantaisin Seurakuntakodilla. Klo
9 1-2-vuotiaiden ryhmä, klo
10.15 sisarusryhmät. Kysy
lisää: Tytti Friberg p. 09
2340 3621
Laulua lapset jaloissa tiistaisin klo 12 Seurakuntakodilla. Avoin lauluryhmä
lauluhaluisille. Lapset voivat olla kuunteluoppilaina. Laulamme gospelia ja
kevyttä musiikkia popjazzlaulupedagogi Niina Sallisen johdolla.
Lähetys- ja Rukouspiiri
tiistaisin klo 16 ja Kukkoeteisen kutojat klo 16.15.
Kallion kirkolla.
Eläkeläisten piirit: Kirkon
piiri Kappelisalissa keskiviikkoisin klo 13. Ke 1.3.
aiheena Tuhkakeskiviikko
? Paasto ? Katumus. A. Mäki-Kokkila.Ke 8.3. klo 13
Suomen Lepralähetys.Ritva Pohti ja Sari Pentikäinen. Merihakapiiri vierailee
ke 1.3. Diakonissalaitoksen
museossa Metiäinen. Lähtö
Tornituvasta klo 13, 8.3.
Klo 13 Vieraana Kati Helin,
Lounasravintola Tornitupa,
Haapaniemenkatu 7-9.
Perhekerho torstaisin klo
10 ja Esikoisvauvakerho klo
12 Seurakuntakodilla.
ACKTÉ-KLUBI
Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen
papinkatu 2
Mitä kuuluu Taru Valjakka? ti 7.3. klo 17. Aino Ackté-klubin taiteellinen johtaja
Suvi Olavinen haastattelee
oopperalaulaja Taru Valjakkaa. Vapaa pääsy.
T?ekkiläistä romantiikkaa
Smetanasta Dvorakiin. Ke
1.3. klo 19. Kaija Saarikettu, viulu, Sami Mäkelä, sello ja Juhani Lagerspetz, piano. Liput 15 e.
Asi es mi tango. To 2.3.
klo 19. Martin Alvarado on
nykyhetken tärkeimpiä argentiinalaisen tangon
esittäjiä. Hänen konserteissaan kuullaan sekä uutta että klassista tangoa ainutlaatuisen koskettavalla
tavalla; kielimuuri ei ole
missään maassa sille esteenä. Martin Alvarado (Argentiina), laulu ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon.
Liput 20 e
ALPPILAN KIRKKO
Sateenkaarimessu la 25.2.
klo 17. Kaste ja konfirmaatiomessu. Partti, Äänisetlauluryhmä.
Kuoromessu su klo 16.00.
Partti, Oksanen, Klemmt,
tekstinlukija Juhani Tauriainen ja Salonkikuoro.
Messun liturgiset osat Palestrinan missa brevis vuodelta 1570.
Taize -henkinen messu
su 5.3. klo 16. Patronen,
Oksanen, Õunap ja Tiina
Rankinen.
Kansainvälinen työ:
Viron
itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus
pe 24.2. klo 16. pastori
P.Paenurm Virosta.
kanttori D. Õunap. Juhlakulkue.
Kiinankielinen raamattupiiri perjantaisin klo 18.
Kiinankielinen jumalanpalvelus su 26.2. klo 13.
Unkarinkielinen messu
su 5.3. klo 11. Bela Halász.
Kiinankielinen messu su
5.3. klo 13.
TAPAHTUMAT ALPPILAN
KIRKOLLA
Voimasanoja Raamatusta
Katri Kuusikallio
Kirjoittaja on
Järvenpään seurakunnasta
opintovapaalla oleva
yhteiskuntatyön
seurakuntapastori
Viikot 8-9
Kuolinilmoitus Kallio-lehteen
Rakkaamme
Etunimi
SUKUNIMI
o.s. Sukunimi
s. 00.00.0000 Helsinki
k. 00.00.0000 Helsinki
Jäi jälkeesi kaipuu
? jäi sanaton suru.
Kaivaten
Lapset
Sukulaiset
Hautaan siunaaminen
toimitettu läheisten
läsnäollessa. Lämmin
kiitos osanotosta.
Ilmoitukseen tuleva
teksti ja tieto siihen
haluttavasta kuvasta
lähetetään osoitteella
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai
postitse Kallio-lehti/
Karprint Oy, Vanha
Turuntie 371, 03150
Huhmari. Ilmoituksen
jättö onnistuu myös
puhelimitse Kristiina
Estama-Saarinen
numeroon
09-413 97 332.
Oheisen ilmoituksen
koko on 1x100 mm
ja hinta 146 ? + alv.
Samankorkuinen,
mutta 2 palstaa leveä
maksaa 292 ? + alv.
Myös muut koot ovat
mahdollisia.
Opintotuen takaisinperintää 34 100 kpl
??Kela on lähettänyt päätösehdotukset opintotuen
takaisinperinnästä. Noin
34 100 opintotuen saajaa
ansaitsi vuonna 2015 yli
vuositulorajan. Määrä on
lähes sama kuin vuotta aikaisemmin.
? Perintäehdotusten määrään vaikuttavat opintotuen
riittävyys, tulorajojen muutokset ja työllisyystilanne,
toteaa vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan
opintotukiryhmästä.
? Huonona jatkunut työllisyystilanne on varmastikin rajoittanut opiskelijoiden työssäkäyntiä ja siksi
takaisinmaksuehdotusten
määrä ei ole muuttunut,
Lahtinen jatkaa.
Opintotukea sai vuonna
2015 noin 326 100 opiskelijaa. Heistä 34 100:lla tulot olivat Verohallinnolta
saatujen tietojen mukaan
suuremmat kuin opintotukilain mukainen vuosituloraja. Tämä on noin 10 %
kaikista opintotuen saajista. Kela on lähettänyt näille opiskelijoille takaisinperinnästä päätösehdotuksen.
Keskimäärin takaisin maksettavaa yhtä opiskelijaa
kohti tulee 1 365 euroa.
Päätösehdotusten mukaisten perintöjen yhteismäärä
on 46,6 milj. euroa.
Vuosi sitten Kela lähetti
maksuehdotuksia 33 850
opiskelijalle ja perittävä
määrä oli 45,5 milj. euroa.
Opintotuen vuosituloraja määräytyy sen mukaan,
kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Jos opiskelija nostaa tukea 9 kuukaudelta, hänellä saa olla
muita tuloja enintään 11
850 euroa vuodessa. Opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2015 olivat 7 770 euroa
(ilman opintotukea).
-ryhmä ti 28.2. ja 7.3. klo
17. Nina Klemmt.
Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä to 2.3. klo
18. Pauliina Lindfors.
GLOW- ilta nuorille aikuisille pe 3.3. klo 17. Rukousta, musiikkia ja yhteinen iltapala.Tule mukaan!
Monikulttuuriset naiset ke
8.3. klo 17. Nina Klemmt ja
Heidi Rautionmaa.
Joka viikko Alppilan kirkolla:
Senioreiden sähly maanantaisin klo 9.
Kehitysvammaisten kerho
Yrittäjät maanantaisin klo
16.30. Nina Klemmt.
Päiväkansa 60+
maanantaisin klo 12. Iloinen
porukka ikäihmisiä. Leena
Niinivaara.
Tiistaiolohuone ja ruokailu tiistaisin klo 9 Tiistaiolohuone; Venyttelyjumppa
klo 10-11; Diakonialounas
2 e klo 11.30-12.30. Avoin
muskari Klo 10 ja 10.30 ja
Perhekerho klo 13 asti.
Kangaspuukerho tiistaisin klo 18. Tule kutomaan
räsymatto, shaali tai liina
itsellesi.
Lasten perjantai perjantaisin klo 9?12. Pe 3.3. Temppurata Liikuntasalissa.
Brunssi lauantaisin. Kattaukset klo 11 ja klo 13.
Hinta 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe
mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p.
050 363 9575.
Uudelleenkäsittely
Kela lähettää takaisinperintäehdotuksen kaikille
vuositulorajan ylittäneille
opiskelijoille. Se on päätösehdotus, sillä Kelalla ei
ole tietoa siitä, mikä osa
tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulorajan
ylitys johtuu muista kuin
opiskeluaikana saaduista
tuloista, esimerkiksi valmistumisen jälkeisistä tuloista, maksettava määrä
voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan.
Opiskelija voi 23.3.2017
mennessä tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön,
jossa hän selvittää opintonsa ja sen, milloin tulot
on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden 2015 aikana aloittanut
opintonsa, valmistunut tai
käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Edellisissä
tulovalvonnoissa opintonsa
aloittaneita tai valmistuneita on ollut noin neljäsosa
takaisinperintäehdotuksen
saaneista.
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
7
Torstaina iltapäivällä
? Kallion kirkossa koko kevään
Yhteensä 16:ssa tilaisuudessa kuullaan ja
keskustellaan mielenkiintoisista asioista
??Kallion seurakunnassa
on kevään aikana torstaisin ? Torstaina iltapäivällä
tilaisuus. Tunnin mittaisessa tilaisuudessa haastatellaan mielenkiintoista henkilöä ja seurakuntalaiset
saavat seurata haastelua ja
esittää myuös kysymyksiä
haastatteluosuuden jälkeen.
Tilaisuus pidetään Kallion
kirkossa kello 13-14. Tilaisuutta edeltää päivärukous
ja kahvila kello 12 alkaen.
Kevään mittaiset tilaisuudet alkoivat Kallion kir-
kossa jo 12. tammikuuta
ja jatkuvat huhtikuun loppuun saakka, kaikkina muina torstaipäivinä paitsi kiirastorstaina.
Tilaisuuksia on kevään
aikana yhteensä 16.
Helmikuun ensimmäisessä Torstaina iltapäivällä tilaisuudessa oli vieraana nelinkertainen olympiavoittaja, Lasse Viren. Häntä
haastatteli kanttori Tommi
Niskala.
Virenistä on olemassa jo
kaksi patsastakin.
Haastattelun aiheotsikkona oli - kuinka voitetaan.
Kysymykseen Lasse Virenin kaatumisesta Munchenin olympialaisissa vuonna 1972, Viren totesi, että
heti ylös ja muiden perään
äkkiä!
? Voitto oli koko ajan
mielessä.
Virenin vastaus kiteytyi tilaisuuden otsikkooon kuinka voitetaan.
Lasse Viren on syntynyt
Myrskylässä vuonna 1949 ja
asuu paikkakunnalla edel-
Kanttori Tommi Niskala haastatteli Lasse Vireniä Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa Kallion
kirkossa helmikuun alussa.
leen.
Kirkko on Lasse Virenille tuttu paikka.
Myrskylässä hän on viihtynyt, muun muassa sen
vuoksi, että siellä hän on
saanut olla niin sanotusti
rauhassa, paikalliset ihmiset antavat hänen olla omissa oloissaan, ja ymmärtävät
ettei Lasse Viren ole koko
ajan halukas puhumaan urheilusta, saatikka omista urheilusuorituksistaan.
? Kilpailuvietti täytyy urheilussa menestyneellä olla.
Kilpailuhenkisyys, on ominaisuus, joka tuo kunnianhimoa ja edesauttaa menestystä ja onnistumista, Viren sanoo.
Urheilua Viren on harrastanut lapsesta saakka,
Kallion kirkko oli puolillaan väkeä
Torstai iltapäivällä -tapahtumassa.
aikuisena hän työskenteli poliisina, jossa toimessa
oli silloinkin voitti olympiamestaruudet.
Viren lähti mukaan uran
jälkeen myös politiikkaan.
Aluksi hän oli mukana kunnallispolitiikassa, noin 20
vuotta. Vuosina 1999 ?
2011 Viren toimi kansanedustajana Kokoomuksen
riveissä.
? Yhteiskunnallinen toiminta on antanut merkittävästi näkökulmaa elämään
ja asioihin. Laajentanut elämänpiiriä ja tuonut uusia
näkökulmia ja uusia, erilaisia ihmisiä omaan elämänpiiriin.
Lasse Viren ei vielä näinä päivinäkään lepää laakereillaan ja vietä eläkepäiviä. Monenlaista menoa
ja touhua riittää edelleen.
Virenin nuorin pojista pitää kuljetusalan yritystä ja
siinä auttaminen työllistää
jonkun verran myös isää.
Viisi ilmastopositiivista kokeilua Kalasatamaan
??Helsingin Kalasatamassa
toteutetaan kevään aikana
viherratkaisuihin, sähköautoiluun, pysäköintiin, aurinkosähköön sekä kotitalouksien hiilijalanjäljen vähentämiseen liittyviä kokeiluja. Kokeilut ovat osa Fiksun Kalasataman Nopeiden
kokeilujen ohjelmaa.
Kaikkiaan 34 jätetystä tar-
jouksesta mukaan valittiin
? Green House Effect:
Kaupunkikeidas ? viherratkaisut kotipihoihin ja kiinteistöihin
? Parkkisähkö oy: Smart
minigrid ? sähköautojen lataamisen ja aurinkosähkön
yhdistelmäkokeilu
? Witrafi oy: Rentapark
? parkkipaikkojen vertais-
vuokrauspalvelu
? Elwedo oy: Taloyhtiöiden tuottama aurinkosähkö
hyödyksi asukkaille
? The Natural Step: Kotihiili ? ilmastofiksuja käytäntöjä ja kannustimia asukkaille
Nyt käynnistyvä kokeilukierros on kolmas laatuaan. Viimeisimmät kokei-
lut, Kuntokaverit ja Auntie,
käynnistyivät viime syksynä. Kokeiluissa on kehitetty uusia ratkaisuja parantamaan kaupunkilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kalasataman ensimmäiset kokeilut puolestaan liittyivät älykkääseen liikkumiseen, ruokahävikin vähentämiseen, jätehuollon
Palkittu vauvojen hittipatja sai sijoituskierroksen täyteen kahdessa päivässä
??Suomalaisäidin keksimä
tuudittava vauvanpatja keräsi lähes 300 000 euroa sijoittajien rahaa.
Helsinkiläisäiti Hanna
Sissala kehitti omien kokemustensa pohjalta vauvanpatjan, joka tuudittaa
itkuiset vauvat uneen minuuteissa. Tuudittava patja on palkittu mm. Saksan
Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.
Familings-yrityksen tuudittava vauvanpatja sai uuden LullaMe-nimen yleisökilpailun tuloksena. Lulla on monille suomalaisille tuttu isoäitien käyttämä
nimitys kehdosta, ja lullaby maailmalla miljoonille
ihmisille tuttu sana kehtolaululle.
? LullaMe-brändi julkaistaan myöhemmin tänä
vuonna. Samalla tulemme
lanseeraamaan uuden, parannetun tuotteen, yrityksen toimitusjohtaja Hanna
Sissala sanoo.
LullaMe haki sijoittajia
tuotteen parannetun version kehittämiseksi ja kasvun
vauhdittamiseksi. Kierroksen menestys ylitti kaikki
odotukset. Yritys tavoitteli
150 000 ? 250 000 euron sijoitusta. Anti täyttyi kahdessa päivässä ja päätyi lopulta summaan 295 000 euroa.
? Sijoituskierros järjestettiin pääasiassa tuttujen
kautta. Kiinnostuneita sijoittajia oli paljon ja moni
olisi ollut valmis sijoittamaan enemmänkin.
Vauvanpatjojen kysyntä
on ylittänyt yrityksen tavoitteet totaalisesti.
? Tuote on tällä hetkel-
lä jatkokehityksessä. Emme
ota toistaiseksi uusia tilauksia vastaan, mutta jonoon
voi ilmoittautua verkkosivuillamme. Ilmoitamme
jonossa oleville heti, kun
testikappaleita tai tuotteita
on taas saatavilla. Toimituspaussi on tietysti harmillinen asia, sillä saamme päivittäin kyselyjä haastavissa
tilanteissa olevilta perheiltä.
Uskomme kuitenkin, että
ensimmäisestä tuote-erästä saatu palaute auttaa tekemään tuotteesta entistäkin paremman, Hanna Sissala kertoo.
LullaMe:n tuote on vauvanpatja, joka tuudittaa
vauvan uneen keinumalla
pehmeästi ylös-alas. Patja
on ensimmäinen tuote maailmassa, joka heijaa vauvan
uneen itsestään tavallisessa
pinnasängyssä. Tämä mahdollistaa itkuisten lasten
vanhemmillekin levon.
Lähde: Familings
tehostamiseen ja paikallisten palveluiden yhteiskehittämiseen.
? Nopeiden kokeilujen
ohjelmaan on tähän mennessä jätetty kokeilutarjouksia yli 130 kappaletta.
Kokeilijoita on ollut kuusi Kalasatamassa ja kolme
Helsingin Ilmastokadulla.
Yhteistyötä on tehty 10
kaupungin yksikön ja 30
yrityksen kanssa. Käyttäjien määrä on ollut yli 300?,
kertoo Fiksu Kalasatama
-hankkeen ohjelmajohtaja
Veera Mustonen Forum
Virium Helsingistä.
Käynnissä oleva kokeilukierros toteutetaan yhteistyössä Smart & Clean
-projektin kanssa. Projektissa kaupunki, kaupunkilaiset, yritykset ja tutkimus-
laitokset kehittävät Helsingin seudusta maailman parhaan testialueen älykkäille ja puhtaille ratkaisuille.
? Parhaiden toimijoiden
poikkeuksellinen yhteistyö
tekee Helsingin seudusta
maailman parhaan testialueen älykkäille ja puhtaille tuotteille ja palveluille.
Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmassa
ideoita ja ratkaisuja päästään kokeilemaan aidossa
kaupunkiympäristössä. Parhaimmillaan uusista ratkaisuista kasvaa merkittäviä
muutoksia ja uutta liiketoimintaa. Helsingin seudulla
tehtävät muutokset toimivat
referensseinä suomalaisille
yrityksille?, toteaa Smart &
Clean -säätiön toimitusjohtaja Tiina Kähö.
KALLIO LEHTI
8
Viikot 8-9
Kulttuuri
Risto Kolanen
Helmikuun
kulttuurikierros
??Persoonallisen tanssiryhmä Gruppen Fyran esitys ?Pitkät piuhat? on mainio tanssiesitys ja tribuutti
keikkaroudareiden ammattikunnalle. Sen näki Kaapelin Turbiinisalissa, ja varmasti myös jatkoa tulee.
Roudareiden arkinen työ
soveltui mainiosti Turbiinisalin teolliskoneelliseen
kolhoon ympäristöön.
Jukka Tarvainen elvistelee parhaat päivänsä nähneenä rockkukkona esityksen lopussa, mutta ennen
kaikkea on kyse viiden harjaantuneen tanssijan tarkkarytmisestä ryhmätyöstä,
jossa totutut työliikkeet tehdään takaraivon muistista
ja luotto kaveriin on korkea, vaikka kaikki keikkavalmistelussa ei sujukaan
kuin Strömsössä.
Kalastajan
ahneus
? Muistuta kampelaa että
minä tahdon myös trumpetin!, nukketeatterissa huudetaan. Kävin ystävänpäivän alkuillasta katsomassa
30 vuotta täyttävän Annantalon, kaupungin lastenkulttuurikeskuksen, salissa
Nukketeatteri Poijun tuoreen esityksen ?KAMPELAN
KOLME TOIVOMUSTA?.
Lapset ovat niin antoisa,
kiitollinen yleisö. He kommentoivat koko ajan käsinukketeatteriesitystä. Silloin kun nukke kysyy mielipidettä, ja silloinkin kun
ei kysy. Jos nuket erehtyvät
vähän pussailemaan välillä,
katsomosta kuuluu kommentti: ? Yäk. Puoli tuntia on sopiva aika iltaesitykselle. Päiväkotiryhmille
ne tehdään aamupäiväks.
Tarinahan
perustuu
Grimmin veljesten satuun
?Kalastaja ja hänen vaimonsa?. Köyhä kalastaja
pyydystää kampelan, joka
lupaa toteuttaa kalastajan
kolme toivomusta päästäkseen vapaaksi. Kalastajan
ja tämän vaimon ahneus
kuitenkin kasvaa ja toiveet
käyvät yhä kohtuuttomiksi.
Lopulta kampela peruuttaa kaikki heidän toiveensa
ja kalastaja vaimoineen palaa takaisin entiseen.
Melkein kaikesta vastaavan Milla Riskun ympäristösanomaa, meren puhtautta, edistävä sovitus on
nykyaikaan siirretty, klassisen käsinukketeatterin keinoin toteutettu versio, joka
sisältää paljon huumoria.
Esitys käsittelee materialismia sekä ihmisten aiheuttamaa luonnon ja merien
kuormitusta, silti hauskoin
keinoin.
Alakuloinen tango
Suomelle
Tango Alakulo on iso
produktio Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Kuvittaja,
lavastaja, tanssijat, muusikot klassisesta jazziin on
koottu tekijäjoukkoihin.
Sen ensi-ilta oli Savoy-teatterissa, ja esitys lähtee
kiertämään maailmaa.
Yona (=Johanna Pitkänen) on omaa tietään kulkeva laulaja-lauluntekijä,
joka on kasvattanut suosiotaan 2010-luvulla. Yona
elää live-tilanteissa intuitiivisesti ja osittain improvisoiden. Laulaja kaataa hänelle merkityksettömiä musiikin raja-aitoja ia haluaa
musiikillaan kannustaa ihmisiä elämään rohkeammin.
Tango Alakulo -illassa
Yonalla oli aluksi vaikeuksia Toivo Kärjen säveltämissä ja Reino Helismaan sanoittamissa sodanjälkeisklassikoissa ?Siksi
oon mä suruinen? ja ?Onni
jonka annoin pois?, mutta
hän nosti tulkinnan tasoa
huomattavasti toisen puoliajan Kaj Chydenius-rakkauslauluihin, ?Nuoruustango?, ?Laulu kuolleesta rakastetusta? sekä Jevtushenko-käännökseen ?Ei puolikasta?.
Musiikki oli Suomen
100-vuotisjuhlavuoden
merkkituotteeksi tarkoitetun illan parasta antia. Improvisoiva viulisti ja säveltäjä Christian Garrick loisti
muutamassa soolossa.
Timo Torikka on juoheva esiintyjä ja luotettava juontaja. Mutta hänelle
kirjoitetut 100-vuotisjuhlaspiikit ovat aivan liian särmättömiä. Ei haluta loukata, siksi ei sanota juuri
Kuvassa (vas.) Jukka Tarvainen, Pia Liski, Virpi Juntti, Tomi Kosonen, Tommi Haapaniemi Gruppen Fyran keikkaroudareina. Kuva:
Riikka Sundqvist
mitään. Vain lopun Paavo
Haavikko -runossa oli piikkiä muuten harmittomaan
historiajutteluun.
vänyön tunteen, kun kuuntelee Hank Williamsia ja
Willie Nelsonia yön odotuksessa.
Amerikan countrya
maanantaisin
Naisklovnit
pelastavat maailman
Tulkoon valkeus!, nimittäin Martta Valkeus. Hän
veti komeasti Dolly Partonin ?Jolenen? countryillan
viimeisenä biisinä.
Harva se maanantai-ilta
hiivin ravintola Juttutuvan
Hillandmondays-klubille kuulemaan countrymeininkiä. Hillandmondays-illat ovat jatkuneet säännöllisesti kesäkuusta 2016 lähtien. Sitä ennen klubi oli
Kampin Boothillissä. 130
kertaa on oltu koolla tällä nimellä. Alku oli syksyllä 2014.
Vakiokokoonpanossa
ovat Pauli Halme, Martta
Valkeus, Sami Laakso ja
Antti Vuorenmaa. Nykyään on myös Satu Metseberg bassossa, muusikkoperheestä. Bändin nimi on
Hilland Playboys. Ilmankos
naisten nimet ovat verkkosivulla aika piilossa.
Vuorotellen
lauletaan
40-60-lukujen amerikkalaista country & westerniä, paljon stetsoneita päässä, bootseja jalassa ja rento tunnelma. Bändi soittaa
tuntipalkkahenkisesti, melkein kolme tuntia. Saa hy-
Paras tapa Helsingissä
torjua talvipakkasten pistelyä ja helmimasennusta
on maanmainio ?Punainen
nenä - naisklovnifestivaali?
Hurjaruuthin näyttämöllä
Kaapelissa. Ulkolaisia vierasesiintyjiä oli mm. Espanjasta, Ranskasta ja Venäjältä. ?Klavy in Love? ?esitys oli sanaton show, jossa jokainen kohtaus oli lyhyt tarina rakkaudesta tai
sen etsinnästä. Kolme venäläistä klovnia etsii unelmien kumppania, kaikkien
esteiden yli. Toimittajakin
haettiin eturivistä hitaaseen
tanssiin.
Hanna Terävä oli taas aivan hulvaton ?Tuhkimossa?, joka on hänen toinen
prinsessaklassikkoesityksensä; edellinen oli vuosi
sitten Prinsessa Ruusunen.
Terävään voi aina luottaa.
Hän saa yleisön mainiosti
mukaansa. Nyt muutaman
katsojan oli esitettävä Prinsessaa/prinssia, isää ?Papa?
ja pappia, ?Padre?. Heidän
oli tanssittava mm. Akselin
ja Elinan häävalssia. Hän
opiskeli Tukholmassa klovnerian maisteriksi.
Kalastaja ja hänen vaimonsa käsinukketeatteriesitys perustuu
Grimm-veljesten satuun. Kuva: Milla Risku
Yona, Johanna Pitkänen on taitava tulkitsija hyvin moneen
musiikkilajiin Savoy-teatterin lavalla. Kuva: Yonan promokuva
Suomalaisen kaksoisillan
aloitti toinen naisklovnerian
veteraani Taina Mäki-Iso,
joka on tuunannut vanhempaa ja työstänyt uutta materiaalia pohjoisen voimanaiseen ?Viikinkiprinsessa?.
Hän ei selvästikään saanut
yleisöä samalla tavoin mukaan kuin aiemmassa ?haMEossaan?. Suomalaisiin
naisklovneihin pääsi laajemmin tutustumaan festarin päätösiltamissa, jotka ovat aina hulvattomia.
Seitsemän klovnin joukos-
Joka maanantai kaksikko
Antti Vuorenmaa (vas.) ja Pauli
Halme sekä muu vakiokaarti ja
vierailijat pitävät iloista countrymusiikki-iltaan Juttutuvassa.
ta erottui mummo Sarina
Darina (Sari Mäkelä) ja
nuottien ja syntsikan kanssa sekoileva konserttisoittaja Niilo auf Wiedersehen
(Niina Rinta-Opas). Britta
(Janna Haavisto) pisti jo
vähän seksiä peliin.
Kuuma Ankanpoikanen
?ryhmän Gorillat toimivat
samalla juontajina kyltteineen, joista esiintyjien nimet eivät erottuneet etupenkkiä pidemmälle. nuottien ja syntsikan kanssa
? Festarin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja
tänä vuonna tehtiin taas
uusi kävijäennätys. Todella pitää harkita tulevaisuudessa esitysten määrän lisäämistä ja mahdollisesti jotain Kaapelin isompaa
salia, tiedottaja Pisko Au-
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
9
Venäläinen klovnitrio Klavy hurmasi Hurjaruuthin yleisön mykkäfilmimäisellä slapstick-komediallaan. Kuva: Klavyn promokuva
nola vastaa lehden kysymykseen.
Sivuaskel laajentaa
nykytanssia
Sivuaskel-festivaali tuo
aina uusia tuulia nykytanssiin kansainvälisten vieraiden esitysten kautta.
Perjantai-iltana katsoin
Zodiakin Stagella ja Pannuhallissa kolme hyvin erilaista esitystä. Tove Sahlinin ?My Own Bodies? on
fyysisesti vaativa ja tenhoava tanssi ruotsalaiselta taiteilijalta, joka nimensä mukaisesti myös näytti
?Mona Sahlinin pikkuser-
kulta?. Koko tunti keskittyi ihmisen tärinäliikkeeseen; nainen kulki yleisön
seassa ja liikkui musiikin
ja värinöiden mukaan. Hän
tarttui välillä käsiimme ja
jatkoi tärinää toiseen. En
omalla kohdallani ymmärtänyt tarttua käteen.
Eniten pidin Ian Kalerin
?Incipient Futures? -tanssin
valtavasta dynaamisuudesta, muusikin vahvuudesta
ja lavastuksen keskittymisestä ympyrään edessämme. Kaler tanssi Stephane
?Peeps? Moen kanssa. Musiikista vastasi Jan Roströmin ryhmä, jolla svengasi lujaa.
Taina Mäki-Iso on luonut uuden hahmon, ?Viikinprinsessan? yhdistämällä siihen myös vanhaa tuunattuna Naisklovnifestarilla.
Kuva: Mikko Toivonen
Kolmas esitys oli erikoisin. Norjalainen naistrio
Berstad/Helgebostad/Wigdel esiintyi pimeässä maan
alla, ?heittäytyneinä hilpeän mätänemisen juhlaan?.
?Soil Girl? lataa ihmismielen pimeään puoleen. Yksi
Sivuaskeleen esitys, ?Horrible Mixtures? haki nykytanssia niin kaukaa, että se
tuntui enemmän mietiskelyistunnolta.
Yhdeksän tanssijaa luo eläviä kuvia Teatterikorkeakoulun valoisaan saliin. Kuva: Katri Naukkarinen
Kiusaannuttavaa
tanssiposeerausta
?KOSTO I-IX? on ruumiilliskielellinen Tableau
Vivant (=elävä kuva) ?teos
yhdeksälle tanssijalle ja heidän fantasialliselle sisimmälleen. ? Kiusaannuttava
ja kaunis paluu, joka kannattaa tehdä, esittely kutsuu. Saimme kokea Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa talven yhden kauneimman esteettisen ja elegisen kokemuksen, joka
purkautui viimeisessä esityksessä yhteiseen vallattomaan riemuun.
Esiintyjät Krista-Julia Arppo, Jenna Broas, Karoliina
Kauhanen, Anni Koskinen,
Anna Kupari, Outi Markkula, Pinja Poropudas, Lotta
Suomi ja Katriina Tavi kirjoittivat esityksessä kuultavan tekstimassan koreografi
Elina Pirisen ja kirjoittaja
Niko Hallikaisen ohjauksessa. Lavastus on etualalla
täysin valkoinen, ja esityksen kokonaisilme valoisa.
Takaosan hämyä katsojat
näkevät vain etäältä.
Kosto on osa tanssijantaiteen maisteriohjelmaa. Nuoret, valmistumisen kynnyksellä olevat, tanssijat esittävät ammattikoreografin
heille valmistamaa teosta
myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla kevään
2017 aikana. Näin he oppivat tanssijan ammattiin ja
keräävät kokemuksia teoksen esittämisestä erilaisissa tiloissa ja kulttuurisissa
ympäristöissä.
Vapaan jazzin
juhlailta
Koko Jazz Clubilla oli
mukavan lämminhenkiset
juhlailtamat, kun klubin
perustajat ja kantavat voimat Timo Hirvonen (sähköbassossa) ja Jussi Lehtonen (rummuissa) viettivät nelikymppisiään.
Tuntui, että kaupungin
?koko? vapaan jazzin kenttä
oli paikalla, parikymmentä
soitti, muut yleisönä. Tulin
1. setin lopussa, kun Lehtonen piti kaunista puhetta
Hirvoselle. Tauon jälkeen
saatoimme kuulla jazzklassikoita Jaco Pasoriuksesta
Herbie Hancockiin.
Aivan huikea oli Marzi
Nymanin kitarointi ja nopeaääninen kurkkulaulelu
Weather Reportin ?Teen
Townista?. Timo Hirvonen
on tehnyt sanat, joista Jari
Tervokin kalpenisi, Nyman
hehkutti. Ja tulkinta oli kyllä mahtava.
Koko Jazz Club on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana pääkaupunkiseudun jazzmusiikin tarjontaa. Yleisö on kokenut,
Pakolaisia todellisuudesta
??Filosofia sanoo politiikalle: ? Meillä on todellisuus, mutta sinulla
on elämä. Politiikka vastaa: ?Elävät olennot ovat
kieltäneet olemassaolomme. Todellisuus ja elämä
kuuluvat kaikille. Esteetikko kommentoi: ? Näytät kuin yhdeltä maalaukseltani ? Ei sinä näytät
yhdeltä maalaukseltani.
Talven erikoisin monialainen performanssiteos on Teatteri Quo Vadiksen ja tanssiteatteri
Sivuun Ensemblen yhteistyönä syntynyt ?Temptation ? Ghosts, refugees from reality?, joka
sai ensi-iltansa Puolassa
syyskuulla 2016 ja Suomen kantaesityksen Teatteri Universumissa Punavuoren eteläreunalla. Nyt
erinomainen näyttämöteos palaa Teatteri Avoimien Ovien ohjelmistoon
Erottajalle helmikuun lopulla ja uudelleen toukokuulla.
Käsikirjoituksesta vastaavat Marko Järvikallas ja Otso Kautto puolalaisen Stanis?aw Witkiewiczin teoksen pohjalta. Hän teki ekspressionistista maalaustaidetta, valokuvausta ja absurdia kirjallisuutta. Ohjaus
on Kauton, koreografiasta
vastaa Ninni Perko sekä
ääni- ja valosuunnittelusta Roy Boswell.
Temptation (=houkutus) on puolalaista gtoteskia, ilmaisullista teatteriperinnettä edustava
liikkeen, runon, teatterin,
musiikin, kuvien ja viestien yhdistämä fresko, jossa kahdeksan kummitusta yrittää luoda yhteyttä
eläviin ihmisiin ja sanoa
jotain heille. Neljän barrikadin eristäminä kum-
mitukset rakentavat tiloja,
valoja ja ääniä näyttämölle. Visuaalisuus ja myyttisyys yhdistyvät taitavasti.
Elävät ovat kuolleita, mutta kuolleiden pitää jatkaa
elämistä, sanoma kuuluu.
Saa nähdä, muuttuko
esitys Avoimet Ovet ?teatterin arvokkaissa perhekatsomoissa. Universumin
hämärässä Halloweentyyliin eläviksi kuolleiksi maskeeratut esiintyjät
kehittivät erilaisista alkujuurista hurjan kohtauksen toisensa perään.
Alussa ja lopussa esiintyjien ja yleisön, kuolleiden ja elävien, välissä on
mellakka-aidoista koostuva selvä raja, jonka yli
vainajat kurkottavat katsojaan päin. Mitä he etsivät? Muistoja, ihmisiä vai
elämätöntä elämää?
Alarivissä (vas.) Maija Rissanen, Kati Kallio, Ninni Perko, keskellä
päällä makaa Marko Järvikallas ja takana huitelee Minerva
Kautto. Kuva: Jouko Siro
että se on Helsingissä täyttänyt aidon jazzklubin vajeen. Klubin, joka ei toimi
ravintolan ehdoilla, vaan
voi olla aito konserttiareena. ? Koko Jazz Club on
pääkaupunkiseudun selkeästi merkittävin jazzklubi
ja edustaa taiteellisella tasollaan ja tinkimättömällä
musiikillisella näkemyksellään ehdotonta kansainvälistä huipputasoa, vuoden
2016 Elvis-palkintoperusteluissa lukee.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki joulukuussa vetoomuksen Koko Jazz Clubin uhatun talouden tueksi
ja vakiinnuttamiseksi. Jazzin vapaa kenttä haluaa yhden, näkyvän estradin Helsinkiin. Klubi tuo myös paljon ulkomaisia esiintyjiä.
Valoa ehkä jo näkyy tunnelin päässä.
Teatterimentorin
100 vuotta
Taideyliopiston teatterikorkeakoulun
tiloissa,
Kallion ja Sörkan rajoilla,
avautui helmi-maaliskuuksi VIVA VIVICA! ? Vivica Bandler 100 vuotta ?
näyttely. Se kertoo voimanaisen teatteriurasta ja itsenäisen Suomen mittaisesta
elämänkaaresta. Avajaiset
olivat J.L. Runebergin ja
Bandlerin syntymäpäivänä
5.2. ja viikkoa myöhemmin
teatterilaiset juhlivat häntä
symposium-keskusteluilla.
Näyttely koostuu Bandlerista ja hänen monipuolisesta taipaleestaan ja urastaan kertovista valokuvista
ja kaksikielisistä (suomeksi
ja ruotsiksi) kuvateksteistä.
Joukossa on monia teatteriohjaaja?johtajan aforistisia ajatelmia niin elämästä
kuin teatterista. Näyttelyn
ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm.
Tukholman kaupunginteatterin Foajé 3:n lavalla
esitettiin lukudraamana viikonloppuna Stig Hansénin
näytelmä ?Vivica, ja må hon
leva i 100 år?, joka kertoo
Suomen ja Ruotsin teatteritaivaan tähden ja mentorin työstä, elämästä ja arjesta Ruotsin teatterikentällä.
VIVA VIVICA! -näyttely
on avoinna osoitteessa Haapaniemenkatu 6 arkisin klo
9?19 ja viikonloppuisin klo
10?15 aina 26.3. saakka.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Teksti: Risto Kolanen
KALLIO LEHTI
10
TARJOUS!
Kuntosali 12 kk
199
Kokiksi Belgiaan tai
lähihoitajaksi Irlantiin
? Ammattiin opiskelevat
innokkaita vaihto-opiskelijoita
00
+ liittymismaksu 29 EUR
Hyvä hinta-laatusuhde,
ei sitoutumispakkoa
Osta verkkokaupasta tai
paikan päällä ma-to 16?20,
pe 14?18: Hämeentie 111,
Kauppakeskus Arabia
www.arabium.fi
HAMMASLÄÄKÄRI
ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit:
? Risto Närvänen
? Mikko Laukkanen
? Niina Raij
? Tapani Waltimo
Erikoishammaslääkärit:
? Pekka Laine, suukirurgia
? Anneli Lehto, iensairaudet
? Annina Niklander, suuhygienisti
? Saila Pakarinen, suuhygienisti
Implanttihoidot, röntgentutkimukset
ja valkaisuhoidot
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011
Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi
??Vaihto-opiskelua pidetään usein vain korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuutena. Sama mahdollisuus on kuitenkin ollut tarjolla myös ammattiin
opiskeleville jo viidentoista
vuoden ajan. Vaihtojakso
lisää ammatillista osaamista, mutta tarjoaa myös uusia kokemuksia ja ideoita.
Vaihto-opiskelun suosio
on kovassa kasvussa ammatillisissa oppilaitoksissa ja nyt jo joka kahdeksas opiskelija lähtee jossain
vaiheessa opintojaan kokeilemaan siipiään ulkomaille.
Suosituimmat vaihtomaat
ovat Euroopan suurimpia
maita, sillä muun muassa Espanja, Ranska, Saksa,
Englanti ja Hollanti vetävät opiskelijoita puoleensa.
? Vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat useimmiten naisia eli vaihtoon lähdetään
naisvaltaisilta aloilta: sosiaali- ja terveysalalta, liiketaloudesta ja hotelli- ja ravintola-alalta. Mutta kyllä
vaikkapa rakennusinsinöörit ja sähkömiehetkin haluavat ulkomaille, kertoo
ammatillisen koulutuksen
päällikkö Mika Saarinen
CIMOsta eli Kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön
keskuksesta.
Vaihtojaksojen
pituus
vaihtelee parista viikosta
muutamaan kuukauteen.
Perinteisen opiskelun lisäksi vaihdossa voi suorittaa myös työssäoppimisjakson, mikä onkin Saarisen mukaan ehdottomasti
suosituin vaihtoehto.
? Kokemus on aivan uudenlainen, kun suomalainen opiskelija asuu itsekseen ja käy töissä sikäläisessä työpaikassaan. Kokkiopiskelija voi vaikkapa
laittaa ruokaa belgialaisessa
ravintolassa tai lähihoitaja
työskennellä irlantilaisessa
päiväkodissa.
Rohkeutta, uusia
ideoita ? ja työ
valtameriristeilijällä
Vaihto-opiskelusta
on
opiskelijalle sekä ammatillista että henkilökohtaista
hyötyä. Mika Saarinen listaa tärkeimmiksi hyödyik-
Ravintola
MÄKIKUPLA
: a rk
a
n
n
i
Avo
. 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k
eu d e
t
Stadin parhaat isot pizzat,
pastat, lasagnet.
Myös mukaan!
Tervetuloa!
Viikot 8-9
Torkkelinkatu 2, 00500 HKI
P. 8253 1520, 8253 1521
si itsenäistymisen, rohkeuden kertymisen ja uusien
ideoiden saamisen.
? Monet opettajat ovat
kertoneet, että opiskelijat
tulevat vaihdosta takaisin
varmempina kuin aikaisemmin. Ulkomailla pääsee myös näkemään, miten
omaa työtä tehdään toisessa maassa. Mukaan voi tarttua uusia ajatuksia, joiden
ympärille voi vaikkapa perustaa oman yrityksen, tai
joista olisi hyötyä tulevalle
työnantajalle.
Kosmetologiopiskelijana
vaihdossa ollut, nyt yrittäjänä työskentelevä Hanna
Nurmi voi omasta kokemuksestaan allekirjoittaa
tämän. Hän suoritti työssäoppimisjaksonsa Tallinnassa ja pääsi opiskeluiden lisäksi tekemään asiakastyötä vieraassa maassa.
? Minulle oli selvää jo
alusta asti, että haluan
opintojen loppuvaiheessa
vaihtoon hakemaan uusia
kokemuksia ja ideoita ja
haastamaan itseäni. Vaihtojakso oli todella hyödyllinen sekä henkilökohtaisesti
että ammattitaidon kannalta, Nurmi kertoo.
Vaihtojaksolta tarttui mukaan rohkeutta ja uusien
kokemusten nälkää, jotka
saivat Nurmen hakemaan
alansa töitä risteilyaluksilta.
? Olen risteillyt Tyyneltämereltä Antarktikselle,
ja pitkin Välimerta ja Aasiaa ? ihan joka puolella.
En usko, että olisin saanut tällaisia kokemuksia
ilman vaihtojaksolta saamaani rohkeutta.
Miten vaihtoon pääsee?
??Vaihtoon lähteminen
edellyttää opiskelijalta
oma-aloitteisuutta, sillä
kukaan ei tule tarjoamaan tilaisuutta tarjottimella. Ammatillisen koulutuksen päällikkö Mika
Saarinen CIMOsta neuvoo kääntymään ensimmäisenä oman ohjaavan
opettajan, opinto-ohjaajan tai kansainvälisen
koordinaattorin puoleen.
? Myös oppilaitosten
nettisivuilla on usein
paljon tietoa vaihtoopiskelusta. Sitä kaut-
ta voi myös hakea apurahoja esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmasta, joka
on EU:n ohjelma kaikille nuorille, Saarinen
kertoo.
Vaihtoon
lähtevältä opiskelijalta ei odoteta täydellistä kielitaitoa, sillä ammatillisissa opinnoissa yhteistyö
ulkomailla lähtee käsillä tekemisestä. Saarinen
muistuttaa, että vaihtomaassa opiskelijan vastaanottava henkilökään
ei välttämättä puhu täy-
dellistä englantia.
? Kielitaidon sijasta
vaihto-opiskelijoilta odotetaan innostusta, halua ja rohkeutta kokeilla uusia asioita ja nähdä
maailmaa. Myös opintojen on syytä olla hyvällä
mallilla. Ja jos opintojen
aikana ei ole tilaisuutta lähteä vaihtoon, voi
lähteä myös valmistumisen jälkeen. Se on hyvä
meriitti, jota työnantajat
osaavat arvostaa.
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
11
Tiina Lymin näytelmä sykkii
Teatteri Kultsassa
??Susi sisällä- näytelmä saadaan ensi-iltaan
25.2.2017 Teatterin Kultsaan. Kyseessä on Tiina
Lymin esikoisteos, jonka
kantaesitys oli vuonna 2009
Tampereen Työväen Teatterissa. Näytelmä esitetään
ensimmäistä kertaa Helsingissä.
Tiina Lymi on teeveestä
tuttu näyttelijä ja ohjaaja,
nyt myös palkittu kirjoittaja. Hän nimittäin pokkasi tänä vuonna tammikuun
Venla-gaalassa Vuoden käsikirjoittajan pokaalin minidraamasarjasta Kohtuuttomuuksia. Venlalla niin
ikään palkittiin miljoonanyleisön saavuttanut Sykedraamasarja, jossa Lymi
esittää yhtä sairaanhoitajista.
Teatteri Kultsan esityksen ohjaa Timo Hannelin.
?Teksti valittiin jo vuosi
sitten ohjelmistoon. Toki
mukava nähdä, että muutkin ovat huomanneet, miten hauskaa tekstiä Lymi
tuottaa?, ohjaaja myhäilee.
Hannelin on aloittanut
teatterityöt valoista, äänistä ja muusta tekniikasta jo
1980-luvulla. Hän on ollut muusikkona, näyttelijänä ja ohjaajana Kultsan lisäksi Vantaalla ja Espoossa. Ehkä opettavaisinta on
ollut Vantaan tanssiopiston opetusteatteri Rikan
produktioissa työskentely.
?Siellä huomasi, että tanssijat kyllä oppivat näyttelemään, mutta näyttelijät eivät niinkään tanssimaan?,
ohjaaja vitsailee.
Kenen sisällä se susi oikein sykkii?
?Meidän kaikkien sisällä on susi?, ohjaaja vastaa
epäröimättä ja tarkentaa:
?Jos sivistyksen pintakiiltoa vähän raaputtaa, eläimellinen osuus herää henkiin. Kaikissa meissä on jotain susimaista silloin, kun
meidän tuttu maailmamme, joka tässä on avioliitto, rikotaan. Ihminen on
myös laumaeläin. Erotarina ei koske vain eroavia
puolisoita, vaan eron paineaalto vie mukanaan ja
rikkoo mennessään myös
monia muita läheisiä ympäriltä. Näyttelijän työllä tästä sinänsä ankeasta
realismista luodaan elävää.
Tämä erotarina on sitä paitsi enemmän anteeksi pyy-
tävä kuin kostonhimoinen.
Sanailu esityksessä on kaikkea muuta kuin ankeaa ?
luvassa on paljon huumoria ja komiikkaa.?
Katastrofin aineksista kasvaa kutkuttavaa komiikkaa
Naispääosassa sykkivää
Tuulaa esittää Pauliina
Alanko. Hänen miestään
Vesaa näyttelee Jalmari Jalonen. ?Tuulaan on itse asiassa helppo samaistua. Hän
muistuttaa minua, olen itsekin freelancer ja hiukan
boheemi ja taiteellinen taivaanrannan maalari, jolla
jalat ei aina pysy maassa?,
Alanko avautuu.
?Päässä elää täydellisen
äidin ihanne, mutta Tuulan temperamentilla siihen
Jalmari Jalonen. Kuva: Osku Hannelin.
Charlie Nevander ja Siina Mäenpää. Kuva: Osku Hannelin.
on vaikea kyetä. Onnellinen perhe ja talo Porvoossa ovat alussa Tuulan ykköstavoitteet ?, Alanko valottaa roolin lähtöasetelmia.
Vesan susi kaipaa paitsi
omaa laumaa myös laumanjohtajuutta. Niinpä susi jolkottaa maisemassa ja saalistaa minkä ehtii. Eläin peittää jälkensä ja salaa saaliinsa viimeiseen asti. Mutta ihminen on keksinyt median,
jonka valvovan silmän alta
mikään ei kauaa pysy salassa. Aviomiehen paljastuminen lataa katastrofin ainekset perheidylliin ja vähitellen koko kaveripiiriin
ja lapsetkin pääsevät todistamaan noloja tilanteita.
Raivoa, lämpöä ja kaveriterapiaa
Näytelmän henkilögalleriaan kuuluu ydinperheen
lisäksi kavereita ja työkave-
reita ja Tuulan äiti. Ero alkaa jäsentää Vesan ja Tuulan suhteita näihin lähimmäisiin aivan uudella tavalla. Esityksen herkullisimmat
tilanteet syntyvätkin näistä yhteentörmäyksistä. On
hellyttävää seurata esimerkiksi kaveriterapiaa, jota
molemmat saavat omalta
ystävältään. Komiikkaa ei
puutu myöskään naisten
keskinäisistä solidaarisuuden osoituksista tai lasten
reaktioista hämmentävissä
tilanteissa.
Eron hullunmyllyn läpikäynyt yhteisö tulee asemoineeksi keskinäiset suhteensa uusiksi. Tässä mielessä Lymin näytelmää voi
luonnehtia kehitystarinaksi.
Muutkin kuin eroava pariskunta joutuvat arvioimaan
asenteensa ja tavoitteensa
uudelleen ja hyväksymään
lopputuleman pitivätpä siitä tai eivät.
Pilke Lehto-Kaven
Susi sisällä
Käsikirjoitus: Tiina Lymi
Ohjaus: Timo Hannelin
Ensi-ilta: la 25.2.2017, klo
19.00
Muut esitykset: to 2.3.,
pe 3.3., la 4.3, ke 8.3., to
9.3., pe 10.3., ke 15.3., to
16.3., su 19.3., ke 22.3., to
23.3., la 25.3., to 30.3., pe
31.3., la 1.4.
Esitykset alkavat klo
19.00, paitsi su 19.3.2017
klo 15.00
Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja,
Käenkuja 6-8.
Liput 15 / 12 euroa:
www.teatterikultsa.fi
Beer Festival 2017 teemamaana Unkari
??Perinteisesti Unkarissa
valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Eurooppaa
valtaava pienpanimobuumi
käynnissä myös Unkarissa?
Asia selviää Helsinki Beer
Festivaaleilla 7.-8.4.2017 Helsingin Kaapelitehtaalla.
Unkari on valittu vuoden
2017 Helsinki Beer Festiva-
lin teemamaaksi.
Unkarilaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen
historia. Muutoksen tuulet
puhaltavat nyt myös Unkarissa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns.
mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluen-
sa muiden panimoiden laitteilla. Unkarissa näitä panimoita kutsutaan vaeltaviksi panimoiksi, unk. Vándor
sörfözde.
Aikaisempien vuosien tapaan rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle
pikkukylien oluenpanijoiden
luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan
se pitää itse paikanpäältä
noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan
Unkariin.
Helsinki Beer Festivalin
perinteitä noudattaen pyrimme löytämään unkarilaisia olutharvinaisuuksia sata
tai kaksi.
Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Tapahtumassa on myös Belgia oluiden baari, jossa on tarjolla
noin sata belgituotetta ja ostereita moninkertaisen oste-
rinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.
Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuus
oluita ja siidereitä.
Festivaaleilla ovat mukana
perinteisesti myös real alet
ja real siiderit.
valmistelua, toteaa Setan
varapuheenjohtaja Aleksi
Koivisto.
? Odotamme, että ne hallituspuolueet, jotka ovat
varmistaneet, että tasa-ar-
voinen avioliittolaki voi tulla voimaan suunnitellusti
maaliskuun alussa varmistavat, että näin todella tapahtuu, Koivisto painottaa.
Lähde: Seta
Kannanotto:
Emme lakkaa tahtomasta!
??Hallitus on valmistellut
tasa-arvoisen avioliittolain
voimaantulon niin, että laki
voi astua voimaan kahden
Viima Lampinen.
viikon päästä 1.3. Pääministeri Juha Sipilä on vakuuttanut, että hallitus kunnioittaa edellisen eduskun-
nan tekemää päätöstä tasaarvoisesta avioliitosta.
Viime syksynä eduskuntaan toimitettiin kansalaisaloite, jolla halutaan kumota tasa-arvoisen avioliittolain
voimaan tulo. Tätä kansalaisten yhdenvertaisuutta vastustavan aloitteen käsittelyä
alettiin yllättäen kiirehtiä viime viikolla, kun perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa. Aloite on kiireellä tulossa eduskunnan päätettäväksi vielä tällä viikolla.
? Aloitteen käsittely vain
kaksi viikkoa ennen tasaarvoisen avioliittolain voimaantuloa on julmaa poliittista peliä sateenkaari-ihmisten kustannuksella, sanoo Setan puheenjohtaja
Viima Lampinen.
? Jälleen kerran sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet uhrataan, jotta yhdenvertaisuuden vastustajat
saavat äänensä eduskunnassa esille. Valtiolla on
vastuu ihmisoikeuksien to-
Aleksi Koivisto.
teutumisesta, hän jatkaa.
? Tasa-arvoista avioliittoa
vastustavan kansalaisaloitteen käsittelyn puskeminen
kiireellä läpi on ennenkuulumattoman heikkoa lain-
KALLIO LEHTI
12
Viikot 8-9
Kuvataide
Risto Kolanen
Helmikuun kuvataide
Kallion, Punavuoren ja
Kampin alueen galleriat
tuovat kuvataiteen
maineikkaita nimiä hyvin
esiin. Helmikuun taide
on nyt nimekästä: Wardi
ja Rantanen huipulta.
Avaruuspoika
on ikuinen
??Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee 5.3.
asti Heli Kurunsaaren yhden laatan puupiirrostekniikalla toteutettuja henkilökuvia. Avaruuspoika ?näyttelyyn hän on koonnut taidetta, joka pohtii ihmisyyttä
ja ihmisen kuulumista ympäristöönsä ja historiaansa.
Vahvasti taiteilijan pohjalainen identiteetti on mukana
koruttomien teosten melankolisessa hartaudessa.
? Uusissa vastavalmistuneissa teoksissani nykyhetki ja menneisyys lomittuvat
toisiinsa kuin käyttämäni
puupiirrostekniikan värikerrokset. Pohdin työssäni, mitä kaikkea kannamme mukanamme, välitämme ja siirrämme eteenpäin
uusille sukupolville.
Kurunsaari on tehnyt aina
runsaasti henkilökuvia. ?
Niiden mallit ottavat suoran kontaktin katsojaan.
Joidenkin henkilökuvien
kohdalla kyse on melkein
muotokuvista, henkilöt ovat
todellisia, mutta näköisyys
on enemmän tyypittelyä.
Kurunsaaren ihmiset ovat
kuulaita, samaistuttavia ja
tunnistettavia, Veikko Halmetoja tiivistää näyttelyesittelyssä.
Mestari palaa
öljyväriin
Taidesalonki, Bulevardi
3B IV krs, avasi helmikuun
ajankohtaisen näyttelynsä
arvokkaassa seurassa. Presidentti Tarja Halonen kunnioitti läsnäolollaan keskustellun muotokuvansa tekijää läsnäolollaan.
Rafael Wardi haluaa tuo-
da julki kunnioituksensa
Prismaryhmää ja sen näkemyksiä kohtaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit
hehkumaan. Sigrid Schaumanin ja Torger Enckellin
maalauksissa asia on ilmeinen, Gösta Diehl, Sam Vanni, Ragnar Ekelund ja Yngve Bäck käyttävät rakenteellisempia keinoja.
Wardille maalaaminen on
yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Hänen työskentelynsä on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan
pysähtynyttä. Usean vuoden tauon jälkeen Wardi
on pastellien ohella ottanut käyttöönsä taas öljyvärit, ilahduttava jälleennäkeminen tässä näyttelyssä.
Työt
Taidesalongin
100-vuotishistorian arvokkaissa korkeissa huoneissa
ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Näyttely
on avoin 1.3. asti tiistaista
sunnuntaihin, iltapäivällä.
Kati Immonen ja Korpi vastaan puutarha ?sarjaan kuuluvat työt Omenapuu (vas.) ja Juhannusruusu (molemmat vesivärillä ja tussilla
paperille tehtyjä vuona 2016) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg
Rauhallista,
majesteetillista
Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, johtaja Ilona
Anhava kirjoittaa näyttelyesitteessä olevansa ?iloinen
ja ylpeä? siitä, että noin 20
vuoden tauon jälkeen Silja Rantasen uusi näyttely
?Serenissima? on Anhavalla. Työt ovat öljy kankaalle
-tekniikalla luotuja ja esillä 5.3. asti.
Tyypillistä Rantasen taiteelle on lakkaamaton kiinnostus ja havaintokyky tiedon, visuaalisen stimulanssin, elämysten ja muistin
yhdistämiseen. Jokapäiväisen elämän ja kulttuurivirtausten yhdistäminen tuo
yleisön nähtäville laajan
kirjon elämää.
Serenissima on terminä
liitetty Venetsian ylistämiseen tai superlatiiveihin,
kuten ?rauhallinen? tai ?majesteetillinen?. Maailma vastaa Silja Rantasen ideaan
maalaamisesta. Venetsian
ympäristöä havaitaan lintuperspektiivistä, muistijatko-
Kuvataiteilija Silja Rantanen teoksensa Peacock Room (öljy kankaalle, 2016) vieressä Galerie Anhavalla.Kuva: Raimo Granberg
Graafikko Heli Kurunsaari ja puupiirros Lanko vuodelta 2016
Galleria Duetossa.Kuva: Raimo Granberg
na töille, joita hän on maalannut aiemmin. Työt ovat
väririkkaampia kuin viime
vuosina.
Rantanen sanoo, että
nämä maalaukset ovat syntyneet suuren keskittymisen ja inspiroitumisen tilassa. ? Koska olen sekä
kriittinen että itsekriittinen,
tämä tunne on harvinainen
ja iloinen.
Metsämaisemia
herkkupaloina
Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, tuo 5.3.
asti esille Kati Immosen
akvarellitöitä, joissa nautitaan metsämaisemista herkullisina suupaloina. Taiteilijan jo kolmas yksityisnäyttely paketoi suomalaisen metsän elementit pieniin koreihin ja ympäröi ne
ruseteilla kuin joulun kukka-asetelmat. Nimi ?Flora?
syntyy tästä. Aiemmin hänen maalauksiensa teemoina ovat olleet sota ja ympäristö.
Vesiväritaiteilija jatkaa
luontoteemaa ja muistuttaa, että vaikka luontoa haluamme muokata, se lyö
meihin takaisin väsymättömässä uudistusvoimassaan.
? Teosteni aiheissa tekniikka on osa sisältöä. Vesivärimaalaus mahdollistaa
flirttailun eri genrejen, kuten kuvitustaiteen kanssa.
Voin ikään kuin kuvittaa
väärin asioita ja ottaa ilon
irti välineen painolastista,
hän riemuitsee.
Näyttelyn toinen kokonaisuus kuvaa ihmisen yritystä muovata korvesta kaunis
puutarha. Metsä ja puutarha kasvavat päällekkäin ja
limittäin. Sarjan maalauksista mittavin ?Kasvimaa? täyttää kokonaisen seinän, kun
härnäten kehysten turvassa
istuvia ?Leikkimetsän? pienoismaailmoja.
Uupumus nähdyksi
tulemiselle
Galerie Forsblom, Lönn-
rothinkatu 5, esittelee
5.3.. asti Jenni Hiltusen
?Nothing Else Matters?
naismuotokuvia. Suurikokoiset öljy kankaalle työt
ovat sekä raukeita että osin
irvokkaita, mutta hyvällä
maulla.
Taiteilija on selvästi innoittunut muotimaailmaan
liittyvästä kuvastosta, poseeraamisesta ja tavasta
luoda kohteelle tietty identiteetti erilaisten kuvallisten
keinojen avulla. Sosiaalisen
media luomassa ?täydellisten selfie-kuvien? yhteydessä Hiltusen naiskuvista välittyy ylevä ja monikerrroksinen uupumus kulttuuriin,
jota määrittelee tarve nähdyksi tulemiselle.
Uusissa maalauksissaan
Hiltunen kuvaa yksityisiä tilanteita, jossa nainen
katsoo toisaalle ja on lopen kyllästynyt kuvattavana oloon tai unohtaa sen
kokonaan. Taiteilija löytää
inhimillisemmän asetelman
teennäisten lavasteiden ja
päälle liimatun kuoren välistä. Akryylimaalauksesta
öljyväriin siirtynyt Hiltunen
löytää ilmavamman materiaalin vahvoilla värivastakohdilla.
Ajan kuva
iskulauseissa
? Kuvani kertovat tarinoita. Teen sitä mikä tuntuu luontevimmalta, vaan
matka on aina yllätys. Onneksi. Pohjimmiltani olen
piirtäjä, kuuluu Mari Liimataisen taiteellinen ohjelmajulistus. Hänen uudet
teokset heijastavat ajan poliittista keskustelua, ennen
kaikkea iskulauseiksi jääneitä sanontoja, joita tiedotusvälineet levittävät poliitikkojen suusta. Ääneen
sanottu aika elää omaa elämäänsä tulkinnoissa ja uusissa kommenteissa.
Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studion toinen taiteilija on kuvanveistäjä Jaana Pietilä, joka kertoo lehdelle kuvaavansa
Kuvataiteilija Rafael Wardi ja vuodelta 2016 oleva pastelliteoksensa Hevosaihe Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg
sitä ihmisen arkea, johon
poliitikkojen sanat ja teot
vaikuttavat. Ärtymyskin herää. On niin helppoa pestä
kätensä vastuusta, ?Jama?
-kaksikko sanoo.
Katariinan pääsaleissa on
Maaria Oikaraisen akryyli kankaalle ? maalauksia.
Hän myös julkaisi kirjansa ?Lucian silmät?. Kaikko
kolme ovat esillä 5.3. asti.
Valon
kuvia
Muotoilija Ristomatti Ratia on tuonut Galleria Brondaan, Annankatu 16, esille suunnittelemiaan pulloja, joissa värisävyjä riittää.
Hän on luonut lasinpuhaltaja Jaakko Liikasen kanssa kokoelman valolla leikkiviä pulloja, tölkkejä ja
lautasia. Designin maailmassa elämäntyön tehnyt
Ratia on viimeiset 18 vuotta luotsannut omaa nimeään kantavaa suunnitteluyritystä, Ratia Brand Conmany Oy:tä.
Eeva Mela työskentelee
muotoilijana RBC:ssä. Brondassa esillä olevassa iPhoneograafeista koostuvassa
näyttelysarjassa polveilevat
eri teemat. Kuvia on snap
shot ? maisen runsaasti, lähes 140. Muutama on syntynyt puolison, toimittaja
Eeropekka Rislakin aamuteen pussijäljistä.
? Kuvaan kännykällä,
iPhone6:llä. Kulkiessani
tarkkailen kaikkea näkemääni ja teen havaintoja.
Luonto, sää ja vuodenajat,
heijastukset ja valon taittu-
minen, sekä myös urbaani
ihmisen luoma ympäristö ?
nämä kaikki ovat loputon
innostuksen lähde kuvilleni, Mela sanoo.
Toivon että
olisit täällä
Jesus Serrano asuu Nuevas Caracasissa Venezuelassa. Niinpä hänen näyttelynsä nimi on vanhan
Pink Floyd -levyltä lainattu: ?Wish you were here?.
Galleria 68, Hämeentie 68,
esittelee 26.2. asti venezualaista taidetta, maalauksia
Cruz-Diezin ja Soton hengessä. Laivakuljetuksessa
oli kuulemma ongelmia.
Galleristit Ismo ja Reet
Salonen asettuivatkin poissaolevan taiteilijan asemaan: Toivon että olisit
täällä! He perustivat Galleria 68:n Hämeentien ja
Mäkelänkadun risteykseen
vuonna 2014. Se on ainoa Suomessa, joka esittää konstruktiivista taidetta.
Galleria on heille elämistä
taiteen kautta, taiteellinen
johtaja Ismo Salonen on
kuvaillut.
Serrano edustaa OP-taiteen, optisen taiteen suuntausta, joka käyttää välineinään optisia illuusioita ja ihmisen havaintotoimintaa. Taidesuunnan pyrkimyksenä on tutkia liikkeen, kaksiulotteisen kuvapinnan ja havaintomaailman olemusta.
Teksti: Risto Kolanen
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
Kallion seurakunnassa aloitti
uusi viestinnän projektipäällikkö
Anu Merenlahti (45) tuli järjestötehtävistä ja on
koulutukseltaan graafinen suunnittelija
??Kallion seurakunnassa
satsataan tiedottamiseen aiempaa enemmän. Tämän
vuoksi vuodenvaihteen jälkeen seurakunnan palveluksessa aloitti uudella vakanssilla uusi ihminen. Hän
on Anu Merenlahti ja vakanssi on viestinnän projektipäällikkö, määräaikainen kahden vuoden pesti.
Kallion seurakunnan alueella vain 49 prosettia asukkaista kuuluu kirkkoon. Alhainen jäsenyysaste oli ainakin yksi osasyy siihen,
miksi uusi vakanssi haluttiin perustaa.
Merenlahti oli pitkään järjestötöissä Amnesty Internationalissa. Viime vuonna
hän päätti vaihtaa työpaikkaa ja toimii nyt Kallion
seurakunnaassa.
Hän sai Amnestyssä ison
kokonaisuuden loppuun
viedyksi ja päätti 15 vuoden jälkeen, että se riittää ja halu oli tehdä jotain
muuta ja uutta.
Merenlahti on koulutukseltaan graafinen suunnittelija, mutta työtehtävissä
piirtäminen on jäänyt vähemmälle.
Uusi projektipäällikkö
asuu Lauttasaaressa ja on
kotoisin Itä-Suomesta Joensuusta.
Anu pelaa jalkapalloa ja
hänellä on kolme lasta,
nuorin on 12-vuotias, keskimmäinen on lukiolainen
ja vanhin opiskelee Turun
yliopistossa.
13
KotiGalleria T47 V
-konserttisarja
??Kuvataiteilija Juhani Vierimaan kotigallerian uusimman näyttelyn yhteydessä
on konserttisarja. Konsertteihin on vapaa pääsy, mutta niihin on ennakkoilmoittautumien.
Sunnuntai 26.2. kello
17.00
Maija Kauhanen & Tapani Varis
Maija Kauhanen ja Tapani Varis ovat suomalaisen nykykansanmusiikin lahjakkaimpia nimiä.
Kauhasen erikoisalueensa
on Saarijärven kantele ja
sen lähes hävinnyt soittotyyli, jossa kannelta soitetaan puisella tikulla. Tapani Varis on puolestaan
multi-instramentalisti. Hänen erikoisalaansa ovat erilaiset puhaltimet. Variksen
ensimmäisellä soololevyllä
oli pääosassa munniharppu
eli märistysrauta, ensimmäisen kerran Suomessa.
Keskiviikko 8.3. klo
18.00-19.00 cembalokonsertti Pilvi Listo-Terva-
portti,
cembalo:Bachia
maaliskuulle. Konsertti on
samalla näyttelyn päättäjäiset.
Keskiviikko 22.3. klo
18.00 Runoilta Niklas Salmi
Niklas Salmi on helsinkiläinen runoilija, kääntäjä
ja tulkki. Häneltä on ilmestynyt kaksi runoteosta. Salmi on myös aikakauslehti
Haikun päätoimittaja.
Sunnuntai 26.3. klo 17.00
Merja Ikkelä, harmonikka- Ilpo Tiihonen, lausunta: Helsinkiaiheisia runoja.
Ilpo Tiihosen omaääniset runot saavat lisää avaruutta ja sävyjä Merja Ikkelän sävelkulkujen mukana.
Konsertteihin paikan varmistamiseksi ennakko ilmoittautuminen:
Juhani
Vierimaa p. 0451046767.
Konsertit ovat maksuttomia, mutta niissä kerätään
vapaaehtoinen pääsymaksu esiintyjille.
KotiGalleria T47 V, Siltasaarenkatu 11 C 47
Kallion seurakunnan uusi viestinnän projektipäällikkö Anu Merenlahti sekä seurakunta- ja kurssisihteeri Anne Termä ovat tekeviä naisia Kallion seurakunnassa. -Vauhtia ei puutu kummaltakaan,
he toteavat Kallion kirkon cafe Sonckissa.
Uusia tuulia
Seurakunnan tiedotustoiminnalle hän lupaa uusia
tuulia, mutta toteaa, että
Kallion seurakunnassa on
tiedotustointa ja sen tehtäviä hoidettu jo ennenkin.
Haasteina niin Kallion
seurakunnalla kuin monella muullakin seurakunnalla on nuorten ihmisten
saavuttaminen ja kirkon
piiriin innostaminen. Noin
70 prosenttia alueen asukkaista asuu yksin eli ovat
sinkkuja.
? Vilkas muuttoliike on
myös Kallion seurakunnan
erityispiirre, opiskelijat ja
muu väestö muuttavat keskimääräistä enemmän, elämäntilanteesta johtuen ja
sen vuoksi alueen asukkaat vaihtuvat merkittävästi enemmän kuin monen
muun seurakunnan väes-
tö Helsingissä, Merenlahti sanoo.
? Kaikille ikäryhmille ja
jokaiselle kansanosalle seurakunta haluaa kuitenkin
tarjota tukeaan, Merenlahti jatkaa.
? Kahden euron lounaalla
on väki lisääntynyt, on siis
näkyvissä, että diakoniatyön merkitys lisääntyy tulevaisuudessa.
Maan suolassa puhutaan kirkosta
ja seksuaalisuuden muutoksesta
Menovinkki
??KALLION KAMMARISSA
leikkipuisto Linjan tilassa
2 linja 6 (käynti Castrenink. puolelta)
ma 27.2. 2017 klo 18
?Bärtsin kaltseilta ja stadin kartsoilta? -SLANGIILTA ja suomeksi bamlaa
mm. Kari Varvikko, Stadin Slangi ry ja trubaduuri Pauli Aaltonen
TERVETULOA! Ota ystävä mukaasi.
Järj. KALLIO-SEURA Ry
??Miltä vaikuttaa kirkon
suhtautuminen seksin ja seksuaalisuuteen historiassa ja
nykyajassa? Miten seksuaalisuus ja sen ilmentäminen on
muuttunut yhteiskunnassa?
Miten kirkon suhtautuminen
seksiin on muuttunut aikojen kuluessa? Onko kirkolla
nykyaikana jotakin olennais-
ta sanottavaa seksistä? Onko
seksuaalikasvatus ylipäätään
kirkon tehtävä? Kuuluuko
kirkon ottaa kantaa seksikysymyksiin?
Näistä kysymyksistä keskustelevat keskiviikkona
15.2. Tuomiokirkon kryptassa teologian tohtori, yliopistonlehtori Päivi Sal-
mesvuori, teologian tohtori, pastori Elina Hellqvist
ja rovasti Liisa Tuovinen.
Keskustelua juontaa SuviMaria Junni.
Keskustelutilaisuus alkaa
klo 17.30. Sitä ennen tarjolla keittoa klo 17 alkaen 3
euron hintaan. Tilaisuuden
jälkeen teejatkot.
Tapani Variksen munniharppu kuullaan Juhani Vierimaan
kotigalleriassa 26.2. Kuva:Jorma Airola
Puheenvuoro
Tortut tietävät historiasta
Veli-Matti Hynninen
??Harras kulttuurikaskujen
viljelijä, professori Matti
Klinge kysyi kerran, että
mitä yhteistä on Runebergin tortulla ja maamme ensimmäisellä naispresidentillä.
Harva siinä joukossa oivalsi oikein. Vastaus oli:
Hallonen på toppen!
Runebergin tortusta leijuu
ilmassa monenlaisia tarinoita ja reseptejä. Yhden mu-
kaan tortun tulee olla kuiva ja korkea, toinen vaatii
että torttu pitää kostuttaa
arrakkipunssilla tai rommilla. Lopuksi torttu katetaan vadelmahillolla ?hallonen på toppen.?
Jotkut pitävät vaaleita,
toiset tummempia torttuja alkuperäisinä. Alkujaan
tortun päällys katettiin kuitenkin omenahlillolla, joka
laskettiin huipulle kuorrutuksen päälle. J.L. Runeberg syntyi Pietarsaaressa,
mutta valmistuttuaan papiksi hän teki varsinaisen
elämäntyönsä Porvoossa, ja
tästä pietarsaarelaiset ovat
yhä näreissään.
Runoilijan tiedetään aamuisin nauttineen kahvistaan ja makeasta tortustaan,
jonka Fredrika-rouva haki
leipurilta. Porvoolainen leipuri Lars Astenius oli loih-
tinut Runebergille miellyttävän torttureseptin, mutta
antoi kunnian siitä runoilijan puolisolle Fredrika Runebergille.
Runebergin torttu kertoo hauskoja yksityiskohtia
kansallisrunoilijamme elämäntavoista. Runoilija-rovastimme lorautti joka aamuiselle torttulautaselleen
murujen kostukkeeksi annoksen punssia. Toisen arvelun mukaan hän kulautti
viina-annoksensa vasta siunatuksi lopuksi palan painikkeeksi varmemman vakuudeksi.
Suomalaisten tortturakkaudesta kertoo myös oululaisen Katri Antellin Pietarsaareen perustaman leipomon torttuinto. Hänen
leipomonsa halusi vastata
sodan jälkeisten suomalaisten makean kaipuuseen Ru-
nebergin tortuilla. Hänen
kondiittorimestarinsa Pentti
Poutiainen tunsi 1950-luvulla hyvin mausteensa ja viinaksensa. Hän varusti Antellin leipomon Runebergin
tortut sopivilla kostukkeilla.
Poutiaisen torttuja pidetään
lajinsa ensimmäisinä edustajina Suomessa.
Nämä inhimilliset pilkahdukset liittävät vaikutusvaltaisen runoilijakuuluisuuden läheisellä tavalla porvoolaisten ja suomalaisten
arkeen. Runeberg oli ensimmäinen suuri suomalainen julkisuuden henkilö,
jonka kuvat levisivät sarjatuotantona.
Kun Runebergien nuorin poika Fredrik hankki
1875 Euroopan matkallaan
kameran hän halusi tallentaa isän kuvan jälkipolville arvovaltaisena ja papil-
lisen miehekkäänä. Silmälasit korostivat vielä tyylikästä sivistystä ja älyllistä
komeutta.
Porvoossa osataan kyllä
vaalia arvokkaasti J.L. Runebergin kotitaloa, hautamuistomerkkiä ja muistopatsasta Runebergin puistossa. Myös Helsingin Esplanadin puistossa ryhdikkäänä seisova paljaspäinen
Runeberg antaa papin-puvussaan, oikea käsi takin
poveen kätkettynä, juhlallisen vaikutelman josta ei ensimmäisenä putkahda mieleen punssitorttu.
Harvoin kuitenkaan muistetaan korostaa miten Runebergin ruotsinkieli oli
pohja Suomen kulttuurille.
Runebergin tuotanto suomennettiin niin nopeasti,
että kuva suomalaisesta runoilijasta löi hetkessä läpi.
Romantismi Suomessa nousi nopeasti niin vahvasti
osaansa etteivät ulkomailla
monet tule ehkä huomanneeksikaan että Runeberg
kirjoitti ruotsiksi.
Hauska yhteensattuma
on tehnyt Runebergin päivästä 8.2. oikean torttujen
juhlapäivän.. Sisilialainen
naismarttyyri Agatha juhlii
tänä samana päivänä ympäri maailman. Kidutettua
marttyyria muistellaan leipomalla Agathan päiväksi
rintoja muistuttavia pullia,
jotka nautitaan samaan tahtiin meille tutumpien Runebergin torttujen kanssa.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
KALLIO LEHTI
14
Viikot 8-9
Helsingin uudistuva
kaupunkikeskusta palkittiin
??Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin
kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan Vuoden kaupunkikeskusta 2017 -nimityksellä
Helsinkiä on uudistettu
aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä
kehittäminen vain jatkuu.
Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen,
viihtyisä, kilpailukykyinen,
matkailullinen ja myös turvallinen.
? Elinvoimainen keskusta
säteilee hyvinvointia koko
kaupunkiin. Olemme ylpeitä arvokkaasta tunnustuksesta, ja haluamme huolehtia siitä, että Helsingin sykkivä sydän toimii kaikkien
suomalaisten yhteisenä elämys- ja kokoontumispaikkana, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.
Raati kiitti
tiiviyttä
Historia, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät upeasti
pääkaupungissamme vuodelta 1812. Jokaisen on
helppo löytää kävellen keskustan kaikki kaupat, ravintolat terasseineen sekä
kulttuurielämykset. Kaikki
on tiiviisti reilun parin sadan metrin säteellä. Tämä
ylivoimaistaa Helsingin keskustan jopa muista Pohjoismaiden pääkaupungeista.
Kävijäkokemus on stadissamme upea.
Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare ihailee
Helsingin keskustan kaupallista sykettä. ?Keskusta
valaisee koko metropolin.
Kaikki tiet, liikennevälineet
ja merikin johtavat Helsingin keskustaan. Kauppa jäi
ja pysyy keskiössä. On Suomen ykköskauppapaikka.?
Vuosittainen tapahtumallisuus on hienoa. Historiallinen Engelin luoma Senaatintori voi tarjota ?pop
up?-näyttämön kansainväliselle X Factor -tähdelle, Euroopassa noteeratuille Tuomaan markkinoille
sekä Lux Helsingillekin.
Museaalisuus ei kahlitse
tulevaisuutta. Kaupungin ja
elinkeinoelämän yhteistyö
ei aina ole helppoa, mutta onnistuu Helsingissä. Ja
se mikä ei mahtunut maan
päälle, siirrettiin maan alle
kuten huoltomaailma ja laajat pysäköintijärjestelmät.
Helsinki City Markkinointi ry on Suomen vanhimpia kaupunkiyhdistyksiä.
Se vahvistaa vahvoine jä-
senyhteisöineen rikastavaa yhteistyötä. Legendaariset joulunavaukset alkoivat jo 1940-luvun lopulla.
Juhlavuoden joulunavausta (jo 69. kerta) koko Suomi odottaa.
Palkintoraadin
kommentteja
Helsingin
keskustasta:
? Pitkäjänteinen kaupunkikulttuuri, -suunnittelu ja
kansainvälistyminen ovat
kehittämisen ydin
? Helsinki City Markkinointi ry tekee erinomaisesti kukoistavaa yhteistyötä tapahtumillaankin
? Keskustassa on jo kansainvälisesti mielenkiintoiset taidemuseot (ilman
Guggenheimiakin?)
? Elegantti Keskuskatu
on Suomen parasta julkista kaupunkitilaa matemaattisine kuvioineen
? Pohjois-Esplanadilla on
herkkää pariisilaistunnelmaa jokaisena vuodenaikana
? Upeat talvivalaistukset
ovat keskustan uusimpia
herkkukarkkeja
? Kampin hiljainen puukappeli on erikoisuus kaiken muun sutinan keskellä
? Ratikoiden kilke ja kolke kuuluvat elävään metropoliin ja pääkaupunkikeskustaan
? Lasipalatsi oli alun perin väliaikainen: miten käy
Altaalle ja Katajanokan
maailmanpyörälle?
? Hienolle Keskuskadulle on ehkä luotava tasokas
irtokalusteohjeistus
? Länsimetron aukeamista odotetaan lämmöllä ku-
ten Keskustakirjastoa sekä
Amos Rexiä!
? Keskustatunneli toteutuu?
Palkintoraati:
? johtava konsultti Matti
Mare (puheenjohtaja), Retail Flow Finland Oy, puh.
0500 422 374
? keskustayhdistysasiantuntija Pasi Kauppinen, Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
nimeämä
? hankekehityspäällikkö
Minna Seppänen, Tampereen kaupungin (voittaja
2016) nimeämänä
? rakennusneuvos Aulis
Tynkkynen, Ympäristöministeriö
? toimitusjohtaja Lasse
Yrjänä, Kauppatieto Oy
? toiminnanjohtaja Pokko
Lemminkäinen (raadin sihteeri), Elävät Kaupunkikeskustat, puh. 040 555 3462
Asiantuntijanäkemyksiä
Helsingin
keskustasta:
FT Janne Viitamies (puh.
040 5100 948) väitteli vuonna 2016 Helsingin liikekeskustan kehittämisvaiheista:
Keskustapalkintoa 2017
voi perustella viimeisen 25
vuoden uudistuksilla ydinkeskustassa. Helsingin ytimen julkinen tila on muuttunut radikaalisti sinä aikana: Kluuvin kävelykeskusta, Kampin keskus, Kiasma,
kymmenet kahvilat ja niin
edelleen.
Muutoksessa yhdistyi kolme voimaa: kaupunkilaisten urbanismi, kaupunginjohtajien ja poliitikkojen
Eurooppa-ideologia ja liikekiinteistöomistajien kilpailutahto kehäteiden uusia keskuksia vastaan.
FM Martti Wilhelms (puh.
050 5384 334) on Suomen keskustojen elinvoima-asiantuntija. Hän on kehittänyt menetelmän, jolla
keskustojen elinvoimaa voidaan mitata luotettavasti ja
havainnollisesti:
Helsingin kaupallinen
perusselvitys tehtiin 2016
elinvoimamittauksella sähköiseen karttapohjaan. Tutkimuksessa
selvitettiin,
minkälaisten yritysten käytössä liiketilat olivat keskustan kauppakeskuksissa ja kivijalassa.
Mitä enemmän lauantaina asiakkaita palvelevia yrityksiä, sen elinvoimaisempi kyseinen keskusta on.
Helsinki menestyi mittauksessa erinomaisesti suurten kaupunkienkin joukossa, vaikka Helsingin useat kaupalliset alakeskukset
vaikuttivat tulokseen. Tyhjiä liikehuoneistoja ei keskustassa käytännössä juuri ole, mikä oli Suomen ennätys 2016.
DI Tommi Kainulainen
(puh. 040 556 2580) on erikoistunut ulkotilojen asiakasvirtojen elävyysmittaukseen sähköisellä järjestelmällään:
Mittausjärjestelmän mukaan Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmassa paikassa
oli vuonna 2016 yhteensä
11 841 miljoonaa jalankulkijaa. Helsingin City Index
on jo kansainvälisesti merkittävä.
Vuodenaikojen vaihtelulla on huomattava merkitys
asiakasmääriin Helsingissä.
Kesän matkailukaudella oli
2016 yhteensä +26 % enemmän ihmisiä kuin talvikaudella keskimäärin. Elokuu
on ykköskuukausi.
Vuodenaikojen merkitys
korostuu yleensä PohjoisEuroopassa ja näkyy selvästi kaikkien suomalaisten keskustojen asiakasvirroissa.
Helsinki Burleski
? Minna Jerrmanin valokuvia
Helsingin ydinkeskusta-aluetta. (Kuva: Mari Meriläinen, EKK)
LVI-alalla ennätysmäärä aloituspaikkoja
??LVI-alan koulutukseen
hakeutuvien nuorten määrä on pysynyt korkealla tasolla 2000-luvun alusta asti.
Suosio tuntuu aloituspaikkojen määrässä, viidessä
vuodessa ne ovat nousseet
alle tuhannesta lähes 1500
paikkaan valtakunnallisesti.
Yksi syy suosioon on alan
hyvä työllisyystilanne.
Korkealla tasolla oleva korjausrakentaminen
on tuonut työtä erityisesti LVI-asennusalalle. Myös
eloon herännyt uudisrakentaminen ottaa osansa alan
osaajista. Hyvä työllisyystilanne näkyy tilastoissa:
esimerkiksi Rakennusalan
Helsinki - Elävät kaupunkikeskustat ry:n valitsema
Vuoden kaupunkikeskusta
2017. Palkinnonluovutustilaisuus 14.2.2017 Helsingin
kaupungintalolla. Kuva: Patrik Lindström
työttömyyskassan mukaan
putkiasentajien ja -eristäjien työttömyysprosentti Uudellamaalla oli joulukuussa
4,8 %. Tilanteen uskotaan
pysyvän hyvänä.
? Hyvien työllistymismahdollisuuksien lisäksi suosiota selittää aito kiinnostus
LVI-alan ammatteja kohtaan, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU
ry:stä sanoo.
Hänen mukaansa nuorilla on todenmukainen kuva
LVI-alan työstä. Työtehtävät ja -välineet ovat kehittyneet huimasti takavuosien
tasosta. Energiatehokkuus-
vaatimukset ovat muuttaneet tehtäviä siten, että
LVI-asennustehtävien kohdalla korostuu asiantuntijuus. Ammatti on itsenäinen ja siinä on paljon tiedonhankkimiseen, töiden
suunnitteluun ja laadunhallintaan liittyviä tehtäviä. Vuorovaikutustaidot ja
palveluosaaminen kuuluvat
nykyään ammatin perusvaatimuksiin.
? Talotekniikan perustutkintoon on lisätty mm.
mahdollisuuksia opiskella
uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä tekniikoita. Tutkintovaatimuksia on suunnattu
vahvasti myös palveluosaamisen suuntaan, Mäkinen
toteaa.
Mäkinen pitää palveluosaamista erittäin tervetulleena lisänä alan peruskoulutukseen. Huoltopalvelut ja korjausrakentaminen muodostavat reilusti yli puolet LVI-asennusalan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Palveluosaamiseen liittyvä koulutus parantaa LVI-alalle
tulevien nuorten mahdollisuuksia toimia tehtävissä, joissa asiakaskontaktit
ovat jatkuvia.
??Noin 20 000 katsojaa,
tuhat metriä kangasta, 30
000 paljettia ja kymmenen
kiloa kimallehilettä. Helsinki Burlesque -festivaali on
herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä viimeisen kerran
maaliskuussa 2017.
Minna Jerrmanin valokuvanäyttely 22.2. - 26.3.
juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia; sen vauhdikkaita, hauskoja ja sensuelleja esityksiä meiltä ja
maailmalta, pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina
2013?2016.
Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitäh-
delle, Sir Willy Waterlilylle.
Hän oli Helsinki Burlesque
-festivaalin karismaattinen
vakioesiintyjä, jonka ohjelmanumeroista välittyi suomalaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja
kekseliäisyys.
Helsinki Burlesque -festivaali järjestetään 2.?
5.3.2017. Juhlavuoden ohjelmassa on työpajoja sekä
3.?4.3. päätapahtuma, jolloin lavalla kimaltaa kotimaisten ja kansainvälisten
tähtien kimara.
Minna Jerrman on helsinkiläinen valokuvaaja ja toimittaja. Hän työskentelee
Kamera-lehdessä.
Näyttelyyn liittyy luentoja. Ensimmäinen luento
?Burleskin ABC? torstaina
23.2. klo 17 Virka-galleriassa, Sofiankatu 1.
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
15
Jokaiselle kuuluu arvokas kuolema, sanoo
ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen
??Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta jätettiin
eduskunnallle 14. helmikuuta. Sana eutanasia on
kreikkaa ja se on suomeksi
?hyvä kuolema?. Siitä käytetään myös nimitystä armokuolema. Se tarkoittaa,
että lääkärit voivat tietyin
tiukoin kriteerein armahtaa
kuolemansairaan ihmisen
hänen kärsimyksistään ja
aikaistaa hänen kuolemaansa, jos hän itse sitä pyytää.
Aloitteen allekirjoittajia
oli 63 000. Yksi aloitteen
tekijöistä on europarlamentaarikko (emeritus) Esko
Seppänen, joka oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa.
Tiukat kriteerit
Kansalaisaloitteessa on
selkeät kriteerit eutanasian toteuttamisesta. Ensinnäkin potilaan pitää sai-
rastaa sairautta, joka johtaa joka tapauksessa kuolemaan lähitulevaisuudessa
ilman että on toivoa paranemisesta. Eutanasian saaminen edellyttää myös, että
potilas kärsii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin keinoin kyetä
torjumaan. Ehdoton vaatimus on myös se, että potilas ilmaisee itse halunsa
eutanasiaan ja että hän on
täysissä järjissään ilmaistessaan tahtonsa.
Nämä asiat pitää useampien lääkäreiden todeta.
Esimerkiksi kukaan Alzheimer-potilas ei voi saada
eutanasiaa, jos hän ei enää
kykene ilmaisemaan omaa
tahtoaan.
Lisäksi aloitteessa velvoitetaan perustamaan valvontaelin, jolle ilmoitetaan jokainen eutanasiatapaus, jotta mitään väärinkäytöksiä
ei tapahtuisi.
Esko Seppänen kertoo
haimasyöpää sairastaneen
poikansa loppuajoista. Ki-
On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei
voi auttaa, sanoo Esko Seppänen poikansa sairautta muistellen.
Europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien
torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa.
vut kasvoivat sietämättömiksi ja lopulta ne olivat
tasolla, jossa kipulääkitys ei
enää auttanut. On erittäin
raskasta läheisille seurata
vierestä, kun mitenkään
ei voi auttaa. Pojan elämä
päättyi lopulta sedaatioon,
jolla hänet nukutettiin ikuiseen uneen. Ja Esko Seppäsestä tuli eutanasia-aktivisti.
Sedaatio tarkoittaa sitä,
että kuolemansairas nukutetaan ja hänelle ei sen
unen aikana anneta enää
nestettä eikä ruokaa. Eli
toisin sanoen kaikki letkut ja laitteet otetaan irti.
Hän kuolee siis nälkään ja
janoon nukkuessaan 4 ? 6
päivässä. Tästä päättää yksin lääkäri.
? On itse asiassa kummallista, että eutanasian vastustajat eivät vastusta tätä nukutuskuolemaa, joka on pitkitettyä eutanasiaa eikä kovinkaan arvokas tapa kuolla, Seppänen sanoo.
Eutanasian
laillistaminen
mahdollista
Eutanasia on laillinen Kolumbiassa, Hollannissa, Bel-
Vuoden 2017 Pandapalkinto on nyt haettavana
??WWF Suomi jakaa vuosittain 20 000 euron suuruisen
Panda-palkinnon erillisestä Anderssonin rahastosta.
Nyt haettavana oleva palkinto on summaltaan yksi
Suomen suurimmista ympäristötunnustuksista. Sillä edistetään ja palkitaan
aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita.
Panda-palkinto on myönnetty aiemmin muun muassa merikotkan ja saimaannorpan tutkimukseen, pienvesien kunnostamiseen,
vihreän sähkön edistämiseen, susien salakaatojen
vastustamiseen ja koulun
tuulivoimahankkeeseen.
Vuonna 2016 WWF myönsi Panda-palkintonsa Turun
yliopiston merikotkaan liittyvälle tutkimushankkeelle.
Tutkimuskokonaisuudessa
selvitetään muun muassa
sitä, miten paljon merikotkia ja muita lajeja menehtyy
tuulivoimaloiden vaikutuksesta ja miten merikotkan
ja tuulivoimarakentamisen
tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisäksi tutkimusryhmä
selvittää, mistä merikotkien
elimistöön päätyneet, suuret lyijymäärät ovat peräisin
ja mitä muita haitta-aineita
kotkat saavat ravinnostaan.
? Palkinnon turvin pystyimme aloittamaan maastotyön sekä tuulivoimaloihin törmäävien merikotkien
määrän arvioimiseksi että
ympäristömyrkkyjen analyysiin tarvittavien näytteiden keräämiseksi, sanoo
tutkimushankkeen vetäjä,
dosentti Toni Laaksonen.
?Maastotyöt jatkuvat vielä,
mutta ensimmäiset ympäristömyrkkynäytteet ovat jo
laboratoriossa analysoitavana ja tuloksia odotetaan lähiaikoina.?
Hänen mukaansa Pandapalkinto antaa työryhmälle
sekä tärkeää rahallista apua
että arvokasta tunnustusta tutkimusaiheiden merkityksestä.
WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen kan-
nustaa tahoja hakemaan
palkintoa rohkeasti. Hän
muistuttaa, että hakijana
voi olla kuka tahansa henkilö tai mikä tahansa organisaatio.
? Palkinnon voi käyttää erilaisiin tarkoituksiin ?
vaikkapa kaluston ja varusteiden hankkimiseen, matkakustannuksiin tai työvoiman palkkaamiseen. Tärkeintä on, että raha käytetään konkreettisiin luonnon- tai ympäristönsuojeluhankkeisiin joko Suomessa
tai ulkomailla, Luukkonen
selventää.
Palkinnon voi saada
suunniteltu tai käynnissä oleva hanke. Haku on
avoinna 10.4.2017 kello
16.00 saakka. Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää osoitteeseen info@
wwf.fi tai WWF/Panda-palkinto, Lintulahdenkatu 10,
00500 Helsinki.
giassa, Luxemburgissa ja
Kanadassa.
Viime eduskuntavaalien
vaalikoneissa 119 eduskunnan nykyistä jäsentä oli
vastannut kannattavansa
eutanasiaa. Aloite siis voisi
mennä läpi eduskunnassa.
? Riippuu nyt siitä, miten
perussuomalaisten ja keskustan edustajat äänestävät.
Heille pitäisi antaa vapaat
kädet, mutta voi olla, että
näiden puolueiden uskovainen johto vaatii puolueelle
kielteistä ryhmäkantaa asiaan, Seppänen pohtii.
? Pidän kohtuuttomana ja
itsekkäänä sitä jyrkkäuskovaisten kantaa, jonka mukaan kuolevan ihmisen on
kärsittävä kipunsa hamaan
loppuun saakka, kun Jee-
suskin kärsi omansa. Eutanasian kannattajilla ei ole
mitään sitä vastaan, että
kuoleva ihminen kärsii kipunsa, jos se on hänen oma
tahtonsa. Se ei kuitenkaan
oikeuta häntä vaatimaan,
että kaikkien muidenkin
on kärsittävä kipuja, joita
ei pystytä torjumaan.
Kaikkia kipuja ei pystytä torjumaan, vaikka eutanasian vastustajat sellaista
uskottelevat.
Eutanasialla pelottelua
harjoittavat Seppäsen mukaan jyrkkäuskovaiset ja
Lääkäriliitto.
Lääkäriliitto vetoaa noin
3000 vuotta vanhaan Hippokrateen valaan, jossa
lääkäriltä kielletään myös
abortti sekä omaan valaan-
sa, jossa lääkäri sitoutuu
kärsimysten lievittämiseen.
? Jos lääkärit tekevät
abortteja ja jos heidän tehtävänsä on lievittää kärsimyksiä, nämä valat eivät
estä heitä hyväksymästä
kärsivien ihmisten kuolinavuksi eutanasiaa.
Nykyisin jo puolet lääkäreistä kannattaa eutanasiaa vastoin liittonsa jyrkkää kantaa.
Lopuksi Seppänen kehottaa kaikkia tekemään
hoitotahdon. Se velvoittaa
lääkäreitä. Kaavakkeita saa
apteekeista ja terveyskeskuksista.
Teksti: Marjaliisa Siira
Kuvat: Toivo Koivisto
Kirjaesittely
Historian vahva kolmikko:
Manner,Mannerheim,Mladic`
??Suomen ja maailmanhistoria on täynnä suurmiehiä. Osa heistä on vaikuttanut Suomen ja maailmankin kulkuun suuresti, osa vain omana aikanaan jääden suurten historioitsijoiden unohduksiin.
Historiathan ovat pääosin
aina erilaisten voittajien,
valtavirtojen historioita,
hävinneiden,vastustajien
jäädessä myös historioissa
sivuosaan,osa täysin unohdetuiksi.
Tähän voittajien historiankirjoitukseen tarjoaa
virkistävän poikkeuksellisen näkökulman ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saaren uutuuskirja ?Lahtari,
Punikki&Teurastaja? (Into
2016).
Pirkko Turpeinen-Saari
tuo kirjassaan esille kolme
hyvin erilaista historian sotapäällikköä,
joissa kuitenkin oli myös
paljon yhteistä. Nämä kolme sotapäällikköä olivat
punaisen Suomen päällikkö
Kullervo Manner 1918, valkoisen Suomen päällikkö Mannerheim 1918 ja
Balkanin sodan 1995 Ser-
bian puolen päällikkö Ratko Mladic. Oliko julmuus ja
tappaminen näitä kolmea
yhdistävä tekijä vai onko
historian antama kuva näistä kolmesta aivan väärä ?
Tuntematon Manner
Kullervo Manner oli papin poika, ylioppilas ja
Suomen työväenliikkeen
johtaja 1910-luvulla. Eduskunnan puhemies 1917, arvostettu kirjoittaja ja erinomainen puhuja. Kannatti
rauhanomaista, parlamentaarista tietä Suomen itsenäisyyteen, mutta joutui
vuoden 1918 tapahtumissa
pakenemaan Suomesta Venäjälle, jossa tuhoutui Stalinin puhdistuksissa. Mannerin puhemiesaikana eduskunta hyväksyi 1917 uuden
kunnallislain, jossa äänioikeus laskettiin 20 vuoteen ja kahdeksan tunnin työaikalain. Suursaavutuksia, mutta suurmiestä
Mannerista ei
tullut.
M a n n e r
osuus on kirjassa erittäin
mielenkiintoinen
lisä
?unohdettuun?
valtiomieheen.
Mannerheim osuus kirjassa ei tuo esille kovinkaan
paljon uutta, Mannerheimia
on viime vuosina uudessa
historiankirjoituksessa valotettu eri puolilta, ?lahtari?
näkökulma saa tässä teoksessa oikeutetun lisänsä.
Ongelmallinen
Mladic
Ylilääkäri Pirkko Turpeinen-Saari oli Euroopan
Neuvoston kidutusta tutkivan komitean psykiatrian asiantuntija. Kirjassaan
hän kuvaa erinomaisesti
sitä ristiriitaa, joka on serbijohtaja Ratko Mladicin
todellisuuden ja hänestä
propagandassa,
lähinnä
USA:n toimesta, annetun
?Balkanin teurastajan? julkisuuskuvan välillä. Turpeinen-Saaren kirjoitukset
tuovat aivan uuden, tervetulleen näkökulman Balkanin 1990-luvun sotaan,
veriseen,julmaan sotaan,
josta osa syyllistettiin, osa
?teurastajista? pääsi kuin
koira veräjästä. Ehdottomasti kirjan mielenkiintoisin osa, meille totuuksina
tarjottuja tietoja ravistellaan
kunnolla.
Sekin on kirjallisuuden
tehtäviä, ei koskaan pahitteeksi eikä koskaan liian
myöhään.
Pekka Hurme
KALLIO LEHTI
16
Viikot 8-9
Talviloma täynnä tekemistä
100
??Helsingin kaupungin liikuntaviraston liikuntapaikat eivät lomaile, joten tervetuloa liikkumaan talvilomalla, ympäri Stadia. Kevätkauden liikuntakurssit
jatkuvat jälleen viikolla 9
normaalisti. Alla yhteenvetoa tarjonnasta.
EasySport-viikko
Töölön kisahallissa
20.-24.2.
Helsinki
Monipuolista liikuntaa
ala-asteikäisille
lapsille
maanantaista perjantaihin
klo 11.00-14.00. Tarjolla on
muun muassa sumopainia,
akrobatiaa, tanssia, temppujumppaa, erilaisia pallo- ja mailapelejä sekä paljon muuta. Keskiviikkona
22.2. menossa mukana laulaja ja sometähti Benjamin.
Lapsilta lysti kustantaa 1,5
e/päivä.
Stadin Talvirieha
Paloheinässä
ke 22.2.
Maksuton koko perheen
liikuntatapahtuma Paloheinän ulkoilualueella, hiihtoladuilla ja jäähallissa ke
22.2. klo 15.30-18.30. Tapahtumassa tarjolla mm.
leikkimielistä hiihtokilpailua luistelua ja lätkää, lumikenkäilyä, Angry Birdsslingshot-ammuntaa sekä
yllätysohjelmaa. Esiintymässä Kengurumeininki ja paikan päällä myös HIFK:n liigakiekkoilijoita.
Liikuntamyllyn
FunActiontapahtuma ke 22.2.
Liikuntamyllyssä järjestetään maksuton FunAction-tapahtuma 13-17-vuotiaille ke 22.2. klo 17.0020.00. Kokeile mm. kiipeilyä, pallopelejä ja muita
vauhdikkaita liikuntalajeja! FunAction-tunnit ympäri Helsinkiä jatkuvat
lähes normaalisti myös
talvilomaviikolla, kurk-
kaa lisätiedot osoitteesta
funactionnuorille.fi.
Vesiliikuntapäivät
Itäkeskuksen
ja Pirkkolan
uimahalleissa
Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleissa vietetään
talvilomalla vetisiä liikuntapäiviä, joiden kookkaana
vetonaulana on päheä Wibit Aquatrack. Tämä vesiliikuntarata on noin 20 metriä
pitkä ja leveydeltään parikolme uimarataa. Aquatrack
tarjoaa tasapainoilua, uintia ja kiipeilyä. Rata haastaa lapset, nuoret ja vanhemmatkin monipuoliseen
liikuntaan. Rata on uimataitoisille ja sijaitsee isossa altaassa eikä radalle voi
mennä esimerkiksi kellukkeilla. Itiksessä vesiliikuntarata on ma-ti 20.-21.2. klo
10.00-15.00 ja Pirkkolassa
to-pe 23.-24.2. klo 10.0015.00. Vesiliikuntapäiviin
voi osallistua pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla (aikuiset 5,50 e, lapset
2,50 e ja muut 3 e).
Liikuntahulinat
Liikuntamyllyssä
26.2. klo 9.00-10.45
Aikuisten ja alle 9-vuotiaiden lasten yhteinen liikunnallinen aamupäivä, jossa saa hyppiä, temppuilla,
juosta, pelata eri maila- ja
pallopelejä ja tehdä muuta hauskaa yhdessä. Päälle vain sisäliikuntavaatteet
ja -kengät.
Uimahallit ja
kuntosalit
Talvilomalla
voi
ottaa harppauksen kohti timanttista kesäkuntoa Sta-
din kunto- ja voimailusaleilla, joita on yhteensä 17
ympäri Helsinkiä. Kuntosaleilla on laadukkaat laitteet,
eikä voimailusaleilta lopu
rauta kesken. Itäkeskuksen, Jakomäen ja Pirkkolan
uimahallien kuntosaleilla
rehkimisen jälkeen kelpaa
polskia altailla ja rentoutua
saunoissa. Stadin kruununjalokivessä, Yrjönkadun uimahallissa, voi nauttia rennosta kylpylämäisestä tunnelmasta ja monipuolisten
saunojen löylyistä.
Tekojääradat
Luistelijoiden käytössä on
Brahen, Kontulan, Käpylän, Oulunkylän tekojääradat, Lassilan ja Pukinmäen
tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jää-
puisto. Luonnonjäiden tilanne kannattaa kurkata
osoitteesta https://ulkoliikunta.fi/
Talviloma
Jääpuistossa
18.-26.2.
Aukioloajat joka päivä
klo 10-21, keittolounas
10e joka päivä klo 11.0014.00. Räiskäleitä ja makkaraa vuoropäivinä klo 13.0017.00. Paula-lehmän maksuttomat luistelukoulut arkisin klo 17.00-18.00 ja lasu klo 13.00-14.00. Lasten
puuhahetki kahvilassa arkisin klo 18.00-18.30. Lisätiedot: jaapuisto.fi/tapahtumat/talviloma
Heinäsen kolumni
Potku ja työntö
??Sain lahtelaiselta naivistitaiteilija Anneli Kokkoselta
tämän kortin hänen vuonna 2012 tekemästään maalauksesta ?Potku ja työntö?,
jossa Siiri Rantanen saapuu
voittoisana maaliin Salpausselän kisoissa 1959. Riemuitsevassa katsomossa on
silinterihattuinen presidentti Urho Kekkonen ja maalauksen alalaidassa armoitettu selostaja Pekka Tiilikainen punertavin nenin.
Tohmajärveläissyntyinen
Siiri Rantanen on 92-vuotias, vireä, jatkuvasti lenkkeilevä ja perin viisas. Juuri
vietetyssä urheilutoimittajien gaalassa hänet palkittiin Elämänurapalkinnolla
ja käynnissä olevissa Salpausselän kisoissa (22.2.5.3.) MM-kisaorganisaatio kutsuu hänet kisojen
ensimmäiseksi kunniavieraaksi. Vuonna 1988 Toivo Pelkonen veisti Lahden
urheilukeskukseen komean pronssipatsaan Äiteestä.
Siirin saavutukset 20-vuotiselta uralta ovat mahtavat.
Kahdeksankertainen arvomitalisti hän on:
olympiakultaa tuli Cortinasta 1956, pronssia Oslosta 1952 ja Squaw Valleysta
1960 sekä viisi MM- ja 11
Suomen mestaruutta. Neljästi 50-luvulla hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi.
Suomen liikuntakulttuurin
ja urheilun suuren ansioristin hän sai 2009.
Potku ja työntö oli Rantasen tyypillinen taktiikkaasento. Kortin kääntöpuolella Raimo Juvakan pikkurunossa ylistetään: ?Siiri,
työntö ja potku/siinä sukset notku/Siirillä tahto oli
kova/taakse jäi Baranova/
Potku ja työntö, siinä se/
tehkää perässä jos osaatte?. Tätä vuoden 1959 kisojen kilpailua Siiri pitää elämänsä parhaimpana. Anneli Kokkonen on kuvannut
voittoisan Siirin mainiosti.
Vastaavan värikkään ikuistuksen hän teki Lahden
1976 kisojen 15 km:n hiihdon voittaja Juha Miedosta tunnuslauseena ?Kateus
täytyy ansaita?. Hiihdon
historiaa tallentuu näinkin.
Nämäkin kuvat ovat Kokkosen vitriininäyttelyssä Terveystalolla maaliskuun loppuun saakka.
Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin 1923.
Idean isä oli Tahko Pihka-
la ja esikuva Holmenkollenin kisat. Maailmanmestaruuskilpailut saatiin järjestää kuudesti 1926, 1938,
1958, 1989 ja 2001 sekä nyt
maamme 100-vuotisjuhlavuotena. Vuotuiskisat ovat
peruuntuneet vain kolmasti: lumenpuutteen vuoksi 1930 ja sodan johdosta
1940 ja 1942. Nykyiset lajit
ovat mäkihyppy, yhdistetty ja maastohiihto. 50 km:n
hiihdosta luovuttiin 1986 ja
vuonna 2000 tuli uutena lajina spurtti. Kisojen järjestäjät ovat Lahden Hiihtoseura, Lahden kaupunki ja
Suomen Hiihtoliitto.
Olen muuten sitä mieltä,
että huippu-urheilu meitä
yhdistävänä ja kansallista
itsetuntoamme kohottavana voimana ansaitsee tulla
kuvatuksi ja kerrotuksi monitahoisesti, myös taiteen
ja popularisoinnin eri tekniikoin. Kiitoksen ansaitsevat myös urheiluselostajat, jotka ankarissa olosuhteissa usein huohottaen ja
huutaen tulkitsevat meille
?taviksille? areenoiden hillittömiä tapahtumia.
Kuvan
hyväntuulinen
Pekka Tiilikainen tuli mi-
nulle tutuksi kesällä 1957,
kun olin Naisten Urheilulehden nuorena toimittajana Moskovan kansainvälisissä
urheilufestivaaleissa naisvoimisteluesityksiä seuraamassa ja Pekka YLElle
yleisurheilua selostamassa.
Hän pyysi minut avukseen
kuuluttamoon mm. seuraamaan suomalaisen juoksija Aaltosen menoa. ?Kyllä
sinä pärjäät, kun tiedät, että
hänellä on punaiset piikkarit!?, oli Pekan neuvo. Selvisimme hyvin.
Vielä yksi aiheeseen liittyvä muistelus: 60-luvulla tein A-klinikkasäätiön
tiedottajana juttua Lahden
kaupungin alkoholistien hoitokodista, joka
sijaitsi hulppeassa huvilassa Jalkarannantiellä. Hoitokodin kerrottiin olleen
teollisuuspomon
edustuskoti, jota Salpausselän
MM-kisoissa 1938 käytettiin vipparien visiittipaikkana. Itse Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio oli siellä seurueineen vieraillut ?
ainakin lounasta nauttinut.
Tästä kertoi sosiaalijohtaja
Puuperä ylpeänä. Samoin
haastattelemani elämän kolhima, huonokuntoinen asukas kehaisi: ?Kuules tyttö,
kirjoita lehtees, että minä ?
ihan tavallinen Jeppe vaan
? olen ihan tyytyväinen elämääni. Viisi vuotta nautin
valtion muonia ?siellä jossakin? ja nyt olen täysihoi-
dossa tässä samassa huushollissa, missä pressakin
kävi aterialla?.
Salpausselän kisoista ovat
miljoonat nauttineet näinä
yhdeksänä vuosikymmenenä. Kolme hyppyrimäkeä
ovat kaupungin tunnus. Samoin radiomasto kertoo,
että vuonna 1926 ensimmäiset radiolähetykset tulivat Lahdesta. Näin on. Ja
nyt mm. 92 ?vuotias Siiri
?Äitee? Rantanen on siellä
tunnelmaa luomassa. Toivotetaan menestystä urheilijoille, järjestäjille ja nautintoja yleisölle. Kyseessä
on suomalainen kulttuurituote, joka on yhteistä pääomaamme.
Aira Heinänen
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
Tähän talvilomaan
on varaa kaikilla
Kela tiedottaa
? Testaa uusia harrastuksia Reaktorissa
??Koulujen talvilomalla ei
tarvitse suunnata kauas,
kun ilmaista tekemistä ja
uusia harrastuksia voi testata myös keskellä Helsinkiä. Messukeskuksessa järjestettävä nuorten tapahtuma Reaktori on avoinna
keskiviikosta perjantaihin
22.?24. helmikuuta.
Noin yhdeksän nuorta
kymmenestä kokee, että
heillä on mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita.
Kymmenesosa nuorista ei
usko, että saa tehdä itselle
tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten kanssa, joista pitää. Tiedot käyvät ilmi
Nuorten hyvinvointikertomuksen koosteesta, joka
kokoaa vuosittain tutkimustietoa pääkaupunkiseudun
nuorten elämästä.
? Nuorten harrastamisen
esteitä on monenlaisia ?
kalliista välineistä kavereiden puutteeseen ja yleiseen epävarmaan elämäntilanteeseen. Tavoitteemme
on, että jokaiselle nuorelle
löytyisi omannäköistä tekemistä ja kavereita?, sanoo
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.
Nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktori on yksi paikoista, joissa ilmaista loma-ajan toimintaa on tarjolla kaikille pääkaupunkiseudun nuorille. Tapahtumassa voi löytää uuden
harrastuksen, kokeilla erilaisia lajeja ja kiinnostavaa
tekemistä 48 näytteilleasettajan joukosta.
? Reaktori on 13 vuoden aikana vakiinnuttanut
paikkansa pääkaupunkiseudun talvilomatarjonnassa.
Toivon, että yhä useampi nuori löytää tänä vuonna tapahtumasta mukaansa
myös pidempiaikaista toimintaa tai uuden harrastuksen, jotta tekemisen ilo jatkuu arjessa, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Sanna Lesonen nuorisoasiainkeskuksesta.
Reaktori järjestetään Helsingin Messukeskuksessa
22.?24. helmikuuta klo 13?
20. Tapahtuman toteuttavat
pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä nuorten, järjestöjen
ja Helsingin muiden virastojen kanssa.
Reaktori on osa Suomi
100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Rekiajelulle Seurasaareen
??Laskiaissunnuntaina 26.2. kannattaa lähteä ulkoilemaan ja
suunnata kohti Seurasaarta, jolloin paikalla on myös hevosajuri
klo 11-16. Reen eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi,
Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan
joko reellä tai kärryillä.
Liikkeelle lähdetään juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö. (Ajelulle on säävaraus ja
pakkasraja -15 C!). Sään salliessa vauhtia voi ottaa myös vipukelkalla.
Myös juhlakentän kioski ja
kahvila palvelevat.
naisen perustajista. Kaksi vuotta sitten perustetun
liikkeen menestyksestä Mäkinen kiittää omistautunutta henkilökuntaa. Porukka
ei ole valikoitunut sattumalta, vaan rekrytoinnissa
haetaan tietoisesti ?hyvää
porukkaa?, joka on valmis
ratkomaan asiakkaiden pulmia, ei pelkästään tuomaan
kassaan kilinää. Henkilökunta on värikäs joukko
kätilöstä joogaohjaajaan ja
pukuompelijaan. Tällä hetkellä Ipanainen työllistää
omistajat mukaan lukien
noin 20 henkeä.
Kantovälineohjaajan koulutuksen saanut Mäkinen
löysi äidiksi tultuaan kutsumuksensa kantovälineistä, jotka ovat edelleen vahvasti osa Ipanaista. Kantaminen lisää vanhemman
ja lapsen läheisyyttä sekä
vanhempien itsevarmuutta ? helpottaa arkea ja tuo
iloa, niin kuin Ipanaisen
muutkin tuotteet ja palvelut. Laajan asiantuntijaverkoston mahdollistamissa
luentoilloissa aiheet vaihtelevat lapsen unesta, sormiruokailusta ja kasvatuksesta kantamiseen tai lasten ja vanhempien mindfulnessiin. Muun muassa lasten ensiapukurssi ja kärsivällisyys 3-vuotiaan kanssa
ovat teemoja, joille on vanhempien parissa valtavasti
kysyntää.
Siltasaaren liiketila on
suunniteltu lapset edellä,
millä se tekee selvän eron
Yleistä asumistukea maksettiin
vuonna 2016 yli miljardi euroa
??Kela maksoi 11 % enemmän asumistukia vuonna
2016 kuin sitä edeltävänä
vuonna. Yleisen asumistuen menot kasvoivat eniten:
yhteensä 18 %.
Kela maksoi vuonna 2016
asumistukia yhteensä 1 919
milj. euroa. Summa on 11
% enemmän kuin vuonna
2015. Yleisen asumistuen
menot olivat 1 081 milj. euroa. Kasvua vuodesta 2015
oli 18 %. Myös eläkkeensaajan asumistuen menot
suurenivat. Opintotuen asumislisän menot pysyivät lähes samansuuruisina.
Ruokakuntia, jotka saivat yleistä asumistukea, oli
vuoden 2016 lopussa 267
400. Määrä oli toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen suuri. Eläkkeensaajan
asumistukea saavien mää-
rä ylitti enimmäistä kertaa
200 000 henkilön rajan: tukea sai joulukuussa 201 900
henkilöä. Opintotuen asumislisää sai 149 000 opiskelijaa.
Kelan maksamien asumistukien piirissä oli vuoden lopussa lähes 860 000
henkilöä.
Asumismenoissa
suurta vaihtelua
Kelan tilastokatsauksessa
on vertailtu yksin vuokralla asuvien asumistuen saajien kokonaisasumismenoja.
Niitä on vertailtu suhteessa
eri asumistukiin ja kuntaryhmiin. Pääkaupunkiseudulla asumismenot vaihtelevat muuta Suomea enemmän. Pääkaupunkiseudulla
yleisen asumistuen ja eläk-
keensaajan asumistuen saajien asumismenoissa on yli
400 euron keskinäinen ero,
kun verrataan yksin asuvien vuokran määriä. Muualla Suomessa tämä ero on
useimmiten alle 300 euroa.
Myös opiskelijoiden asumismenot vaihtelivat eniten pääkaupunkiseudulla.
Eri asumistukimuotojen
menorajoissa on merkittävät erot. Nämä erot eivät
kuitenkaan ole kovin paljon vaikuttaneet eläkkeensaajan ja yleisen asumistuen saajien todellisiin asumismenoihin. Opintotuen
asumislisän saajien asumismenot olivat sen sijaan pienemmät kuin muissa asumistukimuodoissa.
Kirja-arvostelu
Laskiaisajelulle pääsee sään
salliessa Seurasaaressa.
Vanhempien ykköspaikka
kasvaa uusiin tiloihin
??Kallion ja keskustan
välissä valoisan liiketilan
ovenkahva on korkealla,
jotteivat pikkulapset pääsisi juoksemaan Siltasaarenkadun vilinään. Tilaan
muuttaa helmikuun lopussa lastentarvikeliike Ipanainen, jonka perustajat eivät
epäröi hetkeäkään, etteikö
paikka olisi yksi kiinnostavampia lapsiperheiden vaelluskohteita pääkaupunkiseudulla. Uusi tila ottaa askeleen Hakaniemestä kohti
keskustaa ja tavoittaa Pitkänsillan kupeessa perheellisen kohderyhmänsä joka
suunnasta, vartissa vaikka jalan Rautatieasemalta.
Konseptin takana ovat äidit, jotka luottavat hyvään
fiilikseen, joka saa asiakkaat palaamaan.
Marraskuussa 2014 perustettu Ipanainen löysi nopeasti asiakkaansa ja suosio
teki ensimmäisen osoitteen
tilat pian pieniksi. Ipanainen on myös verkkokauppa
ja kirpputori ? molemmat
tukevat vahvasti vanhemmilta vanhemmille -konseptia, missä tavara löytää
ostajansa ja palvelu perustuu helppouteen. Ipanainen ei myy mitään, mihin
se ei usko. Kauppaa pyörittävät äidit tietävät, mitä
muut vanhemmat tarvitsevat ja haluavat.
? Ipanaisen ykköstavoite on auttaa vanhempia arjen haasteissa, tavarat kyllä
myyvät itse itsensä?, luottaa
Anu Mäkinen, toinen Ipa-
17
moniin lastentarvikeliikkeisiin. Huoneentauluna löytyvät Ipanaisen säännöt antavat luvan itkeä ja sallivat
hyppimisen. Leikkitila on
kutsuva, imetyssohva itsestäänselvyys ja WC:t lapsiystävälliset. Vanhempien on
helppo tuntea itsensä tervetulleeksi. Talo tarjoaa kahvi- tai teekupposen, kävijät
voivat hyödyntää asiakaskeittiötä ja ovet ovat auki
myös niille, jotka ostosten
sijaan tulevat vain viihtymään. Vanhempien tukeminen ja yhteisöllisyys ovat
tärkeitä arvoja. Ipanaisen
ihana vauvavuosi on keväällä starttaava konsepti,
joka tuo yhteen samanaikaisesti vanhemmiksi tulleet tarjoten seuraa ja tukea
ensimmäiselle vauvavuodelle. Ryhmälle uskotaan olevan kysyntää uudessa elämäntilanteessa etenkin yksinäisyyttä kokevien äitien
keskuudessa.
Ipanaisen hittituotteita
ovat pöytään tarrautuvat
sormiruokailuun sopivat
ezpz-silikonilautaset, välipalapussin korkit ja ergonomiset Tula-kantoreput
kauniissa kuoseissa. Ipanainen ratkoo monia pulmia, joista vanhemmat 10
vuotta sitten eivät edes olleet tietoisia ? tehden vanhemmuudesta tänä päivänä aika erilaista ja hauskaa!
Ipanaisen uuden myymälän avajaiset 1.3.2017
Siltasaarenkatu 2 00530
Helsinki
Kunniamaininnan saaneet vuoden 2016 urheilukirjailijat, vas Kalle Veirto ja Atik Ismail.
Makkabi vuoden urheilukirja
??Juutalaisten urheilusta
Suomessa ja erityisesti Helsingissä kertova kirja Makkabi ? Helsingin juutalaisen
urheiluseuran historia valittiin vuoden 2016 urheilukirjaksi Suomessa. Suomessa ilmestyi 2016 kaikkiaan
yli 70 urheilukirjaa, joista Suomen Urheilumuseon
palkintoraati valitsi parhaat.
Vuoden urheilukirja on valittu jo vuodesta 1980 lähtien. ?Kirjojen taso oli viime vuonna erittäin korkea
ja kirjat hyvin monipuolisia
urheilun eri saroilta. Valintaraadin tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo ?,
luonnehti Urheilumuseon
johtaja Pekka Honkanen
nyt tehtyä valintaa.
Makkabi -kirja kertoo
seikkaperäisesti juutalaisten urheilusta Suomessa
vuodesta 1906 lähtien, jolloin perustettiin Helsinkiin
juutalaisten ensimmäinen
oma urheiluseura Stjärnan,
jonka nimi vaihtui Makkabiksi 1934. Makkabi on
maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut juutalaisten oma urheiluseura. Tämän nyt 110 -vuotiaan seuran toiminnan kirjoittaminen hyvin toimitetuksi ja
kuva-anniltaan erinomaiseksi teokseksi on todellinen kulttuuriteko.
Tämän ansiokkaan kirjan ovat tehneet myös juutalaiset Roni Smolar ja
Adiel Hirschovits kustantajana SKS.
Jalkapalloa ja
ruotsin kieltä
Jalkapallo on koko seuran historian ajan ollut juutalaispoikien pääurheilulaji,
vaikka sataankymmeneen
vuoteen mahtuu lajeja painista keilailuun, nyrkkeilystä painonnostoon, yleisurheilusta golfiin ja bridgeen. Makkabi oli alusta
asti vahvasti ruotsinkielinen seura,toisena seuran
kielenä oli jiddish. Suomen kieli tuli mukaan vasta 1960-luvulla.
Makkabi-kirjan erityisansio on sisällön laajentaminen mielenkiintoiseksi kuvaukseksi juutalaisten kulttuuriin ja kohteluun Suomessa eri aikoina. Juutalaisvastaisuudessa Suomikaan
ei ole aina ihan viaton ollut, ei urheilussakaan. Toisaalta Suomen juutalaiset
olivat ainoina maailmassa
sotimassa II maailmansodassa natsi-Saksan rinnalla aseveljinä kun samaan
aikaan miljoonia juutalaisia tapettiin saman natsiSaksan tuhoamisleireillä !
Hitlerin Rautaristiäkin ehdotettiin kolmelle juutalaiselle Suomen armeijassa.
Juutalaisuus uskontona
asetti ?ikäviä? rajoituksia
urheilulle. Lauantai oli py-
häpäivä, sabatti, jolloin ei
saanut uskonnon mukaan
urheilla lainkaan . Mitä tehdä kun sarjaohjelmassa oli
juuri lauantaille futismatsi ?
Makkabi oli aluksi jäsenseurana ruotsinkielisessä CIF:ssä, mutta vaihtoi sitten 1930-luvulla suomenkieliseen SVUL:ään, vaikka seurakielenä säilyivätkin ruotsi ja jiddish. Ehtipä
seuran paras painonnostaja, Pohjoismaiden mestari, Jacob Tokazier, voittaa
lajissaan yhden Työväen
Urheiluliiton,TUL, mestaruudenkin Helsingin Työväen Painonnostajien riveissä.
Atikille
kunniaa
Makkabi-kirjan ?voiton?
jälkeen annettiin kaksi kunniamainintaa. Jalkapallotähti Atik Ismail kirjoitti sydänverellä omaelämäkerran
?Pelimies? ja Kalle Veirto
nuortenkirjan The next one,
lajissaan ensimmäinen palkittu urheilua koskettava
hauska nuortenkirja. Palkinnon olisi hyvinkin ansainnut Mika Wickströmin
erinomainen ?Meidän jengin Zlatan ?, mutta Wickström kuului jäsenenä palkintoraatiin jääväten itsensä toisin kuin jotkut muut
päättäjät tasavallassamme.
Pekka Hurme
KALLIO LEHTI
18
Viikot 8-9
MAINOS
Vuokraturva-yhtiöt yllätti
kauniilla tanssimusiikilla
Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa
myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt
julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin
hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta
uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja
sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango!
Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti
itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana.
Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu.
Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia.
Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu
kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale
?Lintuja tuulessa? on varma valinta.
?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat
myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin,
mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen.
Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan
mieleen.
Metsola esiintyy levyllä myös itse.
Mistä moinen veto vakiintuneelle
asuntovaikuttajalle?
?Aaro Hellaakosken runoon viitaten,
tämä on minun Hauen lauluni?,
vastaa Metsola.
Levyn kappaleita voi kuunnella
maksutta osoitteessa
bot.fi/1rbd
Ostaa sen voi osoitteessa
CDON.COM
in
etu nan
n
a
un os
y
ä t rv
sO
ek ulua
s
mu
n ko
i
o
k
t
jä. stu
rva an
tu imm littä Talou
a
r
ä
ok ha av
Vu par uokr
ä v
t
t
e
ut
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI
MAINOS
KALLIO LEHTI
Viikot 8-9
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Autolasipalvelut
könen
k
y
n
e
i
s
a
l
o
t
Au
e
Ser vic
AutoGlaspsarasta palvelua
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
gin
Pääkaupun
Leipomoita
Palveluja
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
JEWELRY - WATCH STORE
Kaikki alan työt
ammattitaidolla
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
19
Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen
korjaukset ja arvioinnit
(09) 374 5741
040 506 4641
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
www.autolasipojat.fi
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nina Zissler sekä vertaisopastajat Maarit, Paula ja Alpo.
Kuvan on ottanut Pyry Varjonen.
Enter ry opastaa Kallion kirjastossa
? Ikäihmisistä ja tietotekniikasta on viime aikoina
kirjoitettu paljon. Yhä useammat virastot ja yritykset edellyttävät, että asiakkaat käyttävät sähköisiä
palveluita.
Eläkkeellä olevien ikäihmisten on kuitenkin vaikea
pysyä mukana tietotekniikan kehityksessä eikä sopivaa käytännöllistä opastusta ole aina tarjolla.
Enter ry on tietotekniikasta innostuneiden senioreiden yhdistys, joka on
toiminut jo 20 vuotta. Sen
vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat tietotekniikan
ja verkkopalveluiden käytössä sekä järjestävät mo-
nenlaisia tietoiskuja.
Pääkaupunkiseudulla Enter ry opastaa miltei 50 eri
toimipaikassa. Kallion alueella Enter ry toimii kirjaston lisäksi Opistotalossa.
Kalllion kirjastossa Enter ry tarjoaa kiireetöntä
vertaisopastusta. Apua saa
verkkopalveluihin sekä tietokoneen tai mobiililaitteen
käyttöön liittyviin pulmiin.
Opastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin varataan
aika etukäteen joko p. 310
85 053 tai kirjaston toisesta
kerroksesta. Tällä hetkellä
opastusaika on torstaiaamu
klo 10-12. Opastuspaikka
on Kaupunkitoimisto Otso
ja opastaja Maarit Fred.
Henkilökohtaisten opastusten lisäksi Enter järjestää kirjastossa kaikille avoimia tietotekniikkaluentoja.
Kevään luentoohjelma:
3.2. Tabletin osto-opas
3.3. Sähköiset pankkipalvelut
7.4. Helpota arkeasi netin avulla
5.5. Helsingin kaupunginarkiston digitoidut aineistot
Luennot alkavat klo 13
kirjaston Kupolisalissa ja
niiden yhteydessä on kahvitarjoilu.
Lisätietoja opastuksista ja
luennoista voi kysyä lisätietoja kirjastosta.
? Kulkuyhteys Hakaniemen raitiovaunupysäkkien keskimmäiselle pysäkkilaiturille muuttui 9. tammikuuta. Raitiovaunupysäkkien välissä oleva metroaseman sisäänkäyntirakennus
uusittiin, ja rakennustöiden
vuoksi pysäkille on kulkuyhteys vain pysäkkialueen
eteläpäädyn kautta.
Sisäänkäyntirakennuksen purkutyöt käynnistyi-
joukkoliikennematkoista.
HSL:n lippujen hinnoissa
on keskimäärin nyt noin
puolet kuntien tukea. Tuki
painottuu kausi- ja arvolippuihin eli siitä hyötyvät eniten paljon joukkoliikennettä käyttävät seudun asukkaat. Jos joukkoliikennettä tuettaisiin enemmän verorahoilla, palvelutasoa voitaisiin parantaa,
joukkoliikenteen lippujen
hintoja voitaisiin laskea tai
molempia.
? Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että rahoitus on vakaata. Puolet
HSL:n joukkoliikenteen kuluista katetaan nyt lipputuloilla. HSL:n jäsenkuntien
kanta on ollut se, että verotuloilla voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista. Nyt tuen ja lipputulojen suhde on melko hyvä.
Se on mahdollistanut joukkoliikenteen kehittämisen
kasvavalla seudulla?, sanoo
HSL:n toimitusjohtaja Suvi
Rihtniemi.
Uusmaalaiset haluavat
muuta Suomea enemmän
verovaroja joukkoliikenteeseen. Koko Suomessa kyselyyn vastaajista 43 prosenttia haluaisi lisätä jouk-
vät maanantaina 9. tammikuuta. Sisäänkäynti on ollut
suljettuna syksystä saakka,
mutta purkutöiden alkaessa
työmaa-alue laajenee niin,
että sisäänkäyntirakennuksen sivulla oleva kulkuväylä suljetaan. Pysäkkialueelle on kulkuyhteys laiturin
eteläpäädyn kautta.
Purettavan sisäänkäyntirakennuksen tilalle rakennetaan uusi sisäänkäyn-
koliikenteen tukea, 52 prosenttia pitää entisellään ja 4
prosenttia vähentää tukea
verovaroista.
Joukkoliikenteen nykyistä vahvempi tukeminen saa
eniten kannatusta suurissa,
yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaikista vastaajista joukkoliikenteen tuen
nostoa haluavat naiset hieman miehiä enemmän ja
kerrostaloasujat omakotiasujia enemmän. Eniten
tuen nostoa toivovat nuoret
aikuiset ja toimihenkilöt.
Helsingin seutu kasvaa
kovaa vauhtia. Seudulla ennustetaan olevan vuonna
2050 yli kaksi miljoonaa
asukasta ja miljoona työpaikkaa. Seudulla tehdään
tuolloin noin 5,7 miljoonaa
päivittäistä matkaa. HSL:n
tavoitteena on ohjata kasvu
kestäviin kulkumuotoihin:
joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
?Kun liikkuminen tehdään kestävästi, kasvun
haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet ja koko
seutu hyötyy?, sanoo Suvi
Rihtniemi.
ti, joka valmistuu syksyllä 2017.
Sisäänkäynnin rakennustyö on osa Hakaniemen
metroaseman lippuhallin
peruskorjausurakkaa. Peruskorjauksessa aseman
eteläpäädyn lippuhalli ja
sisäänkäynnit uusitaan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä 2018.
www.kkvaltonen.fi
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
1-6m2 alk 25 ?
KALLIO / ITÄ-PASILA
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
TALOYHTIÖ VUOKRAA
MP- JA AUTOPAIKKOJA VAPAANA
lämmin autohalli + pesumahdollisuus
Kirstinkatu 8:ssa, vuokra 40 ? 150 ?/kk.
Tiedustelut / näytöt
puh. 09 761 521 arkisin klo 10-16.
Viikot 4-5
Yli 65 vuotta täyttäneitä konkareita
on Helsingissä yli 100 000
? Yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää, perhesuhteita, koulutusta, tuloja,
eläkkeitä, terveyttä, asumista, osallistumista, palveluiden käyttöä ja koettua onnellisuutta kuvaamaan on
avattu uusi verkkosivusto. Helsinkiläiset ikääntyneet, kaupungin konkarit,
on moninainen joukko, josta löytyy erottelevia ja yhteisiä piirteitä. Ikä ei ole
heitä ainoa yhdistävä tai
erotteleva tekijä, mutta se
on tärkeä.
Uudelta sivustolta löytyy
monipuolisesti tilastotietoa
65 vuotta täyttäneiden tilanteesta sekä aikasarjoja
tilanteen kehityksestä. Sivua päivittää Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkosivu kertoo kaupungin
konkareista muun muassa
seuraavaa:
65 vuotta täyttäneitä, asui
Helsingissä 104 000 henkilöä vuonna 2015 ja ikäryhmä on kasvanut 19 200
henkilöllä vuodesta 2010.
Suurin ikäryhmä on
65?74-vuotiaat. Siihen kuului 61 000 henkilöä ja se on
kasvanut 15 000 henkilöllä
vuodesta 2010.
Vanhimpia eli 85 vuotta
täyttäneitä oli 13 000 vuonna 2015. He kokevat terve-
ydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti
noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei
ole pitkäaikaissairauksia.
Muistisairaudet vaivaat
noin viidesosaa 85 vuotta
täyttäneistä.
75?84 vuotiaita asui Helsingissä 30 200 henkilöä
vuonna 2015 ja se oli kasvanut 2 100 henkilöllä vuodesta 2010.
Pariskuntana eläminen on
lisääntynyt erityisesti 75
vuotta täyttäneillä ja naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle
63-vuotiaana. Yhä suurempi
osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana
vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuodesta 2010 selvästi kasvanut.
Keskimääräinen helsinkiläisen 65 vuotta täyttäneen
vanhuuseläke vuonna 2015
oli 2 141 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä.
Pienituloisia, alle 20 000
euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita yli 65-vuo-
tiaita oli yli kolmasosa, hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia oli
noin joka kymmenes vuonna 2014.
65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010.
Reilu kolmasosa helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä.
Kotona asumista tuetaan
ja eniten tukea saavat 85
vuotta täyttäneet. Yleisimmin tuki on tukipalvelua
(ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä
vuonna 2014.
Helsinkiläisten konkareiden elintavat ovat kaikkia
suomalaisia paremmat ja
lihavia, tupakoivia, vähän
liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin.
Alkoholia liikaa käyttäviä
on yli 65 vuotta täyttäneitä
helsinkiläisissä on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Kuusikymppisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia koki
elämänlaatunsa hyväksi.
Puolet uusmaalaisista haluaa
lisää verorahaa joukkoliikenteelle
? Lähes yhtä moni haluaa
pitää joukkoliikenteen tuen
nykyisellään.
Lähes joka toinen, 47
prosenttia uusmaalaisista,
haluaa lisätä verovarojen
käyttöä joukkoliikenteen
tukemiseen. Melkein yhtä
moni, 46 prosenttia, haluaa
pitää tuen ennallaan. Vain
7 prosenttia uusmaalaisista
vastaajista haluaisi vähentää joukkoliikenteen tukia.
Uusmaalaisten kannat selviävät Taloustutkimuksen
kyselystä, joka tehtiin marras-joulukuussa.
Joukkoliikennematkoja
tuetaan verovaroilla nykyisin noin 50 prosentilla. Taloustutkimus kysyi, pitäisikö tukea joukkoliikenteelle lisätä, pitää nykyisellään
vai vähentää. Kyselyssä oli
1028 vastaajaa, joista 275
asui Uudellamaalla.
? Tulos kertoo siitä, että
Uudellamaalla arvostetaan
erittäin paljon hyvin toimivaa joukkoliikennettä?, sanoo HSL:n toimitusjohtaja
Suvi Rihtniemi.
HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa
matkaa, mikä on 65 prosenttia kaikista Suomen
Lämpö- ja
vesijohtoliike
VUOKRATAAN
ALLIO LEHTI
Eläkeläisille tulossa
50% alennus kertalipusta
Alennuksen saa kertalipusta
kello 9- 14 välisenä aikana
? Helsingin vanhusneuvosto järjesti yhdessä
Kampin palvelukeskuksen ja HSL:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden HSL:n palveluista
ja tulevasta eläkeläisalennuksesta Kampin palvelukeskuksessa 11.1.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii vanhusneuvoston puheenjohtaja,
prof. Sirpa Asko-Seljavaara. HSL:n toimitusjohtaja
Suvi Rihtniemi kertoi lippu-uudistuksesta ja eläkeläisalennuksesta, jonka myötä vuonna 2018
saavat 70-vuotta täyttäneet 50 % alennusta kertalipun hinnasta klo 9-14
kaikkina päivinä.
Keskustelua ja kommentteja tuli paljon. Suurin kritiikin aihe oli aikarajoitus. Sen katsottiin
olevan jopa ikärasismia.
Toinen asia on, se että
alennus tulee vain kertalipusta, joka on muuten
kallein lippumuoto. Siitä oli erilaisia mielipiteitä, pitäisikö alennuksessa
olla tarveharkinta, jolloin
se tulisi vain pienituloisille. Toisaalta haluttiin selkeyttä ja tasapuolisuutta.
Alennusasioissa
rinnastettiin lastenvaunujen kanssa vs. rollaattorin kanssa matkustavien
alennukset, tästä oli erilaisia näkökohtia.
Tämän lisäksi muista
keskusteluaiheita oli:
? ratikkapysäkkejä ei
saa vähentää
? kritiikkiä uusista busseista, niissä on hankala
koroke ja etuosassa selkä menosuuntaan
? vastakkainasettelut
lapsiperheiden kanssa
harmittivat
? yhteydet tulevaan Kalasatamaan esim. Valli-
lasta huonot tai Herttoniemestä
? pyöräilyä suositaan
vahvasti, mutta ikäihmiset eivät juuri uskalla
pyöräillä Helsingissä ja
lisäksi monet pelkäävät
pyöräilijöitä
Suurta toivoa alennuksen laajentamisesta ei annettu. HSL:n hallitus vaihtuu kunnallisvaalien myötä. Uusi hallitus ehkä käsittelee asiaa syksyllä.
HSL:n edustajat pitivät
ilahduttavana, että osallistujia oli paljon ja kuultiin heidän mielipiteitään.
Myös yleisöstä todettiin,
että on hyvä tavata päättäjiä kasvokkain, vaikka
päätökset eivät aina miellytä. Tilaisuuden järjestämistä kaikki pitivät hyvänä asiana.
KALLIO LEHTI
Viikot 4-5
Selkäkirurgiset potilaat
hoidetaan keskitetysti
Töölön sairaalassa
? Helsingin yliopistollisen
keskussairaala HYKS-alueen selkäkirurgiset potilaat hoidetaan nyt keskitetysti Töölön sairaalassa.
Jorvin sairaalan selkäkirurgisen yksikön toiminta integroitiin hiljattain osaksi
Töölön sairaalan selkäkirurgisen yksikön toimintaa.
Töölön sairaalassa selkäkirurgisten potilaiden hoidosta vastaavat ortopedian
ja traumatologian sekä neurokirurgian erikoislääkärit.
HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen,
Kerava, Kirkkonummi ja
Vantaa.
Selän ongelmat
lisääntyvät väestön
ikääntyessä
Erilaisten selän ja koko
tukirangan alueen kulumasairaudet, mm. välilevysairaudet ja rangan alueen nivelrikko lisääntyvät väestön
ikääntymisen myötä. Hoidon keskittämisellä tavoitellaan paitsi kiireettömän
myös päivystyksellisen hoidon piiriin kuuluvien potilaiden leikkaushoitoon pääsyn nopeutumista.
Töölön sairaalassa tullaan
keskittämisen myötä tekemään yli 2200 selkäkirurgista leikkausta vuodessa.
Kalliolehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11.......... S-market
Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11 ............ Alepa
Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto
Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta
Fleminginkatu 11 ............... Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4 ........... Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11 ................ Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18 ................ Alepa
Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit
Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen
Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari
Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma
Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori
Hämeentie 135 A.............. Aralis-keskus (Arabia)
Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5 .................... Alepa
Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10 .......... S-market
Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 27 .................... Alepa
Sturenkatu 29 .................... Vallilan Kodit
Sturenkatu 40 .................... Alepa
Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo
Toinen linja ........................ Kuntatalo
Toinen linja 31 ................... ELOKOLO
Torkkelinkatu 2.................. Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus
Vaasankatu 8 ..................... Kioski Kasi
Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29 ................... R-Kioski
Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10 ................ Hermanni Pub
Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka
Viipurinkatu 19 .................. R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market
23
Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet
IlmoIta edullIsestI ? soIta puh. 413 97 332 taI 413 97 300
Leipomoita
Palveluja
JEWELRY - WATCH STORE
Kaikki alan työt
ammattitaidolla
Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen
korjaukset ja arvioinnit
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Autolasipalvelut
Puh. 719 719
önen
olasien ykk
in
Pääkaupung
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Kauneus ja
hyvinvointi
LVI
Aut
s Service
AutoGlasparast
a palvelua
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
Töölön Putkiliike Oy
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sörnäinen
Kalevalaista jäsenkorjausta
Klassista hierontaa
Hierontapalvelu
Kari Ruusunen
Urheilutalo,
Helsinginkatu 25
Ajanvaraus:
www.kariruusunen.fi
050 500 3134
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Vuokralle tarjotaan
KALLIO LEHTI
VUOKRATAAN
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
www.kkvaltonen.fi
1-6m2 alk 25 ?
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
KALLIO / ITÄ-PASILA
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
P.09-750088
posti@varavarasto.com
Autotallipaikka 31.5. saakka
Hämeentie 16. P. 040 955 9435.
Kauneus ja
hyvinvointi
LVI
Vuokralle tarjotaan
Agricolankatu 13.............. Pesula Vic
Aleksis Kivenkatu 11........... S-market
Alppikatu 25....................... Pelastusarmeja
Castreninkatu 9-11............. Alepa
Sturenkatu 11..................... Kalliolan kansalaisopisto
Eläintarhantie 12................ Cafe Piritta
Fleminginkatu 11................ Rav. Kurjenlento
Fleminginkatu 20................ Divari Kaleva
Haapaniemenkatu 4............ Työvoimatoimisto
Haapaniemenkatu 6............ Teatterikorkeakoulu
Haapaniemenkatu 14.......... Merihaan Apteekki
Hakaniemen Halli
2. krs kahvilan vier........... Yhtä Juhlaa
Helsinginkatu 11................. Ravintola Pääkonttori
Helsinginkatu 14................. Stadin Lemmikit
Helsinginkatu 15................. Ravintola Tenkka
Helsinginkatu 18................. Alepa
Helsinginkatu 25................. Urheiluhallit
Hämeentie 23..................... LKV Moilanen
Hämeentie 29..................... Ravintola Kolme Kaisaa
Hämeentie 37..................... Kinaporin Suutari
Hämeentie 37..................... Kiinteistömaailma
Hämeentie 54..................... Palvelukeskus KinaporiK
Hämeentie 135 A............... Aralis-keskus (Arabia)
Mäkelänkatu 49.................. Mäkelänr. Uintikeskus
Mäkelänkatu 29.................. Vallilan Apteekki
Neljäs linja 20..................... Selma Palmu/leninkil.
Pasilanraitio 5..................... Alepa
Porthaninkatu 9.................. Saiturin Pörssi
Päijänteentie 5.................... Vallilan Kirjasto
Siltasaarenkatu 10........... S-market
Siltasaarenkatu 11.............. Kallion Apteekki
Siltasaarenkatu 18........... Ympyrätalo, ala-aula
Sturenkatu 27..................... Alepa
Kulku Hakaniemen raitiovaunupysäkille muuttui
Sturenkatu 29..................... Vallilan Kodit
Sturenkatu 40..................... Alepa
Säästöpankinranta 6........ Ravintola Juttutupa
Toinen linja 4...................... Kallion Virastotalo
Toinen linja......................... Kuntatalo
Toinen linja 31.................... ELOKOLO
Torkkelinkatu 2................... Ravintola Mäkikupla
Työpajankatu 13............... Tilastokeskus
Vaasankatu 8...................... Kioski Kasi
Vaasankatu 17.................... Ravintola Kalliohovi
Vaasankatu 29.................... R-Kioski
Vanha Talvitie 8.................. Veijo Votkin myymälä
Vellamonkatu 10................. Hermanni Pub
Viides linja 11..................... Kallion Kirjasto
Viipurinkatu 1..................... Viipurin kukka
Viipurinkatu 19................... R-Kioski
Ympyrätalo Hakaniemi........ S-Market
22
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050
431 0175.
Kalliolehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Puh. 719 719
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
IlmoIta
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Seuraava
Kallio-lehti ilmestyy
8.2.
Ole mukana!
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
IlmoItusPÄÄllIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KARPRINt oY: 09-413 97 300
PÄÄtoImIttAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
KustANtAJA: Karprint Oy
PAINos: 41 150 kpl
JAKElu: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi
IssN 1239-6265
PAINoPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
IlmoItusHINNAt:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm (+alv),
Rivi-ilmoitukset
8 ? + alv
12 sanaa, maksu tilille
FI42 1312 3000 0848 27
IlmoItustEN JÄttÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
VAstuu VIRHEIstÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
ILMOITA
palveluhakemistossa!
Soita
09-41397332
Seuraava Kallio-lehti
ilmestyy 22.2.
Ole mukana!
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sörnäinen
Kalevalaista jäsenkorjausta
Klassista hierontaa
Hierontapalvelu
Kari Ruusunen
Urheilutalo,
Helsinginkatu 25
Ajanvaraus:
www.kariruusunen.fi
050 500 3134
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KARPRINT OY: 09-413 97 300
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
KUSTANTAJA: Karprint Oy
PAINOS: 41 150 kpl
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm (+alv),
Rivi-ilmoitukset
8 ? + alv
12 sanaa, maksu tilille
FI42 1312 3000 0848 27
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.