2 Viikot 4-5/2019 3 PRK/BRK PLUSSA-KORTILLA -10% Kaupoista, joissa on oma paistopiste I de butiker som har egen bake off Yksittäin ja ilman Plussa-korttia/ Styckevis och utan Plussa-kort 0,75 prk/burk (3,00/kg) 99 KG Appelsiini Apelsin Egypti/Egypten VAASAN Kanelikierrepulla Kanelsnäcka 90 g 79 KPL/ST. (8,78/kg) ATRIA Hornet Snacks Buffalo Bites 600 g 5 49 RS/ASK (9,15/kg) VALIO Pehmeä maitorahka Mjuk mjölkkvarg 250 g, ei laktoositon eikä täyteläinen/ej laktosfri eller fyllig 2 00 3 PRK/BRK (2,67/kg) Kaikki hyvä on lähellä. Allt gott är nära. VAR OCH EN PÅ SITT SÄTT Tämän sivun HINNAT VOIMASSA 27.1.2019 asti. / Priserna på den här sidan gäller till 27.1.2019. Kaikki Barilla-tuotteet Alla Barilla-produkter –10% HK Naudan jauheliha 10 % Malet nötkött 400 g 3 99 RS/ASK (9,98/kg) PLUSSA-KORTILLA MED PLUSSA-KORT 3 PRK PLUSSA-KORTILLA -10% Kaupoista, joissa on oma paistopiste 99 KG 79 KPL (8,78/kg) ATRIA Hornet Snacks Buffalo Bites 600 g 5 49 RS (9,15/kg) 2 00 3 PRK (2,67/kg) JOKAINEN OMALLA TAVALLAAN 3 99 RS (9,98/kg) KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus – yms. Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% KALLION YLEISET SAUNAT julisteet ja taulut putiikin seinältä –40% TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI LOPUT KALLIOKALENTERIT 2019 –25% MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Käenkuja 6–8, 00500 Helsinki Katri Valan puiston väestönsuoja www.teatterikultsa.fi Liput 15 /12 € ennakkoon, 17/14 € ovelta. Jorma Hellström Draamakomedia PALAPELI Esitykset la 2.2.2019 klo 19 ti 5.2. klo 19 pe 8.2. klo 19 la 9.2. klo 17 huom. ti 12.2. klo 19 pe 15.2. klo 19 la 16.2. klo 17 huom. ti 19.2. klo 19 pe 22.2. klo 19 la 23.2. klo 17 huom. PARTURI-KAMPAAMO LARISA JO YLI 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Kotiharjun saunan valokyltti uusittiin ? Kallion Kotiharjun saunan ikoninen valokyltti on ollut uhan alla kadota Helsingin katukuvasta. Taloyhtiön remontin yhteydessä ainakin 35 vuotta vanha kyltti havaittiin niin huonokuntoiseksi, että se vaati täydellistä remonttia. Taloyhtiöllä ei kuitenkaan ollut kyltin uudistamiseen mahdollisuutta, joten kyltti oltiin poistamassa kokonaan. Sinebrychoffin Karhu-olut vaalii suomalaista autenttista saunakulttuuria ja tarjoutui maksamaan kyltin uusimisen. Kyltin autenttisuus haluttiin säilyttää kokonaisuudessaan, joten työ toteutettiin samalla neonputken puhallusmenetelmällä, millä vanhakin kyltti oli aikoinaan toteutettu. Neonvalojen puhallus on käsityötä ja nykypäivänä yhä harvinaisempaa – Suomessa vastaavaa työtä toteuttaa enää kaksi toimijaa. Kyltin kunnostustyö on nyt valmistunut ja kyltti nostettiin paikoilleen tiistaina 8. tammikuuta.
50. vuosikerta – nro 2 Viikot 4-5 – 2019 ? ? Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Lammassaareen johtava puusilta uusitaan talven aikana H elsingin kaupunki uusii Lammassaareen johtavan vanhan kävelysillan. Silta sijaitsee Vanhankaupunginlahdella, Pornaistenniemen puistoalueella. Silta on osa pitkospuureittiä, joka johtaa Pornaistenniemeltä Vanhankaupunginlahden lintutornille ja ylittää Viikin entiseltä puhdistamolta tulevan purkuojan. Retkeläisiä matkalla Lammassaareen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Margit Jensen Ojan länsipuolella on Pornaistenniemen kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokas lehto ja itäpuolelta alkaa Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Ojan itäpuoli on lisäksi Natura-aluetta. – Nykyinen, 1980-luvulla rakennettu silta on niin huonokuntoinen, että sitä ei kannata korjata. Vanha silta puretaan perustuksineen ja uusi rakennetaan vanhan tilalle – samoille sijoilleen. Näin olemassa olevaan pitkospuureittiin ei tule sen suurempia muutoksia, sanoo projektipäällikkö Touko Leppänen Helsingin kaupungilta. Sillasta tulee 20 metriä pitkä ja sen hyötyleveys on kaksi metriä. Silta liittyy molemmista päistään pitkoksiin. Sillan perustukset ovat betonirakenteisia, mutta muu silta on liimapuupalkkia. Silta rakennetaan talvikaudella, jolloin maapohjan kantavuus on hyvä. Kulku rakennuspaikalle edellyttää olemassa olevan metsäajotien raivausta, sekä muutaman nuorehkon lehtipuun kaadon. Poistetut rungot ja latvukset jätetään maastoon lahopuiksi mahdollisimman lähelle alkuperäistä sijaintia. Maastovaurioiden minimoimiseksi rakennetaan jäädyttämällä talvitie olemassa olevan metsäajotien päälle. Yleisön kulku siltapaikalla estetään aitaamalla työmaa-alue. Jalankulkijat ohjataan opastein kulkemaan rakennettavasta sillasta noin 300 metriä etelän suuntaan sijaitsevaa toista puusiltaa pitkin. Lammassaari on kaupungin omistamaa virkistysaluetta, jossa on helsinkiläisten kesämaja-alue. Kulku sinne tapahtuu Lammassaaren pitkospuureittiä pitkin. Lammassaaressa on lintutorni ja Pornaistenniemen itärannalla lintutorni ja lintujenkatselupiilo, joten pitkospuureittiä pitkin liikkuu myös paljon luontoharrastajia ja ulkoilijoita. Silta valmistuu huhtikuun alkupuolella. Urakoitsijana toimii VRJ Etelä-Suomi Oy. Retkeläisiä matkalla Lammassaareen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kuva: Margit Jensen Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle Helsingin kantakaupunkia. Kuva: Mika Lappalainen / Helsingin kaupungin aineistopankki H elsingin kaupunki aloittaa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamisen. Tavoitteena on päivittää asemakaavat vastaamaan nykyistä rakennettua tilannetta, mahdollistaa kantakaupungin kehittäminen uuden yleiskaavan mukaisesti sekä saada nykyistä selkeämmät ja tasapuolisemmat lähtökohdat yksittäisten rakennushankkeiden ohjaamiseen. Helsingin kantakaupunkia. Kuva: Mika Lappalainen / Helsingin kaupungin aineistopankki Kaavojen ajantasaistaminen koskee ennen 2000-lukua voimaan tulleita asemakaavoja alueella, joka ulottuu Kaivopuistosta Taka-Töölöön ja Vallilaan. Kaavatyön ulkopuolelle on rajattu muun muassa ydinkeskusta, Katajanokka, Hakaniemi ja Teollisuuskadun ympäristö. Kantakaupungissa on paljon asemakaavoja, jotka eivät vastaa nykyistä tilannetta tai jotka ovat vanhentuneet tavoitteiltaan. Kaavoja on aina 1800-luvulta nykypäivään. – Muutama vuosikymmen sitten kantakaupungin asemakaavoihin merkittiin tarkoituksellisesti vähemmän rakennusoikeutta kuin olemassa olevassa rakennuksessa. Tämä oli keino, jolla vanhoja rakennuksia suojeltiin purkamiselta. Nyt suojeluun on parempiakin tapoja, johtava arkkitehti Kerttu Kurki-Issakainen Helsingin kaupungilta sanoo. – Kaavojen paikkansapitämättömät tiedot ovat mutkistaneet prosessia esimerkiksi silloin, kun kiinteistössä on haluttu tehdä pieniä muutostöitä. Kun suojelutavoitteet, rakentamisen määrä, rakennusten kaavaan merkityt käyttötarkoitukset ja muut kaavan määräykset saadaan vastaamaan todellisuutta ja nykypäivän tavoitteita, niin lähtökohdat kiinteistönomistajien tasapuoliselle kohtelulle esimerkiksi rakennushankkeiden yhteydessä paranevat huomattavasti. Se myös sujuvoittaa ja selkeyttää tulevien kaavamuutosten laatimista ja rakennuslupien myöntämistä. Kaavojen ajantasaistaminen ei yksinään mahdollista uudisrakennushankkeita, vaan niihin vaaditaan erillinen kaavamuutos. Ajantasaistaminen ei myöskään koske vireillä olevia hankkeita. Sivu Hakaniemestä pääsee vain Sörnäisten rantatielle Hämeentien remontti lähenee L äpiajoliikenne on loppumassa pian Hämeentieltä. Tien remontti siirtää neljä raitiolinjaa useaksi kuukaudeksi poikkeusreiteille ja valtaosa autoista joudutaan ohjaamaan Sörnäisten rantatielle. Hämeentien remontti alkaa suunnitelman mukaan 4. maaliskuuta eli vajaan puolestoista kuukauden kuluttua. Raitiotieliikenteestä linjat 6, 7, 1 ja 8 reitit muttuvat remontin ajaksi. Vasta vuoden 2020 elokuussa kaikkien linjojen arvioidaan kulkevan entisiä reittejään. Linja-autoliikenteen on määrä kulkea koko remontin ajan Hämeentien läpi, mutta yksityinen liikenne joudutaan ohjaamaan Sörnäisten rantatielle heti urakan alussa. Yksityinen autojen läpiajoliikenne ei palaa enää remontin jälkeen Hämeentielle. Siitä syystä muun muassa pyöräilijöiden kulkuväyliä voidaan remontissa parantaa ja leventää. Lähes 17 miljoonan euron urakassa peruskorjataan kunnallistekniikkaa koko Hämeentien osuudelta sekä Sörnäisten metroaseman vuotava katto. Hämeentie muuttuu Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Ajo talojen tonteille sekä yritysten jakeluliikenne tulemaan olemaan myös remontin jälkeen sallittua. Ympyrätalon edustan metroaseman sisäänkäynti käytössä n Ympyrätalon kohdalla oleva Hakaniemen metroaseman sisäänkäynti otettiin käyttöön tänään tiistaina 15. tammikuuta. Sisäänkäyntirakennus on ollut suljettuna peruskorjauksen vuoksi. Peruskorjauksessa sisäänkäyntirakennukseen on muun muassa uusittu ovet, valaistus ja lasit sekä kunnostettu portaat. Ympyrätalon kohdalla olevan sisäänkäynnin peruskorjaus oli osa laajempaa Hakaniemen metroaseman peruskorjausta. Metroasemalla on tähän mennessä uusittu eteläpäädyn lippuhalli ja liiketilat sekä Hakaniemen torin ja raitiovaunupysäkkialueen sisäänkäynnit. Peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2019, jolloin valmistuu uusi sisäänkäynti Siltasaarenkatu 16:n kiinteistöön. Metroaseman peruskorjaus parantaa aseman esteettömyyttä, sillä töiden valmistuttua asemalle on hissiyhteys Hakaniemen torin ja Porthaninkadun lisäksi Siltasaarenkatu 16:n sisäänkäynniltä.
4 Viikot 4-5/2019 ? ? Sarpo Pääradan korjaaminen seuraavaan hallitusohjelmaan P ääkirjoitus Nro 2 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto ? ? Yleisönosasto P äärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen. Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille –tilaisuudessa 11.1. Päärata plus –hankkeen tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Kannanotossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle. Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustajaja tavaraliikenteen määrä on niin valtava. Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain 4,5 miljoonaa. Tampere-Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain. Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina. Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kaikkein olennaisinta on, että saadaan rakennettua lisää raidekapasiteettia. Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi. Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin. Rahaa riittää! ? Porissa on järjestetty jo moneen otteeseen ”Suomi-Areena”. Väkeä on tullut ja mennyt rutkasti... ja ja niin on rahaakin palanut! Verorahoja varsinkin! Media on kertonut että valtion rahaa paloi noin 600 000 euroa. Mutta kyllähän Suomella rahaa on, jos kukkaron pohja näkyy niin tehdään lisäbudjetti ja otetaan velkaa lisää. Suomi-Areenassa on maksettu huikeita summia ja hurjinta ovat olleet juontopalkkiot. Maan mainiot spiikkerit kuten Joonas Nordman, Riku Rantala ja Tuomas Enbuske ovat laskuttaneet tunnilta 2976 3500 euroa! Ja maksajina ovat olleet Sitra, liikenneja viestintäministeriö sekä valtionvarainministeriö. – Kyllä Suomessa olisi paljon töitä! Kirveellä. Leif Söderlund Siltasaari Kiitos ja hyvästi Stadi Vyöuintia vai vesijuoksua? ? Vesijuoksun ja vesijuoksuvyön keksijöiden ja kehittäjien mukaan vesijuostaan oikein silloin, kun juoksija pystyy näkemään varpaansa juostessaan. Näin saadaan maksimaalinen hyöty tästä liikuntalajista. Enimmäkseen näin ei tapahdu. Useimmat uivat vesijuoksuvyötä käyttäessään ja pääsevät siksi juoksijoita nopeammin eteenpäin. Nopea eteneminen näyttää olevan se tärkein asia näille vyöuimareille, vaikkakin se estää maksimaalisen hyödyn saamisen. Tämä aiheuttaa sekasortoa vesijuoksuradoilla. Oikeat vesijuoksijat ovat hitaampina näiden vyöuimareiden tiellä ja saavat murhaavia katseita osakseen. Onneksi eivät ole vielä pyytäneet latua! Sekin päivä varmaan koittaa vielä, siksi töniviä ja aggressiivisia nämä vyöuimarit ohittaessaan ovat. Helsingin uimahallien valvojat vähät välittävät vesijuoksuratojen kaaoksesta. Apua! Vesijuoksija Miksi Helsingin ylijäämistä vaietaan? Restauroikaamme Keski-Pasila ? Joulun alla ilmestyi vähin äänin Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan uusi seurantaraportti 3/2018. Kun katsoo sen lukuja, voisi odottaa pormestarin julistavan ilosanomaa kaupungin asukkaille: Ylijäämä vuodelta 2018 on raportin mukaan 354 miljoonaa euroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin budjetissa arvioitiin. Sen päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot. Velat ovat vähentyneet ja pankkitileillä maksaa toista miljardia euroa. Miksi kaupunki ei tehnyt tästä raportista mitään uutista? Eikö nyt pitäisi avata keskustelu siitä, miten ylijäämiä käytetään paremman kaupungin kehittämiseen? Samoihin aikoihin, kun uusimmat talousluvut tulivat, valmisteli kaupunki Lapinlahden sairaalan myymistä, koska ei muka ole varaa peruskorjata sitä. Haartmanin päivystyssairaalasta uutisoitiin potilasturvallisuuden vaarantumisesta, kun työntekijöitä on liian vähän. Aluehallintovirasto puolestaan moitti Helsinkiä vanhusten kotihoidon liian vähistä resursseista. Useimpien muidenkin palvelujen resurssit ovat jääneet jälkeen asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvusta. Kaupunginvaltuutetut selittelevät milloin missäkin esiin nousevia ongelmia budjetin tiukoilla raameilla, vaikka istuvat satojen miljoonien ylimääräisten rahavarojen päällä. Ylijäämistä voitaisiin ohjata lisää rahaa muun muassa vanhusten palveluihin, terveydenhoitoon, päiväkoteihin ja kouluihin, lähikirjastoihin, asumiseen, joukkoliikenteeseen, työllisyyteen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen. Miksi näin ei tehdä vaan myös tälle vuodelle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyssä budjetissa tavoitellaan taas satojen miljoonien ylijäämiä? Yrjö Hakanen SKP ja Helsinki-listat ? Aikani täällä elelin. Kaikkea tuli koettua, mutta nyt muutan vihdoin Röykkään omaan talooni: oma tupa, oma lupa. Haluan ennen muuttoani jakaa kaduilla oppimiani opintojani. Eli kuinka selvitä köyhänä Stadin kaduilla ja kiskoilla. Metrossa mene aina istumaan ensimmäiseen tai viimeiseen vaunuun. Vaunussa on viisasta jäädä lyhyillä matkoilla seisomaan ensimmäisessä vaunussa selkä menosuuntaan ja viimeisessä vaunussa rinta kohti menosuuntaa. Jos on pitkä matka, suosittelen istumista. Tällöin tulee ensimmäisessä vaunussa istua mielellään looshissa, joka sijaitsee laiturista kauimmaisena, heti sisäänkäynnin kohdalla. Huomaa, että samat edellä mainitut säännöt pätevät istumisessa kuin seisoen matkustaessa. Näin pystyt tarkkailemaan jo hyvissä ajoin, nouseeko tarkastajia vaunuun. Jos istut laiturin viereisessä looshissa, on aikasi reagoida armottomasti lyhyempi ja asetat itsesi altavastaajaksi. Onko mitään nolompaa kuin väärin sijoittunut liputta matkustava, joka yrittää epätoivoisesti karata itse valmistamastaan ansastaan, kun tarkastajat nousevat vaunuun? Ei ole, sehän on keskiluokan suurinta herkkua, kun varaton panikoiden yrittää karata. Älä alistu, vaan harkitse ja toimi. Tässä pelissä tulee väistämättä joskus epäonnistumisia, mutta on sinusta itsestäsi kiinni, kuinka usein näin tapahtuu ja kuinka suhtaudut tilanteeseen. Sporassa matkustaessa suosittelen laiturien viereisiä kahden istuttavia penkkejä heti kuskin takaa, joista voit varmistaa sporan saapuessa pysäkille, tuleeko smurffeja vaiko ei. Jos tulee, niin nouset vain rauhallisesti penkistä ja poistut. Ei se ole sen vaikeampaa. Entäpäs siviilipukuiset smurffit? Helppo huomata jo kaukaa: epämääräinen porukka, jotka ovat kerääntyneet pysäkkien intimiteettisääntöjen vastaisesti, savitakkien seuraan odottelemaan kulkuvälinettä pysäkille. Ketkä muut pyörivät savitakkien seurassa, jos ei lasketa vapaalla olevia savitakkeja ja pokeja? Viimeisin ja haastavin: metroasemien rullaportaiden jälkeiset ratsiat. Suurin ja kaunein katiska, jonka smurffit ovat rakentaneet. Tähän kun jäät kiinni, et voi syyttää edes itseäsi. Eräänlainen force majeure! Mutta voit siltikin varmistaa mennessäsi liukuportaisiin, että näkyykö alhaalla epäluonnollista tungosta sekä näkyykö liukuportaiden jälkeen kenkiä, jotka osoittavat sinua kohti. Tästä tiedät, että ei siellä ole odottamassa kuin turmio. Aina voit käännähtää nopeasti liukuportaissa, mutta reaktioiden pitää olla nopeita. Toivottavasti näistä vinkeistä on iloa teille ja jääkää hyvästi rakkaat smurffit! ? Edellisessä aviisissa oli jälleen maininta ilmiöstä nimeltä Keski-Böle. Rahaa on tahkottu, Kvartaalikulmaa hiottu kilpailukykyverstaalla ja penneillä sekä drakhmoilla on öljytty elementtikoneistoa. Olenko minä todellakin ainoa, joka suhtautuu epäillen tähän hullutukseen, tähän naftasta kaivettuun Sampoon? Joka ihmisten mielissä vaikuttaa sylkevän loputtomasti rikkauksia rakennusliikkeille, gryndereille ja jopa lahden takaa tulleille kyprokkimiehille. Kurotetaanko Keski-Pasilassa hieman liian korkealle? Onko tarkoituksena todellakin toteuttaa 2000-luvun maailmanpylväs, josta metsäsuomalaiset horisivat harhaisissa mytologeissaan? Yritys juntata pohjantähti betoniraudoituksella ikuisiksi ajoiksi Pasilaan. Kyseinen työmaa nostureineen virnuilee pirullisesti jokaiseen ilmansuuntaan, pilaten loputtomillaan neliöillään aikaisemman puhtaan ja rauhallisen näkymän. Enkä tohtisi edes mainita tulevia kolmion muotoisia toistasataa metriä korkeita elementistä kyhättyjä Baabelin torneja, mutta mainitsen silti. Olisiko jo aikaa palauttaa kuri ja järjestys Keskiseen Pasilaan? Restauroikaamme alue, palauttakaamme murskeen ja sementin alta kirkkaasti kimmeltävä Pasilan järvi. Antakaamme järveen jälleen virrata Töölönlahteen. Antakaamme luonnolle omansa takaisin. Hugo Simbergin maalauksessa haavoittunut enkeli, kaksi kuritonta nulikkaa kanniskelevat valkoisiin verhoutunutta enkeliä Töölönlahdella ja taustalla on nähtävissä Pasilan järvestä Töölönlahteen virtaavaa oja. Tapojensa mukaan Hugo ei maalauksiaan on selitellyt, mutta näin minä sen koen: maalaus on vakava varoitus! Vielä ei ole liian myöhäistä kääntää kelloa taaksepäin ja palauttaa luonnonjärjestys Keskiseen Pasilaan. Kira Henriksson Etiketti ? Kilahti WhatsAppiini kutsu: ”Tervetuloa synttäreilleni su 6.1. klo 15. Varsinaisena syntymäpäivänä olen matkoilla.” Emil, pojanpoikani, täytti yksitoista vuotta. Jo kutsusta saattoi aistia, että Emil on hyvä jätkä. Viisas nuorimies, joka omaa kohteliaat käytöstavat. Itse juhlakin oli onnistunut. Isovanhemmille, vanhemmille, lapsille, lastenlapsille, serkuille, kummeille ja kavereille riitti kakkua ynnä muita virvokkeita iloisen yhdessäolon lomassa. Yksitoistavuotias Emil on oivaltanut kuinka hyvät mahdollisuudet elämässä on pärjätä, jos osaa käyttäytyä. Olla luontevan kohtelias. Hyviä tapoja noudattava viestii olemuksellaan olevansa paitsi kohtelias myös sivistynyt ja itsensä hallitseva. Toisin sanoen tyypille on luonnollista ottaa muut huomioon. Ei siltikään. Luontevinkaan kohteliaisuus ei yksinään pelasta maailmaa, ei lopeta eripuraa. Korkeintaan tekee riitelystä rakentavampaa. Korostan tätä siksi, ettei kenenkään kansakunnanjohtajakiihkoisen päähän pälkähtäisi laatia lisää uusia lakeja. Sellaisia, jotka pakottaisivat kansalaiset edesvastuun uhalla osallistumaan käytös-ja etikettikurssille kallispalkkaisen konsultin johdolla. Moiset kurssit ja lait voi enempiä pohtimatta unohtaa ja keskittyä niiden sijaan huolehtimaan siitä, että maassa riittää viisaita vanhempia ja valistunutta opettajakuntaa. Etiketin kiemuroilla keikaroivat kuuluvat eri heimoon. Koketeeraus on pelkästään pöyhkeilyä ja oman erinomaisuutensa jonninjoutavaa alleviivaamista. L u u lenpa, että on hyödyllisempää kyetä esittämään eriävä mielipiteensä toisia loukkaamatta kuin osata ulkomuistista luetella kaikki ne tilaisuudet, joihin on syytä mennä tennissukissa. Summa summarum. Käytöstavat ja etiketit eivät ole niitä kuumimpia perunoita. Öykkäröimälläkin pääsee pitkälle. Esimerkkejä löytyy viljalti. Kohteliaisuussyistä pitäydyn mainitsemasta nimiä. Mutta mitä useampi käyttäytyy hyvin ja huomioi muut, sitä vähemmän poliisi tarvitsee panssariautoja, sitä useammin vihapuhe jää vaille vastakaikua. Niin, ja Emil on hyvä jätkä! Modig ehdolle eduskuntavaaleihin ? Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig, 42, asettuu ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Modig on toisen kauden kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011. Modigin tärkeimmät eduskuntavaaliteemat ovat ilmastonmuutoksen hillintä, oikeudenmukainen asuntopolitiikka sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen.
5 2019/Viikot 4-5 ? ? Runopalsta ? ? Heinänen Skorpionin kiemuroita Skorpioni kulkee joenrantaa katalat juonet mielessään, turmanpiikki tupessaan kunnes sammakon tavoittaa. Kelmi lirkuttelee tälle kuin parhaalle ystävälle. Sinä olet sorja kaunis niin, uimarina kuulut parhaisiin. Veisitkö minut taakse joen maisemiin uusiin ihaniin? Sinne sitten iäksi jään, en tulis muuta pyytämään. En voi olla sulle renki, kanssas menee aina henki, sammakko sanoo peloissaan. Skorpioni siitä yltyy vaan sammakolle uskoa valamaan ja kohta ollaan turmantiellä. Sammakko kaikin voimin rehkii ja joen puoliväliin ehtii. Skorpioni kylmästi piikittää, sammakko ystävä siihen jää. Kylmä kelmi virnuillee vaan ja tuumii mennessään: – Minkäs luonteelteen voi, jos lähtökellot soi. Toivo Levanko, lyyrikko Hyvä teko lapselle -palkinto FinnBrain tutkijoille Jääkenttämuistoja T ämä Arnold Tilgmannin (1902-1978) hauska 40-luvun postikortti on sodan aikana tehty. Se vei ajatukset aurinkoisiin tunnelmiin, joihin lapsetkin samaistuivat haaveillessaan pelottomista päivistä. Muistan oman lapsuuteni luistelut Brahiksella eli Kallion kentällä. Talvi alkoi jo marraskuussa. Paanasen Ansu, iso rehevä HTY:n kuorma-auton kuljettaja, joka asui samassa rapussa Agricolankatu 5 B kuin minä, raivasi autonsa eteen asetetulla auralla lumet pois ja liukas jää paljastui liitelyämme varten. Iltavalaistuksessa, rätisevän äänilevytaustamusiikin soidessa sopi nauttia vaikkapa vain kenkuilla nurmareilla tai liian suurilla, käytettyinä ostetuilla hokkareilla nilkat kipeinä. Ensimmäiset hokkarini isä sai hankituksi ”vaihdetaan – palstan” lehti-ilmoituksella karvoja lähdettävällä kuluneella porontaljalla. Se oli sitä silloista vaihtotaloutta, jonka vitsikkäin muoto oli: ”vaihdetaan tarpeeton morsiuspuku lastenrattaisiin!”. Huippukadehdittuja kaunoluistimia en koskaan saanut; niitä oli vain vauraiden perheiden tyttärillä, joita somistivat kortin kaltaiset pastellinväriset unelmapuvut turkissomistein. He olivat kuin toiselta planeetalta, ikään kuin amerikkalaisia shirley templejä. Oli myös tuulispäinä viuhahtelevia, käsiään tyylikkäästi heilauttavia naispikaluistelijoita ”norskeillaan” eli pitkäteräisillä pikaluistimilla vinguttelevia urheilutyttöjä, kuten Ronimuksen Ulla Marjatanmäeltä, sittemmin liikunnan läpitunkema Toivainen. Kunto ja aktiivisuus taitaa tällä nykyisin yli 90-vuotiaalla jyryttärellä olla jo tuolloin brahiksen kentältä hankittu! Luistelukausi oli pitkä, joten kannatti hankkia koko kaudeksi pieni metallinen merkki, joka reiästään ommeltiin pusakkaan tai lakkiin, jonka näyttämällä pääsi aidatulle kentälle. Paljastan nyt ensi kerran julkisesti rikoksen, johon perheemme syyllistyi ilmeisesti useampien muiden lapsiperheiden tavoin: Arska-veljelläni oli musta ja minulla sininen samettinen ns. lentäjälakki, joista vain siihen mustaan oli tuo taikamerkki ommeltu. Sovitusti veli meni ensin sisään, sitten kentän äärimmäisessä nurkassa vaihdoimme aidan yli heittäen lentäjälakkimme, jotta minä pääsin sisään samaa merkkiä näyttäen! Nyt helpotti, kun saimme tunnustettua edes tämän synnin… Seurasimme taitoluistelukilpailuja. Idolimme oli norjalainen Sonja Henie (1912-1969). Hänen saavutuksiaan olivat: kolmasti eli 1928, 1932 ja 1936 olympiakultaa,10 maailmanja 6 Euroopan mestaruutta! Myöhemmin aikuisena nautin suuresti hänen tarinastaan vieraillessani hänen nimikkotaidekeskuksessaan Oslon liepeillä. Sonja saavutti suuren suosion Yhdysvalloissa jäätanssinäytöksillään ja filmitähtenä. Ehtipä hän kolmasti avioituakin. Sittemmin luin myös tarinan suomalaisen Walter Jakobsonin ja hänen saksalaissyntyisen vaimon Ludowikan pariluistelun olympiakultamitalista 1920, joka on ensimmäinen itsenäiseen Suomeen saatu. Että sellaisia uranuurtajia meidän kannattaa muistaa! Nuoruuteni jääkenttien urhoja olivat jääpalloilijat, jotka Brahiksellakin hurmasivat narukerästä taistellessaan. Muistaakseni Ponnareiden eli Ponnistuksen pelaajat olivat ne komeimmat! Aira Heinänen ? Ensija turvakotien liitto on myöntänyt vuoden 2018 Hyvä teko lapselle -palkinnon FinnBraintutkimusryhmälle. Ryhmä tutkii raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksia vauvan kehitykselle. Tutkimusryhmä on tuonut esiin vauva-ajan korvaamattoman merkityksen aivojen kehitykselle ja lapsen koko elämälle innovatiivisella tavalla. Kiistaton tutkimustieto auttaa vaikuttavien palvelujen kehittämisessä ja lisää ymmärrystä vauvojen elämään pitkäkestoisesti vaikuttavista päätöksistä. FinnBrain-tutkimus on aloitettu vuonna 2010. Sen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Vuonna 2015 tutkimuksessa oli mukana jo yli 4000 vapaaehtoista perhettä. Perheitä on pyydetty mukaan tutkimukseen ensimmäisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Vanhempia, lasta ja perheen elinympäristöä tutkitaan odotusajasta lähtien. Raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien sekä olosuhteiden tiedetään vaikuttavan lapsuudessa ja vielä aikuisenakin, mutta asiasta on aikaisemmin tiedetty liian vähän. FinnBrain-tutkimus keskittyy lapseen ja hänen kehitykseensä sekä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Tarkoituksena on seurata tutkimuksessa mukana olevia lapsia aina aikuisikään saakka. Lapsista kerätään kattavasti tietoa kyselylomakkeilla muun muassa heidän elinympäristöstään ja elämäntapahtumistaan sekä temperamentista, unesta ja puheen kehityksestä. Lisäksi pienemmillä osatutkimuksilla kartoitetaan esimerkiksi lapsen aivojen rakennetta ja toimintaa, stressin ja infektiosairauksien yhteyksiä sekä tulehdusproteiinien ja stressihormonien toimintaa. – Finnbrain-tutkimusryhmä tuottaa täysin uutta ja uraauurtavaa tietoa lapsen aivojen kehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, toteaa Tuula Haatainen, Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja. – Päätöksenteon tueksi tarvitaan faktoja ja tietoa siitä, miten erilaiset tekijät vaikuttavat vauvojen elämään pitkällä aikavälillä ja miten vauvaperheitä voidaan parhaiten tukea, Haatainen muistuttaa. Tutkimusryhmä on nostanut esiin vahvasti vauva-ajan korvaamattoman suuren merkityksen aivojen kehitykselle ja koko vauvan tulevaan elämään. Tutkimusryhmä on tuonut esiin mm. äidin raskauden aikaisen stressin merkittävän vaikutuksen vauvan kehitykselle. Finnbrain – tutkimusryhmän tuloksilla on suuri vaikutus Ensija turvakotien liiton toiminnan kehittämisessä ja vauvavaiheen merkityksen ja tärkeyden esiin nostamisessa vaikuttamistoiminnassamme. Tiedolla pysytään vaikuttamaan päätöksentekoon ja lisäämään ymmärrystä siitä, mikä merkitys odotusja vauvavaiheella sekä tuolloin tarjotulla tuella -tai sen puutteellaon läpi myöhemmän elämän. Tutkimusryhmä on innovatiivinen, innostunut ja ajassa mukana sekä sitoutunut nostamaan esiin ja julkiseen keskusteluun vauvavaiheen erityistä merkitystä ja heille suunnatun tuen suurta tärkeyttä. Hyvä teko lapselle -palkinto on kuvanveistäjä Erkki Kannoston pronssiveistos ”Ylittäjä”. Palkinto on myönnetty vuosittain lasten hyväksi tehdyssä vaikuttamistoiminnassa tai käytännön työssä ansioituneille henkilöille tai yhteisöille vuodesta 1985 alkaen. Ensija turvakotien liiton toiminnan yksi ja perinteisin toiminnan kivijalka on haavoittavissa olosuhteissa elävien vauvaperheiden auttaminen ja kuntoutus. Vuonna 2017 Ensija turvakotien liiton verkostossa autettiin yli 12 000 apua tarvitsevaa. Sen jäsenyhdistysten yhdistysten ylläpitämissä 10 ensikodissa autettiin 316 äitiä, 245 lasta ja 87 isää. Päiväryhmät tavoittivat 92 perhettä 10 paikkakunnalla. Baby Blues -työntekijät auttoivat 269 perhettä ympäri Suomea. Daniel Sazonov Kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon ? Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Daniel Sazonovin, 25. Sazonov on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Lisäksi Sazonov toimii Uudenmaan maakuntavaltuustossa sekä energiayhtiö Helen Oy:n hallituksessa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunginvaltuutetut Seija Muurinen, 64 ja Wille Rydman, 33. – Helsingin pitää tehdä politiikkaa, joka mahdollistaa kaupungin kasvun, lisää sen kansainvälistä houkuttelevuutta, ottaa kunnianhimoisia askelia ilmastopolitiikassa sekä varmistaa sujuvan arjen ja liikkumisen. Meillä on erinomainen kaupunkistrategia, joka rakentaa Helsingistä aitoa eurooppalaista metropolia. Olemme sitoutuneet sen kunnianhimoiseen toteuttamiseen. Helsingissä on ollut vahva perinne hyvästä ja rakentavasta puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä. Tätä perinnettä haluan vaalia, valtuustoryhmän puheenjohtajana aloittava Daniel Sazonov sanoo. – Minulle helsinkiläisenä poliitikkona oleminen on ollut ennen kaikkea mahdollisuus toteuttaa politiikan kovaa ydintä. Sitä, että ihmiset voivat luottaa asioiden olevan tulevaisuudessakin hyvin, ja että jokainen voi lähtökohdistaan riippumatta tavoitella unelmiaan. Vastaukset näihin tavoitteisiin ovat kaupunkien käsissä. Helsingissä se tarkoittaa esimerkiksi päiväkotipaikkojen riittävyyttä, maan parhaita ja edistyksellisimpiä kouluja tai suunnanmuutosta asuntopolitiikassa, Sazonov sanoo. – Toivon, että pystymme kaupunkipolitiikassa tekemään nykyistä enemmän ennakkoluulottomia ja rohkeitakin avauksia. Tällainen olisi esimerkiksi kaupungintason norminpurkutyön käynnistäminen, jossa ihmisten, yritysten ja järjestöjen toimintavapautta lisättäisiin rajusti. Kaupungilla on eri hallinnonaloilla valtava määrä omaa sääntelyä, jota valtakunnallisesti ei edellytetä. Tällainen liika sääntely vaikeuttaa mm. kaupunkikulttuuria, rakentamista tai yritystoimintaa, Sazonov päättää. Juuret Kalliossa Neljännenja Viiden linjan välissä sijaitsi Elannon työläisten asuintaloja. Kuva HKM/ Möller ? Meidän Kallio -kirjan esittelytilaisuus Tiistaina 5.2. klo 18.30 (huom aika). Juuret Kalliossa, eli Elannon lapset -kirjoitushanke joka keräsi lähinnä Elannon-taloissa 195070 -luvulla eläneiden ihmisten muistoja Kallion linjoilta. Nyt hanke on saavuttanut keskeisen tavoitteensa, tarinoista on koottu kirja Meidän Kallio. Työryhmä esittelee teosta. ”Elannon lapset” -hanke oli Kallion Kulttuuriverkoston yhteistyöprojekteja. Kirjaa myytävänä tilaisuudessa. Paikka: Kalliola-talo, Sturenkatu 11, p-kerros. Tiistaina 29.1. klo 18 Kallion kävelyfestivaalin keskusteluja luentosarja: Helsinkiläisen arjen arkkitehti Gunnar Taucher. Kalliola, Sturenkatu 11, -kerros.
6 Viikot 4-5/2019 ? ? Päivyri Nimipäivät: Viikko 4 Ke 23.1. Enni, Enna, Eini To 24.1. Senja Pe 25.1. Pauli, Paavo, Paul La 26.1. Joonatan Su 27.1. Viljo Viikko 5 Ma 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle Ti 29.1. Valtteri Ke 30.1. Irja To 31.1. Alli Pe 1.2. Riitta La 2.2. Jemina, Lumi, Aamu Su 3.2. Hugo, Valo Viikko 6 Ma 4.2. Ronja, Armi Ti 5.2. J.L. Runebergin päivä Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset ? ? Leif?Söderlund ? ? Sunnuntaiksi Tunnelissa Tallinnaan ? Umpitunnelissa Tallinnaan ja ilman viinaa! Siis junalla Tallinnaan Suomenlahden alitse ja pitemmällekin, jos vain rataa riittää. Haave tunnelista on elänyt pitkään ja nyt se aiotaan toteuttaa. Voidaan tietenkin kysäistä onko tunneli ylipäätään tarpeen ja onko sillä käyttöä? Tällä hetkellä tavaraa kyllä menee rekallinen jos toinenkin kohti KeskiEurooppaa. Siellä kun nyt on varaa ostaa kallista suomalaista kamaa, mutta kun tilanne tasaantuu ja jopa kääntyy uudeksi lamaksi, niin miten silloin suu pannaan. Tunnelin kustannukset on kuitenkin maksettava. On sanottu, että tavallinen pulliainen maksaa 50 euroa junamatkastaan Tallinnaan ja saman verran takaisin tullessa. Mutta riittääkö kulkijoita? Uutuus tietenkin viehättää, mutta vain kerran pari. Laivalla pääsee kuudella eurolla Tallinnan ja takaisin ja saa samaan rahaan nauttia merimatkasta ja ostaa laivan antimia, herkutella ravintolassa ja tanssia hetkuttaa. Junassa ei voi räplätä edes kännykkää, ei pelehtiä somessa, kun ei ole kenttää! Mutta joka tapauksessa Tallinna-tunnelin suunnittelu on viritetty. Ihmetyttää, että yht´aikaa aiotaan suunnitella kolmea tunnelia. Ikävintä on, että Suomen liikenneministeri ja –ministeriö yhdessä Uudenmaan maakunnan ja Helsingin kaupungin kanssa tuhlaavat suunnitteluun ainakin sata miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja, mutta onhan Helsingin kaupungilla ylijäämää! Tunneli tulisi kulkemaan Helsingistä käsin. – Espoosta puolestaan tulisi kulkemaan toisen suunnittelun tunneli: suomalainen pelija liikemies Peter Vesterbacka ajaa omaa tunneliaan. Hän on saanut suunnittelurahaa Dubaista 100 miljoonaa ja hän toivoo hankkeeelle kiinalaista rahoitusta 15 miljardia euroa. EU:sta hän odottaa 40%:n rahoitusta. Mikä lieneekään sitten koko tunnelin kustannus? Kolmannen tunnelin suunnittelijaksi on ilmaantunut virolainen Toomas Peterson. Hän lupaa tunnelin halvalla: se maksaisi vain noin 8 miljardia euroa! – Toivottavasti ideanikkarit istuvat saman pöydän ääreen ja synnyttävät vain yhden suunnitelman tunneliksi Tallinnaan. ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljaisen rukouslaulun Kelttimessu ke 23.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 24.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko pe 25.1. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 27.1. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Iltakirkko ma 28.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 29.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 30.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Kivimessu to 31.1. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 1.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kynttilänpäivän messu su 3.2. klo 10. Visa Viljamaa, Riikka Porkola. Yhteisvastuukeräys alkaa. Iltakirkko ma 4.2. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 5.2. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 6.2. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmä johtaa Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 24.1. Muoti, muotoilu ja elävä ravinto Marjatta Sarpanevan ihmeellinen elämä. Raisa Rauhamaa haastattelee. 31.1. Agit Propista Mustaan Saaraan – Miksi laulat Sinikka Sokka? Päivi Istala haastattelee. Kärsimystrilogiakolme iltaa kärsimyksestä Kallion kirkon vihreässä salissa ti 29.1. klo 18 Saarnaajan kirja – Turhuuksien turhuutta kaikki. Kouluttajana Riitta Keskimäki Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Lähde elämään-ilta su 27.1. klo 17 Aitona, Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiihtolomakirppis su 17.2. klo 12-18 Seurakuntakodilla. Pöydän vuokra 15 €. Pöydät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 13.2. mennessä tekstiviestillä numeroon 050 472 0215. Tuotto menee Kallion nuorisotyön hyväksi. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Lähetyksen raamattuja rukousryhmä ti klo 16.15– 17.30 29.1. ja 5.2. Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Avoin perhekahvila ma 28.1. ja 4.2. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kivimessun avoin pop up –kuoro to klo 17 Kallion kirkossa. Anima mea –messukuoro ke klo 17 Kallion kirkossa hiljaisen rukouslaulun messupäivinä ja lisäksi joka toinen maanantai klo 18.30. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18.15 Seurakuntakodilla. Kukkoeteisen kutojat ma 28.1. ja 4.2. klo 16. Teatteri Kallio. Esikoisvauvakerho ti klo 12–14 29.1. ja 5.2. Seurakuntakodilla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka ke klo 18 30.1. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke klo 18 23.1., 30.1., ja 6.2. alkaen, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Sateenkaarimessu la 26.1. klo 17. Jaana Partti, Sofia Tuomenvirta. Mukana messukuoro Ääniset. Messu su 27.1. klo 11. Pauliina Lindfors, Erja Kurki. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 27.1. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 27.1. klo 16. Pauliina Lindfors, Aino Malmi. Messu su 3.2. klo 11. Riikka Reina. Unkarinkielinen messu su 3.2. klo 11. Kiinankielinen messu su 3.2. klo 13. Riikka Reina, Paulos Huang. Tasausmessu su 3.2. klo 16. Riikka Reina. Kaikenikäisten messu Kynttiläkirkko ke 6.2. klo 17.45. Pauliina Lindfors, Tuulikki Karu ja Dagmar Õunap. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 28.1. ja 4.2. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 28.1. klo 17–18. Sateenkaarimessukuoro Ääniset to klo 17.30. Salonkikuoro ma klo 18. Salonkikuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta väestöstä. Iltaruoka ke 6.2. klo 17. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa 1 € hintaan. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. 15.1. alkaen. Tiistairuokailu 29.1. ja 5.2. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Kangaspuukerho ti 29.1. klo 18. Lasten perjantait pe 25.1. ja 1.2. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http:// kallionseurakunta.fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Ihmeiden aika ei ole ohi: 3 Bibliodraamailtaa ti klo 18–20 19.2. ja 26.3 Alppilan kirkolla. Ohjaajina Kati Helin ja Nina Klemmt. Vapaa pääsy. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma klo 18– 19.30 18.2., 18.3., 15.4. ja 13.5. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. Alba Alppila Basket treenit Alppilan kirkon liikuntasalissa tiistaisin ja torstaisin klo 16.30-18. Tavoitteellista kilpakoripalloa pelaavien pienten poikien joukkue. Toiminta aloitetaan vuonna 2007-2008 syntyneiden poikien kanssa. Kysy lisää Petri Patronen, p. 09 2340 3674 tai petri.patronen@evl.fi. Kunpa ei tapahtuisi niin kuin uskon ? Olin alle kouluikäisenä kuullut, että kun johonkin oikein kovasti uskoo, tuo toive täyttyy. Sanoohan Jeesus: ”Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: ’Siirry täältä tuonne’, ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta.” (Matt. 17:20) Minulta oli lähtenyt hammas. Perheessämme oli tapana, että kun hampaan laittoi yöksi tyynyn alle, hammaskeiju toi tyynyn alle rahan. Tällä kertaa päätin, että on aika tehdä rahaa. Päätin uskoa, että tällä kertaa hammaskeiju tuo minulle tuhat markkaa. Lähdin viikonlopuksi mummolaan ja jätin hampaani tyynyn alle odottamaan. Tuona viikonloppuna hoin mielessäni rukousta: ”hammaskeiju tuo tonni, hammaskeiju tuo tonni”. Kun oli aika palata mummolasta kotiin, näin naapurin pihalla leikkikaverini. Rehvastelin hänelle, että kohta hän näkee tuhannen markan setelin. Tyynyn alle kurkatessani pettymys oli suuri. Siellä oli yksi markka. Teologisesti voisi saivarrella, että minun olisi pitänyt rukoilla Jumalaa eikä hammaskeijua. Minun olisi pitänyt pyytää jotain vähän hurskaampaa kuin rahaa. Mutta nuo ovat sivuseikkoja. Sen suurempaa uskoa minulla ei eläessäni ole ollut kuin tuo viisivuotiaan usko tuhannen markan seteliin. Silläkään uskolla ei vuoria siirretty. Se usko oli lähtöisin ihmisestä. Vuoria voi siirtää vain Jumalan voima. Ja se jolla on todellinen valta, ei näe tarvetta sillä rehvastella. Kun Jeesus käytti uskoaan, hän auttoi aina toisia uskomaan. Kyllä tässä elämässä täytyy jonkun muun uskolla yrittää pärjätä kuin omalla. Toivottavasti Jeesus ei sano minulle niin kuin sadanpäämiehelle: ”Tapahtukoon niin kuin uskot.” Minun kohdalla käy toivottavasti ennemmin niin kuin Jeesus minusta uskoo. Ainakin tähän asti on sillä menty. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa
7 2019/Viikot 4-5 ? ? Kirja-arvostelu Hieno kirja Ohranan talosta ? ”Sua kuunnellaan , seinilläkin korvat on ,” lauloi Eino Grön. ”Jos nämä seinät vaan voisivat kertoa ”, sanotaan menneitä haikaillen. Nämä ajatukset tulevat lukijalle mieleen, kun hän lukee kirjaa ”Historian paraatipaikalla – kivitalo Helsingin sydämessä” ( Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018 ). Tämän kirjan päähenkilö on Talo Helsingissä Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa. Tästä komeasta talosta on toimittaja Unto Hämäläinen tehnyt talon arvon mukaisen komean kirjan. Viittaus seiniin, jotka voisivat kertoa on tämän talon osalta enemmän kuin paikallaan. Tämä Ohranan talo on vuodesta 1889 lähtien ollut täynnä salaisuuksia ,juonitteluja joita Unto Hämäläinen on ansiokkaasti yrittänyt meille kirjassaan avata. Ruotsalaisten tekemä Talon rakennuttaja Pär Erik Färlander oli maahanmuuttaja 1880 -luvun lopulla. Toinen Ruotsista muuttanut Axel Högberg laati arkkitehtipiirustukset eli talon aivan poikkeuksellisen komean,taiteellisen ulkonäön. Tätä ruotsalaiskaksikkoa saamme kiittää siitä, että meillä on tämä talo Korkeavuorenkatu 21:ssä. Hämäläinen kertoo kirjassaan alkuperäisten piirustusten kautta Talon asuntojen sijainnin ,asuintaloksi Talo oli tarkoitettu, Färlanderkin asui siinä . Alkuaikojen kuuluisin asukas oli kirjailija Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan-Brofeltin kanssa, he asuivat Talossa 1891. Ahon kotona Talossa Korkeavuorenkadulla Albert Edelfelt maalasi ystävästään Ahosta muotokuvan, joka on osa kirjan hienoa kuvitusta. Ohranan taloksi Vuonna 1903 Talon tulevaisuudessa tapahtui ratkaiseva muutos. Talossa asunut talon omistaja helsinkiläinen Aleksander Jefremov myi Talon Venäjän valtiolle. Talo siirtyi Venäjän santarmilaitoksen käyttöön, siitä tuli asuintalon sijasta virastotalo yli sadaksi vuodeksi. Venäjän salainen poliisi asettui Taloon. Silloin syntyi talon nimi ”Ohrana”, joka oli suomenkielinen vapaa tulkinta salaisen poliisin kyrilisten aakkosten nimilyhenteestä. Vaikka tsaarin armeijan santarmit ja salainen poliisi olivat Talossa vain vähän aikaa, nimi elää vieläkin ainakin vanhojen stadilaisten tietoisuudessa. Toinen Ohrana on lähellä eli Ratakadulla Suojelupoliisin nimityksenä erityisesti 1930-luvun Helsingin salaisen poliisin perintönä. Mannerheimin ”duunimesta” Talon monien kuuluisien kävijöiden joukossa ykköseksi kohoaa marsalkka Mannerheim. Talo oli Mannerheimin työpaikka 1930-luvun alusta Talvisodan syttymiseen. Puolustusneuvoston puheenjohtajana Mannerheim sai omat työtilat. Hän käveli usein Kaivopuistosta Talolle. Hän oli aristokraattinen näky, mutta polvivamman takia käveli hieman keinahdellen.Tällöin syntyi pilkkalaulu ”Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka”. Kirjan kertomus Mannerheimista työskentelyssiä Talossa on erittäin mielenkiintoinen ja paljolti tuntematon osa Marsalkan elämänvaiheita. Talo säästyi kuin onnella sotien pommituksista, Stalin ei osunut. Staliniakin ehkä suurempi uhka tuli Helsingissä 1960-luvulla riehuneesta kaupungin ja valtion vimmasta purkaa ja hävittää vanhoja kivitaloja. Mitä komeampi ja koristeellisempi, sitä varmemmin se hävitettiin. Jostain syystä Ohranan talo säästyi, taas onnella ! Armeijalta Rajavartiostolle Armeija, Suojeluskunnat hallitsivat virastotaloa 1920ja 1930 -luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen Taloon asettui Rajavartioston johto, joka oli Talossa pitkälle 2010-luvulle saakka. Hissun kissun voi todeta. Talon riehakkaimmat tapahtumat lienevät olleet Talon yläkerrassa sijainneessa saunassa vietetyt ”poikien saunaillat”, joiden tarjoilumenusta on kirjassa paljon kertova näyte. Hissun kissun Talossa oli töissä 1960-luvulla myös Kalevi Sorsa, joka nousi sittemmin valtakunnan poliittisen elämän huipulle 1970ja 1980-luvuilla. Nyt 2018 talo palaa yli sadan vuoden jälkeen asuintaloksi. Valtava uudistus,saneeraustyö on tehty, ei helppo . Tätä uutta vaihetta Unto Hämäläinen valottaa monipuolisen ansiokkaasti. Unto Hämäläisen kirja Ohranan talosta , ”Historian paraatipaikalla” on aivan erinomainen lahjakirja kaikille historian, kulttuurin ja Helsingin ystäville. Hienoa että Talo on saanut arvoisensa teoksen. Ainoa häiriö näyttävän kirjan kustantamisessa on se että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ansiokas isänmaallinen yhteisö jo vuodesta 1831, on painattanut Kirjan ulkomailla, Tallinnassa! Pekka Hurme Kavi pyörittää klassikkoelokuvia nyt nykyaikaisessa Kino Reginassa Kino Regina on 252 paikkainen tyylikäs teatteri, jossa yksityiskohdat ovat loppuun asti mietittyjä. ? Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) on saanut uuden esitysteatterin. Teatteri sijaitsee Oodi-kirjastossa ja se on nimetty edesmenneen elokuvatähden Regina Linnanheimon mukaan. KAVI jatkaa Reginassa samoilla linjoilla kuin aikaisemmassa teatterissaan Eerikinkadun Orionissa, eli kankaalla nähdään vanhoja klassikoita ja kulttiteoksia eri aikakausilta, varsinainen ensi-ilta teatteri se siis ei ole. KAVI:n uuden tyylikkään teatterin tekniikka on huippuluokkaa. Lisäksi salin yleisöystävällisyyteen on panostettu: jokaiselta paikalta on paras mahdollinen näkyvyys kankaalle. Myös salin harmaa voittoinen väritys on tarkoin harkittu: se sopii parhaiten elokuvateatteriin, koska se ei heijasta valoa juuri lainkaan. Regina on esteetön ja salissa on kaksi kiinteää pyörätuolipaikkaa ja katsomon edessä on lisää tilaa pyörätuoleille. Teatterin valkokangas on 11 metriä leveä eli Orionin vastaavaa suurempi. Reginan konehuoneesta löytyy 70 millimetrin projektori, jollaista ei Orionissa ollut. Lisäksi teatterissa on kaksi pelkästään 35 millimetrin filmille tarkoitettua projektoria, sekä projektori 16 millin filmille. Reginassa on myös nykyaikainen digitekniikka. Teatterin 4K-tasoisella digiprojektorilla on jopa 3D-elokuvien esittäminen mahdollista. ”Reginan kaltaiselle teatterille on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että elokuvia voidaan esittää perinteiseen tyyliin filmikopioilta”, sanoo Kavin apulaisjohtaja Kirsi Raitaranta. Filmi tulee siis säilymään Reginassa, Orionin tapaan, pääesitysformaattina. Vaikka teatteri sijaitsee keskustakirjasto Oodin tiloissa, ei Regina ole riippuvainen sen aukioloajoista. Teatterilla on oma uloskäynti, joka mahdollistaa myöhäiset näytökset. Jopa oma sisäänkäynti on mahdollinen. Päivisin sali toimii kirjaston ja sen kumppaneiden käytössä. Orion ehti toimia KAVI:n elokuvateatterina vuodesta 1984. Esitystoiminnan siirtämistä pois Eerikinkadulta alettiin suunnittelemaan vuonna 2009. Asia varmistui vuonna 2015, kun päätös kirjaston rakentamisesta tehtiin Helsingin kaupunginvaltuustossa. Monien Orionin vakiokävijöiden keskuudessa KAVI:n esitystoiminnan siirtäminen uuteen teatteriin aiheutti kiivasta keskustelua ja jopa vastarintaa. Joidenkin elokuva-entusiastien mielestä art deco-tyylinen Orion on edelleen se ainut ja oikea paikka elokuva-arkiston elokuville. Vanha teatteri ei kuitenkaan antanut mahdollisuuksia pysyä mukana tekniikkaan kehityksessä, esimerkiksi ahdas konehuone aiheutti ongelmia. Kävi kuitenkin paremmin kuin hyvin: Helsinki saa uuden elokuvatoimijan, kun Elävän kuvan yhdistys Elke ry aloittaa näytökset helmikuussa Orionissa, näin Helsingin elokuvatarjonta rikastuu entisestään. Kino Regina, Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4. Kino Reginan näytökset: kinoregina.fi/ Teksti ja kuva: Juhani Styrman Kantakaupungin asemakaavat ajan tasalle Kantakaupungin monipuolisuutta turvataan kaavoilla Yleiskaavan tavoitteena on vahvistaa kantakaupungin asemaa vetovoimaisena, monipuolisten toimintojen keskittymänä. Ajantasaistettavilla asemakaavoilla varmistetaan, että kantakaupungissa säilyy monipuolisesti erilaisia toimintoja – asumista, työpaikkoja ja palveluita. Esimerkiksi rakennusten maantasokerrokset osoitetaan ensisijaisesti liikeja toimitilakäyttöön. Kantakaupungissa on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia, rakennuksia, puistoja ja aukioita, joita ei ole vielä suojeltu asemakaavalla. Kaavatyössä kartoitetaan suojeluarvoja ja suojelumerkintöjä päivitetään. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan myös kestävyyttä parantavien toimenpiteiden mahdollisuuksia. Lähtökohtia Keskustavision keskusteluista Asemakaavojen ajantasaistamista on pohjustettu viime vuonna aloitetulla Keskustavisio-työllä. Siinä hahmoteltiin yhdessä kaupunkilaisten, eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa kantakaupungin vahvuuksia ja kehittämistavoitteita eri näkökulmista. Keskustavisio valmistuu keväällä, ja sen tuloksia hyödynnetään sekä kaavojen ajantasaistamisessa että alueen muissa kaavahankkeissa. Kaavojen ajantasaistaminen esillä Kantakaupunkimessuilla Oodissa 17.–19. tammikuuta Kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamisesta voi keskustella suunnittelijoiden kanssa Kantakaupunkimessuilla 17.–19. tammikuuta keskustakirjasto Oodissa. Työtä esitellään lauantaina 19. tammikuuta kello 11–13, minkä jälkeen suunnittelijat ovat paikalla kello 15 asti. Kantakaupunkimessuilla esitellään myös muita ajankohtaisia kantakaupungin suunnitteluhankkeita. Messujen ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www. hel.fi/keskusta. Osallistumisja arviointisuunnitelmaan voi tutustua 14. tammikuuta–4. helmikuuta kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä verkkosivuilla osoitteessa www.hel. fi/suunnitelmat. Asemakaavojen päivittäminen aloitetaan laatimalla kaavoituksen periaatteet, jotka viedään kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Sen jälkeen laaditaan alueittaisia kaavaluonnoksia, joista työstetään palautteen pohjalta kaavaehdotukset päätöksentekoon vuosina 2021–2024. Lopullisesti kaavoista päättää kaupunginvaltuusto. Haartmanin ja Malmin päivystys nyt osana HUSia ? Haartmanin sairaalan päivystyksen toiminta hidastui jonkin verran alkuviikosta. Ruuhkaa aiheutti muun muassa uuteen potilastietojärjestelmään siirtyminen ja uusien tietokoneiden asennus päivystyksen toimiessa samanaikaisesti. Uusi potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön Haartmanin sairaalassa 7. tammikuuta ja Malmin sairaalassa vuorokautta myöhemmin. HUS varautui muutokseen lisäämällä henkilökuntaa päivystyksiin sekä tietohallinnon tukitoimiin. – Ensimmäisen vuorokauden aikana Haartmanin sairaalan päivystyksessä näkyi viivettä hoitoon pääsyssä. Potilaat suhtautuivat tilanteeseen kuitenkin valtaosin ymmärtäväisesti, kertoo ylilääkäri Timo Suonsyrjä HUSista. Malmin sairaalassa uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto ja tietokoneiden asennus sujuivat nopeammin, mutta päivystys ruuhkautui tavallista enemmän runsaiden potilasmäärien vuoksi. Vilkas viikko Potilaita molemmissa päivystyksissä on ollut runsaasti koko viikon ajan, mutta suvantovaiheitakin on koettu. Kummankin sairaalan päivystyksessä on ollut yli 1300 potilaskäyntiä viikon aikana. Lisäystä viime vuoden vastaavaan aikaan on ollut noin viisi prosenttia. – Päivystystoimintojen siirto on ymmärrettävästi kuormittanut kiireisten päivystysten henkilökuntaa entisestään, mutta kaikki potilaat on saatu hoidettua potilasturvallisuuden vaarantumatta, toteaa Timo Suonsyrjä. Päivystyspoliklinikoiden ja valvontaosastojen lisäksi HUSin vastuulle siirtyivät myös Haartmanin ja Malmin sairaaloiden yhteensä kuusi sisätautiosastoa. Osastojen siirtyminen osaksi yliopistollista sairaalaa sujui hyvin. – Potilaiden siirtyminen päivystyksestä jatkohoitoon osastoille ja eri sairaaloihin on sujunut tavanomaiseen tapaan, kertoo HUSin Sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija. Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirto HUSille pohjautuu vuonna 2017 voimaan tulleeseen päivystysasetukseen, joka edellyttää, että ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Helsingin kaupungin päivystystoiminnot siirtyivät HUSille sellaisenaan. – Lähdemme kehittämään päivystysten toimintaa pitkäjänteisesti. Nyt kun perusterveydenhuollon päivystys ja erikoissairaanhoidon päivystys toimivat samassa organisaatiossa voimme jatkossa sujuvammin tarjota päivystyspotilaille keskeisten erikoisalojen palveluja, toteaa toimialajohtaja Maaret Castrén HUS Akuutista. Haartmanin ja Malmin sairaalan päivystyksissä hoidetaan vuosittain yhteensä lähes 200 000 potilasta. Päivystystoimintojen integraation yhteydessä HUSin palvelukseen siirtyi Helsingin kaupungilta yli 500 työntekijää. Päivystysapu 116 117 – ohjausta ja neuvontaa Päivystykseen hakeutuvien potilaiden avuksi on Uudellamaalla otettu käyttöön Päivystysapu 116117 palvelunumero, jonne tulee soittaa ennen päivystykseen hakeutumista. Maksuttomassa numerossa vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka antavat neuvoja ja opastavat palvelujen pariin.
8 Viikot 4-5/2019 ? ? Veli-Matti?Hynninen Uutta teatteria Kallion Caisassa Äidin kirje ke 30.1. – la 2.2. Koskettava tarina Suomen ja Venäjän historian vaikeista ajanjaksoista ja ihmisistä niiden myllerryksissä. liput 10/5 € hintaan lisätään toimitusmaksu Tytär Suomessa Melko yllättävää: caisa.fi Kaupunkilaiset valovaelluksella ? Jokatalvisen valokarnevaalin aikana Helsingissä voi kävellä kilometrikaupalla lumoavassa valossa. Hohdokasta valoshowta Kansalaistorilta Töölönlahden kautta Etu-Töölöön. Lux-reitti korostaa valaistuksen voimaa opastamalla kulkijan, muistomerkkien ja kulttirakennusten liepeille. Pienemmät kaupungit ovat seuranneet pääkaupungin mallia. Myös kuningattaren kaupunki Loviisan torimiljöö on saanut tästä ansaittua kiitosta ja huomiota. Lux Helsinki keskittyi aiemmin Senaatintorin ja Tuomiokirkon ympäristöön, nyt valoreitti johtaa Kansalaistorilta Töölönlahdelle. Oopperatalo, Finlandiatalo, museona palveleva Hakasalmen huvila, Musiikkitalo, Keskuskirjasto Oodi liitettiin tänä vuonna valovaellukseen. Valoteosten spektaakkelit lumoavat ja väliin värisyttävät, kun valo solmi kekseliäästi yhteyksiä eri elementtien kesken. Mainosmaailmasta tutut jättikokokoiset valotaulutkin saatiin tässä valossa näyttämään arvokkaammilta. Valo on maalareista ensimmäinen. On vaikea löytää sellaisia kohteita joita syvä valo ei kaunistaisi. Valoa kutsutaankin Jumalan esikoistyttäreksi (Thomas Fuller 1608-82). Raamatun alkulehdillä jo vedotaan Jumalan kykyyn luoda valo ja pimeys. Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. ”Jumala erotti valon pimeydestä ja hän nimitti valon päiväksi ja pimeyden hän nimitti yöksi.” (1.Moos.1:5). Vuorisaarnassaan Jeesus puolestaan antoi valon ihmiselle tehtäväksi: ”Te olette maailman valo.” Kansalliskirjailijamme Johan Ludvig Runeberg korotti ihmisen valorakkauden korkeisiin sfääreihin lausuessaan, että muuttolinnutkin kaipaavat valoon vaeltaessaan aina sitä kohti missä päivä on pisin. Kristillisessä ajattelussa valon kehittynein muoto on ”uskon valo” (lat.luemen fidei), joka saadaan Pyhän Hengen lahjoittamassa illuminaatiossa eli valaistumisessa. Kristityt ovat vanhastaan kohdistaneet rukouksensa auringon nousuun päin mikä kuvastaa kääntymistä Jumalan puoleen. Jo varhain alttari sijoitettiin aina kirkon itäpäätyyn, auringon nousun puolelle. Jumalan vertaaminen aurinkoon muistuttaa, että valo on kaiken elämän edellytys. Valolla on myös varjopuolensa. Kiinalaiset näkevät, että pimein paikka on aina lampun alla. Kristillisessä uskontulkinnassa valo ymmärretään päinvastaisena. Raamatun viimeinen luku korostaa valon mahtia: ”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.”(Ilm. 22:5) Kristitylle valo on samalla vertauskuva majakasta, Jumalan sanasta, joka valaisee ja ohjaa läpi karikoiden satamaan, taivaaseen. Pimeyden teot joutaa hylätä ja elämä on varustettava ”valon asein” (Room.13:12). Palava kynttilä viittaa voittoisaan Kristukseen. Hän on valo, joka tuo toivon kuoleman varjossa eläville. Loviisan hautausmaan suurikokoinen pääsiäiskivi on muodostunut rukouspaikaksi. Se valaistaan juhlana ja usein myös arkena kynttilöillä. Suurikokoinen pääsiäiskynttilä palaa kirkoissa pääsiäisestä helluntaihin. Se sytytetään aina hautaan siunattaessa ja liitetään rukoukseen: ”Herra, anna hänelle iankaikkinen lepo, ikuinen valo häntä valaiskoon.” Vaikka maailma ja sen tulkinta ei näytä kovin valoisalta, kirkolla ja taiteella on yhteinen suuri tehtävä valaista maailmaamme. Goethen kerrotaan kuolinvuoteellaan pyytäneen palvelijaansa avaamaan ikkunaluukkuja hämärän huoneen valaisemiseksi. Hän lausui: Enemmän valoa! (Mehr Licht!). Veli-Matti Hynninen Konkurssit kääntyivät viidenneksen kasvuun ? Hieman entistä suurempi osa hakemuksista johtaa konkurssiin, sillä asettamiset ovat lisääntyneet nopeammin kuin hakemukset. Asiakastiedon tilastoista voidaan havaita, että velkojat ovat käyttäneet konkurssihakemusta perintäkeinona entistä hanakammin. Velkojien tekemien konkurssihakemusten määrä (noin 2 000 kpl) kasvoi viidenneksellä, kun taas velallisen itse jättämien hakemusten kokonaismäärässä (noin 8 00 kpl) kasvua oli vain 12 prosenttia. Suurista toimialoista kuljetusalalla (+38 prosenttia) sekä majoitusja ravitsemusalalla (+32 prosenttia) kasvu oli kovinta. Kaupan alalla konkurssihakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla. Sen sijaan rakennusalalla (+5 prosenttia) sekä teollisuudessa (-1 prosentti) tilanne oli huomattavasti vakaampi. Kaiken kaikkiaan maksuhäiriöisiä yrityksiä oli vuoden 2018 lopussa Asiakastieto Groupin rekisterissä 52 100 eli noin 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Edelliset vuodet määrä on ollut laskussa. Maksuhäiriömerkintöjä yrityksille rekisteröitiin hiukan edellisvuotta vähemmän. 75 prosentilla kaikista häiriöisistä yrityksistä tuorein merkintä on korkeintaan vuoden vanha eli maksuongelmat ovat varsin tuoreita. Asiakastieto Groupiin kuuluvan UC:n tilastot kertovat, että konkurssikehitys on Ruotsissa suunnilleen sama kuin Suomessa. Ruotsissa konkurssien määrä kasvoi viime vuonna 12 prosentilla. Asiakastieto Group on yksi Pohjoismaiden johtavista Tarpeeton vaihtoon Kallion Kulttuuriverkosto kestävän kehityksen tiellä Kallion Kulttuuriverkosto järjestää kevätkaudella 2019 tapahtuma sarjan, joissa voi laittaa kaiken tarpeetoman kiertoon, vaatteista aina kodin sisustustavaroihin saakka. Paikka on Kalliola, Sturenkatu 11. S arjan aloitti 20.1. klo 12– 15 Muodokkaiden mimmien pukeutumiskirppis (koot 44 + ). 20 muodokasta mimmiä laittaa itselleen tarpeettomat, vähintään kokoa 44 olevat vaatteensa ja joutilaat asusteensa (kengät, laukut, korut, hatut, huivit, hanskat jne.) kiertoon muiden muodokkaiden mimmien iloksi. Kävijöiden kannattaa varata mukaan tarpeeksi käteistä rahaa. Monilla myyjillä käy maksuvälineenä myös MobilePay. Kädentaitomateriaalit vaihtoon: kuukauden viimeinen sunnuntai klo 13–15. Luoville ja käsistään käteville ihmisille tuppaa kertymään kotinurkkiin potentiaalista materiaalia hyvinkin yli oman tarpeen. Tunnistatko ilmiön? Jo syksyllä 2018 suuren suosion saavuttaneet kädentaitomateriaalien vaihtotapahtumat järjestetään kevätkaudella 2019 joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina seuraavasti: 27.1. / 24.2. / 31.3. / 28.4. / 26.5. Sisustus vaihtoon! 17.2. klo 12–15 . Tapahtumassa vaihdetaan IKEA-kassiin mahtuvia pienikokoisia sisustustavaroita, ei siis esim. huonekaluja eikä isokokoisia mattoja tai tauluja. Myöskään sähkölaitteet eivät kuulu tapahtumassa vaihdettaviin tavaroihin turvallisuussyistä. Vaihtoon voi tuoda esim. verhoja, pöytäliinoja, torkkupeittoja, sisustustyynyjä, pieniä tauluja ja muita koriste-esineitä sekä astioita. Viherkasvivaihtajaiset 7.4. klo 13–15. Tarkempaa infoa tapahtumasta julkaistaan maaliskuussa. Tapahtumissa on myös vapaaehtoisten organisoima pop-up-kahvila, jonka tuotto menee kokonaisuudessaan Unicefin hätäapukeräykseen. Tarkempaa tietoa tapahtumista löytyy Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta. digitaalisten yritysja kuluttajatietopalveluiden tarjoajista. Konsernin tuotteita ja palveluita käytetään ensisijaisesti riskienhallinnassa, taloushallinnossa, päätöksenteossa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Asiakastieto Group on listattu Nasdaq Helsinkiin kaupankäyntitunnuksella ATG1V. Konkurssikehitys niin Suomessa kuin Ruotsissakin on kääntynyt monen laskuvuoden jälkeen nousuun. Suomessa konkurssiin asetettiin viime vuonna 1 860 yritystä, kertovat Asiakastieto Groupin tilastot. Konkurssien määrä kasvoi lähes viidenneksellä (19 %), kun tätä ennen konkurssiin asetettujen yritysten määrä oli laskenut neljä vuotta peräkkäin.
9 2019/Viikot 4-5 ? ? Maarnela Vuoden toinen vaalilupaus ? Varmaan sitä pitäisi taas jotain luvata tai pitäisi varmaan ensin pitää ne lupaukset, mitä tuli silloin viimeksi luvattua”. Lupauskrapula jyskytti nuoren ehdokasparan aivoissa, kun hän varhain sunnuntaiaamuna kampeutui vuoteeltaan ja kömpi kahvikeittoon. ”Mutta jos ne lupaukset menisi pitämään, niin mitä sitä sitten taas seuraavissa vaaleissa lupaisi. Eihän sitä jäisi enää mitään luvattavaa seuraaviin vaaleihin, jos ne edelliset pitäisi”, jatkoi hän unenpöpperöisiä pohdintojaan odotellessaan kahvin tippumista. ”Mutta jos toteuttaisi vain jonkun ihan ihan ihan pikkulupauksen. Tai jos toteuttaisi jonkun pienen osan jostain lupauksesta”, jatkoi hän pohdintojaan. ”Ja jos yhdenkin lupauksen pitäisi, vaikka vaan ihan pienenkin, niin siihen voisi sitten aina vedota.” Ja silloin hän sen keksi. Hän kysyisi äänestäjiltä, että mikä olisi heidän mielivaalilupauksensa, mitä he haluaisivat mieluiten kuulla luvattavan. Ja niin hän voisi sitten luvata sitä mitä ihmiset haluaisivat kuulla luvattavan ja niin kaikki olisivat tyytyväisiä – hänellä olisi jotain mitä luvata ja äänestäjillä jotain mieluista mitä kuunnella. Ja niin meidän edustajaehdokkaamme sai kuulla, että Eduskuntaan haluttaisiin missikilpailut. Ja ne hän lupasi. Valitaan Miss Eduskunta. Ja valitaan vielä reiluuden nimissä myös Mr. Eduskunta – ja vaikka se kolmannen sukupuolenkin mukainen missi; nyt meidän ehdokkaamme ei pihistelisi. Ei lupauksissa pidäkään pihistellä. Ja niin ehdokkaamme astui pirteänä ja reippaana ulos kadulle suuntanaan sunnuntainen Hakaniementori. Nyt hänellä oli vihdoinkin jotain mitä luvata. Jotain, mitä kenelläkään muulla ei olisi. Hakaniementorilla on Maalaismarkkinat kunkin kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Näin vaalivuonna siellä on myös kaikkien puolueiden virallisia lupauksia. Sinne kannattaa siis tulla kuuntelemaan – ja vaikka kertomaan omia mielilupauksiaan. Ihan Livenä. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry vaalilupausgeneraattorityöryhmä emaarnela@gmail.com Kallion ja Sörkan oma kulttuuritalo on nyt uudessa osoitteessa. Näytelmä Caisassa Caisa, Kaikukatu 4, sisäpiha, caisa.fi Äiti Venäjällä Juhlavuottaan aloittava Messukeskus: Messuille vauhdikkaasti liukumäkeä pitkin Puinen liukumäki oli yleisövetonaula jo Suomen ensimmäisillä messuilla sata vuotta sitten. Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen testaamassa liukumäkeä, jonka Messukeskus avaa messuvieraille satavuotisjuhliensa kunniaksi. ? Messukeskus aloittaa 100-vuotisjuhlavuotensa leikkisästi: avaamalla tiloihinsa juhlan kunniaksi liukumäen. Messuvieraat pääsevät liukumäkeä pitkin isoimpaan halliin Matkamessuista alkaen. Liukumäki oli yleisövetonaula jo ensimmäisillä messuilla sata vuotta sitten. Messukeskus juhlii satavuotista tarinaansa myös uudistamalla ilmeensä. Puinen liukumäki nousi yleisön suosikiksi jo ensimmäisillä itsenäisessä Suomessa järjestetyillä messuilla kesällä 1920. Satavuotisen tarinansa kunniaksi Messukeskus tuo liukumäen yleisötapahtumiinsa uudelleen, portaiden ja hissin rinnalle. Liukumäki on käytössä liki kaikissa Messukeskuksen tapahtumissa juhlavuoden aikana. – Messukeskus kutsuu asiakkaansa mukaan juhlavuoteen. Suomalaiset ovat jo sadan vuoden ajan olleet innostunut messuyleisö, ja tapahtumamarkkinointi pitää edelleen pintansa markkinointikanavana niin Suomessa kuin maailmalla, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Satavuotinen tarina näkyy uudessa ilmeessä ja pitkin vuotta Messukeskuksen tapahtumissa Juhlavuoden kunniaksi Messukeskus on uudistanut graafisen ilmeensä ja tuonut 100-vuotistunnuksen osaksi uudistunutta liikemerkkiään. Uuden ilmeen on suunnitellut Messukeskuksen graafikko Noora Westerlund. Osana uutta liikemerkkiä nähdään juhlavuoden tunnus: Messukeskus – Sata vuotta tapahtumien keskipisteessä. Satavuotisteema näkyy myös muissa Messukeskuksen tiloissa. Juhlan kunniaksi eteläisessä sisäänkäynnissä sijaitseva Olohuone-kahvila uudistuu kertoen Messukeskuksen uudistuneesta brändistä. Olohuoneen on suunnitellut Messukeskuksen designer Mirjami Rissanen. Olohuonetta somistavat pilareihin kiedotut kukkakedot, jotka on solmittu käsityönä messumatosta. Palvelutiskin pinta on kotimaista, täysin kierrätettyä Durat-materiaalia ja Bolonin valmistama lattia niin ikään täysin kierrätettyä kudottua ekovinyyliä. Helmikuussa käynnistyy juhlavuoden kampanja, jossa Messukeskuksen asiakkaat ja vaikuttajat eri aloilta kertovat, mikä merkitys tapahtumilla ja kohtaamisilla on ollut heidän elämälleen ja uralleen. Omilla tarinoillaan ovat mukana mm. Hakolan Oy:n luova johtaja Annaleena Hämäläinen, valtameripurjehtija Ari Huusela, yrittäjä Hans-Peter Siefen ja tubettaja Mike Bäck. Juhlavuosi jatkuu maaliskuussa Messukeskuksen isännöimän Mesoaja Gaalan merkeissä. Gaalassa palkitaan vuoden messuja tapahtumaonnistumiset. Samalla avataan Messukeskuksen uudistunut ravintolamaailma ja Holiday Inn Helsinki Expo täysin remontoituna. Ensimmäiset messut 1920 olivat valtava kansanjuhla Suomen Messut Osuuskunta perustettiin 19.10.1919, heti Suomen itsenäistyttyä, edistämään suomalaista elinkeinoelämää tuloksellisten kohtaamisten avulla. Ensimmäiset messut järjestettiin startup-hengessä kesällä 1920 Johanneksen kirkon kentällä. Messuista kasvoi valtava kansanjuhla ja aikansa suurin mediatapahtuma. Messuvieraita tuli paikalle ympäri Suomea yli 120 000, melkein saman verran kuin koko Helsingissä oli tuohon aikaan asukkaita. Messukeskuksen tie on sen jälkeen kulkenut Töölön kisahallin eli entisen messuhallin kautta Pasilaan, Suomen suurimmaksi tapahtumataloksi. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin 100 yleisöja ammattimessua ja 2000 kokousta, kongressia, juhlaa ja yritystapahtumaa. Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messut ovat seitsemänneksi suurin media Suomessa ja vaikuttavuudeltaan medioista tuloksellisin, sosiaalisin ja elämyksellisin. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin sata messutapahtumaa sekä 2000 kokousta ja kongressia, joihin osallistuu yli miljoona vierasta. Messukeskuksen omistajayritys Suomen Messut Osuuskunta täyttää 100 vuotta vuonna 2019. | Messukeskus – Sata vuotta tapahtumien keskipisteessä Peab Oy saneeraa Aleksis Kiven koulun ? Peab Oy ja Helsingin kaupunki ovat sopineet Porvoonkatu 2:ssa Helsingissä sijaitsevan Aleksis Kiven peruskoulun tilojen uudistamisesta. Urakkasumma on 22 milj. euroa. Tilat saneerataan vastaamaan opetuksen ja nykyajan vaatimuksia. Koulun ikkunat, vesikatteet, julkisivurappaukset ja talotekniset järjestelmät uusitaan kokonaan sekä parannetaan energiataloutta. Myös wc-tiloja tullaan lisäämään. Lisäksi korjataan kosteusvaurioituneita rakenteita ja uusitaan salaojajärjestelmä. Päärakennuksen ullakolle rakennetaan uudet ilmanvaihtokonehuoneet. Peabille on kertynyt kokemusta vastaavanlaisista hankkeista pääkaupunkiseudulla. Viimeksi saneerattiin Tapiolan koulu ja lukio, jossa perussaneeraustöiden lisäksi purettiin vanhoja kiinteistöjä ja rakennettiin tilalle uusia. – Olemme Peabilla erittäin iloisia tästä hankkeesta, mikä jatkaa aiemmin tehtyjen kouluhankkeiden sarjaa, toteaa Peabin Etelä-Suomen aluejohtaja Marko Rinkinen. – Koulurakennus oli valmistuessaan vuonna 1934 Pohjoismaiden suurin kansakoulu ja toimi pitkään modernin koulurakennuksen esimerkkinä. Olemme tyytyväisiä, että kauan odotetun perusparannuksen myötä rakennus palvelee jälleen nykyaikaiselle oppimisympäristölle asetettuja vaatimuksia, kertoo Helsingin kaupungin projektinjohtaja Jarmo Kivinen. Projekti käynnistyy tammikuussa 2019 ja valmistuu maaliskuussa 2021.
10 Viikot 4-5/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Rosanna Kemppi (vas.) ja Kreeta Salminen antavat kaikkensa Jurkan modernissa Ibsenin Nukkekoti -sovituksessa Nora. Kuva: Marko Mäkinen. Niko Saarela (vas.) ja Juho Milonoff ovat KOM:n Ateriassa hampulaisbaarin työntekijöitä, joille työelämän valtasuhteet tulevat selviksi. Kuva: Patrik Pesonius. Mirjami Heikkinen (edessä) on kapinoiva tytär, Jukka Pitkänen jyrkkä pappi ja Ella Pyhältö sovitteleva vaimo Papin perheessä Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen. Pyry Nikkilä ja Minna Haapkylä tulkitsevat Q-teatterissa avioparia, joiden yhteys katoaa. Kuva: Patrik Pesonius. Laura Rämä (edessä) ja Jonnakaisa Risto ovat upseita esiintyjiä Asu-näyttämölorussa, joka tutkii riisumista ja pukemista elämän perustoimintoina Kirjalla. Kuva: Tani Simberg. ? Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia monipuolisen hyvää aikuisteatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Nora kävelee kadulle Nukkekodista Mikä sopisikaan paremmin Kruununhaan pieneen, intiimiin huoneteatterin kuin vapaa uudelleen tulkinta Henrik Ibsenin ”Nukkekoti”-näytelmästä. Jurkassa on kaksi Noraa, ja esitys irtautuu niistä kulisseista, rooleista ja rajoista, joiden sisään nainen ei mahdu. Teatteri Jurkan Nora palaa Alma Lehmuskallion ohjauksessa ja Marie Kajavan käsikirjoitustuella alkuperäiseen vapauden kaipuuseen ja haluumme suojella ja hajottaa samaan aikaan ihan kaikki. Esitys selvittää, mitä tapahtui sen jälkeen tapahtuu Noralle, joka kävelee Nukkekodista ulos Vironkadulle. Rosanna Kemppi ja Kreeta Salminen ovat kaksi Noraa. Heillä on yhteisiä, vuorovaikutteisia kohtauksia, mutta myös paljon monologeja. Niiden tunneskaala vaihtelee laidasta laitaan elämänpohdinnoissa. Kemppi ryömii usein Jurkan lattiamaton alle etsimään itseään ja rajojaan; Salminen tekee hysteerisen mainion kohtauksen, jossa hän kiukuttelee satunnaiselle kanssaihmiselle, millaista on olla Esko Salmisen tytär. Jo suunympäristö, hymy ja silmät paljastavat isän! Norat aloittavat esityksen 1800-luvun siveissä kauluspaidoissa ja päättävät sen rennoissa asuissa fyysisesti vaativan tulkinnan jälkeen. Myötätuntoa saa vain viemärirotta KOM-teatterin ”Ateria” oli yksi syksyn odotettuja esityksiä. Harvoin on kritiikin ja katsojakäyttäytymisen välillä näin suurta ristiriitaa. Kriitikot ja teatteri-blogistit ylistivät. Istuin joulun alla yhdessä viimeisessä esityksessä, josta neljä katsojaa käveli ulos kesken kaiken. Näyttämöllä esiintyvä teatterijohtaja sanoo heidän perään: ”Terve”. Okko Leon teksti on työläiskuvaus vailla mitään sankaruutta tai uhrimieltä. Se kuvaa hampurilaisravintolaa, joka on ”evoluution päätepiste”. Niko Saarelan tulokas Meke tulee töihin vielä idealistisena maailmanparantajana, jota kokenut Juho Milonoff Koistisena opastaa talon rujoille tavoille, joihin kuuluvat selkeät alistussuhteet. Pian tulokas nousee vuoropäälliköksi ja alkaa puolestaan sortaa Koistista. Sääli on viimeinen asia, jota nämä kielipuolet kielimiehet keneltäkään kaipaavat. Myötätuntoa saa vain viemärirotta. Milonoff määritti tv-haastattelussa esityksen kuvaukseksi ”toksisesta maskuliinisuudesta” eli patriarkaatin, miehisen vallan haitallisuudesta. Mika Leskisen ohjaama Ateria on purevan tarkka esitys siitä, miten eriarvoiset rakenteet vaikuttavat ihmisiin, jotka ovat tuomittuja pyörimään kaiken nielevän hampurilaiskoneen rattaistossa. Tekijät puhuvat räjähdyspanoksesta, mutta esityksessä se vain tussahtaa. Molemmat näyttelijät ovat taitavia fyysisesti vaativassa esityksessä, jos kestää Milonoffin puhefraseerauksen maneerin. Olen siihen kyllä tottunut kymmenen vuoden katsomisella. Ateriassa ilkeät sanat, vihapuhetapa luo ilkeää todellisuutta. Paskatyön tekijöistä tulee aika paskoja ihmisiä. Vanha perhemalli väistyy kitisten ”Papin perhe” jatkoi Teatteri Avoimien Ovien uudistettujen klassikkotulkintojen sarjaa, johon pitkäaikainen johtaja Heini Tola on ohjaajana keskittynyt. Se on kunnianosoitus Minna Canthille, jonka jalanjäljissä teatteri on kulkenut vuosien ajan. Näytelmä on osa kirjailijan 175-juhlavuotta, joka alkoi 2018 ja huipentuu 2019. Juoni on isän vanhoillisuuden ja lasten uusien aatteiden törmäyskurssi. Pastori Henrik Valtarilla ja hänen vaimollaan Elisabethilla on kolme lasta, Jussi, Hanna ja Maiju. Lapset ovat kiinnostuneita niin naiskysymyksestä kuin työväen asioistakin. Pappi-isän mukaan naiset eivät ymmärrä asioita, eivätkä ne naisille kuulukaan. Isä toivoo poikaansa mukaan vanhoilliseen lehtityöhön, mutta Jussi valitsee liberaalin lehtityön. Lopulta isä näkee nuorimman taiteellisen tyttären Maijun teatterin ensi-illan jälkeen ja joutuu taipumaan. Lavastus on pelkistetyn yksinkertainen; tunnelma on tiivis nuorien, äidin, ja isän asenteille. Ankara puritanismi kuuluu aina kirkon kellojen soidessa. Yleisö seuraa näytelmää herkeämättä. Maijun roolissa Mirjami Heikkinen suorastaan värisee sisäistä ja ulkoista herkkyyttä. Seppo Merviä on uhmakas kapinapoika. Ella Pyhältö nöyränä ja perheen ristiriitoja sovittelevana, mutta myös tahtoaan osoittavana äitinä ja Outi Vuoriranta vanhempana sopeutuvana tyttärenä tekevät hienoa työtä. Olen nähnyt teatterin vakiohahmon Jukka Pitkäsen monen osan luotettavana taiturina, mutta en koskaan näin hyvänä kuin vanhoillisena pastorina. On ahdasta elää omassa ankarassa maailmassaan, jota oma vaimokaan ei ymmärrä. Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uuden tieltä. Ihminen pyrkii vuoren yli toisen luo Helsingin keskisuurista ammattiteattereista Q-teatterin syysesitys oli mielenkiintoisin. ”Mount Everest” jatkaa jo monen vuoden ajan kehittynyttä, paikaltaan nyrjähtäneen maailman, tulkitsemista. Dramaturgia kodin, naapuritalon huoneen ja suurvuoren rinteiden välillä on onnistunut nopeine siirtymineen. Muutos maisemassa tapahtuu hetkessä, pienen valokatkoksen aikana, koska lavastus on täysin pelkistetty. Monisyinen psykologinen näytelmä, trilleri onnistuu Antti Hietalan käsikirjoituksessa ja ohjauksessa, johon Jani Volanen teki dramaturgian, jonka rakenne on todella tyylikäs. Yhtenä päivänä masentunut nainen ei vain jaksa enää liikkua kotisohvaltaan. ”Hän haluaa vain olla”. Hän näkee levottomia unia, joiden jälkeen kokee ulkopuolisen maailman uusin silmin. Kun näytelmä kuoritaan loppuun, ilmenee että häntä on petetty. Omalla miehellä on toinen koti naapuritalossa. Nainen päättää lähteä Mount Everestille huonosti varustautuneena. Näytelmä kertoo siitä, miten ihminen aina pyrkii toisen luo, vaikka vastassa olisi maailman korkein vuori. Elokuvissa ja tv-näytelmissä loistanut Minna Haapkylä ei minusta ole aina onnistunut Tunturikadun näyttämöllä. Osat ja tulkinnat ovat olleet jotenkin keinotekoisia, pinnistettyjä. Mutta nyt Haapkylä on vähäeleisen erinomainen masentuneen aviovaimon esittäjänä. Lotta Kaihua on toinen onnistuja monotoniseen puheeseen juuttuneena naapuritalon tyttärenä, joka on Barbie-asussa. Pyry Nikkilä on kireä aviomies, Pirjo Lonka naapuritalon outo äiti ja Paavo Kinnunen aika sekopäinen muuttomies. Tuuhean parran alta on vaikea nähdä näyttelijän ilmeitä. Ihmiseltä puuttuu turkki Baltic Circle –festivaalin mielenkiintoisimpia ja vaikuttavimpia esityksiä oli Katariina Nummisen ohjaama ”Asu” (Näyttämöloruja) Kirjan juhlasalissa. Teos tutki riisumista ja pukemista elämän ja esityksen perustoimintoina. Laura Rämä ja Jonnakaisa Risto esiintyivät ylipukeissa, pukeissa, puolipukeissa ja välillä ilman pukuja. He käyttävät perinteisen juhlaja esityspaikan suorakulmaista tilaa reunoja myöten taitavasti. Lopun yliäyräiden pukeutumisessa Risto tarvitsi yleisön kekseliästä apua vaatteiden riisumisessa päältään. Asun filosofia kuuluu: – Esityskin on puku joka puetaan. / Puhe vaatteena ja viittana. / Puhe joka riisuu ja viettelee. / Sanoiksi puettu. / Siis / kieliasun saanut. Esitykselle äiti on ”ihmisen ensimmäinen asunto” ja ”ensimmäinen vaate”. Ihminen on eläin, jolta puuttuu turkki ja jonka on ”tehtävä yllään kannettava suoja”. Ei mennä nurkkaan itkemään Teatteri Kultsan syksyn viimeinen näytelmä ”Kaaos” on Kansallisteatterin nykyisen johtajan Mikä Myllyahon kirjoittama näytelmä kolmelle naiselle. Rooleissa ovat Tuija Pihkanen, Heini Reynolds ja Heidi Ripatti. Kaikilla naisilla, opettaja Sofialla, psykologi Julialla ja toimittaja Emmillä on menossa ankaraa kaaosta elämässään. He ovat ystäviä ja yrittävät tukea toisiaan. Kaaos on Elina Hagelinin ohjauksessa hulvaton musta tragikomedia kolmen naisen elämänhallinnan menettämisestä ja kaiken kestävästä ystävyydestä, jossa pidetään huolta toisesta.. Ystävyys piikittelee, naurattaa ja nostaa itsetuntoa ahdistavissa tilanteissa. Mikä parasta,
11 2019/Viikot 4-5 ? ? Kulttuuri Heini Reynolds (vas.), Heidi Ripatti ja Tuija Pihkanen esittävät Kultsalla roolihahmoja, joilla on menossa kaaos elämässään, mutta nurkkaan ei mennä itkemään. Kuva: Mikael Rekola. Karoliina Franck (vas.), Eeva Litmanen ja Anna-Sofia Tuominen ovat vaikuttavia karjalaisnaisia Litmasen sukukokemuksiin perustuvassa näytelmässä KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Nuori Ella Mettänen esittää kolmekymppistä naista, jolle tavalliset asiat ovat vieraita ja Juha Kukkonen tekee mainion Urho-Kaleva-koiran osan Ryhmäteatterissa. Kuva: Mitro Härkönen. Outi Ikonen (vas.) ja Sirja Sauros ovat mainioita Valtimonteatterin Sykleissä naisina, joilla ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Joonas Heikkinen (vas.), Joanna Haartti, Olli Riikonen ja Niina Hosialuoma kohtaavat vieraan olion Takomon esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Vallankumous syö lapsensa. Alma Pöystin esittämä Charlotte Gorday surmaa Carl Almin esittämä Marat`n kylpyammeeseen Universumissa. Kuva: Raisa Kilpeläinen. naisilla on kadehdittavaa temperamenttia ja elämänasennetta vaikeuksista huolimatta. Räiskettä, pauketta ja miesten maailman keinojakin. Ei itketä vain nurkassa. Esitys puhuttelee ja pitää katsojan otteessaan koko näytelmän ajan. Kolme naisroolia muuntuu useiksi eri hahmoksi. Välillä tarvitaan koulun rehtoria, terapeutin miespotilasta, johon rakastutaan vastoin ammattietiikkaa, tai pikkutytöksi, joka soittaa Finlandiaa koulun 100v-juhlassa, tai tuomariksi. Sofia on opettaja, jonka koulua ollaan lakkauttamassa. Terapeutti Julialla on suhde potilaansa kanssa. Emmi on toimittaja, joka käy läpi huoltajuustaistelua ja saa yllättäviä raivonpuuskia. Yhden talven ja kevään aikana kaikki he kokevat rajuja mullistuksia, jotka saavat heidät tuntemaan, että elämä on luisumassa pois hallinnasta. Vaiettu sukutarina tulee julki Vielä ennen muistovuoden loppua ehti valmistua näytelmäksi ”Valmiina muistamaan” KokoTeatteriin. Se on sukutarina ja perustuu näyttelijä Eeva Litmasen Rajakarjalaisen isoäidin Anna Litmasen elämään sodan heitellessä perhettä rajan molemmin puolin. Anna ja Taneli Litmasella oli kolme lasta, jotka sota jälkiseurauksineen teki isättömiksi. Mies valitsi Venäjän, jossa annettiin tiedustelutehtäviä punapakolaisille. Annan elämässä alkoi vuosia kestänyt sekasortoinen, turvaton ja entistä suuremman köyhyyden sävyttämä jakso, johon liittyi usein pelko siitä, että tulee ammutuksi rajaa laittomasti ylittäessä. Olemmeko valmiita muistamaan? Tutustumalla isoäitiinnäyttää neuvottomalta, koska monet tavalliset asiat ovat ylivoimaisia. Suuri herkkyys ympäristölle on taakka, mutta myös mahdollisuus. Sulkeutunut epäonnistuja kasvaa valoon, toisista ihmisistä välittämiseen ja rakkauteen koiraa kohtaan. Urho-Kaleva –koiraa esittää teatterinjohtaja Juha Kukkonen, joka tekee erittäin onnistuneen paluun Helsinginkadun estradille. Koira kasvattaa Klaran hyvääoloa. Omaan ensimmäiseen kotiin muuttanut Klara antautuu uudelle lähiöympäristölleen. – Rosoisesta maisemasta löytyykin kauneutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rauniolta armoa, tekijät perustelevat romanttisesti kuin Aki Kaurismäki. Roskisten ja kauppojen kulmilla Minna Suuronen tekee yhden loistavan virolaishahmon, töykeän kaupankassan, Santtu Karvonen postimies-runoilijan nopeat mielialahäiriöt ja Robin Svartström ilkeän rappioalkoholistin. Kuukautisten kulttuurihistoriaa Valtimonteatterin ”Syklit” oli eri tekstija tyylilajeihin nojaava esitys siitä, mistä ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa, Asta Honkamaan kirjoittama ja ohjaama esitys lupaa kiinnostavasti. Ja todellakin tennisasuissa Outi Ikonen ja Sirja Sauros nauttivat ja vihaavat naisena olemisesta. Lavastus on hyvin pelkistetty, teepöytä ja mikrofoni, ja niiden välissä on juhlat. Naiset tietävät missä vaiheessa ovat, mistä ovat tulossa, ja sen mitä heille seuraavaksi tapahtuu. Puhutaan, pelataan, pestään toisen jalat jonkinlaisena raamatullisena rituaalina. Intiimiys ja etäisyys vaihtuvat, kun näyttelijät hakevat tilaansa. Alien palaa Fredantorille – Äiti aina sanoi, ettei hirviöitä ole olemassa. Mutta hän oli väärässä. Repliikki kuultiin Fredantorilla, Teatteri Takomon kokosyksyn näytelmässä ”Alien”, joka on saanut inspiraationsa v. 1979 scifikauhuleffasta. Pelko ja sankaruus saavat monta muotoa tässä esityksessä, joka on ollut ohjaaja Jukka Ruotsalaisen pitkäaikainen haave ja jonka hän nyt toteuttaa. Neljä näyttelijää matkaa läpi avaruuden syvässä unessa Takomo-aluksen uumenissa. Uni keskeytyy ja aluksen tietokone, äiti, antaa heille tehtävän. Heidän on tutkittava viesti, joka tulee pukuhuoneen uumenista. Yksi heistä lähetetään asialle. Hän palaa näyttämölle jotain kasvoihin tarttuneena…Tuttua kauhusaagaa populaarikulttuurin filmiklassikosta. Uutta ja kokeilevaa on se, että kullekin roolihenkilölle tai pikemmin näyttelijälle kehitetään rinnakkaistarinoita maanpäältä. Keski-ikäinen nainen muuttuu yksiössä hirviöksi, miesnäyttelijä paljastaa kehonsa ja koko näyttelijäseurue joutuu menemään uudelle tasolle. Vuorotellen he tarttuvat Alienin houkutukseen lavan takana ja häviävät. Näyttelijöinä on Takomon perusjoukkoa Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Niina Hosiasluoma täydennettyä nuorella Olli Riipisellä. Haartti artikuloi tapansa mukaan tarkasti painottaen, mikä korostuu yhdessä pitkässä monologissa. Heikkinen ja Hosiasluoma laittavat koko kehonsa peliin. Riipinen istuu myös hyvin Takomon viistoon maailmankuvaan, mutta hän jää sivuun, kun yrittää lavalle uutena roolihenkilönä. Se ei sovi muille: –Teos edellä, on Takomon perusajatus, Heikkinen todistaa. Upeimman roolisuorituksen tekee Ruotsalainen itse Alienin puhumattoman uskottavassa hirviöasussa. Muuttaako yksilö vai joukko maailmaa? Syksyn lumoavin teatteriesitys esitys nähtiin Teatteritalo Universumin Betania-kirkkosalissa Punavuoressa kolmen suomenruotsalaisen pienteatterin Klockriketeatern, Sirius Teatern ja Teater Mestola yhteistyönä. Esitys oli ruotsiksi, ja arkaaisen kielen takia paikoin vaikeasti ymmärrettävää, mutta onneksi se saa suomenkielisen ensi-illan Espoon kaupunginteatterissa 22.3.2019. Juha Hurmeen mahtava taito kiteyttää ulkomaisia ja kotimaisia klassikoita näyttämölle ansaitsee sen. Teksti on kuulun saksalaissyntyisen kirjailijan Peter Weissin. Aika on Ranskan vallankumouksen jälkeiset kuohuvat vuodet. Näyttämöllä on kaksi historian suurmiestä, jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, kiistelty filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Hän ohjaa näytelmää näytelmässä, jonka esittävät Charentonin mielisairaalan potilaat sairaalan johtajalle; de Sade on itsekin siellä potilaana. Aiheena on marttyyrimyyttisen kuuluisa Marat’n kuolema ja siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Hänet murhaa girondisteihin kuuluva Charlotte Corday, jonka sekopäisenä tulkkina on Alma Pöysti. Carl Alm esittää Marat`n ja Paul Olin de Sade osat. Martin Åkesson ja Mirva Tarvainen loihtivat esiin livenä trubaduurihenkistä musiikkia. – Ammattinäyttelijälle ei voi antaa parempaa haastetta kuin sekopäisen, mahdollisesti psykopaattisen harrastelijanäyttelijän esittäminen. Marat/Sade on sen tason taideteos, että se on aina ajankohtainen, Juha Hurme arvioi. Teksti: Risto Kolanen sä Litmanen on tehnyt tutustumismatkan myös itseensä ja sukunsa historiaan ja vaikenemiseen. Näytelmässä nykyajan ja sisällissodan välillä ei ole aukkoa, vaan asiat tapahtuvat rinnakkain ja päällekkäin. Hienovireisen kaunista esitystä ryydittävät Litmasen sukulaisen Larin Parasken keräämät karjalaiset kansanlaulut. Kahdessa eri aikatasossa kulkevan esityksen rakenne on hyvin onnistunut. Litmanen kulkee näyttämöllä tuon tuosta tapahtumien kertojana ja runojen lausujana. Tiina Pirhonen ohjaa. Musiikista vastaavat Jussi Tuurna ja Vilma Timonen, joka välillä hyppää kanteleen ääreltä ja muista soitinpuikoista nopeasti kohtauksiin esittämään hersyvää karjalaisnaista taidolla. Anna-Sofia Tuominen on tavattoman herkkä ja uskottavan isoäidin osassa; hän myös laulaa kauniisti. Pyry Kähkönen on kiihkeä nuoren punakapinallisen uhossa; hän ei kaadu sodassa, mutta kuolee Venäjällä toverin selkään puukotukseen. Tatu Siivonen esittää monta sivuosaa, joista koomisimmat onnistuvat parhaiten. Litmasen teatteriperheen tytär Karoliina Franck on sekä hauska että traaginen eri osissaan. Esityksiä on vielä 26.-30.1. nähtävilllä. Klara ei jaksa suorittaa ”9 hyvää syytä elää” on tarina nuoresta naisesta, joka on pudonnut yhteiskunnan kelkasta, mitä tulee opintoihin, työelämään ja ihmissuhteisiin. – Sitä kutsutaan syrjäytymiseksi. Mutta ei kukaan oikeasti ole syrjässä. Jokainen on oman elämänsä keskipisteessä. Yhteiskunnan vaatimusten viidakossa, menestystä, superuria ja julkisuutta ihannoivassa ajassa, arvokkuutensa voi helposti hukata, Ryhmäteatteri perustelee Anna Krogeruksen näytelmää, joka kertoo kadotetun luottamuksen uudelleen löytämisestä. Näytelmä on pienten tilanteiden draama, jonka henkilöt ovat ”ulospäin vähäpätöistä väkeä, mutta sisältä suuria ihmisiä, kukin omalla tavallaan”. Sitten teatterin todellisuuteen. Ensimmäinen puoliaika oli melkoista haahuilua, näyttämöllä kulki kuusi ihmistä perättäisissä, liian lyhyissä, kohtauksissa, osin eri rooleissa ja mihinkään ei päässyt kiinni. Avecini karkasi väliajalla. Kriitikko jäi katsomaan, mikä kannatti. Toisella puoliajalla roolit saivat lihaa luiden ympärille Kaisa-Liisa Logrenin ohjauksessa. Nuori Ella Mettänen on Klara Harmaana hyvä; hän
12 Viikot 4-5/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen: Tammikuun kuvataide Taiteilija Pilvi Ojala on täysin mukana Mykkien enkelten kuorossa näyttelyssään Galleria Livessä. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Toni Härkönen ja Jähmetys -teoksensa Galleria Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Paula Pitkänen ja Lily of power -teoksensa Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Noora Geagealla on ARTag Galleryssä esillä videoita. Videolla Niko Saarela kamppailee metsässä matkalaukun kera. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija ja kirjailija Henna Kitti esittelee Huudossa erittäin taidokkaita lyijykynäpiirroksia, kuvassa oleva Mineraali ja Botticellin enkeli. Kuva: Raimo Granberg. Keraamikoksi ja lasitaiteilijaksi opiskeleva Minna Raijas kädessään Lasikakku-lasiteos ja vieressään eri materiaaleista tehty Impineito –veistos Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. ? Sorbus-galleria Sörkan Vaasankadulla on taiteilijavetoinen taidetila. Se lopettaa kuuden vuoden jälkeen; vetäjät keskittyvät oman taiteen tekemiseen. Tilassa esitettiin yhdeksänkymmentä näyttelyä ja pitkälle toistasataa muuta tapahtumaa. Muistan monet taskulämpimät performanssit kadulta. Pienen ihmisen kamppailua maailmassa ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi vuoden kahdella näyttelyllä. Noora Geagea on kuvataiteilija ja ohjaaja, joka valmistui taiteen maisteriksi Lontoossa. Hän työskentelee sekä valokuvan että liikkuvan kuvan parissa. Struggle –näyttelyssä häneltä on esillä sekä videoita että valokuvia saman nimisestä teossarjasta. Niiden kohteena ja yhteistyökumppanina on näyttelijä Niko Saarela, joka kamppailee videoilla valtameren aalloissa, vetää talvimetsässä raskaanoloista matkalaukkua tai odottaa nimikyltti kädessään lentoasemalla vierasta. Hauskassa video-otoksessa Saarela nuokkuu taidenäyttelyssä. Struggle –sarja tutkii sinnikkyyttä ja tarvetta selviytyä jokapäiväisessä elämässä: – Se peilaa tämän päivän ihmisen mielenmaisemaa ja valintoja. Teokset kuvaavat lämpimästi ja humoristisesti pienen ihmisen kamppailua muuttuvassa maailmassa. Toinen näyttely koostuu Laura Kärjen tekstiiliveistoksista ja -reliefeistä. Niissä kolmiulotteinen muoto yhdistyy kaksiulotteiseen siirtokuvaan. Violetin sävyistä ripaus mielenrauhaa Paula Pitkänen on uusmaalainen kuvataiteilija, tekstiilisuunnittelija ja piirtäjä artesaani, joka on laajentanut koulutustaan graafisen suunnittelun ja viestinnän suuntaan. Hän kävi Hyvinkään taidekoulun ja oli näyttelyissä 30 vuotta sitten. Sitten tuli se tavallinen takatu 4, esittelee nyt akryylimaalauksia kankaalle. Pitkänen kertoo, että hänellä on vaihtuvien värien kausia, sinisestä vaaleanpunaiseen ja nyt violettiin. Sen sanotaan olevan hyvin henkinen väri, rauhoittava ja pysähdyttävä. – Minulle maalaaminen merkitsee pysähtymistä, hiljentymistä ja oman sisäisen maailman järjestymistä – mielenrauhaa. Tämä näyttely on kuin päiväkirja, kertomus pätkästä elämääni violetin sävyissä. Enkelikuoro ei laula Galleria Live, Tenholantie 10 Ruskeasuolla, avaa vuoden kuvataiteilija, taidegraafikko Pilvi Ojalan näyttelyllä, jonka työt on tehty paperin, vesivärin, värikynien ja kevytlevyn yhdistelmillä. Hän hahmottaa maailmaa kuvina ja pyrkii töissään usein todenmukaisen illuusion luomiseen. – Haluan siirtää katsojalle kokemuksen siitä, mitä olen itse tuntenut tai nähnyt; kuvani ovat näkymiä todellisesta maailmasta sekä muistija mielikuvista. Osa teoksistani on kolmiulotteisia, eräänlaisia pienoismalleja tai pienoisnäyttämöitä. Ojala valmistui Kuvataideakatemian taidegrafiikan osastolta. Hänellä on ikäänsä nähden ollut hyvin paljon näyttelyjä kotimaassa ja ulkomailla. Erityisen kaunis on hänen iso ”Mykkien enkelten kuoro” – teoksensa. Kysyin, miksi enkelit ovat mykkiä? Ahdistusta, taiteilija epäili. Teoksia on esillä myös ravintola Salvessa, Hietalahdenrannassa. Liven Ministudion taiteilija on hyvin nuori kuvataiteilija Emmi Kataja nukkekotiluomuksellaan. Tuhkan välissä Valokuvaaja Toni Härkösen ”Between Ashes / Maan välissä” teoskokonaisuuden kuvat ovat valokuvia, jotka ovat leikattu keskeltä kahtia ja sama kuva on toistettu leikkauskohdasta peilikuvana, aivan kuin Rorschachin musteläiskätestissä. Teokset on kuvattu syksyllä 2018 Nikkilän mielisairaalan hautausmaalla ja kuvat ovat nimetty Nikkilän mielisairaalan ehkä kuuluisimman potilaan, L. Onervan runojen pohjalta. Härkönen tunnetaan pääasiassa hänen pitkästä urastaan lehtija henkilökuvaajana. Hänellä on takanaan myös pitkä ura mainoskuvauksen sekä kuvankäsittelyn saralla. Hänet valittiin 2003 vuoden muotokuvaajaksi. Between Ashes on ensimmäinen yksityisnäyttely ja esillä Laterna Magican, Rauhankatu 7, galleriassa. Ystävänsä näyttelyn avajaisissa puhui kirjailija Sofi Oksanen. Kuva piiloutuu silmien eteen Henni Kitti on kuvataiteilija ja kirjailija. Hän piirtää, maalaa, kuvaa ja kirjoittaa. Erilaiset katsomistekniikat kiinnostavat häntä; se, että kuva ei ole katsottavissa ensi silmäyksellä, vaan on asetuttava tiettyyn kohtaan tai muutettava silmien asento sellaiseksi, että kuvan voi nähdä. Kuva piiloutuu silmien eteen, on näkyvillä, muttei silti nähtävissä. – Aihe kulkee usein läpi jonkinlaisen evoluution työstäessäni sitä eri tekniikoin, ja kuvien elementit syntyvät yhä uudenlaisina muunnoksina teokseen toisensa jälkeen. Galleria Huudossa, Kalevankatu 43, esiintyvää Kittiä kiinnostaa valot ja värit. Hän saattaa jakaa erilaisia valoja spektreiksi ja ottaa valokuvan tai piirtää lyijykynällä säteitä ja estää valoa heijastumasta valkoisesta paperista muuttamalla sen harmaaksi. – Valo ja näkeminen lävistävät kaikkia viimeaikaisia teoksiani. Asiat jakautuvat ja yhdistyvät, yhdistyvät ja jakautuvat, sykli jatkuu, muoto muuttuu. Ensimmäinen romaani ”Elävän näköiset” ilmestyi 2014. Kaipuu aikaan, jota ei ollut Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee ”New Beginning” –yhteisnäyttelyssään peräti 74 työtä kymmenkunnalta taiteilijalta. Enempää ei olisi mahtunut. Monia on lehdessä esitelty. Uusi löytö on sisustuslasi artesaani Minna Raijas, jonka Lasikukka-sarjan paperipainoissa ja ainutkertaisissa lasikoruissa väriskaala on herkkien pastellien ja murrettujen, maanläheisten sävyjen väliltä. Hän työskenteli Malagassa paikallisessa taidelasiyrityksessä, josta mosaiikkiteokset saivat virikkeitä ja jatkaa nyt Ikaalisissa lasinpuhalluksen parissa. Erityisen hieno on ”Impineito” mustissaan. Merituuli Laadun öljyvärimaalaukset kuvaavat usein lapsenomaisia, kepeitä asioita, mutta niiden taustalla on ajatus elämän hetkellisyydestä ja ajan kiitämisestä. Hänelle nostalgia on kaipuuta aikaan, jota ei koskaan ollut. Maalaukset ovat ajan kuvia eri vuosikymmeniltä, osa todellisia, osa elokuvista ja osa suvun vanhoista valokuvista. Taiteilija kulkee luodun muiston ja todellisen muiston rajapinnalla. Materiaalien ja työtapojen runsautta Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttelyssä Metamorfoosi Riikka Puranen käsittelee veistoksen erilaisia olomuotoja ja ilmentymiä. Pyhä neljä (2019) teossarjassa neljä kappaletta muuttuvat veistoksen, animaation ja grafiikan keinoin. 3d-tulostetut teokset on toteutettu kahdessa mittakaavassa: pronssiin valettuina miniatyyreinä ja veistoksina jotka yhdistävät eri materiaaleja rekonstruoiden kappaletta. Grafiikan vedokset tallentavat veistoksen pintaa, joka muuttuu kuvaksi tai käärinliinaksi. Animaation piirustukset ovat nopeita luonnoksia, hetkiä veistoksen äärellä. Purasen taiteelliselle työskentelylle on ominaista materiaalien ja työtapojen runsaus. Lukuisten yksityisja yhteisnäyttelyiden lisäksi hän on toteuttanut julkisia teoksia Helsingissä. Harppi ja tähdet valmistui viime kevääksi Toukolan rantapuistoon ja Sirenan kielet Myllypuron metroaseman edustalle 2004. Teksti: Risto Kolanen rina: perhe ja kolme lasta veivät ajan. Nyt Pitkänen on tehnyt paluuta kuvataiteeseen neljän vuoden ajan. Teoksia on ollut esillä edesmenneissä Artikassa ja Rööperin taidesalongissa sekä Kaapelilla. Jade Gallery, Punavuoren
13 2019/Viikot 4-5 Huumori-ilmiö Fingerpori nousee teatterin lavalle S arjakuva herää eloon ja musta huumori kukkii studio Pasilan uudessa Fingerpori-näytelmässä. Pertti Jarlan suosittuun sarjakuvaan perustuvan komedian on kirjoittanut Petja Lähde, ja sen ohjaa Pertti Sveholm. Ensi-iltansa näytelmä saa Pertin päivänä, 7. helmikuuta. Tapahtumat sijoittuvat absurdiin Fingerporin kaupunkiin, jonka idylli rikkoutuu yllättäen, sillä Suomen hallitus aikoo pakkoliittää Fingerporin Helsinkiin. Heimo Vesa saa tehtäväkseen osoittaa päättäjille, että Fingerpori, sen omintakeinen väestö ja kulttuuri on säilytettävä itsenäisenä. Mukana itsenäisyyskampanjassa ovat niin kaupunginjohtaja Homelius, suurrikollinen Pahani Julmu, Rivo-Riitta, Krapula-Päivi, Mustanaamio kuin Jeesuskin. Heimo Vesan roolissa nähdään Jari Pehkonen ja muita, kaikkiaan noin 60 hahmoa näyttelevät Helena Haaranen, Pekka Huotari, Juha Jokela, Sanna Saarijärvi, Antti Timonen ja Leenamari Unho. – Fingerporilla on aika laaja kaikupohja, se tuli juuri testattua Hesarin Vuoden paras Fingerpori -äänestyksessä, joka keräsi yli 23 000 ääntä. Itsekin olen ollut Fingerpori-fani jo pitkään. Sen huumorissa viehättää poliittinen epäkorrektius, kun sanotaan juuri se, mitä ei saisi sanoa. Ei ole aihetta, jota ei voisi käsitellä. Kuljetaan koko ajan siellä rajoilla, välillä menee överiksi ja välillä osuu ihan nappiin. Raikkaasti ja napakasti, sanoo ohjaaja Pertti Sveholm. – Fingerpori vaatii myös käyttämään hoksottimia, joutuu vähän miettimään, missä vitsi oli. Ja kun sen löytää, se palkitsee moninkertaisesti. Jarlan hengessä tehdään myös tätä näytelmää ja sarjakuvamaisuus näkyy esityksen kaikilla tasoilla, alkaen puvuista ja hahmoista aina valoon ja ääneen saakka, Sveholm jatkaa. Lavastuksen on suunnitellut Mika Haaranen ja videosuunnittelusta vastaa Haaranen yhdessä Jaakko Siraisen kanssa. Puvut on suunnitellut Elina Vättö. Valosuunnittelusta vastaa Teppo Saarinen ja äänisuunnittelusta Lauri Koivisto. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Aino Hyttinen. Arvid Lydecken -palkitun Petja Lähteen kirjoittaman, Turussa toukokuussa 2017 kantaesityksensä saaneen Fingerpori-näytelmän tekstiä on päivitetty ja Turun sijaan Fingerporia uhkaa pakkoliitos Helsinkiin. Fingerporin ensi-ilta 7.2.2019 klo 19 Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) Palapeli käynnistää juhlavuoden Mikko Ravantti, Katy Suutari ja Vesa Salmi esittävät Palapelin Markkua, Alicea ja Artoa. Jorma Hellström ohjaa kirjoittamansa Palapelin. ? Teatteri Kultsan 60-vuotis juhlavuosi lähtee käyntiin teatterin oman tekijän, Jorma Hellströmin kirjoittamalla ja ohjaamalla näytelmällä. Palapeliesitys tulee ensi-iltaan 2.2.2019. Tarinaa kuljettavat kaksi keski-ikäistynyttä miestä, vahtimestari Markku (Mikko Ravantti), lentokapteeni Arto (Vesa Salmi) ja Markun vaimo Alice (Katy Suutari). Entiset kaverukset tapaavat toisensa vuosikymmenten jälkeen Markun syntymäpäivänä. Juhlien odotuksessa kouluja nuoruusajan tapauksia aletaan purkaa muistelemalla. Menneisyys kohtaa nykyisyyden. Kaihertamaan jääneet asiat pompahtavat pintaan, alkavat riivata ja asettaa miesten kaveruutta uusiin asemiin. Paljastukset johtavat välillä väkivaltaisiinkin purkauksiin. Naisista puhutaan menneen vuosituhannen patoamattomalla rehvakkuudella. ”Arto on aikansa lapsi, jolle naisen esineellistäminen tuntuu jääneen teinipoikatasolle”, Artoa esittävä Vesa Salmi luonnehtii. ”Miesten kompetenssin ongelmien pohdinnasta tässä on kyse”, Hellström vahvistaa. Historian havinasta blondeihin ja Palapelin kokoajaksi Jorma Hellström on vaikuttanut Kultsassa vuodesta 1983 alkaen paitsi ohjaajana, kirjoittajana ja näyttelijänä myös vuosia johtokunnan puheenjohtajana. Hän on lisäksi useaan otteeseen koonnut yhteen Kultsan omien kirjoittajien lyhytnäytelmiä esityskuntoon. Takavuosina Hellströmin ohjaamista noin 20 näytelmästä mainittakoon Hennalan soittokunta, Berliini järjestyksen kourissa, Optimisti ja Varasto. Mainitut ovat leimallisesti teoksia, joissa yhteiskunnallisuus ja historia olivat isossa roolissa. Näyttelijän töitä miehelle on kertynyt laidasta laitaan ja eri foorumeilla. Esimerkiksi viimeisin pieni rooli hänellä oli Vantaalla: Blondi tuli taloonTV-sarjan jatkonäytelmässä, joka on Elina Halttusen käsialaa. ”Kerrankin pelkkää näyttelemistä”, Hellström huokaa, ”Kultsassa vastuu kun harvemmin rajoittuu vain yhteen rooliin”. Palapelin tapahtumapaikka on Seurasaari, tuttu ulkoilualue, joka vaalii maisemissaan paljon suomalaisen arjen historiaa. Hellströmin mukaan museosaari on omiaan kuvastamaan sitä pysähtarina ja miesten näytelmä. Mitä kaikkea miehinen pätemisen tarve pistää ihmisen tekemään, jopa ystävää kohtaan? Siinäpä pulma! Palapelissä kipeitä asioita käsitellään komiikan keinoin hauskuutta ja vauhtia ei tästä pelistä puutu. Jorma Hellström arvostaa itse teatterin katsojana ollessaan eniten hyvää tarinaa. Hyvä tarina on sellainen, josta löytyy samaistumispintaa johon tarttua, mennä mukaan. Itsensä löytäminen on palkitsevaa. Esitykset: Käsikirjoitus ja ohjaus: Jorma Hellström, Puvustus: Teija Kotka-Pulkkinen, Lavastus: Marika Kahra, Valosuunnittelu: Jorma Tapola, Tehosteet: Jorma Hellström, Tuottaja: Joel Vepsäläinen Ensi-ilta: la 2.2.2019, klo 19.00. Muut esitykset klo 19 ellei päivämäärän jälkeen toisin mainita. Muut esitykset: ti 5.2.2019, pe 8.2.2019, la 9.2.2019 huom! klo 17, ti 12.2.2019, pe 15.2.2019, la 16.2.2019 huom! klo 17, ti 19.2.2019, pe 22.2.2019, la 23.2.2019 huom! klo 17 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 € Teksti: Pilke Lehto-Kaven Valokuvat: Mikael Rekola, Jorma Hellström tyneisyyttä ja menneisyyteen juuttumista, mikä luonnehtii päähenkilöidenkin asennevammoja. Esityksen musiikki vie menneeseen ja tukee tyylillään ajankuvaa ja asenteita: ”Naiseen kohdistuvia, naisia arvottavia lauluja, Frederikin tyyliin. Mutta humoristinen näkökulma tässä suhteessa on syytä pitää mielessä”. Vastapainoa Arton härskiydelle ja pinnallisuuksista puhumiselle tuo Markun tasapainoisempi olemus ja ote elämään. Vai onko kyse enemmänkin Markun paikalleen jämähtämisestä kuin tasapainosta? Potkut työstä ja samalla irtiotto menneisyydestä ei ole Markulle kivutonta koettavaa. Mutta ei Artokaan helpolla pääse. Naisen laulun eksotiikkaa Markun vaimo on toista maata, Alicen puolelta soi ranskalainen chanson. Alicea esittävä Katy Suutari on sekä roolissaan että oikeasti Suomeen muuttaja, joka hallitsee erinomaisesti ranskaksi laulamisen. Suutari on säveltänyt ja sanoittanut esitykseen pienen Katumusbiisin. Elävä uusi musiikki naisen esittämänä resonoi etäälle Arton ja Markun mielilevyistä. Alicen ilmestys muuttaa miesten peliä. Petollisia suhteita sovitellaan uuteen muottiin. Palapelin ainoa nainen loistaa lopulta esityksessä kuin miehen rakkautta ja anteeksiantoa manaava seireeni. Komiikalla vauhditettu tarina Musiikilla on Palapelissä roolinsa, mutta musikaali esitys ei ole. Se on juonikas
14 Viikot 4-5/2019 ”Ei päivää ilman Elantoa”: Hieno kirja Kallion lapsista! ? ? Kirja-arvostelu Elannon talojen lapsia Linjoilta 1950-luvulta vas. Sirpa Marin, Pertti Ilonen, Tuomo Vuorinen, Ulla Sonkeri, Timo Marin. Kuva Eino Marin Kallio sai nimensä aikoinaan hyvin kallioisesta maastosta. Viidettä Linjaa rakennetaan 1911. Kuva Signe Brander. Elannon asuintalo Neljäs linja 3-5. Oikealla tumma Elannon kivitalo Viides Linja 4. Edessä lauta-aidan takana rauniotontti, ”Rauski”. Lasten puuhamaa. Kuva Aarne Pietinen Sompasaari, ”Sumppa” , oli Elannon lasten kesäpaikka. Oma ”Elanto II” -vene vei Sörkan rannasta lapset kesän riemuihin. Kuva Eino Heinonen Lapsena olivat kesät kuumia ja talvet lumisia. Kallion lapsetkin hiihtivät ,vas. Juhani Nortomaa, Kirsti Kaunisto, Irmeli Taipalinen, Seppo ja Antti Remes, Sinikka Arhovaara. Kuva Kirsti Laukkasen albumi ”Maailman paras talonmies” Lauri Backström juttelee pikku poika Mika Keskisen kanssa. Kuva Voitto Keskinen Mihinköhän lähdettäis ? Pertti Aalto, Sakari ja Olli Keskinen ja Heikki Backström miettivät, vauva saa nukkua rauhassa. Ajanmukaiset rotsit joka kundilla. Kuva Olli Keskisen albumi Komea tulipalo vintissä maaliskuun yössä 1962. Asukkaat evakuoitiin yläkerroksista Seuraavana päivänä pojat ”urheilivat” seitsemännen kerroksen katolla siivoten palon jälkiä! Kuvat Eino Marin ? ”Vaari, mitä te mummun kanssa teitte kun olitte nuoria. Eihän teillä ollut kännyköitä, pleikkareita. Onko totta, ettei teillä ollut televisiotakaan”. ”On se totta, ei ollut ei. Vaari vei mummun nonariin, Arinaan, moneks tunniks. Piti mummua kädestä.” ”Nonariin, mikä se oli ”. ”Lue tästä kirjasta , siitä selviää kaikki”. Tämä kirja on juuri ilmestynyt 300-sivuinen, ainutlaatuinen teos ”Meidän Kallio – Ei päivää ilman Elantoa” (Into 2019). Kallio, tuo rosoisen ihana kaupunginosa saa arvoisensa, omakohtaisen elämänkuvauksen Elannon talojen lasten omissa kertomuksissa elämästä Kalliossa osuusliike Elannon taloissa Viides Linja 4 ja Neljäs linja 3-5. Näissä taloissa oli 1950-luvulla 285 asuntoa, alle 18-vuotiaita asui komeat 222 lasta. Iso yhteinen piha,yläpiha, alapiha,takapiha antoivat ainutlaatuisen elämänpiirin. Lasten vanhemmilla oli yhteinen työpaikka, Elanto . Lähellä Hämeentiellä. Suuri työnantaja, joka huolehti paitsi työntekijöistään myös heidän lapsistaan. Kukaan ei elänyt päivää ilman Elantoa. Yli 200 tarinaa Kirjanteko, ainakaan 300-sivuisen kirjan, tekeminen ei ole mikään helppo juttu. Noiden Elannon talojen silloiset lapset tapasivat, muistelivat kultaista nuoruuttaan ja päättivät panna muistelmat paperille, kirjaksi. Huima ajatus yli kaksi vuotta sitten, mutta nyt se on hienolla tavalla toteutettu. Kukaan ei ollut kirjoittanut koskaan kirjantapaistakaan, epäilijöitäkin riitti. Ensin kaivettiin esille taloissa asuneet lapset, nyt seitsenkymppisiä. Voisitko muistella, panna vähän paperille lapsuuttasi,nuoruuttasi Linjoilla, Elannon taloissa. Ensin ei tahtonut tulla oikein mitään, sitten sana levisi, muisteluja tuli yli tarpeenkin. Rönsyileviä, koko Kalliotakin syleileviä. Jouduttiin rajaamaan Elannon talojen piiriin , karsimaankin. Laatu parani. Kirjojen yli 200 tarinassa tulee esille koko Kallion lasten elämänpiiri, ilot ja surut . Asunnot olivat pieniä, perheet suuria, oltiin ulkona, pihoilla, kaduilla. Tekemisissä, leikeissä vain mielikuvitus oli rajana ! ”Erityinen puuhamaa ” Sodista ei yleensä seuraa mitään hyvää, mutta näille Elannon talojen lapsille syntyi sodan pommitusten seurauksena Hämeentien ja Neljännen linjan kulmaan tyhjä tontti,rauniotontti, ”Rauski” . Sinne lapset menivät salaa seikkailemaan kesät talvet. Sieltä löytyi aina jotain jännää. Todellinen Puuhamaa jo 1950-luvulla. Sitä suojeli Hämeentiellä puinen lankkuaita, jossa luki ”Ingen dag utan Elanto ”. Se oli Kallion kakaroiden ensimmäinen opittu virke ruotsin kieltä ! Tämän Puuhamaan, Rauskin, merkitys tulee ansiokkaasti esille kirjan tarinoissa. Markku Snåren tarinat ovat elävyydessään, rosoisuudessaan erityisen kuvaavia . Muistatko kirkonrottaa? Kirja palauttaa tarinoissaan mieleen lämpimiä muistoja pihaleikeistä, joita oli monia. Naruhyppely, parpi, hippa eli nade, natsku, peili, hura hura häitä, kirppu, rikkinäinen puhelin, peili ja tietysti kirkonrotta. Enemmän likkojen leikkejä. Kundit urheili Haapiksella, rohkeimmat hyppäs mäkeä Hesarilla, kiipeili, brennasi. Vähän aikuisempana haettiin viinaa laivoista Sörkan rantsusta. Röökiäkin alettiin polttaa, tansseissakin käytiin. Nuorisomusiikki tunkeutui linjoillekin, matkaradio oli kova sana. Nuorisomuoti tuli myös, ekat farkut! Siihen fogeli ja spittarit! Upea kulttuuriteko Kirja ”Meidän Kallio – Ei päivää ilman Elantoa” on kokonaisuutena mahtava lukukokemus. Avaa upeasti ainutlaatuisen elämänkuvauksen. Kirjantekijätyöryhmä ansaitsee erityiskiitokset tämän kulttuuriperinnön keräämisestä. Lopullisen työn tekijät toimituspäällikkö Tuula Malmström, , Aarne Huhtanen ja Tapani Aaltonen voivat syystäkin olla ylpeitä tästä aikaansaannoksestaan. Hieno oivallus on ollut laittaa kirjan kansien sisäpuolella havainnollistavat kartat Kalliosta ja Sörkan rantsusta ”pelipaikkoineen”. Siinä näkyvät leffat,kapakat ja muut tärkeät mestat. Ne auttavat ei-kalliolaisia suunnistusmatkalla kirjoittajien nuoruuteen. Kirja ei onneksi sorru tarinoissa väkinäiseen stadinslangin käyttöön . Apua havainnollistamiseen lukijalle antaa myös kirjan hauska kuvitus. Moni on kaivanut esille kotialbuminsa aarteita. Asioiden ymmärtämistä auttavat myös kirjan alussa olevat Tuula Malmströmin erinomaiset katsaukset Kallion asutuksen syntyyn sekä Osuusliike Elannon rooliin ja kehittymiseen ”Ei päivää ilman Elantoa ” liikkeeksi. Kirjan kustantaja Into on tehnyt laadukasta työtä kirjan näyttävän ilmiasun luomisessa. Taloudellisesti ”persaukisten,innokkaiden, lapsuusmuistojen ” tallentaminen hienoon kirja-asuun ei olisi ollut mahdollista ilman HOK-Elantoa, Riihisäätiötä,Tradekaa. He voivat olla tyytyväisiä avustettuun kohteeseen. Meidän Kallio -kirjaa lukiessa tulee hyvä mieli. Kirjan sivuilta huokuu Elannon Mehiläisen aurinkoisen lämmin surina,pörinä,siipien havina ! Pekka Hurme Kiva kova Kallio ? Millainen oli lasten ja nuorten Kallio 50-luvulla? Se selviää juuri ilmestyneestä Meidän Kallio -kirjasta, jossa 50-luvun lapset ja nuoret kirjoittavat lapsuudestaan Elannon taloissa Neljännellä ja Viidennellä linjalla. Lapsia oli paljon, asunnot pieniä, siispä oltiin ulkona. Vähän isompana käytiin nonarissa ja leffassa, otettiin kaupunki haltuun. Tervetuloa Meidän Kalliokirjan esittelyyn Kallion kirjaston Kupolisaliin helmikuun 7. pnä klo 18. Kirjaa esittelevät tarinoiden kirjoittajat.Tilaisuudessa on myös mahdollisuus ostaa Meidän Kallio -kirja.
15 2019/Viikot 4-5 Helsingin kaupunginmuseossa kolmas ennätysvuosi peräkkäin H elsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa vieraili vuonna 2018 yhteensä 444 898 kävijää. Kulunut vuosi oli museolle jo kolmas kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Julius Konttinen Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden – Helsingin kaupunginmuseon, Hakasalmen huvilan, Ruiskumestarin talon ja Ratikkamuseon – yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2018 oli 444 898. Työväenasuntomuseo oli suljettuna koko vuoden 2018, mutta on avoinna yleisölle jälleen kesäkauden ajan 4.5.–1.9.2019. Hakasalmen huvilassa, joka oli remontin vuoksi kiinni kevään ja kesän ajan, vieraili vuoden 2018 aikana 27 558 kävijää. Hakasalmen huvilassa voi nähdä parhaillaan Suruton kaupunki -näyttelyn, joka tarjoaa kurkistuksen 1920-luvun Helsinkiin. Näyttely on auki 1.9.2019 asti. Vuoden 2018 suurimman kävijämäärän, 364 543, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Kaupunginmuseo sai myös kunniamaininnan kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa. Tuomariston perusteluissa mainitaan, että kaupunginmuseo on lämmin, helposti lähestyttävä museo, jossa yhteistoiminta kaupunkilaisten kanssa on otettu tärkeäksi periaatteeksi. – On hienoa, että kävijöiden määrä on noussut ja vakiintunut kolmessa vuodessa erittäin hyvälle tasolle. Näyttää siltä, että helsinkiläiset ovat aidosti löytäneet oman museonsa ja museo on myös matkailijoille vetovoimainen kohde, iloitsee museonjohtaja Tiina Merisalo. Vuonna 2019 kaupunginmuseossa vietetään Signe Branderin 150-vuotisjuhlia. 15. huhtikuuta 1869 syntynyt Brander kuvasi Helsingin muinaismuistolautakunnalle ja kaupunginmuseolle noin tuhat valokuvaa vuosina 1907?1913. Ne ovat kaupunginmuseon valokuvakokoelmien perusta. Huhtikuussa museossa avataan myös virtuaalielämys Aikakoneen uusi versio 2.0. Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. KISSAT JA KOIRAT AKVART galleriassa 7.–27. 01. 2019 ? AKVART lähetti maan kaikille akvarellisteille viestin saada kissaja koiraeläimiä esittäviä maalauksia, ja niitä tuli 50 tekijältä kaikkiaan 126, joista kuvataiteilija Kati Immonen valitsi näyttelyyn 24 taiteilijalta 38 työtä. Juryllä tosin ei ollut työtä tehdessään mitään tietoa siitä, kenen maalaamia mitkäkin työt olivat. Näyttelyyn valituissa maalauksissa esiintyvät lähinnä kotoisat lemmikkimme, mutta mukana on myös isoja kissapetoja ja kettuja. Näyttelyssä ovat mukana seuraavat taiteilijat: Marjaleena Etula, Sinikka Grasberger, Sirpa Hiltunen, Mika Honkanen, Terhi Kalliola, Tarja Kleemola, Mervi Korhonen, Virpi Koskela, Anni Kuula, Niina Laitonen, Pertti Lassila, Anne Leppänen, Ulpu Miettinen, Kaija Mäenpää, Susanna Pesonen, Maija Pietilä, Natalia Rantala, Irina Rebnitskaya, Talvikki Saarela, Liisa Sivén, Konstantin Sterkhov, Hanna Veräjänkorva, Paula Vierikko, Kirsi Ylinen. Näyttelyn avajaiset maanantaina 7.1.2019 klo 18–20 Lux Helsinki keräsi jälleen puoli miljoonaa kävijää Zach Lieberman: Reflection Studies. Kuva: Otso Kähönen ? Lux Helsinki houkutteli jälleen valtavan yleisön valotaiteen pariin. 5.–9.1. Kansalaistorin ja Etu-Töölön alueilla järjestetty valofestivaali on vakiintunut monen hartaasti odottamaksi talven valopilkuksi. Lux Helsinki oli tänä vuonna monessa suhteessa suurempi kuin koskaan aiemmin: mukana oli ennätysmäärä teoksia, ohjelmaa, Lux Helsinki Eat -ravintoloita ja kumppaneita. Festivaalilla nautittiin lähes 30 valoteoksesta, yli 10 lokaatioon leviävästä oheisohjelmasta ja 34 ravintolan festivaalimenusta. – Lux Helsinki kehittyy koko ajan merkittävämmäksi ja kansainvälisesti tunnetummaksi valoa ja taidetta juhlistavaksi kaupunkitapahtumaksi. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan ei osoita laantumisen merkkejä vaan päinvastoin yhä useammat tulevat arktiseen Helsinkiin nähdäkseen valotaidetta, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo. Lux Helsinkiin tullaan perheen, ystävien ja rakkaiden kanssa. Valofestivaali tarjoaa kaikille jotain ja luo yhteisiä kokemuksia. – Lux Helsinki istuu talven aiheuttamaan henkiseen olotilaan mitä parhaiten. Joulun jälkeen ihmiset kaipaavat ulos, kokemaan jotain todellista. Visuaalisuus ja kuvauksellisuus ovat festivaalin valttikortteja, ja sosiaalinen media vaikuttaa varmasti Lux Helsingin suosioon. On uusi ilmiö, että kävijät luovat festivaalista somekanaviin yhteisen muistojen arkiston, Paloniemi jatkaa. Lux Helsinki esitteli jälleen valotaidetta monipuolisesti kymmenien taiteilijoiden voimin. Sekä perinteisin että modernein tekniikoin toteutetut teokset ihastuttivat, puhuttelivat ja koskettivat yleisöä. Kollektiivisesti luotu, varsinainen Lux Helsinki -klassikko Lyhtypuisto keräsi tänä vuonna erityisen paljon kiitosta, kun noin 300 lyhtyä loivat Hakasalmen huvilan idylliseen ympäristöön maagisen ja unenomaisen tunnelman. Hollantilaisen Ivo Schoofsin massiivinen heiluriteos Large Pendulum Wave vei hypnoottisella liikkeellään ja musiikillaan yleisön täysin mukanaan: Nervanderin puistikossa tanssivat antaumuksella niin lapset kuin aikuisetkin. Yhdysvaltalaisen Zach Liebermanin interaktiivinen Reflection Studies ihastutti kekseliäisyydellään. Teos kutsui yleisön leikkimään erilaisilla kirjaimilla ja kuvioilla valopöydän ääreen, ja Taidehallin seinään heijastui mitä mielikuvituksellisimpia tuotoksia. Ensimmäistä kertaa festivaalin ohjelmassa mukana olleet satelliittiteokset levittivät Lux Helsingin aiempaa laajemmalle. Kaapelitehtaalla järjestetyssä Lux In -näyttelyssä nähtiin festivaalin ainoa live-esiintyjä, kun panssarisiimalevä hämmästytti yleisöä bioluminesenssin ilmiön aiheuttamalla hohdollaan. Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ilahduttaa valotaiteella vielä festivaalin jälkeenkin: Lux Hanaholmeniin kuuluvat teokset ovat nähtävillä aina 3. maaliskuuta asti. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely Kuva: Sakari Röyskö ? Helsingin työväenopistossa tammikuussa avautuvassa näyttelyssä tutustutaan suomalaisten kielellisiin kokemuksiin valokuvin, tekstein sekä äänija videonäyttein. Näyttely ja aiheeseen liittyvät luennot ovat osa Helsingin yliopiston tutkimushanketta. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely Helsingin työväenopiston Opistotalon Aulagalleriassa 16.1.–14.2.2019 esittelee suomalaisten elinpiiriä ja kielimaisemaa ja tekee tutuksi erikielisten ja -taustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia. Näyttelyssä on esillä valokuvia, tekstejä sekä äänija videonäytteitä. Näyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Sakari Röyskö. Näyttely on osa Helsingin yliopiston Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushanketta, jossa on kerätty yli sadan Suomessa asuvan ihmisen kielellinen elämäkerta haastattelemalla. Haastatellut ovat 6–104-vuotiaita eri puolilla maata asuvia suomenja ruotsinkielisiä sekä kielivähemmistöjen edustajia. Haastateltavien valinnassa on otettu huomioon väestöpainotettu alueellinen edustavuus siten, että nyky-Suomen kielellinen moninaisuus saadaan näkyviin. Haastattelun teemat liittyvät kunkin yksilön asuinhistoriaan, perheeseen, elämänvaiheisiin ja käsityksiin omasta kielenkäytöstä ja kielitaidosta sekä eri kieliin ja kielimuotoihin liittyviin asenteisiin. Haastattelussa on kysytty esimerkiksi, milloin haastateltava on ensi kertaa kiinnittänyt huomiota erilaisiin puhetapoihin, mitä suomen kieli merkitsee hänelle ja mitä kieliä hän osaa. Haastatteluaineisto on kerätty lukuvuonna 2017– 2018 pääosin opiskelijavoimin hankkeeseen liittyvällä kurssilla. Kurssi järjestettiin Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Aineistoa tutkitaan kielitieteen, kansatieteen, folkloristiikan ja sosiaalipolitiikan menetelmin. Aineistossa on pyritty uudenlaiseen avoimuuteen: suuri osa haastatelluista on antanut luvan käyttää oikeaa etunimeään, ja näyttelyssä esillä olevat henkilöt antavat omat kasvonsa kielinäytteille. Valokuvaaja Sakari Röyskö on kuvannut osan haastatelluista. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kielipankki, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Kotimaisten kielten keskus, ja se on Koneen Säätiön rahoittama. Näyttely kiertää kevään aikana ainakin Tampereella, Oulussa ja Joensuussa. Näyttely 16.1.–14.2.2019 30.1. Mikä kielessä ärsyttää?, FT Katri Priiki Kielellinen kohteliaisuus kielielämäkertojen valossa, dosentti Hanna Lappalainen
16 Viikot 4-5/2019 ALUEMAKSULLA 10€: TUUBIMÄKI PULKKAMÄKI POMPPULINNAT TUUBILIUKU GRILLIKOTA WINTERPARK-RINNE KAIKKI RINTEET AVOINNA SUOSITUT HIIHTOLOMA-KURSSIT 18-24.2. välisenä aikana Lauantaisin Helsinki-Vihti Ski-Helsinki 39€ sis. kuljetus + rinnelippu (klo 10.20-16) aikataulu/pysäkit: VIHTISKI.FI/SKIBUS 7-14 vuotiaille Joka päivä opetusta 100min. Myös jatkokursseja suksiopetuksella Suksija lautakursseja alkeisopetuksella Yhden päivän kurssi 65€ 2 päivän kurssi 90€ 4 päivän kurssi 129€ TERVETULOA! AUKIOLOAJAT: Ma-pe klo 16-21 La-su klo 09-18 WWW.VIHTISKI.FI SKIBUS LIIKENNÖI TAAS Urheiluväki juhlii Gaalassa T orstaina 17.1.2019 suomalainen urheiluväki kokoontui juhlistamaan Urheilugaalaa sekä menneen urheiluvuoden sykähdyttävimpiä hetkiä, jotka ovat syntyneet sisukkaiden urheilijoiden saavutuksista. Eri urheilulajien edustajat tapaavat juhlan merkeissä toisensa Hartwall areenalla ja kaikki muut voivat tv:n välityksellä osallistua hienoon juhlaan, jossa palkitaan viime vuoden parhaita ja muistellaan menneitten vuosien urheilusankareita. Urheilugaala syntyi tiettävästi Risto Niemisen ja Hjallis Harkimon ideasta. Vastaavia tapahtumia järjestetään muissakin maissa. Urheilugaalassa urheiluväki, Olympiakomitea ja lajiliitot pääsevät yhdessä juhlimaan ja urheilijoiden saavutukset saavat arvostusta, Veikkaus saa näkyvyyttä urheilun tukijana ja Hartwall-halli loistavan tapahtuman. Kun YLE lähti vahvasti toteutukseen mukaan ja Urheilutoimittajain liitolle sopi Vuoden parhaan urheilijan valinta Urheilugaalassa, syntyi kiinnostava perinne, joka on säilyttänyt muotonsa jo kahdentoista vuoden ajan. Vuoden paras urheilija valittiin ensi kerran 1947. Presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin Urheilutoimittajain liitolle kiertopalkinnoksi 1974 lahjoittama Kultainen Kiekko luovutetaan Vuoden Urheilijalle jo 45. kerran. Ensimmäisen kerran sen vastaan otti Euroopan mestari TV-suosikit Kristiina ja Mikko Kekäläinen nauttivat viime kerralla Gaalasta juhlavieraina. Sami Jauhojärvi on siirtynyt taustalle kommentaattoriksi. Olympiavoittaja Iivo Niskanen on vahva ehdokas Vuoden Urheilijaksi. Apulaispormestari Nasima Razmyar oli isäntänä lauantaina 8.12. Töölön kisahallissa Urheilugaalan palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa. Kuva on viime Urheilugaalasta. Riitta Salin. Suomi on urheilumaa edelleen. Viime vuonnakin monet urheilijamme menestyivät loistavasti. Pienempien lajien saavutuksia ei uutisoida riittävän hyvin. Perinteisissä lajeissa mielenkiinto ja menestyksen nälkä ovat suurempia. Olympiakisojen näkyvyys on valtaisa, mutta MM-kisoissa kohtaavat saman lajin kaikki huiput. Jälleen on mielenkiintoista nähdä ketä erinomaisista ehdokkaista valitaan Vuoden Urheilijaksi. Iivo Niskanen voitti olympiakultaa 50 km matkalla. Petra Olli paini MM-kultaa ensimmäisenä naisena ja valittiin maailman parhaaksi naispainijaksi vuonna 2018. Matti Suur-Hamari voitti paraolympiakullan ja pronssia. Krista Pärmäkoski saavutti Olympialaisista hopeaa ja kaksi pronssia. Kaisa Mäkäräisen suorituksia kansa jännitti tv:n ääressä ja lopputuloksena oli maailmancupin kokonaiskilpailun voitto. Urheiluvuosi toi esille uskomattoman monta suomalaista EM-kisoissa, jopa MM-kisoissa menestynyttä urheilijaa. Heille ja heidän lajeilleen toivoisi enemmän huomiota. Maailman huipuiksi nimetyn joukkuepelaajan on myös vaikea nousta yksilövalinnoissa kärkeen. Joukkueissa Suomesta löytyy maailmanmestarit mm. salibandyssä ja muodostelmaluistelussa. Joukkevoimistelussa Minetit saavutti sekä MMettä EM-hopeaa. Naiset taistelivat jääkiekossa olympiapronssia. Jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa maajoukkueet onnistuivat jne. Urheilutoimittajat valitsevat äänestyksessään myös Vuoden Valmentajan. Gaalassa on monenlaisia muitakin palkintoluokkia, kuten Esikuva, Läpimurto, Taustavoima, Urheilukulttuuri, Aktiivisin työpaikka, Liikkuvin kunta ja Vuoden urheiluseura. Suomen kansa saa äänestää vuoden Sykähdyttävimmän urheiluteon. Erilaiset raadit ja toimikunnat ovat tehneet pohjatyön. E-urheilu ei löydy listoilta, koska kyseessä ei, ainakaan toistaiseksi, oikeasti ole urheilu, vaan eletroniikkapelien pelaaminen kilpailullisesti. Se, että näissä kilpailuissa on jaossa suuria rahapalkintoja tekee niistä kiinnostavia. Rahapalkinnoissa on kyse ennen muuta tietokoneja videopelien markkinoinnista ja mediajulkisuuden saavuttamisesta. Sillä alalla pyörii paljon rahaa. Peliyhtiöt keräävät koukkuun jääneiltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan jättipotin. Ketkä meillä olivatkaan verolistojen kärkipäässä? Kovat rahapalkinnot toimivat myös oikeitten urheilulajien ympärillä bisneksen markkinoinnissa. Ajat muuttuvat ja ajan myötä myöskin arvot. Urheilugaalassa urheiluväki kokoontuu ansaitusti juhlimaan ja palkitsemisten ohella erilaisia eettisiä arvojakin punnitaan, kun kuulumisia vaihdetaan. Entistä useammille urheilu-ura on ammatti, mutta kaikille muille urheilun ystäville se on ennen kaikkea erinomainen terveyden ja hyvinvoinnin lähde. Jarmo Niemenkari
17 2019/Viikot 4-5 Mœgafuusion pyörteissä koetaan jaloja aatoksia ja alhaista mieltä ? Hanna Rytin kirjoittama ja Anu Hälvän Karjalaiselle Näyttämölle ohjaama MœgafuusioAatosta jaloa ja alhaista mieltä käsittelee päivän polttavia aiheita komiikan avulla. Näytelmän teemat kertovat tavallisen ihmisen joutumisesta rahan voimien pyöritykseen, narsismista työpaikoilla, empatian katoamisesta sekä palveluiden ja firmojen fuusioitumisesta. Rytin näytelmä tarkastelee terävästi, vaikkakin huumorin siivittämänä, erilaisia valtasuhteita ja vallankäytön muotoja. Välillä tuntuu siltä, että palveluiden yhdistelyn seurauksena kukaan ei lopulta saa tarvitsemaansa peruspalvelua, että firmoissa ”säästetään” niin, ettei niissä kohta ole enää ketään töissä ja että yksittäisen ihmisen arvo kilpistyy jonkun koneiston pelinappulaksi. Näitä aiheita käsittelemme esityksessä, ohjaaja Anu Hälvä kertoo. Anu sanoo, että näytelmän koomisesta perusvireestä huolimatta se toivottavasti antaa myös ajattelemisen aihetta. Valtarakenteet, joita ympärillämme on, ovat selkeästi havaittavissa, mutta emme tule kiinnittäneeksi niihin huomiota. Tietty välinpitämättömyys, tai sanoisinko huolimattomuus, jolla suhtaudumme elämäämme vaikuttaviin ulkopuolisiin voimiin, antaa oivalliset aseet vallan väärinkäyttäjille. Aikamme suosii voimakkaasti narsistisia piirteitä. Julkisuudessa on käyty keskustelua narsistisista esimiehistä; näytelmän päähenkilö Markku sopii hyvin tähän muottiin. Hän ajaa häikäilemättömästi omia etujaan, ei tunne empatiaa eikä välitä inhimillisyydestä, arvokkuudesta tai toisen ihmisen kunnioittamisesta. Juhani, trendikäs downshiftaaja ja humaanimpiin elämänarvoihin heräävä roolihenkilö, luo hänelle kiinnostavan vastavoiman. Näyttelijöinä esityksessä nähdään Karjalaisen Näyttämön tuttuja kantavia voimia, sekä muutamia uusia kasvoja. Osassa rooleista on kaksoismiehitys, eli rooleja näyttelevät eri ihmiset eri esityskertoina. Yksi uusista kasvoista on sihteerin roolia puoliksi Airi Qvistin kanssa näyttelevä Anna-Liisa Louhelainen. Hänelle tämä on ensimmäinen kerta teatterin parissa ylipäänsä. Teatteriproduktion valmistuminen eri vaiheineen on näyttänyt ensikertalaisen silmin tosi mielenkiintoiselta. Paljon uutta ja ihmeellistä ihmeteltävää, mutta olen mukana avoimin mielin, Anna-Liisa kertoo. Hän on ollut eniten yllättynyt siitä, miten nopeasti teatteri tempaisee mukaansa. Itse näytelmästä Anna-Liisa toteaa se herättävän monenlaisia mietteitä. Näytelmässä on paljon tätä päivää, vaikka teksti on kirjoitettu 10 vuotta sitten. Aika tärkeitäkin asioita – vähän eri näkökulmasta ehkä, mutta on esimerkiksi narsismiin liittyvää ja me too – tematiikkaa. Ihan ajankohtaisia aiheita. Ohjaaja Anu Hälvä palaa Mœgafuusion myötä kolmen vuoden tauon jälkeen Karjalaiselle näyttämölle. – Edellisestä esityksestämme, Miehen kylkiluusta, jäi minulle valtavan positiiviset muistot. Työryhmässä on paljon samoja ihmisiä, kuin silloin, mikä on aina molemminpuolinen helpotus; tunnemme jo toistemme työtapoja. Olen todella iloinen saadessani taas työskennellä tämän ryhmän kanssa. Käsikirjoitus: Hanna Ryti Ohjaus: Anu Hälvä ESITYKSET 22.2.31.3.2019 ENSI-ILTA pe 22.2. klo 19 www.karjalainennayttamo.fi Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalainen innovaatio Olympiastadionin uusi istuin – Kehitetty erityisesti Olympiastadionille innovaatiokumppanuusmenettelyn kautta – Runko terästä, istuinosa puukomposiittia – Suunniteltu ja valmistettu Suomessa – Jokaiselle stadionin katsomopaikalle on erillinen numeroitu istuin – Istuimia tulee stadionille noin 36 200 kappaletta H elsingin Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalaisen innovaatiotyön tulos. Stadionin istuimet hankittiin poikkeuksellisesti innovaatiokumppanuusmenettelyllä, jossa tarjoajat sitoutuivat kehittämään uusia ratkaisuja. Olympiastadionin pääkatsomo ja kaarteet valmistuivat vuonna 1938. Puupenkit ja niiden juoksuratojen suuntaa toistava rimoitus ovat leimanneet katsomojen arkkitehtuuria. Olympiastadionin uudistustyön yhteydessä katsomoihin suunniteltiin muutoksia turvallisuuden ja palvelutason parantamiseksi, erityisryhmien huomioimiseksi ja hyvien katsomopaikkojen määrän maksimoimiseksi. Samassa yhteydessä myös stadionin penkit uudistetaan. Tavoitteena oli löytää istuin, joka kunnioittaa alkuperäistä selkeää muotokieltä ja on samalla ergonominen ja toimiva. Markkinoilla ei ollut valmista puutai puukomposiittituotetta, joka täyttäisi materiaalin kestävyyden, huollon ja paloturvallisuuden vaatimukset. Lisäksi uuden istuimen tuli täyttää stadionia koskevat rakennussuojelun vaatimukset. Hankintaprosessi alkoi kesällä 2017. Tarjousten peLinnanmäen kausityörekrytointi alkaa pian! L innanmäen Huvipuisto on merkittävä kausityönantaja. Vuosittain huvipuistossa työskentelee yli 700 työntekijää. Great Place to Work -sertifioidun Linnanmäen kausi kestää huhtikuusta lokakuun loppuun ja hupimestareita palkataan 2-6 kuukaudeksi. Tämän vuoden kausityönhaku on avoinna 11.-27.1.2019. Linnanmäen kaikkia työntekijöitä kutsutaan hupimestareiksi. Linnanmäki on vuodesta toiseen erittäin suosittu työpaikka. Kesä huvipuistossa pitää sisällään asiakaspalvelua, satoja uusia ystäviä sekä hupimestarikonseptin mukaista työskentelyä kaikkia Linnanmäen työntekijöitä kutsutaankin hupimestareiksi. Linnanmäelle aukeaa monia erilaisia työtehtäviä. Hupimestareita etsitään nimikkeillä laitetyöntekijä, siistijä, järjestyksenvalvoja, pelimyyjä, puutarhatyöntekijä, lipunmyyjä, kioski-, kahvila-, ravintolaja myymäläntyöntekijä sekä uutuutena ohjelmatyöntekijä. Lähes kaikissa työtehtävissä edellytetään 18 vuoden ikää, mutta kahvilaja kioskiosasto palkkaa tarpeisiinsa myös muutamia 16ja 17-vuotiaita. Kaikissa tehtävissä edellytetään suomen kielen taitoa. Great Place to Work Linnanmäki on toteuttanut Great Place to Work -työtyytyväisyyskyselyn työntekijöilleen jo usean vuoden ajan. Tulosten perusteella Linnanmäellä on toistamiseen myönnetty GPTW-sertifikaatti, joka on osoitus siitä, että Linnanmäki on erityisen hyvä työnantaja ja että työntekijät viihtyvät töissään. Tämä huomataan huvipuistossa myös käytännössä, sillä noin puolet Linnanmäen työntekijöistä päättävät hakea seuraavana vuonna uudestaan kesätöihin Linnanmäelle. – Tavoitteemme on, että Linnanmäki on Suomen paras työpaikka hupimestareittemme mielestä. Työskentelemme tätä kohden herkeämättä ja kuuntelemme kehitysideoita aina herkällä korvalla, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Hyvää henkeä ja avointa asennetta Vuosittain työntekijät kertovat, että Linnanmäellä vallitsee ainutlaatuinen Lintsi-henki, joka kumpuaa mukavista työkavereista ja ainutlaatuisesta työympäristöstä. – Linnanmäelle on tärkeää, että hupimestariksi hakevalla on halu luoda asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä ja kykyä tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Kaiken kruunaa avoin asennoituminen oppimiseen, sillä sen avulla on mahdollista kehittyä hupimestarina, kertoo Linnanmäen henkilöstöjohtaja Elina Örthén. Linnanmäen kausityönhaku kaudelle 2019 on avoinna 11.-27.1.2019. Lisätietoa ja hakemukset osoitteessa: rekrytointi.linnanmaki.fi. rusteella valittiin innovaatiokumppaneiksi kolme eri ryhmittymää. Kumppanuuksien aikana kehitettiin kunkin ryhmittymän kanssa erikseen katsomon istuinta kumppanin toimittaman arkkitehdin suunnitelmiin perustuvan prototyyppi-istuimen pohjalta. Prosessiin sisältyi väliarviointeja, jossa arvioitiin ja viimeisteltiin esimerkiksi istuinten ergonomiaa, materiaaleja ja yksityiskohtia. Innovaatiokumppanit jättivät syksyllä 2018 lopulliset tarjouksensa, joiden pohjalta toimittaja valittiin. Heidän kanssaan jatkettiin kehitystyötä ja istuimelle tehtiin vielä esimerkiksi tarkemmat paloturvallisuuskokeet. – Olympiastadion uudistetaan nykyaikaiseksi tapahtuma-areenaksi, joka tarjoaa elämyksiä kaikille suomalaisille. Katsojalle ja käyttäjälle tapahtumassa erityisen tärkeässä roolissa ovat istuimet. Niiden pitää olla mukavat ja toimivat, mutta samalla muotoilultaan ajattomat ja tyylikkäät, jotta ne sopivat stadionin ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme yhdessä kehittämään innovaatiokumppanuusmenettelyn kautta varta vasten stadionille suunnitellut istuimet, jotka edustavat alkuperäistä stadionin henkeä. Toivottavasti uusista istuimista muodostuu yhtä legendaarisia kuin aiemmista penkeistä, toteaa Olympiastadionin uudistusja perusparannushankkeen arkkitehti Kimmo Lintula. Ympäristöystävällinen ja kotimainen tuote Uuden istuimen toteuttajaksi valittiin lopulta salolainen perheyritys Piiroinen. Istuimen runko on erikoispinnoitettua terästä ja rimat puukomposiittia. Istuin ja sen osat valmistetaan Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut pitkä käyttöikä ja kestävyys: istuin on mukava ja hengittävä, mutta samalla helppo puhdistaa ja korjata. Istuinosa nousee vastapainon avulla ylös, kun penkkiä ei käytetä. Näin kulkukäytävä on mahdollisimman leveä ja istuin pysyy puhtaampana. Jokaiselle stadionin katsomopaikalle on erillinen numeroitu istuin. – Olympiastadionin uusi istuin on ympäristöystävällinen ja kotimainen tuote. Puukomposiitin valmistuksessa käytetään prosessin sivutuotteita eli ns. hukkapaloja. Siten uusi istuin edustaa kestävän kehityksen periaatteita ja sen hiilijalanjälki on pieni. Tärkeää on tietysti myös käyttömukavuus: puukomposiitti materiaalina on esimerkiksi lämpimän tuntuista verrattuna puhtaaseen muoviin. Suomalaisena perheyrityksenä olemme äärettömän ylpeitä, että pääsemme toteuttamaan istuimet uudistuvalle Olympiastadionille, sanoo Piiroisen toimitusjohtaja Risto Piiroinen. Suomalaiset pääsevät myös tutustamaan Olympiastadionin uuteen istuimeen jo ennen stadionin ovien avautumista. Uusi istuin tulee nimittäin kansalaisten koeistuttavaksi Helsingin keskustassa vuoden 2019 aikana. Linnanmäen kaikkia työntekijöitä kutsutaan hupimestareiksi.
18 Viikot 4-5/2019 Tulevaisuuden Teollisuuskatu suunnitellaan nyt! Osallistu verkkokyselyyn 14.1. – 18.2.2019. Pop up –toimipisteellä voit kokeilla VR-teknologiaa ja tavata suunnittelijoita. Olemme Fredriksbergissä osoitteessa Konepajankuja 1 : (Sturenkatu 14a) 21.1. – 1.2. ma ja ke klo 13?18, ti, to ja pe klo 8?13. Kahvitarjoilu! Kysely ja ohjelma: hel.fi/teollisuuskatu European Regional Development Fund EUROPEAN UNION PASILA TEO LLIS UU SK ATU KALASATAMA hki_teollisuuskatu_kallio_lehti_128x190_original.indd 1 20.12.2018 23.02 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen, 09-413 97 332 EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI
19 2019/Viikot 4-5 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market ? ? Leipomot ? ? Palvelut ? ? Terveys ? ? Kirjapainopalveluja MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Yhteisvastuu keräys 2019 alkaa 3.2. Tämän vuoden keräys tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta. Ulkomailla keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan kouluja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräyksen aloitus on Kallion kirkon messun yhteydessä 3.2 klo 10 ja Alppilan kirkon messun yhteydessä klo 11. Tule tekemään hyvää. Ilmoittaudu lipaskerääjäksi. Lisätietoja Anne Mäki-Kokkila p. 09 234 03631.
20 Viikot 4-5/2019 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 Mahtavaa tammikuuta! Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Ota yhteyttä. KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 JUSSI MATTILA Asuntomyyjä 040 680 7750 JIMI PUKKILA Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 680 7709 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713