2 Viikko 48-49/2020 Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Hyvät tarjoukset Hyvät tarjoukset pikkujoulupikkujouluistutuksissa ja istutuksissa ja viherkasveissa viherkasveissa 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä Eija Kanniainen-Ikonen Sakari Ikonen Asuntomyyjä, partner Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, partner eija.kanniainen@kahdeksas.fi sakari.ikonen@kahdeksas.fi 0400 602879 0400 465016 Kahdeksas päivä Oy Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 KAKSI TEHOPAKKAUSTA YHDEN HINNALLA! * Myymme asuntosi. Asunnon esittely on helppoa, mutta myynti tarvitsee ammattilaiset. Tällöin me tulemme apuun! * Haluatko, että etsimme sinulle haluamasi asunnon. Tee ostotoimeksianto. Jos emme löydä sopivaa kohdetta, niin ei myöskään kuluja! * Vuokraus, haluatko että vuokraamme asuntosi. Etsimme luotettavat vuokralaiset, teemme vuokrasopimukset ja hoidamme vuokravakuuden. Valitse itsellesi markkinoiden helpoin asunnonvaihto! FLEMINGINKATU 7 KE-LA 12-18 S O R A DESIGN Pioni KOOT 42-56 KALLIOLAISTA VAATEJA KORUSUUNNITTELUA, SEKÄ OMPELUPALVELUT. TERVETULOA OSTOKSILLE! Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
25. syyskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 21 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta Lämpötila +5°C Lounaistuulta 4m/s Sateen mahdollisuus 46% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 10 Helsingin kävelyfestivaalin itsenäisyyskävelyt Helsingin kävelyfestivaalin itsenäisyyskävelyt järjestetään itsenäisyyspäivän ympärillä 30.11. 9.12. Ohjelmistossa on mukana kaikkiaan 26 kävelyretkeä, jotka kunnioittavat omalla tavallaan Suomen itsenäisyyttä ja historiaa. Korona-aikana kävelyretkille otetaan maksimissaan 20 henkeä, jotta riittävät turvavälit voidaan taata. Monipuolisessa ohjelmistossa kävellään Mannerheimin ja Kekkosen jalanjäljissä. Suuria suomalaisia taiteilijoita Magnus Enckeliä, Ellen Thesleffiä ja Walter Runebergiä muistellaan omilla kierroksilla. Sotien maailmaan uppoudutaan muun muassa Helsingin pommitukset ja Alppiharjun pommitukset -kierroksilla. Suomalaisuuden ytimessä ollaan muun muassa kierroksilla Onnellinen Suomi, Suomen kuningas ja hyvä tsaari, Fennomaniaa ja funktionalismia sekä Kansallisaarteiden kaupunki. Omat kierroksensa on perinteiseen tapaan Hietaniemen ja Malmin hautausmailla. Tämän vuoden erikoisuuksia ovat yhteislaulukierros ja Suomi-aiheinen teemabaarikierros. Kallion kävelyfestivaali ihastuttaa Facebookissa Kallion kävelyfestivaalin Facebook-sivun pääkuva iskee asian ytimeen: siinä on festari tunnelmaa ja samalla historiallista syvyyttä. (kuva: Väinö Kannisto, HKM). Facebook on yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista. Sen sisälle pystyy perustamaan myös erilaiset ryhmät omia sivustojaan. Niiden käyttötarkoitukset ovat hyvin kirjavia. Monet sivut jäävät varsin persoonattomaksi. Parhaat sivut ovat sellaisia, joilla on omaperäinen oma missio, eli toiminta-ajatus. Yksi tällainen Facebook-sivusto on Kallion kävelyfestivaalin sivut. Kallion kävelyfestivaalin sivuilla on selkeä toiminta-ajatus, jonka selkäranka on vahva asiansa tuntemus. Kävelyfestivaalin sivuilla päivitykset rakentuvat koukuttavasti tarinoihin Kalliosta ja Helsingistä lisäksi tarinat liittyvät johonkin paikkaan ja päivitykset ovat tehty huolella ja niiden taustalla on vielä se, että ne houkuttavat lukijan jopa itse liikkeelle ja katsomaan miltä tuo tarinan paikka näyttää, eli juuri niin kuin kävelyfestivaalin Facebook-sivujen pitääkin toimia. Kallion kävelyfestivaalin sivut innostaa siis ihmisiä tutustumaan kotiseutuunsa ja samalla syventävät ihmisten paikallishistoria tuntemusta. ”Ne tuovat kaikkien lähelle mielenkiintoisia Kallion ja sen lähialueen historiaan, nykypäivään liittyviä kohteita ja ilmiöitä, sellaisiakin joita katsoessaan kokee aitoa hämmästystä omasta kotikaupungistaan”, kiteyttää erinomaisesti Kallion kävelyfestivaalin toiminta-ajatuksen Facebokissa. Kf:n Facebook-sivujen taustalla on, yllätys yllätys, Juhani Styrman, monipuolinen kulttuurin sekatyömies, niin kuin hän itse roolinsa määrittelee. Kallion kävelyfestivaalin suositut Facebook-sivut perustettiin lähes vahingossa ja pakon sanelemana. ”Kun kävelyfestivaali ei enää kelvannut uudistuvalle kulttuuriverkostolle, oli sen loppu todella lähellä. Lähes käsittämättömänä onnen potkuna sain kulttuuripalkinnon joka mahdollisti kävelyjen jatkumisen”, kertoo Styrman. – Kallion kävelyfestivaali ikään kuin uudistui, eikä kuihtunut pois. Tässä yhteydessä päätin perustaa Kf:lle myös Facebook-ryhmän, minulla oli heti selkeä ajatus millainen se tulee olemaan. Halusin, että sen sisältö tukee kävely-ideaa, mutta samalla se pyrkii olemaan myös yleissivistävä, mutta muista sivustoista poikkeavalla tavalla, Styrman määrittelee sivujen toiminta-ajatuksen. Kallion kävelyfestivaali on onnistunut muutenkin erinomaisesti vaikeana korona-aikana. ”Kysyntä on ollut suuri ja kävelyfestivaalista ollaan kiinnostuneita jopa yliopisto tasolla, se on osana gradu-aihetta. Tällä hetkellä Kf:n tilanne on hyvä, palkinto ja Euroopasta tullut tunnustus ovat taanneet hyvän perustan, jonka pohjalta toimintaa voi jatkaa luottavaisin mielin”. Kallion kävelyfestivaalin ”Käy katsomassaja Kävele tänne” -tarinat: facebook.com/Kallion-kävelyfestivaali Marleena Mentola Kirjoittaja on Englannissa asuva yhteisötaiteilija, joka vietti kesän Suomessa. Laajasalon reittejä kehitetään Ulkoilijoita Laajasalon Tullisaaressa. Kuva: Roy Koto. Laajasalon kävelyja pyöräreittien parantamista ja kehittämisestä on tehty selvitys. Tietoja kehittämistarpeista tullaan hyödyntämään jatkossa, kun Laajasalon reitistöä parannetaan vaiheittain tulevina vuosina. Tarveselvityksessä on tunnistettu reitistön jatkuvuuden ja palvelutason parantamisen kohteita. Kaupunki on selvittänyt myös Laajasalon rantareitin kehittämistä. Laajasalossa ovat Helsingin rantareitin pisimmät puuttuvat jaksot. Rantareitin toteuttamisen kannalta merkittävät puuttuvat osuudet on tunnistettu, ja toteutuksen vaiheittaista suunnittelua jatketaan vuonna 2021. Virtapiiri -ilta: Olavi Virta levyraati Vuoden viimeisen Virtapiiri -illan aiheena on laulaja Olavi Virta useassa eri yhteydessä Suomen parhaaksi valittu laulaja. Virta levytti urallaan yli 600 laulua. Hänen kultakautensa oli 1950-luku. Virran tunnetuimpia lauluja ovat muun muassa ”Hopeinen kuu”, ”Poika varjoiselta kujalta”, ”Tulisuudelma” ”La Cumparsita”. Virran levytysura alkoi vuonna 1938 kappaleella ”Syysserenadi”. Virran viimein levytys on vuodelta 1966, silloin äänitettiin kappaleet ”Sateinen ilta” ja ”Hiljaa soivat balalaikat”. Illassa soitetaan Olavi Virran levytyksiä vuosien varrelta. Leikkimielisessä levyraadissa, raati sekä yleisö keskustelee ja jakaa pisteitä äänityksille. Illan ohjelmassa myös Olavi Virta tietokilpailu. Vapaa pääsy. Virtapiiri ry järjestää. Tiistai 1. 12. klo 19.00. Ravintola Toveri, Castréninkatu 3. Olavi Virta (1915-1972) esiintyy Kulttuuritalolla 1950-luvun lopulla. Erik Lindström ja Pärre Förars (cl) säestävät (kuva HKM).
4 Viikko 48-49/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Enemmistö suomalaisista hyväksyy rikastumisen S uomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi elinkeinoelämän valtuuskunta Eva:n arvoja asennetutkimuksesta. Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen. Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten näkemykset ovat yllättävän samankaltaisia, eikä ajatus amerikkalaisesta unelmasta vaikuta olevan suomalaisillekaan vieras. Yhdysvalloissa kuitenkin useampi näkee rikkaiden ansainneen vaurautensa. Yhdysvaltalainen Cato-ajatuspaja esitti samat väittämät kuin EVA aiemmin samana vuonna kyselyssään. Suomalaisten suhtautuminen rikastumiseen on hyväksyvää kaikissa väestöryhmissä, mutta vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat rikastumiseen torjuvimmin. Vasemmistoliiton kannattajista 46 prosenttia yhtyy väittämään, jonka mukaan ei ole väärin, jos jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat. Eri puolueiden kannattajista myönteisimmin väitteeseen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat, joista 93 prosenttia yhtyy väittämään. Suomessa varallisuudeltaan rikkaimpaan kymmenykseen pääsi vuonna 2016, kun nettovarallisuus oli yli 485 000 euroa. Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvoja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan 16.11. Helsingin talousarvion vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2021 2023. Lopullisesti talousarvion hyväksyy kaupunginvaltuusto. Enemmistö Helsingin kaupunginhallituksessa edustetuista ryhmistä pääsi 11. marraskuuta sopuun vuoden 2021 budjetista. Budjettisopuun pääsivät Kokoomuksen valtuustoryhmä, Vihreä valtuustoryhmä, Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä. Seuraavaksi talousarviota käsitellään kaupunginvaltuustossa 25. marraskuuta. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisten palvelujen palvelustrategiset linjaukset ja tavoitetilan 2024. Infrarakentamisen suuria hankkeita hankitaan jatkossa kilpailuttamalla nykyistä enemmän ja pienempiä hankkeita keskitetään Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staralle. Tavoitetilassa Staran tuotannon osuus kaupungin infrarakentamisen kokonaisuudesta on noin 20 %. Yleisten alueiden ylläpidon tavoitetilassa Staran tuotannon osuus kaupungin yleisten alueiden ylläpidon kokonaispinta-alasta on 50 %. Ylläpidon kilpailuttamisen laajentamiseen varaudutaan Staran toimintaa kehittämällä. Korjausrakentamisen pienet hankkeet keskitetään Staralle. Tavoitetilassa Staran osuus rakennustekniikan kokonaisuudesta on noin 20 %. Kaupunkiympäristön toimiala käynnistää tilaamisen tavoitetilaan johtavan kehittämissuunnitelman valmistelun. Stara puolestaan käynnistää kehittämisja tuottavuusohjelman valmistelun. Kaupunginhallitus antoi lausunnon työja elinkeinoministeriölle lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta. Muutos antaisi työnantajalle oikeuden harkintansa mukaan selvittää työnhakijoiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa. Helsingin kaupunki pitää ehdotettua muutosta hyvänä ja kannatettavana. Helsingin kaupunki uskoo, että lain soveltamisalan muutos estää osaltaan sopimattomien henkilöiden hakeutumista työskentelemään lasten kanssa. Opetusja kulttuuriministeriö puolestaan pyysi kaupungin lausuntoa varhaiskasvatuslain muutoksesta, jolla tarkennetaan päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen alaa ja säädetään varhaiskasvatushenkilöstön velvollisuudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Ennalta tiedossa olevien poissaolojen lisäksi esitysluonnos koskee myös äkillisistä sairauspoissaoloista johtuvia tilanteita, joihin varautuminen on vaikeampaa. Kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että laissa tulisi selkeästi tuoda esiin, millaisia mahdollisuuksia kunnalla on tilanteessa, jossa mitoitusta ei voida toteuttaa henkilöstön äkillisen sairastumisen vuoksi. Varhaiskasvatushenkilöstön ilmoitusvelvollisuutta Helsinki pitää tärkeänä asiana, mutta sitä tulisi tarkentaa ja täsmentää. Lisäksi kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin lukuisia valtuutettujen ja valtuustoryhmien aloitteita. Maarnela Influenssarokotusaikoja lisätään 18 800 helsinkiläistä otti influenssarokotuksen ensimmäisen rokotusviikon aikana. Aikoja on varattu jo 45 000. Rokotuksia annetaan 4.12. saakka. Suuren suosion vuoksi influenssarokotuksia jatketaan Jätkäsaaren, Munkkiniemen ja Kustaankartanon rokotuspisteillä 30.11.–4.12. Rokotuksia saa maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaina kello 8–15. Ajanvaraus lisäviikolle aukesi torstaina 19.11. Rokotuksia annetaan tänä vuonna vain ajanvarauksella. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta muun muassa rokotuspisteiden hyvistä järjestelyistä ja ystävällisestä henkilökunnasta. – Helsinkiläiset ovat varanneet todella hienosti rokotusaikoja. Varattujen aikojen perusteella olemme jo saavuttaneet asettamamme 45 000 henkilön rokotustavoitteen. Rokotteita on varattu kaikille riskiryhmiin kuuluville ja niitä on riittävästi, sairaanhoitaja Minni Minkkinen kertoo. – Valitettavasti suuri suosio on ruuhkauttanut puhelinajanvarausta ja takaisinsoitossa on edelleen viivettä. Me soitamme kuitenkin kaikille takaisin. Jos vain mahdollista, rokotusaika kannattaa varata verkossa, Minkkinen jatkaa. – Aktiivisella rokottamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että tuleva influenssakausi jäisi mahdollisimman vaimeaksi, Erra jatkaa. Riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä voivat varata ajan maksuttomaan influenssarokotukseen joko sähköisesti osoitteessa influenssarokotus.hel.fi tai soittamalla arkisin klo 8–16 numeroon 09 310 46300. Kerjäläisten valtakunta vät herrat saapuneet …” sanaili Dingo vuoden 2005 hittibiisiinsä. Ja yhä vaan herrat istuvat norsunluutorneissaan ja syyllistävät uhreja. Twiittien kirjainsarjat ovat kuin konekiväärien luotisuihkut, joilla uhreja ruoskitaan. Nyt Kaisaniemen metroaseman yläkertaan on saapunut uusi hyeenalauma. Heillä oli kädessään paperi, jossa selvällä suomenkielellä kerrottiin, miten heidän on nälkä – hyeenoilla on aina, siinä kerrottiin, että miten heillä on lapsia – hyeenoilla on aina – ja miten he etsivät töitä. Ei, ei heillä ollut maskeja päällä vaikka etäisyys naamasta naamaan oli alle puoli metriä. Ja silloin löin. En osannut hyeenoiden kieltä. Sanottuani kolmannen kerran kohteliaasti englanniksi, että kiitos ei – siirryin vielä kansainvälisempään kieleen. Ehkäpä se on juuri sitä hyeenoiden kieltä. Minä löin. Pikkuaivojeni alimmat kerrokset kehottivat lyömään niin lujaa kuin jaksan. Kaikkien ryöstettyjen kärsimysten puolesta. Isot aivoni sanoivat, että älä lyö niin lujaa, että joudut maksamaan vahingonkorvauksia. Hyeenalaumoilla on omat maksuttomat lakimiehensä – minulla ei. Tönäisin hyeenan kauemmas ja suomalaisten kirosanojen sarjan se ymmärsi. Sanoista oli kuitenkin siirretty jo tekoihin. Kynnys on ylitetty. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gamil.com Yksikin ryöstetty vanhus on liikaa, varsinkin jos se sattuu olemaan lähiomainen. Ja ”lanka palaa jo”. Se oli kuin hyeenalauma suoraan luontoelokuvasta. Kadulla rollaattoriinsa nojaava vanhus oli hyökkäyksen alkaessa täysin avuton. Toisella puolella seinä, toisella puolella hyeemalauma. Hyeenoiden yhteispeli toimi. Ensimmäinen hyeena pysäytti vanhuksen menemällä lehtinippunsa kanssa hänen eteensä kuin jotain kaupatakseen. Toinen hyeena asettui vanhuksen ja jalkakäytävän väliin tukkien poispääsyn siihen suuntaan. Ja kolmas hyeena meni suoraan vanhuksen laukun luokse, työnsi kätensä sen sisälle kuin uhrinsa kurkkua tavoitellen ja aloitti raatelunsa. Kukaan ei puuttunut asiaan. Kukaan ei reagonut. Olivatko he näiden hyeenoiden hengenheimolaisia. Soitin poliisin ja kerroin mitä on tapahtumassa. Ja mitä muuta kohta tapahtuu, jos polliisi ei ole paikalla riittävän nopeasti. Poliisi ei ollut paikalla riittävän nopeasti. Hyeenalauma poistui heti, kun ensimmäinen ihminen lähestyi ryöstöpaikkaa. Poliisi ei voinut muuta kuin todeta tapahtuneen ja poistui. Poliisi sanoi kait jotakin sanoakseen oman hampaattomuutensa peittääkseen, että oli hyvä että soitin. Minä sanoin, että mikään ei kuitenkaan muuttu. Se lauma löytää uuden uhrin. Enkä minä ole silloin siellä. Soitot alkavat harveta. Ja sitten kun joku seuraavan kerran soittaa, niin se en ole enää minä. Eikä paikalta ole poistunut kukaan. Onnistuneessa ryöstössä rangaistuksena olisi ollut ehdonalainen. Se ei ole rangaistus. Se on vitsi. Ja hyeenalauma tietää sen. Ryöstetyn omaisuuden vahingonkorvaus olisi ollut rahaa, jota hyeenalaumalta ei koskaan saataisi pois. Laillinen korvauskin on vitsi. Ja hyeenalauma tietää se. Lauman nauru oli yhtä kuvottavaa kuin luontofilmeissä. ”Kerjäläisten valtakuntaan, ei
5 Viikko 48-49/2020 Aira Heinänen Keskellä kivisten kumpujen Eloni ehtooseen askellan. Kaarisilta on muistojen vain Yksi on läheinen... Oli paljon unta unelmaa, Joita en voinut saavuttaa. Tulit luokseni kerran, Vain sinua ain odotan :-* Olet mulle elämän puu, Juureni syvälle kaivautui... Yhteinen liekki syttyi Jota emme voi sammuttaa. Meille elämä paljon antoi, Huonot päivät voimme unohtaa. Elämän kaarisilta Tule luokseni vielä kerran, Vain sinua vielä odotan. Meille aina aurinko nousi, Laski taivaan rantaan. Kauan kesämme kesti, Linnut jatkoi lauluaa. Loisteessa otavan pienet ystävät Oman paikkansa ottaa. Tule luokseni kerran, Vain sinua odotan. Toivo Levanko lyyrikko RUNOPALSTA Ensi vuoden veroprosentit valtuuston päätettäväksi Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää valtuustolle, että se vahvistaisi vuoden 2021 kunnallisveroprosentiksi 18,0 %. Näin ollen veroprosentti pysyisi samana kuin tänäkin vuonna. Kaupunginhallitus päätti myös varata Eteläsatamasta alueen laatuja konseptikilpailua varten sekä teki jatkopäätöksen perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se vahvistaisi vuoden 2021 kunnallisveroprosentiksi 18,0 %. Näin ollen veroprosentti pysyisi samana kuin tänäkin vuonna. Vuoden 2021 talousarvioehdotus perustuu kunnallisveroprosenttiin 18,0 % ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2,75 miljardia euroa. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on noin 153 miljoonaa euroa. Myös kiinteistöveroprosentit ehdotetaan pidettäviksi ennallaan, saman suuruisina kuin tänäkin vuonna. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle kiinteistöveroprosenttien hyväksymistä seuraavasti: • yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 • vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 • muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 • rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,93 • voimalaitosten veroprosentti 3,10 Veroprosentit etenevät kaupunginvaltuuston päätettäviksi. Eteläsatamasta varaus Kilpailualue sijoittuu Eteläsatamaan noin 6.7 hehtaarin alueelle. Kilpailualue on määritetty ohjeellisesti ja sen laajuus tarkentuu tulevassa kilpailuohjelmassa sekä asemakaavoituksessa. Kilpailun yhteydessä voidaan tutkia myös kauppahallin ja sen alueen kehittämistä. Kilpailun ja kilpailuohjelman valmistelun muut lähtökohdat löytyvät päätöksen liitteessä 3. Kilpailuohjelman sekä tarkennetut maankäytön kehittämisperiaatteet hyväksyy kaupunkiympäristölautakunta. Varaus on voimassa 31.12.2022 saakka. Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteena on kehittää Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä siten, että alueesta muodostuu keskustan elinvoimaisuutta tukeva toiminnallinen kokonaisuus. Jatkopäätös perusopetukseen Kaupunginhallitus teki kokouksessaan jatkopäätöksen perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta taas kuukaudeksi eteenpäin. Päätös on voimassa 11.11.-10.12.2020 tai kunnes asiasta toisin päätetään. Helsinki Eurocities-verkoston talousfoorumin johtoon Apulaispormestari Pia Pakarinen puheenjohtajaksi Kuva: Sakari Röyskö Helsinki on valittu eurooppalaisten kaupunkien Eurocities-verkoston talousfoorumin johtoon. Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen aloittaa samalla foorumin puheenjohtajana. – Eurocities on merkittävä kaupunkiverkosto, jota kuunnellaan EU:ssa. Eurooppalaisten kaupunkien on tärkeää yhdistää voimansa kriisistä palautumiseksi ja saada äänensä kuuluviin unionin päätöksenteossa, sanoo apulaispormestari Pia Pakarinen. Helsingin puheenjohtajuuskausi alkaa 5.11.2020 ja kestää kaksi vuotta. Vaikuttavampia investointeja tulevaisuuteen Helsingillä on talousfoorumin puheenjohtajana tavoitteena edistää uusien ratkaisujen löytämistä. – Kaupungistuminen jatkuu, mutta emme palaa entiseen. Helsinki haluaa ratkaista haasteita yhdessä muiden kaupunkien ja EU:n kanssa, koska keskeiset ratkaisut tehdään kaupungeissa ja investointeja tarvitaan suoraan kaupunkeihin, Pia Pakarinen sanoo. Tärkeänä tavoitteena on edistää kaupungeissa työtä ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kasvun eteen. Esimerkiksi kiertotalouteen siirtyminen avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille. Kaupungit voivat myös tukea uusia liiketoimintamalleja ja yhteenliittymiä, jotka edistävät vihreää kasvua. Oman huomionsa Helsingin tavoitteissa saavat myös osaamisen kehittäminen ja nuorten työllisyys. – Onko meillä varaa pitää nuoria työttöminä, kun Eurooppa vanhenee? Meidän täytyy etsiä tähän eurooppalaisten kaupunkien kanssa yhdessä uusia ratkaisuja, Pakarinen kertoo. Digitalisaatio mullistaa kaiken ja voi tarjota ratkaisua myös koronatilanteessa. – Onnistuminen edellyttää, että kaupungit kykenevät tarjoamaan alustan uutta luovalle liiketoiminnalle, Pakarinen lisää. Eurocities on kaupunkien verkosto Eurocities on eurooppalaisten kaupunkien verkosto, joka edistää jäsenkaupunkiensa taloudellista, yhteiskunnallista ja sosiaalista kehitystä. Verkostossa on mukana 140 kaupunkia 39 eri maasta. Verkoston kaupungeissa asuu noin 130 miljoona ihmistä. Verkoston sihteeriys sijaitsee Brysselissä. Economic Development Forum keskittyy elikeinoja innovaatiopolitiikan sekä kaupunkien kilpailukykyä edistäviin yhteisiin teemoihin. Pia Pakarinen toimi foorumin varapuheenjohtajana vuosina 2018-19. Joulukorttipelin lumous Pakinani kuvituksena on taiteilija RIIKKA JUVOSEN postikorttikeräilijäryhmä Concordelle tekemä joulukortti ”Joulun kynttilä”, kaunis kuin mikä, rauhoittava ja elämänuskoinen. Se on järjestyksessä kerhon yhdeksäs; joka joulu on saatu joku tunnettu taiteilija asialle. Kalliolainen, Sakarinkadulla asuva Juvonen on Tove Janssonin tapaan kuvanveistäjän tytär, isä on Mauno Juvonen Kangasalta. Riikka on arvostettu ja monipuolinen tekijä positiivisine sanomineen. Onkin ilo ja onni saada toivottaa valoisaa joulun aikaa tällä kuvalla Kalliolehden lukijoille! Samalla rohkenen ehdottaa, että muistaisitte joulukorteilla nimenomaan sellaisia lähimmäisiänne. jotka niitä vähiten saavat. Posti tiedottaa selkeästi, että edullisemmalla 1,20 euron ikimerkillä eli joulumerkillä voi kortit ja kirjeet (50 gr) lähettää vielä maanantaina 14.12, ja sen jälkeen kotimaan 1,75 euron ikimerkillä joulukuun 17. päivään mennessä, jos mielii niiden ehtivän ajallaan. Ulkomaakohtaisten joulupostien eräpäivät vaihtelevat, tiedot saa Postista. Posti korostaa infossaan : ”Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tulla lähelle aivan käteen asti lämpimillä ajatuksilla. Kosketa aidolla joulukortilla.”. Korteista kiinnostuneita on paljon. Valtakunnallinen korttikeräilijöiden yhdistys Apollo perustettiin 1977; sen edeltäjä oli Pohjantähti-kerho. Apollossa on noin 600 jäsentä. Useimmilla heistä on keräilykohteena jokin itselle läheinen erityisaihe, kuten kotiseutu-ammattikunta-, luonto, urheilutai kuvataideaihe. Arvostetuimpia ja kysytyimpiä postikorttitaiteilijoita ovat Martta Wendelin ja Rudolf Koivu sekä ruotsalainen Jenny Nyström. Joillekin korttien nykytekijöille ovat ihailijat perustaneet fanikerhoja,esim. Omppu Omenamäelle, Virpi Pekkalalle ja Jaana Aallolle. Merkittävää korttikauppaa hyväntekijäismielessä harjoittavat monet järjestöt, kuten SPR, sosiaalija terveysjärjestöt, Parasta Lapsille, INVAliitto ja UNICEF maailmanlaajuisesti. Ensimmäinen joulukortti lähetettiin Englannissa 1843 1000 kappaleen painoksena. Yksi aito on nähtävissä Lontoon Charles Dickens-museossa. Ensimmäinen suomalainen joulukortti kulki 1871. Sotien jälkeen vuotuinen lähetettyjen korttien määrä pyöri 50 miljoonan tienoilla. Nyttemmin arvioidaan liikuttavan 40 miljoonan paikkeilla, kun digi-välineet jylläävät. Kansainvälinen tilasto kertoo japanilaisten olevan innokkaimpia korttien lähettäjiä. Luin netistä, että taiteilija Mauri Kunnaksen tämänvuotisessa joulukorttisarjassa lahjoja vievän pukin poro on kuvattu ajankohtaiseksi maski kuonollaan! Joulun korteilla on sanomansa, kuten tälläkin Riikka Juvosen valoisalla tunnelmakuvalla. Aira Heinänen
6 Viikko 48-49/2020 Veli-Matti Hynninen Flow tuo intohimon Tarina Donald Trumpista on erilainen kuin tarina Joe Bidenistä tai Kamala Harrisista. Jokaisen elämään liittyy omat liikuttavat ja yllättävät puolensa. Minua koskettaa Unkarissa syntyneen ja Amerikassa vaikuttaneen positiivisuuspsykologin Mihaly Csikszentmihalyin toimintamalli. Hän avaa elämän sanalla Flow eli hurmio. Hän todistaa, että jokainen ihminen voi hurmaantua elämästä siinä määrin, että koko elämä alkaa muuttua kukoistavaksi. Mihaly Csikszentmihalyin flow-ajatus on yksinkertainen ja helposti omaksuttava. Esittelin hänen ideaansa vuosikaudet Lapinjärven koulutuskeskuksen sivareille, jotka halusin innostaa rohkeiksi ja palaviksi toimijoiksi. Sana flow tarkoittaa virtaamista, juoksua. Se merkitsee tulvimista, runsautta, sujuvuutta, innostuneisuutta. Kieli saisi olla sujuvaa (flow of lanquage) ja koko elämän pitäisi enemmän olla haluttavaa (flow of spirits). Elämähän on, kuten hyvin tiedämme, vuoksen ja luoteen vaihtelua (ebb and flow). Vaihtelu on hyvästä. No, miten tämä hurma saavutetaan? Flow-asiantuntija ja Flow Akatemian perustaja Jussi Venäläinen on ottanut tähän vastaamisen elämäntehtäväkseen. Hän lupaa kirjassaan Flow-tila , että erityisesti tieto-työssä voi saavuttaa optimaalisen tietoisuuden maagisen tilan. Se moninkertaistaa ja nopeuttaa aikaansaannokset ja tulokset. Flow parantaa miltei kaikkea. Mieli ja kroppa löytävät toisensa ja pysyvät paremmin tasapainossa. Onnellisuus lisääntyy. Elämänhalu kasvaa ja intohimo paranee. Ennen vaikeilta tuntuneet asiat alkavat sujua joutuisasti. Jussi Venäläinen lupaa taiteessa, tieteessä, politiikassa ja omassa yksityiselämässä muutoksen parempaan. Erityisesti intuitiota, luovuutta ja monimutkaista ajattelua vaativissa tehtävissä flow-tila auttaa. Mitä haastavampi tehtävä tai työ on, sitä suuremmaksi kasvaa halu selvitä siitä kunnialla. Parhaillaan syvennyn omaelämäkerran, autobiografiani kautta elämän salaisuuteen. Tunnen flow:n avulla keskittyväni syvemmin. Flow myös nopeuttaa. Kahden flow-tunnin aikana voi saada aikaan enemmän kuin koko sellaisena päivänä, josta flow puuttuu ja ajatus vain harhailee. Flow-tilaan voi päästä vain uppoutumalla, eristämällä itsensä ulkopuolisilta ärsykkeiltä. Flow nostaa huippuvireen, ajatukset virtaavat ja alkavat muuttua teoiksi. Inspiroituneet teot lentävät eteenpäin. Uppoutuminen on aktiivinen tila, jossa sisäinen kaaos (entropia) vaihtuu järjestyneeksi tekemiseksi. Optimaalisen tietoisuuden voi saavuttaa suuntaamalla huomionsa ja energiansa sen hetkiseen tekemiseensä. Tässä tilassa kaikki muu unohtuu ja tuntuu kaukaiselta. Mielen voimalla, päättäväisyydellä ja innostumisella, voi saavuttaa ihmeitä. Flow-tilassa ihmisen oppimisaika puolittuu, ajatus ja onnistumisen tunne täyttää mielen. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Joulukuussa iltamessut vain torstaisin klo 18. Iltamessu ma klo 18. 30.11. Jaana Partti. Hiljaisen rukouslaulun messu ke klo 18. 25.11. Kelttimessu, Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to klo 18. 26.11. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu to klo 18. 3.12. Lisa Enckell, messu Kallion kirkon kappelisalissa. Iltamessu pe klo 18. 27.11. Veli-Matti Hynninen. Ensimmäisen adventin messu su 29.11. klo 10 ja 12. Mari Mattsson, Marja Kotakorpi, Elina Kaikkonen, Eeva Kulmanen, Olli Pyylampi, Tommi Niskala. Lauletaan Hoosianna. Ensimmäisen adventin perhemessu su 29.11. klo 16. Iltapäiväkerholaisten saarna. Pauliina Lindfors, Tytti Friberg, Susanna Savela, Tuulikki Karu, Niko Lusenius, Iina Niemi, iltapäiväkerholaisia ja Olli Pyylampi. Lauletaan Hoosianna. Toisen adventin ja itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10. Jaana Partti, Lisa Enckell, Sari Pentikäinen, Vivika Oksanen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Pokemon Go tiistaisin klo 17.30-19, 15.9.-1.12. Kerho lasten toiveesta! Tule kanssamme metsästämään Pokemoneja. Säänmukainen varustus, bussilippu (liikumme pääosin kävellen, mutta myös julkisilla A-B alueella) ja juomapullo. Oma puhelin ei välttämätön. Lähtö ja paluu Ympyrätalon katoksessa olevan pallon luota. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 26.11. Mitä hyötyä meille on robotiikasta, Christina Forsgård, Raisa Rauhamaa haastattelee, 3.12. Laulajatyttö Eveliinasta professori Eeva-Leena Pokelaksi, Päivi Istala haastattelee. Armas Maasalon Adventtivesper su 29.11. klo 18. Liturgi Eeva-Liisa Hurmerinta, Salonkikuoro, joht. Vivika Oksanen, Tommi Niskala, urut. Sukkapiiri Punainen lanka ke 2.12. klo 17–20 Teatteri Kallion takahuoneessa. Tule kutomaan villavaatteita niitä pienituloisille. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa. Tiedustelut Nina Klemmt 09 2340 3634. Arja Koriseva – Rakkaudesta jouluun to 3.12. klo 18 Kallion kirkossa. Tunnelmallisessa joulukonsertissa kuullaan tuttuja, nostalgisia lauluja sekä lauluja Arja Korisevan omasta tuotannosta. Pianistina Minna Lintukangas. Liput tiketti.fi 32,50 e. Suomen Laulun joulu la 5.12. klo 18 Kallion kirkossa. Joulutunnelmaan saattelevat solisti sopraano Hedvig Paulig, pianisti Tiina Karakorpi. Liput 20 e/15 e kuorolaisilta, lippupuodista suomenlaulu.fi tai tuntia ennen ovelta. Itsenäisyyspäivän urkukonsertti su 6.12. klo 14 Kallion kirkossa. Kallion kirkon oma urkuri Olli Pyylampi soittaa suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy. Lahja lähimmäiselle ja Rakenna joulupuu Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, voit tuoda esimerkiksi käsineitä, kaulaliinoja, kahvia, suklaata tai uusia miesten ja naisten sukkia 23.11.–8.12. kirkkoherranvirastoon ma, ti ja to klo 9–14 sekä ke klo 12–17. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat ennen joulua niitä tarvitseville. Voit osallistua myös Rakenna joulupuu -keräykseen. Joulupuu on Kallion kirkossa 22.11. alkaen ja siinä on lasten, nuorten ja perheiden lahjakorttitoiveita. Lahjakortteja otetaan vastaan Kallion kirkkoherranvirastossa 23.11.– 8.12. ma, ti ja to klo 9–14 sekä ke klo 12–17. Joulupuu Sillalla Haluaisitko ilahduttaa tänä jouluna lapsia ja perheitä lahjakortilla? Tai aikuisia esimerkiksi uusilla sukilla, kaulaliinoilla, pipoilla tai jouluherkuilla? Voit tuoda lahjasi Redin Sillalle kauppakeskuksen aukioloaikoina 22.11.–8.12. arkisin klo 10–20, lauantaisin klo 10–18 ja sunnuntaisin klo 12–16. Lähetyksen Raamattuja rukousryhmä tiistaisin klo 16.30– 17.30. Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Helsingin Kristillisen Työväenyhdistyksen tiloissa, Torkkelinkatu 11. Vetäjänä Kari Kurka. Kallion Eläkeläisten piiri Kalliossa keskiviikkoisin klo 13– 14.30 16.9–2.12. Kallion kirkon Kappelisalissa. Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Lisätietoja antaa Sari Pentikäinen, p. 09 2340 3660, sari.pentikainen@evl.fi. Eläkeläisten piiri Merihaassa keskiviikkoisin klo 13–14.30 16.9–2.12. Lounasravintola Tornituvassa, Haapaniemenkatu 7–9. Oletko jäämässä eläkkeellä ja kaipaat juttuseuraa, uusia ystäviä ja sisältöä päivään? Juttuseuraa, kahvittelua, hartaus tai muuta pientä ohjelmaa. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Voit tulla mukaan, milloin vain, myös kesken syksyn. Lämpimästi tervetuloa joukkoomme! Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 09 2340 3622, kati.helin@evl.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian ajanvaraus ma ja ti klo 9–10, to 12–13 p.09 2340 3618. Ensimmäisen adventin Sateenkaarimessu la 28.11. klo 17. Liturgi Tanja Roiha, saarna Liisa Tuovinen. Lauletaan Hoosianna. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. Ensimmäisen adventin Tasausmessu su 29.11. klo 16. Mari Mattsson, Vivika Oksanen, Salonkikuoro. Lauletaan Hoosianna. Kaikenikäisten messu, Pikku aasin kirkko ke 2.12. klo 17.45. Eeva-Liisa Hurmerinta, Tuulikki Karu ja Vivika Oksanen. Toisen adventin Tasausmessu su 6.12. klo 16. Visa Viljamaa. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11. Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Waste&Feast Hävikkiä hyödyntävää ruokaa tarjolla Alppilan kirkolla tiistaisin klo 12–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18. Hinta 2/4/6e. Jokaisella summalla saa saman ruoan, mutta maksamalla 4/6e tuet hävikkiruokatoiminnan ylläpitämistä! Alle kolmivuotiaat lapset syövät ilmaiseksi, sitä vanhemmat lapset eurolla. Pihamuskarit klo 10.30 Alppilan kirkon sisäpihalla tiistaisin 1.12. Tule mukaan laulamaan tuttuja lastenlauluja ja leikkimään laululeikkejä. Lapsi osallistuu muskariin oma aikuisen kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset vauvasta alkaen. Pukeuduthan sään mukaisesti. Joulumuskari ti 8.12. klo 10.30 Alppilan kirkossa. Tule perheen pienimpien kanssa laulamaan tuttuja joululauluja ja leikkimään laululeikkejä. Tytti Friberg, Pauliina Lindfors. Lasten perjantait pe 27.11. ja 4.12. klo 9–12. Toimintaa eri teemoilla alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Olemme ulkona säässä kuin säässä. Mahdollisuus grillata omia eväitä klo 11 lähtien. Koululaisten perjantai 27.11. ja 4.12. klo 13–16. Monipuolista toimintaa kouluikäisille Alppilan kirkon sisäpihalla ja kirkon ympäristössä. Seniorien Barokkipajan joulukonsertti ma 7.12. klo 17 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sateenkaarimessukuoro Ääniset harjoittelee torstaisin Alppilan kirkon kappelissa klo 17–19 Kuoroa joht. Kimmo Puunenä p. 040 590 0820. Tervetuloa mukaan laulamaan! Sateenkaarikansan raamattupiiri Alppilan kirkon pienessä salissa joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 17-21. Päiväkansa Alppilan kirkon seurakuntasalissa maanantaisin klo 12–13.30.Tule mukaan ikäihmisten kivaan porukkaan jossa pohditaan maailman menoa ja kahvitellaan sekä tehdään asioita yhdessä. Kävijöiden toiveiden mukaisesti. Kahvi ja kerhotiimi sekä Nina odottavat sinua. Lisätiedot Nina Klemmt 09 2340 3634. Kangaspuukerho Alppilan kirkolla tiistaina 8.12. klo 18. Uudet kutojat ovat tervetulleita. Kokoonnumme joka kuukauden toinen tiistai klo 18 Alppilan kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Yht. Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590. KOULUTUKSET, RETRIITIT, APUA JA TUKEA Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä kerran kuussa 14.12. klo 18–19.30. Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni / retriitinohjaa Nina Klemmt, p. 09 2340 3634. Keskusteluapua ja tukea Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Pappi on tavattavissa rippiä, sielunhoitoa ja keskustelua varten Kallion kirkossa ti, ke ja to klo 15–17. Solmuja parisuhteessa–neuvonta Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi. Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2.
7 Viikko 48-49/2020 Saiturin ohjaa Vallilan Kansallisteatteriin näyttelijälegenda Vesa Vierikko. Klassikkotulkinta lupaa puuteria, peruukkeja ja pukuloistoa sekä vauhdikasta, herkän vivahteikasta ja roisia komediaa – näyttelijäntyön kaikkiin suuntiin räiskyvää riemua. Rooleissa nähdään joukko Kansallisteatterin luottonäyttelijöitä sekä nousevia tähtiä. Saiturin ensi-ilta on 23. marraskuuta. Vanhalla Harpagonilla (Markku Maalismaa) on kasapäin käteistä mutta ei minkäänlaista aikomusta luopua rahoistaan. Äveriään ja epäluuloisen kitupiikin omaisuudelle olisi kyllä ottajia, mutta rahojensa päällä istuva Harpagon on harvinaisen yksipuolinen neuvottelukumppani. Kun sydämen asioista piittaamaton Harpagon rakastuu nuoreen ja kauniiseen Marianeen, koko huusholli menee sekaisin. Pian paljastuu, että samaan naiseen on rakastunut myös Harpagonin poika Cléante. Kun kuvioon lisätään vielä Harpagonin junailemat naimakaupat vastentahtoisen tyttärensä Elisen ja vanhan Anselmen välillä, saa alkunsa jupakka, johon sotkeutuu yhä enemmän väkeä, yhä hullummin seurauksin. Koomisia väärinkäsityksiä nähdään niin talouden kuin rakkauden asioissa. Molièren Saituri (L’Avare, 1668) tarjoaa lompakon täydeltä tervettä naurua ihmisluonteen heikkouksille ja rajoittuneelle ahdasmielisyydelle. Vuosisadasta toiseen Saituri on osoittanut, etteivät tietyt asiat ihmisyydessä muutu; raha ja rakkaus ovat komedian aiheina yhtä kuranttia tavaraa tämän päivän Suomessa kuin 1600-luvun Pariisissa. Saiturin ikimuistoisen tyyppihahmon ympärille kirjoitettu näytelmä lukeutuu maailmankirjallisuuden suosituimpiin komediaklassikoihin. Vesa Vierikon aiempi Kansallisteatterin ohjaustyö, 1950-luvun tyyliin toteutettu Gabriel on ollut huikea yleisömenestys. Suomeksi Saituri kantaesitettiin Suomalaisessa teatterissa 17.4.1879. Suomalaisteattereiden kestosuosikiksi kohonnut Saituri on esitetty Suomalaisen Teatterin / Kansallisteatterin näyttämöillä lukuisia kertoja, viimeksi vuonna 1969. Rooleissa Sami Lalou*, Markku Maalismaa, Karin Pacius, Jussi-Petteri Peräinen*, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen, Paula Siimes, Asta Sveholm*, Marketta Tikkanen ja Juha Varis. Esitykset: Pe 27.11., 3.12., 4.12, 5.12., 8.12., 11.12., 14.12., 16.12. ja 18.12. Molièren Saituri hurmaava komedia rahasta, valheista ja rakkaudesta Markku Maalismaa loistaa pääroolissa Harpagonina Kalliossa Lauluntekijöiden Klubia pyörittävä Minna Eleonoor julkaisi joululaulun Oot mun joulu aina 13.11 suoratoistopalveluihin. Minna on länsi-helsinkiläinen laulunkirjoittaja, jonka laulujen teemoina kulkevat rakkaus. Minna Eleonoorille joulu on rauhoittumisen ja rakkauden aikaa, jolloin pysähdytään läsnäolevaan hetkeen läheisten kanssa. Kuten pian julkaistavassa laulussa ”Oot mun joulu aina” Minna kyseenalaistaa ”Mitä muuta tarvitaan?” kuin saada viettää hetki aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Minna Eleonoor käynnistää musiikkivideokamppanjan, johon hän pyytää sosiaalisen median kautta ihmisiltä ”rakkauskuvia”. Kampanjan tarkoitus on ikuistaa musiikkivideoon tärkeä ihmissuhde ja luoda jouluntuntua muistojen kautta. Kirkollisveroprosentti pysyy yhdessä Helsingissä Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan: helsinkiläisten veroprosentti on 1,0 myös vuonna 2021. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. – Toimintakatteemme arvioidaan pienenevän tulevaisuudessa reilulla miljoonalla joka vuosi. Kiristyvää taloutta ei paikata ensisijaisesti veroprosenttia nostamalla, sanoo hallintojohtaja Juha Tuohimäki. Noin 330 000 jäsenellään Kirkko Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista yhteisöistä. Helsinkiläisten kirkko tuo apua ja toivoa muun muassa ruoka-avulla, perheneuvonnalla sekä yksinäisten, vanhusten ja nuorten ja lasten parissa – kotikaupungin lisäksi myös kansainvälisesti. Kirkko Helsingissä muodostuu 20 ev.-lut. seurakunnasta, joista 17 on suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä. Helsingin seurakunnissa on noin 331 000 jäsentä. Itä-Helsingin rantareitille uusia palvelukokeiluja Vuosaaren rantamaisema. Kuva: Tomi Sirola. Helsingin opastettu rantareitti laajenee seuraavaksi Itä-Helsinkiin. Opastuksen lisäksi kaupunki mahdollistaa reitin varrelle uusia, aiempaa kokeiluluonteisempia palveluja kuten saunalauttoja ja kesäkahviloita. Viime keväästä lähtien ihmiset ovat liikkuneet erityisesti omien asuinalueidensa virkistysalueilla, mikä on tuonut rannoillekin lisää mahdollisia asiakkaita. – Helsinki haluaa vastata lisääntyneeseen kysyntään mahdollistamalla uusien palveluiden syntyä, kertoo hankkeen asiantuntija Meri Louekari. Poikkeusaikana on noussut tarve tarjota mahdollisuuksia erityisesti kokeilevalle ja väliaikaiselle toiminnalle, jotta voidaan tukea yrittäjiä ja palveluntarjontaa. Kaupunki on viime kesän aikana kartoittanut uusien palveluiden paikkoja Itä-Helsingin rantareitin varrelta. Itä-Helsingin rannoille kelluva saunakahvila tai lentopallokenttä Asiantuntijayhteistyössä valikoitui Itä-Helsingistä viisi kartoitettavaa aluetta – Kipparlahti, Iso-Sarvasto, Strömsinlahti, Vartiokylänlahti sekä Aurinkolahti, Pikku Kallahti ja Iso Kallahti. Kartoituskohteista rajattiin lähes 50 tarkempaa aluetta, joihin uusia palveluita voisi sijoittaa. Kohteet on koottu Helsingin karttapalveluun. – Esimerkiksi Kippalahteen olisi mahdollista sijoittaa talviuintipaikka ja sauna. Strömsinlahteen melontakeskus ja ruokarekka – Laajasalon Iso-Sarvastoon sopisi puolestaan minigolf-rata. Mobiilin rantasaunan paikka löytyisi Marjaniemen uimarannalta ja pysyvän venehuoltamon ja veneilytarvikekaupan voisi pystyttää Aurinkolahden Mustalahden poukamaan, kuvailee kartoituksen tiedot koonnut Tomi Sirola. Yrittäjille selkeää tietoa ranta-alueiden palvelupaikoista Itä-Helsingin rantareitin potentiaalia ei ole palveluiden osalta täysin hyödynnetty – uusille palveluille olisi tilausta. Tarkoitus on helpottaa uusien palveluntarjoajien alkusuunnittelua sekä tarjota selkeää tietoa yrittäjille ja muille kaupungin ranta-alueilla toimimisesta kiinnostuneille. Uusien palveluiden suunnittelu ja paikkojen valitseminen helpottuu perusteellisten taustatietojen ja reunaehtojen kartoittamisen kautta. Yritysyhteistyössä on huomattu suurta kysyntää paikoille, joissa voi toteuttaa kokeellisia palveluita nopealla aikataululla – yrittäjät voisivat tarjota uusia palveluita jo ensi kesänä. Erityisesti on pyritty löytämään paikkoja, joissa voisi olla pysyvän toiminnan ohella myös matalalla kynnyksellä toteutettuja kokeilevampia ja väliaikaisiakin toimintoja. Pysyvien toimintojen paikkoja löytyy myös. Itä-Helsingin rantareitin uusien palveluiden kartoitus on toteutettu osana Helsingin merellistä strategiaa, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin merellisyyttä ja merellisiä palveluita. Aineisto toimii syventävänä jatkeena vuoden 2019 Uusien toimintojen paikat Helsingin rantareitillä – kartoitukselle. Helsingin kaupungin merellinen strategia antaa saariston ja ranta-alueiden tarjonnan ja vetovoiman kehittämiselle suuntaviivat vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on parantaa merellisiä palveluja ja kohteiden saavutettavuutta, edistää merellisiä tapahtumia sekä jatkaa lähisaariston avaamista virkistyskäyttöön.
8 Viikko 48-49/2020 Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com AVOINNA MA–LA 10–20, SU 12-18 Tervetuloa! Palvelemme ma-la 10-20 su 12-18 Astu Joulun Astu Joulun ihmemaah an ihmemaah an • Yllätysten • Yllätysten LELULELUKAUPPAA N KAUPPAA N 450m 450m 22 TÄYNNÄ TÄYNNÄ LELUJA! LELUJA!
9 Viikko 48-49/2020 Helsingin kaupunki on määritellyt valaistustavat ranta-alueilleen ja -reiteilleen. Valaistuksen kehittämisen tavoitteena on ollut yhtenäistää kaupunkikuvaa sekä tuoda johdonmukaisuutta valaistusratkaisuihin. Työn aikana järjestettyjen asukasja asiantuntijatyöpajojen sekä karttakyselyn avulla lisättiin ymmärrystä Helsingin ranta-alueiden käyttäjien tarpeista ja toiveista. Helsingin ranta-alueet ja reitit muodostavat noin 130 kilometriä rantaviivaa. Rantavyöhyke koostuu monipuolisista ympäristöistä, joissa yhdistyvät erilaiset maisemalliset, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset piirteet. Rannoilla liikutaan monin eri tavoin ja tarpeet valaistukselle vaihtelevat. Valaistuksella voidaan mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikkuminen tai muodostaa elämyksellisiä reittejä erikoiskohteiden kohdevalaistuksella. Meri ja rannat koskettavat läheisesti jokaista helsinkiläistä, sillä kaupungin kaikki asukkaat asuvat alle 10 kilometrin päässä merestä. Tästä syystä suunnittelutyössä selvitettiin myös asukkaiden eli rantojen käyttäjien tarpeita ja toiveita valaistuksen suhteen karttakyselyllä ja työpajoissa. Vuorovaikutuksen tulokset tiivistettiin neljäksi käyttäjäprofiiliksi. Profiilit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan yksi asukas voi edustaa useampaa käyttäjäprofiilia samanaikaisesti tai esimerkiksi viikon eri päivinä. Profiilit on sijoitettu nelikenttään suhteessa aktiivisuuteen ja rauhoittumiseen sekä rakennettuun ja luonnontilaiseen ympäristöön. Valaistustarpeet vaihtelevat Rantareittien varrella olevien alueiden luonne vaihtelee luonnontilaisista luonnonsuojelualueista tiiviisti rakennettuihin rantoihin. Meren rannat ja jokivarsien ympäristöt ovat Helsingille ominaisia ympäristöjä, joiden valaisemisella voidaan korostaa kaupungin merellisyyttä ja omaleimaisuutta ja tuoda ranta-alueita kaupunkilaisten käyttöön myös pimeään aikaan. Toisaalta ranta-alueilla esiintyy myös valolle herkkiä eliölajeja, joiden tarpeet on otettava huomioon valaistussuunnittelussa. – Valaisemiseen liittyy monia ristiriitoja. Rantareitin valaisemisessa pitää ratkaista, painotetaanko turvallista ja sujuvaa liikkumista vai pimeyttä ja mahdollisuutta ympäristön havainnointiin”, toteaa Helsingin kaupungin valaistuspäällikkö Juhani Sandström. Valaistuksen periaatteissa määritellään valaistustavat luonteeltaan erilaisille ranta-alueille ja reiteille sekä niihin pohjaavat ohjeelliset valaistusratkaisut. Valaistuksen suunnittelun tavoitteena on löytää eri aluetyypeille soveltuvia ratkaisuja, jotka ovat sekä energiatehokkaita että kaupunkikuvallisesti ja teknisesti laadukkaita. Valaistuksen tekniset ominaisuudet ja etenkin säätömahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti, jolloin valaistussuunnittelussa voidaan huomioida entistä paremmin niin käyttäjien kuin luonnon erilaiset tarpeet. Valaistuksen rooli on kaupungin ympärivuotisen käytettävyyden ja saavutettavuuden sekä viihtyisyyden tekijänä merkittävä. Valaistuksella voidaan mahdollistaa sujuva ja turvallinen liikkuminen tai muodostaa elämyksellisiä reittejä erikoiskohteiden kohdevalaistuksella. Valaistussuunnittelussa tulee huomioida maiseman eri elementit ja alueiden identiteetit, jotta rantojen valaistuksesta saadaan maisemallisesti yhtenäinen, mutta alueiden erityispiirteitä kunnioittava ja Helsingin imagoa tukeva kokonaisuus. Helsingin kaupungin merellinen strategia antaa saariston ja ranta-alueiden tarjonnan ja vetovoiman kehittämiselle suuntaviivat vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on parantaa merellisiä palveluja ja kohteiden saavutettavuutta, edistää merellisiä tapahtumia sekä jatkaa lähisaariston avaamista virkistyskäyttöön. Tanssin talon uusi johtaja on Niki Matheson Tanssin talo ry:n hallitus on valinnut Niki Mathesonin Tanssin talon uudeksi johtajaksi 1.1.2021 alkaen. Matheson siirtyy Tanssin taloon Kulttuuritehdas Korjaamon johtajan paikalta. – Niki Mathesonin valinnassa korostui vahva kokemus kulttuurisektorin hallintoja johtamistehtävistä ja syvällinen ymmärrys tanssista substanssina. Hän on osoittanut niin työhistoriassaan kuin valintaprosessissa kykenevänsä sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja johtamaan kokonaisuuksia. Hallitus on hyvin iloinen saadessaan Nikin johtamaan Tanssin taloa kriittisessä vaiheessa – rakentamaan Tanssin talon toimintamallia kaiken tanssin talo -periaatteella, sitouttamaan kumppaneita ja vahvistamaan rahoituspohjaa yhdessä tiimin ja hallituksen kanssa, kertoo Tanssin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuuli Kousa. – Tanssin talo on ainutlaatuinen hanke ja merkittävä kulttuuriteko. Olen todella innoissani mahdollisuudesta liittyä Tanssin talon tiimiin. Tanssin talo on palveluorganisaatio, jonka tehtävä on yhdistää tanssi ja yleisöt, ja odotan, että pääsen yhdessä alan toimijoiden kanssa saattamaan tanssia sen moninaisissa muodoissa mahdollisimman laajan yleisön saataville, kommentoi Matheson. Niki Matheson (s. 1967) on pitkän linjan taide-, kulttuurija tapahtuma-alan hallinnon ja tuotannon ammattilainen, jonka työhistoriasta merkittävä osa on kulunut Suomen suurimman taidefestivaalin, Helsingin juhlaviikkojen parissa, viimeisimpänä hallintojohtajana v. 2007–2019. Erityisesti tanssin parissa työkokemusta on kertynyt tanssiryhmistä (mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmä, Emio Greco | PC, Skånes Dansteater) ja -festivaaleilta (mm. URB, Kuopio Tanssii ja Soi, Liikkeellä marraskuussa, Helsinki Tanssiareena). Mathesonilla on taustallaan koreografin opinnot ja esittävän taiteen tuottajan tutkinto Teatterikorkeakoulusta. Alkuvuodesta 2022 avattava Tanssin talo rakennetaan Kaapelitehtaan yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. Rakennushankkeen rahoittavat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Helsingin kaupunki, Opetusja kulttuuriministeriö sekä Kiinteistö Oy Kaapelitalo. Tanssille omistettu talo avautuu alkuvuodesta 2022 Helsingin Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen rakennetaan Tanssin taloa. Tanssin talo on erityisesti tanssille suunniteltu esitysja tapahtumatila, joka tarjoaa upeat puitteet tanssin ja yleisöjen kohtaamiselle. Hankkeen rakennuttajana toimii kulttuurikeskusta hallinnoiva Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja Assemblin on valittu toteuttamaan kohteen rakennusautomaatioratkaisut. Tanssin talo rakentuu Helsingin Ruoholahteen Kaapelitehtaan yhteyteen. Tanssin talon tarve perustuu Helsingin kaupungin toteuttamaan tarveselvitykseen, josta selvisi, että tanssin toimijoilta puuttui ympäri vuoden toimiva esityspaikka ja näyttämö. Hankkeessa rakennetaan uusi uudisrakennus Kaapelitehtaan yhteyteen sekä Kaapelitehtaan nykyisiä tiloja peruskorjataan Tanssin talon käyttöön. Uudisrakennukseen valmistuu muun muassa Tanssin talon iso Erkko-sali, tapahtumatori, työja sosiaalitiloja sekä Tanssin talon ravintolan keittiö. Vanhan tehdasrakennuksen Pannuhalliin sijoitetaan Tanssin talon pieni näyttämö ja A-rapun kolmanteen kerrokseen valmistuu harjoitussali sosiaalitiloineen. Hankkeen yhteydessä Kaapelitehtaan sisäpihan itäinen puoli katetaan Kaapelitehtaan uudeksi pääaulaksi ja museoille ja Merikaapelihallille rakennetaan uudet sisäänkäynnit sisäpihalle. Assemblin on valittu Tanssin talon rakennusautomaatiourakoitsijaksi ja hankkeessa noudatetaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisen ohjeita. Ruoholahdessa maarakennustyöt aloitettiin syksyllä 2019 ja kohteen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan vuoden 2021 loppupuolella. Tanssin talo avaa ovet yleisöille alkuvuodesta 2022. Tanssin talo rakentuu Helsingin Ruoholahteen Kaapelitehtaan yhteyteen. Kuvituskuva kohteesta JKMM Architects Ranta-alueiden valaistuksen periaatteet tueksi rantareittien suunnitteluun Jätkäsaaren Saukonpaadenpuisto iltahämärässä. Kuva: Antti Pulkkinen Naistenklinikan A-osan peruskorjausta esitetään Hallitus sai katsauksen Apotin käyttöönotosta ja keskusteli laajasti haastavasta taloustilanteesta. Hallitus hyväksyi Naistenklinikan A-osan peruskorjauksen hankesuunnitelman ja esittää valtuustolle peruskorjauksen käynnistämistä keväällä 2022 enimmäishintaan 32 miljoonaa euroa. Valtuuston päätöksen lisäksi investointi edellyttää Sosiaalija terveysministeriön poikkeusluvan. Peruskorjaus on suunniteltu valmistuvaksi vuonna 2024. Vuonna 1934 rakennettua Naistenklinikkaa on korjattu vuosien mittaan osa kerrallaan. Kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoi hallitukselle Apotti asiakasja potilastietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen etenemisestä. Apotti otettiin lokakuun lopussa käyttöön laajasti Meilahden sairaala-alueella, Töölön sairaalassa ja useissa muissa HUSin sairaaloissa. Uusia käyttäjiä tuli mukaan 10 000, eli nyt kaikki HUSin sairaalat ja yli 20 000 potilaita hoitavaa työntekijää käyttävät samaa Apotti-järjestelmää. Viimeinen laaja ja kansainvälisestikin merkittävä käyttöönotto on haastavuudestaan huolimatta sujunut odotetusti. Potilasturvallisuutta, joka on aina sairaanhoidon prioriteetti, on seurattu koko käyttöönoton ajan tiiviisti. Tekniset haasteet ovat aiheuttaneet paikoittain merkittävää lisätyötä, mutta niiden ratkaisu on edennyt pääsääntöisesti hyvin. Käyttökokemuksesta ei ole vielä HUS-tasoista kokonaiskuvaa. Uuden järjestelmän opettelu vaatii käyttäjiltä luonnollisesti aikaa ja oppimiskäyrä vaihtelee yksiköittäin ja yksilöittäin. Samalla koko HUS siirtyi uuteen tapaan käsitellä lähetteitä vain Apotti-järjestelmässä. Lähetteiden käsittelyprosessissa on paljon opeteltavaa, ja siinä on myös tunnistettu useita kehitettäviä kohtia, joita asiantuntijatyöryhmä edistää. Apotti on HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutosja kehittämishanke, jolla tavoitellaan merkittäviä toiminnallisia ja laadullisia hyötyjä. Hallitus kävi läpi vuoden 2021 talousarvion valmistelutilanteen talousjohtaja Jari Finnilän esittelystä sekä keskusteli laajasti talouden tilasta ja lähivuosista. Varsinainen talousarviokäsittely on hallituksen seuraavassa kokouksessa 30.11.2020. Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää Oy Apotti Ab:lle enintään 25 938 000 euron suuruisen kuntayhtymän omavelkaisen takauksen osana yhtiön yhteensä 60 miljoonan euron suuruista rahoitusjärjestelyä. Rahoitusjärjestely toteutetaan kuntayritystodistusohjelmalla. Vakuudellinen kuntayritystodistusohjelma tarvitaan koronaviruspandemiasta johtuvien rahoituksen saatavuushaasteiden vuoksi ja lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi.
10 Viikko 48-49/2020 KIRJA-ARVOSTELU Kävelykilometrikisassa 13 kierrosta maapallon ympäri Valtakunnallinen Kävelykilometrikisa houkutteli mukaan lähes 2 600 jalankulkijaa. Vaikka osallistujia oli vähemmän kuin viime vuonna, kerryttivät he kilometrejä aiempaa ahkerammin. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin lähes 200 kilometriä. Helsingin seudun liikenne HSL:n ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin järjestämään Kävelykilometrikisaan osallistui 547 joukkuetta ja 2 583 kävelijää. Kilometrejä kertyi yli puoli miljoonaa, tarkalleen 513 052. Se on lähes 13 kierrosta maapallon ympäri tai yli 443 kertaa Suomen päästä päähän. Leikkimielisen Kävelykilometrikisan tavoitteena on kannustaa ihmisiä kulkemaan mahdollisimman paljon jalan ja saamaan myös hyötyliikuntaa arjen matkoilta. Yksilösarjan voittajalle Jäken tallaajille kilometrejä kertyi huikea määrä, 2 555. Piensarjassa eli 2–24 henkilön joukkueiden sarjassa voiton vei Rentoivetoi, jonka kahden hengen joukkueessa kumpikin jäsen käveli keskimäärin 783 kilometriä. Yhteensä he kävelivät 1 566 kilometriä. Suursarjassa kisasivat vähintään 25 osallistujan joukkueet. Edellisvuosien tapaan suursarjan voitti Pokemon Go Seniorit, jonka 55-henkiselle joukkueelle kertyi 22 373 kilometriä, keskimäärin 407 kilometriä osallistujaa kohti. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https:// kavelykilometrikisa.fi/. – Arkikävely paikasta toiseen on helppo tapa hoitaa peruskuntoa ja parantaa hyvinvointia. Kävelyn voi hyvin yhdistää työ, asiointitai harrastusmatkalle, ja kulkea osan matkasta jalan ja osan joukkoliikenteellä, jos kokonaismatka on liian pitkä käveltäväksi, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. – Koronaepidemian vuoksi etätöihin jääneiltä jää paljon hyötyliikuntaa saamatta, mitä toivottavasti pyritään korvaamaan liikkumalla enemmän vapaa-ajalla. – Säännöllisellä kävelyllä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Jos auton sijaan tekeekin matkan jalan tai yhdistää kävelyn johonkin toiseen kestävään kulkutapaan, on sillä myös merkittäviä päästövähennysvaikutuksia, toteaa Traficomin kehityspäällikkö Elina Uotila. Kävelykilometrikisan teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity Kävelykilometrikisan tarpeisiin. Mikko Seppälä Iha ässä kniiga Nyt ei bamlata Ässärykmentistä niinku nii usein slangijengis ja Tsilaris, vaa S-kirjaimesta. Sihahtavasta stadilaisest ässäst, ku on härnänny jo yli sadan vuode ajan. Riivannu kielenhuoltajii ja landebuugeil saanu sukat pyörimää, ku ne o heti hiffannu: toi on Stadista. nii et viel 60-luvullaki skiiattii et friidust ei tu iskelmälaulajaa jos sil ei o ässävikaa. Äs niinku Stadi Oikeekielisyyde raamattu 1930-60-luvul oli Saarimaan Kielenopas, ku dumas terävän ässän ”teennäiseksi sievistelyksi” ja virheelliseks tavaks ku oli syytä stikkaa veks. Mut mihi tää söde ”tyttökoulu-ässä” kakskielisest Stadist olis kadonnu. Jentat sukupolvi toise perää omaksu sen. Ja homppelit kans, mut ei pelkästään Stadis vaa iha ympäri maailmaa. Metkaa on, et samaan aikaan Stadin svedukielisii symffatii niitte paksusti lespaavast suomalaisest ässäst! Ja niidenki pitkiin ässiin hajos svedukieliset landebuugit. Ne koki sen ylimieliseks lesoiluks. Et kopeeta sakkii noi stadilaiset ku venyttää ässää tolleen. Oli mite oli, ni ässäst stadilaise tsennaa. Siit meil on nyt perinpohjast tutkimusnäyttöö, tattis koko ässäryhmän. Yhtää ässää ei o jätetty hihaan. Jos jostai ni täst buugist voi skiiaa et tää kniiga o iha ässä. Kaikki tsennaa et sisilisko sihisi hississä, mut milt se sit saundas? Suome kieles ei o kirjainmerkkii erilaisille ässille, on vaan yks ässä ja miljoona tapaa sössii se. Sä voit sihauttaa, suhauttaa, sähähtää, sössöttää, lespaa, vislaa, sylkee, sopottaa, sammaltaa. Maistele siin sit, mikä niist on se oikee. Mut hei, nyt on kaikille Tsilarin pluggaajille kerranki hyvii uutisii. Standardi-ässä on olemas ja nää skrivaajat paljastaa sen: suomalainen S on ”soinniton predorsoalveolaarinen frikatiivi”. Eiku treenaamaan. Ja ennenku siin täysin onnistutaan, ni sss-sihautellaan entiseen stailiin! Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen, Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen S. 353 sivua. Art House. Helsinki 2020. Neljän tutkijan kimppaduunin tuloksena on ilmestyny tieteelline, vertaisarvioitu 350-sivuinen kniigajärkäle Stadin Syntinen S slangipiirei sykähdyttäväst aiheest. Lössin keulakuva on slangiproffa Heka Paunonen. Mukana ässän kaikkii mahdollisii ulottuvuuksii funtsimas on kolme dosenttii: Stadis bamlatu suome kiele tutkijat Mia Halonen ja Johanna Vaattovaara ja Stadin hissan tsennaava Samu Nyström. Ässät pöytään ”Seksi vie ja taksi tuo, mut siideri mua liikuttaa”, shungas Nylon Beatin itähelsinkiläiset mimmit 90-luvul ja niide sähäkästi sihisevät suggestiiviset ässät nous lööppeihi. Mut itse asias tää ei ollu uus ilmiö. Stadiin on aina liitetty monikielisyys, hauskanpito, dokaamine ja seksi. Ja jotenki nää kliffat jutut aina vaa välähtää mielee ku ässä sihahtaa snygin ja stailin friidun suussa vähä niinku sä korkkaisit bissen tai sidukan tai stikkaisit kiukaalle vodaa. Paunonen ja kumppanit tähdentää et stadilaine ässä ei o pelkkä kieleen liittyvä detsku, vaa siihe liittyy ennakkoluuloi ja stereotyyppisii mielikuvii suurkaupunkielämäst, eri kielija sosiaaliryhmist ja etenki gimuleista. Raflaava S-kirjain on kniigan skrivaajille toiminu kans himmelinä, joho on voinu ripustaa kaikenlaist yleisluontosempaa matskuu ja samal paisutettuu bökkerii. Ei siin perinpohjases taustamatskus sinänsä mitää vikaa oo, kyl sitä voi aina kerrata tietoi Stadin väestöja kielihissast ja esmes kyökkisuomest. Ja oppii samal paljo uutta, ennen muuta kielenhuollost, ku oli snygimpi ilmaus kielipollareille. Taustamatskuu vyörytetää nii vilt, et S-kirjaimeen päästään eka kerran vast sivul 90. Siin kerrotaan, mite kielipollarit vuonna 1885 otti hampaisii Kansallisteatteri edeltäjän Suomalaise Teatterin komeljanttarit, nimenomaan friidut, joide terävä ja pitkä ”ruotsalainen ässä” saundas niide korvis ”ilkeältä ja teeskentelyltä”. Tää snadisti tungetteleva huomio jatku silleen, et vuonna 1913 nää pollarit, ku oli kaikki janarikundei, onnistu paikantaa tän ns ongelman näyttelijäfriiduje kielenkärkeen ja alko sit opastaa niitä sen käyttelys. Mut lavatähdet piti ässäst sitkeesti kiinni, ’ SUOMEN KIELES ON VAAN YKS ÄSSÄ JA MILJOONA TAPAA SÖSSII SE. ’ YHTÄÄN ÄSSÄÄ EI O JÄTETTY HIHAAN. Tykkää meistä Facebookissa Uusi sivusto kokoaa yhteen Helsingin tapahtumatarjonnan Ku va : Fr ee pi k. co m Helsingin kaupunki haluaa tarjota helsinkiläisille sujuvaa arkea. Osana uusien digitaalisten palveluiden kehitystä Helsinki on avannut keskiviikkona 11.11. uuden verkkosivuston tapahtumat.hel.fi, josta löytyy kootusti kaupungin oma vapaa-ajan tapahtumatarjonta sekä jonkin verran myös muiden tapahtumajärjestäjien tapahtumia. Vuoden 2021 aikana sivusto kokoaa samaan paikkaan myös Helsingin kaupungin tarjoamat sadat lasten ja nuorten harrastukset. Tapahtumat.hel.fi tarjoaa helposti käytettävän tapahtumien haun, josta käyttäjä voi hakea sisältöjä ja itseä kiinnostavia tapahtumia esimerkiksi ajan, paikan tai tapahtumakategorian mukaan. Uusi sivusto on käytettävissä suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Tapahtumat.hel.fi-sivuihin pääset tutustumaan tästä. Sivustoa ja erityisesti sen hakutoiminnallisuutta on alusta saakka kehitetty yhdessä käyttäjien kanssa. ”Kaupunkilaiset toivoivat verkkosivua, josta löytyisi kaikki Helsingin tapahtumat ja harrastukset. Uusi tapahtumat.hel.fi -sivusto kokoaa ne ensimmäistä kertaa yksille verkkosivuille. Tavoitteena on, että kaupunkilainen löytää palvelusta aina jotain uutta ja houkuttelevaa ja että sivustolla voi törmätä sellaisiinkin tapahtumiin, joita ei olisi välttämättä edes huomannut etsiä”, sanoo tapahtumat.hel.fi:n päätoimittaja Essi Eranka kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Kaikissa tapahtumissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetusja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Sisätiloissa toteutuvissa tapahtumissa suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttämistä. Lisätietoja voimassa olevista suosituksista ja rajoituksista löytyy Helsingin kaupungin korona-ajankohtaista -sivuilta.
11 Viikko 48-49/2020 IRTOKUVA Keskuspuiston reiteiltä poistetaan vaarallisia puita Keskuspuistontaival on yksi niistä reiteistä, jonka varrelta poistetaan huonokuntoisia puita. Kuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä. Helsingin kaupunki poistaa Keskuspuiston reittien varsilta huonokuntoisia puita, joiden pelätään kaatuvan vähänkin kovemmissa tuulissa. Työ alkoi vuosi sitten puiston eteläpäästä ja jatkuu nyt Hakamäentien sillasta pohjoiseen. Työ jatkuu kevääseen asti. Keskuspuistontaival on yksi niistä reiteistä, jonka varrelta poistetaan huonokuntoisia puita. Kuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimialan viestintä. Kaupungin metsäasiantuntijat kiertävät alueella ja ovat jo tunnistaneet reittien varsilta kymmeniä vaarallisia puita. Poistettavat puut merkitään oranssilla puiden leimausvärillä. Puiden rungot jätetään pääosin maastoon maapuiksi edistämään luonnon monimuotoisuutta. Osa poistettavista puista on kirjanpainajakuoriaisten kuivattamia vanhoja kuusia. Nämä kuuset ovat Keskuspuistontaipaleen, Männikkötien ja Vannetien varrella sekä Hakuninmaalla. Kirjanpainajat ovat viime vuosina kuivattaneet pystyyn suuren määrän Keskuspuiston kuusia. Huonokuntoista puustoa Keskuspuisto on Helsingin suurin puistoalue, joka on laajuudeltaan noin 700 hehtaaria ja pituudeltaan etelä-pohjoissuunnassa noin 10 kilometriä. Nyt hoidettavia Keskuspuiston metsäalueita on hoidettu viimeksi vuosina 2002–2003. Pitkän hoitovälin vuoksi alueella on paljon huonokuntoista puustoa. Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina. Reittien varsilla kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Helsingin metsissä reittien varret ja tonttien reunat hoidetaan yleensä luonnonhoitosuunnitelmien mukaisesti. Keskuspuiston suunnitelman valmistuminen on viivästynyt, ja sen vuoksi kaupunki huolehtii alueen turvallisuudesta ja poistaa eniten vaaraa aiheuttavat puut. Haussa Helsingin kulttuuriteko 2020 -palkinnon saaja Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2020 palkittavia. Ehdotuksia voi jättää 15.12.2020 saakka. Helsingin kulttuuriteko 2020 -palkinto myönnetään merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, joka muuttaa tai haastaa olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Sen vaikutusten tulee kohdistua Helsinkiin tai helsinkiläisiin, ja se voidaan myöntää joko yhteisölle tai yksittäiselle henkilölle. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Rahapalkinnon lisäksi jaetaan yksi tai kaksi kunniamainintaa. Ehdotuksen Helsingin kulttuuriteko -palkinnon saajaksi voi jättää perusteluineen 15.12.2020 mennessä Helsingin kaupungin hel.fi-verkkosivuilla tai tänne. Palkinnon ja mahdollisten kunniamainintojen saajista päättää Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto. Tunnustukset jaetaan alkuvuonna 2021 palkitsemistilaisuudessa, jonka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Linnanmäen ravintolatarjonta uudistuu kaudelle 2021 Lasten Päivän Säätiö ja Oy Resha Ltd ovat aloittamassa herkullisen yhteistyön Linnanmäen Huvipuistossa ensi huvikaudesta lähtien. Resha Oy:n ravintola Wok’n’Curry on jo 13 vuoden ajan toiminut menestyksekkäästi Messukeskuksessa, ja heidän pitkäaikaiset asiakkaansa ovat toivoneetkin, että herkkuja pääsisi nauttimaan myös muualla. Ensi keväänä samoja autenttisia aasialaisia makuja löytyy myös Linnanmäen ravintolamaailmasta, jossa Linnanmäen herkkusuita hemmotellaan laadukkaiden raaka-aineiden, kotimaisen lihan, tuoreiden kasvisten ja etnisten mausteiden harmonialla. Linnanmäellä ollaan valtavan iloisia uudesta kumppanista, joka yhteistyön myötä täydentää Linnanmäen nykyistä ruokatarjontaa herkullisella tavalla. – Resha Oy:n Wok’n’Curryn tarjoama huipputason asiakaspalvelu ja herkullinen itämainen ruoka on tunnettua asiakkaiden keskuudessa. Erityisesti tästä syystä on mukava aloittaa yhteistyö Resha Oy:n kanssa, Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Adlivankin selventää valinnan syitä. Uusi Linnanmäen ravintolakumppani Resha Oy odottaa malttamattomana tulevaa kesää. He uskovat tuovansa Linnanmäen ravintolatarjoamaan erilaisen, mutta tervetulleen lisäyksen. – Meille on suuri ilo ja kunnia päästä tekemään maukasta yhteistyötä Linnanmäen kanssa aasialaisen ruoan hupimestareina. Nyt voimme viimein kauden alkaessa opastaa kaikki aasialaisen ruoan ystävät vaikka joka päivä herkuttelemaan ja huvittelemaan Linnanmäelle, iloitsevat ravintoloitsijat Kirsi ja Reesh Sharma Resha Oy:stä. Olemme myös innoissamme mahdollisuudesta olla osaltamme tukemassa lastensuojelutyötä, ravintoloitsijat jatkavat. Muistokukat Puu-Vallilassa Mäkelänkadulla, vastapäätä kirjastoa Mäkelänkadun toisella puolen puukotuksen uhrille. Kuvat Toivo koivisto.
12 Viikko 48-49/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Marraskuun kulttuurikierros Kati Outinen on kiertänyt monta vuotta ympäri Suomea muistisairauden armolähettiläänä monologiesityksellään. Kuva: Antti Haanpää. Ofelian Anne Lihavaisen Pipu on ihastuttava vauvaikäisten lasten nukketeatteriesitys. Kuvassa näyttelijä (vas.) ja muusikot Antero Reinistö ja Susan Aho eturivin lasten edessä. Kuva: Uupi Tirronen. Tuure Kilpeläinen lauloi kaksi vahvaa keikka Maija Ruuskasen (vas.) ja Veera Railion klubilla Kapsäkissä. Ihmisäänet-kuoro vahvisti svengiä taustalla. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Heidi Herala puhuu mm. Everstinna-roolistaan Kallion kirkossa syyshaastattelusarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksista, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Kuva: Kari Rantanen. Tanssin talo -hankkeen johtaja Matti Numminen jätti tehtävänsä yhteisellä sopimuksella. Hän ehti luotsata hanketta vajaat kaksi vuotta. Uudeksi johtajaksi on valittu Niki Matheson, joka on johtanut mm. Korjaamoa. Tanssitaiteelle omistettu esitysja tapahtumatila on rakenteilla Kaapelitehtaalle. Monologi toimii terapiana muistisairaiden omaisille Näyttelijä Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta on komealta nimeltään ”Niin kauan kuin omat siivet kantavat”. Näin sen ensi kerran kolme-neljä vuotta sitten Teatteri Jurkan intiimissä tilassa, jossa näyttelijä on kuin yleisön sylissä. Se oli vaikuttavan herkkätunnelmainen. Jälkikeskustelu oli kuin terapiaa oman äitini muistisairauteen kuolemiselle. Meitä oli yleisössä paljon lajitovereita. Päähenkilö Alli on työikäinen ihminen, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Hän yrittää pärjätä uudessa elämäntilanteessa, jossa muistamattomuuden hetket ja tuttu arkinen elämä vaihtelevat. Uusi elämä on sarja hauskoja, absurdeja ja liikuttavia tilanteita, joissa Alli luovii parhaan kykynsä mukaan. Yhden naisen näytelmässä dokumentaariset kertomukset kohtaavat taidokkaan ja voimaannuttavan teatterillisen muodon. Monologista rakentuu herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Itsensä kadottamista ei tarvitse enää pelätä. Tämä tarina on esitetty ympäri Suomea palvelutaloissa, muistisairauskonferenssissa, kirkoissa, Helsingissä alueja monitoimitaloilla. Siitä on pidempi ja lyhyempi versio, tilanteen mukaan. Lopussa on aina keskustelu, jossa Outinen rakentaa sillan järjen ja sydämen välille. Meilahden kirkko on 10.11. sanomalle vähän kolhompi paikka, tilan koon, akustiikan ja kuulemisen kannalta. Parvella meni sanoja ohi, mutta tunsin jo tarinan. Siirryin keskusteluun alas saliin. Outinen vetää yhteen hyvin ja jakaa kokemuksiaan. Herkkäkasvoisesta nuorisonäyttelijästä on tullut koskettava senioriesiintyjä. Nukketeatteriesitys Pipu kiertää kummilapsitapahtumissa Nukketeatteri Sampon ”PIPU” on marraskuun juttu vauvoille ja taaperoille sekä heidän vanhemmilleen. Pipu on pieni punainen pallo, joka ei pompi, vaan tahtoo kulkea omalla tavallaan. Hän on utelias ja leikkisä. Kaikki on mahdollista, ja koko maailmankaikkeus pyörii hänen ympärillään. Esitys on lähes sanaton, elävän musiikin säestämä värielämys, jossa tunnelmat syntyvät soittimien, laulujen, heijasteiden, musiikin, sanojen ja tanssin kautta. Ainoat sanat leikittelevät P-alkuisilla sanoilla. Pipi, pipo, papu ym. Esitys herkistää kuulemaan, näkemään ja tuntemaan värejä. Esitys pohjautuu porvoolaisen Anne Lihavaisen Ofelialle toteuttamaan teokseen ”Pallo”, johon vakiomuusikot Susan Aho ja Antero Reinistö ovat luoneet aivan uuden äänimaailman. Alkuperäisesityksen ohjasi Sampon perustajapolven Bojan Baric. Esitys on tuotettu Kulttuurin kummilapset-hanketta varten: kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset lapset kutsutaan teattereiden kummilapsiksi. Esitys nähdään kummilapsi-tapahtumissa keväällä ja syksyllä 2021. Lisätietoa hankkeesta: kummilapset.hel.fi Karheiden laulujen elämänmakua Ruuskanen-Raili-klubilla Kahden musiikillisesti lahjakkaan ja kauniin esiintyjän viulisti Veera Railion ja pianisti Maija Ruuskasen klubilla oli 12.11. vieraana Tuure Kilpeläinen, joka on aivan huikea esiintyjä. Kapsäkin ilta oli kysytty. Ensimmäinen kesti väliajalla yli ajan. Näin toisen esityksen parvelta. Odotimme yli vartin sisäänpääsyä, koska paikat piti desinfioida. Ensimmäisestä esityksestä poistuneet kehuivat meille esitystä. Koska siivous oli meidän takia, turhaan pyytelivät anteeksi moneen kertaan pientä myöhästymistä. Mutta Ruuskanen-Railio -klubi antoi parastaan. Kilpeläisen lisäksi vieraana oli teatterija media-alan työntekijöiden TEME:n Ihmisäänet-kuoro, jota Railio johti lopussa ihan hurmiossa. Hän myös lauloi Kilpeläisen ”Tahtoisin, Tahtoisin” -hitin duettona maestron kanssa. Pirteän Ruuskasen humoristiset juonnot olivat taas ihan chic. Tuure Kilpeläinen on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurelle yleisölle tutuksi kokoonpanollaan Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani. Nyt oli harvinainen mahdollisuus nähdä Tuure Kilpeläinen tunnelmallisella klubikeikalla, jossa kuulimme hänen omia sävellyksiään ja koko Suomen rakastamia hittejä. Muita vahvoja tulkintoja olivat ”Autiosaari”, ”Naarmuja paratiisissa”, ”Hyvä, paha, ruma mies”, jossa kuoro toi vahvan lisäsäväyksen. Sekä ”Se on minä joka hajoaa” ja ”Kanna mukanasi unelmaa”. Tutkin Ruuskanen-Railio -klubin vierashistoriaa. Se täyttää pian 10 vuotta. Kaikki alkoi Kapsäkissä talvella 2011. Elävä Everstinna Kallion kirkossa Kallion kirkossa pidetään 1.10.-10.12. klo 13 ”Torstaina iltapäivällä” -keskustelutilaisuuksia, joissa toimittajat Päivi Istala, Sirkku Nyström ja Raisa Rauhamaa haastattelevat vieraita. Avauksena oli ”Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa”, jossa käsiteltiin mm. hänen suurta osaansa Rosa Liksomin ”Everstinnassa” Kaupunginteatterissa. Se on ollut kestomenestys jo vuoden ajan. Näyttelijällä on meneillään juhlavuosi. Hän täytti alkuvuonna 60. Ikä ja ikääntyminen hämmästyttävät häntä itseäänkin, koska sielunelämä on välillä maksimissaan kaksitoistavuotiaan tasolla, hän nauraa. Hyvä taidenäyttely, teatteriesitys, elokuva tai muu vastaava voi olla Heralan mukaan emotionaalinen, tunnetta nostattava kokemus. Toinen maailmansota ja vuodet ennen ja jälkeen sodan piirtyvät selkeästi esiin niin kirjassa kuin teatteriesityksessä. Nainen ajautuu naimisiin itseään 28-vuotta vanhemman everstin kanssa, joka paljastuu väkivaltaiseksi aviomieheksi. Silti se on myös kaunis, täynnä huumoria ja elinvoimaa. Sarjassa ovat vierailleet mm Mirja Pyykkö, Meri Louhos, Kalevi Aho, Vappu Taipale. Vieraana on 3.12. Eeva-Leena Pokela. Kauneimmat joululaulut kuullaan 10.12. päätteeksi. Turvavälit tiivistyvät muuriksi Jael Rantanen jatkaa korona-ajan ihmisiin vaikuttavien seurausten arviointia runoissaan. Hän saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksistaan, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Hän kirjoittaa runoja enimmäkseen työväenopiston kirjoituskurssien yhteydessä. Kaamosajan tuore runo ”Eristyksissä” kuuluu näin: – Eristyksen karkea sänki hankaa. / Pelko hautoo itseään suuremmaksi. / Ilo löytyy alimpana sekajätteestä. / Kasvomaskit haistavat lähimädännäisyyden. / Turhat lupaukset kilpailevat lukumäärillään. / Tietoturva vuotaa ja identiteetti on kaupan. / Turvavälit tiivistyvät seiniksi, muuriksi. / Tarkkailusta tulee uusi elintapa. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia ”Suljetut ovet” muodostuu kahdesta itsenäisestä sooloteoksesta, jotka tapahtuvat samanaikaisesti. Soolot ovat teossarjan kuusi kuvaa kuolemasta, osat I ja II. Kaunis, herkkä ja melankolinen tanssiesitys on Kokoteatterin ja Alpo Aaltokoski Companyn yhteistyönä syntynyt. Kokoteatterin salissa katsojat ovat osa kulisseja, ripoteltuina ympäri salia. Katosta riippuvat valkoiset, soikeat pleksilevyt rajaamassa teoksen näyttämöä. Niihin heijastuu varsinkin lopussa eri värien sävyjä. Teoksen tanssijoina ovat Katja Koukkula ja Jussi Väänänen, joilla on vahva kilpatanssiparitausta. Parina he saavuttivat 11 Suomen mestaruutta. Mies on nähty usein Aaltokosken projekteissa nykytanssijana Tämä oli toinen näkemäni naisen ny
13 Viikko 48-49/2020 Elannon Näyttämön 100v-juhlasyksy on vahva. Vihan Jumalan parisuhdeja sukupuolikuvauksessa naiset Minna Pääskylahti (vas.) ja Jonna Salanto humaltuvat illan aikana. Kuva: Joonas Tanninen. Tanssiteatteri Tsuumin syksy vakuuttaa Tanssiteatteri Tsuumi vietti vuosi sitten 20-vuotisjuhlaansa KokoTeatterissa ja muisteli menneitä. Mutta on lujasi tässä ajassa syksyn kahdella esityksellään. ”Suo, quacomole ja Jussi” on karnevalistinen esitystapahtuma, jossa bussi kuljettaa katsojia esityspaikasta toiseen. Aloitimme Kannelmäen pubista Tapiolan uuteen Ainoa-ostoskeskukseen, sieltä Otaniemen Dipolin saliin. Toteutus on rohkea ja vie mukanaan. Katsojat kulkevat yhteiskunnan sisällä, ihmisten keskuudessa ja lopuksi kanssamatkustajien kanssa intiimisti Dipolin salissa istuen ja syventyen. Taidetta ja tiedettä yhdistävä esitys kertoo yhteiskunnan ilmapiirin kiristymisestä, kahtiajakautumisesta, ennakkoluuloista ja vihapuheen lisääntymisestä. Esitys pohjautuu Jani Niemisen runoteokseen ”Bigini” (2016) pakolaisten hädästä ja pahasta olosta yhteiskunnassa: – Ilman kotimaat lentävät Runoilijat eivät koskaan putoa. Kysytään, oletko itse ääriainesta, takinkääntäjä, syntipukki tai tolkunihminen? Monikulttuurisuus ja myös ikääntyminen ovat tätä päivää ja sosiaalinen media käy kuumana. Pandemian aikaan elämme myös pelon maailmassa. Taiteellisen toteutuksen lomaan tieteellistä näkökulmaa tuo Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz, joka pääsi ääneen alun bussimatkalla. Tavattoman humaani ja monitaiteellinen on puhelias toteutus. Esiintymiskokoonpanoon kuului peräti seitsemän ihmistä: Reetta-Kaisa Iles toimi matkanjohtajana ja haastattelija-kuuluttajana, Runoilijaa esittäjä Jyrki Karttunen ja katuluutnantti Hanna Korhonen vastasivat kaikkein nyrjähtäneimmistä tanssiesityksistä ja puheista. Mirkka Nyrhinen on syrjäytynyt nuori, josta puhutaan, vaikka hän ei itse paljon puhu. Taito Hoffrèn toimi muusikkona alussa ja lopussa. Layth Saleh on ryhmän itsekriittinen kuvaaja-opettaja. Teemu Kyytinen on skenografi. Esitys on Kanneltalon ja Tanssiteatteri Tsuumin yhteistyötä. Tsuumin syksyn toinen esitys, ”Tanssikielto” on täysin toisenlainen. Todellisuus järjesti uuden nykykierteen sota-ajan tanssikiellolle. Sisäasiainministeriön päätöksellä Suomesta kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Sen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Tanssimista ei voitu estää ja parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Pimennettyjen ikkunoiden takana hikoiltiin musiikin pauhatessa, valmiina pakenemaan gramofoni kainalossa. Poliisilla oli tarvittaessa lupa turvautua voimakeinoihin. Historia tuntee kaksi tapausta, joissa luoti osui kuolettavasti pakenevaan tanssijaan. Tanssikiellon tekijät ohjaaja Antti Lahden johdolla haastattelivat vanhainkotien asukkaita, jotka eivät juuri halunneet muistella sota-ajan kiellon kiertämistä. vanhempi herra sanoi: – En tule koskaan kertomaan missä talossa meidän kylällä tansseja järjestettiin. Esitys on nähty Aleksanterin teatterissa, KokoTeatterissa ja Kuopion Kaupunginteatterissa, joka on kolmas tuottaja Tsuumin ja tamperelaisen Tanssiteatteri Minimin kanssa. Taitavat esiintyjät ovat kaikista kolmesta. Musiikkina soivat Viidakkolaulu, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Tiger rag, Siks oon mä suruinen ja Särkynyt onni. Lavastus on pelkistetyn kekseliäs. – Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää, tekijät sanovat uhmakkaasti 2020-luvun tanssikieltäjille. Tsuumi vei Suo, quamole ja Jussi -esityksensä kiertueelle. Reetta-Kaisa Iles, Taito Hoffrén, Hanna Korhonen, Jyrki Karttunen ja Mirkka Nyrhinen ovat loppukohtauksessa Ähtärin valtuustosalissa. Kuva: Matti-Johannes Udd. Kyläläiset ennen sota-ajan salatansseja. Salla Korja-Paloniemi (vas.), Noomi Forslund, Tuomas Juntunen, Sampo Kerola, Anni Horsmanheimo, Sari Harju, Riikka Puumalainen Tanssikiellossa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Petra Tiihonen. Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat voimakkaasti Alpo Aaltokosken uuden koreografian Suljetut ovet KokoTeatterissa. Kuva: Mikko Rasila. Arabikevään egyptiläinen sankari, rocklaulaja Ram Essam teki hienon keikan GLivelabissa marraskuun puolivälissä. Kuva: Raimo Granberg. kytanssi. Musiikki on flamencokitaristi Joonas Wideniuksen osaamista. Alpo Aaltokosken koreografiassa tanssijat istuvat yleisön seassa vastakkaisilla reunoilla. He tanssivat pääasiassa vuorotellen, antaen näin sijaa toisilleen. Välillä liikutaan toisen ohittaen. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia, meidän on opittava menettämään ja se tekeekin hyvää. Tarina koostuu esittäjien omista kokemuksista luopumisesta. Tanssijana Katja Koukkula on ”lukihäiriöinen introvertti”, joka rakastaa esiintymistä.. Väänänen on dynaaminen ja loistaa; Koukkula on hienovireisemmin itseensä sulkeutuneempi. Kuusi kuvaa kuolemasta osa III nähdään keväällä 2021. Lähi-idän Bob Dylan” loi vahvan tunnelman Mahtava oli Ramy Essamin keikka kolmen suomalaisen muusikon, Samuli Kivelä (kitara), Jesper Anastasiadis (basso) ja Aleksi Kinnunen (rummut), kanssa GLivelabissa Erottajanmäellä. Arabikevään egyptiläinen ihmisoikeuksien ja vapauden ääni antoi parastaan lauluissaan, egyptin arabiaksi ja englanniksi. Häntä on kutsuttu mm. ”Lähi-idän Bob Dylaniksi”. Musiikki on rockia, jossa kuuluvat niin egyptiläisen perinteen, hiphopin, hard rockin kuin grungen vivahteet. ”Egyptin vallankumouksen ääneksi” kutsutun Essamin kappale ”Irhal”, jossa vaaditaan tuolloisen diktaattori Hosni Mubarakin eroa, nimettiin kolmanneksi historiaa muuttaneiden kappaleiden listalla. Parikymppinen tuntematon katumuusikko sävelsi ja sanoitti sen matkalla Tahirin aukiolle tammikuulla 2011. Essamin laulut kiellettiin 2013 maassa, ja laulaja joutui maanpakoon. Vuonna 2014 hänestä tuli Suomen ensimmäinen turvaresidenssin saanut taiteilija, kun alkoi kaupungin yhdessä Perpetuum Mobile yhdistyksen kanssa toteuttama ”Artists at Risk – Safe Haven, Helsinki” -ohjelma. Filosofian professori Thomas Wallgren liikkui ja tanssi Essamin musiikin tahtiin. Kysyin kansainvälisen aktivistin näkemystä taiteilijasta. – Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Helsinki on voinut auttaa Ramya ja hänen kauttaan voinut auttaa myös pitämään yllä arabikevään toivoa. Miltä laulujen sanoma kuulosti filosofin korvissa? – Uusien biisien sanoitukset tulevat usein hänen nimettömiltä kavereiltaan, jotka kirjoittavat niitä vankiloden kidutuskammioissa. Tekstit ja lämminhenkiset spiikit konserteissa kertovat taistelusta oikeudenmukaisuuden puolesta diktatuureja vastaan. Ne muistuttavat myös meitä Suomessa siitä, että ihmisellä on mahdollisuus seistä korkeiden ihanteiden takana kovimmissakin oloissa. Elannon näyttämö 100 vuotta Ranskalaisen Yasmina Rezan ”Vihan jumala” on Taneli Nordbergin ohjaama näytelmä Elannon näyttämölle Kirjan talolla. Se on mustaan taipuva, vauhdikas komedia kunnon vanhemmista, joilla omat ja yhteiskunnankin kulissit kaatuvat. Kahden pariskunnan pojat ovat tapelleet puistossa. Toiselta ovat etuhampaat vahingoittuneet. Ei hyvää välttämättä seuraa, jos vanhemmat keskenään sovittelevat kinastelua. Amerikkalainen lastenkirjailija Seuss on kirjoittanut, että lapset eivät ole keskenkasvuisia aikuisia, vaan aikuiset ovat pilalle menneitä lapsia. Alkukaan sivistyneen muodollinen keskustelu kääntyy välillä miehet–naiset -asetelmaan tai käydään molempien avioliittojen ongelmia läpi. Lapset ja heidän riita jää taka-alalle. Keskustelu muuttuu hysteeriseksi, jossa tavarat saavat kyytiä, kukat lentävät lattialle. Kahvia ja viskiä juodaan, nuori nainen oksentaa. Liikemiehen puhelin soi jatkuvasti ja keskeyttää keskustelun, koska bisnes on tärkein. Puheiin saa kyytiä kukkamaljakkoon. Vieras pari tekee monta kertaa ylpeästi lähtöä, mutta aina jäävät, jotain jäi vielä hampaankoloon. Minna Pääskylahti, Kalle Suomi, Jonna Salanto ja Teemu Kärkkäinen tekevät neljä hillitöntä roolihahmoa älykkäällä tilannehuumorilla. Roman Polanski ohjasi näytelmään perustuvan elokuvan ”Carnage 2011”. Elannon näyttämö täyttää 100 vuotta. Sen nykyiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittivät ”Avioliitto on ikuista” – tilannehuumoripläjäystä samaan aikaan. Virallisena 100v-juhlanäytelmänä tulee talvella Pirkko Saision ”Elämänmeno”. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikko 48-49/2020 Meillä on kaikilla käsityksemme Mauno Koivistosta, Manusta. Tasavallan Presidentistä, fundeeraavasta, verkkaisesta,leppoisasta lentopalloilijasta ,jahkailevasta miehestä, joka puhui epäselvästi ilmeisen fiksuja asioita Suomen kansalle. Ja kansa tykkäsi, kansansuosio oli ylivertainen. Siinä saivat väistyä Kekkoset. Holkerit,Virolaiset. Mukava mies tämä Man . Ei mukava mies! Aivan toisenlaisen, erinomaisen laadukkaan kuvan Mauno Koivistosta tuo eteemme historiantutkija Tapio Bergholm kirjassaan ”Kiihkeä Koivisto -nuorus,sota,onni 1923-1959 ” (Otava 2020 ,461 s). Bergholm on erittäin tarkasti tutkinut Mauno Koiviston elämäntaivalta turkulaisesta lapsuudesta sodan kautta monivaiheisiin kirjaviin töihin päätyen Turun satamaan, sosialidemokraattiseen työväenliikkeeseen ja työn ohella opiskeluun kansakoulupohjalta tohtoriksi. Upea ura, jonka Bergholm kertoo asiallisesti mutta ei syyllisty kuten useat muut koivisto-historioitsijat tämän ”ihmemiehen” glorian ylenpalttiseen hehkuttamiseen. Bergholm on löytänyt erinomaisella tavalla ihmisen tämän satamajätkästä tohtoriksi edenneen uran taustalta. Ja ihminen Koivisto ei sodan jälkeen 1940-luvun Turussa ollut mitenkään mukava Manu,päinvastoin. 21-vuotias sodan käynyt nuori mies oli itsetietoinen, röyhkeäkin paikkaansa yhteiskunnassa hakeva turkulaispoika, jota uskonnollinen yksinhuoltaja isä yritti ohjata siveyteen ja moraalisesti kelvolliseen elämään. Levottomuus vaivasi nuorta miestä, naisasiatkaan eivät oikein sujuneet, eivätkä työpaikka-asiatkaan. Asuntokin oli pieni koppero. Terävää kynää ja sanaa Nuori Koivisto löysi Turussa oman tiensä kirjoittajana ja puhujana. Sosialidemokraattinen paikallislehti Sosialisti sai nuoresta miehestä aktiivisen avustajan, kirjoittajan,joka sivalsi lähes nykyisen vihapuheen tunnusmerkeillä erityisesti Turun alueen politiikassa vahvasti vaikuttaneita kommunisteja, välillä toki porvareitakin. Pikku hiljaa Koivisto löysi oman poliittisen kotinsa sosialidemokraateista, jotka taas auttoivat nuorta miestä työpaikan saannissa, Manusta tuli satamaan ”pikkupomo”, joka myöhemmin ”kunnostautui” satamatyöläisten lakkojen rikkurina. Kamppailu satamassa kommunistien valtaa vastaan oli Koiviston ”päätyö”, vaihtelevalla menestyksellä. Kirjoitukset Sosialistissa nimimerkilllä ”Puumies” antavat erinomaisen kuvan nuoren Mauno Koiviston kiihkeydestä, yksisilmäisyydestä, kovuudesta politiikan ensiaskelissa. Bergholm on erinomaisesti antanut Koiviston itsensä kirjoittaa ja puhua omat vankat,tinkimättömät mielipiteensä. Minkä sortin sosialisti? Aktiivisen kirjoituksin ja puhein ”räyhäämisen” ohella nuoressa Koivistossa oli jo näkyvissä myöhempinä aikoina tutuksi tullu ”fundeeraamisen ” piirre. Koivisto pohti teoreettisesti Karl Marxia ja sosialismia ja oli nuorena vakuuttunut sosialismin voitokkuudesta maailmassa. Itänaapurin sosialismia Koivisto ei arvostanut. Opiskeli kuitenkin jo nuorena venäjää ,kaukoviisaasti. 1950-luvun puolivälissä Koivisto kuvaili poliittista tulevaisuutta Suomessa ja maailmassa näin: ”Pitemmällä tähtäimellä pyrkimyksenämme on uudenlaisen yhteiskunnan luominen, ihmisten välisen eriarvoisuuden poistaminen,luokattoman yhteiskunnan, sosialismin aikaansaaminen”. ”Vasemmistoleskisläinen” Aina joskus on väitelty oliko Mauno Koivisto 1950-luvun SDP:n hajoamiskamppailussa mukana ja kuinka vahvasti. Bergholm osoittaa aukottomasti Koiviston olleen alusta pitäen ”leskisläinen”, Tannerin,Pitsingin,Leskisen,Lindblomin kanssa sisärenkaassa. Päävastustajina SAK, Maalaisliitto ja Kekkonen. Bergholmin määritelmä Koivistosta ”vasemmistoleskisläisenä” on yhtä hauska kuin hänen määritelmänsä Aarre Simosesta ” oikeistoskogilaisena”. ”Kiihkeä Koivisto” -kirja on erinomainen. Tuotteliaan Bergholmin toistaiseksi paras ! Lisää lienee toivottavasti tulossa. Pekka Hurme KIRJA-ARVOSTELU Kiihkeä rähjääjä! Vähemmän mukava Mauno Koivisto! Helsinki laatii itäiseen saaristoon hoitoja kehittämissuunnitelman Kallioita Hattusaaren eteläkärjessä. Kuva: Sofia Kangas. Helsingin itäiseen saaristoon laaditaan hoitoja kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa saariston virkistyskäyttöä ja mahdollistaa yhä useammalle pääsy Helsingin kaupungin omistamiin hienoihin saarikohteisiin. Suunnitelmaluonnosta voi kommentoida kerro kantasi -verkkokyselyssä 13. joulukuuta asti. – Helsingin itäisen saariston virkistyskäyttö on ollut saarten määrään ja alueen laajuuteen nähden toistaiseksi vähäistä. Hoitoja kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on lisääntyvän virkistyskäytön ja luontoarvojen yhteensovittaminen sekä ratkaisujen etsiminen siihen, miten saariston potentiaalia voidaan hyödyntää kestävällä tavalla, kertoo maisema-arkkitehti Sofia Kangas Helsingin kaupunkitilaja maisemasuunnittelusta. Ohjaa käyttöä, hoitoa ja peruskorjausta Helsingin itäisen saariston hoitoja kehittämissuunnitelmassa kuvataan, miten aluetta tulee jatkossa suunnitella ja kehittää niin, että alueen arvot turvataan sekä määritellään tarvittavat jatkotoimenpiteet ja hankkeet. Suunnitelmassa käsitellään muun muassa saarten saavutettavuuden ja rantautumismahdollisuuksien parantamista, maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen turvaamista, retkeilypalveluiden, reittien ja opastuksen kehittämistä sekä saarten hoitoa ja ylläpitoa. Luontoarvoiltaan herkimmille saarille ja saarten osille ei osoiteta virkistyspalveluita. Luonnosta voi kommentoida osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/itainen-saaristo-2020 13. joulukuuta 2020 saakka. Saadun palautteen perusteella luonnosta muokataan tarpeen mukaan. Hoitoja kehittämissuunnitelma valmistuu vuonna 2021, minkä jälkeen se viedään kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi. Helsingin tekojäillä luistellaan ensi kertaa maksutta Oulunkylän tekojääkenttä valmistui vuonna 1977 ja on siitä asti ollut helsinkiläisten suosiossa. Kuva Helsingin kaupunki. Helsingin kaupungin kaikilla yhdeksällä tekojäällä luistelu tulee tällä talvikaudella olemaan ensimmäistä kertaa täysin maksutonta. Maksuttomista luisteluista päästään nauttimaan jo maanantaina 16. marraskuuta kello 8.00 aamusta lähtien, kun Oulunkylä avaa talven tekojääkauden. Alkuun Ogelissa avataan puoli kentällistä, toinen puolikas avataan käyttöön välittömästi, kun se on luistelukunnossa. Yleisöluisteluvuoroja on viikon jokaisena päivänä. Oulunkylän tekojään yleisöluisteluajat: ma 8.00-15.00, 17.30-19.00 ti 8.00-15.00 ke 8.00-15.00 to 8.00-15.00, 16.00-17.30 pe 8.00-15.00 la 10.00-12.00, 20.00-22.00 su 10.00-111.00, 18.30-22.00 Helsingin muut tekojäät, eli Brahenkentän, Jätkäsaaren, Kontulan ja Käpylän tekojääkenttien, sekä Laajasalon, Lassilan, Lauttasaaren ja Pukinmäen tekojääkaukaloiden avautumisista tiedotetaan myöhemmin. Rautatientorille ei sen sijaan tänä vuonna tule Jääpuiston tekojääkenttää. Tykkää meistä Facebookissa
15 Viikko 48-49/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Marraskuun kuvataide Kuvataiteilija Riitta Nelimarkka taustallaan La Scala Villan reliefit ja patsaat -näyttelyyn liittyviä Dream a little dream of me -teoksensa Musiikkitalon lämpiössä. Kuva: Raimo Granberg. Taidegraafikko Tiina Kivinen ja Sinä päivänä satoi lumi -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilijaryhmä Hyäryllistä eli Jouko Korkeasaari (vas.). Sari Koski-Vähälä ja Heli Kurunsaari sekä Muistipeli -tussimaalauksia Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Henna Pajulammi ja teoksensa In Blue the Spirit Can Wander, 2020, sekatekniikka kankaalle. Kuva: Johanna Sorvettula. Valokuva-ammattilainen Olli Nurmi on tallentanut artisteja konserteissaan monenlaisiin tarkoituksiin, kunnes huomasi kuvanneensa aina myös mikrofoneja. Papu Galleriassa melkein kuulee laulun ja soiton. Taiteilija sylissään Anna (Puu). Kuva: Hannele Salminen. Valokuvataiteilija Leena Ylä-Lyly ja Drowning 1-2 -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Galleria Rankka täytti viisi vuotta. L3 Makasiinissa Tyynenmerenkadulla vastaan tuli häätö puolivälissä. Galleria matkasi Jätkäsaaresta Kamppiin, meren rannalta sisämaahan päin. Rankka esittää jouluun 2020 asti noin 70 kutsuttua taiteilijaa vuosien varrelta. Villalla maalattuja korkokuvia ”La Scala” –näyttely Musiikkitalon, Mannerheimintie 13 A, lämpiön lasivyökäytävällä konserttisalin ympärillä esittelee Riitta Nelimarkan viime kausien teoksia: villareliefejä, maalauksia ja pystejä. Sisäinen liike, rytmiikka ja sointiväri tarjoavat katsojalle myös musiikillisia elämyksiä. Nimi viittaa “figuratiiviseen musiikkiin”, mutta tietysti myös väriskaalaan. Villareliefit eivät ammenna käsityöperinteestä, vaan pikemmin modernin taiteen vahvimpien ankkureiden Picasson, Matissen, Miron, Dubuffetin hienostuneesta elämänilosta ja sarjakuvien hassunkurisesta maailmasta. Enemmän kuin kudonnaisia, ne ovat kuin villalla maalattuja korkokuvia: Wool on canvas. Kolmisenkymmentä teosta täyttävät Konserttisalin lasivyön, sillä Nelimarkka on tyypillisesti runsas ja tekee aiheistaan loputtomasti variaatioita – ennen seuraavaa teemaa. Afroditen lintu, menninkäisen koti Tiina Kivinen on taidegraafikko, joka toteuttaa metalligrafiikan tekniikoilla suurikokoisia töitä. Hän työskentelee erityisen hitaalla ja työläällä mezzotinto tekniikalla, jolla saadaan aikaan täysin musta grafiikanjälki. Mezzotintolle tyypillistä on läpitunkematon, mehevä musta pinta ja tekniikan hidas työstäminen. Sen käytön voi ajatella pienenä kapinana tämän ajan kiirettä vastaan. Töissä valkoinen ja varsinkin musta korostavat muutamaa väriä ja fyysiset, herkät kuivaneulaviivat tasapainottavat mezzotintopintoja. Galleria Bronda, Annankatu 16, on uusien teosten esittelijä. Akvatinta, tussi ja monotypia ovat myös tekniikkoina. Teoksille on ominaista vedossarjojen pienet koot. Suomalaisen maiseman henkinen perintö vaikuttaa ja näkyy kuvien selkärankana. Tämän rinnalle on uusissa teoksissa tullut ihminen, tutkimusmatkailija. Teokset jatkavat Kivisen kuva-ajattelun pitkälle pelkistettyä ja mietiskelevää luontoteemaa. Käsillä tekeminen muistijälkien lähteenä Taiteilijaryhmä Hyäryllisen näyttely ”Etusormen merkitys nyky-yhteiskunnassa” Galleria AMA:ssa, Rikhardinkatu 1, tarkastelee ajan muuttumista, tiedon välittymistä sukupolvelta toiselle ja muistin katoamista. Hyärylliselle hidas ja paljon toistoja sisältävä käsillä tekeminen on työja tutkimusväline, mutta myös yhteisten kokemusten ja taiteellisten muistijälkien lähde. Näyttelyssä on esillä veistoksia, kirjontatöitä ja tussimaalauksia. Jouko Korkeasaari, Sari Koski-Vähälä ja Heli Kurunsaari kohtasivat Limingan taidekoulussa 1990-luvun alussa ja muodostavat kolmen kuvataiteilijan ryhmän. Ryhmän laaja retrospektiivinen näyttely Wäinö Aaltosen museossa päättyi syyskuulla 2020. Korkeasaari työskentelee maalauksen, kuvanveiston ja installaation parissa. Koski-Vähälä käyttää kolmiulotteisissa asetelmissa materiaalina arjen kulutusylijäämää. Kurunsaari työskentelee puupiirrostekniikalla. Taiteessa koen rajattomuutta TOUCHING THE SKY – näyttely Galleria Foggassa, Lauttasaarentie 6, kokoaa kahdeksan taiteilijaa. Henna Pajulammi maalaa abstrakteja akryylija sekatekniikkateoksia kankaalle. Hän pyrkii välittämään iloa ja toivoa katselijalle ja vapauttamaan täydellisyyden vaatimuksesta. – Inspiraationi herää elämän vastakohtaisuuksista ja ristiriidoista. Valo, vahvuus ja eleganssi ovat viime aikoina olleet minulle tärkeitä teemoja. Taiteilija vaikuttaa varsinaiselta superihmiseltä. Hän opiskeli intohimoisesti ja valmistui oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2014. Äitiysloman aikana taiteellinen puoli nousi esiin. – Mieleni pursusi kirkkaita värejä ja olin todella iloinen, että vihdoinkin minulla oli aikaa ja tilaa toteuttaa itseäni. Aloin intohimoisesti maalata. Maalaaminen on minulle kuin musiikkia, joka vie kauas matkalle ja antaa ravintoa sielulle. Taiteessa voin kokea rajattomuutta ja olla kapinallinen. Mikit tulivat olennaisiksi Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee pitkän linjan valokuvaaja Olli Nurmen ”Mikrofonit” – näyttelyä. Hän on tehnyt kirjapaino-, värilabraja valokuva-alan ammattityötä ja toiminut 70-luvulta lähtien vapaana valokuvaajana, joka kuvaa konsertteja ja tekee promokuvia, lehtikuvia, levynkansia ja kirjojen kuvituksia. Hän visualisoi mm. härmäkantrin erään olennaisimman kulmakiven 80-luvulla, Freud Marx Engels & Jungin kahden ensimmäisen LP:n kannet. – Ajatus näyttelyn teemasta muotoutui parin vuoden aikana, kun tuntui siltä, että kuvaan koko ajan mikrofoneja. Usein ne hallitsevat kuvia, joskus ovat ainoat terävät kohdat otoksissa. Ovathan todelliset kohteeni tärkeitä, mutta jotenkin nuo mikit alkoivat tuntua olennaisilta. Hyväksy suru Kuvataiteilija Leena Ylä-Lylyn näyttely ”It Is What It Is” sai alkunsa, kun hän jäi leskeksi kolme vuotta sitten. – Aloin tarkastella surua. Huomasin, että suru on kuin aalto, aina liikkeessä, välillä voimakkaana, välillä vaimenneena. Koin, ettei muita vaihtoehtoja ole kuin antautua sille ja huomata, että siitä selviää. Kunnes aalto pyyhkäisee yli taas uudestaan. Suru ei kenties katoa koskaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esittelee Ylä-Lylyn teoksia ,jotka käsittelevät surua ja sen näkemistä ja hyväksymistä sellaisena kuin se on, siihen takertumatta, sitä arvottamatta. Helsinkiläinen valokuvataiteilija valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Valokuvassa häntä kiinnostaa hiljaisuus ja sen sisällään pitämä liike. Kuvia tulvii mieleeni Antti Virkkusen näyttely Galleria Dixssä, Uudenmaankatu 19 on nimeltään Kaupunki. Mukana on enimmäkseen Helsingistä inspiroituneita öljyvärimaalauksia, mutta myös Roomasta. Usein lähtökohtana on tunnistettava rakennus, esim. Johanneksen ja Agricolan kirkko, jonka ympärillä on taiteilijan kuvittelemia rakennuksia. Kaupunki, arkkitehtuuri, struktuuri ovat keskiössä. Rakennusalan 33 vuoden ura vaihtui hetkessä: – Unelmani oli vaihtaa kokonaan alaa ja yrittää tehdä toinen elämänura taidemaalarina. Minun ei tarvinnut miettiä, mitä maalaisin. Kuvia tulvi mieleeni ja maalasin niitä kankaalle sen kummemmin ajattelematta. Se oli mahtavan jännittävää ja samalla vaikeata. Akvarelleja Neitsytpolulla Galleria Saima, Neitsytpolku 9, esittelee 11 taiteilijan ”Löytöjä työhuoneilta”. Galleristi Lea Karttunen on myös itse taiteilija, ja edellinen oma yksityisnäyttely esitteli hänen omia töitä( eri vuosikymmeniltä). – Minulla on ollut lukuisia maan johtavia taiteilijoita opettajanani. Heistä voisin mainita muutamia; Olavi Lanu, Reino Hietanen, Paul Osipow, Matti Koskela, Tapani Aartomaa, Marjukka Paunila ja Krista Kortelainen. Osa heistä siksi, että opiskelin “aikojen alussa” arvostetussa Lahden Taideoppilaitoksessa. Luonto ja luonnosta tulevat elementit inspiroivat kaikkein eniten. – Olen maalannut ja piirtänyt koko ikäni. Vuosien kuluessa olen mielelläni kokeillut eri tekniikoita, materiaaleja ja välineitä. Saima avasi ovensa 8.8.2012 Neitsytpolulla. Oman yksityisnäyttelyn nimi oli arvoituksellisesti ”So Long – Näkemisiin”. Kysyin, ovatko nämä taiteilijan tai gallerian jäähyväiset. Ei sentään, mutta taloon tulee putkiremontti ensi vuonna, mikä vaikeuttaa pitkäjänteistä näyttelysuunnittelua. Teksti: Risto Kolanen
16 Viikko 48-49/2020 Raitioteiden pysäkkeihin ja jalankulun ylityspaikkoihin suunnitellaan muutoksia Jalankulkijoita ylittämässä suojatien ja raitiotien. Kuva: Roni Rekomaa. Helsingin kaupunki suunnittelee muutoksia raitiotiepysäkkeihin ja jalankulkijoiden radan ylityspaikkoihin. Suunnittelun tavoitteena on tarkistaa nykytilaa ja tehdä muutoksia mm. raitiotiepysäkkien järjestelyihin, kuten poistaa joitakin hiljaisempia pysäkkejä, pidentää pysäkkejä ja siirtää muutamia pysäkkejä vaihtopaikkojen parantamiseksi. Lisäksi ajatuksena on tuoda uudenlaisia jalankulkijan ylityspaikkoja, joissa jalankulkija väistää raitiovaunua ylittäessään kiskoalueen. Toimenpiteet ovat osa vuonna 2018 hyväksytyn raitioliikenteen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Pysäkkien välinen etäisyys vaikuttaa merkittävästi joukkoliikenteen nopeuteen. Kantakaupungin raitioverkolla pysäkkejä on tiheästi, minkä ansiosta kävelymatkat ovat lyhyitä, mutta raitioliikenne on verrattain hidasta. Raitioteillä on tällä hetkellä 131 pysäkkiä, joista ehdotetaan poistettavaksi ensi vaiheessa 8 pysäkkiä ja myöhemmin katuremonttien sekä raitiotiehankkeiden yhteydessä noin 12 lisää. Kantakaupungin asuinalueilla pysäkkiverkko säilyy kuitenkin tiheänä. Tulevaisuudessa pikaraitioliikenteen käyttöön tulevilla osuuksilla pysäkkivälejä pidennetään enemmän. Pysäkkejä myös siirretään vaihtoyhteyksien kannalta parempiin sijainteihin ja kapeita sekä lyhyitä pysäkkilaitureita parannetaan. Raitiotien ylittäviä liikennevalo-ohjaamattomia suojateitä muutetaan uudenlaisiksi ylityspaikoiksi, joissa jalankulkijan tulee väistää raitiovaunua ennen kiskojen ylittämistä. Ehdotettuja ylityspaikkoja tulisi noin 80 paikkaan eri puolille kantakaupunkia. Ylityspaikassa on aina turvallinen tila, jossa kävelijä voi seistä ajoratojen ja raitiotien välissä. Monille tuttu olemassa oleva esimerkki ylityspaikasta on Stockmannin edusta Aleksanterinkadulla, jossa jalankulkijat kulkevat raitiotien yli joustavasti mutta raitiovaunuja varoen. Suunnitelmista on avattu kysely kaupunkilaisille osoitteessa: kerrokantasi.hel.fi. Kysely on auki 29.11.2020 asti. Kyselyssä on lisätietoa suunnitelmista, karttakuvia muutoksista ja suunnitelmista voi antaa palautetta. Muutosten toteutus ja aikataulu Toimenpidekokonaisuus menee päätöksentekoon kaupunkiympäristölautakuntaan vuoden 2021 alkupuolella, minkä jälkeen muutoksia voidaan alkaa toteuttaa. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa erillisinä liikennejärjestelyinä ja osa muutoksista tehdään tulevien katuremonttien ja uusien raitioteiden rakentamisen yhteydessä. Heti mahdolliset toimenpiteet toteutuvat noin 1-3 vuoden aikajänteellä ja muihin hankkeisiin sidotut muutokset 2020-luvun kuluessa. Näitä hankkeita ovat mm: – Helsinginkadun, Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun remontti (2021-2022) – Mannerheimintien remontti (2023-2024) – Mäkelänkadun remontti (2025-2026) – Kruunusillat-hanke (2021-2026) – Kalasatamasta Pasilaan-raitiotiehanke (2021-2024) – Vihdintien pikaraitiotien ja läntisen kantakaupungin raitiotien rakentaminen (n. 2025 alkaen) – Viikki-Malmi-pikaraitiotien rakentaminen (n. 2027 alkaen) – Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin rakentaminen Tuomaan Markkinat tuo yli 100 pientuottajaa Senaatintorille Tuomaan Markkinat kuva: Jussi Hellsten Perinteisiä joulumarkkinoita vietetään Senaatintorilla jälleen 5.–22. joulukuuta. Järjestelyissä huomioidaan vastuullisuus ja koronaturvallisuus monin eri tavoin. Helsingin vanhin ja kaunein ulkoilmassa järjestettävä joulutori Tuomaan Markkinat kokoaa 93 kotimaista käsityöläistä ja pientuottajaa sekä 15 ravintolaja kahvilatoimijaa kaupungin ytimeen Senaatintorille. Hyvän mielen jouluostosten lisäksi kauden tunnelmaan johdattelevat perinteinen hevoskaruselli sekä lämmittävät kausiherkut, joita voi noutaa myös mukaan. Koronatilanteen vuoksi markkinoilla ei tänä vuonna järjestetä oheisohjelmaa. Kotimaisia lahjoja ja kausiherkkuja joka makuun Tuomaan Markkinoiden myyjät ja ruokatoimijat on valikoitu vastuullisia tuotantoja toimintatapoja korostaen, ja markkinat tarjoavatkin kestävän vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle lahjaja koristetavaralle. Mukana on sekä uusia että tuttuja toimijoita. Markkinoiden myyjäkattaus koostuu pääosin pienistä kotimaisista ja paikallisista toimijoista: tarjolla on muun muassa kotimaisia pientilajuustoja, kalaherkkuja, hilloja, sinappeja ja paljon muuta joulupöytään. Pukinkonttiin sopivat esimerkiksi käsintehdyt makeiset, luonnonkosmetiikka, kierrätysmateriaaleista valmistetut korut ja asusteet sekä villasukat, myssyt ja muut käsintehdyt lämmikkeet. Tuomaan Markkinoilla herkutellaan ulkotilaan rakentuvilla ravintolaja kahvilapihoilla. Ruokatarjonnassa huomioidaan luomuja lähiruoan lisäksi kasvisja vegaaniruokavaliot, ja annoksia voi noutaa myös mukaan otettavaksi. Omat jouluherkkunsa ja lämmittävät talvijuomansa markkinoille tuovat muun muassa Senaatintorin kesäterassillakin ihastuttaneet Runar & Version sekä Blinis & Bubbles by Valkoinen Sali, menussaan tryffeliin panostava ravintola Muru, vain kotimaisia aineksia menuissaan käyttävä ravintola Skörd sekä Nolla, joka ei tuota toiminnassaan lainkaan jätettä. Joulutunnelmaan turvallisesti ja vastuullisesti Tuomaan Markkinoilla kiinnitetään erityistä huomiota turvalliseen markkinatoimintaan. Senaatintorin markkina-alue on suunniteltu entistä väljemmäksi, jotta turvavälien huomioiminen olisi helpompaa eikä hetkellisiä kävijäpiikkejä synnyttävää oheisohjelmaa järjestetä. Asiakkaiden toivotaan hyödyntävän markkinoiden laajat aukioloajat kokonaisuudessaan ja saapumaan mahdollisuuksien mukaan paikalle rauhallisimpina ajankohtina esimerkiksi arkipäivisin. Myyntimökit on suojattu pleksein ja kävijöitä kehotetaan käyttämään maskeja. Tehostetun siivouksen lisäksi torilla tarjotaan laajasti käsidesiä ja siellä on käsinpesumahdollisuus. Tuomaan Markkinat on vastuullinen joulutapahtuma, jonka ympäristövaikutuksia arvioidaan Ekokompassi-sertifikaatin avulla. Markkinoiden ravintolatoiminnassa käytetään vain biohajoavia astioita ja markkinoilla kiinnitetään huomiota jätteiden määrän minimoimiseen sekä niiden lajitteluun. Myyntimökit lämpenevät ja karuselli pyörii uusiutuvalla energialla. Markkinoilla tehdään myös hyvää yhdessä kumppaneiden kanssa. Esimerkiksi vegaanista kaurapuuroa tarjoilevan Fazer Aito Puurotuvan myyntituotot lahjoitetaan ilmastotyöhön. Tuomaan Markkinat Helsingin Senaatintorilla 5.–22.12.2020. Avoinna maanantaista torstaihin klo 11–19 ja perjantaista sunnuntaihin klo 10–20. Vapaa pääsy. Tuomaan Markkinoiden järjestävänä tahona toimii Helsingin tapahtumasäätiö. Markkinoiden kumppaneita ovat Fazer AITO, Reino & Aino, Torikorttelit sekä Helsingin kaupunginmuseo. Suomalaisten jäljissä metsään – yli 300 suomalaista kirjoitti suhteestaan metsään Suhteeni metsään -muistitietokeruun vastauksissa metsään liitetään erilaisia merkityksiä taloudesta rauhaan ja terveydestä perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestivät Suhteeni metsään -muistitietokeruun 15.1.2020–15.10.2020. Keruuta rahoitti myös Metsämiesten Säätiö. Aineisto on tallennettu SKS:n arkistoon. Sitä tullaan ensimmäiseksi hyödyntämään vuosina 2020–2025 Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeessa, jossa tartutaan niin instituutioiden, metsäammattilaisten kuin metsänomistajienkin metsäsuhteeseen. Lisäksi aineistoa käytetään tieteellisissä opinnäytetöissä. Seuraan kuuluu runsaat 2 300 jäsentä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiedeja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu runsaat 2 300 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 70 henkeä. www.finlit.fi
17 Viikko 48-49/2020 Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen peruskorjaus palautti 1950-luvun hengen Aalto-yliopisto Töölö avautuu peruskorjattuna vuoden 2021 alussa. Rakennuksen pääkäyttäjä on Aalto University Executive Education. Lisäksi talossa on ravintola sekä kokousja toimistotilaa. Kuva: Mikael Lindén. Monien promootioiden ja muiden juhlien näyttämönä toimineen juhlasalin ilmettä palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun henkeä. Kuva: Mikael Lindén. Rakennuksessa on runsaasti muun muassa Paavo Tynellin suunnittelemia uniikkeja valaisimia, jotka kunnostettiin. Aiemmin istuntosalina toiminut tila palvelee nyt kokoustilana. Kuva: Jaakko Kahilaniemi. Kauppakorkeakoulun entinen päärakennus Runeberginkadulla Helsingissä uudistui vanhaa kunnioittaen moderniksi oppimisympäristöksi. Aalto-yliopisto Töölön eli Kauppakorkeakoulun entisen päärakennuksen kattava peruskorjaus on valmistunut. Rakennus, joka on Suomen jälleenrakennuskauden rakennustaiteen merkittävimpiä teoksia, palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun henkeä ja sen talotekniikka uusittiin. Rakennus sai peruskorjauksen myötä myös uuden nimen. Töölön sydämessä sijaitseva ikoninen rakennus nimettiin Aalto-yliopisto Töölöksi, joka avautuu vuoden 2021 alusta alkaen koulutus-, toimisto-, ravintolaja tapahtumakäyttöön. Rakennukseen tulee Pohjoismaiden suurin johtamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen keskittymä. Tiloja kalustetaan parhaillaan. Vuonna 1950 valmistunut, arkkitehtityöpari Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojeluun ja dokumentointiin erikoistuvan DoCoMoMo-järjestön rekisteriin. Korjausja uudistamissuunnitelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Korjaustöiden tavoitteena oli luoda aikaa kestävä, moderni ja kansainvälinen oppimisympäristö, joka kunnioittaa sodanjälkeisen Suomen arkkitehtuuria, muotoilua ja taidetta. Luentosalien ja hienon juhlasalin pinnat palautettiin kohti alkuperäistä 1950-luvun tyyliä ja luokkatiloja kuorittiin 1980-luvun maailmasta. Noin 500 valaisinta, joista osa on Paavo Tynellin suunnittelemia, palautettiin kunnostuksen jälkeen paikoilleen. Rakennuksen kaikki ikkunat kunnostettiin, ovien kiiltomaalauksia ja salien puuviilupintoja konservoitiin ja vanhat liitutaulutkin saivat uuden elämän wc-tilojen peilinkehyksinä. Keltatiiliseen julkisivuun, jota koristaa Michael Schilkinin keramiikkareliefi, ei tehty muutoksia, mutta piha palautettiin 50-luvun tyyliseksi tuon ajan tyypillisin istutuksin. Peruskorjauksessa rakennuksen talotekniikka uudistettiin täysin ja samalla energiatehokkuutta kohennettiin. Lämmitysjärjestelmä, käyttövesiverkosto ja viemärit uusittiin, ilmanvaihtokoneiden säädettävyyttä parannettiin ja huonekohtainen jäähdytys toteutettiin kaukokylmän avulla. Kiinteistöautomaatioja energianhallintajärjestelmä hyödyntää uusinta teknologiaa. Äänieristystä parannettiin monin tavoin, ja talo on uuden hissin, henkilönostimen ja sisäpihan sisäänkäynnin myötä nyt lähes esteetön. Rakennuksen pääkäyttäjä on vuoden 2021 alusta alkaen Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE), joka tarjoaa kansainvälisesti liikkeenjohdon valmennus -ja kehittämispalveluita. Rakennukseen on myös luotu monipuolisia, nykyaikaisia käyttötarpeita vastaavia toimistoja koulutustiloja vuokrattavaksi. Tammikuussa 2021 Ravintola Töölö avaa kaikille avoimen ruokaravintolan, juhlasalin ja auditorion, joissa voi järjestää erilaisia juhlia, konsertteja, illallisia ja seminaareja. Arkkitehti Vilho Penttilä maksoi hengellään suomenmielisyytensä Kun Suomeen rantautui maailmalta 1800-luvun lopussa uusi arkkitehtuurityyli jugend, valmistui samoihin aikoihin Suomessa uusi arkkitehtisukupolvi. Nämä nuoret arkkitehdit ottivat innolla vastaan uuden arkkituurityylin ja liittivät sen osaksi suomalaisuutta. Yksi näistä uuden sukupolven arkkitehdeistä oli Suursaaressa vuonna 1868 syntynyt Vilho Penttilä. Suomenlahdella sijainnut pieni saaristokunta ei kuitenkaan tarjonnut pojalle riittäviä koulutusmahdollisuuksia, joten Penttilä kävi koulunsa Viipurissa. Siellä reaalikoulun suoritettuaan hän muutti Helsinkiin opiskelemaan. Samaiselta saarelta tuli hieman myöhemmin myös arkkitehti veljekset Timo ja Tuomo Suomalainen Temppeliaukion kirkon suunnittelijat. Venäjä miehitti Suursaaren toisessa maailmansodassa, jota se edelleen hallinnoi. Vilho Penttilä aloitti arkkitehtuuriopinnot Polyteknillisessä opistossa vuonna 1887. Samaan aikaan opistossa opiskelivat hänen tulevat yhteistyökumppaninsa Albert Petrelius ja Usko Nyström, jotka olivat aloittaneet opintonsa jo aiemmin. Penttilä oli monien muiden aikalaisarkkitehtien tavoin suomalaisuuden kannattaja. Kansallisen heräämisen liike ”fennomania” syntyi 1800-luvulla ja vaikutti erityisesti 1900-luvun taitteessa. Sen pyrkimys oli saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Vilho Penttilä oli myös taitava kirjoittaja ja hänestä tuli yksi maamme keskeisimmistä fennomaaniarkkitehdeistä. Suunnittelijanuransa rinnalla hän työskenteli myöskin toimittajana. Tässä tehtävässään hän pyrki muun muassa edistämään kansallisen tyylin leviämistä. Korkealentoisesti kirjoittava Penttilä korosti kirjoituksissaan estetiikan merkitystä arkkitehtuurissa. Muiden taiteilijoiden tapaan myös arkkitehdit etsivät kansallisromantiikan aikaan ideoita suomalaisuudesta. Vuosina 18951907 Nyström-Petrelius-Penttilän toimisto suunnitteli Helsinkiin useita jugend-taloja, joiden koristelusta ja muotoilusta löytyy viittauksia esimerkiksi suomalaiseen luontoon ja kansakunnan mytologiaan. Penttilä perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1908. Toimisto menestyi, monet yhteisen toimiston asiakkaista siirtyivät Penttilälle. Hänen arkkitehtuurinsa tyyli oli ajan ihanteiden mukaisesti jo tuolloin muuttumassa romanttisesta kohti klassismia. Penttilä oli pidetty ja arvostettu, menestyvä suunnittelutyö toi myös vaurautta. Suomi ajautui veriseen sisällissotaan pian itsenäistymisensä jälkeen. Työläisten muodostama punakaarti otti vallan Helsingissä tammikuussa 1918. Vilho Penttilän kaltaiselle varakkaalle suomenmieliselle tilanne oli vaarallinen. Kommunistit etsivät pääkaupunkiseudulla ”epäilyttäviä porvareita”. Punaisten joukko-osto tunkeutui Penttilän kotiin 12. 2 1918. Espoon Viherlaaksossa. Punakaartilaiset syyttivät häntä ampuma-aseiden piilottelusta. Aikaisemmalla käynnillä punaiset olivat vieneet talon perunasadon. Aseita ei löydetty, mutta arkkitehti vangittiin ja päätettiin viedä esikuntaan Kauniaisiin kuulusteltavaksi. Jo alkumatkasta pidättäjät komensivat Penttilän tienpenkalle ja 49-vuotias arkkitehti ammuttiin kahdeksalla surmanluodilla lähellä kotitaloaan. Vilho Penttilä kuului arkkitehteihin, jonka kädenjälki näkyy 1800ja 1900-lukujen vaihteessa kivikaupungiksi kehittyneen Helsingin kaupunkikuvassa. Myös Kalliossa ja Alppiharjussa on Penttilän töitä. Niistä tunnetuin on vuonna 1906 valmistunut Pyhän sydämen kappeli. Muita töitä ovat Aleksis Kiven katu 40 (1909) ja Hämeentie 6 (1913). (6.12. klo 14 Fennomaniaa ja funktionalismia -arkkitehtuurikävely, Saariniemenkatu 2, liput 12 e) Juhani Styrman Arkkitehti Vilho Penttilän työtä leimasivat suomenmielisyys ja idealistinen arkkitehtonisen kauneuden tavoittelu. Aleksis Kiven katu 40 (1909). Kuva Juhani Styrman. Hämeentie 6 on Penttilän työ vuodelta 1913. Taloa on korotettu myöhemmin Kuva: Juhani Styrman.
18 Viikko 48-49/2020 Tapahtuma Kaamosyllätyksiä helsinkiläisille Kaamos-yllätykset tuovat valoa pimeyteen. Kuvassa Belenos Groupin tuliesitys. Kuva: Mikko Strandberg. Marraskuun lopulla, keskellä vuoden pimeintä aikaa, 20.– 28.11., Helsingin kaupungissa on kaikille helsinkiläisille tarjolla ulkoilmaelämyksiä, jotka ovat ilmaisia. Kaamos-tapahtumilla tahdotaan tuoda yllätyksiä ja iloa arkisiin paikkoihin, syitä lähteä ulos ja pysähtyä elämysten äärelle. Eri puolilla kaupunkia nähdään muun muassa äänija valoinstallaatioita, tuliesityksiä, tanssia, ulkoilmaelokuvia, heijastinsuunnistusta ja musiikkia. Kaamos-tapahtumiin paikalle voi tulla varta vasten tai vaikka piipahtaa ohikulkumatkalla. Ohjelma koostuu lyhyistä esityksistä ja esityskertoja on useita. Ohjelmakokonaisuus toteutetaan yhdessä helsinkiläisen kulttuuri-, liikunta-, ja taidekentän kanssa. Helsingin kaupunki järjesti syksyllä Kaamos-ohjelmahaun, joka tuotti lähes sata ohjelmaehdotusta. Näistä valittiin toteutukseen mukaan neljätoista teosta ja esitystä. Itäkeskuksessa Stoan aukio ja Malmilla Ala-Malmintori ovat kaamosyllätysten päätapahtumapaikkoja, mutta tapahtuma levittäytyy myös esimerkiksi Suvilahteen, missä teräksinen kaasukello herää soimaan. – Olemme todella iloisia, että toteuttamalla Kaamos-tapahtuma voidaan tuoda iloa ja valoa kaupunkilaisille vuoden pimeimpänä aikana. On myös tärkeää, että helsinkiläiset ohjelmatuottajat ja taiteilijat saavat mahdollisuuden esittää teoksiaan ja kohdata yleisöä turvallisissa puitteissa. Samalla tuemme myös taideja kulttuurialan toimijoita tänä poikkeuksellisena ja haastavana aikana, toteaa tapahtuman projektipäällikkö Mari Kauppinen. Tapahtumat toteutetaan ulkoilmatiloissa koronarajoitukset ja turvavälit huomioiden. Ohjelma on kaikille avoin ja kaikki ulkoilmatapahtumat ovat ilmaisia. Tervetuloa katsomaan, kun kaupunki herää eloon. Stoan aukio 25. –26.11. Malmitalo, Ala-Malmintori 28.11. Vuosaaren virkistysalueet laajenevat merkittävästi Nuottasaaren ranta. Nuottasaari sijaitsee Uutelan ulkoilualueen edustalla. Kuva: Helsingin kaupunki. Vuosaaren virkistysalueet laajenevat lähivuosina merkittävästi, kun useat virkistysalueisiin liittyvät suunnitteluja rakennushankkeet etenevät. Vuosaaren entisen kaatopaikan kunnostus valmistuu ensi vuonna, jolloin on myös tarkoitus juhlistaa koko Vuosaarenhuipun avaamista yleiseen käyttöön. Uutelan ulkoilualue puolestaan laajenee, kun Nuottasaaressa ja Hallkullanniemessä liitetään noin viisi hehtaaria osaksi vapaasti käytettävää virkistysaluetta ja sen ulkoilureittejä. Ramsinrannassa rantareittiä yhtenäistetään vireillä olevien kaavamuutosten yhteydessä. Vuosaarenhuippua viimeistellään parhaillaan monipuoliseksi lähiluontokohteeksi. Samalla reitistöä parannetaan ja ne kytkevät Vuosaarenhuipun entistä paremmin osaksi Mustavuorta ja muita viheralueita. Lähiluontopalvelut kohenevat Vuosaarenhuipun alueella kertaheitolla, kun alueelle tulee kaksi opastuskonttia, piknikpaikka, kuivakäymälä sekä kaksi opastettua luontopolkua. Vuosaarenhuipun virkistysaluekokonaisuus on yli 60 hehtaaria, mikä vastaa nelinkertaista Kaivopuistoa. Uutelan virkistysalueeseen ollaan liittämässä noin viiden hehtaarin laajuista aiemmin yksityisomistuksessa ollutta aluetta Hallkullanniemestä ja Nuottasaaresta. Alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, jonka päivitetty osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja siitä voi antaa palautetta16.11. – 4.12.2020. Virkistysalueen laajentamisen lisäksi alueen luontoon sekä huvilakulttuuriin liittyvät arvot pyritään turvaamaan ja Nuottasaaren laiturin uudistaminen mahdollistetaan. Laiturin läheisyyteen on suunnitteilla myös pienimuotoisia merellisiä matkailupalveluita. Kaavaehdotus menee päätöksentekoon arviolta keväällä 2021. Lisäksi pienempiä muutoksia on suunnitteilla Ramsinrannassa vireillä olevissa kaavamuutoksissa, joissa nykyisistä yksityisalueista tulee osittain yleisiä virkistysalueita. Muutosten tavoitteena on mm. yhtenäisen rantareitin toteuttaminen. Caisa pe 27.11. klo 20.00 la 28.11. klo 01.00 Niko Hallikainen: Black Mercedes | Baltic Circle -teatterifestivaali Black Mercedes on esitysrunoilija ja kirjoittaja Niko Hallikaisen uusi viisituntinen sooloesitys. Teos on puhesäestys Prinsessa Dianan televisioiduille hautajaisille vuodelta 1997, joka palvelee portaalina kollektiivisen alitajunnan tutkimattomille raunioille. 15/50€ ti 1.12. klo 13.30 15.30 & to 3.12. klo 10.00 12.00 Open Studio for Toddlers Eungyung Kim Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin, jotka on sijoitettu studiotilan eri pisteisiin. Vapaa pääsy. ke 2.12. klo 17.00 19.00 Kansantansseja elävän musiikin säestyksellä: Saksa & Australia | Folk Dances with Live Music Opi musiikkia äidinkielenä! Vapaa pääsy. to 3.12. klo 19.00 In the Shadow of the Valley of Death | Ensi-ilta | Ken Mai Butoh Buto-taiteilija Ken Main sooloteos käsittelee elämää, kuolemaa ja pyhää rakkautta ritualistisesti ja runollisesti. 10/7 € Näyttelyt ke 18.11. la 19.12. Filip Jovanovic: My Way Filip Jovanovicin tuotanto koostuu öljymaalauksista. Jovanovic syntyi Belgradissa, mutta on elämänsä aikana asunut Barcelonassa, Roomassa ja Pariisissa. Nykyään hän asuu Helsingissä. Miessakit on julkaissut Vertaismiehen käsikirjan Miessakit ry on julkaissut oppaan, joka käsittelee miesten vapaaehtoistoimintaa. Vertaismiehen käsikirja on opas siihen, miten miesten vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistoimintaa onnistuneesti voidaan järjestää. Kirjassa ääneen pääsevät niin työntekijät kuin Toiminnan Miehet -hankkeessa mukana olleet vertaismiehetkin. – Toiminnan Miesten vertaistoiminnassa miehet päättävät toiminnan sisällön. Vertaismies on lenkki kaveruuden ja ammattilaisuuden välimaastossa toimien tarkoituksen mukaisella tavalla omasta elämänkokemuksesta käsin. Tämä käsikirja antaa työkaluja miehiä kiinnostavan vertaistoiminnan käynnistämiseen ja pyörittämiseen. Kirja on suunnattu sekä toiminnasta kiinnostuneille että sosiaalialan ammattilaisille. Käsikirjan tavoitteena on antaa perustietopaketti vertaismiehenä toimimiseen sekä tuoda esille miesten vapaaehtoistoiminnassa tärkeäksi havaitut toimintatavat. Käsikirjan kehittäminen aloitettiin Toiminnan Miesten vertaistoiminnasta keräämän kokemusaineiston koostamisella. Mielekkään tekemisen puute, vähäiset sosiaaliset kontaktit, yksinäisyyden tunne, osattomuus, syrjäytyminen, muutto uudelle paikkakunnalle tai vain tarve puhua jostakin elämää askarruttavasta asiasta toiselle ovat tilanteita, jolloin mies tarvitsee vertaistoiminnan tarjoamaa tukea ja kiinnittymiskohtia. – Kysymme miehiltä, mitä he haluavat tehdä ja mitkä asiat edesauttavat heidän hyvinvointiaan? Mies kyllä puhuu, kun miehelle annetaan paikka ja tila puhua, kertoo hanketyöntekijä Jyri Blomqvist. – Paras tapa on lähteä toteuttamaan omaan kiinnostukseen liittyvää juttua, jatkaa hankekoordinaattori Visa Kuusikallio. Miessakkien Toiminnan Miehet on kolmen vuoden ajan koonnut miehiä vertaistoimintaansa. Hanke on luonut verkoston, jossa miehet järjestävät vuosittain toisilleen kymmeniä erilaisia vertaisryhmiä juttusakeista laavusakkeihin, saunasakeista säbäsakkeihin. – Toiminta vahvistaa niin tukea saavan kuin tukea antavan miehen hyvinvointia. Me olemme yhdistäneet osallistujamiehille ja vapaaehtoisille sopivan toiminnan sekä toteuttamistavan. Toiminta toteutetaan siihen osallistuvien ehdoilla ja kaikenlaiset miehet ovat tervetulleita toimintaan, kertoo Kuusikallio. – Kyllä mies lähtee mukaan ja pysyy mukana, kun toiminta on kiinnostavaa ja tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Esimerkkeinä vaikkapa keskustelu toisten miesten kanssa, saunominen tai pelaaminen rennolla otteella. Nyt hankekauden lopussa aktiivisia vertaismiehiä on yli 30, toteaa Blomqvist. Opas on osa Toiminnan Miehet -hanketta, joka luo hyvinvointia ja osallisuutta miehille vertaisuuden avulla. Vapaaehtoiset vertaismiehet toimivat hankkeessa tuen antajina ja ryhmänohjaajina. Vertaistoiminnassa nousevat esiin yhdessä tekeminen, huumorin sävyttämä sosiaalinen vuorovaikutus, kokemusten vaihtaminen ja yhdenvertaisuus.
19 Viikko 48-49/2020 Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi tai ystävillesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. Ota yhteyttä ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Harri ja minä tutkii suomalaisen featuren perinnettä Harri ja minä -radioessee on Suvi Tuuli Katajan taiteellinen tulkinta, eräänlainen muotokuva Harri Huhtamäestä, Radioateljeen pitkäaikaisesta tuottajasta ja taitelijasta sekä hänen tuotannostaan. Essee on yritys ymmärtää radiogenreä nimeltä feature sekä sen rajoja, jotka elävät jatkuvassa muutoksessa eri aikojen ja uusien tekijöiden myötä. Harri Huhtamäki on ollut aikanaan yksi näistä audion uusista tekijöistä. Vaikka Huhtamäki ja Kataja puhuvatkin eri aikakausien kieliä, on teoksessa mahdollista löytää eri aikalaisten välinen dialogi. Suvi Tuuli Kataja on kuopiolaislähtöinen moneen kertaan palkittu radiontekijä. Katajan Ylelle ohjaama ja käsikirjoittama podcast Naisen kosto sai juuri lokakuussa kunniamaininnan parhaan eurooppalaisen audiofiktion kategoriassa Prix Europa -festivaalilla, joka on Euroopan suurin ja arvostettu tv-, radioja online-tuotantojen kilpailu. Harri ja minä -radiofeature julkaistaan Yle Radio 1 -kanavalla su 22.11.2020 klo 18 (uusinta to 26.11. klo 22:05) ja Areenassa julkaisupäivän aamuna klo 00:01. Ohjaus, käsikirjoitus ja äänisuunnittelu: Suvi Tuuli Kataja/ Aapa Productions Äänessä: tuottaja Harri Huhtamäki, journalisti Olli Seuri, tutkija Aleksi Järvelä, elokuvaohjaaja Hannaleena Hauru, dramaturgi Elli Salo, tuottaja Pekka Ruohoranta ja tuottaja Peter Leonhard Braun Musiikki: Suvi Tuuli Kataja ja Jussi Liukkonen/Artlab Ohjelman tuottaja: Juha-Pekka Hotinen/Yle Radiogalleria Slangiproffa Heikki Paunonen esittelee Opistotalon luennolla 23. marraskuuta hiljattain julkaistua slangiskrivaajan opasta. Malmitalon kirjailijavieraaksi saadaan marraskuun 25. päivä Samuli Laiho, joka kertoo ja keskustelee uudesta Lasiseinä-romaanistaan. Keskiviikko 25.11. Filosofiakahvila Filosofiakahvilassa käydään filosofisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja. Aihe päätetään yhdessä kunkin illan alussa. Keskustelun vetäjä FT Jari Palomäki. Opistotalo, kirjasto (Helsinginkatu 26) klo 18.30–20. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Naisten voima ja vaikutus Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa Väinö Linna 100 vuotta -luentosarjassa juhlistetaan kirjailijan 100-vuotissyntymäpäivää. Luennoitsija FM Lea Toivola. Luentoa voi seurata suorana verkossa: https://youtu.be/l_a17AqRfjM. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Torstai 26.11. Hansaliitto ja saksalaisten leviäminen itään Euroopan kansat ja maat antiikista keskiajalle -luentosarja. Opi tuntemaan Euroopan kansat ja maat niiden historiallisen kehityksen kautta. Luennoitsija FM Seppo Vepsäläinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 19–20.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaita Ajankohtaista kirjallisuudesta -luentosarjassa tutustutaan kaunokirjallisuuden ajankohtaisiin aiheisiin ja uutuuskirjallisuuteen. Kirjoista kerrotaan ja keskustellaan. Luennoitsija kirjailija Esa Mäkijärvi. Opistotalo, kirjasto (Helsinginkatu 26) klo 10–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Uskonto, filosofia ja maailmankuva Arkielämää antiikin Roomassa -luentosarjassa tutustumme roomalaiseen yhteiskuntaan ja tavallisten ihmisten arkeen, joka oli samalla kertaa sekä hämmästyttävän modernia että kiehtovan outoa. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17– 18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Vinksin vonksin – kuvatyöpaja perheille Vapauta sisäinen hullutteleva taiteilijasi ja tule kokeilemaan yhdessä lapsesi kanssa väärällä kädellä piirtämistä, tunteiden maalaamista ja oman lempieläimen tekoa savesta. Paja on osa Kallio Kipinöi -tapahtumaa. Tapahtuman vetäjät Hanna Siikamäki ja Tero Hytönen. Ebeneser-säätiö (Helsinginkatu 3–5) klo 14.30–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kutojat (ennakko) Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 19–21.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Perjantai 27.11. Firenze – Stendahlin syndrooman syntysijoilla Perjantain kulttuuriluennolla tutustumme historiaan sanoin ja kuvin. Luennoitsija FM Soili Poikonen. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 14.30– 16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Lauantai 28.11. Kutojat (ensi-ilta) Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 15–17.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Sunnuntai 29.11. Kutojat Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 15–17.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Maanantai 30.11. Vinkit kevään opetustarjottimelta Digivinkkejä kotikäyttäjille -luentosarjassa annetaan tietoiskuja puhelimen, tabletin ja tietokoneen käyttäjille. Luentoja voi seurata Ainossa, etäyhteydellä tai tallenteina. Luennoitsija Juhana Mykrä. Opistotalo (Helsinginkatu 26) klo 16–16.45. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tuonpuoleisuus islamissa Käsityksiä tuonpuoleisuudesta Välimeren kulttuuripiirissä -luentosarja. Luennoitsija FT Sylvia Akar. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Keski-Meksikon taide. Teotihuacan, tolteekit ja atsteekit Amerikan taide ja arkkitehtuuri ennen Kolumbusta -luentosarja kertoo Amerikan alkuperäiskansojen taiteesta. Luennoitsija FL Eero Muurimäki. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kutojat Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu Työväenopiston menovinkkejä Kalliossa 26) klo 19–21.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Tiistai 1.12. Claudio Magris: Toinen meri (Un altro mare) Avoimessa lukupiirissä tutustutaan nykyitalialaiseen romaanitaiteeseen. FM, suomentaja-runoilija Hannimari Heino alustaa ja sen jälkeen keskustellaan yhdessä. Opistotalo, kirjasto (Helsinginkatu 26) klo 18.30–20. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Armenialaisten joukkotuho politiikassa ja kirjallisuudessa Tarunhohtoinen Armenia ennen ja nyt -luentosarja käsittelee Armenian historiaa, taidetta ja kulttuuria sanoin ja kuvin. Luennoitsija FT Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Sinfonia 5 ja 6 Tšaikovskin sinfonioista -luento, jota voi seurata suorana myös verkossa https://meet.jit.si/ Tsaikovskin_sinfonioista. Luennoitsija MuM Ilkka von Boehm. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 16.45–18.15. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Opiston musiikkiryhmät äänessä Tule kokemaan musiikin iloa opiston musisoijien kanssa. Tapahtuman vetäjä Sini Rautavaara. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 19.30–21.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Keskiviikko 2.12. Hankkeen eksentrinen isä – kuvanveistäjä Gutzon Borglum (1867–1941) Kiveen hakatut päät – kappale USA:n historiaa -luentosarja. Luennoitsija FM Jussi Tuovinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Väinö Linna ja historian tragiikka Tuntemattomassa sotilaassa ja Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa Väinö Linna 100 vuotta -luentosarjassa juhlistetaan kirjailijan 100-vuotissyntymäpäivää. Luennoitsija runoilija, VTM Olli Sinivaara. Luentoa voi seurata suorana verkossa: https://youtu.be/2YCA4oInQ74. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 17–18.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Torstai 3.12. Liivinmaa ja Puola-Liettua keskiajalla Euroopan kansat ja maat antiikista keskiajalle -luentosarja. Opi tuntemaan Euroopan kansat ja maat niiden historiallisen kehityksen kautta. Luennoitsija FM Seppo Vepsäläinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 19–20.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Juhlat ja viihde Arkielämää antiikin Roomassa -luentosarjassa tutustumme roomalaiseen yhteiskuntaan ja tavallisten ihmisten arkeen, joka oli samalla kertaa sekä hämmästyttävän modernia että kiehtovan outoa. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 1718.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Kutojat Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 19–21.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Perjantai 4.12. Pariisi – Pont Neufilta Pompidouhun Perjantain kulttuuriluennolla tutustumme historiaan sanoin ja kuvin. Luennoitsija FM Soili Poikonen. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 14.30– 16. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Opiston laulajien ja pianistien konsertti Kaksin aina kaunihimpi – laulu-piano -parit äänessä. Tapahtuman vetäjä Sini Rautavaara. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 18–20.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Lauantai 5.12. Kutojat Opistoteatteri esittää Gerhart Hauptmannin näytelmän Kutojat. Ohjaaja Harri Liuksiala. Opistotalo, Juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 15–17.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610.
20 Viikko 48-49/2020 Helen pilotoi uutta aurinkosähköteknologiaa Suvilahden aurinkovoimala. Patolan lämpökeskuksen aurinkovoimala. Itämeren hyljekannat kasvaneet tasaisesti Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä. Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt vuosia noin 30 000 yksilössä, mutta nyt tulos on jo toisena vuonna peräkkäin kasvanut noin 40 000 yksilöön. Vuodesta 2003 lähtien Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Kasvu on viime vuosina ollut voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista. – Kannan kasvusta ja hallien liikkumisesta kertoo se, että Suomen merialueella oli laskenta-ajankohtaan noin 2500 yksilöä enemmän kuin vuonna 2019, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Valtaosa (tänä vuonna noin 75 prosenttia) halleista tavataan keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista vajaat 90 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme. Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentatulos edustaa hallien minimimäärää, ja hieman vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa. Yksittäisten vuosien väliset erot laskentatuloksessa eivät siksi kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannanvaihteluiden arvioimiseksi on syytä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendiä. Jääolosuhteet vaikuttavat Norppien laskentatulos on vaihdellut vuosina 2013?2020 melko voimakkaasti. Vaihtelun taustalla ovat huhtikuun jääolosuhteet. Mikäli jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskenta-ajankohtaa, laskennoissa nähdään suuria norpparyhmiä, jotka nostavat laskentatuloksen poikkeuksellisen korkealle. Tämän vuoden tulos, noin 13 300 norppaa Perämerellä, on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (noin 12 600), mutta puolestaan selkeästi suurempi kuin vuonna 2018 (noin 9 900). Laskentatulosten vaihtelut eivät kerro norppamäärien äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Perämeren norppakanta on keskenään vertailukelpoisten laskentatulosten perusteella kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2020 laskennoissa laskentalinjoilla katettiin noin 24 prosenttia jääalasta ja nähtiin vajaat 3200 norppaa. Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luke. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo. Vuoden 2020 hallilaskentatulos merialueittain ja maittain Merialue/maa Viro Suomi Venäjä Tanska Ruotsi Puola Saksa Yhteensä Perämeri ja Merenkurkku 982 1097 2079 Selkämeri 356 1643 1999 Keski-Ruotsi 10534 10534 Lounaissaaristo 14 757 14757 Suomenlahti 134 663 1593 2390 Länsi-Viro 2594 2594 Riianlahti 2556 2556 Etelä-Ruotsi 1804 1804 Tanska 1088 1088 Puola 190 190 Saksa 84 84 Yhteensä 5284 16758 1593 1088 15078 190 84 40075 Helen lisää omissa kiinteistöissään uusiutuvan aurinkosähkön tuotantoa. Samalla tutkitaan aurinkoenergiamarkkinoiden uusimpia komponentteja maailmalta ja niiden toimintaa Suomen olosuhteissa. – Tutkimme uusien aurinkosähköratkaisuiden kaupallista kannattavuutta sekä niiden kykyä tehostaa aurinkovoimalan tuotantoa. Tutkimuksistamme hyötyvät suoraan Helenin asiakkaat, joille oppimme konkretisoituvat alan moderneimpina ja kustannustehokkaimpina aurinkoenergiaratkaisuina. Meiltä löytyy jo Suomen aurinkoenergiamarkkinoiden monipuolisin tarjoama, muun muassa kertainvestointina ja palveluna hankittava aurinkovoimala, Nimikkopaneelit sekä voimalaosuus, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Riku Kuikka Helenistä. Patolan lämpökeskuksen aurinkovoimalaan rakennetaan kaksi testikenttää, joissa tutkitaan kiinteistön piipun varjon vaikutuksia erilaisilla komponenteilla varustettujen paneelien tuotantoon. – Tavoitteenamme on vertailla tuotannon optimointiratkaisuja toisiinsa. Tutkimuksen avulla pystymme itse todentamaan, mitkä ratkaisut aidosti tehostavat aurinkovoimalan tuotantoa. Myös esimerkiksi kaksipuolisten paneelien toimintaa on tarkoitus tutkia erilaisilla asennusalustoilla, sanoo asiantuntija Tiina Harpila Helenistä. – Mikäli aurinkosähkön tuotanto ylittää kiinteistön kulutuksen, voimme tarjota sitä alkuperätakuin varmennettuna aurinkosähkönä asiakkaillemme osana Ympäristösähköä, Harpila lisää. Patolan lisäksi tänä vuonna rakennetaan aurinkovoimalat Myllypuron lämpökeskukseen ja Vuosaaren voimalaitoksen varastorakennukseen. Ensi vuonna työn alle otetaan lisää kiinteistöjä. Helenin ensimmäinen oma aurinkovoimala rakennettiin jo vuonna 2015 Suvilahden sähköaseman katolle, jossa Helen on testannut muun muassa seinäasennuksen toimivuutta. – Aurinkoenergiamarkkinat ovat voimakkaassa kasvussa ja on ensiarvoisen tärkeää, että Helen on ja pysyy markkinoiden edelläkävijänä niin teknologian kuin liiketoimintamallienkin näkökulmasta. Omien kiinteistöjen kattojen varustaminen aurinkopaneeleilla tukee lisäksi Helenin tavoitteita hiilineutraalin energiantuotannon osalta ja lisää uusiutuvan energian tuotantoamme, sanoo johtaja Sari Mannonen Helenistä. Helenin kiinteistöjen katot tuottavat pian aurinkosähköä ja toimivat samalla aurinkosähköteknologian tutkimusalustoina. Ensimmäiset aurinkovoimalat rakennetaan tänä vuonna Patolan ja Myllypuron lämpökeskuksiin sekä Vuosaaren voimalaitoksen varaston katolle.
21 Viikko 48-49/2020 Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2027 Helsingin kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna alle 5 000 asukkaan, kun 2010-luvulla kasvu on ollut keskimäärin 7 000 asukasta vuodessa. Kasvun oletetaan palautuvan lähelle tavanomaista jo ensi vuonna, ja Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän 700 000 asukkaan rajan vuonna 2027. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2020-2060 sekä Helsingin alueittainen väestöennuste vuoteen 2035. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 653 835 asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuonna 2027. Vuonna 2050 väkiluku on 820 000 ja vuonna 2060 saavutetaan 860 000 asukasta. Nopean kasvun vaihtoehto on 90 000 asukasta suurempi ja hidastuvan kasvun vaihtoehto 60 000 pienempi kuin perusvaihtoehto vuonna 2060. Koronaepidemian vuoksi Helsingin kasvu jää tänä vuonna alle 5 000 asukkaan, mutta perusvaihtoehdossa oletetaan jo ensi vuonna kasvun palautuvan lähelle tavanomaista. Vuosina 2021– 2030 Helsingin keskimääräiseksi vuosikasvuksi ennustetaan 6 250 asukasta, kun 2010-luvulla keskimääräinen kasvu oli 7 000 asukasta vuodessa. Helsingin seudulla ennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa kahteen miljoonaan asukkaaseen vuonna 2056. Vuoden 2019 lopussa Helsingin seudulla oli 1,51 miljoonaa asukasta. Varhaiskasvatusikäisiä ennustetaan olevan tuhat nykyistä vähemmän vuonna 2022, ja nykyinen taso saavutetaan uudestaan vasta vuonna 2026. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa 5 500 lapsella vuoteen 2025 mennessä. 65–74-vuotiaiden määrä kasvoi 2010-luvulla, mutta on nyt pysähtynyt. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa nopeasti. Jo kymmenessä vuodessa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 22 000 asukkaalla eli lähes 50 prosentilla. Helsingin ennustetaan menettävän vuosittain 3 000–3 500 asukasta muuttotappiona seudun muihin kuntiin, mikä vastaa vuosien 2000–2019 keskimääräistä tasoa. Jätkäsaaressa, Kalasatamassa Tärkeimmät kasvualueet vuoteen 2035 asti laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan ovat suurilla projektialueilla Kalasatamassa, Pasilassa, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa. Muita kasvualueita ovat Vuosaari, Malmin entisen lentokentän alue, Hernesaari ja Lauttasaaren-Koivusaaren alue. Helsingin 36 500 hengen ruotsinkielisen väestön ennustetaan kasvavan 42 000:een vuoteen 2050 mennessä. Väestöosuuden ennakoidaan kuitenkin laskevan nykyisestä 5,6 prosentista 5,2 prosenttiin. Ruotsinkielistenkin varhaiskasvatusikäisten lasten määrä vähenee hieman lähivuosina, mutta palaa nykytasolle 2020-luvun lopulla. Peruskouluikäisten lasten määrän kasvu saavuttaa huippunsa 2024 mennessä. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Keskisessä, Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Hurriganes-kirja kokoaa tarinat levyjen ja albumien takaa Vesa Kontiainen (kuva: Tiina Bolz) Levymyynnissä mitattuna Hurriganes oli 1970ja 1980-luvuilla yksi Suomen menestyneimpiä rocknimiä. Tänään ilmestyvä Vesa Kontiaisen tietokirja Hurriganes – Albumit 1973–1988 antaa elävän kuvan siitä, miten yhtyeen ja sen soittajien levyt syntyivät ja millaisen vastaanoton ne saivat. Laajaan haastattelumateriaaliin perustuva kirja on tuhti tietopaketti kaikille Hurriganes-faneille. Monta kirjaa suomirockin historiasta kirjoittaneen Vesa Kontiaisen uutuusteos kertoo bändin albumeista vuosilta 1973–1988 sekä yhtyeen soittajien soololevyistä eli mukana ovat myös tuona aikana äänitetyt Remu Aaltosen, Cisse Häkkisen, Albert Järvisen, Ile Kallion, ja Janne Louhivuoren levyt. Bonuksena on kaksi livelevyä, vuonna 1996 julkaistu Live In Stockholm 1977 sekä vuonna 2011 julkaistu Live in Hamina 1973. Jokaisen albumin kohdalla kerrotaan studiotyöskentelystä, biiseistä, levyn vastaanotosta ja listasijoituksista. Hurriganes – Albumit 1973– 1988 tarjoaa mielenkiintoista ja osin ennen julkaisematonta haastattelumateriaalia. Kirjassa ääneen pääsevät monet levynteossa mukana olleet soittajat, kuten Ile Kallio, Janne Louhivuori, Jukka Gustavson, Måns Groundstroem, Seppo Valjakka, Esa Kotilainen, Matti Everhall ja Jan Holm. Juvalainen Vesa Kontiainen on rockin pitkän linjan monitoimimies: tietokirjailija, toimittaja, juontaja, luennoitsija, konsultti, keikkamyyjä, festaripromoottori, kiertuemanageri ja musiikkivisailujen järjestäjä. Sitä mitä hän ei suomalaisesta rockmusiikista tiedä, ei tarvitsekaan tietää. Bazar on julkaissut aiemmin hänen teoksensa Juva Rock City, Popeda – Nelkytä vuotta ja Mika Sundqvist – Suomirockin sekatyömies. Maria Kallio palasi rikosten pariin! KIRJA-ARVOSTELU Leena Lehtolainen on erittäin tuottelias kirjoittaja, dekkarikirjailija, joka muutaman vuoden tauon jälkeen tuo taas uudessa kirjassaan ”Jälkikaiku” (Tammi 2020, 394 s. ) lukijoille eteen ”sankaripoliisinsa” Maria Kallion. Kyseessä on jo 15. Maria Kallion esiintyminen Lehtolaisen poliisina, nyt Kallio on edennyt pikku osastonsa pomoksi . Paikka on edelleen Helsingin läntisen lähiön, Espoon, poliisilaitos . Lehtolaisella on aina ollut erinomainen taito ja tieto olla ajan hermolla, juuri ajankohtaisissa tapahtumissa ja henkilöasioissa. Niin tässä ”Jälkikaiku” romaanissakin. Lehtolaisen kirjojen vahva valtti poliisielämän ja -työn tuntemus välittyy tässäkin romaanissa erinomaisesti. Poliisikunnan omat henkilökohtaiset ongelmat, keskinäiset suhteet, armoton virkahierarkia ja suullinen huumorin varjolla tapahtuva työkavereiden mollaaminen ovat tässäkin kirjassa arkista työpäivää naissukupuolen vähättelyä unohtamatta . Lehtolaisen kuvaus poliisien työympäristöstä,älykkyydestä ja ennakkoluuloista on tässäkin kirjassa erittäin osuvaa. Sotkuinen murhavyyhti ”Järkikaiku” tuo eteemme juuri nyt Espoossakin ajankohtaisen nuorison väkivallan , jonka kuolonuhri on maahanmuuttajataustainen nuori poika. Tämän kuoleman ympärille Lehtolainen kutoo laajan, monimutkaisen ihmissuhdeverkon. Nuoren tytön raiskaus saa tunteet pinnalle, raiskaaja on maahanmuuttajataustainen muslimi, mutta onko hän myös murhaaja ? Poliisien lisäksi asiaan sotkeutuu pari vanhemman polven urosta, miestä, joiden vankat mielipiteet ja toimet sävyttävät poliisin tutkintaa. Näiden aikuisisien omien lastensa kasvatusta puidaan kirjassa laajalti, äidit jäävät ihan paitsioon. Maahanmuuttajien solmujen lisäksi Lehtolainen marssittaa eteemme sukupuolisia ongelmia, onko surmattu poika vai tyttö vai jotakin siltä väliltä. Kuka tiesi surmatun pojan vaikeasta sukupuolisuuntautumisesta ja kuka vaikeni siitä vaikka tiesikin? Miten suhtautua pyrkimyksiin sukupuolen vaihtamisesta? Mitä sanoo Allah? Jotta murhavyyhti olisi tarpeeksi sotkuinen Lehtolainen tuo eteemme vielä yhden erittäin ajankohtaisen asian,tietomurron Espoon poliisilaitoksen henkilökunnan, Maria Kallion, hänen alaisensa ja lapsiensakin henkilökohtaisiin posteihin. Inhottavaa törkyä tulee vähän jokaiselle,uhkauksiakin, ja lähettäjää yritetetään jäljittää. Lähettäjä tuntee poliisilaitosta liian läheltä! Kun lisätään vielä 20 vuotta vanha pikku lapsen katoaminen Espoon rannalla on kirjassa sotkua kerrakseen, ehkä liikaakin. Tiivistäminen ja sivurönsyjen karsiminen olisi tätä lähes 400-sivun jännäripakettia luettavuudeltaan parantanut. Vauhdikas loppuratkaisu Lehtolaisen romaaneista on tehty televisiosarja ja teatterisovituksia. Ehkä tätä taustaa vasten selittyy kirjan loppuratkaisu, joka on vauhdikas, vähän epäuskottavakin, mutta televisioon hyvin sopiva! Kirjailijan omat sympatiat tulevat esille aivan lopussa kun virkapukuinen Maria Kallio seisoo Helsingin keskustan kadulla ”vahtimassa” Pride-sateenkaarikulkueen etenemistä ja kulkueesta hänen lukuisat tuttunsa tervehtivät häntä iloisesti Kallion vastatessa myös iloisesti virkapuvustaan huolimatta! Pekka Hurme Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain 3.11.2020. Taloyhtiöiden kannalta muutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan. – Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää. – Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, Pylsy täsmentää. Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena. Kiinteistöliitto pitää hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei kansallinen laki velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä. Taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan
22 Viikko 48-49/2020 100 vuotta ensimmäisestä Coca-Colan joulumainoksesta Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki on suomensukuisen taiteilija Haddon Sundblomin luoma hahmo. lahja”, Suomen Coca-Colan viestinnästä vastaava Théa Natri sanoo. – Suuri yhteinen joulu kaikkien läheisten kanssa ei ehkä ole tänä vuonna mahdollinen, mutta voimme miettiä muita erilaisia tapoja jakaa aikaa läheisillemme. Kolme yllättävää joulufaktaa 1. Kansainvälisesti tunnettua Joulupukkia ei olisi ilman Ahvenanmaata Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki sai ensimmäisen kerran hahmonsa vuonna 1931 suomensukuisen Haddon Sundblomin siveltimestä. Sitä ennen ei ollut kansainvälistä yksimielisyyttä siitä, miltä joulupukki näyttää. Ennen Sundblomin maalauksia joulupukin hahmosta oli liikkeellä lukuisia eri versioita. Joulupukki kuvattiin muun muassa synkkänä, kaapuun pukeutuneena ukkona tai jopa pelottavana maahisena. Suomessa pukki esiintyi nuuttipukin sukuisena eläinhahmona. 2. Joulupukin tie mainoksista Louvreen ja postimerkkiin Sundblom maalasi uransa aikana yli 40 öljymaalausta Coca-Cola Joulupukista. Nämä kuvat ovat edelleen käytössä Coca-Colan mainoksissa, julisteissa, pakkauksissa ja muissa materiaaleissa. Sundblomin alkuperäisteokset kuuluvat Coca-Cola Companyn taidekokoelmaan. Useimmat niistä ovat olleet esillä arvostetuissa museoissa, kuten Louvressa Pariisissa, tiedemuseossa Chicagossa ja Ontarion kuninkaallisessa museossa Torontossa. Maalauksia on ollut myös Joulumyyjäiset Brunssi KULTTUURITALOSSA la 5.12.2020 & Juhlavuoden kunniaksi Coca-Cola julkistaa uuden joulumainoksen, jonka sydämeenkäyvä viesti heijastelee tätä aikaa; ihmisten halua ja kaipausta viettää joulua läheisten kanssa. Coca-Cola Joulurekka ei tänä vuonna poikkeusolojen vuoksi kierrä missään päin maailmaa keräämässä ihmisiä yhteen. Coca-Colan joulumainokset ovat muokanneet käsitystä joulupukin ulkonäöstä kaikkialla maailmassa. Lämminhenkinen, punaposkinen Coca-Cola Joulupukki on suomensukuisen taiteilija Haddon Sundblomin luoma hahmo. Sata vuotta sitten Eurooppa toipui ensimmäisestä maailmansodasta ja Suomessa elettiin niukkuudessa, eikä joulunvietto ollut yhtä yleistä kuin nykyään. Coca-Colan 1920-luvulla julkaisemat ensimmäiset joulumainokset käynnistivät ilmiön, joka on vaikuttanut miljoonien ihmisten joulunodotukseen eri puolilla maailmaa. Kuluneiden sadan vuoden aikana Coca-Colan iloisista joulumainoksista, punaposkisesta joulupukista, satojen valojen koristamasta joulurekasta sekä tunnistettavasta ”Holidays are Coming”-musiikista on tullut erottamaton osa joulunaikaa eri puolilla maailmaa. Myös suomalaisuus on vaikuttanut Coca-Colan joulumainontaan ja erityisesti kansainväliseen käsitykseen Joulupukista. Maailmankuulun Coca-Cola Joulupukin olemus on suomensukuisen mainostaiteilijan Haddon Sundblomin käsialaa. Amerikansiirtolaisen Sundblomin sukujuuret olivat Ahvenanmaalla. 90 vuotta hahmon syntymisen jälkeen joulupukki ei enää ole punainen vain Coca-Colan mainoksissa, vaan hahmo on vaikuttanut siihen, miten joulupukki kuvataan kaikkialla maailmassa. Poikkeusjouluna Joulurekka on parkissa Vuoden 2020 joulu tulee olemaan erilainen kuin aikoihin, sillä Coca-Cola Joulurekka on parkissa. Coca-Cola käynnistää kuitenkin 100 vuotta joulua -juhlavuoden kunniaksi kampanjan, jonka televisiomainoksen on ohjannut ansioitunut, Oscar-palkittu ohjaaja Taika Waititi. Mainosfilmillä nähdään sydämellinen tarina perheenisästä ja tyttärestä, jonka yhdessäoloon liittyvän joululahjatoiveen isä saa vaikeuksista huolimatta toteutettua. Elokuvallisesta mainoksesta on tehty erikoispitkä 2,5 minuutin versio. Tämän version ensimmäinen ja ainoa esitys on 15.11. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman yhteydessä. – Kuluva vuosi on ollut monille meistä rankka ja haluamme kannustaa ihmisiä jakamaan toisilleen jouluiloa. Karanteenioloissa ja sosiaalisen etäisyyden myötä toisten ihmisten seuraa ja läheisyyttä kaivataan ja arvostetaan. – Tähän ajatukseen kiteytyy juhlavuotemme viesti, ”Sinä olet joulun paras Suurkiitos asiantuntevalle etäopastajalle, kaikki meni hienosti. Toivoisin, ettei kukaan jäisi digiongelmiensa kanssa yksin. Maksutonta digiopastusta senioreille lähellä ja etänä. Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. www.entersenior.fi info@entersenior.fi 050 307 9366 Lisätietoja: Enter opastaa Helsingissä tälläkin hetkellä 24 paikassa, lähinnä kirjastoissa. Etäopastus auttaa silloin, kun et pääse paikan päälle. Ahvenanmaan museon ja Ahvenanmaan siirtolaisinstituutin näyttelyssä. Vuonna 2007 Ahvenanmaan postilaitos julkaisi Haddon Sunblomin Joulupukkia esittävän joulupostimerkin. 3. Joulumainokset kertovat lahjakulttuurin muutoksista Coca-Cola Joulupukkia esittävät mainokset ovat ajankuvia, jotka kertovat myös tapojen ja jouluperinteiden muutoksista. Varhaisissa mainoksissa Joulupukki jakoi lapsille puisia, käsityönä valmistettuja leluja ja posliinipäisiä nukkeja. 2000-luvulla pukille taas ovat tulleet tutuiksi sähköjunat ja kauko-ohjattavat helikopterit. – Joululahjakulttuuri kuvaa yhteiskunnallista kehitystä. Kun sata vuotta sitten Suomessa lahjaksi annettiin enimmäkseen käyttötavaroita, 2020-luvulla suosittu lahja ovat elämykset ja yhdessäolo. Tänä vuonna, poikkeusjouluna, haluammekin kannustaa ihmisiä ideoimaan, miten auttaa ja huomioida läheisiään. Nyt, jos koskaan, kaipaamme iloisia yllätyksiä, Théa Natri sanoo. Coca-Colan ensimmäisistä sanomalehdissä julkaistuista joulumainoksista tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Mainoksissa on nähty lähes 90 vuoden ajan juuriltaan suomalaisen Haddon Sundblomin piirtämä punaposkinen ja punanuttuinen Coca-Cola Joulupukki.
23 Viikko 48-49/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Stockmannin tavaratalon satuikkuna avautui Rakastetun satuikkunan avajaisia viettiin Stockmann-tavaratalossa lauantaina 7.11. Tänä vuonna ikkunan pienet satuhahmot suorittivat jouluaskareitaan säveltäjä Tuomas Kantelisen luoman musiikin tahdissa. Stockmannin odotetuimpiin jouluperinteisiin kuuluva satuikkuna avautui eismmäisen kerran Helsingissä joulun alla vuonna 1949. Siitä lähtien se ollut tärkeä merkki joulun lähestymisestä ja johdattanut niin lapsia kuin aikuisia lähestyvän joulun tunnelmaan. Ikkunan tapahtumat sijoittuvat tällä kertaa piparkakkumaahan, jossa sympaattiset tonttuja eläinhahmot puuhastelevat tärkeitä jouluisia piparkakkujen valmistamiseen liittyviä askareitaan. Tänä vuonna äänimaailma on erityisen suuressa roolissa ikkunassa ja sen tapahtumissa. Uniikin musiikin on luonut säveltäjä ja pitkäaikainen satuikkunafani Tuomas Kantelinen. – Säveltäjälle tämä työ on aivan täysi unelma. Joulun taika, värit, tuoksut, lapsenmieli ja koko joulunajan tunnelma ovat aina olleet minulle mitä ihanin lähtökohta mielikuvituksen lennolle. Satuikkunan musiikki syntyikin helposti. Ei tarvinnut kuin ammentaa niistä tuntemuksista, joita vuosikymmenien joulut ja juuri Stockan satuikkunan muistot ovat minussa herättäneet. Jouluaiheinen musiikki ei varmasti jää tähän!, Kantelinen sanoo. Jouluiseen maailmaan Yli kymmenen satuikkunaa Stockmannilla suunnitellut Eila Ristimäki kertoo, että jokainen ikkuna syntyy ilolla, heittäytymisellä ja saumattomalla tiimityöllä. Ensin suunnittelusta vastaava Ristimäki piirtää ikkunan, sen jälkeen rakentuu rekvisiitta, ja lopuksi pienet satuikkunaan muuttavat hahmot luovat ikkunalle sen sielun. – Tänä vuonna uuden ulottuvuuden ikkunan suunnitteluun on tuonut myös tiivis yhteistyömme Tuomas Kantelisen kanssa. Hänen säveltämänsä musiikki luo ikkunaan ihanan tunnelman ja johdattaa katsojat sisälle ikkunan jouluiseen maailmaan. On kiva päästä pian paljastamaan satuikkuna myös muille. Olemme todella ylpeitä tästä kokonaisuudesta, Ristimäki sanoo. Merkitykselliseksi Ristimäelle suunnittelutyön joka vuosi tekee myös tieto siitä, että vierailu satuikkunan äärellä on monelle lapselle ja aikuiselle niin tärkeä jouluperinne. – Kun maltan jäädä vähän kuuntelemaan, mitä lapset ikkunasta puhuvat ja mihin he kiinnittävät huomiota, saan itsekin täysin uusia näkökulmia ikkunan tapahtumiin. On ihana kuulla, miten lapset ottavat ikkunan omakseen ja rakentavat sen tarinaa eteenpäin omalla tavallaan. Ensilumi-elokuva on syksyn kotimainen yllättäjä ni-ikäisen Ramin-pojan roolissa, kuinka hän kantaa huolta perheen tulevaisuudesta. Elokuva keskittyykin Raminin näkökulmaan ja Aran-Sina Keshvari selviytyy vaativasta roolistaan hyvin. Ramezan pienimuotoisen elokuvan sisällä on paljon yhteiskunnallista humaania realismia. Vaikka Ensilumen tunnelma on surumielinen, on siinä myös paljon iloa sekä optimismia perheestä, joka haluaa selviytyä elämästä ja että kaikki päättyisi lopulta hyvin – surulle ei pidä antaa liikaa tilaa. Ramezanin empaattisen elokuvan suola on pääosanelikon hienot roolisuoritukset. Isän roolin vetää maailman arvostetuimpiin näyttelijöihin kuuluva iranilaisnäyttelijä Shahab Hosseini. Hänet on palkittu aikaisemmista rooleistaan parhaana miesnäyttelijänä sekä Berliinin että Cannesin elokuvajuhlilla. Ensilumi on pieni elokuva Suomesta, jonka tarina kestää kansainvälisen vertailun. Ensilumi-elokuva elokuvateatteri Rivierassa /www.rivierakallio.fi Juhani Styrman Ensilumi on pienieleinen samalla kuitenkin syvästi inhimillinen elokuva Mahdipourin perheen elämästä Suomessa. Isää näyttelevä Shahab Hosseini tekee kansainvälisen tason roolisuorituksen. Kuva: Sami Kuokkanen / Aamu. Elokuvateattereihin on tullut hyvin poikkeuksellinen kotimainen pakolaiselokuva. Hamy Ramezan ohjaama Ensilumi ei sorru tuttuihin stereotypioihin. Elokuvassa loistaa poissaolollaan pakolaiskuvauksille niin monesti tutut vastakkainasettelut kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä, joiden keskiössä on yleensä rasismi ja väkivalta. Elokuvassa Mahdipourin perhe elää elämäänsä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa. Lapset Ramin (Aran-Sina Keshvari) ja hänen pikkusisko käyvät koulua. Bahman-isä (Shahab Hosseini) tekee satunnaisia hanttihommia ja perheen äiti (Shabnam Ghorbani) pyörittää kotia. Elokuva kertoo arkisen, mutta samalla totuuden tuntuisen tarinan pakolaisperheestä, joka saa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Vaikka tarina on fiktiivinen, elokuvan käsikirjoitus perustuu ohjaaja Hamy Ramezanin omiin lapsuudenkokemuksiin. Ramezan oli kahdeksanvuotias, kun hänen perheensä pakeni Iranin ja Irakin välistä sotaa. Kaksi vuotta kestäneellä pakomatkalla perhe koki pakolaisleirejä, salamatkustamista, laittomia rajanylityksiä ja vankiloita tuttua tarinaa tiedotusvälineistä. Ramezan on kertonut, että hän traumatisoitui lapsuuden kokemuksistaan. Hän joutuu edelleenkin työstämään pakomatkan traumoja. Ohjaajan kokemuksia voi nähdä varsinkin perheen tei
24 Viikko 48-49/2020 TOIVEISSA UUSI KOTI? Kutsu meidät arviokäynnille jo tänään! www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). KALLIO, KT, 3 h, kk, kh 45 m² Remontoijan unelma, läpitalon kolmio Kalliosta avarilla näköaloilla! Tämä on harvinaisen hyväpohjainen ja valoisa koti, jossa kaksi makuuhuonetta on rauhallisen sisäpihan suuntaan. Keittokomerosta ja olohuoneesta on upeat puistoja Kallion kirkkonäkymät. E=D 2007 . Mh. 311.970,49 €, vh. 315.000 €. Läntinen Papinkatu 6 A. 20808952 KALLIO, KT, 2 h, k, kph, lasitettu parveke 57 m² Keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien ja palvelujen äärellä vapaa kaksio, 2. krs, hissitalo. Olohuoneesta ja keittiöstä Helsinginkadulle, makuuhuoneesta ja parvekkeelta avarat näkymät rauhalliselle sisäpihalle. Tilava kylpyhuone, jossa tilaa pesukoneelle. E=G 2013 . Mh. 279.945,67 €, vh. 288.000 €. Fleminginkatu 16 D. 20053342 NÄKINPUISTO, KT, 3 h, k, s, kh, wc, lasit. parv. 77 m² Loistavapohjainen saunallinen kolmio Näkinpuistossa, Hakaniementorin tuntumassa! Tämän kodin valtteja ovat erinomaiset tilaratkaisut, iso eteinen, erillinen wc ja kylpyhuoneja saunaosasto sekä tilavat makuuhuoneet, viihtyisä keittiö sekä ruokailuja olohuonetila. E=E 2013 . Mh. 498.000 €. Haapaniemenkatu 3 B. 20214751 ALPPIHARJU, KT 3 h, k, wc, kh 105 m² 1920-luvun tunnelmaa Alppiharjussa! Avaria tiloja, korkeita huoneita ja syviä ikkunalautoja. Asunnosta löytyy alkuperäisiä peiliovia ja lautalattioita. Kodissa on tilava kylpyhuone poreammeella ja erillinen wc. Tästä on mahdollisuus tehdä aivan mielettömän upea koti. E=D 2007 . Mh. 645.000 €. Läntinen Brahenkatu 4b B. 21914874 ALPPILA, KT 2 h, avok, wc/suihku 36 m² Tunnelmallinen kulmahuoneisto 30-luvun kivitalossa. Oma tontti. 3. krs, ei hissiä. Kiva sijainti Lintsin kupeessa avarin näkymin. Avokeittiössä astianpesukone ja pyykinpesukone, jotka kuuluvat kauppaan. Julkisivuremontti suunnitteilla toteutettavaksi. E=E 2013 . Velaton lähtöhinta 198.000 €. Tivolitie 4 A. 20440306 SÄÄSTÖPANKINRANTA 2 | 00530 Helsinki, puh. 020 780 3380, kallio@huoneistokeskus.fi, etunimi.sukunimi@huoneistokeskus.fi PEKKA SIMOLA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 683 7679 JUSSI JÄRVINEN kiinteistönvälittäjä LKV, DI 0400 250 772 SARI KESKINIVA kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 050 347 9817 RIITTA JUVONEN kiinteistönvälittäjä LKV, YKV kaupanvahvistaja 044 973 5807 GUL SHOAIB myyntineuvottelija KTM 040 191 6439 SARI LEINO kiinteistönvälittäjä LKV 040 610 4494 JARMO ORELL myyntijohtaja LKV, LVV 040 668 3748 ITÄ-PASILA, KT, 3 h, avok, kh, erill. wc, vh ja terassipiha 63 m² Taloyhtiö myy kaksi 3h huoneistoa uusmerkintänä, varainsiirtoverosta ja putkiremontin kustannuksista vapaana! Juuri valmistuneet muuttovalmiit kodit, joihin pääset heti muuttamaan sisään. Kiva sijainti puiston reunalla, oma sisäänkäynti ja aidattu pihapatio. E=D 2007 . Mh. 339.000 €. Jarrumiehenkatu 2 B. 9876584 Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-19, la 9-16. Sydämellinen joulutervehdys kaikille Kallio-lehden lukijoille! Stadin sydämessä – sydämellä Nyt on oikea aika hankkia joulun ihanat ihoa hellivät lahjat! Tule tutustumaan tarjouksiimme tai valitse joku valmiista jouluisista pakkauksistamme. Asiantunteva henkilökuntamme auttaa sopivien joululahjojen valinnassa. Tervetuloa jouluostoksille! Aco Face Renewing Face Oil 30 ml 15,95 € (norm. 20,60 €) Vichyn Neovadiol Rose platinum 50 ml voiteet 38,50 € (norm. 46,60 €)