Oletko myymässä asuntoasi?
Laadukasta kiinteistönvälitystä
ja varallisuuden hoitoa!
LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV
Palvelemme myös lakiasioissa
Soita 050 511 4410
Arja Oreschnikoff
Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067
Eeva-Liisa
Moilanen
jari.nieminen@isannointiverkko.fi
Varatuomari
Laillistettu
kiinteistönvälittäjä
(LKV)
Pyydä
välitystarjous.
LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja
arja.oreschnikoff@omatkoditlkv.fi
www.omatkoditlkv.fi
Tarjoa myyntiin!
Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous!
Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti
Viikot 48-49 - 2016
Uskalla
olla upea!
70?
? Geelilakkaus, kädet ja jalat
Hemmottele jalkoja:
?
Jalkahoito + geelilakka 2h
47. vuosikerta - Nro 22
Avoinna: Ark 09-20.30, La 11-20.30, Su 12-19
Ark. 9.00-11.00
79?
40?
? Pikkujoulumeikki
Sinulle ja ystävällesi:
yhteishintaan
?
Pikkujoulumeikki + geelilakka, kädet
La 11.00-13.00
110?
Tarjoukset voimassa 18.12.2016 saakka
Jouluksi meiltä lahjakortit,
käsitöitä ja uniikit korut!
Varaukset ja tiedustelut: Leena 040 5533 087
Hämeentie 26, 00530 Helsinki
Jouluglögi
vain
Tervetuloa!
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
Ilmoittautuminen kevään kursseille
alkaa 5.12. Ma 9.30, tervetuloa!
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
Avoinna joka päivä klo 9-02
t
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
JOULUSIIVOUKSET
a kodistasi paikan,
Lakeuden Emännät siivoa
a.
johon pukin on mukava tull
MÄKIKUPLA
. 1 1- 0 2 la -s u 1 3 - 0 2 A - o i k
eu d e
t
Stadin parhaat isot pizzat,
pastat, lasagnet.
Myös mukaan!
Tervetuloa!
Torkkelinkatu 2, 00500 HKI
P. 8253 1520, 8253 1521
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
eude
-oik
Hämeentie 58-60. P. 045-8076115 A
Ravintola
: a rk
a
n
n
i
Avo
?
Tarjous voimassa koko joulun ajan
TULE, KOE JA IHASTU!
www.kalliolankansalaisopisto.fi
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
100
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
TIETOKONEPAKETTI EDULLISESTI
Tuplaydinprosessori
Kirjoittava DVD-asema
Laadukas 19" näyttö
Windows 7 tai Windows 10
Valmis konepaketti esim. netti- ja multimediakäyttöön
Paketin hinta: 140?
Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää
GLOBAL GRAPH OY
KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE
Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18
Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi
KALLIO LEHTI
2
Viikot 48-49
MILJA SARKOLA
Ohjaus Tarja Koskela
TÄNÄÄN 30.11. klo 19 ja
viimeiset 2.12., 3.12., 7.12.,
9.12., 10.12., 14.12.
Viimeinen esitys 16.12.
Liput:
www.teatterikultsa.?i tai ovelta.
Käenkuja 6-8, Sörnäinen, Helsinki.
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Kauniita, jouluisia,
edullisia istutuksia
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
alk.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
chef wotkin?s palvelutiskit
prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1
00900 Helsinki ? 010 766 8912
s-market sokos helsinki Postikatu 2
00100 Helsinki ? 010 766 1047
10?
tehtaanmyymälä
ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
? 09-774 33 477
www.wotkins.fi
Viipurin Kukka
Viipurinkatu 1, puh. 146 2725
Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14
Hietalahden
kauppahalli
HAKANIEMEN HALLI
il k s
B
ar
M
TUOREEN LIHAN
ERIKOISMYYMÄLÄ
hake
Joulunajan tarjoukset
Hakaniemen halli, 00530 Helsinki
Avoinna ma-pe 8-18, la 8-16
Puh: 09 - 753 8378 ? www.reininliha.fi
Hot shakes
Ginger Bread Shake
4,50?
6,00?
HAE OMASI lehtipisteestä! tai tilaa kotiinkannettuna.
ERIKOISHINTA
NRO 5/2016
Pientalon energia
4,90
IRTONUMERO 6,80 ?
Tiilitalo ja
puulämmitys
Pyörteen perheen valinta
Lyhyempi
suihku
säästää
SATOJA
EUROJA
TULILATTIALÄMMITYS
tuo myös kosteusturvaa
Lämpö talteen
suihkuvedestä
TALOMESTARI
uusimmassa
lehdessä mm.
KISSAFANI
uusimmassa lehdessä mm.
? VIENO hermostui koiraan ja muutti naapuriin.
? MUUTTOVALMIIDEN
omakotitalojen suosio kasvaa.
? KARVA-KAVERIT käyvät
ilahduttamassa vanhuksia
? SUIHKUVEDEN
lämpö talteen.
INTO
RAV
O?
HOIT
MAALÄMPÖjärjestelmät usein
ylimitoitettuja
(Ensi vuonna 5 numeroa)
Tilaan
40,00
67,00
47,00
49,00
67,00
45,00
Luontaisterveys
Meidän Koira
Senioriterveys
Sielunpeili
Talomestari
Lehden tilaaja
Sukunimi
Etunimi
Lähiosoite
Postinumero
Puhelin
Postitoimipaikka
UUD
NEU
ET ?
? VIN
VOT
KIT
i
muutt?
Vieno
uriin
naapsi kissa
mik kotoa?
e
lähte
ROTUESITTELYSSÄ
SFINKS
63,00
40,00
55,00
63,00
33,00
1.
luokan
postimerkki
Karprint Oy
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
n
ON o
SAMSilman
maa kissa!
isoin
esitt
elyss
45,00
ä
to
karvfianx
s
Rotu
Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen
kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa.
Antiikki ja Taide
Ase ja Erä
Ekoelo
Hevosmaailma
Kiinteistö ja Isännöitsijä
Kissafani
T
? UU
alle,
auton
Jade o murtui
lanti
issa
istok
ToimPO PENA
S E P rä ä
keh ssin pois
stre
a
hoita
Killelella
huo asta
ir
a
s
änsä
isäntä
33,00
Laskeneet
kustannukset
lisänneet
aurinkosähköä
6/20160
6,6
? PIENILLÄ arjen
teoilla isot säästöt.
n
6 numeroa vuodessa.
MEIDÄN KOIRA
uusimmassa lehdessä mm.
? SAKSANPAIMENKOIRA Topi on
Instagram-julkkis, jolla on jo
yli 30 000 seuraajaa.
? MÄYRÄKOIRA Martta pelasti
luolaan pudonneen Ritan, joka ehti
olla loukossaan 11 vuorokautta.
? RALLY-TOKO on Suomessa
verraten nuori laji, mutta sen
suosio on koko ajan kasvussa.
40,00
? RANSKANBULLDOGGI rotuna ja
harrastuskoirana.
6 numeroa vuodessa.
Viikot 48-49
47. vuosikerta ? nro 22
Ajankohtaista
Joukkoliikenteessä
lisävuoroja
??Helsingin seudun liikenne HSL
järjestää lisälähtöjä busseille, metrolle ja raitiolinjalle 5 pikkujoulukaudella 18. joulukuuta asti.
Bussit ajavat lisälähtöjä myöhäisiltaisin perjantain ja lauantain
sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, joten ensimmäinen
lisälähtöjen yö on perjantain 18.
lokakuuta jälkeinen yö.
Lisälähtöjä on Helsingin linjoilla 20N, 39N, 43, 65, 67, 68,
71, 72N, 85N, 92N, 94N ja 97N
sekä seutulinjoilla 132NT, 231N,
235N ja 411.
Metro liikennöi pikkujoulukaudella kaksi tuntia tavallista pidempään perjantain ja lauantain
jälkeisinä öinä.
Raitiolinjalla 5, joka liikennöi
Rautatieaseman ja Katajanokan
terminaalin väliä, on lisäliikennettä perjantaisin, lauantaisin ja
sunnuntaisin.
Linja liikennöi
Katajanokan terminaalin laivojen kulkuaikoina 5-10 minuutin
vuorovälillä.
Pasilan väliaikaisen aseman sisäänkäynti Ratapihantielle. Havainnekuva: YIT.
Keski-Pasila uudistuu ? väliaikainen
asema ja uudet liikennejärjestelyt
??Keski-Pasilan mittava uudistuminen etenee Pasilan aseman
ja alueen liikennejärjestelyjen
muutoksilla. Väliaikainen asema
otetaan käyttöön maaliskuussa
2017 ja se palvelee matkustajia
syksyyn 2019 saakka, jolloin
uusi Pasilan asema valmistuu.
Väliaikaisen aseman käytöllä
on vaikutuksia myös joukkoliikenteeseen.
Pasilaan väliaikainen
asema
Pasilan nykyinen asema puretaan asemahallin lattiatasoa
myöten ja rakennustöiden ajan
on käytössä väliaikainen asema. Uudesta asemasta tulee osa
Keski-Pasilan keskukseksi rakennettavaa Triplaa.
Väliaikainen asema toteutetaan siltarakenteena: asemasilta
kulkee raiteiden päällä, siirtymäsilta vie Ratapihantien yli ItäPasilan puolelle ja yhdyssiltaa
pitkin kuljetaan siirtymäsillalta
Opastinsillalle. Asemasillan itäpäässä on kolmikerroksinen väliaikainen asemarakennus, jossa
on lämpimiä odotustiloja sekä
kaksi liiketilaa.
Noin 10 metriä leveältä asemasillalta on hissit ja portaat
jokaiselle laiturille. Siirtymäsilta Ratapihantien yli Veturitorille
on noin viiden metrin levyinen
ja sen itäpäädystä on kulku katutasoon portaita pitkin tai hissillä. Aseman saattoliikenne on
Veturitorilla, samoin kuin 130
pyöräpysäköintipaikkaa.
jetaan kesäkuussa 2017 ja sen
purku aloitetaan.
Osa väliaikaisen aseman siltarakenteesta on jo paikallaan.
Loppuvuoden aikana rakennetaan Ratapihantien ylittävä siirtymäsilta sekä Opastinsillalle
vievä yhdyssilta. Niiden perustustyöt vaikuttavat jonkin ver-
ran liikenteeseen. Töistä tiedotetaan erikseen. Ajoyhteys Veturiparkkiin säilyy entisellään.
Pasilan asema on Suomen toiseksi vilkkain asema, jolla pysähtyvät kaikki junat lukuun ottamatta Pietariin kulkevaa Allegroa. Matkustajille on väliaikaisella asemalla odotustiloja sekä
asemarakennuksessa että asemasillalla. Asemalla on myös Rkioski, Subway-ravintola ja WCtilat sekä VR:n ja HSL:n lippuautomaatit. Lisäksi junalippuja
voi ostaa R-kioskilta ja itsepalvelukanavista.
Sivu 7
Käyttöön
maaliskuussa
Väliaikainen asema otetaan
käyttöön maaliskuussa 2017 ja
se palvelee matkustajia syksyyn
2019 saakka, jolloin uusi Pasilan
asema, Triplan kauppakeskus ja
pysäköintilaitos valmistuvat. Kevään 2017 ajan väliaikainen ja
nykyinen asema ovat yhtä aikaa
käytössä. Nykyinen asema sul-
Guggenheim -esitys
jäi pöydälle
??Helsingin kaupunginhallitus
hyväksyi pienin muutoksin esityksen kaupungin ensi vuoden
talousarvioksi. Valtuusto käsitteli talousarviota ensimmäisen
kerran 16. marraskuuta. Esitys
Guggenheim-museon perustamisesta jäi odotetusti pöydälle.
Seuraavan kerran asia oli esillä
kahden viikon kulutttua.
Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti talousarvioon 10 miljoonaa euroa käytettäväksi opetustoimeen ja 11,5 miljoonaa
euroa sosiaali- ja terveystoimeen muun muassa vanhusten
kotihoidon palveluihin. Kaikki
muutokset näkyvät varsinaisessa päätöstiedotteessa.
Kaupunginhallitus
hyväksyi yksimielisesti esityksen, jossa kehotetaan kaupunginkansliaa antamaan selvitys Länsimet-
ron liikennöinnin viivästymisen
syistä ja kaupungille aiheutuvista lisäkustannuksista siinä vaiheessa, kun Länsimetro Oy:n
teettämä selvitys on valmistunut.
Sen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Asiaa
käsitellään kaupunginhallituksessa tammikuussa 2017.
Kaupunginhallitus hyväksyi
äänestyksen jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään perustuslain vaatimalla tavalla kaikille kansalaisuudesta,
kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta. Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn.
Talvikaudella Helsingissä on kahmalokaupalla maksuttomia Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumia.
Kuva: Akifoto oy/liikuntavirasto
Koko Suomi
luistelee Helsingissä
??Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena vuonna 2017
Helsingissä järjestetään taitoluistelun MM-kilpailut sekä pikaluistelun nuorten MM-kilpai-
lut. Näiden arvokilpailujen kunniaksi molemmat lajiliitot sekä
Helsingin liikuntavirasto ovat
mukana Koko Suomi luistelee
-projektissa, joka innostaa suo-
malaisia luistimille, vaalimaan
luistelutaitoa ja nauttimaan luisteluliikunnasta.
Sivu 7
KALLIO LEHTI
4
Pääkirjoitus
Yleisönosasto
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 22
Asukkaat eivät kaipaa suuria
neliömääriä asuntoihinsa
H
uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes neljäsosa (24 %) suomalaisista sanoo vaihtavansa asuntoa
erittäin tai melko todennäköisesti
seuraavan kahden vuoden aikana.
Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon
todennäköisyys on suurempi kuin
vanhemmilla ikäryhmillä. Heistä
lähes puolet on erittäin tai melko todennäköisesti vaihtamassa asuntoa
seuraavan kahden vuoden aikana.
Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa
asumisen tasoa sekä perhetilanteen
vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät Huoneistokeskuksen
Kantar TNS:llä teettämästä tutkimuksesta.
Suomalaisten yleisimmät syyt
asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa (27 %) sekä
perhetilanteen vuoksi muuttunut
asuntotarve (20 %). Nuorimmilla
vastaajilla yleisin syy muuttoon on
työ- tai koulutuspaikan saanti: sen
ilmoitti syyksi 37 % 20?24-vuotiaista
vastaajista.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja,
vaan toiveasunnon koko sijoittuu
68 prosentilla suomalaisista 40 ja
100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja
yksinasuvilla myös alle 40 neliön
asunnot ovat toiveissa.
Asunnon etsijät painottavat nyt
neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia,
Huoneistokeskuksen vt. toimitusjohtaja Lea Jokinen sanoo.
Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta
noin joka kymmenes suomalainen
toivoo asuntonsa olevan uudiskohde.
Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät
toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä.
Asumisympäristön rauhallisuuden
tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai
talouden koko kasvavat.
Asuinympäristön rauhallisuuden
arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77
% suomalaisista, hyvän maineen 68
% ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista.
Naisille palveluiden läheisyys on
tärkeämpää kuin miehille: naisista
68 % piti palveluiden läheisyyttä joko
erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä,
miehistä näin näki 56 %.
Reilut puolet (54 %) suomalaisista
toivoo, että asunnon ympärillä olisi
paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41
prosentille Uudenmaan alueella
asuvista suomalaisista. Kaikista
suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi
toiveasunnon ominaisuudeksi vain
27 % vastaajista.
Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara
pohjaratkaisu, parveke ja runsas
vaatteiden säilytystila.
Leif Söderlund
Veteraanin muistolle
??Näin itsenäisyyspäivän
aikoihin muistui mieleeni
haastattelu, jonka tein muutamia vuosia sitten. Istuimme silloin Kinaporin kuppilassa Kurvissa, Veikko Lindberg, rintamamies ? nyt jo
vainaa ? ja minä. Veikko
oli Valkan kundeja, syntynyt Panaisella Guntsilla.
Hänet oli kutsuttu väkeen
joulukuussa 1941. Syksystä 1943 heinäkuulle 1944
Veikko oli etulinjassa rajajääkärikomppanian panssaritorjuntajoukkueessa.
?
Veikko kertoi, että kesäkuussa 1944 vetäydyttiin Vuoksen ylitse Äyräpään kohdalla Vuosalmelle ja sieltä Ihantalaan, yöllä 25. ? 26. kesäkuuta oli
ajettu polkupyörillä kohti sodan kiivainta painopistettä, siis kohti Talin ?
Ihantalan aluetta. Komppania ryhmittyi asemiin Talin
myllyn ja Ihantalan kirkon
väliselle tielle. Oltiin saatu
vähän aikaisemmin panssarinyrkit ja panssarikauhut.- Saimme puolen tunnin pikakoulutuksen. Minä
ja korpraali Nenonen ja sotamies Tainio muodostimme yhden panssarikauhuryhmän, Veikko kertoi. Ja
jatkoi, että vastahyökkäykseen ryhdyttiin seuraavan päivä , 27. kesäkuuta,
toivottua tulosta ei kuitenkaan saavutettu, koska JR
48 porukka oli lähtenyt vetäytymään. Taistelun tuoksinassa saimme yhden venäläisen sotavangiksi, hänet
ja haavoittuneet lähettiin
rintaman taakse. Panssarinyrkillä uhaten pysäytimme pakenevan saksalaisen
rynnäkkötykin, lastasimme
haavoittuneet siihen ja panimme pari konepistoolimiestä vartioimaan, etteivät saksalaiset heitä haavoittuneita kyydistä.
Ja Veikko jatkoi: vihollinen aloitti kovan painostuksen ja oli vetäydyttävä
Ihantalan tieltä Ruunankorven ? Leipäsuonlinjalle.
Taistelu oli yhtä hullumyllyä ja minun elämäni kovin
kokemus. Vihollisen panssarivaunut tunkeutuivat väkisin läpi, mutta kyllä niitä
tuhottiinkin! Korpraali Ville Väisänen tuhosi pelkästään tässä taistelussa kymmenkunta panssaria, saaden sitten itsekin surmansa ? ja Mannerheim-ristin.
?
Veikko kertoi, että yksi
panssari pääsi liian lähelle. Heitä oli kuusi miestä
piiloutuneina kiven taakse kun kranaatti räjähti aivan vieressä , - meitä oli
kaksi elossa ja päätimme
vetäytyä kauemmaksi. Kaveri sanoi minulle, että selkäsi on veressä, taidat olla
haavoittunut. Lykkäsin käteni kesäpusakan sisään ja
Viikot 48-49
kokeilin selkääni. Totesin,
että ei hätää, se on toisten
verta. Emme päässeet pitkälle, kun näimme kuinka
meitä ahdistellut panssari
tuhottiin. Joukostamme katosi 50 miestä, heidät julistettiin kuolleiksi v.1947 ja
kaatuneita kerättiin yli 80.
?
Veikko muisteli, että viime hetkessä Laguksen joukot ja 6.divisioona tulivat
mukaan Ihantalan taisteluun. Neuvostojoukkojen
hyökkäys pysäytettiin. Rajajääkäripataljoonan rippeet
siirtyivät viikoksi reserviin
rintaman taakse ja sieltä
Vuosalmelle vastaiskuporukkaan ja aselevon jälkeen siviiliin.
Oli juotu kahdetkin kahvit ja syöty hillomunkit.
Lähdettiin. Veikko heilautti kättään ja kiiruhti kuutosen raitiovaunuun. Siinä
hän meni, Ihantalan suurtaistelun voittaja, Suomen
pelastaja, reippaana ja ryhdikkäänä. Ilman häntä ja
muita hänen kaltaisiaan eivät kenraalit puhuisi korulauseitaan. Ei olisi Hakulinen voittanut kultaa Oslossa, ei Kekkonen ollut presidenttinä eikä Koivisto ?
Halosesta puhumattakaan.
Länsimetron viivästyksen
kustannukset kohtuuttomia
??Laura Rissanen joka tietääkseni on edelleen kokoomuslainen kertoo: Miten kannattaa ottaa oppia
tamperelaisista, kun hän
muistuttaa Länsi-Metron
kalleudesta!
Kuten monet tietää olen
ollut useat vuodet Kommunistisen Työväenpuolueen
(KTP) rp:n ehdokkaana eri
vaaleissa, mutta olen ennenkin tuonut esiin, että
jos kokoomuslainen pu-
huu järkeviä, niin häntä pitää arvostaa !
Omasta mielestäni helpommaksi tulisi mikäli espoolaiset menisivät ensimmäisiin vaunuihin jotka lyhyempinä irrotetaan Lauttasaaressa ja taas kytketään, kun ne on käyneet
Espoossa! Näin tehtiin aikoinaan, kun Raumalle vielä kulki juna, niin Poriin
menevät olivat ensimmäisissä vaunuissa jotka irro-
tettiin muistaakseni Peipohjassa kyseisen pysäkin
kohdalla ja Porin juna jatkoi omaan suuntaansa ja
Raumalle menevät jatkoivat yleensä ?Lättähatulla?
omaan suuntaansa!
Näin voitaisiin menetellä myös Espoon suhteen
vai onko tämä nyt niin vaikeaa ?
Lassi Tiittanen
Ensi vuoden tuloveroprosentiksi 18,5
??Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli ehdotuksesta kaupungin ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017
- 2019. Talousarviota koskevat äänestykset pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta.
Valtuusto vahvisti vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,5 %. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 0,93% ja vakituisten asuinrakennusten
kiinteistöveroksi 0,41%.
Kaupunginvaltuusto päät-
ti kaupungin hallintosäännöstä, joka tulee voimaan
uuden organisaation aloittaessa 1. kesäkuuta 2017.
Hallintosäännöstä päätettiin nyt kokonaisuudessaan.
Sen pääperiaatteet hyväksyttiin jo kesäkuussa.
Valtuusto hyväksyi äänestysten jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että
sosiaali- ja terveysviraston
ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että
henkeä tai terveyttä uhkaa-
vissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta.
Kyselytunnilla valtuusto
keskusteli sosiaali- ja terveysviraston lähisuhdeväkivallan vastaisesta kampanjasta, jonka teemana
on tänä vuonna välinpitämättömyys lapsia kohtaan.
Kampanjan toteutus herätti
paljon arvostelua mutta se
sai myös tukea ja kiitosta
valtuuston keskustelussa.
Puheenvuoro
Hidastamalla vauhtia
maailma avartuu
??Adventti aloittaa aina
alusta. Adventin opetus on
yksinkertainen:
Vauhtia hidastamalla voit
avartaa maailmaasi.
Adventti aloittaa joulun
valmistamisen. Juhlan valmistukseen kuuluva paasto panee miettimään mitä
kaikkea ilman voisit selvitä, mistä kaikesta voisit
luopua.
Tasan
neljäkymmentä
vuotta sitten adventti auttoi minut eroon piipusta.
Olin ehtinyt jo piintyä tupakoitsijaksi. Vain kahdesti vuodessa jaksoin pitää
taukoa. Adventista jouluun
neliviikkoisen pikkupaaston ja pääsäisen seitsenviikkoisen ison paaston.
Paaston olemukseen kuuluu turhasta luopuminen ja
olennaisimpaan keskittyminen. Tupakatta oleminen
otti lujille. Mutta ihme kyllä onnistuin sinnittelemään
Sitten kun paasto päättyi ja joulu oli ohitettu tuona vuonna kuljin vielä pitkät viikot piippu taskussa
- kaiken varalta. Mutta äkkiä piiputon elämä alkoikin tuntua houkuttelevalta, olo kevyemmältä. Teki
mieli lenkille, luontoon,
hiljaisuuteen. Lopulta jätin piipun pois taskuista
ja laskuista. Kumma kyllä,
elämä jatkui vaikka tavat
olivat hieman muuttuneet.
Noihin aikoihin Tukholman Moderna museet tarjosi minulle elämyksen. Modernia taidetta reunasta
reunaan. Yksi teos mykistytti, oli palattava uudelleen
ihmettelemään sitä. Suurikokoisen juuttikangastaustaisen taulun keskellä oli
piippu, ei mitään muuta.
Tuijotin aikani ja äkkiä vä-
lähti päässäni idea. Haluan
seinälleni piippu-taulun.
Opettajatoverini, kuvanveistäjä Atte Poppius opetti samassa koulussa puutöitä. Piirsin hänelle hahmotelman ideastani ja ojensin
Atelle piippuni pantavaksi
ruotsalaiseen asentoon. Ja
samalla annoin hänelle kolmivuotiaan esikoiseni Kulosaaren puistosta poimiman
laudanpalan, johon taiteilija
poltti numerot 28.11.1976.
Näin syntyi piippu-teos jonka ympärillä tänä adventtina vietetään juhlahetki.
Ihmeet ovat joskus yksinkertaisia.
Adventtina ihmetellään
Jeesuksen valintaa, ratsastaa nyt aasilla kohti Jerusalemia. Minun adventti-ihmeeni on samaa kaliberia:
piippu työhuoneen seinällä. Adventin voima on arvaamaton.
Joulu voi olla tontun punainen tai enkelin valkoinen. Adventista alkava
paasto on kuitenkin sinipunainen eli violetti, katumuksen, parannuksen ja
odotuksen värinen.
Adventti on alennuksen
ja ylennyksen taitekohdassa. Se kuuluttaa että elämä aloitetaan aina alusta.
Myös kirkkovuosi alkaa,
turhat luulot haihtuvat ja
uusi aika astuu tilalle.
Adventti todistaa, että hidastamalla vauhtia voi elää
avarammin. Aasin vauhdilla
päästään parempaan tulokseen kuin ehättämällä. Jos
onnistuu hidastamaan menoaan, voi paremmin nähdä ympärillään tapahtuvan
väistämättömän muutoksen.
Ei tarvitse tuntea Arthur Blochin Murphyn lakia, mutta voi tuntea is-
Veli-Matti Hynninen
tuvansa kuin junassa selkä menosuuntaan. Vaikka
into ja toivo olisi jo menetetty, aikaa ei ole vielä kokonaan hukattu. Adventti on sitä, että tulevaisuus
on juuri tässä, tällä kohden
missä nyt olemme, eikä sitten vasta.
Adventti ei ole ajanpuutetta vaan sitä, että aika ja
tila ovat yhtä. Kaikki aika,
tuleva, mennyt ja nykyinen
sulavat yhteen. Siitäkö johtuu että usein oikeiksi tahtomamme valinnat tuntuvat vääriltä?
Adventista kaikki alkaa,
mutta odotus ei pääty jouluun, koska joulu yltää
ikuisuuteen. Jumalan ihmiseksi tulon ihmettä ei voi
selittää, mutta sen voi kohdata ja kokea.
Amerikan ja Viron presidentinvaalit viittaavat tosiasiaan, että maailman tapahtumat ja ihmisten toimet
eivät ole ikinä ennustettavissa. Trump ja Kaljulaid
eivät ole poikkeus vaan
sääntö, että elämä yllättää. Maailma, joka on joka
suuntaan täynnä yllätyksiä,
toimii odotusten vastaisesti,
koska se on elämän mieli.
Voimmeko siis optimistisesti tuudittautua uskoon
että elämme turvallisessa
maailmassa. Vai onko liian
pessimististä pelätä, että se
ei ole totta.
Veli-Matti Hynninen
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
5
Kolumni
Sähköinen postilaatikko
Lasse Liemola.
Stadin kundi isolla lavalla
? Stadilainen Big Band komppaa
??Lasse Liemola Hits with
Mosabacka Big Band? konsertti
Opistotalolla
15.12..klo 19:00
Nuorisoidoli Lasse Liemola on kahdeksankymppisenä hurjassa vedossa ja
uudet sovitukset Mosabacka
Big Bandin säestämänä antavat hänen hiteilleen vielä
lisää potkua.
Tähti on kypsynyt tulkitsijana ja Markku Renko on
sovittanut Lassen tunnetut
kappaleet uuteen loistoon.
Lasse Liemola levytti ensimmäiset
kappaleensa
nuorisokulttuurin murroksessa 1957 noin 60 vuotta
sitten . Levytyksiä tehtiin
parissa kymmenessä vuodessa yli 60 kappaletta ja
ne soivat ja jäivät nuorison tajuntaan. Jazz-muusikot johtivat levy-yhtiöitä
ja ihmettelivät miten nuori-
son nopeasti soittama blues
yhtäkkiä valtasi markkinat.
Vanhempi muusikkopolvi
luuli hallitsevansa tämänkin
genren ja sovitti rock kappaleita suurille kokoonpanoille, mutta toisin kävi ?
nuoriso muutti kaiken: laulajat, soittajat, musiikkityylin ja kokoonpanot.
Lasse Liemola oli tämän
murroksen ensimmäinen
esikuva ja ilmentymä. Energisen iloinen esiintyminen
ja dynaaminen ote ja komea ulkonäkö yhdistettynä helposti tunnistettavaan
ääneen sulatti teinityttöjen
sydämet. Lasse oli ilmeinen
luonnon- lahjakkuus. Alun
esiintymisissä sai ja tulikin
kuvastua nuoruuden herkkyys ja kokemattomuus.
Lähestymistapa musiikkiin
oli tuore. Lassen ensimmäiset levytyskappaleet olivat
tuttuja ikivihreitä. Lassen
laulamasta englantilaisesta skifflestä ja Paul Ankan
kappaleista muodostui lopulta Lassen oma ohjelmisto ja se sai huiman suosion.
Torstaina joulukuun 15.
klo 19:00 avautuu ?kultainen 50 ? 60-luku? Opistotalon Juhlasalissa
Lasse Liemolan ja Mosabacka Big Bandin vauhdittamana ja uusin maustein
terästettynä.
MBB.n
kapellimestari
Markku Renko on antanut sovituksillaan tutuille
melodioille uudet vaatteet
ja Lasse pitää huolen siitä
että hänen laulunsa noilta
vuosilta tulevat tuoreena ja
sykähdyttävinä jälleen mieleemme.
Talven keskelle voi tuskin ajatella lämmittävämpää iltaa!
??Mediassa on kerrottu,
että maan hallitus suunnittelee kaikille kansalaisille
omaa sähköistä postilaatikkoa. Mitä se sitten tarkoittaisi? Siitä ei ole kuultu vielä yksityiskohtia, todennäköisesti kuitenkin postin ja
sen jakelun uudelleen organisointia ja työpaikkojen
menetyksiä.
Sähköisten palvelujen kehittyminen ja lisääntyminen
on kuitenkin tosiasia. Netistä ja oma palveluista tulee
entistä suurempi osa arkipäivää. Puhelinpalvelu supistuu. Palveluihin pääsee
nopeimmin netin kautta.
Sinne kerääntyy myös paljon sellaista tietoa, mitä tarvitsemme arkielämästä selviytyäksemme.
Kun maailma muuttuu
näin suuresti, on pidettävä
huoli, että jokainen meistä
pysyy kehityksen kärryillä
ja saa tarvitsemansa avun
ja palvelut yhteiskunnalta,
silloin kun tarvitsee. Tässä
murrosvaiheessa on otettava huomioon, että eri sukupolvien väliset erot ovat
suuret sähköisten palvelujen ja netin käytössä, puhumattakaan kaikkien erilaisten tietokoneiden tai älypuhelinten omistamisessa tai
käytön hallinnassa.
Olen miettinyt tätä asiaa
paljon, myös omakohtaisesti. Netti ja sähköposti
tulivat elämääni työelämäni viimeisinä vuosina. Opin
silloin niiden käytön perusasiat. Sain aina apua asian-
misen kauneudesta. Haavoitetun mutta viisaan Salkan roolissa Elina Jääskeläinen, liiaksi raskautettua
äiti-Sigurlinaa esittää Laura Haapa.
Esitykset
Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26, 2. krs
ke 30.11. klo 19
to 1.12. klo 19
la 3.12. klo 15
su 4.12. klo 15
Vapaa pääsy, kesto noin
2 tuntia 10 minuuttia sisäl-
täen väliajan. Suositus 14.
ikävuodesta ylöspäin. Ei
paikkavarauksia.
Halldór Laxness (1902?
1998) on islantilainen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla
vuonna 1955 palkittu kirjailija. Salka Valka julkaistiin
kahdessa osassa vuosina
1931?1932 ja suomennettuna ensimmäisen kerran
vuonna 1948. Romaanista on tehty lukuisia elokuva-, näytelmä- ja kuunnelmaversioita.
Ääni antaa terapiaa
Taas ilta tummentuu,
saapuu talvinen yö.
Nousee kultainen kuu,
sydämein hiljaa lyö.
Iltaan myöhäiseen
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
hyvää yötä toivottaa.
Laskee kultainen kuu
ja päättyy pitkä yö.
Kun aamu taas avautuu,
sydämein hälle lyö.
Päivään alkavaan
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
uuden polun tasoittaa.
Illat öihin päättyy
saatossa tähtivyön.
Oma silmäin sammuu,
nään yön tähtösen.
Vaikka unta nään
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
tuo uneen terapiaa.
Toiveiden tumma yö
aamulle kättä lyö.
Päivään jokaiseen
jälleen kuulla saan.
Tuttu ääni suloinen
antaa mulle terapiaa.
Toivo Levanko lyyrikko
sähköisiä palveluita (ainakin netti ja sähköposti), joita kaikki ihmiset tarvitsevat
ja osaavat käyttää. Radiolla ja televisiolla on jo lain
mukaan kansalaisten tiedon
välityksen ja palvelujen tehtäviä. Ne pitäisi vain miettiä uutta tulevaisuutta varten. Samalla pitää päättää,
miten jokaiselle turvataan
sellainen laite, mikä täyttää
tämän tehtävän ja mitä jokainen osaa käyttää.
Miten olisi, jos aamulla
televisio tervehtisi; ?huomenta Maija, sinulla on
postia, paina vilkkuvaa
nappia ja katso mitä mukavaa laatikosta löytyy??
Se olisi sähköinen postilaatikkoni. Tai, että soteviraston omahoitaja lähettäisi tekstiviestin tai sähköpostin, että hän on televisiossa sinua varten silloin
ja silloin ja kysyy kuulumisiasi ja kertoo terveystietosi ja mahdollisen vastaanottoajan. Tai joku radiokanava olisi valjastettu
paikalliseksi palvelukanavaksi. Mahdollisuuksia on
varmasti paljon. Nyt vain
kaikkien harmaat aivosolut hyrräämään niin, ettei
kukaan meistä putoa kärryiltä ja ikääntyessämmekin
voimme elää hyvää elämää
ja pysyä ajan tasalla.
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
www.maijaanttila.net
Olli Sarpo
Opistoteatteri tuo näyttämölle Sirkushuvia
Salka Valka -näytelmän
??Työväenopiston Opistoteatteri esittää Halldór Laxnessin romaaniin perustuvan näytelmän Salka Valka Opistotalon juhlasalissa
marras-joulukuussa. Ensi-ilta on keskiviikkona marraskuun 23. päivä klo 19. Näytelmän on ohjannut Harri
Liuksiala.
Salka Valka on kuvaus
ihmisistä pelastususkon ja
vallankumousaatteen välimaastossa, vahingoittavasta rakkaudesta sekä luopu-
tuntijoilta, kun kone tilttasi
tai en osannut jotakin asiaa.
Nämä opit olivat tarpeen,
kun nyt eläkkeellä ollessani kukaan ei enää seiso takanani eikä opasta minua,
jos tulee ongelmia. Uusien laitteiden tai ohjelmien
asentamisen olen jo alusta
lähtien antanut asiantuntijoiden tehtäväksi. Kerron,
että haluan laitteen sellaiseen kuntoon, että nappia
painamalla osaan sitä käyttää. Näin olen toistaiseksi
pärjännyt. Netistä on myös
löytynyt erilaisia nettiguru
palveluita, jotka auttavat
laitteiden kunnossa pidossa
ja ongelmien ratkaisuissa.
Mutta entä tulevaisuus?
Tiedämme, että suuri joukko ihmisiä ei omista varsinaisia älylaitteita eikä osaa
niitä käyttää riittävän monipuolisesti. Mitä tapahtuu
heille, kun valtaosa palveluista siirtyisi nettiin ja postiasiat tulisivat omaan sähköiseen laatikkoon?
Helsingissä olen yrittänyt
useiden vuosien ajan saada
kirjastoihin ja ikäihmisten
käyttämiin palvelukeskuksiin sekä tietolaitteita että
henkilökohtaista opastusta. Kehitystä on tapahtunut, mutta lisää tarvitaan.
Kehityskulkua miettiessäni ajattelen kodissa olevia erilaisia laitteita ja niiden soveltuvuutta sähköisten palvelujen käyttöön.
Melkein jokaisella on televisio tai radio. Niihin pitäisi luoda sellaisia helppoja
??Ammoinen kollega, roomalainen Juvenalis kirjoitti leivästä ja sirkushuveista kansalaisen eliksiireinä.
Noin vuonna 135 kuollut
Juvenalis oli satiirikko eikä
ehkä tarkoittanut sanoa,
että on kansalle hyväksi
äänestää yhden maailmanmahdin nokkamieheksi rahoillaan pöyhkeilevä ilveilijä. No, nyt on nyt ja Juvenalis niitä entisaikojen
ukkeleita.
Leivästä en mene takuuseen, mutta sirkushuveista
ei tule pulaa. On se ?jännää
ku lannanajo?.
Kansa tuijottaa silmät tapillaan vaalikeskusteluksi
naamioitua valehtelua, panettelua ja mustamaalaamista. Ja hurraa härskeimpiä
puhuvalle. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen
selviää seuraava putoaja!
Mainoskatkon jälkeen niitä kyynelehtiviä putoajia
haastatellaan. Ne niistävät
nenänsä ja onnittelevat ääni
väristen sitä härskeintä va-
lehtelijaa. Tunnustavat reilusti tappionsa. Yleisön joukosta kuuluu nyyhkytyksiä. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen julistetaan voittaja!
Mainoskatkon
jälkeen
kukitettu yleisöäänestyksen voittaja kiittää kansaa
ja pitää puheen.
Voittaja lupaa kaikille lisää leipää ja sirkushuveja. Paitsi köyhille, sairaille
ja muille vähempiosaisille.
Yleisö villiintyy. Pysy kanavalla, mainoskatkon jälkeen
voittaja kertoo, miten hän
ratkaisee yhteiskunnalliset
ongelmat!
Mainoskatkon
jälkeen
voittaja kertoo ensin tunnelmaa keventävän vitsin.
Yleisö aplodeeraa ja nauraa. Voittaja suuntaa maagisen katseensa yleisöön ja
puhuu. Kertoo uuden, loistokkaan ajan alkavan ihmiskunnan historiassa. Pitää
taianomaisen tauon. Jatkaa
ja kertoo, että kaikki ongelmat on pian ratkaistu. Hän,
nimenomaan hän, näet aikoo lopettaa koko nykyisen yhteiskunnan ryhtymällä korvaaviin toimiin. Lopputekstit ja mainoskatko
ennen uutislähetystä. Pysy
silti kanavalla!
Mainoskatkon
jälkeen
uutislähetyksessä haastatellaan voittajaa ja kamera näyttää hurmioituneena
taputtavaa yleisöä. Urheiluruudussa puhutaan mäkihypyn alennustilasta. Ja
ne yleisöäänestyksessä pudonneet luikkivat tuimin
ilmein koteihinsa päivittämään Facebookja Twittertilejään uhmakkain sanakääntein.
Bauhaus tulossa Vallilaan?
??Bauhaus on tulossa mahdollisesti Konepajan Brunon tilalle.
Tapahtumapaikan tilojen
muuttaminen myymälätilaksi on alkanut, koska VR on
syyskuussa hakenut poikkeamislupaa Pasilan vanhalle konepajalle, kokoonpanohallin muuttamiseksi
liitilaksi.
Alkusuunnitelmasta tulee
ilmi, että tilalle olisi tulossa
saksalainen rautakauppaketju Bauhaussin myymälä.
Teollisuuskatua reunustavaan sähköjunahalliin on
suunnitteilla myymälän pysäköintialue, johon mahtuisi 345 autoa.
Julkisivut säilyisivät ennallaan, sähköjunahallin
Teollisuuskadun puoleinen
seinämä peittyisi verkolla,
jossa on Bauhaus - logo.
Brunon perustajat ovat
kertoneet, että VR on käynyt neuvotteluja NCC:n
kanssa alueen myynnistä.
Se tarkoittaa ilmeisesti häätöä Konepajan Brunolle.
KALLIO LEHTI
6
Viikot 48-49
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 48
Ma 28.11. Heini, Kaisla
Ti 29.11. Aimo
Ke 30.11. Antti, Atte
To 1.12. Oskari
Pe 2.12. Unelma
La 3.12. Meri, Vellamo
Su 4.12. Airi, Aira
Viikko 49
Ma 5.12. Selma
Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo
Ke 7.12. Sampsa
To 8.12. Kyllikki, Kylli
Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika
La 10.12. Jutta
Su 11.12. Tatu, Daniel, Taneli
Kuolinilmoitus Kallio-lehteen
Rakkaamme
Etunimi
SUKUNIMI
o.s. Sukunimi
s. 00.00.0000 Helsinki
k. 00.00.0000 Helsinki
Jäi jälkeesi kaipuu
? jäi sanaton suru.
Kaivaten
Lapset
Sukulaiset
Hautaan siunaaminen
toimitettu läheisten
läsnäollessa. Lämmin
kiitos osanotosta.
Ilmoitukseen tuleva
teksti ja tieto siihen
haluttavasta kuvasta
lähetetään osoitteella
kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai
postitse Kallio-lehti/
Karprint Oy, Vanha
Turuntie 371, 03150
Huhmari. Ilmoituksen
jättö onnistuu myös
puhelimitse Kristiina
Estama-Saarinen
numeroon
09-413 97 332.
Oheisen ilmoituksen
koko on 1x100 mm
ja hinta 146 ? + alv.
Samankorkuinen,
mutta 2 palstaa leveä
maksaa 292 ? + alv.
Myös muut koot ovat
mahdollisia.
Opetusvirasto
muuttaa Vallilaan
??Helsingin
kaupungin
opetusvirasto
muuttaa
28.11.?2.12. uusiin toimitiloihin Vallilaan osoitteeseen Töysänkatu 2 D. Muuton aikana asiakaspalvelu
toimii puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston PL-postiosoite, puhelinnumerot ja
sähköpostiosoitteet säilyvät
ennallaan.
Kaupungin vuokrasopimus opetusviraston nykyisessä Hämeentien kiinteistössä päättyy joulukuussa.
Viraston uusi monitilatoimisto on osa kaupungin
omistamaa Teollisuuskatu
23:n kiinteistöä, jossa on
jo aiemmin ollut Stadin ammattiopiston opetustiloja.
Stadin ammattiopiston tilojen laajennus ja korjaus
valmistuu kesällä 2017.
Helsingin
kaupungin
suunnitelmissa on, että
Töysänkatu 2:n tiloihin sijoitetaan myöhemmin koko
tulevan kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hallinto.
Opetusviraston neuvonnan, arkiston ja tilavarausten asiakaspalvelu puhelimitse ja sähköpostitse
toimii muuttoviikon aika-
na normaalisti. Palvelupisteet Töysänkadulla aukeavat maanantaina 5. joulukuuta.
Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, lisätiedot osoitteesta www.reittiopas.fi.
Asiakaspysäköintiin Töysänkadulla on käytettävissä alueen kadunvarsipysäköintipaikkoja tai yksityisiä
pysäköintilaitoksia.
Kallio
Virasto: Neljäs linja 18,
avoinna ma, ti, to, pe klo
9?14, ke klo 12?17, p. 09
2340 3600, kallio.srk@evl.fi.
Diakonian ajanvaraus ma,
ti, to klo 9?10, ke klo 12?
13, p. 09 2340 3618.
Kallion kirkko
Itäinen papink. 2, p. 09
2340 3620. Kirkko avoinna ma?pe klo 7?21, la?su
klo 9?19. Ma?pe klo 7.30
aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma?
pe klo 16?19.
To 1.12. klo 13 Torstaina
Iltapäivällä: Eli vain syksystä jouluun. Sävellyksiä Eino
Leinon ja Aleksis Kiven runoihin. Niilo Rantala & co.
Päivärukous ja kahvila klo
12 alk. Klo 18 Kivimessu.
Mattsson, Niskala. Klo 19
Ackté-klubi: Meditaatiokonsertti. Eero Hämeenniemi,
piano. Liput 15 ?.
Pe 2.12. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti
Hynnisen johdolla. Teejatkot. Klo 19 GLORIA-joulukonsertti. Anna Eriksson,
laulu, Mikko Mäkinen, koskettimet, Mika Laine, sello.
Liput 30 ?, www.ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta.
La 3.12. klo 18 Hiljaisuuden valo ? Samuli Edelmannin joulukonsertti. Liput
palvelumaksuineen alk. 28
? ennakkoon Lippu.fi, 30
? ovelta.
Su 4.12. klo 10 2. adventtisunnuntain messu. Viljamaa, Partti, Helin, Pyylampi, Oksanen, avustaja Valio
Vuori, Kilven kuoro joht.
Hanna Remes. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten
tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 18 Snygeimmät
joulubiisit. Musiikissa Selja Räike, Juha Aunola, Tuija Rantalainen ja Olli Pyylampi. Mukana mm. Teemu Laajasalo, jouluevankeliumin lukee Lasse Liemola. Järj. Stadin Slangi ja
Kallion srk.
Ma 5.12. klo 18 Arki-illan
ehtoollinen. Partti.
Ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Partti, Mattsson, Pyylampi, Sonor Ensemble.
Kirkkokahvit. Klo 14 Itsenäisyyspäivän urkukonsertti. Olli Pyylampi. Suomalaista urkumusiikkia. Vapaa pääsy.
Ke 7.12. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea
joht. Hili. Klo 20 Ylioppilaskunnan Laulajien perin-
teinen joulukonsertti. Johtaa Pasi Hyökki, solistina
Hedvig Paulig. Liput 25/15
? ennakkoon lippu.fi.
To 8.12. klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Klo
19 Ackté-klubi: Laps? Suomen. Laura Pyrrö, sopraano, Tiina Korhonen, piano. Liput 20 ?. Klo 20 Kauneimmat joululaulut Ravintola Oivassa, Porthaninkatu 5. Laulattamassa Mari
Mattsson ja Tommi Niskala.
Pe 9.12. klo 15 Poikakuorokonsertti: Virumaa Poistekoor. Joht. Sander Tamm.
Vapaa pääsy. Klo 16-18
Raamatunlukua ja klo 18
Ehtoolliskirkko rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla.
Teejatkot. Klo 19 Akateeminen joulukonsertti. Osakuntakuorojen perinteinen
joulukonsertti.
La 10.12. klo 11 Kaikenikäisten kauneimmat joululaulut. Mattsson, Froberg,
Niskala, Kallion ala-asteen
Lucia-tytöt, Kuorolaulukoulu Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren. Klo 18 J. S.
Bach: Jouluoratorio I-III.
Tuuli Lindeberg, sopraano, Teppo Lampela, altto,
Tommi Niskala, tenori, Aarne Pelkonen, basso, Kallion Kantaattikuoro, Storiaorkesteri, joht. Tommi Niskala. Liput 20/15 ?.
Su 11.12. klo 10 3. adventtisunnuntain messu.
Mattsson, saarna Patronen,
Metiäinen, Oksanen, Niskala avustaja Tero Moilanen,
Vokaaliyhtye Incanto. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu
kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten
tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Klo 18 Kauneimmat
joululaulut. Juontajina ministeri Pertti Salolainen ja
Eeva-Liisa Hurmerinta, Oksanen, Niskala.
Ma 12.12. klo 18 Arki-illan ehtoollinen. Partti. Klo
18 Tähdistä kirkkain ? Laulu-Miesten joulukonsertti.
Joht. Matti Hyökki, Tapio Tiitu, urut. Liput 25 ?
Ticketmasterista ja ovelta.
Ti 13.12. klo 16 Lähetysja rukouspiiri. Kokoontuminen kirkkosalissa. Klo
16.15?17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Klo 18
Arki-illan ehtoollinen. Viljamaa. Klo 20 Nuorten aikuisten kauneimmat joululaulut. Mattsson, Niskala,
bändi & kuoro. Tule laulamaan kaikista kauneimpia joululauluja pop-meiningillä.
Ke 14.12. klo 13 Eläkeläisten piiri. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Hurmerinta,
Anima mea joht. Johanna.
Klo 19 Muukalaisina maailmassa joulunäytelmä. Koti
vai pakolaisuus, mennyt vai
nykyisyys, muukalainen vai
ystävä? Saako joulun lapsi
syntyä tähän maailmaan
vai hautautuuko hän uskon raunioihin? Käsikirjoitus ja ohjaus Mari Mattsson
ja Ari-Pekka Miettinen. Vapaa pääsy ja ohjelma.
To 15.12. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Kauneimmat joululaulut. Rovasti
Esa Siljamäki, Männistö,
Pyylampi. Päivärukous ja
kahvila klo 12 alk. Klo 18
Kivimessu. Mattsson, Niskala. Klo 19 Muukalaisina
maailmassa joulunäytelmä.
Klo 20 Kauneimmat joululaulut Pub Sirdiessä. Partti, Niskala.
Alppilan kirkko
Kotkank. 2, p. 09 2340
3680. Avoinna ma, ti, to &
pe klo 10?15 ja ke klo 12?
15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.
Pe 2.12. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai: Piparipaja.
Klo 18 Sekakuoro Sillerin
joulukonsertti. Johtaa Silver
Lumi. Liput 7 ? ennakkoon
siller@siller.fi tai eesti.laululapsed@gmail.com, ovelta 10 ?.
La 3.12. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?,
lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com tai p. 050 363 9575.
Brunssi tukee KUA:a.
Su 4.12. klo 16 2. adventtisunnuntain messu.
Lindfors, Oksanen, avustaja Jenni Hallikainen. Kirkkokahvit.
Ma 5.12. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
To 8.12. klo 19 Suomalainen joulu. Helena Tenhusen oppilaat esiintyvät.
Vapaa pääsy.
Pe 9.12. klo 10?12 Alppilan kirkon kahvilan Lasten
perjantai: Joulukorttien askartelua. Klo 17 GLOW-ilta. Alppilan kirkon kappelisalissa kaksi kertaa kuussa afterwork-ilta nuorille
ja nuorekkaille aikuisille.
Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Klo 18 Vironkieliset kauneimmat joululaulut. Dagmar Õunap,
Siller-kuoro.
La 10.12. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15?,
lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.
com tai p. 050 363 9575.
Brunssi tukee KUA:a. Klo
17 Hiller Tokazier 70v.
konsertti. Järj. Rukouspalvelu ry.
Su 11.12. klo
Itsenäisyyspäivän
juhlajumalanpalvelus
??Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus pidetään
tiistaina 6.12.2016 klo 12
Helsingin tuomiokirkossa.
Jumalanpalveluksessa saarnaa Porvoon hiippakunnan
piispa Björn Vikström. Liturgeina toimivat kappalainen Seppo S. Kosonen
ja pastori Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa
avustavat ortodoksisen kir-
kon metropoliitta Elia, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ ja Pelastusarmeijan everstiluutnantti
Aino Muikku.
Tekstinlukijana avustaa
ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Musiikista vastaavat
urkurina Seppo Murto ja
kanttorina Inka Kinnunen
sekä kamarikuoro Gloria
johtajanaan Seppo Murto
ja Märt Grell ja Cantores
Minores -koulutusryhmien kuoro johtajinaan Anna
Hurme ja Timo Pihkanen.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu jumalanpalvelukseen.
Kolehdin sotainvalidien
ja -veteraanien hengellisen
työn hyväksi kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen ja Helsingin Sinihaukkojen lippukunnista.
Jumalanpalvelus televi-
sioidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä
klo 11.55?13.00 ja radioidaan Yle Radio 1:ssä klo
12.00?13.00.
Seurakuntalaisille, joilla
ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoisparvilta. Sisäänkäynti kirkkoon tapahtuu
klo 11.10?11.30 kirkon etelä- ja pohjoisovista.
16 3. adventtisunnuntain
messu. Patronen, Õunap,
avustaja Petri Jatkola. Kirkkokahvit. Klo 19 Konsertti:
Sopraanot Laura Juvonen ja
Anna-Greeta Salmela.
Ma 12.12. klo 9 Senioreiden sählyvuoro. Klo 12
Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille.
Ti 13.12. Tiistaiolohuone:
Venyttelyjumppa klo 1011; Diakonialounas 2? klo
11.30-12.30. Klo 10 ja 10.30
Muskari, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti.
Ke 14.12. klo 18 Lasten
ja perheiden taidemessu:
Hoosiannakirkko. Lindfors.
Karu, Kaisa Valve. Klo 18
Sekakuoro Procantuksen
joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
Alppilan kirkon kahvila
avoinna ti?pe klo 10?15,
lounas klo 11. Kahvilassa
paljon herkkuja: lounaat,
burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila
tukee KUA:a.
Kansainvälinen toiminta
Alppilan kirkolla
Pe 2.12. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri.
Su 4.12. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo
13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.
Pe 9.12. klo 18 Kiinankielinen Raamattupiiri.
Su 11.12. klo 11 Unkarinkielinen jumalanpalvelus.
Klo 11.30 Kiinankielisten
lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus &
lasten pyhäkoulu. Huang.
Seurakuntakoti
Siltasaarenk. 28
To 1.12. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin
merkeissä.
To 8.12. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin
merkeissä.
Teatteri Kallio
Siltasaarenkatu 28
To 1.12. klo 9 Varikko ?
ryhmä irtisanotuille. Tule
voimaantumaan, jakamaan
kokemuksia, tuntemuksia ja
päästämään höyryjä ulos.
To 8.12. klo 9 Varikko ?
ryhmä irtisanotuille. Tule
voimaantumaan, jakamaan
kokemuksia, tuntemuksia ja
päästämään höyryjä ulos.
Muut tapahtumat
Ke 30.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ti 29.11. klo 8.30 Hartaus, Diakonissalaitoksen
kirkko, Alppik. 2. Johannes Österlund.
Ke 7.12. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9.
Ke 7.12. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.
Miesten joulusauna ja
ruokailu Lohirannassa to
8.12 klo 15.15 lähtö Paavalinkirkolta, klo 15.20 Kallion kirkolta, klo 15.25 Alppilan kirkolta. Paluu n.
klo 21. Ilmoittautuminen
ma 5.12. mennessä p. 09
23405400 tai paavali.srk@
evl.fi. Mukana Visa Viljamaa Kalliosta ja Pekka Tähtinen. Hinta 10?, kerätään
bussissa.
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
9
Elinajanodote
edelleenlyhyempi
Helsingissä ?
Helsingin uusille asuinalueille muutetaan läheltä
?
???Kuolleisuus on Helsingissä suurempaa ja elinajanodote lyhempi kuin koko
maassa keskimäärin. Ajanjakson 2001?2010 aikana
25?64-vuotiaiden helsinkiläismiesten ja -naisten
ikävakioitu kuolleisuus oli
noin 15 prosenttia suurempi kuin muualla maassa.
65?79-vuotiaiden kohdalla kuolleisuus oli Helsingissä miehillä 6 ja naisilla 11 prosenttia suurempi
kuin muualla.
Sen sijaan 80 vuotta täyttäneiden miesten ikävakioitu kuolleisuus ei eronnut alueellisesti, ja naisten
kuolleisuus oli Helsingissä hieman pienempää kuin
muualla maassa. Asiat selviävät Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuolleisuuseroja Helsingissä ja muualla maassa.
25-vuotiaiden elinajanodotteen ero pääkaupungin
ja muun maan välillä oli
miehillä 0,8 vuotta miehillä ja naisilla 0,5 vuotta.
Osa helsinkiläisten korkeammasta kuolleisuudesta
johtuu siitä, että kaupungissa on suurempi osuus
naimattomia ja eronneita,
joiden kuolleisuus keskimäärin on suurempaa.
Sekä miehillä että naisilla alkoholiin ja tupakointiin liittyvät kuolemansyyt selittivät eniten elinajanodotteen alueellista eroa. Alkoholisairaudet ja tapaturmainen alkoholimyrkytys vastasivat
sekä miehillä että naisilla reilusta neljänneksestä elinajanodotteen erosta.
Alkoholi on myös tapaturmien ja monien syöpien
riskitekijä, ja esimerkiksi
maksasyöpä oli Helsingissä yleisempi kuin muualla maassa lisäten osaltaan
elinajanodotteen eroa. Niin
ikään ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa Helsingin
ja muun maan välillä selitti
huomattavan osan elinajanodotteen erosta.
Toisaalta kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin oli Helsingissä pienempää, mikä kavensi elinajanodotteen eroa suhteessa muuhun maahan.?
??Helsingin muuttovirroista suurin osa on kaupungin sisäistä muuttoa. Vaikka Helsingin asuinalueet
keräävät muuttajia laajasti ympäri Suomea, kattavat läheltä ja kaupungin
sisältä tulevat muutot suuren osuuden kaikista asuinalueille suuntautuvista tulomuutoista.
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin uusien asuinalueiden
tulomuuttovirtoja: kuinka
usein uusien alueiden ensimmäiset muuttajat tulevat läheisiltä asuinalueilta
ja kaupunginosista. Vertailuna on tarkasteltu myös
2000-luvun alussa rakentuneiden asuinalueiden tulomuuttorakenteen muutosta. Uusia alueita edustivat
Jätkäsaaren ja Kalasataman
laajemmat aluerakentamiskohteet sekä Vallilan konepajan alue. 2000-luvulla
valmistuneista alueista tutkittiin Arabianrannan, Aurinkolahden ja Latokartanon alueita.
Vähän koulutettujen ?
kuolleisuus
korkea ?
Pääsääntöisesti kuolleisuus ei eronnut Helsingin ja muun maan välillä
korkeasti koulutetuilla ja
ylemmillä toimihenkilöillä.
Sen sijaan vähemmän
koulutettujen ja työntekijäasemassa olevien kuolleisuus oli huomattavasti
suurempi Helsingissä kun
vastaavilla ryhmillä muualla maassa.
Erityisen suuret nämä
alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien alue-erot olivat alkoholikuolemansyissä sekä
keuhkosyövässä.
Kaupunkimaisuudella ?
erityisesti helsinkiläisyydellä ? näyttää olevan itsenäinen, väestörakennetekijöistä riippumaton vaikutus alkoholikuolleisuuteen.
Kaupungeissa alkoholin
saatavuus on parempi, ja
alkoholinkäyttö on todennäköisemmin osa kaupunkikulttuuriin kuuluvaa elämäntyyliä.
Myös valikoiva muuttoliike voi lisätä kaupunkien
alkoholiongelmia: maaseudulle jäävät saattavat käyttää alkoholia vähemmän
kuin ne, jotka tuntevat vetoa muuttaa kaupunkiin,
ja toisaalta maaseudulla
asuva alkoholiongelmainen saattaa päätyä muuttamaan anonyymimpään ja
liberaalimpaan kaupunkiympäristöön.
On myös todennäköistä,
että Helsingin kaltaisessa
suuressa kaupungissa sosiaalinen kontrolli, joka
osaltaan vaikuttaa myös
alkoholinkäyttötapoihin ja
haitallisen käytön tarkkailuun, on vähäisempää.
Niin Helsingissä kuin
koko maassakin koulutustaso on käänteisessä
yhteydessä sekä alkoholin liikakäyttöön että humalahakuiseen juomiseen
ja näitä molempia esiintyi
eniten matalan koulutustason ryhmässä.
Erityisen suuret Helsingin ja muun Suomen väliset erot humalahakuisessa juomisessa ovatkin vähän koulutetuilla miehillä.
Alkoholinkäytön vakavat
seuraukset tässä alemmassa sosioekonomisessa ryhmässä voivat myös liittyä
yleiseen huono-osaisuuden
kasautumiseen.
Alkoholihaittojen ?
ehkäiseminen ?
Alueellisista ja väestöryhmien välisistä terveys- ja
kuolleisuuseroista ja erojen muutoksesta on kannettu huolta pitkään. Erityisesti on pyritty parantamaan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointia ja suhteellista asemaa.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa on Helsingin osalta
pystytty selkeästi tunnistamaan niitä väestön osaryhmiä, joiden kohdalla terveysero muihin suomalaisiin verrattuna on suurin
ja jotka selkeimmin hyötyisivät terveys- ja hyvinvointipalveluista.
Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien
helsinkiläisten terveyteen
ja elintapoihin olisikin syytä kiinnittää huomiota ja
tukea sairauksien ennaltaehkäisyä. Erityisesti tämän ryhmän alkoholin ongelmakäytön ja humalahakuisen juomisen ehkäisyyn
tulisikin panostaa voimakkaasti kaikilla terveydenhuollon tasoilla.
Tutkimuksen toteuttivat yhteystyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija, VTT Netta
Mäki ja Helsingin yliopiston väestötieteen professori Pekka Martikainen.
Aineistona käytettiin Helsingin yliopiston Väestöntutkimuksen yksikölle hankittua Tilastokeskuksen väestörekistereistä poimittua
kokonaisaineistoa suomalaisista vuosilta 1975?2010.
Kuolleisuutta katsottiin
sekä elinajanodotteen näkökulmasta, jolloin päästiin kiinni absoluuttisiin
kuolleisuuseroihin, että
regressiomalleilla, jolloin
kiinnostuksen kohteena
olivat suhteelliset kuolleisuuserot.
Yli 70 % uusille
asuinalueille
muuttaneista tulee
Helsingin sisältä
Uusille rakentuville asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Konepajaan
tehtiin noin 5 500 tulomuuttoa vuosien 2012?2014
välillä. Yli 70 prosenttia uusille alueille muuttaneista
oli muuttanut Helsingin sisältä. Noin puolet Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden tulomuutoista oli lähtöisin korkeintaan viiden
kilometrin etäisyydeltä eli
käytännössä viereisistä kaupunginosista.
Helsingin sisältä muuttaneiden osuudet Arabianrantaan, Latokartanoon ja Aurinkolahteen muuttaneista
olivat hieman pienemmät:
66?72 prosenttia kaikista
alueille muuttajista. Korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä muuttanei-
ta oli 40 prosenttia tulomuuttajista.
Jätkäsaari ja
Kalasatama
väestöltään varsin
samankaltaisia
Jätkäsaareen ja Kalasatamaan on muuttanut keskimäärin iältään, äidinkieleltään ja koulutustaustoiltaan hyvin samankaltaisia
ensimuuttajia. Jätkäsaari on
kuitenkin houkutellut hieman enemmän kaupungin
sisältä muuttaneita lapsiperheitä ja 30?39-vuotiaita
aikuisia, kun Kalasatamaan
on puolestaan muuttanut
enemmän opiskeluikäisiä
(18?29 vuotiaita aikuisia).
Heistä osa on tosin hakeutunut alueelle rakentuneisiin opiskelija-asuntoihin.
Kalasatama sijaitsee kaupunkitapahtumistaan tunnetun Kallion tuntumassa,
mikä voi olla luontevam-
pi vaihtoehto nuoremmalle muuttajalle. Vallilan Konepajan alue eroaa muista
vertailluista alueista kaupunkirakenteen sisäisellä
ja kompaktilla sijainnilla.
Myös Konepajan alueella
tulomuuttajat ovat suhteellisen nuoria.
Aurinkolahti
iäkkäämpien
suosiossa,
Latokartanossa
paljon lapsia
2000-luvun alussa rakentuneet asuinalueet ovat
houkutelleet
enemmän
muuttoja muualta maasta.
Arabianranta on pysynyt
vetovoimaisena läheltä tuleville muutoille ja näyttäytyykin kahta muuta aluetta
nuorempana ja koulutetumpana. Arabianranta sijaitsee korkeakoulukeskittymän ja meren läheisyydessä ja on raitiovaunuyhteyk-
siensä puolesta eräänlainen
kantakaupungin jatke. Aurinkolahteen on muuttanut keskimäärin iäkkäämpiä muuttajia ja Latokartanoon puolestaan keskimäärin nuorempaa väkeä, sillä
aikavälillä 2010?2014 lähes
joka viides uusi asukas on
ollut alaikäinen lapsi.
Kieliryhmissä on alueellisia eroja. Arabianrantaan
muuttaneista yli kymmenesosa on ruotsinkielisiä
ja Aurinkolahteen sekä Latokartanoon muuttaneista
noin viidennes puhuu vierasta kieltä. Vieraskieliset
muuttavat Aurinkolahteen
ja Latokartanoon paitsi ulkomailta, myös kaupungin
sisältä ja muualta maasta.
Arabianrantaan muuttaneet
vieraskieliset tulivat pääosin ulkomailta. Ulkomailta muuttavien joukossa on
myös paljon suomenkielisiä, jotka ovat todennäköisesti paluumuuttajia.
Kertalippujen hinta ei nouse, kausi- ?
ja arvolippuihin tulee korotuksia
??HSL:n joukkoliikenteen
lippujen hinnat nousevat
vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 prosenttia. Korotuksia tulee kausi- ja arvolippujen sekä vuorokausilippujen hintoihin. Mobiililipun ja muiden kertalippujen hinnat eivät nouse.
Kausilippujen hinnat nousevat keskimäärin 4,2 %.
Esimerkiksi yhden vyöhykkeen matkoilla ? vaikkapa
Helsingissä tai Vantaalla
? kelpaava, 30 päivän aikuisten kausilippu maksaa
ensi vuonna 54,70 euroa eli
hinta nousee 2,30 eurolla.
Vastaavan seutulipun hinta nousee 4,10 euroa, uusi
hinta on 106,50 euroa.
Koko HSL-alueella kelpaava lähiseutu 3 -lippu 30
päiväksi maksaa ensi vuonna 158,40 euroa, eli hinta
nousee 6,10 eurolla. ?HSL:n
kausilipulla matkustaminen
on edelleen edullista.
Kun laskee esimerkiksi
työmatkojen kustannuksia
ja jakaa 30 päivän kausilipun hinnan keskimääräisel-
lä työmatkojen määrällä eli
44:lla, tulee aikuisen yhden
työmatkan hinnaksi seutulipulla 2,42 euroa ja yhden
vyöhykkeen matkoilla 1,24
euroa. Mitä enemmän kausilipulla matkustaa, sitä vähemmän yksittäinen matka
maksaa.?Lasten ja opiskelijoiden liput maksavat 50
prosenttia aikuisten hinnoista. Muiden erityisryhmien alennukset ovat 25 tai
50 prosenttia.?Matkakortille ostettavien arvolippujen
hintoja korotetaan keskimäärin 5,5 prosenttia.
Aikuisten arvolipun hinta yhden vyöhykkeen matkalla on 2,18 euroa (korotus 0,12 euroa), seutumatkalla 4,25 euroa (korotus
0,21 euroa) ja lähiseutu 3
-matkalla 6,32 euroa (korotus 0,23 euroa).
Arvolippu on siis jatkossakin aina kertalippua edullisempi vaihtoehto.?Kertalippujen hinnat säilyvät ennallaan. Kuljettajalta ostettu yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa
ensi vuonnakin 3,20 euroa,
kertaseutulippu 5,50 euroa
ja lähiseutu 3 -kertalippu
8,00 euroa.
Ennakkoon ostettuna kertalipun saa edullisemmin:
yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa 2,90
euroa, seutulippu 5,00 euroa ja lähiseutu 3 -lippu
7,20 euroa.?Kertalipun voi
ostaa ennakkoon mobiilisovelluksella, tekstiviestillä ja automaatista.
Viime vuonna käyttöön
otettu mobiililippu ja myös
tekstiviestilippu ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti. Niiden hintoihin ei tule muutoksia vuoden vaihteessa.?
Automaatista ostettavien
kertalippujen hinnat laskevat muualla paitsi Helsingissä. Jatkossa kertalipun saa
koko seudulla automaatista noin 10 prosenttia edullisemmin kuin kuljettajalta. Tällä hetkellä automaatin kertaliput ovat kuljettajalta ostettuja edullisempia
vain Helsingissä. Hinnoitte-
lun yhtenäistäminen nostaa
automaatista ostettavien kertalippujen hintaa Helsingissä 10?20 sentillä. ?
? Kaikkiaan olen tyytyväinen, että korotus saatiin
rutistettua toukokuussa arvioitua pienemmäksi: tuolloin vielä näytti, että hintoja joudutaan nostamaan 5,5
prosenttia.
Korotusten taustalla ovat
joukkoliikenteen kasvavat
infrakustannukset. Hintalaskelmissa on lähdetty siitä, että länsimetro olisi kulussa ensi vuonna puolen
vuoden ajan. Toiselta puolelta vuodelta laskelmissa ovat mukana metron tilalle hankitun bussiliikenteen kulut, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.?HSL:n joukkoliikenteen
kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla ja
puolet kuntien rahoituksella eli verorahoilla.
HSL esittää joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100
euroon.
KALLIO LEHTI
10
Viikot 48-49
Uusi keskus harjakorkeudessa
? Nimeksi Easton Helsinki
??Keskon Itäkeskukseen
rakenteilla oleva uusi kaupunkikeskus juhlii tänään
sen ensimmäisen osan harjannostajaisia. Samalla otetaan käyttöön kaupunkikeskuksen nimi Easton Helsinki, tuttavien kesken Easton.
Eastonin ensimmäinen
osa avautuu asiakkaille syksyllä 2017. Tuolloin uudessa kaupunkikeskuksessa
ovat jo mukana täysin uuden konseptin mukainen
K-citymarket sekä noin 30
päivittäiseen arjen asiointiin
liittyvää kauppaa ja palveluntarjoajaa.
Easton Helsinki
nimikilpailun satoa
Kaupunkikeskuksen nimi
Easton Helsinki valikoitui
keskuksen nimeämiseksi
järjestetystä nimikilpailusta, johon tuli yli 700 ehdotusta.
? Easton on nimenä lyhyt ja ytimekäs. Se istuu
sekä suomalaiseen että kansainväliseen puheeseen ja
kytkeytyy vahvasti Itä-Helsingin alueeseen. Lisäksi
nimeen on helppo liittää
sitä sisältöä, jota kaupunkikeskukseemme on tulossa;
ruokaa, viihtymistä ja yhdessäoloa modernissa kaupunkiympäristössä, Keskon
Etelä-Suomen aluejohtaja
Antti Palomäki sanoo.
Odotettavissa
ylivertainen
asiakaskokemus
Eastonin ensimmäinen
osa keskittyy erityisesti ruokaan ja ruokailuun sekä arjen asiointiin. Jo ensimmäisessä osassa Easton tarjoaa
asiakkailleen ylivertaisen
asiointikokemuksen sekä
yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen.
Eastonin suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota sen helppoon
saavutettavuuteen niin kävellen, pyöräillen kuin autollakin.
? Pelkästään Eastonin en-
Näkymä Kauppakartanonkadulta.
simmäiseen osaan on tulossa parkit yli 300 polkupyörälle ja lähes 1000 autopaikkaa, joista suurin osa
sijaitsee sisätiloissa. Lisäksi
Helsingin kaupunki on rakentanut Itäväylän suuntaisesti Iiriksen talon kulmalta leveän Gotlanninkadun kaupunkikeskukseen.
Se sujuvoittaa asiakas- ja
huoltoliikennettä merkittävästi.
Kokonaisuus yli 200
miljoonan euron
investointi
Easton Helsingin ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä, josta vuokrattavaa tilaa on yhteensä 20
000 kerrosneliömetriä. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on noin 100
miljoonaa euroa ja sen työl-
listämisvaikutus on noin
250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan. Rakennushanke toteutetaan projektijohtopalveluna, josta
vastaa Haahtela - rakennuttaminen Oy.
Easton Helsingin kokonaisrakennusoikeus
on
noin 62 000 kerrosneliömetriä liiketilaa sekä 8 400
kerrosneliömetriä asumista.
Suunnitteilla on kaksi torni-
taloa keskuksen toisen vaiheen länsipäätyyn.
Easton Helsingin toisen
osan on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Koko
kokonaisuuden investoinnin arvo on yli 200 miljoonaa euroa.
Visbyn Gotlanninkadun kulma havainnekuva.
Kauppakartanonkatu päivä havainnekuva.
Helsinkiläisnuorten sähköisissä Teatteri K60 esittää: Matkalla
vaaleissa äänestysennätys
??Äänestysaktiivisuus nousi 11,9 prosenttiin nuorten
vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän vaaleissa, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä edellisvaaleja
enemmän. Vaalien kärkiteemoiksi nousivat yhdenvertaisuus, nuorten koulutusja vapaa-ajan mahdollisuudet sekä maksuton joukkoliikenne alle 18-vuotiaille.
Ruudin ydinryhmän vaaleissa 3.?17. marraskuuta valittiin 20 nuorta vaikuttamaan nuorille tärkeisiin asioihin Helsingissä
vuonna 2017. Äänioikeutettuja olivat 24 000 iältään 13?17-vuotiasta helsinkiläisnuorta. Äänestys
tapahtui sähköisesti osoitteessa ruuti.net.
? Yhä useampi näytti äänestämällä, että vaikuttaminen kiinnostaa nuoria.
Näin myös Ruudin merkitys nuorten vaikuttamiskanavana kasvaa, sanoo Ruudin vaalien tuottaja Marjaana Varmavuori nuorisoasiainkeskuksesta.
Vilkkainta äänestys oli
Länsi- ja Itä-Helsingissä.
Malminkartanossa jopa neljännes kaikista äänioikeutetuista äänesti. Nuoret järjestivät vaalien aikana itse
useita äänestystempauksia
esimerkiksi kauppakeskus
Itäkeskuksessa ja Kampissa.
??Elämä on matka, sanotaan. Matkoilla tapahtuu rajanylityksiä, jotain avautuu,
jotain jää, jotain sulkeutuu.
Matkakumppanit voivat häipyä, vaihtua tai jatkaa rinnallamme loppuun saakka.
Viimeiseltä rajalta ei ole
paluuta tähän todellisuuteen, mutta aiemmin matkanneiden kokemukset elävät kollektiivisessa tajunnassamme. Pysyvää on vain
muutos ja elämän kiertokulku.
Matkalla-esitys on kollaasi työryhmän tutkimusretkestä unikuviin, mahdollisiin ja mahdottomiin koh-
Ruudin ydinryhmän vaaleissa valittiin 20 nuorta vaikuttamaan
Helsingissä nuorten asioihin vuonna 2017. Kuva: Jonna Pennanen
Tänä vuonna uudistetusta vaalikoneesta ehdokasta etsi lähes 1700 nuorta.
? Vaalikoneesta ehdokasta etsineistä nuorista 65
prosenttia on sitä mieltä,
että joukkoliikenteen tulisi olla maksutonta alle
18-vuotiaille. Ehdokkaat
nostivat aktiivisesti esiin
myös yhdenvertaisuuskysymyksiä kuten ehdotuksen
koulujen unisex-vessoista,
Varmavuori sanoo.
Ruudin ydinryhmän nuorten aloitteesta Helsinkiin
on saatu esimerkiksi kesätyöseteli kaikille yhdeksäsluokkalaisille, minkä avulla 25 prosenttia ikäluokasta
sai vuonna 2016 kesätöitä.
Helsingin
kaupungin
nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudista vastaavat
nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto.
taamisiin ja visioihin ajanhengestä.
Työväenopiston senioriteatteriryhmä K60 toimii Kinaporin palvelukeskuksessa. Vuoden mittaan kurssilla on harjoiteltu miimistä
ja liikeilmaisua, monologia ja kirjoittamista. -Olemme eläytyneet omiin sekä
muiden maailmaa eri syistä matkaavien kokemuksiin
ja tunnelmiin, kertoo teatteriopettaja Katja Luhtala.
-Kuten aina, Teatteri K60
on paneutunut aiheeseensa lempeydellä, suurella sydämellä ja elämän suomalla
viisaudella ja huumorilla.
Käsikirjoitus: työryhmä
Ohjaus, dramaturgia ja
äänet: Katja Luhtala
Valot: Jere Kouhia
Lavalla: Kirsti Aaltonen,
Eevi Heinonen, Kyllikki
Joukama, Riitta Jämiä, Tarja Järviö, Sisko Kinnunen,
Kristiina Kuusela, Marjatta
Leivo, Terttu Nenonen, Arja
Pohjanheimo, Raili Sievinen, Maritta Widberg
Kinaporin palvelukeskus,
juhlasali
Ke 30.11. klo 16.30 (Ensi-ilta)
To 1.12. klo 14.00
Pe 2.12. klo 14.00
Vapaa pääsy.
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
Enkeli kruunasi herrasväen kuusen
??Hakasalmen huvilan tunnelmallinen 1800-luvun musiikkisalonki saa joulukaudeksi 27.11.2016?8.1.2017
tyylinmukaisen jouluasun,
joka kiidättää katsojan keskelle entisajan säätyläisten
joulunviettoa. Adventin avauksesta alkaen huvilan lukuisissa matineoissa ja iltakonserteissa voi nauttia
joulun sävelistä ja muusta
ajankohtaan sopivasta musiikista.
Uusia joulutapoja tulvi Suomen säätyläiskoteihin 1800-luvun lopulla, ja
joulunvietto alkoi vähitellen muotoutua nykyiselleen. Tuon ajan helsinkiläiseen herrasväen jouluun
voi eläytyä Hakasalmen huvilan jouluasuisessa musiikkisalongissa. Joulukuusen
latvassa on enkeli ja oksilla runsaasti paperista askarreltuja nauhoja, tuutteja, kuusenkaramelleja ja
lumihiutaleita. Hyasintteja
ja tulppaaneja on komeissa
kukkakoreissa, ja ruukuissa versovat kukkaan hyödetyt joulukielot. Pöydän
ääressä maistellaan pähkinöitä ja jouluomenia sekä
tutkitaan joululehtiä ja värikkäitä joulukortteja. Kuusen alla on kasa ruskeaan
paperiin käärittyjä, lakalla
sinetöityjä paketteja.
Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyn 1800-luvun lopun salonki-interiööri on jouluasussa
8.1.2017 asti. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Mari Valio
Adventin avauksesta
alkaa joulumusiikin
runsaus
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11.2016
aloitetaan
joulunodotus
klo 12 Hämäläis-Osakunnan Laulajien mieskvartetin perinteisellä tiernapoikaesityksellä. Klo 12.30?
14 voi tutustua tutkijan
opastuksella joulunviettoon
1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Klo 14 saa nauttia
nuoren ja rennon Kumolauluyhtyeen joulukiertueen avauskonsertista, jossa kuullaan ensi kertaa yhtyeen sovituksia tutuista ja
Hämäiläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat ovat avanneet
kaupunginmuseon joulukauden ensimmäisenä adventtisunnuntaina jo 20 vuotta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
tunnelmallisista jouluklassikoista. Lisäksi yhtye esittää
omia uusia joululaulujaan.
Adventin avaus -tapahtumaan on vapaa pääsy.
Joulukaudella
huvilan
matineoissa ja konserteissa soi joulumusiikki Suomesta ja maailmalta niin
kuorojen kuin solistienkin
laulamana. Yleisö pääsee itsekin ääneen Joulun vaiheita laulaen -yhteislaulutilaisuudessa 14.12.2016 klo 18.
Laajimman musiikkikattauksen tarjoaa Helsingin Konservatorio, joka pitää lauantaina 10.12.2016 klo 12?16
Joulufestarin. Matineoissa
kaikuvat myös kotimaiset
sävelet lähestyvää Suomi
100 -juhlavuotta ennakoiden, ja Sibeliuksen syntymäpäivän aattona 7.12.2016
klo 18 voi kuulla ainutlaatuisen Sibelius-sinfoniakonsertin ? pianolla soitettuna
1900-luvun alun salonkien
tyyliin! Kaikkiin matineoihin ja Sibelius-konserttiin
on vapaa pääsy.
Hyvä Joulumieli -keräys jo 20. kerran
??Köyhyys koskee yli 100
000 lasta Suomessa. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua ja aiheuttaa ulkopuolisuutta ja pahoinvointia. Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa lapsiperheköyhyydestä ja kerää
rahaa ruokalahjakortteihin,
joilla ilahdutetaan vaikeassa
tilanteessa eläviä perheitä.
20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoitteena on jakaa
30 000 lahjakorttia, joiden
arvo on 70 euroa. Keräys
alkoi 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti.
Yli 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut luopumaan
rahanpuutteen vuoksi harrastuksestaan, lähes 40 prosenttia joutunut jäämään
pois luokkaretkiltä ja yli
puolet joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Toimeentulohuolet vaikuttavat
perheen mielialaan, heikentävät vanhempien jaksamista ja aiheuttavat huolta myös lapsille. Vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joista monet joutuvat
turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä,
mutta yhä useammin köyhyys koskee myös perheitä, joiden vanhemmat ovat
työssä, mutta pätkä- tai osaaikatyön vuoksi tulot jäävät
pieniksi. Köyhyys koskee
yli 100 000 eli joka kym-
menettä lasta Suomessa.
Lapsiperheiden tilannetta
vaikeuttaa se, että yhteiskunnan tuki on heikentynyt. Sosiaaliturvaa on leikattu ja palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusoikeutta rajattu. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on
30 prosenttia alempi kuin
20 vuotta sitten. Lisäksi palvelumaksuja kuten koululaisten iltapäivätoiminnan
maksuja on korotettu.
? Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksilla on yhteisvaikutuksia, joita ei ole arvioitu, ja ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa
oleviin lapsiin. Köyhyys on
vaikea ja monisyinen ongelma, mutta sitä voidaan
vähentää, jos päättäjillä on
tahtoa. Olisi ymmärrettävä,
että aikuisiän hyvinvoinnin
ja työ- toimintakyvyn perusta syntyy lapsuudessa.
Lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen
Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Hyvä Joulumieli -keräys
ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Vuoden
2016 tavoitteena on 2,1
miljoonan euron keräystulos. Keräyksen tuotolla 30
000 perhettä saa 70 euron
arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa jou-
lupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai
S-ryhmän ruokakaupoista.
Keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna
1997. 20 vuoden aikana
kaikkiaan 200 500 perhettä
on muistettu yllätyslahjalla.
? Tässä istun ja itken onnesta. Olen kahden tytön
yksinhuoltajaäiti. Sain yllättäen Hyvä Joulumieli -lahjakortin. Ruokabudjettimme
on viikossa maksimissaan
noin 40 euroa. 70 euron
lahjakortista ei siis ole iloa
vain yhdeksi illaksi, siitä
on iloa ja apua jopa kahdeksi viikoksi. Nyt saimme
koko perheelle joulu-, välipäivä- ja uuden vuoden
herkut, kuvaili eräs vuonna
2015 lahjakortin saanut äiti.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin yhteistyössä Ylen kanssa järjestämä
keräys alkoi perinteiseen
tapaan Helsingin rautatieasemalla perjantaiaamuna 25.11. ja
jatkuu jouluaattoon saakka.
Keräykseen voi
osallist u a
lahjoittamalla osoitteessa
www.hyvajoulumieli.fi/lahjoita, soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555
(10,01 ?/puhelu + pvm)
tai lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499
(10 e).
Hyvä Joulumieli -keräyksen nettisivuilla julkaistaan
keräyksen aikana viikoittain artikkeleita lapsiperheköyhyydestä sekä juttuja keräykseen osallistuvista
vapaaehtoisista ja kortteja
saavista perheistä.
11
Sotiemme Veteraanit
Suomi 100 -merkki
myyntiin
??Sotiemme Veteraanit juhlistavat 100-vuotiasta Suomea omalla rintamerkillä.
Merkin suunnittelutyö toteutettiin kutsukilpailuna,
voittajaksi valittiin Paavo
Halosen suunnitelman ?Vapaa, Fri?.
Sotiemme Veteraanit Suomi 100-rintamerkin myynti
on aloitettu R-kioskeilla ja
verkossa vapaafri.fi.
Merkin avulla tehdään
varainhankintaa Sotiemme
Veteraanien hyväksi. Sotiemme Veteraanit Suomi
100 -merkin myyntihinta
on 5 euroa. ?Merkkien pakkaamisen hoitaa Niemikotisäätiö, joka tekee työtä
helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien hyväksi.
Nauha ja pakkaus valmistetaan Suomessa?, kertoo
Pia Mikkonen Sotiemme
Veteraaneilta.
Kutsukilpailun suunnittelun kohteena olivat varainkeruuseen käytettävät rintamerkki ja ranneke.
? Olen kiitollinen ja yl-
peä kunniasta saada suunnitella Sotiemme Veteraanit -rintamerkin ja rannekkeen. Suunnitteluprosessi
oli haastava ja kiinnostava,
ideoista pari pääsi paperille ja lopulta päädyin selkeään tekstiin, joka kertoo veteraanien meille antamasta
tärkeimmästä lahjasta, vapaudesta, sanoo Paavo Halonen suunnittelukilpailun
ratkettua.
? Uusi merkki edustaa itsenäisyyttä, iloa, vapautta ja
rauhaa. Paavo Halosen Vapaa, Fri -suunnitelma, valloitti veteraanien sydämet
selkeällä sanomallaan, kertoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraaneilta.
Kilpailuun kutsutut suunnittelijat olivat taiteilija Paavo Halonen, kuvittaja Sanna Pelliccioni ja muotoilijatyöpari Elina Järvinen ja
Tomi Tallqvist. Kilpailun
koordinoi Viivi Lehto-Peltomäki Musta Designista,
joka on monipuolinen design-alan toimija.
Kolmasosa työpaikoista
Helsingin seudulla
??Helsingin seudun osuus
maan työpaikoista on noussut 35 vuodessa yhdeksän
prosenttiyksikköä. Vuonna
1980 työpaikkoja oli Helsingin seudulla 486 000 ja
vuonna 2015 jo 712 000.
Kasvua on erityisesti palvelualoilla. Tieto ilmenee
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta yrityskatsauksesta.
Helsingin seudun eli 14
kunnan osuus koko Suomen työpaikoista kasvoi 22
prosentista 31 prosenttiin
vuosina 1980?2015. Vuonna 1980 suomalaisista asui
Helsingin seudulla 20 prosenttia ja vuonna 2015 26
prosenttia.
? Helsingin seudun osuus
työpaikoista kasvoi huomattavasti väestöosuutta
nopeammin vuoteen 2000
asti. Sen jälkeen työpaikkaosuus ja väestöosuus ovat
nousseet suunnilleen samaa
tahtia. Tämä johtuu seudun
väestökasvun kiihtymisestä
ja työpaikkakasvun hidastumisesta, kertoo Helsingin
seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo
Inkinen.
Työpaikkakehitystä ovat
leimanneet rajut suhdannevaihtelut. Suurin pudotus työpaikkojen määrässä
tapahtui 1990-luvun laman
aikoihin. Helsingin seutu
toipui lamasta muuta maata nopeammin. Kasvu on
ollut laimeampaa vuoden
2008 jälkeen. Se on kuitenkin ollut silloinkin muuta
Suomea selvästi suurempaa.
? Työpaikkojen määrän
kasvu on painottunut hyvin vahvasti palvelualoille. Selkeästi eniten toimialoista ovat kasvaneet informaatio- ja liike-elämän
palvelut sekä muu palvelusektori, johon kuuluvat
muun muassa taiteet, viihde ja virkistys, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen
HSY:stä kertoo.
? Informaatio- ja liike-elämän palvelut ovat nousseet
35 vuodessa suurimmaksi toimialaryhmäksi, jonka
osuus kaikista työpaikoista
oli vuonna 2015 jo 29 prosenttia. Työpaikkoja on menetetty eniten teollisuuden
ja alkutuotannon piirissä,
Tähtinen jatkaa.
Selvitä Kurren
talviturkin arvoitus
Korkeasaaressa
??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on
saatavilla Kurren talviturkin
arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät
retkelle eläintarhan ympäri
oravan jalanjäljissä.
? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin
mukaan pitäisi olla jo tal-
vi ja säät olivat viilenneet,
mutta Kurrella oli edelleen ruskea kesäturkkinsa, eikä lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin vai nuori orava itse?
Korkeasaaresta Kurre tiesi
saavansa vastauksen, sillä
se on tunnettu eläintarha,
jossa asuu paljon viisaita
eläimiä.
KALLIO LEHTI
12
Viikot 48-49
Risto Kolanen
Marraskuun
kulttuurikierros
Harjutorin kupeessa sijaitsevan Kamiter-Ars
lähettää aktiivisesti Kulttuurikiertäjälle kutsuja
näyttelyavajaisiin. Pääsin paikalle, kun siellä myös
avattiin Kallio kipinöi -festivaaliviikko.
??Tupa oli ihan täynnä taideliikkeessä ja tunnelma
korkealla
Lulu ja Hono lauloivat ja
soittivat kivasti, tällä kertaa triona: Leena Virtanen
ukulele, laulu, Ray Rummukainen dobro ja laulu sekä Tomppa Salonen,
rummut. Kyselin erikoisesta dobro-kitarasta. Hono
kertoi, että se muistuttaa
resonaari(vahvistin)kitaraa
ajalta ennen kuin vahvistimet yleistyivät. He soittivat
Onni Gideonin Hawaijilaissoundeja, ja muuta 1950-luvun kamaa.
Avajaisvieraan Vilja-tytär varasti lattialla koko
shown. Alle 2-vuotias svengasi enemmän kuin vanhemmat yhteensä ja tanssi
kaikki kappaleet. Mitä nyt
haki välillä suolakeksejä.
Runo katetaan
näyttämölle
Nuori näyttelijä istuu esityksen aikana viereeni pen-
killä ja luo Giulietta Masinan Gelsominoa muistuttavan katseen Fellinin ?Tiessä? (1954). Huumaannun.
Selvittyäni luen esitteestä:
? Tämän pöydän ääressä
ei voi syödä. Tämä kattaus
on tehty haaveilijalle.
Järisyttävän vaikuttavaa
uutta ekspressiivistä teatteria on Esitystaiteen seuran ?Asetelmia? Korjaamon
Kulmasalissa Töölön kulttuuritalolla. Se sai ensi-iltansa siellä elokuun Stage-festivaalilla ja uusintaesitykset alkuviikon iltoina.
Laura Rämä, Tuukka Vasama ja ääni- ja ohjausnauhoja hallitseva Vihtori
Rämä esittävät näyttämöllisen teoksen Tuomas Timosen runoteokselle ?Asetelma?. Esitys on itsenäinen
jatko-osa Vasaman v. 2009
Kajaanin Runotapahtumassa tulkitsemalle Timosen
runolle ?Oodi rakkaudelle?, josta kolmas kuva on.
Istumme kahden puolin
isoa pöytää, joka toimii
Dylan-lauluista vastaa Tomi Pulkkinen (kesk), veli Tero Pulkkinen (o
Nevalainen
Leena Virtanen, Ray Rummukainen ja Tomppa Salonen soittivat
hawaijilauismusiikkia Kallio kipinöi -avajaisissa. Edessä heihin
keskittyy Vilja. Kuva: Juhani Styrman
Sitten menen viereiseen
Valtimonteatteriin, jossa
on vierasesityksenä Mad
Housessa keväällä kultti-
näyttämönä fyysiselle teatterille, jossa ei ole rooleja tai tarinaa. Vuorovedoin
soi joko John Coltranen
1960-luvun jazz tai Verneri
Pohjolan uudempi, molemmat mukaansatempaavasti.
Rämä ja Vasama pukeutuvat harvaneulaisiin kuusiin,
Runoa tanssivat ja lausuvat Laura Räty ja Tuukka Vasama toisiinsa ja kuusiin sekaantuneina.
Kuva: Jenna Ojala
Salla Hakanpää valtaa merenneitona vesielementin Kallion
urheilutalon altaassa ja sen päällä. Kuva: Riku Pihlanto
mainetta luonut ?Eino henkilökohtainen sukupuolihistoria?.
Lavalle tulee Valto Kuuluvainen, joka soittaa välillä musiikkia, ripustaa mustan lavan poikki pyykkinarun, jossa on hänen henkilökohtaisia muistilappujaan, päiväkirjamerkintöjä
vuosilta 2011-2013.
Aiheena on yksi asia:
transsukupuolisen elämä
ja asema yhteiskunnassa,
muiden ihmisten asenteissa, omissa peloissa.
Miltä naisesta tuntuu liimata rinnat kainalon alle
sivuun? Ja miltä tämä näyttää tyttöjen pukuhuoneessa? Milloin leikkauttaa ylimääräiset rinnat pois, vai
odottaako ensin pitkälle
hormonihoidon tuloksia?
Miltä tuntuu kuin karvoja
tulee joka puolelle? Tuntea
itsensä uudeksi, oudoksi
nisäkkääksi elämässä. Sukupuolikkaan naisen/miehen vapaa-ajanasun päällä on Batman ja Superman
-logoja.
Esitys on vaikuttavan
kaunis. Eino näyttää muuten mieheltä, mutta hänellä näyttäisi yhä olevan
ne rinnat? Tai sitten olen
vain juuttunut miehen katseeseeni ja oletan näkeväni rinnat paidan alla.
Kannatti kokea tämä elämys ja laajentaa tajuntaa,
asenteita.
hallitsevat katsetilaamme ja
lukevat Timosen runoja kokoelmasta. Nimet kertovat
paljon: Virkamiehen hätä,
Virkamies ja vesivahinko,
Virkamiehen onni, Virkamiehen surumieli jne.
Vaikka tässä pöydässä ei
voi syödä, syömme lopussa ison, makoisan mustikan
kiertävältä lautaselta.
Laura Räty palkittiin juuri vuoden 2016 nuorena
näyttelijänä. Hän luo Gelsominon magiikan.
Sukupuolikas
ihminen
Eino Kuuluvainen teki pari vuotta päiväkirjalappuja sukupuolihistoriastaan, joita hän luki vierailuesityksessä Valtimonteatterissa. Kuva: Hannamari Johansson
Aleksi Kivenkadun Populuksen ohi kulkiessani kuulen karaokelaulua: ?Aikuinen nainen tuntee arvon
rakkauden?. Vilkaisen sisään ovesta ja kuuntelen
hetken laulajaa, joka on
tietysti mies.
Hyppykollektiivin Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki
Jouni Ihalainen
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
13
Helsingin kulttuuripalkinto
Viva Granlundille
oik) ja Veli-Petteri Asikainen (vas) valkoisessa maskissa. Kuva: Kirsi
Merenneito Kallion
urheilutalolla
Suomalaisen nykysirkuksen 2010-luvun valovoimainen tähti on Salla Hakanpää.
?Pinnassa? hän teki vertikaaliköydellä Cirkossa kaiken, mitä sillä voi tehdä veden päällä.
?Valomatka? oli keväällä
tehty lapsille festivaalinäytökseksi Espoon kaupunginteatteriin, mutta sen visuaalinen ja kolmiulotteinen animaatiomaailma sopi
ehkä paremmin aikuisille.
What the Cirk -pienoisfestari piristi marraskuun
puoliväliä Baltic Circlen
rinnalla ja ?sisällä?. Tällä kertaa Hakanpää siirtyi köydestä ja ilmasta veteen. ?DIVE? esityksessä
veden alla elävän naisen
tarina käännetään päälaelleen. H.C. Andersen tuskin
kääntyy haudassaan tästä
Pienen Merenneidon tulkinnasta ei enempää tai
vähempää kuin Kallion Urheilutalolla, Brahen kentän
vieressä.
Uimahalliin mahtui vain
85 ihmistä kerrallaan. Saimme kenkäsuojaimet jalkaan
ja sisään astuessa meidät
tyrmäsi kloorin haju, mutta
kutsuvasti lapsuuden muistot mieleen tuoden.
DIVE:ssa Hakanpää sukeltaa toiseen todellisuuteen. Ilma-akrobaatti ve-
den alla; näemme hänet
sekä elävällä silmällä uivana koko ajan että elävällä
kameralla kuvattuna, joka
tuo ihan uudenlaisen kauneuden ja estetiikan. Veden
syvyys pudottaa akrobaatin
painottomaan maailmaan,
jossa hengityksen pidätystä on harjoiteltu ihailtavalla tavalla.
Uima-altaan pohjalla merenneito vaihtaa valkoisen
barokkisen juhla-asun punaiseen iltapukuun pöydän,
tuolin ja viinipullon äärellä.
Tämän taiteilijan tulevaisuutta seuraan tarkkaan.
Valtava uteliaisuus ja uusien keinojen hallinta vievät alle 30-vuotiasta naista
jo kansainvälisille areenoille. Hän on opiskellut Laajasalo-opistossa rytmilaulua,
josta saimme näytteen uimahallin altaanvierustakävelyn aikana.
Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva:
Mika Ruusunen
ria on vaatinut taiteellisen
näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi
työ, Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän
toimesta v. 2006 Kaisaniemen metroasemalle.
Viva Granlund kiitti tun-
teikkaasti vanhempiaan,
jotka istuivat ihan salin
edessä. Hän kiitti tuesta,
jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös
kulttuurikeskusta ja sitä
hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi.
Sekä muita taiteilijoita ja
ystäviä jne. Se oli lyhyt ja
kaunis kiitospuhe. Taiteilija
oli valinnut v. 2016 Voice
of Finland -finalistin Ilona
Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös
65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille.
Tunteiden
äärilaitaa lattialla
Annantalon alakerran salissa olen vuosia katsonut
lastenteatteria Helsingin
kaupungin lastenkulttuurikeskuksessa. Mutta sieltä löytyy tanssiesitys ensi
sijassa aikuiselle yleisölle.
Resilienssi
on
v.
2013
perustetun
Hyppy!Kollektiivi-ryhmän
uusin, valtavan energinen
ja ääntä ja liikettä luovasti
yhdistävä proggis. He käyttävät amerikkalaista ?Jump
Rhytm? -tekniikkaa.
Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki tanssivat kolmenvartin
rytmisen ja iskutarkan esityksen vauhdilla ja taidolla.
Onhan kyse ?äkkilähdöstä
muutokseen?.
Kasvojen ilmeisen käyttö tunteiden äärilaidasta
toiseen on olennainen osa
esitystä. Taustanauhamusiikin lisäksi yksi tanssija,
Kulmala, soittaa kauniin
melodisen sävelmän
Dylanin ajankohtaista
sanomaa
iskuntarkkoina Annantalolla. Kuva:
??Kaupungintalolla jaettiin
22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva
Granlundille. Ensimmäisen
sai v. 1963 Eino Kalima.
Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin.
Hänen
pitkäaikainen
työnsä on keskittynyt taiteen ja kaupunkiaktivismin
rajapintaan, luonut ennen
kaikkea julkiseen kaupunkitilaan vaikuttavia seinämaalauksia, jotka pysäyttävät ohikulkijat ihailemaan
ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä.
Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit
ovat 2000-luvun mittaan
tuoneet elämää betonisiin
alkukulkuihin seiniin ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväen Baanalla.
? Työt ovat enemmän
kuin maalauksia, ne ovat
sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka
kannustaa aktiivisuuteen
ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää
ja huomioi Granlundin töiden osallistavan ja yhteisöllisen luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta
osaksi laillista nykykulttuu-
Moni muistelee Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja, laulaja-lauluntekijä Bob Dylania, jonka
sanoitukset ovat vaikuttaneet meihin aikalaisiin yli
puolen vuosisadan ajan. Jo
keväällä lehtemme esitteli
Jasmine Valentin laulaa, Miritza Lundberg, Tuure Koski ja Aram Aflatuni liittyvät mukaan Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: Henna
Lundberg
Bar Kapsäkin Dylan-iltaa.
USA:n presidentinvaalituloksen julkitulon jälkeisenä päivänä Kaapelitehtaan H-rapussa koettiin
musiikkiteatterin, mimiikan ja tarinankerronnan
keinoin toteutettu intensiivinen ja omapera?isen inspiroiva luotaus mystisen mestarin lauluihin, ela?ma?a?n ja
luomistyo?ho?n. Tuotannosta vastasi Performance Sirkus, jonka Billie Holidayja muita naisklassikkoiltoja
olemme selostaneetEsitys tutkii Bob Dylanin musiikkikappaleiden
yhteiskunnallista puolta ja
sanomaa Esitys tulkitsi Dylanin tarkkanäköisten laulutekstien kautta ihmisen
moraalin, etiikan ja valintojen moniulotteista elämän-
prismaa. Dylan-tulkinnoista vastasi Tomi Pulkkinen
kauniilla äänellä, veli Tero
Pulkkinen ainakin kolmessa instrumentissa ja Performance Sirkuksen johtaja Veli-Petteri Asikainen
isäntänä, harlekiinina valkoisessa asussa ja maskissa, joka haki daameja välillä tanssimaankin.
Romanimusiikin
vivahteikkaita
helmiä
Miritza Lundberg &
Baro Baht Ensemble toi
Sampo soikoon! ?klubille eurooppalaisen romanimusiikin kauneimmat kappaleet kolmen vuosisadan
ajalta. Kuulimme leikitteleviä virtuoosimaisia viulu-
esityksiä, syvältä sydämestä
laulettuja perinnelauluja ja
riehakkaita tanssiinkutsuja.
Vuonna 2016 perustettu
Baro Bath Ensemble koostuu erilaisista taustoista tulevista muusikoista, jotka
ovat ansioituneita omilla
aloillaan. Yhtyeen perustaja on Miritza Lundberg joka
on yksi nuoren polven arvostetuimmista romaniartisteista. Hänen viulusoolonsa olivat todella upeita. Hän on aloittanut taiteellisen tohtoritutkinnon
opinnot Sibelius-Akatemiassa ja ajatuksena on saada
kokoonpanolle jatkuvuutta
ja taiteellisesti korkea taso.
Yhtyeen musiikissa yhdistyy perinteinen romanimusiikki muihin aineksiin sekä
kansanmusiikista että taide-
musiikista. Komeasti kaikui perinteinen laulu ?Illan tummetessa?.
Yhtyeen ohjelmisto koostuu instrumentaalikappaleista ja lauletusta perinteestä. Miritza Lundberg,
viulu ja laulu, Mertsi Lindgren, kitara ja laulu, Jasmine Valentin, kitara ja
laulu, Joni Auvinen, kitara, Aram Aflatuni, lyömäsoittimet ja Tuure Koski,
kontrabasso. Kun Sampo
soikoon! ? emäntä Susan
Aho haastatteli Jasminea
alussa, moni ei ehkä huomannut, että siinä on kaksi
Suomen Euroviisuedustajaa!
Teksti: Risto Kolanen
KALLIO LEHTI
14
Viikot 48-49
Risto Kolanen
Marraskuun
kuvataidetta
??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat
tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn.
Nuoren polven miehiä on
enemmän.
Ihmiskasvot
lähtökohtana
Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin
Taiteilijaseuran ylläpitämä
galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri
näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona
(s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan
?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot.
? Maalaukset esittävät
kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia
ja uurteita myöten. Nämä
ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja
ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo.
Malleinaan Ala-Ruona on
käyttänyt hänelle läheisiä
ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään
intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan
esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja.
Taiteilijatapaaminen on
päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan &
Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?.
He katsovat maisemaa ja
ihmisen suhdetta luontoon
oman kulttuurinsa lähtökohdista.
Pohjoisen valoa
Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti
Tiina Kivisen grafiikkaa,
Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona
ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to
Love (2015-2016) Katariinassa.
Kuva: Raimo Granberg
mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin
vuonna 2015.
? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee
itsensä pieneksi ja yrittää
löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo.
Nämä tunnelmat, talven
kylmä pohjoinen valo, sen
harmaan ja sinisen sävyt,
tallentuivat uusiin kuviin
ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä,
joka nähdään näyttelyssä.
Jäinen syli
Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn
lähtökohtana on yksi Ted
Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin
maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä
kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja.
? Mieleni syvimmissä
pohjukoissa tosin mikään
ei muovaa maailmaani niin
kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani,
näitä mieleni aarrekarttaan
merkattuja ristejä. Haudatut
muistot ovat kuin tunteiden
fossiileja, ajan kivettämiä
koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko
ne vain hetkeksi jään sylin
jähmettämiä?, hän kysyy.
vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat
parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset.
He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja
aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden.
Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa
palojen liikettä ja rytmiä.
Palat ovat värillistä lasia,
kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat
kaksiulotteisesta täysplastiseen.
Älä vartu hetkeen
Tiketti Galleria, Urho
Kekkosen katu 4-6, ava-
Mosaiikkiväriä ja
palojen liikettä
Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty
teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg
Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija
Kaarre ja Leena Nio teke-
Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas)
ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty
teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg
Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä
Topelius-galleriassa n . Kuva:
Hannele Salminen
Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva:
Raimo Granberg
si ovensa kesällä 2015. Se
pyrkii tuomaan ripauksen
klubitunnelmaa kuvataiteen
kentälle ja vastavuoroisesti
kuratoimaan kuvataidetta
askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä.
Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on
esillä kaksi kuukautta 5.12.
asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta
vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän
määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun
populaarikulttuurista.
Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen
tekniseen osaamiseen. Ilo
ja lapsenomainen riemu vä-
littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi &
tarra ja sekatekniikka.
Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän
kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011.
Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös
vaihtoehtomusiikin parissa,
kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle
siirtymistään yhteisen uran
niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy
nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee
julkaisuaan.
Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
15
Teurastamon Joulumarkkinat
Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri
XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen
Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa.
Kuva: Raimo Granberg
Sielun ovi auki
Kuvataiteilija, kirjailija
Kiba Lumberg pitää 4.12.
asti näyttelyään Galleria
Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17.
? Aloin nähdä liikaa joka
puolella ja oli halu lähteä
karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin,
voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta.
Kuinka se kaikki toimisi?
Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?,
hän sanoo.
Taiteilija toivoo ja uskoo,
että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin.
Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä
voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta.
Näyttelyn nimi, ?Jokainen
Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla
tavallaan jotain, mikä on
myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu.
Havainto kerrostuu
Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria,
Mariankatu 24, on koko
marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä
teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO?
kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy
värien ja muotojen vuorovaikutuksessa.
? Katsomalla tilaa ja sitä
rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia
vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut,
Niiranen uskoo. Isokokoi-
set pigmenttivedoskollaasit
vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän
?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia.
Videoteoksen liikkuva kuva
toistaa uskollisesti suurissa
still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan.
Rakentajasta
taidemaalariksi
Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan
uralta taidemaalariksi. Hän
kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina
osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten
kolmen vapaan taidekoulun kautta.
? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni
tullakseni taidemaalariksi.
Päätöksen tekeminen oli
lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani
ja sydämeni ääntä. Järjellä
ei ollut mitään tekemistä
asian kanssa, enhän ollut
siihen mennessä koskaan
edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt
veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33
vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana.
Virkkunen siirtyi taiteen
maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin
tuntemattomaan. ? Uskon,
että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen
pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin
toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita
taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi.
Teksti: Risto Kolanen
??Teurastamon Joulumarkkinoiden kattaukseen kuuluu tänä vuonna yli 40 myyjää, perinteiset tiernapojat
ja joululauluja, katonrajassa
voimaileva joulupukki, metsäkuusikauppias sekä piparinkoristelua. Joulumarkkinoita vietetään koko viikonloppu lauantaina ja sunnuntaina 17.-18. joulukuuta kello 10-17.
Kellohallissa myydään
joulupakettiin esimerkiksi
koivusta muotoiltuja koruja, kierrätyspurjeista valmistettuja laukkuja, joulukortteja ja silkkipainolla tehtyjä
kasseja ja asusteita. Lisäksi
myynnissä on leikkuulautoja, joulusukkia, villapipoja,
valaisimia, kaiuttimia, voimistelurenkaita, huonekaluja, hamppukankaita, keittiöpyyhkeitä, kierrätettyjä
käärepapereita, kalentereita, luomusoijakynttilöitä, miniryijyjä, kotimaisia
käsitöitä, kuvituksia, grafiikkaa, neuleita, vilttejä,
värjättyjä sukkahousuja ja
paljon muuta. Teurastamon
pihalta voit hankkia kotiin
vietäväksi kauniin kotimaisen metsäkuusen.
Myynnissä on myös joulun herkkuja italialaisesta
panettonesta perinteisiin
suomalaisiin jouluruokiin
ja höyryävään herkkuglögiin. Teurastamon pihaan
parkkeerattu Perhon Ravintolakoulun ruokarekka
on pakattu kansainvälisillä jouluruuilla. Tarjolla on
myös perinteistä riisipuuroa, itseleivottua saaristolaisleipää, argentiinalaisia
liha -ja kasvispiirakoita, vegaanisia herkkuja ja pienpaahtimoiden joulukahveja.
Jädelinon erikoisuus tänä
jouluna on sisilialainen pistaasitahna ja jäätelökakut.
Joulukinkkua pääset maistelemaan Teurastamon Portissa, mistä joulupöytään
löytyy myös perinteiset pateet, hyytelöt ja sinapit. Lisäksi Flavour Studion puolella joulutunnelmaa luo
Suklaarasia, eli artesaanisuklaamyyjäiset lauantaina
ja sunnuntaina klo 10-16.
Suklaarasiassa ovat mukana Chjoko, Gagu, Mayra,
Petri?s ja Suklaatäplä.
Piparinkoristelua,
joululauluja ja
tiernapoikia
Kellohallissa koristellaan
Nurmileivän pipareita ja
Arabian tehtaalta pelastettuja posliinilautasia Bearded
Villains -hyväntekeväisyysjärjestön ohjaamana. Partaiset miehet lukevat lapsille
myös satuja. Paavalin seu-
tevuokraukseen puoleksi
vuodeksi.
Teurastamon Joulumarkkinat Facebookissa: https://
www.facebook.com/
events/1791964961049968/
Joulumarkkinat järjestää
yhteistyössä Teurastamo ja
Mirri Creative. Joulumarkkinoiden pukkijulisteen on
suunnitellut Päivi Sillanpää.
Kellohallissa
mukana:
rakunta esittää Tiernapojat
-näytelmän Teurastamon pihalla ja seurakunnan kuoro tunnelmoi kauneimpia
joululauluja.
Kotimaisia lahjoja kirjoista vaatteisiin löydät myös
ravintola Paleman Designtorilta. Teurastamon uudessa Kirjaverstaassa on myynnissä kuvittajien ja sarjaku-
vatekijöiden teoksia sekä
mukana ovat myös Toukka Lastenkirjakioski ja kirjakauppa Nide. Aineettomat
helpomman arjen joululahjat voit hankkia pihan perällä sijaitsevasta Liiteristä.
Tarjolla on pyörän vuosihuolto, Koti kuntoon -paketti joulusiivoukseen tai
rajaton käyttöoikeus lai-
Heidi Valkola, Vallilan
Stoori, Butoni Design, Katjan kahvisäkkituotteet, Willatar, Dark Side of Zen,
Groovink, Mithu, VoimaVahtila, Verhoomo tehdas,
Kehvola Design, Designtuokio, Magisso, Himmee,
Paja, SisuStyle, Mori Collective, Pisa Design, Kokotai, Salmiak Studio, Luhka
Design, Aapiste, Purjebägit, Johanna Lumme, NanuNanu, Merry-Go-Round,
Cafe Pequeno, Reuna kustantamo, AinoaGraphic Design, Formal Friday, Pöllöt, Mooncake, Annika
Cumlander, Tanja Kallio
Design,Canelipuu, Kookygems, Katariina Guthwert,
Wilmuri, Wichdoctor, Upload Audio, Päivi Sillanpää,
Ravintolakoulu Perho, Metsämania, Pulla Pulla ja Mirri Creative.
Ps. Teurastamolla otetaan
varaslähtö jouluun B-Smokeryn Christmas Marketin
ja glögibaarin merkeissä jo
lauantaina 10. joulukuuta
kello 13-18.
Kuvat: Eetu Ahanen
KALLIO LEHTI
16
Harvinaislaatuinen Sibelius
-sinfoniakonsertti ? pianolla
Kirja-arvostelu
Kesädekkari
Helsingistä
??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala.
Rakennetaan uusia taloja
Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin ? Tätä
ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ? Siell`on
hieno hietakehto? ( Myllylahti 2016 ).
Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen
Teiskoon, jossa kauniissa
järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen.
Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta
maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa.
Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan
kuuluu kuten suomalaisiin
nykydekkareihin lähes aina
niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on
uusi löytö.
Hautamäki kuvaa paljon
poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat
tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen
kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset
ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle.
Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava
dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari
Helsingistä.
Pekka Hurme
Pikkumusta
??Sanna
Tahvanainen
on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana
tiistaina
13.12.2016 klo 18:00 ?
19:30. Illan aikana keskustellaan hänen muoti-ikoni
Coco Chanelista kertovasta
romaanistaan Pikkumusta.
Tilaisuuden järjestävät
Käpylän kirjastoyhdistys
ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy
Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki
Sofianlehdossa
ValoViikot
??Sofianlehdon piha on valaistu erilaisin valoteoksin
marraskuusta tammikuulle Nuutin päivään saakka.
Valoteokset on osa Sofianlehdon hyväntekeväisyysprojektia, joka kulkee työnimellä ?Hyvänlähetit?. Heidän lisäkseen ValoViikkojen toteuttamiseen osallistuivat kaikki Sofianlehdon
mäellä toimivat toimipisteet. Toimintakeskus Cäpsä, Sofianlehdon toimintakeskus, kehitysvammapoliklinikka, Lyhytaikaisyksikkö Visiitti, Käpylän koulu
sekä Isonniitynkadun ryhmäkoti.
Viikot 48-49
Hyväntekeväisyysprojektissa toteutetaan erilaisia hyviä tekoja, missioita.
Tähän ensimmäiseen Valokarnevaalipäivän missioon liittyi valonsädeviestien
lähettäminen kehitysvammaisten päivätoiminta keskukseen Opportunity Villageen ? Las Vegas? Favorite
Charity:n. Viestien mukana
lähetetiin toivomus saada
vastaus lämpimästä Nevadasta. ValoViikkojen päättäjäisissä 13.1. hyvänlähetit toimittavat vastauksen
nähtäville kaikkien iloksi
Sofianlehtoon.
??Sibelius-Seura tarjoaa säveltäjämestarin syntymäpäivän aattona keskiviikkona 7.12.2016 klo 18 Hakasalmen huvilassa tilaisuuden kurkistaa 1900-luvun
alun herrasväen salonkeihin, joissa Sibeliuksenkin
orkesteriteoksista nautittiin
pianosovituksina. Sibeliuksen mestarillisesti sovittamien Finlandian ja viulukonserton lisäksi kuullaan
suurharvinaisuus, pianolle
nelikätisesti sovitettu kolmas sinfonia. Konsertissa
esiintyvät Sibelius-Akatemian opiskelijat Matsuura
Ayane ja Aura Go, piano,
sekä Otto Antikainen, viulu. Aluksi Sibeliuksen koottujen teosten päätoimittaja, professori Timo Virtanen esittelee ohjelman. Vapaa pääsy.
Ennen äänilevyjen aikakautta pianosovitukset tarjosivat mahdollisuuden tutustua orkesteriteoksiin soivassa muodossa kotioloissa. Mozartin, Beethovenin,
Schubertin ja monen muut
säveltäjän sinfonioita julkaistiin pianolla joko kaksi- tai nelikätisesti soitettavina sovituksina, ja monet
säveltäjät laativat tällaisia
sovituksia teoksistaan. Ainolassakin soitettiin orkesterimusiikkia pianolla nelikätisesti, ja Sibelius sovitti
muutamia orkesteriteoksistaan ja näyttämömusiikki-
Sibelius pianon ääressä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Foto Roos.
sarjoistaan pianolle.
Sibeliusta ei yleensä ole
pidetty leimallisesti pianomusiikin säveltäjänä, mutta hänen orkesteriteoksistaan tekemänsä sovitukset
pianolle todistavat hänen
hallinneen monipuolisesti soittimen keinovarat ja
soinnilliset mahdollisuudet.
Sovituksissa piano soi rikkaan ja täyteläisen orkestraalisesti, ja niissä Sibeliuksen pianonkäyttö on usein
myös virtuoosisimmillaan,
näin vaikkapa Finlandian
loistokkaassa sovituksessa.
Viulukonserton pianosäestykselliselle versiolle
oli alkujaan käytännöllinen tarve: solistin oli voitava harjoitella teosta pianistin kanssa ennen astumista
orkesterin eteen. Säveltäjä
laatikin version viululle ja
pianolle jo ennen lopullista
orkesteripartituuria.
Sinfonioitaan Sibelius ei
sovittanut pianolle. Kolmannen sinfonian sovituksen pianolle nelikätisesti
laati saksalainen säveltäjä
Paul Juon, mutta Sibelius
teki sovitukseen runsaasti muutoksia; se on näin
osin Juonin, osin Sibeliuksen käsialaa. Nelikätisesti
soitettuna sinfonia on todellinen harvinaisuus konserttiohjelmissa.
Helsingin seurakunnat antavat
yöksi suojan kodittomille
??Helsingin seurakunnat
avaavat ovensa kodittomille. Seurakunnat tukevat kaupunkia kodittomien auttamisessa ja antavat pakkasilla yösijan kirkoissaan. Seurakuntien tilat
ovat avoinna ensi maanantaista alkaen sovitusti vuoroviikoin ilman pakkasrajoja kello 21?07.
? On painokkaasti sanottava, että kyse on ihmisistä. Kirkkona on mahdotonta sulkea ovia tarvitsijoilta,
jotka ovat Jumalan luomia
ainutlaatuisia kanssaihmisiä. Haluamme tehdä kodittomien yösuojasta yhtei-
sen asian. Herättää itsemme lisäksi muita toimijoita
huomaamaan heidät ja löytämään ratkaisu, jolloin kenenkään ei tarvitse talvella
yöpyä kaduilla ja puistoissa, Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha
Rintamäki kertoo päätöksen taustasta.
Ensimmäisenä avautuu
Lauttasaaren kirkon tilapäismajoitus viikolla 47 eli
21.?27.11. Seuraavana on
vuorossa Paavalin seurakunta viikolla 48, 28.11.?
4.12.
? Lauttasaaren seurakun-
Hermannin diakoniatalolla tilapäismajoitus jatkuu vielä parisen viikkoa, ensi maanantaista myös seurakuntia tulee mukaan antamaan yösijan kodittomille. Hermannin diakoniatalolla paikat ovat olleet täynnä joka yö. Kuva: Sirpa Päivinen
nassa otettiin viime syksynä yhtenä Helsingin seurakunnista vastaan kaupunkiin saapuneita turvapaikanhakijoita. Tämän hätämajoituksen järjestäminen
antaa meille kokemusta,
jonka takia yösijan tarjoaminen nopeasti ensimmäisenä onnistuu, Rintamäki sanoo.
Yösijoja on päätetty tarjota vuoden loppuun asti.
Jatkosta päätetään tarpeen
ja tilanteen mukaan erikseen. Loppuvuonna mukana ovat myös Matteuksen ja
Vartiokylän, Kallion ja Malmin seurakunnat.
Yösijan antaminen on
mahdollista vapaaehtoisten
auttajien turvin. Helsinkiläisiä onkin jo ilmoittautunut
runsaasti kirkkoihin erilaisiin tehtäviin kuten yöpyjien vastaanottajiksi ja yörauhan valvojiksi. Vapaaehtoistyo.fi:n kautta on ilmoittautunut lähes 200 vapaaehtoista mukaan.
Kirkkojen yösuoja täydentää Hermannin diakoniatalon ja Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren suojia, joissa tehdään yhteistyötä Diakonissalaitoksen kanssa kaupungin rahoituksella. Talven
tultua asiassa tarvittiin nopeaa reagointia.
Hermannin diakoniatalon
hätämajoitus aukesi perjantaina 4.11., siellä ovet
ovat auki vielä parisen viikkoa. Hermannissa on tilaa
30 yöpyjälle, ja talo on ollut tähän mennessä täynnä
joka yö. Yöpyjät ovat olleet
lähinnä liikkuvaa väestöä
eli Romanian ja Bulgarian
romaneja. Rintamäen mukaan viimekädessä vastuu
on Helsingin kaupungilla.
? Kukaan ei toisaalta tiedä kuinka paljon kodittomien, paperittomien tai liikkuvan väestön osalta tarve
yömajoitukseen on. Siksi
asiasta pitää tehdä yhteinen, jolloin eri tavoin pystymme tavoittamaan nämä
ihmiset. Tekemällä asiasta
haloon saamme tavoitettua
toisaalta tarvitsevat ihmiset, mutta myös tahot, jotka voivat auttaa.
Kirkot ovat avoinna kaikille suojaa etsiville, niin
liikkuvalle väestölle kuten
romanikerjäläisille, paperittomille kuin kaikille muillekin asunnottomille. Rintamäen mukaan Helsingin
seurakunnat ovat tässä kaupungissa ihmisten arjessa
heidän tukenaan ja apunaan:
? Tämä on seurakunnan
ydintehtäviä. Helsingin seurakuntien yösijan antaminen on laastarin liimaamista, kodittomien äkillisen hädän auttamiseksi. Meidän
pitää yhdessä löytää kestävämpi ratkaisu. Tällöin
on hyvä huomata, että puhutaan eri ihmisryhmistä,
jolla on erilaisia tarpeita ja
näin myös tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ihmiset eivät yhteisössäänkään ole
samanlaisia ja siksi tarvitaan herkkyyttä.
Tilapäissuojan antaminen
täydentää akuutissa tilanteessa asunnottomien hyväksi tehtävää kirkon työtä. Kirkko Helsingissä ehkäisee asunnottomuutta perustyössään muun muassa
tukiasumisen, asumisneuvonnan ja vuokrarästien
maksamiseen suunnatun
kriisirahaston avulla.
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
17
Ihanat klassikot 50´s henkiset vaatteet ja asusteet
kaikenkokoisille ja ikäisille naisille (XS-6XL)
99?
69?
39?
79?
79?
79?
79?
79?
79?
66?
79?
79?
69?
79?
79?
pusero 39?
hame 46?
79?
149?
149?
Myös miehille paitoja
49?
69?
69?
69?
39?
79?
39?
60?
69?
69?
169?
60?
69?
MUOTIPUTIIKKI
Helmi
Tervetuloa
sydämellisesti
palveltavaksi!
51?
59?
AVOINNA
59?
ti ja ke
klo 11-17
Muotiputiikki Helmi
to ja pe
klo 10-17
käy kurkkaamassa ja
la
klo 10-13
Joensuuntie 28, 31400 Somero ? Puh. 02 748 9209/040-541 6316 tai sopimuksen mukaan tykkäämässä ? näet koko malliston.
69?
53?
69?
77?
www.muotiputiikkihelmi.com
muotiputiikkihelmi@gmail.com
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
19
Kirja-arvostelu
Valtionyhtiöt:
Hyvinvointia rakentamassa
vai verorahoja tuhlaamassa?
Aunen ja Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista 14.12. Kuva: Maija Astikainen
Joulukuun Iltapäivätreffeillä
muistellaan ja eletään
nostalgista joulunaikaa
??Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu
16, kokoonnutaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Treffeillä museo
tarjoaa yhteistä tekemistä ja
ohjelmaa matalan kynnyksen periaatteella. Joulukuun
Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista
joulunaikaa: jaetaan muistoja pikkujouluista, keskustellaan jouluvalmisteluista
suoraan 1950-luvulta tulleiden Aunen ja Hilman kanssa ja paneudutaan vuodenvaihteeseen liittyviin uskomuksiin.
Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit
tulla kaupunginmuseoon
viihtymään, rentoutumaan
ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin,
muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema,
ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on
vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.
Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa.
Joulukuun Iltapäivätreffeillä muistellaan ja eletään nostalgista joulunaikaa aloittaen pikkujouluista. Niihin liittyviä tapoja ja
perinteitä valottaa 7.12. museon tutkija Jere Jäppinen.
Seuraavalla kerralla 14.12.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla.
Kuva: Marja Väänänen
vauhtiin pääsevät Aune ja
Hilma, rouvashenkilöt suoraan 1950-luvulta. Aunen ja
Hilman kanssa voi jutustella 1950-luvun joulutavoista
ja vähän vanhemmistakin
perinteistä. Joulukuun viimeinen kerta 21.12. kurkottaa jo uuden vuoden puoleen. Silloin aiheena ovat
vuodenvaihteeseen liittyvät uskomukset. Tervetuloa mukaan!
ke 7.12. klo 13.30?15.00
Iltapäivätreffit: Pikkujoulut
ennen ja nyt
Pikkujoulujen viettäminen on nuori perinne, ja
siihen liittyvät tavat vaihtelevat perhepäivällisestä ravintolailtaan, puuronsyönnistä ryyppäjäisiin. Tutkija
Jere Jäppinen kertoo erilaisten pikkujoulujen taustasta ja osallistujat voivat jakaa pikkujoulumuistojaan.
ke 14.12.klo 13.30?15.00
Iltapäivätreffit: Jouluvalmisteluja 1950-luvun hengessä
Aune ja Hilma, kunnianarvoisat
rouvashenkilöt
suoraan 1950-luvulta, valmistautuvat jouluun. Tervetuloa keskustelemaan heidän kanssaan 1950-luvun ja
vanhemmistakin jouluperinteistä. Miten joulua valmisteltiin, mitä syötiin, miten
kodit koristeltiin ja millainen oli joulunajan ohjelma
kaupunkilaiskodeissa?
??Suomen valtio on koko
itsenäisyytemme ajan kerännyt paitsi veroja, harjoittanut myös laajamittaista liiketoimintaa. Valtio on
perustanut ja ollut mukana muiden perustamissa
liikeyrityksissä jo vuodesta 1918 lähtien. Vaihtelevalla menestyksellä, pääosin kuitenkin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa
rakentaen,?bisneksiä? tuottoisasti hyvin pyörittäen
pitkällä aikavälillä, ei pikavoittoja hakien.
Valtion yhtiöiden merkittävästä osuudesta suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä kertoo erinomaisesti professori Markku Kuisman uusi teos ?Valtion yhtiöt -nousu ja tuho ? (Siltala
2016 ) Kuisma on kirjoittanut aiemmin useita talousja yrityshistoriaa käsitteleviä kirjoja, kaikki laatutyötä eikä Valtion yhtiöt-teos
tee tasoltaan poikkeusta.
Valtionyhtiöiden historia Suomessa on valtavan
laaja kokonaisuus. Kuisma keskittyy kirjasssaan
kolmeen Suomen kannalta merkittävään yhtiöön :
Gutzeitiin, Outokumpuun
ja Nesteeseen. Näiden yhtiöiden värikkäitä vaiheita
Kuisma kuvaa hyvin luettavasti, kansantajuisesti , eri
henkilöiden kautta.
Valtapeliä
Norjalainen Gutzeit oli
myynnissä 1918, valtava
metsä- ja maaomaisuus Suomessa. Suomea hallitsivat
vuonna 1918 saksalaiset,
jotka myös mielivät Gutzei-
Vahvoja miehiä
tin omaisuuksia. J.K. Paasikivi, senaattori ja KOP:n
pankinjohtaja ei halunnut
Gutzeitin ja toisen yhtiön
Enson joutuvan saksalaisomistukseen. Paasikiven
johdolla nämä yhtiöt ostettiin valtiolle, ? sosialisoitiin? ,hyi, kuten Suomen
ruotsalainen pääoma, vahva
SYP elämöi . Kielipolitiikka, talouspolitiikka ja maailmanpolitiikka kietoutuivat
yhteen ensimmäistä valtionyhtiötä luotaessa. Paasikivi ei todellakaan koskaan ollut mikään sosialisoija, kaukana siitä, mutta
tätä leimaa valtionyhtiöistä ovat ymmärtämättömät
käyttäneet kohta sata vuotta. Kuisman kirjasta selviää hyvin, että työväenliike Suomessa on valtionyhtiöiden suhteen ?seissyt
aina katsomossa ? kun erilaiset porvarilliset ryhmittymät eri aikoina ovat yhtiöiden asioita hoidelleet,
useinmiten menestyksellä
1900 -luvulla.
Outokummun kaivosteollisuuden synty, kasvu ja
menestys henkilöityy voimakkaasti kaivoksen johtajan Eero Mäkisen vahvaan persoonaan. Hän uskoi oman kaivosteollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa, epäilijöitä ja suoranaisia vastustajia oli paljon,
mutta Eero Mäkinen nosti
Outukummun kuparin tuottavaksi , rikastamo rikastutti koko Suomea vuosikymmenet.
Samanlainen itsepäinen,
vahva persoona oli Nesteen
?luoja? Uolevi Raade. Perustaa nyt öljynjalostamo
maahan, jossa ei ole tippaakaan öljyä ! Pähkähullu idea ! Kuisman kirja kuvaa erinomaisesti, raadollisen hauskastikin, näiden
kahden miehen yltiöpäistä kamppailua yhtiöidensä puolesta. Suomessa osataan erittäin hyvin eri asioiden vastustus, jarruttaminen, mutta niin Mäkinen
kuin Raadekin veivät suunnitelmansa lävitse, Mäkinen
sananmukaisesti ?läpi harmaan kiven ?. Suomalaisten onneksi.
Valtion Yhtiöt -kirja on
erinomaisen ajankohtainen
luettava juuri nyt, kun yksityinen kaivosyhtiö Kainuussa on tuottamattomana kaatunut valtion syliin
700 miljoonan lasku mukanaan. Vastineeksi on saatu
Suomen kallein sponsorivaate : 100 miljoonan ?terrafame? - pipo !
Pekka Hurme
Seurasaaren Joulupolulla
touhutaan ja riemuitaan
??Joulupolun varrella on
sunnuntaina 11.12. klo 1217, lähes 30 lapsille suunniteltua tapahtumapistettä,
joissa leikitään vanhanajan
leikkejä ja lauletaan joululauluja, kuullaan satuja ja
seurataan lasten esittämää
joulukuvaelmaa, askarrel-
Maailman suurin saunafestivaalikiertue
juhlistaa Suomi 100- juhlavuotta
??Saunat ovat kuumana
Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä, kun Finnish
Sauna Festival -kiertue tuo
suomalaista saunakulttuuria keskelle kaupunkia tulevana kesänä. Tapahtumissa yleisölle on tarjolla
yli 40 erilaista saunaa, 250
hengen jättisauna, saunajoogaa ja -pilatesta sekä
laaja kattaus grillaamiseen
ja kesään liittyvää ruokatarjontaa. Lisäksi festivaalin ohjelmassa on kotimaisia kärkiartisteja, oheistoimintaa ja esittelyjä.
? Suomessa on arvion
mukaan enemmän saunoja kuin autoja, joten saunominen koskettaa läheisesti
lähes kaikkia suomalaisia?,
kertoo tapahtuman tuottaja
Sander Mosel.
? Niin paljon kuin on
saunoja, on myös saunomistapoja. Toisinaan sauna on paikka rentoutumiselle ja hiljentymiselle, toisinaan saunaan kokoonnutaan juhlimaan tai vahvistamaan merkittävämpiäkin
sopimuksia. Jokainen saunoo omalla tavallaan.
Finnish Sauna Festival
eroaa muista tapahtumista ideallaan ja oheistoiminnoillaan. Yleisö pääsee
heittämään löylyä yli 40:ssä
saunassa, välillä ulkona vilvoitellen ja nauttien suomalaisesta musiikista. VIPvieraille tapahtuma tarjoaa
jotain, mitä kesän tapahtumissa ei ole aiemmin koettu. Viihtyisällä VIP-alueella vieraat seuraavat esiintymislavan artisteja omilta
saunaterasseilta, nauttivat
tunnettujen grilli- ja keit-
tiömestarien kesäisestä illallistarjonnasta sekä VIPravintolan virvokkeista kiireettömästi hyvässä seurassa. Koko VIP-alue saunoineen on anniskelualuetta,
joten vieraat pääsevät mukavasti hyödyntämään koko
alueen palveluita kaikissa kaupungeissa. Saunoja
voi vuokrata koko tapahtuma-alueella rajatun määrän omaan käyttöön terasseineen koko illaksi.
? Mitään vastaavaa ei
ole aikaisemmin Suomessa eikä maailmassa toteutettu. Tavoitteenamme on
tuottaa korkeatasoinen, turvallinen ja monivuotinen
kaupunkikulttuuritapahtuma Suomi 100- juhlavuoden kunniaksi suomalaisille että kansainvälisille saunan ystäville. Mielestämme
suomalainen saunaperinne
on ehdottomasti ansainnut tämän mittaluokan tapahtuman, mainitsee Sander Mosel.
Finnish Sauna Festival
-tapahtuman ikäraja on,
sunnuntaipäiviä lukuun ottamatta, kaikissa kaupungeissa K18. Sunnuntaipäivien ohjelmisto on suunniteltu vastaamaan nuorimpien saunaystävien toiveita.
Artistipaljastuksia ja lisätietoa voi käydä katsomassa
sivuiltamme sekä Facebookista. Finnish Sauna Festival on osa virallista Suomi
100- juhlaohjelmistoa.
Tapahtuman ajankohdat
Helsinki 8.-11.6.2017
Turku 15.-18.6.2017
Jyväskylä 10.-13.8.2017
laan heijastinkoruja ja testataan tonttujen taitorataa.
Joulupolun ikiomassa postikonttorissa lapset voivat
kirjoittaa ja postittaa joulukortin erikoisleimalla. Joulupolulla tapaa joulupukin
ja -muorin tonttuineen sekä
metsäneläimiä jakamassa
piparkakkuja. Lapsille tarjotaan tonttujen keittämää
joulupuuroa (omat lautaset
ja lusikat mukaan).
Joulupolun kuusiköynnökset ja -kranssit, olkipukit ja lyhdyt johdattavat
joulun odotuksen tunnelmaan. Perinteisten joulukoristeiden lisäksi piparkakkunäyttely ja huovute-
tut metsäneläimet ihastuttavat kulkijoita. Polun varrella olevat puut kiedotaan
värikkäisiin kaulaliinoihin
oikean suunnan merkiksi.
Joulupolulle
kannattaa suunnata kaikki aistit
avoinna, sillä herkät korvat kuulevat ja tarkat silmät
näkevät Joulupolun monet yllätykset. Päälle tarvitaan lämpimät, säänmukaiset vaatteet ja sydämeen
paljon joulumieltä.
Joulupolun tarkka ohjelma on ladattavissa kotisivuilta joulukuun alussa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
KALLIO LEHTI
20
Viikot 48-49
Heinäsen kolumni
Joulukortti lämmittää
T
ämän lehden ilmestymispäivä 30.11. on varsinkin meille suomalaisille ikäihmisille ikimuistoinen. Silloin 1939 aamusella sireenit ensi kerran
tosissaan ulvoivat ? talvisota oli alkanut. Muistan miten veljeni kanssa katsoimme Agricolankadun ikkunastamme, miten Neuvostoliiton pommikone kaarteli matalalla Karhupuiston yllä ja pudotti lentolehtisiä.
Olen muistavinani jopa nähneeni lentäjän punakokardisen päähineenkin. Kouluun ei menty, vaan meidät
pakattiin evakkoon Pukkilan Kanteleelle äidin sukulaisten huomaan.
Ruotsissa tuota marraskuun viimeistä päivää vietetään sotakuningas Kaarle XII:n patsaalla Kungsträdgårdenissa hänen kuolinpäivänään erilaisin seremonioin.
Iät ajat se oli raittiusväen merkkipäivä, mutta nyttemmin se on koonnut äärioikeiston fasistisia tunnuksia
liehuttavia uusnatseja mielenosoitukseen, joka vaatii
varmuuden vuoksi tehostetun poliisivartion.
Tätä päivää voitaisiin pitää joulukorttien lähettämisen starttina. Otetaan osoiteluettelot esiin, hankitaan
joulukortit ja ?merkit ja koetetaan muistaa erityisesti
tuttavapiirinsä yksinäisimmät.
Joulukortit ovat vaalimisen arvoinen perinne, niitä
on näihin asti vuosittain lähetetty noin 50 miljoonaa. Toivottavasti tämä lämmin tapa säilyy. Nyt digitaalisena aikana arvio lienee 35 miljoonan paikkeilla.
Korttien tuotto hyväntekeväisyyteen on tunnettu. SPR
ja sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keränneet niillä perinteisesti avustusvaroja.
Tänä vuonna maailmanlaajuinen UNICEF (United
Nations Children´s Fund), joka heti sodan jälkeen
1946 perustettiin turvaamaan perusoikeudet kaikille
lapsille, juhlii korttituotantonsa 60 ?vuotisuutta. Ensimmäisen kortin piirsi tsekkiläinen 7 ?vuotias tyttö
Jitka Samkova kiitoksena kotiseutunsa saamasta UNICEF -avusta. Hanke on maailmanlaajuinen. Kortit ovat
aikamoisia keräilykohteita.
Vuosien aikana yli 80 suomalaista eturivin taiteilijaa on kelpuutettu korttien ja kirjeensulkijamerkkien
arvostetuiksi tekijöiksi. Pakinani kuvituksena on tämän vuoden uutuus porvoolaisen Minna Lehväslaihon ?Talon täydeltä jouluista riemua?. Minnan naivistiset maalaukset ovat värikkäitä ja kertovia, hyviä
ajatuksia paljastavia, siispä juuri luonnonsuojelua ja
iloista yhteisöllisyyttä, naapurin ja myös eläinten auttamista kuvaavia. Parhaillaan hänen töitään on näyttelyissä niin Porvoossa kuin Brasiliassa.
UNICEF on aina osannut tiedottaa siitä, mihin kerättyjä roposiamme käytetään. Esimerkiksi UNICEF voi
hankkia 11 eurolla kolme pussia terapeuttista maitoa
aliravituille lapsille, 61 eurolla 1000 pussia suola-sokeriliuosta nesteytyshoitoon ja 445 eurolla 24 neliöisen
teltan. ?Lapset tarvitsevat meitä? on UNICEF ?korttien viisas, todella ajankohtainen tunnus.
Joulukorttiperinne on toistasataa vuotta vanha. Minä
taasen olen kirjoittanut pakinoitani jokaiseen Kalliolehteen tasan 20 vuotta ? aloitin marraskuussa 1997.
Tämä on järjestyksessä 477. Kaksi kertaa olen jouluntervehdyksistä pakistessani siteerannut Uuden Suomen legendaarista pakinoitsija Ollia, kun hän riemastuttavasti kertoi virkamies Niemisestä, joka halusi kirjoittaa kunnioittavan joulukortin johtajalleen. Hän
kirjoittaa, keksii toisen tervehdyksen ja repii senkin,
yrittää uudelleen parempaa sanamuotoa, ei hyväksy
sitäkään, yrittää taas epäonnistuen toistuvasti.
Lopultakin hikipäisenä ja umpiväsyneenä hän viimein keksii passelin muodon: Joulurauhaa! Kas, siinäpä paras ja loukkaamaton tervehdys, tuumii hän. Väsymys aiheuttaa kuitenkin yhden u-kirjaimen virheen
ja niin johtajan korttiin putkahtaa toivotus: ?Joulurahaa! toivoo Nieminen?.
Yhdessä joulupakinassani julkaistiin kuvituksena
tamperelaisen kuulun kuvanveistäjän Veikko Haukkavaaran (1921-2004) piirros hutikassa, silmät ristissä konttaavasta joulupukista tekstillä ?Joulujuhlista jaloin?. Hyvä neuvo näin pikkujoulujen korkeakautena.
Aira Heinänen
Lux Helsingin uusi reitti kiertää
Tuomiokirkon ympäri
??Helsingin kaupungin järjestämä valofestivaali Lux Helsinki
järjestetään yhdeksännen kerran torstaista maanantaihin 5.?
9.1.2017. Lux In -valotaiteen näyttely on
Kaapelitehtaalla 1.?
10.1.2017.
Lux Helsinki valaisee historialliset arvorakennukset ja hämärät sisäpihat vieden
festivaalikävijät idyllisen Kruununhaan
kortteleihin. Lux Helsingin uusi reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin
yliopiston kortteleissa
sijaitsevalle Topelian
pihalle ja Kansalliskirjaston sisäpihan kautta
takaisin Kauppatorille. Reitin keskipisteenä on Tuomiokirkko,
joka valaistaan neljältä sivulta.
Vuonna 2016 Lux Helsinki todisti vetovoimaisuutensa keräten kovasta pakkasesta huolimatta ennätysyleisön valotaiteen pariin.
Lux Helsinki sopii koko
perheelle ja tapahtumaan
on vapaa pääsy. Valoteoksista pääsee nauttimaan
päivittäin klo 17?22.
Vuoden 2017 Lux Helsingin reitti vie kävijät historialliseen Helsinkiin: Kauppatorille ja Kruununhakaan.
Tiivis reitti antaa mahdollisuuden nauttia valotaiteen
lisäksi makuelämyksistä ja
kaupunkikulttuurista. Festivaalin oheisohjelma ja ruokatarjonta julkistetaan joulukuussa.
? Lux Helsingin pääreitti
vie festivaalikävijät jälleen
kerran kohteisiin, joihin ei
välttämättä tule arkisin poikettua. Viime vuosien me-
nestys sekä kumppaniyritysten määrän kasvu ovat
mahdollistaneet Lux Helsingin mielenkiintoisen sisällön kehittämisen monella tapaa. Valon positiivinen
vaikutus hyvinvointiin keskellä pimeintä vuodenaikaa
on tunnistettu, ja haluamme tarjota siihen mahdollisuuden valotaiteen keinoin,
Lux Helsingin festivaalijohtaja Ilkka Paloniemi sanoo.
Lux Helsinki
valaisee kaupungin
kuvatuimman siluetin
Valo-, media- ja kuvataiteilijat Suomesta, Hollannista ja Meksikosta toteuttavat
tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Lisäksi Lux In -valotaiteen näyttelyssä nähdään monipuolinen valikoima teoksia. Voit
tutustua kaikkiin teoksiin
osoitteessa luxhelsinki.fi.
Ensimmäistä kertaa Lux
Helsingin historiassa Tuomiokirkon kaikki neljä sivua pääsevät osaksi valoteosta. Tarja Ervastin Domus
360° ? Neljä kotia on koettavissa jokaisesta ilmansuunnasta, läheltä ja kaukaa. Tornin kirkas valaistus
loistaa kauas, ja lähietäisyydeltä teosta voi tarkastella
Senaatintorilta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta sekä
kirkon ylätasanteilta.
Lux Helsinki valaisee
Kauppatorin komeimmat
julkisivut festivaalin ajaksi. Kaupungintalon, Ruotsin suurlähetystön, Korkeimman oikeuden palatsin
sekä Presidentinlinnan fasadit loistavat merelle päin
taustallaan niin ikään valaistu Tuomiokirkko. Talven pimeydessä hehkuvaa
upeaa kokonaisuutta voi
ihailla ja kuvata Kauppatorille rakennettavalta va-
lokuvaustasanteelta.
Stora Enson pääkonttorin
Kauppatorin ja Presidentinlinnan puoleisille julkisivuille projisoidaan väkevä
videoteos Cube. Viisiosainen animaatio luo illuusion,
jossa analogisuus ja digitaalisuus, luonto ja teknologia
sekä perinteet ja nykyaika
elävät rinnakkain.
Kuviosuunnittelija Maija
Louekarin Veljekset-kuosista animoitu valoteos heijastetaan Suomen Pankin
Kirkkokadun puoleiseen
seinään. Kuvioiden inspiraationa ovat olleet suomalaisten kansantarujen päähenkilöt, niin sanotut toteemieläimet, jotka animaatio
laittaa liikkeelle.
Topelian sisäpihalla Helsingin yliopiston korttelissa nähdään Flowers of Life
-kollektiivin työ, joka huokuu mystisyyttä ja valon
maagista hohtoa. Ilmassa
leijuvista kuvioista muodostuva kokonaisuus on
värien ilottelua ja muotojen juhlaa.
Kansalliskirjaston sisäpihalla nähdään meksikolaistaiteilija Mónica Ruiz Loyolan runollinen ja koskettava teos Absence. Teoksen lähtökohta on naisten
kohtaama sorto Meksikossa, erityisesti naisiin kohdistuva toistuva väkivalta
Ciudad Juárezin kaupungissa. Teoksen muotokieli rakentuu ompelemisen
ympärille, sillä moni Ciudad Juárezissa sorretuista
naisista työskenteli epäinhimillisissä oloissa hikipajojen ompelimoissa. Teos
on nähty aikaisemmin valofestivaaleilla muun muassa Espanjassa, Belgiassa
ja Meksikossa.
Senaatintorilla nähdään
kaksi interaktiivista teosta, jotka kutsuvat yleisön
leikkimään ja havainnoimaan valoa yhdessä. Petri
Tuhkasen Joukkovoima-teos herää eloon, kun ihmiset
astuvat vaa?an päälle. Mitä
enemmän ihmisiä vaa?alle
nousee, sitä intensiivisemmäksi valon väri muuttuu.
Rölli Ridanpään ja Tero Laineen Light Pipes -teoksessa
valo ja ihmisten vuorovaikutus kuvastavat kaupungin moninaisia mahdollisuuksia. Teos koostuu kupariputkesta ja venttiileistä, joilla säädetään hehku-
lamppujen kirkkautta.
Lisäksi teoksia nähdään
muun muassa Espan lavalla, Ritarihuonella, Tuomiokirkon tapulissa ja kappelissa sekä Torikortteleissa.
Lux In -valotaiteen
näyttely
Kaapelitehtaalla
Toista kertaa järjestettävä
valotaiteen näyttely Lux In
tuo Kaapelitehtaalle monipuolisen valikoiman teoksia tunnetuilta taiteilijoilta
sekä Taideyliopiston valosuunnittelun maisteriohjelman opiskelijoiden töitä.
Näyttelyssä on esillä myös
perinteisen Lantern Park
-lyhtypuiston lyhtyjä. Lux
In -valotaiteen näyttely vastaa yleisöpalautteeseen pidentämällä tapahtuman kokonaiskestoa kymmeneen
päivään. Näyttelyn tekijät
ja teokset julkistetaan joulukuussa. Lux In on avoinna sunnuntaista tiistaihin
1.?10. tammikuuta Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lux Helsinki -valofestivaalin järjestää Helsingin
kaupunki. Kaupungin osalta tapahtumaa koordinoi
tuottaja Emma Lumme, ja
valofestivaalin tuotannosta
vastaa Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vastaavat Ilkka
Paloniemi ja Matti Jykylä.
KALLIO LEHTI
Viikot 48-49
Koskelan sairaala-alueelle
suunnitellaan uutta elämää
??Koskelan sairaala-alueen
tulevaisuudesta päätetään
lähiviikkoina. Alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeät
rakennukset on tarkoitus
säilyttää ja muuttaa asuinkäyttöön. Samalla mahdollistetaan alueen täydennysrakentaminen tavalla, jossa vanhan arvokkaan ympäristön säilyttäminen yhdistyy tiiviiseen asuinrakentamiseen.
Kaupunginhallitus käsittelee sairaala-alueen asemakaavaehdotusta ensi maanantaina. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Sosiaali- ja terveystointa
yli sata vuotta palvelleelle alueelle on suunniteltu asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle. Yhteensä
kerrosalaa on lähes 144000
kerrosneliömetriä.
Asukkaista noin 250 si-
joittuisi monipuoliseen palvelukeskukseen muistisairaiden ryhmäkoteihin. Alueelle tulee myös suuri päiväkoti ja päivittäistavarakauppa sekä mahdollisuus
kivijalkaliikkeisiin.
Vanhoihin saneerattaviin
rakennuksiin tulee noin 15
prosenttia uusista asunnoista, yhteensä 14000 kerrosneliötä eli reilusti yli sata
asuntoa. ?Vanha kulttuuriympäristö halutaan näin
pitää elävänä?, sanoo projektipäällikkö Antti Varkemaa kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Uudet rakennukset sijoitetaan aavaehdotuksessa tehokkaasti alueen reunoille,
jolloin nykyiset puistoalueet voidaan säilyttää yhtenäisinä. Tiivis rakentaminen suojaa pihoja ja puistoa
liikenteen melulta.
Koskelan
asemakaava
kuuluu osana kaupungin
suunnitelmiin ottaa vanhoja, käytöstä poistettuja tai
poistettavia sairaala-alueita muuhun käyttöön. Pääkaupunkiseudun sairaalatoimintoja keskitetään kaupunkien ja HUSin yhteistuumin harvempiin isoihin
yksiköihin.
Myös Herttoniemen sairaala-alueen ja Marian sairaalan uuden käytön suunnittelu on jo pitkällä. Suunnitelmat tulevat kommentoitavaksi pikapuoliin ja lopulliseen päätöksentekoon
ne on tarkoitus tuoda ensi
vuoden alkupuoliskolla.
Herttoniemen sairaalaalueelle hahmotellaan asuntoja noin 600 asukkaalle.
Marian sairaalasta suunnitellaan keskustatoimintojen aluetta, jolla sijaitsee
toimitilojen lisäksi asuntoja ja palveluita.
Vapaaharjoitteluvuoroja
jalkapallohalleissa ja tekonurmilla
??Talin jalkapallohallissa
ja Myllypuron Pallomyllyssä sekä Töölön ja Vuosaaren tekonurmilla vapaaharjoitteluvuoroja huhtikuuhun asti.
Talin jalkapallohallissa ja
Myllypuron Pallomyllyssä
järjestetään viikonloppuisin kolikkovuoroja. Pallomyllyssä (Pikajuoksijanku-
ja 9) sisätiloihin pääsee jalkapalloilemaan lauantaisin
30.4. asti klo 9.00-12.00
ja Talissa (Purotie 8) sunnuntaisin 2.4. asti klo 8.0011.30. Kertamaksu aikuisilta 3,50 ?, muilta 2 ? ja lapsilta 1,50 ?.
Myös lämmitettävät tekonurmet Töölön pallokenttä
6:lla ja Vuosaaren liikun-
tapuiston kartanonkentällä
kutsuvat kuningaslajin pariin myös pakkasilla. Maksuttomia vuoroja on tiistaisin ja torstaisin klo 16.0018.00 sekä lauantaisin klo
12.00-14.00. Molemmissa
paikoissa käytössä on täysimittainen tekonurmikenttä
ja vuorot jatkuvat 29.4. asti.
Uuden aikakauden korttelikino
Riviera aukeaa vihdoinkin
??Taloyhtiön odotettu pitempään kestänyt putkiremontti viivästytti Harjukadun Rivieran avautumista.
Odotus on nyt päättymässä: elokuvateatteri Riviera,
joka yhdistää elokuvateatterin ja baarin aukeaa marraskuun viimeisenä päivänä
avoimilla ovilla. Varsinainen esitystoiminta alkaa 1.
joulukuuta. Riviera käsittää
60-paikkaisen elokuvateatteri salin sekä 30 asiakaspaikkaisen baarin. Rivierassa on täydet anniskeluoikeudet ja näytöksiä joiden
yhteydessä on tarjoilua. Teatterissa tullaan myös näkemään esityksiä joissa keskitytään vain pelkkään elokuvaan. Rivieran baari toi-
mii myös elokuvanäytösten
ulkopuolella.
Ensi-iltaviikolla Rivierassa esitetään vuoden puhutuimpiin elokuviin kuuluva,
Paul Verhoevenin ohjaama
ja Cannesin elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut Elle
(2016), pääosassa Isabelle
Huppert. Ellen lisäksi esitetään Verhoevenin ajaton
dystopiaklassikko Robocop
(1987).
Rivieran ohjelmisto tulee
koostumaan ensi-illoista ja
vanhemmista elokuvista, tapahtumista kuten eri puolilla maailmaa samanaikaisesti ensi-iltaan tulevasta
Nick Cave -dokumentista,
ooppera- ja teatteriesityksistä sekä tv-sarjoista. Li-
säksi mukana on tunnettujen kulttuurihenkilöiden
kuratoimia sarjoja. Riviera
tulee elvyttämään myös
non-stop elokuvanäytös-perinnettä, eikä teatteri unohda myöskään lapsikatsojia.
Itsenäisyyspäivänä Rivierassa on ?Itsenäisyyspäivän vastaanotto?, jossa seurataan Linnan juhlia valkokankaalta, näytökseen on
vapaa pääsy.
Rivieran lipunmyynti alkaa keskiviikkona 23.11.
klo 12. Lisätietoja: http://
www.rivierakallio.fi/. Riviera, Harjukatu 2.
Kuvat ja teksti:
Juhani Styrman
Rivierassa leffoja katsellaan muhkeisiin sohviin ja nojatuoleihin uppoutuneena, joiden vieressä
on pienet pöydät ruokaa ja juomaa varten.
21
Helsinki suunnittelee
tonttien varaamista yli
3000 asunnon rakentamiseen
??Helsingin
kaupunki
suunnittelee tonttien varaamista noin 3 150 asunnon rakentamiseen eli 6000
asukasta varten. Varattaviksi esitettävien tonttien rakennusoikeus on yhteensä
258 000 kerrosneliömetriä.
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kiinteistöviraston valmistelemaa esitystä maanantaina 21.11.2016.
Mikäli kaupunginhallitus
hyväksyy ehdotuksen, kaupungilla on varattuna tontteja yli 22 000 asunnon rakentamista varten eli noin
viiden vuoden tarpeisiin.
Kaikkiaan asuntorakentamiseen on tarkoitus varata nyt 46 tonttia, jotka
sijaitsevat pääosin uusilla
asuinalueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Tapaninkylän Fallkullan kiilassa sekä täydennysrakentamisalueilla. Suurimmalla
osalla tonteista talonrakentaminen voi alkaa vuosina
2018?2019.
Asuntojen määrällä laskettuna tonteista lähes puolet on tarkoitus varata kau-
pungin omalle asuntotuotantotoimistolle ATT:lle.
Hieman alle kolmannes varataan luovutettavaksi myöhemmin erilaisten kilpailujen kautta, ja loput varataan
keväällä saatujen hakemusten perusteella yksityisille
rakennusalan toimijoille ja
ryhmärakennuttajille.
Kaupunki järjesti viime
keväänä yleisen tonttihaun,
jonka kautta asuntotontteja
haki yli viisikymmentä toimijaa. Tonttien hakijoina
oli useita uusia rakennusalan toimijoita, joista seitsemälle esitetään varattavaksi
Helsingin kaupungin tontti nyt ensimmäistä kertaa.
Kaupunki edistää
kohtuuhintaista
asumista
Varausesityksen selkeä
pääpaino on kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisessä. ATT:lle varattavista tonteista noin kolmannes
on tarkoitettu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja loput hitas-, osaomistus- ja asumisoikeus-
asuntojen tuotantoon. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn tuotannon osuus on noin 75 prosenttia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016
asumisen ja siihen liittyvän maankäytön uuden toteutusohjelman. Helsingin
määrällisenä tavoitteena on
6 000 asunnon vuotuinen
asuntotuotanto, josta 4 320
asuntoa on tarkoitus rakentaa kaupungin luovuttamille tonteille.
Lisäksi tavoitteena on
luoda edellytykset asuntotuotannon määrä nostamiselle 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä.
Uusilla asuinalueilla tähdätään monipuoliseen asuntojakaumaan. Kaupunki
pyrkii luovuttamaan 25 %
tonteistaan valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 30 % välimuodon
asuntotuotantoon ja 45 %
sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tilanne vastaa tavoitetta hyvin.
Maunulanpuron öljytorjunnan
alkuvaiheissa hidastelua
Helsingin Keskuspuistossa virtaavaa Maunulanpuroa
kohtasi 8.11. vakava öljyonnettomuus, joka on
sittemmin herättänyt jopa arvovaltakysymyksen
Helsingin Pelastuslaitoksen, luontojärjestöjen
ja asukasaktiivien välille. Kaupungin
öljyntorjuntatoimia on syytetty hitaiksi ja asukkaiden
toimia vähätelty. Saamamme kaupungin sisäisen
raportin mukaan torjuntatoimissa on hidasteltu.
??Öljyntorjunnan alkuvaiheista vastannut Helsingin
pelastuslaitos on omassa
viestinnässään korostanut,
että ?tilanteessa on toimittu
parhaan tiedon ja voimassaolevien toimintamallien
mukaisesti?. Saamastamme
Pelastuslaitoksen laatimasta raportista käy kuitenkin
ilmi, että alkuvaiheen toimet ovat olleet riittämättömiä.
Ensimmäinen pelastusyksikkö saapui Maunulan
Uurnalehdon läheiselle puro-osuudelle nopeasti ensimmäisen hätäilmoituksen
jälkeen tiistaina 8.11. klo
13.50. Öljytorjuntayksikkö saapui kohteelle tuntia
myöhemmin ja kaikki yksiköt olivat poistuneet kohteelta klo 15.20. Ensimmäisenä päivänä puroon asennettiin imeytyspuomit ainoastaan Uurnalehdon luokse,
päästön alaosaan, estämään
päästön leviäminen pitemmälle alavirtaan.
Tämä on seikka, jota niin
Virtavesien hoitoyhdistys
kuin alueen asukkaat ovat
pitäneet esillä ja pyytäneet
asiasta lisätietoja ? miksi
muualle puroon ei asennettu öljypuomeja? Vasta
nyt asioiden todellinen kulku on selvinnyt, ja toimet
voidaan todeta riittämättömiksi.
Ensimmäisen hälytyksen
tehnyt Virtavesien hoitoyhdistyksen Teemu Mökkönen kertoi paikalle saapuneelle pelastusyksikölle kartan kera hulevesiuo-
man, josta öljy tuli puroon.
Tähän tietoon pelastuslaitos ei ilmeisesti kiinnittänyt huomiota.
Rikospoliisi oli yhteydessä Mökköseen saman päivän aikana, ja jo seuraavana aamuna, keskiviikkona
9.11. Mökkönen toimitti
kaikki tiistaina tekemänsä
havainnot kartalle koottuna tutkinnan aloittaneelle
poliisille. Öljyn varsinaista
lähdettä Mökkönen ei tietenkään tiennyt.
Pelastuslaitoksen raportin mukaan he palasivat etsimään öljyn lähdettä vasta keskiviikkona 9.11. klo
11 jälkeen. Tuolloin pelastuslaitos paikallistikin öljyn varsinaisen lähteen, sadevesiviemärin Metsälässä.
Tällöin Metsälän päähän
Maunulanpuroa asennettiin
imeytyspuomit ? paikkaan,
joka oli jo aiemmin osoitettu sekä Pelastuslaitokselle
että poliisille.
Öljyn siis annettiin virrata purossa esteettä liki kilometrin verran noin vuorokauden ajan. Voiko tätä
pitää parhaaseen tietoon
perustuvana öljyntorjuntatyönä? Se, että öljyn varsinainen lähde hulevesiverkoston uumenissa ei ollut
heti selvillä, ei ole perusteltu syy antaa tuntemattomasta lähteestä peräisin
olevan öljyn levitä Keskuspuistoon.
Puro on nyt öljyn saastuttama, ja niin asukkaiden kuin WWF:n asiantuntijoidenkin mukaan öl-
jyä on tarttunut runsaasti
vedenpinnan alapuolisiin
kiviin. Asukkaat ovat pelastuslaitoksen varustamina ja hyvässä yhteistyössä
tehneet öljyntorjuntatoimia
usean päivän ajan. Alueelta on havaittu öljyn tahrimia eläimiä.
Taimenpuroa
pidettiin
hulevesiojana?
Paikalle ensimmäisenä
saapuneelle pelastusyksikölle kerrottiin, että kyseessä on taimenpuro, jossa elää ympärivuotisesti taimenia. Myöhemmistä pelastuslaitoksen omista kommenteista olemme saaneet
kuulla, etteivät he Virtavesien hoitoyhdistyksen antamista tiedoista huolimatta
olleet tietoisia, millaisesta
vesistöstä on kyse, vaan puroa pidettiin hulevesiojana.
Pelastuslaitoksen toimet
päästön alkuvaiheessa ovat
olleet riittämättömiä. Öljyn
leviämistä Keskuspuistoon
ei pyritty alusta asti estämään kovinkaan tarmokkaasti.
Tiedot taimenpuroista ja
muista tärkeistä luontokohteista ovat olemassa kaupungin järjestelmissä ja kartoissa.
Se, ettei tieto kuitenkaan ollut Pelastuslaitoksen työntekijöiden saavutettavissa, osoittaa Pelastuslaitoksen toimintaprotokollassa vakavia puutteita. Lisäksi Maunulanpuron tapaus
osoittaa, ettei voimassa oleva öljyntorjunnan toimintamalli, jos sellaisen mukaan
nyt on toimittu, toimi pienvesistöjen öljyntorjunnassa.
KALLIO LEHTI
22
Palvelevat Lähi-
ja
Viikot 48-49
Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Leipomoita
Puh . 719 71 9
Leivät
Leivonnaiset
Pasteijat
Täytekakut
Voileipäkakut
Coctailpalat
Avoinna: 9.00-17.00 arkisin
FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI
Kauneus ja
hyvinvointi
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
Itsenäisyyspäivä
Autolasipalvelut
vuodesta
1952
Hetipalvelut
n
sien ykköne
Autola
er vice
S
s
s
la
G
o
t
Au
elua
parasta palv
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.
gin
Pääkaupun
Perinteinen joulujuhla
Tuulilasiongelmia?
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
AUTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
Kalevalaista jäsenkorjausta
Klassista hierontaa
Urheilutalo,
Helsinginkatu 25
Ajanvaraus:
www.kariruusunen.fi
050 500 3134
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Ostetaan
Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja
vm. 1998-2015. Noudetaan paikan
päältä. P. 044-9544 867
KALLIO LEHTI
Aito Kalliolainen vuodesta 1969!
KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA
ilmestyvä kaupunginosalehti
Pikapalvelu
KALLION
PESULA
Nopea toimitus! (4-5h)
? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua
? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua
HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865
Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com
ILMOITUSHINNAT:
Etusivu
1,55 ?/pmm,
Takasivu
1,33 ?/pmm,
Teksti
1,21 ?/pmm(+alv),
Rivi-ilmoitukset
(12 sanaa, maksu tilille
FI42 1312 3000 0848 27, 8 ?+alv
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Kaikki aineisto viimeistään lehden
ilmestymistä edeltävänä torstaina.
VASTUU VIRHEISTÄ:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan.
Huomautukset on tehtävä kahdeksan
päivän kuluessa ilmoituksen
julkaisemisesta. Lehdessä olevien
kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen
tai osittainenkin kopioiminen ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Siunattua joulua ja
onnellista vuotta 2017 kaikille!
Myy käytetyt ja uudet kellot,
ostaa ja myy käytetyt korut
Hakaniemen Halli, 2.kerros
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Vuokrata halutaan
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
ISSN 1239-6265
PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari
Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry
Heikki Hursti 050 582 8272
Sini Hursti 045 630 8548
Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit
PÄÄTOIMITTAJA:
Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja
juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä
klo 10.00-17.00 ja sopimuksen mukaan.
Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi,
kaikki alan työt ammattitaidolla
www.kkvaltonen.fi
JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy
jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436
muina aikoina puh: 8866 1055
Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Avustajat / vapaaehtoiset:
Kokoonnumme aattona klo 8.00
messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain
sähköpostilla os. sini.hursti@hurstinapu.fi.
JEWELRY - WATCH STORE
KARPRINT OY: 09-413 97 300
PAINOS: 41 150 kpl
jo yli 35
vuoden
kokemus
alalta!
KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ:
Kristiina Estama-Saarinen,
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405
KUSTANTAJA: Karprint Oy
Ilmainen jouluruoka kahveineen
sekä lämmintä yhdessäoloa.
Jouluohjelmassa: Laulaja, tenori Lasse Riutamaa
tyttärensä Vilja Riutamaan kanssa.
Säestäjänä pianisti Janne Maarala.
SWIFT koodi DABAFIHH
Tilinumero FI80 8000 11700 79090
POL-2014-13004
Palveluja
Kari Ruusunen
Myös tänä vuonna
Helsingin messukeskuksessa jouluaattona
24.12.2016 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00.
AUTA MEITÄ AUTTAMAAN
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Hierontapalvelu
Juhlimme Suomen itsenäisyyttä
Hakaniemen torilla 6.12.2016 klo 12.00
ruokakassien merkeissä.
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
Halutaan vuokrata/
ostaa autotalli
tai autopaikka
Hakaniemi/Siltasaari
alueelta. Yhteydenotot
Rakmaster
Oy/0505505933
Vuokralle tarjotaan
VUOKRATAAN
KALLIO / ITÄ-PASILA
Siistejä
VUOKRAVARASTOJA
3-18m2
P.09-750088
Viipurinkatu 1,
Alppila.
VARASTOTILAA
koti/yrityksille
1-6m2 alk 25 ?
Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3
posti@varavarasto.com
044-947 0181
Naiskuoro Timotei esiintyy
joulukonsertissa 2.12.
??Naiskuoro Timotei on
pian kolmekymppinen naiskuoro Kanta-Hämeestä Lopelta. Timotei on yksi Suomen eturivin naiskuoroja.
Timoteissa laulaa 40 eriikäistä naista Lopelta ja ympäristökunnista, esim. Riihimäeltä, Hämeenlinnasta ja
Hausjärveltä. Kaikkia laulajia yhdistää rakkaus lauluun ja halu oppia uutta.
Myös kyky tarttua haasteisiin, välillä hyvin nopeastikin, on erinomainen. Timoteita johtaa tinkimättömällä taidolla, mutta myös
rakkaudella, riihimäkeläinen kuoronjohtaja Anneli Julén.
Joulukonsertissaan Pyhän Sydämen kappelissa
Helsingissä (Kirstinkatu 1)
perjantaina 2.12. klo 19 Ti-
motei laulaa sekä perinteistä että uudempaa joulumusiikkia. Timotei julkaisi tämän joulun markkinoille
uuden joululevyn ?Joulun
lumo?. Levy on myynnissä joulukonsertissa 20 euron hintaan. Levy on erittäin laadukkaasti toteutettu,
varmasti hyvää joulumieltä
antava kokonaisuus.
Se sisältää myös aivan
uutta, Timoteille tilaustyönä kirjoitettua joulumusiikkia Mia Makaroffilta. Saima
Hyökki on lisäksi sovittanut Timoteille kaksi laulua. Näitä lauluja kuullaan
myös Pyhän Sydämen kappelin konsertissa.
Lämpimästi tervetuloa
joulukonserttiin, ohjelman
hinta 12,-.
Viikot 48-49
KALLIO LEHTI
23
Elämä on muutakin kuin
asuntoasioita.
Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja
ja joukko suomalaisia huippumuusikoita
suuntasivat studioon, ja siellä syntyi
musiikkia. Olisiko Timo Metsolan
kannattanut pysyä lestissään ja
keskittyä asuntoasioihin?
Se selviää vain kuuntelemalla.
Kuuntele
Spotify-palvelusta
tai osta levy!
www.cdon.com
Levystä otettu painos on jo ylittänyt
kaupallisessa jakelussa kultalevyyn
oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin.
Mukana mm. Sanin uusi koskettava
joululaulu ?Lapsuuden joulu?.
Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa
laulussa ?Mut elämä jatkuu?.
Vuokraturvan Timo Metsola laulaa
?Vanhat valokuvat? ja
?Pakoon itseltään?.
in
tu n
ne sana
n
tu vo
y
kä ar
sO
se ulu
n
mu
o .
i
o
k
k
t
tu
jä
va n
ur ma ttä lous
rat aim väli
Ta
k
h
o
a
Vu par uokr
ä v
t
t
e
ut
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI
KALLIO LEHTI
24
Viikot 48-49
Kallion
TerveTuloa InTIalaIseen
U
LUBAARI
I
E
H
R
!
Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä
noudettavaksi kotisivujemme kautta
www.ravintolasaba.fi
oreista !
u
t
n
a
a
m
a
t
is
a
Tule m eista tehtyjä ruokia
14-21
raaka-ain
a-la 14-23, su
am
Keittiö avoinn
uusITTu ruokalIsTa!
Aukioloajat:
Kuljetusajat:
097733 998
Hämeentie 7
00510 HELSINKI
MA-TO 11-01
PE-LA 11-05
SU 12-01
SU-TO 12-01
PE-LA 12-05
.fi
Ka
Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 ?. Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli
14,90 ? tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 ? kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00.
Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo
ts
m ot
yö ar
s jo
Ya uk
m se
iis m
sa me
Osoite ja puhelin :
Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi
Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20
Tule seuraamaan kaikenlaista
urheilua meille! Kaikki urheilukanavat!
Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330
Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02
KARAOKE
PE & LA
MÄKELÄNKATU 2
PUH. 755 4229
WWW.STADINTAHTI.FI
Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy!
AVOINNA
Toivota asiakkaillesi
hyvää joulua ja uutta vuotta
tervehdysaukeamallamme!
KLO 04 asti
Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51
ja aineistopäivä on maanantaina 12.12.
Soita ja varaa paikkasi ajoissa!
Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332
kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
JOKA PÄIVÄ
toehtoa!
6 eri vaih
LOUNAS
HUIPPU DJ:T
VASTAAVAT
MENOSTA
KESKIVIIKOSTA
SUNNUNTAIHIN!
1020?
arkisin klo 11-14.30
Tuoreiden raaka-aineiden
seisova pöytä!
? Syö niin paljon kuin jaksat!
Ota kaverisi
mukaan
ja tule
kokemaan
loistava
meno paikan
päälle!
-Kotimaisen
TULE raviurheilun
PELAAMAAN
MEILLE TOTOA!
lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja
-kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA!
TULE SEURAAMAAN URHEILUA
MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ.