2 Viikko 10-11/2020 • Tehtaanmyymälä, Tukkutori, Helsinki • Wotkin’s Hannus, Espoo • Prisma Itäkeskus • S-Market Sokos Helsinki WoTkIn’S MyyMäläT ja PalvEluTISkIT www.wotkins.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Erika Laukkanen, juurihoito Suuhygienisti: • Annina Niklander Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Erä opiskelijoiden suosikkikoneita! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Abitti yhteensopivat ProBookit tarjoushintaan 270€ HP ProBook 640-G1 Prosessori i5-4200M RAM 8 GB SSD 128 GB Win 10 PRO Helsinginkatu 6, 00500 Helsinki | family@remax.fi Pohjoinen Hesperiankatu 33, 00260 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO! Asiakkaani etsii 1-4h asuntoa alueelta Kallio, Hakaniemi, Siltasaari, Alppila, Alppiharju, Vallila, Harju, Sörnäinen ja Hermanni.Asunto voi olla tyydyttävätai remontoitavakuntoinen. Ostaja maksaa välityspalkkion. Luottamukselliset yhteydenotot: Janette Rautakoski Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, KiAT, osakas janette.rautakoski@remax.fi / 040 671 7783 / Instagram janetterautakoskilkv / Facebook Janette Rautakoski LKV www.etola.net Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 10-19, LA 10-17 Tarjoukset voimassa 14.3.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. Hai saapas 56,00 Erilaisia amppeleita alk. 5,90 Orkidea ruukussa 16,90 Puuvilla/ juuttimatto 90cm 49,90 Puinen istutusastia 13,90 Pyyhe 30x30cm, 50x70cm, 70x140cm alk. 1 ,90 Tyyny 45x45cm 14 ,95 (29,90) Kylpyhuonematto halk.65cm 12,00 Korivaunu 24,5x36x70cm 39,50 Kevääseen! -50% www.kalliolehti.fi www.lehtiluukku.fi
4. maaliskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 5 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +3°C Tuulen nopeus 2m/s Sademäärä 0,8mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Raitiovaunut palaavat Kurviin vapun jälkeen ? Hämeentien uudistus on edennyt alkuvuoden aikana hyvin, ja Kurvin alue on valmis raitioliikenteen aloittamiseen toukokuun alkuun mennessä. Raitiovaunut 1 ja 8 alkavat liikennöidä omilla reiteillään Helsinginkatua pitkin 4. toukokuuta. Linjojen 1 ja 8 pysäkki Töölön suuntaan on uudella paikalla Helsinginkadun puolella risteystä. Raitiovaunupysäkki Kurvista pohjoisen suuntaan on entisellä paikallaan. Uudella pysäkkijärjestelyllä pyritään parantamaan liikenteen luotettavuutta ja pysäkkialueen toimivuutta. Myös linjat 6 ja 7 alkavat liikennöidä Kurvin kautta, mutta ajavat Hakaniemen ja Sörnäisten välisen osuuden vielä Helsinginkadun ja Karhupuiston kautta. Nämä linjat palaavat omille reiteilleen Hämeentielle loppuvuodesta 2020. HSL tiedottaa reittimuutoksista. Muun liikenteen aikatauluista tietoa huhtikuussa Pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja autoliikenteen reittien valmistuminen liikenteelle täsmentyy huhtikuussa. Kurvin alueen pintarakennetyöt ja kaapeliputkitukset ovat kesken, ja töiden etenemisen tarkkaa aikataulua on tällä hetkellä vaikeaa arvioida. Myös lopullisten bussipysäkkien valmistuminen tarkentuu kevään aikana. Sivu 9 Hämeentien uudistus on edennyt hyvin. Ratikat ajavat Kurvin kautta 4.5. alkaen. Kuva: Susa Junnola. Työpaikkojen määrä kasvussa Helsingissä Työpaikkojen toimialarakenne murroksessa ? Työpaikkojen määrä Helsingissä kasvoi 4,1 prosenttia vuosien 2010–2017 aikana. Kasvussa oli erityisesti osaamisintensiivisten ja ihmisten viihtyvyyteen keskittyvien toimialojen työpaikat. Myös yrittäjinä työskentelevien määrä kasvoi voimakkaasti. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön julkaisusta Työpaikat Helsingissä 2010–2017. Julkaisu perustuu tuoreimpiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoihin vuodelta 2017. Vuonna 2017 Helsingissä oli 397 346 työpaikkaa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Helsingin osuus koko pääkaupunkiseudun työpaikoista oli 62,4 prosenttia ja koko Suomen työpaikoista 17,1 prosenttia. Työpaikkamäärien kehitys ei kuitenkaan ollut positiivista koko tarkastelujakson ajan. Vuosina 2013–2014 Helsingin työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2015 työpaikkojen määrä lähti kasvuun ja vuodesta 2016 lähtien kasvu on ollut yli kaksi prosenttia vuodessa. Sivu 9 Viiden suurimman ja muiden toimialojen työpaikkamäärän kehitys Helsingissä vuosina 2010-2017, 2010=100 Kätilöopistolle uutta käyttöä ? Kätilöopiston sairaalarakennukselle etsitään uutta käyttötarkoitusta, ja tavoitteena on pääasiallisesti säilyttää rakennus. Pohjolankadulle suunnitellaan yhtenäisen opinpolun mahdollistavaa ruotsinkielistä koulua noin 500 oppilaalle. Samalla suojellaan Pohjolankatu 47:ssä sijaitsevat asuinkerrostalot ja tarkistetaan piha-alueiden suojelun tarve. Lisäksi Onnentie 18:n varrella sijaitseva opetusrakennus muutetaan asunnoiksi. Hämeentiellä puolestaan parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä Kustaa Vaasan tien ja Annalantien välillä. Kadun jalankulku ja pyöräily erotetaan sekä kadun pysäkkejä ja kadunvarren pysäköintiä järjestellään uudelleen. Rakentaminen tapahtuu vuonna 2021. Osuuskauppa vaalien ehdokasnumerot ? HOK-Elannon edustajiston vaalien ehdokkaat ovat saaneet numeronsa. Ehdokkaita vaaleissa on 1 237, ehdokaslistoja on 26 ja vaaliliittosopimuksia on tehty kuusi. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa 26.3.-6.4.2020 valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeutettuja on yli 630 000. Mitä aktiivisemmin äänestetään eli mitä korkeammaksi äänestysprosentti nousee, sitä paremmin uuden edustajiston kokoonpano vastaa HOK-Elannon laajaa asiakasomistajakuntaa.
4 Viikko 10-11/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2020 Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla H elsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvitti loppuvuodesta 2019 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn saatiin yli 16 000 vastausta. Vastausten perusteella kokonaistyytyväisyys varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen on 6,3/7 ja jopa 52 % vastaajista antoi parhaan arvosanan 7. Vastaajista suurin osa, 74,3 prosenttia, ilmoitti varhaiskasvatuksen muodoksi varhaiskasvatus päiväkodissa ja 16,1 prosenttia esiopetus. Muut vastaajat olivat leikkipuistojen, perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon, kerhotoiminnan tai vuorohoidon asiakkaita. Suomenkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen (pl. leikkipuistot) vastauksia saatiin 12 957 ja kokonaistyytyväisyys oli 6,3/7. Ruotsinkielisen kunnallisen varhaiskasvatuksen vastauksia saatiin 1 047 ja kokonaistyytyväisyys oli 6,1/7. Yksityisten varhaiskasvatuksen kokonaistyytyväisyys oli 6,5/7. Myönteisinä asioina huoltajat nostivat vastauksissaan henkilökunnan ammattimaisuuden ja lapsen yksilöllisen tukemisen varhaiskasvatuksessa. Huoltajien kokemukset varhaiskasvatuksessa olevien lasten ulkoilun riittävyydestä, suvaitsevaisuuden edistämisestä ja monipuolisen leikin ja toiminnan mahdollisuudesta nousivat kokonaistuloksessa erityisen hyviksi. Kehittämiskohteiksi vastauksissa nostettiin huoltajien tiedonsaannin lisääminen lapsen tutustumisjaksolla, joskin perhepäivähoidossa tiedonsaantia pidettiin erityisen hyvänä. Lisäksi huolta aiheutti henkilökunnan vaihtuvuus. Helsinkiin on perustettu pormestari Jan Vapaavuoren toimesta kaupunkitasoinentyöryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä varhaiskasvatuksen henkilöstön haastavan rekrytointitilanteen ratkaisemiseksi. Kysely osoitettiin niille huoltajille, joiden lapsi osallistuu Helsingissä varhaiskasvatukseen päiväkodissa, esiopetukseen, ryhmäperhepäivähoitoon, perhepäivähoitoon, vuorohoitoon tai kerhotoimintaan leikkipuistossa tai päiväkodissa. Kyselyyn pystyi vastaamaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös venäjäksi, somaliksi tai arabiaksi. H Puheenvuoro H Yleisönosasto Tiemaksujen sijaan liikenteen verotukseen kokonaisuudistus Ihmisoikeuspolitiikka ? Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan tiemaksujen käyttöönottoa maan hallituksen käynnistämän lainsäädäntötyön ohella. Helsingin Yrittäjät katsoo, että tiemaksujen sijaan tulisi toteuttaa liikenteen verotuksen kokonaisuudistus, uudistaa autokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi sekä investoida kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Hallitusohjelman mukaan tiemaksujen käyttöönotto mahdollistetaan kaupunkiseuduille lakimuutoksella. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmän (tietulli tai ruuhkamaksu) mahdollistuminen edellyttää uutta lainsäädäntöä. Myös liikenteen kokonaisverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän toimenpiteet liittyvät valmisteluun. Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelman mukaan ajoneuvoliikenteen hinnoittelujärjestelmää edistetään. Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan ”Tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi” -nimistä esiselvitystä, jonka tarkoituksena on laatia suunnitelma pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavasta tiemaksumallista. Tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi sekä valtion ruuhkamaksulainsäädännön valmistelu luovat valmiuden päättää mahdollisesta tiemaksujen käyttöönotosta. Kaupungin esiselvityksen on määrä valmistua huhtikuun lopulla. Varsi naisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu alkaisi esiselvityksen valmistuttua. Tiemaksujen käyttöönotto merkitsisi Helsingin seudulle kohdentuvaa lisäveroa. Se vaikuttaisi kaupan ja palveluiden kysyntään eri alueilla ja erityisesti Helsingin keskustassa. Myös jakeluliikenteen kustannukset kasvaisivat, mikäli ne olisivat hinnoittelun piirissä. Tämäkin vaikuttaisi kaupan ja palveluiden liiketoimintaan. Alueella on jo muutenkin muuta maata merkittävästi korkeampi elämisen ja yrittämisen kustannustaso, joka nousisi entisestään. Yritysten kannalta on tärkeää, että niin työmatkaja asiointiliikenne kuin tavaraliikennekin toimivat kustannustehokkaasti. Tiemaksut heikentäisivät Helsingin vetovoimaa ja ohjaisivat asiakasliikennettä ympäristökuntiin, mikä päästöjen vähentämisen sijaan vain siirtäisi niitä muualle. Pääkaupunkiseutu on myös yhtenäinen asumisen ja työssäkäynnin alue, jota tietullien käyttöönotto merkittävästi haittaisi. Helsingin Yrittäjät painottaa, että osana vaikutusten kokonaisarviointia tulee tarkastella autojen käytön hinnoittelun ja verotusjärjestelmän uudistamista. Sähköautojen yleistyminen on tehokas keino saada tieliikenteen päästöt laskuun. Valmisteluprosesseissa on myös laadittava tiemaksujen toteutusja hinnoittelumalleista kattavat vaikutusarviot yritysten ja alueen elinvoimaisuuteen. Helsingin Yrittäjät ? Suomen nykyinen hallitus korostaa maamme harjoittamaa ihmisoikeuspolitiikkaa. Mutta onko Suomi todella ihmisoikeuspolitiikkaa noudattava maa? Kun Suomeen alkoi tulla turvanpaikanhakijoita, etenkin 1990-luvun alussa, niin tulijat olivat maista joissa ihmisoikeudet olivat jo ovat vieläkin hyvin vieraita käsitteitä. Kunniavälivalta on ollut vuosisatojen perinne, jonka kohteena ovat olleet etenkin nuoret tytöt ja naiset, samoin heidän kehon fyysinen silpominen on kuulunut vahvasti kulttuurija moraalisääntöihin. Meillä Suomessa on ollut hyvinkin näkyvillä paikoilla naisasialiikeen edustajia, mutta heidän runsaslukuisuudesta huolimatta, he ovat olleet hiljaa monikulttuuristen erilaisten arvojen hyväksymisen vuoksi. Nyt Suomessa on naisenemmistöinen hallitus pääministerinsä johdolla, niin onko nyt todellakin odotettavissa, että Suomi alkaa vihdoinkin harjoittamaan ihmisoikeuspolitiikkaa, joka koskee myös maahamme saapuneita nuoria tyttöjä ja naisia? Paavo Haapalainen Sörnäinen Tallink-konsernin voitto kasvoi ? Pörssissä tänään julkaistun taloudellisen raportin (tilintarkastamaton) mukaan Tallink-konsernin nettovoitto oli 49,7 miljoonaa euroa vuonna 2019 (40,0 milj. euroa vuonna 2018) ja 5,5 miljoonaa euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä (-1,8 milj. euroa vuonna 2018). Loka-joulukuun tulos oli yhtiön paras vastaavan ajanjakson tulos viiteen vuoteen. Positiivisen tuloksen myötä yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksetaan osinkoa 0,06 euroa osaketta kohti. Myös konsernin tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA) kasvoi vuonna 2019 ja oli 171,1 miljoonaa euroa (142,8 milj. euroa vuonna 2018). Tulos parani, vaikka konsernin liikevaihto pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna ja oli 949,1 miljoonaa euroa (949,7 milj. euroa vuonna 2018). Liikevaihdon 0,6 miljoonan euron lasku johtui pääasiassa yhtiön ydinliiketoiminnan liikevaihdon laskusta seitsemän aluksen telakoinnin ja suunnitellun kunnossapidon seurauksena vuoden alussa. Lisäksi yhtiön operoimien hotellien liikevaihto pieneni, kun niiden määrä laski viidestä neljään vuoden 2018 lopulla. Yhtiön vuoden 2019 taloudellista tulosta vahvistivat matkustajien ennätysmäärät useana peräkkäisenä kuukautena sekä matkustajamäärien kasvu lähes kaikilla maantieteellisillä alueilla. Toisaalta tulosta heikensivät meriliikenteen kiristyvä kilpailu etenkin Suomen ja Viron välisillä reiteillä sekä odotettua heikommat rahtimarkkinat Euroopan talouden epävarmuustekijöiden ja Suomessa vuoden lopulla järjestettyjen lakkojen seurauksena. HUS aloittaa tutkimusraatitoiminnan ? HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan asiakkaiden osallisuus laajenee tänä keväänä perustettavien tutkimusraatien myötä. Potilaiden, heidän läheistensä ja muiden tutkimuksesta kiinnostuneiden kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnetään jatkossa myös tieteellisissä tutkimuksissa. Ensimmäisenä tutkimusraatitoiminnan käynnistävät HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä Akuutti, Syöpäkeskus ja Lasten ja nuorten sairaudet sekä HUS Diagnostiikkakeskus. HUSin tutkimusraateihin rekrytoidaan tutkimuksista kiinnostuneita terveitä ja sairastuneita henkilöitä. Tavoitteena on, että tutkimusraadeissa käsitellään lääke-, hoitoja terveystieteellisiä tutkimuksia niiden eri vaiheissa, suunnitteluvaiheesta tutkimustulosten esittämiseen saakka. Tutkimusraatilaiset voivat esittää tutkijoille kysymyksiä ja näkemyksiään. Tutkimusraatien taustalla on, että kansallinen lainsäädäntö ja erilaiset kansainväliset laatujärjestelmät suosittavat asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Lisäksi jotkut tutkimushankkeet ja tutkimuksen rahoittajat jopa edellyttävät potilaiden ja asiakkaiden näkemysten huomioimista. “Tutkimusraatitoiminta on erinomainen tapa parantaa tutkimuksen laatua ja huomioida eettiset kysymykset sekä tutkittavien oikeudet paremmin”, sanoo tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta. Asiakasraatija kokemusasiantuntijatoiminta on laajentunut HUSissa kaikille sairaanhoitoalueille vuodesta 2017 alkaen. HUSin osallisuustoiminnassa on jo mukana noin 300 koulutettua asiakasraatilaista ja kokemusasiantuntijaa. Tutkimusraatien jäsenet ja tutkimusraatien koordinaattoreina toimivat HUSin työntekijät saavat tehtävään koulutuksen, jonka järjestävät HUS ja Helsingin yliopisto. Mistähän kiikastaa? ? Oheinen työmaa alkoi Karhupuistossa syyskuussa Vasta kolmas palaute riittävän korkealle päättäjätaholle sai vauhtia joulukuussa, kaivanto hiukan suureni ja uusi sähköpylväs tuotiin myös paikalle. Uusi palaute viime kuussakaan ei korvia eikä silmiä näytä hetkauttavan. Ilmeisesti projekti on niin vaativa, että ei osata jatkaa? Vai ostettiinko niin halvalla, ettei kannata jatkaa? Olen ymmälläni, miten kaupunkini tiettyjä asioita hoidetaan näin lepsusti. Hoituuko tämä vasta kesätyöhön houkuteltavien koululaisten avulla? Eija Saha Viides Linja Toisen asteen koulutus on tärkeää ? Toisen asteen yhteishaku (18.2. 10.3.) on ajankohtainen asia. Helsingin Pelastakaa Lapset haluaa rohkaista peruskoulunsa päättäviä lapsia hakeutumaan toisen asteen opintoihin perheensä köyhyydestä huolimatta. Monessa perheessä tuskaillaan, mistä lapsen oppikirjoihin rahat, kun ne eivät riitä kunnolla edes ruokaan. Pahimmassa tapauksessa lapsi itse on sitä mieltä, että ei jatka opintoja lukiossa, koska kirjat ja tietokone on pakko hankkia itse. Myös amiksen työasut ja -välineet ovat kalliita. Helsingin Pelastakaa Lapset muistuttaa, että Kela maksaa oppimateriaalilisää lukiolaisille ja ammattikoululaisille. Tämä uusi tukimuoto ei vielä ole hyvin tiedossa. Viime vuonna Kela tiedotti, että kaikki siihen oikeutetut eivät hakeneet tukea. Myös Helsingin kaupunki myöntää harkinnannvaraista ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea kannettavaan tietokoneeseen ja kirjoihin. Yhdistys avaa oman avustushaun heinäkuussa, kun yhteishaun tulokset ovat selvillä. Yhdistykseltä voi hakea tukea oppikirjoihin, kannettavaan tietokoneeseen, amiksen työasuihin ja -välineisiin ja koulumatkoihin. Yhdistys rahoittaa hankkeen mm. jäsenmaksu, lahjoitusja joulukeräysvaroilla. Helsingin Pelastakaa Lapset ry Petri Matero puheenjohtaja Marja Puhakka toiminnanjohtaja
5 Viikko 10-11/2020 ? Kaakkois-Helsingin kirjastoja nuorisopalveluissa tapahtuu parhaillaan uudistumista, kun Herttoniemen kirjasto sekä Kettutien ja Herttoniemenrannan nuorisotalot tekevät muuttoa lähipalvelukeskus Hertsiin. Kirjasto ja Hertsin nuorisotila avataan uusissa tiloissa 19.3. ja toiminta vanhoissa tiloissa on päättynyt. Herttoniemen kirjasto sekä Kettutien ja Herttoniemenrannan nuorisotalot muuttavat lähipalvelukeskus Hertsiin. Uudet tilat avataan 19.3.2020. Avajaisia vietetään torstaina 19.3. kello 10–20.30. Monipuolisessa avajaisohjelmassa on luvassa muun muassa Wimmarallin lastenmusiikkia, KirjaKallion nuorten kirjallisia muotokuvia, nuorten taiteilijoiden esityksiä, valoteos sekä Tarinataikureiden improvisaatioteatteria. Avajaiset huipentuvat Cavallini & Shrtyn rap-keikkaan. Kello 16.30 kuullaan apulaispormestari Nasima Razmyarin tervehdys. Herttoniemen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Sari Granö ja Herttoniemen kirjaston johtaja Anne Mankki keskustelevat teemalla ”kirjaston ja nuorisopalvelujen johto samalla taajuudella”. Lähipalvelukeskus Hertsin sijainti Herttoniemen metroaseman vieressä on erinomainen. Herttoniemen kirjasto ja Hertsin nuorisotila ovat helposti saavutettavissa ja niillä on laajat aukioloajat. Kirjasto tulee olemaan avoinna ma– to klo 8–21, pe klo 8–20, la klo 8–20 ja su klo 12– 18. Arkija lauantai-iltaisin sekä sunnuntaisin kirjastossa on omatoimikäyttöä eli kirjastoon pääsee itsenäisesti sisälle kirjastokortilla ma–to klo 20–21, pe– la klo 16–20 ja su klo 12– 18. Hertsin nuorisotila on avoinna ma–to klo 10–21, pe klo 10–22, la klo 15–22 ja su klo 14–21. Kirjaston ja nuorisotilan yhdistäminen samaan tilaan on Helsingissä ainutlaatuista. Kirjastoja ja nuorisotiloja sijaitsee jo nyt samoissa rakennuksissa esimerkiksi Maunula-talossa, Laajasalon kauppakeskus Saaressa, Stoassa ja Kanneltalossa, mutta täysin samaan tilaan toimintoja ei aikaisemmin ole yhdistetty. – Nuoret ovat olleet merkittävästi vaikuttamassa Hertsin nuorisotilan toimintaan ja aukioloaikoihin RuutiBudjetin kautta. Aukioloajat ovat laajat ja nuorisotila on joka päivä auki. Nuoret ovat mukana myös Olotilaan tulevan taideseinän tekijöinä ja tulevat toimimaan nuorisotilassa vertaisohjaajina, apuohjaajina ja studiomestareina. Saamme myös nuorten pitkään toivoman kahvilatilan alueelle, kun Hertsin euron kahvila aukeaa nuorille syksyllä 2020, iloitsee toiminnanjohtaja Sari Granö Herttoniemen nuorisotyöyksiköstä. – Parasta on, kun ulko-ovi avautuu tiuhaan tahtiin ja asukkaat ottavat kirjaston omakseen. Yksi tekee löytöjä aineiston esittelyalueelta, toinen selailee Hesaria lehtialueella, kolmas lueskelee Satukattilassa jättiperunoiden kanssa. Jokainen löytää tilasta tarpeisiinsa sen oman jutun, sanoo kirjastonjohtaja Anne Mankki. Herttoniemen kirjaston ja Hertsin nuorisotilan sisustussuunnittelusta vastaa Rune & Berg Design. Tilat ovat värikkäät ja houkuttelevan iloiset. Neliöitä uusissa tiloissa on entiseen nähden vähemmän, mutta tilojen monikäyttöisyyteen ja viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. H Heinänen 99 KG KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki TÄMÄN SIVUN HINNAT VOIMASSA 8.3.2020 ASTI ELLEI TOISIN MAINITA. Pricerna på den här sidan gäller till 8.3.2020 om inget annat nämns. CLASSIC Jäätelöpuikot 59-86 g (11,63-16,95/kg) Rajoitus 10 kpl/talous, begr. 10 st./hushåll Glasspinnar PLUSSA-KORTILLA -40% Ilman Plussa-korttia/Utan Plussa-kort 1,69 kpl/st. (19,65-28,64/kg) Suomalainen tulppaani Värimix/färgmix, 15 kpl/st./ kimppu/bukett Finska tulpaner 6 99 KIMPPU/ BUKETT Lohifileepala 3x125 g/375 g (21,04/kg) Laxfilébit 7 89 RS/ASK PLUSSA-KORTILLA -7% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 8,49 rs/ask (22,64/kg) HK Aito nakit 350-420 g (8,55-10,26/kg) Aito knackkorv 3 59 PKT/FÖRP. PLUSSA-KORTILLA -16% Ilman Plussa-korttia/ Utan Plussa-kort 4,29 pkt/förp. (10,21-12,26/kg) DIN EGEN BYBUTIK V K 10 /2 k Hyvää naistenpäivää vastuullisesti Tulppaanikimpun muovikääreen vaihtaminen paperiseen säästää muovia neljä tonnia vuodessa, mikä vastaa yli 190 000 muovikassia. Mansikka 250 g (7,96/kg), Espanja/Spanien Jordgubbar 1 99 RS/ASK Voimassa 29.3. asti Gäller till 29.3 Voimassa 29.3. asti Gäller till 29.3 Paahdettu lohi Paahdettu uunilohi on tosi helppo valmistaa. Voit myös paistaa lohipalat pannulla. Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruokasovellus. Croissantit mansikkaappelsiinitäytteellä Katso resepti k-ruoka.fi tai K-Ruoka-sovellus. Yllätä elämäsi nainen tulppaanikimpulla ja jäätelöllä. 1 00 KPL/ST. DIN EGEN BYBUTIK ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Maaliskuisissa maisemissa Seuraavaksi vuonna 2006 teki Antonio da Cudan graniittiveistoksen Helena Takalosta Pyhäjärven Pyhäsalmelle. Hiihtäjätär kuvataan alastomana, tekijän mukaan kyseessä on naisurheilun kauneuden ylistys. Monumenttiin liittyy suihkulähde ja allas. Häly ei kohonnut järin suureksi, varsinkin kun myös itse sankaritarkin eli 5 olympiamitalia taistellut, nyt 72-vuotias Takalo patsaan hyväksyi. Kultaa hän sai Innsbruckissa 1976. Tasa-arvon päivää liputetaan niin ikään maaliskuussa Minna Canthin syntymäpäivänä 19.3. Televisiossa omistaudutaan naispuolisten elokuvaohjaajien tuotannolle koko maaliskuun! Ensi kerran, hyvä näin. Minna on hyvin pärjännyt tunnettuudessa ja arvostuksessa; onhan hänestä veistetty peräti kolme monumenttia: Kuopioon jo 1936 ja sittemmin sotien jälkeen Tampereelle ja Jyväskylään. Ja Minna – aiheista kirjallisuutta saamme runsaasti lisää vuosi toisensa jälkeen. Parhaillaan perehdyn Raili Mikkasen lähinnä nuorisolle tarkoittamaan, 12-vuotiaan Ellin, Minna Canthin tyttären henkeen kirjoittamaan romaaniin ”Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää…”(Tammi) sekä Suvi Aholan WSOYn julkaisemaan teokseen ” Mitä Minna Canth todella sanoi”. Tätä kirjoittaessa ollaan jo helmikuun lopulla. Ikimuistoista ajallemme tulee olemaan tämä lumettomuus… Lapsuudestani muistan, että jo marraskuussa skrinnasimme Brahiksella, jonne oli lunastettu sisäänpääsyyn oikeuttava alennusmerkki lentäjälakin korvaläpän sisäpuolelle. Harva se ilta pitkälle kevääseen sinne mentiin nauttimaan rähisevästä iskelmälevystöstä ja kivoista kavereista. Lumivallit ympäröivät luistinradan; niiden kasaamisesta piti huolen HTYn kuorma-auto lumiauroineen Paanasen Ansun kyytimänä. Oi, niitä aikoja! Aira Heinänen kella 1990. Veikko Hakulistakin (1925) muistettiin vasemmalla uudella sillalla. Ja kilpailun ylisuojelija presidentti Sauli Niinistö Jenni-rouvineen ja Lennu-koirineen seuraavat kisoja ! Taitaa siellä taivaissa lennellä myös legendaarinen Matti Nykänen? Kuva on varsin ajankohtainen. Salpausselän Kisat koettiin 95. kerran juuri 28.2.-1.3. Perinteisesti vuodesta 1923 alkaen ja maailmankuulusti. Idean isänä mainitaan Tahko Pihkala; mallia saatiin Holmenkollenin kisoista. Elämme nyt juuri Naistenpäivän (8.3.) aikoja, jolloin Siirin kaltainen sankari sopii yhteisesti ylistettäväksemme; saavutuksia hänellä on lukemattomasti : olympiakultaa tuli Cortinasta 1956, pronssia Oslosta 1952 ja Squaw Valleystä 1960. Niin ikään hän sai 11 Suomen mestaruutta ja viisi MM -voittoa. Neljästi Tohmajärven tyttö valittiin 50-luvulla Vuoden naisurheilijaksi. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin Siiri sai 2009. Kuvanveistäjä Toivo Pelkosen monumentti hiihtävästä Siiri Rantasesta paljastettiin Lahden Hiihtokeskukseen 1988 ensimmäisenä naisurheilijamonumenttina. Äiteenimike taisi tulla siitä, että Siirillä oli jo 40-luvulla kaksi poikaa Martti ja Aarne. Puolisostaan varastonhoitaja Kalle Rantasesta hän leskeytyi 2004. Edelleen hän on itsenäisesti toimintakykyinen ja muistavainen. ? Helmikuussa 2017 kerroin pakinassani ”Poisto ja työntö” Siiri ”Äitee” Rantasesta, o.s. Lintunen, ja Salpausselän kisoista. Kuvituksena oli lahtelaisen naivistitaiteilija Anneli Kokkosen maalaus Siirin maaliintulosta 1958 presidentti Kekkosen läsnäollessa ja Pekka Tiilikaisen selostaessa. Tämän kertaisesssa Kokkosen maalauksessa, joka parhaillaan on esillä Naivistit Iittalassatalvinäyttelyssä nimellä ”Hiihtämisen mallia näyttää Siiri, ja oppia saa koko Suomen piiri” viitataan vuoden 2017 kisoihin. Iloisten suksijoiden rintanumerot paljastavat syntymävuodet: Siirillä 1924 eli yli 95 vuotta täyttä uljasta elämää, Iivo Niskasella 1992 ja Krista PärmäkosH Runopalsta Kuljemme pitkää tietä, vuodet vaihtuu näin. Kevyesti askellat huipulle harjanteen. Monet uupuu unelmissa tuskan vaivan tiellä. Jaksan aina paremmin, jos ootat mua siellä. Yö oli pitkä valoton, jäät aamua oottamaan. Ystäväin kaukainen säilyy ain kauemmin. Jos kauneus katoais, elää antaa viisauden. Kuljemme pitkää tietä tai pienen hetken vain. Sieluni silmillä nään tuon rannan kaukaisen. Sen voimme aavistaa, mitä ei voi selittää. Jaksan aina paremmin, jos ootat mua siellä. Presidentti Mauno Henrik Koiviston muistoruno syntyi hänen 90-vuotispäivänä 25.11.2013. Toivo Levanko lyyrikko Kuljemme pitkää tietä Herttoniemen kirjasto ja Hertsin nuorisotila muuttavat lähipalvelukeskus Hertsiin
6 Viikko 10-11/2020 H Veli-Matti Hynninen ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkolla os. Itäinen Papinkatu 2, paloaseman puoli. Avoinna ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15-17. Hiljainen rukouslaulumessu ke 4.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea – lauluryhmä, johtaa Johanna Korhonen. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 5.3. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 6.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 8.3. klo 10. Pauliina Lindfors, Tommi Niskala, Helsingin Laulu. Yksinkertainen messu ma 9.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 10.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 11.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Johanna Korhonen. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kivimessu to 12.3. klo 18. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu pe 13.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 15.3. klo 10. Marja Kotakorpi, Tommi Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Kuljemme paastonajan askelissa meditatiivisen pyhän tanssin ohjaajien kanssa. Yksinkertainen messu ma 16.3. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 17.3. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 18.3. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea –lauluryhmä, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Anima mean harjoitus kirkkosalissa klo 17 alkaen, jonne ovat tervetulleita kaikki halukkaat. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, vihreä sali os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, REDIn Silta, Hermannin rantatie 5. Evankeliumista Tilkkutäkkiin uudistetun Punaisen laulukirjan ilta to 5.3. klo 19.30 Kallion kirkossa. Tule laulamaan tuttuja ja uusia Nuoren seurakunnan Veisuukirjan lauluja. Fiilistellään vanhoja riparimuistoja ja tutustutaan uusiin biiseihin. Vapaa pääsy. Helsinki Organ Festival – La Grande Finale su 8.3. klo 18 Kallion kirkossa. Vincent Warnier (Ranska), urut. Liput lippu.fi 28,50/22,50 e + mahdolliset toimitusmaksut. Meditatiivisen pyhän tanssin päivä su 15.3. klo 9–18. Klo 9 Kallion kirkossa tanssijoiden ja Kantaattikuoron harjoitukset messua varten. Klo 10 messu. Messun jälkeen tanssinohjausta Seurakuntakodilla. Päivän aikana eri ohjaajat jakavat omia koreografioitaan. Tanssinohjaaja Päivi Päivike tuo uusia tanssikoreografioita Itävallan ja Ruotsin tanssimatkaltaan. Kaikki meditatiivisesta pyhästä tanssista kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan tanssimaan. Maksuton. Ilmoittautuminen Tiina Sara-aho saraaho@gmail.com tai p. 0504906014. Raamattupiireissä käydään läpi Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin klo 16.15–17.30 Kallion kirkon vihreässä salissa. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 HKTY:n tiloissa, Torkkelinkatu 11. Easy sport –sähly 7–12 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) Merihaan palloiluhallilla klo 10–11 isommat/kokeneemmat pelaajat, klo 11-12 pienemmät/aloittelevat pelaajat. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Easy sport -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Fun Action –sähly 13–17 v lauantaisin 25.4. asti (ei 22.2.,11.4.) klo 12-13 Merihaan palloiluhallilla. Sisäpelikengät ja oma maila mukaan, jos on. Fun Action -toimintaa yhdessä kaupungin kanssa. Ohjaajina Veera ja Senja. Ei ennakkoilmoittautumista. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkon kappelissa ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 5.3. Kirjailija Eppu Nuotion monimuotoinen elämä, Raisa Rauhamaa haastattelee, 12.3. Näyttelijä Ritva Oksanen vauhdissa jälleen, Päivi Istala haastattelee. Kukkoeteisen kutojat maanantaisin klo 16–18 Teatteri Kalliossa. Tervetuloa mukaan neulomaan, juttelemaan ja jakamaan tekemisen iloa. Teemme yhdessä neuleita niitä tarvitseville. Lankoja ja puikkoja on, mutta niitä myös vastaanotetaan. Neulotaan, vaihdetaan vinkkejä ja opitaan uutta. Voit kierrättää vanhat neuleet sekä tarpeettomat langat ja tehdä uutta. Aloittelijoita opastetaan. Lisätietoja antaa Kati Helin, p. 050 380 3254. Pannariperjantai 3.-6. luokkalaisille perjantaisin 6.3. asti (ei 21.2.) klo 1215.30 Talolla, Toinen Linja 8. Tuu viettämään aikaa, tekemään läksyjä, moikkaamaan kavereita, olemaan, syömään pannaria tai tuottamaan materiaalia Ttilaan, kouluikäisten omalle tubekanavalle. Agnes odottaa just SUA! Ei ennakkoilmoittautumista. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 25.5. asti (ei 17.2. ja 13.4.) klo 17-19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18 (lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi). Tarjolla on kahvia/ teetä/mehua. Tilassa mikro eväidenlämmittämistä varten. Ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka Teatteri Kallion takahuoneessa joka toinen keskiviikko klo 17-20. Tule kutomaan villavaatteita vanhuksille, vähävaraisille perheille ja muille tarvitsijoille. Anna puikkojen heilua mukavassa seurassa, jossa sinua on vastassa Seija Karjalainen. Tiedustelut diakoni Nina Klemmt 09 2340 3634. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma– to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, klo 9-10 ja to klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Perhemessu – Paastokirkko ke 4.3. klo 17.45 Alppilan kirkon kappelisalissa. Pauliina Lindfors, Vivika Oksanen, Tuulikki Karu, Dagmar Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 8.3. klo 13. Tasausmessu su 8.3. klo 16. Pauliina Lindfors. Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu. Korostamme seurakuntalaisten roolia, lähetystehtävää sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia. Tervetuloa tutustumaan, olemaan ja tekemään! Vironkielinen messu su 15.3. klo 11. EELK pastori Mihkel Kukk, Dagmar Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 15.3. klo 13. Tasausmessu su 15.3. klo 16. Lisa Enckell. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Lasten perjantait pe klo 10–12. 6.3. Musiikkituokio, 13.3. Tuulikin tarinatuokio. Alppilan kirkon iltaruoka ke 4.3. klo 17–18.30. Keittolautasen hinta 1 e. Alppilan kirkolla syödään yhdessä kasviskeittoa, leikitään ja vietetään aikaa joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Koululaisten perjantait 6.3. ja 13.3. klo 13–16. Koululaiset valtaavat Alppilan kirkon tilat. Ohjelmassa keppihevosjuttuja, kirjapiiri, Tuulikin maalauspaja, lautapeliturnauksia ja hauskaa yhdessäoloa. Puuhakerho maanantaisin 18.5. asti (ei 17.2.,13.4.) klo 13.30-16 Alppilan kirkolla. Liikuntaa, askartelua, läksyjen tekoa, lautapelailua. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiistairuokailu ti 10.3. ja 17.3. klo 12-13. Hinta 2 e. Raamattupiiri sateenkaari-ihmisille joka toinen torstai klo 19–21 Alppilan kirkon pieni sali. Kokoontumispäivät 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., (7.5. ei ole), 21.5., 4.6. ja 18.6. Tiistaiolohuoneen jumppa tiistaisin klo 10.30– 11.30. Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin klo 10–13 19.5. asti (ei 7.4.) Alppilan kirkolla. Muskarit klo 10 ja 10.30 ja niiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Muskaria ohjaa musiikkipedagogi (ylempi AMK) Terhi Orpana. Perhekerhossa on tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa. Tule mukaan maksuttomaan musiikkileikkikouluun, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen! I muskari klo 10–10.30, II muskari klo 10.30–11. Perhekerho klo 10.30–13. Samassa tilassa on lasten leikkihuone. Muskarija perhekerhomenoissa mukana lastenohjaaja Tuulikki Karu p. 050 4620 989 tuulikki.karu@evl.fi ja pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620 987 pauliina.lindfors@evl.fi. Kangaspuukerho Kangaspuukerholaiset kutovat itsenäisesti Alppilan kirkolla heille sopivina aikoina. Viralliset kokoontumiset joka kuukauden toinen tiistai kello 18 kirkon ala-aulassa kahvikupposen kera. Kokoontumispäivät 10.3., 14.4. ja 12.5. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja Anne-Mari Liljaniemi p. 050 343 9590 tai Liisa Ahonen p. 044 566 5239. Askartelukerho torstaisin 14.5. asti (ei 20.2., 9.4.) klo 14-16 Brahen leikkipuistossa. Askartelua eri materiaaleilla. Ei ennakkoilmoittautumista. Alppila Basket koripalloseura tarjoaa mahdollisuuden harrastaa kilpatason koripalloa taustasta riippumatta. Harjoitukset tiistaisin 16.30–18, torstaisin 16.30–18, perjantaisin 15– 17 ja sunnuntaisin 17–20. Ilmoittaudu Pablo Pérez, p. 044 757 4222 tai pablogilperez@hotmail.com. Seuran ensimmäinen joukkue koostuu vuonna 2008 syntyneistä pojista. Alppila Basket aloitti kilpailutoiminnan osallistumalla sarjaan syksyllä 2019. Päiväkansa 60+ maanataisin klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä. Liikuntaryhmät ja kuntosali Alppilan kirkon liikuntasalissa toimii useita ryhmiä, joihin voi liittyä. Lentopallo ma klo 17.15– 19 sekä klo 19–20.30. Koripallo ti klo 18–19.30 ja pe klo 19–20.45. Futsal ke klo 19–20.45. Sählyvuorot: seniorisähly ma klo 9–10.30, sekasähly to 19– 20.30, naisten sähly pe klo 17–18. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.30, ke klo 12–14.30. Kuntosalin hinta 30e/vuosi. KURSSIT JA KOULUTUKSET Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 23.3 ja 20.4. klo 18– 19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Ilta alkaa lyhyellä puheella tai psalmitekstillä joka myötäilee kirkkovuotta. Sen jälkeen rukoilemme yhdessä ohjatusti 30-40 min hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä nousevaa Kristusrukousta. Rukoushetken jälkeen aterioimme hiljaisuudessa ja päätämme illan hyvin lyhyeen keskusteluun. Kysy lisää diakoni/ retriitinohjaa Nina Klemmt 09-23403634. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi 24.3., 31.3.,7.4. ja 14.4. Pienet gregoriaaniset laulut klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilmoittaudu kurssille www.helsinginseurakuntayhtyma. fi/kallio. Kurssi järjestetään yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kautta. Pienituloiset työttömät ja yli 63-vuotiaat eläkeläiset voivat kysyä ns. opintoseteliä, jolla voi maksaa osan kurssin hinnasta. Opintoseteleitä on rajattu määrä. Asiasta on sovittava ilmoittautumisen yhteydessä. Kalevala vahvistaa ominaislaatuamme ? Olen hämmästynyt miten joka vuosi Kalevalan päivä herättää minussa merkillisen pohdinnan. Siinä on annos epäilyä, kaksi annosta innostusta ja kolme inspiroivaa ilonpilkettä. Yllättävää miten tuttu Kalevala avaa aina uusia värähdyksiä. Suomalainen kulttuuri on luonteeltaan hiljaista, vahvaa ja vanhaa. Edesmennyt hengenheimolaiseni Henri Broms kertoi usein, että suomalaisessa kulttuurissa täytyy olla jotain esisiperialaista poljentoa, jonka juuret työntyvät jäävuorten takaiseen kaukaiseen hämärään. Se on kuin erämaakaktus jonka loistokkuus avautuu vasta vähitellen horisonttiimme noiden kaukaisten jäiden hiljalleen sulaessa. Onko Suomi siis mystisen hämärän maa? Kalevala on ehkä paras vastaamaan tähän sielumme yhteen ydinkysymykseen. Kalevala paljastaa miten tietämättämme ihailemme ja viihdymme myyttisen eksotiikan salaperäisissä syvyyksissä. Olemme pääosallisina sulaneet itäisen ihmisen hämäryyden ja salaisuuden lumoon. Minua tämän tiedon paljastuminen rauhoittaa, sielu saa levollisesti palata alkurauhaansa. Saamme vetää peiton korviin luottavaisesti ja levätä myyttisen ajattomuuden rauhoittavalla lavitsalla. Vaikka Kalevala-runous on elävänä muotona jäänyt enemmän historiaan, eksoottisen hämärän kaipuu suomalaisen sielun maisemassa on säilynyt alkuperäisessä koskemattomuudessaan. Saamme kekseliäästi tavoitella eeppistä ilmettä ja laskeutua luottavaisesti elävään, mystiseen todellisuuteen. Jouko Turkan teatteri, Mika Kaurismäen elokuvat, Jean Sibeliuksen sinfoniat tai vaikka Jari Perkiömäen jazzsovellukset todistavat alkuperästämme. Kalevalainen maailmankuva läpäisee suomalaisen elämäntapamme ja ominaislaatumme. Minua innostaa erityisesti akateemikko Anna-Leena Siikalan tapa avata suomalaista myyttisyyttä ja kulttuuriemme monimuotoisuutta. Hän todistaa miten itämerensuomalainen mytologia ylittää universaalisuudessaan monet rajat. Kalevalan aineksista lähes puolet löytyy myös virolaisesta kansanperinteestä. Samoja lauluja lauloivat inkeriläiset ja vatjalaiset. Mordvan runous, Obin ja Altan tradiot ja skandinaavien vanhat kertomukset tulevat lähelle kalevalaista runoa ja sâmanistista sielunkäsitystä. Olemme ikioman suomalaisen perimämme kautta jatkuvassa vuorovaikutuksessa kulttuureiden moninaisuuden kanssa. Suomalais-karjalaista mytologiaa on tutkittu yli kahdensadan vuoden ajan. Myyttien historiat, eri tieteenalojen käsitykset, arkeologian ja kielitieteen näkemykset kääntävät katseen Kalevalan pohjaksi koottuun runoperinteeseen. Myyttirunous on tuttua koko itämerensuomalaisella alueella. Rantasalmelaiselta Kalle Taskiselta 1887 muistiin pantu runo kertoo, kuinka Väinämöinen veistää vuorella venettä. Hänen kirveensä ei kuitenkaan osu kohteeseen, se ”Liuskaht lihahan viimen, Varpahaasen Väinämöisen, Polovehen pätösen pojan.” Sadat vuodet on laulettu Väinämöisen varpaasta. Jalka oli Väinämöisen heikko kohta. Kalevala panee kysymään, onko Väinämöisen varpaalla jotain tekemistä koko maailmanjärjestyksen kanssa? Veli-Matti Hynninen
7 Viikko 10-11/2020 Katupölyä runsaasti ilmassa pääkaupunkiseudulla Katupöly on heikentänyt ilmaa viime päivinä pääkaupunkiseudulla. Kuva: HSY / Hannu Bask ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan katupöly on heikentänyt ilmanlaatua tällä viikolla ja oletettavasti tilanne jatkuu samanlaisena lähipäivinä. Pölyisintä on alueilla, jossa on paljon liikennettä. Erityisesti astmaatikot ja sydänsairaat voivat saada katupölystä oireita. – Ilmanlaatu on ollut tällä viikolla pääkaupunkiseudulla paikoin huono. Katupölyä on runsaasti ilmassa erityisesti pääväylien varsilla kuten Kehä III:n läheisyydessä Varistossa sekä vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski. Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia. Pöly pääsee nousemaan ilmaan kuivilta kaduilta liikennevirtojen ja tuulen nostattamana. Tällöin hiukkaspitoisuudet voivat kasvaa pääkaupunkiseudulla hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi normaaliin verrattuna. Lumeton talvi on osaltaan vaikuttanut siihen, että katupölyä on ilmassa totuttua aikaisemmin. – Kunkin päivän pölytilanne riippuu säästä. Tällä viikolla on ollut kuivaa ja kuiva sää jatkuu edelleen, joten liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan kuivilta kaduilta, ja pölypitoisuudet ovat korkeita, Kaski kuvailee. Moni saa oireita katupölystä Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimotai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydänja hengityssairaiden oireita. Katupölystä aiheutuvia oireita voi lievittää välttämällä vilkasliikenteisiä alueita ja etenkin urheilua vilkkaiden katujen varsilla. Ajankohtaista ilmanlaatutilannetta voi seurata osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu. HSY mittaa ilmanlaatua 11 asemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Viime päivinä korkeita hiukkaspitoisuuksia on mitattu seuraavilla asemilla: Kehä III Varisto, Mäkelänkatu ja Leppävaara. Pääväylien pölyisyyttä mitataan myös sensoreilla muutamissa paikoissa. Pääväylien pölyisyyttä voi seurata osoitteesta www.hsy.fi/ pääväylät. Katupölykausi on yleensä pahimmillaan maalis– huhtikuussa. Katupölyn määrä vähenee, kun katuja päästään puhdistamaan. Pölyisyyttä hillitään nyt kostuttamalla katuja ja pääväyliä laimealla suolaliuoksella. KINAPORIN SENIORIKESKUS, palvelukeskus Kinaporinkatu 9 A, 00500 Helsinki | PL 7723, 00099 Helsingin kaupunki www.kinaporibloi.blogspot.fi | kinaporin.palvelukeskus@hel.fi www.hel.fi/kinaporin-palvelukeskus Palvelukeskuksen neuvonta p. 09 310 52910 Avoinna: ma-ti ja to-pe klo 8.00–18.00 ja ke klo 8.00–20.00, la-su klo 9.00–15.00 Maaliskuu 2020 Viikko 10 Ma 2.3. 10.50 BINGO (Ve) Kertsi1 Ma 2.3. 13.00 KARAOKE (ve) Juhlasali To 5.3. 9.00 TERVEYSNURKKA, sairastatko diabetesta tietämättäsi? Fiilis To 5.3. 13.00 WhatsApp –pikakurssi (13 – 14.30) Ryhmis4 Viikko 11 Ma 9.3. 11.50 BINGO (ve) Kertsi1 Ma 9.3. 10-14 NUKKEPÄIVÄ Apila Ma 9.3. 15.00 SATEENKAARISENIORIT Fiilis Ma 9.3. 10.00 JALOPEURAT jakavat ruusuja kaikille ihanille naisille Aula Ti 10.3. 13.00 LUKUPIIRI , luettava kirja: Franz Kafka, Mies joka katosi (ve) Köksä Ke 11.3. 10.00 KUULOLÄHIPALVELU, Hgin kuuloyhdistys (sairaanhoitajan huone 140) 1.krs Ke 11.3. 13.00 AVH-ryhmä aivoverenkiertohäiriön kokeneille ja heidän omaisilleen Fiilis Ke 11.3. 13.00 TERVEYSNURKKA, mistä kaikesta huimaus voi kertoa? Fiilis Viikko 12 Ma 16.3. 14.00 Ideoita ja apua käsitöihin internetistä –tietoisku (14-15.30) Ryhmis4 Ti 17.3. 13.00 OMAISHOITAJIEN KANTAPÖYTÄ, vertaistukiryhmä omaishoitajille (kts. esite ilmoitustaululta) Kertsi4 Ti 17.3. 13.00 KINAPORI LAULAA, tarkempi ohjelma ilmoitustaululla Mehutarjoilu klo 12 Juhlasali Ke 18.3. 13.00 TANSSIT, Los Tropicáles, latinorytmein Juhlasali To 19.3. 8.30 ILMOITTAUTUMINEN KÄDENTAIDOT-kursseille , kts. kurssiohjelma 3. krs To 19.3. 10.00 TERVEYSNURKKA, mikä merkitys on hyvällä tai pahalla kolesterolilla Fiilis La 21.3. 11-14 OHJELMALLINEN KARAOKE, Hgin kunnalliset eläkeläiset Juhlasali Viikko 13 Ma 30.3. 13.00 KARAOKE (ve) Juhlasali Ke 25.3. 14.00 VALOKUVAKERHO kaikille halukkaille, Kallio-Vallilan eläkeläiset ry Ryhmis4 To 26.3. 13.00 KANSATANSSIRYHMÄ TALLUKAT Juhlasali To 25.3. 10.00 TERVEYSNURKKA, miten tukea hyvinvointia liiveillä ja vaatteilla. mukana alusasuasiantuntija Fiilis Pe 27.3. 10.00 TUTUSTU DIGI-MAAILMAAN – tapahtuma, katso lisätiedot ilmoitustaululta (klo10 – 12) Kertsi1 (ve = vapaaehtoiset, tvo = työväenopisto = tapahtuma/juhla/konsertti 100 miljoonan säästöt valtion tilakustannuksissa ? Senaatti toteutti 100 miljoonan euron valtion toimitilakustannusten vuosisäästötavoitteen kuudessa vuodessa, kaksi vuotta tavoitetta nopeammin. Senaatin strategian kärkeen nostettu sisäolosuhteiden nollatoleranssi -ohjelma eteni suunnitellusti ja merkittäviä panostuksia ongelmien ennaltaehkäisyyn jatketaan. Senaatti-kiinteistöt saavutti valtiovarainministeriön asettamat tulosja palvelutavoitteet. Senaatti saavutti haasteellisen 100 milj. euron valtion toimitilakustannusten vuosisäästötavoitteen kuudessa vuodessa, kaksi vuotta tavoitetta nopeammin. Säästöjä oli vuoden loppuun mennessä sovittu 101,4 milj. eurolla. Kumulatiivisesti säästöjä on toteutunut 286 milj. eurolla. – Tehtävänämme on tuottaa valtionhallinnolle sen toimintaa tukevat, terveet ja turvalliset työympäristöt kustannustehokkaasti. Uudenlaiset työnteon tavat ja niitä tukevat työympäristöratkaisut ovat mahdollistaneet mittavat kustannussäästöt valtion toimitilakustannuksissa, kun tilatehokkuus on parantunut ja valtiolle tarpeettomia kiinteistöjä on saatu myytyä, sanoo toimitusjohtaja Jari Sarjo. Kiinteistöinvestointeihin ja kunnossapitoon käytettiin vuonna 2019 yli 300 milj. euroa, josta valtaosa kohdistui kiinteistöjen peruskorjauksiinja parannuksiin. Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 milj. eurolla strategiakauden aikana. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja, joilla ehkäistään sisäilmaongelmien syntyä ja vahvistetaan sisäilma-osaamista ja -resursseja. – Olemme julistaneet nollatoleranssin sisäolosuhdeongelmille. Se tarkoittaa panostamista ennakointiin ja mahdollisissa ongelmatilanteissa nopeaa reagointia. Haluamme myös rakentaa parempaa keskustelukulttuuria ja yhteistyötä yhä parempien ratkaisujen löytämiseksi, toteaa Sarjo. Asiakastyytyväisyys parani, asiakkaista 74 % on erittäin tai melko tyytyväisiä, mutta joukossa on muutamia asiakkaita, joiden tyytyväisyys ei ole riittävällä tasolla. Tilanteen parantamisen kannalta olennaista on, että näille asiakkaille turvattaisiin jatkossa riittävä toimintamenojen rahoitus, jotta heidän käytössään olevat tilat saadaan ajanmukaiselle tasolle. Vuokrajärjestelmää kehitettiin edelleen Kokonaistulos 114,4 milj. euroa ylitti Senaatin sisäisen budjettitavoitteen 40,9 milj. eurolla. Keskeisin syy tulosylitykseen oli valtion tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen onnistunut myyntitoiminta. Vuoden 2019 toteutuneet myynnit olivat 107,1 milj. euroa. Kiinteistömyynnin tulos 47,0 milj. euroa ylitti budjetin 24,6 milj. eurolla. Viimeisen viiden vuoden kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden myyntitulot ovat olleet yli 900 milj. euroa. Vuokrauksen tulos 67,4 milj. euroa ylitti budjetin 16,3 milj. eurolla. Keskeisin syy vuokrauksen tulosbudjettiylitykseen olivat budjetoitua pienempinä toteutuneet kiinteistökulut. Senaatin Asema-alueet Oy:n vuoden alusta alkanut ensimmäinen toimintavuosi ylsi tavoitteisiinsa, kun yhtiölle keväällä 2019 keskitetyn valtion kiinteistöomaisuuden haltuunotto, operatiivisen toiminnan organisointi sekä asema-alueiden kiinteistökehitysprojektien käynnistäminen toteutuivat suunnitellusti. Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdyttiin kehittämään hallitusohjelman mukaisesti ja Senaatti osallistuu valtiovarainministeriön asettamaan valmisteluhankkeeseen yhteistyössä valtiovarainministeriön, puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa.
8 Viikko 10-11/2020 Kuva: Ayrin Majidi. ? Maailman pohjoisimpana flamencolaulajana tunnettu Anna Murtola pitää musiikkia tärkeänä siltana kulttuurien ja ihmisten välillä. Murtolan sooloprojekti Fuego Por Dentro (=”Sisäinen tuli”) vie yleisön matkalle intensiivisen flamencoperinteen lisäksi arabialaisen musiikin, tangon ja muiden maailman musiikkikulttuurien säveliin. Konsertissa 12.3. Helsingin Kulttuurikeskus Caisassa sekä 19.3. Tampereen G Livelabissa kuullaan ohjelmistoa Murtolan Fuego Por Dentro -albumilta sekä tulkintoja perinteisen flamencon tyyleistä. Murtolaa säestävät Joonas Widenius Triosta tutut Suomen eturivin kitaristeihin lukeutuva flamencokitaristi Joonas Widenius sekä pitkän linjan basisti Hannu Rantanen. Perkussioista vastaa monipuolinen flamencoja lattariperkussionisti Ricardo Padilla. Lisäksi kokoonpanon vieraana esiintyvät jazzja folkviulisti Lotta-Maria Pitkänen sekä irakilaisen oud-luutun soittaja Ali Haithem. Vierailevat muusikot tuovat konserttiin mukaan Lähi-idän musiikin kaihoisia kaikuja jotka samalla muistuttavat flamencon alkujuurista. Kaksikko soittaa myös laulajan kanssa samassa, Helsingissä toimivassa Middle Eastern Orchestrassa. Murtola esiintyy vieraineen myös 19.3. Tampereen G Livelabissa, jolloin vierailijajoukossa mukana on myös Euroopan pohjoisimman musiikkiperinteen, saamelaisen joikun taitaja Hildá Länsman. Flamenco näytti elämän suunnan Anna Murtola on vuonna 1983, Oulussa syntynyt muusikko. Lukioikäisenä aloitettu flamencotanssiharrastus vei hänet espanjalaisen taiteenlajin pariin, josta myöhemmin tuli hänelle ammatti. Vuonna 2015 kulttuurituottajan tehtävissä Oulussa toiminut Murtola teki hyppäyksen tyhjän päälle ja jätti työnsä ja kotikaupunkinsa tavoitellakseen freelance-muusikon uraa. Pääsy Sibelius Akatemian ja tanskalaisen Royal Academy of Musicin yhteiseen maailmanmusiikin maisteriohjelmaan (Nordic Master of Global Music) viitoitti tietä ja valmistumisensa jälkeen Murtola alkoi työstää ensimmäistä debyyttialbumiaan, jonka julkaisi levy-yhtiö Alba Records vuonna 2018. Murtola on saanut tukea taiteelliselle työlleen mm. kotiseudultaan Pohjois-Pohjanmaalta, Suomen Kulttuurirahastolta (2018) sekä Taikelta (2019). Suomen ensimmäisen flamencolaululevyn julkaissut laulaja kiinnostaa myös ulkomailla Murtolan 2018 julkaistu esikoisalbumi ”Fuego Por Dentro” on herättänyt laajalti mielenkiintoa sekä kerännyt positiivisia arvioita maailmanmusiikin kentällä. Levyä on kehuttu muun muassa ennakkoluulottomaksi ja tyylikkääksi kokonaisuudeksi joka onnistuu vangitsemaan flamencon tulen. Albumi ylsi hiljattain myös amerikkalaisen maailmanmusiikkiradiokanavan World Music Chart -listan ensimmäiselle sijalle. Vuonna 2020 Murtolalle on tiedossa ensimmäisiä ulkomaan esiintymisiä, Viroon ja Serbiaan, sekä vuonna 2021 kiertueelle Saksaan. ”Murtolan esikoinen on onnistunut ja ennakkoluulot murskaava, ja se tarjoaa pimeimmän vuodenajan kanssa painivalle valoa tulvivaa tekohengitystä” Savon Sanomat / Keski-suomalainen ”Murtolan flamencotaide ei ole jäänyt vain Andalusiaan, vaan kaleidoskooppisesti tutkii ja ottaa vaikutteita eri musiikkityyleistä ja sulauttaa ne flamencon viitekehykseen. -Huikean taitava muusikkojoukko luo yhdessä Murtolan kanssa mielenkiintoisia äänimaailmoja.” Turun Sanomat ”Anna Murtola ist eine Sängerin aus Finnland. Sie widmet ihre Stimme vor allem dem Flamenco, und es gelingt ihr, das Feuer darin zu erfassen.” WDR3 Jazz&World (DE) Anna Murtola & Guests: Fuego Por Dentro Kulttuurikeskus Caisa, to 12.3. klo 20.00, G Livelab Tampere, to 19.3. klo 19.00 Anna Murtola, laulu, Joonas Widenius, kitara, Hannu Rantanen, basso, Ricardo Padilla, perkussiot, Lotta-Maria Pitkänen, viulu, Ali Haithen, oud sekä 19.3. konsertissa Hildá Länsman, joiku, laulu. Vierailevat artistit vievät flamencon arabialaisille alkujuurille Suomen suurin yritysasiakkaiden K-Rauta PRO Center Pasilaan Materiaalit työmaalle juuri oikeaan aikaan ja paikkaan K-Rauta PRO -täsmätoimituksen avulla. ? Suurin rakentamisen ammattilaisia palveleva K-Rauta PRO Center -myymälä avautuu Helsinkiin Pasilan aseman lähelle 18. helmikuuta 2020. Ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti takaa nopeat noudot ja lyhyet toimitusajat kantakaupungin rakennuskohteisiin. Veturitiellä sijaitsevaan entiseen rekkaterminaaliin avautuu uudenlainen palvelukokonaisuus yritysasiakkaille. Terminaalin pinta-ala on kokonaisuudessaan yli 10 000 m2 ja pihakenttä viisi hehtaaria, mikä vastaa seitsemää jalkapallokenttää. Keskittymään avataan 18. helmikuuta K-Rauta PRO Center -myymälä ja täsmätoimitusterminaali. Myöhemmin keväällä avautuvat teknisen tukkukaupan myymälä Onninen Mega Express ja Onnisen toimitusvarasto infra-asiakkaille. K-Rauta PRO Centerin kauppiaaksi tulee Helsingin Oulunkylän K-Raudan yrittäjä Jussi Perälä, joka jatkaa myös K-Rauta Oulunkylän kauppiaana. – Pasilan sijainti vain muutaman minuutin päässä pääväylistä on ainutlaatuisen hyvä. Toimitukset lähialueen rakennuskohteisiin pystytään tekemään parhaimmillaan minuuteissa, eikä rakennusmateriaaleja tarvitse enää säilyttää ahtailla tonteilla kantakaupungin työmailla. Sijainti takaa myös sen, että meillä käynti on ammattilaisille nopeaa ja tehokasta. Pasilaan on räätälöity täysin yritysasiakkaiden tarpeita vastaava valikoima yhdessä parhaiden tavarantoimittajiemme kanssa. Myymälän suuri koko ja iso piha-alue mahdollistavat sen, että pystymme pitämään kattavasti valikoimassa isoja määriä esimerkiksi puutavaraa, ovia, laasteja ja sähkötyövälineitä, kertoo kauppias Jussi Perälä. Kaavan mukaisesti Pasilan alueella on lupa harjoittaa vain yritysasiakaskauppaa. K-Raudan kuluttaja-asiakkaita palvelevat jatkossakin muut pääkaupunkiseudun K-Raudat. Pasilasta tarjotaan rakennusliikkeille myös täsmätoimituksia. Täsmätoimitus on K-Raudan uusi palvelu, jolla tuotteet toimitetaan asiakkaan haluamalla tavalla pakattuna, sovittuna ajankohtana ja juuri tiettyyn kohtaan työmaalle. Tämä sujuvoittaa ja tehostaa toimintaa työmaalla. – Täsmätoimitus perustuu tarkkaan toimitusketjun koordinointiin niin, että asiakas saa juuri oikeat toimituserät oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Tällä vähennetään turhia kuljetuksia työmaalle, varastointitarvetta työmaalla ja tavaraerien ylimääräisiä siirtoja. Samalla myös työmaan turvallisuutta parannetaan, kun tavaroita ei tarvitse siirtää tai varastoida ylimääräistä aikaa työmaalla, summaa K-Raudan ketjujohtaja Olli Pere. Täsmätoimituspalvelu on suunniteltu erityisesti rakennusliikkeille, linjasaneerausurakoitsijoille ja talotehtaille. Tyypillisimpiä täsmätoimituspalvelun kautta kulkevia tuotteita ovat esimerkiksi väliseinämateriaalit, ikkunat, parvekeovet ja pintamateriaalit. Tuotteet voidaan pakata huoneistotai rakennuskohdekohtaisesti ja tarvittaessa kantaa perille asennuskohteeseen asti. – Täsmätoimituspalvelu on myös erinomainen keino tehdä työmaista tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Kun asennettavan kokonaisuuden pakkaustarpeet määritellään tarkemmin, pystytään työmaan jätekäsittelykuormaa vähentämään. Lisäksi työmaatoimitusten alueelliset päästöt ja ruuhkat vähenevät kuljetusten optimoinnin kautta, jatkaa Pere. K-Rauta palvelee laajasti yritysasiakkaita K-Rauta palvelee kattavasti kuluttajien lisäksi yritysasiakkaita K-Rauta PRO -brändin alla. Jo yli 60 K-Rauta-kaupassa ympäri Suomen on yritysasiakkaille tarkoitettu oma osastonsa, K-Rauta PRO Center. PRO Centerissä on ammattilaisten tarpeita vastaava valikoima, erikoistuneet myyjät ja erillinen tila yritysasiakkaiden omalla sisäänkäynnillä, mikä nopeuttaa ja helpottaa ammattilaisten asiointia myymälässä. Vaihtoehtoisesti K-Rauta PRO tarjoaa materiaalitoimitukset suoraan rakennuskohteeseen, mikä sujuvoittaa työmaita. Hänhän kuolee kuitenkin H Maarnela ? Nyt hän ei rojahtanut viereeni. Nyt hän nojasi viereisen liikehuoneiston lasiseinään. Kasvoilla oli aavistuksen avuton ja nolostunut ilme. Hän olisi halunnut pysyä pystyssä kuin mies ikään mutta kuin anteeksipyydellen istahti sitten viereiseen pöytään, laittoi päänsä käsien päälle ja nukahti. Ei tullut Etsivä nuorisotyö, ei tullut Sosiaalitarkastaja, en noussut paikaltani minäkään. Hänhän kuolee kuitenkin. Vartija herätteli ikätoveriaan. Sai hänet tolkuilleen mutta taas tämä vähän kuin nolostuneen ja anteeksipyydellen oloisesti painoi päänsä alas ja nukahti uudelleen. Vartija oli kohtelias ja asiallinen ja supportiivinen; ei vihainen, ei jyrkkä. Hän herätteli nuorta uudestaan olkapäistä ja kyseli, että mikä on hätänä ja pysyykö pystyssä. Nuorukainen ei ollut aggressiivinen, nousi viimein horjuville jaloilleen kuin vastasyntynyt vasikka ja lähti huterasti kävelemään ulospäin. Mutta miksi tämä vartija ei sitten istahtanut tämän nuoren miehen viereen, ostanut kupillista kahvia, kysellyt kuulumisia, miettinyt yhdessä mitä voisi tehdä, soittaa vaikka päivystävälle sosiaalitarkastajalle. Kysymys itsessään on jo niin tyhmä, ettei se edes kysymysmerkkiä ansaitse. Vartija saatteli hänet siihen ainoaan hoitoon, mihin hänellä oli mahdollisuus. Raittiiseen ulkoilmaan. Sitä samaa raitista ulkoilmaa, jota Kreikan saaristossakin on. Tätä taustaa vasten tuntuu pahalta, että Suomen hallitus hakee Kreikasta Suomeen nuoria, kun emme edes jo täällä olevista omista nuoristamme kykene pitämään huolta. Perheiden yhdistämisen jälkeen heitä tuleekin sitten tuhatkunta. Ja kaikki se on pois niistä samoista määrärahoista, millä näitä omia hoideltaisiin. Ellei sitten autoilijoilta taas kerätä lisäveroja – tai pienennetä kantasuomalaisten Kela-korvauksia. Täällä Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahvilassa nämä nuoret eivät ole kansainvälisen median valokeilassa. Täällä he ovat vain vartijoiden ja poliisien keilassa. Ehkäpä Suomen kantanuorison geenistö on jo niin rapautunut, että tänne tarvitaan uutta geenistöä. Kreikan antiikin geenistö olisi oiva lisä meidän takametsä> Anna Murtolan maailmanmusiikkiflamencoa kuullaan Helsingissä Kulttuurikeskus Caisassa
9 Viikko 10-11/2020 Raitiovaunut palaavat Kurviin 4.5. Kurvin ratikkapysäkkien sijanti. ? Kokonaisuudessaan Hämeentien uudistus on hyvässä vauhdissa. Tammikuun lopussa uutta vesijohtoa oli asennettu 84 %, maankaivuutöistä 85 % oli tehty, louhinnoista 95 % oli valmiina ja raitiokiskoja oli asennettu 38 %. Uudistus valmistuu loppuvuodesta 2020. Mistä Hämeentien uudistuksessa on kyse? Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroaseman katto. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta ja nopeuttaa joukkoliikennettä. Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on myös viihtyisämpi asua, sillä autoliikenteen väheneminen tarkoittaa melun vähenemistä ja ilmanlaadun paranemista. Remontti valmistuu loppuvuonna 2020. Pääurakoitsijana on Destia Oy. Lukuja: Parempi ilmanlaatu – 7500 läpiajavaa autoa vähemmän vuorokaudessa Kadun alla tapahtuu – uutta vesijohtoa 2 km, viemäriä 4 km ja kaapelisuojaputkea 50 km Kävelystä ja pyöräilystä turvallisempaa – uutta pyöräkaistaa 4 km Ratikka nopeutuu – matka-aika Kurvista Hakaniementorille lähes puolittuu Putkiremontin aika – Hämeentien vanhin toiminnassa oleva vesijohto vuodelta 1889 Työpaikkojen määrä kasvussa Helsingissä ? Myös muun pääkaupunkiseudun työpaikkakehitys oli negatiivista vuosina 2013–2014. Kasvuvauhti kuitenkin kiihtyi tarkasteluajanjakson loppua kohden Helsinkiäkin enemmän. Koko tarkastelujakson aikana muun pääkaupunkiseudun työpaikkamäärä kasvoi 6,5 prosenttia. Suurin toimiala työpaikkamäärillä mitattuna oli sosiaalija terveyspalvelutoimiala, jossa vuonna 2017 oli 55 290 työpaikkaa eli 13,9 prosenttia kaikista Helsingin työpaikoista. Seuraavaksi suurimpia toimialoja olivat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (10,3 %), informaatio ja viestintä (9,7 %), tukkuja vähittäiskauppa (9,5 %) sekä hallintoja tukipalvelutoiminta (8,4 %). Tukkuja vähittäiskaupan osuus pieneni koko tarkasteluajanjakson ajan, kun taas ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, informaatioja viestintäalan sekä hallintoja tukipalvelutoiminnan työpaikat olivat kasvussa. Sosiaalija terveyspalveluiden osalta työpaikkamäärä pysyi suhteellisen tasaisena koko tarkastelujakson ajan. Odotettavissa on, että työpaikkojen toimialarakenne muuttuu ja suorittavien ja automatisoinnin piirissä olevien työpaikkojen merkitys vähenee. Potentiaalisia kasvualoja ovat toimialat, joissa korostuu osaamisintensiivisyys, ihmisten viihtyvyyteen panostaminen sekä sellaiset alat, jotka eivät ole helposti korvattavissa työtehtävien automatisoinnilla. Yrittäjinä työskentelevien määrä voimakkaassa kasvussa Vuonna 2017 Helsingissä oli 252 286 yksityisen sektorin työpaikkaa, jotka muodostivat 63,5 prosenttia kaikista työpaikoista. Kuntasektori oli toiseksi suurin työantajasektori 16,7 prosentin osuudella. Valtion osuus oli 10,1 prosenttia ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osuus 3,1 prosenttia kaikista työpaikoista. Yrittäjinä työskenteli 25 642 henkilöä ja heidän osuutensa oli 6,5 prosenttia kaikista työpaikoista. Yrittäjinä työskentelevien määrä kasvoi Helsingissä koko tarkasteluajanjakson ajan, ja se oli työpaikkamäärältään vuonna 2017 eniten kasvanut työnantajasektori vuoteen 2010 verrattaessa. Myös yksityisen ja kuntasektorin työpaikkamäärät kasvoivat, joskin hitaammin kuin yrittäjien tapauksessa. Sen sijaan valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkamäärät vähenivät. Kallion kävelyfestivaali: Helsingin seudun kartanot elokuvissa Herttoniemen kartano on tuttu monista kotimaisen kultakauden elokuvista. (Kuva: Hkm). ? Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tutkija Juha Seitajärvi luennoi kartanomiljöistä suomalaisten elokuvien kuvauspaikkoina, sekä kertoo kotimaisten elokuvien tiedonkeruusta. Suomalaisessa elokuvanhistoriassa on oma lukunsa niin sanottu kartanoromantiikan aikakausi. Näistä elokuvista on jäänyt monille mieliin Tauno Palon, Ansa Ikosen tai Regina Linnanheimon upeat näyttelijäsuoritukset, elokuville antoi oman roolinsa myös oikeat kartanot. Juha Seitajärvi kertoo siitä, kuinka kartanot olivat yhtä oleellinen osa elokuvia kuin henkilöhahmot. Lähes poikkeuksetta nuo kartanomiljööt ovat edelleen olemassa. Luento on Kallion kirjastossa 17.3. klo 18.00 ja se on myös osa Kallion kävelyfestivaalin talvikauden luentosarjaa ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Kansainväliseksi ilmiöksi kohonnut Kallion kävelyfestivaali aloittaa kevätkauden sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelyllä ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan”. Kävely kertoo Hämeentien historian 1700-luvulta tämän päivän Hämeentien muutoksiin saakka. Kävelyllä esitellään paljon ainutlaatuisia kuvia kadun historiasta. Vapaaehtoinen pääsymaksu. Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta. läiseen perimäämme. Tai ehkä yleinen ahdistuneisuushäiriö ilmenee hätääntymisenä ja pakonomaisena reaktiona lievittää globaalia hätää – tai ainakin omaansa. Tai ehkäpä he ovat vain oikeassa – kuulevat omien jumaliensa kutsun niin kuin Aabraham viedessään poikaansa Iisakia uhrattavaksi. Silloinhan homman vihelsi poikki Jumala itse. (Koska kyselyitä on tullut niin paljon menneistä artikkeleista ja pakinoista ja koska paperisia lehtiä on rajoitetusti, niin on hyvä palauttaa mieliin, että Kallio-Lehden vanhempiakin painoksia voi halutessaan lukea myös digiversiona googlaamalla: ”digilehti kallio-lehti”). Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com >
10 Viikko 10-11/2020 H Kulttuuri ? Esitys valtion esittävien taiteiden rahoitusuudistuksesta on otettu tvapaalla kentällä vastaan laimean pettyneesti. Uusien ryhmien pääsy rahoituksen piiriin ilahduttaa, samoin lisärahoitus, mutta pysyvään suurta muutosta kaivataan. Sirkuksen ja uusien alojen tuensaanti on yhä jähmeää. Donner vaikutti helsinkiläisen kulttuuriin monella tapaa Jörn Donner kuoli. Rauha hänen muistolleen. Paras Donner-kirja: ”Berliini-raportti” 1958. Paras Donner-elokuva: ”Anna” 1970, pettyneen Skdl-edustajan, Tapio Rautavaaran vakava osa ja Harriet Anderssonin näyttelijätyö. Donnerin usein unohdettu rooli on ollut yhteistyö valokuvaaja K-G Roosin kanssa ”Ihmisten Helsinki” -kirjan (1961) teossa. Roos otti kuvia kadulta, Donner teki tekstin. Hän harrasti myös dokumenttielokuvia pääkaupungista, ja fiktioleffoissa Helsinki oli tärkeällä sijalla. Tapasin miehen ensi kertaa pitkää artikkelia varten syksyllä 1996. Hän tuli autolla Sauna-seuran Vaskiniemen saunasta, otti kyytiin Isokaarelta ja ajoi mielestäni aika holtittomasti. Luulin, että mies on ottanut viinaa ja pelkäsin poliisin tutkaa. Ei ollut, se oli vain ajotyyli. Sukuasunto oli Pohjoisrannan korkeassa talossa, jonka huoneet olivat korkeita. Paljon kirjoja. Jörn keitti kahvia ja keskustelimme kaksi tuntia ajatuksella. Sitten koitti toimittajan kauhunhetki: vanhan käsinauhurin patterit loppuivat. Piti kirjoittaa käsin ylös. Onneksi mies puhui hitaasti. Hän palasi Helsingin kunnallispolitiikkaan valtuutettuna (sdp) ja kulttuurija kirjastolautakunnan puheenjohtajana 20052008. Hyvin hän hoiti tehtävän. Kirjailija ja elokuvaohjaaja teki merkittävän työn jo Helsingin kulttuurikomitean puheenjohtajana 1990-luvun alussa. Hän edisti Kaapelitehtaan kehittämistä teollisen kauden jälkeen lounaisena kulttuuritalona. Komitea esitti alueellisia kulttuuritaloja Kanneltalosta viimeksi tehtyyn Maunula-taloon asti. Valtuutettuna Donner teki ehdotuksen 2017 Helsingin uudesta kulttuuristrategiasta, jota on nyt tehty asiantuntijatyönä. Viimeisen kerran näin Donnerin keskustakirjasto Oodin avajaisissa joulukuulla 2018. Vaihdoimme sanat keskustakirjaston perustamishistoriasta, vaikeuksista. Saunan ystävä tuhahti, kun kerroin että ainoat äänestykset 20092017 kausilla olivat kahdesti saunan sijoittamisesta kirjastoon. Keveät tuhkat Bromarvin vesille, Jörn. Aikuiset ja lapset oppivat yhteistanssista Yleensä aikuisten ammattitanssijat ja lapset tanssivat erikseen. koreografi ja ohjaaja Jarkko Mandelin toi Stoaan tanssiteoksen ”Wildlife”, jonka sieluna on läpi harjoituksen ollut katse ja katseen alla toimiminen. Apinatarha -niminen taideosuuskunta ja sen alla Vapaa tanssikoulu tekee luovaa työtä tanssi -ja taidekasvatuksen parissa. Tanssi antaa lapselle paljon ja kehittää lapsen itsetuntoa, esitys tavoittelee. Lasten liikkeet yksinkertaisesti vangitsevat, tanssiin liittyy paljon liikeratoja, akrobatiaa, hyppyjä ja leikkiä. Aikuisten ja lasten välillä on latautunutta kehollista puhetta ja tuntemuksia olemisesta. Kohtaukissa tanssijoiden rangat kiertyvät toisiinsa, maan vetovoima ja koko maailma on läsnä. Keskittymistä ja ajatuksia asioiden hallintaan, tasapainoa kehon liikkeissä, jotka vievät tarinaa sujuvasti eteenpäin. Wildlifen idea on yhdessä oleminen, tunnelmien rakentaminen tempuilla ja notkeudella. Teos liikkuu kohtauksesta kohtaukseen, kulisseja on vähän, vain punaiset ilmatyynyt ja ilmapallot verkossa katossa ja sitten levällään, myös rikottavaksi tanssin lomassa. Esitys antaa käsityksen lasten maailmasta. Ohjaajan breakdance tausta on auttanut taiteen ja taitojen opetusta myös improvisaation keinoin. Kinetic Orchestran tanssijoina ovat Sanni Giordani, Oskari Turpeinen sekä lapset Lyyli, Oiva ja Urho Mandelin. Lempeä rituaali pyhien kuvien alla ”Ikoni omaksi kuvakseen” oli Ylioppilasteatterissa yhtäällä mystinen, toisaalla hätkähdyttävän vaikuttava esitys, joka tutkii länsimaiskristillisen kulttuurin ikonisia kuvia ja omakuvia, pyhää ja piiriin käymistä. Kaunista liikettä hitaassa rytmissä, musiikkia ja ajoittaista laulua, kynttilöiden harrasta alttaritunnelmaa. Se voi olla vaikkapa pehmeä talvipesä, lempeä rituaali ja lepattava lepopaikka. – En oo, en oo. Maria Magdaleena. Olet öinen olento. Maria Magdaleena. Lupasit iloa. Tarvitset rakkautta, Richard Palmer-Jamesin suomennetuissa sanoissa lauletaan. Sen lisäksi kuullaan ”Maria, Herran piikanen” Anna-Maija Raittilan sanoilla ja Helmi Rekinan karjalainen joiku. Ne ovat traditionaalisia säveliin. Ylioppilasteatteri on hätkähdyttänyt Helsinkiä yhdeksällä vuosikymmenellä. Se on kaatanut taiteellisia ja poliittisia kuvia eri aikoina. Tässä esityksessä, joka poikkeaa Anni ja Hannes Mikkelssonin johtokauden ympäristötuhoteemoista, YT ikonisoi, pyhittää kuvia. Yhdessä katkelmassa nainen kulkee salin poikki hengityssuojain kasvojen edessä – kuin koronaviruksen aikaisessa tai jälkeisessä maailmassa. Nuoret näyttelijät ja YT:n ja Nälkäteatterin veteraani Heikki Herva tekevät valtavan harmonisen esityksen. Esityksen filosofisena taustana viitataan esoteeriseen perinteeseen. Varhaiskristityt gnostilaiset erottivat toisistaan todellisen jumalan, josta Jeesus puhuu Uudessa Testamentissa, ja Vanhan Testamentin epätäydellisen luojajumalan. Loppu(asetelman)kuva on raamatullisen kaunis: – Kun näen kiven, sille painan pääni, metsäneläimelle painan pääni, painan pääni lumesta taipuneelle koivulle. Huumoria ja melankoliaa Rebekka Holi on pirteä ja ihanan persoonallinen laulaja-lauluntekijä Ilves-teatterin Räntäkarkeloissa Käpylässä. Kuulimme kauniit ”Sininen uni” ja ”Suudelkaa” kappaleet. Jälkimmäinen on syntynyt ilvesläisten bileiden jälkeen. Holin melodiset ja mehevät pop-laulut käsittelevät elämää ja sen ainutlaatuisuutta koskettavalla ja humoristisella tavalla. Aiheet kumpuavat tunnepuuskista, harmeista ja kaiken maailman tilanteista. Huumori ja melankolia yhdistyvät toisiinsa koskettavasti ja karkean sulavasti. Nuoren naisen akustinen trubaduurikeikka on jo muodostunut lähes perinteiseksi osaksi Räntäkarkeloita, jotka ovat aina helmikuulla, oli räntää tai ei. Esityssalin vieressä oli 1980-luvun perustamisvaiheen kuvia. Olin tunnistavinani näyttelijä Minna Puolannon nuorena 80-luvun lopulla yhdestä esityksestä. Tai sitten se on näköispainos. Uutta maailmanmusiikkia Maailman musiikin keskus ja Tenho Restobar tarjosivat Global Music Clubilla Malang Cissokho Quintetin persoonallista soittoa uusimman levyn ”Djangal” julkaisukeikalla. Se koostuu afrikkalaisista ja suomalaisista muusikoista ja soittaa senegalilaista tanssimusiikkia ja senegalilaista mandingo-perinteeseen perustuvaa kansainväliseen musiikkityyliin sovitettua musiikkia. Malang Cissokho on länsiafrikkalaisten perinnemuusikoiden, grioottien, sukua Casamancesta. Suomessa jo yli 30 vuotta asunut Malang työskenteli Senegalissa mm. Youssou N’Dourin yhtyeessä ja meillä hänet muistetaan Piirpauken, Cool Sheiksin ja Riddim Raidersien sekä J Karjalainen Electric Saunan riveistä. Laulaja-kitaristin lisäksi kvintettiin kuuluvat: Macoumba Ndiaye, rummut, Ari Hossi, basso, Gaff Lex, koskettimet ja Gustav Store, komppikitara. Prekaarit Fredantorin kuntosalilla ”Liikunnan ilot” on esitys, ”jonka kaikki kohtaukset sijoittuvat kuntosalille. Kaikki. Keskusteluja käyRisto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Jörn Donner oli monipuolinen ja tuottelias kirjailija, elokuvaohjaaja ja kulttuurivaikuttaja, myös Helsingin kulttuurielämässä. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Jarkko Mandelinin Kinetic Orhesta WILDLIFE on hieno fyysinen tanssiesitys Stoan salissa. Tyttö ylösalaisin on Lyyli Mandelin, 6v. Kuva: Mikael Ahlfors. Ikonia omaksi kuvakseen on herkkä, tunnelmallinen esitys ihmisen ja elämän pyhyydestä. Kuvassa lopun harras kynttiläasetelma Ylioppilasteatterin studiossa. Kuva: Veera Konsti. Rebekka Holi on raikas uusi laulaja-lauluntekijä. Kuvassa hän esiintyy Ilves-teatteri Räntäkarnevaalilla helmikuulla Käpylässä. Kuva: Valo Rinne. Global Music Clubilla Tenho Restobarissa oli Malang Cissokho Quintetin uusimman levyn “Djangal” levynjulkaisukeikka. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikko 10-11/2020 ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jo kahdeksatta kertaa kansainvälistä naisklovnifestivaalia. Festivaali tuo yhteen kansainväliset ja kotimaiset klovnerian tekijät ja kokijat. Kanadan tunnetuimmat klovnisiskokset saapuivat odotetuksi vieraiksi. ”Morro”, Heather Marie Annis, ja Jasp, Amy Lee tuottavat esitysten lisäksi myös kirjoja, elokuvia sekä sävellyksiä. Tekeillä on jo TV-sarja. Aiemmin hulvattomia esityksiä mm. murrosiästä ja start-up-bisneksestä tehneiden Morron ja Jaspin uusin esitys ”Save the Date” käsittelee sisaruutta ja ystävyyttä. Jos sanoo “Tahdon” jollekin, sanooko samalla ”En tahdo” jollekin muulle? Jasp menee naimisiin, Morrosta tulee kaaso, jolle oli komea englanninkielinen sana. Klovnisisarukset joutuvat neuvottelemaan suhteensa uusiksi, kun kuvioon tulee kolmas osapuoli, Jaspin puoliso. Selviävätkö klovnit uudessa, mullistavassa tilanteessa? Ainakin esiintyjät selviävät, fyysistä huumoria ja loistavaa naurun ajoitusta! Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, yhdysvaltalaisen huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi meidät mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Jäykät suomalaiset ovat usein varautuneita, kun joutuvat valokeilaan. Nyt sitä ei tapahtunut, vaan klovni sai katsojat vapautumaan pimeässä salissa, jota hän valaisi pöytälampun kohdevalolla yksi kerrallaan. Ja mitä taitoja meistä löytyikään. Lauluääntä, murhaajan ja uhrin roolien esittämistä, charmööriä. Ympäri maailmaa useiden festivaalien pääpalkinnoilla huomioitu komediaesitys toi kuulun klovnin ensimmäistä kertaa Suomeen. Törkeän hauska show oli alusta loppuun vuorovaikutukselliseen kyytiin, jossa kukaan ei ole turvassa! Aiemmilla festivaaleilla hurmannut valloittava Maija-klovni saapui koko perheelle suunnatulla ”Balalaukku”-esityksellään. Se on klovnimaisteri Hanna Terävän ja muusikko Tapani Variksen musiikkija klovneriaesitys. Kokonaiset maailmat napsahtavat esiin matkalaukun aukaisulla. Äänimaailma syntyy livenä, matkalaukun mittaisilla soittimilla. Viikonlopun iltanäytösten yhteydessä oli klovnitohtorien vastaanotto Hurjaruuthin teatterilämpiössä ja verstaalla. He testasivat katsojien festarikuntoa ja tekivät tarvittaessa hoitotoimenpiteitä. Kun sisään oli mennyt tai kutsuttu vain naisia, kysyin eikö miehiä oteta ollenkaan. Minut hyväksyttiin mukaan sanoilla, että kaikki kelpaavat, naiset, miehet, muunsukupuoliset… Tohtorikaksikkona oli varmuudella Tri Mutru/ Mums eli Janna Haavisto, jonka ihaniin silmiin olin hukkua selälläni maatessani. Hän puhui koko ajan Turun termeillä, aurajuustoa, auraolutta ym. Toinen oli Tri Tanttarulla eli lajin legendoihin kuuluva Taina Mäki-Iso. Kun he kysyivät, mitä tehdään, pyysin hierontaa olkapäihin. Sain sitä ja Turun puhetta. Kun selvisi, että olen toimittaja, joka kirjoittaa heistä, hoito vain parani. ”Olisit sanonut heti…” Tanttarulla kaivoi möykkyisestä niskastani klovnin punainen nenän, jonka sain heti klyyvariini. Lopuksi hän kirjoitti todistuksen siitä, miten ihana olen. Ja antoi rohdoksi pienen lasin juomaa, jota epäilin punaviiniksi, vaikka saattoi se olla jotain muutakin. Heti auttoi kolotuksiin. dään kuntosaliharjoittelun ja -oleilun lomassa.” Kuntosalien ikkunat ovat usein katutasolla, josta ohikulkijat voivat katsella sisään. Muistan usein ajatelleeni, mitähän nuo puhuvat keskenään. Ulospäin näyttäisi: ei mitään. Työryhmä on rakentanut Teatteri Takomon Fredantorin näyttämölle ihan oikean kuntosalin. Esitys rakentuu esiintyjien ihan oikeasta kuntosaliharjoittelusta. Jännitteet eivät rakennu henkilöiden vastakkaisista tahdonsuunnista tai ikuisista ihmisyyden kysymyksistä, vaan yksinkertaista asioista siitä, mitä kukin jaksaa tehdä. Ella Kähärän käsikirjoittaman ja Joel Härkösen ohjaaman näytelmän puoliajat jakautuvat hyvin selvästi toisistaan. Ensimmäisellä jaksolla draaman keskiössä seitsemästä näyttelijästä ovat loistava Milla Kuikka, joka kelaa elämäänsä kahden miehen, innokkaasti yrittävän Joel Hirvosen ja vetäytyvämmän Tuomas Rinta-Panttilan kanssa ja välissä. Ihmisja seurustelusuhteita hapuillaan. Naisen kännykkään tulee koko ajan työvuorotarjouksia ex-pomolta, joihin hän vastaa kieltävästi. Toinen puoliaika on naisen hautajaisten järjestelyä. Mustia pukuja, kinastelua hautaustavasta ja –hinnasta sekä arkunkantoa. Muut naiset/näyttelijät pääsevät esiin. Millan roolihenkilö on kai arkussa, katsoja olettaa. Tumman ja intensiivisen Sara Paasikosken kiihkeä puhe jää mieleen. Liikunnan ilot oli Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Takomon yhteistuotanto. Jokanaisen niksikirjalla elämä hallussa On ihana 1950-luvun vintage-sisustus ja vastaleivottu pulla tuoksuu. Neiti Nieminen järjestelee juhlia ja kaiken on oltava tip top. Vieraslistalla on kuuluisuuksia aina Amerikasta asti. Mutta kaikki keskeytyy, kun vieraat saapuvat etuajassa tärkättyjen liinojen ja kiillotettujen kuparipannujen keskelle. Jotkut tulevat kutsuttuina, osa ilman kutsua. Ja Neiti Nieminen tempautuu valssin ja valtataistelun pyörteisiin. Kahden naisen, käsikirjoittaja Marjaana Kuusniemi-Korhosen ja Kaisu Kurjen, esittämä musiikkinäytelmä kertoo yksinäisyydestä ja kontrollista sen eri muodoissa sekä rakkaudesta ja mielikuvituksen voimasta. Neiti Niemisellä on vahva side omaan niksikirjaan, jonka on kirjoittanut hänen isoäitinsä. Hänelle koti ja sen hoitaminen oikein on Huippuvieraita ja klovnitohtoreita Punaisessa helmessä Yksityisetsivä ”Butt Kapinski”, huippuklovni Deanna Fleysherin mestariteos, tempasi mukaansa esiintymään film noir –murhamysteeriin. Kuva: Mihaela Bodlovic. Heather Marie Annis ja Amy Lee tekevät hulvattoman hauskaa naisista, joista toinen on menossa naimisiin ja toinen ihmettelee omaa asemaansa. Kuva: Alex Nirta. Hanna Terävä palaa Maija-klovnina Balalaukun arvoitusten äärelle. Kuva: Riku Virtanen. maailman tärkein asia ja muuta ei hänen elämäänsä juuri kuulukaan. Huoltomies käy ja kutsuja neiti suunnittelee mielikuvitusvieraille, filmitähdille ihan Amerikan maalta. Mainiot esiintyjät yltävät moneen; Marilynin, Elviksen ja Paula-tytön ja muut roolit vaihtuvat vauhdissa. Kaisu Kurki esittää lanteet keinuen Elvis-huoltomiestä ja laulaa itsensä neiti Niemisen sydämeen. Lauluissa neiti Nieminen on vapaa. Markku Arokanto vastaa ohjauksesta ja napakasta esitysdramaturgiasta. Teokseen on sävelletty raikkaita lauluja. – Me kerrotaan tää tarina yhdessä. Teos sopii niille, joiden koti on täydellinen, epätäydellinen, siisti, sotkuinen, tyhjä tai täynnä täydellisen keskeneräisiä ihmisiä. Esitys on uutta absurdia musiikkiteatteria. Ilo pulppuaa taiteesta Rikun kirjastossa Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamon juhlavuosi käynnistyi 8.2. järjestetyillä kaikille avoimilla Rikhardinkadun kirjastoon levittäytyneillä syntymäpäiväjuhlilla. Ensimmäisen kerroksen kokoustilassa toimii päivän ajan pop-up-taidekahvila, joka tarjosi kakkukahvit ja taidekirjoja luettavaksi. Taidelainaamossa avautui ”Silkkaa iloa” juhlanäyttely, johon osallistui yli sata Helsingin Taiteilijaseuran jäsentaiteilijaa. Myös Galleria Rikhardin kuukauden taiteilija Maaria Märkälä oli paikalla Vähän lisää shampanjaa! -hengessä. Lastenosastolla oli työpaja. Ohjelma huipentui Kirjatornissa nähdyllä Meri Nikulan performanssilla ”Ilon Sietämätön Keveys”, josta lapset tykkäsivät kovasti. Hän esiintyi yleisön keskellä. Sanoma kuuluu: – Ilo on radikaalia. Ilo on räjähtävää. Ilo kiepauttaa perspektiivin ylösalaisin. / Ilo ei kysy lupaa. llo ei selittele itseään. / Ilo on vapaa ja lentää juuri niin korkealla kuin haluaa. Nikula on laulaja, performanssitaiteilija ja parantavan äänen kanava. Oma ääni ja vartalo ovat ydinelementtejä kaikissa hänen teoksissaan. Hänen esityksensä ovat usein aistillisia ja syvästi koskettavia. Taiteen ja äänenkäytön parantava vaikutus ja ihmisäänen rajaton ilmaisuvoima ovat työn keskeisiä elementtejä. Teksti: Risto Kolanen Upeat teatteriopiskelijat Milla Kuikka ja Joel Hirvonen esittävät elämää liikuntasalilla Takomossa. Kuva: Mitro Härkönen. Neiti Niemisen Marjaana Kuusniemi-Korhonen (oik.) täydellisessä 1950-luvun kodissa käy Paula-tyttökin, Kaisu Kurki vierialulla. Kuva: Tiina Oasmaa. Taidelainaamon 25-vuotisjuhlissa Meri Nikulan esittämä performanssi Ilon sietämätön keveys oli varsinkin lapsille hyvin mieluinen Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikko 10-11/2020 ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa sekä oman toimintansa että ostamiensa palveluiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suurin osa ilmastopäästöistä syntyy omissa prosesseissa, kuten jätteiden käsittelyssä ja jätevedenpuhdistuksessa. Ulkopuolisten palveluiden osuudessa korostuvat erilaisissa kuljetuksissa syntyvät päästöt. HSY on seurannut omista prosesseista ja energiankulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä jo yli vuosikymmenen ajan. Päästöjä syntyy esimerkiksi käsittelylaitosten, kiinteistöjen, autojen ja koneiden käytöstä. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä muodostuu jäteveden puhdistuksessa ja jätteiden käsittelyssä, kuten kompostoinnissa ja kaatopaikan hajapäästöinä. Edellä mainittujen lisäksi ilmastopäästöjä muodostuu tietyistä ulkoisista palveluista, kuten kuljetuksista ja työkoneiden energiankulutuksesta. Ulkoisten palveluiden osuus kokonaispäästöistä alle 10 prosenttia – Vuoden 2018 laskennan perusteella suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä on edelleen peräisin HSY:n omista prosesseista, kuten jätevedenpuhdistuksesta ja jätteiden käsittelystä. Ulkoistettujen palveluiden, kuten esimerkiksi jätteenkeräyksen, osuus kokonaispäästöistä on melko pieni, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen. HSY:n omasta toiminnasta ja ulkoisista palveluista syntyvät kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 150 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2018. Ulkoisten palveluiden osuus näistä päästöistä oli alle 10 prosenttia. Vuoteen 2014 verrattuna HSY:n ulkoisten palveluiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2018 kasvaneet noin 16 prosenttia. Koska esimerkiksi jätehuoltoon liittyvät kuljetustehtävät ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana, myös niistä aiheutuvat päästöt ovat kasvaneet. – Monipuolinen lajittelu ja materiaalivirtojen hallinta ovat tärkeässä roolissa edistettäessä kiertotaloutta pääkaupunkiseudulla. Tällä on kuitenkin kuljetussuoritteita lisäävä vaikutus. Siksi ajoneuvojen polttoainevalinnoilla on väliä ilmastonmuutoksen torjunnassa, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo. Jäteauton polttoaineeksi vähäpäästöiset vaihtoehdot HSY:n tavoitteena on vähentää kolmanneksella oman toimintansa ja tuottamiensa palvelujen kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Hiilineutraalisuus on tarkoitus saavuttaa vuonna 2030. – Ympäristövastuu ja resurssitehokkuus ovat keskeisiä teemoja toiminnassamme. Kehitämme jatkuvasti uusia tapoja vähentää ilmastopäästöjä niin omassa toiminnassamme kuin ostamissamme palveluissa. Haluamme esimerkiksi saada jätekuljetusten ilmastopäästöt minimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme jäteautoissa fossiilisista polttoaineista, Inkinen sanoo. Mistä HSY:n ulkoisten palveluiden ilmastopäästöt koostuvat? Kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta merkittäviä ulkoisia palveluita ovat esimerkiksi jätehuollon kuljetustehtävät, kuten • jätteen keräys • materiaalijakeiden kuljetukset käsittelylaitosten välillä • erilaiset sisäiset massojen siirrot. Myös vesihuollossa ulkoiset palveluntarjoajat vastaavat monista kemikaalija lietekuljetuksista, työmaakoneista ja -autoista. Päästöjä syntyy myös HSY:n työntekijöiden työpäivän aikana tekemistä matkoista, mutta jäteja vesihuollon kuljetuksiin ja työkoneisiin verrattuna niiden merkitys on vähäinen, ainoastaan muutama prosentti. H Kirja-arvostelu ”Kun Kekkosta kuopattiin!” ? ”Hei mambo, hei mamboo, tehdään kekkosesta luurankoo....”. Näin hoilasivat kakarat Kallion kaduilla 1950-luvun alussa, minäkin. Hoilauksen kohde oli Suomen silloinen pääministeri Urho Kekkonen, Suomen Tasavallan myöhempi presidentti, maamme pitkäaikaisin. Suurten ikäluokkien ”ainoa presidentti Urkki”. Maamme viisinkertaisen pääministerin pilkkaaminen ei ollut vain kakaroiden lauleskelua, vaan isommat kakarat yrittivät tosissaan, jatkuvasti,vihan vallassa tehdä Urho Kekkosesta ”poliittista luurankoa” lukuisia tappouhkauksia unohtamatta. Urho Kekkosen tietä presidentiksi 1956 moninaisten erittäin vaikeiden vaiheiden jälkeen kuvaa erinomaisesti professori Juhani Suomen uusin kirja ”Kolmasti kuopattu – Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944 -1956 ( Vastapaino 2020, 352 s.). Uusi ulkopolitiikka Suomi Saksan liittolaisena oli hävinnyt II maailmansodan, idän ”savijaloilla seisova jättiläinen” Neuvostoliitto oli sodan voittajia ja saneli rauhanehdot Suomelle sallittuaan Stalinin myötävaikutuksella Suomen tehdä erillisrauhan syksyllä 1944, II maailmansotahan jatkui vielä kevääseen 1945. Suomi oli erillistapaus, jolle rauhanteossa asetettiin brittiläis-venäläisen valvontakomission taholta erityisiä,omia vaatimuksia. Suomen oli luotava aivan uusi ulkopolitiikka. Aiemmista vihollisista, Suomesta ja Neuvostoliitosta piti tulla ystäviä,naapuriystäviä. Suomen kansalle vaikea, mahdoton asia. Tätä ”mahdottomuutta” lähtivät toteuttamaan Tasavallan Presidentti J.K. Paasikivi ja silloisen Maalaisliiton poliitikko kansanedustaja Urho Kekkonen. Suomi kuvaa erinomaisesti sitä hidasta, poliittista prosessia, kivireen vetämistä, mitä tämä kaksikko vuodesta 1944 alkaen teki. Vastassa oli lähes koko Suomen poliittinen johto äärivasemmalta noussutta SKDL:ää lukuunottamatta. Omassa puolueessaan Maalaisliitossa ( nyk. Keskustapuolue ) Kekkosen ja uuden ulkopolitiikan vastustus oli kovaa, vielä kovempaa oli SDP:n Kekkos-viha jota Kokoomus säesti. Paras ja välilllä ainoa tukija oli Presidentti Paasikivi. Kirja kertoo miten Kekkosen aiemmat uskotut Sakari Tuomioja ja Teuvo Aura pettivät kaverinsa. Puolueiden lisäksi Kekkosta lyötiin jatkuvasti julkisuudessa, erityisesti pääkaupungin lehdet Ilta-Sanomat,Uusi Suomi,Helsingin Sanomat kunnostautuivat poliittisten tölväysten levittäjinä. Helsingin Sanomiahan luonnehdittiiin ”Länsi -Saksan kristillisdemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajaksi Suomessa ”. Suomen kirja tarjoaa erinomaisia esimerkkejä tuon ajan poliittisesta Kekkos-vastaisesta kirjoittelusta, USA:ta myöten. Vihapuheita ja tappouhkauksia Minkälainen mies Urho Kekkonen sitten oli ? Lehdet kertoivat: Kekkonen oli ”juopotteleva hotellitappelija, kielitaidoton nurkkapoliitikko,hysteerinen pyrkyri, Kekkonen raahasi naista korvarenkaista,Kekkonen tappeli ministerin kanssa, ministereillä oma bordelli Meilahdessa, Kekkonen innokas asiakas, sukupuoliatleetti, Kekkonen vietiin poliisiasemalle, täysjuovuksissa ruotsalaisessa suurhotellissa”. Kekkosen puoliso Sylvi leimattiin ”kommunistien myötäjuoksijaksi! ”Ruotsinkin lehdet yhtyivät solvaamisiin, Vecko-Journalen leimasi Kekkosen ”saatanan kännikalaksi”. Vihapuheet ja valheuutiset eivät ole mikään tämän päivän ilmiö Suomessa, välineet vaan ovat nykyaikaistuneet. Presidentti Ståhlberg jo uhattiin tappaa,jos hänet valitaan 1931. Kekkonen ja myös hänen Sylvi-puolisonsa saivat tappouhkauksia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Uskomattomien vaiheiden jälkeen Urho Kekkonen sai presidentinvaaleissa 1956 valitsijamiesääniä 151 ja tuli valituksi. Ennen vaaleja häntä kohtaan ilmenneitä törkeyksiä ja niiden levittäjiä Presidentti ei koskaan unohtanut. Juhani Suomen kirja Urho Kekkosesta ”Kolmasti kuopattu” on erinomaisen elävästi kirjoitettu, uskomatonta ajankuvaa, Suomen historiaa. Miten maamme selvisi hengissä? Lukijalle syntyy mielikuva: oli se Urkki kova jätkä! Pekka Hurme HSY:n tavoitteena olla hiilineutraali vuonna 2030 Jäteautot kulkevat jatkossa muulla kuin fossiilisella polttoaineella. Kuva: HSY/Hannu Bask. Kallion ja Vallilan alueiden esteettömyys ja palvelut turvattava Eläkepäiviä näyttelystä, kuva: Toivo Koivisto: Kesän ennätyshelteillä yhteislaulu. ? Helsinki ikäystävälliseksi juhlaa vietetään Kinaporin monipuolisen seniorikeskuksen juhlasalissa torstaina 12.3. klo 13 alkavassa kaikille avoimessa juhlassa. Juhlan historiaosuuden on kirjoittanut ja ohjannut Erkki Haapalainen. Juhlaan saapuu ministeritason vieraita sosiaali-ja terveysministeri Aino –Kaisa Pekonen sekä apulaispormestari Sanna Vesikangas ja Eläkeläiset ry toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Juhla liittyy Kallion Vallilan eläkeläiset ry 60 vuotiseen taipaleeseen. Haitaristi Reino Bäckström esiintyy yhdessä Työläislaulajat kuoron kanssa. Kinaporin käytävä galleriassa on esillä yhdistyksen valokuvakerhon näyttely Eläkepäiviä koko maaliskuun ajan.
13 Viikko 10-11/2020 Itä-Helsingin keskusta -kilpailussa jatkoon neljä ehdotusta Koostekuva, jossa jatkoon päässeet ehdotukset. Ylärivi: Helsinki East Village, ITIS SITI. Alarivi: Itä-Helsingin Glokaali keskusta ja JALAN JALOIN. ? Helsingin kaupungin järjestämän kansainvälisen Itä-Helsingin keskusta ideakilpailun toiseen vaiheeseen on valittu neljä ehdotusta. Jatkoon valitut ehdotukset ovat: • Helsinki East Village • Jalan jaloin • ITIS SITI • Itä-Helsingin Glokaali keskusta Kansainvälisen ideakilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 48 ehdotusta. Palkintolautakunta toteaa, että ehdotusten joukossa on paljon erittäin hyviä töitä. Erityistä tyytyväisyyttä palkintolautakunnassa herättikin kilpailuehdotusten ja ideoiden monipuolisuus ja rohkeus. – Helsingin tavoitteena on kehittää esikaupunkien vanhoja keskuksia elävämmiksi ja viihtyisämmiksi. Tämän kilpailun tavoitteena on löytää parhaat keinot kehittää Itäkeskuksesta aikaisempaa vetovoimaisempi koko Itä-Helsingin keskusta. Kaikki neljä jatkoon valittua ehdotusta vastaavat kiinnostavalla ja korkealaatuisella tavalla tavoitteeseen kehittää Itä-Helsinkiä, mutta kukin toisistaan eroavilla keinoilla ja painotuksilla, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaikkia jatkoon valittuja ehdotuksia yhdistää myös kokonaisvaltainen, koko kilpailualueen kattava laadukkuus. Jatkoon valittiin ehdotuksia, joissa pääosassa on nykyisten toiminnallisten ytimien ja julkisten tilojen paikkalähtöinen kehittäminen, sekä ehdotuksia, jotka tuovat Itäkeskukseen isoja uusia toimintoja tai merkittävästi muuttavat alueen toiminnallista painopistettä. Kaupunkilaisilla on ollut mahdollisuus antaa äänensä omalle suosikilleen tykkäämällä sekä kommentoida ehdotuksia kilpailun verkkosivuilla. Eniten tykkäyksiä kaupunkilaisilta saivat ehdotukset Itis siti, East Central Park ja Helsinki East Village. Alueen uudistamiseen suhtauduttiin kaupunkilaisten palautteissa myönteisesti ja rohkeatkin visiot saivat runsaasti positiivista huomiota. Kaikkiin kilpailuehdotuksiin voi tutustua osoitteessa: https://www.itahelsinginkeskusta.com/ Kilpailun aikataulu Toiseen vaiheeseen valittujen ehdotusten tekijät pääsevät jatkokehittämään töitään kevään aikana ja lopulliset työt jätetään arvioitavaksi kesäkuussa. Toisen vaiheen kilpailuehdotukset tulevat esille ja kommentoitavaksi kilpailun verkkosivuille kesäkuussa. Kilpailun tulos ja ehdotusten tekijät julkaistaan loka-marraskuussa 2020. Itä Helsingin keskusta -kilpailun tavoitteena on antaa lähtölaukaus itäisen Helsingin tärkeimmän aluekeskuksen muuttamiselle toiminnoiltaan ja ilmeeltään urbaaniksi keskustaksi. Kilpailualueen eri osa-alueet halutaan nivoa yhtenäiseksi kaupunkikeskustaksi, jonka vahvuutena on alueen omaleimainen ja monikulttuurinen identiteetti. Ulkoistaako Helsinki terveysasemia bisnekseksi? Maanantaiklubilla esiintyvän Niemen debyyttilevystä. ? Helsingin sote-lautakuntaan on tulossa esitys 1 – 2 terveysaseman ulkoistamisesta yksityisen firman hoidettavaksi. Miksi rikkaassa Helsingissä valmistellaan terveysasemien ulkoistamista ja mitä vaihtoehtoja esitykselle on? Tästä keskustellaan maaliskuun alun Maanantaiklubilla ravintola Oivassa. Keskustelemassa ovat sote-lautakunnan jäsenet Maritta Hyvärinen (kok), Kati Juva (vihr) ja Karita Toijonen (sdp) sekä Kallio-Vallilan eläkeläisten puheenjohtaja Olli Salin. Maanantaiklubin artistivieraana on NIEMI duo. NIEMI on taianomainen sekoitus suomalaista tuutulaulutraditiota ja ambientia. Kaikuisa laulu ja vahvat luontokuvat vievät mukanansa paikkaan, johon ahdistus, väsymys ja suru eivät ulotu. Debyyttialbumi Spiraalit ilmestyi helmikuussa. Maanantaina 3.2. klo 19 alkavaan tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kuukauden ensimmäisinä maanantai-iltoina järjestettävien Maanantaiklubien vetäjinä toimivat Maria Malmström ja Yrjö Hakanen.
14 Viikko 10-11/2020 Kestävän korjaamisen tueksi kaivataan tietoa, osaajia ja verkostoja ? Vanhan rakennuskannan kestävä korjaaminen edellyttää monenlaista asiantuntemusta. Korjausrakentajat kaipaavat tuekseen erityisesti asiantuntevien ja luotettavien tahojen ohjeita sekä alan osaajia, kertoo tuore kysely. Tietoja kokoavaa palvelua kaivataan Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu -hanke selvitti loppuvuodesta 2019 maanlaajuisella kyselyllä korjausneuvontapalveluiden saatavuutta ja korjaajien saamaa tukea. Eri aikakausien rakennusten korjaaminen edellyttää monenlaista asiantuntemusta, joka alkaa käydä vähiin myös alan ammattilaisten keskuudessa. Kyselyn mukaan kestävän korjausrakentamisen tueksi kaivataan erityisesti kokonaisvaltaista tietoa sekä osaajia ja verkostoja. Nykyisellään neuvoja on saatavilla yksityisyrittäjiltä, alueellisilta vastuumuseoilta, yhdistyksiltä ja korjausrakentamiskeskuksilta. Erityisesti puolueettomilta tahoilta, kuten viranomaisilta tai yhdistyksiltä saatavia neuvoja arvostetaan. Alueelliset vastuumuseot, entiset maakuntamuseot, ovat tarjonneet korjausneuvontaa, mutta tilanne on vaihdellut alueittain. Tulevaisuudessa vastuumuseoiden neuvonnan odotetaan kuitenkin parantuvan lisääntyneiden resurssien myötä. Korjausklinikka-hanke kohdistuu erityisesti Päijät-Hämeeseen, missä on ollut niukasti saatavilla korjausrakentamisen neuvontaosaamista ja -palveluja. Vuoden 2020 alusta Lahden museossa on aloittanut korjausrakentamisen asiantuntija. Osaajat esille Vastaajista monet kaipasit koottua tietoa oman alueensa korjausrakentamisen osaajista sekä alan tapahtumista ja kursseista. Korjausklinikka pyrkii kartoittamaan Päijät-Hämeen osaajia ja kehittämään osaajatietopankkia alueelle. Koko maata palvelemaan on perustettu Facebook-ryhmä, jossa jaetaan vinkkejä korjausrakentamisen tietolähteistä, tapahtumista ja kursseista. Osaajat pääsevät esille myös hankkeen tapahtumissa. Ensimmäisessä yleisötapahtumassa lauantaina 14. maaliskuuta Heinolan WPK-talolla kerrotaan kestävästä korjaamisesta ja WPK-talon korjauksen suunnittelusta. Hyvin hoidettu rakennettu kulttuuriympäristö on maaseudun ja taajamien tärkeä vetovoimatekijä. Korjausklinikka-hanke edistää maaseudun ja taajamien kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjausja täydennysrakentamista sekä tukee alan elinkeinojen uudistumista. Hankkeen toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja Suomen Kotiseutuliitto, Hämeen ELY-keskuksen Maaseuturahaston avustuksella. Yhteishaussa Helsinki tarjoaa monta reittiä tulevaisuuteen ? Valtakunnallinen yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin alkaa 18. helmikuuta ja päättyy 10. maaliskuuta. Helsingin kaupunki toteuttaa koulutustakuuta eli takaa kaikille helsinkiläisille peruskoulunsa päättäville opiskelupaikan. Peruskoulunsa 2020 päättävistä helsinkiläisistä vähintään 60 prosentille taataan opiskelupaikka lukiokoulutuksessa ja 40 prosentille ammatillisessa koulutuksessa. Stadin ammattija aikuisopistossa ja kaupungin lukioissa on aloituspaikkoja kaikkiaan noin 6 000 opiskelijalle. Haku Opintopolun kautta Yhteishaussa 18.2.– 10.3.2020 ovat mukana ammatilliset perustutkinnot ja lukiokoulutus. Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksensa päättäville sekä ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa opintopolku.fi. Opintopolusta löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Jos peruskoulun jälkeinen suunta ei ole vielä selvillä, Next Level -sivustolta löytyy apua. Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat ysiluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Stadin ammattija aikuisopistoon hakevia palvelee hakutoimisto. Stadin ammattija aikuisopistossa tarjolla 27 perustutkintoa Stadin ammattija aikuisopisto tarjoaa yhteishaussa 27 perustutkintoa. Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa alkaa uutena kuvallisen ilmaisun osaamisala. Urheilijoille Stadin ammattija aikuisopisto on oiva opinahjo, sillä urheilu-uran voi luontevasti yhdistää ammatillisiin opintoihin. Jatkuvassa haussa voivat hakea kaikki, jotka haluavat hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Myös yhteishaussa ilman paikkaa jääneet voivat hakea jatkuvassa haussa. Stadin ammattija aikuisopisto on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskella yli 50 ammattiin 15 toimipaikassa ympäri Helsinkiä. Lisää tuskaa roppakaupalla bändejä ? Ohjelmaa täydentävät muun muassa Amon Amarth, Mokoma, Eluveitie, Lost Society ja Gaahls Wyrd. Devin Townsend tuo Tuskaan harvinaisen By Request -keikkansa, jonka settilistan päättää Tuska-yleisö. Helsingin Suvilahdessa 26.–28.6.2020 järjestettävän Tuskan esiintyjäkaartiin on julkaistu liuta uusia tykittelijöitä. Samalla myyntiin tulivat yhden ja kahden päivän liput. Joulukuussa loppuunmyydylle Black Boxille soittanut länsinaapurin viikinkiryhmä Amon Amarth on lisätty perjantain ohjelmistoon. Avauspäivän muita lisäyksiä ovat Sveitsin folkylpeys Eluveitie, Suomi-hevin kultapojat Lost Society, sanfranciscolainen postmetal-yhtye Deafheaven sekä kotimaiset Mørket, Khroma ja Oceanhoarse. Lauantaipäivän uutta ohjelmasatoa edustavat uuden albumin julkaisuun valmistautuva Mokoma, Norjan black metal -skeneä edustava Gaahls Wyrd, numetal-ilmiö Lähiöbotox, HC-punkjyrä Kohti Tuhoa ja kaihoisan kaunis Vorna. Progemetallin mestari Devin Townsend tuo Tuska-sunnuntaihin harvinaisen By Request -erikoiskeikkansa. Townsend-fanit saavat äänestää suosikkejaan ennakkoon annetusta kappalelistasta, ja eniten ääniä saaneet biisit kuullaan livenä Suvilahdessa. Biisejä Devin Townsendin Tuska-settiin voi äänestää täällä. Sunnuntaille on lisätty myös progressiivis-aggressiivinen Humavoid. Aiemmin julkaistut Tuska 2020 -esiintyjät: Korn, Gojira, Faith No More, Deftones, Baroness, Symphony X, Insomnium, Jinjer, Vltimas, High On Fire, Perturbator, Midnight, Oranssi Pazuzu, Hacktivist ja Skynd. Lisää artisteja julkistetaan kevään kuluessa. Tuskan ikäraja on 18 vuotta. TUSKA 26.–28.6.2020 Helsinki, Suvilahti #tuskafestival Raitiolinjat 6 ja 6T eivät aja Hietalahden kautta 2.3. 20.7. Myös bussilinjat 21 ja 23N poikkeusreiteillä ? Raitiolinjat 6 ja 6T siirtyvät poikkeusreiteille 2.3. 20.7. väliseksi ajaksi ja myös bussilinjat 21 ja 23N ovat poikkeusreiteillä Hietalahden alueella. Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. Kulku Hietalahden kautta on estynyt Hernesaaren raitiotien rakentamiseen liittyvän työmaan takia. Liikenne palaa normaaliksi maanantaina 20.7.2020. Työmaa vaikuttaa myös bussilinjaan 21 sekä yöbussilinjaan 23N vastaavalla aikavälillä eli 2.3.20.7. Pysäkki Hietahdentori (H1169) siirtyy Hietalahdentorin toiselle laidalle ja pysäkki Hietalahdentori (H0807) poistuu väliaikaisesti käytöstä. Poikkeusreitit: Linja 6/6T poikkeusreitti: Raitiolinja 6 siirtyy ajamaan Kampin kautta linjana 6T maanantaista 2.3. alkaen. Näin ollen Bulevardin ja Hietalahden reittiosuus jää siis ajamatta eikä linja 6 aja Bulevardille tai Hietalahteen tänä aikana. Linjan 21 poikkeusreitti: Fredrikinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Eiran suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Albertinkatu. Linjan 23N poikkeusreitti: Albertinkatu-Bulevardi-Abrahaminkatu-Lönnrotinkatu-Hietalahdenkatu-Hietalahdenranta. Keskustan suuntaan: Hietalahdenranta-Uudenmaankatu-Fredrikinkatu. Mokoma. Devin Townsend. Kuva Tanya Ghosh. Amon Amarth.
15 Viikko 10-11/2020 ? T a i d e m a a l a r i l i i t o n Teosvälitys 7.-15.3. on vuosittainen suurtapahtuma ja tilaisuus saada kokonaiskuva Suomen nykymaalaustaiteesta ja nähdä millaisia tekijöitä taidekentällä nyt on. Myynnissä on lähes 1700 taideteosta yli 600 Taidemaalariliittoon kuuluvalta taiteilijalta kautta Suomen. Vierailijoita on noin 20 000 kävijää. Japanilaisia muistoja kotiseudusta Kuvataiteilija Hiroharu Morii asuu Osakassa, Japanissa ja on valmistunut taiteen maisteriksi Tokion taideyliopistosta. Visuaalinen kieli käy vuoropuhelua traditionaalisen japanilaisen maalauksen ja nykytaiteen välillä. Filosofisena lähtökohtana maalauksissa on tyhjän tilan luominen kuvan sisälle. Hän on kokenut vahvaa yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja ympäristöön. Morii on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidenssiohjelmiin Virroilla ja Kemijärvellä. Hän on myös kuratoinut kaksi suomalaisen nykytaiteen näyttelyä Osakaan. Perustutkintonsa hän suoritti öljymaalauksessa. Tm•galleria, Erottajankatu 9b, esittelee todella tyylikkään taitavia akryyli kankaalle –teoksia, joita on inspiroinut taiteilijan lapsuuden maisemat Habikinossa. Maalauksissa on huumoria, mysteeriä, fantasiaa ja joskus pelkoa. Kohtaamisten muistot maalauksiksi Anna Retulaisen uusin näyttely on nimeltään Kohtaamisia. Nimi luonnehtii taiteilijan työskentelytapaa. Hän tapaa asioita, esineitä, paikkoja ja tiloja, tutkii niitä huolellisesti, minkä jälkeen hän maalaa omat kokemuksensa ja muistonsa. Uusi teossarja koostuu kymmenestä saman kokoisesta maalauksesta, jotka näyttävät aluksi enemmän tai vähemmän abstrakteilta. Ne paljastuvat läheltä esittäviksi maalauksiksi, joissa on kuvattu erilaisia tiloja. Ulkonäkö vaihtelee, sillä välillä niiden pinta on kuin harson peitossa, välillä näky on seljennyt. Tämä on taiteilijan viides yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10. Teosten tyylin tunnistaa, vaikka ne voivatkin erota toisistaan. Välillä väriä on paljon, toisinaan taiteilija on taas hionut ja raapinut väripigmentit melkein pois ja maalauspohja on näkyvillä. Metsä-maalauksista tuli 2018 ensimmäiset Presidentinlinnaan pysyvästi sijoitetut nykytaideteokset. Ei muuta kuin totuus Zetterberg Gallery, Ludviginkatu 3-5 A, esitteli ylpeänä Jani Leinosen kauan odotettuja lasimaalausteoksia ensimmäistä kertaa Suomessa. Lies, Lies, Lies -näyttelyn avulla Leinonen muuttaa gallerian valon, värin ja heijastuksen pyhäköksi. Astuminen valheiden sisälle on kokijalle mystinen kokemus. Hämärässä, tanssivissa valonsäteissä ja heijastuksissa syntyy palvontapaikan ulkoasu ja tuntuma. Lasimaalaukset, perinteet, jotka ovat juurtuneet kristinuskoon eurooppalaisessa yhteydessä, ovat hallitseva piirre. Taiteilijan mukaan eurooppalainen kulttuuri on juurtunut kristinuskoon ja sillä kulttuurilla on pitkä harhahistoria. Totuuden jälkeisen aikakautemme ongelmat perustuvat vahvasti tähän historiaan. Tämän pienen pyhäkön sisällä taiteilija saarnaa meitä ajattelemaan kriittisesti, Carmen Baltzar kuvaa Leinosen taidetta. Luonnon siveltimellä Jaana Kotamäki on ammattivalokuvaaja, valokuvataiteilija, kirjoittaja ja valokuvauksen kouluttaja. Taiteellisessa työssä erityisesti luova kuvaustyyli on noussut hänelle keskeiseksi tehokeinoksi. Esikoisteos ”Luonnon siveltimellä – valokuvataidekirja” ilmestyi helmikuulla. Hän on pitkän linjan palkittu valokuvaaja, jolla kuvausvuosia on takana 27 vuotta. Henkilökuvausten lisäksi luontokuvauksella on merkittävä sija sydämessä. Galleria Fogga, Lauttasaarentie 6, kokoaa ”Metsä kutsuu” –näyttelyssä kymmenkunta eri tavoin luontoa kuvaavia taitelijoita. Kuvallinen ilmaisu oli Kotamäelle tärkeää jo nuoruudesta saakka. Piirustus ja öljyvärimaalaus vaihtuivat matkan varrella valokuvaukseen, josta on tullut sekä ammatti, intohimo että elämäntapa. Luonnon taltioiminen dialle tapahtui jo 90-luvun alkupuolella ja jatkui 2000-luvun taitteesta lähtien digitaalisesti. Tunnetila virittyy kuvituksessa Galleria Kuvituksen, Hämeentie 28, uuden näyttelykauden avasi kuvittaja Ninni Kairisalon yksityisnäyttely ”Thrill”. Siinä nähdään Kairisalon kuvituksista tehtyjä pigmenttivedoksia ja mustepiirrosoriginaaleja. Keskeisessä roolissa on tummasävyistä ja elokuvallista syntetisaattorimusiikkia luovan Levinskyn “Electra Complex” -albumin kansitaide. Hän ja tanssitaiteilija Susanna Leinivaara esiintyivät gallerian 2-vuotisjuhlassa. Kairisalo on kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on toiminut alalla vuodesta 2007 toiminimellä Kali Graphics. Tyylini on tarkka ja yksityiskohtainen. – Tekniikkana käytän pääasiassa mustetta ja sivellintä yhdistettynä digitaaliseen värittämiseen. Muita käyttämiäni tekniikoita ovat vesiväri ja guassi. – Häpeilemätön eroottinen lataus toistuu kuvituksissa, jotka sisältävät viitteitä niin jungilaiseen psykoanalyysiin kuin kauhuelokuvien kuvastoon. Pään sisältä jokin pyrkii esiin Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittele vanhemman polven taiteilija, kuvaamataidon opettaja Marjatta Wariksen öljyvärimaalauksia. Aiemmin hän on ollut esillä Hämeenlinnassa ja ravintolassa ja studiossa Helsingissä. Hän sanoo: – Mietin maiseman luonnetta, mitä siitä muistan kun suljen silmäni. Waris maalaa muistamaansa, mutta työn kestäessä on pakko hyväksyä kuvan itsensä vaatimukset. – Onko kuva sitten lopuksi maisemaa ollenkaan? Tekijä on ollut rehellinen, joten katsoja päättää. Esittelyyn liittämässään runossa taiteilija linjaa teoksiaan: – pään sisältä / jokin nähty tai koettu / pyrkii esiin / pisteinä viivoina pintoina / väreinä. Kuin säveltäisi kuvaa Heta Kuchka on suomalaisamerikkalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen mediaansa ovat piirtäminen, laajamittainen valokuvaus ja video. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee hänen ”Sano joitain kaunista” – näyttelyn, joka koostuu 2-kanavaisesta HD videosta. Eri-ikäiset ihmiset osallistuvat videoon hämmentävän avoimella tavalla ja puhuvat 15 eri kieltä. Työ on hyvin kollektiivinen. Kuchkan aiheet yhdistävät omaelämäkerran, todellisuusdokumentaation ja fiktion, tuomalla esiin identiteettiä, viestintää ja yhteiskuntaa koskevia keskusteluja humoristisella kosketuksella. – Jos en ymmärrä kuulemaani, puhe muuttuu musiikiksi. Jos kuuntelen oikein tarkasti, minun ei tarvitse ymmärtää sanoja tietääkseni toisen aikomuksen. Luonnon vuosikierron mukana Hanne Rokkanen on espoolainen luontoaktivisti ja selkäinvalidi, joka on tehnyt taidetta täyspäiväisesti vuodesta 1995. Maalaamisen lisäksi hän tekee grafiikkaa, jota myös jatkuvasti opettaa. – Työni syntyvät luonnon vuodenkierron mukaan. Rehevän kasvun aikaan maalaukseni saattavat kerros kerrokselta huutaa vihreän eri sävyjä. Kun kasvu hiipuu ja valon määrä vähenee työni rauhoittuvat ja hiljenevät. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 18, esittelee ”Luonnon muistikuvia” – näyttelyn teoksia, joissa on käytetty akryyliä, akryylitussia ja viimeistelynä öljyväriä. – Työni kertovat ajatuksista ja tunteista, joita syntyy luontokokemuksista. Kesäisin maalaan mahdollisuuksien mukaan ulkona. Grafiikan töissä minua kiehtovat pienet yksityiskohdat. ja grafiikanvärien hehku. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Taka-talven kuvataide Marjatta Waris ja teoksensa Saari (vas.) ja Sudennäkemäjärvi Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvittaja Ninni Kairisalon yksityisnäyttely ”Thrill”-näyttelyssä Galleria Kuvituksessa on taiteilijan kuvituksista tehtyjä pigmenttivedoksia ja mustepiirrosoriginaaleja. Kuva: Riitta Salasto. Japanilainen kuvataiteilija Hiroharu Morii ja teoksensa The White-scape of Habikino IV Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Anna Retulainen ja ”Lattia on vinossa, en pääse ylös, tilassa on muita ihmisiä” -teoksensa Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jani Leinonen ja upea lasiteos Lies Zetterberg Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Yhteishaussa Helsinki tarjoaa monta reittiä tulevaisuuteen
16 Viikko 10-11/2020 H Kirja-arvostelu Suomi kaupankäynnin kohteena 1939 -1940 ? Uusi historiantutkimus ja kirjoitus tuo päivänvaloon yhä uusia asiakirjoja arkistojen kätköistä. Vaikka Suomen kohtaloita II maailmansodassa on jo laajalti ja aika avoimestikin historiankirjoituksissa viime vuosina käsitelty, löytyy huolellisella tutkinnalla koko ajan uusia, asioita monipuolisesti esiin tuovia asioita, asiakirjoja, jotka liittävät Suomen kohtalot yhä selvemmin laajempiin historiakehyksiin. Suomi ei ollut II maailmansodassa mikään maailman napa vaan pieni osa suurvaltojen voimapolitiikkaa. Suomen tilanteista vuosina 1939-1940 tekee erinomaisella tavalla selkoa professoreiden Pekka Visuri ja Eino Murtorinne teos ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 19391940” (Docendo 2019 ,286 s). Hitler ja Stalin – kaverukset! II maailmansodan esinäytöksistä järisyttävin oli Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton keskenään tekemä hyökkäämättömyyssopimus elokuussa 1939. ”Se iski kuin pommi koko muuta maailmaa”. Tässä sopimuksessa jaettiin Eurooppaa näiden kahden valtion etupiireihin Suomen tullessa Neuvostoliiton etupiiriin kuten myös Viron.Latvian ja Liettuan. Saksa ja Hitler suostuivat tähän etupiirijakoon, Saksa hylkäsi Suomen. Tämä näkyi ja tuntui Suomen Talvisodassa,johon Saksa ei Suomen varovaisista avunpyynnöistä huolimatta puuttunut Suomen eduksi lainkaan. Kirjassa kuvataan erittäin hyvin Suomen joutuminen Talvisotaan marraskuussa 1939. Suomen johto oli erimielinen pitäisikö Neuvostoliiton esityksiin suostua vai ei. Mannerheim ja Tanner olivat myöntyväisempiä, Erkko ja Niukkanen olivat tiukkoja luottaen ulkovaltojen apuun jota ei koskaan tullut. Suomi sai sodalleen sympatiaa, ei paljon muuta. Stalin yritti viimeiseen saakka neuvotteluratkaisua, turhaan. Sotaa ja kauppaa Suomi oli ns. välirauhan aikana 1940-41 suurvaltojen puristuksessa, pelinappulana. Saksa ja Neuvostoliitto olivat edelleen ”kavereita” halliten valtaamiaan alueita. Hitler kuitenkin aloitti jo kesällä 1940 suunnitelmat, salaiset, hyökkäyksestä itään, Neuvostoliittoon. Siihen Hitler kaavaili omaa roolia myös Suomelle, hyökkäämistä Neuvostoliittoon. Mikä sitten elokuussa 1941 toteutettiin, yhteistyössä. Historian erikoisuuksia on vuosina 1940 ja 1941 koko ajan jatkunut erittäin vilkas Saksan ja Neuvostoliiton välinen kaupankäynti, vaikka maiden poliittiset välit koko ajan kiristyivät. Saksa toimitti aseita Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto raaka-aineita ja elintarvikkeita Hitlerille. Vuoden 1941 alkupuolella Neuvostoliiton toimitukset Saksaan olivat mittavat: noin 1,5 miljoonaa tonnia viljaa,100 000 tonnia puuvillaa,1,5 miljoonaa tonnia puutavaraa,miljoona tonnia öljyä,140 000 tonnia mangaanimalmia, 26 000 kromimalmia, 2 700 kiloa platinaa. Puolivuotta tämän jälkeen maat olivat sodassa keskenään! Petsamon kaivos Suomen merkittävin sota-ajan raaka-aine oli Petsamon nikkeli, jota niin Saksa, Venäjä kuin Britanniakin havittelivat. Kirja kuvaa mielenkiintoisesti tämän Suomen merkityksen kannalta olennaisen tärkeän alueen hallinnoinnin monet kiemurat . Tärkeä teos Suomen historiasta paljastuu koko ajan eri lähteistä lisää monipuolista tietoa. Tietoa, joka kytkee Suomea yhä selvemmin osaksi suurempaa maailmankehitystä, maailmankuvaa. Kirjassa ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-40” tätä maailmankuvaa laajennetaan erittäin ansiokkaasti,monipuolisesti noina Suomen historian kohtalonvuosina. Tekijät Visuri ja Murtorinne ansaitsevat työstään lukijoiden kiitokset. Pekka Hurme Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille uutta käyttöä ? S e n a a t t i k i i n t e i s t ö t käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin. Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana. – On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius. Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin huleja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin. Miehistökasarmista Sotamuseoksi Viimeisimpänä Sotamuseon käytössä ollut Uudenmaan kasarmi rakennettiin 1880-luvun alussa Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonalle. Liisankadun ja Maurinkadun kulmaan sijoittuvat miehistökasarmit kuuluivat alkuaan pataljoonaa varten rakennettuun suureen kasarmikokonaisuuteen. 1920-luvulla puolustuslaitoksen uudelleen järjestelyissä Liisankadun siipi tuli tunnetuksi Sotakorkeakoulun nimellä. Vastaperustetun korkeakoulun ohella rakennukseen sijoitettiin Sotatieteellinen keskuskirjasto, Sotahistoriallinen toimisto ja Sota-arkisto. Ensimmäinen modernisointi tehtiin 1930-luvulla Sotakorkeakoulua varten Liisankadun siivessä. Maurinkadun siivessä kasarmitoiminta jatkui pidempään, minkä jälkeen rakennuksessa oli useita toimijoita aina 1960-luvulle saakka. Määrärahojen lisääntyessä 1960-luvulla molemmat rakennukset peruskorjattiin ja saatettiin jälleen yhtenäiseen asuun. Sotakorkeakoulu sai käyttöönsä koko Liisankadun siiven. Maurinkadun siivessä toimi Sotamuseon ohella Sotatieteellinen keskuskirjasto ja Sotahistoriallinen toimisto. Maurinkadun siivessä toiminut Sotamuseo perustettiin Liisankadun kivijalkaan vuonna 1929. Talvisodan alkamisen 60-vuotismuistopäivänä avattiin Liisankadun siivessä uudet näyttelytilat, jotka jouduttiin sulkemaan tilojen huonontuneen kunnon takia toukokuussa 2016. Suunnitelmat museon peruskorjauksesta jäivät toteutumatta ja museo joutui luopumaan Liisankadun siivestä vuoden 2016 loppuun mennessä. Nykyisin Sotamuseo toimii Suomenlinnassa. Massiivinen purkuoperaatio ? Pari kuvaa muuttuvasta Kalliosta. Kaksi melko ryhdikastä taloa puretaan uusien tieltä, maankuulujen rakennuksien Kallion kirkon ja Ympyrätalon liepeiltä. Toisen linjan ja Porthaninkadun risteyksessä puretaan Kallion virastotalot ja uutta tulee tilalle. Kuvat: Toivo Koivisto Purkutyön alettua maisema muuttuu radikaalisti. Ennen purkutöitä.
17 Viikko 10-11/2020 H Sarpo Business Plan ? Kapsahdinkohan jo alkumetreillä katajaan, kuuseen kurkottamatta? Yltiöpäissäni antauduin markkinatalouden rattaiden jauhettavaksi. Perustinko ajattelemattomuuttani yrityksen vai erehdyksen? Kuinka vaan. Vastoin kaikkia, kaikkia ohjeita, ennakkovaroituksia ja neuvoja maahamme on syntynyt uusi yritys. Yritys vailla liiketoimintasuunnitelmaa, liikeideaa, budjettia ja mitä niitä nyt onkaan. Alkupääomaksi sijoitin yritelmääni mielikuvitukseni ja elämänkokemukseni. Muuta en siinä rytäkässä keksinyt. Eivät kuulemma kelpaa minkäänlaisen vekselin vakuudeksi. Piristysruiskeeksi näivettyvälle talouselämälle huterista liiketoimistani tuskin on. En ole satsannut käyntikorttiin tai uuteen kravattiin, voittoa en tavoittele, enkä haaveile mittavista osinkotuloistakaan. Myyntiponnisteluistakin laistan. Yritykseni business model canvas on vielä pohtimatta. Olen pohtinut muuttunutta asemaani yhteiskunnassa. Verottajan papereissa olen nyt yrittäjä siinä kuin kuka tahansa rekisteröitynyt riskinottaja. Minulla on tunnuksia ja numeroita eri tarkoituksiin, olen rekisteröitynyt ties mihin kortistoon. Maksan ansioihini nähden kohtuuttomia ennakkoveroja vielä ansaitsemattomista tuloistani. Voin halutessani tituleerata itseäni toimitusjohtajaksi. Mutta pilaanko oikeiden, vakavissaan toimivien yrittäjien maineen? Tuleeko minusta hyvistä tarkoitusperistäni huolimatta joukon häpeäpilkku? Sellaista en toivo! Ja pahoittelen kovasti erinäisille vakuutusyhtiöille, mainostilan myyjille, teleoperaattoreille ja muille voittoa tavoitteleville kaupitsijoille aiheuttamaani harmia. Olen tuhlannut kallista aikaanne aiheettomasti vastailemalla lukuisiin puheluihinne. Ymmärrän, että te teette omaa arvokasta työtänne kansakunnan parhaaksi. Kunnianhimon puute ja luontainen laiskuuteni eivät kertakaikkiaan istu teikäläisten pyrkimyksiin. Ei, muutamia vähäisiä, kirjoitustöistä kumpuavia liiketoimia varten perustamaani yritystä ei ole veronkiertoaikeissa rekisteröity Cayman-saarille. Ei ole, mutta Utössä käyn kyllä mielelläni kirjoittamassa. Mistä syntyy uutiskuvan arvo? ? Uutiskuva voi olla epätarkkakin, jos se on ainoa autenttinen todiste historiallisesta hetkestä tai henkilöstä. Peter Janssonin valokuvanäyttely Päivälehden museossa kertoo lehtikuvauksen kulta-ajasta. Poliisilla oli tilanne päällä Heikinlaaksossa maaliskuussa 2007. Kuva: Peter Jansson (HANDOUT) Vieläkö uutiskuvaa arvostetaan nykymediassa? Jos asiaa kysyy eläkkeellä olevalta lehtikuvaaja Peter Janssonilta, vastaus on ei. Hän sai työskennellä lehtikuvauksen kulta-aikoina 1970-luvulta aina 2000-luvun toiselle vuosikymmenelle. Janssonin ura alkoi Hufvudstadsbladetista 1974. Sen jälkeen hän kuvasi Lehtikuvalle ja freelancerina muun muassa Helsingin Sanomille, Uudelle Suomelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Pressfotolle, Expressenille, Aftonbladetille ja Dagens Nyheterille. Eläkkeelle hän jäi 2015. Viidellä vuosikymmenellä uutiskuvia metsästäneen lehtikuvaajan uraan mahtui monenlaisia seikkailuja. Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikkoja, oikeudenkäyntejä, urheilukisoja ja julkkishäitä sekä autolautta Estonian pelastustöitä ja Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä. Uransa aikana Jansson näki muutoksen uutiskuvan merkityksessä. Hänen mielestään ammattikuvaajien arvostus on laskenut ja uutiskuvat vähentyneet sanomalehdistä. – Kannattaisi muistaa oman ainutlaatuisen sisällön merkitys mediakilpailussa: uutisen voi varastaa kilpailijoilta mutta uutiskuvaa ei, Jansson huomauttaa. Uutiskuvaa ei voi arvioida samoilla kriteereillä kuin taidekuvaa, jossa esimerkiksi valoilla, varjoilla, sommittelulla ja kuvan teknisellä laadulla on iso merkitys. Monien Janssonin kuvien arvo syntyy niiden ainutlaatuisuudesta, yhteiskunnallisesta merkityksestä ja kuvien hankkimiseksi tehdystä työstä. Uutiskuva voi olla epätarkkakin, jos se on ainoa autenttinen todiste historiallisesta hetkestä tai henkilöstä. Janssonin kuvat heräävät nyt eloon 26. helmikuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Päivälehden museossa. Viime syksynä ilmestyi Peter Janssonin ja Pasi Kiviojan kirja Tilanne päällä! Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin (Docendo). Valokuvanäyttelyssä on esillä myös kuvia, joita ei ole julkaistu kirjassa. Tilanne päällä! Lehtikuvaaja Peter Jansson uutiskuvien jäljillä -näyttely Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2–4, Helsinki, 26.2.–25.3.2020. Avoinna joka päivä kello 11–17. Vapaa pääsy. Työväentutkimus Vuosikirja nyt myös Journal.fi -palvelussa ? Työväentutkimus Vuosikirjan verkkoversio julkaistaan vuoden 2019 numerosta lähtien Journal.fi-palvelussa osoitteessa https:// journal.fi/tyovaentutkimus/, josta se on avoimesti kaikkien luettavissa. Työväentutkimus Vuosikirja 2019 ilmestyi marraskuussa 2019 paperisessa muodossa, ja se on nyt saatavilla myös Journal.fi-palvelusta. Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu palvelu, jota ylläpitää Tieteellisten seurain valtuuskunta. Työväentutkimus Vuosikirja on siirtynyt käyttämään palvelua myös toimitustyössään. Vuosikirjalle voi tarjota artikkeleita tai muita kirjoituksia palvelun välityksellä. Journal.fi-palvelimesta löytyvän vuoden 2019 Työväentutkimus Vuosikirjan teemana on vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919. Edellä mainittujen järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä Työväentutkimus Vuosikirja 2019 sisältää valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkelin TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkelin TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa. Varsinaisten teemaan liittyvien artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös muita artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä. Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu, joka sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijoidensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat Työväenperinne – Arbetartradition kustantajana sekä Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Työväenmuseo Werstas. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus. Kuva harjoituksista. Pilvien paino. Kuva: TeatteriQo Pilvien paino kertoo kahden kirjailijan surullisesta kohtalosta nukketeatterin keinoin – vain aikuisille! Pilvien paino. Kuva: TeatteriQo ? TeatteriQo tuo ensi-iltaesityksensä Pilvien paino Caisaan keskiviikkona 25.3.2020. Nykynukketeatterinäytelmä kertoo Elvi Sinervosta ja Irène Némirovskysta, kahdesta kirjailijasta, jotka jäivät Euroopan historian vyöryjen alle. Esityksiä myös 26.–28.3. Irène Némirovsky oli ukrainan-venäläinen, nuorena perheensä kanssa Ranskaan emigroitunut juutalainen kirjailija. Tunnustettu kirjailija koki täydellisen hylkäämisen Vichyn Ranskassa. Eristettynä elämisen jälkeen Irène Némirovsky joutui keskitysleirille ja hän menehtyi Auschwitzissa vuonna 1942. Suomalainen Elvi Sinervo oli vasemmistolainen työläiskirjailija, Kiilan jäsen, joka tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen jatkosodan aikana 1941–1944 mielipiteidensä vuoksi. Esitys pureutuu kahden kirjailijan elämäntarinaan niiltä osin, joissa ne yhtyvät. Kirjailijan työ, äitiys, sodan ja kuoleman läsnäolo sekä kirjoittamisen voima ja pakko poikkeusoloissa ovat teemoja, jotka kulkevat sekä Némirovskyn että Sinervon elämässä. Pilvien paino yhdistää tapahtumia kirjailijoiden elämänhistoriasta sekä heidän tekstiensä kuvaamasta maailmasta. Pilvien painossa Irene ja Elvi kohtaavat kahden nukketeatteritaiteilijan teoksessa, joka rakentuu tositapahtumien ja kuvitellun risteykseen. Irenen ja Elvin kokemusten myötä kuljetaan 1930-luvun painostavan tunnelman läpi kohti Euroopan raunioita. Näyttämöllä nukkejen kanssa Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo. Nuket ovat Laura Hallantien käsialaa ja ohjauksesta ovat vastanneet Mila Nirhamo ja Johanna Latvala. TeatteriQo on suomalais-ranskalainen esittävän taiteen ryhmä, jonka esitykset ovat poeettis-poliittista nykynukketeatteria. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus: Mila Nirhamo Äänisuunnittelu: Perrine Ferrafiat Nukenrakennus: Laura Hallantie Apulaisohjaus: Johanna Latvala Työryhmän assistentti: Maria-Elina Koivula Näyttämöllä: Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo Ikäsuositus: 15+ Visuaalista esitystä pystyy seuraamaan sekä suomenettä ranskanja venäjänkieliset. Ensi-ilta Helsingissä, Caisassa ke 25.3.2020 klo 19 muut esitykset Caisassa: to 26.3 klo 14, pe 27.3 klo 19, la 28.3 klo 19 Liput: 10/6 € Caisa, Kaikukatu 4 B, Helsinki
18 Viikko 10-11/2020 I love me ja Gloria Fashion Show yhdistävät voimansa Gloria Fashion Show ja I love me järjestetään 16.–18.10.2020 Messukeskuksessa. Kuva: Gloria. ? Kansainvälinen muotitapahtuma Gloria Fashion Show siirtyy ensi syksynä Messukeskukseen ja toteutuu omana kokonaisuutenaan I love me -messujen yhteydessä. Näytöksen teemana on Itämeri ja yhtenä kumppanina John Nurmisen Säätiö. Vastuullisuus näkyy visuaalisuudessa ja huomioidaan myös tapahtuman järjestelyissä. Gloria Fashion Show ja I love me järjestetään 16.–18.10.2020 Messukeskuksessa. Syksyllä 14. kertaa järjestettävä Gloria Fashion Show eli GFS on tänä vuonna ainoa kuluttajille suunnattu muotitapahtuma, jossa on mahdollisuus yhdessä näytöksessä tutustua laajaan kattaukseen tulevan kauden muotia. Gloria Fashion Show kasvaa kohisten, sillä Messukeskuksen tilat tarjoavat sille mahdollisuuden laajentua. Yleisönäytöksiä on peräti kuusi, ja kuhunkin näytökseen mahtuu 1 500 muodin ystävää. Isommat tilat mahdollistavat myös paljon toivotun hengailun. – Yhdessä kumppaneidemme kanssa tuotamme GFS:n lounge-alueelle mielenkiintoista ohjelmaa. Alueelle voi tulla GFS-lipulla ennen ja jälkeen näytöksen fiilistelemään kaikkia kumppanipisteitä sekä nauttimaan lasillisen kuohuvaa, Glorian päätoimittaja Saila-Mari Kohtala kertoo. – Muotiala on Suomessa hajautunut, ja tämä kumppanuus on askel kohti toimialan tarvitsemaa kasvualustaa; kahden suuren yhteistyöllä saadaan tarvittavaa volyymia ja näkyvyyttä. Tapahtumat tarjoavat elämykselliset puitteet trendien esittelylle, ja Messukeskuksen muunneltavat tilat sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Avarat hallitilat ja huipputason esitystekniikka antavat vapauden kehittää näytöksen visuaalista toteutusta lähes rajattomasti, Messukeskuksen myyntiryhmäpäällikkö Lumia Ankkuri sanoo. Tapahtuman teemana on Itämeri, ja vastuullisuus näkyy kaikessa tekemisessä. Messukeskus sai ensimmäisenä suomalaisena tapahtumajärjestäjänä ISO-ympäristösertifikaatin jo 11 vuotta sitten, ja yrityksen ympäristölupaus on olla 110 % hiilineutraali vuonna 2029. – Kun kaksi toimialan merkittävää tapahtumaa, Gloria Fashion Show ja I love me, tuodaan yhteen, saavutetaan erityisen suuri vaikuttavuus esimerkiksi vastuullisuusteeman esiintuomisessa. Alan suurimpana toimijana meillä on vastuu näyttää esimerkkiä muille siitä, miten tapahtumia järjestetään ympäristöstä huolehtien. Upeita tapahtumia voidaan tehdä unohtamatta vastuullisuutta ja Gloria Fashion Show on tästä erinomainen esimerkki, Ankkuri huomauttaa. – Muotinäytöksemme on edelleenkin näyttävä, mutta myös vastuullisuutta korostava. Yhtenä kumppaninamme tällä matkalla on John Nurmisen Säätiö, jonka missiona on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Lahjoitamme sekä kumppanuustuotoista että lipputuloista rahaa Itämeren suojeluun. Myös yhteistyökumppanimme haluavat omalta osaltaan lisätä läpinäkyvyyttä ja korostaa laatua kertakäyttökulttuurin sijaan. Haluamme koKalasataman ja Pasilan välille uusi raitiotieyhteys sekä Sörnäistentunneli ? Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 26.2. myös Hermannin rantatien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, jotka mahdollistavat Kalasataman joukkoliikenteen palvelutason parannuksen. Valtuuston kokouksessa pidettiin kyselytunti, jossa kokeiltiin ensimmäistä kertaa viittomakielistä tulkkausta. Tavoitteena on jatkaa kokeilua myös syyskaudella. Kokemusten perusteella punnitaan mahdollisuuksia viittomakielisen tulkkauksen järjestämiseen säännöllisesti. Valtuusto keskusteli ensin kaupungin varautumisesta koronavirusepidemiaan. Kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies (kok.) kysyi, miten terveydenhuolto ja muut tärkeät peruspalvelut turvataan epidemiatilanteessa? Kysymykseen vastasi sosiaalija terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa. Toinen kysymys koski ilmastonmuutosta. Valtuutettu Atte Harjanne (vihr.) kysyi, miten kaupunki varmistaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan ja resursoidaan riittävästi kaupungin eri toimialoilla eri aikajänteet huomioiden? Kysymykseen vastasi kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Keskustelut on julkaistu tallenteena Helsinki-kanavalla. Parempaa joukkoliikennettä Kalasatamaan Asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat Hermannin rantatietä ja aluetta, joka rajoittuu Hermanninmäkeen, Hermanninrantaan ja Kyläsaareen. Kaavan hyväksymisen myötä Kalasataman ja Pasilan välille on mahdollista rakentaa uusi raitiotieyhteys sekä Sörnäistentunneli, jonka pohjoinen ajoyhteys sijoittuu Hermannin rantatielle. Kaava mahdollistaa lisäksi nelikaistaisen (2+2) moottoriajoneuvotien rakentamisen ennen Sörnäistentunnelin toteuttamista. Uusi kaava vaikuttaa erityisesti niin, että Kalasataman joukkoliikenteen palvelutaso paranee. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Mikäli Sörnäistentunneli toteutetaan, myös ajoneuvoliikenne nopeutuu kulkiessaan suoraan tunnelin kautta Sörnäisten rantatielle. Alueelle ei tule uutta asuntotai toimitilakerrosalaa. HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2020 • 7,50 Espanjan kodittomien Espanjan kodittomien kissojen karu elämä kissojen karu elämä Norjalainen metsäkissa Todellinen Todellinen hurmuri! hurmuri! Kirjasarjan SOTURIKISSOILLA SOTURIKISSOILLA miljoonia faneja Tutkimus kertoo: Tutkimus kertoo: Hanki kissa, Hanki kissa, elät terveemmin elät terveemmin Lemmikkien Lemmikkien leipäjono leipäjono veti väkeä veti väkeä Luovutusikä nousi Kissojen käytösKissojen käytösongelmat kuriin ongelmat kuriin 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää! Hevosmaailma Hevonen on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Kaikki hevosesta, 92 sivua/nro 6 nroa/vuosi määräaikainen 48€ kesto 42€ Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lämpöä ja läheisyyttä! 6 nroa/vuosi määräaikainen 48€ kesto 42€ Voit tilata lehdet: www.karprint.fi tilaukset@karprint.fi 09 413 97 300 rostaa eettisyyttä esteettisyyttä unohtamatta, Saila-Mari Kohtala sanoo. – Taistelemme tuloksekkaasti Itämeren suurinta ympäristöongelmaa, rehevöitymisestä vastaan. Samalla suojelemme meren tarinaa ja varmistamme sen historian siirtymisen jälkipolville. On hienoa, että muodin avulla on mahdollista inspiroida ihmisiä sekä kutsua heitä mukaan Itämeren ja sen perinnön suojeluun. Mitä laajemmalle saamme leviämään sanaa, sitä enemmän Itämeri hyötyy. Nostetaan yhdessä Itämeri parrasvaloihin, kehottaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. Myös Messukeskuksen järjestämän Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun pääteema on meri, ja voittajatyö nähdään Gloria Fashion Show -muotinäytöksessä. Vuoden nuori suunnittelija on Suomen pitkäikäisin ja arvostetuin suunnittelukilpailu, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 1995 alkaen. I love me ja Gloria Fashion Show järjestetään 16.–18.10.2020 Messukeskuksessa. Muotinäytökseen on erillinen pääsylippu, jolla voi tutustua myös I love me -messujen tarjontaan. Liput tulevat myyntiin kevään aikana. OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Teatteri Kultsassa sai ensiiltansa Harmsin maailma ? Kun loogisuus törmää epäloogisuuteen synnyttäen päässä naurun nyrjähdyksen. Esitys koostuu absurdin kerronnan mestarin, kirjailija Daniil Harmsin (1906– 1942) klassikoiksi muodostuneiden teosten (Sattumia, Ensiksikin ja toiseksi sekä Perinpohjainen tutkimus) lyhyistä tarinoista. Poskettomissa tarinoissa mikä tahansa on mahdollista kääntäen ilmiselvyydet nurinkurisiksi tapahtumaketjuiksi. Katsojan toisen aivopuoliskon tehtäväksi jää vain määritellä normaali samalla kun toisen aivopuoliskon kaaottisen harmonian häly sotkee normaalin. Harmsin maailma Ohjaus: Nestori Välitalo. Ensi-ilta la 29.2.2020 klo 19.00 Muut esitykset: ti 3.3./ pe 6.3./ la 7.3./ ti 10.3./ pe 13.3./ su 15.3. /ti 17.3. /pe 20.3./ la 21.3./ ti 24.3./ to 26.3./ ti 31.3./ ke 1.4./ pe 3.4./ la 4.4. Esityksen kesto 1 h 45 min (väliaika). Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja.
19 Viikko 10-11/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin www.kalliolehti.fi www.lehtiluukku.fi
20 Viikko 10-11/2020 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2020 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* luotettavin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tuhansien tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. puh. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myymme asunnot tehokkaasti edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! puh. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi