2 Viikot 2-3/2019 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Kestäviä viherkasveja 5-10 € Tarjous tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI LOPUT KALLIOKALENTERIT 2019 –25% MEILTÄ KEVYET KAPA-KYLTIT PUBIIN & PUTIIKKIIN PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–18 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% VIIMEISET SUOMI KEHYKSET musta, valkea, pronssi 1,– | 2,– | 3,– AUKKOPAHVIT MYÖS MITTOJEN MUKAAN! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kirjailija, historiantutkija Sirpa Kähkönen puhuu aiheesta Sotien ja kriisien vaikutus suomalaisten aineettomaan perintöön keskiviikkona 16.1. klo 16-18 Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa. Vapaa pääsy, tervetuloa! Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry – asiaja viihdelehti koko perheelle! – Kissaystävien ikioma lehti, ainoa Suomessa! KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUE SITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa Tilaa lehti tai hae lähimmästä lehtipisteestä! www.meidankoira.fi KOIRA Meidän www.kissafani.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. KALLIO K-Market Kallio Hämeentie 16 00530 Helsinki KALLIO ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Kevyesti Uuteen Vuoteen! Helposti mukaan! 14.1. 20.1. salaattibaarista SALAATIT HINTAAN 10,90/kg
50. vuosikerta – nro 1 Viikot 2-3 – 2019 ? ? Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö ja Gloria muuttavat Suvilahteen. Kuva: Teemu Nurminen. Nuorisopaikka Gloria lakkaa ja muuttaa Suvilahteen K ulttuurija vapaa-aikalautakunta päätti kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksikön siirtymisestä Suvilahdessa sijaitsevaan Tiivistämöön. Samalla tapahtumayksikön Pienellä Roobertinkadulla sijaitsevan kulttuuriareena Glorian vuokrasopimus päättyy. Tiloista luovutaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla, ja toiminta siirtyy Suvilahteen keväällä 2019. Syy muuttoon on Glorian tiloissa alkava mittava peruskorjaus sekä uusien tilojen toiminnallisesti parempi sijainti. Suvilahden Tiivistämö sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella alueella, jolla on merkittävä asema Helsingin kaupunkitapahtumien toteutuspaikkana. Glorian toiminnan siirtämisellä on mahdollista tuoda Suvilahteen lisää kaupunkija nuorisokulttuuria. Suvilahdessa nuorisopalveluiden tapahtumayksikkö voi paremmin tarjota tapahtumatuotannollista osaamistaan ja toimia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Tiivistämö kuuluu Kiinteistö Oy Kaapelitalon tiloihin. Sivu 9 YIT on myynyt kaikki Triplan toimistokiinteistöt Y IT on myynyt Helsingin Pasilassa rakenteilla olevat Triplan Workery-toimistot yhtenä kokonaisuutena kansainväliselle sijoittajalle. Triplan Workery-toimistot, Workery East ja Workery West, ovat YIT:n kehittämiä, rakentamia ja omistamia. Toimistojen vuokrattava pinta-ala on noin 50 000 neliömetriä. Osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa tässä vaiheessa julkisteta. Kauppa on YIT:n historian suurin yksittäinen kiinteistökauppa toimistokiinteistöstä. Kauppahinnan maksu tapahtuu valmiusasteen mukaan siten, että YIT vastaanottaa ensimmäisen maksuerän vuonna 2018 ja loput kauppahinnasta maksetaan erissä valmiusasteen kertymisen mukaan. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että Triplan Workery-toimistot Helsingin Pasilassa kiinnostivat lukuisia merkittäviä kansainvälisiä kiinteistösijoittajia ja että ne myytiin yhtenä kokonaisuutena. Kansainvälisten ostajien kiinnostus on hieno osoitus Triplan vetovoimasta. Keski-Pasilasta on aidosti muodostumassa Helsingin toinen keskusta, sanoo Esa Neuvonen, YIT:n Toimitilatja Kiinteistöt segmenttien johtaja. – Rakenteilla olevat modernit toimitilat tarjoavat siellä työskenteleville viihtyisät, muuntojoustavat tilat ja kaupunkilaisille uudenlaista elinympäristöä, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Toimistojen rakentaminen käynnistyi alkuvuonna 2018 ja ne valmistuvat keväällä 2020. Workery Eastin vuokrattava pinta-ala on noin 28 000 neliötä ja sen valmiusaste vuoden 2018 lopussa on yli 65 prosenttia. Workery East:n ankkurivuokralainen on Telia Finland. Workery West:in ankkurivuokralainen on Otavamedia Oy. Workery Westin vuokrattava pinta-ala on noin 22 000 ja sen valmiusaste vuoden lopussa on noin 55 prosenttia. Molempien toimistokiinteistöjen vuokrasopimukset ovat pitkiä. Triplan Workery-toimistot rakennetaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti. Keski-Pasilaan vaiheittain vuosina 2019–2020 valmistuva Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu Mall of Tripla -kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelli ja nyt myydyt toimistot. Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun • Vuonna 2012 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala postittaa tammikuun alussa tuleville ekaluokkalaisille Tervetuloa kouluun -oppaan, jossa on kattavasti tietoa koulun aloittamisesta ja iltapäivätoiminnasta. Samassa kirjeessä on oppivelvollisuusilmoitus, johon on merkitty lapsen lähikoulu ja tilapäiset Wilma-tunnukset kouluun ilmoittautumista varten. Lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.-23.1.2019 osoitteessa wilma.edu.hel.fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla ke 23.1. klo 8-10 tai 17-19. Tietyissä tapauksissa ilmoittautua voi vain koululla. Jos esimerkiksi lapsi pyrkii muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai soveltuvuuskokeen kautta painotettuun opetukseen, kouluun ilmoittaudutaan siinä koulussa, johon lapsi pyrkii. Kaupunginhallitus asetti nuorisoneuvoston 2019 • Helsingin kaupunginhallitus asetti vuodeksi 2019 tehtäväänsä Helsingin nuorisoneuvoston. Neuvoston tehtävänä on edistää ja tukea nuorten äänen kuulumista, nuorten osallisuutta ja nuorten toiminnan vaikuttavuutta kaupungissa ja kaupungin eri toimialojen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Vaaleilla valitussa neuvostossa on 30 jäsentä. Äänestys järjestettiin kouluissa 12.–23.11. ja nuorisotaloilla 26.–30.11. Äänestämään pääsivät 13-17 -vuotiaat helsinkiläisnuoret. Vaalien järjestämisestä vastasi kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Nuorisovaaleissa annettiin tänä vuonna yhteensä 9 493 ääntä ja äänestysprosentti oli 35,74. Vuonna 2017 äänestysprosentti oli 39,9. Äänestyksen toteutukseen osallistuivat sekä kaupungin koulut että yksityiset koulut ja oppilaitokset. Kaikista Helsingin kouluista ja oppilaitoksista mukana äänestyksissä oli 95 prosenttia. Koululla järjestettiin pääsääntöisesti yksi äänestyspäivä ja tämän lisäksi oli mahdollista käydä äänestämässä nuorisotaloilla. Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.12. käsiteltiin myös muun muassa vuoden 2019 talousarvion noudattamisohjeita sekä määrärahan myöntämistä projektialueiden puistojen rakentamista varten.
4 Viikot 2-3/2019 ? ? Sarpo P ääkirjoitus Nro 1 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Yleisönosasto Vuonna 2018 ensirekisteröitiin yli 120 000 henkilöautoa V uonna 2018 ensirekisteröitiin 120 499 henkilöautoa, joka on 1,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. 120 000 auton raja on viimeksi ylitetty vuonna 2011, jolloin ensirekisteröitiin noin 126 000 henkilöautoa. Joulukuussa ensirekisteröinnit jäivät 6 159 henkilöautoon, mikä on 23,7 prosenttia viime vuoden joulukuuta vähemmän. Autoverolain muutos on siirtänyt ensirekisteröintejä tammikuulle, sillä joulukuussa tehty lakimuutos alensi autoveroa 3.12.2018 alkaen ja toistamiseen 1.1.2019 alkaen. Uusia henkilöautoja on vuonna 2019 ennakoitu rekisteröitävän 121 000. Pakettiautoja ensirekisteröitiin samaan tahtiin kuin vuonna 2017. Vuonna 2018 rekisteröitiin 15 515 uutta pakettiautoa, kun vastaava määrä vuonna 2017 oli 15 525. Joulukuussa ensirekisteröitiin 1 104 pakettiautoa, sekin saman verran kuin vuoden 2017 joulukuussa. Yli 15 000 pakettiauton rekisteröintimäärä on verrattain korkea, se ylitettiin 2010-luvulla ensimmäisen kerran vasta vuonna 2017. Pakettiautojen ensirekisteröintien määrää jarrutti vuosikymmenen alkuvuosina talouden taantuma. Vuonna 2019 ensirekisteröintien on arvioitu pysyvän noin 15 500 pakettiauton tasolla. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin vuonna 2018 yhteensä 3 897, joka 12,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Joulukuussa ensirekisteröitiin 319 kuorma-autoa, joka on 17,7 prosenttia vuoden 2017 joulukuuta enemmän. Kuorma-autojen kysynnän kasvu johtuu pääosin pienten alle 6 tonnin kuorma-autojen kysynnän kasvusta. Yli 16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 2 904, joka on 1,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Keskikokoisten 6–16 tonnin kuorma-autojen rekisteröintien määrä oli 2,9 prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Suurten ja keskikokoisten kuorma-autojen ensirekisteröintien on ennakoitu pysyvän samalla verrattain korkealla tasolla myös tänä vuonna. Pienten kuorma-autojen kysynnän on ennakoitu kääntyvän maltilliseen vähenemään. Uusia linja-autoja rekisteröitiin viime vuonna 475, joka on 7,6 prosenttia vuotta 2017 vähemmän. Joulukuussa linja-autoja ensirekisteröitiin 25. Linja-autojen ensirekisteröintien määrän on ennakoitu vuonna 2019 kasvavan, sillä tälle vuodelle on tulossa useita kaupunkiliikenteen kilpailutuksia. Sen sijaan kaukoliikenteen kaluston uusimismahdollisuudet ovat nykyisessä kilpailutilanteessa rajallisia. Kokonaiskysynnän on ennakoitu kasvavan 560 linja-autoon. Vuosi 2018 oli monestakin syystä autoalalle poikkeuksellinen. Vuoden alussa voimaan astunut romutuspalkkio vilkastutti autokauppaa selvästi tammi-elokuussa. Noin 5,5 prosenttia vuonna 2018 ensirekisteröidyistä autoista oli romutuspalkkiolla hankittuja. Romutuspalkkio käänsi viime vuoden kokonaiskysynnän kasvuun. Romutuspalkkio lisäsi erityisesti pienehköjen B-segmentin autojen kysyntää, sillä noin kaksi kolmasosaa romutuspalkkiolla hankituista autoista oli B-segmenttiä. Romutuspalkkio lisäsi selvästi kaasuautojen hankintaa, sillä niiden hankintaan romutuspalkkio oli kaksinkertainen bensiinija dieselautoihin verrattuna. Vuoden 2018 automarkkinaa on koko EU:ssa mullistanut syyskuun alussa voimaan astunut uusi kulutuksen ja pakokaasujen mittausmenetelmä WLTP. Se on johtanut merkittäviin tuotannon ja mallistojen muutoksiin, jotka ovat heijastuneet kuluttajille ja autoliikkeille aiempaa pidempinä toimitusaikoina. Mallistomuutokset jatkuvat vielä ensi vuoden alkupuolelle. Lainsäädäntö laajenee tämän vuoden syyskuussa pakettiautoihin, joihin on kuluvana vuonna odotettavissa suuria mallistomuutoksia. Taiteen tukeminen on järjen teko Joulu omittu uskonnolliseen toimintaan Redi on myös seikkailukeskus ? Luovuus on kykyä luoda uutta, kykyä ratkaista ongelmia ja tuottaa uudenlaisia ratkaisuja. Juuri luovuutta on pidetty vastauksena moneen yhteiskunnan haasteeseen. Taiteilijat ovat taiteen ammattilaisina luovuuden ytimessä. Taide on välttämätön osa yhteiskuntaa: sillä on olennainen arvo sivistysyhteiskunnan ylläpitäjänä, kehittäjänä ja kriitikkona. Jos haluamme kehittyä sekä yksilöinä että yhteiskuntana, taiteen tukeminen on sille keino. Taide antaa tilaa uusille ja ennakkoluulottomille ideoille, avartaa mieliä ja synnyttää keskustelua. Juuri näitä asioita yhteiskuntamme tarvitsee: keskusteluyhteyttä ja avoimuutta toisia kohtaan. Taiteen ja kulttuurin elinvoiman ja vapauden turvaava julkinen rahoitus on jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen: taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on 0,8 %, kun niiden osuus bruttokansantuotteesta on 3,0 % ja laajemmin määriteltyjen luovien alojen osuus jopa 7,3 %. Lisärahoituksen tarve on suuri, jotta taiteen ja kulttuurin vapaus kehittyä yhteiskunnan osana, tukijana ja herättelijänä voidaan turvata. Rahoitus olisi nostettava 1 %:iin valtion budjetista, mikä tarkoittaisi n. 100 miljoonan euron lisäystä taiteen ja kulttuurin rahoitukseen. Kulttuurialat työllistävät yhä enemmän ihmisiä ja kulttuuri kasvattaa rooliaan vientituotteena. Taide toimii työkaluna sosiaalija terveydenhuollossa ja sen avulla voidaan vastata esimerkiksi mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin. Taidealan opiskelijan näkökulmasta tulevaisuuden työelämän epävarmuus vaikeuttaa kehittymistä taiteilijana. Taiteen ja kulttuurin rahoituksen ohella myös taiteilijoiden toimeentulon mekanismeja tulisi kehittää niin, että luovien alojen ammattilaiset kykenevät tekemään työtään rohkeasti ja ilman huolta toimeentulosta. Monista eri lähteistä toimeentulonsa kokoavien taiteilijoiden sosiaaliturva on joustamaton, sekava ja johtaa monissa tapauksissa kannustinloukkuihin. Tähän on saatava muutos. Millaisia tavoitteita eduskuntavaaliehdokkailla on taiteen ja kulttuurin suhteen? Luovat alat tarjoavat aineetonta hyvää ja ovat omalta osaltaan herättämässä tarkkaavaisuutta aikamme suurimmasta ongelmasta, ilmastonmuutoksesta. Luoville aloille tulisikin siirtää rahoitusta ilmastolle haitallisista tuista. Luovuus ei ole vain sana, jota kulttuuriministerin on oikeus hyödyntää juhlapuheissa ilman vastinetta. Luovuuteen on todella satsattava rahallisesti ja kunnianhimoisesti. Taiteelle on annettava se tuki ja arvostus, joka sille oikeutetusti kuuluu. Taiteen tukeminen on järjen teko. Jenni Kilpi puheenjohtaja Sofia Suomalainen varapuheenjohtaja Taideyliopiston ylioppilaskunta ? Kalasataman ostoskeskus Redi on myös seikkailukeskus. En nyt tarkoita siellä olevaa lentotai kiipeilykokemuksia, vaan siellä voi harrastaa leikkiä, jossa liikutaan lähelle haettavaa kohdetta sanoin viilenee, lämpenee, polttaa. Jotkut aikuiset ainakin tämän leikin muistanevat. Sitä tarvitaan, sillä suuntavaisto menee helposti sekaisin ja tunnet eksyväsi. Onneksi siellä on muitakin harhailijoita, jotka voivat sanoa viilenee, lämpenee tai polttaa, kurkkaa tuon mutkan taakse. Taitaa olla ensimmäinen kauppakeskus Suomessa, jossa jutellaan toisten asiakkaiden kanssa juuri tuon leikin ja seikkailun tavoin. Malli saattaa jopa lisätä keskustelua muuallakin. Nyt kun ostoskeskus on julistanut viittakilpailun, niin tämä leikki ja kontaktit saattavat loppua, osin sääli. Mutta asioivalle kiireiselle ihmiselle siihen ei muutenkaan ole aikaa. Kun ehdotukset tulevat käsittelyyn, samalla voisi miettiä, missä kohtaa puhkaistaan seinä suoraan viereiseen terveysja hyvinvointikeskukseen, josta pääsee sisäkautta oikeille liukuportaille ja hisseille ja myös ostoksille. Aivotkin saavat lisää viriketyöskentelyä. Seikkailumielin Rediin. Eija Saha Viides Linja 14 ? Olen ihmetellyt, että evankelis luterilainen kirkko tuputtaa uskonnolista agendaansa Joulun aikaan koko ajan enemmän. Minä pelkään, että joulupukin tarina lahjoineen ja risuineen tulee jäämään tulevaisuudessa paitsioon kaiken tämän Jeesushössötyksen tieltä. Eikö pääministeri Sipilä tolkun ihmisenä voisi ottaa tämän asialistalle, kun edistää joulun ja joulupukin sanomaa siellä Brysselissä. Pukki ei kaipaa kilpailijoita ja meidän suomalaisten on opittava pitämään puoliamme kansainvälisessä kilpailussa. Emme mekään tuputa joulupukkia esim ameriikkaan black friday-bakkanaalin kylkeen! Miksi Luther ja Vatikaanin satraapit tekevät sen joululle? Näin ei kertakaikkiaan voida enää jatkaa. Seppo Huukkeri 11 uutta rakennuslupaa ? Jaoston kokouksessa myönnettiin muun muassa 11 rakennuslupaa. Kalasataman Redin kokonaisuudesta luvitettiin kaksi tornia, 37-kerroksinen Torni 4 ja 32-kerroksinen Torni 5, jotka on suunniteltu Itäväylän eteläpuolelle. Asuntoja torneissa on yhteensä 623. Rakennusluvan mukaan tornien T4 ja T5 lasiverhoilluista elementeistä rakennettavat julkisivut ovat vaaleampia kuin nyt rakenteilla olevissa torneissa. Ympäristöja lupajaosto pyrkii osaltaan seuraamaan Torni 4:n ja Torni 5:n julkisivuväritysten onnistumista, ja se päätti, että jaoston jäsenet tulee kutsua julkisivumallin tarkastukseen. Julkisivusta on ennen sen rakentamista tehtävä malli (1:1) riittävän laajana, jotta sen avulla voidaan arvioida julkisivun väritystä ja ratkaisun kaupunkikuvallista ilmettä. Myös Jakomäen sydämen palvelurakennus sai rakennusluvan. Se on suunniteltu Jakomäen peruskoulun, päiväkodin, leikkipuiston, nuorisopalvelujen ja kansalaisjärjestöjen käyttöön. Lisäksi luvitettiin tilapäistä majoitustilaa saaristoristeilijä M/S Isosaarelle, joka voi olla Katajanokan edustalla majoituskäytössä viiden vuoden ajan lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Väärän kuninkaan päivä ? Babylonialaiset tapasivat jo nelisentuhatta vuotta sitten sitoutua palauttamaan lainatut työkalut omistajilleen vuoden vaihtuessa. Lupausten ja toiveiden kulta-aikaahan vuodenvaihteen tienoo edelleenkin on. Ja mikäpäs siinä. Kaikkinainen, enemmän tai vähemmän vakavissaan tehty, lupailu on kivaa. Niin kivaa, että jotkut meistä harrastavat sitä vuoden ympäri. Eritoten vaalien alla mitä mielikuvituksellisimpia lupauksia sinkoilee ilmoille taholta jos toiseltakin. Kevyin, lupsakkain mielin annettuja sitoumuksia, jotka voi yhtä höyhenenkeveästi jättää toteuttamatta. Mutta, mutta. Miksi suoda iloittelu pelkästään poliitikoille ja sellaisiksi aikoville? Toki meidän maailman onnellisimman kansan mallikelpoisessa yhteiskunnassa elävien on syytä kunnioittaa tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta lupailunkin saralla.. Asiain nurinkurisen tilan korjaamiseksi ehdotan, että uudenvuoden lisäksi nimetään muitakin kaikelle kansalle tarkoitettuja lupauspäiviä. Dynaamisen kvartaalitalouden ajan hengessä neljä Väärän kuninkaan päivää, uudenvuoden lisäksi, olisi sopiva määrä. Väärän kuninkaan päivänä kuka tahansa meistä saa pidäkkeettä luvata ja vakuutella mitä päähän pälkähtää. Tarvitsematta ajatellakaan sanomisiensa toteuttamista. Kuninkaiden on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kaikkina muina päivinä noudatetaan ehdottomasti vanhaa etelä-pohjalaista periaatetta: ”Se piretähän, mitä luvatahan”. Kuinka vapauttavaa olisikaan itse kullekin päästellä muutaman kerran vuodessa liikoja höyryjä ulos. Olen vakuuttunut, että Väärän kuninkaan päivä poistaisi eripuran ja turhanaikaisen kinastelun maailmasta. Jäisi 360 päivää aikaa yrittää ratkoa niitä todellisia ongelmia. Henkilökohtaisesti olen laiska lupailemaan mitään. Keksintöni innoittamana lupaan tässä ja nyt äänestää kevään vaaleissa puoluekannasta riippumatta ehdokasta, joka sitoutuu toteuttamaan Väärän kuninkaan päivän. No, sillä edellytyksellä, että ehdokas ymmärtää myös kansakunnan luotsaamisen ja sementtivalimon johtamisen erilaisuuden. Loistavaa uutta vuotta meille kaikille!
5 2019/Viikot 2-3 ? ? Heinänen Parempaanko vuoteen? T oivotan lukijalle onnellista uutta vuotta. Kuvitukseksi löysin kortin, jonka Reetta Nilsiästä on lähettänyt rouva Aino Eroselle Helsinkiin Wironkatu 5 D 7:ään 30.12.1910. Tuolloin postikortti oli ylivoimaisesti tavanomaisin viestinnän väline. Sillä kerrottiin kuulumiset ja uskallettiin paljastaa tunteita. Uuden vuoden kortti oli suosittu omine aiheineen, kuten tämäkin tunnetun kuvaja lavastetaiteilija, Kansallisteatterin päälavastaja Matti Warénin (1891-1955) vitsikäs ja ahneuttamme ivaava kuva. Mammonan palvonnastahan tässä on kysymys onnen apilan kannustaessa rahasäkkien ja oluttynnyreiden hankintaan. Kansa on toivorikkaana liikkeellä. Vuoden vaihteessa sopii tehdä oman elämän muutospäätöksiä ja toivoa tulevia. Sulatetaan tinaa ja heitetään se veteen: kas kummaa kun se hajoaa murusiksi, joten rahan tuloa tuo ripellys ennustaa, siis rahaa. rahaa, aah! Koripallojoukkueemme vitsikäs valmentaja vakuutti ennen ottelua meille naispelaajille, että nyt leskenlehdet ennustavat asennoillaan meidän voittavan mestaruuden! Uskoimme hänen ennustukseensa ja voitimme! On myös varottava ennustella kielteisiä seikkoja, sillä juuri niillä on taipumus toteutua… Eli eipä heittäydytä peruspessimisteiksi! Mitä siis alkaneena vuonna on odotettavissa? Ainakin eduskuntavaalit lauantaina 14.4. – oletko valmis? Eurovaaleihin sunnuntaina 26.5. pitäisi myös osallistua, koska olemme siihen oikeutetut. Olin todella hämmästynyt, kun kuulin seurakuntavaalien osallistumisprosentin jääneen vaivaisiin 14,4 %:iin äänioikeutetuista! Tarttisko tehdä jotain, vai palveleeko tulos tuon tahon valtaapitäviä? En tohdi lähteä ennustelemaan maailman johtavien valtiomiesten aivoituksia, niistä tuskin leskenlehdetkään pystyvät kertomaan. Kahden vuoden takaisia USAn presidentinvaaleja seurasimme aluksi hymyssä suin, kun emme voineet uskoa amerikkalaisten antautuvan Trumpin oudoille ristiriitaisille lupauksille ja rasistisille kannanotoille. Mutta kuinkas on käynytkään? Temppuilu jatkuu – vitsit ovat vähissä. Agricolankadun lapsuudessani naapurintäti ennusti kuluneista marjapussikorteistaan aina synkkiä tapahtumia; vakioennuste oli ”meidänkin talossamme tulee vainaita, sen tiedän tarkkaan”. Osuihan hän oikeaan ; talo oli 7-kerroksinen kolmirappuinen ja tiiviisti asutettu. Joku ainakin kerran vuodessa kuoli. Kun täti ei pitänyt pirssikuski Waseniuksen koirasta, hän useasti ennusti ja ilmeisesti toivoi sen menehtymistä. Turhaan, sillä me lapset pidimme Napusta huolta ulkoiluttaen sitä saaden palkkioksi ajaa jonkun korttelikierroksen sen isännän tolppafordilla. SOTEn ja maakuntauudistuksen tuloa eivät ole päättäjämmekään kyenneet tarkalleen ennustamaan, saati meikäläinen tavis. Arvelen kuitenkin byrokratian ja kustannusten siinäkin sitten lisääntyvän. Topeliuksen aikana selvittiin yhdeksällä maakunnalla ja niiden mukaisilla heimoilla. Vieläkin uskotaan Satusedän runoilemiin heimokäsityksiin tai ollaan uskovinaan niihin, kuten horoskooppeihin, jos ne itselle lupaavat hyvää. Yksimielisesti olemme hyväksyneet kansallisominaisuudeksemme tuon ihmeellisen sisun, joka parhaimmissa ylistyksissä vie miehen vaikka läpi harmaan kiven. Tiedä häntä. Sisua tarvitaan nimenomaan urheilussa. Olen aiemminkin todennut urheiluselostajiemme ”parantaneen juoksuaan”, jos näin muka vitsikkäästi sopii sanoa. Television kautta he ovat tehneet tunnetuiksi uusia mielenkiintoisia lajeja. Taitoluistelun naisselostajat ansaitsevat erityisen kehun. Mietin muuten kauan, miten vakava olikaan ”Teemu Pukin takareiden reistailu”. Kaikki varmaan korjaantui, kun seuraavat uutiset jo kertoivat hänen runsaista maaleistaan. Ennustetaan urheilullemme entistä parempia saavutuksia. Äidillisessä sydämessäni en kylläkään oikein hyväksy naisten nyrkkeilyä ja painia, mutta pitäisikö tässäkin olla tasa-arvoinen, eli pitäisikö minun sääliä myös miehiä heidän astuessaan kehiin pahoinpideltäviksi? Onnittelen kuitenkin koko sydämestäni naispainija Petra Ollia huimasta maailman parhaan tittelistä! Ennustuksiini uskallan liittää voitokkaita urheilutapahtumia ja kulttuurin laajaa ja korkeaa kukintaa. Kotimaiset taidemuseot hemmottelevat meitä lukuisilla korkeatasoisilla näyttelyillä. Hyvin selviydymme ilman Guggenheimiakin. Uskokaamme ja toivokaamme, että alkaneena vuotena havahdumme totisesti luonnonsuojelun vaateisiin ja annamme arvon toisillemme. Aira Heinänen Aino-Kaisa Saarisesta kertova Tahto on rakkaudentunnustus hiihdolle ja teatterille ? Tosielämästä innoitteensa saanut, Aina Bergrothin kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Tahto kertoo olympiamitalisti Aino-Kaisa Saarisen tarinan kaikessa kovuudessaan ja herkkyydessään. Ensi-iltansa uutuus saa 24. tammikuuta Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. – Näytelmän keskeiset käänteet pohjautuvat Aino-Kaisa Saarisen elämän vaiheisiin, mutta Tahto liikkuu myös unen ja mielikuvituksen maailmassa, sanoo Aina Bergroth, joka on kirjoittanut näytelmän Pekka Holopaisen kirjoittaman elämäkerran innoittamana ja Aino-Kaisa Saarisen kanssa käymiinsä keskusteluihin pohjaten. – Tahto kertoo kunnianhimosta ja mielettömän suuresta tahdon voimasta, ja siitä, mitä uhrauksia intohimotyö vaatii. Tyylilajiltaan esitys on muuntuva, yllätyksellinen, villi, groteski ja hauska. Se kuvaa suuria, pakahduttavia tunteita, voitontahtoa ja sitä riemua, jonka koko Suomen kansa saa, kun suomalainen urheilija voittaa, ja pettymystä häviön hetkellä, sanoo ohjaaja Sini Pesonen. Moninkertaisen maailmanmestarin ja olympiamitalistin kimaltaviin monoihin astuu näyttelijä Sanna-June Hyde, joka on valmistautunut rooliinsa myös varsinaisen harjoitusajan ulkopuolella harjoittelemalla hiihtoa ja tutustumalla esikuvaansa. – Sain kunnian käydä Aino-Kaisa Saarisen kanssa hiihtämässä Lahdessa ja kokeilemassa rullasuksia hänen kotonaan. Keskusteluissa Aino-Kaisan kanssa olen huomannut tässä huippu-urheilijan täydellisessä työlle omistautumisessa ja erikoisissa työajoissa samankaltaisuuksia teatterityön kanssa, sanoo Sanna-June Hyde. Aino-Kaisan rakkainta ja vaarallisinta kilpakumppania näyttelee Linda Zilliacus. Yhteinen valmentaja (Rauno Ahonen) lisää jännitteitä maailman huipulla kisaavien naisten suhteeseen. Aino-Kaisan isää näyttelee Risto Kaskilahti, äitiä Leena Rapola ja kaksoissisarta Vappu Nalbantoglu. Urheilun mielipuolisuutta Aino-Kaisan kanssa pohtii tenniksen supertähti Andre Agassi (Santeri Kinnunen), kun taas vakaan arjen turvaa hiihtäjän suuri rakkaus, puoliso Tom (Mikko Virtanen). Tahto-näytelmän lavastuksen hiihtohisseineen, puvut ja videot on suunnittelut Tinja Salmi. Koreografiasta vastaa Jyrki Karttunen. Valosuunnittelija on William Iles ja äänisuunnittelija Aleksi Saura. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Taina Tervo. HKT:ssa ensimmäistä kertaa vieraileva Sini Pesonen on ohjannut suomalaista uutta draamaa, ulkomaisia klassikoita ja musiikkiteatteria. Pesonen on toiminut teatterinjohtajana ja ohjannut eri puolilla Suomea niin vapaalla kentällä kuin laitosteattereissa. Hän on helsinkiläisen Teatteri Nirvanan toinen taiteellinen johtaja ja ohjaaja. Kirjailija ja dramaturgi Aina Bergroth debytoi Helsingin Kaupunginteatterissa näytelmällään Tahto. Suomen Kansallisteatterin kirjallisena neuvonantajana ja kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajana toimineen Bergrothin viimeisimpiä töitä dramaturgina ovat olleet Karamazovin veljekset (2018) ja Arktinen hysteria (2017) Kansallisteatterissa ja Lokki (2015) Reykjavikin kaupunginteatterissa. Dramaturgin työn ohessa Bergroth on julkaissut romaanit Ah autuutta (Teos) ja Prinsessan kirjeet (Teos). Tahto-ensi-ilta 24.1.2019 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä (Eläintarhantie 5) .
6 Viikot 2-3/2019 ? ? Päivyri Nimipäivät: Viikko 2 Ke 9.3. Veikko, Veli, Veikka, Veijo To 10.1. Nyyrikki Pe 11.1. Kari, Karri La 12.1. Toini Su 13.1. Nuutti Viikko 3 Ma 14.1. Saku, Sakari, Sasu Ti 15.1. Solja Ke 16.1. Ilmari, Ilmo To 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni Pe 18.1. Laura La 19.1. Henri, Henna, Heikki Su 20.1. Sebastian Viikko 4 Ma 21.1. Oona, Netta, Aune Ti 22.1. Visa Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14 ja ke klo 12–17. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, la-su klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Hiljainen rukouslaulumessu ke 9.1. klo 18. Jaana Partti. Kivimessu to 10.1. klo 18. Mari Mattsson. Iltakirkko pe 11.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 13.1. klo 10. Mari Mattsson. Iltakirkko ma 14.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 15.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 16.1. klo 18. Marja Kotakorpi. Kivimessu to 17.1. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltakirkko pe 18.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Tuomasmessun ehtookellot la 19.1. klo 17. Pastori Pirjo Kantala, musiikkivastuussa kuoro, Juha ja Inna Vintturi. Messu su 20.1. klo 10. Marja Kotakorpi. Iltakirkko ma 21.1. klo 18. Jaana Partti. Lähdemessu ti 22.1. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 23.1. klo 18. Marja Kotakorpi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 10.1. Mikä ortodoksisessa kirkossa kiinnostaa metropoliitta Ambrosius? Rovasti Olli Laine haastattelee. 17.1. Suomalainen, pappi ja piispa Ruotsissa. Piispa emerita Tuulikki Koivunen-Bylund. Sirkku Nyström haastattelee. Virsilauluhetki la 12.1. klo 14. Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen. VIIKKOTOIMINTA KALIlmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset LIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Lähetyksen raamattuja rukousryhmä ti klo 16.15–17.30 15.1. alkaen Kallion kirkon vihreässä salissa. Aloitamme rukoushetkellä Kallion kirkossa klo 16. Avoin perhekahvila ma 14.1. ja 21.1. klo 9 –14.30 Seurakuntakodilla. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille. Kivimessun avoin pop up –kuoro to klo 17 Kallion kirkossa. Anima mea –messukuoro ke klo 17 Kallion kirkossa hiljaisen rukouslaulun messupäivinä ja lisäksi joka toinen maanantai klo 18.30. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18.15 Seurakuntakodilla. Kukkoeteisen kutojat ma 14.1. ja 21.1. klo 16. Teatteri Kallio. Esikoisvauvakerho ti klo 12–14 15.1. alkaen Seurakuntakodilla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Sukkapiiri punainen lanka ke klo 18 16.1. alkaen joka toinen keskiviikko Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. Eläkeläisten piirit, Merihakapiiri ke 9.1. alkaen klo 13. Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9. Raamattupiiri ke klo 18 16.1. alkaen, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja kokeilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. Messu su 13.1. klo 11. Pauliina Lindfors. Unkarinkielinen messu su 13.1. klo 11. Kiinankielinen messu su 13.11. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 13.1. klo 16. Suvimarja Rannankari-Norjanen. Vironkielinen su 20.1. klo 11. Petri Patronen, Peeter Paenurm. Tasausmessu su 20.1. klo 16. Petri Patronen, Vilma Saarinen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11–14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 14.1. ja 21.1. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 14.1. klo 17–18. Sateenkaarimessukuoro Ääniset to klo 17.30 10.1. alkaen. Salonkikuoro ma klo 18. Salonkikuoro kutsuu riveihinsä kokeneita kuorolaulajia varttuneemmasta väestöstä. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. 15.1. alkaen. Tiistairuokailu 15.1. klo 12.00 –13. Hinta 2e. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Vironkielinen raamattupiiri ke klo 17 9.1. alkaen joka toinen keskiviikko. Ukulelen alkeiskurssi ke klo 18.15. 16.1. alkaen joka toinen keskiviikko. Mitään etukäteistaitoja ei tarvita. Opetus viroksi/suomeksi. Ilmoittautumiset dagmar. ounap@evl.fi. Kangaspuukerho ti klo 18 15.1. alkaen joka toinen viikko. Lasten perjantait pe 18.1. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http:// kallionseurakunta.fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. KURSSIT, LEIRIT, RETRIITIT Ihmeiden aika ei ole ohi: 3 Bibliodraamailtaa ti klo 18–20 22.1., 19.2. ja 26.3. Ohjaajina Kati Helin ja Nina Klemmt. Vapaa pääsy. Kristuksen rukous – tuntiretriittiryhmä ma klo 18– 19.30 21.1., 18.2., 18.3., 15.4. ja 13.5. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. HKTY, Torkkelinkatu 11 A 3. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt, p. 09 2340 6334. Hiljaisen rukouslaulun peruskurssi ti klo 17.30–20 15.1., 22.1., 5.2. ja 12.2. Diakonissalaitoksen kirkko. Hinta 52€. Ohj. pedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. Kuorolaulukoulu Raakkujat ti 22.1., 5.2., 26.2., 19.3., 26.3., 2.4., ja 23.4. klo 17.30 –20 Seurakuntakodilla. Ohjaajana kanttori, musiikin maisteri Eeva-Liisa Malmgren. Hinta 35 €. Juha Rintamäki. Kuva: Riitta Supperi Helsingin seurakuntayhtymässä jatketaan säästäväistä linjaa ? Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulut ovat ensi vuonna 117,4 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan 25,6 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti säilyy Helsingissä yhdessä prosentissa. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti torstain kokouksessaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2019–2021 toimintaja taloussuunnitelmasta. Helsingin seurakuntien budjetti pysyy ensi vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin tänäkin vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudenpidossa jatketaan säästäväisellä linjalla. Verotuloja arvioidaan kertyvän Helsingissä 80,7 miljoonaa euroa ja kiinteä valtionrahoitus on 12,5 miljoonaa euroa. Kun 117,4 miljoonan toimintakuluista vähennetään 33,7 miljoonan toimintatuotot, ns. toimintakatteeksi jää talousarviossa 83,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 toimintakate on aiempia vuosia isompi sen vuoksi, että seurakunnille palautetaan kertaluontoisesti 4,8 miljoonaa euroa vuoden 2017 ylijäämästä käytettäväksi vuoden 2019 toimintaan. Helsingissä on ollut kolmivuotinen säästöohjelma vuosina 2016–2018. Talouskasvun hidastumisen ja jäsenmäärän laskun vuoksi Helsingin seurakuntayhtymä on toteuttanut sopeutusohjelman, jossa on pienennetty kiinteistökantaa ja vähennetty noin 100 henkilötyövuotta. Tavoite on ollut tasapainottaa talous tulevia niukempia aikoja ajatellen. Seuraavien vuosien aikana jatketaan joistakin tehtävistä luopumista ja pyritään tekemään asioita entistä enemmän eri toimijoiden kanssa yhdessä. Seurakuntayhtymän johtajana jatkaa Juha Rintamäki Lisäksi valtuusto päätti seurakuntayhtymän johtajasta vuosille 2019–2020. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhtymänjohtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen. – Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. Haluan omalta osaltani olla mukana tekemässä Helsingin seurakuntayhtymästä Suomen kirkon sisällä toimijaa, jonka tekemisestä halutaan muualla ottaa oppia. Tehdään asiat niin hyvin, että työmme on siunaukseksi helsinkiläisille ja esimerkiksi koko kirkolle”, Rintamäki sanoo. Rintamäen mukaan helsinkiläisille tämä tarkoittaa merkityksellistä jäsenyyttä kristittyjen yhteisössä, joka kuulee tarpeen ja tukee hädänalaisia elämän eri tilanteissa, sekä hyödyntää jäsentensä laajaa osaamista. Helsingin seurakunnat toimivat helsinkiläisten tarpeen pohjalta ja vaikuttavuutta lisätäkseen yhteisesti keskittyvät juuri heihin, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Lehtisaaren maanvuokran sopimusmalli hyväksyttiin Valtuusto hyväksyi myös sopimusmallin Lehtisaaren maanvuokrasta, jonka pääkohdat valtuusto löi lukkoon jo toukokuussa 2017. Sopimusehdot ovat yhteisen kirkkovaltuuston tuolloin päättämien linjausten mukaiset. Valtuusto täydensi sopimusmallin tekstiä kahdessa kohdassa: vuosivuokraa määriteltäessä tapauskohtaista harkintaa ei voi tehdä vuokralaisen vahingoksi, ja jos Helsingin seurakunnat joskus päättävät myydä maaalueen, myös vuokralaiselle tarjotaan ostomahdollisuus korkeimpaan tarjottuun hintaan. Tätä lomakepohjaa on tarkoitus käyttää jatkossa kaikissa Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa, ja sopimukset tuodaan vielä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäviksi. Lehtisaaren maanvuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta ja vuosivuokra määräytyy siten, että se vastaa viittä prosenttia vuokra-alueen käytetyn rakennusoikeuden arvosta (e/k-m2), josta on tehty 40 prosentin alennus, ja vuosivuokra sidotaan elinkustannusindeksiin: käytännössä vuokra on kolme prosenttia em. arvosta. Ensimmäinen indeksitarkistus tehdään 1.1.2020 alkavan vuokranmaksukauden vuokraan. Valtuusto päätti jo aiemmin, että vuokrankorotuksia kohtuullistetaan siten, että ne porrastetaan kolmelle vuodelle.
7 2019/Viikot 2-3 ? ? Kirjat Viime marraskuussa edesmennyt Christian Moustgaard oli keskeisessä roolissa perustamassa Radio Cityä. Hän kuvaa Taina Värrin kirjassa, kuinka hankalaa rahoituksen hankkiminen ajoittain oli. Kuva: Taina Värri. Outi Popp juonsi yhdessä Juha Tynkkysen kanssa Radio Cityn ensimmäisen ohjelman vappuaattona 1985. Kuva: Taina Värri. Uutisvuodon ylituomarina televisiossa suomalaisille tutuksi tullut Baba Lybeck teki muun muassa Havis Amanda -nimistä ohjelmaa Radio Cityssä 1980-luvulla. Kuva: Taina Värri. General Njassa kuului Radio Cityn keskeisiin toimittajiin. Kuva: Taina Värri. Pullakuskit eli Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää mullistivat radioilmaisua ohjelmallaan. Pullakuskit teki armotta pilkkaa milloin mistäkin ilmiöstä ja ohjelman suosio pakotti työnantajajärjestö STK:n vaatimaan lähetysajan muuttamista. Kuva: Taina Värri. Radio City toimi Ruoholahden Lepakossa. Elina Alanen hamusi studion ovea graffitien keskellä. Kuva: Taina Värri. Juha Tynkkynen oli Radio Cityn ensimmäinen päätoimittaja. Tynkkynen ponnisti Citystä merkittäväksi televisiotuottajaksi. Kuva: Taina Värri. Vermon raveissa Dj Tixa haastatteli pitkäaikaista pääministeri Kalevi Sorsaa Radio Cityn suoraan lähetykseen. Kuva: Taina Värri. Aikamatka mullistuksen tehneeseen radioon Taina Värri kirjoitti kirjan Radio Citystä – City oli rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin N inety six point two Radio City, have mercy, lausui ZZ Top -yhtyeen laulaja-kitaristi Billy Gibbons 1980-luvun lopun palkitussa televisiomainoksessa. Suomen mainoselokuvakilpailussa kultaisella klaffilla palkittu mainos kuvasti sitä, mitä vapun aattona 1985 Lepakossa toimintansa aloittanut Radio City oli pitkään 1990-luvulle saakka: rock-henkinen, rento, tyylikäs, ironinenkin. Miksei aina voi olla perjantai 80-luvun Radio City 96,2 -kirja vie lukijansa aikamatkalle 1980-luvun nousukauden Stadiin. Broholmen 13:n kustantaman kirjan on kirjoittanut Taina Värri, joka kuvailee itseään esipuheessa oravannahaksi Radio Cityn ja Image -lehden välisessä mainoskaupassa. Värri kuvasi Radio Cityn toimittajia Imagen sisäkannen mainoksiin osana valokuvausopintojaan ja Image sai radiomainosaikaa. Kirjan upeaa antia ovat mustavalkoiset valokuvat Lepakon uumenista. Ne muuttavat kirjan elävän, rönsyilevänkin puhekielisen tekstin lihaksi ja vereksi. Jingle, josta tuli korvamato Kirja kertoo rockpainotteisen kaupallisen radioaseman perustamisesta ja sen alkuvuosista tekijöidensä äänillä. Lopputuloksena on elävä muistelu ajasta, jota enää ei ole. Kirjan nimi on Radio Cityn alkuperäiseen henkilökuntaan kuuluneen General Njassan keksimä mainosslogan, joka oli väännös Tarja Ylitalon laulamasta ja Chrisse Johanssonin sanoittamasta iskelmästä Miks ei aina voi olla lauantai. Njassan keksimä slogan tehtiin myös jingleksi, jota toisteltiin Cityn perjantai-ohjelmissa vähän väliä. Jingle oli tehokas, ei ollut kerta eikä kaksi, kun 1990-luvun alussa lukion opettajien hermot paloivat poikien hoilatessa slogania kesken tuntien. Jinglestä toden totta tuli korvamato. Lepakko, Elmun koti Kun vapunaattona 30.4. 1985 taajuudella 96,2 megahertziä kajahti ensimmäiseksi soitettu kappale Eino Grönin Valkovuokot, jotakin alkoi Helsingissä muuttumaan. Yleisradion radiomonopoli oli aiemmin päätetty lopettaa, valtioneuvosto alkoi 1980-luvun puolivälissä myöntämään toimilupia paikallisradioille. Ideana oli myöntää lupia uusille toimijoille, isot mediayhtiöt eivät saaneet lupia. Radio Cityn oli Elävän musiikin yhdistys Elmu ry. Yhdistys järjesti osakeannin, jolla kerättiin rahaa Radio Cityn starttia varten. Esimerkiksi Hämeenlinnan paikallisradiota pyöritti urheiluseura ja Tampereella ylioppilaskunta. Elmun kotina oli legendaariseen maineeseen kohonnut Lepakko, Ruoholahdessa sijainnut varastorakennus, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan vuosina 1967–1979 asunnottomien alkoholistien hätämajoitustilana. Talon jäätyä tyhjilleen Elmu valtasi sen ja Lepakosta tuli yksi nuorten luovuuden kehdoista. Taina Värrin kirjassa kuvataan Lepakkoa paikaksi, jossa vilisi rottia ja hiiriä, talossa oli hometta, talossa radiokanavan lisäksi oli muun muassa bändien harjoitustiloja ja moottoripyöräilevä liivijengi. Lepakon kuppilassa viettivät aikaansa hyvin erilaiset ihmiset punkkareista rocktähtiin. Värrin kirja kertoo, kuinka varsinkin Radio Cityn alkutaipaleella vaihtoehtoisuuden nimiin vannonut toimitus ja mainosaikaa myyvä kaupallinen puoli hankasivat. Lopulta yhteys Radio Cityn luovan, ennakkoluulottoman ohjelmatoiminnan ja yrityselämän välille syntyi. Onnellisuuden tunne Radio Cityn tärkein perintö on radio-ohjelmien sisällön monipuolistamisessa. Cityn tuomaa muutosta kuvaa Taina Värrin kirjassa oivallisesti Mato Valtonen, joka Sakke Järvenpään kanssa teki vuosien ajan Citylle ikimuistoista Pullakuskit -ohjelmaa. – Muistan kerran siellä Stadin kämpässä kun oli aamulla aikaisin herätty ja tehty lähetystä ja meen iltapäivätorkuille. Mulla on radio auki ja sielt tulee tää Van Halenin Why Can`t This Be Love. Mä olin niin onnellinen kun mä kuulin musiikkia radiosta! Mä muistan sen onnen tunteen aina. Kun se oli ollut mahdotonta koko mun elämäni ajan. Oli vain se Nuorten Sävellahja ja joku yks tunti musiikkia viikossa. Se tunne, että tätä tulee koko ajan, että tää ei lopu! Nyt sitä tulee ja mä saan nauttia tästä! Se onnellisuuden tunne oli jotain ihan käsittämätöntä. Pullakuskien esitysajasta siirtovaatimus Pullakuskit -ohjelma on yksi Radio Cityn historian vaikuttavimmista. Sleepy Sleepersissä ja Leningrad Cowboysissa touhunnut tehokaksikko loi radio-ohjelman, jota muistellaan vieläkin. Ohjelman yleisilme oli anarkistinen, milloin kuittailtiin kuselta haisevissa lasikuitukopeissa matkaileville karavaanareille, milloin poliitikoille. Radio nosti kuuluisuuteen myös Jope Ruonansuun. Ruonansuun imitoinneissa Posti-Pekka (Pekka Vennamo) höyrytti kuuluisuuksien kirjeitä ja Manu Koivisto tykkäsi katsoa Batmania. Ohjelman vakio-osuuksiin kuului myös ”naturellin hevostytön” Eila Torvelan kappale ja Sakari Kuosmasen viikon vitsi (Miksi kutsutaan kleptomaanin ja pyromaanin risteystä? Germaaniksi). Pullakuskien suosio oli niin suurta, että työnantajajärjestö STK lähetti Radio Cityyn vetoomuksen ja vaatimuksen ohjelman lähetysajan muuttamisesta. STK lähetti vaatimuksen, koska ihmiset eivät tulleet tiistaisin töihin kuunnellakseen ohjelmaa. Ja ne jotka tulivat töihin, eivät tehneet töitä kolmeen tuntiin ohjelman kuuntelun takia. Myös kouluista tuli viestiä Radio Cityyn nuorten lintsaamisesta ohjelman aikana. Tähtien hautomo Radio Citystä tuli suomalaisen median tähtihautomo. Njassan lisäksi ohjelmia olivat tekemässä muun muassa Outi Popp, Peter ”Norppa” Norrby, Jone Nikula, Ari ”Tappis ” Taponen, Ruben Stiller, Baba Lybeck, Rosa Liksom, Jari Sarasvuo ja Yölinjan Pekka Sauri.... Radio City loi ilmiöitä. Pekka Saurin Yölinja on merkittävä osa suomalaista radiohistoriaa, samoin muun muassa Cruising Show, Asuntopörssi, Kyytiä Kulkurille, Kirppari ja helikopterista aamuohjelmaan annetut ruuhkaraportit. Niistä tuli niin suosittuja, että Klaude Kopteri, eli pitkän linjan autoja liikennetoimittaja Klaus Bremer kohosi kansanedustajaksi. Ohjelmissaan Klaude otti kipakasti kantaa liikennesuunnittelun kummallisuuksiin ja antoi liikennesuunnittelijan nimen sekä puhelinnumeron kannustaen ihmisiä antamaan palautetta. Muistot elävät Kaikki kaunis kuihtuu ajallaan pois. Niin kävi Radio Cityllekin. Radiokentässä operoi yhä Radio City, mutta sillä ei ole mitään tekemistä alkuperäisen Cityn kanssa. Muistot elävät, ne eivät suostu kuolemaan. Radio City oli uraa uurtava, uutta luova. Sitä on ikävä. Eero Wihuri Kirjoittaja kasvoi Pullakuskeja kuunnellen Taina Värri: Miksei aina voi olla perjantai, 80-luvun Radio City 96,2. Broholmen13. 336 s.
8 Viikot 2-3/2019 ? ? Menovinkki Itsemurhien määrä kasvoi Suomessa vuonna 2017 ? Tilastokeskuksen tänään julkaistun tiedon mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 824 itsemurhaa. Itsemurhien määrä on noussut Suomessa jo kahtena vuotena peräkkäin. Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin 731. Nuorten itsemurhakuolleisuus on laskenut vain vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 itsemurhaan kuoli 107 alle 25-vuotiasta. – On todellakin hyvä, että Suomessa on viimein valmisteilla itsemurhien ehkäisystrategia vuosiksi 20192030. Nyt on tärkeää huolehtia sen hyvästä valmistelusta ja kattavasta toimeenpanosta, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Mielenterveysseurasta. – Tehokkaita keinoja itsemurhien ehkäisemiseksi kyllä tiedetään: Varhain saatava keskusteluapu, hoitojärjestelmän laadun parantaminen ja hoitoon pääsyn helpottaminen, eri ammattikuntien kouluttaminen itsetuhoisuuden puheeksi ottoon, mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaitojen vahvistaminen sekä itsemurhakeinojen, kuten ampuma-aseiden tai lääkkeiden, saatavuuden sääntely. Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin EU-alueella keskimäärin. Kahden viime vuoden nouseva trendi korostaa entisestään tarvetta valtakunnalliselle ja kattavalle strategialle itsemurhien vähentämiseksi. Suomen Mielenterveysseura avasi maaliskuussa osana kriisikeskustoimintoja Itsemurhien ehkäisykeskuksen, joka toimii Helsingissä ja Kuopiossa. Itsemurhien ehkäisykeskuksen syksyllä käynnistämä ”Mitä kuuluu” -kampanja kannustaa kysymään kuulumisia ja kohtaamaan ihmisen, josta on huolissaan. Vuosi 2018 oli lämmin ja kuiva ? Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon – Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen suuri – Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015. – Suomen keskilämpötilaa on arvioitu 1800-luvun puolivälistä saakka eli yli 150 vuotta. Kymmenestä lämpimimmästä vuodesta puolet ovat kuluvalta vuosikymmeneltä, kertoo meteorologi Pauli Jokinen. Kesällä pitkään jatkunut lämpö johti ennätyksellisen suureen kasvukauden lämpösummaan. Lämpösummaa kertyy päiviltä, jolloin pysyvä lumi on sulanut ja vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Turun Artukaisten lämpösummaksi kertyi 1974 °Cvrk. Edellinen ennätys 1852 °Cvrk oli Helsingin Kumpulasta vuodelta 2011. Vuoden ylin lämpötila oli Vaasan Klemettilässä 18. heinäkuuta mitattu 33,7 astetta. Vuoden alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 4. helmikuuta mitattu -37,1 astetta. Vuotuinen sademäärä oli etenkin maan länsiosasta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella poikkeuksellisen pieni eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Useilla havaintoasemilla sademäärä jäi kuivan kesän vuoksi jopa ennätyksellisen alhaiseksi. Esimerkiksi Merikarvian Tuorilassa satoi vain 425,5 mm, kun tyypillisesti sademäärä on 683 millimetriä. Merikarvialla vuosi 2018 oli 50 vuoden mittaushistorian kuivin. Monilla kuivimmilla alueilla sademäärä jäi noin 400 millimetriin, mikä on vain kaksi kolmasosaa tavanomaisesta. Lähimpänä tyypillisiä sademääriä oltiin Pohjois-Lapissa sekä maan itäosassa. Keskilämpötila oli joulukuussa 1-4 astetta tavanomaista korkeampi. Suurimmat lämpötilapoikkeamat olivat pohjoisessa, pienimmät etelässä. Näin leuto joulukuu toistuu keskimäärin muutamien vuosien välein. Joulukuun alin lämpötila oli Sodankylän Tähtelässä 23. päivänä mitattu -30,2 astetta. Ylin lämpötila oli 4. joulukuuta Kökarissa ja Utössä mitattu 7,2 astetta. Joulukuun sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista pienemmäksi, maan keskivaiheilla paikoin noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Keski-Lapissa sen sijaan satoi selvästi tavanomaista enemmän. Eniten satoi Kemiönsaaren Kemiössä 80,6 mm ja vähiten Kilpisjärvellä 12,3 mm. Maan keskiosan vähäinen sademäärä ja Keski-Lapin sateisuus joulukuussa toistuu tyypillisesti 5-10 vuoden välein. Lunta oli kuukauden päättyessä maan itäja pohjoisosassa 20-30 cm, maan länsiosassa sen sijaan pääosin 0-10 cm. Lunta oli ajankohtaan nähden koko maassa tavanomaista vähemmän, osassa Lappia edelleen harvinaisen vähän. Ivan Wistuba defocus VALOKUVIA ? Ravintola Oiva, Kabinetti, Porthaninkatu 5, 00530 Helsinki 3.-30.1., 10.30-01.00 Epäterävyys: kuvan sumeus, joka voi johtua pallopoikkeamasta, väripoikkeamasta tai diffraktiosta. Voidaan kutsua myös optiseksi epäterävyydeksi. I V A N W I S T U B A Olen ammatiltani graafikko, syntynyt Chilessä, asunut Suomessa vuodesta 1977, valokuvannut koko ikäni. Kaikki alkoi, kun sain kameran lahjaksi joskus 50 vuotta sitten. Nyt digikamerat ovat arkipäivää, kun joka puhelimessa on jonkin sortin still/video-kamera. Kuvaamisesta on tullut jokaihmisen oikeus, hyvässä ja pahassa. Ella Suojalehto Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n johtoon Ella Suojalehto. Kuva: Jani Kärkkäinen H elsingin Diakonissalaitoksen konserniin kuuluvan Hoiva Oy:n liiketoimintajohtajaksi on valittu diplomi-insinööri ja terveystieteiden maisteri Ella Suojalehto. Liiketoimintajohtajana hän vastaa ja kehittää kokonaisvaltaisesti ja tulosvastuullisesti Hoivan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat kotihoitopalvelut, ikäihmisten palvelut, päihdeja mielenterveyspalvelut, asumispalvelut sekä henkilökohtaisen avun asiakkaat. Ella Suojalehto. Kuva: Jani Kärkkäinen Diakonissalaitokselle Suojalehto tulee Tampereen kaupungilta, jossa hän on työskennellyt ikäihmisten palvelulinjan johtajana. Aiemmissa tehtävissään hän toiminut projektipäällikkönä, liiketoiminnan kehittäjänä ja viimeiset 14 vuotta kunnallisten sosiaalija terveyspalvelujen järjestäjänä ja johtajana. Työuran monipuolisuus on tuonut Ella Suojalehdolle osaamista kansainvälisestä teollisuudesta, palvelutoiminnan kehittämisestä sekä sosiaalija terveyspalvelujen muuttuvasta toimintaympäristöstä. – Odotan innolla tehtävääni Diakonissalaitoksen Hoivan liiketoimintajohtajana. Diakonissalaitoksen arvot ovat vahvat ja perinteet pitkät. Sellaisessa toimintaympäristössä on hyvä katsoa tulevaisuuteen ja olla mukana tekemässä uudistuksia, joita sosiaalija terveysalan muutokset edellyttävät, Suojalehto sanoo. Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström on tyytyväinen, että Suojalehdon nimityksen myötä niin liiketoimintaosaaminen kuin kunta-alan asiantuntemus vahvistuvat konsernin johtoryhmässä. – Diakonissalaitoksen Hoiva kehittää palveluita tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Haluamme olla luotettava yhteistyökumppani vaikuttavien palvelumallien toteuttamisessa ja kehittämisessä. Olen iloinen, että saamme Ellan mukaan tekemään työtä suurella sydämellä ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta heikommassa asemassa oleville ihmisille, Holmström sanoo. Suojalehto aloittaa työt konsernissa maaliskuun alussa. Nykyinen liiketoimintajohtaja Tapio Tähtinen siirtyi vuoden alussa palvelualuejohtajaksi Diakonissalaitoksen Lapsija perhepalveluihin. Palveluja tullaan kehittämään ja laajentamaan ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ja muutosten mukaisesti mm. perhepalveluissa ja jälkihuollossa. Etla valoi uuden vuoden tinat – tummia sävyjä luvassa M ar kk u Le hm us ja Ve sa Vi hr iä lä , ET LA . E linkeinoelämän tutkimuslaitos Etla valoi uuden vuoden tinat jo etukäteen ja katseli ensi vuotta kahden asiantuntijan silmin. Odotamme Britanniaan jo uutta Brexit-kansanäänestystä sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan kiihtymistä. Suomen kasvun arvioimme hidastuvan ensi vuonna selvästi, merkittävästi enemmän kuin vielä syyskuun ennusteessa oletimme. Etlan uuden vuoden tinoja valoivat yhdessä toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kumpikin pitää ensi vuotta ajatellen merkittävänä Britannian sisäpoliittisen tilanteen muutosta. Vihriälä povaa jopa uutta kansanäänestystä Britannian EU-erosta. – Olen kääntynyt sille kannalle, että Brexistä tulee vielä uusi kansanäänestys kolmen vaihtoehdon välillä. Vaihtoehdot tällöin ovat: May’n neuvottelema sopimus, sopimukseton Brexit tai EU:ssa pysyminen. Lopputulos on epäselvä, mutta vain aavistuksen toiveajattelulla maustettuna viimeinen vaihtoehto kurottaa pienellä marginaalilla ykköseksi. Britannian sisäpolitiikka on joka tapauksessa pahoin sekaisin, mitä sitten tapahtuukaan, toteaa Vesa Vihriälä. Ennustepäällikkö Markku Lehmus pitää Britannian ns. sopimuksettoman EU-eron todennäköisyyttä myös merkittävänä. Hänen mukaansa luvassa on lisää tummia pilviä paitsi Britannialle, myös euroalueelle. Lehmus kysyy, ovatko suomalaiset yritykset varautuneet myös sopimuksettomaan brexitiin. Euroopan tinat Vesa Vihriälä ennustaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin uudistustahdin hidastuvan ensi vuonna. Saksassa Angela Merkel jatkaa liittokanslerina ainakin suurimman osan vuotta. Italia pysyy uutisissa, eivätkä uutiset ole hyviä, Vihriälä pohtii. Markku Lehmus näkee omassa tinassaan odotuksia EKP:n ohjauskoron nostosta, mutta toteutuuko nosto sittenkään ensi vuonna? – Jos euroalueen talouskasvu hidastuu odotuksia enemmän – kuten moni indikaattori vihjaa – samalla kun pohjainflaatiossa ei vieläkään näy juuri mitään heräämisen merkkejä, on ohjauskoron nostolle vaikea löytää hyviä perusteluja ensi vuonna, Lehmus arvioi. Kiinan talouskasvu uhkaa Lehmuksen mukaan jo läkähtyä, mikä tietää huonoa maailmantalouden näkymille. Vähittäiskaupan ja teollisuustuotannon kasvu on hidastunut jo nyt ja kauppasota Yhdysvaltojen kanssa on vaarassa kiihtyä edelleen. Kiinan keskusjohdon Lehmus odottaakin olevan pian taas elvytyshanalla – ellei hana ole jo liian ruosteinen. Miltä näyttää Suomen tina? Pienenä avotaloutena Suomi on herkkä maailmantalouden huolille ja heilahteluille, siksi talouskasvu hidastuu ensi vuonna selvästi, toteaa Markku Lehmus. – Suomen kasvu hidastuu enemmän kuin vielä Etlan syyskuun ennusteessa oletimme. Kotoperäistä heikkoutta odotetaan lisäksi rakentamisen kehitykseen, Lehmus päättää.
9 2019/Viikot 2-3 ? ? Maarnela ? ? Veli-Matti?Hynninen Nuorisopaikka Gloria lakkaa ja muuttaa Suvilahteen Jatkoa sivulta 3 ? Tapahtumayksikkö ja Gloria muuttavat Tiivistämöön ensi kevään aikana. Ohjelmaa järjestetään nykyisissä tiloissa helmikuuhun 2019 asti, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen muuttoon. Kulttuuriareena Gloria täyttää 20 vuotta tammikuussa 2019, ja sitä juhlistetaan vielä nykyisissä tiloissa. Samassa kokouksessa päätettiin, että nuorisopalvelut luopuu toimintakeskus Hapen tiloista Sörnäisten rantatie 31:ssä vuoden 2019 loppuun mennessä, ja tapahtumayksikön sijainti Suvilahden Tiivistämössä mahdollistaa joidenkin Hapen toimintojen jatkumisen alueella. Muutokset ovat osa Helsingin nuorisopalveluiden alueellista uudelleen organisointia, jonka yhteydessä kulttuurisen nuorisotyön yksikkö lakkautetaan, mutta yksikön sisällöllistä toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Vuoden ensimmäinen vaalilupaus ? ”Hyväkös se on tämän maailman presidenttien lennellä koneilla, joissa on kullatut vessanpöntöt, kun kansa on ne maksanut. Vaan missä oli vessan vessapaperi, sitä kun ei kuvissa näkynyt? Toki. Osa tiloista oli salaisia.” Näitä kysymyksiä pohdiskeli Uuden Vuoden Aattoyön aamuna ryhmä kansallisuusaatteen läpitunkemia miehenpuolia Töölön Kisahallin alakerran seurustelutiloissa. ”Vielä niitä honkia humisee, että vessapaperia presidenteillekin riittää. Onhan sitä Karjalassa metsiä – ja Laatokan vedellä on hyvä huuhdella”, sammalsi mies naapurilooshista. ”Ei ole näköjään kaikkia sotakorvauksia vielä käytetty.” Putkakäytävän vartija kehotti pitämään pienempää ääntä mutta vetosimme sananvapauteen. Ensin Suomenlahti kuivataan ja siihen rakennetaan tie, ettei tarvitse tunneleita kaivella. Sitten USA ja Venäjä yhdistetään, niin tulee maailmanrauha kun on Meksikonkin raja jo kiinni. Loput Euroopasta liitetään Suomeen, niin loppuu kansalaisten ikiaikainen rutina liittovaltiosta. Aasia ja Afrikka sovitaan myöhemmäksi, että jää jotain kevääksikin. Senioreista pidetään huolta, koulutusta parannetaan ja ihmisistä tehdään tyytyväisempiä. Muksuille opetetaan itsepuolustusta ja pikajuoksupyrähdyksiä. ”Japanissa oli erään lahkon johtaja kuulemma juottanut faneilleen omaa virtsaansa pyhänä nesteenä. Mitäköhän sieltä lentokoneesta voisikaan saada, jos suu oikein auki kiltisti odottelisi.” Tässä vaiheessa putkan vartija sai tarpeekseen ja heitti miesporukan takaisin kadulle. Tänä keväänä meillä on Suomessakin tarjolla kultaisia vessanpönttöjä. Se saa, joka vain pystyy ottamaan. Ensin pitäisi päästä toki sinne Eduskuntaan. Ja sinnehän pääsee kun lupailee. Innokkaimmille lentokonefaneille tiedoksi, että Ilmastovaalien johdosta olemme kuitenkin siirtymässä lentokoneista ilmalaivoihin. Vaikka se vaarallisia muistoja herättäisikin. Niissä voitaisiin kuitenkin vessan jätökset kierrättää metaaniksi – sen sijaan että sen kansalaisille syöttäisi. Metaania kun voi käyttää ilmalaivojen polttoaineena. ”Pitäkäähän niistä senioreista sitten ensi vaalikaudella huolta”, huikkasi vartija peräämme. ”Pidetään, pidetään”, vastasimme. Siinä se oli vuoden ensimmäinen vaalilupaus. Ari Maarnela Suur Suomen Perussuomalaiset (entinen Kallionseudun Perussuomalaiset ry) emaarnela@gmail.com EU tarvitsee järjestystä ? Ensin musta tuli paloi Pariisin Riemukaaren alla ensimmäisen maailmansodan päättymisen rauhanmerkkinä. Ja vajaa kuukausi siitä siellä paloivat autot merkkinä kadotetusta sovinnosta ja riitelevästä Euroopasta. Sauli Niinistön uudenvuoden puhe ei olisi voinut alkaa terävämmin. Presidentti maalasi tarkan kuvan demokraattisesta maanosastamme, jonka rauhaa Suomessakin vainoavat vaaralliset ääriliikkeet natsilippuineen. Oli odotettua, että presidentti korosti sääntöpohjaisen järjestyksen tärkeyttä YK-järjestelmässä. Maailma moninapaistuu. Venäjä vahvistaa sotilaallista voimaansa. Yhdysvallat vähät välittää muista kulkiessaan omia polkujaan. Niin tai näin, Suomen on pidettävä suhteet kunnossa Washingtoniin, Moskovaan, Pekingiin. Suomen on vaalittava demokratiaa, sovinnollisuutta ja toisenlaisuuden sietokykyä. Anarkisteille ja ääriliikkeille ei Suomessa ole sijaa vakuutti puhuja. Tarvitsemme maahanmuuttoa, muualla koulutettuja osaajia, ammattitaitoista työvoimaa. Panin merkille miten Niinistön puhe nostatti myönteisiä palautteita. Savolaiskriitikko Tauno Kautonen kiitteli presidentin puhetta ja viritti runosuoneensa savolaista kokemusta ja iän tuomaa viisautta: ”Hurtti huumori potkua antaa, Iloinen asenne vahvana kantaa. Aina aika muorien, vaarien On tarina kokemuskaarien.” Myös Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja kuittasi kiitoksella Niinistön puheen: ”Hyvä puhe, kiitos siitä.” Suomi on maineensa veroinen, kokoonsa nähden jopa mainettaan parempi eurooppalainen sillanrakantaja. Itävallan ja Romanian jälkeen Suomelle avautuu nyt heinäkuussa EU:n puheenjohtajamaana mahdollisuus edistää koko euroalueen vakautta, kasvua ja hyvää työllisyyttä. Euroopan unionin taloudellinen ja poliittinen puoli liittyvät läheisesti toisiinsa. Suomi halusi liittyä Euroopan rahaliittoon ensimmäisten joukossa. Pääsimme mukaan päättämään meitä koskevista asioista tasavertaisesti muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa. Uudenvuoden puheissa korostuu unionin rooli avoimen maailmankaupan edistäjänä ja liberaalin demokratian lipunkantajana. EU edustaa Suomelle tuttuja valistuksen arvoja. Suomen mahdollisuus on suunnata katse rahaliiton vahvistamiseen ja sen häriöttömän toiminnan varmistamiseen. Hyvän puheen arvo mitataan tarkimmin sillä, miten välttää itsekehun ja itsetyytyväisyyden houkutukset. Suomea ja maailmaa on uuden vuoden alkaessa tarkasteltava kriittisesti tilana, joka tarjoaa kansalaisille itselleen mahdollisuuden arvioida ominaislaatuaan. Minulle ainakin on väliin käynyt kuin ranskalaisen kirjailijan Gustave Flaubertin romaanihenkilölle, rouva Bavarylle, että ikuiset ylimitoitetut haaveet on tuomittu raukeamaan. Ernest Hemingvayn Nuoruuteni Pariisin tunnustus tuntuu uskottavalta: ”Mutta tällainen oli Pariisi niinä varhaisina päivinä, jolloin olimme hyvin köyhiä ja hyvin onnellisia”. Myös Suomen onnellisimmat vuodet liittyvät aikaan jolloin elettiin ulkonaisesti köyhää mutta sosiaalisesti rikasta aikaa. Elämä kukoistaa parhaiten siellä missä naapureiden ja kanssaihmisten kanssa osataan olla luontevassa yhteydessä ja ystävyydessä. Kansanjohtajan ja kansalaisen yhteinen tehtävä on rakentaa oma riemukaarensa yli rajojen. Helsingin oikeustalo myyty Kaupan arvo 200 miljoonaa Y hteiskuntakiinteistöihin erikoistunut Hemsö on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin oikeustalon kiinteistön ostosta. Oikeustalon suurin vuokralainen on Suomen valtio, ja kiinteistön kauppahinta on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Helsingin oikeustalo palvelee erityisesti oikeusministeriön tarpeita. Kiinteistön vuokralaisista suurin osa on suoraan tai epäsuorasti tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Kiinteistön kokonaisvuokra-ala on lähes 50 000 neliömetriä. Vuokrasopimusten keskimääräinen voimassaoloaika on 12 vuotta. Suurin vuokralainen Helsingin oikeustalossa on Suomen valtio, jolla on rakennuksessa lukuisia oikeusministeriön alaisia yksiköitä: Fakta: Helsingin oikeustalo on Alkon vanha pääkonttori • Porkkalankatu 13:n rakennus valmistui Helsingin Ruoholahteen vuonna 1940. Kiinteistön on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio. • Helsingin oikeustalo suunniteltiin alun perin Oy Alkoholiliike Ab:n tehtaaksi, pääkonttoriksi ja keskusvarastoksi. • Oikeustalo on toiminut rakennuksessa vuodesta 2004. • Vuosien 2004 ja 2010 mittavissa remonteissa rakennusta muokattiin vastaamaan paremmin modernin toimistorakennuksen vaatimuksia. esimerkiksi Helsingin käräjäoikeus, Helsingin hovioikeus, Helsingin oikeusaputoimisto ja Helsingin syyttäjänvirasto. Julkisten vuokralaisten osuus vuokratuloista on 87 prosenttia. Rakennuksessa on lisäksi toimistoja, ravintola sekä kaupan tiloja. Kiinteistöllä on keskeinen ja strateginen sijainti. Oikeustalo sijaitsee palveluiden lähellä, ja kiinteistö on hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi ainutlaatuinen rantatontti tarjoaa vuokralaisille merinäköalan. – Oikeustalon hankinta kasvattaa merkittävästi julkisten vuokralaisten portfoliotamme Helsingissä. Strategiaamme kuuluu pitkäaikainen omistus, ja tämä kauppa vastaa strategiaamme hyvin, sanoo Hemsön toimitusjohtaja Nils Styf. – Helsingin oikeustalo on suuri ja arvokas oikeusrakennus, jonka avulla kasvamme Helsingin keskustassa. Lisäksi vahvistamme suhdettamme Suomen valtioon valtionhallinnon liikelaitoksen Senaatti-kiinteistöjen kautta”, kertoo Hemsön Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen. Kiinteistökaupan arvioidaan toteutuvan tammikuussa 2019.
10 Viikot 2-3/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Uuden vuoden kulttuurikierros Meilahden kirkkokonsertin esiintyjät William Suvanne, kirkkoherra Hannu Ronimus, Pepe Willberg, Anu Kosonen, Sirkku Hilanko ja Niklas Hagmark. Kuva: Pauliina Visuri. Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila luki joulurauhajulistuksen Kallioon Karhupuistossa. Sanoman bamlasi stadiksi, vuoroaan odottava kulmien kirjailija Torsti Lehtinen. Kuva: Timo Kärmäkallio. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n järjestämässä perinteikkäässä Joulujuhlassa Messukeskuksessa esiintyivät mm. laulajat Soile Mattila (kuvassa vas.) ja Tiina Sinkkonen ja kuvan ulkopuolelle jääneet pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Kuva: Raimo Granberg. Emmi Kallioniemi (vas.), Heidi Kiviharju, ohjaaja Juha Hurme ja Kielo Kärkkäinen esittivät hulvattoman hauskan Vatikaanin Nälkäteatterin perinteisessä 6.12. vastaanotolla YT:n studiolla. Kuva: Juha Karikoski. S irkuskoulutusta yritetään ajaa Teatterikorkeakouluun. Asialla on Uuden sirkuksen keskus Cirko. Kotimainen sirkustaide ei puhkea koskaan kukkaan, ellei alaa voi opiskella Suomessa yliopistossa. Kallio julisti joulurauhan Karhupuistossa Stadin joulunviettoon on tullut pysyvästi Joulurauhan julistus Kallioon Karhupuistossa. Koruton, mutta kaunis seremonia sai 21.12. jo vähän lunta ympärilleen. Ei tarvinnut katsoa mustaa maata. Julistuksen luki Kallion kirjaston uusi johtaja Erna Marttila, joka samalla esittäytyi kalliolaisille ja toivotti kaikki käymään viereiseen kirjastoon, joka oli auki aattonakin klo 15 asti. Tekstin bamlasi vielä stadiksi, kulmien kirjailija Torsti Lehtinen, kuten aiempina vuosina. Hän myös tiivisti slangiksi bibludirikan sanaoman. Lehtinen korosti, ettei joulun aikana ei saa riidellä perheissä tai vetää toista ”hudaan” (=kuonoon), koska jouludirika on kieltänyt sen. – Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Lauloimme yhdessä Finlandia-hymnin. Joulun odotuksen rauhaisaa tunnelmaa sai jatkaa Kallion kirjaston Lukubileissä klo 21 saakka. Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Avaaja Seija Sihvonen kertoi, että jo 1990-luvulla Kallion kaduilla, hieman ennen joulua, kajautteli perinteisiä joululauluja mystinen kuoro, joka itseään kutsui, joko nimellä ”Linjojen laulajat” tai ”Aadolfinrinteen kuoro”. Kuoro katosi eikä tiettävästi ole esiintynyt enää vuosiin. Jouluna 2013 Lasse Liemola ja muut järjestivät Slangijulistuksen Kallion kirkon portailla. Uuden aikakauden Karhupuistossa aloitti Kallion Kulttuuriverkoston Johanna Sauramäki. ”Kun maas on hanki, ja järvi jäässä…” Pepe Willberg piti komean ”Kynttilöiden syttyessä” – joulukonsertin kauneimmista ja rakkaimmista lapsuuden joululauluista Meilahden kirkossa. Hänellä oli korkealuokkaisia muusikoita säestäjinä, Anu Kosonen pianossa, Sirkku Hilanko viulussa ja Niklas Hagmark sellossa, William Suvanne vaihtoi puhaltimia saksofonista huiluun ja klarinettiin. Ne antoivat tutuille joululauluille jazzahtavan tulkinnan, Pepe naurahti tyytyväisenä itsekin. Kirkkoherra Hannu Ronimus sanoi alun tervehdyksessä, että Willberg on kirkon ”oma poika”, sillä hän asuu alueella, tarkemmin Ruskeasuon suunnalla. Tupa oli ihan täynnä jo varttia ennen. ”Laupiaan samarialaisen kirkko” on sisältä kovin perusluterilainen, kaikessa koruttomuudessaan. Kuusikaan ei vaatteilla koreillut. Alun tutuista lauluista ”Kun joulu on” vakuutti parhaiten. Pepe kertoi, että lapsuuden favourite oli ”Heinillä härkien kaukalon”, mikä iski suoneeni. Ranskalaisella joululaululla on kauniit M. Korpilahden sanat: ”Enkelparven tie / kohta luokse vie / rakkautta suurinta katsomaan”. Kirkkolauluosuudessa soivat ”Ave Maria” ja ”Panis Angelicus”, jotka ovat kuuluneet Willbergin repertuaariin. Edellisen hän vetää usein lopuksi sen vaativuuden takia. Nyt kuulimme sen rohkeasti konsertin keskellä. Mel Tormen klasssisessa ”Christmas Songissa” Suvanteen saksofoni tuki komeasti. Omaksi ohjelmasuosikikseen laulaja nimesi myös ”Varpunen jouluaamuna”, jossa Suvanteen huilu oli hyvin mukana. Kaunis oli Carola Häggkvistin ”Himlen i min famn” ja ”Sylvian joululaulu”. Taiteilija sävelsi oman joululaulun kolmisen vuotta sitten Vexi Salmen sanoilla, ”Joulu, joulu tulla saa”. Vahvinta Willbergiä on myös Adamin ”Oi jouluyö”. Encorena kuulimme irlantilais-norjalaisen duon laulun ”You raise me up”. Saimme laulaa yhdessä ”Maa on niin kaunis”. Hurstinapu Messukeskuksen joulujuhlassa Käytännön lähimmäisenrakkautta oli tarjolla Kalliossa ja Pasilassa kaksi kertaa joulukuulla. Heikki Hurstin isoisä Arvo Hursti aloitti avun kodittomille katupojille vuonna 1916. Veikko ja Lahja Hursti jatkoivat yli 50 vuotta sitten työn vähävaraitsen ja alkoholisoituneiden ihmisten parissa. Vuodesta 1967 on ollut joulujuhlia, ensin pienemmässä mittakaavassa, sitten Töölön Kisahallissa. Pasilan Messukeskuksessa oltiin v. 2005. Tila on suurempi, ruokailu toimii. Kun Hurstin nykypäivään asti jatkunut leipäjonoapu alkoi, jonossa oli 300 ihmistä, nyt kymmenen kertaa enemmän. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjesti perinteikkään Joulujuhlan Messukeskuksessa 24.12.2018. Jouluaattona oli tarjolla maukasta jouluruokaa ja siellä esiintyivät mm. järjestäjätahon oma laulukuoro sekä mm. laulajat Soile Mattila ja Tiina Sinkkonen, joita säestivät pianisti Seppo Järvinen ja viulisti Ulla Davidson. Paikalla oli arviolta 1400 ihmistä, ja pelkästään kahvia meni 340 litraa. Monelle ihmiselle se on ainoa tapahtuma jouluaattona. Hurstinapu tarjosi hernekeittoa ja jakoi villasukkia myös itsenäisyyspäivänä Hakaniementorilla. Yhdistyksellä on ollut jatkuvia vaikeuksia kaupungin avustusten kanssa. Ruokajako silti jatkuu 9.1.2019 lähtien. Suomalaista kirjaperinnettä uusin äänin Nälkäteatteri vieraili jo perinteiseen tapaan Itsenäisyyspäivänä Ylioppilasteatterissa ja tarjosi neljä kiinnostavan erilaista runollista, musiikillista ja kirjallista esitystä. Vuosi sitten karvalakkipäinen nainen puhui pohjoisen murteella ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen tunnisti vielä hyvin 100-juhlavuonna. Nälkäteatteria johtaa pitkän linjan näyttelijä Heikki Herva ja sen eräänlainen henkinen isä, ohjaaja-rytmittäjä on Juha Hurme. Osa esityksistä oli vierailuja. Ohjelma alkoi neljän naisen Petra Poutanen, Hanna Rajakangas, Ida Sofia Fleming ja Kielo Kärkkäinen konsertilla suomalaisiin runoihin. He esiintyivät hyvin dramatisoidusti vuoroja yhteislauluin. Yhtenä pääesityksenä koimme Marja-Liisa Vartion ”Vatikaanin”, joka on näyttelijä Heidi Kiviharjun ja Juha Hurmeen rakentama sooloesitys Kiviharjulle Vartion pitkästä, unenomaisesta proosarunosta. Se julkaistiin v. 1955 osana Vartion Maan ja veden välillä –runokokoelmaa. Esiintyjinä olivat lisäksi Emmi Kallioniemi ja Kielo Kärkkäinen ohjaajien lisäksi. Itse pidin eniten Volter Kilven ”Pukkilasta”, joka on Hurmeen dramatisoima ja ohjaama monologi Alastalon sali –eepoksen ja koko Saaristo
11 2019/Viikot 2-3 ? ? Kulttuuri Myllyteatteri yhdistää ihmisfysiikkaa ja musiikkia Japanilainen Yuko Takeda lausui Jeesuksen vuorosanat Miira Sippolan ohjaamassa Via Cruciksessa 2010 vasta maahan muuttaneena esiintyjänä. Kuva: Heli Sorjonen. Miira Sippola on ollut Myllyteatterin johtaja ja usean esityksen ohjaaja koko 15 vuoden ajan. Kuva: HannaKaisa Hämäläinen. Ulla Raitio (vas.), Heli Kaikula ja Jaakko Kiljunen ovat menestyneen Kolgan monitaitavia esiintyjiä. Kuva: Heli Sorjonen. ”Kolga” toimii käsikirjoituksena näyttämöteokselle, jonka näin ensi kertaa Arkadia International Bookshopin alakerrassa Etu-Töölössä keväällä 2016. Tila oli hyvin pieni, suorakulmionmuotoinen fyysistä teatteria, runoa ja musiikkia yhdistävälle esitykselle. Olennainen osa on Sanna Kurki-Suonion ja Mia Simanaisen laulu, ääntenmuodostus esitykselle. Myllyteatterin esitys on laajentunut kansainvälisellä kierroksella 2017-18 Milanossa, Irlannissa ja Kööpenhaminassa. Joulukuulla saimme kokea vaikuttavan esityksen Kolga 3.0. Stoan Teatterisalissa, jossa Myllyteatteri juhli 15 vuoden taivaltaan. Kolgassa toistakymmentä esiintyjää marssii näyttämön läpi edestakaisin kuin ilveilijät Fellinin elokuvissa. Tadeusz Kantorin, japanilaisen Suzukan ja muiden teatteriestetiikka on komeimmillaan Jaakko Kiljusen, Ulla Raition, Saku Mäkelän ja muiden toimesta. Myllyteatterin perustivat taiteilijat, jotka halusivat irrottautua perinteisen kertovan teatterin perinteestä. Ohjaaja, dramaturgi Miira Sippola on toiminut koko ajan taiteellisena johtajana. Tilaisuus-esityksen Kolga 3.0 ja – juhlan ensimmäinen puoliaika koostui puheesta, jonka Sippola piti tai yritti pitää pöntöstä keskellä salia, kun taiteellisen teatterin jäsenet esittivät katkelmia vuosien ajalta näytöksistä. Kivalla, yhteisöllisellä tavalla Sippola esitteli jokaisen jäsenen vuorollaan. Myllyteatteri koostuu näyttelijöistä, sirkuksen, musiikin ja tanssin ammattilaisista, joista monet ovat pysyneet uskollisina vuodesta toiseen teatterille, jolla ei ole pysyvää esitystilaa. Teatteri taitaa olla melkein tunnetumpi ulkomailla, festivaaleilla palkittuna ja huomattuna, kuin Suomessa. 15 vuoden aikana se on tuottanut 19 esitystä, monet myös ulkomaille uusina versioina. Se uudistaa vanhoja klassikoita eikä niinkään kuvaa nykymaailmaa. Olen nauttinut Myllyteatterin esityksistä siitä lähtien, kun näin Yuko Takedan Via Cruciksen Jeesuksena Kaisaniemen puistossa, Säätytalolla ja Tuomiokirkon portailla pääsiäisesityksessä, jonka Sippola ohjasi kahtena vuonna. Jumalaisesta näytelmästä 2011 lähtien olen nähnyt melkein kaikki esitykset. Se, Tapaus Gaala 2014, jossa jokainen näyttelijä sai kantaakseen oman ison nukkensa ja Kolga 2016 ovat jääneet vaikuttavimmin mieleeni. Kiitos Miira Sippola ja uskolliset näyttelijät. Onnea Myllyteatterin tuleville vuosille! L aivat purjehtivat toistensa läpi: / kartta, jossa kaikki, / kaikki on tapahtunut; / keisarin terrakotta-armeija. Runoilija Tommi Parkon kokoelman (1997) viimeinen, pelkistetty runo Presidentti Tarja Halonen puhuu vanhalle kansanedustajakollegalleen Käpylän työväentalon juhlassa. Reino Paasilinna on Anja-vaimoineen kuvan kolmannessa pöydässä ikkunasta katsoen. Kuva: Miira Paasilinna. Paula Vesala on nuorten suosima, lahjakas ja karismaattinen laulaja. Kuva: Raimo Granberg. Ilotulituksen salliminen oli pitkään vaakalaudalla. Uuden vuoden kellojen soitua taivas näytti komealta Tuomiokirkon yllä. Kuva: Raimo Granberg. sarjan tärkeimmän hahmon, heikon, humoristisen ja demonisen Pukkilan kapteenin, muinaisen Kustavin väsymättömän häirikön ja riidanhaastajan sisäisestä maailmasta. Häntä esitti aivan loistavalla lausuntavirtuositeetilla Toni Harjajärvi. Tomi Alatalo oli tärkeässä kuuntelijan osassa, joka virkkoi vain muutaman lauseen. YT:n studion katsomossa on vain 60 paikkaa, jotka ovat aina täynnä Nälkäteatterin juhlahetkessä. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta? Legenda jo syntyessään Reino Paasilinna syntyi isolapsiseen perheeseen joulukuulla 1939 talvisodan alkupäivinä, pakomatkalla Petsamosta Jäämerellä kalastajatroolarin keittiön pöydällä. Norjalaiset lehdet kirjoittivat isoin otsikoin uutisen: Suomen kansa ja armeija on saanut uusimman sotilaan Jäämerellä. ”Legenda jo syntyessään”, pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja muistutti puheessaan Käpylän työväentalon juhlassa, joka pidettiin Paasilinnan 80-vuotisjuhlavuoden 2019 alla. Aurora Manninen vastasi kulttuuriannista laulamalla juhla-aikaan sopivia kansallisia lauluja. Laulujen välissä Oulunkylän Popja jazzopiston perustaja Klaus Järvinen tuli sisään katsomon eteen väärästä ulko-ovesta. Hän pelasti tilanteen viemällä kädessään olevat onnittelukukat laulajattarelle! Herrasmies. Presidentti Tarja Halonen avasi komeiden kiitosja juhlapuheiden sarjan. Hän muistutti Paasilinnojen kuuluvan henkisesti ”Lönnrothin runonlaulusukuun”. Kantaisä Pehr Gullstén lauloi Sakari Topelius vanhemmalle runon Ilman immen kosinnasta. Veljessarjasta nousi monta kirjailijaa ja toimittajaa kansankorkeakoulupohjalta. Paikalla oli jaossa ”Paasilinnat, Sukukirja lukukirja” –teosta arpajaispalkintona. Siinä oli 20 vuotta sitten mukana vielä isoveli Erno ja tietenkin nuorempi veli Arto, joka kuoli syksyllä. Halonen muisteli nousseensa itse laajempaan julkisuutteen Paasilinnan Kansalaisen Tietolaari –tv-ohjelmassa, joka käsitteli osuusliike Elantoa. Toimittaja yllytti edustajiston jäsentä kysymään, miksi Elannon johdossa on niin vähän naisia. Miespomot vaikeroivat naisvaltaisen suoran lähetyksen yleisön edessä. Kansanedustaja, myös käpyläläinen, Timo Harakka teki perusteellisen katsauksen Reino Paasilinnan moniin ammatteihin ja julkiseen uraan Reporadion tähtitoimittajana, ulkoministeriössä, Yleisradion pääjohtajana sekä kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän piti ”keski-ikäisten toimittajien tuloa politiikkaan” merkittävänä asiana. Juhlan kohdetta Harakka kuvasi ”kosmopoliittiseksi kansanmieheksi”. Kun joukko suomalaismeppejä vei ulkomaisia kollegojaan itärajalle, tutustumaan naapurin karhuun, nämä pelkäsivät tosissaan miinoja alueella. Paasilinna näytti esimerkkiä ja hyppi mättäältä mättäälle osoittaakseen, että pelko on turhaa. Lopuksi Reino Paasilinna kiitti täyttä, lähes sadan hengen juhlasalia. Puheen ydin oli siinä, että meidän suomalaisten rikkautta on Venäjä-tuntemuksemme. Se on erityisosaamistamme, jota emme saa pilata. Juontaja Seppo Heikki Salonen ilmoitti, että juhlavuotensa aikana Paasilinna jättää julkisuuden, jossa hän on ollut yli 50 vuotta yhtäjaksoisesti. Viimeinen kiitostilaisuus tarjosi, kuten aina ennenkin, Helsingin työttömien tekemää maukasta lohisoppaa, juomaa ja palkintoja meppivuosien 1996-2009 lahjavarastosta. Paatoksesta kevyeen läppään Senaatintorin juhlassa Helsingin uutta vuotta juhlittiin jälleen Senaatintorilla koko kaupungin yhteisessä uudenvuoden juhlassa 31.12.2018. Juhla palasi muutaman vuoden tauon jälkeen Kansalaistorilta historialliselle keskuspaikalle, jossa Helsingin uuttavuotta on juhlittu jo vuosikymmenien ajan. Uusi vuosi otettiin vastaan näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Ilotulituksen kohtalo oli pitkään vaakalaudalla yöllä luvatun suurmyrsky Aapelin takia. Perheen pienimmät on perinteisesti tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. Esiintyjissä nähtiin valovoimainen (Paula) Vesala keltaisessa kokovartalohaalarissa ja popin uusi nousija Vesta. Aina räiskyvän kiinnostava on Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow. Pormestari Jan Vapaavuori asetteli askelmerkit hulppealle ilotulitukselle perinteisen uudenvuodensanoman saattelemana. Koko show’n juonsivat ”Putouksesta tuttu” Ernest Lawson ja tv-kasvo Sampo Marjamaa. Heistä voi olla montaa mieltä. Kulttuurin nuoruus ja ohuus ehkä näkyy Suomen virallisessa vuodenvaihdeviihteessä. Vakavasta paatoksesta on siirrytty nopealla tahdilla kevyeen läppään. Kun pääsi kotiin, oli mukava avata Ruotsin SVT 1 ja kokea ”Tolvslaget på Skansen”, jolla on 130 vuoden yhtäjaksoinen perinne. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 2-3/2019 ? ? Kuvataide Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide Kuvaajamme pääsi erityisoikeudella katsomaan Miina Äkkijyrkän yhden päivän taidenäyttelyä Aira Samulinin kotona Bulevardilla. Kuvassa taiteilija rakkaiden lehmätöidensä äärellä. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen kuvanveistäjä Jass Kaselaan ja teoksensa Ääni Helsingin Taidehallissa. Kuva: Raimo Granberg. Riikka Soinisen teokset hohtavat omaa valoaan Gold Digger -näyttelyssä. Taiteilija teoksensa Gold and Travertine äärellä Brondalla. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Charlotta Östlund on kerännyt kasvinosia ja yhdistänyt ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Kuvassa taiteilija ja Arpikudonta -teos Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Päivi Häkkisen (vas.) ja kuvataiteilija Tellervo Viitaniemellä yhteisnäyttelyn yhteisteos Alttari Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Aalto yliopiston valokuvauksen maisteriopiskelijat olivat Lapinlahden Galleriassa. Laura Konttinen ja Japanin pystykorva Inka teoksen Pieni ikuisuus äärellä. Kuva: Hannele Salminen. U uden museon Amos Rexin kävijätavoite oli vuodelle 2018 noin 100 000. Johtaja Kai Kartion mukaan se yli kaksinkertaistui. Valtavien jonojen välttämiseksi taidemuseossa on mietitty erillistä ajanvarausjärjestelmää. Hyvä, kun kuvataide kiinnostaa. Lehmät tulivat päiväksi Bulevardille Miina Äkkijyrkkä on suomalainen kuvanveistäjä, karjakko ja perinteisen suomalaisen nautakarjan puolustaja. Hänet tunnetaan paitsi nautaveistoksistaan ja -maalauksistaan myös oikeustaistelustaan Vuosaaren Skatan tilan alkuperäiskarjan, itäsuomalaisten kyyttöjen puolesta vuosina 2008-2010 kaupungin kanssa. Karja teurastettiin ja sitä markkinoitiin kaupassa nimenomaan ”Äkkijyrkän kyyttöjen lihana”. Peltilehmiä on ollut esillä, kuvia postimerkeissä sekä tekstiilejä Marimekolla. Aira Samulin halusi Äkkijyrkän sonnin kiista-aikana Hyrsylän mutkaan. Hän järjesti yhden päivän näyttelyn Bulevardin kodissaan taiteilijan nauta-aiheille. Nuorta virolaista kuvataidetta Sukupolvensa merkittävimpiin virolaistaiteilijoihin lukeutuvien Alice Kaskin, Neeme Külmin ja Jass Kaselaanin uudet teokset täyttävät Helsingin Taidehallin joulukuun ja uuden vuoden alun ajaksi. Sympaattisesti vain etunimillä otsikoidussa näyttelyssä on maalausta, kuvanveistoa ja installaatioita: eri tekniikoilla työskenteleviä taiteilijoita yhdistää tilallinen lähestymistapa. Helsingin Taidehallin ja Tallinn Art Hallin yhteistyönäyttely on osa Viro 100 -juhlavuotta. Nuoren kolmikon teokset ilmaisevat voimakasta läsnäoloa sekä ajatuksen että tunteen tasolla. Teokset nivoutuvat toisiinsa tilallisesti ja käyvät vuoropuhelua sekä keskenään että Taidehallin rakennuksen kanssa. Kuvanveistosalin täyttävä Jass Kaselaanin kokonaisteos muodostuu yhdeksänmetrisestä veistoksellisesta abstraktista objektista sekä sähkön ääntä jäljittelevästä äänimaailmasta. Kullankaivajan onnekkaita sattumia Galleria Brondan, Annankatu 16, joulunäyttely oli kuvataitelija Riikka Soinisen ”Kullankaivaja”. Se viittaa ennen kaikkea hänen työskentelytapaan. Jotkin aiheet ovat kulkeneet mielessä kymmeniä vuosia, kunnes ne ovat kankaalla. Nimi viittaa myös taiteilijan luottamukseen, että aherruksen keskellä, elämä tuo joskus onnekkaita sattumia. Teoksia yhdistää alumiinin ja kullansävyinen lyöntimetallilehti suurina pintoina sekä lehtikulta pikku hippusina. Soininen käyttää metallia lehtinä ja nauhoina, ohuina jauheina sekä toinen toisensa päälle lomittuvina kerrostumina. Maalauksissa toistuu arkkitehtuuri ja pohjoisen niukka maisema. Metalliraidoilla taiteilija kuvaan rantavedestä paljastuvia hiekkakerrostumia, jotka erottuvat matalan rannan dyyneissä. Kudosten ohimenevä luonne Ruotsalainen taiteilija Charlotta Östlund asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän kerää kasveja ja kuivaa ne palvelemaan raaka-aineena. Sitten hän taivuttaa hauraat varret äärettömän herkkiin veistoksiin yhdistämällä ne itse tekemiinsä sekä keinotekoisiin osiin. Hänen veistoksensa ovat kuin runoja, jotka ympäröivät luonnon lakkauttamatonta sykliä hienovaraisen lyyrisen herkkyyden kera. Jokaisen langan lopussa katsojaa pyydetään purkamaan henkilökohtaisen merkityksen löytö. Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esitteli niitä vuodenvaihteen yli. Östlundin aikaa vievä, työläs tekniikka vaatii äärimmäisen tarkkaa keskittymistä, joka tarjoaa luonnollisen keinon tutkia ihmisen olemassaoloa. Ihmisen olemassaolon heikkous ja ohimenevä luonne on hänellä keskeinen teema. Näyttelyn otsikko, suomalainen sana kudos voi tarkoittaa joko seinävaatteita tai ihmiskehon kudosta. Pakopaikkaa ei ole Nyt on sinun aikasi –yhteisteos Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on vuodenlopun mielenkiintoisimpia. Se on kolmiosaisen näyttelytrilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Siksi hylkäsin sinut oli esillä Galleria Mältinrannassa Tampereella. Kolmas osa nähdään Galleria G:ssä keväällä 2019. Teosten toteutustavat, materiaalit ja aiheet kulkevat tunnistettavina näyttelystä toiseen: suuret serigrafian teokset, kipsiveistokset, punainen matto, sideharso, värit, mustavalkoisuus, parantuminen, sairaus, tuho ja hymnimäinen äänimaisema. Päivi Häkkinen on tehnyt töitään, jotka ovat aktiivisesti esillä kotimaassa ja ulkomailla. Tellervo Viitaniemi opiskeli myös Vilnan taideakatemiassa. Kuvataideakatemian kasvateilla oli Pimeä Talo – projekti ja pysyvämmin he ovat tehneet yhteisteoksia vuodesta 2014. He työskentelevät yhteisessä ateljeessa Vallilassa Åströmin stipendiaatteina. Opiskelijat tutkivat tilaa ja aikaa S P A C E D on kymmenen valokuvataiteilijan ryhmänäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1. Sen keskiössä ovat kysymykset tilasta ja ajasta. Näyttely tuo esiin nykyvalokuvataiteen monivälineisyyden, ja monet teoksista taivuttavat valokuvan veistoksellisiin ja käsitteellisiin olomuotoihin. Teosten juuret ovat silti sitkeästi valokuvan ydinaineksessa: kyvyssä taltioida hienovaraisia eleitä ja ajallisia muutoksia. Laura Konttinen käyttää valokuvaa sekä paljastamalla sen ohuuden ha haurauden, myös illuusion ja epätodellisuuden. Taiteilijat ovat työstäneet teoksia yhteisessä dialogissa. Mukana ovat lisäksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa opiskelevia ja opettaja, valokuvataiteilija Santeri Tuori. Ihminen rakentaa, ihminen tuhoaa Katriina Sjöblomin Rakenteita –näyttelyn piirustukset ja maalaukset paperille ovat anatomisia tutkielmia ihmisestä, elimistä, elimistöstä, kehoista – elävistä ja kuolleista. Ne ovat kuvia erilaisista rakennelmista, jotka tekevät meistä yhtäältä vahvoja ja toisaalta hauraita; ihminen rakentavana ja ihminen tuhoavana. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee, hänen ja Ida Sokan töitä. – Taiteellinen työskentelyni on rönsyilevää. Teosteni keskiössä on yleensä ihminen, välineestä riippumatta. Piirtäminen on kuitenkin tärkein osa taiteellista ilmaisuani ja suurikokoisten hiilipiirustusten tekeminen tällä hetkellä riittävää. Isolla paperilla viiva voi vapaasti harhailla ja sitten asettua. Työskentely tuntuu kehossa, asento piirtäessä, Sjöblom kuvaa tavattoman kauniin ison teoksen edessä. Kaksikon taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 20.1. klo 14–16. Säilyvätkö nämä paratiisimme? Annu Ahlström vaihtoi erikoishammaslääkärin uran eläkkeellä taidemaalariksi Vapaan Taidekoulun neljän vuoden opintojen kautta. Mutta kuvataide on vetänyt lumoonsa jo Amerikassa 1960-luvun puolivälissä. Eläkkeellä hän suuntautuu yhä syvemmin taiteeseen. Shangri-la ornot? –näyttelyn akryyli kankaalle –teokset tuntuvat kysyvän, mikä meitä tulevaisuudessa odottaa. Uusissa maalauksissaan hän kantaa huolta maapallomme tilasta ja epäilee, säilyvätkö nämä paratiisimme. Shangri-la ei ehkä kestäkään? Uusi galleria on aina ilonaihe. Nyt valoisa, ilmava ARS Longa, Annankatu 12, avautui Helsingin kuvataiteen ja gallerioiden sydänmaille. Ensimmäisessä huoneessa on utopiakuvia luonnosta, perällä enemmän helteiden ja tulvien realismia. Maalaukset liikkuvat herkän valoisista luontoimpressioista tummempiin sävyihin. Teksti: Risto Kolanen
13 2019/Viikot 2-3 Kantakaupungissa vireillä kymmeniä suunnitelmia Havainnekuva Hakaniemenrannan ideakilpailun voittaneesta ehdotuksesta Cinque palazzi. Ehdotuksen tekijät ovat Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik Oy ja VSU maisema-arkkitehdit Oy. ? Helsingin kantakaupunki on uudistunut rajusti viime vuosina, kun vanhat satama-alueet Länsisatamassa ja Sörnäisissä ovat rakentuneet Jätkäsaaren ja Kalasataman asuinja työpaikka-alueiksi. Kantakaupunki uudistuu lähivuosina myös vanhan kaupunkirakenteen sisällä – suunnitteilla on kymmeniä hankkeita yksittäisten rakennusten muutoksista mittavaan täydennysrakentamiseen. Keskustan toimivuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi suunnitellaan myös merkittäviä liikennehankkeita ja historiallisten arvoympäristöjen kunnostamista. Jo rakennetun kantakaupungin näkyvin muutos lähivuosina sijoittuu Hakaniemen ympäristöön, jonne on suunnitteilla merkittävästi uutta rakentamista. Hakaniemenrantaan ja Merihaan reunoille suunnitellaan lisää asuntoja, ja Metallitalon läheisyyteen osittain täyttömaalle on tulossa uusi hotelli. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Muita kantakaupungin isoja kehityskohteita ovat Teollisuuskadun varsi ja Marian entinen sairaala-alue. Teollisuuskadun kehittämisen tavoitteena on luoda alueesta merkittävä liike-elämän ja kaupunkikulttuurin keskittymä. Marian sairaala-alueesta muokataan kasvuyrityskampus, jossa kohtaavat start-upit, suuryritykset ja sijoittajat. Eteläisen kantakaupungin osalta pohditaan, miten Eteläsataman matkustajasatamat ja Kauppatori saataisiin paremmin nivottua osaksi muuta keskustaa ja sen jalankulkureittejä ja julkisia tiloja. Vanhoja rakennuksia uuteen käyttöön Laajempien suunnittelukokonaisuuksien lisäksi kantakaupunkiin on vireillä lukuisia yksityisiä hankkeita, joiden tähtäimessä on rakentaa lisärakennus yksittäiselle tontille tai muuttaa vanha rakennus uuteen käyttöön – esimerkiksi oppilaitoksia ja toimitiloja muutetaan asunnoiksi tai hotelleiksi. Yksityisistä hankkeista näkyvimpiä olisivat Nordenskiöldinkadun varteen suunnitteilla oleva Helsinki Garden -tapahtuma-areena sekä Elielinaukiolle ideoitu kauppojen, palveluiden ja toimistojen kokonaisuus. Liikennehankkeilla toimivaa kaupunkia Tulevina vuosina kantakaupungin raitioverkon sujuvuutta parannetaan ja uusia raiteita rakennetaan Jätkäsaareen, Hernesaareen, Pasilaan ja Kalasatamaan. Lisäksi suunnitteilla on uusia ratayhteyksiä Fredrikinkadulle ja Topeliuksenkadulle. Kantakaupungin pyöräliikenteen olosuhteita parannetaan rakentamalla uusia pyöräteitä ja -kaistoja muun muassa Hämeentielle, Mannerheimintielle ja Runeberginkadulle sekä lisäämällä pyöräpysäköintiä. Helsinki selvittää parhaillaan kävelykeskustan merkittävän laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytyksiä. Tavoitteena on vähentää läpiajoliikennettä ja sataman raskasta liikennettä keskustan kaduilta ja edistää ydinkeskustan viihtyisyyttä. Kantakaupungin suunnitteluhankkeita esitellään Oodissa Kantakaupungin suunnitteluhankkeita esitellään Kantakaupunkimessuilla keskustakirjasto Oodissa 17.–19. tammikuuta. Kaavoittajat ovat messuilla keskustelemassa ajankohtaisista hankkeista kaupunkilaisten kanssa. Hankkeista kerrotaan myös lyhyillä esityksillä. Esiteltäviä projekteja ovat muun muassa kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu, Eteläsataman ja Kauppatorin kehittäminen, Hakaniemen täydennysrakentaminen, kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistaminen sekä Teollisuuskadun kehittäminen. Lisäksi esitellään kantakaupungin kehittämisen suuntaviivoja hahmottelevaa Keskustavisio-työtä. Kaiken kaikkiaan messuilla esittäytyy noin 20 suunnitteluhanketta. Helsingin seudun asuntotuotanto huippulukemissa H elsingin seudulla aloitettiin lähes 22 000 uuden asunnon rakentaminen tänä vuonna. Määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Määrän lisäys pohjautuu etenkin Helsingin ja Vantaan kasvuun, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta. – Asuntotuotannon lisäys on erittäin hyvä uutinen Helsingin seudulle, jossa on kasvava tarve uusille kohtuuhintaisille asunnoille. Asuntorakentamisen täytyisikin pysyä korkealla tasolla vuosia eteenpäin, sillä yritykset tarvitsevat yhä enemmän seudun ulkopuolelta muuttavaa työvoimaa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen. Kaiken kaikkiaan Helsingin seudulla valmistui keskimäärin 10 asuntoa 1 000 asukasta kohden kuluneen vuoden aikana. Suhteellisesti vilkkainta asuntotuotanto oli Sipoossa, Keravalla, Vantaalla ja Nurmijärvellä, jossa valmistui 16-18 asuntoa 1 000 asukasta kohden. Espoossa määrä oli 11 ja Helsingissä 8,5 asuntoa 1000 asukasta kohden. Helsingin seudun asuntojen koko on pienentynyt. Tänä vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 60 neliötä, mikä on 17 neliötä vähemmän kuin vuonna 2012. Työllisyys paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa Seudun työllisten määrä oli vuoden kolmannella neljänneksellä 4 % ja työpaikkojen määrä 5 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Tuotanto kasvoi 3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto kasvoi vahvasti liike-elämän palveluissa, majoitusja ravitsemistoiminnassa, kaupan alalla, informaatioja viestintäalalla sekä kuljetuksessa ja rakentamisessa. Suhdanneodotukset ovat kuitenkin aiempaa varovaisemmat teollisuudessa ja rakentamisessa. – Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta huolestuvaa on, että osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa avoinna olevien työpaikkojen täyttämistä yhä useammassa yrityksessä. Kasvun jatkamiseksi tulevan hallituksen täytyy mahdollistaa Helsingin seudun kasvua järkevällä asuntopolitiikalla, sujuvilla joukkoliikenneyhteyksillä ja työperäisen maahanmuuton esteitä purkamalla, Lahtinen toteaa. Kallion kirjastossa dekkarikirjaston avoimet ovet ? Torstaina 10.1.2019 ovat Dekkarikirjaston ovet avoinna koko kansalla klo 16 alkaen. Voit tutustua entiseen vahtimestarin asuntoon, jossa on 20-luvulla alivuokralaisena asunut Paavo Nurmi. Dekkarikirjasto on nykyään suosittu kokousten ja pienten tapahtumien pitopaikka. Tilassa säilytetään Suomen Dekkariseura ry:n lahjoittamaa dekkarikokoelmaa. Nämä ovat käsikirjastokappaleita, joita ei voi lainata vaan ne on nautittava kirjaston tiloissa. http://helmet.fi/kalliondekkarikirjasto Dekkarissa saat myös tietoa kevätkaudella alkavista kuudesta eri lukupiiristä. – Aasialaisen kirjallisuuden lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18 Dekkarikirjastossa. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 7.2. ja kirjana Yoko Ogawan Professori ja taloudenhoitaja. Ilmoittautumiset ja kyselyt: taina.pirhonen(at)hel.fi – Kallion lukupiirissä luetaan yhdessä uutta ja vanhempaa kaunokirjallisuutta laidasta laitaan. Lukupiiri kokoontuu joka kuukauden kolmantena torstaina klo 18 Dekkarikirjastossa. Ensimmäinen tapaaminen on torstaina 17.1. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tuukka.salonen(at)hel.fi – Mediapiiri on keskusteluryhmän ja lukupiirin yhdistelmä, jossa tarkastellaan kriittisesti eri ajankohtaismedioiden tekstejä ja vaihdetaan ajatuksia niistä. Mediapiiri kokoontuu joka kuun neljäntenä torstaina klo 18 Dekkarikirjastossa. Tapaamisten välillä piiriläiset voivat jatkaa keskustelua ja ehdottaa luettavia artikkeleita verkon välityksellä. Ensimmäinen tapaaminen on torstaina 28.2. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tuukka.salonen(at)hel.fi – Musiikkielämiä –lukupiirissä luetaan muusikkoelämäkertoja laidasta laitaan osallistujien toiveitten mukaan, keskustellaan ja ehkäpä kuunnellaan musiikkiakin. Lukupiiri kokoontuu 14.2. alkaen joka kuukauden toinen torstai Dekkarikirjastossa kello 18. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: outi.rantanen(at)hel.fi – Sateenkaarihyllyn lukuja leffapiirissä luetaan osallistujien toiveiden mukaisesti sateenkaarevaa kirjallisuutta ja katsotaan elokuvia. Joka toinen kuukausi on varattu kirjalle ja joka toinen leffalle. Sateenkaarihyllyn piiri kokoontuu Dekkarikirjastossa joka kuun kolmas perjantai klo 15. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: janne.palander(at)hel.fi – Terapeuttinen lukupiiri. Pysähdy hetkeen. Kirjoita mielenrauhaa. Vapauta luovuutta. Nauti kokemusten jakamisesta toisten kanssa. Terapeuttinen lukupiiri kokoontuu joka toinen maanantai Dekkarikirjastossa klo 18. Päivät ovat: 4.2., 18.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 29.4. ja 13.5. Iltojen aikana luetaan tarinoita sekä kirjoitetaan lyhyitä tekstejä. Harjoitusten pohjana ovat kirjallisuusterapeuttiset menetelmät. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: sini.turunen@hel.fi Kuvat: Kimmo Virta
14 Viikot 2-3/2019 Helsinkiläisen arjen arkkitehti Gunnar Taucher Kallion kävelyfestivaalin keskusteluja luentosarjaa Gunnar Taucher on suunnitellut Helsingin suomenkielisen työväenopiston (1927) (kuva: HKM). ? Kävelyfestivaali kauden 2019 avauksessa tiistaina 29. 1. klo 18 FT Anne Mäkinen kertoo arkkitehti Gunnar Taucherin (1886–1941) elämäntyöstä arkkitehtinä. Paikka on Kalliola, Sturenkatu 11, p-kerros. Helsinki kasvoi ja nykyaikaistui maailmansotien välisenä aikana pitkin harppauksin. Tämän uuden uljaan kaupungin rakentamisessa oli tärkeä rooli Gunnar Taucherilla, joka toimi kaupunginarkkitehtina 1924–41. Kymmenistä hänen suunnittelemistaan rakennuksista tutuimpia ovat Työväenopisto, Aleksis Kiven koulu, Linnanmäen pyöreä vesisäiliö. Taucher teki pitkän uran Helsingin kaupungin rakentajana 1910–30-luvuilla. Erityisen merkittävästi Taucher vaikutti Helsingin maiseman kehittymiseen kaupunginarkkitehtina vuosina 1923–41, jolloin hän johti kunnan rakennusten suunnittelutyötä. Uudet, moderniin elämäntapaan kuuluvat rakennukset lentoasemista uimapaviljonkeihin saivat ajanmukaisen klassistisen tai funktionalistisen ilmeen. Anne Mäkinen on taidehistorioitsija, filosofian tohtori ja arkkitehti. Hän toimii kaupunginmuseon kulttuuriympäristöyksikön päällikkönä. Kallahden matalikolle vedenalainen luonnonsuojelualue ? Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto päätti perjantaina 14. joulukuuta esittää kaupunginhallitukselle Kallahden matalikko -luonnonsuojelualueen perustamista. Alue kuuluu Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan 2015– 2024. Kyseessä on vedenalainen luonnonsuojelualue, jollaiset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Kallahden matalikko sijaitsee Kallahdenniemen eteläpuolella, merelle veden alla jatkuvalla harjun osuudella. Alue kattaa 228 hehtaarin laajuisen vesialueen, josta osa on jo aiemmin suojeltu osana Natura 2000 -verkostoa. Matalikolla tavataan uhanalaisia vedenalaisia luontotyyppejä, kuten meriajokasyhteisöjä ja näkinpartaisniittyjä. Meriajokas on Suomenlahdella hyvin harvinainen pohjassa kasvava kasvi. Alue on arvokas luontokohde myös muuton aikana keväisin ja syksyisin paikalle kertyvien vesilintujen ansiosta. Kaloista erityisesti siika ja silakka kutevat matalikolla. Kallahden matalikolla toimivat aktiivisesti monenlaiset ulkoilijat. Rauhoitusesityksessä on sovitettu yhteen luonnonsuojelun ja ulkoilijoiden tarpeita tavoitteena, että arvokkaat luontoarvot säilyvät. Esimerkiksi matalikolta ravintonsa hankkivat muuttolinnut häiriintyvät helposti. Näkinpartaislevät ja meriajokas ovat herkkiä pohjan kulutukselle. Vesillä liikkuminen on sallittu toukokuun alusta elokuun puoleen väliin asti sekä taas lokakuun alusta alkaen. Vesillä liikkumista rajoitetaan erityisesti muuttolintujen kannalta herkimpinä aikoina jo aiemmin luonnonsuojelualueeksi perustetun Kallahden rantaniityn edustalla. Välittömästi luonnonsuojelualueen länsipuolella sijaitsevan Kallahdenniemen uimarannan käyttö säilyy ennallaan. Suojeluesityksestä pyydettiin syksyllä lausuntoja erityisesti alueen tärkeimpiä käyttäjiä edustavilta yhdistyksiltä ja sitä hyödyntäviltä yrittäjiltä. Esitys viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa 18 siitä annetun lausunnon perusteella. Kaupunki osallistaa alueen käyttäjiä myös jatkossa luonnonsuojelualueen opastuksen suunnittelussa. Asiakaspalvelua apteekissa. Kuva: Apteekkariliitto / Katja Lösönen Paljon lääkkeitä käyttävien lääkelasku pienenee lyvät ennallaan: peruskorvaus on 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %. Ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa säilyy 4,50 eurossa/lääke. Apteekkien aukioloajat jouluna ja vuodenvaihteessa Lähimmät apteekit löytyvät helposti Apteekki.fi-palvelusta, josta voi myös tarkistaa apteekkien aukioloajat joulun ja vuodenvaihteen tienoilla. Palvelusta voi hakea myös lääkkeiden hinnat ja lääkekorvaukset. Lisäksi palvelusta löytyvät linkit suomalaisten apteekkien verkkoapteekkeihin ja vinkit pienten vaivojen itsehoitoon. Keru-yhteisöjääkaappi testasi menestyksekkäästi uutta konseptia: Tulokset yllättivät ? Itsenäisen Waste Food Crew -työryhmän luotsaama KERU-yhteisöjääkaappi aloitti toimintansa 3.9.2018 kolmen kuukauden pilotointijaksolla Helsingin Kalliossa, Kalliolan Setlementtitalon ala-aulassa. Kyseessä on yhteisöjääkaappi, jonne kuka tahansa voi lahjoittaa ruokaa, joka muuten olisi vaarassa joutua heitetyksi pois. Samoin kuka tahansa halukas voi myös maksutta noutaa Kerukaapista sinne lahjoitettua ruokaa. Ainoa edellytys on, että Kerukaapin sääntöjä noudatetaan – niihin kuuluu, että noudot ja lahjoitukset tietoineen kirjataan Kerukaapilla sijaitseviin kansioihin. Yksityishenkilöiden lahjoitusten lisäksi Kerukaappiin noudetaan päivittäin vapaaehtoisvoimin ylijäämäruokaa lähialueiden kaupoista. Keru-yhteisöjääkaapin toiminnan taustalla on halu tuoda esiin hävikkiin joutuvan ruuan ilmastoja ympäristövaikutuksia. Ruoan poisheittäminen mm. voimistaa ilmastonmuutosta ja rehevöittää vesistöjä. Kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa: ruokahävikkiä syntyy vuosittain 1.4 miljardia tonnia ja sillä voitaisiin ruokkia 2 miljardia ihmistä (World vision 2017). Suomessa ruokahävikkiä syntyy 450 miljoonaa kiloa vuodessa – keskimäärin 20 kg per henkilö. Kotitalouksissa syntyy 30 prosenttia ruokahävikistä. Pelkästään kotitalouksista vuosittain pois heitetyn ruuan määrä on vastaa ilmastovaikutuksiltaan 100 000 auton vuodessa tuottamia päästöjä (Luke). – Teollisuuden ja kaupan puolella ruokahävikin määrää on onnistuttu pienentämään eri toimenpiteillä ja prosesseja tehostamalla. Kotitalouksien prosentti ei vielä ole juurikaan pienentynyt ja siksi tarvitaan tekoja, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin pienentämiseen, kertoo ympäristökasvattaja ja Keru-yhteisöjääkaapin perustajäsen Mari Sahlstén. Keru-yhteisöjääkaapin pilotointi Keru-yhteisöjääkaappi on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sekä kaikille avoin tila ja yhteisö. Toiminnan avulla halutaan yhdistää eri ihmisryhmiä, jakaa inspiraatiota ja kannustaa pohdintoihin yksittäisten tekojen ja valintojen ilmastoja ympäristövaikutuksista. Keru-yhteisöjääkaapin pilotoinnilla haluttiin testata Suomen oloissa uutta, osallistavaa ja yhteisöllistä toimintamallia. Konseptissa on kiinnitetty paljon huomiota kävijöille miellyttävän ja positiivisen kokemuksen rakentamiseen. ”Syyskuussa järjestimme kokeilumielessä myös kaksi suurempaa ruuanjako-tapahtumaa saatuamme yhteistyökumppaniltamme suurempia määriä kertalahjoituksia. Tällöin 600800 kg ruokaa löysi nopeasti uuteen kotiin. Näiden kokeilujen jälkeen päädyimme kuitenkin siihen, että emme järjestä enää jakotapahtumia, sillä niiden aikana muodostui jonoja ja kaikille paikalle tulleille ei välttämättä riittänyt jaettavaa ruokaa. Tämän vuoksi olemme siirtyneet tiedottamaan suuremmista jaettavista eristä omien viestintäkanaviemme, kuten esimerkiksi Facebook-sivujemme kautta. Viestinnällä ja päivittäisillä, pitkähköillä aukioloajoilla lahjoitettu ruoka on saatu jaettua sujuvammin ja meille resurssitehokkaammin”, toteaa muotoilija ja Keru-yhteisöjääkaapin toinen perustajajäsen Heidi Uppa. Pilotoinnin tavoitteena on ollut testata konseptin toimivuutta. Aloittaessa ei tiedetty miten paljon ruokalahjoituksia saataisiin, millaista ruokaa lahjoitettaisiin tai miten paljon kävijöitä tulisi olemaan. “Ruokalahjoitukset ovat meille jokapäiväinen iloinen yllätyksen aihe, sillä emme koskaan tiedä etukäteen mitä saamme jaettavaksi. Eniten kauttamme on jaettu hedelmiä, vihanneksia, leipää ja maitotuotteita.” summaa Mari Sahlstén. Kerukaapin toiminta on säännöllistä ja organisoitua: noin 50 vapaaehtoisen voimin hoidetaan mm. päivittäinen siivous, ruokalahjoitusten noudot ja järjestetään tapahtumia. – Haluamme toiminnallamme nostaa ruuan arvostusta ja siksi näemme paljon vaivaa sen eteen, että jokainen lahjoituksena saamamme ruokapakkaus päätyisi käyttöön ja ravinnoksi. Haluamme olla innostava ja inspiroiva esimerkki myös muille, siksi jaamme esimerkiksi reseptivinkkejä nettisivuillamme.”, jatkaa Mari Sahlstén. Positiiviset kokemukset Keru-yhteisöjääkaappi on saanut myönteisen vastaanoton, sana on kiirinyt ja monet ovat löytäneet itsepalveluperiaatteella toimivan ruuan kierrätyspisteen. “On mahtavaa, että niin monet ovat löytäneet meidät. Emme kerää kävijöiden henkilötietoja mutta olemme toki tutustuneet moniin heistä näiden ensimmäisten kuukausien aikana ja siten osaamme sanoa, että heihin kuuluu erilaisia kävijäryhmiä: nuoria ja opiskelijoita, eläkeläisiä, lapsiperheitä, maahanmuuttajia, turisteja ja paljon myös ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä. Suurin osa kävijöistä asuu tai liikkuu tässä Kallion ja Alppilan alueella mutta joitakin kävijöitä tulee kauempaakin, toteaa Heidi Uppa. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Keru-yhteisöjääkaappi on kirjattujen tietojen perusteella toimintansa ja tapahtumiensa kautta saanut 6 176 kävijää ja kierrättänyt eteenpäin 11 002 kg ruokaa. Tämä on yllättänyt täysin toiminnasta vastaavan työryhmän. Heidi Uppa iloitsee: “Kävijöiltä saatu palaute on myös ollut lähes poikkeuksetta positiivista ja kannustavaa. Kauttamme moni on saanut uusia ystäviä, löytänyt merkityksellistä vapaaehtoistyötä tai havahtunut pohtimaan ruokavalintojensa vaikutuksia. Monet ovat kiitelleet toimintaideamme ja lämmintä tunnelmaa. Myönteisten ilmastoja ympäristövaikutusten lisäksi kävijämme ovat olleet ilahtuneita saadessaan säästöjä ruokamenoihinsa ja inspiraatiota ruuanlaittoon.” Kävijät ovat palautteissaan luonnehtineet kokemuksiaan mm. seuraavasti: Kalliolan Setlementin toiminnanjohtajan Heidi Nygrenin mukaan ”Keru-yhteisöjääkaappi on ollut kiinnostava ja tervetullut lisä Setlementtitalon toimintoihin. Meidän yhteisiin arvoihimme kuuluu yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja kiertotalouden ratkaisuiden lisääminen sekä naapuruustoiminnan vahvistaminen. Keru-yhteisöjääkaapin toiminta sopii hyvin näihin arvoihin.” L ääkkeiden vuosiomavastuu laskee 572 euroon vuoden 2019 alusta alkaen. Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laskee 572,00 euroon vuonna 2019. Vuonna 2018 vuosiomavastuu on 605,13 euroa. Lääkekaton ylityttyä asiakas maksaa lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa/lääke. Kela seuraa vuosiomavastuun täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella ja lähettää kirjeen kotiin vuosiomavastuun ylittymisestä. Vuosiomavastuun kertymistä voi seurata myös verkossa Kelan asiointipalvelussa. Alkuomavastuu ja lääkekorvaukset pysyvät ennallaan Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2019. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden 2019 alusta lukien. Maksettu alkuomavastuu näkyy apteekin kuitissa. Myös korvausprosentit säi
15 2019/Viikot 2-3 Alppiharju sai kotikaupunkipolun Alppiharjun Vesilinnanmäki (Linnanmäki) vuonna 1912. (Brander Signe HKM). ? Huvipuisto Linnanmäestä tunnetun Alppiharjun kaupunginosaan pääsee nyt tutustumaan tarkemmin, kun kaupunginosa on saanut Kotikaupunkipolun, joka esittelee alueen historiaa ja nykyisyyttä. Polun ovat toteuttaneet Alppila Seura, Kallion Kulttuuriverkosto, yhteistyössä Kotikaupunkipolku -hankkeen kanssa. Kotikaupunkipolku on kartalle merkitty kävelyreitti, joka esittelee kulkijalleen Alppilan ja Harjun mielenkiintoisia paikkoja: niiden historiaa ja nykyaikaa, luontoa ja kulttuuria, rakennusperintöä ja henkilöhahmoja. Alppiharjun kotikaupunkipolulla on 37 kohdetta. Käveltynä polun pituus on noin 6 km. Alppiharju sai nykyisen nimensä vuonna 1959 ja se on kaupunkikuvallisesti moni-ilmeinen: Idässä kaupunginosaa leimaa urbaani Harju ja kun taas lännessä, Alppilan puolelta, löytyvät laajat maisemaja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistoalueet. Alppiharju on vanha työläiskaupunginosa, jonka tekee myös mielenkiintoiseksi sen rakennuskannan kerroksellisuus. Alppiharjun kotikaupunkipolulla selviää missä todellakin sijaitsi suomalaisten kansansanontojen kaanoniin kuuluvan ”Jäljet johtavat sylttytehtaalle” sylttytehdas. Polku kurkistaa myöskin suurelle yleisölle hieman tuntemattomaksi jääneisiin kohteisiin. Yksi sellainen on Museovirastoon, joka toimii Alppiharjussa. Virastossa on hieno erikoiskirjasto sekä alansa paras arkisto, jotka ovat avoimia kaikille kansalaisille. Alppilalaisilla on pitkät perinteet myös kansalaisaktivismista, siitäkin on kertomuksia kotikaupunkipolulla. Yksi hauskimmista pelastustaisteluista oli Alppilan tanssilavan puolustuskirjelmä 1950-luvulla kaupunginviranomaisille. Alppiharjun kotikaupunkipolun ovat laatineet tuottaja, kaupunkiopas, tietokirjailija Juhani Styrman, yhdessä kotikaupunkipolkuihin erikoistuneen Pauli Salorannan kanssa. Noin sata kaupunkipolkua tuottanut Saloranta on tehnyt Styrmanin kanssa aiemmin itäiseen kantakaupunkiin Siltasaaren kotikaupunkipolun. Kotikaupunkipolulle pääsee Alppila Seuran kotisivuilta. Polusta pyritään julkaisemaan painettu versio vuoden 2019 puolella. Hämeentien yrittäjille ennakkotietoa katuremontista K aupunki päätti lähestyä tulevan kuopan reunalla ”näköalapaikalla” sijaitsevia kivijalkayrittäjiä jo ennen joulua, vaikka remontin aikataulu varmistuu vasta alkuvuonna. Asukkaille on myöhemmin luvassa oma infotilaisuus. Kalliota halkova Hämeentie kokee muodonmuutoksen. Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle sekä busseille, raitiovaunuille ja takseille tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo ja huoltoajo ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään. Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroasemaa. Työmaa ulottuu myös Hämeentien poikkikaduille. – Tämä on kuin taloyhtiön putkiremontti, ikävä mutta välttämätön. Remontin aikana arki on vaikeampaa, mutta remontin jälkeen asiat ovat paremmin kuin ennen, sanoo tiimipäällikkö Jarkko Karttunen Helsingin kaupungilta. Jos urakan kilpailutus sujuu ilman yllätyksiä, työt alkavat maaliskuussa 2019. Valmista pitäisi olla viimeistään vuoden 2020 lopussa. Bussit ja taksit kulkevat Hämeentiellä myös remontin aikana, mutta raitiovaunut kiertävät Hämeentien ohi. Joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyistä vastaa HSL. Mutta hätä ei ole tämän näköinen: Tontille ajo, huoltoja pelastusajo sekä jakeluliikenne on mahdollista Hämeentiellä koko rakentamisen ajan. Kävellen pääsee kaikkiin rakennuksiin koko ajan. Hämeentien liikeisiin siis pääsee – ja niissä kannattaa käydä. Ehkä luvassa on jopa remonttitarjouksia? Uudistuksen jälkeen Hämeentien varrella on viihtyisämpi asua ja työskennellä, sillä autoja on vähemmän. Uudistus lisää jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta, nopeuttaa joukkoliikennettä ja parantaa ilmanlaatua. Kansainvälisten kokemusten mukaan kivijalkayritykset hyötyvät kävelyja pyöräilymahdollisuuksien parantamisesta. Lauri Hänninen Kuvassa Lorena ja Janne Wickman Dos Tecolotes Oy – Mexican market -kaupasta juttelemassa kaupungin yritysluotsi Suvi Tuiskusen kanssa. Kuva: Juha-Pekka Turunen. Mistä lisätietoa? ? Kaupunki ja urakoitsija järjestävät kaikille, niin yrittäjille kuin asukkaille, avoimen infotilaisuuden ennen rakentamisen alkamista. Tilaisuuden kutsu julkaistaan hankkeen verkkosivulla www.hel.fi/ uusihameentie sekä varta vasten remonttia varten perustelulla Facebook-sivulla www.facebook.com/ uusihameentie. Olit sitten remontista mitä mieltä tahansa, tykkää sivusta! Ja kun lukija nyt ihmettelee remontin kestoa, niin kannattaa muistaa, että suurin osa töistä tehdään kadun alla, missä jopa satavuotiaita viemäreitä, vesiputkia ja monenlaisia kaapeleita uusitaan kymmeniä kilometrejä. Miten liikenne sujuu remontin aikana? Yksityisautojen läpiajo siirtyy jo remontin alkaessa muille kaduille, muun muassa Sörnäisten rantatielle. Helsinkiin lisää päiväkotipaikkoja ? Vuoden 2018 aikana Helsinkiin on saatu 1 600 uutta päiväkotipaikkaa, näistä 1100 paikkaa kaupungin päiväkoteihin ja 500 paikkaa yksityisiin päiväkoteihin. Ensi vuonna suunnitelmissa on lisätä 1400 paikkaa kaupungin päiväkoteihin. – Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni lapsi saa paikan varhaiskasvatukseen kodin läheltä. Syksyllä 2018 tehdyn selvityksen mukaan julkisella liikenteellä matka-aika kodista päiväkotiin on keskimäärin vajaa 11 minuuttia, ja 90 prosentilla lapsista matka-aika on korkeintaan 20 minuuttia, toteaa Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Vuodenvaihteessa 20182019 osalle varhaiskasvatuksen hakijoista ei ole pystytty tarjoamaan varhaiskasvatuspaikkaa kodin läheltä, vaikka paikkoja on tullutkin runsaasti lisää. – Tämä on tietysti valitettavaa niiden perheiden kannalta, jotka ovat saaneet varhaiskasvatuspaikan lapselleen kauempaa, pahoittelee Järvenkallas. Vuonna 2019 suunnitelmissa on ainakin 1400 uutta päiväkotipaikkaa muun muassa Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon, Haagaan, Vallilaan, Kalasatamaan, Tapulikaupunkiin, Itäkeskukseen ja Mellunkylään. Lisäksi useita yksityisiä päiväkoteja on aloittamassa toimintansa vuonna 2019. Osa tiloista saadaan käyttöön jo kevään aikana, mutta suurin osa paikoista on valmistumassa syksyllä. Vaikka väestökasvu Helsingissä vuodelle 2019 on 336 varhaiskasvatusikäistä lasta, hoitopaikkoja tarvitaan enemmän. Hoitopaikkojen tarvetta lisää syksyllä 2018 aloitettu 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus ja todennäköisesti myös yli 2-vuotiaiden Helsinki-lisän poistaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28. marraskuuta vuoden 2019 talousarvion, johon on kirjattu kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Päätöksellä halutaan vahvistaa Helsingin strategian mukaista varhaiskasvatukseen osallistumisen tärkeyttä. Kasvatusja koulutuslautakunta käsittelee Helsinki-lisän poistoa kokouksessaan 18.12. Kaiken kaikkiaan Helsingissä tavoitteena on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. – Kehitämme parhaillaan työtapoja ja välineitä palvelutilojen tarpeen aiempaa parempaan ennakointiin sekä tilanhankintaprosessien nopeuttamiseen. Seuraamme varhaiskasvatuksen käyttömäärää ja teemme kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tiivistä yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, jotta päiväkotipaikkamäärä saadaan alueellisesti tarvetta vastaavaksi, toteaa toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
17 2019/Viikot 2-3 Kuva: Julia Kivelä, MyHelsinki Material Bank. Peruskoulun päättävistä 92 % tutkintokoulutukseen H elsingissä peruskoulun päättäneiden nuorten välitön siirtyminen toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on kohentunut 2010-luvulla. Viime vuosina kehityskulku on tasoittunut, ja vuoden 2018 yhteishakutietojen mukaan jatkokoulutukseen siirtyneiden osuus on vähentynyt. Vuonna 2017 peruskoulun 9. luokan Helsingissä päättäneistä nuorista 92 prosenttia siirtyi toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen saman vuoden syksyllä. Valmistaviin koulutuksiin ja peruskoulun kymppiluokalle siirtyi 4,6 prosenttia nuorista. Kaikkiaan näihin jatkokoulutuksiin siirtyi vuonna 2017 Helsingissä peruskoulun päättäneistä nuorista reilu 96 prosenttia, joka on lähes sama osuus kuin koko maassa, 97 prosenttia. Kokonaan näiden koulutusten ulkopuolelle jäi Helsingissä peruskoulun päättäneistä nuorista lähes neljä prosenttia, eli 185 nuorta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Yhteishaussa useampi jäi ilman paikkaa Kevään 2018 lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteishaussa 96 prosenttia kaikista samana vuonna peruskoulun 9. luokan päättäneistä alle 18-vuotiaista helsinkiläisistä sai koulutuspaikan. Ja 95 prosenttia valituista nuorista vastaanotti koulutuspaikan. Helsinkiläisistä peruskoulun päättäneistä hakijoista 75 prosenttia haki ensisijaisesti lukiokoulutukseen, ja 25 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Valitsematta jääneiden ja paikkaa vastaanottamattomien osuus hakijoista kasvoi selvästi viime vuodesta. Vuonna 2017 yhteishaussa ilman paikkaa jääneitä helsinkiläisiä oli 3,5 prosenttia hakijoista eli 159 nuorta. Vuonna 2018 osuus oli 5,3 prosenttia, ja opiskelupaikkaa vaille jääneiden nuorten lukumäärä oli 245. Yhteishaun jälkeen ilman paikkaa jääneet nuoret voivat hakea koulutuspaikkaa valmistavan koulutuksen haussa sekä eri koulutusten lisähauissa. 16–18-vuotiaista nuorista 87 prosenttia suorittaa toisen asteen tutkintoa Helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista nuorista 63 prosenttia suoritti tutkintoa lukiossa, ja 25 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa vuoden 2017 syksyllä. Helsinkiläisten nuorten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on pysynyt melko samana edelliset neljä vuotta, vain lukiokoulutukseen osallistuminen on hieman kasvanut. Etenkin vieraskielisten nuorten osallistuminen toisen asteen opetukseen on lisääntynyt. Vuonna 2010 vain noin puolet vieraskielisistä 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa, mutta vuonna 2017 jo 69 prosenttia. Vieraskielisten osuus on kasvanut sekä lukioettä ammatillisessa koulutuksessa. Tätä selittävät osaltaan koulutusjärjestelmämuutosten lisäksi maahanmuuttajien toisen sukupolven kasvanut osuus ulkomaalaistaustaisista perusasteen päättävällä ikäluokalla. Urheilulehdon ympäristön katuremontti jatkuu vuodelle 2019 Nordenskiöldinkatua peruskorjauksen jälkeisessä kuosissaan. Kuva: Seppo Kaunisto ? Peruskorjaus alkoi Töölön Urheilulehdon kaduilla toukokuussa 2017 ja töiden oli määrä valmistua marraskuun lopussa 2018. Remontoitavaa on ollut kuitenkin runsaasti ennakoitua enemmän, jonka vuoksi kadut saadaan täysin valmiiksi vasta vuoden 2019 puolella. Rakentamisen aikana on tehty paljon urakkaan kuulumattomia muutostöitä. Pääosa muutostöistä koskee poikkeamia maaperässä. Koko urakka-alueella on tehty yllätyksellisiä louhintoja ja Nordenskiöldinkadulla on poistettu pilaantunutta maata. Nordenskiöldinkadulla Urheilukadun ja Mannerheimintien välillä tällä hetkellä tehtävät kaivutyöt johtuvat siitä, että uusittava, vuonna 1914 rakennettu vesijohto ei ole sijainnut arvioidussa paikassaan. Urakoitsijan arvion mukaan työt valmistuvat alkuvuodesta 2019 paitsi vesijohtotyöt ja osa viimeistelytöistä, jotka valmistuvat keväällä 2019. Työt haittaavat liikennettä erityisesti ajettaessa Nordenskiöldinkatua pitkin kohti Mannerheimintietä. Haittaa pyritään vähentämään ohjelmoimalla liikennevaloja. Urheilulehdon ympäristön työt tähän mennessä: Reijolankadulle on rakennettu raitiotiekiskot ja yksisuuntaiset pyörätiet. Nordenskiöldinkadulla on uusittu raitiotiekiskot ja rakennettu yksisuuntaiset pyörätiet. Reijolankadulla on uusittu hulevesiviemäri ja vaihdettu kaukolämpöputket. Urheilukadulla on saneerattu osa kaukolämpölinjasta. Alueelle on rakennettu uusia vesijohtoja ja uudet kaukojäähdytysputket. Myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä on uusittu kunnallistekniikkaa. Kaikilla ympäristön kaduilla on uusittu kilometreittäin maanalaisia kaapeleita. Tipaton tammikuu jatkuu usein helmikuun puolelle ? EHYT ry:n Kantar TNS OY:llä* teettämästä kyselystä selviää, että Tipatonta tammikuuta viettäneet jatkavat usein tipatonta myös tammikuun jälkeen. Vuonna 2018 yli puolet tipattomalle ryhtyneistä jatkoi tipatonta tai joi vähemmän myös helmikuun puolella. 38 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi tipatonta helmikuun puolelle, ja 20 prosenttia kertoi juoneensa tipattoman jälkeen vähemmän alkoholia kuin ennen sitä. Vain kaksi prosenttia vastaajista oli tipattoman jälkeen alkanut käyttää alkoholia aikaisempaa enemmän. 38 prosenttia palasi entiseen tapaansa käyttää alkoholia. – Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää ajatuksia omasta alkoholin käytöstä. Mihin alkoholia käytän, ja mistä syistä? Missä tilanteissa alkoholia tulee nautittua ehkä turhaankin? EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo. Alkoholia käyttävistä kansalaisista 11 prosenttia vietti Tipattoman tammikuun vuonna 2018. Tärkeimpiä syitä tipattoman viettämiseen olivat terveyteen liittyvät syyt (33 prosenttia vastaajista) sekä Tipaton tammikuu jokavuotisena traditiona (30 prosenttia vastaajista). Joka viides vastaaja säästi rahaa tipatonta viettämällä ja 18 prosenttia halusi haastaa itseään. Tammikuussa 2019 Tipattoman aiheena on tissuttelu, ja keskustelua käydään ”Tarviinko mä tän?” -teemalla. – Jokainen voi viettää Tipatonta omalla tavallaan, joko vähentäen alkoholin käyttöä, tai olemalla koko kuukauden ilman alkoholia. Tulevan tammikuun aikana voi pohtia sitä, miten alkoholia usein käytetään esimerkiksi itsensä palkitsemiseen. Mitä muita tapoja palkitsemiselle voisi olla? Tissuttelemallakin kertyy vuoden mittaan yllättävän paljon. Tissuttelu vaikuttaa terveyteen haitallisesti, vaikka käyttömäärät olisivat niin pieniä, että varsinaista humalaa ei tule. Alkoholi muun muassa nostaa verenpainetta, haittaa yöunta, heikentää muistia ja vanhentaa ihoa. Lisäksi alkoholi sisältää runsaasti kaloreita. Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja EHYT ry koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia. *Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 12.-24.2.2018 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1003 kappaletta. Rinkeli hehkuu valoa sydäntalvella ? Linnanmäen Rinkeli valaisee kaupunkia joulukuusta tammikuuhun. Huvipuisto osallistuu myös ensimmäistä kertaa Lux Helsingin #valohaasteeseen valaistulla maailmanpyörällä, jonka johdosta maailmanpyörä loistaa kaupungissa tammikuun loppuun saakka. Linnanmäen Rinkeli on olennainen osa Helsingin kaupunkikuvaa. Huvipuiston hiljentyessä 34 metriä korkea maailmanpyörä ilahduttaa ihmisiä valoillaan pimeimpien talvikuukausien aikana. – Haluamme luoda rauhaisaa tunnelmaa ja tuoda hymyjä huuliin synkän talven keskelle. Niin turistit kuin helsinkiläisetkin pääsevät ihastelemaan ympyränmuotoisen maamerkin talvivalaistusta jo kaukaa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo ja jatkaa: – Tänä vuonna loistava Rinkeli valaisee myös jo ensi kesän huikeaa uutuutta, sillä Taiga-ratalaitteen vastarakentunut korkein kohta, Top Hat, sijaitsee Rinkelin vieressä ja siintää jo Helsingin keskustaan asti. Linnanmäen Huvipuisto ottaa ensi kertaa osaa myös Lux Helsingin #valohaasteeseen, jossa yritykset ja yhteisöt valaisevat pimeää vuodenaikaa omilla valoteoksillaan. – #valohaasteen johdosta Rinkelin valot ilahduttavat tammikuun loppuun saakka, Adlivankin paljastaa. Kaupungin näköalapaikalle kohoava Rinkeli on Linnanmäen historian kolmas maailmanpyörä ja se on tällaisenaan pyörinyt huvipuistossa vuodesta 2006.
18 Viikot 2-3/2019 GOING GREEK tällä kupongilla 8€ Vaihtuva päivän gyro tai kasaa oma meze-lautanen hinta alk. 10,40€ sis. espresso tai minttutee läntinen brahenkatu 12 044 733 9939 www.goinggreek.fi lounas tiistaista perjantaihin klo. 11 15 044 733 9949 • tilausravintola • a-oikeudet • discovalot • musiikkia • ilmainen wi-fi • tanssilattia • kabinetti • kokouslaitteet • iso kesäterassi kukilla LOUNASJA TILAUSRAVINTOLA VANHA TALVITIE 2 A, 00580 HELSINKI Kalasatamassa vuodesta 2012 TÄLLÄ KUPONGILLA lounasbuffet 9€ Voimassa 28.2.2019 asti le ik ka a irt i ? leik ka a irti ? LOUNASBUFFET 10 ,40€ MA-PE 11-14 (PÄIVÄN LOUNASMENU OSOITTEESTA www.laligurans.fi) Varaa juhlat – tarjouspyynnöt: gopren26@gmail.com / 0440715069 Rakentamisen Ruusu 2018 Amos Rexille ja Lasipalatsin peruskorjaukselle Piippu oli vaativa korjattava, Mika Huisman ja JKMM Arkkitehdit Oy. Lasipalatsi, Mika Huisman ja JKMM Arkkitehdit Oy. Henkilöt vasemmalta Terhi Kuusela, Freja Ståhlberg-Aalto, Asmo Jaaksi, Katja Savolainen, Tuukka Turunen, Päivi Meuronen, Ilkka Venho, Harri Salo, Henrik Johansson, Stefan Björkman. Harri Salo Harri Salo työmaalla, Haahtela-rakennuttaminen Oy Kunniamaininta vastaavan työnjohtajan Harri Salon työuralle V uoden 2018 Rakentamisen Ruusu myönnettiin Amos Rexille ja Lasipalatsin peruskorjaukselle. Hanketta leimasi korkealuokkainen yhteistyö ja sen tuloksena syntyi laadukas ja rohkea kokonaisuus. Kunniamaininnan sai Harri Salon erityisen ansiokas työura. Hänen esimerkillinen, systemaattinen ja ennakoiva työpanoksensa nousi esiin myös Lasipalatsin ja Amos Rexin hankkeen työmaalla. Palkintoa perusteltiin seuraavasti: Amos Rex on luonut kulttimaineessa olevan Lasipalatsin yhteyteen kansainvälisen tason taidemuseon sekä rohkean kaupunkiaukion. Niiden suunnittelu, rakennuttaminen ja toteutus edustavat korkealuokkaista tilaajan ja suunnitteluosapuolten yhteistoimintaa. Palkinnon jakanut kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaoston puheenjohtaja Silvia Modig totesi, että hankkeessa on hienosti yhdistetty uutta ja vanhaa: – Upea Lasipalatsi toimii porttina uuteen maanalaiseen tilaan, joka on tuonut myös jännittävää kaupunkitilaa Lasipalatsin sisäpihalle. Jonot museon edessä kertovat, että on onnistuttu luomaan uutta ja kiinnostavaa. Amos Rexin maanalaiset näyttelyja työtilat edustavat uusinta taidemuseorakentamista Suomessa. Teräsbetoniset paikallavaletut kupoliholvit kattavat museon uudet näyttelysalit, jotka mahdollistavat uudenlaisen nykytaiteen esittämisen. Kattoikkunoiden kautta syntyy näkymiä ympäristön tunnistettaviin yksityiskohtiin. Ikkunat kurkottavat ulos aukiolle muodostaen kumpuja, jotka toimivat katsomoina, estradeina tai vapaan oleskelun alustoina. Kaupunkiin on syntynyt uusi kohtaamisten ja tapahtumien tila. Amos Rexin rakentamisen yhteydessä myös korjattiin Lasipalatsi huolellisesti ja harkitusti. Julkisivuissa on säilynyt niiden alkuperäinen ilme. Liiketiloista ja ravintoloista suurin osa on saanut pitää alkuperäisen käyttötarkoituksensa. Perinteikäs Bio Rexin elokuvateatteri liitettiin osaksi taidemuseota. Amos Andersonin museon sijoittamista Lasipalatsin tiloihin alettiin suunnitella vuonna 2013. Koska nykyaikaisten näyttelytilojen sovittaminen historialliseen rakennukseen osoittautui mahdottomaksi, päätettiin taidemuseo sijoittaa uudisrakennukseen maan alle. Amos Rexin suunnitteluja rakennusvaiheet kestivät 5 vuotta. Hanke toteutettiin Föreningen Konstsamfundetin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Väliaikaiseksi suunniteltu Lasipalatsi valmistui vuonna 1936 palvelemaan olympialaisten vieraita. Lasipalatsi aukioineen on yhä yksi keskeisimmistä rakennuksista ja julkisista tiloista Helsingin kaupunkikuvassa. Palkinto osoitettiin seuraaville henkilöille: Asmo Jaaksi, pääsuunnittelija, JKMM Arkkitehdit Oy Freja Ståhlberg-Aalto, projektiarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Katja Savolainen, projektiarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Päivi Meuronen, sisustusarkkitehti, JKMM Arkkitehdit Oy Stefan Björkman, rakennuttaja, Föreningen Konstsamfundet r.f. Henrik Johansson, rakennuttaja, KOY Helsingin Lasipalatsi Tuukka Turunen, rakennuttajakonsultti, työpäällikkö, Haahtela-rakennuttaminen Oy Harri Salo, vastaava työnjohtaja, Haahtela-rakennuttaminen Oy Ilkka Venho, vastaava työnjohtaja, Haahtela-rakennuttaminen Oy Terhi Kuusela, rakennesuunnittelu, Sipti Oy. Harri Salon työpanos sai Rakentamisen Ruusu -kunniamaininnan Kunniamaininta myönnettiin rakentamisen parissa tehdystä erityisen ansiokkaasta työurasta ja esimerkillisen huolellisesta työskentelystä rakennushankkeiden parissa. Harri Salo työskenteli vastaavana työnjohtajana kymmenien vuosien ajan etenkin Haahtela-rakennuttaminen Oy:ssä. Hän on vuosien ajan ollut keskeinen tekijä onnistuneissa hankkeissa. Salo on tunnollisesti hakenut ratkaisut suunnitteluun ja toteutukseen liittyviin kysymyksiin tarvittaessa jopa hankkeen ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Dokumentointiin liittyvät asiakirjat ovat aina olleet ajan tasalla ja hyvässä järjestyksessä. Harri Salon erikoisosaaminen kattaa vaativien uudisja peruskorjaushankkeiden työmaan johdon ja vastaavan työnjohtajan tehtävät. Rakentamisen Ruusut jaettiin 24. kerran Rakentamisen Ruusulla Helsingin kaupunki nostaa vuosittain esiin ajankohtaista ja poikkeuksellisen laadukasta rakennettuun ympäristöön liittyvää työtä. Ruusu jaetaan rakennusvalvonnan tarkoitusperiä esimerkillisesti edistävälle teolle, joka on edistänyt hyvän elinympäristön luomista sekä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Palkittavat valitsi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto. Jaoston puheenjohtaja Silvia Modig, apulaispormestari Anni Sinnemäki ja rakennusvalvontapäällikkö Kai Miller jakoivat palkinnot tiistaina 18.12.2018 keskustakirjasto Oodissa.
19 2019/Viikot 2-3 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market ? ? Leipomot ? ? Palvelut ? ? Terveys ? ? Kirjapainopalveluja MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N KEVÄTKAUSI 7.1.-29.4. JUMPAT • Kiinteytysjumppa 90€/kausi • Kuntojumppa 85€/kausi • Stretching-venyttely 85€/kausi LAPSET JA NUORET • Jumppakerho 73€/kausi • Kid-Mix 73€/kausi • satujumppa 48€/kausi TANSSIT • Afrikkalainen tanssi 100€/kausi • Lava-Dance 100€/kausi • Salsa/latinmix 100€/kausi • Vatsatanssi 100€/kausi TERVEYSLIIKUNTA Asahi 90€/kausi • Pilates 100€/kausi Tied. ja ilm: 4.-24.1. Jaana Virtanen ma-to klo 14-15 p. 09-632 584, ilmoittautumispal. avoinna 27.1. klo 18 asti. Seuran puhelinnumeron 045 347 5580 päivystysajat 7.1. 23.1. ovat ma ja ke klo 18-20. Voit tarvittaessa jättää viestin. Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita www.meidankoira.fi www.kissafani.fi www.hevosmaailma.fi
20 Viikot 2-3/2019 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us