2 Viikko 50/2020 ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! 6/2020 7,20 Ravivalmenta ja Nina Pettersson-Per klén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoim inta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistä än Jäsenkorjauk sella apua hevosten asentovirheis iin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaa n hevosalalle! Hoidan kaikki lakiasianne ammattitaidolla. Myös maksuttomat oikeudenkäynnit. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 2.krs Puh. 0400-287 442 ASIANAJOTOIMISTO Kristiina Kenttä HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO/KÄYTETTYJEN MYYNTI – virusten ja haittaohjelmien poisto – tietojen palautus – kannettavan koneen näytön, näppäimistön tai kiintolevyn vaihto – tuuletusjärjestelmän puhdistus – käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennus Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 10.00 – 17.00 Vaasankatu 20 B ? 09 – 736522 www.globalg.net globalg@sci.fi Soita numeroon 09736522 tai laita viestiä globalg@sci.fi. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii pääkaupunkiseudulta asunto-osakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin 20 vuotta pienvarastoja. Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA VARASTOTILAA KALLIOSTA JA PASILASTA KALLIOSTA JA PASILASTA 1 m 1 m 2 2 12 m 12 m 2 2 alk. 35 €/kk alk. 35 €/kk posti@varavarasto.com | www.varavarasto.fi Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila puh. 09 750 088 Vuokrataan liiketila uusitun Hämeentien varrelta. N. 53 m 2 katutason tila osoitteessa Hämeentie 14. Tiedustelut autokoulu.hakaniemi@pp.inet.fi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14 Viipurin Kukka Viipurin Kukka Hyvät ja runsaat Hyvät ja runsaat joulutarjoukset! joulutarjoukset! Kannattaa tulla! Kannattaa tulla! Kestoedukaslehti voimassa 3.1.2021 asti. / Erbjudandena gäller till 3.1.2021. KESTOEDUKAS on halpa joka päivä LÅNGVARIGT FÖRMÅNLIGT är billigt varje dag KALLIO K-Mark o et Kalli Hämeentie 16 00530 Helsinki ark 7-23 la 7-23 su 10-23 BEANIT Härkäpapumuru MYLLYN PARAS Laktoositon piparitaikina 500g, pakaste (2,98/kg) Laktosfri pepparkaksdeg DR. OETKER Sokerikuorrutteet 125g, (15,60/kg) Sockerglasyrer OATLY IKaffe kaurajuoma kahvi 1 l (2,35/l) Parhaat Luomuglögi tai UUTUUS vaalea luomuglögi 0,75 l (6,52/l), sis. pantin/inkl. pant 0,10 Ekologisk glögg eller nyheten ljus ekologisk glögg 1 99 1 99 1 95 2 15 rasia pkt pkt TLK Voimassa 24.12.2020 asti. Gäller till 24.12.2020 4 99 PL/FL. Voimassa 25.11. 16.12.
9. joulukuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 22 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila 0°C Lounaistuulta 6m/s Sateen mahdollisuus 5% LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI SIVU 10 Raitioliikenne palaa Hämeentielle 14. joulukuuta Hämeentie 20.11.2020. Kuva: Destia Oy. R aitiovaunulinjat 6 ja 7 nähdään normaaleilla reiteillään Hämeentiellä jälleen 14. joulukuuta. Ratikkaliikenne muuttuu aamuliikenteen alkaessa, noin klo 4.30. HSL tiedottaa liikenneja aikataulumuutoksista tarkemmin. Bussija raitiovaunupysäkit ovat joulukuun puolivälissä lopullisilla paikoillaan. Osa pysäkeistä on eri paikassa kuin ennen uudistusta. Sörnäisten ratikkapysäkki Hakaniemen suuntaan siirtyy Hämeentielle Kurvin eteläpuolelle, Käenkujan pysäkki Hakaniemeen päin poistuu ja Tannerin kentän ratikkapysäkit siirtyvät Haapaniemenkadun eteläpuolelle. Uudet pysäkkijärjestelyt tähtäävät sujuvampaan ratikkaliikenteeseen. Raitioliikenteen palatessa Kurvin ja Hakaniemen välille Sturenkadun raitioliikenne loppuu. Sturenkadun liikenteen muutkin poikkeusjärjestelyt poistetaan samalla. Aikataulua saatiin kirittyä – Ratikoiden paluu oli vielä lokakuussa epävarmaa, mutta Hämeentien uudistus on päässyt etenemään mallikkaasti töiden kirimisellä, resursseja lisäämällä ja lauhan sään ansiosta. ”Kiitos kuuluu jokaiselle urakan tekijälle. Tämä on meidän kaikkien yhteinen onnistuminen, sanoo Destian työmaapäällikkö Sirpa Hämäläinen. Hämeentien poikkikatujen ja pyöräteiden avaamisen aikataulusta kerrotaan myöhemmin. Kokonaisuudessaan Hämeentien uudistus valmistuu ensi vuonna. Viimeistelytöitä, kuten päällimmäisiä asfalttikerroksia ja kivitöitä, tehdään vielä keväällä. Helikopteri kuvaa kaukolämpöverkkoa Helsingin kattojen yllä voi lähipäivinä kuulua helikopterin ääntä. Helikopteri kuvaa kaukolämpöverkkoa lämpökameralla etsien mahdollisia lämpövuotoja. Kuvaukset suoritetaan pääasiassa auringonlaskun jälkeen. Sivu 7 Aleksis Kiven kadun liikenne Aleksis Kiven kadun länteen suuntautuva ja Kustaankadun etelään suuntautuva ajokaista suljettiin rakennustyön ajaksi Vallilassa 23.11. alkaen. Aleksis Kiven kadulla jalankulku ohjataan työmaan kohdalla kadun eteläpuoleiselle jalkakäytävälle. Pyöräilyyn työllä ei ole vaikutusta. NCC Suomi Oy ja Kreate Oy aloittivat osoitteissa Aleksis Kiven katu 3-5 sijaitsevien Nordean rakennusten uusien kunnallisteknisten liittymien rakentamisen. Rakennustyö edellyttää aidatun kaivannon tekoa Aleksis Kiven katu 3:n ja 5:n kohdalle. Töiden arvioitu kesto on noin 10 viikkoa ja niitä tehdään Aleksis Kiven kadulla ja Kustaankadulla. Lähtökohtainen työaika on maanantaista perjantaihin klo 7 15.30. ”Katujen Lönnrot” J. K. Harju saa nimikkopuiston? J.K: Harju oli ”sangen holtiton heppu”. Mutta myös – ja ennen muuta – hän oli kirjoittaja ja intellektuelli. Kuvassa Harju 26-vuotiaana poliisin pidätyskuvassa. Kuva: SKS. K aupunginvaltuutettu Sami ”Frank” Muttilainen (Vas.) on tehnyt valtuustoaloitteen Pääskylänrinteen puiston nimeämiseksi Johan Knut Harjun (1910-1976) mukaan. ”Toinen vaihtoehto voisi olla lähivuosina uudelleen muovautuva Hakaniemenranta”, visioi kaupunginvaltuutettu. Johan Knut Harju oli asunnoton alkoholisti, mutta myös kirjoittaja ja kansanperinteen kerääjä. Harju tunnetaan 1960–1970-luvuilla tallettamastaan Helsingin laitapuolen kulkijoiden muistitiedosta. Häntä on kutsuttu muun muassa ”Sillan alusten Lönnrotiksi” ja ”Helsingin siltojen alusten Bukowskiksi”. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta Johan Knut Harjun syntymästä. – Hänellä on merkittävä rooli helsinkiläisten kansanperinteen kerääjänä, toteaa Muttilainen aloitteessaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon kertyi vuosien 1963–1977 aikana yli 20 000 sivun kokoelma tämän tuotteliaan ja omaehtoisen kirjoittajan tekstejä. Harju kirjasi vähäosaisten ja laitapuolen kulkijoiden elämänkokemuksia omien, sekä muiden kadulla asuvien ihmisten kautta. Sivu 7 Helsinki myöntää avustuksia järjestöille Helsingin kaupungissa toimivat järjestöt voivat hakea avustusta toimintaansa. Osa avustuksista myönnetään vuodelle 2021, osa vuodelle 2022. Kaupunki käyttää avustusten käsittelyssä sähköistä järjestelmää. Hakemukset jätetään kaupungin asiointipalvelut-sivustolla (asiointi.hel.fi), josta hakemukset siirtyvät sähköiseen käsittelyjärjestelmään. Sähköinen hakeminen on ensisijainen tapa hakea kaupungin avustuksia. Toissijaisesti avustushakemukset voi lähettää postitse Helsingin kaupungin kirjaamoon. Vie kukkia yksinäiselle – kukan voi noutaa kirkolta 13.12. Joulukukka ilahduttaa. Hae kukka kirkolta ja ilahduta lähimmäistä. Kolmantena adventtisunnuntaina eli 13.12. voit hakea kukan lähimmäiselle vietäväksi näistä kirkoista Tuomiokirkko, Vanha kirkko, Mikael Agricolan kirkko, Hyvän Toivon kappeli messujen jälkeen klo 15 asti. Kallion kirkko kello 10 messun jälkeen ja Alppilan kirkko kello 16 messun jälkeen.
4 Viikko 50/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2020 Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tuiskuttaa lunta valkeaa, kylmän routainen maa valkovaippaan katoaa. Muisto menneiden takaa vuosien mua viel muistuttaa. Kohtasin ihmisen, jota saan rakastaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, harmaus jälkeen jää enkä kaipaa enempää. Uskon huomiseen, sinuun ihmiseen. Kohtasin ystävän, joka voi ymmärtää. Valkoista lunta Tuiskuttaa lunta valkeaa, hiutaleet kevyt nää tuuli kauas lennättää. Teillä varjojen elon tyhjyyden moni kaipaa ystävää. Kohtasin ihmisen, hän tietä tasoittaa. Tuiskuttaa lunta valkeaa, valkovaippa maan peittää. Voimme uskoa tulevaan, me saamme rakastaa. Toivo Levanko lyyrikko RUNOPALSTA Ilmalan raitiotiellä liikenne alkaa 2022? Ilmalan ratikkayhteys on tarkoitus rakentaa niin, että liikenne voidaan aloittaa uudella rataosuudella vuoden 2022 syksyyn mennessä. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan 23.11. myös lausunnon opetusja kulttuuriministeriölle kulttuurialan eettisen toimielimen perustamisesta. Ilmalan raitiotie on suunniteltu rakennettavaksi Länsi-Pasilasta Pasilankatua, Radiokatua ja Ilmalankujaa pitkin Ilmalantorille. Nykyinen olemassa oleva raitiotieverkosto ulottuu Pasilankadulla Kyllikinportille asti. Uusi raitiotie täydentää Pasilan ratikkaverkostoa Helsingin seudun liikenne HSL:n linjastosuunnitelman mukaisesti. Ilmalan täydentyvän rakentamisen kohdalla alueen ensisijaiseksi joukkoliikenneratkaisuksi on valittu raitioliikenne. Ilmalan ratikkayhteys on tarkoitus rakentaa niin, että liikenne voidaan aloittaa uudella rataosuudella vuoden 2022 syksyyn mennessä. Hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset ovat enintään 8 miljoonaa euroa syyskuun 2020 kustannustasossa. Kaupunginhallitus antoi lausunnon opetusja kulttuuriministeriölle kulttuurialan eettisen toimielimen perustamisesta. Helsingin kaupunki kannattaa esitystä kulttuurialan eettisen toimielimen ja siinä toimivan neuvoston tehtävistä. Myös painotus ennaltaehkäisevään Kiasman peruskorjauksen urakoitsija valittu Senaatti-kiinteistöt on valinnut Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjauksen projektinjohtourakoitsijaksi vaativaan korjausrakentamiseen erikoistuneen Rakennus Oy Antti J. Aholan. – On hienoa olla mukana näin ainutlaatuisessa korjausrakennushankkeessa. Vaativalla korjausrakennustyömaalla Helsingin ydinkeskustassa korostuvat ympäristön huomioiminen, työturvallisuus, avoin yhteistoiminta hankkeen osapuolien kesken sekä laadukas rakentaminen ja projektinjohto. Nämä teesit ohjaavat toimintaamme ja ovat tulleet tutuiksi meidän työmaahenkilöstöllemme lukuisten ydinkeskustan arvorakennusten korjaamisen myötä, toteaa toimitusjohtaja Mikko Heino Rakennus Oy Antti J. Aholalta. Työmaan pystyttäminen aloitetaan joulukuun alussa Kiasman huputtamisella eli sääsuojan rakentamisella. Kiasma on auki yleisölle 10.1.2021 saakka. Museo avautuu jälleen keväällä 2022. Peruskorjauksen suunnittelu on jatkunut koko syksyn. Erityistä huomiota on kohdistettu Kiasman ainutlaatuisen arkkitehtuurin säilyttämiseen. Suunnitelmia on tarkastellut vastuusuojelutyöryhmä, johon kuuluu muun muassa Museoviraston edustajia. Peruskorjauksen aikana näyttelysaleissa parannetaan akustiikkaa ja valaistusta sekä uusitaan ripustusjärjestelmät. Näiden töiden tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä. Hankkeessa parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta Hankkeen kustannusarvio on 23 miljoonaan euroa. Jatkotutkimusten perusteella päätettiin myös uusia kaikki ikkunat. Tällä varmistetaan niiden vedenpitävyys ja parannetaan myös rakennuksen energiataloutta. Myös seinäja kattorakenteiden lämmöneristysten uusiminen sekä valaisimien muuttaminen led-valaisimiksi auttavat tässä tavoitteessa. Korjauksessa kiinnitetään huomiota kiertotalouteen Senaatti-kiinteistöjen tavoitteiden ja toimintamallien mukaisesti korjauksessa kiinnitetään huomioita kiertotalouteen ja materiaalien kierrättämiseen. – Titaanisinkkipelti on todennäköisesti mahdollista käyttää sellaisenaan uudessa kohteessa, mutta esimerkiksi lasivilla, bitumihuovat ja ikkunalasit menevät kierrätykseen jatkojalostettavaksi. Työmaalla panostetaan joka tapauksessa purkujätteen huolelliseen lajitteluun Senaatin käytäntöjen mukaisesti, kertoo rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöistä. Kallion kävelyfestivaali sai Helkan Vuoden teko 2020 -palkinnon Kallion kävelyfestivaali ja Juhani Styrman palkittiin uutta luovasta toiminnastaan vaikeana korona-aikana. Kuva Harri Ahola. Helkan ”Vuoden teko” huomionosoituksen saaja on vuonna 2020 Kallion kävelyfestivaali ja sen pitkäaikainen toimija Juhani Styrman. Helka on Helsingin kaupunginosayhdistysten kattojärjestö. Helka korostaa perusteluissaan, että kävelyfestivaalin kävelykierrokset ovat esimerkillistä poikkeusajan toimintaa, jossa on pystytty tuottamaan kaikille sopivaa kulttuuritarjontaa turvallisesti. Styrmanin luotsaaman Kallion kävelyfestivaalin erinomainen toiminta on huomattu monella taholla, sitä on muistettu kolmella palkinnolla vajaan vuoden aikana. Lisäksi Kf on saanut kiitosta vastuullisesta toiminnastaan korona-aikana. Juuri nyt Kallion kävelyfestivaali hallitsee Helsingin tapahtumatarjontaa suvereenisti. Kun koronaviirustilanteen vuoksi Helsingissä ei voi järjestää yleisötilaisuuksia, pystyy Kf tarjoamaan virtuaalitapahtumia ja omatoimista tekemistä ulkona noin kymmenellä eri tapahtumalla. Kävelyfestivaali on järjestänyt eniten tapahtumia Helsingin vaativissa olosuhteissa keväästä lähtien. – Erityisen hyvältä tuntuu saada tunnustus tehdystä työstä näin korona-aikana, jolloin tapahtumien järjestäminen on haasteellista ja sen arvoa lisää vielä se, että palkinto tulee helsinkiläisyyden ytimessä olevalta taholta. Huomionosoitus osoittaa myös sen, että Kallion kävelyfestivaalissa on tehty asioita sittenkin oikein, vaikka monet ovat kyseenalaistaneet koko kävelyfestivaali idean” totesi Juhani Styrman kiitospuheessaan. Palkinto julkistettiin Helkan syyskokouksen yhteydessä. (Koronaturvallinen Kallion kävelyfestivaali osoitteessa: www.kfkkv.fi) Kaupunkilaiset arvostavat työpaikkaa lähellä kotia J os suomalaiset kaupunkilaiset saisivat toivoa kolmea asiaa ihannetyöpaikaltaan, toivoisivat he työpaikkaa, joka sijaitsee niin lähellä, että sinne voi mennä kävellen tai pyörällä (46 %), työpaikkaa, jonne pääsee sujuvasti julkisilla liikennevälineillä (39 %) sekä omaa työhuonetta (32 %). Tulos käy ilmi YIT:n tilaamasta ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrista, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syyskuussa 2020. Barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottavat kantaa kodin, työja kaupunkiympäristön, liikkumisen ja kaupan vaihtoehtoihin. Barometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tuloksia verrataan osin aiempiin tutkimuskierroksiin. Ihannetyöpaikan tulokset muuttuivat tänä vuonna, kun vastaajille annettuihin vaihtoehtoihin lisättiin sijainti lähellä kotia, joka nousikin heti ykkössijalle listassa. Viime vuonna ihannetyöpaikan TOP3-lista näytti tältä: työpaikka, jonne pääsee julkisilla liikennevälineillä (47 %), työpistettä ja -pöytää, joka on säädettävissä omiin mittoihin (43 %) sekä oma työhuone (42 %). Kaupunkilaiset arvostavat selvästi sitä, että työpaikka on helposti saavutettavissa ja uskon, että tämä pätee myös palveluihin. Tulos tukeekin ajatusta 15 minuutin kaupungista, eli siitä, että toimivassa kaupungissa asioiden tulisi olla saavutettavissa vartissa joko kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, toteaa johtaja Juha Kostiainen YIT:ltä. Barometrin mukaan etätyö on kasvattanut suosiotaan tänä vuonna, yli puolet toimistotyötä tekevistä haluaa tehdä mahdollisimman paljon etätöitä (52 %), kun vastaava luku oli viime vuonna 46 % ja sitä edellisenä vuonna 39 %. Reilu kolmannes toimistotyöntekijöistä olisi puolestaan kiinnostunut hyödyntämään kotinsa lähellä olevaa etätyötilaa, jos työnantaja sellaisen vuokraisi. Erityisen kiinnostuneita etätyötilasta ovat 18–35-vuotiaat (46 %) sekä lapsiperheet (46 %). Kävely ja pyöräily ovat selvästi suosituimmat tavat kulkea töihin lyhyellä, alle kolmen kilometrin työmatkalla. Työmatkan kasvaessa julkinen liikenne sekä oma auto kasvattavat suosiotaan. Työmatkapyöräilyä suositaan barometrin mukaan erityisesti Oulussa ja Turussa, joissa pyöräily nousee kaikkein mieluisammaksi työmatkamuodoksi. Helsingissä julkinen liikenne on selvästi mieluisin työmatkamuoto.
5 Viikko 50/2020 Aira Heinänen Syvä uskomme joulupukkiin 1900-luvun lasten lähes pyhimyshahmo ja satuaarre on ollut ja edelleen on JOULUPUKKI, jota käytettiin kasvatuksessa hyväksi monin uhkauksin ja pelotteluin sekä lupauksin ja positiivisin kertomuksin. Pukin apulaiset eli tontut tarkkailivat lapsia ikkunoiden takaa paljastaen pukille vilpit ja tyhmyydet; ne vaikuttivat sitten lahjojen määrään ja laatuun. Vitsaakin saattoi olla luvassa. Pukin joukkueeseen kuului myös riisipuuroa keittävä Pukinmuori ja Poro, sittemmin Petteri Punakuono. Varhaisin kuljettaja oli Vuohipukki. Usko pukkiin lopahti yleensä alakouluun mentäessä, mutta juoni lapsi ei paljastanut epäuskoaan vanhemmilleen varmentaakseen lahjojen jatkuvan saannin. Legendaarinen satusetä Markus Rautio paljasti 1927 lastentunnillaan Joulupukin asuvan Lapissa Korvatunturilla.. Kahdesta huipustaan tunnettu tunturi muistuttaa siluettina korvia, joiden avulla Markus-sedän mukaan Joulupukki saattoi kuunnella lasten sanomisia ja seurata heidän kaikkia tekosiaan. Sinne päin Rovaniemen postikonttoriin lapset ovat lähettäneet lahjatoivomuksiaan jo vuosikaudet. Täksi jouluksi on ilmestynyt tutkija Eero Peurungan 345sivuinen tietokirja ”Joulupukki – tuhatvuotinen arvoitus” SKS;n kustantamana. Teos paljastaa niin maailman kuin Suomenkin salaisuudet ja aiheen laajan ja syvällisen kulttuurisidonnaisuuden.. Historiallinen havina on mukaansatempaavaa. Kirja soveltuu nähdäkseni koko sukuporukan yhteiseksi lukukirjaksi elävöittämään omakohtaisia pukkimuistoja. Pakinani kuva on kirjan kansikuva, v. 1881 julkaistu ensimmäinen punanuttuinen Santa Claus ( taiteilija Nast).. Ensimmäisenä joulupukkina pidettäneen 1700 vuotta sitten Vähässä Aasiassa syntynyttä Nikolausta, joka julistettiin lasten suojeluspyhimykseksi ja myös merenkulkijoiden suojelijaksi. Hän toimi Myran piispana ja tunnettiin myös ihmeidentekijänä ja vähäosaisten, mm. naisten aseman puolustajana. Muinaiset suomalaiset pitivät Nikolausta metsälintujen suojelijana: varsin monia Nikolaille nimettyjä kirkkorakennuksiakin meillä oli. Helsingin tuomiokirkko oli Nikolainkirkko ennen Suurkirkoksi nimeämistä. Amerikkaan hahmo siirtyi hollantilaisten uudisraivaajien myötä Sinterklaasina eli Santa Clausina. Englannissa tunnettiin Father Christmas ja Saksassa Christkind sekä Weihnachtsman 1820-luvulla. Grimmin kirjailija-veljesten yllyttämänä.. Vauhdittunut leluja makeisteollisuus tarvitsi mainostamiseen joulupukkitarinoita. USA:ssa Coca Colan mainostajaksi saatu Santa Claus sekoitti pahasti joulupukki-ideologiaa. Meillä oli pitkään käsitys, että Joulupukki on suomalaisten ikioma tuote. Tosin varhaisimpia joulupukkitaiteilijoita oli ruotsalainen Jenny Nyström, joka eli lähes samanikäisesti kuin meidän Helene Scherfbeckimme. Tunnetuimmiksi meikäläistaitteilijoiksi kohosivat Rudolf Koivu, Martta Wendelin ja Venny SoldanBrofelt, nykyhetken suosituimpia ovat mm. Omppu Omenamäki ja Virpi Pekkala. Joulutarinoiden kuuluisin kertoja oli ilman muuta Sakari Topelius. Erillisten joululehtien kultakausi kesti vuosisadan vaihteesta l960-luvulle,merkittävin oli Valistuksen ”Joulupukki”.-lehti. Omista lapsuusmuistoista kirkkaimpana nousee mieleeni Elannon työntekijöittensä lapsille tarjoamista juhlista, joiden kohokohta oli Kaikukadun juhlasalissa joulupukki Kiiskisen, mainososaston mainion työntekijän roolisuoritus. Hän harrasti näyttelemistä Elannon näyttämöllä ja tämä perinteinen puuha teki hänestä unohtumattoman. Hän jakoi kaikille lapsille varsinkin sotaja pula-ajan aikana suuriarvoisen namupussin: pieni punainen omena, lakupötkö, piparkakku, kis-kis-karkki, nekku, kiiltokuva. ym. Hurraa! Päätteeksi siteeraan Eero Peurungan viisaan lauseen, jonka arvon lukijakin hyväksynee ;”Joulupukki on ensimmäinen outo ja perheen ulkopuolinen aikuinen, johon opimme luottamaan.” Näinhän se on. Aira Heinänen Katuympäristön rakenne vaikuttaa liikenteen päästöjen laimenemiseen Huopalahdentie. Kuva Ari Leppä. Liikenteen päästöt heikentävät katuympäristön ilmanlaatua. Päästöt ovat melko suoraan sidoksissa liikennemäärään, mutta katuympäristön rakenne vaikuttaa niiden laimenemiseen. Helsingin kaupunki selvitti ilmanlaatua ja päästöjen laimenemista pitkäkestoisilla mittauksilla katukuilumaisessa ympäristössä. Päästöjen määrään vaikuttaa etäisyys liikenteestä. Katukuiluissa rakennusmassa suojaa sisäpihoja päästöjen leviämiseltä, mutta toisaalta vähentää katukuilun tuulettuvuutta, mikä nostaa kadunpuoleisia pitoisuuksia. Helsingin kaupunki selvitti liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia ilmanlaatumittauksilla kaupunkibulevardimaisessa ympäristössä. Merkittävimmät ilmanlaatua heikentävät yhdisteet ovat pakokaasun sisältämä typpidioksidi ja hengitettävät hiukkaset. Mittauksilla selvitettiin, kuinka paljon näiden epäpuhtauksien pitoisuudet laimenevat etäännyttäessä liikenteestä. – Kun kaupunkirakenne tiivistyy, asumista sijoittuu yhä enemmän liikenneväylien läheisyyteen. On tärkeää saada suunnittelun käyttöön ajantasaista tietoa liikenteen päästöjen leviämisestä, jotta epäpuhtauksille altistumista voidaan vähentää, sanoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Laura Walin. Mittaukset tehtiin Mäkelänkadulla, jossa rakennukset reunustavat katua molemmin puolin. Mittauksilla tarkasteltiin liikenteestä aiheutuvien päästöjen laimenemista katukuilussa pystyja vaakasuuntaisesti. Katukuilun ja sen lähiympäristön ilmanlaatuun vaikuttavat liikenteen määrä, katukuilun leveys ja korkeus, korttelirakenne sekä etäisyys päästölähteestä. Ilmanlaatu on sitä parempi, mitä kauempana liikenneväylästä mitataan. Yhtenäinen rakennusmassa mahdollistaa paremman ilmanlaadun sisäpihoille, mutta toisaalta heikentää merkittävästi ilmanlaatua katukuilussa. Mikäli katua reunustavien rakennusten välissä on aukkoja, ilmanlaatu on parempi kuin yhtenäisessä kuilumaisessa katurakenteessa. Pystysuuntaisessa tarkastelussa typpidioksidipäästöt olivat liikennöidyn kadun julkisivun puolella 14 metrin korkeudella noin viidenneksen pienemmät verrattuna katutasoon. Samalla tarkastelukorkeudella hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli noin kolmanneksen pienempi kuin katutasossa. Talojen sisäpihojen puolella sekä typpidioksidiettä hengitettävät hiukkaspitoisuudet olivat noin puolet vähäisempiä kuin kadun puoleiset pitoisuudet. Vaakasuuntaan typpidioksidipitoisuudet laimenivat leveässä katutilassa melko paljon: 25 metrin etäisyydellä kadusta typpidioksidipitoisuudet laimentuivat kaupunkitaustapitoisuuksien tasolle. Maarnela Vieläkö sinä haluat rauhaa Jokin piippasi. Vanhus ei erottanut mikä. Hän otti lattiaharjan ja löi alas kaikki huoneistonsa palohälyttimet. Siinä ne makasivat lattialla. Ja siihen ne jäisivät. Kukaan ei tulisi asentamaan niitä takaisin. Jos surmaa ihmisen, sitä kutsutaan murhaksi. Jos surmaa sian, sitä kutsutaan teurastamiseksi. Jos surmaa vanhuksen, sitä kutsutaan budjetoinniksi. Helsingin budjetissa riitti rahaa laittomasti oleskelevien ihmisten lääkärilaskuihin. Jonoja ei ollut. Asiasta kehui itse Helsingin kaupungin apulaispormestari. Juuri sama johtaja, joka oli ollut torppaamassa yksin asuvien vanhusten kotihoidon määrärahoja. Mitä voi silloin enää tehdä, kun sanat eivät riitä. Kun puhe ei riitä. Kun kirjoittaminen ei riitä. Silloin riittää läsnäolo. Mutta mitä silloin voi tehdä, kun sanat eivät riitä eikä läsnäoloa ole. Kääntelin päätäni ympäriinsä joltain jotain kysyäkseni ja näin takanani kansakunnan historian. Kysyin siis historialta, että mitä voisin tehdä. Historia vastasi ensimmäisenä, että älä ainakaan toista minua. Kysyin historialta, että voisinko kerätä adressin. Historia sanoi, et voit. Kyllä sinä aina adressin voit kerätä. Mutta muista silloin rukoilla. Helmikuussa 1899 Suomessa kerättiin Suuri Adressi sortovaltaa vastaan. Puoli miljoonaa nimeä alta kahden viikon. Elettiin Ensimmäistä Sortokautta, jolloin Venäjän Keisari Nikolai II saneli mitä tehdään ja miten. Maaliskuussa samana vuonna Keisari torppasi adressia tuovan Suuren Lähetystön. Ministerivaltiosihteeri lausui byrokratian kukkasen: ” … ettei keisari luonnollisesti ota lähetystöä puheilleen eikä ole heille vihoissaan. Keisari kehotti heitä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille, jotka lähettäisivät anomuksen kenraalikuvernöörille, joka esittää asian keisarille, jos asia ansaitsee huomiota.” Kenraalikuvernööri Bobrikov oli sittemmin kertonut ulkomaan lehdistölle, että kaikki järkevät ihmiset Suomessa olivat tyytyväisiä keisarin manifestiin. Suuri Adressi oli kuitenkin kertonut suomalaisten suhtautumisen asiaan. 1900-luvun alkua leimasivat sen jälkeen yleislakot ja mellakat, jotka huipentuivat muutokseen ja veriseen sisällissotaan. Kerää sinä poika vaan adressejasi jos haluat, mutta muista samalla rukoilla, sanoi historia. Ja jos haluat vielä rauhaakin rakentaa, niin muista pitää huolta oikeudenmukaisuudesta. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com
6 Viikko 50/2020 Helsinki haluaa olla maailman oppimisen pääkaupunki. Ensi vuonna kaupungin keskustassa toimintansa aloittava Helsinki Education Hub on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. Se yhdistää ensimmäisenä maailmassa oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen yhtenäiseksi maailmanluokan vientituotteeksi. Suomalainen oppimisja koulutusjärjestelmä on jo nyt maailman huippua, mutta oppimisen ja koulutuksen innovatiivisen osaamiskeskuksen myötä siitä tehdään vielä entistäkin parempi. Helsinki Education Hub avautuu keväällä 2021 ja sen myötä Helsingin keskustaan hyvien kulkuyhteyksien päähän valmistuu fyysinen ja virtuaalinen yhteistyö-, oppimisen ja kokeilujen tila. Hubista voivat hyötyä niin oppimisja koulutusalan kasvuyritykset, sijoittajat, oppijat ja opettajat kuin tutkijat, hautomot ja julkisen sektorin toimijatkin. – Helsinki Education Hubin tavoitteena on yhdistää oppimisen ja koulutuksen kasvuyritysten innovaatiot sekä suomalainen pedagoginen osaaminen ja akateeminen tutkimus. Sen myötä maailmanluokan innovaatioiden tekeminen koulutuksessa mahdollistuu Helsingissä vielä nykyistä paremmin. Haluamme tehdä oppimisesta ja koulutuksesta entistäkin paremman suomalaisen vientituotteen, Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen tiivistää Helsinki Education Hubin tavoitteet. Helsinki Education Hub koostuu useista eri toiminnoista, jotka tukevat toisiaan. Ydintoimintoja ovat oppimisja koulutusteknologiayritysten yhteistyöja näyttelytilat, kasvuyritysneuvontapalvelut, hautomotoiminta, oppimisen ja kokeilujen tila sekä yhteiset ja kohdennetut tapahtumat ja koulutukset. Lisäksi Hubin yhteyteen tulee oppimisen ja koulutuksen kiihdyttämö, joka auttaa yrityksiä skaalautumaan kansainvälisille markkinoille. Kasvussa mukana EdTech eli oppimisen ja koulutuksen teknologiaratkaisut on toimialana uusi, mutta se kasvaa maailmalla nopeasti noin 20 % vuodessa. Vuonna 2019 tehtiin maailmanlaajuisesti toimialan historian suurin määrä investointeja. Suomessa EdTech-yrityksiä on runsaat 300, joista suurin osa on pääkaupunkiseudulla. EdTech on toimialana ajankohtainen, koska oppimisen ja koulutuksen innovaatioilla voidaan ratkaista myös oppimisen ja koulutuksen globaaleja haasteita. Helsinki Education Hub onkin ainutlaatuinen konsepti niin kansallisesti ja kansainvälisesti. Helsingin tavoitteena on olla maailman vaikuttavin paikka oppia sekä yksi Euroopan houkuttelevimmista sijainneista innovatiivisille nuorille kasvuyrityksille. Samalla myös koko Helsingin kaupunkia ja opetussektoria kehitetään kokeilualustana. Kansainvälistä osaamista Helsinki Education Hubin myötä edistetään myös pääkaupunkiseudun EdTech-yritysten liiketoiminta-, kansainvälistämisja kaupallistamisosaamista. Lisäksi tavoitteena on kansainvälistää oppimisen kokeilualustan eli Edtech Testbedin toimintaa. Siinä yritykset pääsevät kehittämään ratkaisujaan yhdessä opettajien, oppijoiden sekä pääkaupunkiseudun tutkimus-, kehittämisja innavaatiotoimijoiden kanssa. Hubin kautta myös sijoittajat voivat löytää helpommin oppimisja koulutusalan potentiaalisia kasvuyrityksiä Helsingistä. Helsinki Education Hubin toiminta on alusta asti suunnattu kansainvälisille markkinoille. Hubin toiminta luo myös kestäviä mahdollisuuksia oppimisja koulutusviennin edistämiseksi globaaleilla markkinoilla. Tämä tapahtuu toimialan yritysten kansainvälistymisen ja liiketoimintaosaamisen tukemisen sekä tavoitteellisen innovaatioyhteistyön kautta. – Helsinki Education Hub on erinomainen lisä Helsingin innovaatioekosysteemiin. Oppimisen ja koulutuksen toimijat voivat löytää yhteistyön mahdollisuuksia ja verkostoitua yhdessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Hubin avulla koulutusalan kasvuyritykset voivat kasvattaa liiketoimintamahdollisuuksiaan ei ainoastaan Suomessa vaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Tavoitteena on viime kädessä kasvattaa EdTechistä merkittävä liiketoimintatoimiala Helsingissä ja luoda näin uusia työpaikkoja sekä samalla kasvattaa suomalaisen oppimisja koulutusjärjestelmän mainetta entisestään, iloitsee Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Helsinki Education Hubin perustamisen taustalla on, että vaikka Suomi on oppimisen ja koulutuksen edelläkävijämaa, ei tätä asemaa ole osattu hyödyntää riittävästi. Helsingistä on puuttunut yhteinen tila vahvasti kasvavan toimialan yhteistyölle, oppimiselle, kokeiluille ja esittelyille. Kotimaan markkina on pieni ja jäykkä ja hautomotoiminnan edistäjiä ei ole ollut riittävästi. Myös toimialan start up -yritysten ja isompien yhtiöiden välinen yhteistyö on vähäistä, kotimaista riskirahoitusta on liian vähän ja soveltavaa tutkimusta voisi olla enemmän. Näitä haasteita Helsinki Education Hub pyrkii ratkaisemaan. Mukana Helsinki Education Hubin toiminnan suunnittelussa ovat Helsingin kaupungin lisäksi Helsingin yliopisto ja yrityksistä muun muassa Microsoft, Google, HP Suomi ja Martela. Lähitulevaisuudessa Education Hubiin rekrytoidaan henkilökuntaa ja itse Hubin toiminta on tarkoitus käynnistää kevään 2021 aikana. Veli-Matti Hynninen Suomen taistelua vapaudestaan muistetaan itsenäisyyspäivänä. Ajankohtainen taistelu toista vihollista vastaa käy nyt kuumana. Vakavuudesta on kysymys silloin kun on tosi kysymyksessä. Myös taistelusta tautia vastaan selvitään, eikä yhdelläkään ole varaa jäädä tuleen makaamaan. Olemme viikosta viikkoon ja kuukaudesta kuukauteen kuulleet asiantuntijoiden, terveysviranomaisten ja hallituksen vakuutteluja, että nyt on hätä lähellä, herätkää! Että nyt on pakko suojautua yhteistä vihollista vastaan. Että nyt pitää olla kasvomaski suun edessä, että kädet pitää olla pestyinä ja huoneilma raikkaana. Että nyt liikkumista on vähennettävä, tapaamiset siirrettävä ja elämäntapa muutettava. Väinö Linna kuvaa Suomen itsenäisyystaistelua Tuntemattomassa sotilaassa ohjeistamalla ettei käskemällä sotaa voiteta. Omalla käytöksellä ratkaistaan miten vihollinen voitetaan. Vilho Koskela oli tavallisesta pienviljelijäperheeatä, Elina ja Akseli Koskelan poika, isovanhemmat Alma ja Jussi Koskela sekä Anna ja Otto Kivivuori. Vilho oli arjen sankari, järkevä rehti ja tärkeilemätön mies, hieman kömpelö, hidas antamaan ja tottelemaan käskyjä. Isä-Akseli oli ollut kansalaissodan punapäällikkö, kaksi veljeä oli kaatunut talvisodassa ja kotona oli vielä pikkuveli ja -sisko. Luutnantti Vilho Koskela vierasti armeijan komentotyyliä, hän ei ollut käskyttäjäluonne. Kun sotamies Rahikainen pyysi Koskelalta lupaa lähteä illaksi vähän kylille, hän ymmärsi ja sanoi rauhoittavasti: ”Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat. Sen kun muistat saat mennä.” Koronavirusepidemia on johtanut meidät nykyiseen sotatilaan. Se koettelee kansan sietokykyä, jokainen joutuu lujille, myös miesten väkivalta naisia kohtaan on lisääntynyt. Kolmen professorin vetoomus vahvisti haluani tarkentaa kasvomaskieni käyttö saumattomaksi: ”Aerosolit levittävät koronavirusta tehokkaasti.” (HS/Mielipide 1.12.2020). Tämä sota on torjuttavissa virusten leviämisreitit sulkemalla. Virukset leviävät aerosoleissa ilmavirtausten mukana. Suurin osa virustartunnoista tapahtuu ilmavälitteisesti pisaroiden ja erityisesti aerosolin välittämänä. Jopa puolet tartunnoista tapahtuu perhepiirissä lähikontaktien välityksellä. Lähikontakti on oleskelua alle kahden metrin etäisyydellä toisesta henkilöstä vähintään 15 minuutin ajan vuorokauden aikana.. Yksikin lyhytkestoinen suojaamaton lähikontakti voi aiheuttaa tartunnan. Koronavirusinfektion oireeton vaihe on äänetön. Kasvomaski suojaa tartunnoilta. Virus leviää, jos tartuttaja ja tartuntaan alistuva eivät tiedosta normaaliin kanssakäymiseen liittyvää tartuntavaaraa. Hyvä tuuletus ja ilmanvaihto lisäävät suojatoimenpidettä. Viruksen elinaika ihmisen kehossa saattaa olla jopa kolme viikkoa. Aerosolia ehkäistään hillitsemällä suojaamattoman puheen määrää ja voimakkuutta sisätiloissa. Sota virusta vastaan on torjuttavissa Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.kallionseurakunta.fi. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Kallion kirkko Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kolmannen adventin messu sunnuntaina 13.12. klo 10. Lisa Enckell, Heta Kalliorinne, Tommi Niskala. Messut striimataan Kallion seurakunnan Youtube-kanavan kautta. Kauneimmat Joululaulut sunnuntaina 13.12. klo 16 Kallion kirkko. Marja Kotakorpi, Tommi Niskala, Olli Pyylampi. Tilaisuus toteutetaan striimin kautta. Istahda kotisohvalle laulamaan kanssamme. Katso viime hetken tiedot tapahtumista www.kallionseurakunta.fi. Apua ja tukea Työntekijät tavattavissa keskustelua ja sielunhoitoa varten Kauppakeskus Redin Sillalla on seurakunnan työntekijä paikalla keskiviikkona ja torstaina klo 12–15 keskustelua varten. Kallion kirkko on avoinna sielunhoitoa ja keskustelua varten ma–pe klo 15–19. Alppilan kirkko on avoinna sielunhoitoa ja keskustelua varten tiistaisin klo 11–13, keskiviikkoisin klo 16–18 ja sunnuntaisin klo 15–18. Keskusteluapua ja tukea Elämässä tulee joskus eteen tilanteita, joissa voimat eivät enää tunnu riittävän ja ulkopuolinen tuki ja apu ovat tarpeen. Kallion seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa keskustelua varten arkisin klo 9–21 p. 09 2340 3602. Solmuja parisuhteessa–neuvonta Kyseessä on parisuhdekeskus Kataja ry:ssä kehitetty menetelmä parisuhteen kriisitilanteisiin. Neuvontaan tullaan yhdessä kumppanin kanssa. Maksuttomia tapaamisia on yhteensä 8. Lisätietoja pastori ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja Pauliina Lindfors 050 4620 987 pauliina. lindfors@evl.fi. Helsinki Education Hubista oppimisen innovaatiokeskus Ensi vuonna aloittava Helsinki Education Hub yhdistää oppimisen ja koulutuksen start up -yritykset, suomalaisen pedagogisen osaamisen, innovatiivisen oppimisympäristön ja akateemisen tutkimuksen. Kuva: Maija Astikainen
7 Viikko 50/2020 Tykkää meistä Facebookissa Helikopteri kuvaa kaukolämpöverkkoa Helikopterin lämpökuvausten avulla energiayhtiö Helen varmistaa, että helsinkiläisten kodit pysyvät lämpiminä. Lämpökameran avulla voidaan löytää mahdollisia lämpövuotoja kaukolämpöverkossa. Lämpövuodot ja eristevauriot nostavat maanpinnan lämpötilaa, mikä näkyy lämpökameran kuvassa. Helikopterikuvauksen avulla tunnistetut paikat tutkitaan tarkemmin maan pinnalta ja tuloksia käytetään hyväksi korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Helikopterilentoja tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin liikennettä kaduilla on vähän eikä auringonpaiste haittaa lämpökameran toimintaa. Helikopterilentoja tehdään useana iltana, koska kuvattavaa riittää: Helsingissä kaukolämpöverkkoa on 1400 km. Kaukolämmön avulla lämpenee suurin osa helsinkiläisistä kodeista. Kaukolämpöverkon luotettava toiminta, varsinkin talvella onkin tärkeää. Helen seuraa kaukolämpöverkoston kuntoa jatkuvasti ja tekee kunnossapitosuunnitelmia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta: Vuosituhannen vaihteessa kaukolämpöverkossa oli keskimäärin 150 vauriota vuosittain, kun tällä hetkellä vaurioita syntyy enää alle 100 vuodessa. Helikopteria ja lämpökamerakuvausta käytetään säännöllisesti kaukolämpöverkon kuntoa tutkittaessa. Edellisen kerran helikopteri kuvasi Helsingin kaukolämpöverkkoa vuonna 2018. – Helikopterilentojen avulla olemme kartoittaneet kaukolämpöverkon mahdollisia riskikohtia ja piileviä vuotopaikkoja. Parhaassa tapauksessa viat ja niiden aiheuttamat laajemmat seuraukset saadaan korjattua ennen kuin ne näkyvät asiakkaillemme, kertoo ryhmäpäällikkö Marko Mäkinen Heleniltä. Kaukolämpöverkko toimii hyvänä alustana myös uusille energiaratkaisuille ja tuotantotavoille; siihen voidaan liittää myös korttelikohtaisia ratkaisuja. Pahoittelemme helikopterilentojen aiheuttamaa meluhaittaa kaupunkilaisille. Gojira kiinnitetty Tuskan ensi kesän ohjelmistoon Tuska-festivaali järjestetään Helsingin Suvilahdessa 2.–4.7.2021. Ranskan metalliylpeys, kolossaalisen jyräävä Gojira nähdään ensi kesänä Suvilahdessa yhtenä Tuskan pääesiintyjistä. Progemetallin kruunaamattomien kuninkaiden piti laittaa puntti tutisemaan Härmässä jo viime kesänä. Nyt palaset ovat vihdoin loksahtaneet kohdilleen ja Gojiran ensi kesän Suomen-vierailu on varmistunut. Tuskan lisäksi Gojira esiintyy Seinäjoen Provinssissa. Tähän mennessä varmistuneet Tuska 2021 -artistit: Korn, Gojira, Deftones, Devin Townsend, Bodom After Midnight, Insomnium, Mokoma, Beast In Black, Symphony X, Eluveitie, Jinjer, Lost Society, Belzebubs, High On Fire, Perturbator, Oranssi Pazuzu, Vltimas, Gaahls Wyrd Kolmen päivän liput ovat nyt myynnissä Tiketissä, Ticketmasterissa ja Lippu.fi:ssä alk. 159 €. Muut lippukategoriat tulevat myyntiin myöhemmin. Tuskan ikäraja on 18 vuotta. TUSKA 2.–4.7.2021 Helsinki, Suvilahti #tuskafestival ”Katujen Lönnrot” J. K. Harju saa nimikkopuiston? Pääskylänrinteen puisto sijaitsee Kulmavuorenkadun ja Pääskylänkadun välissä. Kuva HKM. – Harju ehti vaikuttaa eläessään monessa paikassa, mutta sijaintinsa puolesta nimikkopaikaksi sopisi esimerkiksi Pääskylänrinteen puisto Sörnäisissä, toinen vaihtoehto voisi olla Hakaniemenranta, jota ryhdytään lähivuosina rakentamaan, sieltä voitaisiin nimetä puistotai katualue, myös muualla rakenteilla olevassa itäisessä kantakaupungissa on vielä nimeämättömiä paikkoja. – Alueen nimistössä olisi hyvä muistuttaa siitä todellisuudesta mitä sen historia pitää sisällään. Useat asunnottomat ja vähäosaiset ovat vielä tälläkin vuosituhannella pitäneet majaansa romusta kyhätyissä hökkeleissä nyt rakennettavien Kyläja Verkkosaaren ranta-alueilla, Muttilainen pohtii. – Puistotai katualueen nimeäminen Johan Knut Harjun mukaan ei olisi huomionosoitus ainoastaan hänelle itselleen. Vaikka Helsingin tuleekin huolehtia kaupunkilaisistaan ennen kaikkea käytännön tasolla, olisi tämä myös osoitus ja muistutus ihmisarvosta joka kaikille sosiaalisesta asemasta huolimatta kuuluu. Se mitä Harju aikoinaan tallensi tekstiensä kautta jälkipolville on monelle arkirealismia tänäkin päivänä. Ihmisyyttä ei voi koskaan korostaa liikaa, toteaa Muttilainen. Muttilaisen aloitteen on allekirjoittanut 28 valtuutettua. J. K. Harjun elämästä on valmisteilla myös kirja. Nimialoitteesta uutisoi ensimmäisenä Kallion kävelyfestivaalin Facebook-sivut. Juhani Styrman Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun suuri katutyö alkaa Kolme urakka-aluetta kartalla. Kuva: Helsingin kaupunki / Lagom Oy. Kalliossa ja Töölössä alkaa 11.1.21 suuri katutyö, joka ulottuu kolmelle eri kadulle raitiolinja 8:n reitillä. Sen vuoksi Caloniuksen-, Runeberginja Helsinginkadun peruskorjaus on nimetty Kasin katutöiksi. Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkuvaiheessa normaalisti. Katuremontti on saanut nimen Kasin katutyöt nimikilpailun tuloksena. Raitiovaunut ja bussit kulkevat työn alkaessa normaalisti. Maanantaina 11.1.2021 katuremontti alkaa Caloniuksenkadulla sekä Kalliossa Kaarlenkadulla ja Helsinginkadulla. Suuri katutyö alkaa pienillä katumontuilla, sillä ensimmäiseksi tehdään vesijohtojen ja viemäreiden uusimista pienillä työmaa-alueilla. – Vesihuoltolinjojen uusiminen on hidasta ja riskialtista työtä, sillä maan alla voi tulla vastaan yllätyksiä. Tämän vuoksi on järkevää edetä pienissä pätkissä, jolloin asukkaita ja liikennettä häiritään mahdollisimman vähän, toteaa projektipäällikkö Jyrki Vainionpää Louhintahiekka Oy:stä, joka on hankkeen pääurakoitsija. Runeberginkadun urakka-alueella työ alkaa keväällä. Keväällä työmaa-alueet laajenevat huomattavasti. Tällöin raitioliikenteeseen on tulossa mittavia poikkeusjärjestelyjä, joista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen muutoksia. Työ valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2022. Maanalainen kunnallistekniikka Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannuksen jälkeen raitiolinja 8 kulku nopeutuu ja se pysyy entistä paremmin aikataulussa. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden on miellyttävämpää ja turvallisempaa kulkea uusituilla kaduilla. Kaduille rakennetaan esimerkiksi noin kilometrin verran yksisuuntaista pyörätietä ja suojatiet uusitaan. Katuremontin yhteydessä uusitaan kadun alla olevat putket ja kaapelit, ja kadun pintarakenteet uusitaan. Kaarlenkadulla vesiputket on rakennettu vuonna 1909 ja Caloniuksenkadulla vuonna 1926. Vesihuollon linjoja rakennetaan 1600 metriä ja viemäriputkia 2000 metriä. Katutyöviestintään paukkuja Kasin katutyöt, Caloniuksenkadun, Runeberginkadun ja Helsinginkadun perusparannus -hanke sai nimen nimikilpailussa, joka järjestettiin kaupunkiympäristön toimialan somekanavilla viime lokakuussa. Kaupunkilaiset ehdottivat katu-urakalle noin 200 eri nimeä. Kasin katutöiden kolmen urakka-alueen läheisyydessä asuu noin 20 000 taloutta, joten kaupunki panostaa hankkeen viestintään. Asukkaille kerrotaan hankkeen alkamisesta asukaskirjeellä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin 5. joulukuuta.
8 Viikko 50/2020 FLEMINGINKATU 7 KE-LA 12-18 S O R A DESIGN Pioni KOOT 42-56 KALLIOLAISTA VAATEJA KORUSUUNNITTELUA, SEKÄ OMPELUPALVELUT. TERVETULOA OSTOKSILLE! Eija Kanniainen-Ikonen Sakari Ikonen Asuntomyyjä, partner Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, partner eija.kanniainen@kahdeksas.fi sakari.ikonen@kahdeksas.fi 0400 602879 0400 465016 Kahdeksas päivä Oy Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 KAKSI TEHOPAKKAUSTA YHDEN HINNALLA! * Myymme asuntosi. Asunnon esittely on helppoa, mutta myynti tarvitsee ammattilaiset. Tällöin me tulemme apuun! * Haluatko, että etsimme sinulle haluamasi asunnon. Tee ostotoimeksianto. Jos emme löydä sopivaa kohdetta, niin ei myöskään kuluja! * Vuokraus, haluatko että vuokraamme asuntosi. Etsimme luotettavat vuokralaiset, teemme vuokrasopimukset ja hoidamme vuokravakuuden. Valitse itsellesi markkinoiden helpoin asunnonvaihto! 44 90 54 90 Puinen leikkikeittiö, 3+ 27x35,4x24,3cm Jouluiset vahakankaat, leveys 140cm Lumihuurrekuusi 150cm Lumisade lyhdyt led valolla Joulukuusi 182cm Kranssit Puinen parkkitalo 78,Puinen nukkekoti, 3+ 55,129 90 -30% (98,00) 12 90 (19,90) alk. 4 90/m Joulutonttu 25cm 4 90 www.etola.net Etola Hakaniemi, Hakaniemen torikatu 4, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 12.12.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. -30% Kaikki keinuhevoset Keppihevoset 10 90 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: • osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä kirjapainopalvelua
9 Viikko 50/2020 HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn perinteinen joulutonkkakeräys järjestetään jälleen 4.– 23.12. välisenä aikana Lasipalatsin kulmalla. Keräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkaan. Lahjoituksen voi tehdä myös MobilePayllä, verkkokaupassa tai suoraan keräystilille. HESYn keräystonkka ja vapaaehtoiset varainkerääjät jalkautuvat tuttuun tapaansa Lasipalatsin Forumin puoleiselle nurkalle keräämään lahjoituksia yhdistyksen hoidossa oleville kodittomille eläimille. Tonkalla päivystetään 4.–23.12. välisenä aikana arkisin kello 15–18 ja viikonloppuisin kello 12–15. Eläinten joulukeräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkaan. Keräyspisteelle voi tuoda myös eläimille tarkoitettuja ruokaja tavaralahjoituksia, kuten esimerkiksi aikuisten kissojen, pentukissojen ja koirien märkäruokia, kuljetuskoppeja, petejä ja koirien puruluita. Joulukeräyksessä saaduilla rahavaroilla kustannetaan yhdistyksen hoidossa olevien eläinten eläinlääkäri-, hoitoja ruokakuluja. HESYn hoitoon tulee joka vuosi satoja hylättyjä eläimiä. Huonokuntoisten eläinten auttamiseen kuluu vuosittain noin miljoona euroa. Koska HESY toimii pääasiassa yksityisihmisiltä saatujen lahjoitusten turvin, joulukeräys on yhdistykselle merkittävä tuki eläinten auttamisessa. – Toivomme, että ihmiset muistavat vallitsevan poikkeustilanteen keskellä myös kodittomia lemmikkejä. Eläinrakkaiden lahjoittajien ansiosta kykenemme takaamaan heitteille jätetyille eläimille huolenpitoa ja turvallisen tulevaisuuden. Joulukeräyksen avulla monet eläimet saavat siis uuden elämän. Samalla lahjoittaja saa itselleen joulumielen. Onhan joulu antamisen aikaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen. Jos taskun pohjalla ei satu olemaan käteistä, lahjoituksen eläinten hyväksi voi tehdä myös MobilePayllä (lyhytnumero 53287). Joulukeräykseen verkkomaksulla osallistuvat voivat lahjoittaa haluamansa summan HESYn kodittomien eläinten avustustilille IBAN: FI09 2001 1800 113063 (viitenumero 100586). HESYn eläimiä voi auttaa myös ostamalla yhdistyksen verkkokaupasta aineettoman lahjan. Lasipalatsin-keräyspisteellä sekä HESY-keskuksen toimistolla (Muonamiehentie 7, avoinna ma, ke ja pe klo 9–17, ti ja to klo 9–19 ja la klo 10–14) otetaan vastaan myös HESYn verkkosivuilla julkaistuissa eläinten joululahjatoivekirjeissä esiteltyjä täsmälahjoituksia. HESYn hoidossa on tällä hetkellä 107 eläintä, jotka etsivät vastuuntuntoisia koteja. Ennen uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin sijoittamista kaikki eläimet käyvät läpi perusteellisen eläinlääkärintarkastuksen ja sen mukaiset hoidot. Esimerkiksi kissat, koirat ja kanit madotetaan, tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tatuoinnilla sekä leikataan ja rokotetaan lajikohtaisten tarpeiden ja suositusten mukaan. Kauppakeskus Hertsin uudistettuun osaan hiilineutraali jäähdytys Herttoniemessä sijaitsevan kauppakeskus Hertsin uudistettu osa jäähdytetään jatkossa Helenin hiilineutraalilla jäähdytyksellä. Aikaisemmin Megahertsinä tunnettu puoli on tällä hetkellä suurin jäähdytettävä kiinteistö kaukojäähdytysverkon ulkopuolella. Keväällä 2020 valmistuneessa Hertsissä on noin 50 liiketilaa kahdessa kerroksessa. Kauppakeskuksessa vierailee kuukausittain yli 200 000 asiakasta. Marraskuussa 2020 valmistuneessa vanhan Megahertsin puolen uudistuksessa rakennettiin ja remontoitiin uusia liiketiloja ja päivitettiin ilme yhtenäiseksi Hertsin uuden puolen kanssa. Samalla vaihdettiin myös jäähdytysjärjestelmä. Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt valitsi hallinnoimalleen Megahertsin puolelle Helenin kiinteistöjäähdytyksen palveluna. Se tarkoittaa, että Helen omistaa kiinteistöön asennettavat jäähdytystä tuottavat lämpöpumput ja vastaa niiden ylläpidosta. – Palveluna tuotettu jäähdytys oli kiinteän alkuinvestoinnin ja helposti ennakoitavien kustannusten vuoksi helppo valita. Avaimet käteen -ratkaisu tuntui luontevalta, kun toimittaja on alan ehdottomia ammattilaisia, eQ:n kiinteistöjohtaja Kimmo Alaharju sanoo. Helenin jäähdytyksen edut: energiatehokkuus, toimintavarmuus ja huolettomuus, ovat saavutettavissa kiinteistöjäähdytyksellä koko Helsingin alueella siis esimerkiksi Herttoniemessä, Pitäjänmäellä, Malmilla ja Itäkeskuksessa. – Jäähdytykselle on kysyntää kaikissa kiinteistötyypeissä aina asunto-osakeyhtiöistä liiketiloihin, kauppakeskuksiin ja hotelleihin. eQ teki vastuullisen valinnan päätymällä Helenin hiilineutraaliin jäähdytykseen, sanoo asiakkuuspäällikkö Antti Tilamaa Helenistä. Asiakkaan tiloihin sijoitettavat lämpöpumput liitetään kaukolämpöverkkoon, jonne jäähdytyksen kautta kerätyt lämmöt lauhdutetaan. Näin Helenin jäähdytys kierrättää lämpöä, joka muilla jäähdytystavoilla jäisi hyödyntämättä. Energian kierrätys on yksi keinoista, joilla Helen pyrkii tavoitteeseensa hiilineutraalista energiajärjestelmästä, ja jotka mahdollistavat uuden energia-aikakauden ratkaisut asiakkaille. – eQ:n tavoitteena kiinteistöjen jatkuva kehittäminen ja uusien hiilineutraalien ratkaisujen löytäminen. Kaikissa isoimmissa hankkeissa tutkitaan aina mahdollisuudet paikalliseen lämmitysja jäähdytysenergian tuotantoon. Tässä kohteessa Helenin ratkaisu osoittautui pitkällä aikavälillä mielekkääksi, varsinkin kun samanaikaisesti kohteen vedenjäähdytyskojeikot olivat elinkaarensa päässä. Kattotilaa vapautui näin myös laajempaa aurinkovoimalaa varten, kertoo Alaharju. Yrityksiä uhkaa nyt konkurssi Kauppakamarien yrityskysely nostaa esiin yritysten yhä synkkenevät talousnäkymät. Helsingin seudun yritykset ovat tyytyväisempiä hallituksen kykyyn hoitaa koronaepidemiaa kuin siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Helsingin seudun palvelualojen yritysten näkymät ovat synkkenemässä syksyn ennusteista. Kysymys on pysyvästä dramaattisesta muutoksesta: vain joka kymmenes yritys on pystynyt toimimaan kuten ennen koronaa. – Konkurssiuhka on kasvamassa pääkaupunkiseudulla erityisesti niissä yrityksissä, joissa rajoitukset ja asiakaskato ovat syöneet liikevaihdosta neljä viidesosaa tai enemmän. Paras pikkujoulukauden sesonki majoitusja ravitsemisalan yrityksissä on menetetty. Tammi-helmikuu on niissä muutenkin vuoden hiljaisinta aikaa, arvioi johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Lahtisen mukaan palvelualalla on arvoketjunsa kautta laajat kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ja sitä kautta myös kotimaiseen kulutuskysyntään ja esimerkiksi työnantajien henkilökunnalleen tarjoamat työsuhde-edut, kuten lounas-, liikunta-, kulttuurija työmatkaedut, ovat etätöiden, rajoitusten ja lomautusten takia tippuneet jyrkästi. Lisäksi Helsingin seutua kurittaa vakavasti Helsinki-Vantaan -lentokenttäalueen paha tilanne, jossa välittömän uhan alla on 10 000 työpaikkaa, mikäli valtion matkailurajoitusten ja maahantulon erittäin tiukkaa linjaa ei helpoteta. Yritykset ovat olleet tyytyväisempiä hallituksen kykyyn hoitaa itse koronaepidemiaa kuin siitä aiheutuvaa talouskriisiä. Eniten rajoitusten takia toimintaansa supistamaan joutuneet yritykset eivät koe saaneensa hallituksen koronatoimista riittävästi ja riittävän nopeasti taloudellista ja toiminnallista tukea. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan Valtiokonttorin kautta haettavien yritysten tukien koettiin toimivan huonosti silloin, kun tuen kohteena olivat kiinteät kustannukset tai kun yrityksen tilanne poikkesi toimialan yleisestä tilanteesta. – Rajoitusten takia kärsivät yritykset ovat todella lujilla. Tilanteissa, joissa yritysten liikevaihto-odotukset ovat hyvin matalalla tasolla tai toiminta on jopa pysähtynyt kokonaan, on erittäin vaikeaa selvitä eteenpäin ilman hyvin kohdennettuja tukia, Lahtinen sanoo. Kauppakamarikyselyn vastaajat toivovat, että koronan vuoksi vaikeuksissa oleville yrityksille löytyisi uusia tukikeinoja. – Yritykset pitävät välttämättöminä keinoina lomautuskäytäntöjen helpottamista entisestään, verojen kuten alv:n ja työeläkemaksujen lykkäystä, sairaspoissaoloista johtuvien korvausten tukemista sekä suoria tukia työntekijöiden palkkakustannuksiin. Lisäksi seuraavaan yritysten yleiseen kustannustukeen toivotaan mahdollisuutta kattaa myös käyttöpääomasta aiheutuvia kustannuksia, Lahtinen korostaa. Kauppakamarien kyselyyn vastasi 1.12. Helsingin seudun kauppakamarin alueella lähes 1 000 yritystä. Vastauksia kertyi laajasti Uudenmaan ja Helsingin seudun eri toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Onko sinun kodissasi riittävä määrä toimivia palovaroittimia? Kodin palovaroittimien määrässä ei kannata tyytyä minimiin. Moni muistaa nyrkkisäännön, että palovaroittimia pitäisi olla yksi jokaista 60 asuinneliötä kohti. Kun palovaroitin löytyy lisäksi jokaisen makuuhuoneen katosta ja poistumisreiteiltä, varmistetaan nukkujien ja hätätilanteessa poistuvien turvallisuus. Palovaroitin on helppo ja edullinen tapa turvata ihmishenkiä ja omaisuutta. Palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja turvalliselle poistumiselle. – Lähtökohtana pitäisi olla, että arvioidaan kodin riskit ja sen mukaan varataan riittävä määrä palovaroittimia. Palovaroittimia kannattaa asentaa huoneisiin, joissa on mahdollisia paloriskejä aiheuttavia sähkölaitteita tai lämmönlähteitä. Tärkeintä on, että mahdollinen palo voitaisiin tunnistaa ajoissa, sanoo palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Palovaroittimia ei kannata sijoittaa keittiöön, saunaan, pesuhuoneeseen eikä lähelle tulisijaa. Ruuanlaiton käry keittiössä, saunan ja pesuhuoneen kosteus ja vesihöyry sekä tulisijasta huoneeseen karkaava savu voivat saada aikaan turhan hälytyksen. Asukkaan vastuulla on pitää huolta, että asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia ja että ne ovat kunnossa. Palovaroittimien pariston ja äänihälytyksen toiminta kannattaa tarkastaa kerran kuukaudessa testinapista painamalla. Kerran vuodessa, esimerkiksi juuri Palovaroitinpäivänä 1.12. on hyvä vaihtaa palovaroittimiin uudet paristot. Koko palovaroitin on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, sillä vanhemmiten palovaroittimet menettävät savuherkkyyttään ja niiden hälytysäänen voimakkuus laskee. Tarkastetaan myös läheisten ihmisten palovaroittimet – Palovaroitinpäivä on osa Paloturvallisuusviikkoa, jonka teemana on tänä vuonna läheisten ihmisten kotien paloturvallisuudesta huolehtiminen. Me kampanjan tekijät toivomme työikäisten ja muiden notkeajalkaisten katsovan myös mummojen, pappojen ja vaikka naapurin palovaroittimien perään – koronan turvallisuussäännöt huomioon ottaen, kannustaa Paloturvallisuusviikon viestinnän asiantuntija Juha Hassila. Palovaroittimia jaetaan viime vuoden tapaan vähävaraisille. Palovaroitinpäivää vietetään myös muissa Pohjoismaissa. Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoito, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, ja Nuohousalan Keskusliitto. Päivä Paloasemalla -tapahtumien yritysyhteistyökumppanina toimii LähiTapiola. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.
10 Viikko 50/2020 KIRJA-ARVOSTELU ”Isoveli opetti pikkuveljeä ” Urheilu yhdisti Suomea ja Viroa Yli sata vuotta sitten 1920-luvulla alkoi Suomen ja Viron välinen lämmin, monia eri vaiheita sisältänyt urheiluyhteistyö. ”Isoveli ” Suomi opetti ”pikkuveli” Viroa urheiluelämässä aktiivisesti, olivathan molemmat kansat innokkaista urheilukansoja ja ovat edelleen. Tätä erittäin mielenkiintoista Suomen ja Viron yhteistyötä tuo esiin ansiokkaasti tohtori Heikki Roiko-Jokelan kirja ”Urheilu yhdistää kansoja ” ( Suomen Urheiluhistoriallinen Seura, 2020 ). Kirja on erittäin merkittävä myös siltä osin.että se on ensimmäinen kokonaisesitys Suomessa kulttuurialueelta, joka on kuitenkin sadan vuoden aikana ollut erittäin merkittävää ja laajaa kummallekin kansalla. Roiko-Jokelan teos tarkastelee urheilusuhteita kansallisen identiteetin vahvistajana, veljeskansojen sillan rakentajana unohtamatta eri aikojen ideologisia lähtökohtia. Mikään sensaatiokirja urheilijoiden rellestämisestä Virossa kirja ei ole. Suojeluskunnat ja pesäpallo 1920-luvun ”valkoisessa” Suomessa heimoaate oli ylevää. Niinpä urheiluyhteistyössä Viroon korostettiin yhteistä heimoa ja sotilaskuntoisuutta. Mikäpä oli sopivampaa ”isoveljen” viemistä Viroon kuin suojeluskuntien laji pesäpallo, maaotteluitakin käytiin. Suomi hävisikin kuten myös 1930-luvun jääkiekkomaaottelun Viro-Suomi ! Lajeista yleisurheilu ja jalkapallo olivat aktiivisimmat . Suomen Urheiluliiton puheenjohtajana 1930-luvulla toiminut myöhempi presidenttimme Urho Kekkonen halusi voimakaasti edistää Suomen ja Viron yleisurheilu,kergejoustik, suhteita. Maaotteluita ja muuta kilpailuvaihtoa oli runsaasti, laivaliikenne kukoisti. Kirja kuvaa erinomaisesti Kekkosen koko elämän pituista erittäin lämmintä suhtautumista eteläiseen heimokansaamme. Kuuluisa on hänen puheensa urheilun merkityksestä Tartossa eestin kielellä 1964 ja hänen ratkaisevan tärkeä vaikutuksensa Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen avaamiseen 1965. Sillä oli erittäin suuri merkitys myös urheiluvaihdolle, vaikka tärkeä TUL-Kalev vaihto oli jo toiminnassa junayhteyden kautta. Ilman Kekkosen samanaikaista positiivista suhdetta Moskovan päättäjiin laivaliikenne tuskin olisi alkanut. HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS ota aikaa itsellesi 1000+ kurssia seniorilattari + ilmainen tietotekniikan peruskäytön kurssi hitaita qigong-harjoituksia toivelaulut kurssi senioreille puhu ja kuuntele italiaa romaanin kirjoittaminen Runeberginkatu 22–24 www.helao.fi | 09 41 500 300 TUL auttoi Kalevia! Ratkaiseva positiivinen käänne Suomen ja Viron urheiluyhteistyössä tapahtui 1957, jolloin Työväen Urheiluliitto, TUL, ja Eestin suurin urheiluliitto Kalev solmivat jokavuotista urheilijaja valmentajavaihtoa koskevan yhteistyösopimuksen, SAK:n avulla . Kirja kuvaa tämän molemmille osapuolille hyvin tärkeän kansainvälisen vaihdon merkityksen. Päätösvaltaa pitävä Moskova salli ainoastaan Viron urheilujärjestö Kalevin urheilijoille tämän mahdollisuuden päästä ”kapitalismin ihanuuteen” Latvian ja Liettuan kadehtiessa, kun vastapuolena oli nimenomaan TUL ei SVUL . Vaihto-ohjelma käsitti lajeista riippuen 150-200 urheilijan vaihtoa puolin ja toisin. Moskova ymmärsi myös TUL:n oman kansainvälisen toiminnan merkityksen, TUL oli pahassa SVUL.n puristuksessa 1950ja 1960-luvuilla. Kirja kuvaa ansiokkaan seikkaperäisesti vuotuisen vaihto-ohjelman laatimista: mitä lajeja ja kuinka suuria joukkueita. Jotkut lajit sopivat TUL:lle, mutta eivät Kaleville tai päinvastoin. Apua oli monenlaista, TUL,Turun Weikot, toi bingon Tallinnaan. Koko Neuvostoliiton ensim !Kokonaisuus kuitenkin tuli joka vuosi sovittua. Tämä sopimusyhteistyö jatkui aina 1980-luvun loppuun muuttuen yhä enemmän urheilijavaihdosta myös erittäin hyödylliseksi valmentajien vaihdoksi, jossa Kalevin Neuvostoliiton myötävaikutuksella saama korkeatasoinen valmennustieto koitui myös TUL:n urheilun hyväksi. ”Pikkuveli” neuvoi ”isoaveljeä”! Ystävyys voitti Kirjassa kuvataan sitä poliittista vaikutusta, mikä Neuvostoliitolla eri aikoina TUL-Kalev yhteistyössä oli, mutta aina yhteistyössä oli ensimmäisenä urheilu ja ihmisten välinen kanssakäyminen ja ystävyys. Kalevin puolelta yhteistyön ja ystävyyden rakentajina eri aikoina olivat mm. Johannes Nittim, Reio Ojavere, Hugo Ennok, Harri ja Kaja Semberg, Vello Kade, Mati Lehme, Richard Laur, Sirje Lubi, Vello Palm, Arno Matto, Urmas Jaamul,Kristine Männa, Ain Sepp, Rein Jarva, Mart Meiel, Inna Talving, Olof Ollman, Ago Kalde, Mati Poom ja lukemattomat muut Suomen ja Viron urheiluyhteistyön rakentajat. Vaihto-ohjelman alkaessa TUL:n puolella keskeisiä tekijöitä olivat Pekka Martin, Leo Huttunen,Tauno Kaivola,Touko Nurmi, Ville Hakola, Oiva Hurme, Urho Niemenkari, Matti Leikas, Pentti Kujamäki, Elli Kahila, Tapio Pöyhönen. Vähän myöhemmin yhteistyötä jatkoivat mm. Jali Westergård, Markku Viinanen, Väinö Pässilä, Anja Järvinen, Antero Tapola, Kari Impivaara,Aimo Mäkinen, Raine Kokko, Lauri Vekkilä, Viktor Jenu, Veli-Tapio Kangasluoma,Kari Ormo, Kari Heikkilä,Markku Salonen,Lars Savonen,Jarmo Reutsalo ja monet muut TUL-ihmiset, joille syntyi elinikäisiä lämpimiä ystävyyssuhteita ”rääkiessä” eestin kieltä vaikkapa tulikuumassa Kalevin toimistorakennuksen saunassa. Ystävyys voitti aina! Uusi vaihe Neuvostoliiton romahdettua, Viron itsenäistyttyä 1990-luvun alussa, mullistui myös Viron urheiluelämä. Neuvostoliiton aikainen mittava urheilun tukeminen loppui, Viron urheilu romahti. Kirjan viimeinen osa käsittelee Suomen ja Viron uusien urheilusuhteiden rakentamista. TUL:n oma toiminta romahti samoihin aikoihin, Viron urheilun uuden nousun auttaminen jäi Suomessa pitkälti eri lajien erikoisliittojen harteille. Keskusjärjestö SVUL seurasi varovasti Viron itsenäistymispyrkimyksiä . Toisaalta Viro loi uusiksi koko maan urheiluorganiisaation ja kansainväliset suhteet kaikkialle. Enää ei oltu TUL-suhteiden varassa. Tärkeä teos Heikki Roiko-Jokelan teos ”Urheilu yhdistää kansoja ” on erinomaisen tärkeä teos kuvaamaan meille toisaalta niin tuttua, läheistä urheilukanssakäymistä Suomen ja Viron välillä, jonka historia toisaalta on ollut meillä Suomessakin heikosti tunnettua. Monenlaisia tarinoitahan on kyllä kuultu! Pekka Hurme Urho Kekkonen oli urheilujohtajana innokas Suomen ja Viron urheiluyhteistyön kehittäjä. Kuvassa ministeri Kekkonen ja rouva Kekkonen saapumassa Tallinnaan seuraamaan Viro-Suomi yleisurheilumaaottelua 1938. Oikealla Viron sisäministeri Richard Veermaa. Eestin Kalevin vahva yleisurheilujoukkue TUL:n vieraana 1980-luvulla. Vas. joukkueen johtaja Reio Ojavere, Aivar Ojastu, Tarmo Valgeapea, Mati Uusmaa, Heino Puuste, Tomas Turb. Jokainen heistä oli mitalisijoilla Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa. Helsinki myöntää avustuksia järjestöille Asiointi.hel.fi:stä löytyvät kaikki kaupungin sähköiset avustushakemuslomakkeet ja kuvaukset siitä, mihin tarkoitukseen lomakkeella voi hakea avustusta. Kuvauksista on linkit toimialojen nettisivuille, joilta löytyy tulostettavat PDF-lomakkeet kirjallista hakemusta varten. Määräajat eri hakemusten jättämiselle vaihtelevat. Jos hakemuslomaketta ei toimiteta määräaikaan mennessä, hakemus katsotaan myöhästyneeksi. Myös postitse lähetettyjen hakemusten tulee olla perillä määräaikaan mennessä, postileima ei riitä. Samaan toimintaan avustusta voi myöntää vain yksi taho.
11 Viikko 50/2020 KUVATAIDE Risto Kolanen Itsenäisyysjuhla-ajan kuvataide Kuvataiteilija Liisa Lounilan Katvealue -näyttely oli esillä yhdeksän kuukautta Kiasmassa. Kuvassa hänen teoksensa Take Away. Taiteilija näkyy teoksen takana. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Toni-Petri Ruotsalainen ja Pusa hispida -teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Riitta Kilpi tuo iloa ja valoa marraskuun pimeyteen AVA Galleriassa. Häntä on pitkään inspiroinut vesi elementtinä ja sen siniset ja turkoosit värisävyt. Taiteilija ja Vedenneidon puutarha. Kuva: Hannele Salminen. Erja Marstio on valokuvauksen Monikko-ryhmän jäsen Opistotalolla. Sarjaansa hän on kuvannut nuoruudenkuviensa päälle kukka-aiheita. Kuva: Toivo Koivisto. Liisa Vääriskoski on performanssitaiteilija Munalissu, jonka herkullinen näyttely tarjoaa katsottavaa Kämp Gallerian alakerran K1 -tilassa. Kuva: Hannele Salminen. Graafikko Terhi Adlerin hieno kolmiulotteinen sarjakuvanäyttely Whatever oli esillä Galleria Sarjakuvakeskuksessa. Taiteilija ja Girl-hahmo kuvassa. Kuva: Babi Brasileiro. Galleria Fo?narissa Kalasatamassa on joulukalenteri. Se rakentuu taiteilijoiden luukkuihin tekemistä yllätyksellisistä sisällöistä. Katsoja voi lunastaa luukun omakseen avattuna tai avaamattomana Galleria Longan Joulusalongista 9.12.22.12. Arjen mystiikka säilyy teoksiin Puutarhapalsta jatkaa kasvuaan ilman viljelijää. Kellot tikittävät omaan tahtiinsa, ja meediot auttavat järjestämään elämän uuteen uskoon. Liisa Lounilan teokset ovat pieniä havaintoja asioista, jotka jäävät helposti huomaamatta. Taiteilija ei suunnittele teoksiaan etukäteen, vaan ottaa talteen sattumalta kohtaamiaan ”outouksia” esimerkiksi kuvaamalla ja äänittämällä. Arkisista esineistä ja tilanteista löytyy mystiikkaa, jonka hän haluaa säilöä teoksiinsa. Kiasma, Mannerheiminaukio 2, on esittelyt melkein koko vuoden Katvealue-näyttelyä. Se esittelee taiteilijan mediaja esineteoksia 2008–20. Äänillä on näyttelyssä yhteen punova rooli. Kellojen mekaaninen tikitys ja vaihtelevat luonnonäänet kuljettavat näyttelysalista toiseen. Samalla ne muistuttavat ajan vääjäämättömästä kulusta. – Teokset osuvat johonkin pimentoon, vinossa olevaan tai odotetusta poikkeavaan tilaan. Kolmiulotteisia eläinkuvia Toni-Petri Ruotsalainen on tamperelainen taidemaalari, joka suoritti opintonsa Italiassa ja Yhdysvalloissa. Tuotanto on monipuolista sekä aihepiiriltään että tekniikoiltaan; hän hallitsee päätekniikkansa öljyvärimaalauksen lisäksi laajan skaalan mehiläismaalauksesta akvarelliin, erilaiset grafiikan menetelmät, sekä keraamisen kuvanveiston. Suomessa hän keskittyi pointillistisiin luontoja eläinaiheisiin ja voitti S-ryhmän taidekilpailun 2018. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee taiteilijan Totem-näyttelyteoksia, jotka ovat käsin maalattu ilman sabluunoita, vain 5mm lattasiveltimellä Yhdessä öljyvärimaalauksessa voi olla kymmeniätuhansia pieniä pistemäisiä ruutuja, joita maalaamalla syntyy kolmiulotteisia eläinkuvia kankaalle, levylle tai puulle. Kuvista löytyy Käen suoraviivaista profiilia, Riikinkukon pyrstösulat ja sinivalkoinen talvi hohtaa ketun poikasen taustalla. Energiaa ajan harmauteen AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, esitteli itsenäisyyspäivän alla tuotteliaan taidemaalarin, Riitta Kilven ”Värit matkassa” –näyttely. Korona-aika on rajoittanut elintilaamme ja tuonut haasteita arjen valoon ja hyvään oloon. Taiteilijan oma kannanotto muutokseen on ottaa värit entistä tärkeämpänä elementtinä työhönsä! Veden maisemat syvyyksissä ja pinnalla esiintyvät maalauksissa vaihtelevissa sinisen ja turkoosin sävyissä. Kilpi haluaa synnyttää voimaa arjen harmauteen, ilottomuuteen ja epätoivoon. – Maalauksissani liikun usein sielunja tunnetilan maisemissa. Niissä näkyy rakkaus arjen kauneuteen. Vesi alati muuttuvana elementtinä kiinnostaa minua, ja monissa töissäni heijastuu monikymmenvuotinen purjehdusharrastus ja liikkuminen saaristossa. Katseen kohde on aktiivinen toimija Munalissu on mediataiteilija Liisa Vääriskosken pääosin Instagramissa toimiva feministinen alter ego ja taideprojekti, jossa toden ja fiktion välinen raja hämärtyy. Impulsiivinen performanssihahmo ottaa nöyristelemättä oman tilan haltuun. Viihde, kaupallisuus sekä poliittiset teemat kietoutuvat yhteen, usein absurdilla tai humoristisella tavalla. Taiteilija kommentoi sosiaalisen median vaatimusta olla jatkuvasti läsnä, upea ja kiinnostava. Valokuvataiteen museo laajeni Kämpin Gallerian, Pohjois-Esplanadi 33, alakertaan ja esittelee koko syksyn paitsi Coco Chanellin ja Marilyn Monroen ikonisia valokuvia myös näitä sarjakuvamaisia kuvia ja videoita. Munalissu asettuu katseen kohteeksi, mutta on samalla itse niiden toimija. Naisen elinvoimaisuuden esittäminen on osa hahmoa:, jonka instrumenttina hän käyttää omaa kehoaan, mutta inspiraation lähteinä toimivat myös taiteilijan tunteet, arvot, haaveet ja kokemusmaailma. Ihana nuoruus täyttyy kukilla Tyo?väenopiston pääopistotalolla, Helsinginkatu 26, oli ”Monikon toinen”-näyttely, jonka piti olla Maunulatalossa keväällä, mutta järjestyi ensin vain verkkonäyttelynä ja vihdoin Opistotalon 2. kerroksessa, siinä Sam Vannin abstraktin mestariteoksen vieressä. Se on Valokuvailmaisun näyttelyprojektipajan MONIKKO ryhmänäyttely, jossa on kymmenen kuvaajaa. Erja Marstio on valokuvauksen harrastaja, joka siirtyi 2000-luvulla digikuvaukseen. Ihana nuoruus-sarjaansa hän on kuvannut omien nuoruudenkuvien päälle kukka-aiheita. – Nuoruudesta tulee mieleen vapaus, haaveet, odotukset ja idealismi. Päällimmäisenä oli onnellisuus, mutta myös pieni pelko tulevasta. Mitä vain tilallista sarjakuvaa Poikkitaiteellinen graafikko Terhi Adlerin näyttely ”WHATEVER – tilallista sarjakuvaa” tutki, miten toteuttaa sarjakuvaa uudella tavalla. Galleria Sarjakuvakeskuksen, Porthaninkadun 9, tilan valtasivat sarjakuvainstallaatiot erilaisissa kolmessa kokeellisiesa ulottuvuudessa. Esillä oli sekä suuria hahmoja että installaatiota, videota ja jopa pelillisiä elementtejä. Whatever kertoo kolmikymppisestä Tytöstä, joka elää parhaan kaverinsa Kissan ja terapeutti-Kasvinsa kanssa kämppiksinä, ja yrittää selviytyä tylsästä mutta kaoottisesta elämästään deittiäppien, pätkätöiden ja parantavien kristallien kanssa. Ne ovat jumittuneet outoihin tiloihin. Avajaisissa nuoret tytöt ja pojat parveilivat taiteilijan ja hänen töidensä äärellä. Pappi tekee taidetta kärsimystarinasta Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, on viisi vuotta vanha.Kun Tyynenmerenkadulta tuli häätö se matkasi Jätkäsaaresta Kamppiin ja sai neljäsataa neliötä Eerikinkadulla ja paljon taiteilijoita, mitä voi pitää onnistumisena. Jouluun asti Rankka ylpeänä esittää vajaa 70 kutsuttua taiteilijaa. Ilkka Sariola on yksi heistä, urbaani kuvataiteilija ja pappi Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi 1998, teki 10 vuoden taideuran ja opiskeli teologian maisteriksi 2013. Hän asuu Helsingissä Kalliossa ja toimii yhteisössä sekä kaupunkitaiteilijana että pappina. Hänet tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan. Taiteilija yhdistää nyt molemmat koulutusja ammattisuuntansa ja tekee Kallion ja Paavalin kirkkoihin modernia Kristuksen kärsimyskrusifikseja. Taide päivittää muinaisia myyttejä Kuvataiteilija Alex Suomi tutkii Tischenko Galleryn, Fredrikinkatu 64, näyttelyssään himoja, mielihaluja ja yksilöiden välisiä valtasuhteita. Hän on päivittänyt muinaisia myyttejä ja luonut galleriaan omanlaisensa ”Danse Macabren”. Osa pienoisveistoksista on käännettävissä, joten katsoja voi tarkastella niitä haluamassaan asennossa. Veistoksissa yleisinhimillinen kokemus hakee vertauskuvia esihistoriallisista Venus-veistoksista ja antiikin jumalattarien patsaista, skyyttien veistotaiteesta, antiikin tarujen satyyreista ja amatsoneista. Taiteilija pohtii, miten selviytyä aikaisempien yhteiskuntien raunioilla. – Jätämme jälkeemme monenkirjavan esineistön, jota joko pidetään arvossa tai roskana. Galleria on toiminut yli 20 vuotta keskeisellä paikalla Temppeliaukion kirkon lähellä. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 50/2020 KULTTUURI Risto Kolanen Itsenäisyysjuhla-ajan kulttuurikierros Anne Stenberg tanssii keskittyneesti Carl Knifin koreografiassa Kaksivärinen fuuga HKT:n Studio Pasilassa. Kuva: Yoshi Omori. Reetta Haavisto ja Samuli Takkula luovat Wagnerin Lohengrin-pienoisoopperatunnelmaa Ackén talvisarjassa Cafe Sonck:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Taideyliopiston Talvimusikaali oli vahva yhteissuoritus monen laitoksen yhteistyönä Caisassa. Mentorit Juuso Koski (vas.) ja Tiina Tuuri shakkilaudan äärellä, viisi klovnia Ilana Palmgrenin koreografiassa. Kuva: Antti Aleksi Niemi. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 3. vuosikurssin opiskelijat esittivät valloittavan taitavan Monologit-esityksen suomalaisten nykykirjailijoiden teksteihin marraskuun lopulla Elina Knihtilän ohjauksessa. Kuva: Mitro Härkönen. Elina Stirkkinen (vas.) opettaa Reeta Annalan nuorta naista kamppailemaan miehestään., Kaisa Kokko taustalla, Niskavuoren naisia improvikaatiossa KokoTeatterissa. Kuva: Sini Salo. Kaupungin kulttuurija kirjastojaosto jakoi 3 miljoonaa euroa taiteen ja kulttuurin toimijoille. Avustuksia haettiin yli 16 milj. €. Tuella autetaan taidekenttää pahimman kriisin yli, jotta voimme nauttia kulttuurista myös pandemian jälkeen. Kuin runoutta tanssin kielellä ”Kaksivärinen Fuuga” on tanssin liikettä Dimitri Sostakovitsin musiikin tahdittamana. Pianolle sävellettyjen preludien ja fuugien eksakti muotokieli törmää tanssijoiden rikkaaseen liikekieleen. Se on seitsemän esiintyjän huipputaidokasta tanssin ja musiikin kohtaamista. Carl Knifin koreografiassa on mukana improvisaation keinoja; jotain ikään kuin unta, arvoituksellisuutta, joka muodostaa kauniin tapahtumaketjun. Jos runous olisi liikettä, olisi se jotain tämän kaltaista. Lavan tapahtumiin Studio Pasilassa voi muodostaa oman yhteyden. Esityksen lavastuksena on mm. pöytä, jonka päällä yksi tanssijoista seisoo ja muut ovat katsomon eturivissä, joka on vapaa yleisöstä. Välillä ollaan sivuseinällä, kun on muiden vuoro liikkua. Staattisen ilmeen ja liikkeen vuorottelu puhuttelee. Tämä on katsojalle erilaista kokemusta ja vähän outoa. Kaksivärinen Fuuga on Carl Knif Companyn ja Helsinki Dance Companyn yhteisteos Helsingin kaupunginteatterille. Koimme upeiden tanssijoiden Jonna Aaltonen, Jyrki Kasper, Pekka Louhio, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Anna Stenberg ja Eero Vesterinen energisiä sooloja, duettoja ja rykelmätanssia. Pikimustat olennot, joilla on päässään joko kruunu tai piispanhiippa sekä alun toppatakit, ovat osa voimakasta teosta. Wagnerin Lohengrin pienoisoopperana Kallion kirkossa Oopperastudio Aino esitti tiivistetyn ja pianosäestyksellisen, korkealuokkaisen version rakastetusta oopperasta ”Lohengrin” Aino Acktén -sarjassa Café Sonck:ssa. Se on Richard Wagnerin säveltämä ooppera. Se perustuu Wolfram von Eschenbachin eepokseen Parsifal sekä kahden tuntemattoman ranskalaisen runoilijan 1200-luvun lopulla kirjoittamaan Lohengrin-runoelmaan. Ensiesitys oli Weimarissa 1850, jolloin Franz Liszt johti orkesteria. Oopperaa pidetään vahvojen sankaritenorien bravuurina. Tarina kertoo Saksan kuninkaasta Henrik Linnustajasta (876–936), joka soti unkarilaisia vastaan. Wagner aloitti teoksen kirjoittamisen kolmannesta näytöksestä. Sen jälkeen hän teki I näytöksen, ja II näytös valmistui viimeisenä. Dresdenin ooppera ei hyväksynyt teosta ohjelmistoon, kun säveltäjä osallistui vallankumoukseen ja joutui lähtemään maanpakoon. Ooppera kuulijoihin syvän vaikutuksen ja jäi pysyvästi oopperatalojen ohjelmistoon. Wienissä 1861 Wagner kuuli ensimmäisen kerran teoksensa soitettuna. Ackté-sarjassa kuulimme kahden tunnin mahtipontisen esityksen. Samuli Takkula lauloi ja kulki vaikuttavasti, Reetta Haavisto ja Satu-Kristina Vesa. Hurmasivat kilvan katsojia, joita ehkä vaivasi se, että osa lauloin esiintymisasussa, osa miehistä nykypuvussa. Musiikkia johti Tero Valtonen pianossa. Millaista laulua mun elämä soi? Taideyliopiston perinteinen Talvimusikaali kajahti ilmoille jo viidettä kertaa. Perinne alkoi vuonna 2012 ”Siban Syysrevyynä”, kun Sibelius Akatemiassa opiskelevilla musiikkikasvattajilla oli palava halu tehdä musiikkiteatteria. Vuonna 2018 esitys sai taustalleen oman rekisteröidyn yhdistyksen. Tavoitteena on tarjota taideopiskelijoille mahdollisuus laajentaa omaa taiteellista toimintaa ja ammattitaitoa sekä vakiinnuttaa musikaaliprojektit osaksi yliopisto-opetusta. Taideyliopiston vuoden 2020 Talvimusikaali Sanna Paula Mäkelän ohjaama “Toivo Painaa Tonnin” on visuaalisesti vahva aikuisten satumusikaali. Se kertoo ihmisistä, jotka pelaavat oman elämänsä shakkipeliä: yksin, kaksin ja vastapeluria toivoen. Toivolla on valtava voima; se näyttää suuntaa eteenpäin. Lilli Jokelin, Sara Pollari ja Annukka Valo ovat tehneet sanoituksia Touko Niemen sovittamaan ja osin säveltämään musiikkiin, joka soi kauniisti kansainvälisen Kulttuurikeskus Caisan intiimin pienessä salissa. Kuulimme kaunista sanomaa: – Kukaan ei kuule kukaan ei nähdä voi / millaista laulua mun elämä soi / millaiset maailmat mun sisällä asuu / mihin taivu ei kieli mitä kerro ei suu” Työryhmässä on n. 30 tekijää Taideyliopistosta ja m. Stadin Ammattiopistosta. Esiintyjistä mieleen jäivät eniten herkät Oona Muurinen Rein, Anna Lahtinen Lauran sekä Tiina Tuuri ja Juuso Koski veikeiden Mentoreiden osissa. Monologeja kotimaisista nykykirjoista Ehdin juuri ja juuri nähdä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 3. vuosikurssin ”Monologeja”, jossa 13 opiskelijaa valitsi ja dramatisoi 13 kotimaisen kirjailijan tekstin heidän teoksistaan. 13 opiskelijoiden dramatisoimaa monologia heidän teoksistaan. Kirjailijoita olivat mm. Miika Nousiainen, Laura Lindstedt, Pajtim Statovci, Monika Fagerholm, Christer Kihlman ja Kalervo Palsta, edesmennyt. Monia uusia nuoria oli joukossa, koska tulkitsijat ovat nuoria. Ohjaavina opettajina toimivat Elina Knihtilä (näyttelijäntaide) ja Tuuli Nilsson (puhe). Yli kahden tunnin esitys piti katsojan pauloissaan, koska tunnelmat ja esiintyjät vaihtuivat niin nopeasti. Ensimmäisellä jaksolla teki suurimman vaikutuksen Denisa Snyder eloisa monologi Anja Kaurasen ”Sonja O. kävi täällä”-kirjasta, salaperäinen Tuuli Paju Marja Kankaan ”Miestä näkyvissä”, illan jysäyksenä Daniel Virtasen hurja nekrofiilipojan tulkinta Kalervo Palsan ”Eläkeläinen muistelee” sekä Eeva Mäkisen monivivahteinen esitys Antti Tuomaisen ”Jäniskertoimesta”. Toisella jaksolla kolahti eniten Tuulia Elorannan ”Ystäväni Natalia” Lindstedtin tekstistä toisesta naisesta, joka menee rakastajansa vaimon ovelle tervehdyskäynnille. Myös Milla Tissarin verevä ”Madeleine”-otos Kihlmanin tekstiin vaikutti. Lempeä oli Jasir Osmanin tulkinta Mikko-Pekka Heikkisen Karhuun-monologista. Niskavuoren naiset voivat taipua Hella Wuolijoen luomien kirjahahmojen kautta on tehty ”Niskavuoren naisia” melodraama, joka on sijoitettu nykyaikaan. KokoTeatterissa vieraileva työryhmä Reeta Annala, Kaisa Kokko ja Elina Stirkkinen kolmikkona antavat naiseudelle mahdollisuuden tutkia valtarakenteita ja omaa vahvuuttaan. Tekijät ja samalla esiintyjät ovat löytäneet
13 Viikko 50/2020 Kapinarunoilijat vaihtuivat nuoremmiksi Kokeneen Heikki Niskan Kyynelkalliolla-runo käsitteli ihmisiin kohdistuneita vainoja historiassa ja nykyajassa koskettavasti. Kuva: Raimo Granberg. Koululainen Aeeda Ahmadi Herttoniemestä luki omakohtaisen ensirunonsa ”Maailmalainen tyttö” vastauksena kliseiselle vakiopuheelle ”maahanmuuttajista” tai siitä, onko suomalainen. Kuva: Raimo Granberg. Stadin tyo?väenkirjallisuuspäivien VI Kapinarunoiltaan tuli ennätysmäärä, yli 200 runoa. Esitettyjä runoja raati valitsi 20, joista vajaa kymmenkunta kuultiin paikanpäällä, yksi videolta ja muut luettiin raadin toimesta. Valitsijoita olivat raadin uusi puheenjohtaja, runoilija Pentti Saarikoskesta ja tuoreimpana Arvo Salosta kirjan tehnyt Riikka Ylitalo, Työväen akatemian opettaja, runoilija Mia Toivio ja runoilija Sanni Purhonen. Kokonaisuutena nyt valittujen joukko oli silmiinpistävän nuori. Uusia kasvoja oli paljon eli kysyntää tapahtumalle on paljon. Moni on varmaan harjaantunut Open Mic – runoilloissa baareissa ja ravintoloissa. Heikki Niska oli harvoja aiemmin osallistuneilta. Väkevä aateruno ”Kyynelkalliolla” kertoo proosallisesti historiassa ja nykyhetkessä tapahtuneita ihmisten vainoamisia Natsi-Saksassa, sodissa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsenissa. Toisto alleviivaa: – Afganistanissa olin kunniamurhan uhri, kun häpäisin suvun, / mutta minä taistelen, me taistelemme / mutta minä taistelen, me taistelemme / aina auringon loppuun! / aina auringon loppuun! Aeeda Ahmadi, koululainen Herttoniemestä, luki omakohtaisen ensirunonsa ”Maailmalainen tyttö” vastauksena kliseiselle vakiopuheelle ”maahanmuuttajista”: – Afganistanilainen tyttö, kuulin, kun mämmiä mullaksi luulin. / Suomalainen tyttö, sanoin ja katseet itseeni kannoin./ Mitä minä sille voin, että nimeni Malalai on. Mitä sille voin, että tuoksuni masalainen on. / Tarvitsin vain ruokarahaa mutten saanut aspapaikkaa. Kysyin, miksi sitten hän. Vailla vastausta jäin. / Minäkin olen pallon kansalainen, vaikka syrjinnästä riippuvainen. / Mitä väliä sillä on, mistä äitini kotoisin on. / Olenhan maailmalainen tyttö. Soile Näpin mainion huumorintajuinen ”Lähestymiskielto” kertoo elämästämme karanteenissa: –Ohita naapuri rappukäytävässä / hiha seinää viistäen / käännä pää, katso pois, / katso seinää / Älä nyt ainakaan hengitä sitä kohti / Puhelin soi, se on aina myyjä / Pannaanko kanavapaketit kuntoon? / Tuplataanko netin nopeus? Mirjami Rautio luki ajatuksella ulkoa rauhallisesti pitkän ilmastotietoisen runonsa ”Jäätikön alla palava turve”: – Olen tämän ekosysteemin pahin vihollinen / se on sietämätön totuus / En saa unta / en pysty nukkumaan / ruumiini on muuttunut / palavaksi hiilikaivokseksi. / Olen luolasto täynnä savua / ja tulta. / Ja räjähdykset sortavat solukäytäviäni. Hienovaraisen ironinen oli myös Samuli Lahtisen ”Kaukainen kiitos” -proosaruno eritasoisista maailmantapahtumista. Kapinarunot ilmestyvät aina myös kirjana seuraavan vuonna. Mukaan mahtuu esitettyjä useampi runo. Järjestäjä on Tyo?väenkirjaston ystävät ry. Teatteri Kultsalla marraskaamoksen keskellä pidetty Puuteriklubi kokosi seudun parhaita Burleskin taitajia yhteen. Kuva: Jari B. Miettinen. Strandberg Project 25v -konsertissa Vuotalolla soittivat Jukka Gustafsson (vas.), Junnu Aaltonen, Hasse Walli, Jan-Olof Strandberg ja Sami Virtanen. Kuva: Raimo Granberg. Asiakas Heikki Nikula on kaksivuotiaan Oskar Lappalaisen kanssa tutustumassa kaupungin kirjastopalveluiden uuden lasten kirjastoauton Stoorin monipuoliseen tarjontaan. Kuva: Raimo Granberg. Mirjami Rautio luki ajatuksella rauhallisesti pitkän ilmastotietoisen runonsa ”Jäätikön alla palava turve” Kapinarunoillassa Työväenliikkeen kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg. toisensa Suomen Improvisaatioteatterit ry:n kautta. He toimivat myös kouluttajina Suomessa. Yleisöä otetaan mukaan kysymyksiin ja omien roolihahmojensa: Heta, Ilona ja Martta, ulkopuolella näyttelijät tuovat omia elämänkohtaloitaan esille tunnustuksellisessa puheessa. Niskavuoren Juhania näyttelee ”jakoavain” – työkalu ikään kuin nukkehahmona. Miesrooli jääkin ulkopuoliseksi, naiset hoitavat asiat ja loppu ei noudattele Wuolijoen tarinaa. Kaikki naiset, ei vain Heta, sanovat, missä kaappi seisoo. Mies ei olekaan sankari. Aluksi häiritsi henkilöiden ja sukupolvien vaihdos. Eihän Juhani ollut Ilonan perään, vaan Aarne. Juhani halusi ”elää Malviinan loppuun asti”. Toisella jaksolla katsoja antautui täysin mielikuvitukseen mukaan. Näytelmän nimi ”Jos minä puhuisin sinulle” viittaa keskinäiseen naisten yhteyteen, mutta ehkä myös mieheen, siihen jakoavaimeen, jonka toivoisi olevan läsnä, jotain enemmän. Puuterklubilla saa nauraa meille Teatteri Kultsan ”Puuteriklubit” viihdyttivät iloisen hulvattomalla menolla. Monitaiteiden illassa katsojat saivat glitteriä kaamosarkeen ja puuteria nenän päähän sirottelevien eri taiteenalojen upeita estradiviihdetaitajia. Juontaja ”Mildred Puzzy” alias Kati Hynninen juonsi hauskasti. Kultsan oma trubaduuri Vesa Salmi esitti naama peruslukemilla ”Lääketieteen ylistyksen” mm. miehestä, joka oli peräjälkeen kahden siskon ja sitten vielä äidin turvallisessa sylissä. Chairming Girls tanssiryhmä koostuu viidestä seudun tanssijasta, jotka loivat naisellisia ja sensuelleja esityksiä, mm. tuolin ympärillä. Duo Saraya toi viettelevää itämaista tanssia. Mindy Mad Magnolian räävitön sisarhahmoke on sisukas ja vaahtokarkeista pitävä Soile ÄäsÖderberg, joka työntää nokkansa kaikkialle ja ottaa kantaa mihin tahansa haluttiin tai ei. Minkit on burleskitanssiin suuntautunut showryhmä uudella rohkealla tyylillä. Kuplivan Suomi-iskelmän tahtiin Minkit kysyivät ”Miks ei? ” ja polkaisivat aikuisten naisten bileet käyntiin. Glitternium toi lavalle eteerisen synkän tarinan yhteiskunnan sukupuolivaatimusten ja niihin mahtumattoman yksilön törmäyskurssista. Mystic Miralyn on hunajapupunen, joka keikkuu korkkareissa. Kun hän pääsi niistä, mukaan tuli ripaus syntistä tunnelmaa: – I’m not a blonde. Mars & Venus on Mika Perälän ja Noora Nyysso?sen perustama duo, joka laajeni kokonaiseksi bändiksi. He esittävät itsesäveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita. Sanoitukset ovat rehellisiä kuvauksia ihmissuhteista maalailevin kielikuvin. Heiltä on ilmestynyt kaksi levyä, joista uusin ”Pinnan alla” lokakuulla ja on kuunneltavissa suoratoistopalvelussa. ”Maailma oli toinen” loppuu: – Kuljen hiljaista tietä /jälkesi pois pyyhkiytyneet / Maailma oli toinen, maailma oli toinen. Rockin, jazzin ja funkin välimaastossa 25 vuotta 25 vuotta progressiivisen rockin, jazzin ja funkin välimaastossa seikkaillut basisti Jan-Olof Strandbergin johtama yhtye juhKirjastoauto tuo palvelut arkiaamupäivisin sinne, missä lapset ja lapsiperheet ovat eli päiväkoteihin, kouluihin ja leikkipuistoihin. Arki-iltojen reiteillä kirjastoauto palvelee sellaisia asuinalueita, joissa ei ole lähikirjastoa: mm. Kalasatama, Kulosaari, Myllykylä, Kuninkaantammi ja Katajanokka. Keskeinen tehtävä on tarinoiden, lorujen ja runojen sekä tiedon monipuolinen ja inspiroiva tarjonta. – Uusi lastenkirjastoauto Stoori näyttää kirjaston suunnan. Haluamme yllättää iloisesti myös ne kaupunkilaiset, joille kirjaston palvelut ovat jääneet etäisiksi, johtaja Saara Ihamäki arvioi. Kirjastoautoon voi tulla sisälle kaksi asiakasta tai yksi perhe kerrallaan. Teksti: Risto Kolanen lii syksyllä ilmestynyttä uutta albumiaan Vuotalon Klubb Ankdamm -illassa. Uudella levyllä sekä Vuosalissa kuultiin Strandberg Projectin lisäksi vuonna 2018 perustettua AGSW Quartetia, jossa Strandbergin kanssa soittavat suomalaisen jazzin ja progen legendat: Juhani Aaltonen, huilu & saksofoni, Jukka Gustavson, koskettimet, Strandberg, basso ja Hasse Walli, rummut. Kunnioituksemme oli suurta, kun jo 60-luvulla aloittaneet Aaltonen ja Walli jammasivat mukana. Gustavson antaa soittaessaan aina kaikkensa, kasvonilmeitä myöten. Itse juhlakalun 25v-kokoonpanossa soittivat Gustavsonin, nyt myös vokaliiosuudet, ja Strandbergin lisäksi, monet kappaleet säveltänyt Sami Virtanen, kitara, Jartsa Karvonen, rummut ja yllätysnimenä omintakeisen lahjakas, muita nuorempi Felix Zenger, beatbox. Kokoonpanot olivat niin leveästi sijoittuneet Vuosalin lattialle, että yhteiskuvan saaminen oli hankalaa. Stoori näyttää kirjaston suunnan Helsinki on saanut uuden lastenkirjastoauton. Stoori valikoitui nimeksi yleisöäänestyksessä ja se jatkaa slanginimien linjaa. Uusi kirjastoauto on ulkopintaa myöten sukellus seikkailuihin. Riku Ounaslehdon satumainen kuvitus ja Pablo Riquelmen suunnittelema sisätilan mielikuvituksellinen sisustus takaavat, että Stoori on kävijöilleen uudenlainen kokemus. Uusi Stoori korvaa v. 2003 käyttöönotetun lastenkirjastoauto Staran. Stoori on tiloiltaan muunneltava, ja sitä pystytään hyödyntämään paremmin esimerkiksi lastentapahtumissa ja työpajoissa. Invanostimen avulla Stoorissa on mahdollista vierailla myös pyörätuolilla. Katuja kulkee Muumi-hahmoin kuvitettu Skidi. Stooriin oli mahdollista tutustua eri puolilla niin, että lastenteatterin Maukka ja Väykkä –hahmot, Lotta Kuusisto ja Paavo Kerosuo kutsuivat sisään: Ala-Malmin tori, Stoan aukio Itäkeskus ja päätös Senaatintorilla. Lapsille oli jaossa pahvisia, itsetaiteltavia Stoori-autoja. – Stoori tulee lasten luokse tarjoten kokemuksen lukemisen löytämisen riemusta. Auton muuntautuva sisustus ja valaistus ruokkivat lasten mielikuvitusta, sanoo kirjastonjohtaja Mari Luolamaa.
14 Viikko 50/2020 – Periksi ei annettu tuumakaan Suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944 Karjalan kannaksella taisteltiin Suomen itsenäisyydestä Tarja Lappalaisen uutuuskirjassa Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulihelvettiin (Docendo, 2020, 302 s.) nousee esiin useita tilanteita, joissa Suomen itsenäisyys on ollut hiuskarvan varassa niin talvikuin jatkosodankin aikana. Yksi ankariin itsenäisyystaisteluihin joutuneista oli sotaveteraani Veikko Punakallio Kuuterselän verisissä taisteluissa kesäkuussa 1944. Sotaveteraani Veikko Punakallion tie kohti Kuuterselkää alkoi Viipurista Jääkäripataljoona 3:n kanssa kenraalimajuri Ruben Laguksen alaisuudessa. Viipurissa Punakallio joukkioineen olivat pitäneet majaa Papulan vanhainkodissa. Liikkeellelähtökäsky annettiin aamulla 10. kesäkuuta, ja koko komppania, useita satoja miehiä, hyppäsi pyörilleen. Punakallion ryhmänjohtajana toimi alikersantti Sulo Kuokkanen ja päällikkönä Reino Pullinen. Jo yhdeksännen päivän tienoilla Kannakselta oli alkanut kuulua ankaraa tykistön rumputulta ja sotimisen jyskettä. Toivo Hyvönen, yksi JP3:n sotilaista, on muistellut, ”ettei kovinkaan ukkosen jyrinä olisi vetänyt sille vertoja”. Kun jyrinä vielä kaiken lisäksi lähestyi koko ajan, ensimmäisen komppanian päällikkö luutnantti Kantanen totesi, että ”pirskatti, jokos ne siellä rupesivat sotimaan”. Naamat totisena nousimme Viipurissa pyörien selkään. Kohta tultuamme Kivennavan kohdalle huomasimme tilanteen koko vakavuuden. Viipurin tiellä oli aikamoinen liikenne, sitä pitkin alkoi tulla sairasautoja ja siviiliväestöä tavarakuormineen ja karjoineen tien täydeltä. Silloin meille selvisi viimeistään, ettei kyse ollutkaan mistään pienestä läpimurrosta, Punakallio kertoo. Punakallion pataljoona majoittui lähelle Kivennavan keskustaa, jossa se viipyi kesäkuun 14. päivään saakka. Sitten miehet siirtyivät Liikolan kylään Kivennapa–Kanneljärvi-maantien varteen ja sitä kautta kohti Kuuterselän maastoa. Matkalla saimme ensimmäistä kertaa kosketuksen vihollisen maataistelukoneisiin. Niitä oli ilma ihan sakeanaan, ja koneet lensivät hyvin matalalla. Sen verran ennätin tekemään havaintoja, että koneet olivat hyvin kevytrakenteisia ja kovasti aseistettuja. Kun maataistelukoneita alkoi häämöttää hieman puiden latvustoja korkeammalla, oli maastouduttava hyvin nopeasti. Myöhemmin niitä alkoi olla ilmassa miltei jatkuvasti. Ne ilmestyivät toisinaan kuin tyhjästä, ja silloin suojautuminen oli liki mahdotonta. Ne olivat hyvin karmaisevia tuhovoimansa vuoksi. Punakallio muistaa eräänkin tilanteen Liikolan kylästä, kun maataistelukone jahtasi tykillään erästä toisen osaston moottoripyörälähettiä. Lähetti ajoi minkä vain pyörästään irti pääsi, mutta vääjäämättä kone lähestyi häntä matalalta ja ampui pikatykillään kohti. Ammus osui hänen vartaloonsa. Hän hajosi siinä kappaleiksi. Näimme hänet, tai mitä hänestä oli enää jäljellä, ajaessamme pyörillä hänen maassa makaavan moottoripyöränsä ohi. Hyökkäys alkaa Liikolasta päin. Punakallio kertoo, että heidän ryhmänsä selvisi kuin onnen kaupalla maataistelukoneista, sillä kukaan ei menettänyt henkeään. Veikko näki kuitenkin, kuinka koneet niittivät kuolemaa muualla Kuuterselässä, kun puna-armeija aloitti läpimurtoon tähtäävän hyökkäyksensä valtavan ylivoiman turvin. Venäläisten päällystö oli luvannut läpimurrosta sotilailleen lahjaksi muun muassa arvokkaita kultakelloja. Lähdimme meidän joukko-osastomme kanssa 14. päivänä 1944 Liikolasta päin hyökkäämään kohti Kuuterselkää yrittäen saada häädettyä sieltä venäläiset pois ja vallattua sen takaisin. Kuuterselässä oli meidän lisäksemme muitakin joukkoja taistelemassa. Rohkeasti kävimme hyökkäykseen venäläisten huomattavaa ylivoimaa vastaan. Suomalaisten hyökkäykseen puna-armeijan sotilaat vastasivat voimakkaalla tykistökeskityksellä. Tästä huolimatta suomalaiset pääsivät etenemään jonkin matkaa. Etenemistä seurasi kuitenkin vihollisen ankara vastatulitus. Kuuterselän taistelut olivat raivokkaita. Heidän tykistökeskistyksensä olivat aivan valtavavia. Niiden seurauksena puut pirstoituivat ja lensivät kappaleina ympäriinsä ja metsä katosi muutamassa hetkessä. Korvat pamahtivat lukkoon paineaalloista, ilma oli sakeanaan pölyä, multaa, oksankappaleita ja kaikkea mahdollista. Kaikista pahinta oli, kun satoja lentokoneita ilmestyi päällemme pudottaen pommeja ja tulittaen. Tuntui, että täysi helvetti oli päässyt valoilleen. Vihollinen yrittää saada tähtäimeen Tämän ”helvetin” keskellä Veikko Punakallio viestimiehenä veteli elintärkeää kaapelia etulinjasta komentoportaaseen, jotta käskyt ja tiedonannot saatiin kulkemaan ja päällystö tiesi missä mennään. Tehtävä ei ollut helppo, sillä vihollisen kranaatit ja pommit katkoivat linjoja yhtenään. Niitä oli korjattava niin etulinjassa kuin taaempana. Punakallion oli vedettävä koko ajan uutta viestiyhteyttä, vaikka vihollinen yritti puolestaan saada miehen tähtäimeensä, jotta saisi tiedonkulun hänen osaltaan katkeamaan. Näin ympärilläni paljon haavoittuneita. Näin myös kuinka sotilaita kuoli. Heitä kaatui paljon. Nämä taistelut olivat koko sota-aikani kiperimmät. Ajattelin siinä mielessäni jo, että täältä ei pysty millään selviytymään hengissä – tänne tulen jäämään. Myös etulinjasta alkoi tulla jatkuvana virtana haavoittuneita ja tietoja kuolleista. Taistelut jatkuivat aina iltapäivään saakka voimakkaina. Joka puolella kuului ankara pauke, rätinä ja meteli. Sotavangit kertoivat myöhemmin, että venäläisten puolelta seitsemältä aamulla aloitettu tulivalmistelu oli kovin, mitä he olivat koskaan kokeneet. Tämän saivat suomalaiset kokea niskassaan. Punakallio kertoo, että viholliskoneiden pommit räjähtelivät joka puolella tehden syviä kraattereita ja vihollisen kranaatteja satoi päälle jatkuvalla syötöllä. Ne tekivät rivistöissämme pahaa jälkeä. Pääsimme kuitenkin aika lähelle tavoitettamme vallata Kuuterselkä viholliselta takaisin, mutta sitten meiltä loppuivat yksinkertaisesti miehet. Kaatuneita oli niin valtavasti, Punakallio toteaa. Venäläisten mahtailua Kuuterselässä venäläiset pyrkivät myös mahtailemaan jykevillä Sotka-panssarivaunuillaan. Taistelujen tiimellyksessä suomalaiset tulittivat tavallisilla kivääreillä Sotkia eli T-34-panssarivaunuja saadakseen luoteja tirkistysaukosta sisään. Luodit kuitenkin kilpistyivät vaunujen panssariin. Ne olivat tehokkaita ja isoja nämä Sotkat, sen ajan ihan niitä huippuhyökkäysvaunuja. Jokainen suomalainen sotilas kyllä joutui niiden kanssa jollakin tavalla kosketuksiin Kuuterselässä ja muuallakin rintamalla, Punakallio toteaa. Venäläisillä oli Kuuterselässä mukana myös suurikokoisia Klim-panssarivaunuja. Haavoittuneita tuli jatkuvalla syötöllä ja lääkintämiehillä oli kova kiire saada haavoittuneita pois alueelta. Eräs Kuuterselän helvetin kokenut lääkintämies kertoo: Minusta tuntui, etten ollut koko sotani aikana niin korvia huumaavassa rätinässä kuin silloin. Taistelut jatkuivat taukoamatta aina 15.6. aamurupeamaan saakka. Lääkintämiehet juoksivat ja kantoivat haavoittuneita pois, sitoivat heitä ja asettivat sen jälkeen riviin suojaavien puiden siimekseen. Rivi kasvoi kasvamistaan, vaikka toisia kuljetettiinkin taaemmas minkä ehdittiin. Panssarit jurrasivat ja möyrysivät telaketjujaan kolistellen ja ampuivat. Panssarit elivät, ne hengittivät tulta ja kuolemaa – omat sekä vihollisen. Rivit harventuvat koko ajan Kuuterselkä oli huono paikka haavoittua pahasti. Vastustaja päästi kaikki Hornan voimat valloilleen. Rautaa tuli kaiken kokoisista putkista ja kymmenet maataistelukoneet ruuttasivat sotilaita jatkuvasti, ja suomalaisten rivit alkoivat entisestään harventua. Kuuterselässä Jääkäripataljoona 3 menetti taisteluissa suhteessa eniten miehiä kaatuneina ja haavoittuneina: heitä oli yhteensä 236. Kaatuneiden joukossa olivat muun muassa kapteeni Arvo Kuukka (3. komppanian päällikkö) sekä luutnantit Tauno Kantanen, (1. komppanian päällikkö) ja Inkinen (2. komppanian päällikkö) sekä runsaasti muita joukkueenjohtajia ja upseereita. Lopulta meidät komennettiin suurten tappioiden vuoksi siirtymään etäämmälle rintamalinjasta, kasaamaan joukkoja ja huoltamaan kalustoa tulevia koitoksia varten. Tämä tapahtui 15. kesäkuuta. Tämän jälkeen matka jatkui edelleen kohti Viipuria, Veikko Punakallio kertoo. Lue sotaveteraani Veikko Punakallion koko tarina ja myös monta muutakin sotilaiden kiperää tilannetta talvija jatkosodan ajoilta, jolloin Suomi taisteli henkensä edestä vapaudestaan Tarja Lappalaisen kirjasta uutuuskirjasta Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn, jota on saatavissa mm. Kärkkäisen verkkokaupasta. Kotihoidon pysäköintitunnuksen myöntämisehdot läpi kaupunginhallituksessa Läheisten vierailuja joudutaan rajoittamaan Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 30.11. kokouksessaan kotihoidon pysäköintitunnusten myöntämisehdot. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman sekä selvityksen vuoden 2019 arviointikertomuksen perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Kotihoidon pysäköintitunnus voidaan myöntää kunnan kotipalvelun, asumispalvelun tai kotisairaanhoidon tehtävää varten sekä vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtäviä varten. Tunnus parantaa merkittävästi kotihoidon ja muiden kotiin tarjottavien palvelujen pysäköintimahdollisuuksia, ja säästää kotihoidon työntekijöiden työaikaa. Tunnus oikeuttaa pysäköimään kadulla tai muulla kunnan hallinnoimalla alueella liikennemerkillä osoitetusta kiellosta tai rajoituksesta huolimatta, kuten maksulliselle pysäköintipaikalle maksua suorittamatta, alueella, jossa pysäköinti on kielletty Pysäköinti kielletty -liikennemerkillä, tai rajoitusta pidemmäksi ajaksi alueelle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajattu. Lisäksi tunnus oikeuttaa pysäköinnin pihakadulla muuallekin kuin merkitylle pysäköintipaikalle, jos siitä ei aiheudu huomattavaa haittaa pihakadun liikenteelle. Kotihoidon pysäköintitunnuksesta peritään 100 euron kertamaksu. Tunnus on ajoneuvokohtainen ja se myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi koko kaupungin alueelle. Karkean arvion mukaan kotihoidossa tehdään vuosittain noin kolme miljoonaa asiakaskäyntiä, joista noin puolet autolla. Pysäköintitunnuksia on arvioitu hankittavan noin 600 kappaletta julkisille toimijoille. Etenee valtuustoon Kaupunginhallitus hyväksyi Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Hankkeen laajuus on noin 10 350 brm2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta 48 044 000 euroa. Hankesuunnitelma koskee Stadin ammattija aikuisopiston rakennusja talotekniikka-alojen uudisrakennuksena toteutettavaa oppilaitosta, joka sijoittuu Myllypuroon Kehä I:n varteen ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniementien, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Oppilaitoksen sijoittaminen Myllypuroon perustuu Helsingin strategiaohjelman kirjaukseen 2017, jonka mukaan Helsingissä panostetaan fyysisiin oppimisympäristöihin, jotka edistävät työelämässä ja tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimista. Myllypuroon ammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteen muodostetaan kansainvälisesti kiinnostava rakennusalan kampus, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutason ja toisen asteen ammattilaisia. Lopullisen päätöksen hankesuunnitelmasta tekee kaupunginvaltuusto. Potilaiden läheisten vierailut HUSin sairaaloissa ja yksiköissä kielletään 2.–20.12. välisenä aikana. Painavista syistä voidaan harkinnan mukaan tehdä vierailukieltoon poikkeuksia. Lasten ja synnytystoiminnan yksiköissä on erilliset vierailurajoitukset. HUS rajoittaa potilaiden läheisten vierailuja HUSissa sekä potilaiden että henkilökunnan tartuntariskin vähentämiseksi. Rajoitus astuu voimaan 2.12. ja se on voimassa 20.12. saakka. ”Toivomme, että epidemiatilanne saadaan rauhoittumaan ja potilaiden läheisten vierailut sairaaloissa voidaan sallia joulun aikaan”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Rajoituksen myötä kaikki potilaiden läheisten vierailut HUSin tiloihin lähtökohtaisesti kielletään. Saattohoidossa olevan tai muuten vakavasti sairaan potilaan läheisten vierailut ovat mahdollisia ja niistä sovitaan hoitavan yksikön kanssa. Päivystysja ajanvarausvastaanotoilla voi olla yksi saattaja koko käynnin ajan mukana, jos potilaan vointi edellyttää tätä. Päätös ei koske lastenosastojen oireettomia läheisiä. Lapsella saa olla mukana sairaalassa yksi saattaja ja lastenosastolla lapsen luona voi olla yksi vanhempi kerrallaan. Lisäksi synnytysosastolla, synnyttäneiden osastoilla, äitiyspoliklinikoilla ja sikiöseulonnoissa sallitaan yksi tukihenkilö tai puoliso. Saattajilla ja niillä potilaiden läheisillä, joiden vierailu sallitaan, ei saa olla koronavirusinfektion oireita ja heidän tulee käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta koko sairaalassaoloajan. Toivomme, että vierailijalla tai saattajalla on suojus jo sairaalaan saapuessa. Jos suojusta ei ole, se annetaan yksiköstä. Henkilöt, jotka eivät voi käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, saavat yksiköstä visiirin. Vieraiden ja saattajien tulee käyttää käsihuuhdetta sairaalaan, osastolle ja potilashuoneeseen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa.
15 Viikko 50/2020 Koirat näkyviin pimeällä heijastavilla tuotteilla Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Huomioliivillä varustettu koira auttaa myös omistajaansa näkymään. Kuva: Liikenneturva/ Kaisa Tanskanen Koirien ulkoiluttajat varmistavat lemmikkinsä näkymisen pimeällä useammin kuin oman näkymisensä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneiden havaintojen perusteella koiran ulkoiluttajista hieman yli puolet ja koirista lähes kaksi kolmesta on varustettu heijastimella, heijastavalla tuotteella tai led-valolla pimeän aikaan. Liikenneturva kannustaa turvaamaan lemmikin heijastavalla tuotteella ja led-valoin pimeällä, samoin kuin koiran ulkoiluttajankin. Heijastin sekä itselle että koiralle Lähes jokainen Liikenneturvan kyselyyn vastannut piti koirien huomioliivejä ja valoja tärkeänä asiana. Kyselyyn vastanneet kertoivat, että omalla asuinalueella koirista lähes kaksi kolmasosaa on varustettu heijastavalla tuotteella mutta koiran ulkoiluttajista vain hieman yli puolet. – Tummakarvaista koiraa voi olla erittäin vaikea havaita pimeässä. Omat lemmikit halutaan turvata ja siksi heijastavien tuotteiden käyttö kannattaa. Pimeästä erottuva koira auttaa myös omistajaansa näkymään, mutta kyllä ulkoiluttajankin kannattaa laittaa heijastin hihansuuhun ja takinliepeeseen roikkumaan”, valaisee Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen. Heijastava tuote, led vai molemmat? Valintaa tehdessä tulisi huomioida, että heijastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että koira erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein turvallisin vaihtoehto. Jos talutushihnassa on heijastavaa materiaalia, auttaa se erityisesti pyöräilijöitä huomioimaan hihnan. Kyselystä kävi ilmi, että yli kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo säikähtäneensä joskus pimeässä yllättäen vastaan tulevia koiria. – Jos kuljetaan valottomilla teillä, pantaan tai valjaisiin kiinnitettävä led-valo auttaa näkymään kauas pimeälläkin. Tuotevalikoima on todella iso ja valikoimasta voi valita sellaiset varusteet, jotka sopivat omalle koiralle parhaiten. Vilkkuvaa led-valoa en suosittele, vaan yhtenäinen valo on koirallekin mukavin vaihtoehto”, Liikenneturvan Laura Loikkanen kertaa. Tuotteiden takaisinheijastavuus on tärkeä kriteeri valinnassa. Jalankulkijan heijastimille on olemassa tiukka standardi, mutta eläinten varusteille ei ole mitään laatuvaatimuksia. Laadukas, tarpeeksi heijastava materiaali riittävän suurena ja yhtenäisenä pintana tarkoittaa koirienkin tuotteissa yleensä hyvää takaisinheijastavuutta. Tuotteen laatu ja takaisinheijastavuus kannattaa itse varmistaa osoittamalla sitä taskulampulla noin 10 metrin päästä niin, että taskulamppu on silmän korkeudella. Hyvä heijastava tuote palauttaa valon ja loistaa kirkkaasti lampun valossa. Ilmanlaadun vuosikartta näyttää pakokaasujen vaikutuksia Vuosikartta auttaa arvioimaan liikenteen vaikutuksia eri asuinalueiden ilmanlaatuun. Vihreä väri kuvaa hyvää ja punainen huonoa ilmanlaatua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut on julkaissut kartan, joka kuvaa autoliikenteen pakokaasujen vaikutusta eri alueiden ilmanlaatuun. Aineisto on saatavilla osoitteessa hsy.fi/ilmanlaatuvuosikartta. Kartasta ilmenee pakokaasujen pitoisuudet vuositasolla. HSY on julkaissut ilmanlaadun kartan, josta ilmenee typpidioksidin vuosipitoisuus eri puolilla pääkaupunkiseutua. Typpidioksidi on enimmäkseen peräisin liikenteen pakokaasuista. Käyttäjä saa aikaisempaa tarkempaa tietoa liikenteen pakokaasujen vaikutuksesta esimerkiksi oman asuinalueensa ilmanlaatuun. – Jos etsii uutta asuinpaikkaa tai haluaa tietää, miten liikenteen pakokaasut vaikuttavat oman asuinseudun ilmanlaatuun vuositasolla, kartta on tässä apuna, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Anu Kousa. Ilmanlaadulla on merkitystä terveydelle. Erityisen herkkiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat ikääntyneet hengitysja sydänsairaat, pienet lapset sekä kaikenikäiset astmaatikot. Siten on olennaista, missä asuu ja liikkuu. Mittauksiin ja mallinnukseen HSY:n ilmanlaatukartassa visualisoidaan Ilmatieteen laitoksen kehittämän mallin tuloksia. Kartta kuvaa aikaisempia ilmanlaatumallinnuksia tarkemmin eri alueiden ilmanlaadun vaihtelua vuositasolla. Kartta perustuu vuoden 2019 tietoihin. – Kartta kertoo hyvin tarkkaan ilmanlaadusta vilkasliikenteisillä alueilla. Kartta perustuu mallinnukseen, joka hyödyntää ilmanlaadun mittauksia sekä ottaa huomioon muun muassa sään, liikennemäärät ja ilmansaasteiden kulkeutumisen Suomen rajojen ulkopuolelta, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Lasse Johansson sanoo. – Vuosikarttaa on kehitetty useissa eri hankkeissa, viimeisimpänä HOPEeli Healthy Outdoor Premises for Everyone -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää uutta ilmanlaadun täsmätietoa ja edistää sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosaja asukastasolla Helsingissä, HOPE-hankkeen projektipäällikkö Jussi Kulonpalo Helsingin kaupungilta kertoo. Vuosikartan lisäksi HSY on julkaissut jo aiemmin reaaliaikaisen ilmanlaatukartan, joka kertoo, millaista ilmaa hengität juuri nyt ulkona. Reaaliaikaisesta ilmanlaatukartasta voi katsoa ilmanlaatuindeksin sekä hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet. Ilmanlaadun vuosipitoisuuskarttaa on kehitetty HOPE-hankkeessa sekä jo päättyneissä HAQT (Helsinki metropolitan Air Quality Testbed) ja CITYZER (Services for effective decision making and environmental resilience) -hankkeissa. HOPE-hankkeessa ovat mukana Helsingin kaupunki, HSY, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Vaisala Oyj, Useless Company ja Forum Virium Helsinki. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. HUS nosti valmiustasonsa täysvalmiuteen 23.11. HUSin sairaaloissa oli koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa 36 potilasta vuodeosastoilla ja 5 potilasta teho-osastoilla. HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen on tehnyt 23.11. päätöksen nostaa HUSin valmiustason korkeimpaan valmiustilaan eli täysvalmiuteen koronavirusepidemian vuoksi. Koronavirustartuntojen määrä HUSin alueella lisääntyy tällä hetkellä kiihtyvään tahtiin. Viime viikolla todettiin pääkaupunkiseudun kuntien olevan epidemian leviämisvaiheessa. Tartuntojen määrän kasvu näkyy noin yhden kahden viikon viiveellä sairaanhoidon tarpeessa. Nyt on havaittavissa koronaviruspotilaiden määrän lisääntyminen niin HUSin kuin pääkaupunkiseudun kuntienkin sairaaloissa. HUSin valmiusohjeen mukaisesti täysvalmiuteen siirrytään, kun yhteiskunta valmistautuu toimimaan vakavassa häiriötilassa tai valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Vakavan häiriötilan määritelmä täyttyy ja HUSin sairaaloissa valmistaudutaan koronaviruspotilaiden määrän kasvuun. Tämä tarkoittaa, että vuodeosastoja tehohoitopaikkoja varataan lisää koronaviruspotilaille ja vastaavasti ei kiireellistä toimintaa jouduttaneen jo lähiaikoina vähentämään. – On todella tärkeää, että tänään voimaan tulevia suosituksia ja rajoituksia noudatetaan, jotta epidemian leviäminen saadaan taittumaan. Toistamiseen tänä vuonna olemme HUSin alueella tilanteessa, jossa joudumme sairaaloissamme laajoihin poikkeusjärjestelyihin, toteaa Tuominen.
16 Viikko 50/2020 Aseman kellon ikkunassa on Aarikan valmistama puinen seimi. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Jouluseimet ilmestyvät ikkunoihin ympäri kaupunkia Helsingin keskustassa jouluseimet ovat olleet esillä yli 20 vuoden ajan. Perinne ei katkea tänäkään vuonna, vaan nytkin seimiä voi ihailla turvallisesti ulkona liikkeiden ikkunoissa muun muassa Aleksanterinkadulla. Seimiasetelmia löytyy myös kirkoilta ja sairaaloista. Helsingin keskustan jouluseimet -tapahtuman asetelmat on rakennettu tänä vuonna ajankohtaisella teemalla ’Kaukaa katsoen – lähelle päästäen’. Teema näyttäytyy asetelmissa toisaalta seimihahmojen rajaamisilla toisistaan ja toisaalta vuodesta toiseen välittyvän tutun rakkaudellisen kertomuksen vuoropuhelussa. Seimiasetelmissa joulun tapahtumia ihmettelevät niin arjen puurtajat kuin viisaat tietäjätkin. Kaiken keskellä seimi ei vaadi katsojaltaan mitään. Se antaa asetelman luokse pysähtyneelle mahdollisuuden kohdata joulukertomus sekä muistella omia mielikuviaan ja tunnemuistojaan lapsuuden jouluista. Tapahtumassa on mukana sekä läntisen perinteen pohjalta seimihahmojen kautta toteutettuja tarinallisia tapoja ilmaista joulukertomusta, että itäisen perinteen mukaista tapaa kertoa ikonitaiteen kautta Kristuksen syntymästä. Helsingin keskustassa voi lähteä vaeltamaan seimeltä toiselle siten, että aloittaa Kampin kappelista ja jatkaa Vanhallekirkolle. Sen jälkeen on hyvä suunnata Stockmannin kautta Aleksanterinkadulle. Jouluseimireitti ja tiedot seimistä on nähtävillä Jouluseimien omalla nettisivulla: www. jouluseimet.fi/. Tänä vuonna Helsingin keskustan jouluseimiasetelmia ovat rakentaneet somistaja Pia Niemi ja seurakuntayhtymän varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad. Fazerin syötävä jouluseimi Vuorelma-Glad ja Niemi ovat käyneet tutustumassa paremmin Kluuvikadun Fazerin kondiittorimestariin, joka kertoi, miten keskustan jouluseimireitillä oleva perinteinen kahvila tulee mukaan tapahtumaan. Kluuvikadun Fazerin kondiittorimestaritiimi odotti innolla, mikä on Helsingin jouluseimet -tapahtuman teema. Kun se oli selvillä, kondiittorimestarit muodostavat teemasta lausekkeen, joka johti seimiasetelman suunnittelua. Kondiittoritiimistä valikoituu yksi tai kaksi, jotka suunnittelevat kyseisen vuoden seimiasetelman. Heidän tarkoituksenaan on tehdä joka vuosi erilainen ja erityyppinen teos. – Teemme seimiasetelman aina syötävistä materiaaleista, kuten sokerista tai sokerimassasta. Niitä voi taivuttaa ja käsitellä. Ne myös säilyvät hyvänä loppiaiseen asti, kertoo kondiittorimestari Marika Korhonen. Viime vuonna Korhonen taiteili asetelman piparkakkutaikinasta. Jouluseimen tekeminen on Mirjam Skarpin seimi Stockmannin ikkunassa. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad Seimi Cafe Engelin ikkunassa. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad kondiittorimestareille mieluisa haaste. He tekevät itse kaiken alusta alkaen. – Seimiasetelman tekemisessä vain mielikuvitus on rajana. Materiaalit ovat joskus haastavia, joten asetelmaa tehdessä on mahdollisuus käyttää koko ammattitaitoaan, Fazerin markkinointipäällikkö Tanja Lehmonen sanoo. Tämän vuoden Fazerin seimiasetelman lauseke on ”Niin lähellä mutta niin kaukana”. Sen valmistivat kondiittorimestarit Marika Korhonen ja Johanna Silanen. – Se on kuin syötävä maalaus. Kangas on valmistettu sokerista ja sen päälle maalataan sokerilla, jossa on elintarvikeväriä. Vaihtoehtoisesti maalaamme kaakaovoivärillä. Taulun kehys on värjättyä suklaata, Korhonen kertoo. Kaikki mikä on nähtävillä Kluuvin Fazerilla vitriinissä, on myös tilattavissa. Tämä koskee myös seimiasetelmia. – Valmiin asetelman ihailun lisäksi on siis mahdollista ostaa Fazerin syötävä jouluseimi myös kotiin, Lehmonen kertoo. Seimiä monissa kirkoissa ja sairaaloissa Helsingin keskustan lisäksi jouluseimiä löytyy usealta eri kirkolta. • Malmin seurakunta / seimi Viikin kirjastossa • Paavalin seurakunta • Pitäjämäen seurakunta • Vuosaaren seurakunta • Jouluinen seimi-ikkuna: Meilahden kirkko, Töölön kirkko ja toimintakeskus Rasti Seimiasetelmia on rakennettu myös potilaiden iloksi joihinkin helsinkiläisiin sairaaloihin. Kaikki sairaaloiden seimet eivät ole yleisissä tiloissa, joten niitä näkevät vain potilaat tai sairaaloiden henkilökuntiin kuuluvat. Julkisin sairaaloiden seimista on Meilahden sairaalan aulassa. Sairaaloiden seimiasetelmat on rakennettu yhteistyössä sairaalapappien kanssa. Raitiolinjat 6 ja 9 saavat jatkoa ensi vuonna HSL on julkaissut kommentoitavaksi liikennöintisuunnitelman 2021-2022 luonnoksen. Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit saavat ensi vuonna jatkoa ja katujen sekä siltojen korjaukset aiheuttavat poikkeusliikennettä niin busseille kuin kiskokulkuneuvoille. HSL on julkaissut vuosien 20212022 liikennöintisuunnitelman luonnoksen, josta voi kertoa mielipiteensä sunnuntaihin 13.12. asti. Joukkoliikennesuunnittelijat perehtyvät kommentteihin ja tekevät niiden pohjalta mahdollisesti vielä muutoksia suunnitelmaan. HSL:n hallitus käsittelee suunnitelmaa 19.1. 2021. Koska koronapandemia on vähentänyt kovalla kädellä joukkoliikenteen lipputuloja, merkittäviin tarjonnan lisäyksiin HSL:llä ei ole ensi vuonna varaa. Sekä bussi-, metro-, raitiovaunuettä lähijunaliikenteessä jatkuvat tänä syksynä aloitetut sopeuttamistoimet. HSL pyrkii kohdentamaan vuorojen harvennukset niin, että ne vastaavat liikenteen kysynnän muutoksia. Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat Raitolinjan 6 reitti jatkuu Hietalahdesta Telakkakatua Eiranrantaan näillä näkymin huhtikuussa, ja linjan 6T liikenne loppuu ensi vuoden aikana. Linjan 9 reitti jatkuu mahdollisesti toukokuussa Saukonpaadesta Länsiterminaali T2:lle valmistuvaa Atlantinkadun rataa pitkin. Bussiliikenteessä muutoksia Bussiliikenteessä aiheuttanee muutoksia muun muassa Espoon Kuurinniityn joukkoliikennekadun avaaminen. Muutosten toteutuminen on kiinni siitä, koska katu avataan ja töiden arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Muutoksia tulee linjoille 118(B), 134, 136 ja 224. Sipoon suunnan bussiliikenteessä alkaa uusi sopimuskausi syysliikenteeseen elokuussa 2021, ja linjastoon tulee samalla joitakin pieniä muutoksia. Herttoniemessä puretaan Reposalmentien silta Yliskylässä ja Laajasalontien ja Reposalmentien liittymä muuttuu tasoliittymäksi, jolloin linjojen 84 ja 88/B reitit muuttuvat. Yölinjaa 436N liikennöidään syysliikenteen alusta lähtien Hakuninmaan ja Kuninkaantammen kautta. HSL korvaa muutoksella linjan 43 poistumista. Bussilinjan 17 liikennöinti päättyy jo kesäliikenteen alkaessa. Kyseessä on jo säästötoimi, jolla HSL sopeuttaa tarjontaa vastaamaan kysyntää, sillä linjalla kulkee vähän matkustajia. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat useat raitiolinjat. Ruuhkalinjan 79B Siilitie (M) – Latokartano liikennöinti päättyy kokonaan kesäliikenteen alkaessa. Linja 79 palvelee edelleen liityntäyhteytenä Siilitien metroasemalta Latokartanoon. Ensi vuonna toteutuu myös monia sellaisia linjastomuutoksia, jotka HSL:n hallitus on hyväksynyt jo aiemmin. Haagan, Kannelmäen ja Kuninkaantammen linjasto muuttuu elokuussa 2021 Haagan linjastosuunnitelman mukaiseksi. Helsingin poikittaislinjojen reitteihin tulee useita muutoksia syysliikenteen alkaessa. Samalla tulee muutoksia Postipuiston aluetta palveleviin linjoihin. Itä-Vantaan bussilinjasto muuttuu elokuussa 2021 Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaiseksi. Poikkeusliikennettä Teiden ja siltojen korjaukset aiheuttavat myös ensi vuonna poikkeusjärjestelyjä liikenteeseen. Kipparlahden sillan korjaustyö katkaisee metroliikenteen Kulosaaren itäpuolella arviolta yhdeksän päivän ajaksi heinäkuussa. HSL järjestää työn ajaksi korvaavaa bussiliikennettä. Pukinmäen sillankorjaus sekä Keravan asetinlaitteen uusiminen aiheuttavat muutoksia lähijunien K, I ja P liikenteeseen. Raide-Jokerin rakentamisen aikaiset järjestelyt aiheuttanevat viivästyksiä ja poikkeusreittejä runkolinjan 550 lisäksi useille muille linjoille. Hakaniemenrannan rakennustyöt katkaisevat Merihaan läpi kulkevan ajoyhteyden näillä näkymin kesällä, joten linja 502 ei voi enää päättyä Merihakaan, vaan sille tulee korvaava päätepysäkki Hakaniemeen. Linja 55 siirtyy kulkemaan Hakaniemenrannasta suoraan Sörnäisten rantatielle. Raitioliikenteeseen on tiedossa poikkeusjärjestelyjä Runeberginkadun, Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun perusparannustöiden aikana.
17 Viikko 50/2020 Original Sokos Hotel Helsinki, Kluuvikatu 8 Original Sokos Hotel Helsinki sulkeutui uudistustöiden ajaksi Vuonna 2022 avautuva uusi hotelli esittelee Helsinkiä pala palalta Original Sokos Hotel Helsinki, Kluuvikatu 8 Original Sokos Hotel Helsingin peruskorjaus ja uudistus • Kesto 30.11.2020 – kesä 2022 • Kiinteistön omistaja Exilion Real Estate I Ky • Hotellioperaattori Sokotel Oy • Sisustussuunnittelu Suunnittelutoimisto KOKO3 Oy • Ravintolasuunnittelu Promakers Oy • Urakoitsija Rakennus Oy Antti J. Ahola Urbaania helsinkiläistunnelmaa vuodesta 1930 saakka sykkinyt Original Sokos Hotel Helsinki sulkeutui uudistustöiden vuoksi 30. marraskuuta. Kesällä 2022 Kluuvikadulle avautuva, täysin uudistunut hotelli on tyylikäs kumarrus Helsingille ja sen ikonisille yksityiskohdille. Hotellirakennus peruskorjataan ja samassa yhteydessä talon kaikki hotellihuoneet, kattosauna sekä aulaja ravintolatilat uusitaan. Majoitustilojen sisustussuunnittelusta vastaa Suunnittelutoimisto KOKO3 ja ravintolatilojen Promakers. Hotellioperaattorina toimii Sokotel Oy, kiinteistön omistaa sijoitusyhtiö Exilion. Uudistustyöt kestävät arviolta 1,5 vuotta. – Olemme tehneet pitkäaikaista, menestyksekästä yhteistyötä Sokotelin kanssa, sillä Exilion on omistanut kiinteistön jo vuodesta 2008. Rakennuksella on pitkä historia, ja nyt haluamme yhdessä nostaa sen tasoa vastataksemme tulevaisuuden vaatimuksiin. Tulemme samalla investoimaan myös rakennuksen energiaja ympäristöystävällisyyteen, Investment Manager Jussi Ojamo Exilionista sanoo. Helsinki esitellään pala palalta Hotelli Helsingin kohta sadan vuoden mittainen tarina on aina ollut kiinteä osa Helsingin ja helsinkiläisten tarinaa. Sijainti klassistisen Helsingin äärellä tuo oman eleganssinsa hotelliin. – Sisustussuunnittelun inspiraationa on ollut ihana Helsinki ja sen lukuisat ikoniset yksityiskohdat, kuten kaupungin kullatut kupolit ja rautatieaseman monumentaaliset lyhdynkantajat. Uudessa hotellissa ihastutaan Helsinkiin pala palalta yllättävien yksityiskohtien kautta. Ja mikä parasta, kaikki hotellin esittelemät aiheet löytyvät kivenheiton päästä kaupungilta. Helsinki-elämys alkaakin jo yöpymispaikasta, kertoo sisustusarkkitehti Aino Brandt KOKO3:sta. – Hotelli Helsingin uusi tuleva aikakausi tarkoittaa vieraille täysin uniikkia hotellikokemusta, Brandt lupaa. Ydinkeskustassa paras sijainti Ravintolat muodostavat jatkossa yhtenäisen kokonaisuuden hotelliaulan kanssa. Eloisa miljöö ja rento ruokaja juomalista vetoavat niin hotelliasukkaisiin kuin helsinkiläisiin. – Hotellimiljöö tarjoaa loistavat raamit sosiaalisille kohtaamisille. Tällä sijainnilla, kaupungin kiinnostavimmassa kulmauksessa, käytössämme on loistava liikepaikka, jonne muovaamme rohkean ja elämää pulppuavan ravintolatilan. Uskomme vahvasti ydinkeskustan voimaan, toteaa Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Härmälä. – Suomen ensimmäinen suurhotelli on säilyttänyt suosionsa vuosikymmenten varrella, mistä kertovat myös hotellin kovat käyttöasteet. Nyt tavoittelemme ravintoloiden osalta samaa ja luomme uudenlaista after work -kulttuuria Helsinkiin. Ydinkeskusta on paras paikka kohtaamisille – niille tulee tarjota kiinnostavat puitteet. Original Sokos Hotel Helsingin ollessa suljettuna Helsingin keskustassa asiakkaita palvelevat suomalaisia ilmiöitä esittelevä Original Sokos Hotel Presidentti, funkkisklassikko Original Sokos Hotel Vaakuna ja Suomen parhaaksi bisneshotelliksi juuri valittu Radisson Blu Royal Hotel Kampissa. Original Sokos Hotel Helsingin tarina Original Sokos Hotel Helsinki on Kluuvikadulla, Helsingin sydämessä sijaitseva paljasjalkainen helsinkiläishotelli. Ennen uudistusta hotellissa on 206 huonetta, kaksi ravintolaa, kokoustiloja ja kattosauna. Hotelli Helsinki avautui vuonna 1930 Helsingin Suomalaisen Säästöpankin liikepalatsiin Hallitus(nykyinen Yliopistonkatu) ja Kluuvikadun kulmaan ensimmäisenä helsinkiläisenä suurhotellina. Kahdeksankerroksinen, uusklassismia edustava rakennus oli laajoine ravintolatiloineen ja matkustajahuoneineen ensimmäinen laatuaan maassamme, ja näin ollen aikansa suuri puheenaihe. Juhlakerroksessa kattokruunut ja pöytähopeat kimmelsivät. Matkustajahuoneet hotellin suunnitellut arkkitehti P. E. Blomstedt sisusti klassistisen tyylin mukaan pelkistetymmin. Vuosien varrella juhlakerroksessa on tarjoiltu lounaita suihkulähdepöydästä, kruunattu missejä ja seurattu radion välityksellä marsalkka Mannerheimin virkaanastujaisia. Huippuvuosiaan 1990–2000-luvuilla juhlinut Helsinki Club muistetaan kaupungin kuumimpana yökerhona. Hotellissa on majoittunut monia kuuluisuuksia Paavo Nurmesta Benito Mussoliniin. Hotellin hyvä sijainti, rauhallinen tunnelma ja sydämellinen asiakaspalvelu ovat houkutelleet asiakkaita Kluuvikadun sympaattiseen hotelliin jo 90 vuotta.
18 Viikko 50/2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020
19 Viikko 50/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti TERVEYS LEIPOMOT PALVELUT Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Kolmas linja 28 ............ ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Upea tarjou s juuri sinulle K ar p ri n t O y Lu o n ta is te rv e ys Tu n n u s 5 3 5 5 3 V A ST A U SL Ä H E T Y S V a st a a n o tt a ja m a k sa a p o st im a k su n T ila an Lu o n ta is te rv ey sle h d en r K e st o ti la u s 1. vu o si 5 1€ /1 n ro a (n o rm . 73 € ) r M ää rä ai ka in e n ti la u s 5 5 € /1 n ro a (n o rm . 79 € ) N im i K at u o so ite P o st in ro ja -t o im ip ai kk a Em ai l / P u h el in A lle ki rj o itu s H u o lt aj an al le ki rj o it u s, m ik äl i ti la aj a o n al le 18 -v u o ti as . r T ie to ja n i ei sa a kä yt tä ä su o ra m ar kk in o in n is sa . K äy tä ko o d ia LT 2 2 1X ja vo it te h d ä ti la u ks e n m yö s: w w w .lu o n ta is te rv e ys -l e h ti .fi ti la u ks e t@ ka rp ri n t. fi 9 4 13 9 7 3 V ai n u u si ll e ti la aj ill e! Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi – luonnollisesti Raikkaasti uudistunut laadukas ja perinteinen Luontaisterveys– lehti NYT entistä lukumukavampi 12k k/10 nro a (nor m. 73€ ) 51 € Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Kirjapainopalvelua tarjoaa
20 Viikko 50/2020 Ilmoittaudu ilmonet.fi Helsingin työväenopisto Mekkomania ja 2 553 muuta inspiroivaa kurssia Remax Masters Oy Konepajankuja 1, 00510 Helsinki p.044 734 9997 masters@remax.fi Facebook: Re/max Masters IG: @remax_masters_lkv www.remax.fi/toimisto/?oid=115 Toimeksiannon tehneille IKEA 100€ lahjakortti 1.12.2020-06.01.2021 Joulu tulee kovaa vauhtia ja yleisesti se on monelle hektistä aikaa, haluamme helpottaa teidän taakkaa. Juuri sen takia me välitämme, ettei teidän tarvitse! Toimeksiannon tehneille IKEA 100€ lahjakortti 1.12.2020-06.01.2021 Soita tai laita sähköpostia! Joulukampanja