· · SISÄLLYS
VEIJAREITA
Unionin monet kanteleet, s. 9
·
· karjalaisilta kantelekeikoilta . . . . . . 5 Katkelmia Union . . . . . . . . .· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 . .
MUSIIKKIKUVIA SUURELLA JOUKOLLA
Arvo Kilvensalo on poissa . . . . . . . . . . . . . . . 10
MUISTOKIRJOITUS
Blatentsaine . . . . . . . . . . . . . . . . .14
VUODEN YHTYE
Lasten kantele . . . . . . . . . . . . . . . .28
NURINKO?
Kantele on kivijalka elämässä . . . .30
ISMO SOpANEN
Soimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34
JÄLKISARJALISUUDEN zOOMAILUA
Kahdellatoistakymmentä kielellä . .37
MAAMIEHEN OHJEET
Blatentsaine ja Anu, s. 14
Vihreä kana, s. 28
Brelo Kaustisella 2006, s. 16 kuvaaja: Aki paavola, Kaustinen FMF
Tiina ja Eeva-Maria, s. 11 kuvaaja: Sami Nivalainen
KANTELE
1·2007
TÄMÄN LEHDEN VÄRISIVUT TARJOAA:
2
Eva Alkulan analyysia Soimisesta-teoksesta, s. 34
29. vuosikerta 1 2007
·
PÄÄToImITTAjA: Timo Väänänen 040 - 522 7188 AD: Ilari Ikävalko jULKAISIjA jA KUSTANTAjA (tilaukset, jäsenasiat ja ilmoitukset) Kanteleliitto r.y./Riitta Huttunen Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki puh. 050-5645 957 mail@kanteleliitto.org www.kanteleliitto.org
KANTELELIITTO
VAKIOT Pääkirjoitus .................................... 4 Puheenjohtajan palsta ..................... 4 Maailmalla ....................................11 Opettajan päiväkirja ..................... 12 Ajankohtaista ............................... 16 Julkaisut ....................................... 18 Nuottiliite ..................................... 19 Ilmoitukset .................................... 26 Leirit ............................................ 38 Liitto............................................. 40 Kantele jos uskallat ....................... 40
Sopasen sisarukset 1956, s. 30 Kuva: Ismo Sopasen kuva-arkisto
ToImITUSNEUvoSTo Sami Kangasharju Matti Kontio Satu Sopanen-Helisalo Tuija Wegelius Timo Väänänen ToImITUS jA TAITTo Pro Motius ky Rautatienkatu 3 B 34, 15100 Lahti lehti@kanteleliitto.org KUvAT Pro Motius ky:n, ellei toisin mainita PAINoPAIKKA Kauhavan Kirjapaino www.kauhavansanomalehti.fi ILmESTYmISTIEDoT 4 numeroa vuodessa Tilaushinta 30 euroa/vsk Irtonumero 8 e / 12 e (lehti+cd) AINEISTo- jA jULKAISUPÄIvÄT 1. nro 1.2. 28.2. 2. nro 2.5. 31.5. 3. nro 1.8. 31.8. 4. nro 1.11. 30.11. ISSN 0357-6892 KANSI: SÄhKöKANTELE BLATENTSAINELLA
KULTTUUrI-, mIELIPIDE- jA TIEDELEhTIEN LIITTo KULTTI rY:N jÄSEN
KANTELE
3 1·2007
PÄÄKIrjoITUS
TIMO VÄÄNÄNEN
PUhEENjohTAjAN PALSTA
SATU SOpANEN-HELISALO
Sinä vuonna
Suomi täytti 60 vuotta ja juhli nimikkeellä "Itsenäinen Suomi - Yhteinen asiamme". Kekkonen oli kolmatta kauttaan presidenttinä. Jäniksen vuosi ja Saturday Night Fever lauantai-illan huumaa saivat ensi-iltansa. Monica Aspelund sijoittui Eurovision laulukilpailuissa 10. sijalle kappaleella Lapponia. Shakira ja Ruotsin kruununprinsessa Victoria syntyivät. Maria Callas ja Charles Chaplin kuolivat. Jimmy Carter ja Leonid Breznev olivat maidensa päämiehinä. Kantele soi John Leachin soittamana levyllä I Robot, joka perustuu Isaac Asimovin robottikertomuksiin. Ensimmäinen henkilökohtainen tietokone, Apple II, tuli myyntiin. Suomessa päätettiin rakentaa NMT-matkapuhelinverkko. Miss Suomeksi valittiin Armi Aavikko. Radiolupamaksu poistui. Finn-kanteleet johtajanaan Tyyne Niikko julkaisi levyn Otti soiton sormillensa. Anjalankoski, Nukketeatteri Sampo, Skimbaaja-lehti ja Suomen Puhallinorkesteriliitto ry perustettiin. Lähes koko maa oli siirtynyt peruskoulujärjestelmään. Oli käärmeen vuosi kiinalaisen horoskoopin mukaan. Tsekkoslovakia voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Tapani Kansa lauloi hitin R-A-K-A-S, Danny ja Armi puolestaan Tahdon olla sulle hyvin hellä. Kanteleliitto perustettiin. Oli vuosi 1977.
30 vuotta, eikä suotta!
Näin komeilla luvuilla on aihetta juhlaan! Kaunis kiitos kaikille niille, jotka ovat toimineet Kanteleliiton hyväksi vuosien varrella. Komeasti aloitimme "Kantele jos uskallat" teemavuotemme Folklandia risteilyllä, konserttien ja Ilmakantelekisojen kera. Astuimme uudelle vuosikymmenelle myös visuaalisesti, vaihtamalla logoa. Entinen logo ei häviä, käytämme sitä yhä kunniakirjoissa ja mitaleissa. Lassi Rajamaan suunnittelemassa uudessa logossamme kanteleen historia ja nykyisyys yhdistyvät tyylikkäästi ja nokkelasti. Juhlavuoden kunniaksi liitto järjestää yksin ja yhteistyössä kantelepitoisia tapahtumia. Maaliskuussa musiikkioppilaitoksissa kanteleet marssitetaan esille monenlaisissa konserteissa. Lisäksi tarjolla on koulutuspitoiset kevätpäivät Hämeenlinnassa, kantelekilpailut Jyväskylässä kesäkuun alussa, suuri juhlakonserttimme lokakuussa, uusi liitelevy lehden mukana vuoden lopulla ja paljon paljon muuta. Näistä ja muista tapahtumista tiedottaa Kantele-lehti. Hyvää juhlavuotta kaikille. Kanteloidaan ja uskalletaan!
KANTELE
1·2007 4
Sortavalan laulujuhlilla 1906. Edessä vas. Iivana Misukka, Iivana Bogdanoff ja Iivana Shemeikka, takana vas. Iivana Onoila, Konstantin Kuokka ja Elessei Valokainen. Kaikki Suistamolta tai sieltä syntyisin.
KUVA: MUSEOVIRASTO
Katkelmia karjalaisilta kantelekeikoilta
R
aja-Karjalan kanteleensoittajat ja runonlaulajat kohotettiin 1800luvun lopulta lähtien lähes kulttihahmoiksi Karjalan kävijöiden "pyhiinvaellusmatkojen" kuvauksissa.
aine kasvoi miesten esiintymismatkojen myötä. Kiertävät kanteleensoittajat olivat oman aikansa "julkkiksia", joista kirjoitettiin paljon. Vajaan vuoden olen vaeltanut heidän jalanjäljillään, etsien kirjastoista ja arkistoista muisteluja, kirjoituksia ja kuvia. Keruu on käynnissä, tutkimus tulossa. Siihen saakka katkelmia kantelekeikoilta.
R
M
aja-Karjalan kanteletaiturit kutsuttiin ensimmäistä kertaa suurempana ryhmänä Sortavalan laulujuhlille 1896. Mm. Petri ja Iivana Shemeikka ja Iivana Bogdanoff näyttivät yleisölle kanteleen mahtia laululavan viereisessä metsässä. Kantele oli tuolloin seudulla jo väistymässä. Iivana Shemeikka totesi: "Ennenhän minua kuletettiin joka tanssissa, vaan nyt ovat nuo uuvet pelit tulleet, ei minua enää tarvita." Helsingin laulujuhlat 1900 nostivat karjalaiset kanteleen taitajat konserttilavalle. Kriitikot kirjoittivat: "Kanteleensoittajista loisti muita edellä Iivana Bogdanov, jonka näpit tekevät tavattoman vilkasta ja nokkelata työtä. Kappale oli tanssintapainen pyörre, joka olisi arvatenkin voinut jatkua äärettömiin saakka."
TEKSTI: ANNA-LIISA TENHUNEN
KANTELE
5 1·2007
Suomen Kuvalehti 17/1929 kertoo: "Timo Lipitsä, harvoja elossa olevia kanteleensoittajia, on ollut kiertueella soittaen kannelta ja laulaen runoja. Valokuva otettu Sortavalassa."
lunhalua, mutta monilla matkojen syynä oli huono taloudellinen tilanne. Mm. sairaalloinen Iivana Misukka hankki monien vuosien ajan elantonsa kiertävänä kanteleensoittajana. Se kirvoitti vaimon, itkuvirsien taitajan Maria Misukan virsittämään, ettei soittajapuoliso voi "mittymie ammattizie azetella", "vaskilangazil vai vangahutteloo..."
K
anteleensoittajat esiintyivät myös muissa juhlatilaisuuksissa (mm. maatalousnäyttelyt ja Suomen Messujen tivoli) niin pääkaupunkiseudulla kuin maaseutukaupungeissakin. Huhtikuussa 1906 Turun Kansallisseura kutsui Iivana Shemeikan, Iivana Onoilan ja Petri Kassusen Lönnrotjuhlan vieraileviksi tähdiksi. Turkulaisille tarjoiltiin mm. Kylyloitsu: lavalle lavastetun saunan lauteilla makasi mies, josta ajettiin tautia loitsimalla ja lyömällä löylyä hehkuvalle kiukaalle. Esitys palkittiin myrskyisillä suosionosoituksilla, kuten myös Iivana Shemeikan soitto omatekoisella kanteleella. Kalevalanpäivänä 1917 Iivana ja Maria Misukka kutsuttiin näyttämään taitojaan Helsinkiin. Uusi Suometar kuvasi: "Isiltäperimäänsä teräskielistä soittokonettaan, iän ja tomun tummentamaa kanneltaan, käytteli Mishukan Iivana mestarin tavoin ja päästeli siitä yhtenä helinänä milloin hypähtelevää tanssiin 'maanitusta', milloin iloista 'ristikontraa', milloin taasen komeakaikuista 'Valamon kirkonkelloja'. "
"U
kot" järjestivät itse maksullisia konsertteja, illatsuja ja koululaisnäytäntöjä. Ahkerin esiintyjä oli Iivana Onoila, josta tuli kautta maan tunnettu runolähettiläs, vaikka hän ilman runonkerääjien vaikutusta tuskin olisi edes julkisesti esiintynyt. Iivana Shemeikka, Iivana Misukka, Iivana Lösönen, Konstantin Kuokka ja Elessei Valokainen tekivät myös vaelluksia suureen maailmaan. Myöhempinä vuosina joukkoon liittyivät Timo Lipitsä ja Feodor Vuorinen.
Keikkailevat kansanmuusikot
S
ortavalan paikallisista laulujuhlista 1906 alkoi murroskausi "runoaatelin" edustajien elämässä. Osa Raja-Karjalan, lähinnä Suistamon kanteleensoittajista ja "runoukoista" havaitsi taitonsa rahanarvoiseksi ja alkoi järjestää omia esiintymismatkoja lähes ammattimaisesti eri puolilla Suomea kierrellen. Se siivitti vaeltavia kansanmuusikoita opettelemaan runolauluja ja soittoja toisiltaan ja seudun parhailta taitajilta. Kokoonpanot ja ryhmäkoot vaihtelivat vuosien varrella. Joillakin lienee ollut mukana seikkai-
o vuonna 1906 kannelniekat kerkesivät käydä mm. Turussa, Sortavalassa, Viipurissa, Helsingissä, Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Toijalassa. Heinäkuussa 1907 Laatokka-lehti tiesi Onoilan ja Kuokan esiintyneen Lappeenrannassa ja Käkisalmessa ja matkaavan sieltä "konsertoimaan" Pietariin, jonne heitä oli pyytänyt taiteilija Ida Aalberg. Lokakuussa kerrottiin Iivana Lösösen ja Elessei Valokaisen tehneen seitsemän viikkoa kestäneen kiertomatkan Viipuriin, Lappeenrantaan, Lahteen ja Helsinkiin, joissa he olivat järjestäneet illatsuja ja koululaiskonsertteja. Pitkin vuotta Onoila, Kuokka ja Misukka kiertelivät esiintymässä joko kolmestaan tai Fredrik Lempisen ja Maikki Silinin kanssa mm. Iisalmessa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Vaasassa. Iivana Shemeikka soitteli yksin mm. Tampereella ja Kajaanissa. hjelmisto vaihteli esittäjien mukaan. Vaasa-lehdessä julkaistiin Vaasassa 8.3.1907 pidetyn Kalevalan Runolaulu-Konsertin ohjelma: "Väinön kanteleen soittoa: Venähen kirkon kellot (Mishukka); Vanhoja lauluja: Väinämöisen ja Jougamoisen laulu, Lemminkäisen laulu, Neijen ja pojan rakastuslaulu (Onoila ja Kuokka); Verensulku loitsu (Onoila); Tanssi (Maanitus ja Lempinen);
J
O
KANTELE
1·2007 6
Tuluksilla tulen otto (Kuokka); Kanteleen soittoa: Lasten liekutus, Oulun likat osataan (Misukka); Laulua: Luojan virsi, Naittovirsi (Onoila, Kuokka); Tulen loitsu (Kuokka); Tanssi: Karjalan prishatka (Lempinen)." Muutaman päivän päästä Kuokka lähetti Seinäjoelta O. A. Hainarille kirjeen, jossa kertoi ryhmän matkaavan Ouluun ja Tornioon: - - "vaikka me [karjalaiset] olemme inhottu ja ylen katsottu kansa vaan oikein hyvästi on pidetty ja vastaan otettu - -". arjalaiset taitajat vetivät alkuvaiheessa täydet salit uteliasta yleisöä, joskin esitysten arvioitiin olevan "enemmän kuvaelmaa menneiltä ajoilta kuin konserttia". Kansallishengen palossa "ukkojen" esityksiä arvostettiin. Kun samat paikkakunnat oli kierretty useaan kertaan, esitykset alkoivat käydä yksitoikkoisiksi ja väki väheni. "Turneet" herättivät myös kritiikkiä. Sitä, että rahvaanmuusikot itse suunnittelivat ja hinnoittelivat esityksensä, pidettiin epäaitona ja "kansallista asiaa" turmelevana. Myös "toisen luokan laulajat" herättivät närää. Kirjailija Iivo Härkönen ehdotti 1908 julkisesti, ettei Konstantin Kuokkaa ja Elessei Valokaista laskettaisi estradeille lainkaan.
Elessei Valokainen runonlaulajatamineissaan.
K
Viimeisiä ja veijareita?
Kaksi Iivanaa: Onoila ja Lösönen esiintymismatkalla.
T
imo Lipitsä oppi kanteleensoiton nuorena isältään Jyrkiltä, mutta lähti Iivana Onoilan kanssa runolaulu- ja kantelekiertueille vasta vanhoilla päivillään 1920-luvun alussa. Onoilan kuoltua hän kierteli Suomea ristiin ja rastiin pääosin yksin. Monille koululaisille Lipitsän esitykset olivat "unohtumattomia elämyksiä". Hän sai kutsun laulujuhlille Sortavalaan 1926 (tosin A. O. Väisänen piti häntä tuolloin "heikkona taiteilijana") ja Helsinkiin 1931. Tampereen laulujuhlilla 1934 huomiota herätti "vanha Lipitsän vaari, ilmetty Shemeikka, jonka kymmenkielinen, omatekoinen kannel vaatimattomasti helisi ravintolakentällä hartaan yleisön piirittäessä tiheänä joukkona runolaulajan". Kun Lipitsä Kalevalan riemuvuonna 1935 esiintyi valkoisine partoineen Sortavalan laulujuhlilla ja filmissä "Kaleva-
AUKEAMAN KUVAT: TAMpEREEN YLIOpISTO, KANSANpERINTEEN ARKISTO
KANTELE
7 1·2007
lan mailta", lehdet luonnehtivat: "Kanteleen soittaja, täysin Kalevalan sankarityyppi". Timo Lipitsän, "viimeisen runonlaulajan" kuolema Kiuruvedellä 1950 ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Lehti- ja muistokirjoituksissa "viimeisiä" olivat häntä ennen olleet Petri Shemeikasta lähtien kaikki kuulut rajakarjalaiset kannelniekat, kukin vuorollaan.
Osaaminen kilpailukyvyksi
Tule opiskelemaan kulttuurialalle
luovan alan ammattilaiseksi
· Musiikkipedagogi (AMK) 270 op, 4 ½ vuotta · Muusikko (AMK) 270 op, 4 ½ vuotta Yhteishaku 26.3.-13.4.2007, www.amkhaku.fi Järjestämme myös kulttuurialan ammatillisia erikoistumisopintoja. Lisätietoja www-sivuilta, puh. (014) 444 7371, arja.huttunen@jamk.fi
www.jamk.fi/kulttuuri
M
utta mitä olivat miehiään Valokainen ja Kuokka, jotka molemmat on mm. valokuvattu kanteleen kanssa? Elessei Valokainen ei liene ollut sen enempää soittaja kuin laulajakaan, mutta tuotteistamisen hän taisi. Sortavalan laulujuhlien 1906 esiintyjäkaartiin pääsy lie ollut sattumaa, mutta katsokaapa muodonmuutosta valokuvissa! Valokainen esiintyi vuonna 1910 yksin Ahvenanmaalla saakka, "i förd äkta och trogen sångardräkt". Hämeenlinnan laulujuhlien 1911 yleisö riemastui, kun Valokainen lavalla "toitotti torweensa, paukutteli kolistimellaan ja lauloi kanteleen säestyksellä". Matkoillaan "Elkko" myi hyväuskoisille kanteleita, joihin oli vuoleskellut vanhoja vuosilukuja ja savustuttanut soittimia viikkokausia saunan orsilla.
Y
Kulttuuri_kantele.indd 1
26.1.2007 13:54:5
ksi aikalaisista, toimittaja Heikki Hyppönen luonnehti Kuokkaa Lemminkäisluonteeksi, joka "pisti mielellään brishantkaksi ja eksyipä naisiakin naurattelemaan" ja arveli Iivanoiden ottaneen hänet seurueeseensa kielevyyden ja liikkuvuuden takia. Hänen kanteletaidoistaan on jälkipolville jäänyt vain A. O. Väisäsen taltioima toteamus: "Ku soittoa osoaisin, en olis päiveä koiss!" Elokuussa 1918 Kuokka kohtasi kolkon lopun: hänet murhattiin. Muistokirjoitusten mukaan hän oli "laajalti tunnettu runonlaulajana ja kanteleensoittajana". Otavan ison musiikkitietosanakirjan (1976) lukua "Kantele" komistaa valokuva, jossa Kuokka soittaa (kieletöntä) kanteletta.
ANNA-LIISA TENHUNEN ON FT, pERINTEENTUTKIJA, JA HÄNET VALITTIIN VUODEN 2006 KARELIAANIKSI. HÄN ON KIRJOITTANUT MYöS NUMERON 4/2006 KOLUMNIN 'KANTELEpAHEITA' (S.42), JOSTA OLI JÄÄNYT KIRJOITTAJA MAINITSEMATTA.
KANTELE
1·2007
Kattiloin, kuvin ja kantelein
Union
Union yhdistää monia elementtejä niin musiikin, kuvan kuin musiikkiteatterin maailmoista. Soittiminaan Union käyttää monenlaisia kanteleita, puhaltimia, laulua, sähkösoittimia ja musiikkiteknologiaa sekä epäsoittimia kuten kattiloita ja paperiliittimiä. Esitykset ovat vahvasti visuaalisia kuvia ja tanssia on mukana. Unionin keskushahmona toimii kanteleensoittaja ja musiikinmaisteri Anu Itäpelto.
Union-orkesteri aloitti vuonna 2003 ja on siitä lähtien toiminut eri kokoonpanoissa sekä julkaissut cd-levyn "Union" vuonna 2006. Yhtyeen konserttiesiintymiset ovat varsin omaperäisiä onhan lavalla suuri joukko soittajia Big Bandin verran kanteleensoittajia, perinnepuhaltaja, saksofonisti, syntetisaattorin soittaja, sähkörumpali. Orkesteri luo hyvin monenlaisia äänimaisemia ja -tunnelmia sointiyhdistelmillään. Union-orkesterilla oli Lahden konservatorion kansanmuusikoiden kanssa konsertti 2.12.2006 ja mukana oli myös Dante Thelestam (16), joka soitti oman sävellyksensä "Pore" syntetisaattorin ja sähkörumpujen kanssa. "Mä oon vuoden ajan työstäny tätä kappaletta, kun on tullut uusia ideoita. Alunperin se on soolokappale konserttikanteleelle ja nyt syksyllä ollaan soitettu sitä Upin ja Vilin kanssa yhdessä. Ideat kappaleisiin on enimmäkseen omasta päästä, mutta tietysti niitä saa myös musiikista, mitä kuuntelee. Oon aika paljon kuunnellut minimalismia ja jazzia", Dante kertoo. Dante on soittanut kanteletta 6-vuotiaasta lähtien ja on Anun oppilaana Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Unionissa Dante on soittanut pari vuotta. "Kanteleensoiton tulevaisuudesta en vielä tarkkaan tiedä. Soitto kyllä kiinnostaa jatkossakin." Unionia voi kuulla 15.5.2007 klo 18.30 Kansallismuseon auditoriossa konsertissa Improge.
TEKSTI JA KUVAT: TIMO VÄÄNÄNEN Anu Itäpelto Dante Thelestam
KANTELE
9 1·2007
Pitkäaikainen Kanteleliiton jäsen
Arvo Kilvensalo on poissa
Arvo Kilvensalo (ent. Virtanen) syntyi Luhangassa 23.8.1917 ja kuoli 2.11.2006. Hänet siunattiin ikuiseen lepoon Luhangan talvikirkossa. Häntä jäivät kaipaamaan neljä tytärtä Heljä, Maaria, Helena ja Ilona, joille hän jätti muistoksi säveltämänsä nimikkokappaleet. Omassa kotipitäjässään Arvo Kilvensalo tunnettiin ahkerana esiintyjänä ja aktiivisena kanteleensoittajana, mutta myös lähikunnissa hän oli tuttu näky aina Helsinkiä myöten. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä, mutta luonnonläheisyys ja sen kauneus inspiroivat voimakkaasti hänen soitto- ja sävellysharrastustaan. Ensimmäisen kanteleensa Arvo Olavi sai isältään lahjaksi 10-vuotiaana. Musikaalisesti lahjakkaana lapsena hän aloitti soittamisen omin päin korvakuulolta. Arvolla oli tapana sanoa, että usein sattuma johdatti hänen elämäänsä. Sellaisena hän piti mm. pääsyä kartanpiirtäjäkurssille vuonna 1935. Helsingissä ollessaan hän näki lehdessä Sivistysjärjestöjen kansankonservatorion ilmoituksen, jossa luki mustalla vahvistettuna "Otetaan kanteleensoitto-oppilaita ikään ja lahjakkuuteen katsomatta." Se oli hänen elämänsä kohokohta. Tuolloin konservatorion johtajana toimi A.O. Väisänen ja muusikko Paul Salminen hoiti virallista kanteleensoiton opettajan tointa. Salmisen monipuolisessa opissa Arvo Kilvensalo hallitsi nopeasti nuoteista suoraan soittamisen taidon sekä kanteleen ulottuvuudet; sen äänen kauneuden ja kosketuksen sekä musikaalisen tulkinnan. Hän ihaili henkilökohtaisesti Salmisen oppilaiden Emil Kaupin ja Aapo Similän soittotaitoa sekä ennestään tuntemiensa kantelemestarien Eino Tulikarin ja Lauri Kahilaisen soittoa. Sota-aikana Syvärillä ollessaan Arvo Kilvensalon kantele oli ahkerassa käytössä. Soitollaan hän lohdutti nuoria sotapoikia karuissa
korsuoloissa. Kanteleensoittajille Arvo Kilvensalo on tuttu sävellyksestään Lapsuusajan valssi, joka on vuodelta 1940. Tämän lisäksi hänellä on paljon muitakin sävellyksiä mm. Maarian laulu on esitetty Tukholman hovissa 1950. Radiossa Arvo Kilvensalo on esiintynyt vuosina 1939, -41, -43 ja -56, TV: ssä 1966 Pitäjien parhaissa ja myöhemmin kaksi kertaa Vesivehmaan Metodisti-kirkon jumalanpalveluksissa, Joutsan Joutopäivillä 197080, monissa Kalevala-juhlissa, Helsingin matkailumessuilla 1981 ja Radio Suomessa 1986. Viimeisen kerran hän esiintyi aseveljen siunaustilaisuudessa Luhangassa 2005. Arvo Kilvensalon Muistoa kunnioittaen Maaria Kilvensalo, tytär Annikki Smolander-Hauvonen, Arvo Kilvensaloa haastatellut
KANTELE
1·2007 10
mAAILmALLA
Sadko
Ensimmäisen kerran vuonna 2004 Moskovassa järjestetty vanhojen kielisoitinten festivaali Sadko sai jatkoa 5.9.10.2006, kun noin kahdensadan esiintyjän joukko kokoontui konsertoimaan Moskovan läänin alueelle. Festivaalin järjesti Moskovan läänin kulttuuriministeriö ja esiintyjäryhmät tulivat Venäjän eri tasavalloista sekä Latviasta, Valko-Venäjältä, Armeniasta ja Kazakstanista. Lisäksi mukana oli ensimmäistä kertaa myös kanteleduo Suomesta, Tiina Hiltunen ja Eeva-Maria Kananen. Roudaamista pelkäämättä otimme mukaan sekä konserttikanteleet että 15-kieliset kanteleet. Järjestäjät toivoivat meiltä etukäteen monipuolista ohjelmistoa ja pyrimmekin esittelemään kanteleita ja niiden mahdollisuuksia mahdollisimman laajasti - polkasta tangoon. Konsertteja, joissa esiinnyimme kazakstanilaisten, latvialaisten sekä moskovalaisen kanteleorkesterin Gusljary Rossiin kanssa, oli järjestetty eri puolille Moskovan lääniä. Festivaalin päätti yhteiskonsertti Moskovan Filharmonian upeassa Tsaikovski-salissa, jossa esiinnyimme myös yhdessä petroskoilaisten soittajien kanssa. Festivaali oli mielenkiintoinen ja antoisa kokemus. Esiintyjäryhmät olivat erittäin ammattimaisia ja esitykset taidokkaita. Saimme mahdollisuuden tutustua venäläisten kansansoitinten laajaan kirjoon.
Tiina Hiltunen ja Eeva-Maria Kananen Moskovassa kazakstanilaisten kanssa.
Tsaikovski-salissa soittaminen oli ikimuistoinen kokemus mikä akustiikka!! Suomalainen kantele oli uusi tuttavuus suurimmalle osalle festivaalin osallistujista ja järjestäjistä kanteleesta oltiin erittäin kiinnostuneita. Jatkossa festivaalia on tarkoitus laajentaa, ja seuraavalle festivaalille toivottiin jo Suomestakin isompaa kokoonpanoa. Venäjällä tapahtuu muutenkin kanteleasioissa siellä on alettu julkaista Gusli-nimistä lehteä, joka on Kantele-lehden 'serkku' ja Moskovassa järjestetään marraskuussa Vera Gorodovskaja kilpailu, johon suomalaisetkin soittajat voivat osallistua solisteina ja yhtyeissä. Ilmottautuminen syyskuun loppuun mennessä. Lisätietoa www.kanteleliitto. org sekä www.gusly.ru ja www.gusli.ru.
Käenpiiat UudessaSeelannissa
Kanteleyhtye Käenpiiat oli vuoden vaihteessa tavallista pidemmällä konserttimatkalla Uudessa Seelannissa. Yhtämittainen matka koneenvaihtoineen kesti 34 tuntia, johon on vielä lisättävä 11 tunnin aikaero. Aucklandin juhlien järjestäjät ja paikallisten yhdistysten jäsenet toivottivat Käenpiiat lämpimästi tervetulleiksi ja totesivat, että heillä on harvinainen tilaisuus kuulla kanteleensoittoa livenä. Erityistä kiinnostusta ja ihailua herättivät konserttikanteleen monipuolinen käyttö ja kaunis sointi, johon lisäväriä ja eksotiikkaa antoivat soittajien kansallispuvut. Läsnä oli myös TV ja radio sekä konsulaatin edustajia. Yhtyeen ohjelmisto koostui konserttikanteleille sovitetusta ja sävelletystä suomalaisesta ja klassisesta musiikista, unohtamatta kuitenkaan kansanmusiikkia, jota soitettiin 5-kielisillä kanteleilla konserttikanteleiden säestäminä. Konserttien englanninkielisen alustuksen ja johdatuksen kanteleen historiaan hoiti Kalevi Hauvonen. Yleisönä oli tanskalaisia, hollantilaisia, ruotsalaisia, uusseelantilaisia ja suomalaisia. Esityksiä oli neljä: uuden vuoden vastaanotto Howickissä, konsertit Highlands Retirement Villagessa, Eastcliff Resthomissa ja Henderson Onsdorpissa.
KANTELE
11 1·2007
oPETTAjAN PÄIvÄKIrjA
Kanneltajan horoskooppi vuodelle 2007
KAUrIS 21 .1219 .1 . Koska Saturnus, hallitseva planeettasi, antaa sinulle kunnianhimoa ja sitkeyttä, tästä(kin) soittovuodesta tulee sinulle menestyksekäs. Olet todellinen täydellisyyden tavoittelija, mikä toki toimii monessa asiassa. Kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että joskus myös musiikissa epätäydellinen onkin täydellistä mielenkiintoisempaa. Pluto ryöpyttää kiertoradallesi meteoriittisateen syksyllä. Voit suojautua siltä hankkimalla hyvän soitinvakuutuksen. vESImIES 20 .1 .-18 .2 . Vesimiestä saatetaan varoitella siitä, että hän on toisinaan vähän liiankin idealistinen ja kumouksellinen. Sinä voit tänä vuonna kääntää asian eduksesi ottamalla eri kanteletyylejä haltuusi sekä kehittämällä ja soveltamalla jotain uutta! Tälle sisäiselle kasvulle otollisin aika on maaliskuusta noin puoli vuotta eteenpäin aivosi toimivat parhaiten luonnonvalossa. Ja kun järvi (-kin) on jäässä, eivät kalatkaan nouse pintaan. hÄrKÄ 21 .4 .20 .5 . Härkä kyntää tietänsä kohti päämääräänsä entistäkin lujemmin. Onpa sinulla mielessäsi mikä soittamisen haaste vain, sitkeällä uurastuksellasi tulet sen saavuttamaan tänä vuonna. Varo kuitenkin, ettet vain jää tavan vuoksi kyntämään katse maahan luotuna ja sarvet tanassa. On hyvä välillä vilkaista, miltä maailma tänään näyttää ja onko suunta oikea. Olet syntynyt taiteellisesti luovan merkin alle: maailmankuuluja taiteilevia härkiä ovat mm. Al Pacino, Cher ja Barbara Streisand. Tänä vuonna yinisi ja yangisi ovat hyvinkin kohdallaan, ja saat runsaita ja herkullisia palkintoja kovasta ahkeroinnistasi. KAKSoNEN 21 .5 .20 .6 . Merkurius heittelee vuonna 2007 kaksosen radalle pieniä, mutta osuvia tähdenlentoja, joten ole tarkka rahoitussuunnitelmasi kanssa mikäli aiot hankkia tänä vuonna uuden soittimen tai vaikka kalliimpia tarvikkeita. Kaksosena sinulla on persoonassasi taipumus tietynlaiseen kaksinaisuuteen: käytä sitä ominaisuutta tänä vuonna erityisesti hyväksesi. Jos olet esim. suunnitellut jatko-opintoja, tai ihan uuden alan opiskelua, nyt on aika toimia! Pikkukaksosilla alati vaihtuvat ajatukset soittimen vaihdosta ovat valitettavan yleisiä tänä vuonna (opet huom). rAPU 21 .6 .21 .7 . Kesän lapsena ja tähtien ollessa suotuisia sinulla on nyt oiva tilaisuus koettaa juhannustaikoja kanteleesi kanssa. Mene juhannusyönä kolmen tai viiden tien risteykseen soittamaan. Saatat saada seuraa. Kovahermoinen jää "soittomestarin" oppiin, ja niittää mainetta ja kunniaa soitollaan siitä lähin. Normaali- tai heikkohermoisille ravuille planeetat ovat hyvässä asemassa perinteisempiä kesän soittokursseja ajatellen.
·
·
·
·
KALAT 19 .2 .20 .3 . Romanttinen avomielinen haaveilija sinussa astuu nyt voimakkaasti esiin. Tänä vuonna olet erityisen altis vaikutuksille, ja taiteellisesti luovat tuulet puhaltavat mystisestä mustasta aukosta kultaista tähtipölyä merkkiisi. Parhaan soittokaverin saat nyt vesimiehestä. Heittäkää yhdessä verkot vesille, kala kyllä ui pyydykseen ja saalista pääsette korjaamaan viimeistään joulun alla!
·
·
·
·
oINAS 21 .3 .20 .4 . Oinaalle ei tänä vuonna mikään haaste ole liian suuri, mutta varo helmasyntiäsi, eli liikaa sarvien kolistelua toisten sarvipäämerkkien kanssa. Paras soittokaverisi on tänä vuonna jousimies, joka koettaa saada osuman sinuun. Voit tulkita tämän niin musiikillisesti kuin henkilökohtaisestikin. Jos tulkitset sen musiikillisesti, voisit ajatella ylipäänsä hidastavasi tempoja yhteissoitossanne, sillä kiilauksen vaara on sinulla aina olemassa.
KANTELE
1·2007 12
·
· ·
·
LEIjoNA 22 .7 .21 .8 . Hallitseva planeettasi aurinko saattaa tehdä tuhojaan kanteleellesi vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Ole siis erityisen tarkka tänä vuonna siitä, että suojaat soittimesi auringonpaahteelta. Aurinkomerkkiisi liittyvät värit ovat oranssi, keltainen ja kulta. Jos suunnittelet uuden soittimen hankkimista, harkitse näitä stimuloivia värejä.
· ·
SKorPIoNI 23 .1021 .11 . Vuonna 2007 merkkisi sisältää niin monia eri planeettojen aspekteja, että soitannollisesti vuodestasi tulee juuri sitä mitä siitä itse teet. Ja koska hallitsevia merkkejäsi ovat mahtavat sodanjumala Mars ja manalan valtias Pluto, ovat suuret voimat ulottuvillasi. Voisitkin kokeilla menestyksekkäästi jotain uutta ja mystistä, vaikkapa loitsuja tai shamaanirummun soittoa. Yhtälailla sinulta luontuisivat tänä vuonna erikoiset poikkitaiteelliset projektit, kuten ennustamisen ja soittamisen yhdistäminen, korvakynttilähoidon taustanauhan työstäminen ja voodoo-perinnemusiikin nuotintaminen ja kanteleelle soveltaminen. joUSImIES 22 .11 .20 .12 . Jousimiehen nuoli osuu tänä vuonna napakymppiin, kun haet soittoseuraa horoskoopiltaan sarvellisista muusikoista. (Jos havaitset muusikon, jolla todella on sarvet päässään, kierrä hänet kaukaa.) Luontainen taipumuksesi matkusteluun saa vauhtia, kun kartoitat pääsyäsi esiintymään ulkomaisille festivaaleille ensi kesänä. Tähdet ovat sinulle edullisissa asemissa, kun alat itse omatoimisesti kartoittaa festivaaleja ja lähestyä niiden järjestäjiä. Vapaana sieluna jousimies on avarakatseinen taiteilija, joka saattaisi tänä vuonna innostua salaperäisen skorpionin seurasta. Kanneltajan horoskoopin vuodelle 2007 pohjana on löyhästi käytetty teosta "Horoskoopit" (Karisto Oy), kirjoittanut Carole Golder.
TIINA KOMULAINEN KIRJOITTAJA ON HELSINKILÄINEN KANTELEOpETTAJA, JOKA OpETTAA pÄÄKAUpUNKISEUDUN MUSIIKKIOpISTOISSA.
·
NEITSYT 22 .8 .21 .9 . Voit olla hämmästyttävän luova, kun vain annat luovuudelle tilaa. Merkurius, hallitseva merkkisi, heittää neitsyen kiertoradalle aimo annoksen musiikillisia virikkeitä etenkin syksyllä. Nappaa parhaat ideat, ole avoin ja sovella kaikkia ideoita soittoosi! Sinulle tulee ihana soittovuosi. vAAKA 22 .9 .22 .10 . Tasaa tänä vuonna vaakasi taiten. Varsinkin vuoden pimeinä aikoina tunnet väsymystä ja ärtymystä. Soitossa, kuten muussakin elämässä, on hyvä antaa välillä asioille aikaa. Hyvä suhde punnitukseen on nyt puolet soittoa ja puolet mitä vaan vapaata touhua. Koska nouseva merkkisi on lempeä ja seurallinen Venus, nautit todennäköisesti vapaa-aikanasi ystäviesi tapailusta mutta huolehdi siitä, että tuttavapiiriisi kuuluu muitakin kuin kanteleihmisiä, jotta ajatuksesi todella saavat tuulettua musiikista.
KANTELE
13 1·2007
Yhtyeen kaikilla soittajilla on tausta kansanmusiikissa. "Olen pienestä pitäen tanhunnut ja siinä on ollut kansanmusiikki mukana", kertoo yhtyeen kanteleensoittaja lahtelainen Anu Alviola taustastaan. Anu on valmistunut kansanmusiikin kandidaatiksi SibeliusAkatemiasta ja on aiemmin soittanut lähinnä klassista musiikkia. "Pohjana minulla on klassinen musiikki, mutta jossain vaiheessa kansanmusiikki alkoi kiinnostaa enemmän. Nuotit sai heittää pois ja soittaa omaa musiikkia, omasta elämästä", Anu kertoo.
vuoden yhtye
Blatentsaine on neljän nuoren naisen kansanmusiikkiyhtye, jossa kantele soi yhdessä viulun, nokkahuilujen ja haitareiden kanssa. Yhtye soittaa omaa pelimanniperinteeseen pohjautuvaa musiikkiaan, joka syntyy yhdessä tekemällä, sovittamalla, säveltämällä ja soittamalla uutta synnyttämällä. Blatentsaine tarkoittaa karjalaisessa kehtolaulussa vastasyntynyttä.
TEKSTI JA KUVAT: TIMO VÄÄNÄNEN
Anu soittaa Blantensaine-yhtyeessä sähkökanteletta. "Sähkökantele mahdollistaa sävykkäämmän soiton, kun myös hiljaa soitetut asiat erottuvat yhtyeen soinnissa. Yhtyeen keskinäiseen kuunteluun sähkökantele auttaa löytämään rentouden", pohtii Anu. "En ole muuten kokenut sähkökanteletta kovin erilaiseksi soittimeksi verrattuna konserttikanteleeseen. Samoja juttuja soitan sillä kuin akustisellakin. Soittotapaan se on lähinnä vaikuttanut siten, että nyt seison kanteleen ääressä, joka on kyllä iso muutos. Siinä pääsee vähän vanhoista huonoista tavoista ja jännityksistä irti. Seisaaltaan on helpompi olla rento ja vapaa soittamaan voi jopa liikkuakin", Anu kertoo. Yhtyeen haitarinsoittaja Arja Heinonen ja nokkahuilunsoittaja Terhi Kero ovat saaneet kipinän kansanmusiikkiin molemmat pienenä haitarin kautta. Arja sai perintönä matkamuistopianohaitarin ja Terhi puolestaan lelukaupasta Minni Hiiri -haitarin. "Leluosaston alahyllyltä, varjoista piilosta, löysin vaaleansininen Mikki Hiiri -haitarini, edessä Mikin ja Minnin kuvat, koskettimia vähän yli oktaavin, muutamia bassonäppäimiä - aarteeni", Terhi muistelee. Pauliina Pajala, yhtyeen viulunsoittaja, päätyi puolestaan lapsena näppärikursseille ja innostui kansanmusiikista. "Kansanmusiikki on minulle ominta musiikkia. Sillä voin ilmaista itseäni. Olen ollut siinä mukana pienestä pitäen, jo-
Blatentsaine äänitti tulevaa levyään tammikuussa 2007 Helsingissä.
KANTELE
1·2007 14
Blatentsaine
Blatentsainessa soittavat vas. Arja Heinonen, Terhi Kero, pauliina pajala ja Anu Alviola.
ten se on ollut osa elämääni." Kaikilla soittajilla on myös klassisen musiikin taustaa. "On mielialakysymys, mitä soittaa ja millä soittimella. Ei ole niinkään merkittävää mitä musiikin lajia soittaa", Terhi pohtii. Yhtyeen ohjelmisto on suomalaiseen pelimanniperinteeseen pohjaavaa omaa musiikkia. Jokainen tekee kappaleita, säveltää ja sovittaa. Joskus soitettavaksi tuodaan valmiita sovituksia sävellyksistä ja joskus yhtye tekee yhdessä sovitukset teemojen pohjalta. "Yhdessä sovittaminen on tärkeää, koska meillä on niin erilaisia soittimia. Kanteleelle esimerkiksi saattaisi muu kuin kanteleensoittaja kirjoittaa helposti vain sointuja eikä oikein tiedä, mitkä soittimen mahdollisuudet
ovat. Soittaja muokkaa musiikin soittimelle sopivaksi." Soittimet vaikuttavat musiikkiin paljon. "Soittimilla on omat roolinsa, joita kyllä tarkoituksella myös rikotaan. On rikkaus, että soittimissamme on hyvin erilaiset soinnit. Aika paljon musiikkimme on sointiyhdistelmien kokeilemista", Blatentsainen muusikot kertovat. Blatentsaine on parhaillaan viimeistelemässä uutta levyään. "Pyrimme tekemään tanssittavaa musiikkia ja tuleva levy on sitä", sanoo Pauliina. "Siellä on kappaleita slovareista aina kiperään polkkaan asti." Uusi levy valmistuu kevään aikana. Muitakin isoja tuotantoja yhtyeellä on takana. 20052006 Blatentsaine keskittyi polskaperformanssi Palon musiikin tuotantoon. Palo sai ensi-iltansa yhdessä tanssija, koreografi, ohjaaja Antti Savilammen sekä helsinkiläisten kansantanssijoiden kanssa huhtikuussa 2006 Taiga-juhlilla ja uusiakin esityksiä on luvassa. Seuraava yhtyen oma keikka on Perinnearkkuiltamat 20.3. klo 20.30, Semifinalissa Helsingissä. Lisätietoa kotisivuilta www.blatentsaine. net.
KANTELE
15 1·2007
AjANKohTAISTA
vuoden levy: SEITTI
Muusikko ja valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtajana toiminut Pekka Nissilä valitsi Vuoden kantelelevy 2006 -tunnustuksen saajaksi Brelon Seitti cd:n (LNS 002). Nissilä valitsi tunnustuksen saajan yhdeksän vuonna 2006 julkaistun kantelelevyn joukosta. "Levy on persoonallinen kokonaisuus perinnettä ja nykypäivää, jossa kanteleen monipuoliset mahdollisuudet on tuotu hyvin esiin, ja laulu on mukana tasapainoisena elementtinä. Sovitukset nivovat
linjakkaasti yhteen näytteitä erilaisista eurooppalaisista musiikkityyleistä antaen samalla tilaa yhtyeen jäsenten omalle tuotannolle ", kertoo Nissilä valinnastaan. Brelo on Laukkosken nuorisoseurantalon suojissa toimiva monenlaisia kanteleita soittava yhtye. Breloon kuuluu tällä hetkellä 10 soittajaa, jotka kaikki musisoivat 15-kielisillä kanteleilla; aika moni yhtyeen jäsenistä soittaa lisäksi konserttikanteletta tai Saarijärven kanteletta. Yhtyeen johtajana toimii Vilma Timonen. Brelon ohjelmisto pohjaa 1800-luvulla soitettuihin melodioihin ja tyylikin on pitkälti sama: melodia- ja rytmimuuntelua, sointupohjaista improvisaatiota ja itse kehiteltyjä sävelmiä. Brelo on valittu Kanteleliiton vuoden yhtyeeksi vuonna 2005 ja Kaustinen Folk Music Festival nimesi Brelon yhdeksi Kaustisen juhlayhtyeeksi vuonna 2006. Vuoden kantelelevy -tunnustusta luonnehditaan Kanteleen Finlandia-palkinnoksi, jossa yksi henkilö kuuntelee kaikki ehdolla olevat levyt ja nimeää palkinnon saajan. Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -tunnustuksen nyt toista kertaa.
Brelo Kaustisella 2006 kuvaaja: Aki paavola, Kaustinen FMF
Jane Ilmola 50 vuotta
Sydämelliset onnittelut Kanteleliiton pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Jane Ilmolalle 50-vuotissyntymäpäivän johdosta 8.12.2006.
Igor Tõnurist (oik.) vauhdissa Tallinnassa. Kuva: Kari Dahlblom
Igor Tõnurist 60 vuotta
Virolainen kansanmusiikin tutkija ja kanteleensoittaja Igor Tõnuristia vietti 60 vuotissyntymäpäiviään Tallinnassa ystävänpäivänä 14.2. 2007. Historian instituutissa kuultiin lukuisten onnittelujen ohella tietysti myös kanteleensoittoa mm. Toivo Luhatsin esittämänä. Suomen kanteleväki onnittelee!
KANTELE
1·2007 16
LIITTo
KANTELELIITON HALLITUS 2007
Satu Sopanen-Helisalo (p.j.), Helsinki ssopanen@siba.fi, 040-5131443 Susanna Heinonen (vp.j.), Helsinki susanna.heinonen@welho.com, 040-5695219 Sami Kangasharju (vp.j.), Helsinki sami.kangasharju@kolumbus.fi, 040-5558149 Johanna Aho, Lahti johanna.aho@phnet.fi, 040-5295 558 Mariia Huikari, Ylivieska, mariia.huikari@luukku.com, 044-3004 924 Jane Ilmola, Mieluskylä jane.ilmola@kotinet.com, 0440-759963
Monipuolinen kantelekauppa!
- Nuotit - Levyt - Tarvikkeet - Virityslaitteet - Studiopalvelut
imu@imu.fi www.imu.fi
Pekka Jalkanen, Helsinki Kristina.Huuhtanen@dlc.fi, 0400-357642 Matti Kontio, Inkoo imu@imu.fi, 09-295 2079 Pekka Lovikka, Ylitornio pekka@lovikka.com, 040-5807464 Aino Meisalmi-Minkkinen, Tikkakoski pentti.minkkinen@luukku.com, 014-3753904 Sanna Pitkänen-Eerola, Hämeenlinna sanna.pitkanen@mail.htk.fi, 050-5455868 Annikki Smolander-Hauvonen, Espoo annikki.smolander-hauvonen@kolumbus.fi 040-5658212 Vilma Timonen, Helsinki vilma.timonen@siba.fi, 044-5167558 Marianne Uotila, Kouvola marianne.uotila@planetproduction.fi, 040-7664974 Tuija Wegelius, Espoo tuija.wegelius@pp.inet.fi, 040-8216 009
09-295 2079
Uutuuksia!
0400-467 974
Kanteleliitto kiittää Ritva Koistista Kanteleliiton hyväksi tehdystä monivuotisesta työstä! Matti Kontio Inkoosta aloitti Kanteleliiton hallituksessa uutena jäsenenä vuoden alusta.
KANTELE
1·2007
jULKAISUT
PäKARAUAKANdLE MäNgUõPETUS
Eesti Folkloori Selts, 2006 Viime syksynä ilmestyi Virossa tutkija ja kanteleensoittaja Igor Tõnuristin toimittamana Toivo Luhatsin kantelekoulu on tarkoitettu Etelä-Viron Vorumaalta ja Tartumaalta lähtöisin olevalle kanteleelle, jota soitetaan sulkutyylillä käyttäen apuna mm. metallista peukaloplektraa. Lyhyeltä sivulta soitettava kantele on yleisimmin verrattain pienikoikoinen. Nykyisiin suomalaiskanteleisiin verrattuna se on tyypilliseen virolaiseen tapaan ns. peilikuva. Toivo Luhatsin soittimessa on kahdennettuja melodiakieliä 16+16 ja neljä erillistä bssokieltä. Perusviritys on C-duuri. Alennetut bassot ovat alimmasta ylimpään G, C ja D. Alin G on kahdennettuna. Kirjassa on Igor Tõnuristin kirjoittamana kanteleen historiaa Virossa. Kouluosassa on selkein kuvin esitetty sammuttavan vasemman käden sormien paikat kanteleen kielistöllä soitettaessa oikean käden plektroilla väliin jäävillä vapailla kielillä soinnut I=C, V=G ja IV=F. Nuottiosassa on muutama sormiharjoitus ja toistakymmentä kansansävelmää sointumerkein. Kirjassa on myös valokuvia soittimista, soittajista ja plektroista. Koulu on tehokas tietopakkaus, jota voi hyvin soveltaa suomalaisiinkin kanteleisiin. (Kari Dahlblom)
KARdEMIMMIT: VIIRA
MOJCD-0606, 2006 Espoolainen kanteleyhtye Kardemimmit on julkaissut ensimmäisen levynsä Viira. Julkaisun musiikki koostuu lähinnä omista sävellyksistä 15-kielisille sekä koneistokanteleille. Puoleen levyn kappaleista on nostettu mukaan myös laulu. Kansanmusiikista löydetty ilmaisuvoima ja nuoruus antavat levylle omaperäisen leiman suomalaisia perinteitä kunnioittaen. Kardemimmit on nelijäseninen yhtye, jonka Kanteleliitto valitsi vuoden 2004 kanteleyhtyeeksi. Kokoonpanossa soittavat Maija Pokela (16 v.), Jutta Rahmel (15 v.), Anna Wegelius (17 v.) ja Leeni Wegelius (17 v.). Tytöt opiskelevat kanteleen soittoa Musiikkiopisto Juvenaliassa opettajanaan Sanna Huntus.
LySTITUNTI
Satu Sopanen ja Markku Kaikkonen, Otava 2006, ISBN-10: 951-1-20823-3 Lystitunti-kirjaan on koottu parinkymmenen iki-ihanan lastenlaulun sanat ja melodiat. Jokaiseen lauluun liittyy leikki, jomka oppinen käy helposti kirjan ohjeiden avulla. Musiikin tahdissa leikkijät saavat taputtaa rytmiä, liikkua, piirtää ja maistella sanoja.. Välillä voi pysähtyä tutkimaan sulosia kuvia tai eri kirjoittajien lastenrunoja, joista osa on sepitetty Lystituntia varten. Satu Sopanen ja Markku Kaiikonen ovat arvosettuja lastenmusiikin asiantuntijoita ja esittäjiä. Kirjassa on mukana cd-levy.
Taas ne HAUKKUU
Mikko Perkoila & Kennel, RMCD 009, Roimamusiikki 2006 Nyt on saatu levylle jälleen kennelmusiikkia myös kanteleella (Vilma Timonen), kun Mikko Perkoila & Kennel esittävät 14 laulua. Tuloksena on hauska laulelmakokoelma, joka saa kyllä varmasti kaikenikäiset hyvälle tuulelle. "Riemu tuli tietä myöten, ilo ilmestyi kylälle." Roimamusiikin mittavaan julkaisutuotantoon kannattaa tutustua. www.roima.fi
KANTELE
1·2007 18
NUoTTILIITE 4
Häämusiikkia
TOIMITUS: LIISA LILVANEN, NUOTTIEN KIRJOITUS: pETRA TIKKANEN
Luulen, että aika moni kanteleensoittaja on päässyt, velvoitettu tai pakotettu soittamaan sukulaisten ja tuttavien häihin. Ja mikäpä sen kauniimpaa kuunneltavaa olisikaan tuossa ikimuistoisessa juhlassa kuin kanteleen herkkä plimpottelu. Minä aion ainakin värvätä häihini kokonaisen kanteleorkesterin... Soittaja haluaa häissä toivottaa sävelten myötä hääparille kaikkea hyvää. Usein hääsoitoksi ja lauluksi valitaan iloisia, tunteellisia ja herkkiä kappaleita.
Tässä nuottiliitteessä on yksi keskiaikainen häälaulu sovitettuna kahdelle kanteleelle, sekä ihan uutta häämusiikkia yksin ja yhdessä soitettavaksi. Joten alahan harjoitella, sillä et koskaan voi arvata milloin pikkuserkkusi tai kummitätisi pirauttaa ja kehuu kuinka hän on aina ihaillut soittoasi, ja puolen tunnin päästä suljettuasi puhelimen, huomaat taas luvanneesi hoitaa homman...
Au Renoubel du tens
koputus:
8
Kantele 1
Kantele 2
1.
säv. tuntematon, Ranska, 1200-l Anonymous, French 13th Century sov. Liisa Lilvanen sov. Liisa Lilvanen
2.
15
KANTELE
1·2007
19
NUoTTILIITE 4
huilu kantele I
rakastaa, Rakastaa, RAKASTAA
säv. Liisa Lilvanen
H C
Herkästi, kauniisti
kanteleII
3
H
5
C
7
9
C
KANTELE
1·2007 22
NUoTTILIITE 4
2
11
13
C
15
C
KANTELE
23 1·2007
NUoTTILIITE 4
3
18
21
C
23
KANTELE
1·2007 24
Keinutellen
1.Käy nuo - ret kir - kon p
Häälaulu
NUoTTILIITE 4
säv. Martti Syrjäniemi sov. Helli Syrjäniemi san. tuntematon
5
käy - tä - vää, se
A
py - hä
mf
si - de
rak
-
ka - us
ja
Tai - vaan I
A
mi - kä hei - tä
H
yh - dis - tää,
siu
B
on
-
sän
-
na - us.
2. He alttarille kulkevat, ja yhteisesti lupaavat: Vain kuolo meidät erottaa, niin tahdomme me rakastaa.
3. Niin tekin saatte uskossa, matkanne alkaa toivossa. On rikas Taivaan Isämme, hän antaa kaikki tarpeemme.
4. Jos päivä sumun joskus saa, ja aurinko jää pilven taa, käy luokse armoalttarin, se sumupilven poistaapi.
5. Ja jälleen taivas kirkkaana, kuin juhlapäivän aamuna, on taasen kevyt kulkea, puoliso näkyy rakkaana.
6. Me Jumalalta pyydämme, et siunaisi hän matkanne. Hääjuhliin kerran taivaassa, saavutte juhlapuvussa.
Marja Turu 7/2003
Fm D G A B m G B Bm 11 D E m A G A 16 D E m G D 6
A D A G D G E m
Häämarssi
KANTELE
25 1·2007
ILmoITUKSET
KALEvALANPÄIvÄN KoNSErTTI
28.2. 2007 klo 19 Espoon Karakalliossa, Monitoimitalo, Mus. opisto Juvenalian kanteleensoittajat esiintyvät. Vapaa pääsy.
FocUS mATThEw whITTALL
Matthew Whittallin sävellyskonsertti, 13.03.2007 klo 20:30, Sibelius-Akatemia, konserttisali, P. Rautatiekatu 9, Helsinki, Liput 10/7 Lippupisteestä ja tuntia ennen ovelta, ohjelma: Points of Attraction (2007) ke., Sketches before a storm (2005), Rain/Fall (2003), As One Listens to the Rain (2003), Shiki (Four Seasons) 2004-06 ke., esiintyjät: Eva Alkula, kantele, Tommi Hyytinen, käyrätorvi, Tiina Karakorpi, piano, Matthew Whittall, piano, Hanna Kinnunen, huilu, Laura Vikman, viulu, Helsingin kamarikuoro, Esko Kallio, kapellimestari, Musica nova Helsinki -festivaalin ohjelmaa, www.siba.fi/fin/konsertit
UUSINTA-KAmArIYhTYEEN KoNSErTTI
Musica Novassa Kansallisoopperan Almi-salissa 16.3.2007 klo 17.00, Säveltäjäniminä mm. Lintinen, Raasakka ja Savikangas · www.musicanova.fi
"FINNEN IN PrAgUE!"
NBE (Nederlands Blazers Ensemble), Eija Kankaanranta & Sanna Kurki-Suonio Juhani Nuorvalan musiikin parissa. Tsekin filharmonisen orkesterin Rudolphinum-teatteri 28.3.2007 klo 19.30, www.nbe.nl/season
jYrKI LINjAmAN SÄvELLYSKoNSErTTI
SAVONRANTA
7.6.2007 klo 14 klo 17 avajaiset ja konsertti, Sampola Kantele-näyttelyn avajaiset, Piippuhalli
Sibelius-Akatemian konserttisalissa 17.4.2007 klo 19.30 · www.siba.fi/fin/konsertit
KIELTEN KErTomAA KANTELEKoNSErTTI
Nikolainsali, Asemakatu 6, Jyväskylä, pe 23.3.2007 klo 18.30, Heidi Äijälä, kantele, Auri Niskanen, viulu, JAMK Barokkitrio, Händel * Jalkanen * Kostiainen (ke) * SaintSaëns, Pekka Kostiaisen kanteleteoksen kantaesitys sekä musiikkia monipuolisesti eri aikakausilta, järj. Jyväskylän kaupunki, kulttuuripalvelukeskus
7.8.6.2007 klo 20 "Hiljainen haltioituminen", Kanteleliiton 30-vuotisjuhlan läpi yön konsertti, Sampola 8.6.2007 klo 10-16 A.O.Väisänen ja Kantele -seminaari, Sampola klo 19 kirkkokonsertti, Savonrannan kirkko 9.6.2007 klo 10 "jouhikkopäivä" Villasjouhikkoprojektin -vuotisjuhla
SATojA SÄvELIÄ - moNIA KIELIÄ
LuoMuKanteleet ystävineen juhlakonsertissa Kanneltalossa, Klaneettitie 5, Helsinki, la 24.3.2007 klo 16, Konsertissa esiintyvät LuoMuKanteleet-yhtyeen lisäksi Hollolan nuorisoseuran kansantanssiyhtye Kallet ja Kaisat, Paussi-yhtye sekä viulisteja ja kitaristeja Luoteis-Helsingin musiikkiopistosta. Liput 5
FINN-KANTELEET
A.O.Väisänen symposiun IV järjestetään yhteistyössä Kanteleliitto ry:n ja Kansanmusiikin tutkimuksen A.O.Väisänen seura ry:n kanssa 4.7.6.2007 Jouhikonrakennuskurssi ja soiton alkeet. Lisätiedot: Kulttuuriagentit ry/Arvo Pyykkönen 044-5684485 Myydään O. Koistisen rakentama 36-k kaunisääninen kotikantele (8 vaihtajaa). 044 521 9006 (Helsinki) Sähkökantele myytävänä. Hp. 9 000 / tarjous. Malli on Koistinen Eletric. Tied. 050 3819 378 Myydään P. Lovikan valmistama 38-k konserttikannel vm.88. Hp.2400 (sis.kantele, laukku, viritysavain ja mittari) Tied.miel klo 17 jälk.p.0504920973/Päivi tai paivi. elomaa@elisanet.fi Myydään uudenveroinen 36-k kotikantele (Leskelä) koteloineen. Tied. ja tarj. 0400 603 480
konsertoivat Porvoon Pikkukirkossa 14.3. klo 19 sekä Helsingissä Ritarihuoneella 28.3. klo 19. Tervetuloa!
KANSAmUSIIKIN TEEmAvIIKKo
Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto järjestää kansanmusiikki-teemaviikon 20.-25.3. Tuusulassa ja Järvenpäässä · lasten kansanmusiikkikonsertti, kansantanssimuskari ja soitinrakennuspaja.
mAANANTAIKLUBIT
Pitskun kulttuurikirkossa Henrikintie 25 A 1, Helsinki, Konsertteja kaikille. Joka maanantai klo 19, 10/7, 0503649962 · www.pitskunkulttuurikirkko.net
KANTELE
1·2007 26
ja soitot paranee
11
Voimakas, kaunis ääni, kaunis ulkomuoto. Varustettu hihnalla. Lisävarusteena mollivaihtajat, mikitys, laukku. Värit: puunvärinen, keltainen, punainen ja turkoosi.
Lasten KANTELE
TEKSTI: NINA AMpUJA, KUVAT: AMADEUS JA EMMA AMpUJA
Nurinpäin vai parhain päin?
Tänään matkataan aikakoneella 'ennen vanhaan' -aikakauteen. Otetaanpa nyt kantelot esihin ja lauletaan tuttuja kansansävelmiä koko perheen voimin. Kertomukseen voit taas halutessasi loihtia ääniefektit. (Aloita kääntämällä aikaa taaksepäin ja lehti nurinpäin.)
KANTELE
1·2007 28
Niäp niahrap iav niäpnirun
Tervetuloa nuotan vettoon... kertomukseen mitä tapahtui, kun ukko kantelon kotihin kantoi. Olpa kerran kauan kauan sitten ukko ja akka, jotka elelivät mökkirähjässään mehtän laijalla. Olvat perin kummallinen pari tuo ukko ja akka. Kaik oli heijän kodissaan nimittäin nurin niskoin. Onnettomuus ol koetellu ukkoa ja akkaa vuosikymmeniä sitten ja tila ol noiduttu nurinkuriseks. Ukon nimi ol Martta ja Akan nimi ol Kustaa. Akka ol päätä pidempi kui ukko ja ukolla ol puolta pidempi tukka kuin akalla. Kissa haukkui hauuuu, koira naukui miauuu. Lehmät ammuivat kukkokiekuuta ja hyttyset kotkottivat ohikiijellessään kuten kanatarhan kanat. Ol siinä ketulla ihmettelemistä, kun pisti päänsä sissään navetan ovesta. Kanat kotkottivat, mutta kanoja vaan ei näkynnä missään... hyttysiä ol sitäkin enempi. Luuli kettu hulluks tulovansa, kun itkeskeli pojilleen maailmalla tapahtunutta. (Soita laulu: "Kettu itki poikiansa"). Eipä kettu arvanna, mitä ne kanat sanoivat. (Keksi kanteleella kanojen teema) räjäläkeen kammarin poikki. Saapuivat ovelle. Kuis kuomasen on oleva? Huus Ukko kantelonsa takkaa. Akka vikisten väris ukkonsa takana. Piti kiinni paijan helmasta ja vääns kyyneltä. Nyt tais loppu tulla ukkosein... mutta soita viel yks värssy viimoisten aikojen kunniaks. Niin Ukko kohotti kantelonsa ja viänsi ilimoille sellasen värssyn, että kylältä tul väki sitä kahtommaan. Mistä soinnun suloisimman, laulun voiman mahtavimman keksi ukkonen soitella? (soita laulu ohjelmistostasi) Väkeä tul Tiukulasta, Taukolasta ja Toukolasta. Kontiosta ei näkynnä jälkeäkkään. Ukko ja Akka tulvat ulos talonpahasestaan, perässänsä naukuva koira ja haukkuva kissa. Kantelo alko raikummaan. Pistivät he tanssiks koko kyläpahasen väk. Ensiks veettiin katrillit, siihen piälle parit piirileikit ja lopuks köysi nuotan vettoon. Toises pääs ol kylänväki ja toises ol ukko kannel kainalossa, akka helmoissaan navetan väk. Köysi kiristy kiskolle, kylän väk ol jo voittelolla, kunnes äkkiä tul voimaa toiseen piähän ja ukko ja akka voiton veivät. Mistä voimat kontion, kylänväkeä puhutti. Kiännyttiin katsomahan ja kyllä siinä monen nauru hyyty. Arvaahan sen, kun pihassa seisoo metsän mahtavin mesikämmen. Silloin ottaa kylän väk jalat allensa ja juoksoo minkä kintuistaan pääsöö. Sitäpä Ukko ja Akka ihmettelemähän. Mitäs nuo nyt pelästy? Eihän tuota pelätä tartte, meijän ommaa karvasta karjua. Lönkytteli leikkimään laiskasti, nuotanvettoon ihastunut kotikontio. Arvotus ol silti ratkasemati. Mistä Martan murahukset, murahukset murtehiset? Murahukset soiton aluks kylänväkeä viettelemähän. Samassa muisti akkapolonen, eihän Martta ja Kustaa olleet panneet murenttakkaan suuhun soiton huiman huvittaessa. Ukon mahahan se siel murahtel sängyssä kuin kontio konsanaan. Niin juoks akka komerolle. Vetäs veitsen vihlovan esihin. Leikkas yhen, leikkas toisen ja sitten vielä kolomannen lihan kantturan. Soitto ol tainnuttanna myös hyttysen, joka nälissään laskeutu akan käsivarrelle. Silloin kuului ohut iii... soiton mahti ol raukaissut taian ja kaik kiäntyi taas parhain päin.
Noh päivät vierivät etteenpäin ja yöt tietennii myös. Kiikuskeli kiikussaan akka, kunnes tunsi puun katkeevan altaan. Niinpä läks ukko Vaasan nikkarin puheille ostelemmaan uutta kiikkustuolia akalleen. (Soita laulu: "Keinustuolin minäkin ostan") Mitäpä siihen akka sanomahan, kun ukko kaupoilta tullessaan toi kiikun sijjaan kantelon kotihin. Mitä sillä tekemähän, akka ihmettel, kun ukko kanteloaan esittel. Niinpä ukko rimputtel yhen sävelen, perähän toisenpolosen ja sitten niitä säveliä sieltä satelemahan toisen tuhannen puolikasta. Akka alko anelomahan, tahon toisen kappaleen kuulla. Ja niin ukko soitti. Soitti ensin yhen viisun (soita tuttu kansanlaulu), vetäs hihastaan toisen hitin (soita toinen) ja kolomannen (kolmas)...iltaan asti soitteli. Eivät muistaneet ukko ja akka syödä ollenkaan. Hoilottivat ja soittelivat. Nukkumaan kävivät kannel keskellänsä, kansanlaulujen tuudittaessa. Tul yö. Kuului murahus, kuului toinennii murahus ja vielä kolomas. Akkapa säikähti oikein kunnolla. Mehtän Otsoko se tuolla tuollalailla leukojaan louskutteli? Ettei vaan kaatasi koko mökkipahasta. Ukko kuorsas kuorsaamistaan. Herräätkös siitä. Kontio oveamme kolokuttaa (koputa ponteen)... akka kavahti. Ukko tarttu kantelohon tek siitä suojan parahan. Tallustivat per pe-
29
KANTELE
1·2007
Ismo Sopanen:
Kantele on yksi kivijalka elämässä
TEKSTI: ARJA KANgASNIEMI
Ismo Sopasen varhaisimmat musiikkimuistot ovat äidin laulut. Kotona soi myös isän viulu sekä Sopasen sisarukset -trio. Ismon kanteleinnostuksesta sai alkunsa myös 30-vuotias Kanteleliitto.
Ismo Sopasen kiinnostus musiikkiin heräsi kymmenvuotiaana. Isä harrasti nuoruudessaan klassista ja viihdemusiikkia sekä myöhemmin kuorotoimintaa, äiti lauloi hengellisiä ja karjalaisia kansanlauluja. Aluksi Ismoa kiinnosti harmonikan soitto, mutta lopulta pitemmän korren vei kantele. Sen opiskelu järjestyi kotikauppalassa Nokialla asuvan kanteletaiteilija Marjatta Puupposen (myöhemmin Markkula) johdolla.
"Aluksi en tiennyt kanteleesta mitään, mutta ensimmäisten kappaleiden myötä innostuin kovasti sen äänestä. Aloitin 30-kielisellä, diatonisella kanteleella. Sillä soitin Paul Salmisen Kantelekoulua ja opettajan tekemiä sovituksia lasten- ja kansanlauluista", muistelee Ismo. Into soittamiseen oli kova, sillä Puupposen muutettua Helsinkiin vuonna 1954 Ismo jaksoimatkustaa soittotunneille ensin Helsinkiin, sitten Hämeenlinnaan. "Oma soitin täytyi olla mukana, joten isä toi sen pyörällä kouluun. Sieltä menin linjaautolla Tampereen rautatieasemalle, josta
KUVA: ARJA KANgASNIEMI
KANTELE
1·2007 30
matkustin Hämeenlinnaan. Kotiin tulin viimeisellä junalla puolen yön maissa. Ihmeellistä kyllä, koulu meni paremmin kuin aikaisemmin, vaikka soittoharrastukseen meni enemmän aikaa." Taitojen karttuessa Ismo alkoi saada keikkoja sekä yksin että yhdessä siskonsa Ailan ja veljensä Jounin kanssa. Sopasen sisarukset -yhtyeessä Aila lausui Kanteletarta, Jouni lauloi suomalaisia kansanlauluja ja Ismo säesti heitä molempia. "Kaksipa poikaa Kurikasta ja muut aikuisten laulut kuusivuotiaan pojan laulamana herättivät hilpeyttä yleisössä. Esiinnyimme paljon iltamissa, pari kertaa Tapio Rautavaarakin oli samassa paikassa. Parhaimmillaan meillä oli lähes parisataa keikkaa vuodessa."
Sopasen sisarukset -trio Nokialla vuonna 1956, vas. Aila, Ismo ja Jouni.
Kanteleen asema vahvistuu
Ylioppilaskirjoitusten ja armeijan jälkeen Ismo työskenteli kansakoulun opettajana, kalatalousneuvonta-alalla ja Erämies-lehdessä. Vuonna 1971 hänet kutsuttiin kanteleopettajaksi Tampereen Musiikkiopistoon. "1970-luvulla rupesi mielessäni viriämään myös ajatus eri puolilla Suomea asuvien kanteleensoittajien yhdistymisestä. Kutsuin tietooni saamani kanteleihmiset koolle Tampereelle tammikuussa 1977. Vastaanotto oli innostunut ja päätimme perustaa Suomen Kanteleensoittajat ry:n. Muutaman vuoden jälkeen nimi muutettiin Kanteleliitoksi." Innokkaan toiminnan myötä 1960-luvun lopun kanteleharrastuksen alamäki alkoi kääntyä parempaan suuntaan. Alettiin järjestää kanteleensoittokilpailuja, valtakunnallisia kantelekonsertteja eli Kanteleparaateja ja tilata sävellyksiä kanteleelle. Soitinta tuotiin esiin erilaisilla tempauksilla, esimerkiksi esiintymällä presidentille ja muille arvovaltaisille ihmisille. Kantele-lehti perustettiin ja kanteleensoiton opetus systematisoitui musiikkioppilaitoksiin.
Ismo Sopanen on vaikuttanut voimakkaasti kotikaupunkinsa Tampereen ja Hämeen kantele-elämään.
KANTELE
31 1·2007
"Liiton aloitteesta kanteleensoiton opetus Sibelius-Akatemian solistisella osastolla alkoi vuonna 1986. Kansanmusiikin opetukseen kantele oli tullut jo 1970-luvun puolivälissä Martti Pokelan kursseilla sekä koulujen musiikinopettajakoulutuksessa. Vuonna 1983 Sibelius-Akatemiassa aloitti kansanmusiikin osasto." Ismo on tyytyväinen, että nykyään erityylistä musiikkia soittavat kantelistit tekevät yhteistyötä. Kanteleliiton matkan varrella oli myös aikoja, jolloin joukko oli vaarassa hajota sen vuoksi, että kantelemusiikille oli aukaistu uusia ulottuvuuksia eikä pelkästään pitäydytty perinteessä. "On ollut kuitenkin hienoa, että alan mestarit ovat olleet matkassa mukana ja antaneet oman panoksensa soittimen kehittämiselle. Nykyisen kaltaista koulutusta, julkisuutta, ammattilaisuutta, monipuolista musiikkia ja korkeatasoisia soittimia tuskin olisi olemassa ilman monia aktiivisia ihmisiä. Nyt on nuoremman sukupolven vuoro viedä asioita eteenpäin ja hyvältä näyttää! Toivottavasti ennakkoluuloton ja rohkea meininki säilyy jatkossakin."
Sopasen tyttöjen kanteletrio Sterssi ja Ismo parikymmentä vuotta sitten.
Ismo, Taina, Satu ja päivi musisoivat yhdessä vuonna 1976.
KANTELE
1·2007 32
Monipuolisuus on valttia
Ismolle kantele on yksi kivijalka elämässä. Hän on tehnyt valtavan työn kanteleharrastuksen eteen sekä esiintynyt ja kilpaillut Suomessa ja ulkomailla. Useat Ismon oppilaista ovat valmistuneet ammattimuusikoiksi. "Myös tyttäreni Päivi, Taina ja Satu soittavat ja ovat opettaneet kanteletta. Sadulla musiikista tuli ammatti ja hän on Kanteleliiton nykyinen puheenjohtaja. Lastenlasten soitinvalikoimassa on toistaiseksi kantele, viulu ja kitara." Ismo kannattaa monipuolisuutta ja ennakkoluulottomuutta. Hän on soittanut klassista, pelimanni-, viihde- ja populaarimusiikkia ja tehnyt erilaisia sovituksia. "Suomalaisessa kanteleessa on tietynlainen herkkyys ja soinnillinen sävykkyys. Se on kanteleen voima. Se on erilainen kuin esimerkiksi niissä kanteleissa ja kanteleen serkuissa, joissa kielistö kulkee tallan kautta." Kaksi vuotta sitten Ismo jäi eläkkeelle ja elää nyt seesteisen kiireettömyyden kautta. Tosin hän tekee edelleen töitä Kanteleliiton valokuva- ja äänitearkistojen kanssa, soittaa kanteletta ja esiintyykin silloin tällöin. Hän käy myös mielellään erilaisissa konserteissa. Musiikin saralla Ismo on romanttisen ja tonaalisen musiikin ystävä, johon ovat tehneet vaikutuksen muun muassa Schubert, Grieg, Sibelius ja Oskar Merikanto. "Kanteleurallani esikuvina ovat olleet oma opettajani Marjatta Puupponen, kanteletaiteilija Ulla Katajavuori sekä pelimanneista Viljo Karvonen ja Eino Tulikari. Ja tietysti Paul Salminen, joka teki valtavan elämäntyön kehittämällä suomalaisen konserttikanteletyypin." Musiikin lisäksi Ismo nostaa elämässä korkeimmalle pallille perheen, elämän perusarvot ja luonnon. "On mukavaa seurata, miten lapsenlapset kehittyvät ja mitä heillä on elämässä edessään. Luonto kokonaisuutena on tärkeää, ja kalastaminen. Lisäksi pidän matkustelusta vaimoni Marjatan kanssa, joka on myös antanut tuhdin työpanoksen Kanteleliiton hyväksi. Toivottavasti oma terveys ja elämään uteliaasti suhtautuminen säilyvät myös tulevaisuudessa!"
ISMO SOPANEN
· Syntyi Tampereella 5.1.1941. · Aloitti kanteleensoiton 1951 ja esiintymisen 1953. · Teki ensimmäisen oman kanteleohjelman radioon 1956. · Sijoittui mm. Suomen nuorison kulttuuripäivien kielisoitinsarjassa ensimmäiseksi 1957 ja nuorison kansainvälisissä kulttuurikilpailuissa Moskovassa toiseksi 1957 sekä samassa kilpailussa Wienissä kolmanneksi 1959. Voitti Karjalan Liiton kesäkisojen kantelekilpailun 1959 ja 1960. · Pyydettiin Tampereen Musiikkiopiston, myöhemmin konservatorion, sivutoimiseksi kanteleopettajaksi 1971 ja päätoimiseksi 1977. · Teki Suomen ensimmäiset kanteleen peruskurssitutkintovaatimukset musiikkiopistoon 1974. · Sai valtion puolivuotisen apurahan 1970, 1976 ja 1980. · On konsertoinut mm. Kazakhstanissa 1972, Ukrainassa 1974 ja Ruotsissa 1976. · Kutsui koolle Suomen Kanteleensoittajat ry: n perustavan kokouksen 15.1.1977 ja sai yhdistyksen puheenjohtajuuden. Ensimmäinen Kantele-lehti ilmestyi 1979 ja sen säännöllinen julkaisu alkoi 1983. · Julkaisi Suomalaisen suurkanteleen oppaan 1987. Se sisälsi mm. uusia soittotekniikoita ja ohjelmistoa. Teki kanteleen varhaismateriaalia esittelevän Kiva kantele -oppaan yhdessä Satu Sopasen kanssa 1992. · Ryhtyi Kanteleliiton osapäiväiseksi toiminnanjohtajaksi 1983, josta jäi eläkkeelle 1.2.2005. · Sai Kalevalan juhlavuoden mitalin 1985, ensimmäisen Vuoden Kantele -tunnustuspalkinnon 1987 ja Folk Music Festival Kaustinen -plaketin 2000. · Sai Director musices -arvonimen 1991.
KANTELE
33 1·2007
TEoKSIA
Tapio Nevanlinnan jälkisarjallisuuden ääniä
12-sävelinen rivi ja sen toisto Soimisestateoksen tahdeissa 10 ja 11.
Soimisesta
TEKSTI: EVA ALKULA, KUVA: EVA ALKULA JA ILARI IKÄVALKO
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta "soimisesta"? Esitin kysymyksen muutamalle ystävälleni, musiikin suurkuluttajille ja kantelefaneille. Vastauksia olivat mm. "värähtely", "värit", "aallot", "viesti" tai yksinkertaisesti: "Soiminen. Pitäisikö siitä tulla jotain muuta mieleen kuin soiminen?"
Tapio Nevanlinnan kanteleelle säveltämä sooloteos Soimisesta valmistui vuonna 2001 teoksen tilaajan, Katja Pitkäsen ensikonserttiin. Tuolloin säveltäjä luonnehti teostaan konserttiesitteessä seuraavasti: "Soimisesta etenee eripituisin siirtymin, joissa pääosin huiluäänin tuotettu kromaattinen ja rauhallinen melodisuus korvautuu vähitellen eloisammilla, mutta harmonisesti staattisemmilla helkytyksillä. Näin kappaleen alkupuolella on vain vähän tarvetta viritysmuutoksiin (johtuen huiluäänistä) kun taas loppupuolellakin edelleen melko runsas kiinteävireisyys nojaa lähinnä harmoniseen pelkistykseen ja pysyvyyteen. Ensiyritelmissäni jäsentelin kappaleen tapahtumia väliotsikoilla, joita en lopulta poistanutkaan nuottikuvasta: huiluin, tipoin lauluin, katsein helein kuvin avarin." Soimisesta herätti minussa suurta kiinnostusta heti ensi kuulemalta. Sen moninaiset sointivärit ja erilaiset karakterit vaativat soittajalta hyvin hallittua ja monipuolista soittotekniikkaa sekä muodon hallintaa. Soittotekninen haasteellisuus ja erilaisten sointien kirjo houkuttelivat minut tarttumaan teokseen ja tutustumaan siihen yksityiskohtaisemmin.
1982. Viime vuosina hän on opettanut lähinnä sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelman opiskelijoille sävellystä, satsioppia ja orkestrointia. Nevanlinnan musiikki perustuu jälkisarjallisuuteen ja sen taustatekijänä vaikuttavaan dodekafoniaan. Jälkisarjallisuudelle tyypillisiä piirteitä ovat esimerkiksi kuvioiden nopea toisto muunneltuna, rivitekniikka, tonaalisuuden ja tonaalisen keskiön välttäminen ja eräänlainen "systeemihakuisuus", joihin myös esitelty teos Soimisesta nojaa. Nevanlinnan tekstuurissa on havaittavissa pyrkimys jatkuvaan muutokseen ja uudistumiseen. Samat tai samantyyppiset, eripituisiksi laajenneet melodiset kuviot toistuvat usein myös samanaikaisesti, mistä syntyvät harmoniset kentät ja säveltäjälle tyypillinen taipuisasti etenevä rytmiikka. Harri Suilamo mainitsee Tapio Nevanlinnan musiikkia käsittelevässä kirjoituksessaan termin intermelodia. Se on pitkälinjainen sävelten liikerata, joka sulautuu kulloinkin vallitsevaan sointikuvaan luoden kuitenkin laajamittaisen ja selkeästi erottuvan melodisen juonteen. Nevanlinnan musiikissa intermelodia toimii usein muuntujana, joka etenee sumeasta kirkkaan selkeään. Sävellystyössä Nevanlinnan peruskysymyksiä on esimerkiksi: "Miten samanaikaiset ja peräkkäiset intervallisuhteet on saatettavissa sopusointuun, jossa nämä noudattaisivat samoja valintakriteerejä, kohtaisivat toisensa samassa jännitehorisontissa?"
Säveltäjäkuva
Tapio Nevanlinna (s.1954) opiskeli Sibelius-Akatemiassa ensin solistisella osastolla lyömäsoittimia ja alttoviulunsoittoa sekä myöhemmin sävellyksen ja musiikinteorian osastolla Paavo Heinisen oppilaana. Sävellyksen diplomin hän suoritti vuonna 1986. Alttoviululla hän musisoi edelleen, lähinnä omaksi ilokseen yhteissoittoa harrastavassa kvartetissa. Nevanlinna on toiminut Sibelius-Akatemian opettajana vuodesta
KANTELE
1·2007 34
Tämä varmasti herättää kysymyksiä, voiko musiikillinen luomisprosessi olla taulukoiden laatimista ja niiden toteuttamista, onko muusikko parhaimmillaan vain etevä laskija ja merkkiviidakon koordinaattori ja pitääkö musiikin kuuntelijan olla ennen kaikkea älykäs voidakseen käydä kuuntelemassa nykymusiikkia? Nevanlinnalle säveltäminen on systemaattisuudestaan huolimatta ennen kaikkea hiljentymistä kuunteluun, luontevaa ja itsestäänselvää asettautumista musiikin vastaanottajan asemaan. Hän etsii musiikista makuja, tuoksuja ja kuuntelemaan pysähdyttäviä vivahteita - maiskuteltavaa korvalle. Nevanlinnalla on kyky haltioitua soittimen äänestä sinänsä, mikä voisi olla yksi tekijä säveltäjän kyvyssä kirjoittaa instrumentille luontaista ja virtuoottistakin kudosta soittimelle kuin soittimelle.
teosten sävelkielessä voi huomata samanlaisia sävyjä, kuten esimerkiksi nopeasti helmeilevää, diskanttisävytteistä sointia tai terävän metallisena soivaa kirkkautta. Samankaltaisuutta puoltavat myös rytmiset yhtäläisyydet, esimerkiksi triolit, kvintolit, synkoopit ja näiden yhdistelmät, joita on rytmitetty staccatoin tai tauoin. Nevanlinnan musiikille on ominaista kirkkaus ja soinnillisuus. Hän luo taitavasti hienovaraisista sävyeroista ja verhotusta toistosta muodostuvaa kudosta tuoden esille hahmojen ja kuvioiden eri puolia erilaisen tekstuurin ja vaihtuvan rytmiikan avulla. Musiikin kirkkaus tulee esille myös monien teosten nimissä, kuten esimerkiksi pianosonaatti Lasikaktus (1984) tai sooloviuluteos Yli kirkkaan (1983).
Eva Alkulan analyysiä Soimisesta.
Kanteleesta ja kirkkaudesta
Soimisesta on Tapio Nevanlinnan toinen kanteleelle kirjoittama teos. Keltaisena hehkuu auringon multa nauhateoksessa vuonna 1994 Nevanlinna käytti eri tavoin viritettyä ja preparoitua viisikielistä kanteletta. Vaikka kanteleella on säveltäjän mukaan varsin ratkaiseva rooli teoksen äänimateriaalissa, on vuonna 1997 valmistunut teos Foto 2 kanteleelle ja vibrafonille (kantaesitys Helsingissä 27.4.1997, Ritva Koistinen ja Timothy Ferchen), hänen ensimmäinen kanteleelle kirjoittamansa teos. Viimeisin Nevanlinnan kantelesävellyksistä on kahdelle kanteleelle kirjoitettu Hypatian ripset, vuodelta 2005 (kantaesitys Helsingissä 3.2.2006, Eva Alkula ja Katja Pitkänen). Edellämainittujen
Muodosta ja sointimaailmasta
Soimisesta koostuu neljästä jaksosta. Jaksot jakaantuvat useaan eri taitteeseen ja ne edelleen useaan eri vaiheeseen. Yksi harjoitusprosessin aikana esille nousseista suurista haasteista olikin näiden pienistä palasista, musiikillisista eleistä ja -siirtymistä muodostuvien vaiheiden, taitteiden ja lopulta jaksojen yhdistäminen yhdeksi suureksi, pitkistä linjoista muodostuvaksi tulkinnaksi. Teoksen avaa jakso "Huiluin, tipoin". Tämän lyhyehkön jakson (11 tahtia) toinen esitysmerkintä on "tunnustellen, pisaramaisesti". Esitysmerkinnät toteutuvat runsaiden huiluäänien ja staccatojen avulla sekä luonnollisesti rubatomaista rytmiä seuraamalla.
KANTELE
35 1·2007
Jaksossa, kuten myöskään koko kappaleessa, ei ole selkeästi toistuvaa metristä sykettä, vaan rytmi on ikään kuin jonkin tunnustelua tai etsiskelyä. Soivan tilan efekti syntyy yläsävelistä, jotka pääsevät soimaan vapaasti kun sammutuslautaa ei käytetä, vaan kaikki sammuttelu tapahtuu sormin. Johdattelisiko "huiluin, tipoin" kuulijaa kuuntelemaan teoksen nimen mukaisesti kanteleen "soimista"? Teoksen toinen jakso, "lauluin, katsein", on luonteeltaan vilkkaampi ja voimakkaampi kuin sitä edeltävä. Musiikki pyrkii eteenpäin ja kasvattaa jännitettä kohti teoksen dramaattista huipentumaa, joka saavutetaan kolmannessa jaksossa. Eteneminen ja kasvu on kuitenkin epätasaista, koska eteenpäin pyrkivät vaiheet vuorottelevat rauhallisten ja staattisten vaiheiden kanssa. Kasvua kuvailevat myös tiuhaan tapahtuvat muutokset kromatiikassa. Tämä jakso on kauttaaltaan hyvin soivaa tekstuuria, mikä sopii esitysmerkinnän luomaan illuusioon jakson tunnelmasta. Kolmannen jakson, "Helein", aikana teoksen dramaturgista linjaa nostetaan edelleen kohti sen huipentumaa. Viimeinen huipentumaa edeltävä taite on painokas ja energisesti eteenpäin liikkuva. Energinen tempo muuttuu kiihkeäksi ylöspäisten, kolmiviivaisen oktaavin alueella olevien glissandojen voimistuessa huipentuman loppua lähestyttäessä. Glissandot kiihtyvät ja voimistuvat äärimmilleen, kunnes kenraalipaussin jälkeinen "syvä huokaus", molto sospirando, purkaa syntyneen jännitteen voimakkaan bassokieliltä soitetun vastakkaisliikkeen d-eb-c#-fb-h#-gb-a# avulla. Säveltäjä totesi teoksen harjoitustilanteessa, että tämä kuvio symboloi jonkinlaista huipentuman saavuttamisen jälkeistä romahdusta. Sitä seuraa vastakkaisliikkeen sävelille perustuva, pehmeästi ja rauhallisen rubatomaisesti etenevä melodia. "Kuvin avarin" palaa teoksen alun tunnelmiin, huiluääniin ja niiden sytyttämien yläsävelien luomaan soivaan tilaan. Luoko tämä mielikuvan avarista kuvista? Tätä luonnehdintaa korostaisivat esitysmerkinnät molto sostenuto ("voimakkaasti pidätellen"), molto tranquillo ("erittäin rauhallisesti") ja sereno ("selkeästi"). Teoksen dramaturgian kannalta katsottuna nämä symboloivat minulle soimisesta kertovan tarinan viimeisiä lauseita, juonen kiteyttämistä ja loppuunsaattamista. Soimisesta päättyy epilogitaitteeseen, jossa äärimmäisen hiljainen ja staattinen 1/16-osa kuviointi säveltäjän mukaan kuvailee kaukaa kantautuvaa kirkonkellojen soimista.
Soimista etsimässä
Teoksen harjoitteluprosessini oli täynnä uudenlaisten äänentuottamistapojen etsiskelyä ja niitä palvelevan soittotekniikan kehittelyä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat erityisesti teoksen alku- ja loppupuolen huiluäänijaksot, joissa sormitekniikan lisäksi suuri osa teoksen soittotekniikasta perustuu kokonaisvaltaiseen käsien liikesuuntien hallintaan ja käsien tasavertaisuuteen. Harjoitellessani teosta etsin mahdollisimman yksinkertaisia liikeratoja, joiden avulla voisin toteuttaa soinnillisesti ja rytmisestikin haastavan tekstuurin vaatimukset. Liikeratojen yksinkertaistaminen edellytti minulta myös uudenlaisten soittotapojen, esimerkiksi erilaisten huiluäänitekniikoiden etsiskelyä ja tilannekohtaisesti vanhan, jo opitun ja käytännössä testatun tekniikan kyseenalaistamista. Alkuvaiheessa harjoittelu ja käsin kirjoitetun, kompleksin nuotin lukeminen oli varsin työlästä, mutta lopulta sitäkin antoisampaa. Soimisesta sisältää monia musiikillisia ajatuksia, joita toteuttaessaan soittaja voi kokea löytävänsä uusia ulottuvuuksia sekä soittimestaan että soittotekniikastaan. Itselleni eräs soinnin ja sitä kautta tulkinnan etsimisen lähtökohdista oli ihmisäänen moninaisuuden ja sävyrikkauden, esimerkiksi puheen, laulun, synnyinparkaisun tai hikkanaurun tavoittelu. Nimi kuvaa teoksen luonnetta erittäin hyvin: teos välittää uudella tavalla kanteleen monipuolista sointimaailmaa soittajalle ja kuulijalle. Se ei ole kuitenkaan helposti lähestyttävää musiikkia mm. säveltasojärjestelmänsä ja muotonsa vuoksi. Soimisesta edustaakin yhä yhtä tämän hetken vaativimmista kanteleelle sävelletyistä, niin kutsutun klassisen taidemusiikin sooloteoksista.
LÄhTEET: Suuri Musiikkitietosanakirja, Weilin&Göös/ Otava, 1991 Grove Music Dictionary, Osmo Tapio Räihälä, 2001-2002 Kimmo Korhonen: Suomalaisia nykysäveltäjiä 19651990, 1990 Harri Suilamo: Tapio Nevanlinna, FIMIC 1999 Tapio Nevanlinna: konserttiesite 2001 Tapani Länsiö: Radio Ylen Ykkösen musiikkiohjelmat, 2001 www2.siba.fi/koulutuskeskus/ www.siba.fi/sate
KANTELE
1·2007 36
Kahdellatoistakymmenentä kielellä . . .
TEKSTI: RAUNO NIEMINEN
...saapi melkein kaikenlaiset nuotit menestymään.
1800-luvun sanomalehdissä kanteleesta on kirjoitettu enemmänkin suomalaisen kulttuurin symbolina kuin soittokoneena. Yksi vanhimpia lehtiartikkeleita, jossa annetaan myös ohjeita itse soittimen rakentamiseen, on julkaistu Maamiehen ystävän numerossa 30, 25.7.1846. Artikkelin Kanteleen teko on kirjoittanut nimimerkki S-l-s.
Kanteleen teko
K
aikilla kansakunnilla on joku soittowärkki eli aset ollut ensimmäisiä sivistymisen wälikappaleita, ja useimmillen niiden tekijöille on annettu Jumalallinen kunnia, ja soitollen luettu erinomainen woima. Kuitenkin oli tarpeen että ihmisillä oli jo muita tietoja ja taitoja, ennenkin soittoaset tuli toimeen. P.Raamattu selitää Jubalkainin oppineen takomaan waskea ja muita metallia ennekuin Jubal taisi torwen tehdä.
kanssa, laitain niimuodoin pitäisi oleman putous lukuja myöten pitkät; mutta minulla ei ole tilaisuutta koetellani kumpika lienee parempi, waikka melkein luulen tuon viinnomman paremmaksi. Minäkin tein muinoin kanteleen kuusisista laudoista; mutta kehä ei tahdo pysyä kiinni kannessa, jonwuoksi luulen yhdestä puusta tekemisen parhaana, näin tulewat päätkin paksummiksi kuin laidat. Sekä kannen että laitain pitää oleman hyvin tasaset ja siliät, vaan ei liian ohuet. Mitä wielä kehän korkeuteen tulee: niin luulisin kapeammasta päästä pitäwän olla matalamman, eli 2/3 sitä korkean kuin se on lewiä; mutta leweämmästä päästä ja pitemmältä puolelta kahtakin senwerran korkean; kuitenkin niin tasasen että joka paikka pöytään kiinni sopii. Näin tulee kantele seisomaan kallellansa, jonka en luulisi haittaawan soitantoa. Kielien kiinnityspaikat pitää oleman kowimmasta aineesta; niin olivat Wäinämöisenkin naulat tammesta tasaiset osat, ja aiwan kehän päiden kohdalla, jotta sitä lujemmalta vastaa, jontähden taitaa paras ollakkin, naulain puolimaiseen päähän asettaa kielien alle hewon, eli tallan hyvin kovasta puusta.
anhat kanteleet, joista heleimmät helinät olen tawannut owat yhdestä puusta ja pohjattomat, niin että kansi näyttää pääasiaksi ja pohja aivan tarpeettomaksi; ovat myös kehän päät paksummat kuin laidat, niin myös lewiä pää, jossa naulat ovat, enemmän witalikko, kuin nykyisemmissä. Ajateltuani sinne ja tänne on minun mieleeni pystynyt, että niinkuin kaikki kielen helinä tulee tärinästä, joka niin sanomattoman monessa asiassa pitää yhtä putoamisen
W
N N
ämä asiat eivät sovi ollenkaan jouhikanteleeseen, joka waltakin on paljoa wähäisempi, waan waskikanteleeseen, joka taitaan enentää ja parantaa sanomattomasti. - Kahdellatoistakymmentä kielellä saapi melkein kaikenlaiset nuotit menestymään. iinkuin kaikilla kansakunnilla ovat olleet omat soittoaseensa, joka heidän mielen laatuun on parhain sopinut; niin tulee Suomalaistenkin walistusta wirittäissä kajautella kanteletta.
KANTELE
37 1·2007
LEIrIT
ILOMANTSIN LEIRIKESä 2007 MEKRIJäRVELLä
· 36. KANTELELEIRI 10.17.6.2007 · SOITINRAKENNUSKURSSI 9.17.6.2007 · PIENKANTELEKURSSI VARHAISKASVATTAJILLE 16.17.6.2007 Kanteleleirin hinta 300 sis. perusopetus, ruokailu ja majoitus, rakennuskurssin hinta 75 sis. opetus, pienkantelekurssin hinta 100 sis. opetus Opettajina: Eva Alkula, Arnold Chiwalala, AnneMari Hakamäki, Silja Huovinen, Riikka Jaakola, Eija Kankaanranta, Anna-Karin Korhonen, Jari Lappalainen (musiikin perusteet), Erkki Okkonen (soitinrakennus), Anni Pesonen, Vilma Timonen, Marja Turu ja Mervi Yli-Vainio. · Tiedustelut kanteleleiristä: Saila Kinnunen p. 050-324 6889 tai kinnunensaila@hotmail.com · Tiedustelut soitinrakennuskurssista: Erkki Okkonen p. 040-525 9756 tai erkki@amf.inet.fi · Tiedustelut varhaiskasvattajien kurssista: Vilma Timonen p. 044-516 7558 vtimonen@siba.fi tai Elina Penttinen p. 040-717 3771 epenttin@cc.joensuu.fi Kanteleleirin ja kurssit Mekrijärvellä järjestää Pohjois-Karjalan Musiikki yhdistys ry. Ilmoittautumislomakkeet ja lisäinfoa osoitteesta: www.musiikkiyhdistys.org Aikamatka musiikin maailmaan
KAMU'07
lasten ja nuorten kansanmusiikkileiri Leiri järjestetään 31.7. 3.8.2007 Holman kurssikeskuksessa Nurmijärven Klaukkalassa Valkjärven rannalla. Leirin järjestäjinä ovat Suomen Kansanmusiikkiliitto, Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja Kanteleliitto. Opetusta leirillä saa viulun, kaksi- ja viisirivisen hanurin, puhaltimien, kanteleen ja harmonin soitossa sekä laulussa. Lisäksi myös kokonaiset yhtyeet voivat ilmoittautua yhtyeopetukseen. Leirillä saa yksityisopetuksen lisäksi myös yhteis-, yhtye- ja soitinkohtaista opetusta. Sauna ja uimaranta takaavat mukavan iltaohjelman. Leirin opettajina mm. Anu Itäpelto (kanteleet), Leena Joutsenlahti (puhaltimet) ja Maija Karhinen (haitarit). Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä. Leirin hinta 205 euroa. Tiedustelut: Suomen Kansanmusiikkiliitto, www.suomenkansanmusiikkiliitto.fi, (09) 8731320, toimisto@suomenkansanmusiikkiliitto.fi.
LAHdEN KANTELELEIRI 10.15.6.2007
Finn-kanteleet r.y. järjestää kanteleleirin vanhassa tutussa paikassa Siikaniemen kurssikeskuksen loistavissa tiloissa, viehättävän järvimaiseman keskellä hyvää opetusta ja hyviä aterioita nauttien. Majoitus on 24 hengen hotellitasoisissa huoneissa. Leirillä opiskellaan sekä yksityis- että tasoryhmätunneilla koti- ja konserttikanteleiden soittoa. Lisäksi mahdollisuus saada ryhmäopetusta pienkanteleiden soitossa. Kurssi sopii erinomaisesti myös luokka- ja päiväkotityössä kannelta käyttäville ja sen pedagogiikasta kiinnostuneille opettajille. Myös alkeista aloittavat tervetulleita leirille mukaan. Leirin taiteellisena johtajana Mirva Minkkinen. Ilmoittautuminen (1.3.15.4.2007) ja lisätietoja: Eija Heiskanen, Inkerintie 32, 01420 VANTAA, p. 0400 468 891, eija.heiskanen@helsinki.fi Ilmoittautumislomake saatavissa myös sivulta www.kanteleliitto.org Lahden seurakuntayhtymän Siikaniemen kurssikeskuksen osoite: Siikaniementie 210, 16730 KUTAJÄRVI. www.siikaniemenkurssikeskus.fi
KANTELE
1·2007 38
Naantali Trad.
MUSIIKKIKURSSI 31.7.4.8.2007
Naantalin Musiikkiyhdistys järjestää rannikkoseudun perinnemusiikkiteemaisen luovan musisoinnin kurssin. Naantali Trad. tapahtuma alkaa jo edellisenä viikonloppuna 27.7. Saaristolaisviikko huipentuu saaristolaisvenepurjehdukseen ja musiikkikurssin päätöskonserttiin 4.8. Kurssin instrumentteina ovat kanteleet (opettajana Arja Kastinen), viulu, harmonikka ja laulu.Myös musiikinteoriaa musiikkiteknologian keinoin. Perushintaan (140 ) kuuluu 30min. yksit.tunti/pv, oman instrumentin yhteissoitto 45min/pv sekä kansanmusiikkiyhtyeen yhteissoitto 45min/pv ja mus.teoria. Mahdollisuus sivuaineeseen lisähintaan. Tiedustelut: Naantalin Musiikkiyhdistys/Leena Salo, 0400 528357, leena. salo@dnainternet.net
RETRIITINOMAINEN
5-kielisen kanteleen alkeiskurssi 10.12.8.2007. Kurssi on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat oppia soittamaan kanteletta omaksi ilokseen ja rentoutuakseen. Kurssilla tutustutaan kanteleeseen karjalaisen meditatiivisen improvisaation hengessä. Opettajana Arja Kastinen. Kurssin aikana Kastinen pitää konsertin. Kurssin hinta 180 (sis. 10 h opetusta, muun ohjelman ja täysihoidon). Ilmoittautumiset Kanteleliittoon 31.5.2007 mennessä. Kanteleen voi lainata Kanteleliitosta. Kurssin toteuttamiseksi min. 10 osallistujaa. Lisätietoja: Kanteleliitto, Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki, 050 5645 957 ja www.heponiemi.fi
X VESIMUSIIKKI 10.15.7.2007 IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ
KANTELEKURSSI
Lapsille nuorille aikuisille, yksin tai perheen kanssa. Opettajana Satu Sopanen: iso kantele, 5-kielínen kantele ym., kaikenlaista kanteleella. Kurssin muut opetusaineet: piano, viulu, sello, muskari. Vesimusiikki c/o Jussipekka Rannanmäki, Vanha sotilastie 3, 00850 Helsinki, 0400-830368, jussipek@ ihmo.fi Ilmoittautumiset 30.4.2007 mennessä. Jälki-ilmoittautuminen mahdollista, mikäli kurssilla on tilaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiskaavake: www.vesimusiikki.com
KANTELISTIEN yHTEISMUSISOINTILEIRI
5.7.10.2007, Pälkäne, Seitsyen leirikeskus opettajat: Noora Laiho, Liisa Lilvanen ja Minna Väisänen, leirimaksu: 60 e (sis. opetus, ruoka, majoitus) Leirille otetaan 25 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Etusijalla pirkanmaalaiset lapset ja nuoret. Leirillä osallistutaan pienkantele- ja rytmiryhmään sekä koti- tai konserttikanteleryhmään. Voit tulla leirille, vaikka et osaisi vielä soittaa, ja soittimia saa lainaksi. Ilmoittautumiset Liisalle puh. 0400-898455 tai liisa.lilvanen@piramk.fi elokuun loppuun mennessä.
KARSTULAN XXXII MUSIIKKILEIRI
28.7.5.8.2007 Opetusaineet: kantele (539 kieliset kanteleet alkeista ammattilaisiin, kamarimusiikin ohjaus), laulu, kitara, piano, viulu, huilu, musiikin teoria ja tietokonenotaatio. Arvostetut opettajat ovat houkutelleet leirille mm. pitkällä olevia musiikin harrastajia ja ammattiopiskelijoita. Kanteleopettajana Ulla Honkonen. Ilmoittautuminen 6.7.2007 mennessä. Hinta täysihoitoineen alkaen 290. Lisätiedot: Karstulan Evankelinen Opisto, Opistotie 12, 43500 Karstula, puh. 014-5252200, 044-3252213 kansanopisto@keokarstula. fi, www.keokarstula.fi
VIEREMäN KANTELELEIRI 30.73.8.2007
Vieremän koulukeskus, Opetusta annetaan suurkanteleen, 5-, 10-kielisen ja tikkukanteleleiden soitossa, myös muskariryhmä. Hintatiedot päätetään myöhemmin. Opettajina leirillä toimivat vieremäläiset kanteleopettajat mm. Silja Huovinen, Mari Toivola, Anna Kattainen. Tiedustelut: Maija-Liisa Balk: 017-714140, Aino Säilynoja: 040 8208169, aino. toivola@vierema.fi Järjestäjät: Vieremän Kanteleyhdistys, Kulttuuritoimi ja kansalaisopisto.
KANTELE
39 1·2007
LIITTo
Kevätpäivät
Tervetuloa Kanteleliiton ja Kanteleensoiton opettajien kevätpäiville Hämeenlinnaan
Aika: 24.25.3.2007 Paikka: Hämeenlinna la 24.3. Hämeenlinnan Raatihuone, Raatihuoneenk. 15 su 25.3. Sibelius-opisto, Hattelmalantie 25 KEvÄTPÄIvIEN ohjELmA oN KoLmIoSAINEN 1) la 24.3. Rytmikylpy-kurssi kaikille pedagogeille Kurssin järjestävät Kanteleliitto, Kanteleensoiton opettajat ry. ja Varhaisiän musiikinopettajat ry 2) su 25.3. Improa! työpaja kanteleensoittajille 3) su 25.3. Kanteleen huoltokurssi
Rytmikylpy -kuRssi
Rytmikylpykirjan tekijä Harri Setälä on Orff-pedagogiikan suomalaisen sovelluksen "toisen aallon" pioneeri ja priimusmoottori. Elina Kivelä on liikunnanopettaja (Jyväskylä), tanssinopettaja (Laban -koulu, Lontoo) ja musiikinopettaja (Helsinki). Rytmikylpy - kurssilla Elina demonstroi miten rytmiikkaharjoituksilla voidaan kehittää soittajien motorisia taitoja.
impROA! työpAjA kAnteleensOittAjille
su 25.3.2007, op. Anna-Karin Korhonen Sibelius-opisto, Hattelmalantie 25 Kurssimaksu: 20 Anna-Karin Korhonen on vapaasäestykseen ja improvisointiin erikoistunut kanteleensoittaja. Hän opettaa kanteleensoittoa pääkaupunkiseudulla musiikkiopistoissa sekä afrokanteletta SibeliusAkatemiassa. Improa! -kurssilla tutustutaan improvisoinnin saloihin monesta eri näkö- ja kuulokulmasta. Kanteleen lisäksi kurssille kannattaa ottaa mukaan avoin mieli! AIKATAULU: 1012.15 (3x45 min) kotikanteleet (max. 15 osallistujaa) 12.1513.15 lounas 13.1515.30 (3x45 min) konserttikanteleet (max. 15 os.) Kurssi toteutetaan, jos kurssilaisia on vähintään 7 osallistujaa/ kurssi.
kAnteleen HuOltOkuRssi sOittAjille jA VAnHemmille
la 24.3.2007 klo 9.1515.00 Hämeenlinnan Raatihuone, Raatihuoneenk. 15 Rytmikylpy-kurssin maksu 40 (sis. opetuksen, lounaan ja kahvin) KantO ry:n jäsenille 15 (15 nopeinta alennettuun hintaan) Ilmoittautuminen viimeistään 9.3.2007 mail@kanteleliitto.org tai 050 5645 957, tarkempi aikataulu lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse. Ota mukaan oma kantele, kehärumpu ja pari tikkuja (syömäpuikot tai ohuet pajukepit). Harri Setälän kurssi antaa ideoita kuinka kanteleen kanssa voi olla "rytmikylvyssä".
Opettaja: soitinrakentaja Ari Tykkyläinen Paikka: Sibelius-opisto, Hattelmalantie 25 Kurssimaksu: 10 (jäsenet), ei jäsenet 35 AIKATAULU: 10.0012.15 (3 x 45 min) enintään 10 osallistujaa 12.1513.15 lounas 13.1515.30 (3x 45 min) enintään 10 osallistujaa ILMOITTAUDU KURSSEILLE VIIMEISTÄÄN 9.3.2007
mAjOitus:
Cumulus Hämeenlinna, Raatihuoneenkatu 16, 13100 Hämeenlinna, Tel. 03-64 881, 1h tai 2h huone 75/vrk, Varaa itse huoneesi suoraan hotellista tunnuksella "KANLI". Kiintiö voimassa pe 9.3.2007 saakka.
KANTELE
1·2007 40
kAntele - jOs uskAllAt
kesÄtyö HelsinGissÄ
Valtakunnallinen kanteletempaus 5.-18.3.2007 Kanteleensoiton opettajat ry ja Kanteleliitto haastoivat kanteleopettajat mukaan Kantele jos uskallat - tempauksen. Kahden viikon aikana on yli 30 tapahtumaa akselilla Kemi - Helsinki (ks. s. 42). Tapahtuma liittyy Kanteleliiton 30-vuotisjuhlavuoteen, suomalaisen musiikin päivään ja siihen liittyvään teemaviikkoon.
jÄsenHAnkintAkilpAilu:
Kanteleliitto hakee solistia kesämuusikoksi Helsinkiin Kanteleliitto palkkaa kantelesolistin kesämuusikoiksi kesä-elokuulle 2007 esiintymään eri puolilla pääkaupunkiseutua. Hakemukset Kanteleliittoon 16.3.2007 mennessä. Lue lisätiedot www.kanteleliitto.org
kAnteleliitOn lOGO
Vuoden 2007 jäsenhankintakilpailu järjestetään yhteisöille (yhdistykset, oppilaitokset) 1.2.31.8.2007. Palkinnot: Eniten pisteitä saanut yhteisö voi laskuttaa kanteleliittoa 1 000 arvosta konsertin järjestelykuluja, soitinhankintoja ja nuottikirjan tai äänitteen julkaisukuluja. Kysy lisätietoja ja materiaalia jäsenhankinnan tueksi Kanteleliitosta.
jÄseneDut:
Hanki nyt KANTELE JOS USKALLAT puuvillainen nuottikassi ovh 10 , nyt jäsenille 8 + postikulut. Kanteleliitosta.
XiV VAltAkunnAllinen kAntelekilpAilu jyVÄskylÄssÄ 4.-6.6.2007
Kanteleliiton uuden logon on suunnitellut SibeliusAkatemian rehtorina toiminut Lassi Rajamaa. Rajamaa luonnosteli Kanteleliitolle useita eri logovaihtoehtoja. Uudessa logossa on nähtävissä monta asiaa. Värähtelevät viisi viivaa kuvaavat nuottiviivoja, kanteleen kieliä ja ne tuovat kuvaan myös pilarimaista juhlavuutta. Kuvassa on kaksi kannelta kuvaamassa liittoa ja erikokoiset kanteleet kuvaavat soittimen kasvua viisikielisestä isoon kanteleeseen. Logosta löytyy myös Kanteleliiton ensimmäinen kirjain. Pedagogiikkaan viitataan aapiskukon hahmolla. Crescendo -merkki kuvaa kasvua ja nousua. Logosta löytyy kanteleen koko kaari hauen leukaluusta tämän päivän sähkökanteleisiin.
Valtakunnallisen kantelekilpailun Kreetan kannel ja Eriskummainen kantele -sarjoihin ilmoittautumisaikaa on jatkettu. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 16.3.2007. Säännöt ja ilmoittautumislomake liiton kotisivuilta www.kanteleliitto.org tai puh. 050 5645 957. Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoja huhtikuun aikana. Sääntölisäys Kreetan kannel -kilpailun sääntöihin: Esityskokonaisuuksien toivotaan olevan tyylillisesti yhtenäisiä, mutta esitys voi sisältää kestoltaan enintään 1/3 ohjelmiston linjasta poikkeavaa muuta musiikkia. mAjoITUS: Kantelekilpailuun osallistujille on varattu huoneita Jyväskylän Cumulus ja Rantasipi Laajavuoresta, 88/2hh/vrk, kiintiöhuoneet varattavissa jäsenille ja kilpailijoille sovittuun erikoishintaan "KANLI" -tunnuksella suoraan hotelleista Jyväskylän Cumulus p. 014 14653 211 ja Rantasipi, Laajavuori 014 628 211. Kiintiöt voimassa 4.5.2007 saakka.
keVÄtkOkOuskutsu
kAntele-leHDen lukijAmAtkA pÄRnun kAntelefestiVAAlille pe 13. su 15.4.2007
Lähde mukaan Kantele-lehden lukijamatkalle Pärnun kantelefestivaalille huhtikuussa! Festivaalilla esiintyy kanteleensoittajia Virosta, Latviasta, Liettuasta, Suomesta ja Venäjältä. meno pe 13.4. klo 8.00 11.30 ja paluu su 15.4. klo 16.00 19.30 laivalla Majoitus: Hotelli Pärnu *** Hinta 119 / hlö (jaetussa H2-huoneessa). Lisämaksusta 1h huone 49 ja täysihoito 25 . Hintaan sisältyy laivamatka Helsinki -Tallinna- Helsinki, bussimatka satama-hotelli-satama, majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa ja hotelliaamiainen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Kanteleliittoon p. 050 5645 957, mail@kanteleliitto.org viimeistään 7.3.2007. Voidaksemme toteuttaa matkan tarvitsemme minimiosallistujamäärän.
Tervetuloa Kanteleliiton kevätkokoukseen Aika: la 24.3.2007 klo 15.45 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone, Raatihuoneenk.15 Käsiteltävinä asioina sääntöjen määräämät asiat.
kAnteleensOitOn OpettAjAt Ry:n VuOsikOkOus
Aika: la 24.3.2007 klo 16.15 Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone, Raatihuoneenkatu 15 Käsiteltävinä asioina sääntöjen määräämät asiat.
KANTELE
41 1·2007
KANTELELIITTo 30 vUoTTA
Kantele, jos uskallat
KoNSErTTISArjA
5.3. RIIHIMÄKI klo 18, R:mäen kaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali, Kauppak. 16, R:mäen m.-opiston kanteleensoittajat 6.3. HELSINKI klo 18, Ahti Sonninensali Kreijarinkuja 4, Helsinki, vapaa pääsy, tied. 044-5010275, Itä-H:gin m.-opiston ja musiikkiperuskoulun soittajia 7.3. TAMPERE, KAHVIO SOI, T:reen konservatorion kahvilassa, Konservatorion kanteleoppilaita 7.3. HELSINKI, klo 18, Aino Ackté sali, Töölönk. 28 S.-Akatemian kanteleopiskelijoiden matinea. Op. Ritva Koistinen. Vapaa pääsy. Ohjelmassa mm. J. S. Bach, S. Natran, K. Rehnqvist 7.3. JYVÄSKYLÄ klo 10, J:kylän AMK, kamarimusiikkisali, Pitkäk. 18-22. Tiina Hiltunen, kantele, Suuri resitaali konsertti, mukana myös Kirsi Äikäs, harmonikka 7.3. HELSINKI klo 13, H:gin Marjattakoulu, LuoMuKanteleeet koululaiskonsertissa 8.3. HELSINKI klo 18.30, Ahti Sonninen-sali, Kreijarinkuja 4, 00820 Hki, vapaa pääsy, tiedustelut: 044-5010275 Elisa Kerola, Itä-H:gin M.-oipiston ja musiikkiperuskoulun kanteleyhtyeet, kanteleorkesteri ja lapsikuoro Sonetti 8.3. HÄMEENLINNA klo 18.30. Kantelekonsertti, Sibelius-opiston sali, Hattelmalant. 25, Matleena Huovinen ja Tuuli Lukkarinen, kantele 8.3. KOKKOLA klo 19, K:lan konservatorion pikkusali, Pitkänsillank. 16 , Suuri kantelekonsertti! Oppilaat, opettajat ja paikalliset pelimannit. 10.3. KOKKOLA klo 11-15, K:lan kaupungin kirjasto, Isok. 3, soitinesittelyjä, oppilaiden valmistamia infotauluja kanteleensoittajista, kirjastossa soi kantelemusiikki koko päivän.
11.3. JYVÄSKYLÄ klo 10, Tikan srk-koti, Torit. 24, Kantelekirkko 12.3. VALKEAKOSKI klo 17, V:kosken m.-opisto Valtak. 20, Kanteleseikkailu muskarilaisille, heidän vanhemmilleen ja kaikille asiasta kiinnostuneille, Esiintyjinä mus.opiston kanteleoppilaat 12.3. JÄMSÄ klo 18, Kivipankki, Seppolant. 7, Jämsä, Kanteleensoittajia Jämsänjokilaakson m.-opiston oppilaskonsertissa, 12.3. ALAVIESKA klo 16.30-, Alavieskan kirjasto, Pokelant. 3, Kanteleita esillä, tule ja kysy vapaasti. Kahvitarjoilua ja soittotuntiarvontaa, klo 17- tule seuraamaan Ylivieskan seudun m.-opiston kanteleensoitto tuntien kulkua, klo 19 Konsertti. esiintyy alavieskalaisia kanteleensoittajia ym. 13.3. SIEVI klo 16.30-, Sievin kirjasto, Haikolant. 19, kanteleita esillä, tule ja kysy vapaasti. Kahvitarjoilua ja soittotuntiarvontaa, klo 17 tule seuraamaan Ylivieskan seudun m.-opiston kanteleensoiton opetusta. klo. 19 konsertti, esiintyy sieviläisiä ja ylivieskalaisia kanteleensoittajia. 13.3. TAMPERE, METSO SOI, alk. klo 18, T:reen kaupunginkirjasto Metson yläaula, T:reen konservatorion kanteleoppilaita 13.3. HÄMEENLINNA klo 18.30, Kantelematinea, Sibelius-opiston sali, Hattelmalant. 25, Hanna Sipilän kanteleensoiton oppilaita 14.3. TAMPERE, KOULU SOI ja MUSKARI SOI, T:reen Kanjonin koulu ja T:reen konservatorion mus.leikkikoulu 14.3. KEMI klo 14, Kanteletuokio päiväkerholaisille, Kemin srk-keskus, Kirkkopuistok. 11, Kanteleoppilaat Riikka-Tuulia Tikkasen ja Mari Köykän johdolla 14.3. KALAJOKI klo 16 Kalajoen kirjasto, Pohjankylänt. 6, Kanteleita esillä, tule ja tutustu! Kahvitarjoilua ja soittotunti arvontaa. Kantelemusiikkia! 15.3. YLIVIESKA klo 16, Ylivieskan Kirjasto, Kyöstint. 4, Kanteleita esillä, tule ja kysy vapaasti! Kahvitarjoilua ja soittotunti arvontaa, klo 16.30, tule seu-
raamaan Ylivieskan seudun m.-opiston kanteleensoitto tuntien kulkua, klo 19, Konsertti, esiintyy ylivieskalaisia kanteleensoittajia 15.3. KAJAANI klo 18, Kantelekonsertti lapsille, Kajaanin kaupunginkirjaston Mielikki-salissa, Kauppak. 35, Kainuun m.-opiston oppilaita ja opettaja EevaMaria Kananen 16.3. TAMPERE, HELMI SOI, klo 12, Lounasmusiikkia kahvila Amurin Helmessä, Jenna Kirjonen, Milla Kumpulainen, Liisa Lilvanen ja Petra Tikkanen 16.3. IISALMI klo 16, Kantelekonsertti lapsille, Iisalmen kaupunginkirjaston satuhuoneessa, Kirkkopuistonk. 9, YläSavon m.-opiston oppilaita, opettaja Eeva-Maria Kananen 16.3. YLIVIESKA klo 16, Ylivieskan Kirjasto, Kyöstint. 4, Kanteleita esillä, tule ja kysy vapaasti, Kahvitarjoilua ja soittotunti arvontaa, klo 16.30 Tule seuraamaan Ylivieskan seudun m.-opiston kanteleensoitto tuntien kulkua, klo 19 Konsertti, esiintyy ylivieskalaisia kanteleensoittajia 16.3. TOHMAJÄRVI klo 17.30 Suomalaisen musiikin kantelekonsertti T:järven kirjastossa Asemant. 35 Esiintyjinä Keski-Karjalan m.-opiston T:järven ja Kiteen kanteleensoittajat. Vapaa pääsy. 17.3. KUOPIO klo 14, Kuopion konservatorion ja Kuopion musiikinystäväin m.-opiston oppilaiden kantelekonsertti Musiikkikeskuksen kamarimusiikkisalissa, kanteleensoittoa opiskelevat lapset ja nuoret esiintyvät. Vapaa pääsy. 17.3. KEMI klo 12, Päiväkonsertti kanteleilla, Kemin pääkirjaston mus.-osasto, Marina Takalonk. 3 Emilia Lehikoinen, Riikka-Tuulia Tikkanen ja Mari Köykkä. 17.3. PORVOO klo 12, Lounasmusiikkia Cafe Cabriolessa, Piispank. 30, Esiintyjinä Anna-Reetta Kohonen ja Asta Korkeamäki 18.3. YLIVIESKA klo 10, Ylivieskan Kirkko, Kirkkot., KANTELEKIRKKO, Jumalanpalvelus, Ylivieskan kansalaisopiston kantelepiiri ja Löytyn mieslaulajat
KANTELE
1·2007 42
Hotellivaraukset netistä Kanteleliiton sopimushinnoilla Hotellivaraukset netistä Kanteleliiton sopimushinnoilla
Hotellimaailman kautta voit tehdä varauksen 43 hotelliin Suomessa Kanteleliiton omilla sopimushinnoilla. Merkitse varaukseen tuotetunnus KANLI. Hotellimaailman kautta voit tehdä varauksen 43 hotelliin >>Tervetuloa >>Välkommen >>Welcome Suomessa Kanteleliiton omilla sopimushinnoilla. Merkitse varaukseen tuotetunnus KANLI.
>>Tervetuloa
>>Välkommen
>>Welcome
Online varausjärjestelmä Online varausjärjestelmä
Tervetuloa Tervetuloa