1 k ntele Peter Vesterbacka ja kanteleinnovaatiot Barbora Xu Pohjois-Suomen kantelekuulumiset
2 k ntele K NTELEen tämän kielillä KANNESSA Peter Vesterbacka KUVA Pasi Virta
3 k ntele kielillä PÄÄTOIMITTAJA Sanni Virta 0505228077 sannisinikka.virta@gmail.com JULKAISIJA JA KUSTANTAJA (tilaukset, jäsenasiat) Kanteleliitto r.y. Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki www.kantele.net TOIMITUSNEUVOSTO Juulia Salo, Hanna Ryynänen ja Outi Nieminen TAITTO Jimmy Träskelin PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio SEURAAVA NUMERO Ilmestyy 21.3.2022 Aineistodeadline 21.2.2022 ISSN 0357-6892 ISSN 2669-9656 KULTTUURI, MIELIPIDEJA TIEDELEHTIEN LIITTO KULTTI RY:N JÄSEN 21 Suomen kantelemuseon kuulumisia Uusi museonjohtaja Maria Ojanperä 24 Kantele ympäri Suomen Maakuntateemana Lappi 17 Sähkökanteleen historiaa Rauno Niemisen artikkeli 46 Julkaisuesittelyt Esittelyssä kantelejulkaisuja 42 Kanteleuutisia Kantelemaailman tapahtumia 30 Nuottiliite Martti Salon kappale 11 Kansainvälinen kanteleyhtyekilpailu Tarja Halosen tervehdys 5 Peter Vesterbacka Kanteleinnovaatioita 12 Barbora Xu Musiikillinen sillanrakentaja 40 Kanteleopet tutuksi Esittelyssä Mari Köykkä
4 k ntele Kantele, start-up -yritykset ja innovaatiot Kantele on mahdollisuuksien soitin. Tämän todisti jälleen kerran myös keskustelu Peter Vesterbackan kanssa. On tärkeää, että kehitämme soitinta uusiin, rohkeisiin suuntiin. Toisaalta yhtä radikaalia voi olla perinteen toteuttaminen maailmassa, jossa kaikki muuttuu koko ajan. Mielestäni on tärkeää, että kantelekentällä kaikki ajatukset elävät rinnakkain ja saavat kukoistaa. Toinen Vesterbackan haastattelussa esiin noussut teema on yhteistyön voima, ennakkoluulottomasti tehty työ yhteisen tärkeän asian eteen. Kulttuurikentällä on paljon pieniä toimijoita, joilla on kaikilla rajallisia resursseja. Siksi esimerkiksi kantelealan on tärkeä toimia yhdessä, jotta saamme viestin kuuluviin upeasta kansallissoittimesta ja sen ympärillä työskentelevistä fantastisista toimijoista. Yksi lempiaiheeni on kanteleen medianäkyvyys -soitin ja sen soittajat voisivat näkyä ja kuulua vieläkin enemmän mediassa. On myös tärkeää pitää yllä kanteleen asemaa loistavana ensisoittimena. Vesterbackan mukaan yksi mahdollisuus tähän on työskennellä yhdessä musiikinopetuksen digitaalisten startup-yritysten kanssa. Ainakin minulle haastattelu antoi uusia ajatuksia ja yksi sen ydinviesteistä on, että ei pidä pelätä toteuttaa suuria asioita. Toivotan kaikille iloista joulunaikaa täynnä kanteleiden sointia sekä innovatiivista vuotta 2022! Peter Vesterbacka
5 k ntele Peter Vesterbacka ja kanteleinnovaatiot
6 k ntele Edellisellä sivulla: Peter Vesterbacka innostuu kanteleen mahdollisuuksista. M iten rakentaa kansainvälinen brändi suomalaisesta kanteleesta? Miten suomalaista musiikkivientiä kannattaa tehdä? Miten yhdistyivät kantele ja maailmanlaajuisesti tunnetut Angry Birds -hahmot Koistinen Kantele Oy:n ja Rovio -peliyhtiön Kantelo-soittimissa? Muun muassa näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastasi yksi Suomen tunnetuimmista yrittäjistä, Peter Vesterbacka Kantele-lehden haastattelussa. Vesterbacka tunnetaan muun muassa työstään Rovion Angry Birds -pelien, start-up yritysten tapahtuma Slushin sekä Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen parissa. Vesterbacka kertoi innovaation syntymisestä, Angry Birds -kantelon kanssa kulkemisesta maailmalla ja yhteistyöideoista musiikin opetusapplikaatioiden kanssa. Kanteleesta Tapasin Peterin, kun hän oli pitämässä luentoa Sibelius.-Akatemian Arts Management opintojeni kurssilla ja sain keskustella hänen kanssaan myös kanteleeseen liittyvistä innovaatioista. Mikä kanteleessa on mielestäsi niin ainutlaatuista? Mikä sai Rovion ja sinut lähtemään tähän yhteistyöhön? “Yhteistyö oli hyvä molemmille brändeille. Kantele sopi hyvin siihen, mitä teimme Angry Birdsbrändin ympärillä. Fun learning -hanke Roviolla kiinnostui kanteleen hyödyntämisestä: hanke oli suunnattu lapsille ja yhdessä Koistinen Kantele Oy:n kanssa kehitetty Kantelo sopi hyvin lapsille.” Kantelot ovat iloisen värisiä, helposti viritettäviä, Angry Birdstarroin koristeltuja 5-kielisiä kanteleita. Angry Birdshahmoja käytettiin apuna musiikin opetuksessa: hankkeeseen kuului myös Anttu Koistisen kehittämä opetusmateriaali. Kanteloiden muotoilusta vastasi Hannu Koistinen. Millaisiin kohtaamisiin kantele vei Kiinassa tai Rio de Janeirossa? “Kantelo herätti aina paljon mielenkiintoa. Kyseessähän on jopa vähän yllättävä yhteistyö. Yllätyksellisyys on aina tärkeää brändin rakentamisessa. Keskeistä on kiinnostuksen herättäminen ja kysymysten kysyminen.” Miten rakennetaan kansainvälinen brändi suomalaisesta soittimesta, joka on osa perinnettä niin kuin kantele? Millaisia brändiattribuutteja eli erottuvuustekijöitä listaisit kanteleelle? “Se vaatii raakaa duunia. Pitää lähteä liikkeelle siitä, miten erottaudutaan. Kantelehan erottautuu jo soittimena, se on hyvä lähtökohta kaikissa brändeissä. Pitkän historian, tarinoiden ja perinteen päälle on hyvä rakentaa.” Yksi tärkeä kanteleen erottuvuustekijä on myös soittimen helposti lähestyttävyys. “Vaikka olisi maailman paras peli, se ei vielä riitä. Kaikkien pitää tietää siitä. Täytyy saada näkyvyyttä brändille ja luoda tunnettuutta. Angry TEKSTI SANNI VIRTA KUVAT PASI VIRTA
7 k ntele Birds on maailman nopeimmin kasvanut kuluttajabrändi ja tätä hyödynnettiin yhteistyössä. Käytännössä yhdeksän kymmenestä tuntee Angry Birdsbrändin maailmassa. Aina on hyvä tehdä yhteistyötä muiden brändien kanssa.” “Pitää vaan mennä ja tehdä, ottaa maailma ja tila haltuun! Brändin rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Kantele voisi tehdä muitakin brändiyhteistöitä, se on yksi mahdollisuus soittimen edetä.” Mikä on innovaatiossa tärkeintä? Miten syntyy uusi innovaatio? “Kun erilaiset ihmiset kohtaavat, syntyy uusia ajatuksia ja uusia innovaatiota. Se on yksi syy, miksi kaupungit ovat keskeisessä asemassa innovaatioissa. Kannattaa luoda talenttikeskittymiä, kuten Piilaakso tekniikan puolella. Suomessa puhutaan Finest bay area -käsitteestä, HelsinkiTallinna -keskittymästä, jossa on paljon osaamista. Suomessa on paljon pelialan osaamista, täällä on yli 4 000 yritystä ja varmaan 1500 tulee lisää seuraavan 12 kuukauden aikana.” “Kun on paljon tietyn asian osaajia samassa paikassa, silloin syntyy innovaatioita. Myös roolimallit ovat tärkeitä, kuten Rovio oli Supercell-yhtiölle. Suomessa on merkittävä keskittymä metallimusiikin bändejä ja artisteja. Kun tulee yksi, joka pärjää, tulee muitakin esimerkiksi Apocalyptica, Stratovarius samaan genreen tulee lisää menestystarinoita. Sama koskee esimerkiksi kapellimestareita. Angry Birds on tehnyt ennakkoluulottomia yhteistyökuvioita eri artistien kanssa: Apocalyptican Hannu Koistinen, Peter Vesterbacka ja Anttu Koistinen Rovion studiolla. Vesterbackalle on tehty Mighty eagle -niminen erikoiskappale. Kantelo on nimetty Vesterbackan lempinimen mukaan.
8 k ntele musiikkia kuullaan yhdessä Angry Birds -pelin versiossa. Lisäksi on tehty yhteistyötä Daruden ja Shakiran kanssa.” “Kanteleen kannattaa etsiä yhteistyökumppaneita esimerkiksi suurista suomalaisista brändeistä. Ennakkoluulottomuus on tärkeää kaikessa tekemisessä. Kanteleen perinteisenä soittimena kannattaa löytää oma paikkansa populaarimusiikissa ja nykyajassa”. Kantelo-projektin visio oli tehdä kanteleesta uusi ukulele. Hannu Koistinen kertoo työsteneensä tätä ideaa jo Jamkids -musiikkikoulun perustamisen yhteydessä 2000-luvun alkuvuosina. Peter Vesterbacka, jos lähtisit kehittelemään ideaa uudestaan eteenpäin, miten lähtisit työstämään sitä nyt? “Pelkästään suunnitelma ei riitä, vaan pitää olla se paras tiimi tekemään, siitä se lähtee! Ei kannata pelkästään toimia Suomessa, Aasiassa on paljon mahdollisuuksia. Maantieteellisesti Suomi on Euraasian sydämessä. Kannattaa tehdä rohkeasti uusia avauksia, eikä pidä pelätä lähteä tekemään myöskään maailman suurinta ja parasta.” “Hanketta voisi miettiä laajemmin, ei pelkästään kanteleen ympärillä tapahtuvan toiminnan puitteissa. Suomalaisten musa-alan start-up -yrityksien ja musiikin opetukseen keskittyvien applikaatioyritysten kanssa kuten Yousician, Musopia tai Rockway kannattaisi tehdä yhteistyötä. On paljon pieniä toimijoita, joilla on vähän resursseja, mutta yhdessä tekemällä saa aikaan riittävää vetovoimaa asian ympärille.” Osaatko itse soittaa kanteloa? Tunnetko suomalaista kantelekenttää? “Kyllä saan siitä aikaan ääniä, mutta en ole ekspertti. Yleisenä huomiona sanoisin kantelekentälle, että yhdessä tekeminen on tärkeää!” Millaista potentiaalia näet suomalaisen kulttuurin, musiikin ja designin kulttuuriviennissä ulkomaille? Näitä asioita kantelekin edustaa. “Ennakkoluulonta yhteistä tekemistä tarvitaan. Musiikkivienti on esimerkiksi Ruotsissa tosi vahvaa, joten meidänkin toimijoiden voisi kannattaa hakea laajempaa keskittymää esim Ruotsiin, sieltä on noussut monia palveluita kuten Spotify. Ei kannata aina nähdä toista kilpailijana vaan yhteistyökumppanina.” Millainen on hyvä musiikki/kulttuurialan start-up yritys? “Esimerkiksi aiemmin mainitsemani Yousician on pieni yritys, joka on kuitenkin pärjännyt alalla hyvin, tällaisten menestystarinoiden kanssa olisi kantelekentäkin hyvä partneroitua. Olisi tärkeää löytää yhteistyökuvioita tahojen kanssa, joilla on jo iso presenssi markkinoilla.” Miten luodaan Angry Birdsin kaltainen menestystarina? “Jos katsoo mitä vaan menestystarinoita musa-, leffa-, tai pelipuolella, ei riitä, että tekee yhden asian hyvin, vaan kaikki yksityiskohdat pitää saada toimimaan, esimerkiksi Angry Birdsissä hahmot, pelimekaniikka ja sen jälkeen markkinointi. Ja lisäksi pitää olla vielä vähän onnea matkassa.” “Maailma on täynnä tuotteita ja palveluita. Lähtökohtaisesti tuotteiden pitää olla hyviä, mutta erottautuminen on tärkein ja haasteellisin juttu.” Millaisten asioiden parissa työskentelet tällä hetkellä? “Koulutuspuolen start-up:it ja palvelut ovat minulle tällä hetkellä tärkeitä, samoin tunneliprojekti työllistää minua paljon.”
9 k ntele Entä miltä Fun academy -hankkeen jatko näyttää? “Nyt meillä on päiväkoteja Kiinassa, Vietnamissa, Brasiliassa ja USA:ssa ja teemme uuden applikaation lanseerausta Kiinassa. Tämä parenting-applikaatio luo vanhemmille ja lapsille yhteistä tekemistä. Teemme paljon arvopohjaisia yhteistöitä.” Fun learning -hankkeen päiväkodeissa voi olla edellleen joitain kanteloitakin edelleen käytössä, niitä myytiin yksityisiin päiväkoteihin Kanteloiden lanseeraamisen aikoihin. Koistinen Kantele Oy Myös Koistinen Kantele Oy:n Hannu ja Anttu Koistinen kertoivat omia mietteitään vuonna 2013 alkaneesta Kantelo -projektista osana Rovion Angry Birds Playground -tuotekokonaisuutta ja Fun Learning -hanketta. Miten yhteistyö alkoi? Kumpi otti yhteyttä? “ Sanna Lukander, Rovio learning -hankkeen johtaja innostui kanteleesta ja halusi tehdä yhteistyötä kanssamme. He tiesivät, että olimme kehittäneet wing-pienkanteleita, jotka toimivatkin myös Angry Birds -kanteleiden pohjana”, Hannu Koistinen kertoo. Hannu kehitti Kanteloiden valmistamista varten tehokkaan tavan valmistaa tuotetta suuria määriä ilman, että laatu huononisi. Hanketta Koistinen Kantele oy:n puolella vetänyt Anttu Koistinen oli noihin aikoihin 19-vuotias, perhebisneksessä mukana ollut kanteleensoittaja. “Siinä sai hypätä suoraan syvään veteen. Kaikki oli opettavaista, kansainväliseen yrityskulttuuriin tutustumista. Olin vastuussa pedagogisen materiaalin luomisesta soiton opettelun tueksi. Nautin erityisesti tuotekehitysosuudesta, jossa ” On paljon pieniä toimijoita, joilla on vähän resursseja, mutta yhdessä tekemällä saa aikaan suurempaa vetovoimaa brändin, esimerkiksi kanteleen ympärille.
10 k ntele yhdistettiin kantele ja suomalainen pedagogiikkaosaaminen.” “Kantele on hyvä ensisoitin. Pidimme useissa eri kouluissa demofestareita, joissa lapset olivat aivan täpinöissään Angry Birds -kanteleista! Pedagogisen materiaalin ideana oli opetella nuotteja”, Anttu kertoo. Hankkeessa tehtiin musiikin opettelusta peli, jossa saattoi pelata eri kappaleita läpi vähän kuin peliratana, ohjelmistossa oli omia kappaleitani ja trad-sävelmiä. Nuotit olivat pääosin fyysisinä kappaleina, eivät osana digitaalista peliä. “Kantele toimi välineenä tutustuttaessa musiikkiin ylipäätään”, Anttu kertoo. Angry Birds Movie 1 -elokuvan alussa kuullaan 11-kielistä kanteletta, jota soittaa elokuvan musiikin säveltäjä Heitor Pereira. “Rovio osti hänelle kanteleen ja kun satuimme olemaan Burning Man -reissulla Los Angelesissa, pääsimme itse luovuttamaan soittimen ja hän innostui ideasta käyttää sitä elokuvan soundtrackilla”, Anttu ja Hannu kertovat. Yllättävistä, positiivisen hulluista ideoista ja rohkeudesta syntyy monenlaisia menestystarinoita! Toivottavasti niitä nähdään paljon tulevina vuosina myös suomalaisen kulttuurin, musiikin ja kanteleen ympärillä! Peter Vesterbacka kehottaa kanteleväkeä ennakkoluulottomaan työskentelyyn ja yhdessä tekemiseen.
11 k ntele Ilmoittautuminen Tampereelle on alkanut! Kansainvälinen kantelekilpailu sekä kansalliset KanteleKimara ja KanteleKatselmus yhtyeille järjestetään 6.–8. toukokuuta 2022 Tampereella ja ilmoittautumislinkki on nyt avattu Kanteleliiton nettisivuilla! Ilmoittautua voi 31. tammikuuta 2022 klo 16.00 asti. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään yhtyeen kokoonpanoa ja muita perustietoja sekä esimerkiksi halukkuutta esiintyä pop up -konsertissa viikonlopun aikana. Ohjelmistotietoja pyydetään ilmoittautumisajan jälkeen ja ne tulee olla toimitettuna 31. maaliskuuta 2022 mennessä. Kilpailusarjoja on kolme: Nuorten sarja I: 13–15-vuotiaat Nuorten sarja II: 16–19-vuotiaat Ammattilaiset Katselmussarjoja on kaksi: KanteleKimara alakouluikäisille ja sitä nuoremmille KanteleKatselmus kaiken ikäisille soittajille Tutustu kilpailun ja katselmuksien sääntöihin, valitse yhtyeellesi paras sarja ja lähde mukaan! Lue lisää: kantele.net -> Kansainvälinen kanteleyhtyekilpailu 2022 Nähdään Tampereella! Emma Kuntsi tapahtuman tuottaja emmakuntsi@gmail.com 0400343338 KANSAINVÄLINEN KANTELEKILPAILU 2022 SUOJELIJAN TERVEHDYS KUVA: JON NORPPA Hyvät kantelemusiikin ystävät, Kanteleliitto ry on toiminut yli 40 vuotta kanteleasioiden tiedottajana ja asiantuntijana Suomessa. Liitto yhdistää Suomen kansallissoittimen ja kantelemusiikin juuret nykypäivään elinvoimaisella, energisellä ja uusia ideoita hyödyntävällä toiminnallaan. Kanteleen soitto ja rakentaminen liitettiin Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2020. Näkyvä osa liiton toimintaa ovat kilpailut, jotka aloitettiin kansallisina, myöhemmin kansainvälisinä, ja jotka on pyritty järjestämään joka toinen vuosi. Seuraava kansainvälinen kanteleyhtyekilpailu järjestetään Tampereella 6.-8.5.2022. Toivotan kaikille kilpailun eri-ikäisille osallistujille, harrastajille ja ammattilaisille, antoisaa tapahtumaa ja yhdessä musisoinnin iloa. Te viette eteenpäin hienoa kansallista, elävää perintöä. Tarja Halonen presidentti Kansainvälisen kanteleyhtyekilpailun 2022 suojelija
12 k ntele
13 k ntele sillanrakentaja Musiikillinen TEKSTI AMANDA KAURANNE KUVAT JUSSI VIERIMAA Vasemmalla: Barbora Xu julkaisi debyyttilevynsä Olin ennen syksyllä 2021. Barbora Xun soololevy Olin ennen yhdistää kiinalaisia perinnesoittimia guzhengia ja guqinia erilaisiin kanteleisiin sekä virtuoottiseen lauluun. Luonto soi levyllä niin suomalais-karjalaisissa runolauluissa kuin kiinalaisissa runoissakin, päättyen soittajan takapihalla livertävien lintujen lauluun. Tšekissa syntyneen, Kiinan ja Taiwanin kautta Suomeen asettuneen muusikon ja säveltäjän kielisoitinten helinässä on suomalaisesta näkökulmasta jotain niin tuttua, että se tuntuu heti kotoisalta, vaikka se onkin Xun säveltämää eikä traditionaalista musiikkia. Kiinassa tai Taiwanissa ehkä koetaan samaa tuttuuden tuntua, vaikka juuri toisesta näkökulmasta. Levy yhdistääkin itää ja länttä hienolla tavalla. Musiikkia eri linssien läpi ”Musiikkini nähdään eri kulttuureissa eri tavoin ja se toimii siltana, kohtaamispaikkana. Kun vien sitä Kiinaan tai Taiwaniin, oppii yleisö suomen kielestä ja kanteleesta ja täällä Suomessa puolestaan opimme guzhengista ja kiinalaisesta kulttuurista. Ehkä musiikin kautta voisimmekin ymmärtää toisiamme paremmin?” miettii Barbora Xu. ”Itäinen ja läntinen perintö kohtaavat runoudessa, sen symboliikassa ja siinä, miten sitä on välitetty sukupolvelta toiselle. Sitten on tämä lyyrasoitin, joka on matkannut ympäri maailmaa ja saanut eri muotoja! Soittimissani onkin jotain samanlaista keskenään, vaikka niiden soinneissa on myös jotain ainutlaatuista. Niissä on myös meditatiivinen ja maaginen puoli; Väinämöinen lumoaa kanteleensoitollaan ja kiinalaisissa taisteluelokuvissa guzhengilla ammutaan nuolia vastustajaa kohden. Soitto on voinut olla myös osa munkkien hengellistä harjoitusta”, hän kertoo. B arbora Xun musiikissa kohtaavat itä ja länsi, guzheng ja kantele. Onnelliset sattumat ja luja tahto ovat siivittäneet muusikonuraa.
14 k ntele mestarilta saa kysyä neuvoa. Tarvitsemmekin kulttuurien välisiä tulkkeja, jotka ymmärtävät kumpaakin perinnettä ja osaavat navigoida niiden välissä.” Kandidaatintutkinnon hän teki Tšekissä. Maisterintutkinnon aikana Turun yliopistossa pääsi hän myös vaihto-oppilasvuodeksi Taiwaniin. Yllättäen myös kantele mahdollisti matkan kiinalaiseen kulttuuriin! ”Ensimmäisenä viikkona Suomessa kävin Turussa käsityömuseossa, jossa soitinrakentaja Billy Horne oli tekemässä 10-kielistä kanteletta. Pääsin kokeilemaan sitä ja rakastuin heti soittimen soundiin. Sain kutsun hänen työpajalleen myöhemmin kokeilemaan soittimia ja sain jopa yhden lainaksi. Se tuli matkassani Aasiaan, sillä osallistuin kilpailuun, jossa säestin kiinankielistä kappaletta kanteleella. Voitin toisen sijan ja palkintona oli kaksi viikkoa Kiinassa.” Sieltä Xu matkusti Taiwaniin tutkimaan Bunun-alkuperäiskansan lauluperinnettä, mutta ihastui samalla myös uusiin kielisoittimiin. ”Kiinassa eräs mestari opetti minulle kappaleen guzhengilla. Rakastuin soittimeen ja osasin soittaa sitä heti intuitiivisesti. Taiwanissa aloin etsiä itselleni opettajaa ja soitinta. Eräs uusista ystävistäni antoi käyttää perheensä vanhaa guzhengia ja kävin heidän luonaan päivittäin. Kun lähdin siitä osasta Taiwania tutkimusteni perässä, sain tämän kaunisäänisen soittimen heiltä lahjaksi. Tämä rohkaisi minua entisestään, koska koin soittamisen myös velvollisuudeksi tätä ihanaa perhettä kohtaan. Taipeissa sain opettajan ja aloitin säveltämisen. Kun tulin takaisin Suomeen viitisen vuotta sitten, aloin esiintyä guzhengin ja kanteleen kanssa. Näin muodostui oman musiikkini konsepti.” ”Kiinalainen ja eurooppalainen kulttuuri ovat läsnä myös sävelkielessäni ja elämänkokemuksissani, sillä olen viettänyt aikaa kummassakin kulttuurissa ja tutkinut niiden musiikkiperinteitä. Vaikken itse tee perinnemusiikkia, on tärkeää silti pysyä kunnioittavana traditioita kohtaan”, sanoo Xu, joka tekee kappaleita varten taustatyötä tutkimalla arkistoaineistoja. ”Siksi esimerkiksi levynkansitekstini ovat niin kattavat, jotta yleisö saa tietoa, mistä perinteiden osa-alueet tulevat sävellyksiini. En ole koko ikääni tutkinut runolaulua tai kiinalaista runoutta, mutta mielestäni taustatutkimuksen tekeminen antaa moraalisen oikeutuksen tehdä musiikkiani. Lisäksi nautin tutkimuksesta. Siinä pitää jopa vähän hillitä itseään ja ajankäyttöään”, hän naurahtaa. ”Samoin kuin Suomessakaan ei voida puhua vain yhdestä kulttuurista, on myös Kiinan sisällä valtavasti eri alueita, soittotekniikoita ja estetiikkoja. Kotimaastani Tšekistä musiikkiini puolestaan tulee kaikuja laulutyyliini ja harmoniakulkuihin.” Kanteleella Kiinaan Barbora Xu, eurooppalaiselta sukunimeltään Silhanova, syntyi Tšekissä muusikkovanhemmille. Lapsesta saakka hän lauloi ammattikuorossa, joka harjoitteli kolme kertaa viikossa, kiersi esiintymässä ja oli hyvin kilpailuhenkinen. Vanhemmat kuitenkin kielsivät tytärtään opiskelemasta jazzlaulua konservatoriossa ja vaativat tätä hankkimaan itselleen ensin jonkun järkevän tutkinnon, jonka jälkeen tämä saisi vapaasti tehdä, mitä haluaa. Niinpä Barbora Xu alkoi opiskella kiinaa, osin taiji-harrastuksensa innoittamana. ”Emme eurooppalaisina juuri ymmärrä kiinalaista kulttuuria. Esimerkiksi opettaja-oppilassuhde on siellä hyvin erilainen. Vain opettajalta,
15 k ntele Se pieni ero Barbora Xu soittaa myös guqinia, joka on noin 2000 vuotta vanhempi soitin kuin guzheng. Siinä on onton lankun päällä seitsemän pitkää bassokieltä pentatoniseen asteikkoon viritettynä. Kanteen on merkattu paikat, joista saa näpättyä kieleltä yläsävelsarjat ja puolisävelaskeleet. Yleensä guqinia soittaessa liikutetaan vasemman käden kynttä vähän lapsteel-kitaran soittamisen tapaan. Guzhengissa taasen on joka kielessä kaksi puolta, joista oikea on viritetty pentatonisesti ja toiselle puolelle voi itse valita virityksen. ”Jos haluaa soiton aikana vaihtaa säveltä tai virettä, voi siirtää kolmionmuotoista puupalaa, siltaa. Lisäksi niillä voi tehdä vibratoa tai kompensoida asteikon puuttuvia säveliä. Esimerkiksi duuriasteikkoon tarvitaan seitsemän säveltä, mutta pentatonisessa järjestelmässä niitä on vain viisi. Siltoja liikuttamalla voi kiertää asteikon ympäri”, selventää Xu. Usein soittaessa käytetään plektraa oikeassa tai molemmissa käsissä. Vasen saattaa tehdä vibraattoa tai tremoloa näppäilyn lisäksi. ”Soittotyyleissä on alueellisia eroja, samoin kuin kanteleensoitossa vaikkapa Saarijärven tikkutyylissä, konserttikanteleessa tai pienkanteleissa. Itselleni pienkanteleiden soittotavat tuntuvat luonnollisimmilta. Tulevaisuudessa haluaisinkin tutkia, miten guzhengin soittotyylejä voisi tuoda kanteleelle ja toisinpäin.” Luonto on merkittävässä osassa Barbora Xun musiikissa.
16 k ntele Kantelekavista Koistiseen Taiwanissa Xu kiersi eri paikoissa tutkimassa Bunun-alkuperäiskansan polyfonista laulurukousperinnettä. Viimeiset kuukaudet hän asui kylässä kansan parissa ja kohtasi naisen, joka oli oppinut isältään perinteisen kielisoittimen balinkavin soiton. Balinkav on n. 150-vuotias, 4-5-kielinen, puutappinen lyyra, jota soitetaan tikuilla. Vanhempaa perua ovat muutoin kulttuurissa käytettävät bambuiset munniharput ja lyömäsoittimet. ”Kylässä oli yksi soittimen taitaja, josta sanottiin, ettei hän opeta ketään. Mutta kun soittelin kantelettani, tuli hän kyselemään instrumentista ja lopulta kutsui minut oppiinsa.” Suomeen palatessaan Xu teki kanteleen ja balinkavin yhdistelmän kantele-kavin. Hän kaiversi isoon puupalaan kaikukopan ja lopulta Billy Hornin kanssa he laittoivat soittimeen yhdeksän kieltä, sillä juuri sen verran tällä oli puutappeja jäljellä. Vanhoista kitarankielistä muodostui pentatoninen asteikko, sillä se on ainoa, jolla soitin pysyy vireessä. ”Ehkä soittimet itse kertovat, millaista musiikkia haluavat soittaa? Tähän mennessä kantelekavilla on syntynyt vain yksi kappale, Lintuseni”, nauraa Xu. Soololevyllä kuullaan monenlaisia kielisoittimia, mutta livekeikoillaan Xu käyttää nykyään 32-kielistä kotikanteletta ja guzhengia. Hänen sponsorinsa on Koistisen kantele, jonka rakentamia wingja konserttikanteleita kuullaan myös levyllä. ”Yhteistyö on ollut suuri siunaus. Se on auttanut minua ymmärtämään paremmin kanteletta ja sen mahdollisuuksia. Lisäksi Hannu vinkkasi Sibelius-Akatemiasta, jossa nykyään opiskelen Global Music -koulutusohjelmassa. Luonto pulppuaa lauluja ”En ajatellut tekeväni luontoaiheista levyä, mutta kun kokosin yhteen kappaleita, oli luonto läsnä joka runossa”, kertoo Xu. ”Menen metsään, jos minulla on huolia. Puiden ja kasvien läsnäolo rauhoittaa ja auttaa minua löytämään sisäisen rauhan. Kukoistan luonnon läheisyydessä. Sen äänimaisema, metsän oma musiikki, on inspiroinut monia sävellyksistäni.” Seuraavaksi luvassa on soolokonsertointia debyyttilevyn myötä. Toisenkin levyn materiaalit ovat jo pöytälaatikossa odottamassa, mahdollisesti yhtyesoittoa. Sitä ennen Barbora Xu haluaa tehdä yhteistyötä yksittäisten taiteilijoiden kanssa. Muutama single on jo äänitetty ja ne odottavat julkaisua. ”Lapsena mielikuva artistista perustui pop-tähteyteen ja radiossa soivaan musiikkiin. Se ei koskaan ollut minua varten. Sen sijaan erilaiset kielisoittimet vain tuntuivat heti luontaisilta. Niissä itsessään on jo musiikkia. Pelkkä kielen hipaisu tuottaa yläsävelikköjä ja on kuin soittimissa olisi sisällä salattuja harmonioita. Niiden löytäminen on iso inspiraation lähde. Myös laulu on minulle vain yksi instrumenteista, jotka kaikki tukevat toinen toisiaan”, hän kertoo. ”Aloittaessani muusikkona Suomessa ei minulla ollut mitään kontakteja. Kaiken itse tekeminen on venyttänyt levyntekoa vuosien mittaiseksi projektiksi, mutta se on myös vahvistanut minua taiteilijana. Haluan ja voin tehdä musiikkia, joka koskettaa ja tuntuu juuri oikealta.”
17 k ntele S ähkökantele on kantele, jossa akustisesti tuotettu kielen värähtely muutetaan sähköiseksi impulssiksi mikrofonin avulla. Impulssi vahvistetaan vahvistimessa ja muutetaan ilman värähtelyksi kaiuttimen avulla. Ilman värähtely kulkeutuu kuuntelijan korvan kautta aivoihin kuulohavainnoksi. Vanhimmat sähkökanteleet on rakennettu jo 1940-luvulla, mutta sitä ennen oli keksittävä mikrofoni, vahvistin ja kaiutin. Juhani Pohjanmiehen 1920-luvulla tehdyt monet kosketinsoitinkeksinnöt johtivat lopulta sähkökanteleeseen. Halsualta Amerikkaan muuttanut Vilho Saari soittaa Paul Tutmarcin sähköistämää kannelta. Sähkö + kantele = sähkökantele TEKSTI JA KUVAT RAUNO NIEMINEN
18 k ntele Vilho Saaren sähkökantele Amerikkalainen sähkökitaran pioneeri Paul Tutmarc sähköisti halsualaissyntyisen Vilho Saaren kanteleen vuonna 1942 USA:ssa. Tutmarc varusti Saaren kanteleen mikrofoneilla ja vahvistimella. Saari soitti kannelta kirkossa, missä tarvittiin kanteleen ääneen lisää voimaa. Tutmarcilla oli Chicagossa sähkökitaratehdas jo 1930-luvulla. Vilhon poika Vilho Saari kertoi lainanneensa kanteleen jollekkin, mutta sitä ei ole palautettu koskaan. Onneksi on säilynyt yksi kuva Saaren sähkökanteleesta. Akustinen, sähköakustinen, vai sähköinen Soittimet voidaan jakaa akustisiin, sähkö-akustisiin ja sähköisiin soittimiin, niiden toimintatavan mukaan. Akustisissa soittimissa ääni syntyy ilman sähköä, akustisesti. Sähköakustisessa soittimessa ääni syntyy akustisesti ja se vahvistetaan sähköisesti. Sähkösoittimessa ääni tuotetaan sähköisesti ilman akustista soitinta. Sähköisesti vahvistettuja akustisia soittimia kutsuttiin niiden ilmestyessä maailmaan sähkö-akustisiksi soittimiksi. Ajan myötä ”akustinen”-osa jäi pois ja alettiin puhua vain esimerkiksi ”sähkökitaroista” ja ”sähkökanteleista”. Samoin yhdistämällä sähkö eri esineisiin, saatiin sähkötuoli, sähköauto, sähkövatkain jne. Nimi ei kerro tarkemmin miten laite toimii. Kaikkien sähkö-akustisten soittimien historia alkaa jo 1800-luvulta, jolloin scotlantilainen Graham Bell keksi magneettimikrofonin, joka tuli pienellä muutoksella vallitsevaksi mikrofoniksi myös monissa soittimissa. Bellin mikrofonissa ohut metallikalvo liikkui puheen tahdissa magneetin ympärillä olevan kuparilankakelan edessä. Bellin mikrofonin signaalia voitiin kuunnella aluksi vain puhelimen luurista, kunnes 1920-luvulla markkinoille tuli sähköinen äänenvahvistaja ja kaiutin. Samalla vuosikymmenellä sähköistä vahvistamista kokeiltiin lähes kaikkiin soittimiin. Nykyisin pääasiassa käytössä olevan kaiuttimen patentoi vuonna 1924 Chester W. Rice ja Edward W. Kellogg. He rakensivat kaiutinta varten yhden watin vahvistimen, Radiola Model 104, joka tuli myyntiin seuraavana vuonna. Amerikkalainen Lloyd Loar (1886–1943) työskenteli Gibsonin kitaratehtaalla suunnittelijana vuosina 1919–1924. Vuonna 1924 hän perusti oman yhtiön, joka alkoi valmistaa mikrofonilla varustettuja soittimia: sähköviuluja, sähköbassoja, sähkökitaroita ja sähköpianoja. Ensimmäisen yhtiön nimi oli Acousti-Letric Company. Loarilla oli 14 soittimiin liittyvää patenttia vuosilta 1927–1937. Vuonna 1935 Loar sai patentin mm. sähköviululle ja kitaralle. Mikrofonin toiminta Käytännössä on mahdollista käyttää kolmella eri tavalla toimivia mikrofoneja: 1) kielen värähtelyyn reagoivia sähkömagneettisia mikrofoneja, 2) soittimen runkovärähtelyyn reagoivia kontaktimikrofoneja ja 3) ilmamikrofoneja, jotka reagoivat ilmanpaineenvaihteluun. Mikrofonin valintaan vaikuttaa paljon se, soitetaanko studiossa, konserttisalissa, stadionilla vai klubilla. Studiossa ja pienessä konserttisalissa pärjää ilman äänen vahvistustakin, mutta isoimmilla areenoilla vahvistusta tarvitaan. Mikrofonin valintaan vaikuttaa se, kuinka kovaa aiotaan soittaa ja onko orkesterissa esimerkiksi rumpali tai muita voimakasäänisiä soittimia. Käytännössä soittimen mikrofonista halutaan saada kuuluville vain kyseisen soittimen ääni. Jos siitä kuuluu myös rumpali ja torvensoittaja, on mikrofonivalinta väärä. Kanteleissa käytetään nykyisin usein magneettimikrofonin ja kontaktimikrofonin yhdistelmää.
19 k ntele Radiopiano Akustisissa soittimissa, joissa on teräskielet, oli mahdollista käyttää dynaamisia magneettimikrofoneja. Helsingin sanomat uutisoi 18.3.1929 otsikolla ”Radiopiano ja superpiano” uusista keksinnöistä: Radiopianossa, kuten tavallisessakin pianossa on metalliset kielet, mutta tuntuvasti lyhyemmät. Kun tällainen kieli pannaan koskettimeen lyömällä väräjämään, vaikuttaa se erääseen magneettiin siten, että ympärillä olevassa lankakelassa syntyy vaihtovirta, joka johdetaan vastaanottajaan. Lehti ei kerro radiopianon keksijää, mutta se voisi olla samana vuonna esitelty Neo-Berstainsähköflyygeli. Flyygelin rakentamisesta vastasi Bernsteinin pianotehdas ja elektroniikan siihen teki Siemens & Haske. Hankkeen takana oli saksalainen kemisti Walther Nernst ja soitinta kutsuttiin myös nimeltä ”Berchtein-Siemens-Nernst sähköflyygeli” Soitin tuli markkinoille vuonna 1931 ja niitä valmistettiin 150 kappaletta. Tsekkiläinen Petrofin pianotehdas valmisti niitä myös lisenssillä. Nimi ”radiopiano” johtuu siitä, että vahvistimena käytettiin usein tavallisesti radiota. Juhani Pohjanmies Suomalainen urkuri, kuoronjohtaja, säveltäjä, soitinrakentaja ja keksijä Juhani Pohjanmies (1883–1959), oli sähköllä vahvistettavien soitinten uranuurtaja Suomessa. Pohjanmies soitti tavallista sormikannelta, mutta kehitti 1920-luvulla suuren määrän pianon koskettimistolla soitettavia kanteleita nimiltään Harppusormio ja Pianetto. Näissä kielet olivat Keski-Suomen Musiikkikaupan ”Pohjanmies”-kantele.
20 k ntele metallilaattoja. Pohjanmies asui Halosen harmonitehtaalla tultuaan Jyväskylään vuonna 1919. Keski-Suomen Musiikkikaupassa myytiin Pohjanmiehen nimellä kanteleita. Oliko kantele tehty Halosen harmoonitehtaalla vai Pohjanmiehen omassa yrityksessä, ei ole tiedossa. Pohjanmies kehitti pianokanteleen, joka esiteltiin vuonna 1931. Pohjanmies siirtyi siinä perinteisiin kanteleen kieliin. Pianokanteleita valmistettiin Jyväskylässä Kantele Osakeyhtiössä, joka perustettiin vuonna 1930. Johtokunnan puheenmies oli Tyko Reinikka ja toimitusjohtaja Juhani Pohjanmies. Ensimmäinen kahdenkymmenen kuuden soittimen sarja valmistui maaliskuussa 1931. Pohjanmies kertoi Keski-Suomalainen lehdelle keksinnön taustasta: ”Se on pitkä juttu ja juontaa juurensa aivan poikavuosilta, jolloin kuljeskelin iltamista iltamiin kanteleella leipäni soittamassa. Silloin jo haaveilin kosketinkanteleesta. Olen sitä mieltä, että alkuperäisellä sormikanteleella on enää vain historiallinen arvonsa. Kehitys kulkee eteenpäin.” Myös Paul Salminen alkoi kehitellä myös 1920luvulla diatoniseen kanteleeseen koneistoa, jonka avulla voidaan soittaa kromaattisesti. Keksijät tunsivat toisensa ja vaihtoivat mm. tietoja kielien mitoituksista. Salminen teki myös useita eri koneistoja ennen kuin päätyi lopulliseen malliin. Sähköharmooni Juhani Pohjanmies oli kiinnostunut sähkön ja soittimien yhdistämisestä jo 1920-luvulla, jolloin hän kehitti pianoonsa sähköllä toimivan nuottipikakirjoittajan. Vuonna 1932 Pohjanmies antoi kokeilukonsertin Jyväskylän Lounaispuistossa ja Keuruun kirkossa Aulis Raitalan kanssa. Soittimina olivat Pohjanmiehen flyygelikantele ja sähköharmooni. Tämä on tiettävästi Suomen ensimmäinen sähköllä vahvistettu konsertti. Vahvistimena käytettiin Philipsin vahvistajaa, joka oli lehtitietojen mukaan yhdistettynä ruotsalaiseen ns. sähkögrescendoon. Sähköcresendon kehittäjä oli tukholmalainen insinööri Sten Thernelius. Thernelius kävi Helsingissä Mikkolan pianoja urkuhamooniliikkeessä, missä hän vastasi sähköharmoonin toteutuksesta vuonna 1932. Juhani Pohjanmies kutsui Therneliuksen Jyväskylään esittelemään laitettaan ja innostui laitteesta ja käytti sitä kyseisen vuoden konserteissaan. Valitettavasti mistään ei löydy kuvausta sähköcrescendon toimintaperiaatteesta. Klaveerikantele Juhani Pohjanmies esitteli vuonna 1949 suunnittelemansa ja Seli Oy:n valmistaman Klaveerikanteleen. Soittimessa on Pohjanmiehen patentoitu keksintö, kielen raapaisulaite. Koneisto on samantapainen kuin cembalossa, mutta linnunsulkaraapaisimen tilalla on nahkasta muotoiltu kanteleen soittajan sormea imitoiva ”tekosormenpää”. Soitin onkin varmaan maailman ensimmäinen mallintava soitin. Kanteleen ääni vahvistettiin mikrofonien ja vahvistimen avulla. Väinö Pesola ja Heikki Aaltoila kuvailevat soitinta seuraavasti: ”Tähän asti on vanhan kansallissoittimemme kanteleen suurimpia vajaavuuksia ollut sen äänen heikkous, joka on rajoittanut sen käyttömahdollisuuksia. Ääntä voidaan vahvistajalla suurentaa, vaikka konserttisalissa käytettäväksi. Mitkä uudet maailmat soittokone avaakaan kantelensoiton harrastajille. Äänen vahvistus tapahtuu erikoisrakenteisen vahvistimen avulla, joka on sijoitettu kanteleeseen. Äänenväriä ja voimakkuutta voidaan säätää kuten radiossa.” Kanteleen löytyminen Olen tutkinut Juhani Pohjanmiehen soitinrakennushistoriaa jo pitkään ja tiesin klaveerikanteleen olemassaolosta lehtiartikkeleiden
21 k ntele kautta. Sain myös valokuvia soittimesta. Kirjoitin Kantelelehden numero 2/2010 artikkelin soittimesta, vaikka en ollut sitä nähnyt. Vuonna 2013 sain sähköpostia turkulaisesta kierrätyskeskuksesta. Heillä oli artikkelissa kuvattu soitin. He olivat löytäneet Kantele-lehden artikkelin ja ottivat minuun yhteyttä. Kantele ei ollut myynnissä, mutta sain vaihtaa sen kahteen kassilliseen makkaraa. Pohjanmiehen soittimessa ei ollut akustisen soittimen tapaan kaikukoppaa. Oli vain kehys, johon kielet on kiinnitetty. Värähtelevän kielen liike muunnetaan mikrofonin avulla sähköiseksi signaaliksi, joka vahvistetaan. Klaveerikanteleessa on mikrofonina käytetty viittä levysoittimen sähköistä äänirasiaa. Äänirasiat ovat EVOX-merkkisiä ja niissä on päiväys 18.5.1949. Äänirasian neula on korvattu kuparilangalla, joka on ruuvattu kielipenkkiin kiinni. Tässä mallissa ei ole sisäänrakennettua vahvistinta ja kaiutinta. Juhani Pohjanmies sai kirjeen Radioalan erikoisliikkeestä, Seli Oy:stä 17.11.1948: ”Ilmoitamme kohteliaammin, että olemme erittäin halukkaat valmistamaan kanteleeseenne vahvistimen.” Pohjanmies sai valmiiksi myös sähköpianon, nimeltä Radiopiano samaan aikaan. Sen oletettiin myyvän paremmin kuin Klaveerikantele. Pohjanmies perusti radiopianojen valmistamista varten Felix Krohnin kanssa avoimen yhtiön Pohjanmies & Knit, joka ajautui ennen pitkää konkurssiin. Perikunta maksoi vielä pitkään velkoja Teoston korvauksilla. Nyt on löytynyt myös radiopiano Hollolasta. Menen katsomaan. O tin vastaan Suomen Kantelemuseon hoitajan tehtävät keväällä 2021. Olen edelleen hyvin otettu minulle osoitetusta luottamuksesta ja iloinen lämpimästä vastaanotosta sekä Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistyksen että monien muiden yhteistyökumppaneiden taholta. Pyrin kaikin keinoin osoittautumaan luottamuksen arvoiseksi, ja teen tätä museotyötä sydämellä. Koen, että museo on erittäin tärkeä kulttuurihistoriallinen kohde, ja minulle on hyvin tärkeää kunnioittaa museon perustajan, Kari Dahlblomin elämäntyötä. Ryhdyin museonhoitajaksi tilanteessa, joka oli kaikin puolin haastava. Museon kokoelmissa oli tapahtumassa merkittäviä muutoksia, joiden myötä museon toimintaa ja kokoelman painopisteitä on jouduttu harkitsemaan uudelleen. Toisaalta kuitenkin muutos on antanut tilaa myös uudistumiselle, ja uudistamistyö onkin nyt hyvässä vauhdissa. Kantelemuseo on tarkoitus avata syksyn aikana taas yleisölle, jopa entistä ehompana ja viihtyisänä kohtaamispaikkana. Kantelemuseossa on ryhdytty toden teolla ottamaan askeleita kohti ammattimaista museSuomen kantelemuseon kuulumisia TEKSTI MARIA OJANPERÄ KUVAT RIIKKA MAHLAMÄKI-KAISTINEN
22 k ntele otoimintaa. Näitä askeleita ovat olleet muun muassa kokoelman digitaalinen luettelointi sekä soitinten merkintätyö. Lähitulevaisuudessa olemme siirtämässä museon tietokantaa ammattimaiseen kokoelmanhallintajärjestelmään yhteistyössä Keski-Suomen Museon kanssa. Itse puolestani pyrin kartuttamaan osaamistani opiskelemalla museoalaa. Vaikka minä ja kansanmusiikkiyhdistyksen hallitus teemmekin museotyötä vapaaehtoisesti ja ottamamme askeleet ovat tämän vuoksi hitaita, meillä on todellinen tahtotila museon viemiseksi eteenpäin. Minulla on paljon ideoita museon näkyvyyden ja saavutettavuuden kasvattamiseksi. Museo tarvitsee mielestäni nimenomaan näkyvyyttä sekä kulttuurija musiikkialan toimijoiden tukea, jotta se voi saada tukevammin jalansijaa merkittävänä suomalaisena kulttuurihistoriallisena nähtävyytenä. Yksi suurista haaveista on pysyvän rahoituksen järjestyminen. Olen myös käynnistellyt yhteistyötä – ja osin jatkanut jo Karin aloittamia yhteistyökuvioita – muutamien soitinmuseoalan toimijoiden kanssa, ja näyttäisi lupaavasti siltä, että yhteisiä projekteja olisi tiedossa. Saappaat, joihin olen museonhoitajana astunut, ovat valtavan suuret. Museon ylläpito ja kehittämistyö ovat niin suuria asioita, että en missään nimessä pystyisi niihin yksin. Museon saama tuki onkin ollut ainutlaatuista ja varsin ilahduttavaa. Tärkeänä tukihenkilönä meillä on ollut jo digitalisointiprojektista lähtien Marja-Liisa Rajaniemi Keski-Suomen Museosta. Hänen ammattimainen näkemyksensä ja kullanarvoiset neuvonsa ovat auttaneet työssämme valtavasti. Tärkeä tukija etenkin minulle henkilökohtaisesti on ollut museon aiempi hoitaja Pekka Toivanen. Tukea ja positiivista palautetta on tullut ilahduttavasti myös kanteleväen – sekä soittajien että rakentajien piiristä. Uskon, että yhteistyö ja positiivinen asenne vievät Kantelemuseota eteenpäin ja aivan uusiin ulottuvuuksiin. Suomen Kantelemuseon uusi työntekijä, kanteletaiteilija Maria Ojanperä.
23 k ntele Elettiin alkuvuotta 2009. Palokan pelimannitalo oli ehtinyt olla toiminnassa noin vuoden päivät. Olimme silloisen toiminnanjohtaja Veikko Nybergin kanssa suunnitelleet talon yläkerran vuokraamista, mutta mitään valmista erinäisistä syistä asian suhteen ei kuitenkaan syntynyt. Itse toimin tuolloin kuten nykyäänkin Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistys ry:n puheenjohtajana. Kari Dahlblom oli tuonut talon yläkertaan omistamiaan kanteleita ja muita soittimia. Siitä Veikko Nyberg sai idean kantelemuseon perustamisesta. Pidin asiaa kannatettavana ja kävelimme niiltä jaloilta yläkertaan Karin pakeille. Kun esitimme asian hänelle, niin ”museotoiminta” käynnistyi välittömästi. Koko yläkerta täyttyi pikkuhiljaa soittimista ja kohta meillä oli monipuolinen valikoima kanteleita ja muita kielisoittimia Suomesta ja Baltian alueeltakin. Suureksi suruksemme tohtoriopintojaan valmisteleva hyvä ystävämme ja mestaripelimanni menehtyi syöpään kesällä 2017. Kunnioitamme suuresti Karin muistoa ja se toteutuu mielestämme parhaiten, kun kehitämme toimintojamme yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja vaalimme edelleen parhaan kykymme mukaan arvokasta kokoelmaa. Yhdistyksen taloudellinen tilanne alkoi näyttää heikolta pari vuotta sitten ja yhdistyksemme monikymmenpäisen talkooväen ahkeruus ei riittänyt. Yhdistyksen lukuisat tukipyynnöt kantelemuseon kulujen kattamiseen eivät tuottaneet tulosta. Niinpä alkoi näyttää siltä, että kiinteistön omistamalta yhtiöltä vuokraamillemme kantelemuseon tiloille joudutaan etsimään tuottavaa lisäkäyttöä. Kerroimme huolestamme sanomalehti Keski-Suomalaisen palstoilla. Julkitulolla haluttiin herättää kanteleen ystäviä ja päättäjiä tukemaan museomme toimintaa. Saimmekin muutamia merkittäviä tukisummia ja tämän vuoden vaihteessa Suomen Kulttuurirahastolta apurahan. Museomme toiminta on turvattu lähivuosiksi, mutta tarvitsemme ehdottomasti jatkuvan rahoituksen. Siinä toivomme kanteleväeltä tukea ja ideoita. Museomme sisustusta on uusittu ja meillä on edelleen upea kantelevalikoima. Lisäksi muutamia arvokkaita soittimia on jo nyt tulossa uusittuihin tiloihin. Museon uusi työntekijä kantelisti Maria Ojanperä tuntee ammattinsa puolesta hyvin kanteleväen ja on erityisen innostunut tehtävästään. Marialla on hyviä ideoita ja suunnitelmia. Niiden toteutukseen hän saa yhdistyksemme hallituksen täysimääräisen tuen. Lyhyt katsaus Suomen kantelemuseon historiaan TEKSTI: ERKKI HIEKKAVIRTA
24 k ntele Minkälaista musiikkia soitatte? Soitamme omia sovituksia melko monenlaisista kappaleista. Yleensä joku meistä ehdottaa jotain kappaletta, josta itse pitää, ja sitten yhdessä mietitään minkälaisen sovituksen siitä saisi. Ohjelmistossamme on muun muassa Nightwishin kappaleita, Apulantaa, Anssi Kelaa sekä myös kansanmusiikkia. Mikä on ollut paras esiintymiskokemuksenne? Millaisissa paikoissa esiinnytte yleensä? Paras esiintymiskokemus tähän mennessä on varmaan kesältä 2019 ennen Kaustisen festareita. Halusimme pitää omat ”etkot” ja esiintyä tutuille ja sukulaisille. Konsertti pidettiin tunnelmallisessa Cafe Hertassa. Jännitimme, että tuleekohan paikalle ketään muita kuin oma lähipiiri, mutta yllättäen paikka olikin aivan täynnä väkeä. Tunnelma oli ihanan lämmin ja rento. Toinen hieno keikkamuisto on eräältä itsenäisyyspäivältä. Esiinnyimme Ruotsin Kalixissa pääasiassa ruotsinsuomalaiselle yleisölle kolmessa eri tilaisuudessa. Se tuntui hienolta ja erityiseltä. Esiintymisiä on hyvin monenlaisia. Esiinnymme mm. erilaisissa yksityistilaisuuksissa (häissä, synttäreillä ym.) sekä lähialueen tapahtumissa, ja aika usein myös Ruotsin puolella, tässä rajan läheisyydessä kun asumme. Toki koronan takia keikat ovat olleet tauolla. Mikä on mielestänne parasta kanteleensoitossa ja kanteleessa soittimena? Kanteleen ääni ja soittimen monipuolisuus. Miten tutustuitte toisiinne ja aloitte soittaa yhdessä? Minkäkokoisia kanteleita soitatte? Olemme musisoineet yhdessä jo siitä asti kun tytöt ovat olleet pieniä. Kun Marilla oli omia keikkoja, tytöt saattoivat kulkea mukana ja jossain vaiheessa alkoivat tulla muutamaan kappaleeseen mukaan laulamaan ja pikkuhiljaa myös soittamaan. Siitä se lähti ihan luonnollisesti. Soitamme konserttikanteleita ja myös laulu on tärkeä osa yhtyeemme sointia. Joskus mukana on myös Aadan sello. Kantele ympäri Suomen TOIMITTANUT MATLEENA KOHONEN S arjassa tuodaan esille koko Suomen rikasta kantelekulttuuria ja paikallisia yhtyeitä, tapahtumia ja soittajia. Tällä kertaa sarjan teemana on Lappi. Haastattelussa on kanteleyhtye Tuntematon Kanteletrio Kemistä. Yhtyeeseen kuuluvat äiti Mari Köykkä sekä tyttäret Emmi (16v) ja Aada (14v). Kantele ympäri Suomen -kokonaisuuteen kuuluvat myös nuottiliitteessä oleva Martti Salon kappale, inarilaisen muskariopettajan ja yhteisömuusikko Jessika Lammen haastattelu sekä artikkeli Mirja Palosta, muusikosta, joka käyttää musiikissaan Saarijärven kanteletta sekä esimerkiksi pohjoissaamea laulun teksteissä.
25 k ntele Mistä keksitte yhtyeenne nimen? Ensin esiinnyimme nimellä Köykän Kanteletrio, mutta se ei ollut kovin omaperäinen nimi. Halusimme, että nimestä käy ilmi että soitamme kanteleita. Lopulta keksimme nimen Tuntematon Kanteletrio. Nimessä näkyy myös kiinnostuksemme suomalaiseen kirjallisuuteen ja historiaan. Ja mehän ollaan (vielä) melko tuntematon trio. Mikä on hauskin sattumus yhtyeenne taipaleen varrelta? No ainakin erikoinen ja mieleenpainuva sattumus oli jälleen kerran Kalixissa. Keikan jälkeen ennen seuraavaa keikkaa ruotsalainen pelimanniystävämme pyysi meitä aivan yllättäen mukaansa erään meille täysin tuntemattoman henkilön 90-vuotissyntymäpäiville soittamaan ja laulamaan. Terveisenne Kantele-lehden lukijoille. Soiton iloa kaikille! Meidän touhuja voi seurata instagramissa @tuntematonkanteletrio Mitä Meri-Lapin kanteleyhdistykselle kuuluu? Meri-Lapin kanteleensoittajat ry on elänyt hiljaiseloa koronan takia, mutta on aktivoitumassa uudelleen uuden puheenjohtajan johdolla. Suunnitelmissa on ainakin joulukonsertti yhteistyössä musiikkiopiston kanssa sekä ensi vuoden kantelekisoihin osallistuminen. Yhdistys järjestää tapahtumia sekä konserttija kantelekilpailumatkoja paikallisille soittajille. Yhdistyksellä on joitakin soittimia, muun muassa Lovikan konserttikantele, jota vuosittain vuokrataan soittajille. Stipendejä jaetaan soittajille säännöllisesti. Alueella soitetaan monipuolisesti eri tyylilajeja. Yhdistyksen alullepanija on Esko Finström, joka jätti puheenjohtajan paikan kymmenisen vuotta sitten. Yhdistyksen nimi oli aiemmin MeriLapin kanteleensoiton edistämisrahasto, joka muutettiin Meri-Lapin kanteleensoittajat ry:ksi. Yhdistyksessä on noin 50-60 jäsentä. Mari on kanteleensoitonopettaja ja tyttäret Emmi ja Aada opiskelevat Meri-Lapin musiikkiopistossa. Aadan pääinstrumentti on sello, jota kuullaan joskus myös keikoilla.
26 k ntele Mirja Palolle kantele on maaginen soitin. Hän kirjoittaa lauluja pohjoissaameksi. TEKSTI: JENNI VENÄLÄINEN KUVA: CJ UTSI Mirja Palo on pohjois-ruotsalainen laulaja-lauluntekijä ja kanteleensoittaja. Hän käyttää musiikissaan Saarijärven kanteletta sekä kolmea kieltä: ruotsia, pohjoissaamea ja meänkieltä. Millainen on taustasi musiikissa? “Aloitin 8-vuotiaana laulamisen lasten kuorossa ja pari vuotta myöhemmin viulunja pianonsoiton. Soitin myös urkuja muutaman vuoden. 17-vuotiaana aloitin klassisen laulun ja haaveenani oli tulla oopperalaulajaksi. Lukion jälkeen opiskelin musiikkia Kansanopistossa ja sen jälkeen Malmön musiikkiakatemiassa klassista laulua. Kanditaatin tutkinnon jälkeen pidin välivuoden, palasin kotiseudulleni pohjoiseen ja löysin kansanmusiikin. Halusin oppia lisää ja päätin lähteä puoleksi vuodeksi Kaustiselle Ala-Könni-opistoon. Siellä aloitin kanteleensoiton 27-vuotiaana ja ryhdyin tekemään kappaleita kanteleelle ja laululle”, Mirja kertoo. “Opiskelin myös yhden lukukauden Tukholman musiikkiakatemiassa, mutta minulle oli liian vaikeaa olla erossa pohjoisesta, joten muutin takaisin vuonna 2016. Sen jälkeen olen kehittänyt kanteleensoittoani kursseilla Ilomantsissa Ruotsalainen Mirja Palo lumoutui Saarijärven kanteleen äänestä
27 k ntele ja Hirvilahdessa. Olen myös ottanut soittotunteja Eeva-Kaisa Kohoselta.” Miten innostuit kanteleesta? “Innostuin jo hieman ennen Kaustiselle muuttoa ja minua kiehtoi oppia lisää. Mutta silloin, kun kuulin opettajana olleen Sampo Korvan soittavan Saarijärven kanteletta, rakastuin sen soundiin. Sen ääni meni suoraan lävitseni ja tiesin, että minun täytyy oppia soittamaan tätä soitinta. Olin myös kuunnellut paljon Pauliina Syrjälän Monet Nävöt -albumia ja Sytyke-yhtyettä”. Mikä kanteleessa viehättää? “Ääni, erilaiset soittotekniikat, resonoivat yläsävelet ja loputtomat mahdollisuudet leikkiä erilaisilla dynamiikoilla. Minulle kantele on maaginen soitin, jolla on syvempi yhteys siihen, mikä ympäröi meitä. Kanteleen soittaminen saa minut aina tasapainoon ja tietoiseksi. Pystyn lepäämään, mutta silti olen aktiivinen ja luova”. Mistä laulusi kertovat? “Kirjoitan ruotsiksi ja myös pohjoissaameksi, mutta saamen käyttäminen on vielä hyvin uutta. Teen myös uusia tulkintoja ja sovituksia perinteisistä suomalaisista ja torniojokilaaksolaisista melodioista sekä runolauluista. Lauluni kertovat monista aiheista, mutta usein ne käsittelevät luontoa, ykseyttä, kaipausta ja oman tien seuraamista elämässä. Yritän aina sanoittaa tunteita, joita voi olla vaikea ilmaista. Musiikista tulee kanava näille tunteille ja se voi auttaa muita vapauttamaan omia käsittelemättömiä tunteitaan”. Kantele on Ruotsissa harvinaisempi soitin, millaisia kommentteja olet sen käytöstä kuullut? “Kantele todellakin on harvinainen soitin Ruotsissa ja saan aina kommentteja ja kysymyksiä. Yleisin kysymys on sanan ääntäminen. Yleensä luullaan, että paino tulee sanan toiselle tavulle, joten aloitan aina opettamalla oikean lausumistavan. Monet myös luulevat kanteletta sitraksi. Saan usein viestejä, kun joku löytää huonokuntoisen kanteleen edesmenneen sukulaisen luota ja he haluavat tietää soittimen arvon”. Teit albumin saamelaisrunoilija Paulus Utsin runoihin. Mikä niissä inspiroi? “Olin lukenut hänen runojaan vuosien ajan, kun tapasin hänen lapsenlapsensa. Vietin kesän lähellä Norjan rajaa ja Báddjelánndan luonnonpuistoa Vájsáluoktassa, joka oli myös Utsin koti. Vájsáluoktassa tapasin Utsin lapsenlapsen Stinan, joka suhtautui positiivisesti siihen, että käyttäisin runoja musiikissani. Innostuin niin, että siitä syntyi EP ‘Bávllosa Divttat (Poems by Paulus Utsi)’. Runot ovat pohjoissaameksi ja kertovat eri aiheista. Yhteistä niille on syvä yhteys maahan ja vanhaan saamelaiseen tapaan elää harmoniassa luonnon kanssa kestävästi ja vaatimattomasti. Kappaleet kertovat esimerkiksi poroista mutta myös rakkaudesta ja menetyksestä. Yksi runoista, ‘Gáttehis Gáddi’, kertoo, kuinka ranta tuhoutui ja ihmisten oli pakko muuttaa ison vesivoimayhtiön rakentaessa suuren padon ja muuttaen vesirajaa”, hän kertoo.. “Suosikkirunoni on ”Go Eahkeduvva”, joka on ajaton meditaatio, jossa ollaan yhtä ympäröivän maiseman kanssa. Sovitusten tekeminen näihin runoihin kanteleella tuntui todella oikealta. Kanteleen ääni vastaa hyvin runojen tunteisiin ja tunnelmiin”. Mitä sinulla on nyt meneillään? “Olen juuri saanut valmiiksi projektin, jonka parissa työskentelin pandemian ajan. ‘Hilla Sessions’ koostuu yhdeksästä videosta, jotka kuvattiin erilaisissa paikoissa Jokkmokkin alueella. Nyt teen uutta musiikkia ”I stormen vilar jag” -näytelmään, jonka ensi-ilta on helmikuussa 2022. Lisäksi kirjoitan lasten näytelmää. Toivon, että keväällä voisin tulla Suomeen ja ottaa soittotunteja ja saada inspiraatiota pitkän eristäytyneisyyden jälkeen”.
28 k ntele Mitä haaveita sinulla on musiikissa? “Haluan jatkaa taitojeni kehittämistä ja musiikin tekemistä. Haaveilen myös kiinnostavista yhteistöistä ja keikkailusta Pohjoismaissa ja Japanissa. Haaveilen myös, että lapseni oppivat soittamaan, jotta minulla olisi soittokavereita täällä.” Onko sinulla terveisiä Kantele-lehden lukijoille? “Kanteleyhteisö on merkinnyt valtavasti matkallani kanteleensoittajaksi. En ole koskaan tavannut niin positiivista asennetta oppimiseen ja olen tuntenut oloni todella tervetulleeksi. Kiitos, että teette työtä kanteleen parissa!” TEKSTI: JENNI VENÄLÄINEN Kantele-lehden haastattelussa monialainen musiikinopettaja ja muusikko Jessika Lampi. Kuka olet? “Olen Jessika Lampi, espoolaislähtöinen monialainen musiikinopettaja, yhteisömuusikko ja muusikko. Asun Inarin kuntaan kuuluvassa Koppelon kylässä, jonne muutin vuonna 2012. Työskentelen pääsääntöisesti Inarin kansalaisopistolla ja opetuksessani käy viikoittain 16 nuorta kanteleoppilasta. Lisäksi pidän aikuisille vuosittain pienkanteleiden viikonloppukurssia, johon tulee kymmenisen osallistujaa.” Millainen musiikillinen tausta sinulla on? ”Synnyin tanssivaan ja musikaaliseen perheeseen. Lukion viimeisellä luokalla heräsi halu tehdä työkseni musiikkia ja opettaa. Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskelin varhaisiän musiikkikasvatusta ja taiteen soveltavaa käyttöä. Laulu on pääinstrumenttini ja soitan monia soittimia, kuten kanteletta, kitaraa, ukulelea, nokkahuilua ja pianoa. Itse sanon, että ”osaan tosi monella soittimella hyvin kolme sointua!” Millaista musiikkia soitat ja millaisilla kanteleilla? “Sydämeni sykkii eniten kansanmusiikille, maailmanmusiikille ja popille. Minulla oli Aila-duo Heli Aikion kanssa, jossa yhdistämme saamelaista ja suomalaista musiikkia eteeriseksi folk-popiksi. Heli on laulusolisti ja soittaa rumpua, minä soitan 11-kielistä kanteletta ja kitaraa sekä laulan taustoja. Voitimme Sámi Grand Prix -kilpailun lauluosuuden vuonna 2014”, Jessika kertoo. “Soolona Jutta Jessika -nimellä teen loopperilla laulupainotteista musiikkia covereista ja popahtavista omista kappaleista. Lisäksi soitan LoveBoat-yhtyeessä, joka soittaa perinnesoittimilla omia versioita iskelmä-, rockja pop-hiteistä.“ Miten käytät kanteletta työssäsi? “Sanoisin, että kantele änkeää kaikkialle! Opetan pienkanteleita muskarissa ja soitinvalmennuksessa. Yhteisömuusikkona vien kanteleita hoivakoteihin ikäihmisten soitettavaksi. Koen kanteleen rauhoittavana soittimena, joka tuo musiikillista hyvinvointia. Oppilaiden kanssa haluan olla mahdollisimman monipuolinen ja kansanmusiikin lisäksi soitamme klassista ja myös jazzia. Kävimme 11-kielisen kanteleensoittajien kanssa jazz-leirilläkin.” Mitä sinulla on nyt meneillään? “NÄE MINUT -hanke, jonka tavoitteena on saada jokainen osaksi taidetta. Pidimme juuri kurssin ”UUDISTUMISELLE Tie taiteeseen “Täällä saan olla monipuolinen”
29 k ntele lauluja tanssitaidottomille aikuisille”, jossa osallistujat pääsivät turvallisessa tilassa tutkimaan itseilmaisua taiteen keinoin. Alkuvuodesta hankkeessa on tulossa UUDELLE ELÄMÄLLE -konserttikehto alueella vuonna 2021 syntyneille. Siinä muusikot ja lasten läheiset ympäröivät Inarin ja Utsjoen vauvat. Myöhemmin keväällä tulee vielä kaksi muuta osaa”, Jessika sanoo. “Täällä saan olla todella monipuolinen ja tiivis yhteisöllisyys tukee kokeiluissa. On ollut todellinen rikkaus päästä lähemmäksi saamelaista kulttuuria. Täällä on hyvin monikulttuurista ja esimerkiksi muskareissa haluan tuoda jokaisen kieltä esiin vaikka pienessä laulussa. Olemme esimerkiksi laulaneet numerolaulua paljon käyttämieni suomen ja kolmen saamenkielen lisäksi ainakin kiinaksi, nepaliksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja puolaksi. En itse puhu saamea, mutta laulan sillä. Olen mukana sovittamassa koltansaamelaista musiikkia muskareihin. On antoisaa päästä tekemään monenlaisia projekteja.” Mitä musiikillisia toiveita/haaveita sinulla on? “Haaveillaan, että vihdoin päästään oppilaiden kanssa Kaustiselle, biisit ovat jo hallussa! Täällä minulla on syntynyt rakkaus luontoon ja olen kiinnostunut luonnon akustiikasta. Olen hakenut apurahoja, että pääsisin työryhmän kanssa syventymään enemmän tähän. Koen, että olen uuden kynnyksellä. Minua on hallinnut opettajaminä ja nyt alkaa herätä taiteilijaminä.” Millaiset terveiset Kantele-lehden lukijoille lähettäisit? “Tulkaa kokemaan Lapin lumo! Täällä on uusille tekijöille tilaa.” Kanteleensoittaja Jessika Lampi opettaa kanteleensoittoa Inarissa.
30 k ntele Nuottiliite Martti Salo: Inarinmaa TEKSTI: JENNI VENÄLÄINEN Vuonna 1938 syntynyt Martti Salo tunnetaan Lapin miehenä. Savolaislähtöinen Salo asuu Ivalon Koppelossa. Hänen lapsuudenkodissaan oli kantele ja Salon isä soitti sillä omia sävellyksiään ja kanteleen kielten sointi innosti Martin soittamaan. Lapin luonto ja pohjoisen maisemat, erityisesti suuret erämaat ja Inarijärvi ovat innoittaneet Salon omien sävellysten syntymiseen. Hän esittää kanteleella pääosin omia sävellyksiään, joihin hän on tehnyt myös sanoituksen. Outi Linnaranta on toimittanut Martti Salon sävellyksistä Tunturikuvia -nuottikirjan, joka ilmestyi vuonna 2001. Linnaranta kuvaa kirjassa, kuinka kansanmusiikille tyypillisesti Salo muuntelee jatkuvasti esimerkiksi sävelmiensä sointuja, rakennetta, rytmejä ja oktaavialoja – ainoastaan melodia ei juurikaan muutu. Muun muassa tämän takia nuoteissa on reaalisointumerkit, jotka auttavat säestyksen muuntelussa.
31 k ntele Nuottiliite
32 k ntele
33 k ntele SEURAAVALLA SIVULLA Timo Väänänen: Kuvat kanteleelle (2001) Kantelelehti julkaisee numeron 2/2021 nuottiliitteessä olleen teoksen uudestaan teknisen virheen takia. Nuottiliite
40 k ntele TOIMITTANUT: MATLEENA KOHONEN Kuka olet? Missä työskentelet? “Olen Mari Köykkä, kemiläinen kanteleensoiton opettaja. Työskentelen Meri-Lapin musiikkiopistossa Kemin ja Tornion alueella.” Missä olet opiskellut kanteleensoitonopettajaksi? “Olen opiskellut Oulunseudun ammattikorkeakoulussa, josta valmistuin 2005.” Mikä sinua viehättää kanteleessa kaikkein eniten? “Vaikea kysymys, kantelehan on vaan niin ihana soitin! Minua kiehtoo kanteleen kaunis ja herkkä ääni, monipuolisuus ja se, että se on edelleen vähän erikoisempi soittimena.” Teetkö opettamisen lisäksi muuta työtä kanteleen parissa? “Olen kuulunut paikalliseen kanteleyhdistykseen jo parikymmentä vuotta. Hallituksen jäsenenä pyrin edistämään kanteleensoittoa tällä alueella. Keikkailen jonkin verran, minulla on myös yhtye tyttärieni kanssa.” Mitä kanteleensoiton opettaminen merkitsee sinulle? Mikä siinä on kaikkein parasta? “Musiikki on aina ollut itselleni tärkeää, ja on ihanaa kun saa jakaa sitä iloa ja innostusta muillekin. On myös tärkeää, että kantele on meidän kansallissoitin, on kunnia-asia saada opettaa sen soittotaitoa eteenpäin,” Mari kertoo. “Kun asuu itse kaukana muista kanteleensoitonopettajista, kaipaa kollegoiden tapaamista. Siksi KantO:n koulutusja virkistyspäivät ovat minulle tärkeitä”. Terveiset Kantele-lehden lukijoille: "Soiton iloa tähän loppuvuoteen ja alkavaan vuoteen, ja toivottavasti nähdään keväällä kisoissa ja muissa tapahtumissa!" Mari Köykkä on kemiläinen kanteleensoiton opettaja. Hän työskentelee Meri-Lapin musiikkiopistossa. Kanteleopet tutuksi
41 k ntele TurusenSaha soi Kanton koulutuspäivät Oulussa 2.-3.10.2021 TEKSTI: SARI KAURANEN Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna uskallettiin vihdoinkin järjestää kauan suunnitteilla olleet Kanteleensoiton opettajat ry:n koulutuspäivät Oulussa. Paikalle pääsi 10 innokasta opettajaa eri puolilta Suomea ja yhteenkokoontumisen riemu oli suuri! Viikonlopun aluksi sukellettiin yhdessä aistimaan musiikkia vierailevan kouluttajan, Leena Poikelan, johdatuksessa: kuunnellen, laulaen, soittaen, tarinoita luoden, minikuunnelmia ja musiikkimaalauksia tehden. Oman porukan kesken vaihdettiin kokemuksia etäopetuksesta ja pohdittiin, mitä hyvää etäopetus on tuonut lähiopetuksen rinnalle. Viikonloppuun kuului myös yhteissoittosessioita, jotka ilahduttivat ja innostivat kaikkia! Lauantaina haettiin yhteistä sykettä sambapiiristä ennen rentouttavaa saunailtaa. Sunnuntaina kokoonnuimme Soivalle Nuottitorille soittamaan niin prima vistaa Riikan (Yli-Kotila) sovittamista yhtyenuoteista kuin improvisoimaan luuppeja Katrin (Kangas) ohjauksessa. Loistavat puitteet koulutuspäiville löytyivät tunnelmalliselta TurusenSahalta Oulun Pikisaaresta. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille. Yhteinen viikonloppu loi paljon valoa ja voimaa opettajan arkeen. Ensi vuonna samaan aikaan lokakuun alussa musisoidaan jälleen yhdessä. Hyvät kollegat, tulkaahan mukaan Kanton koulutuspäiville! Liitto tiedottaa Kanteleliiton aineistot Finna-tietokantaan TEKSTI: HEIKKI NIEMELÄ Maailman musiikin keskuksen, Kanteleliiton,Suomen Kansanmusiikkiliiton ja Kulttuuriosuuskunta Uulun kirjastoja arkistoaineistot ovat olleet jo pitkään haettavissa Maailman musiikin keskuksen Koha-tietokannassa <koha.gmc.fi>. Nyt nämä aineistot (yli 10 000 nimikettä) siirtyvät laajemman yleisön tavoitettaviksi Kansalliskirjaston Finna-palveluun, joka kokoaa satojen kotimaisten toimijoiden, arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot saman osoitteen alle ja on koti Suomen miljoonille kulttuurija tiede-ja taideaineistoille. Kanteleliiton ja Suomen Kansanmusiikkiliiton luetteloiduissa aineistoissa ovat erityisen ainutkertaisia liittojen kokoelmiin vuosien saatossa kerätyt käsin kirjoitetut nuotinnokset. Aineistossa on nuotteja joita ei löydy julkaistuista nuottimateriaaleista. Linkki nuottikäsikirjoituksiin ja muuhun aineistoon löytyy Finnasta verkkosivulta <https:// gmc.finna.fi> .
42 k ntele Fyysisesti aineistot sijaitsevat toimitiloissa Hämeentie 34 D, Helsinki. Jos tarvitset apua Finna.fi:n käytössä, voit ottaa yhteyttä Maailman musiikin keskuksen kirjastoon <kirjasto@globalmusic.fi> tai puh. 046 8783722/kirjasto. Kanteleliiton syyskokous 20.11.2021 TEKSTI: JUHA OLLIKAINEN Kanteleliiton syyskokouksessa 20.11.2021 Helsingissä valittiin Kanteleliiton puheenjohtaja kaudelle 2022. Tehtävässä aloittaa Aurora Visa. Hallituksen kokoonpano kaudella 2022 on: Markus Haimelin, Susanna Heinonen, Senni Heiskanen, Jane Ilmola, Eija Kankaanranta, Noora Laiho, Erkki Okkonen, Juulia Salo, Hanna Ryynänen, Outi Nieminen, Satu Sopanen-Helisalo ja Sanni Virta. Kanteleuutisia Hannu Sahalle elämäntyöpalkinto Musiikki ja Media Industry Awards -gaalassa TEKSTI: SANNI VIRTA Hannu Saha palkittiin elämäntyöpalkinnolla Musiikki ja Media -messujen Industry Awards -gaalassa 8.10.2021 Myöntöperusteissa korostettiin Sahan monipuolista työuraa ja hänen aikaansaannoksiaan niin monilla eri sektoreilla. Puheessa mainittiin Sahan saavutukset kansanmusiikin tutkijana, mutta myös professuurien hoitaminen, lukuisat kulttuuripolitiikan ja taiteenedistämisen tehtävät esimerkiksi Musiikin edistämissäätiön johtajana sekä työ luovana ja esittävänä taiteilijana. Myös hänen persoonansa tulkittiin mainioin sanakääntein. Tuulikannel-nuottikirjaa edelleen saatavilla TEKSTI: JUHA OLLIKAINEN Kanteleliiton julkaisemasta Tuulikannel-nuottikirjasta on otettu uusi painos (200 kpl). Nuottikirjaa on saatavilla sekä nidottuna että Wired-sidottuna versiona. Tilaa omaksesi tämä upea nuottikirja ao.osoitteista: 1. Kanteleliitto ry: sähköpostilla osoitteesta: juha.ollikainen@kantele.net. 2. IMUInkoon musiikki ay, p. 0400-467974, imu@imu.fi 3. Ostinato nuottikauppa Musiikkitalo Helsinki, p. 0207-070443, ostinato@ostinato.fi Hannu Sahalle myönnettiin elämäntyöpalkinto Musiikki ja Media Industry Awards -gaalassa 2021.
43 k ntele “Nyt minun työpaikkoihini sidottu sarkani on kynnetty. Vakituisissa työsuhteissa ehdin olla yli 40 vuotta. Vallaton vapaus alkoi 1. päivänä kesäkuuta 2021. Nyt on mielessä ja työn alla valtava määrä erilaisia haasteita ja projekteja. Tutkimusta, kirjoittamista, julkaisuja, luovaa ja esittävää toimintaa, kulttuuripolitiikkaakin edelleen ja on itsestään selvää, että myös kanteleella on näissä haasteissa roolinsa!”, Hannu Saha kertoo. Kanteleliitto toivottaa Hannu Sahalle hyvin ansaittuja eläkepäiviä! Ua Hoi! – kahden kanteletaiteilijan uusi konserttiprojekti TEKSTI: JUULIA SALO JA EIJA KANKAANRANTA ”Ua Hoi!” on Juulia Salon ja Eija Kankaanrannan uusi konserttiprojekti, joka käynnistyi konserteilla Turun Sibelius-museossa ja Helsingin Kampin kappelissa lokakuussa 2021. Kyseessä on kahden nykymusiikkiin ja improvisointiin hurahtaneen kanteletaiteilijan uusi duokokoonpano, joka tarjoilee konserteissaan värikkään kattauksen harvoin kuultuja teoksia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta, mm. Sahan, Jalkasen ja Whittallin meditatiivisista sointikentistä Linkolan ja Dumitrescun rytmi-ilotteluihin. Improvisaatio pilkahtelee sekä teosten sisällä että niiden välillä ja konserttikanteleiden sointia laajentavat toisinaan myös 5-kielinen ja 15-kielinen kantele. Konserttikokonaisuuden nimi tulee Adina Dumitrescun energisestä ja yllätyksellisestä sävellyksestä, joka on osana konserttiohjelmistoamme. Ua Hoi! konserttiprojektimme sai alkunsa jo hieman ennen koronaa, mutta Suomen Solistiyhdistyksen tuottama Turun Sibelius-museon vierailukonsertti, joka oli samalla myös duomme ensikonsertti, jouduttiin siirtämään pariin otteeseen. Tunne oli kerrassaan mahtava, kun vihdoin pääsimme soittamaan live-yleisöille! Musiikkihetken jakaminen on muusikon työn tärkein ja innostavin päämäärä. Sitä varten tehdään kymmenien, joskus satojenkin tuntien harjoitustyötä yksin sekä yhdessä, ja monesti myös yhdessä säveltäjän kanssa. Erityistä konsertillemme on, että yleisö saa vaikuttaa konsertin kulkuun äänestämällä osan konsertissa esitettäviä kappaleita. Näin ollen olemme itsekin jonkinasteisen yllätyksen ja uudenlaisen heittäytymisen äärellä – emme tiedä etukäteen mitkä ehdolle annetuista kappaleista yleisö valitsee. On myös erittäin mielenkiintoista olla tällä tavoin vuorovaikutuksessa yleisön kanssa ja seurata mitä erilaiset yleisöt äänestävät. Yleisön palautteen perusteella kappaleiden äänestys koettiin erittäin mielekkääksi ja konserttihetkestä tuntui tulevan yhteisempi ja jaetumpi. Duomme on lisäksi erityisen kiinnostunut aikamme musiikista ja olemme iloksemme voineet tilata uusia teoksia nuorilta säveltäjiltä, kuten Matilda Seppälä ja Lara Poe. Kantaesitykset kuullaan tulevissa konserteissamme, jotka ovat paraikaa suunnitteilla. Lähdemme myös mielellämme soittamaan ympäri Suomea, saa kutsua keikalle! Kuva: Perttu Pölönen
44 k ntele Vaikutus syntyy kokemalla ja jakamalla Taide ja kulttuuri ovat vaikuttavia, olipa ihminen sen näkijänä, kokijana tai tekijänä. Merkittävin vaikutus syntyy omakohtaisen kokemuksen kautta. Arkipäiväisellä harrastamisella ja omaehtoisella toiminnalla onkin valtavan suuri arvo. Toinen tärkeä asia on taiteen ja kulttuurin mahdollistama vuorovaikutus ja jaetut merkitykset. Myös kulttuuriharrastuksessa tämä on valtavan tärkeää – jakamalla tanssin, soittamalla yhteen tai tekemällä teatteriproduktion voimme kokea ja luoda jotain osiensa summaa suurempaa. Taide ja kulttuuri vaikuttavat laajasti Kulttuuriharrastaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. Fyysinen hyvinvointi ja jaksaminen paranevat. Kehon, mielen ja tunteiden yhteys vahvistuu. Myös itsetuntemus paranee sekä tunnetaidot, mielikuvituksen käyttö ja pitkäjänteisyys kehittyvät. Lajitaidot kehittyvät, itseohjautuvuus ja keskittymiskyky paranevat, oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja oppimismyönteisyys lisääntyy. Harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä sekä vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Kulttuuriharrastus antaa monelle tärkeän yhteisön sekä kokemuksen yhteisön hyväksi toimimisesta. Se kasvattaa uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin harrastusyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. Myös kyky paikantaa itsensä osana kulttuuriperintöä vahvistuu. Harrastus auttaa ihmistä määrittämään, kuka ja millainen olen. Esimerkiksi omat lapsuuden ja nuoruuden kulttuuriharrastukseni – soitto, teatteri ja elokuvat päällimmäisinä – ovat tärkeä osa minuksi tulemista, ja ne ovat johdattaneet Kansalaisfoorumin nurkka Kuka voi ohittaa kulttuurin hyvinvointivaikutukset? TEKSTI: ANNELIINA WEVELSIEP K anteleliitto on Kansalaisfoorumin jäsenjärjestö, ja Kansalaisfoorumi tiedottaa toiminnastaan Kantele-lehdessä. Kulttuurihyvinvoinnista puhutaan nyt Suomessa ja se on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Taiteen ja kulttuurin vaikutuksista on paljon uutta, painavaa tutkimustietoa (mm. WHO 2019, Sitra 2017). Kansalaisfoorumi jäsenjärjestöineen tekee nyt yhdessä näkyväksi kulttuuriharrastamisen vaikutuksia.
45 k ntele minut moniin rooleihin kansalaisja yhdistystoiminnassa. En varmaankaan olisi nykytyössäni ilman näitä kulttuuriharrastuksissa saatuja kokemuksia. Kulttuuriharrastuksen vaikutukset ja arvo ovat siis valtavan laajat. Kuitenkin samanaikaisesti kulttuuriharrastamisen mahdollistavilta järjestöiltä leikataan rahoitusta. Onko Suomella varaa leikata näin keskeisestä ja vaikuttavasta toiminnasta? Kulttuuriharrastamisen vaikutukset näkyviin Kansalaisfoorumi on jäsenjärjestöjensä kanssa yhteistyössä kehittänyt indikaattorit ja kyselyn, joilla kulttuuriharrastamisen upeat vaikutukset saadaan näkyviin. Kyselyä pilotoidaan syksyllä, ja ensi vuonna saamme laajalla kyselyllä tietoa eri järjestöjen harrastajien kokemuksista. Lähteet: Daisy Fancourt & Saoirse Finn (2019) What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network Synthesis Report 67, World Health Organization. Nina Honkala & Liisa Laitinen (2017) Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista. Sitra.
46 k ntele JulkaisuESITTELYT Cienna: Northeast Northeast on Ciennan ensimmäinen sinkkujulkaisu, joka on julkaistu musiikkivideona esimerkiksi Youtubessa. Kappaleessa yhdistyvät Leskisen heleä ja tunnerikas laulusoundi, sekä Eskelisen kirkas kanteleen sointi toiveikkaan melankolisesti. Cienna on laulaja Kaisa Leskisen ja kanteletaiteilija Senni Eskelisen duo, joka tekee uutta englanninkielistä musiikkia laululle ja 39-kieliselle elektroakustiselle konserttikanteleelle. Duon musiikki on eteeristä pop-folkia, jossa on kuultavissa heidän rakkautensa 60ja 70-lukujen musiikkia kohtaan. Duo valmistelee tällä hetkellä heidän ensimmäistä yhteistä albumia, joka julkaistaan keväällä 2022. Maija Pokela: Tahdon sen matkaan Tahdon sen matkaan on Maija Pokelan soolotuotannon toinen single, joka on julkaistu omakustanteena kaikissa suoratoistopalveluissa. Kappale on haavekuva yhteisestä tulevaisuudesta jonkun tärkeän kanssa. Pokelan lumoava ääni kietoo kuulijan lyriikoiden syvyyksiin kantelehelähdysten saattelemana. Maija Pokela on kanteleensoittaja ja laulaja, joka on tunnettu tekijä Suomen kansanmusiikkikentällä. Hän kiertää ympäri maailmaa yhtyeidensä Kardemimmien, ENKELin ja Folk’Avantin kanssa. Soolotuotannossaan Pokela yhdistelee kansanmusiikin ja runollisen popin estetiikkaa, ja toisen singlen julkaisun myötä hän jatkaa debyyttialbuminsa rauhallista työstämistä. Barbora Xu: Olin ennen Olin ennen on Barbora Xu:n debyyttialbumi. Levy on julkaistu saksalaisen Nordic Notesin kautta ja löytyy kaikista suoratoistopalveluista. Albumilla kuullaan suomalaista kanteletta, sekä kiinalaista guzhengia, joiden pehmeät soundit kietoutuvat täydellisesti yhteen, luoden monisävyisiä tunnelmia laulun rinnalle. Levy on yltänyt World Music Chartsin top 20 listalle marraskuussa. Barbora Xu on alunperin Tsekeistä kotoisin oleva laulaja ja säveltäjä, joka soittaa kanteletta, sekä kiinalaista guzhengia. Hän inspiroituu TEKSTI: AURORA VISA
47 k ntele musiikissaan luonnosta, suomalaisesta sekä kiinalaisesta runoudesta, sekä instrumentaatiosta. Levyllä kuullaankin perinteisiä sanoituksia suomeksi, sekä kiinaksi. Musiikki on Xu:n pääasiassa itse säveltämään, lukuunottamatta yhtä kappaletta, jonka hän on sovittanut suomalaisista perinnesävelmästä. Myös levyn tekstejä yhdistää luonto ja sen symboliikka. Kaikista levyn kappaleista huokuu rauha ja hetkessä eläminen. Tunnelma on maalaileva ja hyvin rauhoittava kuin luonnon keskellä olisi. Erityisesti kappaleet Lintuseni, sekä Nuku nuku nurmilintu nousevat levyltä esille, toki näiden lintu-teemaisten nimiensä ansioista, mutta myös kanteleen ja guzhengin täydellisesti kietoutuneiden soundien ansioista. Soittimien sointi pääsee kappaleissa äärettömän hyvin esille. Paikoittain kuunnellessa tuntuu jopa siltä,kuin kuuntelisi vain yhtä soitinta. Levyn viimeinen kappale Outro maalailee äänimaiseman, joka kitetyttää täydellisesti koko levyn luoman tunnelman.
48 k ntele K NTELEen ole osa maailmaa KANTELE.NET Facebook.com/kanteleliitto