Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 2 julkaisija Käpylä-Seura ry. 4.3.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kuva Eija Tuomela-Lehti Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi BINGO To klo 18 12.3. alkaen Tarjouskuponki Metsästäjänleike 10,Metsästäjänleike 10,Voimassa ma to klo 15 21 31.3. saakka. Käpylä 100 -juhlavuoden suojelija Käpylä 100 -juhlavuoden suojelija apulaispormestari Nasima Razmyar apulaispormestari Nasima Razmyar avasi valokuvanäyttelyn avasi valokuvanäyttelyn 100-vuotiaan Käpylän historia valokuvina 100-vuotiaan Käpylän historia valokuvina KÄPYLÄN 100-JUHLAVUODEN SUOJELIJA , kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar avasi Käpylän rakentamista esittelevän valokuvanäyttelyn Käpygrillissä 15. helmikuuta. Näyttelyn olivat koonneet Martti Humppila, joka esitteli näyttelyn yleisölle, Toivo Koivisto, Kille Vuorento ja Eero Isotalo. Käpylässä eletään satavuotisjuhlinnan aikaa. Käpylän asemakaava vahvistettiin 4.6.1920 ja alueen rakentaminen lähti käyntiin vauhdilla. Syntyi hymykuoppa Helsingin poskeen. Käpylä-Seuran alla toimii kymmenkunta ryhmää, jotka organisoivat erilaisia tapahtumia juhlan kunniaksi. Yksi näistä on nelihenkinen valokuvaryhmä. Ryhmä tekee useasta osanäyttelystä koostuvaa, Käpylän historiasta ja elämästä alueella kertovaa valokuvanäyttelyiden sarjaa, jonka osa Käpygrillissä avattu näyttely on. Muut näyttelyt on tarkoitus laittaa esille kuluvan vuoden aikana Käpylässä. Hankkeen materiaali kuvineen ja tarinoineen kattaa Käpylän elinkaaren 1920-luvulta alkaen. Laaja aineisto on kerätty alueen asukkailta ja sitä on täydennetty arkistojen avulla. Seuraava sarjaan kuuluva näyttely käsittelee Olympiakylän ja Kisakylän alkuvaiheita sekä olympialaisia. Se on esillä Ravintola Käpygrillissä 1.5.–7.6.2020. Valokuvaryhmän järjestämänä on kevään aikana esillä myös kaksi muuta näyttelyä: ryhmän jäsenen Toivo Koiviston Pohjolankatu – Käpylän bulevardi 2.3. 27.3. (Koskelan seniorikeskus, Käpyläntie 11, N-talo) sekä Leena Hyttisen ja Anja Suomisen Koskelantie 7 ja 9, 2.3.–31.3. (Heseva-koti, Pellervontie 39). FY S IO TR EE N A R I Kuntoutusja jalkaterapiakeskus Kauneushoitola ja kampaamo Käpylä Koskelantie 24 , Tattariharju ja Siltamäki P. 040 415 9119 www.fysiotreenari.com
Jo muinaiset roomalaiset 4.3.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla EI OLE TULEVAISUUTTA ilman menneisyyttä. Pitää tuntea historia pystyäkseen ymmärtämään nykyaikaa ja niin edelleen. Onhan näitä sanontoja. Totuus on se, että uudet innovaatiot useimmiten perustuvat entiseen. Harvoin mitään syntyy tyhjästä, ellei sitten maailmankaikkeus – jos sekään. Törmäsin tähän, kun ystäväni ihmetteli, mistä “hevonpersiistä” Tampereelle tulevan ratikan raiteitten leveys oli tempaistu, kun ei hyvä helsinkiläinen mitta kelpaa. Siitäpä hyvinkin! Ei ole koiraa karvoihin katsominen, kissaa kynsiin, eikä hevosen takapuolta sovi halveerata. Siitä on nimittäin parin tuhannen vuoden jatkumo nykyisiin keksintöihin. Hevosahteri inspiroi jo muinaisia roomalaisia ja sen tien toisessa päässä lähetellään nyt avaruusaluksia etsimään uusia galakseja. Siihen väliin sopivat myös niin Helsingin, Tampereen kuin muunkin tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen yleisin eli1435 mm. Nykyisin Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla on neljät kiskot eri leveyksille. Meillä Suomessahan rautateiden raideleveys on 1524 mm. (Koko Suomen ratapituus on muuten lähes 6000 kilometriä!) No nyt jo joku kysyy, miksi. Entäs ne muinaiset roomalaiset? Ja se hevon peppu? Mennään historiaan. Miksi Suomen rautateiden raideleveys on poikkeava muusta Euroopasta? Ensimmäinen rata avattiin Helsingistä Hämeenlinnaan vuonna 1862, ja Riihimäki-Pietari-rata 1870. Pietarista pääsi Moskovaan jo 1851. Suomi oli tuolloin vielä osa Venäjän valtakuntaa, ja keisari määräsi tietysti myös Suomen suuriruhtinaskunnan rautateistä. Tämän perua meillä on edelleen lähes sama raideleveys kuin itänaapurillamme. Joku huomasi sanan lähes. Kyllä. Lähes. Venäjän raiteiden leveys on näet nykyisin 1520 mm, eli neljä milliä vähemmän kuin meillä. Se ei kuitenkaan haittaa Allegron matkaa, sillä juna on mitoitettu 1522 milliselle alustalle! Helsingin metron raiteiden leveys puolestaan on juuri tuo 1522 mm. Mistä Venäjä sitten sai tuon mitan raiteillensa? Uskokaa, tai älkää Yhdysvalloista! Oli näet niin, että etelävaltioitten raideleveys oli tuo 1524 mm ja keisari tuotti sieltä radanrakentajat. Pohjoisvaltioissa oli raideleveys 1435 mm, koska siellä radat olivat rakentaneet englantilaiset. Venäjän keisari oli huonoissa väleissä engelsmannien kanssa, eikä halunnut heidän sotkevan omia rautateitään. Siksi Venäjän rautatiet tehtiin etelävaltioitten mallilla tasan viisijalkaisiksi. Amerikkalaiset standardisoivat ratansa sisällissodan jälkeen myös etelässä 1435 millisiksi (4’ 8,5”) vuonna 1880. Miksi englantilaiset rakensivat 1435 mm leveitä raiteita? Nyt päästään muinaisiin roomalaisiin. Se mitta näet on peräisin Rooman valtakunnan ajalta, jolloin roomalaiset rakensivat teitä valtakuntaansa. Teiden leveys syntyi hevosten vetämien kärryjen urien perusteella. Ja se oli täsmälleen kahden keskikokoisen hevosen takapuolen levyinen! Tämä hevonpeppu määräsi sittemmin jopa amerikkalaisen avaruusaluksen koon. Raketti näet kuljetettiin rautateitse laukaisutukikohtaansa. Matkalla sattui olemaan rautatietunneli, jonka mitoitus ei sallinut yhtään leveämpää esinettä. Näin kahden hevosen ahterin leveys sääti avaruusraketin leveyden! Saapa nähdä, rakennetaanko Jokeri-rata keisarillisen viiden jalan, Ykkösen ratikkametrin vaiko muinaisten roomalaisten “hevonpersiin” levyiseksi. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Paikka sydämessä maailman junat, ratikat ja metrot, ja varsinkin niiden tarvitsemat raiteet. Jos et ole sattunut kulkemaan Pohjolankadulla mittanauhan kanssa, niin voin kertoa, että meillä on Käpylässä (ja toki koko Helsingissä) ainutlaatuinen ratikkakiskojen leveys. Se on tasan metri. Tamperelaiset päättivät ratikkakiskojensa leveydeksi 1435 mm. Se ei johdu halusta erottautua helsinkiläisistä, kuten ystäväni epäili, vaan siitä, että muualla maailmassa tämä on yleisin raideleveys. Vaikka meilläkin on muutama kapearaiteinen pätkä (esim. Jokioisten museorata) – ja jokainen on kuullut näin juhlavuonna Käpylän rakentamisen aikaisesta kapearaiteisesta radasta, jota pitkin tänne tuotiin rakennusmateriaali Oulunkylän asemalta – niin etelänaapurissamme Virossa pääsee edelleen ajelemaan kapeilla raiteilla, sillä sieltä löytyy myös 700 millin levyisiä ratoja. Virolaisilla on tosin mahdollisuus ajella leveäraiteisiakin kiskoja pitkin, sillä heillä on myös 1524 mm leveitä ratikkakiskoja. Eikä tässä kaikki, sieltä löytyy tamperelaisten mieliksi 1435 millisiäkin raiteita. Miksi tämä kiskosekasotku? Muistan lapsuudestani VR:llä työskennelleen pappani ansiosta kaiket kesät ympäri Suomea matkustamisesta, että Torniosta Haaparantaan junalla mennessä raiteiden leveyttä muutettiin, jotta päästiin Ruotsin puolelle, jossa raiteitten leveys on ELÄMME KÄPYLÄN juhlavuotta ja kun juhlavuoden suojelija apulaiskaupunginjohtaja kirjoitti kauniisti vuoden ensimmäisessä lehdessä suhteestaan Käpylään, ajattelin minäkin antaa hetken muistelulle. Itse en ole alkuperäisiä Käpyläläisiä, vaan kävin peruskouluni naapurissa Maunulassa ja Pakilassa. Ammattikouluun tulin Käpylään instrumenttiasentajalinjalle. Luokallani oli kaveri, joka tutustutti ruokatauoilla ja koulun jälkeen minua Puu-Käpylään. Alueen kauneus ja yhteisöllisyys teki teinipoikaan lähtemättömän vaikutuksen. Täällä tervehdittiin ja ihmiset tunsivat toisensa. Ensimmäisen vakituisen työpaikan kautta löytyi koti Kisakylästä ja pelastuslaitoksen väestönsuojan naapurissa kuluikin useampia vuosia ja se oli myös ensimmäinen yhteinen koti vaimoni kanssa. Pelastuslaitoksen sireenin testipäivinä läpitunkeva ääni säikäytti välillä niin, että ruoka oli mennä väärään kurkkuun, sillä testipäiviä ei koskaan oppinut muistamaan ja ennakoimaan. Kisakylässä asuessa alkoivat myös Käpylään liittyvät musiikkikokemukset, joista mieleenpainuvimpia oli Wigwamin keikka kyläjuhlilla 90-luvun alussa. Vuosikymmenen puolivälin tienoolla lähdin mukaan Käpylän Klubin toimintaan ja pääsin mukaan myös ensimmäistä kertaa kyläjuhlia ja pikkutapahtumia järjestämään uusien ystävien mukana. Sittemmin juhlia on tullut useita ja niillä itsekin esiinnyttyä eri kokoonpanoissa vuosien mittaan. Käpylän viihdetarjontaan on tullut kannettua osa niin legendaarisen Liiteri-orkesterin kuin Tajukankaan ja Cone Village Bandin riveissä. 1996 muutimme puutaloon kirkon kortteliin. Pihapiiri, mukavat naapurit ja kirkon kellojen soinnut taustalla loivat omalta osaltaan ”maailman parhaan kylän” tunnelman. Naapurustossa tunnemme toisemme ja esim. Käpylän nuorison matkaa pihoilta isoille estradeille asti on ollut ilo seurata. Talkoilla teimme nuorille myös treenipaikan, jossa soittaa musaa. Toki siellä aikuisetkin kävivät, kun tilaa jäi. Vuosien mittaan niin kylä kuin kyläläiset ovat tulleet läheisiksi ja moni tuntuu kuin olisi sukua. Nyt kun juhlimme kylän 100-vuotisjuhlia on mukava olla mukana auttamassa 6.6. pääjuhlassa. Toivottavasti talkookipinä puraisee muitakin. Taivaskalliolla, Lippakiskalla ja kentällä tapahtuu. Taiskilla on paikka sydämessäni, olihan siellä 80-luvulla lähin Alko, eli siis paikka myös maksassani ;-) Ja vein sinne vaimoni ensimmäiselle picnikillemme. Kentällä on tullut pelattua paljon futista ja lätkää. Ja nykyään Lippakioskista ja sen puistosta on tullut kesäisin kaikenikäisten mukava kohtaamispaikka. Mukavaa kevättä kaikille, pian taas Käpylä kukkii, laulu ja soitto raikaa, sekä pihagrillit tuoksuvat. JARTSA TUOVINEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen ELETÄÄN olympiavuotta 1952. Olen 5-vuotias pojanjöösi eli nyrkillä tapettava, kuten syntymäkaupungissani Karkkilassa on tapana sanoa, kun muutamme Espoon pienestä vuokramökistä Käpylään, Koskelantien ja Intiankadun kulmataloon. Tuntuu upealta muuttaa uuteen hienoon kotiin. Piha on täynnä muuttoautoja ja tunnelma on korkealla. Ainoastaan perheiden isistä useimmat tuntevat toisensa, koska he ovat kaikki Wärtsilä oy:n henkilökuntaa. Aivan talomme läheisyyteen on noussut ”kisakylä”, jossa asuu ulkomaalaisia urheilijoita. Myöhemmin tulevat asunnot suomalaisten perheiden käyttöön. Minäkin pääsen isän kanssa olympialaisten avajaisiin. Tosin muistan vain hämärästi joitakin kohokohtia. Suomi saa yhteensä kuusi kultamitalia ja se on pieneltä maalta joka on juuri selvinnyt sodan jaloista, melkoinen suoritus. Suurimman mitalisaaliin korjaa aviopari Zatopeck. Emil voittaa kultaa sekä viidellätonnilla että kymppitonnilla ja vaimonsa Dana tuo kotiin keihäänheiton kultamitalin. Myös Coca Cola nousee maihin Suomeen ja sitä on tietysti pakko maistaa. Suomi selviää hyvin olympialaisurakastaan ja nousee lopullisesti muun maailman tietoisuuteen pienenä ja sisukkaana pohjoismaana. Isäni Arvo on työnsuunnittelijana Wärtsilän tehtailla ja äitini Ilmi ajan tavan mukaan kotiäitinä. Perheeseen kuuluu myös pikkuveljeni Tapio joka on minua kolme vuotta nuorempi. Eletään siis 1950-luvun alkua ja osoitteemme on Koskelantie 29, ensimmäinen talo Koskelantien ja Intiankadun kulmassa, ”kisakylän” vieressä. Rakennusta sanotaan Wärtsilän taloksi. Seuraava rakennus on Arabian talo, kolmas rakennus on karjalaisten talo ja kahta viimeistä kutsutaan sairaanhoitajien taloiksi. Meidän talon asukkaista on noin puolet suomenkielisiä ja toinen puoli puhuu kotonaan ruotsia. Sama on tilanne myös Arabian talossa, kun taas karjalaisten talossa haastellaan leppoisasti:” mie ja sie”. Kieliongelmia ei kuitenkaan esiinny, sillä me lapset puhumme pihalla useimmiten stadin slangia ja vasta kotona muuttuu puhetapa kunkin äidinkielen tai murteen mukaan. Suomenkieliset puhuvat toisinaan myös pihalla isästä äidistä, kun taas ruotsinkieliset käyttävät joskus sanoja morsa ja farsa. Karjalaislapset taas puhuvat toisinaan iskästä ja äiskästä. Talon ruotsinkieliset rouvat puhuvat yleensä keskenään omaa äidinkieltään, mutta heti, kun joku suomenkielinen ilmestyy paikalle, vaihtuu puhe sujuvasti suomen kieleen. Ruotsinkielisille lapsille slangin puhuminen on luonnollista, sillä murrehan on johdettu enimmäkseen heidän äidinkielestään. Asumme A-rapun toisessa kerroksessa, metsän reunassa. Metsän takana on parakkikylä ja Kumpulantien toisella puolella kaupungin leikkikenttä, josta johtaa polku siirtolapuutarhaa hipoen Kumpulan maauimalaan. Leikkikentän ”tädeistä” on meidän pikkukundien mielestä yksi ylitse muiden: hän on nuorin, söpö kuin sinitiainen ja hänellä on upeat pystärit... Käpylä on kaunista seutua: puistoja, kallioita, puroja ja lehtoja. Vantaan koskella käymme usein kalassa. Metskaamme ahvenia ja lahnoja ja jallitamme snadeja, piikkisiä ja limaisia skitareita eli räkäkiiskiä, joista kuulemma voi valmistaa herkullisen kalaliemen. Äiti ei kuitenkaan usko moista juttua eikä sen vuoksi halua valmistaa tätä kulinaristien ylistämää herkkua. Pyydystämme myös haavilla nahkiaisia, jotka ovat tarttuneet imukuppisuullaan Pikkukosken puolivälissä olevan kallion seinämään. Siinä on tekemistä, että saamme äidin valmistamaan meille nahkiaisaterian. Äidin mielestä nahkiaiset muistuttavat enemmän käärmettä kuin kaloja. Ne ovat niin sitkeähenkisiä, että hyppivät äidin kauhuksi vielä kuumalla paistinpannulla. Kosken vieressä on lehto, jossa kuulen ensi kerran satakielen livertävän, näppäilevän ja soittavan huilua ja minulta menee jalat alta. Vieressä avautuu Vanhankaupungin lahti ja sen takana kimmeltää aava meri, joita on maailmassa vain yksi se joka on aina ollut ja on meidän kaikkien yhteinen. Taivaskallio on myös taivaallinen elämys, sillä se on Käpylän korkein paikka. Koko laaja alue on puistoa ja huipulla on lampi, jossa me pikkukundit kahlailemme housunpuntit ylös käärittyinä ja pyydystämme haavilla kullankeltaisia ruutanoita. Siellä on myös näköalatorni, josta mikäli ilma on kuulas ja kirkas, voi erottaa kaukana etelän horisontissa jopa Viron rannikon. Tornin vieressä on sodanaikaisen ilmtorjuntapatterin jäännökset ja se on meidän poikien mielestä erityisen jännittävä paikka. Käpylässä on myös monia vanhoja omakotialueita, joista tunnetuin lienee Puu-Käpylä Pohjolankadun varrella. Annalasta, Kumpulan vierestä löytyy jopa tammimetsä joka on meille pojille oikea seikkailujen ihmemaa... AHTI LINDSTEDT Kun muutimme Käpylään Ykkönen takaisin reitilleen HÄMEENTIEN UUDISTUS on edennyt alkuvuoden aikana hyvin. Kurvin alue on valmis raitioliikenteen aloittamiseen toukokuun alkuun mennessä. Raitiovaunut 1 ja 8 alkavat liikennöidä omilla reiteillään Helsinginkatua pitkin 4. toukokuuta. Linjojen 1 ja 8 pysäkki Töölön suuntaan on uudella paikalla Helsinginkadun puolella risteystä. Raitiovaunupysäkki Kurvista pohjoisen suuntaan on entisellä paikallaan. Uudella pysäkkijärjestelyllä pyritään parantamaan liikenteen luotettavuutta ja pysäkkialueen toimivuutta. HSL tiedottaa reittimuutoksista ja muun liikenteen aikatauluista huhtikuussa Pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja autoliikenteen reittien valmistuminen liikenteelle täsmentyy huhtikuussa. Myös lopullisten bussipysäkkien valmistuminen tarkentuu kevään aikana.
4.3.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 1. päivä. Aineisto toimitukseen 20. maaliskuuta mennessä. Tiistai 10.3. klo 14.30-16.00 Käpyrinne Käpylän pysäkki. Käpyvisa joka kuukauden toinen tiistai klo 14.30-16.00. Vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. klo 18.00 Käpylän kirjasto (Kirjastoyhdistyksen tiistai-iltasarjaa) . Käpylä 100 Runoryhmä: ”Ykkösen ratikan kuski, hui” Runoista, dialogeista ja lauluista koostuva vauhdikas esitys. Torstai 12.3. klo 18.00 Park-hotellin Käpy-kabinetti . Käpylän Sosialidemokraatit ry:n tilaisuus, puhujana ja liikennekysymyksiin vastaamassa liikenneministeri Timo Harakka Sunnuntai 15.3. klo 16.00 Käpylän kirkko (Yhteisvastuukahvit esityksen jälkeen) . Käpylä 100 Runoryhmä: ”Ykkösen ratikan kuski, hui” Runoista, dialogeista ja lauluista koostuva vauhdikas esitys. Lauantai 21.3. klo 13-15.30 Kuvien keräilypäivä kirjastossa . Onko sinulla valokuvia Käpylästä olympialaisten ajalta? Entä vanhoja kuvia Olympiakylästä tai Kisakylästä? Tuo kuvasi kirjastolle lauantaina 21.3. klo 13-15.30. Kuvia skannataan. VALOKUVANÄYTTELYT: 15.2.-31.3.2020 ”Puu-Käpylän rakentaminen” . Käpygrilli, Osmontie 5. Avoinna klo 10 alkaen . 2.-27.3.2020 ”Pohjolankatu – Käpylän bulevardi” . Toivo Koiviston näyttely. Koskelan seniorikeskus, Käpyläntie 11, Helsinki . Avoinna ma-pe 8-17 . 2.3.-27.3.2020 Käpylä-Seuran 80-vuotisnäyttely ja Valle Ojaniemen Käpylä-kuvia . 2.-31.3.2020 ”Lapsuus 50-luvulla Käpylässä” . Leena Hyttisen ja Anja Suomisen näyttely Koskelantie 7 ja 9 elämästä. Heseva-koti, Pellervontie 39. Avoinna ma-pe 8-16, su 12-15 . Maalis-huhtikuun vaihde Viikolla 14: 30.3.-5.4.2020 (tarkat ajankohdat tarkentuvat myöhemmin) Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5 Ilves-Teatteri: Huhtikuu ja villiintyneet kirjastonhoitajat -teatteriesitys. Esitys on maksuton. Seuraa juhlavuoden tapahtumia sekä ilmoituksia verkossa www.kapyla100.fi ja facebookissa. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Seuraa juhlavuoden tapahtumia sekä ilmoituksia verkossa www.kapyla100.fi ja facebookissa. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Käpylä 100 -juhlavuoden tuottajat SIIRI KROUVILA & AMANDA TUUKKANEN Käpylä 100 OHJELMA MAALIS-HUHTIKUU: Ykkösen ratikan kuski – ja muita hurmaavia käpyläläisiä MEURMANILLE LÖYTYI silinteri ja Kisakylän tytöille aidot Coca-Colapullot: Käpylä 100 Runoryhmä valmistautuu maaliskuiseen ensi-iltaansa Käpylän kirjastossa. Puhuminen kannattaa aina – ja erityisesti Käpylässä! Sen sai todeta runoryhmän Leena Ronkainen, joka Käpylän kirkon iltaruokailussa jutteli Käpylä-Seuran Sinikka Variksen kanssa. Keiton äärellä tuli puhetta Coca-Cola-pulloista, joita runoryhmä kaipasi esitykseensä. Nimenomaan niitä pienitä, joita tuli Suomeen olympialaisten aikaan vuonna 1952. ”No, meiltä saatte!” huudahti Sinikka. Kävi ilmi, että seura oli saanut pulloja lahjoituksena Mäkelänkadun varrella olevalle, Käpylä 100 -juhlavuoden infokioskille. Pari pulloa irtoaisi hyvin runoesitykseen. Coca-Colan ja Heikki Laitisen hommaamien hattujen myötä rekvisiitta alkaa olla kasassa – ja itse esitys myös. Ensi-ilta on Käpylän kirjastossa 10.3. klo 18, osana Käpylän kirjastoyhdistyksen tiistai-iltojen sarjaa. Iloinen matka Runoryhmä on tehnyt yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa ja saanut harjoitella Käpylän kirkossa, kirjastossa ja Väinölänkadun koululla. Harjoituksia on viime kuukausina ollut viikoittain, kertoo ryhmää alusta asti ohjannut näyttelijä ja lausuja Ella Pyhältö. ”Olen tavattoman iloinen ryhmän motivaatiosta ja tekemisen riemusta. Tämä on ollut iloinen matka.” Runoja ja henkilöhahmoja Kirjastossa pidettyjen harjoitusten lomassa ryhmäläiset kertovat esityksessä olevista runoista ja roolihahmoista. Leena Ronkaisen mieliruno on Arvo Turtiaisen Jokapäiväinen leipä. ”Runo on tullut läheiseksi. Se kertoo ytimekkäästi kaiken oleellisen siitä, mitä ihminen tarvitsee: leipää ja rakkautta.” Esittämistään hahmoista Leena pitää eniten Kekkosesta, joka Kaarina Helakisan runon mukaan kiipesi ratikan katolle. Runon kanssa voi revitellä. Heikki Laitisen lempiruno on esityksen alussa kuultava Aulikki Oksasen Tyttö ja tanssiva karhu. ”Sehän on myös laulu, ja näin laulajan näkökulmasta se on hieno kertomus. Runo on salaperäinen, koskettava, ja se täytyy kuunnella moneen kertaan, ennen kuin se alkaa avautua.” Heikin esittämistä hahmoista hän nostaa esiin vaikutusvaltaisen arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin: ”Hänhän se pelasti Käpylän 1970-luvulla!” Mervi Mölsä esittää mielellään käpyläläistä Kukkahattutätiä, joka ”tietää kaiken ja osaa kaiken”. ”Myös karjalaisuudesta kertova kohtaus tuntuu omalta.” Mervin lempiruno on lopussa kuultava, koululaisen kirjoittama Käpylän ylistys. ”Siinä on jotain hyvin totta ja todellista, vaikka se on toisaalta hassu ja lapsellinen. Se on runo, joka pitää esittää hymyssä suin.” Marja Hakola pitää käpyläläisen koulupojan runosta, jossa leikitellään arkisilla sanoilla kuten katto ja kattohuopa, matto ja mäntysuopa. ”Käpylään sopivia sanoja. Ja rakkauteen.” Mieleinen hahmo Marjalle on Ilpo Tiihosen runosta tuttu Vanha täti, joka oli kotoisin Käpylästä. ”Ehkä se kuvastaa tulevaisuuttani Käpylässä”, Marja naurahtaa. Tarja Laiho valitsi esitykseen runon Tyttö ja tanssiva karhu ja myös esittää sen. ”Runo on kertomus suuresta rakkaudesta.” Lempihahmokseen Tarja mainitsee työläisen, joka muutti ensimmäisten joukossa Puu-Käpylään. ”Työläisten voimin tämä Käpylä rakennettiin”, hän muistuttaa. Teksti: MARJA HAKOLA Kuva: TOIVO KOIVISTO ”Ykkösen ratikan kuski, hui” – Käpylän 100 vuotta runoin, sanoin ja sävelin. 10.3. klo 18 Käpylän kirjasto 15.3. klo 16 Käpylän kirkko (Yhteisvastuukeräyksen hyväksi) 27.5. klo 19 Käpygrilli 4.6. Pääjuhla, Karjala-talo 6.6. Kyläjuhla, Akseli Toivasen kenttä Tulossa muitakin esiintymisiä! Ryhmää saa myös tilata paikan päälle esiintymään. Ota yhteys Marja Hakola: berry. hakola@gmail.com Olympiahuuma on yksi Käpylä 100 Runoryhmän esityksen teemoista. Väinölänkadulla liputtavat (vas.) Leena Ronkainen, Mervi Mölsä, Tarja Laiho, Marja Hakola ja Heikki Laitinen. Yhteisruokailua Käpylän kirkolla KÄPYLÄN KIRKOLLA käy kuhina, porina ja ihanat tuoksut leviävät keittiöstä saliin, kun tämän keskiviikkoillan pääkokki Taija Kaipainen muhittaa muhevasti maustettua vegaanista linssikeittoa kolmekymmentäkolme litraa kymmenen litran kattiloissa. Siitä riittää noin seitsemällekymmenelle ruokailijalle lautasellinen, ja santsatakin saa. Viimeksi tarjoilimme vegaanista porkkanakeittoa ja kävijöitä oli noin puolensataa, nyt ehkä lähelle sama määrä, arvioi Leena Ronkainen, toinen yhteisöruokailun aktiivi. Ruoka sopii lähes kaikille, olemme ottaneet huomioon allergiat ja ruokarajoitukset. Soppalautasellisen saa eurolla ja enemmänkin on lupa maksaa. Tärkeintä ei ole rahan kirstuun kilahtaminen, vaan rento yhdessä syöminen. Vapaaehtoisena rahaa ottaa vastaan tänä iltana Marja Hakala ja soppakauhan varressa on Sinikka Varis, joka annostelee kuuman keiton asiakkaan lautaselle. Vapaaehtoisia on tullut mukavasti mukaan, toteaa Taija Kaipainen. Mutta vieläkin saa tulla ja kaikki apu vastaanotetaan. Euron soppaa tarjoillaan keskiviikkoisin kello 16-17.45 . Ovet avoinna kaikille Idea yhteisruokailusta syntyi tavallaan jatkeeksi maahanmuuttajien ravintolalle. Nyt kun heitä ei enää ole samalla tavalla kuin aiemmin, tuntui mukavalta kuitenkin tarjota samantapaista ruokailumahdollisuutta Käpylän kirkolla, josta on muodostunut varsinainen asukastalo monine erilaisine ohjelmineen ja tapaamistiloineen, kertoilee Taija Kaipainen. Mitään hengellistä ohjelmaa ei ruokailuun liity, vaan syömään voi tulla kuka tahansa. Yhteisruokailun on luvattu jatkuvan ainakin tämän juhlavuoden ajan. Voi istahtaa kenen viereen tahansa ja syödä hiljaa tai ryhtyä juttelemaan. Toivomme, että täällä syntyy uusia verkostoja ja ihmiset kohtaavat toisiaan. Itse tapasin tänään vauvan, jonka olen kastanut, iloitsee Taija Kaipainen. Kun hän saa tämän sanottua, kurkistaa ovelta koira. Omistaja kysyy kohteliaasti, saako pieni hauva tulla sisään ja saa siihen luvan, ainakin tällä kertaa. Lapsille on leikkihuone, jossa on paljon leluja. Tällaista perhetilaa on kovasti toivottu Käpylään. Kirkko on avoinna iltapäivisin kello 16-19 maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Silloin on päivystäjä paikalla. Hänen kanssaan voi keskustella halutessaan, mutta voi myös tulla vain tutustumaan kirkkosaliin, muistuttaa Anne Lindell. Taija Kaipaisella on kauluksessaan ”sokeripala”, josta hänet tunnistaa papiksi. Myös diakoneilla on sokeripala. Heidän kanssaan voi tarvittaessa keskustella myös keskiviikon iltaruokailun aikana. Täällä on hyvä henki, ja ruoka on todella hyvää, kehuvat jo toista kertaa kirkolla aterioivat Anja Haltia ja Annamaria Myllys. Ruoka on paitsi gluteenitonta ja maidotonta, myös lähikauppojen hävikkituotteita hyödyntävää. Olemme todella iloisia siitä, että meidän kyselymme on otettu niin hyvin vastaan. Molemmista Alepoista ja Masurkasta olemme saaneet myös jaettavaksi leipää ja muita ruokatarvikkeita. Fläppitaululle voi kirjoittaa terveisiä, antaa ruusuja ja risuja, hymyilee Taija Kaipainen. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Yhteisruokailuun Käpylän kirkolle keskiviikkoisin voi tulla syömään kuka tahansa. Ruokaa on tarjolla ainakin Käpylän juhlavuoden loppuun. 14.3.2020 GRAND VELOSPORT REOPENING Osoite: Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki Puhelin: 010 321 9200 Lisätiedot: www.velosport.? ja facebook.com/velosport? Sähköposti: info@velosport.? Aukioloajat: Ma-pe 10-18 La 10-15
4 K äpylä-lehti 4.3.2020 KÄPYLÄN KIRJASTOILLASSA luettiin Eila Kivikk´ahon esikoiskokoelmasta Sinikallio (1942) runo Nocturno. Se alkaa: ”Läpäjävä vedenkalvo… / Vipajava kuva kuun.” Sitten seuraa kehotus nukahtaa ”tuoksuun tuomipuun”, 21-vuotiaan evakon mielestä sillä tavoin voisi unohtaa tuhansien tuomipuiden tuoksun Laatokan rannoilla, ei muistaisi ”kuvastuvan / vielä kuulaampana kuun / hopeaisen peilikuvan / kotilahteen kaivattuun”. Nocturno tuo aina esiin omia sukumuistoja ja sen, että Eila Lamberg ja äitini Eeva Mäntymies olivat partioja luokkatoverit. Isäni perhe lähti evakkoon Sortavalasta, mutta äidin perhe muutti pois ennen sotaa, valokuvat jäivät siis talteen ja tutustuttivat minut lapsena Eevan ja Eilan elämään. Kirjailijan tytär, kulttuuritoimittaja Tarleena Sammalkorpi kuoli 2016, mutta ehdin teettää hänelle kopiot kuvista. Runoilija meni naimisiin arkkitehti Sammalkorven kanssa ja perhe muutti Hyvinkäälle, kuten mekin. Neljäs kokoelma Venelaulu ilmestyi 1952, jolloin Eila K. kutsui äitini hakemaan lämpimäiskappaletta. Minä, viisivuotias, pääsin mukaan – tyttö tarakalle! (Isä omisti auton, vaihtoi sen aina keväisin, mutta puolisolle ei ollut tapana hankkia ajokorttia.) Pyöräilimme äidin kanssa Sammalkorven pihaan, puutalo oli iso ja vaalea, tunnelma valoisa, lapsilla kiva hiekkalaatikko. Äiti ei sanonut Eila-täti, vaan puhui rouva Sammalkorvesta, täti-sana kun varattiin sukulaisille. Isäntä oli työssä, ja runoilija kotona pienten kanssa, toinen heistä Tarleena, vähän nuorempi kuin minä, sekä pikkuveli; lasten äiti oli mielestäni viehättävä, vaatimattoman oloinen aikuinen. Yksi merkillinen asia jäi mieleen: lapsenkenkä kirjahyllyssä. Ja minä kun olin luullut, että kirjoja kuuluu pitää kaapissa liukulasien takana. Nykyisin Venelaulu-kokoelma on hallussani, kirjoituksin: EevaLiisa Partaselle 13/10-1952 sydämellisesti Eila Kivikkaho. Omistus kuuluu vähän minullekin, äidin nimihän oli Eeva, minun Liisa. Kotonani on myös toinen Eila K:n kirjalahja, Parvi (1961), Kootut runot sen sijaan hankin itse. Syntyy oivallus: olen työkseni tavannut kirjailijoita, mutta Eila Kivikkaho oli heistä ensimmäinen. Hieno esikuva: ”Katkaistu ruoko. / Poikkihuilu. Koloissaan / eheä sävel.” Kirjaston seuraava runoilta on 10.3. klo 18, jolloin esitetään Käpylä-tekstejä. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Lapsenkenkä kirjahyllyssä Leo Stranius on ekoisti ja kulutuskarkuri LEO STRANIUKSELLA on tapana tilastoida kaikkea. Niinpä hän pystyy helposti kertomaan elämästään numeroilla. Hän osaa välittömästi sanoa, että on asunut Käpylässä neljätoista vuotta, kolmessa eri asunnossa. Tätä ennen hän on asunut kolmessatoista eri kaupungissa tai kaupunginosassa. Hän omistaa 310 henkilökohtaista esinettä, 112 vaatetta ja 71 kirjaa, ja hänen hiilijalanjälkensä on 2-3 tonnia vuodessa, kun se suomalaisilla on keskimäärin noin 10 tonnia. Straniuksen mukaan elämänlaatu paranee kulutusta vähentämällä. Olen niin rikas, että minulla on varaa olla ostamatta turhia tavaroita. Olen kulutuskarkuri, hän sanoo. Tavallisesti ihmisillä on keskimäärin noin 10 000 100 000 tavaraa. Tähän lukuun verrattuna Straniuksen omistukset tuntuvat mitättömiltä. Hän ei myöskään omista autoa, vaan koko perhe liikkuu polkupyörillä tai julkisilla kaikkialle. Se on, paitsi mukavaa, myös nopeaa ja terveellistä. Kun liikkuu pyörällä tai julkisilla, se tulee myös halvemmaksi. Leo ei syntynyt kultalusikka suussa, mutta on rakentanut elämänsä varsin mukavaksi omalla työllään. Hyvinvointia hän haluaa jakaa myös ympäristöönsä, niin poliittisena päättäjänä, vihreänä kaupunginvaltuutettuna, kuin perheenisänäkin, sekä nyt uudessa työssään kestävän tulevaisuuden johtajana. Kolmetoista osoitetta ennen Käpylää Leo Stranius syntyi Leningradissa, jossa hänen tuolloin parikymppinen isänsä Pentti oli opiskelemassa ja kohtasi nuoren tehtaantytön, jonka kanssa avioitui. Kun avioero tuli, Leo asui ensin isovanhempiensa luona, kunnes isä haki hänet Suomeen. Ihme tapahtui ja lapsen huoltajuus annettiin hänelle. Leo ei muista tuosta ajasta juuri mitään. Suomessakin isovanhemmista muodostui tärkein kasvattajapari ensivuosiksi, sillä isä vei Leon Kannukseen, Keski-Pohjanmaalle, jossa hän asui, kunnes isä haki hänet Helsinkiin. Malmilla poika aloitti koulun. Vaihtuvien perhekokoonpanojen ja uusperheiden vuoksi isä ja poika muuttivat vähän väliä. Välillä oltiin asunnottomiakin. Leo kertoo asunnottomien asuntolasta, josta he saivat huoneen. Sieltä muutettiin kaupungin vuokra-asuntoon itä-Helsinkiin. Nopeitten käänteitten täytettyä koko lapsuuden ja nuoruuden, tuntuu Käpylä nyt eniten kodilta. Ennen kaikkea Leo iloitsee siitä, että hänen lapsillaan on oikea kotiseutu. Katselimme puolisoni kanssa Helsinkiä joka puolelta ja ihastuimme Käpylän alueeseen. Päädyimme tänne kuplaan ihan vahingossa. Vasta myöhemmin huomasin, että esimerkiksi alueen äänestyskäyttäytyminen vaaleissa heijastelee hyvin myös omaa poliittista kantaani. Viihdymme täällä niin hyvin, että olemme hankkineet uudetkin kotimme täältä, kun on tullut muuton aika. Käpylä on tullut Straniuksille monipuolisesti tutuksi. Tuttuja tulee vastaan liikkuessa ja Leosta on mukavaa vaihtaa pari sanaa. Sekin lisää elämänlaatua. Tällaista ei ole ollut muualla, missä olen asunut, hän tunnustaa. Kestävä tulevaisuus Isälleni olen cityvihreä. Hän puhuu maaseudun köyhälistön puolesta, Leo naurahtaa ja toteaa saaneensa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kipinän aktiiviselta isältään. Leo Stranius kuitenkin kieltäytyi eduskuntavaaliehdokkuudesta viimeksi, koska halusi tässä vaiheessa elämäänsä panostaa perheeseen ja lapsiin. Niin moni kuolinvuoteellaan katuu sitä, ettei viettänyt enemmän aikaa lastensa kanssa, hän perustelee. Kaupunginvaltuutettuna hän kuitenkin toimii ja pyrkii toimimaan ympäristövaikuttajana. Kestävän tulevaisuuden asiaa hän ajaa uudessa työssään. Hänet kutsuttiin viime vuonna suuryritysten sparraajaksi ilmastoasioissa. Ilmastoahdistus todella painaa. Meidän täytyy saada ilmastokriisi haltuun. Aika juoksee, eikä meillä ole sitä liikaa. Onneksi yritykset ovat havahtuneet, ottavat tämän vakavasti ja miettivät miten muuttaa toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi, Stranius toteaa. Teen omassa arjessani valintoja, ja yritän itse elää siten kuin opetan. Voimme valita esimerkiksi uusiutuvan sähkön, kasvisruuan ja olla lentämättä, omistamatta autoa ja käyttää vähemmän lämmintä vettä. Ympäristövalinnat ovat rikastumista, eivät luopumista, sanoo Leo Stranius. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva TOIVO KOIVISTO Pihat ja puutarhat, aidat ja katuvarret kuntoon! Valmistaudutaan juhlimaan puutaloalueiden pyöreitä vuosia. Käpylä on ensimmäisenä vuorossa nyt vuonna 2020! KÄPYLÄSSÄ ONKIN jo aloitettu siistiytyminen juhlavuoden vastaanottamiseksi. Asukkaat ovat istuttaneet tuhansia kaupungin lahjoittamia kukkasipuleita. Asunto-osuuskunta Käpylä on talkootöinä istuttanut kukkivia kasveja Pohjolankadun varteen. Heka-Kansanasunnot Oy:n pihojen perusparannus on ajoittunut sopivasti juhlavuoteen nähden. Kanta-Helsingin omakoti-yhdistyksen siirtolavat ovat taas kerran syksyllä täyttyneet risuista jäsenten kunnostaessa puutarhojaan ja pensasaitojaan. Mutta vielä on katukuvassa siistimistä: Miltä näyttävät pihat ja puutarhat kadulta katsottuina? Tunkeutuvatko pensasaidat katutilaan estäen jalankulkua? Pistävätkö puiden oksat ohikulkijoita silmään? Pysähtyykö katse nokkospaljouteen kadun varressa? Kaupungin hoitovastuu rajoittuu asfaltin reunaan. Tontin puoleinen alue asfaltin reunasta lähtien kuuluu asukkaalle – aidan sijainnista riippumatta. Nokkosten ja sattumataimien poistaminen kuuluu asukkaan hoitovastuuseen; samoin jalankulkua ja pyöräilyä haittaavien asfalttialueelle kurkottavien pensaiden ja puiden typistäminen. Kaavassa velvoittavia ohjeita Nyt olisi myös hyvä hetki keskustella yhdessä naapurien kanssa pihoja ja puutarhoja jakavista istutuksista, puista ja pensaista ja niiden leikkaamisesta. Käpylän alueen kaavoissa on annettu velvoittavia ohjeita ympäristön säilyttämiseksi rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkailla korttelialueillamme. Eri kaava-alueille annettujen ohjeiden sanamuodot vaihtelevat, mutta kaikille yhteisiä ympäristötavoitteita ovat tehdään vain sellaisia toimenpiteitä, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirteiden säilymistä ja vahvistumista. alueilla ei saa suorittaa kasvillisuutta tai piha-alueiden alkuperäistä luonnetta turmelevia toimenpiteitä alkuperäiset pihamuurit, aidat ja muut piharakenteet yksityiskohtineen tulee säilyttää ja korjata säilyttäen pihamiljöön vehreä luonne tulee säilyttää. Kaupunkikuvallisesti ja ympäristökokonaisuuden kannalta arvokas puusto ja muut istutukset tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa siten, että puuston ja istutusten kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Mikäli rakennuksissa tai niiden lähiympäristössä on suoritettu toimenpiteitä näiden pyrkimysten vastaisesti, tulee tällaiset muutokset kunnostus-, lisärakennus-, tai muutostöiden yhteydessä pyrkiä korjaamaan tyyliin sopivalla tavalla ja häiritsevät rakennelmat poistamaan. Kadunvarren aitoina tulee pääasiassa käyttää pensasaitaa. Tarkempia ohjeita on lisäksi annettu seuraavilla alueilla: Länsi-Käpylässä kadun tai aukion puoleiset tontit rajat on aidattava peittomaalatulla pystypuusäleaidalla, pensasaidalla tai luonnonkivimuurilla. Pystypuusäleaidan enimmäiskorkeus saa olla enintään 1,2 metriä, pensasaidan 1,6 metriä ja luonnonkivimuurin 0,5 metriä. Osmonkulmassa kadun tai aukion puolella pensasaitojen korkeus saa olla enintään 1,5 metriä, peittomaalattu puusäleaita enintään 1 metri ja tukimuuri enintään 0,5 metriä korkea. Tonteilla ja tonttien välisillä rajoilla saa tarvittaessa käyttää enintään 1,5 metrin korkuista pensasaitaa. Käpylä 100 Pihaja puutarharyhmä kuva MASHKOOR IMAD Leo Stranius on asunut Käpylässä neljätoista vuotta kolmessa eri asunnossa. Tänne hän asettui kolmentoista aiemman asuinalueen jälkeen. Syksyllä häneltä ilmestyi kirja nimeltä Ekoistin muistelmat, josta hän oli kertomassa Käpylän kirjastossa helmikuussa. KOSKELAN PALVELUKESKUKSEN viisivuotissyntymäpäiväjuhla pidettiin 7.2. Johtaja Anneli Walldénin tervetuliaispuheen jälkeen oli mansikkakakkutarjoilu, jota nauttimaan oli kutsuttu asiakkaita, heidän omaisiaan sekä kaikkia palvelukeskuksesta kiinnostuneita. Kakkua tarjoilivat talossa koko viisivuotisen ajan olleet fysioterapeutti Annika Timonen ja ohjaaja, perushoitaja Tiina Laine. Kahvien jälkeen oli mahdollisuus kokeilla tasapainorataa kuntosalilla sekä nauttia monipuolisesta ohjelmasta. Oulunkylän Seurahuone Band solistinaan Ulla Immonen, sekä haitaristi Sami Majamäki esiintyivät. Ohjelmassa oli myös Tietovisa palvelukeskuksesta. Seniorikeskuksen rakentaminen alkaa 2021 Johtaja Anneli Walldén kertoi lyhyesti palvelukeskuksen tulevaisuudesta. Luvatun muistikylän rakentaminen on viivästynyt johtuen valtakunnallisen sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen kaatumisesta, jonka vuoksi rakentamisen aloitusta lykättiin. Nyt suunnitelmat ovat nytkähtämässä eteenpäin, sanoi Walldén ja kertoi, että rakentajaa etsitään tänä keväänä kilpailutuksessa. Rakennustöiden pitäisi alkaa ensi vuoden aikana. Tosin enää ei puhuta muistikylästä, vaan seniorikeskuksesta. Paljon puhutusta ja toivotusta vesijumppamahdollisuudesta uudisrakennuksessa ei Walldén sanonut mitään, mutta 5.2. Koskela-kerhon vieraana ollessaan häneltä ponnekkaasti vaadittiin vaikuttamista vesijumppa-altaan lisäämiseksi uudisrakennukseen. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO Koskelan palvelukeskus vietti viisivuotissyntymäpäiviään helmikuussa. Tarjolla oli iso mansikkakakku sekä monipuolista ohjelmaa. Koskelan palvelukeskus täytti 5 vuotta
5 K äpylä-Lehti 4.3.2020 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Svenska hörnan MINNS NÅGON en barackstad mellan Forsbyvägen och Åggelbyvägen? Inte jag, men någon Kottbybo kanske? Det är 70 år sen staden beslöt riva barackerna och bygga höghus på området. Det kunde man nyligen läsa i Helsingin Sanomats spalt för 50 år gamla nyheter. Barackerna var okända för mig. Däremot har jag de senaste veckorna tänkt på ett drama, som på sätt och vis har en Kottby-anknytning. I min barndom, tidigt 50-tal, kom min mamma över ett recept på ”Tårtan som är godare än alla andra”. Så stod det i den svenska veckotidningen. Mycket mandel, äggvita, pudersocker, smörkräm, nougat. Det var rena drömmen. Och lyx. Mandel var inget man under efterkrigstiden köpte mer än nödvändigt av, dvs mer än man hade råd med. Denna fantastiska tårta visade sig heta Sans rival. Vi hittade senare samma recept i Prinsessornas nya kokbok, Bonniers förlag Stockholm 1948. Och detta makalösa bakverk följde oss genom åren. Till julen bakade min mamma tårtor till min syster, till mig och till sig själv. När jag bodde på Åland och fyllde år kom tårtan per flyg! När mamma blev gammal åkte maken till Helsingfors för att inhandla tårtan hos Stella. Fast där hette den Ellen Svinhuvfuds tårta och serverades på slottet den 6 december. Serveras visst fortfarande. Presidentfrun hade nämligen gett Stella rätt att baka och sälja tårtan under det namnet. Dramatik blev det när Stockmanns började sälja i stort sett samma tårta under – enligt mig – dess rätta namn, Sans rival. Stella protesterade, det blev rättegång och Stella fick sent omsider rätt. Men då hade företaget redan gått i konkurs. Stockmanns fick inte fortsätta med sin version, om jag minns rätt. Vad återstod att göra? Baka själv. Litet bökigt var det, tog en hel dag, men tårtan hade blivit ett stående inslag på vårt trettondagsparty. Ödet ville att vi så småningom under några år skulle övernatta i Kottby på våra resor i österled – österut från Åland. Och då skulle omgivningarna utforskas. Bland mycket annat kom vi på en matbutik av det välförsedda slaget. Där fanns till vår förvåning åländska produkter: äpplen, sparris, ostar. Inte för att vi gick dit för att köpa sånt man kunde få hemma utan precis tvärtom, men i alla fall. Och så fick vi syn på, just det. Ellen Svinhufvuds tårta. Bakad i Billnäs, transporterad till Helsingfors och numera exporterad till Åland i två exemplar en gång per år. Numera har ödet puttat iväg oss till Östra Böle, men till tårtbutiken hittar vi fortfarande. Och jag tänker att hade det inte varit för åren i Kottby så hade jag fortfarande kämpat med bottnarna av mandel och äggvita, som är så knepiga att få jämna och i rätt storlek på plåten. Men barackbyn, vad handlade det om? Den revs i början av 1970-talet, det låter nästan som i förrgår. Inte bodde folk i baracker på 70-talet? En sak jag fortfarande har ogjord efter så många år är det falska perspektivet. Sampsavägen 13 är adressen (se Kottbypromenader på nätet, södra slingan Osmonkulma). Jag kan inte ens föreställa mig hur det ter sig. Men nästa gång, om vädret är vackert. Det känns bra att ha någonting att se fram emot! HARRIET TUOMINEN Baracker och slottstårta OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA Lissu Lundström maalaa suullaan NELJÄNNEN POLVEN helsinkiläinen, Pohjolanaukion Postitalossa asuva Lissu Lundström ei ole koskaan pystynyt käyttämään käsiään arjen askareissa. Synnyin CP-vammaisena, jonka vuoksi en kävele, vaan ajan pyörätuolillani kaikkialle. Opin kirjoittamaan kynä suussa. 10-vuotiaana kiinnostuin maalaamisesta, jolloin oli luonnollista, että myös maalaukset syntyvät sivellintä suullani ohjaten, kertoo Lissu. Pyörätuolissa istuvan maailma saattaa näyttää toisenlaiselta, mutta sitähän Lissu ei tiedä, eikä ole antanut sen synkentää elämäänsä. Iloinen nauru helähtää tuon tuostakin. Perhe on aina kannustanut minua omatoimisuuteen. Olen saanut kasvaa yhdessä ja yhdenvertaisena kahden sisareni kanssa. Lissun lapsuus kului Puu-Pasilassa, ja nyt siis Puu-Käpylän vieressä. Työhuone on Kalevankadulla, ja sen yhteydessä hänellä on pieni galleria. Siellä hän työskentelee pääsääntöisesti pari päivää viikossa, mutta usein hänet löytää sieltä muulloinkin. Olen edelleen läheinen perheeni kanssa, mutta arkeni järjestyy henkilökohtaisten avustajien avulla niin kotona kuin työhuoneellakin, hän toteaa. Abstrakteja öljymaalauksia Lissu Lundström rakastaa merta ja tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi meren äärellä. Meri ja vehreät maisemat esiintyvätkin usein hänen maalauksissaan. Tyylini on lähinnä abstrakti ja värien merkitys on suuri. Lissu käyttää öljyvärejä, koska ne eivät valu, ja ne kuivuvat hitaammin antaen aikaa rauhalliselle työskentelylle. Viime aikoina akryylivärit ovat vallanneet työpöydän. Taiteilija kertoo, että osallistui ensimmäisille maalauskursseille parikymppisenä ja on sen jälkeen saanut opiskella monien tasokkaiden opettajien johdolla sekä ryhmissä että yksityisesti. Elanto suulla maalaten 1980-luvun lopulla Lissu kuuli kansainvälisestä Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksestä (VDMFK) ja pääsi esittelemään heille maalauksiaan. Palaute oli rohkaisevaa ja 1989 hänet hyväksyttiin yhdistyksen stipendiaatiksi. Stipendin tuoman taloudellisen avun turvin hän pystyi hankkimaan maalausvälineitä ja opiskelemaan. Vuonna 1992 hän pääsi VDMFK:N kokelasjäseneksi ja neljä vuotta myöhemmin täysjäseneksi. Mahdollisuus ansaita jokapäiväinen elanto maalaamalla, sekä muiden suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden vertaistuki ovat suunnattoman tärkeitä asioita, joista osaan olla joka päivä kiitollinen, sanoo Lissu Lundström. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Yhtenä onnellisuuden mittarina pidän sitä, jos yllätän näyttelyvieraani hymyilemästä maalaukseni edessä: silloin tiedän, etten ole maalannut turhaan, sanoo taiteilija Lissu Lundström. Hänen maalauksiaan on ollut esillä lukuisissa gallerioissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin., viimeksi Art Kaarisillassa Kampissa helmikuussa. Käpylän Druzhba on vireä vanhus KÄPYLÄN ALUEELLA toimiva Suomi-Venäjä -seuran osasto Käpylän Venäjä-seura Druzhba (ystävyys) täytti 75 vuotta 30.10.2019. Osaston perustavassa kokouksessa oli läsnä 300 alueen asukasta, tällä hetkellä jäseniä on 137. Jäsenistä suurin osa on Käpylän ja sen ympäristön asukkaita. Kauempana asuvat ovat usein entisiä käpyläläisiä. Druzhballa on ollut erilaisia vaiheita, mutta nyt toimintamme on vireätä. Druzhban toiminnassa on tärkeä kulttuuri, mukava yhdessäolo, paikallistoiminta ja ystävyys. Käpylän alueella teemme yhteistyötä kirjaston ja kirjastoyhdistyksen kanssa kirjallisuusiltojen merkeissä. Seuraavana on kirjastossa ti 7.4. klo 18.00 pidettävä ilta, jossa toimittaja Jussi Konttinen kertoo ja keskustelee kirjastaan Siperia: suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa. Kyseinen teos kertoo 3 – lapsisen perheen vuodesta Jakutiassa ja on samalla loistava reportaasi siitä kuinka tärkeä Siperia on Venäjälle. Olemme mukana vuosittaisessa elävässä joulukalenterissa, jota Käpylä-Seura järjestää. Yhtenäiskoulun ja sen vanhempainyhdistyksen kanssa järjestämme marraskuisin venäläisen ruoan kurssin, näitä on ollut jo 18! Helsingin luonnontiedelukion venäjän opiskelijoille jaamme stipendejä. Olemme mukana Käpylä 100 vuotta juhlavuoden tapahtumissa. Osana sitä järjestämme ke 29.4. Käpylä – kävelyn, jonka kohteita ovat Druzhban historiaan ja tähän päivään liittyvät paikat. Lähtö kävelylle on kirjaston edestä klo 18. 6.-30.10. Koskelan seniorikeskuksessa on esillä Druzhban toimintaan liittyvä valokuvanäyttely. Olemme tietysti mukana Käpylän kyläjuhlilla la 6.6. Venäjään liittyvät keskustelutilaisuudet, musiikki-illat, näyttelyvierailut ja teatterikäynnit ovat omaa toimintaamme. Druzhba järjesti itse tai oli mukana järjestämässä vuoden 2019 aikana 13 tilaisuutta ja osallistujia näissä oli yli 400. Teemme yhteistyötä pääkaupunkiseudun Venäjäseuran osastojen kanssa, viiden ikätoverimme kanssa järjestimme mukavat ja lämminhenkiset 75-vuotisjuhlat Paasitornissa 18.10.2019. Touko-kesäkuussa teemme retken lähiseudulle, viimeksi olimme yhdessä Helsingin yliopiston Venäjä-seuran kanssa Vallisaaressa. 12.5. menemme Ateneumin taidemuseoon katsomaan Natalia Goncharovan (1881– 1962) taidetta esittelevän näyttelyn. Hänet tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona, joka inspiroi niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Druzhban vuosikokous pidetään ke 11.3 klo 18 Kimmon leikkipuiston asukastalossa, Turjantie 3. Illan aluksi keskustelemme Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkon kanssa Venäjästä ja Suomi-Venäjäseuran ajankohtaisista asioista. Tämä osuus on kaikille kiinnostuneille avoin. Tämän jälkeen on vuosikokous, joka on tarkoitettu vain jäsenille. Kaikille on tarjolla kahvia/ teetä ja pientä purtavaa. ULLA VALKEILA Pub Päätön Kana Pohjolankatu 2, Käpylä KESKIVIIKKONA 20.00 LAUANTAINA 17.00
6 K äpylä-lehti 4.3.2020 Oulunkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 13–16. Puh. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla MESSUT SUNNUNTAISIN: Oulunkylän kirkossa klo 10 Maunulan kirkossa klo 12 Käpylän kirkossa klo 18. KÄPYLÄN PÄIVÄPIIRI Keskiviikkoisin klo 13–14.30 Käpylän kirkolla. Kuukauden ensimmäisellä kerralla arkiehtoollinen klo 13. Ohjaajana Eila Järveläinen. KÄPYLÄN ILTARUOKA Keskiviikkoisin klo 16–18 Käpylän kirkolla. Vegaaninen keittolounas, hinta 1e, alle 3v ilmaiseksi. Lasten leikkihuone käytössä. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi, lisätietoja Anna Handroolta, p.09 2340 5383. ILTAPERHEPYHÄKOULU Keskiviikkoisin klo 17.30–18.30 Käpylän kirkolla. HILJAISUUDEN RUKOUSHETKI Keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkolla MATALAN MAJAN NUORTEN ILTA Torstaisin klo 17–21 Kakkosella (Pohjolankatu 2). Ohjelmallinen nuorten ilta. Ovet auki klo 17, yhteinen ohjelma n. klo 18, iltahartaus klo 20:30, kotia kohti klo 21. PERHEIDEN TANSSITUOKIOT Perjantaisin klo 9.30–11.30 Käpylän kirkolla ikäryhmittäin 3–5v klo 9.30, 1–2v klo 10.15, 0–1v klo 11. Maksuton, ei ilmoittautumista. KOSKELAN LÄHETYSPIIRI Parittomilla viikoilla tiistaisin Voudintie 4 B:n kerhohuoneella klo 15–17. KEHITYSVAMMAISTEN MEIDÄN KERHO Parittomilla viikoilla maanantaisin Voudintie 4 B:n kerhohuoneella klo 17–18.30. NAISTEN KIRJALLISUUSPIIRI Keskiviikkona 11.3. klo 18–20 Käpylän kirkolla. Kirjana Margaret Atwood: Noidan Sikiö. Seuraava kerta keskiviikkona 15.4, silloin kirjana Maja Lunde: Mehiläisten historia. POSTIMERKKITALKOOT Torstaina 12.3. Voudintie 4 B:n kerhohuoneella klo 10–14. Voit tukea Lähetysseuran työtä tulemalla mukaan Voudintien postimerkkitalkoisiin tai lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja. Tuotot ohjataan Suomen Lähetysseuran ulkomaisen työn hyväksi. LASTEN ELÄMYKSELLINEN PÄÄSIÄISKERTOMUS KOKO PERHEELLE Perjantaina 3.4. klo 10.30–11.30 Käpylän kirkolla. Pääsiäiskertomus esitetään myös torstaina 2.4. Maunulan kirkolla ja maanantaina 6.4. Oulunkylän kirkolla. APUA SEURAKUNNASTA Diakonian ajanvarausja neuvontanumero Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10-12 p. 09 2340 5318. SUOMEN PERINNEJAZZ RY (SPJ) esittää kuukausittain ravintola Nyyrikissä musiikkiaiheisia lyhytelokuvia ja jazzkonsertin. Ravintolasalin pöydät on katettu ruokailua varten klo 17.30 alkaen ja leffan jälkeen siirrytään alakerran jazzclubiin. Siellä kuullaan tasokas jazzkonsertti ja illan päätteeksi halukkaat voivat näyttää osaamistaan jameissa, kertoo tapahtumien tuottaja Jaakko Rinne. Jazzkellari ”Iltatähti” syttyi uudelleen Puu-Käpylään kaksi vuotta sitten, jolloin SPJ järjesti ensimmäiset konserttijamit Nyyrikin Iltatähdessä helmikuussa 2018. Meillä oli teatteriesityksiä ja jazzklubitoimintaa jo ennen SPJ:n tänne tuloa, sanoo ravintoloitsija Tuomas Aunila. Nyyrikki perustettiin vuonna 1992 teatterikonseptilla. Nykyisin Nyyrikissä on vuosittain noin 60 esitystä, joissa nähdään Suomen teatterilavojen kirkkaimpia tähtiä. Yhteistyömme SPJ:n kanssa on sujunut hyvin ja joustavasti. Tilamme sopivat myös jazztapahtumiin, erinomaiset julkiset yhteydet niin bussilla, ratikalla kuin junallakin. Myös pysäköintipaikkoja löytyy lähistöltä, Aunila täydentää. Jaakko Rinne (s. 1942) on taustaltaan ATK-mies ja pianoa soittava aktiivinen harrastajamuusikko. Hän perusti yhdessä musiikkineuvos Seppo Hovin kanssa Suomen PerinneJazz ry:n vuonna 2012. Yhdistys vaalii perinteistä jazzja swing-musiikkia, jäsenmäärä noin 380. Ravintola Nyyrikin Iltatähden kevätohjelma 2020: Kellonajat: – Leffa 17.30 – 18.30 (Illallinen Nyyrikki-salissa) – Houseband 19.00 – 21.00 (Iltapala ja juomat Iltatähden Baarista) – Jamit 21.00 – 22.00 (Juomat Baarista) Huom! Nyyrikin keittiö on avoinna klo 19.30 saakka. Ke 25.3.2020 – Djangomania feat. Seija Vesterinen acc. Lyhytelokuva: ”VPK:n jamit 10-vuotta osa 1/2” Ke 22.4.2020 – Broadway feat. Mia Lundell. Lyhytelokuva: ”VPK:n jamit 10-vuotta osa 2/2” Ke 27.5.2020 – Corville Band, lyhytelokuva: ”Maestro ja maisema (Sibelius)” Vapaa Pääsy! Ravintola Nyyrikin Iltatähti, Pohjolankatu 2, 00610 Helsinki (Käpylä) www.nyyrikki.net, puhelin (09) 757 2299 KÄPYLÄ TÄYTTÄÄ 100 vuotta torstaina 4. kesäkuuta. Saman viikon lauantaina Käpylä täyttyy kulttuurista ja ihmisistä, kun juhlavuoden kunniaksi järjestettävä Käpylä 100 Kyläjuhlat kyläjuhlat pyörähtävät käyntiin. Kyläjuhlat järjestetään pitkästä aikaa Käpylän kulttuuriyhdistyksen toimesta, ja juhlia ovat organisoimassa muun muuassa yhdistyksen uudet hallituslaiset, jotka valittiin 23.1.2020 järjestetyssä vuosikokouksessa. Hallituksen jäsenet ovat Liisa Sipponen (pj.), Ari-Matti Helkapalo (varapj.), Jasmin Nuora (siht.), Tuukka Kumpulainen, Carita Dahlberg, Arttu Puro ja Pia Laulainen. Käpylän Kulttuuriyhdistyksen järjestämien Käpylä 100 Kyläjuhlien järjestelyt ovat edenneet jo pitkälle. Juhlat järjestetään yhtä aikaa kolmella tapahtuma-alueella: Akseli Toivosen kentällä, Otto-Iivari Meurmamin puistossa ja Taivaskalliolla. Tämä vuoden juhlat ovat siis aikaisempaa isommat. Käpylä 100 Kyläjuhlat toteutetaan talkoovoimin yhdessä paikallisten toimijoiden ja artistien kanssa. Esiintyjät ovat pääasiassa käpyläläisiä. Akseli Toivosen kentällä on päälava, jossa esiintyvät mm. uudelleen koottu Dashing Waves sekä Los Multres, Leo, Kuningasidea ja All Stars Band solisteineen. Alueella on myös Ruoka Basaari. Meurmanin puistossa on monenlaista toiminnallista ohjelmaa lapsille ja perheille sekä yhdistysten esittelyjä ja ruokamyyntiä. Meurmanin aamu alkaa Käpylän naisvoimistelijoiden aamujumpalla ja iltapäivällä lavalle nousevat muun muassa lasten orkesteri Hiekkalaatikko, Kiehinä, Oliver Kaiho ja Mojakka. Taivaskallion valtaa “Vapaa sana” hiphopja rap-tapahtuma. Bunkkerin tasanteella on ruokamyyntiä sekä Open Mic, joka on avoin kaikille puhujille ja sanataiteilijoille. Huipulla on rap-lava, jossa esiintyvät mm Mc Koo, Laineen Kasperi ja Petettyjen Puolue. Toivotamme kaikki Käpylän alueen yhdistykset ja toimijat mukaan järjestämään ja tukemaan Kyläjuhlia! Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme myös paljon vapaaehtoisia esimerkiksi liikenteen ohjaajiksi, järjestyksenvalvojiksi, roudareiksi, somistajiksi, ea-henkilöiksi ja ruokaja tarjoiluavuksi. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen kapylankult@gmail.com tai ilmoittaudu suoraan vaikka Käpylän Kulttuuriyhdistyksen Klubeilla. Teksti: LIISA SIPPONEN JA PIA LAULAINEN Kuva: MATTI VARJUS Facebook: https://www.facebook.com/ kapylankulttuuriyhdistys Kotisivut: https://kapylankulttuuriyhdistys.net/ Käpylä100 Kyläjuhlat lauantaina 6.6.2020 Käpylän Kulttuuriyhdistyksen uusi hallitus, vasemmalta oikealle: Arttu Puro, Ari-Matti Helkapalo, Tuukka Kumpulainen, Liisa Sipponen, Carita Dahlberg, Pia Laulainen, Jasmin Nuora ja yhdistyksen ystävä Messi. Kultturellissa Puu-Käpylässä tarjolla myös jazzviihdettä Tuomas Aunila ja Jaakko Rinne
7 K äpylä-Lehti 4.3.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 17 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Takaikkuna ALLE KOULUIKÄINEN lapseni kysyi taannoin peittääkö merenpinnan nousu kotimme ja hänen lelunsa. Vakuutin, ettei näin tapahdu. Isi tekee kaikkensa ilmastokriisin ehkäisemiseksi ja kotimme Käpylässä sijaitsee noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella. Maailman ilmastotieteen järjestö WMO:n mukaan vuosi 2019 oli kuitenkin koko mittaushistorian toiseksi lämpimin. Kaikki mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat olleet viiden viimeisen vuoden aikana. WMO kertoi tammikuussa, että ilmasto on lämmennyt esiteolliseen aikaan verrattuna nyt 1,1 astetta kun aiempi arvio oli 1,0 astetta. Viime vuoden aikana koimme ennennäkemättömän laajoja metsäpaloja niin Brasiliassa kuin Australiassa. Tällä hetkellä olemme menossa kohti 3-5 asteen lämpenemistä kun 1,5 astetta pidetään kriittisenä rajana sille, että voimme välttyä kaikkein pahimmilta skenaarioilta. Kehitys on hälyttävä ja marginaali nykyisen 1,1 asteen ja 1,5 asteen välillä minimaalinen. Nykymenolla olemme käyttäneet hiilibudjetin alle kahdeksassa vuodessa. Sen jälkeen peli on menetetty. Ilmastohätätilan on julistanut jo lähes 1400 kaupunkia, valtiota ja aluetta. Näissä asuu yhteensä yli 800 miljoonaa ihmistä. Mukana ovat esimerkiksi Lontoo, Pariisi ja New York. Pitäisikö Helsingissäkin julistaa ilmastohätätila? Mitä tämä tarkoittaisi Käpylässä? Ilmastohätätila Käpylässä tarkoittaisi sitä, että ryhtyisimme välittömästi tekemään taloyhtiöissä energiaremontteja. Ottaisimme käyttöön maalampöä ja laittaisimme talojen katoille aurinkopaneeleja. Tekisimme ikkunaremontteja ja varmistaisimme, että talojen hukkalämpö tulee otettua talteen. Energiaremonttien ohella kasvattaisimme ruokaomavaraisuutta. Väljästi rakennettu kaupunginosamme tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Sopisimme, että Käpylästä tulisi fossiilivapaa-alue, jossa liikkuminen tapahtuisi kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai sähköja biokaasuautoilla. Koskelantie ja Mäkelänkatu muutettaisiin joukkoliikennekaduiksi. Mahdollisimman moni alue metsitettäisiin, jossa saisimme lisää hiilinieluja. Tämän lisäksi pitää tehdä paljon muuta. Eikä Käpylän toimet tietysti yksin riitä. Vastaavia toimenpiteitä pitää tehdä kaikkialla Helsingissä ja maailmassa seuraavan vuosikymmenen aikana. Olennaista on kuitenkin huomata, että ilmastoystävälliset valinnat niin yksilön, kaupunginosien ja kaupunkien tasolla eivät ole luopumista ja kurjistamista vaan paljon paremman saamista tilalle. Hiilineutraali Käpylä olisi entistä viihtyisämpi ja toimivampi. Joskus lapseni kanssa pyöräillessä olen ajatellut, että onneksi olemme pyöräilevä perhe. Sitten kun meidän täytyy paeta, pääsemme ainakin liikkumaan. Sitä ennen yritämme kuitenkin tehdä omalta osalta kaiken mahdollisen ja toivon, että muutkin yrittävät. LEO STRANIUS Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja työskentelee Kestävän tulevaisuuden johtajana. Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Siltavoudintie 7 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus 20 v. Ilmastohätätila Käpylässä Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti Menot Käpylän kirjasto 10.3. (K) Ella Pyhältö ja runoryhmä: käpyläläisten runoilijoiden runoja (Satu) 24.3. (K) Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita, haastattelija Riikka Rahi (Osmo) 7.4. Jussi Konttinen: Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa yhteistyössä Käpylän Druzhba Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1 krs. Avoinna ma-pe klo 8-17 Puh. 09 310 50066 Maksuton palvelukeskustoiminta on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille To 19.3. 15.00 Koskelan Seniorikeskuksen vapaaehtoiset. Avoin tapahtuma kaikille Koskelan vapaaehtoistoimijoille sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Ti 7.4. 13.00 Metsän kosketus -työpajan esitysja näyttelynavajaiset. Työväenopiston Metsän kosketustyöpajassa herätellään metsämuistoja valokuvauksen, kirjoittamisen ja tarinoinnin avulla. Käpylän seniorit ry 5.03. torstaina klo 13.00 ”Köyhä laulaja ja laulajan poika” Tietokirjailija Pertti Mustonen ja laulaja Henry Theelin elämä Kevätkokous 19.03. torstaina klo 13.00 ”Olin joukon nuorin” kirjassaan Suomen Pankin ex-pääjohtaja Erkki Liikanen kuvaa Suomen polkua sodan jaloista Euroopan unioniin 2.04. torstaina klo 13.00 ”Uutismies” muistelmissaan toimittajan työhön liittyvistä yllättävistä käänteistä kertoo toimittaja, esikoiskirjailija Kari Lumikero. Käpyrinne Käpylän pysäkki Ilmattarentie 2 Vanttera-illat kuukauden viimeinen torstai klo 16.30-18.00 ovat kaikille avoimia kohtaamisen ja oppimisen paikkoja. Vuonna 2020 aiheena Meidän Helsinkimme. 26.3. vuorossa merellinen miljöö, Kauppatori ympäristöineen, 23.4. matkataan Rautatientorilla ja 28.5. kuljetaan pitkin Mannerheimintietä, Töölön tienoilla. Käpyvisa , kuukauden toinen tiistai klo 14.30-16.00, seuraavat 10.3. ja 14.4. Vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. Visailu tapahtuu 4-6 hengen joukkueiden kesken hyvässä kilpailuhengessä. Visailun alussa voi nauttia kahvia ja pullaa, joka piristää mieltä ja kirvoittaa kieltä. Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 JarruTeam Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Hauska EVAKKO näytelmä KARJALATALOLLA Näytökset 20.3., 22.3., 28.3., 29.3., 19.4., 3.5., 17.5. Liput 20€/18€ varaukset puh. 0505501721 karjalainennayttamo@gmail.com tai www.karjalainennayttamo.fi Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Siltavoudintie 4 | Ma-To 10.30-18, Pe 9-18, La 9-15, Su 10-15 info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara Myös perille toimitettuna pääkaupunkiseudulla Muista naistenpäivä 8.3.
8 K äpylä-lehti 4.3.2020 Cafe maunula Cafe pirkkola Runsas kotiruokalounas arkisin klo 10.15-14.00 9 80 MAUNULA Rajametsäntie 32 P. 09 724 0360 PIRKKOLAN UIMAHALLI Pirkkolan metsätie 6 P. 044 706 2000 Lounas sisältää runsaan salaattipöydän, ruokajuomat, leivän ja kahvin. Lounaslista Facebookissa Janin lounas & sport cafe Pirkkolan uimahallilla paljon ilmaista parkkitilaa käpyrinne MONINAINEN – Oma keho ja seksuaalisuus voimavarana ikääntyvällä naisella 1.4.2020 klo 13.30-14.30 Töölön kirjaston kerhotilassa, Topeliuksenkatu 6, järjestetään keskiviikkona keskustelutilaisuus seksuaalisuudesta, seksuaaliterveydestä ja kehopositiivisuudesta. Jaossa Moninainen-opasta. Oppaassa tuodaan esiin ikääntyvä nainen seksuaalisena olentona. Oman kehon arvostaminen, vahva itsetunto ja hyvä seksuaaliterveys lisäävät kokonaishyvinvointia sekä edistävät terveyttä. Opas: http://tiny.cc/i2gliz Käpylän Pysäkki, Ilmattarentie 2 Käpyvisa , kuukauden toinen tiistai klo 14.30-16.00, seuraavat 10.3. ja 14.4. Vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. Visailu tapahtuu 4-6 hengen joukkueiden kesken hyvässä kilpailuhengessä. Visailun alussa voi nauttia kahvia ja pullaa, joka piristää mieltä ja kirvoittaa kieltä. Enter-tietotekniikkaopastus , joka keskiviikko klo 10.00-12.00 Iidantuvassa. Enterin vapaaehtoiset vertaisohjaajat auttavat sinua tietokoneen, kännykän ja tablettilaitteen käytössä. Opastus on henkilökohtaista ja maksutonta. Vanttera-illat kuukauden viimeinen torstai klo 16.30-18.00 ovat kaikille avoimia kohtaamisen ja oppimisen paikkoja. Vuonna 2020 aiheena Meidän Helsinkimme. 26.3. vuorossa merellinen miljöö, Kauppatori ympäristöineen, 23.4. matkataan Rautatientorilla ja 28.5. kuljetaan pitkin Mannerheimintietä, Töölön tienoilla. Valokuvanäyttelyt: Käpylä 50 ja 70 vuotta, (Käpylä-Seura) 24.2.-27.3.2020 Käpylän isät ja lapset ja Puu-Käpylän rakentaminen – valokuvanäyttely, (Käpylä-Seura), 1.4.-13.4. Kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy! Ota yhteyttä: Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta, 040 1299 953, mervi.leivo@kapyrinne.fi Maria Murto, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, 040 4560 584, maria.murto@kapyrinne.fi www.kapyrinne.fi FB Käpyrinne ry Tule kierrätysostoksille Oulunkylän Ogeliin – säästät luontoa ja rahaa Ogelin kierrätyskaupassa teet ekologiset ostokset edullisesti. Valikoimassa muun muassa astioita, pientavaraa, vaatteita, kirjoja, elektroniikkaa ja askartelumateriaaleja, unohtamatta kestävän arjen vinkkejä ja ideoita! Voit myös lahjoittaa myymälään tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Oulunkylän kierrätyskauppa, Kylänvanhimmantie 29, Helsinki Ma–pe 9–20, la 10–18, su 12–17 Verkossa 24/7 kauppa.kierratyskeskus.fi Lue lisää: kierratyskeskus.fi/oulunkyla Jaa löytösi somessa: #kierrätyskeskuslöytö OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet Kirjovärit Oy Suomi Läkkisepäntie 22 00620 Helsinki Puh. 020 780 9696 info@kirjovarit.fi www.kirjovarit.fi Kaikki Oikos-tuotteet ovat hajuttomia, myrkyttömiä, syttymättömiä, ihmiselle vaarattomia ja ympäristöystävällisiä. ? Raffaello Decor Stucco Koristeellinen, hienostunut ja upeaa marmorista pintaa muistuttava kalkkikitti. ? Raffaello Madreperlato Perinteiseen Stucco-pintaan uudenlaista arvokkuutta antava helmiäispinnoite. Tilojen valoisuusvaikutelma lisääntyy, ja kultaiset heijastukset vaihtelevat, riippuen Raffaellon Stuccon pohjaväreistä ja helmiäispinnoitteen laajasta väripaletista. ? Travertino Romano Hiertopinnoite hiekasta, marmorijauheesta ja kalkkikitistä, jolla saat aikaan saman esteettisen vaikutelman kuin roomalaisessa marmorissa. ? Ottocento Helmiäispinnoite, joka saa aikaan antiikkisen ja sateenkaarimaisen sametin vaikutelman. ? Veldecor Vesihöyryä läpäisevä, vettä hylkivä antiikkimaista koristepintaa mukaileva korkealaatuinen lasuuri sisäja ulkotiloihin. Italiaiset Oikoksen perinteiset koristemaalit, stucco -marmoripinnoite ja hiertopinnoitteet Innostu ja inspiroidu! Helsingin työväenopisto Kurssit ja ilmoittautuminen Ilmonet.fi Kursseja lähellä sinua: Hyvän kuvan salaisuus H202089, 7.3.–8.3. Oulunkylätalo Ranskan sanastokurssi H200642, 21.3.–22.3. Oulunkylätalo Tietoturva ja tietosuoja haltuun H201826, 25.3.–15.4. Oulunkylätalo Vakuuta työhaastattelussa! H201411, 10.3.–31.3. Malmitalo Android-puhelimen peruskurssi H203055, 13.3.–24.4. Malmitalo Google Kuvat ja Drive H201705, 17.3.–7.4. Malmitalo Nappijuttu – nappikoruja ja pientä sievää kesäksi H200452, 19.3.–16.4. Malmitalo Podcastin perusteet H201679, 20.3.–26.4. Maunula-talo PESULA NOUTOPALVELU kotiovelta kotiovelle (koko pääkaupunkiseutu) vain 10 € Räsymatot alk. 50 €/m 2 Mattojen ja liinavaatepesun ykkösmesta pääkaupunkiseudulla TÖÖLÖNTULLIN • • • M Kuljetus ILMAINEN tilauksen ollessa yli 100 € annerheimintie 83, Hki • p. 09 2418 770 p. 040 455 1230 sis. nouto & palautus T A R JO U S Untuva takit -15% T A R JO U S 10 (Vesipesu)