Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 4 julkaisija Käpylä-Seura ry. 11.5.2022 71. vuosikerta painos 12 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Elin Peuraharju Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienisti: • Aino Pasanen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 TERASSIN GRILLIKAUDEN AVAJAISET MA 16.5. KLO 11-14.30 Grillistä erityislounasta. Grillimenu käytössä aina kun olemme avoinna. LOUNASTA TARJOLLA ma-pe klo 11-14.30 Ravintola Karelia • Käpylänkuja 1 www.ravintolakarelia.fi | P. 09 757 0077 Niittyläntie 1, 00620 Helsinki P. 09 701 3716 • www.akkupalvelu.fi Kaikki auton akut asennettuina ilman ajanvarausta Kaikki automerkit ja mallit, hyvällä palvelulla jo vuodesta 1979. Meiltä löydät myös akut veneeseesi. RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Roskapäivää vietettiin Käpylässä 23.4. Nopea, edullinen, helppo, vaivaton. Ilmaiset kuljetukset PK-seudulla! Tilaa heti -soita 050 4848 222 tai tilaa netistä Pesemme mm matot, takit, peitot, päiväpeitteet, pyyhkeet, lakanat, kilopyykki, miesten puvut, nyt myös emulsiopesut. Myyrmanni Myyrmanni Iskoskuja 3, Vantaa 01600 | P. 050 551 7500 www.PESUMESTA.FI ja www.PESULAT.com www.facebook.com/pesumesta.fi Ark. 10-18, la 10-14 TOISTA KERTAA järjestetyssä Roskapäivä-tapahtumassa siistittiin yhdessä katuja ja puistoja lumien alta paljastuneesta roskasta. Tapahtuma toi yhteen alueen asukkaita ja yhteisöllisyys näkyi. Tukikohtana toimi Otto-Iivari Meurmannin puisto, josta osallistujat saivat mukaansa roskapihdit, -pusseja ja suojahanskat. Tarjolla oli myös pientä evästä ja virvoketta joko matkaevääksi tai keräysurakan päätteeksi. Valtava määrä kasvomaskeja, tupakantumppeja, käärepapereita, muoveja ja muuta roskaa saatiin yhteisvoimin kerättyä pois kaikkien yhteisiltä kulmilta. Moni perhe oli lähtenyt yhdessä roskaretkelle, ja samalla tuli juteltua sekä uusien että vanhojen tuttujen kyläläisten kanssa. Tapahtuma järjestettiin vapaaehtoisvoimin pääjärjestäjänään Roskapäivä-Instagramtiliä pitävä Eino . Mukana olivat myös Kaija ja Ilkka Erkkilä , joiden mittavasta työstä ympäristön hyväksi voi lukea lisää heidän sivuiltaan roskasakki.fi Tapahtumaa sponsoroivat ilahduttavasti paikalliset toimijat K-Supermarket Mustapekka sekä Groovy Bistro&Bar ja myös Café Saurahuone tarjosi alennuksia tapahtuman ajan. Kaupunki lainasi roskapihdit, tarjosi roskapussit sekä vastasi roskien poiskuljetuksesta. Yhdessä tehden saamme ympäristöstämme viihtyisämmän ja turvallisemman ja luonto kiittää! Iso kiitos kaikille osallistujille ja sponsoreille, tavataan ensi vuonna uudestaan. Terveisin Eino, Aino, Gia, Kaija, Ilkka Teksti: AINO HUOVIO Kiinteistömaailma Helsinki Käpylä Koskelantie 52 LH 51, 00610 Helsinki kapyla@kiinteistomaailma.fi | 010 622 3930 Hanna Nikander 045 271 0270 Susanna Stejskal 040 556 4465 Markku Kilpeläinen 040 715 7150 Ville Rantanen 045 118 6225 Miia Roivainen 050 331 4192 Maire Alenius 050 366 9136 Petri Heikkilä 040 061 2320 Reino Jääskeläinen 050 368 0034 Lintsille! Oletko vaihtamassa kotia? Kutsu meidät Kotikäynnille, me kutsumme sinut ja perheesi Lintsille Kiinteistömaailman omaan tapahtumaan su 22.5. Pidä kiirettä, lippuja on rajoitetusti! Kuvat: Eino @roskapaiva Tervetuloa Soseen! Helsingin Käpylässä tarjoamme joka päivä erilaisen runsaan vegaanisen lounaan, joka on täynnä onnellisuutta, täynnä sesonkiaikaisia luonnollisia raaka-aineita, ruokaa, joka jättää hymyn loppupäiväksi. LOUNAS Ma-Pe klo 11-15.30 Keittiö avoinna Ma-Pe klo 11-15 CAFE SOSE | Koskelantie 56, 00610 Hki +358 41 470 48 85 | info@sosehelsinki.com
Elämä palasi, juhlat jatkuvat! 11.5.2022 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 71. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa k atariiNa k rabbe Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Käpylän kylätilahankkeesta 2016-2022 2016 Käpylä-Seura käynnisti Päiväkoti Pellavan kanssa neuvottelut heidän käytössään olleen kaupungin omistaman talon, Pohjolankatu 3:n, yhteiskäytöstä. Päiväkoti toimi tiloissa pääsääntöisesti vain päivisin maanantaista perjantaihin. Seura olisi saanut talon pääosin käyttöönsä iltaisin ja viikonloppuisin, mukaan lukien erillisen oman toimistohuoneen yläkerrasta. Ensin hyvin sujuneet neuvottelut katkesivat päiväkodin toimesta ilman tarkempia perusteluita. 2018 Käpylä-Seura perusti tammikuussa kylätilan aikaansaamista varten aputoiminimekseen Käpylän Kylätilayhdistys – Byhusföreningen i Kottby ry:n. Puheenjohtajaksi valittiin Pekka Haltia ja varapuheenjohtajaksi Eero Penttinen . Yhdistys kartoitti eri mahdollisuuksia asukastilan saamiseksi Käpylään, myös Helsingin kaupungin toimesta. 2019 Kaupunki otti käyttöön osallistuvan budjetoinnin, eli kaupunkilaiset saivat esittää kaupungin budjettiin omalle asuinalueelleen tarpeellisiksi katsomiaan hankkeita. Koska oli varmistunut, että Päiväkoti Pellava lopettaisi toimintansa Pohjolankatu 3:ssa taloudellisista syistä 30.6.2020, Kylätilayhdistys esitti talon muodostamista Käpylän asukastilaksi OmaStadi-hankkeena. Hanke sai määrärahakseen 320 000 euroa, mutta äänestyksessä vain vajaat 500 ääntä, joten se jäi toteutumatta. 2020 Käpylä-Seura, Käpylän Kylätilayhdistys ja Käpylän Yhdyskuntaklubi esittivät Helsingin kaupungille useita vaihtoehtoja asukastilan järjestämiseksi Käpylään. Esitykset sisälsivät mm. kyseisen talon vuokraamisen sekä myös sen ostamisen neuvottelumenettelyllä, kaikki tuloksetta. 2021 Käpylän Kylätilayhdistys teki heinäkuussa kaupungille Tapanilan ennakkotapaukseen viitaten virallisen ostotarjouksen talosta neuvottelumenettelyllä. Vastaus oli, että niin ei voida tehdä, koska taloa kohtaan on esiintynyt muutakin kiinnostusta. Syksyllä Kylätilayhdistys uudisti vuonna 2019 esittämänsä hankeen, koska talo Pohjolankatu 3:ssa oli edelleen tyhjillään. Kaupunki ilmoitti, että hanketta ei oteta OmaStadi-äänestykseen, jos se on kohdennettu kyseiseen taloon, vaan hanke on esitettävä yleisluonteisena ”Kylätila Käpylään”. Näin korjattuun hankkeeseen budjetoitiin 206 000 euroa. Se sai yli 1 600 ääntä ja meni läpi keskisen alueen kolmantena. Äänimäärää korotti lokakuussa viime hetkillä ennen äänestyksen päättymistä talon pihalla järjestetty mielenosoitus, joka keräsi arviolta lähes 300 osallistujaa. 2022 Hankkeen esittäjinä pääsivät allekirjoittanut ja Kylätilayhdistyksen varapuheenjohtaja Markku Aho 9.2.2022 ensimmäiseen tapaamiseen Helsingin kaupungin edustajien kanssa hankkeen käynnistämiseksi. Heti alkajaisiksi kaupungin edustajat ilmoittivat, että Käpylästä ei löydy tarkoitukseen sopivaa tilaa. Kuulemma jo yksityistenkin omistamia tiloja oli kartoitettu. Totesimme, että onhan kaupungin omistama, tarkoitukseen erinomaisesti sopiva talo Pohjolankatu 3.ssa edelleen tyhjillään. Päätökseksi tuli, että se otetaan tarkasteluun muun muassa sisäilman riittävän laadun ja muun sopivuuden varmistamiseksi. Maaliskuun alussa saimme yllätykseksemme tiedon, että Pohjolankatu 3 vuokrataan Käpylän Kylätilayhdistykselle Käpylän asukastilaksi, ja pääsimme myös tutustumaan taloon 8.3.2022. Aistinvaraisesti arvioituna tilojen sisäilma vaikutti täysin virheettömältä, myöskin mukana olleiden kaupungin alan ammattilaisten mielestä. Vuokrausvaihtoehdosta emme ole kuulleet sen jälkeen mitään, vaikka ilmoitimme tilat pienin toimenpitein tarpeisiimme erittäin sopiviksi ja riittäviksi. Kysyessämme OmaStadi -hankkeen vaiheesta maaliskuun lopulla meille ilmoitettiin, että hanketta varten kuitenkin edelleen etsitään jotakin muuta toimitilaa kuin Pohjolankatu 3. Pohjolankatu 3:n sisäilmatutkimuksen tuloksista ei ole meille ilmoitettu mitään. Huhtikuun 27. päivä 2022 saimme kyselyymme vastauksen, että tilanne on kesken, meneillään on edelleenkin tilatarvekartoitus. PEKKA HALTIA Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Käpylä-Seura ry:n hallituksen jäsen VAIKKA KEVÄT on ollut kolea, eivätkä viimeiset rippeet lumikasoista ehtineet sulaa edes vappuun mennessä, uusi elämä on sinnikkäästi puskenut esiin. Valkovuokotkin olivat jo vappuna kukassa. Koronavirus pyörii yhä riesanamme, mutta sitä ei näytä moni enää muistavan. Ihmiselämä näyttää yhtäkkiä palanneen normaaliksi, ainakin näin paikallisesti. Muutama viikko sitten otetut valokuvat näyttävät jo hätkähdyttäviltä, koska ihmisillä on niissä maskit päässä. Nopeasti on silmä tottunut näkemään ihmisten kasvot. Monenlaisia tapahtumia järjestetään taas, ja ihmiset uskaltavat osallistua niihin: roskapäivä ja tavaranvaihtopäivä ennätettiin jo järjestää, mutta tulossa toukokuussa ovat vielä ainakin Olympiakylän pihakirppis sekä Arabian katufestivaali ja Kumpulan kyläjuhla. Käpylä 100 -juhlavuoden siirretyistä tapahtumista sen sijaan viimeisetkin on nyt pidetty: Kevätseminaari Käpylän työväentalolla saatiin vihdoin järjestettyä, ja juhlavuoden runoryhmän esitys Ykkösen ratikan kuski, hui nähtiin viimeistä kertaa. Juhlat eivät silti Käpylässä lopu! Nyt on Käpylän kirjastoyhdistyksen aika juhlia 20-vuotissyntymäpäiviään. Juhlan aihetta on, etenkin kun yhdistys perustettiin tilanteessa, jossa lähikirjasto oltiin vaarassa menettää. Kirjastoyhdistyksen syntymäpäivillä julkistetaan myös Liisa Mäntymiehen Käpylä-lehden kolumneista koottu kirja. Paljon onnea sekä Liisalle että 20-vuotiaalle kirjastoyhdistykselle! KATARIINA KRABBE katariina.krabbe@gmail.com KÄPYLÄ , Koskela, Kumpula, Toukola, Arabianranta ja Pasila muuttuvat. Eri puolille keskistä Helsinkiä on suunnitteilla uusia asuntoja ja liiketiloja. Myös katuja ja viheralueita uusitaan. Helsingin ajankohtaisista suunnitelmista järjestetään verkkotilaisuus maanantaina 23.5. klo 17-19. Illan aikana kaupungin työntekijät pitävät lyhyitä esityksiä ajankohtaisista kaupunkiympäristöön liittyvistä aiheista. Kysymyksiä voi esittää etukäteen Kerro kantasi -palvelussa: https://kerrokantasi.hel.fi/ ukh23052022 Illan tarkentuva aikataulu ja liittymislinkki löytyvät sivulta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/uutta-keski-helsinkia-230522 Uutta Keski-Helsinkiä verkkotilaisuus 23.5. – kysymyksiä voi lähettää etukäteen Käpylä-Seuran kevätkokouksessa kutsuttiin seuran edellinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen hallituksen jäsen Tintti Karppinen yhdistyksen kunniajäseneksi. Seuran nykyinen puheenjohtaja Kai Ovaskainen luovutti kunniakirjan. Tintti Karppinen KäpyläSeuran kunniajäseneksi KÄPYLÄ 100 Pihaja puutarharyhmän ja Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen järjestämä viherseminaari pidettiin 24.4. Professori allergiatutkija Tari Haahtelan luentoa väliajan jälkeen oli kuuntelemassa vielä 50 osanottajaa. Hänen viestinsä kaikille bakteerikammoisille oli selkeä: reippaasti sormet multaan! Yleisöltä sateli kiitoksia seminaarin järjestäjille. Kuva: TOIVO KOIVISTO Viherseminaari kiinnosti R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi WWW.NETTIKULTA.FI Asiakkaiden suosittelema Tule ilman ajanvarausta tai varaa aika puh. 044 9877 049. Teemme myös kotikäyntejä. Lapinlahdenkatu 19, Helsinki ma-pe 10-16, la-su ja iltaisin sop. mukaan KULTAA & HOPEAA OSTAMME
11.5.2022 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 8. päivä. Ilmoitusaineisto toimitukseen 27. toukokuuta mennessä, toimituksellinen aineisto päätoimittajalle 20. toukokuuta mennessä. K aupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt Onnentie 18:ssa sijaitsevaa koulurakennusta ja tonttia koskevan kaavamuutosehdotuksen, joka mahdollistaa 80 asunnon vuokratalokompleksin rakentamisen osittain purettavan, osittain käyttötarkoitukseltaan muutettavan koulurakennuksen tilalle. Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käpylä-Seura, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ja lähes 2 000 adressin allekirjoittanutta haluaisi säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella sijaitsevan koulun kouluna. Koululle alueella olisi tarvetta nyt ja tulevaisuudessa, ja koulukäyttöön talo on kaupungille aikoinaan luovutettu. Ennen kaavamuutosehdotuksen käsittelyä Käpylä-Seura lähetti kasvatusja koulutuslautakunnan jäsenille ja apulaispormestari Nasima Razmyarille kannanoton, jossa todettiin alueen kouluja päiväkotitilanteen olevan tilojen puolesta kestämätön. Kaikki alueen koulut ovat peruskorjauksen tarpeessa samaan aikaan, ja väistötilojen puutteen takia on jo turhaan tuhottu Amerin puisto kouluparakkien tieltä, joita ei sitten tullutkaan. Koskelan ala-asteen kolmasja neljäsluokkalaiset on sijoitettu pysyvästi entisen terveysaseman yläkertaan, homevaurioiseen taloon. Syömässä käydään viereisessä koulussa, joka sekin pian puretaan. Päiväkoti Käpylinna on sijoitettu tilapäiseen parakkiin, eikä tiedossa ole uutta tilaa. Käpylä-Seuran mielestä Onnentien koulun ottaminen takaisin koulukäyttöön ratkaisisi ongelman. Rakennus on myyty Kojamolle niin sanottujen Metropolia-kauppojen yhteydessä alihintaan sillä ehdolla, että kaavamuutos menisi läpi. Jos muutosta ei hyväksytä, Kojamolla on oikeus purkaa kauppa. Tällä hetkellä kaupunki vuokraa tiloja Kojamolta päiväkotikäyttöön, ja sekä lapset että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä sekä rakennukseen että sen sijaintiin. Asukastilaisuus järjestettiin pikavauhtia Toivo heräsi, kun kannanoton saatuaan apulaispormestari Nasima Razmyar ilmaisi halukkuutensa tapaamiseen alueen asukkaiden kanssa. Käpylä-Seura järjestikin pikavauhtia keskustelutilaisuuden, joka pidettiin Käpylän kirkolla 11.4. Lyhyestä varoitusajasta huolimatta kokoushuone pullisteli ääriään myöten, kun kaikki kiinnostuneet yrittivät ahtautua sisään. Kaupungin puolelta tilaisuuteen osallistuivat apulaispormestarin lisäksi muun muassa arkkitehti Eeva Pirhonen kaupunkiympäristön toimialalta sekä tilapalvelupäällikkö Mauno Kemppi ja erityissuunnittelija Carola Harju kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Nasima Razmyar kävi aluksi läpi alueen hankalaa koulutilannetta. – Viestiä tästä on tullut lukuisilta tahoilta: Yhtenäiskoulun johtokunnalta, Käpylä-seuralta, asukkailta ja jopa koulujen ja päiväkotien henkilökunnalta, ja tätä viestiä pitää kuunnella, hän sanoi. Epäonninen sarja lähti Razmyarin mukaan käyntiin paviljonkihankkeen epäonnistuttua, minkä takia myös Yhtenäiskoulun peruskorjaushanke viivästyi vuodella. – Asiat eivät menneet niin kuin oletimme ja halusimme, ja olen tästä pahoillani. Kun tilanne oli päällä, ratkaisuja piti löytää nopeasti. Silloin kävi ilmi, että Helsingin luonnontiedelukiolta vuonna 2023 vapautuvia tiloja voidaan käyttää väistötiloina paviljonkitilojen sijaan. Luonnontiedelukion tilojen etuna on se, että ne ovat niin suuret, että niihin mahtuu samaan aikaan kahden tai kolmenkin koulun oppilaat koulujen peruskorjauksen ajaksi. Tiloja ei kuitenkaan ole suunniteltu kouluksi, eivätkä ne sovellu pienten koululaisten tiloiksi kovin hyvin. Asukkaiden suurin huoli koskee kuitenkin Koskelan ala-asteen koululaisten pitkää ja vaarallista koulumatkaa tuleviin väistötiloihin Mäkelänkadun toiselle puolen. Nasima Razmyar jakoi huolen, mutta ei osannut sanoa, kuinka tilanne ratkaistaan. Onnentien koulua ei ole missään vaiheessa edes harkittu väistötiloiksi, eikä harkita. Tilapalvelupäällikkö Mauno Kempin mukaan Onnentie ei ole ollut edes vaihtoehto, koska kiinteistö on jo myyty. – Se, onko aikanaan tehty oikeita päätöksiä, on toinen asia, ja kannattaa olla nöyränä, jos näin ei ole toimittu, Nasima Razmyar sanoi. Edes lyhyellä tähtäimellä vuokraajan jatkaminenkaan ei näytä olevan vaihtoehto. – Meillä on tieto, ettei uusi omistaja ole halukas jatkamaan vuokrasopimusta vuoden 2023 jälkeen, hän sanoi. Razmyar halusi tuoda kuitenkin myös positiivista viestiä siitä, että nykyisten koulujen peruskorjaushankkeet ovat jo prosessissa. – Peruskorjattaviin rakennuksiin saadaan uudet, upeat tilat. Se on alueen kannalta arvokasta. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Onnentien koululle ”ei ole käyttöä kouluna, koska se ei ollut vaihtoehto” Nasima Razmyar pahoitteli Käpylän koulutilannetta ja kuuli huolen Koskelan ala-asteen lasten turvallisesta koulumatkasta. Luonnontiedelukiolta vuonna 2023 vapautuvat tilat ovat kaupungin ratkaisu kaikkiin Käpylän koulutilaongelmiin. Onnentien koulua ei ole ratkaisuna edes harkittu, koska se on myyty pois. Sinikka Varis ja Leo Sundström jatkavat kioskin pyörittämistä vapaaehtoispohjalta tänäkin kesänä. S inikka Varis ja Leo Sundström olivat tuttuun tapaansa keittiössä hoitamassa Käpylä-Seuran kevätkokouksen kahvitusta, kun heidät haettiin kokoushuoneeseen: oli aika julistaa heidät vuoden käpyläläisiksi. – Valinta tuli täysin puun takaa, Leo Sundström sanoo. – Tällainen kiitos tuntuu erittäin hyvältä. Olimme aika täpinöissämme siitä, ja niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin on sadellut onnitteluja, Sinikka Varis kertoo. Tunnustus tuli väsymättömästä työstä, jota pariskunta on tehnyt vapaaehtoisesti etenkin Käpylä 100 -kioskin hyväksi. Käpylä-Seura adoptoi Mäkelänkadun ja Vaakalinnuntien kulmassa sijaitsevan kioskin syksyllä 2019. Siitä oli tarkoitus tulla Käpylä 100 -juhlan informaatiopiste ja juhlavuoden tuotteiden myyntipaikka. Koronan takia suurin osa juhlavuoden tapahtumista siirtyi, mutta kioskia pidettiin silti auki jo vuonna 2020 ja jatkettiin viime vuonna. – Kehitimme ystäväpiirin kanssa erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä, ja pidimme kioskia auki pari kertaa viikossa keväästä syksyyn. Joulukuussa pidimme joulumarkkinat. Teemapäivinä kioskilla on käynyt 60–80 henkeä, korvapuusteja on leivottu 80 kappaletta ja kahvia on mennyt pari kolme pakettia. – Ja jos kahvi uhkaa loppua, Leo lähtee kotiin keittämään lisää, Sinikka sanoo. Vaikeusastetta kasvattaa se, että kioskilla ei ole sähköä eikä sinne tule vettä, eli kaikki pitää tuoda valmiina. Käytännössä kioskipäivään menee koko päivä: aamulla leivotaan ja keitetään kahvia, illalla puretaan leiri ja kotona pitää vielä purkaa kuorma ja pestä astiat. Kotona Käpylässä Leo ja Sinikka asuvat Pohjolankadulla ja viihtyvät puutarhakaupunginosassa erinomaisesti – puutarhanhoito kuuluu tärkeisiin harrastuksiin. – Täällä moikataan, tunnetaan toisemme ja tarvittaessa autetaan. Täällä on myös paljon aktiviteetteja: teatteri, kirjaston kirjailijaillat ja ravintoloissakin mieluisia tapahtumia, kuten musiikki-iltoja, näyttelyitä ja Käpylän Pallon nuorten hyväksi pelattava bingo. Leo on asunut lapsena ja vielä nuorenakin Kalervonkadun ja Keijontien kulmilla. Takaisin Käpylään hän muutti vuonna 1995. Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Sinikka muutti Kallioon vuonna 1973. Käpylään on ollut tiivis yhteys pitkään. – Lasteni mummo ja täti perheineen asuivat Käpylässä, ja vierailimme usein heidän luonaan. Täällä on vietetty monet joulut, kyläjuhlat ja Käpylän ravit. Muutettuani Leon kanssa yhteen vuonna 2016 tuntui paikka jo tutulta ja rakkaalta. Suruakin on sittemmin tullut, kun mummo kuoli vuonna 2019 ja viime vuonna sekä käly että hänen miehensä, Sinikka kertoo. – Lasteni serkut asuvat täällä vieläkin. Kioski aukeaa toukokuun lopussa Sinikka ja Leo ovat todellisia Käpylä-aktivisteja, sillä Käpylä-Seuran lisäksi he kuuluvat Käpylän kylätila-, kulttuurija kirjastoyhdistyksiin. Talvikaudella he ovat toimineet kirkolla vapaaehtoisina pakkaamassa hävikkiruokakasseja. – Menimme mukaan, kun kirkolta pyydettiin Käpylä-Seurasta joku auttamaan Käpylän juhlavuoden yhteisöruokailussa. Jäimme toimintaan koukkuun, koska ilmapiiri on mukava. Vapaaehtoistyö tuo vaihtelua ja mielekästä tekemistä eläkeläisille: – On mukava kohdata ihmisiä, kuunnella ja keskustella. Siitä tulee hyvä mieli. Rakas kioskikin on selvinnyt talven yli, ja Sinikka ja Leo ovat jo aloittaneet kevätkauden ikkunanpesulla ja ympäristön siistimisellä. Tarkoitus on alkaa pitää kioskia auki kerran viikossa toukokuun loppupuolelta alkaen. Teksti ja kuva: KATARIINA KRABBE Kioski 100:n puuhapari valittiin vuoden käpyläläisiksi Valinta vuoden käpyläläisiksi tuli Sinikka Varikselle ja Leo Sundströmille täytenä yllätyksenä kesken kevätkokouksen kahvituksen. KUMPULAN KYLÄJUHLIA päästään viettämään toukokuun lopussa pitkän tauon jälkeen. Alueen vapaaehtoiset ovat taas kevään mittaan työstäneet hienon ja monipuolisen juhlan, jota kannattaa tulla seuraamaan naapuripitäjästäkin! Kumpula-juoksu aloittaa juhlapäivän maauimalan parkkipaikalta klo 9.00. Kilpaa juostaan aikuisten ja lasten sekä reippailijoiden sarjoissa. Muu ohjelma pärähtää käyntiin Limingantien kirpputorin myötä klo 10. Tänä vuonna asukkaiden kirpputori on koko Limingantien mittainen. Kirjailijavieraat ja musiikki vuorottelevat Raittilavalla. Lasten omalla tapahtuma-alueella on reilut parikymmentä tietoja taitotyöpajaa, tanssia ja musiikkia, puuhaa ja kokemuksia perheen pienimmille. Juhlalavalla bändit aloittavat soitannan jo aamupäivällä, ja soittoa jatkuu juhlien päättymiseen, kello 22 asti. Kylätilan (Intiankatu 31) oma Kahvila Odessa palvelee pikkunälkään. Kahvilan pöydässä voit myös vaihtaa sanasen päivystävän dosentin kanssa! Ruokahuollosta pitävät huolta lukuisat ruokarekat, jotka ovat kaikki huolellisesti valittu tarjoamaan hyvinkin erilaisia ruokia, jälkkäreitä unohtamatta. Ja vanhaan tapaan myös lukuisat pihakahvilat palvelevat vieraita. Tervetuloa. Kylä kutsuu Kylään! Kumpulan Kyläjuhlien mahdolliset voittovarat ohjataan tänä vuonna Ukrainan sodasta kärsivien hyväksi, ja myös asukkaat ja festarikansa haastetaan osallistumaan päivän aikana eri tapahtumien yhteydessä. Ohjelma täydentyy toukokuun aikana www.kumpulankylajuhlat.fi Ilmoittautumiset Kumpulajuoksuun kylatila@kolumbus.fi Seuraa meitä instassa @kumpulankyläjuhlat tai facebookissa www. facebook.com/kylajuhlat Teksti SARI VÄNTÄNEN Kuva PATE PESONIUS Kumpulan Kyläjuhlat lauantaina 28.5.
4 K äpylä lehti 11.5.2022 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt KäPan kulma Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Kauden avaus Käpa ja Ile juhlivat! WAPUN AATTONA lauantaina 30.4 koettiin KäPan kampuksella mukavia hetkiä, kun KäPan edustusjoukkue avasi Kakkosen kautensa voitokkaasti Kotkan Pelikarhuja (PeKa) vastaan. Lukemat 3-1 kuvastavat hyvin pelitapahtumia. Alussa PeKa:n kokenut joukkue hallitsi KäPa:n nuoren joukkueen totutellessa aikuisten koviin peleihin. Vähitellen KäPa sai pelijuonesta kiinni ja sen hyökkäykset olivat poikkeuksetta vaarallisia. Aivan ensi jakson lopulla Marius Söderbäck onnistui viemän kotijoukkueen 1-0 johtoon. Toisella jaksolla KäPa:n peli asettui uomiinsa ja taitavat KäPalaiset pyörittivät kotkalaisia välillä näyttävästi. 2-0ja 3-0-maalit viimeisteli Iiro Kärsämä. KäPa:n edustusjoukkueessa on kahdeksan ensikertalaista, joukkueen keski-ikä on 20 vuotta ja se koostuu isolta osin viime vuoden B junioreiden Suomen mestaruuden voittaneista pelaajista. Tunnelma oli hieno, ja katsojia runsaasti. Katsomorakennelman toinen osa valmistuu seuraavaan kotiotteluun 14.5. Otteluohjelma löytyy KäPa:n kotisivuilta. Puoliaika sai sitten yllätyskäänteen, kun KäPalaiset olivat järjestäneet toiminnanjohtaja Ilkka Rantaselle synttäriyllätyksen pyöreiden vuosien kunniaksi. Ilen panosta kiiteltiin laajasti. Seuran puheenjohtaja Petri Vanhalalla on selvä käsitys KäPa:n viime vuosikymmenen menestyksen eväistä: – Syyt siihen löytyvät määrätietoisen kehityssuunnitelman toimeenpanosta ja hyvästä yhteishengestä. Sen johtotähtenä on toiminut Ilkka ”Ile” Rantanen. Osaltani ja koko KäPa-yhteisön puolesta onnittelut Ilelle pyöreistä. Hyvä Ile hyvä Käpa!” Teksti: REIJO VUORENTO KäPan toiminnanjohtaja Ile Rantanen täytti pyöreitä. Hoitokoti Päiväkummun toiminnan punaisena lankana on jo kahdenkymmenen vuoden ajan ollut elämänilon toimintafilosofia. Yritykselle on tärkeää luoda ympäristö, jossa niin asukkaat kuin henkilökunta viihtyvät ja läheiset kokevat olonsa tervetulleiksi. JOTTA ELÄMÄ OLISI täysipainoista ja merkityksellistä, siinä on oltava iloa. Näin uskotaan Hoitokoti Päiväkummussa. Päiväkummussa hoidetaan arkiset tarpeet ja perinteinen hoiva, mutta niiden lisäksi satsataan siihen, että elämästä voi todella nauttia ja iloita myös hoitokodissa asuessa. Hoitokoti Päiväkummussa pyritään kuomaan ympäristö, jossa niin asiakkaat kuin henkilökunta viihtyvät ja läheiset kokevat olonsa tervetulleiksi. Kun Päiväkumpuun tulee uusi asiakas, hänen ja läheisten kanssa käydään yhdessä läpi, mitkä asiat ovat asukkaalle tärkeitä ja ilahduttavia. Jollekin se on päivittäinen halaus ja huulipuna, jollekin lapsenlapset tai vapputanssit. – Jokainen ihminen on erilainen, niin myös kaikki Päiväkummun asiakkaat. Siksi työskentelemme yksilöllisesti, jokaisen henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet huomioiden, kertoo Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä työskentelevä sairaanhoitaja Tuire Eerola . Joskus toiveiden ja haaveiden toteuttaminen vaatii hieman enemmän mielikuvitusta. Länsi-Pasilassa asukas oli haaveillut astronautin ammatista ja kuukävelystä. Hoitajat järjestivät asukkaalle kuukävelyn VR-lasien avulla. Se oli hänelle aivan huikea kokemus, Eerola kertoo. Myös henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan Päiväkummussa työntekijät tuovat usein kehittämisideoita ja niitä käydään yhdessä läpi ryhmäkotitiimeissä ja erilaisissa teematiimeissä, joissa toimintaa kehitetään. Yhteiskehittämisen avulla uudet ideat on saatu vietyä osaksi toimintaa. Päiväkummussa huomioidaan myös työntekijöiden yksilölliset elämäntilanteet ja joustetaan esimerkiksi työaikojen suhteen. Elämänilon tuottaminen asukkaille antaa myös henkilökunnalle merkityksellisyyden tunteita. – Hoitokoti on asukkaiden koti, ja työntekijät ovat vierellä kulkijoita asiakkaan elämässä. Elämänilon toimintafilosofiaan pohjautuva yrityskulttuurimme on niin vahva, että meille hakeutuu sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla rakentamassa asukkaille hyvää elämää, kertoo Eerola, joka on viihtynyt useita vuosia Länsi-Pasilan yksikön timanttisessa tiimissä. – Paras palkinto työstä on onnellinen hymy asiakkaan kasvoilla. Silloin tiedän, että olen onnistunut tekemään hänen päivästänsä hyvän ja merkityksellisen. Asukkaan elämänilon mahdollistamisen lisäksi myös työyhteisön tuki ja hyvä mehenki työyhteisössä on tärkeää. Länsi-Pasilan yksikkö sai tuoreessa työhyvinvointikyselyssä hyvän kokonaisarvosanan. – Minulla on mahdollisuus käyttää osaamistani työssäni monipuolisesti ja työpaikallani on välittävä ilmapiiri, summaa Eerola tyytyväisenä. Teksti: RIIKKA MÄYRÄNEN Hoivaa ja ilonhetkiä Yksikönjohtaja Tuija Raita (vas.) ja tiimisairaanhoitaja Tuire Eerola avustavat asukasta kuukävelyllä. Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Tervetuloa lounaalle Folkhälsan Blomsterfondeniin! Tarjoamme hyvää kotiruokaa lounasravintolassamme. Lounas buffet on auki joka arkipäivä klo 11.30-13.30! Menun löydät helposti osoitteessa www.folkhalsan.fi/ fi/osta-ja-vuokraa/ravintolat-ja-kokoustilat/ravintolat/ helsinki-lounasravintola-blomsterfonden/ Voit myös ostaa ruoka-annoksia pakattuna kotiin. Monet seniorit hyödyntävät tämän maittavan mahdollisuuden saada rakkaudella tehtyä kotiruokaa mukaan kotiin. Tervetuloa! Pohjolankatu 42, 00600 Helsinki Puh: 0447886013 Vaasankatu 20 B, 00500 Helsinki P. 09 736 522 | globalg@sci.fi www.globalg.net Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Esitykset Esitykset 11.6.-21.8.2022 11.6.-21.8.2022 Päiväkoti Tapanila Päiväkoti Tapanila Kuoppatie 43 Kuoppatie 43 Liput: 14 € / 16 € Liput: 14 € / 16 € tuike.teatteriliput.fi tuike.teatteriliput.fi FEDJAFEDJASETÄ, SETÄ, KISSA JA KISSA JA KOIRA KOIRA KESÄTEATTERIA KESÄTEATTERIA KOKO PERHEELLE KOKO PERHEELLE www.teatterituike.fi, info@teatterituike.fi www.teatterituike.fi, info@teatterituike.fi Kirjoita ja anna juttutai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi
5 11.5.2022 K äpylä lehti Svenska hörnan KARELENHUSETS administration skickade häromdagen ut kallelse till ett infomöte om en planerad tillbyggnad av fastigheten. Den bild som bifogades till kallelsen och som visade hur huset kommer att se ut enligt planerna verkade ändå mest som ett dåligt skämt. Och eftersom utskicket kom just kring den första april, verkade det först som ett aprilskämt. Men nej. Inget aprilskämt, tyvärr. Blodigt allvar, verkade det under den presentation som hölls på Karelenhuset i början av april. De två våningar som enligt planerna ska byggas ovanpå redan befintliga tre skiljer sig från husets nuvarande våningar så på alla upptänkliga sätt att man har svårt att värja sig mot tanken att det är ett medvetet stilbrott – varför? Som helhet blir resultatet ett groteskt missfoster. Planeringen har gjorts av arkitektbyrå WSP. Enligt planerna skulle de två nya våningarna omfatta 2500 m2 av vilka merparten skulle bli familjebostäder och en mindre del studentbostäder. Tanken är att inkomsterna från dessa hyresbostäder skulle finansiera renoveringen och tillbyggnaden. Planerna kommer att presenteras för allmänheten mera i detalj på ett av stadens Uutta Keski-Helsinkiä / Nytt i Mellersta Helsingfors -informationstillfälle den 23.5. Ansökan om ändring i stadsplanen har lämnats in i februari och behandlingen av den inklusive eventuella besvär beräknas ta upp till ett par år så att stadsfullmäktige kan ta beslut kanske hösten 2023 eller våren 2024. Byggandet kan eventuellt starta 2025 och då kommer huset i sin helhet att evakueras. En i Kottby-Sällskapet aktiv arkitekt uttryckte sig diplomatiskt så att Karelenhuset nog kan utvidgas, men inte enligt så här arkitektoniskt illapassande planer. Husets påeller varför inte annan tillbyggnad borde planeras så att den nuvarande byggnadens arkitektur och villkor respekteras och ifall man vill bygga uppåt måste man noga ta i beaktande byggnadens läge på en hög backe, och därför dess synlighet i och anpassning till omgivningen – en mycket krävande uppgift. Hittills har ju det så kallade Amer-huset i korsningen Backasgatan-Forsbyvägen, tillsammans med folkpensionsanstaltens byggnad mitt emot, haft den tvivelaktiga äran att vara Kottbys fulaste byggnader. Men byggs Karelenhuset om enligt de preliminära planerna kommer det att slå ut dessa styggelser med hästlängder. BERT BJARLAND Karelenhuset – ett skämt? E räänä aamuna, kun länsi-käpyläläinen Liisa Mäntymies oli menossa töihin, hän kuuli kahden rouvan keskustelevan raitiovaunupysäkillä. – Melkein myöhästyin ratikasta. En kuullut herätyskellon soittoa, kun kissa nukkui korvan päällä, selitti toinen. Lause jäi soimaan toistakymmentä kirjaa kirjoittaneen kirjailijan mieleen ja pulpahti esiin, kun Kissa korvan päällä -kolumnikokoelmalle etsittiin nimeä. Tarina ihmislämmöstä nauttineesta kissasta pääsi toukokuussa ilmestyvän kirjan aloitukseksi. Kirja julkaistaan Käpylän kirjastoyhdistyksen 20-vuotisjuhlissa 17.5.2022 Käpylän kirjastossa. Käpylän juhlavuoden kirja Käpylä täytti sata vuotta ja Käpylä-Seura 80 vuotta 2020, Käpylä-lehti 70 vuotta 2021 ja Käpylän kirjastoyhdistys juhlii 20-vuotista taivaltaan yhdistyksenä tänä keväänä. Nämä kaikki ovat olleet tärkeitä vaikuttajia Liisa Mäntymiehen kirjan taustalla. Lienen Käpylä-lehden vanhin talkoolainen. Aloitin jo vuonna 1985 kolumnien kirjoittamisen omaan paikallislehteemme. Yli 35 vuoden ajan olen kirjoittanut Käpylästä ja käpyläläisiä koskettavista asioista, vaikka välillä olen katsonut avaruuteen tai matkustanut kaukomaille. Tärkeitä aiheita ovat olleet ennen kaikkea kirjat ja kirjasto, taide, musiikki, lapset ja vanhukset, ajankuva, kirkko, historia ja sotakokemukset. Usein lähtökohtana ovat olleet pienet sattumukset ja kohtaamiset ihmisten kanssa. Valikoima kolumneistani on kirjassa vuosijärjestyksessä ja niistä pystyy seuraamaan, mitä täällä on tapahtunut näiden vuosien aikana. Päätoimittajia on ehtinyt olla seitsemän ja työ jatkuu nykyisenkin eli Katariina Krabben kaudella, iloitsee Liisa Mäntymies. Kissa korvan päällä -kokoelman alaotsikkona on Käpylä-lehden kirjoituksia 1985– 2021. Valikoima sisältää Liisa Mäntymiehen kolumneja, pakinoita, esseitä ja artikkeleita, joita on ilmestynyt puolet Käpylälehden iästä. Käpylä-lehti alkoi ilmestyä joulukuussa 1951. Kirjassa on myös luettelo Käpylä-lehden kaikista päätoimittajista. – Tällaisen kirjan kokoaminen tuntui kunnianosoitukselta kotikaupunginosaani kohtaan. Olen iloinen, että Käpylä-lehden edellinen päätoimittaja Eija Tuomela-Lehti toimitti kirjan ja käpyläläinen pieni kustannusliike Kesuura Oy otti sen kustantaakseen. Käpylä-Seura ry. tukee hanketta, sanoo Liisa Mäntymies. Kissa korvan päällä – Käpylä-lehden kirjoituksia 1985–2021 -kirjaa saa Liisa Mäntymieheltä omistuskirjoituksella sekä tilaamalla kirjakaupoista, verkkokirjakaupoista ja suoraan kustantajalta: kesuura.oy@outlook.com Teksti: EIJA TUOMELA-LEHTI Kissa korvan päällä Käpylässä TAPANI TUKIAINEN palaa uudessa kirjassaan Juopunut pursi – kouluvierailulla Nepalissa vahvasti takavuosien Nepalin matkojensa muistoihin. Tällä matkalla pääkohteena on vierailu uudessa koulussa, josta kirjan kertojan, eli Tukiaisen itsensä, on tarkoitus tehdä lehtijuttu. Hän on etupäässä liikkeellä koulun henkilökuntaan kuuluvien kavereidensa kanssa. Tukiainen selvittää, että kirjan taustalla on Kotimaa-lehteen kirjoittamansa haastattelu, jossa hän kertoi pojasta, nepalilaisesta Prakash Dhakalista , joka unelmoi murrosikäisenä koulun perustamisesta silloin vielä sähköttömään ja tiettömään kotikyläänsä. Sittemmin unelmat ovat alkaneet toteutua. Nyt Prakash on jo keski-ikäinen. Kirjan alkupuolta leimaa kulttuurierojen havainnointi. Suomesta tulleen silmin nepalilaisten elämä, tavat ja kulttuuri sekä ihastuttavat että ihmetyttävät. Vaikka mitenkään uusi tilanne ei Tukiaiselle ole, onhan hän vieraillut Nepalissa useasti ennenkin. Näistä matkoista vuosien saatossa on syntynyt myös kolme kirjaa. Tällä matkalla muistojen joukosta nousee vahvasti esiin vanha intialainen tantramestari Joogananda , johon lukijat saivat tutustua jo Tukiaisen kirjassa Lintukuningatar. Toinen kirjan erityisen tärkeä henkilö historiasta on ranskalainen 1800-luvun lopulla elänyt runoilija Arthur Rimbaud , jonka runon Juopunut pursi nimi on päätynyt myös tämän teoksen nimeen. Rimbaud kirjoitti 16-vuotiaana vuonna 1871 tekstin Lettres du voyant. Siinä oli selostus keinoista, joilla pääsisi tuonpuoleiseen, siis todelliseen elämään. Hän esitti, että vastustamalla vallanpitäjiä, yhteiskuntaa ja vallitsevaa moraalia voisi saavuttaa todellisen elämän. Vastustukseen hän valjasti runonsa Le Bateau ivre 1871, suom. Juopunut pursi. Myöhemmin runoilija tosin joutui tunnustamaan, ettei vallitseva moraali sorru hänen toimillaan. Helteinen sää, lähestyvä monsuunisateiden kausi ukkosineen ja osin vanhat ja uudet tuttavuudet nepalilaisten kanssa sysäävät Tukiaisen mielikuvituksen liikkeelle. Osansa saattoi olla myös sikäläisellä liikenteellä, jossa linja-auto suomalaisen näkökulmasta ajeli vuoristoteillä lähes holtittomasti. Ehkä tärkeimpänä turvavarusteenaan ohjauspaneelin päällä oleva kullanhohteinen Ganesha, muovinen norsujumala. Vaikka tupakkaa palaa, niin muita päihteitä ei tarvita siihen, että keskellä yötä keulavaahto kohisten ilmestyy näkyviin Rimbaud´n Juopunut pursi. ”Tunsin, että ihoni pintaan oli tarttunut jotain selittämätöntä, sanoja karttavaa. Jotakin tästä levottomasta runoilijasta lähtevää, joka sai minut vapisemaan ja katsomaan pimeyden läpi tunkeutuvaa aavistusta jostakin katoamattomasta ja kestävästä, meitä ihmisiä yhdistävästä”, Tapani Tukiainen kirjoittaa. Unen kadottua aamuun huomion saivat nepalilaisen ystäväperheen uudisrakennus, naapurit sekä koulu. Mutta pursikin ilmestyy vielä maisemiin. Majapaikasta matkaa koululle, Sindhulin akatemiaan, kertyi auringonpaahteessa kilometrin verran. Koululaisista säteilee iloisuus ja onni, vaikka lehtijuttua tekemään tullutta kirjailijaa hieman jännittääkin. Vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan, niin yhteys lasten kanssa syntyy kuin itsestään. Lapset kuvataan herkkinä, kuin juuri pesästään lähteneinä linnunpoikina. ”Niin kertakaikkisen herkkinä, etten muistanut sellaisia olevan edes olemassa.” Mutta tämäkin matka päättyy, ja kuten niin moni muukin, kokijansa mielestä ehkä liian aikaisin. Niin paljon jäi kuitenkin näkemättä ja tekemättä, että pintaan nousee eroahdistus. Himalajakin olisi vieläkin kiinnostanut. Tapani Tukiaisen tähän kirjaan ja myös hänen aikaisempaan tuotantoonsa sopii vanha sanonta, jonka mukaan hyväksi kirjailijaksi tullaan elämällä sellainen elämä, josta on mitä kirjoittaa. MARKKU LEHTINEN Nastola Juopunut pursi seilaa menneestä tähän päivään Tapani Tukiainen on sairaalapapin työstä eläkkeelle jäänyt kirjailija, joka asuu Oulunkylässä. Juopunut pursi on hänen 11. teoksensa. Kirja-arvio LIISA MÄNTYMIES aikaisemmin Liisa Suurla (1975-1992), o.s. Partanen • s. 1947, asunut Turjantiellä, LänsiKäpylässä, vuodesta 1978 • Tuotanto 12 kirjaa: romaaneja, esseekokoelmia, kuvakirjoja • sekä kirjoituksia noin 20 antologiassa ja muissa kokoelmissa • Lehtijuttuja noin 45 lehdessä HS:n Kuukausiliitteestä rikospoliisien Murharyhmään • Työskennellyt mm. WSOY:n kirjallisen osaston sihteerinä, Suomen Maakuntakirjailijat ry:n toiminnanjohtajana, Opetusministeriön tiedotussihteerinä sekä Maaseudun Sivistysliiton kulttuurisihteerinä ennen vapaaksi kirjailijaksi ryhtymistä • Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 1995
6 K äpylä lehti 11.5.2022 www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Instagram: @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret Facebook: @oulunkylanseurakunta Kesäkerhot 1.–2.-luokkalaisille Oulunkylän kirkolla Kesäkerhossa vietetään aikaa yhdessä askarrellen, leikkien ja liikkuen sekä hiljentyen hartauden ääreen. Lisäksi leivotaan, grillaillaan ja lähdetään kerran viikossa isommalle retkelle; Korkeasaareen, Luonnontieteelliseen museoon sekä Linnunradan leikkipuistoon. Kesäkerhoja järjestetään 6.–23.6. klo 9–15 Oulunkylän kirkolla. Voit ilmoittaa lapsesi yhdelle, kahdelle tai kaikille kolmelle viikolle. Kerhon hinta on 30 € per viikko. Ilmoittaudu viimeistään 22.5. nettisivuiltamme löytyvän linkin kautta. Lisätietoja: Linnea Korhola: linnea.korhola@evl.fi, 046 921 1345 tai Ville Pasanen: ville.pasanen@evl.fi, 050 380 4110. MESSU Käpylän kirkolla sunnuntaisin klo 18. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin Käpylän kirkolla klo 18–18.30. Raamatun tekstejä, hiljaista rukousta, Taize-lauluja. Kuku kuku käkönen – koko perheen elämyksellinen lauluja leikki-ilta Maunulan kirkolla to 12.5. klo 18, keittotarjoilu klo 17 alkaen. Musiikkiesityksiä, yhteislauluja ja leikkejä. Hauskat hatut mukaan! Vapaa pääsy. Vauvakirkko Oulunkylän vanhassa kirkossa la 14.5. klo 15. Tervetuloa laulamaan, leikkimään ja hiljentymään yhdessä! Ota oma helistin mukaan. Muss es sein? – Kamarimusiikkikonsertti Oulunkylän kirkolla su 22.5. klo 16. Konsertissa kuullaan Ludvig van Beethovenin ja Dimitri Šostakovitšin tuotantoa. Esiintymässä Varpu Heikinheimo, Lotta Harju, viulu, Oili Tuhkanen, alttoviulu, Maria Morfin Venäläinen, sello, Hannu Alasaarela, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 TV:N ITSE ASIASSA KUULTUNA -sarjan vieras, ministeri Jaakko Numminen , 93, toimi 21 vuotta Opetusministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 1973 alkaen – saman verran kuin Kansallisoopperan hallintoneuvoston johdossa. Suuria koulutusuudistuksia ja kulttuurihankkeita käsiteltäessä vaikutuksen teki ministerin uskomaton muisti: tenttaamista ei tarvittu. Esille tuli myös vierailijan laaja kirjallinen tuotanto, muiden muassa tuhatsivuinen muistelmateos Sivistyssuomen synty (2020). Juohtui mieleen oma aikani ministeriön tiedostussihteerinä, etenkin kansliapäällikön hyväntahtoisuus ja joutuisuus. Aikataulua kysyessä saattoi kuulla: ”Ei mitään kiirettä, mutta vaikkapa heti.” Ohje jäi käyttöön. Ohjelma kääntyi Miianmäkeen, Nummis-suvun komeaan lapualaistaloon, joka on nyt Sipoossa. Haastattelu päättyi lapsuusmuistoon, jossa Miia -mummo, talon emäntä, herää aamuviideltä, ottaa kuuden tienoilla takan kupeelta leipälapion, koputtaa tuvan hirteen ja huutaa pojalle: ”Jaakkoo, tuu jo alaha! Jaakkoo, tuu jo alaha!” Elämänoppia nousevalle polvelle. Kaj Chydenius (s. 1939), Sibelius-Akatemiassa, kauppakorkeakoulussa ja yliopistossa opiskellut mies, on toiminut Ylioppilasteatterin ja KOM-teatterin säveltäjänä, lisäksi musiikkitoimittajana, kertoo Kaj C:n teos Muistin juuri (2009). Teksti alkaa Juankoskelta, kotipaikkakunnalta, jolloin muutkin seudun taiteilijat esitellään Eija Ahvosta Juice Leskiseen . Kerronta siirtyy joulun 2006 konvehtirasiaan, Juankosken kaupungin lahjaan. Mukana on ironiaa, joka kirjoittajan itseironian kanssa naurattaa lukijaa: ”Koulunkäynti ei kiinnostanut minua vähääkään, olin huono oppilas kaikissa aineissa, aivan erityisesti piirtämisessä ja ainekirjoituksessa. Eläinhahmoni olivat karsean näköisiä, aineiden otsikot innoittivat tuskin puoleen lauseeseen. Kun tehtävänä oli kuvailla kotieläimiä, kirjoitin: ´Meillä oli kana, jonka nimi oli Fia.´ Muuta en elukasta keksinyt.” Pitkälti olen elänyt minäkin. Viisivuotiaan muisti yltää Mannerheimin hautajaisiin, samoin seuraavan vuoden olympialaisiin (1952). Marskin surusaattoon – josta kirjoitin tammikuussa – liittyy kertomatta jäänyt kokemus. Toimisto, josta kulkuetta seurattiin, sijaitsi niin korkeassa talossa, että en ollut sellaisessa ennen käynyt; kun ulko-ovi pamahti kiinni, aulassa jylähti ällistyttävä kaiku. Kotona etsin samaa vaikutelmaa, kunnes autotallissa keksin läjäyttää peltisiä kastelukannuja vastakkain. Hyvin kajahti, lähes yhtä upeasti kuin hautajaismatkalla kuultu. Miellyin kumautteluun, aikuiset vain eivät ääniä havainneet. Tässä ukrainalaisen Nikolai Gogolin kommentti nauramisesta: ”Kirkkaimmin helähtävään nauruun kykenee vain perinjuurin hyvä ihminen.” Ja Venäjästä (Kuolleet sielut, 1842): ”…Tie pöllyää allasi sakeana savuna…. Minne sinä kiidät, Venäjä, vastaa? Ei vastausta.” LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Lapsuus puhuu, ja kirjat Suunnitelmasta voi antaa palautetta 22.5. asti Kerro kantasi -verkkopalvelussa. HELSINGIN KAUPUNKI laatii parhaillaan yleissuunnitelmaa pyöräliikenteen pääreitille junaradan varteen Käpylän ja Vantaan rajan välille, yhteensä noin 9 kilometrin matkalle. Pohjoisbaanasta tavoitellaan sujuvaa ja laadukasta pyöräliikenteen pääyhteyttä. Linjausvaihtoehto on nyt päätetty ja kaupunkilaisia kannustetaan kertomaan mielipiteensä suunnitteluratkaisuista. Helsingin suunnitelmissa on rakentaa koko kaupungin kattava laadukkaiden pyöräteiden, baanojen verkko. Baanat mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen. Pohjoisbaana on osa rakentuvaa baanaverkostoa. Se kulkee junaradan itäpuolella yhdistäen matkallaan Oulunkylän, Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan. Parhaillaan laadittavassa yleissuunnitelmassa laaditaan lähtökohdat tarkemmalle suunnittelulle: määritetään Pohjoisbaanan linjaus ja suunnitteluratkaisut sekä arvioidaan niiden toteutuskustannuksia. Lisäksi arvioidaan hankkeen vaikutuksia liikenteeseen kulkumuodoittain, ympäristöön ja päästöihin. Jatkosuunnitteluun valittiin lähimpänä junarataa kulkeva linjausvaihtoehto Yleissuunnitelmaa laadittaessa tarkasteltiin aluksi useita eri reittivaihtoehtoja Pohjoisbaanalle. Tehtyjen tarkastelujen ja kaupunkilaisilta kerätyn palautteen perusteella jatkosuunnitteluun valittiin reittilinjaus, joka kulkee koko matkan Käpylästä Vantaan rajalle junaradan varressa. Rataa myötäilevä linjaus tukee parhaiten baanalle asetettuja tavoitteita reitin suoruudesta ja tasaisuudesta, verkoston jatkuvuudesta sekä saavutettavuudesta. Lisäksi radan varressa kulkeva linjaus minimoi risteämiset muun liikenteen kanssa parantaen liikenneturvallisuutta ja pyöräliikenteen sujuvuutta. Yleissuunnitelmassa esitettävä linjaus kulkee monin paikoin nykyistä radan varressa kulkevaa pyöräreittiä pitkin. Täysin uusia reittilinjauksia on Taivaskalliossa, Pukinmäessä Kehä I:n kohdalla ja Tapanilassa. Tarkempiin suunnitelmiin ja havainnekuviin voi tutustua Kerro kantasi -palvelussa: kerrokantasi.hel.fi/pohjoisbaana-2022 Pohjoisbaanan linjaus kulkee junaradan varressa Käpylästä Vantaan rajalle Pohjoisbaanan linjaus kartalla Havainnekuva Veräjälaakson ja Savelan välistä Vantaanjoen kohdalta. Kuva: WSP
7 11.5.2022 K äpylä lehti Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Katariina Krabbe Käpylä-lehti / Tekstitaika katariina.krabbe@gmail.com Puh. 050 490 3004 Kustantaja: Eepinen Oy Purpuripolku 6, 00420 Hki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663, 045 1323 828 Painosmäärä: 12 000 kpl. Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola 2022 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Suomen Suoramainonta Oy Käpylä-Seura r.y. 71 Pellervontie 25 as. 1, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kai Ovaskainen, kai.ovaskainen@gmail.com Kauneusja terveyspalveluja Takaikkuna OLIN LAPSENA ja nuorena himolukija. Siihen ei maalla eläessäni kukaan rohkaissut, paitsi äiti. ”Pilaat vaan silmäsi”, sanoi isoäiti. ”Lukutoukka!” tölvivät kaverit. Oli silti luonnollista ajatella, että yliopistossa ryhdyn opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Onneksi valitsin, puolivahingossa, valtiotieteellisen tiedekunnan, kansainvälisen politiikan ja sosiologian. Ajattelin, että kaunokirjallisuuden lukeminen jatkuisi itsestään. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan luen kaunokirjallisuutta nykyisin aivan liian vähän. Dekkareita en ole koskaan harrastanut. Jätän aloittamiani romaaneita kesken. En jaksa, ei kiinnosta. Nyt kuitenkin tulin ostaneeksi (koska kirjaston lainausjonossa oli yli 4 600 varausta) Meri Valkaman romaanin Sinun, Margot. (WSOY 2021.) Luin sen 556 sivua melkein yhtä soittoa. Se kiinnosti minua ja nähtävästi myös monia muita, sillä kirja keikkui koko kevään luetuimpien kärkisijoilla. Tämä siitä huolimatta, että luhistunut DDR ei ole maailman seksikkäimpiä tapahtuma-alueita, eikä sen häviön pitäisi koskettaa monia suomalaisia. Ei minuakaan, vaikka tunsin DDR:n ja Itä-Berliinin aika hyvin 1970ja -80-luvuilta, puhun saksaa ja minulla on ollut siellä ystäviä. Teoksen kuvaus ihmisistä ja paikoista vastasi kuitenkin omia kokemuksiani. Valkaman kieli on selväpiirteisen hyvää, rakenne on jännittävä ja avoimia kysymyksiä jää aivan tarpeeksi. Olin nuorena poikana Länsi-Saksassa tehtaassa töissä ja voin vertailla. Työkulttuuri oli melkein sama: täsmällisyys ei ole vain hyve, vaan päämäärä. Esimiehet ovat kuninkaita, tehtaan johtaja Jeesus ja omistaja on itse Jumala. Selän takana kyllä jupistaan, mutta ei edestä. Eräs hyvä esimieheni, edesmennyt työministeri Matti Puhakka , ihmetteli kerran, kun kuvailin DDR:n meininkiä sanomalla että itäsaksalaisille sopii stalinismi kuin hanska käteen, ja se on ongelma. Komentotalous ja -kulttuuri eivät olleet romahduksen syy ihmisten mielissä, vaan banaanien ja autojen puute. Nähdäkseni tehtaat ja varsinkin maatalous toimivat aika hyvin, organisoinnissa suomalaisilla oli paljon opittavaa, mutta taloussuunnittelussa oli vikaa. Ansaitut rahat valuivat vääriin paikkoihin. Stasin pyörittämisen on täytynyt olla erittäin kallista. Neuvostoliiton kanssa tehtyjen sopimusten samoin. Ihmiset sinänsä olivat oikein mukavia. Se käy hyvin ilmi myös Meri Valkaman hienosta teoksesta. PEKKA PELTOLA Kirja, joka kolahti • Parturi • Kampaamo • Naisille ja miehille Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Menot Arabian katufestivaali Arabian katufestivaali järjestetään jo 15. kerran Toukolan kaupunginosassa lauantaina 14.5.2022. Pihakirppis Olympiakylässä 15.5. Jo perinteeksi muodostunut Olympiakylän talojen yhteinen pihakirppis järjestetään koronavuosien taon jälkeen, sunnuntaina 15.5.2022 klo 10-15. HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Leila Leppänen Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko MERJA VESAMÄKI Helsinginkatu 9 P. 09 716 151, 050 470 7746 M arleen a • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 • Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus PARTURIKAMPAAMO Tervetuloa Soita! 044 239 68 20 Koskelantie 40 VENÄJÄ HYÖKKÄSI Ukrainaan 24.2. Suomi-Venäjä-seura (SVS) on tuominnut sodan ja vaatinut sen lopettamista. Pysyt ajan tasalla seuran toimista liittyen Ukrainan sotaan linkistä: https://suomivenajaseura.fi/suomi-venaja-seuran-nakokulmia-ajankohtaiseen-tilanteeseen/. Käpylän Venäjä-seura Druzhba yhtyy SVS:n kannanottoihin. Johtokunta päätti sähköpostikokouksessaan lahjoittaa vuoden 2021 ylijäämästä 500 euroa Ukrainan hätäapuun. Lahjoitus suunnattiin lapsille ja lapsiperheille Suomen Unicefin kautta. Sodanvastaisuus näkyy tapahtumissamme ja toimissamme niin kauan kuin on tarpeen. Vuosikokouksessamme 29.3. keskustelimme sodasta ja sen aiheuttamista tunteista SVS:n kulttuurisihteeri Merja Jokelan kanssa. Tällä hetkellä fokus on Ukrainassa ja ukrainalaisissa, mutta monilla meistä on huoli Venäjällä ja Ukrainassa asuvista ystävistä. Myös kulttuurivaihto ja venäläisen kulttuurin kohtalo mietitytti. Osa kokouksen osanottajista teki lahjoituksen kokouksen päätteeksi Ukrainan hätäapuun. Kirjastoillassa 5.4. käsittelimme venäläisen nykykirjallisuuden kääntämistä. Vieraana oli kääntäjä Kirsti Era . Kirsti kertoi myös, miten venäläiset kirjailijat suhtautuvat sotaan. Keskustelussa tuotiin esille myös omia kokemuksia ja tunteita. Tallenne illasta on katsottavissa Käpylän kirjaston YouTube-kanavalla. Musiikki-illassa 4.5. oli teemana Aika, jolloin kansat olivat veljiä keskenään – venäläisten ja ukrainalaisten laulujen ilta. Illan asiantuntijana toimi Tero Heinänen . On hyvä pitää mielessä, että Suomessa asuvat venäjänkieliset ovat syyttömiä sotaan. Suomen Punainen Risti kiteyttää tilanteen näihin sanoihin: ”Ukrainan kriisi ei oikeuta vihapuhetta tai rasismia.” Usein ahdistus, suru ja viha muuntuu tarpeeksi tehdä ja toimia. Voit esimerkiksi lahjoittaa Ukraina-keräyksiin rahaa ja tavaraa, toimia kerääjänä kaduilla, osallistua mielenilmauksiin, auttaa pakolaisia tekemällä vapaaehtoistyötä, allekirjoittaa Amnesty Internationalin Loppu sotatoimille Ukrainassa -vetoomuksen, pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin niin Suomessa kuin Ukrainassa ja Venäjällä mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja Druzhban toimista ja tapahtumista saa allekirjoittaneelta tai kotisivuiltamme, jonne löydät helpoimmin kirjoittamalla Googlen hakukenttään Käpylän Druzhba. ULLA VALKEILA Käpylän Druzhban puheenjohtaja uvalkeila@gmail.com Kuva: TOIVO KOIVISTO Druzhba kantaa huolta Ukrainasta KÄPYLÄN kirjastoyhdistys perustettiin keväällä 2002, kun kaupunki uhkasi lakkauttaa viisi lähikirjastoa, mukana omamme. Kansa ryntäsi kaduille ja esti hankkeen taiteen ja palopuheiden voimalla. Saavutettuamme tavoitteemme jatkoimme toimintaa kirjojen ja kirjastojen puolesta järjestämällä säännöllisesti kirjastoiltoja. Olemme myös ottaneet monesti kantaa erilaisiin kirjastoa ja kirjallisuutta koskeviin päätöksiin. Emme puhu vain oman kirjastomme puolesta, vaan haluamme tuoda esille kirjastojen elämänlaatua tuottavaa merkitystä laajasti. Esimerkiksi voimakkaasti kasvavan Kalasataman asukkaat vaativat omaa kirjastoa – kyllä näin varakkaalla kaupungilla on oltava varaa tarjota lähikirjastopalvelut kaikille. Mikä on Käpylän kirjastoiltojen suosion salaisuus? Yksi ylitse muiden on varmasti se, että tarjonta edustaa laajasti kirjallisuuden eri genrejä. Toinen on säännöllisyys: kirjailijavierasiltamme järjestetään joka toinen tiistai. Suosimme käpyläläisiä kirjailijoita – siinä kohtaa vedämme kotiin päin. Korona-aika kuritti, mutta nosti tallenteiden suosiota: kaikki iltamme ovat nähtävissä Youtube-kanavalla Käpylän kirjasto. Tämän kevään viimeinen ilta 17.5. on samalla 20-vuotisjuhla . Kaikille avoimia osuuksia on kello 18–20 ja kirjaston sulkeuduttua vietämme juhlaa kutsuvieraiden ja jäsenistön kesken. 18.00 Petteri Saario, Minna Jakosuo & Meeri Koutaniemi : Rakkauskirjeitä luonnolle 19.15 Julkistustilaisuus: Liisa Mäntymies : Kissa korvan päällä – Käpylä-lehden kirjoituksia 1985–2021 19.30 Käpylä-lehdet 2017– 2021 yksissä kansissa luovutetaan kirjastolle 19.45 Amalia Martinez laulaa, säestäjänä Eduardo Martinez Syyskausi alkaa 6.9. ja jatkuu entiseen tapaan kahden viikon välein tiistaisin. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään lisäksi runomatinea lauantaina 8. lokakuuta. ELINA SAKSALA Käpylän kirjastoyhdistyksen pj. Käpylän kirjastoyhdistys juhlii! Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Varastossa uusia ja entisöityjä huonekaluja. Tule tekemään löytöjä! Mäkitorpantie 33 ja 40, Oulunkylä | P. 040 508 7421
Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA Om a huo ne, om a hoit aja Ääne nava us hoiv amu usik on kans sa Kalamie helle lohikeit toa lounaak si Voimat reenit ohjaaja n kanssa Voitin Heikin Monopoli-matsissa Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuoro kauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa. Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA Vipusentie 19, Helsinki ...ja pienempiin tilaisuuksiin voit varata alakerran kokoustilan tai uusitut saunan ja tuvan. Kysy lisää: Satu Välimaa, satu.valimaa@ekl.fi 09 6126 8428, 045 110 4122 Vuokraa KÄPYLÄN TYÖVÄENTALO elämäsi juhliin www.ekl.fi/tietoa-meista/kapylan-tyovaentalo