Helsingin vanhin kaupunginosalehti N RO 7 julkaisija Käpylä-Seura ry. 21.9.2016 65. vuosikerta painos 18 000 Kuva Eine Kakkonen HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine • Anneli Lehto Suuhygienistit: • Annina Niklander • Saila Pakarinen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 24H NESTE METSÄLÄ AVOINNA RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Gaius Ravintolat noutolounaspöytä pitoja juhlapalvelua tilauksesta kakkuja, salaatteja ym. Pellervontie 39 A Ma-pe klo 11-13.30, su klo 12-14 muina aikoina tilauksesta Eläkeläisille ja opiskelijoille edullisempi lounas (ravintolassa nau una) Tiedustelut: 010 2732270 a a nau una) Tiedustelut: 010 2732270 Louhenpuisto eilen ja tänään Pyöräilybaanan rakentaminen aloitettiin puiden kaatamisella Tuhoutuuko puisto? Laskeutuvatko melu ja pöly nyt Länsi-Käpylän ylle esteettä? Tehdäänkö ympäristöystävällisen pyöräilyn nimissä mittaamatonta vahinkoa luonnolle? Miksi puita kaadetaan ja kallio räjäytetään 40 metrin leveydeltä 4 metrin baanaa varten? Näitä kyselevät alueen asukkaat. Lue sivulta 3.
Raivoa siellä, raivoa täällä 21.9.2016 Pääkirjoitus 2 H ELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 65. VUOSIKERTA J ULKAISIJA K ÄPYLÄ -S EURA RY . P ÄÄTOIMITTAJA E IJA T UOMELA -L EHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kirjeet SUOMALAISET on vallannut käsittämätön raivotauti. Kuka suuttuu mistäkin asiasta ja katsoo olevansa oikeutettu vihansa ilmaisemiseen missä ja milloin tahansa kuin uhmaikäinen kakara, joka sätkii ja potkii kärryissään, kun ei saa vaatimaansa karkkia, lelua tai huomiota juuri tässä ja nyt. Aikuisilla ihmisillä on usein jopa kättä pitempää, kun raivotautikohtaus iskee ja kiukku pitää ilmaista ympäristölle. Saimme muistutuksen liikenneraivosta täällä Käpylässä, kun vanha mies ajoi tahallaan naapurin rouvan jalan päälle pihamaalla Kisakylässä. Syyksi tämä maanteitten, tai tässä tapauksessa pihamaan ajotien ritari selitti, että häntä otti niin sanotusti kupoliin, kun pihamaan läpi kulki päiväkotilapsia! Juuri se, että tapauksen todistajina oli suuri lapsilauma, jotka käyttivät rauhallista kävelytietä vilkkaan Koskelantien sijasta juuri turvallisuussyistä, onkin järkyttänyt eniten. Että aikuinen mies näin hyökkää lapsia ja lastenhoitajaa vastaan. Ettei sanallinen kehotus riittänyt, vaan piti varoittamatta suorastaan kiihdyttää ja ajaa jopa kahteen otteeseen päin hoitotätiä. Se tuntuu niin kummalliselta, ettei tapausta tahdo uskoa todeksi. Kuitenkin tänä syksynä, tai kuluneen vuoden aikana olen itsekin törmännyt useampaankin outoon vihanilmaisemiseen, sellaiseen, joka ei ennen olisi tullut kuuloonkaan. Ja ennen kaikkea nämä raivotautiset ovat olleet sellaisia, jotka ovat ennen olleet lainkuuliaisia ja kaikin tavoin säyseitä henkilöitä. Eräänä päivänä keskustelin kaikessa rauhassa herttaisen mummelin kanssa, jonka kanssa olen monta kertaa ennenkin puhellut päivänpolttavista asioista. Vanhan rouvan mielipiteet ovat olleet normaali-ihmisen normaaleja ajatuksia, eikä niistä ole mitenkään kuultanut kauna tai katkeruus mihinkään suuntaan, ainakaan niin, että se olisi johtanut johonkin erityistoimiin. Nyt kuitenkin mummo yllätti minut yhtäkkiä: silmiin nousi ovela ilme, otsan peitti pilvi ja suusta kuului kummia. Mummo puuskahti lähetelleensä hävyttömiä kirjeitä tietylle ministerille jo toista vuotta! Nyt vihatuimman päättäjän lisäksi postituslistalle oli päässyt pari muutakin. Ällistyin sanattomaksi. Ensimmäisen kerran elämässäni olen myös joutunut katkaisemaan välit entisen ystävän kanssa. Toki minua on uhkailtu ennenkin, tappotuomioitakin olen saanut, mutta se kuuluu tämän ammatin ”etuihin”. Mutta nyt entinen täyspäinen Helsingin Käpylän 100-vuotisjuhlia vietetään 2020 (Tampereen Käpylä ehti jo satavuotisjuhlansa pitää). KAUPUNGINOSA ON kaunis ja täynnä historiaa. Sadan vuoden takaa periytyy Puu-Käpylän suunnittelu ja asuttaminen. Kaupunginosan rakentamista varten perustettiin 1917 Helsingin Kansanasunnot – työväen asuntoyhtiö, joka teki sopimuksen Helsingin kaupunginvaltuuston kanssa tulevan puutarhakaupunginosan rakentamisesta. Ensimmäiset talot nousivat 1920-luvulla Pohjolankadun molemmin puolin hyödyntäen suunniteltuja standardirakenteita, joiden ansiosta Käpylän puutalot voitiin pystyttää nopeasti, neljän huoneiston talo parissa viikossa. Helsingin Kansanasuntojen nimi on säilynyt ihan näihin päiviin asti Helsingin kaupungin asuntojen tytäryhtiönä, nykyään nimeltään Heka-Kansanasunnot. Sosiaalista asuntorakentamista Käpylässä edustaa myös Käärmetalo, joka rakennettiin valtion asuntorakentamiseen tarkoitetulla tuella. Kallionmuotoja ja ilmansuuntia oivallisesti myötäilevä Käärmetalo onkin yksi maamerkki Helsinkiin tuleville heti Tuusulanväylän vaihduttua Mäkelänkaduksi. Käärmetalon peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2016 lopulla. Peruskorjauksen aloittaminen on viivästynyt, koska rakennuksen suojelupäätöstä jouduttiin odottelemaan pitkään. Osa Käpylän kauneutta on varmasti sen arkkitehtuurin suunnitelmallisuus ja hyvä toteutus. Yllä mainittujen lisäksi siihen kuuluvat tietysti olympialaisiin rakennetut Olympiakylä ja Kisakylä Koskelantien molemmin puolin. Kisatunnelmiin voi edelleen päästä Koskelantien, So? anlehdonkadun ja Mäkelänkadun kulmauksessa olevan lämpökeskuksen kuviin tutustumalla. Niihin on tallennettu hienoja muistoja vuoden 1952 olympialaisista. Tänä kesänä on paljon puhuttu nuorison uudesta villityksestä: kävelystä ulkona pelaten Pokemón Go –peliä. Käpylässä kannattaa kierrellä pidempikin matka, mutta katse pitää ehdottomasti nostaa välillä ruudusta ja ihailla kaupunginosan tyylikästä rakentamista. IRENE ZHARKEVICH Käpylä-Seuran jäsen ELOKUUN KÄPYLÄLEHDEN ilmestymispäivä 24.8.2016 sattui olemaan Ukrainan itsenäisyyden 25-vuotisjuhlapäivä. Tuona juhlapäivänä lehdessänne oli valtiotieteen tohtori Pekka Peltolan Takaikkuna-kolumni, jossa oli muutamia sivalluksia Ukrainaa kohtaan. Kirjoitus oli mielestäni aika sekava, perustelujen osalta heikko ja kaikkea muuta kuin puolueeton. Kirjoittaja on näköjään itänaapurin suuri fani, ja kirjoituksen sävy on sitten sen mukainen. Tapa, jolla asioita esitetään, muistuttaa oireellisesti Kremlin propagandatekeleitä, joissa paikkansapitävän tiedon sekaan ujutetaan valheellisia väittämiä, ja soppa on aikamoinen. Suomen ja USA:n väliset asiat eivät tietenkään minulle kuulu. Mutta jos niiden yhteydessä puhutaan Ukrainan asioista, on syytä tarkistaa faktoja. ”Vasta presidentti Janukovytsin syökseminen vallasta Maidanin kaappauksella muistetaan -” -Se, että kyseisen presidentin määräyksestä tarkka-ampujat surmasivat Maidanilla yli 100 ihmistä, on ilmeisesti tohtorista pikkujuttu. Ja jos presidentti itse pakenee maasta, kyse on pikemminkin hänen omasta valinnastaan. Pahemmin kävi vuonna 1989 Ceau?esculle, joka teloitettiin muun muassa kansanmurhasta syytettynä. Vai oliko kirjoittajan mielestä myös Ceau?escun vallasta syökseminen paheksuttava kaappaus? Edelleen sama lause ”muistetaan, mutta ei sitä seurannutta ilmoitusta venäjänkielen poistamisesta Ukrainan virallisten kielten joukosta”. Valtiotieteen tohtorin tiedoksi: Ukrainassa venäjä EI KOSKAAN koko itsenäisyyden aikana ole kuulunut virallisiin kieliin, vaan ainoana virallisena kielenä on aina ollut ukraina. Kenties Ukraina ja ValkoVenäjä menivät sekaisin? Mutta kirjoituksen loppu on kyllä vertaansa vailla: ”Olisi silti hyvä tietää, että USA ja Venäjä ovat jo monta vuotta puhuneet keskenään samaa kieltä Ukrainan tilanteesta. Esimerkiksi Krimin liittäminen Venäjään on USA:n johdossa jo hyväksytty tosiasiana.” Jos näin on, kummallista, että USA on hiljattain lisännyt pakotteita Venäjää vastaan ja aina tilaisuuden tullen muistuttaa että Krimin anneksiota ei koskaan hyväksytä, samalla tavalla kuin USA ei hyväksynyt aikoinaan Baltian maiden pakkoliittämistä Neuvostoliittoon. Baltian maat ovat nyt jälleen itsenäisiä, ja myös Krim joskus joko palaa Ukrainaan tai itsenäistyy alkuperäiskansan eli Krimin tataarien ehdoilla, vaikka siihen kyllä voi mennä vuosikymmeniä. Historian pyörät pyörivät hitaasti, mutta varmasti, ja toivon että myös Pekka Peltola ehtii vielä toteamaan tämän tosiasian jälleen kerran. Ylipäänsä Pekka Peltolan kirjoitus voidaan esittää pähkinänkuoressa näin: Suomen pitäisi pyrkiä siihen, että pakotteet poistetaan, koska USA ja Venäjä elävät muuten jo hyvässä sovussa, Krimin tilanteestakin on päästy yhteisymmärrykseen, ja kaiken lisäksi pakotteet on otettu käyttöön sellaisen maan takia, joka ei ole sen avun arvoinen. Ja siihen väliin tulee muunneltua totuutta siitä, että nykyinen hallinto Ukrainassa on syntynyt vallankaappauksen seurauksena, venäjän kieltä sorretaan ym. tutunomaista mustamaalaamista. Taustalla on se, että Venäjän talous on mm. öljyn halpenemisen ja pakotteiden myötä alamäessä ja Kremlin tavoitteena on ainakin poistaa pakotteet mahdollisimman pian, mihin se pyrkii mm. lietsomalla EU:ssa olevia ristiriitoja. On täysin ymmärrettävää, jos osa suomalaisista on sitä mieltä, että pakotteet Venäjää vastaan eivät palvele Suomen etuja. Koko totuutta ei luonnollisesti voi tietää kukaan, mutta mielestäni tällaiset näkemykset ovat lyhytnäköisiä. Venäjä on harjoittanut aggressiivista politiikkaa naapurimaitaan kohtaan (Transnistria, Georgian sota, nyt Krim ja Donbas), ja pakotteiden poistaminen olisi ikään kuin viesti Suomelta ”ei se mitään, jatkakaa vaan”. Ruokahalu tunnetusti kasvaa syödessä, joten seuraaviksi voivat tulla Baltian maat, ja Suomellakin on ikävät kokemukset siitä, että Neuvostoliitto (josta nykyinen Venäjä ei geopoliittisilta pyrkimyksiltään paljoa eroa) ei kunnioittanut valtion rajoja. JURA ZUB ukrainalainen kääntäjä, Oulunkylä Melkoinen Ukraina-soppa Kaupunkisuunnittelulautakunnan tiedoksi ystävä kajahti niin totaalisesti maahanmuuttajista, että ryhtyi pommittamaan niitä, jotka puolustavat ihmisten auttamista, kaikenlaisella roskalla, jota somesta löytyy yllinkyllin. Jossain Peräväärämäkien navetoissa suhnuisesti kuvattujen eläimiinsekaantumisvideoiden tulva sähköpostiini katkaisi kamelin selän ja ilmoitin hänelle suojelevani tästedes itseäni hänen törkyviesteiltään blokkaamaalla hänet viestinnästäni. Ogelin liikekeskuksessa seurasin kahta äitiä ja heidän noin nelija kolmivuotiaita lapsiaan. Kun äidit rauhassa juttelivat, ryhtyi isompi vekara potkimaan maassa makaavaa pienempää ilman että äidit reagoivat siihen mitenkään. Raivotauti on tarttunut koko kansaan ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Mistä löytyisi rokote, jolla saataisiin kansa entiselleen? EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Käpylä-Seura on vastaanottanut Helsingin yleiskaavan vuorovaikutusraporttinne IV, 14.6.2016. Keskustelimme siitä KäpyläSeuran hallituksen kokouksessa 25.8.2016 (s. 154 Käpylä ja Taivaskallio). Totesimme, että raporttinne on ympäripyöreätä ja tyhjänpäiväistä sanahelinää, eikä se anna meitä tyydyttäviä vastauksia. Rakentamispäätöksien ja Taivaskallion säilyttämisen osalta totesimme, ettei asukkaiden ja seuran mielipiteellä ole ollut minkäänlaista merkitystä yhteisestä etukäteissuunnittelusta huolimatta. Käpylä-Seura ry. KALEVI VUORENTO puheenjohtaja LÄNTISEN KÄPYLÄN asukkaana olen huolestuneen epäuskoisena seurannut lähimetsäni hävittämistä tulevan pyöräilyväylän, Pohjoisbaanan, työmaan alta. Koskelantien ja Käpylän aseman välinen metsäkaistale on kaventunut uhkaavasti noin puoleen entisestään reilussa viikossa, eikä asiasta ole juuri tiedotettu alueen asukkaille. Tiiviisti rakennetussa ja liikenteen solmukohtien tuntumassa sijaitsevassa kaupunkiympäristössä Käpylän radanvarsimetsän kaltaiset alueet toimivat arvokkaina urbaaniluonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä ja ekologisina käytävinä. Käpylän metsikkö on pienestä koostaan huolimatta kasvillisuudeltaan monimuotoinen, vaihdellen kuivasta kalliomänniköstä tuoreeseen kankaaseen ja vaateliaampaakin pähkinäpensasta kasvavaan lehtorinteeseen. Käpylän radanvarsimetsän kapeneminen alentaa merkittävästi Mäkelänkadun ja Ilmalan Ratapihan välisen alueen asumisviihtyvyyttä. Näköja meluesteenä toimineen metsikön kapeneminen pelkäksi kulissiksi lisää junaliikenteen melun kuulumista pientaloalueelle, ja paikoin täysin suojaton näkymä ratapihalle ja rekkavarikolle on karu. Ei pidä unohtaa myöskään alueen käytMonimuotoista kaupunkimetsää hävitetään Pohjoisbaanan alta KÄPYLÄSSÄ KESKUSPUISTON laitaan junaradan varteen ollaan rakentamassa vanhan hyvän pyörätien viereen uutta pyörätietä, n. 6 miljoonaa euroa maksavaa Pohjoisbaanaa. Sen takia hyvin laajalta alueelta on nyt kaadettu metsää, mikä on lisännyt alueen raidemelua, jota metsä vaimensi aikaisemmin. Puita on ilmeisesti kaadettu osin myös sellaisilta alueilta, jotka Pohjoisbaanan suunnitelmapiirustuksissa on merkitty koodilla ”nykyinen säilytettävä puusto”. Pohjoisbaanaa varten räjäytetään myös kaikki radan varressa olevat kauniit korkeat kalliot pyörätien leveydeltä. Kalliot suojaavat myös hyvin melulta. Käpyläläiset ovat olleet tyrmistyneitä puiden kaadosta näin laajoilta alueilta ja suunnitelluista kallioiden räjäytyksistä. Pohjoisbaanaa on perusteltu sillä, että vanha pyörätie on mäkinen. Kuitenkin kallioita räjäytetään ja puita on kaadettu myös alueilta, joissa vanha pyörätie kulkee tasaisella maalla. Helsingin kaupungin sivuilla todetaan, että ”Miellyttävä ääniympäristö ja hiljaisuus edistävät monin tavoin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Meluhaittojen vähentämisen ohella hiljaisten alueiden säiHiljaisten alueiden suojelu unohtunut Baanan rakentajilta töä virkistys-, ulkoilu ja marjastuspaikkana. Ironisinta on, että metsän hävittämisen syynä on uuden pyörätien rakentaminen varsinkin, kun reitillä on jo olemassa asvaltoitu ja valaistu, joskin mäkinen, pyörätie. Pyöräily on monessa mielessä moottoriliikennettä suositeltavampi liikkumismuoto. Pyöräverkoston kehittämistä on kuitenkin ongelmallista perustella ympäristöseikoilla, jos samalla tuhotaan jo valmiiksi pirstaleisen kaupunkimetsän jäljellä olevia saarekkeita. Luontoa tärkeämpää Helsingin kaupungille vaikuttaa olevan se, ettei pyöräilijän tarvitse hikoilla ylämäissä. NOORA HYRKÄS LuK, kasvibiologian opiskelija Käpylä lyminen ja miellyttävien ääniympäristöjen kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita maankäytön suunnittelussa.” Tämä on nyt Pohjoisbaanaa suunniteltaessa unohtunut kokonaan. Pohjoisbaanaa ei ilmeisesti ole myöskään tuotu ympäristölautakunnan arvioitavaksi. Onkohan siitä tehty ympäristövaikutusten arviota eli YVA-menettelyä sen vaikutuksista alueen ympäristömeluun? Jos Pohjoisbaana toteutetaan suunnitellulla tavalla, tulisi radan varteen sen alueelle saada edes kattava meluaita. MARJA HEINONEN-GUZEJEV LT, tutkija, työterveyshuollon erikoislääkäri
21.9.2016 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Kirjeet NESTE METSÄLÄ AVOINNA 24h Hyvää ruokaa ja palvelua kellon ympäri joka päivä KESÄ TEHOPESU halutessasi kuumavahalla 19€ (norm. 27,90€) NESTE METSÄLÄSSÄ JA K MALMILLA TÄLLÄ KUPONGILLA Etu voimassa Neste Metsälässä ja Neste K Malmilla 5.10.2016 saakka, etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. NESTE METSÄLÄSSÄ JA K MALMILLA TÄLLÄ KUPONGILLA Etu voimassa Neste Metsälässä ja Neste K Malmilla 5.10.2016 saakka, etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. PEHMOHARJAPESU vahalla tai alustapesulla 15€ (norm. 20,90€) Neste Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 kai.malmgren@k-market.com AVOINNA JOKA PÄIVÄ 24H BestRent.fi KAIKKIIN KULJETUSTARPEISIIN Plussaa ostoksistasi ä ki 28 m H Remontti alkaa ensikuussa! Aloitamme 6.10. perusteellisen remontoinnin Neste Metsälässä. Avaamme 11.10. täysin uudistetun Neste K -aseman! Supersuositut Metsälän lihapullat & hernekeitto torstaisin! Tarjolla yökeitto arkisin klo 22-03 Raikas salaattipöytä, 2 pääruokaa ja keitto Metsälän suosittu lounas arkisin klo 9.30-15.00 Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 Tarkista aukioloaikamme www.so? anlehto.? METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Kukkasipulit NYT! Erikoisuuksiakin. PERJANTAINA 19.8. joukko lukiolaisia teki taas ilkivaltaa Koskelantien loppupään ja Pasilaan johtavan puistotien jalkakäytävällä ja pyörätiellä. Tielle ja alikulkuväylän seiniin oli rikottu satoja kananmunia ja tielle levitetty kymmeniä kiloja jauhoa, sinappia, ruokaöljyä ym. Kaikki pakkaukset ja muut roskat oli tietysti heitelty ympäriinsä. Ei voi kuin ihmetellä, mikä tällaisen elintarvikkeillä asuinympäristön likaamisen ja roskaamisen idea on. Ja kun sitä tekevät itseään eliittinuorisona pitävät ja ehkäpä tulevan akateemisen taustan omaavat nuoret. Joka viikko Helsingissäkin tuhannet ihmiset jonottavat samoja elintarvikkeita, mitä nämä teinit taas tuhosivatt ympäristöön. Onko kunnioitus ruokaan niin pohjalukemissa, että sitä voi häväistä tällä tavoin ja vielä samalla rikkoen ympäristösuojelun sääntöjä. Voisi odottaa lukioon siirtyvältä kehittyneempää moraalista arvostelukykyä ja yhteisöllistä vastuuta. Nyt ympäristön roskaamiseksi tuhotuilla elintarvikkeilla olisi voinut tuoda todellista iloa monille tarvitseville perheille ja aidompaa iloa myös nuorille itselleen ja opintorahoille eettisempää käyttöä. Ilkityön luonteen tekee vielä enemmän paradoksaaliseksi se, että siihen osallistuneet nuoret ovat luonnontieteen lukion oppilaita. Luulisi, että luontoon, ympäristöön ja ravintoon liittyvät kysymykset kuuluvat olennaisina lukion arvomaailmaan sekä eettiseen kasvatukseen. Ainakaan ilkityön seurauksia kohdanneet lähiseudun asukkaat ja vilkasta pyörätietä käyttävät eivät ymmärrä, mihin aiheutetulla ilkivallalla on pyritty. Sotketun kävelytien varrella on lisäksi kaksi palvelutaloa, joiden liikuntaja näköesteisille vanhuksille liukastettu katu voi olla vaarallinen ja ainakin jalkineita likaava. Rankkasateiden ansiosta elintarvikkeet ovat vähitellen liuenneet pois, mutta alikulkuväylän kaupunki joutuu puhdistamaan pesukoneella kuten viime vuonnakin. Mutta tärkein kysymys on, miten tällainen epä-älyllinen ja järjenvastainen ilkivalta voidaan ennaltaehkäistä. Eikö siivouskustannuksista voi lähettää laskun sen tekijöille. Ja mikä on oppilaitoksen mahdollisuus tai velvollisuus puuttua oppilaitoksen omaa mainetta tahraavaan käyttäytymiseen ennaltaehkäisevästi. KAUKO HÄMÄLÄINEN Taas lukiolaisten ilkivaltaa Ylipormestarin asukasilta Käpylässä 29.9.2016 YLIPORMESTARIN asukasilta järjestetään Hykkylän koulussa Käpylässä torstaina 29.9.2016 kello 18.30-20.30. Kyseessä on kaupungin perinne, joka on alkanut 1970-luvulla. Ylipormestari Jussi Pajunen alustaa ja sen jälkeen asukasyhdistykset voivat kysellä heitä kiinnostavista aiheista.Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasuunnittelijat ovat tavattavissa ennen ylipormestarin asukasiltaa klo 17.30 – 18.30. Taivaskallio, liikenne ja tonttivuokrat kiinnostavat Ennakkoon lähetetyistä kysymyksistä Käpylä-Seuralle, Koskela-seuralle, Kumpula-seuralle ja Kanta-Helsingin Omakotiyhdistykselle nousi monia kiinnostavia aiheita, esimerkiksi: Kun pientalojen tontinvuokrasopimusten päättyessä 2020 rajut vuokrankorotukset vaikuttavat alueen sosioekonomiseen kuvaan, onko vuokrankorotuksia mahdollisesta porrastaa? Lähivuosina rakentuu kokonaisia uusia kaupunginosia, kuten Kalasatama ja Keski-Pasila. Miten mahdollistetaan uusien asukkaiden muuttaminen alueelle heikentämättä nykyisten asukkaiden asemaa? Mahdummehan jatkossakin joukkoliikenteen kyytiin, pääsemmehän virkistäytymään lähiluontoon, onhan koulumatka turvallinen, mahtuuhan kouluun, emmehän tukehdu kasvavan henkilöautoliikenteen keskelle jne.? Taivaskallio ja Kumpulanpuron kaupunkipuiston kohtalo kiinnostavat myös lukijoitamme. Tilaisuudessa esitellään myös käsiteltävät alueet videoilla. Netti-tv seuraa tilaisuutta ja lähettää sen suorana vastaanottajille. Kaupunkiradiossa on myös ohjelmaa tilaisuudesta. Kaupunginosayhdistystemme edustajia haastatellaan tärkeistä ja meitä kaikkia kiinnostavista aiheista. https://www.facebook.com/events/ Käpylä-lehden 6/16 Takaikkuna-kolumnin johdosta saimme useita yhteydenottoja. Lukijoita pyydettiin mm. lukemaan Ulkoasiainministeriön julkaisema, itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, joka löytyy Ulkoasiainministeriön nettisivuilta. toimitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy lokakuun 19. päivä. Aineisto toimitukseen 7. lokakuuta mennessä. Länsi-Käpylässä ihmetellään Neljän metrin baanan tieltä kaadetaan puita ja räjäytetään kalliot 40 metrin leveydeltä POHJOISBAANAN rakentaminen Länsi-Käpylän Louhenpuistossa on aloitettu. Neljän metrin levyisen pyörätien alta on kaadettu puita noin kymmenkertaisen leveyden verran. Suoran ja tasaisen uuden puna-asvalttisen pyöräväylän alta on myös räjäytetty kalliot, jottei urheilukansan tarvitse enää huhkia mäissä tai kiemurrella hidastavissa mutkissa, vaan matkat sujuvat kiitovauhdilla. Kuusi miljoonaa euroa maksava puolentoista kilometrin pituinen radanvarsibaana yhdistää tehokkaat työpaikkakeskittymät ja suurimmat asuinalueet toisiinsa. Maisemapyöräily ja luontoon pääseminen eivät enää ole tavoitteita tehokkuutta mittaavassa yhteiskunnassamme. Baanat suunnitellaan suoriksi ja mahdollisimman tasaisiksi. Baanojen tavoitepoikkileikkaus on 4,0 m. Pohjoisbaanan pyörätiehankkeen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 5 800 000 euroa. Hankkeen kustannuksia nostavat mm. vaativat olosuhteet (kallioleikkaukset ym.). (Juuri ne, jotka ennen rikastivat pyöräilykokemustamme.) Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on eroteltu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Jalankulku erotellaan omalle väylänosalleen . Pyöräliikenteen runkoväylät Kaupunkisuunnitteluvirasto hyväksyi vuonna 2014 yleissuunnitelman neljästä ensimmäiseksi toteutettavaksi ajatellusta baanaverkko-osuudesta. Pyöräliikenteen laatuverkot eli baanat ovat pyöräliikenteen runkoväyliä, jotka yhdistävät seudun suurimmat asuinalueet keskustoihin ym. suuriin työpaikkakeskittymiin ja mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen kaupungissa. Baanaverkko koostuu sekä uusista osuuksista että parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Ne hyödyntävät nykyisiä tai rakenteilla olevia puisto-, rata tai moottoritiekäytäviä. Pohjoisbaana eli pääradan varren baanayhteys rakennetaan Ratapihantien ja Käpylän aseman väliin. Hanke on kaupungin hyväksymien pyöräilyn edistämistä koskevien linjausten mukainen. Yhteys on tärkeä täydennys pyöräilyn laatuverkossa, ja se parantaa parhaillaan rakentuvan Keski-Pasilan saavutettavuutta erityisesti pohjoisen suunnasta. Korkeuserot poistuvat Pohjoisbaanan 1,6 kilometrin pituinen pyöräilyreitti liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin. Osuus yhdistää Pasilan ja Käpylän radanvarren pyörätiet toisiinsa. Nykyisin pääradan suunnan pyöräilyreitti sijaitsee Louhenpuistossa. Se on mäkinen ja maastossa mutkitteleva kevyen liikenteen yhteys, joka ei vastaa pyöräliikenteen laatuverkolle asetettuja vaatimuksia. Ongelmina ovat muun muassa hyvin suuret korkeuserot ja jyrkät mäet sekä yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn reitit. Suunniteltu pyörätien leveys Pohjoisbaanalla on neljä metriä ja jalkakäytävän pääosin kaksi metriä. Pyörätie päällystetään punaisella asvaltilla ja jalkakäytävä normaalilla asvaltilla. Parannuksena nykytilanteeseen on erityisesti suurten korkeuserojen poistuminen. Uusi suora ja tasainen yhteys parantaa liikenneturvallisuutta sekä uudella pyöräosuudella että puistossa kulkevilla muilla reiteillä pyöräilyn siirtyessä pääosin baanalle. Myös pyöräilyn houkuttelevuus lisääntyy nopeutuvien ajoaikojen ansiosta. Yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn baanaverkon liikennekysyntäennusteen mukaan käyttäjämääräksi on arvioitu noin 2200 pyöräilijää/vrk ja kesän huippuvuorokautena 4400 pyöräilijää/vrk. Pohjoisbaana sijaitsee pääasiassa rautatiealueella ja osittain puistoalueella Louhenpuistossa. Rautatiealueen omistaa valtio ja haltija on Liikennevirasto. Maastossa on ensimmäisen maailmasodan aikaisia linnoitteita, jotka osin häviävät rakentamisen takia. Museovirasto on kartoittanut merkitykselliset kohteet. Lähde: Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitelma Länsi-Käpylän asukkaat ovat kummissaan kaupungin massiivisista puunkaatoja kallionräjäytystöistä Louhenpuistossa. Melu ja saaste ovat jo saavuttaneet lähimmät talot. Onko radanvarren pyörätiestä tulossa kiitopyöräilyn valtaväylä, he kysyvät.
4 K äpylä-lehti 21.9.2016 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 09 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Edullista noutopesulapalvelua Noudamme pyykit kotoanne ja palautamme kotiinne. Katso hinnat ja tarjoukset: www.arcato.fi P.0400 406952 www.avainapteekit.fi Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? K ÄPY grilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 LOUNAS ARKISIN 11-15 OHJELMAA ILTAISIN OHJELMAA ILTAISIN katso www.kapygrilli.? katso www.kapygrilli.? Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • WWW.CACTUS.? Lounasbuffet arkisin 11-14 • A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tiistaisin Jamit alk. klo 20 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat www.cactus.? Avoinna ma, ke, to 11-22, ti, pe 11-03, la 12-03, su 12-22 Keittiö avoinna ma-pe 11-21, la 12-22, su 12-21.00 Menot K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki • (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 Tarjoukset voimassa 30.9. asti. ENERGIAA SYKSYYN! SANA-SOL 500 ml monipuolinen monivitamiinija hivenainevalmiste aikuisten tarpeisiin MÖLLER TUPLA kapselit sisältävät erityisen paljon terveyden kannalta välttämättömiä omega-3-rasvahappoja Lasten oma suosikki SANA-SOL VITANALLE , pehmeä ja pureskeltava monivitamiini. Pakkauksessa on kolmea eriväristä ja makuista Vitanallea, vadelman, appelsiinin ja mustikan maut. 99 90 € KAKSI YHDEN HINNALL A ai a kuisten ta KAKS HINN (norm. 12,76) arpeisiin SI YHDEN arpeisiin KS 11 11 65 € 65 € (norm. 12,85) MÖ ÖLLEER TTU (norrm m 99 90 € 90 € SANA VÄRI on lainautunut suomeen ruotsista. Nykyruotsiksi se on färg ja tarkoittaa väriä. Vanhemmassa ruotsin kielessä se oli färgha ja tarkoitti väriä ja pigmenttiä. Kantaskandinaviassa se oli verwe. Samaa kantaa on nykysaksan väriä tarkoittava sana Farbe. Suomen kielen kautta sana lainautui myös joihinkin Lapin murteisiin muodossa feeri. Myös karjalan kielessä sana väri tunnetaan. Valkea ja valkoinen ovat kaikkein värittömimmät värimme. Näillä sanoilla on vastineita myös muutamissa sukukielissämme. Inkerin valkie tarkoittaa valkoista, valoisaa, valoa ja tulta, karjalan valkie valkoista, vaaleaveristä, kalpeaa, valoa ja valkuaista, lyydin valget valkeaa, valoisaa ja valoa. Vepsän vauget tarkoittaa valkoista, valoisaa ja kirkasta, vatjan valkea valkoista ja valoisaa. Viron valge tarkoittaa valkoista ja valoa, liivin valkte salamoimista ja valk salamaa. Etäsukukielessämme tseremississä walyedä ja wolyeödö tarkoittavat kirkkautta ja selkeyttä. Unkarin villam tarkoittaa salamaa. Valkean ja valkoisen vastakohta on tietenkin musta. Inkerin musta tarkoittaa mustaa, tummaa ja likaista, verbi musseta mustumista, karjalan musta mustaa, tummaa, pimeää ja likaista, lyydin must(e), vepsän must, vatjan mussa, viron must mustaa ja likaista. Liivin mustaa tarkoittaa mustaa ja likaista. Tällainen sana on lainautunut myös paikoin saamen kieleen. Esimerkiksi saamen mostod tarkoittaa vaatteen ja metallin tummenemista, mestad likaantumista ja mustumista. Norjan saamen mostot tarkoittaa sakeamista ja samenemista. Sininen ja punainen Sanan sininen kantasana on sini. Tästä on johdettu termi sininen väri. Inkerin sinnin tarkoittaa sinistä, sini sinikiveä ja väriainetta, sinestüä sinistymistä. Karjalan sinine tarkoittaa sinistä ja mustelmaa, verbi sinisteä, pilveilemistä, siintämistä ja häämöttämistä. Lyydin shinine tarkoittaa sinistä, verbi shinishtüdä siniseksi tulemista ja sinistymistä. Vepsän sinine ja vatjan sinin takoittavat sinistä, vepsän sinishtuda ja vatjan sinittüä siniseksi tulemista. Viron sinine tarkoitta sinistä ja sini sinistä väriä. Liiviksi sininen on sinni. Etäsukukielessämme mordvassa sen, sän ja sensäm tarkoittavat sinistä ja sinisen väriä. Näitä sanoja on verrattu myös afEtymologia Monivärisyyttä gaanin sinistä ja vihreää tarkoittavaan sanaan shin ja persian sinertävää tarkoittavaan sanaan sxasin. Värin nimellä punainen on vastineita sekä läheisissä että etäisemmissäkin sukukielissämme. Inkerin punnain tarkoittaa ruskeaa ja punaista, karjalan punaine punaista mutta myös pulmusta, vatjan punan ja punadne punaista, viron punane punaista. Liivin punni tarkoittaa punaista sekä aamuja iltaruskoa ja revontulia. Mordvan pona tarkoittaa karvaa, villaa ja väriä yleensä, tseremissin pön ja pun eläimen karvaa, ihmisen ihokarvaa, villaa ja untuvaa, vogulin pon ja pun höyhentä ja karvaa. Unkarin murteissa tunnetaan sanat fan ja fon. Ne tarkoittavat häpykarvaa. Alun perin sana puna erilaisine ilmentymineen onkin tarkoittanut juuri karvaa. Keltainen ja vihreä Sana keltainen on alun perin balttilaista lainaa. Liettuan gelta tarkoitti keltaisuutta, keltaväriä ja keltatautia. Sana on suomen lisäksi lainautunut myös muihin itämerensuomalaisiin kieliin. Inkerin keltain tarkoittaa keltaista, karjalan ja lyydin kelta keltaliekoa, vepsän keld, keud ja küud keltaa eli kasvia, jolla värjätään keltaiseksi, viron kold liekoa ja keltaväriä., liivin keldarikki rentukkaa. Vihreällä voidaan suomen kielessä tarkoittaa joko vihreän väristä tai uutta ja kokematonta. Inkerin vihherä tarkoittaa vihantaa ja vihreää, samoin vepsän ja vatjan viher. Liivin viri taas tarkoittaa keltaista. Tämä on vanha sana, jolla on vastineita myös etäisemmissä sukukielissämme. Tseremissin özar ja uzar tarkoittavat vihreää ja nuorta, unkarin virit ja virul kukkimista ja vihannoimista, virag kukkaa, votjakin voz vihreää, kehittymätöntä ja pientä, syrjäänin vez vaalean ja ruohonvihreää, keltaista ja niittyä. Oranssi ja liila Oranssi on kielessämme lainasana, joka on tehnyt pitkän matkan tullessaan meille Pohjolaan. Persialainen sana närang tarkoitti appelsiinia. Arabian kautta sana kulkeutui espanjaan ja sai siellä muodon naranja. Italialaiset käyttivät siitä muotoa arrancia ja ranskalaiset muotoa orange. Tässä muodossa se on vieläkin nykyruotsissa, josta se suomeenkin rantautui. Samaa persialaista kantaa on myös liila. Persian liilak ja niilak tarkoittivat sinertävää. Arabialaiset omaksuivat sanan mudossa liilak ja espanjalaiset lilac. Ranskassa sana oli jo lilas ja tarkoitti syreeniä. Nykyruotsissa se on lila ja tarkoittaa vaalean sinipunaista väriä. SEPPO SEPPÄLÄ Käpylän Kuutiossa opiskellaan suomea ammattiin harjaantumalla KÄPYLÄSSÄ Luonnontiedelukion ylimmän kerroksen Kuutiossa alkoi keväällä Stadin ammattiopistoon kuuluvan Stadin osaamiskeskuksen Polku-oppimispajakokeilu, joka on nyt saavuttanut ensimmäisen etappinsa. Ensimmäiset pajalaiset saivat todistuksensa syyskuun alussa. Aloitimme rakennusalan pajalla, joka oli todella suosittu ja saimme äärettömän hyviä kokemuksia siitä, kertoo projektipäällikkö Arja Koli . Rakennusalan lisäksi muita pajoja olivat parturipaja, sekä av-paja. Kaikkien opiskelijat olivat innoissaan ja tulokset ylittivät odotuksemme. Suurimmalla osalla opiskelijoistamme on nyt jo työpaikat tai jatkoopiskelupaikka tiedossa. Käytännönläheinen opiskelu on mielekästä ja oppiminen on helpompaa, kun kieliopinnot voi liittää suoraan siihen alaan, jolla työskentelee, vakuuttivat Abdo Alshamli, Ahmed Al-Qaraghuli ja Alan Falmaz. Oppimista uudella tavalla Käpylässä sijaitseva Stadin osaamiskeskus on osa Stadin ammattiopistoa. Ammattiopiston toiminta-ajatuksena on monipuolisen ja laadukkaan ammatillisen osaamisen tarjoaminen kohderyhmälähtöisesti. Stadin osaamiskeskus tarjoaa kuntoutuksen, koulutuksen ja työllistymisen palvelut helsinkiläisille aikuisille maahanmuuttajille. sanoo Arja Koli. Tavoitteena on kouluttaa osaajia paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.Opiskelijoilla on koulutuksen jälkeen hyvän oman ammattialansa hallinnan lisäksi myös laajat yleiset työelämätaidot sekä valmiudet itsensä kehittämiseen ja uuden oppimiseen. Koulutuksen tavoitteena on opiskelijan hyvän ammattitaidon ja -pätevyyden saavuttaminen. Ammatillisella peruskoulutuksella on myös kasvatustehtävä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijan persoonallisuuden ja ammatti-identiteetin kehittymistä, selvittää Arja Koli. Toukokuun alussa alkaneet kesäpajat olivat uusi tapa antaa suomenkielen opetusta liittäen se ammatissa tarvittavaan kieleen. Kielen opettaminen käytännönläheisesti on mielekästä, iloitsee myös suomi toisena kielenä -opettaja, FM Pipa Paljakka . Harjoittelun kautta töihin Pipa Paljakka kertoo, että opiskelijat ovat hyvin heterogeenista joukkoa. Mukana on niin ammattitutkinnon suorittaneita kuin lukuja kirjoitustaidottomiakin. Ammattiin johtava suunnitelma laaditaan siis kaikille, ja lukutaidottoman ammattipolkuun kuuluu tietysti lukuja kirjoitustaidon kurssi. Kolmen kuukauden työpajat tarjoavat suomen kieltä käytännönläheisesti ja työelämän tarpeisiin. Niiden jälkeen opiskelijat vasta alkavat varAbdo Alshamli, Ahmed Al-Qaraghuli ja Alan Falmaz opiskelivat rakennuspajassa keväästä saakka. He ovat innoissaan käytännönläheisestä opiskelutavasta ja haluavat jatkaa. Projektipäällikkö Arja Koli suunnittelee jo uusia oppimispajoja. sinaiset tutkintoon johtavat ammattiopinnot, joissa suomen kielen oppimista edelleen tuetaan. Jos jollakulla on ammattitaito jo valmiina, hän voi siirtyä suoraan työelämään. Rakennamme kurssit asiakkaiden mukaan. Kuuntelemme heidän toiveitaan. Ilmeisesti olemme onnistuneet hyvin, sillä työnantajat ovat olleet tyytyväisiä ja palkanneet maahanmuuttajia jo vakituisiksikin harjoittelujakson jälkeen, sanoi Arja Koli. Syksyllä alkaa uusia tekemällä oppimaan -kursseja, joiden aloja ovat ainakin autopaja, kokkipaja ja vaatturipaja. Pääkohderyhmänä työpajoilla ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvan. Koulutuksiin haetaan TE-toimiston kautta. Työpajat on hyväksytty osaksi kotoutumiskoulutusta. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylän kirjasto Ti 27.9. klo 18 Suomentaja Marja-Leena Jaakkola / S. Aleksijevits: Tsernobylista nousee rukous Yhteistyössä Käpylän Venäjä-seura Druzhban kanssa. Ti 4.10. klo 18 Claes Andersson: Morgon vid havet/Aamu meren rannalla ym, suomeksi, samma på svenska. Ti 11.10. klo 18 Lukurauhan julistus ja Kirjakalaasi. Kiven kieli – kirjailija Riina Katajavuori ja kirjallisuudentutkija Kukku Melkas keskustelevat aiheesta Wenla Männistö -romaanin pohjalta. Ti 18.10. klo 18 Tiina Raevaara: Korppinaiset Shakkikerho Käpylän Urheilijoiden Shakkikerho kokoontuu Käpylän kirjastossa klo 18-20. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Oppilaille tarkoitettu shakki koululla torstaisin klo 1516 ja 16-17. Käpylän seniorit ry Kokoontuu torstaisin klo 13 eli 6.10., 20.10,, 3.11. ja 17.11 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. 20.10. symbolitutkija Liisa Väisäsen vierailu aiheena ”Mitä symbolit kertovat?” Lisätietoja: pj. Raija Anttila, 040 705 0204, siht. Aino Ylä-Jarkko 040 753 3330. Käpylän seniorit ry:n kotisivut: www.senioriliitto.? Taidetta kierrätysmateriaalille Kuvataiteilija ja toimittaja Aira Saloniemen Ajan merkit -maalausten näyttely on esillä Karjalatalon alaaulassa 7.10.2016 saakka. Luova tanssi ja liikunta Käpylän Urheilijat on aloittamassa tyttöjen ja naisten luovan tanssin/liikunnan kurssia, kesto 10 kertaa, kokonaishinta 50 e, paikkana peruskoulun Untamo-rakennuksen sali. Kurssi käynnistyy, mikäli halukkaita osallistujia tulee riittävästi. Alustavat ilmoittautumiset ja tiedustelut klubi@ luukku.com
5 K äpylä-Lehti 21.9.2016 Svenska hörnan och sången fortsätter... svanen har tagit avsked och svalorna ? y. Vi märker att året åter svängt, tiden ? yr, den också. Hösten är en ? itig tid, all slags studier och verksamheter börjar med frenetisk kraft, förkovrande planer smides för hela vintern. Vi sätter upp mål och känner oss rätt energiska efter den sköna sommaren. Åtminstone mestadels. Hösten för med sig en massa härligt skördearbete i vårt grönskande Kottby och också ute i skog o mark, men småningom blir det allt skönare att stanna kvar i stugans värme och njuta av så kallat ”innegöra”. Också där erbjuds lockande möjligheter: musik, läsning, handarbeten av olika slag, matlagning och samvaro med familj o glada vänners lag. Och så har vi vår egen mångsidiga kulturinstitution: biblioteket, min absoluta favoritresurs, som jag besöker sgs dagligen. Där har man för höstsäsongen bland annat åter dukat fram en varierande palett av författarträffar, som under åren blivit så välbesökta, ja rentav populära. Publikframgången har varit så stor i Kottby att biblioteket ? nns främst på listan inom hela HelMet, vilket våra biblioteksansvariga nog så gärna stoltserar med. Också vi får vara stolta och nöjda. Kottbyborna uppskattar sitt lokalbibliotek och den service som det möjliggör. Här har man tidigt vaknat till uppgiften att försvara den vittra institutionen och insett att den behövs fortlöpande. Vi har insett att biblioteket är en väsentlig och mångsidig del av vår välfärd, alla generationer medräknade. Under åren har författarprogrammet på biblioteket omfattat rikligen både fakta och ? ktion, mestadels i dagsfärsk inhemsk tappning, ofta i en intressant relation till aktuella debattämnen. Vi har att hjärtligt tacka den breda författarkåren som villigt ställt upp och gästat oss, och svarat på alla våra frågor. Vi har också haft mer än god tur, och med förkärlek kunnat behandla även sk eldfängda teman. Ett slags kulturellt privilegium, ägnat att vidga horisonter. Under den inkommande hösten kan vi få höra 13 olika författare berätta om sitt arbete. En speciell blick ägnas staden Helsingfors, med sorgfria historier från det glada 20-talet (Suruton kaupunki / Mikko Olavi Seppälä 13.9.), och Engel-arkitekturen i centrala stan (Akvarelleja Engelin kaupungista/ Jukka Viikilä 29.11.). Bland faktalitteraturen presenteras ett aktuellt men historiskt nedslag i hur kriget påverkade vardagen för våra föräldrar och farföräldrar (Sodan särkemä arki 15.11.) Till min stora glädje har vi också två ? nlandssvenska författarkvällar, som säkerligen kommer att gå till sas på de båda inhemska språken; tursamt nog är författarna polyglotta och böckerna ? nns på både svenska och ? nska. Vi får alltså höra om Stilla dagar i Mejland / Hiljaiseloa Meilahdessa och samtala med Claes Andersson den 4.10. och Den lilla svarta / Pikku musta med Sanna Tahvanainen den 13.12. Jag väntar med iver på höstens utbud och hoppas hinna läsa åtminstone några av de valda böckerna eller författarna innan det gäller. Vi ses på biblioteket väl mött! VIVECA HEDENGREN Hösten har kommit, hör stormarna gny ILOA ARKEEN Käpyrinne ry:n Iloa Arkeen -pysäkin TIEDOTE lähialueiden asukkaille: ONGELMA: tarjoamme ilmaista ohjelmaa, mutta asiakkaat puuttuvat! LINNANMÄKI-VIRTUAALISESTI (yli 65-vuotiaille): Etkö enää uskalla tai voi mennä Linnanmäen laitteisiin? Nyt voit virtuaalisesti! Tervetuloa kokemaan tunti hauskanpitoa hyvässä seurassa pe 23.9 klo 14.15 (osa 1.) ja pe 30.9 klo 14.15 (osa 2.), ravintola-salissa. Ennakkoilmoittautumiset, kiitos. KOULUTUKSET (ei ikärajaa): loppusyksyn aikana tarjoamme ilmaisia koulutuksia joka toinen maanantai klo 13-15 ikääntyneiden kanssa työskenteleville tai toimiville, ja kaikille kiinnostuneille. Syksyn aiheina ovat: 3.10) Omat vahvuudet hyvinvoinnin lähteenä, 17.10) Moninaisuus voimavarana, 31.10) Mindfulness, 14.11) Kinestetiikka-info ja 28.11) Kun näkö heikkenee. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen, kiitos. KUVAUS-RYHMÄ ”Minä ja Suomi” (yli 65-vuotiaille): Vuonna 2017 Suomi täyttää 100v. Sen kunniaksi haluamme tuottaa videokuvauksia. Aiempaa kokemusta ei vaadita, eikä teknistä osaamista ainoastaan kiinnostus asiaan. Tähän ryhmään kaivataan lisää osallistujia! SUOMI 100v -MUISTELURYHMÄ (yli 65-vuotiaille): reilun tunnin ajan Iidan-tuvassa klo 14.45 keskiviikkoisin 21.9, 5.10, 19.10, 2.11, 16.11 ja 30.11. Ennakkoilmoittautumiset, kiitos. Kaikki toiminta järjestetään Käpylän pysäkillä, osoitteessa Ilmattarentie 2, Käpylä. Lisätietoa, ennakkoilmoittautumiset ja ryhmien vetäjä PETRI: 040-129 9953 tai petri.puroaho@kapyrinne.fi KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Taulukauppiaat kirjastossa JUHO KUOSMASEN elokuva Taulukauppiaat esitettiin Käpylän kirjastossa täydelle salille syyskuun alussa. Elokuvan jälkeen oli vapaata keskustelua ohjaajan kanssa. Illan juonsi Käpylän klubin toiminnanjohtaja Heikki Takkinen . Persis 70 vuotta ”Koskaan ei tarvinnut olla yksin” ”OOKSA MUN KAA?” oli tarpeeton kysymys viiskytluvun Persiksellä. Lapsia oli niin paljon, ettei yksin olo olisi edes onnistunut, vaikka joku sellaista olisi joskus tahtonutkin. Korttelissa vilisi pentuja kuin Vilkkilässä kissoja, yli viisisataa. Murto-osa tuosta laumasta on kuvattu tunnettuun kuvaan, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä 50-luvulla, kun Suurperheisten asuintaloja esiteltiin monisivuisessa artikkelissa. Tuo artikkeli on nähtävissä Persiksen kerhohuoneen seinällä Mäkelänkadun varrella. Onpa taloryhmä saanut oman kirjankin. Timo Puumalaisen toimittamaa Perhis Käpylä -kirjaa on vielä muutama kappale Käpylän Merkissä. Täällä kävi arvokkaitakin vieraita meitä ihmettelemässä, naureskelevat Maija Halenius, Irja Hakkarainen (o.s. Kaartoaho), Terttu Kuutamo (o.s. Tuominen) ja Kalle Murtomäki Persiksen 70-vuotisjuhlassa korttelin pihassa 20.8.2016. Suuressa taloyhtiössä riitti puuhamiehiä ja varsinkin -naisia jokaiseen lajiin. Oli urheilua ja kulttuuria, pelejä ja elokuvia, ja maankuulu äitikerho. Kertojat muistavat muun muassa rouva Sylvi Kekkosen vierailun Äitikerhossa. Sosiaalista asumista, mutta kylässä ei käyty Vaikka asuminen oli hyvin sosiaalista, niin tuon ajan tapoihin ei kuulunut vierailla toistensa kodeissa. Joskus pääsin Kisun keittiöön läksyjä tekemään, naurahtaa Terttu Kuutamo. M-portaan vintillä käytiin salaa. Kodit olivat kaikilla pienet, sänkyjä oli joka paikassa. Jokaisella Kun käpyläläisiltä 50-luvulla kysyttiin mikä oli Käpylän paras puoli, oli vastaus: ”Se on niin hyvä lapsille”. Kun taas kysyttiiin huonointa puolta, niin vastaukseksi saatiin: ”Täällä on liikaa lapsia”. Suurperheisten taloissa asui yli 500 lasta, joista vain pieni osa mahtui yhteiseen kuvaan. Nyt tuo 50-luvun alussa kuvattu joukko on jo kutistunut. Aikuisiksi kasvaneet lapset kokoontuivat juhlimaan 70-vuotiasta Persistä 20.8.2016. Petankkia Ranskassa KÄPYLÄLÄISET petankkiaktiivit Päivi Lehtonen ja Henri Palmqvist ovat voittaneet Suomen Pétanque Liitto ry:n järjestämät yksinpeluun edustusvalinnat. He lähtevät edustamaan Suomea yksinpeluun EM-kilpailuihin Ranskan Nimesiin marraskuussa. Päivi edustaa Suomea myös naisten kolmihenkisten joukkueitten EM kilpailuissa Bratislavassa syyskuussa. Täällä kävi arvokkaitakin vieraita meitä ihmettelemässä, kertoivat Maija Halenius, Irja Hakkarainen (o.s. Kaartoaho), Terttu Kuutamo (o.s. Tuominen) ja Kalle Murtomäki Käpylä-lehden päätoimittajalle Persiksen 70-vuotisjuhlassa korttelin pihassa. perheellä oli vähintään kuusi, seitsemän lasta. Ei sisällä olisi mahtunut leikkimään. Minä oli meidän perheen seitsemäs lapsi, sanoo Kalle Murtomäki. Siihen aikaan lapset olivat aina ulkona. Kerättiin lasipalloja ja kun löydettiin jonkun pois viskaama vanha purukumi, se syötiin uudestaan. Olihan se aika yök, mutta ei sitä silloin ajateltu. Pihalla oli keinut ja niihin oli aina jonot. Lapsia oli niin paljon, että joskus joutui jonottamaan kauankin. Kouluakin käytiin vuoroissa, muisteli Terttu Kuutamo. Sotalapsena Smålannissa, Ruotsissa ollut Seppo Pipinen on asunut talossa vuodesta 1947. Palatessani en osannut suomea ollenkaan, mutta täällä taas opin, hän sanoo. Raveihin mentiin ilmaiseksi jonkun vanhemman tai perheen mukana, kysyttiin, että saanko tulla teidän kanssa, muistelee Kalle Murtomäki. M-talon Leskassa näytettiin ennen levareita. Nyt se on taas kerhotilana, esittelee talotoimikunnan puheenjohtaja Kalle Lahtinen . Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuvat HENRY STRENG, LIESIMAA ja KATJA KARJALAINEN Kuva Toivo Koivisto
6 K äpylä-lehti 21.9.2016 MONINAINEN NAINEN Päivä itsensä naisiksi mieltäville la 8.10. klo 10–15 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15. Klo 10 Kahvi; Klo 10.30 Maailma-kuoron konsertti; Klo 11 Keskustelu: Nojatuolimatkalla naisten arkeen ja uskoon. Klo 12 Lounas; Klo 13 Toimintakanavat: Luova tanssi, Askartelu, Keskustelu päivän teemasta, Yhteislaulu; Klo 14 Messu. Lisäksi koru-, laukkuja asustekirppis (lahjoitukset Oulunkylän tai Maunulan kirkoille), hierontaa, Sacrumin kirjapöytä ja tietoa Naisten Pankista. Maksuton, ei ilmoittautumista. Poikkea tai vietä koko päivä! Ilmoita lastenhoitotarpeesta ennakkoon Maija Pesonen-Kareiselle, p. 09 2340 5328, maija.pesonen-kareinen@evl.fi. Järj. Oulunkylän seurakunta, Oulunkylän Martat ja vapaaehtoiset. Tervetuloa! Lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Klo 11–12 Nojatuolimatkalla naisten arkeen ja uskoon Kuka määrittelee naiseuden rajat? Kuka saa puhua kenenkin puolesta? Mitä feminismi merkitsee juuri nyt? Vieraina antirasistisen blogin kirjoittaja Koko Hubara, muslimiaktiivi Nahla Hewidy ja kirkkoherra Ulla Kosonen, juontajana Marjaana Toiviainen. Vapaa pääsy, tervetuloa! MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA sunnuntaisin klo 12 Su 25.9. klo 12 Messu. Pelkonen, Mäkiö. Su 2.10. klo 12 Messu. Albekoglu, Helenius. Keittotarjoilu. Su 9.10. klo 12 Messu. Kosonen, Pesonen-Kareinen. Su 16.10. klo 12 Messu. Leinonen, Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Su 23.10. klo 12 Messu. Savik, Helenius. KÄPYLÄN KIRKOSSA TAPAHTUU Käpylän kirkon lähetyspiiri maanantaisin klo 17. Käpylän kirkkokuoro tiistaisin klo 18.30–20.30. Helenius. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Päiväkerho Käpylän kirkolla klo 8.30–11.30 joka ma, ti ja to. Kysy vapaita paikkoja 050 380 3466. Perheiden tanssituokiot perjantaisin ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola. Maksuton, vapaa pääsy. Naisten kirjallisuuspiiri ke 28.9. klo 18. Aihe Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa. RYHMÄT VOUDINTIE 4 B -KERHOHUONEELLA Kehitysvammaisten kerho parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Koskelan lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 17. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13. MUUTA Viheriä vilja vainioilla nukkuu -konsertti su 25.9. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Katja Mäkiö, mezzosopraano ja Emma Lauma, piano. Pylkkänen, Granados, Beethoven. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rippikoulut: Vuoden 2017 rippikouluihin ilmoittautuminen on käynnissä 1–31.10. Lisätietoa: mestat.fi/rippikoulu tai Johanna Elo, johanna.elo@evl.fi, p. 050 3745 136. Enkelien sunnuntain perhekirkko su 2.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Erityisesti lapsiperheet tervetuloa! Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 16.10. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Luther-virret alkaa! Kouluikäisten leirit ja retket, ilmoittautuminen ja lisätiedot hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen/. Valitse valikosta ensin Oulunkylä ja sen jälkeen tilaisuus johon ilmoittaudut. Tied. 050 380 4123. Tarinateatteri ja voimauttava valokuva oman hengellisen kasvun tukena to 6.10.–10.11. (ei vkolla 42) klo 17.30–19.30 Oulunkylän kirkolla. Osallistujat (max 8) haastatellaan puhelimitse. Erityisosaamista ei vaadita, kiinnostus riittää. Ohjaajat Tarinateatteri Pyhä Solmusta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Terhi Lahdensalo p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi. TILAA OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN UUTISKIRJE! YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto , Teinintie 10, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 Huom . virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko , Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Oulunkylän seurakunta, ogelinsrknuoret ”SAKSALAINEN KYPÄRÄ pelasti miun hengen”, sanoo isä ja nousee vaivalloisesti sängystä, alkaa työntää ooppeliaan (rollaattoria) keittokomeron suuntaan kahvinkeittoon mennäkseen, mutta jääkin kynnykselle seisomaan ja kertoo mieleen juohtunutta tarinaa eloisasti, silmät kirkkaina. Noin alkaa lokakuulla 1999 muistiin merkitsemäni kertomus parikymmenvuotiaasta isästäni etulinjassa. Paperi löytyi, kun järjestelin arkistojani. ”Meillä ol saksalaiset kypärät, mutta mie inhosin kypärää. Miulla mäni soassa toisesta korvasta kuulo, kypärä ol painava ja heikensi suuntatajua. Mutta kerran Maaselässä mie panin sen päähän, ja just sillon tuli tärksy ihan viereen, kimpos jostakin vasemmalle puolelle päätä. Jos ei olisi ollu kypärää, olisin kuollut.” ”Rupesitko käyttämään kypärää?” minä kysyin. ”En! En sitä ennen enkä sen jälkeen.” Isä tarttui rollaattoriin ja ohjasi ooppelin hellan luokse, valutti vettä kahvipannuun ja kertoili: ”Ne sannoo, että yks suomalainen vastaa sattaa ryssää. Ei se ihan niinkään ole, kyllä herra venäläinen teki hyvät asseet, sottaa mie kävin niitten puoliautomaatilla. Oma ase, pystykorva, hajos kässiin ja siin mie sit olin asseetomassa palveluksessa. Meitä ei ollut kuin kourallinen miehiä ja eikös yks kaveri menettänyt hermonsa, peitti pään käsillään ja pyllistel vaan kannon päällä. Mie potkasin sitä perseelle ja huusin, että ammu, ammu. No ampuhan se sitten pari kertaa, mutta putos taas maahan rähmälleen. Pakko se ol lähettää siviiliin.”Isän, joukkueenjohtajan, tarina jatkui: ”Mie menin teltalle rinteeseen, meijän asemat ol suolla, ja ku mie kävelin polkuu pitkin, näin maassa kuolleen venäläisen, niin nätin ja nuoren. Mut avot, ko sillä ol kommee puol´automaattinen kivvääri! Mie otin sen ja lähin tarkkuuttammaan, että miten se ampuu. Meill oli harjotuspaikka hiekkatöyräällä, Klubiaskeja myö pantiin rinteeseen ja ammuttiin. Mie osuin kaikkiin keskelle ja ku siinä sattu olemaan kapteeni, ymmärrätkös sie, että komppanian päällikkö, niin se siinä kahteli miun ampumistain ja sano, jotta tuosta saapi tarkkuusampujamerkin. Missä se sekin lienee?” tuumi isä. Kahvi valmistui, minä sain kattaa pöydän, juttu jatkui: ”Mutta vaikka ne venäläiset yhtä ja toista osaskii, niin Maa-selässä ne ol typerii. Ol kevät, maaliskuuta, ja joka aamu ne alotti sen ampumisen. Myö pojat pantiin hanttiin ja tapettiin niitä oikein urakalla. Ja kun ilta tul, ne lopetti. Sit myö iltayöstä kuultiin, kun juna puuskutti asemalle ja toi täydennystä. Ja sama peli alko taas aamusta, ne ampu ja myö ammuttiin. Jos ne olis pitäneet muutaman päivän taukoo ja hyökänneet sitten moninkertasella voimalla, ne olis liiskanneet meijät tunnissa. Vaan eipä niillä välähtänyt!” isä sanoi ja naurahti tyytyväisenä. Samoista papereista löytyi toinenkin tarina, sitä isä ei ollut kuulemma koskaan kertonut kellekään. Ollessaan neljäntoista isä sai kutsun kaverinsa luo maalle jonnekin Sortavalan lähettyville. Pojat lähtivät metsälle, ottivat luodikot mukaan, toinen kulki lammen toista rantaa, toinen toista. Isä äkkäsi linnun sadan metrin päästä, tähtäsi ja ampui. Samassa tuli kaverikin näkyviin, mutta hän lyyhistyi maahan; isä oli varma että oli osunut häneen. Kesti monta kammottavan pitkää minuuttia, ennen kuin poika ilmaantui näköpiiriin: hän oli vain kompastunut. Isä näki kuulemma tilanteesta vuositolkulla painajaisia, mutta siihen jäi metsästys. Taidanpa ottaa vanhat kansiot yöpöydälle, ties mitä sieltä löytyy. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Isän kertomaa SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Tilitoimisto R.Turtiainen Oy OTETAAN VASTAAN LAHJOITUKSIA Heseva-koti on voittoa tavoittelemattoman Gaius Säätiön ylläpitämä palvelutalo Käpylässä. Palvelutalon seitsemässä ryhmäkodissa asuu yhteensä 94 muistisairasta asukasta. Olemme lähteneet elävöittämään ryhmäkotiemme sisustusta ja toivoisimme lahjoituksena iäkkäiden palvelutaloon sopivia tavaroita ja esineitä, kuten kampauspöytiä, hattuja, käsilaukkuja yms. Kiitollisena otamme lahjoitukset vastaan! Yhteydenotot: toimistonhoitaja Kaija Kemppainen, puh. 050 463 7374 tai kaija.kemppainen@gaius-saatio.fi Sotilaspojat ja pikkulotat kukittivat kiven Taivaskalliolla Pääkaupunkiseudun sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekilta kukitti Taivaskalliolla olevan muistopaaden 25.8.2016. Kiltalaisten keski-ikä on jo 80:n paremmalla puolella, mutta vielä parisenkymmentä alkuperäistä Taivaskallion ilmatorjuntaan osallistunutta saapui paikalle. PÄÄKAUPUNKISEUDUN sotilaspoikien ja pikkulottien perinneyhdistys ry laski taas elokuussa sinivalkoisen kukkalaitteen Taivaskallion laelle pystyttämälleen muistopaadelle. Kolmensadan jäsenen yhdistyksestä oli vielä parisenkymmentä jaksanut kivuta kalliolle, jolla he turvasivat Helsinkiä sodan aikana 1944. Vihreät liput kuuluvat ruotsinkieliselle sisarjärjestölle Traditionsgillet för Mellannylands Soldatgossar och Flicklottor. Myös he osallistuivat niin ilmatorjuntaan kuin kukkienlaskuunkin. Tämä paasi, jolle kukat nyt laskimme, ei ole alkuperäinen kivi, jonka viisi vuotta sitten pystytimme, kertoi sotilaspoikien puheenjohtaja Hannu Saloniemi . Ilkivallan vuoksi jouduimme pystyttämään uuden. Varastetulla kaivinkoneella oli alkuperäinen neljän tonnin painoinen kivi vyörytetty Taivaskalliolta alas laaksoon, josta sen nostaminen olisi ollut liian työlästä. Kaupunki ja Stara ystävällisesti tuli avuksi ja sotilaspojat ja pikkulotat saivat uuden muistopaaden. Sotilaspojat olivat lukiolaisia, jotka tulivat turvaamaan Helsingin ilmatorjuntaa, jotta asevelvolliset voitiin lähettää sotarintamalle, kertoi Saloniemi. Arvostus kuuluu myös Suomen naisille, jotka tekivät miesten työt, kun miehet olivat rintamalla. Pikkulotat työskentelivät mm. sairaaloissa. Sota-ajan työtehtävissä oli noin 100.000 nuorta. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva VESA HYTÖNEN
7 K äpylä-Lehti 21.9.2016 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2016 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 65 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 M arlee na • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Takaikkuna • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo EHDOTIN KÄPYLÄLÄISELLE TALOYHTIÖLLE , että iltaisin ja öisin lukossa olevat portit pidettäisiin auki kävelijöille ja pyöräilijöille. Taustalla oli yhden käpyläläisen yhteydenotto. Henkilö soitti ja kysyi, voisiko kaupunginvaltuutettu tehdä asialle jotain. Soittaja oli huolissaan tapauksesta, jossa autoilija ajoi jalankulkijan päälle vain siksi, ettei tykännyt vapaasta kulkemisesta pihan läpi. Ehdotus porttien pitämisestä auki sai taloyhtiössä kannatusta, mutta herätti myös vastustusta. Huolena oli esimerkiksi läpikulkuliikenteen ja ilkivallan lisääntyminen. Itse näen asian niin, että ilkivaltaa ehkäistään parhaiten avoimuudella toivottamalla vieraat tervetulleiksi. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden läpikulkuliikenteen taas on vaikea kuvitella haittaavan ketään. Autoilu on tietysti eri asia. Mietin asiaa samalla jo paljon pidemmälle. Mitä jos pihojen lisäksi avaisimme joskus myös kotimme vieraille. Esimerkiksi mummoni oli orpo ja hylätty huutolaislapsi, jota hakattiin ja pakotettiin pakkaseen nukkumaan, kun hän söi nälissään hoitamiensa lasten ruokaa. Kovista kokemuksista huolimatta tai ehkä juuri siksi mummollani riitti rohkeutta auttaa muita. Muistan kuinka mummolan piha ja ovet olivat aina auki kulkureille ja romaneille. Ja niitä Pohjanmaalla Kannuksessa omassa lapsuudessa vielä hyvin riitti. Pieneen tupaamme saattoi majoittua kulkuri useaksi viikoksi tai suuri romaniperhe muutamaksi yöksi. Kun sisälle ei enää mahtunut, pystytettiin pihalle teltta vieraille. Ystävältäni kuulin, että Turussa oli pidetty hänen kotikadun ja asuinalueen avointen ovien päivä. Naapurit olivat päässeet tutustumaan toisiinsa ja vierailemaan vapaasti lähialueen muissa asunnoissa. Mitä jos kokeilisimme samaa Käpylässä? Avataan pihamme ja ovemme tuntemattomille naapureille. Helsingissä on jo esimerkiksi ravintolapäiviä, siivouspäiviä ja vaikka mitä. Mahtuisiko tähän yksi teemapäivä lisää. Naapuripäivänä jokainen halukas voisi avata ovet vieraille ja samalla tutustua itsekin lähialueen asukkaisiin sekä heidän pihoihin ja koteihin. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen hyvinvointi eivät synny itsestään. Se tehdään konkreettisilla teoilla. Ehkä naapuripäivän myötä Helsingistä voisi tulla vielä hiukan hauskempi ja turvallisempi paikka olla, asua ja viettää aikaa yhdessä muiden kanssa. LEO STRANIUS kansalaisaktivisti, ympäristöjärjestön toiminnanjohtaja ja käpyläläinen perheenisä Avataan pihat ja ovet ulkopuolisille Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Mikäli olet oikeutettu Kela-korvaukseen tarkastuksesta, vähennetään se vielä tarkastusmaksusta. Ei koske erikoishammaslääkärin tarkastusta. Voimassaoloaika 1.-31.10.2016. Syystarjous 39 € Hampaiden tarkastus (norm. 54,50€) F Y S IO T R E E N A R I • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Parturikampaamo • Jalkaterapia • Ripsiteknikko Koskelantie 24, Käpylä 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju 040-9612 310 www.fysiotreenari.com Käy tykkäämässä meistä facebookissa! Tule Partioon! Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni, mutta pippurinen porukka. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään. Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Väinölänkatu 11 G, Käpylässä. Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää! Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii lippukunnan puheenjohtaja Katariina Kultapuro, p. 040-542 1791 tai kultapuro.post@gmail.com (saat s-postilla parhaiten yhteyden). Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.? Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt
8 K äpylä-lehti 21.9.2016 Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Puh.(09) 875 1868 Ma Pe 10-18, La 9-14 SYKSYN SYKSYN UPEITA UPEITA UUTUUKSIA UUTUUKSIA SUORAAN SUORAAN ITALIASTA! ITALIASTA! Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 aninkainen.? ASIAKKAANI ETSII Oulunkylä, Paloheinä, Pakila alueelta omakotitaloa, erillistaloa tai rivitalon päätyhuoneistoa 3-5 h + k. Asunto voi olla hyväkuntoinen, tai pientä pintaremonttia vailla. Voisiko sinun kotisi olla asiakasperheeni uusi koti? SAMI AITTOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 551 0450 PIA SALENIUS Myyntineuvottelija Puh. 050 366 3335 TUULA SAARMILA Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 050 375 7883 MERJA RÖNKKÖ Kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT Puh. 050 360 8290 SUOMALAINEN – PAIKALLINEN – YKSITYINEN – AVAINHENKILÖIDENSÄ OMISTAMA – NOPEA – TEHOKAS – LUOTETTAVA – SUOMEN NÄKYVIN KIINTEISTÖNVÄLITYSKETJU PÄIVÄSSÄ Ä Ä Ä Ä Ä Ä Asuntosi hinta-arvio ANINKAINEN.FI ARVO ANINKAINEN ARVO -palvelun kautta saat tietää asuntosi ja asuinalueesi hintatason erittäin helposti ja nopeasti. Arvion tekee aina ammattitaitoinen välittäjämme, ei tilastoja tutkiva kone. PALVELU ON MAKSUTON. ANINKAINEN.FI ARVO Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA!