Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 28.10.2020 69. vuosikerta painos 15 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Lina Julkunen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine , suukirurgia • Erika Laukkanen , juurihoito Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 Koskelantie 9 • Puh. 757 2954 Katso lisää www.oldsophie.fi Tarjous: 2 kpl. 2 kpl. Metsästäjänleike 18,Metsästäjänleike 18,Voimassa klo 15 20 ma to 30.11. saakka. AVOINNA nyt joka päivä 10-23 kunnes toisin sallitaan (anniskelu päättyy klo 22) Saatavilla myös LAHJAKORTTEJA RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Lounas ma-pe 10.30-14 Avoinna: ma-pe 10.30-22, la 11-22, su 12-22 Valoa näkyvissä Juhlavuosi jatkuu vielä ensi vuonnakin KORONA eli covid19-virus on kiusannut meitä maaliskuusta lähtien. Olemme joutuneet rajoittamaan elämäämme monin tavoin, etätöihin ja kotikouluun, naamioitumaan maskeihin ja turvavälien vuoksi eroon lähimmistämme. Jokainen on jo kyllästynyt tähän tilanteeseen. Vai onko? Onko kaikki ollut pelkkää pimeyttä? Vai voisiko valo jo kajastaa? Koronasta huolimatta olemme saaneet nauttia yllättävän monesta Käpylän 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumasta. Ja lisää on luvassa. Juhlimme vielä koko ensi vuoden! Kahteen kertaan siirretty pääjuhlakin vietetään juuri ennen kuntavaaleja huhtikuussa 2021. Myös Käpylän kyläjuhliin päässemme kesän aluksi. Korona pidensi juhlavuoden kahteen vuoteen! Kuva ANTS VAHTER Taas kukkia Käpylään PIHAJA PUUTARHARYHMÄ istutti taas kukkia Käpylän kaunistukseksi. Aleksis Kiven päivänä, 10.10. vapaaehtoiset kokoontuivat lapioineen Otto-Iivari Meurmanin puistoon. Kuva MERVI MÖLSÄ Tervetuloa niin uudet kuin vanhat asiakkaat Soita! 044 239 68 20 | Koskelantie 40 Avun löydät SUHK Käpylästä, jossa sinua palvelee ammattitaitoinen henkilökunta. Lämpimästi tervetuloa osoitteeseen Väinölänkatu 2 (katutaso)! Varaa aikasi osoitteesta www.suhk.fi tai numerosta 010 29 22 026 Hieronta Urheiluhieronta Fysioterapia SUHK mama Akuuttia kipua? Jatkuvaa kireyttä? Puoli vuotta pelkkää pimeyttä? Rakkaudesta raaka-aineisiin • Pohjolanaukiolla ma-ti 9-15 • ke-to 9-20 • pe-la 10-22 Saurahuoneen Glögikausi alkaa jo ensi viikonloppuna! • Aamiainen ark 10 € • Lounas ark 10 € • Brunssi la 15 € Myös mukaan. Aah terästettynä tai ilman. Terassimme on auki koko talven.
Vaalihuumaa 28.10.2020 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 69. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla TUOLLA ISOSSA MAASSA ovat nyt maailmankirjat sekaisin ja hullunmylly täydessä käynnissä. 3.11. valitaan presidentti, joka on joko entinen presidentti tai entinen varapresidentti. Mitä sen jälkeen – sitä ei kukaan voi tietää. Koska kumpikin ehdokkaista on jo iäkkäämmän puoleinen, ovat katseet suuntautuneet myös varapresidenttiehdokkaisiin terävämmin kuin monesti aiemmin. On hyvinkin mahdollista, että tämä nousee tä tekevää väkeä. Joukossa on niin ”Trumpin morsiamia” kuin pohjoisen pahapäisiä osuuskunta-aatteen ja ammattiyhdistysliikkeiden koulimia tiukkoja demokraattejakin. Monet ystävistäni asuvat Michiganissa ja Minnesotassa, näissä suurimmissa suomalaisosavaltioissa. Poliisin Minneapolisissa ampuman mustan George Floydin kuolema puhkaisi kuplan ja sai aikaan valtavan vyöryn. Koska ystäviini ja sukulaisiinikin kuuluu myös fintiaaneja, olen seurannut heidän kamppailuaan reservaattiensa olojen ja omien oikeuksiensa puolesta, heidän mielenosoituksiaan ja osallistunut jokuseen social powwow´hin, joihin on koronan aikana päässyt mukaan netin kautta kaikkialta maailmasta. Uskon, että näillä tapahtumilla on suuri vaikutus äänestyskäyttäytymiseen. Se väki, joka ei aiemmin juuri vaaleista piitannut, on nyt aktivoitunut. Olen kuullut tarinoita tuntien odotuksesta äänestyssalien edustalla. Eräs äiti ohjeisti kitisevää lastaan: ”Me jonotamme siksi, että saamme äänemme kuuluviin, ettei poliisi tai kukaan muu lyö sinua siksi, että olet musta.” Poikani oli vaihdossa Pohjois-Carolinassa, joka kuuluu etelävaltioihin. Siellä näin, ettei etelän ja pohjoisen raja ole täysin sulkeutunut vieläkään. Raamattu-vyöhykkeellä äänestyskäyttäytymisen saattaa ratkaista pelkkä abortinvastaisuus. Meillä Suomessa valmistaudutaan kuntavaaleihin. Puolueet etsivät parhaillaan ehdokkaita. Ei mene kauan, kun vaalijulisteet taas ilmaantuvat Käpylänkin katujen varsiin. Some-kiivailu ja kansan kahtiajakautuminen näyttää kiihtyvän täälläkin. Saa nähdä miten se vaikuttaa siihen, ketkä päättävät Helsingin ja muiden kuntien asioista kevään 2021 jälkeen. EIJA TUOMELA-LEHTI kapylalehti@outlook.com Käpylän kiva juhlavuosi koronasta huolimatta Valkoisen talon ovaalihuoneeseen kesken kauden. On jopa mahdollista, että Yhdysvallat saa tätä kautta ensimmäisen naispresidentin, jos Kamala Harris onnistuu Joe Bidenin vanavedessä saavuttamaan äänestäjien luottamuksen. Se olisikin ennenkuulumaton voittokulku – nainen ja vielä värillinen vallassa! Kuten olen monasti tällä palstalla kertonut, on minulla sukua tuolla mantereella vähintään yhtä paljon kuin tällä puolella rapakkoa. Siitä johtuu kiinnostukseni. En väitä olevani minkäänlainen asiantuntija näissä tai muissakaan politiikan tai historian aiheissa. Kaikki ajatukseni perustuvat tavallisen kansan mielipiteisiin. Seuraan asioita ruohonjuuritasolla. Vaikka sukulaisissani on jokunen hyvinkin menestynyt kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttaja, on suurin osa näistä nuijapäällikkö Jaakko Ilkan ja Härmän häjyjen jälkeläisistä, Paltamon jättiläisistä puhumattakaan, aivan tavallista työDET FINNS SÅ MÅNGA SAKER jag skulle sagt o gjort... kirjoitti Tove Jansson Höstvisan ensimmäisessä säkeistössä. Yksi niistä monista asioista, joita olisi pitänyt tehdä, oli toivottaa tässä lokakuun alakerrassa käpyläläiset mukaan marraskuun pääjuhlaamme. Pieleen meni. Olisi helppoa jatkaa luettelemalla liuta lisää vaikeuksia ja rajoituksia, joita korona on meille kaikille aiheuttanut. Mutta niitä on päivitelty ja valiteltu jo riittävästi eri yhteyksissä, maskin takaa ja ilman, puhelimitse ja sähköpostilla sekä kaikissa mahdollisissa someryhmissä, joten mainitsen vain kaksi. Kesäkuun alussa ei ollut torstai toivoa täynnä, vaikka oli Toivon päivä. Silloin piti olla pääjuhla Karjalatalolla kakkukahveineen ja saman viikon lauantaina kyläjuhlat Pohjolankadulla, pihoilla ja puistoissa. Pääjuhla siirrettiin marraskuulle, mikä tuntui silloin keväällä olevan niin kaukana tulevaisuudessa, ettei ainakaan korona kiusaa. Tässä ollaan. Nyt on lokakuu, eikä ajatus supistetusta juhlasta innostanut: salissa siellä täällä maski naamalla istumassa muutama kutsuvieras, ohjelmasta jäljellä pieni tynkä ja osa siitäkin mahdollisesti vain kuvaruudun kautta. Ei satavuotiasta Käpylää voi silla lailla juhlistaa. Käpyläläisyyteen kuuluu iloinen yhdessäolo, rupattelu väliajalla kahvija kakkutarjoilun äärellä sekä ennen kaikkea tasokas ohjelma läsnä olevine esiintyjineen. Siksi siirsimme toistamiseen juhlan ajankohtaa. Nyt se on lauantai 10. huhtikuuta. Paikka ja aika ovat ennallaan eli Karjalatalo klo 14 -17. Olkoon korona silloin voitettu, ja koko maailma riisuttu maskeista. Teatteria ja tunnelmaa Jo tähän mennessäkin on juhlavuoteen mahtunut onneksi paljon, paljon iloa ja mukavia asioita. Heti tammikuussa nähtiin Ilvesteatterin juhlasarjan karnevalistinen I osa Käpyihmisiä ja helmikuussa II osa, vaikuttava audiovisuaalinen esitysinstallaatio Ruusu on minun lempikukkani. Sen toteuttivat paljasjalkainen käpyläläinen Ella Snellman ja työryhmä ikimuistoisella tavalla funkkiskirkossamme, muuttaen sen moniaistisesti vaikuttavaksi esitystilaksi. Katsojat saivat osallistua hienovireisesti ohjattuina ympäri kirkkoa huolella rakennettuihin symbolisiin puutarhajuhliin, jotka toimivat ”värikkäänä oodina ja rakkauslauluna kauneudelle, rauhalle ja sen hauraudelle.” Esityksen kruunasi tunnelmaan sopiva, yhteisesti toteutettu äänikuoro. Kukkia ja kunniaa Keväällä kukkivat komeasti viime syksynä talkoovoimin istutetut narsissit eri puolilla Käpylää. Pirkko Fihlman sai todella ansaitusti äitienpäivämitalin. Kaikki 100-vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat käpyläläiset julistettiin seuran vuosikokouksessa 27.2. Juhlavuoden käpyläläisiksi. Saimme tietoomme jo kevään aikana neljä: Laura Hietala (1918 2020), Rauha Kaarlonen (s.1920), Senja Rantanen (1916-2020) ja Silva Salvén (s.1920). Kaikki ehtivät onneksi saada juhlavuoden logolla varustetun kunniakirjan, myös kaksi vanhinta, jotka kuolivat heinäkuussa. Vuoden loppuun asti voi ”ilmiantaa” uusia sankarin luvalla tietysti. Käpylä100 logo Juhlavuoden hienosti koko aluettamme symboloiva, Tuija Rannikon suunnittelema logo on varmasti tullut käpyläläisille jo tutuksi. Se on herättänyt ihailua muuallakin ja löytyy niin postikorteissa kuin t-paidoissa ja kasseissakin. Logo kuvaa osuvasti Käpylää: Käärmetalo ja Olympiakylä edustavat kerrostaloja ja niiden välissä olevat eriväriset puutalot lehtipuiden katveessa Puu-Käpylää. Vuoden lippakioski Yksi vuoden kohokohtia on ollut kaupungilta adoptoidun Lippakioski100:n toiminta Vaakalinnuntien ja Mäkelänkadun kulmassa. Liikenteen melusta huolimatta se on palvellut erinomaisena infopisteenä ja kokoontumispaikkana, mistä kiitoksen ansaitsevat Käpylä-Seuran sihteeri Sinikka Varis ja miehensä, hallituksen jäsen Leo Sundström. Kioskilta on saanut kahvin ja herkullisten leivonnaisten lisäksi kaikkia juhlavuoden tuotteita ja muutakin Käpylään liittyvää: t-paitoja, juhlakasseja, kortteja, tarroja, pinssejä sekä Käpylä-viirejä, joita voi nostaa salkoon omalle tai taloyhtiön pihalle liehumaan. Shellin puoleisella ulkoseinällä on vihreä postilaatikko, josta voi milloin vain hakea viimeisimmän Käpylä-Lehden. Kalevalaiset sähkökaapit Ehdoton juttu on ollut myös ankean harmaiden sähkökaappien maalausurakka, josta suuri kiitos Terhi Kalloselle ja kaikille muille taiteilijoille. Kalevala-aiheisia kaappeja katselee nyt ilokseen katujen varsilla, ja mikä parasta, ne kaikki on koottu myös nettiin https://kapylansahkokaapit.net/. Sieltä löytyy selkeä kartta kaappien sijainnista sekä kuvat ja tiedot tekijöistä ja aihevalinnasta. Aivan upea juttu. Valokuvanäyttely Käpylän historiasta Käpylä-Seuran satavuotisjuhlien Valokuvaryhmän (Kille Vuorento, Martti Humppila, Toivo Koivisto ja Eero Isotalo) kokoaman hienon näyttelyn alueen historiasta avasi apulaispormestari Nasima Razmyar 15.2. ja muisteli samalla 20 ensimmäistä ikävuottaan täällä juhlivassa kaupunginosassamme. Näyttely on edelleen nähtävillä Käpy-Grillissä sen aukioloaikoina. Kirjastoillat Käpylän kirjastossa ehdittiin alkuvuodesta, ennen koronan vaatimaa sulkemista, toteuttaa kolme onnistunutta kirjailijavierailua: Leo Straniusta haastatteli kirjailija ja dramaturgi Laura Gustafsson kirjasta Ekoistin muistelmat, Monika Fagerholm keskusteli teoksestaan Kuka tappoi Bambin kääntäjä Laura Jänisniemen kanssa ja Tiina Piilolaa haastatteli kirjastoyhdistyksemme kantava voima Jarkko Eskola kirjasta Kalevalan naiset. Onneksi näiden jälkeen ehti vielä maaliskuun alussa esiintyä Helsinki-päivänäkin suoratoistona netissä nähty Runoryhmä. Ella Pyhältö ohjasi ja Marja Hakola käsikirjoitti riemastuttavan ja koskettavan esityksen satavuotisen Käpylän vaiheista, estradilla Marjan lisäksi Tarja Laiho, Heikki Laitinen, Mervi Mölsä ja Leena Ronkainen. Esityksestä on kooste nähtävillä myös nettisivuillamme https://kaupunginosat. fi/kapyla/runomatka/ ja myös ensi kevään pääjuhlassa. Syksyllä alkoi onneksi uudestaan kirjastoillat, vaikka osallistujamääriä piti rajoittaa. Elokuussa oli Viljami Puustinen kertomassa kirjastaan Veljekset Gallén. haastattelijana Helena Ruuska, sitten Kai Ekholm kirjastaan Jörn Donner – kuinka te kehtaatte, haastattelijana Olli Alho ja syyskuun lopussa Marjut Helminen kirjasta Pilven piirtäjä, haastattelija Pirjo Aaltonen. Tätä kirjoittaessa viimeisin oli 6.10. Sakari Katajamäki, aiheena Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen ja haastattelijana Satu Koskimies. Illan alussa jo perinteeksi muodostuneen Lukurauhan Käpylään julisti valloittavasti koululainen Amalia Martinez. Jos nyt alkaa harmittaa, ettei ole ehtinyt tai mahtunut kirjastoon, niin onneksi lähes kaikki nämä illat voi katsoa netistä (YouTube-Käpylänkirjasto). Toivottavasti loppuvuoden vierailutkin saadaan toteutettua. Enkä malta olla vihjaamatta, että Puu-Käpylän arkkitehtuurista on valmistumassa kirja, jotka tekijät esittelevät tammikuun kirjastoillassa. Kiitos konsertista! Maailmallakin tunnettu ja monia palkintoja kerännyt Philomela-kuoro onnitteli elokuussa 100-vuotiasta Käpylää komealla konsertilla Posteljooni-talon pihalla Marjukka Riihimäen johdolla. Yleisön joukossa oli myös hänen puolisonsa Ilmo Riihimäki, itsekin ammattimuusikko, joka asui ihan vieressä, ns. opettajien talossa, koko lapsuutensa ja nuoruutensa. Käpylän Elävä Joulukalenteri Kevään ilonaiheisiin kuului myös se, että opetusja kulttuuriministeriö valitsi Museoviraston ylläpitämään Unescon Elävän perinnön kansalliseen luetteloon jo vuodesta 2009 toteutetun joulukalenterimme. Sen esittely löytyy nyt viraston sivuilta kolmella kielellä. Koronan aiheuttamista vastuksista huolimatta aiomme toteuttaa sen tänäkin vuonna. Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -hanke on myöntänyt jopa avustusta. Mukana on jo suunnitteluvaiheessa koululaisia, ja teemana on Mennyt aika ja tulevaisuus. Lyhdyt syttyvät siis jälleen joka ilta joulukuussa kirjaston rappusilla kello 18 ja paljon muutakin on luvassa. Kylätalo Käpylään Koko vuoden olemme keränneet nimiä sekä netissä että kioskilla saadaksemme kaupungin joko vuokraamaan tai myymään tyhjäksi jääneen entisen poliisiaseman ja sittemmin vuosikymmeniä päiväkotina toimineen sinisen talon osoitteessa Pohjolankatu 3-5. Käpylän yhdyskuntaklubi, Käpylä-Seura sekä oman tilan hankkimista varten perustettu Käpylän kylätilayhdistys luovuttavat lokakuun lopussa adressit Anni Sinnemäelle ja marraskuussa on lisäksi etätapaaminen asiaa käsittelevien virkamiesten kanssa. Kiitos kaikille allekirjoittaneille ja peukut pystyyn, että vihdoin saamme oman talon turvaamaan kaikkien käpyläläisten vapaaehtoista harrastusym. toimintaa. Tärkeintä on yhdessäolo! Tämän juhlavuoden tunnuslauseeksi haluan lainata alussa mainitun iki ihanan Syyslaulun loppusäkeistöä ja nimenomaan alkukielellä. Esko Elstelän suomennos laulusta on erittäin hieno, mutta mielestäni juuri tämän kohdalla se ei ihan tavoita ydinajatusta. Melodiaan sopimaton ja muutenkin kömpelö olisi suorakin käännös: Tärkeää on vain sydämen ilo ja että saamme olla yhdessä toistemme kanssa. Siksi på svenska: En enda sak är viktig och det är hjärtats lust och att få vara samman med varandra. TINTTI KARPPINEN Käpylä-Seura ry:n puheenjohtaja OMASTADI ON osallistuvaa budjetointia, jossa Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Yhteiskehittämisvaiheessa ideoista kehitetään yhdessä toteutuskelpoisia ehdotuksia. Syksyllä 2021 helsinkiläiset äänestävät ehdotuksista ja kaupunki toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset. Ideoinnista äänestykseen Osallistuvan budjetoinnin vaiheet: Ideointi: kuka tahansa voi tehdä parantamisehdotuksia Helsingin kaupungille. Yhteiskehittäminen: ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia ehdotuksia. Kaupungin asiantuntijat tekevät ehdotuksille kustannusarviot. Äänestys: kaikki 12 vuotta äänestysvuonna täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset voivat äänestää. Toteutus: kaupunki toteuttaa kaikilta alueilta eniten ääniä saaneet ehdotukset. Ideat piti jättää 25.10.2020 mennessä. Käpylä-Seura ehdotti Käpylän kylätalon hankkimista. Samaa yritettiin jo viime vuonna, mutta se hävisi äänestyksessä Arabianrannan tekonurmelle. OmaStadin määräraha jakautuu suurpiirien kesken asukasluvun mukaan. 20 prosenttia summasta on varattu Helsingin yhteisille eli koko kaupunkia koskeville ehdotuksille, jotka eivät ole sidottuina vain yhteen suurpiiriin. Käpylä kuuluu Keskiseen suurpiiriin, Vanhankaupungin alueeseen jossa on jaossa rahaa 1 040 790 €. Tähän kuuluvat myös Arabianranta, Koskela, Kumpula ja Toukola Käpylän lisäksi. Kaikki 12-vuotta äänestysvuonna täyttävät, ja sitä vanhemmat helsinkiläiset ovat äänioikeutettuja. Äänestäminen tapahtuu sähköisesti omastadi.hel.fi -sivustolla. OmaStadi – osallistuva budjetointi
28.10.2020 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 18. päivä. Aineisto toimitukseen 6. marraskuuta mennessä. NÄKÖALAPAIKKANI 1950-luvulla sijaitsi Käpyläntien, Intiankadun ja Koskelantien kulmassa. Kolmannen kerroksen ikkuna ehkä muovasi minuun ylhäältäpäin tarkkailevan asenteen. Pikkupoika näki Malmilta pörisevät urheilukoneet, Kumpulaan hoippuvat humalaiset, risteyksen kiehtovat kolarit, ulkoilevat koirat, kallioisen metsän huojuvat puut sekä Vantaan takaa siintävät talot. Moni naapuri oli muualta tullut. Isäni tausta viittasi Vihtiin ja Mäntsälään, äidillä Kainuuseen ja Turkuun. Vanhempani olivat tilanhoitajina Mäntsälässä, mutta menettivät pika-asutuslain kourissa niin työnsä kuin asuntonsa, kun talo luovutettiinkin karjalaisille. Käpylässä äiti työskenteli osastonhoitajana Koskelan Kunnalliskodissa, isä kirjastoja matkatoimistoaloilla. Läheiseksi paikaksi tuli monivuotisen hoitotätini koti Iitintie 3:ssa. Niillä kulmin tapasin ruotsinkielisiä ikäihmisiä, he jos ketkään olivat alkuperäisiä helsinkiläisiä sukupolvien takaa Koskelasta. Muualta Suomesta vierailuilla käyneet serkut eivät nähneet Käpylän kauppalamaista omintakeisuutta. He saapuivat nimenomaan Helsinkiin, jota heille auliisti esiteltiin. He elivät kateellisessa käsityksessä, että minä käyn kuukausittain Linnanmäellä ja viikoittain Korkeasaaressa. Tunsin ja tunnen itseni käpyläläiseksi, mutta helsinkiläistä saati stadilaista identiteettiä en koskaan omaksunut. Asun Karkkilassa kokien itseni laajemmin uusmaalaiseksi. Ei se sulje pois Käpylää. Olivatpa kirjailijan henkilöt keitä hyvänsä ja maisemat mitä tahansa, hän kirjoittaa itsestään, tutuista ympäristöistä. Mielessä on raitiovaunun vonkuna Pohjolankadun kaarteessa, paloautojen ulvonta niiden ampaistessa vauhtiin, höyryveturin lempeä kivihiilentuoksu Käpylän asemalla. Ja lemu, joka nousi Käpyläntien, Koskelantien ja sairaalan välisen peltokolmion viemäriojasta. Toki se kelpasi luontoretkeksi. Kuten Käpyläntie 2:n kukkivat ja marjovat ruotsinpihlajat. Tai Koskelan, Untamon ja Joukolanteiden välisen puiston varpusten tirskunta piikkipensaissa, kun niille vietiin kauraryyniä. Unohtamatta Kullervonpuiston kaakkoispuolella Skanskan työmaan sittemmin tuhoamaa isoa siirtolohkaretta, jonka päälle oli lysti kiipeillä. Matkakirjat vievät kaukomaille, mutta romaaneissani Käpylä on esillä. Omaelämäkerrallisessa tetralogiassa Aurinko katsoo taakseen (Atena 1999), Radan varrella varjo (Atena 2003), Kuu jättää jäljen (Atena 2006) ja Taivaalla tutut tähdet (Edico 2012) asustelen Käpylässä. Parhaillaan kirjoitan isäni vaiheista trilogiaa Loivaa alamäkeä. Ensiosassa Nuoriherra (Robustos 2019) Käpylä vilahtaa rautatieseisakkeena, eletään varhaisia aikoja. Toisessa osassa Tyhjää toimittamassa (Robustos 2020) käydään Käpylässä usein, ei vähiten sota-ajan Taivaskalliolla. Ja työn alla oleva kolmas osa kuvaa Käpylää asuinpaikkana vv. 1950 – 69. Opintie alkoi Intiankadun ja Limingantien kulmassa Margareta Winterin kaksikielisessä leikkikoulussa, sitten kansakouluissa ja lopulta Käpylän yhteiskoulussa. Koulumatkat eri suuntiin tekivät Käpylän tutuiksi, vallankin, kun oppikoulun moni liikuntatunti pidettiin Vanhan Käpylän ja Metsälän tienoilla. Ihmisellä voi olla monta läheistä paikkaa. Tunne syntyy sekä pidemmästä asumisesta että tiedostetuista juurista. Minulle tärkeitä ovat Karkkila, Vihti ja Mäntsälä. Sekä Turku, Kajaani, Upsala ja Québec. Vihdissä vietin kaikki lapsuussuvet ja muita aikoja, ehkä 30 % vuodesta, sinne isäni juurille muutin itsenäistymään. Käpylä pysyy mielessä tuoksuvina syysleimukukkina, talvisten katujen kolisevina lumiauroina ja keväisten naurulokkien yhtäkkisenä saapumisena Koskelan sairaskodin katolle. HANNU NIKLANDER kirjailija Muistot materiaaliksi Käpylän Kylätila taas ehdolla OmaStadi-äänestyksessä Käpylän Kylätilayhdistys ry esitti Käpylän entisen poliisiaseman/Päiväkoti Pellavan käytössä olleen kiinteistön osoitteessa Pohjolankatu 3-5 kunnostamista OmaStadihankkeena Käpylän asukastilaksi viime vuonna. Nyt on OmaStadi-äänestys taas alkamassa. Rahaa on jaossa kaupunkilaisten hankkeisiin 8,8 miljoonaa euroa. VIIME VUONNA meidän hankkeemme ei saanut riittävästi kannatusta. Äänestyksen voitti tekonurmi Arabianrantaan. Se rakennettiin ja on osoittautunut niin tarpeelliseksi, että käyttövuoroista on kova kilpailu. Nyt me yritämme uudelleen. Toivomme äänestäjien klikkaavan Käpylän Kylätila-hanketta tänä vuonna niin, että saamme talomme. Päiväkoti lopetti toimintansa kiinteistössä 30.6.2020. Tilakeskus on tiettävästi saanut toimeksiannon kiinteistön myymiseksi. Suojelukohde Pohjolankatu 3-5, entinen poliisitalo ja päiväkoti, on korkean tason suojelukohde ja kaavoitettu yhteisölliseen käyttöön. Käpylä-Seura ry, Käpylän Kylätilayhdistys ry ja Käpylän Yhdyskuntaklubi ry ovat esittäneet Kaupunkiympäristölautakunnalle sekä Kulttuurija vapaa-aikalautakunnalle, että kohteesta muodostettaisiin erikseen sovittavin järjestelyin Käpylän asukastila. Käpylä on noin 8000 asukkaan kaupunginosa ja kasvaa lähiaikoina huomattavasti täydennysrakentamisen myötä, mutta Käpylässä ei ole kaikille avointa kokoontumistilaa, vaikka alueella on erittäin vilkasta harrastustoimintaa. Käpylän Yhdyskuntaklubi on menettänyt osan toimitiloistaan ja jäljellä olevat tilat ovat toiminnalle epäkäytännöllisiä ja hajallaan. Kansalaisadressilla nimiä Yhdistykset ovat keränneet kansalaisadressia asian kannattajilta, ja adressissa on jo yli 1600 nimeä. Lisää nimiä kerätään edelleen esimerkiksi Kioski 100:lla sen ollessa auki. Toistaiseksi emme ole saaneet mainituilta lautakunnilta mitään vastausta 22.5.2020 jättämiimme kirjelmiin. Käpylän Kylätilayhdistys ry:n hallitus kokoontuu valmistelemaan vuoden 2020 vaalikokousta 6.11.Perhiksen vd-tilassa eli Mäkelänkatu 7882 M-talon pohjakerroksessa. Kokous alkaa etätapaamisella apulaispormestari Anni Sinnemäen kanssa. PEKKA HALTIA Käpylän Kylätilayhdistys ry:n puheenjohtaja Helsingin tulee vaalia kulttuuriperintöään ja kunnostaa vanhat, historialliset rakennukset asukastoimintaa varten. On häpeällistä ja sivistymätöntä, että niitä myydään. Talo sopii erinomaisesti yhteisölliseen käyttöön. Käpylä ansaitsee kylätilan. Olen asunut Käpylä/Koskela -akselilla yhteensä 9 vuotta, enkä aio lähteä täältä. Käpylässä on tilausta yhteisöllisyydelle, mutta tilat ovat puuttuneet. Käpylän kiska palvelee meitä käpyläläisiä kesäisin, mutta tarvitsisimme myös ympärivuotisen asukastilan, jossa järjestää toimintaa ja kokoontua vailla ostopaikkoja. Kumpulassa on kylätila ja Arabiassa kääntöpaikka Pellavan rakennus pihoineen tarjoaisi ihanat puitteet kaikenlaiseen toimintaan. Tontin ja talon myyminen hyödyttäisi vain jotakuta, kylätilatoiminnassa talosta tulisi Käpylälle uusi sydän. Hankkikaa rahankeräyslupa ja ostakaa talo kaupungilta. Ei kannata maksaa liikaa. Kaupunkilaiset tarvitsevat oman tilan! Kaikki Käpylään liittyvä on minulle tärkeää, sillä isoisäni rakentama talo on edelleen pystyssä Vipusentie 15. Itsekin asuin siinä 1947-68 Yhteisöllisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseen Käpylä tarvitsee oman kylätilan. Kiitos! Lähes kateellisena olen seurannut Kumpulan kylätilan toimintaa ja joihinkin rientoihin siellä osallistunutkin. Nyt toivottavasti saadaan vastaavaa aktiivista kylätoimintaa myös Käpylään! Avoimien ovien ja matalan kynnyksen osallisuutta ja osallistumista. Taidetta, liikuntaa, klubeja, juhlia ja kokoontumisia kaikenikäisille ja kaikenlaisille käpyläläisille oman tilan myötä. Vanhana kaupunginosana Käpylä tarvitsee arvoisensa tilan. Vanhaa täytyy vaalia ja elävöittää, sillä juuri nämä rakennukset tekevät Helsingistä mielenkiintoisen. Näkisin myös, että Käpylässä asuu sen verran kultivoitunutta populaa, että he osaavat arvostaa rakennusta eli pitää sen kunnosta huolta Terveiset! Missä vielä yhteisöllistä tekemistä ja siis oikeaa tekemistä, kuten esim. kylätalon pito, löytyy, ei viralliset tahot saa asettua poikkiteloin! Viralliset tahot ei nimittäin tästä maasta katoa, mutta vapaaehtoisvoimat alkavat olla harvinaista herkkua! Olen entinen käpyläläinen. Vuodesta 1958. Isäni kuoli Käpylässä 2011. Käyn ihastelemassa ja verestämässä muistoja Käpylässä säännöllisesti. Toivoisin, että minun aikanani poliisilaitoksena toiminut rakennus saisi asukikseen Käpylän perinnettä vaalivan yhdistyksen. Kiitos. Tila on tarpeellinen ja toimisi yhteisöllisenä kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Tämä on tärkeä juttu meille käpyläläisille! Käpylään tarvitaan oma asukastila, ei riitä että Kumpulassa ja Koskelassa on. Tänne on jatkuvasti rakennettu lisää ja rakennetaan. Myös lapsiperheitä on alkanut muuttaa enenevässä määrin Käpylään. Täällä on aktiivista porukkaa, joten toimintaa varmasti tulisi olemaan monenlaista. Tehkää hyvä päätös. Käpylä on virkeä, aktiivinen, yhteisöllinen ja ennen kaikkea historiallinen alue, arkkitehti Välikankaan taidokasta arkkitehtuuria. 100-vuotias kunnianarvoisa Käpylä-vanhus on toimitilansa ansainnut Säilyttäkää kylätalo. Käpylä tarvitsee tämän tilan asukkaidensa käyttöön yhteisiin kulttuuri ym. tilaisuuksiin. Osa Käpylän identiteettiä. Terv. Jukka Järvinen, kaupunginvaltuutettu. Käpylän Urheilijat kannattaa lämpimästi vetoomuksessa mainittua hanketta. Ilman muuta Käpylästä huolta Tila asukkaille! TSEMPPIÄ YRITYKSELLE Käpyläläisten kommentteja ja perusteluja Kylätila Käpylään -adressiin asukastilan saamiseksi Käpylään: Kuva Markku Aho. Taulukko Bert Bjarland. www.paratiisikukka.fi | www.juhlaparatiisi.fi www.sisustusparatiisi.fi Avoinna Ma-To 10-17.30, Pe 9-18, La 9-15, Su 10-14 Siltavoudintie 4 | info@juhlaparatiisi.fi | p. 010 327 3330 Kukat, lahjat ja sisustustavara R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 | rjkoy@kolumbus.fi Mäkelänkatu 78-82, 00610 Hki OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! Tule käymään NettiKullan ostopisteessä Lapinlahdenkatu 19! Arvioimme kultaja hopeaesineittesi arvon ILMAISEKSI! Tilaa maksuton myyntipaketti: WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 HINTATAKUU PARAS HINTA
4 K äpylä-lehti 28.10.2020 Svenska hörnan FÖR ATT FRÅN VÄSTRA KOTTBY på cykel ta sig till Centralparken behöver man inte röra sig längs livligt trafikerade leder mer än tvåhundra meter, längs Vapensmedsvägen, men cykelväg där också. Sen är man i Centralparken. Sandvägar och stigar genom skog. Jag startar med baktanken att kolla svampläget, det borde börja vara dags för exempelvis rökslöjskivling och eventuellt fortfarande fjällig bläcksvamp. Kanske taggsvamp, kanske musseroner, kanske mångkransad spindelskivling. Och naturligtvis riskor som för övrigt i Sverige inte klassas som ätliga, ja förutom blodriskan. Det är bara finnar och ryssar som äter riskor. Men till svampsallad passar de förträffligt. Efter förvällning förstås, och med lök och smetana. Har nätt och jämt kommit in i parken när jag får syn på en stubbe med svamphattar. Stannar och kollar och det är just precis rökslöjskivling. För säkerhets skull – dvs för att utesluta den snarlika men giftiga släktingen svavelgul slöjskivling – smakar jag på den och eftersom smaken är mild börjar jag plocka. Och där sitter jag sen i närmare en halvtimme och plockar. Fördelen med stubbsvamp är ju att hittar du en hittar du många. Fortsätter sen ännu en bit tills jag får syn på ännu en stubbe med rökslöjskivling. Efter att ha plockat den ren får jag i lövmattan på marken syn på trattkantareller som jag nästan trampar på; dem skulle jagn inte ha upptäckt om jag inte stannat vid de ljusa slöjskivlingshattarna. Det är faktiskt första gången jag hittar trattisar i Centralparken, de hör ju till de svampar som vanligen plockas bort genast till skillnad från slöjskivlingar. När jag kommit hem öppnar jag datorn för att på Googlemaps kolla var jag varit. För att se stigar och småvägar håller jag mig till en skala där 100 m i terrängen motsvarar ungefär 1 cm på skärmen (1:10000). Jag inser plötsligt till min förvåning att enligt Google så slutar Centralparken vid Ring 1. Hela området mellan Ring 1 och Vanda å och norr om ån är stadsgrått, inte grönt som Månsasoch Britasparkområdet. Har Google kanske nån insiderinformation om framtida avveckling av hela Centralparken? Sen märker jag att om jag förstorar skalan så att 500 m motsvarar 1 cm på skärmen (1:50000) så börjar de nyss borttrollade delarna av Centralparken synas, först i väldigt ljust grönt, sen lite mörkare ju större skala. Men aldrig lika mörkgröna som Månsasoch Britasparkområdet. Väldigt konstigt och illavarslande. Nästan så att man sådär lite konspiratoriskt kan tänka sig att man på stadsplaneringen, där Google säkert hämtar sina data, tänker sig att vi låter nu Centralparken synas på stadskartan för stadsparkaktivisternas och folkopinionens skull men när man sen går ner till kvartersskala så har parken plötsligt försvunnit, kvar är bara grå sten och asfalt. Fritt fram för allsköns grynders? BERT BJARLAND Google trollar bort Centralparken PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 6869 VIIME SYKSYNÄ istutettiin Käpylän seudun puistoalueille noin 8000 kukkasipulia. Talkoisiin osallistui satoja ihmisiä lapsia ja aikuisia. Kukkaloistoa saimme ihailla viime keväänä. Hyvä piristys kevään koronatilanteessa! Kaupunki tarjosi uutta mahdollisuutta istuttaa lisää sipuleita tänä syksynä. Ei tällaista tilaisuutta voinut päästää ohi. Kukkasipuleita Mörrin puistoon ja Onnenpuistoon Porukkaa saatiin istuttamiseen kahteen kohteeseen. Otto-Iivari Meurmanin puistoon istutettiin 600 sipulia ja Onnenpuistoon 800 sipulia. Sää suosi molempia talkoita. Ja mikäli kaupunki lahjoittaa ensi vuonnakin sipuleita, jatketaan sipulitalkooperinnettä! Teksti ja kuvat MERVI MÖLSÄ Lisää kukkia Käpylään Vapaaehtoiset kukkien istuttajat Otto Iivari Meurmanin puistossa. Osmontie 5, 00610 Hki Puh. 09 791 343 esperaoy@gmail.com Katso tapahtumat www.kapygrilli.fi Avoinna ma-su 10-23 Keittiö avoinna ma-to 11-20.45, pe 11-21.45, la 12-21.45, su 12-20.45 Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Rajatie 4, Halli 14, 01230 Vantaa 09 374 5741 • 040 508 3550 Jouluinen sisustusputiikkimme Weiste Wanha Villa on jälleen avoinna! Tule tutustumaan tulevan joulun ajankohtaisimpiin koristeluideoihin ja aistimaan joulun tunnelmaa. Osoite: Kalle Weisteen katu 4, 00720 Helsinki Katso tarkat aukioloajat facebook / instagram tai google: weistewanhavilla
5 K äpylä-Lehti 28.10.2020 Baana Raide-Jokeri Koirapuisto Asukastalo Oulunkylän Seurahuone Oulunkylän huvilayhdyskunnan aikainen asuintalo Maexmontaninpuisto KESÄN LOPUKSI MENIN Kumpu-kahvilaan puiden alle, häkissään ja kärryssään oli myös Nakke, 22 v., harmaapapukaija Vallilasta. Kaunis lintu: pyrstön punaiset sulat! Nakke tykkää olla ihmisten ilmoilla, sanoivat omistajat, puhe on itseopittua ja selkeää. Isäntä yritti opettaa lisää, toisti kotiin palatessaan: ”Olen suomalainen”, hän näet toivoi kuulevansa saman papukaijalta. Ei onnistunut: sanoilla pitää Nakelle olla konkreettinen merkitys. Leikkimielisyys tulee esiin filmissä, kun googlaa: Nakke. Joku kysyy: ”Mitä koira sanoo?”, siihen Nakke: ”Miau” ja huvittuu omasta vastauksestaan – huumorintajuinen lintu! Jos puuttuu ruokaa, Nakke koputtaa kuppia: ”Loppu!” ja kun jokin putoaa, se sanoo: ”Siivoa!” Tai kun isäntä pukee takkia ylleen: ”Pappa menee töihin.” Naken kanssa käydään keskusteluja, joskaan uusia sanoja se ei kai opi, vaikka voi yllättää käyttämällä unohtuneita ilmaisuja. Kaipaako Nakke lajitovereita? Tuskin, se pitää itseään ihmisenä, arvelee pariskunta, ja minä tuumin, että Nakkea ei ehkä huvita kommunikoida puhumattoman kaverin kanssa. Gorilla Kaliforniasta oli varsinainen mestari: kuollessaan 2018 Koko, 46, osasi 1000 amerikkalaisia viittomaa ja 2000 sanaa englantia. Kerran Koko pyysi joululahjaksi kissaa, ja sai sen pehmoleluna. Ei kelvannut – Koko viittoi SURULLINEN – mutta onneksi syntymäpäivänä tuli oikea kissa. (Netissä dokumenttia tuosta ystävyydestä.) Huikea teos on Roger Foutsin Simpanssini Washoe – yhteinen matkamme (WSOY 1999). Simpanssien ja ihmisten viestimisinstituutissa pikku Washoe oli ensimmäinen ei-ihminen, jonka kanssa kommunikoitiin vain viittomien avulla – tosin hanke myös kyseenalaistettiin. Roger F. vei Washoen kädellisten tutkimuslaitokseen, missä nelivuotias simpanssi tapasi ensi kerran lajitovereitaan. Heitä W. nimitti ”mustiksi itikoiksi”, kunnes tajusi olevansa simpanssi, ei ihminen, kuten oli luullut. Seurasi masennus identiteettikriiseineen; myöhemmin W:sta tuli hyvä orpojen simpanssien kasvatusäiti. Ihmiskodeissa eläneet orvot ymmärsivät puhuttua englantia, niinpä Washoe ja tutkijat opettivat viittomia. R. Fouts kertoo Washoesta ja Katesta, lapsensa menettäneestä tutkijasta (W. oli kokenut saman): ”MINUN VAUVANI KUOLI, viittoi Kate. Washoe katsoi maahan. Sitten se katsoi Katea silmiin ja viittoi ITKE koskettaen hänen kasvojaan silmien alapuolelta… Kun Katen piti lähteä, Washoe ei olisi antanut. HENKILÖ OLE KILTTI HALAA, se viittoi.” Eläimissä piilee uskomatonta potentiaalia – miksei myös sapienseissa! Olisiko myös meille jossain kehittyneitä oppaita osoittamaan oma käyttämätön lahjakkuus? Mitä se mahtaisi olla? Entä uusi juridinen kysymys: Voiko eläin olla oikeussubjekti? Nykyisin eläimiä pidetään oikeudellisesti esineinä, ei osapuolina. LIISA MÄNTYMIES kirjailija Turjantieltä Papukaija, gorilla ja muut puhujat PERHIS Suurperheisten elämää Käpylässä Valokuvanäyttely ja kirjan myynti 28.10-15.11.2020 Mäkelänkatu 78-82 M-talon kerhohuone (Leska) keskiviikkona ja torstaina klo 15.00-18.00 sunnuntaisin klo 14.00-17.00 Perhis Käpylä ry Käpylä 100 HELSINGIN KAUPUNKI laatii Kuninkaankartanonsaaren puistosuunnitelmaa ja Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostussuunnitelmaa. Luonnokset esitellään keskiviikkona 28.10. osana alueellista Uutta Keski-Helsinkiä -asukastilaisuutta. Tilaisuus järjestetään verkossa. Kello 17 alkavassa iltatilaisuudessa on mahdollisuus kysyä ja kommentoida kommentointipalstalla. Uusia sovelluksia ei tarvitse ladata, sillä tilaisuuteen osallistutaan verkkoselaimen välityksellä. Tilaisuuden tarkemmat tiedot ja osallistumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta hel.fi/asukastilaisuudet. Tutustu suunnitelmiin verkossa Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua verkkosivulla osoitteessa www. hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat) 10.11.2020 saakka. Asiakkaita palvellaan toistaiseksi verkossa (https://www.hel. fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/yhteystiedot) ja puhelimitse numerossa 09 310 22111. Henkilökohtaista neuvontaa ja apua aineistoon tutustumiseen saa Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta (Työpajankatu 8, ala-aula, avoinna ma-to klo 8.1516 ja pe 10-15) vain, jos he eivät voi asioida verkon tai puhelimen kautta. Maastokävely koskella Kosken Itähaaran kunnostamisesta järjestetään myös maastokävely keskiviikkona 4.11. klo 16-17. Kokoontuminen tekniikan museon pääoven edessä klo 16. Kävelyn aikana kuulet suunnitelmasta ja voit keskustella siitä. Ilmoittautumiset sähköpostilla 2.11.2020 mennessä osoitteeseen jaakko.heinonen@hel.fi. Suunnitelmat perustuvat voimassa olevaan asemakaavaan. Puistosuunnitelman tavoitteena on parantaa saaren virkistyskäyttöä mm. saaren reitistöä, istutuksia, kalusteita ja rakenteita parantamalla. Vanhankaupunginkosken itäreunalla kulkevan Viikintien sillan alittavan rantareitin korottamista selvitetään, sillä reitti kärsii ajoittain tulvista. Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostussuunnitelmantarkoituksena on muokata koskea kalojen nousun parantamiseksi. Vanhankaupunginkosken länsihaara ei ole suunnittelussa mukana. Suunnitelmat valmistuvat alkuvuonna 2021 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa vuonna 2022. Ennen puistosuunnitelman hyväksymistä se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä (sähköisesti), osoitteessa Työpajankatu 8 ja verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Päätöksentekoa voi seurata: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-poytakirjat. Teksti JAAKKO HEINONEN Kuva ANTS VAHTER Maastokävelyllä tutustutaan Vanhankaupunginkosken kunnostussuunnitelmiin HELSINGIN KAUPUNGIN asemakaavoituspalvelussa valmistellaan asemakaavan muutosta Oulunkyläntien ympäristöön. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja. Rakennusten sijoittelusta on valmistunut kaksi luonnosta, joita esitellään keskiviikkona 4.11. osana alueellista Uutta Pohjois-Helsinkiä -asukastilaisuutta. Samalla esitellään vastavalmistuneet Maexmontaninpuiston suunnitelma sekä Oulunkylän Seurahuoneen rakennushistoriallinen selvitys. Aineistoa esitellään verkossa Tilaisuus on verkossa. Uusia sovelluksia ei tarvitse ladata, sillä tilaisuuteen osallistutaan verkkoselaimen välityksellä. Kello 17.30 alkavassa iltatilaisuudessa on mahdollisuus kysyä ja kommentoida kommentointipalstalla. Oulunkyläntien ympäristön aineistoa esitellään tarkemmin kello 19 jälkeen. Tilaisuuden tiedot ja osallistumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta hel.fi/asukastilaisuudet. Tilaisuuden sisältöön on mahdollisuus vaikuttaa etukäteen kyselyssä, joka löytyy osoitteesta kerrokantasi.hel.fi. Luonnosaineisto on esillä 2.– 20.11. seuraavissa paikoissa: verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Oulunkylän kirjastossa, Kylänvanhimmantie 27 Maunulan kirjastossa, Maunulatalo, Metsäpurontie 4 Vanhankaupunginkosken itähaaran kunnostussuunnitelman tarkoituksena on muokata koskea kalojen nousun parantamiseksi. Uusia asuntoja Veräjämäkeen, Oulunkyläntien ympäristöön Aineistoon voi käydä tutustumassa Kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa (käyntiosoite Työpajankatu 8, ala-aula). Suunnitteluun liittyvää aineistoa päivitetään Helsingin karttapalveluun kartta.hel.fi/suunnitelmat. Mielipiteet luonnosaineistosta on esitettävä viimeistään 20.11.2020. Niille, jotka ovat mielipiteen yhteydessä ilmoittaneet sähköpostitai postiosoitteensa, lähetetään tieto lautakunnan päätöksistä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13) tai sähköpostilla helsinki. kirjaamo@hel.fi. Mielipiteet voi esittää myös suoraan suunnittelijalle. Tapaamisaika tulee sopia etukäteen. Viranomaisille ja muille asiantuntijoille järjestetään erillinen neuvottelu ja heiltä pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta valmistelun aikana saatu palaute lautakunnalle vuonna 2021. Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelussa valmistellaan asemakaavan muutosta Oulunkyläntien ja Lohkopellontien ympäristöön. Alueelle suunnitellaan uusia asuntoja. Luontaistuotekeskus Luontaistuotekeskus Voimassa 31.5. asti Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Rautapitoinen vitamiini-kasvisrauta-mehuvalmiste nostamaan rautaja ferritiiniarvoja. Kasvispohjainen, nestemäinen ravintolisä. 600 ml, kuukauden annos. Tutustumishinta Tarjous voimassa 15.11. asti Vireyttä ja kuntoa syksyyn Multi Fe Vege Drink 23 90 (norm. 29,80)
6 K äpylä-lehti 28.10.2020 Menot Käpylän kirjasto kirjailijavierasillat tiistaisin kello 18–19.30 Väinölänkatu 5. 10.11. Suomentaja-kirjailija Hannimari Heino. Haastattelija MarjaLeena Mikkola 17.11. Jussi Konttinen: Siperia – suomalaisen perheen ihmeellinen vuosi ikiroudan maassa. Haastattelija Ulla Valkeila. Yhteistyössä Käpylän Druzhban kanssa. Käpylän seniorit ry Käpylän seniorit kokoontuvat Karjalatalolla pari kertaa kuukaudessa. Ohjelman toteutuminen riippuu koronapandemiatilanteestai. Jäsentilaisuudet ovat torstaisin klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa, 3. kerros. 5.11. Syyskokous Toimittaja Juhani Tolvanen ”Kaikki konjakista” historia, valmistus ja käyttötavat 19.11. Ohjelma avoin Perhis Käpylä ry Käpylä 100 Suurperheisten elämää KäpylässäValokuvanäyttely 28.10-15.11.2020, Mäkelänkatu 78-82 M-talon VKT kerhohuone (Leska) keskiviikkona ja torstaina klo 15.00-18.00, sunnuntaisin klo 14.00-17.00. Suositellaan kasvomaskin käyttöä paikan päällä. 90 v. Pyhäinpäivän viikonlopun tapahtumia Näkökulma Bachiin Konsertti pe 30.10. klo 19 Käpylän kirkossa. Sovituksia J.S. Bachin kosketinsoitinmusiikista kahdelle viululle. Mauri Saarikoski ja Tapio Waismaa (viulu) Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. LUX AETERNA – IKUINEN VALO Pyhäinpäivän konsertti la 31.10. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta. Jussi Hirvonen ja Mikko Helenius; laulu, urut, piano ja bandoneon. Vapaa pääsy. Iltaehtoollinen su 1.11. klo 18 Käpylän kirkossa. Käpylän kirkon 90 v. juhlat järjestetään myöhemmin turvallisempana ajankohtana, pahoittelemme tilannetta. Tietoa tapahtumista ja viikkotoiminnasta: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla SYKSY ON OLLUT suomalaisille taloyhtiöille perinteisesti talkooaikaa, kun pihoja ja yhteisiä alueita siistitään kesän jäljiltä talvikuntoon. Kevät on suomalaisille toinen perinteinen talkookausi, mutta koronakevät kokoontumisrajoituksineen ja turvavälisuosituksineen toivat talkoiluun omat haasteensa. Useat siirsivätkin talkoot suosiolla syksylle odottamaan pandemian laantumista. Ne, jotka järjestivät talkoot keväällä, keksivät mitä luovempia keinoja turvallisten talkoiden järjestämiseen. Talkoolauantain grillimakkarat ja mehutarjoilu jäivätkin monessa talkooporukassa pois ja tilalle tuli porrastetut talkoot useammalle päivälle. Pihaan voi tilata pidemmäksikin aikaa roskalavan, johon voi näppärästi jättää talkoissa syntyvän jätteen. Lava ilmaiseksi kahdeksi viikoksi Merkittävin muutos, joka kevään taloyhtiötalkoissa nousi esille, on juuri talkoiden venyttäminen pidemmälle ajalle. Kun huomasimme tämän trendin, nostimme roskalavojemme ilmaisen vuokra-ajan kahteen viikkoon, jolloin talkoot voidaan järjestää joustavammin. Jaamme lisäksi käsihuuhteen jokaisen talkoolavan yhteydessä ja jatkamme tätä myös syyskauden, kertoo Helppolavan liiketoimintapäällikkö Tommi Huovinen Lassila & Tikanojalta. Monet suhtautuvat kotiympäristöön ja sen viihtyvyyteen nyt eri tavalla kuin ennen, koska kotioloissa on tullut väistämättä vietettyä enemmän aikaa. Talkoot ovat edelleen hyvä tilaisuus lisätä porukalla asumisviihtyvyyttä ja tutustua naapureihin hieman lisää. Talkootyöt kannattaa siis järjestää tänä syksynä porrastetusti kahden viikonlopun aikana niin, että eri työt tehdään eri aikoina eivätkä kaikki asukkaat ole koolla yhtä aikaa sen sijaan, että yrittäisi saada kaiken valmiiksi yhdessä päivässä. Esimerkiksi kerrostalossa tietyt asunnot tai raput voivat ottaa hoitaakseen erilaisia töitä eri aikoina vaikkapa haravoinnista jätekatoksen tai muiden yhteisten tilojen siistimiseen. Töitä voidaan koordinoida joko ilmoitustaululla tai verkossa vaikka taloyhtiön omassa Facebook-ryhmässä tai Whatsappin avulla. Talkoita voi siis järjestää turvallisesti myös tänä syksynä, kun huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta ja pidentää talkoita pidemmälle ajalle sekä luonnollisesti osallistuu talkoisiin vain terveenä, sanoo Tommi Huovinen. Lisätietoja tommi.huovinen@lassila-tikanoja.fi Kuva TOMMI HUOVINEN Talkoot voi järjestää turvallisesti myös tänä syksynä Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti Tilitoimisto R.Turtiainen Oy P. 09 799 811 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 TILITOIMISTOPALVELUT MAUNULAN TILITOIMISTO OY P. 050 341 0501 Kanneltie 12 B 7, Kannelmäki www.maunulantilitoimisto.fi M Käpyrinteen palvelutalo Käpylässä tarjoaa turvallisen kodin palveluineen 60 ikään tyneelle ihmiselle. Tarjoamme mahdolli suuksien mukaan myös lyhytaikaisasu mista esim. putkiremonttien ajaksi. Autamme myös mielellämme omaishoitajia heidän vapaapäiviensä aikana hoivaamalla ja huo lehtimalla heidän omaishoidettavistaan. Tarjoamme asumispalvelujen lisäksi fysiotera piapalveluja, joita toteuttavat rautaiset ammattilaisemme Sari ja Päivi. Fysioterapiapalveluja on mahdollisuus saada myös kotikäynteinä. Käpyrinteen palvelutalolla järjestetään monipuo lista ryhmätoimintaa ja kaikille avoimia tapahtumia. Osallistumme mielellämme erilaisiin projekteihin, joten jos Sinulla on idea, ota yhteyttä! Olemme olleet jo yli 80 vuoden ajan kehittämässä ja tarjoamassa mielekästä arkea ikääntyville ihmisille eri hankkeiden kautta. Sinäkin olet terve tullut mukaan osallistumaan hyvinvointia tuke vaan toimintaan joko asukkaana, asiakkaana, jäsenenä, työntekijänä, yhteistyökumppanina tai vaikkapa vapaaehtoisena! Puh. 040 017 3031 / Erja Vanhanen | erja.vanhanen@kapyrinne.fi Puh. 044 550 5572 / Minna Kiviaho | minna.kiviaho@kapyrinne.fi käpyrinne Hyvä mieli – Sydämellinen palvelu SoiTTele, niin juTellAAn liSää! www.kapyrinne.fi Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki
7 K äpylä-Lehti 28.10.2020 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki kapylalehti@outlook.com Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 15 000 kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2020 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09 5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 69 Väinölänkatu 8 B, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Tintti Karppinen, puh. 0400 794 762 Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533, 050 470 5278 Käenkuja 4, Sörnainen Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 • Parturi • Kampaamo Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 45v. Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Käpyläntie 1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienistit Maria Jaakkola Leila Leppänen Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. M arleena • Kauneushoitola • Jalkahoitola • Kotija laitoskäynnit Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 Nettiajanvaraus www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Takaikkuna KÄPYLÄ TÄYTTI vuonna 2020 yhteensä huimat 100 vuotta. Itse olen asunut alueella vuodesta 2006 eli 14 vuotta kolmessa eri paikassa. Tämä on pieni osa Käpylän historiasta, mutta melkein kolmasosa omasta elämästäni. Lapseni taas ovat paljasjalkaisia käpyläläisiä. Käpylällä on hyvä maine. Alue on tunnettu puutaloista, viheralueista ja vireästä asukastoiminnasta. Nämä olivat merkittäviä seikkoja, kun etsimme puolison kanssa aikanaan ensimmäistä yhteistä omaa asuntoamme ja muutimme Käpylään. Mikä minut on sitten pitänyt alueella? Vuosien varrella Käpylä on osoittautunut jopa mainettaan paremmaksi. Ohessa viisi syytä asua Käpylässä. 1. Äänestyskäyttäytyminen. Aika nopeasti huomasin, että vaaleista toiseen Käpylän äänestyskäyttäytyminen vastasi aika hyvin arvoiltaan niitä näkemyksiä, joita itsekin omaan. Tämä on tärkeä näkökohta, kun miettii asuinaluettaan ja kenen seurassa suurimman osan ajastaan ja arjestaan jakaa. 2. Sijainti. Käpylä on hyvien joukkoliikenneja pyöräilymatkojen päässä esimerkiksi Helsingin keskustasta ja Pasilasta. Myös laadukkaat ja laajat lähiluontoja ulkoilukohteet, kuten Vanhankaupunginlahti ja Vantaanjokilaakso, ovat riittävän lähellä. 3. Asukastoiminta. Alueella ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa asuinalueensa kehittämiseen. Välillä poliitikkona tämä on raskasta, kun palautetta ja näkemyksiä tulee paljon. Arvostan kuitenkin sitä, että ihmiset ovat aktiivisia, ilmaisevat näkemyksensä sekä vaativat paljon. 4. Lähiluonto. Alueella on paljon upeita pieniä puistoja ja lähimetsiä. Esimerkiksi Taivaskallio. Nämä lähiluontokohteet ovat olleet arvokas lisä varsinkin lapsiperhearjessa. On upeaa kun kodin, päiväkodin ja koulun vierestä löytyy lähimetsiä. 5. Ihmiset. Käpylä on täynnä naapureita, jotka tervehtivät toisiaan, pysähtyvät kadulla juttelemaan ja pitävät toisistaan huolta. On ilo asua alueella, jossa ihmiset suhtautuvat lähtökohtaisesti toisiinsa positiivisesti. Toki Käpylässä on myös hyvät palvelut ja toisaalta aivan liian kalliit asunnot. Koskelantien ja Mäkelänkadun liikenne on häiritsevää ja välillä viikonloppuisin kuuluu juhlinnan ääniä. Nämä kaikki ovat kuitenkin luonteva osa vireää kaupunkia. Näillä eväillä Käpylällä on edessään erinomaiset seuraavat 100 vuotta yhtenä Helsingin parhaimpana ja halutuimpana asuinalueena. LEO STRANIUS Kirjoittaja on vihreiden kaupunginvaltuutettu ja toimitusjohtaja Viisi syytä asua Käpylässä KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 OLET ENEMMÄ N KUIN KULUTTA JA FY SI O TR EE N A R I Kuntoutusja jalkaterapiakeskus Kauneushoitola ja kampaamo Jo vuodesta 2005 Käpylä, Tattariharju ja Siltamäki Muista isää lahjakortilla 8.11. P. 040 415 9119 • www.fysiotreenari.com • Av. ma-su
8 K äpylä-lehti 28.10.2020 M E D I A T A I D E Helsingin kuvataidekoulun mediataiteen opetusryhmät aloittavat toimintansa Käpylässä! Sarjakuvan, animaation, valokuvauksen, elokuvan ja mediataiteen erilaisten kiehtovien juttujen tekeminen on nyt mahdollista uusissa ryhmissä Käpylän kirjastolla. Opetusryhmät: • ti mediaihmettelijät (6-8 vuotiaille) klo 18.00 -19.30 lukukausimaksu 175€ • to mediaihmettelijät (6-8 vuotiaille) klo 16.00 -17.30 lukukausimaksu 175€ • to mediakeksijät (9-11 vuotiaille) klo 17.45 -20.00 lukukausimaksu 195€ Ilmoittaudu: kuvataide.eepos.fi Käpylä-paitoja, kasseja ja kortteja Kioski 100:lta KIOSKI-100 on vielä lokakuussa auki torstaisin ja sunnuntaisin klo 15.0018.00. Kaupat myös sähköpostilla tai puhelimitse ja sovitaan missä nähdään tai mistä tuotteet haetaan. Yhteystiedot: hs.varis001@gmail.com tai puh. 050 521 7281. Vain käteinen käy maksuvälineeksi.