Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 3
31.3.2010
59. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Koskimelontatapahtuma särkee viimeisetkin jäät
IceBREAK
Monnin piina ohi
Aija Puurtinen
Käpylän kyläjuhlille
OLUTRAVINTOLA
VIHDOINKIN
Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle
Mäkitorpantie 11, Oulunkylä p. 09-42599088.
AUKI!
Ravintola Karjalantupaan Mape klo 1114
Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90
Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
59. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
31.3.2010
Yhtenäiskoulun lukio aiotaan yhdistää Helsingin luonnontiedelukioon
Koulurauhaa
hemmat ovat hädissään. Viipaleen kaksi ekaa luokkaa kokoaa pieniä reppuselkiä kahden valtavan tien välistä. Ilman parakkia he joutuisivat ylittämään Kustaa Vaasantien tai Koskelantien kouluun mennessään. Käpylän peruskoulua on kohtaamassa toinenkin isku. Yhdestä se kolmesta isosta rakennuksesta Käpylässä haluttaisiin luopua ja toimivat rakenteet hajottaa jälleen perusteellisesti. Sama rauhattomuus on myös Yhtenäiskoulussa, jonka 12-vuotista jatkumoa uhataan kerta kerran jälkeen. Ynkin lukion lopettaminen sotii koulun periaatteita vastaan. Sen tavoitteista hienoimpia on lapsen saattaminen ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi turvallisten aikuisten läsnä ollessa. Käpylä-Seura valitsi Vuoden käpyläläisiksi Käpylän peruskoulun rehtorin ja Yhtenäiskoulun juuri eläkkeelle siirtyneen rehtorin. Seura haluaa osoittaa tukensa kasvattajille, jotka joutuvat tekemään työtä kovien paineiden alla. Rehtorit ovat vielä tiukemmilla kuin opettajat, mutta sen sijaan että heidän työtään tuettaisiin, pään päälle lisätään yhä enemmän hiiliä. Kirjelmöinti lautakunnille, faktojen kerääminen, vanhempien aktivointi ja päättäjien herätteleminen on ylimääräistä työtä, joka syö voimia ja on pois koulutyöstä. Olisi jo kohtuullista, että sekä koulumaailmaan julistettaisiin koulurauha, jonka turvin opettajat voisivat tehdä työtään ja koululaiset opiskella ja kasvaa aikuisuuteen. Lehden painoon mennessä tuli tieto opetuslautakunnan kokouksesta 23.3. Lautakunta haluaa siirtää viipalekoulun toiminnan Kumpulan nuorisotaloon, jolloin yhteiskäytöstä syntyisi säästöjä. Yhtenäiskoulu saa jatkaa 12-vuotisena. Toistaiseksi. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi
Miltä ynkkiläisistä tuntuu?
- OPISKELEN ihan samalla lailla
kuin ennenkin, joten koulun tai lukion lakkautusuhka ei ole vaikuttanut motivaatiooni, fiiliksiini kyllä, lukion ekaluokkalainen Julia Kasurinen sanoo. - Olen tosi pettynyt, jos en ehdi kirjoittaa täältä koska siihen mennessä olen käynyt tätä koulua 11 vuotta ja se viimeinen vuosi jäisi sitten uupumaan. - Jos olisin tiennyt vuosi sitten lukion lakkauttamisesta, en olisi todellakaan tullut Ynkkiin koska Hellu (Helsingin luonnontiedelukio) ei ollut minulla vaihtoehto. Olisin mennyt Alppilaan. - Hellu on mielestäni liian iso. Siellä me oltais jotain nevareita (ulkopuolisia) jossakin nurkassa pelaamassa shakkia. Kun Yhtenäiskoulu oli lakkautuslistalla ekan kerran (2007) kävin kaikissa mielenosoituksissa ja oli tunne että voi vaikuttaa. Nyt sen sijaan tuntuu, että voiko tässä tehdä enää mitään? Turhauttaa. Lukon toisella oleva Johannes Mollberg ei ole juurikaan pohtinut Ynkin lukion lakkauttamista. - Olen saanut sellaisen käsityksen, että me ehdimme kirjoittaa täältä, siksi uhka ei ole vaikuttanut negatiivisesti opiskeluuni. Mutta jos saisin kiroilla, niin sanoisin, että v#*@#taa. Tämä on niin hyvä mesta. Johanneksen luokkakaveri Heli Korkeamäki on myös harmissaan. - Koko ajan on jotakin sekavaa. Opiskelen silti entiseen tapaan ja se tuntuu mielekkäältä. Rakentaminen Panun- ja Osmontien kulmaukseenkin on arveluttavaa siinä mielessä, että se on itse asiassa Taivaskalliota. Eihän välissä ole kuin Panuntie. Joukko Helsingin kansanasuntojen, Kullervonkadun varrella sijaitsevan, Nyyrikki-korttelin asukkaita on tehnyt kaavamuutosesityksestä muistutuksen kaupunginhallitukselle. Siinä esitetään mm. rakentamisen rajaamista Panun- ja Osmontien kulmaukseen. Anti Porkka Käpylä-Seuran jäsen Teksti ja kuvat: Lenakreetta Hakala
S
aimaannorpalla ja linnuilla on pesimärauha -- ja hyvä niin mutta opettajilla ja koululaisilla ei ole koulurauhaa eikä nuorella kasvurauhaa. Monta vuotta tapetilla olleet koulujen lakkautusaikeet ovat hämmentäneet kaikkia. Käpylän peruskoulun Kumpulan viipale (kuvassa) meinattiin lopettaa 2005, sitten 2007 ja nyt taas. Selvää on, että koululaisten van-
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Osmontien ongelmasuunnitelma
jaettavan kaupungin kaavoituskatsauksen, mutta en löytänyt tietoa ammattikoulun tontille rakentamisesta ennen kuin viime vuonna. Sekin maininta oli hyvin lyhyt: Osmontien ja Panuntien kulmauksessa sijaitsevalle ammattikoulun tontille suunnitellaan asuinkerrostaloja. Järkytys olikin suuri, kun viime marraskuun alussa selvisi, että Osmontien varteen, Panuntien ja Kullervonkadun välille, on suunniteltu lähes yhtenäinen talomuuri, joka kääntyy vielä jonkin matkaa Kullervonkadullekin. Massiivinen talo peittäisi taakseen 60-luvun laatuarkkitehtuuria edustavan ammattikoulun. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 3.12.2009 hyväksytyn esityksen mukaan tontin eteläpuolelle, siis Kullervonkadun varteen, saisi vielä rakentaa 12 autopaikkaa. Se merkitsisi, että huomattava osa koulun länsipäädyssä ja edustalla olevasta upeasta puistomaisesta ympäristöstä tuhoutuisi. Näin ollen rakentaminen vaikuttaisi merkittävästi alueen maisemaan. Osmontien suunnitelman toteutuminen lisäisi huomattavasti alueen liikennettä. Muualla Käpylässä sitä taas pyritään kaikin keinoin vähentämään. Suunniteltua korttelin pituista taloa vastapäätä sijaitsee SATOja FCG-talot. Katu niiden edessä on arkipäivisin täynnä asiakkaiden pysäköityjä autoja, mikä kaventaa Osmontien pohjoispään ahtaaksi. Liiketalojen väliin on suunniteltu vielä FCG2-talo, joka myös lisäisi liikennettä. Osmontie muuttuu Tapiolantien risteyksen jälkeen suppilomaisen kapeaksi ja lisääntynyt läpiajoliikenne tekisi risteyksestä vaarallisemman mm. koulumatkalaisille. Kun Helsinki kannustaa asukkaitaan joukkoliikenteen käyttäjiksi esimerkiksi ruuhkamaksuin, tulee liityntäpysäköinnin tarve Käpylän aseman vieressä kasvamaan. Tämäkin lisäisi Osmontien liikennettä sekä tarvetta pysäköintipaikkoihin, joita jo nyt on arkisin liian vähän. Kun paikat loppuvat, pysäköidään autot Käpylän kaduille. Osmontien rakennushanketta on perusteltu mm. sillä, että Käpylä tarvitsee palveluiden säilyttämiseksi lisää asukkaita. Onko asia näin? Tuskinpa, sillä kunnalliset leikkaukset, joita vastaan juuri nyt taistellaan, ovat seurausta harjoitusta kamreeripolitiikasta, eivät palveluiden vajaakäytöstä. Todennäköisesti rakentaminen ei toisi alueelle lisää merkittäviä kauppapalvelujakaan. Käpylä on suosittu asuinalue, jonka viihtyvyyttä pitää varjella. Osmontien varteen suunniteltu massiivinen kerrostalo ei ole hyvää kaupunkisuunnittelua. Se luultavasti aiheuttaisi alueelle liikennesumpun.
Mietteet kerättiin ennen opetuslautakunnan 23.3. kokousta.
O
len asunut Osmontien ja Kullervonkadun kulmassa vuodesta 1996. Kuulin ensimmäisen kerran suunnitelmasta rakentaa asuntoja ammattikoulun tontille Panun- ja Osmontien kulmaan joskus menneen vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Kertoja oli muistaakseni talomme asukas, joka oli tutkinut kaavasuunnitelmia. Tieto oli ilmeisesti peräisin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Siinä määriteltiin, että asumiseen muutettava tontinosa sijaitsee koulurakennuksen luoteispuolella. Se tarkoittaa Panun- ja Osmontien kulmassa olevaa kallioista metsikköä. Tutkin tarkasti keväisin joka kotiin
Liity KäpyläSeuraan
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 12393056080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat.net/kapyla
Käpylä-Lehden voi myös tilata
Jäitkö ilman Käpylä-Lehteä?
Näin käy varsinkin, jos ovessa on EI MAINOKSIA -lappu tai rappunne ovi on lukossa. Tiesitkö, että Käpylä-Lehden voi tilata kotiin, jolloin se kannetaan postin mukana? Vuosikerta maksaa vain 15 euroa. Tilaa Käpylä-Lehti:
info@eepinen.fi
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. huhtikuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
Käpylä-Seuran kiittämät kasvattajat
31.3.2010 Vuoden käpyläläiset
Murrosikäisissä on haastetta
Kymmenen euroa yhteisöllisyydestä
Helena Palm on ylpeä kaupunginosayhdistyksestään.
- TULIN 2005 KÄPYLÄÄN takaisin 20 vuoden jälkeen ja se oli kotiintulo. Huomasin, että täällä oli kaikki tutut nurkat tallella. Se oli aivan ihana tunne. Täällä oli säilytetty vanha. - Silloin tuumin, että sen eteen on täytynyt tehdä työtä. Kaikkihan tietävät, että muutospaineet ovat kovat, eivätkä uudistukset ja muutokset ole aina parannuksia. - Siksi pitää olla asukkaita edustava yhdistys, joka muistuttaa alueen arvoista. Meillä se on KäpyläSeura, joka toimii asukkaitten äänitorvena. - Seura on myös tietolähde ja asukkaita yhdistävä. Nettisivuilla on aina jotakin kiinnostavaa, Palm sanoo. - Esimerkiksi kirjaston tapahtumat kiinnostavat minua kovasti. - Meillä liikkuu edelleen ykkönen, meillä on kirjasto ja myös kouluja, Palm luettelee. - Olen varma, että Käpylä-Seuran toiminnalla on niiden säilymiseen suuri merkitys. Kaupungin on luonteva lähestyä seuraa. Jos ei sellaista olisi, kenen tai minkä puoleen kääntyä? Kaupunginosan asiat olisivat ihan tuuliajolla. Palm luottaa seuran näkemyksiin ja tukee sen pyrkimyksiä muun muassa suurten kylää halkovien liikenneväylien rauhoittamiseksi. - Koskelantie on Palmin mielestä veitsenterällä. Hakamäentie kunnostettiin ja levennettiin. - Miten mahtaa käydä Koskelantien kauniille puukujanteelle? hän tuumii. - Ettei vain niitä jyrättäisi uusien ajokaistojen tieltä. Yhteisöllisyys puhuttaa ja sitä peräänkuulutetaan. Palmin mielestä parhainta yhteisöllisyyden tukemista on antaa 10 euroa vuodessa Käpylä-Seuran jäsenyydestä. - Sehän on ihan järjettömän vähän, hän huudahtaa. - Sillä tuetaan seuran aktiivien isoa vapaaehtoista työtä asuinalueemme hyväksi. Alice Karlsson Käpylä-Seuran jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 12393056080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta: kaupunginosat.net/kapyla
Käpylän peruskoulun rehtori Sirpa Kopsa luotsaa lähes 700 oppilaan koulua varmoin ottein.
SIRPA KOPSA otti Vuoden käpyläläinen -tunnustuksen vastaan nöyrin mielin. - Kun puheenjohtaja Matti Eronen soitti, istahdin alas ja mietin aika pitkään miksi näin. Olenhan vain hoitanut omaa pestiäni.
Mutta Käpylä-Seuran mielestä pesti onkin hoidettu erittäin hyvin. Seura haluaa myös tukea kasvattajan tärkeää tehtävää aikana, jolloin peruspalveluja karsitaan. Käpylän 660 oppilaan peruskoulun rakennetta ollaan jälleen kerran
muuttamassa muun muassa siten, että osa erityisopetuksesta siirrettäisiin pois. - En usko että näin kuitenkaan käy, Kopsa sanoo. - Jos koulua pienennetään, emme pysty tarjoamaan opetusta alueelle mistä oppilaamme nyt tulevat. Noin 85 prosenttia oppilaistamme tulee Käpylästä, Kumpulasta ja Koskelasta. Kopsa ei liioin kaipaa kouluunsa enää yhtään mullistusta. - Se olisi jo viides muutos aikanani. Aikaisemmin kouluun on liitetty Sofianlehdosta vaikeavammaisten yksikkö, sen jälkeen Luonnontiedelukion perustamisen yhteydessä erotettiin lukio ja yläaste, sitten kouluun lisättiin erityisluokkia ja viimeisin muutos oli ala-asteen ja yläasteen yhdistäminen Käpylän peruskouluksi. Muutokset ovat vaatineet henkilökunnalta ja etenkin rehtorilta paljon ja voi arvata, että nyt kaivattaisiin jo työrauhaa. - Tehtäväni ei ole kuitenkaan arvostella päättäjien ratkaisuja, Kopsa sanoo. - Tätä työtä tehdään opetusviraston ohjeitten ja opetushallituksen linjausten mukaan. Sirpa Kopsa on suora kasvattaja. Hän pitää arvossa rehellisyyttä ja avoimuutta sekä oppilaita ja koteja arvostavia metodeja. - Tykkään oppilaista ja erityisesti murrosikäisistä. Heissä on haastetta! Kun Kopsa on kohdellut hyvin oppilaita, on se heijastunut takaisin monin tavoin. - Koskaan minua ei
ole herjattu eikä uhattu. Olen päin vastoin saanut todella hyvää palautetta. Uskon että oppilaat ovat kokeneet tulleensa kohdelluksi koulussa hyvin.
Takaisin omaan kouluun
Kopsa on paljasjalkainen käpyläläinen. Hän syntyi Kätilöopistolla 1961. Lapsuudenkoti oli Koskelantiellä ravintola El Karimin talossa. Tie kulki Alku -lastentarhan ja Käpylän ala-asteen kautta silloiseen Helsingin kaksoisyhteislyseoon. Ylioppilaaksi Kopsa pääsi 1980. Yliopistossa hän opiskeli ensin matematiikkaa ja kemiaa, mutta se oli kuivaa! Niinpä hän vaihtoi kotitalouteen ja valmistui kotitalousopettajaksi. Työpaikka löytyi Käpylästä. - En suunnitellut palaavani omaan kouluuni takaisin, mutta niin siinä vain kävi. Sujahdin tänne ihan luontevasti. Rehtoriksikin Kopsa päätyi melkein vahingossa. - Aiempi rehtori Mauri Leppälä siirtyi melko yllättäen Pakilan koulun rehtoriksi, Kopsa kertoo. - Siihen aikaan oli vielä mahdollista, että opettajakunta saattoi esittää rehtoria kuten esittivätkin. Ja niin päädyin nykyiseen virkaani aluksi määräaikaisena. Määräaikaisuutta kesti seitsemän vuotta kunnes virka vakinaistettiin 2000-luvun alussa. Alice Karlsson
Vaatiminen on kunnioittamista
Yhtenäiskoulun entinen rehtori Marketta Liukko-Hollmérus kaivaa nuoren kyvyt esiin vaikka lapiolla.
VAIKKA REHTORI ja kuvaamataidon opettaja Marketta Liukko-Hollmérus ei asukaan Käpylässä, hän ohjasi ja opetti meidän lapsiamme 12 vuotta Yhtenäiskoulussa. Se tarkoittaa jo useita satoja ellei tuhansia nuoria, jotka on varustettu maailmalle hyvin eväin. - Valinta lämmitti mieltäni hirveästi, Liukko-Hollmérus sanoo. - On lohdullista tietää, että koulussa työskentelevien työtä arvostetaan, etenkin juuri nyt kun muiden peruspalvelujen ohella myös kouluja lakkautetaan. Liukko-Hollmérus oli Yhtenäiskoulun rehtorina runsaat viisi vuotta, sitä ennen hän toimi saman koulun kuvaamataidon opettajana. Pitkäjänteinen työ oli koetuksella, sillä rehtorin toimi oli kokoa ajan määräaikainen. - Muutaman kerran kysyinkin virastosta kesäloman alkaessa, että lähdenkö nyt lomalle kuvismaikkana vai reksinä. Lisäksi tuli isoja muutoksia. Ensin opetusviraston organisaatiouudistus erotti peruskoulun ja lukion. Sitten ajettiin sisään uusi opetussuunnitelma, 2007 tuli ensimmäinen lakkautusuhka ja samaan aikaan valmistelimme koulun 50-vuotisjuhlia. - Päällimmäiseksi tavoitteeksi tuli koulun hengissä pitäminen eikä koulun kokonaisvaltainen kehittäminen vaikka olisin halunnut tehdä isoja kauaskantoisia projekteja. - Minulla on voimakas tarve keksiä omaa ja kehitellä tuoretta.
Lapset tarvitsevat kasvurauhan
Kasvatustehtävä on vuosien varrella muuttunut. Esimerkiksi 1980-luku oli kouluissa erittäin rankkaa kun maan sisäinen muuttoliike oli voimakasta. - Perheet olivat irti juuriltaan ja etenkin yläasteikäisille tilanne oli hyvin raskas, rehtori sanoo. Hänen mukaan kuvitellaan helposti, että ennen oli kaikki paremmin. - Ei ollut. Ainakin tässä mielessä asiat ovat paremmin. Nyt ongelmana on kylmä tehokkuusajattelu. Siksi Yhtenäiskoulun pirstomisaikeet satuttavat. - Yhtenäiskoulu on niin ihanteellinen yksikkö. Siellä ei ajatella pelkästään paperilla olevia tuloksia vaan nähdään, että ihminen on kokonaisuus. Tavoitteena on ehyt persoona, ajatteleva ja vastuuta ottava ihminen.
Helena Palm luottaa Käpylä-Seuran osaamiseen.
Käpylän oma tietoteos
Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset:
· Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581.
- Pidän myös erittäin tärkeänä, että lapsella on kasvurauha. Kun ysiluokalta siirrytään lukioon, eivät nuoret sen kesän aikana muutu aikuisiksi. Vaikka he bilettävätkin kuin aikuiset, he ovat silti edelleen kasvuikäisiä. - Anteeksiantoa pitää olla ja virheitä saa tehdä. Ei lukiossakaan vielä tarvitse tietää mihin ryhtyy. Ovet saavat olla auki moneen suuntaan. Vaikka Liukko-Hollméruksen näkemys ihmisen kasvusta kehdosta aikuisuuteen sallii virheitä, hän peräänkuuluttaa myös työmoraalia. - Meidän pitää antaa oma panoksemme koko maapallon hyvinvointiin.
- Niiden joilla on paljon voimavaroja, on velvollisuus käyttää niitä kaikkien hyväksi kun taas joitakin on tuettava. Pitää myös olla itsensä suhteen utelias ja vaativa. Oman rehtorina olonsa Marketta Liukko-Hollmérus tiivistää sanaan konstailemattomuus. - Se tarkoittaa paitsi kunnioitusta myös vaatimista, joka puolestaan on luottamista. Luotan tähän lapseen, minulla on siis kanttia vaatia, hän tiivistää. - Sanoinkin aina kuviksessa, että kaivan teidän kykynne esiin vaikka lapiolla! Alice Karlsson
4
Käpylä-lehti
31.3.2010
RockabillyKeke
Keijo "Keke" Siuruainen erottuu omana persoonanaan käpyläläisessä katukuvassa ja Käpy Grillin karaokessa. Hän on se mies, jolla on musta Elvis-tukka, paksusankaiset silmälasit, musta nahkapusero, farkut, joissa on leveä vyö ja paita on työnnetty farkkujen sisään.
Mistä rakkaus alkoi? Kun 1970-luvun puolivälin jälkeen radiosta tuli lauantaisin ohjelma Rock´n Rollin Villit Vuodet, kuunteli eräs 1415 -vuotias jakomäkeläinen koulupoika, Keijo Keke Siuruainen, ohjelmaa innolla ja uskollisesti. Erityisesti häneen kolahti 1950-luvun musiikki. Ykkönen oli ja on vieläkin Elvis. Muita suosikkeja olivat ja ovat muun muassa Johnny Burnette Trio, Buddy Holly ja Eddie Cocharan. Kasettinauhurin Rec-nappulalla oli tuolloin käyttöä, sillä Keke nauhoitti kaikki ohjelmat. Keken opettaja arveli pojan osaavan laulaa, siitä osoituksena oli kymppi koulutodistuksessa. Keken luokkakaveri oli ekasta luokasta lähtien Klaus Sihvonen, joka oli myös pannut merkille Keken laulutaidon. Klaus oli The Slippers-bändin basisti ja hän houkutteli 15-vuotiaan Keken bändin laulusolistiksi. Slippersien ensimmäinen levy julkaistiin vuonna 1980, toinen levy ilmestyi heti seuraavana vuonna. Levyillä Keke lauloi ja soitti rumkaista seuraava albumi, kunhan sen tekemiseen liikenee kaikilta aikaa. Keke on nyt 47-vuotias, ja hän arvelee suurimman osan keikkayleisöä olevan samaa ikäluokkaa. Tosin joukossa näkee nuoriakin, nousevaa rockabillypolvea.
Rockabilly on voimissaan
Saksalainen rockabilly-yhtye The Baseballs on tällä hetkellä huippusuosittu maailmalla. Sen suosio puree, vaikkakin se esittää uudehkoa musiikkia vanhalla tyylillä. Suomessa toimittaja Mikko Aaltonen sai idean, josta syntyi pari vuotta kestänyt suururakka. Neljälle CD-levylle koottiin 90 rockabillybändin esityksiä. Lisäksi boksissa on 60-sivuinen back katalogi, jossa on tietoa esiintyjistä. Slippersit ovat levyillä mukana kahdella biisillään. Boksin julkistamistilaisuus oli helmikuun puolivälissä ja pari päivää myöhemmin järjestettiin bileet Tavastialla. Siellä esiintyi kuusi levyn bändeistä. Vastaanotto oli erinomainen, talo oli tupaten täynnä. Keijo Siuruaisen mielestä rockin ja rockabillyn ero on hiuksenhieno. Rockin juuret löytyvät bluesista, rockabillyn taas countrysta, hillbillysta ja rockista. Mies varmaan tietää mistä puhuu, sillä pieni laskutoimitus osoittaa, että hän on ollut kuvioissa mukana jo huikeat 32 vuotta!
Kokoonpano vuonna 1981: Jari Strömberg, Mika Lönblad, Timo Pfaler, Keke ja kyykyssä Klaus Sihvonen.
Keke Siuruainen valmistautuu esitykseen huolella kampaamalla tukkaansa 50-luvun malliin.
puja. Levyt myivät hyvin, yhteensä noin 16 000 kappaletta. The Slippers teki 6070 keikkaa vuodessa, pääasiassa viikonloppuisin. Suomi tuli pojille tutuksi. Pohjoisin keikkapaikka oli Ivalo. Keikat tehtiin yleensä tanssilavoille tai työväentaloille eri puolille Suomea. Ravintolakeikkoja ei tuolloin tehty, ne tulivat kuvaan mukaan vasta myöhemmin. Välillä The Slippers piti muutaman vuoden hengähdystaukoa, mutta bändiä ei haudattu. Nyt kokoon-
panossa ovat Keke Siuruaisen ja Klaus Sihvosen lisäksi uudemmat tulokkaat Mika Tuokkola ja Tommi Viksten, molemmat soittavat kitaraa ja laulavat. Kaikki bändin jäsenet ovat päivätöissä, siksi keikoillekin mennään vain pyydettäessä. Viime aikoina keikkoja on ollut kymmenisen vuodessa, Keken mielestä niitä voisi olla ehkä muutama enemmänkin. Viimeisin bändin levy on vuodelta 2000, mutta suunnitteilla on jul-
Perheen ja rockabillyn yhteensovittaminen
Isän rockabillyharrastus ei ole Siuruaisen perheessä minkäänlainen rasite, sillä naisväkikin on musikaalista. Ritu harrastaa laulamista ja on esiintynyt muun muassa Kumpulan kylätilassa ja Pub Oljenkorressa. Kira käy Kaisaniemen koulua musiikkiluokalla. Hän laulaa koulun kuorossa, joka on ollut mukana muun muassa Johanneksen kirkon
Klaus Sihvonen, Timo Pfaler, Keke ja Mika Tuokkola vuonna 2000. Kokoonpano on sittemmin hieman muuttunut.
Matteus Passiossa. Kira on laulanut Ability-nimisessä tyttöbändissä jo kaksi vuotta. Lisäksi hän aloitti jo 7-vuotiaana musiikkiopinnot Helsingin Pop ja Jazz Konservatoriossa soittimenaan poikkihuilu. Mitä mahdammekaan vielä kuulla tästä musikaalisesta perheestä? Toivottavasti paljon. Asta Korppi The Slippers esiintyy Storyvillessä tiistaina 13.4. klo 22 alkaen.
Tartu rytmiin
JO TOISTA VUOTTA ravintola
Old Sophiessa Koskelantiellä jatkuneet jazzjamit ovat muotoutuneet omaleimaiseksi kulttuuritapahtumaksi. Jamien housebandina on Lasse Keso & Friends ja se vetää puoleensa yleisöä ja soittajia kaikkialta kaupungista. - Aiemmin jammaileman pyrkineet soittajat olivat enimmäkseen vanhempaa polvea, mutta väki on nyt vaihtunut. Meidän musisointimme on hieman modernimpaa kuin perinteinen swing, Lasse Keso sanoo. - Ja siksi nuorempi polvi on löytänyt Old Sophien jamit. Jameissa houseband soittaa ensin muutaman kappaleen, joka jälkeen soittajat vaihtuvat. - Soittajista monet ovat Pop & Jazz Konservatoriosta ja Sibelius-Akatemian jazzlinjalta.
Lasse Keso
Keson mukaan jazzia voi soittaa kaikilla soittimilla, mutta peruskomppiryhmän (piano, basso, kitara ja rummut) lisäksi yleisimmät soittimet ovat tenori- ja alttosaksofonit sekä trumpetti. Tiistaijameissa on kuultu näiden soittimien lisäksi viulua, huuliharppua ja laulua. Jamit yllättävät joka kerran sekä itse soittajat että kuulijat. - Jamit on myös kiva foorumi kokeilla kaikenlaista, Keso tuu-
mii. - Suunnitelmissa on muun muassa beathenkisiä runoja, joita hiljainen jazz rytmittäisi. Jamien yleisö vaihtelee, mutta joukossa on aina muutama uskollinen kuulija. Joka kerran paikalla on myös ravintolan omistaja Pirjo Rytöniemi. - Bandi soittaa niin mielikseen, että ilo tarttuu ja hyvä mieli leviää koko paikkaan, hän sanoo. - Tätä työvuoroa en mielelläni vaihda pois. Alice Karlsson Jazzjamit Old Sophiessa ti 6.4. klo 20:00 ti 20.4. klo 20:00 ti 4.5. klo 20:00 ti 18.5. klo 20:00 ti 1.6. klo 20:00
Lasse Keso & Friends.
31.3.2010
Käpylä-Lehti
5
Vanhankaupunginkoskella kuohuu
Koskimelojat ovat vauhdissa tulvivassa Vantaanjoessa.
KOHINAKOSKIMELONTA RY,
helsinkiläinen 2006 perustettu urheiluseura, tempaisee Vanhankaupunginkoskella huhtikuussa jo kymmenennen kerran. - Yhdistys on helsinkiläinen, mutta meillä on tukikohta myös Kotkassa Kymijoella, koska pääkaupunkiseudun koskissa ei voi meloa kuin kevättulvien aikaan, puheenjohtaja Rauli Kohvakka kertoo. - Teemme vuosittain retkiä Lieksaan, Kuusamoon sekä Norjaan ja Ruotsiin. Jotkut melojista ovat tutustuneet myös Slovenian, Nepalin ja jopa UudenSeelannin koskiin. Kohvakan mukaan Suomen komeimmat kosket ovat Kuusamossa ja Lapissa, mutta kevättulvien aikaan Vanhankaupunginkoskikin on kova. Koskia onkin vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, sillä melottavuus vaihtelee vuodenajan mukaan ja eroja on melojissakin. Laji on vauhdikas ja koukuttava. Kohvakka meloi itsekin alun perin "sileällä", mutta lähti viitisen vuotta sitten allaskurssille kokeilemaan koskimelontaa, tykästyi ja jäi sille tielle. - Siihen asti koskimelontaa harrastavat kuuluivat Marjaniemen melojiin, mutta toiminnan kasvaessa oli järkevää perustaa oma seura. Vanhankaupunginkosken tapahtuman aika on vakiintunut vuosien kokemuksella huhtikuun puoleenväliin. - Joskus sitä on jouduttu siirtämään viikolla eteenpäin kun kosken alla oleva suvanto on ollut liian jäässä, Kohvakka mainitsee. - Jos joku kaatuu ja jää virran vietäväksi, on vaara että hän joutuu jään alle. Tänä vuonna vettä ainakin on paljon, sillä lunta on niin mahdot-
Turvaa pääomallesi
tomasti. Luvassa onkin siis tavallista vauhdikkaampaa menoa. Koskimelonnassa on kaksi kilpailumuotoa. Toinen on boatercross, jossa on merkitty rata. Kilpailuerissä radalla on samanaikaisesti neljä laskijaa, joista aina kaksi menee jatkoon. Toinen kilpailumuoto on freestyle. Siinä tehdään erilaisia temppuja kosken niin sanotussa möyhyssä, jossa pystyy olemaan paikallaan. Tuomarit tarkkailevat rannalla miten voltit ja kärrynpyörät sujuvat, myös temppuihin käytetty aika ratkaisee. Yleisöllä on tapahtumassa mahdollisuus kokeilla retkimelontaa. Paikalla on myös melontatarvikeliikkeitä, melontaseuroja ja kirppis, josta voi ostaa vaikkapa kajakin. Alice Karlsson
IceBREAK koskimelontatapahtuma
Perinteinen, vauhdikas iceBREAK sunnuntaina 18.4. kello 1216. Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Ohjelmassa on boatercrossin SM-kilpailu, jossa maan parhaat melojat ottavat mittaa toisistaan. Ulkomaisille melojille järjestetään kansainvälinen kilpailu, johon osallistuu paljon kovanluokan melojia Venäjältä. Lopuksi SM-kisojen ja kv-kisan parhaat kohtaavat SUPERFINAALISSA. IceBREAKin ilmavimmat hetket koetaan airBREAK -kajakkihyppyrikisassa. Tapahtumassa esitellään myös muita reipashenkisiä lajeja kuten parcouria ja vaijeriliukua veden päällä. Buffetti ja musiikkia. Tekniikan museoon vapaa pääsy. Järjestäjänä KOHINA koskimelonta ry talkootyönä. Vapaa pääsy.
Teemme sen mahdolliseksi
Panuntie 6 Helsinki-Käpylä 0200 3000 nordea.fi
Rahastojen hallinnoinnista vastaa Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Lisätietoja Nordea-rahastoista saat osoitteessa nordea.fi/rahasto ja indeksilainoista nordea.fi/joukkolainat. * Riippumatta siitä, kuinka markkinat kehittyvät, saat takaisin vähintään sijoittamasi pääoman eräpäivänä (indeksilaina) tai takuutasopäivänä (rahasto).
Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt.
Ogelista sketsin miljöö
Käpylä-lehti yllätti kuvausryhmän Ogelin ostarin edessä
TV 2:N KUVAUSRYHMÄ kävi tekemässä sketsisarjaa Ogelin ostoskeskuksen edessä. Sketsi kertoo Hämeenkyrön hiihtäjäpoliisista, joka tulee aina tiukoissa paikoissa auttamaan arktisissa olosuhteissa eläviä oulunkyläläisiä. Tämä korttelipoliisi auttaa esimerkiksi naisia saamaan polkupyöränsä esiin lumikinoksen alta ja ohjaa ihmisiä ylittämään turvallisesti lumen ja jään liukastamaa katua ja monissa muissa vaikeissa tilanteissa. Sketsin ohjaaja on Marko Talli, joka on toiminut muun muassa Jopet Shown ja Ihmebantun tuottajana. Hiihtäjäpoliisia esittää Heikki Hilander. Näitä sketsejä esitetään TV 2:ssa ensi syksynä. Teksti ja kuva Seppo Seppälä
Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi
Asuntoremontit, kirves-, maalaus- ja laattatyöt, keittiökalusteasennukset ym. Kotitalousvähennys.
TIETOKONEKORJAAMO
Koskelantie 9 P. 790 676
Saneeraus-Nikkarit Oy
P. 0400-508247
Vuoden silta
VIIKINMÄEN kevyen liikenteen silta sai Vuoden silta 2010 -tunnustuspalkinnon. Valinnan teki Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. Valintaperusteluissa todettiin muun muassa, että siltapaikka ja sillan geometria on valittu huolella, ja silta istuu maisemaan luontevasti. Silta on vaatimaton eikä pyri kilpailemaan ympäröivän luonnonmaiseman kanssa, mutta harkitun muotoilunsa takia se herättää silti kiinnostusta. Silta on yksiaukkoinen, puukantinen teräksinen palkkisilta, jonka pituus on 50 metriä ja leveys kapeimmillaan 4 metriä. Silta rakennettiin helmilokakuussa 2009. Sen rakentamiskustannukset olivat noin 400 000 euroa. Sillan tilaaja oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto, rakennuttaja HKR-rakennuttaja ja urakoitsija Niska & Nyyssönen Oy. Sillan pääsuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Pontek Oy:n Juhani Hyvönen ja rakennesuunnittelusta vastaavana pääsuunnittelijana Paavo Hassinen. Silta-arkkitehtuurista vastasivat arkkitehdit Hanna Hyvönen ja Teo Tammivuori. Geotekniikkasuunnittelu oli Innogeo Oy:n Antti Junnilan vastuulla. Vuoden silta -tunnustuspalkinto jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Tunnustuspalkinnolla halutaan nostaa siltasuunnittelun ja -rakentamisen tasoa ja arvostusta maassamme. Kuva: Toivo Koivisto
TI KE
Kello 19.00 (joka toinen tiistai) Ilmainen bingo Kello 20.00 Tietovisa, parhaat palkitaan
Olemme avoinna myös Pääsiäisenä 2.- 5.4.2010 kello 16.00 -24.00
Lauantaina pääsiäiskaraoke!
Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2
Nordea Pankki Suomi Oyj
31.3.2010
Käpylä-Lehti
7
Kasvien pistokkaista muuttoapuun
Kumpulan vaihtopiiri pistää hyvän kiertämään Kumpulassa ja lähialueilla. Ilman rahaa toimiva vaihtopiiri on paranneltu versio perinteisestä naapuriavusta. Se tavoittaa laajan joukon ja takaa tasapuolisuuden.
Askartelemalla tehdään lapsille uusi televisio, kiitos vaihtopiirissä kierrätysaskartelua tarjoavan Sanna Pelliccionin.
M
arraskuussa 2009 perustettiin Kumpulaan ja lähialueille vaihtopiiri, jossa alueen asukkaat voivat vaihtaa palveluita ja tavaroita ilman virallista valuuttaa. Kumpulan ja lähialueiden vaihtopiiri toimii timebanking-idean mukaisesti. Maailmalla on tuhansia vastaavia aikapankkeja, joissa vaihdetaan palveluksia suhteessa siihen kuluvaan aikaan. Pääperiaatteena on työtuntien vaihtaminen: tunti työtä, oli se sitten mitä tahansa, on aina samanarvoista. Vaihtopiiri on herättänyt suurta mielenkiintoa ja siihen on liittynyt jo yli 70 jäsentä. Nimestään huolimatta vaihtopiiri on hyväksynyt jäseniä myös muilta asuinalueilta. Yhteisenä tavoitteena on, että verkkopohjaisen vaihtopiirin kautta voisi saada apua arjen tarpeisiin omalla asuinalueella. Vaihtopiiristä voi jo nyt löytää esimerkiksi kukkien kastelijan tai lemmikin hoitoa matkan ajaksi. Voisikin ajatella, että vaihtopiiri
muistuttaa perinteistä naapuriapua mutta se laajentaa avun saajien ja tarjoajien verkostoa ja tarjoaa välineen tasapuolisiin vaihtoihin.
Helppo käyttää
Kumpulan vaihtopiirin markkinat löytyvät verkosta. Etelä-Afrikassa luotu Community Exhange System mahdollistaa sen, että vaihtopiirin käyttäjät voivat itse lisätä tarjouksia ja pyyntöjä verkkotorille. Verkkotorilla on ajantasalla oleva lista vaihtopiirin jäsenten tarpeista ja vaihtopyynnöistä. Ensimmäisten kuukausien aikana vaihtotarjonta on lisääntynyt valtavasti ja tarjolla on jo nyt muun muassa kodinhoitoapua, tekstien käsittelyä, lastenhoitoa, graafista suunnittelua, pianotunteja, luontaishoitoja. Jäsenet ovat myös listanneet moninaisia pyyntöjä kuten laina-auton tarvetta, muita tavaratarpeita tai toiveita hieronnasta. Vaihtopiirissä vaihtojen kirjaamista varten on luotu oma "raha", kumpenni. Vaihtoyksikkö turvaa tasapuoliset vaihdot, kun tekemistään palveluista saa omalle tilille
kumpennejä, joita voi vastaavasti käyttää palveluiden ostamiseen. Ohjelma pitää kirjaa jäsenten kumpenneistä. Vaikka vaihtopiirissä lasketaan tehtyjen palveluiden ja vaihtojen arvoa kumpenneissä, vaihtoja tehdään kuitenkin todellisten tarpeiden ja ihmisten kanssa. Toisin kuin euromarkkinoilla, perustuu vaihtopiirin toiminta luottamukseen ja yhteishenkeen
Aikapankki säästää aikaa
Vaihtopiirin idea omien "työtuntien" vaihtamisesta saattaa kuulostaa työläältä: Miksi auttaisin muita kun oma aikani ei tunnu riittävän edes oman perheeni tarpeisiin? Erilaisten vaihtopiirien suuresta suosiosta päätellen syitä on kuitenkin monia. Ensinnäkin vaihtopiiri vahvistaa lähialueen sosiaalisia suhteita ja vastavuoroista tukea. Useita meistä houkuttaa ajatus siitä, että ympärillä on tuttuja ih-
misiä, joiden kanssa voi vaihtaa palveluksia tarpeen tullen. Vaihtopiiri madaltaa kynnystä pyytää apua esimerkiksi pieniin remonttihommiin ja sen avulla voi jakaa arkea vaikkapa käymällä kaupassa liikuntarajoitteisen naapurinkin puolesta. Vaihtopiiri vahvistaa lisäksi "taloutta", jossa jokaisen kyvyillä ja tarpeilla nähdään arvoa riippumatta siitä, onko niistä varaa maksaa euroilla. Se tuo käyttöön muutkin kuin euromääräiset resurssit kuten ylimääräisen ajan, erikoiset taidot ja toisille tarpeelliset tavarat. Palveluiden vaihtaminen vahvistaa ajatusta siitä, että toisille tehdyt palvelut tulevat jossain muodossa takaisin: hyvä kiertää. Hyvin toimiva vaihtopiiri voi tietenkin myös vähentää eurojen kulutusta. Esimerkiksi eläkeläisille ja työttömille vaihtopiiri tarjoaa mahdollisuuden "työllistää" itseään ja saada näin arkeen merkityksellistä tekemistä. Houkutteleva ajatus on
myös se, että vaihtopiiri vähentää riippuvuutta epävarmasta taloudesta: Aikapankki toimii myös talouslaman aikana.
Tule mukaan!
VAIHTOPIIRIIN voi liittyä
lähettämällä sähköpostia Rubylle osoitteeseen kpne@ community-exchange.org. Ennen liittymistä voi tutustua kansainvälisen verkoston nettisivuihin osoitteessa www.ces.org.za. Liittymisen jälkeen vaihtopiiristä kiinnostunut saa tunnukset suomenkielisille Kumpulan vaihtopiirin sivuille. Lisätietoa piirin toiminnasta saa myös puhelimitse Sannalta numerosta 0400 688830. Seuraava Kumpulan ja lähialueiden vaihtopiirin infoilta pidetään 17.3. klo 18.30 Käpylän kirjastossa. Tule paikalle kuulemaan lisää vaihtopiirin toiminnasta. Samalla voit liittyä mukaan kasvavaan joukkoomme!
Kansainvälinen vaihtopiiri
Kumpulan vaihtopiiri on osa kansainvälistä Community Exchange -verkostoa, johon kuuluu 175 ryhmää eri puolilta maailmaa. Kaikki ryhmät ovat yhteydessä niin, että Kumpulan vaihtopiirin jäsen voi vaihtaa esimerkiksi majoituspalveluita uusi-seelantilaisen ryhmän jäsenen kanssa tai saada kumpennejä suunnittelemalla nettisivuja englantilaisen ryhmän jäsenelle. Näin vaihtopiiri voi yhdistää eri maista tulevia ihmisiä ja lisätä solidaarisuutta. Eri maiden vaihtopiirit ovat osa kansainvälistä liikehdintää demokraattisemman ja inhimillisemmän talouden puolesta. Teksti: Tuuli Hirvilammi Kuva: Satu Lönnroth
Kuva Ove Paul: Valoa tunnelissa, 24.2.2010, kävelytie Metsälässä.
näkyy vallitsevana, onneksi. Kukaanhan ei osaa ennustaa milloin seuraavan kerran voimme nauttia näistä näkymistä. Alussa näytti, ettemme saa kaikkia Käpylän osia mukaan, eivätkä kaikista osista kuvia tulekaan, mutta onneksi Länsi-Käpyläkin on päässyt viimein mukaan. Paljon kuvatut kohteet Olympiakylä, Kisakylä ja Käärmetalo eivät ole edustettuina, Puu-Käpylää ja Taivaskallion lakea on kuvattu kiitettävästi. Kirkostamme on erinäisiä kuvatulkintoja, useat katumme ja puurivistöt ovat mukavasti esillä. Ihmisiäkin on saatu napatuksi mukaan niin ettei kylämme jää esiintymään sadunomaisena puutalo/puukujanneidyllinä. Seuran hallitus rajasi alueeksi Käpylän, joten oheinen näkymä Metsälästä jää kisan ulkopuolelle.
Johannes-passio
pitkäperjantaina 2.4.2010 klo15.00
Paavalinkirkko, Sammatintie 5
-J.S.Bach-
Eero Hartikainen Kirsti Valento-Laine Hannele Aulasvuo Esa Ruuttunen Elja Puukko Jorma Parviainen Graduale-kuoro Storia-orkesteri joht. Seppo Välimäki VAPAA PÄÄSY Ohjelma suomennoksineen 5
Lisätiedot: paavali.helsinginseurakunnat.fi
Postikorttikuvia voi vielä lähettää
KÄPYLÄ-SEURAN JULISTAMA
postikorttikuvien etsiminen etenee loppusuoraa kohden. Kisan takarajaksi asetettiin 30.4.2010, materiaali toivotaan digitaalisena ja otoksia saisi olla neljä kultakin kuvaajalta. Tähän mennessä kuvia on kertynyt 87 kappaletta viideltätoista eri kuvaajalta. Vuodenaikoja on neljä, mutta tämä fantastinen valkea talvi Sirkka Liisa Virtanen Kuvat osoitteeseen: sirkka.liisa.virtanen@elisanet.fi Kuvista on tarkoitus teettää Käpylä-Seuran postikorttisarja. Kuvista ei valitettavasti voida maksaa palkkiota.
31.3.2010
Käpylä-Lehti
9
Menot
Käpygrillin RunoIlta kevät 2010
Osmontie 5, klo 19.30 07.04. Innana (9.4. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä) 14. 04. Arvo Turtiainen 21.04. Runoilijavierailija lähialueilta 28.04. Karnevaalirunot (30.4. Vappuaatto) 05.05. Suomalaiset debyyttirunoilijat (4.5. Kirjan ja Ruusun päivä) 19.05. Kevään päättäjäisiin mukaan yksi oma runo ja loput varastettuja Kesäloma. RunoIlta jatkuu syyskuussa
Kirjeet
Länsi-Käpylän liikenneongelmat eivät ratkea Tursontien sulkemisella
KIITOS KÄPYLÄLEHDESTÄ! Olen
lukenut sitä viimeiset 45 vuotta. Lehti kuuluu aktiivisen kaupunginosan kuvaan. Viime vuoden viimeisessä numerossa (9.12.2009) oli kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen Kai Ovaskaisen kirjoitus sivulla 2 koskien Käpylän liikenneturvallisuutta. Esitän siinä esiintyneeseen Tursontien sulkemiseen liittyviä näkökulmia. Kun Itä-Pasilaa rakennettiin, kivimassa ajettiin kuorma-autoilla Vipusentien kautta jonnekin pohjoisen suuntaan. Se oli melkoinen rumba. Kadun taloissa asui paljon vanhuksia. Kuulin huomautuksia heiltä ja otin yhteyttä Heikki Salmivaaraan, joka oli silloin liikennesuunnittelupäällikkö. Liikenteen estävät pylväät asetettiin aikanaan Turjantien risteyksen eteläpuolelle, Vipusentie 5:n kohdalle. Myöhemmin esteet siirrettiin nykyiseen paikkaan Kimmontien eteläpuolelle. Ymmärrän hyvin Tursontien asukkaiden kritiikin nykyisestä tilanteesta, kun Tuusulan suunnasta tulevat autot oikaisevat bussikaistan ja Tursontien kautta suoraan Koskelantielle. Liikenne tulee kuulemma melkeinpä jatkuvana jonona aamuruuhkan aikaan. Iltaruuhkasta en ole kuullut valitettavan. Mitä Tursontien sulkeminen merkitsee käytännössä. Ilmeisesti Tursontietä tullaan edelleenkin Kimmontielle saakka ja yritetään siitä Mäkelänkadulle. Valot päästävät muutaman auton kerrallaan ja jään miettimään miten pitkään joudun tulevaisuudessa odottamaan pääsyä Mäkelänkadulle. Toinen tapa oikaista on tulla Sariolan- ja Keijontietä Koskelantielle. Koskelantielle tultaessa on valot, jotka säätelevät pääsyä Ilmattarentien kohdalta Koskelantielle. Kolmas keino näyttää olevan kekseliäillä autoilijoilla kääntyä Tuusulanväylän bussikaistalta Vaakalinnuntien puolelle ja kurvata saman tien takaisin Mäkelänkadulle. Vielä yksi ongelma Länsi-Käpylän asukkaille tulee, kun ainut yhteys tulla keskustasta alueelle, on kääntyä Mäkelänkadulta Vaakalinnuntielle. Ryhmityskaistalla on tilaa kahdelle autolle, hätätilanteessa kolmelle ilman, että täytyy pelätä Tuusulanväylälle kaasuttavia kiireisiä kotiin menijöitä ajamasta autosi perään. Siis: Miten pitkään mahdan joutua odottamaan pääsyä Mäkelänkadulle Kimmontieltä tulevaisuudessa. Entä pääsyä Pohjolankadulle Vaakalinnuntieltä. Keijontien kautta Koskelantielle yrittäminen tuntuu liian riskaapelilta. Kun tulet keskustasta, niin olet pakotettu yrittämään Mäkelänkadun risteyksestä Vaakalinnuntielle samalla toivoen jonossa olevan tilaa, kun Tursontien vaihtoehtoa ei ole käytettävissä. Mikä neuvoksi? Toivoisin liikennesuunnittelijoilta vielä lisää luovuutta ratkaisun löytämiseksi. Olisiko Tursontien kautta-ajon vaikeuttamisella Käärmetalojen kohdalla mitään merkitystä? Johtaako se autot Vipusentielle, joka on aika leveä eikä siinä ole töyssyjä? Saisiko meille asukkaille saman oikeuden kuin näköjään annetaan Luonnotiedelukion talon työntekijöille? Mielipiteeni edellä olevan mietiskelyn jälkeen on, että Ovaskaisen esittelemä ja Kslk:n päättämä toimintamalli ei ole kuitenkaan niin hyvä kuin mitä nyt mainostetaan. Se laukaisee yhden ongelman, mutta synnyttää uusia. Olisi kivempi, ettei kaikkia asioita tarvitsisi ymmärtää kantapään kautta. Ystävyydellä Martti Koivumäki
Takaikkuna
Ulkona syrjässä
TOTTA IHMEESSÄ tämä on suurelta osalta ikään liittyvää, siis tämä, että tuntee olevansa ulkona kuin lumiukko tai syrjäytynyt kuin syrjääni. Siis tästä hyperdikitalisoidusta maailmasta. En tiedä tuon taivaallista bändeistä enkä niistä ihmevimpaimista, joiden avulla bändejä kuunnellaan ja kuuloaisteja tärvellään. En liiemmälti tunne BB-mimuleita ja -veikkosia, en idolseja enkä salkkareita tai kotikatuhahmoja. En myöskään tunne taiteen viime virtauksia maalaustaiteessa, musiikissa tai teatterissa, enpä filmitaiteessakaan. Mitä hittoja minä sitten tunnen???!!! Tjaah! Näin muuten, siis "tjaah" tapasi mietintätauokseen tokaista isoisäni, Faffa kun hän siis pienen mietintälisäajan tarvitsi. Siispä tjaah, mitä minä sitten tunnen. Tunnen murheellisia tuntoja mm. siitä, että nykyisin ihmiset, etenkin nuoret ovat monessa tapauksessa peräti kyvyttömiä selviytymään ongelmista, muun muassa henkisistä ongelmista omillaan, omin avuin. Vai olisiko niin, että heitä ei ole opetettu, jopa patistettu ja rohkaistu ratkomaan ongelmiaan itse. Onko tämä mekanisoitu ja medikalisoitu yhteiskuntamme rakennettu sellaiseksi, että aina ja heti kaikkiin ongelmiin tarjotaan ns. ammattiauttajien asioihin puuttumista. Totta ihmeessä ammattiauttajatkin ovat tarpeellisia, mutta minusta tuntuu, eli siis tunnen siten, että ellei kansalainen, nuorikin, viime kädessä kykene itse tunnistamaan ongelmaansa, sen syytä ja tapaa miten siihen tulee reagoida, niin ei siinä kukaan muukaan kykene moista pulmaa kunnolla ratkaisemaan. Minusta on aina tuntunut siltä, anteeksi nyt vaan, kuitenkin tuntunut siltä, että ihmisen on ehkä viisainta, siis v i i s a i n t a yrittää kehittää itsestään mahdollisimman paksunahkainen, siis paksunahkainen, mikä ei tarkoita samaa kuin kova tai välinpitämätön tai sokea sille, mikä on kovuutta tai välinpitämättömyyttä. Olen kokolailla syrjäytynyt siitä maailmasta, missä nyt mennään ja ajattelen usein sitä maailmaa, mistä olen lähtöisin. Siinä maailmassa, mihin synnyin oli punakapina/kansalaissota/vapaussota vain 16 vuotta syntymääni taaempana ja talvi- ynnä jatkosota pian edessä. Kakara- ja kouluajat olivat täynnään kuolemaa, kärsimystä ja ikävää. Ihmiset suurelta osin selviytyivät ja joutuivat selviytymään, suurelta osin omin voimineen. Totta peijuuna, olen kai nyt ulkona kuin lumiukko ja syrjäytynyt kuin syrjääni, kun en tämän kaiken nykykaman ja ahtistuksen ja informaation ja tiedostamisen, medialisoitumisen ja medikalisoitumisen keskellä ihan tajua missä mennään ja miksi juuri niin pitää olla. Ei nyt kuitenkaan jaksa ahtistaa! Ei ainakaan hirveesti. Muinoin, kun olin todella ahdistunut nuori, kun koulu ja kaikki muukin oli menossa todella totaalisesti täysin pieleen, kun olin pahimmassa puberteetissa ja taas jäänyt luokalleni, kun taas jouduin vaihtamaan koulua, paikkakuntaa ja kavereita, kun ei ollut äitiä eikä todella ketään muutakaan, jolle olisin huoliani purkanut, kutsui luokanvalvojani, Valkeakosken silloinen kirkkoherra Vihtori Heinikainen minut koulun päättyessä kahdenkeskiseen puhutteluun. Hän nosti kätensä ylös minua koti ja totesi rohkaisevasti: "Nuoret (olin siinä siis yksin), jos te joskus joudutte ojaan, nuoret, niin nouskaa sieltä ylös. Nuoret täällä kestetään!" Niinpä niin nuoret ja vähän vanhemmatkin. Täällähän kestetään. Juhani Ikonen
Liity omakotiasukkaiden omaan yhdistykseen
Käpylän, Koskelan, Kumpulan ja Toukolan omakotiasukkailla on oma, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys, joka on heidän puolestaan puhuja eri tahoihin ja toimijoihin päin. Liity toki jäseneksi, ellet ole jo. Siten voit myös vaikuttaa asuinalueesi kehitykseen ja viihtyvyyteen. Jäsensihteeri Jukka Salomaa, 050 322 0397, tai salomaa@pp2.inet.fi Tule KEVÄTKOKOUKSEEN torstaina 8.4. klo 18.00 Annalan kartanoon. Kuulemme asiantuntijaesityksen puuston hoidosta omakotialueilla: puiden ikääntyminen, kaataminen, vaarat ja vastuut sekä uusiminen. Nähdään siellä! KHOKY hallitus
"Hulluja nuo venäläiset hulluna Venäjään"
Toimittaja Anna-Lena Laurén, äskettäin YLEn Moskovasta työkomennukselta palannut nuori toimittaja, esittelee huumorilla höystettyjä näkemyksiään ja kokemuksiaan naapureistamme. Keskiviikkona 14.4. klo 18.3020 Käpylän kirjastossa (os.Väinölänkatu 5). Kahvi- ja teetarjoilu. Järjestää Käpylän Suomi-Venäjä Seura Druzhba. Vapaa pääsy.
Karjalan Liiton Studia Generalia -luentosarja 2000-luvun Karjala tutkimus
Karjalatalon juhlasalissa (Käpylänkuja 1, Helsinki) Luennot alkavat kello 18.00 22.4. Vastakkainasettelusta rinnakkaiseloon ortodoksinen siirtoväki ja paikallisväestö, FM Heli Kananen 27.4. Sosiaalinen vuorovaikutus kaakkoissuomalaisessa maalaisyhteisössä 1600- ja 1700-luvulla, FT Kari-Matti Piilahti Tilaisuudet ovat maksuttomia ja yleisölle avoimia. Tervetuloa! Luentosarja toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Muutokset mahdollisia. Punainen Risti Kallio-Käpylän osasto
HEI SENIORIMIES!
Osastossamme aloittaa uusi seniorimiesten ryhmä. Keskusteluryhmän tarkoitus on antaa eläkkeelle jääneille miehille mahdollisuus jakaa ajatuksiaan uuden elämäntilanteen edessä. Vetäjänä toimii Pertti Andersson, kokenut ryhmänvetäjä, joka on ollut perustamassa mm. Miessakit ry:tä ja Helsingin Työttömiä. Paikka: Punainen Risti Kallio-Käpylän osasto Osoite: Hämeentie 105 kevään 2010 ajan, Omaishoitajat ja Läheiset -liiton tilat (sama sisäänkäynti kuin Autoliitolla). Elokuusta 2010 Hämeentie 8589, osaston omat toimitilat. Aika: Kevät 2010: 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5. KLO 1314.30 Syksy 2010: 17.8. alkaen joka tiistai klo 1314.30 (ei virallisina vapaapäivinä tai lomina) Soita: Pertti Andersson, Miesryhmän vetäjä puh. 050 541 6474. Kari Kotila, SPR Kallio-Käpylän osaston seniorityön suunnittelija 045 112 9010.
Kukkakauppa Tähtililja
Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885
Miksi bussit kulkevat jonossa?
USEASTI JOUTUU TOTEAMAAN
sen tosiasian että taas bussit painelevat jonossa ohitse, ja itse on liikennevaloissa odottamassa. Maaliskuisena lauantaiaamuna kertoivat kuvassa olevat ihmiset odotelleensa 20 minuuttia bussia. Eihän se ole paljon, jos tietäisi varmuudella että bussit tulevat 20 minuutin välein. Vaan se ottaa päähän kun ne kolme neljä bussia tulevat aina jonossa kuulemma oikein satelliitista ohjataan lähtöä eli annetaan lähtösignaali! No, pienet on murheet kun kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan. Teksti ja kuva: Toivo Koivisto.
SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
10
Käpylä-lehti
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU
Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227
31.3.2010
Lapsuuden poluilla
TÄÄLLÄ TUTUILLA KADUILLA ja kujilla kulkiessani mietin toisinaan omia lapsuuden aikoja 50-luvun Käpylässä. Ykkösen ratikalla oli kääntöpaikka Pohjolanaukiolla kotitaloni vieressä, lehmukset reunustivat sen reittiä kaupunkiin, lapsia oli paljon, kirkko seisoi mäellään ja humput viihtyivät viinakaupan seutuvilla. Tuttua edelleen, mutta moni asia on toisin. Nykyiset kulkijat tuntevat toisaalta saman ja toisaalta aivan erilaisen Käpylän. Kadut ja kujat ovat entisillä paikoillaan, mutta elämän sisältö on kokenut muutoksia. Kiire, turvattomuus, elämän suorittamisen paine ovat tulleet pyytämättä elämäämme. Mutta lapsi ei kai ole kovin erilainen nykyäänkään. Äitinä, mummuna ja Käpylän lasten kanssakulkijana haluan olla turvaamassa lapselle kasvurauhaa, antaa aikaa ihmetellä, etsiä ja löytää. Kuka minä olen? Mistä minä unelmoin? "Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä" runoilee psalminkirjoittaja. Ihmeellisiä, ainutkertaisia ihmisiä, pieniä ja vähän suurempia tulee vastaan joka askeleella. Näissä kohtaamisissa kuin myös yhteisissä hetkissä kerhoarjessa voimme ehkä tavoittaa muun touhun ohella kokemuksia läsnäolosta ja hiljaisuudesta, pieniä pyhän pilkahduksia. Ja juuri nyt tehdä yhteistä matkaa kevään valoon, pääsiäisen yllätykseen ja iloon. Outi Takkinen Käpylän seurakunnan lastenohjaaja
JUMALANPALVELUKSET Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 31.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Albekoglu, Leskinen 1.4. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen, Albekoglu, Mäkeläinen, Leskinen 2.4. klo 11 Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus, Kataja, Leskinen, kirkkokuoro. 3.4. klo 23 Pääsiäisyön messu, Mäkeläinen, Tikka, Lauriina Hooli 4.4. klo 11, 1. pääsiäispäivän messu, Niemi, Albekoglu, Leskinen, kirkkokuoro. Kirkkokahvit, järj. Etiopia piiri. 5.4. klo 11, 2. pääsiäispäivän messu, Tikka, Lauriina Hooli 11.4. klo 11 Kataja, Tikka, Hanna-Kaisa Nyrönen. Messun jälkeen myyjäiset ja kirpputori seurakuntasalissa. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 18.4. klo 11 Messu, Albekoglu, Niemi, Leskinen. Kirkkokahvit, järj. Lyydia -toimikunta. 18.4. klo 16 Synttärit 4-vuotiaille. Albekoglu, lastenohjaajat. 25.4. klo 11 Messu, Mäkeläinen, Kataja, Leskinen. Messun jälkeen lähetyslounas Voudintie 4 B kerhohuoneella.
MUUTA Su 25.4. klo 12-14 Lähetyslounas. Voudintie 4B kerhohuoneella. Järj. Koskelan lähetyspiiri. Päiväpiirit keskiviikkoisin klo 13 Käpylän kirkolla, vastaava työntekijä Murto, p. 2340 4218 Voudintie 4B kerhohuoneella, vastaava työntekijä Kajos, p. 2340 4227 Päiväkerhot Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Takkinen p. 2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa maanantaisin klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B - kerhohuoneella klo 17, ti 6.4 Pirkko Alho ja 20.4. Kataja. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuna aikana, tied. virastosta Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 - kerhohuoneella ke klo 17-19 Diakoniavastaanotot Kirkkoherranvirastossa ti ja pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218 Voudintie 4B - kerhohuoneella ma klo 9-11, Kajos p. 2340 4227 Kehitysvammakerho, Voudintie 4B - kerhohuoneella joka toinen ma klo 17.30, parillisina viikkoina, tied. Kajos p. 2340 4227 Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, N-rapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050-535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri ke 14.4. klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella. Aihe: Linda Olsson, Laulaisin sinulle lempeitä lauluja Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 15.4. Niemi, 29.4. Mäkeläinen
Kalevalanpäivää juhlittiin Karjalatalolla
Arkkipiispa Leokin osallistui Karjalatalolla pidettyyn juhlaan.
KARJALAISUUDEN ja Kalevalan päivän juhlaa vietettiin sunnuntaina 28.2. Karjalatalon juhlasalissa. Näin juhlistettiin myös Elias Lönnrotin keräämän kansalliseepoksemme aikaisemman version eli Vanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinoisista ajoista -teoksen 175vuotispäivää. Noin satapäiselle vierasjoukolle oli tarjolla mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa, johon kuului tasokkaita musiikki- ja tanssiesityksiä. Juhlapuheen piti Karjalan Kielen Seuran puheenjohtaja, Karja-
lan ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Hän pohdiskeli muun muassa sitä, miten paljon Raamatun kertomarunous heijastuu myös suomalaisessa kansanrunoudessa. Dosentti Pentti Paavolainen kertoi mielenkiintoisia asioita runoilija Jaakko Juteinin suhteesta Väinämöiseen sekä tämän persoonaan ja runouteen. Vuonna 1995 perustettu Karjalan Kielen Seura vaalii ja pyrkii elvyttämään karjalan kieltä, jolle viime vuonna myönnettiinkin virallinen vähemmistökielen asema maassamme. Viime vuoden alusta Joensuun yliopistossa on ollut karjalan kielen professuuri. Karjalan kieli kuuluu itämerensuomalaisten kielten itäiseen ryhmään. Sitä puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa ja Tverin karjalaisalueilla. Se on siis suomen lähisukukieli ja suomen ja viron jälkeen kolmanneksi eniten puhuttu itämerensuomalainen kieli. Suomessa karjalaa sujuvasti puhuvia on noin 5000. Kuva ja teksti Seppo Seppälä
Arkkipiispa Leo Karjalatalon juhlasalissa.
MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla Pe 2.4. klo 19.30 Musiikkitilaisuus: Pergolesi: Stabat mater Amici Musici -orkesteri, joht. Luis Ramirez, ohjelma 10e Keskipäivän viikkomessu ke 7.4. klo 12, Niemi Su 18.4. klo 20 Tapani Kansan kirkkokonsertti, käsiohjelma 15, osa tuotosta yhteisvastuulle. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 19 Kartsakirkko torstaisin klo 18.30
Laulaja rakentaa laivan
Sain taannoin esiintymiskutsun naistenpäivän tapahtumaan. Ennen tilaisuutta tarjottiin kahvit, ja kun aikaa jäi, kättelin kaikkia mukanaolijoita. Mikä erikoislaatuinen tunti! Puhuin monen naisen kanssa, kuten rouvan, joka oli syntynyt tsaari Nikolai II:n hallitessa maatamme kuinka monta sellaista henkilöä on enää elossa? Niin ikään tapasin eri maakuntien edustajia, paljon Karjalan-evakkoja, mutta kuulin myös huomautuksen: "Minä olen hämäläinen ja ylpeä siitä!" Lottiakin oli runsaasti, heitä tervehdittiin seisaalle nousten ja aplodein. Eräs kahvia juova nuori nainen kertoili minulle pulmallisesta tilanteestaan, tunteesta että ei ollut löytänyt oikeaa työtä itselleen. Keskustelimme vähän aikaa, minkä jälkeen pyysin ummistamaan silmät ja miettimään: Jos ei olisi mitään esteitä, ei velvoitteita eikä rahahuolia, mitä hän silloin näkisi itsensä tekevän. Nainen toimi niin kuin ehdotin ja avasi hetken kuluttua silmät kertoen ihmisistä, jotka lauloivat hänen johdollaan. Kuva kiteytyi lauseeksi: naisen unelma elämäntehtävä tuntui olevan saada yhteisöt laulamaan. Tapahtuma unohtui, kunnes yllättäen posti toi minulle kirjeen (julkaisulupa kysytty): "Et tiedä, mitä kysymyksesi sai aikaan: laulun sanoin sydämeni pomp-pomp-pomppi koko yön! Yhteinen päätelmämme elämäntehtävästäni on pannut minut liikkeelle ja vienyt ´nuuskimaan´ afrikkalaista laulu- ja kulttuuriperintöä sekä omien juurieni karjalais-kalevalaista lauluperinnettä. Nuo ajatukset leväytti minulle opettajani, kun pääsin työllisyyskurssille, missä voin kehittää tätä unelmaani. Tiedostan nyt tehtäväni, ja se antaa intoa sekä energiaa, mutta tekee myös nöyräksi. "Suuri opettajani tässä kasvuprosessissa, johon on sisältynyt paljon ahdistustakin, on ollut kälyni. Siteerasin hänelle erästä lausetta: ´Jos olet tipahtanut kuoppaan, älä hyvä ihminen kaiva sitä syvemmäksi, vaan hyppää ylös!´ Mutta kälyni käänsi lauseen ympäri: ´Jos olet tipahtanut monttuun, ota muistiinpanovehkeet esiin ja kirjoita, mitä näet sisälläsi ja ulkona.´ Sanat rauhoittivat, sillä kaikella, myös ymmällään ololla, tuntuu olevan aika ja tarkoitus. "Kuinka kiitollinen olenkaan teistä naisista, Sinusta ja kälystäni! Löysin vielä V. Franklinin viisauden kännykästäni: ´Jos haluat, että joku rakentaa laivan, älä anna piirustuksia ja lautoja, vaan opeta hänet rakastamaan merta ja hän tekee laivansa omalla tavallaan.´ Parhaat terveiset Porvoosta." Luin liikuttuneena kirjettä, joka todisti kahden tuntemattoman ihmisen lyhyen kohtaamisen merkitystä, ja tunsin iloa sekä kiitollisuutta hyödyksi olemisesta. Mutta sitä kirjoittaja ei voinut arvata, että viesti saapui hetkellä, jolloin puurtamisen raskauttamana kyselin, olinko itse tehnyt pitkään aikaan mitään kunnollista. Tajusin myös, että nainen olisin aivan hyvin voinut jättää kirjoittamatta, jolloin en olisi koskaan saanut tietää, mitä tapaamisemme oli hänen kohdallaan pannut vireille. Viesti herätti luottamusta siihen, että saamme kaikki mielekkäitä tehtäviä osallemme. Sitäkin tuumailin, että kohtaaminen oli edellyttänyt monia asioita, sitäkin että katkenneena ollut perinne viettää naistenpäivää oli saatu uudestaan käyntiin. Elämä näyttäytyi suurena palapelinä ja nosti esiin muutaman ihmisen osuuden. Sellaiset hetket rohkaisevat ja antavat voimaa niille taipaleille, joilta väljyys puuttuu. Liisa Mäntymies
TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 Ke 31.3. klo 13 Hiljaisen viikon messu, Niemi, Leskinen, Kajos To 1.4. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Albekoglu, Leskinen Su 25.4. Messu klo 13.30 Mäkeläinen, Leskinen
31.3.2010
Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Oulunkylän Kampaamo
Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI
11
Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
VAPAITA HOITOPAIKKOJA
STEINERPÄIVÄKOTI PELLAVASSA on vapautumassa hoitopaikkoja 3-6vuotiaille lapsille kesällä 2010. Pellava on muuttumassa yksityiseksi päiväkodiksi 1.8.2010 alkaen kaupungin ostopalvelusopimuksen loputtua. Hakuaika vapautuville paikoille on alkanut. Lapsivalinnat teemme itse päiväkodissammme. Pellava sijaitsee idyllisessä Puu-Käpylässä. Päiväkodissa valmistetaan kasvisruokaa luomu- ja biodynaamisista raaka-aineista. Päiväkodissa lapset maalaavat, leipovat, kuuntelevat satuja, tekevät nukketeatteri-esityksiä. Leikillä on tärkeä sija toiminnassamme. Mikäli olette kiinnostuneita saamaan hoitopaikan Pellavasta, pyydämme ottamaan yhteyttä maalis-huhtikuun aikana.
Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin!
Puh. 728 7012
Steinerpäiväkoti Pellava
FYSIOTREENARI
Pohjolankatu 3-5 00610 Helsinki puhelin: 09-799282 email: steiner.pellava@elisanet.fi
Opiskelijahieronta 29.4. asti
45 min/20,· Fysioterapia · Osteopatia · Kosmetologi
60 min/25,-
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 KOKO PERHEEN
HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit: Tapani Waltimo Niina Raij Mikko Laukkanen Risto Närvänen Elina Saaristo Protetiikka ja purennan kuntoutus: Antti Waltimo Suukirurgia: Pekka Laine Hampaiston ja leukojen röntgenkuvausta Hampaiden kiinnitystä keinojuurien varaan
· Hieronta · Jalkahoidot · Parturi-kampaaja
Meillä käy hoitoseteli. Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com
KAMPAAMO
Koskelantie 54 p.757 1353
OLYMPIA
eläkeläisalennus
ma ti-pe la
sulj. 9-17 9-13
Parturi · Kampaamo
vallilan hammaslääkärikeskus oy
Mäkelänkatu 30 A 4 puh. 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-15
Maarit Herranen & Mervi Koskinen
Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381
rleenaTiistaisin Ma
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille
KOSKELAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA
Uudet omistajat toivottavat vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleiksi 1.3.2010 lähtien.
Hammaslääkärit Sanni Aho ja Katariina Savijoki, erikoishammaslääkäri Pirkko Aho (iensairaudet) ja tutut hammashoitajat Irmeli ja Kristiina sekä suuhygienisti.
TERVETULOA! · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
Pohjolankatu 1
Puh. 09-791187 / 040-5721238
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
PARTURI-KAMPAAMO
Tutustumiskäynti 35/ 55 min
Hilman HIUSMALLI
Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
Parturi-Kampaamo
· Neurologinen kuntoutus · Yksilöllinen fysioja lymfaterapia · Veteraanikuntoutus palveluseteleillä
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä.
040-593 5171 Siltavoudintie 7
Käpyläntie 1, puh. 7206800
logo_orig_pms.indd 1 Process CyanProcess MagentaProcess YellowProcess BlackPANTONE 299 CPANTONE 142 C
Puh. 040-507 4530 www.fysioeka.fi
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
15.6.2009 10.18
www.oulunkylankauneushoitola.fi
Käpylä-Seura r.y.
59
Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695
Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä: