Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 4 julkaisija Käpylä-Seura ry. 29.4.2015 64. vuosikerta painos 18 000 Neste oil metsälä AVOINNA 24h Neste Oil Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki puh. (09) 7288 2428, kai.malmgren@k-market.com Nopea ja hellävarainen quick wash pesukatu ilman jonottamista • Herkullinen KOTIRUOKALOUNAS ark. 9.30-14.30 AINA TUOREET LEIVONNAISET, SÄMPYLÄT, PATONGIT JA PANNUKAHVI Kevät muuttuu kesäksi 0600 555 444 Psykoterapeuttien päivystys 2,40 €/min + pvm/ppm Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.? 044 4141 000 Malmin kauppatie 8 b A Masennus ja ahdistus A Kriisit ja traumat A Parisuhdeongelmat A Syömishäiriöt A Päihdeongelmat A Työssä jaksaminen Kohta on Kyläjuhlien, kirpputorien ja urheilujuhlien aika Kesä on kohta täällä. Kyläläiset ovat tottuneet odottamaan alkukesästä järjestettäviä Kyläjuhlia vuorovuosin Käpylässä ja Kumpulassa. Ilman niitä ei kesä tunnu miltään. Tämän vuoden Kyläjuhlat pidetään lauantaina 6.6. Käpylässä. Ihan yhtä innokkaasti odottavat kumpulalaiset omia kirpputoripäiviään. Tänä vuonna samana päivänä 23.5. järjestetään Kumpula-juoksu. Jo ennen näitä ovat Tavaranvaihtopäivät äitienpäivän alla 9.5. ja siivoustalkoita ja monta muuta hauskaa syytä kokoontua. Kannattaa ilmoittautua talkoolaiseksi! Lue lisää sisäsivuilta. Kuva SAMI SEPPÄNEN Kuva EINE KAKKONEN Kuva EINE KAKKONEN HUIPPUTARJOUS! Favora deo 2 YHDEN HINNALLA OULUNKYLÄN APTEEKKI Tarjous voimassa 31.5.2015 asti 9,85 ( 19,70)
Tappava yksinäisyys 29.4.2015 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy kesäkuun 3. päivä. Aineisto toimitukseen 22. toukokuuta mennessä. 2 HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 64. VUOSIKERTA JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY . PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Kirjeet YKSINÄISYYS ON TAPPAVAA jopa tappavampaa kuin ylipaino, huusivat otsikot vaalien alla. Sekin kelpasi vaaliteemaksi. Valitettavasti yksinäisyyden vaarallisuus on totta. MIES OLI NUORUUDESSAAN ollut siirtotyöläisenä Ruotsissa. Hän oli oppinut ruotsinkielen ja saanut ystäviä, mutta palannut kuitenkin Suomeen ja perustanut täällä perheen. Ystävät olivat jääneet lahden toiselle puolelle ja vähitellen yhteydenpitokin oli jäänyt yksittäisten joulukorttien asteelle, kunnes niidenkin lähettäminen oli loppunut. Mies oli työskennellyt sekalaisissa tehtävissä siellä sun täällä. Puhelahjoiltaan vakuuttava ja mielikuvitukseltaan rikas mies keräsi kuulijoita, jotka aikansa uskoivat yhä suuremmiksi paisuviin seikkailuihin, mutta vähitellen holtittomuuteen taipuvainen elämäntapa vaati veronsa. Avioliitot kariutuivat, lapset kasvoivat ja etääntyivät, ystävät kaikkosivat ja lopulta tuttaviakin oli enää vähän. Jotkut naapurit tervehtivät, mutta useimmat vain laahustivat ohitse sanomatta sanaakaan. Yhtäkkiä mies huomasi olevansa yksinäinen. Hän kaipasi nuoruutensa iloisia kavereita Tukholman suomalaisympyröistä. Mies ryhtyi valmistelemaan matkaa meren yli. Hän osti matkalaukun ja pari uutta paitaa. Alakerran naapurille hän mainitsi aikovansa lähteä käymään Ruotsissa. Meni viikko, meni kaksi, meni kolmekin, eikä miestä näkynyt pihalla, roskakatoksella tai lähikaupassa. Verhot eivät liikahtaneet, ja mainospostia alkoi kerääntyä niin että se lopulta pursusi oven ja kynnyksen välistä porraskäytävään. Heinäkuun ennätyshelteiden jälkeen tuli ukkosmyrsky, joka lennätti miehen parvekkeen oven selälleen. Lopulta alakerran naapuri hermostui kiinni ja auki paukkuvaan oveen ja hälytti huoltomiehen sulkemaan sen. Kun huoltomies avasi yleisavaimellaan miehen oven, hän heti haistoi Lopullisen Ystävän vierailleen. Ambulanssista ei enää olisi hyötyä, joten hän soitti poliisit paikalle. Pahimpana loma-aikana ei tapaus onneksi saanut suurta yleisöä, mutta sen verran miehen kohtalo puhutti, että hän pääsi lehteen ”yksinäisenä vanhuksena, joka löydettiin monen viikon jälkeen unohdettuna kotoaan”. Ruumiinavaus ei tuonut täyttä selkoa miehen kuolinsyyhyn; sydän oli todennäköisesti pysähtynyt jo juhannuksena. Matkalaukkua ei ollut pakattu ja jääkaappi oli täynnä ruokaa. Hautajaiset tuottivat yllätyksen: niihin ilmaantui enemmän lapsia kuin pappi oli osannut puheeseensa sisällyttää. Mikseivät he olleet pitäneet isäänsä yhteyttä hänen eläessään? Miksi mies kuoli yksinäisenä ja unohdettuna? Vaikka minulla onkin asiasta sisäpiirin tietoa, en aio vastata kysymykseen. Aivan niin yksinäinen ei mies kuitenkaan ollut, eikä täysin unohdettukaan, vaikka varmasti enemmänkin häneen olisi voinut yhteyttä pitää. Tarkasti ottaen ei hän ollut vielä vanhuskaan, sillä hän oli nuorempi kuin minä nyt. Sen kuitenkin tiedän, sekä lehtijuttujen kirjoittajana että lukijana, että asioilla on aina monta puolta. Uutinen on vain jäävuoren huippu, johon kerätään tärkeimmiksi katsotut ja lukijaa kiinnostavimmat tiedot. Yksinäinen, unohdettu vanhus on hyvä otsikko, mutta järkyttävä kokemus elävässä elämässä. Minä sen tiedän, sillä mies oli minun isäni. Aution kummun kuningas, voititko lopulta yksinäisyyden? Seppeleitten ilotulituksessa ei riitä väen veisuu hukuttamaan tuulen ujellusta. Jos yksinäisyys on kruunu niin kuka olin eilen jos tänään minusta tulee sinä ja huomenna pystytetään minun kummulleni kysymysmerkki? (Eija Tuomela, Surupukuinen nainen 2003) TÄTÄ LUKIESSASI TIEDÄMME ketkä maatamme johtavat lähivuodet. Tiedämme, puriko yksinäisyys vaaliteemana, vai jyräsikö talous. Vaikkakin kysymys taitaa olla samasta asiasta. Toimituksessa hymyiltiin Neiti Aputoimittaja muistutti tassujaan pestessään miten Islannissa nimetään jäätiköt, kuumat lähteet ja tulivuoret: nostetaan kissa näppäimistölle. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? KÄPYLÄN KULTTUURIYHDISTYS päätti alkuvuodesta järjestää Käpylän kyläjuhlat tänä kesänä. Ne järjestetään yksipäiväisenä lauantaina 6.6. Klo 11-22. Alustavassa kyläjuhlien suunnittelukokouksessa oli niin paljon osallistujia ja ilmeni hyvin intoa tehdä vapaaehtoistyötä, että juhlien onnistuminen näyttääkin hyvältä. Melko pienikin ydinryhmä saa panoksellaan aikaiseksi isot juhlat niin on ollut 90-luvulla ja niin on myös nykyään. Suuri osa käpyläläisistä haluaa, että että Kyläjuhlia ja Elojuhlia järjestettäisiin säännöllisesti että näin tapahtuisi jatkossakin, tarvitaan vielä lisää talkoolaisia tekemään meille kaikille käpyläläisille ja muiltakin alueilta tuleville vieraille onnistuneet kyläjuhlat. Ilman suurta vapaaehtoisten määrää kyläjuhlia ei voi järjestää. Jos haluat tehdä jotain, suurta tai pientä sarkaa, niin ota yhteyttä Kulttuuriyhdistykseen. Oma panoksesi voi olla esim. kuljetuspakun ajoa, (oma paku vielä parempi), backstage tarjoilua, järkkärinä toimimista tms. Mitä enemmän meitä tekijöitä on, niin sitä pienempi työmäärä kertyy yhdelle henkilölle ja sitä hauskempaa on osallistua juhlien järjestelyihin. Ja sitä enemmän on intoa olla mukana järjestämässä juhlia seuraavankin kerran. Jos et keksi itsellesi mitään aluetta, missä tuntisit voivasi olla avuksi, on pari tehtävää, johon tarvitaan apureita. Näitä ovat mm. lavojen ja telttojen pystyttäminen perjantaina ja purkaminen lauantaina. Sekä se yksi tärkeimmistä, loppusiivoaminen. Juhlien loputtuakin lauantaiiltana voit ilmoittautua päälavojen paikkeilla loppusiivoukseen. Jos meitä osallistuu luudanvarressa esimerkiksi 20 ihmistä loppusiivoukseen, voidaan siitä selvitä jopa puolessa tunnissa. Jos tulee vielä enemmän siivoojia, niin järjestäjätkin ehtivät nauttimaan jatkobileistä. Eli tule messiin talkoisiin kyläjuhliemme eteen. Loppusiivoojille ja purkajille on vielä jäljellä tarjoilua. Käpylän kyläjuhlat järjestetään 6.6.2015 Akseli Toivosen kentän ja Pohjolankadun tienoilla. Käpylä-Seura osallistuu tapahtumaan, kuten useimmat muutkin käpyläläiset yhdistykset, järjestöt ja yritykset. Käpylän kyläjuhlat ja talkoohenki man varsinaisen hoidon. Voisimme kouluttaa alalle sopivia nuoria lyhyellä kurssilla normaalia kodinhoitoa varten: pientä siivousta, kahvin keittoa, ehkä jopa ruoan laittoa yms., mutta ennenkaikkea tuomaan lämpöä, ihmisen läsnäoloa ja huomioonottamista. Olen varma siitä, että meidän nuorissamme löytyy ahkeria käsiä ja rakastavan lämpimän sydämen omaavia ihmisiä, joille tämmöinen alku työuralle kelpaisi. Siitä hyötyisivät kaikki. Erikoisesti se tekisi vanhuksen elämän paremmaksi, nuoret saisivat työkokemusta ja sitä kautta paremmin avautuvia ovia opiskeluun, omaa rahaa ja itsetuntoa. Eikä tässä ikärajoja kannattaisi asettaa, olkoon ikää enemmän tai vähemmän, eniten merkitsee halu ja tahto tähän työhön, semmoinen ihminen, joka ymmärtää oikealla tavalla elämän kulun ja kaaren, jossa kaikki vanhenemme ja tulemme apua tarvitsemaan, kuka enemmän, kuka vähemmän. TUULIKKI TIMGREN LILLUKKAMÄKI Käpylä-lehden nettilukija Lohjan Kärkölästä VANHUSHUOLLON ONGELMA ei ole raha, vaan järjetön systeemi. Olen sitä mieltä, että nykyisen kaltaisessa ja tässä vanhuspalvelulaissakin (0,7) on suurin ongelma paperien ääressä ”hyvältä näyttävät” luvut ja kokonaan unohtuu tosielämä. Koko järjestelmän luoma ongelma on avun liian myöhäinen saanti. Apua pitäisi antaa heti, kun sitä tarvitaan, siihen ei mittareita tarvita. Kyllä ihminen itse tietää milloin apua pyytää ja kaipaa. Työttömiä meillä on pilvin pimein, nyt kumminkin esimerkiksi sairaanhoitajia tuodaan meille Espanjasta! Eihän tämmöisessä touhussa ole järjen hiventä! Samaan aikaan nuoria jää ilman koulutuspaikkoja. Nyt pitäisi kiireesti uusia koko kotihoitosysteemi. Vanhukset haluavat olla kotona ja velvollisuutemme on se mahdollistaa. Kuinka voidaan hyvänä hoitona pitää 10-15minuutin pikakäyntiä? Ei mitenkään. Entiseen kodinkoitaja malliin joka oli hyvä emme palaa, mutta voisimme luoda uuden, jossa vanhuksella kävisi sairaanhoitaja/ lähihoitaja hoitamassa pikaisemJärkeä vanhustenhoitoon Kiitokset kansakoulun opettaja Iiju Laitiselle Kun meitä on paljon, siivoaminen on hauskaa ja ehdimme vielä hyvin puimaan päivän hetkiä jonnekin sisätiloihin. Kiitos sinulle etukäteen. Tervetuloa kaikille K(äp)YLÄÄN 6.6.2015! Talkoisiin etukäteen ilmoittautuminen käpylankult@gmail.com. Käpylän kyläjuhlien talkoolaiset psta JARTSA TUOVINEN Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Kuva EINE KAKKONEN KÄPYLÄ KIERRÄTTÄÄ Perinteinen TAVARANVAIHTOPÄIVÄ järjestetään jo 28. kertaa äitienpäivän aattona la 9.5. klo 10 -13 Untamontien koulun pihalla. Tervetuloa tuomaan nurkista ylimääräiset vaatteet, kirjat, astiat ja huonekalut sekä penkomaan itselle tarpeellista käyttökamaa ilmaiseksi! Käpylän seudun ympäristöryhmä järjestää tapahtuman yhteistyössä Käpylän klubin ja Marttojen sekä Käpylä-Seuran kanssa. Päivän päätteeksi Kierrätyskeskuksen auto vie loput tavarat lajitteluunsa ja edelleen myytäviksi. OHEINEN KUVA on opettaja Iiju Laitisen luokasta Käpylän kansakoulussa ns. välirauhan ajalta. Se on tyypillinen silloinen luokkakuva, mutta mukana olleelle se tuo mieleen monenlaisia muistoja, ajatuksia ja tuntemuksia. Useimmat meistä olivat Iijun luokalla vain kaksi vuotta ja siirtyivät sitten oppikouluun. Mutta ajankohta oli jo erikoinen, talvisodan ja välirauhan aika. Kaksi kertaa koulunkäynti keskeytyikin, ensin syksyllä 1939, kun Helsinki evakuoitiin YH:n (ylimääräiset kertausharjoitukset) ajaksi ja sitten talvisodan (30.11.1939 13.3.1940) sytyttyä. Iiju (todistuksiin hän näyttää kirjoittaneen oikean nimensä Ida) Laitinen oli ihanneopettaja, taitava, tavoitteellinen, rauhallinen ja oikeamielinen. En muista hänen koskaan huutaneen. Kun opetusalan ammattilaisena olen kohdannut lukemattomia opettajia, uskon miltei, etten ole tavannut Iiju Laitisen tasoista opettajaa. Poikkeuksellisissa oloissa hän siirsi meihin tietoja ja taitoja, niin että kevään 1941 pääsykokeissa hyvin moni pääsi oppikouluun. Kun keväällä 1949 Käpylän yhteiskoulusta pääsi ylioppilaaksi 19 oppilasta, niin viisi (Kyllikki Lehti, Vappu Liedenpohja, Arna Pelkonen, Anna-Liisa Salakari ja allekirjoittanut Kyllikki Laakso) heistä oli tältä Iiju Laitisen luokalta. Luokkamme ? lmitähti Maire Suvanto, Suomisen perheen Pipsa, pääsi jostain keskustan koulusta, ja koko joukko tuli vuoden, parin viiveellä jäljessä, siihen aikaan kun jäätiin paljon luokalle. Harva, jos kukaan toinen Käpylän kansakoulun opettaja pääsi tuolloin vastaavanlaiseen suoritukseen. Ilmeisesti Iiju oli seurannut meidän koulutaivaltamme, koska hän ilmestyi Käpylän yhteiskoulun lakkiaistilaisuuteen 31.5.1949 ja toi meille kaikille viidelle kirjoittamansa runon. Valitettavasti olen kadottanut matkan varrella runon, mutta enemmän pahoillani olen siitä, etten koskaan saanut kiitetyksi häntä erinomaisesta opastuksesta elämän tiellä. Nuorena sitä ei tajua, mikä on tärkeää ja arvokasta, ja kun sen tajuaa, on monesti jo liian myöhäistä. Iijun opetuksesta kiitollinen KYLLIKKI LAAKSO Arabianrannasta
29.4.2015 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Hyvä uutinen! Vuosien takaa Tässä kuvassa Meri Tammi seisoo Untamontie 12:n edustalla vuonna 1970. Kuvan omistaa Ilkka Laakso, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. NOIN KOLMASOSA kansanedustajaehdokkaista allekirjoitti Muistiliiton sitoumuksen, ja lupautui valituksi tullessaan rakentamaan muistiystävällistä Suomea. Muistiystävällinen Suomi on turvallinen, aivojen hyvinvointia tukeva ja suvaitsevainen yhteiskunta meille kaikille. Muistiystävällisyyden perusteet löytyvät kansallisesta muistiohjelmasta (STM 2012). Sitoumuksessa ehdokkaat lupautuivat kuuntelemaan muistisairaiden ja heidän läheistensä näkemyksiä ja pitämään muutenkin itsensä ajan tasalla muistiasioista, sekä edistämään yhteistyötä muistiystävällisen Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi. Äänestäjien kannattaa Muisti15kampanjasivulta tarkistaa, oliko oma ehdokas valmis rakentamaan parempaa tulevaisuutta ikääntyvälle Suomelle. Muistiystävällistä ehdokasta voi etsiä myös puolueen tai vaalipiirin kautta. Tämän lehden ilmestyessä tiedämme jo, kuinka muistiystävällinen on seuraava parlamenttimme. Ks. lisätietoa: www.muisti15.? . Förbindelse på svenska: www.muisti15.fi/files/6114/2365/8844/Forbindelse_? nal.pdf. Teksti HEIDI HÄRMÄ MUISTILIITTO RY Vaalien jälkeen Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta TÄNÄ VUONNA TULEE 55 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julisti asemakaavakilpailun Puu-Käpylän uudelleenkaavoittamisesta. Työväen asuntopulaa helpottamaan, 1920-luvulla rakennetut ja ”sota-ajan pommitusten ja asukkaiden elämäntavan vuoksi terveydelle vaarallisiksi tulleet, huonokuntoiset puurakennukset” haluttiin korvata kivitaloilla. Puutarhakaupungin puutalokortteleiden kuuluisat puutarhat haluttiin kuitenkin säilyttää. Uudisalueen asemakaavakilpailun voittivat arkkitehdit Ahti Korhonen ja Erik Kråkström , joille kaupunki antoi tehtäväksi kehitellä suunnitelmaa eteenpäin. Voittajien ehdotus sisälsi mahdollisuuden säilyttää vanhat puurakennukset, mutta niiden korjaamisen katsottiin tuolloin tulevan niin kalliiksi, ettei tähän mahdollisuuteen heti tartuttu. Tuon ajan asenteet myös suosivat purkamista, ja kun muistaa, että puutalojen mukavuudet käsittivät vielä 1960-luvulla puuseet pihan perällä, niin ymmärtää, että asukkaatTänä vuonna tulee 55 vuotta PuuKäpylän asemakaavakilpailun järjestämisestä. Puutalot suunniteltiin korvattaviksi kaksikerroksisilla kivisillä uudisrakennuksilla. Kuvassa Nyyrikintie 17 ikkunasta näkymä Joukolantielle. Puutalot aiottiin purkaa 1960-luvulla Puu-Käpylän asemakaavakilpailusta 55 vuotta kin olivat aluksi pitkälti uudisrakennusten kannalla. Myös ammattilaiset pitivät puutarhakaupunkia tuon ajan ihanteiden mukaisesti vanhanaikaisena esikaupunkina. Asenteet alkoivat kuitenkin muuttua kiivaan rakentamisen ja siihen johtaneen vielä kiivaamman purkamisen myötä. Se synnytti vastareaktion, joka vahvisti ympäristöaatetta. Kansalaisaktivismi ja halu osallistua päätöksentekoon lisääntyivät myös kaupunkisuunnittelussa. Myös moni arkkitehtuurin ja kulttuuriympäristön asiantuntija vastusti puutalojen purkamista, tunnetuimpana Otto-Iivari Meurman sekä Käpylä-Seura. Puutarhakaupungista oli tullut pitkällisen väittelyn myötä rakennusperintökohde. Vuonna 1971 todettiin, että puutalot ovat korjauskelpoisia ja rakennushistoriallisesti arvokkaita ja alue sai suojelukaavan. Käpylän puutarhakaupungin asemakaavan laativat arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-I. Meurman. Puurakenteiset pientalot rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan. Taidemaalari Bruno Tuukkasen määrittelemin maanläheisin sävyin maalattuja rakennuksia koristavat hillityt, klassisistiset yksityiskohdat. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva IRMA LIISA RUHKANEN (skannattu Käpylän kirjastossa 2009) Lähteet: www.Rakennusperinto.? Käpylä hymykuoppa Helsingin poskessa TAVARAN-VAIHTOPÄIVÄ ! LA 9.5.2014 klo 10–13 TAVARANVAIHTOPÄIVÄ! LA 9.5.2015 klo 10–13 Käpylän peruskoulun pihalla, Untamontie 2 • Buffetista pullaa, kahvia, simaa ja makkaraa omaan mukiin alennuksella! • Musiikkia & yllätyksiä TERVETULOA! Järjestäjänä Käpylän seudun ympäristöryhmä, Klubi ja Martat Miten vietät vappua? Hanna ja Nooa Jalonen opiskelija, Länsi-Käpylä Vietämme perhevappua kerhotilassa Kumpulassa nyyttäriperiaatteella. Sinne tulee monta muutakin lapsiperhettä. Menú on perinteinen, simaa ja tippaleipiä varmaan sekä muita herkkuja. Konstantin Izyurev matemaatikko, Käpylä Meidät on kutsuttu vaimoni vanhempien luokse viettämään vappua. Hekin asuvat Käpylässä. Johanna Ikola ja Matias Ahlroos Länsi-Käpylän asukkaita Meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia vapuksi! Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI
4 Käpylä-lehti 29.4.2015 Svenska hörnan R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Oulunkylän Autokoulu tarjoaa • B-henkilöautokurssit • Harjoitteluvaiheet • Syventävät vaiheet • Pimeänajot simulaattorilla Seuraavat B-henkilöautokurssit alkavat maanantaina 11.5. ja 25.5. klo 17.15. B-kurssi edulliseen hintaan 1883,-, hinta sisältää pimeänajon! Tutustu kurssivalikoimaamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ouak.? . Löydät meidät osoitteesta Siltavoudintie 2, toimisto avoinna ma-to klo 10-16. p. 044 0131 900, info@ouak.? Hyväkuntoisia kannettavia tietokoneita edullisesti! Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.? Hotbildernas segertåg ålder? STÄDERNA HAR alltsedan tidernas begynnelse ansetts utgöra hot. Idag uppfattar vi till och med de ständigt ökande hotbilderna såsom något för hela den urbana civilisationen ödesdigert. Denhär rädslan för städerna, för det urbana, hittar vi redan i Moseböckerna. När Gud såg sin första stad och det torn som människorna byggt ( Babels torn ) raserade han tornet och människornas språk. Senare i texten lägger han Sodom och Gomorra i ruiner på grund av den omoral, framförallt homosexualitet, som rådde där. Det som får mig att ta upp denhär frågan efter det att den första gången nämndes i en historisk text för mer är 3000 år sedan är att den idag blivit ett stort globalt problem. Det är ingen tillfällighet att ödeläggelsen av den irakiska huvudstaden Bagdad blev ett av de mest drabbade målen för de militära aktionerna i landet. Det är heller ingen tillfällighet att Aleppo i Syrien idag är det mest utsatta militära målet för de stridande parternas aggressivitet. Sarajevo i det forna Jugoslavien kan utgöra ett annat exempel på hur detta mönster upprepas. Mogadishu i Somalien och Aden i Jemen får utgöra de sista exemplen på denhär nya formen av urban krigföring. Attackerna mot World Trade Center i New York utgör tillsvidare det symboliskt mest slagkraftiga antiurbana militära angreppet mot ett modernt samhälle. Kriget har alltså vänt tillbaka till staden och till det dagliga livets sfär. Men det har återvänt på ett sätt som tidigare var okänt. Efter nationalstaternas uppkomst kring 1600-talet förändrade kriget karaktär från att ha varit mer eller mindre feodala krig mellan olika feodala maktherrar till krig stater emellan. Krigen förvandlades nu till militära uppgörelser mellan de nyfödda nationalstaterna. Och så förblev det ända till det II världskrigets slut. I takt med globaliseringen kommer statsgränsernas betydelse att i allt högre grad förlora sin gamla betydelse. De kommer inte att försvinna, men deras betydelse kommer att bli en annan. Så långt har vi ännu inte kommit. I praktiken är det idag försvarslösa EU – med undantag för England – ett bra exempel på den nya utvecklingen. Det militären i våra dagar gör är framförallt att skapa hotbilder. Att via dem peka ut våra nuvarande och kommande ? ender och att skapa så kallade imaginära kartor av var dessa be? nner sig och hur man snabbast och mest effektivt kan oskadliggöra dem. Dehär kartorna beskriver inte i första hand staternas gränser utan i stället de ”fästen” där ? enden planerar och förbereder sina eventuella angrepp. De beskriver de ”farliga” rummen, de ”farliga” grupperna och t.ex. de mest farliga kommunikationscentra. Det är denhär hotbildsideologin som smittat av sig på det modärna samhället. Välfärdssamhället har blivit ett riskhanteringssamhälle. För att formulera detta krasst: hotbilderna har ? yttat in i civilsamhället. I den processen har USA igen spelat den centrala rollen genom att på så gott som alla plan åberopa terrorismhotet som nyckeln till förståelsen av en stor del av de risker som hotar Västvärlden. Vi håller på att skapa en ny typ av samhälle, det säkerhetsbyråkratiska. De hotbilder vi möter varje dag i vår verklighet förefaller tillta för vart år som går. De är produkter av vår alltmer tilltagande rädsla; de är förankrade i våra rädslor för ökad brottslighet, ökad miljöförstöring, stora klimatförändringar, tilltagande arbetslöshet, tilltagande invandring, hotande bostadsbrist, hälsofarlig kost, ökade hälsorisker, försämrade vägförbindelser och så vidare, och så vidare. Det ? nns helt enkelt inte några gränser för vilka hotbilder som kan skapas och redan skapats. I slutändan av denhär utvecklingen kan vi skönja ett civilt samhälle som å ena sidan byggt upp en sådan mängd riskförebyggande mekanismer och en sådan mängd gränser för vårt individuella handlande att det samhälle där vi en gång kunde förverkliga vår frihet förvandlats till ett fängelse. Det vore den inre militariseringens slutliga seger. Hotbilderna måste läggas på hyllan. De bör ersättas med samlevnadsbilder. Vi måste återupptäcka människan. LARS D. ERIKSSON Kirjanpitopalvelu pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 7336869 VAIKKA KAKKOSEN EINE rakastaakin kukkia, yrttejä ja muita puutarhansa kasveja, ei hänen maatilkuillaan tulppaaneja ja narsisseja nähdä. Ei, kyseessä ei ole mikään tulppaanikauhu tai narsissi-ihottuma. Hän ei vain tahdo syöttää myyrille kauniita kukkiaan! Myyrät joudumme karkottamaan pihaltamme mitä kummallisimmin keinoin, nauraa Eine Käpylän kirjaston kirjavarastossa, jossa istumme kirjapinojen päällä Finlandia-palkinnon voittaja Jussi Valtosen vietyä kaikki tuolit yläkertaan. Tai siis eihän kirjailija niitä vienyt, vaan niitä tarvittiin ennätysyleisön peppujen alle, eikä tuoleja ole ehditty vielä roudata takaisin maan alle. Me istumme maan alla siksi, että kirjasto on täynnä hiljaisuutta tarvitsevia, ahkeria opiskelijoita ja muita lukuhenkilöitä. Ja meidän haastatteluhetkemme taas ei ole aivan äänetön. Nauru poukkoilee seinistä ja välillä puhumme päällekkäin, ristikkäin ja yhtä aikaa. Ai, että mistäkö? No, kirjoista tietenkin, pääasiassa. Mutta ennen sitä: ne myyrät. Ja myyränkarkottimet. Meillä on Somerolla kuivan maan mökki, jossa viljelen yrttejä, kärhöjä ja jopa viinirypälettä yritetään, Eine kertoo. Ehkä kummallisin ja paras myyränkarkotin on avomieheni Osmon tekemä taideteos, joka siirrettiin Somerolle. Se aiheuttaa resonointia ja karkottaa siten myyriä. Myös hänen isänsä teki aikoinaan resonoivia hyrriä. Viljelykärryistä ja muista kaupunkilaisen tavoista saada vihreää kauneutta ympärilleen on Eine kirjoittanut Käpylä-lehteen useammankin kerran. Ja ennen kaikkea valokuvannut. Eine Kakkosen puutarhassa ei näy tulppaaneja Valokuvaus on intohimo Eine Kakkonen suoritti Käpylän ammattioppilaitoksessa graa? sen alan perustutkinnon vuonna 1996. Aikuisopiskelijana hän oli tähtioppilas. Niinpä häntä usein pyydettiin tekemään yhtä sun toista, kuten kirjoittamaan koulunsa saamasta ympäristöpalkinnosta vuonna 1995. Silloinen ympäristöja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto tuli luovuttamaan palkinnon koululle, ja siitä kirjoittamani juttu oli ensimmäinen, jonka tein Käpylä-lehteen. Sen jälkeen olen avustanut sekä Käpylä-lehteä että välillä myös Käpylän Sanomia. Valokuvaus on intohimoni, ja mielelläni kuvaan omaan paikallislehteemme. Valokuvaan työkseni, en ole taiteilija, toteaa Eine, joka auttaa mielellään myös kuvien käsittelyssä ja vaikka skannaamisessa muitakin avuntarvitsijoita. Eine on asunut Käpylässä 23 vuota, ja tuttuja ihmisiä ja paikkoja on niin paljon, että missään muualla asuminen tuntuisi vaikealta. Tykkään seurata ihmisiä ja ilmiöitä. Työssäni Sanomilla kuvaan usein kirjaryhmiä tai vaikka nenäkannuja, jos niitä tarvitaan kuvitukseksi. Kirjojen rakastajaksikin Eine tunnustautuu. Ja sehän sopii kirjastossa! Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Eine Kakkonen kirjoittaa ja kuvaa mielellään kirjoja ja kasveja. Hänen ensimmäisen juttunsa ilmestymisestä Käpylä-lehdessä on jo 20 vuotta. Viihtyisä kahvila avattu Käpylän uudessa keskuksessa Avoinna: Ma-pe 7-21, La 12-20, Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki info@checkpointcafe.fi 040 717 2070
5 Käpylä-Lehti 29.4.2015 Heseva Lounasravintola Heseva Lounasravintola • Juhlaja pitopalvelut • tilavuokrausta • tilauksesta leivonnaisia ym. • lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 KIRJASTOTÄTEILYYNI liittyy sellainen ? loso? a, että nuorten kanssa syntyneet mahdolliset riidat ja erimielisyydet pitää nollata edes välillä, muutoin tätä työtä ei voi tehdä, sanoo Vuoden käpyläläiseksi nimitetty Kari Juhola . Perusteluissa kehuttiin hänen suhtautumistaan lapsiin ja nuoriin, sitä, että hän tekee enemmän kuin työhön välttämättä kuuluisi, että hän välittää. Kari muistaa hyvin omasta nuoruudestaan, että rajoja piti kokeilla ja puhe muuttui epäystävällisen kuuloiseksi helposti tahtomattakin. Jos aikuinen siitä suuttuu ja rupeaa karjumaan takaisin, on hän menettänyt pelin. Lempeä ja tiukka Olen lempeä mutta tiukka, hän vakuuttaa. Ymmärrän hyvin, että jotkut kaipaavat hiljaisuutta ja lukurauhaa kirjastossa, mutta kun tietää, että 50 metrin päässä Käpylän kirjastosta on yksi Suomen suurimmista kouluista, niin ääntä nyt vain mahtuu sellaiseen määrään lapsia ja nuoria. Kaikkia pitää palvella, hän toteaa. Onneksi käpyläläiset ovat melko suvaitsevaisia. Välillä pitää kehottaa ylikierroksilla käyviä nuoria tunnin lenkille tai rauhottumaan illaksi, mutta toivottaa tervetulleeksi seuraavana päivänä. Kaikkea ei tarvitse nuorilta sietää ja tarvitse heti antaa anteeksi, mutta jossain vaiheessa kuitenkin, muutoin nuorisojoukoista tulee kasvava vihamiesjoukkio. Tällä hetkellä Kari Juhola on lainassa Pasilan kirjaston lastenosastolla. En ole pitkälle päässyt elämässäni, hän naurahtaa ja kertoo olevansa syntyperäinen pasilalainen ja leikkineensä niillä kallioilla, joiden päälle kirjasto rakennettiin. Työuransa hän aloitti 20 vuotta sitten Paloheinän kirjastosta vuonna 1994. Vapun jälkeen hän on taas Käpylässä, jossa häntä jo odotetaan takaisin, monestakin syystä. En ole mikään tietokone-expertti, mutta hallitsen meistä parhaiten Vuoden käpyläläinen Kari Juhola on lempeä mutta tiukka kirjastotäti MITÄPÄ RUOKA JA JUOMA olisivat ilman mausteita. Mauttomia. Sana mauste on maku-sanan johdannainen kuten maistaa maistella. Sanalla maku on vastineensa kaikissa lähimmissä sukukielissämme. Inkerissä on sellaisia sanoja kuin maku ja makkuin. Ne tarkoittavat hyvänmakuista ja makupalaa. Karjalan maku tarkoittaa maukasta ja höystettä, lyydin magu makua ja maguzhe maukasta. Vepsän magu ja vatjan maku tarkoittavat suunnilleen samaa kuin suomen maku. Viron magus tarkoittaa paitsi makeaa ja imelää myös makeilevaa ja mielistelevää. Sokeri Sokerin alkuperä sekä aineena että sanana on jossakin kaukana idässä. Muinaisintiassa sana oli muodossa sarkara ja tarkoitti alun perin soraa. Sieltä sana lainautui pikku hiljaa myös läntisempiin kieliin. Persian kielessä se oli shakar. Kreikkalaiset omaksuivat sen muodossa sakkharon. Siitä se latinan ja italian kautta lainautui germaanisiin kieliin. Saksaksi se on Zucker, ruotsiksi socker ja englanniksi sugar. Ruotsista sana lainautui suomeenkin. Kreikan sakkharon lainautui myös venäjään, jossa se on sahar. Sakariini on näiden samojen sanojen jälkeläinen. Myös suomen häheisimpiin sukukieliin sana on lainautunut. Inkeriksi se on saahkara, karjalaksi soahhari, lyydiksi ja vepsäksi sahar, vatjaksi saahari, viroksi suhhur ja liiviksi tsukker. Etymologia Kaikilla mausteilla Suolat, pippuri, anis Kaukaa idästä lienee myös suolan nimi tullut indoeuroopalaisiin kieliin. Muinaisintian sal-ila tarkoitti merivettä. Länsimaisiin, esimerkiksi germaanisiin kieliin sana lienee tullut latinan kautta. Latinaksi se on sal, ruotsiksi salt, saksaksi Salz, englanniksi salt. Miten ja mistä sana on kulkeutunut itämerensuomalaisiin kieliin on epävarmaa. Ehkä kauppiaitten mukana. Karjalan kielessä suola on suola, inkerissä soola, lyydissä suol, vepsässä sol, vatjassa sola, virossa sool ja liivissä suol. Venäjäksi se on sol. Myös etäisemmissä sukukielissämme sanalla on äännevastineita. Niinpä mordvassa on sal, tseremississä -tsal, tshal, shantsal ja söntshal, votjakissa sisal, vogulissa solwal ja syrjäänissä sol. Nämä kaikki tarkoittavat suolaa. Melko yleisesti käytetty mauste on myös pippuri. Karjalan kielellä se on pippuri ja tarkoittaa samaa kuin suomessa. Sana oli kreikassa muodossa peperi, latinassa piper, ruotsin vanhemmissa kielimuodoissa pipar ja pipper. Nykyruotsissa se on peppar, islannissa pippar. Anista käytetään mausteena ainakin muutamissa alkoholijuomissa. Anis-sanalla kuten niin muillakin sanoilla on juurensa vanhoissa ns. sivistyskielissä. Latinan anisum ja kreikan anison tarkoittivat juuri anista. SEPPO SEPPÄLÄ koneet. Kun harrastan maalaamista ja käytän siihen konetta, niin väistämättä olen saanut tehdä kirjaston julisteet ja auttaa asiakkaita koneasioissa, hän sanoo vaatimattomasti. Hän on käynyt myös kouluissa opettamassa kuvanlukutaitoa. Kun 15-vuotias tyttö yrittää mascara-harjalla taistella mainostoimistojen kuvankäsittelijöitä vastaan, niin traumoja syntyy, hän sanoo ja toteaa, että ulkonäköpaineet ovat kovat jo pojillakin. Kun Kari on näyttänyt mitä kuvankäsittelyohjelmilla voi tehdä, ovat monen silmät avautuneet. Eihän idoleilla ole kuvissa enää ihohuokosiakaan, hän tuhahtaa. Entinen graf? timaalari Kari Juhola tunnustaa olevansa ensimmäisen polven graf? timaalari. Harrastus sai alkunsa Pasilan harmaista betoniseinistä. Kaipasimme väriä. Mieleemmekään ei olisi tullut maalata puutaloja tai värikästä Käpylää. Mutta Pasila oli kuin luotu graf? tien alustoiksi. Olimme pöyristyneitä ja olemme yhä kun seuraava sukupolvi sotki mitä vaan, hän toteaa. Hän maalaa graf? teja edelleen, mutta nyt se tapahtuu tietokoneella. Kuvan voi sillä helposti siirtää seinään ja ottaa yhtä helposti pois. Puolen miljoonan video Paitsi graf? teja ja muita kuvia, on Kari tullut kuuluisaksi videoista, varsinkin siitä yhdestä, joka herätti käpyläläiset. Nyt tämän Käpylän kirjaston facebook-sivulle ladatun jalkapallovideon on nähnyt jo puoli miljoonaa silmäparia. Jalkapallon ystävänä keksin yhdistää asiat, harmistukseni holtittomasta liikennekäyttäymisestä ja siitä, että jouduin olemaan töissä MMkisojen aikana, hän virnistää. Kännykkäkameralla kuvatulla videolla Kari pompottaa palloa kirjastossa sulkemisajan jälkeen ja vetoaa kameran silmän edessä autoilijoihin, jotta he hiljentäisivät Koskelantiellä, jossa liikkuu paljon lapsia. Olen kaksi kertaa ollut jäädä itsekin auton alle suojatiellä. Tämä video poiki Kari Juholalle Vuoden käpyläläinen -nimityksen. Onnitteluihin yhtyvät kaikki koululaisten vanhemmat ja kirjaston käyttäjät. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Vuoden käpyläläinen Pasilassa, lapsuutensa leikkikallioiden päälle rakennetussa kirjastossa. Käpylään saamme Kari Juholan takaisin vappuna. Tänä vuonna tulee 20 vuotta siitä, kun hän aloitti työnsä kirjastossa. MEIKKIOPASTUSTA APTEEKISSAMME! IDUN Minerals on uusi puhdas, luonnonmukainen meikkisarja. Päivän aikana Idun meikkitaitelija auttaa valitsemaan juuri sinulle sopivat meikkituotteet sekä opastaa meikkaamaan. Tarjous voimassa 1.5 – 31.5 28,00 (norm. 31,10) AVENE hydrance optimale hydrating seerumi 30 ml Rauhoittava ja kosteuttava seerumi kaikille ihotyypeille, myös herkkä ihoisille. Tehokosteuttaa ja raikastaa, sopii myös meikin alle. IDUN MEIKKIPÄIVÄ TORSTAINA 7.5 KLO 12 18 VARAA OMA AIKASI PIKAMEIKKIIN IDUN MEIKEISTÄ -15% 1.-10.5. KÄPYLÄN APTEEKKI Käpyläntie 8 , (09) 9791335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30–19, la 9–15 www.avainapteekit.fi Kuva Wikipedia
6 Käpylä-lehti 29.4.2015 VIIME SYNTYMÄPÄIVÄNÄÄN Yrjö-setä täytti 86 vuotta. Soitin Kouvolaan ja kyselin, miten juhlaa oli vietetty. No sillä tavoin, että lehteen präntättiin tervetulotoivotus eläkeläiskerhon kokoukseen kahvin ja täytekakun ääreen silloin ja silloin. Nimensä kirjoittaneita oli kaikkiaan 132 henkeä, kertoi Yrjö-setä, joskaan kaikki eivät kulkeneetkaan vieraskirjan kautta. Entä ohjelma? Kyllä, ohjelmaakin oli, ja setä itse oli esittänyt näytelmän nimeltä Kassanhoitaja menettää järkensä. Millainen näytöskappale se oli? kysyin ja sain kuulla, että setä oli kotoa lähtiessään ottanut mukaan kuusi kiloa markan kolikoita, joita hän oli vuosien mittaan pannut talteen aina kaupasta tullessaan. Kaikkiaan markkoja oli 1176 kappaletta, sanoi Yrjö-setä, sukuunsa tullut tarkka mies, mutta minä jäin ihmettelemään, että eipä hän vienyt rahoja Suomen pankkiin silloin, kun markat saattoi muuttaa euroiksi. Ei ollut pienen rahan puutetta, kuului vastaus – repliikki taisi kuulua näytelmän kassanhoitajalle. Kuoro oli esiintynyt juhlassa ja setä pitänyt puheen. Kun kahvinjuonti alkoi, hän seisoi pöydän kulmalla, ja aina kun joku tuli euro kourassa kahvia hakemaan, setä torjui maksun ja antoi sen sijaan kahvinhakijalle itselleen markan käteen ja teki samoin, kun joku haki täytekakkua. Väki oli ihmeissään ja joku huomautti, että ei markka ollut käypää valuuttaa, mutta Järkensä Menettänyt Kassanhoitaja sanoi heille, että markka se vasta oikeaa rahaa olikin. Eivätkö he nähneet, mitä kolikossa luki: Suomi Finland, niin että heidän euroillaan ei tehnyt yhtään mitään. Ja kun joku yritti maksaa kymmenellä eurolla, oli Kassanhoitaja sanonut, että sellainen seteli kelpasi vain huussipaperiksi. Yrjö-setä oli selvästi nauttinut tilanteesta, ”happeningistä”, johon saapuessaan ihmiset eivät olleet arvanneet, että he joutuisivat väistämättä osaksi leikkimielistä näytelmää. Myöhemmin kuulin, että oman elämänsä suurten koettelemusten aikana Yrjö-setä oli usein esittänyt työpaikan juhlissa monenlaista omaa komediaa, mutta sitten kun murheet väistyivät, hän luopui esiintymisistä. Niitä ei enää tarvittu, sillä huumori näyttää syntyvän surusta, oli setä todennut. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Kassanhoitaja menettää järkensä Käpyrinne ry ja Kantti ry ovat pitkäjänteisesti valmistelleet toimintansa yhdistämistä. Tällä kahden voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen yhdistämisellä vahvistetaan entisestään kansalaisjärjestön tuottamaa toimintaa ja palvelua. Yhdistymisen tuottaman synergian avulla vastataan ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin luomalla entistä paremmat mahdollisuudet ikääntyneiden ihmisten kansalais-, ja vapaaehtoistoiminnalle sekä vaikuttamisja kehittämistyölle. Helmikuussa tapahtuneen yhdistämisen myötä Käpyrinne ry:n toimipisteitä ovat Käpylässä Ilmattarentiellä Käpyrinteen palvelutalo ja Töölössä Humalistonkadulla toimiva Palvelutalo Kantin Pysäkki. Molemmat toimipisteet tarjoavat kodin ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä toimivat alueellisina keskuksina ikääntyville ihmisille tarjoamalla tukipalveluja, toimintaa ja vertaistukea. Kummassakin yksikössä entiset toimintamuodot jatkuvat tutuksi tulleen henkilökunnan avulla. Tavoitteena on, että sekä Kantin pysäkillä että Käpyrinteen Iidantuvassa voidaan tulevaisuudessa jo olemassa olevien ryhmätoimintojen lisäksi tarjota päivätoimintaa ja mahdollisesti kotipalvelua myös Helsingin palvelusetelituottajana. Osaaminen vahvistuu Uudistuneen Käpyrinne ry:n vahvuutena on laaja-alainen gerontologinen asiantuntijuus ja osaaminen. Ikääntyvien ihmisten toimijuuden ja kuntoutumisen tukeminen, ympärivuorokautisen huolenpidon, hoivan, ja saattohoidon tarjoaminen sekä muistisairauksiin, psykogeriatriaan ja monikulttuurisuuteen erikoistuminen antavat Käpyrinne ry:lle erinomaiset mahdollisuudet tukea ja auttaa ikääntyviä ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Tulevaisuuden tekeminen vaatii aina rohkeita tekijöitä, päätöksiä ja toimenpiteitä. Kantti ry:n ja Käpyrinne ry:n päättäjiltä löytyi samanlaista uskoa, luottamusta ja tahtoa viedä näkemiään tarpeellisia uudistuksia eteenpäin paremman huomisen ja hyvän vanhuuden puolesta kuin vuonna 1938 perustetun yhdistyksen perustajajäsenillä. Samalla kun uusia mahdollisuuksia tarjoavaa yhdistämistä valmisteltiin, Liikelaitos Palmia joutui lopettamaan Kantin Pysäkin kiinteistössä toimineen ravintola-, ja kahviotoiminnan 31.12.2014. Koska Kantin Pysäkillä ei ole hallinnoimissaan tiloissa ruuanvalmistuskeittiötä, ei Kantti ole voinut jatkaa omana toimintana ravintolatoimintaa. Tulevaisuudessa pyritään löytämään tähänkin töölöläisiä ikäihmisiä palveleva ratkaisu. RAY-rahoitus kehittämiseen Vapaaehtoistoiminta ja kansalaistoiminta ovat tukemassa ikääntyvien kaupunkilaisten elämän merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksia. Käpyrinne ry on saanut RAY-rahoituksen vapaaehtoisja kansalaistoiminnan kehittämishankkeeseen vuosille 2015–2017. Hankkeeseen on palkattu vapaaehtoistoiminnan ohjaajaksi markkinointimerkonomi, lähihoitaja, geronomiopiskelija Katri Äikiä . Hän on toiminut aikaisemmin mm. Huittisten kaupungissa KASTE Toimintakykyisenä ikääntyminen-hanketyöntekijänä ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi vapaaehtoisja kansalaistoiminnan keinoin toteuttavaa toimintaa ikääntyvien kansalaisten parissa arvokkaana ja merkityksellisenä arjen elämää piristävänä ja toimintakykyä tukevana sekä lisäävänä toimintana. Hankkeen päämääränä on mahdollistaa ihmisille aktiivinen kansalaistoiminta ja tarpeellisuuden tunnetta vahvistava toimijuus vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kautta ja levittää Käpyrinne ry:n vapaaehtoistoiminnan malli tukemaan myös kotona asuvia iäkkäitä ihmisiä. Hankkeen myötä myös vahvistetaan Käpyrinne ry:n palvelutaloja toimimaan hyvinvointikeskus-toimintamallin mukaisesti mahdollistaen lähialueen ikääntyvien ihmisten osallistuminen palvelutaloissa järjestettävään toimintaan vapaaehtoisten tuella. Nykyisellään Käpyrinteen palvelutalossa ja Kantin pysäkillä toimii vapaaehtoisia monissa eri tehtävissä erilaisissa yksilöja ryhmätoiminnoissa. Palvelutalojen vapaaehtoiset toimivat asukkaiden viriketoiminnassa, esimerkiksi lukevat sanomalehteä, ovat ulkoiluapuna ja seurustelevat asukkaiden kanssa. Käpyrinteen Vantteroilla on pitkä ja arvokas 30-vuotinen historia palvelutalon asukkaiden arjen tukijoina ja osallisuuden mahdollistajina. Vantteroiden toimintamuotoja ovat mm. papiljottisalonki, kävelytys, Vanttera-illat vuosittain vaihtuvin teemoin ja Käpyvisa. Monet vapaaehtoiset ovat myös antaneet panoksensa palvelutalojen toimintaan tuomalla erilaisia tapahtumia ja esityksiä asukkaiden ja asiakkaiden arjen piristykseksi. Kantin pysäkin hyvinvointikeskuksessa on kaikille avoimien ryhmien ohjaajina toimivia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten ohjaamia ryhmiä ovat Kulttuurikantti, Ikäihmisten yliopisto ja Kuvataideryhmä. Kaksi vapaaehtoista koordinoi Kantin Gallerian näyttelytoimintaa. Kantissa toimivan Jade-projektin työssä mukana olevat vapaaehtoiset toimivat ikääntyneiden afrikkalaistaustaisten naisten suomenkielen ja matematiikan opetusryhmien ohjaajina, ja erilaisissa monikulttuurissa työpajoissa. Hankeaikana on tarkoitus varmistaa olemassa olevien hyväksi todettujen toimintamuotojen jatkuLänsi-Käpylässä Ilmattarentiellä sijaitseva Käpyrinne ja töölöläinen Palvelutalo Kantin Pysäkki yhdistyivät helmikuussa. Molemmat toimipisteet tarjoavat kodin ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä toimivat alueellisina keskuksina ikääntyville ihmisille. Käpyrinteen toiminta laajeni Töölöön ”MENEE KAUAKSI , mutta ei liikahda paikaltaan. Mikä se on?” Tätä ja muita visaisia pähkinöitä ratkottiin Käpyrinteen palvelutalossa, jonne Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät huhtikuisena tiistaina tapahtumapäivän. Kahvittelujen jälkeen opiskelijat ohjasivat kolmessa kerroksessa toimintatuokioita talon asukkaille ja päivätoiminta-asiakkaille. Tuolitanssia tahditti sekä vanhempi että uudempi musiikki, mm. Yölinjalla ja Coco Jambo, ja tuoleilla istuenkin onnistui mainiosti pistämään jalalla koreasti. Fyysisen jumpan lisäksi tarvitaan tietenkin myös aivojumppaa, ja sitä tarjosivat vanhan kansan arvoitukset: moni sanonta oli senioriväelle tuttu, mutta joitakin saatiin pohtia hyvä tovi. Arvoitukset osoittautuivatkin ehtymättömäksi lähteeksi, ja kun vanhempi väki intoutui esittämään nuorelle polvelle omia arvoituksiaan, meni nuoremmilta sormi suuhun. Eivät olleet vanhat sanonnat enää yleensä tuttuja, mutta tämäpä oli oiva tilaisuus siirtää suomalaista kansanperinnettä sukupolvelta toiselle. Samaan aikaan kisailtiin talon yhdessä tilassa myös Käpyvisan parissa. Käpyrinteen vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet: talossa on toiminut jo 30 vuotta aktiivinen Vantterat-vapaaehtoisjoukko, joka järjestää säännöllisesti Käpyvisa-tietokilpailua ja muuta toimintaa. Naislaulua ja popup-toimintaa Iltapäivän kuluessa saatiin nauttia myös OTK:n naislaulajien esityksestä. Kuorolla on takanaan kunniakas yli 65 vuoden historia, ja viisi viime vuotta naislaulajat ovat harjoitelleet Käpyrinteen tiloissa. Palvelutalon asukkaat kehuivat Käpyrinnettä hyväksi paikaksi, jossa on toisaalta omaa rauhaa ja toisaalta tarvittaessa muiden seuraa ja toimivaa palvelua. Opiskelijoiden tempaus otettiin hyvin vastaan; asukkaat kertoivat, että on mukavaa, kun talossa käy vieraita. Monialaisessa innovaatioprojektissaan Metropolian sosionomi-, toimintaterapeuttija optikkoopiskelijat ovat ideoineet Käpyrinteen vapaaehtoistoimintaan uusia toimintamuotoja. Toimintamallien päälinjana on popup-toiminta, joka ei välttämättä vaadi pitkäaikaista sitoutumista vaan jonne on helppo piipahtaa toimimaan vaikka vain kerraksi tai muutamaksi. Opiskelijoiden kokoamasta laajasta ideapankista ja klubikansiosta voi kuka tahansa valita mieleisensä idean ja on tervetullut toteuttamaan sen Käpyrinteen asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Aina on myös mahdollista ideoida omaa toimintaa tai osallistua palvelutalossa jo käynnissä olevaan Hyvinvoinnin puutarha -projektiin. Ai niin, mikäs muuten olikaan se joka menee kauaksi, mutta ei liikahda paikaltaan? No sehän on tietenkin tie. Voisikohan sinun tiesi viedä joskus tähän ihan lähelle, Käpylän Käpyrinteeseen? Olisit lämpimästi tervetullut. Vapaaehtoistoiminnasta antaa mielellään lisätietoja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Katri Äikiä. Teksti: PÄIVI TURIAINEN Kuva: VESA LAITINEN Uusia tuulia Käpyrinteessä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestivät tapahtumapäivän Käpyrinteen palvelutalossa. minen, palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan muotojen yhtenäistäminen, toiminnoissa mukana olevien vapaaehtoisten tukeminen ja kannustaminen, uusien vapaaehtoisten rekrytointi ja kouluttaminen sekä uusien toimintamuotojen löytäminen ja kehittäminen mm. saattohoito ja vapaaehtoisten järjestämät tapahtumat/tempaukset. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan tehtäviin kuuluvat ohjaus, tukeminen, koordinointi, tiedottaminen ja yhteistyö palvelutalojen vapaaehtoisten, asukkaiden ja asiakkaiden, omaisten sekä verkostotyö muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki ikäihmisten parissa tapahtuvasta kansalaistoiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Uudelta toimijalta ei vaadita tutkintoeikä työtodistuksia vaan jokaisella kansalaisella on omat tietonsa, taitonsa ja kokemuksensa, joita voi hyödyntää monin eri tavoin sekä Käpyrinteessä että Kantin pysäkillä. Tervetuloa mukaan omien vahvuuksiesi mukaiseen, omaa toimintakykyäsi tukevaan mielenkiintoiseen ja innostavaan kehittämistoimintaan! sanoo vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Katri Äikiä. Teksti KATRI ÄIKIÄ Kuva TOIVO KOIVISTO Lisätietoja tominnasta ja palveluasunnoista: Käpyrinteen palvelutalo puh. 09 728 8800 Palvelutalo Kantin pysäkki puh. 050 4002 093 Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Katri Äikiä, puh. 040 4560 584, katri.aikia@kapyrinne.?
7 Käpylä-Lehti 29.4.2015 OULUNKYLÄNTIELLÄ, Koskelan omakotialueen alussa Käpylästä tullessa, sijaitseva pizzeria vaihtoi nimeä, ilmiasua ja hiukan ruokalistaakin. Vain omistaja on entinen. Olemme nyt pizzeria-ristorante Uno, kertoo ravintolan omistava Altunay Kara . Aiemmin Koti-Pizzana tunnettu pizzeria sanoi kahdeksantoista vuoden jälkeen irti franchising-sopimuksensa ja jatkaa nyt itsenäisenä yrityksenä. Franchising-sopimus voi olla hyvä alkuvaiheessa, mutta aikaa myöten se kuristaa yrittäjää eikä anna hänelle mitään mahdollisuutta toimia omalla tavallaan. Yrittäjänä toimiminen on Suomessa muutenkin vaikeaa ja sitovaa, toteaa Kara, joka on asunut täällä jo suurimman osan elämäänsä ja on Suomen kansalainen. Alunperin hän on lähtöisin Länsi-Turkista, jota hän mainostaa Turkin Rivierana. Ei minulla ollut mitään tarkoitusta lähteä maastani, mutta niin siinä vain kävi. Menin naimisiin suomalaisen kanssa. Nyt olen enemmän suomalainen kuin turkkilainen. Täällä ovat lapseni ja työni, hän toteaa. En ole niin sosiaalinen kuin turkkilaiset yleensä. Pidän suomalaisesta yksilönvapaudesta. En ole milloinkaan kokenut olevani ulkomaalainen täällä, eikä kukaan ole koskaan huomauttanut työstäni, hän sanoo. Mutta verottaja on Karan mukaan Suomessa ankara. Vaatimukset ovat pienyrittäjällä samat kuin Nokialla, mutta oikeudet pienemmät. Isoilla yrityksillä on kaikenlaisia tukia, mutta pienyrittäjällä ei ole esimerkiksi työterveyshuoltoa tai sosiaaliturvaa. Usein ei 24 tuntiakaan vuorokaudessa riitä. Nyt pystyn hengittämään hiukan vapaammin, kun pääsin tuosta yhdestä sopimusmaksusta. Asiakkaat tulleet tutuiksi Asiakkaat ovat samoja kuin ovat olleet jo kaksikymmentä vuotta. Aloitin täällä vuonna 1996. Olemme oppineet tuntemaan käpyläläiset perheet ja heidän tarpeensa. Monet tulevat syömään jo toisessa polvessa, tuovat lapsensakin tänne, sanoo Kara. Täällä on mukava työskennellä. Pidän näistä ihmisistä kovasti ja on mukava palvella käpyläläisiä, vakuuttaa myös Ilmari Arvilommi. Kara kertoo, että ajan myötä ruokalistaan on tulossa pieniä muutoksia. Se kuitenkin tehdään vähitellen, eikä mitään muuteta kerralla. Taloon on tulossa putkiremontti parin vuoden kuluessa ja silloin tehdään isompia muutoksia. Pizzerian tila on Karan omistama, joten muualle muutto ei tule kysymykseen. Hän toivoo voivansa myöhemmin tarjota pizzojen ohella turkkilaista ruokaa asiakkailleen. Täällä halutaan myös kokeilla uusia asioita ja monet ovat sanoneet, Ilmari Arvilommi ja Altunay Kara palvelevat käpyläläisiä nyt Pizzeriaristorante Unona entisen Koti-Pizzan sijasta. Nimi vaihtui, mutta omistaja pysyi samana. Uunosta ykköseen Uno on monimerkityksinen nimi Koskelan palvelukeskuksessa on monenlaista ohjattua viriketoimintaa vanhuksille ja työttömille. Tässä tehdään koristeita vapputanssiaisiin, jonne tulee orkesteri soittamaan elävää musiikkia. HELMIKUUSSA AVATTU Koskelan Palvelukeskus on yksi kaupungin kolmestatoista eläkeläisille ja työttömille palveluja tuottavista palvelukeskuksista. Sen tavoitteena on muun muassa kotona asumisen tukeminen, ja se tarjoaa laajan kirjon aktiviteetteja asiakkailleen. Sekä kuntosali että suurin osa palveluista ovat maksuttomia palvelukeskuskorttiin oikeutetuille henkilöille. Kortin saa palvelukeskuksen neuvonnasta ja sillä pääsee osallistumaan toimintaan. Kortti on maksuton. Palvelukeskuksen asiakkaita ovat helsinkiläiset eläkeläiset ja työttömät. Ylläpitäjä on Helsingin kaupungin Sosiaalija terveysvirasto. Koskelan palvelukeskuksessa työskentelevät fysioterapeutti Annika Laaksonen , ohjaaja Tiina Laine sekä vastaava ohjaaja Laura Tiilikainen . Osa palveluista tuotetaan myös ruotsiksi. Olohuone keskellä kaupunkia Koskelan Palvelukeskus tarjoaa mahdollisuuden oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja virkistymiseen sekä olohuoneen keskellä kaupunkia. Ravintola ja kahvila ovat avoimia kaikille. Palvelukeskuksessa toimivat erilaiset ryhmät, esimerkiksi neulontapiiri, muistikerho, ravitsemuskurssi Palvelukeskus järjestää myös muuta tuettua ryhmätoimintaa. Liikuntaryhmät ja uusi kuntosali limen värisine laitteineen houkuttelevat kunnon kohentamiseen. Siellä voi osallistua erilaisille luennoille sekä ajankohtaisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi luentoon glaukoomasta. Samassa yhteydessä mitataan myös silmänpaineita. Vappuna palvelukeskuksessa järjestetään tanssit, joihin Virikettä arkeen -ryhmä on askarrellut koristeita. Tansseja on toivottu ja niitä odotetaan kovasti, sanoo Laura Tiilikainen. Upea pihapiiri tarjoaa mahdollisuuden nauttia luonnosta ja alueesta. Liikkuminen alueella sekä palvelukeskuksen tiloissa on esteetöntä. Toimintaa järjestävät henkilökunnan lisäksi muun muassa työväenopisto, vapaaehtoiset ja eläkeläisjärjestöt. Vapaaehtoisia toivoisimme lisää. Hyötyä, huvia ja harrasteita Koskelan palvelukeskuksessa etteivät tunne ollenkaan turkkilaista keittiötä, Kara sanoo. Turkkilainen keittiö on paljon muutakin kuin kebabbia ja pizzoja, hän naurahtaa. Välimeri näkyy ja maistuu hänen tulevaisuuden menyyssään. Kotiseutunsa mukaisesti tulevaisuuden listalle tulee elementtejä monista kulttuureista, jotka ovat sulautuneet länsi-turkkilaisiksi, välimerellisiksi aterioiksi. Raaka-aineet toki tuottavat ongelmia, koska Kara haluaa käyttää lähituotteita. Mutta maustamiseen pitää sitten panostaa enemmän. Uno-nimi tulee Uuno Turhapurosta! yllättää Kara. Katselimme Uunoja lasteni kanssa ja nauroimme. Kun mietin nimeä ravintolalle, ajattelin, että sen pitää olla lyhyt ja herättää monia mielleyhtymiä. Uno-nimen rekisteröin jo kymmenen vuotta sitten, Altunay Kara kertoo hymyillen. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva EINE KAKKONEN Jos joku lukijoista olisi kiinnostunut tulemaan meille vapaaehtoiseksi, hän voi ottaa yhteyttä minuun, sanoo Tiilikainen. Tärkeä toiminnan muoto virkistyksen ohella on arjen sosiaalija terveysneuvonta. Annamme neuvontaa senioreille heitä askarruttavissa asioissa, kuten millaisia mahdollisuuksia on tilanteessa, kun on tulossa putkiremppa. Autamme myös vaikkapa erilaisten tukilomakkeiden täyttämisessä, kertoo Laura Tiilikainen. Ajankohtaista tietoa ryhmistä ja tapahtumista löytyy palvelukeskuksen kerran kuussa julkaisemasta tapahtumakalenterista. Palvelukeskukseen voi aina ottaa yhteyttä sekä kysyä tarkemmin palveluista. Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI Ongelmajäteauto kiertää taas Käpylän seudulla Maaleja, sähköromua ynnä muuta keräävä ongelmajäteauto on tänä keväänä Käpylässä ja Kumpulassa: tiistai 12.5.2015 18.30–19.00 Koreankatu/Kaironkatu, Toukola klo 19.30–20.10 Allastie, maauimala, p-alue, Kumpula maanantai 18.5.2015 klo 17.00–17.30 Sampsantie/Pellervontie, Akseli Toivosen kenttä klo 17.40–18.20 Vaakalinnuntie/ Vipusentie Maanantai 18.5.2015 Iloinen juhla nuorille ja vanhoille Koskelan palvelukeskuksessa TIISTAINA 19.5.15 klo 14.00 15.30 Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen piha-alueella Tervetuloa kaikki alueen asukkaat! Järjestetään yhdessä hieno päivä! Käpynetin jäsenet: Gaius-säätiö / Heseva-koti, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Koskelan palvelukeskus, Käpylä-Seura ry, Käpyrinne ry, Oulunkylän seurakunta, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry POLLI. Mukana myös Käpylän musiikkiopisto. Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo, 1. krs, 00600 Helsinki Puh. 09 3105 0476 neuvonta koskelan.palvelukeskus@hel.? Avoinna ma-pe 8-17 Palveluneuvontaa ajanvarauksella numerosta p. 09 3104 5952 Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040-6303144 Avoinna Ti-Pe 10-18, La-Su 10-16 ? Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.so? anlehto.com KAUNIIT KUKAT ÄIDILLE. ark. 9-19, la 9-17, su 10-17
8 Käpylä-lehti 29.4.2015 SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 Oulunkylä, P. 040 508 7421 Avoinna ti ja ke 12.00-18.00 www.huonekaluverhoomo.fi Myytävänä käsityönä tehty kahden istuttava laiskanlinna + nojatuoli. Monipuolinen kangasvalikoima ym. Infotilaisuus musiikkiopinnoista to 7.5. klo 18 musiikkiopistolla, Taivaskalliontie 3. Käytännön tietoa lyhyitä soitinesityksiä opettajia tavattavissa, tervetuloa! OPI musisoimaan! OPPILASVALINNAT 26.5.-28.5.2015 Opistossa voi opiskella lähes kaikkia soittimia, laulua, vapaata säestystä sekä kansanmusiikkia. Lisätietoja opetuksesta ja metodeista www.kmo.fi. Opiston Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10) KEVÄTKONSERTTI to 28.05.15 klo 18.00 Varaukset puh. (09)757 00 77 www.ravintolakarelia.fi ÄÄITIENPÄIVÄN JUHLALOUNAS Su 10.5.2015 Klo 11:30-15:00 Buffet 35€ Klo 12:30 pientä ohjelmaa äideille Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14 Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että Ogelin ostarilla on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike. LAATUTUOTTEET, YKSILÖLLINEN VALIKOIMA JA PALVELU PELAA..! • Varilux-laatulinssit • Optikot ja silmälääkärit • Yksilöllinen valikoima ja -palvelu • Silmälasien huollot ja -korjaukset • Nopeat toimitukset • Piilolasit heti mukaan Tervetuloa! Meiltä www.tvjakone.fi Otamme passikuviakin Ideailta ke 20.5. klo 19 Käpylän kirkolla. Miltä näyttää Käpylän kirkon tulevaisuus? Miltä toivoisit sen näyttävän? Tule keskustelemaan! Paikalla työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. TERTUN TAIMI JA KUKKA Äitienpäiväksi hyvät valikoimat eri kokoisia ruukkuruusuja, leikkoruusuja ja kukkakimppuja. Avoinna ma-pe 9-20 , la 9-16, su 10-16 Pirkkolantie 20 Puh. 877 522 10, 050 3411 687 www.tertuntaimijakukka.tk tertuntaimijakukka@elisanet.fi Focon Pyörä Oy Lohkopellontie 3, 00650 Helsinki (käynti Oulunkyläntien puolelta) P. 044-0510701 Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Huollamme ja korjaamme kaikenlaisia polkupyöriä, sekä myymme niihin varaosia. Myymme ja ostamme käytettyjä pyöriä ja otamme vastaan kierrätyspyöriä. Noudamme veloituksetta pyöräkellarien siivousten yhteydessä omistuksetta jääneet pyörät. Otamme pyöriä talvisäilytykseen, jolloin huollamme ne seuraavaa kevättä varten. Vuokraamme polkupyöriä lyhytaikaiseen käyttöön. Olemme auki ma – pe 9 – 18 ja la 10 – 16 ja muuhun aikaan sopimuksesta. METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 Varaa aikasi ylioppilaskuvaukseen ajoissa!
9 Käpylä-Lehti 29.4.2015 HUHTIKUUN 22. PÄIVÄNÄ ensiiltansa sai Ari-Matti Hedmanin kirjoittama ja ohjaama ja osittain näyttelemäkin Akrobaatti. Ajan peilinä on päähenkilö Waldo, jonka vaativassa roolissa esiintyy Oskari Katajisto . Ajankohtaiseen persoonallisuushäiriöön pureutuvaa musiikkinäytelmää esitetään Kapsäkissä, Hämeentiellä. Näytelmä on tragikomedia eläkkeelle valmistautuvasta huippuakrobaatista, jonka päiväkirjamerkinnöistä ja kertomuksista nousee pintaan elämän päähän potkima henkilö. Ohjaaja Ari-Matti Hedman, joka itsekin esiintyy näyttämöllä, on koulutukseltaan myös psykiatrian erikoissairaanhoitaja. Tätä taustaansa hän on pystynyt käyttämään hyväksi Akrobaattia kirjoittaessaan. Tätä en tiennyt Ari-Matista ennestään, tunnustaa pääosan esittäjä Oskari Katajisto ja ihmettelee, ettei monivuotisen ystävän aiempi ammatti ole noussut esiin aiemmin. Käsikirjoittajan asiantuntemus ja kokemus näkyy Waldon hahmossa. Hän on hyvin uskottava, vaikka onkin äärimmäisyysihminen, sanoo Katajisto ja toteaa, että lavalla oleminen koko ajan vaativassa narsistisen ihmisen roolissa on raskasta, äärimmäisen vaativaa, mutta myös hauskaa. Akrobaatti Waldo on paremmasta elämästä haaveileva sirkusamva teksti, ja me olemme saaneet kokeilla. Kiitos Oskarin, ohjaajan pallilla on ollut helppo istua, kiittelee AriMatti Hedman. Vähäisemmällä kokemuksella varustettu näyttelijä ei ehkä olisi tähän pystynyt. Akrobaattia esitetään Kapsäkissä seitsemän kertaa. Toukokuun 6. päivä on viimeinen esitys. Sen jälkeen näyttelijät haaveilevat pakkaavansa sen kapsäkkiin ja lähtevänsä kiertueelle. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Kapsäkki Hämeentie 5, 0055 Helsinki www.kapsakki.? hakee kauneutta elämäänsä, sanoo Tuija Rantalainen, joka soittamisen lisäksi myös laulaa näyttämöllä. Käpyläläiset teatterinystävät ovat tottuneet näkemään hänet Karjala-talon näyttämöllä. Kuiskaaja sekä tarpeistovastaava Victoria Godden taas kuuluu Ilves-teatterin näyttelijöihin. Jukka Nykänen on antanut suuntaviivoja soittamiseen, mutta muuten Tuijalla on vapaat kädet. Laulut antavat tukea tarinalle. Waldon lohtulaulut luovat unenomaisuutta, hän sanoo. Akrobaatti kapsäkkiin Me mentiin viidakkoon macheten kanssa, naurahtaa Oskari Katajisto. Tämä on vaikea ja puhutteleTeatteri on yhteiskunnan peili ja Kapsäkissä näytetään nyt sen narsistinen puoli mattilainen. Hänellä on persoonallisuushäiriö ja narsistille tyypilliseen tapaan hänen käyttäytymisensä on epävakaata. En halunnut tehdä tästä mitään opetus? lmiä, kertoo Hedman ja vakuuttaa, ettei ole kuvannut suoraan ketään tuntemaansa ihmistä, vaan viitteiden kautta tämän kaltaista ihmistä, hänen persoonallisuuttaan. Waldon sirkusakrobaatin tausta ei ole keskivertotavallinen, mutta sellainen sopii hyvin näyttämölle. Aikamme kuva Musiikkiteatteri Kapsäkki on osuuskunta, jossa on mukana 40 teatterin ammattilaista, ja 150 taiteen free lanceria. Teatteri on saavuttanut jo teini-iän viettäen tänä vuonna 15-vuotissyntymäpäiviään. Kapsäkki Osuuskunnan toiminnanjohtajana helmikuussa aloittanut Tiina Kristoffersson on maamme ensimmäinen kirjallisuusagentti ja kokenut kulttuurivaikuttaja. Hän on innostunut uudesta pestistään musiikkiteatterin parissa ja kehuu vuolaasti näyttelijöitä ja muita tekijöitä. Akrobaatista tulee todella hieno esitys. Toivon, että yleisö löytää sen. Akrobaatti kuvaa, paitsi akrobaatti Waldon itselleen kehittelemää suurenmoista elämää, myös meidän aikaamme ja yhteiskuntaamme, joka vaatii jotain ihmistä suurempaa ihmiseltä itseltään. Akrobaatti voisi olla myös uni, joka kuorii Waldon hahmoa kuin sipulia, lisää Oskari Katajisto. Kaikilla meillä on unelmia, ja toiveita paremmasta elämästä. Tarina kuvaa herkällä tavalla siitä, miten ihminen rakentaa itselleen sellaista elämää, jonka olisi tahtonut. Esitys ei anna jokaiseen asiaan vastauksia, vaan moni lukko jää kiinni, hän kertoo ja toteaa, että työryhmä ei halunnut tehdä valmiiksi pureskeltua purukumia, vaan tahtoi jättää jotain pohdittavaa katsojille. Musiikilla keveyttä rankkaan tarinaan Ari-Matti Hedman kertoo, että hän halusi näytelmän rankahkon tekstimateriaalin ohelle keveyttä musiikilla ja viitteellisellä tanssillisuudella. Näytelmä ei ole musikaali, vaan musiikkinäytelmä, hän sanoo. Lavalla on vain ? yygeli ja kaikki esiintyjät laulavat. Akrobaatin musiikin on säveltänyt Jukka Nykänen . Näyttämöpianistina on Tuija Rantalainen . Muita tärkeitä henkilöitä näytelmän takana ovat visuaalisuudesta ja valojen suunnittelusta vastaava Kalle Ropponen , assistentti Victoria Godden sekä oopperalaulaja Reetta Ristimäki , joka kuuluu Musiikkiteatteri Kapsäkin perustajajäseniin. Tämä on mahtava ja tärkeä tarina! Meillä on käsittelemättömiä ongelmia, joista en halua siirtotaakkaa vanhemmille. On hyvä herättää keskustelua aiheesta. Emme pyri saarnaamaan, vaan ymmärtämään nykyihmisen vaikeuksia. Tänä päivänä ihmisiä yritetään auttaa. Vaikka olisi kuinka sairas päästään, ihminen Kapsäkki-teatterin uutuusnäytelmä Akrobaatti on helposti liikuteltavissa kiertueillakin. Lavalla esiintyvät kuiskaaja Victoria Godden, pääosassa akrobaatti Waldona Oskari Katajisto, pianisti Tuija Rantalainen ja käsikirjoittaja, ohjaaja, näyttelijä Ari-Matti Hedman. Järjestä siivoustalkoot Voitte järjestää omat siivoustalkoot korttelissanne tai katualueillanne 24. toukokuuta mennessä. Talkoisiin ilmoittaudutaan 30.3–8.5.rakennusviraston asiakaspalveluun arkisin ma to klo 8.15 16 ja pe klo 9 -15, puh. 09 310 39000. Sinne voi kuka tahansa soittaa ja ilmoittaa, milloin ja missä talkoot haluaa järjestää. He hoitavat säkit ja roskapihdit paikalle sekä myös roskien noutamisen pois ja ILMAISEKSI! Loistavia roskapihtejä voi noutaa yksityiskäyttöönkin Rakennusvirastosta, osoite: Pohjoinen Makasiinikatu 9, ma 8 -17, ti to 8.15 16 ja pe 9 -15. Kävelylle lähtiessä ja koiraa ulkoiluttaessa voi pitää pihdit ja muovikassin mukana ja kerätä roskia ympäri vuoden. Täyteen kerättyjä roskapusseja voi jättää lähimmän taloyhtiön roskikseen. Käyttökelpoisia tyhjiä pusseja saa kauppojen pullon/tölkinpalautuslaitteiden viereisistä roskiksista. Koskelan palvelukeskus Ke 29.4. klo 16 17: Vapputanssit! Orkesterina Duo Bel Ami! Ma 4.5. klo 13: Tule ja vaikuta! Tervetuloa esittämään toiveita ja kysymyksiä palvelukeskuksen toiminnasta. Ti 5.5. klo 13: Luento sauvakävelystä, minkä jälkeen on mahdollisuus lähteä ohjatulle sauvakävelylenkille. To 7.5. klo 13: Äitienpäiväjuhla! Ari Luoma laulaa haitarin säestyksellä. Ons 13.5. kl. 10: Bekanta dig med servicecentralen. Ti 19.5. klo 14: Ikäpolvet kohtaavat -tapahtuma. Ke 20.5. klo 14.30: Tule tapaamaan Helsingin kaupungin vanhusneuvostoa. To 21.5. klo 13: Luento glaukoomasta sekä mahdollisuus silmänpainemittaukseen. Ti 26.5. klo 10: Citykävely! Tervetuloa osallistumaan joko 0,5 km:n tai n. 3 km:n kävelylenkille. Matkan varrella visailukysymyksiä ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Mukana järjestämässä on Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Ke 27.5. klo 11: Kevätjuhla. Mukana mm. poliisisoittokunnan kvintetti! Koskelan palvelukeskus, Käpyläntie 11, N-talo / 1. krs. Koskelan palvelukeskus tarjoaa toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Palvelukeskus on avoinna ma – pe klo 08.00 17.00. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy! Käpylän kirjasto Kirjailijavieraita Käpylän kirjastossa: tiistaina 5.5. klo 18 Pentti Saaritsa: Julkiset salasana ja tiistaina 19.5. klo 18 Heikki Talvitie: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Vapaa pääsy. Radio Helsinki Kir jal li suu den eri kois oh jel ma Suu ri he sa lai nen kir ja ker ho tiis tai-il tai sin klo 20-21, jolloin su kel le taan ajankoh tai siin ro maa nei hin, es sei siin, ru noi hin ja tie to kir joi hin kir jai li joiden ja mui den lu ku touk kien kans sa. Menot ARABIANRANNASSA toimivan teatteri Kiilaksen näytelmä Kuppikakkuja on käsikirjoitettu Wings to Flykampanjaa varten. Kampanja kerää Planin avulla varoja kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Kaikki Kuppikakkujaesityksen yhteistyökumppanit ja Teatteri Kiilaksen työryhmän jäsenet lahjoittavat oman panoksensa ilmaiseksi, jotta kaikki teatteriesityksistä kerätyt lipputulot pystytään lahjoittamaan kokonaisuudessaan Planille kampanjan hyväksi. Laura Madekiven käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä on kolmen eri elämäntilanteessa elävän naisen tarina. Esityksen naisia yhdistää yksi asia: he kohtaavat elämässään henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja painivat niistä heräävien tunteidensa kanssa. Naiset kertovat tarinoitaan mm. monologien ja musiikin kautta. Rooleissa nähdään Elli Maanpää, Niina Hartikainen ja Outi Oinas. Kuppikakkuja esitetään Bokvillanin huvilassa Arabianrannassa toukokuussa 2015.Kaikki lipputulot menevät Planin työhön kehitysmaiden tyttöjen suojelemiseksi ja kouluttamiseksi. Bokvillan, Hämeentie 125, Helsinki Lisätietoja: Facebookista Teatteri Kiilas ja sähköpostiosoitteesta teatterikiilas@gmail. com Kuppikakuilla varoja kehitysmaiden tytöille Dostojevski-luentosarja Venäläisen kirjallisuuden seuran luentosarja Helsingin yliopiston Metsätalossa (Unioninkatu 40B), sali nro 6 klo 18–20 4.5. Minun Dostojevskini -keskustelu toimittaja Maria Petterssonin johdolla Luennot ovat kaikille avoimia, tervetuloa! KäpyGrillin RunoIlta 6.5. Runot 1944-1950 20.5. Kevään päätös, Kukkaruno Carnewal Jamit tiistaisin klo 20. Osmontie 5 Vapaa pääsy. Koko Kylän Kirppispäivä ja Kumpula-juoksu la 23.5. Autoliikenteeltä suljettu Limingantie avautuu kirppiskaduksi klo 10 ja Kumpula-juoksu starttaa maauimalan parkkipaikalta klo 12. Juoksulenkki kiertää Kumpulan reippailuja lastensarjassa kerran (2,5 km) ja naisten ja miesten kilpasarjoissa kahdesti (5 km). Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset kylatila@kolumbus.? ja www. kumpulankylatila.? Kahvila avoinna Kumpulan Kylätilassa (Intiankatu 31) klo 10-16. Iltapäivällä esiintyvät Kylätilan bändikerhot, niin lapset kuin aikuisetkin. Tervetuloa tekemään kirppislöytöjä tai juoksemaan itsesi Kumpulan kartalle! Kuppikakkuja -näytelmä on kolmen eri elämäntilanteessa elävän naisen tarina.
10 Käpylä-lehti 29.4.2015 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Kevään tohinaa NÄIHIN AIKOIHIN keväästä tuli menneinä vuosikymmeninä radion Lauantain toivotuista Christian Sindingin säveltämä ”Kevään kohinaa”. Sitä kuunneltiin hartaudella ja arvuuteltiin, kuka tällä kertaa soittaa pianoa. Tuo musiikki oli yhtä varma kevään merkki kuin pajunkissat, vuokot ja räntäsade vappuna. Saksalaistunut norjalaissäveltäjä oli saanut musiikkiinsa vuonojen maan kevätpurojen solinan ja pauhun (Frühlingsrauschen 1896). Kevät ja uusi kesä tulevat sellaisella voimalla, että heikommat jäävät alle ja murtuvat. Vaikka nurmikkoa peittäisi edellisen vuoden pudonneet lehdet, ja kuollut nurmi olisi kuin panssari sen yllä, niin uusi elämä versoo, nousee ja murtaa kahleet. Se on kuin aamen pääsiäisen sanomalle. Kevät synnyttää ihmisessä luomisvimman. Niin pariudutaan kuin linnut ja suunnitellaan pesän rakentamista. Valo ja auringon lämpö herättävät istuttamistarpeen. Seurakunta on kauttaaltaan viheraluetta, ja me haluamme osallistua luomisen juhlaan. Tuossa vaiheessa ei muista, että illalla paikat saattavat kolottaa. Vasta istuttamisen jälkeen muistuu mieleen vanha totuus: Jos istutat, saat ikuisen työmaan. Kevään kohina saa usein aikaan meissä yliaktiivisen kevään tohinan. Muutama vuosikymmen sitten oli poikani mukana syksyisessä veneennostossa. Siellä vene killui korkealla nosturin koukussa, ja laskettiin pukille. Siinä muuten niin suulaat ukot vaiteliaina seisoivat ja sitten hiljaa irrottivat nostoliiMessu ja pyöräilijöiden siunaaminen su 10.5. klo 11 Klo 11 Messu. Klo 12 Pyöräilijöiden siunaaminen Käpylän kirkolla. Kirkkokahvit Käpylän Lippakioskilla: hae lipukkeella kiskalta kahvi, limu tai jätski! Käpylän kirkon ja kirkkokuoron 85-vuotisjuhlajumalanpalveus ja -kahvi to 14.5. klo 11 Käpylän kirkossa Kanttori Hannu Leskisen lähtöjumalanpalvelus. Järvinen, Kosonen, Reijo Kataja, saarna, Leskinen, Hämäläinen, Pesonen-Kareinen, Käpylän kirkkokuoro. Juhlakahvit. Kanttori Hannu Leskisen eläkkeelle lähdön musiikkijuhla ”Soi taivaat kiitosta” to 14.5. klo 13 Käpylän kirkossa Amici Musici-kvintetti, Käpylän kirkkokuoro, HTOorkesteri, joht. Luis Ramirez. MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA Su 3.5. klo 11 Messu. Uutela, Leskinen. Klo 11 Pyhäkoulu. Kevään viimeinen pyhäkoulu. Su 10.5. klo 11 Messu. Elo, Heininen, Mäkiö. Klo 12 Pyöräilijöiden siunaaminen. Kirkkokahvit Käpylän Lippakioskilla. Su 17.5. klo 11 Messu. Uutela, Kosonen. Su 24.5. klo 11 Messu. Albekoglu, Pelkonen, Hämäläinen. Su 31.5 klo 11 Messu. Pelkonen. Kesäajalla kokeilemme erilaisia messuaikoja. Tervetuloa 7.6. alkaen messuun sunnuntaisin klo 12! MESSU KOSKELAN KIRKOSSA Su 10.5. klo 13.30 Messu. Elo, Mäkiö. TILAISUUKSIA KÄPYLÄN KIRKOSSA Maanantaisin: Akin klubi klo 17 ma 25.5. asti. Keskiviikkoisin: Hiljaisuuden rukoushetki klo 18.30 ke 27.5. asti. Ke 6.5. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe Satu Taskinen: Katedraali. Ke 20.5. klo 19 Ideailta. Miltä näyttää Käpylän kirkon tulevaisuus? Miltä toivoisit sen näyttävän? Tule keskuste lemaan! Paikalla työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Ti 2.6. klo 18 Minunkin sisälläni soi. Kesäkahvilat alkavat! Adoramus-lauluyhtye, Viivi Tulkki, mezzosopraano, PesonenKareinen, piano ja urut, Savik, viulu. Pylkkänen, Kuula, kansanomaisia virsisovituksia, myös yhteislauluja. Kahvi klo 18, ohjelma klo 18.30. Vapaa pääsy. La 6.6. noin klo 22 Soul messu osana Käpylän kyläjuhlia. MUUTA Avoimet ovet klo 12, keittoa ja kahvia ja Päiväpiiri klo 13 keskiviikkoisin Voudintie 4 B -kerhohuoneella 13.5. asti. Maailma soi -musiikkityöpaja la 2.5. klo 16-18 Maunulan kirkolla. Ohj. Pekka Nyman ja Maija Pesonen-Kareinen. Helppoa yhteismusisointia laulaen ja rytmisoittimilla soittaen. Ei tarvita ennakkovalmiuksia. Vapaa pääsy. Työpajalaiset tervetulleita musisoimaan su 24.5. klo 18 Maailmojen messuun Maunulan kirkkoon. Hartaus Käpylän kutomakerhossa ti 5.5. klo 15, Uutela. Kunnalliskodintie 6 C N. Tahdon-ilta la 9.5. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Suunnitteletko häitä? Tule kuuntelemaan vihkimusiikkia ja saamaan vastauksia vihkitilaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Mäkiö, Heininen, Mirja Poikkeus, laulu. Koskelan päiväpiirin kevätjuhla ke 13.5. klo 13, Voudintie 4 B. Kirsti Aaltonen, Kajos. Pappi paikallisessa to 14.5. klo 18–20, Järvinen. Pub Päätön kana, Pohjolankatu 2. Perhekerhojen kevätjuhla ma 18.5. klo 9.45 Oulunkylän kirkolla. Näyttely: Trond Trosdahl: Yksin viimeisellä matkalla su 3.5.-31.5. Valokuvanäyttely avoinna Oulunkylän kirkolla kirkon aukioloaikoina. Avajaiset su 3.5. messun jälkeen Oulunkylän kirkolla. Vapaa pääsy! Voimavaraviikonloppu pariskunnille: ilmoittaudu parisuhdeleirille Siikaniemeen 11.5. mennessä osoitteessa https://hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen/. Hinta 170 e / pariskunta sisältää täysihoidon, matkat, ohjelman ja valokuvauksen. Lähtö pe klo 17.30 Oulunkylän kirkolta, paluu su klo 15.30. Tied. Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382. terhi.lahdensalo@evl.fi. Perheiden Puuhamaaretki 1.6., ilmoittautuminen Kirsi Satosalmelle, kirsi.satosalmi@evl.fi. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma-ti, to-pe klo 6.5. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma-to 8–20, pe klo 8–15, la klo 10–18, su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, taloudelliset asiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto avoinna Käpylän kirkolla pe klo 9–11, p. Nuorisodiakoni Lisätiedot: nat. Poikani kysyi syytä hiljaisuuteen. Yksi miehistä vastasi: ”Se on taas yksi kesä vähemmän.” Keväällä on toinen meininki. Veneen pohjia kunnostetaan ja kylkiä kiillotellaan. Juttua riittää ja puhe käy. Mieli on täynnä tulevan kesän odotusta. Eräänlaista tohinaa sekin! Odottava mieli ja into antavat ihmeellisesti voimia. Epävarmuustekijät oitis unohtuvat. Miestenpiirissä eräs insinööri pysähtyi evankeliumin jakeeseen: ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?” Hänen kysymyksensä oli, kuinka voidaan käyttää konkreettista pituusmittaa, kun puhutaan elämästä? Se on kuin yrittäisi jakaa litran kilogrammalla. Evankeliumissa käytetty kreikkalainen sana voi tarkoittaa sekä ”elinikää” että ”ruumiinpituutta”. Vaikka englanninkielinen käännösperinne puhuukin pituuden venyttämisestä, tässä kuitenkin tarkoitetaan elämän aikajanan pidentämistä eli elinkaaren jatkamista. Pointti on tietenkin siinä, että murehtimalla elinkaari vain lyhenee. Suosittelen lämpimästi turvautumista Jumalan huolenpitoon. Lue Vuorisaarnasta (Matteus 7:25-34). HEIKKI K. JÄRVINEN KÄPYLÄN KANTTORI Hannu Leskinen ei aio liittyä kiireitänsä tuskittelevien eläkeläisten joukkoon. 40 vuotta Käpylän seurakunnan musiikkielämää johtanut kanttori aikoo eläkkeelle jäätyään vain viettää aikaansa eläkeläisenä ja katsoa päivä kerrallaan, mitä tekisi mieli tehdä. Jään eläkkeelle ihan mielelläni, hän toteaa hymyillen. 40 vuotta yhdessä seurakunnassa on pitkä aika, mutta muistan Käpylää mielelläni. Täällä on ollut miellyttävää työskennellä, niin sijainnin kuin ihmistenkin vuoksi, hän sanoo. Kanttorin musiikilliset saavutukset, paitsi kirkollisten toimitusten suorittajana, myös kuorojen, yhtyeitten ja tapahtumisten perustajana ja johtajana ovat mittavat. Hän sanookin työnäkynsä olleen rakentaa seurakuntaa musiikin avulla. Laulunauhoja radioon Arkkitehtuurista ja musiikista kiinnostunut savonlinnalainen lukiolaispoika mietti mikä hänestä tulisi isona. Ei minusta ilman metsästystä olisi tullut kanttoria, yllättää Hannu velmusti hymyillen. Musiikkiopiston rehtori metsästi maillamme ja tokaisi isälleni, että Hannulle on ostettava piano! Näin tehtiin, ja niin musiikki voitti. Arkkitehtuuria sai nuori kanttori ihailla päästessään Käpylän kirkkoon, jonka sisätilat häikäisivät. Käpylän kirkko on todella hieno tila, siellä on paljon vanhaa kirkkoarkkitehtuuria, hän sanoo. Saliin ylhäältä tuleva valo ja Jeesuksen elämästä kertovat relie? t tekevät siellä soittamisen upeaksi kokemukseksi. Hannu Leskinen on opiskellut paitsi kanttoriksi, myös laulunja musiikinopettajaksi. Lyhyen opettajan sijaisuuden hän teki Tuusulan lukiossa, mutta palasi mielellään seurakunnan palvelukseen. Kun Käpylässä jo työskennellessäni suoritin Akatemiassa kirkkolauluun painottuvan lauludiplomini, niin tuomaristossa istui tuolloinen Ylen klassisen musiikin päällikkö Anja Marvia, joka pyysi minua laulamaan radioon kirkkolauluja. Lauloin monena vuonna keväisin ja syksyisin muun muassa Händeliä, Sibeliusta sekä Käpylän entisen kanttorin Toivo Elovaaran yksinlauluja äänitysauton seisoessa kirkon parkkipaikalla. Nauhat ovat tallessa Ylessä ja kyllä niitä välillä kuullaankin. Hannu on laulanut myös Käpylän entisen kirjakauppias Allan Sinisalon kirjoittamia ja säveltämiä hengellisiä lauluja. Säveltää Hannu itsekin ja tekee sanoituksiakin. Niistä ovat päässeet nauttimaan lähinnä oma perhe ja suku. Tein viimeksi metsästäjästä kertovan laulun. Makustelen sitä vielä. Voi olla, että menen metsälle maalla Savonlinnassa, jossa meillä on maapaikka. Lupaa Hannu kuitenkin tarvittaessa tulla esiintymään vielä Käpyläänkin ”jos terveyttä ja terävyyttä riittää”. Hannu Leskisen läksiäisjuhlaa vietetään Käpylän kirkossa helatorstaina 14.5. Päivä alkaa messulla klo 11, jatkuu kirkkokahveilla ja kello 13 alkaen vietään läksiäisiä runsaan ohjelman parissa. Sinne ovat kaikki tervetulleita, muistuttaa Hannu Leskinen. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Toukokuussa eläkkeelle jäävä kanttori Hannu Leskinen on nauttinut soittamisesta Käpylän kirkossa, jossa on paljon vanhaa kirkkoarkkitehtuuria. Arkkitehtuurista kiinnostuneeseen muusikkoon tekevät vaikutuksen ylhäältä tuleva valo ja seinillä olevat Jeesuksen elämästä kertovat relie? t. HANNU LESKINEN Syntymäpäivä ja -paikka: 2.5.1948 Sääminki Perhe: Vaimo Eeva-Liisa, 4 aikuista lasta sekä lastenlapset Jalmari 10, Lukas 7, Eerika 7 ja Eero 4 Koti: Omakotitalo Tammistossa Lemmikkieläin: Ei ole. Paitsi kotitalon pihassa kävelevät fasaanit ja puiden pikkulinnut Ammatti: Käpylän kirkon kanttori vuodesta 1976 Missä vietät vapaapäiväsi? "Kotona, maalla tai golf-kentällä." Mitä sinulla on aina jääkaapissasi? "Juustoa ja leikkeleitä." Mansikkapaikkasi kotimaassa? "Savonmaa. Ehdoton ykkönen!" Mansikkapaikkasi ulkomailla? "Etelä-Saksa." Mitä on lautasellasi mieluiten? "Kalaa." Entä lasissa? "Vettä." Kenen kanssa haluaisit istuutua päivälliselle? "Ari Vatasen (ralliautoilija). Hän on hyvä keskustelija." Onko myös vapaa-ajallasi musiikkia? "On. J.S. Bach. Kun mökillä rentoudun, menen tallille, otan Bachin vihkon ja soitan harmoonilla. Käpyläläiset ovat kuulleet vuosien varrella näitä myös. Olen ostanut vihkot Bachin synnyinkodista." Miten sinusta tuli kanttori Käpylään? "Paikka oli auki ja Käpylä on ihastuttava alue. Kolme hakijaa meitä oli ja seurakuntalaiset äänestivät minut." KATRI UUTELA Kanttori Hannu Leskinen aikoo vain olla eläkkeellä eläkkeelle jäätyään
11 Käpylä-Lehti 29.4.2015 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Laitilantie 2 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2015 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 62 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.? Marleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Parturi-Kampaamo www.tyylilyylit.net KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 KIRJOITAN TÄTÄ BOTSWANASSA, joka on maailman suurin korutimanttien tuottaja. Sen vuoksi täällä puhutaanja kirjoitetaan paljon timanteista. Ne tuottavat kolmasosan bruttokansantuotteesta, kolme neljäsosaa vientituloista ja joinakin vuosina jopa puolet valtion tuloista. Timanttien arvo perustuu markkinoiden hallintaan, jonka kaivosyhtiö De Beers osaa. Markkinoille toimitetaan vain sen verran timantteja, että korkeita hintoja pystytään pitämään yllä. Siihen tarvitaan etevää mainontaa. Vuodesta 1947 lähtien jokaisessa De Beersin vihkisormusmainoksessa on ollut lause: Diamonds are forever. Sen keksi sillon 31-vuotias mainostoimittaja Frances Gerety. Hänen kuoltuaan 1999 arvostettu mainosalan julkaisu Advertising Age nimesi lauseen vuosisadan mainoslauseeksi. Mainoksen etevyys perustuu siihen,että 90 % korutimanteista kiinnitetään vihkisormuksiin erityisesti USA:ssa ja anglosaksisessa maailmassa, mutta nykyisin enenevästi myös Kiinassa, joka on noussut toiseksi suurimmaksi markkinaksi. Timantit liitetään ikuiseksi tarkoitettuun avioliittoon. Niitä ei ole tarkoitettu oston jälkeen kaupiteltaviksi uudelleen. Se sotkisikin markkinat. Niinpä on jollakin tavalla saatu vihkisormuskauppiaat kieltäytymään osallistumisesta kierrätykseen ylimalkaan, ja jos joku osallistuu, niin aivan polkuhintaan. Kun timantti on myyty, sen pitää pysyä perheen sisällä ikuisesti, ajattelee De Beers, ja kuluttajat tottelevat. Botswanassa on hyvin tiedossa, että sen timanttikaivokset ehtyvät lähivuosikymmeninä. On ollut jo pitkään suuri huoli, mistä saadaan vaihtoehtoisia tuloja. Vaikka asiaa on pohdittu jo vuosikymmeniä, vaihtoehtoja ei oikein ole löytynyt. Uusimmaksi on noussut hiili, jota ainakin Intia vielä pitkään polttaa. Vaikea on tämäkin valinta, kuten lukijat Suomessa hyvin ymmärtävät. PEKKA PELTOLA Timantit eivät ole ikuisia Takaikkuna • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Parturi • Kampaamo Maarit, Mervi & Pauliina Intiankatu 25, Kumpula • Puh. 050-555 7381 Syksyllä myös kosmetologipalvelut! FYSIOT R E E N A R I Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Muista Äitiä lahjakortilla! Terveysja kauneushoitolaitos Fysiotreenarin 10-vuotisjuhlat to 28.5. Avoimet ovet klo: 15-19 Tarjoilua, tarjouksia ja tuote-esittelyjä HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus PUISTOJUMPPAA ARABIANRANNASSA! Arabian peruskoulun viereisessä puistossa 4.5. alkaen MA: 19–20 Zumba, 20–20.30 Core KE: 19–20 Kahvakuula, 20–20.30 Kehonhuolto TO: 19–20 Zumba, 20–20.30 Core SU: 19–20 Kahvakuula, 20–20.30 Kehonhuolto Hinta Zumbaan ja kahvakuulaan 7€, coreen tai venyttelyyn 4€. Maksuvälineenä käy käteinen sekä liikuntaja virikesetelit. Zumba-tunnille mukaan riittää iloinen asenne, ulkokengät, juomapullo ja sään mukainen vaatetus. Kahvakuulaan oma kuula mukaan ja kehonhuoltoon sekä coreen jumppamatto. Facebook: Zumba with Rina, rina.knape@gmail.com, 0505934064 ina, a,, m,, Puhdas+ Collagen Cream ja Serum Ihon nuoruuden proteiinia – nyt tehokkaana voiteena ja seerumina. Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Kollageenia sisältävä ylellinen ja tehokas voide ja seerumi kasvoille ja decolte-alueelle. Kollageeni nuorentaa ja kiinteyttää ihoa. Tyrnimarja pehmentää, virkistää ja ravitsee ihoa sekä lisää tehokkaasti ihon kimmoisuutta. Sisältää myös biotiinia ja C-vitamiinia. Ei mineraaliöljyjä, ei parabeeneja, Ecocert raaka-aineet, kotimainen. 2900 (norm. 49,90) 2900 (norm. 49,90) Voimassa 31.5. asti