Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 6 21.8.2013 julkaisija Käpylä-Seura ry. 62. vuosikerta painos 18 000 Kuva Toivo Koivisto VAPAA-AIKA LEPO FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI 160 € Mäkitorpantie 11 Avoinna ma-to 15-01, pe-la 15-02, su 15-24 www.olutravintolajano.fi Avoinna joka päivä 15-22 ? 9HUHQVRNHUL WXQWLD V\|PlWWl HQQHQ PLWWDXVWD /2 $ ? +HPRJORELLQL ? .ROHVWUROL 0LWWDXNVHW RYDW PDNVXOOLVLD 78 TYÖ TERASSI AVATTU! 28/81.</b1 $37((.,66$ WHUYH\VPLWWDXNVLD MD QHXYRQWDD NOR 59 ( Olutravintola JANO urheiluhallit.fi/?rstbeat TASAPAINOSSA? juhlallisesti ulos Transtechin Otanmäen juna- ja raitiovaunutehtaan ovesta kirkkaaseen päivään Kainuussa. Ratikkaa oli vastaanottamassa myös Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Lue lisää sivulta 8. 7( Tämän lehden ilmestyessä uusi, uljas, suomalainen Artic-spora aloittelee liikennöintiä näillä kiskoilla. Koeajoja on ajeltu kesällä Käpylässäkin. Käpylä-lehti kävi katsomassa, miten uutukainen, tuleva Ykkösemme lipui Kuvat Eija Tuomela-Lehti Tässä tulee uusi Käpylän ykkönen! Liikekeskus Ogeli ? Kylänvanhimmantie 29 ? puh. 09-756 2990 AVOINNA: Ma-To 8.30-19.00 ? Pe 8.30-18.00 ? La 9.00-15.00 Yhteistyössä Helsingin sydänpiirin kanssa.
HELSINGIN VANHIN JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. KAUPUNGINOSALEHTI 62. VUOSIKERTA Pääkirjoitus Kuva Henry Streng tys on syystäkin huolissaan kasvaneesta liikenteestä omakotialueilla. Tuuli Kunnas lähetti Käpylä-lehdelle tiedon Tursontien puomista, jolla suljetaan läpiajoliikenne pihakadulla kokonaan. Se on tietenkin hyväksi, kun ajatellaan Kimmonpuistossa leikkiviä lapsia sekä luonnontiedelukiota, jonka oppilaista tosin monella on jo omakin autonsa. Miksi en sitten sijoittanut tätä tietoa otsikon “Hyvä uutinen” alle, vaikka muistan osallistuneeni itsekin vuonna 1990 hidas- ja pihakadun suunnittelukokouksiin? Koska minulle tämä oli nyt huonompi uutinen. Olen yksi niistä syntisistä, jotka ovat Tursontien puomin avoinna ollessa siitä usein ajaneet. Käpylä-lehden toimitus sijaitsee Tursontiellä, ja kun kotini on Tuusulantien toisessa päässä, niin tun- tuu hullulta ajaa koko Länsi-Käpylän ympäri kotiin, työhön tai ajoväylälle päästäkseen (varsinkin kun matkalla käyn Käpylinnan erityisjumpissa/ kuntosalilla, joka on puomin toisella puolella). Länsi-Käpylän poikkikaduthan on kaikki paitsi Keijontie suljettu puomein. Koskelantielle ei usein pääse Tursontieltä sen paremmin kuin Vipusentieltäkään, ei ennen kuin Ilmattarentieltä, jossa on varoitusliikennevalot, koska autoja tulee virtana kummastakin suunnasta, ja kun pitäisi ylittää monta kaistaa, varsinkin Mäkelänkadulle tai Lahdentielle päästäkseen. Ilmattarentielle päästäkseen on ajettava monta korttelinväliä Marjatantietä. Toimitustyö ei ole vain istumista koneella, vaan välillä joutuu “hyppäämään” haastatteluissa. Haastateltavat eivät suinkaan asu kaikki Käpylässä, vaan usein joutuu ajamaan kauemmaksi, jakelualuekin kun ulottuu Arabianrantaan ja Maunulaan. Ellei olisi kannettavana kameroita ja tietokoneita yms. niin toki kulkisin matkat omilla jaloillani tai ajelisin busseilla sinne millä niillä lähelle pääsee (vaikken ulkopaikkakuntalaisena ole oikeutettu HKL:n lippuun). Joskus näitä Tursontieltä lähtöjä ja sinne paluita on useita päivässä. Kun aikoinani asuin Marjatantiellä, niin harmittivathan ne alueen läpi ajelevat autot, kuten myös jääkiekkoareenalle tulevien ahtaille kaduille pysäköinnit. Siksi olen pitänyt parempana vaihtoehtona ajaa Tursontien pihakadun kautta (en kouluaikana), koska siinä kohdassa ei ole Käpylä-Seura toimii Tursontien puomi suljettiin kokonaan asumuksia. Mutta nyt on sitten pakko kiusata omakotialueen asukkaita itsekin puolestaan. Seurasin yhtenä päivänä suljetun puomin vierellä tapahtumia. Nyt siellä vasta liikennettä onkin! Pihakadulla edestakaisin pörrääviä autoja oli kymmeniä! Kauhulla odotan, mitä tapahtuu, kun sinne sekaan pelmahtavat koululaiset välitunneillaan. Jos alue haluttiin rauhoittaa, niin fiksuinta olisi ollut sulkea pihakatu molemmista päistään kokonaan koululaisten välituntipihaksi, tai sulkea puomi koulupäivän ajaksi, ja avata sen jälkeen - eli päinvastoin kuin aiemmin toimittiin, jolloin puomi suljettiin illalla ja avattiin aamulla. Mutta se merkitsisi koulun parkkihallissa sijaitsevan Lundian noutovaraston siirtymistä muualle. Se taas merkitsisi vuokratulojen vähenemistä rakennuksen omistajalle eli kaupungille? Jos rauhoittaa haluttiin pihakatu pelkäksi pihaksi, niin autot pitäisi kieltää kokonaan. Sinne on kuitenkin rakennettu parkkipaikkoja ja kellarissa on iso parkkihalli. Miten niitä hyödynnetään, ellei niille pääse ajamaan? Jos taas vain alueen läpi ajamista haluttiin rajoittaa, niin nyt läpiajaminen on siirretty koko alueen ympäriajamiseksi. Varsinkin talvella on hankala löytää parkkipaikkaa Länsi-Käpylän järkyttävän huonosti aurattujen katujen varsilta. On pakko vain yrittää tunkea autonsa jonnekin eli ajella kunnes kolon jostain löytää. Se on tylsää kaikille osapuolille. Sen tiedän kokemuksesta Länsi-Käpylässä asuneena. Jos parkkipaikan sattuu nä- kemään puomin toisella puolella, on taas ajettava koko alueen ympäri sinne päästäkseen! En ole ainut, joka nyt ajaa ympäri Länsi-Käpylää, eikä minua varten tietenkään tarvitse puomia avata. Mutta toivon Länsi-Käpylän asukkailta suvaitsevaista mieltä lisääntyvälle autoilulle ympäri aluetta ja kohti ja pois Keijontieltä Tursontien vaihtoehdon kadottua. &&& Syyskuun lehdessä puhumme kaupunkikuvan muuttumisesta ja turvallisuudesta. Jos sinua askarruttaa jokin näihin liittyvä, niin heitäpä kirjeellä! Kiitos jo etukäteen. &&& pylän Pallo on tällä hetkellä Suomen merkittävimpiä jalkapallon junioritoiminnan kehittäjiä niin laadullisesti kuin määrällisesti. Seuran jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja on nyt jo noin 800, joista valtaosa lapsia ja nuoria. KäPa:ssa on 35 joukkuetta ja pelaajia 3-vuoti- aista aina 65-vuotiaisiin ikämiehiin. KäPa:n toiminnan slogan on: - kaikki pelaa omalla tasollaan Tämä tarkoittaa, että tarjotaan jokaiselle mahdollisuus harrastaa jalkapalloa innostuksen ja lahjakkuuden mukaan. Jälleen tänä syksynä KäPa:ssa aloittaa noin 60 uutta lasta tutustumisen jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. NappulaKäpassa onkin jo noin 350 palloilijaa. Menestyksen takana on mittava määrä työtä ja tarmoa. KäPa:n kuusi palkattua työntekijää toimivat toiminnanjohtaja Ilkka Rantasen alaisuudessa. Hallitus on Jukka Korkan ja Petri Vanhalan luotettavissa käsissä. Valmentajia, joukkueenjohtajia ja huoltajia on noin 230. Maineikas Helsinki Cup lähti aikanaan liikkeelle juuri Käpylästä Käpylän Pallon kunniapuheenjohtaja Max Westerbergin aktiivisuudesta. Käpylän Urheilupuisto, ”Ravis” onkin KäPa:lle tärkeä ja rakas paikka. KäPa:n edustusjoukkue pelaa siellä II - divisioonan kotiottelunsa - KäPa:n Päätoimittaja oli pamauttaa edellä ajavan perään huoltoasemalle kääntyessään, kun iso helmenharmaa arvoauto yhtäkkiä päättikin tehdä saman näyttämättä merkkiä. Siinä vierekkäin bensaa tankkeihin lorotellessamme en malttanut olla muistuttamatta miekkosta, että tarkistuttaisi vilkkunsa samalla, se kun ei ollut toiminut risteyksessä. - Ei se kenellekään kuulu, minne minä menen! murjaisi Mies. &&& Värikästä, satoisaa ja turvallista syksyä kaikille lukijoille. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi kaupunginosat.net/kapyla juniorihalli sijaitsee ”Raviksella”. Ajat kuitenkin muuttuvat ja Helsinki Cupin toiminta vaihtui seuran omaan valmennuskeskukseen Kumpulassa 2011. Oma valmennuskeskus on Suomessa todella harvinaista herkkua - kannattaa tutustua! Kasvu ja määrätietoinen työ ovat tuoneet myös menestystä. Vuonna 1997 syntyneiden ikäluokka voitti Suomen mestaruuden viime vuonna. Menestys kansallisissa sarjoissa, Helsinki Cup:ssa ja kv. turnauksissa on herättänyt myös ulkomaalaisten seurojen kiinnostuksen. Käpa:n nuoria lupauksia on käynyt kokeilemassa kansainvälisillä areenoilla ja Matias Lindfors siirtyi Ruotsin pääsarjassa pelaavan Brommapojkarien riveihin nyt alkukesästä. Kansainvälinen yhteistyö onkin ollut yhtenä teemana toimintaa kehitettäessä. Nyt syyskuussa C13 pojat ovat kutsuttuina ainoana suomalaisjoukkueena Madridissa turnauksessa, jossa samassa alkulohkossa ovat mm. Manchester City ja FC Barce- MURHETTA AIHEUTTANUT Tursontien läpiajoliikenne on nyt historiaa. Tästä kesästä alkaen puomi pysyy kiinni, eikä sitä enää avata säännöllisesti. Poliisi ja pelastuslaitos saavat puomin tietysti auki tarvittaessa. Toivotaan, että puomiin ei kohdistu ilkivaltaa eikä lukkoa käydä murtamassa. Toimituksessa naurettiin: Käpylän pallo - Käpylän helmi ja ylpeys VUONNA 1956 PERUSTETTU Kä- 2 21.8.2013 Toisen hyvä on toisen huono KANTA-HELSINGIN omakotiyhdis- PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI lona. Turnauksen suojelijana on Jose Mourinho. Käpylän Pallo valittiin SPL:n Sami Hyypiä Akatemian kumppaniksi 2012 - kehittämisyhteistyö Suomen Palloliiton kanssa jatkuu. Aloitin aikanaan pelaajaurani KäPa:n nappulaliigassa. Vuoden 1965 koululaismaajoukkueessa meitä oli 4 käpalaista. Matka laivalla Kööpenhaminaan oli iso juttu. Pelaajaura jatkuu nyt KäPa:n ikämiehissä. Sain toimia myös KäPa:n historiatoimikunnan pj:na kun Käpylän Pallon 50 vuotisjuhlien kunniaksi tehtiin historia teos ”Säilytä kosketus palloon”. Teos kuvaa Käpylän ja sen helmen, Käpylän Pallon vaiheita aina vuoteen 2006. Nyt eletään uutta ja mielestäni kaikkien aikojen menestyksekkäintä KäPa:n historian vaihetta - se on ylpeyden aihe meille kaikille KäPa - faneille. Teksti TUULI KUNNAS Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Kirjeet Keltaisen viivan tarkoitus? MELKEIN PÄÄTTYNEENÄ kesänä jalkakäytävän reunaan maalattiin metritolkulla keltaista viivaa, mutta osa bussipysäkkiä jäi maalaamatta ja samoin Sofianlehdonkatu 9D:n edestä. Loppuikohan maali vai päättyiköhän työaika? Sitten ei enää muistettukaan missä oltiinkaan menossa hommassa, kun olisi ehkäpä pitänyt seuraavana päivänä jatkaa. Oliko maalauksissa punaista lankaa, yhtenäistä juonta tai logiikkaa? Johtuuko se siitä, että keltaisen viivan merkitys on epäselvä? Kaupunki on käyttänyt keltaista reunaviivaa pysäköintikiellon merkkinä, mutta nyt jäi kesken merkittävä ja vaarallinenkin kohta. Eräänä päivänä oli naishenkilö pysäköimässä autoaan keltaisen viivan kohdalle ja pakkohan oli mennä näyttämään, että siinä on keltainen viiva - jos se vaan näkyisi kirkkaasti maalattuna. Hän ymmärsi hakea paikkaa muualta, mutta saapa nähdä miten jatkossa käy. Pihasta ajettaessa kadulle ei näkyvyys ole kummoinen, kun mäes- sä seisotaan ja toivotaan, että pysäköityjen autojen takaa ei tule ketään, etenkään polkupyöräilijää. Auton mitan käyttäminen ulosmenokohdalla kummallekin puolelle ulottuva keltainen reunaviiva on jotain muuta kuin huomaavaisuutta. Kuvassa tulokohdan kummallakin puolella on autot keltaisella viivalla. Kaupungin sivulta ei löydy yhteystietoja tai viitettä, minne siellä voisi tästä sanaa laittaa, joten laitoinpa Käpylä-lehdelle, kun Käpylässä ollaan. Teksti ja kuvat TIINA ROPPONEN Loppuiko Sofianlehdonkatu 9:n edessä keltaisen viivan maalareilta maali? REIJO VUORENTO Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 18. päivä. Aineisto toimitukseen 6. syyskuuta mennessä. Kuvassa Sofianlehdonkatu 9:n edessä tulokohdan kummallakin puolella on auto keltaisella viivalla.
3 Ilmestynyt vuodesta 1951 21.8.2013 Koskelan sairaala-alue asuinalueeksi Ideoita kehitellään visiointi-illassa 5.9.2013 Hyvä u Mitä sinulle tulee mieleen sanasta Käpylä? utinen ! Käpylän katuja kunnostettiin lomien aikana Keskikesä on parasta tienpinnoitusaikaa. Aika monta kadunpätkää sai uuden pinnoitteen kesälomien aikana. Kun kone murskaa entisen pinnoitteen, niin uutta tavaraa tarvitaan alle puolta vähemmän. Asvalttikoneet työskentelivät ja asvaltti höyrysi mm. Pohjolanaukiolla. Homma eteni näppärästi sopivankokoisella kalustolla ja koneet tottakai kiinnostivat ohikulkijoita - sekä isompia että pienempiä poikia. Sisko Thors kirjailija, Ylistaro Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO Ravirata! Seurasin aikoinani raveja aktiivisesti ja silloin tuli Käpylän ravirata tutuksi. Siitä on tosin aikaa jo noin 30 vuotta. Koskelan, Koskelan sairaalan ja pesuloiden tonttien asemakaavan muutos on valmisteilla. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää visiointi-illan päiväkoti Koskelassa torstaina 5.9.2013 klo 18-20. K Vuosien takaa K.U.V:n tytöt 70 vuotta sitten oskelan sairaala-alueelle etsitään uutta käyttöä asuinalueena. Ideoita kehitetään kaupunkilaisten kanssa visiointi-illassa torstaina 5.9. Sairaala-alueelle valmistellaan asemakaavaa, jossa historiallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja niille etsitään uusia käyttötarkoituksia. Uusia asuinrakennuksia on suunniteltu Käpyläntien ja Kunnalliskodintien varrelle sekä pesularakennusten tonteille. Täydennysrakentamisen sijainti määritellään asemakaavassa. Tule visioimaan 5.9. Mutta kuinka paljon uusia asuntoja olisi? Asuttaisiinko uudisrakennuksissa vai vanhoissa korkeissa sairaalan potilashuoneissa? Millainen alue voisi olla? Kohtaisivatko siel- lä eri ikäiset kaupunkilaiset? Toimisivatko alueen läpi kulkevat puistokäytävät, joiden varrelta löytyisi leikkipaikkoja ja kahviloita? Alueella on myös maanalainen käytäväverkosto. Mitä sille tapahtuu? Tule visioimaan sairaala-alueen tulevaisuutta torstaina 5.9. klo 18– 20 päiväkoti Koskelaan, Käpyläntie 11 B, 2. kerros. Tilaa uutiskirje! Voit seurata suunnittelua ja saada lisätietoja visiointi-illasta tilaamalla Koskelan sairaala-alueen uutiskirjeen osoitteesta www.hel.fi/ksv/ uutiskirjeet Sairaala-alueen asemakaavoitus käynnistyi kesäkuussa, jolloin järjestettiin esittelytilaisuus sekä kävelykierros. Asemakaavaluonnos laaditaan vuosien 2013–2014 aikana. Alueella on neljätoista eri aikoina valmistunutta rakennusta vuosilta 1910–1961 Kunnallisesta vaivaistalosta aloittanut laitos on kasvanut terveyskeskussairaalaksi. Alueelle voi sijoittua jatkossakin hoivapalveluita sosiaali- ja terveysviraston tarpeiden mukaan. Palveluiden sijoittumista joko sairaala-alueelle tai pesuloiden tonteille tutkitaan. Suunnittelussa on kehitetty kahta eri vaihtoehtoa. Myös Käärmetalon asemakaavamuutosta valmistellaan parhaillaan. Muistutukset 9.9. mennessä. Katja Rinta-Nikkola toimittaja, Kurikka Käpylä-motelli Keminmaasta, Tornion tien varresta, läheltä Savotan-Sannia. Käpylä oli jonkin sortin menomesta, joskin huonomaineinen, minun lapsuudessa. Oo kultainen 70-luku. Teksti MARJA LINTULA Kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Lisätietoja: arkkitehti Paula Kinnunen p. (09) 310 37141, paula.a.kinnunen@hel.fi http://ksv.hel.fi/fi/fi/suunnitelmat Keskustelutilaisuus 3.9. Hykkylässä Tässä kuvassa ovat K.U.V:n (Käpylän Urheiluveikkojen) tytöt Käpylän kentän reunalla kannustamassa poikia futismatsissa Porvoota vastaan vuonna 1943. Kuvan omistaa Anneli Oranne, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa muutama vuosi sitten. Mäkelänkatu 95:n asemakaavaa muutetaan Silja Skjelnes-Mattila Kielikeskuksen johtaja, Isovuono/ Storfjord, Norja Siilit ja mustarastaat. KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA valmistellaan asemakaavan muutosta Mäkelänkatu 95:n tontille. Suunnittelualueeseen kuuluu Asunto-osakeyhtiö Sato n:o 1:een kuuluvat asuinrakennukset ja liikerakennus piha-alueineen. Vanha SYP:n toimitalo (Fast) puretaan ja tilalle rakennetaan asuintalo. Kaavaluonnos ja muu aineisto on esillä 21.8.11.9.2013 Käpylän kirjastossa. Keskustelutilaisuus asemakaavan muutoksesta järjestetään tiistaina 3.9.2013 klo 17.30-19.00 Käpylän peruskoulun (Hykkylä) ruokasalissa. Mielipiteet aiheesta tulee osoittaa 11.9.2013 mennessä kirjallisina Kaupunkisuunnitteluviraston kirjaamoon. Lisätietoja: arkkitehti Marjaana Ylijääski http://ksv.hel.fi/fi/fi/suunnitelmat Keijo Rinta-Nikkola sikalanhoitaja, Kurikka Isännälle kuulemma Käpylästä tuloo mielehen joku takahikiä - niin pohojalaasta, Kurikasta ku on. Teksti ja kuvat Eija Tuomela-Lehti
Käpylä-lehti 4 21.8.2013 Juha Veijonen - Kallion kundista Käpylän intiaaniksi Näyttelijän on paljon helpompi tehdä uskottavia rooleja, kun patjana on elettyä elämää. - Käpylästä en lähde kuin jalat edellä, nauraa näyttelijä Juha Veijonen. ikaarintuoksuisella, muhkealla nahkasohvalla istuu rento mies. Oikea jalka on sohvalla koukussa ja sormien välissä palaa pätkä Havannaa. Tuore, Helsinki Inkin Sinin rintaan tatuoima uusin kuva, intiaanisulka kutittaa vielä Juha Veijosen, 53, ihossa. Tatuoinnin päällä T-paidassa lukee Black Sabbath. Hulvattomat tarinat kimpoilevat teatterista töihin ja taas takaisin perheeseen, siihen kaikkein tärkeimpään. Veijonen osaa kertoa kutkuttavan taitavasti ja hauskasti juttuja, mutta myös koskettavasti traagisia ja surullisia tarinoita elämästään, niin että kylmät väreet nousevat selkää pitkin niitä kuunnellessa. Tarinoiden kautta inkkaritatuoinneille syntyy heti merkitys. Intiaanit koristavat siksi sopivasti myös Veijosen asuntoa, tauluina ja esineinä. ”Paljon on jäänyt tekemättä, mutta mistään en suostu olemaan katkera, enkä kadu mitään”, painottaa Veijonen. yläkerran toilettiin myös Frank Zappan. Ujoksi itsensä luonnehtiva Veijonen, keskeyttää yhtäkkiä hymyillen lauseensa, laittaa sikaarinsa tuhkakuppiin, nousee antamaan välihalin ja muiskauttaa pusun poskelle. Sympaattinen ja hauska, sellainen Veijonen on siis myös rooliensa ulkopuolella. Juha Veijosen mukaan hänestä tuli näyttelijä hetken mielijohteesta. Lukuisissa eri ammateissa aiemmin toimineen miehen ura alkoi Kellari-teatterissa, Krunikassa, 27-vuotiaana. Parin harrastelijateatterivuoden jälkeen Veijonen meni raamit kaulassa ja henkselit paukkuen Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Kouluun hän pääsi vasta toisella yrittämällä. ”Ensimmäisellä kerralla Vesa Vierikko passitti minut kotiin kasvamaan ja hyvä niin”, nauraa Veijonen. Sen verran hienot ja mittavat jalanjäljet Juha Veijonen on suomalaiseen elokuvahistoriaan jättänyt, että sattumaksi Veijosen uravalintaa on vaikea uskoa, vaikka hän niin itse sanookin. ”Teen työtä omana itsenäni. Elämää kokeneen ja nähneen näyttelijän on helpompi tehdä uskottavia rooleja, kun patjana on elettyä elämää. Olen kiitollinen, jos olen onnistunut rooleissani niin, että ne ovat antaneet ihmisille roolihahmoistani us- Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) Maailman paras isoisä KUKA • Freelancenäyttelijä Juha Veijonen, 53-vuotias • Asuu Käpylässä • Yksi poika Mikko, kaksi pojanpoikaa Miika ja Niko • Tehnyt monia elokuvapäärooleja mm. Häjyt ja ensimmäinen Vares-elokuva • Saanut Jussi-patsaan elokuvan Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat • Mukana lukuisissa tv-sarjoissa, mm. Taivaantulet, Karjalan kunnailla, Käenpesä • Aloittaa syyskuussa vierailun kalliolaisessa Liberté-teatterissa englanninkielisessä roolissa. kottavan kuvan.” Kymmenisen vuotta sitten, Samuli Edelman soitti ystävälleen Juha Veijoselle ja kysyi, haluaisiko tämä muuttaa hänen silloiseen kämppäänsä Käpylässä. Veijonen pakkasi saman tien tavaransa pahvilaatikoihin ja jo saman päivän iltana hän vietti jouluaattoa unelmakodissaan Kä- pylässä, kaksin kaverilta joululahjaksi saamansa joulukinkun kanssa. ”Käpylästä en lähde kuin jalat edellä”, nauraa Veijonen ja perustelee sanomansa kaikella kunnioituksella niin, että on jo päässyt Käpylän ”sisäpiiriin”, joka koostuu mukavista ihmisistä, sekä taloista ja asunnoista, joilla kaikilla on sielu. Veijosen asuma talo on entinen kanala, jonka olohuonetta hallitsee massiivipuinen, kaksisataa kiloinen linnapöytä ja seiniä taide, joista Kuutti Lavosen työllä on Veijoselle, sukutaulun jälkeen järjestyksessä eniten tunnearvoa. ”Sukuni on rakas, pieni, mutta hyvin testosteronivoittoinen”, hörähtää Veijonen. Proge-musiikki merkitsee paljon, mutta olohuoneen laatikossa eri genrejen musiikkia on massoittain. Musiikki on maailma, jonka kautta asioita on Veijosen mukaan helppo nollata. Rummut olisivat hänen instrumenttinsa, mikäli hän ujona miehenä tohtisi liittyä johonkin kellaribändiin. Huumori- ja musiikkimiehenä Veijonen on istuttanut kotinsa Taivaan tulet tv-sarjan kuvaukset ovat juuri päättymässä. Kuvauksissa Veijonen oli mukana kahdeksan vuotta. Syyskuussa Veijonen tekee vierailun kalliolaiseen Liberté-teatteriin, englanninkielisessä roolissa, jossa roolihahmo saa onneksi puhua huonoa englantia, nauraa Veijonen. Töitä on riittänyt, sillä hänellä ei ole koskaan ollut inhokki-työtovereita. ”Kieltäytynyt olen monesta työstä, mutta en koskaan kollegoiden vuoksi. Tulen kaikkien ihmisten kanssa toimeen, ihmissuhteet ovat minulle tärkeä juttu.” Freelancer-näyttelijänä oleminen on myös Veijosen juttu, ollut aina, koska vapaana taiteilijana hän saa tehdä sellaisia töitä, sellaisilla aikatauluilla, jotka eivät sido häntä nine-to-five-raameihin. Juha Veijosen mukaan hänellä on ollut uskomaton mäihä ja satumainen tuuri urallaan. Suosikkinäyttelijä sanoo, että on saanut paljon, mutta jaksaa olla kaikesta myös äärettömän kiitollinen. Elämässä vastaan tulleet jutut, ilot ja surut ovat hanganneet hänestä sen ihmisen, joka hän nyt on. Veijosen kertoma tarina oman äidin liian aikaisesta lähdöstä Veijosen ollessa vasta teinipoika kertoo, että surun ja kaipauksen tunne on jossain taustalla vieläkin. Nopeasti suru vääntyy iloksi ja Veijonen ryhtyy tarinaan siitä, kuinka sai tietää tulevansa isoisäksi. ”Oma poikani Mikko, tyrkkäsi minulle yksitoista vuotta sitten käteen mukin, juuri ennen kuin jäin liikennevaloissa poikani auton kyydistä keskustassa. Mukissa luki “Maailman paras isoisä.” Teksti ja kuva HEIDI KARVONEN Ravintolapäivä Pohjolankadulla ILOISTA RUOKATAPAHTUMAA vietettiin Pohjolankatu 28 kohdalla Ravintola-päivänä, torstaina 8.8.2013. Lähitalon väki oli kokoontunut yhteiselle illalliselle. Ravintolapäivää on vietetty vuodesta 2011 lähtien noin kolmen kuukauden välein. Kuka tahansa saa silloin perustaa “ravintolan”. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KÄPYLÄ, MÄKELÄNKATU 95 asemakaavan muutos valmisteilla Huonokuntoisen entisen pankkirakennuksen tilalle on suunnitteilla ympäristöön sopiva uusi asuinkerrostalo. Tontin muut rakennukset suojellaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on esillä 21.8.–11.9: - Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5 - kaupungin ilmoitustaululla, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13 - kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs - www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Kaavatyön esittely ja keskustelutilaisuus on 3.9.2013. klo 17.30 Käpylän peruskoulun (Hykkylä) ruokasalissa. Mielipiteet: viimeistään 11.9.2013 Lisätietoja: Marjaana Yläjääski, p. 310 37349, marjaana.ylajaaski@hel.fi Syksyn vitamiinitarjous MINISUN Multivitamin Daily 200 tabl. 1790 (norm. 19,30) MINISUN Multivitamin Junior 200 tabl. 1790 (norm. 20,85) JUMPPAPUSSI KAUPAN PÄÄLLE (pusseja rajoitettu erä) Kesäaukioloajat ma-pe 8.30-18.00, la 9.00-14.00 elokuun loppuun asti. MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 R.J.Kinnunen Oy Kari Lindströmillä 70-vuotisnäyttely KUMPULALAISELLA taiteilija Kari Lindströmillä on 70-vuotisnäyttely Maalauksia ja piirroksia 21.8 - 9.9.2013 TM-galleriassa, Erottajankatu 9.B. Taiteiden yössä 22.8.13 on avoimet ovet ja klo 19-20.30 paikalla ovat keskustelemassa Matti kujansalo, Raija Malka ja Anna Tuori Lindströmin lisäksi. Toivo Koivisto kuvasi Kari Lindströmin Kumpulassa työhuoneensa edessä juuri valmistuneen akryylimaalauksen Sardinan vuoret kanssa. Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi www.hel.fi/ksv S Näyttelijäksi hetken mielijohteesta KÄPYgrilli
Käpylä-Lehti 21.8.2013 5 Käpylän Musiikkiopiston 60-vuotishistoriikki suunnitteilla Käpylän musiikkiopiston rehtori Raimo Päiväläinen odottaa opiston historiikkia varten yhteydenottoja kaikilta, joilla on muistoja musiikkiopistosta. - OLEMME HYVISSÄ AJOIN liik- enemmän parantamaan perusopetustamme, joka on minusta meidän ensisijainen tehtävämme. keellä, sanoo Käpylän musiikkiopiston rehtori Raimo Päiväläinen ja kertoo, että opisto täyttää 60 vuotta vuonna 2017. - Suunnittelemme julkaisevamme silloin historiikin, jonka materiaalia alamme kerätä jo nyt. Samana vuonna tulee rehtorilla itsellään 40 vuotta täyteen Käpylän musiikkiopistovuosia. Mutta jo tänä kesänä on rehtorin omia vuosia saatu juhlia: elokuussa hän tuli olleeksi 25 vuotta Käpylän musiikkiopiston rehtorina. - Astuin Rauno Myllylän suuriin saappaisiin vuonna 1988, Päiväläinen kertoo Järvenpäässä sijaitsevan Seurakuntaopiston kauniissa puistossa, jossa näkyy soittimia kantavia nuoria ryhminä. - Jo lähes 30 vuotta olen ollut täällä Kotimusiikkiviikolla kesäleirillä opettamassa. En malta pysyä poissa lomallakaan, tämä on niin kivaa! Nuoret ovat niin taitavia ja innostuneita, innostavia. Vapaus tuo vastuuta - Olen pitänyt omana tehtävänäni, kaikkein tärkeimpänä, hyvän työilmapiirin luomista, Raimo Päiväläinen sanoo. - Kun opettajan on mukava tulla työhön, hän viestittää sitä myös oppilailleen, joiden on myös mukava tulla soittoharrastuksensa pariin. Entiset oppilaat eivät halua erota opistostaan, vaan tulevat sinne mieluusti myös opettamaan tai soittamaan orkesterissa. - Olen ilmeisesti liiankin joviaali, rehtori toteaa ja lupaa kiristää otettaan jatkossa. Pilke silmäkulmassa. - Vapaus tuo vastuuta. Uskon siihen. Talonosto kannatti Raimo Päiväläisen työvuosiin on kuulunut paitsi mukavan ilmapiirin luominen, myös raskaita päätöksiä ja pitkäjännitteistä työtä, jopa lobbausta. Tällaisia taitoja tarvit- tiin, kun taisteltiin musiikkiopistolle omia tiloja. Kun halutut tilat Onnentien koululta liukuivat ulottumattomiin, ryhdyttiin puuhaamaan oman talon ostoa. Sellainen löytyi Taivaskalliontie 3:sta. - Eihän se halvaksi tullut. Ja jokainen talollinen tietää, että vanhan talon ylläpito se vasta kalliiksi tuleekin. Olemme tehneet kaiken mahdollisen, katon uusimisesta salaojien kaivamiseen. Huoneet ovat pieniä ja ahtaitakin, mutta vastapainona tulee pienten tilojen intiimiys, kodikkuus. Lopputuloksena voin kuitenkin huokaista, että kyllä se osto sittenkin kannatti! Jos on korjattu taloa, niin on myös uudistettu opinto-ohjelmia. - Omana meriittinäni voinen mainostaa, että olen tuonut kitaran Suzuki-opetuksen Suomeen, toteaa Raimo Päiväläinen ja kertoo, että musiikkiopiston uusin suuri lisäys on ollut kansanmusiikin opetus. - Pääsimme yhteistyöhön Karjala-talolla toimineen Kansanmusiik- Historiikki suunnitteilla Käpylän musiikkiopisto aikoo julkaista historiikin vuonna 2017, jolloin se täyttää 60 vuotta. Tämän vuoksi rehtori toivoo yhteydenottoja, muisteluksia, valokuvia ja kaikenlaista materiaalia kaikilta, joilla on jotain muistoja opettajista, oppilaista, opetuksesta, retkistä, konserteista, soittimista - mistä tahansa, joka liittyy Käpylän musiikkiopistoon. Tietoja voi lähettää osoitteella: kiopiston kanssa. Siitä muodostui opistomme kansanmusiikkilinja, tuttavallisemmin ”kamulinja”. Tämän syksyn uusi tärkeä hanke musiikkiopistolle on Virvatuli. Se on opetusministeriön itsearviointihanke, johon Käpylän musiikkiopisto raimo.paivalainen@kmo.fi Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3 00600 Helsinki Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Vanhat koristekasvit ovat tärkeä osa Puu-Käpylän historiaa Käpyläläistytöt esikoiskirjailijoina PÄIVÄKODISSA TUTUSTUNEET 12-vuotiaat Oona Herukka ja Vilja Halme julkaisivat yhteistyössä syntyneen kirjan elokuun alussa. “Briana teki kiireisesti ruokaa sotkuisessa keittiössä minulle ja pikkuveljelleni Kennylle. Lavuaari oli täysin tiskien peittämä, se lähes lainehti. Työpöytä oli pinttynyt ällöttävän likaiseksi, se olisi pitänyt puhdistaa jo ajat sitten.” Näin alkaa 12-vuotiaiden Vilja Halmeen ja Oona Herukan kirja Aprilin jännittävä vuosi. Vilja ja Oona alkoivat kehitellä tarinaansa kuluneen vuoden alussa. - Piirreltiin yhdessä ja yht´äkkiä ruvettiin keksimään tarinaa, Vilja muistelee. - Sitä mukaa kirjoitin sitä muistiin ja Oona ryhtyi kuvittajaksi. Tarina ei ole mitään söpöilyä. Teksti vilisee suorasukaisia ilmaisuja. Äiti juo ja pihistää Aprilin säästöt ja ihastuu mieheen, joka ei ole sentään “hullu huumekauppias”, muttei paljon muutakaan. Lapsenvahti osoittautuu erittäin oudoksi ja lopussa on huima yllätys. - Aprilin jännittävä vuosi tapahtuu jossakin Englannissa tai Yhdysvalloissa, tytöt kertovat. - Sen takia henkilöillä on vie- on saanut rahoituksen. - Se on meitä itseämme varten, selvittää Päiväläinen. - Se sisältää viisi eri aluetta hallinnosta yhteiskuntasuhteisiin. Tulemme lähestymään myös perheitä kyselyillä. Tulosten perusteella pystymme vielä Perinteiset koristekasvit ovat katoamassa kaikkialta Suomesta nopeasti. raskieliset nimet ja April käy koulua metrolla. Tarina on tarina, tekijöiden kanssa yhteistä taitaa olla vain päähenkilön ikä. Aprilin jännittävä vuosi -kirja julkistettiin näyttävästi. Vanhemmat järjestivät juhlat Oonan kodin puutarhassa 4. elokuuta, jossa nostettiin maljat ja nautittiin upeasta kesäpäivästä. Paikalla oli koko joukko ystäviä ja joitakin tyttöjen luokkakavereita. Tilaisuus sai painoarvoa mediahuomiosta. Käpylä-lehden lisäksi paikalla oli aikakauslehti Lapsen maailma, jonka toimittaja kierteli haastattelemassa esikoiskirjailijoita ja kutsuvieraita kynä sauhuten. Kirjaa myydään Lippakiskalla hintaan 10 euroa. Teksti ja kuva ALICE KARLSSON 12-vuotiaat Oona Herukka ja Vilja Halme julkaisivat yhteistyössä syntyneen kirjan elokuun alussa. - Vanhat perinteiset kasvit, kuten Kuunlilja, kuuluvat Käpylän historiaan ja tähän kulttuurimaisemaan, puutarhuri Ulla Skogster painottaa. - NYT ON KUMMALLINEN suuntaus menossa, puutarhuri Ulla Skogster Puu-Käpylästä sanoo. - Sodanjälkeisessä Suomessa alettiin vieroksua kaikkea vanhaa ja silloin hävitettiin arvokkaita rakennuksia ja miljöitä. Ei arvostettu enää omaa perintöä ja nyt taidetaan elää samanlaista kautta. Onneksi myös toisenlaista ajattelua on. Koristekasveissa arvoonsa ovat nousseet malvat, akileijat, harjaneilikat, ukonhatut, salkoruusut, pionit, liljat, särkynytsydän ja palavarakkaus. Niitä kaikkia voi löytää kurkistelemalla Puu-Käpylän pihoille, missä rehottavat myös monet luonnonvaraiset kasvit kuten kissankellot, päivänkakkarat ja saniaiset. Moni pelkää silti, että herätys on tullut liian myöhään. Uudet lajikkeet ovat valtaamassa pihoja ja puutarhoja. Kaupalliset siemenluettelot pursuavat näyttäviä, isokukkaisia jalosteita ja toisaalta lupiini ja kurtturuusu leviävät hallitsemattomasti. - Vanhat perinteiset kasvit kuuluvat Käpylän historiaan ja tähän kulttuurimaisemaan, Skogster painottaa. - Ja ne kuuluvat yleensäkin ihmisen ja viljelyn historiaan. Uutta otetaan joukkoon, mutta samalla vanha säilytetään. Vanhojen kasvikantojen ja -lajikkeiden arvo perustuu vuosisataiseen sopeutumiseen. Ne kestävät ankaraa ilmastoamme ja torjuvat tehokkaasti kasvitauteja sekä tuholaisia. - Uusi lajike on aina herkempi tuhoille ja usein se on myös vanhan uhka, Skogster sanoo. - Vanhoihin kasveihin liittyy myös muistoja ja tarinoita. Monia hyötykasveja ja perennoja on viljelty samoissa suvuissa pitkään ja niitä siirretään sukupolvelta toiselle kuin aarteita. Uudista varoen Käymme kävelyllä saneeratussa korttelissa 817, eikä Skogsterin silmään satu ensimmäistäkään vanhaa lajiketta. - Saneeraajat vakuuttelivat, että ihmiset olisivat voineet siirtää kasvinsa turvaan pihojen kunnostusten ajaksi, mutta missä kasvit ovat? Eikö siirtoistutus toiminut? Skogsterin mukaan saneeraus pitäisikin toteuttaa piha pihalta. - Vastoin väitteitä, se tulisi myös paljon halvemmaksi; on paljon pihoja, joissa ei tarvitsisi tehdä juuri mitään. Maan kunto luonnollisesti vaihtelee jonkin verran, mutta huonoimmillakaan laikuilla ei vaadittaisi kuin pieniä toimia. Omalla pihallaan Skogster uudistaisi pari neliötä kaivamalla maan ylös ja laittamalla tilalle sora- ja multakerrokset ja kylvämällä laikulle lopuksi apilaa tai nurmea. - Se olisi tämän pihan uudistus. Ei sen enempää. Puu-Käpylää leimaa Skogsterin mukaan hoidettu rehevyys, mikä tuo tulessaan viihtyisyyttä, sekä melu- ja näkösuojaa ja missä myös linnut ja esimerkiksi siilit löytävät piilopaikkoja. Lisäksi hän korostaa jälkihoidon tärkeyttä. Korttelissa 817 se näyttää unohtuneen. Esimerkiksi korttelin keskellä oleva koivukuja on henkitoreissaan. - Puilta puuttuu kastelujärjestelmä, Skogster huomauttaa. - Eivät turistit pysähdy ihailemaan tätä korttelipihaa vielä kymmeneen viiteentoista vuoteen jos silloinkaan, mikäli aluetta ei hoideta. Vuonna 2010 peruskorjatun talon seinustaa elävöittävät huolella nikkaroidut viljelylaatikot. Tänä kesänä niitä testattiin yrteillä ja salaatilla ja hyvin toimivat! Jatkossa laatikoissa voisi viljellä vanhoja hyötykasveja kuten vaikkapa härkäpapua, ilmasipulia ja kaskinaurista. Humalasalko ja viljelylaatikko 15 senttiä, Skogster sanoo. - Siksi teimmekin humalasalon. Kasvi kiipeää salkoa pitkin, tuuheutuu kesä kesältä ja kukkii upeasti. Syksyllä emikukat paisuvat vielä kauniiksi ”kävyiksi”. Talon seinustaa elävöittävät myös huolella nikkaroidut viljelylaatikot. Tänä kesänä laatikoita testattiin yrteillä ja salaatilla ja hyvin toimivat! Jatkossa niissä voisi viljellä vanhoja hyötykasveja kuten vaikkapa härkäpapua, ilmasipulia ja kaskinaurista. Pikku puutarhassaan Skogster vaalii muun muassa marjapensaita, lipstikkaa, vanhakantaista ukonkelloa, juhannusruusua, köynnöshortensiaa, pioneja ja humalaa. - Ne ovat helmiä, jotka monet ovat jo unohtaneet. Hänen korttelissaan talot peruskorjattiin 2010 ja sen myötä seinustoilta hävisivät syreenit ja seiniä pitkin kiipeävät köynnökset. - Kasvit eivät saa olla talossa kiinni, vaan ilmatilaa pitää olla ainakin Teksti ja kuva ALICE KARLSSON
Käpylä-lehti 6 21.8.2013 Urheilun ääni Juhani Sipilä Juhani Sipilä tunnetaan paremmin äänestään kuin kasvoista toimittuaan 33 vuotta Urheiluradiossa selostajana. Hänen oma lajinsa oli urheiluammunnan lisäksi kilpauinti. Kuva Eija Tuomela-Lehti. mäisiin SM-kisoihin osallistuin Mikkelissä 1958, mutta sijoitus ei ole muistissa”. KÄPYLÄLÄINEN ”urheiluveteraani” Juhani Sipilä toimi 33 vuotta Suomen Metsästysyhdistyksen sihteerinä ja sittemmin pääsihteerinä ja kuuluu edelleen kiväärikerhon hallitukseen. Seuran pääsihteerin ominaisuudessa hän oli myös mukana ”taistelussa” Viikin ampumaradan säilyttämisen puolesta. Juhani Sipilä, kuka olet? ”Syntyisin olen Mikkelistä ja melkein 76-vuotias. Koskelantiellä olemme asuneet vuodesta 1963. Meillä on kaksi poikaa ja seitsemän lastenlasta. Molemmat pojat ovat myös harrastaneet urheiluammuntaa.” vuoden ajan olin KäPa:n edustajana yhdessä Tom Ratschunasin ja Max Westerbergin (SPL:n Helsingin piirin edustaja) kanssa luomassa Helsinki Cupia. Tom kirjasi pöytäkirjat ja toimeenpani päätetyt asiat. KäPa:n puheenjohtajana oli silloin Pentti Korkka, nykyisen puheenjohtajan isä”. Mitä harrastit nuorena: ”Pelasin vesipalloa Maakuntien Mestaruussarjassa, mm. Paavo Lipposta vastaan. Sarjaan osallistui joukkueita vain sellaisilta paikkakunnilta, joilla ei ollut uimahallia. Harrastin myös kilpauintia ja uinnissa kiehtoo erityisesti se, että laji on monipuolinen, eikä siinä riko itseään. Uinnin tekniikka on oltava kuitenkin hyvin hallussa”. Olet pitkään ollut urheiluammunnassa mukana, missä ja milloin aloitit: ”Oma ampumaharrastukseni alkoi vasta armeijan jälkeen. Ensim- Sinut tunnetaan paremmin äänestä kuin kasvoista. Kerrotko, mitä teit työksesi: ”Työskentelin Yleisradiossa urheiluselostajana 33 vuotta ja sen jälkeen jonkin aikaa myös Urheiluradiossa.” Oletko osallistunut toimintaan Käpylässä: ”Kyllä jollakin tavalla, olen pitkään ollut Kisakylässä Asunto Oy Maaliviivan hallituksessa puheenjohtajana sekä jäsenenä. Jos ajatellaan urheiluun liittyvää toimintaa, 1970-luvulla n. 4-5 Viikin ampumarata lopetettiin, mitä sen jälkeen? Pääkaupunkiseudun suuren väestömäärän mahdollisuutta valita harrastuksekseen urheiluammunta, rajoittaa tällä hetkellä suorituspaik- Ampumaurheiluliiton liittotason toiminnassa Juhani Sipilä on ollut mukana 1983-1989 liittohallituksessa, 1999-2002 Liittovaltuuston puheenjohtajana sekä liiton lehden päätoimittajana 1987-1989. Mitä olet mieltä kysymyksestä, miksi pitäisi ampua kaupungissa: ”Mielestäni ampumaurheilu on harrastus siinä missä kaikki muutkin lajit. Haitat, joihin vedotaan, ovat menneiltä vuosilta, 50 vuoden takaa. Pohjavesien pilaamisesta ei ole näyttöä missään ja tämän päivän tekniikalla kaikki haitat saadaan eliminoitua. Helsingissäkin olisi ampumarata, jos Helsingin Kaupunki olisi pitänyt lupauksensa osoittaa tilalle korvaava ampumarata, Kivikkoon.” JOUKKO ENTISIÄ pelaajia, pitkäaikaisia toimihenkilöitä ja kannattajia sai vuonna 2008 loistoidean ja perusti Käpa Fanit Ry:n. Tukijoiksi saimme mm. PaintPrint -painon ja Käpy Grillin. Tavoitteena on toimia yhdyssiteenä Käpylän Pallo ry:n aikuis- ja juniorijoukkueiden sekä kannattajien välillä, edistää ja vahvistaa jalkapallo- ja fanikulttuuria myönteisessä hengessä alueella. Yhdistyksen jäsenten pyrkimyksenä on pitää hymy korvissa ja tehdä toiminnasta hyvän asian puolesta mielekästä ja kiinnostavaa. Sanontahan on, että yleisö on kahdestoista pelaaja kentällä. Toivotamme sydämellisesti tervetulleiksi uudet jäsenet rohkeasti toimintaan mukaan. Tänä vuonna liittyneitä on mm. kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, joka itsekin pelaa Käpan ikämiessarjassa. Pyrimme tukemaan joukkueita myös taloudellisesti mahdollisuuksiemme mukaan, enenevässä määrin toiminnan laajetessa. Taloutemme muodostuu mm. fanituotteiden: boxereiden, t-paitojen, pinssien ja huppareiden myynnistä, sekä erilaisissa tilaisuuksissa työskentelystä. Tänä vuonna pidimme myyntikioskia 24.5. Firmojen juoksumaratonissa Töölönlahdella, yhdessä ”emoseuran” Käpylän Pallon kanssa. Jokavuotiset perinteet koostuvat mm. yhteen edustusjoukkueen vieraspeliin matkustamisesta ja ratkiriemukkaasta faniristeilystä. Matseja on käyty katsomassa mm. Mikkelissä, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ja Hyvinkäällä. Tänä vuonna matkustetaan ensimmäistä kertaa tilausbussilla Tammisaareen la 24.8.13. Logomme on suunnitellut entinen käpyläläinen Taija Ikonen-Nyberg. Hahmo ”heiluu vieläkin ilman nimeä” joten ehdotuksia vastaanotetaan pienen kilpailun muodossa 15.9.2013 asti sähköpostilla osoitteeseen kapylanfanit@gmail. com. Paras nimiehdotus julkistetaan facebook -sivuillamme. Palkintona KäPa Fanien logolla varustettu College. Muista laittaa viestiin yhteystietosi. Siis tervetuloa joukkoon kaikenikäiset kannattajat, odotamme teitä! KIINNOSTUITKO? Kotisivulta löytyy liittymisohjeet. Yhteystiedot, www.kapafanit.net, sähköposti: kapylanfanit@gmail. com, facebookissa KäPa Fanit ry. Yhdistyksen tilinumero on Nordea 123935-98392. Mikäli olet kiinnostunut lähtemään Tammisaareen la 24.8. niin soita välittömästi, Nökö p. 0407049360 tai Maila p. 040-7325540 ja kysele vapaita paikkoja bussissa. Bussi lähtee klo 12.00 Käpylän Lukon vierestä Koskelantien puolelta. Matkan hinta on 20 euroa; se ei sisällä 8 euron hintaista pääsylippua. Mikä ammunnasta mielestäsi tekee urheilun: ”Ampuminen on fyysistä ja erityisesti psyykkisesti kova laji. Kun kantti pettää, niin fysiikkakin pettää.” Kumpulan maauimala rakennettiin vuoden 1952 Olympialaisten harjoitusradaksi. Sen jälkeen se on toiminut meidän kaikkien omana kesäkeitaana. Kuva Henry Streng. Suomen Ampumaurheiluliitto Suomen Ampumaurheiluliitto on vuonna 1919 perustettu ampumaurheilun keskusjärjestö jonka jäseninä on hieman yli 300 ampumaseuraa ja niiden n. 35.000 jäsentä. Liitto pyrkii luomaan urheilijoille turvalliset olosuhteet, ylläpitää kotimaista ja kv. kilpailutoimintaa, tuomari- ja valmennustoimintaa sekä toimii jäsenseurojen tukena ja edunvalvojana. Varsinkin suorituspaikat, niihin liittyvät ongelmat ja ulkoiset paineet ovat tällä hetkellä liiton ja seurojen arkipäivää sekä edunvalvonnan painopisteitä. Kuinka olet menestynyt: ”Minulla on kaksi Suomen Mestaruutta, kumpikin ikämiessarjoissa”. Tuorein sijoitus on tältä vuodelta, heinäkuun lopulta, 50 m kiväärin SM-kilpailuista Halikosta, sarjassa Y65, kuudes sija. “Kansainvälisiin kisoihin en päässyt, koska siihen aikaan edustajat valittiin leireillä, esim. MM-kisaleiriltä valittiin sellaisia ampujia, kuten Jouko Hietalahti ja Jaakko Asikainen, jotka pystyivät ampumaan useampaa lajia. Olin kerran jopa samalla Olympiavalmennusleirillä Vilho Ylösen ja Pauli Aapeli Janhosen kanssa, mutta kisoihin en päässyt.” KÄPA FANIT - kahdestoista pelaaja kentällä kojen puuttuminen. Siitä kärsivät myös muut tahot, kuten metsästäjät ja reserviläiset. Tuoreessa muistissa on vielä Viikin ampumaradan lopettaminen. Sen jälkeen Helsingissä ei ole ollut ulkoampumarataa jossa koko pääkaupunkiseudun suuri harrastajajoukko voisi lajiaan harrastaa tai järjestää kilpailuja. Järjestettyä ampumaseuratoimintaa on pääkaupunkiseudulla ollut jo vuodesta 1865, jolloin perustettiin Suomen Metsästysyhdistys, joka ylläpiti Viikin ampumarataa koko sen toiminta-ajan. Seuran jäsenmäärä on suorituspaikkojen puutteen vuoksi pienentynyt, harrastajien etsiydyttyä naapuriseuroihin. Seuran tunnetuin ja menestynein jäsen oli Pentti Linnosvuo, joka vapaa- ja olympiapistoolilajeissa saavutti Olympiakisoissa kaksi kultaa ja yhden hopeamitalin vuosina 1956-1960. Maunulan väestösuoja lähimpänä Suomen Metsästysyhdistyksen nykyiset toimijat eivät suinkaan ole radan poistumisen jälkeen lannistuneet, vaan toiminta jatkuu edelleen. Seuran haulikkoampujilla on tilanne suorituspaikkojen suhteen kunnossa, joskin rata sijaitsee Sipoossa asti. Seuran nettisivujen mukaan ulkoampumaradoilla ampuvat harrastajat joutuvat nyt etsimään suorituspaikat ”sieltä sun täältä”, kuten esimerkiksi Santahaminasta, Mäntsälästä, Hyvinkäältä, Inkoosta ja Lahdesta. Maunulan väestösuojan ilma-aseradan ampumavuorotkin jakautuvat monen seuran kesken. Lisätietoja www.ampumaurheiluliitto.fi Mikä on mieleen painunein selostustapahtumasi: ”Niitä on kolme. Ensimmäinen Barcelonan Olympia- kisoissa kun Juha Hirvi ampui viitosen ja tulosnäyttö ei antanut tulosta. Suorassa lähetyksessä spontaanisti totesin heti, että laitevika. Toinen oli yleisurheilun MMkisat Helsingissä, kun Tiina Lillak heitti viimeisellä heitollaan voittoheiton, se mahtava riemunpurkaus, mikä siitä seurasi. Kolmantena mieleen tulee vielä Mika Myllylän Norjassa voittama 50 km hiihto, jota sekä selostaja, että kolme ”kuningasta”, Ruotsin ja Norjan kuninkaat sekä hiihtokuningas Björn Dähli, hämmästyneinä seurasivat”. KäPa-fanit faniasuissa menossa KäPa:n edustusjoukkueen matsiin. PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Miten pidät kunnostasi huolta: ”Lenkkeilen paljon – kävelen joka viikko 4 kertaa kotoa kauppatorille, kesät – talvet”. Mikä on mottosi: ”Filosofiani on se, että niin kauan kun pääsen ampuma-asennosta pystyyn auttamatta, niin kauan jatkan ampumaharrastusta.” Teksti MAILA PYNNÖNEN Kangaskauppa • Ompelimo 1-vuotissynttärit la 14.9. klo 10-22. Tervetuloa! Työpajoja - Kasseista on moneksi. 18.9.,19.9. ja 21.9. Pohjolankatu 43 • p. 0400 604048
Käpylä-Lehti 21.8.2013 7 Etymologia Näin on vastattu Urheilu Miksi Käpylän kaduilla on keskiviikkoisin ja lauantai-iltapäivisin tyhjää? No, kaikki ovat Päättömän Kanan tietokilpailussa, Kanavisassa. NYKYMERKITYKSESSÄÄN sana - MONESKO GEORGE tuleva Britannian kuningas on? tietovisailija Petteri Niemistö heittää. Aihe on odotettu, sillä kuninkaallisen vauvan syntymästä on kulunut vain muutama päivä. Silti kysymys onnistuu yllättämään. Päättömän Kanan terassi on täynnä. Korkeintaan kolmen henkilön muodostamia joukkueita on tällä kertaa kymmenkunta. Kisa on jaettu kolmeen kuuden kysymyksen erään, ja joka erän jälkeen on tauko. Kaikkiaan aivonystyröitä hierotaan parin tunnin ajan. Joka kysymyksen jälkeen Niemistö kerää vastauslaput ja tarkastaa vastaukset. Kun hän huutaa: “Näin on vastattu”, puheensorina lakkaa kuin veitsellä leikaten. Oikeasta vastauksesta saa pisteen tai kaksi, jos on merkinnyt sen varmaksi. Väärä vastaus on nolla tai miinus yksi; sillä tavalla rokotetaan bonuskohdan ruksannutta ja väärän vastauksen antanutta joukkuetta. Kisayleisö on pistelaskusta tarkka. Virheitä ei saa tulla, eikä niitä juuri tulekaan. Erätauolla voi käydä ostamassa tuopposen ja harrastaa jälkipeliä. Yleensä oikea vastaus on aina ollut vähintään kielen päällä. Sivistävä ja viihdyttävä Kalliolainen Petteri Niemistö tutustui Päättömään Kanaan ensin asiakkaana ystäviensä kanssa. - Tämä tuntui mukavalta paikalta. Olin pitänyt tietovisoja Kalliossa jo jonkin aikaa, joten kysäisin olisiko täällä kiinnostusta. Sitä oli, ja niin visailut alkoivat Kanasessa kolmisen vuotta sitten. - Hyvin on mennyt. Täällä käy mukavia ihmisiä ja tunnelma on Kun Petteri Niemistö huutaa: “Näin on vastattu”, puheensorina lakkaa kuin veitsellä leikaten. Menossa on tietovisailu Päättömän Kanan terassilla. korkealla, hän kehaisee. - Täällä aistii yhteiseen hiileen puhaltamisen, yhteisöllisyyden. Kanavisa on myös niitä harvoja kisoja, mitkä toimivat myös terassilla. Fantastinen visailumiljöö. Niemistö vetää kisoja Kanan lisksi muissakin pubeissa. - Lähinnä ne ovat Kalliossa ja Merihaassa, hän sanoo. - Aiheina ovat joko yleistieto tai musiikki. Kysymykset, taso ja aiheet vaihtelevat visailupaikasta toiseen. - Kaikki osaavat jotakin, mutta kokemus osoittaa mitkä aihepiirit ovat missäkin porukassa kiinnostavimpia. Illan valmisteluun kuluu helposti tunteja ja oikeastaan tietovisailija valmistautuu kisoihin kaiken aikaa. - Olen kiinnostunut siitä mitä ympärilläni tapahtuu, luen lehtiä ja seuraan aikaani, Niemistö sanoo. - Kun huomaan jonkin mielenkiintoisen aiheen, otan sen ylös ja selvitän sen niin hyvin kuin pystyn. Samalla sivistän itseäni ja muovaan siitä hyvän kysymyksen. Niemistön mukaan hyvä kysymys on sellainen missä yhdistyvät monet osa-alueet ja missä voi oivaltamalla ja yhdessä pähkäilemällä päästä oikeaan ratkaisuun. Siinä pitää olla tarpeeksi punaisia lankoja joita yhdistää. - Liian helppo tai liian vaikea kysymys on helppo tehdä. Sopivan laatimisessa menee aikaa. Formaatti lähtee aktuelleista aiheista. - Tuoreet asiat ovat yleensä muistissa ja kilpailijalle tulee hyvä mieli osaamisesta. Sen jälkeen kysymyksiä voi hieman vaikeuttaa. Parhaimmillaan kisa sekä sivistää että viihdyttää. Niemistön mukaan 99 prosenttia ihmisistä osaa ottaa leikin leikkinä. Se yksi prosentti on silti olemassa. - Yleensä yleisö pitää kisasta niin paljon, että se pitää aisoissa sen yhden mahdollisen riitapukarin. Kisaaminen kiinnostaa Niemistöllä on oma pieni ohjelmatoimisto, jonka partikkeli on järjestää tietokisoja. Kysyntää riittää, sillä visailu on yhä kiinnostavampaa. Pääkaupunkiseudulla tietokilpailuja on melkein joka pubissa ja tietokilpailun pitäjiäkin alkaa olla lukuisia. - Helsingissä meillä ei ole vielä yhdistystä, mutta Turussa ja Tampereella on, hän sanoo. - Helsinki on ehkä liian iso yhdistykselle, mutta nettipalstoja ja blogeja kyllä on, ja niiden kautta pidämme yhteyttä toisiimme. Niemistö aikoo jatkaa tietovisailijana. - Pidän tästä työstä ja olen kiinnostunut laajentamaan moneen suuntaan. Miltä kuulostaisi ihmisen tai yrityksen mukaan reality -tietovisa syntymäpäivillä tai firman juhlissa? urheilu alkoi vakiintua suomen kieleen vuonna 1886, jolloin Kotikielen seura sitä suositteli. Lienee alun perin August Ahlqvistin idea. Aikaisemmin oli puhuttu vain kilvasta ja kilvoittelusta. Suomen murteissa verbi urheilla on tarkoittanut uhkarohkeasti toimimista. Tämän sanan takana on jo Agricolan tuntema sana urho eli täysikasvuinen mies, sankari. Karjalan kielen urhoi tarkoittaa miestä ja rohkeaa, lyydin urhak rohkeaa. Kaikki nämä sanat ovat uros-sanan johdannaisia. Ruotsin kielen urheilua tarkoittava sana sport on lainautunut vanhemmasta englannista 1870-luvulla. Siellä disport tarkoitti leikkiä ja huvia. Tämä sana lainautui myös viroon, jossa urheilu on sport ja urheilija sportlane. Urheilusta käytetään ruotsin kielessä myös sanaa idrott. Tällä vanhalla germaanisten kielten sanalla on ollut montakin merkitystä. Esimerkiksi islannin kielessä se on tarkoittanut lähinnä ruumiillista voimaa. Jää ja kiekko Jääkiekko on se, mikä monille tulee ensin mieleen urheilusta puhuttaessa. Tämän yhdyssanan alkuosa eli jää on ikivanha sana, jolla on vastineensa kakissa suomen sukukielissä. Inkeriksi se on jää, karjalaksi jea ja,lyydiksi d’ia ja d’ie, vepsäksi jä, vatjaksi ja viroksi jää, liiviksi jea. Etäisemmistä sukukielistämme jäätä tarkoittavista sanoista mainittakoon lapin jiegna, mordvan ei, ev, eng, ij, jäj, äj, tseremissin iij, votjakin jö, je, syrjäänin ji, vogulin jäng, jänk ja ostjakin jönk, unkarin jeg. Tällaisia saman tyyppisiä jäätä tarkoittavia sanoja on myös eräissä turkkilaisissa ja tunguusialaisissa kielissä sekä koreassa ja monissa indoeurooppalaisissa kielissä. Kiekko-sanalla on vastineita ainoastaan suomen lähimmissä sukukielissä. Karjalan kiekkoi ja kiekka tarkoittavat pyöreää laattaa ja pyörää, aunuksen murteen kiekkoi pyörää, kiekkoa ja ratasta, lyydin kiek pyörää. Ruotsiksi jääkiekko on ishockey, englanniksi ice hockey, saksaksi Eishockey jne. Sanojen alkuosa, jäätä tarkoittava sana is, ice, Eis on vanha germaanisten kielten sana. Muinaisruotsissa se oli muodossa is, islannissa iss. Hockey lienee tullut englannin kautta muinaisranskasta, jossa olisi ollut hoquet ja tarkoittanut koukkumaista keppiä. Olympia ja olympialaiset Urheilun huipputapahtuma on tietenkin Olympialaiset. Kreikassa ovat ovat tämän kuten monen muunkin sanan juuret. Olympia oli kreikkalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa järjestettiin mm. kilpailuja. Näiden voittajista on luetteloita jo vuodelta 776 ennen ajanlaskumme alkua. SEPPO SEPPÄLÄ Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. Käytetyt Windows 7 tietokoneet alkaen 190,-! Teksti ja kuva ALICE KARLSSON Pub Päättömän Kanan Kanavisa keskiviikkoisin klo 20 ja lauantaisin klo 17. Pohjolankatu 2. Kolme parasta palkitaan. Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi (Ps. Vauva-Georgesta tulee aikanaan George VII.) Tilitoimisto R.Turtiainen Oy Pihlajamäen hiidenkirnut suuremmat kuin Käpylän VIIME KÄPYLÄ-LEHDESSÄ VÄITIMME, että Länsi-Käpylän Louhenpuistossa, Yhtenäiskoulun takana kalliolla sijaitseva hiidenkirnu olisi pääkaupungin ainut. Kuten tarkkaavaiset lukijat sankoin joukoin oikaisivat, sijaitsee Pihlajamäessä kaksi suurempaa ja syvempää kalliokuoppaa, Aarnipata ja Rauninmalja, jotka jääkauden kivet ovat hiertäneet. Ne löytyivät 1993 ja 1995, kun Rapakiventien alikulun luiskaa aiottiin ryhtyä rakentamaan. Kävimme kuvaamassa Pihlajamäen hiidenkirnun näköalatasanteineen. Kerroimme myös, että Taivaskallio on Helsingin korkein, luonnonvarainen kallio, mutta sitä se on ollut niinkin aikaa kuin ennen sotia. Nykyisin Helsingin korkein kohta sijaitsee Kivikon urheilupuistossa. Jotkut tosin vannovat sen olevan Jakomäen kallioilla. Alueliitosten myötä tämäkin tilanne elää. Pyydämme anteeksi väärien tietojen kertomista. (Lienee aika uusia Käpylä - Hymykuoppa Helsingin poskessa -kirja, sillä tiedot perustuivat tähän vuonna 1987 ilmestyneeseen Käpylä-oppaaseen, jonka olen itse toimittanut!) Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Oulunkylän Autokoulu tarjoaa • B-henkilöautokurssit • Harjoitteluvaiheet • Syventävät vaiheet • Pimeänajot simulaattorilla Seuraava B-henkilöautokurssi alkaa maanantaina 2.9.2013 klo 17.15. B-kurssimaksu 1963,- sisältää pimeänajon simulaattorilla! Tutustu kurssivalikoimaamme ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.ouak.fi. Löydät meidät osoitteesta Siltavoudintie 2, toimisto avoinna ma-to klo 10-16. p. 044 0131 900, info@ouak.fi
Käpylä-lehti 8 21.8.2013 Svenska hörnan ”Var nöjd med allt som livet ger för björntjänst inte gör så glad” FÖR ATT SÄKERT ha god och värdig sommarläsning beslöt jag kolla in ett par av den rikssvenska så kallade ”invandrarlitteraturens” aktuella alster från de senaste åren. Jag var mycket nöjd med valet, det var verkligen ingen ”björntjänst” jag åtog mig, tvärtom, jag blev både glad och vederkvickt av uppgiften. Mottot inleder Jonas Hassen Khemiris roman Ett öga rött, som redan erövrat något av klassikerstatus och med all rätt. Kritiken har från första stund lovordat och bejublat berättelsen om tonåringen Halims allvarstyngda strävan att bli Sveriges mäktigaste revolutionsblatte, en suverän tankesultan som utan den minsta tvekan genomskådar systemets integrationsplaner, de intellektuellas lama livsstil och de egna ledens sviktande förhållande till Kampen. Khemiri är svensk-tunisisk, född 1978 i Stockholm. Ett öga rött är hans debutroman där han har valt att uttrycka Halims tankar och känslor på en underbart beskrivande och ändamålsenlig ’nysvenska’ med kluriga satskonstruktioner, omvända ordföljder och andra berättartricks som får läsaren att vara på sin vakt: förstår jag rätt? Förhållandet till fadern, vänner, skolan och den egna puberteten belyses med en tragikomisk och hjärtevarm men knivskarp humor. På helspänn och med skrattet på lut förleds man att följa den unga mannens målmedvetna försök att klargöra livets realiteter och reagera med självrespekten i behåll. En generationsroman av denna tid, en rejäl dos kritik och karikerad självkritik, viktig också för att den bryter mot en hel del av de förväntningar som genren väcker. En storm kom från paradiset av Johannes Anyuru är den redan ofta prisbelönta författarens femte bok. Anyuru har debuterat som poet och teaterskribent, han är också född 1978, hans mor är svensk och hans far är från Uganda. I romanen En storm kom från paradiset berättar han sin fars historia: hur statskuppen som ledde till Idi Amins långvariga och blodiga styre i Uganda gör abrupt slut på faderns eftersträvade möjlighet till karriär som stridspilot och i stället tvingar honom till ytterligt risktagande för att fly landet och bevara livet. Anyuru gestaltar det unika i pappans öde: våldet och misshandeln i barndomen, stridsflygarutbildningen i 60-talets Grekland, den rättslösa tillvaron i ett militärt fångläger i Tanzania och senare som hemlös flykting i Nairobi – allt det som hände innan fadern kom till Sverige och sen. Samtidigt särskådar han de föreställningar och drömmar, både politiska och andra som präglade faderns generation men som nu är upplösta eller betyder något helt annat än de gjorde då. Boken ger en välskriven och vacker men skärande bild av hur mänskoödet formas, hur de existentiella frågorna i all tid både förenar och skiljer, obönhörligt. Den klassiska frågan om var man kommer ifrån rymmer ett våldsamt element eftersom svaret förväntas vara en nation med gränser, gränsvakter och taggtråd, säger Johannes Anyuru i en intervju och förnekar inte att det låter som en politisk protest mot sverigedemokrater och nationalister som vill tillskriva människan en entydig identitet. Men frågan är mer är brännande, djupare än så, berättarjaget tänker: ”Att vi kommer från nyss, att vårt hemland är timmarna, sekunderna, ögonblicken, att det inte finns något ursprung, att historien inte kan säga vilka vi är.” Vem är du, var kommer du ifrån? Dyra frågor. Tystnad är ett uselt alternativ. Läsa mera är bra, också när semestern tar slut - alls ingen björntjänst! God skördetid! VIVECA HEDENGREN Verhoilu & Entisöinti Puhti • Huonekaluverhoilut • Entisöinnit • Pintakäsittelyt • Puutyöt verhoilupuhti@gmail.com www.verhoilupuhti.fi P. 044-524 1122 Olemme myös facebookissa! Käpylän Ykkönen Kainuusta - kyllä hyvejää! KAINUULAISET OVAT tunnetusti vaatimatonta väkeä. “Mitäpä se hyvejää” on Puolangan Pessimismiyhdistyksen valtakunnan tietoisuuteen lanseeraama oiva lause, jolla tarkoitetaan, pää alaspäin nyökkien ja suupielet polvissa, että “mitäpä tämäkään nyt kannattaa”. Otanmäen tehtaalla ei kesäkuun alussa ollut tietoakaan kainuulaisesta kainoudesta, kun Stadin uutta sporaa vihittiin käyttöön arvovaltaisen juhlayleisön kera. Olihan ylpeyteen aihettakin. Suomalaista osaamista, teknistä taitamista ja markkinointia saatiin ihailla oikein isolla ja arvovaltaisella ihmisjoukolla, josta kuului useita kieliä, Stadin slangin lisäksi ainakin riikkiläistä ruotsia, norjaa ja tanskaa saksan ja englannin ohella. Ei ollut meidän Käpylän uuden ykkösemme ihailijoina pelkkää katajaista kansaa, vaan ostajaehdokkaita tulvii nyt Kainuun osaamista ihmettelemään monista maista. Ruotsalaiset ja norjalaiset olivat jo panneet eräästä I:llä alkavasta maasta ostamansa raitiovaunut jäähylle - tai itsehän ne pakkaseen hyytyivät. Nyt on silmät luotu ylös Kainuuseen, jossa on totuttu pakkasen paukkeeseen ja jään jähmettämiseen, mutta niidenpä ei anneta vaikuttaa työn jälkeen sen paremmin raitiovaunujen kuin Pendolinojen tai vielä uudempien junamallienkaan valmistuksessa. Tämä on iso asia Kainuulle, mutta myös koko valtakunnalle. UPM oli lamauttaa Kainuun lopettamalla paperitehtaan, mutta Transtechilla työpaikat ovat nyt junien ja meidän ratikkatilaustemme ansiosta lisääntyneet 80:sta lähes 500:an muutamassa vuodessa! Ja lisää suomalaisiakin ammattilaisia otettaisiin, jos olisi mistä ottaa. Nyt junatehtaalla puhutaan jo kymmeniä kieliä, joten ostajaehdokkaille löytyy esittelijöitä aidolla aksentilla monella murteella kotikaenuun lisäksi. Liikenneministeri lausui runoja ratikantekijöille Mutta jos oli ylpeää väkeä valmistuspuolella, oli sitä myös tehtaan johdossa sekä HKL:n vastaanottavalla puolella. Käpyläläisittäin merkittävimmät kiittelijät olivat Transtech Oy:n Käpylässä syntynyt (!) toimitusjohtaja Markku Blomberg, tehtaan johtaja Esa Rintala, HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä - Käpylän poikia - sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja liikenneministeri Merja Kyllönen, joka yllätti lausumalla oman runonsa ratikantekijöille. Hän myös muistutti puheessaan tämän hallituksen satsanneen enemmän julkiseen liikenteeseen kuin moni edellinen yhteensä. Koeajoja kesän aikana Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 Kun ratikka oli saatu Kainuussa vihittyä, se tuotiin Helsinkiin, jossa sitä on koeajettu koko kesän. Kaikkein kovimmat vauhdit on otettu Mäkelänkadulla, Käpylän suoralla. - Kiskoille kaadettiin rypsiöljyä, jotta saatiin lehtikeli aikaan, ja matkustajiksi kannettiin hiekkasäkkejä, kertoi testiajaja Hannu Korkiakoski, joka on ajanut ratikkaa pääkaupungissa viisi vuotta. Nyt hän on palannut kotiseuduilleen Otanmäkeen, mutta ratikat eivät ole jättäneet häntä. Helsingin liikennelaitoksen tilaama uusi raitiovaunu vihittiin Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla Kajaanissa. Liikenneministeri Merja Kyllönen (keskellä) muistutti puheessaan julkisen liikenteen tärkeydestä ja lausui itse kirjoittamansa runon ratikantekijöille. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (toinen oikealta)valotti helsinkiläisnäkökulmaa uutta sporaa juhliville ja Transtechin toimitusjohtaja Markku Blomberg (toinen vasemmalta) kiitteli kaikkia osapuolia. “Pienet rahastajatytöt” olivat HKL:n viestintäosaston henkilökuntaa. Koeajot päättyivät heinäkuussa, jonka jälkeen alkoi valmistautuminen liikenteeseen. Se alkaa, kun HKL saa koulutettua kuljettajat. Arvio on, että syyskuussa nähdään uuusi matalalattiainen, kevyesti uutta tekniikkaa edustavan telinsä avulla kääntyvä ja hipihiljainen uusi Artic-ratikka kiskoliikenteessä. Lauantai- ja iltavuorot halutaan takaisin Kun käpyläläinen pariskunta näki Kauppatorilla lauantaina uudessa ratikassa ykkösen, se välittömästi lähti ajamaan sporan perässä Käpylään. - Iloitsimme jo, että torivuoro on tullut takaisin! Pariskunta pääsi tutustumaan ratikkaan entisellä maailman pohjoisimmalla raitiovaunupysäkillä nykyisin se pohjoisin on Kainuussa koeradan varressa - kuten myös Koiviston Topikin, joka tämän lehden päätoimittajan kanssa oli metsästänyt kuvaa uudesta sporasta Käpylässä vuorotellen monena kesäyönä. Koeajot kun suoritettiin useimmiten valoisina suviöinä muuta liikennettä vaarantamatta. Teiden varsilla oli vahdit, ettei kukaan vahingossa ylittänyt esimerkiksi Mäkelänkatua Artic ykkösen kiitäessä öljyn liukastamilla kiskoilla sananmukaisesti kuin rasvattu sukkula, vaikka varsinaisesti öljyn avulla testattiinkin jarruja! - Kyllä on helppo mennä sisään jalkavaivaisenkin, kun on matala lattia, kiitteli herra Käpylä. - Vielä kun saisimme ilta- ja lauantaivuorot takaisin sekä lenkin pidennettyä Koskelan sairaala-alueen ympäri. Uuden sporan penkkien punaharmaaseen kankaaseen on kudottu Helsingin raitiotiekartta ja sana “Helsinki.” Keskimmäisten, vastakkain olevien penkkien välissä on pieni pöytä. Mutkissa uusi ratikka niiaa niin nätisti uudenlaisen telirakenteensa ansiosta, ettei matkustaja edes sitä huomaa. Hiljainenkin tämä uusi vaunu on niin ettei sen saapumista enää kuule. Kiskojen kirskunta on mennyttä aikaa! Kaipaakohan sitä joku? Oululainen mieskuoro Huutajat oli kutsuttu karjumaan ratikalle tuutulauluja ja muita kauniita “lauluja” uuden sporan vihkiäisiin Transtechin Otanmäen tehtaalle. Yksi huutajista oli kirjallisuuden ohjaava läänintaiteilija Tuomo Heikkinen, Oulusta (kuvassa). Huomaa, että tässä vaiheessa spora on vielä raitiovaunu - tehdashan sijaitsee Kainuussa, jossa Stadin slangin puhujia on harvassa . Hannu Korkiakoski on koeajanut uutta sporaa pitkin ja poikin pääkaupungin kiskoilla.Välillä niille on kaadettu rypsiöljyä lehtikeliä mallaamaan ja penkeille kannettu hiekkasäkkejä matkustajiksi.Testiajomestari on aiemmin viiden vuoden ajan kuljettanut raitiovaunua Helsingissä, joten linjat ovat tuttuja. Käpylä-lehden pyynnöstä hän pysäytti maailman toiseksi pohjoisimmalla ratikkapysäkillä - se maailman pohjoisin sijaitsee nyt Kainuussa tehtaan koeradan varrella - ja pyöräytti Käpylän tunnukset ratikan ikkunaan kuvausta varten (ks. kansikuva). Moni käpyläläinen iloitsi jo, että olemme saaneet lauantai- ja iltavuorot takaisin. Mutta se olikin Hannu, joka siellä koeajeli uutta sporaa, Käpylän ykköstä! Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI
Käpylä-Lehti 21.8.2013 Menot Postikortteja Käpylästä Käpylä-Seuran vuonna 2010 julistaman postikorttikuvakilpailun tuloksena seuralla on lajitelma postikortteja. Kortteja voi ostaa tai tilata joko seuran hallituksen jäsenten kautta tai seuraavista paikoista: - Pohjolanaukion lippakioski - Park Hotel, Pohjolankatu 38 - Ompelimo Norteva & Vuorento, Pohjolankatu 43 - Kumpulan kyläpuoti Kumpuoti, Intiankatu 34 Lisätietoja Käpylästä: kaupunginosat.net /kapyla/ Käpylä-ryhmän kuvia Facebookissa Facebookissa on Käpylä-ryhmä, jossa on esillä mm. kuvia Käpylästä. Liity ryhmään ja katso. Myös Käpylä-seuran sivuilla on kuvia ja artikkeleita Käpylästä. Googleta sanalla Käpylä ja löydät vaikka mitä! Roope Gröndahlin pianokonsertti Ranskalaisia runoelmia pianolle (Rameau - Dukas - Faure - Chabrier) sunnuntaina 1.9. klo 15 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Vapaa pääsy “Kirkkolaulu vie Käpylässä” Sunnuntaina 22.9. klo 18.00 Käpylän kirkossa esiintyvät Lappeenrannan tämänvuotisen laulukilpaílun voittaja Aarne Pelkonen, baritoni sekä Anna Immonen, sopraano. 9 Jarru-Team Oy Käpylän Seniorit ry Käpylän seniorit ry:n syyskausi 2013 käynnistyy! Olemme puolueisiin sitoutumattoman Kansallisen senioriliiton jäsenyhdistys. Kokoonnumme Karjala-talon Wiipuri-salissa os. Käpylänkuja 1, 3 kerros, kuukauden 1. ja 3. torstai klo 13 (poikkeuksena syysja joulukuu) seuraavina päivinä: 19.9, 3.10, 17.10, 7.11, 21.11, 5.12. Torstaina 12.12. vietämme joulujuhlaa ja nautimme maukkaasta joululounaasta. Kokouksissamme on asiantuntijaesityksiä ja eri alojen vierailijoita sekä omaa ohjelmaa. Syyskuun aloitamme aiheella ”Tataarit- Suomen vanhin muslimiyhteisö” ja lokakuussa kuulemme esityksen ”Katsaus sydämensiirtoihin”. Marraskuun syyskokouksen ajankohtaisessa katsauksessa paneudumme EU-asioihin. Välillä muistelemme ja kuuntelemme musiikkia. Kahvittelun lomassa on mukava myös vaihtaa kuulumisia. Syksyn ohjelmassa on lisäksi opastetut tutustumiskäynnit Helsingin yliopiston uuteen Kaisa- kirjastoon ja Lottamuseoon Tuusulassa, teatteriesitys ”Metsäperkele” Helsingin kaupunginteatterissa ja marraskuussa Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertti Musiikkitalossa. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet kokouksiimme kuulemaan mielenkiintoisia asioita ja virkistäytymään. Tutustuminen kannattaa. Soita ja kysy! Samalla voit ilmoittautua jäseneksi! Aino Ylä-Jarkko, yhdistyksen puheenjohtaja 040 753 3330 Heikki Ylä-Jarkko, yhdistyksen sihteeri 040 562 4347 Kirjastovierailuja Käpylän kirjastossa tänä syksynä vierailevat Jyrki Lappi-Seppälä 3.9. ja Suvi Ahola 17.9.2013 Ti 3.9. 18.00 Jyrki Lappi-Seppälä ja uusi käännös Cervantes’in romaanista Don Quijote (WSOY, 2013). Renessanssiajan ihanteita satirisoivassa veijaritarinassa köyhä aatelismies menettää järkensä luettuaan liikaa ritariromaaneja ja päättää itsekin ryhtyä ritariksi. Ti 17.9. 17.00 Suvi Ahola: Lukupiirien aika (Avain 2013). Lukuseura, lukukerho, lukurengas, kirjallinen yhdistys, kirjallisuuskerho lukupiiri. Lukupiirien aika selvittää suomalaisen lukupiiri-ilmiön taustaa, sen historiaa ja jatkumoa sekä lukupiirien nykytilaa. Suvi Aholan tutkimuksessa on seurattu myös yhtä käpyläläistä lukupiiriä. Kirjailija ja kriitikko, FT Suvi Aholan väitöskirjaan Lukupiirien Suomi pohjautuva teos osoittaa yhteisesti koetun kirjallisuuden voiman. Taiteiden yö Karjalatalolla 22.8.2013 klo 17-20 Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Ohjelmaa kaikenikäisille: * Pitsinnypläyksen työnäytös * Askartelupaja * Piirakkapajat * Yhteislaulutuokio, säestäjänä sopraano Rita Bergman * Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten kansantanssiesityksiä, mm. FolkJamia, joka sopii kaikille. * Käpylän musiikkiopiston kamulinjan aikuisten haitariryhmän esitys * Äänellä itkemistä. Särkyneitten sydänten majatalo. Itkuvirsiperinnettä ja nykyitkuja. Tule tekemään tai teetä oma itku. Ohjelma: Käsityönäytöksiä ja askartelupaja ala-aulassa, 1. kerros 17-20 Pitsinnypläyksen työnäytös ja askartelupaja Piirakkapaja kaikenikäisille Sortavala-salissa, 2. kerros 17.15 Piirakkapaja, ensimmäinen ryhmä 18.30 Piirakkapaja, toinen ryhmä 19.00 Piirakkapaja, kolmas ryhmä Ryhmän kesto n. 30 minuuttia Järj. Uudenmaan Karjalaisseurojen piiri ry Yhteislaulutuokio Laatokka-salissa, 2. kerros 17.30 Yhteislaulu- tuokio, jossa on myös yksinlaulua. Sopraano Rita Bergman laulaa yksin ja säestää yhteislauluja. Tilaisuuden vetäjä on Teppo Siili. Laulutuokion päätteeksi dosentti Pirkko Sallinen-Gimplin uuden kirjan julkistaminen. Järj. Uudenmaan Karjalaisseurojen piiri ry Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten kansantanssiesityksiä Yläsalissa, 2. kerros: 18.00 Taaperot ja Riesku (kaikki paikalle osallistuvat lapset saavat leikkiä mukana) 18.20 FolkJam (kaikki mukaan kokeilemaan, sopii kaiken ikäisille, aloittelijoille ja kokeneille) 18.40 Jenga 18.55 Troppu 19.19 Roigu 19.25 FolkJam (kaikki mukaan) 19.40 Soppa/Pitko Haitarimusiikkia ala-aulassa, 1. kerros 19.30-19.50 Käpylän musiikkiopiston kamulinjan haitariryhmän esitys. Äänellä itkemistä Wärtsilä-salissa, 3. kerros 17-20 Särkyneitten sydänten majatalo. Tervetuloa kuulemaan itkuvirsiperinteestä sekä nykyitkuista. Paikan päällä esitetään itkuja. Tapahtumavieraille on mahdollista pyynnöstä tehdä oma itku. Muutokset mahdollisia. Ravintola Karelia on avoinna klo 17-20. Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki www.karjalanliitto.fi AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 MAYK 100 9LLSXULQ 5HDOLNRXOX PDDQYLOMHO\V MD NDXSSDO\VHR 9DDVDQULQWHHQ \NVLW\LVO\VHR 0DXQXODQ \KWHLVNRXOX 0DXQXODQ \KWHLVNRXOX MD +HOVLQJLQ PDWHPDWLLNNDOXNLR Wl\WWll VDWD YXRWWD /DXDQWDLQD
3llMXKOD NHOOR
/XRNNDNRNRXNVLD NHOOR
,ORLQHQ LOWDMXKOD NHOOR /LVlWLHWRD QHWLVVl 0D\N+HO0D ZZZ PD\N IL Taidetta Matti Vainion Piirustuksia ja maalauksia Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, 25.8. asti. Taiteiden yönä kollektiivinen performanssi Miltä todellisuus tuntuu klo 1721. Taiteilija esittelee teoksiaan su 25.8. klo 14-16. Tuumasta taiteeseen -blogissa voi Reija Martolan teoksen etenemistä voi seurata osoitteessa http://tuumastataiteeseen.blogspot.fi/2013/07/kysymyksia-ihmisille.html Käpylän kenttä ja urheilupuisto tärkeitä Tule Partioon! Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni, mutta pippurinen porukka. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä - eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään. Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Väinölänkatu 11 G, Käpylässä. Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää! Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii Tanja; p. 050-525 4634 tai tanjatar@hotmail.com JOOGA & MEDITAATIO Syksyn kurssit Metsälässä, Tinasepäntie 46 KÄPYLÄN URHEILUKENTTÄ on aina ollut tärkeä. Ennenkin sinne suunnattiin kesällä ja talvella. Kenttää ympäröi hiilimurskajuoksurata, jonka pituus oli 270 metriä. Sivulla oli 100:n metrin juoksurata. Se kulki pitkin toista sivua. Kenttää hoiti luja vahtimestari, jo- ka armotta esti polkupyörien pidon alueella ja kaikki muutkin vallattomuudet. Siellä oli korkeushyppytelineet ja pehmustus pituushyppyä varten. Kesällä oli jalkapallomaalitolpat, joskin hiekkakentällä jalkapallo oli vähän hankalaa, eikä otteluita juuri käyty. Talvella kenttä oli jäädytetty luisteluradaksi. Se oli jaettu kahteen osaan. Toisessa osassa pelattiin jääpalloa ja toisessa luisteltiin ympyrää kuin kehää. Erikoisesti muistan pukukoppien hajun. Se oli märkien sukkien ja luistimien hajua, mutta ei oikeastaan kovin vastenmielistä. (Veli Pinomaan muistelmat, koonnut Olli Pinomaa) Klassinen jooga: kehon harjoituksia, hengitysharjoituksia, TZWÊSFOUPVUVT KB NFEJUBBUJP KPPHBB LPLPOBJTWBMUBJTFTUJ +PPHB KB NFEJUBBUJP
BMLFFU
LF LMP
BMLBFO LFSUBB tJMNBJOFO UVUVTUVNJTUVOUJ LF LMP JUJZTKPPHB
UJ LMP
KB BMLBFO LFSUBB tJMNBJOFO UVUVTUVNJTUVOUJ UJ LMP .FEJUBBUJP
BMLFJTLVSTTJ
UP LMP
BMLBFO LFSUBB tJMNBJOFO UVUVTUVNJTUVOUJ UP LMP 4VOOVOUBJNFEJUBBUJP LFSSBO LVVTTB
KB LMP
LBJLJMMF BWPJO KB JMNBJOFO Jatkoryhmät aiemmin mukana olleille ma, ti, ke, to, la. lue lisää: www.joogameditaatio.fi JOGP!KPPHBNFEJUBBUJP GJ t Käpylän Voimistelijat ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN AIKUISTEN JA LASTEN TUNNEILLE KÄYNNISSÄ NYT! Kuva kesältä 2013, Helsinki Cupin jälkeen, jolloin Käpylän urheilupuiston viheriöt taas täyttyivät käpyläläisistä isommista jalkapalloilijoista, joiden joukkue koostui sekä miehistä että naisesta. Kuva Henry Streng. Tutustu uudistuneeseen tarjontaamme osoitteessa kapylannv.sporttisaitti.com ja varaa ajoissa paikkasi syksyn tunneille. Kausi alkaa maanantaina 2.9.2012. Seuraa meitä myös Facebookissa! www.facebook.com/kapylanvoimistelijatry
Käpylä-lehti 21.8.2013 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Alkuja Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 MESSU sunnuntaina Su 25.8. klo 11 Messu. Heininen, Leskinen. Su 1.9. klo 11 Jumalanpalvelus, Käpylän koulujuhla. Saarna rovasti Paavo Untamala, lit. Albekoglu, kantt. Ilmo Riihimäki, Kari Tamminen, laulu. Klo 11 Pyhäkoulu messun ajan Käpykappelissa. Su 8.9. klo 11 Messu. Pelkonen, Heininen, Leskinen. Su 15.9. klo 11 Sadonkorjuumessu. Heininen, Albekoglu, Pesonen-Kareinen. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Su 25.8. klo 13.30 Messu. Heininen, Leskinen. Tilaisuuksia Käpylän kirkossa Iltasoitto kirkon tornista la 24.8. klo 21. Mikko Karjalainen, trumpetti. Helsingin juhlaviikot. Kirkkolaulu vie Käpylässä su 25.8. klo 18. Kuorovierailu Saksasta, Singkreis Flechtdorf, joht. Bernd Wahl. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Pyhäkoulu 3-14-vuotiaille lapsille Käpykappelissa kerran kk:ssa su klo 11 messun ajan. Hiljaisuuden rukoushetki 4.9. alkaen ke klo 18.30. Mielikuvamatka unelmiin la 28.9. klo 12-16. Toiminnallinen teemalauantai kaikenikäisille naisille! Mukana matkalla kasvatustieteiden maisteri Sirkku Ingervo ja pastori Tarja Albekoglu. Maksuton keitto ja kahvi osallistujille. Lastenhoitoon (1-9 v.) ilm. ma 23.9. mennessä p. 09 2340 5300. Tilaisuuksia muualla Taiteiden yö to 22.8. Klo 19 Musiikillinen messu ”Luomistöitä ihmetellen” Oulunkylän vanhassa kirkossa. Albekoglu, Kinnunen, Mäkiö. Klo 21 Juhlakonsertti ”Romantiikan pyörteissä” Oulunkylän kirkossa. Trio Ideale: Petteri Lehikoinen, baritoni, Seeli Toivio, sello ja LilyMarlene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy. Su 1.9. klo 15 Ranskalaisia runoelmia pianolle, konsertti Oulunkylän kirkossa. Roope Gröndahl, piano. Vapaa pääsy. Kerhot ja ryhmät alkavat Käpylän kirkko: Käpylän kirkkokuoro, harjoitukset ti 3.9. alkaen klo 18.30, tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217, hannu.leskinen@evl. fi. Voimia arkeen, 5 kerhoiltaa naisille alk. 5.9. klo 17.30, ohj. kirjailija, terapeutti Liisa Mäntymies ja Tarja Albekoglu, tied. p. 09 2340 4219, tarja.albekoglu@evl.fi. Päiväpiiri ke 11.9. klo 13, tied. Terhi Murto 09 2340 4218, terhi.murto@ evl.fi. Lähetyspiiri Akin klubi ma 16.9. klo 17, tied. Kyllikki Virta, 050 352 8648. Kakkonen, Pohjolankatu 2 D: Matalan majan illat nuorille 5.9. alkaen to klo 17-21. Tied. Mia Mod, 09 2340 4205, mia.mod@evl.fi. Kalervonkatu 8 A: Lasten päiväkerho 3 v täyttäneille 2-3 pv viikossa. Tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331, kirsi.satosalmi@evl.fi. Naisten kirjallisuuspiiri ke 4.9. klo 18, aihe Will Wiles, Puulattian kunnossapito, tied. Outi Takkinen 09 2340 4203, outi.takkinen@evl.fi. Perhekerho to 5.9. klo 10, tied. Kirsi Satosalmi, 09 2340 5331, kirsi.satosalmi@evl.fi. Yksinhuoltajien vertaistukiryhmä 1.10. alkaen, ilm. ja tied. Terhi Lahdensalo, 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi. Voudintie 4 B: Iltapäiväkerho Koskelan koulun oppilaille, tied. Sirpa Reinekoski 09 2340 4204, sirpa.reinekoski@evl.fi. Kehitysvammakerho ma 2.9. alkaen klo 17.30, tied. Kirsti Kajos, 09 2340 4227, kirsti.kajos@evl.fi. Perhekerho to 5.9. klo 10, tied. Kirsti Kajos. Diakonian avoimet ovet ke 11.9. klo 12-15, tied. Kirsti Kajos, 09 2340 4227. Päiväpiiri ke 11.9. klo 13, tied. Kirsti Kajos. Koskelan lähetyspiiri ti 17.9. klo 17, tied. Armi Anttila p. 09 791 850. Pukkilantie 2: Lähimmäiset ke 25.9. klo 17, tied. Maija-Liisa Kauppinen 09 728 5239. Muualla: Kutomakerho, Kunnalliskodintie 6 C-talo, käynti N-rapun vierestä, ma-la klo 8-20, tied. Aila Hallasaari 050 500 4533 tai Maija Meha 050 535 8668. Kerhoiltoja 3.9. alkaen ti klo 15. Lyydia-toimikunta Tallinnan suom. srk:n hyväksi, tied. Marja-Liisa Lohikoski, 050 357 3716. Toimintaa tytöille ja pojille: Ks. varhaisnuorten syysesite. Tiedustelut Mika Kivinen 09 2340 5373, mika.kivinen@evl.fi. Kerhoihin ilmoittaudutaan viikolla 35 sivulla www.ilmo.helsinginseurakuntayhtyma.fi. _______________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi, auki 1.9. alkaen ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti 9-11 p. 2340 5383. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla pe klo 9-11, Murto p. 2340 4218. Tietoja tilaisuuksista nettisivuilla ja Kirkko & kaupunki-lehdessä. KOSKELALAINEN Marita Henriksson jäi eläkkeelle 42 perhepäivähoitajavuoden jälkeen. Hän aloitti vuonna 1971 ja jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013. - Ensimmäiseen kymmeneen vuoteen ei ollut kesälomia. Aamut alkoivat jo kello kuusi ja päivä saattoi venyä välillä jopa iltaviiteen, muistelee Christina Henriksson. - Me äi- Kuva Henry Streng Käpylän kirkko, Seison ovensuussa totisena torvensoittajana. Olallani on muovinen laukunhihna, muovisessa koululaukussa penaali. Jalassani on sammarit ja paitana jonkinsortin trikoo. Olen seitsenvuotias ja aloittamassa koulutaivaltani. Kädessäni on valokuva ensimmäisestä koulupäivästäni. Vastaavia kuvia löytynee kuva-albumeista ympäri Suomen. Veikkaan että nykyäänkin näitä kuvia löytyy yhdeltä jos toiselta sim-kortilta. En muista mitään ensimmäisestä koulupäivästä, koko vuodestakin on vain hataria muistikuvia. Muistan kirjastokoira Kirjasen, jota katsoimme kouluteeveestä. Muistan punatukkaisen kolmasluokkalaisen ”ison pojan”, jota pelkäsimme bussimatkoilla. Muistan opettajan, joka oli ihana ja ikivanha. Vast’ikään sain häneltä postikortin ja tein pikaisia laskutoimituksia. Hän oli ilmeisesti ollut noin nelikymppinen opettaessaan minua. (Noh, nykyään rippikoulussa minun (46-vuotiaan) on arveltu jäävän piakkoin eläkkeelle.) Uuden alun tarinoita on lähes kaikilla meillä, ellei peräti jokaisella: koulun tai työn aloittaminen, ihmissuhteen löytyminen / elävöityminen / hiipuminen, muutto ensimmäiseen tai viimeiseen omaan kotiin, annettu lupaus itselle tai läheiselle, poistuminen lääkärin vastaanotolta tai odotusaika sai- Perhepäivähoitaja Marita Henriksson on hoitanut 150 lasta raalassa, ilo uuden oppimisesta tai tietoisuus edessä olevasta luopumisesta. Kuluneena kesänä keskustelimme rippikoulussa armosta. ”Uuden alun mahdollisuus”, määritti asian ytimekkääksi eräs teini. Sanat palasivat mieleeni kesän aikana tuon tuosta. Kuulin elämäntarinoita, joihin on mahtunut muutoksia, menetyksiä ja uusia alkuja. Kuulin tarinoita, joissa ihmiset ovat kokeneet armon läsnäoloa, tai kaivanneet armollisuutta omalle kohdalle. Onpa joku pohtinut sitä, kuinka voi aloittaa alusta ja kuinka jättää taakseen oma armottomuutensa. Uusiin alkuihin mahtuu ihmiselämän koko kirjo. Toisinaan niihin mahtuu jotain sellaista, josta en ole ollut aiemmin edes tietoinen, tai arvata omalle kohdalle osuvaksi. Voimia, tsemppiä ja siunausta uusiin alkuihin tämän syksyn osalta, mitä ne sinun elämässäsi pitävätkään sisällään. ULLA KOSONEN kirkkoherra din viisi omaakin lasta osasimme jakaa kiltisti lelumme myös hoitolapsien kesken ja kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään. Hoitolapsia Maritta Henrikssonilla oli 42 vuoden aikana noin 150, puolivuotiaista aina eskari-ikäisiin. - Hoitolapset muistavat vieläkin kortein ja kutsuin erilaisiin juhliin, kuten rippijuhliin, iloitsee Marita. Kuva Christina Henriksson 10 Yksityisenä perhepäivähoitajana 42 vuotta toiminut Marita Henriksson on hoitanut Koskelassa 150 lasta työvuosiensa aikana. Antoisia eläkepäiviä hänelle toivottavat niin omat kuin hoitolapset, lapsenlapset sekä puolisokin. Voimistelu ja pyöräily KOLMISEN VUOTTA SITTEN osuin kirjaan, jota en muistanut olevan olemassakaan, saati että se olisi löytynyt omasta hyllystäni. Niteessä on vain 80 sivua, joten lukeminen ei kestänyt pitkään, vaikkakin sisällön omaksuminen vei tietenkin oman aikansa. Nide on Peter Kelderin kirjoittama Viisi tiibettiläistä riittiä. Se ei merkitse, ainakaan minulle, johdantoa buddhalaiseen ajatteluun, vaan pientä selkeää voimisteluopasta. Teksti alkaa Jonathan Swift -sitaatilla: ”Jokainen ihminen toivoo pitkää elämää, mutta kukaan ei haluaisi olla vanha.” Seuraa jännittävä tarina Everstin ja tarinan kertojan kohtaamisesta englantilaisessa puistossa. Eversti, vanha ja kumarainen mies, kertoo uudelle toverilleen kuulopuheiden perusteella vanhasta menetelmästä, nimeltään Nuoruuden lähde, jota hän haluaisi lähteä etsimään. Kuluu neljä vuotta, minkä jälkeen Eversti palaa, mutta kertoja ei tunnista häntä enää, sillä vanhuksen tilalla seisookin kookas, suoraryhtinen hahmo kasvot terveyttä säteillen. Eversti kertoo matkastaan In- tian kautta Tiibetiin, luostariin, jossa hän oppi menetelmän, päivittäin suoritettavat viisi yksinkertaista liikettä. Niitä harjoitettuaan eversti on saavuttanut uskomattoman terveyden, hyvän kunnon ja vahvat ruumiin voimat. Kirjassa seuraa jakso, jossa energiaa antava, luita, niveliä ja lihaksia notkistava ja vahvistava harjoitusohjelma esitellään sekä valokuvin että sanallisesti. Tarina innoitti minua niin, että ryhdyin harjoittamaan voimistelusarjaa. Varaan päivittäin puolisen tuntia aikaa liikkeiden tekemiseen, kukin niistä ohjeen mukaisesti kaksikymmentäyksi kertaa – miksi juuri kaksikymmentäyksi kertaa, ei selity, mutta teen kuten sanotaan. Olen itsekin lisännyt ohjelmaan jotakin, kuten silmien harjoittamista ja vartalon kiertoliikkeitä, ne kun tahtovat aina jäädä vaille huomiota. Muuta kuntoilua en sitten harjoita paitsi pyöräilyä. Olisi hienoa, jos voisin sanoa nuoruuden lähteen avautuneen, joustavuuden palautuneen nuoruusajan kaltaiseksi ja voimien moninkertaistuneen. Niin en voi väittää, mutta hyvä on sekin, että harjoittelen päivittäin; en olisi uskonut pystyväni sellaiseen pitkäjänteisyyteen. Tosin en kiihkoile asiassa, vaan harjoitukset tahtovat jäädä, jos työtehtävät vaativat heräämään aikaisin. Kiropraktikko, joka tutkii nikamiani pari kertaa vuodessa, totesi että minulla oli hyvin harjoitettuja lihaksia. Itse en ole havainnut ”lihaksia”, mutta miksi väittäisin vastaan. Merkillistä vain, että viimeksi hänen ei tarvinnut tehdä yhtään tavanomaista nikamien korjausliikettä. Pidän sitä tiibetiläisen voimisteluohjelman ansiona… Olin asunut Käpylässä kymmenkunta vuotta ennen kuin tajusin, että pyöräreitti keskikaupungille, noin viiden kilometrin päähän, on vallan erinomainen. Toisin sanoen kun lähden omasta pihasta, pääsen nopeammin keskustaan kuin julkisilla kulkuneuvoilla, vieläpä niin, että ei tarvitse ylittää kertaakaan katua eikä turvautua yksiinkään liikennevaloihin. Pihasta vie puistomaiset pikkutiet radan vartta pitkin suoraan rautatieasemalle – monia hienoja asioita löytyy siis Suomen pääkaupungista. Ajellessa voi nauttia maisemista ja muistella esimerkiksi RogerPol Droitin kirjaa Esineiden luonto. Filosofisia kokemuksia (Tammi 2005): ”Pyörä viilettää eteenpäin äänettömästi ja vaivatta, se on puhdasta siirtymistä… Liike ei lopu, ei koskaan, laskeudun tällä tavoin loputtomasti, ikuisesti, vuosisadasta toiseen. Joskus sattuu, että livahtaa ajan otteesta, jos niin voi sanoa. Ajan näkökulmasta kyse on muutamista sekunneista tai minuuteista, pelkästä ajanhetkestä…. Tällä tavoin ihmisolennot tavoittavat ikuisuuden. Ei elämällä ikuisesti, vaan pääsemällä, joskus harvoin tilaisuuden tullen, ajamaan ulos ajasta polkupyörällä.” LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä
Käpylä-Lehti 21.8.2013 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Kauneus- ja terveyspalveluja Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 PARTURI-KAMPAAMO Tervetuloa! Oulunkylän Kampaamo Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Marjut Mäkelä Käpyläntie 12 Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Hilman HIUSMALLI Kisakylän Kampaamo-Parturi Puh. 728 7012 Puh. 793 872 • Koskelantie 9 Avoinna arkisin 9-17, la sop. mukaan FYSIOTREENARI T. Kikka ja Pirjo • Kampaamo - Parturi • Kauneushoitola 11 Koskelantie 24, 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Vesijumpparyhmä (max. 15 henkilöä) 3.9.-3.12. tiistaisin klo 18.00. Koko syyskausi vain 148,- (Oulunkylässä) Varaa paikkasi heti! Kosmetologin kaikki luonnonmukaiset kasvohoidot -15% 30.9. asti. SKY Kosmetologi Johanna Lappi a n e e l r Ma Tiistaisin Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille eläkeläisalennus KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! Parturi • Kampaamo Maarit, Mervi & Pauliina Intiankatu 25, Kumpula • Puh. 050-555 7381 Syksyllä myös kosmetologipalvelut! HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Nuoruuden ihanteita tänään KUUDENTENA ELOKUUTA lähdimme Katin kanssa vanhaan tapaan Töölönlahdelle viettämään Hiroshima -päivää. Oli taas kaunista ja lämmintä. Väkeä oli Oopperatalon amfiteatterin katsomon täydeltä ja kävelyteillä lisää. Tapasimme Markku Vesikon, joka oli käymässä Liberiasta, ulkoministeriön virkamiehiä ja muita aktivistitovereita. Yleisö heijasti laajasti kansalaistoimijoiden valtavirtaa. Puhujina olivat Espoon piispa Tapio Luoma, Elisabeth Rehn ja Ilkka Taipale. Illan pimetessä laskimme satoja punaisia ja valkoisia kynttilätuikkuja kellumaan lahdelle. Näytti upealta. Ensimmäisen atomipommin pudottamisen muistopäivä on perheelleni tärkeä senkin vuoksi, että nuoruutemme suuri asia, sitoutumaton rauhanliike Sadankomitea perustettiin tasan 50 vuotta sitten juuri Hiroshiman päivänä Kalevankadulla ravintola Primulan kabinetissa. Puhetta johti Pentti Järvinen, josta juuri äsken ilmestyi kirja. Olin kokouksen sihteeri, josta tehtiin myös yhdistyksen sihteeri. Puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Suomela ja johtokunnan muiksi jäseniksi mm. Kati, Jaakko Blomberg, Pentti Halme, Max Rand, Kalevi Seilonen, Seppo Väisänen ja Katin serkku Liisa Lahdenmäki. Noin puolet valituista on nyt jo edesmennyt. Sadankomiteasta tuli 1960-lukulaisuuden ydin ja monien muiden protestiksi syntyneiden radikaalien kansalaisliikkeiden alullepanija. Nähdäkseni suurin saavutuksemme ei ollut turvallisuuspolitiikan muuttaminen, vaan yleisen vapautumisen kulttuuriin vaikuttaminen.1950luvun erittäin ummehtunut, keskustelukielteinen ja kaikkea uutta vihaava ilmapiiri muuttui 60-luvulla ja sitten vuosikymmenten mittaan luovuutta, moniarvoisuutta ja kansainvälisyyttä itsestään selvyytenä pitäävään Koskelantie 54 p.757 1353 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Marketta ja Jouko Peltomaa Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla 62 Päätoimittaja: OLYMPIA ma sulj. ti-pe 9-17 Kesälauantait suljettu Käpylän Hammaslääkärit Käpylä-Seura r.y. Käpylä-Seura r.y. PEKKA PELTOLA, 72V KAMPAAMO www.oulunkylankauneushoitola.fi Julkaisija: suuntaan. Sadankomitealla oli muutoksessa suuri osuus. Sadankomitean ensimmäisessä pamfletissa Ydinasioita (Tajo 1966) luonnehdin järjestöämme aika rohkeasti:” ...Sadankomitea edustaa selvästikin uutta aikaa. Se on seurausta tämän hetkisistä yhteiskunnallisista voimavirtauksista, ja se on samalla itse luomassa näitä voimia. Sadankomitea on kehityksen aallonharjalla tai vähän sitä edellä, se soittaa päivän säveltä ja kirjoittaa itse nuotit.” Samassa kirjoituksessa olisi viestiä ainakin Lähi-Idän vallankumouksellisille: ” ...tärkeä vaikutuskeinojen arvioinnin kriteeri on niiden eetillinen hyväksyttävyys. Me elämme keinojen maailmassa, tuskin koskaan lopulta saavutetaan niitä päämääriä, joihin on pyritty. Pyrkimys sinänsä muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan elämästä, se on elämän sisältö, ja siksi keinot ovat usein tärkeämpiä kuin konsanaan päämäärät. Tästä syystä Sadankomitea ei hyväksy sotaa rauhan saavuttaminen keinona, tappajien tappaminen ei ole ratkaisu tappamisen ongelmaan.” Ja vielä nuoren viisautta: ” Sadankomitea ottaa selvää asioista tietääkseen mistä puhuu. Se yrittää ymmärtää myöskin niitä, joiden mielipiteitä se ei hyväksy. Se ymmärtää, kuinka tärkeä on kontakti eri mielipideryhmien välillä; keskustelu ei saa koskaan tauota. Sadankomitea on iloinen jokaisesta älykkäästä ja rehelllisestä vastustajasta. ” Sadankomiteassa toimiminen tuntui hyvältä jo silloin eikä syytä katumukseen tai häpeään ole ilmennyt myöhemminkään. Monet parhaista ystävistäni ovat peräisin tuolta ajalta. Suosittelen kaikille nuorille aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Se palkitsee vielä puoli vuosisataa myöhemminkin. KOKO PERHEEN SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Parturi-Kampaamo Takaikkuna Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Jauri Varvikko, Eepinen Oy Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2013 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444
AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ loa u t e v r e Tiston terassille! Pu 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Puutarhamyymälä Sofianlehto Pallokrysanteemit, syysvuokot, asterit ym. Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Elina Saaristo • Mikko Laukkanen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Saila Pakarinen, suuhygienisti • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Park Hotel Käpylän ravintola Puiston terassi on auki! Tgroirllsit-aiiltsain! lla Sisäpihan vehreällä terassilla voit nauttia kiireettömästä tunnelmasta ja auringonpaisteesta koko päivän. Terassimenu tarjoaa monta maukasta ruokavaihtoehtoa, joita kannattaa tulla maistamaan kauempaakin. Kesän tapahtumat ja kuumimmat tarjoukset näet Facebookista ja nettisivuiltamme. se Säävarauk Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Park Hotel Käpylä t Ravintola Puisto Pohjolankatu 38 t 00600 Helsinki t Puh. (09) 799 755 t ZZZ SDUN À Ravintola on avoinna ma–t0 11.00–23.00 t pe–la 11.00–24.00 t su suljettu Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 Itsepalvelukirppis ark. 9-18, la 9-17, su 10-17 Tarkista aukioloajat netistä Kauppakeskus Arabian takana REILU ALENNUS SILMÄLASIEN KOKONAISHINNASTA! ti-pe 11-18, la-su 11-15 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Toukolankatu 13 • p. 044-313 0820 www.kirpuntori.fi Yli 200 € maksavista Yli 300 € maksavista YKSITEHOSILMÄLASEISTA SAAT NYT ALENNUSTA MONITEHOSILMÄLASEISTA SAAT NYT ALENNUSTA -100€ -200€ Otamme passikuviakin Optikon näöntarkastus 0€ silmälasien ostajalle (norm. 30 €), ei koske piilolasinäöntarkastusta fi Kauppakeskus Arabia Hämeentie 109, 1. krs puh. (09) 2780 0160 ma-pe 10-18 la 10-15 PARTURI s KAMPAAMO s LASTEN PARTURI KOSMETOLOGI s MEIKKAUSPALVELU HIUSTENHOIDOT s PIDENNYKSET s KAMPAAMOKAUPPA ILOINEN JA TAITAVA HENKILÖKUNTA Kulutonta ja korotonta maksuaikaa jopa 10 kk Lue lisää www.silmaasema. ? tai kysy henkilökunnaltamme. Silmälasit = Kehys + linssit. Voimassa 12.8.-30.9. ei muita alennuksia. ARABIANRANNAN SILMÄSET Veräjämäki, kt 64,5 m2 3h,k,s,piha. Rivitalomaista asumista rauhallisella alueella. Toimiva pohjaratkaisu, 2 tilavaa makuuhuonetta. Myyntihinta 245.000 € Käpytie 10 1107017 Veräjämäki, rt 119,2 m2 4h,k,s,a-katos. Loistopaikalla viehättävä ja valoisa muunneltavissa oleva 1-tasoinen rivitalokoti. Myyntihinta 394.000 € 1106594 Oulunkylä, rt 159 m2 4-5h,k,s,erill wc, parveke ja piha. Unelmien koti 1-tasossa! Olohuoneessa varaava takka. Täysin remontoitu. Rv-96. Myyntihinta 449.000 € Töllinrinne 4 1105712 Koskela, okt 160 m2 4h,k,s,at. Puutalo kivalla pihalla. Raitiovaunun ja junan kantaman päässä. Alueella kaikki palvelut ja hyvät harrastemahdollisuudet. Myyntihinta 519.000 € Nastolantie 25 1104523 Koskela, pt 85 m2 2h, k,p+ullakko 2h. Puutaloidylli Koskela/ Käpylä. Kahdessa kerroksessa parvekkeellinen ja pihalla varustettu paritalo. Myyntihinta 278.000 € Nastolantie 32 1100884 Ostotoimeksianto Asiakkaamme ostaa kt tai rt 3-4h,k. Alueelta Käpylä, Ogeli, Pakila tai Pohjois-Helsinki. Vapautumisella ei kiire. Ostotoimeksianto eli myyjälle ei tule mitään kuluja. Yhteydenotot p. 0400 612 320 / Heikkilä. Ylänkötie 1 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 Markku Kilpeläinen: yrittäjä, LKV 040 715 7150 ”Uutta Helsinkiä, puinen ekologinen kaupunkikylä – Honkasuo. Tutustu uuteen asuinalueeseen osoitteessa www.uuttahelsinkia.fi/honkasuo. Kysy lisää!” KESÄETU Ajanvaraus 24h nettisivuiltamme www.hiusateljee.fi tai puhelimella 09-7206700 aukioloaikoina. Ogelin liikekeskus s Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki. Aukioloajat: ark. 8 –18, la 8 –14 ! Väripaketin Straight-paketinostaja saa kaksi tuotetta su, joka sisältää ja föönaukseen oristamiseen (arv Lisäksi saat kesäo 9,90€). tuoksusumuttimisen en. ((Et u vo Etu voim asas im sasa eloke -sysä ys kuun ku un tai tai niinii n au nk kaua annku kuin in tav tavara araa a riit riitää ttä) ä) TERVETULOA! Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 € + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 € (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!