Helsingin vanhin kaupunginosalehti 60 vuotta!
NRO 9
16.11.2011
60. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Marjo Helenius on juurtunut Käpylään
Inkeri Wallenius antoi äänen Nils Holgerssonille
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
60. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
16.11.2011
Reviirimerkkejä ja katutaidetta
tu punaisin kirjaimin Alas lahtarit. Menin paikalle kameran kanssa, mutta kivi oli ehditty puhdistaa. Hienoa, että joku huolehtii. Sotkuja ja töhryjä vai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan, ilmestyy meillä päin säännöllisesti muun muassa Hotelli Parkin, Postin, Lippakioskin ja Versionen nurkille. Äskettäin myös Käärmetalossa olevan uuden Sisustamo Deten markiisit oli sotkettu. Näillä reviirimerkeillä ei mielestäni ole mitään tekemistä oikeiden graffitien kanssa. Parhaimmillaan graffiti on katutaidetta, joka elävöittää kaupunkikuvaa esimerkiksi meluaidoissa ja alikulkutunneleissa. Monissa suurkaupungeissa graffitit ovat tärkeä osa urbaania ilmettä ja ne saattavat esimerkiksi ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tätä on kyllä vaarallista sanoa, sillä harva asia jakaa mielipiteitä yhtä jyrkästi kuin graffitit. Monet pitävät niidenkin tekemistä vain sotkemisena, toisille se on ilmaisunvapautta ja taidetta, jolla pitäisi olla sama asema kuin muilla-
Opiskelijat tarttuivat Käpylä-lehden aiheisiin
Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijat kirjoittavat Käpylä-lehteen osana opintojaan.
JOURNALISTISEN kirjoittamisen
perusteet -kurssi kohisee innostuneena. Olen lähestynyt journalistiikan opettaja Pekka Huolmania ja tarjonnut hänen oppilailleen mahdollisuutta kirjoittaa oikeita lehtiartikkeleita oikeaan lehteen. Tarjous on hyväksytty yksimielisesti. Kaikki voittavat. Lehti saa uusia näkökulmia ja monipuolistuu, opiskelijat saavat puolestaan palautetta ja juttunsa esille. Ihan kunnon symbioosi. Pekka Huolman on vanha toimittajakonkari, joka nelisen vuotta sitten vaihtoi alaa. - Perheen ja työajan yhdistäminen tuntui ylivoimaiselta. Toimittaja kun on aina töissä, myös iltaisin ja viikonloppuisin, hän sanoo. - Opettajan homma on päivätyötä, tai niin minä ainakin kuvittelin. Täällähän minä nytkin olen iltavuorossa. Huolmanin mukaan opettajan työn haasteet ovat toisenlaisia kuin toimittajan. - On aivan eri asia tehdä itse kuin opettaa toista tekemään. Se pitää mielen virkeänä. Lähinumeroissa kirjoittavat ovat opintojensa alussa. He aloittivat Haaga-Heliassa viime elokuussa. - He ovat aikuiskoulutuksessa ja hieman vanhempia kuin suoraan lukiosta tulevat, Huolman selittää. - Monet ovat jo ehtineet olla työelämässä ja osa on tehnyt myös toimittajan työtä. Motiivina opiskelulle on alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen. Koulutus kestää neljä vuotta, jonka jälkeen heillä on oikeus käyttää medianomi (amk) -nimikettä. Haaga-Heliassa lehtiyhteistyö ei ole uusi asia. Esimerkiksi Huolmanin kollegan Kaarina Järventauksen oppilaat ovat kirjoittaneet jo useita vuosia ilmaisjakelulehti Oulunkyläläiseen. - Meillä on myös muita lehtiprojekteja, Huolman kertoo. - Opiskelumme täällä onkin hyvin käytännönläheistä. Käpylä-lehden toimeksianto on otettu vastaan "valveutuneesti". - On jännittävää nähdä mitä kaikkea syntyy.
Graffiti entisen kattohuopatehtaan luona Tampereen Pispalassa. Kuva Wikimedia
kin taiteenmuodoilla. Pitäisikö katutaiteilijoilla olla vaikkapa joka kaupunginosassa laillinen iso seinä, jonne taiteilijat voisivat "ripustaa" maalauksensa? Mielestäni pitäisi. Siihen galleriaan voisi jokainen käydä tutustumassa milloin tahansa eikä elämyksestä tarvitsisi maksaa mitään. Vähentäisivätkö lailliset seinät hätäisesti sutaistuja sotkuja? Uskoisin, että ne joutuisivat ainakin jonkinlaiseen häpeään, sillä tasoero graffitiin olisi huima.
T
uli syys ja pimeää. Joku ehti jo hiippailla Taivaskalliolla ja käydä sotkemassa uudenuutukaisen pikkulotille ja sotilaspojille pystytetyn muistokiven. Sain siitä tiedon lukijalta, jolle teko aiheutti mielipahaa. Syystäkin. Kiveen oli kuulemma maalat-
ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi
ALICE KARLSSON
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Ps. Kun kirjoittajan perässä on H-H, se tarkoittaa Haaga-Heliaa.
Kaupunginosa tarvitsee postin
KÄPYLÄ-SEURA ON lähettänyt
Itellalle ja sen kiinteistöyhtiölle oheisen vetoomuksen: ten kulkuyhteyksien takana. Samat hankaluudet koskevat myös lapsiperheitä. Peruspalvelut, kuten posti, tulee säilyttää ja taata alueen säilyminen monipuolisena ja elävänä asuinympäristönä. Käpylässä 4.11.2011 Käpylä-Seura ry Matti Eronen puheenjohtaja Sampsantie 11, 00610 Helsinki puh. 050 550 6695 merone13@welho.com Saamiemme tietojen mukaan Käpylän Postille etsittäisiin korvaavia tiloja. Seura ehdottikin Itellalle jo Kansanasunnoilta vapautunutta huoneistoa Pohjolankatu 2:ssa, mutta se oli juuri ehditty vuokrata Pelastuslaitokselle. Siksi Seura lähestyi Itellan palveluverkon suunnittelupäällikkö Ilpo Suokasta uudestaan: Korvaava liiketila Käpylän postille voisi olla Luonnontiedelukion alakerta osoitteessa Mäkelänkatu 84. Tila saattaisi olla sopivan kokoi-
Itellalle ja Itella Real Estatelle
Käpylä-Seura vastustaa Käpylän postin lakkauttamista. Posti sijaitsee keskellä Käpylää hyvin tavoitettavissa sekä julkisilla liikennevälineillä että jalan ja polkupyörillä. Posti on ykkösen raitiovaunulinjan päätepysäkillä. Toisella puolella postia on bussin 69 pysäkki, myös palvelulinjat kulkevat vierestä. Posti on kiinteä osa alueen lähipalveluja. Sen läheisyydessä on päivittäistavarakauppoja, erityiskauppoja, kaksi kioskia ja ravintola. Postin lakkauttaminen heikentäisi myös muiden lähipalvelujen toimintaedellytyksiä. Postin palvelut ovat nykyisellään olleet toimivia ja asukkaita tyydyttäviä. Käpylässä asuu paljon ikäihmisiä. Heille postin asiointipalvelut ovat erityisen tärkeitä. Etäisyydet muiden kaupunginosien posteihin ovat pitkät ja hankalien julkis-
Tulisiko Luonnontiedelukion alakertaan Käpylän uusi posti?
nen ja se sijaitse erinomaisella paikalla käpyläläisiä ajatellen. Liikenneyhteydet ovat hyvät ja palvelu tulisi lähelle myös länsikäpyläläisiä, jolla ei ole minkäänlaisia palveluja kukkakauppaa lukuun ottamatta. Kiinteistössä on koulu ja sellainen on myös toisella puolella tietä eikä Yhtenäiskoulukaan ole kuin muutaman sadan metrin päässä. Mainio tilaisuus ottaa myyntiin vaikkapa vihkoja, kyniä, kumeja ja muita koulutarvikkeita!
Liity KäpyläSeuraan
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea 12393056080. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla
Journalismin perusteet -kurssilaisia koolla. Eturivissä Sonja Chauhan, Miia Aalto, Fairuz Bhuiyan, Päivi Hujakka, Sisko Savonlahti, Nora Savolainen, Elina Kuismin ja opettaja Pekka Huolman. Takarivissä Saija Sillanpää, Leo Kosola, Marko Uutela, Joni Nieminen, Kati Laitinen ja Tarja Hartman.
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy joulukuun 11. päivä. Aineisto toimitukseen 28. marraskuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
16.11.2011
Matala maja kokoaa nuoret seurustelemaan ja rauhoittumaan
Joka torstai Käpylässä Pohjolankadun seurakuntatilassa vietetään iltaa, joka tarjoaa hengailupaikan kymmenille nuorille.
- NIMI MATALA MAJA keksittiin, kun rakennuksen kattoa laskettiin remontin yhteydessä puolitoista vuotta sitten, kertoo Matti Mäkeläinen, pappi ja nuorisotyöntekijä. Hän vastaa torstain tapahtumista yhdessä nuorisotyönohjaaja Hanna Poikkilehdon kanssa. Olemme keittiössä, minne kuuluu kitaransoittoa ja naurua viereisestä huoneesta. Kahvi valmistuu ja uunissa paistuneet korvapuustit katoavat pelliltä yksi toisensa jälkeen, kun nuoret käyvät moikkaamassa Mattia ja juttelemassa seurakunnan tulevista tapahtumista kuten seuraavan viikonlopun leiristä.
Nuorennusleikkaus Käpylän tiernapojissa
Tiernapojat käyvät tänä vuonna läpi osittaisen sukupolvenvaihdoksen. Ulkoilmateatteria 11. joulukuuta.
- KULKUEESSA ON OLLUT aiemminkin mukana lapsitonttuja ja -enkeleitä, mutta nyt myös pääosiin on saatu nuorta voimaa, tiernapoikien puuhamies, Jyrki "Knihti" Kallius kertoo. Hän lupaa jokavuotiseen tapaan myös muita yllätyksiä. Viime vuoden yllätyshahmo oli Pajunen, joka otti mittaa Knihtistä Yllätyshahmojen ohella vanhat tutut Herodes, Murjaani, Knihti ja Mänkki sekä Velihousu, Musulmaani, tiernaenkelit ja Kullervo-kuoro luovat joulutunnelmaa nyt jo kahdeksannen kerran Pohjolankadun tiernakulkueessa sunnuntaina 11. joulukuuta. Kulkueen kolehtituotto annetaan perinteiseen tapaan lyhentämättömänä ajankohtaiseen hyväntekeväisyyskohteeseen. Parina edellisvuonna kohde on ollut Naisten Pankki. Käpylän Tiernapoikien katukulkue lähtee klo 17.00 Päiväkoti Pellavan kohdalta, Pohjolankatu 35. Ennen kulkuetta klo 16.45 Kullervo-kuoro laulaa joululauluja Pellavan pihalla. Kynttilät ja lyhdyt palamaan ja mukaan kulkueeseen!
VESA KAARTINEN
Salla Joutsen (vas.) ja Fiona Kemp pitävät Matalan majan illan rennosta tunnelmasta. - Käymme täällä lähes joka viikko, kaksikko sanoo.
kuitenkin nuorten kuunteleminen ja heidän kanssaan keskusteleminen. Mäkeläinen pohtii nuorten kanssa päivänpolttavien humaanien teemojen lisäksi ajankohtaisia asioita kuten suvaitsevaisuutta ja lähimmäisenrakkautta. Arvot ovat oleellisia myös kristinuskossa, joka on Matalan majan illassa läsnä "ainakin välillisesti". Selkeimmin hengellisyys näkyy vasta hieman ennen kahdeksaa, jolloin on hartauden aika. Mäkeläinen toivoo, että tämä kirkollinen perinne toisi rauhaa nuorten hektiseen elämään, joka saattaa tuntua joskus liian suorituskeskeiseltä. - Imagon rakentaminen on nuorille todella tärkeää, ja he voivat luulla, että heidän pitäisi olla virheettömiä. Haluamme korostaa täällä sitä, ettei nuorten tarvitse esittää mitään, ja ettei ihmisen arvo riipu siitä, mitä hän tekee tai saavuttaa. Oleminen jo itsessään on arvokasta. Keittiön ovelle saapuu nuori, joka haastaa Matin biljardiotteluun. On aika mennä. - Toivottavasti nuorille tulee täällä sellainen fiilis, että heistä välitetään. Vaikka katto on matala, tänne kyllä mahtuu. Ketään ei käännytetä pois, Mäkeläinen ehtii vielä summata.
Teksti ja kuvat SISKO SAVONLAHTI (H-H)
Pappi ja nuorisotyöntekijä Matti Mäkeläinen pääsee torstaisin testaamaan biljarditaitojaan. Hän kuvailee omaa nuoruuttaan "klassiseksi seurakuntanuoruudeksi". - Kävin 20 vuotta sitten rippikoulun, aloin isoseksi ja sen jälkeen aloin ohjata seurakunnan kerhoja.
Moni paikalla olevista on jo ilmoittautunut mukaan ja kyselee vielä Mäkeläiseltä lähtöön liittyvistä käytännön asioista. - Tällä paikalla on toiminut nuorisotila 1950-luvulta saakka, ja tämä on Helsingin vanhimpia seurakuntatiloja, taustoittaa Mäkeläinen ja panee lisää kahvia tulemaan. Vuosi sitten Käpylän vanha seurakunta lakkautettiin ja liitettiin Oulunkylän seurakuntaan. Siitä saakka Matalan majan ilta on tavoittanut entistä enemmän ihmisiä: nuoria saapuu nykyään paikalle paitsi Käpylän ja Oulunkylän, myös Maunulan, Koskelan ja Pakilan alueelta. Kävijöitä on 14-vuotiaista parikymppisiin, ja heistä useat ovat alkaneet viettää torstai-iltojaan täällä rippikoulun jälkeen. Kuten aina, kestää Matalan majan ilta tänäänkin kolme tuntia, viidestä kahdeksaan. - Täällä hengailu on tärkeä osa nuorten elämää, ja moni tulee ihan vain piipahtamaankin, Mäkeläinen linjaa.
Lopuksi hiljennytään
Nuoriso-ohjaajan ja papin työ on monipuolista ja täynnä jatkuvia kohtaamisia. Matalan majan illoissa Mäkeläinen saa panna koko persoonansa peliin tänäänkin hänet nähdään kitaran ja biljardikepin varressa. Hänen tärkein tehtävänsä on
Viime vuonna Käpylän tiernapoikia olivat vastassa uudet roolihahmot, Pajunen (Martti Uusinarkaus) ja Kaupunginhallitus (Sini Wartiovaara). "Neuvottelujen" jälkeen Pajunen palautti takavarikoimansa Tiernapojankatu-kyltit.
Vili Vilhunen kertoo tuntevansa suurimman osan Matalan majan illassa käyvistä nuorista. - Leireillä ollaan tutustuttu.
JOULUKUUSIA
JUNIOREIDEN HYVÄKSI
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma sähköurakoitsija
p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi
Heseva Lounasravintola
· Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
Sampsantien kentältä 21.12. alkaen
Tilaa reipas Joulupukki! Käpylän Pallon joulupukkipalvelu, p. 040-708 2036 klo 16-21
4
Käpylä-lehti Kalenteri kuuluu kaikille tervetuloa tapaamisiin!
16.11.2011
Lyhyesti
Mustaan Pekkaan tuli SmartPOST
ELÄVÄ JOULUKALENTERI
1.- 24.12. 2011
Lämmintä ylle ja lyhtyjä mukaan Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Monta pientä kynttilää nyt palaa näin kalenteriviestiä vie eteenpäin ilta illan jälkeen tätä jatketaan aattoon asti, tulkaa mukaan kaikki vaan!
To 1.12 klo 18.30 Pe 2.12 klo 12.30 La 3.12 klo 18.30 Su 4.12 klo 18.30 Ma 5.12 klo 18.00 Ti 6.12 klo 9.00 Ti 6.12 klo 1114 Ke 7.12 klo 18.30 To 8.12 klo 18.30 Pe 9.12 klo 18.30
Käpylän kirjasto Väinölänkatu 5 Käpyhovi Käpyläntie 6 Käpylän klubi Väinölänkatu 2 Käpylän klubin edusta Väinölänkatu 2 Kerhohuone, Voudintie 4 Taivaskallio Käpylän kirkko, Metsolant.14 Käpylän musiikkiopisto Taivaskalliontie 3 Kakkonen, Pohjolankatu 2 D Ilves-teatteri Sampsantie 50
Joulumuistoja kautta vuosien tule kuulemaan ja kertomaan glögin ja pipareiden kera. Tapaa ja juttele livenä napapiirin oikean joulupukin kanssa verkossa. Glögiä ja pipareita. Joulukorttien askartelua musiikki Jyrki Salmijärvi Tuli-poi esitys Veera & co:t Jouluseimet ennen ja nyt Pirkko Alho kertoo esimerkein Perinteinen Lipunnosto ohjelma lipputangon juurella olevalla kentällä. Myyjäiset Joulutunnelmaa Musiikkiopistolla Grooveimmat joululaulut Joululauluja "Minna Chant - Ei kenenkään vaimo" -esityksen työryhmä. Sen jälkeen klo 19 alkaa ko. esitys, johon erikseen ostettava lippu. Joulumyyjäiset Lasten kauneimmat joululaulut Joulutapahtuma Joulumyyjäiset Tiernapojat Venäläisiä satuja suomeksi Luciafest, åk 3 festsalen/gymnastiksalen. Käpylän peruskoulun kuoro Ulkoleikkejä Joulu seimellä Tuli-poi esitys, Aida ja Oskar musiikki Johannes Louhia Pakettikorttien askartelua Musiikki Jyrki Salmijärvi ja Johannes Louhia Kierrätysleikki Mukaan käytetty lelu/ kirja ym. vaihtoon - saa tulla ilmankin! Let It Snow! Lauluyhtye Merry Ladies Satuja mummoille ja muksuille vauvasta vaariin o Samma på svenska! Kuoroesitys Johnny Kenia, afrikkalaisen musiikin konsertti Yllätysohjelmaa Aattohartaus
Käpylä-Seura Käpyrinne Käpylän klubi Käpylän klubi Pirkko Alho Käpylän Lions-klubi yhdessä muiden tahojen kanssa Kuksat-Käpylän partiolaiset Käpylän musiikkiopisto Seurakunnan Nuorisotyö Ilves-teatteri
SmartPOST-pakettiautomaatti on
uusi tapa lähettää ja vastaanottaa paketteja. Kun tilaa verkkokaupasta tuotteen, saa paketin saapumisesta ilmoituksen tekstiviestillä ja voi noutaa paketin valitsemastaan
SmartPOST-pakettiautomaatista. Pakettiautomaatilta voi lähettää paketin toiseen automaattiin tai mihin tahansa Postiin ja maksaa lähettämisen sirukortilla. Lisätietoja smartpost.posti.fi
Shellillä saa palvelua
La 10.12 klo 1115 Karjalatalo, Käpylänkuja 1 klo 14 klo 18.30 Su 11.12 klo 12-16 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Koskelan nuorisotalo Antti Korpintie 3a Koskelan nuorisotalo Antti Korpintie 3a
Karjalainen nuorisoliitto Seurakunta Koskelan nuorisotalo Koskelan nuorisotalo Tiernapojat Käpylän Druzhba Kottby lågstadieskola Käpylän peruskoulu Käpynet Seurakunta Käpylän klubi Käpylän klubi Käpylän seudun ympäristöryhmä Lauluyhtye Merry Ladies Käpylän kirjastoyhdistys Heseva-koti Käpylän klubi Käpylän klubi Seurakunta
SHELL ASEMAT kuten Shell Käpylä on nykyisin osa Energiayhtiö St1:sta, mutta molemmat jatkava omilla brändeillään. Logo säilyy entisellään. Muutosta on kuitenkin tapahtunut, sillä palvelu on palannut Shell Käpyläänkin. Mittarikentällä työskentelee palvelumestari maanantaista lauantaihin 1018 palvellen
klo 16.45 Päiväkoti Pellava Pohjolankatu 3 Ma 12.12 klo 18.30 Ti 13.12 klo 9.00 klo 17.30 Ke 14.12 klo 18.30 To 15.12 klo 18.30 Pe 16.12 klo 18.30 La 17.12 klo 18.30 Su 18.12 klo 18.30 Ma 19.12 klo 18.30 Ti 20.12 klo 18.00 Ke 21.12 klo 14 To 22.12 klo 18.30 Pe 23.12 klo 18.30 La 24.12 klo 16.00 Sampsantie 40 piha Kottby lågstadieskola Pohjolagatan 45 Koulun piha, Väinölänkatu 7 Meurmannin puisto Pohjolank.-Kullervonk. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Käpylän klubin edusta Väinölänkatu 2 Käpylän klubi Väinölänkatu 2 Koulun piha Untamontie 2 Käpylän klubi, Väinölänkatu 2 Käpylän kirjasto Väinölänkatu 5 Heseva-koti, Pellervontie 39 Käpylän klubi, Väinölänkatu 2 Käpylän klubi, Väinölänkatu 2 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11
autoilijoita muun muassa tankaten heidän autojaan sekä tarkistamalla ja täyttämällä pesunesteet ja öljyt. Tyytyväinen asiakas voi halutessaan maksaa yhden euron saamastaan palvelusta. St1 tuo palvelutankkauksen tänä vuonna neljässä erässä lähes 60 Shell-asemalle, joka merkitsee noin 120 uutta työpaikkaa.
Kullervo-kuoro loisti perinteisissä iltamissaan
KULLERVO-KUORO esiintyi jälleen musiikillisessa iltamassaan lokakuisena lauantaina Käpylän työväentalolla. Kuoro on perustettu jo vuonna 1944 ja sen johtajana on vuodesta 1984 ollut Heikki Valpola, joka säveltää suurimman osan 25-henkisen kuoron ohjelmistosta. Tänä vuonna työväentalolla vie-
railevana esiintyjänä oli pianistilaulaja-lauluntekijä Tuija Rantalainen. Sali oli kuulijoita täynnä, yleisö viihtyi ja toivoo perinteen jatkuvan. Kullervo-kuoroa saamme seuraavaksi kuulla Käpylän Tiernapoikien ilonpidossa joulukuussa.
ASTA KORPPI
16.11.2011
Käpylä-Lehti
5
Sole Lätti yhdistelee taidetta ja tiedettä
Tiedekuvittaja on harvinainen lajinsa edustaja.
KÄPYLÄLÄISEN tiedekuvittajan
Sole Lätin työtilassa Vallilan Artlabissa syntyy tarkkoja kuvia erilaisiin terveydenhuoltoalan ja lääketieteen oppikirjoihin sekä lehtiin ja tieteellisiin julkaisuihin. - Kirjojen aiheet saattavat usein käsitellä hyvinkin erityisiä aiheita, kuten vaikkapa fonetiikkaa tai silmätautioppia, Sole Lätti sanoo. - Tiedekuvittajan ei kuitenkaan tarvitse tietää ihan jokaisen luun ja lihaksen latinankielistä nimeä, vaikka alan tuntemuksella onkin työssä suuri merkitys. - Perustieto on tärkeää, mutta tekemälläkin oppii. Lätti on Suomessa harvinaisuus. Alalla työskentelevien tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida. - En uskalla arvailla tarkkaa lukua. Uskoisin, että meitä on muutamia, hän sanoo.
Tiedekuvituksen tarkoitus on tehdä monimutkaisista asioista selkeämpiä, Sole Lätti kuvaa.
nut käytännön oppia taiteesta Taideteollisesta korkeakoulusta. - Tiede ja taide ovat kiinnostaneet minua aina. Työssäni pääsen yhdistämään molempia, työskentelemään taiteen ja tieteen rajalla, hän iloitsee. - Tärkein lähtökohta työssäni on tiedonvälitys, ei niinkään taiteilijaksi heittäytyminen, vaikka visuaalisuus onkin erittäin tärkeää. Tiedettä käsittelevissä aiheissa kuvituksen tarkoitus on helpottaa oppimista ja tehdä monimutkaisista asioista selkeämpiä. Tiedekuvittajan työskentelee tietokoneella. Kuvitus syntyy monesti olemassa olevien kuvien pohjalta tai useampia kuva-aiheita yhdistelemällä. Kuvissa näkyy kuitenkin aina tekijän kädenjälki. - Esimerkiksi sydäntä ei voi esittää kovinkaan monella eri tavalla tai värillä. tä, tarttua täysin uuteen projektiin: kirjan ensimmäiseen painokseen. Kuvitustyö vaatii usein kärsivällisyyttä. Yksittäisen kirjaprojektin valmistuminen saattaa kestää jopa muutamia vuosia. - Haastavinta työssäni on, jos projekti pitkittyy tai jos kiire yllättää, kuvittaja tuumii. - Koen etten ole parhaimmillani kiireessä. Vastapainoa tarkkaan ja yksityiskohtia vilisevään tiedemaailmaan tarjoavat erilaiset käsillä tekemiseen liittyvät projektit. - Itsenäisyyspäivänä olen mukana pienissä taidekäsityömyyjäisissä Käpylän Klubilla, tervetuloa tutustumaan, Sole Lätti vinkkaa.
Taiteen ja tieteen rajalla
Alun perin biokemian alalta maisteriksi valmistunut Lätti on hankki-
Artlab
Vallilassa Nilsiänkadulla sijaitseva Artlab on luova yhteisö, joka tarjoaa työtilat lähes sadalle alan ammattilaiselle. Orionin vanhaan lääketehtaaseen syntynyt työyhteisö on kirjava. Joukkoon mahtuu lukuisia eri alojen luovia osaajia: taidemaalareita, muusikoita, valokuvaajia, graafikoita, korutaiteilijoita, arkkitehtejä, kääntäjiä, tutkijoita ja käsikirjoittajia.
Artlab Oy Nilsiänkatu 10-14, 00510 Helsinki artlab@artlab.fi, puh. 0401917447
Parasta on ensimmäinen painos
Työnsä parhaiksi puoliksi tiedekuvittaja nimeää käytännönläheisyyden. - Oppikirjojen kuvitus on käyttökuvitusta. On hienoa, että kuvien kautta joku oppii ja muistaa asioita. Kuvilla on selkeä käyttötarkoitus. - Myös kaikki uudet toimeksiannot ovat mielenkiintoisia. Parasta on aloittaa puhtaalta pöydäl-
Kirjan kuvitustyön valmistuminen saattaa kestää jopa muutamia vuosia.
Teksti ja kuvat SAIJA SILLANPÄÄ (H-H)
Ääninäyttelijä yllättyy julkisuudesta
Ääni lapsuudesta. Inkeri Wallenius on lukenut tarinoita lapsille ja aikuisille jo 40 vuotta.
INKERI WALLENIUS, 64, on vastassa Puu-Käpylässä sinisen vanhan talon ovella. Nimi ja kasvot eivät vaikuta tutuilta, mutta ääni herättää muistikuvia. Aivan, sehän on kertojanääni piirrossarjoista Peukaloisen retket ja Tao Tao. Inkeri ei pidä itseään julkisuuden henkilönä, vaan pikemminkin yllättyy, kun joku tunnistaa hänet. - Olin pari vuotta sitten tupaantuliaisissa, joissa kolmekymppinen nuorimies tuli puheilleni. Kuultuaan ääneni hän alkoi melkein itkeä. Se oli hyvin erikoinen tilanne, Inkeri muistelee hymyillen. Noin 3040-vuotiaat ovatkin yleisin ikäryhmä, joka tunnistaa Inkerin äänen. Peukaloisen retkiä alettiin esittää heidän lapsuudessaan vuonna 1983. Tuolloin esitysaika oli sunnuntai-iltaisin seitsemältä, ja sarjaa seurasivat myös aikuiset. saamassa Sokeain kuunnelmapalkintoa. Hänellä onkin takanaan vaikuttava ura myös äänikirjojen lukijana: hän on lukenut yli 700 äänikirjaa Vaahteramäen Eemelistä Sofi Oksasen teoksiin. Inkerin ääni on tuttu myös dubbauksista muun muassa elokuvissa Maija Poppanen ja Ihmeperhe. Hänen viimeisin dubbaustyönsä on tänä vuonna valmistunut elokuva Herra Popper ja pingviinit. Inkeri kertoo, että dubbaukset hoidetaan yleensä alihankintana äänitysstudioilla. Dubbaajan työssä näkyvät nykyajalle tyypillinen kustannustehokkuus ja kiire. - Aiemmin dubbausta varten sai etukäteen videon ja tekstin. Nykyään saa kellonajan, jolloin pitää olla studiolla.
Inkeri Wallenius tunnetaan parhaiten äänestä.
ja hänen pitkäaikaisin kotikorttelinsa on kirkon kortteli. Inkerin kaikki viisi lasta ovat jo aikuisia, ja nykyään näyttelijä asuu kaksin muusikkomiehensä kanssa. Käpylän parhaita puolia ovat Inkerin mielestä raitiovaunu, väljä rakentaminen ja katuja reunustavat puut. Hän suosii paikallisia palveluita eikä yleensä lähde keskustaan asti asioille. Vapaa-ajallaan hän lukee mielellään kirjoja. Lisäksi hän aloitti hiljattain uudelleen italian opinnot työväenopistossa. Inkeri on hakenut taiteilijaeläkettä, mutta ei vielä tiedä, miten kauan aikoo jatkaa työntekoa. - En ole tehnyt mitään suunnitelmia. Toistaiseksi töitä on riittänyt kohtalaisesti. Parhaillaan työn alla saksalainen piirrossarja Molly Monster.
LIISA JÄRVINEN (H-H) Kuvat EINE KAKKONEN
Sattumalta näyttelijäksi
Inkerin näyttelijänura alkoi vuonna 1969, kun hän pääsi Tampereen yliopiston II:lle ammattinäyttelijäkurssille. Aluksi hänen oli tarkoitus mennä vain pyrkimisseuraksi kaverilleen, mutta kurssi vei mukanaan, ja Inkeri valmistui neljä vuotta myöhemmin. Jotkut saattavat muistaa hänet myös muun muassa tv-sarjasta Rintamäkeläiset. Näyttämöllä Inkeri on nähty vierailemassa muutamia kertoja pienten teatteriryhmien produktioissa. Näyttelijän työ jatkui pian radiokuunnelmissa, dokumenteissa ja lastenohjelmissa. Kuunnelma on Inkerille edelleen erityisen rakas teatterimuoto. Vuonna 1976 Inkeri oli mukana
Juuret Käpylässä
Inkerin kotipaikka on ollut Käpylä siitä asti, kun Käärmetalo valmistui vuonna 1951. Nuorena aikuisena hän asui myös kalakaupan talossa,
6
Käpylä-lehti
16.11.2011
Käpylä on haluttu asuinalue
Kun Käpylään kerran pääsee asumaan, täällä myös pysytään.
H
fi
eleniuksen perhe muutti Käpylään parikymmentä vuotta sitten, eikä ole katunut valintaansa. - Täällä on oma ainutlaatuinen viehätyksensä. Olemme kuin pikkukaupungissa kaupungin sisällä, Marjo Helenius sanoo. Heleniukset löysivät aikoinaan Käpylään ystävien kautta. - Kävimme täällä kylässä ja ihastuimme. Kiinteistönvälittäjä Petri Heikkilä Oulunkylän Kiinteistömaailmasta kertoo, että suuri osa asunnonostajista on käpyläläisiä, jotka vaihtavat isompaan asuntoon. Käpylään muutetaan myös muualta Helsingistä, esimerkiksi kun halutaan keskustasta rauhallisemmalle alueelle. Heleniuksetkin vaihtoivat 15 vuotta sitten puukerrostalon Länsi-Käpylässä paritalon puolikkaaseen Sampsantielle ja ovat viihtyneet mainiosti. Oman leimansa asumiseen tuovat aktiivinen osuuskunta- ja kyläyhteisötoiminta. Käpylästä löytyy vielä yhteishenkeä ja naapureiden kesken puhalletaan yhteen hiileen. Marjo Helenius on juurtunut Käpylään. - Kun toinenkin tytär muuttaa pois kotoa, niin asunto jää meille vähän suureksi. Pitää sitten miettiä vaihtoehtoja. Todennäköisesti kuitenkin asumme tässä vielä kymmenen vuoden päästäkin, hän naurahtaa. Uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vähäistä. Lisäksi vain harvassa talossa on hissi. - Siksi vanhuksia ei muutakaan alueelle kovin paljoa, Heikkilä kertoo. Hänen mukaansa alueen asukasprofiili onkin nuorentunut kymmenen viime vuoden aikana. Käpylän asuntojen hintakehitys on seuraillut Helsingin yleistä hintojen nousuvauhtia. Kaupungin tietokeskuksen tilastot paljastavat, että vanhojen asuntojen neliöhinnat nousivat 77 prosenttia Käpylässä vuodesta 2000 vuoteen 2010, rahassa laskettuna 2033 eurosta 3604 euroon neliömetriltä. 50 neliön kaksion sai vielä viime vuosikymmenen alussa noin 100 000 eurolla, kun siitä nykyään joutuu pulittamaan keskimäärin 180 000 euroa. Käpylän naapurialueilla Koskelassa ja Oulunkylässä hintojen nousu on ollut jonkin verran hitaampaa, Vanhankaupungin ja Toukolan alueilla puolestaan huomattavasti nopeampaa.
SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
Hissittömyys valikoi asukkaita
Suurimman osan Käpylän asuntotarjonnasta muodostavat pienet ja keskikokoiset 13 huoneen kerrostaloasunnot sekä omakotitalot. Kaupunginosan vanhin alue, PuuKäpylä on rakennettu 1920-luvulla, mutta valtaosa taloista on 1940ja 1950-luvuilta.
Ravintola Nyyrikin
Keskiviikkona 23.11. Törrö & Pethman kello 21.00
VAPAA PÄÄSY! | Pohjolankatu 2 | (09) 757 2299 | K22
ILTATÄHTI
HENNA NURMINEN (H-H) Kuvat ALICE KARLSSON
Etymologia
Tanssii tähtien kanssa ja ilman
LÄHES KAIKKI suomalaiset ovat
varmaan seuranneet Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa televisiosta, mutta mikä se tanssi oikeastaan on? Tanssi on suomessa lainaa ruotsista. Nykyruotsiksi se on dans, saksaksi Tanz. Saksan kautta sana lainautui ruotsiin ranskasta, jossa se on danse. Englanniksi se on dance ja tarkoittaa tanssia ja tanssimista. Sanan juuret saattavat johtaa sanskritin ilmaisuun tams-, joka olisi tarkoittanut vaeltamista sinne tänne. Valssi tulee suomen kieleen ruotsista, jossa se on vals. Ruotsiin sana tuli ranskan kautta saksasta. Ranskaksi se on valse, saksaksi Waltzer, joka on johdettu valssin tanssimista tarkoittavasta verbistä walzen. Tämä on vanha indoeurooppalainen sana, jonka alkumuodoksi on rekonstruoitu sana wel, joka on tarkoittanut taivuttamista ja vierittämistä. Tämän saman sanan jälkeläinen on myös sana evoluutio. Vuonna 1838 Carl Heleniuksen Suomalainen ja Ruotzalainen Sana-Kirja suomensi ruotsin sanan vals sanoilla pyörö-hyppy ja walsi. Sana valssi tarkoittaa myös telaa. Valssaaminen tarkoittaa valssin avulla muokkaamista. Saksan Waltz tarkoittaa telaa, valssia, rullaa, sylinteriä, lieriötä. Molemmat valssit ovat samaa etymologista juurta.
Tangot, rumbat, paso...
Entäpä tango? Sana lienee tullut suomeen englannista, johon se puolestaan tuli etenkin Etelä-Amerikassa puhutusta espanjasta. Alkuaan se
oli muodossa vista tangir ja tarkoitti sekä musiikkia että tanssia. Tangir tulee latinan sanasta tangere, joka tarkoittaa koskettelemista, ja näppäimillä soittamista. Tämän sanan johdannainen on myös matematiikan termi tangentti, joka tarkoittaa kosketusta ja koskettavaa suoraa. Rumba on kuubalainen tanssi, jonka nimi on espanjalaisperäinen. Samba on tullut afrikkalaisten orjien mukana. Angolassa semba on tarkoittanut eräänlaista piiritanssia. Paso doble on espanjalainen härkätaistelua kuvaava tanssi, vaikka se alun perin lienee lähtöisin Ranskasta. Paso doble tarkoittaa kaksoisaskelta. Sanan paso juuret ovat latinassa, jossa se on passus ja tarkoittaa askelta. Latinan dublus on lähtökohtana sanalle doble. Ruotsiksi se on dubbel. Suomeksi sitä sanotaan tuplaksi. Jive on Amerikan englantia. Se on tarkoittanut mm. harhaan johtavaa tyhjän puhumista ja nopeaa, vilkasta tanssimusiikkia ja tanssimista.
Rokit, polkat, jenkat
Nimitys rock and roll esiintyy ensi kerran jo vuonna 1934. Joku yritti joskus kääntää sen suomeksi sanoilla ketkuta ja jyrää. Todellisuudessa tätä nimitystä ei ole koskaan suomennettu. Rock tarkoittaa huojumista ja keinumista, roll vierimistä ja kiikuttamista. Polkkaa ja jenkkaa tuossa tv-ohjelmassa ei nähty, vaikka ne Suomessa ovat olleet melko suosittuja. Polkka on lähtöisin 1300-luvun Prahasta, mutta saanut nimensä maan nimestä Puola. Samaa etymologista juurta on sana poloneesi. Ranskan polonaise tarkoittaa puolalaista. Jenkka, ruotsin jänka, jänk. Tämän sanan arvellaan kehittyneen verbistä jänka eli tasata. Jossakin tanssin vuorossa tanssijat pareittain vastatusten ottivat pieniä tasaavia sivuaskeleita.
Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087, 050 596 8872 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
Erä hyviä 19 tuuman näyttöjä edullisesti!
Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi
SEPPO SEPPÄLÄ
16.11.2011
Käpylä-Lehti
Pertti Kukkonen Mitaleita ja muuta pronssia 26.11.21.12.2011 Galleria Suutari Koskelantie 46 Helsinki, Käpylä Avoinna: tike 1519, la-ma 1216.
7
Mitalitaidetta Galleria Suutarissa
"Mitalikin voi olla monumentaalinen"
siveistokset ja mitalit. Koska mitalit ovat edullisia, ne kiinnostavat keräilyn kohteina tai lahjaesineinä. - Taidemitaleita suunnitellaan usein jonkin tapahtuman tai henkilön juhlistamiseksi. Mitali tehdään useimmiten kaksipuoliseksi. Usein taiteilijat tekevät myös niin sanottuja vapaita mitaleita, jolloin toteutuu jokin tekijää kiehtonut tai vaivannut aihe, selvittää Pertti Kukkonen. Näyttelyn avajaiskutsuun on ikuistettu yksi tällainen vapaa mitali: siinä ovat Kukkosen kaksoset, joiden syntymästä isä innostui niin että valoi lastensa kunniaksi oman mitalin. Sen nimi on Suojaava taivas. Myös merkkipäivä voidaan ikuistaa mitaliin. Tällaisesta käyttötarkoituksesta kuvanveistäjä kertoo yhden käpyläläisen esimerkin: toimittaja Jussi Ikosen ystävät halusivat muistaa 60-vuotiasta päivänsankaria tilaamalla hänelle oman mitalin. Niitä valettiin muutama kappale ja onnekkaimmat kaveritkin saivat omansa. - Ikuistin mitaliin Jussin kertomuksen talvisesta kuutamoyöstä, jolloin hän istui kesämökin katolla tyttärensä Veeran kanssa odottamassa sutta, jonka jalanjäljet oli nähty lumessa. Sudenjäljissä näkyy Jussin nimi, Kukkonen kertoo. Toiselle puolelle on ikuistettu Ikosen ideologiaa. Siinä on toimit-
Kukkosen Jussi Ikoselle tekemä syntymäpäivämitali. GALLERIA SUUTARIN vuoden viimeinen taiteilija on käpyläläinen kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Emme tosin voi omia häntä yksinoikeudella, sillä Taidehallissa on parhaillaan esillä suuria betoniveistoksia, joista hänet ehkä parhaiten tunnetaan tällä hetkellä. Käpylässä kylän oma poika esittelee palkittuja mitalejaan ja pronssiveistoksia. - Ideat syntyvät usein lenkillä koirien kanssa Käpylän kujilla, kertoo Länsi-Käpylässä asuva Kukkonen. - Välillä pysähdytään juttelemaan tuttujen kanssa, joita koiraihmisellä on paljon. Sitten taas nuuskitaan ja mietitään. Usein inspis iskee juuri lenkillä. sakin hän valaa itse. Hänet tunnetaan myös keksijänä ja uusien menetelmien kokeilijana. - Olen aina ollut kiinnostunut kemiasta. Betonin värjäyskin lähti kemiallisista kokeista. Olen tehnyt paljon yhteistyötä sekä yliopiston että VTT:n tutkijoiden kanssa. Pepe kertoo, että monesti taustalla on itsensä viihdyttäminen. Esimerkiksi kerran junamatkalla kemistiystävän, tekniikan tohtori Risto Mannosen kanssa he ryhtyivät pohtimaan betonin rautojen ruostumisongelmaa. - On ongelma ja se pitää ratkaista. Niinpä me ratkaisimme sen, Pepe nauraa.
Näyttelykutsu.
taja tuulivoimalle selkänsä kääntäneenä: hänet kun tunnetaan ydinvoiman puolustajana.
Valamalla pieniä, lyömällä suuria sarjoja
Paitsi yksityisten ihmisten merkkipäiviä, voidaan mitaleilla juhlistaa myös yritysten juhlavuosia tai muita tapahtumia. - Valettu mitali on usein kookkaampi ja valu mahdollistaa voimakkaiden muotojen käytön. Myös pieni mitali voi olla monumentaalinen, Kukkonen toteaa. Valamalla tehdään mitaleita, kun on kyse pienistä sarjoista. Lyömällä toteutetaan mitali silloin, kun halutaan suuria, yli sadan meneviä sarjoja. Yksikköhinta on silloin edullisempi. Valettu mitali painaa noin kilon, lyöty on kevyempi. Hinta
Pertti Kukkonen Galleria Suutarin portailla.
Ateljee pihassa
Pepen punainen ateljee sijaitsee kodin pihapiirissä. Siellä taiteilija tekee useimmat työvaiheet. Mitalin-
Sudenjäljet mitalissa
Käpyläläisessä lähigalleriassa eivät värikkäät betonit loista, vaan pieneen tilaan paremmin sopivat prons-
liikkuu samalla tasolla kuin grafiikan lehti eli muutamassa satasessa. Tästä johtuen monet yritykset käyttävät uniikkia mitalia liikelahjana, johon voi ikuistaa yrityksen historiasta jonkin tärkeän tapahtuman. Monet ajattelevat urheilijoita, kun kuulevat sanan mitali. Litteät rahamaiset urheilumitalit ovat kuitenkin vähän eri asia, toteaa Kukkonen. - Niiden suunnittelijat ovat useimmiten graafikkoja tai Rahapajan väkeä. Kukkosen mukaan Suomen mitalitaiteen taso on hyvä. Hän innostui
itse mitalikilpailuista Taideakatemian aikoinaan. Tästä kiitos lankeaa Mitalitaiteen Killalle. Se järjestää vuosittain mitalikilpailun, joista Pertti Kukkonen on voittanut useita. Tunnetuimpia voittomitaleita on Elena ja Nicolae Causescu -91, hirmuhallitsijaparin pakoyritys ja traaginen loppu -vuosimitali, jota voi käydä ihailemassa British Museumissa.
EIJA TUOMELA-LEHTI
Kuvassa vasemmalta oikealle Sirkka-Liisa Skriko, Pirkko Maisel-Niemi, Anelma Huhtala, Raija Pajunen, Eeva Sannala, kotipalveluvastaava Minna Paronen,Terttu Vehkakoski, Anneli Eskola, Saili Luoto, Marjatta Leivo, Marja Oravainen, Pipsa Poikolainen ja lähihoitaja Merja Huppunen.
Käpyrinne kaipaa lisää auttavia käsiä
Käpyrinteen palvelutalon Idantuvasta kuuluu puheensorinaa ja naurua. Käpyrinteen Vapaaehtoiset eli Vantterat ovat suunnittelemassa Käpyrinteen perinteisiä joulumyyjäisiä.
apaaehtoiset ovat Käpyrinteelle merkittävä voimavara, jolla tuotetaan asukkaille vertaisuutta ja elämän mielekkyyttä. He voivat tarjota asukkaille seuraa, esteettisiä elämyksiä, raitista ilmaa ja olla kuuntelijana ihmisenä toiselle ihmiselle. - Suurin osa asukkaista käyttää pyörätuolia ja tarvitsee apua esimerkiksi ulkoilemisessa, vapaaehtoinen Anelma (Anu) Huhtala sanoo. - Saattamisapua tarvitaan muun muassa hammaslääkäriin ja ostoksille. Asukkaat ovat niin huonossa kunnossa, että henkilökunnan aika menee hoitotyöhön. Vapaaehtoiset pitävät saunan yhteydessä papiljottisalonkia, auttavat asukkaita osallistumaan juhliin ja järjestävät erilaista tapahtumia muun muassa kuukausittain pidettäviä Vantterailtaa ja Käpyvisaa. Pari kertaa vuodessa tehdään bussiretkiä, jonka lisäksi käydään teatterissa, taidenäyttelyssä ja baletissa. Toimintaa riittää. Olen mukana vapaaehtoistoimijoiden kokouksessa, joka järjestetään noin viisi kertaa vuodessa. - Tänne saapuvat ne vapaaehtoiset, joille aika sopii. Poissaoleville lähetetään kirjeitse tiedot käsitellyistä asioista, kotipalveluvastaava Minna Paronen kertoo. - Tällä kokoontumiskerralla pohditaan tulevia myyjäisiä. Kuka leipoo kakkuja, kuka pipareita? Miten pöytä katetaan, mitä on ohjelmassa?
V
Nuoria mukaan
Käpyrinteessä on noin 60 asukasta, joiden lisäksi asiakkaana on noin 50 kotona asuvaa ikäihmistä. Heitä arjessa auttaa Käpyrinteen kotipalvelu. Vapaaehtoisia on 50, joista parikymmentä aktiivista. Koska Käpyrinteellä on jo lähes 30 vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä, on myös joukossa niitä jotka ovat olleet perustamassa toimintaa. Nyt kaivattaisiinkin nuoria mukaan, jotta aktiivinen ja yhteisöllinen toiminta säilyy. Joukko on myös kovin naisvaltainen. - Ei meitä ole kuin me ja yksi mies, Pertti, joku huikkaa.
- Jokaisella auttajalla on myös omat vahvuutensa ja ne otetaan huomioon. Moni vapaaehtoinen toimii useissa eri tehtävissä, mutta joku on elementissään vaikkapa juhlien järjestämisessä, toinen taas ulkoilukaverina. Käpyrinteessä on esimerkiksi kaksi vapaaehtoista, jotka ovat ryhtyneet Kylli-tädeiksi muistisairaille asukkaille. Toinen maalaa ja toinen kertoo tarinaa.
Kaikki virkistyvät
Vapaaehtoistyö on vuorovaikutteista. Asukas virkistyy, mutta niin virkistyy auttajakin. Eikä asukkaita tarvitse aina viedä tapahtumiin vaan ne voivat tulla asukkaiden luo kuten ovat tulleetkin. Talossa on nähty teatteria, asukkaiden tekemistä taideteoksista tehty näyttely ja siellä käyvät luennoimassa tunnetut asiantuntijat ja esiintymässä lahjakkaat taiteilijat. Vuosien saatossa vierailijoina ovat olleet muun muassa Keijo Komppa, Olli Ikonen, Sara Paavolainen, Pirkko Mannola, Pirkko Lahti ja Aira Samulin. - Palkaksi moni on saanut vain villasukat, naiset nauravat.
ALICE KARLSSON
Kaikki virkistyvät
Vuosi 2011 on Euroopan Vapaaehtoisvuosi ja teemavuodella halutaan korostaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkitystä sosiaalisen pääoman tuottajana ja merkittävänä kansalaisvaikuttamisen väylänä. Vapaaehtoistyötä halutaan myös tehdä näkyväksi ja luoda sille edellytyksiä. Vapaaehtoistyötä tehdään kaikkialla. Esimerkiksi Saksassa he osallistuvat myös varsinaiseen hoitotyöhön, joka Suomessa kuuluu vain ammattilaisille. Vapaaehtoiseksi tullaan joko vapaaehtoistoiminnan kurssin kautta tai vähitellen taloon perehtymällä. - On tärkeää omaksua vapaaehtoisen rooli, se mitä siihen kuuluu ja mitä ei, Paronen sanoo.
Vapaaehtoistyöstä kiinnostunut voi ottaa yhteyttä Minna Paroseen puh. 050 408 0653, minna.paronen@kapyrinne.fi. Sivulla www.kapyrinne.fi on myös vapaaehtoishakemus.
8
Käpylä-lehti
16.11.2011
Käkikello 20 vuotta hoivaa
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
ACO Silky soft cream shower 500 ml
TaideTarina -juhlanäyttely Oulunkylän kirjastossa
Joulukuun ajan on Oulunkylän kirjaston lukusalissa Taidematka Käkikellon vanhusten kanssa -näyttely, jossa esitellään kodin asukkaiden tekemää taidetta. Yhteistyötä on tehty kuvataiteilija Maarit Hedmanin ja valokuvaaja Leena Louhivuoren kanssa. Tervetuloa! Käkikellossa juhlitaan joulukuussa 20-vuotista taivalta omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa avointen ovien merkeissä pikkujoulutunnelmissa.
on helppokäyttöinen pumppupullo, voidemainen, vaahtoava suihkuvoide. Sisältää puuvillansiemenöljyä, joka tekee ihosta pehmeän ja jättää silkkisen pinnan iholle. Rajoitettu erä.
HUIPPUTARJOUS - jättikoko 500 ml nyt (norm. 8,60)
690
Käkikellon asiakkaita.
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
Kukkakauppa Tähtililja
Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13
Vanhusten pienryhmäkoti Käkikellossa on juhlavuosi.
MONI ASIA ON MUUTTUNUT paljon toimintamme aikana, toiminnanjohtaja Irmeli Virkki tuumaa. - Kun aloitimme 20 vuotta sitten, ei oikein tiedetty edes mitä lupia uusi toimintamme tarvitsi. Teimme valtavasti uraauurtavaa työtä. Hänen mukaansa tänä päivänä yrityksen perustaminen ja toiminta sosiaali- ja terveysalalla on jo helpompaa. Myös yhteistyö kaupungin suuntaan on muuttunut myönteisemmäksi. Enää yksityinen palveluntuottaja ei ole uhka vaan osa laajaa yhteistä toimintakenttää.
TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885
Kirppis & Käsityötori
NoppaTori
Oulunkylässä, juna-aseman kupeessa Torivoudintie 1, p. 044 3333 778, Tee kotiin tilaa joululle ja vuokraa myyntipaikka NoppaTorilta! info@noppatori.fi, www.noppatori.fi
Käkikello on koti kymmenelle ikäihmiselle, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. - Toiminnassamme asiakas on ollut alusta lähtien toiminnan keskiössä, Virkki sanoo. - Asukkaiden yksilölliset toiveet ja tarpeet on voitu helposti huomioida kodin pienen koonkin vuoksi, myös ajattelutapamme on kaukana laitospalveluista. Käkikellossa päivä koostuu kiireettömistä arjen rutiineista, jotka tuovat elämään säännöllisyyttä ja järjestystä. Ruoka ja kahvileivät tehdään omassa keittiössä. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin aikaan mitäkin tekevät. Myös tutut hoitajat tuovat turvallisuutta. Asukkaita kannustetaan osallis-
tumaan kodin arkeen voimavarojensa ja mielenkiintonsa mukaan ja päivän askareita hoidetaan yhdessä. Käkikelloon tultua usein asukkaan vireys ja toimintakyky ovat parantuneet ja käyttäytyminen on muuttunut positiiviseksi. - Särky- ja mielialalääkkeiden tarve on monella vähentynyt muuton myötä, Virkki iloitsee. - Paljon kertoo myös se, että asukkaat kokevat Käkikellon kodikseen ja viihtyvät toistensa seurassa. Samaan aikaan kun kodin toimintaa on jatkuvasti kehitetty, on Käkikellon turvallisuuteen panostettu. Paloturvallisuutta on parannettu asentamalla taloon viranomaisten vaatimukset täyttävä sprinklerijärjestelmä ja paloilmoitinlaitteisto. Liikuntarajoitteisuus ei ole enää
este asua Käkikellossa. Vaikka toimitaan kahdessa tasossa, näppärä tuolihissi kuljettaa asukkaan kätevästi kerroksesta toiseen. - Koska toimimme yksityisellä pohjalla, kaikilla ikäihmisillä on mahdollisuus päästä tänne, Virkki painottaa. - Olemme myös Helsingin kaupungin palvelusetelituottaja, joten kaupungin myöntämät palvelusetelit toimivat meillä.
Teksti ja kuva SAARA SIRÉN Käkikello Jokiniementie 13 00650 Helsinki 050 337 4049 www.kakikello.fi
Svenska hörnan
LOUNAS-KAHVILA KÄVYN TOIMINTA LOPPUU 16.12.2011. KIITÄMME ASIAKKAITAMME YHTEISTYÖSTÄ.
Toleransens gränser
KOTTBY ÄR en fridens och fredens oas. Ofta förefaller oss både republikens och världens problem fjärran. Ibland upplever vi problem i vår egen slutna värld: ned-läggningen av Forsby hälsocentral och av den lokala postservicen till exempel. Men personligen har jag under höstens lopp blivit alltmer bekymrad såväl av det som hänt i vårt eget land och utanför dess gränser. Intoleransen har på nytt börjat göra sin stämma hörd. 30-talets svarta stämmor har igen börjat ljuda. Jag börjar med den mest avlägsna stämman. USA´s utrikesminister Hillary Clinton deklarerade för någon vecka sedan att det bästa som kunde hända i Libyen vore att Muhammar Gaddafi skulle tas av livet. Det är rätt mycket sagt av en utrikesminister från ett land som påstår sig vara den främsta förespråkaren för mänskliga rättigheter och västerländsk civilisation och från ett land som hittills behandlat Libyen med sil-keshandskar på grund av dess för USA viktiga oljetillgångarna. Hur kan omkast-ningarna av åskådningar ske så snabbt? I den finländska idyllen är naturligtvis våra två sannfinländska parlamentarikers, Halla-ahos och Hakkarainens, fascistoida utspel småpotatis. Den ena menar (han säger nu att det var en vits) att det bästa vore att sätta in pansarvagnar mot de protes-terande grekerna och den senare föreslår (också han har nu påstått att det är en vits) att homosexuella, lesbiska kvinnor och somalier borde deporteras till Åland för att visa hur ett mångkulturellt samhälle byggs upp. Detta humoristiska sinnelag hos några sannfinländska riksdagsmän är förstås ett nytt inslag i den republikanska debattkonsten och borde därför kanske hälsas med glädje. Problemet är bara det att det kränker alla dem som fortsättningsvis hyllar demokratiska ideal och överhuvudtaget mänskliga attityder. Dessutom står de i den kraftigaste motsättning till de målsättningar vår rättsordning uppställt för det som vi kunde kalla hyfsat medborgerligt beteende. Inte vill jag ha Halla-aho och Hakkarainen i fängsligt förvar. Det skulle bara göra dem värre än vad de redan är. Jag vill bara fästa den vanliga medborgarens uppmärksamhet vid att denhär typen av argumentering säger någonting om de attityder som av allt att döma håller på att få en allt större spridning i vårt samhälle idag. Vi är tydligen inte på väg mot en ljusnande framtid. Vi börjar se allt fler mörka moln dyka upp vid horistonten. Glad blir man inte heller då man läser att kristliga förbundets ordförande Päivi Räsänen vill att vi ytterligare ska skärpa vår utlänningslagstiftning och bland annat begränsa möjligheterna för adoptivbarn att komma till Finland. Nästan grotesk är hennes idé att reglerna om familjeåterförening borde göra strängare. Just efter det att Europeiska människodomstolten konstaterat att vårt älskade fosterland i det av- seendet inte följer den europeiska människorättskonventionen!!! - Och jag som trott att den kristna tron anser att alla människor är likvärdiga. Jag frågar bars: hur långt ska vi tolerera intoleransen? PS. Sju riksdagsmän är i princip villiga att godkänna dödsstraffet i Finland. De borde möjligen inte deporteras till USA (Åland?). De borde i stället förpliktas att närvara vid en exekution i det Stora landet. DS.
LARS D. ERIKSSON
Käpylän oma tietoteos
Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta on 24 euroa. Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Galerie Suutari, Koskelantie 46 · Karjalan tupa, Karjalatalo, Käpylänkuja 1 · Käpygrilli, Osmontie 5 tie 29 · Old Sophie, Koskelantie 9 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä)
16.11.2011
Käpylä-Lehti
9
Takaikkuna
Mitä moskaa
No, kun se Tervon ja Peteliuksen "Moska" telkkarissa alkoi ja katselin ykkösosaa ajattelin, että tämä riittää! Surkeasti tehty ja täyttä roskaa. Sitten kuitenkin olen jatkanut sarjan katsomista ja vakuuttunut siitä, mitä heti ajattelin, roskaa ja täyttä moskaa. Hittolainen, sitähän se esittää, mitä tuutit ja ns. media ovat pullollaan. Siitä "Moska" kertoo. Välillä vähän osuvammin, välillä vähemmän osuvasti. Joka tapauksessa se saa vähänkään kriittisemmältä ja kultturellisemmalta katsojalta niskavillat pystyyn, jos niitä on. Ainakin moisen ihmisen on sanottava sivistyneissä seurapiireissä, että kaikkea moskaa televisiossa esitetäänkin! Hyi sentään, mihin kaikkeen rahaa syydetäänkin! Tuskin sitä rahaa tuohon "Moskaan" järin suuresti on syydetty. Yhdellä Guggenheim-esitutkimuksella taidettaisiin saada aikaan enemmänkin moskaa. Tässä tulee mieleeni tanskalainen kulttuurihistorioitsija Hartvig Frisch. Euroopan kulttuurihistoriassaan (jonka luin joskus lähempänä natsi-Saksan kuin Neuvostoliiton romahtamista) Frisch kertoo, miten romahtaneen Rooman valtakunnan arkisesta, siis todellisesta elämänmenosta antiikin Rooman julkisten käymälöiden seinäkirjoitukset antavat elävämmän kuvan kuin monet sen ajan "arvokkaammat" dokumentit. Muistamani mukaan Rooman tuhoutumiseen osasyynä oli myös roomalaisen yläluokan ja ylipäätään hyvin toimeentulevien rappio, johon eräänä syynä oli Rooman lyijytettyjen vesiputkien aiheuttama vähittäinen myrkyttyminen. Tiedä häntä, mikä elintaso- tai teknologia- tai ravinnemyrkky tätä meidän ikiomaa roomaamme sitten uhkaa. Ainakin on valinnanvaraa. Uusia uhkia löydetään tai keksitään vähintäänkin yksi kuukaudessa ellei sitten peräti yksi viikossa. Äly on puhelimissa, pahat uhat ravinnossa. Tähän ikään kuin välihuomiona käymälän seinäkirjoitus 1950-luvun yliopistollisen Porthanian ruokalan tuntumasta: "Syö siellä, vetelä täällä!" Tämä uusin villitys "karppaus"! En kiljahda, että onko meistä tullut hulluja, en. Kyllä ihmiset ovat olleet aika hulluja kautta aikain, mutta... Tämä karppaus tuo mukanaan aivan arvaamattomiakin ongelmia. Jopa pyhiä kirjoituksia koskevia: "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme...!" Siis se hiilihydraattipommi!. Voihan pysäys, ja vielä ne leipä-, siis hiilihydraattipommijonotkin! Ah, miten rakastankaan kohtuullisen hyvin koulutettuja nuorehkoja, osallistuvia, trenditietoisia karppaajia luomuläskiostoksillaan tai katumaastureissaan matkalla toisten samanmoisten kanssa porkkanaosuuskuntaplänteilleen lapsineen, koirineen, kissoineen. Ah! Pitäiskö pikkuisen skarpata, kysyy Juhani Ikonen, sota-aikanakin luomuravittu paleltuneilla potuilla ja porkkanoilla. Eikä ollut pahemmin vaaraa pullasta tai pitsasta. Mutta sieltä on peräti pitkä harppaus tähän karppaukseen.
JUHANI IKONEN
Menot
Karjalaiset pitäjä- ja sukumarkkinat
Luovutettua Karjalaa esitellään lauantaina 19.11. klo 1116 pitäjäja sukumarkkinoilla Karjalatalolla. Karjalan Liiton pitäjä- ja sukuyhteisöt esittelevät omaa pitäjäänsä ja sukuaan sekä kauppaavat omia tuotteitaan. Päivän aikana seurat esittelevät pitäjänsä vaiheita, elinkeinoja, elämäntapaa ja seuran toimintaa. Esillä myös kansallispukuja, pitäjä-, kylä- ja sukukirjoja ja muuta pitäjiin ja sukuihin liittyvää esineistöä. Esillä on myös pitäjälehtiä. Tapahtumassa myös huutokauppa. Maisema-arkkitehti Raija Seppänen kertoo luovutetun Karjalan hautausmaiden säilyttämisestä. Tilaisuus on kaikille avoin. Vapaa pääsy. Karjalan Liiton kirjastossa on runsaasti luovutetun Karjalan pitäjistä ja suvuista kertovaa kirjallisuutta. Kirjasto on avoinna markkinoiden ajan. Ravintola Karelia on avoinna markkinapäivänä. Lisätietoja www.karjalanliitto.fi, p. (09) 7288 170.
Karjalatalon joulumyyjäiset
Joulumyyjäiset Karjalatalolla lauantaina 10.12. klo 1115 Tule tekemään löytöjä ja ostamaan karjalaisaiheisia ja joululahjoiksi sopivia tuotteita, monenlaisia käsitöitä, kirjoja, kortteja, cd-levyjä, leivonnaisia sekä karjalaisia herkkuja, kuten erilaisia piirakoita ja paljon muuta pukinkonttiin sopivaa. Lisätietoja: Karjalan Liitto ry, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki p. (09) 7288 170, toimisto@karjalanliitto.fi www.karjalanliitto.fi
Mustalaisjazzia Iltatähdessä
Ravintola Nyyrikin Iltatähdessä tunnelmoidaan keskiviikkona 30.11. klo 21.00 1930-40-lukujen ranskalaistyylistä mustalaisjazzia. Kyseessä on akustinen trio nimeltä Djangodelic. Bändin ohjelmistoon kuuluvat mm. Django Reinhardtin kappaleet sekä bändin omat sävellykset. www.myspace.com/ djangodelic. Nyyrikin Iltatähti, Pohjolankatu 2, avoinna 21.0002.00.
Yhtenäiskoulun Syysmarkkinat
Yhtenäiskoulun Vanhempainyhdistys ry kutsuu kaikki tervetulleeksi Syysmarkkinoille Yhtenäiskouluun (Louhentie 3) lauantaina 19.11.kello 11-14. Syysmarkkinoilta löydät koululuokista ja käytäviltä ohjelmaa ja monenlaista ostettavaa leivonnaisista käsitöihin, piparkakkutaloista kransseihin ja taiteeseen. Ravintolapäivän Syysmarkkinat Buffetissa voit herkutella herne- ja kasvislinssikeitolla, pannarilla, kahvilla, teellä, mehulla sekä maukkailla suolaisilla ja makeilla leipomuksilla. Pika-arpajaisissa on paljon hyviä voittoja, kannattaa siis osallistua! Tervetuloa Yhtenäiskoululle nauttimaan perinteisestä Syysmarkkinatunnelmasta!
Käpyrinteen joulumyyjäiset
Lauantaina 10.12. klo 1214 Käpyrinteen palvelutalolla Ilmattarentie 2. Ohjelmassa Arpajaiset, Kahvilassa hernekeittoa ja kahvia, joululeivonnaisia ja joululaatikoita kotiin viemisiksi TERVETULOA
Snygeimmät krigu-ajan styget
Korsuhartaus Stadin Ässien, ÄssäRykmentin JR 11 72-vuotisen rundin muistoksi 4.12.2011 klogu 18 Paavalintsyrkassa Sammatientie 5, Valkka, Stygeistä vastaa Korsuorkka, dirikana Pepe Kovanen. Proggis bungaa 10 egee. TUU MESSIIN!
Joulukonsertti
Kamarikuoro Aava johtajanaan Janneke Moes konsertoi Koskelan Kirkossa lauantaina 26.11. klo 19. Lämpimästi tervetuloa
Taidetta Oulunkylän kirjastossa
Käkikellon vanhusten Taidematka -näyttely on esillä 1.1231.12. Oulunkylän kirjaston lukusalissa Kylänvanhimmantie 27, 00640 Helsinki, kirjaston aukioloaikana. Näyttely on toteutettu yhteistyössä kuvataiteilija Maarit Hedmanin ja valokuvaaja Leena Louhivuoren kanssa, teemana on aistit. Tervetuloa! www.kakikello.fi
Pellavan joulumyyjäiset
Steinerpäiväkoti Pellavan perinteiset JOULUMYYJÄISET sunnuntaina 4.12. klo 1115. Tarjolla mm. joulubuffetti, lahjapuoti ja herkkukori-arpajaiset.
Itsenäisyyspäivän juhla
Karjalan Liiton itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään 6.12. klo 12 Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, Helsinki. Itsenäisyyspäivän juhlapuhujana on tietokirjailija Risto Uimonen. Musiikista vastaavat Karelia-puhallinorkesteri ja Viipurin Lauluveikot. Vapaa pääsy. Ohjelman kesto noin 1 tunti. Tumma puku tai kansallispuku. Kunniamerkit. Karjalainen pitopöytä Ravintola Kareliassa klo 1316. Varaukset ennakkoon p. (09) 757 0077. Lisätietoja Karjalan Liitosta, p. (09) 7288 170, toimisto@karjalanliitto. fi, www.karjalanliitto.fi.
Itsenäisyyspäivän lipunnosto Taivaskalliolla
Tiistaina 6.12. partiolaisten lipunnosto Taivaskalliolla klo 9. Juhlapuhe K-kauppias Jouni Ekholm (Musta-Pekka). Mukana Taivaskallion Mieslaulajat johtajanaan Hannu Leskinen, tilaisuuden jälkeen kirkkokahvit Käpylän kirkolla seurakuntasalissa ja klo 10 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus, jossa mukana myös Mieslaulajat ja partiolaiset. Jumalanpalveluksen toimittaa Reijo Kataja, kanttorina Hannu Leskinen. Järjestäjät Käpylän leijonat, Käpylä-Seura, partiolaiset ja Oulunkylän seurakunta.
Iloiset Kädet -joululahjatalo
Oulunkylän srk:n Kutomakerhon JOULUMYYJÄISET
LAUANTAINA 19.11. klo 11.00 14.00 SUNNUNTAINA 20.11. klo 11.00 14.00 Osoite: Teinintie 8 B (vanha koulu), 2. krs
Myytävänä: · kauniita kangaspuissa kudottuja yksilöllisiä kudonnaisia · käsin tehtyjä joulukoristeita · kotitekoisia leivonnaisia Kahviossa: · ohrapuuroa sekahedelmäkeiton kera · kahvia, teetä, mehua · kotileivonnaisia Lista- ja pika-arpoja Myyjäisten tuotto seurakunnan diakoniatyölle.
sunnuntaina 20.11 klo 10-15
Oulunkylän Nuotta Kylänvanhimmantie 25 Taidokkaita käsitöitä, runsaasti myyjiä, marttojen puffetti ja arpajaiset.
Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14
Tervetuloa!
Uusittu ruokalista!
Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. jatkoaika klo 04.00 asti
Avoinna: ma 10-22, ti-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22
SYYSMYYJÄISET
Käpylän työväentalossa su 20.11. klo 11-14.
Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja ja arpoja. Emäntiemme keittämää hernekeittoa ja kahvia. Lapsille mehua ja ruletti. Kirpparilta hyviä löytöjä. Verenpaineen mittausta. Ja mitä kortit kertovat? Tervetuloa koko perhe!
JAZZJAMIT TI 22.11. Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 KARAOKE Pe ja la klo 21.00-03.00
Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi
KÄPYLÄN ELÄKKEENSAAJAT RY
10
Käpylä-lehti
KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ
16.11.2011
Papupataa, hameita ja hiljaisuutta
Käpylän kirkko,
Metsolantie 14, p. (09) 2340 4222 LUKUISIA VUOSIA TAKAPERIN istuin iltaa ikäiseni indonesialaisen nuoren kanssa. Kohtasimme Ranskassa Taizen ekumeenisessa yhteisössä, jonne olin ajautunut muutamaksi kuukaudeksi reppureissullani. Vaihdoimme vielä idullaan olevia haaveita ja toiveita tulevaisuuden suhteen. Monella tapaa löysimme yhtymäkohtia, monella tapaa olivat lähtökohtamme ja tähtäimemme hyvin erilaiset. Jossain vaiheessa hämärtyvää iltaa ihastelin uuden ystäväni kietaisuhameen värejä ja tekstuuria. Seuraavana iltana hän saapui majoitusrakennukseni edustalle ja tervehti iloisesti. Käsivarsillaan hänellä oli pestynä, silitettynä ja kauniisti laskostettuna hamekangas, jota olin edellisenä iltana ihaillen tutkaillut. "Ole hyvä. Tässä." Ystäväni ojensi minulle kankaan lahjana. Otin sen vastaan hämilläni. Myöhemmin minulle valotettiin sikäläisen kulttuurin lahjan antamisen tavoista ja merkityksistä osana ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Vuosikausia kangas muistutti kotonani ystävästä maailman toiselta kolkalta. Majoituin yksinkertaisessa puurakennuksessa. Talossa asui sekalainen sakki meitä eurooppalaisia sekä ryhmä brasilialaisia nuoria, jotka tulivat Sao Paolon slummeista. Osa oli siellä syntynyt ja kasvanut, osa oli puolestaan seurannut piispaansa, joka asettui slummialueelle elämään ja tekemään työtä. Kerran me eurooppalaiset valittelimme Taizen papupitoista, yksinkertaista ruokaa. Tulkkina toiminut brasilialainen vääntelehti vaivaantuneena. "En ilkeä kääntää näitä kommentteja", hän tokaisi. "Meidän porukka on iloinnut siitä, että saa ruokaa pöytään pari kertaa päivässä. Kotona se ei ole itsestäänselvyys." Keskustelu ja sen synnyttämä hiljaisuus on kulkenut mukanani vielä pitempään kuin samana kesänä saatu hamekangas. Elämää Taizessä rytmittivät erilaiset askareet, pienryhmät sekä viikoittain vaihtuvien nuorten ja vanhempienkin tulva, puheensorina kaiken maailman kielillä. Ja tietenkin Taizestä kävijöiden mukana levinneet laulut, joita laulettiin rukoushetkissä kolmesti päivässä. Tervetulleeksi toivottaminen ilman ennakko-odotuksia ja kyseenalaistamista jäi vahvasti mieleeni. Uskon että sen vuoksi Taizen ekumeeniseen yhteisöön matkaa yhä uusia suku-
Messu / jumalanpalvelus
Su 20.11. klo 11 Mäkeläinen, Pelkonen, Leskinen, Karelia-kuoro, Kirkkokahvit, järj. Etiopiapiiri. Su 27.11. klo 11 1. adventtisunnuntai. Kosonen, Savik, Autio, Käpylän kirkkokuoro. Adventtipuuro, kahvit ja arpajaiset Tallinnan ystävyyssrk:n hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. Su 4.12. klo 11 Rovasti Pekka Rainio (s), Helavuo, Albekoglu, Leskinen. Kirkkokahvit ja räisäläisten joulujuhla. Ti 6.12. klo 9 Itsenäisyyspäivän lipunnosto, juhlapuhe ja kuoro Taivaskalliolla. Sen jälkeen kirkolla kirkkokahvit ja klo 10 Sanajumalanpalvelus. Kataja, partiolaiset ja Taivaskallion mieslaulajat, joht. Hannu Leskinen. Su 11.12. klo 11 Helaakoski, Mäkeläinen, Autio.
polvia: nauramaan, haaveilemaan, oppimaan itsestä ja toinen toisesta, kaipaamaan, laulamaan, rukoilemaan. Taizen ekumeenisesta yhteisöstä ks. www. taize.fr/fi.
ULLA KOSONEN kappalainen Oulunkylän seurakunta
Koskelan kirkko, Käpyläntie 11
Su 27.11. klo 13.30 Adventin perhemessu. Albekoglu, Autio. To 8.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko. Su 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut.
Rohkeutta
LÄHDIN OHJAAMAAN itsetuntemuskurssia, jossa harjoitukset perustuivat kunkin oman intuition kuunteluun. Parikymmentä henkeä saapui kristilliseen koulutuskeskukseen työskentelemään sen valoisassa ilmapiirissä. Minä puolestani nautin solmujen avautumisesta ja kurssilaisten luovuudesta. Eräs nainen olkoonpa vaikka Tuula tutki innostuneesti oman mielensä kuvia, jotka nousivat elämänkokemuksista ja muuttuivat kirjoituksiksi. Vaikka työ sujui, Tuula oli alakuloinen. Syykin selvisi: rakas ystävä oli kuollut vain viikkoa aikaisemmin. Tutkimme yhdessä surun olemusta, jolloin Tuula kertoi, että ystävä oli varoittanut häntä eristäytymästä, kun koettelemukset saapuivat ja siitä valinnasta, jossa Tuula vaipuisi peiton alle puhelimeenkaan vastaamatta. "Niin minä usein teen", hän sanoi ja puhkesi hänelle harvinaiseen itkuun. Kun kyynelet lopulta ehtyivät, Tuula huokaisi: "Taidanpa kirjoittaa kirjeen ystävälleni, keskusteluunhan me emme enää pysty. Kerron hänelle kaipauksestani, mutta sanon myös sen, että en aio lyyhistyä." Minua ilahdutti muutos masentuneen mielialassa, toiveikkuus, joka nousi esiin menetyksen keskeltä. Olin tekemisissä naisen kanssa, joka halusi pysyä elossa, vaikka sieluun koski. Ryhmässä jatkui kesken jääneiden asioiden käsittely. Esitin erään kysymyksen, jolloin Tuula otti yllättäen puheenvuoron. Perusteellisen vastauksen jälkeen hän sanoa paukautti: "En usko Jumalaan, vaikka täällä olenkin. "Kaikki hämmästyivät Tuulan tunnustusta yhtä lailla kuin olisimme hämmästyneet, jos hän olisi kesken kaiken alkanut julistaa sanaa. Kiitin puheenvuorosta omassa mielessäni ihmettelin hänen rohkeuttaan mutta totesin, että pysyisimme kurssin teemoissa emmekä paneutuisi keskusteluun Jumalan olemassaolosta. Seuraavana päivänä, sunnuntaina, kirkonmenot päättyivät ehtoolliseen. Messun jälkeen Tuula tuli juttelemaan kanssani. Hän kertoi ahdistuneensa edellispäiväisestä, siitä että oli puhunut suhteestaan Jumalaan tai siis suhteen puuttumisesta. Tapahtuma oli saanut hänet jälleen kerran vetäytymään, jopa päivällinen oli jäänyt väliin samoin kuin ehtoohartaus, toisin sanoen hän oli maannut koko illan vuoteessa ja sättinyt itseään. Sunnuntaina Tuula oli kuitenkin halunnut ehtoolliselle, vaikka moni kysymys askarruttikin mieltä. Oliko hänen lupa astua Herran pöytään kerrottuaan vastikään julkisesti, ettei edes uskonut Jumalaan? Mitä muut ajattelisivat, jos pakana saapuisi paikalle? Tuula pohti pohtimistaan, kunnes kaksi ajatusta pongahti esiin. Ensimmäinen kuului näin: "Kaikki saavat tulla!" Mistä kehotus kumpusi, jäi selittymättä, mutta sanat pysyivät naisen mielessä. Seuraava ajatus oli tämä: "Jeesusta, opettajaa, voi seurata, vaikkei Jumalaan uskoisikaan." Oivallusten jälkeen hän tiesi mitä tehdä: lähtisi ehtoolliselle eikä vaivaisi päätään sillä, mitä muut ajattelisivat. Kaikesta tuosta Tuula kertoi minulle. Kosketti tajuta, että hänessä oli murtunut vuosikautinen väärä ajatus, käsitys että hänessä olisi jokin vika. Aina, kun "virhe" nousi esiin, hänen piti paeta häpeää, kunnes nyt, ehkä itsetuntemusharjoitusten innoittamana, Tuula toimi uudella tavalla, lähti muiden joukkoon paheksuntaa uhmaten. Hän ei kätkenyt itseään, ajatuksiaan eikä tekojaan, vaan puhui niistä tohtien näyttää itsensä sellaisena, millaiseksi elämä oli hänet muovannut. Eikö se ole eheytymistä, odottamatonta armoa ja mielenmuutosta, josta hänen opettajansa Jeesus puhui?
LIISA MÄNTYMIES kirjailija
Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa
Päiväpiiri ke klo 13. Hiljaisuuden rukoushetki ke klo 18.30. Klassisia kirkkolauluja ma 28.11. klo 19. Taru Jylhä, sopraano, Hannu Leskinen, baritoni, Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 . Lasten joulukirkko ke 7.12. klo 9.30. Keskipäivän ehtoollinen ke 7.12. klo 12, Pelkonen, Autio. Lasten kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 14. Joulukonsertti ma 12.12. klo 19. Helsingin luonnontiedelukion kuoro ja musikantit, joht. Ritva Jokiaho-Heikkilä. Vapaa pääsy.
Muuta
Lyydia-toimikunta ottaa vastaan arpajaisvoittoja ja kahvipaketteja adventin arpajaisiin. Avoimet ovet/myyjäiset kutomakerhossa la 19.11. klo 11-14, Kunnalliskodintie 6 C-talo N-rapun vier. Kahvipuffet, arpoja, lahjalöytöjä. Naisten kirjallisuuspiiri ke 30.11. klo 18, Kalervonkatu 8 A kerhohuone. Aihe Claudie Gallay, Tyrskyt. Jouluseimet ennen ja nyt ma 5.12. klo 18, Voudintie 4 B kerhohuone. Pirkko Alho kertoo seimiperinteestä. Grooveimmat joululaulut to 8.12. klo 18.30 Kakkosella, Pohjolankatu 2 D. ___________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna ma-ti, to-pe klo 9-14, ke klo 13-16. Toimitusten ja tilojen varaukset 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Huom! virkatodistukset 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Päivystävä diakoni ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna perjantaisin klo 9-11.
Virtuosi del futuro ja Johanna Rusanen-Kartano
Kauneimpia joululauluja sekä orkesterimusiikkia (Mendelssohn, Vivaldi, Shostakovitsh) Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10)
AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset)
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi
su 4.12.11 klo 18.00.
Käpylän musiikkiopiston orkesteri, johtajana Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Tervetuloa! METSÄLÄN AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441
0400-728 233
metsalanautohuolto@gmail.com
Avoinna: ark klo 8-17
16.11.2011
Käpylä-Lehti
Kauneus- ja terveyspalveluja
Hartiat jumissa? Tule hierontaan! Siinä virkistyvät sekä keho, että mieli!
11
Susanna Haimilahti Koulutettu Hieroja Oulunkylässä Myös lahjakortit www.oivaolo.com p. 045 632 6506
Oulunkylän Kampaamo
Ritva Lehto Marjut Mäkelä
Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI
Puh. 728 7012
FYSIOTREENARI
Meiltä myös lahjakortteja!
· Fysioterapia · Hieronta · Osteopatia · Jalkahoidot · Kosmetologi · Parturi-kampaaja · Intialainen päähieronta
Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com
Halloween-noidat vierailivat Oulunkylässä
OULUNKYLÄN VANHAN Seurahuoneen kahviossa nähtiin perjantain 4.11. Halloweenta juhlivia noitia. Kertoivat tulleensa sinne luudilla lentäen. Eivät nämä noidat ihan tyhjin käsin olleet lentäneet. Heillä oli mukanaan vesivärejä, joilla he maalasivat lapsille naamioita. Aikuisille he toivat kahvia, pullaa ja muitakin virvokkeita. Halloween on vanhaan kelttiläiseen perinteeseen pohjautuva satovuoden päättäjäisjuhla. Sen aikaan kaikenlaiset henget ja noidat olivat liikkeellä. Juhlan nimi tulee englanninkielisestä ilmaisusta All Hallows Eve eli Pyhäinpäivän aatto. Suomeen juhla lienee tullut Amerikan kautta Irlannista ja Skotlannista. Suomessa vastaavanlainen juhla oli kekri.
Kuva ja teksti SEPPO SEPPÄLÄ
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
rleena Ma Tiistaisin
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
eläkeläisalennus
Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin!
Parturi · Kampaamo
Tutustumiskäynti 35/ 55 min
Maarit, Mervi & Paulina
Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381
TERVETULOA!
Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7
HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola
www.oulunkylankauneushoitola.fi Parturi-Kampaamo
Käpylän Hammaslääkärit
Marketta ja Jouko Peltomaa
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
Käpylä-Seura r.y.
60
Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695
Sampsantie 11, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2010 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä:
Tarjoaminen lienee reilumpaa kuin tinkiminen.
Kyllä, näinhän se on. Perinteisesti ostajat tinkivät korkeasta myyntihinnasta alaspäin, kun Kiinteistömaailman Tarjouskaupassa tarjotaan alhaisemmasta lähtöhinnasta ylöspäin. Tarjoukset ovat avoimesti kaikkien nähtävillä netissä ja ostajille jää aikaa pohtia omia tarjouksiaan. Lopulta ostaja saa unelmiensa kodin ja myyjä oikean markkinahinnan. Reilua, eikö totta? Tutustu sinäkin: kiinteistomaailma.fi/kyllä
R
lamme ton ut! avinto uudis un täysin
uja aan herkk le maistam istaltamme! Tu carte -l uudelta à la
Palvelemme mato klo 1123, pela klo 1124. Lounas arkisin klo 1114.30. Tervetuloa herkuttelemaan!
Kiinteistömaailma
Oulunkylän Asunnot LKV
Mäkitorpantie 23
P. 010 622 3930
Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150
Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936
Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320
Leena Kantele KIAT 050 386 0669
Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131
Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130
Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494
Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656
Välityspalkkio esim. Netti 900 + 3,5 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!
Pohjolankatu 38 · Puh. (09) 799 755 www.park.
Kattavat palvelut Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta!
Kun käännyt puoleemme asuntoasioissasi, saat asuntosi myynnin tueksi osaavan ammattilaisen. Arvioimme asuntosi hinnan ammattitaitoisesti ja paikalliset markkinat tuntien. Me tunnemme omat alueemme ja tiedämme, mitä kaikkea hinnan määrittelyssä on otettava huomioon.
Vaikka olisit tyytyväinen nykyiseen pankkiisi, älä kainostele tulla
MEILLE ASIAKKAAKSI.
Jos nykyinen pankkisuhteesi on hyvä tai edes kelvollinen, onnittelemme ja samaan aikaan haastamme sinut ottamaan mittaa meistä. Me nimittäin haluamme olla vielä parempi pankki. Alkuun pääset piipahtamalla konttorissamme Oulunkylässä, Pasilassa tai Malmilla tai osoitteessa op.fi/helsinki
Malmi, Malmin kauppatie 18, puh. 010 255 5940 Oulunkylä, Kylänvanhimmantie 29, puh. 010 255 5948
Yhdessä hyvä tulee.
Puhelu 010 -numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,0595 ¤/minuutti (alv. 23 %), matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,1704 ¤/minuutti (alv. 23 %). Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv 23 %) velattomasta kauppahinnasta.
Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy LKV