Kiinteistö Kiinteistö Nro 1/2020 | 7,50 & & energia energia Lämmin sää ja sateet Lämmin sää ja sateet alentaneet sähkön hintaa alentaneet sähkön hintaa Helsingin Helsingin Laajasaloon Laajasaloon Suomen Suomen pisin silta pisin silta ”Hyvä eläkeläisukon harrastus” Eläkkeellä taloEläkkeellä taloyhtiöaktiiviksi yhtiöaktiiviksi Suomen suurin tuulipuisto Simoon Kaasua putkella Virosta Inkooseen
Puhallusvilla • Kotimainen • Painumaton • Palamaton (A1) • Pölyämätön • Nopea puhaltaa • Sopii sekä uudisrakentamiseen että lisäeristämiseen www.puhallusvillaa.? www.isover.? Yläpohjan lisälämmöneristys on helppo tapa lisätä kodin energiatehokkuutta ja se maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. InsulSafe® sopii eristeeksi sekä uudisettä korjausrakentamiseen. ISOVER InsulSafe® Puhallusvilla on kotimainen tuote, jota valmistetaan ISOVERin Hyvinkään ja Forssan tehtailla. ISOVER villaa voi sanoa hyvällä omallatunnolla ympäristöystävälliseksi eristeeksi, sillä sen raaka-aineesta jopa 85 % on kierrätyslasia. Lähetä tarjouspyyntö lähimmille urakoitsijoille osoitteessa www.puhallusvillaa.? ISOVER InsulSafe®
Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti.? CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. LISÄARVOA JA ASUMISMUKAVUUTTA EDULLISESTI, SITOVA HINTA JA LAAJENNETTU TAKUU Consti Parveke tarjoaa taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille helpon ratkaisun elementtiparvekkeiden uusimiseen. Nopeutetulla Consti Parveke -remontilla korjausvaiheen kesto pystytään jopa puolittamaan. Uusi elementtiparveke valmistuu nopeimmillaan viidessä viikossa, ja remontin hinnan ollessa kiinteä, yllättäviä lisäkustannuksia ei synny. Lisäksi parvekkeille tarjotaan viiden vuoden takuu. KAIKKI CONSTILTA SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Constin parvekeratkaisu sisältää kaiken suunnittelusta ja rakennusluvan hankinnasta toteutukseen. Consti Parveke soveltuu erityisesti elementtirakenteisten parvekkeiden uusimiseen, joita on rakennettu paljon 1970ja 1980-luvun elementtitaloihin. Kun betoniparvekkeet uusitaan moderneiksi lasitetuiksi parvekkeiksi, kiinteistön arvo ja asuntojen käyttömukavuus lisääntyvät. PARVEKEREMONTTI ON HELPOMPAA KUIN ARVAATKAAN! #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PARVEKEREMONTTI Ota yhteyttä ja kutsu Constin edustajat kohteeseenne tutustumiskäynnille. Saat viikon sisällä sitovan tarjouksen sekä esityksen aikataulusta.
4 P uhuvat päät S isältö 1 / 2020 6 Atlantin tuulten tuomat lämpö ja sateet ovat alentaneet sähkön hintaa. Hintaero Ruotsiin on kuitenkin yhä suuri. 8 Fingridin uusi sähkön tuotannon ja kulutuksen päästökerroinseuranta osoitti joulu-tammikuussa, että päästöt olivat viikonloppuisin yleensä korkeammat kuin arkena. 12 Suurta alennusta maakaasun hintaan lupaa Baltian kaasupörssin johtaja Balticconnector-kaasuputken tuotua kilpailun Suomeen. Miten uudessa kilpailutilanteessa käy biokaasun? 14 Yli 13 000 kävijää vieraili Jyväskylän Sähkö Valo Tele Av -messuilla. Älyteknologia, sähköautoilu ja energiaratkaisut puhuttivat. 17 Oululainen Kaarle Adolfsen päätti ostaa oman asunnon yhdessä puolisonsa kanssa vain 22-vuotiaana. Kolmen ja puolen vuoden jälkeen päätös ei kaduta yhtään. 22 Helsinkiin suunnitellaan Suomen pisintä siltaa. Se liittyy kolmen sillan kokonaisuuteen, joka yhdistää keskustan ja Laajasalon. 26 Helsinkiin valmistunut Tripla vei rakennusyhtiö YIT:n askeleen kohti kaupunkikehittäjää. YIT:n historian suurin hanke valmistui edellä aikataulusta. 30 Tapani Pohjonen eläköityi 1,5 vuotta sitten. Eläkepäivillä hänen ei ole tarvinnut kuitenkaan levätä laakereillaan, vaan Pohjonen päätyi usean taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. 36 Isännöintiliiton 1. varapuheenjohtaja Jyrki Makkonen kehuu isännöitsijän työtä eläväksi ja monipuoliseksi. 42 Pelti ja tiili ovat suosittuja kattomateriaaleja isoissa kiinteistöissä. Kattokeskus toteuttaa kokonaisvaltaisia kattoremontteja. 44 Parvekkeiden lasittamisesta koituu useita hyötyjä, kuten energiansäästöä, asumisviihtyvyyttä sekä auringonja melunsuojaa. 54 Kiinteistöliitto koulutti taloyhtiöiden hallitusten jäseniä Hämeenlinnassa. Muun muassa huoneistotietojärjestelmäuudistus puhutti. 58 Tuuliwatti Oy rakentaa Suomen suurimman tuulipuiston Simoon. Viime syksynä yrityksen omistukseen valmistui viiden voimalan tuulipuisto Iin Viinamäkeen. 62 Lahti on jo vuosikymmenet kehittänyt itselleen ympäristöystävällistä vihreän kaupungin imagoa. Ensi vuonna Lahti toimii Euroopan ympäristöpääkaupunkina. 68 Linjasaneeraukset eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Hollolalaisessa Asunto Oy Havuyrtissä linjasaneeraus meni nappiin ja valmistui pari kuukautta etuajassa. 71 Putkiremontit ovat tyypillinen korjauskohde taloyhtiöissä myös tänä vuonna. Eniten putkistoja korjataan pääkaupunkiseudulla. 74 Linjasaneeraus tehdään yhä useammin KVR-urakkana. Se on monella tavalla eduksi taloyhtiölle. Lehto Group Oyj tekee linjasaneerauksia KVR-mallilla. Pyöräily on Lahdessa esillä – Pyöräväylällä annetaan lahtelaisille tilaisuus ympärivuotiseen pyöräilyyn keskustan matkakeskuksesta Apilakadulle. Matkaa on noin 2,3 kilometriä. Pyörätie ja sen rinnalla oleva kävelytie on erotettu selkeästi toisistaan. – Pyörätien rakentamisessa pohditaan kierrätettävien materiaalien käytön mahdollisuuksia, sanoo CitiCAPhankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen. Sivu 62 Tilalle sähköinen omistusmerkintä – Huoneistotietojärjestelmä on sähköinen rekisteri, johon kirjataan tieto asunto-osakkeiden omistuksesta, panttauksesta ja muusta osakkeeseen kohdistuvasta oikeudesta. – Ensitoimena on osakeluettelon ylläpidon siirto Maanmittauslaitokselle. Yhtiö siirtää osakeluettelon ylläpidon MML:lle. Määräaika päättyy vuoden 2022 lopussa, kertoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Sivu 54 Veden kiertokulku näkyväksi ?? Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Varsinkin kaupunkien ydinkeskustoissa hetkelliset rankkasateet voivat aiheuttaa merkittäviä tulvia ja sitä myötä suuria aineellisia vahinkoja. Veden hallintaan on syytä varautua ennakoivasti ja laajaalaisesti. Valtakunnallisilla Viherpäivillä 13.2. Jyväskylässä viheralan ammattilaiset pohtivat keinoja hulevesien hallintaan. Maisema-arkkitehti Elina Kataja muistutti, että ilmastonmuutokseen on pakko sopeutua kaupunkien viheralueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnittelulla voidaan löytää uusia keinoja hallita sään ääri-ilmiöitä ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta, ekologista kestävyyttä ja ympäristön viihtyisyyttä. – Hulevesien hallinnan suunnittelu lähtee yleiskaavoituksesta, tarkentuu asemakaavoituksessa ja konkretisoituu rakentamisessa. Suunnittelun tulee pohjautua valuma-alueisiin ja maankäytön muutosten analysointiin, Kataja toteaa. – Mitä tiiviimpi kaupunkirakenne on, sitä monimutkaisempia ovat hulevesirakenteet. Tarvitaan useita eri ratkaisutapoja ja ratkaisujen hajauttamista. – Hulevesien hallinta lähtee hulevesien synnyn vähentämisestä. Läpäisevät pinnat, monipuolinen kasvillisuus ja veden luontaiset reitit tulee ottaa suunnittelun lähtökohdiksi. Samalla veden kiertoa tuodaan näkyviin kaupungissa muun muassa viivytysaltailla. Puhtaita hulevesiä imeytetään maaperään ja edelleen pohjavedeksi. Jos tämä ei onnistu kansirakenteiden, maaperä-, tai muiden olosuhteiden takia, vettä tulee viivyttää ennen niiden johdattamista hulevesiverkostoon tai vesistöön. Yksi keino viivyttää vesi tiiviissä kaupunkirakenteessa on rakentaa viherkansia ja viherkattoja. Ydinkeskustoissa kattojen osuus voi olla jopa 30 prosenttia pinnoitteista. Tämän takia on helppo ymmärtää, että viherkatoilla voidaan tehokkaasti viivyttää sadevesien valuntaa ja vähentää tulvariskejä. Hallituksen johdossa monessa taloyhtiössä – Menin ensimmäiseen yhtiökokoukseen, jossa minut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Ensi töikseni annoin kenkää silloiselle isännöitsijälle, sitten lähdettiin tekemään remontteja. – Jotkut saattavat karsastaa ulkopuolista toimijaa, mutta minut on otettu hyvin vastaan, sanoo useamman taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Tapani Pohjonen. Sivu 30 Peltikatto on helpompi huoltaa – Varsinkin isommissa kiinteistöissä mietitään katon huoltoa. Peltikatto on helpompi huoltaa. Peltikaton huolto on lähinnä rännien ja niiden kohtien puhdistusta, joihin kerääntyy roskia. – Peltikate tai tiilikate ei ole kumpikaan vielä itsessään täysin vedenpitävä, vaan tiiveys syntyy yhdessä aluskatteen kanssa, muistuttaa Kattokeskuksen myyntipäällikkö Henrik Käräjäoja. Sivu 42
Rakennusala torjuu ilmastonmuutosta ?? Kiinteistöja rakennuttamisalan jokavuotinen Rakennuttaminen 2020 -seminaari kokosi rakennuttamisen ammattilaiset kuulemaan ajankohtaista tietoa alalta. Tänä vuonna tapahtuma keräsi 360 henkeä ja pääteemana olivat ilmastoja ympäristökysymykset. Rakennuttaminen 2020 -tapahtuman pääpuhujana toimi tänä vuonna ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkonen. Mikkonen korosti puheenvuorossaan, että kiinteistöja rakentamisalalla tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka ilmastonmuutosta saadaan torjuttua. – Ilmastonmuutoksen torjunta antaa potentiaalia talouskasvuun ja edelläkävijäyrityksille mahdollisuuden suuriin voittoihin. On laskettu, että esimerkiksi Euroopassa nämä toimet voivat luoda yli 6,4 miljoonaa uutta työpaikkaa, ministeri Mikkonen kertoi. Tuulivoiman tuotantoennätys ?? Uusi vuosikymmen alkoi tuulisesti ja nosti tuulivoiman tuotannon ennätyslukemiin. Tammikuu oli poikkeuksellisen tuulinen, ja samaan aikaan Suomen tuulivoimakapasiteetti oli loppuvuonna 2019 valmistuneiden voimaloiden myötä suurempi kuin koskaan ennen. Tammikuussa 2020 tuulivoima tuotti sähköä keskimäärin 1 197 megawatin teholla, kun koko kapasiteetti on 2 284 MW. Suomalaisen tuulivoimakapasiteetin hyötysuhde oli tammikuussa peräti 52 prosenttia. . – Tammikuu 2020 oli keskimääräistä tuulisempi. Tuulet olivat noin 25 prosenttia voimakkaampia kuin pitkän ajan keskiarvot 40 vuoden ajalta. Tämä tarkoittaa BCDC-projektissa tekemiemme laskelmien perusteella 50 prosenttia enemmän tuulivoimalla tuotettua sähköä kuin keskimäärin tammikuussa, perustuen pitkän aikavälin tuulitietoihin, kertoo Irene Suomi Ilmatieteen laitokselta. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.? TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.? TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.? TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.? (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a I lmastomuutos on sana, joka on meidän kaikkien huulilla päivittäin. Mitä se on: kun hiili ja happi yhtyvät – tapahtuu palamista ja sitä tapahtuu entistä enemmän kaikkialla luonnossa – tuotamme energiaa entistä enemmän. Juuri näiden alkuaineiden yhtyessä syntyy hiilidioksidia. Ja joudumme kysymään: mitä tapahtuu ilmakehässämme hiilidioksidimäärän jatkuvan lisääntymisen seurauksena. Maapallon keskilämpötila nousee, mantereet lämpiävät nopeammin kuin merialueet. Trooppiset myskyt voimistuvat, veden kiertokulku voimistuu – jäätiköt sulavat, valtamerien pinnat nousevat ja merivirrat muuttuvat. Ilmastomuutoksen oletetaan aiheuttavan luonnollemme merkittäviä muutoksia ja ihmisen elämä maapallollamme vaikeutuu. Näin ennakoidaan tapahtuvan. Miten me voimme vähentää hiilen ja hapen yhteyttämistä? Siihen ollaan pakotettuja – runsas hiilidioksidimäärä ei ole maapallon nykyisille elintoiminnoille hyväksi. Se, kuinka paljon ja kuinka pitkään lämpeneminen jatkuu, riippuu suurelta osin kasvihuonekaasujen päästöistä. Tulevaisuudessa maapallon keskilämpötilan ennustetaan edelleen jatkavan nousuaan. Kasvihuonekaasujen päästöjä leikkaamalla lämpenemistä voidaan aikaa myöten hidastaa, mutta päästörajoitusten vaikutus tuntunee selvemmin vasta tämän vuosisadan loppupuolella. Asiantuntijoiden selvitysten mukaan maapallon ilmasto voisi alkaneella vuosisadalla nousta 2-5 astetta. Se tuntuu vähäiseltä, mutta sillä on maapallolla suuri vaikutus: meriveden määrä lisääntyy, jäätiköt sulavat merkittävästi napa-alueilla ja luonto muuttuu nykyisestään, kun autiomaat lisääntyvät ja kasvillisuus muuttuu merkittävästi. Tiede ei ole tuonut tässä vaiheessa julki yksityiskohtaisesti, mitä ilmastomuutoksesta kaikkinensa seuraa, mutta muutoksen kerrotaan olevan merkittävä. Olisi paikallaan, että asiaa voitaisiin perusteellisemmin selvittää kaikkialla. Meillä on kyetty tekemään maailmanlaajuisia, kansalaisia sitovia sopimuksia. Ilmastomuutoksen etenemisen hidastamiseksi olisi aiheellista saada aikaan kaikkia sitovia säännöksiä. Katse kääntyy tässä Yhdistyneisiin kansakuntiin – olisko sillä voimia saada aikaan maailmanlaajuinen, kaikkia maailman kansoja kansoja sitova sopimus. Vastaavia yrityksiä on kokeilu hieman huonoin tuloksin; maailmanrauhaa on yritetty aikaansaada, mutta jatkuvasti jossakin soditaan, joskin vähemmän kuin aikaisemmin. Ilmastomuutoksesta ja sen seurauksista tulisi konkreettisemmin tiedottaa kaikille maailman kansoille, ja meillä länsimaissa se tulisi ottaa vahvasti ohjelmaan lasten kouluopetuksessa. Asia on ihmiskunnan olemassaolon jatkumisen kannalta tärkeä. Vain tieto opastaa meidän ihmisten käyttäymistä – tiedon määrää ilmastomuutoksesta on lisättävä kaikkien kansalaispiirien keskuuteen. L ämmenneeseen ilmakehään mahtuu vesihöyryä nykyistä enemmän. Koko maapallon mitassa myös veden kiertokulku hieman voimistuu, jolloin sekä haihdunta että sademäärät keskimäärin lisääntyvät. Sateet eivät kuitenkaan lisäänny kaikkialla. Nykyistä enemmän vettä saadaan muun muassa korkeilla leveysasteilla, mutta subtrooppisilla manneralueilla satanee tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Pahiten kuivuvilla alueilla sademäärä putoaa viidenneksen verran tai enemmänkin. Entistä niukemmin sadetta saataisiin esimerkiksi Välimeren maissa, Keski-Amerikassa, eteläisimmässä Afrikassa ja osassa Australiaa. Päiväntasajan tienoilla kuuroluonteiset sademäärät puolestaan näyttäisivät lisääntyvän. Ilmastomuutos on päivän sana Polttamista joudumme vähentämään RAKLIn green deal -sopimus ?? 7. helmikuuta allekirjoitettiin RAKLIn historian ensimmäinen green deal -sopimus. Sopimukseen sitoutuvat toimijat ottavat käyttöönsä purkukartoituksen ja jakavat tietoa purkamisesta syntyvistä materiaaleista. Rakennusten purkaminen ja korjaaminen aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 1,3 miljoona tonnia jätettä. Ympäristöministeriö ja RAKLI allekirjoittivat kestävän purkamisen sopimuksen, jonka tavoitteena on hyödyntää vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä uudelleen. Sopimukseen sitoutuneet toimijat lupautuvat käyttämään purkuja korjaushankkeissaan ympäristöministeriön kehittämää purkukartoitusta.
6 Atlantin tuulten tuomat lämpö ja sateet alentaneet sähkön hintaa Hintaero Ruotsiin yhä merkittävän iso Lyhyeksi jäi ihmetys historiallisesta miinushintaisesta sähköstä. Kun tehtaat alkoivat lakon jälkeen pyöriä, Suomen aluehinta nousi yli kolminkertaiseksi Ruotsiin verrattuna. Loppuvuoden sähkönhinta on säiden armoilla. Tilanne on taas uusi 2021. Sähkön hinta romahti Suomessa ensi kerran helmikuun toisena viikonloppuna.
7 T ämän talvikauden sähkönhinnat ovat olleet ennätysalhaiset. Marraskuussa johdannaismarkkinoilla vielä odotettiin, että tänä keväänä tukkusähkö maksaa lähes 36 euroa megawattitunnilta. Joulukuussa sähkömaailma mullistui. Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin spot-hinnan keskiarvo oli 4,76 snt/kWh (alv. 24%). Tammikuun 22. päivään mennessä spot-hinnan keskiarvo oli huomattavasti joulukuutakin alhaisempi: 3,26 snt/kWh, ja pakkaskauden jälkeenkin kuukauden keskiarvo oli 3,59. Nyt ei enää uskota oikean talven tuloonkaan. Säät olleet viime vuosina oikulliset Vesisateista, lämmintä talvea saattaa silti seurata kuivuuskausi. Säät ovat viime vuosina olleet sähkön tuotannon ja hintojen kannalta oikulliset. Vasta talvella 2019 pelättiin, että sähkönjakelua jouduttaisiin sääntelemään, kun kulutustehohuiput lähenivät 15 000 megawattia. Nyt tammikuun kylmimpänä päivänäkään 23.1. ei saavutettu 12 000 MW:n kulutustehoa. Vuosi 2018 oli poikkeuksellisen vähäsateinen ja kuivatti pohjolan vesivoimalat. Tammikuussa 2019 spot-hinnan keskiarvo olikin 7,14 snt/ kWh, kaksinkertainen tämän vuoden tammikuuhun verrattuna. Ennen viime syksynä alkaneita sateita sähkön aluehinta Suomessa ylitti useaan otteeseen 70 euroa/ MWh. Tilastokeskuksen mukaan pohjoismaisen sähköpörssin ostoja myyntitarjouksista johdettu systeemihinta oli sitten syyskuussa 2019 keskimäärin 31 prosenttia matalampi kuin edellisvuonna. Lasku ei kuitenkaan heijastunut Suomen aluehintaan. Syyskuun 2019 keskimääräinen Suomen aluehinta oli vain 4 prosenttia matalampi kuin syyskuun 2018 aluehinta. Myrsky ja lakko romahduttivat Sähkön hinta romahti Suomessa ensi kerran helmikuun toisena viikonloppuna. Aluehinta laski jo lauantaina neljään euroon ja lopulta miinukselle sunnuntain ja maanantaina välisenä yönä. Kello 3 kulutus Mitä tarkoittavat? • Nord Pool. Kauppapaikka, jossa sähköä myyvät tuottajat ja sähkön jälleenmyyjät kohtaavat. Sähkön markkinahinnat muodostuvat sähköpörssissä tunnin tarkkuudella kysynnän ja tarjonnan mukaan. • Spot-hinta. Sähkön todellinen markkinahinta tunti tunnilta Nord Poolissa. • Kuluttajan pörssihintasähkö. Sähkön hinta määräytyy tunneittain pörssihinnan perusteella. Vuoden 2019 toteutunut sähköpörssin spot-keskihinta oli 5,46 c/kWh. Lähde: Helen sekä tuotanto olivat hiukan yli 7700 MW:n teholla. Sähköntuottajat joutuivat maksamaan ylituotannostaan pientä sakkoa, noin 0,20 euroa/MWh. Markkinahinnalla laskettuna neljän tunnin tuotannon arvo oli kuitenkin vain noin 3 000 euroa, pieni tappio verrattuna alhaisiin myyntihintoihin. Helmimyrskyssä Suomen tuulivoimakapasiteetti tuotti sähköä jopa yli 1900 MW:n teholla, vesivoiman määränkin ylittäen. Vesivoimaa alettiin säätää alas sunnuntaina iltakahdeksan maissa, vähitellen alle 900 megawatin, ja aamuyöstä myös Tuuliwatti pysäytti lähes kaikki 136 voimalaansa. Silti hinta oli miinuksella neljään asti aamuyöllä. Kahdeksan aikaan aamulla tuulija vesivoimatuotannot taas nostettiin, ja aluehinta nousi 12–14 euroon, samaan tasoon Ruotsin ja Norjan kanssa. Kun metsäteollisuuden lakko päättyi tiistaina ja tuulikin tyyntyi, Suomen aluehinnat nousivat edelleen kysynnän mukana. Ruotsi pysyi 12–14 euron aluehintatasossa, mutta Suomen aluehinnat vaihtelivat tiistain 40 eurosta aina torstain 60 euroon asti. Mutta kun uusi lämpömyrsky saapui 16.2., koko Itämeren alueen hinnat alittivat 10 euroa. Tuuliwatin operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist arvioi, että miinusmerkkisiä hintoja nähdään seuraavan kerran vuonna 2023, jolloin pörssissä aletaan hinnoitella sähköä 15 minuutin tarkkuudella nykyisen tunnin sijasta. Hintaero Ruotsiin pysyy isona Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa, että toisen ja kolmannen vuosineljänneksen tukkuhinnat ovat nyt tasolla 14–15 euroa/MWh eli hyvin alhaalla. Tämä on siis pohjoismaisen systeemihinnan taso. Suomessa sähkö tulee olemaan kalliimpaa. – Suomen aluehintaeron arvioidaan nousevan hyvin suureksi, 17–19 euroon megawattitunnilta, Leskelä kertoo. – Suomessa sähkön tukkuhinnat olisivat silloin yli tuplaten tämän tason. OL3 haastaa tuo lisähaasteet Suomen ydinvoimalat tuottavat sähköä tasaisella noin 2800 megawatin teholla, mitä ei voi säätää alas muulloin kuin huoltoseisokkien ajaksi. Kun Olkiluoto 3 – toivottavasti, lähes 12 vuotta myöhästyneenä – saadaan tuotantoon vuonna 2021, kapasiteetti nousee 1600 megawatilla. Kun tuulivoimakapasiteettikin koko ajan kasvaa, syntyy uudenlainen hintakilpailu Suomen sekä Nord Poolin markkinoilla. Yhteistuottajat teollisuus sekä kaukolämpöyhtiöt joutuvat punnitsemaan sähköntuotantomuotojaan. Sähkön hinta voi useinkin alittaa lämmön/sähköntuotannon omakustannushinnan. n Terttu Iiskola Lähteet: Nord Pool -sähköpörssi ja Fingridin sähköjärjestelmä Norjassa ylläpidettävä kartta Nord Poolin Itämeren alueen sähkön virtaussuunnista ja suuresti vaihtelevista aluehinnoista on kaikkien katsottavissa verkossa. Suomen ja Baltian aluehinnat ovat vaihdelleet helmikuussa miinukselta yli 60 euroon asti. Tilannekuva 17.2.2020. Virtaussuunta Hinta MWh
8 Miksi sähkön kulutuksen päästökerroin kasvaa viikonloppuina? Keskimäärin sähkö aika puhdasta Fingridin uusi sähkön tuotannon ja kulutuksen päästökerroinseuranta osoitti joulu-tammikuussa, että päästöt olivat viikonloppuisin yleensä korkeammat kuin arkena. Miten ihmeessä, eikö päästöjen määrä olekaan sidoksissa käytetyn sähkön määrään? O heinen Fingridin päästökerroingraafi marras– tammikuulta osoittaa, että sähköntuotannon päästökerroin oli paljon tasaisempi kuin kulutuksen päästökerroin. Huomio kiintyy valkoisiin, suurinta eroa osoittaviin koloihin mustan tuotantoviivan ja vihreän kulutusviivan välissä. Yleensä suuret erot osuivat viikonloppuihin, jolloin elinkeinoelämän sähkönkäyttö väheni. Miten ihmeessä? Onko syy päästöjen kasvuun saunojissa ja pullanpaistajissa? Ei sentään. Keskustelu kantaverkkoyhtiö Fingridin CO 2 -päästöseurannasta vastaavan suunnittelijan Taneli Leiskamon kanssa osoittaa, miten monimuuttujainen Suomen sähköjärjestelmä onkaan. Kansainvälisesti erittäin puhdasta Suomen keskimääräinen sähköntuotannon hiilidioksidin päästökerroin laski viime vuoden lopulla 81 grammaan kilowattitunnilta. Fingridin heinäkuussa alkaneen seurannan aikana vaihteluväli oli 43–126 g/kWh. Vastaavasti kulutuksen keskimääräinen kerroin oli 91, vaihdellen välillä 39–158. – Suomen sähköntuotanto on kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin puhdasta, yli 80-prosenttisesti päästötöntä, Leiskamo huomauttaa. Ruotsissa ja Norjassa sähköntuotanto on kuitenkin vielä puhtaampaa kuin Suomessa. Eri maiden sähkönkulutuksen päästöisyyttä seuraa electricityMap.org, jonka Live-sivu näyttää 24 tunnin ajalta alueet kulutussähkön puhtauden mukaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi 13. helmikuuta kello 14 paras oli Australian Tasmania, jonka päästökerroin oli 23, käytössä vain vesija tuulivoimaa. Luoteis-Norja oli kolmantena 25 grammalla, pelkästään vesivoimalla. Islanti oli neljän Norjan alueen keskellä ja Ruotsi kahdeksas 43 grammalla, vesi-, ydinja tuulivoimalla. Suomi oli tuolloin alueista vasta 26:s, maakohtaisesti noin kymmenes, koska päästökerroin oli peräti 201; uusiutuvia oli käytössä vain 39 %. Ydinja vesivoima eivät riittäneet, tuulta oli vähän, joten hiiltä poltettiin. Tuulivoiman suuren tuottajan Tanskan itäosa jäi Suomen taakse 204 grammalla, Länsi-Tanska 291 grammalla. Kun tuuli oli vähäistä ja aurinko mininaalista, oli käytettävä kaasua. Viron päästökerroin oli 328, vaikka uusiutuvia oli käytössä 39 %, kuten Suomellakin. Mistä johtuvat suuret vaihtelut? Samaan aikaan kun Suomen päästökerroin electricityMap. org:ssa kohosi 201:een, Suomen sähköjärjestelmän tila kertoi puolta pienemmät päästöt: tuotannon kerroin 99, kulutuksen 96. – Erot johtuvat käytetyistä tuotantotiedoista, laskentamallista sekä päästökertoimien valinnoista, Leiskamo selittää. – ElectricityMap.org:n laskentatapa johtaa karkeasti 2–3 kertaa suurempiin arvoihin kuin FingSähkön tuotantomuotojen osuuksia kuvaava Fingridin graafi on tänä talvena ollut aivan erilainen kuin aiempina vuosina. Ensi kertaa on nähty, miten päästöttömällä vesivoimalla ja osittain myös yhteistuotannolla on pystytty säätämään tuotantoa tuulivoiman vaihtelujen mukaan. Kuvassa pienin palloin merkitty tammikuussa poikkeuksellinen vähätuulinen pakkaspäivä, torstai 23.1., jolloin päästökertoimet nousivat.
9 – Suomen sähköntuotanto on kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin puhdasta, yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Kulutusjouston avulla, energiatehokkuudella, pörssisähkösopimuksella, alkuperätakuilla tai tuottamalla sähkönsä itse kuluttajat voivat vaikuttaa käyttämänsä sähkön hiilijalanjälkeen sekä hintaan. Päästökaupan myötä puhtain sähkö on halvinta sähköä, Taneli Leiskamo muistuttaa. ? Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa, että jo tähän mennessä on Suomen sähköntuotannossa erittäin merkittävä päästöjen vähentyminen saatu aikaan, ja vauhti vain kasvaa. – Oikeastaan ainoat jäljellä olevat sähköntuotannon päästöt syntyvät yhteistuotannoista. Kun kaukolämmitys ja teollisuuden energiankäyttö siirtyvät uusiutuvalle energialle, sähkö puhdistuu samalla. Hiilenkäyttö loppuu kokonaan alkaneen vuosikymmenen aikana ja turpeen käyttö arviomme mukaan vähintään puolittuu samassa ajassa jo nykyisellä ohjauksella kaukolämmityksessä. Teollisuuden osalta meillä ei ole arviota. – Jo nyt ylivoimainen valtaosa kaukolämmitysjärjestelmistä perustuu uusiutuviin polttoaineisiin ja hukkalämpöihin. Kaikki yritykset siirtyvät määrätietoisesti kohti hiilineutraalia tuotantoa. – Tietenkään pelkkä hiilestä luopuminen ei siis riitä. Leskelä listaa suurimmat haasteet: 1. Uusien teknologioiden kehittymisvauhti. Erityisesti geotermisten ratkaisujen ja muiden lämpöpumppuratkaisujen kaupallistumisen aikataulu. Kaukolämpöyritykset seuraavat kehitystä ja ovat erilaisissa kehityshankkeissa aktiivisesti mukana. 2. Kestävän metsäenergian saatavuus ja riittävyys. Kun siirrymme niin vauhdilla irti fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, bioenergian käytön kasvu on välttämätöntä. Teollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteita ei riitä, jos vauhti yhtään nykyisestä kasvaa ja jo nykyisellä vauhdilla on suuria haasteita saada riittävästi näitä jakeita. Leskelän mukaan päästökauppa on alkanut todella vaikuttaa siihen, miten energiaa tuotetaan. – Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa, ja ne poistuvat tuotannosta sitä mukaa kun uutta kapasiteettia saadaan tilalle. ridin päästökerroinseuranta, pääosin johtuen elinkaaripäästöjen huomioinnista päästökertoimissa. Suomen sähköjärjestelmän CO2-päästöarvion laskenta perustuu Fingridin käytönvalvontajärjestelmän reaaliaikaisiin tuotantoja tuonti-/vientitietoihin sekä tuotantomuotoja maakohPuhtaampaa kohti ponnistellaan
10 – Sähköjärjestelmässä tuotanto ja kulutus tulee pitää jatkuvasti tasapainossa, ja tähän tarvitaan joustavaa tuotantoa, kulutusjoustoa ja sähkön siirtoa maiden sisällä sekä maiden välillä. UPM ostaa paljon tuulivoimaa ? Energiakustannuksiin vaikuttavia päästökauppakuluja ennakoiden UPM teki juuri sopimuksen saksalaisen wdp-konsernin kanssa Pyhäjoelle rakennettavan tuulivoimapuiston lähes koko tuotannon ostosta. Puiston tuotanto on vuodesta 2022 alkaen arviolta neljä terawattituntia vuodessa. Tuulisähkön käyttö UPM:n paperitehtailla vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä 200 000 tonnilla. UPM:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen vuotuinen sähkönkulutus on noin 87 TWh ja hiilidioksidipäästöt 56 miljoonaa tonnia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid aloitti Suomen sähköntuotannon ja kulutuksen päästöjen seurannan heinäkuun alusta. Vaikka päästökertoimet vaihtelivat suuresti, keskiarvot yllättivät Taneli Leiskamon. Sähköntuotannon (musta viiva) hiilidioksidipäästökerroin oli 81, vaihteluväli 43–126. Kulutuksen (vihreä viiva) keskiarvo oli 91, vaihteluväli 39–158. Marras–joulukuun päästökerroinvertailussa kiinnittyy huomio tuotannon ja kulutuksen päästöjen eroihin, jotka ilmenevät valkeina koloina graafin keskellä. Aikajanan päivämäärät ovat sunnuntaita. Miksi kulutuksen päästöt nousevat viikonloppuina paljon arkea suuremmiksi? Voiko kuluttaja vaikuttaa asiaan? taisiin päästökertoimiin. Näiden suureiden laajoista vaihteluista johtuvat myös suuret päästövaihtelut. Suuria eroja kuvaa hyvin vertailu torstain 13.2. kello 14 tuotantoa lauantaihin 8.2. kello 20. Lauantaina tuotetun sähkön päästökerroin oli vain 60 ja kulutetun 64 grammaa, sillä Suomessa nousi myrskyn myötä tuulivoima, ja vesivoiman tuotantokin oli korkealla. Sähköjärjestelmän tuotantotehot olivat 13.2. (8.2.): ydinvoima to 2799 MW (la 2799), vesivoima 2074 (2115), kaukolämmön yhteistuotanto 1815 (1165), teollisuuden yhteistuotanto 1052 (663), muu tuotanto 342 (76), tuuli 133 (1546) ja aurinko 23 (0). Lämpimän ja vesisateisen talven sekä tuuliolojen lisäksi tilanteita mullisti lakko. Lauantaina metsäteollisuuden tehtaat seisoivat lakon vuoksi, mutta torstaina prosessit olivat jo täydessä vauhdissa. Ei voi ostaa vain uusiutuvaa Ahvenanmaa pääsi electricityMap. org:ssa 49 päästögrammaan, tuomalla sähkönsä valtaosin Ruotsista. Voisi kuvitella, että Suomen kulutuskerrointa voisi parantaa ostamalla Ruotsista vain halpaa vesivoimaa. Mutta ei se niin mene. – Eurooppalaisissa sähköpörsseissä käydään kauppaa sähköenergiasta. Siinä ei voi erotella vesitai tuulivoimaa jostakin tietystä maasta, Leiskamo opastaa. – Lisäksi sähköjärjestelmässä tuotanto ja kulutus tulee pitää jatkuvasti tasapainossa, ja tähän tarvitaan joustavaa tuotantoa, kulutusjoustoa ja sähkön siirtoa maiden sisällä sekä maiden välillä. Tulee muistaa, että myös sähkökatkoilla on ympäristövaikutuksia, ja sähkö on täysin välttämätöntä nykypäivän yhteiskunnalle. Ruotsin tuonti puhdistaa Viroakin Hiilidioksidipäästölaskennassa sähkön tuonnissa otetaan kuitenkin huomioon tuontimaan sähköntuotannon päästökerroin. Sähköntuonnin päästökertoimet ovat maakohtaiset ja perustuvat maan toteutuneeseen tuotannon laatuun. Ne ilmoittaa vuosittain kansainvälisen energiajärjestö IEA. Norjan ja Ruotsin kertoimet ovat paremmat kuin Suomen ja Venäjän sekä Baltian maiden huonommat kuin Suomen. Näin ollen lännestä tuotu sähkö kaunistaa Suomen kulutuskerrointa mutta Venäjältä tuotu sähkö rumentaa. Vastaavasti Suomen kautta vienti Viroon parantaa Suomen sekä Viron kerrointa. – Tiettyinä hetkinä tilanne voi olla noin, ja taas toisena hetkenä Suomen tuotanto on erittäin puhdasta ja sähköä siirretään paljon naapurimaihin, Leiskamo huomauttaa. ? Terttu Iiskola Miten Fingrid laskee päästökertoimen? ? Fingridin laskelmassa jokaiselle tuotantomuodolle sekä sähköntuonnille on määritelty oma päästökerroin, joiden avulla arvioidaan niin Suomen sähköntuotannon kuin Suomessa kulutetun sähkön tuottamisesta aiheutuneet CO 2 -päästöt. Vesi-, ydin-, tuulija aurinkovoima sekä biomassa määritellään Fingridin laskennassa päästöttömäksi, kerroin 0. Yhteistuotannon päästöjen arvioinnissa käytetyt päästökertoimet ovat arvioitu Tilastokeskuksen sähkönja lämmöntuotannon tilastoista. Yhteistuotantolaitoksissa tapahtuvan erillistuotannon päästöt on sisällytetty yhteistuotannon päästökertoimiin tuotantomuotojen energiamäärien suhteessa. Kaukolämmön sähköntuotannon kerroin on 330 ja teollisuuden ulos myymän sähköntuotannon 170. Muun tuotannon kerroin on 100 ja tehoreservin peräti 877. Fingridin reaaliaikainen seuranta Suomen sähkön CO 2 -päästöistä ei ole virallinen laskentatapa, koska se ei huomioi alkuperätakuun sertifikaatteja. Sähköntuotannon CO 2 -päästöt ovat osa EU:n päästökauppaa. Tarkkaa tilastoa kasvihuonekaasujen määrästä Suomessa julkaisevat muun muassa Tilastokeskus ja Energiavirasto.
12 Kaasua Virosta Balticconnector-putkella Inkooseen Kilpailu alentaa reilusti hintoja Suurta alennusta maakaasun hintaan lupaa Baltian kaasupörssin johtaja Balticconnectorkaasuputken tuotua kilpailun Suomeen. Miten uudessa kilpailutilanteessa käy biokaasun? helppokäyttöinen ja ympäristöystävällinen alusta, joka edesauttaa hiilineutraaliuden tavoittelemista kaasujen avulla. Kiinnostus avointa markkinaa kohtaan on ollut jopa ennakoitua suurempaa. Suomen kaasumarkkinalle on rekisteröitynyt 58 toimijaa, joilla on yhteensä 115 markkinaroolia. GET Baltic -kaasupörssin Gintaras Buzkysin mukaan alueellisen kaasupörssin ostoja myyntitapahtumien keskimääräinen päivittäinen lukumäärä tuplaantui Suomen markkinan avauduttua. Gasgrid Finlandilla on meneillään kaksi rinnakkaista prosessia, joista toisen tarkoituksena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan yhteiselle tariffialueelle, tavoitteena vuosi 2022, ja toisen syventää markkinaintegraatiota ja harmonisointia. Price dynamics 11,00 12,00 13,00 14,00 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 BGSI FI BGSI LT BGSI LV-EE 2020-01 BGSI FI 16,20 BGSI LT 14,54 BGSI LV-EE 14,38 EUR / MWh GET Baltic -kaasupörssin markkinakehitysjohtaja Gintaras Buzkys esitti markkinapäivässä Suomeenkin jopa 14 euroon laskevia hintanäkymiä (sininen viiva). Suomen kaasutukkuhinnat nousivat jopa 27 euroon sen jälkeen, kun verotusta alettiin nostaa vuodesta 2010 lähtien. Lähde: Gasgrid Energian kokonaiskulutus vuonna 2018 oli 1 380 830 terajoulea, josta maakaasun osuus oli noin 6 prosenttia, 24,7 terawattituntia. Siinä oli kasvua 15 prosenttia vuoden 2017 historiallisen vähäiseen määrään. Vuonna 2005 Venäjän kanssa tehty kaasunhankintasopimus takaa 60 TWh:n vuositoimitukset. Kaikkien aikojen korkein vuorokausikulutus oli 221 GWh talvella 2010–2011. Keskeiset syyt maakaasun käytön vähenemiselle pitkällä aikavälillä ovat olleet maakaasuun kohdistuneet veronkorotukset ja kaasunkäytön väheneminen energiantuotannossa. Lähteet: Gasum ja Tilastokeskus S atapäinen osallistujajoukko hyrisi tyytyväisyyttään kaasumarkkinoiden vapautumisesta Gasgrid Finlandin ensimmäisessä kaasumarkkinapäivässä 12. helmikuuta Helsingissä. Vuoden alussa toimintansa aloittaneen valtio-omisteisen Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi, että uuden siirtoverkkoyhtiön tavoitteena on luoda Suomeen turvallinen, kustannustehokas, Turve 5 % Muut 5 % Vesija tuulivoima 5 % Sähkön nettotuonti 5 % Maakaasu 6 % Hiili 8 % Ydinenergia 17 % Öljy 22 % Puupolttoaineet 27 %
13 Suomen kaasumarkkinalle on rekisteröitynyt 58 toimijaa, joilla on yhteensä 115 markkinaroolia. Integroituminen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin täydentyy, kun yhdysputki GIPL Liettuasta Puolaan valmistuu vuonna 2022. Kaasua voidaan siirtää molempiin suuntiin vallitsevan markkinatilanteen mukaan. Lähde: Gasgrid Hinnat laskussa Maakaasun hintakehitys ennakoi vuoden päivät tämän vuoden alusta alkanutta kilpailua. Energiaviraston seurannan mukaan tukkumyyntihinta laski marraskuun 2018 huipusta 27,29 eurosta marraskuun 2019 21,68 euroon megawattitunnilta. Suomen Kaasuenergian hankinnasta ja isoista asiakkaista vastaava johtaja Pekka Karinen kertoo, että hinnat ovat edelleen olleet laskussa. – Kaasumarkkinoiden avautuminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että on tullut mahdolliseksi ostaa kaasua Saksan ja Hollannin kaasupörsseihin sidotuilla hinnoilla, ja siellähän on lämpimien säiden vuoksi selvää ylitarjontaa. Se näkyy nyt Suomen hinnoissakin, Karinen selittää. – Sääntely on päättynyt, ja kaasua voi myydä erilaisille käyttäjille kullekin sopivimmalla sopimuksella, hän lisää hyviä puolia. Suomen Kaasuenergia on Suomen suurin kaasun vähittäismyyntija jakeluyhtiö. Se perustettiin vuoden 2017 alussa jatkamaan Gasumin paikallisjakeluyhtiön työtä, ja se on ostanut kaasun vähittäismyyntija jakeluliiketoimintoja useista suurimmista Etelä-Suomen kaupungeista, muun muassa Heleniltä, Fortumilta, Vantaalta ja Lahdesta. Karinen kertoo, että vauhdilla kasvavan yhtiön kaasunmyynti on saavuttanut noin 1000 gigawattitunnin määrän. Noin puolet kaasusta myydään lämmöntuotantoon ja puolet teollisuudelle, mutta siinä saumassa tärkeitä ovat myös Helsingin yli 20 000 liesiasiakasta, joissa 350 ravintolaita. Balticconnector Kaasun pörssikilpailun mahdollistaa viime vuonna valmistunut Balticconnector-kaasuputki Viron Paldiskista Inkooseen. Kolmeneljäsosaltaan EU-rahoitteinen, 250 miljoonaa euroa maksanut Balticconnector mahdollistaa kaasumarkkinoiden avaamisen Eurooppaan ja kasvun sekä vaihtoehtoisten lähteiden, kuten nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biokaasun aluemarkkinat. BC-putken siirtokapasiteetti on 7,2 milj. kuutiometriä (72 GWh) vuorokaudessa, kun Imatralta tulevan Venäjän-putken siirtokapasiteetti on noin 216 GWh. Biokaasun asema? Vuonna 2018 biokaasun syöttö verkkoon Suomessa oli Gasumin mukaan noin 101 GWh. Pekka Karisen mukaan biokaasun kysyntä on tarjontaa suurempi, ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan siitä korkeampaa hintaa kuin maakaasusta. Yli 20 vuotta kaasumarkkinoilla työskennellyt Karinen on hengeltään biokaasumies. – Erityisesti elintarviketeollisuudessa biokaasu on otettu laajasti käyttöön, hän toteaa. Ilmastomuutoksen näkökulmasta kaasu on kivihiiltä ja turvetta huomattavasti puhtaampi polttoaine. Karinen toivoo päättäjien miettivän perusteellisesti kaasun verotuksen keventämistä. Kaasun kuluttajahinnassa karkeasti kolmannes on tukkuhintaa, kolmannes siirtohintaa (Gasgrid) ja kolmannes veroja – kuten sähkössäkin. n Terttu Iiskola Suomi Ruotsi Puola Valko-Venäjä Venäjä Itämeri Latvia Viro Liettua Helsinki Tukholma Varsova Vilna Riika Tallinna Turku Tampere Nokia Lahti Kouvola Kotka Lappeenranta Inkoo Paldiski Incukalns Klaipeda Venäjä
14 Älyteknologia, sähköautoilu ja energiaratkaisut puhuttivat Jyväskylässä Sähköala isossa muutoksessa Yli 13 000 kävijää vieraili Jyväskylän Sähkö Valo Tele Av -messuilla. S ähkö Valo Tele AV -messut järjestettiin 5.-7. helmikuuta jo 20. kerran Jyväskylän Paviljongissa. Messut oli suunnattu erityisesti urakoitsijoille, suunnittelijoille, arkkitehdeille, asentajille sekä alan opiskelijoille. Laajuudeltaan ja sisällöltään kyseessä oli kansainvälisen tason ammattilaistapahtuma. Vuoden suurin alan messutapahtuma otettiin vastaan hyvin. – Kävijöiden tyytyväisyys tapahtumaan on pysynyt vuodesta toiseen erittäin korkealla tasolla. Tämä on tulosta kaikkien toteutukseen osallistuneiden tahojen yhteistyöstä, jonka keskipisteessä on messuvieras, kuvailee Jyväskylän Messut Oy:n myyntijohtaja Ilari Tervakangas. Ilmastomuutoksen tuomat paineet Sähkö Valo Tele AVmessujen
15 Antero Mertaranta (kuvassa oikealla) selosti muun muassa sähkönkytkentäkilpailua. Nopeita puhujanlahjoja tarvittiinkin, kun nopeimmat saivat klipsautettua Enston modernit asennussarjat kytkentävalmiiksi alle 20 sekunnissa. Tero Lalu (vas.) kertoo, että messuvieraiden joukossa oli tänä vuonna paljon nuoria sähköalan opiskelijoita. ajankohtaisia teemoja olivat tänä vuonna muun muassa tulevaisuuden liikenneratkaisut ja alueelle oli pystytetty kokonainen näyttelyalue Future Transportation Forum vain sähköautoiluun liittyen. Messuilla nähtiin entistä edistyneempiä latausratkaisuja sekä älykkään sähköverkon soSähkö Valo Tele AV -messut houkuttelivat helmikuussa Jyväskylän Paviljonkiin noin 13 000 messuvierasta ja 300 näytteilleasettajaa. ABB:n Formula e-simulaattorilla riitti jonoksi saakka oman elämänsä formulakuskeja. velluksia, jotka toimivat sähköautoilun ekosysteemin keskiössä. Lisäksi messuilla puhuttivat yhteiskunnallisen muutoksen ytimessä pysyttelevät sähkö ja tietotoliikenne sekä ilmastonmuutoksen luomat paineen sähköntuotannon rakenneratkaisuihin. Lisäksi älyteknologia ja moninaiset älykaupunkivisiot vaikuttavat olevan yhä vahvemmin tätä päivää kuin tulevaisuutta. – Koko sähköala on isommassa muutoksessa kuin ehkä koskaan sitten sähkön käytön alkuaikojen. Sähkömessut ovat nyt siis enemmän ajankohtaiset kuin koskaan ennen, toteaa Sähkömessujen neuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Varsila. Uusiutuvat energialähteet Yhteiskunnallisista aiheista muun muassa Hyvinvointia sähköllä -visio 2030 toi päivittäin – Koko sähköala on isommassa muutoksessa kuin ehkä koskaan sitten sähkön käytön alkuaikojen. Sähkömessut ovat nyt siis enemmän ajankohtaiset kuin koskaan ennen.
16 – Eihän näitä kytkentöjä tositilanteessa saa tehdä ilman koulutusta, mutta messuilla on riittänyt paljon tulevia, nykyisiä ja entisiä sähköasentajia. esiintymislavalle alan asiantuntijoita. Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:stä puhui toisena messupäivänä siitä, että visio toteutuu mahdollisesti jo etuajassa. Puheen keskeisiä sisältöjä olivat hiilineutraali energiantuotanto, sähkön varastoinnin uudet ratkaisut, sähköisen liikenteen kehitys ja digitalisaatio. – Tuulija aurinkovoiman kapasiteetti korvaa kansainvälisesti kovaa vauhtia uusiutumattomia energianlähteitä. Suomessakin hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 23 prosenttia ja hiilineutraaliuden suhteen ollaan nyt ennätystasolla, Hailikari esitteli. Suurin hidaste uusiutuvien energialähteiden käyttöön on tällä hetkellä sähkön varastoinnin vaikeus, mutta tähänkin pulmaan kehitellään koko ajan parempia ratkaisuja. – Teollisuusmittakaavan akustoja on jo olemassa ja niitä asennetaan. Paljon nuoria messuvieraita Messujen lähes 300 näytteilleasettajan joukossa oli niin uusia kuin tottuneitakin messukonkareita. Messuosastot olivat tänä vuonna erityisen näyttäviä ja interaktiivisia: toimipisteillä sai kokeilla muun muassa sähkökytkentöjen tekemistä, virtuaalipelejä, tutustua moninaisiin valaistusratkaisuihin ja kokeilla sähköpotkulautailua. Nuoria sähköalan opiskelijoita vaikutti messuvieraiden joukossa olleen erityisen paljon. Ensto Intron asennuskalustepisteellä sai kokeilla sähkökytkentöjen tekemistä. Uuden asennusteknologian mukanaan tuomat ratkaisut ovat tehneet sähkökytkentöjen tekemisestä niin helppoa, että messujen leikkimielisessä kilpailussa homma sujuu maallikoiltakin. – Eihän näitä kytkentöjä tositilanteessa saa tehdä ilman koulutusta, mutta messuilla on riittänyt paljon tulevia, nykyisiä ja entisiä sähköasentajia. Nopein aika asennusten vetämiseen on ollut 19 sekuntia: uusissa asennuskalusteissa vedonpoisto menee painamalla paikoilleen, kun aikaisemmin se on pitänyt pujottaa reikään, esittelee Enston tuotepäällikkö Tero Lalu. Asiaa riitti myös kiinteistöalalle Sähkömessuilla riitti paljon kiinnostavaa ihmeteltävää myös kiinteistöalan ammattilaisille. Sähköala tuottaa jatkuvasti moderneja rakentamisen ja remontoimisen ratkaisuja, joiden avulla voidaan paitsi lisätä asuinviihtyvyyttä, myös kutistaa asumisen kuluja. Kiinteistönhoidon ammattituotteisiin ja valaistusratkaisuihin keskittynyt Lem-Kem Oy esitteli messuilla älyvalaistusta. Lem-Kemin Energiatiimin asiantuntija Matthias Kampe kertoo, että älykkäät valaistusratkaisut ovat tätä päivää ja valaistukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota paitsi uudismyös remonttikohteissa. – Älyvalaisimet tunnistavat muun muassa liikettä ja osaavat säätää valaistuksen tarvetta muun muassa päivänvalon mukaan. Valaistusta voidaan myös säätää yhä paremmin erilaisten tarpeiden mukaan. Sähkönsäästö voi älyvalaistuksen ja älykkään latauksen ansiosta muodostua merkittäväksi: sen avulla voidaan tiputtaa kuluja jopa 20 prosenttiin vallitsevasta tilanteesta, Kampe kertoo. n Kaisa-Liisa Ikonen Messuilla vieraili 13 342 ammattilaista alkaen urakoitsijoista ja suunnittelijoista eri osa-alueiden asiantuntijoihin ja yrityspäättäjiin asti. Lem-Kem Oy:n pisteellä Matthias Kampe (vas.) ja Jan Latvala esittelivät muun muassa nykyaikaisia valaistusratkaisuja. Tulevaisuuden liikenne on ollut Sähkömessuilla vahvasti läsnä jo vuosia, mutta sähköisen liikenteen ja sähköautojen läpimurto loi tarpeen erityiselle näyttelyalueelle. Future Transportation Forumissa esiteltiin sähköautoihin ja -autoiluun liittyviä ratkaisuja. Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari luennoi Hyvinvointia sähköllä -vision teemoista.
17 O ululainen Kaarle Adolfsen, 25, osti oman ensiasunnon jo 22-vuotiaana, kun elämäntilanne mahdollisti ratkaisun. – Olimme seurustelleet puolisoni Carita Fredrikssonin kanssa muutaman vuoden kun aloimme miettiä yhteisen asunnon ostamista. Heinäkuussa 2016 löysimme vastikään remontoidun rivitalon päätyasunnon, joka tuntui heti kivalta. Nuoret olivat kumpikin tahoillaan aloittaneet asuntosäästämisen jo varhain. Adolfsen oli avannut ensiasunnon hankintaan tarkoitetun ASP-tilin jo teini-iässä ja tallettanut sinne osan palkkatuloistaan sekä edesmenneiltä isovanhemmilta saamiaan perintöosuuksia. – Kun avasin tilin, en ehkä ajatellut, että jo parikymppisenä ostaisin asunnon, mutta hetkeäkään ei ole kaduttanut. On kiva asua väljästi ja mukavasti, eivätkä asuinkulumme paljon poikkea siitä, jos asuisimme vuokralla. ASP-säästöt auttoivat lainan saamisessa ”Oma koti tuo taloudellista turvaa” Kaarle Adolfsen päätti ostaa oman asunnon yhdessä puolisonsa kanssa vain 22-vuotiaana. Kolmen ja puolen vuoden jälkeen päätös ei kaduta yhtään: tuntuu fiksummalta maksaa lainaa ikään kuin itselle sen sijaan, että maksaisi vuokraa vieraalle. Carita Fredriksson ja Kaarle Adolfsen olivat vain 22-vuotiaita ostaessaan yhteisen ensiasuntonsa. Nyt pariskunta on viihtynyt kodissaan jo yli kolme vuotta eivätkä tippaakaan kadu ostopäätöstä.
18 Tilaa myös tulevaisuudessa Adolfsenin ja Fredrikssonin 105-neliöisessä osakkeessa on viisi huonetta, keittiö, kylpyhuone, kodinhoitohuone ja sauna. Asunto on yksi vuonna 1971 rakennetun taloyhtiön 11:sta asunnosta ja nuoripari maksaa asumisestaan noin 280 euroa yhtiövastiketta. Vastike kattaa kaukolämmityskulut, mutta vesimaksu täytyy maksaa erikseen. – Meillä on Caritan kanssa erilliset lainat ja molempien lyhennykset mukaan laskettuina asumiskuluja kertyy kuukaudessa yhteensä noin 800 euroa. Aikaisemmin meillä oli puolet pienempi asunto, josta maksoimme vuokraa noin 580 euroa kuukaudessa ja lisäksi vesimaksut. Adolfsen jatkaa, että kahteen kerrokseen jaettu useamman makuuhuoneen asunto tuntuu kahdestaan eläville nuorille välillä vähän isolta, mutta vaikutti kuitenkin järkevämmältä sijoittaa ? Nuorten ikäluokkien asuntokunnista yhä pienempi osuus asuu omistusasunnoissa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopulla alle puolet 30–34vuotiaista asui omistusasunnoissa, kun kymmenen vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 58 prosenttia. Vuokra-asuminen on samalla yleistynyt alle 40-vuotiaiden keskuudessa huomattavasti. Omistusasuminen on menettänyt jonkin verran suosiotaan muissakin ikäluokissa. Vuoden 2018 lopussa omistusasunnossa asui 63 prosenttia suomalaisissta, kun kymmenen vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vielä 66 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen suosio on kaikissa ikäluokissa kasvanut 15 prosentista 22 prosenttiin. Vuonna 2018 osakemuotoisen ensiasunnon ostajia oli Suomessa noin 22 000, mikä on peräti 12 000 ostajaa vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 28,8 vuotta, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli 27,7 vuotta. On ennustettu, että seuraavien kymmenen vuoden aikana ensiasunnon ostajien ikä kipuaa yli 30 ikävuoden ja suurimmissa kaupungeissa tämä trendi on jo nähtävissä: helsinkiläinen ensiasunnon ostaja oli vuonna 2016 keskimäärin 30-vuotias. Pienemmillä paikkakunnilla asunnot ovat edullisempia ja ostopäätökseen ollaan valmiita sitoutumaan nuorempina. Suurin osa ensiasunnon ostajista asui kuitenkin asunnon ostovuonna Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Luvuista ei kuitenkaan voi tehdä suoraa päätelmää siitä, etteikö omistusasuminen kiinnostaisi nuoria. Rakennusteollisuuden vuonna 2019 julkaiseman kyselyn mukaan peräti 94 prosenttia suomalaisnuorista nimittäin kertoo haluavansa asua kymmenen vuoden kuluttua itse omistamassaan kodissa. Asunnonoston lykkäämiseen yhä myöhäisemmäksi vaikuttavat saman kyselyn mukaan asuntojen hinnannousu, vuokratason nousu ja lainansaannin vaikeutuminen. Ensiasunnon ostajien lukumäärä on vähentynyt melko tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla ensiasunnon ostajien ikä on noussut. Tilasto: Tilastokeskus / Asunnot ja asuinolot Tilavassa kodissa on mahdollisuuksia harrastaa ja viettää aikaa monipuolisesti. Alle puolet nuorista aikuisista asuu omistusasunnossa
19 kerralla sellaiseen asuntoon, jonka seinät eivät kaadu heti päälle. – On kiva, kun ympärillä on oikeasti tilaa ja asunto mukautuu mahdollisesti tulevaisuuden tarpeisiinkin, jos vaikka perhe joskus kasvaa. Asunto omien haaveiden tiellä? Adolfsen ja Fredriksson ovat molemmat opiskelijoita, mutta Adolfsen työskentelee opintojen ohella kaupassa. Fredriksson valmistuu pian konetekniikan diplomi-insinööriksi ja Adolfsenia odottaa luokanopettajan ura. – Meillä on suhteellisen hyvät työllistymisnäkymät Oulussa, ja kunhan pääsemme kunnolla työelämään kiinni, niin lainaakin voi lyhentää kerralla enemmän. Tuntuu mukavalta, että jo reilun kymmenen vuoden päästä saatan olla velaton mies. Kovin moni Adolfsenin tuttavapiiristä ei ole vielä ostanut asuntoa, mutta hänen ratkaisuaan ei silti ole pidetty kummallisena. Adolfsen kertoo keskustelleensa aiheesta kavereiden kanssa jonkin verran ja miettineensä itsekin, miksi nuoret aikuiset yhä harvemmin sijoittavat omistusasuntoihin. – Luulen sen johtuvan tietynlaisesta pysyvyyden pelosta. Aikuistuminen tapahtuu muutenkin nykyään myöhemmin ja moni alkaa miettiä esimerkiksi perheen perustamista vasta neljänkympin korvilla. Halutaan pitää mahdollisuudet auki, matkustella ja nähdä maailmaa, eikä haluta, että joku asunto olisi näiden haaveiden tiellä riesana. Lisäksi minusta näyttää siltä, että omaa omistusasuntoa ei muutenkaan pidetä nuorempien keskuudessa niin tärkeänä asiana. Asunnossa kiinni pesämuna Adolfsen ei itse ole kokenut omistusasuntoa rajoittavana asiana. Hän ei ole koskaan ajatellut, että puolison kanssa hankittu ensiasunto olisi välttämättä loppuelämän koti: jos tarpeet tai elämäntilanteet muuttuvat, asunnon voi aina myydä ja ostaa tilalle jotain muuta – ehkä asunnosta ei ihan kuukaudessa pääse eroon, mutta ei omistusasunto mikään vankilakaan ole. – Jos tulisi vaikka joku taloudellinen kriisi, asunnossa on kiinni hyvä pesämuna, jonka turvin pääsisi taas jaloilleen. Oma koti on minulle monella tavalla turvasatama ja tietyllä tavalla – Jos tulisi vaikka joku taloudellinen kriisi, asunnossa on kiinni hyvä pesämuna, jonka turvin pääsisi taas jaloilleen. Kaksikerroksisessa kodissa on peräti viisi makuuhuonetta. Adolfsenin mielestä on hyvä, että seinät eivät kaadu niskaan ja että koti muuntuu tulevaisuden tarpeisiin, mikäli perhe joskus kasvaa. Vuonna 1971 rakennettu rivitalon päätyasunto on vastikään remontoitu viihtyisäksi ja nykyaikaiseksi. myös ylpeyden aihe – ajattelen, että olisin voinut käyttää tähän sijoittamani rahat tyhmemminkin. Tietysti rahankäyttö on myös arvovalinta ja joku muu olisi tyytyväisempi käyttäessään säästönsä vaikka matkusteluun tai hienoon autoon. Itseäni rauhoittaa, että rahaa on sijoitettu asuntoon ja se sopii parhaiten juuri minulle. Adolfsen jatkaa, että nuoriin asuntosijoittajiin on suhtauduttu hyvin positiivisesti: – Kysyimme lainatarjousta parista pankista ja molemmissa oltiin aivan fiiliksissä, kun näin nuoret näitä asioita miettivät ja meitä tuettiin ja neuvottiin hyvin. Kukaan ei epäillyt tai kyseenalaistanut päätöstä. Remonttitaitoja ja vastuunjakoa Adolfsen kertoo, että omistusasunto on tuonut mukanaan myös uusia asioita. Vasta remontoituun kotiin ei ole juuri tarvinnut tehdä korjauksia, mutta viime kesänä Adolfsen halusi kuitenkin vaihtaa yläkerran makuuhuoneisiin uudet laminaattilattiat. – En ollut koskaan tehnyt remonttia, mutta katsoin Googlesta apua ja pyysin isältä neuvoja. Mihinkään putkiremonttiin en itsekseni todellakaan lähtisi, mutta on ollut ihan kiva oppia asumisen myötä pieniä pintaremonttitaitojakin. Myös byrokraattiset kiemurat ja taloyhtiön vastuunjakoasiat ovat tulleet asumisen myötä tutummiksi. – Joku aika sitten meillä hajosi suihkun termostaatti ja elimme pari kuukautta sen kanssa tietämättä, mitä tehdä. Yhtiökokouksessa selvisi, että sen korjauttaminen on isännöitsijän vastuulla, eikä meidän tarvitse itse siitä maksaa. Mitään tämän isompia ongelmia ei ole ollut. ? Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaarle Adolfsenin ja Carita Fredrikssonin kotialbumi
20 Asuntomarkkinat tarkkoina Liikennehankkeet nostavat hintoja Suuret raideliikenneinvestoinnit ovat nostaneet esille kysymyksen, missä määrin hankkeet vaikuttavat lähialueen asuntojen hintoihin. Tutkimukset osoittavat, että hankkeiden vaikutukset näkyvät asuntomarkkinoilla heti, kun päätös toteutuksesta on tehty. L iikennejärjestelmiin investoitiin vuosina 2015–2017 noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Hankkeiden on tarkoitus parantaa alueen asukkaiden saavutettavuutta, mikä tarkoittaa sitä, miten hyvät yhteydet kullakin alueella on niihin kriittisiin paikkoihin, mihin ihmiset tekevät matkoja. Saavutettavuus on eri alueilla erilainen. – Raideliikennehanke vaikuttaa asuntomarkkinoihin siitä hetkestä lähtien, kun hankkeen toteutuspäätös on tehty, sanoo toimitusjohtaja Taina Haapamäki FLOU Oy:stä. Hän on ollut mukana toteuttamassa uutta selvitystä, jossa tutkittiin ja arvioitiin liikennehankkeiden vaikutuksia kiinteistömarkkinoihin. FLOU on itsenäinen, vuonna 2016 toimintansa aloittanut, liikkumisen palveluihin ja yhdyskuntasuunnitteluun erikoistunut tutkimusja konsulttitoimisto.
21 Asuntomarkkinat tarkkoina Liikennehankkeet nostavat hintoja Tutkimustulokset lyhyesti ? Päätetyt ja suunnitteilla olevat suuret raideliikenneinvestoinnit ovat synnyttäneet kiinnostusta hankkeista aiheutuviin kiinteistökehityshyötyihin. Uudessa selvityksessä tunnistetaan suuntaviivoja liikennehankkeiden kiinteistömarkkinavaikutusten arviointiin. Työssä selvitettiin, millä tasolla arviointi on Suomessa mahdollista. Työhön sisältyi pienimuotoinen pilottitutkimus saavutettavuuden vaikutuksesta asuntojen hintoihin. Lisäksi selvitettiin toimitilojen vuokra-aineistojen käytettävyyttä vaikutusanalyyseissä. Liikennehankkeiden liikenteelliset hyödyt ja kiinteistömarkkinahyödyt ovat osin päällekkäisiä, sillä liikenteen matka-aikojen lyhentymisen hyöty siirtyy maan arvoon. Esimerkiksi kaavoituksen ja siihen liittyvien infrastruktuurija palveluinvestointien tulee mahdollistaa lisärakentaminen ja siten luoda edellytykset vaikutusten syntymiselle. Tästä syystä hankkeiden arvioinnissa ja priorisoinnissa tulee huomioida myös lisärakentamisen toteutumistodennäköisyys ja aikataulu. Selvityksessä asiantuntijat esittävät kolmen tasoisia suosituksia liikennehankkeiden vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Suositukset liittyvät 1) uuden tiedon tuottamiseen hankekohtaisten jälkiarviointien kautta, 2) liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusprosessien tutkimukseen sekä 3) tietoaineistojen avaamiseen käyttöön. Kestävä ja älykäs kaupunkikehitys edellyttää tutkimustietoa liikenteen vaikutuksista kiinteistömarkkinoihin ja yhdyskuntarakenteeseen. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan on julkaistu sivuilla www.flou.io/kiinto – Raideliikennehanke vaikuttaa asuntomarkkinoihin heti, kun hanke on päätetty toteuttaa. Asuntojen hinnat nousevat siksi, että alue kiinnostaa asuinpaikkana useampia henkilöitä kuin aiemmin, sanoo toimitusjohtaja Taina Haapamäki FLOU Oy:stä. Piirros kuvaa saavutettavuutta metropolialueella eli pääkaupunkiseudun kunnissa ja kehyskunnissa. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, miten hyvät liikenneyhteydet kullakin alueella on niihin kriittisiin paikkoihin, mihin ihmiset tekevät matkoja. Tutkimus toteutettiin FLOUn, Aalto-yliopiston ja Kaupunkitutkimus TA Oy:n yhteistyönä. Sitä rahoitti yhdeksän tahoa valtionja kuntahallinnosta, elinkeinoelämästä ja ammattiyhdistysliikkeistä. Eri liikennemuodoilla hintavaikutuksia Haapamäen mukaan lyhyellä aikavälillä nimenomaan liikennehankkeen investointipäätös muuttaa tonttien hintoja, jotka sitten vaikuttavat asuntojen hintoihin. Pitkällä aikavälillä vaikuttaa sekin, kuinka paljon hanke säästää alueella asuvien ihmisten päivittäistä matkustamiseen käytettyä aikaa verrattuna siihen, ettei uusia liikenneyhteyksiä olisi rakennettu. Eri liikennemuodoilla, kuten tieja raideyhteyksillä, on erilaisia vaikutuksia asuntojen hintoihin. Tieliikenteen yhteys voi tarjota aluksi mittaviakin aikasäästöjä, mutta ruuhkautumisen seurauksena vaikutus vähenee. Raideliikenteen yhteyksillä käyttäjämäärien lisäys ei pidennä muiden käyttäjien matka-aikoja. – Raideliikenteen korkeat toteuttamiskustannukset edellyttävät mittavia käyttäjämääriä, jotta kustannus yksittäisestä junatai raitiovaunumatkustajaa kohden jää kohtuulliseksi, Taina Haapamäki muistuttaa. Länsimetro nosti asuntojen hintoja Oskari Harjunen on tutkinut viime vuoden tammikuussa julkaistussa väitöskirjassaan Helsingin ja Espoon välillä kulkevan länsimetron vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Tutkimuksen mukaan asuntomarkkinat olivat ennakoineet länsimetron tuomat muutokset jo vuosia ennen metron liikennöinnin alkamista. Metron tuoma hyöty keskittyi metroasemien välittömään läheisyyteen. Metrouudistus nosti 800 metrin säteellä uusista metroasemista sijaitsevien asuntojen hintoja keskimäärin noin neljä prosenttia, mikä tarkoittaa noin 160 euron korotusta asuntojen neliöhintoihin. – Asuntojen hintoihin vaikuttaa juuri se, kuinka moni ihminen tietyllä alueella haluaa asua. Jos hinnat nousevat, se merkitsee sitä, että alue kiinnostaa asuinpaikkana useampia henkilöitä kuin aiemmin, Taina Haapamäki toteaa. Muuttoliikettä voi olla myös toiseen suuntaan, alueelta poispäin, koska eri ihmiset pitävät eri asioista. – Markkinat aina hakevat tasapainoa ja varmasti on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät enää halua asua alueella ja jollakin aikavälillä vaihtavat asuinpaikkaa. Tiedon avulla hankkeet oikein Valmistunut tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten liikennehankkeet vaikuttavat eri asuinalueiden houkuttelevuuteen ja antaa tietoa eri alueiden sosiaalisesta eriytymisestä eli siitä minkälaiset ihmiset hakeutuvat millekin alueelle. Tutkimus kohdistui metropolialueeseen, koska sieltä oli olemassa parhaat tietovarannot siitä, miten matka-ajat ja maankäyttö ovat muuttuneet. Tiedon avulla liikennehankkeet voidaan kohdentaa sinne, missä ne hyödyttävät suurta määrää ihmisiä ja rakentaa tiheästi on niillä alueilla, minne ihmiset eniten haluavat muuttaa. – Maailmalla tietoa liikenteen vaikutuksista kiinteistömarkkinoihin hyödynnetään myös kiinteistöveron kohdentamisessa. Liikennehankkeiden rahoitus on yhä enemmän siirtynyt yhteiskunnalta hyötyjä maksaa -tyyppiseen malliin, jossa liikennehankkeet rahoitetaan maan arvonnousun kautta, Taina Haapamäki toteaa. ? Liisa Airaksinen Kuvat: FLOU
22 K ruunusillat on valtava hanke. Se tulee yhdistämään kasvavan Laajasalon kaupunginosan Helsingin ydinkeskustaan. Kolmen sillan ja raitiotien kokonaisuus kulkee Korkeasaaren ja Kalasataman kautta ja väylää pitkin kulkeva raitiotieyhteys on pituudeltaan noin kymmenen kilometriä. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2021 ja näillä näkymin kokonaisuus olisi valmis viisi vuotta myöhemmin. Hintaa hankkeelle muodostuu projektinjohtaja Ville Alajoen mukaan runsaat 260 miljoonaa euroa. Helsinki kasvaa itään Kruunusiltojen taustalla on Helsingin tarve kasvaa. Laajasalo yhdistyy Helsingin ydinkeskustaan Suomen pisin silta Helsinkiin suunnitellaan Suomen pisintä siltaa. Se liittyy kolmen sillan kokonaisuuteen, joka yhdistää keskustan ja Laajasalon. Sillat ovat vain raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle. Kruunuvuorensillan pituudeksi tulee noin 1200 metriä. Tällä hetkellä Suomen pisin silta on Raippaluodon silta, joka on 1045 metriä. – Laajasalosta tulee suora yhteys keskustaan. Ilman Kruunusiltoja etäisyys olisi aika pitkä. Kruunuvuorenrannasta matka-aika keskustaan puolittuu, jos sitä vertaa nykyiseen reittiin, joka kulkee Herttoniemen kautta. Siltojen avulla raitiotieyhteys keskustaan on noin vartti. Matkustajat pääsevät lisäksi vaihtamaan kulkuvälinettä Hakaniemessä tai Rautatieasemalla ja jatkamaan vaikka kohti pohjoista, sanoo projektinjohtaja Ville Alajoki. Silloilla kulkeva raitiotie tuo helpotusta myös ruuhkautuvalle metroliikenteelle. Nykyään Laajasalosta kuljetaan Herttoniemeen, josta matkaa voi jatkaa metrolla joko itään tai keskustan ja Espoon suuntaan. – Metrot ruuhkautuvat, jos kaikki Laajasalon tulevat asukkaat joutuisivat käyttämään Kruunuvuorensilta on vinoköysisilta ja pituudeltaan 1200 metriä. Laajasalo on iso saari itäisessä Helsingissä ja sinne on valmistumassa runsaasti lisärakentamista. Esimerkiksi Laajasalon Kruununvuorenrantaan nousee kodit 13 000 asukkaalle ja sinne tulee arviolta 800 työpaikkaa. Alue valmistunee vuoteen 2030 mennessä. Vanhastaan Laajasalossa asuu jo noin 15 000 helsinkiläistä. Kruunuvuorenrannasta on Helsingin keskustaan matkaa autoteitse toistakymmentä kilometriä. Kruunusillat lyhentää matkaa alle puoleen.
23 Havainnekuva pitkästä Kruunuvuorensillasta.
24 metroa. Lisäksi Itä-Helsingissä muutenkin rakennetaan lisää metron varteen, ja se tuo metrolle lisää käyttäjiä. Metron kapasiteetti alkaa jollain aikavälillä käydä rajalliseksi, Alajoki tuumaa. Kolmen sillan kokonaisuus Kruunusillat käsittää raitiotieyhteyden ja kolme erillistä siltaa. Raitiotieyhteys kulkee Helsingin päärautatieasemalta uudistuvaan Hakaniemeen, josta lähtee ensimmäinen silta, Merihaansilta. Se on 400 metriä pitkä ja menee Kalasataman alueelle, tarkemmin ottaen Nihtiin, joka on Kalasataman eteläisin kärki. Sieltä lähtee Finkensilta Korkeasaareen. Betoninen palkkisilta on pituudeltaan noin 300 metriä. Eläintarhan ja Laajasalon välille tulee Kruunuvuorensilta, joka tulee olemaan koko Suomen pisin silta. Kruunuvuorensillan pituudeksi tulee noin 1200 metriä. Tällä hetkellä Suomen pisin silta on Raippaluodon silta, joka on 1045 metriä. Kruunuvuorensillasta tulee vinoköysisilta. Siltakilpailun voitti suomalais-brittiläisen WSP Finlandin kokoaman työryhmän ehdotus Gemma Regalis. – Siitä tulee näyttävä silta. Nämä kaksi lyhyempää siltaa ovat tavanomaisempia, Alajoki luonnehtii. Laajasalon päässä raitiotieyhteys tulee haarautumaan ja pääteasemat tulevat olemaan Haakoninlahdessa ja Yliskylässä. Arvioiden mukaan vuonna 2040 raitiovaunuihin noustaan 37 000 kertaa vuorokaudessa. Pitkä silta tuo haasteita Yli kilometrin pituinen Kruunuvuorensilta aiheuttaa haasteita käytön ja kunnossapidon suhteen. Silta kulkee tuulisen Kruunuvuorenselän yli. Huomiota kiinnitetään muun muassa lumenpoistoon, liukkauteen sekä valaistukseen ja turvallisuuteen. – On arvioitu, että joitain tunteja vuodessa silta pitää sulkea liikenteeltä liian kovan tuulen vuoksi. Sama juttu on esimerkiksi Raippaluodon sillan kohdalla, sekin on muutamia tunteja vuodessa suljettuna, Alajoki sanoo. Lisäksi sillan käyttäjille voidaan antaa kovan tuulen varoitus. Tällaisia tuulia on arviolta joitain kymmeniä tunteja vuodessa. Vinoköysisillan köydet värähtelevät tuulessa, joka estää jään kertymistä köysiin. Ei liikennettä silloille Helsingin kaupunginvaltuusto teki Kruunusiltojen rakentamispäätöksen vuonna 2016. Runsaasti keskustelua herätti, ja herättää edelleen, siltojen tekeminen vain raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle. Autoliikennettä silloille ei tule. Ratkaisu on linjassa Helsingin strategian kanssa, jossa kaupunkiliikenteessä korostetaan kevyttä ja julkista liikennettä. – Sillalle voidaan toki rakentaa autokaistat, se on vaan rahakysymys. Mutta siltojen päissä oleva Autoliikennettä silloille ei tule. Ratkaisu on linjassa Helsingin strategian kanssa, jossa kaupunkiliikenteessä korostetaan kevyttä ja julkista liikennettä. Silloilla kulkeva raitiotie tuo helpotusta myös ruuhkautuvalle metroliikenteelle. Nykyään Laajasalosta kuljetaan Herttoniemeen, josta matkaa voi jatkaa metrolla joko itään tai keskustan ja Espoon suuntaan. Silta Korkeasaaresta Kalasataman kärkeen. Kruunusillat pähkinänkuoressa ? Kruunusillat-hanke yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. • Hankkeeseen kuuluu raitiotieyhteyden lisäksi kaikkiaan kolme siltaa: Merihaansilta, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta. • 1,2 kilometrin mittainen Kruunuvuorensilta on valmistuessaan Suomen pisin silta. • Silloilla kulkee pikaraitiotie. • Silloille rakennetaan raitiotieyhteyden lisäksi pyörätie ja jalankulkuväylä. Myös hälytysajoneuvot voisivat kulkea siltoja pitkin. Autoliikennettä silloille ei tule. • Hankkeen hinta on arviolta 260 miljoonaa euroa. • Siltojen rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021 ja raitiotieyhteys avataan arvioiden mukaan vuonna 2026. kaupunkialue on luonteeltaan sellaista, ettei autoliikenne sovi alueille. Siltojen yhteydessä oleva kaupunkirakenne ei kestäisi autoliikennettä. Kruunuvuorenrannassa on kapea katuverkko. Korkeasaareen ei voi tuoda autoliikennettä, sen luonne muuttuisi kovasti. Eikä Kalasatamaan ei voida tuoda läpiajoliikennettä, se alue ei ole suunniteltu sellaiseksi, Alajoki selvittää. Autoliikennettä ei myöskään voida tuoda sillalle samalla kaistalle, jossa raitiovaunut kulkevat, sillä se hidastaisi raitiovaunujen
25 kulkua. Vain hälytysajoneuvot voivat käyttää siltaa hälytysajossa. Yhteys keskustasta Laajasaloon on osin niin sanottu pikaraitiotie, jonka tarkoitus on nimensä mukaisesti olla nopea yhteys. Linjalla pysäkkejä on tavallista harvemmassa ja raitiovaunut pysähtyvät vain pysäkeillä. Sillä tavoin raitiovaunun keskinopeus nousee. – Raitiovaunut seisoisivat ruuhkassa, jos autot ohjattaisiin niiden joukkoon. Pikaraitiotien hyöty hupenisi siinä, Alajoki toteaa. Pikaraitiotien keskinopeus on 22 kilometriä tunnissa, kun perinteisillä linjoilla kaupunkialueella se on 14 kilometriä tunnissa. Kruunuvuorensillalla huippunopeus tullee olemaan noin 60 kilometriä tunnissa. Haitat pidetään minimissään Kruunusiltojen rakentamisesta tulee haittoja muun muassa Hakaniemen alueella. Pisimmän sillan eli Kruunuvuorensillan rakentaminen aiheuttaa erinäisiä haasteita muun muassa veneilijöille ja luonnolle. Kruunuvuorenselkä on vilkasta huviveneilyaluetta ja erityisesti sillan rakennusvaiheessa veneilylle aiheutuu pientä haittaa. Sillan mantereen puolella on useita pienvenesatamia ja pursiseuroja. – Sillan alikulkukorkeus tulee olemaan noin 20 metriä, joten lähes kaikki purjeveneet tulevat siitä mahtumaan, jotka siitä nykyäänkin menee. Moottoriveneille ei koidu vastaavia vaikutuksia. Myös sillan rakentamisen aikana väylä pidetään auki. Lintujärjestöt esittivät huolensa siltojen rakentamisesta. Lintutieteellinen yhdistys Tringa on ottanut kantaa, että sillat häiritsevät lintujen pesimistä alueella. Kruunuvuorenselällä on lintujen tärkeitä pesimisluotoja. Siltahankkeessa lintuluodot huomioidaan muun muassa siten, että rakentamistöitä rajoitetaan lintujen pesimisaikana. Viiden vuoden rakennusurakka Kruunusillat-hanke on jaettu kahtia. Kruunuvuorensillan ja Finkensillan rakentamisen kilpailuttaminen on aikataulutettu ensi syksyyn ja rakentamiset voidaan aloittaa syksyllä 2021. Muu rakentaminen toteutetaan allianssimallilla. – Laajasalosta tulee suora yhteys keskustaan. Ilman Kruunusiltoja etäisyys olisi aika pitkä. Kruunuvuorenrannasta matka-aika keskustaan puolittuu, jos sitä vertaa nykyiseen reittiin. Kruunusillat kulkee Helsingin keskustasta Laajasaloon. Korkeasaaren pysäkistä tulee tämän kaltainen. Silloilla kulkee vain raitiovaunut ja kevyt liikenne. Marraskuun 2019 lopussa alkoi noin puolitoista vuotta kestävä allianssin kehitysvaihe, jossa Helsingin kaupunki ja kilpailun voittaneet yritykset suunnittelevat yhdessä allianssikokonaisuuden lopullisen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja kannustinjärjestelmän. Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy. – Tavoite on saada raitiovaunut kulkemaan vuoden 2026 aikana, Alajoki summaa. ? Pauli Jokinen Havainnekuvat: Helsingin kaupunki
26 Triplan rakennustyöt kestivät monta vuotta Suomen suurin kauppakeskus Ekologiset asiat ovat olleet etusijalla Triplan rakentamisessa.
27 Helsinkiin valmistunut Tripla vei rakennusyhtiö YIT:n askeleen kohti kaupunkikehittäjää. YIT:n historian suurin hanke valmistui edellä aikataulusta. H elsingin Pasilaan loppuvuodesta 2019 avattu Tripla näkyy kauas. Vielä kauemmas alue tulee erottumaan, kun tornitalot valmistuvat viereen. Triplassa on kauppakeskus, juna-asema, toimistotiloja, asuntoja ja hotelli. Suurhanke on ollut mitEsteettömyyden pilottikohde ? Triplaan on rakennettu yli 400 asuntoa. Asukkaat saavat hyvät kulkuyhteydet, kun Triplasta pääsee kulkemaan junalla, raitiovaunulla, bussilla tai vaikka kaupunkifillarilla. Hyvien kulkuyhteyksien lisäksi kaupunkiasuntoja markkinoidaan esteettömyyden edelläkävijöinä. Esteettömyyttä on Triplassa mietitty asuntojen lisäksi rautatieaseman kohdalla, kauppakeskuksessa ja jalankulkuväylillä. Esteettömyyttä lähdettiin suunnittelemaan hyvissä ajoin, jo vuonna 2015, esteettömyyssuunnittelijan kanssa. Esteettömyyssuunnittelussa kokoonpano on ollut laaja. Triplan esteettömyyssuunnittelijana toimi WSP Finland Oy:n Sirpa Laitinen. Hänen lisäkseen suunnitteluun osallistuivat Helsingin esteettömyysasiamies ja Väylävirasto. Ohjeistuksia ovat antaneet HSL, ympäristöministeriö, Näkövammaisten liitto ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonta. Triplaa pidetään esteettömän julkisen tilan pilottikohteena. Käytännössä esteettömyys näkyy Triplassa muun muassa havaitsemisen helpottamiseksi luotuina värikoodeina ja tummuuskontrasteina sekä valaistuksena, sormin tunnusteltavina opasteteksteinä, valkoiselle kepille tarkoitettuina lattiaopasteina, induktiosilmukoina, selkokielisinä karttoina ja kokonaan esteettömiksi suunniteltuina reitteinä. Triplasta arvellaan, että tuskin koko maailmasta löytyy montaa kohdetta, jossa esteettömyys olisi huomioitu näin kokonaisvaltaisesti. Kaikki Triplan yli 400 asuntoa on rakennettu esteettömiksi nykyvaatimusten mukaan. Osa asunnoista on jo valmistunut ja loput saadaan käyttöön kuluvan vuoden lopulla. Triplan asukkaille kulkeminen on tehty helpoksi. Heillä on sisäyhteys Mall of Triplaan, josta löytyy päivittäistavara-, erikoiskauppa-, ravintola-, kahvilaja viihdepalvelut. Lisäksi heillä on yhteys pysäköintitiloihin sekä Pasilan rautatieasemalle. Tripla rakentuu keskelle Pasilaa. Triplan kokonaisuutta pidetään esteettömyyden edelläkävijänä. tava projekti rakennusyhtiö YIT:lle. Itse asiassa se on ollut YIT:n historian suurin rakennushanke. Triplan kokonaisarvo liikkuu puolessatoista miljardissa eurossa. – YIT ei anna julkisuuteen yksittäisten hankkeiden kustannuksia, mutta Tripla on ollut yhtiölle hyvä projekti ja täyttänyt hyvin tavoitteemme myös taloudellisesti, sanoo hankejohtaja Tapio Salo YIT:ltä. Tripla on ollut monta vuotta kestänyt hanke, joka alkoi vuonna 2013 ja jatkuu vielä syksyyn 2020. – Ensi syksynä saamme viimeisetkin asunnot valmiiksi. Suurin rutistus oli varmaan viime syksynä, jolloin saatiin kauppakeskus pysäköintitiloineen avattua. Ne viimeiset kuukaudet olivat Triplan koko henkilöstölle valtava puristus, Salo sanoo.
28 – Ensi syksynä saamme viimeisetkin asunnot valmiiksi. Suurin rutistus oli varmaan viime syksynä, jolloin saatiin kauppakeskus pysäköintitiloineen avattua. Vuokraustoiminta työllistänyt Kauppakeskus Mall of Triplan omistaa neljä toimijaa: YIT, Fennia, Conficap ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Vuokrattavaa liiketilaa on 85 000 neliömetriä. Mall of Tripla on 250 liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen ja Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. – YIT on yksi kauppakeskuksen omistajista, mutta myös hankkeen kehittäjä ja rooliimme on kuulunut etsiä liiketiloille käyttäjät, mikä on osaltaan myös kovasti työllistänyt vuokraustiimiämme, Salo sanoo. Triplan toimistotalot myytiin saksalaiselle kiinteistösijoittajalle ja asunnot myydään yksitellen kuluttajille. Valmistui jopa etuajassa Vaikka Tripla on valtava rakennushanke, se on varsin hyvin pysynyt aikataulussa ja valmistuu jopa etuajassa alkuperäiseen 2013 tavoitteeseen verrattuna. – Alkuperäiseen 2013 aikatauluun nähden Triplan on valmistunut useita kuukausia etuajassa. Otimme haasteen itsellemme ja Tripla oli monen vuoden rakennusprojekti. Triplan ali kulkee autotie. halusimme näyttää, että onnistumme tiukallakin aikataululla. Täytyy kyllä myöntää, että loppuvaiheessa on tullut paikka paikoin hieman kiire. Jokainen erillishanke on kuitenkin joko valmistunut tai valmistumassa alkuperäistä aikataulua nopeammin, Salo sanoo. Rakennusaikana ei juurikaan suuria yllätyksiä tullut vastaan.
29 ? Kauppakeskus Mall of Tripla on Suomen suurin kauppakeskus, jos mitataan liikkeiden määrällä. Mutta se on myös suurin, jos mitataan LEED-pisteillä. Kauppakeskukselle on myönnetty LEED Platina -tason sertifiointi, joka on lajissaan korkein kansainvälinen ympäristösertifiointi. LEED on kansainvälisesti vertailukelpoinen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä. LEED auttaa rakennuksia ympäri maailman säästämään energiaa, vettä, luonnonvaroja ja rahaa samalla kun se vahvistaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Sertifioinnin myöntää U.S. Green Building Council, ja se perustuu riippumattoman, kolmannen osapuolen tekemään arviointiin. Kauppakeskus Mall of Triplan saama sertifiointi perustuu moniin asioihin. Kauppakeskuksen energiankulutus ja puhtaan veden kulutus ovat noin 40 prosenttia alhaisempia kuin vastaavien uudisrakennuksien yleensä. Energiatehokkuus säästää ympäristöä ja myös kustannuksia. Alhainen sähkönkulutus vähentää kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia ja ympäristökuormitusta. Mall of Tripla kuluttaa vähemmän energiaa kuin normaalisti uudisrakennukset, joten siellä toimijoiden energialasku tulee olemaan tavallista alhaisempi. Valaistukseen käytetään pelkästään ledivalaisimia, ja pysäköintilaitoksen valaistus on liikeohjattua. Yksi LEED-arvioinnin kriteereistä on hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelmä on Triplassa rakennettu siten, että hulevedet joko imeytetään maahan tai kierrätetään, esimerkiksi autopesulassa käytettävänä pesuvetenä. Vehreyden ja viihtyvyyden lisäämiseksi ja hulevesien hallitsemiseksi Triplaan on rakennettu runsaasti viherkattoja. Rakennettua viherkattotilaa on noin 41 prosenttia kaikesta Triplan kattotilasta. Jätteiden keräykseen käytetään keskitettyä imujätejärjestelmää. Lisäksi kuluttajien käyttöön tulee pysäköintilaitokseen laajahko kierrätyspiste. LEED-sertifioinnin vaatimusten lisäksi Tripla on rakennettu noudattamaan Helsingin kaupungin kestävän kehityksen ja ekologisuuden vaatimuksia. Sähköpyörille löytyy latauspisteitä ja sähköautojen latauspisteitä on 277 kappaletta. Vanhan ratapiha-alueen maa-aines oli saastuneempaa kuin oletettiin ja sen vuoksi maanrakennustöihin kului arvioitua enemmän aikaa ja resursseja. – Vastaavasti Pasilan asemalle tehtiin väliaikainen asema, joka joudutti uuden aseman rakentamista. Se oli toimiva ratkaisu. Uusi asema valmistui jopa lähes vuoden etuajassa alkuperäiseen verrattuna. Rakennusyhtiöstä kaupunkikehittäjäksi YIT luonnehtii, että Triplan myötä yhtiö on ottanut harppauksen rakennusyhtiöstä kaupunkikehittäjäksi. – Tripla on aika hyvä referenssi siitä, mihin yritys pystyy. Olemme tehneet hankkeen kannattavasti ja pysyneet aikataulussa. Positiivista palautetta on tullut huomattavasti enemmän kuin negatiivista. Tämä on hanke, jollainen sopii YIT:n strategiaan. Pyrimme toteuttamaan muun muassa hybridihankkeita kaupunkimaiseen ympäristöön. Tripla näyttää, että miellä on osaamista. Kyllä kohdetta kelpaa esitellä referenssikohteena, Salo tuumaa. Triplan rakennustyöt kestivät monta vuotta ja luonnollisesti jättimäinen rakennustyömaa aiheutti erilaisia häiriöitä ympäristölleen. Salon mukaan siihen oli varauduttu ennalta tarkoin ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujui ilman suurempaa kitkaa. YIT on Triplassa panostanut viestintään ja Triplassa on ollut oma viestintäpäällikkö ja tiedottaja. – Heidän avullaan, ja toki muun Triplan henkilöstön kanssa yhteistoiminnassa, olemme kommunikoineet sidosryhmien kanssa. Olemme pyrkineet toimimaan yhteistyössä median kanssa. Ihmiset ovat yleensä tyytyväisempiä, kun saavat tietoa, vaikka se tieto ei aina heitä miellyttäisikään. Energiatehokkuuden kärjessä – Pasilan asema on iso osa Triplaa ja se on rakennettu raiteiden päälle. Yhtään junavuoroa ei peruttu rakennustöiden takia. Liikenne ja viestintä kunnossa Rakennustöiden aikaiset liikennejärjestelyt piti ottaa tarkoin huomioon. – Kun pohdittiin etukäteen hankkeen riskejä, niin Triplan keskeinen sijainti tunnistettiin yhdeksi suureksi haasteeksi. Triplan yksi osa, ja siten myös osa rakennustyömaata, on Pasilan rautatieasema. Silti junaliikenteen oli jatkuttava keskeytyksettä rakennustöistä huolimatta, Salo sanoo. Pasilassa pysähtyy päivittäin lähes tuhat junaa, mutta rakennustyöt eivät junaliikennettä kohtuuttomasti haitanneet. – Pasilan asema on iso osa Triplaa ja se on rakennettu raiteiden päälle. Yhtään junavuoroa ei peruttu rakennustöiden takia. Matkustajat on asemalla ohjattu työmaan sivuitse. Opastus on aina haaste, kun reitit muuttuvat. Mutta siinäkin suhteellisen hyvin mielestämme onnistuimme. Kun kerran saimme ihmiset opastettua uusille reiteille, niin ne reitit olivat pysyvät, kunnes uusi asema avattiin. Ihmiset oppivat nopeasti käyttämään uutta reittiä. ? Pauli Jokinen Kuvat: YIT
30 T aloyhtiön hallitustoiminnasta Tapani Pohjosella on kertynyt kokemusta jo kymmenen vuoden takaa, jolloin hän muutti puolisonsa kanssa Nummelaan Lohjantielle. – Menin ensimmäiseen yhtiökokoukseen, jossa minut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Ensi töikseni annoin kenkää silloiselle isännöitsijälle, sitten lähdettiin tekemään remontteja. Muutaman vuoden aikana taloyhtiöön kuuluneissa kolmessa talossa vaihdettiin kaikki ikkunat ja ovet, muutettiin tasakatto pulpettikatoksi, lisättiin puhallusvillaa ja hankittiin vesi-ilmalämpöpumppu. Lämmityskulut putosivat remonttia edeltäneistä vuosittaisista noin 35 000 eurosta noin 15 000 euroon. Yhtiön hoitovastike on tällä hetkellä liki puolet alueen tavanomaisista hoitovastikehinnoista. Eteläpohjalainen sovittelijaluonne Pian eläkepäivien alkamisesta Tapani Pohjonen päätyi myös Toimiva taloyhtiö palkitsee asumismukavuudella ja pienentyvillä kuluilla Eläkkeellä taloyhtiöaktiiviksi Tapani Pohjonen eläköityi puolisentoista vuotta sitten johtamastaan IT-alan yrityksestä, IFS Finlandista. Eläkepäivillä hänen ei ole tarvinnut kuitenkaan levätä laakereillaan, vaan Pohjonen päätyi usean taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Tapani Pohjonen toimii eläkepäivillään neljän taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Ulkopuolisuus on ollut usein hyödyksi. – Talon asioita voi olla helpompaa selvittää ulkopuolisena, kun ne eivät ole niin lähellä itseä, eikä ole esimerkiksi naapuririitoja.
31 toiseen taloyhtiön hallitukseen, kun useita sijoitusasuntoja alueella omistava tuttava soitti hänelle ja pyysi mukaan. Pahasti riitaantuneessa taloyhtiössä koettiin tarvittavan ulkopuolista apua ihmisten välisistä ristiriidoista ja yhtiön talousvaikeuksista selviytymiseksi. Pohjonen päätti lähteä mukaan ja hänestä tehtiin hallituksen puheenjohtaja. Pian tämän jälkeen Pohjosen puhelin soi jälleen, eräänä iltana kahdesti. Eräässä talossa oli iso riita rakennuttajan kanssa, toisessa ihmisten välillä niin tulehtunut ilmapiiri, että eräs osakas oli viety oikeuteeen asti. Pohjonen lähti myös näiden taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajaksi. Sittemmin sekä oikeusjutusta että useista remonteista ollaan saatu sovittua. Tekeillä on linjasaneeraussuunnitelma, päätetty vaihtaa pari sataa ikkunaa ja tehty suunnitelmia maalämmön tai vesi-ilmalämmön asennuttamisesta. Kurikasta alkujaan kotoisin olevan Pohjosen mukaan eteläpohjalainen luonne on auttanut joskus mutkikkaidenkin tilanteiden selvittämisessä. – Olen vähän tällainen sovittelija. Myös ulkopuolisuus saattaa olla avuksi. – Jotkut saattavat karsastaa ulkopuolista toimijaa, mutta minut on otettu hyvin vastaan. Asioita voi kuitenkin olla helpompi selvittää ulkopuolisena, kun ne eivät ole niin lähellä itseä, eikä ole esimerkiksi naapuririitoja. Rahasta Pohjonen ei työtään tee, vaan kaikki kokouspalkkiot hän lahjoittaa SPR:n katastrofiyksikölle. – Tämä on tällainen eläkeläisukon harrastus, hän naurahtaa. Hyvä huoltoyhtiö tärkein perusta Tapani Pohjonen muistuttaa hyvän huoltoyhtiön olevan toimivan taloyhtiön tärkein perusta. – Jos homma ei toimi, pitää isännöitsijä uskaltaa lähteä vaihtamaan. Tarvitaan myös kohtuuaktiivinen hallitus, jota talon asiat kiinnostavat. Pohjosen kokemuksen mukaan myös hallituksiin on ollut yleensä helppoa löytää ihmisiä. – Jos on vaikeuksia löytää hallituslaisia omasta väestä, kannattaa harkita ulkopuolista. Pohjonen korostaa myös taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden välisen avoimuuden tärkeyttä. Hän muistuttaakin esimerkiksi asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta isännöitsijälle, mikäli tekevät remontteja omissa asunnoissaan. – Niistä tulee joskus aikamoisia sotkuja, jos on ruvettu värkkäämään isoja keittiötai kylpyhuoneremontteja. Varsinkin kylpyhuoneremonteissa on oltava kunnon valvonta. Jos sen laiminlyö, osakkaalle tulee vaikeuksia myöhemmin. Hiilijalanjäljen alentaminen, kierrätysja lämmityskysymykset, kuten maailmalämpöön ja vesi-ilmapumppuihin siirtyminen ovat nykyisin monella hallituksella pöydällä. Vihdissä myös putkiremontit ovat monelle taloyhtiölle ajankohtaisia. Pohjonen muistuttaa hyvän suunnittelun tärkeydestä kaikessa remontoimisessa ja uudistamisessa. – Menin ensimmäiseen yhtiökokoukseen, jossa minut valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Ensi töikseni annoin kenkää silloiselle isännöitsijälle, sitten lähdettiin tekemään remontteja. ”Vihdin rakennusvalvonnassa ollut ongelmia” ? Vihdin rakennusvalvonnasta Tapani Pohjosella ei ole pelkästään myönteisiä kokemuksia. – Olen hallituksen puheenjohtaja eräässä aika uudessa rivitaloyhtiössä, jossa oli kovat sotkut. Loppuvaiheessa huomattiin, että katolta puuttuvat lain mukaan pakolliset kulkusillat. Rakennuttaja sanoi, että hänellä on suullinen sopimus Vihdin rakennusvalvojan kanssa, että kulkusiltoja ei tarvita ja kieltäytyi niitä rakennuttamasta. Mitään paperia tästä ei löytynyt. Asia vietiin hallinto-oikeuteen, josta vastattiin, ettei asiaa oteta käsittelyyn. – Sieltä sanottiin, että tästä olisi pitänyt tehdä valitus rakennusvaiheessa. Mutta eihän siellä ollut yhtään asukasta silloin! Silloin rakennusvalvonnan olisi pitänyt vaatia sitä, Pohjonen puuskahtaa. Rakennuttajan mukaan katolla ei tarvitse käydä, mutta syksyllä lehtien tukittua rännit piti yhtiön vuokrata henkilönostin. Puuttellisesta työstä tulee nyt kuluja taloyhtiölle. Oikeudenkäynnin jatkamisesta ei ole vielä tehty jatkoa, mutta Pohjonen on luottavaisempi uudempaan rakennusvalvonnan väkeen. – En tiedä, mitä hyväveli-hommia täällä on harrastettu aiemmin. – Pitää tehdä hyvät suunnitelmat, eikä vaan ruveta puuhastelemaan. Se maksaa itsensä takaisin, että käytetään hyviä ja tunnettuja asiantuntijoita valmistelutöissä. Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.? www.jarmopakarinenoy.?
32 – Pitää tehdä hyvät suunnitelmat, eikä vaan ruveta puuhastelemaan. Se maksaa itsensä takaisin, että käytetään hyviä ja tunnettuja asiantuntijoita valmistelutöissä. Esimerkiksi linjasuunnittelman tekeminen vaatii useamman kuukauden, varsinaisen suunnitelman tekeminen usein puoli vuotta. Tärkeintä on, että suunnitelma on valmiina, vaikka työt tehtäisiinkin myöhemmin. Ettei mennä vain korjaamiskierteeseen, aina kun jossain paukahtaa. Joissain taloyhtiöissä ongelmana on kassavarojen puute. Nyrkkisääntönä Pohjonen pitää sitä, että taloyhtiön tilillä pitäisi olla noin kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa. Isoimpien talousvaikeuksien taustalla onkin usein alkujaan liian pieneksi määritelty hoitovastike. – Pieni hoitovastike saattaa houkutella ihmisiä ostamaan asunnon. Kuitenkin tällaisissa yhtiöissä saatetaan joutua keräämään ylimääräisiä hoitovastikkeita, mitkä ovat aina ikäviä yllätyksiä. Hallitukset seuraavat koko ajan rahatilannetta ja vastikkeiden keräämistä. Taloudenpito ei Pohjosen mukaan kuitenkaan vaadi erityistä osaamista, eikä hallitustoimintaan lähtemistä kannata sen vuoksi epäröidä. – Kulut ovat kuitenkin aika vakiot. Hyvästä yhtiöstä paljon etuja Tapani Pohjonen muistuttaa talon säännöllisen huoltamisen tärkeydestä sen arvon säilyttämiseksi. – Joissakin taloyhtiöissä on vaarana, että jos myyntihinta menee neliöhinnaltaan alle 2000 – Pieni hoitovastike saattaa houkutella ihmisiä ostamaan asunnon. Kuitenkin tällaisissa yhtiöissä saatetaan joutua keräämään ylimääräisiä hoitovastikkeita, mitkä ovat aina ikäviä yllätyksiä. Aktiivisia eläkepäiviä ? Useiden taloyhtiöiden hallitusten lisäksi Tapani Pohjonen toimii myös parin muun yhtiön hallituksessa, entisessä IT-yhtiössään sekä Lions Clubin, LC Vihti/Hiidenvesi -piirin hallituksen sihteerinä. Sijoitusasuntoja Pohjosella ei ole, mutta asuntoautolla on käyty reissussa ympäri Suomen 1980-luvulta lähtien. Eläkepäivien harrastuksia ovat myös lukeminen ja musiikin kuuntelu. Myös neljä lasta ja lastenlasta pitävät vauhdissa. euron, pankit eivät anna enää lainaa korjauksiin. Jos et pidä huolta, et saa enää rahaa remontteihin. Lohjantien taloyhtiössä päätös remonteista syntyi aikanaan helposti. – Meillä asuu vanhempia ihmisiä, jotka olivat oikein innoissaan remontteihin lähtemisestä. Vanhempi väki ymmärtää vielä, että omaisuus on siinä asunnossa, mikä pitää pitää kunnossa. Huoltaminen näkyi paitsi lämmityskulujen pienentymisenä, myös muuna asumismukavuutena. Ikkunoista ei vedä, lämmintä riittää, eikä liikenteen melu häiritse. Toimiva talyhtiötoiminta lähentää myös naapureita. – Meillä on mukavia hallituksia, kolmesta viiteen jäsentä ja isännöitsijä. Talkoilla koetetaan tehdä mahdollisimman paljon ja Pohjosen mukaan ihmiset käyvätkin hyvin talkoissa. – Kukin voimiensa mukaan. Lehdet tulivat siivottua viime syksynä. Pohjonen aikoo jatkaa taloyhtiöiden toiminnassa yhtiökokous kerrallaan. Hän kannustaa myös muita ottamaan osaa oman talon toimintaan. Siinä pääsee konkreettisesti vaikuttamaan oman elinpiirin asioihin ja tutustumaan naapureihinkin. – Tämä on ihan mielenkiintoista, ihmisten kanssa touhuamista. ? Kerttu Juutilainen A ssemblin toteuttaa Helsingin keskustassa sijaitsevaan Sanomataloon mittavan energiatehokkuushankkeen. Hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä leikataan lämmitysenergian käytöstä yli 40 prosenttia ja sähköenergian käytöstä yli kymmenen prosenttia. Sanomatalo on Helsingin kulttuurikeskittymässä sijaitseva toimistoja liikerakennus, joka on valmistunut vuonna 1999. Kiinteistö on tullut tunnetuksi lasisesta julkisivustaan ja toimimisesta ihmisten, kulttuurin ja tiedon kohtaamispaikkana. Juuri 20 vuotta täyttänyt kiinteistö on toiminut elinkaarensa moitteetta, mutta nyt kohteen päävuokralainen Sanoma Media Finland Oy haluaa tehdä osuutensa kiinteistöjen ympäristöpäästöjen pienentämisen talkoissa. – Vaikka Sanomatalo on ainakaan toteutettu ja sitä on ylläpidetty varsin edistyksellisesti, osa sen taloteknistä järjestelmistä oli lähtötilanteessa elinkaarensa loppupuolella ja samalla halusimme hyödyntää uuden teknologian ratkaisut saavuttaaksemme energiatehokkaan kokonaisratkaisun. Meidän tahtotilana oli löytää kumppani, joka tarjoaa meille innovatiiviset ideat ja toteuttaa hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja seurantavaiheen säästötakuun sisältävänä kokonaisuutena, toteaa Sanoman kiinteistöjohtaja Kari Hintikka. Kohteeseen toteutettava hanke sisältää perinteisiä energianoptimointitoimenpiteitä, kuten valaisimien vaihtoja, rakennusautomaatiojärjestelmän modernisoinnin sekä koko talotekniikan tarpeenmukaisen säädön laajentamista. Projektin mielenkiintoisin osuus on kuitenkin hankkeen yhteydessä asennettava lämpöpumppujärjestelmä. Järjestelmän avulla ilmanvaihdon poistoilman ja jäähdytyksen lauhteen hukkalämpö otetaan entistä tehokkaammin talteen ja kierrätetään koko kiinteistön hyödyksi. 40 % säästöt lämmitysenergiassa Sanomataloon räätälöidyn toimenpidekokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantavaiheen Lämpöpumppujärjestelmän avulla ilmanvaihdon poistoilman ja jäähdytyksen lauhteen hukkalämpö otetaan entistä tehokkaammin talteen ja kierrätetään koko kiinteistön hyödyksi. talotekniikan käyttöön osallistuu melkein 40 erilaista LVIJSA-alan spesialistia ja asentajaa. Suuren ja yötä päivää käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuushankkeen toteuttamisessa on pitänyt huomioida kiinteistön käyttäjien arki. Sanomatalossa työskentelee muun muassa useita uutistoimituksia. Toteutuksessa kiinnitetään paljon huomiota myös työturvallisuuteen. Kiinteistössä vierailee päivittäin tuhansia ihmisiä, joiden turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta. Energiatehokkuushankkeen avulla Sanomatalossa saavutetaan huomattavat energiansäästöt. Muun muassa lämmitysenergiankäytöstä leikataan yli 40 prosenttia ja sähköenergiankäytöstä yli kymmenen prosenttia. Hankkeen avulla kiinteistö tehostaa energiankäyttöään ja sitä kautta vastuullisuuttaan, joka näkyy merkittävästi pienentyneenä hiilijalanjälkenä. Talotekniikkajärjestelmien entistä tarkemmilla ohjaustavoilla saavutetaan etuja myös päivittäiseen sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitoon ja hallintaan. – Olemme päässeet pitkälle jo aiemmilla energiatoimenpiteillä ja tehokkaalla ylläpidolla, mutta nyt oli aika ottaa seuraava askel. Assemblinin kanssa hankkeen käynnistäminen sujui hyvin, koska talon käyttö, tekniikan monimuotoisuus ja käyttäjien olosuhteet on ymmärretty ja otettu huomioon jo ennen hankkeen aloitusta, toteaa Sanoman kiinteistöpäällikkö Jarmo Viitanen. ? Sanomatalo energiatehokkaiden kärjessä
• kiinteistönhoitaja • tekninen kiinteistönhoitaja • huoltomies • työnjohtaja • palveluohjaaja • palveluesimies • isännöitsijä • tekninen isännöitsijä • toimitilahuoltaja • laitoshuoltaja • siivooja • kodinhuoltaja TAITOTALO = AEL + AMIEDU Koulutamme ja valmennamme rohkeita työelämän osaajia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Suorita perus-, ammattija erikoisammattitutkinto tai vahvista osaamistasi täydennysja perehdytyskoulutuksilla. Tutustu tarjontaan! taitotalo.fi Kysy lisää: asiakaspalvelu@taitotalo.? , 010 80 80 90 TARVITAANKO YRITYKSESSÄSI UUTTA OSAAMISTA? Meillä voit opiskella monia kiinteistöalan ammatteja Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa 1.1.2020. Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki • taitotalo.fi Social icon Circle Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines.
34 Vuoden Parhaat ARA-neliöt 2020 -tunnustuspalkinto Tyvenelle Palkittu palveluja senioritalo löytyy Järvenpäästä Järvenpään hyvinvointikampuksella sijaitseva Tyvene Oy:n palveluja senioritalo on palkittu Vuoden Parhaat ARA-neliöt 2020 -tunnustuspalkinnolla. Hyvinvointikampus yhdistää ikääntyneet osaksi asuinja palvelukorttelia, joka tarjoaa monipuolisia asumisen ratkaisuja ja lähipalveluja eri elämänvaiheissa osana kaupungin palveluverkkoa. J ärvenpään kaupungin järjestämässä kumppanuushakukilpailussa Tyvene Oy:n yhteistyökumppaneina ovat olleet Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja rakennusliike Jatke Uusimaa Oy. Kampushankkeen kaavaja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Siren Arkkitehdit Oy. Ara on ollut tiiviisti mukana hankkeessa hankkeen ensi metreiltä lähtien. Järvenpään hyvinvointikampushanke yhdistää eri ikäiset ihmiset. Korttelialueella yhdistyvät myös esteettömyys ja hyvinvointipalvelut. ARA-rahoitteinen Myllytien palveluja senioritalo on alueen toiminnallinen sydän, jossa on kampusalueen korttelitupa ravintolatiloineen. Kohde on saanut ARAn erityisryhmien investointiavustusta vajaa 4,9 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 10,6 miljoonaa. – Hyvinvointikampusalueella monipuolisten palveluiden äärellä toteutuu moderni kyläyhteisö, Tyvenen rakennuttamassa Myllytien palveluja senioritalon kaksi ensimmäistä kerrosta ovat tehostettua palveluasumista ja seuraavat kerrokset senioriasuntoja.
35 Ikäihmisille tarkoitettuja senioriasuntoja on kolmessa kerroksessa kaikkiaan 28 ja talon ylin kerros on varattu saunaja kerhotiloille sekä terassialueelle. Uusi laki heikentää kohteiden kunnossapitoa ? Valtaosa Tyvenen rakennuttamista palvelutaloista on ARA-rahoitteisia. – Vuokrat määritellään yleishyödyllisyyssäännösten mukaisesti, joten kohteemme ovat vähintäänkin kohtuuhintaisia, sanoo Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko. Vuonna 2017 voimaan tullut korkotukilain muutos on tehnyt rakennusten ylläpitämisen, korjaamisen ja kunnossapitämisen haastavammaksi. Voimaantulleen lain mukaan korjausvarausta ei voi enää periä vuokran yhteydessä. – Meillä on tarkoitus pitää rakennukset hyvässä kunnossa ja korjata, kun korjaamisen aika tulee. Uusi laki heikentää kuitenkin sitä mahdollisuutta. Tämän vuoksi emme ole toistaiseksi toteuttaneet uusia hankkeita uuden korkotukilain aikana. Tyvene Oy • Rakennuttaja, omistaja ja vuokranantaja • Osin yleishyödyllinen asuntoja hoivakiinteistöihin sijoittava yhtiö • Perustettu vuonna 2007 • Omistajina Työeläkevakuutusyhtiö Elo (40%), Henki-Fennia (25 %), Apteekkien Eläkekassa (25 %) sekä Yrjö Jahnssonin säätiö (10 %) • Rakennuttanut 40 palvelutaloa mukaan lukien kaksi rakenteilla olevaa • Henkilökunta 3 henkeä Palkinnonjakotilaisuudessa Tyvenen Pekka Karsimus (vasemmalla), Siren Arkkitehtien Jukka Siren, Mari Karsio Järvenpään kaupungilta, Marja Kokko Tyveneltä, Jouni Pohto Siren Arkkitehdeiltä sekä Tyvenen Laura Vaskisalmi. Kuva: Ara jossa monisukupolvisen korttelin asukkailla on hyvä elää ja asua ajatuksella ’ketään ei jätetä yksin’. Tilasuunnittelun lähtökohtana pidettiin ikäihmisten toiveita yhteisistä aktiviteeteistä, monipuolisista virikkeistä sekä arjen hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä, Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko kertoo. Asukkaille klubitoimintaa Tyvenen rakennuttamassa Myllytien palveluja senioritalossa on sekä palveluasumista että senioriasuntoja. Talon kaksi alinta kerrosta on varattu tehostettuun palveluasumiseen, jossa Diakonissalaitoksen Hoiva Oy tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa muistihäiriöisille tai huonokuntoisille vanhuksille. Ikäihmisille tarkoitettuja senioriasuntoja on kolmessa kerroksessa kaikkiaan 28 ja talon ylin kerros on varattu saunaja kerhotiloille sekä terassialueelle. Hakuaika senioriasuntoihin oli tammikuussa. Kun uudet asukkaat ovat selvillä, aloitetaan asukkaiden yhteisten tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen. – Diakonissalaitoksen Hoivalla on integroituna toimintaansa valmis klubitoiminta, jota toteutetaan asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kytkemme senioriasukkaat mukaan klubitoimintaan. Toiveenamme on, että löydämme senioriasuntojen asukkaista klubien vetäjiä. Klubit voisivat olla vaikkapa runoiltoja, lukupiirejä, jumppatuokioita tai mitä tahansa asukkaat haluavatkin. Pilotti tuleviin kohteisiin Järvenpään hyvinvointikampus toimii myös oppimisalustana eri alojen opiskelijoille, yhteistyötä tehdään koulutuskuntayhtymä Keudan kanssa. Hoivan puolella on hoivatyötä opiskelemassa sekä työhön oppimisessa esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoita. Kampuksella sijaitsevassa ravintolassa opiskelee ja työskentelee puolestaan ravintolapuolen opiskelijoita. – Keudalla on myös kampaamolinjan opiskelijoita, jotka voisivat mahdollisesti tuottaa jatkossa asukkaille palveluita. Kartoitamme parhaillaan, mitä kaikkea palveluita senioriasukkaille voitaisiin toteuttaa. Järvenpään kohde toimii pilottina myös Tyvenen tuleviin kohteisiin. Syksyllä 2021 valmistuvan Malminkartanon palveluja senioritalon rakennustyöt ovat juuri käynnistyneet. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan rakennuksen elinkaari ja muuntojoustavuus myöhempien käyttötarkoitusten mahdollistamiseksi. – Ilmastonmuutokseen on suhtauduttava tosissaan ja vakavasti, joten meillä on vakaa tahto tehdä ratkaisuja, jotka ovat ilmastonäkökulmasta kestäviä. Lämmönlähteenä käytetään maalämpöä ja kiinteistöissä hyödynnetään aurinkosähköä. – Seuraamme veden-, sähkönja lämmönkulutusta tarkasti. Haasteena on, että energiankulutus on suurta asunnoissa, joissa asukkaat ja hoitohenkilökunta ovat paikalla jatkuvasti, Marja Kokko toteaa. ? Soili Kaivosoja
36 ”Toiminta paikallista ja tilauskanta kohtuullinen” Isännöinnillä menee hyvin Isännöintiliiton 1. varapuheenjohtaja Jyrki Makkonen kehuu isännöitsijän työtä hemmetin kivaksi, eläväksi ja monipuoliseksi. Haasteita riittää, mutta samalla ne pitävät virkeänä ja leipääntymisen poissa. ne ovat tätä puolet pienempiä tai suurempia. Makkosen mukaan eri isännöintitoimistojen välillä on kuitenkin vivahde-eroja, jotka syntyvät siitä minkätyyppisiä ihmisiä isännöintitoimiston palveluksessa on. – Kukin panostaa eniten omaan osaamisalueeseensa. Rakennuskoulutuksen saaneet henkilöt ovat aktiivisia rakentamisasioissa ja talousosaajat panostavat taloushallintoon. Vaativiin projekteihin ulkopuolista apua Harvalla isännöitsijätoimistolla on kuitenkaan rakentamisesta ja saneerauksesta normaalia korjaustoimintaa laajempaa osaamista. Siksi ne ovat monesti palkanneet toimistoonsa teknisen isännöitsijän tai hankkineet sellaisen kumppaniksi hoitamaan hankesuunnittelua ja vastaamaan vuosikorjauksia suuremmista remonteista. Vaativammat linjasaneeraukset tai suuret julkisivuremontit tai hissien asentaminen hissittömiin taloihin ovat sen kokoluokan projekteja, että vaikka omaa osaamista olisikin, törmätään aikatauluongelmiin. Tämä tarkoittaa Makkosen mukaan sitä, että hankkeet ovat niin aikaavieviä, että muiden asiakkaiden palvelu kärsii ja voi syntyä laatuongelmia. Hyvä ratkaisu on palkata ulkopuoI sännöintitoimistot pärjäävät ja niillä menee ihan hyvin. Toiminta on paikallista ja tilauskanta kohtuullinen, eikä kilpailu varsinaisessa perusisännöinnissä ole kovin voimakasta, sanoo Jyrki Makkonen, joka kuvaa itseään palvelualan ja kiinteistöjohtamisen ammattilaiseksi. Tällä hetkellä Makkonen on lopettelemassa sapattivapaataan ja hoitaa luottamustehtäviä muun muassa Suomen Isännöintiliitto ry:lle ja on vahvasti mukana edistämässä isännöinnin näkyvyyttä yhteiskunnassamme. Suomessa on monentyyppisiä ja monenkokoisia isännöitsijätoimistoja. Valtaosassa niistä työskentelee kymmenisen henkeä tai
37 – Uskon, että digitalisaatio vapauttaa isännöinnin resursseja varsinaiseen kiinteistön johtamiseen ja hallintoon sekä kunnossapitoasioiden hoitoon. – Isännöintialan keskittyminen ei ole pahasta, pikemminkin päinvastoin. Isoilla yrityksillä on selkänojaa, johon ne pystyvät tukeutumaan ja tekemään hyvää toimialalle. – Digitalisaatio tulee muuttamaan isännöitsijän työtä, mutta tässä vaiheessa ei voida vielä sanoa, millä kaikilla tavoilla, Jyrki Makkonen arvelee. Suomessa on monentyyppisiä ja monenkokoisia isännöitsijätoimistoja. Kilpailu ei varsinaisessa perusisännöinnissä ole kovin voimakasta. linen projektinjohtaja projekteja vetämään. – Isännöitsijältä vaaditaan kykyä ja ymmärrystä tajuta, milloin kyseessä on oman osaamisen ylittävä tilanne. Ei ole mikään häpeä nostaa kädet pystyyn ja ostaa palvelu toisen alan ammattilaiselta, kuten ulkopuoliselta insinööritoimistolta tai vastaavalta. Se on merkki siitä, isännöinti toimii terveeltä pohjalta ja tämä pitää asiakkaankin tyytyväisenä. Alalla voimakasta keskittymistä Makkonen on ollut isännöintialalla yli 30 vuotta. Keskittyminen on ollut alalla voimakas trendi jo uran alkuvaiheessa. ja niin on nytkin. Toisaalta isännöintiyritysten määrä ei ole ollut laskussa, koska samaan aikaan syntyy uusia pieniä yrityksiä. – Vaikka yrityksen koko muuttuu ja omistaminen keskittyy, ovat isonkin valtakunnallisen ketjun toimistot paikallisia, ja niissä paikalliset ammattilaiset hoitavat paikallisia asioita niin kuin yksittäinen yrittäjäkin. En pidä suuntausta ollenkaan pahana asiana, pikemminkin päinvastoin. Isoilla yrityksillä on selkänojaa, johon ne pystyvät tukeutumaan ja tekemään hyvää toimialalle. Digitalisaatio isännöinnissä Makkonen arvelee, ettei kukaan vielä osaa tarkalleen sanoa, miten digitalisaatio tulee vaikuttamaan isännöitsijän työhön, vaikka siitä on puhuttu jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Se on kuitenkin varmaa, että isännöintipalvelut digitalisoituvat ja isännöinnin pitäisi itse olla aktiivinen asiassa ja johtaa muutosta. – Ääneenkin uskallan sanoa sen, että tällä hetkellä tietojärjestelmämme ovat lähes kivikautisia. Se johtuu osittain siitä, että koska toimialamme on pieni verrattuna vaikkapa pankkeihin tai terveydenhuoltoon, niin järjestelmätoimittajat eivät ole ensimmäisenä tarjonneet palveluita kiinteistöjohtamiseen. Digitalisaation jälkijunaa ollaan kuitenkin nyt vauhdilla ottamassa kiinni, koska kiinteistöjen omistajat ja asukkaat toivovat kovasti, että heidän asumisasiansa olisivat verkossa tai niihin pääsisi käsiksi jonkun mobiilisovelluksen kautta. Näin he pystyisivät helposti näkemään ajantasaisia tietoja, asioimaan ja vaikuttamaan. – Toki digipalveluita on keskisuurilla tai suurilla isännöintiyrityksillä, mutta niitä on kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Uutta on se, ettei uusien asunto-osakeyhtiöiden osakekirjoja enää paineta, vaan ne ovat sähköisessä rekisterissä. Osaltaan tämäkin pakottaa toimijoita etenemään digitalisaatiossa. Makkonen kehottaa isännöitsijäyrityksiä pohtimaan, miten ne itse voisivat parhaiten edistää tietotekniikan laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä omassa toiminnassaan ja sitten tarjota asiakkaille heidän asumiseensa liittyviä palveluita digitaalisesti ja edellyttää niiden käyttämistä. – Pitkään on jo puhuttu asiakkaan helposta asioinnista yhden luukun periaatteella, mikä samanaikaisesti vapauttaa isännöinnin resursseja varsinaiseen kiinteistön johtamiseen ja hallintoon sekä kunnossapitoasioiden hoitoon. Yhdeksi esimerkiksi Makkonen ottaa kokouspöytäkirjojen allekirjoittamisen. – Paperiversioiden sijaan pöytäkirjat lähetettäisiin sähköiseen allekirjoitukseen vaikkapa hyödyntämällä verkkopankkitunnuksia vastaanottajan vahvaan tunnistamiseen. Kun ne arkistoidaan digitaalisesti, ne ovat varmassa tallessa, ja niitä on jälkeenpäin tarvittaessa vaivatonta lukea. Hyvä isännöinti kannattaa aina Isännöintiliitto on toimialan suunnannäyttäjä, jolta isännöintitoimistot ja sitä kautta myös yksittäinen isännöitsijä saavat tukea jokapäiväiseen toimintaansa. Isännöintiliittoon kuuluu noin 600 jäsenyritystä, jotka työllistävät arviolta yli 3 000 henkilöä (esimerkiksi isännöitsijöitä, kirjanpitäjiä, kiinteistösihteereitä...) sekä 23 paikallisyhdistystä. Isännöitsijän työ on Makkosen mielestä hemmetin kivaa ja niin monipuolista ja monisäikeistä, että sen tekijän pitää oivaltaa se tosiasia, ettei kukaan yksittäinen ihminen pysty hallitsemaan kaikkea, koska taloyhtiössä voi tapahtua melkein mitä tahansa. Nykyiselläänkin isännöitsijän tehtävät vaihtelevat pienistä suuriin. – Kun asiakaskunta kansainvälistyy, isännöitsijän vastuulla on opettaa ihmisiä asumaan taloyhtiön kaltaisessa yhteisössä. Työhön kuuluu lisäksi vanhustenhoitoa, kun varmistetaan, että liikuntarajoitteisten liikkuminen on esteetöntä. On talousasioita ja kunnossapitoa ja pitkän tähtäimen suunnittelua ja korjaustarpeen arviointia, jotta omaisuus pysyy kunnossa ja markkina-arvossa. n Liisa Airaksinen
38 Isännöintiä paremman asumisen puolesta Realia Isännöinti Suomen suurin Realia Isännöinti kiteyttää toimintaideansa haluksi tehdä työtä paremman asumisen puolesta ja toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä Suomessa. R ealia Isännöinti on Suomen suurin isännöintialan toimija ja kuuluu Realia Group -konserniin, joka on Pohjoismaiden suurin kiinteistöjohtamisja kiinteistönvälityspalveluita tarjoava yritys. – Tarjoamme asiakkaillemme hyvää ja laadukasta palvelua paikallisesti lähellä asiakasta ja samalla taloyhtiön käyttöön ison konsernin mittavan asiantuntemuksen ja resurssit, sanoo aluejohtaja Tommi Ruotsalainen Realia Isännöinti Oy:stä. Ruotsalainen vastaa aluejohtajana Pohjois-Suomen alueesta Vaasasta pohjoiseen. Hänen toimipisteensä on Oulussa. Viime vuosina yritys on kasvanut voimakkaasti monien yritysostojen myötä. Realia Isännöinnin palveluksessa on noin 700 henkilöä: isännöitsijöitä, kirjanpitäjiä ja kiinteistösihteereitä. Realia Group -konsernilla on Suomen ohella toimintaa Ruotsissa ja Baltian maissa. – Läheisessä yhteistyössä asunto-osakeyhtiön hallituksen kanssa pyrimme kehittämään ja auttamaan asiakastaloyhtiön niin hallitusta kuin osakkaitakin kaikissa asumiseen liittyvissä asioissa, Ruotsalainen kertoo. Tiimi palvelee Ruotsalainen korostaa isännöitsijän keskeistä roolia taloyhtiöiden toiminnassa ja toiminnan kehittämisessä. Taloyhtiön hallitus voi olla luottavaisin mielin, kun taloyhtiötä hoitaa asiantunteva ja aloitteellinen isännöitsijä, joka valmistelee asiat hallitukseen kokouksiin, kirjaa päätökset ja toimeenpanee ne. – Minun näkemykseni on se, että ison isännöintitoimiston suurin valtti on siinä, ettei palvelu ole niin henkilösidonnaista kuin pie– Isolla isännöitsijätoimistolla on laaja-alaista osaamista, mikä käytännössä tarkoittaa monipuolista palvelua. ta. Tärkeää on myös toiminnan jatkuva kehittäminen. Toimintojen digitalisoiminen ja digipalvelujen tarjoaminen asiakkaille on isännöinnissäkin, samoin kuin monella muullakin alalla, pinnalla oleva asia. Niitä kehitetään koko isännöintialalla voimakkaasti. Realia Isännöinti on hyvässä vauhdissa ja on jo nessä toimistossa eikä taloyhtiön asioiden hoito ole yhden ihmisen varassa, vaan niitä hoitaa tiimi. Tiimiin kuuluu taloyhtiön oma kirjanpitäjä, asiakaspalveluhenkilö ja isännöitsijä. Asiakas ei loma-aikanakaan jää vaille vaikkapa isännöitsijän palveluita, kun tehtäviä hoitaa sijainen. Tiivis yhteistyö yrityksen eri yksiköiden välillä tehtävänkuvista riippumatta koituu aina asiakkaan eduksi, kun osaamista jaetaan keskenään ja yksiköt auttavat ja tukevat toisiaan. – Toinen tärkeä etu asiakkaalle on, että isolla isännöitsijätoimistolla on laaja-alaista osaamista, mikä käytännössä tarkoittaa monipuolista palvelua. Omasta talostamme löytyy isännöinin ohella muitakin palveluita, kuten teknistä palvelua ja lakiasioiden hoitoa, Ruotsalainen toteaa. Lisää digipalveluita Aluejohtajana Ruotsalainen vastaa oman alueen yksiköiden toiminnasta, resurssoinnista ja henkilöstöasioista sekä siitä, että taloyhtiön kanssa sovittu palvelu toteutuu. – Isännöitsijänä en toimi, mutta hoidan toki asiakkuuksia ja ratkon mahdollisia ongelmatilanteitänä vuonna lanseerannut uuden sähköisen asiakaspalvelukanavan, OmaRealian. – On tärkeää, että asiakas pystyy järjestelmän kautta hoitamaan asioita silloin, kun hänelle sopii, esimerkiksi seuraamaan taloyhtiön taloutta. Toisaalta haluamme avata omaa toimintaamme asiakkaalle päin ja antaa hallitukselle
39 – On tärkeää, että asiakas pystyy järjestelmän kautta hoitamaan asioita silloin, kun hänelle sopii, esimerkiksi seuraamaan taloyhtiön taloutta. Realia Isännöinti lyhyesti ? Realia Isännöinti on Suomen suurin asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden isännöinnin palveluyritys. Yrityksellä on yli 50 vuoden kokemus isännöinnistä sekä vaativien korjausja saneeraushankkeiden läpiviemisestä. Töitä tehdään lähes 700 asiantuntijan voimin 40 paikkakunnalla Suomessa. Erilaisia taloyhtiöitä palveluiden piirissä on noin 6 000 ja niissä noin 140 000 kotia. Elokuussa 2006 pääomasijoittaja Sponsor Capital yhdisti vuonna 2003 ostamansa Huoneistokeskuksen ja vuonna 2005 ostamansa SKV Kiinteistönvälityksen Pohjoismaiden suurimmaksi asuntoja kiinteistökaupan toimijaksi. Konserni sai nimen Realia Group Oy. Kiinteistönvälitys oli konsernin suurin liiketoiminta, jonka lisäksi konserni tarjosi toimitilaja isännöintipalveluita. Huoneistokeskus ja SKV Kiinteistönvälitys jatkoivat perustamisen jälkeen omilla brändeillään kiinteistönvälityksen liiketoiminnassa. Yhtiö halusi panostaa myös isännöintipalveluihin perinteikkään SKV-Isännöinti -brändin jalanjäljissä. Syntyi Realia Isännöinti Oy. – Ison isännöintitoimiston suurin etu on siinä, että asiakas saa palvelua aina, koska siitä vastaa tiimi, eikä vain yksi ihminen, sanoo aluejohtaja Tommi Ruotsalainen Realia Isännöinti Oy:stä. näkymän isännöitsijän työhön ja siihen, mitä isännöitsijä on tehnyt ja mitä hän tulee seuraavaksi tekemään, Tommi Ruotsalainen kertoo. ? Liisa Airaksinen Kuvat: Realia Isännöinti/ Risto Vaura Realia Isännöinti on Suomen suurin asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden isännöinnin palveluyritys.
40 Asemakaavan muutos tulee näkymään Arabia 135 -kortteli uusiutuu Asemakaavan muutos muokkaa suuresti Arabian tehdaskorttelia Helsingin Hämeentie 135:ssä. V arman omistaman Arabian tehdaskorttelin laajamittainen kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun Fiskars Oyj lopetti tehdastoimintansa alueelta 2016. Lisäksi Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu siirsi alueella sijaitsevat toimintonsa Otaniemeen. Lokakuussa 2016 päättyneen Arabia135-korttelin ideakilpailun jälkeen käynnistyi korttelin asemakaavan muutoksen valmistelu. Kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty asemakaavan muutos koskee osaa Arabian tehdaskorttelista ja osia Hämeentien ja Muotoilijankadun katualueista sekä Bokvillaninpuiston ja Arabianmäen puistoalueista. Kaavamuutokseen liittyy myös liikennejärjestelyjä, kuten Hämeentielle suunnitellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat, joita varten katualuetta levennetään. Vanhaa puretaan uuden tieltä Uusien rakennusten ja reittien alta puretaan nykyistä rakennuskantaa. Kaikki voimassa olevissa asemakaavoissa suojellut rakennukset sekä muuta teollisen historiansa ja kaupunkikuvan kannalta merkittävää rakennuskantaa säilyy. Tavoitteena on toteuttaa poistuvien toimintojen tilalle alueen nykyisiin sekä uusiin rakennuksiin tiloja opetusta, työntekoa, palveluja, asumista ja kauppaa varten. Korttelin keskeisimmälle alueelle suunniteltu rakentaminen tulee olemaan merkittävästi ympäröivää rakennuskantaa korkeampaa. Kaavaratkaisun myötä korttelin kerrosala vähenee lähes 5 000 kerrosneliömetriä, ja on asemakaavan muutoksessa yhteensä lähes 132 000 kerrosneUusi asemakaava on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa, mutta kaavan etenemiseksi tarvittavat maapoliittiset neuvottelut korttelin omistavan Varman ja kaupungin välillä ovat kesken. Arabia 135 –tehdaskortteli tulee muuttumaan merkittävästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Tiloissa on nyt muun muassa Metropolian ja Innovation Housen toimintoja. liömetriä. Asuinkerrosala kasvaa korttelissa yhteensä lähes 55 000 kerrosneliömetriä. Suunniteltu asukasmäärän lisäys on 1 0001 250 asukasta. Maapoliittisia neuvotteluja Varma etenee kiinteistökehityksessä vasta asemakaavan saatua lainvoimain. – Asemakaavan muutos on kehityshanke, joka tulee muokkaamaan korttelia suuresti tulevaisuudessa. Kortteliin jäi Fiskarsin posliinitehtaan lopetettua runsas 30 000 k-m 2 meille epäkuranttia tilaa. Emme ryhdy tekemään tiloissa isompia toimenpiteitä ennen kuin tuleva kaavamuutos on lainvoimainen, Varman toimitilajohtaja Tomi Pekonen toteaa. Uusi asemakaava on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa. Kaavan eteneminen odottaa kuitenkin menossa olevien maapoliittisten neuvottelujen tulosta. Neuvotteluissa kyse on summasta, jonka nykyinen kiinteistönomistaja Varma maksaa Helsingin kaupungille kaavamuutoksesta. Summa kohoaa useisiin miljooniin euroihin. Opetusta ja innovaatioita Arabia 135 -tehdaskorttelissa Varman vuokralaisina ovat muun muassa Fiskars, Metropolian Ammattikorkeakoulu, Pop & Jazz Konservatorio ja Innovation House. – Metropolian tiloihimme avaama kulttuurikampus oli päänavaus Arabian korttelin kehitykseen, Pekonen luonnehtii. Innovation House koostuu pääomasijoittajista, yrityksistä ja startupeista. Sen tavoite on luoda työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja uudistumista tukeva tulevaisuuden työskentelypaikka. – Innovation Housen tuleminen vuokralaiseksi vahvistaa tehdaskorttelia luovien tekijöiden kohtauspaikkana sekä mahdollistaa pienten ja isojen yritysten verkostoitumisen. Meille yhteistyö mahdollistaa pienyrittäjäpalvelujen tuomisen aidosti osaksi kiinteistöpalvelujamme, Pekonen toteaa. n Jouni Suolanen
www.kattopinta.com hameenkattopinta@gmail.com Puh. 050 543 2782 UUSIEN JA VANHOJEN SAUMAPELTIKATTOJEN HUOLTOMAALAUSTA HUOLTOM AALAUS SÄÄSTÄÄ SATOJATU HANSIA JOPA MILJOONIA EUROJA. ENNEN JÄLKEEN Huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusintaan kuten usein esitetään vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen. Vanhan teräspeltikaton elinkaari huollettuna on kymmeniä vuosia seuraavaan huoltoon. Vanhassa vara parempi. Uuden peltikaton maalaus on osoittautunut usein ongelmallisemmaksi. Uuden katon maalaus on jokatapauksessa teetettävä. Olemme kehittäneet uusien sinkkipintapeltien maalauksen takuu varmaksi. Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen; uusiakko katto, vaiko tehdä viimein huoltomaalaus. Ei huolta vaikka pinta olis värjäytynyt ruosteiseksi, sillä huononkin sinkkipinnan alla on täydessä kunnossa oleva teräspelti ja pinta kaipaa suojamaalauksen. Kattovuodon tai reiän paikkaus maksaa tilaajalle keskimäärin 50 eurosta 200 euroon. Täydellisen huotomaalauken keskiverto hinta on korkeimmilaan 50 € / m 2 . Uuden saumapeltikaton hinta korkeimmillaan 1000 € / m 2 + maalaus 50 € / m 2 . Ruostesuojamaali sivellään kauttaaltaan tasaisesti puhdistettuun alustaa. Pintamaalaus tehdään kahteen kertaan korkeapaine ruiskumaalauksina. Näin viimeistelty maalaus tuottaa arvokatolle parhaan suojan pitkälle seuraavaan huoltomaalaukseen. Ei pelti vaihtamalla parane. Usein vanha materiaali muutoinkin laadukkaampi. Kautta-aikain aluskate on ollut tarpeeton tuplasaumakatoissa, mikäli ullakko on on pidetty vilpoisena ja tuulettuvana. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden pellin alapintaan myös aluskatteella varustetulla katolla.
42 Pelti ja tiili suosittuja kattomateriaaleja Uusi katto kymmeniksi vuosiksi Pelti ja tiili ovat suosittuja kattomateriaaleja isoissa kiinteistöissä. Kattokeskus toteuttaa kokonaisvaltaisia kattoremontteja, isoimpina kohteina teollisuushallit, rivitaloyhtiöt ja pienkerrostalot aina nelikerroksisiin taloihin asti. K attokeskuksen kohteissa pelti on hallitseva materiaali 60-70-prosenttisesti. Pelti ja tiili ovat hallitsevia materiaaleja myös korkeammissa kerrostaloissa. Miksi juuri pelti on suosituin materiaali? – Varsinkin isommissa kiinteistöissä mietitään huoltoa. Peltikatto on helpompi huoltaa. Se on lähes huoltovapaa. Peltikaton huolto on lähinnä rännien ja niiden kohtien puhdistusta, joihin kerääntyy roskia, myyntipäälKuvan talossa oli asbestipitoinen mineriittikatto. Tilalle asennettiin Ruukki Classic -peltikatto. likkö Henrik Käräjäoja vastaa. Tiilikatolle saattaa alkaa muodostumaan sammalta noin kymmenen vuoden päästä olosuhteista riippuen. Haastavissa kattomuodoissa peltikatto on myös hieman edullisempi toteuttaa, koska tiiltä joudutaan leikkaamaan paljonkin, jos katossa on paljon muotoja. Kattokeskus on Suomen suurin tiilikattoremontteja toteuttava yritys. Yrityksen pääasiassa käyttämä Ormax Protector + –kattotiili on liukas ja kiiltäväpintainen, joka estää sammaleen kertymistä katolle. Sammaleen saa myös pestyä ja puhdistettua siihen sopivilla aineilla. Vesitiiviys tulee aluskatteella Käräjäoja korostaa, että peltikate tai tiilikate ei ole kumpikaan vielä itsessään täysin vedenpitävä vaan tiiveys syntyy yhdessä aluskatteen kanssa. – Peltikatto kondensoi aina vettä alapuolelleen, jolloin sen alla pitää olla vedenpitävä aluskate. Tiilikattokaan ei pidä täysin vettä vaan sen alla täytyy olla aluskate, mikä vie veden seinälinjan ulkopuolelle. – Me käytämme hengittävää aluskatetta, joka asennetaan aina harjalta tuulettuvaksi. Näin saadaan ilma harjan kautta kiertämään. Huolehdimme kattoremontissa myös siitä, että kattorakenne saa alaräystään kautta korvausilmaa. On todella tärkeää, että ilma vaihtuu katon yläpohjassa, Käräjäoja korostaa. Aluskatteet ovat ongelmana vanhoissa katoissa. – Teemme paljon kattoremontteja esimerkiksi 80-luvun taloihin, missä on tiilikatto. Tiilet saattavat olla hyvässä kunnossa, mutta alla saattaa olla huonokuntoinen pahvinen aluskate tai ei aluskatetta ollenkaan. Aluskatteen uusimiseksi on vanha katto purettava pois ja rakennettava kokonaan uusiksi. Sitten se toimii. Työ sujuu nosturiautolla Kattokeskus tekee kattoremontit nosturiautoavusteisesti. Esimer
43 Pelti ja tiili suosittuja kattomateriaaleja Uusi katto kymmeniksi vuosiksi Kattohankkeen valmistelu taloyhtiössä kestää usein pitkään. Hallitus ja isännöitsijä valmistelevat hanketta, ja käyvät mahdollisesti urakkaneuvotteluita. Yhtiökokous päättää kattoremontin tekemisestä. Kattokeskus toimii Pirkanmaalla, Uudellamaalla, VarsinaisSuomessa, Keski-Suomessa ja Savossa. Pääpaikka on Pirkkalassa. – Me teemme sellaisia remontteja, että katto kestää kymmeniä vuosia eteenpäin, myyntipäällikkö Henrik Käräjäoja lupaa. kiksi Uudenmaan alueella yrityksellä on kuusi nosturiautoa. Yhteen nosturiryhmään kuuluu neljästä viiteen miestä. – Nosturi on kätevä. Kun tulemme aamulla tarvikkeet mukana työmaalle, ja puramme vanhan katon suoraan lavalle, niin päivän päätteeksi se lähtee pois. Työmaa pysyy siistinä eikä tule vaihtolavoja pihalle, Käräjäoja kertoo. Rakennusjätteen kierrätys on Kattokeskukselle itsestään selvä asia. Kaikki purkujäte lajitellaan erikseen jätelavoille. Lajittelu alkaa jo työmaalla. – Kun esimerkiksi puramme kattoa, missä on asbestia, se tehdään asbestipurkuna eli puretaan asbestipitoinen jäte trukkilavan päälle jo katolla. Muovit vedetään päälle, ja nostetaan jäte lavalle. Päivän päätteeksi asbestijäte tuodaan toimipisteen pihalle, mistä toinen yritys huolehtii jätteen eteenpäin. Käräjäosa korostaa työturvallisuuden tärkeyttä. – Jokainen kohde määrittää erikseen sen, minkälainen työturvallisuusjärjestely siellä on. Joskus laitamme telineet kohteen ympärille eli teemme rakenteellisen putoamissuojauksen. On myös kohteita, mihin saamme laitettua turvakaiteet. Kohde määrittää remontin keston – Meillä oli pari vuotta sitten kohde Kauniaisissa, missä oli 20 erillistä taloa, ja niissä noin 200 neliön huoneistot. Isoa kohdetta teki kaksi nosturiautoryhmää. Se oli valmis pääosin kuukaudessa, ja viimeistelytöineen kahdessa kuukaudessa. Ensin tulivat nosturiautoryhmät, ja niiden jälkeen peltisepät perässä eli työ tehtiin kahdessa vaiheessa, Henrik Käräjäoja kertoo. Kustannushaarukka riippuu sekin suuresti kohteesta, ja määräytyy sen mukaan, mitä kohteessa tehdään. Käräjäoja antaa suuntaa antavaksi taloyhtiön kattoremontin kustannushaarukaksi noin 80 – 130 euroa neliöltä. Uuden, oikein tehdyn tiilikaton käyttöikä voi olla jopa 70 vuotta. Kaikki uudet katot kestävät kymmeniä vuosia. Kattokeskus käyttää peltikatoissa Ruukin peltiä, jonka pinnoitteella on 25 vuoden takuu, ja teräksellä 50 vuoden takuu. Tiilellä on 30 vuoden takuu. Asennustyön takuu on viisi vuotta. – Kattokeskuksella työntekijät ovat aina suoraan töissä. Ainoastaan silloin, kun tarvitaan telineitä tai esimerkiksi sähkötöitä, käytämme alihankkijoita. Varsinaiset kattotyöt teemme aina omilla miehillä, Käräjäoja kertoo. – Pystymme työllistämään kaikki ammattimiehet ympäri vuoden. Kattokeskus on tehnyt kattoremontteja vuoden ympäri vuodesta 1997 lähtien. Ympärivuotinen työskentely perustuu yrityksen nosturiautokonseptiin, jossa useampi mies on mukana tekemässä samaan aikaan. Katto avataan sellaisena päivänä, jona taivaalta ei tule vettä eikä lunta. Katto saadaan säältä suojaan saman päivän aikana eli vedenpitävä aluskate päälle. Hanke etenee taloyhtiössä Kattohankkeen valmistelu taloyhtiössä kestää usein pitkään. Hallitus ja isännöitsijä valmistelevat hanketta, ja käyvät mahdollisesti urakkaneuvotteluita. Yhtiökokous päättää lopulta kattoremontin tekemisestä. Kattokeskukselle tulee suoraan yhteydenottoja taloyhtiöistä, joissa on katto-ongelmia. Yritys käy maksutta tarkastamassa katon kunnon, ja tekee siitä tarvittaessa raportin taloyhtiölle. – Selvitämme korjaustarpeen, ja ehdotamme ratkaisua. Koska teemme koko ajan kattoremontteja, tiedämme, mitä katolle kannattaa tehdä. Suunnittelutoimistot suunnittelevat kattoremontteja, mutta pystymme tarvittaessa myös itse tekemään suunnitelmat, Käräjäoja kertoo. – Monesti asunto-osakeyhtiö ottaa ulkopuolisen valvojan, jonka kanssa touhuamme yhdessä. Meillä on myös omasta puolesta tarkka valvonta, mutta ulkopuolinen valvonta on hyvä asia, koska se ajaa taloyhtiön asiaa, ja tuo luottamusta. Uuden, oikein tehdyn tiilikaton käyttöikä voi olla jopa 70 vuotta. Kaikki uudet katot kestävät kymmeniä vuosia. Tarkasta katto säännöllisesti Käräjäojan harras toive on, että taloyhtiöiden hallitukset ja isännöitsijät olisivat oikeasti ”kärryillä” katon kunnosta. Katto kannattaa tarkastaa kerran vuodessa, jolloin säästytään isommilta remonteilta, ja remontteja pystytään ennakoimaan. Katon voi myös paikata esimerkiksi lumenpoistossa vaurioituneelta osalta. – Jos yläpohjassa on ollut ongelma vuosikausia, sitten kun sitä lähdetään remontoimaan, niin se on aina isompi työ. Katon ikä ei välttämättä kerro yläpohjan tilannetta. Kattokeskuksella on ollut jopa vain viisi vuotta vanhoja kohteita, joissa on tehty rakennusvaiheessa katon rakennusvirhe, kuten että yläpohjassa tuuletus toimii huonosti tai esimerkiksi aluskate on väärin asennettu. – Meillä on ollut myös paljon sellaisia kohteita, joissa on muutamia vuosia vanha katto, ja joiden aluskate on vedetty niin kireälle, että aluskatteen päälle pääsevä vesi valuu tuuletusrimoja pitkin kattotuoleihin, jotka kostuvat. Tämän korjaamiseksi aluskate ja samalla koko katto täytyy uusia. n Jouni Suolanen Kuvat: Kattokeskus Oy
44 Yhä useampi taloyhtiö lasittaa kaikki parvekkeet kerralla Lasitus tuplaa parvekkeen iän Parvekkeiden lasittamisesta koituu useita hyötyjä, kuten energiansäästöä, asumisviihtyvyyttä sekä auringonja melunsuojaa. Yhä useammin talon kaikki parvekkeet lasitetaan samalla kertaa uudisrakentamisen tai peruskorjauksen yhteydessä. P arvekkeiden lasittaminen on muuttunut vuosien varrella esimerkiksi niin, että Suomessa jo noin 90 prosenttiin uudisrakennuskohteista suunnitellaan lasitetut parvekkeet. – Kun Lumon aloitti parvekelasien valmistuksen vuonna 1990, alussa keskityimme kuluttajamyyntiin yksittäisille asukkaille, kunnes 90-luvun lopussa rakennusliikkeillä ja taloyhtiöillä alkoi olla kiinnostusta niin paljon, että lasittaminen laajeni ja kasvoi merkittävästi 2000-luvulla, Suomen maajohtaja Mikko Hilliaho Lumon Suomi Oy:stä kertoo. – Nyt Suomessa on noin 600 000 lasitettua parveketta. Eli lasittaminen on jo aika tunnettu juttu kotimaassa, mutta Suomen rajojen ulkopuolella vielä vähän tuntemattomampaa.
45 Lumon parvekelasija kaideratkaisuilla on mahdollista toteuttaa parvekejulkisivuremontit uudistamalla talon ulkonäköä, rakennuksen vanhaa ilmettä kunnioittaen. Kuva Jyväskylän Lehtorannantieltä. ENNEN JÄLKEEEN Lasituksella isoja hyötyjä – Tutkimusten mukaan lasittamalla parvekkeet niiden jäljellä oleva käyttöikä tuplaantuu. Myös korjaustarve vähenee niin paljon, että sillä on kiinteistön ylläpidon kannalta merkittäviä kustannusvaikutuksia. Lasittaminen tuo myös asuinviihtyvyyttä, energiansäästöä, ja on suojana liikenteen melulle sekä tuo lukemattomia muita hyötyjä taloyhtiölle, Hilliaho luettelee. Tänä päivänä entistä useampi taloyhtiö lasittaa kaikki parvekkeet kerralla esimerkiksi julkisivukorjauksen yhteydessä. Lasituksen tuomien hyötyjen lisäksi yhteishankinta on selkeämpää yksityisiin hankintoihin verrattuna myös kiinteistön kunnossapidon kannalta. – Vaikka vain osa parvekkeista on lasitettu ja osa ei, niin parvekkeiden korjaustarve tulee kuitenkin lasittamattomien parvekkeiden mukaan, Hilliaho muistuttaa. Kolmenlaisia parvekekorjauksia Yhteishankinta on taloyhtiölle myös edullisin tapa hankkia parvekelasit, koska se onnistuu Lasittamalla parvekkeet myös korjaustarve vähenee niin paljon, että sillä on kiinteistön ylläpidon kannalta merkittäviä kustannusvaikutuksia. – Kiinteistön omistajille parvekkeen lasittaminen on todella kannattava investointi, kun ottaa kaikki hyödyt huomioon, Lumon Suomi Oy:n maajohtaja Mikko Hilliaho toteaa. samoilla mittakäynneillä, tuotannolla, tuotteilla ja samalla asennuksella. Tyypillisesti parvekkeiden lasitus ajoittuu samaan yhteyteen parvekkeiden kunnostuksen ja julkisivuremontin kanssa. Hanke lähtee liikkeelle kuntoarviosta ja kuntotutkimuksesta. Hilliaho erottaa kuntotutkimusten perusteella kolme erilaista korjauskonseptia: – Kevyin parvekeremontti voi olla suhteellisen uudessa 90-luvun talossa, missä parvekkeen betonirakenteet ovat vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa, jolloin parveke huoltomaalataan, ja sen jälkeen lasitetaan. Näin saadaan parvekkeen jäljellä oleva käyttöikä tuplattua. Monesti betoninen parvekekaide on parvekkeen vaurioitunein osa, koska se on altis korroosiolle. Sen vuoksi se menee ensimmäisenä heikkoon kuntoon. Tällöin parvekekaide poistetaan, parveke kunnostetaan, ja betonikaiteen tilalle laitetaan uusi alumiinirunkoinen lasitai levykaide ja siihen integroitu parvekelasitus. Raskain parvekeremontti on sellainen, jossa parvekepielet tai –laatta ovat niin rapautuneet, että parvekkeet on uusittava kokonaan. Samalla usein laajennetaan parveketta.
46 – Nyt Suomessa on noin 600 000 lasitettua parveketta. Eli lasittaminen on jo aika tunnettu juttu kotimaassa. ? Lumon-konserni on kouvolalainen perheyhtiö. Ikkunoiden kaihtimia sekä parvekeja terassilasitusten auringonsuojaverhoja valmistava Suomen Visor Oy kuuluu samaan konserniin. Perheyhtiössä asioita ajatellaan pitkäjänteisesti aina seuraaville sukupolville. Konsernissa on henkilöstöä noin 1 100, joista Suomessa työskentelee noin 700. Toiminnan volyymi jakautuu puoliksi Suomen ja ulkomaiden kesken. Suurin kasvupotentiaali on viennissä. Tuotteet ovat viennissä samoja kuin kotimaassa. Päätehdas on Kouvolassa, muut tehtaat Kempeleessä ja Kanadan Torontossa. – Suomalainen innovaatiomme on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Siellä meillä on todella kovat kasvumahdollisuudet, ja siellä kasvu on jo nyt merkittävää, Lumon Suomi Oy:n maajohtaja Mikko Hilliaho kertoo. Yritys vie tuoteratkaisujaan yli 20 maahan. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Espanja ja Kanada. Ruotsiin ja Espanjaan vientiä on ollut 90-luvulta asti. Naapurimaa Ruotsissa olosuhteet muistuttavat meikäläisiä. Espanjassa tarve on muun muassa hiekkapölyä vastaan, ja sielläkin on talvella viileää, jolloin lasitettu parveke toimii ikään kuin ylimääräisenä huoneena. Iso markkina on Espanjan rannikkokaupungeissa, missä ravintoloitsijat lasittavat terasseja – ja saavat näin lisää liiketoimintatilaa. – Suomessa markkina, määrät ja volyymit ovat jo niin isot, että parvekelasituspuolella täällä riittää hyvin töitä, mutta räjähdysmäisiä kasvuja ei ole odotettavissa, Hilliaho toteaa. Kun ensimmäiset lasitukset on tehty Suomessa jo 30 vuotta sitten, niin paljon tehdään lasitusten uusimista. Eri vuosikymmenillä laitetut lasitukset ovat tekniikaltaan erilaisia, jolloin taloyhtiö uusii monesti kaikille uudet lasitukset. Kun lasitukset uusitaan, vanhat lasit ja alumiinit menevät kierrätykseen ja uusiokäyttöön. – Iso trendi on nyt kaupungistuminen eli maaltamuutto kasvukeskuksiin, mikä tuo paljon lisää kerrostaloasumista sekä uudis-, ja korjausrakentamista. Ilmastokysymys on iso ekotrendi. Olemme tukemassa hyvin vahvasti näitä asioita, ja näemme ne merkityksellisinä. Yrityksen hiilijalanjälki on ollut positiivinen jo 90 -luvulta asti. Parvekelasitus antaa siihen mahdollisuuksia, koska se säästää energiaa ja vähentää korjaustarvetta. Se on ekoteko. Korjausvelkaa on paljon kaupungeissa, joten Hilliaho pitää yrityksen tulevaisuudennäkymiä positiivisina. – Jos olemme näissä jo suunnitteluvaiheessa mukana, tuotteistomme taipuvat sillä tavalla, että koko rakennuksen ilme voidaan uudistaa ja nykyaikaistaa. Tai betonikaide voidaan vaihtaa meidän kaiteeseemme niin, että rakennuksen vanha ilme ja arkkitehtuuri säilyy kuta kuinkin entisellään. Hilliaho tietää alueita, missä halutaan säilyttää miljöön arkkitehtuuri, ja toisaalta alueita, missä on lähdetty aktiivisesti uusimaan rakennusten ilmettä julkisivuremonttien yhteydessä. Huolto varmistaa toimivat lasit Parvekelasituksen hankintatapa vaikuttaa myös lasitusten huoltoon. Silloin kun osakas hankkii lasituksen itse, hän vastaa myös itse lasituksen säännöllisestä huoltamisesta. Jos taas tilaajana on taloyhtiö, niin lasituksen huoltoja ylläpitovastuu on taloyhtiöllä. – Me teemme tyypillisesti koko talon lasituksissa takuuaikaiset katselmukset, ja myöhemmin määräaikaishuollot viiden vuoden välein. Otamme käytännössä vastuun tuotteista tarjoamalla halutessa huoltopalvelun koko niiden arviolta 30 vuoden elinkaaren ajan. Kokonaispalvelukonseptimme tähtää siihen, että asukkaat ja taloyhtiö pystyvät luottamaan, että lasitukset ovat turvallisia ja toimivat, Hilliaho kertoo. Minkälaista huoltoa parvekelasit vaativat? Uudiskohteissa voi olla Hilliahon mukaan takuuajan päättyessä rakenteiden elämisestä johtuvia säätöjä. Parvekelasittamiseen kuuluu olennaisena osana lasituksiin integroitavat auringonsuojaverhot, joilla parvekkeelle saadaan lämmönhallintaa, näkösuojaa ja yhtenäistä ilmettä. Tutkimusten mukaan lasittamalla parvekkeet niiden jäljellä oleva käyttöikä tuplaantuu. Lasittaminen tuo asuinviihtyisyyttä, energiansäästöä, ja on suojana liikenteen melulle sekä tuo lukemattomia muita hyötyjä taloyhtiölle. ”Maailmalla on kovat kasvumahdollisuudet” – Huoltoja korjaustarve on käytännössä sen varmistamista, että parvekelasitus on edelleen turvallinen, vaikka ympärillä olevat rakenteet vanhenevat. – Joskus vanhimmissa lasituksissa voi olla tiivisteiden uusimistarvetta tapauskohtaisesti riippuen siitä, missä olosuhteissa ollaan ja ollaanko auringon suuntaan vai pohjoisen puolella. Alumiini ja lasi ovat kestäviä materiaaleja ja ne kestävät todella pitkään. Tarvittaessa muita osia ja komponentteja päivittämällä lasituksesta saadaan uuden veroinen. Tuotekehityksen ansiosta tuotteista on tullut turvallisia, toimivia ja helppokäyttöisiä, ja ne sallivat entistä enemmän rakenteiden elämistä juuri uudiskohteissa. Valmistuksessa, asennuksessa ja työmaalogistiikassa Lumonilla pyritään sujuvuuteen. ? Jouni Suolanen Kuvat: Lumon Suomi Oy
47 Taloyhtiöiden isännöitsijät huolissaan: Kattoremontteja lykätään liian usein tarpeettomasti I sännöintiliiton julkaisema tuore Kattoja julkisivubarometri kertoo isännöitsijöiden huolen taloyhtiöiden kattoremonttien tarpeettomasta lykkäämisestä. Isännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että kattoremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen. – Tulos ei yllätä, niin harmillista kuin se kiinteistöjen kunnossapidon, arvon säilymisen ja kasvavan korjausvelan näkökulmasta onkin, toteaa Kattotutka Oy:n kehitysjohtaja Mikael Turtinen. Isännöintiliiton näkemyksen mukaan putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Kattotutka on aina Turtiaisen mukaan korostanut vesikattojen ylläpidossa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, jossa oikeanlaisella kattotarkastuksella, tarvepohjaisilla korjauksilla sekä säännöllisellä kattohuollolla on merkittävä rooli. – Näiden pohjalta muodostuu vesikaton elinkaariajattelumalli, jossa kattoremonttia ei tehdä koskaan turhaan. Lähtökohtana kuntotarkastus Kattoja julkisivubarometrista käy selkeästi ilmi katon kuntotarkastuksen merkitys kattoremonttien päätöksenteossa. Isännöitsijöiden näkemyksen mukaan selkein syy kattoremonttihankkeiden käynnistymiselle ovat kuntotarkastuksessa tehdyt havainnot, toiseksi merkittävin syy toistuvat kattovuodot ja kolmanneksi PTS:ssä mainittu kannanotto kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta. – Kaikki kolme mainittua seikkaa liittyvät toisiinsa. TarIsännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että kattoremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. kastuksissa löydetään puutteita ja korjaustarpeita, jotka eivät ole välttämättä akuutteja. Luokittelemme korjaustarpeet kiireellisyyden mukaan PT-suunnitelmaa varten esimerkiksi seuraavien 0-5 vuoden ajalle, ja arvioon sisältyy näkemys kattoremontin tarpeellisuuden ajankohdasta. Vastaavasti toisessa tilanteessa taas toistuvat akuutit kattovuodot johtavat siihen, että katolle teetetään kuntotarkastus, muistuttaa kehitysjohtaja Turtinen. Kattoremonttihankkeet käynnistyvät yleisesti varsin nopeasti sen jälkeen, kun selkeästi dokumentoidut perusteet remontin toteuttamiselle ovat olemassa ja ne esitetään taloyhtiöpäättäjille. 38 prosenttia päätöksistä syntyy alle vuoden sisällä ja 78 prosenttia päätöksistä alle kahden vuoden sisällä. Lisäksi 80 prosenttia kattoremonttihankkeista päätetään yhtiökokouksessa ensimmäisellä esityskerralla. – Isännöintiliiton selvityksestä voidaan tehdä perustellusti johtopäätös, että isännöitsijöiden kannattaa aktiivisesti suositella taloyhtiöpäättäjille koulutetun kattotarkastajan tekemää kuntotarkastusta taloyhtiön vesikatolle, vaikka sellaisen teettäminen ei olekaan koskaan ilmaista. Kun päätöksenteossa on käytettävissä todellinen tilannetieto katosta, on isännöitsijän ja yhtiön hallituksen helpompaa perustella katon kunnossapidon tärkeys yhtiökokoukselle, korostaa Turtinen. Toteutuneisiin kattoremonttihankkeisiin selvitykseen vastanneet isännöitsijät olivat erittäin tyytyväisiä. Hankkeet toteutuivat budjetin mukaisesti, työt tehtiin valmiiksi asti ja suunnitellussa aikataulussa, työn laatu oli hyvää ja hankkeiden suunnitteluun ja valvontaan panostettiin riittävästi. Kaikkia edellä mainittuja osa-alueita isännöitsijät arvioivat asteikolla 1-5 (1=eri mieltä, 5=samaa mieltä) ja kokonaistulokset olivat välillä 4,18 – 4,45. n Katon kuntotarkastuksen merkitys korostuu kattoremonttien päätöksenteossa.
48 Kaivopiha kokee mittavan remontin Helsinkiin uusi suurhotelli Ylva kehittää Kaivopihasta Helsingin ydinkeskustan uutta vetovoimakohdetta. Remontit alkoivat tammikuussa. Seurahuoneen taloon ollaan parhaillaan remontoimassa, ja osana muutosta Helsinkiin syntyy suurhotelli. Kaivopiha on Helsingin joukkoliikenteen solmupisteessä, keskeisten kulttuurikohteiden ympäröimänä sekä ostoskadun eli Aleksanterinkadun päässä. Päivittäin Kaivopihan läpi kulkee yli 15 000 jalankulkijaa. Ylvan rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta kertoo, että remontissa peruskorjataan Vanhan Ylioppilastalon kellarikerros ja ensimmäinen kerros sekä Citytalon ensimmäinen kerros. – Nykyinen Citytalon ja Vanhan Ylioppilastalon läpi kulkeva Kolmen sepän käytävä siirretään kulkemaan suoraan rakennuksen läpi, jolloin kulkuyhteys Aleksanterinkadulta Kaivopihalle sekä Q-parkkiin paranee merkittävästi. – Tulevan kauppakäytävän ja sen yhteyteen sijoittuvien tilojen laatutaso tulee olemaan huomattavasti nykyistä korkeampi ja kaupallisesti houkuttelevampi. Remontissa myös parannetaan Kolmen sepän sisäänkäynnin ja Citytalon sisäänkäynnin yleisilmettä, lisäksi Kaivopihasta pyritään saamaan viihtyisä oleskelupaikka. Kaivopihalla uusitaan kalusteita ja Citytalon julkisivua. Tulossa vilkas kohtaamispaikka Remontilla on ollut vaikutuksia liikkumiseen. – Jalankulkuyhteys Kaivopihalta Kolmen sepän patsaalle Vanhan Ylioppilastalon läpi H elsingin ydinkeskustan Kaivopiha kokee mittavan remontin ja uudistuu. Koko korttelia Uudelta Ylioppilastalolta entisen hotelli
49 – Uudet hotellit ja hotelliketjut ovat keskeinen osa kaupungin imagon ja houkuttelevuuden kehittymistä. Havainnekuva Kaivopihalta uudelle kauppakäytävälle. Kuva: Ylva Havainnekuva Helsinkiin rakentuvasta Hyatt-ketjuun kuuluvasta suurhotellista, jonka nimeksi tulee Grand Hansa Hotel. Kuva: Arkkitehdit Soini & Horto Ylvan rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirran mukaan tulevan kauppakäytävän ja sen yhteyteen sijoittuvien tilojen laatu tulee olemaan merkittävästi nykyistä korkeampi ja houkuttelevampi. Kuva: Ylva katkeaa remontin ajaksi. Lisäksi kulkuyhteys Kaivopihalta Q-parkkiin katkeaa. Remontin aikana Kolmen sepän patsaan viereen perustetaan väliaikainen työmaa-alue. Kulku Kaivopihalta Citykäytävään ja Mannerheimintielle pysyy ennallaan. – Lopputilanteessa tulevat käytäväyhteydet ovat laadukkaampia ja suorempia kuin tällä hetkellä. Noin kymmenen miljoonan euron hankkeen yhteydessä rakennetaan viisi uutta ravintolaa/kahvilaa sekä useampia pienempiä liiketiloja. Liiketilat ovat käytössä tavoitteellisesti jouluna 2020. – Muutamia liiketiloja otetaan käyttöön jo kevään aikana, selventää Lehtovirta. Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaaralan mukaan hankkeen myötä käännetään maan vilkkaimman ostoskadun eli Aleksanterinkadun pää Kaivopihan sydämeen, jossa tulevaisuudessa sijaitsee myös kaupungin ykköshotelli. – Olen äärimmäisen tyytyväinen, että saamme käynnistää hankkeen näin hyvin arvoihimme sopivien vuokralaisten kanssa. Yksi isoimmista vuokralaisista on Kanresta, joka tuo tiloihin liike-elämän kohtaamispaikan. Uusi suurhotelli avaa ovensa Ylva neuvotteli Kaivopihan kiinteistöön kestävään kehitykseen sitoutuvan, Helsingille uudenlaista maailmanluokan tasoa tuovan sekä Pohjoismaiden ensimmäisen Hyatt-ketjun suurhotellin. Uniikkien The Unbound Collection by Hyatt -hotellien ketjuun liittyvä Grand Hansa Hotel avaa ovensa Kaivopihalla vuonna 2022. Hotelli tulee kuulumaan luksuskategoriaan 224 huoneen voimin. Ylva on sitoutunut OECD:n vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin ainoana Suomessa, ja siksi jo rakennusvaiheessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota vastuullisiin valintoihin ja toimintaan myös alihankkijoiden ja operaattorien toiminnassa. Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola kertoo Ylvan haluavan olla kehittämässä Helsinkiä mahdollisimman laaja-alaisesti ja vastuullisesti. – Hotellihanke tukee Helsingin kansainvälistymistä ja ydinkeskustan kestävää kehittämistä. Haluamme tehdä Kaivopihan korttelistamme mahdollisimman laadukkaan kaikille helsinkiläisille ja Helsingissä vieraileville. Pormestari Jan Vapaavuori toteaa Helsingin olevan kasvava ja voimakkaasti kansainvälistyvä kaupunki. – Uudet hotellit ja hotelliketjut ovat keskeinen osa kaupungin imagon ja houkuttelevuuden kehittymistä. Tulevaisuudessa Helsinki haluaa tarjota uusia kohteita ja palveluita monipuolisesti ja kestävästi paitsi tänne saapuvien matkailijoiden, myös helsinkiläisten iloksi. On hienoa, että Grand Hansa Hotel syntyy kaupungin keskustaan, historialliselle paikalle ja kunnianhimoisella konseptilla. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta hoitava ja kehittävä Ylva hallinnoi nyt Kaivopihan kiinteistöjä Uudelta Ylioppilastalolta entisen hotelli Seurahuoneen taloon. n Kati Wikström Havainnekuva uudesta Kaivopihasta, josta on tarkoitus tulla viihtyisä oleskelupaikka. Kuva: Ylva
50 Hotellit jo osa kaupunkikulttuuria Kaupunkilaisten olohuoneet Helsingin Fasaani-korttelissa St. George -hotellissa toteutuu monesta muustakin hotellista ja maailmalta tuttu ilmiö: kaupunkilaiset ovat jalkautuneet nauttimaan hotellin monipuolisista tiloista ja oivaltavasta arkkitehtuurista. S t. George sijaitsee Helsingin paraatipaikalla Vanhan kirkkopuiston kupeessa. Hotelli kätkee sisäänsä viehättävän talvipuutarhan lasikattoineen. Tilassa on myös taidetta. Taiteilijoille järjestetyn kutsukilpailun perusteella lasikaton alla leijuu Pekka Jylhän Learning to Fly -taideteos. Oleskelutilat eivät ole yksinomaan uusien kauppakeskusten etuoikeus. Suomeen maailmalta tuttu ilmiö eli kaupunkilaisten jalkautuminen hotelleihin on vasta rantautumassa.
51 Hotelli St. Georgen talvipuutarha on helsinkiläisten olohuone, jossa kohtaavat niin paikalliset kuin matkustajat. – Teemme oivaltavia tiloja, koskaan ei ole kahta samanlaista ratkaisua, arkkitehti Marjut Kauppinen kiteyttää. Taide tärkeässä roolissa ? St. Georgessa on jatkuva taidenäyttely. Jokaisessa huoneessa on aitoa taidetta, ja myös juuri siihen huoneeseen valittuja kirjoja. Aiemmin kiinteistössä toimi kirjapaino. – Näinkin voi historiaa tuoda nautinnollisella tavalla esille, Pervin Imaditdin havainnollistaa. Talo on täynnä räätälöityjä ratkaisuja. – Esimerkiksi Muraali-tapetti tilattiin Klaus Haapaniemeltä juuri tätä tilaa varten. Artekin valaisimia tilattiin erikoisväriin maalattuina vihreinä, summaa Marjut Kauppinen. – Hotellikonseptin atmosfäärin kannalta huonekalut, taide, kirjat ja palvelun henkilökohtaisuus ovat oleellisessa roolissa. Arkkitehdit Pervin Imaditdin ja Marjut Kauppinen perustivat Arkval Taite Oy:n vuonna 2017. Kummallakin on takanaan vuosien suunnittelukokemus. St. Georgen julkisivu on arvokas ja kaunis iltavalaistuksessa Vanhan kirkkopuiston laidalla. Julkisivuvalaistuksen ovat suunnitelleet Sweco Oy ja Arkval Taite Oy. Esimerkiksi St. Georgen talvipuutarhasta on tullut helsinkiläisten olohuone. Kansainväliset hotellivieraat eivät halua tulla hotelleihin, joissa ei ole paikallisia, koska matkaajat haluavat kohtaamisia paikallisten kanssa. – Hotelliin voi tulla istumaan ja rentoutumaan, työskentelemään, tapaamaan ystäviä tai liiketuttavia, syömään tai kokoustamaan, selvittää arkkitehti Pervin Imaditdin Arkval Taite Oy:stä. Hän on suunnittelut St. Georgen yhdessä yhtiökumppaninsa arkkitehti Marjut Kauppisen ja toimiston tiimin kanssa. Rauhoittava miljöö on arvokkaan oloinen rennolla tavalla. Arkkitehtuurisista oivalluksista tunnettu toimisto on erikoistunut hotellien suunnitteluun Helsingin kantakaupungissa. Helsinkiin on suunnitteilla jopa kymmeniä uusia hotelleja tyydyttämään kasvavan turistija kongressivierasvirran majoitustarpeita. – Muistan hyvin, kun tämän talvipuutarhan paikalla oli asfalttipiha kahden rakennuksen välissä. Tuntui varsin huikealta olla joogaamassa täällä eräänä lauantaiaamuna, sisäpihalla, johon oli rakennettu kokonaan Nuoret ja vähän vanhemmatkin liikkuvat paljon globaalisti, ja voivat asettua asumaan hotelleihin viikoiksi tai vuosiksi.
52 Sisääntuloaulassa on valtava taiteilija Ai Weiwein silkistä ja ruo’osta tehty lohikäärme. Teoksen nimi on Tianwu. – Vierailemme mielellämme niin sanottujen ongelmakohteiden parista. Hotellien lisäksi muun muassa uutta käyttöä odottavat toimistorakennukset kiinnostavat meitä, arkkitehti Pervin Imaditdin toteaa. uusi kerros. Hotelli voi olla osa kaupunkikulttuuria, Kauppinen huomauttaa. Tila taittuu moneen käyttöön Talvipuutarha taittuu myös kabineteiksi. Arkkitehtoninen oivallus oli tehdä entisistä ikkunoista ovet kabinetteihin. Kiinteistössä on yhdistetty kaksi eri tasossa olevaa rakennusta. – Siitä syntyi idea pieniin valaistuihin portaisiin. Nyt muuntelukelpoiselta ylätasanteelta on suora näkymä alatasanteelle, mikä luo läsnäolon tunnelmaa päätilaan, selvittää Imaditdin. Rakennuksessa on myös viininmaistelutila, spa-tila hoitohuoneineen, sauna hemmottelualtaineen, kirjasto, ravintola, kahvila, työtiloja ja leipomo. Leipomosta voi ostaa eväskoreja puistopicniciä ajatellen, ja tulla puistosta sisätiloihin. Aikuismainen nomadismi Oleskelun lisäksi seuraavakin ilmiö on jo olemassa. – Hotelliin voi tulla istumaan ja rentoutumaan, työskentelemään, tapaamaan ystäviä tai liiketuttavia, syömään tai kokoustamaan. Oleskelutilat eivät ole yksinomaan uusien kauppakeskusten etuoikeus. Suomeen maailmalta tuttu ilmiö eli kaupunkilaisten jalkautuminen hotelleihin on vasta rantautumassa. Nuoret ja myös vähän vanhemmatkin kaupunkilaisnomadit liikkuvat paljon globaalisti, ja voivat asettua asumaan hotelleihin viikoiksi tai vuosiksi sekoittuen hotellien vieraskantaan. Arkkitehdit arvioivat, että aikuismainen nomadismi tulee lisääntymään. – Heille on jo tarjolla asumispalveluita, jotka eivät sido ja ovat joustavia. Pitempiaikainenkin koti voi olla hotellissa oleva huoneisto. Asumisen, majoittumisen ja kohtaamisten kombinaatio tulee sekoittumaan iloisesti, kiteyttävät arkkitehdit tulevaisuuden trendejä. Hotellien sviittejä käytetään jo vaivattomina vaihtoehtoina perhetai kaverijuhlintaan. Tuleva trendi on myös matkailu omassa asuinpiirissä. Nuoret kuluttajat ovat hyvin ympäristötietoisia. He panostavat eettisiin, paikallisiin elämyksiin. Kauppisen mielestä merellisyyttä ei ole vielä kunnolla eikä innovatiivisesti hyödynnetty kaupunkiympäristössä ja arkkitehtuurissa Helsingissä. Esteettinen rakennuselämys Vanhojen rakennusten suunnittelutyössä esteettinen elämys pitää sisällään sen, että materiaalit saavat vanhentua kauniisti. Esimerkiksi viime vuosisadan marmoriportaiden lukuisat askellukset saavat näkyä. Eletty elämä on kaunista. Vanhoissa rakennuksissa kerroksellisuus saa tulla esille. Uusi ja vanha elävät rinta rinnan täydentäen toisiaan. Myös Helsingin rakennusvalvonnassa työskennellyt Kauppinen korostaa kaupunkiympäristön merkitystä. – Kannustamme asiakkaitamme kehittämään kiinteistöjään kaupunginosia ja lähialuetta kunnioittaen. ? Jouni Suolanen Kuvat: Petri Vuorio
53 Sisäinen laki sanelee pelisäännöt Yhtiöjärjestykset kuntoon Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen laki, joka määrittää yhtiön pelisäännöt. Esimerkiksi asunnon ostamista harkitsevan on tärkeää tutustua yhtiöjärjestykseen ennen ostopäätöstä. Y htiöjärjestystä voidaan luonnehtia taloyhtiön sisäiseksi laiksi. Sen avulla taloyhtiössä voidaan määrittää tarkemmat pelisäännöt niitä tilanteita varten, joihin laki ei anna yksityiskohtaista vastausta. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös laista poikkeavalla tavalla esimerkiksi kunnossapitovastuusta. – Laissa todetaan, että vastikeperusteista on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos taloyhtiössä halutaan periä vesimaksua, tietoliikennevastiketta tai muuta erityisvastiketta, on maksun perusteesta määrättävä yhtiöjärjestyksessä, kertoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia. Muutokset yhtiökokoukseen Yhtiöjärjestystä on aika ajoin tarvetta päivittää vastaamaan taloyhtiön vallitsevaa tilannetta. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään aina yhtiökokouksessa. – Kokouskutsussa on lain mukaan mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö, ja suositeltavaa on liittää ehdotetut yhtiöjärjestysmääräykset sellaisinaan kokouskutsuun, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Pauliina Haapsaari. Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään pääsääntöisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksellä, mikä tarkoittaa sitä, että muutosta kannattaa 2/3 yhtiökokouksessa Yhtiöjärjestystä on aika ajoin tarvetta päivittää vastaamaan taloyhtiön vallitsevaa tilannetta. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päätetään aina yhtiökokouksessa. – Laissa todetaan, että vastikeperusteista on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Jos taloyhtiössä halutaan periä vesimaksua, tietoliikennevastiketta tai muuta erityisvastiketta, on maksun perusteesta määrättävä yhtiöjärjestyksessä, kertoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia. Kuva: Kiinteistöliitto Vinkkejä muutokseen ? Ennen kuin taloyhtiö alkaa muuttamaan yhtiöjärjestystä, on syytä läpi ainakin nämä asiat: • Milloin nykyinen voimassa oleva yhtiöjärjestys on rekisteröity? • Pitääkö koko yhtiöjärjestys päivittää? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään kokouskutsusta ja kutsuajoista? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään vesimaksusta? • Mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään tilintai toiminnantarkastajista sekä niiden määrästä? • Onko jotain ajankohtaista, mikä yhtiössä on tullut keskusteluun kuten tupakointikielto tai lyhytaikaisen vuokrauksen kielto tai sähköautot? • Onko jokin määräys aiheuttanut tulkintaongelmia yhtiössä? • Teemmekö muutosta, johon tarvitsemme suostumuksia? • Tarvitsemmeko asiantuntija-apua? annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestysmuutos voi edellyttää lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden suostumuksen. Suostumus tarvitaan esimerkiksi osakkeenomistajan maksuvelvoitetta lisättäessä. Asiantuntija-apua päivittämiseen Yhtiöjärjestystä lähdetään Kiinteistöliiton mukaan usein muuttamaan yksittäisen määräyksen muutoksen takia, kun esimerkiksi vesimaksua tai kunnossapitovastuuta koskeva määräys halutaan lisätä yhtiöjärjestykseen. Yhtiössä voi olla käsillä myös jonkin uuden ja yhtiössä keskustelua herättäneen asian aiheuttama muutostarve. Tällainen voi olla esimerkiksi tupakointikiellon lisääminen yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen yhden määräyksen osalta aiheuttaa koko yhtiöjärjestyksen päivitystarpeen, jos yhtiön voimassa oleva yhtiöjärjestys on rekisteröity ennen nykyisen asunto-osakeyhtiölain voimaantuloa 1.7.2010. Yhtiöjärjestysmuutoksen valmistelussa on hyvä käyttää asiantuntija-apua jo hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. Näin muutosluonnos saadaan kokouskutsun liitteeksi ja käsiteltyä yhtiökokouksessa onnistuneesti. ?
54 Kiinteistöliitto koulutti taloyhtiöiden hallitusten jäseniä Hämeenlinnassa Ajankohtainen autojen lataus Huoneistotietojärjestelmäuudistus tuli voimaan vuoden alussa. Myös sähköautojen ja hybridien latauspisteet puhuttavat. Nämä asiat nousivat esille Kiinteistöliiton koulutustilaisuudessa Hämeenlinnassa. Hupli korostaa, ettei suurta kiirettä ole. – Ensitoimena on osakeluettelon ylläpidon siirto Maanmittauslaitokselle. Yhtiö siirtää osakeluettelon ylläpidon MML:lle. Määräaika päättyy vuoden 2022 lopussa. Luettelon siirrosta päättää taloyhtiön hallitus. Tätä asiaa mietittiin lainvalmistelun yhteydessä, mutta päätöksenteko taipui hallituksen päätökseksi. Maanmittauslaitos suosittaa taloyhtiöitä siirtämään osakeluettelon ylläpidon kuluvana vuonna, kun siirtopalvelu ja rajapinnat isännöintijärjestelmään on saatu valmiiksi. Tällä hetkellä noin 80 vanhaa taloyhtiötä on siirretty sähköiseen järjestelmään, joten kiirettä ei ole. Tämän jälkeen MML:n tehtäväksi siirtyy saantojen tutkiminen. – Saannot tutkitaan jatkossa saajan hakemuksesta. Edellytyksenä on rekisteriin kirjatun osakkeenomistajan suostumus tai muu selvitys saannosta. Rekisteriin kirjataan myös ehdolliset H uoneistotietojärjestelmä on sähköinen rekisteri, johon kirjataan tieto asunto-osakkeiden omistuksesta, panttauksesta ja muusta osakkeeseen kohdistuvasta oikeudesta. – Sähköinen omistusmerkintä korvaa paperiset osakekirjat. Uudet taloyhtiöt perustetaan digitaalisesti. Vanhojen yhtiöiden osalta siirtyminen sähköiseen rekisteriin etenee vaiheittain, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.
55 Kiinteistöliitto koulutti taloyhtiöiden hallitusten jäseniä Hämeenlinnassa Ajankohtainen autojen lataus Latauspisteitä voidaan toteuttaa yhtiön hankkeena, osakasvähemmistön hankkeena tai osakkaan muutostyönä. Päätöksentekoon vaikuttaa se, ovatko paikat osakkaan vai yhtiön hallinnassa. Tietojen antamisessa oltava tarkkana ? Jenni Hupli muistutti hallitusten jäseniä olemaan tarkkoina siitä, mitä kuvaa taloyhtiöstä annetaan esimerkiksi osakkeen ostajille. Vaasan hovioikeus antoi hiljattain päätöksen, jossa taloyhtiö joutui maksamaan korvauksia osakkaalle muun muassa muualla asumisen kustannuksista. Hän oli ostanut osakkeen ja isännöitsijäntodistukseen oli poimittu suora sitaatti hallituksen kunnossapitotarveselvityksestä, jonka mukaan ”putkiremontti ei ole ajankohtainen”. Korjaustarve ilmeni kuitenkin aika nopeasti, minkä takia osakas joutui asumaan hetken muualla. Oikeus määräsi taloyhtiön maksamaan korvauksia. – Päätös oli aika yllättävä, mutta nyt taloyhtiöissä on oltava tarkkana tämän suhteen. Kun korjaustarpeista annetaan tietoa, kannattaa pitäytyä lain vaatimissa asioissa ja jättää erityiset kuntoon liittyvät vakuutukset antamatta. Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli muistuttaa, että sähköinen omistusmerkintä korvaa paperiset osakekirjat. Kuva:Kiinteistöliitto/rousi Visions Jenni Hupli suosittaa taloyhtiöitä kieltämään järjestyssäännöissä kaiken lataamisen ilman hallituksen lupaa. Sähköautojen ja etenkin lataushybridien lataamiseen tarvitaan yhtiön lupa. Yhtiön tulee varmistaa, että lataaminen on turvallista. ja riitaisat saannot, joita voi olla etenkin kuolinpesien yhteydessä. Virheellisestä kirjauksesta seuraa vahingonkorvausvastuu valtiolle, Hupli selventää. Kun osakeluettelon ylläpito on siirretty MML:lle, osakekirjojen vaihtaminen sähköiseen omistajamerkintään on mahdollista. – Osakekirjan vaihtaminen tulee kyseeseen, kun omistusoikeus siirtyy, osakkeita pantataan tai vapaaehtoisesti luovutetaan. Tämä on osakkaan tehtävä. Alkuperäinen osakekirja luovutetaan MML:lle ennen oikeuden kirjaamista osakehuoneistorekisteriin. MML kirjaa oikeuden ja mitätöi ja käytännössä tuhoaa osakekirjan. – Kun osake osakeluettelon siirron jälkeen luovutetaan ensimmäisen kerran, osakkeensaajan on haettava omistuksen kirjaamista kahden kuukauden kuluessa. Myöhästymisestä seuraa korotettu kirjaamismaksu, joka on 20 prosenttia jokaista alkavaa kahta kuukautta kohden. Tämän vuoden alusta lähtien isännöitsijäntodistuksessa on pitänyt ilmoittaa, onko yhtiön osakeluettelon ylläpito siirretty MML:lle ja onko osakeryhmä, josta todistusta pyydetään, siirretty osakehuoneistorekisteriin. – Tieto on todistuksessa oltava riippumatta siitä, onko siirto tapahtunut vai ei. Hupli muistuttaa, että kaupparekisteritiedot tulee saattaa ajan tasalle, sillä osakasluettelon ylläpidon siirto ei muuten onnistu. Myös osakeluettelotietojen ajantasaisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. – Osakkaita kannattaa kannustaa selvittämään avoimet saannot ja suosittaa osakkaita varmistamaan osakekirjojen sijainti ja kannustaa heitä säilyttämään arvopaperit luotettava tavalla. Silloin tällöin ilmenee, että osakekirjat ovat hukkuneet. – Osakkaan pitää kuolettaa asiakirja käräjäoikeudessa, menettely maksaa ja on hidas prosessi. Kun kuoletuspäätös on lainvoimainen, voi yhtiön hallitus painattaa uudet osakekirjat. Kustannukset peritään osakkaalta. Jos osakeluettelon ylläpito on siirretty Maanmittauslaitokselle, omistajamerkintään riittää pelkkä lainvoimainen osakekirjojen kuoletuspäätös. Latauspisteiden määrä lisääntyy Sähköautojen ja etenkin lataushybridien määrä lisääntyy, mikä on tuonut haasteita monelle yhtiölle parin viimeisen vuoden aikana. – Lataamiseen tarvitaan yhtiön lupa. Yhtiön tulee varmistaa, että lataaminen on turvallista, Jenni Hupli muistuttaa. Yhtiöllä ei ole lakisääteistä velvollisuutta toteuttaa sähköautojen latauspisteitä. – Ensivaiheessa yhtiössä kannattaa kartoittaa kiinnostus sähköautojen lataamiseen sekä mahdolliset lataustavat ja yhtiön sähköverkon riittävyys. Tähän riittää hallituspäätös. Latauspisteiden toteuttamiseen on useita päätöksentekovaihtoeh
56 – Sähköinen omistusmerkintä korvaa paperiset osakekirjat. Uudet taloyhtiöt perustetaan digitaalisesti. Vanhojen yhtiöiden osalta siirtyminen sähköiseen rekisteriin etenee vaiheittain. Saneerauksiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin ? Hämeenlinnalainen arkkitehti Anne Ranta-Eskola istuu kolmen eri taloyhtiön hallituksessa. – En ole suoranaisesti niihin pyrkinyt, mutta taloyhtiöt ovat niihin pyytäneet suurelta osin varmaan arkkitehdin työn takia. Yhdessä taloyhtiöistä asun, yhdessä minulla on sijoitusasunto ja yhdessä yritykselläni on toimisto. Sähköautojen latauspisteistä on keskusteltu yhdessä taloyhtiössä. – Kun omassa taloyhtiössäni oli piharemontti, sen yhteydessä tehtiin varaukset latauspisteille. Jos sähköautojen lataaminen jossakin vaiheessa nousee ajankohtaiseksi, on sähkökeskuksen kapasiteettia todennäköisesti parannettava. Toistaiseksi sen enempää keskusteluja sähköautoista ei ole käyty. Kaikki kolme taloyhtiötä ovat hyvin erilaisia. – Yhdessä taloyhtiössä ei ole tehty isompia saneerauksia. Talo on valmistunut vuonna 1977, mutta tähän mennessä ei linjasaneerausta esimerkiksi ole tehty, koska mitään vesivahinkoja ei ole ilmennyt. Tein kuitenkin aloitteen kylpyhuoneiden kuntokartoituksesta, minkä hallitus myös päätti teettää. Ranta-Eskolan kokemuksen mukaan hallituksen jäsenten vaihtuminen nuorempiin henkilöihin voi helpottaa saneerausten viemistä eteenpäin. – Jos hallituksessa istuu taloyhtiön alkuperäisiä asukkaita, heidän tuntuu olevan vaikea luopua mielikuvastaan hyvästä ja toimivasta taloyhtiöstä, jota yhtiö on varmaan alunperin ollutkin. Korjausvelkaa on kuitenkin kertynyt 1960-70-luvun taloyhtiöihin hyvin paljon koko Suomen mittakaavassa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla on Ranta-Eskolan mukaan iso rooli. – Jos hän on passiivinen, eivät saneeraushankkeet juurikaan etene. Linjasaneerausta mietittiin vuosia Toisessa taloyhtiössä linjasaneerausta mietittiin useampia vuosia. – Kun prosessi saatiin alulle, yhdessä asunnossa ilmeni iso vesivahinko, mikä sai viimeisetkin ”vastarannan kiisket” kannattamaan saneerausta. Asukkaat olivat loppujen lopuksi hyvin tyytyväisiä remonttiin. Tärkein kriteeri tyytyväisyyteen oli se, että korjausurakka meni aivan suunnitellussa aikataulussa. Ranta-Eskolan toimisto sijaitsee Hämeenlinnan torin varteen vuonna 1965 valmistuneessa kerrostalossa. Taloyhtiössä on runsaasti liikehuoneistoja. – Taloyhtiö on aikanaan laskenut, että yritysten maksamilla jyvitetyillä yhtiövastikkeilla kustannetaan suurelta osin kiinteistön ylläpito. Liiketiloja on kuitenkin nyt tyhjänä ja siirtynyt yhtiön hallintaan. Saneerauksia tarvittaisiin, mutta liikehuoneistojen omistajat eivät ole kovin halukkaita ottamaan osaa kustannuksiin. Taloyhtiössä ollaan tässä suhteessa pattitilanteessa. Ranta-Eskola on vuoden ajan kuulunut Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallitukseen. – Isännötsijät ovat taloyhtiöille merkittävin yhteistyökumppani kiinteistöjen arvon säilyttävien huoltoja korjaustoimien suunnittelussa, mutta jatkuva kouluttautuminen on myös kaikille taloyhtiöiden hallituksen jäsenille erittäin tärkeää. Kiinteistöliiton koulutukset olen itse kokenut erittäin hyödyllisiksi. – Remonttien suunnittelu taloyhtiöissä ei itselleni ole mitenkään vaikea tai haastava asia, sillä se on minulle normaalia työtä. Kolmen taloyhtiön hallituksessa istuva Anne Ranta-Eskola pitää jatkuvaa kouluttautumista hyvin tärkeänä jokaiselle hallituksen jäsenelle. toja, joihin autopaikkojen hallinta vaikuttaa olennaisesti. Huplin mukaan päätöksentekovaitoehtoja on tätä nykyä jopa liikaakin. – Olemme esittäneet oikeusministeriölle, että sääntely yksinkertaistettaisiin. Päätöksentekovaihtoetoja on liikaa, mikä saattaa vaikuttaa taloyhtiöiden intoon alkaa viemään prosessia eteenpäin. Latauspisteitä voidaan toteuttaa yhtiön hankkeena, osakasvähemmistön hankkeena tai osakkaan muutostyönä. Päätöksentekoon vaikuttaa se, ovatko paikat osakkaan vai yhtiön hallinnassa. Lisäksi päätöksenteossa on huomioitava yhdenvertaisuusperiaate. – Esimerkiksi yhtiön hallinnassa oleville autopaikoille voidaan toteuttaa latauspisteitä enemmistöpäätöksin ja kaikkien vastikevaroin. Osakasvähemmistön hanke edellyttää 2/3 määräenemmistön ja vain hankkeeseen suostuneet maksavat rakentamisen. Ylläpidosta on sovittava, jos osakasvähemmistön halutaan maksavan kustannukset. Osakkaan muutostyössä latauspisteen teettää osakas kustannuksellaan. Lupa on saatava yhtiökokoukselta ensimmäisen laitteen osalta ja myöhemmin riittää hallituksen lupa. Suosittelemme, että muutostyön toteuttamisesta tehdään sopimus. Kaikille vaihtoehdoille yhteistä on, että osakas maksaa sähkön. Päätöksentekovaateet ovat erilaiset, jos autopaikat ovatkin osakkaan hallinnassa. Väärinkäytökset eivät ole poissuljettuja Hybrideitä saatetaan ladata myös tavallisesta pistokkeesta, joka voi olla osakkaalla autotallissa. Tuolloin osakas voi ladata autoaan pahimmassa tapauksessa kenenkään huomaamatta taloyhtiön laskuun. – Väärinkäytökset ovat mahdollisia. Suositan taloyhtiöitä kieltämään järjestyssäännöissä kaiken lataamisen ilman hallituksen lupaa. Jos kuitenkin voidaan epäillä jonkun sitä harrastavan, voi taloyhtiön hallitus tietyin edellytyksin tehdä katselmuksen autotalliin ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Osakkaalle voi seurata lasku lataussähköstä ja vahingoista, ja luvaton lataus voi johtaa ääritapauksessa jopa hallintaanottoon tai tallin ollessa vuokralla vuokrasuhteen päättämiseen. Latauspalveluita voi ostaa myös palveluntarjoajilta. Kyse on usein pitkistä määräaikaisista sopimuksista. – Sopimuksen tekijänä voi olla osakas, osakasvähemmistö tai yhtiö. Käyttäjä maksaa sähkön palveluntarjoajalle, palveluntarjoaja hyvittää sähkön yhtiölle ja yhtiö maksaa sähkölaskun sähköyhtiölle. Keskusverolautakunnan tulkinnan mukaan arvonlisäverotuksellista riskiä ei yhtiölle tästä sähkökulun läpilaskutuksesta tule. Latausvalmiuden toteuttamiseen on mahdollista saada Aran myöntämää avustusta – Avustus myönnetään yhteisölle, joka toteuttaa latausvalmiuden vähintään viidelle autopaikalle. Ara korvaa 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, mutta enintään 90 000 euroa. Tuettaviin toimiin kuuluvat tarvekartoitus ja hankesuunnittelu, sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit sekä niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt sekä latauslaitteet, jos ne ovat tuensaajan omistuksessa. ? Juhani Karvonen
57 Asuinrakennuksille energia-avustuksia Tukea korjaushankkeisiin Energia-avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin tänä vuonna 20 miljoonalla eurolla. Y mpäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo tavoitteeksi asumisen ilmastopäästöjen vähentäminen. – Haluamme kannustaa asuinrakennusten omistajia korjaamaan rakennuksensa erittäin energiatehokkaiksi ja tuottamaan nykyistä enemmän uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Avustusten myötä oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi taloudellisesti mahdollista yhä useammalle. – Energia-avustukset ovat tärkeä ilmastoteko. Jokainen erittäin energiatehokkaaksi korjattu rakennus on askel kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Avustuksia voivat hakea kerrosja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti-, parija ketjutalojen omistajat. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin, sillä avustus ei ole tulosidonnainen. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustusta on voinut hakea ARAsta 2.1.2020 alkaen. Avustusta voi saada korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.10.2019 alkaen sekä toteuttamiskustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.1.2020 lähtien. Avustusta jopa tuhansia euroja Avustusta myönnetään korjaushankkeen kustannuksiin, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-oloEnergia-avustuksia ARA myöntää asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen kannustaa asuinrakennusten omistajia korjaamaan rakennuksensa energiatehokkaiksi. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia suhteiden parantamiseen, järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen. Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Avustuksen saamisen edellyttämät tasot on säädetty asetuksessa. Energiatehokkuuden paraneminen täytyy osoittaa energiatodistuksella. Kerrostai rivitaloon, joka korjataan vähintään 20 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät, voi saada 4 000 euroa avustusta asuntoa kohti. Vastaavan tuen voi saada omakotitai paritaloon, joka korjataan vähintään 30 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät. Avustusta voi saada jopa 6 000 euroa asuntoa kohti, kun rakennus korjataan lähes nollaenergiatasolle. Avustusta myönnetään kuitenkin enintään 50 prosenttia korjaushankkeen toteutuneista kustannuksista, jotka ARA on hyväksynyt avustettaviksi avustuspäätöksessään. ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan suunnittelu-. työja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen. Tehokkuus on todistettava Avustusta myönnettäisiin asuinrakennuksen korjaushankkeeseen, jolla energiatehokkuutta parannetaan avustuksen edellytyksenä olevaan tasoon. Avustusta voi saada esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, rakennuksen eristeiden parantamiseen tai energian käytön kysyntäjoustoa parantaviin ratkaisuihin. Avustusta voi siis saada myös toimiin, joiden vaikutus ei näy energiatodistuksessa, mutta jotka esimerkiksi tehostavat energian käyttöä. Koko korjaushankkeen lopputuloksen täytyy kuitenkin täyttää avustuksen saamisen ehtona oleva koko rakennuksen energiatehokkuuden parantuminen. Monessa tapauksessa tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi avustuksen saamiselle. Energiatehokkuuden parantuminen lasketaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Laskenta tehdään vertaamalla energiatehokkuutta kuvaavia E-lukuja. Aiemmin tehdyt energiatehokkuuden parannukset voi ottaa laskennassa huomioon, mutta niihin ei saa avustusta. Hakijan tulee avustusta hakiessaan esittää rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta parannettaisiin vähintään avustuksen edellyttämään tasoon. Avustus maksetaan korjaustyön valmistuttua, kun energiatehokkuuden paraneminen on todistettu ARA:lle energiatodistuksella. Jos energiatehokkuus ei parane suunnitelmien mukaisesti tai sitä ei osoiteta energiatodistuksella, ARA ei voi maksaa avustusta, vaikka se olisi alun perin myönnetty. Mikkosen mukaan tarkoituksena on kerätä nyt myös tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla rakennusten energiatehokkuutta halutaan ja voidaan parantaa. – Avustusten toivotaan luovan uusia innovaatioita, joilla rakennuksia voidaan korjata mahdollisimman energiatehokkaiksi järkevillä kustannuksilla. n Kati Wikström
58 ”Yhteiskunnalliset hyödyt kiistämättömiä” TuuliWatti lisää tuulivoimaansa Viime syksynä TuuliWatti Oy:ltä valmistui viiden voimalan tuulipuisto Iin Viinamäkeen. Tuulipuiston yhteyteen valmistui myös Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Kuvat: TuuliWatti Oy
59 Tuuliwatti Oy rakentaa Suomen suurimman tuulipuiston Simoon. Viime syksynä yrityksen omistukseen valmistui viiden voimalan tuulipuisto Iin Viinamäkeen. Alkuvuodesta samaan paikkaan valmistuu Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Viinamäen tuulipuistoon tulee jättiakku ? TuuliWatti Oy:ltä valmistuu alkuvuodesta Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen Simon kunnan puolelle myös Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. Kuuden megawatin sähkövarasto sijoittuu kuuteen konttiin. Akku on teholtaan kolminkertainen aiempiin vastaaviin sähkövarastoihin verrattuna. Akkuinvestoinnin arvo on 3,5 miljoonaa euroa. Hanke on kokoluokassaan ensimmäisiä, jossa yhdistetään tuulivoimaloiden ja akun erittäin nopeat säätöominaisuudet tukemaan sähköverkon hallintaa. Sähkötehoa voidaan säätää silmänräpäyksessä. Perinteisillä voimalaitoksilla ei tällaiseen reagointinopeuteen päästä. – Megawattiluokan akustot ovat tervetullut lisä suomalaiseen sähköjärjestelmään. Ne tarjoavat lisää mahdollisuuksia tasapainottaa sähkön tuotantoa ja kulutusta yhä reaaliaikaisemmiksi muuttuvilla sähkömarkkinoilla, johtaja Jussi Jyrinsalo kantaverkkoyhtiö Fingridistä sanoo. Akuston toimitti ranskalaisyhtiö SAFT. Suomalainen Merus Power toimitti verkkokonvertterit, kojeistot ja muuntajat, jotta akkua voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti yhdessä tuulivoiman kanssa sähköverkon tarpeisiin. Nyt tehtävä akkuinvestointi hyödyttää myös kaikkia sähkön käyttäjiä, sillä se pienentää sähköverkon ylläpidon kustannuksia. – Tuulivoiman yhteiskunnalliset hyödyt ovat kiistämättömiä. Tällä hetkellä tuulivoima vaikuttaa myös sähkön hintaan alentavasti, mikä sekin on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist toteaa. Kuvat: TuuliWatti Oy – Kyse ei ole enää mistään pioneerityöskentelystä, hän vakuuttaa. ”Jatkamme investointeja” TuuliWatti operoi 136 voimalaa yhdeksällä eri paikkakunnalla: Salossa, Porissa, Siikaisissa, Kalajoella, Raahessa, Iissä, Simossa, Torniossa ja Tervolassa. Voimaloiden yhteinen vuotuinen sähkön tuotanto on luokkaa 1,3 -1,4 terawattituntia. – Uskomme, että tuulivoiman ja tuulisähkön tarve tässä energiamurroksessa jatkuu. Sitä kautta tehdään varmasti lisäinvestointeja tulevaisuudessakin. – Viimeisimmän markkinaehtoisen investoinnin olemme tehneet Simon alueelle, missä suurimman tuulipuistomme maanrakennustyöt ovat jo alkaneet. Sähkön tuotanto käynnistyy vuonna 2022. Simoon tulee 27 uusimman teknologian voimalaa, joiden vuosittainen sähkön tuotanto ylittää 0,5 terawattituntia, Candelin-Palmqvist kertoo. Tuulivoima alentaa hintaa Paikallisesti TuuliWatin investoinnit tarkoittavat vuositasolla useiden miljoonien eurojen kiinteistöveroja vuokratuloja kunnille ja maanomistajille. Laitteiden käyttöiäksi on arvioitu jopa 30 vuotta ja positiiviset taloudelliset vaikutukset jatkuvat koko laitteiden käyttöiän. Tuulivoimalla on taloudellista merkitystä kunnissa muun muassa rakennusvaiheessa, tiestön ylläpidossa, vuokrina ja kiinteistöveroina. Taloudellisten vaikutuksien lisäksi tuulivoima on puhdasta energiaa ja näin ollen se ei tuota hiilidioksiditai hiukkaspäästöjä. – Yhteiskunnalliset hyödyt ovat kiistämättömiä. Tällä hetkellä tuulivoima vaikuttaa myös sähkön hintaan alentavasti, mikä sekin on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, Candelin-Palmqvist toteaa. Tornikorkeus lisää tuotantoa Viime syksynä valmistunut Iin Viinamäen tuulipuisto koostuu viidestä laitetoimittaja Vestaksen V 150 –mallisesta 4,2 megawatin voimalasta, joiden tornin korkeus on 175 metriä ja pyyhkäisykorkeus on 250 metriä. Tuulivoimalat ovat tähän mennessä Pohjoismaiden korkeimpia voimaloita. Teknologian kehityksen myötä kasvanut tornikorkeus mahdollistaa merkittävän tuotannon kasvun ja kustannustehokkuuden päästäessä entistä parempiin tuuliolosuhteisiin. TuuliWatti ja Vestas tekevät Viinamäessä tutkimusja kehitystyötä torniratkaisun osalta, joka on Vestaksen viimeisintä tornitekniikkaa. 175-metrinen torni on maailman korkein kokonaan teräksinen tuuliturbiinitorni. Uudella teknologialla pystytään tehokkaasti nostamaan voimalan korkeutta tuulivoiman tuotannon kannalta suurempaan tuulivoimapotentiaaliin. V150-voimaloiden tuotanto on jopa kaksinkertainen aiempiin Tuulivoimalla on taloudellista merkitystä kunnissa muun muassa rakennusvaiheessa, tiestön ylläpidossa, vuokrina ja kiinteistöveroina. S uomen suurin tuulivoiman toimija, Tuuliwatti Oy, kasvattaa tuulivoimaansa. Iin Viinamäen tuulipuisto on Suomen ensimmäinen markkinaehtoinen tuulipuisto, josta tehtiin investointipäätös ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Mikä merkitys yhteiskunnan tuella on ollut tuulivoimatuotannolle Suomessa? – Syöttötariffi mahdollisti tuulivoima-alan merkittävän kehityksen, jonka ansiosta nykypäivänä on markkinaehtoisia investointeja, TuuliWatti Oy:n operatiivinen johtaja Tuomas Candelin-Palmqvist tiivistää. Tuulivoiman siirtyminen markkinaehtoiseen aikakauteen osoittaa Candelin-Palmqvistin mielestä sen, että tuulivoima on hyvin kilpailukykyinen energiantuotantomuoto kanssa ja sitä kautta osoittanut oman paikkansa markkinoilla vakiintuneena energiamuotona. TuuliWatti myöntää vuosittain Hyvän tuulen tukea yhtiön tuulivoima-alueiden yleishyödyllisiin hankkeisiin. Tuen hakijoina voivat olla esimerkiksi yhdistykset, koulut ja urheiluseurat.
60 ? Tuulivoimarakentaminen jatkui vuonna 2019 Suomessa välivuoden jälkeen vilkkaana. Vuoden aikana Suomeen valmistui 56 uutta tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä 243 megawattia. Kokonaisuudessaan Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2019 lopussa 2 284 megawattia, ja Suomessa oli noin 760 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin vuoden aikana sähköä noin kuusi terawattituntia. Tuotannolla katetaan seitsemän prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja yhdeksän prosenttia sähköntuotannosta. Tuotetun sähkön määrä on jättänyt sähköntuotannossa jälkeensä fossiiliset energiantuotantomuodot. Tuulivoima on tuotantokustannuksiltaan edullisin tapa rakentaa uutta sähköntuotantoa, ja markkinaehtoinen rakentaminen on alkanut Suomessa vauhdikkaasti. – On erityisen hienoa nähdä, että kaikki viime vuonna valmistuneet tuulivoimalat on rakennettu markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Trendi ei tule tästä maatuulivoiman kohdalla muuttumaan vaan uutta markkinaehtoista tuulivoimaa on rakenteilla Suomeen useiden satojen megawattien edestä. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee kasvamaan nopeasti 2020-luvun alkupuolella, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Neljä suurinta suomalaisyrityksiä Neljä suurinta tuulivoimapuistojen omistajaa ovat suomalaisyrityksiä, ja ne omistavat yhteensä noin 50 prosenttia suomalaisesta tuulivoimakapasiteetista. Kokonaisuudessaan 69 prosenttia Suomen tuulivoimasta on suomalaisomistuksessa. Vuoden aikana Suomeen rakennettiin vain eurooppalaista alkuperää olevia tuulivoimaloita, tanskalaisen Vestaksen ollessa edelleen voimalavalmistajien markkinajohtaja. Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö, joka kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita tahoja. Vuonna 1988 perustettu yhdistys jakaa tietoa, ja tukee tuulivoima-alan kehitystä ja toimintaa Suomessa. Yhdistyksen pääpaikka on Jyväskylässä. STY:n jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Yhdistyksellä on yli 180 henkilöjäsentä sekä yli 140 yritysja yhteisöjäsentä. Jäsenyritysten kirjo on laaja: voimalaja komponenttivalmistajista hanketoimijoihin, lakija konsulttitoimistoista kuljetusja nostoyrityksiin. Joukossa on myös kuntia ja oppilaitoksia. Jäsentensä tuella STY on tuulivoima-alan johtava ja näkyvä vaikuttaja. Tuulivoiman vaikutukset 2018 2030 Sähkön tuotanto 6 TWh 30 TWh Investoinnit 6,3 mrd e 25 mrd e Liikevaihto 12,6 mrd e 61 mrd e Arvonlisäys 6,7 mrd e 30 mrd e Verot 3,4 mrd e 18 mrd e Työllisyysvaikutus 55 800 222 700 hlötyövuotta hlötyövuotta Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoimalla tuotettiin vuoden aikana sähköä noin kuusi terawattituntia. Tuotannolla katetaan seitsemän prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja yhdeksän prosenttia sähköntuotannosta. Tuulivoiman rakentaminen jatkuu vilkkaana voimaloihin verrattuna, ja sähkön tuotantokustannus jää alle 30 €/MWh. – TuuliWatti haluaa olla mukana kehittämässä tuulivoima-alaa ja sen kilpailukykyä energiantuotantomuotona. Tästä kertovat meidän useat kärkihankkeemme, joihin myös tämä Viinamäen puisto ja sen yhteyteen tuleva Pohjoismaiden suurin akku lukeutuvat, Tuomas Candelin-Palmqvist kertoo. TuuliWatin suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kohdekuntien kanssa. Tuulipuistojen rakennuspaikkoja valittaessa pyritään yhdistämään luonnon, ilmaston ja taloudellisen edun intressit kestävällä tavalla. TuuliWatti ostaa työpanoksen Vuonna 2018 Suomen sähköntuotannosta katettiin tuulivoimalla jo noin yhdeksän prosenttia. TuuliWatti tuotti Suomen tuulisähköstä noin viidenneksen. – Markkinaosuutemme oli vuonna 2019 noin viidennes. Tavoitetilamme ei ole se, että olemme suurin. Se ei ohjaa toimintaamme eikä ole itseisarvo, mutta toistaiseksi olemme olleet parkkipaikalla numero yksi, Candelin-Palmqvist myöntää. TuuliWatti Oy on St1 Nordic Oy:n ja S-Voima Oy:n puoliksi omistama yritys. Muita osakkaita ei ole. Liikevaihtoa yritys tekee tänä vuonna reilut sata miljoonaa euroa. Omia työntekijöitä TuuliWatilla ei ole, vaan se ostaa työpanoksen osakasyhtiöltä ja kohdentaa sen tarpeen mukaan, jolloin henkilöstön ja resurssien tarvetta pystytään säätämään tilanteen mukaan. Tämä on edullista, koska tuulivoimahankkeet ovat tyypillisesti pitkiä ja lupa-asioiden käsittely rytmittää pitkälti resurssien tarvetta. – Viimeisimmän markkinaehtoisen investoinnin olemme tehneet Simon alueelle, missä suurimman tuulipuistomme maanrakennustyöt ovat jo alkaneet. Tuomas Candelin-Palmqvist vastaa operatiivisena johtajana TuuliWatin päivittäisestä tekemisestä ja liiketoiminnan pyörittämisestä. TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja on Henrikki Talvitie. TuuliWatti myöntää vuosittain niin sanottua Hyvän tuulen tukea yhtiön tuulivoima-alueiden yleishyödyllisiin hankkeisiin. Tuen hakijoina voivat olla esimerkiksi yhdistykset, koulut ja urheiluseurat. – Tukihakemukset arvioidaan ja käsitellään tapauskohtaisesti. Pyrimme kohdistamaan tuen meille tärkeään ja arvopohjaamme vastaavaan nuorisotyöhön sekä sen tukemiseen ja kehittämiseen, Candelin-Palmqvist kertoo. ? Jouni Suolanen Kuvat: TuuuliWatti Oy
61 Nevel erikoistunut uusiutuvaan energiaan ja digitalisaatioon Uusi energiayhtiö tähtää kasvuun – Kohti hiilineutraalia tulevaisuuta pyrimme investoimalla uusiutuvaan energiaan ja laatimalla suunnitelmia kestäviin toimintamalleihin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, sanoo Nevelin toimitusjohtaja Markus Hassinen. Nevel kertoo sitoutuneensa viemään digitalisaatiota eteenpäin. V apo on uudelleenorganisoinut energialiiketoimintansa keskittämällä lämpöliiketoimintansa yhdeksi kokonaisuudeksi perustettuun uuteen yhtiöön. Näin konserni pyrkii vauhdittamaan uusiutuvan energian sekä kuntien ja teollisuuden infrastruktuuriratkaisujen liiketoiminnan kasvua. Uusi Nevel-yhtiö ottaa vastuun lämmöntuotannon ja kaukolämmön liiketoiminnasta ja asiakastoiminnoista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Yhtiön palveluksessa on 125 asiantuntijaa. Yhtiö operoi alan johtavan ja kehittyneimmän digitalisaation avulla yli 150:tä energiantuotantolaitosta ja 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin tavoitteena on viedä teollisuuden ja kuntien infrastruktuuriratkaisut uudelle tasolle. Yhtiön liikevaihto on 100 miljoonaa euroa ja se tuottaa vuosittain yli 1,6 TWh energiaa. – Nevelillä on vakiintunut asema asiakkaiden luottokumppanina. Yhtiö rakentaa ja hakee tuottavaa kasvua teollisuuden ja kuntien kehittyneistä infrastruktuuriratkaisuista, kertoo Nevelin toimitusjohtaja Markus Hassinen, joka tähän asti on vastannut Vapon Energy-divisioonasta. Hassisen mukaan kuntien haasteita ovat vanheneva infrastruktuuri ja heikentyvä taloustilanne. Teollisuudessa taas haetaan jatkuvasti uusia keinoja parantaa kilpailukykyä, samalla kun liiketoimintaympäristöstä tulee yhä monimutkaisempi ja vaativampi. – Haluamme auttaa kuntaja teollisuusasiakkaitamme viemään infrastruktuuriratkaisunsa uudelle tasolle. Tähän päästään materiaali-, energiaja tietovirtojen optimoinnilla sekä luomalla synergioihin perustuvia mittakaavaetuja, Hassinen sanoo. Nevel on kansainvälisen monialakonserni Vapon perustama ja omistama uusi yhtiö, jonka infrastruktuuriratkaisut on suunnattu teollisuuden ja kuntien tarpeisiin. Nevel haluaa toimitusjohtajan mukaan tarjota teollisuudelle ja kunnille kehittyneitä infrastruktuuriratkaisuja, joista hyötyvät asiakkaiden lisäksi ympäröivä yhteiskuntakin. Yhtiö on sitoutunut viemään digitalisaatiota eteenpäin, jotta heidän asiakkaansa olisivat voittajia meneillään olevassa neljännessä teollisessa vallankumouksessa. – Meidän digitaalinen käyttöalustamme on alan johtava ja palvelumuotoisena se soveltuu kaikille suurille energiantuottajille. Yhtiömme pyrkii kohti hiilineutraalia tulevaisuutta investoimalla uusiutuvaan energiaan ja laatimalla suunnitelmia kestäviin toimintamalleihin yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. n Liisa Airaksinen
62 Ensi vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti vihreä kaupunki Lahti on jo vuosikymmenet kehittänyt itselleen ympäristöystävällistä vihreän kaupungin imagoa. Lahti aikoo olla edelläkävijä muun muassa kaupunkiliikkumisessa erityisen CitiCAP-hankkeen myötä. muille omalla toiminnallaan. – Pyöräväylällä annetaan kaupunkilaisille tilaisuus ympärivuotiseen pyöräilyyn keskustan matkakeskuksesta Apilakadulle. Matkaa on noin 2,3 kilometriä. Pyörätie ja sen rinnalla oleva kävelytie on erotettu selkeästi toisistaan ja ajoneuvoliikenteen kaistoista. Pyörätiellä on tarkoitus kokeillaan erilaisia älykkäitä ratkaisuja, jotta pyöräily olisi entistä miellyttävämpi tapa liikkua paikasta toiseen. Pyörätien rakentamisessa pohditaan kierrätettävien materiaalien käytön mahdollisuuksia. Älykkyys tarkoittaa tässä sujuvan ja turvallisen pyöräilyinfrastruktuurin lisäksi sitä, että pyörätien varteen on suunnitteilla näyttötauluja, jotka voisivat kertoa esimerkiksi bussien aikatauluista, sanoo CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen. Tavoitteena hiilineutraalius Tavoitteena on, että vuonna 2030 L ahti kehittää ja toteuttaa kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelman osana Lahden suunta -työtä, jossa maankäytön ja liikkumisen suunnittelu yhdistetään samaan prosessiin. Samalla kaupunki kehittää tietoalustan liikkumisen tiedon käsittelemiseksi sekä rakentaa älykkään pyörätien. Lahti on ensi vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki, joka voi antaa mallia
63 – Tavoitteenamme on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025, mihin tavoitteeseen voivat kaupunkilaiset itse vaikuttaa. Projektipäällikkö Anna Huttusen mukaan Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025, mihin tavoitteeseen voivat kaupunkilaiset itse vaikuttaa. Lahdessa on otettu koko bussiverkko tarkastelun alle, jotta liikenne voitaisiin todella kohdentaa sinne missä on tarvetta ja kysyntää. Pyöräväylällä annetaan kaupunkilaisille tilaisuus ympärivuotiseen pyöräilyyn keskustan Matkakeskuksesta Apilakadulle. Lahden keskustan liikenteessä yli 50 prosentta olisi muuta kuin henkilöautoliikennettä. – Tavoitteenamme on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025, mihin tavoitteeseen voivat kaupunkilaiset itse vaikuttaa. Julkisen liikenteen käyttö on Lahdessa edelleen melko alhaisella tasolla. Huttusen mukaan alhaiseen käyttöasteeseen on useita syitä. – Yksi syy alhaiselle käyttöasteelle ovat tottumukset. Lahti on aikanaan rakennettu sillä ajatuksella, että oman auton käyttö on tarpeellista. Ihmisten asenteet julkista liikennettä kohtaan voivat olla edelleen hieman nurjat, vaikka palvelut pelaisivakin kohtuullisen hyvin. Palveluita ei osata ehkä täysin käyttää. Olemme ottaneet koko bussiverkon tarkastelun alle, jotta liikenne voitaisiin todella kohdennetaan sinne missä on tarvetta ja kysyntää. Henkilökohtainen päästökauppa Ensimmäisenä kaupunkina maailmassa lahtelaisilla on mahdollisuus harjoittaa henkilökohtaista päästökauppaa. – Jokaiselle päästökauppaan ryhtyvälle määritellään tietty päästökiintiö, joka on siis henkilökohtainen sallittu päästömäärä. Päästökatoksi määritellään tietyn alueen kokonaispäästöjen sallittu maksimimäärä. Lahden kohdalla se tarkoittaa kaupunkilaisten liikkumisesta syntyvien päästöjen enimmäismäärää. – Se pohjautuu suoraan Lahden kaupungin liikenteelle asettamiin ilmastotavoitteisiin. Henkilökohtaissa päästötavoitteissa on otettu huomioon kaupunkilaisen elämäntilanne. Esimerkiksi asumisetäisyys työpaikasta vaikuttaa päästöbudjetin kokoon. – Päästöjä pyritään pudottamaan ensimmäistä kertaa ikään kuin markkinamekanismin kautta. Päästöoikeuksien hinta määräytyy päästövähennystavoitteiden ja päästökauppaan osallistuvien toiminnan suhteessa. Kun kiintiö alittuu, voi käyttäjä saada etuja esimerkiksi kaupoista tai muista palveluista. Käyttäjä pääsee nauttimaan kahvikupillisen hieman normaalihintaa edullisemmin. Sovellutus hoitaa kaiken Käytännössä henkilökohtaista päästökauppaa käydään Lappeenrannan teknisen yliopiston kehittämän CitiCAP-sovelluksen avulla. Sovellus tunnistaa, missä ja miten käyttäjä liikkuu ja laskee liikkumisen synnyttämät päästöt ja vähentää ne henkilökohtaisista päästöoikeuksista. Käyttäjän ei tarvitse tehdä mitään paitsi ladata sovellutus. – Päästökauppaa käydään virtuaalieuroilla. Mikäli päästöoikeudet ylittyvät, käyttäjä häviää virtuaalieuroja sen mukaan mikä on päästöoikeuksien hinta sillä hetkellä. Porkkana on päästöoikeuksien alitus, jolla voi ansaita virtuaalieuroja ja hyödyntää niitä esimerkiksi tietyissä liikkeissä alennusten muodossa. Kaikki toimii automaattisesti. Syyskuussa aloitettu sovellutus toimi aluksi android-järjestelmässä, mutta sitä on tarkoitus laajentaa nyt myös ios-sovellutukseksi. – Lahtelaiset ovat lähteneet kokeiluun mukaan aika hyvin ja latauksia on runsaasti. Aika näyttää miten kaupunkilaiset henkilökohtaiseen päästökauppaan sitoutuvat. Todellisten käyttäjien määrää on vielä tässä vaiheessa pilottia vaikea sanoa. Euroopan ympäristöpääkaupungin titteli on Lahdessa pitkän aikajakson tulos. Ympäristöön sekä vesienja luonnonsuojeluun on kiinnitetty huomiota pitkäjännitteisesti 1990-luvulta lähtien. – Esimerkiksi Vesijärvi oli aikanaaan vedenlaadultaan erittäin huono, nyt vesi on puhdistunut merkittävästi. Samoin kiertolatalous ja kierrätys on Lahdessa erittäin hyvällä mallilla, sanoo Huttunen. n Juhani Karvonen
64 Jalkarannan-Metsässä halutaan tarjota hyviä asukaskokemuksia ”Pieni hallitus toimii ketterästi” Tehokas viestintä, selkeä strategia sekä pieni mutta aktiivinen ja osaava hallitus. Ne ovat elementtejä, joiden myötä arki sujuu taloyhtiössä. Lahtelaisessa Asunto Oy Jalkarannan-Metsässä on kolmijäseninen hallitus, joka on viime vuosina kehittänyt systemaattisesti sekä viestintää että vienyt hankkeita eteenpäin. V uonna 1977 rakennetussa lahtelaisessa kerrostalossa on 30 asuntoa, joista seitsemän on vuokralla. – Taloyhtiömme vahvuuksia ovat aktiivinen ja osaava hallitus, tehokas hallituksen ja isännöitsijän välinen yhteistyö, monipuolinen selkokielinen viestintä, digitaalisten työkalujen hyödyn
65 Jalkarannan-Metsässä halutaan tarjota hyviä asukaskokemuksia ”Pieni hallitus toimii ketterästi” – Toiminnan kehittämisen painopistealueiksi olemme määrittäneet turvallisuuden, talouden, viestinnän, talotekniikan ja tietotekniikan. Hallituksen puheenjohtaja Eero Ravantin mukaan seuraavaksi taloyhtiö aikoo ottaa käyttöön porrasnäytön älykkäällä ohjauksella, joka korvaa perinteisen ilmoitustaulun lippuineen ja lappuineen. täminen sekä toimiva itsekehitetty hankeohjausmalli, luettelee hallituksen puheenjohtaja Eero Ravantti. – Pieni mutta osaava hallitus toimii ketterästi. Hallituksen jäsentenvälinen viestintä on nopeaa ja palaveri saadaan aikaan yleensä aika lyhyellä varoitusajalla. Olennaista ei ole hallituksen jäsenmäärä, vaan sen jäsenten aktiivisuus. Hallituksen ei kuitenkaan pidä linnoittautua omaan viisauteensa, vaan olla osakkaiden ja asukkaiden tavoitettavissa ja käyttää asiantuntijoita tarpeen tullen, Ravantti jatkaa. Viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa. – Jos isoista hankkeista keskustellaan ensimmäisen kerran vasta yhtiökokouksessa, osakkaat eivät ole tarpeeksi valmistautuneita asiaan. Yleensä järjestämme viikkoa tai kahta ennen kokousta erillisen tiedotustilaisuuden, jossa hallitus esittelee hankkeen ja asukkaat voivat esittää kysymyksiä ja mielipiteitä. Tietysti taloyhtiössä on aina erilaisia mielipiteitä, mutta riittävällä ennakkoinformaatiolla ihmiset ehtivät tutustua asiaan, kokevat tulleensa kuulluiksi ja yhteisymmärrys paranee. – Myös tilaisuuksien pitopaikalla on merkitystä. En ymmärrä taloyhtiöitä, jotka pitävät kokouksia ahtaissa ja epäkäytännöllisissä kellaritiloissa. Me pidämme yhtiökokouksemme ja asukasinfomme kokoustiloissa, joissa on toimivat puitteet ja tekniikka. Kokoustilan valinta kuvastaa osaltaan sitä, minkä painoarvon taloyhtiö antaa käsiteltäville asioille ja miten se arvostaa osakkaitaan ja asukkaitaan. Omia ideoita ja parannusehdotuksia Asukkaita kannustetaan aloitteellisuuteen. – Meillä on myös aloitejärjestelmä, jonka kautta asukkaat saavat jättää omia ideoitaan ja parannusehdotuksiaan. Jokainen aloite käsitellään ja niiden jatkosta päätetään hallituksessa. Asukkaiden on tärkeää tietää, että heidän ideansa tulevat varmasti noteeratuiksi. Taloyhtiöstrategian valmistelu on nyt loppusuoralla. Hallitus esittelee sen osakkaille kevään yhtiökokouksessa. – Taloyhtiöllä on oltava pitkäjänteinen ennakoiva ote kehittämiseen. Suunnitelmat on tehtävä pitkällä tähtäimellä, mikä takia olemme laatimassa taloyhtiölle selkeän strategian, joka määrittelee tavoitteet ja toimintasuunnitelman vuosiksi eteenpäin. Ei riitä, että taloyhtiöstrategia tehdään vain kerran, sitä pitää myös vuosittain päivittää, Ravantti korostaa. – Päämääränämme on paras Taloyhtiön viimeisin suurin hanke oli porraskäytävän saattaminen esteettömäksi, mikä tarkoitti hissin ja ulko-oven uusimista. asukaskokemus. Toiminta-ajatuksemme on olla edellävijä, joka erottuu edukseen suunnittelemalla toimintaansa pitkäjänteisesti. Toiminnan kehittämisen painopistealueiksi olemme määrittäneet turvallisuuden, talouden, viestinnän, talotekniikan ja tietotekniikan. Tehokkaalla seurannalla varmistamme, että tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi eivät jää vain paperille. Ravantti pitää pitkän tähtäimen suunnittelua jokaisen asukkaan etuna. – Asunto on useimman suomalaisen arvokkain omaisuus. Jos sen myyntiarvo painuu alas sen takia, ettei taloyhtiön kunto ole hyvä, on myöhäistä katua. Turvallisuus on ykkösasia Taloyhtiön viimeisin suurin hanke oli porraskäytävän saattaminen esteettömäksi, mikä tarkoitti hissin ja ulko-oven uusimista. – Vanhalla hissillä kilometrit tulivat yksinkertaisesti täyteen sen
66 Taloyhtiön viimeisin suurin hanke oli porraskäytävän saattaminen esteettömäksi, mikä tarkoitti hissin ja ulko-oven uusimista. mennessä yli tai jäädessä alle porrastasanteen. Talon asukkaiden ikärakenne on senioripainotteinen ja rollaattoreilla hissin käyttö oli hankalaa. Ulko-ovi oli raskas, eikä sen aukaiseminen ollut helppoa. Nyt meillä on automaattiovin varustettu hissi ja ulko-ovi, joka aukeaa sisältä hipaisukytkimellä. Ulko-oven edustan tasoitimme asfaltilla. Esteettömyyshankkeeseen taloyhtiö sai ARAn esteettömyysavustusta, joka tässä hankkeessa oli 28 prosenttia kokonaiskustannuksista. – Olemme viime vuosina panostaneet muutenkin turvallisuuteen estettömyyshankkeen ohella. Taloyhtiöön asennettiin iLoq-lukitusjärjestelmä. Uudistimme myös pelastustiet siten, että nostokorilla yletytään myös ylimpien kerrosten kaikkiin asuntoihin tilanteen vaatiessa. Seuraavaksi taloyhtiö aikoo ottaa käyttöön porrasnäytön älykkäällä ohjauksella, joka korvaa perinteisen ilmoitustaulun lippuineen ja lappuineen. – Vastaavanlaista porrasnäyttöä ei lahtelaisissa kerrostaloissa vielä ole tullut vastaan. Kevään aikana saatamme loppuun kylpyhuoneremontin, jonka jälkeen kaikki taloyhtiön kylpyhuoneet täyttävät voimassaolevat märkätiloja koskevat määräykset. Kaikkea ei pidä ulkoistaa – Jotkut taloyhtiöt ovat ulkoistaneet kaiken, jopa oman ajattelun. On luonnollista, että käytetään asiantuntijoita esimerkiksi tutkimus-, suunnittelu-, projektinjohtoja valvontatehtävissä. Kuitenkin pidän tärkeänä, että taloyhtiön hallituksella on riittävästi osaamista hankkeiden kokonaisohjauksessa, kilpailuttamisessa, sopimuksissa ja isännöitsijän valinnassa. Isännöitsijän rooli taloyhtiössä on rinnastettavissa yrityksen toimitusjohtajan rooliin. Ei ole yhdentekevää, miten isännöitsijän valinnassa onnistutaan, Ravantti tähdentää. Aika ajoin isännöinti kannattaa kilpailuttaa. Yhtiö teki sen vuosi sitten. – Kilpailutimme viisi toimistoa ja haastattelimme kaikki isännöitsijäkandidaatit. Isännöinnissä on kyse paljolti henkilökemiasta. Henkilö on tärkeämpi kuin toimisto. Kilpailuttaminen ei tietenkään saa olla mikään itsetarkoitus, vaan pitkäaikainen ja kehittyvä kumppanuus on taloyhtiön kannalta parasta. Asuntomarkkinoilla pudotuspeli Ravantin mukaan meneillään on kerrostaloyhtiöiden pudotuspeli. Suomi on täynnä 1960ja 1970-luvuilla rakennettuja elementtitaloja, joiden rakentamisessa usein kiire oli laatua tärkeämpi tekijä. – Jakautuminen hyviin ja huonoihin taloyhtiöihin kärjistyy jatkuvasti. Suuri osa taloyhtiöistä on elänyt periaatteella ”kyllä paikat minun elinikäni kestävät”, siirtänyt remontteja ja kasvattanut korjausvelkaansa. Kun remonttitarpeisiin vihdoin herätään, pankit eivät myönnä lainaa korjausvelkaansa suruttomasti kasvattaneille taloyhtiöille. Huonokuntoiset talot ja huonosti johdetut taloyhtiöt eivät kiinnosta ostajia ja asunnot menettävät arvonsa. Pahimmassa tapauksessa purkutraktorit hoitavat lopun. – Tässä pudotuspelissä me haluamme menestyä ja olla kiinnostava ja kilpailukykyinen vaihtoehto ostajille olemalla edelläkävijä kehittämisessa ja tarjoamalla laadukas asuinympäristö kaikille asukkaillemme, sanoo Ravantti. n Juhani Karvonen Kiinteistön pelastustiet on uudistettu siten, että nostokorilla yletytään myös ylimpien kerrosten kaikkiin asuntoihin tilanteen vaatiessa. Taloyhtiöllä on toimiva itsekehitetty hankeohjausmalli. Toiminta-ajatuksena on olla edellävijä, joka erottuu edukseen suunnittelemalla toimintaansa pitkäjänteisesti.
lampoykkonen.?
68 Asunto Oy Havuyrtissä linjasaneeraus meni suunnitelmien mukaan Putkissa ilmeni vuotoja, remontti alkoi etuajassa
69 Linjasaneeraus ei aina osu parhaimpaan ajankohtaan, eivätkä kaikki saneeraukset suju aikataulussa tai suunnitelmien mukaan. Hollolalaisessa Asunto Oy Havuyrtissä linjasaneeraus meni nappiin ja valmistui pari kuukautta etuajassa. – Teetimme kuntoarvion vuonna 2017, mikä viimeistään osoitti linjasaneerauksen välttämättömyyden. Asunto Oy Havuyrtissä herättiin linjasaneeraukseen putkivuotojen takia. Hallituksen puheenjohtaja Esa Rämö on tyytyväinen porraskäytävien uuteen ilmeeseen. T erveystie 3:ssa sijaitseva taloyhtiö tarttui toimeen viime hetkellä, mutta onneksi ajoissa. – Parissa asunnossa oli ilmennyt vesivuotoja vuosina 2017 ja 2018. Jälkimmäisessä kylpyhuone kastui aika pahastikin. Teetimme kuntoarvion vuonna 2017, mikä viimeistään osoitti linjasaneerauksen välttämättömyyden. Kun viimeinen vuoto vuonna 2018 ilmeni, pidimme ylimääräisen yhtiökokouksen, joka päätti saneerauksesta. Samalla taloyhtiö päätti ottaa projektinjohtajan mukaan jo suunnitteluvaiheessa, sanoo isännöitsijä ja toimitusjohtaja Jarkko Tolonen REIM Lahdesta. Yhtiökokous päätti yksimielisesti linjasaneerauksesta. Talo on valmistunut 1988. – Hallitus oli jo vuonna 2017 määritellyt, että linjasaneeraus tehtäisiin vuonna 2020, jolloin putkiston tekninen noin 30 vuoden käyttöikä olisi umpeutumassa. Saneeraus piti aloittaa kuntotarkastuksen suosituksen perusteella 2020, mutta suunnittelu tilattiinkin jo loppuvuonna 2018. Vuotojen takia saneerausta aikaistettiin vuodella. Tuo suunnitelmallisuus palkittiin, koska olimme jo varautuneet linjasaneeraukseen, vaikka se tulikin hieman etuajassa. Yllätys se ei kuitenkaan enää ollut, täsmentää taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Rämö . Isännöitsijälle sujuva saneeraus Isännöinnin kannalta linjasaneeraus meni nappiin. – Saimme urakkatarjoukset neljältä urakoitsijalta, mikä on oman kokemukseni mukaan tänä päivänä aika hyvä määrä etenkin kun tarvitsemme aika nopeaa vastausta. Lähetimme tarjouspyynnöt viidelle urakoitsijalle, joista neljä vastasi. Yksi ilmoitti, ettei saneeraus sopinut enää aikatauluihin, mutta me emme voineet saneerausta siirtää. Projektinjohtaja lähetti tarjous
70 – Saneeraus oli sovittu valmistuvaksi maaliskuun loppuun mennessä, mutta se saatiin päätökseen jo tammikuun alussa. Hallituksen puheenjohtaja Esa Rämön ja jäsen Anu Salmelan mukaan yhteistyö urakoitsijan kanssa sujui mallikkaasti. pyynnöt heinäkuussa ja elokuussa tarjoukset olivat sisällä. Ilmeisesti tarjouspyyntömme osui hyvään ajankohtaan, koska saimme näinkin monta varteenotettavaa tarjousta. Urakoitsijat tuntuivat olevan tosissaan ja paneutuivat tarjouksiin, sillä niissä ei suuria heittoja hintojen osalta ollut. Monille taloyhtiöille laina saattaa olla kompastuskivi. Tolonen oli toki luottavainen lainan saannin suhteen, mutta sataprosenttisen varma ei isännöitsijäkään voi tänä päivänä olla. – Kysyimme lainaa viidestä pankista ja kaksi teki lainatarjouksen. Pankkien luotonanto on selvästi viime vuosina kiristynyt. Yhdessä aika lailla samankaltaisessa taloyhtiössä sain tarjouksen vain yhdeltä pankilta viidestä. Onneksi siinäkin tapauksessa tuli edes yksi lainatarjous. Itselläni ei ole ollut tilannetta, ettei yhtään tarjousta olisi tullut, mutta nekin ovat tänä päivänä mahdollisia. Siinä tapauksessa ei auttaisi muu kuin alkaa kerätä osakkeenomistajilta ennakkomaksuja. Se on pitkä tie mittavan saneerauksen rahoittamiseksi. Jos vielä putkistossa ilmenisi vuotoja, olisi tilanne aika tukala. Kaksirappuisessa 17 huoneiston talossa saneeraus maksoi osakkeenomistajillle heidän osakkeidensa määrän mukaisessa suhteessa. Kylpyhuoneissa uusittiin vesieristeet, kalusteet ja pinnat. Taloyhtiön saunatilat remontoitiin lauteita myöten. – Budjetoimme hinnaksi 50 euroa per osake, mikä arvio piti hyvin. Urakkahinnan päälle laskimme kymmenen prosenttia lisätyölle, suunnittelulla ja muille kustannuksille. Lisätyöt olivat käytännössä porraskäytävien maalausta ja valaistuksen parantamista. Urakoitsija pysyi hyvin aikataulussa, sillä mitään suuria yllätyksiä ei vastaan tullut. – Saneeraus oli sovittu valmistuvaksi maaliskuun loppuun mennessä, mutta se saatiin päätökseen jo tammikuun alussa. Tolonen uskoo, että Lahdessa linjasaneerausten määrä ei ainakaan ole laskussa lähivuosina. Lahdessa on rakennettu paljon muun muassa lähiöitä 1970ja 1980-luvuilla. – Lahdessa on 1980-luvun taloja, joissa ei ole havaittu suurempia putkivuotoja, mutta toisaalta toisessa saman vuosikymmenen talossa niitä voi olla jo useita. Yksi syy saattaa olla kuparin vaihteleva laatu putkistoissa. Projektipäällikkö oli tarpeen Taloyhtiön hallituksella ei ollut ongelmia päätöksenteossa toisen putkivuodon jälkeen. Kylpyhuoneet olivat pääosin alkupäisessä eli vuoden 1988 kuosissa. – Niissä oli muovimatot, kuten tuohon aikaan oli ilmeisesti hyvin tyypillistä. Loppujen lopuksi kylpyhuoneet olivat aika hyvässä kunnossa, eikä merkittäviä kosteusvaurioita ilmennyt. Paikkoja ei tarvinnut esimerkiksi kuivata, mikä oli saneerauksessa suuri etu taloyhtiölle. Taloyhtiö palkkasi saneeraukseen projektipäällikön, joka toimi myös valvojana, mikä oli ilman muuta hyvä toimenpide. – Meillä hallituksessa ei olisi ollut asiantuntemusta tällaisen saneerauksen läpiviemiseksi. Ainakin itselleni oli yllätys, että useampi urakoitsija vastasi tarjouspyyntöön melko lyhyellä varoitusajalla. Viestintää ei koskaan liikaa Itse linjasaneeraus ei juurikaan lisätöitä aiheuttanut. – Päätimme kuitenkin maalauttaa porraskäytävien seinät, vaikkeivät ne kovin huonossa kunnossa olleetkaan. Kun porraskäytävien katot oli laskettu, alkoivat seinät näyttää uutta kattoa vasten hieman nuhjuisilta. Linjasaneerauksen yhteydessä nuohottiin myös ilmanvaihto, pihavalaistus samoin kuin autojen – Lahdessa on 1980-luvun taloja, joissa ei ole havaittu suurempia putkivuotoja, mutta toisaalta toisessa saman vuosikymmenen talossa niitä voi olla jo useita. lämmitystolpat. Hallitus kävi työmaakokouksessa hyväksymässä lisätyöt ja kaikki sujui ainakin maallikon mielestä mallikkaasti, sanoo Rämö. Asukaspalaute oli pääosin hyvää, mutta osa asukkaista olisi toivonut parempaa viestintää saneerauksen alkuaikana. – Viestintää olisi kaivattu esimerkiksi siitä, miten varata itselleen kemiallinen wc tai lisälämmitin. Osa asukkaista alkoi kysellä muun muassa lämmittimiä siinä vaiheessa kun lämmöt katkesivat talosta. Jälkeen päin ajatellen olisi pitänyt tehdä heti tiedustelu kyselykaavakkeella kaikilta asukkailta heidän tarpeistaan. Vaikka asukasillassa asia olikin esillä, se ei näyttänyt riittävän varsinkin kun asukkaissa on jo ikäihmisiä ja kaikki talon nuoremmatkaan asukkaat eivät olleet päässeet tai vaivautuneet asukasiltaan paikan päälle. Urakoitsija viesti tiedotteilla, mutta ne ehkä jäivät joskus asukkaalta lukematta. Osa asukkaista lähti evakkoon, mutta kaikille se ei ollut mahdollista. Urakoitsija toi kemiallisia vessoja, mutta ehkä pahinta olivat vesikatkokset. Myös lämmöt olivat osin pois ja syksyllä lämpötila saattoi pudota huoneistoissa päivän aikana kymmeneenkin asteeseen, mikä ei tietysti ollut miellyttävää asukkaiden kannalta. Hallituksen jäsen Anu Salmela oli tyytyväinen saneeraukseen. – Itse asuin kodissani koko saneerauksen ajan. Minulla ei ollut suurempia ongelmia, mutta ymmärrän hyvin iäkkäämpiä asukkaita, joita tilapäisjärjestelyt saattoivat rasittaa. n
71 Putkiremontit tyypillinen korjauskohde myös tänä vuonna Eniten korjataan pk-seudulla Putkiremontti on syytä tehdä 40-60 vuoden ikään ehtineissä taloyhtiöissä, joita on yhä enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla. Putkiremontti aiheuttaa asukkaille haasteita, mutta tuo mukanaan turvallista asumista, ja nostaa myös asuntojen arvoa. V uonna 2019 korjattiin kerrostaloissa eritoten putkistoja, piharakenteita ja ulkovaipan osia. – Kiinteistöliiton jäsenille syksyllä 2019 kohdistetun barometrin perusteella kerrostaloissa noin yhdeksän prosenttia vastaajista oli toteuttamassa yhtiöissään jonkinlaista putkistoremonttia vuonna 2019. Vuosina 2019-2023 tämä osuus oli runsaat 15 prosenttia, pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta kertoo. Kero muistuttaa, että lukemat ovat viitteellisiä. – Tilastokeskuksen vuoden 2018 Korjausrakentamistilaston perusteella lähimmän kymmenen vuoden aikana viemäriremonttia on tekemässä 13 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä. Mukana luvussa ovat myös rivitaloyhtiöt. Käyttövesijärjestelmiä arvioi – Korjaushankkeissa ja taloyhtiöiden isännöinnissä sekä hallitustyöskentelyssä viestintäprosesseissa on paljon parannettavaa. Putkiremontti on syytä tehdä 40-60 vuoden ikään ehtineissä taloyhtiöissä, joita on yhä enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kuva Espoon Matinkylän peruskorjatuista taloista.
72 – Putkistoremontteja on toteutettu viime vuosina niin paljon, että monissa isännöintitoimistoissa kokeneella isännöitsijöillä voi olla ”vyöllään” iso määrä läpivietyjä putkistohankkeita. Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita, rakennusten ulkovaippoja sekä putkistoja. remontoivan noin 16 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä. Aluekohtaisesti tilastot ovat epävarmemmalla pohjalla. Keron mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että putkistoremontteja on pääkaupunkiseudulla suhteessa taloyhtiökantaan muuta maata enemmän. Täällä on suhteellisesti enemmän myös 1960ja 70-luvun korjausta vaativaa kiinteistökantaa. Perinteinen menetelmä Barometrin vastaajien mukaan viemäreiden eli perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut hieman alle 700 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat noin 860 euroa mediaaniltaan ja pk-seudun ulkopuolella 550 euroa. Mukana ovat kaikki kustannukset suunnittelusta arvonlisäveroon asti. Sisäpuolisten korjausmenetelmien mediaanikustannus oli 360 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 320 euroa. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen kustannukset ovat huomattavasti pienempiä, jopa alle 100 euroa neliöltä. Mediaanikustannus oli tällä kertaa 130 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema barometrissa oli 110 euroa. Pk-seudun keskimääräinen kustannus oli kahden vuoden takaiseen verrattuna paikoillaan, mutta muualla Suomessa oli nousua varsin paljon. Sisäpuolisten menetelmien ja niin sanottujen hybridimallin osuus viemärikorjauksista on edelleen hivenen kasvanut. – Kiinteistöliiton barometrin mukaan sisäpuolisten menetelmien osuus viemärikorjauksissa on noussut runsaaseen 35 prosenttiin, niin sanottujen hybridimenetelmien ollessa 15 prosenttia kaikista. Tällöin noin puolet viemäriremonteista olisi perinteisen tyylin viemärikorjauksia, joko kokonaan uuteen kohtaan asentaen tai sitten vanhojen tilalle asennettuna, Kero kertoo. Rahoitus riippuu alueen arvostakin Putkiremonttien rahoitus täytyy päättää osana hankkeen suunnittelua ja päätöksentekoa. Mitä korkeamman arvon alueilla taloyhtiö sijaitsee sitä enemmän korjausten rahoittamisessa on vaihtoehtoja ja sitä enemmän on pelivaraa myös korjausten sisällön suhteen. – Niillä alueilla, joissa talojen arvo on matala, on hyvinkin välttämätöntä varautua isoihin remontteihin ennakkosäästämisellä ja muilla varautumistoimilla. Jos remonttien kokonaiskustannus on iso suhteessa vakuusarvoon, pankista ei välttämättä saada projektin kokonaiskustannusten verran lainaa. Tällöin on turvauduttava osakkaiden omiin rahoihin tai kerättävä vaikka korjausrahastoa muutaman vuoden, Kero korostaa. 2010-luvun alkuvuosilta löytyy opinnäyte, jonka perusteella nähtiin, että putkistoremonttien jälkeen huoneistojen hintapyynnöt olivat remontoimattomien verrokkien hintoja korkeammat, mutta eivät putkiremontin kokonaiskustannusten verran. Myöskään tieto siitä, että putkistoremontti oli lähivuosina tulossa tai tuloillaan ei takavuosina laskenut kustannuksiin nähden kokonaisuudessaan hintapyyntöjä tai toteutuneita hintoja huoneistoissa. – Kun taloyhtiöiden tiedot ovat jonkin verran koko ajan parantumassa laadultaan, ja markkinaosapuolten osaaminen kasvaa, asuntomarkkinoiden hinnoittelu tehostuu. Toisin sanoen jo toteutetut remontit menevät hintoihin nostavasti, ja tekemättömät remontit puolestaan laskevat suhteellista hintaa verrokkeihin nähden. Ja tämä on tietysti kokonaisuuden kannalta hyvä asia, sillä paremmassa kunnossa olevista maksetaan enemmän ja päinvastoin, Kero toteaa. Viestinnässä parannettavaa Putkiremontti on monelle osakkeenomistajalle melkoinen peikko – sitä pelätään ja siitä liikkuu paljon harhaluuloja. – Putkistoremontti on usein hyvin massiivinen projekti. Siinä ollaan monella tavalla epämukavuusalueilla, rikotaan rakenteita, laitetaan tavaraa evakkoon, joudutaan jopa itse evakkoon. Ja kaikki vielä maksaa paljon. Kyllä perusihmisellä vähemmästäkin niin sanotusti hapottaa, Kero myöntää. Keron mukaan taivastelussa puretaan lähinnä paineita, mikä on kuitenkin ihmisille tärkeää sosiaalisesti. – Putkiremontteihin tulee suhtautua kaikilla tasoilla ammattimaisesti. Kyllä hyvin johdetussa taloyhtiössä asioita osataan pääsääntöisesti ajaa myös isojen remonttien aikana. Uskon ja toivon, että suuri valtaosa myös putkistoremonteista osataan toteuttaa hyvin. – Perinteinen korjaushankkeiden miinakenttä, hankeviestintäkin, on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan. Mutta varmaa on kuitenkin se, että korjaushankkeissa ja taloyhtiöiden isännöinnissä sekä hallitustyöskentelyssä viestintäprosesseissa on paljon parannettavaa. Tämän väitteen voi huoletta sanoa, kun seuraa ja elää täysillä taloyhtiöelämää päivittäin, Kero korostaa. Isännöinniltä aktiivisuutta Osakkaiden kannattaa ottaa asioista selvää ennen putkiremonttipäätöksen tekoa. Näin osakkaat pystyvät paremmin osallistumaan putkiremonttia koskevaan päätöksentekoon omassa yhtiössään. Hyviä urakoitsijoitakin voi löytää enemmän, mikäli hankkeisiin valmistaudutaan huolella
73 – Putkistoremontti on usein hyvin massiivinen projekti. Siinä ollaan monella tavalla epämukavuusalueilla, rikotaan rakenteita, laitetaan tavaraa evakkoon, joudutaan jopa itse evakkoon. – Jos kiinteistön arvo on korkea, on mahdollista toteuttaa yhdellä kertaa putkiremontin yhteydessä monia muitakin korjaustoimia tai uudistuksia. Mikäli taas kiinteistön arvo on matala, korjausvaihtoehtojen ja rahoitusvaihtoehtojen huolellinen pähkäily on sula pakko. Muuten koko hanke voi kaatua jo alkutekijöihinsä, esimerkiksi pankinjohtajan ”mankelissa”, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero toteaa. Kuva: Kiinteistöliitto/ Terhi Korhonen. ja riittävän pitkällä aikataululla. Tilaajapuolella täytyy myös olla kaikki dokumentaatio hyvässä kunnossa ja luottamusta herättävää. Kaikki kontaktit on syytä hyödyntää ja referenssit katsastaa. – Isännöintipuolelta tarvitaan aktiivisuutta ja näkemystä. Aina pitää olla vähintään kourallinen ehdokkaita. Mitä isompi hanke ja mitä pienempi paikkakunta sitä haastavampaa ison määrän tarjokkaita voi kuitenkin olla löytää. Osto-osaamiseen pitää panostaa, ja kilpailutuksen kriteeristö on porukalla päätettävä, Kero ohjeistaa. Mitä laajempi ja kauaskatseisempi hanke sitä enemmän ulkopuolista apua tarvitaan. Sitä tarvitaan myös silloin enemmän, mikäli omassa yhtiössä tai isännöintitoimistossa ei kapasiteettia ole. – Jos isännöintitoimistossa ei ole projektipäällikköä tarjolla, silloin tyypillisesti sekin ostetaan kokonaan ulkopuolelta. Myös suunnittelijat ja urakoitsijat ostetaan. Myöskään valvojaa ei voida unohtaa. Urakoitsijoilla on sitten omat aliurakoitsijansa sen mukaan, mitä kuvioon kulloinkin kuuluu. Voi hyvin olla, että esimerkiksi purkuhommissa on ihan omat pelurinsa. – Putkiremontissa muistettavaa on paljon, mutta onneksi on saatavilla myös neuvontaa ja kirjallisuuttakin löytyy paljon. Putkistoremontteja on lisäksi toteutettu viime vuosina niin paljon, että monissa isännöintitoimistoissa kokeneella isännöitsijöillä voi olla ”vyöllään” iso määrä läpivietyjä putkistohankkeita, Kero vinkkaa. Kero korostaa suunnitelmallisuutta kivijalkana koko kiinteistönpidossa. Siitä pitää aina lähteä liikkeelle – eritoten isoissa korjauksissa. Suunnitelmallisuuden yksi alalaji on se, että pohditaan erilaisia vaihtoehtoja. n Jouni Suolanen
74 KVR-malli monella tavalla eduksi taloyhtiölle Kokonaisvastuurakentaminen nykypäivää putkiremonteissa Putkiremontin hankesuunnitelman tulee määrittää tavoitteet remontin laajuudelle, sisällölle, urakkamallille, kustannuksille sekä toteutusaikataululle. Usein taloyhtiö on teetättänyt kuntotutkimuksen ennen hankesuunnittelun aloittamista. Joskus putkivuodot voivat olla alkusysäys linjasaneeraukselle. J okainen linjasaneeraus alkaa hankesuunnittelusta, jossa tutkitaan mitä pitää tehdä ja mitä saneeraus tulee maksamaan. Me haluamme tavata hankesuunnittelun alkajaisiksi mieluusti taloyhtiön hallituksen, jotta koko prosessi tulisi heille tutuksi. Hallituksen jäsenille prosessi saattaa olla aika hämärä, koska heille linjasaneeraus on yleensä ainutkertainen projekti, kertoo Lehto Group Oyj:n hankepäällikkö Anne Heikniemi. Linjasaneeraus tehdään yhä useammin KVR-urakkana. Kokonaisvastuurakentamisurakka tarkoittaa, että sama taho tekee toteutussuunnittelun ja myös urakoi kohteen. – KVR-urakalla on monta etua verrattuna perinteiseen kilpailu-urakkamalliin, jossa tilaaja tilaa ensiksi toteutussuunnittelun, minkä jälkeen itse urakka tilataan toiselta yhtiöltä kilpailutuksen jälkeen. Lehto Group Oyj on tehnyt linjasaneerauksia KVR-mallilla runsaat pari vuotta Lehdon TST-putkiremonttina. Heikniemen mukaan KVRTilaaja saa vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä esimerkiksi kylpyhuoneen pohjista toteutussuunnittelun aikana.
75 Mitä enemmän on kilpailutuksia, sitä enemmän kuluu aikaa ja syntyy kustannuksia. KVR-mallissa hinta sovitaan etukäteen sekä suunnittelun että urakoinnin osalta, eikä suunnittelu tuo taloyhtiölle lisäkustannuksia. Hankepäällikkö Anne Heikniemen mukaan yhtiön edustajat haluavat tavata hankesuunnittelun alkajaisiksi mieluusti taloyhtiön hallituksen, jotta koko prosessi tulisi heille tutuksi. Putkiremonttien huoneistokohtainen saneerausaika on viime vuosina lyhentynyt esimerkiksi Lehdon nousuelementtiä käytettäessä, jolloin paikallaan rakentamista jää vähemmän. puolittaa helposti aikataulun perinteiseen malliin verrattuna. Jos saneerauksella on kiire, on KVR-malli ehdottomasti perinteistä kilpailu-urakkamallia parempi vaihtoehto. Lehdon TST-putkiremontissa asunnon keskimääräinen haitta-aika on 7-8 viikkoa. KVR-mallin nopeus perustuu siihen, että putkiremontti voidaan aloittaa jo suunnitteluvaiheessa. – Myös KVR-urakan toteutussuunnittelun kesto on huomattavasti lyhyempi kuin perinteisessä kilpailu-urakkamallissa. Heikniemen mukaan putkiremonttien huoneistokohtainen saneerausaika on viime vuosina lyhentynyt esimerkiksi Lehdon nousuelementtiä käytettäessä, jolloin paikallaan rakentamista jää vähemmän. Nousulementti myös säästää kustannuksia. Tilaajalla vapaat kädet Mitä enemmän on kilpailutuksia, sitä enemmän kuluu aikaa ja syntyy kustannuksia. – Osa taloyhtiöistä on tilannut meiltä hankesuunnittelun, mutta päättänyt ottaa toteutussuunnittelun ja urakoinnin muualta. Sekin vaihtoehto on täysin mahdollinen, jos taloyhtiö niin haluaa. Tilaajalla on vapaat kädet, Anne Heikniemi muistuttaa. Saneerauksen hintaan vaikuttavat monet tekijät. – Kustannuksista on vaikea sanoa tarkkaa arviota yleisellä tasolla, koska jokainen kohde on erilainen, mutta karkea arvio on 600-800 euroa neliöltä suunnitteluineen. Hankesuunnitelmassa määrittelemme kohdekohtaisesti hyvinkin tarkan kustannusarvion. Heikniemen mukaan linjasaneerauksia tehdään tänä päivänä paljon ja määrät ovat edelleen kasvussa. – Joskus tulee edelleen vastaan vanhoja taloyhtiöitä, jossa ei ole ryhdytty kunnossapitoselvityksen mukaisiin toimiin. Jotkut taloyhtiöt eivät aina saa edes rahoitusta, koska pankit ovat kiristäneet rahoitustaan. Taloyhtiöille, joille korjausvelkaa on kertynyt siinä määrin, ettei pankista heru riittävästi lainaa tai saneerauskustannukset ylittävät osakkaiden maksukyvyn, Lehto Group on viime vuosina tarjonnut uutta mahdollisuutta. Lehto lanseerasi vuosi sitten Lehto Total -konseptin. – Monesti vanhoilla taloyhtiöillä on iso tontti, joka on aika tavallinen etenkin 1970-luvun kerrostaloissa. Voimme ostaa osan tontista ja rakentaa siihen uuden kerrostalon. Tontista saaduilla rahoilla taloyhtiö voi rahoittaa tarpeelliset saneeraukset. Meillä on useampia hankkeita vireillä ja ratkaisu on hyvin toimiva. Edellytyksenä on, että tontille saadaan riittävästi rakennusoikeutta. Myös kunnat ovat olleet myötämielisiä tälle vaihtoehdolle, koska lisärakentamisella voidaan elävöittää kaupunkikuvaa ja tiivistää kaupunkirakennetta, sanoo Heikniemi. n Juhani Karvonen mallissa taloyhtiö voi osallistua laajasti suunnitteluun. – Tilaaja saa vaikuttaa ja kertoa mielipiteensä esimerkiksi kylpyhuoneen pohjista toteutussuunnittelun aikana. Hallituksen osallistuminen suunnitteluun koetaan meillä hyvin tärkeäksi. Olemme järjestäneet monesti jo hankesuunnitteluvaiheen yhteydessä asukaskyselyn, jossa tiedustelemme asukkaiden mielipiteitä esimerkiksi yhteisten tilojen käytöstä. Niiden käyttö on hyvä päivittää linjasaneerauksessa. Aika usein osakkaat toivovat keittiöremonttia, jonka voimme toteuttaa linjasaneerauksen yhteydessä. Joskus osakas haluaa koko huoneiston remontoinnin, mikä sekin onnistuu linjasaneerauksen myötä. KVR-mallissa on etuja KVR-mallissa hinta sovitaan etukäteen sekä suunnittelun että urakoinnin osalta, eikä suunnittelu tuo taloyhtiölle lisäkustannuksia. KVR-mallissa urakoitsija vastaa suunnitelmista, muissa urakkamalleista suunnitelmista vastaa tilaaja. – Taloyhtiön koolla ei ole merkitystä, mutta iällä saattaa olla. KVR-mallia voi olla vaikea soveltaa yli sata vuotta vanhoihin kiinteistöihin, koska KVR-mallissa on kiinteä hinta, minkä takia kiinteistön rakenteet on tunnettava hyvin. KVR-mallin yksi valtti on saneerauksen nopea aikataulu. Perinteisellä kilpailu-urakkamallilla toteutettuna hanke voi viedä parikin vuotta suunnitteluineen, kilpailutuksineen ja urakointeineen. – Olemme vieneet nopeimmillaan linjasaneerauksen läpi 6-8 kuukaudessa toteutussuunnitelmasta urakan valmistumiseen ja vuodessa hankesuunnitelmasta valmistumiseen. KVR-malli
76 Usein syynä liikaa lykätty putkiremontti 37 000 vuotovahinkoa vuodessa Putkiremontti nollaa putkistojen iän, mikä tuo merkittävän säästön kiinteistövakuutukseen. V esivahingot tulevat vakuutusyhtiöille kalliiksi. Yleisin vesivahingon syy on putkivuoto. Finanssialan selvityksen mukaan korvattavia vuotovahinkoja sattuu Suomessa vuosittain noin 37 000. Tämä tarkoittaa noin sataa vahinkoa joka päivä. Yleensä putkivuodot johtuvat käyttövesija viemäriputkien vanhenemisesta. Siksi putkiremonttia ei kannata lykätä liian pitkään. Vakuutusyhtiön maksamat korvaussummat laskevat putkiston iästä riippuvan ikävähennyksen mukaan. Vakuutusyhtiö saattaa myös kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, jos putkiston tekninen käyttöikä on reilusti ylittynyt. Putkien vaihtaminen uusiin nollaa putkiston iän ja korvausten ikävähennykset. Kun vuotoriski pienenee, kiinteistövakuutuksen hintaan saa yleensä tuntuvan alennuksen. Taloyhtiön kiinteistövakuutus kannattaa neuvotella uusiksi putkiremontin jälkeen. Ympäristöministeriön arvion mukaan purkiremontti koskettaa lähivuosina yli miljoonaa suomalaista. Viemäriputkien käyttöikä on noin 40–50 vuotta, mutta se riippuu putkien materiaalista, putkityön laadusta ja veden ominaisuuksista. Nyt remontoidaan eniten vuosina 1970–1980 rakennettuja taloja. Vesivahinko on yleisin Vesivahinko on yleisin vahinkotyyppi suomalaisissa taloyhtiöissä. Useimmiten vesivahinko johtuu putkivuodosta. Esimerkiksi ikääntyneisiin valurautaputkiin syntyy vaurioita viemärikaasujen aiheuttaman pistekorroosion takia. Lisäksi valurautaputkien sisäpinta karhenee, kun epoksikerros rikkoutuu. Näihin kohtiin alkaa helposti kerääntyä tukoksia. Tukokset ja vuodot ovat selkeitä
77 Sujuva purkiremontti ? Vinkkejä taloyhtiön sujuvaan putkiremonttiin: 1. Aloita suunnittelu ajoissa. Taloyhtiöissä kuluu käytännössä vähintään 1,5–2 vuotta suunnittelun aloittamisesta, ennen kuin putkiremontti voi alkaa. 2. Jos viemäriputkien kunto mietityttää, tilaa putkien kuvaus ja huuhtelu niiden kunnon selvittämiseksi. Viemäriputkien huuhtelu auttaa ehkäisemään tukoksia. 3. Jos putkiremontti on ajankohtainen, palkkaa asiantunteva projektipäällikkö mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Hän osaa arvioida kokonaisuutta, sekä rakennusteknisiä töitä että LVI-puolta. 4. Kun valitset urakoitsijaa, tarkista yrityksen referenssit ja taloudellinen tilanne. Ne kertovat, onko urakoitsijalla resursseja hoitaa remontti kunnialla loppuun. Referenssikohteiden tulisi vastata kokoluokaltaan ja ominaisuuksiltaan omaa taloasi. 5. Valurautaiset viemäriputket voi putkiremontissa vaihtaa muoviputkiin, joita nykyisin suositellaan. Muoviputkien etuja ovat pitkäikäisyys, parempi kemikaalikestävyys ja paloturvallisuus sekä liukkaampi hydrauliikka: tukoksia ei synny yhtä helposti. Monet muoviputket ovat hiljaisempia, sillä viemärimelun torjuntaan on panostettu muotoilussa. 6. Putkiremontin yhteydessä asukkaat voivat sopia yksilöllisistä muutostöistä, joilla kylpyhuoneesta tai wc:stä saa itselle mieluisen. Selvyyden vuoksi muutostöitä koordinoimaan kannattaa pyytää yksi urakoitsijan vastuuhenkilö, jonka kanssa kaikista muutoksista sovitaan. 7. Varmista sujuva viestintä urakoitsijan ja asukkaiden välillä. Monilla urakoitsijoilla on esimerkiksi käytössä sähköinen alusta, jolla voi julkaista asukkaille viikkoraportteja työn edistymisestä. Hyvä tiedonkulku lisää asukkaiden tyytyväisyyttä. Vinkit antoi Geberit Oy:n Carl-Johan Sandblom. – Putkien ikä vaikuttaa korvausten määrään. Jos putki vuotaa, vesivahingon korvaukseen tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella. Viemäriputkien käyttöikä on noin 40–50 vuotta, mutta se riippuu putkien materiaalista, putkityön laadusta ja veden ominaisuuksista. Kuva: Geberit Oy hälytysmerkkejä siitä, että on aika selvittää putkiremontin tarve. – Putkien rikkoutumisesta johtuvat vahingot voi estää teettämällä putkiremontin ajoissa. Myös vakuutusyhtiöt ymmärtävät sen arvon vesivahinkojen ennaltaehkäisyssä. Siksi moni vakuutusyhtiö myöntää taloyhtiön kiinteistövakuutukseen tuntuvan alennuksen, jos vanhat putket uusitaan ajoissa, kertoo Geberitin myynti-insinööri Carl-Johan Sandblom. Viemäriputkien sukittaminen tai pinnoitus ostavat lisäaikaa ikääntyville putkille. Näin tehty putkiremontti ei Sandblomin mukaan kuitenkaan korvaa perinteistä putkiremonttia, jossa käyttövesija viemäriputket vaihdetaan uusiin. Usein samalla uusitaan muutakin talotekniikkaa, kun rakenteita avataan. – Viemäriputkien pinnoittamista ja sukitusta on tehty noin kymmenen vuotta. Siksi näiden menetelmien kestävyydestä ei ole vielä luotettavaa näyttöä pitkältä ajalta. On hyvä muistaa, että vain putkien vaihtaminen tekee niistä uuden veroisia. Ikä pudottaa korvauksia Usein vuotovahinko paljastuu vasta, kun asunnon pintoihin ilmestyy näkyviä jälkiä. Rakenteiden kostumisen seurauksena seinäpinta tai kaakelisaumat saattavat tummua, maali hilseillä, parketti turvota tai muovimatto kupruilla. Rakenteiden kostuminen voi myös aiheuttaa tunkkaista hajua. – Käyttövesiputkien vuodon saattaa huomata vedenkulutusta seuraamalla. Jos vedenkulutus yhtäkkiä nousee, eivätkä taloyhtiön asukkaat ole vaihtuneet, se saattaa olla merkki vuotavista putkista, Sandblom mainitsee. Jos vuotovahinko sattuu kohdalle, monelle tulee yllätyksenä, että vakuutus ei välttämättä korvaa vahingon korjausta kuin osittain. Jos käyttövesija viemäriputkien tekninen käyttöikä on ylittynyt reilusti, vakuutusyhtiö voi jopa kieltäytyä korvauksista. – Putkien ikä vaikuttaa korvausten määrään. Jos putki vuotaa, vesivahingon korvaukseen tehdään ikävähennyksiä putkiston iän perusteella. Yli 30 vuotta vanhassa rakennuksessa ikävähennys voi nousta jopa yli 50 prosenttiin korvaussummasta. Tämä tarkoittaa, että kiinteistövakuutus ei korvaa kuin puolet vahingosta, Sandblom toteaa. Ajoissa liikkeelle suunnittelussa Taloyhtiön viemäreiden ja käyttövesiputkien kuntoa kannattaa seurata säännöllisesti erityisesti yli 30 vuotta vanhoissa taloissa, jos putkia ei ole vaihdettu. Kustannusten näkökulmasta putkiremontti kannattaa tehdä aina ajoissa, ennen kuin vuotoja sattuu. Jos putket vuotavat, vakuutus ei yleensä korvaa lainkaan putkien uusimista tai korjaamista. Niiden uusiminen on taloyhtiön vastuulla, elleivät putket ole lähes uudet. Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa lähinnä vuotaneen veden aiheuttamia purku-, kuivausja jälleenrakennuskustannuksia. Osakkaan pinnoitteille aiheutuneita vahinkoja korvataan vain perustasoon saakka. Jos esimerkiksi asunnon parketti menee pilalle vuotaneen putken takia, kiinteistövakuutus korvaa tilalle muovimaton. Uusi parketti menee osakkaan laskuun tai omaan kotivakuutukseen. ? Nyt remontoidaan eniten vuosina 1970–1980 rakennettuja taloja. Kuva: Geberit Oy
LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.? www.2727350.? Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.? LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. 0103372720 • www.ovella.? • info:ovella@ovella.? ovella organisoi 2020. Kohteessa n. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001. Lataa DWG-objektit www.ovella.?
LIIKEHAKEMISTO 79 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.? Kattoremontit Kiinteistö & energia PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.? Konevuokraus
80 Kierrättäminen nyt helppoa Älyroskis osaa muovin lajittelun Head Recycle Systems on kehittänyt älykkään laitteiston, joka tekee kotitaloudessa syntyvän muovijätteen kierrättämisestä uusiokäyttöön helppoa ja vaivatonta. tuvat tietojärjestelmään, Pehkonen kertoo. Pakkaava älyroskis Mitä huonompaa kierrätetty muovi on, sitä epätodennäköisempää on, että se päätyy uusiokäyttöön. Metalli, pahvi ja paperi muovin seassa vaikeuttavat jatkojalostusta ja muovi poltetaan energiajätteenä. Maailman muovista vain noin kymmenen prosenttia onnistutaan kierrättämään. Head Recycle Systemsin älyroskis on innovatiivinen ratkaisu esilajitteluongelmaan. Se tekee kierrätysmuovista niin tasalaatuista, että muovien jalostus on kaupallisesti kannattavaa eikä sitä tarvitse polttaa energiajätteenä. – Meidän mielestämme muovin polttaminen ei ole pitkässä juoksussa järkevää, mutta se on, että vanhasta muovista saadaan jalostettua uutta muovia. Ämpäristä voi tehdä toisen ämpärin. Ensin sen kuitenkin täytyy päästä kierrätysputkeen, Pehkonen korostaa. Jäteastiaan saa laittaa vain sellaista pakkasmuovia, josta muovin valmistaja on maksanut kierrätysmaksun. Muoviastiaan ei saa laittaa pvc-muovia eikä niitä muoveja, joista ei ole maksettu kierrätysmaksua, kuten mehupullot tai ämpärit. – Älyroskiksissamme on sensorit, jotka tunnistavat eri muovilaadut ja erottelevat ne toisistaan. Kaikki muovit lähtevät omaa reittiään pitkin omaan jatkojalostukseen. Laite pakkaa muovit seitsemän kertaa tiiviimpään muotoon kuin mitä nykyiset roska-autot pystyvät tekemään. Maailman muovista vain noin kymmenen prosenttia onnistutaan kierrättämään. Head Recycle Systems Oy:n kehittämä älyroskis tekee muovin kierrättämisestä helppoa ja varmistaa muovin kierrättämisen sataprosenttisesti. Laite tunnistaa asukkaan roskiin heittämän muovijätteen ja lajittelee muovin kahteen jakeeseen: jatkojalostukseen soveltuvaan ja energiajätteenä poltettavaan. Laite myös pakkaa muovin seitsemän kertaa tiiviimpään muotoon kuin mitä nykyiset roska-autot pystyvät tekemään. Sen kuljetus on helppoa jopa avolavakuorma-autolla. Vähentynyt kuljetustarve säästää kustannuksia ja luontoa. Kuvassa pilottilaitteisto roskalaatikkorivistössä äärimmäisenä oikealla älyroskiksen käyttöönottotilaisuudessa joulukuussa. Ä lyroskis otettiin pilottihankkeena käyttöön Rakennusteho Oy:n rakentamassa uudessa 150 huoneiston asuinkiinteistössä Oulussa viime vuoden joulukuussa. Laitteisto on sijoitettu taloyhtiön jätepisteeseen. Se tunnistaa erilaiset jätteet ja lajittelee muovijätteen kahteen jakeeseen: jatkojalostukseen soveltuvaan ja energiajätteenä poltettavaan. – Muoviroskiksen sisällä on prosessori, joka tunnistaa ja lajittelee sisään tulevan jätteen NIR-teknologiaa käyttäen. Tällä systeemillä pystymme kierrättämään muovin sataprosenttisesti. Tietojemme mukaan laitteistomme on ensimmäinen ja ainoa laatuaan maailmassa, sanoo Johnny Pehkonen, oululaisen Head Recycle Systems Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja. Laitteiston kehitystä on tehty yhteistyössä oululaisten teknologiaosaajien VTT:n, Spectral Enginen ja Oulun Ammattikorkeakoulun kanssa. Roskat yhdestä luukusta sisään Asukkaan ei enää tarvitse miettiä kotona, mikä muovi soveltuu kierrätykseen ja mikä ei. Älyroskikseen voi laittaa kaiken kotitalouden muovijätteen. Laite huomaa, jos muovien seassa on vääränlaista muovin ja siirtää sen energiajätteeksi. – Väärästä muovilajista taloyhtiö tai jäteyhtiö saa tiedon ja voi halutessaan ilmoittaa siitä asukkaalle, jotta seuraavalla kerralla virhettä ei enää sattuisi. Tämä on mahdollista, koska muovinkäsittelylaitteiston ovi avataan omalla huoneistokoodilla, ja tiedot tallen– Tämä tarkoittaa seitsemän kertaa vähemmän kuljetuksia, mikä säästää tuntuvasti kustannuksia ja luontoa, Pehkonen kertoo tyytyväisenä. Mikä tahansa roska-auto tai tavallinen kuorma-autokin pystyy ottamaan muovijätteen älyroskiksesta mukaansa. Kuljetukseen ei tarvita nykyään käytössä olevia kalliita roska-autoja, koska muovijäte on jo valmiiksi tiivistetty ja pakattu. Valmistus Suomessa kannattavaa Pehkosen mukaan yritys on laskenut, että älyroskikset kannattaa tehdä Suomessa. Elementit tulevat alihankkijoilta, mutta yritys itse vastaa loppukokoonpanosta sekä ohjelmiston ja elektroniikan asentamisesta. – Meillä on suojanamme patentti ja vaikka joku itse laitteiston onnistuisikin kopioimaan, niin ei kuitenkaan sen teknologiaa. Se on meidän eritysosaamistamme. Taloyhtiöiden osalta ensisijaisia ovat uudiskohteet ja sellaiset kiinteistöt, joissa jätepiste uudistetaan kokonaan. – Asuntoyhtiöt eivät ole kovin innokkaita investoimaan jätehuoltoon, ennen kuin on tarvetta uusia koko jätepiste. Kotitalouksien lisäksi robotiikkajärjestelmiä tullaan kehittämään yrityksille ja teollisuudelle. Kakkosversiolle pilottikäyttäjiä Yritys tuo kevään aikana älyroskiksesta markkinoille kakkosversion. Laitteen koko pysyy samana, mutta tuleva laite pystyy syväsyöttämään kolmea jaetta nykyisen yhden sijaan ja sinne voi laittaa myös kovia muoveja, jotka on pitänyt nyt laittaa energiajätteeseen. Laite on ykkösversiota hieman kustannustehokkaampi. Sen jälkeen Head Recycle Systemsin tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat, joissa on mahtavaa potentiaalia ensin Eurooppaan ja sitten Aasiaan. – Haemme parhaillaan kakkosversiolle pilottikäyttäjiksi rohkeita rakennusliikkeitä ja taloyhtiöitä, jotka haluavat viedä oman kiinteistönsä kiertotalouden kärkijoukkoon. Tervetuloa mukaan testaamaan, Johnny Pehkonen kutsuu. n Liisa Airaksinen Kuvat: Pasi Lehtinen
www.kiinteistojaenergia.? tilaukset@karprint.? Puh. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Nimi: .................................................................................................................................... Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelin: ............................................................................................................................. Sähköposti: ..................................................................................................................... Allekirjoitus: ................................................................................................................... 1) Tilaus Tilaan r itselleni r lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) r kestotilauksena 65€/v r määräaikaisena 72€/v. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Puhelinnumero: .......................................................................................................... 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.? Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.? -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.? Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.
82 RT laatii tiekartan vähähiiliseen rakentamiseen ? Rakennusteollisuus RT tekee Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan yhteistyössä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmiensä kanssa. Työssä selvitetään keinoja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä. Tiekarttatyön tavoitteena on tunnistaa vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset epävarmuudet sekä asettaa aikataulullisia välitavoitteita rakennusteollisuuden eri toimijoille. Varsinaisten päästövähennystoimien lisäksi myös tiekartan laatimisaikataulu on vaativa: ensimmäisiä tuloksia tulisi olla valmiina jo kuluvan vuoden puolivälissä. Työn toteuttaa Gaia Consulting Oy. Tarkastelun painopisteenä ovat rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes. Työssä otetaan huomioon myös rakennusten pitkä elinkaari kokonaisuudessaan alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta aina käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen saakka. Nämä aiheuttavat päästöistä suurimman osan. – Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sen vaikutuksiin varautuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat suuria haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kiinteistöja rakentamissektorille. Suomen hiilijalanjäljestä yli kolmannes aiheutuu rakennuksista ja rakentamisesta ja 22 prosenttia liikkumisesta ja matkailusta. Meidän on tärkeä lisätä ymmärrystämme siitä, mitä voimme realistisesti tehdä päästöjen vähentämiseksi ja mitä se edellyttää, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo. Rakennusteollisuuden lisäksi keskeiset teollisuusliitot sekä muutamat muut toimialaliitot laativat hallitusohjelman pohjalta toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Vesimittareilla nyt korvat ? Vesija energiayhtiö Nivos asentaa vesiasiakkailleen testikäyttöön uusia vesimittareita, jotka mahdollistavat pienten putkivuotojen löytämisen täysin uudella tavalla. Uudet etäluettavat älymittarit kuuntelevat vesiverkoston kohinaa, jonka poikkeamat paljastavat sekä tontilla että tonttien ulkopuolella sijaitsevien runkoputkien mahdolliset vuotopaikat määritellyltä matkalta. Vesimittareilta äänidata ohjataan vuotovahtijärjestelmään, joka tunnistaa siitä reaaliaikaisesti mahdollisia poikkeamia. Tiedon avulla paikallistetaan riskikohteet kartalla. Nivos ottaa mittareiden keräämän tiedon seuraamisen ja analysoinnin mahdollistavan Leak Detector -järjestelmän käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Tähän saakka sitä ovat hyödyntäneet vain muutamat vesilaitokset Tanskassa ja Ruotsissa. – Uudet älymittarit ja vuotovahtijärjestelmä ovat ainutlaatuinen tapa löytää pienet vesivuodot kustannustehokkaasti koko vesiverkon alueelta. Pieniä vuotoja ei välttämättä pysty muutoin edes huomaamaan, jos vesi ei purkaudu maanpintaan asti. Kun vuodot löydetään ajoissa, ne voidaan korjata ennen niiden kehittymistä isoiksi ja kalliiksi putkirikoiksi, kertoo Nivoksen projekti-insinööri Niko Nurmio. Järjestelmä tarjoaa aiempaa tarkempaa tietoa vesiverkoston todellisesta tilanteesta. Sen avulla voidaan suunnitellusti ja täsmätoimin pienentää vesihävikkiä, mistä hyötyvät paitsi asiakkaat myös ympäristö. – Vuotoveden minimoiminen tarkoittaa, että meidän ei tarvitse pumpata puhdasta vettä turhaan. Kun pääsemme vuotoihin kiinni varhaisessa vaiheessa, voimme aikatauluttaa niiden korjauksia sen sijaan, että joutuisimme tekemään kiireellisiä ja kalliita hätätöitä, Nurmio sanoo. – Tämä on kustannustehokas keino kaikille vesihuoltoyhtiöille löytää vuodot ja päästä täsmällisesti kunnostamaan verkostoa. Veden kohinan kuuntelu mittarilla perustuu ultraäänitekniikkaan. Uuden mittarin ominaisuuksiin kuuluu myös lämpötilahälytys, jolla voidaan estää sen jäätyminen. Nivos asentaa aluksi 100 uutta mittaria verkkonsa vanhimpiin osiin, joissa on iän takia todennäköisimmät vuotopaikat. Lapland Hotels sisarineen siirtyi vihreään sähköön ? Lapland Hotels, Lapland Safaris ja Lapland Ski Resorts ovat yhdessä sitoutuneet vihreän sähkön käyttöön kaikessa toiminnassaan yhtenä osana vastuullisuusohjelmaansa. Ryhmittymä otti vuonna 2019 merkittäviä askelia ympäristöja sosiaalisen vastuun edistämiseksi. Marraskuun 2019 alusta Lapland Safaris sitoutui kompensoimaan kaikki moottorikelkkasafarien hiilidioksidipäästöt. Lapland Hotels sisaryrityksineen siirtyi joulukuussa 2019 käyttämään kokonaan uusiutuvaa vihreää sähköä kaikissa hotelli-, safarija hiihtokeskustoimipisteissään. Jatkossa käytettävä energia on peräisin 100 % uusiutuvista lähteistä. Kaikki vesi-, tuulija bioenergia tuotetaan Pohjoismaissa. Guarantee of Origin -järjestelmän mukaisesti tuotetun sähkön toimittaa yhteistyökumppani Loiste Energia. – Siirtymällä vihreään sähköön yrityksemme vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Pelkästään hotelliemme osalta tämä tarkoittaa vuositasolla yli 4 000 tonnia vähemmän CO2e-päästöjä, Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta iloitsee. Marraskuun 2019 alusta Lapland Safaris sitoutui hiilidioksidipäästöjen kompensointiin kaikkien moottorikelkkasafariensa osalta. Yrityksen safarija rinnetoiminnassa käyttämät moottorikelkat ovat jo entuudestaan vähäpäästöisimpiä markkinoilla olevia 4-tahtikelkkoja. – Haluamme tehdä konkreettisia asioita ja kantaa vastuumme toimintamme hiilijalanjäljestä. Haluamme huolehtia ympäristöstämme ja etsimme jatkuvasti entistä ympäristöystävällisempiä tapoja toimia, Lapland Safariksen toimitusjohtaja Jyrki Niva kertoo. HSY mittaa ilmanlaatua uusissa kohteissa 2020 ? Pääkaupunkiseudulla on 11 ilmanlaadun mittausasemaa, joista kahden paikka vaihtui vuoden 2020 ajaksi Vantaalle Varistoon ja Espooseen Otaniemeen. Lisäksi kolmas uusi kohde on Porvoo. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY selvittää uusissa kohteissa erityisesti vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. – Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä ja osan paikkaa siirretään vuosittain. Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, joten niiden mittaustuloksista nähdään ilmanlaadun kehitys. Siirrettävillä asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen. Muualla Uudellamaalla ilmanlaatua mitataan pysyvästi Lohjalla, mutta mittausasema siirtyi eri paikkaan vuoden vaihteessa. Vuosina 2009-2019 mittausasema sijaitsi Nahkurintorilla ja siirrolla ennakoitiin jo hyvissä ajoin Nahkurintorin mahdollista kehittämistä. Mittausasema sijaitsee nyt Kullervonkadulla Toimintakeskus Harjulan pihassa. Lohjalla ilmasta mitataan typpidioksidin NO2, hengitettävien hiukkasten PM10 ja pienhiukkasten PM2.5 pitoisuuksia sekä säätä. Mittaustulokset kuvaavat Lohjan yleistä ilmanlaatua. Toinen mittausasema muualla Uudellamaalla vaihtaa paikkaa vuosittain. Tänä vuonna mittausasema on Porvoon keskustassa Rihkamatorilla. Porvoon mittaustulokset kuvaavat vilkasliikenteisen alueen ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia.
UUSIMAA PIRKANMAA SAVO VARSINAIS-SUOMI KESKI-SUOMI Yli 9000 katon kokemuksella vuodesta 1997 1. Laadukkaat tuotteet Käytämme ainoastaan kotimaisten markkinajohtajien Ruukin ja Ormaxin katemateriaaleja, joilla on 30-50v takuu. 2. Taitava asennus Kaikki asentajamme ovat vakituisessa työsuhteessa, emmekä käytä alihankintaa. Luotamme suomalaiseen ammattitaitoon. 3. Tehokas konsepti Nosturiavusteisuus nopeuttaa kattoremonttia huomattavasti ja samalla myös työturvallisuus paranee. 3 syytä, miksi Kattokeskus on paras: Kattokeskus tekee Suomen parhaimmat kattoremontit tehokkaasti nosturiavusteisesti Pyydä tarjous kattoremontista osoitteessa kattokeskus.? EMME PILKI TÖISSÄ, MUTTA VAPAA-AJALLA KYLLÄ