Kyrkslätts Nyheter sidan 23
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 44. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 21.3.2010
SUNNUNTAI
23
Hevoset ja miehet metsätyökurssilla
sivu 12 Särkikalan poistolla rehevöitymistä vastaan sivu 28 Asu, rakenna Menojen kasvu tasaantunui ja remontoi Kirkkonummella sivu 7 sivut 16-22
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
MAKUA ARKEEN K-CITYMARKETISTA
HINNAT VOIMASSA SUKE 21.-24.3.2010, ELLEI TOISIN MAINITA. PRISERNA GÄLLER SÖ-ONS. 21.-24.3.2010 IFALL INGET ANNAT UPPGES.
SMAK TILL VARDAG FRÅN K-CITYMARKET
MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi
FINLÄNDSKA TOMATER Suomalainen
EDULLISESTI
Voimassa ma-ke FLERSÄDESBRÖD Primula MONIVILJALEIPÄ 450 g 4,87 /kg
TOMAATTI
2 4
99
kg
99
kg
219
kpl
0
LANTÄGG Munakunta
1,19 /kg
Keittoon tai pataan! FINLÄNDSK BENFRI NÖTBOG till soppa eller gryta Suomalainen luuton NAUDAN LAPA Voimassa ma-ke FÄRSK SIKLÖJA, väderresevering Puruveden MUIKKU säävaraus
69
BROILER FILÉBIFFAR broilerin FILEEPIHVIT 500-520 g 7,29-7,58 /kg
rs raj. 3 rs /tal.
Plussa-korttia Hinta ilman K/kg) ,29 /rs (9,60-10,17
379
rs
MALET NÖTKÖTT, fett under 20% Suomalainen
4,99-5
-24-28%
NAUDAN JAUHELIHA
rasvaa alle 20%
Apetit CAPRICCIOSA- tai FORMAGGIO TWIN PIZZA HUOM! 2 x 280 g 3,55 /kg
MAALAISMUNAT 10 kpl /580 g
LÖRDAGS- ELLER LÖKTEKORV STÅNG HK LAUANTAI- tai SIPULITEETANKO 700 g 3,56 /kg
Voimassa ma-ke kpl BASTUPALVAD BENFRI PÅSKSKINKA, i bit Pajuniemi AITO SAUNAPALVATTU KYPSÄ LUUTON PÄÄSIÄISKINKKU KÖTTBULLAR och MALETKÖTTBIFFAR palana Atria LIHAPYÖRYKÄT tai JAUHELIHAPIHVIT 360-380 g 2,08-2,19 /kg
249
rs
1
99 t
pk
7
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus
5 9kg
2
99
kg
10
90
kg
Plussa-korttia Hinta ilman K/kg) 1,13 /rs (3,13-3,14
079
- 30%
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 22%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 22%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 22%)
www.k-citymarket.fi
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2. puh./tfn 020 720 2200 MA-PE/MÅN-FRE. 821, LA/LÖR. 818, SU/SÖN. 1218
2
www.kirkkonummensanomat.fi
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Johannespassio soi Kirkkonummella 26.3.
Kirkkonummen Kamarikuoro ja lohjalainen Laurentius-kuoro esittävät Johannespassion yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa perjantaina 26.3. klo 19.00 Kirkkonummen kirkossa. Orkesteria johtaa Eric-Olof Söderström. Evankelistana on Heikki Kulo ja Jeesuksena Heikki Orama. Muita solisteja ovat sopraano Tuuli Lindeberg, altto Melis Jaatinen sekä basso Jouni Kokora. Kuorojen valmennuksesta vastaa Pia Hemminki. Johannespassio on Johan Sebastian Bachin säveltämä kaksiosainen passio, jota voidaan pitää säveltäjän ensimmäisenä suurimuotoisena teoksen. Se kuvaa pääsiäisen tapahtumat Jeesuksen vangitsemisesta hautaamiseen. Johannespassio esitetään myös Lohjan kirkossa sunnuntaina 28.3. klo 18.00.
Patmos lähetyssäätiöstä ja TV7:stä tuttu Pasi Turunen puhuu kaksiosaisessa tilaisuudessa Klo 12-15: Israel ja seurakunnan hengelliset aarteet Klo 17-19: Israel median hampaissa - mitä Israelin ystävän on hyvä tietää
Tapahtumapaikkana Sepän koulu, Sepänkyläntie 2, Masala Tapahtuman järjestää Kirkkonummen vapaaseurakunta
KIRKKONUMMEN Kamarikuoro ja lohjalainen Laurentius-kuoro esittävät Johannespassion yhdessä Lohjan kaupunginorkesterin kanssa perjantaina 26.3. klo 19.00 Kirkkonummen kirkossa.
Poliisilta vinkkijärjestelmä nettiin
Poliisi on avannut verkkosivuilleen palvelun, jonka tavoitteena on lisätä ilmoitusaktiivisuutta. Palvelun kautta kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat helposti ilmoittaa epäillyistä rikoksista tai niiden valmistelusta poliisille. Poliisin on oltava siellä missä kansalaisetkin. Turvallisuus verkossa on taattava samoin kuin turuilla ja toreilla. Tässäkin tehtävässä poliisi tarvitsee apua kansalaisilta, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo. Kaikki palvelun kautta tulevat nettivinkit keskitetään Keskusrikospoliisille, joka vastaa niiden esikäsittelystä, välittömiä toimenpiteitä vaativien ja toimialaansa kuuluvien vinkkien tutkinnasta. Muut vinkit tutkii paikallispoliisi ja Keskusrikospoliisi tukee tutkintaa. Uusi järjestelmä ei sovellu tilanteisiin, joissa tarvitaan poliisin kiireellistä apua. Kiiretilanteissa kansalaisten tulee jatkossakin ottaa aina yhteyttä puhelimitse hätäkeskukseen numeroon 112. Mikäli henkilö epäilee joutuneensa rikoksen uhriksi, voi hän jättää asiasta rikosilmoituksen poliisilaitoksella. Vähäisistä asioista voi jättää ilmoituksen myös poliisin verkkosivustolta löytyvällä sähköisellä rikosilmoituslomakkeella. Vinkkejä voi jättää https://www.poliisi.fi/nettivin kki -sivuston kautta. Lisäksi sivuilla tarjotaan ns. "vinkkipainike" -kuvaketta. Palveluntarjoajat voivat ladata painikkeen omille sivustoilleen ja linkittää sen johtamaan poliisin verkkolomakkeeseen. Lomakkeella voi jättää vinkkejä seuraavista teemoista: Väkivalta, huumausaineet, petosrikokset, rasistiset rikokset ja ihmisviha sekä muut turvallisuusuhat. Nettivinkkipalvelu ei korvaa muita poliisin käytössä olevia vihjejärjestelmiä kuten vihjepuhelimia ja/tai vihjesähköposteja. Poliisin tavoitteena on saada kattava kontaktipinta suomalaisiin verkkofoorumeiden moderaattoreihin ja käyttäjiin.
J.S BACH JOHANNES
Eric-Olof Söderström, johtaa Tuuli Lindberg, sopraano Melis Jaatinen, altto Heikki Kulo, evankelista Heikki Orama, Jeesus Jouni Kokora, basso Pia Hemminki, kuoron valmennus Laurentiuskuoro & Kirkkonummen kamarikuoro
PASSIO
LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI
Pe 26.3.10. klo 19 Kirkkonummen kirkko · Su 28.3.10. klo 18 Lohjan kirkko Yhteistyössä Lohjan ja Kirkkonummen srk · Liput: 18/15, tuntia ennen ovelta Ennakkomyynti: Lohjan kaupungintalo
Sivistyssektorilla työpaikkoja Inkoossa
Inkoon sivistyssektorilla on avoinna seitsemän erilaista työpaikkaa. Kuntaan haetaan aktiivisia ja idearikkaita tekijöitä koulu- ja päivähoitopuolelle. Koko kunnan päivähoitotoimintaa haetaan johtamaan ja kehittämään päivähoidonohjaaja. Suomenkieliseen Merituulen kouluun haetaan esiluokanopettaja, luokanopettaja, jonka hakijalta arvostetaan teknisen työn osaamista, määräaikainen luokanopettaja 1.8.2010 31.7.2011 ja lähihoitaja esikoululaisten päivähoitoon. Tämäkin toimi on määräaikainen 1.8.2010 30.6.2011. Dalin päiväkotiin Inkoon kunta haluaa palkata lastentarhanopettajan ja samanlainen työ odottaa tekijäänsä myös Degerbyn päiväkodissa. Hakemukset on toimitettava 25. maaliskuuta mennessä osoitteeseen: Inkoon kunta, sivistystoimisto PL 6, 10211 Inkoo.
Glashus skimrande sommarstämningar
Henriette Ahlgréns tavlor pryder Art Café Babylons väggar, de framkallar en längtan efter sommaren sol och värme. Motiven är sommarängar, blomster och växter som växer i solljus, växter i glashus, växter som ger svalka i skuggan. Utställningen omfattar 13 naturalistiskt målade oljetavlor. Angervot 2009 en studie av en spireabuske, Alkukesän riemuja, 2008 försommar fröjder, Piilopaikka 2007 Gömmställe, en ensam stol ställd i gräset. Den lilla tavlan fäster man sig vid, den är vilsam har ett budskap. Henriette Ahlgrén har förutom oljemålning också studerat den kinesiska tusch tekniken i Kina. Tyvärr fanns inte tuschteckningarna med i den utställda sommarkollektionen. Hon har studerat i ett otal kurser i inom landet och utomlands bl.a. i Ungern, Italien, Frankrike, Kina och Estland. Hon målar helst i olja. Det är min grej, sade hon när hon presenterade sina tavlor för pressen. Yle utnämnde henne åren 1996, 1998, till månadens konstnär. Förövrigt har hon haft många utställningar i olika gallerier i Helsingfors med omnejd. Utställningen i Art Café Babylon "Lasimajat Kesäheijastuksia" pågår till den 14.4 2010.
Tervetuloa Teematorstaille! e!
Torstaina 25.3 Kotivakuutus tarjouksen ottaneille tai ajan varanneille palovaroitin lahjaksi! Tule kuuntelemaan tärkeitä asioita kodin vakuuttamisesta ja turvallisuudesta!
Lämpimästi tervetuloa!
Avoinna Ma, ti, to, pe 10.00-16.30 Ke 10.00-17.30
Länsi-Uudenmaan Säästöpankki puh. 029 041 2080 Hämeen-Uudenmaan Lähivakuutusyhdistys puh. 020 522 3320 Kirkkotori 2, 02400 Kirkkonummi
PIILOPAIKKA oljemålning 2007.
Röda Korset Blodtjänst
Joku tarvitsee verta juuri nyt.
Någon behöver blod just nu.
VERENLUOVUTUS / BLODGIVNING
to 25.3. klo / kl 1419 seurakuntatalo, Seurakunnantie 1, Kirkkonummi / församlingshem, Församlingsvägen 1, Kyrkslätt
OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. STRÄCK UT DIN HAND. Varje vardag behöver patienterna hjälp av mer än 1000 blodgivare. a ett o iellt identitesbevis med dig. Maksuton luovuttajainfo / gratis infotelefon 0800 0 5801. .veripalvelu. .blodtjanst. .sovinkoluovuttajaksi.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
3
Etusivun kuva:
HEVOSMETSÄTYÖKURSSI järjestettiin Kylmälässä Tampajan kartanon maisemissa Suomen työhevosseuran ja Kylmälän Hevosten Ystävien järjestämänä 13.14. maaliskuuta. Opettajana kurssilla toimivat hevosmetsurit Mika Lehtinen ja Kari Koskinen. Kuvassa Mika ja hänen hevosensa Pikku-Vilaus työn touhussa lumisessa metsässä. Kuva: SATU HOLMLUND.
Tiennimet väärin Kirkkonummella?
Nimikiista Bergstadissa
Vaikka Kirkkonummella on aiemmin nimetty teitä kielioppisääntöjen vastaisesti, ei se ole peruste jatkaa käytäntöä, todetaan ensi viikolla kokoontuvan yhdyskuntatekniikan lautakunnan esityslistalla esityksessä, jossa esitetään tiennimestä tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämistä edellämainitulla perusteella. Kiista on saanut alkunsa kunnanarkkitehdin nimettyä nimistötoimikunnan esityksestä Bergstadissa sijaitsevan tien Kariholmenintieksi. Paikalliset asukkaat olisivat halunneet tien nimeksi Kariholmantie tai Kariluodontie. Oikaisuvaatimuksessa vedotaan nimen hankalaan kirjoitusasuun sekä siihen, että muiden lähellä olevien teiden nimissä ei ole määräävää artikkelia (Johannevikintie, Bredvikintie, Simpvikintie, Flintuddintie). Nimistötoimikunta on 18.2. 2010 antanut lausunnon oikaisuvaatimuksesta ja esittänyt, että Kunnanarkkitehdin päätös on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksen mukainen, eikä sitä ole syytä muuttaa. Nimikiista nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen, eli tulisiko vanhat väärin nimetyt tiet nyt myös muuttaa uuden käytännön mukaisesti oikeinkirjoitetuiksi, jotta niistäkin saataisiin kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosituksen mukaisia ja tiet nimettyä johdonmukaisesti samalla tavalla.
Tienpitäjän aika varautua kevääseen
Suomen Tieyhdistys patistaa tienpitäjiä varautumaan ennakolta kevättulviin ja kelirikkoon. Erityisesti pienillä teillä kuten yksityisteillä harmeja alkaa esiintyä jo varsin pian, varottaa Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja. Talven aikana suuri lumimäärä on kasvattanut jokien ja ojien kevättulvariskiä. Lumen vesiarvot ovat useilla seuduilla 1030 prosenttia yli ajankohdan keskiarvon. Ennusteen mukaan virtaamat olisivat Etelä- ja LounaisSuomessa suurimmillaan huhtikuun alkupuolella tai puolivälissä, muualla Suomessa hiukan myöhemmin. Tulvia teille kehittyy, mikäli lumien sulaminen tapahtuu nopeasti. Tieyhdistys kehottaa tienpitäjiä varmistamaan, että tierummut ja laskuojat ovat auki ennen sulavesien virtauksia. Jäätyneen rummun voi aukaista esimerkiksi höyryllä. On myös keinoja, joilla rummun jäätyminen voidaan estää, mutta ne pitää tehdä jo syksyllä ennen pakkasia. Myös katuverkolla on tulvariskejä, joihin voidaan ennakolla varautua varmistamalla hulevesikaivojen toimivuus. Kelirikko voi joillakin alueilla olla tänä keväänä hankala. Tavanomaista vaikeampi tilanne on odotettavissa pohjoiseen Suomeen. Teiden varioitumisriskin takia tulisi huolehtia, että raskaat kuljetukset hoidetaan ennen kelirikkokauden alkamista.
Avatkaa pihakaivot ja viemärit ajoissa!
Valtuustoasiat Inkoossa 25.3.
Inkoon kunnanvaltuusto kokoontuu torstaina 25. maaliskuuta Inkoon kunnantalolle klo 18 käsittelemään seuraavia asioita: 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ja pöytäkirjantarkastajien valinta. 2. Aloite koskien Inkoon kunnan markkinointiprofiilia. 3. Aloitteet 2009. 4. Tilinpäätös 2009 Ylitysten hyväksyminen. 5. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentaminen Joddbölen alueelle. 6. Bågaskärin vesijohtoaloite. 7. Luokanopettajanviran perustaminen Merituulen kouluun. 8. Esiluokanopettajan viran perustaminen Merituulen koulun esikouluun.
Lumen ja roudan sulaminen voi aiheuttaa tulvimisia ja putkirikkoja
Runsasluminen talvi voi päättyessään aiheuttaa ongelmia vedenjakelussa ja sulamisvesien viemäröinnissä. Asukkaiden kannattaa varautua häiriöihin omilla kiinteistöillään, kerrotaan Kirkkonummen kunnan kunnallistekniikasta ja vesilaitokselta. Kunnallistekniikan toimihenkilöt keskittyvät yleisten alueiden, kuten katualueiden hoitamiseen. Kiinteistöjen omistajat ovat vastuussa liittymärummuistaan. Pahimmassa tapauksessa sadevesiviemäreiden kapasiteetti on ylärajoilla ja mahdollisesti paikoitellen riittämätön. Suosittelemme kiinteistöille varautumista runsaisiin sulamisvesiin. Varautuminen on erityisen tärkeää kellarillisilla kiinteistöillä sekä sellaisilla kiinteistöillä, joilla on aiemmin ollut ongelmia. Esimerkkinä varautumisesta voi olla pienen kuivatuspumpun hankinta tai muu kiinteistölle sopiva tekninen varautumistoimenpide. Kiinteistön omistajan on hyvä selvittää, ettei tonttirumpu ole jäässä. Mikäli rumpu on jäässä, omistajan tulee se aukaista tai järjestää sen sulatus. Sulatustöitä voi tilata alan yrityksiltä. Mikäli tontin vesijohto tai sade- tai jätevesiviemäri on jäässä, omistajan on aukaistava tai sulatettava se. Sulatustöitä voi tilata yksityisiltä putkiurakoitsijoilta. Vesihuoltolaitokseen tulee olla yhteydessä, jos tonttivesijohto tai vesimittari rikkoutuu. Kiinteistöjen omistajat ovat vastuussa oman tontin pintavesistä, tonttijohdoista, vesijohdon tonttisulusta ja liitoskaivoista. Vesihuoltolaitos vastaa runkojohtojen toimivuudesta. Poikkeuksellisen syvälle edennyt routa saattaa sulaessaan rikkoa vesijohtoja ja viemäreitä. Vesijohdon rikkoutuminen saattaa katkaista alueen vedensaannin. Vesihuoltolaitos ryhtyy heti tiedon saatuaan vuodon paikantamiseen ja korjaustöihin, mutta vuotokohdan löytymiseen ja häiriön laajuuden kartoittamiseen saattaa mennä useampi tunti. Vikatilanteissa pyydetään seuraamaan kunnan www-sivujen tiedotusta. Työaikana häiriötilanteissa voi ottaa yhteyttä huoltomestari Esa Toivoseen 0400-449037. Työajan jälkeen palvelee vesihuoltolaitoksen päivystysnumero puh. 2981636 sekä vesihuoltolaitoksen häiriötiedotenumero (24h, maksuton), puh. 080007001.
Palotarkastukset alkavat ensi viikolla
Espoon palvelualueella pientalojen palotarkastukset aloitetaan viikolla 12 ja tarkastukset jatkuvat aina kesäkuun loppuun asti. Palotarkastukset suoritetaan arkipäivisin kello 14.00 ja 20.00 välisenä aikana. Lohjan palvelualueella palotarkastukset aloitetaan viikolla 12. Taajama-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat kohteet tarkastetaan pääasiassa arkipäivisin kello 15.00 ja 20.00 välisenä aikana. Taajaman ulkopuolella olevat alueet sekä Siuntio ja Karjalohja ovat alueita, joissa palotarkastukset suoritetaan arkipäivisin kello 9.00 ja 16.00 välisenä aikana. Inkoossa palotarkastukset suoritetaan arkipäivisin klo 9.00 ja 16.00 välisenä aikana. Palovaroittimia on asennettava vähintään yksi kappale jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti ja niitä on oltava toimintakunnossa vähintään yksi kappale jokaisessa kerroksessa. Lain mukaan palotarkastajan on päästävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilökunta liikkuu virkapuvuissa, ja heillä on aina esittää viranomaiskortti.
TÄNÄ keväänä on odotettavissa runsaasti sulamisvesiä ja ne voivat aiheuttaa ongelmia kiinteistöille. Kiinteistön omistajia patistetaankin nyt huolehtimaan siitä, etteivät lumi ja jää tuki viemäreiden suuaukkoja ja kansiritilöitä.
Ämmässuon kaasuvoimalaitokselle energiatukea 3,4 miljoonaa euroa
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä 3.410.000 euroa energiatukea Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY, entinen YTV) Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen rakentamiseen. Voimalaitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä. Ämmässuon kaasuvoimalaitos on valmistuessaan Suomen suurin kaatopaikkakaasuja hyödyntävä yksikkö. Hallituksen on tarkoitus rahoittaa vastaavanlaisia laitoksia jatkossakin suorilla investointituilla. Pienempien, mädätykseen pohjautuvien biokaasureaktorilaitosten tukemiseksi hallitus on kevään aikana antamassa esityksen, jolla tämä uusiutuvan energian hyödyntämismuoto otetaan syöttötariffijärjestelmän piiriin, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. HSY rakentaa Ämmässuon kaatopaikan yhteyteen voimalaitoksen, jossa kaatopaikalta kerättävä kaasu hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Tällä hetkellä kaatopaikkakaasuista puolet hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa ja loppu poltetaan soihdussa. Uusi voimalaitos koostuu kaatopaikkakaasun käsittelylaitoksesta, voimalaitosrakennuksesta, sähköntuotantoprosessista, neljästä kaasumoottorista ja sähkönsiirtoverkosta. Lisäksi voimalaitokseen rakennetaan ORC-prosessi, jolla tuotetaan kaasumoottorien pakokaasuista sähköä ja lämpöä. ORC-prosessi edustaa uutta teknologiaa. Siinä höyryvoimalaitosprosessissa käytetään veden sijasta orgaanista väliainetta (esimerkiksi tolueenia), mikä mahdollistaa matalalämpöisten lämmönlähteiden hyödyntämisen. Voimalaitoksen kaasumoottorit ovat sähköteholtaan 3,6 megawattia ja lämpöteholtaan 4,2 megawattia. Kaasumoottorit ja ORC-prosessi tuottaisivat vuosittain noin 120 GWh sähköä yleiseen sähköverkkoon. Kaasumoottorien vuosittain kehittämä 104 GWh lämpömäärä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikka-alueen prosesseissa ja tilojen lämmityksessä. Uusi kaatopaikkakaasuvoimalaitos vähentää CO2-päästöjä vuosittain noin 8.500 tonnilla. Hankkeelle myönnettiin energiatukea 22 prosenttia sen kokonaisinvestoinnin arvosta.
Skanska ostamassa Spar-korttelin tontit
Maanantaina kokoontuvalle Kirkkonummen kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se ehdottaisi valtuustolle Ervastintien korttelin 108 tonttien 2 ja 4 myymistä Skanska Talonrakennus Oy:lle. Kauppahinta koostuisi rahana suoritettavasta osasta 1.000,000 euroa ja 130 kappaleesta pysäköintipaikkojen hallintaan oikeuttavia osakkeita, arvoltaan yhteensä 2.080.000,00 euroa. Tontit sijaitsevat keskustan liikennevaloristeyksen länsipuolella.Tontti 2 on asemakaavan mukaista autopaikkojen (LPA) korttelialuetta ja tontti 4 on asemakaavan mukainen asuinkerrostalojen (AK) tontti. Tontin asuin- ja liikerakennusoikeus on 9460 k-m2, josta asuinrakentamisen osuus on vähintään 8.056,5 kem2. Mikäli ostaja toteuttaa tontille 4 enemmän kuin 8.056,5 kem2 asuntorakennusoikeutta, on se velvollinen maksamaan kunnalle lisäkauppahintaa 125 euroa/ylittävä asuntorakennusoikeus kem2. Ostaja sitoutuu rakentamaan asuinkerrostalotontille ensimmäisen asuinkerrostalon 24 kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoituksesta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
Kuulutukset Kokoukset
5
sa, perunasose, tuoresalaatti Ke: Nautalastukeitto, sämpylä, tuorepala To: Tomaattinen pippuribroiler, ohralisäke, tuoresalaatti Pe: Nuudelivuoka talon tapaan, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa.
Kirkkonummen kasvisruoka
Kirkkonummen koulujen ja lukioiden kasvisruokalista viikko 12; 22.26.3.: Ma: Kasvispihvit/ kasvispaj, perunasose/ perunat/ juuresperunasose, tuoresalaatti Ti: Kikherne-tomaattipata, perunasose, tuoresalaatti Ke: Vihanneskeitto/ Pistoukeitto, sämpylä, tuorepala To: Meksikon pintopapupata, ohralisäke, tuoresalaatti Pe: Kasvisnuudelivuoka, tuoresalaatti Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa.
Kirkkonummen kouluruoka
Kirkkonummen koulujen ja lukioiden ruokalista viikko 12; 22.26.3.: Ma: Lihapyörykät/ lihamureke, perunasose/ perunat/juuresperunasose, tuoresalaatti Ti: Kalaa sitr. kastikkees-
Kirjanpitopalveluja
Perinteinen pyhäkoulu ja nettipyhis
Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa pyhäkoululla on pitkät ja vahvat juuret. Perinteisen sunnuntaipyhäkoulun rinnalle ovat tulleet arkipyhäkoulut, kotipyhäkoulut ja uutena verkossa oleva NETTIPYHIS. Nettipyhäkoulu avautui helmikuun alussa ja sen ensimmäisenä kertomuksena on Jeesus siunaa lapsia, joka löytyy http://www.kirkkonummense urakunnat.fi/toiminta/lapsiper heille/pyhakoulut/nettipyhis/ Nettipyhäkoulua valmistaa työryhmä, jossa mukana ovat lastenohjaaja Katri Hiirsalakka-Stam, lapsityönohjaaja Nina Hotma, pyhäkoulunopettaja Juho Loukasmäki sekä Samuli ja Sami Stam. Nettipyhäkouluun liittyy raamatunkertomuksen lisäksi laulu, sarjakuva ja toiminta, joka ensimmäisessä pyhiksessä on askarreltava risti. Nettipyhäkoulun aihe vaihtuu joka kuukausi. "Nettipyhiksen tekeminen on ollut haasteellista ja mielenkiintoista. On ollut ilo tehdä toisenlaista kokonaisuutta, jossa oma osaaminen, harrastukset ja haaveet ovat yhdistyneet. Tekeminen on ollut myös opettavaista monella tavalla. Samulin ja Samin tietokoneosaaminen on ollut tarpeen nettipyhäkoulua valmistaessa", sanoo Katri HiirsalakkaStam. opettajina" kertoo Eeva-Maija. Tällä hetkellä Eeva-Maija pitää pyhäkoulua Papinniityn kerhotilassa sunnuntaisin klo 12. Pyhäkoulutyössä on tapahtunut muutosta tänä aikana, on tullut lisää toimintaa. Silti lasten määrä pyhäkouluissa on vähentynyt ja he ovat iältään nuorempia, pohtii EevaMaija. Eeva-Maijan pyhäkoulua käy Julia Westerlund 4v., hänen mielestään kaikkein hauskin juttu on lasten pyhäkoululehden takakannen hiiri, jota luetaan moneen kertaan. Julia on oppinut pyhäkoulussa paljon lauluja, joita lauletaan myös kotona yhdessä perheen kanssa.
Hautauspalveluja
Pyhäkouluinnostus
Kirkkonummella on saatu pyhäkoulutyöhön hyvin opettajia, nyt onkin niin päin, että meillä on hyviä pyhäkoulunopettajia, mutta meiltä puuttuu pyhäkoululaisia, pohtii vs. lapsityönohjaaja Nina Hotma. Olemme mainostaneet pyhäkoulua monin eri tavoin ja nyt pidetään myös arkipyhäkouluja. Pyhäkouluihin mahtuisi hyvin lisää lapsia ja mielellään myös kouluikäisiä, sanoo Nina Hotma. Pyhäkoulunopettajille järjestämme joka kuukausi koulutusillan ja näissä käydään läpi myös yhteisiä käytännön asioita pyhäkoulunpidosta, jatkaa Nina Hotma. Pyhäkouluista saa tietoa seurakunnan kotisivuilta, sieltä löytyy ajantasaiset tiedot pyhäkoulujen paikoista ja ajoista. Teksti ja kuvat: LEENA SALMENSAARI lapsityön pastori Kirkkonummen suomalainen seurakunta
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA
ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi
Koulutusta
Perinteinen pyhäkoulu
Eeva-Maija Kainulainen on toiminut pyhäkoulunopettajana Kirkkonummen suomalaisessa seurakunnassa yli 20 vuotta. "Aloitin pyhäkoulunopettajana, kun omat lapseni olivat pieniä. Nyt lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja toimivat myös pyhäkoulun-
JULIA Westerlund 4v. pyhäkoulunopettaja EevaMaija Kainulaisen sylissä katsomassa Lasten virsikirjasta seuraavaa laulua.
6
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Alueellinen osaaminen osattava hyödyntää
Menestyvien alueiden Suomi luodaan siten, että kaikki alueilla oleva osaaminen ja kehittämispotentiaali saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Alueiden menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää tietoa, osaamista, verkostoitumista sekä kykyä uudistua. Näin todetaan Aluestrategia 2020 -raportissa, joka luovutettiin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle 17.3. 2010. Suomen aluekehityksen ja koko kansantalouden kannalta on tärkeää, että alueita tuetaan räätälöidyillä kehittämistoimilla, jotka pohjautuvat niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin. Globaalissa kilpailussa menestyvät parhaiten alueet, joiden toimijat kykenevät nopeasti ja joustavasti soveltamaan ja käyttämään uutta tietoa ja osaamista. Alueiden ja maakuntien elinvoima perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen ja monipuoliseen yritystoimintaan, jossa palvelujen osuus kasvaa edelleen myös osana teollista valmistusta. Luovuuden merkitys tuotannossa lisääntyy ja luovat toimialat kasvattavat osuuttaan yritystoiminnassa. Julkiset palvelut ja palvelurakenteen monipuolisuus ovat entistä tärkeämpiä alueellisia kilpailutekijöitä. Alueelliseen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan vahvoja panostuksia. Lisäksi toimijoiden on verkostoiduttava sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueiden uusitutumiskyvyn edistäminen ja ikääntymisen asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttävät vahvaa panostamista koulutukseen. Koulutusjärjestelmän on kyettävä reagoimaan muuttuviin työvoimatarpeisiin. Sen rakenteita on muutettava aiempaa joustavammiksi. Koulutustarjonnan on vastattava aiempaa paremmin ja nopeammin työvoiman kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Helsingin verkostometropolialue on tärkeä koko maan talouden ja hyvinvoinnin kannalta. Sen kehitys ja tiivis yhteistyö muiden alueiden kanssa auttaa koko maan taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä lisäten siten hyvinvointia ja maamme kansainvälistä tunnettuutta. Maaseudun ja saaristoalueiden vahvuutena on laadukas, luonnonläheinen elinympäristö ja erityisesti tila. Luonnonvarojen kestävä käyttö, uusiutuvat energiamuodot, biotalous sekä maaseudun kasvava rooli virkistyksessä, matkailussa, kulttuuritoiminnassa ja elämysteollisuudessa luovat maaseudulle uusia yritys- ja työmahdollisuuksia sekä vahvistavat sen kehitysmahdollisuuksia. Alueiden omista tarpeista lähtevä alueiden kehittäminen ja niille räätälöidyt toimenpiteet edellyttävät tehokasta julkista hallintoa. Myös kuntien rooli aluekehittämisessä on tärkeä. Kunnat ovat avaintoimijoita yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjen luomisessa, ihmisten asuinympäristöjen kehittämisessä ja palvelujen tarjoamisessa sekä yrityksille että asukkaille. Tehokas aluekehittäminen ja alueiden tarpeista lähtevä kehittämistoiminta edellyttävät myös ajantasaista tietoa aluekehityksen tilasta riittävän tarkalla ja hallinnollisista rajoista riippumattomalla tavalla.
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee klo 6.20 ja laskee klo 18.37 La 20.3. Kevätpäiväntasaus, Vårdagjämningen, Aki, Kim, Joakim, Jaakkima *ORT Tinja, Svetlana Su 21.3. Marian ilmestymispäivä, Marie bebådelsedag, Pentti, Bengt, Bengta, Benita *ORT Jaakko Ma 22.3. Vihtori, Viktor, Viktoria *ORT Vasili, Vilho, Helmi, Rosita Ti 23.3. Akseli, Axel *ORT Niko, Lyydia, Lyyli Ke 24.3. Gabriel, Kaapo, Kaapro, Kaappo, Gabriel, Gabriella *ORT Arto
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten 230 ha Kirkkonummea siirtyy kaupungille
(KS N:o 6 24.3.1970) Kirkkonummen kunnassa sijaitsevan neljän tilan luovuttamista Helsingin kaupungille kaupungin ja Keskus-Saton sekä Polar-rakennusyhtiön aluevaihdossa on käsitelty Helsingin kiinteistölautakunnassa. Kaupunginvaltuuston jo aikaisemmin tekemän päätöksen mukaan näiden alueiden luovuttaja saa vaihtokaupassa asuntotontteja kaikkiaan 2000 huoneyksikön edestä Pihlajiston alueelta kaupungista. Vaihdon yhteydessä kaupungille siirtyvät tilat Skogshyddan RN1:4, TallmoRN 1:5 , Vestanlid RN1:12 ja Bondarby 1:17 Kirkkonummen Bondarbyn kylässä ovat yhteenlasketulta pinta-alaltaan maarekisterin mukaan 219,38 ha. Lisäksi kahteen tiloista kuuluu yhteisesti noin 10,7 ha:n suuruinen laidunmaa-alue. Yhtiöiden ja Långviken-Finnträsk-Saltfjärden metsästysyhdistyksen kesken voimassa olevan sopimuksen mukaan yhdistyksellä on oikeus metsästää korvauksetta tilojen alueella siksi kunnes aluetta tarvitaan rakennustoimintaa varten tai metsästys muuten haittaa alueen käyttöä. Kiinteistölautakunnan esittelijän mukaan ei kaupungin kuitenkaan liene syytä suostua metsästyksen jatkamiseen alueella. Tilojen kauppahinnaksi vaihtokaupassa on arvioitu 1.000.000 mk. Yhtiöt saavat Pihlajistossa asunto-tontteja kaikkiaan 2.000 huoneyksikön verran ja maksavat lisäksi välirahana noin 600.000 mk.
Sokerilimsat pois kouluista
Pepsin päätös vetää sokerilimsat pois maailman kouluista on merkittävä edistysaskel; Yhtiö ilmoitti tiistaina uudesta globaalista strategiastaan, jonka mukaan se vetää sokerilla täysin makeutetut virvoitusjuomansa pois ala- ja yläasteen kouluista ympäri maailman vuoteen 2012 mennessä. PepsiCo on ensimmäinen virvoitusjuomayhtiö, joka on päättänyt tällaisesta maailmanlaajuisesta toimenpiteestä. Uudella strategialla on tarkoitus edistää koululaisten terveyttä. Uuteen strategiaan kuuluu koululaisten liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta edistäviä yhteistyöhankkeita useissa maissa. Maailman Sydänliitto, World Heart Federation (WHF) on käynyt neuvotteluja kansainvälisen virvoitusjuomateollisuuden kanssa vuoden ajan. WHF:n tavoitteena on ollut, että kouluista ympäri maailman tulisi koululaisten terveellistä ravitsemusta tukevia ympäristöjä. PepsiCo teki päätöksensä näiden neuvotteluiden päätteeksi. Coca Cola Company on myös ilmoittanut verkkosivuillaan rajoittavansa sokeroitujen virvoitusjuomien myyntiä maailmanlaajuisesti, mutta vain alakouluissa. Lasten ja nuorten ylipainon jatkuva lisääntyminen ja kasvava diabeteksen riski ovat sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa vakava terveysuhka. Viimeisimmän selvityksen mukaan vielä 25:ssa prosentissa Suomen yläkouluista oli säännöllistä limsan myyntiä.
Palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä kysymyksiä ja niihin etsii vastauksen Kirkkonummen kirjaston henkilökunta. Kysymykset voivat käsitellä aivan mitä vain, jätehuollosta vieheisiin ja koiran madottamiseen. Erityisesti toivotaan kysymyksiä koskien Kirkkonummea ja sen lähialueita; historiaa, merkittäviä paikkoja, luontoa, merkkihenkilöitä yms. Myös tiedonhakuun sekä internetin ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä kysymyksiä kaivataan. Muotoile kysymyksesi selkeästi ja napakasti. Toimituksella on oikeus muokata tai lyhentää tekstiä. Kysymyksiä ja kommentteja vastauksiin voi lähettää osoitteeseen toimitus@kirkkonummensanomat.f i tai Kirkkonummen Sanomat PL 28, 02400 Kirkkonummi. Postiin otsikoksi "Kysy mitä vain". Muista liittää kysymykseesi nimesi tai nimimerkkisi ja asuinpaikkasi. Tällä kertaa kysymysten sijasta esitellään hyödyllisiä, netistä löyty-
viä maksuttomia tietokantoja. Osoitteesta www.finlex.fi löytyy Suomen ajantasainen lainsäädäntö, alkuperäiset säädökset, säädösmuutokset ja sähköinen säädöskokoelma (lait, asetukset, päätökset, viranomaisohjeet). Sivusto on oikeusministeriön ja Editan ylläpitämä. Mukana on 1700 säädöksen otos Suomessa voimassa olevista säädöksistä ajan tasalle toimitetussa muodossa, jossa kaikki muutokset on päivitetty mukaan säädöstekstiin. Jos halutaan löytää jokin tietty laki tai asetus, valitaan kohta Lainsäädäntö. Seuraavaksi valitaan Ajantasainen lainsäädäntö. Jos tiedossa on säädöksen numero, sen voi kirjoittaa suoraan säädösnumerokenttään. Jos etsittävän säädöksen nimestä ei ole varmuutta, mutta on toiveita sen sisällöstä, voidaan käyttää hakusanoja, jotka kirjoitetaan vasemmalla olevaan hakulaatikkoon. Hakusanoja kannatta ly-
hentää ohjeen mukaisesti *-merkillä. Esim. jos halutaan tietää moottoripyörän maahantuontiin liittyvästä lainsäädännöstä, voidaan hakukenttään kirjoittaa moottoripyör* ja maahantuon*, jolloin tulokseksi saadaan viisi lakia ja pari asetusta, joiden joukosta löytynee tarvittavia tietoja. Lisäksi Finlexistä voi kohdasta Oikeuskäytäntö etsiä tietoa tuomioistuinten päätöksistä sekä Suomessa että Euroopassa usean vuosikymmenen ajalta. Kiinnostavia ennakkopäätöksiä ja oikeuden ratkaisuja. Esim. Työtuomioistuimen päätöksistä voi tehdä haun hakusanalla päiht* ja irtisano* ja tuloksena saa luettavakseen 41 työtuomioistuimen päätöstä, jotka liittyvät jollain tavalla päihtymyksen tai päihteiden osuuteen irtisanomistapauksissa sekä mitä säädöstä näihin on sovellettu. Kohdasta Viranomaiset löytyy mm. yleissitovat työehtosopimukset aakkos- tai vuosijärjestyksessä. Sivustoa voi tutkia todelliseen tiedontarpeeseen liittyen tai mielenkiinnosta lainsäädännöllisiin asioihin liittyen. Informaatiota on paljon, mutta kohtalaisen järkevästi jaoteltuna. Sivun yläreunasta löytyy vielä linkki tarkempiin ohjeisiin.
Ahtaajien lakko vaikeuttaa toimintaa
Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen jäsenyritykset kärsivät viennin ja tuonnin rampauttavasta ahtaajien lakosta. Tämä käy ilmi yhdistyksen eilen teettämästä kyselystä. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista yritysedustajista oli sitä mieltä, että lakko on vaikuttanut yrityksen toimintaan. Lakko vaikuttaa lähes kaikkiin yhdistyksen edustamiin 21 toimialaan. Mikäli lakko jatkuu vielä useamman viikon ajan, 65 prosentissa vastaajayrityksistä tuonti vaikeutuu, osalla jopa keskeytyy kokonaan. Samaan aikaan kustannukset lisääntyvät, kun tuotteille ja raakaaineille etsitään ja käytetään vaihtoehtoisia kuljetustapoja. Kustannuksia tulee myös viivästymisten aiheuttamista sanktioista. Lakon jäsenyrityksillemme aiheuttama tilanne on todella vaikea. Alalla on ollut haasteita sen suurimman asiakaskunnan, teknologiateollisuuden yritysten vaikeuksien ja taantuman vuoksi, ja kun tilanne nyt vihdoin hieman helpotti, lakko osittain murskaa toiveet toipumisesta, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja Markku Uitto sanoo. Kyselyn mukaan vaikutukset ovat pahimmat kemikaalikaupassa ja teollisuuden komponenttikaupassa. Tulosta tulkittaessa on muistettava, että kyseessä on otos jäsenkunnasta ja kysely, ei tutkimus. Vaikutukset ovat suuria myös metallintyöstökone- sekä sähkö- ja koneautomaatioalalla. Jäsenyritysten asiakaskunnasta lakko vaikuttaa kyselyn mukaan eniten metsä-, metalli-, konepaja- ja kemian teollisuuteen.
Kirkkonummen Sanomat
Sunnuntaina Maanantaina
N:o 23 21.3.2010
Tiistaina Keskiviikkona
7
-0
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+2
Siuntio Inkoo
+2
Kirkkonummi
+1
Siuntio Inkoo
+1
Kirkkonummi
-0
Siuntio
-1
Siuntio
-1
Kirkkonummi
+2
3
+1 +2
Selkeää Puolipilvistä
-1
5
Pilvistä
-1
5
+0
Sadekuuroja Sadetta
-2
Ukkosta
2
Tuulen suunta ja -nopeus
-2
Sää -merkkien selityksiä
6
ILMATIETEEN LAITOS
Rakennustyöt käyntiin kesällä:
Kunnantalohanke Tiukka taloudenpito etenee Kirkkonummella hidastanut menojen kasvua Kirkkonummella
Kirkkonummen kunnantalohanke etenee ja talon rakennusluvat ovat parhaillaan käsittelyssä. Kirkkonummen keskustaan sijoittuvan kunnantalon suunnitelmat ovat nyt siis konkretisoituneet ja vähitellen päästään itse toteuttamisvaiheeseen. Varsinainen rakentaminen arvioidaan käynnistyvän kesään mennessä. Tämä merkitsee sitä, että tulevan kunnantalon tontilla nyt oleva pysäköintialue poistuu käytöstä, kun rakennustyömaa valtaa alueen. Myös Senaattorin talon ulkopaikoitustila poistuu käytöstä rakennustöiden alkaessa. Varsinaista kunnantaloa Kirkkonummella ei aikaisemmin ole ollut, vaan henkilökunta on työskennellyt 12 eri osoitteessa. Kunnantoimisto, jossa mm. konsernihallinto työskentelee, sijaitsee tällä hetkellä vanhassa sairaalassa Heikkilässä ja kunnan palvelupiste on sijoitettu Senaattorin talon toiseen kerrokseen. Muita toimistoja on ripoteltu pitkin keskustaa ja sen laitamia. Uuden kunnantalon vieressä sijaitsevaan ns. Senaattorin rakennukseen sijoitetaan jatkossa kaikki Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan toimistotilat. Läpinäkyvä yhdyssilta tulee yhdistämään nämä tilat uuteen kunnantaloon. Kunnantalon arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta 2011. Nelikerroksiseen kunnantaloon muuttavat sen valmistuttua kunnan eri toimialojen työntekijät, noin 200 henkilöä, jotka nyt työskentelevät hajallaan Kirkkonummen keskustassa. Kunnantalon laajuus on 6901 krsm2 ja kellaritilassa on 70 autopaikkaa. Talon ensimmäiseen kerrokseen muuttaa kunnan palvelupiste, joka nyt on Senaattoritalossa. Uuteen kunnantaloon rakennetaan myös neuvottelutilat, joissa voidaan pitää mm. luottamuselinten, kuten valtuuston, kokouksia. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu ravintola, joka Talouden taantuma on rokottanut Kirkkonummen kuntaakin: verotulojen kasvu lähes pysähtyi vahvan nousujakson jälkeen. Reilun prosentin kasvu aiemmin toteutuneisiin 78 prosentin kasvulukuihin merkitsi kuntataloudelle haastetta, johon ei Kirkkonummellakaan osattu riittävän ajoissa varautua, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio myöntää. Toisaalta kunnan toimialojen tiukempi taloudenpito ja valtuuston hyväksymät säästötoimet ovat purreet ja toimintakulujen kasvu on laskenut aikaisempia vuosia maltillisemmalle, noin neljän prosentin tasolle. Myös muutto kuntaan hidastui, asukasmäärä oli vuoden lopussa 36.503. Vaikka Kirkkonummella toimivat isot yritykset eivät turvautuneetkaan laajoihin tuotannon lopettamisiin tai joukkoirtisanomisiin, työttömyys kasvoi vuoden aikana noin kahdella prosentilla, Aarnio kertoo.
Kirkkonummen tilikauden tulos 6,3 milj. miinuksella:
KIRKKONUMMEN uuden kunnantalon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Pöyry Building Services:n laatiman energiahallintaselvityksen mukaan kunnantalon energiatehokkuusluokka on B. Kuva: Arkkitehtitoimisto Sigge Oy.
Taloudessa riittää haasteita
KUNNANTALOPROJEKTIIN liittyvään pysäköintilaitokseen tulee noin 380 autopaikkaa ja se tulee palvelemaan niin lähikortteleiden autopaikoitustarvetta kuin liityntäliikennettäkin. Pysäköintitalo valmistuu joulukuussa. Kuva: Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. palvelee sekä kunnantalon toimintoja että ulkopuolisia asiakkaita. kuluttua se voi ostaa loppuosuuden itselleen. Kunnantalon suunnittelijana on toiminut arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Hankkeen toteutuksen koordinointia ja päätöksentekoa varten on perustettu myös rakennustoimikunta, johon kunta ja Kuntien eläkevakuutus molemmat ovat nimenneet kaksi edustajaa. Pysäköintilaitoksen rakennustyöt käynnistyivät vuoden alussa. Työmaa sijaitsee K-Senaattorin kupeessa Rautatieaseman viereisellä puolella. Tilinpäätösvuonna lähes kaikki Kirkkonummen kuntataloutta kuvaavat mittarit kääntyivät voimakkaasti alaspäin. Vuosikate laski noin 4,5 miljoonaan euroon, mikä merkitsi tilikauden tuloksen romahtamista 6,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnan investointimenot olivat 36 miljoonaa euroa, mikä rahoitettiin lähes yksinomaan lainalla. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa 2.076 euroa, joka ylittää kuntien keskimääräisen tason. Erityistä talouden kehityksessä on muutoksen nopeus; vielä vuonna 2007 tilinpäätös osoitti kunnan taloustilanteen olevan lähes erinomainen. Silti Kirkkonummi joutui vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä korottamaan kunnan tuloveroprosentin 19,00:ksi. Mikään ei viittaa paluusta nopeaan kuntatalouden kasvuun lähivuosina, pikemminkin päinvastoin. Tämä merkitsee tiukentuvaa taloudenpitoa, joka hillitsee kunnan palvelutarjonnan laajentamista jatkossa, Aarmisten terveydelle ja ympäristölle. Tästä syystä olisi hyvin tärkeää, että niitä ei päätyisi vääriin paikkoihin lainkaan. Pääkaupunkiseudulla asukkaita palvelevat noin 70 ongelmajätekonttia, Sortti-asemat ja keväällä kiertävä keräysau-
MIKÄÄN ei viittaa paluusta nopeaan kuntatalouden kasvuun lähivuosina, pikemminkin päinvastoin, kommentoi Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Kirkkonummen vuoden 2009 tulosta. Käytännössä tämä merkitsee tiukentuvaa taloudenpitoa, joka hillitsee kunnan palvelutarjonnan laajentamista. Tavoite on kuitenkin, että tiukka talous vaikuttaa kuntalaisen arkeen mahdollisimman vähän. nio sanoo. -Kunnan tavoite on, että tiukka talous vaikuttaa kuntalaisen arkeen kuitenkin mahdollisimman vähän. hemmällä enemmän -periaatteen mukaisesti. Esiselvitys Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon kuntien mahdollisesta yhdistämisestä tai ainakin yhteistyön syventämisestä valmistui joulukuussa 2009. Mahdollisia päätöksiä asiasta tehdään kevään 2010 kuluessa. Kirkkonummi on lisäksi mukana monissa Helsingin seudun kuntien hallintorakenne- ja kilpailukykyselvityksissä. Erityisen tärkeää on yhteinen tahtotila ja siihen sitoutuminen, mikä puolestaan edellyttää luottamuksen ja yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden kesken, Aarnio painottaa. Vuoden 2009 tilinpäätös julkaistaan sähköisenä perjantaina 19.3. 2010 ja se esitellään kunnanhallitukselle 22.3. 2010. tai kaupan pihassa. Avaimen konttiin saa henkilökunnalta. Ongelmajätekonttien sijainnit löytyvät aluekeräyspisteiden nettihausta http://jatehuolto.hsy.fi/alueker ays/
Pysäköintilaitos Senaattorin eteläpuolelle
Kunnantalohanke käsittää myös jo rakenteilla olevan pysäköintilaitoksen. Projekti on Kirkkonummen kunnan ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteishanke. Kunta on osaomistajana kiinteistöosakeyhtiössä ja vuokraa tarvitsemansa tilat. 15 vuoden
Yhteistyömalleja pohditaan
Taloustilanteesta huolimatta kunta on parantanut palvelujaan: Kunnan keskustassa on rakennettu alueen kunnallistekniikkaa ja liikenneväyliä yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin. Kunnan hoivatarjontaa on lisätty. Upouudet Kartanonrannan koulu, Kolsarin päiväkoti ja paloasema ovat myös kohentaneet omien kohderyhmiensä palveluita. Keskustelu palvelujen ja hallinnon vaihtoehtoisista järjestämistavoista jatkuu ja kunta pyrkii tuottamaan palveluita tehokkaammin väto. Kotitalouksien ongelmajätteitä voi viedä maksutta ongelmajätekonttiin. Tiukan lainsäädännön vuoksi ongelmajätekonttien täytyy olla lukittuina, joten ne sijaitsevat aina joko miehitetyn huoltoaseman
Keväällä syntyy paljon ongelmajätteitä vie omasi konttiin
Kevät siivittää siivousta ja remontointia, mikä näkyy HSY Jätehuollossa ongelmajätteiden suurina vastaanottomäärinä. Huhti-toukokuussa asiakkaat toimittavat jopa tuplamäärän ongelmajätteitä talvikuukausiin verrattuna. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 ongelmajätemäärä oli noin 70 tonnia ja huhtikuussa 2009 noin 150 tonnia. Ongelmajätteitä ovat muun muassa energiansäästölamput, loisteputket, siivouskemikaalit, maalit, liimat, öljyt, akut ja liuottimet. Käyttämättä jääneet lääkkeet voi palauttaa apteekkiin. Keväällä keräykseen kertyy erityisen paljon esimerkiksi maaleja. Ongelmajätteet voivat aiheuttaa vaaraa tai haittoja ih-
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
OIKEUS
OMAAN VÄLITTÄJÄÄN.
JOKAISELLA ON
KUN MYYT,
NIIN MYY
MEILLÄ.
Myymme jo joka kolmannen asunnon pääkaupunkiseudulla. Vain meillä on TarjouskauppaTM ja HintaturvaTM. Meiltä saat palvelukseesi Oman Välittäjän sekä eniten myyntivoimaa. www.kiinteistomaailma.fi
Ostetaan tontti
Varmasti hyvä. Ikkunat ja ovet asennettuina,
Pihla-rahoituksella!
Vuokrataan liiketilaa
Kari Koskinen P. 050 407 9296 www.pihla.fi
runa, salaatti
Ingås matlista
Veckan 12; 22.28.3.: Må: Fisk, potatismos, sallad Ti: Broilersås, pasta, sallad Ons: Karibisk köttgryta, potatis, sallad To: Siskonkorvsoppa Fr: Maletköttsås, potatis, sallad Lö: Hönssås, potatis, sallad Sö: Lindströmsbiff, potatis, sallad
Masalan alueen ruokalista
Viikko 12; 22.26.3.: Ma: Broileri-juustokastike, riisi, itämainen soija-papupata Ti: Jauhelihakeitto, sekaleipä, juustolevite, pinaattikeitto, kananmuna Ke: Naudanliha-smetanakastike, perunat, kasviksia smetanakastikkeessa To: Lohipyörykät, perunasose, kermaviilikastike, punajuurikroketit Pe: Liha-makaronilaatikko, soija-makaronilaatikko
Siuntion kunnan ruokalista
Viikko 12; 22.26.3.: Ma: Jauhelihakastike, perunat ja salaatti Ti: Lempeä broilerikeitto, pehmeä leipä ja hedelmä Ke: Porkkanaohukaiset, pastakinkkusalaatti, puolukkaomenahillo
To: Kalapyörykät, perunat ja salaatti Pe: Broileripastavuoka ja salaatti
Inkoon ruokalista
Viikko 12; 22.28.3.: Ma: Kalaa, perunasosetta, salaattia
Ti: Broilerkastike, pasta, salaatti Ke: Karibian lihapata, peruna, salaatti To: Siskonmakkarakeitto Pe: Jauhelihakastiketta, perunaa, salaatti La: Kanakastiketta, perunaa, salaatti Su: Lindströmin pihvi, pe-
Kirkkonummen Sanomat
Omakotitalot
N:o 23 21.3.2010
ASUNTOMARKKINAT
9
Omakotitalot
MUUTA UUTEEN KERROSTALOON SIUNTIOON!
Vireään Siuntion kuntaan on äskettäin valmistunut tasokas Asunto Oy Siuntion Laulupuu, joka sijaitsee vain kävelymatkan päässä palveluista ja juna-asemasta. Talossa on mm. kaukolämpö, hissi ja ovipuhelinjärjestelmä. Kaikkien asuntojen parvekkeilta avautuu näkymä Siuntion keskustaan. Yhtiössä on yhteensä 25 asuntoa. Vapaana vielä esimerkiksi: 2 h,kk,s 41,5 m² Mh. 78.350 Vh. 124.000 2 h,kk,s 48,5 m² Mh. 78.650 Vh. 132.000 2 h,k,s 51,5 m² Mh. 89.350 Vh. 146.000 3 h,k,s 76 m² Mh. 113.400 Vh. 197.000 TULE ESITTELYYN SU 21.3. KLO 14.3015.00. Tervetuloa! VÄLKOMMEN PÅ VISNING! Os. Sjundbyntie 2. Tied. Vähätiitto-Homberg 0500 440887 tai Beck 050 323 3110
Sarfvik okt 272/372 m2 Finnträskintie 9. 9h,k,takkh,kph,khh,s, autotalli ja -katos. Upealla Finnträskjärven rannalla iso okt. Terasseja n. 200m2. Saunasta suoraan terassia pitkin uimaan. N. 20min Helsinkiin. Es. su 13-13.45/Vähätiitto-Holmberg 0500 440 887 Mh. 1.490.000 . 574309
KOLSARI, OKT
yläk: 2 mh, suuri halli ja wc, keskikrs: oh. mh/ kirj. k, mh, alak: khh ja saunaos. Korkealaatuinen, energiataloudellinen 212/304 m2 täyskivitalo erinomaisella paikalla Eteläkolsarissa. Kaikki huonetilat ovat reilun kokoisia ja muuntelumahdollisuuksia on esim. lisämakuuhuoneille. Poreamme. Puistoon rajoittuva tontti 692 m2. Mh. 665.000 . Osmussaarentie 29. Esittely: 13.4514.45/Ari Riikonen. 7077795
Viehättävä v. 2009 rakennettu energiataloudellinen omakotitalo Veikkolan palvelujen välittömässä läheisyydessä. Suuri, katettu terassi, 3 mh, oh, khh ja saunaosasto, 106/119 m2. Tonttiosuus noin 550 m2. Varusteina mm. ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Lattialämmitys tuo asumisviihtyisyyttä. Autokatos kahdelle autolle. Mh. 320.000 . Tuulensuunraitti 18 B. Esittely: 17.3018.30/Ari Riikonen. 7039757
VEIKKOLA, OKT, 3 mh, oh, k, saunaos., khh 106 m2
KOLSARI, OKT, 34 mh, oh, tkh, saunatilat, khh 172 m²
Uudenveroinen kivitalo, paljon kivoja yksityiskohtia. Korkea oh, paljon ikkunoita, upea saunaosato. Keittiö, rt ja takka oh:n vieressä, tila avara ja valoisa. Yläk: omassa rauhassa 2 mh:tta. Rv. 2007, as.pa 172 m² ja kok.pa 198 m². 2 auton katos sis.tulon vieressä. Tontti 750 m² . Mh. 550.000 . Osmussaarentie 25. Ensiesittely: 13.45 14.45/Tiina Rapola-Heinonen. 7028538
Veikkola okt 130/152 m2 Mäntytie 10. 4h,k,khh,kph,s. Rauhallisella alueella -06 valm. tyylikäs 1-tasoinen okt. Toimivat sisätilat, tilan tuntua. Kauniit saniteettitilat. Tontti 1100 m2. Ensies. su 14.30-15.30/Petäjä 050 599 4189 Mh. 375.000 . 577051
Inkoo keskusta rt 120 m2 Rantatie 9 A. 5,k,s. Upea uusi -08 valm. päätyhuoneisto! Kaikki Inkoon keskustan palvelut kävelyetäisyydellä. Kaukolämpö (vesikiertoinen lattialämmitys) sekä koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Autokatospaikka! Es. su 16.30-17/Beck 050 323 3110 Mh. 318.000 . 550607
Gesterby kt 81,5 m Gesterbynpolku 5 C. 3h,k. Hyvällä paikalla iso valoisa läpitalon kolmio. Lasitettu parveke! Iso keittiö! Taloyhtiössä kaikki isot remontit tehty! Heti vapaa! Pienempi asunto vaihdossa! Ensies. su 12.45-13.15/Beck 050 323 3110 Mh. 94.071 Vh. 129.000 . 577621
2
KIRKKONUMMI , RT, 2 h + kk + sauna 40,5 m²
NEIDONKALLIO, RT, 4 h, k, s 96 m2
Remontoitu saunallinen pikkukaksio hyvällä paikalla Hevosmäessä. Rauhallinen, aidattu piha/terassi. Hyvät bussiyhteydet. Mh. 125.000 . Hevosmäki 2-4 F. Tiina RapolaHeinonen. 7021191
Myyt
y
Ihastuttava ja valoisa päätyhuoneisto suositulla Neidonkallion alueella. Viihtyisä keittiö/ruokailutila, tilava olohuone josta käynti omalle terassipihalle. Yläkerrassa kolme makuuhuonetta, kh ja sauna. Päiväkoti aivan vieressä. Lapsiperheen unelmakoti. Oma autokatospaikka. Tervetuloa esittelyyn! Mh. 259.000 . Ruususentie 1 F. Ensiesittely: 13.4514.45/Anne Kurkinen. 7085385
3 mh, oh, rt, keittiö. 138 + 39 m2. Kaikin mukavuuksin varustettu, v. 2005 rak. uniikki huvilakokonaisuus huikealla merinäköalalla Långvikenin rannalla. Sijainti rauhallisella ja luononkauniilla alueella. Päärakennus 138 + 39 m2, sivuas. rannassa 49k-m, sekä lämmin at. n. 50 k-m. Rantautuminen onnistuu isoillakin veneillä. Tontti 7300 m2 sekä oma vesialue 8000 m2. Mh. 875.000 . Hummelvikintie 70. Ensiesittely: 15.4516.45/ Ari Riikonen, Anne Kurkinen. 7005440
LÅNGVIK, VAPAA-AJAN ASUNTO
Asunto Oy Kirkkonummen Piippolanhovi Ennakkomarkkinointi.
Evitskog okt 80/168 m Kylmäläntie 404. 5h,k,khh-tila,sauna. Maalaismaisemissa korkealla mäellä kodikas okt, joka varsinainen tilaihme. Tasokkaasti remontoitu ja laajennettu 02-04. Rak.lupa valmiina 80 m2 at:lle. Tontti n.1 ha. Ensies. su 13-14/Petäjä 050 599 4189 Mh. 285.000 . 577502
2
Rivitalot
Rivitalot
Inkoo, Dal rt 80,5 m2 Suurkirkontie 59 D. 3h,k,s. Erinomainen avara I-tason päätyhuoneisto. Rv-04. Varaava takka, tammiparketti! Terassi ja piha etelään. Ensies. su 15.30-16/Beck 050 323 3110 Mh. 153.303 Vh. 187.000 . 577510 Kerrostalot
Kerrostalot
Gesterby kt 72 m2 Hopeahaka 3 A. 3h,k. Viihtyisä läpitalon kolmio, ylin 3. krs. Keittiö uusittu, lasitettu parveke! Hyvä rauhallinen sijainti hyvässä yhtiössä. Ensies. su 12-12.30/Beck 050 323 3110 Mh. 118.000 . 577598
Piippolanhovi on NCC:n AktiiviKoti-talo Kirkkonummen keskustassa ja se on suunniteltu ikääntyville ihmisille. Vieressä sijaitsee myös kunnan palvelutalo. Uuden talon etuja ovat tasainen lämpö ja alhaiset käyttökustannukset. Uudet Aktiivikodit ovat korkealaatuisia asuntoja joiden pintamateriaaleihin voi itse vaikuttaa. Kaikissa asunnoissa on myös lasitetut parvekkeet ja yhdessä oma piha. Arvioitu valmistuminen kesä 2011. Talo sijaitsee vuokratontilla, jonka voi halutessaan lunastaa omaksi. Esimerkkihuoneistoja: 2 h, k, s, 47-60,5 m². Mh. alk. 78.37789.656 . Vh. alk.142.297171.936 . Arvioitu tontin huoneistokohtainen lunastushinta: alk. 17.53622.573 . 3 h, k, s, 61,573 m². Mh. alk. 84.047106.543 . Vh. alk. 167.687205.823 . Arvioitu tontin huoneistokohtainen lunastushinta: alk. 22.94627.237 . Esittely: sunnuntaina 21.3. klo 1213.30 Huoneistokeskuksen toimistolla Kirkkotori 2/Tiina Rapola-Heinonen, Ari Riikonen.
MOBIILIPALVELUMME
KIRKKOTORI 2 | Kirkkonummi, puh. 0207 80 3810
Tiesitkö, että voit maksaa välityspalkkiosi
Jolkby rt 168/200 m2 Sarvirinne 3 B. 5-6h,k,s. Rauhallisella paikalla iso kodikas kytketty huoneisto. II-taso. Saunatilat,khh,wc ja keittiö uusittu. Edullista mukavaa asumista. Ilmalämmitys. Autotallipaikka. Es. su 13.30-14/Beck 050 323 3110 Mh. 339.000 . 573774
Op-bonuksilla?
Siuntio, Pickala kt 141 m2 Golfkuja 7. 4h,k,s. Pickalan golfkartanossa merinäköalalla upea iso päätyasunto, jossa 4 kpl ranskalaisia parvekkeita. Talossa hissi. Vähätiitto-Holmberg/ 0500 440 887 Mh. 419.000 . 550622
IRMA JANGER Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3812 gsm 0500 506 955
ANNE KURKINEN Myyntineuvottelija puh. 0207 80 3818 gsm 040 772 4511
ARI RIIKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 0207 80 3815 gsm 0500 704 085
SANNA PARTANEN Myyntisihteeri puh. 0207 80 2488 gsm 040 7104 029
TIINA RAPOLAHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 0207 80 3813 gsm 0500 418 961
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 . Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min (alv 22 %).
Välityspalkkio 4 %+alv 22 % = 4,88 % velattomasta hinnasta tai sopimuksen mukaan. Vähimmäispalkkio 2000 + alv 22 % = 2.440 .
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Kirkkonummi 010 2545 380, Veikkola 010 2545 300
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA
www.kirkkonummensanomat.fi
Merja Christian Beck Anna-Maija Marjut Petäjä Vähätiitto050 3233 110 Aarni 050 5994 189 Holmberg 0500 442 729 0500 440 887
ilmoitukset@ kirkkonummen sanomat.fi
ASUNTOKAUPAN VOITTAJILLE.
Onko teillä
KODIKKAIN OLOHUONE?
Degerby, Furuborgintie 22. Okt 132/165 m2: 5h, k, khh. s. Luonnonkauniiseen kylämiljööhön rakennettava kaksikerroksinen, puurakenteinen omakotitalo. Rakennettaessa kiinnitetään erityistä huomiota energiataloudellisuuten ja moderniin tekniikkaan, jonka seurauksena saadaan edulliset asumiskustannukset. Mh. 459.000 . Tiedustelut: Maikkunen.
Y!
Liity aTop LKV:n faniksi Facebookissa ja
YY
OSALLISTU KISAAN!
Kodikkaimman olohuoneen omistaja voittaa 1000 euron sisustuslahjakortin!
Haluatte Haluatteko että myym myymme Sinunkin asu asuntosi? a Tilaa ilmainen arviokäynti. Soita p. 276 72 01
M YY T
KIRKKONUMMEN AVAJAISTEN KUNNIAKSI Kaikille huhtikuun loppuun mennessä myynti toimeksiannon tehneille lahjaksi kahden hengen hemmottelupaketti Haikon Kartanoon.
M
YY
T
Y!
WWW.PROHOUSING.FI
Y!
M
T
Veikkola, Vuoritie 8. Erillistalo 131 m2: 5h, k, s. Vh. 395.000 . Esittely: su 13.00-13.40, Pynnönen, puh. 040 535 3612.
Siuntio/Pikkala, Kalliomäki 39. Kt 105 m2: 5h, k, kph, parveke. Mh. 96.397 , Vh. 129.800 . Tiedustelut: Maikkunen.
Pia Eskola LKV 050 500 1539
Pertti Luukka Ekonomi, LKV 050 500 1533
Tuula Starck-Schreiber LKV 050 500 1534
Mika Vanari Myyntineuvottelija 050 500 1535
Pirjo Pesonen Myyntipäällikkö 050 500 1536
Veli-Matti Kopio Myyntineuvottelija 050 500 1537
Kari Haajamo LKV, KTM 050 500 1532
Ari-Pekka Virtanen Myyntineuvottelija 050 500 1538
Päivi Heikkonen KED 050 500 1541
Oravannahkatori 1, 02120 Espoo
PEKKA MAIKKUNEN
Pro Housing Oy LKV
Sähköposti: etunimi.sukunimi@prohousing.fi Välityspalkkiomme 3,66-4,4% vel.kauppahinnasta,sis.alv. · Luostarinportti 2, 02400 KIRKKONUMMI · Puh. (09) 276 7201 · info@prohousing.fi · Westendinkatu 7, 02160 ESPOO · Puh. (09) 256 0040
Myyntipäällikkö, LKV pekka.maikkunen@atoplkv.fi 040 541 8810
Myyntijohtaja, yrittäjä, LKV toni.huttunen@atoplkv.fi 044 555 8664
TONI HUTTUNEN
Välityspalkkio: huoneistot 4,27%, kiinteistöt 4,88%, min. 2440 . Myyntipalkkio lasketaan velattomasta hinnasta.
WWW.aTOPLKV.FI
10
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kielikylpykerhossa on kivaa
Nelivuotias Kerttu Lahtinen käy kaksi kertaa viikossa ruotsinkielisessä kielikylpykerhossa. Hänellä on selkeä kuva siitä, mikä kerhossa on mukavinta: îBarbeilla leikkiminen ja kaveritî. Myös eväiden syöminen ja askartelu ovat mieluisia, jokaiseen kerhokertaan kuuluvia asioita.
Palvelukseen halutaan
TÄLLÄ kertaa kerholaiset askartelevat lumiukon. Teo, Bella, Kerttu ja Emilia keskittyvät nappien asetteluun. Cecilia ohjaa.
Parasta mitä huippumyyjänä etsit:
Markkinajohtajan menestystuote!
Jo 16 vuotta Suomen ostetuin talomerkki!
Kastelli-talot Oy on ollut alansa vahva markkinajohtaja Suomessa jo vuodesta 1994 lähtien. Olemme osa vakavaraista Harjavalta-konsernia, johon kuuluvat myös Puustelli-keittiöt ja Smartia (ent. Myllymäki). Koko konsernin liikevaihto on yli 170 milj. euroa ja se työllistää noin 1300 henkilöä.
Kerttu aloitti kielikylpykerhossa viime syksynä ja on äitinsä Kirsi Lahtisen mukaan viihtynyt erinomaisesti. îOlen ollut nuorimmaisen kanssa kotona, joten kerho on ollut Kertun oma juttu, jossa on saanut tavata oman ikäisiä kavereita. Ruotsinkieli on tullut tutuksi vähän niinkuin siinä sivussaî, hän kertoo. îMielestäni kerho on ollut monipuolinen ja siellä on edetty lasten ehdoilla. On laulettu, loruteltu ja juteltu lapsia kiinnostavista asioista ilman tiukkoja, etukäteen päätettyjä aikatauluja.î Ensi syksynä Lahtinen aikoo palata töihin ja on hakenut lapsilleen hoitopaikkoja Neidonkallion päiväkodista. îTarkoitus on, että Kerttu jatkaisi kielikylpyä päiväkodin kerhossa ja siirtyisi sitten 5-vuotiaana kokopäiväiseen kielikylpyryhmään. 2-vuotias Sampo aloittaa kielikylpykerhon päiväkodilla sitten kolmivuotiaanaî, hän kaavailee.
KERTTU Lahtinen on innokas kerholainen. Kuvassa myös äiti Kirsi ja pikkuveli Sampo.
Nykyisen talokauppiaan jäädessä eläkkeelle haemme Kirkkonummen alueelle
Ruotsinkieli putkahtaa puheeseen yhä useammin
Kielikylpykerhon ajatuksena on tutustuttaa lapset ruotsinkieleen. Kieli ei kuitenkaan ole itse tarkoitus, vaan sitä opitaan toiminnan kautta - leikkien, laulaen ja askarrellen. îVuoden mittaan ruotsi putkahtaa lasten puheeseen yhä useammin. Eräskin kerholainen kertoi, että kun oltiin siellä Tallinnassa, niin me ostettiin mulle HUND. Se on palkitsevaaî, kuvailee kielen tarttumista kerho-ohjaajana toimiva Cecilia Finskas.
TALOKAUPPIASTA
Sinulla on luontainen taito luoda luottamusta ja lähestyä rakentaja-asiakkaita. Arvostamme aiempaa kokemustasi myynti- tai rakennusalasta, aloitteellisuutta ja kykyä viedä asiat päätökseen.
EVÄSHETKI on yksi kerhon kohokohdista ja samalla oiva tilaisuus oppia uusia ruotsinkielen sanoja. Kerttu (vas.), Cecilia ja Emilia katsovat, mitä repuista tällä kertaa löytyy.
Kerho ollut tänä vuonna ennätyssuosittu
Kielikylpykerho on ollut tänä vuonna ennätyssuosittu. Kerhoryhmiä on ollut kaikkiaan neljä: kaksi kotihoidossa oleville, 3-4-vuotiaille lapsille tarkoitettua ryhmää on kokoontunut pari
Kastellin talokauppiaana saat tilaisuuden, joka vain harvoin tulee kohdalle:
kertaa viikossa Gesterbyn nuorisotalolla, ja kaksi Neidonkallion päiväkodissa hoidossa olevien lasten ryhmää omalla päiväkodillaan. Ensi syksyn kerhopaikat ovat parhaillaan haettavina. Lisätietoa ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.kirkko nummenkielikylpy.fi.
voimakkaasti kasvaessa. Lisätietoja tehtävästä antaa talomyyntipäällikkö Asta Immonen puh. 046 851 4626. Lähetä hakemuksesi 6.4. mennessä osoitteella asta.immonen@kastelli.fi.
www.kastelli.fi
Fennia Länsi-Uusimaa vahvisti asemaansa yrittäjien vakuuttajana
"Vahvistimme markkinaasemaamme entisestään yrittäjäasiakkaiden keskuudessa, mitä edesauttoi hedelmällinen yhteistyö alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa", sanoo aluejohtaja Katariina Raivio. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialla on takanaan poikkeuksellisen hyvä vuosi. Onnistuminen perusliiketoiminnassa sekä sijoitustoiminnassa nostivat koko Fennian liikevoiton historiallisen korkeaksi. Yhtiön liikevoitto oli 69 miljoonaa euroa (liiketappio 30 milj. euroa). Suotuisan vahinkokehityksen ja toteutettujen riskienhallintatoimenpiteiden johdosta kannattavuutta kuvaava yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua parani 94,1 prosenttiin (101,4 %). Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle oli 11,5 % (3,8 %). Taantumasta huolimatta Fennian Länsi-Uudenmaan alueen vahinkovakuutuksen maksutulo pysyi edellisen vuoden tasolla. Taantuma aiheutti Länsi-Uudenmaan alueella yritystoiminnan supistamista ja lomautuksia, mikä vaikutti myös vakuutusmaksujen vähenemiseen. "Kuitenkin uudet asiakkuudet ovat paikanneet kokonaisuutta mainiosti. Suomen Yrittäjien ja varsinkin alueen paikallisyhdistysten, kuten Lohjan Yrittäjien, kanssa tehdyn yhteistyön ja Fennian Suomen Yrittäjien jäsenille suunnattujen tuntuvien etujen ansioista meille siirtyi vuonna 2009 ennätysmäärä uusia asiakkaita", kertoo Raivio. "Asiakkaat arvostavat selvästi henkilökohtaista palvelua, jonka mahdollistaa Fennian kattava konttoriverkosta. Fennialla on ympäri Suomen yli 60 toimipistettä; Länsi-Uudellamaalla Fennian palvelukonttorit sijaitsevat Lohjalla, Kirkkonummella ja Tammisaaressa", Raivio jatkaa. Kotitalousasiakkaiden kokonaismäärä laski Länsi-Uudellamaalla, mutta Fenniaan vakuutuksensa keskittäneiden asiakkaiden määrä nousi edellisestä vuodesta. Länsi-Uudenmaan alueella 36 yritystä, joissa on yhteensä 264 työntekijää, siirsi lakisääteiset tapaturmavakuutuksensa Fenniaan.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
11
Veikkolan kyläyhdistys:
Apulaisoikeuskanslerin moitteet voitto veikkolalaisille
Veikkolan kyläyhdistys kanteli 7.7. 2008 siitä, että Kirkkonummen kunta ja Tiehallinto ovat laiminlyöneet virkavelvollisuuksiaan Turunväylän meluntorjunnassa. Veikkolaa halkova Tarvontie vuonna 1972, mutta meluntorjuntaa ei ole vieläkään hoidettu. 1990-luvun suunnitelmat ovat auttamatta vanhentuneet. Apulaisoikeuskansleri katsoo, etteivät maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt kaavoitusvelvoitteet ole toteutuneet laissa edellytetyllä tavalla. Hyvää hallintoa ei myöskään ole meluntorjunnan suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatettu, Tiehallinto ja kunta syyttelevät vastineissaan toisiaan. Apulaisoikeuskansleri vastasi 19.2. 2010 kanteluun: 1. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan ja asemakaavan laatimisesta ja niiden pitämisestä ajan tasalla. Apulaisoikeuskansleri katsoi, ettei kunta ollut noudattanut kaavoitusvelvoitettaan maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki 20, 36 ja 51 § 2. Hyvään hallintoon voidaan katsoa kuuluvan myös sen, että viranomaiset toimivat yhteistyössä eri laeissa säädettyjen velvoitteiden ja tavoitteiden toteutumiseksi. Hyvästä hallinnosta säädetään myös maantielaissa, jonka tarkoituksena on muun muassa turvata osallistumismahdollisuudet tieratkaisuja koskevaan suunnitteluun toteuttamalla ja edistämällä hyvää hallintoa ja oikeusturvaa maanteitä koskevissa asioissa. Yhteistyö kunnan ja Tiehallinnon välillä ei ole apulaisoikeuskanslerin mukaan toiminut hyvän hallinnon vaatimusten edellyttämällä tavalla. Perustuslaki 20 § 2 mom ja 21 §, Hallintolaki 6 § Maantielaki 1 § Vaikka Tiehallinto on tunnustanut Veikkolan meluongelman, sen budjeteissa ei ole ollut rahaa meluesteisiin. Kirkkonummi on varannut kuntaosuuden budjettiinsa, mutta ei ole vahvistanut tiealueen kaavaa. Tämä on Tielaitoksen mukaan estänyt melusuojauksen rakentamisen. Kaavan puuttuminen ei kuitenkaan estänyt Tielaitosta 2000-luvulla käyttämästä tien pohjoispuolta siirtomaiden läjityspaikkana. Tämä satoja metrejä pitkä "meluvalli" lisää melua tien eteläpuolella. Kansalaisten pitää olla tasavertaisia riippumatta siitä, asuvatko he uuden tai vanhan tien varrella. Uusilla tiealueilla Veikkolan molemmin puolin meluaidat on rakennettu tai niitä rakennetaan. Valtioneuvoston 31.5. 2006 antamalla meluntorjuntajulkilausumalla haluttiin todennäköisesti vakuuttaa, että EU:n ympäristönormit otetaan Suomessa huomioon. Kauankohan EU:lle riittävät aikomukset hyväkään suunnitelma ei suojaa melulta, vaan rakentaminen.
Kierrätyskelpoista jätettä ei saa polttaa
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 esitetään myös kierrätyskelpoisen jätteen polttamista. Uudenmaan Vihreät vaativat, että jätteenpolttolaitosten luvissa huomioidaan jätelaki ja EU:n jätedirektiivi, joiden mukaan jätteen synnyn ehkäisyn, uusiokäytön ja materiaalien kierrätyksen tulee olla jätteenkäsittelyn ensisijaisia tapoja. Kierrätykseen soveltuvan jätteen polttamista ei tule sallia. Polttokapasiteetin määrä on mitoitettava siten, ettei laitosten toiminta edellytä raakaaineeksi kelpaavan materiaalin ohjaamista polttoon eikä tule tilannetta, jossa jätettä on tuotava ulkomailta. Jätteenpolton kapasiteetti Suomessa on lähes 2,5 miljoonaa tonnia, kun Riihimäen ja Vantaan tulevat laitokset lasketaan mukaan. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa syntyy kotitalousjätettä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä on selvitetty kaatopaikalle menevän jätteen koostumusta. Vain 16 % kaatopaikalle menevästä jätteestä on kierrätyskelvotonta ja palaa ilman haittaa tuottaen energiaa. Jätteenpoltto on kertakäyttökulttuuria, sillä siinä materiaali ei tule enää kiertoon, ja uuden neitseellisen materiaalin tuottaminen synnyttää paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Jätteenpoltto myös estää kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan ja uusioraaka-aineiden markkinoiden syntyä. Keski-Euroopassa on viime aikoina panostettu liiketoimintaan, jossa jäte nähdään ennemminkin arvokkaana uusioraaka-aineena kuin ongelmana, josta tulee päästä nopeasti eroon.
Demokratian periaatteet testissä Siuntion politiikassa
Demokratian on yleisesti todettu olevan paras vallankäytön muoto, mutta miten se Siuntiossa todellisuudessa toimii? Uusille luottamushenkilöille ja kuntalaisille on ollut mielenkiintoista ja hämmentävää kokea viimeaikaiset tapahtumat Siuntiossa. Demokratia on suomenkielen sanakirjan mukaan menettelytapa, jolla kansa valitsee keskuudestaan johtajansa. Kansalaiset päättävät, ketkä ajavat heidän asioitaan ja edustavat heitä, sekä miten heitä tulisi johtaa. Viime kuntavaaleissa kuntalaiset valitsivat Siuntiossa 18 uutta valtuutettua, joka 27-jäsenisessä valtuustossa merkitsee, että 67 % valtuuston jäsenistöstä olivat ns. uusia. Västra Nyland -lehti totesi, että Siuntiossa vaihtui valta. Uudet tuulet alkaisivat puhaltaa Siuntiossa. Vaalituloksen perusteella ryhmät valitsivat neuvottelupöytäkirjaankin kirjatun, saatujen äänien mukaisesti, hallituksen ja lautakuntapaikat. Uusi kunnanhallitus edusti 32 % kaikista Siuntion vaaleissa annetuista äänistä. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, valitsijoiden tahdon ilmauksen toteutumisena ja oikeana demokratiana. Hallitustyö lähtikin liikkeelle lupaavasti. Heti alkuun alettiin päivittää tietoja Siuntion kunnan talouden tukalaan tilanteeseen johtaneista tekijöistä. Näin päästäisiin kiinni vallitseviin epäkohtiin ja kohti terveempää taloutta. Ei kulunut kuitenkaan kauan aikaa ennen kun Rkp:n ryhmän johdon taholta alkoi kuulua valitusta Janne Laakkosen tavasta johtaa kunnanhallituksen kokouksia. Päämäärätietoinen johtamistyyli ei sopinut heille ja valtuusto saatiin tekemään asiasta luottamuskysymyksen. Asiattomaan ja henkilöön menevään valitukseen yhtyi sitten RKP:n tarkoitusperiä ajavia muiden ryhmien luottamushenkilöitä. Kehitys johti siihen, että koko hallitus kaatui ja kirjallinen sopimus saavutetusta paikkojen jaosta heitettiin nurkkaan. Valtakunnallisestikin varsin poikkeuksellinen uutinen oli valmis julkaistavaksi. Poliittinen kenttä oli nyt ryhmittynyt hallitukseen joidenkin tahdon mukaisesti. Tämä tuskin oli äänestäjien tavoite. Kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa näihin poikkeaviin ratkaisuihin ei enää ollut. Rkp:n ryhmä käveli kuntalaisten tahdon yli. Uusi hallitus muodostettiin. Tämä tapahtui kokouksessa, josta on pöytäkirja. Uusi hallitus edusti nyt enää 20 % kuntavaaleissa annetuista äänistä, kun kaadettu hallitus edusti 32 %. Näin heikkeni uuden hallituksen edustavuus 30 %. Hallituspaikkajako sentään sai säilyä ennallaan. Uusi "sopimus" ei pitkään kestänyt sillä Janne Laakkonen, vastoin juuri tehtyä sopimusta, äänestettiin valtuuston 1. varapuheenjohtajan paikalta ulos äänin 1412. Demokratian perusteita poljettiin jälleen raskaalla askeleella rikkomalla poliittisen sopimuksen paikkajakoa. Jälkeenpäin on Rkp:n puolelta esitetty, että kokouksessa olisi Janne Laakkosen valinnan ehtona ollut, ettei hän enää saisi osallistua lehtikirjoitteluihin. Tämä on jälkeenpäin esitettyä toiveajattelua ja rikkoo sananvapauttamme Suomessa. Jälkikäteen olemme saaneet yli puoluerajojen kuulla vahvaa kritiikkiä Rkp:n ja Vihreiden toiminnasta Siuntiossa. Voidaan hyvin todeta, että kirjalliset sopimukset Siuntion politiikassa ovat kovin lyhytikäisiä ja heitetään
NTTI KOMME
syrjään usein hyvin henkilökohtaisten mieltymysten vaatiessa. Mielestämme tämä on vastuutonta ihmisten aliarviointia. Samalla on myös muistettava, että on kysymys kunnasta, jonka itsenäisyys tai mahdollinen kuntaliitos on mukana pelissä ja jossa tarvittaisiin tiukkoja taloudellisia päätöksiä. Politiikka ei ole teatteria. Onko tämä menettely Rkp:n vastuullista politiikkaa ja onko ylipäänsä viisasta hylätä etiikka, moraali ja äänestäjien tahto ja toiveet? Kirjallisestikin ryhmien välillä sovituista asioista ei pidetä kiin-
ni. Olisiko jo aika vetää johtopäätös? Sen tulevaisuus näyttää. Kunnallisdemokratiaan ei kuulu asiaton puoluediktatuuri ja narsistinen kunnianhimo. Me allekirjoittaneet emme halua vähäisissäkään määrin osallistua tuollaiseen kehitykseen. Siuntiossa valta päättää kunnan tulevaisuuden suunnasta kuuluu äänestäjille. ANNA PAASIKIVI, MIKAEL WESTERMARCK, RAINER SARVIAHO, MERJA RAHKOLA-TOIVANEN, HEIKKI KAISLA, JANNE LAAKKONEN, SIRPA KAISLA, KARI VIERINEN, KIKKA PESONEN ja ANTTI KESKITAPIO
12
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Perinnetöitä parhaimmillaan
Hevosmetsätyökurssilla opeteltiin mm. juontamaan
Jo pienestä pitäen minulla on ollut kova hinku ajaa hevosta, mutta kokeneet hevosmiehet antoivat luvan siihen vasta sitten kun saan länkien rinnustimen itse kiinni, kertoi hevosharrastuksensa alkutaipaleesta hevosmetsuri/työnopettaja Mika Lehtinen, jolta valjastaminen alkoi luontua kahdeksanvuotiaana pojannaskalina. Oppinsa hän kertoo saaneensa kurkkimalla vanhojen ukkojen selkien takaa kun nämä puuhailivat hevosten parissa. Itse Mika ei ole tietotaitoaan salassa pitänyt ja nykyään hän tienaakin leipänsä jakamalla näitä vuosikymmenten aikana keräämiä oppejaan. Maaliskuussa Mika Lehtisen ja hevosmetsuri Kari Koskisen uskomattoman hienosta hevosmiestaidosta saivat osansa Suomen työhevosseuran ja Kylmälän Hevosten Ystävien järjestämälle hevosmetsätyökurssille osallistuneet hevosharrastajat. Hevosmetsätyökurssi alkoi luennolla Tampajan kartanon maneesin tunnelmallisessa takkahuoneessa. Päivän aikana osallistujille opetettiin hevosen työvaljastus sekä hevosmetsätyön alkeet yksilöllisesti. Opetus tapahtui kokeneilla, metsätyöhön tottuneilla hevosilla ja monipuolisella hevosmetsätyökalustolla. Käytössä oli erilaisia rekiä, juontolaite, juontosakset sekä vinssikuormaimella varustettu puunkorjuuvaunu. Juontaminen näissä työhevoshommissa tarkoittaa tukkien vetämistä metsästä ajotien varteen. Monet kurssilaiset innostuivat päivän aikana työhevostoiminnasta siinä määrin, että lupasivat jatkossa ainakin siivota tarhan ja laitumen hevosvoimin. Myös risusavotan teko metsästä hevosen kanssa kiinnosti useita. Kylmälän kurssille osallistuneet saivat viikonlopun aikana nähdä mitä metsätöiden tekeminen hevosen kanssa oikeasti on. Talvisodan päättymisen 70 vuotisjuhlapäivänä tamma Pikku-Vilaus ja Mika Lehtinen näyttivät miten näitä töitä tehdään "talvisodan hengessä" kun lunta metsästä löytyi lähes metri ja puunrungot olivat järeää kaliiberia. "Viltsu" suoriutui urakastaan oivallisesti ja sai ainakin toimittajan sympatiapisteet itselleen. Uskomattoman nöyrä ja hyväluonteinen hevonen. suri Kari Koskinen, joka on sananmukaisesti pyörinyt hevosten jaloissa pikkupojasta lähtien. Karkasin pienenä poikana Papaltani ja hän löysi minut leikkimästä hevosten karsinasta, nauroi Kari kertoessaan oman hevosmiesuransa alkuvaiheista. Jos molemmat hevosmetsätyökurssin vetäjät ovat aloittaneet hevostelu-uransa pikkupoikana, niin nuorna on vitsa väännettävänä myös työhevosuralle mielivän hevosen kanssa. Varsa pitää jo pienenä totuttaa erilaisiin asioihin ja ääniin. Tutuksi on tultava mm. autot, traktorit, sahat, kettingit, muovipussit, etanat ja muut metsän mönkijäiset, listasi Mika hevoselle pienestä asti "näytettäviä" asioita. Hyvän työhevosen on Mikan mielestä oltava hyväluonteinen, yhteistyöhaluinen-ja kykyinen, rauhallinen, vankka-ja hyväjalkainen, tarkka jaloistaan ja jyrkkälapainen eli sillä on hyvä längensija. Plussaa ovat kookkaat kaviot, joissa hyvä sarveinen. Opetus on syytä aloittaa, jos vaan mahdollista, vieroitetusta varsasta lähtien. Kun pikku hiljaa kouluttaa varsaa, niin silloin siitä saa mieleisensä, totesi Mika, joka osti oman, nyt 8-vuotiaan tamma Pikku-Vilauksen vieroitettuna varsana. Vaikka kurssilaisten mielestä "Viltsu" oli jo nyt täydellinen työhevonen, niin Mikan mukaan se on todennäköisesti parhaimmillaan parin vuoden päästä. Tamma toimi Mikan ohjastamana kuin ihmisen ajatus ja tuntui ymmärtävän isäntänsä puheen täydellisesti. Miehen ja hevosen yhteistyötä oli ilo seurata sivusta. Mikalla on kokemusta paitsi työhevosista, myös ravureista, joita aikanaan tallista löytyi parhaimmillaan 15. Rekan ratin takaa hän katseli maantietä 2,5 miljoonan kilometrin verran ja sen jälkeen Mika siirtyi touhuamaan näiden yksittäisten hevosvoimien parissa.
ILOISIA ilmeitä puunkorjuuvaunun kyydissä. Vetojuhtana Kari Koskisen Huima-Hilke. kuutti Kari. Hänelle hevosten kanssa toimiminen on opettanut nöyryyttä ja raavas mies uskoikin olevansa huonompi ihminen ilman hevosharrastustaan. Karin oma hevonen, yhdeksänvuotias tamma Huima-Hilke tuli miehelle kuusivuotiaana, jolloin sitä ei oltu edes kertaakaan kengitetty. Kärsivällisen työskentelyn kautta tammasta on muovautunut kelpo työkaveri, jonka kanssa Kari on tehnyt monta ajokeikkaa eri puolilla Suomea. Matkat ovat pitkiä ja Tampajallekin Pori-Rauma akselilta saapunut kouluttajakaksikko ajoi yötä myöten. Kahdelta starttasin Viltsun kanssa kotoa, sitten koukattiin Kari ja hänen hevosensa mukaan ja puoli yhdeksän pintaan olimme lopulta täällä, kertoi Mika pitkästä matkastaan Kylmälään. ry:n puuhanainen Susanna Malmström. Kylmälän Hevosten Ystävät ry on kirkkonummelainen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on edistää hevosten hyvinvointia pitämällä hevosaiheisia luentoja ja kursseja, neuvomalla ja tiedottamalla hevosaiheisista asioista sekä järjestämällä muuta vastaavaa hevosten hyvinvointiin kohdistuvaa toimintaa ja hevosiin liittyvää nuorisotoimintaa. Tarkoitus on myös edistää hevosaiheista perinne- ja kulttuuritoimintaa, mm. elvyttämällä työhevosen käyttöä. Tällä hetkellä yhdistys toimii pienellä mutta tehokkaalla tiimillä ja tarkoitus on laajentaa toimintaa ottamalla mukaan jäseniä. Yhdistys sai kurssia varten tukijoukoikseen Vudekan, Biofarmin, Veljekset Wahlstenin sekä Viking Linen, joille suuri kiitos, kiitteli Susanna. Myös sympaattiset hevostyömiehet Mika ja Kari sekä mukavat kurssilaiset saivat järjestävän yhdistyksen kiitokset osallistumisestaan. Kurssilaiset suitsuttivat Mikalle ja Karille paljon positiivista palautetta ja erityisesti kiiteltiin heidän hyvää hevosmiestaitoaan, joka on katoavaa kansanperinnettä. Ihana nähdä millaista on hevosen ja ihmisen välinen saumaton yhteistyö, totesi eräskin naispuolinen kurssilainen. Minusta oli erittäin kiva nähdä hyvin käyttäytyviä hevosia kun on viimeiset vuodet puuhaillut puolikurittomien ratsujen kanssa, tiivisti päivän annin lauantain viimeisen palautteen antanut kurssilainen. SATU HOLMLUND
LUNTA metsässä oli parhaimmillaan hevosen vatsaan saakka.
"Hautaan en ole vielä ketään ajanut "
VINSSIKUORMAIMELLA varustettu puunkorjuuvaunu tuli tutuksi. Kari Koskinen on vielä virallisesti merimies, mutta hevosharrastus on vienyt hänenkin sydämensä kokonaan. Neljän vuoden päästä pääsen eläkkeelle ja sitten on aikaa puuhata näiden hevoshommien parissa nykyistä enemmän, totesi Kari, joka jo nyt on kokeillut monenlaisia ajotöitä hevosineen. Metsätöiden ja ravikisojen yms. lisäksi hän on ajanut vossikkaja hääkyytejä. Hautaan en vielä ketään ole ajanut kun sitä ei ole kysytty vaikka meidän kulmilta löytyisi tähänkin hommaan sopivat vaunut, sanoi Kari. Ensimmäiset ajo-oppinsa Kari sai Ypäjällä tuolloin vaikuttaneelta Sidbäckin Hasselta, jonka myötä Karikin mieltyi ruotsalaisiin ajovaljaisiin. Ainoa huono puoli tässä setissä on korkeahko hinta ja valjaiden paino. Mutta kun ostaa kerralla hyvät valjaat, niin ne kyllä kestävät yhdellä hevosella sen eliniän, va-
Paljon hyvää hevosmiestaitoa
Tämä hevosmetsätyökurssi oli harvinaista herkkua työhevosista kiinnostuneille, sillä vastaavaa kurssia ei ole näillä kulmilla ennen järjestetty. Osallistujia oli kaikkiaan kuutisenkymmentä, eivätkä kaikki halukkaat valitettavasti mahtuneet mukaan. Uutta kurssia kyseltiin ja Mika sekä Kari lupasivat tulla keväällä uudelleen. Kurssilaisten palaute oli niin koskettavaa ja Mika Lehtisen lausahdus -" Vielä yksikin kiitos, niin olisin saanut pyyhkiä silmäkulmaa", kertoo paljon hevosmiehen nöyrästä asenteesta työtään ja hevostaan kohtaan, sanoi Kylmälän Hevosten Ystävät
Opetus aloitettava varsasta saakka
Mikan ohella kouluttajana Tampajan kartanon maisemissa järjestetyllä kurssilla toimi siis hevosmet-
RINNUSTIMEN kiinnitys vaatii ketteryyttä.
2 MINUUTIN valjastus länsi suomalaisittain Mika Lehtisen suorittamana
TUKKI saatiin pois metsästä Pikku-Vilauksen ja Mika Lehtisen tyylipuhtaan juontosuorituksen myötä.
KURSSILAISET lähdössä metsään Tampajan tallin pihalta, jossa opeteltiin valjastamista.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
13
Totilaksen varsa tulossa Kirkkonummen Oitmäkeen
Kyllä siinä jalat menivät vähän veteläksi kun luin sähköpostin, jossa kerrottiin, että minun hevoseni on valittu yhdeksi niistä tammoista, jotka siemennetään tänä kesänä Totilaksella, nauroi Kirkkonummen Oitmäessä RH´S nimikkeellä Mira Roineen kanssa hevosia kasvattava Tarja Malmström, jonka kymmenvuotias tamma Asherah Ishtar (Dream of Glory-Gräfin -Grundstein I) läpäisi tarkan seulan ja se siemennetään kesäkuussa hollantilaisella huippuori Moorlands Totilaksella. Jopa yli 90 % pisteitä Edward Galin ratsastamana GP-radoilla saavuttanut 10vuotias Totilas on tämänhetkinen huippunimi kouluratsastusmaailmassa ja mustan orin ensimmäiset jälkeläiset syntyvät vuonna 2011. On aivan upeaa, että meidät valittiin ja minusta tämä on erittäin suuri asia suomalaiselle kasvatustoiminnalle, iloitsi Tarja Malmström, joka sai ikimuistoisen meilinsä kotikoneelleen torstaina 18. maaliskuuta. Ensimmäistä kertaa jalostukseen tarjottu Totilas on ollut erittäin kysytty isäori, mutta sen tulevien varsojen emiksi ovat valikoituneet ainoastaan parhaista parhaimmat tammat eri puolilla maailmaa. Tarja Malmström hankki "mustan timanttinsa" eli tamma Asherah Ishtarin vuonna 2004 Tiina Vähämäeltä, joka oli tuonut hevosen Suomeen Saksasta. Vuosina 2005 2006 tammalla kilpailtiin Tarjan ja Suomion Kikan toimesta, joka Nykyään Tarja pyörittää kotonaan Oitmäessä tallia ja työskentelee Sam-kuljetus Oy perheyrityksessä. Kirkkonummen kunnan suhtautumisen hevosalan yrittäjiin Tarja toivoo muuttuvan nykyistä suopeammaksi. Turhan byrokratian ja asioiden hankaloittamisen sijaan Tarja kaipaa kasvattajille ja muillekin hevosten kanssa toimiville kunnan puolesta tukea. Ala kuitenkin työllistää nykyään välittömästi ja välillisesti satoja ihmisiä lehtemmekin ilmestymisalueella. SATU HOLMLUND
TAMMA Asherah Ishtar (Dream of Glory-Gräfin Grundstein I) läpäisi tarkan seulan ja se siemennetään kesäkuussa hollantilaisella huippuori Moorlands Totilaksella. Valinnan tehneet olivat erikseen kehunneet tamman mielenkiintoista sukua. Kuva: Mainostoimisto Soihtu. muuten antoi mustalle tammalle näihin päiviin käyttöön jääneen lempinimen "hyttynen". 161 senttinen tamma näytti Kikan mielestä Primustallin isojen kouluratsujen vieressä niin pieneltä, että sitä ryhdyttiin kutsumaan hyttyseksi, hymyili Tarja. Parivuotisen kansallisen koulu-uran jälkeen tamma siirtyi varsojen tekoon. Kesällä 2007 se sai tammavarsan Masterista ja 2009 orivarsan, jonka isänä on Fidertanz. Nyt toukokuussa odotamme syntyväksi varsaa orista Jetset-D, kertoi Tarja Malmström, joka vie tammansa kesäkuussa siemennettäväksi Ordenojan oriasemalle, jossa eläinlääkäri Liisa Savo saa suorittaa tämän historiallisen tapahtuman, jossa pistetään alulle Suomen ensimmäinen Totilas-varsa. Tarja haluaa kiittää valmentajaansa eli Karkkolaisen Tiinaa ja hyvää ystäväänsä Mira Roinetta, jotka ovat kannustaneet häntä kasvattajauransa aikana. Lähtökohtana minulla on ollut kasvattaa itselleni kilpahevosia, kertoi Tarja, joka on omalla työllään saavuttanut nykyisen asemansa kasvattajana. Jos on tarpeeksi tahtoa ja on valmis tekemään kovasti työtä, niin kyllä tavallinen duunarikin voi saavuttaa hyviä tuloksia, rohkaisi 31-vuotias Tarja, joka on harrastanut määrätietoista valmentautumista 11 vuoden ajan. Ratsastus-harrastuksen pariin hän ajautui jo alle kymmenvuotiaana tyttösenä, mutta vasta vuonna -99 hän alkoi vakavasti valmentautumaan.
/ Inled veckan förmånligt
Hinnat voimassa maaliskuun loppuun Priserna gäller till slutet av mars
1
Snellman Sika-nautajauheliha/ Gris-nöt malet kött 23 % 400 g (4,23/kg)
69
Atria Marinoidut broilerin fileesuikaleet/Marinerade broiler filéstrimlor Suomalainen/Finsk 400 g (4,98/kg)
1
99
0
99
Atria Punainen lenkki/ Röd länkkorv 500 g (1,98/kg)
0 1
34
Arla Ingman Kevyt tai 1% viili/ Lätt eller 1% fil 200 g (1,70/kg)
6
025
Valio Maustetut jogurtit/ Smaksatt yoghurt 200 g (1,25/kg)
49
Arla Ingman Pohjanpoika kermajuusto/ gräddost 1 kg
169 187 1
Suomalainen/Finsk
Saarioinen Pastat/Pastor tai/eller Lasagne 300 g (5,63/kg)
2 1
58
Rainbow Kalapuikot/ Fiskpinnar 900 g (2,87/kg)
59
Oolannin Perunamuusi/ Potatismos, pakaste/frysvara, 400 g (3,98/kg)
Päivitä vanha S-Etukorttisi. Vaihda uuteen sirulliseen S-Etukorttiin.
Oston veloitus, Bonus ja maksutapaetu kätevästi vain yhdellä kortilla. Maaliskuun aikana korttinsa vaihtaneet saavat kahvipaketin.
Rainbow Kolmiovoileivät/ Sandwich 150 g (12,47/kg)
030 195
90
Hinta voimassa ma-su/ Priset gäller mån-sön 22.28.3.
Uppdatera ditt gamla S-Förmånskort. Byt till ett nytt S-Förmånskort med chip-egenskap.
Debitering av inköp, Bonus och betalningssättsförmån behändigt med ett enda kort. Alla som byter sitt kort under mars månad får ett kaffepaket. Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden.fi Palautteesi on meille tärkeää!/ Din åsikt är viktig! asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
Fazer Imatran rukiiset piirakat/Imatra rispirog eller Potatispirog av råg 6 kpl/st., 390420 g (4,874,52/kg)
29
Hinta voimassa ma-su/ Priset gäller mån-sön 22.28.3.
/kg
Hollanti/Holland Conference päärynä/päron 1. lk./kl.
0
Jacky Makupala vanukkaat/ pudding 120 g (2,50/kg)
49
Suomi/Finland Porkkanapussi/ Morotspåse 1 kg, 1. lk./kl.
Valio Arkirae raejuusto/ grynost 500 g (3,90/kg)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18.
Asiakasomistajapalvelu/ Ägarkundstjänst: 010 7626 660
(0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min)
www.s-kanava.fi
14
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Rautatieaseman kellotornin kelloa kunnostettiin Kirkkonummella
Tuntiosoittimen paino on 60 kiloa ja pituutta siitä löytyy reilu metri (119 cm), joten jo nämä mitat antavat kuvan siitä, ettei kyseessä ollut ihan perinteinen kellosepäntyö vaikka toimintaperiaate tornikellossa onkin sama kuin pienemmissä vastaavissa, totesi kirkkonummelainen kelloseppä/opettaja Jouni Pöllänen, joka vastasi pääosin Helsingin rautatieaseman kellotornin kellon keväisestä kunnostamisesta. Apuna Jounilla oli hänen entinen oppilaansa, Hyvinkäällä asuva Antti Kuitto. Kirkkonummen Hvitträskissä aikanaan vaikuttaneen Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin rautatieaseman kellotornin remontti valmistuu kokonaisuudessaan vappuun mennessä. Kellotornia on reilun vuoden remontin aikana kunnostettu monin tavoin. Kaikki tornin noin 3.600 graniittikiveä on purettu, puhdistettu ja asennettu uudestaan. Myös kivien väliset saumat on uusittu. Kellotaulu on puhdistettu ja sen valaistus on uusittu, kellon koneisto huollettu ja minuuttipisteet kullattu. Kellotornin katon kuparipellitykset on korjattu. Myös mm. ikkunoita ja parveketta on kunnostettu. Lisäksi kellotorniin on asennettu kosteuden ja lämpötilan seurantajärjestelmä. Rakennustelineiden purkaminen kellotornin ympäriltä aloitettiin tiistain 16.3. vastaisena yönä, kun kattorakennelma nostettiin maahan purettavaksi. Sen mukana poistettiin kellotornin digitaalikellot. Kellotornin ympärillä olevan suojapeitteen ja rakennustelineiden purkaminen aloitetaan ensi viikolla. VR aikoo ottaa kellotornin ympärillä olleen suojapeitteen hyötykäyttöön. Hyödyntämistavoista ei ole vielä päätetty, mutta mielenkiintoisia uusiokäyttöehdotuksia suojapeitteen käytöstä on virinnyt ilmoille. Kellotorni on rautatieaseman tärkein symboli. Torni valmistui vuonna 1919, jolloin asema vihittiin käyttöön. Kellotorni oli tuolloin Helsingin korkein torni. Kellotornin korkeus kadunpinnasta mitattuna on 49,6 metriä. Tornin julkisivu on tehty Hangon punaisesta graniitista. Kellotornia kunnostettiin viimeksi 80-luvulla, jolloin sen pintasaumausta uusittiin. seppien työn tuloksen ohella sähkömiesten, valaisinsuunnittelijoiden, lasimiesten ja maalareiden aikaansaannokset. Maaliskuun alkupuolella urakka oli valmis ja 5.3. osoitinkoneistot saatu paikoilleen ja koekäyttöön. Seuraavana maanantaina koukkasin työpaikalleni Leppävaaraan Helsingin kautta ja kiersin koko kellotornin tarkastaen, että kaikki neljä osoitinkoneistoa toimivat, sanoi Jouni. Kolme niistä sai tarkastusaamuna kiitettävän arvosanan, mutta neljäs ei Jounin kauhuksi toiminutkaan. Onneksi kyseessä oli inhimillinen virhe eli sähkömiehen tikapuut väärässä paikassa, joten "vika" saatiin äkkiä hoidettua ja viimeinenkin osoitinkoneisto pyörähti käymään, totesi Jouni helpottuneena. Helsingin rautatieaseman kellotornin kellon kunnostamisen lisäksi Jouni Pöllänen on tehnyt vastaavia tilaustöitä ennenkin. Edellinen isompi työ oli Porvoon vanhan raatihuoneen tornikellon kunnostaminen. Suomessa näitä tornikelloja on jäljellä satakunta, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Kunnostuskohteita siis löytyy ja useat näistä kelloista kaipaisivat kipeästi ammattimaisen kellosepän kätten kosketusta.
OSA kellon järeästä koneistosta kunnostettuna. leensa "käsillä tekijä", joten ylioppilaaksitulon jälkeen kellosepänkoulun pääsykokeet tuntuivat luontevalta vaihtoehdolta. Valmistuin kellosepäksi vuonna -87, jonka jälkeen olin kahteen otteeseen stipendiaattina Sveitsissä, jonka jälkeen työskentelin kolme vuotta Rolexin huollon parissa. Sieltä minua pyydettiin kellosepänkouluun opettajaksi ja sillä tiellä olen ollut viimeiset 15 vuotta, selvitti Jouni ammattiuransa vaiheita. Opettajana Jouni on viihtynyt hyvin, sillä hänen oppilaansa ovat hyvin motivoituneita ja rikkautta luokkiin tuo myös oppilaiden laaja ikäjakauma. Tällä hetkellä oppilaiden ikähaitari liikkuu 1753 vuoden välillä, sanoi Jouni, jonka mukaan kellosepänkoulun oppilaat tulevat eri puolilta Suomea. Nyt pisin kotimatka on Sodankylästä kotoisin olevalla oppilaalla. Naisten ja miesten osuus kellosepäksi valmistuvien kohdalla on tasaantunut vuosien myötä. Aikaisemmin miehiä oli enemmän, mutta nykyään naisia on jo noin puolet opiskelijoista. Kärsivällisyys, pitkäjänteisyys, kolmiulotteinen ajattelukyky sekä käden ja silmän hyvä yhteistoiminta ovat kellosepältä vaadittavia ominaisuuksia, listasi Jouni edellytyksiä, jotka kellosepäksi haluavan pitäisi löytää itsestään. Suomen kelloseppäkoulutus on hyvin arvostettua maailmalla ja kustakin ikäluokasta muutama oppilas lähtee ulkomaille töihin. Erityisen kysyttyjä suomalaiset kellosepät ovat olleet Sveitsissä. Työtä 14:lle vuosittain valmistuvalle kellosepälle löytyy yleensä hyvin, sekä kelloseppänä että rinnakkaisaloilta, joissa tarvitaan pieniä mekaanisia taitoja. Moni perustaa oman yrityksen ja myös Jounilla on oma toiminimensä (AjanTaito t:mi) näitä kunnostus- ja restaurointitöitä silmälläpitäen. Kelloseppämestaritutki nnon aikaansaaminen on parasta aikaa vireillä, kertoi Jouni, jonka mukaan kelloseppämestareita oli Suomessa 70-luvulle saakka. 70-luku oli synkkää aikaa kellosepille. Tuolloin näet kuviteltiin, ettei kelloseppiä enää tulevaisuudessa tarvittaisi ja esimerkiksi Sveitsissä kelloseppiä jäi pitkät tovit kouluttamatta, harmitteli Jouni. Nykyään tämänkin käsityöammatin taitajat ovat saaneet entisen arvostuksensa takaisin ja nyt odotellaan opetushallituksen päätöstä kelloseppämestari-tutkinnon uudelleen elvyttämisestä. SATU HOLMLUND
ELIEL Saarisen suunnitteleman Helsingin rautatieaseman kellotornin remontti valmistuu kokonaisuudessaan vappuun mennessä. Kuva Leif Rosnell/VR
KELLOSEPÄN työ on yleensä tarkkuutta vaativaa työtä, jossa vaaditaan käden ja silmän moitteetonta yhteispeliä.
Työn suuruus yllätti kellosepän
Kyllä se aika rajulta näytti, luonnehti Jouni Pöllänen ensikosketustaan aseman kelloon, jolle ei vuosikymmeniin oltu tehty mitään. Työn suuruus yllätti kellosepän sananmukaisesti, sillä kellosta ei ole olemassa mitään rakennepiirustuksia ja kellon osien irrottaminenkin oli melkoisen työn takana. Osa kellon osista kunnostettiin Jounin työhuoneella Överbyssä ja osa VR:n konepajalla Hyvinkäällä. Aikaa kunnostustyöhön oli loppujen lopuksi vain kolmisen kuukautta, joten päivätyön ohella suoritettu urakka vei kaiken vapaa-ajan. Joulu- ja hiihtoloma meni tämän projektin merkeissä oikein näppärästi, eikä iltaisinkaan tarvinnut muuta tekemistä miettiä, hymyili Jouni, joka kuljetti tornikellon koneiston osia Kirkkonummelle lähinnä pakettiautossa. Reilu metriset osoittimet kulkivat kuitenkin ko-
tiin sujuvasti Skodan takaosassa, hymyili Jouni, jonka mukaan kellon kokoaminen oli melkoista palapeliä. Yhteen piti näet sovittaa kello-
Kelloseppämestarin tutkintoa elvytetään
Jouni itse kertoo aina ol-
JOUNI Pöllänen Kirkkonummelta vastasi pääosin Helsingin rautatieaseman kellotornin kellon keväisestä kunnostamisesta.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
15
Kohti kevättä / Mot våren RATKAISEVAN EDULLISESTI
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
Kaunotar 28"
Tulppaaninippu/ Tulpanknippe kpl/st.
350
10 kpl/nippu 10 st./knippe
299,
Helkama KAUNOTAR 28" 3V punainen, teräsrunko/ röd, stålram
49900
Helkama KULKURI 28" 7V kromi, alumiinirunko/krom, aluminiumram
Prisman valikoimasta löydät kypärät, turvaistuimet, satulalaukut, lukot ynnä muut varusteet Ur Prismas urval hittar du hjälmar, säkerhetssitsar, sadelväskor, lås och övrig utrustning.
24900
Jupiter STRATOS 24" 3V musta-valkoinen, teräsrunko/ svart-vit, stålram
27900
Jupiter STRATOS 24" 7V musta-oranssi, teräsrunko/ svart-orange, stålram
19900
Jupiter STRATOS 20" 3V musta-hopea, teräsrunko/ svart-silver, stålram
16900
Carraro FLOWER 20" 1V pinkki, teräsrunko/ pink, stålram
MA-KE/ MÅN-ONS 22.-24.3. ENEMMÄN PERHEMARKET
1,95
Atria NAUDAN JAUEHLIHA/ NÖT MALET KÖTT 17% 400 g (4,88/kg)
1,90
HK PORSAAN LIHASUIKALEET/STRIMLAT GRISKÖTT, 400 g (4,75/kg) alkuperämaa Suomi/ ursprungsland Finland
Palvelutiskistä/ Från betjäningsdisken
Kariniemen BROILERIN RINTALEIKE/ BROILER BRÖSTBIT n./ca 1,3 kg PANGASIUSFILEE/FILÉ, pakaste/djupfryst Italia/Italien KIIVIRASIA/ KIWI I ASK 500 g (1,58/kg), 1. lk/kl.
MYCKET MER FÖR FAMILJEN
4,90
/kg
5,90
/kg
0,79
3,75
Suomi/Finland TOMAATTI/TOMAT 1. lk/kl.
/kg
1,59
Kymppi-Maukkaat KYMPPIMÄMMI/MEMMA 700 g (2,28/kg) pakaste/djupfryst
1,89
Paulig JUHLAMOKKA/ JUBILEUMS MOCCA 500 g (3,78/kg) Max. 2/talous/hushåll
1,10
Forssa KARJALANPIIRAKAT/ KARELSKA PIROGER 390 g (2,82/kg)
X-tra UUNILENKKI/ UGNSLÄNKKORV 400 g (1,73/kg)
0,69
1,49
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
Perheleipurit RUISKAKSOSET RUISLEIPÄ/RÅGBRÖD 400 g (3,73/kg)
2,25
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16
Perheleipurit ELOVENA KAURAPALAT/ HAVREBRÖD 400 g (5,63/kg)
Rainbow KERMAJUUSTO/ GRÄDDOST 1 kg
5,64
3,78
PUH./TFN (09) 250 5705 ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS
Kotasavu MEETVURSTI/ MEDWURST 600 g (6,30/kg)
X-tra JOGURTTI/ YOGHURT 1 kg
0,79
ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520
APTEEKKI APOTEK
Prisma Kirkkonummi/Kyrkslätt, puh./tfn. 010 7626 662 (0,0821 /puh/samtal + 0,059 /min). Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18, Su/Sön 12-18.
16 ASU, RAKENNA JA REMONTOI
N:o 23 21.3.2010
ILMOITUSLIITE
Kirkkonummen Sanomat
Jätevesiviikolla neuvotaan, miten putket saa ojennukseen
Maaseudun jätevedet halutaan kuriin
Maaseudun asukkaita patistellaan selvittämään, mihin heidän jätevetensä valuvat. Arvion mukaan yli 200.000 taloudessa on jätevesien huolto rempallaan. Suomessa on ollut vuodesta 2004 alkaen voimassa jätevesiasetus, joka velvoittaa myös maaseudun asukkaat ja mökkiläiset puhdistamaan jätevetensä kunnolla. Uusissa ja korjattavissa kiinteistöissä jätevedet pitää jo puhdistaa. Vanhoille on annettu armonaikaa vuoden 2014 alkuun asti. Siihen mennessä jätevesien puhdistuksen pitää täyttää vaatimukset. Muuten torpasta tulee lainsuojaton. Viranomaisten mukaan nyt onkin jo korkea aika selvittää, mitä omalla tontilla pitää tehdä. Jätevesiremontti vaatii suunnittelua ja rakennusluvan, eikä sitä polkaista käyntiin hetkessä. "Varmaa on, että hinnat nousevat, jos asian jättää viime tippaan", varoittaa ympäristöministeriön yli-insinööri Jorma Kaloinen.
Jätevedet pilaavat vesistöjä
Haja-asutuksen jätevedet eivät ole vesien kannalta mikään pikku pissanloraus. Ne ovat maatalouden jälkeen suurin vesistöjen fosforikuormittaja. Fosfori on suurin syypää siihen, että järvet ja joet kasvavat levää ja heiniä umpeen. Vesistöjä rehevöittävät myös typpi ja eloperäinen aine, kuten ulosteet ja ruuantähteet, jotka päätyvät vesiin. Eloperäisen aineen hajoaminen syö järvestä happea, ja happivaje nostaa pohjasta lisää fosforia. Happikato on uhka myös kalakannoille. Jätevesissä olevat suolistobakteerit puolestaan voivat pilata pohjavesiä tai oman ja naapurin kaivon. Jätevedet puhdistamalla voi vaikuttaa omankin lähiympäristön terveellisyyteen. Uuden asetuksen mukaan jäteveden käsittelyn pitää puhdistaa jäteveden typestä 40 prosenttia, fosforista 85 prosenttia ja orgaanisesta eli eloperäisestä aineesta 90 prosenttia. Pelkkä saostuskaivo ei sitä tee. Suomen suurin fosforinlähde on maatalous, joka aiheuttaa 2500 tonnin fosforipäästöt vuosittain. Vajaa miljoona haja-asutusalueen asukasta tuottaa 400 tonnia, ja yli neljä miljoonaa taajama-asukasta 200 tonnia fosforia. MERVI ITKONEN
Tarastin raportista helpotusta vanhuksille
Maaseudulla jätevesiasetus on herättänyt määräajan lähestyessä kuumia tunteita. Suurin syy vastustukseen ovat kustannukset. Niitä on pidetty kohtuuttomina. Ympäristöministeri asetti-
kin viime vuonna selvitysmies Lauri Tarastin pohtimaan asetukseen liittyviä ongelmia. Tarastin selvityksen pohjalta on nyt muotoiltu toimeenpanoasetuksen luonnos, jossa esitetään muun muassa ikärajoja. Esityksen mukaan siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2017 asti, jos kaikki talouden asukkaat ovat yli 70-vuotiaita.
Kustannus nollasta 15 000 euroon
Jätevesiremontin hinta vaihtelee, sillä kiinteistöt ja tarpeet ovat erilaisia. Hintahaitari on noin 1.000 15.000 euroa. Jos jätevesien määrä on vähäinen, kustannus voi olla nolla euroa. Näin on useimmilla kesämökeillä, joissa ei ole vesivessaa, suihkua tai muita mukavuuksia. Pesuvedet saa silloin laskea maahan, mutta ei suoraan vesistöön. Sen sijaan mökeillä, joissa on kaikki mukavuudet, jätevedet pitää puhdistaa. Kun jätevesien käsittely on kunnossa, se lisää myös kiinteistön arvoa. Rakennustöistä saa kotitalousvähennystä. Vähennys on enintään 60 prosenttia työn hinnasta, kun työn teettää yrityksellä. Sitä ei saa laitteista eikä tarvikkeista. Vähennystä voi saada 3000 euroa per henkilö, pariskunnille 6000 euroa. Vähävaraiset voivat hakea myös Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen ARAn jätevesiavustusta. Avustus on enintään 35 prosenttia kuluista, ja sitä haetaan kunnan kautta. Tuloraja on yksinasuville 1640 euroa ja kahdelle 2790 euroa kuukaudessa. Vesiosuuskunnat voivat hakea vesihuoltoavustusta oman alueensa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ELYstä. MERVI ITKONEN
SUUNNITTELIJA Mika Nieminen inkoolaisesta Putkipiste Oy:stä (vas.) ja inkoolainen maanviljelijä Bjarne Örnmark esittelevät syksyllä rakennettua pienpuhdistamoa. Molemmat korostavat, että hyvä suunnitelma on jätevesihankkeessa kaiken A ja O. Myös kuntaan pitää olla yhteydessä, ennen kuin ostaa mitään.
PUHDISTAMO on ohjelmoitu puhdistamaan kertynyt vesi kahdesti vuorokaudessa. Ohjauskaapissa oleva pikku laatikko on ilmakompressori, joka pumppaa kaivossa muhiville bakteereille niiden tarvitsevaa happea.
Inkoossa ei enää huussi haise
Kun inkoolainen maanviljelijä Bjarne Örnmark ennen pesi kädet tai veti vessanpöntön, vesi juoksi sata vuotta vanhasta hirsitalosta kolmen saostuskaivon läpi maahan. Liete jäi toki kaivoon, mutta kesäisin ruusupenkin kohdalla haiskahti silti viemäriltä. Muutama vuosi sitten Örnmark pani possut teuraalle ja päätti keskittyä viljan ja öljykasvien viljelyyn sekä traktorien korjailuun. Samassa yhteydessä tuli ajankohtaiseksi talon ja vanhan sikalan lämpöremontti konehalliksi. "Suunnittelija ehdotti, että pantaisiin jätevesien puhdistus samalla kuntoon. Muuten tätä ei varmaan olisi tullut vielä tehtyä", Örnmark tunnustaa. Nyt pesu- ja vessavedet eivät mene enää saostuskaivosta maahan, vaan pihan alarinteessä hyrrää syksyllä rakennettu pienpuhdistamo. lilla. Kanisteri pitää täyttää yhdeksän kuukauden välein. Mikrobit puolestaan vaativat hengissä säilyäkseen riittävästi ruokaa ja happea. Happea puhalletaan kaivoon pienellä kompressorilla. Ruokinnan eli vedenkäytön hoitaa tarvittaessa konepajalla puuhaileva harrastusporukka. "Olin yllättynyt siitä, miten nopeasti mikrobit alkoivat toimia. Viikon kuluttua mitään hajua ei enää huomannut", Örnmark kertoo. läheiseen Inkoon-jokeen. Ojaan päätyvä vesi puhdasta ja kirkasta. Paikalle osunut naapuri kehuu jopa koiransa juovan sitä. Teksti MERVI ITKONEN Kuvat LAURA OJA
Näin laitat jätevesiasiat kuntoon
1) Selvitä, mihin jätevetesi menevät. Onko järjestelmä yli 10 vuotta vanha tai haiseeko takapihalla viemäriltä? Silloin on todennäköistä, että korjattavaa on. 2) Selvitä kunnasta, voitko liittyä viemäriverkostoon. Entä toimiiko alueella vesiosuuskuntia, joihin pääsisit mukaan? Kysele myös naapureiden kiinnostusta sellaisen perustamiseen. 3) Jos päädyt omaan jätevesien puhdistukseen, hanki pätevä suunnittelija. Suunnitelman voi teettää myös kimpassa naapureiden kanssa. Siinä voi säästää rahaa. 4) Suunnittelija tekee suunnitelman. 5) Varmista, että suunnittelija kysyy kunnasta, mitä vaatimuksia kunnalla on. Suunnitelmassa pitää perustella, miten järjestelmä täyttää vaatimukset. Siinä pitää luetella myös käytön ja huollon toimet ja kustannukset. Varmista, että olet valmis noudattamaan niitä. 6) Hae lupaa kunnan rakennusvalvonnasta. Laita liitteeksi jätevesisuunnitelma ja muut asiakirjat. 7) Kunta käsittelee luvan. 8) Vertaile laitteiden ja tarvikkeiden hintoja, pyydä rakennusurakoitsijoilta tarjouksia ja tee hankinnat. Jos pyydät tarjouksia yhdessä naapureiden kanssa, voit saada halvemman hinnan. 9) Valvo rakentamista. Kirjaa työmaapäiväkirjaan rakentamisen vaiheet, maanäytteiden tulokset ja käytetyt materiaalit. Ota valokuvia. Tiedot ovat tärkeitä, jos omistaja vaihtuu tai järjestelmän kanssa tulee ongelmia. Muutokset pitää merkitä piirustuksiin. 10) Huolehdi, että saat kirjalliset ohjeet järjestelmän käyttöön ja huoltoon. Toimi ohjeen mukaan. Huoltotyötä voi myös ostaa laitetoimittajilta, LVI-alan liikkeiltä tai kiinteistönhuoltofirmoilta. MERVI ITKONEN
Hinta on ainoa varjopuoli
Jätevesien puhdistaminen on Inkoossa tarkkaa puuhaa, sillä seutu on pohjavesialuetta. Sen vuoksi monille edulliset puhdistustavat, maahan imeytys tai maasuodatus, eivät tulleet kyseeseen. Örnmark vakuuttaa olevansa tyytyväinen valitsemaansa ratkaisuun. Ainoa huono puoli hankinnassa on kallis hinta. Koko puhdistusjärjestelmä maksoi suunnittelu- ja asennustöineen vajaat kymmenen tuhatta euroa. Lisäksi laitteen huolto, eli fosforinpoistoon tarvittava kemikaali ja lieteauton käynnit kerran pari vuodessa, maksavat noin 200 euroa vuosittain. "Tiedän kyllä, että moni odottaa säädöksiin lievennyksiä. Täällä sellaisia tuskin tulee", hän kertoo. Puhdistamosta vesi virtaa putkessa pellon poikki läheiseen koivikkoon. Sieltä se valuu vähitellen ojaa pitkin
Mikrobeille ruokaa ja happea
Puhdistamo näyttää ulospäin tavalliselta betonikaivolta, jossa on vettä. Ihmissilmä ei näe olennaista, eli sitä miten jätevesi puhdistuu. Bakteerit ne siellä rouskuttavat kakkaa ja ruuantähteitä parempiin suihin. Kaivo on kolmen kuution vetoinen, ja se on jaettu väliseinällä keskeltä kahtia. Kiinteä aines jää ensimmäiseen osaan, ja toisessa vesi puhdistuu. Bakteerit hajottavat eloperäisen aineen, mutta fosfori sidotaan kemikaa-
BJARNE Örnmarkin tilalla pienpuhdistamo on sijoitettu alarinteeseen. Puhdistamoon johdetaan jätevesi ylärinteessä sijaitsevasta päärakennuksesta ja vieressä olevasta entisestä sikalasta, nykyisestä konehallista. Myös saunan ja kaksi vanhaa asuinmökkiä voi myöhemmin liittää järjestelmään.
18
ASU, RAKENNA JA REMONTOI Asukkaille luvassa huomattaviakin vuokrankorotuksia:
ILMOITUSLIITE
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Vuokra-Asunnot KVA:lle uusi toimitusjohtaja
Kirkkonummen Vuokraasuntojen uutena ja kolmantena toimitusjohtajana on aloittanut Juha Marjamo. Hän aloitti toimessaan 16.3. Marjamo siirtyy Kirkkonummelle Espoosta, jossa hän on toiminut vastaavissa isännöintialan tehtävissä 8 vuotta. Kaikkiaan Marjamolla on kokemusta alalta miltei parikymmentä vuotta. Marjamo on ainoa KVA:n kokopäivätoiminen työntekijä. Hänen lisäkseen KVA:n palkkalistoilla on osapäiväinen siivooja Veikkolassa. Alunperin Marjamo on valmistunut puutarhuriksi, mutta hän on myöhemmin suorittanut isännöintialan tutkinnon. Marjamo valittiin 18 hakijan joukosta pätevimpänä kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella, kertoo KVA:n hallituksen puheenjohtaja Viljo Savolainen. Marjamo on ehtinyt työssään jo tutustua kahteen yhtiön omistamaan kiinteistöön ja tutustuminen tulee jatkumaan koko kuluvan vuoden ajan, jonka jälkeen uusi toimitusjohtaja uskoo voivansa muodostaa selkeän kuvan yhtiön asuntokannasta. Yhtiöllähän on paljon eri ikäisiä ja erikuntoisia asuntoja, sanoo Marjamo parin päivän työkokemuksella. Puheenjohtaja Viljo Savolainen kertoo, että osassa yhtiön kiinteistöjä on rakenteellisia ongelmia mm. katoissa ja salaojissa, joita tullaan nyt korjaamaan normaalin remontoinnin yhteydessä. Savolainen on ehtinyt tutustua yhtiön kiinteistökantaan sen vuoden ajan, minkä hän on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vuosi sitten yhtiön hallitus uusittiin täysin ja tällä hetkellä vain yksi "vanha" jäsen edellisiltä kausilta istuu hallituksessa. Hallituksen jäsenistä neljä valitaan poliittisin perustein ja lisäksi hallituksessa istuu kolme jäsentä asukkaiden edustajina. Hallitus on vielä melko kokematon, mutta se on saanut aloittaa työnsä "puhtaalta pöydältä", kertoo puheenjohtaja Savolainen. Savolaisella itsellään tosin on vankka kokemus hallitustyöskentelystä, sillä hän istui Kirkkonummen Huollon hallituksessa vuodesta 1981 vuoteen 2008 saakka. Hän toimi hallituksen puheenjohtajana 16 vuotta vuosina 1986 2002. Savolainen kertoo, että KVA:n hallitus haluaa jatkossakin tiedottaa yhtiön asioista avoimesti. Samalla hän haluaa leikata huhuilta siivet, joiden mukaan hän olisi kannattamassa sitä, että kunta myisi yhtiön pois. Olen ehdottanut, että joissakin taloissa vuokralaisilla olisi mahdollisuus lunastaa asuntoja omikseen, en koko yhtiön myymistä. On kuitenkin totta, että tätäkin asiaa ollaan kunnassa tutkimassa, mutta selvitystyötä asiasta ei ole vielä edes aloitettu. KVA:n hallituksen tärkeimpänä tehtävänä Savolainen näkee yhtiön kiinteistöistä eli kunnan omaisuudesta huolehtimisen. heuttamien korjaustöiden valmistuminen riippuu kevään säiden mukaan tapahtuvasta muuraustyön aikataulusta. Uudisrakentamispuolella saimme seurata Kantvikin tonttien talousarviosta poikkeavaa käsittelyä valtuustossa ja sama elin vahvisti Nissnikun palvelukorttelin kaavan kokouksessaan 25.1. 2010, joten sen rakentaminen on Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy lähitulevaisuuden tehtäviä, visioi Savolainen. Samaan hengenvetoon hän kertoo, että tämän talven järjettömät lumimäärät tulevat aiheuttamaan vuokriin huomattavia korotuspaineita. Kuinka paljon vuokria tullaan korottamaan ei vielä kerrota, mutta korotukset ilmoitetaan vuokralaisille 30.4. mennessä. Vuokrankorotukset astuvat voimaan 1.7. Kirkkonummen VuokraAsunnoilla(KVA) on kaikkiaan 1031 asuntoa, joissa asuu tällä hetkellä 1800 1900 asukasta. Vuokra-asuntojonossa Kirkkonummella on kaikkiaan 300 ruokakuntaa. Asukkaat asuntoihin valitsee Kirkkonummen kunta. JUSSI SALO
VILJO Savolainen toimii Kirkkonummen VuokraAsunnot Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja vastavalittu Juha Marjamo on aloittanut yhtiön toimitusjohtajana 16.3.2010. portaan asukkaat muuttavat evakkoon viikon 15 alussa. Parveketöiden vaatimat telineasennukset on aloitettu. Kokonaisremontti valmistuu lokakuun 2010 loppuun mennessä. Finnsbacka IV (os. Veturitallintie 2) ja Finnsbacka VI (os. Veturitallintie 3) julkisivuperuskorjausten arkkitehti- ja rakennesuunnittelut on tilattu Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:ltä ja työ on aloitettu. Ikkunoiden ja päätyjen osalta uusimiseen valtiolta on saatavissa 15 % energiaavustusta, mikäli urakkasopimus saadaan allekirjoitetuksi niin, että hakemus voidaan tehdä ennen 17.9. 2010. Masalassa sijaitsevien kiinteistöjen peruskorjausten arkkitehtisuunnittelu on tilattu arkkitehtuuritoimisto Oirola Eero Oy:ltä ja valmistumisaikataulut ovat: Satokenttä (os. Peltolanpolku 4) toukokuun loppuun mennessä, Sepänkyläntie (os. Peltolanpolku 2) elo-syyskuun aikana ja Masalan Tapiontupa (os. Piennarkuja 1) vuoden 2010 loppuun mennessä. Osoitteessa Piennarkuja 2 tapahtuneen tulipalon ai-
Vuokrankorotuksia luvassa
Savolainen kertoo, että Kirkkonummen kunta on talousarviossaan asettanut Kirkkonummen Vuokraasunnot Oy:lle tavoitetason vuodelle 2010. Peruskorjauksentavoitteessa Finnsbackannotkossa (os. Eerikintörmä 2) ollaan aikataulussa ja A-portaan asuntoihin asukkaat pääsevät muuttamaan viikon 14 lopulla. B-
Lumen jälkeen tiedossa vesivahinkoja
Vesi- ja vuotovahingot ovat rakennuskannan vanhenemisen ja virheellisten rakennustekniikoiden vuoksi Suomessa kasvussa. Kulunut runsasluminen talvi saattaa kevään mittaan aiheuttaa tavallista enemmän vesivahinkoja. Kiinteistönomistajan tuleekin varautua tähän ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Kun kosteus tulee ulkoa, kuten sulamisveden yhteydessä, maanpinta rakennuksesta poispäin kannattaa pitää hiukan kaltevana. Näin sadevedet eivät valu sokkeliin. Rakennuksen vesikourut, syöksytorvet ja kattokaivot on säännöllisesti puhdistettava roskista ja pidettävä jäättöminä. Alimman lattiantason ja ulkoseinän alareuna tulee olla vähintään 30 cm maanpintaa ylempänä, kellarin lattiaa lukuun ottamatta. Kellarissa säilytettävä irtaimisto tulee olla vähintään 10 cm lattiasta. Katolta valuva sade- ja sulamisvesi johdetaan räystäskouruilla ja syöksytorvilla sadevesiviemäriin tai maastoon riittävän kauas rakennuksesta. Vuotovahingot korvataan koti-, maatila- tai kiinteistövakuutuksista ehtojen mukaisesti. Oman vakuutuksen korvaavuus vuotovahingoissa on syytä selvittää ennakkoon. Laajakaan kotivakuutus ei korvaa kaikkia vuotovahinkoja, sanoo vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitosta. Ulkopuolisten vesien aiheuttamia vahinkoja ei pääsääntöisesti korvata. da katoilta alas. Vakuutussopimuksess a edellytetään, että vakuutettu rakennus pidetään kunnossa ja rakennus huolletaan määräysten mukaisesti. On syytä tarkkailla lumen määrää ja katon rakenteita ja rakennemuutoksia. Tarvittaessa on lunta poistettava. Varastojen, hallien ja suurten kattopintojen sortumat ovat pääsääntöisesti rakennusvirheitä, jotka on rajattu selkeästi vakuutusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle, Seppo Pekurinen toteaa. Suurimpien vakuutusyhtiöiden mukaan lumesta aiheutuneita kattovahinkoja on tänä talvena ilmoitettu selvästi viime talvea enemmän.
Myös lumivahinkoihin edelleen varauduttava
Lunta on kasaantunut rakennusten katoille paksut kerrokset. Raskas lumikuorma saattaa aiheuttaa rakenteellisia tuhoja. Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt lumikuormasta aiheutuneista vahingoista vaihtelevat. Jotta vahingoilta vältyttäisiin, lumet onkin syytä lapioi-
Täysin uudenlainen tapa tutustua asuntotarjontaan:
Suomeen kiinteistönvälityksen mobiilipalvelu
Huoneistokeskus lanseeraa markkinoille Suomen ensimmäisen kiinteistönvälityksen mobiilipalvelun tuotemerkillä Mobiili. Palvelussa hyödynnetään käyttäjän paikannustietoja mobiilin päätelaitteen avulla. Mobiili-palvelun avulla asuntojen tietoja voidaan hakea alueen nimen, postinumeron tai pelkän laitteen käyttäjän sijainnin perusteella. Myös Huoneistokeskuksen Kotiavain -numero tuo käyttäjälle asunnon kohdetiedot suoraan päätelaitteelle ja tietokantoja pääsee navigoimaan laajemmin mobiilialustalle rakennetuilla sivustoilla. Palveluun voidaan myös tallentaa esimerkiksi muistutus asuntonäytön ajankohdasta kohdetietoineen. Palveluun pääsee tutustumaan osoitteessa: www.huoneistokeskus.mobi/ Myynnissä olevien asuntojen vertailu Internetin asuntoportaaleilla on ollut suosittua jo pidempään. Johtavien suomalaisten portaalien sivustoilla vierailee viikoittain yli 1,5 miljoonaa kävijää. Sivustojen selaaminen matkapuhelimilla ja muilla mobiileilla päätelaitteilla on kuitenkin ollut lähes mahdotonta, sillä kaikkien toimijoiden sivustot pohjautuvat tietokoneiden näyttömaailmaan, eivätkä ne sovellu sellaisenaan pienemmillä näytöillä varustettujen päätelaitteiden selattaviksi. Mobiili-palvelu on sekä toiminnallisesti että graafisesti mobiililaitekäyttöön suunniteltu, tekstiviestejä ja paikannustietoja hyödyntävä palvelu, joka on tehty puhtaasti mobiilikäyttäjän tarpeita varten. Palvelun kautta saa reaaliajassa kaikki Huoneistokeskuksen myytävänä ja vuokrattavana olevat asunnot, kiinteistöt ja tontit kuvineen ja yksityiskohtaisine tietoineen. Tietoja voi hakea joko suoraan matkapuhelimella osoitteesta www.huoneistokeskus.mobi tai käyttämällä hyväksi maksuttomia tekstiviestipalveluja. Lisäksi asiakkaiden käytössä on asunnon esittelyajan muistutuspalvelu sekä vinkkipalvelu, jossa mielenkiintoisesta kohteesta voi vaivattomasti viedä viestiä eteenpäin. Palvelun käyttöä varten puhelimessa tulee olla WAP-selain sekä Internetasetukset.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
ASU, RAKENNA JA REMONTOI
ILMOITUSLIITE
19
34 loistokasta ok-tonttia myynnissä Pickalassa
Miljöö Pickalassa on loistokas monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ja tonttikoot alueella riittävän väljiä, luonnehti Länsiasunto Oy:n kiinteistövälittäjä Hannu Rinta-Seppälä Siuntion Pickala Villagessa myyntiin tullutta 34 tontin kokonaisuutta. Tonttien lohkominen on parasta aikaa meneillään, joten Rinta-Seppälä uskoo, että rakentamaan Pickalan uusille tonteille päästään loppukesästä. Nyt myynnissä olevat kaavatontit ovat kooltaan 1.708 2.232 m2 ja tonttihinnat vaihtelevat 130.000 175.000 euron välillä. Kun tonttikoot ovat näin väljiä, niin niille voi rakentaa mukavasti yksityisyyden säilyessä. Rakennusoikeutta tonteilla löytyy 275 310 m2, kertoi Hannu Rinta-Seppälä, jonka yritys välittää näitä Asuntosäätiön toteuttaman Pickala Villagen tontteja. Edellisen kerran Pickala Villagen tontteja oli tässä laajuudessa myynnissä -90 luvun loppupuolella. Luonnon virkistyskäyttö on alueella muistettu ja erityisesti golfin harrastajille Pickala on unelmien asuinpaikka. Myös meren- ja luonnonläheisyydestä nauttiville Pickala tarjoaa ainutlaatuisen asuinympäristön. Uudenmaan Virkistysalueyhdistys osti viime syksynä yhdessä Suomen valtion/ympäristöministeriön kanssa Asuntosäätiön omistaman Störsvikin eteläosan virkistys- ja luonnonsuojelukäyttöön. Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa ja Siuntion osayleiskaavassa varattu virkistysalueeksi, joten Pickala Villagen asukkailla on aivan naapurissa 252 hehtaarin suuruinen ulkoilualue viiden kilometrin merenranta-alueineen. Virkistysalueyhdistyksen tuoreimpaan hankintaan sisältyy myös 74 hehtaaria merialuetta. Toki Störsvikistä löytyy muutenkin luontoa käyskenneltäväksi ja unohtaa ei sovi myöskään alueella sijaitsevaa suosittua hiekkakuoppaan toteutettua uimarantaa, jonka naapurissa meren puolella sijaitsee paikallisen venekerhon laiturialueet. Harrastusmahdollisuu ksia Pickalasta löytyy yllin kyllin. Eräiltä näiltä nyt myyntiin tulleilta tonteilta on näkymä golfkentälle ja toisilta taustalla siintää puolestaan merenlahti, kertoi Hannu Rinta-Seppälä. Myöskään tenniksen pelaajille matka kentille ei ole pitkä, sillä tonttikokonaisuus sijoittuu aivan tenniskenttien välittömään läheisyyteen. Alueella sijaitsee myös kunnallinen päiväkoti, josta löytyy tilaa uusille siuntiolaisille. Helsinkiin Pickalasta on matkaa n. 45 kilometriä, jonka taittaa 40 minuutissa. Kunhan kantatie 51:n rakentaminen moottoritieksi saadaan valmiiksi vuonna 2013, niin liikkuminen pääkaupungin suuntaan on entistä sujuvampaa, sanoi Hannu Rinta-Seppälä toivottaen luonnonläheisestä asumisesta kiinnostuneet tutustumiskäynnille Siuntion Pickala Villageen.
Saunalla on nyt kotiosoite:
Ensimmäinen Helo Center avattu
Helo Oy:n palveluvalikoima laajenee maaliskuussa 2010, jolloin avataan ensimmäinen Helo Center. Helo Center palvelee sekä kodin remontoijia että rakentamisen ammattilaisia. Helo Centerissä on mahdollista nähdä kerralla kaikki saunamaailmaan liittyvä. Viihtyisissä tiloissa voi tutustua saunakokonaisuuksiin, kiuasvalikoimaan, laude- ja valaistusvaihtoehtoihin, höyrykaappeihin sekä uusiin sisustusideoihin. Helo Center on enemmän kuin myymälä, enemmän kuin näyttely. Se tarjoaa täyden palvelun yhdestä ja samasta paikasta, aina toimitusta ja asennusta myöten. Ammattimainen henkilökunta tarjoaa asiantuntevaa apua ideointiin ja suunnitteluun sekä suunnitelmasta kustannusarvion. Ensimmäinen Helo Center avattiin kauppakeskus Tammiston Tähdessä, Vantaalla 18.3. 2010.
Ko ko ko t i To p i a
Varaa aika suunnitteluun myymälässämme
SIUNTION Störsvikissä, Pickala Villagessa on myynnissä 34 loistokasta ok-tonttia. PICKALA Villagen uudet tontit sijoittuvat golf-ja tenniskenttien välittömään läheisyyteen.
Mar tinsillantie 2 02270 Espoo puh. ( 09) 8194 150
Kysyntä on jo vilkastunut talven aikana:
Sepänkannas II asemakaava-alueen loput omakotitontit pian myyntiin
Sepänkannas II asemakaava-alue sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä kunnan keskustasta etelään Upinniementien läheisyydessä. Asemakaava on saanut lainvoiman 8.2. 2008. Kirkkonummen kunta omistaa Sepänkannas II alueella 57 omakotitonttia ja 6 rivitalotonttia. Ensimmäisen myyntivaiheen 29 omakotitonttia olivat hakuajalla myynnissä marraskuussa 2009. Myyntipäätökset on tehty 23 tontista ja niistä tehdään kaupat toukokuun puoliväliin mennessä. Vapaat tontit ovat olleet jatkuvassa haussa kunnan internet-sivuilla. Kunnan omakotitonttien kysyntä on vilkastunut talven aikana. Maaliskuun alussa Sepänkannaksen tonteista on varaamatta 6 kpl ja Abrasinmäen tonteista on varaamatta 1 kpl. Sepänkannaksen loput 28 omakotitonttia tulevat myyntiin toukokuussa, jolloin tonttikaupat voidaan tehdä syksyn aikana. Sepänkannaksen kunnallistekniikan urakka päällystystöineen valmistuu 30.6. 2010 mennessä. Tonttien pinta-alat ovat 733 1.099 m2 ja hinnat ovat 70.000 90.000 euroa. Omakotitalon rakennusoikeuden (e=0,25) lisäksi tontille saa rakentaa enintään 40 k-m2:n suuruisen autokatoksen tai tallin.
Tule!
www.topi-keittiot.fi
Sepänkannas III:een luvassa 83 ok-tonttia
25. maaliskuuta kokoontuvalle yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ehdotetaan, että että se hyväksyy Sepänkannas III asemakaavan asiakirjoineen ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten. Tarkistetussa ehdotuksessa alueelle on osoitettu 83 pinta-alaltaan noin 800 m2 suuruista omakoti¿talotonttia (AO). Rakennusoikeutta yhdellä tontilla on autosuoja mukaan lukien 230 k-m2. Yhtiömuotoiseen rakentamiseen on osoitettu kaksi asuinpientalojen tonttia (AP) ja yksi pienkerrostalo- tai rivitalotontti (A), joille voidaan yhteensä sijoittaa noin 90 asuntoa. Rakennusoikeutta asuinrakentamiselle on yhteensä 26.600 k-m2. Alueelle muuttaa arviolta 550 asukasta. Alue sijaitsee Strömsbyn kylässä Upinniementien varrella, välittömästi Sepänkannas II -asemakaava-alueen eteläpuolella. Alueen pinta-ala on n. 28 ha, josta kunta omistaa n. 27 ha ja kaksi yksityistä maanomistajaa yhteensä n. 1 ha.
SYDÄNPUU SÄÄTÄ VASTAAN
Lamellihirressä yhdistyy sekä ekologisuus että ylivoimainen energiatehokkuus metsästä valmiiksi kodiksi. Näin varmistat kestävän ja terveellisen perustan kodillesi.
- FINNLAMELLI-HIRSIKOTI TEKEE ELÄMÄSTÄSI HUOLETTOMAMPAA -
TOIMI HETI
Parhaat toimitusajat ja talviedut nyt menossa! Rakennus- ja sahatavaran hinnat ovat nousussa joten toimi heti ja saat talvietujen lisäksi toimituksesi vuoden 2009 hinnoin. Ota yhteyttä ja sovitaan tapaaminen!
Inkoo Kai Holm 040 727 4307 kai.holm@finnlamelli.fi
Finnlamelli palvelu
w w w. f i n n l a m e l l i . f i
20 ASU, RAKENNA JA REMONTOI
N:o 23 21.3.2010
ILMOITUSLIITE
Kirkkonummen Sanomat
Energiaa saa omalta kotipihalta, ilmasta tai auringosta
Kirkkonummen kirjastossa järjestetyssä Säästä energiaa -illassa kävi paljon kiinnostuneita. Illan teeman mukaan todettiin, että energiaa saa omalta kotipihalta, ilmasta tai auringosta. Näin säästää sekä rahaa että luontoa. Paikalle saapui kerrostaloissa, rivitaloissa ja omakotitaloissa asuvia henkilöitä. Tapahtumaan osallistuneet olivat kiinnostuneita säästämisestä sekä uusiutuvaan energiaan liittyvien laitteiden hankintahinnasta ja siitä, kuinka nopeasti tehty investointi maksaa itsensä takaisin. Asiantuntijoina Säästä energiaa-illassa toimivat Juhani Vinni Polarlämpö Oy:sta, ja Jyrki Tampio Mitsubishi Electric Oy:sta. Keskustelu heidän kanssaan oli vilkasta ja hyviä vinkkejä jaettiin molemmin puolin. Lämmityskulut ovat puolet perheen koko energian tarpeesta. Siitä onkin helpoin aloittaa säästäminen. Yksi keino aloittaa lämmityskuluissa säästäminen, on tarkastaa rakennuksen mahdolliset lämpövuodot. Kirjastossa on lainattavissa pintalämpötilamittareita, joilla saa hieman käsitystä rakennuksen ongelmakohdista. Edullisimmaksi keinoksi lämmityskulujen pienentämiseksi todettiin vaatteiden lisääminen, mutta asumismukavuus saattaa hieman kärsiä. Huonelämpötilan säätäminen on myös te-
Hae avustusta jätevesijärjestelmän korjaamiseen
Haja-asutusalueiden asukkaille tulee yhä ajankohtaisemmaksi järjestää jäteveden käsittelynsä uudelleen vuonna 2004 voimaan tulleen nk. jätevesiasetuksen vaatimuksia vastaavaksi. Vaatimusten siirtymäajasta vuoden 2014 alkuun on enää muutama vuosi jäljellä ja tietyillä pohjavesialueilla LänsiUudellamaalla siirtymäaika on umpeutumassa jo tätä ennen kuntien ympäristönsuojelumääräysten johdosta. Jätevesijärjestelmän saattaminen vaatimusten tasolle voi aiheuttaa kiinteistölle jopa 10.000 kustannukset. Kustannustaso tosin riippuu tontin olosuhteista, vedenkäytöstä sekä olemassa olevien jätevesirakenteiden kunnosta ja korjaustarpeesta. Jätevesijärjestelmän uusimiseen voi hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Talousjätevesiavustusta, jonka myöntää kotikunta. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustettavia toimenpiteitä ovat muun muassa kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin tai yksittäisten kiinteistöjen tarpeisiin rakennettavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen. Avustuksen myöntämiseen käytetään tarveharkintaa ja sen saamisen kriteerinä olevat ruokakunnan tulorajat ovat tänä vuonna alla olevan taulukon mukaiset. Henkilöluku / Tulot (brutto) /kk 1 1 640 2 2 790 3 3 655 4 4 545 Avustuksen hakemista varten täytetään hakemuslomake, joka lähetetään oman kunnan yhteysviranomaiseen viimeistään 9.4. 2010. Lomakkeen liitteeksi tarvitaan korjaussuunnitelma eli suunnitelma jätevesijärjestelmästä, jota käytetään myös toimenpidelupaa kunnasta haettaessa. Suunnitelmassa esitellään mm. jätevesijärjestelmän valintaperusteet, osat, kustannukset sekä piirrokset. Jätevesijärjestelmän suunnitelma teetetään ammattisuunnittelijalla, joka käy kiinteistöllä tekemässä tarvittavia selvityksiä. Kannattaakin ottaa suunnittelijaan yhteyttä mahdollisimman pian, koska suunnittelutyöhön joutuu varaamaan aikaa jopa viikon tai pari. Kiinteistön jätevesikustannuksia voi pienentää myös omatoimisesti. Useamman kiinteistön yhteinen jätevesijärjestelmä mahdollistaa investointi- ja huoltokustannusten jakamisen naapuruston kesken. Yksittäisellä kiinteistöllä perinteisen vesikäymälän korvaaminen kuivakäymälällä minimoi huoltokustannukset ja pidentää jätevesien harmaan veden käsittelyjärjestelmän ikää. Jätevesijärjestelmän asennus- ja korjaustöistä voi saada myös kotitalousvähennystä, jonka vuosittainen enimmäismäärä on 3000 /hlö/vuosi. Lisätietoja korjaus- ja energia-avustuksista saa ympäristöministeriöstä, ARA:sta (www.ara.fi) sekä omalta kunnalta.
JUHANI Vinni Polarlämpö Oy:stä toimi Säästä energiaa-illan toisena asiantuntijana. hokasta. Esimerkiksi makuhuoneen lämpötilana on hyvä pitää n. 1819 C-astetta. Uusiutuvaa energiaa käyttävä lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin noin kolmessa vuodessa. Lisäeristys seiniin tai ikkunoiden uusiminen maksaa itsensä takaisin puolestaan viidessä vuodessa. Energia-avustuksesta, kotitalousvähennyksestä sekä pintalämpötilamittareista saa tietoa Polarlämpö Oy:n ilmaisesta palvelunumerosta 0800-918888. Sieltä on saatavilla myös ilmainen tarvekartoitus.
Talon eristystaso ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto lämmitysjärjestelmää tärkeämpiä
Pientalon lämmitysjärjestelmän valinta on perustunut eri järjestelmien hankintahintojen vertailuun ja eri energiamuotojen hinnan liikkeiden arvioihin tulevaisuudessa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Lämmitysjärjestelmän valintaa merkityksellisempi sijoitus tulevaisuuteen on talon eristystasoon ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoon panostaminen. Lämmitysjärjestelmän valinta pientaloon on monen tekijän summa, eikä yhtä ainoaa oikeaa lämmitysratkaisua ole. Varmana voi kuitenkin pitää sitä, ettei energian hinta tule ainakaan laskemaan. Turvallisin ja varmimmin tuottava sijoitus tällä hetkellä onkin Motivan johtavan asiantuntijan Kimmo Rautiaisen mukaan talon ilmatiiveyteen ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoon panostaminen. Rakennusmääräykset tiukkenevat nyt tasaisin väliajoin, Rautiainen sanoo. Määräykset ovat ohjauskeino, jolla pyritään kohti energiatehokkaampaa rakennuskantaa. Tällä hetkellä energiamuoto ei vaikuta esimerkiksi rakennuksen energiatodistukseen, mutta tilanne voi olla toinen vuoden 2012 määräyksissä. Energian hinta todennäköisesti jatkaa nousuaan, joten varmimpana sijoituksena puhtaasti taloudelliselta kannalta pidän sijoitusta talon vaipan tiiveyteen ja lämmön talteenoton hyötysuhteen kasvattamiseen. Suomen kylmissä oloissa tarvitaan lämmitystä ja talotekniikkaa huolehtimaan sisäolosuhteista myös passiivitaloissa, Rautiainen sanoo. Matalaenergiataloissa huonetilojen lämmitykseen käytetään selvästi entistä vähemmän energiaa. Markkinoille on jo tullut uusia, erityisesti matala- ja passiivitaloihin sopivia lämmitysratkaisuja, mutta Rautiainen odottaisi tarjonnan lisääntyvän erityisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä ratkaisuissa. Olemassa olevien omakotitalojen omistajat pohtivat myös energiaratkaisuja. Jos lämmönjakotapana on esimerkiksi vesikiertoinen patteriverkosto, vaihtoehtoja on monia. Myös vanhoja omakotitaloja kunnostettaessa kannattaa panostaa lämmitystarpeen pienentämiseen. Lisäksi tulisijoilla, ilmalämpöpumpulla ja aurinkokerääjillä voidaan pienentää ostoenergian määrää. Kotitalouden voivat hyödyntää kotitalousvähennystä lämmitysjärjestelmän asennuksen osalta. Motivan julkaisemassa Pientalon lämmitysjärjestelmät oppaassa perehdytetään eri lämmitysjärjestelmien plussiin ja miinuksiin ja kerrotaan, millaisia asioita lämmitysjärjestelmää valittaessa kannattaa ottaa huomioon. Opas on tilattavissa Motivan verkkopalvelusta.
Isännöintiala jakaa 150 000 esitettä uudesta asuntoyhtiölaista
Isännöintiliitto on tuottanut taloyhtiöiden hallituksille esitteen, joka kertoo pähkinänkuoressa uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutukset. Halusimme hälventää epätietoisuutta uuden lain vaikutuksista, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. 1.7.2010 voimaan tuleva asunto-osakeyhtiölaki on herättänyt paljon hämmennystä taloyhtiöissä. Erityisesti taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat pelänneet, että uusi laki tuo raskaita lisävastuita. Hallituksissa ei tarvitse olla huolissaan. Hallituksen jäseneltä vaaditaan ainoastaan normaalia huolellisuutta eikä hallituksen jäsenen vastuu varsinaisesti lisäänny, Heikkilä rohkaisee. Esitettä jakavat taloyhtiöiden hallituksille isännöintiyritykset. Esitteestä on otettu 150.000 kappaleen painos. Esite jaetaan myös kaikille Isännöintiliiton julkaiseman Kotitalo-lehden tilaajille 16.3. ilmestyvän numeron välissä.
* Suomessa on 80.000 asunto-osakeyhtiötä. * Yhtiöissä vaikuttaa 300.000 hallitusten jäsentä. * Asunto-osakeyhtiöissä asuu 2.000.000 suomalaista. * Isännöintiyrityksiä maassamme on noin 800. Niissä työskentelee 5.000 isännöintialan ammattilaista.
Pientuulivoimasta opaslehtinen
Motiva ja Suomen tuulivoimayhdistys ovat julkaisseet kuluttajille suunnatun opaslehtisen Omaa tuulienergiaa edistämään pientuulivoimaa ja helpottamaan hankkimista. Oppaan avulla oman pientuulivoimalan hankkimista harkitseva saa perustiedot siitä, mitä asioita on selvitettävä ennen voimalan ostopäätöksen tekemistä. Kiinnostus pientuulivoimaa kohtaan on huomattavasti lisääntynyt viime aikoina, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.Hyvälle paikalle sijoitetulla 2 kilowatin tuulivoimalalla voi tuottaa jopa puolet omakotitalon valaistukseen ja laitteisiin kuluvasta sähköstä. Isommalla voimalalla saadaan jo osa lämmityksestäkin hoidettua. Pientuulivoimalan hankkimista harkitseva joutuu selvittämään monia asioita lähtien liikkeelle voimalatyypistä ja mallista. Olennainen asia on selvittää, tuuleeko voimalan suunnitellulla paikalla riittävästi ja mihin tuotettu sähkö käytetään laitesähköön, lämpövastuksiin, akustoon vai sähköverkkoon. Tuulivoimalan pystytykseen saatetaan vaatia myös rakennus- tai toimenpidelupa paikkakunnasta riippuen. Näitä asioita kannattaa selvittää yhdessä laitetoimittajan kanssa ja kysyä neuvoa myös paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä. Pientuulivoimala voidaan liittää sähköverkkoon, ja siitä on tehtävä sopimus paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa. Valitettavasti piensähkön tuotannolle ei löydy aina ostajaa, mutta yhteys verkkoon on useissa tapauksissa tärkeä, jotta sähkön ylimäärän saa toimitettua eteenpäin, korostaa Motivan uusiutuvan energian asiantuntija Olli Laitinen. Meidän oma oppaamme ohjaa kuluttajia tekemään viisaita ratkaisuja. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Energiateollisuuskin on alkanut vakavasti huomioida sähkön pientuotantoa julkaisemalla sähköverkkoyhtiöitä varten ohjeistuksen Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon, Laitinen toteaa. Omaa tuulienergiaa -opas on laadittu yhteistyössä eräiden pientuulivoimayritysten kanssa. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana rahoittamassa opasta. Omaa tuulienergiaa -opasta voi tilata www.motiva.fi/ julkaisut palvelun kautta. Se on myös julkaistu sähköisenä.
Uusiutuvan energian kunta 2010 -kilpailu kunnille
Uusiutuvan energian kunta 2010 -kilpailun tarkoituksena on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä edistyksellisesti uusiutuvaa energiaa käyttävistä kunnista. Kilpailu koskee lämmöntuotantoa. Kilpailu on avoin kaikille Suomen kunnille. Hakemukset tulee palauttaa 1.6. mennessä, tulokset julkistetaan Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2010. Kilpailun järjestävät Energiateollisuus ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ympäristöministeriö. Kuntaliitto kannustaa kuntia uusiutuvien energialähteiden lisäkäyttöön, toteaa Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka- ja ympäristöasioiden johtaja Leena Karessuo. Ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman kuntien toimia. Lisäksi alueellinen energiantuotanto voi parhaimmillaan piristää alueen elinkeinoelämää ja luoda työpaikkoja, Karessuo jatkaa.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
ASU, RAKENNA JA REMONTOI
ILMOITUSLIITE
21
Hinta tärkein tekijä sähkönmyyjää valittaessa
Sähkön hinta on tärkein tai toiseksi tärkein tekijä sähkönmyyjän valinnassa 77 prosentille kuluttajista. Kuluttajien valinnoissa painaa myös se, millä sähkö on tuotettu. Kuluttajista 46 prosenttia nostaa ympäristöseikat tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi myyjää valittaessa. Yli puolet kuluttajista olisi valmis vaihtamaan sähkönmyyjää, mikäli vaihtamalla voisi säästää vähintään 100 euroa. Kyseiset tiedot ilmenevät Energiamarkkinaviraston tammihelmikuussa teettämästä sähkön vähittäismarkkinoiden kuluttajatutkimuksesta. Kuluttajista 79 prosenttia uskoo voivansa säästää kilpailuttamalla sähkönmyyjiä. Kuitenkin 41 prosenttia kuluttajista pitää sähkönmyyjien välistä kilpailua nykyisellään riittämättömänä. Yhteensä 52 prosenttia kuluttajista olisi valmis myyjänvaihtoon, jos tiedossa olisi vähintään 100 euron säästö. Viidennekselle riittäisi myyjän vaihtamiseen jo 50 euron säästömahdollisuus. Hinnan jälkeen myyjää valittaessa kuluttajien vaakakupissa painaa sähkön tuotannon ympäristöystävällisyys. Yli puolet (58 prosenttia) ilmoitti olevansa valmis maksamaan ympäristöystävällisesti tuotetusta sähköstä hieman tavallista sähköä enemmän. Tässä suhteessa nuoret, naiset ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat selvästi muita kuluttajia valmiimpia. Enemmistö kuluttajista on tyytyväisiä myyjältä saamansa tietoon sähkön alkuperästä, tuotantotavasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tässä asiassa naiset ovat kuitenkin miehiä hieman kriittisempiä. Tutkimuksen mukaan hanakimpia sähkönmyyjän vaihtoon ovat olleet hyvätuloiset kotitaloudet sekä 2549 -vuotiaat kuluttajat. Myös lapsiperheet osoittautuivat suhteellisen valmiiksi tarttumaan uuteen sähkötarjoukseen. Maantieteellisesti Itä-Suomen läänissä kuluttajat ovat sen sijaan olleet selvästi vähemmän kiinnostuneita myyjänvaihdosta kuin muualla Suomessa. Tyytyväisyys nykyiseen myyjään tai säästön riittämättömyys ovat olleet keskeisimmät syyt olla vaihtamatta sähkönmyyjää. Valtaosa sähkönmyyjää tähän mennessä vaihtaneista kotitalouksista kokee vaihdon sujuneen hyvin, yhdeksän kymmenestä sanoo uuden myyjän sähköntoimituksen alkaneen sovitulla tavalla. Yli 60 prosenttia kuluttajista kertoo löytäneensä suhteellisen helposti tietoa eri myyjien sähkötarjouksista ja pystyneensä vertailemaan niitä helposti, vajaa kolmannes on kokenut tässä jonkinlaisia vaikeuksia. Sähkötarjousten vertailu onnistuu helposti osoitteessa www.sahkonhinta.fi, josta kuluttajat löytävät kaikki voimassaolevat sähkötarjoukset omalla postinumeroalueellaan. Palvelua käyttäneistä 88 prosenttia piti palvelua helppokäyttöisenä ja 59 prosenttia oli löytänyt omaa sähkösopimustaan edullisemman tarjouksen. Tiedot perustuvat Energiamarkkinaviraston TNS Gallup Oy:lla teettämään kuluttajatutkimukseen, jota varten haastateltiin puhelimitse 2005:ta kotitalouden sähkönhankinnasta vastaavaa 1579 -vuotiasta kuluttajaa 11.1.11.2. 2010 välisenä aikana. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori:
Energiatehokkuuden tulisi vaikuttaa enemmän asuntojen hintoihin
Asuntojen hinnoissa tulisi painaa sijainnin lisäksi nykyistä enemmän niiden korjaustarve sekä energiatehokkuus. Näin ei nyt kaikkien taloudellisten lainalaisuuksien vastaisesti ole, vaan hyvinkin erikuntoisissa naapuritaloyhtiöissä sijaitsevat asunnot ovat huolestuttavan samanhintaisia, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi keskiviikkoaamuna Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tapahtumassa. Asuntokanta vanhenee nopeasti ja samalla sen korjaustarve kasvaa, mikä tulee näkymään entistä voimakkaammin asumisen kustannuksissa. Myös ilmastotalkoisiin liittyvät vaatimukset asumisen energiatehokkuuden parantamiseen kasvavat jatkossa merkittävästi. "Hyvässä kunnossa olevassa taloyhtiössä sijaitsevan tyydyttäväkuntoisen asunnon tulisi pitkällä aikavälillä olla kannattavampi ostos kuin hyväkuntoisen asunnon, jossa talon korjaukset ja energiatehokkuuden parantaminen ovat merkittävä taakka. Tiedossa oleva putkiremontti taitaa tässä suhteessa olla ainoa yksittäinen asia, jolla on tällä hetkellä aidosti merkitystä asuntojen hinnanmuodostuksessa", ministeri sanoi. Vapaavuoren mielestä on huolestuttavaa, miten harva ostaja tai myyjä on energiaasioista ja rakennuksen kunnosta hyvin perillä. "Kiinteistönvälitysala voisi jatkossa korostaa entistä enemmän esimerkiksi energiatodistuksen luokitusta. Näin ala voisi johdattaa asuntomarkkinoiden nykysuunnan siihen, että kaikki saisivat asuntokaupasta sen todellisen hyödyn ja että hinta määräytyisi muunkin kuin pelkän sijainnin perusteella." "On täysin selvää, että energian hinta ei tule laskemaan pitkällä tähtäimellä. Energian säästäminen ja vaihtoehtoisten energiamuotojen omaksuminen ei ole ainoastaan ympäristöteko vaan yksinkertaisesti järkevää myös taloudellisesti. Kyse on jokaisen suomalaisen tulevista asumiseen sidotuista euroista ja senteistä", Vapaavuori muistutti.
www.isannointiverkko.fi
Hallituksen jäsenet yhteydenotot toimistopäällikkö Matti Räty
Munkinkuja 4, KIRKKONUMMI puh. (09) 8190 5580, fax (09) 8190 3581
Isännöitsijä Matti Räty Isännöintiverkosta:
Uusi asunto-osakeyhtiölaki pähkinänkuoressa
Uusi asunto-osakeyhtiö laki tulee voimaan 1.7. 2010 alkaen. Olennaisia muutoksia laissa on mm. vesimaksun muuttaminen yhtiökokouksessa enemmistöllä, jos mittaus on vesimittarilla tai henkilöluvun mukaan. 2/3 osaa enemmistö osakemäärästä riittää siis päätöksentekoon. Myös laajakaistan hankintapäätös voidaan nyt tehdä "normaalina" toimenpiteenä. Uusi laki ei tuo muutoksia oikeuksiin ja velvollisuuksiin, mutta selvennyksiä se tuo erilaiseen sääntelyyn ja menettelytapoihin. Isännöinnin kannalta tärkeimmät asiat ovat lain kahdeksassa ensimmäisessä luvussa, kertoo isännöitsijä Matti Räty Isännöintiverkosta. Tilintarkastajan vaatimukset muuttuvat uuden lain mukana. Jatkossa alle 30 asunnon taloyhtiöissä ei tarvitse olla tilintarkastajaa. Mahdollisesti voi nimetä yhtiön oman toiminnantarkastajan (osakas). Yli 30 osakkaan yhtiöissä vaaditaan KHT-tarkastaja. Yhtiö vastaa edelleen rakenteista, ulkoseinistä sekä vedeneristyksestä, osakas vastaa maalista ja sisäpinnoista. Osakkaalla on myös vastuu siivouksesta ja veden poistosta parvekkeelta sekä sen sisäpuolisien osien huollosta ja kunnossapidossa, samoin terasseiltakin. Kutsu yhtiökokokseen on lähetettävä kaksi viikkoa enva asumisen kustannuksista ja niihin liittyvistä seikoista. Kunnossapitovastuu jaetaan jatkossa siten, että yhtiö vastaa osakkeenomistajan aiheuttamasta, rakenteen toisen huoneiston sisäosille aiheuttamasta vauriosta, rakenteista ja eristeistä sekä osakkaan asennuksesta, joka vastaa yhtiön toteuttamaa tai hyväksymää. Yhtiölle kuuluvat jatkossa myös sähkölaitteet, kytkimet, pistorasiat ja vikapistorasiat. Osakas vastaa puolestaan altaista, pihasta, parvekkeesta sekä lumen veden ja roskien poistamisesta hallitsemiltaan alueilta. Osakkaalla on myös huolellisuusvastuu sekä ilmoittamisvelvollisuus vahingoista. Näyttövelvollisuus siitä, että on toimittu huolellisesti, on osakkaalla. Osakkaalla on jatkossa myös kunnossapitotyön ilmoitusvelvoitus, joka taloyhtiön on käsiteltävä viivytyksettä, mikäli korjaukseen liittyvät suunnitelmat ja urakoitsijat sekä luvat kunnossa. Ilman hallituksen lupaa ei korjauksia saa aloittaa. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia muuta paitsi maalaamista ja tapetointia. Taloyhtiöllä on jatkossa oikeus perustellusta syystä keskeyttää osakkaan tekemä muutostyö. Annettu kielteinen päätös kunnossapito- tai muutostyöstä on perusteltava osakkaalle.
SUNNUNTAINÄYTTELY
Kysy messutarjouksista!
Lapponian uudet, modernit mallit esittelyssä, hae esite ja pyydä tarjous - tervetuloa tutustumaan! Kahvitarjoilu!
T U T U ST U P I C KA L A H U V I LO I H I N
MATTI Räty nen kokousta ja tilinpäätös on oltava osakkaiden nähtävillä esim. toimistolla julkisesti ennakkoon. Jatkossa on mahdollista hoitaa as oy:n tiedotusta myös sähköpostilla, myös kokouskutsut ym. jos yhtiökokous niin päättää ja kaikilla on postiosoite. Yhteisomistajalla tulee jatkossa olla yhtiökokouksessa valtuutus tai selvitys, jonka perusteella yhtiökokouksessa voi edustaa osakkeenomistajaa. Valtakirjaa ei enää välttämättä tarvita. Yhtiökokoukseen voi jatkossa osallistua myös ulkopuolelta sähköisiä apuvälineitä hyväksikäyttäen. Uutena asiana tulee kunnossapitotarveselvitys, jossa hallitus kirjaa suunnitellut korjaukset seuraavaksi viideksi vuodeksi. Mitä vanhempi kiinteistö on, sitä laajemmat selvitykset tulee sen kunnosta laatia. Tarkoituksena on, että osakkaalle tulee selvempi ku-
Pickalaan valmistuu korkeatasoisia huviloita kesällä, taattua Lapponia-laatua, tule tutustumaan!
Kirkkonummi Kehä 3 ja Länsiväylän risteys 0400-521 193 040-379 4676 www.lapponiahouse.fi
22
ASU, RAKENNA JA REMONTOI
N:o 23 21.3.2010
ILMOITUSLIITE
Kirkkonummen Sanomat
Rännit ja sadevesiviemärit sulaksi höyryttämällä
Tällä hetkellä miltei kaikki rännit, syöksytorvet ja sadevesiviemärit ovat jäässä, joten nyt kun nämä lumet tästä alkavat sulaa niin vesimassat eivät välttämättä kulkeudukaan sinne mihin niiden kuuluisi ja höyrytys on oiva tapa välttyä tältä kevään ongelmalta, totesi Evitskogissa toimipaikkaansa pitävän Suomen Paineautot Oy:n yrittäjä Esa Perälä, joka henkilökuntineen elää vuoden kiireisimpiä aikoja höyryttämällä jäätyneitä putkistoja ym. auki. Yrityksen käytössä olevat höyrynkehittimet aikaansaavat 200 asteisen höyryn, jolla esim. rännit ja syöksytorvet saadaan kätevästi sulatettua. Melkein nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos katto alkaa vuotaa, niin syy ongelmaan löytyy usein umpinaisista ränneistä, sanoi Esa Perälä, joka on pyörittänyt Suomen Paineautot Oy yritystään nyt jo kahdeksan vuoden ajan. Kirkkonummen Evitskogiin Perälä muutti viisi vuotta sitten. Ennen oman yrityksen perustamista Esa Perälä työskenteli Vakuutusyhtiö Pohjolan lvi-työteknikkona ja tuon ajanjakson aikana paineautot tulivat tutuksi. Näin talvisaikaan Esaa ja hänen henkilökuntaansa työllistävät putkistojen, sadevesijärjestelmien ja kaivojen sulatukset joko höyrynkehittimellä tai pienemmillä yksiköillä työkohteesta ja jään määrästä riippuen. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat niinikään putkitukosten avaus (ø 201000 mm) painehuuhtelulaitteilla ja tukosten sekä putkistoon kuulumattomien esineiden poisto imuautolla. Samoin Suomen Paineautot Oy:ltä onnistuvat viemäreiden ja niiden tuuletusten pesu katolta, aina kaupungin runkolinjaan saakka. Pesu suoritetaan aina kuumalla vedellä ja tarvittaessa poistetaan juuret putkistosta. Putkistojen kuvauksilla tarkistetaan viemäreiden kunto. Kuvaamme myös 50 mm300 mm putkistoja uusimmalla kameratekniikalla. Kuvauksen mukana tulee kirjallinen raportti sekä koko kuvaus tallennettuna muistitikulle, kertoi Esa Perälä. Erityistä huolta hän kantaa nykyään suosituiksi tulleiden pienpuhdistamoiden ja pumppaamoiden huoltamisesta. Pienpuhdistamot eivät todellakaan ole huoltovapaita, vaikka monet ihmiset erheellisesti niin luulevatkin. Ei riitä, että pienpuhdistamo tyhjennetään vaan se on myös säännöllisesti pestävä tämän jälkeen, muistutti Perälä, joka on työssään nähnyt uskomattomia laiminlyöntejä pienpuhdistamojen saralla. Uudenkarheat puhdista-
200 -asteinen höyry sulattaa lumet ja jäät katolta. Taustalla siintää talvinen Evitskoginjärvi. mot ovat menneet epäkuntoon talon omistajien tietämättömyyden tai kertakaikkisen välinpitämättömyyden vuoksi. Perälä heristää sormiaan myös omakotitalojen salaojajärjestelmien huonoille hoitajille. Jotkut perheenemännät ovat piilottaneet tarkistuskaivojen kannet mitä erilaisemmilla istutuksilla, kertoi Perälä ja muistutti, että salaojakaivojen tyhjennys hiekasta ja salaojien toiminnan tarkastaminen olisi hyvä suorittaa vaikkapa viiden vuoden välein. Perälä itse on löytänyt viihtyisän ja idyllisellä järvimaisemalla varustetun asuinpaikan itselleen Kirkkonummen Evitskogista. Hän viihtyy kunnassa hyvin, mutta yrittäjän näkökulmasta Perälä haluaa ojentaa risukimpun kunnan rakennusvalvonnalle. Olen kiertänyt eri puolilla Suomea ja asioinut useiden kuntien ja kaupunkien viranhaltijoiden kanssa, mutta en ole missään saanut niin tylyä kohtelua kuin Kirkkonummen rakennusvalvonnassa, hämmästeli Esa Perälä, jonka mukaan asiakaslähtöisyys pitäisi olla avainsana myös kunnallisessa palvelussa nykyaikana. SATU HOLMLUND
HÖYRYLLÄ saa kätevästi rännit ja syöksytorvet sulatettua.
Korjaus- ja energia-avustukset haettavissa Inkoossa
Korjaus- ja energia-avustukset vuodelle 2010 ovat haettavissa 9. huhtikuutta saakka Inkoon kunnassa. Avustuksia myönnetään vanhusten ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja korjaamiseen liikkumisesteitten poistamiseksi ja kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen . Myös terveyshaittojen poistamiseen ja asuinrakennuksen kunnon tutkimiseen ja arviointiin sekä rakennuksen suunnitteluun voidaan hakea avustusta. Harkinnanvaraista energia-avustusta voidaan hakea pientaloille, joissa enintään kaksi asuinhuoneistoa sekä vähintään kolmen asunnon asuinrakennuksen energiakatselmukseen. Lähempiä tietoja avustuksista ja niiden hakemisesta antaa Inkoon rakennusvalvontapäällikkö Mikael Wikström, puh. (09) 295151. Hakemukset on lähetettävä osoitteella Inkoon kunta, PL 6, 10211 Inkoo. Lisätietoja avustuksista saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kotisivulla, www.ara.fi/avustukset. Hakuaika päättyy 9.4. 2010. Hakemuksia, jotka koskevat hissien rakentamista ja terveyshaittojen poistamista otetaan vastaan jatkuvasti. Hakemuslomakkeita saa Inkoon rakennustarkastustoimistosta ja ARAn kotisivulta, www.ara.fi. / ohjeet ja lomakkeet.
Teemapäivä Rautakeskuksessa 17.4.
Jätevesiasiat kuntoon
Jätevesiasiat käynnistyvät helpoiten siten, että asiakas käy tutustumassa erilaisiin järjestelmiin paikan päällä esim. rautakaupassa. Kirkkonummella Rautakeskus on jopa tehnyt oman jätevesioppaan, jossa esitellään erilaisia ratkaisuja. Eri kunnilla on asiassa omat vaatimuksensa ja myös tontin olosuhteet asettavat omat kriteerinsä. Jos jätevesiasia on ajankohtainen esim. tänä kesänä, keräämme perustiedot minkälaisesta kohteesta on kyse ja yhteystiedot. Teemme tiivistä yhteistyötä asiantuntevan jätevesisuunnittelijan kanssa, joka ottaa yhteyttä asiakkaaseen sopivan tontillakäyntiajan sopimiseksi. Jätevesisuunnittelijan kanssa sovitaan yhdessä suunnittelu- ja toteutusaikataulu. Varsinaiset tuotteet toimitetaan Rautakeskuksen toimesta suoraan tontille ja hoidetaan maatöiden urakointi yhteistyökumppaneidemme kanssa. Rautakeskuksessa järjestetään seuraava jätevesiasiaa koskeva teemapäivä 17.4., jolloin paikalla ovat tehtaan edustaja ja jätevesisuunnittelija, mutta jätevesioppaita Rautakeskuksesta on saatavilla jo nyt, joten tervetuloa noutamaan omanne!
Varuboden osti Kauniaisten valintatalon
Osuuskunta Varuboden ja Suomen Lähikauppa Oy solmivat perjantaina 19.3. sopimuksen, jonka mukaan Varuboden ostaa Valintatalon liiketoiminnan Kauniaisten keskustassa. Tämä mahdollisuus avautui meille ja täydentää toimintaamme erinomaisesti, Varubodenin toimitusjohtaja Folke Lindström kertoo. Varuboden ottaa vastaan myymälän 13.4., jonka jälkeen tehdään pintaremontti. Arviomme mukaan uusi S-market avaa ovensa ennen Vappua. Uudessa S-marketissa, joka sijaitsee ostoskeskuksessa radan eteläpuolella, on noin 1.200 m2 myyntitilaa ja myymälä on huomattavasti isompi kuin nykyinen S-market. Tulemme laajentamaan valikoimaa ja palvelutiski tulee olemaan saman konseptin mukainen kuin Prisma Kirkkonummella, Lindström jatkaa. Kauniaisten Valintatalon henkilökuntaan kuuluu 24 henkilöä, jotka siirtyvät Varubodenin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Nykyinen S-market jatkaa toimintaansa ja palvelee asiakkaita radan pohjoispuolella, Lindström sanoo. Kaupan jälkeen Varubodenilla on noin 700 työntekijää, joista 35 Kauniaisessa. Osuuskunta Varubodenin omistaa lähes 30.000 asiakasomistajaa Uudenmaan rannikkoseudulla Hangosta Sipooseen. Varuboden on voittanut markkinaosuuksia toimialueellaan viimeisten vuosien aikana. Kokonaismyynti vuonna 2009 oli 230 miljoonaa euroa.
KIRKKONUMMEN Rautakeskus on tehnyt oman jätevesioppaansa.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
23
FÖRENINGSNYTT
Kyrkslätt-Sjundeå Munskänkar Kyrkslätt-Sjundeå Munskänkar håller nästa vinprovning tisdag 23.3.2010, då vi får höra om SydAmerika och smaka på viner från området. Nya medlemmar välkomna! För närmare information, och anmälningar, ring Christer/050-4103960. Datadiskussionskväll Ni är hjärtligt välkomna på en to 25.3.2010 kl. 1819.30 till Winellska skolans matsal! Under kvällen går Joakim Granqvist, "skolans ITexpert", igenom vad som fås göra och inte göra i t.ex. Irc-galleri, Twitter och Facebook. Kom med och ställ frågor! Finlands Röda Kors Kyrkslätts svenska avdelning Vårmöte tisdagen 30 mars kl. 19.00 i Kyrkslätts simhalls konferensrum. Stadgeenliga ärenden behandlas. Kvällens tema är krisberedskapen i Kyrkslätt med Kalle Widbom från Västra Nylands räddningsverk. Kaffeservering. Alla är hjärtligt välkomna. Styrelsen. Röda Korset Blodtjänst Blodgivning torsdagen den 25 mars, kl. 1419 i församlingshemmet, Församlingsvägen 1, Kyrkslätt.
Föreningslivet i Kyrkslätt, del 7
Jubilerande förening med många järn i elden
Kyrkslätts nyheter fortsätter med serien om svensk- och tvåspråkiga föreningar i Kyrkslätt. Den här gången presenteras Kyrkslätts hembygdsförening.
Kyrkslätts hembygdsförening står i tur att fylla 100 år och ordförande Inga-Lill Ihrcke berättar att det skedde i samband med föreningsboomen i början av 1900-talet. Tidigare hade hembygdsforskningen varit integrerad i ungdomsrörelsen men 1908 gav Robert Bolt via ett föredrag om hembygdsforskning inspiration åt Kyrkslättsbor och 1910 grundades sedan Kyrkslätts hembygdsförening. Bland andra Arvid Nummelin och J. E. Rosberg var aktiva vid grundandet av föreningen och Rosberg fungerade också som föreningens första ordförande. I början lade föreningen stor betoning på natur- och miljöaspekter och Inga Lill förklarar att biologi och geografi var något av modeämnen då. I och med att det idag finns Kyrkslätts Natur och miljö betonar hembygdsföreningen inte naturarvet lika starkt mer, men annars ser verksamheten väldigt lika ut, fortsätter Inga-Lill. Under parentesen låg verksamheten nere och tyvärr saknas en del dokument efter den tiden, tillägger föreningens kassör Börje Forsberg, men efter parentesen startades flera insamlingar av museiföremål.
Fler aktiva via arbetsgrupper
Föreningens ordförande Inga Lill Ihrcke tillsammans med kassören Börje Forsberg. föreningens 124 medlemmar och samtidigt lite lättat på styrelsens arbetsbörda. Börje Forsberg arbetar själv aktivt med föreningens fastigheter och specifikt med Gillobacka som är ett av föreningens nyförvärv. Tillsammans med tre andra har han lagt ner över 2000 talkotimmar på att renovera Gillobacka, som då det är färdigt bland annat ska fungera som samlings- och utställningslokal. Det kommer att byggas en byggnad till på tomten där det nya arkivet skall inhysas. Det här projektet kommer att förändra föreningens verksamhet väldigt mycket, berättar ordförande Inga-Lill Ihrcke, föreningen kommer för första gången att ha en egen samlingslokal och möjlighet att aktivt samla in material för ett nytt arkiv. Forsberg berättar att föreningens boklager för tillfället är utspritt över halva Nyland. I föreningens stadgar finns faktiskt en punkt om att föreningens skall tillvarata handlingar och dokument och nu efter dryga 100 år kommer vi äntligen att kunna uppfylla den punkten ordentligt, säger IngaLill glatt.
Föreningens verksamhet kan uppdelas i fyra verksamhetsområden. Museiverksamhet, fastigheter, publikationer och arkiv eller byggandet av ett arkiv är de områden som sysselsätter föreningen idag. Det är publikationerna som är utmärkande för oss om vi jämför med andra hembygdsföreningar, anser Inga-Lill. Publikationsverksamheten startade redan 1919, minns Börje Forsberg, i början var det små häften men med tiden har det blivit mer. Arbetet i föreningen sker via arbetsgrupper, det finns en arbetsgrupp för varje verksamhetsområde. På så sätt har man lyckats aktiGillobacka fotograferat på 1930-talet. vera flera av
Mycket arbete kring Sarfvik
Tömmandet av Sarfvik var ett stort projekt men Inga-Lill var glad över att så många frivilliga ställde upp och hjälpte till. Nu är tusentals museiföremål från Sarfvik magasinerade. Det tråkiga är att de förlorar sitt museala värde i och med att föremålen tagits bort från Sarfvik, suckar Börje Forsberg. Inga Lill hoppas dock att det i utrymmena i Gillobacka kommer att vara möjligt att återskapa åtminstone något rum från Sarfvik. En eventuell herrgårdsutställning har diskuterats.
Norra Kyrkslätts Pensionärsförening r.f. Bussen till Tenala 23.3. startar från Ryska idrottsplans parkering kl. 11.00 och kör Volsvägen - Solviksvägen (hos Hellströms finns parkeringsplats) - Evitskog ca 11.20. EUF · Euf vårmöte måndagen den 29.3.2010 kl.19.00 på Övidsborg. Stadgeenliga vårmötesärenden. Kaffeservering.Välkommen med! · Påsklunch 28.3 JUF · Järsö uf presenterar teaterpjäsen Vår sista sommar Premiär lö 24.4 kl. 18. Föreställningar också må 26.4 kl. 19, ons 28.4 kl. 19, to 6.5 kl. 19, fre 7.5 kl. 19 och lö 8.5 kl. 18. Biljetter: Crista 040-7625330 eller Luckan i Kyrkslätt 09-2963830. Biljettpris: vuxna: 15 , barn/studerande/beväring 5 . Kaffe med dopp ingår. KSUF · Pysselverkstäder för barn och föräldrar 20 april på Runhälla · Zumba på Runhälla i april-maj med Sirpa SkogNiemilkallio · Årsmöte 24.3 MKUF · Stadgeenligt vårmöte på Ljungheda må 22.3 klo. 19.30. Stadgeändringar diskuteras. Välkomna! MUF · Kom med och pröva något nytt! Zumba på Ljusdala på onsdagar kl 18-19. · Söndagsdans 21.3 · sö 21.3. Vegetariskt Vi lagar vegetarisk mat från olika länder. Hur låter det med indiskt, grekiskt, italienskt, linser, sallader, pasta... · sö 18.4. Grillsäsongen närmar sig. Vi lagar sallader, dippsåser och annat gott till sommargrillat. Avgift 15 eur/gång; betalas på konto 405532-41073 (kvitto med!) eller på plats. Ta med vass kniv, skärbräde, wok eller kastrull, förkläde, innetossor. Anmälning senast 15.3., 10.4.till Paula Ahlbäck, 0400-436 434, epost masabyuf@gmail.com. De 15 snabbaste hinner med · För mera info kolla vår hemsida www. masabyuf.fi. NKUF Norra Kyrkslätts ungdomsförenings vårmöte på Furuhed måndagen 22.3.2010, kl. 18.30. Välkomna. ÖBUF Välkommen på Påskploj fredagen den 26 mars i Winellska skolans hussasalar. Du kan pyssla påskkort, marmorera ägg och baka "harlortar". Materialavgift 2 . Förhandsanmälningar till katarina.von.numers(at)mattliden.fi. Arr. Överby ungdomsförening ÖBUF r.f. KNUF · Infokväll om avloppsvattenshantering på Bygdebo, Vohls 22.3.10 kl.18.00 På plats är Paula Alahelisten från kommunen och VVS-ingengör Stefan Wasström. Arr. KNUF/Mitt i byn · Aktivitetsläger för 1-3-klassister, anmälningar per telefon 09-2963830. · Sommarläger för 4-6-klassiter i samarbete med Kyrkslätts kommun och Kyrkslätts svenska församling, se mera info på kommunens www-sidor · Jur.mag. Marcus Kevin i Luckan onsdag 7 april kl. 15 17. Reservera tid på förhand. Luckan informerar · Luckan öppet vardagar 9-17 och lördagar 10-13 · Sommarkompassen har utkommit med information om sommaraktiviteter i huvudstadsregionen. · Du som beställde Sås o Kopps Sim Simsalabim CD. Den finns nu i Luckan.
100-årsjubileet
Föreningen firar alltså 100-årsjubileum i år. I skrivande stund är planerna för firandet lite öppna eftersom man vill följa med hur långt arbetet med Gillobacka har framskridit. En jubileumsbok som belyser verksamheten ur olika synvinklar blir det i alla fall, avslutar föreningsordförande Inga-Lill Ihrcke som tillsammans med Sigbritt Backman har huvudansvaret för boken. Crista
Språkrutan
Det är inte alltid lätt att få allting rätt. Kyrkslätts nyheter fortsätter med språkrutan. Med exempel vill vi lyfta fram felaktiga översättningar eller vanliga språkfel som vi ofta gör av slarv eller av misstag. Har du något exempel du vill få fram? Skicka ditt bidrag till luckan@luckankyrkslatt.net. Den här gången kommer vårt exempel från en artikel i denna tidning. Rubriken lyder: Stort intresse för trafikutvecklingen i Centrum livlig diskussion i Porkalasalen Artikeln börjar med: SFP centrum stod värdar för den givande kvällen. Vi föreslår följande korrigeringar: Stort intresse för trafikutvecklingen i centrum livlig diskussion i Porkalasalen. Eftersom centrum inte är ett egennamn skall det inte stå med stor bokstav. SFP centrum stod värd för en givande kväll. Eftersom SFP centrum är singularis skall också ordet värd stå i singularis. Rubriken är inte en del av texten och då kan man inte heller syfta på den i texten.
Gillobacka 2009.
2800 personer såg årets Evitskogsrevy
Årets Evitskogrevy, Tåntarnas julafton, som spelades 16.1 - 13.3 på Övidsborg blev igen en riktig publikframgång. Totalt gavs 16 föreställningar som besöktes av en publik på nästan 2800 personer. Revygänget hälsar och ber att få tacka för den gångna säsongen; för alla applåder, vänliga kommentarer och varma tankar. Det var verkligen roligt att spela för en så fin publik är deras samstämmiga åsikt
BIBLIOTEKET INFORMERAR
Påskägg och påskstämning i Kyrkslätts bibliotek
Nu blir det påskstämning! Anneli Tiilikainen ger nya pysseltips och visar hur du gör vackra påskägg att pryda hemmet med. Som material används bl.a. siden, paljetter och band. Bara fantasin sätter gränser! Du kan sticka dig in och titta på och lära dig nya sätt att dekorera i Kyrkslätts bibliotek fredag 26.3. och måndag 29.3. kl. 10-12.
Kyrkslätts Nyheter
Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 28 mars, material inne senast onsdagen den 24 mars. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09-295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@luckankyrkslatt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat.
24
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Kansalliset Seniorit ry. Liikuntakerho lähtö Palvelukeskuksen edestä.
Kylmälän osayleiskaava pian nähtäville
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. OSTETAAN n. 1 km Veikkolan keskustasta miel. rinneratkaisuun soveltuva etelärinnetontti OK-talolle. Tontin koko min. 1000 m2, hp. max 120t. P. 040-5394339. HALUTAAN vuokrata yksiö tai pieni kaksio työssäkäyvälle miehelle, miel. Kirkkonummen keskustan lähistöltä. P. 0442972088. MYYDÄÄN 120l pakastin 60,00. Ikean 1 hlön Futon -tuoli/sänky 40,00. Klippan sohvan pääl. 15,00. 3 kpl Lack apupöytää yht. 15,00. Soita 040-7567620. Torstaina 25.3. kokoontuvalle Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ehdotetaan, että se asettaa Kylmälän osayleiskaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Kylmälän osayleiskaava on kunnanvaltuuston 14.12. 2009 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa esitetty siten, että kaavan hyväksyminen tapahtuu vuonna 2011. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 16.6. 2008 ja kaava tuli vireille 11.7. 2008. Osayleiskaava laaditaan kunnan omana työnä. Taustana suunnitteluhankkeelle on Kylmälän alueelle kohdistuva jatkuva rakentamispaine. Kaava-alueella on paljon pieniä kiinteistöjä, joten maanomistus on alueella varsin pirstoutunutta. Maanomistusyksiköitä on kaikkiaan n. 750 ja maanomistajia yli tuhat. Osayleiskaava-alue on laajuudeltaan n. 1500 ha, josta Kirkkonummen kunta omistaa n. 38,5 ha. Alueella on ollut kaavoituksen alkaessa pysyviä asukkaita noin 730 henkeä, asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia noin 290 kpl ja vapaa-ajan asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia noin 260 kpl. Alueella on myös maatalouden harjoittamiseen liittyvää rakentamista ja mm. lukuisia hevostiloja. Alue on luonnonkaunis ja maisemakuvaltaan vaihteleva ja se sijaitsee myös maankäytöllisesti edullisesti Veikkolan taajaman tuntumassa. Kyseiset tekijät asettavat erityisiä haasteita alueen suunnittelulle. Lähtökohtana on kehittää aluetta jatkossakin kylämäisen asumisen ja loma-asumisen ehdoilla, mutta osoittaa myös alueita tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle. Osayleiskaava-alueella on kunnan yleiskaavan 2020 mitoitusperiaatteen mukaisia käyttämättömiä rakennuspaikkoja n. 50 tilalla. Lisäksi alueen vapaa-ajan asunnot ja niiden rakennuspaikat muodostavat huomattavan uudisrakentamispotentiaalin. Asukasmäärän lisäys alueella voisi olla maksimissaan jopa 700 henkeä, eli kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Osayleiskaavan keskeinen ratkaisu on alueen jakautuminen itä-länsisuunnassa kahteen vyöhykkeeseen, länsipuoliseen kylä- ja maatalousasutuksen alueeseen ja itäiseen erillispientalojen ja loma-asutuksen alueeseen. Osayleiskaavassa osoitetaan Lerbackan, Toukolahden ja Kurkiston alueet asemakaavoitettaviksi. Näillä alueilla kiinteistöjen käyttö jatkossa ympärivuotiseen asumiseen tulee ratkaistavaksi asemakaavoituksella. Perusteena asemakaavoitustarpeelle on ko. alueilla riittävien vapaaalueiden, palvelurakentamisen, vesihuollon järjestämisen ja liikenneverkon toimivuuden turvaaminen. Kunnalla on kaavoitettavalla alueella vähäistä maanomistusta, yhteensä n. 38,5 ha. Osa Eerikinkartanon tilaa, Sjökullan koulun tontti, pieni maa-alue Sjökullantien varressa lähellä Kurkistoa sekä Tampajan itäpuolinen retkeily- ja ulkoilualue sijoittuvat kaava-alueelle. Alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus MRL 38 §:n ja 128 §:n mukaisesti. Rakennuskielto ei koske kuitenkaan olemassa olevien rakennusten vähäisiä korjaus- ja muutostöitä, rakennusten vähäisiä laajennuksia ja pihapiireihin toteutettavia alle 30 m2 talousrakennuksia, maatilatalouden harjoittamisen kannalta välttämättömien talousrakennusten rakentamista eikä hankkeita, joilla on voimassaoleva poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020.
Tiistai 23.3.
Eläkeliiton Uudenmaan piiri kutsuu jäseniään Mäntsälän kirkkoon os. Vanha Porvoontie 8. Mäntsälä ke. 31.3. klo 11.00 alkavaan kirkkopäivään. Messun jälkeen seurakuntakeskuksessa pieni juhlahetki, ruoka ja kahvi. Ilm.t piirin sihteerille Paula Takaselle 040-7631747, 23.3. mennessä. Meno omilla autoilla. 10.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Menemme tutustumaan Laupeudensisariin Vironkadulle (huom! ei Tuunaus-ryhmää). Ilm. Maj-Lis 0466520541. 18.30 Kirkkonummen filatelistit kokoontuvat Kirkkonummen pääkirjastossa. Hannu Haapoja esittelee kenttäpostikokoelmaansa.
Keskiviikko 24.3.
11.00 Porkkalan Martat. Vierailu Pokrovan luostariin. Kokoontuminen luostarin parkkipaikalla klo 10.50. Suositeltavaa tulla kimppakyydeillä. Tied. Tuula 0414366530 tai Marja 0400830486.
Sunnuntai 21.3.
Espoon Sotaveteraanit ry Kirkkonummen jaosto. Laivaretki Helsinki Tammisaari 13.6. Hki Eteläsatamasta klo 9.00 Ms Kristina Brahe. Perkkiön bussi urheilupuistosta 8.00. Ilm. 30.3. mennessä Pirkko 2988506.
Torstai 25.3.
10.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry Shakkikerho kokoontuu aina torstaisin Palvelukeskuksessa. 10.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Tule tutustumaan Kisuun ja kisulaisiin. Seurakuntatalo, rippikoulusali. Tied. Maj-Lis 046-6520541. 14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 18.00 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja omaisten kerho terveyskeskuksen ruokasalissa. Vieraana aluesihteeri Veijo Kivistö.
Maanantai 22.3.
9.30 MLL:n Perhekahvila Masalan monitoimitalolla. Satunallet lelu-, peli-, askarteluväline-, yms. esittely klo 10.00. 10.0012.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry Turinat ja tarinat -ryhmä Helenan johdolla Palvelukeskuksen kokoushuoneessa (Rajakuja 3). Tied. Helena 040-5746641. 11.30 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho seurakuntatalolla, huom. päivä. Vierailija Kirkkonummen 1.apteekista. 14.00 Kirkkonummen
Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaava nähtäville
Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnalle ehdotetaan, että se asettaa Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Osayleiskaava-alue sijaitsee Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolella ja sijoittuu Gesterbyntien molemmin puolin jatkuen Veklahdentien pohjoispuoliselle metsäalueelle. Lännessä alue rajoittuu Gesterbyn kylärajaan ja Humaljärven läntisiin rantavesialueisiin, koillisessa ja kaakossa Masalan ja Kvisin kylärajoihin. Kaava-alue liittyy pohjoisessa Veklahti-Svartvik osayleiskaavaan ja etelässä Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavaan. Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja.Kaava-alueen pinta-ala on 690 ha. Se muodostuu maaseutumaisista asuinalueista, maatalous- ja metsäalueista, luonnonsuojelualueista sekä vesialueesta. Maasto on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Alueella asuu pysyvästi noin 300 asukasta. Työpaikkoja alueella on vähäisesti maataloudessa sekä pienyrityksissä. Kaavan keskeisenä tavoitteena on osoittaa uusi ajoneuvoyhteys kuntakeskuksesta pohjoiseen tai vaihtoehtoisesti toimenpiteet nykyisten yhteyksien parantamiseksi, erityisesti kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden kannalta. Kaavoituksen yhteydessä suunnitellaan vesihuoltoverkosto Gesterbystä pohjoiseen Veklahti-Svartvin osayleiskaava-alueelle. Osallistumisja arviointisuunnitelman yhteydessä hyväksyttyjen alustavien tavoitteiden mukaisesti kaavassa tutkitaan toteutumattomien yleiskaavan 2020 mukaisten laskennallisten hajarakennusoikeuksien sijoittumista ja asutuksen tiivistämismahdollisuuksia siten, että tuetaan vesihuollon toteutumista kaikilla ympärivuotiseen asutukseen osoitettavilla alueilla.
PAIKALLINEN UUTISJA ILMOITUSLEHTI KIRKKONUMMI SIUNTIOINKOO ALUEELLA
LUE MITÄ PAIKKAKUNNALLA TAPAHTUU
Näissä paikoissa asioidessasi saat lehden heti tuoreeltaan.
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma K-citymarket Varuboden S-market Kirkkonummen kukka ja hautauspalvelu R-kioskit SKY-Video Teboil Kirkkonummen Kauppakeskus Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Kirkkonummen Sanomat
Konttori Merja Rauta Riitta Salmirinne Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitus ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellistä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR- Latomo Oy
Toimitus Puh. (09) 221 9200 e- mail toimitus@kirkkonummensanomat.fi Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti Vastaava päätoimittaja Jussi Salo jo vuodesta 1967 ISSN 0782 -6044 ja toimitusjohtaja www.kirkkonummensanomat.fi Päätoimittaja Mikko I. Salo Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy Toimittajat Katja Salo sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Satu Holmlund Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Vappu Salo Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi Liisa Kosonen PL 28, 02401 Kirkkonummi Kuvankäsittely Anne Puro Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna mape 8.3016.00 Tietohallinto Kalle Salo Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk
Kirkkonummen Sanomat
Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi- ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,8 /pmm + alv 22% etu- ja takasivulla 2,4 /pmm+ alv 22% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2010
26
N:o 23 21.3.2010
kanssa 1. maaliskuuta. Brysseliin Blue1 lentää 28. maaliskuuta alkaen yhteistyössä Brussels Airlinesin kanssa. Lisäksi yhtiö lisää Lontoon-vuorojaan 25. huhtikuuta alkaen. Uusina lentoyhtiöinä aloittavat maaliskuussa Meridiana Fly ja huhtikuussa Norwegian. Norwegian on yksi Euroopan merkittävimmistä halpalentoyhtiöistä. Lennot Tukholmaan ja Osloon käynnistyvät 29. huhtikuuta. Molempiin skandinaavisiin pääkaupunkeihin yhtiö lentää kaksi kertaa päivässä. Italialainen Meridiana puolestaan lentää kaksi kertaa viikossa Firenzeen 28. maaliskuuta alkaen. Lennot operoidaan yhteistyössä Finnairin kanssa. Uutuusreitti Firenzeen tuo syöttöliikennettä Finnairin Aasian-reiteille. Finnair lisää huhtikuun alusta liikennettään Japaniin. Tokion-lennot muuttuvat päivittäisiksi huhtikuun alussa. Päivittäin Finnair lentää myös Osakaan. Nagoyaan on viisi vuoroa viikossa. Myös Air Berlin lisää Berliinin-lentojaan yhdellä päivittäisellä vuorolla ja lentää kohteeseen kaksi kertaa päivässä toukokuusta alkaen. Helmikuussa liikennettään Helsinki-Vantaalta Eurooppaan lisäsi easyJet, kun se avasi reitit Pariisiin ja Manchesteriin. Pariisiin on nyt seitsemän päivittäistä vuoroa Finnairin, Blue1:n ja easyJetin siivin. Manchesteriin easyJet lentää neljä kertaa viikossa. Myös Finnair lentää Manchesteriin. Vuonna 2009 Helsinki-Vantaa lentoaseman kautta kulki yhteensä 12,6 miljoonaa matkustajaa, joista kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 10,2 miljoonaa ja kotimaanliikenteen matkustajia 2,4 miljoonaa. Helsinki-Vantaa on PohjoisEuroopan johtavana kaukoliikennekenttänä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Aasiaan lentoaseman kautta matkusti viime vuonna 1,3 miljoonaa matkustajaa.
Kirkkonummen Sanomat
muut ovat yrittäneet luoda sen kuvan että yksinomaan he ovat saaneet Siuntion kurssin nousuun. Me kokeneemmat tiedämme että kuntapolitiikka on pitkäjänteistä työtä joka kantaa hedelmää joskus vasta vuosien päästä. JL:n puheenjohtajakaudella asiat etenivät erittäin hitaasti ja monet asiat pantiin turhaan pöydälle ja tehtiin lisäselvityksiä jotka eivät tuoneet mitään ratkaisevaa uutta tietoa, vaan veivät virkamiehiltä aikaa ja energiaa jota olisi voitu käyttää hyödyllisemmin. Hallituksen tärkein tehtävä oli tasapainottamisohjelma jota ei edes aloitettu, koska JL halusi pitää edellistä hallitusta ja ex. kunnanjohtajaa löysässä hirressä mahdollisimman kauan. Kohta sekin piina on loppu! Valitettavasti JL ei kyennyt johtamaan kunnanhallitusta niin että se olisi toimintakykyinen ja näin valtuuston oli tehtävä melko harvinainen ja epämiellyttävä päätös erottaa kunnanhallitus. Nöyrä ja kunnan etua ajatteleva ihminen katsoisi peiliin ja toteaisi että mokasin, eikä alkaisi syyttä muita epäonnistumisestaan. Siuntion kunta on hyvin hoidettu kunta millä tahansa mittarilla mitattuna, mutta panostukset kuntalaisten hyvinvointiin ja koulunkäyntiin ovat vaatineet velkataakan lisäämistä, mutta sekin on hoidettavissa ilman mitään poppakonsteja. Vaikkakin se vaatii vyön kiristystä ja tiukkaa talouden pitoa. Nyt kun olemme saaneet uuden toimivan hallituksen, jota johtaa kaikissa ryhmissä luottamusta nauttiva Arto Penttinen, näyttää siltä että työrauha on taas palannut hallitustyöskentelyyn ja virkamiestenkin on helpompi hoitaa omia töitään. Demokratiaan kuuluu äänestykset ja sitten kun päätös on tehty niin pulinat pois. OVE GRUNDSTRÖM kunnanvaltuutettu, Siuntio
Helsinki-Vantaan lentotarjonta kasvaa keväällä merkittävästi
Matkustajille on tänä keväänä tarjolla uusia lentokohteita ja entistä paremmat aikataulut. Kaksi uutta lentoyhtiötä aloittaa liikennöinnin Helsinki-Vantaalta. Lisäksi useat yhtiöt avaavat uusia reittejä ja lisäävät vuorojaan. Finavian markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen on tyytyväinen kasvavaan lentotarjontaan. Matkustajille avautuu Helsinki-Vantaalta lisää uusia matkustusvaihtoehtoja. Myös vuorotiheys tärkeisiin liike- ja lomamatkustuksen kohteisiin kasvaa tuntuvasti. Kotimainen lentoyhtiö Blue1 lisää merkittävästi Euroopan-liikennettään. Yhtiö avaa tänä keväänä kaksi uutta reittiä. Berliinin-reitti käynnistyi yhteistyössä Lufthansana
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Enemmistö on enemmistö myös Siuntiossa
Siuntion kunnanvaltuusto valitsi valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan kokouksessaan 1.3. Asiasta äänestettiin ja äänet jakautuivat Elisa Calinin hyväksi 1412 ja näin ollen Calin valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Tämä on demokratiaa. Heikki Valtavaara haluaa tämän lehden mielipidesivuilla mustamaalata kaikkia jotka eivät ole samaa mieltä Janne Laakkosen kanssa eritoten RKP:n jäseniä. Allekirjoittanut tulkitsi tilanteen kokouksen edeltävinä päivinä siksi, että Laakkonen ei enää nauttinut valtuuston luottamusta ja ehdotti siksi Elisa Calinia. Tämän ehdotuksen takana olin yksin eikä kenenkään tarvinnut minua pakottaa tai muulla tavoin yllyttää. Rabbe Dahlqvist, Merja Laaksonen, Arto Varpio ja Kristian von Essen ovat jo monta vuotta tehneet pyyteetöntä työtä Siuntion puolesta ja on hölmöä tehdä heistä perättömiä syytöksiä. Olisi mielenkiintoista tietää kuka syöttää yksityiskohtaisia tietoja HV:lle Siuntion valtuustoryhmien suljetuista kokouksista. Monella on varmaan aavistuksensa lähteistä ja herääkin kysymys että ajattelevatko nämä henkilöt Siuntion parasta vai vaan omaansa! JL on koko viime vuoden aikana toiminnallaan ja kirjoituksillaan vahingoittanut Siuntion julkisuuskuvaa, parjannut muita poliitikoita samalla kuuluttaen olevansa Siuntion Messias. Ei Siuntio tarvitse pelastajaa vaan poliitikoita jotka ajattelevat kunnan ja kuntalaisten parasta ja työskentelevät yhdessä kunnan hyväksi. JL ja muutamat
VARASTOTILAA
TURVALLISIA VARASTOJA (alk. 3 m2) ja VENESÄILYTYSTÄ Inkoon Kalasatamassa. Hyvät yhteydet veneellä ja autolla, myös KULJETUSAPUA tarvittaessa!
Soita & varaa varastotila nyt avajaistarjoushinnoin!
www.allstore.fi info@allstore.fi gsm 041 515 3537
Iltapäivystyksestä
Taas tuli järkytys, kun avasin Kirkkonummen oman lehden ja siellä luki, että mm. ikäihmisille tärkeän iltapäivystyksen siirtämistä Jorviin harkitaan. Eikö sinne jo mennyt tarpeeksi aikoja yöpäivystyksen mukana? Montako lääkärin vakanssia ja montako euroa veronmaksajat iltapäivystyksen siirtämisen vuoksi säästäisivät? Eikö veroja makseta siksi, että kunta saa varoja tuottaa asukkailleen välttämättömiä palveluja? Omaishoitajien ja hoidettavien puolesta sanon päivystyksen lopettamiselle ehdoton EI. Tiedän, että lukuisat kuntalaiset ovat kanssani täysin samaa mieltä. Tämäntapaisia säästöjä ei Kirkkonummella kaivata, vai onko tosiaan niin, että Terveyskeskuksen asiakkaat halutaankin siirtää yksityisille terveysasemille, kun kunta ei kykene organisoimaan kattavia terveyspalveluja asukkailleen. Pidetään kunnollisesti huolta omista asukkaista, sillä onhan täällä totuttu ajattelemaan, että Kirkkonummella on hyvä asua, elää ja yrittää. PIRKKO ERKKILÄ puheenjohtaja Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry
Nasta lasissa ja lasi rikki?
Kiveniskemät ja muut pikku vauriot voidaan korjata.
Ilmainen tarkastus, nopea korjaus!
Kirkkonummen Sanomat
N:o 23 21.3.2010
27
Sujuvasti suksilla
Laajakallion laduilla kisailtiin hiihtomestaruuksista
Auringon paistaessa leppoisasti kevättalven sunnuntaina 7.3. sivakoitiin Jolkbyn Heikkilän Laajakallion asukasyhdistyksen talvitapahtumassa alueen hiihtomestaruuksista. Sää oli mitä mainioin ulkoiluun ja alueen asukkaiden tapaamiseen. Jo perinteeksi muodostunutta talvitapahtumaa oli seuraamassa runsas joukko alueen asukkaita, jotka innokkaasti kannustivat hiihtäjiä hiihtolenkin kiertämisessä. Pienimmät hiihtäjät olivat alle kolme vuotiaita, mutta sitäkin innokkaampia. Joukon pienimpiin lukeutunut Erica Tallberg, 2,5 oli suksilla toisen kerran elämänsä aikana. Edellinen kerta oli parisen viikkoa sitten, joten hyvää harjoittelua ja ulkoilua tämä on,kertoo Erican isä Christian Tallberg. Sujuvasti Erica sivakoi pienimmille vedetyn hiihtolenkin loppuun asti ja pokkasi itselleen hopeamitalin sarjassa tytöt 3v. ja alle. Voittoon hiihti hienolla tuloksella Senni Saari. Poikien vastaavassa sarjassa voiton vei Onni Kytöharju. Koko päivän tiukin taisto oli 4v. poikien sarjassa, jossa Pietu Ojala vei voiton kahden sekunnin erolla Aaron Ahoseen. Samassa sarjassa hiihtänyt Joel Nieminen hiihti pronssille allaan upouudet monosukset. Iloisesti ja hyvässä ryhmähengessä hiihtäminen sujui, varsinkin 5v. poikien ja tyttöjen tullessa maaliin lähes yhtenä ryhmänä hymyillen. Ihan ilman harjoitusta ei kisoihin kuitenkaan tultu. Olen käynyt talven aikana treenaamassa Peuramaalla, kertoi 6v. tyttöjen sarjan voittaja Anna Vakkala, joka hienolla ajalla vei voiton omassa sarjassaan. Kun pienimmät vielä olivat hiihtokierroksella, jännittivät isommat lapset vuoroaan. Eeva Hieta 7v. paljasti olevansa mitalimetsästyksessä. Isoveli Ilmari Hieta on saanut monta mitalia jalkapallosta, joten nyt aion saada mitalin. Värillä ei ole väliä. Jokainen sai tällä kertaa mitalin, mutta palkinnoksi kilpailijoille oli varattu myös lämmintä mehua ja keksejä. Kisakahvion tuoreet pullat, kahvi ja grillimakkara tekivät kauppansa hiihtäjiä kannustaessa. si tärkeimmistä tapahtumista vuotuisessa toiminnassa. Mukavinta on nähdä, kuinka lapset ja vanhemmat nauttivat tapahtumasta ja ovat silminnähden iloisia. Kiitos myös kunnalle latujen hyvästä kunnostuksesta, sanoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Juha Halme. Jotta Jolkbyn, Heikkilän ja Laajakallion alueen asukkaat pysyvät ajan tasalla alueen tapahtumista ja asuinympäristömme kehittämisestä, kehotan asukkaita liittymään sähköpostilistallemme nettisivujen kautta www.johela.net tai laittamalla sähköpostilla pyynnön osoitteeseen yhdistys@johela.net. Nettisivuilta linkin kautta voi myös liittyä Johelan Facebook-ryhmään, jatkaa Juha Halme. Yhdistyksen seuraava tapahtuma on perinteinen ympäristöpäivä, joka järjestetään toukokuun lopulla. Pyrimme vaikuttamaan asuinalueemme viihtyvyyteen. Kunnan myöntämän talkooavustuksen turvin saimme viime syksynä asennetuksi viisi roskakoria alueelle. Ympäristöpäivän puitteissa toimitetaan alueille roskalavat tienvarsien siistimistä varten. Laajakallion koululla on myös muuta ohjelmaa ja toimintaa luvassa. Kun mahdollisimman moni osallistuu, saamme yhdessä luotua asuinalueestamme viihtyisän. Koulut ja päiväkodit ovat aktiivisesti jo osansa monena vuotena tehneet. Tervetuloa osallistumaan ympäristöpäivän toimintaan, vinkkaa Juha Halme jo etukäteen tapahtumasta. Lisätietoja asukasyhdistyksen toiminnasta www.johela.net 1. Albert Ahonen 3.28,5., 2. Akseli Pohjaniemi 3.44,7., 3. Sisu Saari 4.14,2. Tytöt 6 v.: 1. Anna Vakkala 3.08,1., 2. Liina Saunio 3.17,5. Tytöt 7 v.: 1. Ella Pudas 2.30,9., 2. Eeva Hieta 3.28,6. Pojat 8-9 v.: 1. Jere Haapanen 6.04,0., 2. Pauli Häkli 7.46,3 Tytöt 8-9 v.: 1. Mikaela Somppi 5.49,1., 2. Veera Pelkonen 6.09,1. Tytöt 10-11 v: 1. Erica Varjonen 5.31,7., 2. Ellen Pelkonen 5.54,3., 3. Nea Ruuskanen 6.24,7. Pojat 10-12 v : 1. Tomi Varjonen 5.23,6., 2. Veeti Mähönen 7.19,3. Teksti ja kuvat: JOHANNA VIREAHO
INNOKAS joukko pieniä hiihtäjiä ja kannustajia kokoontui Laajakallion laduille.
VEERA Pelkonen, 8 v, on hiihtänyt kilpaa aiemmin koulun kilpailussa. Silloin hän voitti oman sarjansa.
Hiihtokilpailujen tulokset:
Pojat 3 v.: 1. Onni Kytöharju 1.37,8. Tytöt 3 v. ja alle: 1. Senni Saari 2.30,4., 2. Erica Tallberg 11.04,4., 3. Viivi Heikkinen. Pojat 4 v.: 1. Pietu Ojala 2.55,1., 2. Aaron Ahonen 2.57,5, 3. Joel Nieminen 3.13,7. Tytöt 4 v.: 1. Ines Sunnanborg 3.59,0. Pojat 5 v. : 1. Eetos Järnefelt 2.37,1, 2. Alvari Pohjaniemi 3.31,7. Tytöt 5 v.: 1. Heidi Häkli 2.07,1., 2. Sofie Johansson 3.04,5., 3. Saga Vireaho 4.48,1. Pojat 6 v.: ta kuvioita. Kivan tekstipaperin voi tehdä myös itse keksi sopivat sanat ja kirjoita ne tietokoneella, tulosta musta-valkoisena tai käytä väritulostinta. Liimaa kukat kohotarrapaloilla limittäin.
Tulevaa yhdistystoimintaa
POIKIEN 3 v sarjan voittaja Onni Kytöharju. Tämä on yhdistyksen ykloilla. Kirjoita pääsiäistervehdys ruutuun. Kukkakorttiin tarvitset vihreää paperia, mallissa on käytetty lahjapaperia, springtime-tekstipaperi, kukkasia piirrettyjä tai valmii-
MAALIIN saapuivat hymyssä suin, hyvässä ryhmähengessä Alvari Pohjaniemi, Sofie Johansson ja Eetos Järnefelt.
Iloista pääsiäistä!
Postikorttitaiteilija Osmo omppu Omenamäki on suunnitellut tämän vuoden pääsiäispostimerkit, Pääsiäiskaksoset. Kaunis merkki saa hymyn huulille ja innostaa lähettämään pääsiäistervehdyksen ystävälle. Postita pääsiäiskortit viimeistään 30.3. 2010. Kirjoita oma pääsiäistervehdys kanteen ja ilahduta ystävää. Tarvitset eko-korttipohjan, valkoista ja oranssia paperia, liimaa sekä piirretyt pääsiäismunat tai värillisestä paperista leikatut munat. Leikkaa oranssista paperista neliö ja valkoisesta hieman pienempi neliö, leikkaa valkoinen neliö siksak -saksilla. Liimaa valkoinen neliö oranssille paperille. Liima oranssi-neliö korttipohjaan. Koristele pääsiäismunilla, kiinnitä ne kohotarrapa-
Kirkkonummen Bridgekerho ry 17.3.2010
Sija Pari Nimet 1 2 3 4 5 10 11 3 14 9 Johan LINDSTEDT & Kim FABRITIUS Viktor ISSUPOV & Jorma JÄRVINEN Gabriel LINDSTRÖM & Bengt LINDSTRÖM Thomas BROWN & Anna NORRMAN Östen LINDSTRÖM & Bjarne LINDSTRÖM Mp % 16167.08 14460.00 13255.00 12853.33 12652.50
Muut parit alle keskiarvon. 6 1/2 pöydän Howell parikilpailu.
28
N:o 23 21.3.2010
Kirkkonummen Sanomat
Särkikalat halutaan muuttaa haitasta hyödyksi:
Itämeren rehevöitymistä vastaan voi taistella myös poistamalla särkikalaa
Inkoolainen ammattikalastaja Klaus Berglund on tehnyt kaksi vuotta työtä suunnitellessaan keinoja itämeren tilan paikalliselle parantamiselle. Berglund on tullut siihen johtopäätökseen, että tehokas särkikalojen pyynti vähentäisi tehokkaasti itämerellä sekä fosforiettä typpikuormitusta. Kesäkuussa 2009 valmistui Valtioneuvoston selonteko Itämeren haasteista ja Itämeri-politiikasta. Selonteossa nousee vahvemmin kuin aikaisemmissa ohjelmissa esille kalastuksen merkitys Itämeren ravinnetasapainon parantamisessa, siis absoluuttisen fosforin ja typen poistamisessa ylirehevöityneestä rannikkovyöhykkeestä kalojen muodossa. Merialueiden käyttö ja luonnon monimuotoisuus nousee selonteossa myös erittäin tärkeäksi omaksi kohdakseen. Nämä ja useat muut asiat selonteossa vahvistavat Berglundin käsitystä siitä, että ammattikalastus on vahvasti nousemassa yhdeksi Itämeren suojelun kannalta merkitykselliseksi konkreettiseksi keinoksi saavuttaa nopeasti hyviä tuloksia. Berglundin mukaan Suomen ammattikalastus vähentää vuodessa runsaat 500 tonnia fosforia Itämereltä. RKTL:n varovainen arvio Suomenlahden ja Saaristomeren lahnakannan poistomahdollisuudeksi olisi noin 10.000 tonnia. Määrä saattaisi olla paljon isompikin, varsinkin kun siihen lisätään muutama muu kalalaji mm. suutari on vallannut itäisellä Suomenlahdella valtavia alueita sisäsaaristossa. Kun yhdessä tonnissa lahnaa esiintyy fosforia n. 9 kg ja typpeä n. 29 kg, olisi fosforia tässä lahnamäärässä 90 tonnia, ja typpeä 290 tonnia. HELCOM on asettanut Itämeren maille vähennystavoitteita, joista suurimmat tonnimäärät lankesivat Puolalle ja Venäjälle. Suomen osuudeksi jäi fosforin osalta 150 tonnia. Laajentamalla kalastusta suutariin, pasuriin ja särkeen saattaisi Suomen osalta 150 tonnin tavoite onnistua hyvinkin lyhyessä ajassa. huolenaihe onkin -09 kesän lahnasaaliit Saaristomeren ulkosaaristossa ja Merenkurkun pohjoispuolella. Lahnan aiheuttama kalaston romahdus tietyllä alueella on sitä nopeampaa mitä karumpia olosuhteet ovat. Varsinkin Suomenlahdella on nähty suurien ulkosaaristo-alueiden kalaston erittäin nopea romahtaminen. Syynä on ollut lahnakalojen, merimetsojen ja hylkeitten yhteisvaikutus. Tämän yhteisvaikutuksen aiheuttama petokalojen on todettu olevan Itämeren sisäsaariston ekosysteemille hyvin kielteinen merkitys. Merialueiden luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, onkin muuttumassa huonompaan suuntaan. Jotta tietty määrä vaihtelevan kokoista lahnaa kasvaisi yhden tonnin, tulee sen syödä 10 tonnia pohjaeläimiä ja eläinplanktonia. Berglundin mukaan tässä on syy mm. ahvenenkannan täydelliseen romahtamiseen läntisellä Suomenlahdella,
Lahnan poistokalastus olisi merkittävä tekijä
Suomen ammattikalastuksen jatkumisen kannalta on lahnan poistokalastuksella suurempi vaikutus kuin muilla uhkatekijöillä. Lahnan esiintyminen ammattimaisessa saaliissa on tänä päivänä niin runsasta, että perinteiset pyyntimenetelmät kuten verkkokalastus on Berglundin mukaan mahdotonta. Kalastajien keskuudessa puhutaan "lahnansietokyvystä", eli 10 kiloa kuhaa tai ahventa saadakseen pitää sietää 300 kg lahnaa. Tämä on rajusti heikentänyt ammattikalastuksen kannattavuutta. Siirtyminen hylkeitä kestäviin suomukalarysiin on antanut uutta toivoa monelle kalastajalle, mutta lahnaongelma on paisunut ennestään, koska aiemmin verkoilla saatu 10 kg:n arvokalan (ahven, kuha ym.) lahnansietokyky on jouduttu nostamaan 300 kg:sta jopa 3000 kiloon. Lahnaa esiintyy ammattikalastuksen saaliissa jo Virolahdesta Kemiin ja tuorein
RYSÄSTÄ noussut komea kuha. Klaus Berglund toimittaa tuoretta kalaa mm.kauppoihin ja ravintoloille. Hylkeiden lukumäärän lisääntyminen on alkanut kuitenkin verottaa kalakantoja nyt myös sisäsaaristossa ja yhä useammissa saaliskaloissa näkyy hylkeiden aiheuttamia puremajälkiä, kertoo Berglund. HYLKEENKESTÄVÄ rysä kustantaa noin 10.000 euroa. Isorysäpyynti on osoittautunut olevan ehkä ainoa kalastusmuoto missä yhdistyy hyvä arvokalapyytävyys, lahnakalan massapyynti, hylkeenkestävyys, pyyntiselektiivisyys ja hellävaraisuus eri arvokalalajien poikasvaiheille, puntaroi Berglund. Ammattikalastajat ovat nyt siirtymässä verkoista rysiin hylkeiden aiheuttamien ongelmien vuoksi. Rysien korkeat hinnat kuitenkin viivästyttävät muutosta.
men rehevöityneen rannikkoseudun ja rehevien järvien kattavaan lahnan ja muun vajaasti hyödynnetyn kalan poistokalastukseen ja välittömästi rakentamaan sitä varten tukeva, riittävän suuri, teollinen, käsittelylogistiikka. Koska poistokalastus rysillä tuottaa myös muuta arvokasta ruokakalaa kuin lahnaa, saadaan samalla parempi kannattavuus ammattikalastukseen ja arvokasta, omavaraista lähiruokaa kuluttajille. Mikäli poistokalastuksessa syntyvä saalis, joka ei kelpaa ihmisruuaksi, muutetaan bioenergiaksi, saadaan samalla tuotettua edullisia raaka-aineita kalanjalostusteollisuudelle.
jaan, joissa useampi yritys käsittelee saaliin. Lopputulos on tuoretta kalaa jalostukseen ja tukkureille, osasta tehdään kalamassaa ja pääosa saaliista pakastetaan. osa pakastetusta särjestä ja lahnasta viedään ulkomaille. Kalamassoista tehdään pihvejä vähittäiskauppaan ja suurkeittiöille. Muuhun tarkoitukseen soveltumaton kala myydään pakasteena turkiseläinten rehujen raaka-aineeksi.
Lahnastakin voi tehdä biodieseliä
Bioenergialinjalla pyritään selvittämään lahnan käyttöä laajamittaisessa biodieselvalmistuksessa ja biokaasun valmistuksessa, sillä tonni lahnaa tuottaa liki 900 m3 metaanikaasua. Mädätysjäännös biokaasulaitoksesta käytetään mahdollisuuksien mukaan maanparannusaineeksi. Berglund kertoo, että parhaillaan tutkitaan myös muita lahnan hyödyntämistapoja, mm. reumalääkkeen sekä voiteluöljyn (teräketjuöljy puunjalostusteollisuuteen) valmistusta. Kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen hankkeessa on tärkeää, ja tarkoitus on tutustua eritoten norjalaisen kalan sivuvirtojen säilöntä- ja hyödyntämisjärjestelmiin. Näin saadaan norjalaisen käytännön kokemuksia ja osaamista projektin käyttöön. Koska ammattikalastajat ovat avainasemassa rannikon lahna- ja särkikalakantojen tehostetussa poistokalastuksessa on tähän tarkoitukseen sopivien isorysien kehitys kalastukselle ensiarvoisen tärkeää. Keväällä -09 aloitettu toinen pilottihanke onkin jo tuottanut uusia innovatiivisia isorysämalleja. JUSSI SALO
Pilottihanke "roskakalan" hyödyntämiseksi
EUROPARLAMENTTIEDUSTAJA Carl Haglund (vas.) oli maanantaina 15.3. tutustumassa ammattikalastajan arkipäivään Suomenlahdella. Haglund toimii EU:n kalatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana. Haglundin mukaan EU:ssa ei oikein vielä ymmärretä Suomen kalatalouden erityispiirteitä, mm. jäisiä talvia. Samassa instassissa käsitellään tällä hetkellä niin suomalaisen rannikkokalastajan kuin atlantilla tai välimerellä kalastusta harjoittavien säännöksiä. Olosuhteet ja ympäristö poikkeavat toisistaan merkittävästi. totaalinen häviäminen on yllättänyt ammattikalastajat täysin ja pakottanut suurimman osan kalastajista muihin ammatteihin, kertoo Berglund. koska ahvenenpoikasten pääasiallinen ruoka on kuten hyvin monen muunkin kalalajin poikasilla, nimenomaan pohjaeläimet. Edessä saattaa olla myös meressä luontaisesti kutevien siikakantojen raju romahdus. Myös Merenkurkun ja Perämeren ammattikalastajien saaliissa esiintyy vuosi vuodelta enemmän lahnaa. Nähtäväksi jää, pystyykö lahna syrjäyttämään siian. Berglund ehdottaakin, että tämän lahnojen ravinnonotto-asian takia olisi empimättä ryhdyttävä voimakkaisiin toimenpiteisiin SuoPilottihanketta vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi ollaan käynnistämässä RKTL:n vetämänä jo tänä kevättalvena. Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä ravinteiden laajamittaiselle poistolle rehevöityneistä vesistä. Pilotti toteutetaan kahdella rannikon tärkeimmällä vähäarvoisen kalan esiintymisalueella, Suomenlahdella ja Saaristomerellä. RKTL kerää pyyntialueilta kalabiomassatietoja mm:ssa vaakakaikuluotauksilla, joita kalibroidaan vertaamalla tuloksia saatuihin kalamääriin ja saaliskoostumuksiin. Suomenlahden koekalastusalueella on seurattu pohjaeläimistöä jo 20 vuotta ja tarkoitus on tehostetusti tarkkailla missä määrin lahnan tehokas poistokalastus vaikuttaa siihen (Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry). Pilotti on jaettu kahteen hyödyntämislinjaan: pakastuslinjaan ja bioenergialin-
Lahnaa ei osata hyödyntää
LAHNAA ei Suomessa osata hyödyntää, vaikka suuremmista lahnoista pystyy leikkaamaan ruodottomia fileitä kylkiviivan yläpuolelta. Nyt mm. hampurilaisketju Hesburger alkaa hyödyntää lahnaa kalapurilaisessaan. Lahnasaalista vain noin 10 % on kuitenkin sen kokoista, että sitä on mielekästä käyttää ihmisravinnoksi. Koska Suomen kalakauppa ja kalanjalostus on täysin vieraantunut lahnan ja muitten vajaasti hyödynnettyjen kalalajien käytöstä on pyydetty lahnasaalis vakava ympäristöongelma ammattikalastukselle. Ylisuurella lahnakannalla