Kyrkslätts Nyheter sidan 22
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 43. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 25.1.2009
SUNNUNTAI
7
Pekka Oksanen kaipaa avoimuutta ja yhteistyötä Kirkkonummelle sivu 12
Inkoo aikoo lakkauttaa Barösund ja Solberg koulut sivu 2 Siuntion Harvsin kylään suunnitteilla endurorata sivu 8 Djuren tar makten på Raseborg i sommar sidan 20 KyIF murskasi WT:een sivu 27
Kirkkonummentien rakentaminen alkanut sivut 3 ja 10
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Tavallista parempi Ruokakauppa
Tuote-esittelyjä Senaattorissa Makuliha leikkeleet ma 26.1. klo 11.0018.00 Pyymäen leipomot ke 28.1. klo 10.0018.00
Kariniemen
BROILERFILEET
500-600 g Naturel ja marinoitu
Kuumana grillistä
Kotimaisen
KUHAN ja MATEEN
saaliit nyt parhaimmillaan. Päivittäin tarjolla tuoretta kalaa suoraan kalastaja Berglundilta.
PORSAAN GRILLIKYLKI
HK
MIKROATERIAT
300 g (5,00 kg) Lihapyörykät kermakastikkeessa, Bolognan spagetti ja Kanaviillokki
7 6 90 9 1 49 1
95
kg kg ras
Valio OLTERMANNI, myös 17 %
900 g-1 kg (7,77-6,99 kg)
99
kpl
ilman korttia 8,39 kpl (9,32-8,39 kg)
-1,40 /kpl
Etu K-Plussa-kortilla
Hartwall Novelle KIVENNÄISVEDET
1,5 l (0,97 l) sis. pantin 0,40
85
plo
-0,24-0,44 /plo
Etu K-Plussa-kortilla
ilman korttia 2,09-2,29 plo (1,13-1,26 l) sis. pantin 0,40
Valiojogurtti maustetut JOGURTIT
Chiquita
Kokkikartanon
BANAANIT
Costa Rica
KLEMENTIINIT
Espanja
KIUSAUKSET
350 g (8,54 kg) Kirjolohi ja Jansson
Omasta keittiöstä
MANSIKKARAHKA
ilman korttia 1,80/4 prk (2,25 kg) yksittäin 0,45 prk
1
200 g (1,25 kg)
00
4 prk
-0,80 /erä
Etu K-Plussa-kortilla
Danone Activia LUONNONJOGURTTI
UUTU
US
1
29
kg
1
29
kg
Hinnat voimassa ma-ke 26.-28.1. ja Plussa-tuotteet 1.2. asti. Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör
2
99
ras
8
90
kg
ilman korttia 3,58/2 prk (3,89 kg) yksittäin 1,79 prk
3
460 g (3,26 kg)
00
2 prk
-0,58 /erä
Etu K-Plussa-kortilla
721 718
Kukkapiste
2
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Barösund ja Solberg skolat ehdotetaan lakkautettaviksi
Inkoon kunnan ruotsinkielinen koulutoimi on suurennuslasin alla jälleen tämän kevään aikana ja sivistyslautakunta käsittelee asiaa ensi viikon torstaina 29. tammikuuta pidettävässä kokouksessa. Asiaa valmistellut sivistystoimenjohtaja Robert Nyman ehdottaa, että Barösunds skola suljetaan 1.8.2009 lähtien ja Barösundin oppilaaksiottoalueella asuvat oppilaat aloittavat koulunkäyntinsä Kyrkfjärdens skolassa. Samoin Nyman ehdottaa, että Solbergs skola suljetaan ja Päivölän oppilaaksiottoalueella asuvat oppilaat aloittavat koulunkäyntinsä Degerby skolassa. Inkoon kunnan kouluverkossa on viisi ruotsinkielistä koulua, joista neljää voidaan pitää pienenä. Syyslukukauden 2009 alussa Barösunds skolassa on nykyisten tilastojen mukaan 7 (tällä hetkellä 5) + 2 oppilasta peruskoulussa ja esikoulussa. Västankvarns skolassa on 30+3 oppilasta, Solbergs skolassa 31 oppilasta ja Degerby skolassa 57+14. Solbergs skola ja Degerby skola sijaitsevat maantieteellisesti lähekkäin. Sivistyslautakunnan esittelijän mukaan koulujen laadun ja jatkuvuuden takaamiseksi kouluverkkoa on tarkistettava ja järjestettävä uudelleen. Nykytilanteessa koulut kärsivät opettajakollegion pienuudesta, tulevaisuuden epävarmoista oppilaspohjista, käytännön järjestelyjen hankaluudesta henkilökunnan jatkokoulutuksen yhteydessä, oppilaiden matkoista ym. Lisäksi on yleensä helpompaa saada henkilökuntaa hieman suurempaan ja monipuolisempaan kouluun. Barösunds skolan oppilaspohja ei ole riittävä, jotta oppilaiden oikeus monipuoliseen opetukseen ja kehitysympäristöön voitaisiin taata. Koulun käyttö tulee myös liian kalliiksi sen tulevan toiminnan perustelemiseksi. Degerby skola ja Solbergs skola kärsivät liian pienestä oppilaspohjasta ja sijaitsevat lisäksi hyvin lähekkäin.
Kielikylpy-ilta Neidonkallion päiväkodilla Tiistaina 27.1 klo 18.30
Mitä on kielikylpy? Kärsiikö lapsen äidinkieli? Monikielisyyttä vai kielipuolisuutta? Miten kielikylpy Kirkkonummella toimii? Päiväkodissa, alakoulussa, yläkoulussa? Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta. Mukana kasvatus ja opetusalan ammattilaisia sekä kielikylpy vanhempia.
Tervetuloa!
Järj. Kirkkonummen kielikylpy ry ja Neidonkallion päiväkoti
JORMA UOTINEN
Sentimental
DRAAMAKONSERTTI
ET sEcR s
PETRI IKKELÄ, bandoneon, ILMARI RÄIKKÖNEN, piano LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI johtajanaan JUHA NIKKOLA
TORSTAI 29.1.2009 klo 19 LAURENTIUS-SALI, Lohja, LIPUT 15/10 euroa
soveli on kaikessa hiljaisuudessa odotellut ja hieman huhujakin kuullut likaisesta pelistä puolueiden miettiessä paikkajakoja, nyt kun painavia paikkoja jaetaan. Kunnallisvaalit olivat ja menivät. Kokoomus voitti selvästi ja perussuomalaiset nousivat uudeksi tekijäksi Kirkkonummen kunnallispolitiikkaan. RKP sai odotetusti sormilleen edellisten vaalien lehmänkauppapelistään demareiden kanssa. Demareista tuli odotetusti pikkutekijä. Kuntalaiset antoivat
I
valtakirjansa. Timo Haapaniemi on kunnan painavin poliitikko. Kaikkien aikojen äänisaalis on hatunnoston arvoinen suoritus. Ulf Kjerin oli RKP:n harava joten siitäkin lämpimät onnittelut. Ari Harinen demareiden ja Antti Kilappa vihreiden, kaikki kokeneita "säätäjiä". Luulisi, että vaalituloksia katsellessa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston ja painavimpien lautakuntien puheenjohtajien paikkojen jako on helppoa ja selvää. Mutta mitä saammekaan lukea lehdistä. Västra Nyland ihmettelee viikko sitten pääkirjoituksessaan syitä siihen, että RKP:n kannatus laskee koko läntisen Uudenmaan alueella. Ennen vaaleja sisäpiiri yritti saada ehdokkailta nimensä paperiin jossa kukin si-
toutuu siihen, että äänimäärällä ei ole merkitystä paikkoja jaettaessa. Siitähän ei tietenkään kerrottu äänestäjille. Miettikääpäs sitä, kun puolueen sisäpiirin poliitikot junailevat Thorolf Sjölundin päänmenoa vedoten sisäiseen luottamuspulaan ym. selityksiin. Samaan aikaan ehdolla kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi on RKP:n vasemmistosiiven edustaja, joten viime kunnallisvaalien lehmänkauppapeli on edelleen vallalla puolueessa, vaikka "Rättvist" eli oikeudenmukaisesti oli puolueen vaalien iskulauseena. Oikeudenmukaistako on se että lähes 20 % pienemmällä äänimäärällä menee toisen edelle. Lehdistä luimmekin sitten sen, että Sjölund jättää
RKP:n ja siirtyy Kokoomuksen riveihin Isoveli ei hämmästele tätä, vaan pitää päätöstä suoraselkäisenä tekona. Kuntalaiset antoivat valtakirjansa ja puolueen sisällä sillä pyyhitään "p..." Hymyillään leveästi ja sahataan oksaa jonka päällä istutaan. Sopii sitä kannatuksen laskua sitten pohtia. Isoveli ei omista kristallipalloa, josta katsoa tulevaisuuteen, mutta jos pienempien puolueiden rintamasta löytyy yhteistyötä, junaillaan tämän tempun seurauksena RKP:ltä yksi hallituspaikka pois. Silloin voi koko porukka katsoa itseään peiliin ja ottaa neljäksi vuodeksi häpeän niskoilleen äänestäjien pettämisestä, och det är RÄTTVIST. ISOVELI
Inkoon tuulivoimapuisto vaatii ympäristövaikutusten arviointia
Inkoon ja Tammisaaren ulkopuolelle, noin kaksi kilometriä Barösundin saariston uloimmista luodoista etelään suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta keskustellaan Inkoon kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 26. tammikuuta. Inkoon ympäristölautakunta on aikaisemmin todennut, että hanke edellyttää mahdollisesti kansainvälistä ympäristövaikutusten arviointia. Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt kunnanhallituksen lausuntoa ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta Suomen Merituuli Oy:n tiedustelun johdosta. Alustavasti suunnitteilla on n. 60 à 35 MW:n tuulivoimayksikköä noin 53 km2:n alueelle, yhteensä 180300 MW. Tuulivoimalat ovat 100 m korkeita torneja, joissa on kolmisiipinen roottori, halkaisijaltaan 100125 m. Tuulivoimapuisto liitetään sähkön kantaverkkoon. Yhtiö katsoo, että YVAkriteerit täyttyvät, ja aikoo toteuttaa YVA-prosessin kokonaisuudessaan vuoden 2009 aikana. YVA-prosessissa selvitetään suunnitellun toiminnan edellytykset ja vaikutukset. Lisäksi selvitetään maankäytön lisäsuunnittelun tarve ja lupakäsittely. Alue sijaitsee Inkoon kunnan ja Tammisaaren kaupungin rajojen sisäpuolella, mutta Inkoon ulkosaariston osayleiskaavan kattaman alueen ulkopuolella. Maakuntakaavassa on tuulivoimavaraus.
Espoon kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous 26.1.2009
Espoon uusi kaupunginhallitus kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa ensi maanantaina 26.1. 2009 klo 15.30. Esityslistalla on mm. pöydälle jätetty Länsimetron Jousenpuiston ja Matinkylän asemien lähiympäristöjen kehittäminen suunnitteluvarausmenettelyllä, investointien aloituslupia, toimielinten asettamisia sekä Bassenkylän ja Piispanmäen asemakaavat. Kaupunginhallituksen esityslista on internetissä: http://www.espoo.fi/ asiakirja. Valtuusto valitsi 19.1. kaupunginhallituksen sekä sen konsernijaoston ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtajat toimikaudeksi 2009 2010. Kaupunginhallituksen kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) Äikäs-Idänpään-Heikkilä Saija, Kok. (Åkerlund Kirsi, Kok.) I varapuheenjohtaja Hertell Sirpa, Vihr. (Matikka Marjo, Vihr.) II varapuheenjohtaja Sistonen Markku, SDP (Almqvist Fredrik, SDP) Jäsenet: Gestrin Christina, SFP (Haglund Carl, SFP), Hintsala Mikko, Kesk. (Järvenpää Pertti, KD), Huhta Seppo, PerusS/Si (Juvonen Arja, PerusS/Sit.), Häggman Bjarne, PerusS/Sit. (Byman Kurt, PerusS/Sit.), Johansson Ulf, SFP (Weurlander Katinka, SFP), Jääskeläinen Jarmo, Kok. (Särkijärvi Jouni J., Kok.), Konttas Ari, Kok. (Holst Jan, Kok.), Kuronen Matti, Vihr. (Hagerlund Tony, Vihr.), Leppäkorpi Jaana, SDP (Pikkusaari Sirkka, SDP), Luomaranta Ritva-Liisa, Kok. (Nevalainen Mari, Kok.), Merra Martti, Kok. (Markkula Markku, Kok.), Pelkonen Nina, Kok. (Pankasalo Anja, Kok.).
99 henkilöä luovutti verta Kirkkonummella
Erityisen ilahduttavaa oli se, että verenluovutukseen osallistui 11 täysin uutta luovuttajaa, sanoi SPR:n Kirkkonummen ruotsinkielisen osaston uusi tiedottaja Carola Welin kertoessaan torstaina 22. tammikuuta seurakuntatalolla järjestetystä verenluovutustilaisuudesta. Vuoden ensimmäiseen Veripalvelun ja SPR:n paikallisosaston järjestämään luovutustilaisuuteen lumipyryn keskeltä saapui 113 henkilöä, joista 14 ei tällä kertaa voinut syystä tai toisesta luovuttaa verta. Kuitenkin 99 henkilöä oli tällä flunssakaudellakin verenluovutuskelpoisia. Seuraavan kerran Kirkkonummen seurakuntatalossa kokoonnutaan näissä merkeissä maaliskuun 26. päivänä.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
3
Etusivun kuva:
Nykyajan kommunikointivälineet valtaavat alaa myös pienempien kuntien päättävissä elimissä ja nyt Inkoon kunnanhallituksen jäsenille ollaan hankkimassa kannettavia tietokoneita kunnan toimesta. Maanantaina 26. tammikuuta pidettävässä kokouksessa ehdotetaan, että Inkoon kunta hankkisi kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuusto puheenjohtajistolle langattomalla 1 Mb:n ADSL-yhteydellä varustetut kannettavat tietokoneet. Kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohta-
LIIKUNTALAUTAKUNTAA Kirkkonummella kahdeksan vuotta luotsannut Pekka Oksanen (sd.) sanoo, että tulevalla valtuustokaudella ja tulevilla päättäjillä yksi keskeisimmistä asioista tulee olemaan palveluiden järjestäminen kohtuulliselle tasolle kunnan väestömäärään nähden. Oksasen mukaan tällä hetkellä Kirkkonummi elää kädestä suuhun eikä tulevaisuuden ennakointiin ole käytetty tarvittavia resursseja. Oksanen peräänkuuluttaa kunnallispolitiikkaan avoimuutta ja yhteishenkeä. Lisää sivulla 12.
Inkoon kh:n jäsenille kannettava tietokone
jalla on kunnan matkapuhelin. Eräillä kunnanhallituksen jäsenistä on jo käytössään kunnan kannettava tietokone, johon on asennettu Microsoft Office -peruspaketti. Jatkovalmistelua ajatellen on saatava tietää kunnanhallituksen jäsenten ja valtuuston puheenjohtajiston kiinnostus käyttää työvälineenä kannettavaa tietokonetta. Perusteltua olisi, että kaikilla kunnanhallituksen jäsenillä olisi käytössään kannettava tietokone, joka on varustettu langattomalla ADSL-yhteydellä.
Kirkkonummentien rakennusurakka alkanut valmis 2010
Kirkkonummen kunta on kilpailuttanut Kirkkonummentien, Haagantien, Saloviuksentien, Asemankulma -nimisen kadun sekä Galleriakäytävän rakennusurakan. Urakkakilpailun voitti H & P Infra Oy. Urakkasumma on suuruudeltaan noin 6,5 miljoonaa euroa. Työ on kokonaisuudessaan valmis 31.8. 2010. Urakoitsija on aloittanut työt ja rakentaa työaikaisia liikennejärjestelyjä, kertoo kunnan tiedotuspäällikkö Maria von Knorring . Ensimmäisessä vaiheessa Kirkkonummentien liikenne siirretään nykyiseltä paikaltaan Kirkkonummentien Senaattorin kauppakeskuksen puoleiseen tieluiskaan. Tämän jälkeen aloitetaan nykyisen Kirkkolaakson puolelle menevän sillan purkaminen. Kun purkutyö on saatu suoritettua, samaan paikkaan ryhdytään rakentamaan Galleriakäytävää. Nykyisen liikenteen siirtäminen sivuun mahdollistaa Galleriakäytävän betonointitöiden suorittamisen yhdellä kertaa ja nopeuttaa näin työn valmistumista. sija aloittaa Kirkkonummentien ja Haagantien risteysalueen liikenneympyrän rakentamisen. Työt aloitetaan mittavilla pohjanvahvistustöillä, joihin kuuluu paljon paalulaattojen rakentamista ja runsaasti perusmaan stabilointia. Työt tulevat aiheuttamaan jatkuvia liikennejärjestelyjen muutoksia. Kirkkonummentiellä on kuitenkin koko ajan käytössä yksi kaista molempiin suuntiin. Sivuttaista liikennettä joudutaan myös siirtämään useita kertoja eri puolille risteysaluetta, mikä aiheuttaa liikenteen hidastumista. Tavoite on, ettei nykyisiä liikenneyhteyksiä katkaista.
Ingarskilan koulut myyntiin Inkoossa
Inkoon kunta on realisoimassa omaisuuttaan talousarvion 2009 päätösten mukaisesti. Ensimmäiseksi myyntikohteeksi on laitettu Ingarskilan kansakoulut ja tontti, joiden myyntiä käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 26. tammikuuta. Kunnanjohtaja Jarl Boström esittää, että kunta antaisi kiinteistönvälittäjälle tehtäväksi myydä Ingarskilan kansakoulut. Alue voidaan myydä kokonaisuutena tai osina.
Kirkkonummentien ja Haagantien liikenneympyrää aletaan rakentaa liikennejärjestelyissä jatkuvia muutoksia
Samanaikaisesti Galleriakäytävän rakennustöiden kanssa urakoit-
Jatkuu sivulla 10
Kirkkonummella siirrytään perusturvaan helmikuussa
Nyberg kirkkovaltuuston johtoon Siuntiossa
Siuntion yhteinen kirkkovaltuusto on valinnut puheenjohtajaksi kaudelle 2009 2010 Ingmar Nybergin. Valinta oli jännittävä, sillä asiasta käyty äänestys päättyi 1010, jonka jälkeen suoritettiin arvonta, jonka Nyberg voitti. Hänen vastaehdokkaansa Arto Varpio valittiin kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa Martin Lindell esitti, että kirkkovaltuuston puheenjohtajuus olisi kiertävä seurakuntien kesken. Hän esitti puheenjohtajaksi Ingmar Nybergiä. Reijo Korhonen esitti puheenjohtajaksi Arto Varpiota. Yhteistä kirkkoneuvostoa valittaessa äänestettiin varapuheenjohtajasta. Ehdolla oli kaksi ykn:n jäsentä, Inger Lindroos ja Heikki Kaisla. Äänestyksen tuloksella äänin 128 Heikki Kaisla valittiin yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi kaudeksi 2009 2010. Kirkkoneuvoston jäsenet ja varajäsenet pysyvät entisellään lukuunottamatta uutta jäsentä eli Heikki Kaislaa, joka valittiin Eino Härkösen tilalle.
Terveyslautakunta tutustui lopuksi uuteen hoivakotiin
Tämä oli loistava päätös terveyslautakunnan työlle päästä näin viimeisessä kokouksessa tutustumaan tähän hoivakotiin, sillä kyllä tämä hanke on meitä puhututtanut ja työllistänyt. Tämä oli meille tosi iso juttu, totesi Kirkkonummen terveyslautakunnan historian viimeiseen kokoukseen osallistunut Johanna Lahtinen. Lautakunnan jäsenet, puheenjohtaja Ulf Kjerin, Heli Yliknuuttila, Pirkko Erkkilä, Johanna Lahtinen, Tero Strand, Maria Feldt, Margareta Öfverström, Erkki Ukkonen, Rita Holopainen, Simo Ahomaa ja Veikko Vanhamäki (kunnanhallituksen edustaja) oli kutsuttu katsastamaan uusi hoivakoti keskiviikkona 21.1. ennen kokouksen alkua, joka pidettiin sitten totuttuun tapaan terveyskeskuksen kokoushuoneessa. Helmikuussa vaihtuu jo väki ja koko terveyslautakunta lopetetaan, sillä sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen perusturvaksi tuo muassaan muutoksena myös yhteisen perusturvalautakunnan. hengen hoitoyksikköä, jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Potilaat on jo pääosin valittu ja myös työntekijät palkattu. Vain 10 henkeä puuttuu, mutta heidän työnsä alkaa vasta huhtikuussa, hän selvitteli tilannetta lautakunnalle. Tutustumisen kohteena olivat mm. potilashuoneet, ruokasali, pesu-, pukuhuone- ja saunatilat sekä työntekijöiden taukohuoneet. Tilava ja valoisa, vihreällä sävytetty, 26 henkilölle suunniteltu neuvotteluhuone, joka nimettiin heti "kulmahuoneeksi", on Karlssonin mukaan saanut jo runsaasti
Talo täyttyy maaliskuussa
Kävijät olivat näkemäänsä tyytyväisiä, ja sitä oli myös myös esittelijänä toiminut ylilääkäri Stina Karlsson. Meillä on neljä identtistä 15
Jatkuu sivulla 23
Åberg valtuuston puheenjohtajaksi?
Kirkkonummelle uudet toimielimet
Kirkkonummen uusi kunnanvaltuusto kokoontuu ensimmäistä kertaa ensi viikon torstaina eli siis 29.1. klo 18 kirkonkylän koulukeskuksen auditorioon valitsemaan kunnalle uusia toimielimiä ja puheenjohtajia mm. kunnanvaltuustolle sekä myös uuden kunnanhallituksen. Kokous on julkinen ja sitä pääsevät kuntalaiset seuraamaan niin halutessaan lehteriyleisöksi. Julkisuudessa jo liikkuneiden tietojen mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tulee vaalivoittaja kokoomuksen äänimagneetti Timo Haapaniemi. Ja rkp:n julistamien tietojen mukaan valtuuston puheenjohtajuuden saisi puolueen Gustaf Åberg, joka tosin ei vaaleissa menestynyt lainkaan yhtä hyvin kuntalaisten äänimäärien suhteen kuin Haapaniemi. Åbergia ehdottavat. rkp:n valtuustoryhmä sekä kunnallisjärjestö kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kunnanhallitukseen jäseniksi rkp:stä ehdotetaan Gun-Maj Beckiä, Ulf Kjerinia ja Corinna Tammenmaata. Raija Keihänen-Ekstam on ehdolla tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi ja Hans Hedberg rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi. Valtuustolla on tiedossa aivan kunnon työrupeama, sillä esityslistalla on valittavia toimielimiä kaikkiaan liki parikymmentä. Lisäksi on esillä mm. tuetun asumisyksikön hankesuunnitelman hyväksyminen, kunnallisneuvos Gösta Söderströmin aukion nimeäminen keskustaan, vastaus aloitteeseen uimahallin perhelipusta, sekä kirkkotorin vesisuihkualtaan kunnostamiseen.
Kouluihin ilmoittaudutaan Siuntiossa 10. helmikuuta
Ilmoittautuminen Siuntion peruskoulun ensimmäiselle luokalle järjestetään Aleksis Kiven koululla, Päivärinteen koululla sekä Sjundeå svenska skolassa tiistaina 10.2. 2009 klo 17.00 19.00. Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoitetaan kaikki vuonna 2002 syntyneet lapset, vuonna 2001 syntyneet lapset, joiden perusopetuksen alkamista on siirretty vuodella ja vuonna 2003 syntyneet lapset, jotka hakevat koulunkäynnin aloittamista vuotta säädettyä aikaisemmin. Samalla kertaa ilmoittautuvat myös ne vuonna 2004 syntyneet lapset, jotka hakevat pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Ilmoittautuminen tapahtuu asuinpaikan mukaiseen lähikouluun. Jos lapsella on valmius opiskella suomeksi ja ruotsiksi, huoltaja voi valita joko suomen- tai ruotsinkielisen koulun. Lisätietoja kouluista ja sivistystoimistosta: Aleksis Kiven koulu 26061251, Päivärinteen koulu 2561419, Sjundeå svenska skola 26061261 ja sivistystoimisto 26061242 tai 26061241. Huoltaja, joka haluaa siirtää lapsensa koulunkäynnin aloittamista vuotta myöhemmäksi tai vuotta aikaisemmaksi, tekee hakemuksen koulun rehtorille. Liitteenä tulee olla psykologin lausunto ja tarvittaessa lääkärin lausunto. Siuntion kunta järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa 1.2. -luokkalaisille ja erityisopetuksessa oleville oppilaille. Toiminnasta peritään kuukausimaksu. Iltapäiväkerhoihin haetaan 10.2. 2009 mennessä. Hakulomakkeita saa kouluista, iltapäiväkerhoista, sivistystoimistosta ja osoitteesta www.siuntio.fi>hallinto>sivistystoimi >lomakkeet. Hakemus palautetaan ilmoittautumistilaisuudessa koululle, koulutoimistoon tai iltapäiväkerhon ohjaajalle. Maksutonta esiopetusta (700 tuntia/vuosi) annetaan päiväkodeissa klo 913 noudattaen pääsääntöisesti koulujen työ- ja loma-aikoja. Esiopetukseen ilmoittaudutaan lomakkeella "Ilmoittautuminen esiopetukseen", joka jätetään päiväkotiin tai sivistystoimistoon viimeistään 10.2. 2009. Päätökset esiopetuspaikoista annetaan 30.4. 2009. Esiopetuskuljetus järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin 1. ja 2. luokan lapsille. Maksuttomaan esiopetukseen oikeutettuja ovat kaikki vuonna 2003 syntyneet lapset, vuonna 2002 syntyneet lapset, joiden perusopetuksen alkamista on siirretty vuodella ja vuonna 2004 syntyneet lapset, jotka ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Esiopetuspaikan valinnassa on tärkeää huomioida lapsen tuleva koulukieli. Päiväkodit ja koulut antavat tarkempaa tietoa asiasta.
4
Terveyspalvelut
Pe rso nal Tra i ner ·
pl 3k lit osa Avoinna Avoinna unt ·K ma-pe 1720
N:o 7 25.1.2009
Eläinlääkäreitä
Kirkkonummen Sanomat
Tilitoimistoja
Spinn
ali · ing s
· Tan ss
istud
avainkortilla avain ortilla ainkortilla päi joka päivä klo 622
io
· Myös fysikaaliset palvelut ja solarium
www.kirkkonummen-liikuntakeskus.net Munkinmäentie 19, 02400 Kirkkonummi · Puh. 298 9383
käyvät meillä
Palveluja tarjotaan
Kannattaako yrittäjyys tapahtuma 5.2.
Mitä myyn ja miten?
Hammasteknikot Oletko yrittäjyyttä harkitseva tai jo yrittäjänä toimiva? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten kehität myyntikelpoisen tuotteen tai palvelun. Alustajana on pk-yrittäjyyden asiantuntija Jouko Haapoja Promomarketing Oy:stä, jonka jälkeen pohdimme pienryhmissä yrittäjäkohtaisia kehitystarpeita. Innofocus ja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ovat yhteistyössä avanneet ESR-rahoitteisen, yrittäjille aitoa kumppanuutta tarjoavan Pätäkkä-konttorin, joka toimii tapahtuman järjestäjänä. Maksuton tilaisuutemme on torstaina 5.2.2009 klo 17.00-21.00. Kahvitarjoilu. Osoite: Päivölän Virkistyskoti, os. Taivaantie, 03100 NUMMELA. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä patakka@innofocus. tai puh. 044 3356 329.
Hammaslääkärit
Lakiasiat
Siivouksia
Työsuorituksia
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
5
Kirkkonummen koulujen perusruoka
Kirkkonummen peruskoulujen ja lukioiden perusruokalista viikolla 5; 26.30.1.: Ma: lihapyörykät, talon kastike, perunat / perunasose, tuoresalaatti Ti: kiinalainen wokki, kaurariisi, tuoresalaatti Ke: pasta-broilervuoka, tuoresalaatti To: pinaattiohukkaat, lounassalaatti, puolukkasurvos, Pe: kalakeitto, ruisleipä, juustolevite, tuorepala Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/ piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa. ma To: tuoreannos, kauramannapuuro, maito * pinaattiohukkaat + perunasose / kalakasviskastike + perunat, Tuoresurvos, tuoresalaatti * ruusunmarja-banaanikiisseli /hedelmäkiisseli, vihannesnäkkäri, maito Pe: talon aamiainen * kalakeitto / kahden kalan keitto, ruisleipä, juustolevite, tuorepala * pannuleipä / ohrapannuleipä, juustolevite, tuorepala, juoma Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä.
LASKENTA PESONEN
L A S K E N TA PA LV E L U T P E S O N E N O Y
Yritysten perustamiset · Kaupparekisteriasiat · Kirjanpito Tilinpäätökset · Veroilmoitukset · Palkanlaskenta Puhelin 0400 966 700 · sanna.pesonen@laskentapesonen.f i Teollisuustie 9 B 5 · 02880 Veikkola
Hautauspalveluja
Päiväkotien kasvisruokalista Kirkkonummen kasvisruokalista
Kirkkonummen peruskoulujen ja lukioiden kasvisruokalista viikolla 5; 26.30.1.: Ma:kasvispyörykät, talon kastike, perunat / perunasose, tuoresalaatti Ti: kiinalainen kasviswokki, kaurariisi, tuoresalaatti Ke: kaalilaatikko / pastakasvisvuoka, puolukkasurvos, tuoresalaatti To: pinaattiohukkaat, lounassalaatti, puolukkasurvos Pe: luostarikeitto, ruisleipä, juustolevite, tuorepala Lisäksi tarjotaan 2 dl rasvatonta maitoa/ piimää, näkkileipää ja ravintorasvaa. Kirkkonummen kunnan päiväkotien kasvisruokalista viikolla 5; 26.30.1.: (varhaisaamiainen * lounas * välipala) Ma: tuoreannos, neljän viljan puuro, maito * kasvispyörykät / kas visnugget, perunat / perunasose, kastike talon tapaan, tuoresalaatti * uunipuuro, marjakeitto, maito Ti: tuoreannos, grahamvelli, juustovelli * kiinalainen kasviswokki / soijavihannes wokki / vihreä linssiwokki, kaurariisi, tuoresalaatti * rouhesämpylä / ruissämpylä, juusto, tuorepala, juoma Ke: tuoreannos, juustotarjotin, talon leipä, seimi: velli * kaalilaatikko / pasta-kasvisvuoka / kasviscouscous, kaurariisi, puolukkasurvos, tuoresalaatti * raparperirahka / marjarahka, hapankorppu, levite, juoma To: tuoreannos, kauramannapuuro, maito * pinaattiohukkaat + perunasose, lounassalaatti, tuoresurvos, kasviskastike + perunat , tuoresalaatti * ruusunmarja-banaanikiisseli /hedelmäkiisseli, vihannesnäkkäri, maito Pe: talon aamiainen * kalakeitto / kahden kalan keitto, ruisleipä, juustolevite, tuorepala * pannuleipä / ohrapannuleipä, juustolevite, tuorepala, juoma Lounaalla tarjotaan lisäksi leipää, ravintorasvaa, rasvatonta, vähärasvaista maitoa, piimää ja vettä. Aamuaterialla ja välipalalla tarjotaan tarvittaessa lisänä näkkileipää. Alle 1-vuotiaille tarjotaan välipalalla vaihtoehtoisesti puuroa tai velliä.
Koulutusta
Hautakivet
Kirkkonummen päiväkotiruoka
Kirkkonummen kunnan päiväkotien ruokalista viikolla 5; 26.30.1.: (varhaisaamiainen * lounas * välipala) Ma: tuoreannos, neljän viljan puuro, maito * lihapyörykät / broileripyörykät, perunat / perunasose, kastike talon tapaan, tuoresalaatti * uunipuuro, marjakeitto, maito Ti: tuoreannos, grahamvelli, maksamakkaraleipä * kiinalainen wokki / talon wokki, kaurariisi, tuoresalaatti * rouhesämpylä / ruissämpylä, juusto, tuorepala, juoma Ke: tuoreannos, juustotarjotin, talon leipä, seimi: velli * pasta-broilervuoka / currybroilerpasta, tuoresalaatti * raparperirahka / marjarahka, hapankorppu, levite, juo-
Ö ly-j K aasu j a
Palvelukseen halutaan
ASUNTOMARKKINAT sivut 89
Perusturvan tehtävänä on edistää asiakkaiden hyvinvointia. Tavoitteenamme on järjestää asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehitämme systemaattisesti hoitoketjuja ja palveluprosesseja. Panostamme henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen. Haemme joukkoomme lisää vahvistusta: APULAISOSASTONHOITAJAA uuteen hoivakotiin
(hakemukset 9.2.2009 klo 12 mennessä)
KOTIHOIDON PÄÄLLIKKÖÄ kotihoitoon
(hakemukset 9.2.2009 klo 12 mennessä)
SAIRAANHOITAJAA uuteen hoivakotiin
(hakemukset 9.2.2009 klo 12 mennessä)
JOHTAVAA SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ aikuissosiaalityöhön
(hakemukset 13.2.2009 klo 12 mennessä)
Kirjanpitopalveluja
LÄHIHOITAJIA 9,5 tointa, uuteen hoivakotiin
(hakemukset 9.2.2009 klo 12 mennessä)
SOSIAALITYÖNTEKIJÖITÄ 2 tointa, lastensuojelun avohuoltoyksikköön (hakemukset 13.2.2009 klo 12 mennessä)
FARMASEUTTIA terveyskeskuksen lääkekeskukseen
(hakemukset 9.2.2009 klo 12 mennessä)
Työpaikkojen tarkemmat tiedot yhteystietoineen ja kelpoisuusehtoineen löytyvät kunnan nettisivuilta: www.kirkkonummi.fi/avoimet Hakemukset toimitetaan osoitteella Kirkkonummen kunta, Perusturvan kirjaamo, PL 20, 02401 Kirkkonummi tai sähköpostilla kirjaamo.perusturva@kirkkonummi.fi.
6
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
PÄÄKIRJOITUS
Ihmisellä on arvonsa myös heikkona ja epäonnistuneena
Neljänkymmenen vuoden aikana suomalainen yhteiskunta ja uskonnollisuus on muuttunut paljon. Tuntuu, että 60-luvulla asiat olivat selkeämpiä ja tukevampia. Kirkon asema oli vankka, vaikka arvosteluakin esiintyi. Moni ennen itsestään selvänä pidetty asia ja yhtenäinen arvopohja on kohdannut muutoksia, ehkä revennytkin. Joissakin kohdin ajatellaan lähes päinvastoin kuin vuosikymmeniä sitten, ainakin nuorempi polvi ajattelee, totesi kirkkoherra Timo Posti puheessaan Kirkkonummen eläkeläiskerhojen 40-vuotisjuhlamessussa. Entistä, oman nuoruuden maailmaa ei enää ole. Nyt on vain yritettävä sopeutua tähän uuteen. Mutta näinhän on aina ollut. Uusi sukupolvi nousee entisen tilalle ja kyseenalaistaa uhmakkaasti monet aikaisemmat asiat. Kaiken kritiikin keskelläkin vanhemman sukupolven on pyrittävä rohkaisemaan nuoria ottamaan oma paikkansa elämässä ja tukemaan heitä siinä. On kuitenkin muistettava, että nuorilla kokemus ja arvostelukyky on vasta kehittymässä. Siihen he kaipaisivat tukea. Moni nuori on jäänyt henkisen ja hengellisen kasvatuksen suhteen meidän sukupolveamme vähemmälle. Arvokasvattajina on vanhempien sijaan saattanut olla ystäväpiiri ja viihdemedia. Aikuisen läsnäoloa kuitenkin tarvitaan. Itse asiassa päivän evankeliumissakin on piirteitä näistä teemoista. Johanneshan edusti väistyvää sukupolvea, Jeesus puolestaan uutta ja tulevaa. Kuitenkin Johannes näki Jeesuksen mahdollisuudet ja tehtävän. Hän tuki ja rohkaisi tätä eteenpäin. Mekään emme saa väärällä tavalla juuttua entiseen, vaan meidän tulisi ennakkoluulottomasti rohkaista nuoria siihen, missä he ovat vahvoja ja mikä on heille hyvää ja arvokasta, Posti totesi. Meidän tulisi nähdä niissäkin kehitystrendeissä mahdollisuuksia, jotka ehkä tuntuvat oudoilta, mutta vievät kuitenkin maailmaa eteenpäin. On osattava erottaa oikeasti vahingolliset asiat niistä, jotka vain näyttävät sellaisilta, mutta ovat kuitenkin edistysaskeleita. Jeesus opetti eri tavalla kuin Johannes, mutta Johannes näki hänessä Jumalan Pojan: "Minun tulee väistyä ja hänen kasvaa." Näin tulee kerran käydä meillekin. Me väistymme ja uusi polvi kasvaa ja ottaa paikkamme. Meillä on pitkä kokemus hengellisestä elämästä ja yhteydestä kirkkoon. Miksi emme välittäisi nuoremmille niitä kokemuksia, jotka ovat tukeneet meitä elämässä. Kyllä nuoret yhä vieläkin elämänkokemuksen ääntä arvostavat, kun se nousee aidosta ja todellisesta maaperästä. Siihen viestiin sopii hyvin myös päivän evankeliumin sanoma: "Oppikaa uudenlainen ajattelutapa, uudistukaa mieleltänne ja ottakaa vastaan hyvä sanoma Jumalasta. Hän on lähellä ja antaa anteeksi." Tätä viestiä tarvitaan yhä; vanhojen erheiden unohtamista ja uudelleen alkamisen mahdollisuutta. Elämässä tarvitaan kirkkoa, joka pitää tätä opetusta esillä kaiken menestymisen, kilpailun ja voittamisen vaatimusten keskellä. Ihminen ei ole vain vahva ja kykenevä. Hänellä on arvonsa myös heikkona ja epäonnistuneena. Siinä on evankeliumi, jota nykyinen aikamme ei aina ymmärrä.
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee klo 8.50 ja laskee klo 16.15. La 24.1. Senja, Jarl, *ORT: Senja, Senni, Seni Su 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paavali, *ORT: Riiko, Riku, Reijo, Mooses Ma 26.1. Joonatan, Jonatan, *ORT: Maria, Marja, Mari, Arjo, Johannes, Simeon Ti 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä, minnesdagen för förintelsens offer, Viljo, Folke, *ORT: Johannes, Juhani, Juha Ke 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies, Karl, Carola, *ORT: Raimo, Reima, Jehri, Teo To 29.1. Valtteri, Valter, Volter, *ORT: Ignati, Ignata, Iikka, Joonas, Joona
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten Sähköjunakausi otettiin vastaan
Kirkkonummen Sanomat julkaisi n:ossa 2 29.1.1969 tämän alla olevan uutiskuvan sähköjunakauden alkamisesta. Kirkkonummen asemalle oli kertynyt melkoisesti väkeä ihmettelemään uutta kardinaalinpunaista ja keltaviivaista kiskokulkuneuvoa. Myös varsinaisen liikenteen avajaispäivänä, sunnuntaina jolloin VR tarjosi kaikissa rataosan junissa ilmaisia matkoja, riitti tungosta. Sähköjunalla saapuneille vihkiäisvieraille esitti Porkkalan yhteiskoulun ja kirkonkylän kansalaiskoulun oppilaista koottu lapsikuoro mm. kalevalaisen tervehdyksen. Kirkkonummen kunnan terveiset toivat kunnanhallituksen edustajat kunnanjohtaja Gösta Söderströmin johdolla. Paikalla olivat myös ministeri Paavo Aitio ja VR:n pääjohtaja Esko Rekola.
Suomalainen kuvaa kamerapuhelimella
Puolet suomalaisista kuvaa kamerapuhelimella vähintään viikoittain. 42 prosenttia suomalaisista ei käyttäisi perinteistä digikameraa enää lainkaan, jos puhelimen kuvausominaisuudet olisivat digikameran tasolla. Tämä käy ilmi InSites Consultingin Sony Ericssonin toimeksiannosta lokakuussa tekemästä mittavasta tutkimuksesta, jossa tutkittiin mobiilikuvausta 24 maassa. Suomalaiset ovat valveutuneempia hyödyntämään kamerapuhelinten nettiominaisuuksia kuin muut pohjoismaalaiset. Viidesosa suomalaisvastaajista esimerkiksi haluaisi lähettää kuvat puhelimestaan suoraan Facebookiin. Määrä on kolminkertainen ruotsalaisvastaajiin verrattuna. Uudet kamerapuhelimet vastaavat yhä paremmin käyttäjien toiveisiin. Yksi hyvä esimerkki tästä on uusi C905-puhelin. Se on varustettu 8,1 megapikselin resoluutiolla, Xenon-salamalla ja muilla ominaisuuksilla, jotka nostavat puhelimella kuvaamisen aivan uudelle tasolle, sanoo Sony Ericssonin Suomen myyntijohtaja Jon Grundström. Kamerapuhelinta kyselyyn vastanneet suosivat perinteisen digikameran sijaan etenkin juhlissa ja sosiaalisissa tilanteissa. 84 prosenttia suomalaisista myös kertoo ottaneensa kuvia erikoisista tilanteista esitelläkseen niitä ystävilleen. Kaikkiaan yli 80 prosenttia suomalaisista omistaa kameralla varustetun puhelimen, tutkimus osoittaa. Plussaa kamera-puhelimelle ja sillä kuvaamiselle (+)!
Pirkko Ruohonen-Lerner:
Raha ei saisi ratkaista vaalien tulosta!
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (sit. ps.) on jättänyt eriävän mielipiteen Vaali- ja puoluerahoitustoimikunnan 22.1. 2009 valmistuneeseen mietinnön osaan, joka käsitteli ehdokkaiden vaalirahoitusta. Helmikuussa toimikunta siirtyy selvittämään puoluerahoitusta. Mietinnön pohjalta tehtävän lakiesityksen tavoitteina on lisätä ehdokkaiden vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden sidonnaisuuksista, sekä rajoittaa vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Ruohonen-Lernerin mukaan nämä tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta, mikäli mietinnössä ei huomioida nykyisin ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä ehdokasryhmiä. Eduskuntavaaleissa vaalirahoitusilmoituksen jättävät vain kansanedustajiksi valitut sekä varaedustajat. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle ovat edelleen jäämässä valitsematta jääneet ehdokkaat, joista osa on saanut vaalikampanjoihinsa merkittäviäkin summia ulkopuolista tukea. Heistä useat ovat mukana kotikuntiensa päätöksenteossa, ja näin ollen heidän sidonnaisuutensa vaalien vakituisiin rahoittajiin, esimerkiksi eri kauppaketjuihin ja rakennusliikkeisiin, pitäisi saada päivänvaloon, toteaa Ruohonen-Lerner. Eriävässä mielipiteessään Ruohonen-Lerner esittää ehdokkaiden vaalirahoitukseen selkeitä rajoituksia sekä vaalikampanjoille kulukattoja. Kunnallisvaaleissa kulukaton pitäisi olla 10.000 euroa ja eduskuntavaaleissa 50.000 euroa. Raha ei saisi ratkaista vaalien tulosta. Ruohonen-Lernerin mukaan yksittäinen tuki ja sen antaja tulisi yksilöidysti ilmoittaa, mikäli tuen arvo on kunnallisvaaleissa yli 200 euroa, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa yli 1000 euroa sekä presidentinvaaleissa yli 2000 euroa. Usein pienikin rahalahjoitus aiheuttaa saajalleen kiitollisuudenvelan, perustelee Ruohonen-Lerner.
Mobiilipalvelut liian hankalia?
Vain alle viidennes suomalaisista käyttää puhelintaan mobiilipalveluihin, vaikka heidän puhelimiensa tekniikka sen sallisi. Käytön esteenä on sekä palveluiden käytön hankaluus että epätietoisuus palveluiden hinnoista ja hyödyistä., kertoo Uusi Konttori nettilehti. Tulokset käyvät ilmi kansainvälisestä mobiilipalvelujen käytettävyyttä kartoittavasta tutkimuksesta, jonka Suomea koskevan osuuden toteutti käyttäjäkeskeisiin suunnittelupalveluihin ja käytettävyystutkimuksiin erikoistunut Adage Oy. "Kynnystä mobiilipalveluiden kokeiluun ja käyttämiseen pystyisi helposti laskemaan käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla", Adagen tutkimusjohtaja Raino Vastamäki sanoo. Suomalaiset asiantuntijat yllättyivät siitä, kuinka selvästi palveluja käyttämättömien kielteiset ennakkoasenteet muuttuivat, kun heille näytettiin hyvin toimivia mobiilipalveluita, kuten taksin tilaamista tekstiviestillä tai YTV:n reittioppaan käyttöä. Nämä palvelut koettiin helpoiksi, hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi. Miinusta hankalille mobiilipalveluille. ()!
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
7
Vesijohtoa suunnitellaan Prosessihäiriöitä tutkitaan: Meikon vedenottamo Inkoon Bågaskäriin suljettiin tilapäisesti
Suomen Meripelastusseura on toimittanut Inkoon kunnalle vesijohtoaloitteen, jossa esitetään vesijohdon vetämistä Bågaskäriin. Asiaa käsitellään Inkoon kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 26. tammikuuta. Teknisen toimen johtaja toteaa päätösehdotuksessaan, että Inkoon kunta vastaisi suunnittelu- ja rakennuskustannuksista puhdistamolta kalastaman vesilinjaan saakka. Rahoitusosuus koskee ainoastaan vesilinjan putkiosuutta, ei mahdollista tarvittavaa automatiikkaa tai "erikoislaitteistoa". Hanke voitaisiin toteuttaa ns. kunnallisena hankkeena, vesihuoltolaitos ei osallistu kustannuksiin. Vesihuoltolaitos perisi jatkossa kulutus- ja perusmaksut Meripelastusseuralta voimassa olevan taksan mukaisesti. Jos vesijohdosta tulee totta, Inkoon kunta vastaa liittymismaksusta tai rakentamiskustannuksista Inkoon vesihuoltolaitokselle. Kunta ei peri liittymämaksua Meripelastusseuralta hankkeen yleishyödyllisyyden vuoksi. Ehtona kunnan osallistumiseksi hankkeeseen on, että rakennettava vesijohto varustetaan yleisesti käytössä olevalla vesipisteellä Bågaskärin satamassa. Mahdollisten vesihaarojen rakentamisesta saariin sovitaan erikseen Inkoon kunnan ja vesihuoltolaitoksen kanssa. Hankeen toteuttamisajankohdasta sovitaan kunnan kanssa erikseen. Hanke toteutetaan Joddbölen kalasataman kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Bågaskärin vanha talousveden käsittelylaitteisto on purettu ja vesi kuljetetaan saareen toistaiseksi. Ns. harmaat jätevedet käsitellään saaressa ja käymäläjätevesi kerätään ja kuljetetaan mantereelle käsiteltäväksi.
Viime viikonvaihteessa kaksi kertaa tapahtunut prosessivirhe Meikon vedenottamolla on johtanut siihen, että laitokselta ei tällä hetkellä syötetä vettä Kirkkonummen vesijohtoverkkoon lainkaan, vaan keskustan vesi tulee tällä hetkellä Espoon Dämmanista. Vesihuoltopäällikkö Rea Kahila kertoo, että kaksi kertaa tapahtunut rautakemikaalin liika-annostus
tutkitaan nyt juurta jaksain, ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan jatkossa. Rautakemikaali värjää veden jo pieninä pitoisuuksina keltaisenruskeaksi. Meikon vedenottamon laitos on edelleen toiminnassa, mutta se ei syötä vettä Kirkkonummen vesijohtoverkkoon. Normaalitilanteessa Meikon vedenottamon vettä tulee lähinnä Ravalsiin sekä
suurempaan osaan Kirkkonummen keskustaa. Vesihuoltopäällikön mukaan laitosta kokeillaan parhaillaan ja siellä tehdään testejä asioiden selvittämiseksi ja nyt aletaan jo olla jyvällä siitä, mikä aiheutti häiriöt viime viikonvaihteessa. Meikosta alettaneen syöttää vettä vesijohtoverkostoon jälleen ensi viikon aikana.
Tulta-tapahtuma juhlii 150-v lähetystyötä
Tulta-tapahtuma kokoaa 27.28. maaliskuuta juhlijoita Kirkkonummelle. Kyse on juhlavuoden päätapahtumasta Kirkkonummella. Perjantaista lauantaihin kestävän Tulta-tapahtuman ohjelmaan kuuluu Liekki palaa musikaali sekä gospelbändejä. Tärkeässä osassa ovat toimintakanavat. Niissä tapahtumaan osallistujat eivät jää vain kuuntelemaan. Kanavissa voi jakaa mielipiteitä lähetyksestä sekä laulaa ja liikkua etnomusiiPyhän Mikaelin kirkossa vietetään Tuomasmessua kaikkien etsijöiden ja epäilijöiden uskonjuhlaa. Tulta-tapahtuman esiintyjät:·Exit KLS Liekki palaa musikaali, koomikko Mikko Vaismaa. Tapahtuma on suunnattu ensisijaisesti nuorille, nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Järjestäjinä toimivat Kirkkonummen suomalainen seurakunta sekä Kirkkonummen seurakuntayhtymä.
Päivähoitopaikat haettavissa Siuntiossa
Lasten kunnallisen päivähoidon hoitopaikat ovat parasta aikaa haettavissa Siuntiossa. Ensi toimintakauden alussa 3.8. 2009 vapautuvat lasten päivähoitopaikat on julistettu haettavaksi ja hakemuslomakkeita saa päiväkodeista, sivistystoimistosta ja kunnan wwwsivuilta (www.siuntio.fi). Hakemukset jätetään päiväkotiin tai sivistystoimistoon viimeistään 10.2. 2009 tai viimeistään neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Mikäli päivähoitopaikan tarve johtuu yllättävän työpaikan saannin, opiskelun tai koulutuksen takia, tulee hakemus jättää viimeistään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarvetta. Päivähoitohakemuksensa 10.2. 2009 mennessä jättäneille annetaan päivähoitopaikkapäätökset tiedoksi 30.4. 2009. Siuntiossa asuvat perheet, joiden lapset eivät ole kunnallisessa päivähoidossa, ovat oikeutettuja hakemaan yksityiseen hoitoon tarkoitettua palveluseteliä. Päivähoitoseteli maksetaan suoraan yksityiselle palveluntuottajalle. Yksityisen hoidon tuki muodostuu Kelan maksamasta hoitorahasta, Siuntion kunnallisesta päivähoitosetelistä ja mahdollisesta tulosidonnaisesta Kelasta haettavasta lisäosasta. Kunnallista päivähoitoseteliä haetaan sivistystoimistosta lomakkeella "Hakemus/ lapsikohtainen yksityisen päivähoidon tuki". Tiedustelut (Sivistystoimisto, Krouvintie 1, 02580 Siuntio) varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moring p. 044-3861031, pirkko.moring@siuntio.fi ja varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoma p. 050-3860827, anu.vesiluoma@siuntio.fi
kin tahdissa. Osa kanavista myös jalkautuu avustustoimintaan Kirkkonummen keskustassa. Lauantaina Kirkkonummen
Tutustu Kirkkonummen kehitysvisioon ja anna mielipiteesi siitä YTV:n yhteistyöMiltä Kirkkonummi voi näyttää vuonna 2040? Mihin suuntaan kuntaa ollaan kehittämässä? Tämän määrittelee Kirkkonummelle työstettävä kehityskuva. Jokaisella organisaatiolla on suunta, mitä kohti se kulkee niin myös Kirkkonummen kunnalla. Kirkkonummen vuoden 2008 talousarvion yhtenä sitovana tavoitteena oli laatia kunnan kehityskuva. Valmistelussa päädyttiin asukaslukuperusteiseen maankäytön kehitysvisioon, jossa arvioidaan asukasmäärän ja maankäytön kehittymistä nykyhetkestä vuoteen 2040. Kehitysvisio viedään uuden kunnanvaltuuston linjattavaksi, minkä jälkeen se jalostetaan kehityskuva, joka voi toimia mm. Kirkkonummen harjoittaman maapolitiikan työkaluna. Kehityskuvatyöstä tehdään mahdollisimman vuorovaikutteinen. Kuntalaiset, luottamushenkilöt ja asiaa valmistelevat viranhaltijat osallistuvat tähän työhön, joka valmistuu syksyyn 2009 mennessä. Nyt pääset tutustumaan nyt työstettyyn kehitysvisioon, ja antamaan oman mielipiteesi siitä. Internet-sivullamme osoitteessa www. kirkkonummi.fi on oikeassa reunassa Kirkkonummi 2040 -otsikko, jonka alla olevasta linkistä pääset tutustumaan tämänhetkiseen kehitysvisioon ja antamaan mielipiteesi siitä. Käytä tilaisuus hyödyksesi!
johtajaksi Inkinen
YTV:n hallitus hyväksyi kokouksessaan asiat esityslistan mukaisesti yhtä muutosta lukuun ottamatta. Kohdan 10 päätös muutettiin muotoon: Hallitus päätti, että pientä lasta kantoliinassa tai vastaavassa kuljettavalle ei myönnetä oikeutta matkustaa maksutta, koska lasten kuljettaminen kantoliinoissa liikennevälineissä ei estä maksun suorittamista. Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä Jokeri II:n hankesuunnitelmaa koskevista lausunnoista on erillistiedotteet liitteenä ja nettisivuillamme. Seutukokous valitsi YTV:n yhteistyöjohtajaksi DI Raimo Inkisen. Inkinen sai vaalissa 15 ääntä ja jätehuoltojohtaja Petri Kouvo kuusi ääntä. Seutukokouksessa oli 22 edustajaa. Raimo Inkinen on ympäristönsuojelun insinööri- ja konsulttitoimiston Polstop Oy:n toimitusjohtaja ja toiminut pitkään Espoon kunnallispolitiikassa vihreiden edustajana, muun muassa Espoon kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajana. Seutukokous valtuutti YTV:n hallituksen ja johdon päättämään uuden Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän järjestelyyn ja toimenpanoon liittyvistä toimenpiteistä. Uusi organisaatio muodostetaan YTV Liikenteestä ja HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnoista. Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen valtuustot ovat jo tehneet päätöksen kuntalain mukaisesta 1.1. 2010 aloittavasta kuntayhtymästä. Organisaatiomuutos edellyttää käytännössä erilaisia oikeudellisia ja muita järjestelyjä. Myös Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesihuoltolaitoksista muodostettavan yksikön liittäminen YTV:n jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon tulosalueiden rinnalle omaksi tulosalueekseen 1.1. 2010 alkaen aiheuttaa paljon oikeudellisia ja käytännönjärjestelyjä. Seutukokous valtuutti YTV:n hallituksen ja johdon päättämään niistä.
Asuntosopimuksen toteutuksessa suuria eroja
Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen toteutumisessa on suuria kuntakohtaisia eroja Asuntoministeri Jan Vapaavuori, valtion edustajat sekä Helsingin seudun kuntajohtajat ovat arvioineet vuosi sitten solmitun asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen toteutumista. Valtion aiesopimuksessa lupaamat toimenpiteet on suurelta osin toteutettu ja asuntorakentamisen elvyttämiseksi on valmisteilla myös uusia tukitoimia. Helsingin seudun 14 kunnan osalta sopimuksen tavoitteiden toteutumisessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Tänä vuonna Helsingin seudulla valmistunee noin 8.000 asuntoa, joista noin 1.700 on ARA-vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon näkymät ovat parantumassa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa hakemusten määrä jopa ylittää aiesopimuksen mukaisen tason. Monissa kehyskunnissa tavoitteisiin on vielä matkaa. "On selvää, että kovan rahan omistusasuntotuotanto hiipuu nyt merkittävästi", totesi ministeri Vapaavuori. "Työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi valtion ja kuntien on yhdessä tehtävä kaikkensa, että rakentamisen notkahdus jää mahdollisimman pieneksi. Pidän tärkeänä, että kunnatkin täyttävät lupauksensa ja huolehtivat aiesopimuksen mukaisesta vuokra-asuntotuotannosta ja tonttivarannon kasvattamisesta. Tässä markkinatilanteessa kuntien toimien merkitys korostuu". Kuntien tekemän kyselyn perusteella tonttitarjonta riittää lähivuosina asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseen. Toisaalta viime vuonna hyväksytyissä asemakaavoissa uutta asuntorakennusoikeutta syntyi selvästi tuotantotavoitetta vähemmän, jolloin tonttivaranto aiesopimuksen tavoitteen vastaisesti supistuu.
Yrittäjän lamalääkkeitä haetaan Inkoon yrittäjätilaisuudessa
Inkoon Yrittäjät järjestää jäsenilleen info- ja keskustelutilaisuuden lauantaina 7. helmikuuta klo 14 Inkoon kunnantalolla. Puhujina ja asiantuntijoina Suomen Yrittäjistä (SY) ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjien Työttömyyskassasta (SYT) Maritta Onnela, Aktiasta johtaja Peter Asén sekä Finnverasta aluejohtaja Kai Villikka. Aiheina SY:n lamalääkkeet ja Aktian ja Finnveran palvelut yrittäjille. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, jonka takia ilmoittautumiset 2.2. 2009 mennessä yhdistyksen sihteerille Irmeli Puurtiselle 050-5166525 tai irmeli.puurtinen @ kolumbus.fi Tervetuloa. Myös Siuntion Yrittäjien jäsenet ovat tervetulleita.
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Endurorata suunnitteilla Siuntion Harvsin kylän läheisyyteen ENTTI
Jukka Helani Siuntion Annilasta kirjoitti Kirkkonummen Sanomissa 21.12.08 mm. että Kirkkonummea ei vähääkään kiinnosta Siuntion asiat. Ainakin Kirkkonummen ympäristöyhdistystä kiinnostaa mitä luonnon ja ympäristön kannalta ongelmalliset hankkeet aiheuttavat sekä luonnolle että asukkaille kunnanrajan molemmin puolin. Ympäristöyhdistys jätti 30.12.08 Siuntion kuntaan lausunnon, jossa vastustetaan luvan myöntämistä enduroradan perustamiselle. Suunniteltu noin 3 km pitkä enduromoottoripyörärata sijaitsee lähimmillään noin 150 metriä Kirkkonummen kunnan rajalta ja noin 300 metriä länteen Stora Lonoksjärven viereisestä opistosta, jossa toimii lasten päiväkoti sekä Veikkolan koulun Evitskogin toimipiste. Moottoripyörärata on suunnitelmissa vedetty paljaaksihakattuun kallioiseen metsämaastoon, jossa korkeuserot ovat varsin suuret. Avomaastossa melu tulee
MM KO
VARGMOSSENIN arvokas suo, jonka reunalla endurorata kulkee pitkän matkan. Kuva: Tom Hindsberg leviämään laajalle häiriten kunnanrajan molemmin puolin sekä alueen luontoa että asukkaita. Samoin melu voi häiritä opistossa sijaitsevan koulun ja päiväkodin toimintaa. Luvan hakija antaa hakemuksessa harhaanjohtavan käsityksen kasvillisuuden ja puuston melua vaimentavasta vaikutuksesta. Karussa maastossa avohakattu alue tulee pitkään säilymään avonaisena. Monet asukkaat ovat asettuneet asumaan Harvsiin maaseudun rauhaan ja joutuvat moottoripyöräradan valmistuttua sietämään jopa 10 enduromoottoripyörän aiheuttamaa melua. Kuka haluaa enää siinä tilanteessa käyttää aluetta lähivirkistykseen? Lupahakemuksesta käy ilmi että tuleva endurorata voi olla käytössä melkein vuoden jokaisena päivänä, muutamaa pyhäpäivää lukuunottamatta. Tämä tulee aiheuttamaan lähialueen asukkaille huomattavaa haittaa ja epäviihtyvyyttä. On todennäköistä että enduroradan valmistuttua alueella tulee lisääntymään myös luvaton moottoripyöräajelu. Silloin ei ole takeita että moottoripyörät täyttävät asetetut vaatimukset mitä tulee melutasoon ja moottorin suojaamiseen mahdollisilta öljyvuodoilta. Kirkkonummen puolella sijaitseva Stora Lonoks on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka yhdessä Lilla Lonoksjärven kanssa muodostaa arvokkaan luontokokonaisuuden. Kirkkonummen yleiskaavassa järvet on merkitty suojeltaviksi. Järvillä on tärkeä merkitys m.m. suurten arkojen lintujen, kuten joutsenien, hanhien ja kurkien muutonaikaisena levähdys- sekä ruokailualueena. Melu voi aiheuttaa myös järvien pesimälinnustolle häiriötä heikentäen näin alueen luonnonsuojelullista arvoa. Suunnitelmissa on myös myöhemmin laajentaa moottoripyörärata etelään. Jos tämä enintään 2 km pitkä laajennus hyväksytään, niin rata ja sen laajennus tulisi kulkemaan melkein kilometrin matkan Vargmossenin suon reunan tuntumassa. Suo on luonnontilainen lukuunottamatta länsireunan ojaa. Se on maisemallisesti merkittävä suopursukasvustoineen ja harmaine keloineen.Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri on ehdottanut että suo tulisi merkitä luonnonsuojelualueeksi. Vargmossenin suon pohjoispuolella, lähellä pellon reunaa, sijaitsee lähde, joka on Metsälain 10 §:n mukaan erityisen arvokas elinympäristö. Endurorata on suunnitelmissa vedetty aivan lähteen lähituntumaan, mikä on luonnonsuojelun kannalta kyseenalaista. Suunniteltu ratahanke edistää ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen lisääntymistä, eikä ole sopusoinnussa kuntien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. TOM HINDSBERG Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja
KUCKUBERGETIN pohjoispuolella suunniteltu endurorata kulkee lähellä Harvsintien asutusta. Tuleva rata tulee kulkemaan kuvan etualan maastossa.
10
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Lapinkylän vesiposti korjataan vihdoin
Lapinkylän vesiposti on jo kauan ollut huonossa kunnossa. Kraana on vaikea sulkea ja sen sijainti on liian pitkällä, mikä aiheuttaa sen, että vesi läikkyy ja muodostaa liukastumisvaaran. Vesipostilla on tapahtunut monia vakavia loukkaantumisia, mm, luunmurtumia, jotka ovat vieneet sairaalaan. Varsinkin pakkasyönä vesilätäköt ovat muodostaneet isoja jäätiköitä kaivon kannelle ja sen ympärille. Sitäpaitsi kraana on väärää mallia, jota yhden henkilön on vaikea käsitellä. Aikaisempi malli oli sopivampi. Silloin oli helppo kontrolloida milloin astia tuli täyteen. sa 12.1. otti jäsen Gun-Maj Beck, sfp esiin ylimääräisenä asiana, että vesiposti on korjattava välittömästi. Vesipostia käytetään ahkerasti, sillä se on elintärkeä asukkaille kaivovesien huonon laadun takia. Asia lähetettiin edelleen teknisen osaston hoidettavaksi, jonka tulee katsoa että vesiposti tulee korjattua. GUNVOR WESTREN-DOLL
Kirkkonummentien rakennusurakka...
Jatkoa sivulta 3
Kirkkonummen kunta toivoo, että alueella liikkuvat varaisivat hieman nykyistä enemmän aikaa keskusta-alueella asiointiin. Tilannetta helpottaa myös se, että ajoneuvot pysäköitäisiin Keskusurheilupuiston pysäköintialueelle ja asiointi hoidettaisiin kävelen. Kirkkonummen kunta pahoittelee töistä koituvaa haittaa. Lisätietoja: kunnossapitomestari Kari Nordström 050-3796132, kari.nordstrom@kirkkonummi.fi tai kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainen 0504140615, eero.vartiainen@kirkkonum mi.fi http://www.kirkkonummi .fi/kuntakeskus
Kunnanhallitus tarttui asiaan
Kunta omistaa vesipostin ja vastaa myös sen sen turvallisesta käytöstä. Kunnanhallituksen kokoukses-
MONET noutavat juomavetensä Lapinkylän vesipostista.
Veteraanien kuukausitapaaminen palvelutalolla to 29.1. klo 11.30
Kirkkonummi-Siuntion Rintamaveteraanien tammikuun kuukausitapaaminen pidetään 29.1.2009 klo 11.30 Kirkkonummen Palvelutalolla. HUOM. AIKA! Sovitaan tehdäänkö keväällä teatterimatka Riihimäelle, ym. kevätkauteen liittyviä asioita.
TULE SOLVALLAN HIIHTOLOMA- JA PÄÄSIÄISLEIRILLE!
HIIHTOLOMA 16.-20.2. (10-15 v.) Hiihtolomaleiri Swinghillissä 260 (sis. hissilipun)
Leiri laske elun ja lautailun harrastajille! Tekniikkaharjoituksia Swinghillissä (varustevuokra 50 ), leirin aikana muitakin urheilulajeja.
Salibandyleiri 180 Tanssileiri 180
Ohjelmassa salibandyä ja muitakin urheilulajeja! Tanssia, musiikkia ja liikkumista!
Byggandet på Kyrkslättsvägen har börjat
Kyrkslätts kommun har konkurrensutsatt byggentreprenaden för Kyrkslättsvägen, Hagavägen, Saloviusvägen, Stationshörnet och Gallerigången. Entreprenadtävlingen vanns av H & P Infra Oy. Entreprenadsumman uppgår till ca 6,5 miljoner euro. Arbetet blir klart 31.8. 2010, berättar informationschef Maria von Knorring till Kirkkonummen Sanomat. Entreprenören har inlett arbetet och bygger trafikarrangemang för arbetstiden. I första skedet flyttas Kyrkslättsvägens trafik till rampen på den sida av Kyrkslättsvägen där köpcentret Senaattori finns. Efter detta inleds rivningen av bron på Kyrkdalens sida. Då rivningsarbetena har utförts börjar Gallerigången byggas på samma plats. Att flytta den nuvarande trafiken gör det möjligt att utföra Gallerigångens betongarbeten på en gång och på så sätt få arbetet fortare klart.
Tule perheesi kanssa vie ämään ak ivinen pääsiäinen! Leikkejä, pelejä, ulkoilua ja pääsiäisaskartelua ohjelmassa! Leirihintaan sisältyy täysihoito, ohjelmaa ja tapaturmavakuutus. Leirit ovat kaksikielisiä ja kuuluvat Solvallan vapaaseen koulutustoimintaan.
PÄÄSIÄISLOMA 10.-12.4. Pääsiäisen perheleiri! 120 /lapsi 5-15 v., 180 /aik.
Kyrkslättsvägens och Hagavägens rondell börjar byggas ständiga förändringar i trafikarrangemangen
Samtidigt med Gallerigångens byggnadsarbeten inleder entreprenören byggandet av rondellen i korsningen mellan Kyrkslättsvägen och Hagavägen. Arbetena inleds med betydande grundförstärkningsarbeten som omfattar byggande av många pålplattor samt riklig stabilisering. Arbetena kommer att orsaka kontinuerliga ändringar i trafikarrangemangen. På Kyrkslättsvägen finns dock hela tiden en fil i vardera riktningen i användning. Trafiken i sidoled måste ock-
Tiedustelut ja ilmoi autumiset:
Maria Berger puh. (09) 8678 430 tai www.solvalla.fi sähköposti: maria.berger@solvalla.fi
Solvallan urheiluopisto
Nuuksion e 82, 02820 Espoo puh. (09) 8678 430
www.solvalla.fi
så flyttas flera gånger till olika sidor av korsningsområdet, vilket medför att trafiken löper långsammare. Målet är att befintliga trafikförbindelser inte bryts. Kyrkslätts kommun önskar att de som rör sig på området reserverar litet mera tid för uträttandet av ärenden i centrum. Situationen underlättas också av att fordonen parkeras på centralidrottsparkens parkeringsområde och ärendena sköts till fots. Kyrkslätts kommun beklagar olägenheter som arbetena medför. Ytterligare upplysningar: underhållsmästare Kari Nordström 050-3796132, kari.nordstrom@kirkkonummi. fi eller chefen för kommunalteknik Eero Vartiainen 0504140615, eero.vartiainen@kirkkonum mi.fi http://www.kirkkonummi. fi/kuntakeskus
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
11
kirkkonummen.kirjakauppa@kolumbus.fi Kirkkotori 2, Kirkkonummi (09) 296 1012, fax. (09) 296 1014
LOPPURYSÄYS
Kirjoja alkaen
1
SLUTSPURT Mera svenska böcker
9,90
Guinness World Records 2009 (svenska)
4,90
Hau! Vuh! Piskun kimaltava seikkailu
8,90
Tarujen lohikäärmeet näyttämökirja
Suuri kirja-ale alennukset jopa -90 %
Richard Scarry Bilar och traktorer Sinikka Paavilainen och annat som rullar Samaa unta
6,90
ti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystäv · ystävämyynti · ystävämyynti · ystävämy nti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystä · ystävämyynti · ystävämyynti · ystävämy nti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystä · ystävämyynti · ystävämyynti · ystävämy nti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystä ti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystäv · ystävämyynti · ystävämyynti · ystävämy nti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystä ystävämyynti· ystävämyynti · ystävämyy ystävämyynti · ystävämyynti · ystävämy ynti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystä ti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystäv ti · ystävämyynti · ystävämyynti · ystäv ti tä ä ti tä ä ti tä
12
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Pekka Oksasen kahdeksan vuoden kausi liikuntalautakunnassa päättyy
Avoimuus ja yhteen hiileen puhaltaminen tarpeen Kirkkonummen päätöksenteossa
Liikuntalautakuntaa viimeiset kahdeksan vuotta johtanut ja nyt väistyvä puheenjohtaja Pekka Oksanen(sd.) on jättämässä kunnallispolitiikan eikä asettunut enää ehdolle viime kunnallisvaaleissa. Kolme vuosikymmentä kunnallispolitiikassa mukana ollut Oksanen aloitti kunnallispoliittisen uransa silloisessa rakennuslautakunnassa 80luvun alkupuolella. Kova väestönkasvu tulee olemaan tulevaisuudessa yksi kunnan suurimmista haasteista, povaa Oksanen. On hyvä, että kuntaan yritetään saada uusia veronmaksajia, mutta palveluiden kehittäminen ja järjestäminen uusille asukkaille laahaa tällä hetkellä perässä, sanoo Oksanen. Oksasen mukaan tällä hetkellä kuntaan otetaankin enemmän asukkaita kuin pystytään palvelemaan. Terveys-, koulu,- päivähoito- ym. palvelut ovat Kirkkonummella ensiluokkaisia ja hyvin järjestettyjä, mutta suhteessa väestömäärään ne ovat Oksasen mukaan riittämättömiä. Tulevalla valtuustokaudella ja tulevilla päättäjillä yksi keskeisimmistä asioista tuleekin olemaan palveluiden järjestäminen kohtuulliselle tasolle, sillä Oksasen mukaan tällä hetkellä Kirkkonummi elää kädestä suuhun, eli tulevaisuuden ennakointiin ei ole käytetty tarvittavia resursseja. hetkellä petäjää ja tervaleppää. Yhteenvetona viime vuosikymmenistä voi kuitenkin sanoa, ettei Kirkkonummella ole harjoitettu elinkeinoelämää suosivaa politiikkaa. Monesti on hakeuduttu myös tiehankkeen selän taakse piiloon, jolla on haluttu selittää sitä, ettei ole onnistuttu. Oksasen mukaan on surkuhupaisaa, ettei kunnassa ole takavuosina ollut tontteja eikä toimitiloja tarjolla tänne haluaville yrityksille. Kirkkonummella virkamiesten pitäisikin markkinoida kuntaa enemmän sijoituspaikkana yrityksille. Muuallakin tehdään töitä hartiavoimin, jotta yrityksiä saadaan tulemaan kuntiin. Asiantuntijoina Oksasen mukaan tulisi lisäksi kuunnella muitakin asiantuntijoita kuin kunnallispoliitikkoja. Maaperä on siis muutettava elinkeinoelämälle suotuisaksi ja pelkät juhlapuheet lopetettava. Oksanen on kuitenkin seurannut ilolla sitä, että kuntaan ollaan vihdoinkin yrittäjäyhdistyksen ja kunnan yhteistyönä laatimassa elinkeinopoliittista ohjelmaa. -Sen tulee olla konkreettinen eikä pelkkää sanahelinää, kunnan tulisi satsata siihen, että maata hankitaan ja kaavoitetaan myös pk-yritysten tarpeisiin. Soveltuvin osin raakamaasta voisi myös tehdä vaihtokauppoja, ehdottaa Oksanen. Gryndereillä ja rakentajilla on tällä hetkellä Kirkkonummella paljona maata ja tässä suhdannetilanteessa kunnalle voisi olla otollinen hetki maanhankintaa silmälläpitäen.
Kuka pitää valtaa Kirkkonummella?
Kysyttäessä Oksaselta, että kuka pitää valtaa Kirkkonummella, hän vastaa, että viimeisen neljän vuoden aikana on virkamiesten valta vahvistunut huomattavasti. Itse en ole kokenut, että luottamusmiehillä tai valtuustolla olisi ollut juurikaan valtaa, vaan päätökset on tehty kabineteissa ja muutamia asioita on jopa "unohdettu" virkamiesten pöytälaatikoihin. Viimeisen neljän vuoden aikana virkamiesvalta on siis voimistunut. Osasyynä tähän on se, että jos luottamushenkilöt luopuvat vallastaan, niin virkamiehet vievät sitten. Varsinkin liikunta-asioissa luottamusmiehet ovat olleet virkamiesten kanssa ihan eri linjoilla ja näpäytyksiä on tullut puolin ja toisin. Kuluneella valtuustokaudella virkamiehet ovat Oksasen mukaan pystyneet ohjaamaan kunnanhallitusta ja sitä kautta myös valtuustoa. Liikuntalautakunnasta emme ole pystyneet tuomaan kaikkia kokemiamme epäkohtia valtuuston käsittelyyn. Oksasen mukaan lautakuntien roolin tulisikin jatkossa olla päätöksenteossa nykyistä voimakkaampi. Kaikenkaikkiaan näen koko viimeisen kahdeksan vuoden rupeaman vaikeaksi, edellisellä nelivuotiskaudella vetovastuussa oli kokoomus ja viime kaudella vihervasemmisto, eli kaksi eri porukkaa törmäsi toisiinsa. Itseäni ärsyttää se, että lähdetään arvosteleman toinen toista kun pitäisi löytää asioista hyvät ja huonot puolet. Asioita pitäisi kuitenkin tehdä yhdessä. Kummallakin valtuustokaudella on varmasti tehty sekä hyviä että huonoja päätöksiä ja valtuusto on ne kokouksissaan siunannut. That´s it.
LIIKUNTALAUTAKUNNAN väistyvä puheenjohtaja Pekka Oksanen kuuluttaa jatkossa Kirkkonummen poliittisilta ryhmiltä yhteen hiileen puhaltamista. hiileen puhaltamista; Silmiinpistävää Kirkkonummelaisessa politiikassa on "minä haluan, me haluamme, minä en halua, me emme halua" -asenteet ja helposti tahtoo unohtua se, että päättäjät edustavat kuntalaisia. Omat ja ryhmän tarpeet ovat toissijaisia ja kuntalaisen edun tulisi tulla ensin. Myös virkamiehistössä esiintyy samaa asennetta eli ei haluta kuunnella valtuustoa, sanoo Oksanen. Oksasen mukaan asiantuntijalautakuntien luottamusmiesten tekemiin päätöksiin tulisi sitoutua entistä paremmin myös virkamiesjohdossa. virkamiesten rooli. Valtuusto tai kunnanhallitus ei Oksasen mukaan saisi olla oman egon nostatuspaikka ja varsinkin uusilta valtuutetuilta Oksanen peräänkuuluttaa "Kirkkonummi-henkeä" ja myös omaa katsantokantaa asioihin, ei puolueen tai ryhmän määräämää. Valtuutettujen tulisikin kysyä itseltään päätöksiä tehdessään: Onko tämä kuntalaisille hyvä vai huono? Samoin Oksanen muistuttaa myös kompromissien tarpeesta. Kompromissi saattaa olla parempi vaihtoehto kuin väkisin junttaamalla läpi runnottu päätös. Uusien valtuutettujen kannattaakin Oksasen mukaan ottaa myös ohjat käsiinsä niin, etteivät vanhat ketut pääse heti jyräämään päälle ja sanelemaan muiden kuunnellessa vieressä. Uusilla valtuutetuilla on varmasti paljon uusia ideoita ja ratkaisumalleja asioihin. He voivat myös kyseenalaistaa asioita; Kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan valmiiksi pureskeltuna. Virkamiehiltä Oksanen peräänkuuluttaa viime vuosina tehtyjen strategioiden tuomista käytäntöön. Esimerkiksi jatkuva höpöttäminen ns. Tanskan mallista ei ole Oksanen mielestä tuonut konkretiaa toimintatapoihin kunnassa. Mikäli Strategioita luodaan, on niistä otettava myös kiinni. Strategioiden jalostaminen jokapäiväiseen elämään ontuu Kirkkonummella, valittelee Oksanen.
Työpaikkoja ja yrityksiä saatava Kirkkonummelle
Moottoritie 51:n saamista Kirkkonummelle on jo odotettu vuosikausia ja Oksanen näkee tiehankkeessa myös "siltarumpupolitiikkaa". Hanke on ollut esillä jo useassa hallituksessa ja aina istuvat ministerit ovat torpanneet sen sivulle jonkun kotiseudun hankkeen kiriessä Kirkkonummen moottoritiehankkeen ohi. Kuka hyvänsä on ollut hallituksessa, aina se on vesitetty ja valtionvarainministerit ovat vetäneet kotiin päin. Silmiinpistävää on Oksasen mukaan ollut viimeisten vuosikymmenien aikana kunnan elinkeinopolitiikka. Oksanen on tehnyt pitkän uran Ay-liikkeessä ja yrittänyt ajaa yhteistyössä mm. Kirkkonummen Yrittäjien kanssa teollistamishankkeita Kirkkonummelle siinä kuitenkaan onnistumatta. Keskusta II:n rakentamisen jälkeen (1980-luvun puolivälissä) Kirkkonummella ei oikeastaan ole tapahtunut mitään laajempia hankkeita teollisuuden, työpaikkojen tai yritysten saamiseksi Kirkkonummelle. Pikkalanlahdelle kaavailtu suursatamakin meni ohi suun, se olisi tuonut paljon työpaikkoja ja varallisuutta sekä yrityksiä Kirkkonummelle. Potentiaalia Kirkkonummella olisi kyllä ollut, kunnalla on laajat maa-alueet esim. Pikkalanlahdella, mutta siellä kasvaa tällä
30 vuotta on yleinen aikajana Kirkkonummella
Oksanen toteaa, että 30 vuotta on Kirkkonummella yleinen aikajana suurempien hankkeiden toteuttamisessa. Näin on käynyt mm. Uimahallin, jäähallin ja keskuspaloaseman toteuttamisessa. Paloaseman rakentamisesta teki ehdotuksen 80-luvulla kunnan silloinen palopäällikkö Kaj Nurmi ja tuolloin oli jo olemassa piirustuksia tulevasta paloasemasta. Myös keskustan kehittämisestä on ollut enemmän tai vähemmän puhetta 30 vuoden ajan, kuten myös kunnantalosta, jonka rakentaminen alkaa lähitulevaisuudessa. Asioiden pitkittymisen syynä Oksanen näkee Kirkkonummella harjoitetun politiikan, jossa yksittäisiltä valtuutetuilta ja ryhmiltäkin puuttuu määrätietoisuus. Hankkeita lähdetään toteuttamaan vasta sitten, kun tie on kuljettu loppuun ja pakottavat syyt ajavat eteenpäin. Esimerkiksi paloasemahanke lähti eteenpäin vasta kun työsuojelutarkastaja havahdutti päättäjät paloaseman tilanteeseen. Oksanen kuuluttaakin jatkossa Kirkkonummen poliittisilta ryhmiltä yhteen
Vauvasta vaariin liikuntaa
Merkittävin asia, mitä liikuntalautakunta on saanut aikaan Pekka Oksasen puheenjohtajakaudella on "vauvasta vaariin" -teemalla kirkkonummelaiseen liikuntakulttuuriin syötetty terveysliikunta kaiken ikäisille kuntalaisille. Liikuntapolitiikka kuluneena kahdeksana vuotena ei puheenjohtajan mukaan ole kuitenkaan ollut Pekka Oksasen näköistä liikuntapolitiikkaa, sillä silloin olisi panostettu vain jääurheiluun, jalkapalloon ja hiihtoon, jotka ovat lähimpänä Oksasen sydäntä. Tuleva liikuntalautakunta ja uusi liikuntatoimenjohtaja Katja Linnankylä toivottavasti jatkavat kuntalaisten liikuttamista "vauvasta vaariin" -teemalla ja lisäävät liikuntajärjestöjen ja kunnan välistä yhteistyötä. Toivottavasti paljon antavia ja hyvää palautetta saaneet seminaaripäivät jatkuvat myös tulevaisuudessa. Kuluneella kaudella on
Päätöselimien roolit hämärtyneet
Tällä hetkellä avoin vuorovaikuttaminen luottamusmiesten ja virkamiesten välillä on hämärtynyt, osasyynä Oksanen näkee sen, että kunnassa on kaikenlaisia ylä- ja alahuoneita sekä suunnitteluryhmiä, joiden asioista ei jaeta avoimesti tietoa edes päättäjille. Asiat tuodaan valtuustoon valmiiksi pureksittuna ja harvoin tarjotaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Asiat tarjoillaan päättäjille tyyliin tässä se nyt on näin. Välillä olemme kuitenkin tulleet aivan toisenlaisiinkin johtopäätöksiin ihan yli puolueryhmienkin, vaikka johtavilta poliitikoilta tullut pyyhkeitä niskaan. Kunnassa tulisikin selvittää eri päätöksentekoelimien roolit sekä asioita valmistelevien
aloitettu uudestaan järjestämään koulujen- ja kunnanmestaruuskilpailuja eri lajeissa ja tässä on sellainen perinne, jonka toivoisin jatkuvan. Erityisesti paikalliset yhdistykset ja seurat ovat tässä avainasemassa, sanoo Oksanen. Kunnan urheiluseurojen ja liikuntavirkamiesten suhteet on parantuneet viime vuosina ja urheiluseuratkin ovat ottaneet asioissa aktiivisemman otteen. Tosin esimerkiksi hiihtomestaruuskilpailuja ei ole voitu pitää lumenpuutteen vuoksi ja siitä saadaankin aasinsilta siihen, että kuntaan tulisi hankkia pari lumitykkiä, joilla saataisiin lumetettua hiihtolatuja keskustassa ja Veikkolassa. Toistaiseksi liikuntalautakunnan esittämät hankkeet lumitykkien hankkimiseksi on kuitenkin vesitetty kustannuksiin vedoten, sanoo Oksanen. Tärkeimpinä liikuntahankkeina investoinneista kuluneella kahdeksanvuotiskaudella Oksanen mainitsee uimahallin ja jäähallin saamisen kuntaan sekä häkkinurmen rakentamisen urheilupuistoon. Myös keskuskentän nurmi ja juoksupinnoite on uusittu. Lämmitettävän nurmen rakentaminen entisen venäläisen kentän hiekkapäällysteelle alkanee ensi syksynä. Muina hankkeina Oksanen mainitsee Veikkolan yleisurheilukentän rakentamisen, urheilupuiston ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelun ja rakentamisen, joka on vielä kesken sekä Jerikonmäen hiihtolatujen kunnostuksen. Masalaan on suunnitteilla Lähiliikuntapaikka. Sinne on tarkoituksena saada viihtyisä paikka niin lapsille kuin vanhemmillekin virkistäytymiseen. Tarvetta keskustassa olisi myös suurelle sisäurheiluhallille, joka toivottavasti saadaan tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan Oksanen toivoo, että liikuntapuolta Kirkkonummella kehitetään tasapuolisesti eri lajien kesken kilpaurheiluakaan unohtamatta. Aikuisia olisi myös ohjattava liikkumaan enemmän. Ratkaisuna tähän Oksanen näkee, että heille tulisi olla enemmän ohjatun liikunnan tarjontaa Kirkkonummella. Kunnallisia liikuntaryhmiä olisi myös lisättävä. +40 mieshanke varmasti tuo omalta osaltaan erittäin positiivista suhtautumista liikuntaan. Terveyskeskuksesta tullaan jakamaan tulevaisuudessa "liikuntareseptejä" pillerien sijaan. Oksanen toivoo uudelle liikuntalautakunnan puheenjohtajalle antoisaa nelivuotiskautta ja toivoo että uusi lautakunta toimisi samoilla linjoilla ja noudattaisi ja vahvistaisi laadittua liikuntastrategiaa ja suunnitelmaa. Kirkkonummelaisille Oksanen toivottaa: Ylös, ulos ja hymyillen lenkille! JUSSI SALO
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
13
Nimityksiä
Johtajasopimuksilla lisätään kiinnostusta kuntien johtopaikoille
Kuntaliitto toivoo, että johtajasopimusten käyttöönotto kunnissa lisää kiinnostusta hakeutua kuntien johtopaikoille. Kunnille on lähetetty johtajasopimusopas, jossa tarjotaan välineitä johtajasopimuksen tekemistä varten. Kunnat kilpailevat yksityisen sektorin kanssa osaavasta henkilöstöstä. Hakijoiden puute kunnanjohtajan tehtäviin ja kuntalaisten vähäinen kiinnostus kunnallisiin luottamustoimiin ovat selviä merkkejä kuntajohtamisen kehittämistarpeesta. Johtajasopimus on yksi työväline, jolla voidaan parantaa johtajien saatavuutta ja jopa kunnan koko johtamisjärjestelmän toimivuutta, kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo. Johtajasopimusten laadinta on tarpeen erityisesti nyt, kun kunnat ovat aiempaa voimakkaammassa ja monitahoisemmassa muutostilanteessa. Myös konsernijohtaminen tuo aivan uuden haasteen kuntajohtamiseen. Muutoksen toteuttaminen edellyttää vahvaa johtajuutta, jonka toimivuutta voidaan edistää johtajasopimuksella. löytää omaan kuntaan sopivan johtamistavan ja pelisäännöt. Nämä pelisäännöt voidaan kirjata kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon väliseksi johtajasopimukseksi. Johtajasopimus helpottaa ja tukee johtamistyötä, selkeyttää työnjakoa ja luo keskinäistä luottamusta kunnanjohtajan ja poliittisen johdon välille. Johtajasopimuksessa sovitaan esimerkiksi työn edellytyksiin (esimerkiksi toimivaltakysymykset), palvelussuhteen ehtoihin (esimerkiksi palkkaus), työn arviointiin ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen (esimerkiksi erokorvaus) liittyvistä asioista. Johtajasopimusten sitovuus on luonteeltaan ennen kaikkea moraalista ja poliittista.
Pro Housing Oy LKV
Anna-Mari Donner LKV on nimitetty kiinteistönvälittäjäksi Pro Housing Oy LKV:hen Westendinkatu 7, Espoo. Pro Housing Oy LKV on pääkaupunkiseudulla toimiva, arvokohteisiin erikoistunut kiinteistönvälittäjä.
Opas avustaa sopimusten laadinnassa
Kuntaliitto on lähettänyt kaikkiin kuntiin johtajasopimusoppaan. Oppaassa käydään läpi johtajasopimuksen tarve ja tarkoitus, sisältö sekä laatimisprosessi. Oppaan lopussa on malliksi ohjeita johtajasopimuksen laatimiseen. Oppaasta ilmestyy ruotsinkielinen versio alkuvuoden aikana.
ANNA-Mari Donner
Kaikille kunnanjohtajille sopimus
Kuntaliitto suosittelee, että kaikissa kunnissa otetaan käyttöön johtajasopimus. Kuntajohtamisessa poliittisen ja ammatillisen johdon rooleja, toimivaltaa ja vastuita on tarvetta selkiyttää. Tärkeää on, että jokainen kunta
E-Suomen uuden aluehallintoviraston valmistelu käynnistyy
Valtion aluehallintoa uudistavan ALKU-hankkeen valmistelutyön painopiste on siirtymässä alueille. Uusille alueille perustetaan muutosryhmät jokaista uutta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (15) ja aluehallintovirastoa (6) varten. Muutosryhmien tehtävänä on valmistella ja johtaa muutosprosessia sekä laatia ALKU-hankkeen linjauksia toteuttava alueen muutossuunnitelma. Siihen sisältyvät suunnitelmat mm. tehtävien ja henkilöstön sijoittumisesta, toimitiloista, viestinnästä ja tietojärjestelmistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston muutosryhmä kokoontui keskiviikkona 21.1. ensimmäisen kerran. Aluehallinnon uudistamishankkeen valmistelua jatketaan valtakunnallisten työryhmien ehdotusten pohjalta. Valtakunnallisella tasolla toimivat jatkotyöryhmät tarkentavat uudistuksen periaatteita tarpeen mukaan sekä koordinoivat ja tukevat alueellista valmistelutyötä.
Hyvän mielen ruokaa/God och glad mat
3
85
2
89
Atria
1
69
Saarioinen
2
/kg
25
Lindahls 1 kg
0
125
Keiju 400 g (3,13/kg)
35
Arla Ingman 200 g (1,75/kg)
400 g (7,23/kg)
350400 g (4,834,22/kg)
269
Heimon kala
1
TALVIKAMPANJA VINTERKAMPANJ
Kun ostoksesi S-market Kirkkonummella 26.-31.1. välisenä aikana ylittää 30 euroa, saat etukupongin, jolla saat juhlapizzamenun hintaan 17 euroa (norm. 19,90-21,90 euroa). 1 kuponki/ostos. Etukuponki on voimassa 15.2. asti Rosso Kirkkonummella ma-to klo 14-22. Då dina inköp i S-market Kyrkslätt under tiden 26-31.1 överskrider 30 euro, får du en förmånskupong, som berättigar till inköp av festpizzameny till priset av 17 euro (norm. 19,90-21,90 euro). 1 kupong/inköp. Förmånskupongen är i kraft till 15.2 i Rosso Kyrkslätt mån-tor 14-22.
lor, kerma-hunaja tai marinoidut/ gräddehonung eller marinerad 300 g (8,97/kg)
69
0
69
1. lk./kl.
Suomi/Finland
0 0
99
Italia/Italien 500 g (1,98/kg) 1. lk./kl.
029
Muksu
Bonaqua tai/eller 1,5 l (0,86/l) (sis./inneh. 1,29 + pantti/pant 0,40)
199
Apetit
1
59
Oululainen skivor, 500550 g (3,182,89/kg)
29
Arla Ingman 200 g (1,45/kg)
1395
Libero ja/och 5488 kpl/st. (0,260,16/kpl/st.)
4 kk/mån 125 g (2,32/kg)
400 g (4,98/kg)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18.
www.s-kanava.fi
14
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä
Joka tuntee toiset ihmiset, on ymmärtäväinen, joka tuntee itsensä, on viisas. Laotse
Riemujen piirakka Sellosalissa
Taas yhdessä laulamaan!
Kirkkonummen musiikkiopisto järjestää sunnuntaina 1.2. 2009 klo 1617 musiikkiopistolla yhteislaulukonsertin teemalla "Suku laulaa lauluja vauvasta vaariin". Mukana ihania kaikille tuttuja lauluja kuten Vaarin saari, Mummo kanasensa, Elefanttimarssi ja toki Kultainen nuoruus. Tämä yhteislaulukonsertti on kolmas osa neljän yhteislaulukonsertin kokonaisuutta syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Aikaisemmat yhteislaulukonsertit ovat olleet "Suuri Toivelaulukirjakonsertti" ja "Maamme armahin". Keväällä toukokuussa on tulossa vielä "Ulkoilmalaulajaiset keväälle". Yhteislaulukonsertin vetävät kirkkonummelainen säveltäjä ja laulaja Annukka Ahola sekä musiikkileikkikoulun opettaja Titta Kalaja, pääsy on vapaa.
uusin laulajin oopperaan
Taikahuilu
JORMA Silvasti ja Helena Juntunen Taikahuilussa. Kuva Heikki Tuuli Taikahuilu palaa Oopperan ohjelmistoon uusin laulajin. Yleisön suosikiksi nousseesta satuoopperasta on 11 esitystä keväällä. Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilu tulee Kansallisoopperan ohjelmistoon 29. tammikuuta. Taikasoitinten ja lohikäärmeiden mystiseen maailmaan astuu useita uusia laulajia. Uutena prinssi Taminona Kansallisoopperan lavalle nousee Tuomas Katajala, joka on aiemmin tehnyt roolin Savonlinnan Oopperajuhlilla. Toisessa miehityksessä Taminon roolin laulaa Jorma Silvasti. Linnustaja Papagenona debytoi Jussi Merikanto, joka vuorottelee roolissa Ville Rusasen kanssa. Tiina Vahevaara, joka on aiemmin laulanut Papagenan roolissa, esiintyy nyt ensi kertaa prinsessa Paminana. Hän vuorottelee Tove Åmanin kanssa. Papagenana kuullaan Merja Wirkkalaa sekä roolissa debytoivaa Mia Heikkistä. Roolidebyyttinsä tekevät myös Anna Danik ja Leena Liimatainen ensimmäisinä naisina, Merle Silmato kolmantena naisena ja Nicholas Söderlund kaitsijapappina. Jussi Tapolan ohjaama Taikahuilu sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa 3.3. 2006. Suomenkielistä satuoopperaa esitettiin viimeksi keväällä 2008 täysille katsomoille, ja nyt on luvassa 11 lisäesitystä. Visuaalisuudestaan kiitosta saaneen produktion lavastuksen ja puvut on suunnitellut Anna Kontek. Esitykset johtaa Kurt Kopecky. Yön kuningattarena laulavat Anna-Kristiina Kaappola ja Sirkka Lampimäki, Sarastrona Hannu Forsberg ja Jyrki Korhonen. "Sinä siellä, kuka sinä olet?" "Tyhmä kysymys. Ihminen niin kuin sinäkin." Prinssi Taminon ja linnustaja Papagenon ensimmäinen kohtaaminen on yhtä suurta väärinkäsitystä. "Taikahuilun hauskuus syntyy juuri siitä, että kaikki tarinan henkilöhahmot ovat keskenään niin erilaisia", sanoo tenori Tuomas Katajala. "Tamino on vakaa, totinen ja kunnollinen mies. Hän ei ole voinut koskaan kuvitellakaan, että on olemassa sellaisia tyyppejä kuin Papageno, joka pukeutuu höyheniin, elelee metsämajassa ja ajattelee enimmäkseen syömistä ja juomista, ja välillä naisia", Katajala toteaa. "Vastakkain tarinassa ovat myös Yön kuningatar, pimeyden luonnonvoima, ja Sarastron edustama valon ja järjen valtakunta. Prinssi Tamino joutuu kohtaamaan itselleen uusia asioita, kyseenalaistamaan ennakko-oletuksensa ja kasvamaan ihmisenä ennen kuin hän on valmis saamaan prinsessansa.
REA Mauranen ja kumppanit nähdään jälleen Espoossa. Tässä menovinkki iltapäiLavin unohtumatonta laulua vän iloksi tämän kevään Selmm. Kotkan Kerttu, Väärä vilosalin ohjelmasta: Ke 28.1. tonen, Limperin Hilma, Lauklo 15.00 Riemujen piirakka lajan testamentti ja Gabriel. Rea Mauranen, Ilkka HeiskaRiemujen piirakka on täyttänen ja Pedro Hietanen. Käsinyt katsomoita ympäri Suokirjoitus ja ohjaus: Ritva mea jo vuodesta 2006, ja nyt Holmberg. se nähdään jälleen Espoossa! Veikko Lavin elämästä Kesto väliaikoineen 2h. Likertova konstailemattoman put 15 , Lippupiste + palvekansanomainen ja humoristilumaksu 1,50 /lippu. Huom! nen musiikkiteatteriesitys, jo- Ryhmäalennus 10 % vähinka sisältää parisenkymmentä tään 10 hengen ryhmälle.
A A-näköispainos vie vuoteen 1967
1960-lukua pidetään musiikin vuosikymmenenä. Aku Ankka -lehti oli kuitenkin jo silloin isompi kuin The Beatles. Hippien kauhtanat ovat jo aikaa sitten kauhtuneet, mutta paluu partaradikaalien protestimarssien pauhuun on nyt käsien ulottuvilla. Aku Ankan näköispainos 1967 tarjoilee koko vuoden Aku Ankat kahtena järeänä opuksena ja vie niin keski-ikäiset kukkaislapset kuin muutkin ikinuoret ainutkertaiselle aikamatkalle kohti svengaavaa 60-lukua. Aku Ankan sarjakuvat heijastelevat usein valmistumisajankohtansa yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia. Erityisesti Carl Barks (1901 2000) yritti aina löytää tarinoihinsa päivänkohtaisia ja uusia aiheita, koska uskoi niin pitävänsä lukijoiden mielenkiintoa yllä. Hippiliike oli yksi vuoden 1967 suurimmista ilmiöistä. Vuodesta muistetaan erityisesti legendaarinen rakkauden kesä, joka toi hippiyhteisölle runsaasti kansainvälistä julkisuutta ja johti aatteen voimakkaaseen leviämiseen. Kukkaislapset olivat epäitsekkyyden, rakkauden, rehellisyyden ja rauhan asialla, keskiluokan ihanteiden ja kaupallisuuden saadessa osakseen runsasta kritiikkiä. Hippien lisäksi vuosi 1967 muistetaan muun muassa avaruuslennoistaan ja ensimmäisestä onnistuneesta sydämensiirrosta. Uuden ajan aatteet näkyvät vahvasti myös vuoden 1967 Aku Ankoissa esimerkiksi beatnik-henkisen Touho-serkun toilailuissa. Osuvaa ajankuvaa piirretään myös sarjassa Aku Ankka kiipeliä kerrakseen. Tarinassa Hannu Hanhi rahastaa luistelukilpailun tuomareita vahingossa syntyneellä kollaasitaideteoksellaan, jota kaupungin nuoret, risupartaiset taiteilijat kuvailevat "syvästi puhuttelevaksi". (AA 4/67). Vuoden 1967 Aku Ankkojen tekijäkaartista löytyvät monien muiden taitavien käsikirjoittajien ja taiteilijoiden ohella ankkasarjakuvan suurmestarit Tony Strobl, Paul Murry ja Carl Barks, joiden vakuuttava kädenjälki on vuosikerrassa hyvin edustettuna. Aikamatkaa 1960-luvulle ja Ankkalinnan silloista elämänmenoa pohtivat kirjojen esipuheissa kirjailija, käsikirjoittaja Sinikka Nopola ja ankka-asiantuntija Timo Ronkainen. Aku Ankan näköispainos vuosikerrasta 1967. Kaksi kovakantista kirjaa, yhteensä noin 1600 sivua. Suositushinta 51 /kpl. Saatavilla kirjakaupoissa viikosta 5 lähtien.
Kukulukun tanssia vauvaperheille
Sellosalin suositut Lasten lauantait käynnistyvät 31.1. tanssiesityksellä, joka on omistettu vauvaperheille. Kukuluku on tanssiesitys, joka pohjaa rytmiin, väreihin ja ääniin. Se kutkuttaa niin pienen kuin isonkin katsojan aisteja, eli koko teos on rakennettu vauvayleisön mieltymysten mukaan. Info: www.kukuluku.com Helmikuusta alkaen Sellosalin Lasten lauantai-ohjelmistossa nähdään teatteria, musiikkiteatteria ja jazzahtavaa a cappella musiikkia.
KUKULUKU
Tangokuningas teatteriroolissa
Imatran Kulttuurikeskuksen Karelia-salissa ja näytökset jatkuvat ainakin kevätkauden 2009. "Olen jo pitkään halunnut laajentaa esiintymisiä musikaalien ja teatterin puolelle. Olin todella otettu, kun sain kutsun tulla mukaan näin upeaan juttuun ja vielä esittämään Taisto Tammea. Teatterin johtaja Antti Vartiala otti yhteyttä ja hänellä oli jo pitkään ollut unelmana synnyttää Taistolle kunnianosoituksena musikaali. Tekijät vain olivat puuttuneet. Antti kertoikin minulle, että yksi toteutumisen syy oli, että suostuin päärooliin", kertoo estraditaiteilija Saska hymyssäsuin ja samalla superonnellisena saamastaan pestistä. "On kunnia esittää yhtä aikamme legendaa Taisto Tammea. Hän on ollut ensimmäinen mustalaislevylaulaja ja tasoittanut muutenkin teitä monille romaneille ja laulajille."
AKU Ankan näköispainos vuosikerrasta 1967.
"Bongaa fisu" teema kalastuspäivänä
Valtakunnallisen Kalastuspäivän teemana 26. elokuuta on "Bongaa fisu". Erityisesti koululaisille suunnatun tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret hauskan harrastuksen kautta monipuoliseen kalastoomme. Kalakauden avaus tapahtuu jo lauantaina 16.5., jolloin käynnistyy Kalabongauskisa. Netin kautta tapahtumaan leikkimieliseen kisaan voivat osallistua kaikki kalastajat ympäri Suomen. Päivän aikana narraamansa kalalajit voi ilmoittaa kisaan netin kautta osoitteessa www.ahven.net/bongaafisu. Valtakunnallista Kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Vii"BONGAA fisu" me vuonna tapahtuma keräsi noin 18.000 osanottajaa yli 50 paikkakunnalla, etupäässä koululaisia ja nuorisoa. Tänä vuonna valtakunnallinen päätapahtuma pidetään Kuopiossa Valkeisenlammen rannalla. Valtakunnallisen Kalastuspäivän järjestävät yhteistyössä eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto, Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Yhteistyökumppaneina ovat kalatalousalan lehdistö ja kalastusvälineyritykset.
Sielun veljet kansan parissa
Seitsenhenkisen kokoonja kovaäänisten hittilevyjen panon eksoottinen live-taljälkeen bändi keskittyi akustiointi sisältää myös aiemmin tisempaan ilmaisuun, jonka julkaisematonta materiaalia. tuloksena syntyi ensin suoPitkään odotettu, suuren aumenkielinen Suomi-Finland kon suomalaisen populaarialbumi vuonna 1988 ja seumusiikin levyjulkaisuhistoraavana vuonna englanninriassa paikannut ja innostukielinen Softwood Music (Unneen vastaanoton saanut Sieder Slow Pillars). Softwood-lelun Veljien Kansan parissa -livy on edelleen täysin ainutve-levysarja on edennyt kollaatuinen musiikillinen manteen osaansa. Kansan pa- cocktail, jossa sekoittuvat inrissa 3 Tavastia, Helsinki, tialaiset elementit ja espanja26.11. 1989 tarjoilee ämyreilainen flamenco. himme seitsenhenkiseksi laajennetun kokoonpanon, jonka ohjelmisto muodostui akustisen Softwood music (under slow pillars) -studiolevyn kappaleista. Tällä 20 vuotta sitten taltioidulla keikalla kuullaan myös yksi aiemmin julkaisematon kappale, Run Down But Romantic. 1980-luvun jälkipuolisko oli Sielun Veljien kulta-aikaa. Vuosien 1985 ja 1986 sähköisten SIELUN VELJET III
TANGOKUNINGAS Saska Helmikallio. Vuoden 2005 Tangokuningas Saska Helmikallio näyttelee Rakkauden Rikkaus -musikaalissa pääroolia ja legendaarista Taisto Tammea. Kyseessä on upea tangomusikaali nimeltään Rakkauden rikkaus, joka saa Teatteri Imatran ohjelmistossa ensi-iltansa tammikuun 31. päivä. Luvassa on musikaali täynnä tanssia, laulua ja runsasta pukuloistoa. Esitykset nähdään
Onnellinen se jolla on aikaa elää! Otto Weiss
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
15
RATKAISEVAN EDULLISESTI
AVGÖRANDE FÖRMÅNLIGT
TULPPAANIKIMPPU/ TULPANKNIPPE 10 tulppaania/tulpaner
9,90
SIDOTTU KIMPPU/ BUNDEN BUKETT
3,90
100 uron 100 euron ro lahjakortti! lahjakortti!
100 uros 100 euros presentkort! presentkort!
Kuntoilijan välineitä ja paljon muuta! Klikkaa banneria ja lue lisää! Redskap för konditionsträning och mycket annat. Klicka på bannern och läs mer!
2,30
SAINTPAULIA Värit vaihtelevat myymälöittäin/ Färgsortimentet varierar per butik.
3,50
TULILATVA/ VÅRELD Ruukku eis sisälly hintaan/ Krukan ingår inte i priset.
www.s-kanava.fi k fi
MA-KE/MÅN-ONS 26.-27.1.
ENEMMÄN PERHEMARKET
Atria NAUDAN JAUHELIHA/NÖT MALET KÖTT 700 g (7,50/kg) Suomi/Finland KERÄKAALI/ HUVUDKÅL 1. lk./kl. Israel JAFFA APPELSIINI/APELSIN 1. lk./kl.
1,69/kg
Atria MARINOITU BROILERIN KOIPIREISI/ MARINERAD BROILER LÅRBEN n./ca 1,3 kg
7,95/kg
Pouttu MARINOIDUT POSSUN SISÄFILEET/ MARINERAD GRIS INREFILÉ, n./ca 700 g, alkuperämaa Saksa/ ursprungsland Tyskland
MYCKET MER FÖR FAMILJEN
5,25
0,69/kg
0,99/kg
TUORE MUIKKU/ FÄRSK SIKLÖJA säävaraus/ vederreservation
4,95/kg
Atria LIHAPULLAT/ KÖTTBULLAR 360 g (2,75/kg)
0,99
Rainbow RANSKANPERUNAT/ POMMES FRITES 450 g (1,31/kg)
0,59
Rainbow KALAPUIKOT/ FISKPINNAR 250 g (3,00/kg)
0,75
3,99
Arla KADETT TAI/ELLER MAGRÉ KEVYTJUUSTO/ LÄTTOST 500 g (7,98/kg)
1,99
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18
Oululainen REISSUMIES RUISLEIPÄ/RÅGBRÖD 705 g (2,82/kg)
2,49
ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16
Atria KALKKUNALEIKE/ KALKON UPPSKURET 250 g (9,96/kg)
Arla Ingman BRAZIL APPELSIINITÄYSMEHU/ APELSIN JUICE 1l
0,79
3,69
TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18
COCA COLA TAI/ELLER COCA COLA ZERO 2 x 2 l (0,72/l) (sis./inneh. 2,89 + pantti/pant 0,80)
1,05
Muksu ATERIAT/ BARNMAT, 1 V/ÅR 250 g (4,20/kg)
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 1520 PUH./TFN (09) 250 5705 PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17
APTEEKKI APOTEK
puh./tfn. 010 4426 662 Ma/Mån-Pe/Fre 8-21, La/Lör 8-18.
Prisma Kirkkonummi/ Kyrkslätt
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
17
Inkoon Säästöpankkisäätiö jakoi avustukset
Keittiö ja kaakeliuunit kuntoon Barösundin Walhallassa
Tällä merkittävällä avustuksella pystymme rahoittamaan noin puolet Walhallan keittiöremontista sekä kaakeliuunien uusimisesta, kertoivat Barösunds Ungdomsföreningin puheenjohtaja Kaj Malmberg ja rahastonhoitaja Johan Holmberg keskiviikkoiltana 21. tammikuuta Walhallan nuorisoseurantalolla järjestetyssä Ingå Sparbanksstiftelsen eli Inkoon Säästöpankkisäätiön perinteisessä avustusten jakotilaisuudessa. Barösunds Ungdomsföreningille myönnettin 15.000 euroa nyt keväällä aloitettavaan remonttiin. Walhallan nuorisoseurantalon rakentaminen aloitettiin vuonna 1908 ja se valmistui neljä vuotta myöhemmin 1912, kertoi Anders Holmberg, joka viihdytti juhlaväkeä harmonikansoitollaan yhdessä tyttärensä Linnean kera, joka soitti viulua. Holmbergille Walhalla on tuttu ja rakas esiintymispaikka, sillä ensimmäisen kerran hän esiintyi siellä hanurinsa kera teini-iässä. Aloitin harmonikan soiton 13-vuotiaana ja pian tämän jälkeen esiinnyin jo täällä Walhallassa, sanoi Holmberg. Itse Barösunds Ungdomsförening r.f. perustettiin vuonna 1902, mutta jo sitä ennen saaristossa oli nuorisoseuratoimintaa Maalahden yhdistyksen alaisuudessa. Omaa yhdistystä Barösundiin ei ennen vuotta 1902 saanut perustaa. Inkoon Säästöpankkisäätiön keskiviikkoiltana jakamista avustuksista Barösundin nuorisoseuran remonttihanke lohkaisi liki puolet, sillä yhteensä tuolloin avustuksia jaettiin 32.200 eurolla. Aikaisemmin olemme jakaneet leirikouluihin, liikennejokeriin ym. koulujen hankkeisiin 8000 euroa ja lisäksi viime vuodelle erääseen kohteeseen myönnetty 8000 avustus on jakamatta, sillä se ei ole vielä toteutunut. Näinollen säätiön myöntämien avustusten yhteissumma kohoaa n. 48.000 euroon, kertoi Säästöpankkisäätiön asiamies Monica Baarman-Henriksson, joka jakoi avustukset yhdessä säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Magnus Hildénin kanssa. Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja Håkan Fagerström kertoi, että jaettavien avustusten summa on tällä kertaa hieman
MERI- ja musiikki tapahtuman uusi puheenjohtaja Birgitta Johansson vastaanotti yhdistyksen 3000 euron avustuksen Magnus Hildéniltä ja Monica Baarman-Henrikssonilta.
BARÖSUND UF:n puheenjohtaja Kaj Malmberg (kuvassa oik.) ja rahastonhoitaja Johan Holmberg vastaanottivat Säästöpankkisäätiön 15.000 euron avustuksen asiamies Monica Baarman-Henrikssonilta ja valtuuskunnan puheenjohtaja Magnus Hildéniltä. tosaliin hankitaan puolestaan kuntoiluvälineitä Säästöpankkisäätiön tuella 5000 eurolla ja tämä avustussumma jaettiin neljälle eri yhdistykselle, jotka ovat : Folkhälsan i Degerby r.f., Folkhälsan i Ingå, Ingå Idrottsförening r.f. ja Ingå Pensionärer r.f. Monitoimikeskus r.y. Frendit sai 500 euroa kesällä 2009 toteutettavaa virkistysmatkaa varten ja Inkoon Meripelastajille myönnettiin 1500 euroa navigaatiolaitteistoa varten. Fagervik Pensionärsförening r.f sai jäsenistönsä virkistystoimintaan 500 ja Ingå Ungdomsklubb r.f:lle myönnettiin 3.000 ilmalämpöpumppua ja monitoimikonetta varten. Ingå 4 H r.f. aikoo puolestaan hankkia saamallaan 700 eurolla kaasugrillin, sähkövatkaimia ja vohveliraudan. Musik vid havet r.f. Meri ja musiikki r.y:n uusi puheenjohtaja Birgitta Johansson kävi noutamassa vuoden 2009 musiikkitapahtumalle myönnetyn 3.000 :n avustuksen yhdessä hallituksen jäsenen Margareta Fraserin kanssa. Finlands Röda Kors, Ingå avdelning:in ystävätoimintaan osallistuvat jäsenet pääsevät laulamaan, sillä Sääs-
INGÅ 4H:n avustuksen nouti Ingrid Träskman.
NAVIGAATIOLAITTEISIIN käytetään Inkoon Meripelastajien saama 1500 euron avustus, jonka kävivät pokkaamassa Juha-Matti Kahila ja Christian Holm. töpankkisäätiö myönsi heille 500 uusiin laulukirjoihin. De utvecklingsstördas väl i Västnyland r.f. sai 1.300 matka-avustusta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Inkoon Yhdistys r.y:n puheenjohtaja Elina Narvo ja rahastonhoitaja Heidi Huhtamo saapuivat paikalle pokkaamaan 700 euron avustuksen lasten kesätempaukseen, joka järjestetään Inkoossa kesäkuun alussa. Viimevuotinen kesätempaus Gammelgårdenilla onnistui loistavasti ja nyt olemme järjestämässä tämän perheille lähestulkoon maksuttoman tapahtuman uudelleen, kertoi Elina Narvo 2,5-vuotiaan Myy-tyttärensä kera. Myy viihdytti juhlayleisöä viehättävällä tanssilla pienen neidon intouduttua Anders Holmbergin harmonikansoitosta. Kiitollisinta yleisöä ovat juuri pienet lapset ja eläkeläiset, jotka estoitta nauttivat musiikista, hymyili Holmberg tilaisuuden jälkeen. Tyytyväisiä illan antiin olivat myös Inkoon Eläkkeensaajien puheenjohtaja Esko Juvonen ja sihteeri Hilkka Luukkonen, jotka kävivät noutamassa 500 euroa yhdistyksen lapin matkaa varten. Yhdessäolo ja toiminta monella sektorilla ovat tärkeitä eläkkeensaajille sekä fyysisen että psyykkisen kunnon ylläpitämisessä. Meillä tavataankin sanoa, että mitä useammin käymme näissä tapaamisissa terveyskeskuksen alakerrassa sijaitsevissa kerhotiloissa, niin sitä vähemmän joudumme asioimaan siellä yläkerrassa, naurahti Hilkka Luukkonen. Tilaisuuden päätteeksi Inkoon Aktian pankinjohtaja Peter Asén kertoi vielä ajankohtaisista asioista pankki-, asunto- ja vakuutusmaailmasta. Yllättävä tieto monelle läsnäolijalle taisi olla se, että peräti joka neljäs kotitalous on yhä edelleen ilman kotivakuutusta ! Asén valoi uskoa läsnäolijoihin talouden suhteen ja vakuutti tunnelin päässä näkyvän jo valoa. Kyllä Suomessa ollaan aina pärjätty ja asiaan kuuluvat nämä ylä-ja alamäet, totesi Asén, jonka puheenvuoron jälkeen siirryttiin yhdessä nauttimaan Barösund UF:n tarjolle laittaman kahvipöydän antimista ennen lossimatkan ja talvisen maiseman koristaman Fagervikintien sisältänyttä kotimatkaa. SATU HOLMLUND
ELÄKKEENSAAJAT käyttävät avustusrahat jäsenistön Lapin matkaan, kertoivat puheenjohtaja Esko Juvonen ja sihteeri Hilkka Luukkonen. tavallista pienempi, sillä likimain tasan vuosi sitten toteutuneet kiinteistökaupat Degerbyssä ja Inkoon kirkonkylällä vaativat veronsa lainojen takaisinmaksun myötä. Säätiön omistukseen viime tammikuussa siirtyivät Inkoon ja Degerbyn Aktiat-talot.
Kuntoiluvälineitä Merituulen kouluun
Rahamäärältään suurimman avustuksen sai siis Barösunds Ungdomsförening r.f., jolle myönnettiin 15.000 euroa keittiön ja kaakeliuunien kuntoon laittamiseen. Merituulen koulun kun-
MY tanssi sydämensä kyllyydestä harmonikan ja viulun säestyksellä Säästöpankkisäätiön avustustenjakotilaisuudessa Barösundin Walhallassa. Äiti Elina Narvo jammaili mukana.
18
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Länsi-Uudenmaan Osuuspankki kunnan yhteistyökumppanina
Kirkkonummi siirtyy kevään aikana täysin sähköiseen laskutukseen
Kirkkonummen kunta on ollut ensimmäisten joukossa, joka on kilpailuttanut verkkolaskutuksen. Kevään aikana kunta nimittäin siirtyy kokonaisuudessaan sähköiseen osto- ja myyntilaskutukseen yhteistyökumppaninaan Länsi-Uudenmaan Osuuspankki, jonka kanssa sopimus e-laskupalvelusta allekirjoitettiin kunnantalolla keskiviikkona, 21.1. Sopimus mahdollistaa laskujen lähettämisen ja vastaanottamisen sähköisessä muodossa, jolloin virheiden määrä vähentyy ratkaisevasti. Erityisesti myyntilaskutuksen osalta, jonka määrä on suuri ja jonka käsittely ja seuranta aiheuttaa eniten työtä, verkkopankkiin siirtymiseltä odotamme paljon, valotti asiaa kunnan talousjohtaja K.G. Lindström. Päivähoitolasten vanhemmat on tässä suurin ryhmä ja merkittävä on myös neljästi vuodessa lähtevä vesilaskutus. Myös terveydenhuollon puolella on paljon pieniä laskuja. Varsinkin niiden osalta käsittelykustannukset on saatava pienemmiksi, että työlle saadaan katetta, KG totesi. Kokonaisuudessaan uudistuksen lasketaan tuolähettää ja maksaa verkossa. Yhteistyö Kirkkonummen kunnan kanssa hyödyntää sekä molempia sopijapuolia että kuntalaisia. Olemme hyvin iloisia voidessamme tarjota tässä helpon ja nykyaikaisen tavan laskujen käsittelyyn, kertoo pankinjohtaja Raisa Mäkinen Kirkkonummen konttorista. kiin suoraan tulevat laskut nopeuttavat maksamista, sillä niiden tietoja ei tarvitse enää erikseen näppäillä tietokoneelle, vaan ne voi hyväksyä yhdellä klikkauksella. Laskut arkistoituvat automaattisesti verkkopankkiin, joten niiden katoamista ei tarvitse pelätä. Turvallisuuden takaa se, että laskuihin pääsee käsiksi vain omilla verkkopankkitunnuksilla. E-laskupalvelu mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisemman sähköisen taloushallinnon, kun nämä tiedot ovat automaattisesti hyödynnettävissä taloushallinnon järjestelmissä kirjanpitoa myöten. Tulostus- ja postituskustannusten säästöt riippuvat nyt e-laskujen saamasta suosiosta. Nykyisin kunta tuottaa vuosittain vajaa 50.000 laskua, joista valtaosa tulostetaan ja postitetaan asiakkaille. Sähköinen laskutus on siis hyvin ekologinen vaihtoehto ja vähentää meiltä myös selvittelytöitä, kun enää ei tule virheitä mm. tilien ja viitteiden numerointiin, Marjamaa listasi uudistuksesta saatavia hyötyjä. L.K.
Ekologinen vaihtoehto
Hanke on aikataulutettu niin, että helmikuussa systeemiä testataan, ja loppukuusta ostolaskutus lähtee jo pyörimään sähköisesti. Maalis-huhtikuussa myös myyntilaskutus siirtyy verkkoon, jolloin suoraveloituksen nykyinen muoto tulee poistumaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus postitse kulkevista myyntilaskuistamme kevään kuluessa sähköisen laskutuksen piiriin. Toivottavasti asiakkaamme ottavat tämän mahdollisuuden vastaan, toteaa laskentapäällikkö Patrik Marjamaa Kirkkonummen kunnasta. Asiakkaan verkkopank-
E-LASKUPALVELUSOPIMUS Kirkkonummen kunnan ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin välillä allekirjoitettiin kunnantalolla. Vas. kunnan talousjohtaja K.G. Lindström, maksuliikepäällikkö Kati Javanainen ja pankinjohtaja Raisa Mäkinen Osuuspankista. van merkittävää kustannustehokkuutta ja nopeutta laskutukseen. Ajankohta on nyt ilmeisen kypsä muutokselle, sillä verkkopankkiasiakkaiden määrä on jo huomattava, Lindström huomautti. Tilastojen mukaan jo 70 % kuluttajista maksaa laskunsa jo verkossa.
Paperisiakin laskuja saa
Yhteistyökumppani eli Länsi-Uudenmaan Osuuspankki laskuttaa puolestaan asiakkaat näiden toivomalla tavalla eli kunnan laskut saa jatkossakin halutessaan myös paperisessa muodossa, ellei ole mahdolli-
suutta tai halua verkkopankkipalveluun. E-laskujen vastaanotto on mahdollista kaikille niin Osuuspankin kuin myös muiden pankkiryhmien Internet-palveluja käyttäville yksityishenkilöille sekä pienyrittäjille. Paperiversioita ei tarvita missään vaiheessa, sillä lasku voidaan
Isännöintiverkko Oy:n Kaveri-tuoteperhe Vuoden ISA-teko
Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry on valinnut vuoden ISA-teoksi Isännöintiverkko Oy:n myönteisen esimerkin. Yhtiön tuottamat palvelut on tuotteistettu viideksi eri laajuiseksi kokonaisuudeksi. Taloyhtiöille tarkoitettua Kaverituoteperheen lisäksi on kiinteistöjohtamispalvelu IV-Management. Valinta vuoden ISA-teoksi julkistettiin valtakunnallisilla ISA-päivillä 15.1. 2009. kiinteistö- ja isännöintialalla, koulutetusta henkilökunnasta sekä noudattamastamme hyvästä isännöintitavasta. Isännöintiverkko Oy:n tarjoamat palvelut on tuotteistettu asunto-osakeyhtiöiden osalta neljäksi eri laajuiseksi kokonaisuudeksi Kaveri-tuoteperheessä: 1. Kaveri-isännöintipalvelu 2. Pikkukaveri-isännöintipalvelu 3. Talouskaveriisännöintipalvelu 4. Tekninenkaveri-isännöintipalvelu. Asiakkaan kanssa yhdessä sovitaan heille parhaiten sopiva palvelukokonaisuus. Tämän lisäksi asiakkaillamme on mahdollisuus hankkia myös muita erikseen sovittavia palveluja. Kiinteistöjohtamispalvelu IV-Management tarkoittaa laajimmillaan kaikenkattavaa palvelua kaikissa toimitilakysymyksissä. IV-Management -palvelu soveltuu kaikkien kiinteistöjä omistavien yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. IV-Management -sopimus räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisätietoa: www.isannointiverkko.fi tai www.isa-yhdistys.org
Matkamessujen kävijöistä 87 % aikoo matkustaa tänä vuonna saman verran tai enemmän
Matka 2009 -messujen teettämän kävijätutkimuksen mukaan jopa 37 % kävijöistä aikoo matkustaa tänä vuonna enemmän kuin viimeiseen 13 vuoteen. Saman verran aikoo matkustaa 50 prosenttia kävijöistä. TNS Gallupin tekemässä tutkimuksessa kysyttiin messukävijöiden matkustusaikeita edellisiin vuosiin verrattuna. Myös joulukuun puolivälissä toteutettu koko väestöä edustava lomamatkaennuste osoitti, ettei talouden taantuma ole vaikuttanut suomalaisten matkustusaikeisiin. Matka- ja Caravan-messuilla Helsingin Messukeskuksessa vieraili neljän päivän aikana lähes 86.000 kävijää, joista n. 17.000 oli matkailun ammattilaisia. Matkamessut olivat tänä vuonna kansainvälisemmät kuin koskaan aiemmin, sillä näytteilleasettajia oli mukana lähes 80 maasta. paa lähes kolmannes kävijöistä ilmoitti tulleensa messuille nimenomaan matkavarausta tekemään. Olemme erittäin tyytyväisiä, sillä pääsimme messuosallistumiselle asettamiimme tavoitteisiin, kertoo Brand Manager Ira Vaskola Blue1:sta. Paikalla oli lähes 80 suomalaista yritystä, ja pitkälti yli 100 kansainvälistä ostajaa 20 eri maasta. Ostajat olivat matkanjärjestäjiä, jotka järjestävät tai aikovat järjestää matkoja Suomeen. Meet Finland toteutettiin nyt ennalta sovittuina workshoppeina, ja se onnistui yli odotusten. Ostajat olivat todella tyytyväisiä, samaten mukana olleet suomalaiset yritykset. Meet Finland on lisäpalvelu näytteilleasettajillemme, joka myös vahvistaa paitsi Suomen, myös Matkamessujen asemaa kansainvälisesti, kertoo Suomen Messujen näyttelyryhmäpäällikkö Rilla Engblom.
ISA-merkki luottamuksesta
Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA auktorisoi vaaditut edellytykset täyttäviä isännöitsijöitä ja isännöintiyhteisöjä. ISA:n taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. ISA-tunnus on auktorisoinnin merkki. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA valvoo auktorisoituja isännöitsijöitä ja isännöintiyhteisöjä vuosiilmoitusten, yhteisöjen auditointien ja kurinpitomenettelyn kautta. Näin varmistetaan, että auktorisoidut isännöitsijät ja isännöintiyhteisöt toimivat auktorisointiedellytysten mukaisesti.
Caravan-maailma näyttävä osa Matkamessuja
Tapahtuma on viime vuosina profiloitunut erityisesti palvelemaan niitä kävijöitä, jotka vasta aloittelevat harrastusta tai harkitsevat vaunun tai matkailuauton hankintaa. Ajoneuvomatkailun kokeilun kynnys voi olla monelle melko korkea, ja harrastusta leimaavat monenlaiset ennakkoluulot. Caravan-maailmasta kävijät saivat uusia näkökulmia matkailuun,kertoo Suomen Messujen näyttelyryhmäpäällikkö Rilla Engblom.
Matkamessujen vuoden 2010 teema on Matkailu kulttuurien säilyttäjänä
Matka 2010 -messujen teema Matkailu kulttuurien säilyttäjänä on jatkoa tämän vuoden vastuullisen matkailun teemalle. Vastuullisuus pitää sisällään myös eri kulttuurien hyväksymistä ja niiden kunnioittamista. On tärkeää, että matkailuala tukee kulttuurien säilyttämistä, ja siitä syystä haluamme tuoda asian esiin ottamalla sen Matkamessujen teemaksi, toteaa näyttelyryhmäpäällikkö Rilla Engblom.
Isännöintiverkko Oy
Isännöintiverkko Oy on isännöintiä ja kiinteistöjohtamispalveluja tarjoava täyden palvelun ISA-auktorisoitu toimisto, jolla on toimistot Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella, kertoo toimitusjohtaja Iiro Mähönen. Auktorisointi on tae yrityksen pitkästä toiminnasta
Kolmannes kävijöistä ilmoittaa messukäynnin syyksi matkavarauksen tekemisen
Messuvieraat tulivat ensisijaisesti tutustumaan uusiin erityisesti ulkomaisiin matkakohteisiin. Yli puolet kävijöistä suunnitteli messuilla myös kotimaan matkoja. Messuilla tehtiin myös rutkasti kaup-
Toista kertaa toteutettu Meet Finland onnistui yli odotusten
Matkamessuja edeltävänä keskiviikkona Helsingin Kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kanssa yhteistyössä toteutettu Suomea matkailumaana myyvä Meet Finland -ohjelma onnistui yli odotusten.
TOIMITUSJOHTAJA Iiro Mähönen, Isännöintiverkko Oy.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
19
Jälkikäsittelyvaihe opettaa parhaiten kuvaamista
Kirkkonummen videoharrastajat aloittavat koulutustoiminnan
Kirkkonummen videoharrastajat ovat aikaansaava yhdistys. Huolimatta niukoista resursseista - kahdeksan vuotta yhdistyksessä työskenneltiin ilman omia tiloja - valmista eli mm. omia lyhytfilmejä ja teatteriesitysten taltiointeja on syntynyt tiuhaan tahtiin. Viime syksynä tilanne parani oleellisesti, kun yhdistys sai vuokrattua yrittäjätalosta huoneen videopajatoimintaa varten. Tukea siihen on saatu kunnalta, Säästöpankkisäätiöltä ja Espoon seudun kulttuurisäätiöltä. Videopajaan olivat kokoontuneet Ossi Salminen, tekniikan tuntija, Tor ja Kaarina Wickström, Kari Karppinen sekä yhdistyksen perustajajäsenet Matti Malinen ja yhdistyksen sydän, puheenjohtaja Ulla-Maija Lilja valottamaan toimintaa. -Me ollaan niin tyytyväisiä tästä videopajasta! UllaMaija huokaa. Pitkään laitteet oli siroteltu jäsenten koteihin. -Koko evakkoaika oli yhtä roudaamista ja laitteet piti kytkeä aina uudestaan. Nyt piuhat saavat olla paikoillaan, Matti Malinen kiittää. Uutta yhdistyksessä on myös liittyminen Filmi- ja videokuvaajien liittoon. ma- ja juhlafilmejään, UllaMaija kertoi eli joulun alla Adobelta lahjoituksena saatu monipuolinen editointiohjelmisto on ollut kovassa käytössä. Myös yhdistyksen kuvaus- ja esityskalusto on korkeatasoinen. Sitä on täydennetty töistä saatujen palkkioiden avulla.
Vilkas syksy
Uusissa tiloissa on ennätetty leikata jo "Taiturien yö" (Kirkkonummi-päivien nuorten kykyjen ilta), Veikkolan Kartanoteatterin "Kaikki maan hedelmät", Uneton 48 kisan työ "Papusoppaa" sekä Sepän koulun 20-vuotisjuhliin tehty rappivideo. Kirjaston tilaamat Kirjavinkkausfilmit ovat parhaillaan työn alla. -Näiden yhteisten projektien lisäksi jäsenet ovat tehneet ahkerasti myös omia lo-
Yömyssy ja Papusoppaa
Espoon Cinen lyhytfilmikisasta vuonna -07 tuli voitto Yömyssy -filmillä. Viime syksynä yhdistys osallistui Uneton48-kisaan lyhytfilmillä Papusoppaa. Kisa on saanut nimensä siitä, että töiden pitää valmistua 48 tunnin aikana käsikirjoituksesta leikkaukseen. Papusoppaa "keittämässä" oli n. 40 henkeä, ikähaarukaltaan 1/2vuotiaasta lapsesta aina kahdeksankymppiseen mumVIDEOPAJASSA on hyvä editointilaitteisto, jonka käyttöä opetetaan keväällä halukkaille kotivideoijille. Istumassa Ossi Salminen ja Kaarina Wickström, takana Ulla-Maija Lilja, Matti Malinen, Kari Karppinen ja Tor Wickström. moon. Työ jäi hieman kesken, joten palkintosijaa ei nyt heltynyt. -Leikkasimme sitä myöhemmin lisää ja osallistuimme Kamera-lehden Vuoden 2008 elokuvakilpailuun. Siinä tuloksena oli 7. sija, UllaMaija Lilja kertoilee. -Meillä ei ollut väkivaltaa eikä seksiä, joten olimme vähän erilaisia kuin nuoremmat osallistujaryhmät, Kaarina hymyilee. -Eikä myöskään ahdistusta! Kaikissa 10 parhaaksi luokitellussa filmissä sitä oli aika paljon. Meidän juttu oli iloinen, mukana oli paljon huumoria, Matti Malinen huomauttaa. -Kalliista videokamerasta saa huomattavasti enemmän irti, jos opettelee kunnolla myös jälkikäsittelyn. Vasta sen myötä syntyy kyky kuvata mielenkiintoisia filmejä. Myös kuvaussuunnitelman laatiminen ja kuvauspaikkojen valinta ennakkoon on avuksi, sanoo Matti, joka itse on tehnyt veljenpoikansa 40vuotisjuhliin päivänsankarille videoesityksen, jossa hän hyödynsi mm. lapsuudenaikaisia paperi- ja diakuvia, kaita- ja videofilmejä sekä ääninauhoja. -Monilla on hallussaan tällaista aineistoa. Tervetuloa opettelemaan sen hyödyntämistä - meillä on kokemusta näistä asioista!, Matti houkuttelee. Ja niinhän se on, että pitkät, käsittelemättömät otokset matkoilta ja juhlilta saavat katsojat haukottelemaan ikävystyneenä. tekniikan opiskelu ei lopu koskaan. Me pannaan täällä aina päät yhteen ja kokeillaan yhteisvoimin, Kaarina toteaa. -Tarkoituksemme on myös, että videofilmit ovat loppuun asti tyylikkäitä, myös DVD-levykkeen kansi, valokuvat ja tekstit, Kari Karppinen huomauttaa. -Nyt opetellaan videoiden laittamista nettiin. Räppivideo ja lyhytfilmimme Posliinikoira on jo mahdollista katsoa sivuiltamme www.videoharrastajat.fi - ja kuukauden sisällä saamme linkit muihinkin lyhytfilmeihimme, Ulla-Maija selvittää. Viimesyksyinen räppivideon tekeminen Sepän koulusta oli kaikkien mielestä hieno yhteistyömuoto ja sen tyyppistä työtä on tarkoitus jatkaa. Helmikuussa onkin vuorossa vanhaintanssien kuvaaminen Kyrkslätts Gymnasiumille. Yhteistyö myös Kartanoteatterin kanssa jatkuu, harkinnassa on mm. elokuvaleiritoimintaa. Työtä yhdistyksessä tehdään niin paljon, että ihmetyttää. -Tämä on aina niin hauskaa, tämä tekeminen! UllaMaija hehkuttaa. LIISA KOSONEN
Tervetuloa kerhoiltaan!
Yhdistyksen kerhoilta on tiistaisin. Siellä on tarjolla neuvontaa kotivideoiden tekijöille. -Uudet ihmiset on tervetulleita sinne! tähdentää Ulla-Maija. Lauantaisin on koulutuspäiviä. 7.2. on kotivideoiden editointia; mm. leikkaamista ja musiikin liittämistä filmiin. 28.2. Pentti Kakkori YLE:stä tulee opastamaan tunnuskuvien ym. grafiikkaanimaatioiden tekemistä.
Jatkuvaa opiskelua
Kaikki muistuttavat kilvan leikkausvaiheen merkitystä. Se opettaa kuvaajaa, sillä materiaalia edestakaisin kelatessa paljastuvat häiritsevät tekijät. -Siinä oppii, miten ne saa pois, mutta myös sen, mitä pitää liittää mukaan. Uuden
SYKSYLLÄ kuvattiin Papusoppaa Uneton48-kisaan mm. Kirkkonummen VRasemalla. -Me sekoitettiin elämä siellä tyystin, meillä kun oli siinä omia "poliisejakin", Ulla-Maija kertoo.
Pauliina Juntunen:
Romanttiset r uotsinkieliset k yläkoulut
Kyläkouluromantiikka liitetään Pohjois-Kirkkonummen ruotsinkielisiin kouluihin. Todellisuudessa se ei ole vain romantiikkaa, vaan se on oppilaiden lakisääteinen oikeus omaan lähikouluunsa, mahdollisuus lyhyempiin koulumatkoihin, inhimillisiin luokkakokoihin, pienempään ja turvalliseen kouluyhteisöön. Romantiikka on reilusti rapissut viimeisen vuoden aikana kyläkoulureformiuhkan vuoksi, sillä useat perheet ovat tehneet hartiavoimin töitä kyläkoulujensa säästämiseksi tulevilta höpö-höpö -uudistuksilta. Kyläkoulureformia on siteerattu Kirkkonummen historian riidanalaisimmaksi päätökseksi, joka viime hetkellä äänestettiin vanhan kunnanvaltuuston toimesta yhden äänen enemmistöllä läpi. Jälkipyykki jää uuden valtuuston pestäväksi. Kyläkoulureformi toteutuessaan palvelee erinomaisesti etenkin hankkeen hengettären Palmgrenin perheen ensi syksyn koulun aloitusta. Tämän takia on tuskin kuitenkaan oikein ja kohtuullista laittaa alueen yli sadan muun perheen arki sekaisin ja haaskata kuntalaisten rahoja tarpeettomasti. Lähikouluoikeus on myös muilla lapsilla. Alueella toimii kolme kyläkoulua, joista kahden koulun oppilaat on mahdollista yhdistää samaan koulurakennukseen (Evitskogista Sjökullaan) siten, että lähes kaikki lapset saisivat pitää lähikoulunsa ja että ko. koulurakennuksissa voidaan toteuttaa nykyaikaista opetusta. Tänä vuonna Evitskogin koulua on pyöritetty 24 oppilaalla. On helppo arvioida, miten edullista se on kunnalle ollut! Yhdistämisen seurauksena luokkakoot kasvaisivat Sjökullassa, jolloin luokkajakoja tulisi miettiä siellä uudestaan. Yhdistäminen tapahtuisi kuitenkin vain kerran, eikä luokkia tarvitsisi rikkoa useammin alakouluvuosina. Samoin koulupiirirajat Sjökullan ja Oitbackan välillä tulee arvioida uudestaan, kuten tehtiin Veikkolan koulun jäätyä liian pieneksi 1,5 vuotta sitten. Oitbackaan on enemmän kuin suotavaa siirtää oppilaita, jotta siellä ei vuorostaan jouduttaisi 1.3. lk ja 4.6. lk yhdysluokkatilanteeseen. Kaikkien kolmen kyläkoulun oppilasennusteet ovat laskeneet edellisestä arviosta, joten ruuhkia tuskin on luvassa tulevaisuudessakaan kumpaankaan kyläkouluun. Tällä suunnitelmalla myös Palmgreniltä päästäisiin lähikouluun. Toinen toimiva suunnitelma on em. kyläkoulujen yhteisen johtokunnan puoltama ns. malli 3, joka löytyy svenska förskoleverksamhets- och utbildningsnämndenin pöytäkirjasta 10.1.2008 3 §. Tämän mallin mukaan kaikkien PohjoisKirkkonummen esikoululaisten ja 1. luokkalaisten opetus, päivä- ja iltapäivähoito toteutettaisiin Evitskogissa. Oppilasennusteiden mukaan koulurakennuksessa ahertaisi tällöin yhteistä vaate-eteistä, wc:itä ja ruokasalia enempää, joten illuusiosta ei tällöin pidä itsepintaisesti pitää kiinni. Se ei saa ainakaan toimia suunnitelmien toteuttamisen esteenä. Ja romantiikka sen kun vähenee, kun aletaan puhua kuntalaisten rahoista ja niiden käyttämisestä. Selvitystyöryhmä tutkii parhaillaan Timo Haapaniemen johdolla, mitä tulee maksamaan 1800-luvulla rakennetun hirsitalon muutostyöt, jotta päivähoidolle asetetut huoneistovaatimukset täyttyvät Oitbackassa. Kunnanvaltuusto sekä kuntalaiset odottavat erittäin hyvää ja perusteltua selvitystä siitä, miksi historiallisesti arvokas rakennus täytyy raiskata ja miksi tämä täysin turha ja opetuksen kannalta tarpeeton kuluerä tulisi hyväksyä, sillä laadukasta opetusta ko. alueen kouluissa voidaan toteuttaa muutoinkin. Taloustaantuman edessä rahalla on varmasti muutakin käyttöä. Opettajat näissä kouluissa ovat jo vuosien ajan eläneet haasteellista todellisuutta opettaessaan monta eri luokka-astetta käsittäviä yhdysluokkia. Nämä opettajat ovatkin mestareita, jotka ovat jaksaneet ja selvinneet. Mikäli kunnan rahat tuntuvat nyt olevan löysässä, tulee sitä ensisijaisesti käyttää mm. kyläkoulujen tuntikehyksiin, jakotunteihin, rinnakkais- ja erityisopetukseen, joiden avulla opettajat saavat työhönsä välitöntä apua, ja joilla on mahdollista lisätä opetuksen laatua. Uusille kuntapäättäjille terveisiä, samoin niille, jotka eivät ole asiasta riittävän selvillä: perehtykää tilanteeseen huolella ennen tulevia äänestyksiä. Monia toimivia mahdollisuuksia on vielä olemassa. Lapsena perusturvallisuus rakennetaan tietyllä pysyvyydellä ja tässä hankkeessa sitä ei ole luvassa. Kuntalaisten rahojen haaskaus ei myöskään ole suotavaa. PAULIINA JUNTUNEN
PAULIINA Juntunen 3850 lasta vuosien 2009 2013 välisenä aikana, jolloin ko. rakennusta olisi perusteltua lämmittää. Suunnitelman heikkous on luokkien hajottaminen 2. luokalle siirryttäessä, sekä pitkät välimatkat. Kirkkonummella vallitsee pinttynyt illuusio siitä, että esikoulun ja 1. luokan on sijaittava samassa rakennuksessa, jotta nivelvaihe päivähoidosta koulumaailmaan sujuisi hyvin. Kaunis ajatus, mutta käytännössä koulun ja esiopetuksen välillä ei ole yhteistyötä
20
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Djuren tar makten på Raseborg i sommar
Djur från när och djur från fjärran, all sorts kreatur; Lyssna till vårt glada budskap om ett paradis för djur! Raseborg Sommarteater tar sig i år an George Orwells kända fabel Djurgården (Animal Farm), och just nu pågår sökandet för fullt efter alla sorters djur som kan tänkas vara med i uppsättningen. Vi hoppas hitta 4050 ivriga amatörskådespelare med djuriska egenskaper, förklarar producenten Jan Lindroos på arrangörsföreningen Västnyländska Ungdomsringen. Inga riktiga djur kommer att finnas med på scenen, men däremot alltså mycket mänskliga svin, hästar, kor, höns, får, hundar m.m. En åsna och en katt förekommer också, och vid behov kan menageriet ännu utvidgas. Mänskor förekommer också i pjäsen, men jag har en känsla av att de kommer att vara mer djuriska än djurkaraktärerna. Den brittiske författaren George Orwell skrev sin berömda roman mitt under brinnande krig år 1943, och trots att den på grund av pappersbrist och censur utgavs först 1945 blev den snabbt oerhört populär. I omröstningar i England har Animal Farm, jämsides med Orwells andra huvudverk 1984, rankats som en av seklets absolut viktigaste böcker. Romanen myntade bland annat det bevingade uttrycket "Alla djur är jämlika, men endel djur är mer jämlika än andra." Flera animerade filmversioner har gjorts på berättelsen, som också har spelats flitigt på teaterscener världen runt. Djurgården är en bitsk, rolig och träffsäker satir över vad som händer när djuren på en bondgård gör uppror och tar makten av sina plågoandar, mänskorna. Orwells förebild var den sovjetiska revolutionen, men han ironiserar inte bara över kommunisterna, utan också över kapitalisterna, och över huvudtaget alla som blir korrumperade av maktens berusning. I berättelsen blir djuren först både fria och lyckliga, men snart inrättar svinen, som varande de mest intelligenta, en ny järnhård diktatur. Historien är ständigt aktuell, inte minst på grund av det demokratiunderskott som just nu uppstått på grund av kommunsammanslagningar, t.ex. i Raseborgsregionen, framhåller Jan Lindroos. Han försäkrar dock att det bara är ett sammanträffande att bonden som djurens ilska vänds mot i pjäsen heter Johansson. Djurgården på Raseborgs Sommarteater regisseras av Sven Sid, som har ett speciellt förhållande till pjäsen. När han för 40 år sedan inledde sin skådespelarbana på Svenska Teatern, var det just i en uppsättning av samma pjäs. Den produktionen var en stor framgång, inte minst för att den i regi av Kaisa Korhonen sattes upp i ett spänt världspolitiskt läge, inte långt efter den sovjetiska inmarschen i Tjeckoslovakien. Västnyländska Ungdomsringen har varit med om att sätta upp pjäsen en gång tidigare, med VNF:s teaterlinje och i Erik Pöystis regi på TryckeriTeatern 1997. Sommarens uppsättning kommer delvis att innehålla samma musik av Bertil Andersson men får också nyskriven musik av kapellmästaren Teddy Granroth. Greppet om historien kommer dock att skilja sig från Tryckisversionen, inte minst för att historien nu spelas utomhus, och för att det kommer att finnas så väl barn som vuxna i rollerna. Raseborgsversionen kommer att utspela sig i västnyländskt 2000-tal, med allt vad det innebär av EU-problem och djurskyddsproblematik. Själva grundberättelsen är densamma, men det är klart att de yttre ramarna är annorlunda på Raseborgscenen, där vi befinner oss i äkta lantmiljö, och kan använda oss av riktiga traktorer och andra jordbruksredskap. Både komik och tragik kommer förhoppningsvis mycket tydligt fram i den här omgivningen, hoppas Jan Lindroos, som också bearbetat berättelsen för Raseborg Sommarteater. Samma konstnärliga team som var ansvariga för fjolårets storslagna musikal Ringaren i Notre Dame håller också nu i trådarna. Hanne Horte Garner svarar för scenografi, Anna Idman planerar kostymer, och Teddy Granroth leder orkestern, som i år kommer att ha leverera melodier med omisskännligt countrystuk. Djurgården är ingen musikal, men innehåller nog en hel del sång, dans och musik, försäkrar Lindroos. Just nu pågår sökandet efter skådespelare, och alla intresserade har möjlighet att anmäla sig på en första träff och information lördag 24 januari kl. 1215 på TryckeriTeatern i Karis. Där ges också närmare uppgifter om rollutttagningar, repetitioner m.m. Premiär på Djurgården på Raseborgs sommarteater blir det 25.6, och sammanlagt 20 föreställningar planeras fram till 1.8. Raseborgs Sommarteater är den klart största sommarteatern i Svenskfinland, och en av de största amatörteatrarna i hela landet. Sedan starten 1966 har sommarteatern nu lockat totalt ca 495.000 besökare. I sommar ser vi fram emot att välkomna vår halvmiljonte besökare, säger producenten Jan Lindroos på arrangörsföreningen Västnyländska Ungdomsringen VNUR.
Tillfälle för FiF-medlemmar i Ingå och Sjundeå
Företagarens recept mot sämre tiden
Ingå Företagare arrangerar för sina medlemmar ett informations- och diskussionstillfälle lördagen 7.2. 2009 kl. 14.00 kommungård i Ingå. Som föredragshållare sakkunniga från Företagarna i Finland (FiF) ekonomist Harri Hietala, från Finlands Företagares Arbetslöshetskassa (SYT) Maritta Onnela, från Aktia Bank Abp direktör Peter Asén och från Finnvera direktör Kai Villikka. I samband med tillfället bjuder vi på kaffe, anmäl därför om deltagande senast 2.2. till sekreterare Irmeli Puurtinen 050-5166525 eller irmeli.puurtinen @ kolumbus.fi Välkommen. Inbjudan gäller även Sjundeå medlemmar.
Stefan Johansson förstärker sfp:s politiska beredning
Stefan Johansson börjar 1/2 2009 som utvecklingschef på Svenska folkpartiet. Uppdraget ingår som en del av projektet Politik i politiken. Sfp har under ett år planerat att förstärka den politiska beredningen. Hösten 2007 förstärktes redan fältorganisationen när sfp utökade antalet kontaktchefer och anställde en regiondirektör. Kommunalvalsresultatet hösten 2008 visade tydligt att sfp måste förstärka den politiska bevakningen och framförhållningen. Sfp:s arbetsutskott godkände ifjol handlingsprogrammet för Politik i politiken och i januari 2009 beslöt arbetsutskottet att knyta Johansson till projektet. Projektet sträcker sig fram till 30/4 2011. Johansson första uppdrag blir att arbeta med sfp:s metropolpolitik. Johansson är född 1962 och pol.lic till utbildningen.
Kommunens sommarjobb
Kyrkslätts kommun erbjuder sommarjobb för unga kyrkslättsbor också detta år. Sommarjobb lediganslås i mars och då kan man börja söka till dem. Annonser kommer att finnas i Kirkkonummen Sanomat, Västra Nyland och Länsiväylä. Det är möjligt att söka sommarjobb, om man är 16 år och kyrkslättsbo.
Konstgräsplan i Raseborg
Raseborgs stads fotbollsspelare kan snart njuta av en uppvärmd träningsplan i Karis! Konstgräsplanens värmesystem har nu kopplats på av Ekenäs Energi och det är dags för avspark under veckoslutet (v. 5).
DJUREN tar makten.
Uttalande från SFP i Nyland:
Bekymmer för kommunernas ekonomi och service
Den finansiella krisen drabbar de nyländska kommunerna hårt, konstaterar SFP:s nyländska kretsstyrelse vid sitt möte 22.1. 2009. Flera företag har under de senaste månaderna meddelat om försämrade resultat, permitteringar och uppsägningar. Under våren förväntas arbetslösheten stiga och konkurserna öka. EU-kommissionen uppskattar i sin senaste prognos att Finlands BNP sjunker med 1,2 % år 2009 och även det verkar optimistiskt med tanke på Finlands beroende av exportindustrin. Den försämrade ekonomiska situationen påverkar direkt kommunernas ekonomi. Skatteintäkterna stannar på 2008 års nivå medan kommunernas kostnader budgeterats öka med 5 %. Det är inte möjligt för kommunerna att anpassa sina kostnader att motsvara inkomstbortfallet utan att det leder till ytterligare ökade arbetslöshet och försämrad kommunal service. Finlands ekonomiska ställning är internationellt sett bra och staten måste nu träda till och i sitt stimulanspaket kompensera bortfallet av kommunernas skatteintäkter. För mer information kontakta nyländska kretsens ordförande Eja Björkqvist 0400-941969.
Anmälning till grundskolans första klass 10.2.
Anmälningen till grundskolans första klass sker tisdagen 10.2. kl. 1619.00. Mera information om var man anmäler sig ges inom de närmaste dagarna. Samtidigt med förstaklassister sker också anmälning till förskolan och eftermiggasverksamhet för 1.2. klassister.
Thors: Bygghandskarna framtidens hjälpande händer inom vården?
Vi får bättre mervärde genom renoverings- och saneringsarbeten än storstilade infrastrukturprojekt. Samtidigt får vi inte glömma jämställdhetsaspekten av sysselsättningsåtgärder. Även vården och omsorgen är tacksamma mål för riktade ekonomiska åtgärder. Det sade minister Astrid Thors på Finlands Svenska Andelsförbunds seminarium på torsdagen (22.1) i Helsingfors. Det är en god idé att tidigarelägga planerade offentliga projekt som legat i skrivbordslådan och som nu kan förverkligas till lägre kostnader då byggnadskostnaderna sjunker, anser minister Astrid Thors. Effektiva sysselsättare är vardagliga renoverings- och saneringsprojekt, vars nödvändighet vi påminns om varje dag. Sysselsättningsåtgärderna får inte heller glömma bort jämställdheten. Stimulanspaket skall också garantera kommunernas möjligheter att sysselsätta, speciellt i den kvinnodominerade vård- och omsorgsbranschen, där kommunerna inom en snar framtid åter kommer att stå inför tryck på inbesparingar. Thors säger att vi redan nu har brist på arbetskraft i vårdsektorn, en brist som knappast minskar i framtiden med allt fler äldre att ta hand om. Vi skall inte förivra oss på bygginvesteringar. Det kan finnas behov av att i framtiden byta ut bygghandskarna till hjälpande händer inom vården, säger Thors.
SFP skiter i sitt eget bo
Det är med skräck och fasa jag har läst i både Västra Nyland och Kirkkonummen Sanomat hur fult SFP gör mot de kommuninvånare som gett sin röst åt partiet. Att spela ut en ledamot som fått sitt förtroende av väljarna kan nästan jämföras med landsförräderi. Bedragare som håller på med detta spel kommer att sköta våra gemensamma ärenden. Tyvärr kan inte jag inte mera lita på SFP och kommer att göra mitt beslut kring detta, dvs. med många andra att aldrig mera rösta på SFP. Jag är både ledsen och arg för partiets och Thorolf Sjölunds del, att ett mångårigt arbete på detta vis fick ett snopet slut. Samtidigt tror jag, att Thorolf Sjölund i sin nya grupp kommer att arbeta för de saker som han kännner varmt för, dvs för ett bättre tvåspråkigt Kyrkslätt. Lycka till Thorolf, ditt beslut var strongt. "EN BESVIKEN"
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
21
Fullspäckat program
"Tullaan tutuksi" lyckat lördagsprojekt
Den 17.1 2009 hade Pirkko Erkkilä samlat en grupp kvinnokraft till hälso- och badinrättningen Kaisankoti i Esbo, Bodom. Deltagarna samlades för morgonmål klockan 8 vid gårdens delikata stående bord. Klockan 9 började seminariet i annexet Vaahteras konferensutrymmen där deltagarna hade ställt ut sina produkter. Pirkko Erkkilä hälsade gruppen välkommen. Hon gladde sig över att så många deltagare ställt upp. Skönhet och rekreation hörde till dagsprogrammet. Kvinnodagar är nyttiga, där knyts nätverk som behövs i affärsvärlden också den sociala samvaron är viktig. På "Tullaan tutuksi" projektet gavs deltagarna möjligheter att presentera sina produkter. Dagen avslutades med avkoppling, hälsobad och skönhetsvård. Deltagarna var stormförtjusta önskade flera dylika tillfällen. GUNVOR WESTREN-DOLL EILA Savoheimo, Terhi Siegfried-Järstä berättade Kaisahemmets historia, Pirkko Erkkilä och Sirkka Lehikoinen. EILA Savoheimo, Terhi Siegfried-Järstä kertoi Kaisankodin historiasta, Pirkko Erkkilä ja Sirkka Lehikoinen.
Runsas ohjelma
"Tullaan tutuksi" oli onnistunut lauantaiprojekti Kaisankodissa
ANNE Ahonen visar fram en trendig smyckekollektion. ANNE Ahonen esitteli trendikkään korukokoelmansa. Lauantaina 17.1.2009 Pirkko Erkkilä oli koonnut joukon naisvoimaa terveyteen ja kylpylätoimintaan erikoistuneeseen Kaisankotiin Espoon Bodomilla. Osanottajat kerääntyivät aamupalalle klo 8 tilan maukkaan pitopöydän herkkujen äärelle. Klo 9 seminaari alkoi Vaahteran konferenssitiloissa, joissa osanottajat olivat laittaneet esille tuotteensa. Pirkko Erkkilä toivotti ryhmän jäsenet tervetulleiksi. Hän iloitsi, että niin moni oli saapunut tilaisuuteen. Kauneus ja virkistys kuuluivat päiväohjelmaan. Naisten päivät ovat tarpeellisia. Siellä luodaan verkostoja, joita tarvitaan yritysmaailmassa. Myös sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää. Tullaan tutuksi -projektissa annettiin osanottajille mahdollisuus esitellä tuotteitaan. Päivä loppui rentoutukseen, terveyskylpyihin ja kauneudenhoitoon. Osanottajat olivat erittäin tyytyväisiä ja toivoivat lisää tämäntyyppisiä tilaisuuksia. GUNVOR WESTRÈN-DOLL
OPTIKER Soili Virtanen berättar om betydelsen av rätt linsval. OPTIKKO Soili Virtanen kertoi oikean linssivalinnan tärkeydestä.
KOSMETOLOG Katriina Hiillosmaa gav indisk huvudmassage. KOSMETOLOGI Katriina Hiillosmaa antoi intialaista päähierontaa.
EN dag för rekreation och skönhet Nagelformgivare Meri Virtanen ger handvård. PÄIVÄ virkistykselle ja kauneudelle. Kynsimuotoilija Meri Virtanen antoi käsihoitoja.
Lyckad temakväll i Porkalasalen
Året första gäst Amin Asikainen drog fullt hus
Sportredaktör Timo Haapaniemi intervjuade förtjänstfullt den sympatiska boxaren europamästaren 2004 i mellanviktklassen. Huvudbiblioteket i Kyrkslätt blev för honom välbekant redan under skoltiden. Biblioteket fungerade som ett vardagsrum för oss pojkar dit vi kom efter skolan för att digga musik. Inte blev det av att läsa så mycket. Också kafé som på den tiden fanns i biblioteket besöktes ofta av pojkgänget, sade Amin. Skolgången gick skapligt i början, men knaggligt senare då intresset för idrott vaknade hos honom. Det började med fotboll och innebandy. Hans intresse för boxning vaknade vid 12 år då började han träna boxning och karate i Epana huset i Finnsbacka. Träningsutrymmena var små och obekväma, men andan var god. Vi klarade oss bra i tävlingar minns Amin trots de i bristfälliga träningsutrymmen. Publiken efterlyser en träningshall som lämpar sig för boxning brottning, karate mm. Det skulle finnas behov av en satsning på hyggliga utrymmen och tränare för ungdomen. men visst blev han ihågkommen sent omsider. Han är en bra förebild för ungdomen. Amin känner varmt för sin kommun, världens bästa plats att bo på. Här trivs han.
Sponsorering
Sponsorerna är inte lika villiga att ställa upp för en boxare, på boxarens shorts finns inte tillräckligt stora reklamutrym-
Amis arena
Publiken undrar om man i Kyrkslätt och om kommunens beslutfattare värdesätter Asikainen prestationer, han har satt Kyrkslätt på kartan ute i världen. Har man belönat honom som man gör i andra kommuner? Timo Haapaniemi medgav att det gått trögt till,
AMIN Asikainen, intervjuare Timo Haapaniemi.
men, säger Amin och småler. Sportgrenen är kanske heller inte i allas smak. Amin är nöjd, pengar är inte allt för mig tillägger han. En boxare bör också ha annan idrottsträning. Han börjar sin dag med väckning runt sjusnåret med en 6-10 kilometers träningsrunda efter det lättlunch, om han är tvungen att banta räknas kalorierna, han fortsätter senare med träning, fettet måste bort med våld. Det är en kämpig match, man får inte banta i för snabb takt om man skall behålla styrkan, kraften. År 1988 kom boxaren Oili Mäki i bilden. Han var och är fortfarande för mig mer än tränare, han är en förebild, jag håller av honom, beundrar honom.
Det finns mycket kampanda i Amin, han vill alltid fortsätta matchen oberoende till slut trots att han är medveten om poängnederlag. Han känner sig motiverad vill ta risken. Han har vunnit 26 matcher, förlorat 2 gånger, han skall fortsätta att vinna. Den bästa tid för tävlingsboxning för honom är hösten, säger Amin. Tiderna förändrades efter hans mästerskap. I boxning gäller inte enbart den kroppsliga styrkan här bör det själsliga finnas med. Skall kvinnor boxas? De kan gärna träna men inte tävla, säger Amin Asikainen. Vi önskar lycka och framgång! GUNVOR WESTREN-DOLL
Kirkkonummen Sanomat
N:o 7 25.1.2009
23
vänsä 10+ arvoisesti ja kaikki toimi hyvin. Nyt Kirkkonummen kunta on vaihtanut auraustehtävät toiselle urakoitsijalle ja kaikki on päin honkaa. Onko niin että omistajat joutuvat itse huolehtimaan lumitöistä jopa autojen kääntöpaikoilta. Nykyinen aurausmies sattuu tulemaan kun muistaa näille pienemmille katuosuuksille ja iso kuorma-auto ajaa kuin formulakuski nasta laudassa. Jopa pyörä- ja kävelyteiden auraus on sanoisinko mistä. Hommatkaa vanha kuski takaisin, tai maksakaa talonomistajille lumityökorvauksia. Terveisin alueella asuvalta. Nimimerkki SHR.
ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020
Avoin kysymys katuhuollosta
Avoin kysely Kirkkonummen katuhuollosta vastaaville henkilöille! Kuka päätti vaihtaa aurausmiestä Knuutintie, Knuutinlaakso, Knuutinmäki, Sammalnotko ja niin edelleen. Mies hoiti tehtä-
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
MIKSI aurausta ei ole suoritettu myös suoraan, vaan jätetty auraamatta. Kuvattu 22.1.2009 osoitteessa kävelytie-pyörätie Knuutintie Tolsanpolku.
Taajamissa puilla lämmittämisestä
Tupakoinnin haittavaikutuksista jaksetaan puhua, tupakointia rajoitetaan kaikkialla, mutta samaan aikaan puilla lämmitetään tiheään asutuissa taajamissa. Kuinkahan monta tupakkaa polttamattaan hengittää, kun naapurusto säästää lämmitys/jätekuluissaan ja lämmittää puilla? Taajamissa tämä on todellinen ongelma. Kotona on pakko hengittää, vaikka kuinka kitkerät savut tulisivat naapuruston piipuista sisälle asti. Puulämmitys taajamissa on kieltämättä hyvä varalämmitysmuoto sähkökatkosten varalle, mutta muulloin se on kieltämättä itsekästä puuhaa. Eipä sitä muitakaan jätteitä saa heittää toisten pihoille. Tuskin muu kuin savustuskielto tiettyjä asukkaita saa muita ihmisiä ajattelemaan. Olisihan sekin jotain, jos tietäisi, mihin aikaan savut alkavat, niin voisi sulkea kaikki ilmaraot siksi aikaa. Eipä tarttisi kesken unien nousta tuulettamaan. Jotkut polttaa iltamyöhällä, jotkut taas pilaavat jo ulkona leikkivien ja päiväunia nukkuvien lasten ilman. Eikös puhdas, raitis ilma olisi kaikkien etu? Joidenkin terveys vaan kestää paljon vähempi savuja kuin toisten. RAITISTA ILMAA NEIDONKALLIOON KAIPAAVA
HelsinkiTukholmaristeilyt edullisesti!
B-/C-
60 50
hytti
m/ko ko hy t ti tti ko hy m/ko
A-/BL
-hytti
Hintaan lisätään matkatoimiston palvelumaksu.
Terveyslautakunta tutustui...
Jatkoa sivulta 3
varauksia, myös ulkopuolisilta tahoilta. Tällaisista tiloista meillä on kunnassa suuri puute, Karlsson totesi.
Tarjous koskee la-to -lähtöjä 31.3.2009 saakka.
Tarjouspaikkoja rajoitettu määrä. Koskee vain uusia varauksia. Ikäraja joka päivä 21 v.
Kauttamme myös ExpressBus-liput -50 %!
Lämpimiä värejä
Seinät oli maalattu osin lämpimillä väreillä, mutta kalustus vielä puuttui. Vaikka hoivakoti on tarkoitettu paljon hoivaa tarvitseville, kodinomaisuutta pyritään vaalimaan. Asukkaat voivat halutessaan tuoda seinälle omia taulujaan tai ottaa mukaansa tänne vaikkapa oman lipaston, Karlsson kertoili. Jokaiseen huoneeseen tulee sängyn lisäksi pari tuolia, hyllyjä, pöytä ja seinälle te-
Varaukset
LAVETTISUIHKUHUONE on niin tilava, että vuodepotilaat voidaan tuoda sinne kuljetussängyissä. levisio. Kullakin osastolla on neljä kahden hengen huonetta ja loput ovat yhden hengen huoneita. Sairaalassa ei saisi olla kuin korkeintaan kahden hengen huoneita, sillä siellä tehdään työtä; kuntoutetaan ja tehdään hoitotoimenpiteitä. Öisin potilaille pitäisi taata mahdollisuus myös nukkua rauhassa, Karlsson tähdensi. ruokailutilaan. Niihin on tilattu mm. keinutuolit ja isot taulutelevisiot. Joitakin säästöpäätöksiä on tehty, jotka saattavat hieman hankaloittaa toimintaa, mutta ylipäätään hoivakodin ratkaisuissa on huomioitu hyvin käyttäjien toivomukset. Kyllä me ollaan hirveän iloisia ja tyytyväisiä tämän hoivakodin saamisesta!, ylilääkäri Karlsson tähdensi. LIISA KOSONEN
Karjaa Laaksokatu 1 019-278 2800 Kirkkonummi Munkinmäentie 15 09-296 5000
KAIKKI potilashuoneet on varustettu nostomoottorikiskoilla. Kalustus niihin tulee ensi viikolla, saivat terveyslautakunnan jäsenet kuulla.
Hyvä varustus
Kaikki huoneet on varustettu nostomoottorikiskoin, joskin itse moottoreita on noin puolelle asiakaskunnasta. Nostoliinojen ja -moottorien avulla asukas pääsee mm. wc:hen ja pesulle, joten tämä systeemi säästää hoitajien selkää, Karlsson esitteli. Kaikki 15 asukasta mahtuvat syömään yhtä aikaa kunkin osaston yhteiseen
puhelut: 8,21 snt/puhelu + max 14,9 snt/min
TILAVA, vihreään sävytetty neuvotteluhuone "kulmahuone" on jo saanut jo paljon varauksia, kertoi ylilääkäri Stina Karlsson (vas).
OSTA UUNI.
Tammiedut päättyvät. Ota yhteyttä!
Saat rahasi takaisin.
Tulikivi-studio, Lautamiehentie 1, Espoo, puh. 0207 636 840, 0207 636 837, Tulikivi-piste, BM Kotivision, Lohjanharjuntie 1147, Lohja, puh. 010 4235 112 Sakari Elomaa 0400 781 967
24
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5.325,208. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2008 aikana 24.700 henkilöllä, mikä on 1.500 enemmän kuin vastaavan ajanjakson mukaan vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli se, että maahanmuuttoja oli 14.200 enemmän kuin maastamuuttoja. Vuoden 2008 loppuun mennessä syntyi 59.500 lasta eli 800 enemmän kuin viime
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
senkaari 22. Ilm. Maj-Lis 046-6520541. 14.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Sauvakävelyryhmä Sepon johdolla lähtee Palvelukeskuksen pääovelta, Rajakuja 3. 15.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Tule kahville ja tapaamaan Espoon emyläisiä Toimariin, Jorvaksenkaari 22. Ilm. Tarja 046-8877735. 16.00 Yhteistyöjärjestöt Johtoryhmäntapaaminen Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. 18.30 Heikkilän Martat kirjaston Porkkala-salissa, alustus ja keskustelua aiheesta henkinen kasvaminen ja jaksaminen, katso jäsenkirje 5-08. 18.30 Kirkkonummen filatelistit kokoontuvat Kirkkonummen pääkirjastossa; huutokauppa.
Suomen väkiluku 5 325 208 henkilöä
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. KADONNUT 21.1. Kirkkonummen keskustasta harmaa ruskea raidallinen tyttökissa. Puh. 0503209468. OTETAAN peruskoulun 9 lk:n matematiikan ja fys./kem. yksityistunteja p. 040-7540811. OSTETAAN remontoitava hirsirunkoinen vanha ok-talo K:nummi, Siuntio, Inkoo, Karjaa alueelta. Puh. 050-3473211. OSTETAAN 1-tasoinen saunallinen rivitalokaksio Veikkolasta. Puh. 050-3011191. HALUTAAN vuorata mahd. pian kaksio t. kolmio, K-nummen alueelta. Myös vanhempi ok-talo käy. 0449503530. VUOKRALLE tarjotaan Gesterbyssä kaksio 45 m2. Remontoitu, 480,-/kk, 2 kk takuuv. P. 0405831108. VUOKRALLE tarjotaan 2h+k+parv. 61 m2 Gesterbyssä. 4/7 kerr. Vuokra 680. Puh. 0405826358. VUOKRALLE tarjotaan/ UTHYRES 1h+kk+kph 33,5 m2 Gesterbynpolku 14, K:nummi maksukykyiselle. 3/3 krs. Kunnostettu siisti koti. Vuokra 420 e/kk + vesi 2:kkn vuokratakuu. Vapaa 1/209. P. 0400-107165. MYYDÄÄN väri-TV 22 Nokia kaukosäädin, scart-liitin h. 50e. Puh. 040-3543024. MYYDÄÄN koko vartalon pituinen Solarium "Sanny". Edullisesti. Puh. 050-5125641. MYYDÄÄN Volkswagen Golf 1.8 aut. -96. J. kats. aluv., cd. Huollettu ja hyväkuntoinen. H. 1300e. Puh. 0400-706894. vuonna vastaavana aikana. Kuolleiden määrä oli 49.000, mikä on 100 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2007. Ennakkotietojen mukaan tammi-joulukuun aikana Suomeen muutti ulkomailta 27.600 henkilöä ja Suomesta muutti pois 13.400 henkilöä. Maahanmuutot lisääntyivät 1.550 henkilöllä ja maastamuutot 950 henkilöllä. Vuoden loppuun mennessä kuntien välisiä muuttoja oli yhteensä 281.600. Kuntien väliset muutot vähenivät edellisvuodesta 11.600 muutolla. Kuntien välisten muuttojen määrä väheni loka-joulukuun aikana yli 7.500 muutolla viime vuoden loka-joulukuuhun verrattuna. perjantaina, 16.1. päiväaikaan klo 816 välillä ja anastetuksi oli huomattu ainakin keltainen Esab-Mig-hitsauslaite kaasupulloineen Poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja hiippailijoista.
Pojat tuhosivat varastamista enemmän
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos kertoo, että -92 ja -95 syntyneiden hankolaispoikien epäillään syyllistyneen yksin tai osin yhdessä kahdeksaan varkauteen sekä yhteen varkauden yritykseen. Teot kohdistuivat yhteen kauppaliikkeeseen parin kuukauden aikana vuodenvaihteen molemmin puolin Hangossa. Tekojen yhteydessä aiheutetut vahingot olivat merkittävämpiä kuin anastetun omaisuuden arvo.
Automurtoja
KyIF info
Skidning/Hiihto Vallainfo för föräldrar tisdagen den 27.1.09 kl. 18.00 i KyIF stugan på Hjortlandet. Tag ett par skidor med som ska smörjas. Möjlighet att inhandla grundpaket innehållandet parafin och smörja. Alla välkomna med också juniorskidlöparna för att lära sej mera om vallning! Voiteluinfo vanhemmille tiistaina 27.1.09 klo 18.00 KyIF tuvalla Peuramaalla. Ota sukset mukaan harjoitusta varten. Mahdollisuus ostaa peruspaketteja sisältäen parafiinia ja luisteluvoidetta. Kaikki tervetuloa mukaan myöskin juniorihiihtäjät oppimaan voitelusta lisää!
Masalassa Kapteenipolulle ja Nissnikuntie 6 kohdalle pysäköityihin Toyota Carina -merkkisiin autoihin oli puolestaan murtauduttu tiistaita vastaisena yönä, mutta niitä ei oltu saatu käyntiin. Viimeksi mainittu murto tapahtui klo 4.45. Ohikulkijoiden havainnon mukaan paikalta paennut henkilö oli n. 185 cm pitkä, n. 25-vuotias, tummaan takkiin pukeutunut mies.
Tapahtumapäivyri on erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien muistilista seuroille ja yhdistyksille. Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.f i tai faxilla numeroon 2219 2020.
Keskiviikko 28.1.
Eläkeliiton Kirkkonummen Yhdistys ry. Kutsu Halkian Kivistölle Pornaistentie 590 Pornainen. Monipuolista ohjelmaa mm. Matti Servomaan puhe ja lopuksi tanssia "kimppakyyti". 13.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys ry, Veikkolan Sydänkerho srk-talolla. Mukana Uudenmaan Sydänpiiri ry:n toiminnanjohtaja Anne Kihlman-Kitinoja.
Maanantai 26.1.
Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys. Lähdemme Kansallisteatteriin 28.2. klo 19. Näytelmä Kaukana paha maailma. Ilm. 26.1. mennessä Leena 0400-373651 tai Ismo 050-5505709. Kirkkonummen Eläkkeensaajat 4.2. Spede ja Kumppanit, lippuja vielä jäljellä. Varaukset Ovaskaiselta puh. 050-5125641. 9.30 MLL Kirkkonummen yhdistys, keskustan perhekahvila, Eerikinkallio 4. Kevätkautemme on käynnistynyt. Lisät. Eeva Koskela 0405959612.
Kellarimurtoja Liikenteestä
Gesterbyssä on taas vierailtu luvatta asukkaiden kellarikomeroissa. Hopeahaka 5:ssä sijaitsevasta kellarikomerosta oli anastettu kalastus- ja retkeilyvälineitä 11.1.18.1. välisenä aikana. Jokisuonrinne 1:n kellarissa paikkoja oli pengottu 16.19.1., mutta mitään ei huomattu anastetuksi. Kabanovintiellä murtoja oli tehty kahteen autotalliin
Myydään
Kirkkonummelainen, 28vuotias mies puhalsi törkeän rattijuoppouden lukemat, 1.80 poliisin liikennetarkkailussa Gesterbyntiellä maanantaiyönä, 19.1. klo kahden maissa. Siuntiossa Nimismiehenmäellä joku kaahaili samaisena aamuna ennen seitsemää sellaista vauhtia, että suistui vasten postilaatikkorivistöä, joista osa kaatui. Ajoneuvo poistui paikalta. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen tuli syytteeksi kuljettajalle, jonka auto ajautui suoralla tienosalla Masalantiellä vastakkaisen kaistan yli ojaan törmäten lopulta sähkökaappiin keskiviikkona 21.1. klo 20.20 aikaan. Sekä auto että sähkökaappi vaurioituivat törmäyksessä. Ajokeli oli liukas.
Torstai 29.1.
14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 14.30 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Läskit lähtee Helenan painonhallintaryhmä Toimarissa, Jorvaksenkaari 22. Ilm. Helena 040-5746641. 18.00 Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja omaisten kerho terveyskeskuksen ruokasalissa. Ohjelman suunnittelua.
Tiistai 27.1.
13.00 Kirkkonummen Seudun Mty Kisu ry. Nyhjää tyhjästä ja tuunaa täydestä: Kassiompelua kankaasta. Toimarissa, Jorvak-
Kirkkonummen Sanomat
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Degerby Deli Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.75 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.35 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
26
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
Arctic Lapland rallissa:
Janne Tuohino palasi N-ryhmän ralliautoon Talviajon taidot nyt tarpeen
Talvikelit muuttuvat nopeasti. Tien pinnan liukkautta on usein vaikea havaita. Liukkaus, pimeys ja lumipyryt tuovat omat haasteensa talviajoon. Talvella korostuvatkin kelin mukainen nopeus ja riittävä turvaväli. Myös ohitukset on syytä tehdä talvivaihteella, korostaa Liikenneturva. vastaan tulevien käyttämällä ajoradan osalla. Ennen ohittamista harkitse aina, onko se ylipäätään tarpeellista. Talvella, pitävyyden ollessa huono on turvallisinta toimia niin, ettei autoon kohdistuisi suuria sivuttaisvoimia. Ohittaminen kannattaa aloittaa vähintään 50 m:n etäisyydeltä ohitettavasta, jotta siirtyminen ohituskaistalle voidaan tehdä loivasti. Henkilövahinkoihin johtaneet vakavat onnettomuudet talvikelillä liittyvät turhan usein ohitustilanteeseen jossa auton hallinta menetetään nimenomaan ohituksen jälkeisessä paluutilanteessa. Varaa ohitukseen myös riittävästi tilaa ja aikaa. Muista, että ohittaessasi lisäät nopeutta vasta sitten, kun autosi on suorassa ohituskaistalla. Tee paluu vauhtia kiihdyttämättä ja niin loivasti, etteivät kuljettaja ja matkustajat auton sisällä juurikaan tunne sivuttaisvoimien vaikutusta Dubaissa asuva ja Kiimingissä vaikuttava ralliautoilun kaksinkertainen Suomenmestari Janne Tuohino, 33, palaa lähes kymmenen kuukauden kilpailutauon jälkeen ralliauton ratin taakse. N-ryhmän Mitsubishi Lancer Evolution IX kilpurilla kaksipäiväiseen SM-sarjan avaukseen, Arctic Lapland ralliin osallistuva Tuohino kilpaili edellisen kerran N-ryhmän ralliautolla vuonna 1999. WRC kilpureilla yhdeksän edellistä kilpailukautta ajanut Tuohino suuntaa Napapiirin haastavalle rallireitille ilman menestymispaineita. Vaikka päätöstä koko SM-sarjan ajamisesta ei ole vielä tehty, on todella mukava lähes vuoden ajotauon jälkeen palata ralliauton ratin taakse. Rovaniemellä kilpailen hyvän ystäväni Pekka Keski-Korsun ralliautolla ja samalla otan askeleen minulle hieman vieraampaan tuotantoautojen luokan kilpuriin - Opiskeltavaa on riittänyt, Tuohino kertoo. Ajoin sunnuntaina ensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen N-ryhmän ralliautoa ja olin positiivisesti yllättynyt sen ominaisuuksista. Mitsubishin yhdeksäs kehitysversio on kuin takavuosien WRC-auto enkä kuumeisesti perjantaista lähtölipun heilahdusta, Tuohino jatkaa.
Arctic Lapland rallin kilpailureitti saa kiitosta
Ralliautoilun SM-sarjan parhaimman osakilpailun titteliä kantava Arctic Lapland ralli on reitiltään kokenut muutoksia. Rallikaravaani ei tänä vuonna matkaa Kemijärvelle ja se mahdollistaa niin kilpailijoiden kuin yleisön kannalta väljemmän aikataulun. Vähäinen lumimäärä aiheuttaa päänvaivaa ralliautoilijoille. Rovaniemen upea kilpailureitti on poikkeuksellisen nopeassa kunnossa. Lumipenkkoja ei juuri ole joten tarkkana saa ajaa. On
JANNE Tuohino enää yhtään ihmettele miksi esimerkiksi vuosi sitten N-ryhmän autot olivat esimerkiksi SM-sarjassa WRCautoja nopeampia. Odotan
Välillä on väliä
Kuljettajat arvioivat yleensä tien pinnan liukkauden väärin. Kun keli on liukas, pysähtymismatkat pitenevät ja sopivan nopeuden ja turvavälin merkitys korostuu entisestään. Turvaväli on helppo tapa lisätä turvallisuutta. Sen avulla on helppo varautua äkillisiin tilanteisiin ja tarpeen vaatiessa pystyt pysäyttämään ajoneuvon muutenkin kuin törmäämällä edellä ajavaan. Seuraamalla vain edessä ajavan jarruvaloja on auttamatta myöhässä, jos jonossa jarrutetaan yllättäen tiukasti. Jätä itsellesi pelivaraa. Mitä lähempänä sinun takanasi tuleva auto ajaa, sitä pidempi väli sinun on syytä pitää edellä olevaan. Tällöin sinulle jää hätäisessäkin tilanteessa aikaa ja tilaa toimia.
mielenkiintoista nähdä kuinka paljon kärkikuljettajat nopeuttavat reittiä lisää leikkaamalla mutkia suoremmaksi. Virheisiin ei kuitenkaan ole varaa, sillä ulosajon sattuessa ei lumiaavikon keskellä ole ketään kuka auttaisi kuljettajia takaisin tielle, Tuohino viestittää. Lähtönumeroni (8) on paras mahdollinen. Myös SM-sarjan huippukova taso pistää yrittämään. En kuitenkaan ota paineita jos en heti avauspäivänä kärkivauhtiin pääse. Nyt on tärkeää saada hyvä tuntuma autoon ja sitä kautta nostaa suoritustasoa. Podium olisi huippukova juttu, Tuohino jatkaa. Jannen kartanlukijana jatkaa viime vuodelta tuttu Markku Tuohino.
Näkyvyys luo omat haasteet
Kun lunta tulee, harkitse näkyvyyden riittävyys. Muista, että pakkaslumisina talvipäivinä kukaan ei voi nähdä riittävästi vaikkapa aura-auton nostattamassa lumipilvessä. Kun näkyvyyttä haittaa liikenteen nostattama lumipöly, turvavälin arvo korostuu. Jälleen on viisasta varata itselleen aikaa seurata liikennetilanteiden kehittymistä. Jos liikenteen vauhti hidastuu, on syytä olettaa, että edessä lumipölyssä on hitaammin liikkuva ajoneuvo. Vaikka jonon vauhti hidastuisi, ei ohittelemaan saa ryhtyä näkyvyyden ollessa olematon.
JANNE Tuohino vauhdissa.
Ohituskin onnistuu
Myös ohittaminen kuuluu ajoittain talviliikenteeseen. Se on aivan normaali liikennetapahtuma, eikä siihen sinänsä liity sen enempää vaaratekijöitä kuin muihinkaan liikenteessä tehtäviin asioihin. Ohitusta suunniteltaessa ja ohitettaessa on yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudatettava kuitenkin erityisen tarkasti, sillä ollaanhan ohitustilanteessa useimmiten
Pääteiden liikenteen kasvu pysähtyi
Liikenne Suomen pääteillä ei enää viime vuonna lisääntynyt, vaan väheni 0,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni 0,1 prosenttia ja raskas eli kuormaja linja-autoliikenne 0,3 prosenttia. Taloudellinen taantuma näkyi viime syksynä erityisesti raskaassa liikenteessä, joka väheni syys-joulukuussa viitisen prosenttia edellisvuoden syksyyn verrattuna. Tavallisesti pääteiden liikenne lisääntyy 13 prosenttia vuodessa. Vaikka koko vuoden liikennemäärät vähenivätkin hieman, pääteiden liikenne kääntyi joulukuussa 0,3 prosentin kasvuun edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Joulukuussa raskas liikenne väheni edelleen rajusti (7,3 prosenttia). Erityisesti raskaan liikenteen määrä väheni joulukuussa Kaakkois-Suomen pääteillä (13,4 prosenttia). Tiepiireittäin tarkasteltuna pääteiden liikenne lisääntyi vuonna 2008 eniten Keski-Suomen, Vaasan ja Oulun tiepiireissä. Raskas liikenne lisääntyi eniten Lapin tiepiirissä. Suomessa on noin kolme miljoonaa autoa, ja niillä ajetaan pääteitä pitkin keskimäärin 58 miljoonaa kilometriä vuorokaudessa, mikä on kolmannes kaikesta autoliikenteestä. Tieliikenteen tavarankuljetuksista noin 80 prosenttia ajetaan pääteillä. Päätieverkon pituus, 13.300 kilometriä, on vain kolme prosenttia koko tieverkon pituudesta. Tiedot pääteiden liikenteestä saadaan liikenteen automaattisilta mittausasemilta. Mittausasemilta kertyy yhden vuorokauden aikana 34 miljoonaa havaintoa.
Obaman Chrysler myyty huippuhintaan
Yhdysvaltain presidentin käyttämä vuosimallin 2005 Chrysler 300C myytiin eBayn nettihuutokaupassa 271.300 dollarilla. Tämän päivän talouden tilanteessa yleisesti valitellaan myynnin hidastumista ja varsinkin käytettyjen autojen hintojen laskemista. Tämän käytetyn, Hemi-moottorilla varustetun, Chrysler 300C:n myyntihinta ei korreloi edellisten väitteiden kanssa. Kyseessä on nimittäin juuri valtaan astuneen Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman käyttämä auto. Virkakiireidensä johdosta Obama joutuu jättämään kuljettajan tehtävät muille ja näin ollen nousemaan vakiintuneen perinteen mukaan presidentille tarjottuun Cadillacin kyytiin. Chrysler 300C on monipuolisesti varustettu ylellinen henkilöauto. Suomessa 300mallisarjaa myydään kolmen litran suoraruiskutteisella dieselmoottorilla, joka kehittää 160 kilowatin (218 hv) tehon. Väkevää vääntöä on tarjolla 510 Nm joko neliovisen sedanin tai sitten monikäyttöisemmän Touring-farmariversion muodossa. Uusien Chrysler 300C hinnat alkavat 49.900 eurosta.
Mitsu i MiEV -sähköauto testeissä Euroopassa
Mitsubishi i MiEV (Mitsubishi innovative Electric Vehicle) -sähköauton käyttötestit alkavat Euroopassa tammikuun aikana. i MiEV on ensimmäinen sähköautomalli, jonka mikään merkittävimmistä autonvalmistajista tuo markkinoille jo tämän vuoden aikana. Käyttötesteissä on mukana 12 kappaletta i MiEV -sähköautoja, jotka nähdään ensimmäiseksi arkipäivän liikenteessä Espanjassa, Hollannissa ja IsossaBritanniassa. Näistä maista testaus laajenee muualle Eurooppaan tämän vuoden kuluessa. Tähän mennessä i MiEV -mallin ominaisuuksia jokapäiväisessä ajossa on testattu Japanissa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Auto lanseerataan ensimmäiseksi Japanissa jo tulevana kesänä. Mikäli eurooppalaisten käyttötestien tulokset ovat odotetun positiivisia, i MiEV nähdään täkäläisillä markkinoilla arvion mukaan vuoden 2010 lopulla. Mitsubishi on viimeksi kuluneen vuoden aikana arvioinut i MiEVin ominaisuuksia testiajoissa ja mallin soveltuvuutta vaihteleviin tarpeisiin yhteistyössä muun muassa voimayhtiöiden, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten sekä suurten yritysautoasiakkaidensa kanssa. Käyttötestien uudessa vaiheessa mukaan otetaan maahantuojat Mitsubishi Motors Europen toiminta-alueella, Suomi mukaan luettuna. Tavoite on selvittää entistä perusteellisemmin sähköautojen markkinapotentiaalia, niihin kohdistuvia odotuksia ja i MiEVin menestysmahdollisuuksia Euroopassa. I MiEV -sähköautomalli perustuu Mitsubishi i-malliin ja edustaa tällä hetkellä yhtiön ympäristöosaamisen kärkeä. Tähän mennessä ajetuissa testeissä i MiE-
MITSUBISHIN i MIEV -sähköauto kuvattuna Place De La Concorden luona Pariisin Autonäyttelyn yhteydessä. Villä on saavutettu jopa 144 kilometrin toimintamatka yhdellä auton litium-ioniakkujen latauksella EUnormien mukaan mitattuna. Auto saavuttaa jopa 130 kilometrin huippunopeuden.
28
N:o 7 25.1.2009
Kirkkonummen Sanomat
"KERHOT" ikävuosineen marssivat lavalle perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.
MERITUULI-kuoro esiintyi juhlissa Tarja Viitasen johdolla.
Kirkkonummen suomalaisen srk:n kerhotoiminta kasvussa
Eläkeläiskerhot juhlivat 40 v historiaa "Tämä on elämää ihmistä varten"
Kirkkonummella juhlittiin tiistaina, 20.1. suomalaisen seurakunnan eläkeläiskerhojen 40-vuotista taivalta. Mukaan kutsuttiin kaikki seurakunnan eri-ikäiset eläkeläiskerhot, joten väkeä tuli tuvan täydeltä. Päivä aloitettiin messulla pääkirkossa, jonka jälkeen seurasi juhlalounas ja päiväjuhla seurakuntatalolla, jossa esiintyi mm. seurakunnan nuorisokuoro Merituuli kanttori Tarja Viitasen johdolla. Puheenvuorossan Tuulikki Laine valotti rohkaisevasti sitä miten eläkeikä voi tarjota aikaa ja mahdollisuuden olla "arkienkeli" lähimmäinen toiselle ihmiselle. Joskus siihen riittää katse, hymy tai ystävällinen sana. Vierailijaksi oli kutsuttu kirjailija Maija Paavilainen, joka omien kirjojensa aforismien ja kuvien kera valotti koskettavasti ikäihmisten elämää. Alkuun hän luki Psalmin 139. Me ollaan kaikki Jumalan unelmia, ihmeitä ihan jokainen! hän tähdensi ja kertoi viime kesän kokemuksiaan Kanadasta, missä hän oli ollut jojaan, sisäistä maisemaansa. Maija iloitsi myös messusta rakastamassaan Kirkkonummen kirkossa, joka jo itsessään vie mielen avartumiseen. Se on niin valkoinen, puhdas, kaunis, avara ja täynnä evankeliumia jo olemuksessaan. Arkkitehti Ola Hanssonin piirtämät kirkon takaseinän kaksi kalaa joita yhdistää Jeesuksen ristin pystypuu, olisivat oivallinen logo seurakunnalle, Maija totesi ja kannusti kuulijoita ottamaan vanhuuteen vain sellaisia muistoja, jotka kantavat. Meidät on annettu toisillemme kokoamaan ehjemmäksi toinen toisemme, loistaman ja säteilemään sitä rakkautta, jolla Isä meitä on ensin rakastanut. Siunatkoon Taivaan Isä teitä kaikkia Jumalan ihmeitä! mineen esittelyn myötä. Ensimmäisenä tänne perustettiin Iltarusko ja sen kaksoissisareksi Virkistyskerho Veikkolaan -69, molemmissa vetäjänä toimi Tuula Salmela. Seuraavaksi syntyi pikkusisar, Varttuneiden kerho Masalaan, Köpaksen kerhohuoneelle 20 vuotta sitten, vetäjänä Aino Latvala, kertoili Helvi Vuolasmaa. Veikkolan kerho sai seurakseen sitten Nyyttimarit, jotka virkistäytyvät yhdessä uimalla ja talkoilevat aktiivisesti Kaarinan johdolla. Kantvikissa, Ristikallion kerhohuoneelle kokoontuvaa, yksivuotiasta Iltapäivän Pohtijat -kerhoa ohjaa Leena Engström. Keskustan isoksi paisunut Iltarusko sai viime syksynä toverikseen toiminnallisen Päiväpiirin, vetäjänään Katri Hiirsalakka. Myös Gesterbyssä aloitti silloin Päiväpiiri Minna Blankin johdolla, iältään molemmat siis ihan vauvan kengissä, listasi Helvi kasvussa olevaa kerhojen joukkoa.
Ihmisissä on elämän suola
Kerhojen vetäjät tulevat ja menevät, samoin kerholaiset. Jotkut ovat mukana pitkään ja ennättävät tulla rakkaiksi, jotkut vain piipahtavat, ikään kuin koskettavat ohikulkumatkallaan. Kerholaisten elämä iloineen ja suruineen on osa myös kerhojen elämää. Ja kuinka monelle olemme sytyttäneet muistokynttilän ja kaipausta täynnä on vietetty hiljaista hetkeä! Väliin on mahtunut riehakkaita kerhoja, juhlavia syntymäpäiväjuhlia täytekakkuineen ja täysiä retkibusseja, hulluttelua ja naurua, mutta paljon myös arkista taivallusta: jakamista, kohtaamista, iloa ja itkua, rukousta, hiljentymistä ja laulua. Tätä se on ollut, elämää ihmisiä varten, ylipäätään rikasta aikaa; sillä ihmisissä on elämän suola ja kaiken olemisen mieli. Sitten kun tai jos ihmiset kaikkoavat, olemme tehneet tehtävämme, sillä mikään luotu
ei ole ikuista. Nyt me elämme iloitaan siis rikkaasta ja hyvästä menneisyydestä, juhlitaan mukavia muistoja ja sitä, että meillä on toinen toisemme! Haikeudella kaivataan myös kaikkia niitä, joiden nimet vuosien ajan löytyivät päiväkirjoistamme ja jotka nyt juhlivat jo rajan ajan toisella puolen, kerhojen olemusta kuvaillut Helvi Vuolasmaa totesi.
MAIJA Paavilainen muistutti, että me kaikki olemme Jumalan ihmeitä, unelmia. puolisonsa Karin kanssa kanadansuomalaisten keskuudessa vapaaehtoistyössä Sudburyn nikkelikaivosalueella. Raamattukeskuksessa opin, että vanhatkin naiset saavat nauraa. Meidät kristityt on kutsuttu iloitsemaan. Saamme levittää iloa: evankeliumi on ilosanoma, sanoi Maija ja muistutti, että kukaan ei ole liian vanha avartamaan ra-
Vetäjiä pitkä lista
Eri vuosina eläkeläisten kerhoja vetivät mm. seuraavat diakoniatyöntekijät: Tuula Salmela, Hanna Harju, Kaisa Alarotu, Irene Hotanen, Helvi Vuolasmaa (ent. Hakulinen), Ritva Tikkanen, Aino Latvala, Kaarina Torkkeli, Paula Vittasmäki, Mariaana Åivo ja Virve Saarela. Muita kerhonvetäjiä ovat olleet mm. Eila Weurlander, Marjatta Mäkelä ja Sinikka Jaskari. LIISA KOSONEN
Kerhoja jo kahdeksan
Diakoniatyö esitteli hauskalla tavalla eläkeläiskerhojen historiaa vuosikymmenten saatossa. "Kerhot" astelivat lavalle sydä-
DIAKONISSAT Aino Latvala, Hanna Nuotio (Espoosta) ja Irene Hotanen sekä diakoni Helvi Vuolasmaa juttusilla.
YLEISÖ täytti salin lähes viimeistä sijaa myöten, sillä mukaan oli kutsuttu kaikki suom. seurakunnan eläkeläiskerhot.