Tapulin takaa sivu 18
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 45. vuosikerta
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 20.10.2011
TORSTAI
82
Tarja Viitaselle Director Musices -arvonimi sivu 7 Turvallisuustaitoja harjoiteltiin Upinniemessä sivu 9
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Tuttu, tavallista parempi ruokakauppa
HERKKUTORILTA
Tuore vasikan sisäfile Hollanti Pippuripihvit naudan ulkofileestä Suomi Lehtipihvit naudan sisäpaistista Suomi
29,95/kg 32,95/kg 19,95/kg
elta Paikallisa erä lt tuottaja tta tuore LIHAA! VASIKAN
Hirven kulmapaisti palana Suomi
29,90/kg Tuore siika kokonainen 11,95/kg
Findus World selection pakaste ateriat 380 g Pågen korvapuustit 240260g Omasta paistouunista Ciabatta Luomu Oltermanni 17% 450g Vip virvoitusjuomat 1,5 l sis. pantin 0,40 (0,53/L) Hau hau Champion kana-riisi 2kg
1,79/kpl
(4,71/kg)
Tuore JAUHELIHA HIRVEN Suomi
11
95
kg
rjan Tuore No ruodoton! E LOHIFIL talous raj. 2 kpl/
6
95
kg
lmiä! Erä hede NI, BANAANI, II APPELS , VERIGREIPPI ELO POM ENA GALA OM
1,89/ps 1,25/kpl 4,99/kpl
(11,09/kg)
1
00
kg
1,19/plo 5,99
Hinnat voimassa kela 20.22.10.2011, ellei toisin mainita.
/ps osta 2 maksa 1!
www.k-supermarket.fi
VEIKKOL A
Koskentie 6, Veikkola Koskentie 6, 02880 02880 Veikkola puh. 020-7597460, veikkola@k-supermarket.fi puh. 020-7597460, veikkola@k-supermarket.fi ark. 7-21, la 8-18, su ark. 7-21, la 8-18, su 12-18 12-18
2
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Lainahöyhenissä SISUSTUSRYSÄYS! ilottelua syksyyn TAMMI-AL
SISUSTAMINEN ALKAA Värisilmästä Pinnat uusiksi VÄRISILMÄSTÄ!
KAMPANJAHINTA /m2
OXFORD seinälaatta
väri: white Stripe koko 20 x 30 cm
1590
SAANA mosaiikki
värit: elephant ja cholate koko 10 x 10 väri: brown koko 10 x 10
1950
/m2
KAMPANJAHINTA
IRIS - BROWN mosaiikki
1690
/m2
KAMPANJAHINTA
Arena-näyttämö on saanut arvoisensa esityksen syksyn ohjelmistoon. Arena näyttämö Hämeentiellä on kuin tehty La Cage aux Follesin tapaiselle hittimusikaalille. Teatteri on juuri sopivan suuri tai pieni ja tunnelma Cabaretmaisen tiivis varsinkin kun osa esityksestä tapahtuu yleisön joukossa. Broadwaymusikaalin ensi-ilta oli 1983 ja se on siitä lähtien ollut suosittu kaikkialla. Tarinassa on jotain ajatonta. Rakkauden tuska on tässä tarinassa puettu kahden miehen (Sami Hokkanen Pertti Koivula) väliseksi tunteiden vuoristoradaksi. Tarinassa pariskunnan poika Jean-Michel (Ant-
ti Timonen) shokeeraa vanhempansa. Hän on rakastunut tyttöön (Marika Westerling). Tanssijattaret, tai oikeastaan tanssijat suoriutuvat vauhdikkaista ja vaativista numeroistaan moitteitta. Mindy Lindblom saa ryhmän toimimaan ja jopa välillä varsin sekasortoinen tunnelma osoittautuu tarkkaan harkituksi kuviokokonaisuudeksi. Neil Hardwick ohjaajan penkillä antaa aina odottaa paljon kokonaisuudesta. Hän ei petä tälläkään kertaa. Vaikuttaa siltä, että kun Neil Hardwick on päässyt jättämään sormenjälkensä
musikaaliin, on kyseessä juuri se viimeinen silaus joka tekee esityksestä Gourmeta. Vaikka ohjaus vie katsojat kerta toisensa jälkeen koomisesta tilanteesta toiseen, ei punainen lanka sotkeennu kertaakaan. Kotimatkalla oli hetki aikaa miettiä mitä tästä esityksestä pitäisi lyhykäisyydessään kirjoittaa. Vastaus on oikeastaan aika helppo. Vaikuttava esitys, jossa rakkaus lopuksi voittaa, oli kohteena sitten mies tai nainen, vanha tai nuori. Vauhdikas esitys on tasapainossa loistavan musikaalisen kokonaisuuden kanssa. BENJAM KUKKO
!
us
us
!
1290
/m2
KAMPANJAHINTA
Uu
Uu
1290
/m2
KAMPANJAHINTA
tu
TAMMI BRONZE 8631 SAARNI SCANDINAVIA
1-sauvainen lankkukuosi laminaatti. Paksuus 8 mm. Käyttöluokka 23/32. Takuu 15 v. kotikäytössä. 3-sauvainen 8643 laminaatti. Paksuus 8 mm. Käyttöluokka 23/32. Takuu 15 v. kotikäytössä.
3490
/m2
KAMPANJAHINTA
VINYLCORK vinyylikorkkilattia
väri Sweet cocoa käyttöluokka 23/33
KESKELLÄ Pertti Koivula. Kuva Tapio Vanhatalo.
tu
2750
/9l TARJOUS 2,65 /l
ALKAEN
TREND 3
katto- ja pohjamaali valkoinen
Aleksi Mäkelän Kotirauha Kino Kirkkonummeen 22.10.
-30%
Kino Kirkkonummelle tulee ensi-iltaan Aleksi Mäkelän ohjaama kotimainen elokuva Kotirauha lauantaina 22.10. Kotirauha on elokuva Sami Luodosta (Samuli Edelmann), nelikymppisestä perheen isästä, jolla on salainen unelma. Hän haluaa menestyä isänsä lailla ja rakentaa itselleen, vaimolleen Sarille (Katariina Kaitue) ja heidän teini-ikäiselle tyttärelleen Annikalle (Kerli Kyllönen) hulppean talon. Unelmaan päästäkseen nuorempana jo kerran konkurssin tehnyt Sami perustaa yrityksen, jonka liikeideana on rakentaa ja myydä pientaloja. Talousnäkymät ovat loistavat, eikä mikään voi mennä pieleen. Vai voiko? Ennen kuin Sami huomaakaan, tilanne on ryöstäytynyt täysin käsistä ja hän on itse keskellä panttivanki-
32
ALKAEN
/2,7l TARJOUS 12,18 /l
90 sisustusmaali
SOINTU
valkoinen voidaan sävyttää
Kaikki Borås tapetit myös syksyn uutuudet - 30 % alennuksella Huom! vain pe ja la 21-22.10.
SISÄOVI 3- peilinen
10 x 21 9 x 21 8 x 21
12
KAMPANJAHINTA /m
YORK kuramatto
useita värejä leveys 1 m
90
draamaa. Kotirauha on yhden miehen syöksykierre, trillerimäinen draamaelokuva, joka porautuu ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin syvyyksiin kasvaviin ihmiskohtaloihin: Mikä on rakkauden ja menestyksen mit-
ta? Saako ihminen epäonnistua ja yrittää uudestaan? Rankasta aiheesta huolimatta Marko Leinon syksyllä 2010 julkaistavaan samannimiseen romaaniin pohjautuva elokuva sisältää rutkasti huumoria ja tarinan loppu on toivoa täynnä.
49
Värisilmä
Kirkkonummi
KAMPANJAHINTA /kpl
00
"Syksyn Suosikit" Musiikkiopiston opettajat esittävät estradilla
Kirkkonummen musiikkiopiston opettajat ry järjestää kamarimusiikkikonsertin "Syksyn Suosikit" sunnuntaina 23.10. 2011 klo 16 Seurakuntatalossa, osoitteessa Seurakunnantie 1. Konsertissa esiintyy runsas joukko musiikkiopiston opettajia: kuulemme osia Poulencin puhallinsekstetosta ja Brahmsin pianokvintetosta, ranskalaista pianomusiikkia, modernia sellomusiikkia, lauluduoa ja kitaramusiikkia. Konsertin väliajalla on puffetti, josta saa ostaa kahvia, mehua ja leivonnaisia. Ohjelma maksaa 10 euroa.
Luostarinportti 2, 02400 Kirkkonummi 00.00-00.00, la 00.00-00.00 Puh. 09-2230 5450 Palvelemme mape 8.0019.00 la 10.0015.00
www.varisilma.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
3
Etusivun kuva:
KIRKKONUMMEN Prisma täyttää tällä viikolla 12 vuotta. Merkkipäivää juhlitaan loppuviikosta erilaisin kilpailuin ja kakkukahvein torstaina 20. lokakuuta.
Martti Merra Espoon kaupunginhallituksen pj:ksi
Espoon valtuusto on valinnut kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi varatuomari Martti Merran (Kok.). Merra sai suljetussa lippuäänestyksessä 44 ääntä ja Tommi Laakso (Kok.) 19 ääntä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimii myös elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajana. Kaupunginhallituksen varsinaisen jäsenen valinta Nina Pelkosen (Kok.) tilalle jäi kokouksessa pöydälle.
Veikkolaa koskeva aloite turha! Mopot kuuluvat ajoradalle
Eräs lukijamme soitti liittyen Veikkolaa koskevaan valtuustoaloitteeseen, jonka mukaan mopoilu kiellettäisiin kevyen liikenteen väylällä välillä Veikkolan keskusta Päivärinteen risteys. Ei siellä ole kylttiä, mikä sallisi mopoilla ajelun tällä kevyen liikenteen väylällä, sikäli aloite on turha, hän huomauttaa ja toivoo aloitteen tekijöiden tutustuvan Liikenneviraston sivuilla olevaan mopo-ohjeistukseen. Ohjeiden mukaan mopoilla saa ajaa pyöräteillä tai kevyen liikenteen väylillä vain silloin, jos niissä on erikseen kyltti SALLITTU MOPOILIJOILLE. Mopoilla saa ajaa myös pyöräkaistalla silloin kun se on erotettu ajoradasta tiemerkinnöin, muutoin mopoilijat ajavat aina ajoradan oikeaa laitaa. L.K.
Suojaudu myyräkuumeelta ulkorakennuksia siivotessasi
Myyräkuumetta on tänä syksynä liikkeellä tavallista enemmän. Myyräkuume voi tarttua tiloissa, joiden ilmaan on levinnyt metsämyyrien eritteitä. Tartunnan voi saada esimerkiksi ulkorakennuksia siivotessa. Myyräkuume tarttuu hengitysteitse ja siksi myyräkuumeelta tulee suojautua käyttämällä henkilökohtaisia suojaimia. Suojausta tarvitaan, jos työskennellään kylmillään olevissa sisätiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä tai niiden jälkiä ja jätöksiä. Kertakäyttöinen hengityksensuojain, puolinaamari on hyvä tapa suojautua. Suojainta ei pidä käyttää kahta tuntia pitempään. Hengityksensuojaimet poistetaan kasvoilta viimeisinä suojaimista, muistuttaa kemisti Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta. Suojaimia myyvät esimerkiksi rautakaupat ja suojainten myyntiin erikoistuneet liikkeet. Siivouksen jälkeen kädet pestään vedellä ja saippualla. Kädet on pestävä myös suojainten riisumisen jälkeen. Jos puhdasta pesuvettä ei ole, voidaan käyttää desinfioivia käsihuuhteita. Siivottaessa pinnat voidaan kostuttaa ja pyyhkiä lastalla tai kostealla kertakäyttörievulla. Kostutuksen tarkoitus on sitoa pölyä ja pitää virukset poissa ilmasta. Painepesuri saattaa levittää taudinaiheuttajia ilmaan, joten sellaista ei tule käyttää. Imurointi on kuivana tehtävää lakaisua turvallisempi menetelmä.
MOPOILLA pitää ajaa yleisesti ajoradan oikeassa reunassa, kevyen liikenteen väylillä ajelun mahdollistaa vain sen salliva kyltti, kuten tässä kuvassa. Kuva: Liikennevirasto
Kirkkonummen LC-klubin miehet asialla
Uudet kirsikkapuut Kirkkolaaksoon
LC Kirkkonummi-Kyrkslätts -klubilaiset istuttivat katkottujen kirsikkapuiden tilalle neljä uutta puuta Kauppakeskus Kirsikan edustalle ja vähän kauemmaksi kolme tervaleppää sunnuntaina, 16.10. Lions Clubi -järjestön kansainvälinen teema tänä vuonna on puiden istutus ja siinä on tavoitteena istuttaa yhteensä miljoona puuta. Tämä työ on siis täysin ohjelmaamme sopiva, kertoili klubin presidentti, Kari Lahti kaivaessaan maasta katkottua kirsikanpuun juurta. Uudet taimet oli saatu kunnalta ja apuna istutustyössä oli kunnan puutarhuri Timo Barman. Tärkeää on laittaa taimet sopivan syvälle maahan. Nämä katkaistut taimet olivat selvästi istuttu liian syvälle tai sitten ne olivat itsestään painuneet, kun maa on tässä sen verran pehmeää, Barman arvioi ylös nostettujen puiden juuripaakkuja. Kirsikkapuut istutettiin Kauppakeskus Kirsikan edustalle reilu vuosi sitten siunausten ja suurten seremonioitten kera, mutta jo tänä syksynä ne kaikki oli katkottu ilkivallan seurauksena. Sama julma hävitysvimma on koitunut osittain myös alueelle istutettujen tervaleppien kohtaloksi, joista osa on seurakunnan ja ja osa kunnan maalla. Toivottavasti nämä Kirkkolaaksoon ihmisten iloksi ja maiseman kaunistamiseksi istutetut puun taimet saavat vastedes kasvaa rauhassa täyteen kokoonsa. L.K.
Liikenne ohjataan kiertotielle tiistaina 25.10.2011:
Harvsin silta Siuntiossa uusitaan
Annilantie (tie 11181) katkaistaan liikenteeltä Harvsin sillan uusimisen ajaksi Siuntiossa. Työn aikana ajoneuvoliikenne ohjataan kiertotielle Evitskogintien, Kylmäläntien ja Karhusuontien kautta. Harvsin sillan uusiminen Siuntiossa aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyihin Annilantiellä. Tie katkaistaan liikenteeltä Kalliolantien ja Harvsintien välillä sijaitsevan Harvsin sillan kohdalta tiistaina 25.10. 2011 klo 9.00 ja avataan liikenteelle viimeistään perjantaina 28.10. 2011 klo 9.00. Työn valmistuessa tie voidaan avata aikaisemminkin. Annilantien molemmista suunnista sallitaan tontille ajo. Liikenne ohjataan tien 1130 (Evitskogintie) tien 11231 (Kylmäläntie) tien 11185 (Karhusuontie) kautta. Kevytliikenne pääsee työmaan ohi väliaikaista reittiä pitkin.
MYÖS vähän kauempana kasvavia tervaleppiä oli katkottu. Uusia taimia istuttamassa Kari Korpimaa, hänen takanaan Mika Mustonen ja tyttärensä Reetta, Timo Barman kunnasta sekä Torfinn Slåen.
Kuntauudistuksesta keskustelu Kirkkonummella
Hallituksen kuntauudistus on viime viikkoina ollut tapetilla. Kuntauudistuksen tarkoituksena on taata tasa-arvoiset palvelut äidinkielestä ja paikkakunnasta riippumatta. Mutta, minkälainen on kuntamme tulevaisuudessa? Mitä yhteistyö- ja liitosmalleja on mahdollisia toteuttaa? Etelä-Kirkkonummen RKP ja Suur-Kauklahden RKP järjestävät avoimen keskustelutilaisuuden kuntauudistuksesta torstaina 20.10. 2011 klo 18 Bobäckin koulussa. Keskusteluun osallistuvat kansanedustaja ja Espoon kaupunginhallituksen jäsen Christina Gestrin, Kirkkonummen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Ulf Kjerin, Siuntion kunnanhallituksen jäsen Marcus Nordström, Inkoon RKP:n puheenjohtaja Kaj Karlstedt ja Kauniaisten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Finn Berg. Lisäksi Kuntaliiton ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kristina Wikberg osallistuu keskusteluun.
Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 3,8 %
Tammikuun 2012 alusta kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet, lapsilisä, lastenhoidon tuet ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat nousevat indeksikorotuksen verran. Työttömän peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on tulossa indeksitarkistuksen lisäksi hallitusohjelmassa esitetty tasokorotus. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Kela vahvistaa kansaneläkeindeksin pisteluvun vuosittain kolmannen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella. Vuonna 2012 pisteluku on 1565 (vuonna 2011 pisteluku oli 1508). Pisteluku kasvaa 3,8 prosenttia. Indeksin nousun perusteella yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee 22,17 euroa eli 586,46 eurosta 608,63 euroon kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa olevan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee puolestaan 19,66 euroa eli 520,19 eurosta 539,85 euroon kuukaudessa. Täysi takuueläke nousee 25,99 euroa eli 713,73 euroon kuukaudessa vuonna 2012. Työttömän täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat indeksi- ja tasokorotuksen jälkeen 31,36 euroa päivää kohti vuonna 2012. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,96 euroon päivää kohti. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta korotetaan 100,40 eurosta 104,19 euroon kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen hoitoraha korotetaan 315,54 eurosta 327,46 euroon kuukaudessa. Indeksikorotukset lisäävät Kelan etuusmenoja noin 222 miljoonaa euroa vuonna 2012.
4
Elokuvat
N:o 82 20.10.2011
Lokakaivojen tyhjennykset
Kirkkonummen Sanomat
Ravintolat
Uuteen kunnantaloon haetaan ravintoloitsijaa
Kirkkonummen uuteen kunnantaloon haetaan ravintoloitsijaa. Tarjoukset ravintolapalveluiden tuottamisesta tulee jättää Kirkkonummen kuntaan 31.10. 2011 klo 12.00 mennessä. Uusi kunnantalo valmistuu joulukuussa 2011 Kirkkonummen ydinkeskustaan, jossa sijaitsevat myös Kirkkonummen keskeiset palvelut. Uuteen kunnantaloon on muuttamassa joulukuussa konsernihallinto, perusturva ja sivistystoimi. Viereisen Aseman Ostarin 2. kerroksessa on yhdyskuntatekniikan toimialan tilat, jotka ovat yhteydessä kunnantaloon. Yhteensä näissä kunnan tiloissa työskentelee n. 200 henkilöä. Lisäksi kunnantalossa on mm. valtuustosali (auditorio) ja kokoustiloja. Ravintolan tilat ovat talon 1. kerroksessa ja sen sisäänkäynti on Ervastintieltä, kunnantalon pääoven ja eteisen kautta. Ravintolatilat laitteineen ja varusteineen soveltuvat ruokaravintolaksi tai kahvilaravintolaksi. Ravintola on kalustettu ja siinä on noin 113 asiakaspaikkaa (sali 89 + kabinetti 24). Rakennusluvan mukaan ravintolassa on 156 asiakaspaikkaa.
Työsuorituksia
Palveluja tarjotaan Vapaa-aika Huvit
Myrkytystietokeskus opastanut kansalaisia 50 vuotta
Myrkytyksiin kuolee Suomessa vuosittain noin 1200 aikuista neljä kertaa enemmän kuin liikennekuolemiin. Samaan aikaan kun aikuisten myrkytyskuolemat ovat viimeisten 30 vuoden aikana lisääntyneet, pikkulasten myrkytyskuolemat ovat lähes loppuneet. Myrkytystietokeskukseen on opittu soittamaan nopeasti, kun lapsella epäillään myrkytystä, yleensä jo ennen oireiden ilmaantumista. Nopea ensiavun ohjeistus ja ohjaus oikeaan hoitopaikkaan ovat oleellisesti vaikuttaneet hyvään kehitykseen, kertoo Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu. Myös lisääntynyt tieto myrkyllisistä aineista, parantunut hoito sekä mm. turvakorkkien ja -pakkausten sekä monien vaarallisten aineiden poistuminen markkinoilta ovat vähentäneet lasten myrkytyskuolemia. Vielä 1950luvulla lasten myrkytyskuolemat olivat yleisiä, kun kotiympäristön myrkyllisten aineiden (mm. torjunta-aineet, lipeä ja lääkkeet) käyttö yleistyi. Valtaosa aikuisten myrkytyskuolemista liittyy päihteiden käyttöön tai itsemurhiin, joihin Myrkytystietokeskuksen toiminnalla on vaikea vaikuttaa. Esimerkiksi Suomen EU-jäsenyyden mukanaan tuoma metanolipohjaisten tuulilasinpesunesteiden myyntikiellon kumoaminen kymmenkertaisti metanolimyrkytyskuolemat maassamme noin viidessä vuodessa. Tapaturmaisten myrkytysten riski sen sijaan on vähentynyt. HUSLABissa toimiva Myrkytystietokeskus on opastanut 50 vuoden ajan kansalaisia puhelimitse myrkytysten hoidossa. Kyselyitä tulee vuosittain 40.000 ja näistä yli puolet koskee alle 6-vuotiaan lapsen myrkytysepäilyä. Puhelinpalvelun lisäksi keskus kerää myrkytyspuheluista ajantasaista tietoa Suomessa tapahtuvista myrkytyksistä. Nykyään teknokemiallisten tuotteiden kortistossa on tietoa lähes 30.000 myrkyllisestä tuotteesta. Tutkimuksen perustella tiedetään, että Myrkytystietokeskuksen antamia ohjeita noudatetaan hyvin (97,8 %:ssa tapauksista), ja että 80 % soittajista olisi kuormittanut muuta terveydenhuoltoa, jos Myrkytystietokeskus ei olisi ollut käytettävissä. Myrkytystietokeskuksen toiminta-ajatus oikean ja varhaisen ensihoidon ohjeistaminen yksilöllisesti ja ympäri vuorokauden on kestänyt hyvin aikaa.
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@ kirkkonummensanomat.fi
Kauneudenhoitoa Kuulutus
Hammaslääkärit
Vuokralle tarjotaan
Eläinlääkäri/Djurdoktor
www.kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
5
Sakari Hekkala konttorinjohtaja 029 041 2081 sakari.hekkala@ saastopankki.fi Eira Mäkelä palveluneuvoja 029 041 2082 eira.makela@ saastopankki.fi Mirka Hiltunen palveluneuvoja 029 041 2083 mirka.hiltunen@ saastopankki.fi
Säästöpankki 1 80 Soita 029 t0u4e 20ymään! tai l kä
Asuntomarkkinat
Paikkakunnan ainoa
PALVELEMME: mape klo 10.0016.30 ja ke aina klo 17.30 asti Kirkkotori 2, 02400 Kirkkonummi. www.saastopankki.fi/lusp
Yritysten maksukäyttäytyminen kääntyi heikompaan suuntaan
Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä perinnän kohteena oli 6,50 prosenttia kaikista Suomessa toimivista yrityksistä ja yhteisöistä. Perinnän kohteena oli yhteensä 28.137 yritystä, eli 1.485 yritystä enemmän kuin viime vuoden vastaavalla neljänneksellä. Maksuviivetutkimuksen tiedot perustuvat JM Tiedon ja Intrum Justitian Asiakasvalinta.fi-verkkotietopalveluun. Vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä perinnän kohteena oli yhteensä 30.553 yritystä. Perinnän kohteena olleista yrityksistä oli syyskuun loppuun mennessä ehtinyt lopettamaan toimintansa jo 2.416 yritystä, joista 634 konkurssiin. Edelleen toimivista yrityksistä 6,50 prosenttia (28.137 yritystä) oli perinnän kohteena vuoden kolmannella neljänneksellä. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä oli kasvanut lähes kaikissa kokoluokissa vuoden takaiseen verrattuna. Vain 59 työntekijän yrityksissä perinnän kohteena olevien yritysten osuus laski hieman (147 yritystä). Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus kasvoi eniten 1019 työntekijän yritysryhmässä, jossa kasvua oli viidenneksen verran vuoden takaiseen verrattuna. ten osuus oli korkea myös rakentamisessa (9,90 %), tukku- ja vähittäiskaupassa (9,32 %) sekä kiinteistöalan toiminnassa (9,27 %). Kiinteistöalan kehitys on huolestuttavaa, sillä perinnän kohteena olevien yritysten määrä on kasvanut yli kolmanneksella (36,08 %) viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Perinnän kohteena olevien yritysten osuus oli noussut selvästi myös ohjelmisto- ja tietopalveluissa (+9,97 %), liikeelämälle erikoistuneissa palveluissa (6,53 %) sekä rakentamisessa (6,53 %). Ohjelmisto- ja tietopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden osalta yritysten maksukäyttäytyminen on kuitenkin vielä hyvällä tasolla muihin toimialaryhmiin verrattuna. Suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä oli edelleen alkutuotannossa (1,41 %). Perinnän kohteena olevien yritysten määrä oli kasvanut viime vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna peräti 16 maakunnassa. Yli 10 prosentilla perinnän kohteena olevien yritysten määrä oli kasvanut EteläPohjanmaalla, Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. Perinnän kohteena olevien yritysten määrä oli laskenut eniten Satakunnassa (4,78 %) sekä Pohjois-Karjalassa (3,53 %). Eniten perinnän kohteena olevia yrityksiä maakunnan yritysmäärään suhteutettuna oli Uudellamaalla (7,96 %), Päijät-Hämeessä (7,32 %) sekä Kanta-Hämeessä (7,14 %). Suhteellisesti vähiten perinnän kohteena olevia yrityksiä oli edelleen Pohjanmaan maakunnassa.
LY LONÄYTTE15 TA 0.2011 klo 12
SU 23.1
Osoitteessa Salpatie 3 02480 Kirkkonummi/Sepänkannas
Opastus Upinniementieltä (kuvan talo ei ole kohteen talo)
Kiinteistöalan kehitys huolestuttavaa
Perinnän kohteena olevien yritysten suhteellinen osuus oli vuoden kolmannella neljänneksellä korkein majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa perinnän kohteena oli 10,46 prosenttia toimialan yrityksistä. Perinnän kohteena olevien yritys-
Tervetuloa, tule nyt tutustumaan Eemeli-Talojen uusiin malleihin!
Myynti: Tero Häkkinen, puh. 0400 750 049
KUTSU 10v HUVILASYNTTÄREILLE!
Täyslämpimyyden edelläkävijä ympärivuotisten Ykkönen! Arkkitehtien suunnittelemat, laajat ja monipuoliset mallistot! Runsaat toimitusvaihtoehdot kuten sen itse haluat!
u Tutustu
Pyyd
utuusma
lliin!
lmiesi huvil asta!
rjous une ä synttärita
Nyt juhlitaan markkinajohtaja Kastellin huvilamalliston suursuosiota!
Hyödynnä nopean os
tajan SynttäriEdut!
jo Huoletonta huvilaelämää
10 vuotta!
KIRKKONUMMEN KASTELLI Luostarinportti 2 Aki Ketonen 050 567 2613, aki.ketonen@kastelli.fi
Tervetuloa markkinajohtajan Tarjouslaskentapäiville lauantaina 22.10. klo 1115 Kirkkonummen Kastelli-toimistolle os. Luostarinportti 2
Lisätiedot ja kaikki tapahatumat www.kastelli.fi/huvilat
kuten sen itse haluat!
6
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Silhouette TMA - maailman kevyimmät kehykset.
Tarjous voimassa 30.10.20 11 saakka
LUOTETTAVA, LAADUKAS, KOTIMAINEN.
fennooptiikka.fi · linssiklinikka.fi
PÄÄKIRJOITUS
Kuntien tehtävät arvioitava uudelleen
Pahin uhka hyvinvointiyhteiskunnalle on, ettei julkisia tehtäviä ja toimintatapoja kyetä uudistamaan, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Taloussuunnittelupäivässä Iisalmessa 14.10. 2011. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa uudelleen ja julkisen sektorin tuottavuuden on noustava nopeasti, hän totesi. Parhaimmillaan kuntarakenteen uudistaminen, kuten muutkin rakenteelliset uudistukset, voivat edistää merkittävästi tuottavuuden nostamista. Hallintorakenteiden uudistaminen ei kuitenkaan riitä, ellei palvelujen tuotantotapoja uudisteta. Heikommissa tapauksissa rakenneuudistukset eivät lisää tuottavuutta, Kietäväinen painotti. Kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien työnjaon uudistamisessa ei ole kyse pelkästään kuntien tehtävien vähentämisestä, vaan joiltakin osin on perusteltua lisätä kuntien vastuita. Esimerkiksi niillä paikkakunnilla, joissa ei ole valtion paikallispalvelujen toimipistettä, nämä palvelut olisi järkevintä tuottaa uudentyyppisissä yhteispalvelupisteissä. Niissä saisi palvelua joko paikalla olevalta valtion virkamieheltä tai käyttämällä videoneuvotteluyhteyksiä. Kuntien vastuulla voisi olla toimitilojen varaaminen sekä palveluneuvojien osoittaminen näihin pisteisiin. Tähän tehtävään kunnille tulisi maksaa asianmukainen korvaus. Toinen tehtävä, joka kannattaa jakaa uudelleen valtion ja kuntien kesken, liittyy pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen. Syksyllä 2012 aloitetaan hallituskauden loppuun kestävä työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, jossa kokeilussa mukana olevissa kunnissa ne työttömät, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, siirretään kuntien asiakkaiksi. Kokeilu on mielenkiintoinen ja sen onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnille varataan kokeilua varten riittävät resurssit ja mahdollisuus poiketa eräistä aktivoinnin käytännön toteutuksen kannalta ongelmalliseksi koetuista säädöksistä. Timo Kietäväinen muistuttaa, että kuntaliitos itsessään aiheuttaa vain lisäkustannuksia muutamana vuotena ennen ja jälkeen liitoksen. Liitos alkaa tuottaa hyötyjä vasta, kun palvelujen tuotantoa kyetään tehostamaan, johtamisen sujuvuutta parantamaan ja aluekehitystä vauhdittamaan. Jotta nämä hyödyt saadaan nopeasti käyttöön, on liitokset valmisteltava huolella ja varmistettava, että luottamushenkilöt ja kuntien henkilökunta ovat sitoutuneita toteuttamaan tuottavuutta lisäävät toimenpiteet liitoksessa. Pakkoratkaisuilla ei tätä sitouttamista kyetä saamaan aikaan, Kietäväinen huomauttaa.
H y v ä ä l o p p u v i i k ko a !
Aurinko nousee 8.11 ja laskee 17.58 Ke 19.10. Uljas, Viking *ORT Joel, Johannes To 20.10. Kauno, Kasperi, Jasper, Jesper, Kasper *ORT Artemi, Arttu, Arvo Pe 21.10. Ursula *ORT Ilari, Ilkka La 22.10. Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette, Anita, Anja *ORT Erkki
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten: Lautakunta ehdottaa runkoviemäriä Masalaan
(KS N:o 20 27.10.1971) 300.000 mk:n määrärahaa runkoviemärin rakentamiseksi Jorvaksesta Masalaan ehdottaa yleisten töiden lautakunta ensi vuoden talousarvioon. Lautakunta keskusteli myös mahdollisuuksista saada aluerakentajat mukaan sanotun viemäri- ja vesijohtolinjan kokonaisrahoitukseen. Virkamiestasolla on käyty jo melko pitkälle neuvotteluja kahden aluerakentajan kanssa, joiden tiedetään olevan kiinnostuneita asiasta.
Energiamerkintä auttaa ostajaa
Tekniikka kehittyy ja laitteiden energiankulutus vähenee jatkuvasti kiitos niille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten. Tehoviidakossa ostajan apuna on energiamerkintä, joka asettaa tuotteet selkeälle asteikolle energiankulutuksen mukaan. Energiatehokkuusluokka on myös ilmoitettava tuotteiden mainoksissa, mikäli tuote on energiamerkinnän piirissä. Erilaisten sähkölaitteiden määrä kotitalouksissa sekä yrityksissä on viimeisen 1015 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti. Kotitaloudet ovat koneellistuneet ja esim. viihde-elektroniikkaa on käytössä entistä enemmän; varustelutaso on noussut. Kotitalouksien sähkönkulutus onkin kasvanut ja erityisesti valaistuksen ja viihde-elektroniikan osuus kulutuksesta on suurentunut huomattavasti. Sähkölaitteiden energiankulutusta vähennetään mm. laitteille asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten avulla. Vaatimusten myötä sekä käytön aikainen kulutus että lepovirtakulutus vähenee. Jatkossa markkinoille ei saa toimittaa tuotteita, jotka kuluttavat energiaa lepotai toimintatilassa yli ekosuunnitteluvaatimuksissa määritettyjen rajojen. Markkinamuutos on jo näkyvissä mm. lamppujen kohdalla, viimeisimpänä muutoksena markkinoilta poistuivat 60 watin hehkulamput. Myös energiamerkinnät vaikuttavat energiankulutukseen ohjaamalla ostajat valitsemaan entistä vähemmän energiaa käyttäviä laitteita. Energiamerkinnän vaikutusta tehostaa myös kesällä voimaan tullut velvoite, jonka mukaan energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa on ilmoitettava energiatehokkuusluokka aina hinta- tai energiatietojen yhteydessä. Myös teknisiä ominaisuuksia koskevassa aineistossa esim. valmistajan esitteissä on kerrottava energiatehokkuusluokka.
Metsästystä kannan tiheimmille alueille:
Ilveskanta vahvassa kasvussa
Maamme ilveskanta on ollut voimakkaassa kasvussa. Ilveksen kanta-arvio on yli kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt, että metsästyslain (615/1993) 41 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan perusteella saaliiksi saatavien ilvesten määrä saa olla enintään 440 yksilöä. Suomen riistakeskus on harkinnut ensivaiheessa myönnettävien poikkeuslupien määräksi 375 yksilöä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan maamme ilveskanta on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2006 kannan arvioitiin ennen metsästystä olevan noin 1200 yksilöä ja nyt sen arvioidaan olevan yli 2500 yksilöä. Suomen riistakeskus tulee myöntämään kannanhoidolliset poikkeusluvat kahdessa vaiheessa, jotta pyyntipainetta saadaan kohdennettua erityisesti mahdollisiin ongelmia aiheuttaviin yksilöihin. Ensimmäisen vaiheen hakemukset toivotaan toimitettavan aluetoimistoille lokakuun loppuun mennessä. Toisen vaiheen lupahakemukset suositellaan jättämään 13.1. 2012 mennessä. Ilveksen metsästyksen alkuun myönnettävät poikkeusluvat tullaan kohdentamaan ilvestihentymiin sekä potentiaalisen vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuviin yksilöihin. Lisäksi ilvestä koskevia poikkeuslupia kohdennetaan Kainuun ja Suomenselän metsäpeura-alueille, koska kotoperäisten metsäpeurakantojen viimeaikainen kehitys ei ole ollut suotuisa. Näillä poikkeusluvilla halutaan vaikuttaa metsäpeurakannan suotuisaan kehitykseen. Ongelmallisesti käyttäytyvistä ilveksistä on syytä ilmoittaa paikallisille metsästäjille. Havainnot pentueista ja asutuksen tuntumassa liikkuvista ilveksistä voi ilmoittaa myös suurpetohavainnoijille, joiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivujen Riistawebistä. Ilveksen muulle kuin porotaloudelle aiheuttamat vahingot viime vuonna olivat lähes 39.000 euroa. Suurin osa korvatuista vahingoista oli lammastaloudelle ja koirille aiheutuneita vahinkoja. Ilveksen porotaloudelle aiheuttamat vahingot arvioitiin 600.000 euroksi.
Veromuutos ei paranna ostovoimaa
Hallituksen työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen yhteydessä tekemä veroratkaisu pitää ansiotulojen verotuksen lähes ennallaan ensi vuonna. Esimerkiksi keskituloisen 3012 euroa ansaitsevan veroprosentti alenisi 0,1 prosenttiyksikköä tämän vuoden 29,5 prosentista 29,4 prosenttiin. Tämä merkitsee nettopalkan ostovoiman kääntymistä vuonna 2012 lievään 0,1 prosentin nousuun, kun vuonna 2011 ostovoima vielä alenee 0,8 prosenttia. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on hallituksen tuoreen verolinjauksen ja aiemman budjettiriihen mitoituksen lisäksi huomioitu myös odotetut sosiaalivakuutusmaksujen korotukset sekä tämän päivän työmarkkinaratkaisun perusteella arvioidun ansio- ja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Laskelmassa sekä ansiotason että kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2012. Palkankorotusten lisäksi palkansaajat ovat saamassa 150 euron suuruisen kertaerän heti vuoden alussa. Tähän kertaluontoiseen lisätuloon kohdistuva marginaalivero lohkaisee keskituloisella lähes puolet, jolloin käteen jää noin 80 euroa. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen tuloratkaisun tueksi tarjoamaa veropakettia palkansaajan kannalta vaatimattomana. Hallitus olisi tässä suhdannetilanteessa voinut ottaa hieman rohkeammankin etunojan ostovoiman tukemisessa ja keventää reilummin tuloverotusta palkkamaltin vastapainoksi. Tämä hyvin pieni kevennys on kuitenkin parempi kuin ei mitään, Lehtinen arvioi.
ILVESKANTA on Suomessa vahvassa kasvussa.
Kirkkonummen Sanomat
Torstaina Perjantaina
N:o 82 20.10.2011
Lauantaina Sunnuntaina
7
+11
Kirkkonummi Inkoo Inkoo
+9
Siuntio Inkoo
+9
Kirkkonummi
+7
Siuntio Inkoo
+6
Kirkkonummi
+11
Siuntio
+9
Siuntio
+10
Kirkkonummi
+9
11
+7 +10
Selkeää Puolipilvistä
+11
7
Pilvistä
+10
11
+7
Sadekuuroja Sadetta
+10
6
Tuulen suunta ja -nopeus
9
+10
Sää -merkkien selityksiä
Ukkosta
ILMATIETEEN LAITOS
Koen oman työni hyvin merkitykselliseksi!
Tarja Viitaselle Director Musices -arvonimi
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kanttorille, Tarja Viitaselle arvonimen Director Musices hänen ansioistaan kirkkomuusikkona. Kun tuomiokapitulin kokouksessa Piispa Mikko Heikka alkoi luetella kaikkia ansioitani, oli se tosi nöyrä paikka. Olin hyvin liikuttunut, kun hän lopuksi sanoi vielä haluavansa osoittaa minulle kunnioitusta tehdystä työstäni ja siitä, että olen niin kokosydämisesti sitoutunut seurakuntatyöhön, Tarja valotti tunnelmiaan ansiomerkin saamisesta, jota hän ei etukäteen osannut arvata. Ainut merkki, että jotakin outoa on tekeillä, oli siinä, että Kauniaisten kirkkoherra Mauri Vihko pyysi keväällä saada hänen CV:nsä tuomiokapituliin. Iso yllätys on ollut myös se, miten paljon onnitteluja on tullut arvonimen tiimoilta. Koska tämä on virkaani liittyvä asia, niin onhan sillä merkitystä myös koko seurakunnalle, hän arvioi. Piispan lausahdus oli Tarjalle sikälikin merkittävä, että juuri näin hän tuntee tehneensä työtään: sydämellään ja välillä jopa sydänverellään. vänsä tähän kamarikuorotoimintaan. Sitä kautta sain loistavaa kuoronjohtajakoulutusta, sillä sain työskennellä niin monen eri kapellimestarin alaisuudessa. Kaikki oppini ja sovitukset olen voinut hyödyntää kotiseurakunnassa, Tarja kiittää. Tämä työ vei Tarjan 90luvulla myös YLE:n musiikkikriitikoksi ja valitsemaan vuosittain parhaalle kuorolle myönnettyä Kunniapunnuksen saajaa. Oli niin into ja palo tehdä näitä asioita! kirkossa yli 20 vuoden ajan suurina juhlapyhinä mm. kaksikielisissä jumalanpalveluksissa.
Kuoronjohtaja
Tarja aloitti täällä lapsikuoro Pääskysten johtamisen vuonna 1989 ja perusti sille jatkoksi Nuorisokuoro Merituulen vuonna 1994. Lapsikuoro toimii nyt jo toisten käsissä, mutta Nuorisokuoroa vedän yhä. Se voi hyvin, pääsykokeisiin on ollut ihan tunkua ja siinä on nyt valtava panos osaamista, kun mukana on niin paljon jo vuosien ajan kuoroon sitoutuneita ja hyvän lauluäänen omaavia innostuneita nuoria, Tarja kiittää. Työ nuorten parissa on valtavan inspiroivaa ja myös vaativaa. Laulu lähtee aina liikkeelle ilosta, yhdessä laulamisen kautta voidaan kokea huikeita onnistumisen tunteita. Niitä ei monikaan yksin saisi koskaan kokea. Tänä jouluna Merituulen joulukonsertti on 15.12. Kirkkonummen kirkossa.
YLE:n hartausmuusikko
2000-luvulla Tarja sai toimia myös Radion kamarikuoron johtajana, kun häntä pyydettiin mukaan YLE:n virsiproduktioon, jossa kaikki virsikirjan virret nauhoitettiin. Olin niin onnellinen tästä työtehtävästä, sillä virret ovat valtava voimavara elämässä. Ne ovat kristityn tärkein rukouskanava ja kestäneet vuosisadasta toiseen, Tarja toimittaa. YLE:n mittavassa virsiproduktiossa Tarja sai toimia Radion kamarikuoron johtajana, laulajana, sovittajana ja trumpetistina. Näitä virsitoteutuksia kuulee usein radion hartausohjelmissa. Myös kaikki nämä radion hartausmusiikista kertyneet kuorosovitukset olen voinut täysin hyödyntää seurakuntamme musiikkityössä. Kirkkonummen kamarikuoron kanssa Tarja on levyttänyt Taize-lauluja, joita myös soitetaan radiossa paljon.
TARJA Viitaselle on myönnetty Director Musices -arvonimi. Hän valmistui kirkkomuusikoksi ja trumpetinsoitonopettajaksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1987. Kuva: Timo Hormio.
Kuoromatkat ulkomaille
Ensi kesänä juhannuksen jälkeen vuorossa on jälleen nuorten kuoromatka, joka tällä kertaa suuntautuu Oregoniin, USA:han. Meitä tulee matkalle 35 nuorta ja viisi aikuista, Tarja kertoilee ja painottaa, että työn ja sitoutumisen vastapainoksi nuorille pitää olla tarjolla myös porkkanoita. Ohjelmassa onkin ollut joka toinen vuosi kuoromatkat ulkomaille. Tätä ennen ne ovat suuntautuneet Italiaan, Saksaan ja Puolaan. Matkustaminen turvallisessa ja kivassa porukassa on nuorista tosi antoisaa, huomauttaa Tarja, jonka esikuvana tässä on ollut hänen edesmennyt isänsä Eero Rönkkö. Hän toimi koulussa musiikinopettajana ja kapellimestarina kolmessa eri lasten ja nuorten orkesterissa, joissa oli parhaimmillaan yhteensä 120 soittajaa. Sitä kautta opin, miten valtava voimavara löytyy lapsi- ja nuorisotoiminnassa ja miten heidän kanssaan tehdään töitä. Hänkin lähti aina reissuun omien nuortensa kanssa! Nuorisokuoron vastapainona Tarjalla on Seurakuntakuoro, jonka vanhimmat osallistujat lähentelevät jo 80 ikävuotta. Siinä pitää mitoittaa vaatimukset kuorolaisten voimien mukaan. Myös se on minulle kovin rakas kuoro. Yhdessä siellä koetaan elämän surut ja ilot, Tarja huomauttaa.
onnellinen, että vihdoinkin, elokuun alussa saatiin avattua neljäs kanttorin virka suomalaiseen seurakuntaan, asemapaikkana keskusta. Työhön on kova paine, sillä pappeja seurakunnassa on kahdeksan ja lähes kaikkeen kirkolliseen toimintaan liittyy musiikki oleellisena osana. Uusi kanttori valitaan marraskuussa ja se tulee helpottamaan tilannetta niin, että musiikkia saadaan varmasti aina mm. lasten lukuisiin erilaisiin kirkkohetkiin, musiikkityön esimiehenä toimiva Tarja mainitsee. Näitä ja myös muita juhlia on runsaasti ja kanttori saattaa joutua soittamaan uruilla Enkeli taivaan -virttä kymmeniä kertoja joulun alla ja vastaavan määrän suvivirttä keväällä. Minulta kysytään usein, miten ihmeessä jaksan soittaa samoja kappaleita toistamiseen. Hyvin jaksan, sillä ajattelen aina kuulijoita, joille nämä virret ovat ainutkertaisia kokemuksia uruilla soitettuna ja itse mukana laulaen.
Urani huipulla
Tarja tuntee oikeasti olevansa "uransa huipulla", kun saa olla urkuparvella soittamassa eikä leipääntymisestä ole pelkoa. Koen, että tällä työllä on merkitystä ja tosi paljon annettavaa, sillä musiikki jatkaa siitä, mihin sanat päättyvät! Vuosien vieriessä hän kokenut työnsä yhä vain rakkaammaksi, myös siunaustilaisuudet, joissa saa olla omaisten kanssa saattamassa poisnukkuneita heidän viimeiselle taipaleelleen. Miten koskettavaa on laulaa esimerkiksi Suojelusenkeli -laulua yhdessä vainajan omaisten kanssa. Musiikki hoitaa ja parantaa haavoja ja sen kautta voi antaa myös tuskan tulla ulos.
Eläkepaikka?
Kirkkonummelaiset ovat saaneet nauttia Tarjan innostuneesta työotteesta jo 23 vuoden ajan. Kun tulin Kirkkonummelle vuonna 1988 vastavalmistuneena kanttorina, heti alussa tiesin sen, miten hieno paikka tämä Kirkkonummen suomalainen seurakunta on. "Hyvänen aika, voiko olla niin, että näin nuorena jo löytää eläkepaikkansa!" ihmettelin silloin ja näinhän tässä taitaa käydä, Pohjois-Pohjanmaalta, Haapavedeltä kotoisin oleva Tarja naurahtaa ja kertoo tuntevansa kollegojen parissa myös sanonnan: "Kootaan Kaanaanmaat kainaloon ja vaihdetaan seurakuntaa". Se kertoo ehkäpä arkuudesta sitoutua ja kiintyä yhteen seurakuntaan, koska vuosien varrella alkaa vastaan tulla niin paljon menetyksiä, kun tuttuja ihmisiä kuolee ympäriltä.
Trumpetinsoiton opettaja
Tarja Viitanen kouluttautui kanttoriopintojensa ohella myös trumpetinsoiton opettajaksi. Kun hain Kirkkonummelle, kerroin perustavani oman orkesterin ja niin myös tein. St. Michael Brassin kanssa olemme esiintyneet
KOIRAT Sissi ja Nene pitävät huolen, että Tarja saa riittävästi liikuntaa ja samalla on oppinut kotikylän kaikki lenkkipolut.
Koiraihminen
Vapaalla Tarjan elämän täyttää koti ja perhe; puoliso ja kaksi teini-ikäistä lasta sekä kaksi cockerspanielia; keväällä syntynyt pentu ja sen emo. Koirien merkitys kotiuttajana ja paikkakunnalle juurruttajana on valtava. Niiden kanssa on tullut tutkittua kotikylämme Kantvikin joka ikinen polku ja väylä ja niiden kautta olen tutustunut myös alueen moniin koiranomistajiin. Koirien ansiosta saan myös hyvin liikuntaa, kun ne pitää ulkoiluttaa päivittäin monta kertaa, hymyilee Tarja, jonka pitää hyvässä vireessä myös Lady Linen iloisen rytmikkäät zumbatunnit. LIISA KOSONEN
Radion kamarikuorolainen
Tarja Viitasen työuraan on liittynyt vahvasti myös Radion kamarikuoro. Se oli yksi harvoista ammattilaiskuoroista maassamme. Olin lähes 20 vuotta siinä mukana kuorolaisena ja solistina, hän valottaa tätä puolta työelämästään, joka alkoi jo opiskeluaikoina ja jatkui vielä niin tiiviinä, että 10 ensimmäisen vuoden ajan Tarja käytti kaikki vapaapäi-
NUORISOKUORO Merituulen seuraava matka suuntautuu Oregoniin USA:han ensi kesänä. Tässä nuoret kuoroleirillä Räfsössä syyskuussa.
Neljäs kanttorinvirka tarpeen
Siitä Tarja on valtavan
8
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Naisten turvallisuusharjoituksessa vallitsi nasta meininki
Ennätysmäiset 350 naista harjoitteli arjen turvallisuustaitoja Ulappa 2011 harjoituksessa Upinniemen varuskunnassa viikonloppuna Upinniemen Suomenlahden Meripuolustusalueen varuskunta Kirkkonummella täyttyi viikonloppuna naisista, kun Naisten Valmiusliitto ry järjesti naisille tarkoitetun valtakunnallisen turvallisuusharjoituksen 14.16.10. 2011. Ulappa 2011 -harjoituksessa oli mukana 350 naista, joista kaukaisimmat saapuivat Lapista asti. Harjoitus koostui yhdeksästä arjen turvallisuus- ja varautumistaitoja vahvistavasta kurssista. Tarkoituksena oli antaa naisille perusvalmiuksia toimia arjen kriisitilanteissa. Turvallisuusvalmiuksien lisäksi viikonloppu tarjosi monille uusia elämyksiä ja pakoa arjesta. Perjantaina naiset varustettiin armeijan varusteisiin, viikonlopun ajan majoituttiin 12 hengen tupiin ja harjoiteltiinpa jopa marssia. Osallistujista huokui ilo ja into oppia uusia asioita. Turvallisesti vesillä -kurssilla käsiteltiin merimiestaitoja, uimataitoa, hengenpelastustaitoja, palotorjuntaa, moottoriveneiden hallintaa, hypotermiaa ja navigointia. Satojen järvien maassa vesiturvallisuustaitojen merkitys on suuri. Loistava kurssi, olen päässyt harjoittelemaan käytännössä niitä juttuja, joita yleensä kuuntelen teoria-opetuksena. Pelastautumislautalle nouseminen oli minulle aivan uutta, samoin opin pari uutta merimiessolmua, iloitsi työkseen asioiden parissa toimiva Raseborgista kotoisin oleva Heidi Wikström. Monelle merikurssien kokokohtana oli pukeutuminen pelastautumispukuun ja pulahtaminen hyiseen mereen. Olo oli kuin taivaassa, kuvasi turkulainen meripuolustus-kurssilainen Raija Wecksell kokemustaan meressä kellumisesta.
Maastosta haettiin uusia taitoja ja elämyksiä
Upinniemessä harjoiteltiin myös maasto-olosuhteissa selviytymistä. Nelisenkymmentä maastotaidotkurssilaista harjoitteli viikonlopun aikana mm. teltan pystytystä, ruuanlaittoa maasto-olosuhteissa, hätämajoitteen tekemistä ja suunnistusta. Monelle kurssin kohokohtana oli yöpyminen teltassa. Mukana oli myös upinniemeläinen Tea Nikama, joka saapui harjoitukseen työkaverinsa kannustamana. Olen tykännyt tosi paljon. Tulin hakemaan haastetta ja sitä olen saanut. Oppinut monia taitoja ja ehdottomasti tulen uudestaan, ensi kertaa NASTA-harjoituksessa mukana ollut Nikama sanoi. Niin ikään ensi kertaa mukana oli myös kirkkonummelainen Hilppa Forsström,
joka tuli maastotaidot-kurssille hakemaan vanhanaikaista partioleiritunnelmaa. Hänellä ei ennestään ollut kokemusta metsässä olosta. Tulin tänne oppimaan perustaitoja, joita mökkeillessä ja sienestäessä voi tarvita. Ja täällä on ollut kivaa seuraa, kun eläkeläisenä ei tule niin paljon ihmisiä tavattua. Olen aina ollut urheilullinen ja poikamainen ja reippaasti lähden mukaan, jos kroppa vaan kestää. Tällaiset harjoitukset ovat naisille tarpeen, eläkkeellä oleva Forsström kertoi.
Arjen turvaa kriisitilanteisiin
Edellisten lisäksi Ulappa 2011 -harjoituksessa varauduttiin sähkökatkosten varalle, harjoiteltiin viestintää kriisitilanteissa ja harjoiteltiin arjen turvallisuusvalmiuksia itsepuolustuksesta ja ensiavusta paloturvallisuuteen. Lisäksi valmennettiin antamaan henkistä tukea kriisitilanteesta selviämiseksi. Ulappa 2011 -harjoitus oli kautta aikain suurin NASTA-harjoitus ja järjestettiin ensi kertaa Upinniemen varuskunnassa. Nuorin osallistuja oli 15-vuotias ja iäkkäin nainen oli 78-vuotias. Harjoituksen johtajana toimi Kristiina Slotte. Harjoitus toteutettiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseina Puolustusvoimien tukemana. Naisten Valmiusliitto on järjestänyt NASTA-harjoituksia vuodesta 1998. Seuraava Naisten Valmiusliiton NASTA-harjoitus pidetään Kajaanissa ensi vuoden maaliskuussa. Harjoitukset ovat avoimia kaikille suomalaisille naisille. Koulutus koostuu sekä teoria opetuksesta että käytännön harjoituksista. SANNA MERTSALMI
MAASTOTAIDOT-kurssilaiset Birgit Björkman-Nurmi ja Tea Nikama tutustuvat kompassin ja kartan käyttöön suunnistusharjoituksessa. Valmiusliiton kunniapuheenjohtaja Rehn kiitteli. Rehn korosti puheessaan sitä, miten tärkeää on valmiuksien mahdollisimman todenmukainen käytännön harjoittelu teoriaoppien ohella. NASTA-harjoituksiin osallistuminen ei todellakaan ole menetettyä vapaaaikaa, sen arvo voi osoittautua todella ratkaisevaksi jossakin elämän vaiheessa. On ilo nähdä näin suuri joukko turvallisuusvalmiuksia harjoittavia naisia oman kotini naapurissa, Rehn sanoi. li viikonlopun vesiturvallisuuteen liittyvien haasteiden parissa.
Ministeri Elisabeth Rehn iloitsi näkemästään
Kirkkonummella asuva ministeri Elisabeth Rehn saapui tervehtimään maastopukuista naisjoukkoa sunnuntaina. Hän oli varsin vaikuttunut näkemästään. Tänä päivänä mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. Joudumme kohtaamaan sitä joka ikinen päivä median välityksellä. Olin tavattoman tyytyväinen lukiessani Ulappa 2011 -harjoituksen tarjoamaa kurssitarjontaa, sillä harjoituksen aiheet antavat monipuolisesti valmiuksia kohdata tämän päivän arjen kriisitilanteita, Naisten
Vesiturvallisuus kiinnosti naisia erityisen paljon
Meren läheisyys antoi Ulappa 2011 -harjoitukselle erinomaiset puitteet vesiturvallisuuden harjoittamiselle. Harjoituksessa olleet kolme meriaiheista kurssia saivat suuren suosion ja toistasataa naista harjoitte-
HEIDI Wikström sai Ulappa 2011 -harjoituksessa kokea meriveden syleilyn pelastautumispuvussaan ja kiipeämisen pelastusalukseen.
Kiitos martat
Siuntion martat tarjoilivat viime viikolla 41 siuntiolaisissa kouluissa erilaisia vihanneksia, kasviksia ja tuoretta leipää keskuskeittiön pyynnöstä. Aleksis Kiven koululla toimivat KeskiSiuntion martat, Päivärinteellä Pohjois-Siuntion martat ja Ruotsinkielisellä koululla toimivat ruotsinkieliset martat. Tarjolla oli mm. retikkaa, kesäkurpitsaa, lanttua, kaaleja, omenaa ja erilaisia salaatteja. Saatavilla oli myös itseleivottuja sämpylöitä ja saaristolaisleipää. Pöydät oli koristeltu teeman mukaisesti värikkäillä lehdillä ja liinoilla. "Ideana oli se, että lapset oppisivat syömään monipuolisemmin ja raakana eri makuisia kasviksia ja vihanVÄRIKÄS annos. neksia", martat totesivat. "Uskomme onnistuneemme, sillä menekki on ollut hyvä!", lisäävät martat nauraen. "Oli mukavaa saada vaihtelua ja monipuolisuutta ruokavalikoimaan. Mielestämme kasvisviikolla oli positiivinen vaikutus oppilaisiin", toteavat Petra ja Heidi yhdeksänneltä luokalta. Opettajat ja oppilaat pitivät kasvisviikkoa erinomaisena ja toivoivat, että jatkossakin ruokalista olisi yhtä värikäs ja kasvispainotteinen. Kuvataideopettaja Mari Sarviahon mielestä kaunis kattaus ja kasvisten raikas maku ja värit toivat positiivista energiaa ja jaksamista koko viikkoon! PETRA TAVI ja HEIDI STENBERG 9. lk Aleksis Kiven koulu 17.10.2011
Suomalaisten lasten kasvukäyrät uudistuvat
Kansallinen asiantuntijaryhmä on uudistanut lasten kasvua kuvaavat kasvukäyrät ja kasvuseulat, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa niiden käyttöönottoa neuvoloissa ja terveydenhuollossa. Keskipituuden kasvun ja murrosiän aikaistumisen vuoksi suomalaislasten kasvutahti on viime vuosikymmeninä muuttunut selvästi. Uudessa kasvun vertailuaineistossa lapset ovat aiempaa pidempiä käytännössä läpi kasvukauden. Pituuserot ovat suurimmillaan murrosiän nopean kasvun aikana, esimerkiksi 11-vuotiaat tytöt ovat 2,8 cm ja 13vuotiaat pojat 5,6 cm aiempia keskiarvoja pidempiä. Lisäksi murrosiän kasvupyrähdys ajoittuu varhaisemmaksi ja pituuskohtainen paino on matalissa pituuksissa aiempaa pienempi. Lasten kasvunseurannan tavoitteena on kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen sekä väestötason terveystiedon kerääminen. Koska ylipaino lisää monien sairauksien riskejä, lasten painonseurannan tavoitteena on ravitsemuksen riittävyyden ja sairauksien diagnosoinnin lisäksi ehkäistä ylipainoon liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Lasten pituuskasvussa tapahtuneiden muutosten vuoksi vanhat kasvukäyrät ja -seulat eivät enää poimineet jatkotutkimuksiin ja ohjaukseen oikeita lapsia. Nyt käytöstä poistuvat kasvukäyrät perustuvat vuosina 1954 1972 syntyneiden lasten kasvutietoihin. Uusien kasvukäyrien vertailuaineisto koostuu lähes 80.000:n vuosina 1983 2009 syntyneen terveen espoolaisen lapsen kasvunseurantatiedoista. Myös syntymäkoolle on luotu uusi standardi, joka perustuu yli 750.000 vastasyntyneen syntymämittoihin. Painonkehityksen seuranta perustuu uusissa kasvustandardeissa kahden vuoden iästä lähtien ensisijaisesti painoindeksiin. Käytännössä uudistetut kasvukäyrät saadaan käyttöön vaiheittain vuoden 2011 lopulta lähtien ja niiden ylläpidosta vastaa THL. Kasvustandardien uudistus pohjautuu Itä-Suomen yliopistossa THL:n tuella toteutettuun Kansallinen kasvutietokanta -hankkeeseen.
AKK kasvisviikko.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
9
I valet och kvalet
En revy när den är som bäst
"I valet och kvalet" är Degerby Ungdomsförenings femtonde revy. De tidigare revyerna har varit fina, men denna gång känns det som om revygänget överträffar sig själv. Scenartisterna, musiken, tekniken, koreografin, rekvisitan och dräkterna var alltigenom övertänkta och proffsigt utförda. Sven Sid hade skött regin utmärkt. Revyn harfint flyt. Handlingen, den röda tråden byggeri stort sett på lokala aktualiteter som också tangerar grannkommunerna. Också Kyrkslätts byggtillståndspolitik fick en släng av sleven. Kommunsammanslagningar och namnplaneringar samt vågade planer på gränsdragningar behandlas. Revyorkesterns kapellmästare Pekka Ristola som sköter ypperligt musikinslaget. Låtskrivarna hade lyckats såväl med sångtexterna som med de övriga texterna. Revyn är laddad med humoristiska repliker. Den obundna hunden "Heimo" skällerilsket på nyckelpigorna. Sketcherna varvas med Knappa Einars (Åke Lindfors) folkligt roligavitsar och visdomar.
Fina sceninsatser
Artisterna framförrollerna proffsigt. Bland de agerandepå scenen finns unga och äldre, många bland dem bekanta ansikten bl.a. Barbro Backman, som gör många fina rollgestalter. Diana Enberg, Eeva-Kaarina Ståhlström, Gittan Paajes, Janine Smeds, ungdomarna Veera Wickström och Jenny Lindholm, Marina Martelin, och Marianne Forsman. Speciellt lyser herrarna Bengt Ståhlström, Mikael Schönberg, Karl-Göran Karlsson, Bengt-Olof Wikström, Jus-
KOPPARNÄS LINE, en god idé??? si Mäkelä, Magnus Ljungqvist och Kaj Martin. Revyn avslutas med en stor spännande överraskning. Välj rätt, väljI Valet och Kvalet, en revykvälli den vackert nyrenoverade ungdomslokalen. GUNVOR WESTREN-DOLL
MIKAEL Schönberg presenterar förslag till nytt vapen.
Avattu lastenvaateliike!
"UPPSTÅNDET Degerby är."
Meiltä vaatteet arkeen ja juhlaan 50-140cm saakka. Valikoimassa myös teknisiä ulkovaatteita sekä laadukkaita lasten nahkakenkiä. Tervetuloa ostoksille! Avoinna: Ma suljettu Ti-Ke 10-17 To-Pe 10-18 La 10-14 Kirkkotori 3, 02400 Kirkkonummi (S-marketin talossa)
RASEBORGSSÅNGEN, missen Barbro Backman sund och skön.
VINPROVNING, Barbro Backman, Jenny Lindholm och Veera Wickström.
UFFE Westerholm skriver som bäst på Evitskog uf:s kommande revy, här i samspråk med Jan Lindroos från Västnyländska Ungdomsringen.
Euroopan elinsiirtopäivä 22.10.2011
Tieto elinluovutuskortista ei ole tavoittanut nuoria
Tietämättömyys elinluovutuskortista on suurin alle 25vuotiaiden ja opiskelijoiden keskuudessa. Heistä joka viides (20 prosenttia) ei tunne elinluovutuskorttia. Muuten korttia koskeva tieto on tavoittanut varsin hyvin koko muun väestön. Kortin hyvästä tunnettuudesta huolimatta vain joka viides omistaa sen. Alle 25-vuotiaiden tietämättömyyden lisääntyminen oli yllättävä tulos, toteaa Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sirpa Aalto. Elinluovutuskorttien markkinoinnista vastaava ja tutkimuksen teettänyt Munuais- ja maksaliitto on yllättynyt kyselyssä ilmitulleesta nuorten tiedon puutteesta. Meidän on mietittävä syitä, miksi nuorten tietämättömyys on lisääntynyt. Ainakin nuoriin kohdistuvaa markkinointia on selvästi tehostettava. Toivotamme myös kaikki oppilaitokset mukaan talkoisiin, sanoo Sirpa Aalto. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan jokainen on potentiaalinen elinluovuttaja, ellei ole sitä erikseen vastustanut. Tutkimuksen mukaan 84 prosenttia aikuisväestöstä on ainakin periaatteessa suostuvainen antamaan elimiään kuolemansa jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon. Luku on pudonnut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2009, jolloin edellinen tutkimus tehtiin. Silti kansalaisten asenne elinluovutukseen on edelleen myönteinen. Syytä luovutukseen suostuvien määrän putoamiseen on vaikea tietää. En ainakaan etsisi sitä uudesta laista, koska sen voimaantulosta kulunut aika on liian lyhyt johtopäätösten tekemiseen, toteaa Sirpa Aalto. Suomalaisista 92 prosenttia ilmoittaa olevansa tietoinen elinluovutuskortista. Elinluovutuskortin omistaa 20 prosenttia väestöstä, eli noin 850.000 suomalaista, kun otetaan huomioon, että haastateltavien joukko edustaa noin 4,2 miljoonaa. Kortin omistajien määrä on pysynyt ennallaan vuodesta 2009.
10
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Miten säästän ja hoidan sijoituksiani?
Maailmantaloudessa ja erityisesti Euroopassa on viime aikoina tapahtunut paljon. Huolimatta näistä talouselämän viimeaikaisista turbulensseista, suomalaiset ovat vauraampia kuin koskaan. Tästä seuraa kysymys: Mitä me suomalaiset olemme tehneet tälle lisääntyneelle varallisuudellemme? Toisin kuin voisi nopeasti olettaa, suuri osa suomalaisista säästää edelleen tilille vailla sen suurempaa suunnitelmaa ja tavoitetta. Jokaisen säästäjän ja sijoittajan kannattaisikin laatia itselleen suunnitelma omin voimin tai asiantuntijan avustuksella. Tämän suunnitelman laatimisessa kannattaa pohtia sitä, minkälainen säästäjä itse olen. Mikä on oma tavoitteeni säästäjänä ja millaista riskiä siedän. Jokaisen säästäjän on hyvä miettiä omia tavoitteitaan ennen minkäänlaisia päätöksiä varallisuutensa suhteen. Tärkeintä on pohtia suunniteltua säästämisaikaa ja hyväksyttävää riskitasoa, konttorinjohtaja Mikko Hukari Kirkkonummen Nordeasta toteaa. rempaa tuottoa lähdetään tavoittelemaan, sitä suurempi riski on hyväksyttävä. Nordeassa lähdemme aina liikkeelle asiakkaan tavoitteista ja tarpeista. Laadimme yhdessä asiakkaan kanssa hänelle räätälöidyn vaurastumisen suunnitelman, joka pohjautuu hänen tarpeisiinsa, tavoitteisiinsa ja ennen kaikkea hänen riskinsietokykyynsä, Hukari toteaa. Suunnitelma auttaa säästäjää pitämään pään kylmänä talouden eri sykleissä. Hän voi välttää turhat mielijohteista ja markkinavaihteluista aiheutuvat äkkiliikkeet suunnitelmaa noudattamalla ja tällä tavoin saada hyvää tuottoa omalle varallisuudelleen.
Hyvä suunnitelma on kaiken perusta
Säästäjän päätettävä se riskitaso, jonka on valmis kestämään oman taloudellisen tilanteensa ja säästämisen tavoitteiden mukaan. Jos rahoilla on tarkoitus hankkia vaikkapa asunto muutaman vuoden päästä, olisi riskitason oltava huomattavasti matalampi kuin "ylimääräisillä" rahoilla, joilla ei ole suunniteltua käyttöä lähivuosina. Tuotto ja riski kulkevat aina käsi kädessä. Mitä suu-
KONTTORINJOHTAJA Mikko Hukari Kirkkonummen Nordeasta. Vastaavasti aktiivinen säästäjä voi rakentaa oman sijoitussalkkunsa suorien sijoitusten ja rahastojen avulla. Sijoitussalkun rakentamisessa yksi tärkeimmistä asioista on muistaa riittävä hajautus, Hukari jatkaa. Säästäjän on hyvä käydä vuosittain läpi oman varallisuutensa rakenne. Omaisuuslajipainotuksen tarkistaminen on syytä tehdä esimerkiksi silloin, kun osakemarkkinat ovat kehittyneet myönteisesti ja osakkeiden osuus on tästä syystä kasvanut yli henkilökohtaisessa suunnitelmassa määritellyn rajan. Tällöin säästäjän pitäisi myydä osakesijoituksiaan ja lisätä korkosijoitusten osuutta. Vastaavasti jos osakemarkkinat laskevat ja osakesijoitusten määrä pienenee alle suunnitelmassa määritellyn rajan, korkosijoituksia tulee myydä ja lisätä osakesijoitusten osuutta. Näin toimien päädytään siihen, että ostetaan halvalla ja myydään kalliilla.
Hajauttaminen kannattaa
Varallisuudenhoitoa koskevien lukuisten tutkimusten mukaan omaisuuden hajauttaminen esimerkiksi tileille, rahastoihin, osakkeisiin on säästäjän tärkein päätös. Hajauttamisella pyritään turvaamaan haluttu tuottotaso. Säästäjän oma aktiivisuus vaikuttaa merkittävästi hänelle räätälöityyn suunnitelmaan. Jos säästäjä ei halua itse aktiivisesti seurata markkinoiden ja oman salkkunsa kehitystä, kannattaa hänen rakentaa suunnitelmansa varainhoitorahastojen avulla. Varainhoitorahastoissa on valmiita ratkaisuja erityyppisille säästäjille. Tällöin salkunhoitaja huolehtii säästäjän varallisuuden aktiivisesta hoidosta, Hukari opastaa.
NORM. 10,90 m2
NORM. 12,90 m2
7
-
90
-
m2
9
90
m2
LAMINAATTI SAARNI SCANDIC 8643
paksuus 7 mm, käyttöluokka 31 2,47 m2/pkt
LAMINAATTI TAMMI RUSTIC EI450
paksuus 8 mm, käyttöluokka 32 1,98 m2/pkt.
4 neuvoa suunnitelman tekoon: 1. Selvitä oma riskinsietokykysi ja -halusi. 2. Rakenna oma riskiprofiilisi mukainen sijoitussalkku yhdistelemällä osakesijoituksia ja korkosijoituksia. 3. Huolehdi riittävästä hajautuksesta niin yhtiö- kuin markkinatasollakin 4. Tarkista vuosittain, että salkkusi omaisuuslajipainotus vastaa omaa riskinottohalukkuuttasi ja sijoittamisen tavoitteitasi.
Matti Saarinen puhui Hanko Hyvinkää -radan sähköistämisen puolesta
29
LASERETÄISYYSMITTARI BOSCH DLE 40 PROFESSIONAL
mittaus 40 metriin saakka mittaa etäisyydet, neliöt, kuutiot ja jatkuva mittaus vyökotelo -
90
LAMINAATTILEIKKURI L-200
pölytön leikkuu kapasiteetti max. 200 mm leveä ja 10 mm paksu laminaatti
129 ,
Tarjoukset voimassa 26.10 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.
Ei puhelinvarauksia.
Vi betjänar också på svenska.
Vuoden 2012 talousarvion liikenneministeriön pääluokan käsittelyn yhteydessä Matti Saarinen puhui läntisen Uudenmaan ja kriisikunta Hangon puolesta. Hanko Hyvinkää -rataosuudella kulkee yli 2 miljoonaa tonnia rahtia vuosittain. Se on vailla sähköä. Nyt kun rautateihin panostetaan, niin Saarinen kysyi ministeri Kyllöseltä, onko hän tietoinen Hanko Hyvinkää -radan sähköistämistarpeesta. Sähköistämisellä voitaisiin parantaa Hangon sataman toimintaedellytyksiä ja
sillä olisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia koko läntiselle Uudellemaalle. Lisäksi Saarinen totesi myös, että liikennepoliittiseen selontekoon kohdistuu paineita ja toiveita paljon. Valtion budjetti on 7 miljardia alijäämäinen ensi vuonnakin, joten yhtälö ei ole helppo. Kun rahaa on vähän, kysyisin ministerin kantaa, miten hän suhtautuu siihen, että se raha käytettäisiin entistä tehokkaammin hyöty-kustannus -suhteen merkitystä korostamalla.
KIRKKONUMMI
Kuluttaja-asiakkaana saat K-Plussa-pisteitä kaikista K-raudoista tehdyistä ostoista, myös toimitusmyynnistä ja erilaisista palveluista, kun maksat käteisellä, pankkikortilla, K-Plussa-kortilla, Visa- tai MasterCard-kortilla sekä K-raudan remonttirahalla. Pisteitä ei kerry laskutuskaupasta eikä sopimusasiakasetujen alaisista tuotteista.
Purokummuntie 2, 02400 KIRKKONUMMI
AUKIOLOAJAT Ark.720, la 917
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
11
Rainbow Porsaan
Kuorruttamiseen/Panering
5
1 dl
juustoraastetta/riven ost
95
95
forellfilé
/kg
Pyyhi fileestä marinadi. Leikkaa liha kahdeksaksi viipaleeksi. Nuiji palat kevyesti. Riko kananmuna kulhoon ja riko rakenne. Sekoita juustoraaste ja korppujauhot keskenään lautasella. Kasta pihvit kananmunaan ja kierittele sitten seoksessa molemmin puolin. Kuumenna rasva-öljyseos pannulla. Paista leikkeet molemmilta puolilta miedolla lämmöllä kypsiksi. Tarjoa höyrytettyjen kasvisten kanssa.
15
/kg
Heimon Kala
3
Hinta voimassa to-su/Priset gäller tor-sön 20.-23.10.
45
Atria Naudan 400 g (8,63/kg)
1 1
Hinta voimassa to-su/Priset gäller tor-sön 20.-23.10.
99
Perheleipurit 420 g (4,74/kg)
2
799 299
Rainbow
49
Linkosuo aito, valkosipuli tai grilli/äkta, vitlök eller grill, 150 g (16,60/kg)
089
HK
3
360 g (2,47/kg)
55
Findus , pakaste/ djupfryst, 1 kg
5 1
69
Atria Broilerin 480600 g (11,859,48/kg)
89
Oolannin perunat/Potatis, pakaste/ djupfrysta, 600 g (3,15/kg)
Perheleipurit Omenapiiras/Äppelpaj 500 g (15,98/kg)
2 299
25
Rainbow Raejuusto/ Arla Ingman
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på www.varuboden-osla.fi
400 g (5,63/kg)
29
Kreikka/Grekland 500 g (2,58/kg)
0
3
Fazer
500 g (5,98/kg)
19
Coca-Cola, 2 x 1,5 l, 3 l (0,80/l) (sis./inneh. 2,39 + pantti/pant 0,80)
79
Suomi/Finland Perunapussi/ Potatispåse 2 kg (0,40/kg)
269
600 g (4,98/kg)
400 g (6,73/kg)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18.
www.s-kanava.fi
12
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Tarjoamme asiakkaillemme kakkukahvit/Vi bjuder våra kunder på kaffe och tårta
Vietämme synttäreitä/ Vi firar födelsedagar 2
To/Tor 20.10. klo/kl. 9-18
r mm: emonstratione D Esittelyitä ym./
To/Tor 20.10. 7 Valio klo/kl. 11-1 Pe/Fre 21.10. 10-18 Pajuniemi klo/kl. 10-16 La/Lör 22.10. godisrally" klo/kl. in./ King "karkkiralli/ Candy ittajaa tunnin väle . arvotaan kaksi vo timmes mellanrum Hauska kisa, jossa å vinnare med en t lottas ut tv Rolig tävling var de ja myynti/ Soijatuote-esittely ing klo/kl. 10-16 on o oc ration och försäljn demonst 10-18 Pajuniemi klo/kl.
12 KPL ERÄ! PARTI, 12 ST!
PRISMA KIRKKONUMM
795, 110, 995,
4 KPL ERÄ! PARTI, 4 ST!
Canon Ixus 210 Digikamera/ Digitalkamera Canon Ixus 130 Digikamera/ Digitalkamera Sony Bravia KDL46EX500AEP 46" FULL-HD LCD-TV
Sony Bravia KDL40EX503AEP 40" LCD-TV
2 KPL ERÄ! PARTI, 2 ST!
3 KPL ERÄ! PARTI, 2 ST!
Osallistu Fanta kisaan. Vo it voittaa Jopo polkupyörän./Deltag i Fa nta -tävlingen. Du kan vinna en Jopo cyke l.
130,
1,99
Leader Amino Drink Maut: mansikka, vadelma ja lemon/ Smaker; jordgubb, hallon och lemon 0,5 l (sis. pantti/inneh. pant)
RAT
ED
AV
prisma.fi
Palvelutiskiltä/Från betjäningsdisken
FÖR
Savustettu lohifile/ Rökt laxfilé
Naudan sisäfilee/Oxfilé Alkuperämaa Brasilia tai Uruguay/Ursprungsland Brasilien eller Uruguay Atria Tuore porsaan ulkofile/Gris yttrefilé n./ca 1,6 kg Rainbow Naudan jauheliha/ Nöt malet kött 700 g (5,70/kg)
19
90
/kg
24,90/kg
6,90/kg
3,99
Suomi/Finland
Keräkaali/ Kålhuvud
1. lk./kl.
Rainbow Vispipuuro/Vispgröt 400 g (3,38/kg) Rainbow Kermaperunat/ Potatis med grädde Pakaste/Djupfryst, 750 g (3,13/kg)
1,35
2,35
0
8,99
39
/kg
Paulig Juhla Mokka/ Jubileums Mocca 500 g (6,90/kg). Max. 2/talous/hushåll
Rainbow Uunijuurekset/Rotfrukter för ugnsbakning Pakaste/Djupfryst, 600 g (2,92/kg)
Suomalainen/Finsk
Fanta 15 x 0,33 L 4,95 l (1,36/l) (sis./inneh. 6,74 + pantti/pant 2,24)
3,45
MEILTÄ SAAT BONUSTA: HOS OSS FÅR DU BONUS:
1,75
Kirjolohifile/ Forellfilé
Pakattu/packad
6
95
/kg
Prismassa palvelevat myös: I Prisma betjänar även:
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
13
/ 20.-23.11.2011
MI/KYRKSLÄTT TT
I! ERÄ/PART
29,90
Paimentolaispeitto/Filt
12 12
13,95
Radical Sport Collegehousut miehille ja naisille/Collegebyxor för damer och herrar
Bonus tuplana
Bonus dubbelt upp pp
v vuot å år
19,90
Fleecepeitto/ Fleecefilt
Bonus
jopa
t.o.m.
10%
Columbia Retkeilykenkä miehille ja naisille/Utfärdsskor för damer och herrar Vedenpitävä/Vattenhållbar.
29,90
10 KPL ERÄ! PARTI, 10 ST!
Gerber Suspension Multiplier
19,90
Termospullo/ Termosflaska
13.-23.10.2011
Kampanja-ajan ostoista Bonusta jopa 10 %. Upp till 10 % Bonus på inköpen under kampanjperioden.
19,90
ULLINEN
34,90
Columbia Powderbug plus yv1145 Junioreiden saapas/ Stövlar för juniorer Irroitettava sisävuori/Löstagbar innerfoder. Koot/Storlekar 32-38.
14,90
Viinipullon avaajasetti/ Vinflasköppnare, set
TKAISEVAN
VGÖRANDE
Hinnat voimassa/Priserna gäller 20.-23.10.
RMÅNLIG
Suomi/Finland Jääsalaatti/Issallad pakattu/packad, 100 g
Hollanti/Holland Conference päärynä/päron 1. lk./kl.
Fazer Paahtoleivät/ Rostbröd 280335 g (3,542,96/kg)
Valio Arkijogurtti/ Vardagsyoghurt 1 kg
Rainbow Herkkumonsterin makuviilit/smakfil 200 g (1,90/kg)
Rainbow Raejuusto/Grynost 2 % tai/eller rasvaton/fettfri, 400 g (5,48/kg)
0,69
0,99/kg
0,99
Saarioinen
0,99
0,38
2,19
Keitot/Soppor
1
Fazer Bakery Ranskalainen patonki/ Fransk batong 240 g (4,13/kg) Hinta voimassa 1.5. alkaen/ Priset gäller fr.o.m. 1.5 Koff III 24 x 0,33 l, 7,92 l (2,00/l) (sis./inneh. 15,84 + pantti/pant 3,60)
300 g (5,30/kg)
59
Snellman Ylikypsä kinkku/ Extramör skinka 300 g (9,97/kg)
Valio Polar-juustoviipaleet/ ostskivor 300 g (10,63/kg)
Philadelphia Tuorejuusto/Färskost 175200 g (9,668,45/kg)
2,99
3,19
1,69
Coca-Cola, myös/även Zero 15 x 0,33 l, 4,95 l (1,52/l) (sis./inneh. 7,54 + pantti/pant 2,25)
Valio Luomutäysmehut/ Ekologisk juice 1l
Piltti Hedelmä- tai Marjasoseet/Frukt- eller Bärpuréer, 4 kk/mån 6 x 125 g, 750 g (2,39/kg)
Libero UP&GO Housuvaipat/ Byxblöjor Big box, koot/storl. 5 & 6, 7684 kpl/st. (0,240,22/kpl/st.)
0,99
19,44
APTEEKKI APOTEK
9,79
2,19
1,79
18,25
PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT
Ma-pe/Mån-fre 8-21, la/lör 8-18, su/sön 12-18. Puh./tfn 010 762 6662 (0,0828 /puh/samtal + 0,1199 /min)
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
15
Barnen på daghemmet Björnen i Långvik har lärt sig att skydda Östersjön
Daghemmet Björnen i Långvik har ett eget Östersjöprojekt. Projektet presenterades på "Baltic Sea Living Room" 19.9. för HKH Kronprinsessan Victoria och Prins Daniel i Åbo. Östersjön kan räddas bara om attityderna förändras och medvetenheten om dess tillstånd ökas. Med utsikt över havsviken i byn Långvik i Kyrkslätt ligger det svenskspråkiga daghemmet Björnen. Björnens Föräldraförening r.f har tillsammans med daghemmets personal byggt upp ett projekt som syftar till att öka barnens vetskap om Östersjön, dess djuroch växtrike samt vikten av att skydda havet. Projektet som heter för "Vår lilla Östersjö" påbörjades i januari 2011. Olika Östersjö-åtaganden presentades på Forum Marinum i Åbo den 19.9. Heidi Mélen-Aalto, Sophia Gahmberg-Morelius och hennes kan göra, blir det lättare för barnen att förstå att allas insatser behövs för att effektivt förbättra Östersjöns ekologiska tillstånd. Projektet har bestått av aktiviteter av många olika slag, studier och utflykter. Barnen har besökt närliggande stränder och skogar, läst böcker om Östersjön samt gjort olika havsrelaterade konstverk. Dessutom har barnen besökt en yrkesfiskare. I höst kommer barnen att ställa ut sina konstverk som de skapat under projektets gång. Miljötänkandet formas i barnaåren och redan nu har barnens medvetenhet om Östersjön ökat. Man kan konstatera att projektet har visat sig vara en intressant och lärorik resa i den omgivande miljön både för barnen och personalen men även för barnens föräldrar.
DE två flickorna i vita klänningar bakom bordet är Nadine och Céline Morelius som representerar daghemmet Björnen på Baltic Sea Livingroom i Åbo. På den första bänkraden framför flickorna sitter kronprinsessan Viktoria och prins Daniel. Foto: Kari Vainio. döttrar Nadine och Céline, som går på dagiset i Långvik, fick den äran att delta i detta unika evenemang i egenskap av representanter för Daghemmet Björnens föräldraförening r.f. Förutom kronprinsessan Viktoria och prins Daniel bestod publiken i auditoriet till största delen av personer och organisationer som ingått åtaganden i anknytning till Östersjön. Genom att vi berättar för barnen vilka stora insatser som redan gjorts och genom att vi med hjälp av konkreta exempel visar vad vi själva
DET var väldigt spännande för barnen att sitta på bara en armlängds avstånd från kronprinsessparet. Daghemmet Björnens minsta representant Céline Morelius 4 år (t.h) som skulle presentera daghemmets Östersjöprojekt suckade högljutt och undrade varför prinsessor alltid är försenade. På fotot Nadine (t.v) och Céline Morelius (t.h). Foto: Sophia Gahmberg-Morelius.
TAAS UIDAAN ILMAISEKSI
LÅNGVIKS daghems utsikt till Östersjön. Foto: Teija Sirko.
sunnuntaina 23.10.
Lämpimän veden tarjoaa Fortum Kaukolämpö.
Kommunreformen diskuteras i Kyrkslätt
De senaste veckorna har regeringens avsikt att genomföra en kommunreform diskuterats livligt. Målet är att trygga en jämlik service oberoende av modersmål eller bostadsort. Men, hur kommer våra kommuner att se ut i framtiden? Vilka modeller finns det för samarbete eller samgång? SFP i södra Kyrkslätt och SFP i Stor-Köklax ordnar en öppen diskussionskväll om kommunreformen torsdagen den 20.10. 2011 kl. 18 i Bobäcks skola. I diskussionen deltar riksdagsledamot Christina Gestrin som också är stadsstyrelsemedlem i Esbo, Ulf Kjerin viceordförande för kommunstyrelse i Kyrkslätt, Marcus Nordström medlem i kommunstyrelsen i Sjundeå, Kaj Karlstedt ordförande för Ingå SFP och Finn Berg ordförande för fullmäktige i Grankulla stad. Kommunförbundets svenska verksamhets direktör Kristina Wikberg kommer även att medverka i debatten.
Tule mukaan nauttimaan ilmaisista uinneista sunnuntaina 23. lokakuuta!
Espoonlahden uimahalli, Espoonlahdenkuja 4, klo 11 17 Keski-Espoon uimahalli, Kaivomestarinkatu 2, klo 11 17 Leppävaaran uimahalli, Veräjäpellonkatu 15, klo 11 17 Tapiolan uimahalli, Kirkkopolku 3, klo 12 17 Kauniaisten uimahalli, Asematie 26, klo 10 17 Kirkkonummen uimahalli, Gesterbyntie 41, klo 10 17
16
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
Ajatuksia Amerikan kansallispuistoista
Kenelle kauniit maat kuuluvat?
Aina kun luontoa yritetään suojella, esittää joku taloudellisen vastaväitteen. On hankala edes käsittää, millaisen taistelun yhdysvaltalaiset kansallispuistoajattelun pioneerit joutuivat käymään perustaessaan maailman ensimmäisiä puistoja 1800-luvun lopulla, vaikka niiden maisemat ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia. Kapitalismin luvatussa maassa on ollut vaikeaa perustella asioita ei-taloudellisilla arvoilla. Amerikkalainen elämäntapa on levinnyt vähitellen ympäri maailmaa. Kuvaavaa onkin, että nykyään luonnonsuojelussa puhutaan ekosysteemipalveluista, joita metsät ja muut maastot tuottavat. Kun kaikki mitataan rahassa, on luonnon töillekin määriteltävä arvo, jotta ne voidaan ottaa huomioon. Tässä artikkelissa esitän ajatuksia kahdentoista Länsi-Yhdysvaltojen kansallispuiston kokemisen jälkeen. Ympäristöhistorian tutkiskelu yhdistyy huomioihin Yhdysvaltojen ja Suomen miltaan kyse on arvoista ja maailmankatsomuksesta. Onko esimerkiksi puilla arvo vain niiden ihmiselle tuottaman hyödyn vuoksi, eli välinearvo? Vai onko elävillä asioilla arvo itsessään, itseisarvo? Politiikan ytimenä ovat erilaiset aatteet: tämä tahtoo nykyään usein unohtua (jälki)modernin yhteiskunnan hajanaisuuden taakse. Perimmältään puolueiden tulisi tarjota erilaisia näkyjä hyvästä elämästä ja keinoista sen tavoitteluksi. Etenkään monelle nuorelle ihmiselle näiden eri näkyjen hahmottaminen nykypuolueista ei ole tutkimusten mukaan helppoa. Autonvuokraus tai turistibussi jäävät ainoiksi vaihtoehdoiksi. Amerikan puistojen tiekeskeisyys voi yllättää suomalaisen kansallispuistokävijän. Amerikassa on totuttu ajamaan kaikkialle, mutta kansanluonteen lisäksi myös etäisyydet vaikuttavat asiaan puistoissa. Monessa kansallispuistossa välimatkat suurimpien nähtävyyksien välillä ovat niin suuret, ettei kaikkialle vaeltaminen vain ole realistisesti mahdollista. Silti autojen määrä on valtava haaste, monestakin syystä. Sesonkiaikoina ruuhkat ovat niin suuria, että saastemäärät nousevat korkeiksi ja luonnon rauha on usein kaukana. Autojen suuri määrä myös aiheuttaa huomattavasti eläinkolareita ja erilaisia kuluttavia kerrannaisvaikutuksia. Joissain puistoissa on rakennettu sisäisiä joukkoliikenteen rakenteita, ja esimerkiksi Utahin Zionissa sen käyttö on jopa pakollista. Polttoaineen hinnan noustessa ja ympäristöhuolen kasvaessa amerikkalai-
Amerikan puistot: tie hallitsee
Amerikkalaisen yhteiskunnan perusyksikkö ei ehkä olekaan kylä, vaan maantie. Amerikkalaisen elämänmuodon ytimessä on eteenpäin kulkeminen, tien päällä oleminen. Monet tutkijat ovat keskustelleet Amerikkaa hallitsevasta etenemisen ajatuksesta: uskosta,
JONOTUSTA Zionissa, ennen bussille pääsemistä. vää. Saman puiston sisällä on usein monta erityyppistä ekosysteemiä. Kasvisto ja eläimistö ovat hyvin rikkaita ja toisinaan outojakin. Päähuomion vievät kuitenkin usein valtavat maastonmuodot: huimista vuorista valtaviin kanjoneihin, suurista vesiputouksista kivikaariin. Sekä vuoriylängöillä että aavikkotasangoilla asuu hiljaisuus, joka on vahva kontrasti suurkaupunkien mahtihälinään. Yellowstonen ja Grand Tetonin vuoristopuistot tarjoavat myös vulkaanisia lähteitä ja eläinten safarinomaista runsautta. Utahin kanjonikansallispuistot sijaitsevat kohtalaisen lähellä toisiaan, mutta ovat jokainen omaleimaisia ja yllätyksellisiä. Vaikkapa Arches, Bryce Canyon ja Zion ovat paljon tuntemattomampia Euroopassa kuin Grand Canyon, mutta sisältävät kukin hämmästyttäviä aarteita. Kalifornia tarjoaa hyvin erilaisia puistoja: Death Valleyn eriskummallisuudesta Channel Islandsin saaristorauhaan ja Yosemiten vuoristomaisemiin. sessä. He asuivat siinä, se oli heidän kotinsa: mutta he kuuluivat maahan eikä maa heille. Yksityisomistuksen ja maiden julkisen käytön problematiikka on oma lukunsa, mutta alkuperäiskansojen kaltainen maailmankatsomus tuo kysymykseen aivan uuden näkökulman. Kirkkonummella hyvin yleinen tilanne on se, että ristiriitoja syntyy luonnon virkistys- ja suojelukäytön suhteen. Maanomistajat, joilla on usein sukupolvien mittainen sidos maahan, pelkäävät virkistys- ja suojelukäytön vievän jotain heiltä pois. Tämä on yhtäältä hyvin ymmärrettävää: kukaan ei halua häiriöitä kotinsa lähelle, ja muutoksiin sisältyy aina riskejä. Samaan aikaan tilanne on pitkällä tähtäimellä kestämätön, jos luonnonresursseista ei kyetä yhdessä pitämään huolta ja nauttimaan niiden olemassaolosta. Kyse on lopulta samasta asiasta kuin intiaaniheimojen kohdalla: me kuulumme maahan. Tilanne on toki erittäin monella tavalla erilainen: moderni lähiöläinen saattaa muuttaa usein, eikä hän silti ole vaeltava metsästäjäkeräilijä. Mutta tutkijat laajalta rintamalta korostavat kahta asiaa: sitä, että ihmisellä tulisi olla sidos paikkaan, jossa hän asuu ja elää, ja toisaalta luonnonympäristöjen hyvinvointia lisäävää vaikutusta. On biologinen ja myös psykologinen tosiasia, että ihminen kuuluu maahan. Mitä terveemmin tämä yhteys toteutuu, sitä paremmin ihminen ja lopulta myös muu luonto voi. Ihmisen on vaikea suojella luontoa, jos hän ei tunne sitä juurikaan. Nykytilanne Kirkkonummella on se, että julkisesti tunnettujen ja helposti lähestyttävien luonnonpaikkojen määrä on niin vähäinen, että paljon hyvää luonnossa olemista jää tapahtumatta. Lopulta ei ole maanomistajienkaan etu, jos taajamien asukkaat keskimääräisesti vieraantuvat entistä enemmän luonnosta. Mitä olisi tehtävissä kunnan, kansalaisjärjestöjen ja kuntalaisten yhteisvoimin, jotta Kirkkonummen suuret luonnonrikkaudet olisivat sekä turvatumpia, helpommin lähestyttäviä ja vastuullisemmin hoidettuja? Esimerkiksi Meikon alueen jätehuolto ja muu ylläpito olisi järjestettävä pikapuolin paremmin, kenties viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Amerikkalaiset kunnostautuvat vapaaehtoistoiminnassa; osittain, koska heidän on pakko. Yhteiskunta on rakennettu eri tavalla, ja vähemmin turvaverkoin. Monet viettävät lomansa talkoolaisina kansallispuistoissa. Puistot ovat paitsi paikallisia, myös kansallisia ylpeyden aiheita. Myös väärinkäytöksiä ja tuhoamista esiintyy; mutta laajasti on ymmärretty, että järjestelmä toimii ainoastaan, jos järkevät ihmiset tekevät vapaaehtoisesti yhteistyötä hyvien asioiden puolesta. Yksilöiden virheitä voidaan korjata yhteisesti, jos tahtoa löytyy. Tässä lienee suuntaviivoja myös suomalaiseen tilanteeseen. Julkisen sektorin varojen vähentyessä meidän on löydettävä uudenlaista talkoohenkeä. Parhaimmillaan elävä luontosuhde tuottaa meille sen energian, jonka sen säilyttäminen vaatii ja ylikin. PANU PIHKALA
Kuka omistaa ja mihin me kuulumme?
TÄLLAISET maisemat selittävät Yellowstonen suosiota. nykytilanteesta. Aiheesta voi tulla kuulemaan ja keskustelemaan lisää Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen syyskokoukseen keskiviikkona 26.10. klo 18 pääkirjaston Porkkala-salissa. jonka mukaan aina on mahdollisuus kulkea eteenpäin. Parhaimmillaan tämä ilmenee positiivisena tulevaisuudenuskona; pahimmillaan tämän seurauksena on valloitusmentaliteetti. Kaikuja tästä ajattelutavasta on nähtävissä teknologiaan luottavassa optimismissa, jonka mukaan ihmiskunta löytää teknisen osaamisen avulla ratkaisut, kunhan tarpeeksi edetään. Rajallisuuden hyväksyminen ei ole tässä ajattelumallissa helppoa: myös ikuisen nuoruuden ajatus liittyy helposti kuvaan. Eikö yksi Amerikan perustavista symboleista ole nuorukainen ajamassa urheiluautolla maantietä pitkin kohti horisonttia? Kone, eteneminen ja tietty kuolemattomuuden tunnekuva yhdistyvät. Nykyisessä taloustilanteessa Yhdysvalloissa rakennusten ylläpito saatetaan jättää huomiotta, mutta teiden kunnosta pidetään kiinni; jos ei muuten niin keräämällä kattavasti yksityisiä lahjoittajia, kuten lännessä on tehty. Tienvarressa näkee tämän tästä kylttejä, jotka kertovat lahjoittajien nimiä. Kansallispuistoihin vievä tieverkko on erittäin hyväkuntoinen ja lähes sataprosenttisesti asvaltoitu. Julkinen liikenne kaupunkien välillä on toimivaa ja halpaa, mutta puistoihin asti sillä ei valitettavasti yleensä pääse. nen yhteiskuntasuunnittelu on joutunut yhä suurempien muutospaineiden alle. Aiemmin 1900-luvulla monesta kaupungista purettiin joukkoliikenneverkostoja, kuten raitiokiskot, yksityisautoilun tieltä. Takaisinrakentaminen on kallista, mutta pitkällä tähtäimellä erittäin kannattavaa ja eettisesti korkeatasoisempaa. Ympäristötietoiset amerikkalaiset ihailevat usein Euroopan ja vaikkapa Suomen joukkoliikennettä, mutta suomalainen ei voi suhtautua tähän pelkällä ilolla. Kirkkonummellakin ovat tuttuja ilmiöt, joissa haja-asutuksen yksityisautoilu kasvaa entisestään joukkoliikenteen lakkauttamisen jälkeen ja työmatkaliikenteessä tiet tukkeutuvat henkilöautoista joissa on usein vain yksi henkilö. Länsimaisten kulttuurien edustajat ovat usein unohtaneet, että kansallispuistoilla niin Yhdysvalloissa kuin muuallakin on yleensä ollut aiempia "omistajia": intiaaniheimoja. Edes John Muir, joka useimmista aikalaisistaan poiketen puhui luontokappaleiden itseisarvon puolesta, ei kuitenkaan ymmärtänyt alkuperäiskansojen asemaa. Mutta asiassa on suuri eroavaisuus: intiaaniheimot eivät yleensä katsoneet omistavansa maata sanan varsinaisessa merkityk-
Mitä hyötyä kansallispuistoista on?
Kaksi keskeistä henkilöä Yhdysvaltojen kansallispuistoaatteen historiassa ovat John Muir ja Gifford Pinchot. Molemmat vaikuttivat erittäin merkittävästi kansallispuistojen syntyyn, mutta eri syistä. Muirille riitti luonnon oma arvo, johon yhdistyi uskonnollinen vakaumus. Pinchot korosti enemmän taloudellisia seikkoja: järkevästi hoidettu, osin suojeltu luonto turvasi resurssien saamisen. Osalle ihmisistä on suuri arvo ja ilo, että kansallispuistoissa ekosysteemit saavat yksinkertaisesti olla ja toimia ilman suuria ihmisen vaikutuksia. Toisille olennaisinta on, että puistojen kautta varmistetaan luonnon hyvinvointia ja sitä kautta myös ihmisen. Suurin rajalinja kulkee kuitenkin suojelua kaipaavien ja sitä vastustavien välillä. Kansallispuistokeskustelu ei ole vierasta Kirkkonummellakaan. Pekka Borgin tuore teos Elämisen laatua (2010) kertoo kuvaavasti ristiriidoista asiassa. Pohjim-
Lännen valtava kauneus
Yhdysvaltojen länsiosa on suunnaton maa-alue, mutta kokoonsakin nähden sinne on siunaantunut hämmentävä määrä luonnonrikkauksia. Mannerlaattojen liike ja muu geologinen toiminta ovat aiheuttaneet lukuisia maailmanlaajuisesti harvinaisia ilmiöitä. Luonnon monimuotoisuus, jota kansallispuistot säilyttävät, on hämmästyttä-
ARCHESIN kivikaaret houkuttelevat väkimassoja.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
17
Nuuksioon rakennettava Suomen luontokeskus Haltia esittelee koko Suomen luontoa
LÄHETÄ ILMOITUKSESI SÄHKÖPOSTILLA ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Haltian tunnus julkistettiin designpääkaupungin tapahtumassa 18.10.
Suomen upeimpien luontokohteiden, kansallispuistojen, suosio on nousussa, ja maailmallakin luonto on Suomen tärkeimpiä valtteja. Meiltä on kuitenkin puuttunut keskus, joka esittelisi yhden katon alla Suomen luonnon helmiä elämyksellisellä tavalla. Pääkaupunkiseudun kupeeseen Nuuksioon on nousemassa kaikkia kansallispuistojamme ja muita ainutlaatuisia luontokohteita esittelevä, kansainvälisen tason näyttely- ja tapahtumakeskus Haltia, joka on samalla portti Suomen luontoon: Nuuksion erämainen järviylänkö kutsuu retkelle suoraan sen ovelta, ja elämykselliset näyttely- ja retkiopastukset innostavat lähtemään kauemmaskin johonkin Suomen 37 kansallispuistosta. Suomen luontokeskus Haltian tunnus julkistettiin tiistaina World Design Capital Helsinki 2012 -tilaisuudessa, jossa esiteltiin Haltiaa yhtenä designvuoden ympäristöhankkeena. Ympäristön huomioonottaminen ja suomalaisten vahva luontosuhde ovat perusta koko Suomen luontoa esittelevälle keskukselle. Haltian tunnuksen ja visuaalisen ilmeen on suunnitellut Hahmo Design Oy. Haltian arkkitehtuuri, ekologiset tilaratkaisut ja näyttelyt sekä nyt julkistettu ilme edustavat kaikki suomalaisen designin parhaita puolia: ajattomuutta, kestävyyttä ja toiminnallisuutta. jainten typografia tuo yhdelle mieleen kuusen, toiselle tunturin ja kolmannelle teltan, jossa uni maistuu vaelluksen jälkeen. Jo Haltia-sana pistää mielikuvituksen liikkeelle: myyttinen hahmo yhdistyy keskuksen toiminnassa aitoon suomalaiseen luontoon. siokeskus Oy, jonka omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Rakennuksen suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Rakennuttamis- ja valvontatehtävien hoitajana Pöyry CM. Rakennusurakoitsijana YIT Oy. Haltian bruttoala on 3.534 m2 ja tilavuus 18.310 rm3. Kävijöitä odotetaan vuosittain noin 150.000 200.000. L.K.
â Tâ y - ô
VIETNAMILAINEN RAVINTOLA
75-PAIKKAINEN VIETNAMILAINEN RAVINTOLA
A
AJAISE V
19.10.
mape 10.3015.00
Bufeepöytä tarjous
T
100 g
Päivän tarjous voimassa 31.12.2011 asti.
7
(norm 8,90)
90
Kasvisruokaa alk. 6,50 TAKE AWAY suoraan pöydästä
1
HALTIAN sisäänkäynti. Tämä ajatus on tunnuksen muotoilun lähtökohta, toteaa luova johtaja Antti Raudaskoski Hahmo Designista. Ensisijainen tehtävämme on auttaa kävijän ja luonnon kohtaamisessa. Vuodenaikoihin perustuva väriskaala ja suomalaisten luontokuvaajien upeat otokset tulevat olemaan kokonaisilmeen keskeisiä elementtejä.
AVOINNA: mato 10.3022.00 pela 10.3023.00 su 12.0022.00 Munkinmäentie 9, Kirkkonummi 045-671 7428
Vuodenajat läsnä
Luonto on vahvasti läsnä Haltian tunnuksen muotokielessä: sen värimaailma kiertää kaikki Suomen vuodenajat talven sinisistä hetkistä syksyn ruskaan. Luonto pujahtaa tunnuksen sisään myös muutoin: sen merkkiosaa voi laajentaa graafiseksi elementiksi, jossa väripalasia voi korvata luontokuvilla. Näin käytettynä tunnus muuttuu kuten luonto ja tarjoaa hienoja yllätyksiä, sanoo viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist Metsähallituksen luontopalveluista. Luontokokemus on myös aina yksilöllinen. Myös Haltian tunnus tuo eri ihmisille eri mielikuvia. A-kir-
Avataan v. 2013
Luontokeskukseen tulee myös ravintola, ympäristökasvatustoimintaa, kokouspalveluja ja retkeilyneuvontaa. Se avataan yleisölle vuoden 2013 alkupuolella. Toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut ja kuluihin osallistuvat myös Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen kävijämäärien suhteessa. Rakennuttajana on toiminut vuonna 2008 perustettu kiinteistöosakeyhtiö Nuuk-
M AT K A N VA R R E L L A PÄ I V I T TÄ I N
Sinua palvelevat kampaamo-myymälä Sitruuna, vaateliikkeet KappAhl, Seppälä ja Dressmann. Päivitä tyylisi ja tule tutustumaan syysuutuuksiin. Ostarilla palvelevat myös Huoneistokeskus ja Nordea sekä ruotsinkielinen tiedotuskeskus Luckan. Tervetuloa hyvien palvelujen pariin Aseman Ostarille! Meille on helppo tulla, parkkihallissa on autopaikat jopa 200 autolle!
M A - P E 8 -2 1 , L A 8 -1 8 , S U 1 2 -1 6 , A S E M AT I E 3, K I R K KO N U M M I.
Muitta mutkitta
HALTIA ylhäältä päin.
18
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
On aika ilmoittautua riparille
Vuoden 2012 rippikouluihin voivat osallistua vuonna 1997 ja sitä ennen syntyneet nuoret. Vaihtoehtoja on paljon: seurakunta järjestää ensi vuonna yhteensä 16 rippikoulua. Ilmoittautuminen alkaa ma 24. lokakuuta. Listassa on mainittu leirijakson ajankohta, riparin nimi (paikka), hinta ja konfirmaation aika. Talvileirit · 28.12.3.1. Viitasaari (110 ) konfirmaatio 14.4. klo 14 · 18.24.2. Padasjoki talvi (110 ) konfirmaatio 19.5. klo 14 · 18.24.2. Ristiina talvi (110 ) konfirmaatio 26.5. klo 14 · 18.26.2. Ivalo talvi (150 ) konfirmaatio 27.5. klo 10 Kesäleirit · 4.13.6. Lapin vaellus (185 ) konfirmaatio 18.8. klo 14 · 6.13.6. Räfsö 1 (110 ) konfirmaatio 18.8. klo 16 · 25.6.2.7. Padasjoki (110 ) konfirmaatio 19.8. klo 10 · 30.6.7.7. Ristiina 1 (110 ) konfirmaatio 1.9. klo 14 · 7.14.7. Ristiina 2 (110 ) konfirmaatio 1.9. klo 16 · 6.15.7. Purjehdus (185 ) konfirmaatio 2.9. klo 10 Perusosuus Högsårassa, purjehdus Saaristomerellä · 7.14.7. Musaripari, Räfsö (110 ) konfirmaatio 2.9. klo 15 Leiri musiikinharrastajille · 15.22.7. Räfsö 3 (110 ) konfirmaatio 8.9. klo 14 · 23.30.7. Räfsö 4 (110 ) konfirmaatio 8.9. klo 16 · 30.7.6.8. Högsåra (110 ) konfirmaatio 15.9. klo 14 · 31.7.7.8. Räfsö 5 (110 ) konfirmaatio 16.9. klo 10 Päivärippikoulu · Seikkailuaiheinen päivärippikoulu keskustan seurakuntatalolla 4.15.6. (50 ) konfirmaatio 17.6. klo 10. Ennakkotapaamiset ja konfirmaatio Kaikkiin rippikouluihin kuuluu myös ennakkotapaamisia. Vaellusriparilaiset osallistuvat viikonlopputapaamiseen 21.22.4. Muiden rippikoulujen aikataulusta ilmoitetaan myöhemmin. Kaikki konfirmaatiot järjestetään Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkossa, Tallinmäki 1. Ilmoittautuminen Rippikouluihin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti seuraavissa paikoissa: · ma 24.10. klo 1517 Veikkolan seurakuntakoti, Kisapolku 1 · ke 26.10. klo 1517 Masalan Pyhän Matteuksen kirkko, Tinantie 4 · to 27.10. klo 1518 Keskustan seurakuntatalo, Seurakunnantie 1 Jälki-ilmoittautumiset pe 28.10. klo 1618 p. 050 376 1509 / Terho Haataja. Ilmoittauduttaessa täytetään ilmoittautumislomakkeeseen henkilötiedot ja ensisijaisesti haluttu rippikouluvaihtoehto sekä muut mahdolliset vaihtoehdot. Lisäksi voi mainita yhden kaverin, jonka kanssa haluaa samalle leirille. Kaveritoivetta ei kuitenkaan pystytä aina täyttämään. Su 23.10. klo 10, 19. sunnuntai helluntaista, messu. Toimittaa Terho Haataja; avustaa Juhani Nurminen; kanttorina Tarja Viitanen. Mukana vaskiyhtye St. Michael Brass. Su 23.10. klo 18 Iltamessu. Toimittaa Nina Stjernvall-Kiviniemi. Mukana nuorten messuryhmä.
To 20.10. To 20.10. Ti 25.10. Ti 25.10.
klo 13 Lähetyspiiri. klo 18.30 Naisten raamattupiiri. klo 9.30 Avoin perhekerho klo 12.30 Eläkeläisten raamattupiiri.
To 20.10. klo 10 Rukouspiiri. Su 23.10. klo 12, 19. sunnuntai helluntaista, messu. Toimittaa Terho Haataja; kanttorina Johanna Salmela. Annika Lönn, laulu. Su 23.10. klo 12 Messupyhäkoulu. Ma 24.10. klo 9.30 Avoin perhekerho Ti 25.10. klo 18.15 ja 19.15 Gospel-lattari-ryhmät Ti 25.10. klo 19 Raamattu- ja rukouspiiri.
4 iltaa Raamatusta
Keskustan seurakuntatalo Keskiviikkoisin lokakuun ajan Tule pohtimaan Raamattuun liittyviä kysymyksiä. · Ke 19.10. klo 18.30 Seurakuntatyön raamatulliset lähtökohdat, kirkkoherra Timo Posti. Keskustan seurakuntatalo. · Ke 26.10. klo 18.30 Raamatun sisällön ydin Katekismuksessa Katekismus-helminauhat hengellisen elämän tukena, pastori Juhani Nurminen. Lyan, Pappilanmäki 5. Ilmoittautuminen 26.10. tilaisuuteen materiaalin hankintaa varten 20.10. mennessä: ritva.karikoivu@evl.fi tai 050 306 2727.
Salmela sekä lastenohjaajat Milla Seire-Salminen ja Teija Salovaara. Messun jälkeen kirkkokahvit ja mehut sotilaskodissa Ilmoittautuminen kulkuluvan vuoksi https://merikappeli.com/
Hiljaisen rukouksen illat
Pe 21.10. klo 910 Hyvä aamupala. Hinta 0,50 . Seurakuntien diakoniatyö. Su 23.10. Naisten iltapäivä. Ks. ilmoitus vasemmalla. Ma 24.10. klo 18.30 Hiljaisen rukouksen ilta. Ks. ilmoitus vasemmalla. Ti 25.10. klo 910 Diakoniatyöntekijän asiointiaika ilman ajanvarausta. Voit myös soittaa puh. 09 2955 6381. Ti 25.10. klo 9.30 Avoin perhekerho Ke 26.10. klo 1213 Keskipäivän keitto ja kahvit. Hinta 1,60 . Masalan Martat ja diakoniatyö. Ke 26.10. klo 18.30 Hanna-rukouspiiri. To 27.10. klo 9.30 Perhekerhon raamattupiiri Laajakallio, Tarutie 1 c 33 Ti 25.10. klo 9-15 Perhetupa Ti 25.10. klo 19 Raamattu- ja radiolähetyspiiri. Papinniitty, Grandalantie 2 Ma 24.10. klo 9.30 Perhekerhon raamattupiiri Upinniemi, Merikappeli Su 23.10. klo 16 Perhemessu. Ks. ilmoitus vasemmalla. Lyan, Pappilanmäki 5 Ke 26.10. klo 18.30 Raamattuluento. Pastori Juhani Nurminen: Raamatun sisällön ydin Katekismuksessa. Katekismus-helminauhat hengellisen elämän tukena. Ilmoittautuminen 20.10. mennessä: ritva.karikoivu@evl.fi tai 050 306 2727.
Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Maanantaisin klo 18.30 Hiljaista rukousta Raamatun sanan äärellä. Illassa mukana vapaaehtoiset ja työntekijät.
Ensi kertaa äidiksi -ryhmät alkavat
Perhemessu Veikkolassa
To 20.10. alkaen Ensimmäisen lapsen syntymä on suuri muutos perheen elämässä. Tule jakamaan kokemuksia vauvaperheen arjesta. Kerho on tarkoitettu 08 kk:n ikäisten vauvojen äideille. Kerho kokoontuu kuusi kertaa ja jokaiselle kerralle on suunniteltu oma keskusteluaihe. Ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmät kokoontuvat torstaisin, 20.10. alkaen · keskusta klo 12.3014 Papinniityn kerhotila, Grandalantie 2 tiedustelut Milla Seire-Salminen: puh. 040 841 0340 tai milla.seire-salminen@evl.fi · Masala klo 12.3014 Masalan Pyhän Matteuksen kirkko, Tinantie 4 tiedustelut Anu Kangas, puhelin 040 841 6808 tai anu.kangas@evl.fi · Veikkola klo 1314.30 Veikkolan seurakuntakoti, Kisapolku 1 tiedustelut Jaana Solala, puh. 0400 229 925 tai jaana.solala@evl.fi
Veikkolan seurakuntakoti Su 30.10. klo 12 Jeesus tyynnyttää myrskyn. Mukana Lapsikuoro Tuikut, lastenohjaajia ja pyhäkoulunopettajia. Ota messupassi mukaasi. Tervetuloa messuun mukaan koko perheen voimin!
Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi
Surevan ei tarvitse jäädä yksin. Seurakunta on jo usean vuoden ajan tarjonnut mahdollisuutta surun ja sen aiheuttamien kysymysten läpikäymiseen erityisessä sururyhmässä. Sururyhmä aloittaa keskustan seurakuntatalolla ma 7.11. klo 18. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 1819.30 kuusi kertaa: 7.11., 21.11., 5.12., 19.12., 9.1., 23.1. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä pastori Hannu Sunille: hannu.suni@evl.fi tai puh. 050 302 8346.
Pe 21.10. klo 1623 Pelijantai. Lyan, Pappilanmäki 5. Su 23.10. klo 18 Iltamessu. Kirkkonummen kirkko. Ti 25.10. klo 17.30 Nuortenilta. Lyan, Pappilanmäki 5.
Naisten iltapäivä Masalassa
Masalan Pyhän Matteuksen kirkko Su 23.10. · Klo 13.30 Salaattilounas ja kakkukahvit. Hinta 5 . · klo 14 Luento: Nainen arvojen ja rajojen säilyttäjä? Alustajat Sari ja Marko Autio. · Hartaus: Tuula Peura · Laulu- ja soitinyhtye Verso.
En kväll med Sankte Per & Thomas Tvivlaren
Masaby kyrka Sö 23.10 kl. 17 Per Rosenius & Thomas Lundin sjunger om tro och tvivel. Program 10 . Kyrkslätts svenska församling.
Perhemessu Upinniemessä
Nuoret kirkkomuusikot -konsertti
KASTETUT Astrid Aino Maria Lisko Sofia Eveliina Nurmela Jere Jussi Emil Nyberg Jami Aleksi Matias Räsänen Lotta Wilhelmiina Toivanen Suvi Viola Vilhelmiina Vuento Selma Susanna Margaretha Vuorinen VIHITYT Marko Mikael Soinisalo ja Jenni Mirjami Ruissalo
Upinniemi, Merikappeli Su 23.10. klo 16 Mukana pastorit Henri Kivijärvi ja Leena Salmensaari, kanttori Johanna
Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko Su 30.10. klo 18 Merituulen soittajat ja laulajat esiintyvät solisteina. Ohjelma 10 Merituulen konserttimatkan hyväksi.
KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA vaihde (09) 295 561, internet: www.kirkkonummenseurakunta.fi, sähköposti: timo.hormio@evl.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
19
Robert Helenius nyrkkeilee Helsingissä 3. joulukuuta
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
Ammattinyrkkeilyn kirkkain suomalaistähti Robert Helenius nyrkkeilee Hartwall Areenalla Helsingissä 3. joulukuuta. Helenius on WBA & WBO -liittojen raskaansarjan Intercontinental tittelien haltija ja maailman arvostetuin nyrkkeilylehti arvostaa hänet maailmanmestari Vladimir Klitshkon kuudenneksi haastajaksi. Kaikki 16 ammattilaisot-
teluaan voittanut 27-vuotias Helenius otteli viimeksi kotimaassaan marraskuussa 2010 ja kukisti Ruotsin Attila Levinin teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Tämän jälkeen Helenius on tyrmännyt entiset maailmanmestarit Samuel Peterin ja Siarhei Liakhovichin. Odotan innolla pääseväni jälleen ottelemaan Suomessa. Viimeksi suomalais-
ten tuki oli mahtavaa ja uskon sen olevan tällä kertaa vielä vahvempaa, Helenius sanoo. Kehityn valmentajani Ulli Wegnerin valmennuksessa joka päivä. Viime otteluni ovat menneet loistavasti ja odotan pääseväni näyttä-
mään kehitystäni maamiehilleni. Heleniuksen vastustaja ja tiedot tulevan nyrkkeilyillan tarkemmat tiedot julkaistaan lähitulevaisuudessa. Tapahtumassa iskee myös suomalaisen P3 Boxing tallin nyrkkeilijöitä.
"Ei" Lohjalle ei ollut "kyllä" Siuntion itsenäisyydelle
Siuntiossa järjestettiin kansanäänestys sekavin tuloksin. "Liitytään Lohjaan" sai noin 25 %, liitytään Kirkkonummen/ pysytään itsenäisenä/ liitytään Raseborgiin/muodostetaan Porkkala/ jaetaan kunta kahtia tai kolmeen osaan vaihtoehdot yhteensä vajaat 40 % ja nukkuvat tai "ei tiedä" vaihtoehdon kannattajat noin 40 %. Monet ovat katsoneet, että Siuntion kunnanvaltuutetut ovat nyt velvoitettuja sanomaan "ei" Lohjalle. Jotkut ennustajaeukot ovat jopa povanneet murskatappiota ensi kunnallisvaaleissa ryhmille ja valtuutetuille, jotka äänestävät "kyllä". Kuntalaisena kysyn ensiksi, mikä vaihtoehto voitti. On kuulunut paljon ääniä itsenäisen Siuntion puolesta olin itsekin asian kannattaja vuosia sitten. Mutta pääosa "ei" äänestäneistä taisi kannattaa jotain muuta Kirkkonummiliittoa, Siuntio-Raseborg-Inkoota, kunnan jakamista tai Porkkalaa. Mitä, on täysin epäselvää, samoin se, paljonko muut vaihtoehdot maksavat tavalliselle siuntiolaiselle veroina ja maksuina. Hufvudstadsbladetissa haastateltiin äänestyksen jälkeen joitakin "ei" äänestäneitä kuntalaisia. Joku näytti luulevan, että Siuntio vastaisi kuntalaisten terveydenhoitopalveluista ja pelkäsi niiden menettämistä, toinen ihmetteli, olisiko vaihtoehdoilla vaikutuksia veroihin. Lyhyesti, moni oli äänestänyt vahvassa tunnetilassa tietämättä kunnan tilanteesta ja taloudesta juuri mitään. Valtuutetun pitäisi tietää enemmän. Ennen kuin voi hyvällä omallatunnolla äänestää ei Lohjalle, tulisi pystyä kertomaan, paljonko "ei" maksaa ja mikä on se vaihtoehto, jota kannattaa. Tosiasia on, että Lohjan kautta käytetään nykytilanteessa pääosa Siuntion verotuloista kouluihin ja terveydenhoitoon. Onko tämä edelleen mahdollista yhtä edullisesti, kun ainakin terveyskeskuskuntaliiton neuvottelut menevät uusiksi jos "ei" voittaa? Käsittääkseni koulu- ja terveydenhoitoyhteistyö on sujunut hyvin. Onko nyt oikea aika vaarantaa hyvin toimivaa ja kaiketi edullista järjestelmää? Pelkäänpä, että ei-puoli ei pysty vastaamaan, mutta toivon tietysti parempaa. RKP propagoi ennen äänestystä työpaikkasuuntautumisen merkitystä, mutta unohti lehdykässään koululais-, terveydenhoito- ja sosiaalipuolen painon. Kirkkonummeen mahdollisena kumppanina uskon vasta sen jälkeen, kun sen valtuutetut ovat anoneet Siuntiota liittymään siihen heittihän kunta takavuosina ulkopuoliselle käsittämättömin perustein Siuntion ulos silloin hyvin toimineesta terveyskeskuskuntainliitosta eli pakotti kunnan liittoon Lohjan kanssa. Aivan hiljan Kirkkonummi jälleen kerran torjui Siuntion. Toivon valtuutettujen muidenkin kuin kokoomuslaisten, keskustan Arto Varpion ja eräiden sosialidemokraattien pystyvän oman järkensä käyttöön äänestystilanteessa unohtamatta tietenkään ei-puolta ja sen erilaisia vaihtoehtoja sekä sitä, että kaikki kuntalaiset joutuvat maksamaan kustannukset, jotka ei-voitosta aiheutuisivat. JOUKO VARJONEN Siuntio
Kantvik-Strömsby pyörätien rakentaminen käynnistyy
Pyörätien rakentamisen aloittamista viivästyttäneet pilaantuneiden maiden selvitystyöt ovat valmistuneet ja urakassa päästään urakoitsijan kilpailutusvaiheeseen. Selvityksessä alueelta löytyi lievästi pilaantuneita alueita, jotka otetaan huomioon tien rakentamisessa, kerrotaan Uudenmaan ELY-keskuksesta. Nyt hankkeessa on käynnissä urakan kilpailutusvaihe, ja urakoitsija saadaan valittua lokakuussa. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa aikaisintaan marraskuussa ja hankkeen tulisi olla valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Mikäli rakennusaika ennen talvea näyttää jäävän hyvin lyhyeksi, ELY-keskus varaa urakoitsijalle mahdollisuuden töiden aloittamiseen vasta talven jälkeen, jolloin työnaikaiset häiriöt saadaan myös minimoitua. Hankkeen tilaaja on Uudenmaan ELY-keskus, ja Kirkkonummen kunta osallistuu hankkeeseen rahoittamalla siitä puolet.
Vuorineuvos Eloranta selvittämään investointien lisäämistä Suomeen
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja työministeri Lauri Ihalainen ovat 18.10. 2011 nimittäneet vuorineuvos Jorma Elorannan selvitysmieheksi laatimaan esitystä investointistrategiaksi, jolla edistetään investointeja Suomeen. Selvitysmiehen tulee tehdä ehdotus toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Näin edistettäisiin kestävää talouskasvua ja työllisyyttä. Hänen tulee selvittää mahdollisuuksia lisätä Suomen houkuttelevuutta investointimaana ja tehdä konkreettisia esityksiä keinoista, joilla investointeja voidaan edistää. Selvitystyö koskee sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten investointeja ja käsittää niin kiinteät kuin aineettomat investoinnit. Selvitysmies on työnsä aikana yhteydessä syyskuun alussa työnsä aloittaneeseen kansallista pääomamarkkinastrategiaa valmistelevaan työryhmään, jonka puheenjohtajana toimii konsernijohtaja Kari Stadigh. Selvitystyö julkaistaan työja elinkeinoministeriön järjestämässä tilaisuudessa 15.2. 2012 mennessä.
AVATTU Kirkkonummelle kulta- ja hopeaesineiden ostopiste
Maksamme huippuhinnan, maksu tilillesi heti tai pienet summat käteisellä. Ilmainen arviointi. Avoinna: mape klo 1016
Kirkkotori 2, 02400 Kirkkonummi www.kultatukku.fi
Helsingin päärautatieaseman lipunmyynti uudistetaan
Helsingin päärautatieaseman lipunmyynnin uudistustyö alkaa lokakuun lopussa. Lipunmyynti kunnostetaan kokonaan, sen ilme uudistetaan, ja lipunmyyntitiskien paikkaa siirretään. Muutoksissa otetaan huomioon asiakkailta tulleet toiveet. Kunnostuksen yhteydessä tilaan saadaan myös uusia asiakaspalvelupisteitä, joissa VR:n palveluneuvojat voivat neuvoa ja opastaa asiakkaita. Lipunmyynnin nykyiset ovet suljetaan remontin alkaessa, ja kunnostustöiden ajan lipunmyyntiin kuljetaan Postitalon puoleisesta hallista. Rautatieaseman pääovien läheisyydessä Kaivokadun puolella sijaitsevat lipunmyyntipisteet pysyvät normaalisti auki remontin ajan. Uudet lipunmyyntitiskit otetaan käyttöön alkuvuodesta, minkä jälkeen remontti jatkuu vielä hallin muissa osissa. Koko lipunmyynnin remontin odotetaan valmistuvan maaliskuun aikana. Asiakkaille kerrotaan aseman muuttuneista kulkureiteistä opastein.
JOULUOSTOKSILLE TALLINNAAN 30.11. ja 7.12. 85
Päiväristeily Viking Linella, bussi mukana koko matkan ajan alkaen Veikkola-Kirkkonummi-Masala-satama. * laivalla buffetlounas ruokajuomieen * Tallinnassa ostosretki Rocca al Mare-keskukseen * Paluulaivalla kokoustila, jossa kahvi- ja hedelmätarjoilu * Kokoustiloissa tuote-esittelyjä
KIRKKONUMMI
Munkinmäentie 15 ark. 918, la 1014 rese@matkahaukka.com Laaksokatu 1
P. 09-296 5000 KARJAA
ark. 917, la sulj. karis@matkahaukka.com
P. 019-278 2800
20
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
omin kyydein. 13.00 Kirkkonummen TULES ry:n käsityöpiiri kokoontuu kahvikupposen ja keskustelun lomassa aina torstaisin palvelutalon askartelumökillä. 13.00 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys Kirkkonummen alueosasto kuukausitapaaminen Palvelutalolla. Ravitsemusterapeutti Katriina Lammi vastaa diabeetikon ruokavaliota koskeviin kysymyksiin. 1416.00 Brita Blombergin testamenttiryhmäläisille liukuestekalossien sovitusta Veikkolan kirjaston aulassa. Os. Allastie 6. Ilmoittautumiset yhteislounaille 1.11. alkaen p. 050-4137443 Keränen. Kirkkonummi-Siuntion eläkeläiset ry Pikkujouluristeily Tallinnaan 22.11. Ilm. 23.10. mennessä Tuula K 0503590470.
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 23 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. MYYDÄÄN traktorin lumiketjut, Toyota Hiluxin lavakuomu ja vesipumppuja. Puh. 0400-559995. MYYDÄÄN Fiat Punto vm. 2001. Katsastettu 4/2011, hp 1500,-. Puh. 040-5675996. MYYDÄÄN Kantvik, 1h + kk + lasitettu parv. 36,5 m2 1. kerros. Lisät. Ville Holmberg 050-4138465. HALUTAAN vuokrata ok-talo. Luotettava, työssäk. nainen haluaa vuokrata ok-talon K.nummelta max 1000 e/kk p. 0500588500 /Milla.
MONET palkittiin ja useita muistettiin. Tässä Per-Erik Lassila, Vuokko Vesamäki, Erkki Mikonsaari, Arja Kivistö, Carita Lassila, Ritva Marrasmaa, Leena Kettunen, Hannes Manninen, Irja Kuisma, Inkeri Fagerlund ja Terttu Blom.
Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys juhli 35-vuotistaivaltaan
Kirkkonummella 1.10. vietetyssä juhlassa vallitsi sydämellinen tunnelma
Juhlavieraille tarjottiin aluksi kahvia, karjalan piirakoita ja sydämellisen hyvää kakkua. Suomalaisen koulukeskuksen auditorio oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita ja jäseniä. Yhdistyksen puheenjohtaja Tor Wikström kertoi tervetulijaispuheessaan 22. helmikuuta 1976 perustetun ja 1.10. 1979 aktivoituneen yhdistyksen toiminnasta. Tärkeintä on ollut monitaitoisten tukihenkilöiden työ. Yhdistys toimii kuin kerho; se tarjoaa mahdollisuuksia kuntoutukseen, kuntoiluun, kulttuuriin ja niin edelJUHLAPUHUJA Jaakko Heikkilä on Espoon Sydänyhdistyksen puheenjohtaja. leen. Jäsenmäärä on vähitellen kasvanut nykyiseen 480 jäseneen. Yhdistyksen motto on: Yhdessä voitamme vaikeudet. Ohjelma alkoi musiikilla. Kirkkonummen Steel Band esitti Satu Jämsän johdolla Beatles- kappaleita ja muita tuttuja melodioita. Myös Steel Band´llä on juhlavuosi; se täyttää 15 vuotta. Yhtä vanhoja kuin yhtye olivat musikanttitytöt, jotka kutsuvat itseään "teräsmimmeiksi". Juhlapuheen piti Jaakko Heikkilä Espoon Sydänyhdistyksestä. Hän nosti esille vapaaehtoistyön ja nykyaikaisen johtajuuden, joka rakentuu toveruuteen. Hänen mukaansa arvostukset ja kokemukset ovat peräisin jo kotoa. Oikea ravinto on tärkeää ihmiselle ja sydämelle. Hän muistutti pohjoiskarjalaisten ongelmista 1970-
Päivyriin ei oteta vuosikokous- eikä muitakaan julkaisun määräaikaan sidottuja tiedotuksia. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa, valikoida ja jättää julkaisematta tekstejä. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti, joko sähköpostitse os. paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 221 92020.
Torstai 20.10.
10.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Shakkikerho Palvelukeskuksessa Rajakuja 3. 11.00 Eläkeliiton Kirkkonummen yhdistys vietämme Vihdin yhdistyksen kanssa Iloista iltapäivää Vihdin Puistolassa, os. Raasakankuja 1. Ohjelma klo 12.00. Meno luvulla, kun epäterveellinen ravinto sairastutti ja tappoi alueen ihmisiä. Kirkon terveiset toi kirkkoherra Timo Posti, joka käsitteli puheessaan tunnetta ja toivoa. Hän otti esille vanhan kansan terveysopit. Kirkkonummen Eläkeläisten puheenjohtaja kertoi sydäninfarktistaan ja saamastaan hyvästä hoidosta. Hän on muuttanut elintapojaan terveellisemmiksi ja miettii, mitä suuhunsa pistää.
Maanantai 24.10.
18.00 Porkkalan Martat koululla. Yllätysjuhlat "Kuka on kukin?". Arkivaatteet. Tied. Tuula puh. 0414366530 tai Marja puh. 0400830486. 1820.00 Läntisen Uudenmaan fibromyalgiayhdistys ry vertaistukitapaaminen Kirkkonummen kirjastolla. Ritva Marrasmaa, Carita Lassila, Erkki Mikonsaari, Arja Kivistö, Per-Erik Lassila, Terttu Blom, Vuokko Vesamäki, Laina Leistola, Raili Leidenius ja Heimo Tauriainen. Ritva Marrasmaa esitti aforismeja huumorista, rakkaudesta ja tunteista. Hänkin on yhdistyksen aktiivi. Kaikki esiintyjät olivat kotikunnastamme, niin myös evitskogilainen Pararadise Oskar, joka viihdytti yleisöä ohjelman lopussa. Sydänjuhla päättyi yhteislauluun. GUNVOR WESTREN-DOLL
Huomionosoituksia jaettiin, monia muistettiin
Sydänliiton kultaisen ansiomerkin saivat: Inkeri Fagerlund 22 vuotta yhdistyksen hallituksessa, Irja Kuisma 17 vuotta hallituksessa, Hannes Manninen hallituksen jäsen seitsemän vuotta, puheenjohtaja yhdeksän vuotta, aluehallituksen jäsen viisi vuotta ja alueen edustaja Sydänliiton kokouksissa ja sen talousvaliokunnassa. "Tarjotin" jaettiin seuraaville hallituksen jäsenille: Leena Kettunen, Ritva Marrasmaa ja Carita Lassila. "Kukkamaljakon" saivat Erkki Mikonsaari, Arja Kivistö, Per-Erik Lassila, Terttu Blom ja Vuokko Vesamäki. Ruusun saivat Inkeri Fagerlund, Irja Kuisma, Hannes Manninen, Leena Kettunen,
PUHEENJOHTAJA Tor Wikström ja varapuheenjohtaja Sirpa Saarinen.
PARADISE Oskar, Axel Ehnström, Eurovisioedustajamme Evitskogista otti yleisönsä.
KIRKKONUMMEN Steel Band, 15 vuotta, vastasi musiikkiviihteestä.
Kirkkonummen Sanomat
Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän uutis- ja ilmoituslehti jo vuodesta 1967 ISSN 0782-6044 Vastaava päätoimittaja Jussi Salo ja toimitusjohtaja www.kirkkonummensanomat.fi Toimittajat Satu Holmlund Julkaisija Kirkkonummen Sanomat Oy Vappu Salo sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin Liisa Kosonen Ilmestyminen kaksi kertaa viikossa torstaina ja sunnuntaina Kuvankäsittely Anne Puro Osoite Munkinkuja 4, Kirkkonummi PL 28, 02401 Kirkkonummi Tietohallinto Kalle Salo Puh. vaihde (09) 221 9200 Avoinna mape 8.3016.00 Pankit: OP 555409-23000, Aktia 405520-263337, Nordea 225518-61711, Sampo 800019-70730355, Handelsbanken 313110-100325 Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle 60 /vsk
Ilmoitukset Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki (09) 221 92015 Myyntiasistentti Elisabeth Rönnberg (09) 221 92016 e-mail: ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi etunimi. sukunimi@kirkkonummensanomat.fi Telefaxit: (09) 221 92020, (09) 221 92026, (09) 221 92024 Rivi-ilmoitukset (SUORALINJA) (09) 221 9200 e-mail: suoralinja@kirkkonummensanomat.fi Päivyripalsta e-mail: paivyri@kirkkonummensanomat.fi Ilmoitushinta tekstissä 1,85 /pmm + alv 23% etu- ja takasivulla 2,45 /pmm + alv 23% rivi-ilmoitus 4 riviä 10 . lisärivit 1 sis. alv:n
Toimitus Puh. e-mail
(09) 221 9200 toimitus@kirkkonummensanomat.fi
Konttori Merja Rauta Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Tarkemmat tiedot mediakortista. Sivunvalmistus TR-Latomo Oy
Painopaikka Salon Lehtitehdas 2011
22
N:o 82 20.10.2011
tää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin niin edellyttäessä. Talvirenkaat on kuitenkin vaihdettava viimeistään joulukuun 1. päivänä ja niitä on käytettävä joulu-, tammi- ja helmikuun ajan. Talvirenkaita on käytettävä henkilö- ja erikoisautoissa (kokonaismassalta enintään 3500 kg) sekä pakettiautoissa. Kokonaismassaltaan yli 750 kg ja enintään 3500 kg perävaunuissa on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset. Myös ulkomailla rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen on käytettävä Suomessa talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää muinakin aikoina hälytysajoneuvoissa, puolustusvoimien maastoajoneuvoissa, tienpitoon käytettävissä ajoneuvoissa ja hinausautossa sekä auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa.
Kirkkonummen Sanomat
Nastattomia talvirenkaita kutsutaan kitkarenkaiksi. Niiden pito-ominaisuudet ovat parhaimmillaan lumisella tiellä. Jäisellä tiellä nastarenkaiden pitävyys on parempi, mutta niiden teitä kuluttava vaikutus on kitkarenkaita suurempi. Jos autossa käytetään nastarenkaita, nastat on oltava kaikissa pyörissä. Nastarenkaat kannattaa "ajaa sisään" maltillisesti eli välttää ensimmäisten satojen kilometrien aikana voimakkaita kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä suuria nopeuksia. Näin luodaan renkaille paremmat edellytykset toimia. Tällöin vältytään mm. nastojen ennenaikaiselta irtoamiselta.
Valot ja renkaat kuntoon pimeälle ja liukkaalle
Valojen ja tuulilasin kunto vaikuttavat erityisesti syyspimeällä niin omaan näkemiseen kuin näkymiseen muille. Huomiovaloilla varustettujen autojen kuljettajien on erityisesti muistettava ajovalojen käyttö. Syystalven liukkaat ovat jo osassa Suomea alkaneet, joten autoilijoiden tulisikin nyt tarkastaa autonsa vanhojen talvirenkaiden kunto ja miettiä tarvetta talvirenkaiden vaihtamiseen.
Pelkillä huomiovaloilla vain hyvällä säällä
Autossa on aina ajon aikana käytettävä ajovaloja tai huomiovaloja. Huomiovalo on nykyaikaisen päiväajovalon virallinen nimitys. Pelkillä huomiovaloilla saa ajaa vain valoisaan aikaan näkyvyyden ollessa hyvä. Takavalojen ei tarvitse palaa huomiovalojen kanssa. Ajovaloja eli lähi- tai kaukovaloja on käytettävä ajoneuvossa, kun sitä kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Lähivalojen virheellinen suuntaus heikentää näkyvyyttä ja voi aiheuttaa häikäisyä vastaantulijoille. Auton valojen toimivuus on helppo tarkastaa ja se kannattaa tehdä säännöllisesti. Lähivalojen perussuuntauksen voi tarkistuttaa huollon yhteydessä. Useimmissa autoissa on lähivalojen suuntauksensäätölaite. Sen avulla valojen suuntausta voi muuttaa myös ajon aikana. Lähivalon suuntaus tulisi tarkastaa silloin, kun kuormaus muuttuu
LÄHIVALOJEN virheellinen suuntaus heikentää näkyvyyttä ja voi aiheuttaa häikäisyä vastaantulijoille. Auton valojen toimivuus on helppo tarkastaa ja se kannattaa tehdä säännöllisesti. Lähivalojen perussuuntauksen voi tarkistuttaa huollon yhteydessä. - esimerkiksi, jos auton takapenkillä on matkustajia. Tarkemmat ajoneuvokohtaiset ohjeet suuntauslaitteen käytöstä löytyvät auton ohjekirjasta. Kuljettajan on myös aina pidettävä huoli siitä, että kaikki ajoneuvon valot ovat kunnossa.
PARHAITEN talvirenkaat tunnistaa rengasmerkinnöistä M+S tai MS tai M & S. Renkaan pyörimissuunta tulee huomioida ennen asennusta. Pyörimissuunta on yleensä merkitty nuolella. Määräyksissä edellytetään talvirenkaille vähintään 3,0 mm urasyvyyttä rengaskuvion pääurien leveydeltä. Loskaisella kelillä tai muuten vaikeissa olosuhteissa renkaiden kulutuspinnan syvyys olisi hyvä olla vähintään 45 mm. Rengaspaine ei saa poiketa auton tai renkaan valmistajan suosituksesta alaspäin enempää kuin 20 %. Auton ajo-ominaisuudet ja polttoaineenkulutus riippuvat suuresti rengaspaineista. Paineet on tarkastettava säännöllisesti ja myös aina, kun auton kuormitus muuttuu.
Hyvä tuulilasi auttaa näkemään
Puhdas ja ehjä tuulilasi on hyvän näkyvyyden edellytys. Tuulilasin ulkopinnan lisäksi myös sisäpinnan tulee olla puhdas, sillä likainen tuulilasi aiheuttaa näkemistä haittaavia heijastuksia. Kostealla kelillä lasien huurtumista voi torjua käyttämällä ilmastointia. Ilmastointilaite kuivaa sisään tulevan ilman ja näin vähentää auton sisäilman kosteutta. Myös naarmuinen ja hankautunut tuulilasi haittaa näkyvyyttä. Tuulilasissa ei saa olla halkeamia tai säröjä kuljettajan näkökentässä. Kuluneet ja likaiset pyyhkijänsulat voivat nopeastikin hangata tuulilasin vaihtokuntoon. Naarmuuntumista ja kulumista voi vähentää käyttämällä runsaasti tuulilasinpesunestettä ja pitämällä pyyhkijän sulat puhtaana.
Renkaiden kunto on tärkeä liikenneturvallisuustekijä
Kun autoon vaihdetaan talvirenkaat, on niiden kunto ja soveltuvuus kyseiseen autoon tarkistettava. Auton rekisteröintitodistuksen tekniseen osaan on merkitty ajoneuvolle parhaiten soveltuvia rengaskokoja. Parhaiten talvirenkaat tunnistaa rengasmerkinnöistä M+S tai MS tai M & S. Renkaan pyörimissuunta tulee huomioida ennen asennusta. Pyörimissuunta on yleensä merkitty nuolella.
Talvirenkaat alle tarvittaessa, mutta viimeistään joulukuun alussa
Nastarenkaita saa käyttää tällä talvikaudella 1. marraskuuta alkaen aina huhtikuun 16. päivään asti. Kaikissa autoissa saa käyt-
Nastarenkaat vai kitkarenkaat käyttö ratkaisee
Talvirenkaat voivat olla nastattomia tai nastallisia.
Ikäkuljettaja hyötyy uudesta tekniikasta
Turvallinen autoilu onnistuu ikäkuljettajaltakin, vaikka ikääntyminen usein heikentää ajokykyä. Oikealla auton valinnalla voi helpottaa ajamista ja parantaa turvallisuutta. Liikenneturva on julkaissut ikäkuljettajille tarkoitetun aineiston helpottamaan auton valintaa. Suomen teillä on jatkossa yhä enemmän iäkkäitä autoilijoita. Ajovuosien mukanaan tuoma kokemus ja harkintakyky ovat ikäautoilijan vahvuuksia. Sen sijaan ikääntyminen voi rajoittaa vartalon ja raajojen liikkeitä sekä heikentää huomiokykyä. Myös fyysinen voima vähenee ja näkö ja kuulo heikkenevät. Liikenneturvan uusi Ikänsä Ratissa -verkkoaineisto auttaa iäkkäitä löytämään turvallisen ja käytössä mukavan ajoneuvon. Oikea auton valinta auttaa ikäkuljettajaa liikkumaan turvallisesti.
Valitse ajomukavuus ja turvallisuus
Ikäkuljettajan autonvalinnassa ajoergonomian ja käyttömukavuuden huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Sisään ja ulos käynnin tulisi olla vaivatonta, mittariston selkeä, näkyvyyden hyvä, hallintalaitteiden helppokäyttöisiä ja istuma-asennon mukava. Turvavyö lisää kuljettajan turvallisuutta kolaritilanteessa. Pienetkin vaikeudet turvavyön kiinnittämisessä tai käytön epämukavuus voivat kuitenkin estää sen käyttämisen. Autoa valitessa onkin huomioitava, että turvavyötä on helppo käyttää. Automaattivaihteistosta ja muista jo pitkään tarjolla olleista ajoneuvojen ominaisuuksista on hyötyä iäkkäille. Liikenneturvan suunnittelija Aulikki Schrey sanoo, että aktiivisesti autoilevilta iäkkäiltä
automaattivaihteistoon siirtyminen näyttää myös sujuvan varsin helposti ja turvallisesti.
lei kuljettaja muuta ajotapojaan, esimerkiksi nostaen ajonopeuttaan ja ajaen entistä huolettomammin.
Apua tekniikasta
Uudempi ajoneuvotekniikka tarjoaa monia käyttökelpoisia ratkaisuja kuljettajan avuksi. Se voi esimerkiksi varoittaa kuljettajaa tiellä liikkujista, auttaa häntä huomaamaan olennaiset asiat ja antaa etukäteen tietoa tulevasta tilanteesta. Tekniikka voi helpottaa liikkumista myös pimeällä ja vieraissa tilanteissa. Iäkkäät havaitsevat paremmin ääni- kuin näkösignaalit. Ääneen reagoiminen on nopeampaa, koska aikaa ei kulu näyttöjen tarkkailuun ja lukemiseen, toteaa Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Uudet turvajärjestelmät helpottavat ajamista, jos niitä käytetään oikein. Ne parantavat liikenneturvallisuutta, el-
Valitse viiden tähden auto
Iäkkäiden onnettomuustilanteissa ajoneuvon kolariturvallisuuden merkitys korostuu. Vanhetessa keho haurastuu ja seurauksena iäkäs vahingoittuu ja menehtyy useammin kuin nuori. Uudet 2000-luvulla valmistetut ajoneuvot ovat kolarin sattuessa turvallisempia kuin vanhemmat autot. Iäkkäillä tulisi olla käytössään suhteellisen uusi ja mielellään Euro NCAP -törmäystesteissä viisi tähteä saanut auto. "Uusi auto on usein turvallisempi, mutta myös vanhalla autolla pärjää, kun pitää huolta auton kunnosta ja ajaa ennakoivasti", Schrey muistuttaa.
Jääkiekko valtaa Stadionin helmikuussa!
Olympiastadion muuttuu jo toisena talvena peräkkäin kiekkonäyttämöksi. Lauantaina 4. helmikuuta toisistaan ottavat mittaa Helsingin IFK ja Jokerit. Torstaina 9. helmikuuta Stadionin jäälle luistelee MM-kotikisoihin valmistautuva A-maajoukkue. Leijonat kohtaa Olympiastadionilla Venäjän. On todella hienoa, että saimme ratkaistua otteluiden tiellä olleet ongelmat ja voimme tarjota jääkiekon ystäville huippuottelut mahtavissa puitteissa, iloitsee Stadionsäätiön toimitusjohtaja Maija Innanen. Myös Helsingin kaupungin liikuntajohtaja Anssi Rauramo on mielissään otteluiden toteutumisesta. Viime vuoden talviklassikko oli huikea tapahtuma, juuri sellainen joita suomalainen urheilu tarvitsee lisää. Myös yleisöluistelutapahtuma järjestetään viimevuotiseen tapaan. IFK:n ja Jokereiden kohtaamisen isännöintivuoro on tänä vuonna IFK:n harteilla. Jokerit teki loistavaa työtä viime vuoden klassikon järjestämisessä. Saadun erinomaisen palautteen perusteella aikaistamme tapahtumaa paremmin perheille sopivaksi ja panostamme lisää viihtymiselle tärkeisiin palveluihin, kertoo HIFK-Hockey Ab:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi. Jokereiden toimitusjohtaja Jarmo Kekäläisen mukaan viime talven ottelu oli seuralle menestys vaikka HIFK veikin pidemmän korren kaukalossa. On hienoa palata Stadionin jäälle. Nyt on meidän vuoromme olla tyly vieras ja hakea Stadionin herruus Ilmalaan. Seurajohtajien lailla myös SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen sanoo viime vuoden stadionottelun olleen yksi liigakauden ehdottomista kohokohdista. Toivottavasti perinne jää elämään myös tämän kauden jälkeen, Vuorinen toivoo. manmestari Suomi ja aina vaarallinen Venäjä. Euro Hockey Touriin kuuluva LG Hockey Gamesin avausottelu tuo Leijonat ulkojäille vuosikymmenten tauon jälkeen. A-maajoukkueen näkökulmasta stadionottelu osuu mitä loistavimpaan saumaan. MM-kotikisoihin huipentuva kausi saa näin arvoisensa merkkipaalun keskelle parhainta talvea, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola iloitsee. Kummola myös painottaa tulevien ulkoilmaotteluiden merkitystä koko Suomi-kiekolle. Stadionotteluiden toteutuminen on koko suomalaisen jääkiekkoilun ja kiekkokulttuurin kannalta loistava asia. Ne tarjoavat hienoja elämyksiä niin nuorille kuin vanhemmille katsojille.
Leijonat ottaa mittaa Venäjästä
Kiekkofaneille tarjoillaan helmikuussa makeaa mahan täydeltä, kun HIFK:n ja Jokereiden jälkeen stadionin jäällä kohtaavat hallitseva maail-
Kirkkonummen Sanomat
N:o 82 20.10.2011
23
FoSu Kirkkonummi Rangers 102 (20, 20, 62)
FoSu tyly isäntä Kylien Jätkille
Rangersin miesten pistetili ei auennut vielä kauden viidennessäkään divaripelissä. FoSu oli parempi ja voitti ottelun lopulta jopa melko helposti.
FoSu Kirkkonummi Rangers 102 (20, 20, 62)
1. Erä (20) FoSu hallitsee. Ottelu lähti käyntiin melko varovaisella pelillä molempien joukkueiden puolesta, vaikka jo ajassa 03.43 syntyikin ottelun "avausmaali". 10 osuma Petri Heinon nimiin ja hyvän poikkarin hänelle tarjosi Sami Romu. Todellisuudessa pallo ei missään vaiheessa edes käynyt Rangersin maalissa, vaan tuomari arpoi päätöksen tällä kertaa näin. Laahus heilahti, mutta pallo ei missään nimessä käynyt maalin sisällä. 06.46 Rangersin puolustaja Janne-Petteri Mynttinen jäähylle ja vain 4 sekuntia tästä ja vaparista lukemat 20:aan FoSulle. Valtteri Rämö osuu, Atte Kolis tarjoilee. Erä oli melko huono temmoltaan ja Rangersillakin oli toki omat maalipaikkansa. Tuomarilinja antoi jo ensimmäisessä erässä huonoja
merkkejä itsestään. Maali pitäisi hyväksyä siinä tapauksessa, että pallo on maalissa, eikä veikkailla että "kyllä se ehkä saattoi siellä käydä" ja jäähyjä tulisi antaa samanlaisista rikkeistä molemmille joukkueille, eikä vain vierasjoukkueelle, jotta välttyisi muutamalta väsyneeltä huudolta kotijoukkueen fanijoukosta. 2. Erä (20) Samaa. Hyvin saman kaltainen erä, FoSu hallitsee, mutta myös Kylien Jätkillä omat maalipaikkansa. Kun et tee itse, niin kaveri tekee. 30 ajassa 21.30 Petri Mäkeläinen (Sami Romu) ja 40 ajassa 27.46 Teemu Aaltonen (Matti Moisander). 3. Erä (62) 4045 min. parasta Rangersia ottelun aikana. 40 tilanteesta päätöserään ja vaihtoehdot vierasjoukkueella melko vähissä. Ei tietenkään muuta vaihtoehtoa kun kaventaa hieman nippua ja lähteä rohkeasti nostamaan karvauspelin tasoa ja yrittää saada kiriä aikaiseksi. Tämä tuottikin tulosta ja tilannetta saatiin kavennettua ensin 41.37 ajassa Chris Starckin toimesta ja vielä 44.47 Markus Kutsumbariksen tuotua läpi-
RANGERS iloa, maalin jälkeen. ajosta Kylien Jätkät jo 42 tilanteeseen. Tässä kohtaa näytti hyvälle ja pelin painopiste kääntyikin forssalaisten päätyyn. Kotijoukkue joutui rikkomaan peliä ja pari-kolme kertaa TÄYSIN jäähyn arvoisesti, mutta illan tuomaripari oli kyllä täysin yössä. Läpi meni muun muassa selkeä polvitaklaus ja muutama "perusrike", kuten mailan painaminen ja mailaanlyönnit, mistä vierasjoukkueen pelaajia oli vastaavista teoista jo istutettu jäähyaitiossa. FoSu kuitenkin oli parempi tässä päädystä-päätyyn pelimuodossa ja teki helpohkosti seuraavat kolme osumaa (52, 62 ja 72). Tässä vaiheessa myös Rangersin maalilla aloittaneelle Telirannalle riitti ja tilalle maalinsuulle vaihtui Markus Manninen. Selkäranka oli ja Rangesilla napsunut poikki ja FoSu tyylitteli vielä viimeisen kymmenen minuutin aikana kolme osumaa ja loppulukemiksi tylyt 12. Huomiot: FoSu Oli parempi ja viimeisteli
jäätävästi. Pisteet heille ansaitusti. Maalilla Jarno Prihti pääsi melko helpolla, mutta mies pelasi varmoin elkein läpi ottelun. Rangers Onnistujat vähissä, mutta nostetaan esille päätöserässä peliin mukaan otettu Markus Kutsumbaris. Mies teki 42 kavennusmaalin ja päätyi teholukemaan +1, erässä joka päättyi 62 kotijoukkueelle. Yleisö Melkein 300 hlöä katsomossa, eli mukava lukema. Ottelu ei kuitenkaan ollut kovin "sytyttävä", joten yleisö ei villiintynyt missään vaiheessa kunnolla. Olivat tulleet vain katsomaan pakkopullaa, missä kotijoukkueelle oli kaksi sarjapistettä lyöty heidän mielestään taulukkoon jo ennen ottelun alkua. Tuomarit FoSu hyvä, Rangers huono. Ei kaatunut tuomareihin. Nyt kun nuo perusfaktat on sanottu ja todettu, niin saanee myös kertoa mielipiteen oikeudenjakajista ilman että kenenkään tarvitsee väittää että tappiosta syytellään tuomareita jne. HUONOA! Kauden pohjanoteeraus vislaajilta. Hankala
muistaa edes viime kaudelta kakkosdivisioonasta yhtä epäonnistunutta suoritusta. Kadottivat ottelun käsistään jo avauserässä hyväksymällä "maalin", vaikka pallo ei käynyt maalissa ja linja muutenkin hämmästyttävä, kun vain toinen joukkue saa vapareita/jäähyjä identtisistä rikkeistä. Myös polveen kohdistuva taklaus tulisi kaiken järjen mukaan aiheuttaa vastustajalle hieman enemmän rangaistusta, kuin vapaalyönnin. Noin! Tulipa haukuttua nyt dumaritkin:) Huikeasti parempi mieli. No, ihmisiä ovat hekin ja taatusti Gröhn-Leponen on viheltänyt paremminkin joskus ja toivon mukaan myös tulevat niin tulevaisuudessa tekemään. Tarttis tehdä jotain. 5 peliä, 5 tappiota. Seuraavana viikonloppuna pohjoisessa ns. "tuplaviikonloppu". Kohtaamassa käydään Kajaanissa Papas ja sunnuntaina Oulussa kivikova OLS. Ei se tästä siis ainakaan helpotu, mutta päätä pystyyn ja uusia juonia punomaan. Juna menee kovaa vauhtia eteenpäin, kokeillaan ehtiä kyytiin tarpeeksi ajoissa! JT
Miesten jalkapallon Nelosdivari päättyi
Synkkä jalkapallovuosi. Edustusjoukkue KyIF FCK putosi suoraan neljän kauden jälkeen Kolmosesta Neloseen ja KyIF/ FCK2 vähemmän selvästi Vitoseen. Historia toisti itseään. Vuonna 2007 molemmat FCK-joukkueet ottivat vauhtia sarjaa alempaa. Kesätauolle mentäessä MasKi oli Nelosen kärkitaistoissa mukana, mutta vain kolme kierrosta ennen loppua se taisteli pysymisestä viivan yläpuolella lähinnä KyIF FCK2 ja Tikkajoukkueiden kanssa. Loppujen lopuksi MasKi säilytti paikkansa Nelosessa viiden pisteen erolla Tikkaan. Ensi kaudella FCK-nimi katoaa ja Kirkkonummen edustusjoukkue siirtyy nuorisopäällikön alaisuuteen ja pelaa lyhyesti ja ytimekkäästi nimellä KyIF. EIF/Akademi, jonka KyIF/FCK2 voitti 2-1 kesäkuussa, nousi kolmanteen divisioonaan vain kahden pisteen erolla verrattuna EBK:hon. EIF/Akademi (41 pelaajaa) käytti onnistuneesti syyskierroksen otteluissa edustusjoukkueen pelaajia varmistamaan nousua. Kun Kirkkonummen edustusjoukkueen putoaminen varmistui elokuun puolivälissä, niin KyIF FCK2:ssa pelasi myös muutamia edustusjoukkueen pelaajia loppukauden, kun useille A, B- ja jopa C-junioreille annettiin mahdollisuus saada kokemusta pelaamisesta 3. divisioonassa. Espoon tekonurmella 8.10. 2011 kirkkonummelaisten kauden viimeinen ottelu alkoi si Kolmoseen. MasKi ja KyIF edustusjoukkue pelaavat kumpikin Nelosessa, KyIF/2 Vitosessa ja Maski/2 sekä VeVe Kutosessa kaudella 2012. TI
Bluesin 1999-ikäluokan levyprojekti loppusuoralla
KyIF/FCK2 torjuu EBK:n vapaapotkun kauden viimeisessä ottelussa. kymmenisen minuuttia myöhässä, koska yhden kyyditsijäpelaajan autoon oli murtauduttu. Pelaajat saatiin kuitenkin lopulta paikalle ja niin EBK kuin tuomarikolmikkokin odottelivat maltillisesti, että vierailijat saivat riittävän määrän pelaajia kentälle. Ensimmäisellä melko tasaisella jaksolla EBK sai tehtyä kaksi maalia ja toisella kolme lisää. Kirkkonummelaiset osuivat laukauksissaan maalia kohti kertaalleen tolppaan juuri ennen taukoa. EBK oli hetken lohkojohdossa voitettuaan KyIF FCK2:n. NuPS/Reservi oli onnistunut voittamaan toiseksi viimeisellä kierroksella (pe 30.9) tammisaarelaiset 1-0, joten EIF tarvitsi voiton viimeisessä ottelussaan Team Granista. Sen tammisaaren pojat sitten tekivätkin seuraavana päivänä (su 9.10) erittäin selvin 10-1 lukemin. Edellisenä päivä, lauantaina, EIF oli voittanut ensimmäisen karsintaottelunsa Kakkoseen selkeästi 4-0 Maskua vastaan. Viimeisiä Nelosen otteluita: ma 2011-09-19 MasKi KarlU/Biisonit 2-2; la 201109-24 ViTa KyIF/FCK2 1-3; pe 2011-09-30 NuPS/Reservi EIF/Akademi 1-0, Tikka MasKi 2-1; la 2011-10-01 EPS KyIF/FCK2 6-2 (2-2), KarlU/Biisonit ViTa 1-1 (muutettu tulokseksi 3-0 ViTan peluutettua ottelussa pelioikeudettomia pelaajia); ma 2011-10-03 MasKi NuPS/Reservi 7-2 (3-2); ti 2011-10-04 ViTa Tikka 1-5; la 2011-10-08 EBK KyIF/FCK2 5-0 (2-0); su 2011-10-10 IVU FC Västnyland 1-5 (0-2), EIF/Akademi Team Grani 10-1 (2-0). Nummelalaiset pelasivat viimeisen ottelunsa MasKia vastaan Kirkkonummen tekonurmella niin, että kukaan NuPSin pelaaja ei ollut omalla pelipaikallaan... Lopputulos ottelussa MasKi NuPS/Reservi oli 7-2, kun NuPS vielä pelasi 40 minuuttia yhtä vajaallakin. MasKilla sarjapaikka oli jo varmistunut ennen viimeistä kahta ottelua ja NuPS oli melko varma lohkokolmonen edellisen kierroksen EIF/Akademi voiton (1-0) jälkeen. Koska Tikka vielä onnistui voittamaan yllättäen MasKin 2-1 ja ViTan 5-1, niin Tikka nousi KyIF/FCK2:n ohi niukasti kahdella pisteellä ja saattaa ehkä säilyttää paikkansa kolmosessa riippuen ensi vuoden lohkojaosta ja joukkueiden sijoittelusta. Lohkovoitto ratkesi siis vasta koko kauden vihonviimeisessä ottelussa. EIF:n edustusjoukkue palannee takaisin Kakkoseen ja EIF/Akademi nousi molempien joukkueiden valmentajan Stefano Franciosan toiveiden mukaisesti ensi kaudekEspoon Bluesin kasvattajaseurojen 1999-ikäluokka toteuttaa Suomessa täysin uudenlaista varainhankinta- ja hyväntekeväisyysprojektia. Hanke on sikälikin ainutlaatuinen, että espoolaisseurat, jotka sarjakauden aikana ovat toistensa vastustajia, toteuttavat yhdessä tätä ainutlaatuista projektia. Tavoitteena on joukkueiden oman varainhankinnan lisäksi ikäluokan yhteisen stipendirahaston perustaminen. Idea musiikkilevyn tekemisestä syntyi 9. huhtikuuta Blues EPS:n huoltajalla Tumi Tuomisella, joka alkoi tiedustelemaan muista espoolaisjääkiekkoseuroista halukkuutta projektiin. Kun elokuu koitti, mukana hommassa oli Blues EPS:n lisäksi Blues MK, Blues EKS sekä tyttöenergiaa tuomassa Blues EKS:n D-tyttöjen joukkue. Kunkin joukkueen pelaajat valitsivat itse kappaleen, jonka halusivat levyllä esittää ja joukkueiden itsenäiset lauluharjoitukset alkoivat. Laulua kävivät ohjaamassa kussakin joukkueessa levyprojektiin sitoutuneet alan ammattilaiset Kristian Meurman, Markojuhani Rautavaara sekä rokkibändi Carolinen soittajat. Caroline soittaa levyn kappaleissa taustamusiikin ja junnut laulavat neljä kappaletta, Kristian Meurman sävelsi ja sanoitti sekä lahjoitti levylle yhden biisin, jonka esittää Bluesin liigajoukkueen hyökkääjä Camilo Miettinen, ja taustalaulusta vastaavat Blues EKS:n D-tytöt. Lisäksi Markojuhani Rautavaara lahjoitti levylle "Espoo" -kappaleen ja muusikkoryhmä sävelsi ja sanoitti Blues 1999 -ikäluokalle
Sarja Sarjatilanne 2011 Kesä
M4 Nelonen Nelonen 1 Joukkue O V EIF/Akademi 22 17 ------EBK 22 16 NuPS/Reservi 22 11 KarlU/Biisonit 22 11 EPS 22 11 FC Västnyland 22 11 Team Grani 22 10 MasKi 22 8 Tikka 22 7 KyIF/FCK2 22 5 IVU 22 2 ViTa 22 1 T 2 3 4 4 3 2 3 6 4 8 2 3 H 3 3 7 7 8 9 9 8 11 9 18 18 Te 110 112 44 41 53 62 51 56 34 26 27 17 Pä 20 36 50 48 41 40 56 43 50 55 78 116 P 53 51 37 37 36 35 33 30 25 23 8 6
oman kannatuskappaleen "Tahto ja Voima", joka on myös koko levyn nimi. Kappaleen levyllä esittävät kaikki projektiin osallistuneet 65 1999-ikäluokan junnua. Levyhanke on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että kappaleet on äänitetty studiossa ja loppumiksaukset ovat käynnissä. Levynjulkistustilaisuus on Barona-Areenalla 15.11. Blues Pelicans -SM-liigaottelun erätauolla, jossa projektia esittelee Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
24
N:o 82 20.10.2011
Kirkkonummen Sanomat
FÖDELSEDAGSPRISER
K-CITYMARKET KIRKKONUMMESSA JUHLITAAN SYNTTÄREITÄ
HINNAT VOIMASSA TO-LA 20-22.10.2011, ELLEI TOISIN MAINITA. www.k-citymarket.fi PRISERNA I KRAFT TÖ-LÖ 20-22.10.2011, OM EJ ANNAT NÄMNS. www.k-citymarket.fi
10
495
rs
90
kg
10
Ruodoton
90
kg
5
Candy King
GODIS I LÖSVIKT
90
kg
0
BANAANI
89
kg
HK naudan takuumurea
SISÄ-JA PAAHTOPAISTI
GARANTERAT MÖR NÖT INRESTEK OCH ROSTBIFF
LOHIFILEE
Norja NORSK BENFRI LAXFILE
IRTOMAKEISET Naudan ULKOFILEEPIHVIT Suomi NÖT YTTREFILE BIFFAR, FINLAND
Kolumbia BANANER, KOLUMBIEN
Kariniemen kananpojan FILEESUIKALE 650 g
7,62 /kg, hunajamarinoitu HONUNGSMARINERADE BROILER FILE STRIMLOR
HK viljaporsaan PIHVIFILEE n. 650 g
marinoitu MARINERAD GRIS BIFFILE´
Kalaneuvos ruodoton SAVUKIRJOLOHIFILEE 600-800 g ja KYLMÄSAVUKIRJOLOHIFILEE 500-1000 g RÖKT FORELLFILE OCH KALLRÖKT FORELLFILE
799
kg
26
-15%
90
kg
1590
kg
Talon SMETANASILLI HUSETS SMETANASILL
Talon JOKIRAPUSALAATIT sweet-chili, aioli, mango-raja HUSETS FLODKRÄFTSALLADER
Oululainen REISSUMIES 235-280 g 2,63-3,19 /kg myös UUTUUS 100% täysjyvä
Perheleipurit Terve! MONIVILJALEIPÄ 350 g
6,43 /kg FLERSÄDESBRÖD
14
Savuhovi Hovi TÄYSLIHALAUANTAI
palana LÖRDAGSKORV, I BIT
90
kg
19
Savuhovi Hovi-ja tomaatti MAKSAMAKKARAT
HOV- OCH TOMATLEVERKORV
90
kg
2
ps
1
50
HK Sininen LENKKI 310-580 g
3,02-5,65 /kg BLÅ LÄNK
Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 0,89 /ps (3,18-3,79 /kg)
225
ps
Savuhovi SILAVAPALVI
viip. PALVAD SKINKA MED FETT, I SKIV.
-33%
9
90
kg
13
Valio OLO RUOANSULATUSJOGURTTI 4 x 125 g 4,00 /kg
yks. 2,19 /pkt (4,38 /kg) MATSMÄLTNINGSYOGHURT
90
kg
21
Champ HERKKUSIENET 200 g
5,00 /kg, Suomi CHAMPINJONER, FINLAND
90
kg
2
pkt
350
Royal Gala OMENAT
Italia ÄPPLEN, ITALIEN
Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 2,65 /pkt (4,57-8,55 /kg)
PAPRIKA 400 g 2,50 /kg
värilajitelma, Hollanti PAPRIKA-MIX, HOLLAND
2
pkt
4.Aino KERMAJÄÄTELÖT 0,9 l 4,43 /l, ei laktoositon ja
Hillasoiden Helmi GRÄDDGLASS, EJ LAKTOSFRI
1.rs
1.ps
1.kg
Euro Shopper MARJASEKOITUS 1 kg 3,39 /kg
pakaste BÄRBLANDNING, DJUPFRYST
Fanta VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l 0,84 /l, sis.pantit 1,20
raj. 2 erää /tal. LÄSKEDRYCKER
-42%
voimassa 1.6.2011 alkaen Lapin Kulta III-OLUT 0,33 l x 24-pack 2,00 /l, sis. pantit 3,60 III-ÖL
3
39
ps
3
99
pkt
3
pl
5.www.k-citymarket.fi
24
-pack
Hinta ilman K-Plussa-korttia ja yks. 2,59 /pl (1,46 /l) sis. pantin 0,40
19
44
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT
Asemakulma/Stationhörnet 2, puh/tfn. 020 720 2200
MATO/MÅN-TO. 821, PE/FRE 8-21, LA/LÖR. 8-18 SU/SÖN. 12-18
Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8.21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis alv 23%). Samtal till nummer som börjar på 020 kostar från trådtelefon 8,21 cent/samtal + 6,9 cent/minut (inkl. moms 23%), från mobiltelefon 8,21 cent /samtal + 16,9 cent/minut (inkl. moms 23%)
Lisätiedot www.kesko.fi/ Vastuullisuus