Lappilainen 16.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

TARVETTA HYVILLE TALVIRENKAILLE? Meiltä niitä löytyy - jokaisessa hintaluokassa. Parasta pitoa ja palvelua! Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8?17 | www.polarrengas.fi 51-53 16.12.2015 VIIKOT Lapin suurin ilmaisjakelulehti! ? Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin Riipuksen ostajalle korvakorut -20% Muista Hinta sisältää kaikki pakolliset päästömittaukset, myös OBD-testin. 69 Minecraft Story Mode PS3 e 69,90 Saarenkylä ja Eteläkeskus KAIKKI SVEITSILÄISET KELLOT -20% -20% Saatavana myös PS4 ja PC Meillä pelien ja pelikoneiden korjauspalvelu. Tuo käytetyt pelit ja pelikoneet vaihdossa. Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg). KAIKKI TIMANTTIKORUT Just Cause 3 Xone 44,90 www.lappilainen.fi Tarjoukset voimassa tämän viikon! Viikon uutuudet! KATSASTUS ? Varastotuotteet Varastotuotteet ROVANIEMI: RINTEENKULMA, p. 044-740 3360, ark. 9-19, la 10-17, su 12-17 KEMI: Corona, p. 044-740 3370, ark. 9-19, la 9.30-18, su 12-17 TORNIO: Outlet Rajalla, ark. 10-20, la 10-18, su 12-16 ? www.timanttiset.fi Meillä kello- ja kultasepän palvelut sekä valtuutettu -huolto Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi Konttinen Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385 www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16 Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00 Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä Joulun toivotuin lahja liikuttaa! Uusi yrittäjä, yritystoiminnan aloittamista suunnitteleva vai oletko vaihtamassa tilitoimistoa? Ivalossa pitkään toiminut TILIPALVELU KEMPPAINEN OY on avannut toimiston osoitteessa Rovakatu 17 3 krs. www.hoplop.fi Kirami KYLPYTYNNYRI yös am inn ivinä! O v me a älipä ajat Olem ulun v ukiolo .fi JO atso a oplop h k www.rollohalli.fi CITYMARKETIN VIERESSÄ PULKAMONTIE 8, 96900 SAARENKYLÄ AJANVARAUS 044 5995 924 Helppohoitoinen muovisella sisäaltaalla varustettu kylpytynnyri 4-6 hlölle/1450L. Ulkoverhouksena tummapetsattu kuusipaneli. Merialumiininen 22kW Cult kamiina, jossa 1,5 metriä pitkä savupiippu (halk.120 mm), lämpösuoja ja piipunhattu. S! TARJOU Psst. Vielä ehtii lahjakortit pukinkonttiin. Lahjakortit pukinkonttiin www.hoplop.fi TILITOIMISTOPALVELUA MYÖS ROVANIEMELLÄ Kansi 199e Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta! Kasvatettu, tasalaatuinen JOULUKUUSI Norm. 1990e 1890E JOULUVALOT, JOULUKORISTEET ja JOULUASETELMAT CITYMARKETIN VIERESSÄ PULKAMONTIE 8, 96900 SAARENKYLÄ AJANVARAUS 044 5995 924 50E K-rauta henkilökuntineen toivottaa Hyvää Joulua ja Rakentavaa vuotta 2016! -30% Tarjoamme torstaina jouluglögiä ja pipareita! Palvelemme Ark. 07.00 - 18.00 La 09.00 - 15.00 Su suljettu Löydät meidät myös facebookista. Raha liikkuu, muttei karkaa ??????????? ?? ??????? ????? ? ????? ????????.?????????? ??????? Palvelemme myös venäjäksi: +358 503 880 210 ??????????? ?????: jarkko.talja@k-rauta.fi
2 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi 16.12.2015 www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä KOLUMNI Joululahja, joka muistetaan ja tuo iloa koko vuoden. Lappilainen on Lapin oma lehti. Lappilaista lukevat Lapissa asuvat ja Lapista kiinnostuneet ihmiset ympäri Suomea. Tilaa itsellesi tai lahjaksi! Tilaa Lappilainen lahjaksi! Vuositilaus 49?. Norm. 59?/35?. Lehti ilmestyy kaksi kertaa kuussa. Tilaukset: www.lappilainen.fi tai tilaus@lappilainen.fi Tilausten asiakaspalvelu: 03 4246 5326. Kasviproteiinia ruokiin Kemian opettaja lähtee uuteen vuoteen innostuneesti ja samalla hieman turhautuneena ? meillä on lukuisia ratkaisuja maapallon haasteisiin, mutta ne tarvitsevat arjessamme lisähuomiota. Pohditaanko hetki erästä Lapissa vähälle huomiolle jäänyttä aihetta? Uusimman tutkimustiedon mukaan meidän olisi osin uudistettava perisuomalaista ruokakulttuuria. Viime viikkoina seuraamani uutisoinnin kärjessä on ollut Pariisin ilmastosopimus. Pyhätunturissa jännitämme, kuinka luminen talvi Suomeen tänä vuonna saadaan. Ilmastonmuutos tuntuu puhuttavan kaikkia. Sen lisäksi joulun kestopuheenaiheena ovat kinkut ? myös tuotantoeläinten julman kohtelun vuoksi. Rohkenen heittää ilmoille haasteen: Lapissakin vegaanisten kasvisruoka-annosten osuutta ruokalistoilla voisi lisätä. Lapin lounaspöydissä tai illallisravintoloissa ei vielä osata käyttää kasviproteiinia. Ruoissa ja leivonnaisissa voisi olla esimerkiksi herneitä, papuja, siemeniä, seitania, linssejä, kvinoaa tai pähkinöitä. Näistä löytyy monenlaisia maukkaita valmisteita ja osa tuotteista on suomalaisia. Maitotuotteita voi korvata esimerkiksi kotimaisilla kauratuotteilla. KEMIJÄRVI Luonnonvaratuottaja, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 KITTILÄ Matkailupalvelujen tuottaja (luonto-, seikkailu- ja safariopastukseen painottuva), matkailualan perustutkinto, koulutus 18.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Matkailuvirkailija (myyntiin painottuva), matkailualan perustutkinto koulutus 18.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Puhdistuspalvelut matkailukohteessa, matkailualan perustutkinto koulutus 18.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Hae osoitteessa : www.edulappi.fi / aikuiskoulutusk al enteri ROVANIEMI Kysy lisää: Autokorinkorjaaja, autoalan perustutkinto puh. 020 798 41 05, koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 8.1.2016 haku@edulappi.fi Automaalari, autoalan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 8.1.2016 Kysy myös muita Levyseppähitsaaja, kone- ja metallialan perustutkinto vapaita opiskelup koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 aikkoja! Luonto-ohjaaja, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Matkailupalvelujen tuottaja (safariopas), matkailualan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 18.12.2015 Merkonomi, liiketalouden perustutkinto koulutus 14.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Talonrakentaja, rakennusalan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Ympäristönhoitaja, luonto- ja ympäristöalan perustutkinto koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 31.12.2015 Puhdistuspalvelualan koulutusta maahanmuuttajille koulutus 11.1.2016 alkaen, haku päättyy 18.12.2015 edulappi.fi Miksi ruokakulttuuria pitäisi hiljalleen uudistaa? Vegaaniannos on osaratkaisu moniin haasteisiin. Lihankulutuksen ennustetaan tuplaantuvan maapallolla 20 vuoden aikana. Maapallon kohta 9 miljardille ihmiselle ei millään matematiikalla riitä resursseja ja puhdasta luontoa länsimaiseen kulutuskulttuuriin. Tällä menolla esimerkiksi maailman metsät ovat huvenneet ja meristä kalat loppuneet vuonna 2060. Vegaaniannos tuottaa vähemmän ilmasto- ja vesipäästöjä kuin teholiharuoka. Kasviproteiinin viljely kuluttaa vähemmän makeaa vettä ja viljelyalaa kuin eläinproteiinin tuotanto. Täyspainoinen vegaaniruoka on maukasta ja terveellistä. Se on aktiivista toimintaa sellaisen maailman puolesta, jossa talvet ovat lumisia, eläimiä kohdellaan itseisarvoisesti ja ruokaa riittää kaikille. Yhden kilon eläinpihviin sika tai kana syö 4?10 kiloa ulkomailta tuotua kasviproteiinirehua. Eläin on tehoton, huonon hyötysuhteen proteiinikone. Eikä se ole kone, vaan tunteva yksilö! Silti nämä tuotantoeläimet kasvatetaan epälajityypillisissä häkkiolosuhteissa. Se ei tunnu hyvältä. Olemme ihmiskuntana turvallisuuteemme vaikuttavien isojen valintojen äärellä. Minusta meidän aikuisten vastuulla on teoillamme aktiivisesti suojella lasten hyvää tulevaisuutta ja eläimiä. Resurssien käyttö ja päästöjen määrä ovat kulutustuotteiden ydinasiaa. Kuulostaako haasteeni vegaaniruokien lisäämisestä mahdottomalta? Voisimmeko vaikuttaa valinnoilla ? myös Lapissa? Marianne Juntunen kemian opettaja, tohtori Pelkosenniemi
3 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Matkailijoiden yöpymisten kasvu suurinta Sallassa Kuva: Matkalla Sallaan ry Lappilainen Tilastokeskus on vertaillut vuosien 2014 ja 2015 tammiheinäkuun välisiä yöpymisiä Lapin matkailukeskuksissa. Useissa kohteissa luvut ovat miinusmerkkisiä. Lappilainen vertasi yhdeksää matkailukeskusta, viidessä niistä päästiin plussalle. Suu- rinta yöpymisten kasvu on ollut Sallassa, peräti 8,7 prosenttia. Muoniossa kasvua oli 6,3 prosenttia, Rovaniemellä 2,5, Saariselällä 1,7 ja Meri-Lapissa noustiin 0,6 prosenttia vuoden takaisista yöpymisistä. Yöpymiset laskivat Levillä, Kolarissa, Enontekiöllä ja Pyhä-Luoston alueella. Ajassa Postikorttimaisema Sallasta. Luetaan jouluna, mutta mieluummin painettua tekstiä Joulupakettiin toivottiin ennen vanhaan aina kirjoja. Kirjat ja lukeminen ovat edelleen suomalaisten joululahjalistalla ykkösinä. Lukemista tulee myös silloin, kun lahjaksi saadaan älypuhelin, tabletti, kannettava tietokone tai televisio. Silmille älylaitteiden lisääntyminen tuo uusia haasteita. ? Vanheneminen tuo mukanaan tarkkuusongelmia. Enää ei tahdo nähdä luettua tekstiä läheltä eikä kauempaa kuten ennen, teksti voi sumentua reunoiltaan luettaessa ja kasvuiässä olevilla silmien kasvu voi vinoutua. Silmät voivat myös ärtyä ja väsyä. Yleensä tällaiset muutokset ihminen huomaa itse ja hakeutuu silmien tarkistukseen. Monesti työpaikalta ohjataan näöntarkistukseen, jos näyttöpäätetyö alkaa vaikeutua ja rasittaa päivän töistä selviytymistä, kertoo Räsänen moninaisista syistä silmien muutoksille. Riitta Kemppainen-Koivisto Kun ihminen vanhenee, heikkenee myös näkö. Aikuisnäkö ilmaantuu noin 35-45 vuoden iässä ja on selkeä muutos; lähelle ei tahdo enää nähdä. Joskus taittovika aiheuttaa päänsärkyä ja silmät väsyvät. Nykyisin tekstiä luetaan paljon näyttöpääteiltä. Silmät tottuvat lukemaan älylaitteilta ja niiden ääressä viivytään kauan aikaa. Luetaan lehti, selataan posti, käydään tekemässä ostoksia, ladataan kirja luettavaksi, kirjoitetaan työasioita. Usein illan viimeinen tervehdys kaverille jätetään viestinä puhelimessa ja selataan vielä viimeiset nettiuutiset. Sininen väri häiritsee Silmiä tulee käyttää aktiivisesti. Hämärässä ei kannata seurata televisiota, ei näpytellä tietokonetta eikä lukea. Kunnon taustavalaistus ja lukulamppu on paikallaan niin lukusohvan vieressä, työpöydällä kuin yöpöydällä. Näyttöpäätteen taustalla tulisi olla valaistus, sillä pelkkään ruutuun tuijottaminen rasittaa silmiä eniten. Näyttöpäätteen valo on sinistä, joka häiritsee silmiä. Millaisia muutoksia silmissä voi tapahtua, kun älylaitteita käytetään paljon, Fenno Optiikan Petri Räsänen? Miten näyttöpäätteen sininen väri vaikuttaa silmiin? ? Sininen valo vanhentaa silmää ja saa silmät tuntumaan väsyneiltä ja ärsyyntyneiltä. Tulee tunne, että pitäisi räpytellä enemmän ja tuntuu, että silmät myös kuivuisivat. Monella silmien ärsytys saa aikaan päänsärkyä ja migreeniä, tietää Räsänen. Räsänen on silmäfysioterapian ja erikoislasien asiantuntija ja tietoinen, että on kehitetty sellaiset linssit, joiden suojaväri auttaa poistamaan migreeniä. Suomessa tällaista tuotetta ei kuitenkaan vielä ole saatavilla. Painettua tekstiä joulupakettiin, kiitos! Räsänen itse kannustaa ihmisiä lukemaan perinteistä printtitekstiä lehdistä ja kirjoista. Silloin usein myös ergonominen asento on oikea, lehteä tai kirjaa selataan tuolissa rennosti istuen tai sohvalla maaten. Makuuhuoneeseen kirja sopii iltamyöhään paremmin lukukaveriksi kuin tabletti tai kannettava tietokone, saati sitten älypuhelin. ? Ja siitä on pidettävä huoli, että luettavaan tekstiin tulee valo pään takaa. Joskus lamppu on asennettu niin, että se häikäisee ja peilautuu takaisin luettavasta tekstistä. Tällöin lampun suuntaa tulee muuttaa. Talvihämärä ja kaamos kurittavat pohjoisen väkeä vielä pitkän aikaa. Pimeintä aikaa vietetään juuri joululoman aikaan ja tammikuun alussa. Kotien valaistuksesta kannattaa huolehtia erityisesti nyt eikä säästellä sähkökuluissa, sillä valaistus tuo turvaa, mutta kuluttaa vähän energiaa. Silmälasit parantavat näköä. Joskus myös ulkonäköä. Mikä on talven trendi silmälasien käyttäjille? ? Sinivalon suodatus. Sellainen on mahdollista saada linsseihin ja suodatus auttaa älylaitteiden aktiivisia käyttäjiä suojaamaan silmiä. Monet kelkkamiehet, laskettelijat ja autoilijat suosivat keltaista suodatinlasia, joka puolestaan auttaa erottamaan talviaikaan ?Sininen valo vanhentaa silmää ja saa silmät tuntumaan väsyneiltä ja ärsyyntyneiltä. ? lumisessa maastossa ojanpenkereet, jäiset kohdat rinteessä, hiihtoladun urat ja yleensä maaston epätasaisuudet paremmin. Höyrystymisen eston on toinen, josta pohjoisen talvessa on hyötyä. Silloin kosteus ei jää lasin pintaan eikä näköesteitä tule tätäkään kautta. Monet liikkuvat työmatkat pyöräillen tai kävellen, ja heille tästä on myös apua, sillä linsseihin voidaan laittaa samalla oma näön voimakkuus ja höyrystymisen esto. Kaareutuvat lasit ovat myös aika uutta. Kaaret jatkuvat silmien sivuille, jolloin tuuli ja pyräkkä eivät tuiverra silmiin, silmät eivät ärsyynny vaan ovat suojassa. Aktiivisille liikkujille on saatavilla liikkujanlasit omalla voimakkuudella ja ne sopivat niin laskettelu- ja moottorikelkkalaseihin eli goggleseihin, tietää Räsänen. Alle kouluikäisten television äärellä istumista tai tabletista lastenohjelmien seuraamista voi hyvin välttää tulevan lomajakson aikana. Mitä silmiä hiveleviä lahjoja optikko Räsänen toivoo isojen ja pienten lahjapakettiin? ? Joulupukin pakettiin paljon perinteistä lukemista, liikuntavälineitä ja pihan ulkoleikkeihin houkuttelevaa puuhastelua. Sellaisia hyvän mielen joulutoiveita. Suomalaisuus näkyy jouluhankinnoissa Lappilainen Tämän vuoden jouluostokset saivat lisävauhtia viime viikon veronpalautuksista. Suomalaisuus näkyy niin lahjoissa kuin kodin laittamisessa joulukuntoon. Hankinnoista noin joka neljäs suomalainen ostaa yli puolet Suomessa tehtyjä tuotteita. ? Jouluostosten teko alkoi perinteisesti toden teolla toissaviikolla maksetuista veronpalautuksista. On ilahduttavaa huomata, kuinka suomalaisuus näkyy niin lahjaostoksilla kuin esimerkiksi kodin koristelussa ja sisustamisessa. Tällä on merkitystä koko kansantaloudelle, koska suomalaiset käyttävät lahjoihin ja muihin jouluhankintoihin tänäkin vuonna keskimäärin reilut 500 euroa, tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta kertoo. 24 prosenttia suomalaisista suunnittelee käyttävänsä yli puolet joulubudjetistaan Suo- messa tehtyihin tuotteisiin, kun mukaan ei lasketa ruokahankintoja. Jouluruokien suomalaisuusaste on niin korkea, että ne jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. ? Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjamme huipentuu jouluun. Suomeen syntyisi vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa, jos jokainen suomalainen kuluttaisi kuukausittain kymmenen euroa enemmän kotimaisiin tuotteisiin tai palveluihin, Eljala Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto sanoo. Nordean teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät keskimäärin 514 euroa jouluvalmisteluihin. Lahjoihin kuluu reilu 300 euroa ja ruokiin sekä muihin valmisteluihin noin 200 euroa. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen osallistui lokakuussa 1107 15?79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.
4 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi M I E T E L A U S E I TA Täällä on monenlaisia ilmestyksiä eläviä ja kuolleita maan alla ja päällä. Äiti-maan syli kaikkia kantaa povellaan. Pentti Harjumaa Seimen lapsi, vieraaksemme, tule meille jouluna, poista kiire kodeistamme, siunaa rauha oikea. Suothan nytkin tiemme johtaa seimelle sua katsomaan. Anna jouluvalon hohtaa sydämiimme ainiaan. Nanni Törrö Lumen- ja jäänveistäjät kisaavat Enontekiöllä N I M I PÄ I VÄT Kuva: Timo Leppänen Lappilainen Lumen- ja jäänveistäjiä Suomesta ja naapurimaista kutsutaan kilpailemaan 25.?28.2. Enontekiölle. Ilmoittautuneista valitaan kilpailemaan kymmenen veistäjää. Ensi vuonna toista kertaa järjestettävään tapahtumaan tuo arktisen lisänsä kilpailujen aloittaminen suurtuntureiden Kilpisjärveltä aivan Saanan juurelta. Pohjoismaisissa jään- ja lumenveiston kilpailuissa on kolme osakilpailua ja tapahtuma alkaa jäänveistokilpailulla Kilpisjärvellä torstaina 25.2. klo 10-17. Lumenveistoalue on Hetan koulukeskuksessa, jossa yleisöllä on aitiopaikka nähdä ja seurata miten ja minkälaisilla Pohjoismaiset jään- ja lumenveiston kisat järjestetään Enontekiön kunnan, Enontekiön Kehitys Oy:n ja paikallisten yrittäjien yhteistyöllä. työkaluilla lumisia taideteoksia luodaan. Pikaveiston yhteydessä on yleisölle luvassa oheisohjelmaa. Veistäjät kilpailevat soolosarjoissa ja kilpailun teemana on edellisvuoden tapaan Yhdessä. Kilpailun johtajana toimii Seppo Lankinen. Osakilpailujen palkinnot jaetaan heti niiden jälkeen. Yhteiskilpailun sekä pääkilpailun palkintojen jako on sunnuntaina klo 14 Hetan koulukeskuksessa ja tuomariston lisäksi myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan. Lumen- ja jäänveistäjiä pyydetään ilmoittautumaan 31.1.2016 mennessä sähköpostitse os. anne.keskitalohohti@enontekio.fi. Kisaan hyväksytyille ilmoitetaan 7.2.2016 mennessä. Lisätietoja seppo.j.lankinen@gmail. com tai puh. 040 840 3391. Saariselän taukotuvan nimikilpailuun yli 100 esitystä Lappilainen Määräaikaan mennessä nimiesityksiä Urho Kekkosen kansallispuiston ja Saariselän lähireitin taukotuvalle tuli 108 henkilöltä ja nimiehdotuksia oli vielä enemmän. Ehdotuksia lähettäneiden kesken arvottiin UK-puiston tuotepaketti ja lahjakortti UK-puiston varaustupiin. Palkinnot menivät Jari Palolalle ja Jukka Ruopsalle. - Nimikilpailun suosio kyllä yllätti meidät positiivisesti täysin ja saapuneiden ehdotusten määrä oli aivan mahtava juttu! Todella mukava valita useammasta ehdokkaasta lopullisia kandidaatteja nimeksi, iloitsee puistonjohtaja Pirjo Seurujärvi. Nimen valinta taukotuvalle etenee seuraavaksi esiraativaiheeseen. Esityksistä valitaan kourallinen lopulliseen valintaan, jossa varmasti hyödynnetään ja kuullaan taas Urho Kekkosen kansallispuiston ja Saariselän kävijöitä. Lopullisen nimen valintaan päästäneen viimeistään joulukuun loppupuolella. Kuva: Markku Välitalo Taukotuvan työmaa etenee tasaisesti. Lähireitti ja taukotupa ovat Inarin kunnan ja Metsähallituksen yhteisellä rahoituksella toteutettuja kohteita Saariselän lähialueella. 16.12. ke 17.12. to 18.12. pe 19.12. la 20.12. su 21.12. ma 22.12. ti 23.12. ke 24.12. to 25.12. pe 26.12. la 27.12. su 28.12. ma 29.12. ti Aada, Auli, Aulikki Raakel Aapo, Rami Iiro, Iikka, Iisakki Benjamin, Kerkko Tomi, Tuomas, Tommi Raafael, Talvipäivänseisaus Senni, Noel Aatami, Eeva Joulupäivä Teppo, Tapani, Tapaninpäivä Hannu, Hannes, Hans, Apostoli Johanneksen p. Piia, Viattomien lasten p. Rauha N I M E N TA K A N A E l i sa J av arus Kuva: Aulikin kotialbumi Aulikki on jouluaaton lapsi Arktiset Markkinat virittävät joulutunnelmaan Lappilainen Lapin yliopiston Arktinen keskus järjestää joulun alla perinteiset kahdeksannet Arktiset Markkinat 18.?20. joulukuuta 2015 Arktikumissa. Mukana on 50 myyjää. Tämän vuoden markkinoiden erityisteema on arktinen puu ja siihen liittyvät oivallukset. Esillä on puusta tehtyjä käyttöesineitä sekä tuohimestari Martti Rajalan taidokkaita töitä. Tarjolla on mm. poronnahkatöitä ja Vanhalan lammastilan antimia, huovutettuja sisustustuotteita ja koruja, grafiikkaa, kuvataidetta ja postikortteja, hopeaa sekä designpuukkoja. Ulkona myydään joulukuusia, tallilyhtyjä ja designpuutelineitä. Lisäksi pihapiirissä käydään markkinoiden aikana joulukuusten koristelukilpailu. Metsähallitus on lahjoit- tanut kilpailuun kuusi eri kuusta, jotka pihapiirin eri tahot ovat koristelleet mieleisikseen. Markkinaväellä on mahdollisuus äänestää suosikkinsa kuusten joukosta. Työpajassa vanhat kirjat muutetaan ihaniksi paperisiksi joulukoristeiksi ja sinne voi tuoda omia tarpeettomaksi käyneitä vanhoja ja kellastuneita kirjoja. Hilu-hevonen Jussi-isäntineen kuljettaa lauantaina ja sunnuntaina markkinaväkeä maksutta Arktikumista Korundille ja takaisin. Hevosajelu pysähtyy myös Tiedekeskus Pilkkeellä ja Lauri-tuote Oy:llä, jotka ovat myös Arktisten markkinoiden käsityöpolun kohteita. Lauri-tuotteen, Pilkkeen, Arktikumin ja Korundin lisäksi käsityöpolkuun kuuluvat myös Marttiinin Wanha tehdas, Taitokeskus Luhti ja Mainoa Design Shop. Kemijärveläinen pitopalvelun emäntä Aulikki Imporanta syntyi kymmenlapsisen perheen yhdeksäntenä. Hän on ainoa katraasta joka näki päivänvalon kunnallisessa sairaalassa jouluaattona. - Meidät kaikki vauvat jotka olimme synnytysosastolla kastoi rovasti Heikki Rosma jouluaattona, hän oli tullut Kemijärvelle heinäkuussa virkaan samana vuonna. - Sen verran olen kuullut äidiltä, että hän sai silloin joululahjaksi minut ja vanhimman veljen tekemän puukapustan. Aulikin päivä on 16. joulukuuta, se oli varmaan helppo valita kalenterista. Aulikin elämässä vastaan on tullut harvoin kaimoja. Naisen mieleen tutuista ihmisistä on hyvin muistissa suomen kielen opettaja Aulikki Nurminen. Levärannan koulussa oli tapaus, poika joutui lukemaan runon Tuomon marjat. Runossa sanotaan, että muillekin jakeli aulihisti ja tämä Jussi -poika luki sen muillekin jakeli Aulikisti. Opettaja sanoi Jussille, älä aina ajattele Aulikkia. Tilanne oli nolo, mutta onneksi silloin ei ollut koulukiusaamista. - Olen tullut kaupunginvaltuustoon 1992 vaaleissa ja olen edelleen valtuutettuna. Oma ryhmäni, jota en tunne aatteellisesti omakseni, on potkaissut minut pois kaikista luottamuspaikoista mistä ovat voineet. - Ehkä sillä on oma tarkoituksensa. Meillä Kemijärvellä on kieroutunut politiikka. Tehdään pienissä piireissä sopimuksia joista ei oma ryhmä tiedä mitään. - Meillä jopa yhden hengen valtuustoryhmät ovat saaneet merkittäviä luottamuspaikkoja, kaupunginhallituksesta ja valtuuston varapuheenjohtajuuden. Tällaistä kieroilua minä en hyväksy ja katson vuoden lopussa mitä teen poliitikan suhteen. Olen Juha Sipilän kanssa samaa mieltä, että rehellinen olla pitää, vaikka se ei ole aina miellyttävääkään. Aulikki lähettää Lappilaisen lukijoille kaikkea hyvää ja rauhallista joulua, sekä viisauden: - Oppikaa tuntemaan itsenne ja laittakaa itsenne huoliaan kertovan ihmisen saappaisiin, niin ymmärrätte paremmin häntä. Ollaan rehellisiä itsellemme ja toisillemme. - Toivon, että tulevaisuudessa puhallamme yhteen hiileen ja teemme enemmän vapaaehtoistyötä. Muistamme ne mummot ja papat jotka eivät pääse koti-ovea kauemmas, mitä heidän hyväkseen voisi tehdä. Nimipäiväänsä Aulikki viettää työn merkeissä, tekemällä jouluruokaa toisille.
5 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Lappilainen Kuvat: Lappilainen Kittilän Levin Rally Centerissä vieraili yksi maailman tunnetuimmista rengasvalmistajista, Continental. Yritys työllistää enemmän työntekijöitä kuin Lapissa on asukkaita. Reilusta 200 000 hengen työntekijästä 50 kävi testaamassa ja esittelemässä uusimpia innovaatioitaan talvisissa olosuhteissa. Valmisteluja tehtiin kaksi viikkoa ja ajopäiviä oli kolme. Ratoja ja rata-aluetta muokattiin sellaiseksi, että paikalle voitiin tuoda satakunta lehdistön edustajaa ja viitisenkymmentä VIP-kauppiasta. Pitkin jänkää siirrettiin kaikkiaan kymmenen rekkalastillista kalustoa ja laitteita. Näin varmistettiin tapahtuman omaleimainen tyylikkyys ja toimivuus. Normaalin imagorekvisiitan lisäksi mukana oli täydellinen auton ja renkaiden käyttäytymistä mittaava lait- Levi Rally Center Euroopan suosituimpia testauspaikkoja teisto. Näin ajotilaisuudesta otettiin hyöty monipuolisesti irti. ? Ajodataa kertyy kymmeniä tunteja parin viikon aikana, kertoi tapahtuman tekninen vastaava Nels von Schnakenburg. Monipuolisuus ja laatu Levin valttikortit Continental on vahvasti mukana myös muissa turvallisuusasioissa renkaiden lisäksi. ? Olemme erittäin tyytyväisiä rata-alueeseen. Tänä vuonna esittelemme lumelle ja märälle kelille valmistettua Winter Contact TS 860 talvirengasta, jonka päämarkkina-alue on Keski-Eurooppa ja Aasia. Tätä varten tarvitsemme lumisia ratoja, jotka pysyvät tasalaatuisia ja hyväkuntoisina koko testipäivän ajan. Viime vuonna testasimme Ice Contact 2 nastarengasta ja silloin päätarve oli jääradalle. Yksi tärkeimmistä syistä miksi valitsimme juuri Levi Rally Centerin paikaksemme on ratojen monipuolisuus ja laatu. Toki valintaa helpottaa myös Levin alueen muut palvelut, joista meille tärkeimmät ovat lentokentän ja majoituksen läheisyys rata-alueeseen nähden, sanoo Contin PR-päällikkö Alexander Bahlmann. ? yksi maailman tunnetuimmista rengasmerkeistä ? yritys on vahvasti mukana myös muissa ajoturvallisuuteen liittyvissä asioissa, kuten Electronic Stability Control (ESC), Autonomous Emergency Braking Systems (AEBS), and Adaptive Cruise Control (ACC). Levi Rally Center Autoissa on mukana ajotallenninlaitteet, joilla kerätään hyödyllistä dataa kymmeniä tunteja tapahtuman aikana. K U L M A S TA O L A A V T E S EKNIIKK A TEKNI T A T N I U T TOIVO SU Continental N E S I A OM A L ? sijaitsee 20 km päässä Leviltä ? rata-alueita on reilu 300 hehtaaria ? toimintaa Levin lisäksi myös Rovaniemellä ? rengastestauspaikkoja on Lapissa myös Ivalossa, Muoniossa ja Rovaniemellä USSA JOUL UK U A ISIN SUNNUN T A T L A J A P A J L AH T I T E K A P T A V O K k l o 1 2a h?yv1ille6 Ter vetulo ksille! Jouluosto , i ä , u u n ej a s e i l , a j u p t t er ei t a , i v ausr um a u e k t , i t a t o i k e , n a o t ie t okonei i t a , pesuk t e , t t a i t i . a l o r ä e m Kyl unalah t i) a , kam t a i S o ( i t s i ä v m e l y t oj a , t e limia , lii t e h u p kei t t o t as , a i spal velu im t u t i n o n s e s D a V D ai t oinen o t t eille . u t A mmat t i t e m m e y y mill kaik ille m Meillä voit maksaa TUOHELLA. Kysy lisää myymälästämme. ROVANIEMI Lampelankatu 4 0207 568 620 VALOKULMA Ma?Pe 9:30?18 ? La 10?16 Lisää tarjouksia www.tekniset.fi
6 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto Kansannäytteiden löytäjä Oiva Lukkari palkittiin Lappilainen Saarenkylässä asuva pitkän linjan malminetsijälle Oiva Lukkarille myönnettiin erityistunnustus GTK:lle toimittaman kuparihohdenäytteen johdosta. Löydös oli vanhan kohteen uudelleen lämmittämistä, sillä Lukkarinen palkittiin jo vuonna 1971 samasta paikasta löydetystä näytteestä. Tuolloin Outokumpu Oy:n Malminetsintä suoritti alueella ns. syvämoreenitutki- muksen. Yksittäisiä löytöjä kuparihohteesta on löydetty aiemminkin Perä-Pohjan liuskejaksosta. Valkama vieraili löytöpaikoilla kesällä 2014 ja löysi kuparihohdetta. Ensimmäiset löydökset Lukkari teki jo vuonna 1952. Kunnolla harrastus sai tuulta purjeisiin 1970-luvulla, jolloin Lukkari osallistui malmikursseille oppiakseen aiheesta lisää. Lukkari on tehnyt löydöksistään myös koruja. Kuva: Pirjo Riskilä Lappi näyttäytyy Kiasman näyttelyssä helmikuulle asti. Kalervo Palsa ja saamelaisuus esillä Helsingissä Riitta Kemppainen-Koivisto Jos etelän väki ei Lappiin jostakin syystä talven tullen pääse, niin kannattaa piipahtaa Kiasmassa tunnelmoimassa. Helmikuun 7. päivään asti olevassa Face to Face -näyttelyssä pääsee tutustumaan Kalervo Palsan omakuviin. Samalla selviää, miten taiteilijan lyhyeksi jääneen elämän varrella teosten sävy muuttui. Tunnelma on kuin kaamosta olisi seurannut toinen pimeä kausi. Omakuvia on esillä lukuisia, niitä voi vertailla keskenään ja huomata eron nuoruuden aikana ja elonpäivien vähetessä syntyneet sävyt. Talvi tulee miehen mieliin puistattavana kylmyytenä, pakkanen paukkuu pienessä tönössä eikö sitä pääse pakoon edes peiton alle. Palsa itse ei etelässä viihtynyt, vaan kaipasi siellä opiskellessaan aina takaisin kotikonnuille Kittilään. Julisteita Lapista Raikkaampi ja lämpimämpi tuulahdus pohjoisesta on näyttely, jossa on esillä julisteita Lapista. Niiden takana on Suohpanterror- ryhmä, joka osaa käyttää ironiaa aseenaan, nauraa itselleen ja avata katsoja ymmärtämään ehkä hieman paremmin, miksi saamenasu ei lantalaisen ylle kuulu. Julistenäyttelystä tulee mieleen Andy Warholin kantaa ottava julistetaide, joka puhuttaa ja on ajankohtainen edelleen. Kiasmassa saamelaiskulttuuri näkyy toisessa valossa ja sävyssä, kuin mihin katsoja on tottunut. On kuin odottaisi Merja Aletta Ranttilan maalaavan kauniita lappalaisia kansallisasuissaan koskemattomassa Lapin luonnossa, painattavan niistä postikortteja ja julisteita, joita kaupiteltaisiin maailman tappiin asti huoltoasemilla ja matkamuistomyymälöissä. Sitten eteen tarjotaankin raskaana olevia mustia piruja. Sama efekti on näillä julisteilla. Niillä on ääni. Joulupukki ennätti jakamaan heijastimia kilteille lapsille Patokoskella. Päivä Patokosken paloasemalla Lappilainen Neljättä kertaa järjestettyyn Rovaniemen Patokosken paloaseman omaan päivään osallistui vieraita yli kylärajojen vauvasta vaariin. Meltauksen vapaapalokunnan työnäytöksessä nähtiin miten potilaat pelastetaan liikenneonnettomuuteen joutuneista autoista. Nokipannukahvin ja makkaran syönnin lomassa sai osallistua erilaisiin rasteihin, joissa harjoiteltiin turvallisuusasioita. Lapsia kiinnosti eniten pelastautumisrasti, jossa ryömittiin pahvilaatikoista tehdyssä tunnelissa. Vapaapalokunnan lisäksi paikalla oli Lapin hinauspalvelun kalustoa ja poliisiauto. Myös Joulupukki ehti kiireiltään paikalle jakamaan heijastimia. Kuva: Kirsi Mäki Tornion A-kilta 30 vuotta Lappilainen Tornion A-kilta on rekisteröity yhdistys päihteistä toipujille. Se tarjoaa vertaistukea ja monenlaista toimintaa. A-kiltatoimintaa ohjaa kuusi yhteistä arvoa: päihteettömyys, vapaaehtoisuus, kokemuksellisuus, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Vertaistuki voi olla keskustelua eri ryhmissä ja toiminta käsitöitä, puutöitä, pelaamis- ta, yhteistä ruoan laittoa tai liikuntaa, kulttuuri- ja luontoretkiä. Kaikki toiminta on vapaaehtoista, ja jokainen päihdetoipuja valitsee itse sen, mihin osallistuu. Tornion A-kilta perustettiin 1985. 30-vuotismerkkipäivää juhlittiin Antinsaaren leirikeskuksessa. Tornion A-kilta on avoinna joka arkipäivä kello 9?13 osoitteessa Tapiolantie 7A. Siellä on tarjolla edullinen lounas klo 11 joka päivä. Pyhän ystävä voi voittaa oman tunturin Kuva: Lappilainen Lappilainen Pitkään hiljaiseloa viettänyt Pyhätunturi on uudistanut ilmeensä. Suomen ekologisimmaksi laskettelukeskukseksi tähtäävä Pyhä ei halua olla suurin eikä kaupallisin. ? Pyhä ei ole kaikkea kaikille. Mutta ystävilleen se on kaikki kaikessa; maaginen paikka, jonka tunturitunnelman haluamme säilyttää myös tulevaisuudessa, kertoo Pyhätunturi Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Kristiina Kukkohovi. Pyhä syntyy ystävistä -kampanjateemaa toteuttaa Voita oma tunturi -kisa. ? Oman tunturin voittajalle on luvassa huikein tunturikokemus ikinä. Voittaja saa tuoda huhtikuussa parhaille keväthangille 30 ystäväänsä, joille kaikille tarjoamme majoituksen, hissiliput ja välineet käyttöön, kertoo Pyhän tapahtumatuottaja Jusu Toivonen. Pyhän hiihtokausi jatkuu 1.5.2016 saakka. Tornion A-kilta ry:n Raimo Kööpikkä, vpj Pirjo Heiska, pj Reijo Nuutinen, Ulla Mehtälä, perustajajäsen Oiva Marttinen saavat onnittelut 30-vuotisesta toiminnastaan Matti Moilaselta ja Irja Oravisjärveltä. Lapista alueellisia tv-uutisia Ylellä Lappilainen Marraskuusta alkaen on YLE TV1 lähettänyt uutisia Lapista. Niitä voi seurata maanantaista perjantaihin osana kello 17:n ja kello 18:n uutispaketteja. ? Lapin omien uutisten aloittaminen antaa mahdollisuuden tarjota entistä läheisempää lappilaista sisältöä. Kerromme jatkossakin muun pohjoisen Suomen kiinnostavat asiat ja maakuntamme kansainvälisyys näkyy: katsomme kaikkiin ilmansuuntiin ja seuraamme elämää naapureissamme, sanoo Yle Lapin ja Yle Perämeren päällikkö Eero Säily. Lapin uutisia tekevät Kemissä ja Rovaniemellä sijaitsevat Ylen toimitukset, yhteistyötä on myös Yle Sápmin kanssa. Aiemmin Lapin uutiset olivat osa Ylen Pohjois-Suomen lähetystä. Uutisten tekniikka hoituu Tampereelta käsin.
7 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi OSUUSKAUPPASI TARKOITUS ON TUOTTAA PALVELUJA JA HYÖTYJÄ OMISTAJILLEEN. 3 99 3 98 0 95 2 7 99 Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (6,63/kg) 98 0 5 kg Espanja Klementiini Castello Juustolahjapakkaus 575 g (13,83/kg) kg Atria Viljapossun juhlakinkku potkalla n. 7 kg, pakaste. 98 kg Italia Jouluomena Red Delicious 95 Saarioinen Joululaatikot 700 g (4,21/kg) 8 kg Snellman Maatiaspossun maustettu uunifilee n. 1,3 kg 95 9 95 8 9 95 kg Hätälä Norjan lohifile Vakuumipakattu. kg Kalaneuvos Savusiika n. 700?900 g 34 Panda Juhlapöydän konvehdit 3-pack 900 g (11,06/kg) Koff Jouluolut 6-pack 0,33 l pll (3,91/l), sis. pantit. OSALLISTU #ARINA365 Tervetuloa! @OK_ARINA Revontuli, Koskikatu 27 OSUUSKAUPPAARINA ma?pe 8?21, la 8?18, su 12?18 Osuuskauppasi. @ARINA_365
8 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Kai Väistö Vaaranlammen koulun rehtoriksi Metsänraja etenee Lapissa Kuva: Rovaniemen kaupunki Elisa Javarus Kasvatustieteen maisteri Kai Väistö on valittu Vaaranlammen koulun uudeksi rehtoriksi. Koulutussuunnittelija Väistö aloittaa rehtorina tammikuun alussa edellisen rehtorin Jorma Turpeenniemen jäädessä eläkkeelle. Väistö on aikaisemmin toiminut opettajana kaupungin koulutoimessa vuodesta 1992 lähtien muun muassa Vaaranlammen koulun opettajana ja vuodesta 2012 lähtien koulutussuunnittelijana. - Odotan innolla paluuta takaisin koulutyöhön. Nyt lähdetään jalkauttamaan uutta opetussuunnitelmaa ensi syksystä lähtien ja siihen liittyy vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Toivon, että koulun aktiivinen vanhempaintoiminta jatkuu, Väistö kertoo. Vaaranlammen koulu kuuluu Keskusta-Ounasjoen koulualueeseen ja se on 320 oppilaan, vuosiluokkien 1-6 peruskoulu. Vaaranlampi on tulevina vuosina oppilasmäärältään yksi Rovaniemen nopeimmin kasvava kouluyksikkö. Vuoteen 2021 mennessä koulun oppilasmäärän arvioidaan kasvavan vajaaseen 500 oppilaaseen. Koulu toimii tällä hetkellä 2-3 ?sarjaisena ja henkilökuntaa on yhteensä 34 henkilöä. - Tunnen Vaaranlammen koulun ja paljon alueen ihmisiä. Vaaranlammen koulussa on aina haluttu uudistaa opetusta. Koulussa on ammattitaitoinen ja hyvä henkilökunta, sinne on hienoa palata töihin, Kai Väistö kertoo. VR lakkauttaa lipunmyynnin Rovaniemellä ja Kemijärvellä Lappilainen ? Matkailupalvelujen siirtyminen nettiin ja erilaisten digitaalisten palvelujen lisääntyminen on nykypäivää. Muutokset tulisi kuitenkin miettiä aina asiakkaan palvelukokemuksen näkökulmasta. Palvelukokemusta pitäisi pyrkiä parantamaan ja ottamaan samalla huomioon se, että asiakkaita on monenlaisia, toteaa matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapinliitosta. Junalippuja voi ostaa ilman erillismaksua internetistä ja automaateista. R-kioskeilta lipun hintaan lisätään euro ja junassa ostettaessa 3 - 6 euron palvelumaksu. Turisteille uusi käytäntö voi aiheuttaa harmitusta ja kyselyihin joutunevat vastaamaan lukuisat matkailualan ihmiset ja muutkin paikalliset. Henkilökohtaista palvelua saa enää harvoista matkatoimistoista, eikä älypuhelimia tai tabletteja kaikilla ole. Luiron mielestä junasta tulisi voida ostaa lippu il- man palvelumaksua, mikäli lipunmyynti asemilla päättyy. Tämä ei kuitenkaan ratkaise tiedonsaannin ongelmaa, sillä matkailija haluaa suunnitella matkansa jo ennen junan kyytiin hyppäämistä. Henkilökohtaisen palvelun tarjoaminen on myös laatukysymys. ? Lapin kaltaisessa kansainvälisessä matkailumaakunnassa digitaalisuus ei voi kokonaan korvata henkilökohtaista palvelua, Luiro kiteyttää. Lappilainen Ilmaston lämpeneminen edistää metsänrajan etenemistä Lapissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan havupuiden tilavuuskasvu (m³/ha) on lisääntynyt merkittävästi kaikkialla Lapissa. Metsärajalla tilavuuskasvun lisääntyminen voi tulevaisuudessa merkitä metsänrajan huomattavaa etenemistä nykyistä korkeammalle tunturien rinteillä. Kuusien ja mäntyjen tilavuuden kasvu ja lisääntynyt taimettuminen johtuvat todennäköisesti kasvukauden pitenemisestä ja ilmakehän lisääntyneestä hiilidioksidista. Lämpösumma ja sadanta lisääntyivät tutkimusjakson aikana Lapissa erityisesti vuosina 1994?2013 verrattuna pitkäaikaiskeskiarvoihin 1977?2013. Lapin tunturialueilla tehdyssä tutkimuksessa kuusen runkoluku kasvoi metsänrajalla ja puurajalla, mutta männyn runkoluku ei kummallakaan. Kuusen tilavuuskasvu puolestaan lisääntyi metsänrajalla ja männyn tilavuuskasvu sekä metsän- että puurajalla. Kuuset mäntyä kestävämpiä Kuusi vaatii mäntyä suotuisammat olosuhteet uudistuakseen. Uudistuttuaan kuusen Kuva: Luke Esimerkki metsän- ja puurajavyöhykkeiden sijainnista tunturin rinteellä. taimet ovat männyn taimia kestävämpiä tuholaisia ja ankaria sääolosuhteita kuten tykkyä vastaan. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että kuusentaimet ovat männyntaimia paremmin sopeutuneet muuttuviin ilmastotekijöihin metsänrajaalueella. Kuusen uudistumista ja kasvua tutkimusalueella edistivät pidentyneen kasvukauden lisäksi hyvät siemensadot. Mänty kärsi muun muassa talvihomeen ja mäntypistiäisen aiheuttamista tuhoista. Myös porojen tallaaminen tappaa männyn taimia. Tutkimukset 26 vuoden ajalta muutosta Lapin tuntureilla 26 vuoden aikana vuosina 1983-2009. Tutkimusalueen muodostivat Luken metsänrajatutkimuksen koealat Lapissa. Boreaaliset metsänrajametsät kasvavat ankarissa ilmasto-olosuhteissa puulajien esiintymisalueiden reunalla, jossa pienetkin ympäristömuutokset voivat vaikuttaa puiden levinneisyyteen. Metsänrajalla tarkoitetaan aluetta, jossa yhtenäinen metsä muuttuu yksittäin kasvaviksi puiksi. Puuraja on puolestaan mutkitteleva rajapinta puuttoman tundran tai paljakan ja yksittäisiä puita kasvavan vyöhykkeen välissä. Tutkimuksessa selvitettiin kuusi- ja mäntymetsänrajojen Legendat kohtaavat länsirajalla Lappilainen Torniossa viihdekeskus Torandassa tehdään 19. maaliskuuta 2016 urheiluhistoriaa. Toranda ICE -tapahtuma kerää pariinsa legendat ja kansainväliset tähdet. Suomalaisen ja ruotsalaisen jääkiekkoilun legendat kohtaavat maaottelussa, jossa punaviiva on maiden rajalla. Tornionjoen luonnonjäälle viilettävät Leijonien klassikkopaidassa muun muassa Esa Tikkanen ja Jarmo Myllys. Maaotteluhenki ei jää pelkästään jääkiekkoon, vaan suomalaiset ja ruotsalaiset kohtaavat myös jääravien merkeissä. Ravirata tulee sijaitsemaan rajalla, joten tässäkin lajissa tehdään urheiluhistoriaa: lähdöt ajetaan kahdella aikavyöhykkeellä. Jääraveihin odotetaan tunnettuja ohjastaja- ja valmentajanimiä hevosineen. Yksi ravien tähdistä on Ruotsissa mainetta niittänyt Petri Salmela, jonka juuret ovat vahvasti Torniossa. Ravilähdöt ovat pelikohteina sekä Fintoton että ATG:n järjestelmissä. Ruotsalaisilla säännöillä ajettavien ravien järjestelyistä vastaa Bodenin ja Skellefteån ratojen taustaorganisaatio Norrtrav. Kuva: Wikipedia Legendat jäällä ?ottelun tähdistä kuuluisimpia on tiki-talkistaan tunnettu Esa Tikkanen, joka voitti urallaan peräti viisi kertaa jääkiekon arvostetuimman palkinnon Stanley Cupin. Tiki-talkia Tornionjoen jäällä - On hienoa, että pääsemme järjestämään kansainvälisesti merkittävän koko perheen urheilutapahtuman, joka on herättänyt jo etukäteen suurta kiinnostusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Tavoitteena on, että Toranda on ICE -tapahtumasta tulee jokavuotinen perinne, joka kerää massayleisön, kertoo Torandan emoyhtiön HEquity Oy:n kehitysjohtaja Jukka Auraneva. Legendat jäällä ?ottelun tähdistä kuuluisimpia on Esa Tikkanen, joka voitti urallaan peräti viisi kertaa jääkiekon arvostetuimman palkinnon Stanley Cupin. Tiki-talkistaan tunnettu Tikkanen nousi legendojen joukkoon Edmonton Oilersissa, jossa hän pelasi samassa ketjussa Wayne Gretzkyn ja Jari Kurrin kanssa. Maalivahti Jarmo Myllys puolestaan torjui itsensä suomalaisten sydämiin Globenissa toukokuussa 1995, jolloin Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa. Vastassa oli tuolloin Suomen rakkain vihollinen Ruotsi. Myllys on myös Luleå Hockeyn legenda, jonka pelinumero kuuluu jäädytettyjen joukkoon. Ottelun ruotsalaiset legendat ja joukkueiden täydelliset kokoonpanot julkistetaan myöhemmin. - Lauantai on suurta urheilun juhlaa, ja sunnuntaille on luvassa koko perheen liikuntapäivä, jonka ohjelmasta kerromme tarkemmin myöhemmin, sanoo tapahtuman koordinaattori Kimmo Nurmos.
9 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Pukinkonttiin Vallattoman Villan toivottu lahjakortti. Kuva: Rovaniemen kaupunki/ Tapio Hartikainen Piparikupit kruunaavat jouluisen kahvipöydän Lappilainen Rovaniemellä ladut on pyhitetty vain ja ainoastaan hiihtäjille. Hiihtoladuilla liikkuminen on saanut shown piirteet Elisa Javarus Rovaniemeläiset hiihtäjät ovat kyllästyneet laduilla kävelijöihin ja koirien taluttajiin. Pahimmillaan sivakoijat ovat joutuneet jopa mopojen, mönkijöiden ja moottorikelkkojen jalkoihin. Laduilla on kireä tunnelma, urheilukansa on ottanut yhteen kiroillen ja jopa sauvoilla toisiaan huitoen. Rovaniemen kaupungin työnjohtaja Heikki Hartikainen liikuntavirastosta on tietoinen ongelmasta. - Tämä alkaa saada jo melkoisen shown piirteet, Harti- kainen harmittelee. Virkistysalueen latuverkosto on talvella pyhitetty hiihtäjille ja kesäisin kävelijöille. Latujen välissä oleva luistelu-ura on tarkoitettu vain ja ainoastaan luistelutyyliä harrastaville. - Meillä on selkeät kieltomerkit joita tulee noudattaa, painottaa Hartikainen. Mikäli hiihtäjä joutuu hyppäämään hurjastelijoiden alta pöpelikköön, Hartikainen pyytää pitämään pään kylmänä: - Ensin kannattaa asiallisesti kehottaa kielletyillä vehkeillä liikkuvia poistumaan ladulta. Mikäli sana ei tehoa, seuraavana sitten on tilattava poliisit paikalle. Hartikaisen mukaan muutamilla osuuksilla on lyhyet koiravuorot. Kelkkasafarille osallistujat ajavat luvan kera muutamissa paikoissa pienen pätkän ladulla. Aikanaan Rovaniemellä oli käytössä liikuntaopas jossa kerrottiin selvät pelisäännöt latujen käyttöön. Osviitassa on myynnissä päivitetty latukartta paperiversiona. Se on myös ladattavissa Rovaniemen kaupungin nettisivuilta. Piparikupin pyöräyttäminen saattaa kuulostaa vaikealta. Joulun alla näppärä niksi on valmistaikina, joten kuumia pipareita ei tarvitse enää muovailla. Valmiista voilla leivotusta piparkakkutaikinasta tai laktoosittomasta piparitaikinasta leivotaan isoja paksuhkoja pipareita. Ne astellaan varovasti halkaisijaa 2-3 cm pienempiin muffinivuokiin, siis vuokien pohjille ja osittain reunoille. Perinteisen mallinen piparimuotti tuo kauniit kaarevat reunat piparikuppiin, mutta toki myös juomalasin suulla painetut pyöreät piparit sopivat riittävän isojen piparimuottien puuttuessa. Piparikupit paistetaan vuoissaan ilman täytettä. Uunin keskitaso ja uunin vieressä odottaminen on parasta tässä, sillä piparit paistuvat nopeammin kuin arvaakaan. Piparikuppien tulee jäähtyä kunnolla ennen täyttämistä. Joulupiparit kuppeina & kinuskimarjat 15 kpl (7-8 cm halkaisijan muffinivuokiin) Yksi 500g pkt valmista piparkakkutaikinaa Kinuskikastike 2dl kuohukermaa 1½dl fariinisokeria ½dl siirappia 2rkl voita 1tl vaniljasokeria Koristeeksi 3dl jäisiä marjoja, esim. karpaloita, puolukoita, herukoita 1dl mantelilastuja tai jouluisia nonparelleja Kaaviloi sulanut piparitaikina n. 4 mm paksuiseksi levyksi eli ei liian ohueksi. Ota levystä isolla 8-10 cm halkaisijaltaan olevalla perinteisellä pipari- tai tähtimuotilla pipareita. Mikäli noin isoa muottia ei ole, tee piparit isolla juomalasilla. Silikoniset muffinivuokiat ovat parhaita. Jätä piparit kevyesti lepäämään vuokiin. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 6?7 min ajan. Anna piparikuppien jäähtyä ennen kuin irrotat ne muoteista. Tee se varovasti. Valmista kinuskikastike käteKuva: Myllyn Paras Oy västi mikroaaltouunissa. Mittaa kerma parilitraiseen lasi- tai keraamiseen kulhoon. Mittaa myös sokeri ja siirappi siihen. Kuumenna mikroaaltouunin täydellä teholla n. 4 min, kunnes seos kiehahtaa. Jatka sen jälkeen kuumentamista noin puolella teholla n. 7 minuuttia eli niin, että seos näyttää aina välillä kiehuvan, mutta ole koko ajan tarkkana, että seos ei nouse kulhon reunojen yli. Lisää kuumaan seokseen voinokareet ja vaniljasokeri, sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä hetki (2-3 min). Valuta kuumaa kinuskia 1-2 tl jokaisen piparikupin pohjaan, lusikoi päälle täysin jäisiä marjoja. Valuta marjojen päälle reilusti kuumaa kinuskia. Koristele heti mantelilastuin tai jouluisin nonparellein. Vinkki: voit koristella kinuskileivokset myös muodikkaasti vuorisuolarakeilla.
10 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi VIIKON LAPPILAINEN BLOGGAAJA Hyödyllisiä linkkejä, jos haluat oppia suomea Franciska MännikköDonaszi Oletko koskaan tuntenut, että haluat asua paikassa, jossa et ole edes käynyt ja josta et tiennyt melkein mitään? - Kyllä. Koskaan aiemmin en ole tuntenut niin. Mutta sitten saavuin Suomeen. Näin vastaa kysymykseen bloggaaja SuomiBlogissa. Hän, joka ei ole koskaan ollut Rovaniemellä tai Lapissa. Hän, joka ei ole koskaan pitänyt kylmistä ja pimeistä paikoista. Mutta kun hän saapui Suomeen, hän tunsi samalla kertaa, että haluaa asua Lapissa. Millaisia ovat suomalaiset? Kuinka unkarilainen nainen näkee suomalaiset ja Suomen? Millaista on elämä Rovaniemellä ja napapiirillä? SuomiBlog kertoo tällaista asioista unkariksi ja englanniksi. Blogissa on yksi sivu (Finn nyelvtanuláshoz), josta voit löytää linkkejä, jotka ovat hyödyllisiä, jos haluat oppia tai harjoitella suomea verkon kautta suomeksi. Sivulle on kerätty linkkejä, joiden kautta voi oppia suomen kielioppia. Sieltä löytyvät sekä harjoitukset että suomen kielen selkosivut. Pari verkkosanakirjaa on kerätty myös sivulle. Täältä lisää vinkkejä suomen kielen omatoimiseen oppimiseen: http:// www.suomiblog.hu/finnnyelvtanulashoz KU U KAU DEN KI RJA R i i t t a Ke m p p a in en - Ko ivis to Joulukuusi koristaa miljoonaa kotia Lappilainen Joulukuusen arvellaan koristavan Suomessa noin miljoonaa kotia joka joulu. Joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla. Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla. Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista. Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja. Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla Kun kirjan tapahtumat sijoittuvat Lapin yliopiston kampukselle ja Torniojokivarren molemmin puolin, elää tekstissä ikään kuin itse mukana koko ajan. Omissa maisemissa siirtymässä milloin auton kyydissä vauhdilla paikasta toiseen, milloin kolkuttelemassa syrjässä olevan tyhjänä olevan talon ulko-ovea. Ja aina hieman pelokkaana. Lappilainen dekkari kokoaa yhteen poliiseja Rovaniemeltä ja Haaparannan puolelta. Juoni juoksuttaa Kolariin, kaivostunnelmiin. Ruumiita tulee muutamia ja mahdollisia tekijöitä on useita, juonen käänteet vaihtelevia ja jännitys taattu viimeisille sivuille asti. Vähän sääliksi käy mummoa, joka on tullut kaltoin kohdelluksi uskonnollisessa yhteisössään lapsuudessa, piina jatkuu läpi elämän ja vetää mukaansa muutamia sukupolvia, suru kietoutuu salakavalasti yhteen. Keroputaan sairaala tulee tutuksi, mutkia oikaistaan Kivirannan kohdalla ja Muonion tiellä. Ripaus rak- Kansainvälinen kuusi Napapiirillä Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla. Ennen kuusenkynttilöiden yleistymistä oli tapana peittää pirtin lattia oljilla jouluna, mutta kynttilöiden aiheuttama palovaara ilmeisesti lopetti olkien käytön. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 1950-luvulta alkaen. Napapiirille Joulupukin Kammarin eteen pystytetään vuosittain koko talven ajaksi suuri kuusi, jossa on kaikkien kansallisvaltioiden liput ja koristevalot. Nykyään tavallisimmat kuusenkoristeet ovat sähkö- ja led -kynttilöiden lisäksi värikkäät nauhat ja pallot, puun latvaan sijoitetaan usein tähti. Joululahjat kootaan usein kuusen alle ennen niiden jakamista. Saatavana on myös erikokoisia muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös allergisille. Perinteen mukaan joulukuusi viedään pois viimeistään Nuutinpäivänä. Tiernapojat on rakastettu kuvaelma Lappilainen Hyytävää Torniojokivarresta Kuva: Lappilainen omia kuusijuhlia. Tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla. Tiernapojat on rakastettu kuvaelma joka perustuu pääasiassa Matteuksen evankeliumiin. Se kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesuslapsen luo sekä kuningas Herodeksesta, joka määrää sotilaansa surmaamaan kaikki pienet poikalapset. Toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan. Kuvaelma on vuosisatoja vanha jouluperinne Suomessa joka omaksuttiin Ruotsista. Alun perin nuoret pojat kiersivät taloissa esittämässä laulunäytelmää. Tiernapoika -nimitystä, ruotsinkielen sanasta stjärna-tähti, on alkuaan käytetty vain Oulun seudulla. Oulussa tiernapoikaperinne onkin säilynyt elinvoimaisena. Tiernapoikaesitysten juuret ovat keskiaikaisissa raamatullisia tapahtumia kuvaavissa mysteerinäytelmissä. Aluksi näitä Raamattuun pohjautuvia näytelmiä esitettiin kirkossa liturgian osana ja kielenä oli latina. Muualla Euroopassa sen esitys ajoittui kolmen kuninkaan juhlaan eli loppiaiseen. Ukaasi kielsi kiertämisen sakon uhalla Pohjoismaissa näytelmät kehittyivät 1600-luvulla opiskelijoiden eli teinien yksinoikeudeksi. HistorianKuva: Wikipedia kauden pisaroita on myös ripauteltu sujuvaan tekstiin, lämmöllä. Kirjailijalta on ilmestynyt aiemmin jo kolme poliisimaailmaan liittyvää dekkaria ja vauhti tuntuu vain paranevan. Salanimen varjossa kirjoittanut Stefan Lindell on tänä syksynä paljastanut myös oikean minuutensa. Pohjoisesta kotoisin oleva, salolaistunut tekniikan tohtori Timo Liukkonen tuntee Lapin nurkat ja murteen vivahteet, lappilaisen mielen. Lindell, Sebastian.2015. Rajatapaus. Myllylahti. Nykyään Tiernapojat -laulunäytelmää esitetään lähinnä erilaisissa joulu- ja pikkujoulujuhlissa. kirjojen mukaan muutamia koululaisia syytettiin Kristuksen syntymän ja muiden pyhien asioiden apinoinnista. 1700-luvun loppupuolelta löytyy maistraatin ukaasi, joka kielsi jokaista valepukuista tähtipoikaa ja joulupukkia kiertelemästä pihoissa ja taloissa 20 hopeataalerin sakon uhalla. Ensimmäinen nimeltä tunnettu tiernapoika Suomessa on myöhemmin kansallisrunoilijanakin tunnettu Johan Ludvig Runeberg. Hän esiintyi vuonna 1810 kuuden ikäisenä tähtipoikaryhmässä syntymäkaupungissaan Pietarsaaressa. Rauno Myllylän tutkimusten mukaan monet Tiernapoikien laulujen sävelmät ovat peräisin vanhoista kansanlauluista, mutta niissä on vaikutteita myös Piae Cantiones -kokoelmasta ja vanhasta virsikirjasta. Näytelmässä on neljä henkilöä: kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Näytelmän kieli on säilynyt vanhahtavana Oulun murteena. Päähenkilöillä on vuorollaan omat laulusoolonsa. Väliin lauletaan yhdessä, väliin on myös puhetta. Näytelmän lopussa tiernapojat toivottavat hyvää joulua ja pyytävät palkkiota esityksestään.
11 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi J O U LU N TO I VE L A H J AT ! rtti Lahjako Härkilä HASVIK - väri puna-musta 69e EXTREME KERRASTO - villaa 70% - koot S-XXL 99e Sasta RIIHIPAITA 69e SAFARI HAALARI EXTREME HAALARI 195e NAALI 399e KAIRA -irto huopavuori huopakumisaapas 129e /12 ti 3 -leh Erä 65e (445,-) Parkanon TALVIKAS KELKKAKINTAAT -poronnahkaa 149e BRAUN Leatherman malliston kestosuosikki! 225e Premium WP 8x42 Tikka 35e Tikka XP 39e 59e AITO THERMOS koot 0,35-1,0 L STOEGER X-20 COMBO - kal. 4,5 mm - lähtönopeus 305/s. WHISPER X kivääripaketti -kiikari 3-9-40 -asepussi -kaliiperi 4.5 35e 129e REBAR 89e Trekking 8x32 OTSALAMPUT -poronnahkaa WAVE BRAUN 169e 45e MIESTEN SORMIKKAAT 12050 99e (169,-) ja itta o v ti Tes Härkilä KETO 249e 290e alk. 37e ETTI LAHJAPAK ZIPPO KÄDENLÄMMITIN Zippo kädenlämmitin toimii bensalla ja sen mukana tulee pussi, jonka voit laittaa vaikka käsineen sisään. Turvallinen = ei liekkiä! Riekko METSÄSTYS- Savotta REPPU Torrakko ASEREPPU 99e UUSI LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA LUNAREX LX-8 129e 299e Rovakatu 31, 96200 Rovaniemi, (016) 313 363 ? Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14 ASEPUSSIT alk. 35e
12 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi KAUPUNGIN LAAJIN VALIKOIMA SUOMESSA VALMISTETTUJA PERÄVAUNUJA. VALMISTAJA: BESTNET OY / TURENKI Reilun kokoinen suosikkivaunu AKU CP327-L ? Kokonaispaino 825 kg ? Kippi kaasujousella ? Takalaita vaneroitu ? Lavan koko 148 x 327 cm ? Laitakorkeus 34 cm ? Jousitus: lehtijousi 1390e (ilman kuomua) AKU 350-L ? Kokonaismassa 825 kg ? Omamassa 335 kg ? Kantavuus 490 kg ? Laitakorkeus 33 cm ? Lavan koko 349x148 cm ? Lehtijousitus 1430e 10 vinkkiä joulusiivoukseen Lappilainen stressiltä, vinkkaa selkäneuvonnan koordinaattori Linnéa von Hedenberg Selkäliitosta. 1. Siivoa päivällä. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja silloin herkempiä vaurioitumaan. Venyttele välillä. 2. Suunnittele ja jaa työt. Siivoa pienissä erissä ja useampana päivänä. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken. 3. Muista tauot. Istu välillä tai käy lattialle pitkäksesi ja nosta polvet ja lonkat 90 asteen kulmaan tuolin päälle. 4. Kerää tavarat lattialta Joulu tuntuu joululta, kun kotona on siistiä. Parhaimmillaan siivous on arkiliikuntaa, joka vahvistaa koko selkää. Jos ergonomia ei ole kunnossa, siivousurakka voi kuormittaa selkää. Näillä Selkäliiton vinkeillä säästät selkääsi ja siivouskin sujuu sukkelammin. ? Muista oikeat työasennot ja muista jakaa töitä eri päiville, ettei selkä rasitu. Kun työt suunnittelee etukäteen ja antaa tehtäviä muillekin perheenjäsenille, säästyy myös Alakorkalontie 9, 96300 Rovaniemi Puh. 0400 545 878 Ma-pe 8-16.30 toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta lukijoille ja yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy 13.1.2016 kassa koukistetaan polvia ja lonkkia, jolloin alaselkään jää luonnollinen notko. 9. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena. 10. Laita turhat tavarat kiertoon. Tarpeettomista tavaroista karsittu koti lisää asumismukavuutta ja hyvinvointia, eikä aikaa kulu jatkuvaan järjestelyyn. Vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa. Riistassa maistuu metsä Lappilainen VAIHDA PERÄKÄRRYSI UUTEEN, REILU HYVITYS VANHASTA. Myös osamaksulla. ennen imurointia, näin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana. 5. Säädä imurin tanko riittävän pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa. 6. Käytä jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Näin vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla. 7. Siivoa molemmilla käsillä. Näin toinen käsi ja kehon puoli ei ylirasitu ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle. 8. Opettele oikea nostotekniikka. Hyvässä nostoteknii- varustetuista vähittäiskaupoista tai erikoisliikkeistä. Kotimaista tuoretta riistalihaa on saatavilla parhaiten metsästyskaudella: metsästäjät ja metsästysseurueet voivat myydä pieniä määriä riistalihaa suoraan kulutukseen tai vähittäismyymälään. Riistan lihan makua korostavat ainekset, jotka luonnollisesti kuuluvat riistan elinympäristöön. Maa- ja kotitalousnaiset painottavat, että maustamisen ja lisäkkeiden on hyvä tukea riistan omaa makua, ei peittää tai liikaa pyrkiä muuttamaan sitä. Mitä voimakkaamman makui- Metsän antimia rouskuttelevan riistan lihassa on reilusti makua ja ravintoaineita. Villin riistan lihassa on parempi ravintoainesisältö kuin kasvatettujen eläinten kuten sian tai naudan lihassa. Riistassa on vähemmän rasvaa. Myös rasvahappokoostumus on hyvä, ja riistan liha sisältää runsaammin proteiinia ja kivennäisaineita. Ainoastaan pieni osa riistanlihasta päätyy avoimille elintarvikemarkkinoille. Siksi villiä riistaa, kuten kotimaista hirveä, saa yleensä vain hyvin Kuva: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus / Timo Viljakainen nen liha, sitä voimakkaampia mausteita ja lisäkkeitä voi käyttää. Puolukoista, karpaloista, lakoista, pihlajanmarjoista sekä mustaherukoista tehdyt mehut sopivat hyvin nesteeksi riistaruokiin. Myös makeahko ja voimakas hillo, kuten karpalo-, mustaherukka- tai puolukkahillo sopii maustamaan kastikkeita. Hilloja ja hyytelöä tarjotaan usein myös valmiin ruuan kanssa Kannattaa kokeilla rohkeasti myös mansikkaa, vadelmaa ja muita puutarhan marjoja joko hilloina, kastikkeena tai salaatin lisänä. Sorsapaisti Maa- ja kotitalousnaisten ohjeen mukaan joka löytyy sivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/vinkit-ja-teemat Joulun viettoon! Loput JOULUVALOT JA JOULUKORISTEET Myymälässä paljon jouluisia tarjouksia! Tarjoamme joulukahvit myymälässämme perjantaina 18.12.2015. Tervetuloa! ovh MUOVIKUUSI -50% 180 cm TARJOUS! TARJOUS! 10,00 TYÖSUKKA Kaikki myymälässä olevat RATSASTAJAN VAATTEET JA VARUSTEET 3 pkt 3 paria/pkt Vahva ja lämmin sukka. /3pkt LASTEN MOOTTORISAHA Jonsered 19,90 ovh -20% (29,90) TARJOUS! 19,90 HYVÄ VALIKOIMA: - lasten hevosleluja - polkutraktoreita - lelutraktoreita TARJOUS! 10,00 PUUBRIKETTI 10 KG 9,00 3 pkt (0,30?/kg) Norm. 3,90?/10kg (3,90?/kg) TILAA TEBOIL POLTTOÖLJYT MEILTÄ! Agrimarket ROVANIEMI Alakorkalontie 10 96300 Rovaniemi, puh. 010 76 84860 Avoinna ma-pe 9-17. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä. 2 pkt TARJOUS! SYTYTYSPUSSI 100 kpl hajuton
13 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastuksesta Kuva: K. Roiha Lappilainen Suomen ja Norjan valtuuskunnat ovat päässeet sopuun Tenojoen uusista kalastussäännöksistä. Uuden sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan hyväksymisen jälkeen ennen vuoden 2017 kalastuskautta. Kalastuskuolevuutta pyritään vähentämään noin 30 prosenttia nykytasosta rajoittamalla nykyistä enemmän jokialueen kaikkia kalastusmuotoja. Säännökset mahdollistavat Tenon ainutlaatuisten lohikantojen elpymisen kestävälle tasolle. Neuvottelut maiden välillä aloitettiin vuonna 2012. Neuvottelutulos saavutettiin suurelta osin Suomen ja Norjan paikallisten tahojen välisten keskustelujen ansiosta. Pyrkimyksenä on vähentää etenkin kookkaiden emolohien kalastusta, minkä vuoksi pääosa uusista rajoituksista kohdistetaan kalastuskauden alkuun. Kalastuskauteen muutoksia Kalastuskauden alkua siirretään myöhemmäksi paikallisen kalastuksen osalta nykyisestä toukokuun 20. päivästä alkamaan kesäkuun Nyt on Sallan seudulla mahdollista saada kotiapu- ja siivouspalveluita. Kartanosiivous on Kairalan Kievarin yhteydessä toimiva siivous- ja kotiapupalveluihin erikoistunut yritys, meiltä myös erikoissiivoukset, desinfiointipesut ja otsonoinnit. Sopu syntyi Tenojoella Norjan ja Suomen kalastajien välillä. alussa. Samoin matkailukalastus alkaa nykyisen kesäkuun 1. päivän sijaan jatkossa vasta 10. kesäkuuta. Perinteisten pyydysten kalastus päättyy jatkossa heinäkuun lopussa lukuun ottamatta Inarinjokea, missä kalastus päättyy 12. elokuuta. Vastaavasti matkailukalastuksen kalastuskausi päättyy 10. elokuuta. Nykyään matkailukalastuskausi päättyy 20.8. ja verkkokalastus 31.8. Matkailukalastajille myytävien lupien määrä pienenee noin kolmanneksella ja luvat 13990? TARJOUS! jaetaan nykyistä tasaisemmin koko kalastuskauden ajalle. Paikalliskalastuksessa kulkutuksen, patojen ja lohiverkkojen pyyntipäivien määrää vähennetään pyydyskohtaisilla ratkaisuilla. Sopimuksen tultua voimaan vuonna 2017 kalastajat ovat velvollisia ilmoittamaan lohisaaliinsa Suomen ja Norjan yhteiseen sähköiseen saalisrekisteriin, mikä tehostaa sopimuksen toimeenpanoa. Suomen maatalous- ja ympäristöministerin erityis- 19950? Volkswagen Jetta Comfortline 1,2 TSI BlueMotion 2011 Aj.vain 70 tkm, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, huoltokirja, huippuhieno 12900? Nissan NAVARA KING CAB PICKUP-2.5DCI 4X4 WD 2007, ML 251 tkm, 2xrenkaat, cd, vetokoukku, ilmastointi, huoltokirja, kats.6/2015 11950? Volvo S80 2.5T AWD CLASSIC AUTOMATIC 2004, ML. 147 tkm, 2xrenk, alut, cruise, vetok., ilmastointi, hieno Mercedes-Benz C 200 CDI Automatic Farmari 2008 ML. 122 tkm, h-kirja, ilmastoitu, 2-Om, alkp. Suomiauto, kats. 7/15 9950? Ford Focus 2.0 Trend Wagon 2010 ML. 172 tkm, h-kirja, ilmastoitu, kats. 12/15, tehokas farmari avustaja Jukka-Pekka Kataja on tyytyväinen vaativissa neuvotteluissa saavutettuun tulokseen. ? Tämä on tärkeä välietappi uuden sopimuksen neuvottelutyössä, jonka tavoitteena on varmistaa hyvät lohikannat Tenolla pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka kalastuksesta nyt joudutaan tinkimään, se takaa parempia saaliita tulevaisuudessa. Paikalliset tahot ovat olleet avainasemassa sopimuksen saavuttamisessa, Kataja kiittää. Toiminta-alueena on pääasiassa Sallan seutu ja lähikylät, mutta toimimme myös Savukoski, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Sodankylä ja Kuusamo akselilla! Ota yhteyttä ja pyydä tarjousta palveluistamme. p. 0400 691 962 p. 040 7788 689 Seppo Kairala Tero Laukkanen Sähköposti: info@kairalankievari.com www.kairalankievari.com Lapin parhaat Toyota-kaupat Juhan Autosta Kemijärveltä! Toyota Avensis 1.8 Valvematic Sol Wagon / AC (1 om.) .................70tkm Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition Wagon / AC .................8tkm Toyota Avensis 1.6 Valvematic Life Edition Wagon / AC .................18tkm Toyota Avensis 1.8 Valvematic Sol Wagon / AC (1 om.) .................59tkm Toyota Avensis 2.0 D4D DPF Terra Wagon / AC ................................185tkm Toyota Avensis 1.8 Valvematic Sol Edition 4ov. / AC .......................48tkm Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra Edition Wagon /AC ................56tkm Toyota Avensis 2.0 D4D Sol Technical 4ov. / AC ...............................276tkm Toyota Corolla 1.6 Valvematic Active MultidriveS 4ov.....................105tkm Toyota Corolla 1.6 Valvematic Sol 4ov. / AC.......................................79tkm Toyota Corolla 1.33 Dual VVT-i Terra 4ov./ AC (1 omist.) ................67tkm Toyota Corolla Verso 1.8 VVT-i Superior 5p. / AC .............................137tkm Toyota Auris 1.8 HSD Sol 5ov. / AC ......................................................46tkm Toyota Auris 1.33 Dual VVT-i Terra 5ov. / AC.....................................156tkm Toyota Auris 1.6 Dual VVT-i Sol 5ov. / AC (1 omist.) .......................65tkm Toyota Urban Cruiser 1.4 D4D Sol 5ov./AC (rek.p-auto!!) ...............97tkm Toyota Aygo 1.0 VVT-i 3ov. ...................................................................104tkm MUUT MERKIT: 9800? 8950? Mercedes-Benz C 200 CDI Elegance 4ov 2148cm3 2005, ML 270tkm, 2xrenkaat,cd/radio, ilmastointi, cruise, nahkaverhoilu, huippuhieno Toyota,AVENSIS 2.0 D-4D SOL 4-ov. 2007, ML 241tkm, 2xrenkaat, cd/radio, SOL-varustelu, lisälämmitin, huoltokirja, hieno 7850? 2900? Lynx Forest FOX 380 LTS Syncro 1997 6800, uusi telamatto korkealla harjalla, uusi alusta, kone käyty läpi, siisti 5950? Volkswagen Passat 1.9 TDi Comfortline 4D 2006, ML 226tkm, 2xrenkaat,cd/radio, vetok., ilmast, cruise, huoltok, jakopää ok 214tkm 4990? Skoda OCTAVIA 1.6i HB 2006 ML 266tkm, 2xrenkaat, cd/radio, ilmastointi, vetokoukku, huoltokirja, kats 9/2015 Fiat PANDA 1.2i 60 hv 4-ov 2009, ML 106tkm, 2xrenkaat, cd/radio, vetokoukku, ilmastointi,kats.8/2015, siisti ROVANIEMI 8900? Audi A4 Avant 2.0 Tdi Sport Edition Multitronic, 2007, ML 290tkm, 2xrenkaat,cd/radio, ilmast., vetok, cruise,sport edition varustus 6950? Opel VECTRA 1.8i Enjoy 4-ov. 2005, ML 137tkm, 2xrenkaat, aluvanteet, cd/radio, vetok, ilmastointi, jakopää ok 117 tkm,hieno 4850? Citroen JUMPER 2.0 HDI sis. ALV 2003, ML 225tkm,sis. ALV, 2xrenkaat, cd/radio, vetokoukku, webasto kellolla, siisti Audi A4 Avant 2.0 TDI 110 Aut. (MY14) / AC ....................................84tkm Audi A4 1.9TDI Avant / AC ....................................................................421tkm BMW 316 ti Compact 3ov......................................................................122tkm Citroen C5 1.8i-16 Berline 5ov. / AC (hyvä!!)....................................221tkm Honda Accord 2.2 CTDi Sport 4ov. / AC ..............................................232tkm Mazda 3 1.6 Elegance Business 4ov. / AC...........................................155tkm Nissan Primera 1.6 Visia Traveller / AC ...............................................259tkm Nissan Primera 1.8 Visia Sport Deck 5ov. / AC ..................................209tkm Opel Zafira Tourer Cosmo 2.0 CDTI Bi Turbo 143kw /AC 7p. ...........19tkm Renault 19 RT 1.8 4ov. ...........................................................................338tkm Seat Toledo 1.4 TSI Style DSG 5ov. / AC .............................................29tkm Skoda Superb 1.9 Tdi 85 Active 4ov. / AC...........................................198tkm Skoda Octavia 1.9 TDI Ambiente Combi / AC ....................................332tkm Volvo S60 T3 Kinetic 4ov. / AC .............................................................33tkm Volvo V40 2.0T Sportwagon Business / AC .......................................266tkm VW Golf 1.6 Atlantic Variant / AC ........................................................273tkm PAKETTIAUTOT JA MAASTURIT Hyundai Santa Fe 2.2 CRDi 4WD GLS 5ov./ AC .................................207tkm Toyota Land Cruiser 3.0 D4D DPF Luxury Aut. 5h LI / AC ...............191tkm Toyota Urban Cruiser 1.4 D4D Sol 5ov. / AC (p-auto!!) ....................97tkm Toyota RAV4 2.0 VVT-i 4WD 5ov. / AC................................................162tkm Toyota Hilux 2.5 D4D Extra Cap DLX 4WD .........................................220tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 100 pitkä 4WD 5ov. .......................................348tkm Toyota Hiace 2.5 D4D 117 Bussi 4WD / AC (sis.alv.) ........................400tkm VAIHTOAUTOJEN TURVALLINEN KIINTEÄ KORKO 3,9% Myyntihinta 20 000e Käsiraha/vaihtoauto 10 000e Luoton perustamiskulu 195e Käsittelymaksut 9e/kk Eräväli 1 kk Luottoaika 36 kk -13 12/-14 -14 -12 -11 -11 -11 10/-04 -14 12/-11 12/-11 -09 11/-12 -12 -09 -11 11/-07 24 900 24 500 24 390 23 950 16 450 20 950 19 890 6 980 21 950 17 390 15 890 14 890 18 950 12 950 14 390 14 950 5 500 11/-13 -03 -02 -03 -06 -07 -06 -04 -13 -92 -13 -08 -05 -13 -02 -06 32 950 3 290 5 950 3 490 7 950 8 490 3 990 3 890 31 500 690 16 290 10 900 5 690 29 890 4 390 4 590 -06 -12 -11 9/-05 -06 -04 11/-11 11 500 56 900 14 500 13 950 17 950 10 950 23 950 Nimelliskorko 3,9% Kk-erä sis. käs.maksun 300,54e/kk Korot yht. 624,58e KSLMLH 21 143,58e Tod. vuosikorko 7,41% Luoton antaja Toyota Finance Finland, Espoo Paljetie 5 ROVANIEMI. Puh 044 499 9905 Juha Sujala Avoinna ark 10-17.30, la 10-14 RAHOITUS JOPA ILMAN KÄSIRAHAA - KYSY LISÄÄ MYYJÄLTÄ! www. Varaosat/huolto 0207 434 492 ? Auton vuokraus 0207 434 491 Soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä: 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/m in. Soitettaessa matkaviestinverkon liittymäs tä 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min. Automyynti Juha Vihriälä 0400 581 726, Petteri Alatalo lomalla
14 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Lappilainen ostaa & myy SOITTAMALLA Soita 0600 - 41 33 67 (pvm). Toimi ohjeiden mukaan. Ilmoituksen hinta 20,37? TEKSTIVIESTILLÄ Kirjoita Rivi20 (väli) ROI (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta. Max. 160 merkkiä Rivi20 ROI Myydään Skoda Octavia farkku 1.6 tdi -10, 135tkm. Hp. 10500e Lähetä viesti numeroon 173197. Ilmoituksen hinta 20?. Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähettävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. INTERNETISSÄ lappilainen.mainostaja.com Ilmoituksen hinta alk. 20?. Maksutapa verkkopankit sekä luottokortti. ? Julkaiseminen Lehti ilmestyy kahdesti kuussa keskiviikkoisin. Seuraavaan lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan Lappilainen-lehdessä sekä kaikkien palvelussa mukana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelussa. Ilmoituksesi näkyy koko Suomessa! ? Sekalaista Välitys-/tulkkausapua saksassa auton ym. oston osalta. Yli 30v kokemus, asun Hampurissa. Hinta edullinen asumisineen. Otahan yhteyttä, kaunis kiitos etukäteen. Yst. terv. Markku. P. 0505887773 Mitä uusi vuosi tuo sinulle? Raha, rakkaus, ihmissuhteet, työ, terveys yms. Soita ja kysy selvänäkijältä Päivi Alanen. Katso lisää palveluista. P. 0451296806, 070081888, Päivi Alanen, 2,37e/min + pvm, www.reikihoitola.net En etsi rikkautta, vaan etsin rakkautta. Olethan mies, ok-näk./-kok., alko ei ongelmasi, ikäsi 56-60v. Olet horosk. Kalat. Nätti nainen kaipailee. (1162488) Mis olet tavallinen/jalat maassa tallusteleva, vapaa, rehti mies? Arvostat ja kunnioitat naista ja oisit valmis vaikka rakastumaan. Ethän polta, n. 50v. (1161978) Rauhaisana sunnuntaiaamuna tuntui taas liian yksinäiseltä. Olen sensuelli, mietiskelevä, ok-näk. Mies, vaikka jo eläkkeellä, vastaa. (1161875) Sinä 50-60v mies, vapaa, kunnollinen, savuton, ongelmaton, viihdyt luonnossa, tykkäät tehdä asioita yhdessä. Sinuun haluaa tutustua 55v, vapaa, nuorekas, hoikka nainen, jonka elämästä puuttuu paljon, kun sinä puutut. Vastaa tositark. (1161667) Olen vapaa, luonnossa viihtyvä nainen, 63v, hoikka, ristiverinen, 016-alueelta. Etsin sinua pitkä, rehellinen, erähenk., vapaa mies, tositark. (1161637) Yksinäinen, vanhempi, vapaa nainen etsii pitempiaik. seuraa 75-77v, vapaasta miehestä. Kaipaan lämpöä ja läheisyyttä syksyn synkkyyteen. Soittele, juteltais, jospa kemiat kohtais. (1161520) ? Mies etsii sinua Vapaa, 53v, reipas, viriili mies hakee naisseuraa. Ikä on vaan numeroita. Ota yhteyttä, et pety. Roi. (1163055) Vapaa, -60v, Roissa asuva mies odottaa viestiä vapaalta, sensuellilta naiselta. (1162438) Lapissa asuva mies, 56v, hakee kivaa naista tositark. Asiasi ovat kunnossa, kuten minulla. Tutustutaan ja katsotaan. (1161861) Etsin täysi-ikäistä naista, liikunnasta, musiikista pitävää, huumorintaj., suomalaista, sopusuht., vapaata, raitista, uskollista. Olen 37v mies. (1163257) ? Nainen etsii sinua Venäläinen, 53v nainen etsii fiksua, vapaata miestä tositark. 016-alueella. (1162498) Etsin 50-62v miestä. Kaipaat ystävää, jonka kanssa keskustella. Pidät läheisyydestä ja hellyydestä. Viesteile, niin katsotaan miten asiat etenee. (1162762) Nainen, nuori 65v, etsii keskustelukumppania. Ei rajoituksia, paitsi pliis, ei juopot, takertuvat ukkomiehet tai pervot. (1162491) Sinä läheisyydestä pitävä, vapaa mies. Vastaa ihanalle, hellälle, nuorekkaalle naiselle. (1162229) Etsin vapaata, kilttiä, iloista, nättiä naista, joka ei ole koskaan irtosuhteillut. Olen vapaa, ihana, komea, keski-ikäinen mies ja haluan rakasua sinuun. (1163256) Lapin mies, 54v, etsii kaamokseen valoa naisihmisestä. (1163245) Jos tunnet, että olet isopeppuinen, povekas nainen, 40-50/160-172, ota yhteyttä mukavaan, huumorintaj., puheliaaseen, 47v mieheen. Tosimielellä liikkeellä, vähän pilkettä myös silmäkulmassa. (1163226) Kunnostaan huolehtiva, kuuskymppinen mies hakee naisystävää, jonka maratonit on juostu ja makkarat syöty eikä läskit liiemmin lepata. (1163209) 1 Ilmoitukseen vastaaminen Soita 0700-51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä viesti numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. 2 Ilmoituksen jättäminen 3 Oma ilmoitus: vastaukset 4 Oma ilmoitus: sulkeminen Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi. Prostituution ja vastaavien seksuaalipalveluiden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9§), tällaisia ilmoituksia ei julkaista. Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8. Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi. Lähetä viesti numeroon 173193. Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnumero ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMOITUSNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä nroon 173193 (1,20e/viesti). Neuvonta Joka päivä klo 10-18 0400 808 654 / neuvonta@movika.fi Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,22? /min +pvm, tekstiviestit nroon 173193 1,20?/kpl. PL 118 OU ? Ilmoituksen jättö LAPPILAINEN EDUSKUNNASSA Nainen, kaipaatko ystävyyttä, hellyyttä ja yhdessäoloa? Sinuun tahtoisi tutustua siisti, luotettava, tervepäinen, täysin naiseksi laittautuva trans. (1163205) Vapaalle, kunnolliselle, kiltille, nätille naiselle on sydämessäni paikka. Pintaliitäjälle ei. Olen vapaa, kiltti ja söpö, hyvännäk., keski-ikäinen mies. Kaipaan oikeaa rakkautta. (1163090) Lisää ilmoituksia sinäköseoot.fi Katso myös teksti-tv:n sivuilta MTV3 & Sub s.830 Nelonen s.550 Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero Metsähallituksen kohtalo ratkeaa pian Metsähallituslakia on tehty pitkään ja hartaasti. Lakiesitys on edennyt eduskuntaan kovan kritiikin saattelemana. Nyt ollaan muuttamassa lakia, jolla on suuri merkitys suomalaisen kansallisomaisuuden, valtion metsien, maiden ja vesien käyttöön ja hoitoon. Sekä lain sisältö että valmisteluprosessi on herättänyt paljon kysymyksiä ja kritiikkiä. Siitä olen tyytyväinen, että keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Tiilikainen tulee henkilökohtaisesti esittelemään tämän ristiriitaisen lain eduskunnalle. Sitä vastoin pidän outona, että kansanedustajat joutuivat tätä viime viikolla aamuyön tunteina erikseen vaatimaan. On selvää, että monimutkaisen ja paljon kysymyksiä herättävän lain käsittelyyn tarvitaan ministeri vastaamaan moniin avoinna oleviin kysymyksiin. Lainmuutostarve on syntynyt EU-lainsäädännön vaatimuksista säätää Metsähallituksen markkinoilla tapahtuva toiminta kilpailuneutraaliksi. Tämä toteutetaan yhtiöittämällä valtion mailla tapahtuva metsätaloustoiminta osakeyhtiöön ja antamalla osakeyhtiölle yksinoikeus harjoittaa valtion metsissä metsätaloutta. Toisin kuin on väitetty, EU ei vaadi yhtiöittämistä; myös muita vaihtoehtoja toteuttaa kilpailuneutraliteetti on olemassa. Lisäksi on herännyt epäilys, ettei yhtiöittäminen takaa EUpykälien mukaista kilpailuneutraaliutta. SDP vastusti viime kaudella ja vastustaa edelleen Metsähallituksen metsätaloustoimintojen yhtiöittämistä. Lakiesityksessä hajotetaan Metsähal- lituksen johtamisjärjestelmää niin, että on herännyt kysymyksiä myös esityksen perustuslaillisuudesta. Metsähallitus on yhdistelmä julkisia hallintotehtäviä sekä markkinaehtoista toimintaa, jolle tunnusomaista on laissa säädettyjen yhteiskunnallisten velvollisuuksien noudattaminen sekä valtion metsien monikäyttö. Samoilla alueilla yhdistetään siis useiden eri käyttäjäryhmien intressejä. Yleiset yhteiskunnalliset velvollisuudet täytyisi laintasolla saada koskemaan myös metsätalousosakeyhtiötä. On myös epäselvää, hyväksyy EUkilpailuoikeus nyt viritetyn mallin kilpailuneutraaliksi tavaksi järjestää metsätaloustoiminnot valtion mailla vai seuraako tätä lakia pian vaatimus kilpailuttaa myös käyttöoikeussopimukset? Lapissa ollaan oltu aiheellisesti huolissaan. Metsähallitus on suuri työllistäjä ja maankäytön yhteensovittaminen alueilla, jota käyttävät yrittäjät, matkailijat, saamelaiset, retkeilijät, porot ja kaivosyhtiöt, vaatii taitoa ja sopimista. Lapissa on kova huoli, että hyvin toiminut keskusteluyhteys Metsähallituksen ja muiden alueiden käyttäjien välillä heikkenee. Lain uudistamisen kokonaisuus on monimutkainen. Lakia tehty jo kauan ja valmistelu ei ole ollut niin avointa kuin näin isossa ja tärkeässä asiassa kuuluisi olla. Tämä on herättänyt aiheellisesti närää kuten myös se, miksi perussuomalaiset ja keskustalaiset vastustivat samaista esitystä viime kaudella ja nyt seisovat sen takana. Kun suomalaisten kansallisomaisuutta, valtion maita, vesiä ja metsiä ollaan siirtämässä liikelaitoskonsernin alle, siitä seuraa mm. eduskunnan ohjausvallan heikkeneminen, päällekkäistä hallintoa, viranomaiselle säädetystä asiakirjojen julkisuusperiaatteesta luopuminen ja markkinatalousajattelun ulottaminen Metsähallitukseen. Pidän lähtökohtaisesti ongelmallisena, jos valtion vesien tai maiden hallintaoikeuksia siirretään liikelaitoksen hallintaan, pois ministeriöiden ja eduskunnan suorasta valvonnasta. Aiheellinen huoli on myös se, mitä tapahtuu seuraavaksi. Avaako järjestely ovet kansainvälisille yhtiöille päästä operoimaan valtion maa- ja vesialueille. Se ainakin on selvää, että Suomen rikkaat luonnonvarat, metsät ja puhdas vesi, herättävät varmasti kiinnostusta ulkomailla. Sen vuoksi toivon, että järki voittaisi hallituksessa tässä asiassa ja muitakin vaihtoehtoja kuin metsätaloustoimintojen osakeyhtiöittämistä punnittaisiin vielä. Johanna Ojala-Niemelä Kansanedustaja TELINEJAKELUPAIKAT: Kustantaja: Lappilainen Oy Toimitus: Lappilainen Veitikantie 8, 96100 Rovaniemi toimitus@lappilainen.fi Mediamarkkinointi: Anu Valkonen p. 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi Heikki Marttila p. 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi www.facebook.com/ lappilainen Jakelu: P-S Suorajakelu Oy, Posti Oy www.lappilainen.fi ISSN-L 1799-5957 ISSN 1799-5957 Toimitusjohtaja: Pera Hussi p. 0400 918 917 Päätoimittaja: Riitta Kemppainen-Koivisto p. 0400 448 473 riitta@lappilainen.fi Toimittaja Elisa Javarus, p. 040 1807 669 elisa@lappilainen.fi Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy Ilmoitusten painoasua koskevat huomautukset on tehtävä kolme päivää ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehti julkaistaan force majeur -varauksin. Enontekiö K-Market J.AD. Rantakokko K-Market Kilpishalli Inari K-Market Ivalo K-Supermarket Kuukkeli Inari Neste Saariselkä Saariselän Kuukkeli S-Market Ivalo Kittilä Hulluporo Bens1s Levi K-Market Sirkan kauppa K-Supermarket Kittilä K-Supermarket LeviMarket S-Market Kittilä S-Market Levi Kolari K-Market Kolari Sale Kolari Kemi Citymarket Neste Lapintuuli Prisma Kuusamo K-Citymarket Kuusamo Prisma Kuusamo S-Market Ruka Kemijärvi K-Supermarket Kauppapaikka S-Market Kemijärvi St1 Kemijärvi Tampereen Säästötex Kemijärvi Muonio K-Market Muonio Seo Muonio S-Market Muonio Keminmaa Citymarket Pelkosenniemi K-Market Pyhäntähti Luontokeskus Naava Siwa Pelkosenniemi Pello K-Market Yliranta Seo Pello S-Market Pello Posio Anu Pentik Galleria K-Market Muikku S-Market Ahola Ranua K-Hillamarket Ranua Zoo S-Market Ranua Rovaniemi Citymarket Joulupukin Pääposti K-Supermarket Eteläkeskus Lentoasema Neste Napapiiri Neste Reissumies Ollin Erä ja Kalastus Prisma Revontuli Rinteenkulma Sampokeskus Shell Erottaja Shell Teollisuustie VR Assa asemaravintola Salla K-Market Puolukka S-Market Erätuli Savukoski K-Market Heinäjärvi Sale Savukoski Simo K-Market Simo Sale Simo Sodankylä K-Market Sodankylä K-Supermarket Pohjantähti Neste Jäämerentie Seo Sodankylä S-Market Sodankylä Tervola Neste Tervakuksa St1 Mäkipeura Tornio Citymarket K-Supermarket Ykkönen Prisma Tornionportti Rajalla kauppakeskus Sale Pudas Tampereen Säästötex Utsjoki K-Market Karigasniemi Kauppakeskus Härkönen Uulan Säästö Utsjoki Ylitornio K-Supermarket Ylitornio S-Market Ylitornio Ylläs Jounin Kauppa K-Market Ylläsjärvi
15 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Lukijalta Lukijalta-sivu on avoin kaikille Lappilainen lehden lukijoille taas tammikuusta 2016 lähtien. Kerro napakasti näkemyksesi Lappiin tai lappilaiseen elämänmenoon liittyvästä asiasta. Julkaisemme poikkeuksellisesti menneen jahtikauden päätteeksi Ingan metsästystarinan. Nuoren koiran onnistuminen hirvimetillä Olen harrastanut metsästystä vasta 15 vuotta ja yrittänyt oppia asioita niin pystykorvilta, seisojilta kuin hirvikoiriltakin. Kotona asuu tällä hetkellä ainoastaan hirvikoiria ja siihen koulutettavia. Virheiden ja onnistumisten kautta tiedän joitakin asioita, joilla voin auttaa ja kouluttaa nuorta koiraa onnistuneeseen riistatyöhön. Kaikista koirista ei hyvistä yrityksistä huolimatta tule metsästyskoiraa. Tässä yhden nuoren koiran hirvenpyyntipäivä. Isännän nuori uros, 2,5 -vuotias Poju oli ollut lääkekuurilla virtsatie- ja anaalitulehdusten vuoksi ja viikon pakollisella sairaslomalla. Loma oli koiralla lusittu ja minulla mahollisuus lähteä kattomaan hirviä takamettään. Muutamaan päivään ei meijän liittymästä oltu ajettu mettätielle, oli vissiin naapurikylän seura saanu jo hirvensä nurin. Otin Pojun mukkaan ja jätin vanhemman koiran oottamaan seuraavaa päivää. Ase kaapista, reppu valamiiksi ja eikö menoksi. Muut koirat haukku ja huusi häkeissä ja jokasella oli kova hinku matkaan. Varustuksesta jo tiesivät mihin emäntä on menossa. Pojulle tutkapanta kaulhan. Talutin aluksi kiinni, koska asutaan 4-tien välittömässä läheisyyessä. Reilun 100 metrin jälkeen linkku auki ja onnen rapsutukset koiralle. Tarkoitus oli kävellä vähän tuulta vasten jänkien takkaa ja palailla myötäsessä iltapäivästä tietä pitkin kotia. Reippaasti kohti rääseikköä Poju lähti reippaalla laukalla polkua pitkin ja hyppeli välillä rääseikköön tarkastamaan hajuja. Välillä otti ylävainua eli hajuja tuulesta ja jatkoi matkaa. Mielestäni turhan paljon kääntyili minua kohti ja varmisti, että olen tulossa. Etäisyys oli 50-72 metriä ja turhautumisen sarvet alako tekemään pahkoja minun ottaluuhun! Kun koira pyöriipi ohjaajan ympärillä, se tarkoittaa, että pittää lähes hiipiä koko ajan, jotta riistakosketuksia sais. Iliman niitä koiran kyvyistä ei voi sanoa Kuvat: Inga Huttusen kotialbumi Pari päivää kotona levättyään Poju haukkui toisen hirven Kolarissa isännän mukana. Toivottavasti nuori koira alkaa tästä nyt kehittyä ja siitä tulee isännälle oikea hirvikoira. Inga ja hänen ensimmäinen hirvikoiransa Rane onnistuneen metsästyspäivän jälkeen. juuta eikä jaata. Onneksi ei ollu roustalekeli. Käveltiin ja hiivittiin vaaran takana olevan jängän reunaan ja Poju oli iloinen kun sai juosta vapaana. Yhtäkkiä läheltä alko kuulumaan koiran haukkua, vain reilusta sadasta metristä. Poju yritti lähtiä haukkua kattomaan, mutta sain sen pallaamaan pienellä kutsuäänellä. Nappasin koiran heti taluttimmeen kiinni ja istuin ison mättään päälle kuusen taakse. Mieli oli kysymyksiä täynnä. Oliko koira tullu yksin jostaki vai oliko sillä isäntä/ emäntä mukana? Haukkuuko se hirveä vai oravaa? Jos joku ampuu nyt, nii toivottavasti en ole ampumalinjalla ja tärkeimpänä: mie olen tuulen alapuolella ettei mahollinen elukka saa vainua minusta. Näissä ajatuksissa yritin piettää oman koiran hiljasena ja painoin ittiäni matalammaksi mätästä vasten. Tärkeintä oli, etten millään tavalla häirittis toisen koiran työskentelyä. Hiljaisuus täytti tienoon Muutaman minuutin hauk- ?Katottiin koiran kans toisia ja Poju taisi oivaltaa jotain sillä hetkellä. Se lähti laukkaamaan kuusikkoa kohti, alotti hirven luona kovan haukkumisen ja rähisikin pari kertaa.? kumisen jäläkeen tuli hiljasta. Ei rysähystä jonka hirvi yleensä aiheuttaa lähtiessään pakkoon, ei ihmisen aiheuttammaa ääntä, ei mittään. Koska tuuli kävi haukkumisen suunnasta, laitoin tupakiksi ja päätin ootella jonkin aikaa. En halunnu, että oma koira lähtis esimerkiksi toisen koiran perrään ja pillais molempien mettästyspäivän. Tupakin viimisistä savuista tarkistin vielä tuulen suunnan ja päätin lähtiä viistosti eri suuntaan missä haukku oli ollu. Mettä oli täysin hilijanen Pojun pientä vikinää lukuunottamatta. Nousin mättäältä ettei takamus täysin kastu ja päästin koiran irti. Mietin, ettei se kauas pakene ku ei ollu tehny sitä aiemminkaan. Poju hyppeli sinne tänne ja otti suoran suunnan pikku kuusikkoon missä haukku oli ollu. Samantien se alko haukkua sadassa metrissä, vieläpä ihan kelvollisesti noin 70 kertaa minuutissa. Pysähyin ku seinään ja ootin. Mittään en nähny kuusikossa liikkuvan. Mielessä kävi jo myöhään herreillä oleva karhu ja laskin lupien loppuneen jo aikapäiviä sitten. Oisko toisella koiralla menny sisu kaulhan otson kanssa ja lähteny pois? Leikkimistä karhun kans ei ole ja saattais ne kastua minunki housut muualtaki ku päältä, mutta ampusin varmasti jos päälle tulis. Meinashan se hirvasporoki tappaa tutun emännän hirvimettällä. Hyvä poika, mene mene! Muutaman minuutin haukun jäläkeen Poju hyppäs esille ja juoksi minun luo. Kehuin sitä kovasti ja kuiskuttelin että mikä ukko sielä on? Hyvä poika, mene mene! Koira meni etuviistoon oikialle haistelemaan ojan reunaa. Pysyin paikoillani ja kattelin kuusikkoon. Olen oppinu, ettei kannata hötkyillä vaan kattoa tilanne koiran kannalta loppuun asti. Samassa näin sarvien liikahtavan kuusen oksien seassa. Menin hitaasti polvelle koska olin aika aukiassa paikassa ja otin kiväärin ampumahollille. Katottiin koiran kans toisia ja Poju taisi oivaltaa jotain sillä hetkellä. Se lähti laukkaamaan kuusikkoa kohti, alotti hirven luona kovan haukkumisen ja rähisikin pari kertaa. Matka jatkui kuusikosta ulos rähinän kanssa ja kuulin hirven murahtavan koiralle samalla kun yritti hyökätä Pojun kimppuun. Hirvi pysähtyi näkyville ja nappasin elukan samantien kiväärin kiikarin ristikkoon. Koira pyörähti takasin hirveä kohti, haukahti pari kertaa ja laukaus. Sonni kaatu maahan ja koira hyppäs varmaan pari metriä kauemmas. Samassa se oli kuitenki jo haistelemassa hirveä ja tönimässä sitä ylös aivan ku olis kysyny että mikä sulle tuli? Nouse nyt kaveri ylös, emmie tosissani. Koska hirvi heilutteli vielä takajalakoja ja päätä, ammuin lopetuslaukauksen ettei eläin kärsi eikä koiralle tule vahinkoa. Tappelunnujakka lähellä Aloin kovasti kehumaan Pojua, silittelin ja taputtelin kunnolla. Yhtäkkiä huomasin toisen koiran tulevan muutaman metrin päässä. Nappasin oman koiran kiinni ja aloin laittammaan sitä puuhun kiinni ettei tule tappelua. Vieraski näky olevan uros, joten varovaisuus oli tarpeen. Yritin komentaa vierailijaa pois, mutta kuka hullu sitä nyt hirvenkaajolta pois lähtis. Nopeat ratkaisut ettei satu vahinkoa ja vieras koira köydellä kiinni toiseen puuhun. Huutelin pari kertaa koiran tulosuuntaan ja pian sieltä vastattiinkin. Tulija oli naapurikylän tuttu isäntä, joka oli jo kuulemma epäillykki minun olevan koiran kanssa liikkeellä. Tilanne harmitti kovasti, koska hänen koiransa oli kuitenki haukkunu hirveä ensin vaikkaki oli jättänyt sen. Kyseessä ei kummankaan mielestä ollut toisen hirven ryöstäminen tai toisen koiralle luvattomasti ampuminen. Mettässä ku on aika paljon niitä kirjottamattomia sääntöjä ja käytöstapoja jokka on hyvä tietää ettei aiheuta ns. pahhaa verta muissa mettästäjissä. Samalla ku kävin tilannetta läpi toisen koiran omistajan kanssa, pistin hirven ja ilmotin isännälle onnistumisesta. Pyysin samalla ilmottammaan muulle porukalle, että valmistautuvat hirvenhakureissuun. Naapurikylän isäntä päätti ottaa koiransa ja lähtiä käveleskelemään kotia kohti. Mie vetelin hirveltä jalat puihin kiinni ja alotin suolistamisen. Siinä touhutessani juttelin Pojulle kivoja, annoin herkkupaloja hirvestä ja pyyhin koiran verellä joka on yhenlainen kaste koiralle ekasta hirvenkaajosta. Suolistettuani sonnin keräsin kamppeet, otin koordinaatit ja jätin hirviliivin puuhun merkiksi hakijoille jokka oli jo tulossa. Meillä oli koiran kans osunu kaikki palaset kohilleen: hirvi, koira ja tuuri. Päivä oli koiran osalta ohi ja se oli päättyny parhaalla mahdollisella tavalla, kaajolla. Inga Huttunen Inga ja koirahoitola HuKan Pesän väki toivottaa hyvää joulua ja eläinystävällistä uutta vuotta kaikille.
16 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Helpotusta tuulilasin huurtumiseen LAPPI LAI N EN LUON NOSSA Kuva: Elisa Javarus Lappilainen Näkyvyyttä haittaava auton tuulilasin ja muiden ikkunoiden huurtuminen on yleinen ongelma vuodenaikoina, jolloin lämpötila vaihtelee merkittävästi. Tuulilasin huurtuminen auton sisäpuolelta on seurausta yksinkertaisesta ilmiöstä: sisäilman kosteus tiivistyy tuulilasin sisäpintaan. Periaatteessa auton puhaltimien, lämmityksen ja ilmastoinnin pitäisi tasoittaa lämpötila ja poistaa ongelma nopeasti, mutta näin ei useinkaan tapahdu. Ongelman takana ovat yksinkertaiset ja helposti korjattavat syyt. Joko autoon puskee jostain ylimääräistä kosteutta tai nämä laitteet eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. Tarkista sisäilmansuodatin Autoasista vinkataan, että huurtumisen voi selättää etsimällä kosteuden lähteen joka usein on sisäilmansuodatin. Jos se on vanha, vettynyt ja likainen, puhaltimet puskevat kuivan ilman sijasta kosteaa huurtumista kiihdyttävää ilmaa autoon. Tällaisissa tilanteissa lämmityslaitteen pitää alkaa tuottaa lämpöä ja puhaltimia pitää Lapin suojelualueilla 112 uutta hyönteislajia Riitta Kemppainen-Koivisto Auton lasien huurtuminen voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin. huudattaa pitkään ennen kuin huurre poistuu tuulilasista, Kangasmatot ja lastenistuimet ovat myös yleisiä kosteuden lähteitä. Kangasmatot imevät kosteutta, niitä pitäisi varsinkin talvella muistaa kuivattaa. Paksujen mattojen alle pääsee vettä tai lunta. Tällainen kosteus pysyy siellä yllättävän pitkiäkin aikoja, jos ei sitä varta vasten kuivata. Lapset tuovat usein mukanaan paljon kuraa tai lunta mukanaan. Lastenistuimet kannattaa tuoda välillä kotiin sisään, pestä ja kuivattaa. Puhdista lasit ja esilämmitä Huurtuminen häiritsee näkyvyyttä huomattavasti enemmän, jos tuulilasin sisäpinta on likainen. Huurtuminen korostaa likaa ja huurre poistuu hitaammin likaisesta pinnasta. Siksi tuulilasi pitäisi puhdistaa sisäpuolelta säännöllisesti. Sopiva auton esilämmittäminen auttaa huurtumisongelman ratkaisemisessa. Oikea esilämmitysratkaisu ja esilämmitysaika riippuvat aina lämpötilasta, automallista sekä auton säilytyspaikasta. Kuva: Jukka Salmela Vapaaehtoisten hyönteisasiantuntijoiden apu oli tarpeen etsittäessä hyönteislajistojen levinneisyyttä pohjoisessa. Aiemmin on tutkittu kovakuoriaisia ja perhosia. Nyt suoritussa Metsähallituksen kartoituksessa pyydyksiin saatiin 80 000 hyönteisyksilöä ja niistä määritettiin 2011 eri lajia. Aiemmin esimerkiksi kaksisiipiset ja pistiäiset olivat kokonaan kartoittamatta. Kolmivuotisessa hankkeessa Lapin 24 suojelu- ja erämaa-alueelle asetettiin yhteensä 85 hyönteispyydystä kaikkiaan lähes 9000 vuorokaudeksi. Määritetyistä lajeista 58 on vielä tieteelle kuvaamatta. 66 lajeista on uhanalaisia. Peräti 112 lajia havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Suurin osa määritetyistä lajeista kuuluu kaksisiipisten lahkoon eli kärpäsiin ja sääskiin, kuten hyttyset, mäkärät ja vaaksiaiset. Tuloksia tarvitaan muun muassa alueiden hoidon ja käytön suunnitteluun, jotta Sienisääski Tetragoneura ruuhijarvii. Laji tunnetaan vain Suomesta. uhanalaisten lajien esiintymät voidaan ottaa huomioon. Kuva: K. Roiha Tänä talvena Lapin lumilla paistaa saariston kesän aurinko Lappilainen Levillä on meneillään hauska ja erilainen kampanja, jossa Turun ja Varsinais-Suomen saaristoa tehdään tunnetuksi läpi talven. Maakunnan saa- risto näkyy koko hiihtokauden tuolihisseissä, suksitelineissä ja pari viikkoa myös videon screenillä. Kampanjan tarkoitus on tuoda saariston kesä keskelle Lapin talvea. Tekijät usko- va, että moni, joka hytisee hiihtohississä ja näkee ihanat kesäkuvat, kiinnostuu vierailemaan saaristossa ensi kesänä. Vuoden rajakunta -valinta muistuttaa laajemminkin rajaseutualueiden olemassaolosta ja tärkeydestä, mikä ei Lapin ulkopuolella ole aina itsestäänselvää. Utsjoesta Vuoden 2015 rajakunta Lappilainen Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja kiittää Rajaseutu ry:tä Vuoden 2015 rajakunta valinnasta joka on Utsjoki. Ainasoja kiitti Itsenäisyyspäivän- ja Vuoden rajakunta 2015 -juhlassa Utsjokea sekä kuntalaisia hyvästä ja esimerkillisestä yhteistoiminnasta. Ainasojan mukaan Utsjoen kunta on tehnyt vuosikymmenten ajan ansiokasta, tiivistä ja laaja-alaista eri hallinnon- ja elinkeinoelämän aloille ulottuvaa yhteistyötä Norjan puolella sijaitsevien naapurikuntiensa kanssa. Näin utsjokelaisille on turvattu kattavat ja laadukkaat peruspalvelut sekä toimeentulon edellytykset. Yhteistoiminta on ollut erityisen ansioitunutta pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen sekä vapaa-ajantoimen sektoreilla. Lisäksi Utsjoen elinkeinoelämälle rajakaupalla ja rajat ylittävällä matkailulla on tärkeä merkitys. Erityisen maininnan Ainasojalta saa se, että rajan yli tapahtuva yhteistoiminta on kohdistunut kaikenikäisiin kuntalaisiin aina lapsista ikäihmisiin saakka. Saamen kielellä on keskeinen rooli monissa Utsjoen kunnan rajaseutuyhteistyömuodoissa. Rajat ovat rikkaus Lappi on todellinen rajojen maakunta. Yhteistä maarajaa naapurimaiden kanssa on peräti yli 1 600 kilometriä ? Norjan kanssa yli 700, Ruotsin kanssa vajaa 500 ja Venäjän kanssa lähes 400 kilometriä. Muun Suomen kanssa rajaa on vain noin 250 kilometriä. Ainasoja painottaa, että rajat tekevät Lapista ainutlaatuisen Suomen maakuntien joukossa. Ne ovat Lapille valtava rikkaus ja mahdollisuus, ja tarjoavat mainiot edellytykset rajaseutuyhteistyön harjoittamiselle. Ylijohtaja painottaa, että lappilaisille rajat ylittävä toiminta on luonteva osa jokapäiväistä elämää. Rajojen yli käydään kauppaa, tehdään monenlaista yhteistyötä ja tarvittaessa annetaan apuakin. Sukulaisuus- ja ystävyyssuhteita rajat eivät rajoita. Näin on ollut jo vuosisatojen ajan, vaikka rajojen sijainnissa on aikojen saatossa jotain muutoksia tapahtunutkin.
LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille! OY LVI-Ollila Oy Autolasien ammattiasentamo KOIVIKKO Teollisuustie 12, 96300 Rovaniemi Puh. 0400 695 660 www.autolasi.fi Perussuomalaiset Naiset ja Lapin PerusNaiset Ajatuksen siivin kohti lämminhenkistä joulua - Ajattelijat Roin Kone- ja Automaalaus Oy Hallitie 25, Rovaniemi, puh. 050 597 1119 17
18 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi Menot MENOT-palstalle kootaan lehden jakelualueen kiinnostavia tapahtumia. Voit lähettää menovinkin toimitukselle osoitteeseen: toimitus@lappilainen.fi. Kuva: http://operart.galleria.fi/ ENONTEKIÖ 20.12 klo 18-19.30 Kauneimmat joululaulut kirkossa. KOLARI JA YLLÄS 20.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut Pyhän Laurin kappelissa. ROVANIEMI 18.12. klo 18-19.30 Nuorten kauneimmat joululaulut kirkossa. INARI MUONIO JA OLOS SALLA KEMI PELKOSENNIEMI JA PYHÄ SODANKYLÄ 24.12. klo 12 Joulurauhan julistus Kaunispään Huipulla. 20.12. klo 18 alkaen Kauneimmat joululaulut kirkossa. KEMIJÄRVI 20.12. klo 18 Juhani Alakärppä, baritoni ja Pekka Luukkonen, urut sekä piano: Joulun aatto nyt saa -konsertti kirkossa. KEMINMAA 19.12. klo 17-23 Nuorten pikkujoulut (K-13) nuorisotila Myötätuulessa. KITTILÄ JA LEVI 19.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Levin keskustassa Marian Kappelissa. 19.12. klo 18 Kansainväliset joululaulut Muonion kirkossa. 24.12. klo 12-12.30 Jouluhartaus ja joulurauhan julistaminen Pyhätunturin alueelle pidetään Tajukankaalla eli Saunakurussa. POSIO 19.12. klo 15 alkaen Hämeenkyläläisten tunnelmallinen kuusijuhla ja kauneimmat joululaulut Sirkan Salilla Naumaniemessä. RANUA 19.12. Pikkujouludisco Monkkarilla 6-12v. klo 17-20 ja 13-18v. klo 20-22.30. 21.12. klo 17 Duo Sari&Airi, joulukonsertti Tähtitaivaskodalla. 20.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Vuojärven monitoimitalolla. TERVOLA 20.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut Reutuaavalla Metsolassa. TORNIOHAAPARANTA 20.12. klo 16 Veni Emmanuel - Joulukonsertti Haaparannan kirkossa. YLITORNIO 27.12. klo 10.30 Kauneimmat joululaulut - messu kirkossa. Urkutoivekonsertti Hetassa Lappilainen Kittilän kanttori Sari Alakulppi viettää tänä vuonna eräänlaista taiteilijajuhlavuottaan. Alkoihan ura urkuparvella maailman mahtavimman instrumentin parissa jo 30 vuotta sitten Sarin synnyinpitäjässä Sodankylässä. Hetan kirkossa kuultavan urkutoivekonsertin ohjelmistorakenne 21.12. klo 18-19 on poikkeuksellinen, sillä siihen on koottu seurakuntalaisten suosikkeja. Suomen Kansallisoopperan Jyrki Anttila on laulanut Saksassa, Sveitsissä, Latviassa ja viimeksi myös Viron Kansallisoopperassa. Alapartasen Itkevä presidentti Lappilainen Ivalolainen kuvataiteilija Jouko Alapartanen on syntynyt Torniossa vuonna 1970. Alapartanen valmistui kuvataiteilijaksi Tornion Taidekoulusta ja on opiskellut sen jälkeen Kotkan Repin-instituutissa klassista kuvataidetta. Suomen kulttuurirahaston muotokuvamaalauksen kurssin hän kävi Rovaniemellä vuonna 2007. Alapartanen kuuluu Taidemaalariliittoon. Alapartanen tuo maalauksissaan esille nykytaiteen ja perinteisen ilmaisun rajapinnat. Eri aikakaudet kumpuavat niistä monin eri muodoin. Kuva: Mikhail Zapasko Muotokuvat yhdistävät pop- ja klassisen-taiteen ilmaisua tuoden näkyväksi yhteiskunnan ongelmia ja ydinajan uhkakuvia. - Saturnus syö lapsensa (2015) on päivitys Francisco de Goyan maalauksesta, jonka näin Elämän kirja nimisessä tiedejulkaisussa jo 1970-luvulla. Maalaus teki lähtemättömän vaikutuksen pelkkänä painokuvanakin. Aikuisuus alkoi hiipiä lapsen mieleen, taiteilija kuvailee. - Sekä Diego Velasquezin muotokuva Pope Innocent X että Francis Baconin tulkinta teoksesta innoittivat minua Kuva: Belcanto-kvartetti Särkynyt lelu (2015) maalauksessa. Teoksen värimaailma on klassisen pelkistetty, rajoitetun paletin tekniikka. Maalauksen motiivi on kuitenkin nyky-allegorinen. - Näyttelyn keskeinen teema on kuvataiteen jatkumo. Mitä jätämme tänne, siitä tulee osa ihmiskunnan muistia. Osa yhteistä kirjastoa, jolla tulkitaan historiaa, ja joka rikastuttaa nykyisyyttä sekä myös tulevaa aikaa, Alapartanen jatkaa. Maalaus on ajatuksen esineellinen muoto. Maalaus heijastelee aina aikaansa. Maalaus on osa historiallista kontekstia. Rovaniemeläinen Belcanto-kvartetti johdattaa kohti jouluyötä, seimelle luo härkäin ja paimenten. Kun joulun kellot ja sävel soivat, Betlehemin tähti loistaa kertoen meille joulun salaisuuden. Arkiset huolet heitämme, kun joulupuu on rakennettu ja kynttilät lepattavat. Rauhaa vain rauhaa -joulukonsertti Tavivaaran kappelissa 20.12. klo 18. Lappilainen Oopperalaulajat tenori Jyrki Anttila ja baritoni Juhani Alakärppä konsertoivat Rovaniemen kirkossa 19.12. klo 19. Konsertin ohjelmistossa on vanhoja kauniita joululauluja sekä kaksi uudempaa laulua joista toinen Kaunein Jouko Alapartanen esittelee Itkevä Presidentin Galleria Napassa 6.1.2016 saakka. yö voitti 2005 kauneimman joululaulusävellyskilpailun. Kappaleen on säveltänyt Jussi Rasinkangas. Tenori Jyrki Anttila on Suomen Kansallisoopperan solisti vuodesta 1998. Juhani Alakärppä on baritoni, joka voitti Toivo Kuula laulukilpailun muutama vuosi sitten. Kuva: Lappilainen Jouluksi lahjoitetaan rauhaa, turvaa, lukutaitoa ja lapsille lahjapaketteja Lappilainen Belcanto johdattaa jouluun Kaunein yö -konsertti Rovaniemellä Joulu on antamisen ja hyvän tekemisen aikaa. Hyvän voi panna kiertämään monissa kristillisissä joulukeräyksissä. Moni keräys tarjoaa kehitysmaiden lapsille ruokaa ja mahdollisuuden elää lapsen huoletonta elämää. Lahjaksi voi antaa ekologisen ja eettisen lahjan, joka ilahduttaa saajaansa ja auttaa kehitysmaissa. Tarjolla on esimerkiksi joulurauhaa, kanoja sekä ammatti kehitysmaassa elävälle. Kauneimmat joululaulut -keräyksellä hankitaan esimerkiksi siemeniä torjumaan ruokapulaa, oppikirjoja koululaisille, äitiyspakkauksia konfliktialueille sekä vuosilai- noja naisyrittäjille. Kristillistä mediatyötä tehdään Lähi-idässä ja Aasiassa. Erityiskohde on tänä jouluna turkinkielinen Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelma. Apua pakolaisille, vauvannuttuja Etiopiaan Etiopiassa koulutetaan pappeja ja lahjoitetaan vauvoille lämpimiä nuttuja. Keski-Keniassa elävän samburu-heimon pariin koulutetaan uusia opettajia naisten raamattupiireihin ja eri-ikäisten lukutaitoryhmiin. Etu-Aasiassa ja Kaukasiassa tehdään lähetystyötä, lahjoituksia saavat katulapsityö Pietarissa, joulupaketteja toimitetaan Romaniaan ja Moldovaan. Revontulia ja joululauluja Naavassa Lappilainen Pyhätunturin Naavassa Tapsa ja Niemettäret laulattavat iloisia joululauluja 20.12. klo 16. Aatonaattona 23.12. klo 16 Pelkosenniemen seurakunta järjestää kauneimpien joululaulujen tilaisuuden. Arctic Academy järjestää Naavassa revontuliesityksen 21. ja 28.12. klo 17. Revontulet ovat luonnon komein värinäytelmä, arktisten alueiden yötaivaalla loistava valoilmiö, jonka kauneus mykistää katsojansa kerta kerran jälkeen. Revontulioppaan esi- tys valokuvineen, videoineen ja animaatioineen johdattaa vanhoista uskomuksista viimeisimpiin tieteellisiin totuuksiin. Aatonaattoaamuna klo 10 Tonttu Torina kertoo Naavassa lapsille tarinoita joulun odotuksen keskellä. Jaksaapa sitten paremmin odottaa joulupukkia. Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä 30.12. klo 19 saapuu suosittu vapaalasku-elokuvakiertue Naavaan. Ohjelmistossa on kotimaisia lyhytelokuvia ja dokumentteja ulkomaisilla valinnoilla täydennettynä.
4. kok Ilmoitusmallit 2015 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi UTUUS HUIPPU-U Yli 3000 juhli Parasta ennen! -pikkujoulutapahtumassa MAAILMAN PARAS VESIKOURU ? sadevesijärjestelmät ? kattoturvatuotteet ? kattotarkastukset ja -huolto Vesivek p. p. 0400 197, vesivek.fi VesivekRovaniemi, Satakunta, 02393 6311 550, vesivek.fi Kuva: Facebook Lappilainen Huimat yli 3000 pikkujoulujuhlijaa 5.12. Rovaniemen Lappi Areenalle koonnut ysäriteemainen Parasta ennen! -pikkujoulutapahtuma kiittää kaikkia osallistujia, niin rovaniemeläisiä kuin kauempaakin paikan päälle saapuneita. Ensimmäistä kertaa Rovaniemellä järjestetty tapahtuma otettiin vastaan suurella innolla. Tilaisuuden liput kävivät erittäin hyvin kaupaksi, ja VIP-paketit myytiin loppuun jo alkumetreillä. Lämpimän vastaanoton myötä järjestäjä, tamperelainen Prime Time Oy, lupaa tapahtuman järjestettäväksi Rovaniemellä jälleen ensi vuonna. - Rovaniemen tapahtuma onnistui kokonaisuudessaan mainiosti, ja kiivaan ennakkomyynnin viitoittamana osasimme odottaa tapahtumaan tulevan paljon ihmisiä. Yli 3000 pikkujoulujen juhlijaa on suuri määrä yhden katon 2. koko 140 x 100 mm Suunnitteletko ovi- tai ikkunaremonttia? Sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet ja kattohuolto Täyden palvelun ikkuna- ja ovitalo Meri-Lappi Muu Lappi Rainer Partanen Martti Kuoksa kaup p. 040 772 p. poihi 050 n344 6516 500? yli3500 Nyt an päälle! kaup VESIROSVO AUTOPURKAMO Soita ja pyydä asiantuntijamme suunnittelemaan ratkaisu juuri Sinun tarpeisiin! Mika Lunden 044 713 3021 Erotiikkaliike LAPIN KUNINGATARwww.vesivek.fi Länsikouru, Luumäentie 9, 21420 Lieto Tamperelainen Prime Time Oy lupaa Parasta ennen!- tapahtuman järjestettäväksi Rovaniemellä jälleen ensi vuonna. alla, tapahtuman promoottori Vesa Vähäsarja iloitsee. - Meininki oli huikea - artistit esittivät upeita hittikimaroita ja DJ Matti Airaksisen soittamat timanttiset ysäris- etit saivat tanssivan yleisön lämpimäksi. Valtavaksi tanssihalliksi areenan tunnelma tiivistyi Waldo?s People -yhtyeen keikan aikana, jolloin tunnelma suorastaan räjähti. Suuri kiitos kaikille osallistujille ja nähdä än taas ensi vuonna, Vähäsarja lähettää terveisensä Rovaniemelle. Kuva: Anssi Hanhela Elisa Javarus Draama vei mennessään Keskeytyneiden opintojen jälkeen nainen löysi vihdoin oman polkunsa. Hän pääsi kahdeksan hyväksytyn joukossa toiseksi parhailla pisteillä Tampereen yliopiston draamalinjalle. Ja niin draama sekä sivuaineena olleet puheoppi, sosiaa- Erja Kärkkäinen on kiitollinen Kemijärven kaupungille joka on tarjonnut taiteilijalle rajattomasti mahdollisuuksia. lipsykologia ja kasvatustieteet veivät Erjan mennessään. Yliopistosta saaduilla eväillä hän onkin elättänyt itsensä. Vaikka vakituista kuukausipalkkaista työtä ei ole ollut, niin keräilemällä leivän palaset ovat maailmalta löytyneet. Erjalla jäi taiteen tekeminen vuosiksi muiden hommien jalkoihin. Hänellä on vankka kokemus draaman keinoilla tehdystä opetustyöstä muun muassa erityislasten parissa. Keikkahommat eri puolella Suomea toivat särvintä pöytään. Koti-ihmiseksi tunnustautuva Erja koki lopulta hotellikuoleman. Hän heittäytyi virran vietäväksi ja pyynnöstä palasi kotiseudulleen Kemijärvelle, silloinkin opetustehtäviin. - Olen ollut hyvässä asemassa kun vertaa moniin muihin taiteen tekijöihin, palkallisia hommia on ollut. Olen kyennyt lipsumaan omalta mukavuusalueeltani. Viime keväänä sitten sain Lapin taidetoimikunnan työskentelyapurahan jonka turvin pystyin toteuttamaan itseäni. Uusi ja erilainen näyttelykin on suunnitelmissa. - Tiedän, että monella on lohduton tilanne. Kuvataiteilijat ovat yksi Suomen köyhin ryhmä. Apurahat ovat kiven alla ja niitä vähennetään kaiken aikaa. Lapissakin vain murtoosalle taiteilijoista myönnetään kohde-, puhumattakaan työskentelyapuraha. Erja tunnetaan teatterin tekemisestä - Olen myöhemmin oivaltanut syyn, miksi teatterikorkean ovet eivät minulle koskaan avautuneet. En nimittäin ole vähääkään musikaalinen. Ja tuo päätös on ollut minulle onnenpotku, olen saanut tehdä niin monipuolista työtä, Erja paljastaa. Parhaiten Erja tunnetaan teatterin tekemisestä. Taiteilija on toiminut näyttelijänä, ohjaajana sekä käsikirjoittajana. Naisella on takana yli 40 ohjaustyötä sekä kolme lyhytelokuvaprojektia. Kärkkäisellä on oma tunnistettava tapa tehdä teatteria. Hänelle on tärkeää suomalaisen lausuntataiteen uudistaminen. Suomen rikas kieli ja sen lausuminen on Erjalle ykkösasia. Kärkkäisen käsikirjoittama ja ohjaama Kalevalan taruihin pohjautuva Neitilä Oy nousi vuosi sitten Mikkelin näyttämöpäivien estradille. Värikkäitten vuosien jälkeen Erja sai kutsun Ouluopistoon. Projektiassistentin pesti alkoi viime lokakuussa ja jatkuu ainakin ensi syksylle. Vaikka nainen asuu tällä haavaa Oulussa, hän ei ole jättänyt teatterin tekemistä Kemijärven kansalaisopistossa. Ryhmä Neitilä Oy harjoittelee uutta näytelmää Aapelin teksteistä joka sojoituu vanhainkodin ympäristöön. Joulu on pysähtymisen aika Näin joulun alla Erja ei liikoja hössötä. Perheessä syödään paljon hyvää ruokaa jotka Erja taikoo pöydälle hetkessä. Hän tykkää aidosta joulutunnelmasta, sen tuoksusta ja tietenkin kynttilöistä joista hän nauttii ihan tavallisena arkenakin. - Olen niin malttamaton, että lahjatkin annan heti kun olen ne hankkinut. Jos jotakin tarvitaan, sehän pitää saada heti käyttöön, Erja naurahtaa. - Elämä on niin hektistä, että haen joka päivä pienen pysähtymisen. Silloin joko vain olen ja öllötän tai lähden katselemaan vaikkapa kahvilaan ihmisiä, Erja kertoo. Taiteilijalle joulu on pyhitetty pidennetylle pysähtymiselle perheen parissa. Hän odottaa jouluvierasta joka on ollut osa elämää 35 vuoden ajan jouluisin ja kesällä lomien aikaan. Osia lähes joka lähtöön! Pohjolankatu 12, 3. kokoRovaniemi 125 x 180 mm p. 045 - 3530 557 tiistai - perjantai 11-17.30 5. kok Lampelankatu 16 ROVANIEMI 0207 969 505 roi-osa.fi www.lapinkuningatar.com VESI0 ?:n ARVOINEN SADE A 300 ITAJOP VOTA VOI AUTTIN Ä! ASENNETTUNA! LM LMÄ KYLÄKARTANO TE STE ES RJE RJ JÄ EVESIJÄ SAD .fi ek .vesivek.fi siv www ve a w. teess osoit ww u taan arvon allist Osall Osistu Erja palkittiin esimerkillisestä työstä Kemijärven kaupunki muisti teatterintekijä ja kuvataiteilija Erja Kärkkäistä (58) hopeisella ansiomerkillä. Kärkkäinen sai huomionosoituksen tunnustuksena ja kiitollisuuden osoituksena kotikaupungin hyväksi suorittamasta merkityksellisestä ja esimerkillisestä työstä. - Kotikaupunkini on antanut minulle liki rajattomat mahdollisuudet. Elämän korkeakoulu Kemijärvellä on valtava rikkaus josta olen todella onnellinen, Kärkkäinen kiittelee. Erjalla on plakkarissa mieletön kirjo kokemusta sekä koulutusta. Viimeisimpänä meneillään on soveltavan kuvataiteen maisteriopinnot Lapin yliopistossa. Saatuaan valkolakin parikymppinen Erja lähti etsimään itseään. Nuoren naisen suurin haave teatterikoulusta kuitenkin kariutui. Hankittuaan kokemusta Yleisradiosta hän pääsi Oriveden opistoon opiskelemaan kulttuuria. Vuotta myöhemmin ovet avautuivat Turun yliopistoon teatteri- ja elokuvalinjalle. Kummassakin opinahjossa Erja tunsi olevansa hukassa, hän iski hanskat tiskiin, otti aikalisän ja rohkeasti alkoi miettimään jotakin muuta. 19 1. koko 82 x 30 mm Tapaninpäivätanssit 26.12. klo 21 ? 02 Uusi Vesivek Arvo on mielestämme Musiikista vastaa PENTTI RAINER MAAILMAN PARAS VESIKOURU Rauhaisaa Joulua ja Uutta vuotta ! 1. Syvemmän profiilinsa ansiosta Uudenvuoden aattona Karaoke Lippu 10 ? vettä mahtuu suurempi määrä TERVETULOA ! malli ? ei vuotavia 2. Saumaton 3. 3. 1. 5. 4. 5. 2. 4. kourunjatkoja Uusi design vähentää veden valumista kourun kylkeä pitkin, jolloin kouru pysyy siistinä ulkopuolelta Korroosionkestävä alumiinimateriaali, 30v. puhkiruostumattomuustakuu Ulkopuoliset, supersäänkestävät kourunkannakkeet ? puhdistus on helppoa Kysy lisää Vesivek-asiantuntijaltasi: 02 6311 550, satakunta@vesivek.fi V S O Uusi MA 1. Syve 2. Saum 3. Uus jolloin 4. Korr 30v. 5. Ulko ? pu UTUUS HUIPPU-U MUISTATHAN vesivek.fi Meiltä huolto- ja korjaamopalvelut kaikkiin merkkeihin! Huollon ajaksi sijaisauto veloituksetta. Meiltä myös uudet Hankook - renkaat ja tietenkin purkuosat paikalleen asennettuna. Tervetuloa! Olemme myös Facebookissa, käy tykkäämässä. MEILTÄ SAAT LAADUKKAAT JA EDULLISET PURKUOSAT SEKÄ UUDET TARVIKEOSAT. YHTEYSTIEDOT: PURKAMO 0400 918 378 HUOLTO 0400 918 379 Vasaratie 7, 96320 ROVANIEMI myynti@napapiirinautopurkamo.fi huolto@napapiirinautopurkamo.fi www.napapiirinautopurkamo.fi Opi lumikenkäilemään Lappilainen Liikunta-alan ammattilaisille ja aktiivisille harrastajille, joilla lumikenkäily on tuttua, on tarjolla päiväkurssi Rovaniemellä. Kurssin aikana tutustutaan erilaisiin lumikenkiin ja mietitään ohjaustilanteita eri olosuhteissa. Kurssin käynyt osaa ohjata laadukkaita ja turvallisia lumikenkäretkiä sekä suunnitella reittejä talvisiin maastoihin. Kurssi pidetään lauantaina 9.1.2016 os. Vartiokatu 11?13. Kurssin järjestää Suomen Latu ja Suomen Lumikenkäilijät. Ohjelmassa on välineitten esittely, tekniikkaharjoituksia, lumikenkäretken järjestelyyn opit, ohjaajan taitojen harjoittelua, toiminnan suunnittelua. Samalla saadaan hyviä neuvoja reitin valintaan, maaston lukuun ja suunnistukseen sekä pohditaan, miten lumikenkäilytoimintaa voi omalla paikkakunnalla järjestää.
20 LAPPILAINEN viikot 51-53/2015 | www.lappilainen.fi t a j h a l joulu ! n i i t t n pukinko SnoPro Flipper Doca KENKÄ LASTEN KELKKAav uori, TIN/ APUKÄYNNIS TALÄHDE VARAVIRen kokoinen Irrotettava huop koot 26?38. Älypuhelim Käynnistää voimanpesä! kertaa.Teho 15 pa jo n to au 8000mAh. HANSKOJA JA KINTAITA 99 ? 50 ? KYPÄRÄHUPUT ko Puuvillaa, yksi ko 5 kpl 10? got laatulin öihin! talven t LATUHÖYLÄ Tosi hyvä kinkun sulatteluun! HUSQVARNA ST 261 E 189 ? Lasten ja aikuisten kokoja alk. KOEAJA LUMILINKO ENNEN OSTOPÄÄTÖSTÄ, NIIN ET KADU! 1810? Korkealuokkainen, tehokas kaksivaihe- linko sähkökäynnistyksellä ja säädettävällä ajonopeudella. Lämpökahvat ja ajovalot lisäävät työmukavuutta. Moottorina B&S 8 hv 1150 Series talvimoottori. Työleveys 61 cm. 10? HUSQVARNA ST 268 EP 2090? Tehokas kaksivaihelinko sähkökäynnis- tyksellä, ohjaustehostimella ja säädettävällä ajonopeudella. Lisäksi lämpökahvat ja led-ajovalot. Moottorina B&S 9 hv 1450 talvimoottori. Työleveys 68 cm. Husqvarna Yoko VARIKKOTAKKI- Zeus VISIIRIKYPÄRÄ Lämmin päällys älle kerros ajopuvun pä tai lle jää , iin tur tun rekikyytiläiselle! Koot S-XXL. 89? 149? KETTI LASTEN SAHAPA nskat ha Sis. kypärän ja 25? HUSQVARNA ST 276 EP 2290? Husqvarnan suurimmassa lingossa työ- leveys on 76 cm. Tukevat pyörät, sähkökäynnistys, säädettävä ajonopeus ja ohjaustehostin. Led-ajovalot ja lämpökahvat lisäävät mukavuutta. Moottorina B&S 11 hv 1650 talvimoottori. ä s s lä ä m y y m n e m Rovanie a t i e t s u r a v n a j a a a p a v a j a k k l Ke ?50% ADRENALINE KELKKAHANnpSitäKväA Tosi lämmin ja vede e! hanska kylmälle kelill ovh 129? 50? Luja 4-tahtinen telalinko, työleveys 615 mm. Sähköstartti omalla akulla, hydrostaattinen voimansiirto. Heittokapasiteetti 35 t/h, heittoetäisyys max. 15 m. Muovivuoraus poistoputkessa. FXR KELKKATAKKEJA ! Hajakokoja ja -malleja alk. 100? ?70% jopa FXR YAMAHA YT 660EDJ ovh:sta!!! 3990? YAMAHA YT 1070 4990? 5990? takLämmin ja kalvollinen n. ine sin ja ki! Värit pinkki 9? ovh 23 99 ? alk. 3990? 49? Paljon tavaraa, ! n a a m o k n e p e l u t Rovaniemi ? Kemijärvi ? Ranua ? www.tarvikekeskusoy.fi Uusitut nettisivut a v a t tu ! Vahva 4-tahtinen telalinko, työleveys 715 mm. Heittokapasiteetti 60 t/h. Sähköstartti omalla akulla, sähkömagneettinen telankääntö ja hydrostaattinen voimansiirto. Muovivuoraus poistoputkessa ja heittopesässä. HONDA HSS760 EW Pyörämallinen linko hydrostaattisella voimansiirrolla, työleveys 610 mm. Portaaton nopeudensäätö ja työvalo. Heittokapasiteetti 46 t/h. LASTEN HAALARI FXR Fresh Naisten takki YAMAHA YS 1070 alk. 3380? Snow People Luja ja lämmin haalari jokapäiväiseen menoon! Jäljellä kokoja 80-90, 90-100 ja 100-110 cm. Ovh 85? Telavetoinen linko hydrostaattisella voimansiirrolla. Sähköstartti omalla akulla, työleveys 715 mm. Heittokapasiteetti 60 t/h, heittoetäisyys max. 17 m. Muovivuoraus poistoputkessa ja heittopesässä. 5800? HONDA HSS970 EW/EWS Pyörämallinen linko hydrostaattisella voimansiirrolla, työleveys 710 mm. Portaaton nopeudensäätö ja työvalo. Heittokapasiteetti 50 t/h, heittoetäisyys max. 15 m. EWS-malli sähköstartilla 4690? HONDA HSS1380 ETS Järeä telalinko hydrostaattisella voimansiirrolla. Työleveys 810 mm. Portaaton linkopesän säätö ja sähköinen heittosuunnan säätö. Sähköstartti omalla akulla. Heittokapasiteetti 65 t/h. Rovaniemi ? Keskusväylä 7, p. 016 366 291, avoinna ark. 9?17, la 10?14 Kemijärvi ? Rovaniementie 6, p. 044 512 2774, avoinna ark. 9?17, la 10?14 Ranua ? Teeritie 2?4, p. 016 355 1046 , avoinna ark. 8?17, la 9?13 MYYNTI ? HUOLTO ? VARAOSAT ? TARVIKKEET ? VARUSTEET ? Vaihtokonevalikoimamme netissä www.tarvikekeskusoy.fi