• Julkaisija: 5/2012 Kanakoiran kanssa metsällä s. 10 Metsäkanalintujen metsästys alkaa 10.9. s. 64 Lyijyluoti vastaan lyijytön, s. 46 Suden ja koiran genetiikkaa, s. 42 Kainuun ensimmäinen SRVA-rata näki päivänvalon, s. 56
• Pääkirjoitus Metsähanhikannan elyttäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä Muuttavien lintujen kannanvaihteluiden syyt ovat moninaisia. Niitä voivat olla esimerkiksi muutokset talvehtimis- tai lisääntymisalueiden elinympäristöissä, lajien välinen kilpailu, ympäristömyrkyt tai kannan kestokyvyn ylittävä pyynti lisääntymis- tai talvehtimisalueilla taikka muuttoreittien varrella. Riistavaroja hyödyntävien metsästäjien näkökulmasta vanha suojelupainotteinen reagointi kannan taantumiseen ei ole ollut kovin motivoiva. Kun laji rauhoitetaan ja se poistuu metsästettävien lajein luettelosta, riistanhoitajan mielenkiinto lajin kannanhoitoon loppuu ja luonnonsuojeluaate saa kovaa kritiikkiä, vielä vuosienkin jälkeen. Metsästäjien mukanaolo suojelutoimissa olisi kuitenkin erittäin arvokasta. Kantojen seurannassa ja elinympäristöjen hoitotyössä tarvitaan kaikkien luontoharrastajien panosta. Taantuvien lajien kannanhoito ja kestävän käytön turvaaminen edellyttää taantumisen syiden tuntemista ja oikeita toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Muuttavien lajien osalta toimintaohjelmat olisi laadittava lajin koko muuttoreitin varrelle. Tämä edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä kaikkien lajin vuotuisen elinpiirin maiden kesken. Alueen laajuus riippuu lajista: Pohjois-Eurooppa saattaa riittää, mutta joidenkin lajien osalta myös Venäjä, Välimeren maat ja Afrikan maat olisi saatava mukaan. Amerikan mantereelta löytyvät malliesimerkit lajien muuttoreittipohjaisesta kantojen hoidosta ­ siellä sitä kutsutaan nimellä: Flyway Mangement. Muuttavien vesilintujen kannan ja elinympäristöjen hoidon toimenpiteet ja metsästysmitoitus on suunniteltu koko muuttoreitin matkalle. Tähän meidän tulisi pyrkiä myös täällä vanhalla mantereella. Kasainvälisen muuttoreitti-hoitosuunnitelman tarkoituksena on sopia pitkäjänteisestä, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä kannanhoidosta; kanta- ja saaliseurannoista, suojelutoimista ja metsästyksen mitoituksesta. Suomalaisestakin metsästyksestä päätetään nykyään kansainvälisillä foorumeilla, pidämme siitä tai emme. Afrikkalais-euraasialaisen muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) osapuolikokous tiukensi keväällä havumetsävyöhykkeen soilla pesivän metsähanhen alalajin, taigametsähanhen, suojeluluokitusta. Sen kanta on voimakkaasti taantunut. Metsästys on nyt periaatteessa sallittua vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. EU liitti päätökseen varauman saada jatkaa taigametsähanhen metsästystä EU-maissa, kunnes kansainvälinen hoitosuunnitelma valmistuu. Taigametsähanhi on Suomessa pesivä metsähanhen alalaji. Siksi Suomen riistahallinto on maa- ja metsätalousminiteriön johdolla aktivoitunut asiassa. Kansallinen metsähanhen hoitosuunnitelma on työn alla ja sen lisäksi olemme virittämässä muuttoreitti- ajattelun mukaisen kansainvälisen hoitosuunnitelmatyön käynnistämisestä taigametsähanhen kannan elvyttämiseksi. Suomi on valmis jopa vetovastuuseen hankkeessa. Tämä olisi pelin avaus. Jos onnistumme, sama voitaisiin toistaa myös muille taantuville riistavesilintulajeille. Taigametsähanhen tilaan on reagoitu myös rajoittamalla hanhen metsästysaikaa jo toista vuotta peräkkäin. Riistahallinto toivoo metsästäjiltä ymmärtämystä myös hankalille päätöksille. Kritiikki rajoituksia kohtaan ja huoli jahtiperinteen keskeytymisestä on ymmärrettävää, mutta jos taantuvaa kehitystä ei pystytä kääntämään, metsähanhen metsästys loppuu ikiajoiksi. 26 Metsäkanalintuja lähes viime vuoden malliin ­ Lapissa kannat romahtivat Reijo Orava johtaja Suomen riistakeskus PS! Metsäkanalintujen metsästys alkaa koko maassa 10.9. (poislukien metsoa ja riekkoa koskevat rajoitukset). Mikäli metsästysaikaa joudutaan rajoittamaan kolmiolaskentatulosten perusteella, lyhennetään metsästysaikaa kauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan nettisivuilla www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. 2 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Tässä numerossa 5 2012 2 Pääkirjoitus: Metsähanhikannan elvyttäminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä - Lintukantoja vahvistetaan talousmetsien luonnonhoidolla 4 Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma valmistumassa 6 Riistan ehdoilla 10 Kanakoiran kanssa metsällä: 14 Puheenjohtajalta: Ihmisen ja koiran nautinnollinen yhteistyö Marjametsistä kohti uutta metsästysvuotta ­ Lapissa kannat romahtivat ­ vieläkö jalka nousee? 26 Metsäkanalintuja lähes viime vuoden malliin 28 Nyt riistakolmioita perustamaan 29 Riistakolmion perustamisohje 32 Vähä-Komun kosteikko Pyhäjärvellä: Piimaan kaivuu teki lintukosteikon Vähä-Komun kosteikko Pyhäjärvellä: Piimaan kaivuu teki lintukosteikon 32 38 Vesilintujen pesimäkannat kesällä 2012 40 Ministeriön kuulumisia: Riistaneuvostot uuden riistapolitiikan keihäänkärkinä 42 Suden ja koiran genetiikkaa, osa 1 45 Eräaatoksia valtionmailta: 46 Lyijyluoti vastaan lyijytön 52 Ruotsin soturi siviilissä 56 Suomussalmen riistanhoitoyhdistys tempaisi: Kainuun ensimmäinen SRVA-rata näki päivänvalon Kotikenttäetu Metsästys on sijoitus luontoon 72 Ekin kanssa erällä: Riistan kaverit 58 Riistatiedon jäljillä: 60 Uutismakasiini 64 Metsästysajoista 65 Kirjoituskilpailun satoa: Paras metsästyskokemukseni 66 Suomen riistakeskuksen johtoryhmän jäsenet esittelyssä 68 Mitä tekee Metsästysmuseon intendentti? 70 Merkillisiä tapahtumia 72 Ekin kanssa erällä: Riistan kaverit 76 Suomalaiset metsästysmatkailevat yleensä omatoimisesti 78 Riistavisasta nettiversio: nyt kaikki pelaamaan! 80 Minun mielestäni: 92 Alueilla tapahtuu 68 Kaupantekoa 71 Osoitteita Näkökohtia tulevaisuuden metsästyksen säätelystä Metsästäjä l 5 l 2012 l 3
• Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma valmistumassa - Lintukantoja vahvistetaan talousmetsien luonnonhoidolla Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma on viimeistelyä vaille valmis. Suunnitelmassa esitetään lukuisia käytännön toimia, joiden yhteisvaikutuksella metsäkanalintukannat voidaan pitää elinvoimaisina ja kestävästi metsästettävinä. Pääsyynä metsäkanalintujen pitkäaikaiseen vähenemiseen pidetään epäedullisia muutoksia niiden elinympäristöissä. Hoitosuunnitelman tärkeimpänä tavoitteena onkin parantaa talousmetsien laatua metsäkanalintujen elinympäristöinä. Antti Saraja 4 l Metsästäjä l 5 l 2012
• l Metsäkanalinnuilla on Suomessa vankkumaton suosio riistasaaliina, vaikka lintusyksyt ovat jo vuosikymmeniä olleet yleensä laihanpuoleisia. Metso, teeri, ja paikoin pyy vähenivät huomattavasti 1960-luvulta 1980-luvulle, mutta 1990-luvulta lähtien niiden kannat ovat pysyneet keskimäärin vakaina. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosien riekkokanta on taantunut dramaattisesti näihin päiviin saakka. Lapin riekkokannassa ei ole havaittavissa pitkäaikaista muutosta. Metsäkanalintujen runsaudenvaihtelu vuodesta toiseen johtuu lukuisista eri syistä kuten sään ja myyräkantojen vaihteluista, joihin emme voi vaikuttaa. Kantojen keskimääräinen runsaus puolestaan riippuu pääasiassa elinympäristöjen määrästä ja laadusta, joihin voidaan vaikuttaa. Metsäkanalintujen ongelmana on ollut, että jotkin nykymetsien rakennepiirteet poikkeavat luonnontilaisten metsien piirteistä, joihin ne ovat vuosituhansien aikana sopeutuneet. Hoitosuunnitelma valmisteltiin Metsähallituksen luontopalveluissa 2009­2010. Suunnitelman valmisteluun osallistui ja sen yhteydessä kuultiin lukuisia eri alojen asiantuntijoita ja edustajia. Mustikka on poikaa Mustikka on ylivoimaisesti tärkein kenttäkerroksen kasvi kaikenikäisille metsäkanalinnuille ja varsinkin poikasille. Pikkupoikaset syövät mustikanvarvikosta toukkia ja muita pikkueläimiä ja kasvinosia kuten kukkia ja lehtiä. Mustikan peittävyys yleensä romahtaa avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus ja uudempana ilmiönä kantojen korjuu katkovat mustikan maavarsia, joiden turvin se pääasiassa leviää. Tehokkain keino varvikoiden turvaamiseksi on tehdä harvennushakkuut ajallaan, jolloin kenttäkerros saa lisää valoa ja varvikon toipuminen nopeutuu. Toinen konsti on, sanahirviötä käyttääkseni, eri-ikäisrakenteinen kasvatus. Puhutaan myös jatkuvasta kasvatuksesta. Se soveltuu kasvupaikoille, joilla puusto voidaan uudistaa alikasvoksesta, ilman maanmuokkausta. Mustikkaa kasvaa yleensä runsaasti suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeissä, jotka yhdessä korpien kanssa ovat poikueiden avainympäristöjä. Vaihettumisvyöhykkeitä ja korpia on kuivattu suuret määrät metsänkasvatukseen. Avainympäristöjen tilaa voidaan kohentaa kunnostusojitusten tarkemmalla suunnittelulla ja ennallistamalla. ristötavoitteet ja -toimenpiteet vietiin tuoreeltaan uuteen Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaaseen 2011. Metsäkanalintujen tarpeet huomioon ottavaa metsäsuunnittelua on tärkeää kehittää ja tarjota myös yksityismetsiin. Mahdollisuudet ottaa riistan elinympäristövaatimukset huomioon metsänhoidossa ovat parantumassa, kun metsälain uudistuksessa lisätään metsänomistajien valinnanvapautta metsien käsittelyssä. Riekkosoiden ennallistaminen on osoittautunut menestykseksi: ennallistetuille soille syntyy nopeasti uusia riekkoreviirejä. Hoitosuunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi elinympäristöjen hoidon mallialueita eri puolille maata ja riistapainotteisia yhteismetsähankkeita, joilla tavoitellaan metsikkötasoa laajempaa elinympäristöjen hoitoa yksityismetsissä. Vaihettumisvyöhykkeiden hoitoa edistetään Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta -hankkeessa. Laskentoihin osallistuminen on parasta, mitä yksityinen metsästäjä voi tehdä metsäkanalintujen hyväksi. Riistakolmioiden kesälaskentojen tuloksilla on nyt todella merkitystä, kun metsästystä tarvittaessa säädellään tuoreiden tietojen perusteella. Hiipunutta laskentaintoa elvytetään haastekampanjalla. Kestävän metsästyksen suunnitteluun tarvitaan kantojen runsaustiedon rinnalle luotettavaa tietoa saaliista. Nykyisen saalistiedon yksi ongelma on, että se ei ole paikkaan sidottua. Nyt on suunnitteilla järjestelmä, jossa tieto saaliista kerättäisiin metsästäjiltä aiempaa tarkemmin saalispäiväkirjan periaatteella. Kasvatusmetsissä suuret mahdollisuudet Elinympäristöjen ongelmat koskevat paljolti metsikön pensas- ja kenttäkerrosta. Reseptiksi tarjotaan "hallittua hoitamattomuutta". Parhaiten metsäkanalintujen ympäristövaatimukset täyttyvät rakenteeltaan vaihtelevassa sekametsässä. Mikä parasta, monet elinympäristöjen hoitotoimet eivät maksa mitään. Kasvatushakkuita tehdään nykyään liki puolen miljoonan ja taimikonhoitotöitä 160 000 hehtaarin alalla vuosittain. Pinta-alat ovat mittavia, ja metsäkanalintujen tarpeiden huomioon ottaminen juuri taimikonhoidossa ja kasvatushakkuissa on nopein tapa saada tuloksia aikaan. Kasvatushakkuissa on ollut tapana raivata alikasvos turhankin perusteellisesti. Kaikki metsäkanalinnut kuitenkin tarvitsevat alikasvoksen tarjoamaa suojaa. Parannuskeinot ovat yksinkertaisia: säästetään alikasvospuita ja niiden muodostamia ryhmiä, riistatiheikköjä. Toista ääripäätä edustavat hoitamattomat nuoret metsät, jotka ovat liian tiheitä muille paitsi pyylle. Oikea-aikaiset harvennushakkuut olisivat eduksi myös kanalinnuille. Pelastuuko metsäriekko? Suuri osa riekon kokonaissaaliista saadaan Ylä-Lapista. Tuntuririekon kannanhoitoon on kaksi pääkeinoa: kattava kannanarviointi verotuspäätösten pohjaksi ja tarvittaessa pienpetojen pyynti. Maan etelä- ja keskiosissa elinympäristöjen väheneminen ojitettujen soiden metsittyessä ja leudot talvet parina viime vuosikymmenenä ovat painaneet riekkokannan pohjalukemiin. Riekon kannalta parasta olisi säästää jäljellä olevat luonnontilaiset suojelemattomat suot. Riekkosoiden ennallistaminen on osoittautunut menestykseksi: ennallistetuille soille syntyy nopeasti uusia riekkoreviirejä. Ennallistamisessa on varaa mistä valita: ojitettuja soita, joita ei kannata kunnostusojittaa, on yli 800 000 hehtaaria. Metsäkanalinnut ja ilmastonmuutos Viime vuosikymmeninä metsäkanalintuja ovat rassanneet loskatalvet ja liian aikaisesta pesinnästä johtuva heikko poikastuotto. Vuosina 2010 ja 2011 säät pitkästä aikaa suosivat niitä: pehmeälumiset "vanhan ajan" pakkastalvet takasivat hyvän talvehtimismenestyksen ja lämpimät kesät erinomaisen poikastuoton. Ilmaston lämpenemisen ennustetaan kuitenkin jatkuvan. Siihen ei riistanhoidolla voi vaikuttaa, mutta elinympäristöjen hoidolla voimme lieventää ja hidastaa lämpenemisen haitallisia vaikutuksia metsäkanalintuihin. l Metsästäjä l 5 l 2012 l 5 Toimenpiteet paperilta kentälle Metsien luonnonhoidon vähimmäisvaatimukset määritellään lainsäädännössä, jota metsänhoidon ohjeet ja suositukset täydentävät. Metsähallitus halusi olla tiennäyttäjänä, joten hoitosuunnitelmaluonnoksen keskeiset elinympä-
• Jarkko Nurmi, Gilbert Ludwig, Heli Siitari & Pekka Helle Riistan ehdoilla Hannu Huttu Metsäkanalintujen metsästysaikojen säätely perustuu nyt tuoreisiin riistakolmiotuloksiin ja luontaisiin kannanvaihtelualueisiin Oletko huomannut, että metsäkanalintujen metsästysaikoja ei perinteiseen tapaan julkistettu heinäkuun Metsästäjä-lehdessä? Niitä ei valitettavasti löydy tästäkään lehdestä, sillä riistakolmiolaskennat olivat vielä täydessä vauhdissa lehden mennessä painoon. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus tiedottavat metsästysajoista syyskuun alussa, kun metsäkanalintukantojen tämänvuotinen runsaus on saatu selville. Uuden toimintamallin tarkoituksena on käyttää metsästyksen säätelyssä mahdollisimman tuoreita riistakolmiotietoja, jotta pyynti voidaan suhteuttaa kanalintukantojen vaihteluihin kestävän käytön mukaisesti. Aiemmin metsästysajoista päätettiin edellisen vuoden tietojen perusteella, mutta nyt päätösten teossa käytetään ajantasaisinta riistatietoa. 6 l Metsästäjä l 5 l 2012 M l Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa tuoreiden riistakolmiotulosten perusteella. Riistahallintouudistuksen mahdollistaman joustavan toimintamallin tarkoituksena on varmistaa metsästyksen kestävyys. Laskijat tallentavat tuloksensa riistantutkimuksen nettisivuille heti laskennan päätyttyä ja tietoa metsäkanalintujen yksilötiheydestä alkaa kertyä Suomen metsien joka kolkasta. Tämä riistatieto siirtyy havumetsästä hallintopäätökseksi viikon­kahden aikana ja se on ainutlaatuista maailmassa. Sen mahdollistaa metsästäjien talkootyö. Uutta toimintatapaa kehitetään edelleen ja tänä vuonna riistakeskus ja Jyväskylän yliopisto selvittivät sen tueksi metsäkanalintujen luontaiset kannanvaihtelualueet. Metsästysaikapäätökset tehdään riistan ehdoilla ja menetelmä on johtamassa ainutlaatuisiin tietojohtamisen sovelluksiin Suomessa. Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimivat asiantuntijoina tuoreen kolmioaineiston tulkinnassa, ja yhteistoimintaketjun päätteeksi maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsästysajoista syyskuun alussa. Metsäkanalintujen metsästyksen perusaika on 10.9.­31.10., ja riista-
• maailmassa ja sitä kehitetään edelleen tutkijoiden ja riistahallinnon tiiviissä yhteistyössä. Uusien riistakolmiotulosten käyttö mahdollistaa myös sen, että tulevaisuudessa metsästysaikoja voidaan vahvoina kanalintuvuosina laajentaa nykyisestä. Tämä vaatii kuitenkin jatkoselvityksiä, riistakolmioverkoston perushuoltoa ja metsästyslainsäädännön muutoksia. METSÄSTÄJÄ, huomioi tämä metsäkanalintujen metsästysajoista! Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa, kun lintukantojen runsaus on selvitetty riistakolmiolaskennoilla. Metsästys alkaa koko maassa 10.9. kaikilla niillä alueilla, joilla maa- ja metsätalousministeriö ei ole kieltänyt sitä kokonaan, ks. s. 64. Mikäli metsäkanalintukantojen kehitys jollakin alueella edellyttää metsästyksen rajoittamista, lyhennetään metsästysaikaa metsäkanalinnustuskauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen nettisivuilla: www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. Aiheesta tiedotetaan kattavasti kaikissa medioissa. Kanalintujen kannanvaihtelu ei hallintorajoista piittaa Metsäkanalintujen kannanvaihteluiden alueellisten peruspiirteiden ja niiden samanaikaisuuden tunnistaminen on metsästyksen säätelyn kannalta keskeisessä asemassa. Kannat vaihtelevat eri osissa maata eri tahdissa ja saman maakunnan alueella voi olla useita eri kannanvaihteluvaiheita. Pohjanmaalla käytännön pystykorvametsästäjät ovat havainneet tämän jo kymmeniä vuosia sitten: esimerkiksi Suomenselkä kulkee eri syklissä kuin osa Pelto-Pohjanmaata. Suomen riistakeskus ja Jyväskylän yliopisto käynnistivät keväällä tutkimushankeen, jossa pyrittiin löytämään riistakolmioaineiston avulla ne alueet, joilla kannanvaihtelu on ajallisesti yhtenäistä. Tutkimusaineiston käsittelystä vastasivat Gilbert Ludwig ja Heli Siitari Jyväskylän yliopistosta. He saivat taustatukea Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Pekka Helteeltä. taamatta. Jyväskylän yliopisto ryhtyi kasaamaan haastavaa biologista palapeliä, jonka tavoitteena oli jakaa kanalintukannat erilaisiin alueisiin kantojen vaihteluiden samanaikaisuuden perusteella. Hallintopäätökset maakuntatasolla Kannanvaihtelujen samanaikaisuuden tutkimiseksi käytettiin tilastollisen aikasarja-analyysin perusmenetelmiä ja populaatioekologianäkökulmaa. Tutkimus perustui elokuisten riistankolmiolaskentojen tuloksiin vuosilta 1989­ 2011. Selvityksessä aineisto jaettiin koko Suomen kattaviin 100 x 100 km ruutuihin, yhteensä 36 alueeseen. Jokaiselle ruudulle laskettiin teerelle, metsolle ja pyylle vuosittainen kokonaistiheys jaksolle 1989­2011. Kannanvaihtelujen alueellisen samanaikaisuuden tutkimiseksi käytettiin hierarkkista ryhmittely- eli klusterianalyysiä. Tulosten perusteella jokaiselle lajille tehtiin oma hoitoaluejakovaihtoehto, ja näiden aluekarttojen laatimisen vaatimuksena oli alueiden yhtenäisyys. Lopullisessa mallissa painotettiin teeren ja metson kannanvaihteluiden samanaikaisuutta enemmän kuin pyyn, koska niihin kohdistuu suurempi metsästyspaine. Näin saatiin aikaan oheiset aluekartat teeren ja metson luontaisista kannanvaihtelualueista. Niissä näkyvät myös maakuntien rajat (punaisella). Mikäli metsäkanalintujen metsästystä joudutaan rajoittamaan, käytetään hallintoyksikkönä nimenomaan maakuntia. Kartoista voidaan heti havaita, että Metsästäjä l 5 l 2012 l 7 Biologinen palapeli riistahallinnon tukena Kannanvaihteluiden samanaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että metsäkanalintukannat vaihtelevat yhdenmukaisesti tietyillä alueilla. Laajojen kanalintuseuranta-aineistojen perusteella on voitu osoittaa, että samalla alueella eri metsäkanalintulajien (metso, teeri, pyy) kannanvaihtelujen synkronia (samanaikaisuus) on melko voimakasta. Metsäkanalintulajien sisäinen ja lajienvälinen alueellinen samanaikaisuus on tutkimusten mukaan heikentynyt viimeisten 20­25 vuoden aikana. Myös kannanvaihteluaaltojen säännöllinen kuuden­seitsemän vuoden rytmi on muuttunut epäselväksi. Syitä näiden piirteiden heikentymiseen on todennäköisesti monia, mutta niitä ei vielä tunneta tarkasti. Jotta metsästyksen säätely ja hallintopäätökset tukisivat kestävää käyttöä, tulisi niiden kohdistua luontaisille kanalintualueille hallintorajoista piit- Metsäkanalintujen metsästysajoista päätettäessä käytetään nyt ajantasaisinta riistatietoa. Tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. kantojen kehityksen niin vaatiessa metsästysaikaa lyhennetään kauden loppuosasta. Tuoreen riistatiedon käyttö voi lisätä metsästysmahdollisuuksia Toimintaketju, jossa hallintopäätökset voidaan tehdä viimeisimmän riistatiedon perusteella, on ainutlaatuinen
• Metsäkanalintupäätökset 2012 pohjaavat tuoreeseen tietoon Riistahallinto hyödynsi tuoreen tutkimuksen tietoja välittömästi jo syksyn 2012 päätöksenteossa. Maa- ja metsätalousministeriön lähiviikkoina antama asetus metsäkanalintujen metsästysajoista perustuu heinä-elokuussa 2012 tehtyihin tuoreisiin riistakolmiolaskentoihin ja lintukantojen kehitykseen eri alueilla. Riistakeskuksen toiminta-alueet (entiset riistanhoitopiirit) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos olivat toimintaketjussa mukana asiantuntijoina. Ne antoivat maa- ja metsätalousministeriön käyttöön näkemyksensä kanalintukantojen alueellisesta kehityksestä ja metsästyksen säätelytarpeista. Hallintorajoista ei piitattu, vaan lähtökohtana oli hoitaa lintukantoja tutkimuksessa löytyneiden luontaisten kannanvaihtelualueiden perusteella. Tarvittaessa metsäkanalintukantojen metsästystä rajoitettiin maakuntatasolla. Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan ylläkuvatunkaltainen toimintamalli turvaa jatkossa parhaiten metsäkanalintujen kestävän metsästyksen. Tuoreen tiedon käyttö hallintopäätöksissä motivoi metsästäjiä riistakolmiolaskentoihin jatkossakin. Uusi järjestelmä on kerännyt pääosin kiitosta, mutta jotkut metsästäjät ovat olleet harmissaan metsästyslomien suunnittelun vaikeutumisesta, kun tieto metsästysajoista saadaan vasta syyskuun alussa. Järjestelmän on tarkoitus kuitenkin toimia riistan ehdoilla, ja metsästyksen kestävyys on tärkein näkökulma. Kun riistatietojohtamisen mallien tutkimuksellinen ja hallinnollinen perusta on Suomessa näin vahvassa kunnossa, voidaan tulevaisuudessa kehittää erilaisia työkaluja, joiden avulla paikalliset metsästysseurat voivat perustaa omatkin metsästyspäätöksensä (pyyntikiintiöt) tähän tuoreeseen riistatietoon. Se vähentäisi valtionhallinnon tekemien metsästysrajoitusten tarvetta. Lisäksi tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. l Suomen teerikannan luontaiset kannanvaihtelualueet Suomen metsokannan luontaiset kannanvaihtelualueet Tuoreen tiedon käyttö voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden myös metsästysaikojen pidentämiseen silloin, kun riistatilanne sen sallii. luontaiset kanalintukantojen vaihtelualueet eivät noudata ihmisten piirtämiä hallintorajoja. syklisyyden häviäminen 1980-luvun puolivälin jälkeen ja samanaikaisuuden heikkeneminen ovat tuoneet lisähaasteita metsästyksen suunnitteluun ja säätelyyn. Tutkimus osoittaa, että heikentyneenäkin tätä alueiden kannanvaihtelujen samanaikaisuutta voidaan hyödyntää metsästyksen suunnittelussa. Tulosten perusteella Suomi voidaan jakaa karkeasti seitsemään­kahdeksaan luontaiseen kannanvaihtelualueeseen. Tutkimuksessa esitetyt ratkaisut perustuvat laajaan aineistoon, niillä on vahva biologinen pohja ja ne ottavat huomioon sekä alueiden kannanvaihtelun samanaikaisuuden että keskitiheydet. Esitettyjen alueiden pienentämiseen ei tämän tutkimuksen mukaan voida kannustaa, mutta toisaalta niiden suurentaminen tarkoittaisi hallinnollista kompromissia, joka ei toimi riistan ehdoilla. Kannanvaihtelujen samanaikaisuus hyödynnettävissä metsästyksen suunnittelussa Metsäkanalintujen metsästyksen säätely oli nykyistä helpompaa 1960- ja 1970-luvuilla, sillä kannanvaihteluissa erottuivat selkeät huippu- ja pohjavaiheet noin kuuden­seitsemän vuoden välein. Ääripäiden keskivaiheilta erottuivat nousu- ja laskuvaiheet. Tilanne on erilainen 2010-luvulla. Vaikka varsinkin teeri on jokseenkin toipunut pitkäaikaisesta laskusta monella alueella, ovat metsäkanalintutiheydet (etenkin metsolla) tietyillä alueilla sellaisia, ettei laji kestä metsästystä oikeastaan missään kannanvaihteluvaiheessa. Selkeän 8 l Metsästäjä l 5 l 2012 Metsäkanalintukannat netissä: http://www.rktl.fi/riista/riistavarat/ metsakanalinnut_2012/
• Karhusarja Sako 85 Grizzly Sako 85 Black Bear Sako 85 Brown Bear Sako 85 Kodiak SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi
• Juha Immonen Kanakoiran kanssa metsällä Ihmisen ja koiran nautinnollinen yhteistyö "Lähestyn varovin askelein patsaana seisovaa koiraa. Täysin liikkumattomana olevan koiran olemus on täynnä jännitystä ja ulospäin huokuvaa itsevarmuutta. Kuono osoittaa edessä olevaan saappaan korkuiseen pajupuskaan. Kun olen koiran vierellä, annan ylösajokäskyn, aja! Koira ottaa lyhyen loikan ja pajupuskan ympäristöstä pelmahtaa siivilleen kahdeksan riekkoa. Puhallan pilliin, käskien sillä koiran paikalleen, samalla nostaen haulikon kohti poispäin lentäviä lintuja. Vasemmanpuoleisin jyvälle ja laukaus sortaa riekon maahan. Annan koiralle noutokäskyn." 10 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Puuttomat tunturit ja pohjoisen kaunis karu luonto ovat unohtumaton elämys kanakoiraharrastajalle. Gunilla Hansson K Ilmavainulla, maajälkeä vältellen Pelloilta tuntureille l Kanakoirametsästyksen hienous kulminoituu metsästäjän ja koiran yhteistyöhön ennen riistalaukausta. Riistalaukaus on vain luonnollinen jatke loistavalle ennakkotyölle. Koiran ohjaajana toimiva metsästäjä kertoo missä metsästetään, mutta koira kuinka. Lintujen arkuus syksyn eri vaiheissa sekä päivien välillä pakottaa koiran oppimaan kuinka juuri tänään pitää lähestyä lintuja niiden pakenematta juosten tai lentämällä. Taitava koira osaa "naulita" linnut paikalleen juuri oikealta etäisyydeltä. On täysin käsittämätöntä, kuinka taitavia kokeneet kanakoirat tässä voivatkaan olla. Aratkaan linnut eivät karkaa koiraa, mutta paikalle tuleva metsämies saattaa karkottaa ne jo kymmenien metrien päästä koirasta. Tänään riekot tuntuvat käyttäytyvän varsin normaalisti. Laitan riekon roikkumaan repun viilekkeeseen. Koira on saanut levätä tilanteen jälkeen hieman, ja matka jatkuu jokseenkin samalla korkeuskäyrällä. Kokemus on osoittanut, että usein linnut ovat saman päivän aikana jokseenkin samalla korkeudella merenpinnasta. Kaiken lisäksi juuri tällä kohtaa tuntuu olevan paljon variksenmarjaa syötäväksi. Tuuli käy lähes vastaisesti, mikä on erinomainen asia ilmavainuiselle koiralle. Maajälkeen sotkeutuvat yleensä kokemattomammat koirat ja lopputuloksena on hyvin usein törmäys lintuihin. Ruskea koira punaisessa liivissään liitää tunturin kuvetta ylös ja alas. On suurenmoista katsoa tähän työhön jalostetun koiran pyyteetöntä, energistä kiitolaukkaa. Koira tuntuu voimiltaan ja motivaatioltaan ehtymättömältä. Olen taivaltanut jo parikymmentä minuuttia edellisestä tilanteesta ja nauttinut koiran työskentelyn lisäksi henkeä salpaavan kauniista maisemista. Näitä päiviä ei lasketa elinpäiviin ­ siitä olen varma. Kaukana horisontissa nousevat Norjan puolella olevat lumihuippuiset vuoret. Tänne ensilumi ei ole vielä tullut, mutta parin viikon sisällä jokin aamu maa saattaa olla jo valkoisen vaipan peitossa. Silloin vasta oikein näkee alueella olevien riekkojen määrän, kun voi nähdä niiden jäljet lumen pinnalla. Syyskuun puolivälissä ruska on jo takanapäin ja koivut ovat tällä korkeudella laskeneet lehtensä valmistautuakseen uuteen pitkään talveen. Vislaan koiran tauolle. Valitsen taukopaikan pienen tunturipuron varrelMetsästäjä l 5 l 2012 l 11
• Silmän kantamattomiin metsästämättömiä jahtimaita ja uskomattomia maisemia ­ tätä lähemmäksi luojaansa ei maan päällä voi päästä. ta ja kehotan koiran käymään purossa juomassa. Se litkiikin jääkylmää kristallinkirkasta vettä mielellään. Vaikka se on hakunsa aikana ylittänyt useita vastaavia, se keskittyy tuolloin riekkojen etsimiseen juomisen sijaan. Nyt on tauon aika ja lupa juoda. Karvaiset huulet märkänä se nousee puron varresta luokseni huuliaan lipoen ja käy hieman minua ylemmäksi makaamaan. Kokenut koira osaa levätä, kun on sen aika. Pian sen kuono painuu mätästä vasten, mutta silmät seuraavat tarkasti minua. Saan hieman suojaa tuulesta puron varressa. Uoma on syöpynyt tuhansien vuosien ajan arveksi tunturin kupeeseen ja rauhoitun kuuntelemaan puron solinaa ja ylempänä tunturissa soittavaa ikiaikaista tuulta. Edellisenä syksynä sain nauttia koirani työskentelystä peltomaisemassa. Kanakoiraharrastus on monipuolista ja tarjoaa räjähtävää toimintaa niin elokuisessa lehtokurppajahdissa rehevissä rantametsissä, syksyisessä riekkojahdissa tuntureilla kuin joulukuisesta fasaanijahdista peltolakeuksilla. Fasaanin metsästyskauden jatkuessa aina helmikuulle saakka on muutamina talvina ollut täysin mahdollista metsästää kanakoiralla puoli vuotta. Se on perinteiseen kanalintujen metsästysaikaan verrattuna suurta luksusta. Koirakin on nauttinut kauden pituudesta ja jahtimaiden vaihtelusta. On hienoa huomata kuinka kokenut koira osaa lintujen käsittelytaidon lisäksi muuttaa hakuaan maaston ja tuulen mukaan. Tunturissa laajalti hakeva koira supistaa metsässä hakuaan merkittävästi, luovien ollessa enintään noin sata metriä kulkusuunnan molemmin puolin maastosta riippuen. Tunturissa luovit saattavat olla jopa puoli kilometriä ja pellolla siltä väliltä. Haun laajuudesta huolimatta koira pitää yhteyttä ohjaajaansa ja haluaa tehdä varauksetta yhteistyötä. Peltometsästyksessä haasteen aiheuttavat ojat, niissä lymyävät ja kovasti juoksevat fasaanikukot. Koiralta edellytetään riittävää röyhkeyttä, että fasaanikukko saadaan painautumaan ojan poskeen. Peltometsästyksessä myös riistatiheydet voivat olla jotain aivan muuta kuin metsässä tai tuntureilla. Kuljetut matkat ovat kohtuullisia, mutta edelleen lajissa on sama metsästyksen haastava leimansa. Ollaanhan kuitenkin tekemisissä villien lintujen kanssa, jotka pyrkivät pelastamaan nahkansa kaikilla luonnon niille suomilla vaistoilla ja keinoilla. Mieleeni jäi erityisesti se tilanne viime joulukuisesta jahdista, jossa fasaanikukko juoksutti koiraa pitkälle kuusikkoon. Vihdoin seisonta syntyi ja ylösajokäskyn jälkeen siiville pelmahtikin lähes kymmenen fasaania kerralla. Koiran pitää olla kovahermoinen, että kuuntelee vielä ohjaajansa käskyjä tuollaisessa tilanteessa, jossa useampi ampuja koettaa saada tilanteesta linnun alas. lisen tuntia ja voin kiireettä jatkaa matkaani. Olen jokseenkin parin tunnin kuluttua kodalla ja ennätän keitellä ulkona ruoan itselleni ja iltakahvit jälkiruoaksi. Korjaan asentoani ja samalla koirakin nousee istumaan. Joko jatketaan, se tuntuu kysyvän. Nostan repun selkääni ja taitetun haulikon olkapäälleni ja osoitan koiralleni suunnan minne jatkamme. Samassa se jatkaa uskomattoman komeaa hakuaan, kuin olisi levännyt pidemmänkin ajan. Vain hetki tauosta, kun koira nousee yläpäisellä tyylillään korkeammalle tunturiin kuin koskaan tämän päivän aikana. Se häviää korkeimman kumpareen taakse. Jatkan matkaani osoittamaani suuntaan, mutta koiraa ei kuulu. On tainnut löytää linnut, tuumaan itselleni ääneen ja lähden nousemaan kohti paikkaa, jossa sen viimeksi näin. Lähestyessäni kumparetta hiljennän vaistomaisesti vauhtiani. Nousu on ottanut voimille ja vedän hetken happea ennen kuin otan vielä muutaman askeleen nähdäkseni kumpareen taakse. Ensimmäisenä silmiin osuu punainen liivi, joka on jotenkin erikoisessa asennossa. Sitten hahmotan koiran, se on ollut ilmeisesti juoksemassa ylärinteeseen, kun tuuli on tuonut alarinteestä hajun ja koira on jäänyt paikalleen seisten nyt ikään kuin oman häntänsä yli taaksepäin. Seuraan sen kuonon osoittamaan suuntaan ja huomaan täysin avoimella paikalla viisi riekkoa. Kaksi niistä ei tunnu häiriintyvän juurikaan koirasta, mutta kolme muuta on painautunut maata vasten. Riekot ovat selkeästi alempana kuin koira. Kierrän kumpareen siten, että pääsen suojassa riekkojen näkemättä minua niistä noin pariinkymmeneen metriin. Lataan samalla aseeni valittuani paikan, josta annan koiralle ylösajokäskyn. Vain pieni, juuri silmin havaittava, nytkähdys riittää siivittämään riekot. Niitä on kaikkiaan seitsemän. Puhallus pilliin ja taas reunimmainen jyvälle - laukauksen jälkeen voin taas antaa koiralle noutokäskyn. Erinomaista työtä, kehun koiraani sen palauttaessa nuorta lintua, joka on jo täysikasvuisen kokoinen. Hienosti tehty! Taas meillä on tauon paikka. Metsälinnut haastavat kokeneemmankin kanakoiran Nyt ei ole vettä tarjolla, mutta tämä erä ei kestänyt juuri viittätoista minuuttia pidempään. Riisun nousun aikana hiestä kastuneen peltipaidan reppuun ja istun pienen telttapatjan palasen päälle repun viereen. Vertailen lintuja. Molemmat ovat tämän kevään poikasia, mutta aivan aikuisen kokoisia. Jälkimmäisessä Riekkojahti on kanakoiran ydinosaamista Aurinko on jo lakipisteensä ohittanut pari tuntia sitten. Valoisan aikaa on vielä jäljellä ne12 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Osuva valinta LAADUKKAAT CZ-HAULIKOT UUTUUDET 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA CZ 712 puoliautomaattihaulikko 12/76 CZ 712 on kaasutoiminen puoliautomaattihaulikko, jonka lukonkehys on kevytmetalliseosta. Tässä haulikossa on uutena ominaisuutena nallipiikin varmistin, joka estää nallipiikin liikkeen kunnes lukko sulkeutuu. Varmistin on liipaisinkaaren sisäpuolella. Piipun ulkopinnalla on musta kovakromikäsittely. 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA CANVASBACK päällekkäispiippuinen haulikko 12/76 Yksi liipaisin ja viisi vaihtosupistajaa ovat vakiovarusteita. Lukonkehyksessä on musta kromikäsittely. Ase on varustettu ulostyöntäjällä. Tukki on pähkinäpuuta ja sen pistoolikahvan pohja on pyöristetty. 12/76 PÄHKINÄ CZ-USA UPLAND ULTRALIGHT päällekkäispiippuinen haulikko 12/76 CZ-USA Upland Ultralight on erittäin kevyt, vain 2,72 kg painava haulikko, joka keveytensä ansiosta soveltuu mainiosti myös nuorelle metsästäjälle tai metsästäjättärelle. Aseessa on yksiliipaisiminen laukaisukoneisto piipunvalitsimella sekä viisi vaihtosupistajaa. Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi on enemmän valkoista. Muistelen, miten metsäriekkojen metsästys kanakoiralla on tälle lajille samaa sukua, mutta kovin erityyppistä. Metsä ympäristönä edellyttää koiralta hyvää yhteydenpitokykyä ohjaajaansa sekä yleensä arempien lintujen käsittelykykyä. Edellisenä syksynä koirani seisoi ukkometson ja koppelon puuhun. Yllätys on suuri, kun lähestyy koiraa olettaen linnun olevan maassa ja yhtäkkiä pään päältä lähteekin iso musta metso. Hämmästys oli molemmissa tilanteissa sen verran suurta, että saalis jäi saamatta. Ampumattakin jäi kummallakin kerralla. Pyy on yleensä vaikea seisottava, mutta tarkkavainuinen koira voi sopivalla kelillä saada seisonnan pyystä myös puuhun. Vanha ukkoteeri on erittäin arka eikä seisota itseään juuri koskaan. Ukkometso taas juoksee edellä karkuun "usainboltina" ja on kanakoiralle se kaikkein haasteellisin seisottava. Lisäksi metsälintujen suhteellisesti pienempi tiheys vaatisi täydellistä onnistumista niissä harvoissa lintukontakteissa, joita jahtipäivän aikana saa. Valtaosissa tilanteista linnut vetävät pidemmän korren. Vaikka koirani on aika kokenut kettu jo tuntuririekkojen ja peltolintujen kanssa, niin metsäkanalinnuilla ei ole vielä päästy herkuttelemaan. Sen verran vaikeampaa se on meille ollut. Ajatusten palautuessa takaisin tähän hetkeen tunnen pienen vilun väristyksen, kun luoteistuuli on kuivattanut hikisen selän paikallaan istuessa. Nos- tan repun selkääni ja osoitan koiralleni suunnaksi alapuolellamme reilun kilometrin päässä siintävän kotamme. Olen saanut taas kokea ja elää upean päivän hienon koirani kanssa. Ja tämä päivä ei taatusti kerrytä "matkamittariani" ­ siitä olen varma! l Kanakoiran eleetön keskittynyt seisonta on liikkumattomuudessaan täynnä dynamiikkaa ja puhdasta itsevarmuutta ­ kaunista! Metsästäjä l 5 l 2012 l 13
• Puheenjohtajalta Marjametsistä kohti uutta metsästysvuotta Sateinen kesä tarjosi ainakin Itä-Suomessa erinomaisen hillasadon ja hillareissujen perusteella on perinteisesti ollut hyvä tilaisuus arvailla tulevan metsästyskauden riistatilannetta. Korvet ja metsäiset rämeet ovat tunnetusti myös hyviä kanalintujen poikueympäristöjä, joten paljon metsässä viihtyvä marjastaja tuskin välttyy törmäämästä poikueisiin. Omakohtaiset havainnot osoittivat, että poikueita metsissä oli varsin mukavasti, mutta ainakin muutamissa poikueissa vaikutti käyneen melkoinen kato. Sateinen ja viileä kesä on saattanut vaikeuttaa poikueiden selviämistä. Varmuuden saamme lähiaikoina, kun näemme ensimmäisiä kolmiolaskentojen tuloksia. Olisikin erittäin tärkeää, että pystyisimme lisäämään riistakolmioiden määrää, koska viime syksystä lähtien kanalintujen metsästysaikojen säätelyssä olemme pystyneet hyödyntämään tuoreinta mahdollista tutkimustietoa. Kolmiolaskenta-aineiston perusteella tehdyt päätelmät ovat tunnetusti olleet erittäin luotettavia, joten halutessamme hyödyntää kestävästi riistavaraamme kolmioiden riittävä kattavuus on aivan keskeisessä roolissa. Metsästysseuroille tuoreet tulokset antavat erinomaista tietoa saaliskiintiöiden mitoitukseen ja näitä tuloksia tulisi jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin. Aina ei välttämättä ole perusteita säilyttää kiintiöitä ennallaan, mikäli kolmioiden antamat ennusteet näyttävät mahdollistavan reilummankin verotuksen ­ ja tietenkin myös päinvastoin! Pari vuotta sitten riistahallinto nosti esille metsähanhen metsästyksen kestävyyden, ja rajoituksia tehtiin jo tuolloin metsähanhen metsästykseen. Pääkirjoituksessa on ansiokkaasti esitetty tämän hetkinen tilanne metsähanhen metsästyksen jatkuvuuden osalta. Tämä metsähanhiasia osoittaa hyvin sen tosiasian, että "tuntosarvien" pitää olla koko ajan herkkänä - ei ole viisasta pyrkiä ehdoin tahdoin pidättäytymään entisessä käytännössä, mikäli tilanne muuttuu nopeasti. Riistakonserniin perustettu strategia- ja ennakointiryhmä on jatkossa keskeisessä roolissa, jotta osataan tehdä jatkon kannalta oikeita siirtoja oikeaan aikaan. Metsästäjiltä on tullut kiitettävästi palautetta eri kanavia pitkin kulloinkin ajankohtaisista asioista. Tänä kesänä erityisesti Keski-Suomessa karhutilanne vaikuttaa huolestuttavalta, kun karhuja nähdään pihapiireissä lähes päivittäin. Keski-Suomen alue kuuluu karhukannan hoitosuunnitelmassa levittäytymisvyöhykkeeseen, mitä pidetään karhukannan länteen ja etelään levittäytymisen kannalta erityisen tärkeänä alueena. Karhukanta on kuitenkin viime vuosien ajan alueella tasaisesti kasvanut ja esimerkiksi RKTL:n arvio alueen pentutuotosta tälle vuodelle oli 25 pentua. Samaan aikaan koko Keski-Suomeen kannanhoidollisia lupia riitti vain seitsemälle karhulle, joten kasvutahti uhkaa vain kiihtyä. Herää kysymys, toimiiko luonto siten kuin karhukannan hoitosuunnitelmaan on kirjattu? Vai käykö niin, että ravintotilanteen ollessa hyvä karhun levittäytymistä länteen ja etelään ei tapahdukaan, vaan syntyy paikallisia kestämättömiä tihentymiä? Myös Pohjois-Savon kohdalla karhukanta on säilynyt kymmenkunta vuotta suurin piirtein samalla tasolla, vaikka alue rajoittuu usealta suunnalta selvästi tiheämmän karhukannan alueisiin. Eduskunnassa on äskettäin tehty hallitukselle toimenpidealoite suurpetostrategian laatimiseksi maahamme. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa kaikista puolueista. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu ulkopuolisen arvioinnin laadinta maassamme harjoitetun suurpetopolitiikan onnistumisesta ja lähiaikoina ministeriö valinnee arvioinnin laatijatahon. On erinomainen asia, että suurpetoasiat ovat lähivuosina näkyvästi esillä myös eduskunnan ja valtioneuvoston tasolla. Maakunnissa suurpetokeskustelu tuppaa nykyisin olemaan jokapäiväistä asiaa, joten jäämme mielenkiinnolla odottamaan asioiden etenemistä poliittisella tasolla! 14 l Metsästäjä l 5 l 2012 Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Parhaat uutuudet nettohintaan ­ Retkitukku.fi TM retkitukku.fi ­ MetSÄStÄJÄN VerkkOkAuPPA tM korkea laatu ­ edullinen hinta tilaamisen helppous: netti ja puhelin Nopea toimitus edullisesti suoraan tehtaalta Asiantunteva ja reipas asiakaspalvelu Alan nopeimmin kasvava verkkokauppa tuoteuutuudet aina ensimmäisenä Hyödynnä nopean tilaajan edut! kampanja voimassa 30.9. asti (Ei koske asekaappeja, koiratutka-. Garmin- ja Zodiac -tuotteita) Yli 100 ostoksesta Alaska Ranger -metsästyslakki · Näkyvä huomioväri · Hyvin istuva säädettävä malli (56-60cm) + arvo 19,90 Yli 250 si ostoksesta lisäk Ilmainen toimitus 0 Etujen arvo yht. 28,80 - 34,80 VOITA HUIKEA METSÄSTYSMATKA!Control inter (Ei koske asekaappeja, koiratutka-, Garmin- ja Zodiac-tuotteita) Tässä lehdessä mm. nämä uutuudet: Tutustu Alaska-metsästyspukuja -jalkinemallistoon sivut 16-19 Alaska Alaska Alaska Alaska Light -metsästyspuku Light Camo HD -metsästyspuku Superior -metsästyspuku kodiak Light -metsästysjalkineet tM Burrel- tai Po kuvaa ja lähetä paras taltioimasi kaato, koiravideokameralla eolaseilla, ase- tai -vid voittaa huikean kalastustilanne. Voit tai jokin muu jahti- tai hdelle! metsästysmatkan ka Pääpalkinto Unelmien villisikajahtireissu Viroon kahdelle! ailusta ja katso lisätietoja kilp w.retkitukku.fi palkinnoista ww Arvo 1200 3.palkinto Kamerauutuuksia metsästäjille s. 20-21 Burrel target HD -asevideokamera tM 2.palkinto 300 lahjakortti Retkitukkuun ien Lisäksi ar vomme kaikk 200 lahjakortti Retkitukkuun Burrel CamDog HD -koirakamera tM ttia Retkitukkuun kolme 100 lahjakor t ja osallistu: Katso kilpailun ohjee ku.fi ebook.com/retkituk retkitukku.fi tai fac osallistuneiden kesken Olight M20S-X Warrior asevalo s. 22 Aseeseen kiinnitettäväksi mukana tulevalla täydellisellä varustepaketilla *) Hintoihin lisätään toimituskulut 8,90 , 14,90 (asusteet ja kengät) **) Hintoihin lisätään toimituskulut 49,90 (asekaapit), hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Uusi teknologia ­ uskomaton keveys: Huippusuositut Alaska -mets Alaska Light ja Light Camo HD metsästyspuvut Uuden sukupolven puku liikkuvalle metsästäjälle. Suunniteltu ja testattu yhdessä suomalaisten metsästäjien kanssa käyttämällä maailman edistyksellisintä materiaaliteknologiaa ­ tavoitteena täydellinen metsästyspuku. Kevyellä Alaska light -puvulla koet parhaita ja onnistuneita eränautintoja. Jopa 35 % kevyempi Saatavana myös camokuosilla! Ks. viereinen sivu TM A " puku on aivan loistava! istuu hyvin, on mukavan pehmeän tuntuinen, kevyt ja hyvän näköinen! Jari pussila, liminka B C E F I J G H D Syysetu! Lintujahtiin Passiin Koirajahtiin Kalastukseen Eräretkeilyyn Nopealle tilaajalle Alaska-lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! light -puvun ostajalle ruskea lakki Camo hDTm -puvun ostajalle camolakki K metsästyslakki arvo 19,90 149 99 vastaavat 4 a NeTTihiNT eille Nop * turvaliivi safety Camo -kuviolla arvo 34,90 eTu 350 L TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 klo 9-17
• ästyspuvut syyshintaan Teknistä ylivoimaa ­ ylivertainen käyttömukavuus huippukevyt Nopea kuivuvuus Runsaasti teknisiä ratkaisuja edistykselliset materiaalit ja käsittelyt uutta kalvoteknologiaa Uusi Alaska Light -puku nostaa metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Alaska Light -puku hyödyntää uusimpia materiaaleja, pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. Erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Monipuolisesti testattu. Uuden materiaaliteknologian ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Edistyksellisen hi-DRYTM -käsittelyn ansiosta pintakangas hylkii vettä ja likaa. Uusi antiWhistlerTM -käsittely tekee puvun pintakankaan käytössä äänettömäksi. Alaska Light -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. Vesitiiviit päävetoketjut D. Extra-teipatut saumat E. Kainalotuuletus kaksisuuntaisella vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Päävetoketjuissa pitävät X-strongTM -vetimet H. Paljon taskuja: yht. 7 kpl I. Selästä korotettu vyötärö J. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö K. Muotoonommellut polvet L. Lyhennettävät lahkeet M. Väri vihertävän ruskea, tumman rusk. tehosteet Alaska Light -metsästyspuku camokuviolla Uusi Alaska Light Camo HD -metsästyspuku on teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuten Alaska Light -puku. Ainoa ero C on värissä. TM Muista Syysetu! A B E D F I J G H aito Camo hD -kuvio TM K Uusi Alaska Camo hD sisältää tarkoin valittuja yksityiskohtia suomalaisesta luonnosta. Näistä yhdistelemällä syntyi suomen ensimmäinen huomaamaton camokuvio, joka on siirretty Alaska-camopuvun pintakankaaseen. TM 179 49 vastaavat 5 a NeTTihiNT eille Nop * eTu 370 L Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Alaska-malliston monipuolisin metsästyspuku ­ syyshintaan Alaska Superior puku ­ teknisyys, tyylikkyys ja mukavuus Superior-luokan tyylikkyyttä Superior metsästyspuku Alaska Superior -puku suunniteltiin kovaan ympärivuotiseen metsästyskäyttöön ­ mistään ei tingitty. Se valmistettiin kestävimmistä materiaaleista hyödyntäen uuden sukupolven teknologiaa. Alaska Superior on jokaista yksityiskohtaa myöten todellinen metsien kuningas. Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Testattu kalvo Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys.Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Alaska Superior -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. päävetoketjussa edessä tuulilista D. extra-teipatut saumat e. Kainaloventilaatiot vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Reilumpi mitoitus H. Vetoketjuissa kestävät X-StrongTM -vetimet I. Runsaasti teknisiä lisäominaisuuksia, kuten patruunataskut, antennipidike ja kumipäällysteiset nepparit C J. paljon taskuja: E yht.11 kpl K L F K. Selästä korotettu vyötärö L. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, vyötärö-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö M. Muotoon ommellut polvet N. Lyhennettävät lahkeet O. Väri metsän ruskea, tehosteväri grafiitti A B D G H I J Syysetu! Ympärivuotinen Monikäyttöinen Passiin Koirajahtiin Kalastukseen Nopealle tilaajalle Alaska-lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! M metsästyslakki arvo 19,90 199 49 vastaavat 6 N A NETTIHINT PEILLE NO * turvaliivi Safety camo -kuviolla arvo 34,90 ETU 450 TILAUkSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 klo 9-17
• Huippukevyt ja käyttömukava Alaska Kodiak Light -metsästyskenkä Uuden sukupolven metsästyskenkä Uusi rainstop X-Proof -kenkien erikoiskalvo TM Kodiak Light metsästyskengät Alaska Kodiak Light edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta. Kodiak Light on Rain-Stop® X-Proof -erikoiskalvon ansiosta täysin vedenpitävä ja hengittävä. Kenkä on istuvuudeltaan, käyttömukavuudeltaan ainutlaatuinen. TM Alaska Kodiak Light edustaa RainStop® X-Proof TM -kenkäkalvollaan maailman edistyksellisintä kalvoteknologiaa. X-Proof TM takaa täydellisen vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Testattu vaativissa kenkälaboratorioissa, sekä ankarissa maasto-olosuhteissa. Alaska-kalvokengän teknistä ylivoimaa Vahvaa, kulutusta ja piston kestävää naudan nahkaa. Kengän yläosa nupukkia. Tukeva varsi (26cm) Thinsulate 200g vuori: soveltuu ympärivuotiseen käyttöön pehmeä hyvin avautuva iltti ­ helppo pukea ja riisua Vettä ja likaa hylkivä erikoispintakäsittely edistyksellinen FootShapeTM -leikkaus ­ hyvä istuvuus extra-pehmuste akillesjänteelle Kantapäälle muotoiltu kantakuppi ExtraGripTM -ulkopohja on pitävä, rullaava ja kylmyyttä eristävä Vedenpitävä Istuva Kevyt Kestävät helposti kiristettävät nauhat ja lujat metalliset nauhankiristyslenkit Kärjessä ja kannassa kuminen kivisuoja Tekninen 3-kerros sisäpohja tukee, lämmittää ja hengittää Vahvistettu kiertojäykkä välipohja kovaan käyttöön UUTUUS! TILAA HETI DrYTEcH TEkNISET METSäSTYSSUkAT TM Kodiak Light -metsästyskenkien ostajalle laatuotsalamppu A NETTIHINT NOPEILLE Metsästyskäyttöön suunniteltu hyvin istuva kevyt tekninen metsästyssukka siirtää kosteuden jalalta ulompiin kerroksiin. Miellyttävä jalalle. Soveltuu käytettäväksi sekä metsästysjalkineessa että kumisaappaassa. Villa 85%, nylon 10%, elastaani 5%. NETTIHINTA kaupan päälle! 129 50 vastaavat 2 * ETU 121 H15 WAVE -OTSALAMPPU · Huipputehokas · 3 säädettävää valotehoa Cree XM-L ledi rä 100 kPL E 14 netti- * 90 ta 24,90 myymälähin 10 ETUuh. tilaajille /p · Maksimivalovoima 1050cd, valokeila noin 65m 0 Arvo 49 Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Huippu-uutuus! Burrel HD -koiravideokamera shokkihintaan HUippUUUTUUS! ERä piENi LiSä REC äe kut n Nameraealjas K ivällä v pä ka rodulle jo CAMDOG HDTM -koiravideokamera Näe koirasi riistatyöskentely terväväpiirtovideona huippusuosion saavuttaneen Burrel CamDog HDTM -koiravideokameran avulla. Videoresoluutio Videoformaatti Kuvausaika max. 1080p MOV max. 4 h 359 netti-/puh. NETTiHiNTA * *** / kk tai alk. 17 499 yymälähinta m ETU 140lle tilaaji Asennusvalmis koirakamerapaketti sisältää: Burrel CamDog HDTM -koirakamera, vesitiivis suojakotelo, koiravaljas, USB-kaapeli, verkkolaturi, lisäkiinnikkeet, käyttöohjeet Suomenkieliset valikot Koirakameravideoita tuotteen www-sivulla ·Ammattilaisten testaama ·Laadukas 135° aito HD-laajakuva ·Näppärä koko ­ pieni, kevyt ja istuva ·Luja ja kestävä rakenne ­ upotusvesitiivis Pieni erä rajuja syystarjouksia ­ toimi heti HD-ViDEOLASiT Uutuus! Tallenna parhaat hetkesi harrastuksissa. Tarkka HD 720p -videokuva. Tukee jopa 32GB MicroSDmuistikorttia. Uusi tyylikäs muotoilu ja väri. Entistäkin kestävämpi rakenne. ETäiSyySMiTTARi HAUDUTUSpATA 3,5 L / kk tai alk. 9 ta 179 myymälähin netti-/puh. 129 *** NETTiHiNTA * ETU 50 tilaajille Huipputarkka metsästäjän etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800m saakka. Scan-toiminto liikkuvan kohteen reaaliaikaiseen mittaamiseen. / kk tai alk. 12 ta 169 myymälähin netti-/puh 129 *** NETTiHiNTA * ETU .40 tilaajille Helppo tapa valmistaa ruokaa aromeja hukkaamatta. Sopii monenlaiseen ruoanvalmistukseen Ajastin ja lämpötilan säätö. Lasitettu keraaminen pata. Verkkovirtakäyttöinen. NETTiHiNTA myymälähin net 59 * ETU 40 ajille ti-/puh. tila ta 99 MAASTOAKKU XTREME pOwER pACK Xp60 Erittäin pieni ja kevyt, mutta tehokas XP60 antaa lisävirtaa elektronisiin laitteisiin maastossa. NETTiHiNTA 2990 myymälähin * LASER- NETTiHiNTA KOHDiSTiN Kohdista aseesi helposti ja nopeasti aseeseen kiinnitettävän laserin avulla. Säästät samalla aikaa ja rahaa! ETU 9,1 tilaajille netti-/puh. ta 39 myymälähin net 39 * ETU 40 e ajill ti-/puh. tila ta 79 KG-679E METSäSTyS-VHF Laadukas VHF-puhelin monipuolisilla toiminnoilla. 26 esi-ohjelmoitua kanavaa. 5W lähetysteho,kuuluvuus jopa 5-7km. LOpUT S80 BATON Max 750 lm, 260 m kantama. Iskunkestävä (2,0m). Ladattavan akun kesto jopa 80 h. 15,5cm x 4cm 277 g 119 netti-/puh. NETTiHiNTA * FUSE Retkeilijän paras apuväline. Kevyt (170g) ja monipuolinen. NETTiHiNTA *** / kk tai alk. 9 a 149 suositushint U ET 30 myymälähin 42 netti-/puh. * tilaajille ETU 27 tilaajille ta 69 KySy pORUKKATARJOUSTA! * 129 *** / kk tai alk. 9 199 ta myymälähin NETTiHiNTA netti-/puh. ETU 70 ajille tila TiLAUKSET www.retkitukku.fi tai pUHELiMiTSE p. 040 828 1000 klo 9-17
• Valtava suosio! Jokaisen metsästäjän HD-asevideokamera HUippUUUTUUS! KESTO- i! SUOSiKK HUippU- ! UUTUUS NETTiHiNTA ylivoimainen liiketunnistin! 169 netti-/puh. * Tarkat 12 Mpx kuvat! *** / kk tai alk. XX XXX ta myymälähin REC 149 netti-/puh. NETTiHiNTA * Tarkat 12 Mpx kuvat! ERä piENi LiSä UUTUUS! 30 IR LED ETU XX lle aji tila *** / kk tai alk. 10 ta 229 myymälähin UwAy U250B NORDiC Stealth pOiNTER en Näe kutCONTROL 12 ivällä pä Mpx Stealth 24 IR LED Stealth ETU 80 lle aji tila Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun TARGET Soveltuu erityisen hyvin riistan HDTM -asevideokamera Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös ·Tarkka HD-laajakuva ja ympärivuotiseen kuvaamiseen ja laadukas ääni REC valvontakäyttöön. Myös videokuva käyttöön. Myös videokuva Laajat sivuliiketunnistimet. Inframustasalama, IR-ledit (24 kpl), tarkat 12 Mpx kuvat Sopii kaikkiin aseisiin TUOTEMERKKi Langaton lisäsalama / tai alk. 9 199 Lisäsalama kaikkiin riistakameroihin. Ylihinta myy Helppokäyttöinen. voimainen näkymätön valo.mälä 129 netti-/puh. my NETTiHiNTA XX ETU *** / kk tai alk. XX XXX ymälähinta 79 NETTiHiNTA * tilaajille * kk*** pOiNTER CONTROL netti-/puh. ETU 70 lle tilaaji Riistakamera akkupak. XX,00 Valvontakyltti ja -tarrasarja 10,00 BURREL lisäkiinnike Äänenvaimennin- ja ns. piippuTRANSCEND tukkiaseisiin. Kiinnitys kiikarin NETTiHiNTA ·Laadukas asevideokamera metsästykseen 8GB MicroSD-muistikortti päälle. Tallentaa kuvat SD-muistikortille. ·Helppo kiinnittää kuvat SD-muistikortille. Tallentaa ja käyttää Videoresoluutio 720p Kuvat siirrettävissä myös tietoKuvat siirrettävissä myös tietoRETKiTUKKU Videoformaatti AVi ·Sopii kaikkiin aseisiin ja metsästystilanteisiin 32GB koneelle koneelle Muistikortti max. 15,00 2.0" LCD-värinäyttö kuvien katseluun Asevideokamerallamuokkaamiseen. ja asetusten kuvattuja Helppokäyttöinen videoita tuotteen www-sivulla Kuvausaika max. 2 h Asennusvalmis asevideokamerapaketti sisältää: LCD-värinäyttö kuvien katseluun 2.2" ja TM -asevideokamera, tanko- ja Burrel Target HDasetusten muokkaamiseen.pikakiinnikeet aseisiin, TUOTEMERKKi Helppokäyttöinen säilytyspussi, rannehihna, USB-kaapeli, verkkolaturi, käyttöohjeet Riistakameran seinäteline 10,00 2490 myymälähin ta 39,90 netti-/puh. * ETU 15jille tilaa 8x1.5V AA paristot 5,90 MöKKiKAMERA Uutuus! n, mökille, kotii . toimistolle.. MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU Pointer Control -mökkikamera toimii verkkovirralla ja sisäänrakennettu akku varmistaa toiminnan sähkökatkon aikana. Taltioi kuvaa tai videota. Huomaamaton IR-salama pimeäkuvaukseen. ASTRO NORDiC 320 + DC40 pANTA Uusi hyväksytty malli. Nyt pieni erä varastossa! Erittäin monipuolinen koira-GPS, jolla voit seurata tarkasti koirasi liikkeitä suoraan laitteen suurelta värinäytöltä. Toimi nopeasti! NETTiHiNTA SUOMi 4 -asekaappi 10 vuotta Valikot suomeksi! Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, jossa tilaa reilusti 3-4 aseelle. Mahdollisuus myös kahden pitkän aseen säilytykseen. Ylähyllyllä säilytystilaa patruunoiden ja muiden tarvikkeiden säilytykseen. Paino: tyhjänä n. 28 kg Mitat: K 1450 x L 300 x S 300 mm Väri: valkoinen 199 netti-/puh. tilaajil NETTiHiNTA * 599 netti-/puh. * *** / kk tai alk. 36 749 ta myymälähin *** / kk tai alk. 12 249 ta myymälähin ETU 150 le tilaajil ETU 50 le 62ST GpS -LAiTE Huippuluokkainen, kestävä ja käteen sopiva esiladatut topografiset 100k kartat Euroopasta, barometrinen korkeusmittari, kolmisuuntainen sähköinen kompassi, langaton tiedonsiirto. NETTiHiNTA Toimintavalmis paketti sisältää: Pointer Control -mökkikamera, 2GB muistikortti, Saunalahti Norppa+ -liittymä, verkkovirtajohto, seinäteline, USB-kaapeli, 2 kpl kauko-ohjainta ja käyttöohje. Toimitus 100% toimintavalmiina! 399 netti-/puh. * 119 netti-/puh. tila NETTiHiNTA ** Liittymän kuukausihinta alk. 5,56 /kk *** / kk tai alk. 36 449 ta myymälähin *** / kk tai alk. 10 ta 169 myymälähin ETU 150 le tilaajil ETU 50 ajille Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Parasta optiikkaa nettohintaan s Huipputehokkaat yökiikarit johtavilta valmistajilta SUOMEN SUOSITUIN vorot kiinni! · · · · METSÄLLE vESILLE ETSINTÄÄN vARTIOINTIIN Tehokas infrapuna! valovoimaine optiikka n UUTUUS! 199 · kompakti koko · Tehokas keskitetty infrapuna · Uusi ergonominen muotoilu netti-/puh. NETTIHINTA * · Parannettu optiikka (GEN1+) · Tarkka 5x suurennos · Pitkä katseluetäisyys *** / kk tai alk. 12 339 ta myymälähin 279 netti-/puh. NETTIHINTA * ETU 140lle tilaaji *** / kk tai alk. 14 399 inta myymäläh ETU 120lle tilaaji POINTER CONTROL 4x50S yökiikari POINTER CONTROL 4x50S yökiikari on erinomainen apuväline olosuhteissa, joissa päivänvaloa ei ole. Sisäisen infrapunatehostimen avulla saat lisää valotehoa ääripimeässä. Yökiikarilla seuraat kätevästi riistan liikkumista. Laite soveltuu erinomaisesti myös maastossa ja vesillä liikkumiseen pimeässä. Mukana kuljetuslaukku. Toimii 2xAAA paristoilla. BURREL NIGHT vISION GEN1+ 5x50 yökiikari Uusi BURREL NIGHT VISION GEN1+ on valovoimaisella optiikalla varustettu yökiikari vaativalle käyttäjälle. Helppokäyttöinen, nopea käynnistys. Tehokas infrapuna ja tarkka 5x suurennos takaavat valoisamman ja terävämmän kuvan pidemmillä etäisyyksillä. Katseluetäisyys jopa 200 metriä. Mukana kuljetuslaukku. Toimii CR123A -paristolla. Häikäisevän tehokas asevalaisin ­ yksinoikeudella Retkitukusta! IIN kÄSISTÄ 1. ERÄ vIET ÄERÄN SAIMME LIS I! ­ TILAA HET Näe kuten päivällä Sisältyy pakettiin Lisävaruste 14,90 Sopii kaikkiin aseisiin *** / kk tai alk. 8 149 ta myymälähin 99 netti-/puh. NETTIHINTA * ETU 50 tilaajille Lisävaruste 14,90 M20S X-WARRIOR -asevalaisin Haavoittuneen riistan jäljitykseen ja sotilaskäyttöön suunniteltu rekyylinkestävä asevalaisin, jonka kiinnität helposti mukana tulevalla kiinnikkeellä kivääriin tai haulikkoon. Mukana vihreä suodatin, joka auttaa paikantamaan jäljityksessä riistan verijäljet. Aseen tukkiin kiinnitettävä etäkytkin helpottaa valaisimen käyttöä. Säädettävä kolmiportainen valoteho, sekä vilkkuvalo. Mukana myös tavallinen valaisinkanta, jolla voit käyttää X-Warrioria käsivalaisimena. · Järisyttävä 500 lumenen valoteho · Huipputehokas Cree XM-L LED, kantama yli 200 m · Upotusvesitiivis IPX-8 · Paristojen kesto jopa 85 h · Iskun- ja rekyylinkestävä Täydellinen asennusvalmis asevalaisinpaketti sisältää: M20S X-Warrior -asevalaisin, piippukiinnikkeet, kestävä salkku, vihreä valosuodatin, etäkytkin, kantolaukku, rannelenkki, käyttöohjeet ja paristot 2 kpl CR123A Lisäkiinnike äänenvaimenninaseeseen (s.21) 24,90 TILAUkSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE p. 040 828 1000 klo 9-17
• uoraan tehtaalta ­ Tilaa heti! Suosituimmat TESTIMENESTYJÄ-riistakamerat NYT edullisesti ! UUTUUs MYYDYIN MALLI! HUIPPU! UUTUUs 110 inframustalediä! Kaikkiin riistain! kameroih Ylivoimainen liiketunnistin! Valikot 169 netti-/puh. NETTIHINTA * Tarkat 12 Mpx kuvat! / kk tai alk. 10 ta 229 myymälähin *** 149 netti-/puh. NETTIHINTA * myymälähin 99 netti-/puh. tila NETTIHINTA * ta 129 ETU 80 ajille tila / kk tai alk. 10 ta 229 myymälähin *** ETU 80 ajille tila UWAY XtendIR-B2 Lisäsalama riistakameroihin ETU 30 ajille UWAY U250B NORDIC 30 IR LED Stealth POINTER CONTROL 12 Mpx Stealth 24 IR LED Stealth Tehokas riistalle huomaamaton lisäsalama,110 lediä. Mahdollistaa tarkempien kuvien ottamisen pimeällä entistä kauempaa. Soveltuu mm. Uway, PointerControl ja Uovision -riistakameroihin. Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Laajat sivuliiketunnistimet. Inframustasalama, IR-ledit (24 kpl), tarkat 12 Mpx kuvat Soveltuu erityisen hyvin riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle POINTER CONTROL Riistakamera akkupaketti valvontakyltti ja -tarrasarja 29,00 10,00 15,00 10,00 5,90 TRANSCEND 8GB SD-muistikortti 32GB 2.0" Muistikortti max. Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen 2.2" RETkITUkkU Riistakameran seinäteline LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen PANASONIC 8 x 1.5v AA paristot LÄHETTÄVÄT riistakamerat NYT lyömättömään hintaan! Lähettävä GPRS- kamera! 12 Mpx lähettävä GSM-kamera! 60 kpl inframustaledejä! LOPUT! 269 tila netti-/puh. NETTIHINTA MALLI! MYYDYIN * *** / kk tai alk. 14 ta 349 myymälähin 245 netti-/puh. NETTIHINTA 219 netti-/puh. NETTIHINTA * * *** / kk tai alk. 12 ta 319 myymälähin ETU 100lle aji tila ETU 80 ajille / kk tai alk. 13 ta 349 myymälähin *** ETU 104lle aji tila SG-880Mk mustalla salamalla UOvISION UM565 GSM E-MAIL / GPRS POINTER CONTROL 12 Mpx GSM Stealth SMS/ MMS SCOUT GUARD SG-550M-8M E-MAIL / GPRS 249 * Edullinen kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS). Kysy edullista liittymäja asennuspalvelua Herkkä liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (60 kpl) takaavat tarkan kuvanlaadun Soveltuu erityisen hyvin valvontakameraksi, saat kuvat reaaliaikaisesti sähköpostiisi Kuvat kätevästi suoraan kännykkään multimediaviestinä (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Laajat sivuliiketunnistimet. Inframustasalama, IR-ledit (24 kpl), tarkat 12 Mpx kuvat ja laadukas videokuva Soveltuu erinomaisesti riistan kuvaamiseen. Näet reaaliaikaisesti, mitä riistaa ruokintapaikallasi liikkuu Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua 30 inframustalediä (SG-880MK) 30 IR LED 60 IR LED 24 IR LED 30 IR LED Stealth Stealth Stealth 30 infrapunalediä (SG-550M) Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uuden tehoantennin ansiosta parempi GSM-yhteys 1.5" 2.0" LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Suomenkielinen valikko 2.2" LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Ajastintoiminto. Helppokäyttöinen LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen Nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Laaja valikoima syysuutuuksia Retkitukusta ­ tutustu ja tilaa! Softshell nETTIhInTA myymälähin netti- 39 * nETTIhInTA 20 ETUuh. tilaajille /p ta 59 myymälähin netti- 49 * nETTIhInTA 40 ETUuh. tilaajille /p ta 89 myymälähin netti- 79 * 40 ETUuh. tilaajille /p ta 119 VIllAPAITA Tyylikkäässä ja lämpimässä Alaska-villapaidassa on suojaava ribbikaulus, -helma ja -hihansuut. Vahva YKK-puolivetoketju, kangasvahvikkeet olkaja kyynärpäissä sekä hyvä istuvuus. Sopii erityisesti metsästykseen ja vapaa-aikaan. Materiaali 80% villa, 20% nylon. Väri vihertävän ruskea. TEddyTAkkI Lämmin Alaska Teddy -fleecetakki on suunniteltu passi- ja koiramiehelle. Hyvin hengittävä, soveltuu myös kerrospukeutumiseen. Takissa kuusi tilavaa taskua, pidennetty takahelma, tukeva kaulus ja hihansuissa peukalolenkit. Miellyttävän pehmeä fleecemateriaali. Väri huomio-oranssi. kARIbU-SoFTShEll Paras valinta metsästykseen ja vapaa -aikaan. Vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® Softshell-kalvo. Paljon käytännöllisiä yksityiskohtia kuten tilavat taskut, vetoketjulliset kainalotuuletukset, korkea kaulus ja helman säätö. Pehmeä kahisematon softshellmateriaali. Väri vihertävän ruskea. TrekLite X-lIghT cAmo hd mETSäSTySASU Tm R UUTUUS! Softshell SoFTShEll-TAkkI Rain-Stop® Softshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä Treklite Softshell -takki ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Paljon käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia. Laadukkaat materiaalit tekevät takista paitsi tyylikkään, mutta myös kestävän. Pinta kahisematonta softshelliä ja sisämateriaali miellyttävän pehmeää fleecekangasta. nETTIhInTA Yhteensä kuusi kappaletta taskuja. Suojaava korkea kaulus ja säädettävä kiinteä huppu. Hyvin istuva leikkaus. ta 129 myymälähin Värit: turkoosi miehille ja naisille, musta naisille. ETU ajille Helposti metsästyspuvun tai väliasun päälle puettava kevyt X-Light Camo HD -asu soveltuu erityisesti metsästyskauden alun läpimille keleille. Aito Camo HD -kuvio. Camokuvioidut kiinteä huppu ja irroitettava kasvosuojaverkko viimeistelevät erinomaisen maastoutumisen. Takissa täyspitkä YKK-vetoketju. Mukana kätevä kuljetuspussi. TM TM 79 netti-/puh. * UUTUUS! X-lIghT SnoW cAmo hd kevyt X-Light nyt myös HD-lumicamokuviolla! Tm 50 tila TrekLite nETTIhInTA R TrekLite R TEknInEn AlUSASU FlEEcEVälIASU Pehmeä, joustava ja lämmin tekninen Microfleece-väliasu oloasuksi sekä kerrospukeutumiseen. Siirtää kosteuden pois iholta. Korotettu kaulus YKK -puolivetoketjulla. myymälähin 79 netti-/puh. * Tekninen micro-alusasu siirtää kosteuden iholta ulompiin kerroksiin.Joustava,hyvin hengittävä ja nopeasti kuivuva materiaali. ETU 50jill tilaa e ta 129 nETTIhInTA 29 * 90 ta 49,90 nETTIhInTA myymälähin netti-/p 20 ETUuh. tilaajille 29 90 * myymälähin netti-/p 20 ETUuh. tilaajille ta 49,90 TIlAUkSET www.retkitukku.fi tai PUhElImITSE p. 040 828 1000 klo 9-17
• Syksyn uutuus! TrekLite kalvolliset ulkoilupuvut ­ avajaishintaan TrekLite R TrekLite ulkoilupuku Huippu-uutuus ulkonaliikkujalle! TrekLite ulkoilijan kalvopuku on syntynyt samoista lähtökohdista kuin Alaska-vaatemallistokin: Suunnittelimme ulkonaliikkujille tarkoitetun teknisesti edistyksellisen puvun, jossa kevyet miellyttävät materiaalit, istuvuus, sekä täysin hengittävä, veden- ja tuulenpitävä Rain-Stop® -kalvo muodostavat erinomaisen toimivuuden ja käyttömukavuuden. Uusi edistyksellinen TrekLite -ulkoilijan kalvopuku joka säähän! Parhaat materiaalit Pintamateriaalina on käytetty miellyttävän pehmeää, kestävää ja vettähylkivää Rip-Stop -kangasta. Pintakankaaseen on laminoitu uuden teknologian vedenpitävä, tuulenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Vuori pehmeää mesh-kangasta. Tekninen erinomaisuus TrekLite -puvussa on runsaasti käyttöä helpottavia ja mukavuutta lisääviä yksityiskohtia: tyylikkäät leikkaukset, säädettävä kiinteä huppu, vedenpitävät YKK-taskuvetoketjut sekä runsaat säätömahdollisuudet. Erinomainen käyttömukavuus Säässä kuin säässä Treklite -ulkoilijan kalvopuvulla varmistat mukavat ulkoiluhetket ympärivuotisesti. Soveltuu mm. ulkoiluun, lenkkeilyyn, työmatkaliikuntaan, koiran ulkoilutukseen ja vapaa-aikaan. 100 % vedenpitävä ® ja hengittävä Rain-Stop Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys.Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. 129 49 vastaavat 2 Rä 400 kPl E TA AVAJAIShIn noPEIllE * ETU 120 nopealle yli 250 tilauksesta toimituskulut 0 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäkanalintuja lähes viime vuoden malliin ­ Lapissa kannat romahtivat M l Metsäkanalintujen metsästys on monelle metsästäjälle sydämen asia, jonka eteen ollaan valmiita näkemään paljon vaivaa. Tästä osoituksena ovat puoli vuosisataa jatkuneet vuotuiset metsäkanalintulaskennat. Pitkän odotuksen jälkeen päästiin vuosi sitten riistahallinnon muutoksen myötä tilanteeseen, että riistakolmioiden laskentatuloksia päästiin aidosti hyödyntämään tuoreeltaan. Pääosassa maata metsäkanalintukannat ovat likimain viimevuotisessa tasossaan, joskin alueittaisia ja lajien välisiä eroja on niin kuin yleensä. Lapissa sitä vastoin kaikkien lajien tiheydet ovat tuntuvasti viimevuotista alhaisemmat. Sekä poikastuotto että lintujen säilyvyys talven yli olivat siellä ennätyksellisen heikot. tellään tarkemmin tässä lehdessä sivuilla 6­8. Suomen riistakeskus on ponnekkaasti pyrkinyt edistämään laskenta-aktiviteettia riistakolmioilla, ja jo nyt voidaan selvästi nähdä, että yritys kantaa hedelmää. Tilanne on ollut uusi niin riistakeskukselle kuin tutkimuksellekin. Riistakolmioiden laskenta-aika elokuussa on aina ollut työntäyteinen tutkimuksessa, ja kuluneen kesän työmäärä on ollut entistäkin suurempi. Aika näyttää, miten olemme kyenneet vastaamaan vaatimuksiin. Silti tutkimuksen työmäärä kalpenee laskijoiden tekemän työn rinnalla. Olemme toki itsekin laskeneet kanalintuja maastossa, joten osaamme antaa suurta arvoa tehdylle työlle. Mieli nöyrtyy valtavan tietomäärän ja paperitulvan edessä, ja koemme usein, että emme koskaan riittävästi voi kiittää kaikkia tuhansia riistakolmiolaskentaan osallistuvia ihmisiä. Riistakolmiolaskennan arvostusta kuvaa sekin, että riistakeskuksen ja riistantutkimuksen ylin johto kuluneenakin kesänä on osallistunut maastolaskentaan. Tuhansien metsästäjien voimannäyte Kesän 2012 riistakolmiolaskenta käynnistyi lauantaina 21. heinäkuuta. Ensimmäisen viikonlopun aikana laskettiin jo 40 kolmiota, ja heinäkuun laskentakertymä oli peräti 223 kolmiota. Tätä kirjoittaessa (tiistaina 14.8.) elokuun toisen viikonlopun tuloksia on kertynyt 53. Kokonaiskertymä on 558 kolmiota, ja laskentalinjan kokonaispituus metsämaalla on yli 6 200 kilometriä. Metsäkanalintujen laskentaan on tähän mennessä osallistunut 3 600 hen- Kohti parempaa metsästysaikasäätelyä Ministeriön antaessa asetuksen huomattava osa kolmioista on laskettu, ja tuloksia on voitu seurata RKTL:n kotisivuilla 31.7. alkaen (www.rktl.fi/riista/riistavarat/metsakanalinnut_2012). Metsästysaikojen säätelyprosessia esi- Suomessa metsäkanalintuja on laskettu samalla menetelmällä jo 50 vuotta. Kymmenet tuhannet metsästäjät ovat osallistuneet työhön, ja laskentalinjan yhteenlaskettu pituus yltäisi maapallon ympäri lähes 20 kertaa. Esko Keto Punkalaitumelta osallistui ensimmäiseen reittilaskentaan vuonna 1963, ja riistakolmionsa hän on laskenut kesällä 2012. Hän lienee ainoa, joka on osallistunut joka kesä viidenkymmenen vuoden ajan. 26 l Metsästäjä l 5 l 2012
• kilöä. Suuri osa kolmioista lasketaan kahden tai useamman ryhmän voimin; keskimäärin kolmion laskentaan osallistuu 6,4 henkilöä ja aikaa kuluu nelisen tuntia. Vaihtelu on silti melko suurta, sillä enimmillään kolmioilla on vietetty yli kymmenen tuntia. Kaikkiaan 558 kolmion laskenta on vaatinut 12 000 miestyötuntia. Kauden olosuhteet ja odotukset Heikkojen kanalintuvuosien 2008­2009 jälkeen kahtena seuraavana vuonna lintutilanne on koko maassa ollut ilahduttavan hyvä. Vuosi sitten kirjattiin monella alueella ja lajilla riistakolmiolaskennan yli 20-vuotisen historian korkeimpia tiheyksiä. Tätä kehitystä siivittivät hyvät alkukesien säät, kylmät ja lumiset talvet sekä suotuisa pienjyrsijäja pienpetotilanne. Myös viime talvi oli runsasluminen ja lumipeite pysyi pitkään pehmeänä, minkä voisi olettaa olleen linnuille edullista. Kanalintujen kannalta ikävämpää oli, että myyräkannat romahtivat lähes koko maassa, joten maastossa on ollut nälkäisiä pienpetoja. Kevät tuli myöhään ja kesäkuukin oli koko maassa tavanomaista viileämpi. Linnunpoikasten kannalta erityisesti Lapin olosuhteet olivat kesäkuun lopussa ankeat. Koleassa säässä sateet muuttuivat rännäksi ja tuntureilla jopa lumeksi. Ennuste pohjoisen kanalintujen pesimämenestykseksi oli huono. Myös monilla muilla lintulajeilla pesimisen on todettu onnistuneen kehnosti. poikaslintujen määrät ovat näillä lajeilla selvästi riistakolmiohistorian keskiarvoja korkeampia. Metson, teeren ja pyyn kannanmuutoksessa edellisvuodesta on tiettyä alueellista säännönmukaisuutta. Metson ja pyyn runsaudenmuutoskuva on suhteellisen samanlainen: kannantiheys on kasvanut tai on vähintään ennallaan maan etelä- ja itäosissa ja laskenut lievästi lännempänä. Teeren osalla tilanne vaikuttaa muuten samankaltaiselta, mutta laji on lännessäkin viimevuotisessa tiheydessä. Riekon tilanne on murheellisempi. Pohjois-Suomen keskitiheys on vähemmän kuin puolet edellisvuotisesta ja saman verran pitkäaikaiskeskiarvoa heikompi. Yleispiirteenä Etelä- ja KeskiSuomen tilanteesta voi todeta sen, että poikastuoton tunnusluvut olivat jokseenkin riistakolmioiden laskentahistorian keskimääräistä tasoa tai hieman sitä paremmat, kun taas selviytyvyys vaikuttaa olleen hieman sitä heikompaa. Metson, teeren ja pyyn koko maan tiheydet ovat lähes edellisvuotisella tasolla. torian selvästi alhaisin. Se, että poikasia todettiin vain joka viidennellä koppelolla, on myös laskentahistorian heikoin tulos. Myös teerellä, pyyllä ja riekolla poikasten osuus oli selvästi kolmioajan pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Yllättävämpää oli, että myös lintujen säilyvyys oli heikko, huomattavasti huonompi kuin keskimäärin; riekolla todettiin yli 20-vuotisen kolmiohistorian alhaisin arvo. Lappi on kuitenkin laaja maakunta, ja sen sisällä on vaihtelua kanalintujen kannankehityksessä. Vaikuttaa siltä, että mitä pohjoisemmasta alueesta on kyse, sitä kehnompi on lintutilanne. Kannat kestävät metsästystä ­ paitsi Ylä-Lapissa Kahden perättäisen hyvän kanalintuvuoden jälkeen vuoden 2011 saalis oli nykymittapuun mukaan suuri, neljän lajin yhteenlasketun saaliin ollessa noin 495 000 yksilöä. Metso-, teeri- ja pyysaaliit olivat korkeimmat viimeisen kymmenvuotiskauden aikana ja riekkosaaliskin suurin viiteen vuoteen. Valtaosassa Suomea lintukannat ovat edelleen hyvin metsästyksen kestävät, mutta pohjoisessa, varsinkin Ylä-Lapissa tilanne on toinen. l Metsäkanalintujen runsaus (lintuja/ km² metsämaata), poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista) ja poikuekoko riistakeskusalueittain kesällä 2012. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja ­ -mer- Lapissa voimakas taantuminen Lapissa havaittiin edellä mainitun riekon lisäksi muillakin lajeilla vähintään 40 prosentin tiheyden aleneminen edellisestä vuodesta. Myös Oulun alueella vähentymisiä on, mutta Kainuun tiheydet jokaisella lajilla ovat kutakuinkin edellisvuotta vastaavia. Odotusten mukaisesti kanalintujen pesintä Lapissa epäonnistui. Metson poikasosuus, 20 prosenttia kaikista havaituista yksilöistä, on riistakolmiohis- Etelä-Suomen tilanne valoisin Metson, teeren ja pyyn koko maan tiheydet ovat lähes edellisvuotisella tasolla, joka viimeaikaisen historian valossa oli hyvä lintuvuosi. Sekä aikuisten että Odotusten mukaisesti kanalintujen pesintä Lapissa epäonnistui. Metso Riistakeskusalue Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo RannikkoPohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Kolmi- Tiheys Yks./km² oita 10 40 22 64 50 88 74 50 21 40 35 6 35 13 10 558 5,7 ++ 3,5 ± 4,3 ++ 5,2 ± 6,7 ++ 3,6 ­­ 5,1 ± 4,3 ± 4,2 ­ 4,8 ± 3,8 + 2,6 ­­ 4,9 ­ 6,7 ++ 2,6 ± 4,6 ± Teeri Pyy PoikasTiheys osuus (%) Yks./km² 59 50 41 40 58 21 39 33 32 50 59 33 45 51 27 43 5,0 7,5 4,9 ± + ± PoikasTiheys osuus (%) Yks./km² 43 51 30 55 53 34 37 47 46 54 36 67 41 36 21 45 10,7 + 7,8 ± 6,9 ­ 9,9 ­ 10,3 ± 2,7 ­­ 5,9 ­­ 5,8 ­­ 13,3 ± 9,5 ± 10,4 ­ 6,4 ± 11,7 ++ 9,3 ­ 13,0 + 8,1 ± kein (± muutos <15 %, + ja ­ muutos 15­30 %, ++ ja ­ ­ muutos >30 %). Riekko Poikasosuus (%) PoikasTiheys osuus (%) Yks./km² 53 50 20 52 47 42 37 30 57 51 50 68 50 54 39 46 0,5 ­­ 1,7 ± 0,2 1,9 ­­ 0,5 ­­ 0,3 ­­ 15,1 ± 12,1 ­­ 3,2 ­­ 14,4 ­ 14,3 ± 10,9 ++ 10,5 ± 9,0 8,7 8,1 8,1 4,1 ­ ± ± ­ ++ 73 58 54 22 10,1 ± 60 Metsästäjä l 5 l 2012 l 27
• Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö & Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus I Kuvat: Markku Jyrkkä Riistakolmiohaaste 2012­2013: Nyt riistakolmioita perustamaan ­ vieläkö jalka nousee? Ajantasaisen riistatiedon merkitys kestävän metsästyksen edellytyksenä on kasvanut nopeasti ja sitä tarvitaan yhteiskunnan päätösten tueksi. Riistakolmioiden ainutlaatuista tietopankkia päästään nyt käyttämään metsäkanalintujen metsästystä koskeviin päätöksiin tuoreeltaan. Suomen riistakeskus haluaa korostaa laskentojen merkitystä haastekampanjalla, jossa uusien kolmioiden perustamiseen haastetaan koirajärjestöt ja metsästysseurat. Arvokkaita palkintoja ja suurta kunniaa on tarjolla. ton aluekohtaisessa tulkinnassa ja toimintaketjun myötä maa- ja metsätalousministeriö antaa tänäkin vuonna asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista elokuun lopussa. Perusmetsästysaika on 10.9.­31.10 ja riistakantojen kehityksen niin vaatiessa metsästysaikaa lyhennetään kauden loppuosasta. Toimintamalli, jossa nämä hallintopäätökset tehdään aivan uunituoreen riistatiedon perusteella, on varmasti ainutlaatuinen maailmassa. Suomen riistakeskus suosittelee riistakolmioiden kesälaskennan ajankohdaksi heinäkuun viimeistä tai elokuun ensimmäistä viikonloppua ja tulosten tallentamista suoraan RKTL:n nettisivuille. 2 Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja koirajärjestöille Haastekilpailu on avoin kaikille metsästysseuroille ja lintukoirajärjestöille, joista erityisesti on kutsuttu mukaan seuraavat: l 2000-luvulla laskettujen kolmioiden määrä on laskenut noin 700 kolmioon. Nyt suunnitellaan useita operaatioita metsästäjien laskentatyön tukemiseksi. Tässä lehdessä Suomen riistakeskus vetoaa lintukoirajärjestöihin ja metsästysseuroihin riistakolmiolaskentojen elvyttämiseksi ja julistaa kaksivuotisen kilpailun uusien kolmioiden perustamiseksi. riistatiedon hyväksikäyttö voi tuoda lisää metsästysmahdollisuuksia hyvinä kanalintuvuosina ja sen nykyistä kattavampi käyttö metsästysseurojen kanalintupäätöksissä takaa myös kantojen nopeamman elpymisen katovuoden alhosta takaisin kasvu-uralle. Lintukoirakin kiittää! Koiraharrastajat ja metsästysseurat kestävyyden avainroolissa Monien metsästysseurojen toiminta keskittyy nykyään hirvieläinjahtien ympärille ja ehkäpä tästä syystä riistakolmioidenkin laskentainto on hieman hiipunut. Nyt toivomme etenkin lintujen metsästyksestä kiinnostuneiden metsästysseurojen jäsenten tarttuvan toimeen. Erilaisiin riistalaskentamuotoihin osallistuminen kannattaa myös henkilökohtaisella tasolla, sillä se avartaa käsitystä omista riistamaista. Lintukoiraharrastajat ovat joillakin alueilla olleet tuskastuneita siihen, että linnunmetsästysmahdollisuuksia on metsästysseurojen omilla rajoituksilla supistettu merkittävästi sellaisinakin vuosina, kun kannat olisivat kestäneet pitempää metsästysaikaa ja suurempia pyyntikiintiöitä. Tuoreen 28 l Metsästäjä l 5 l 2012 Havumetsästä hallintopäätökseksi ­ viikossa! Kolmiolaskentatietojen joustava käyttö on johtamassa ainutlaatuisiin tietojohtamisen sovelluksiin Suomessa. Riistahallintouudistuksen ja sähköisten tiedonjakojärjestelmien ansiosta jo viime vuonna metsäkanalintukantojen metsästysajoista päätettiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, joka perustui koko maan kattaviin, noin viikon "vanhoihin" riistakolmiotuloksiin. Laskijat tallensivat tulokset riistantutkimuksen nettisivuille heti laskennan päätyttyä ja tietoa metsäkanalintujen yksilötiheydestä alkoi kertyä nopeasti havumetsien joka kolkasta. Kanalintutilanne on kaikkien kansalaisten selattavissa Riista- ja kalatalouden nettisivuilla. Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimivat asiantuntijoina aineis- Suomen riistakeskus suosittelee riistakolmioiden kesälaskennan ajankohdaksi heinäkuun viimeistä tai elokuun ensimmäistä viikonloppua ja tulosten tallentamista suoraan RKTL:n nettisivuille Kanakoirakerho -Hönshundssektionen ry Saksanseisojakerho ry Suomen pystykorvajärjestö ry Suomen spanieliliitto ry Suomen metsästysnoutajat ry Suomen noutajakoirajärjestö ry Kilpailuun osallistuvat 15.7.201215.9.2013 välisenä aikana perustetut uudet kolmiot. Palkinnot arvotaan kolmion haastekampanjaan ilmoittaneiden tahojen kesken. Eli jokainen uusi kolmio toimii "arpalipukkeena" ja voi voittaa. Tämän lisäksi raati palkitsee valtakunnallisesti aktiivisimman riistakolmiotoimijan. Palkintoina runsaasti Retkitukku Oy:n lahjoittamia tuotteita. Palkintoina runsaasti Retkitukku Oy:n lahjoittamia tuotteita kuten 6 kpl Alaska Light metsästyspukua, Burrel Target HDTM asevideokamera ja Burrel CamDog HDTM koirakamera. l Haastekampanjassa mukana: RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Olli Kursula, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Riistakolmion perustamisohjeet M l Menetelmä otettiin käyttöön 1988 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyönä. Kolmioita perustettiin hyvin ripeään tahtiin ja 1200:n tavoite saavutettiin jo toisena laskentavuonna. Pysyviksi tarkoitetuista kolmioista osa on syystä tai toisesta hiipunut. Toisaalta uusiakin on perustettu. Kokonaismäärä on nyt 1650 kappaletta. Kesällä 2011 laskettiin kaikkiaan 757 riistakolmiota. Pe- Riistakolmio on metsäriistan runsaudenseurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Tasasivuisen kolmion sivut ovat 4 kilometriä pitkät, joten kokonaispituus on 12 kilometriä. Laskentalinja kierretään kaksi kertaa vuodessa. Kesällä lasketaan metsäkanalinnut ja talvella tehdään nisäkkäiden lumijälkilaskenta. rustettuja kolmioita on kyllä riittävästi, mutta laskettujen määrä on viime vuosina jäänyt alle tavoitteen. Kolmioiden alkutaipaleella tavoitteeksi asetettiin, että jokainen metsästysseura osallistuisi laskentaan omalla tai naapuriseurojen kanssa yhteisellä riistakolmiolla. Tavoite on edelleen hyvä. Metsäkanalintujen verotuksen suunnittelu perustuu riistakolmiolaskentojen tuloksiin. Merkitys on vain korostunut, sillä viime vuonna ensimmäistä kertaa maaja metsätalousministeriö päätti metsäkanalintujen metsästysajoista vasta elokuussa tuoreiden laskentatulosten pohjalta. Uuden riistakolmion perustaminen on syytä aloittaa selvittämällä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lähimpien toimivien kolmioiden sijainti. Samalla selviää onko alueella mahdollisesti "sammunut" kolmio, joka voitaisiin elvyttää. Tällaisen vanhan kolmion palauttaminen laskennan piiriin olisi todella arvokasta. Uuden riistakolmion sijainnin voi suunnitella vapaasti, kunhan se perustetaan yhden peruskarttalehden alueelle. Kolmio pyritään sijoittamaan metsäisille seuduille laajoja peltoalueita ja vesistöjä vältellen. Erityisesti tulee välttää jokia, joiden ylittäminen voi olla niin kesäkuin talvilaskennassakin vaikeata. Laskennan aloituspiste kannattaa suunnitella helposti saavutettavaksi. Laskentareitin kiertäminen on joka tapauksessa riittävän haastavaa, joten lähtöpisteeseen pitää päästä voimia säästäen mieluiten autolla. Suunnittelussa on hyvänä apuna kalvolle tussilla piirretty kolmio, jota peruskartalle mallailemalla mieleinen sijainti löytyy helpommin. Uusi riistakolmio piirretään kahdelle peruskartalle, joista toinen lähetetään riistantutkimukselle ja toinen jää laskijoille. Laskentareitin tulisi sijaita maastossa mahdollisimman satun- naisesti, koska sen pitäisi antaa keskimääräinen kuva metsiemme riistatilanteesta. Kolmion muoto ja suuri koko takaavat sen, että kaikenlaista maastoa tulee väkisinkin laskentalinjalle. Riistakolmiot ovat pysyviä laskentalinjoja. Metsien käsittely ei saa vaikuttaa laskentaan. Laskentalinjalla pitäisi olla kaikkia metsätyyppejä ja metsän kehitysvaiheita samassa suhteessa kuin alueella keskimäärin. Metsien rakenne muuttuu koko ajan. Pysyvinä laskentalinjoina riistakolmiot kertovat myös elinympäristöjen muutosten vaikutuksista. Kolmion nurkat merkitään maastoon maanomistajan luvalla. Myös laskentalinja olisi hyvä merkitä. Kuitunauhalla se voidaan merkitä aina, mutta pysyvämpi merkkaus vaikkapa maalimerkein tarvitsee maanomistajan luvan. Joka tapauksessa laskentaryhmän pitää tarkalleen tietää linjan sijainti. Erityisesti kesälaskennassa kolmen hengen laskentaryhmän pitää pystyä keskittymään tarkkojen riistahavaintojen tekemiseen. Riistakolmiolaskenta on kansainvälisesti arvostettu ja korvaamaton metsäriistan seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa metsäkanalintujen kestävän metsästyksen. Käytännön laskenta maastossa on raskasta. Yhdellä laskentaryhmällä 12 kilometrin linjalla kuluu helposti koko päivä. Työmäärän jakaminen useammalle laskentaryhmälle on järkevää. Ihanteellinen tilanne olisi, jos jokaisella sivulla olisi oma ryhmä. Näin työmäärä jäisi henkeä kohti kohtuulliseksi. Kesälaskennan tulosten palauttaminen on ollut jo muutaman vuoden mahdollista verkon kautta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen verkkosivuilta löytyvät myös laskentaohjeet ja lomakkeet sekä nopea tulospalvelu, jota päivitetään viikoittain elokuussa. l www.rktl.fi Metsästäjä l 5 l 2012 l 29
• Parasta palvelua ja parhaat kaikki edullisesti yhdestä paikasta · puhelimet, pannat, ohjelmistot · valmiiksi asennettuna NYT 18,-/kk UUTUUSLAITTEET AUTOON JA MAASTOON! 24kk Sonera-sopimus Galaxy Tab 2 10.1" TÄYSIN KÄYTTÖVALMIIKSI ASENNETTUNA! Laitteet sopivat uusien ja vanhojen pointer, tracker ja ultrapointkoiratutkien pariksi! 8,-/kk 24kk Sonera-sopimus Galaxy XCover POINTER, TRACKER, ULTRAPOINT + Pantaelma ohj +puhelin tai tabletti* Tutkapaketit 699,-etupaketti + uskomattomaan hintaan SHOKKITARJOUS! Huippuuutuus! Täysin uusi malli ja ohjelmisto! nopeimmalle! 100:lle 22,50/kk1 ohjelmistossa 12kk lisenssi. sis. rajattoman määrän karttoja ja ilmakuvakartat. Galaxy-laitteet täyttävät arjen tarpeet tehokkaasti ja helposti tarjoten parasta suorituskykyä! *esim. GalaXy taB 2: 18,- eur/kk tai GalaXy XCover: 8,- eur/kk (24kk sonera-sopimus). Pointer Pro Magnum erittäin tehokas, tuplasti parempi. huippu Gsm-kuuluvuus. erinomainen jahtitakuu. toimintavalmiiksi asennettuna! Tehokkaat heijastimet ja huomioväri erinoimaiseen näkyvyyteen. ylivertainen virrankesto. kaikkien aikojen paras Pointer! Kysy Pointeriin uskomaton vaihtotarjous! Tracker G500 Black Magnum Tuplasti parempi uutuus! Ultrapoint koira-GPS uusittu vesitiivis panta. doGps ohjelmistojen välinen viestintäjärjestelmä. ultrapoint laitteiden Gprs-paikannus. veloitukseton maastokartta-aineisto koko suomesta. 1) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36kk:n maksukampanjalle maksetun 1000:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. uusi herkkä Gps-vastaanotin pysyy kartalla. Gsm-kuuluvuus jopa tuplasti parempi G400-malliin verrattuna. akunkesto jopa 50% pidempi. www.valiokoiravarusteet.fi Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! tai soita 0500 176 596
• tarjoukset Tutkakeskukselta! pikahuollot (akunvaihdot ym.) · tarvikkeet ja lisävarusteet · joustavat takuut (esim. jahtitakuu) Huippu-uutuus! POINTER Pro Android 2013 -ohjelmisto Meiltä myös kuvan autoteline! · Paras ja ajanmukaisin karttamateriaali · UUTUUS: Tarkat ilmakuvakartat · Tarkkalaatuisimmat Maanmittauslaitoksen kartat · Merikartat ja GT-kartta s! · Supernopea paikannus arjou T (viive n. 1 sekunti) · Tiedot tallentuvat vaikka ohjelma ei ole päällä /vuosi · Erittäin helppo käyttää 59,- Ilmakuvakartat, Merikartat Zoomattavat koko Euroopan kartat Jahtialueiden rajat jaettavissa helposti koko porukalle Jälkipeli ja analyysi Automaattinen varmuuskopio Automaattinen jälkienhaku palvelimelta Tekstiviestipaikat näkyvät palvelimella ja jaetaan muille Ryhmätoiminto POINTER, TRACKER tai ULTRAPOINT -paketin ostajalle (panta, ohjelma, puhelin) Nyt huippuedulliset pantatarjoukset tilaa panta liittymällä varustettuna edulliseen kuukausihintaan. saunalahden liittymä tarjoaa täydellisen sopivuuden livepantoihin ja jahtipuhelimiin. voit hankkia halutessasi myös pelkän jahti-liittymän. säästä keskittämällä ja vaihda kaikki liittymäsi jahti-liittymiin. jahti-liittymän tekniset tiedot: 150 tekstiviestiä/kk, vapaa datamäärä, dataverkon nopeus riippuen yhteydestä 384 kbit/s (3G) tai 30-160 kbit/s (2G). pro maGnum tai traCker G500 kuukausimaksulla vain kaupanpäälle 1 metsästysasu Saunalahdelta! Garmin Astro 320 ja DC40-panta X-light Camo HDTM uusi erittäin monipuolinen koira-Gps. koirasi liikkeitä seuraat laitteen suurelta värinäytöltä. Garminin navigointi- ja maasto-ominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. nyt laillista käyttää us! 759,Tarjo myös suomessa! ARVO 129,- 599,- 2 tai Premium kokkiveitsisarja 18,90 kun teet Jahtiliittymäsopimuksen pointer maGnum tai traCker G400 26,90 kun teet Jahtiliittymäsopimuksen Tracker Classic +Intello kk/24kk Classic tehopaketti sisältää vastaanottimen sekä teholähettimen. paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. mukana säilytyskotelo. us! 449,Tarjo kk/24kk 249,- www.valiokoiravarusteet.fi Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
• Juha Siekkinen & Harri Hepo-oja, Suomen riistakeskus Vähä-Komun kosteikko Pyhäjärvellä: Jari Kokkonen Piimaan kaivuu teki lintukosteikon P 32 l Metsästäjä l 5 l 2012 Vesilintujen elinympäristön hoito ja vesiensuojelu lyövät kättä päälle Vähä-Komun kosteikolla. Useat pesivät puolisukeltajalajit ovat olleet palkkiona metsästäjien aktiivisuudesta ja talkootyöstä. l Pyhäjärven Komun kylällä kaivet- tiin vuosina 1924­1984 ns. piimaata, josta tehtiin eristettä ja rakennuslevyä. Toiminnan päätyttyä kaivuualue alkoi täyttyä vedellä. Vuosien mittaan patopenkereen kunto heikentyi ja lopulta penkereeseen tuli sortuma. Vuonna 2011 Nordkalk Oy Ab myi alueen pyhäjärveläiselle Vähä-Komun metsäyhtymälle, koska totesi alueen luontoarvojen kaipaavan kunnostamista. ­ Jo alussa tiedostettiin millaiset mahdollisuudet olisi tehdä lintukosteikko, taustoittaa alkuvaihetta Jouko Tikka, yksi seitsemästä osakkaasta. Osakkaat esittivät ideoitaan Kotiseutukosteikko Life -hankkeelle. Huhtikuussa 2011 tehdyllä maastokäyn- nillä todettiin muun muassa puuston ja pensaikon poiston vaativan paljon talkootyötä, mutta siihen osakkaat olivat jo varautuneet. Heillä oli suunnitelmissa alueelle muitakin riistanhoitotöitä. Kun osakkaat lähtivät vielä mukaan Suomen riistakeskuksen Riistaa reunoilta -projektiin, Vähä-Komu alkoi muistuttaa puuhamaata. Jouko Tikka tietää, mikä on saanut miehet maastoon vapaa-aikanaan kerta toisensa jälkeen. ­ Kaikki tässä porukassa ovat metsästäjiä. Saadaan tuommoinen alue kunnostettua, heitteillähän se on ollut. Ja innostus yleensäkin tehdä lintu- ja luontokohdetta. Vesilinnustus on ollut yksi houkutin tässä koko hommassa ja tuskin se kuumetta laskee, kun on oma kohde. Suunnitelma laadittiin syksyllä 2011. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon mukaan kosteikon kunnostamiselle ei ollut esteitä, joten konetyöt voitiin aloittaa joulukuussa 2011. Penkereiden puusto poistettiin Vähä-Komun kosteikko 4.7.2012 vaikuttaa vesilintujen elinympäristön kannalta optimaaliselta, koska kasvillisuutta on puolet alasta ja se on mosaiikkimaista. Metsäojitusvesiä ohjataan myös pienempään kosteikkoon, joka sijaitsee kuvan vasemmassa reunassa ison kosteikon päässä. Patopenkereille on tehty useita riistapeltoja hirviä ja jäniksiä varten. koneellisesti kokopuukorjuuna alueen muiden hakkuiden yhteydessä. Kaivinkonepalvelu Henri Laitila poisti penkereiltä kannot ja kunnosti kaikki penkereet. Vähä-Komulle tehtiin kaksi vierekkäin sijaitsevaa kosteikkoa, joiden pinta-ala on yhteensä 19 hehtaaria. Osakkaat tiesivät maaperän olevan poikkeuksellisen hienojakoista maata, minkä vuoksi patolaitteet tehtiin tiivisteseinällä varustetuilla pohjapadoilla. Kosteikon tyhjentämistä varten asennettiin pieni munkkipato. Sen avulla
• tyhjennys voidaan tehdä turvallisesti vähitellen ja hitaasti, joten kosteikon pohjalle kerrostunut kiintoaines pysyy paikallaan. Penkereille kylvettiin ns. tieluiskaseosta ja monivuotista Frida-alsikeapilaa. Niiden kasvustot sitovat penkereitä ja hillitsevät uuden lehtipuuston kasvua. Osakkaiden ehdottama penkereiden kantojen poisto oli osoittautunut tarpeelliseksi toimenpiteeksi jo ensimmäisenä kesänä. ­ Riistapeltoja on helppo ja hyvä tehdä tuollaiselle penkereelle, totesi Jouko Tikka hoitotöiden onnistuessa konetyönä. Komun Erä, jolla on vuokrattu alueen hirvenmetsästysoikeudet, kylvi kauraa ja jänikselle tarkoitettua riistaseosta. Riistapeltojen kasvustot ovat hyötyneet kalkituksesta ja vähäisestä lannoituksesta. Kasvillisuus ja avovesi vuorottelevat sopivasti Vesikasvillisuuden ja avoveden sopiva suhde on olennaista kosteikon eliöyhteisön muodostumiselle. Sillä on myös maisemallista merkitystä. ­ Kasvillisuuden ja avoveden vuorottelu näkyy vallan mainiosti, ja ne vaihtelevat "ohjeen" mukaan. Aluehan on tasaista ja vallit ympärillä. Jos siinä olisi avoin vesi ilman kasvillisuutta, se näyttäisi keinotekoiselta. On parempi, että kasvillisuutta on paljon, pohtii Juha Tikka. Pesivä mustakurkku-uikku ja useat puolisukeltajapoikueet osoittavat Vähä-Komun monimuotoisuusarvoja. Vesilintuja on ollut kosteikolla läpi kesän, vaikka ruokintaa ei ole. ­ Muutama sinikko, haapanoita, telkkiä ja taveja, summaa elokuun laskentaa tehnyt Seppo M. Ruotoistenmäki. ­ Sorsastuksen alussa metsästetään parina päivänä ja sitten voidaan pitää melkein viikon huili siinä välissä ennen kuin jatketaan, Ruotoistenmäki kertoo. Myös Jouko Tikka kannattaa sitä, että metsästys tehdään kestävällä verotuksella. tulaskennoissa sekä kahden laavun ja pesäpönttöjen rakentamisessa on myös riittänyt työtä. ­ Onhan siinä hommia tehty. Mahdottomalta tuntui, että saadaanko tätä ikinä valmiiksi, mutta yllättävän nopeasti valmistui. Kaikki hommahan on siitä kiinni, että jos se on mielenkiintoista, sitä tehdään, Seppo M. Ruotoistenmäki toteaa porukan motivaatiosta. Pelkästään kosteikon kunnostamisen eteen on tehty peräti 700 talkootyötuntia. Niistä on luvassa oman porukan palkkio. ­ Se joka on tehnyt eniten talkootunteja, saa valita parhaan paikan, kertoo Seppo M. Ruotoistenmäki sorsastuskauden lähestyessä. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life -hanke kokosi ideat, laati suunnitelman ja osallistui toteutukseen. Hanke kustansi kaivu- ja maansiirtotyöt (9 900 euroa) ja patolaitteet (5 900 euroa). ­ Life-hankkeen rooli oli myös aika merkittävä. Ilman sitä kosteikkoa olisi tuskin tuossa mitassa tullut tehtyä, Jouko Tikka valottaa Life-hankkeen merkitystä. Elokuun alussa 2012 Juha Tikka on tyytyväinen kosteikon tilaan ensimmäisen kesän jälkeen: ­ Patolaitteet ovat toimineet hyvin, eikä kummempia ongelmia ole ollut. Sahanpurulla tukittiin joitakin lankkujen rakoja ja ajan kanssa nekin tukkeentuvat. Allasalueen pajukko, jonka juuristo on jäänyt ja pysynyt veden alla koko ensimmäisen kesän, on alkanut jo selvästi ruskistua. Vähä-Komu osana alapuolisen Komujärven vesiensuojelua on osakkaille paikkakuntalaisina erityisen merkittävää. Hankkeen edut huomattiin muillakin tahoilla, koska naapurikiinteistönomistajat suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Mäkiöisten osakaskunta osallistui vesiensuojeluun kustantamalla Komunpuron kanavan pohjapadon. 2 200 hehtaarin valumaalueesta on ojitettua turvemaata peräti 75 prosenttia. Nyt vedet kiertävät ensin kosteikkojen kautta. ­ Tässä vaiheessa ollaan hyvin tyytyväisiä aikaansaannokseen. Mielenkiintoista on seurata miten se lintualueena kehittyy, kun olosuhteet vieläkin paranevat risukon hoidon myötä. Tietysti työtähän riittää jatkossakin, että se saadaan pidettyä kunnossa. Altaan pajukon puhdistamisessa ja kunnossapidossa on työtä. Kyllä siinä sitä hommaa on, tuumailee Jouko Tikka jatkosta. l Vesilinnustus on keskeinen houkutin kosteikkotalkoissa. Talkoissa ahkeroineet saavat parhaat sorsapaikat Osakkaat osallistuivat hankkeen eri vaiheisiin. He organisoivat hakkuut ja uurastivat talvella allasalueen raivauksissa usean hehtaarin alalla. Risto Ruotoistenmäen johdolla rakennettiin munkkipato ja Juha Tikan ohjaamana pohjapadot. Riistapeltojen kunnostamisessa, pienpetopyynnissä, vesilinJuha Siekkinen Vähä-Komun kosteikon tyhjennys tehdään munkkipadolla, jonka osakkaat rakensivat itse. Kaivinkoneenkuljettaja Henri Laitila asensi patolaitteet paikoilleen Juha Tikan viittomana. Metsästäjä l 5 l 2012 l 33
• Kokemuksia kosteikkojen rakentamisesta: Tiivisteseinällä varustetun kiviverhoillun pohjapadon rakentaminen n Vähä-Komun kahden kosteikon vedensäätely tehtiin kiviverhoilluilla pohjapadoilla, joihin asennettiin puusta rakennettu tiivisteseinä. Ehjää pengertä kaivettiin vain sen verran, että tiivisteseinän aukon harja säätelee kosteikon alimman vedenpinnan tason. Tiivisteseinä rakennettiin 2 x 5 tuuman vesiponttilankuista, jotka painettiin yksitellen kaivinkoneella penkereeseen noin kahden metrin syvyyteen. Lankut kiinnitettiin toisiinsa yläosasta vaakasuoraan asennetuilla solkilankuilla. Sen jälkeen tiivisteseinän aukko sahattiin moottorisahalla suunniteltuun korkotasoon ja kokoon. Lopuksi seinään asennettiin vaakasuoraan irrotettavat settilankut, jolla vedenkorkeutta voidaan hienosäätää. Kaivantojen päälle laitettiin suodatinkangas ja ne maisemoitiin louheella ja seulanperäkivellä. Juha Tikka, jolla on kokemusta tällaisten pohjapatojen rakentamisesta, painottaa rakentamisessa viittä tekijää. ­ Tiivisteseinän lankku on oltava riittävän jämäkkää, jolloin koneella painettaessa pontit eivät säry. Lisäksi vaakasuoraan asennettavia solkilankkuja ei kaiveta liian syvälle niin, ettei vesi kierrä. Parempi olisi, jos rakentamisen pystyisi tekemään sulan maan aikana, ettei jäisi lunta ja jäätä tiivistettävien maiden sekaan. Alakynnykseen kannattaisi varata riittävästi louhetta tai muuta kiveä, jolloin tulvavesi ei kuluta maata. Ja ennen kaikkea, tehdään työ rauhallisesti ja huolellisesti. Pohjapato tiivisteseinällä on mainio patolaite. Se on suhteellisen edullinen ja helppo tehdä, toimii varmasti, läpäisee suuretkin vesimäärät ja on luonnonmukaisuudessaan vertaansa vailla. Tiivisteseinä tehostaa penkereen vedenpidätystä pohjapadon kohdalla. Kaivinkoneella voidaan painaa yksitellen kolme tuumaa paksu ponttilankku vaikka kolmen metrin syvyyteen, jos maaperässä ei ole esteitä. Jos maaperässä on vastassa kivi tai liekopuu, lankku jätetään siihen tasoon. Pengertä ei tarvitse kaivaa kokonaan auki, mikä on tärkeätä, jos patolaite pitäisi tehdä jo valmiiksi tiivistyneeseen penkereeseen, hienojakoiseen maahan tai turpeesta tehtyyn penkereeseen. Ponttilankut tekevät seinästä tiiviin, jolloin se pysyy hyvin paikoillaan ja tukee koko pohjapatoa. Settilankuilla veden korkeutta voidaan säädellä hallitusti ja tarpeen mukaan. Alapuolen kiviverhoilu hapettaa vettä jossain määrin, mikä on etu vesiensuojelulle. Veden solina kivien lomassa antaa lopullisen silauksen luonnonmukaiseen rakenteeseen. Osoitteessa www.kosteikko.fi voit lukea lisää Vähä-Komun kosteikon toteutuksesta. Pohjapadon tiivisteseinä tehdään mieluiten vesiponttilankusta. Henri Laitiala painoi kaivinkoneella lankut yksitellen kahden metrin syvyyteen. Juha Tikalla (vasemmalla) ja Risto Ruotoistenmäellä oli kädet täynnä töitä rakennustöiden avustamisessa. Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus pystyi toimittamaan kivilouheen jäädytettyä pengertä aivan patolaitteiden. Toisaalta lumi ja jäätynyt maa patopenkereessä haittasivat maan tiivistämistä, minkä vuoksi Henri Laitila joutui tekemään ylimääräistä kaivinkonetyötä. Kiviverhoilulla pohjapadolla voidaan tehdä pieni puroympäristö. Pohjapadon tiivisteseinän avulla vedenpinta voidaan pitää suunnitellussa korkeudessa ja sitä voidaan helposti nostaa ja laskea kymmenillä senttimetreillä. 34 l Metsästäjä l 5 l 2012 Juha Siekkinen Juha Siekkinen Juha Siekkinen
• Suomen parhaat tarjoukset - suoraan maahantuojalta! AmmAttitAson lihAnkäsittelytuotteet · tArvikkeet · vArAosAt · vAkuumipussit · riistAkAmerAt · erätuotteet... alk. Suositut Premium vakuumipussit Vielä pieni erä vanhalla hinnalla! Vielä pieni erä vanhalla hinnalla! /100 kpl Nyt yli 1000 kpl eristä 7,90 -15% Pyydä tarjous suuremmista eristä! Tarjo 2299,- us!2499,- Tarjo 1699,- us! Tarjo 999,- us! Tarjo 399,- us! Duo 50x2 vakuumipakkaaja Mitat (mm) 580x650x1010, kammion mitat (mm) 530x525x130, sauma (mm) 500x8x2, pumpun kapasiteetti 20 m3/h, paino 125 kg. Compact 43x2 vakuumipakkaaja Mitat (mm) 560x425x340, kammion mitat (mm) 450x370x130, sauman mitat (mm) 430x8, pumpun kapasiteetti 20 m3/h, nettopaino 48 kg. Compact 28 vakuumipakkaaja Kammion mitat (mm) 385x380x100, sauman mitat (mm) 260x8, pumpun kapasiteetti 10 m3/h, nettopaino 44 kg. Mini Deluxe vakuumipakkaaja soveltuu erinomaisesti metsästäjille ja poromiehille. edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. Tarjo 79,- us! Tarjo 149,Maxi us! Tarjo 499,Kapasiteetti jopa us! Tarjo 699,250kg/h Kapasiteetti jopa us! Tarjo 499,- us! Vakuumipussinsulkija saumausleveys 400 mm. mitat 540 x 83 x 280 mm. paino 4,4 kg. Litepikkujätti. pieni koko lihamylly Jokakodin helpottaa varastointia ja kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. mukana terät ja makkarasuutin. lihamylly MaxiPLUS lihamylly 150kg/h Edullinen hinta, huippu suorituskyky. erinomainen metsästäjille ja poromiehille. kun tilaat yli 400 euron arvosta, saat tehomylly kovaan käyttöön . Ammattilaisille ja kotiin. tästä myllystä ei kapasiteetti ja teho heti lopu. lihasta eikä puhti lopu kesken. terän halkaisija 220mm, siivun paksuus 0~13mm. Siivutuskone tarkka terä takaa hyvät siivutukset Nyt terävä etu! HUIPPUSUOSITTU! n. arvo 80,249,us! Tarjo kokkiveitsisarjan kaupanpäälle! Tarjo us! Tarjo 69,- us! Tarjo TERÄVÄT HUIPPUUUTUUDET! 149,- us! Tarjo 9,90 29,90 /10kpl us! Haudutuspata elektroninen haudutuspata. vetoisuus 4,5 litraa. Nosturivaaka maks. 300kg, min. 2 kg, tarkkuus 0,1kg. kaukosäädin ja laturi. Perusvaaka maks. 300kg, min. 2kg. lCD-näyttö, toimii 3xAA paristoilla. Lihaveitsi tai teroituspuikko us! Tarjo Lihakoukut ei laadukkaat ja kestävät rst-koukut. tarvitse miettiä mistä raskas saalis riippuu! lähetysteholla. pienikokoinen ja kevyt kannettava. lujatekoinen, kestävä ja täyttää ip65 sekä mil stD 810F-luokitukset. 50kpl erä nopeille tällä hinnalla! Zodiac Team Pro Plus 5W 68 mhz vhF radiopuhelin us! Tarjo Wouxoun KG-679E runsaasti toimintoja. toimintataajuudet 66-88 mhz. taustavalaistu lCD-näyttö 3 eri väriä. virransäästötoiminto, puheensalaus, voX, näppäinlukko, digitaalinen Fm-radio, kohinansalpaaja. 359,- us! Tarjo 129,- www.eratuote.fi Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! tai soita norm. 329,- 249,- us! Tarjo 129,- HD-Koirakamera Huippu-uutuus! Metsästäjän haaveena on päästä näkemään koiran riistatyöskentely videolla. Burrel CamDog hDTM-teräväpiirtovideokamera tallentaa koirasi parhaat suoritukset riistatyöskentelyssä. helppokäyttöinen ­ suomenkieliset valikot. HD-Asekamera Burrel target hD -asevideokamera kehitettiin TM suomalaisten metsästäjien toiveesta. nyt parhaat jahtitilanteet eivät ole enää pelkkää puhetta ja voit katsoa hienoja videoita vielä vuosienkin päästä. 045 652 0000 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Projektipäällikkö Mikko Alhainen Kotiseutukosteikoilta päästiin lentoon n On sinisorsaa, tavia, telkkää ja haapanaa. Pääskyt suhahtelevat veden yllä, kun vanhimmat telkkä- ja sinikkopoikaset jo kokeilevat siipiensä kantavuutta ja veden alle jääneen pajukon suojissa mustakurkku-uikku kantaa ruokaa poikasilleen rantalietteiköllä lepäilevien viklojen seuratessa tilannetta. Kaikenikäisiä lintuja kuhisee, vaikka vesipintaa on vain puolitoista hehtaaria. Patojen ja allikoiden rakennuksesta ei ole kulunut vuottakaan, kun ensimmäisten joukossa valmistuneet kotiseutukosteikot jo tarjoavat kasvuympäristön kymmenille vesilintupoikueille. Valtakunnallista kosteikkohanketta on takana kaksi työntäyteistä vuotta. Työt ovat edenneet suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Ilahduttavan nopeasti myös toiveasiakkaat, vesilinnut, ovat löytäneet uudet tai kunnostetut elinympäristöt. Juha Siekkinen, Timo Niemelä, Veli-Matti Pekkarinen ja Reijo Kotilainen ovat yhdessä maanomistajien ja metsästäjien kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet jo 20 kosteikkoa yhteispinta-alaltaan rapiat sata hehtaaria. Tarkoitus on toteuttaa vielä toiset parikymmentä vesilintukohdetta seuraavan reilun vuoden aikana. RKTL:n ohjeiden mukaisissa vesilintulaskennoissa havaintoja on kertynyt varsin mukavasti, ja seuraavat pari­kolme vuotta näyttävät, millaiseksi kohteiden poikastuotanto nousee. Esimerkiksi eräällä kolmen hehtaarin kosteikolla oli heinäkuisen laskennan aikaan jo kymmenen poikuetta, jotka pääsivät siivilleen ennen syksyä enteilevien pohjoistuulten puhalluksia. Hyviä kohteita on löytynyt ympäri maata, mutta Satakunnasta kaivataan vielä esitystä patoamalla toteutettavasta kosteikosta. Peltojen keskellä sijaitseva kostea notkelma tai loppuun nostettu ja ruohottunut turvesuo voi olla se etsimämme kohde. Vajaassa vuodessa kosteuden vaivaama peltoheitto on muuttunut poikueita kuhisevaksi vesilintuparatiisiksi. 36 l Metsästäjä l 5 l 2012 Mikko Koho
• Osuva valinta MEOPTAN VALOVOIMAISET KESTOSUOSIKIT SUOMEN SUOSITUIN Metsästys ja TESTIVOITTA Kalastus 8/2 JA 012 4C 4C 4K MEOSTAR R1 1.5-6X42 RD Uusi MeoStar R1 1.5-6x42 RD ­tähtäin toimii sekä kirkkaassa auringonvalossa että hämärässä. Se on yksi monipuolisimmista markkinoilla olevista metsästystähtäimistä. Kevyt, yhdestä kappaleesta koostuva putki on valmistettu kestävästä, lentokonekäyttöön hyväksytystä alumiiniseoksesta. Tähtäimen vankka sisäinen säätömekanismi kestää raskaskaliiperisten kiväärien asettamat vaatimukset. Patentoidun Meobright 550 linssinpinnoitteen ansiosta valonläpäisyominaisuudet ovat ylivoimaiset silloin, kun niitä eniten tarvitaan. Kolmannen säätötornin ansiosta ristikon valaisun voimakkuuden hallinta on yksinkertaista. Seitsenasteinen säätöportaikko on jaettu osiin, jotta oikean vaihtoehdon löytäminen oikealla hetkellä olisi helppoa. MEOSTAR R1r 3-12X56 Osuva valinta varhaisen aamun ja myöhäisen illan haastaviin valaistusolosuhteisiin. Ristikon keskellä olevan punapisteen kirkkautta voi säätää välillä 0-7. Jokaisen asteen välillä on-off kytkin. Ristikko takapolttopisteessä. Ristikko ei suurene suurennoksen myötä. LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan P A T R U U N A T parasta patruunapesään Trophy Bonded® Tip ­ patruunan edistyksellisen rakenteen, muotoilun ja neonpolymeerikärjen ansiosta tarkkuus, ballistiikka ja läpäisykyky ovat huippuluokkaa. Trophy Bonded ® ulkokuori varmistaa luodin luotettavan laajenemisen sirpaloitumatta. .308 10,7g · .30-06 10,7g · .308 11,7g · .30-06 11,7g uutta! Trophy bonded ® tip Niklattu hylsy ja luoti vähentävät kitkaa ja suojaavat korroosiolta. Luodin umpinainen runko-osa parantaa luun läpäisykykyä. Ulkopuolinen uritus varmistaa optimaalisen laajenemisen. Luodin neonpolymeerikärki ja veneperä parantavat lentorataa ja tarkkuutta. Uritettu runko-osa parantaa tarkkuutta ja pitää piipun puhtaampana. Ytimeen fuusioitu vaippa maksimoi osumatehon. 2,95 /kpl Tarjous voimassa sitoumuksetta 30.9.2012 asti. maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi.
• Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus Vesilintujen pesimäkannat kesällä 2012 Marcus Wikman R 38 l Metsästäjä l 5 l 2012 Suomen eläinlajien uhanalaisuus arvioitiin vuonna 2010, jolloin yllättävästi joukko melko yleisiksi ja osin runsaslukuisiksikin miellettyjä vesilintuja päätyi punaiseen kirjaan. Edellinen arviointi tehtiin vuonna 2000, joten tuore arviointi käsittää tällä vuosituhannella tapahtuneita muutoksia. Vesilintujen osalta arviointi pohjautui pääosin Luonnontieteellisen keskusmuseon laskentaaineistoon, ja tässä esitettävä eri toimijoiden yhdistetty tietomassa on tätä laajempi. tulkittuja havaintoja tehtiin yli 3 000. Laskentapaikkojen lukumäärä eri lähteistä oli RKTL (326 paikkaa), Luonnontieteellinen keskusmuseo (193) ja Kotiseutukosteikko Life+ -hanke (25). Esitämme kaikille laskentaan osallistuneille lämpimät kiitoksemme arvokkaasta työstä vesilintujen hyväksi. Tukkasotkakannan pitkään jatkunut taantuminen on huolestuttava. Laji on aikaisemmin ollut varsin runsaslukuinen, mutta se on uudessa uhanalaisuusluokituksessa siirretty elinvoimaisesta vaarantuneeksi. Menetelmä uudistunut Vesilintujen laskentapaikat ovat mielivaltaisesti valittuja, ja vaikka ne ovat selvästi rajattuja, lintujen runsautta on hankalaa kuvata tiheysarvolla, kuten esimerkiksi pareina pinta-alaa kohti. Tähänastiset kannanmuutosindeksit ovat pohjautuneet kahden peräkkäisen vuoden vertailuihin samoilla laskentapaikoilla. Menettely on johtanut siihen, että koko laskenta-aineistoa ei ole voitu täysimääräisesti hyödyntää, koska kaikilla paikoilla ei ole tehty laskentaa joka vuosi. Pitkäaikaiset runsauskäyrät on muodostettu ketjuttamalla peräkkäisiä vuosivertailuja. Pahimmassa tapauksessa tästä seuraa, että käyrien alku- ja loppupäihin ei sisälly lainkaan samoja laskentapaikkoja. Nyt käytetyn TRIM -menetelmän kannanmuutosindeksi arvioi, miten kanta vuosittain muuttuu kiintopistekohdan arvosta, jonka indeksi on asetettu arvoon yksi. Tässä kunkin lajin vuosittaiset indeksit on skaalattu keskiarvoon yksi, joten indeksiluku kertoo poikkeaman keskiarvokannasta, ja indeksit ovat siten samankaltaisia kuin aikaisemmat ketjutusmenetelmällä lasketut. Jos indeksi on harhaton, se vaihtelee vuosittain suorassa suhteessa todelliseen kannan kokoon. Mallinnuksen avulla indeksien laskennassa otetaan huomioon pisteiden kaikki vuosittaiset havainnot, silloinkin kun laskennoissa on katkoksia joinakin vuosina. Indeksien luotettavuus on parantunut, koska menetelmän ansiosta laskelmat perustuvat nyt suurempaan määrään havaintoja kuin aiemmin. Tulokset eivät ole juuri muuttuneet, mutta menettely on muodollisesti perustellumpi. l Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27 vuotta samalla menetelmällä. RKTL:n ja museon laskentamenettelyssä on pieniä eroavaisuuksia, mutta tuloksia voidaan silti hyvin käyttää yhdessä. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen yhteydessä on myös laskettu vesilintuja tuoreeltaan muodostetuilla kosteikoilla, ja nämä tulokset on nyt myös yhdistetty aineistoon. Keväällä 2012 vesilintuja on laskettu 544 paikalla, ja kaikkiaan pesiviksi pareiksi Kesän 2012 vesilintukannat Tärkeimpien riistasorsien metsästyssaaliit vuonna 2011 olivat: sinisorsa 270 000, tavi 111 000, telkkä 62 000 ja haapana 41 000 yksilöä. Yhdessä nä-
• Sinisorsa 2,0 1,5 1,0 0,5 Tavi Sinisorsa Tavi Haapana Telkkä Jouhisorsa Lapasorsa Telkkä Heinätavi Tukkasotka Isokoskelo Tukkakoskelo Nokikana Parimäärä 2012 568 559 389 599 131 107 46 248 249 118 150 Muutos viime vuodesta (%) 2 10 24 23 -24 11 417 29 8 66 23 Kevään 2012 vesilintulaskennassa 544 paikalla havaitut parimäärät ja indeksien prosenttimuutokset edellisvuodesta. Huomaa vähälukuisten lajien dramaattisen suuret sattumamuutokset, jotka eivät ilmennä todellista kannanmuutosta. Haapana 2,0 1,5 1,0 0,5 Jouhisorsa 2,0 1,5 1,0 0,5 Lapasorsa Heinätavi 2,0 1,5 1,0 0,5 Isokoskelo 2,0 1,5 1,0 0,5 Tukkasotka vuosivaihtelu näyttäisi olevan hieman suurempaa kuin muiden runsaslukuisten lajien. Haapanan kannankehityksestä olemme olleet huolissamme pitkään, mutta indeksin uusiminen osoittaa lajin taantuvan pitkäaikaistrendin olevan pelättyä lievempi. Haapanan indeksi osoittaa runsastumista edellisvuodesta, mutta se jää silti pitkäaikaiskeskiarvon alapuolelle. Taantuneet vähälukuiset lajit Tukkakoskelo Nokikana 2,0 1,5 1,0 0,5 1990 2000 2010 Vesilintujen kannanmuutosindeksit vuosina 1986­2012. Jakson keskiarvo on skaalattu arvoon yksi, ja vuotuisindeksit ilmaisevat poikkeaman keskiarvosta. Vähälukuisten lajien jyrkät vuosimuutokset johtuvat sattuman korostumisesta pienessä laskenta-aineistossa. mä neljä lajia muodostavat 92 % vesilintujen kokonaissaalista, joten muiden lajien merkitys saaliina jää melko marginaaliseksi. Ylivoimaisesti tärkein laji on sinisorsa, joka yksin vastaa puolesta vesilintujen kokonaissaaliista. Sinisorsan pesimäkanta näyttää pysyneen vakaana. Kesän 2012 indeksi on edellisvuoden tasolla ja hyvin lähellä koko laskentakauden 1986­2012 keskiarvoa. Suomen pesimäkanta on 1990-luvulla arvioitu noin 200 000 pariksi, eikä parimäärä vaikuta muuttuneen merkittävästi. Sinisorsa näyttää kestävän nykyisen suuruista metsästysverotus- ta Suomessa ulkomailla tapahtuvan verotuksen lisäksi. Sinisorsan hyvä poikastuotto voi osin johtua siitä, että naaraat menetettyään pesyeensä voivat munia korvauspesyeitä aina heinäkuun alkuun saakka. Tämän mahdollistaa monien sinisorsakoiraiden tapa jäädä pesimäjärvilleen yli kesän. Useimpien muiden lajien koiraat lähtevät sulkasatomuutolle heti kun naaraat ovat asettuneet hautomaan. Tavin indeksi osoittaa lievää runsastumista vuoden takaisesta, mutta arvo on silti pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi, mikä johtuu kannan taantumisesta vuosina 2006­2011. Tavikannan Puolisukeltajista jouhisorsa ja heinätavi on punaisessa kirjassa arvioitu vaarantuneiksi. Kummankin lajin pitkäaikaistrendi on ollut selvästi taantuva. Jouhisorsan pesimäkanta lienee taantunut voimakkaammin, sillä laji on aikaisemmin ollut pohjoisessa varsin runsaslukuinen. Heinätavi on aina ollut harvalukuinen parhaiden lintujärvien lintu. Laji näytti runsastuvan 1970-luvulla, mutta sittemmin indeksit osoittavat jatkuvaa taantumista. Tämän vuoden näyttävä runsastuminen ei liene todellinen, vaan johtuu vähäisen aineiston sattumanvaraisesta vaihtelusta. Heinätavin ongelmat juontuvat mahdollisesti talvehtimisalueilta Afrikassa. Ilahduttavasti voimme todeta, että toisen vaateliaan lintujärvilajin, lapasorsan, indeksissä ei ole nähtävissä pitkäaikaismuutosta, ja indeksi on pysynyt viimevuotisella tasolla. Tukkasotkan, kuten myös punasotkan, kannankehityssuunta osoittaa huolestuttavaa pitkään jatkunutta taantumista. Koskeloiden sisämaan vesistöjen indekseissä ei ole havaittavissa muutoksia, vaan kannankehitys näyttää vakaalta. Lajit ovat kuitenkin taantuneet merialueilla, minkä takia ne luokiteltiin silmälläpidettäviksi. Nokikanan pitkään jatkunut taantuminen on ollut todellinen, eikä runsastuminen edellisvuodesta tätä suuntaa juuri muuta. l Metsästäjä l 5 l 2012 l 39
• Ministeriön kuulumisia Riistaneuvostot uuden riistapolitiikan keihäänkärkinä Vuosi 2011 oli merkittävä vuosi suomalaisen riistahallinnon historiassa. Riistanhoitopiirien ja Metsästäjäin keskusjärjestön fuusioiminen yhdeksi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi ­ Suomen riistakeskukseksi ­ oli yli 50 vuoteen suurin muutos riistahallinnossa. Se, että näinkin perustavaa laatua oleva muutos oli mahdollinen, kertoo siitä, että riistahallinnossa oli erityisen hyvin ymmärretty yhteiskunnassa jo tapahtunut muutos ja nähty suunta, johon yhteiskunta on edelleen menossa. Aikakautta, jota nyt elämme, voidaan luonnehtia varsin monin tavoin. Yksi tapa voisi olla määritellä se "avoimuuden, osallistamisen ja nopean tiedonvälityksen" aikakaudeksi. Perinteinen riistahallinto olikin jo vaikeuksissa, sillä nopea sähköinen tiedonvälitys ja sosiaalisen median merkityksen kasvu oli luonut kaikille metsästyksestä ja riistalajeista kiinnostuneille kansalaisille ja tahoille yhä paremmat mahdollisuudet vaatia, vaikuttaa ja seurata. Riistahallinnon on kyettävä elämään ja toimimaan tämänkaltaisessa maailmassa, jossa toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys testataan periaatteessa joka päivä ja jokaisen toimenpiteen sekä jokaisen päätöksen yhteydessä. Tästä syystä pelkkä organisaatiouudistus ei riitä, vaan tarvitaan muutosta myös toimintatavoissa. Valtakunnallinen riistaneuvosto ja 15 alueellista riistaneuvostoa ovat Suomen riistakeskuksen uusia strategisia toimielimiä. Riistaneuvostot mahdollistavat riistahallinnon entistä paremman läpinäkyvyyden ja lisäävät muun muassa hirvieläinpolitiikkaan ja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Riistaneuvostoilla on tärkeä merkitys koko julkisen riistakonsernin avoimen ja aktiivisen yhteistyön toteuttajana. Ne laajentavat riistapolitiikan osallisten joukkoa, mikä on tärkeää, jotta riistapolitiikassa ei ajauduttaisi tunnelinäköön. Alueellisilla riistaneuvostoilla on mahdollisuus kantaa vastuu Suomen riistakeskuksen toiminta-alueen riistatalouden kehittymisestä, riistakantojen säilymisestä ja riistan aiheuttamien vahinkojen hallinnasta. Valtakunnallisella riistaneuvostolla on puolestaan mahdollisuus kantaa vastuu koko valtakunnan tasolla samoista kysymyksistä. Yksimieliset riistaneuvostot käyttävät vahvempaa vaikutusvaltaa kuin riitaisat. Tähän liittyy kuitenkin se riistaneuvostojen työn suurin haaste. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin riistapolitiikan osa-alueisiin liittyy aina erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja tunteita. Riistapolitiikalle on tyypillistä, että nämä näkökulmat ja mielipiteet ovat vahvoja ja usein ensi näkemältä varsin kaukana toisistaan. Vain keskustelun ja vuorovaikutuksen kautta voidaan luoda yhteistä näkemystä tulevasta. Asiat on puhuttava halki. Riistatalous ei ole umpiossa. Riistan elinympäristöihin ja riistakantoihin vaikuttavat monet erilaiset tekijät: esimerkiksi ilmastonmuutos, liikenne, maatalous, metsätalous ja luonnonsuojelu. Mikäli riistaneuvostojen työskentely on avointa sekä tasa-arvoista ja vuorovaikutus aitoa, myös nämä riistatalouden ulkopuoliset tekijät voivat olla riistaneuvostojen asialistalla. Se kuitenkin edellyttää, että riistaneuvostot onnistuvat rakentamaan luottamuksellisen aseman riistapolitiikan sidosryhmissä niin kaikilla toiminta-alueilla kuin koko valtakunnan tasolla. Viime vuonna alkanut riistaneuvostojen toimikausi on haasteellinen. Valmista latua ei ole, vaan umpihankeen on suunnattava. Alueelliset riistaneuvostot ovat korvanneet riistanhoitopiirien hallitukset. Moni varmasti olisi valmis etsimään sen vanhan ladun ja jatkamaan siihen suuntaan. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Vaikka riistaneuvostoilla ei ole muodollista päätösvaltaa, vaikutusvalta riistapolitiikkaan on kuitenkin otettavissa, mikäli uskalletaan lähteä etsimään yhdessä kaikkien riistaneuvostojen jäsenten kanssa uutta reittiä umpihangessa. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Kala- ja riistaosaston metsästysasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat syksyllä järjestettäviin alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmätilaisuuksiin. Asialistalla erityisesti paljon mielenkiintoa herättävät suurpetoasiat. 40 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Kestää enemmän kuin luulet. Radiopuhelin ja akku ovat 100 % vesitiiviitä (IP 68), mikä tekee radiopuhelimesta erittäin luotettavan sateessa ja muissa kosteissa olosuhteissa. Uusinta tekniikkaa. Micro 5 tarjoaa kaikki toiminnot, esim. karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Suunniteltu sinua varten. Micro 5 on suunniteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin ja niiden metsästysmarkkinoiden tarpeisiin. Pienin virrankulutus. Micro 5 kuluttaa erittäin vähän virtaa, mikä mahdollistaa pitkän toimintaajan akun kompaktista koosta huolimatta. Yhdellä painalluksella. Micro 5 toimitetaan "Basic"-tilassa, joka on uskomattoman helppokäyttöinen. Ja yhdellä painalluksella Micro 5 muuttuu markkinoiden monipuolisimmaksi radiopuhelimeksi vieläkin tehokkaampaa viestintää varten. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä ankaria olosuhteita. Siksi olemme suojanneet Micro 5:n kokometalliseen koteloon. JÄLLEENMYYNTI HH-Sport: Alahärmä, Iisalmi, Nivala, Raahe, Budget Sport Espoo, Martinkylän Autopuhelin Espoo, Ilpon Katiska Evijärvi, Forssan Erä ja retkeily Forssa, Raimo Olkkonen Oy Haapajärvi, Erä +: Hamina, Kirkkonummi, Kuopio, Eräliike Hiidenkivi Helsinki, Varuste.net Helsinki, Digimesta Huittinen, Expert Vilponen Jalasjärvi, Telemaailma Joensuu, Juvan Rauta ja Maatalous Juva, Midare Jyväskylä Expert ASA Kankaanpää, Agripalvelu Koikkala, Juva, Kaustisen Konekeskus Kokkola, KT Sport Kouvola, Ase- ja Patruuna Kurikka, LSK Kodintekniikka Lahti, WildSport Lappeenranta, Rautia Rosenback Lapväärtti, Erä-Loppi Loppi, Lantbruk Ab Mariehamn, Ritkos Mäntsälä, Parkanon Expert Parkano, Greentrail Pieksämäki, Eräpori Pori, Porvoon Mikrokulma Porvoo, Budget Sport Raisio, Sissos Rauma, Eräkontti Oy Riihimäki, Ollin Erä ja Kalastus Rovaniemi, Gigantti Salo Salo, Wextra Seinäjoki, Neste Lohilahti Sulkava, Ekenäs Telehörnan Tammisaari, RXTX - Tuote Tampere, Vihanto Turku, Sähkö Niskanen Äänekoski, Kurre Erä ja Kalastus Vaasa. www.radiopuhelimet.fi www.kaukomarkkinat.com maahantuonti: With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se
• Jouni Aspi, Johtaja, Luonnontieteelliset museot, Oulun yliopisto osa 1. Hannu Huttu Suden ja koiran genetiikkaa Koira S 42 l Metsästäjä l 5 l 2012 Sudet , koirat ja koirasudet ovat olleet kuluvan vuoden kiivaimman susikeskustelun ytimessä. Suden ja koiran geenikartta on kuitenkin erilainen. l "Sutta ja koiraa ei voida erottaa toisistaan geneettisin menetelmin". "Koirarodut ovat erotettavissa ainoastaan ulkomuodon perusteella, ja geneettiset menetelmät soveltuvat ainoastaan koirien sukulaisuuden tunnistamiseen". "Suomalaiset sudet ovat todellisuudessa susien ja koirien välisiä risteymiä, joilla alkuperäinen sutemme on korvattu". "Suomen sudet ovat vain osa Venäjän yhtenäistä susikantaa, josta niitä tulee meille pilvin pimein, joten ei suomalaista sutta tarvitse suojella". Tämänkaltaisia väitteitä suden ja koiran geneettisistä eroista, suden ja koiran risteytymisestä ja suomalaisten susien alkuperästä on viime aikoina näkynyt julkisuudessa etenkin lehtien yleisönosastokirjoituksissa ja blogeis- sa. Kuinka totuudenmukaisia nämä osin ristiriitaiset väitteet sitten ovat ja mitä viimeaikaiset geneettiset tutkimukset koiran ja suden genetiikasta kertovat? Oulun yliopistossa on tutkittu suden ja koiran genetiikkaa lähes kymmenen vuoden ajan. Tutkimustyötä on tehty yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa, jolta pääosin saamme susinäytteemme. Työtä on tehty yhdessä myös professori Hannes Lohen johtaman Helsingin yliopiston koirien geenitutkimuksen ryhmän (http://www.koirangeenit.fi/) sekä ruotsalaisten, norjalaisten, yhdysvaltalaisten, venäläisten, italialaisten ja espanjalaisten susitutkijoiden kanssa. Tällä hetkellä tutkimusryhmässämme FM Eeva Jansson valmistelee väitöskirjaa Suomen ja sen lähialueiden suden geneettisestä muuntelusta. FM Alina Niskanen selvittää väitöskirjassaan laajemmin koiraeläinten eräiden immunopuolustukseen vaikuttavien geenien muuntelua ja niihin kohdistuvaa luonnonvalintaa. Omien tutkimustem- me ja viimeaikaisten muiden ryhmien laajamittaisten tutkimuksien avulla voimme selventää edellä esitettyjä suden ja koiran genetiikkaan liittyviä harhakäsityksiä. Koiran alkuperä Koiran alkuperää on viime vuosina laajamittaisimmin selvittänyt kaksi kansainvälistä tutkimusryhmää. Toista niistä johtaa professori Peter Savolainen Kuninkaallisen Teknologisen Instituutin geeniteknologian osastosta (Tukholma) ja toista professori Robert Wayne Kalifornian yliopistosta (Los Angeles). Olemme tehneet yhteistyötä kummankin näiden tutkimusryhmän kanssa. Näiden geneettisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että koira olisi kesytetty sudesta noin 15 000 vuotta sitten. Myös arkeologiset löydöt ensimmäisistä todennetuista koirankaltaisista eläimistä osuvat samaan ajankohtaan. Koira olisi siten ensimmäinen kesytetty kotieläimemme. Koiran kesyttämisen maantieteellisestä sijainnista ei ole päästy täyteen
• Hannu Huttu Susi yksimielisyyteen, mutta kumpikin tutkimusryhmä sijoittaa kesyttämispaikan Aasian mantereelle. Savolaisen johtaman tutkimusryhmän äidin kautta periytyvään mitokondriaaliseen DNA:han perustuvat tulokset paikallistavat koiran kesyttämisen maantieteellisesti Kaukoitään Jangtse-joen eteläpuoliselle alueelle. Waynen johtaman tutkimusryhmän mukaan koira olisi kesytetty Lähi-idän susista. Tosin jälkimmäisessä tutkimuksessa oli mukana niukasti aasialaista alkuperää olevia koiria, mikä voi vääristää tutkimustulosta. Tutkimusryhmämme on tutkinut yhteistyössä Savolaisen ryhmän kanssa koiran alkuperää eräiden immunogeenien perusteella, ja tämän vielä julkaisemattoman tutkimuksen tulokset tukevat myös koiran aasialaista alkuperää. Suden ja koiran geneettiset erot Susi ja koira ovat eriytyneet siis ainakin 3500 sukupolvea sitten. Ihmisen sukupolven ikään suhteutettuna tämä vastaisi 90 000 vuoden takaista aikaa eli ajankohtaa jolloin nykyihminen ei ollut vielä levittäytynyt Afrikasta ja Euroopassa eli ainoastaan Neanderthalin ihmisiä. Useat geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että geenivaihto suden ja koiran välillä on kesyyntymisen jälkeen ollut vähäistä. Koiran ja suden välille on pitkän eristymisen aikana kertynyt geneettisiä eroja sekä ihmisen suorittaman tietoisen tai tiedostamattoman jalostuksen vuoksi että luonnonvalinnan vaikutuksesta. Tällä hetkellä on esimerkiksi suomalaisten koirarotujen ja suomalaisen suden välinen geneettinen etäisyys noin kolme kertaa suurempi kuin ihmisen päärotujen välinen etäisyys. Laajimmin koiran ja suden välisiä geneettisiä eroja ja niiden erottamista geneettisin menetelmin on selvitetty Robert Waynen johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa, joka julkaistiin arvostetussa Naturelehdessä vuonna 2010. Tutkimuksessa oli mukana 912 koiraa 85 rodusta ja 225 sutta eri puolilta sen esiintymisaluetta (Waynella on ollut käytettävissään myös suomalaisten ja venäläisten susien DNA-näytteitä, joita olemme lähettäneet hänelle). Tutkimuksen tulos on varsin yksiselitteinen: kaikki koirat ja sudet voitiin erottaa lajilleen erittäin luotettavasti. Pohjoiseurooppalaiset sudet eivät erottuneet muista susista eivätkä olleet läheisintä sukua koirille. Tulos osoittaa selkeästi sen, että Pohjois-Euroopassa ei ole voinut olla laajamittaista risteytymistä koiran ja suden välillä. Koirarotujen väliset geneettiset erot Nykyaikaiset koirarodut ovat suhteellisen lyhytaikaisen jalostuksen tulosta. Valvottu rodunjalostus on alkanut brittiläisessä maailmassa vasta viktoriaanisella ajalla (noin 1830­1900) ja levinnyt sieltä vähitellen maantieteellisesti laajemmalle. Koirarotujen suhteellisen viimeaikaisesta erkaantumisesta huolimatta myös ne olivat edellä mainitussa Waynen tutkimuksessa erotettavissa toisistaan. Tämä tulos ei ole kuitenkaan mikään uusi tieteellinen havainto, koska geneettisten menetelMetsästäjä l 5 l 2012 l 43
• Kuva 1. Eri aikakausilta museoista kerättyjen susien, nykyisten susien ja koirien keskinäinen sukulaisuus. Koirat (yhtenäinen viiva), ennen vuotta 1920 kuolleet (katkoviiva) ja nykyiset sudet (pisteviiva) on kehystetty. Kuvaan on nuolella merkitty Ylä-Lapista kahdesta varhaisimmasta näytteestä tyypitetyt susiyksilöt. (Jansson ym. julkaisematon mukaan). mien kyky erottaa rodut toisistaan on vahvistettu jo useassa aikaisemmassa tutkimuksessa. Kotimaisten rotujen osalta tätä on selvittänyt ensimmäisenä FT Mikko Koskinen Helsingin yliopistossa jo vuonna 2003 julkaistussa tutkimuksessaan. Vastoin internetissäkin levitettävää harhatietoa, hänen tutkimuksensa osoitti selkeästi, että koirarodut olivat geneettisin menetelmin erotettavissa toisistaan 100%:sesti ja erittäin luotettavasti. Suomalaisen suden geneettisessä koostumuksessa tapahtuneet muutokset RKTL:n tutkija Aslak Ermala on arvioinut, että viimeisen 150 vuoden aikana Suomessa olisi tapettu yli 23 000 sutta. 1800-luvun alussa sutta esiintyi koko maassa, mutta vuosisadan puolivälissä aloitettiin järjestelmälliset susijahdit, joiden aikana tapettiin ajoittain vuosittain yli 300 sutta. Vuosisadan vaihteessa sutta esiintyi enää maan pohjois- ja itäosissa. 1900-luvulla susikanta on ollut todennäköisesti keskimäärin vain muutamia kymmeniä, ennen kuin kanta alkoi jälleen vahvistua 1990-luvun puolessavälissä. Suomalaisen suden alkuperäistä geneettistä rakennetta ja siinä tapahtuneita muutoksia on mahdollista tutkia luonnontieteellisten museoaineistojen 44 l Metsästäjä l 5 l 2012 avulla. Eeva Jansson on osana väitöskirjatyötään koonnut yli sata eri-ikäistä susinäytettä suomalaisista luonnontieteellisistä museoista, sekä eristänyt niistä DNA:ta ja tutkinut näiden susiyksilöiden geneettistä koostumusta. Vanhin tutkittu näyte oli vuodelta 1854, joten tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella suomalaisessa susikannassa tapahtuneita muutoksia yli 150 vuoden ajalta. Tutkimuksessa käytettiin sekä äidin kautta periytyvä mitokondriaalista DNA:ta (mtDNA) että molempien vanhempien kautta periytyvän tuman geenejä. Tutkimusten alustavien tulosten mukaan suomalaisen susikannan geneettisen muuntelun määrä on huomattavasti pienentynyt susikannan koon pullonkaulan vuoksi eivätkä lähialueilta tulleet muuttajat ole kyenneet tätä muuntelua korvaamaan. Tällä hetkellä suomalaisessa susikannassa on vain kaksi selkeästi toisistaan eroavaa mtDNA-päätyyppiä ("äitilinjaa") sekä kolmas variantti, joka eroaa toisesta päätyypistä vain yhden emäsmuutoksen verran. Historiallisesta aineistosta löytyy kahdeksaa eri tyyppiä, joista osaa löydetään nykypäivän susista vain Itä- ja Etelä-Euroopasta, kun taas osaa ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty mistään päin maailmaa. Eri aikakausien susiyksilöiden kes- kinäistä sukulaisuutta tuman geenien perusteella on tiivistetysti esitetty kuvan 1 kaaviossa. Vertailun vuoksi siinä ovat mukana myös prof. Hannes Lohelta saadut neljän eri koirarodun näytteet. Kuvassa sudet eroavat geneettisesti selvästi kaikista koiraroduista. Kuten mtDNA:n niin myös tuman geenien muuntelun määrä susilla on pienentynyt selvästi alkuperäisestä. Kuvaan on nuolella merkitty Ylä-Lapista kahdesta varhaisimmasta näytteestä tyypitetyt susiyksilöt, ja niiden edustama muuntelu näyttää hävinneen susikannastamme. Suomen nykyisessä susikannassa elää kuitenkin edelleenkin samankaltaisia yksilöitä, joita siellä on ollut jo1800-luvulla. Kannassa on tapahtunut yli kahdenkymmenen sukupolven aikana vähittäistä muutosta, mutta se on ihan luonnollista pienessä kannassa. Emmehän me suomalaisetkaan ole enää geneettisesti samanlaisia kuin 1500-luvulla, mitä ajankohtaa tämä 1800-luvun lopun susinäyte suhteellisesti vastaisi ihmissukupolvissa. Muutos on kuitenkin ollut vähittäistä eikä mitään äkillistä uuden geeniaineksen tuloa kantaan ole nähtävissä. Verrattuna koiriin nykysudet näyttäisivät olevan jopa kauempana koirista kuin alkuperäiset sudet. Joten Eeva Janssonin tuloksissa mikään ei viittaa suden risteytymiseen koiran kanssa. l
• "Hyödynnä kampanjaetu metsästäjän suosikkituotteista!" allistu Os ER KUN ÄTU syy iin! jaht s ELI ETUSET ostajalle japuvun 5 Kampan ongilla 1 Fkup vain tällä tiJakt PRO VH Jah alennus esta. puhelim tuun. kt uuhun e JahtiJa istää m uhelin i voi yhd uhelin F-p nki/p usta e si kupo i. Alenn PRO VH Vain yk 012 ast 31.10.2 älöissä m kun myy lssa Erätu in tä i voima lle va Kuponk ostaja us SIS-hy uvun n anjap 30 alen peista. p Kam ngilla aa -asek po lä ku istä OTSO y yt väks un. n etu uuhu ppi. ää m t kaa yhdis i/ase i voi ponk sta e si ku in yk lennu sytyt pit Va i. A yväk 2 ast .201 SIS-h -asekaa 1.10 issä 3 O lö yymä OTS un m ätuk sa Er s oima nki v Kupo TELI USE ET MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen POSTITSE JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) GP min m S-la itte aasto et Kup ETU SET ELI Ga r *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min onk i vo ima ssa Erä tuk un kupongilla myy mä löis sä 30 31. 10. 201 2 Edun yhteisarvo 30+30+15 Toimi heti! 0 3 Kam vain panja p alen tällä k uvun o asti . Ale GPS nus Ga upong stajall e il nnu -lai ttee rmin-m la 30 sta sta. ei v aas oi y toh Vai n y distää ksi kup muuh u onk i/GP n etuu n. S-la ite. Osta syyskuun aikana JahtiJakt-metsästyspuku seuraavan aukeaman tuotevalikoimasta. Saat reilun nipun etuseteleitä, jotka voit hyödyntää jokaisen metsästäjän tarvitsemiin huipputuotteisiin! 15
• Metsästys- ja Eräasusteet Perinteiset jahtipuvut Thorn Supreme premium pro premium lady Ylivoimainen kestävyys kairaan Klassisen tyylikäs jahtipuku Suomen suosituin Liikkuvan jahdin erityisvaatimuksiin Ykköspuku yleiskäyttöön Tyylikäs ja toimiva naisten mitoitus SiSälT yy hin Taan SiSälT yy hin Taan Taan yy hin Taan yy hin Taan Täydentävä tuotepaketti Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Täydentävä tuotepaketti Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys SiSälT yy hin SiSälT SiSälT Täydentävä tuotepaketti Täydentävä tuotepaketti Täydentävä tuotepaketti x5 x5 x5 x5 x5 x5 Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys · Erittäin kestävä LayduraTMmateriaali · Kestävyyteensä nähden ylivoimainen keveys · Ajaton ulkonäkö · Ryhdikäs Oxford-tyyppinen materiaali x5 x5 x5 x5 x5 x5 x5 x5 x5 · Erittäin kevyt ja hengittävä · Lyhyempi takki, mikään kohta ei rajoita liikettä · Huippuominaisuudet yleiskäyttöön · Suomen suosituin jahtipuku · Naisille suunniteltu hyvin istuva leikkaus · Tyylikäs ulkonäkö 469 Tilausnumero: JJ01B0Q757 NETISTÄ 349 Tilausnumero: JJ01B1P858 269 Tilausnumero: JJ01B2P757 vihreä JJ01B2P858 ruskea PUHELIMELLA 229 Tilausnumero: JJ01B5Q758 POSTITSE 269 Tilausnumero: JJ01B8P838 www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Suomen ylivoimaisin jahtipukumallisto Erätukun asiakas valitsee parhaasta valikoimasta Katso lisää www.eratukku.fi tai myymälöistämme ympäri maan! Voit myös tilata puvun suoraan asiakaspalvelustamme p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) tai ilmoituskokonaisuuden viimeisellä sivulla olevalla kupongilla. Jahtipuvut erityisolosuhteisiin classic reed camo camo padded lumi camo Mukavuutta passiin ja kylmään Sänkipellolle ja kaislikkoon Huomaamatta lähemmäksi eläimiä Erikoisominaisuudet kylmimpään säähän Jahtiasu talven valkoiseen SiSälT yy hin Taan Uutuus! SiSälT yy hin Taan SiSälT yy hin Taan SiSälT yy hin Taan SiSälT yy hin Taan Täydentävä tuotepaketti Täydentävä tuotepaketti Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Täydentävä tuotepaketti Täydentävä tuotepaketti Täydentävä tuotepaketti x5 x4 x5 Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys Vedenpitävyys Hengittävyys Tuulenpitävyys · Lämmin rakenne · Mukavan väljä mitoitus x5 x5 x4 x5 x5 x5 x5 x3 x5 x5 x5 x5 · Syksyn jahtiympäristöihin · Erittäin hyvin maastouttava suomalainen camokuvio · Erittäin hyvin maastouttava suomalainen camokuvio · Erityisominaisuudet jousimetsästäjälle · Lämmin jopa 80 g toppaus · Väljä mitoitus kerrospukeutumista varten · Ainutlaatuinen lumicamokuvio · Erikoisominaisuudet lumiseen maastoon, esim. lumilukot Tilausnumero: JJ01B5G758 Lasten Classic 129,90 Tilausnumero: JJ01B7P757 MYYMÄLÖISTÄ 159,90 289 Tilausnumero: JJ01B6V21C 289 Tilausnumero: JJ01B4P75C 199 Tilausnumero: JJ14B1Q757 289 Tilausnumero: JJ01B6R00C ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Yli kymmenen tuotesukupolven kokemus jahtipuvuista Älä anna laadusta periksi missään hintaluokassa! Jokaisen JahtiJakt-asun kehitys- ja testaustyö on tehty huolella suunnittelijoidemme ja materiaalitoimittajien parasta osaamista hyödyntäen. Uusissa ratkaisuissa on aina otettu huomioon asiakaskunnaltamme Suomesta ja vientimaista saamamme palaute. Luotamme, että pukumallistomme kestää vaativankin käyttäjän tarkastelun. Toimiva kalvo JahtiJakt-metsästysasuissa käytetyt AIR-TEX- ja AIR-TEX2-kalvot mahdollistavat asun tuulen- ja vedenpitävyyden. AIR-TEX-kalvo tarjoaa hyvän hengittävyyden passiin ja kiireettömiin siirtymisiin tarkoitettuihin asuihin. Hengittävyydeltään erinomaista AIR-TEX2-kalvoa käytetään liikkuvaan jahtiin tarkoitetuissa asuissa. Teipatut saumat Asun vedenpitävyys edellyttää vedenpitävien materiaalien lisäksi asun saumojen teippaamista vedenpitäviksi. Kaikkien vedenpitävien JahtiJakt-metsästyspukujen saumat on teipattu vedenpitävyyden edellyttämällä tavalla. Hyvä liikkuvuus JahtiJakt-metsästyspuvuissa on lähes poikkeuksetta muotoon ommellut hihat ja polvet, mikä parantaa liikkuvuutta. Liikkuvuuden kannalta kriittisiin kohtiin - esimerkiksi hihojen ja lahkeiden suihin ja takin helmaan - on usein ommeltu liikkuvuutta parantava pinnaltaan liukas erikoisvuori. Myös huppujen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota hupun liikkeen seuraamiseen. Hyvä liikkuvuus näkyy jahtitilanteiden lisäksi mm. helppona autolla tai mönkijällä ajamisena puku päällä. Älykkäät taskut Pukujen taskutus on runsas ja huolella suunniteltu. Kaikille jahtivarusteille löytyy omat luontevat paikkansa, ja esimerkiksi puhelintaskuun on toteutettu toimivat läpiviennit kuulokkeiden johdolle. Taskujen toimivuuteen asetta, reppua ja muita varusteita kannettaessa on kiinnitetty erityistä huomiota. NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Tule toteamaan myymälään! JahtiJakt-pukumalliston ominaisuudet ja laatu ovat todettavissa kaikissa Erätukun myymälöissä ympäri maan. Tervetuloa katsomaan ja kokemaan miten tällä aukeamalla esitetyt ja monet muut asiat on otettu huomioon JahtiJaktpuvuissa. Löydät asut myös verkkokaupastamme www.eratukku.fi. Oikein mietitty rakenne Useimmissa JahtiJakt-metsästyspuvuissa vedenpitävä kalvo on laminoitu kiinni pintakankaaseen, mikä tekee asusta kevyen ja hyvin hengittävän, eikä asu vety helposti sateessakaan. Puvuissa, joissa tavoitellaan erityistä lämpimyyttä, kalvo on pinta- ja vuorikankaan välissä siten, että kalvon molemmille puolille jää lämmittävä ilmakerros. Hyvä istuvuus JahtiJakt-metsästyspukujen mitoitus perustuu suomalaisiin mittataulukoihin, joiden avulla pukuihin saadaan keskimääräistä parempi istuvuus. Pukujen monipuoliset huolella suunnitellut säädöt parantavat istuvuutta ja lisäävät mukavuutta. Ilmanvaihto Asujen mahdollisimman tehokas ilmanvaihto toteutetaan riittävän suurilla kainaloihin ja lantioihin sijoitetuilla ilmanvaihtoaukoilla. Ilmanvaihtoaukot on tarvittaessa suojattu hirvikärpäsverkoilla. Monissa asuissa aukot voidaan lukita auki-asentoon tarranauhoilla. Monipuoliset säädöt Kaikissa JahtiJakt-metsästyspuvuissa on monipuoliset istuvuuden ja mukavuuden varmistavat säädöt. Uusissa puvuissamme on kiinnitetty erityistä huomiota yhdellä kädellä käytettäviin säätöihin. Tyy h sisäl inTaa n Täydentävä tuotepaketti Saat useimpiin JahtiJakt-metsästyspukuihin kaupan päälle täydentävän tuotepaketin, jonka avulla pystyt heti hyödyntämään pukuasi täysipainoisesti ilman lisähankintoja. Useimmissa puvuissa pakettiin kuuluu tekninen alusasu, lämmin ylävartalon välikerros sekä käsineet ja päähine, jotka yhdessä JahtiJakt-puvun kanssa mahdollistavat erittäin mukavan ja toimivan pukeutumisen hyvin monipuolisissa sääolosuhteissa. Hiljainen kestävä materiaali Pukuihin on valittu hiljaiset ja kestävät materiaalit. Pintakankaiden veden- ja lianhylkimistä on parannettu laadukkailla vedenhylkivyyskäsittelyillä. Näin käsitelty materiaali ei vety helposti sateessakaan. Kestävät ratkaisut Asujen kestävyyden kannalta kriittisissä kohdissa käytetään erikoisvahvoja rakenteita kuten erikoiskankaita ja tavallista vahvempia ompelulankoja, vahvikkeita ja moninkertaisia ompeleita. Pukujen vetoketjut valitaan yhteistyössä maailman suurimpien valmistajien kanssa. Scentech-käsittely Useissa JahtiJakt-metsästyspuvuissa on Scentech-käsittely, joka vähentää ihmisen hajun kulkeutumista eläimen vainuttavaksi. Tehokas hajunesto edellyttää Scentech-käsitellyn alusasun käyttämistä. MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Classic-kalvopuku Mukavuutta passiin ja kylmään JahtiJakt Classic -puku on ykkösvalinta passiin ja kylmempään säähän. Monipuoliset säätömahdollisuudet takaavat mukavan istuvuuden. Puvun AIR-TEX-kalvo on täysin vedenpitävä. Puvussa on myös vedenpitävä huppu. TEFLON-käsitelty pintakangas ei vety helposti ja säilyttää siksi ominaisuutensa myös kosteissa olosuhteissa. Varmista myös seuraavan metsästäjäsukupolven viihtyminen ja hyvinvointi maastossa. Classic-puku on saatavana myös lapsille. Classic-puvun ostajalle: Passiin ja viileään säähän · Säädettävä vedenpitävä -kalvohuppu · Miellyttävä ja pehmeä fleecekaulus · Kestävä ja äänetön TEFLONkäsitelty pintakangas · Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori · Kainaloventilaatiot verkkosuojalla mm. hirvikärpäsiä vastaan · Housuissa selkää suojaava korotus ja joustovyötärö · Housuissa lantioventilaatio verkkosuojalla · Runsas älykäs taskutus Lämmin ja miellyttävä fleeceliivi metsälle ja vapaa-aikaan. MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Tyylikäs lippalakki maastoon ja vapaa-aikaan. 45,70 Arvo yhteensä Classic Junior -puvun ostajal le: Kevyt, hyvin erottuva huoMicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteu- mioliivi den tehokkaasti pois. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Lippalakki, erottuva huomioväri. 35,70 Arvo yhteensä 129 PUHELIMELLA LapsiLLe! Classic Jr. kavuutta Lämpöä ja mu in. syksyn jahti 90 Tilausnumero: -kalvopuku iJakt Classic junior 0-160) Jaht 7P757 (koot 12 JJ01B 159 POSTITSE TiLaa heTi! 90 Tilausnumero: puku iJakt Classic -kalvo Jaht JJ01B5G758 NETISTÄ www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Pro-kalvopuku Suosikkipuku ei jätä toivomisen varaa JahtiJakt Pro on loistava yleispuku kaiken tyyppiseen jahtiin. Puvun keveys ja hengittävyys toimivat hyvin liikkuvassa jahdissa, eikä puvun hyvä varustelu jätä passissa toivomisen varaa. AIR-TEX2-kalvo antaa Propuvulle erittäin hyvän hengittävyyden ja täydellisen veden- ja tuulenpitävyyden. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, minkä ansiosta puku on kevyt eikä vety sateessakaan. Yleisjahtipukujen suosikki Irrotettava ja säädettävä -kalvohuppu · Irrotettava hirvikärpäshuppu · Hengittävä ja kosteutta siirtävä miellyttävä verkkovuori · Pehmeä ja äänetön TEFLON-käsitelty materiaali · Kainaloissa vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot. Verkkosuoja mm. hirvikärpäsiä vastaan · Lantiossa tuuletusaukot verkkosuojalla · Pehmeä ja äänetön materiaali, TEFLON-käsitelty pintakangas · Runsas älykäs taskutus · Puvun mitoitus toimii jahdissa loistavasti. Takissa on kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys. Housuissa on helppokäyttöinen kolmen pisteen vyötärönsäätö. Garnet-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. nyt suosikkipuku a huippuhinnall 229 MYYMÄLÖISTÄ TiLaa heTi! 00 MicroDry -alusasu MicroDry-alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaas- Lämpimät fleece- Sotka-kääntöti pois. Materiaali myös kuivuu käsineet. lippis nopeasti. Tilausnumero: ku iJakt Pro -kalvopu Jaht 1B5Q758 JJ0 92,60 Arvo yhteensä ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Liikkuvan jahdin erikoisasu JahtiJakt Premium vastaa kaikkiin liikkuvan jahdin erityisvaatimuksiin. Puku on kevyt ja se hengittää erittäin hyvin. Asun leikkaus ja taskutus on suunniteltu siten, että puvun mikään kohta ei häiritse asetta, reppua ja muita varusteita kantavan metsästäjän liikettä. Myöskään puvun saumat eivät hierrä eivätkä hankaa liikuttaessa. Premium-kalvopuku "Aivan uusi keveys, hengittävyys ja liikkumisen vapaus" Erikoisominaisuudet liikkuvaan jahtiin · Irrotettava ja säädettävä -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla · Irrotettava hirvikärpäshuppu · Aiempaa lyhyempi ja kevyempi takki · Muotoon ommellut hihat ja polvet lisäävät liikkuvuutta · Hengittävä ja hyvin kosteutta siirtävä verkkovuori · Kainaloissa ja lantiossa verkkosuojatut tuuletusaukot · Saumat teipattu vedenpitäviksi · Pehmeä ja äänetön materiaali, TEFLON-käsitelty pintakangas · Runsas älykäs taskutus · Monipuoliset säädöt · Scentech-käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun 1. Hengittävä 2. Vedenpitävä 2. 3. Tuulenpitävä 1. Puvun lyhyempi ja kevyempi takki ei rajoita liikettä. 3. Premium-lippis Duncan-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. kuvaan Erikoisasu liik kaudelle. jahtiin jo tälle ScenTech MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden Kestävät nappitehokkaasti pois nopeassakin liik- Lämpimät fleecekäsineet henkselit keessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. 115,50 Arvo yhteensä 269 PUHELIMELLA Tilaa HETi! 00 Tilausnumero: -kalvopuku JahtiJakt Premium reä, 757 vih JJ01B2P n JJ01B2P858 brow POSTITSE NETISTÄ www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Camo-kalvopuku Camo päästää uskomattoman lähelle Elämyksiä tarjoava camopuku on maailmanlaajuisesti suosituin metsästypuku. Camopukeutuminen avaa täysin uuden elämysmaailman metsästäjille ja muille luonnossa liikkujille. Camokuvio hajottaa ääriviivat eikä eläin pysty hahmottamaan liikkujaa. Pääset ampumaan riistalaukauksen lähempää kuin perinteiseen metsästysasuun pukeutunut saalistaja. Jousimetsästäjälle camopukeutuminen on lähes välttämätöntä. "Loistavasti maastouttava camokuvio" Huippuominaisuudet jahtiin Irrotettava ja säädettävä -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla · Irrotettava hirvikärpäshuppu · Äänetön TEFLON-käsitelty materiaali · Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori · Saumat teipattu vesitiiviiksi · Kainaloventilaatiot verkkosuojalla · Lantioventilaatiot verkkosuojalla · Runsas älykäs taskutus · Monipuoliset säädöt · Scentech-käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun · Puvun leikkaus ottaa huomioon myös jousella metsästävien tarpeet. Jänteet eivät ota kiinni puvun saumoihin. Scentech-käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun ja lisää selvästi metsästäjän huomaamattomuutta. eutumisen Koe camopuk set. uudet elämyk Mukava ja lämmin fleecepusero metsälle ja vapaa-aikaan. Puolipitkä vetoketju. 289 MYYMÄLÖISTÄ Tilaa HETi! 00 Tilausnumero: lvopuku JahtiJakt Camo -ka 1B4P75C JJ0 ScenTech MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu Bandana nopeasti. Monikäyttöinen bandana toimii mm. päähineenä ja kaulaliinana. Lippalakki camokuviolla. Camohenkselit nappikiinnityksellä. 116,50 Arvo yhteensä ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Suomen suosituimmat vedenpitävät jahtikengät Erätukusta Suomen suosituin jahtikenkä JahtiJakt Premium AIR-TEX2-kalvo takaa Premium-kengälle loistavan vedenpitävyyden. Laadukas pohjarakenne on hyvä kävellä. Black-malli sopii hyvin myös ammattikäyttöön. Vettä ja likaa hylkivää pintanahkaa, aito Thinsulate®-vanu: ohut, lämmin ja kevyt · Maastokäyttöä varten oikein suunniteltu lesti, nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta · Pestävä energiapohjallinen, jossa hajunsyöjäja antibakteerikäsittely · Aito Vibram-ulkopohja · "Saatavana myös mustana!" Kiertojäykkä nelinkertainen pohjarakenne Iskua vaimentava ja energiaa 1 palauttava energiapohjallinen. 2 Kylmyyttä hyvin eristävä nelikerrospohjarakenne on kiertojäykkä mutta silti hyvin rullaava. NETISTÄ 129 POSTITSE NYT JAHTIKAUTEEN 90 skea 602PRE Tilausnumerot: Ru ta JJ7104L999 Mus Kevyesti joustava sisäpohja myös estää kosteuden pääsyn kenkään. Kiertojäykkä välipohja antaa kengälle hyvät kävelyominaisuudet. Aito Vibram-ulkopohja tarjoaa hämmästyttävän hyvän pitävyyden kaikilla pinnoilla. PUHELIMELLA 3 4 www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Camoon! Camokuvio sulauttaa maastoon Camokuvio hajottaa ääriviivat eikä eläin pysty hahmottamaan liikkujaa. Myös yksityiskohdilla kuten jalkineilla, käsineillä ja esimerkiksi kasvojen camonaamioinnilla on suuri merkitys camopukeutumisen toimivuuteen. "Loistavasti maastouttava camokuvio" 99 TU TIlAA NYT 90 Vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2 -kalvo · Uniikki suomalaiseen luontoon suunniteltu camokuvio · Pintamateriaali kestävää Corduraa · SCENTECH -hajunestoteknologia · Kärki- ja kantavahvikkeet · Kiertojäykkä rullaava pohjarakenne · Pitävä JahtiJakt-pohja · 101B75C Tilausnumero: JJ7 HUOM! . A vIIKOllA 33 OTE sAATAvIll Supreme jahtiin ja vaelluksille JahtiJakt Supreme on jahti- ja vaelluskäyttöön suunniteltu erittäin kestävä varsikenkä. Hieman madalletun vartensa ansiosta Supreme on oivallinen valinta jahti- ja vaelluskäyttöön, kun maastossa halutaan kävellä paljon. AIR-TEX2-kalvo tekee kengästä täysin vedenpitävän. Puvun lyhyt takki ei Maastokäyttöä varten rajoita liikettä. oikein suunniteltu lesti. Kiertojäykkä nelikerrospohjarakenne, aito Vibram-ulkopohja. 169 MYYMÄLÖISTÄ TIlAA HETI 90 103G859 Tilausnumero: JJ7 ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Safetycamo-kuoritakki Lähde kunnon takilla hirvenpyyntiin AIR-TEX Safety Camo on ihannevaate hirvenpyyntiin ja muuhun vastaavaan jahtiin. Erinomaisesti vettä ja tuulta pitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvo yhdessä äänettömän pintakankaan kanssa tekevät metsästyksestä nautittavan kokemuksen nyt turvallisuudesta tinkimättä. Huippuominaisuudet hirvijahtiin Ainutlaatuinen safetycamokuvio · Hiljainen vedenpitävä materiaali · Irrotettava ja säädettävä kalvohuppu · Täysin veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX-kalvo · Hyvin hengittävä AIR-TEX-kalvon ansiosta · Tuulelta suojaava kaulus · Tuuletusaukot kainaloissa · Vedenpitäviksi teipatut saumat · Safetycamokuvion muodot on sovitettu suomalaisen luonnon kasvillisuuteen. Liikkuja sulautuu maastoon tavallisia camo- ja maastokuvioita paremmin. · Runsas taskutus · Muotoon ommellut hihat · Säädöt hihansuissa ja helmassa · Scentech-hajunestoteknologia vähentää metsästäjästä eläimen vainuttavaksi kulkeutuvia hajuja. hirvijahtiin. Oikea valinta 129 NETISTÄ Tilaa HeTi! 90 PUHELIMELLA 1. Hengittävä 2. Vedenpitävä 2. 3. Tuulenpitävä 1. Tilausnumero: camo -takki JahtiJakt Safety 4P35C JJ020 3. AIR-TEX -kalvo ja teipatut saumat tekevät Safety Camo-takista täysin tuulen- ja vedenpitävän sekä hyvin hengittävän. Hengittävyyden ansiosta iholla syntyvä kosteus pääsee siirtymään tehokkaasti pois kylmettämästä ja olo pysyy mahdollisimman mukavana kaikissa sääolosuhteissa. www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• oikeat varusteet maastoon "tuulenpitävä ja vettähylkivä" "maastoon ja vapaa-aikaan" Fleecetakki lämmintä ja pehmeää fleeceä. Ainutlaatuinen Erätukun camokuvio. Rintatasku ja vetoketjulliset sivutaskut. Tuulenpitävä ja vettähylkivä JahtiJakt softshelltakki kaislacamokuviolla. Sisäpinta pehmeää fleeceä. 49 "Saatavana myös vihreänä ja hardwood camona" 90 Camolippis verkolla. Camoprintattu verkko naamioi kasvot. AIR-TEX2 -kalvolla varustettu Seita-lippis takasäädöllä. Kätevä kääntömalli. Alas käännettävät korvaläpät. Yksi koko. Tilausnumero: JJ0509K75C 79 Tilausnumero: JJ6102N21C, Reed Camo JJ6102C75C, Camo 90 Tilausnumero: JJ0401V21C 19 Tekninen CaseyMicroDry-alusasu siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. ScenTechkäsittely vähentää eläimen vainuttavaksi pääsevää ihmisen hajua. 90 24 90 Tilausnumero: JJ6115G75C 990 Pohjepituiset Mid Fjeld -saapassukat jahtiin ja maastoon. Merinovillaa. Cooger-camokäsineet. Koot S, M ja L. Tilausnumero: JJ1103P21C, Kaislacamo JJ6301B75C, Camo AIR-TEX2-kalvolla varustettu täysin veden- ja tuulenpitävä Sotka-lippalakki takasäädöllä. Kätevä kääntömalli. Alas käännettävät korvaläpät. Yksi koko. 990 1 9 90 Tilausnumero: JJ6117L757 29 MYYMÄLÖISTÄ 90 Tilausnumero: JJ5109V21C Kaislacamo JJ5109V75C Camo JJ5109V757 Vihreä 14 90 Basic-lippis. Yksi koko, säätö takana. Lämmin neulepipo, yksi koko. Tilausnumero: JJ6506V771, Vihreä JJ6506V991, Musta 590 Tilausnumero: JJ105OR Tilausnumero: JJ6103D353 ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Maastossa liikkuvien suosikkitakki Halusimme tehdä JahtiJakt Colby -kuoritakista kaikkien metsästäjien ja luonnossa liikkujien suosikin. Takissa on käytetty täysin uutta 3-kerrosrakennetta, joka tekee asusta uskomattoman kevyen ja erittäin hyvin hengittävän. Huippuominaisuudet Hiljainen ja vedenpitävä materiaali · Harjattu pehmeä Teflon-käsitelty pintakangas · -kalvo, teipatut saumat · Tuulelta suojaava korkea kaulus · Kauluksessa tuulisuoja, suojaa leukaa myös vetoketjulta · Roisketiiviit vetoketjut · Vetoketjulliset kainaloventilaatiot · · Ventilaatiot voidaan lukita auki tarranauhojen avulla · Taskujen suut viimeistelty niin että vetoketjun vedin on suojassa sateelta · Etuvetoketjun vedin helpottaa kiinnilaittoa käsineet kädessä · Irrotettava säädettävä huppu nepparikiinnityksellä taan. Nyt erikoishin 129 Tilausnumero: JJ6305L757 PUHELIMELLA Tilaa heTi! 90 90 (16990) Tilausnumero: JahtiJakt Colby kuoritakki JJ0202P848 Tilausnumero: JJ6103D757 NETISTÄ 9 Lämmin neulepipo. Yksi koko. 90 9 90 Fleecekäsineet lämmintä ja pehmeää fleeceä. Koot S, M ja L. Tilausnumero: JJ6501G759 19 90 Säärystimet suojaavat lahkeita ja kenkiä. Tilausnumero: JJ6118L888 POSTITSE 29 Tyylikäs lierihattu aitoa nahkaa. www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Löydät koko asuvalikoimamme verkkokaupasta www.eratukku.fi Hartioita ja selkää lämmittävä fleeceliivi välikerrokseksi kuoritakin alle. Miellyttävän pehmeä fleece-materiaali. Tyylikäs flanellipaita vapaaaikaan. Mukavan pehmeää 100 % puuvillaa. Rintatasku. "Ympärivuotiseen käyttöön" 19 90 Tilausnumero: JJ0607G758 Tilausnumero: JJ4302G058 29 90 Tyylikkäät Ounas-puuvillahousut kalastukseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja vapaa-aikaan. Vahva, kestävä puuvillakangas, likaa ja vettä hylkivä Teflon Wax -käsittely. Joustovyötärö. Paljon taskuja. Pehmeä ja joustava JahtiJakt -softshelltakki on mukava asu ympärivuotiseen käyttöön. Tuulenpitävä ja vettähylkivä sekä hengittävä softshell-materiaali. Sisäpinta pehmeää fleeceä. Roisketiiviit YKK-vetoketjut. Hengittävyyttä tehostavat kainaloventilaatiot. 49 Monikäyttöiset Moose-bandanat. Tilausnumero: JJ6202P758 Camo JJ6202Q757 Vihreä JJ6202P858 Ruskea JJ6202R001 Valkoinen 90 Tilausnumero: JJ3102G757 69 Kestävät Honkanappihenkselit. 90 Strech-joustovyö metallisoljella. Vyö aitoa nahkaa. Metallisolki. Tilausnumero: JJ0401J871 5 90 Tilausnumero: JJ6410Q782 14 90 Tilausnumero: JJ6407Q757 9 90 Tilausnumero: JJ6405E858 990 1 MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Vedenpitävä laavu hyttysverkolla, vedenpitävä pohjamateriaali. Terässalkosarja. Koko: 185x220x130 cm. Pakattuna helposti kuljetettava, paino vain 3,1 kg. 59 90 PUHELIMELLA 90 Perinteinen jakkarareppu, jakkara kiinni repussa. Leveä malli sopii erityisesti kalastukseen ja retkeilyyn. Kestävää materiaalia, tarviketaskut. Jakkarassa tukeva alumiinirunko. Tilausnumero: JJ8301F757 Tilausnumero: JJ8402A759 29 NETISTÄ 90 Tilava ja monikäyttöinen Hunter-jakkarareppu. Erillinen piilotettava istuinosa toimii repun sisällä jäykistävänä runkona. Huomiovärinen irrotettava sadesuoja. Kapea malli sopii erityisen hyvin metsästäjälle. Tilavuus 35 l. Lintureppu, jossa täysin kahisematon pintakangas. Kotelo aseelle repun selkäosassa. Tukeva, säädettävä lantiovyö. Repun viilekkeissä säädettävä rintaremmi. Tilausnumero: JJ8403C759 49 29 90 POSTITSE Tilausnumero: JJ8404L759 www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Moss-asepussi haulikolle, rihlakolle ja kiväärille. Sisäpituus 125 cm. Pehmustettu pussi suojaa asettasi kolhiintumiselta. Kaksi erillistä vetoketjutaskua tarvikkeille. Tukevat kantoremmit. 19 Patruunavyö aitoa nahkaa. 12 cal. haulikon patruunoille. 90 Kestävä istuinsuoja. Vettä ja likaa hylkivä polyesteri-materiaali. Malli sopii kaikkiin autoihin. Helppo pitää puhtaana, pesu pyykinpesukoneella jopa 60 asteessa. Tilausnumero: JJ8401A757 14 90 Tilausnumerot: vihreä: JJ8705K757 harmaa: JJ8705K189 39 90 Tilausnumero: JJ6406l757 Taitettava istuinalusta kestävää solumuovia, vahva nylon-pinta. Hyvin lämpöä ja kosteutta eristävä. Tilausnumero: JJ8101K777 3 90 Haulikon puhdistussarja. Muovinen kotelo, 3-osainen alumiininen puhdistuspuikko, nylonharja, metallinen lyijy- ja ruutijäämän puhdistuskärki teräksisellä spiraalikärjellä ja öljysuti. Tilausnumero cal. 12, haulikolle: JJ9433GX02 9 6 90 Puhdistussarja kiväärille. Muovinen kotelo, 3-osainen messinkinen puhdistuspuikko, nylonharja, messinkikärki lyijy- ja ruutijäämän puhdistamiseen ja öljysuti. Tilausnumero cal. 7,62 kiväärille: JJ9437GX02 12 90 Aseenpuhdistussarja puisessa lahjapakkauksessa. 3-osainen puhdistuspuikko (haulikolle alumiininen, kiväärille messinkinen), nylonharja, metallinen lyijy- ja ruutijäämän puhdistuskärki (haulikolle teräksinen spiraalikärki, kiväärille messinkiharja), öljysuti. Tilausnumerot: cal. 12, haulikolle: JJ9440GX02 cal. 7,62 kiväärille: JJ9444GX02 26 4 90 90 JahtiJakt-pyypilliä soitetaan puhaltamalla tasaisesti muutama puhallus oikealla rytmillä: kaksi pitkähköä vihellystä ja loppuun lyhyt "kiekaisu". Tilausnumero: JJ9230GX01 MYYMÄLÖISTÄ 90 Tällä tehokkaalla teeripillillä saadaan aikaan teerien soidinmenoissaan päästelemät vihaiset suhahdukset. Tilausnumero: JJ9233GX01 20 90 Samettinen täytettävä istuva teeri. Täytteenä voidaan käyttää esimerkiksi sanomalehteä, sammalta tai heinää. Kulkee mukana pienessä tilassa.Täytettynä oikean teeren kokoinen. Tilausnumero: JJ9220GX01 ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Pitkän kantomatkan suosittu VHF-puhelin JahtiJakt Pro VHF / FM -puhelimissa on uuden teknologian ansiosta huippupitkä kantomatka myös äärioloissa. Tehoakun ja virransäästön avulla saavutetaan pitkä akunkesto. Uusi malli on erittäin helppo käyttää. Tukeva rakenne. Roisketiivis. Täyttää korkeimmat viranomaiskriteerit. Tilausnumero: JJ9101FX02 129 90 NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• North Ice -videokameralaseissa on videokamera, joka kuvaa korkealaatuista DVD-luokan videokuvaa. Kuvaus menee päälle ja pois lasien sankaan sijoitettua nappia painamalla. Lasien sisäiseen muistiin mahtuu videota useita tunteja. Videokuva puretaan USB-kaapelin kautta mille tahansa tietokoneelle ja videoita voidaan katsoa tavallisilla ohjelmilla kuten Windows MediaPlayer®, QuickTime® ja RealPlayer®. Lasien mukana saat sekä kirkkaat linssit, polaroidut aurinkolasilinssit ettäkeltaiset linssit. Myös kamera on linssin takana, jolloin kamera kuvaa saman näkymän kuin käyttäjä näkee. Tällä on suuri merkitys esim. vesillä, jolloin polaroidut linssit poistavat heijastukset vedestä. · Toiminta-aika yhdellä latauksella 1-2 tuntia · Kuvan tarkkuus: 5 megapixel DVD · Takuu 1 vuosi · Pakkauksessa mukana: Lasien suojakotelo, käyttöohje, puhdistusliina, USB-kaapeli, polaroidut aurinkolasilinssit, kirkkaat linssit, keltaiset linssit Tilausnumero: NI8603P991 Tallenna jahtikokemukset videokameralaseilla 129 90 "Mukana kirkkaat linssit, polaroidut aurinkolasilinssit ja keltaiset linssit" JahtiJakt Bore Sight -kollimaattorin avulla voit kohdistaa kiikarisi itse helposti, nopeasti ja tarkasti. Laite heijastaa suoraan piipun keskeltä seinälle laserpisteen, johon kiikarin tähtäyspiste on helppo kohdistaa. Laite sopii kaikille kaliipereille välillä 0.22­0.50 sekä kivääreille että pistooleille. Voit kohdistaa kollimaattorin avulla myös muut kuin kiikaritähtäimet. Pakkaus sisältää paristot ja tarvikkeet. Säästä aikaa ja rahaa ­ tilaa heti! Tilausnumero: JJ94120KX04 -kiikarit nyt Erätukusta! ttori Sight -kollimaa Bore e kiikarin ostajall E! KAUPAN PÄÄLL 49 90 Bushnell 1,5-6x42 Trophy XLT M-kiikaritähtäin. Kestävä laatukiikari yksiosaisella rungolla ja monipinnoitteisilla linsseillä. 30 mm runkoputki. Valaistu ristikko. Tilausnumero: 029757731661 MYYMÄLÖISTÄ 900 41 Bushnell 1,5-6x44 Trophy XLT M -kiikaritähtäin. Kestävä Bushnellin laatukiikari yksiosaisella rungolla ja monipinnoitteisilla linsseillä. 30 mm runkoputki. Tilausnumero: 029757731678 9900 2 Bushnell 3-12x56 Trophy XLT M -kiikaritähtäin. Kestävä laatukiikari Bushnellilta yksiosaisella rungolla ja monipinnoitteisilla linsseillä. 30 mm runkoputki. Valaistu ristikko. Tilausnumero: 029757733139 900 47 ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Suomen suosituimmat asekaapit 5v 5v 5v Aselain vaatimukset täyttävä Metso 4 -asekaappi, reilusti tilaa 4 aseelle (myös pitkät aseet). Hylly panoksille ja tarvikkeille. Pehmustettu asetuki ja pohja. Kiinnitysreiät takaseinässä ja pohjassa. Mitat: K 1450 x L 300 x S 300 mm Paino: tyhjänä 28 kg Euro Lock -lukko 2 avaimella Väri: valkoinen Aselain vaatimukset täyttävä OTSO 5 PRO -asekaappi n. 5 aseelle. Jämäkkä panssariovi, murtovarma saranasysteemi.Tilavat ovilokerot. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilaa pistooleille kuin myös pitkille aseille. Mitat: K 1380 x L 350 x S 300 mm Paino: tyhjänä n. 35 kg, aseineen ja varusteineen n. 80 kg Avainlukko, 2 avainta, vahva kampalukko. Väri: harmaa Aselain vaatimukset täyttävä OTSO 8 PRO -asekaappi n. 8 aseelle. Jämäkkä panssariovi, murtovarma saranasysteemi. Tilavat ovilokerot. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Mitat: K 1500 x L 500 x S 370 mm Paino: tyhjänä 65 kg, aseineen n. 125 kg Kampalukko, 2 avainta Väri: harmaa 900 13 Tilausnumero: JJ8815P999 NETISTÄ Tilausnumero: OTSO5PRO PUHELIMELLA 199 00 Tilausnumero: OTSO8PRO POSTITSE 279 00 kupongilla www.eratukku.fi p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• 5v 5v 599 900 62 Tilausnumero: OTSO16RPRO 00 900 49 Tilausnumero: OTSO8-15RPRO SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 8-15 R PRO -asekaappi jopa 15 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: K 1500 x L 500 x S 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain Väri: harmaa SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 16 R PRO -asekaappi n. 16 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Kaappi on helposti muunneltavissa väliseinällä ja -hyllyillä. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: K 1500 x L 575 x S 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: harmaa Garmin Astro 320 on erittäin herkkä GPS-seurantalaite liikkuville koirille. Ainutlaatuinen järjestelmä osoittaa koiran sijainnin tarkasti silloinkin, kun et näe tai kuule sitä. uusi Astro 320 sisältää ominaisuuksia, joita metsästäjät ovat pyytäneet - kuten entistä laajempi alue, yksinkertaistettu käyttöliittymä ja kätevät karttatoiminnot. Mukana DC40-koirapanta. Tilausnumero: 010-00976-01 Garmin Oregon 450 maasto-GPSlaite helppokäyttöisellä käyttöliittymällä ja 3" kirkkaalla kosketusvärinäytöllä. Kaltevuuskompensoitu kompassi ja barometrinen korkeusmittari. Sisäiseen muistiin mahtuu 2000 reittipistettä, 200 reittiä, jälkipisteitä 10 000 ja jälkiä 200 kpl. High-speed-USB. Kestävä ja vedenpitävä. 5v Tilausnumero: 010-00697-40 310 00 409 00 5v 289 00 Korkeatasoinen Garmin 62S ­ maasto-GPS kirkkaalla 2,6" LCDvärinäytöllä. Laitteessa on erittäin herkkä HotFix® -teknologiaa hyödyntävä GPS-vastaanotin ja erittäin tarkka quad helix ­antenni. MicroSD-korttipaikka. Tilausnumero: OTSO5-7RPRO Tilausnumero: JJ8804F858 SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 5-7 R PRO -asekaappi n. 5 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Irrotettavat sivuhyllyt. Ovessa 2 tilavaa säilytyslaatikkoa ja 4 puhdistuspuikon pidikettä. 5 vuoden murtautumattomuustakuu. Täyttää aselain vaatimukset. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. 9Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: K 1350 x L 300 x S 350 mm. Paino tyhjänä 95 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: harmaa. Tyylikäs LEIJONA 5 -asekaappi n. 5 aseelle. Tilava ja lukittava ylähylly, ovessa kullattu Leijona-vaakuna. Kolmipuolainen kullattu avauskahva. Murtovarma holvilukko. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Erittäin järeää tekoa. Mitat: K 1380 x L 450 x S 300 mm Paino: tyhjänä 67 kg Avain- ja holvilukitus Väri: burgundin ruskea 319 Tilausnumero: 010-00868-01 00 199 Garmin GPSkartat Kestävä ja vesitiivis Garmin 62ST ­huippunavigaattori on hyvin käteen istuva, ja siinä on erinomaisen vastaanoton takaava quad helix ­antenni, nopea USB-yhteys ja langaton yhteys yhteensopiviin Garminin kannettaviin laitteisiin. Maastokartta 1:100 000. MicroSDkorttipaikka. 00 /alue Tilausnumero: 010-00868-03 900 37 MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen tai Tilaa puhelimitse rkkokaupasta. ve JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Riista- ja tarkkailukamerat "Lähettää kuvat matkapuhelinverkkoon" 199 BGH 30M A RIISTAKAMER 00 01318 Tilausnumero: ET Suurella 12 MP:n kuvakennolla varustettu laadukas säänkestävä riistakamera. "Mustien" ledien ansiosta kamera on vaikeasti havaittavissa yölläkin. 2" näyttö. Kameralla voi kuvata sekä still-valokuvia että videoita. Kuvaus liiketunnistimella tai ajastuksella. Liiketunnistusetäisyys 20 m. Kuvakooksi voidaan valita 12, 8 tai 5 MP. Kuvien eteenpäin lähetys matkapuhelinverkossa. HUOM! TUOTE SAAPUU . SYYSKUUSSA 159 279 NETISTÄ 65 UOVISION UV5 A RIISTAKAMER 149 01319 Tilausnumero: ET BGH 30 A RIISTAKAMER 90 90 Suurella 12 MP:n kuvakennolla varustettu laadukas säänkestävä riistakamera. "Mustien" ledien ansiosta kamera on vaikeasti havaittavissa yölläkin. 2" näyttö. Kameralla voi kuvata sekä still-valokuvia että videoita. Kuvaus liiketunnistimella tai ajastuksella. Liiketunnistusetäisyys 20 m. Kuvakooksi voidaan valita 12, 8 tai 5 MP. HUOM! TUOTE SAAPUU . SYYSKUUSSA 1211 Tilausnumero: ET Varmatoiminen riista- ja tarkkailukamera monipuolisilla ominaisuuksilla. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön "inframustavalo". 8.0 MP digitaalinen korkearesoluutio. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). BGH 29 A RIISTAKAMER 565 UOVISION UM A RIISTAKAMER 00 79 90 01316 Tilausnumero: ET 1210 Tilausnumero: ET "Lähettää kuvat matkapuhelinverkkoon" Varmatoiminen riista- ja tarkkailukamera monipuolisilla ominaisuuksilla. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön "inframustavalo". Kuvien eteenpäin lähetys matkapuhelinverkossa. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). Integroitu 4-taajuus GSM-robotti. Edullinen säänkestävä helppokäyttöinen peruskamera 5 MP:n kuvakennolla. 2,5" näyttö, sisäänrakennettu infrapunavalo yökuvausta varten. Kameralla voi kuvata sekä still-valokuvia että videoita. Kuvaus liiketunnistimella tai ajastuksella. Kuvakooksi voidaan valita 5, 3 tai 2 MP. HUOM! TUOTE SAAPUU . SYYSKUUSSA www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Tilauskuponki p tilaan Kyllä, Tuotteiden tilausnumerot löydät kuvaston sivuilta heti hinnan yhteydestä. Tuotenimi Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. 1. Kirjaa tuotteiden tiedot kuponkiin. 2. Leikkaa kuponki irti ja taita se kahtia. 3. Nido tai teippaa paperi kiinni. Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. (Suomeen 7,90 - 23,40 euroa riippuen tilauksen koosta ja maksutavasta. Asekaappien toimituskulu 49,00 euroa.) Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys (*Merkitse koko vain lakeissa ja käsineissä tarvittaessa) Tilausnumero Määrä Hinta Koko* pituus cm paino kg vyötärö-ymp. Kengät. Merkitse aina kenkien saajan jalkaterän pituus Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta jalkaterän pituus cm Muut tuotteet. Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta Tarkentavia tietoja tarvittaessa Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. Tilaajan nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Osoite Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin. Minulle saa lähettää klubiviestit sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa
• Tule toteamaan myymälään! JahtiJakt-tuotteiden ominaisuudet ja laatu ovat todettavissa kaikissa Erätukun myymälöissä ympäri maan. Tervetuloa! TAMPERE ankatu Sotila KUOPIO Prisma He rva nn an va lta vä ylä i Sa v Ko din 1 et ark ym Cit TURTOLA, Sotilaankatu 13 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7065* Savilahdentie 14 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7040* JYVÄSKYLÄ Sorastajantie HopLop Tokmanni KAJAANI Ah ont ie Lohiko skentie atu nk na Lin Sorastajantie 1 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16 p. 020 747 7055* Välikatu 17 Ark. 10­18, la 10­15, su suljettu p. 044 747 7115* ROVANIEMI K-Rauta SEINÄJOKI jan Poh ltatie va l an Lampe u ka t Prisma Veikon Kone Hong Kong Vierustie e4 Valtati Päivölänkatu Lampelankatu 9 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7025* Kauppiaankatu 2 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7050* VANTAA Jumbo YLIVIESKA Kehä III nväylä Tuusula Savontie Kärkkäinen Bauhaus Valimotie 27 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7070* Ollilanojankatu 1 Ark. 10 ­19, la 10­15, su 12­16, p. 044 747 7191* PORI Itä ke sk OULU e nti ila Ulv Joutsensilta Hong Kong u k se nk a a Alasintie Kärkkäinen Limingantie Prisma Prisma Itäkeskuksenkaari 4 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 044 747 71 36* Alasintie 9 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7020* LAPPEENRANTA JOENSUU Ka aa upp nk iatu NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) atu enk ymä Myll Gigantti Prisma *Puh. hinnat matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min ja kiinteästä verkosta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min Kauppiaankatu 2 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7080* Voimatie 12 Ark. 10 ­19, la 10­16, su 12­16, p. 020 747 7030* VT 5 lah d entie tu lika Vä atu nk he Bra Oljustie katu mon Sam 00003 vasTauslähETys Tunnus 5013247 Erätukku Erätukku maksaa postimaksun Valim otie ri ärin Myll katu
• Eräaatoksia valtionmailta Metsästys on sijoitus luontoon Sinne se tipahti, lepikkoon. Pikkuinen tavi räpistelee vielä, kun ampaisen sitä hakemaan. Lintu kärsii hetken tai pahimmillaan pitkään, jos en sitä löydäkään. Hetken mietin, olenko hullu. Tai olen tietenkin, mutta kuinka hullu? Olen juuri keksinyt kampanjan, joka julistaa, että metsästys on sijoitus luontoon. Mainoksissa ja nettisivuilla lukee nyt, kuinka Metsähallitukselta ostettu lupa on sijoitus luontoon tai yksinkertaisesti, kuinka pelkästään metsästys tai kalastus on sijoitus luontoon. Tavi löytyy. Onpa se säälittävän pieni siipirikko. Kalautan lintua takaraivoon, niin että tervekin siipi väsyy nopeasti iskemään. Nyt minun pitäisi onnitella itseäni. Olen juuri antanut oman panokseni luonnon hyväksi ja tehnyt ympäristöteon. Metsästys on sijoitus luontoon, onhan, onhan. Eräneuvos Olavi Joensuun tuoreessa kirjassa Olmmos metsänhoitajanainen huomauttaa konflikteja sovittelevalle Joensuulle, että tunteeseen pitää vastata tunteella ja suudelmaan suudelmalla. Nyt minun pitäisi vastata omaan tunteelliseen epäröintiini tunteella, mutta en osaa. Menen takatasku edellä puuhun ja vastaan järjellä. Samalla kun vedän tavin suolia kaislikkoon, vakuutun jälleen kampanjastani. Ihminen on muuttanut ympäristön täysin. Tässäkään ei ehkä alkuun ollut kaislikkoa eikä rannassa pusikkoa. En tiedä edes, onko tässä ollut vesistöä luonnostaan. Ihmisen kätten jäljistä kiittävät toiset lajit, mutta toiset niitä kiroavat. Lajisto vinoutuu, mikä saattaa toisia lajeja entistä suurempaan ahdinkoon. Oikeastaan ainoa keino jäljitellä jonkinlaista vanhaa eläinten välistä tasapainoa on metsästää. Samoin on vesistöissä. Suomikin on täynnä vesistöjä, joissa on ympäristönmuutosten takia ylitiheitä kalakantoja. Niissä ihmiset kalastavat liian vähän. Toinen asia on Metsähallitukselta ostettu lupa. Tekisi mieli kysyä tavilta, onko se samaa mieltä asiasta, mutta kuolleiden eläinten kanssa keskustelu voisi tuoda minulle ennenaikaiset eläkepaperit, enkä ole vasta kuin ehtinyt aloittaa kampanjani. Perustuslakivaliokunta linjasi jo seitsemän vuotta sitten, että valtion alueille ostetuista luvista ei saa kertyä voittoa valtion kassaan. Ehkä tietämättään valiokunta teki suuren sijoituksen luontoon. Siitä lähtien kaikki Metsähallituksen lupamyynnistä jäänyt tuotto on mennyt lyhentämättömänä riistan tai kalojen hyväksi. Metsästyslupatuloilla on rakennettu riekko- ja hanhisoita, metsäkanalintujen poikuealueita, kosteikkoja ja tuettu niin sanottua hoitopyyntiä. Petojahdin avulla on yritetty tasapainottaa aiemmin mainittua vinoumaa lajien välisessä tasapainossa: kettua on vähennetty Ylä-Lapista, jotta naali selviäisi, ja muitakin pienpetoja esimerkiksi luodoilta, jotta lintujen pesintä onnistuisi. Tavi mahtuu hienosti liivin taskuun. Olen vakuuttanut itseni. Ilman riistanhoitotyötä eli uusia kosteikkoja, riistapeltoja, pienpetojahtia ja oikein suunniteltua, kestävää metsästystä, sitä tai sen sisaruksia ei kenties olisi ollutkaan. Metsästys on sijoitus luontoon, uskon. En tiedä, oletko sinä, hyvä Metsästäjän lukija, vakuuttunut asiasta. Laita minulle viestiä osoitteeseen aku.ahlholm@metsa.fi. Metsästäjä l 5 l 2012 l 45 Aku Ahlholm Eräviestinnän erikoissuunnittelija Metsähallitus
• Klaus Götsch LYIJYLUOTI LYIJYTÖN 46 l Metsästäjä l 5 l 2012 taan vas 2
• Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa, keskustellaan paljon perinteisten lyijyluotien ja vaihtoehtoisten luotien eduista ja haitoista. Samaa keskustelua käydään ajoittain meilläkin. Seuraavassa vertailussa tutkitaan molempien luotityyppien käyttäytymistä ja luotien hyviä ja huonoja puolia. Samalla luodaan katsaus luotikehityksen historiaan ja erilaisiin kokemuksiin ja näkökulmiin niin Saksassa kuin Suomessakin. neet siten kuin valmistaja on luvannut. Huolimatta hyvästä osumasta riista ei olekaan kaatunut, vaan on jatkanut juoksuaan vielä pitkään, joten sen jäljittäminen on ollut hankalaa. Kaliiperi Luodin valmistaja Luodin paino Lyijyttömät luodit 8 mm 8 mm 8 mm 8 mm 8 mm 8 mm 8 mm 9,3 mm 9,3 mm 9,3 mm 9,3 mm 8mm 8mm 8mm 8mm 8mm 9,3 mm LFB Jaguar SAX KJG Möller KJG Brenneke TIG Nature Tina Brenneke TAG Barnes X AERO Lapua Naturalis Sellier & Bellot RWS H- Mantel HDB Norma Oryx Swift A-Frame RWS H- Mantel Brenneke TOG HDB 9,9 g 8,2 g 8,2 g 9,4 g 11,3 g 13 g 10,7 g 14,3 g 18,5 g 16,5 g 15,6 g 12,8 g DSC 007 DSC 008 DSC 0090 DSC 0011 DSC 0089 CU DSC 0035 " DSC 0076 " DSC 0015 Tina DSC 0097 CU DSC 0050 CU DSC 0065 CU DSC 0054 CU DSC 0027 Jäännöspaino 9,6 g 6,0 g 6,0 g 3,2 g 11,2 g 13 g 10,3 g 14,2 g luotia ei löydy luotia ei löydy 15,6g 12 g 12,85 g 8,0 g 10,8 g 13,5 g 15,5 g Saksan metsästysalueet pieniä Saksan metsästysolosuhteet ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa. Metsästysalueet ovat pieniä ja metsästys on suurelta osin ns. kyttäysmetsästystä. Maanomistajilta vuokrattujen metsästysalueiden isännät tuntevat tarkasti ja vahtivat hyvin alueensa riistaa, esim. kaurispukkeja ja saksanhirviä. Kun kaurispukin metsästysaika toukokuussa alkaa, isäntä kiipeää tähystämään saalista metsästystorniinsa. Torni voi kuitenkin sijaita lähellä toisen metsästysalueen rajaa ja ammuttu kaurispukki saattaa vielä jatkaa juoksemistaan, päätyen viereiselle metsästysalueelle. Asiasta voi tulla hankala, sillä naapurialueelta ei saa hakea saalista ilman lupaa. Ellei asiasta ole etukäteen sovittu, saalis lasketaan kuuluvaksi naapurialueen isännälle. Lyijyluodit 12,96 g DSC 0056 12,2 g 14,2 g 15,6 g Sellier & Bellot Tml 12,7 g Lyijyluodin edut ja haitat Kauriin metsästysaika on pitkä. Se kestää koko kesän ja loppuu vasta lokakuussa. Niin kesällä kuin usein vielä syksylläkin on hyvin lämmintä ja riista tulisi löytää nopeasti, jottei sen liha pilaannu. Tämän vuoksi on suosittu luotia, joka kaataa eläimen heti paikan päällä. Juuri näin on tehnyt perinteinen lyijyluoti. Sen vaippa on usein niklattua rautaa ja sydän lyijyä. Kun luoti osuu eläimeen, vaippa repeytyy ja samalla syntyy paljon sekä vaipan, että lyijyn sirpaleita. Sellainen luoti siis tappaa hyvin, mutta pilaa samalla paljon lihaa haavakanavan ympärillä. Juuri tällaista saastunutta lihaa olivat merikotkatkin syöneet. Entä kun lyijyluodilla ammuttua lihaa syövät ihmiset? Viime aikoina Sak- 2 san terveysviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että keskieurooppalaiset saavat jo ilmasta ja tavallisesta ravinnosta paljon lyijyä. Jos tähän lisätään vielä lyijypitoista riistalihaa, kasvavat lyijyannokset liian suuriksi. Näin on päädytty suosituksin, joiden mukaan riistaa ei saisi syödä paljon. Metsästyksen vastustajat ovat tietenkin olleet tyytyväisiä suosituksiin: Jos riistaa ei voi syödä, ei sitä kannata metsästääkään. Perinteinen metsästys olisi vastustajien mielestä parasta kieltää kokonaan. ABC- luoti Lyijyttömän luodin historiaa Lyijyttömän luodin kehitystyö sai vauhtia kotkakuolemista, mutta luoti ilman lyijyä ei ole kuitenkaan uusi keksintö. Jo noin 40 vuotta sitten itävaltalainen patruunanvalmistaja Hirtenberger kehitti ABC-luodin. Se oli sorvattu messingistä ja vain sen kärjessä oli vähän lyijyä. ABCluoti kehitettiin vaihtoehdoksi, sillä 1970-luvulla tulivat muotiin yhdysvaltalaiset magnum-patruunat, eikä perinteinen vaippaluoti kestänyt magnumpatruunan korkeaa nopeutta. Lyhyellä matkalla luoti hajosi usein osuessaan riistaan. ABC-luoti on toiminut hyvin ja sen valmistus loppui vasta samalla, kun koko Hirtenbergerin patruunanvalmistus loppui. Myös saksalainen MEN on kehittänyt ja valmistaa edelleen kokonaan lyijytöntä SFG- Schrägflächen Geschoss-luotia. Yhdysvalloissa perinMetsästäjä l 5 l 2012 l 47 l 2000-luvun alussa Saksassa löydettiin paljon kuolleita merikotkia. Kuolinsyyksi todettiin usein lyijymyrkytys. Kotkat olivat syöneet haavoittuneita vesilintuja tai maastosta löytämiään riistan jäännöksiä. Syömällä lihaa ne olivat samalla saaneet huomattavia lyijyannoksia. Asian tultua ilmi määrättiin useissa Saksan osavaltioissa lyijyhaulikielto vesilinnustukseen. Tänä vuonna Brandenburgin osavaltion metsähallinto on rajoittanut omilla maillaan lyijyluodin käyttöä kaikessa metsästyksessä. Kiellosta on kuitenkin keskusteltu paljon, sillä lyijyluotia on perinteisesti suosittu monestakin syystä. Tärkein syy on ollut se, etteivät uudet luotiratkaisut, esim. kupariluodit, ole aina toimi- " tukinkorjaus " V.M.Halonen
• Laatikon taakse koottiin vielä kasa märkiä puhelinluetteloita, varmistamaan luodin pysähtyminen lopullisesti. Liivateseos valettiin pakasterasiaan, jonka paksuus oli 5-6 cm. Rasia asennettiin telineeseen. Rasian takana 30 cm päässä oli noin metrin pituinen, edestä avoin laatikko, jonka sisällä oli pumpulia. Laatikon suuaukon eteen asennettiin 4 mm paksuinen vanerilevy ja levyn pinnalle valkoinen pahvi. Uusi Sellier & Bellot Exergy luoti ei ehtinyt testiin. Kaliiperit ja ampumaetäisyys Testissä käytettiin kaliiperejä 8 x 64 S ja 9,3 x 62. Pahvista ja vanerista näkyivät hyvin sekä luodin reikä, että luodin sirpaleet. Laatikossa oleva pumpuli puolestaan pysäytti luodin, mutta ei enää muuttanut sen muotoa. Luodit Jotta olisi simuloitu 100-150 metrin ampumaetäisyyttä, ruudin määrää pienennettiin 15 % ja ampumaetäisyys oli 4 metriä. Luoteina käytettiin perinteisiä lyijyluoteja, nykyaikaisia puolivaippaluoteja ja lyijyttömiä luoteja. teisten luotien valmistaja Barnes kehitti 1980-luvulla Barnes X-kupariluodin, jota tänä päivänä monet patruunanvalmistajat (esim. Sellier&Bellot, Sako ja Norma) käyttävät. Kuparia, messinkiä Suurin osa lyijyttömistä luodeista on tehty kuparista, messingistä tai sinkistä. Kupari on hyvin pehmeää ja sen vuoksi luodin sorvaaminen on hankalaa. Toisaalta juuri pehmeys on kuparin hyvä puoli. Se tekee hienon sienen, eikä sirpaleita synny paljon. Suomalainen Naturalis, Barnes X ja itävaltalainen Aero on valmistettu pehmeästä kuparista. Toiset luodinvalmistajat (esim. L.Möller, 48 l Metsästäjä l 5 l 2012 Sax) käyttävät kupariseosta, jonka lisäaineet tekevät kuparista kovempaa. Silloin syntyy enemmän sirpaleita. Vanha saksalainen valmistaja Brenneke tarjoaa kaksi vaihtoehtoa: Brenneke TAG ja Brenneke TIG Natura. TAG on kupariluoti, jossa on iso reikäpää ja alumiininen kärki. TIG Naturassa on perinteinen rautavaippa, mutta sen sisällä on tinaa. Ulkomuodoltaan se on samanlainen kuin perinteiset lyijyluodit TIG tai TUG. Metsästysolosuhteet Suomessa Suomen metsästysolosuhteet ovat aina olleet erilaiset kuin KeskiEuroopassa. Keski-Euroopan riistaa ovat olleet kauris, kuusipeura, japaninpeura, saksanhirvi, gemssi, villisika ja mufloni. Kaikki nämä ovat huomattavasti pienempiä kuin Suomen tärkein riistaeläin, hirvi. Tämän vuoksi suomalaiset valmistajat, Sako ja Lapua, ovat alusta asti keskittyneet ennen kaikkea toimivan hirviluodin valmistamiseen ja kehittämiseen. Hirven suuren massan ja painavien luiden takia on ollut tärkeää kehittää luoti, joka ei heti hajoa. perinteisten lyijyluotien ja lyijyttömien luotien käyttäytymistä ja ominaisuuksia simulaatiokokein. Ovatko lyijyttömät luodit yhtä sopivia Suomen oloihin kuin lyijyluodit? Koejärjestelyt Hyvältä metsästysluodilta vaaditaan, että se aukeaa heti upottuaan 5-6 cm syvyydeltä riistaan. Luotikokeissa lihaa simuloimaan käytetään yleensä joko saippuaa tai ballistista gelatiinia. Tässä testissä käytettiin tavallista 10 % liivatetta, joka toimii yhtä hyvin kuin edellä mainitut. l Vertailutesti Seuraavassa testissä vertailtiin
• Testituloksia: Perinteiset lyijyluodit d. 8 mm 16,2 g Woodleigh: Luoti pysyy hyvin ehjänä. a. Vanha 8 mm 12,7 g Sakon rautavaippaluoti: 5-6 cm:n syvyydessä luoti hajoaa nopeasti ja rikkoutuu suureksi määräksi rauta- ja lyijysiruja. d. 8 mm 10,7 g Aero Mayerl: Luoti on tehty pehmeästä kuparista ja aukeaa heti. Luoti todennäköisesti kaataa nopeasti ja hyvin. Sopii sekä peura- että hirvijahtiin. e. 9,3 mm 21 g Oryx: Luoti pysyy hyvin ehjänä. Lyijyttömät luodit b. 8 mm/9,3 mm RWS H-Mantel, 2-osainen: Luodin etuosa hajoaa heti upottuaan, tuottaen paljon rauta- ja lyijysiruja. e. 8 mm 8,2 g L.Möller KJG: Luoti aukeaa heti ja tuottaa paljon siruja. Tunnettu tehokkuudestaan, mutta silti liian kevyt hirvelle. a. 8 mm 9,9 g Jaguar Labor für Ballistik: Luoti ei aukea lähes ollenkaan. Peuranvasa saattaa juosta vielä pitkään, ellei luoti osu luuhun. f. 8 mm 8,2 g Sax KJG-SR: Parannettu versio L.Möllerin kupariluodista. Tuottaa muutamia isoja sirpaleita. Hyvä peura- ja kaurisjahtiin, mutta ei sallittu hirvelle. Toimii myös pitkällä matkalla. c. 8 mm 12,7 g Sellier&Bellot puolivaippaluoti: Käyttäytyy samoin kuin edellä mainitut luodit. Nykyaikaiset puolivaippaluodit Nykyaikaisissa puolivaippaluodeissa lyijy on juotettu luodin vaippaan kiinni ja luoti jää yleisesti ehjäksi osuessaan luihin tai koviin lihaksiin. a. 8 mm 12,7 g Norma Oryx: Luoti pysyy hyvin ehjänä, eikä siruja synny. b. 8 mm 9,4 g Brenneke TIG Nature: Luodilla on niklattu rautavaippa, joka repeytyy heti upottuaan. Luodin tinaydin hajoaa myös heti suureksi määräksi siruja. Tina ei kuitenkaan ole myrkyllistä, joten lihaa voidaan käyttää normaalin käsittelyn jälkeen. Luoti todennäköisesti kaataa nopeasti ja hyvin. Sopii hyvin peuralle, mutta on liian kevyt hirvelle. g. 8 mm 13 g Barnes X: Luoti aukeaa heti, ei sirpaleita, pieni haavakanava. Hyvin toimiva kupariluoti, jota esim. Sako ja Norma käyttävät. Saatavana melkein kaikille kaliipereille. Hyvä hirvi- ja peurapatruuna. h. 9,3 mm 14,5 g Lapua Naturalis: Luoti aukeaa todella hyvin, ei sirpaleita. Hyvä hirvi- ja peurapatruuna. Valitettavasti Lapua valmistaa vain kaliiperejä 7,62 mm ja 9,3 mm. i. 9,3 mm 15,5 g Reichenberg HDB: Luoti ei aukea lainkaan. b. 8 mm 13 g Swift A-Frame: Luoti pysyy hyvin ehjänä, ei siruja. c. 8 mm 11,3 g Brenneke TAG: Luoti aukeaa heti ja tekee kolme isoa sirpaletta. Luodin takaosa läpäisee riistan, joten verijäljet helpottavat jäljitystä, mikäli se on tarpeen. Luoti todennäköisesti kaataa nopeasti ja hyvin. Sopii sekä peura- että hirvijahtiin. Luodin muodosta saattaa tulla syöttöhäiriöitä. c. 8 mm 14,2 g Brenneke TOG: Luoti pysyy hyvin ehjänä. Metsästäjä l 5 l 2012 l 49
• Metsästyksen juhlaa! 59 Anar LUONDU PUKU 19 90 90 Hyvin naamioiva kaislakuviopuku. Runsaat taskutilat ja istuva leikkaus. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää. Lapua 308 TRAINER 8G FMJ 20KPL PATRUUNA Liukas 8 grammainen harjoitteluun ja lintumetsälle! -20kpl/rs. Erinomainen suurriistapatruuna. Tehokkaampi läpäisy ja hallittu laajeneminen. Luoti 11,7 Superhammerhead. - 20kpl/rs Sako 308 11,7G SHH 20KPL PATRUUNA 24 50 39 Suosituin hirvipatruuna. Pehmeäkärkinen luoti takaa tarkat riistalaukaukset. Luodin jäämäpaino jopa 97%. Hae omasi! Lapua 308 MEGA E415 Sako 308 Range 12g 20KPL PATRUUNA PATRUUNA 41 279 Perinteinen patruuna 308 8 gramman kokovaippaluodilla. Paketissa 50kpl. 7 379 Härkila Stealt Optifade TAKKI Optifade vaativalle metsästäjälle. Gore texkalvo varmistaa vedenpitävyyden ja viihtyvyyden kosteissakin jahtisäissä. Takissa useita vetoketjullisia taskuja, tarvikkeille ja radiopuhelimelle. Säädettävät hihansuut ja irroitettava, suojaava huppu. Kahisematon pintakangas. Kaikki ominaisuudet, jota voit tarvita vaatiessasi parasta mahdollista. gsm NeverFind HIRVILAKKI Hirvenmetsästäjän lippalakki. Oranssi Nordic Branch -camokuvio. Materiaali puuvilla. Yksi koko, säädettävä. 79 89 Sniper DELUXE NAAMIOKOJU Wildgame Micro 2 RED RIISTAKAMERA Gitano HIRVIPIPO 990 990 Maastokuviollinen, pienikokoinen riista/ valvontakamera.Kamerassa on huomaamaton infrared salama jossa kantomatka 12m. Liiketunnistimen kantomatka 18m. Kamerassa muistikorttipaikka max 16 kb muistikortille. Kamera toimii 8 AA-paristolla. Paristot:8 x aa( ei sisälly toimitukseen) Tarkkuus:2,0 mpix. 15kpl/ myymälä LTL 5210MM RIISTAKAMERA 199 Kääntöpipo metsästäjälle. Toinen puoli harmaamusta ja toinen puoli oranssilla hirvikuosilla. Monikäyttöinen lakki vaikka ykköskamppeiden kanssa. Tilava naamiokoju metsästäjälle ja luontokuvaajille. Ampumaaukot jokasuuntaan, tilaa 2-3:lle hengelle. Mukana kuljetuspussi Pienikokoinen riistakamera riistapellolle tai valvontakameraksi, Kamerassa on -12 mpix kuvaresoluutio sekä videioden tallennus. Näet otetut kuvat suoraan kamerasta. Tämä kamera kuvaa myös täysin pimeässä. Kamerassa paikat neljälle aa paristolle ja lisätelakka neljälle. Kamerassa 3 liiketunnistinta, joten nopeimmatkaan riistaeläimet eivät ehdi poistua kuvista kameran sitä taltioimatta. KAmeran asetuksissa valittavissa joko videokuvaus tai kuvat 1-3, tai vaihtoehtoisesti molemmat. Yhden videon maksimi pituus 60s. Kmaeran liiketunnistin 20 metriin asti. Paristot: 4 x aa + 4 x aa, (eivät sisälly toimitukseen) Muistikortti:max 16gb, ei sisälly toimitukseen Paketissa:kamera, paristotelakka, kiinnitysnaru, usb kaapeli, sekä av kaapeli LTL 5210A RIISTAKAMERA 990 Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi 35 Buck Expert HIRVIPILLI monipuolinen hirvisonnin kutsuääni, naaraan kiimaääni ja vasan varoitusääni - Mukana ääninäyte-CD 990 Sniper Deluxe PATRUUNAVYÖ Parempi patruunavyö suojalapillä. Vyölle mahtuu 20 patruunaa. HIeno maastokuvio. 6 Metsä -ja Kanadanhanhia. 10 3kpl TEERIPILLI Pyyn metsästyksen helpottamiseksi suunniteltu pilli houkuttelee uteliaat linnut jahtipaikallesi. PYYPILLI KELLUVAT HANHENKUVAT Samettiteeret sopivasti. Saatavilla alkaen viikolla 36. SAMETTITEERI Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Vakuumipakatut riista -ja muut ruoka-aineet säilyvät tuoreina pitempään! 4-5 asetta 99 49 45 Vacuum MUSTA/HOPEA VAKUUMIKONE TS KA HIN O pi ! OJA T v ! yys Vima 4-5 ASEEN HARMAA ASEKAAPPI - Tukeva vaihtoehto aseiden säilytykseen Vakuumikone tyylikkäällä hopea kuorella. Helppokäyttöinen vaihtoehto lihan kalas ja marjojen pakastukseen. Paketti sisältää aloitussetin pakkauspusseja. Tuotetta saatavilla alkaen viikolla 37 m are P ly säi Atemi 2300 VAKUUMIPAKKAAJA 65 Saaliin säilyttämiseen! - Imuteho 110w - pussiteline ja leikkuri - helppokäyttöinen Helppo pitää puhtaana Vacuum White VAKUUMIKONE 99 8 asetta Tyhjiöpakkaamisella parannat tuotteen säilyvyyttä ja se vie vähemmän tilaa pakastettaessa. Purinteinen vakuumikone aktiiviseen käyttöön. Paketti sisältää aloituspakrtin pakkauspusseja. Tuotetta saatavilla alkaen viikolla 37 Foodsaver V1040 VAKUUMILAITE 55 Kompakti pöytämallinen tyhjiöpakkaaja, jossa tehokas mäntäpumppu ja teflon-päällystetty kuumailmasaumain. Helppokäyttöinen yksinäppäinjärjestelmä ­ vakumointi ja suljenta samalla painikkeella. ATEMI 2200 VAKUUMIPAKKAUSKONE Pakasta marjat lihat ja kalat paremmin säilyviksi ja vähemmän tilaa vieviksi. Edullinen vakuumikone, jonka avulla pakastaminenkin on entistäkin helpompaa. 159 Sentry Safe 8 ASEEN ASEKAAPPI Huolehdi metsästysaseittesi asianmukaisesta säilytyksestä.Asekaappi jopa 8 aseelle. - Ovessa kolmipistelukitus - Piilosaranat - Piilotettu lukko - Upotettu kahva - Pohjassa kiinnityspisteet lattiaan - Materiaali: 1,2mm - Koko: 1397mm x 533mm x 254mm - Tilavuus: 166,4l - Paino: n. 30 kg. - Väri: mattamusta 9 Lux us 4-7 asetta 90 Vacuum 22CMX30CM 50KPL VAKUUMIPUSSI Paketissa 2 rullaa. Pussinkoko 22cm x 30cm Paketissa 50 pussia. Saavilla viikolla 37 Foodsaver TYHJIÖPAKKAUSPUSSIT 19 19 90 Tyhjiöpakkauspussit. Paketissa 48 pussia. Pussin tilavuus noin 0,95 litraa. Pussinkoko: 20cm x 28cm Atemi 2X22X500CM VAKUUMIRULLA Pakkauspussit vakuumilaitteeseen. -Koko 2X22X500CM 9 90 229 Anar 47 MUSTA ASEKAAPPI - tukeva asekaappi 4 - 7 aseelle; - vahvaa terästä; - seinäkiinnitysmahdollisuus; - 5 vahvaa lukkotappia; - turvasaranat; - asetuki lakattua puuta; - kork. 156 cm, lev. 37 cm, syv. 32 cm; - paino 60 kg 8 90 90 Vacuum 22CMX5M 2KPL VAKUUMIRULLA Vakuumipussirulla, josta voit tehdä haluamasi pituisia pusseja. Rullanpituus 5metriä ja pussin leveys 22cm. Foodsaver 2X28CM X 5,5M PUTKIRULLA 11 90 Tässä putkirullasta saat 5,5 metriä 28cm leveää pakkausmateriaalia, paketissa 2 rullaa. Atemi 2X28X500CM VAKUUMIRULLA 28cm leveä - 5m pitkä - Pakkaus sisältää 2rullaa yhteensä 10m letkua - Sopii myös muihin vakuumikoneisiin Osta myös verkosta: www.karkkainen.com
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi Ruotsin soturi siviilissä M l Mustaruutikauden loppuessa Ruotsi valitsi sotilaskaliiperiksi halkaisijaltaan pienellä 6,5 mm:n luodilla ladatun patruunan 6,5x55. Ase tunnetaan nimellä m/96. Hieman ennen Italia oli ottanut käyttöön 6,5x52,5 Mannlicher-Carcano pulttilukkoisen kiväärin ja karabiinin. Hollanti ja Romania olivat omaksuneet 6,5x54R Mannlicher kiväärin ja vastaavan patruunan vuonna 1892. Japani otti käyttöön vuonna 1897 nykyisin merkinnällä 6,5x50SR tunnetun kaliiperin. Nämä olivat edistyksellisiä suhteellisen pieniä sotilaskaliipereja. 52 l Metsästäjä l 5 l 2012 Ruotsin Mauserina tunnettu 6,5x55 kaliiperi elää uutta nousukautta Suomessakin. Vuoden 1993 metsästyslain kokonaisuudistuksessa kaliiperista tuli taas sallittu hirvijahtiin täällä meilläkin ja se on vakiinnuttanut asemansa monien metsästäjien asekaapeissa. 6,5 Swedish Mauser Kaliiperi 6,5x55 oli runsaasti käytössä myös Norjassa, pääosin Krag-Jörgensen kiväärissä sekä pienessä määrin Luxemburgissa ja Tanskassa. Kaliiperin virallinen CIP:n mukainen merkintä on 6,5x55 SE. Maailmalla siitä käytetään monia eri merkintöjä, joista 6,5 mm Swedish Mauser on yleinen. Patruunassa on urakantainen pullonkaulahylsy, nitroselluloosaruutia alun perin 2,30 g, pyöreäkärkinen 10,1 g luoti. Luodin vaippana on käytetty silattua terästä, tompakkia ja kuparinikkeliä. Luodin lähtönopeus oli alkujaan 720 m/s. Pyöreäkärkisestä raskaasta luodista luovuttiin vasta vuonna 1941, jolloin se korvattiin M/41 teräväkärkisellä 9,1 grammaa painavalla projektiililla. Tämän luodin lähtönopeus oli 793 m/s ja lentorata huomattavasti laakeampi kuin aikaisemmalla versiolla. Kilpa-ammunnassa kaliiperin käyttö ei ole ollenkaan kummallista, sillä tämä patruuna on tunnettu erittäin hyvästä tarkkuudesta ja erinomaisen hyvästä ulkoballistiikasta. Maasto- ja siluettiammunnassa tämä kaliiperi pääsee oikeuksiinsa. Metsästyksen mahtitekijä Ruotsissa Metsästyksessä 6,5x55 on myös ollut ja on edelleen mahtitekijä Ruotsissa. Latvalintujahdissa tarkkuus ja laakea lentorata ovat perusvaatimuksia, jotka kaliiperi täyttää erinomaisesti. Hirvijahdissa oli aikoinaan ongelmia, mutta luotien kehittyessä 6,5x55 on saanut Ruotsissa etulyöntiaseman. Pienehkö rekyyli ei mitenkään ole haitannut tilanteen kehitystä. Suomen kohdalla kaliiperi 6,5x55 muodostui myös melko tärkeäksi. Jo vapaussodan aikana maahamme oli hankittu parituhatta Ruotsin Mauseria eri kanavia myöten lähinnä suojeluskuntalaisten käyttöön. Toisen Maail-
• Tällaisiakin siviiliversioita Ruotsin Mauserista löytyy. Sakon vasaralatausvälineitä ja luoteja Kalle Kustaan siviiliversioihin. mansodan aikana maassamme vallinneen asepulan takia tilattiin Ruotsista Talvisodan alussa 77 000 kivääriä, joista valtaosa saapui vielä sodan kuluessa ja niitä saatiin välittömästi käyttöön. Aseiden mukana tuli parikymmentä miljoonaa patruunaa. Aseet palvelivat poikkeavan kaliiperinsa vuoksi toissijaisissa joukoissa, mutta vapauttivat merkittävän määrän "omia aseita" rintamakäyttöön. Osa näistä aseista palautettiin Ruotsiin, mutta maahan jäi yli 50.000 kivääriä. Suurin osa näistä oli merivoimien ja Suojeluskunnan käytössä. Ruotsin patruunateollisuus on tietenkin vienyt kaliiperin 6,5x55 SE CIP:n tiedostoihin, jotta kauppa sujuu joustavasti. Hylsyn maksimipituus on 55,00 mm ja patruunan tasan 80 milliä. Kannan halkaisija on 12,20 mm, mikä poikkeaa ylöspäin suuresta 12 mm:n kannan hylsymassasta. Luodin halkaisija on 6,71 mm ja kaliiperissa esiintyvä 6,5 on piipun pikkukaliiperin minimimitta. Käytössä olleiden pitkien luotien takia rihlan nousu on tiukka 220 mm. Erikoista on maksimihylsyn ja minimipesän poikkeavan pieni välys, vain 0,10 mm, kun se normaalisti on lähempänä puolta milliä. Tämä asettaa uudelleenlataajalle lisävaatimuksia. Patruunan kehittämä suurin sallittu keskipaine on 3800 baria Piezo-sähköisellä mittauksella. Norjassa 6,5x55 Krag on eroteltu eri kaliiperiksi, jossa paine on hieman ruotsalaista versiota pienempi. Sadan vuoden aikana piipun mitoituksessa on tapahtunut pieniä muutoksia, jotka sopimattomalla ruudilla ladatuilla patruunoilla voivat aiheuttaa yllättäviä ongelmia ja vanhojen sotilasaseiden käsittämättömiä särkymisiä. Ilmeisesti piippujen kuluminen ja pitkä ylimeno aiheuttavat sen, että nalli heittää kevyen luodin piippuun ja ruuti syttyy pienellä viiveellä aiheuttaen ylipainetta. syys ja hyvät ominaisuudet aiheuttivat sen, että siitä valmistettiin myös siviiliversioita metsästysja urheiluammuntaa varten. Malli Husqvarna 46 oli yleinen. Kaliipereina 9,3x57, 9,3x62. Husqvarna malli 1640 oli myös kehitetty ja valmistettu Ruotsissa. Kaliipereina 243 Win, 6,5x55 SE, .270 Win, 7x64, 7mm Rem Mag, .308 Win, .30-06 Sprg, 8x57JS, .358 Norma Mag ja 9,3x62. Ruotsalaiset pajat muuttivat monia m/96 kivääreitä metsästyskäyttöön alkuperäisessä tai muutetussa kaliiperissa. Husqvarna ja Carl Gustav mallistoja laajennettiin rakentamalla niitä ulkoa hankittuihin lukkolaitteisiin sekä rakennuttamalla aseita Saksassa M/96 versioiden siviilipatruunoita, kolmas oikealta 5,7x54 ratahirvipatruuna. Hylsyt olivat takavuosina pääosin Berdan nallille tarkoitettuja. Siviiliversiot metsästykseen ja urheiluammuntaan Ruotsissa m/96 aseen yleiMetsästäjä l 5 l 2012 l 53
• Sakon tähtäimillä varustettu 7x54 kivääri. Modifioitu versio, tukki uusittu ja etutähtäin pystykorvasta. Valmetin valmistama 7x54 diopteritähtäimillä. ja Italiassa. Suomessa ruotsalaisista kivääreistä oli alun perinkin hankittu siviiliteitä maahan. Laivaston ja Suojeluskuntien aseita "siirtyi" siviiliin jonkun verran. Jostain syystä siviiliaseiden kaliiperiksi merkittiin 6,5x54. Sako lisäsi patruunarasioihin kaliiperimerkinnän perään K tai L-kirjaimen kokovaipan ja lyijykärjen merkiksi. Kaliiperimerkinnän muutos lienee johtunut sotilasaseiden käyttökiellosta metsästyksessä. Tämä merkintä, 6,5x54 on innostanut monet suomalaiset "asiantuntijat" nettisivuilla tarjoamaan tilalle 6,5x54 Mannlicher Schönauer patruunaa, koska 6,5x54 merkinnällä valmistetun 6,5x55 patruunan valmistus Suomessa on ajat sitten lopetettu. Patruuna 6,5x54 M-S:n runko on reilut puoli milliä ruotsalaista ohuempi ja energia merkittävästi pienempi. Ei siis auta, vaikka Karamojo Bell ampuikin 6,5x54 MS:llä satoja elefantteja ja Ernst Hemingway leijonia. Saksalaisperäinen 6,5x54 Mauser ei myöskään sovi kuvioon. Tässä kaliiperissa hylsyn ja luodin halkaisijat ovat hieman pienemmät kuin Ruotsin Mauserissa. Patruuna 6,5x54 K oli ladattu kokovaippaluodilla lintujahtia varten. Luoti oli yleensä viisi grammainen ja nopeudet rasian ilmoituksen mukaan V25 838, 840 ja 850 ajankohdasta riippuen. Myös viiden gramman lyijykärkiluoti oli tarjolla, lähinnä hyljejahtiin. Hylsyinä 1900-luvun puolivälin tienoilla käytettiin vanhoja ruotsalaisia sotahylsyjä 1930-luvulta, Lapuan VPT 41 yms sekä LAPUA 6,5x55 leimaisia. patruunarasiasta löytyy latauspäivän leima, 6.6.1945. Sakon hirvipaukuissa oli aluksi 10,1 gramman 110B, joka myöhemmin kehitettiin Hammerheadiksi, 210B. Aseita 7x54 kaliiperiin valmistettiin asepajoissa yleensä poraamalla alkuperäinen piipunreikä suuremmaksi. Valmet teki 1950-luvulla pienen määrän 7x54 ja 6,5x52R aseita vaihtamalla uuden piipun kuluneen tilalle. Kaliiperijuttu reunakantaisen 6,5x52R:n kohdalla ei ole aivan selvä. Amerikkalainen 2535 Win ja saksalaisperäinen 6,5x52R eivät ole sama kaliiperi vaikka mm. vanhoissa suomalaisissa patruunarasioissa niin väitetään. Ero ei tosin ole suuri, ja yleensä molemmat patruunat sopivat aseisiin ongelmitta. Vaaraa ei tiettävästi ole käyttääpä kumpaa tahansa. Luodin halkaisija näissä on poikkeuksellisesti 6,5 mm. Seitsemän millin aseet valmistettiin tuolloin pääsääntöisesti lintujahtiin suhteellisen loivalla rihlannousulla. Sakon 10,1 pyöreäpäinen luoti stabiloituu nipin napin ainakin sataan metriin asti. Ruotsin Mausereita lienee muunnettu myös muihin kaliipereihin, mutta valitettavasti näistä ei paljon kirjatietoa löydy eikä niitä ole myöskään Metsästysmuseon kokoelmissa. "30 vuotta pannassa" Kaliiperit 7x54 ja 7,53R putosivat pois hirvilaillisista 1960-70 luvun vaihteessa E25 vaatimuksen noustua 300 kpm:iin. Niiden valmistus tyrehtyi nopeasti kysynnän loppuessa. Sittemmin taas vuoden 1993 metsästysasetus nosti molemmat kaliiperit takaisin hirvilailliseksi. Ratahirvimiehet ampuivat takavuosina innokkaasti Olympiahirveä. Tähän kehitettiin 22 kaliiperin luodeilla nopeita ratapatruunoita. Yksi näistä oli puoliteollinen 5,7x54. Rasian kaliiperimerkinnät on tehty lyijykynällä, joten mistään massavalmistuksesta ei liene kysymys. Tänä päivänä kaliiperi 6,5x55 SE on hirvilaillinen ja uusien modernien luotien ansiosta se on siihen täysin kelvollinen. Perillisiäkin se on tavallaan saanut; kaliiperit 260 Rem, 6,5x47 Lapua ja 6,5 mm Grendel. Kaliiperi 7x54 on melko totaalisesti hävinnyt markkinoilta. Mikäli vanhoja patruunoita löytyy, kannattaa purkaa pari ja katsoa hylsyn sisälle. Jos hylsy on tummunut tai hapettunut selvästi, patruunoita ei pidä ampua. Hylsyn särkyminen on tällöin melko todennäköistä. Uusia patruunoita voidaan valmistaa 6,5x55 hylsyistä, mikäli latausvälineet ovat käytössä. l Piippuja porattiin Suomessa monet Ruotsin Mauserit kärsivät aikaa myöten piippujen syöpymisestä. Niinpä turvauduttiin vanhaan keinoon ja piiput porattiin isommiksi. Yleisin oli seitsenmillinen, jolle annettiin nimi 7x54. Latauksessa turvauduttiin aluksi avarrettuihin sotahylsyihin, kantaleimat olivat samaa kuin 6,5x54 patruunoissa. Myöhemmin Sako latasi hirvipatruunoita LAPUA 7x54 ja myös SAKO 7x54 hylsyihin. Lintupatruunoissa oli Sakolla 5,1 ja Lapualla 6,0 gramman kokovaippaluoti. Eräästä Lapuan 54 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Nighthunter Xtreme 3-15×56 Ristikko 4A-1 2m UUTUUS! Ristikko 4A-1 Nighthunter Xtreme 2-10×50 2m PIMEYS ON YSTÄVÄSI Kun näkyvän valospektrin valonläpäisy on 94%, voikin sanoa että Nighthunter Xtreme on oikea nimivalinta tällä tuotteelle. Steinerin kiikaritähtäimissä on kaikki tarpeelliset ominaisuudet vaativimpiinkin olosuhteisiin, aivan kuten Steinerin katselukiikareissakin. Steiner on edelläkävijä optiikan kehitystyössä ja eturintamassa kun puhutaan innovaatioista, jotka parantavat optiikan suorituskykyä ja parasta mahdollista valonläpäisyä. Nämä kiikaritähtäimet tarjoavat käyttäjilleen innovatiivista tekniikkaa yhdistettynä maailmanluokan optiikkaan. Kiikaritähtäinten laaja näkökenttä ja ainutlaatuinen muotoilu on suunniteltu kovaan käyttöön ja vaikeimpiin olosuhteisiin. Täydellisiä kunnon metsästäjille. Steiner Nighthunter Extreme tarjoaa tarvitsemasi ominaisuudet, riippumatta siitä mitä metsästät tai miten. Kaikki neljä kiikaritähtäinmallia on valmistettu metsästäjälle, joka asettaa korkeat vaatimukset käyttämilleen varusteille ja jolle metsästys on intohimo ja innostuksen lähde. Jokainen kiikaritähtäin on suunniteltu vastaamaan erityistarpeita, joiden avulla voimme saavuttaa onnistuneen metsästyskokemuksen. - Kun huomioni on riistassa, valintani on Steiner. THOMAS EKBERG Ristikko 4A-1 Nighthunter Xtreme 1.6-8×42 Ristikko 4A-1 2m Nighthunter Xtreme 1-5×24 2m omInaIsuudet STEINER Nano-Protection® Ainutlaatuisen kirkas kuva on mahdollinen STEINERin Nano-Protection ­suojan ansiosta. Linssien pintakäsittely suojaa linssien pintaa lialta ja kosteudelta. Vesi, lumi ja kosteus katoavat automaattisesti linssin pinnalta vapauttaen näkökentän. Linssien puhdistaminen vaikeasta liasta on entistä helpompaa. Ultraohut vettähylkivä pintakäsittely takaa STEINER ­kiikarillesi hyvän kontrastin ja kirkkaan kuvan vuosikymmeniksi. Sako FIRST ClaSS kauppIaaT löydäT oSoITTeeSTa www.SakoSuomI.FI Steiner paineistettu typpitäyte Linssien huurtuminen ja veden kondensoituminen kiikaritähtäimen sisälle on estetty Steinerin huipputeknisellä ratkaisulla. Vesitiivis 2m Steiner kiikaritähtäimet ovat vesitiiviitä ja kestävät vedenpaineen jopa 2 metriin saakka. Erityinen tiivistystekniikka takaa ettei pöly, lika tai kosteus pääse kiikaritähtäimen sisään. Lämpötilan kestävä Lämpötilan vaihtelut (-25°C - +63°C) eivät vaikuta haitallisesti Nighthunter Extreme kiikaritähtäinten toimivuuteen. Äärimmäinen kestävyys Erittäin kestävät materiaalit ja tarkka rakenne. Taattu toimivuus myös raskaimmilla kaliibereilla ammuttaessa. Made in Germany Nighthunter Xtreme kiikaritähtäimet valmistetaan Saksassa ja vastaavat Steinerin erittäin tarkkaa laatutasoa.
• Marko Paasimaa, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Kainuu & Heikki Manninen, toiminnanohjaaja, Suomussalmen riistanhoitoyhdistys Suomussalmen riistanhoitoyhdistys tempaisi: Kainuun ensimmäinen SRVA-rata näki päivänvalon S Marko Paasimaa Suomussalmen SRVA-radassa pyritään simuloimaan maastossa tapahtuvaa ammuntaa, joten näköesteitä laittamalla karhu on välillä niiden takana piilossa. Haastetta tähän harjoitukseen tuo myös se, että ampuminen tapahtuu hieman sivulta. 56 l Metsästäjä l 5 l 2012
• S Haavoittuneet ja loukkaantuneet suurpedot ovat vaarallisia, joten tällaisten eläinten jäljitys- ja lopetustehtäviin lähteviltä vapaaehtoisilta henkilöiltä vaaditaan hyvää ampumataitoa. On mahdollista, että suurpeto voi hyökätä kohti jäljittäjää tappamistarkoituksessa. l Suurriistavirka-aputoimijat auttavat poliisia suurpeto- ja villisikakolareiden jälkitilanteissa ja vaarallisten eläinten lopettamisessa. He avustavat poliisia asutuksen läheisyyteen kulkeutuneiden tai ongelmia aiheuttavien suurpetojen, villisikojen ja hirvieläinten karkottamisessa. Lisäksi hirvieläinkolareiden jäljestys- ja lopettamistehtävät sekä kuolleiden hirvieläinten ruhojen poisto tiealueilta on kuulunut riistanhoitoyhdistysten koordinoimiin tehtäviin. Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksessä huomattiin, että SRVA-radalle on tarvetta. Varsinkin karhujen osalta on koko ajan mahdollista, että tilanne tulee päälle, koska karhukanta Suomussalmella on kohtuullisen vahva. Myös karhun metsästys on pitäjässä suosittua, joten metsästäjien ampumaharjoittelulle on tarvetta. Nykyisen seisovaan maaliin tapahtuvan ampumakokeen myötä on havaittu, että liikkuvaan maaliin tapahtuva ampumaharjoittelu on vähentynyt voimakkaasti. Lisäksi tarkoituksena on hyödyntää rataa muidenkin riistanhoitoyhdistysten SRVA-toimijoiden harjoittelu- ja koulutuspaikkana. Jos riistanhoitoyhdistyksessä herää innostusta SRVA-radan rakentamiseen, kannattaa käydä tutustumassa uusimpiin ratoihin. Näköesteitä ja sivuttaisliikkeitä Radan rakentaminen lähti liikkeelle siitä, että yhdistyksestä käytiin vierailulla Joroisten ampumaradalla, jossa tutustuttiin heidän SRVA-rataan. Tältä pohjalta aloitettiin radan ideointi ja suunnittelu. Aivoriihen tuloksena tultiin siihen, että radassa pyritään simuloimaan maastossa tapahtuvaa ammuntaa, joten näköesteitä laittamalla karhu on välillä niiden takana piilossa. Lisäksi sivuliikkeeseen tapahtuvassa ammunnassa pystytään taulun ohjauslaitteeseen ohjelmoimaan erilaisia ohjelmia, joten karhu voidaan vaikkapa pysäyttää muutamaksi sekunniksi näköesteen taakse piiloon, josta se sitten lähtee uudelleen liikkeelle. Tämä ohjausautomatiikka oli jo aikaisemmin hankittu. Kohti hyökkäävän karhun osalta hankittiin moottori, joka kuljettaa taulua. Myös tässä osiossa ampumataulu on välillä piilossa esteiden takana. Pohjois-Suomessa ei ole kovin pal- Heikki Manninen joa kyseisentyyppisiä ratoja. Kainuussa tämä on ensimmäinen, Lapissa on Keminmaan riistanhoitoyhdistyksellä ollut viitisen vuotta vastaava rata ja ainakin Tornion riistanhoitoyhdistyksessä rata on suunnitteilla. Suomen riistakeskus Oulun toimialueella lienee pari rataa tehtynä ja suunnitelmissa on muutama rata. Jos jossain riistanhoitoyhdistyksessä herää innostusta radan rakentami- seen, kannattaa käydä tutustumassa uusimpiin ratoihin, jotta ei tarvitse keksiä jokaista nippeliä uudelleen. Lisäksi käytäntö on osoittanut, että radat ovat koko ajan kehittyneet eteenpäin, kun on syntynyt uusia "evoluutioversioita". Suomussalmen radan osalta kustannukset muodostuivat siten, että tarvikkeisiin meni noin 800 euroa ja talkootyötä tarvittiin useita kymmeniä tunteja. l Suoraan kohti tulevaa karhua on hieman helpompi ampua kuin sivuttain tulevaa. Tässä harjoituksessa taulu myös näkyy koko ajan. Metsästäjä l 5 l 2012 l 57 Heikki Manninen
• Riistatiedon jäljillä Kotikenttäetu Oman maan mansikkaisuutta perustellaan usein elinalueen ihmisten ja kulttuurin tuntemuksen tuomilla eduilla. Useimmilla eläinlajeilla tämä vastaa ainakin jonkinasteista elinpiirille asettumista ympärivuotisesti tai esimerkiksi lisääntymiskauden ajaksi. Oman elinpiirin tuntemisesta onkin kiistattomia hyötyjä pesinnän, ravinnonhankinnan ja suojautumisen kannalta. Aloilleen asettuminen on yhtä lailla hyvä strategia myös pedoille, joiden elinpiiri on usein saalislajejaan huomattavasti suurempi. Myös ne oppivat tuntemaan ravintokohteidensa tyypilliset esiintymisalueet ja kulkureitit jatkaen ikiaikaista pedon ja saaliin välistä vuorovaikutusta, jossa toisen ateria on toisen henki. Miksi monet lajit palaavat samalle alueelle lisääntymään kerta toisensa jälkeen? Synnyinalueelleen palaava yksilö on itsessään todiste siitä, että alue on ainakin kerran ollut riittävän turvallinen ja tuottava lisääntymiskykyisen jälkeläisen kasvattamiseen. Parempaa tietoa ensimmäistä lisääntymistään yrittävällä yksilöllä ei voi ollakaan. Hyvän lisääntymisalueen kriteerit vaihtelevat lajeittain, mutta useilla linnuilla pesäpaikan saatavuus ja suojaisuus ovat tärkeitä. Telkkä on hyvä esimerkki elinympäristön merkityksestä pesivälle kannalle. Ensipesintää yrittävä naaras palaa ensisijaisesti omalle synnyinalueelleen pesäkoloa etsimään. Kuoriutumiseen ja poikasten pesästä lähtöön johtanut pesintä on merkki siitä, että alueelle kannattaa palata myös seuraavana vuonna. Pitkään jatkuneissa, hyvissä olosuhteissa useat lähisukuiset naaraat voivat pesiä vierekkäin. Näädän ryöstämästä pesästä kannattaa siirtyä toisaalle, sillä todennäköisesti sen reviiri on asuttu seuraavanakin vuonna. Paikkauskollisuudenkin edut lajin lisääntymistuotolle voivat nopeasti muuttua haitoiksi. Viime aikoina puhuttanut metsähanhi on tästä hyvä esimerkki. Samalla suolla vuodesta toiseen pesivä lintu muuttaa talvehtimisalueelle perhekunnittain. Mikäli metsästys pesimäalueella ja muuton aikana hävittää pesyeestä sekä poikaset että emolinnut, pesimäsuo tyhjenee nopeasti. Hyväkään alue ei pysty houkuttelemaan uusia pesijöitä, mikäli kanta laajoilla alueilla samanaikaisesti pienenee. Metsästyksen peruselementtejä ovat alueen ja sen riistalajiston tuntemus ja hyödyntäminen. Yksittäisen metsästäjän tai metsästysseuran toimintaa voidaan riistan kannalta kuvata paikallisena elinympäristömuuttujana. Elinympäristöjen kunnostus, pienpetojen pyynti ja lisäravinnon tarjoaminen parantavat elinolosuhteita, metsästys taas lisää kuolleisuutta. Hyvä riistakanta on monen, lajin elinympäristövaatimuksista riippuvan tekijän summa. Riistan elinolosuhteiden parantamisen lisäksi metsästyksen kohdistaminen ja mitoittaminen kestävästi ovat edellytyksiä pitkäjänteiselle harrastukselle, jossa metsästysseurojen paikallinen harkinta, toiminta ja aktiivisuus ovat avainasemassa. Metsästäjillä on erityinen vastuu oman osaamisensa käytöstä riistan verotuksessa. Viime aikoina yleistyneet erilaiset kuva- ja ravintohoukuttimet ja riistakamerat voivat lisätä saaliin määrää huomattavasti. Yhtä lailla, ne mahdollistavat aiempaa kestävämmän, lisääntyviä ikäluokkia säästävän metsästyksen. 58 l Metsästäjä l 5 l 2012 Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• Muutamme käsityksesi Yhteistyössä: OLIGHT SUOMI MARKKINOIDEN TEHOKKAIN - NYT TARJOUSHINTAAN! VALOTEHOSTA! KÄTEVÄ YLEISVALO LA! TOIMII 2xAA PARISTOIL Yli 50 000 tykkääjää EI VOI OLLA väärässä! A VALOTEHO 750 LUMENI ITIN! INTEGROITU LATAUSLI X6 - supertehokas hakuvalo T25 Pienikokoinen, huippukevyt, kestävä ja tehokas 210 lumenin taskulamppu, joka tulee olemaan aina käsiesi ulottuvilla. Todellinen jokapaikan työkalu! Takuu 24 kk. Valaisimen mukana tulee vyökotelo, kaulanauha, vyöklipsi. S80 HUIPPUKÄTEVÄ sisäänrakennetulla tehoakulla varustettu tehovalaisin. Kantama jopa 260 metriä! Pitkä toiminta-aika. Yhdistelmävalokeila. Sis. 4000 mAh Li-ionakun ja laturin ym. Takuu 24 kk. TURI NYT AUTOLA LE KAUPANPÄÄL ! Arvo 19,90 Olight X6 Marauder on markkinoiden tehokkain LED-käsivalaisin. Sen valoteho on käsittämättömät 5000 lumenia. Vertailun vuoksi todettakoon, että tavallisen auton pitkien valojen valoteho on luokkaa 2000 lumenia. 24 kk takuu! Olight X6:n valokeilan kantama peräti 640 metriä. Valokeila on mainio yhdistelmä, jossa keskellä on häikäisevän kirkas hotspot ja reunoilla täyteläistä hajavaloa, jota todella riittää! Pakkaus sisältää 11.1 voltin, 5200 mAh Liionakun ja laturin sekä kantohihnan ja alumiinisalkun. 529,- 4990 ,- 129,- TÄYDELLINEN AKKUKÄYTTÖINEN ASEVALO! TODELLINEN KANTAMA JOPA 720 METRIÄ! MUKANA PUNAVALO EI VIE HÄMÄRÄNÄKÖÄ OTSAVALAISIN JÄREÄÄN KÄYTTÖÖN! - asevalosetti M20S-X SR95 Mahtavan 2000 lumenin valotehon tarjoava pitkän matkan LEDvalotykki vaativalle käyttäjälle. Sisäänrakennettu tehokas akku, joka voidaan ladata ilman akun irroittamista. Takuu 24 kk. Sis. Olight SR95-käsivalaisin, kantohihna, verkkolaturi, säilytyslaukku H15 Mullistava, kestävä, tehokas ja pienikokoinen otsavalaisin, joka kulkee mukanasi kaikkialla. Tehokkaan päävalon lisäksi punaisen ledit, jotka eivät vie hämäränäköä. Takuu 24 kk. Valaisin voidaan kytkeä päälle ilman, että valaisimeen tarvitsee koskea käden heilautuksella! 1400 Huipputehokas, 1400 lumenin ladattava otsavalaisin, jossa erittäin leveä ja tasainen valokeila. 4 valotehoa. Käyttöaika jopa 2-10 tuntia. Takuu 24 kk. Sis. mm. 4400 mAh Li-ionakun ja verkkolaturin. Suosittelemme! TURI NYT AUTOLA LE KAUPANPÄÄL ! Arvo 19,90 139,- 449,- 46 ,- 90 199,-
• Uutismakasiini METSÄSTÄJÄ, huomioi tämä metsäkanalintujen metsästysajoista! n Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa, kun lintukantojen runsaus on selvitetty riistakolmiolaskennoilla. Metsästys alkaa koko maassa 10.9. kaikilla niillä alueilla, joilla maa- ja metsätalousministeriö ei ole kieltänyt sitä kokonaan, ks. s. 64. Mikäli metsäkanalintukantojen kehitys jollakin alueella edellyttää metsästyksen rajoittamista, lyhennetään metsästysaikaa metsäkanalinnustuskauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen nettisivuilla: www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. Aiheesta tiedotetaan kattavasti kaikissa medioissa. Pienpetojen ruhoja tautiseurantaan ­ Pohjois-Karjala kiinnostuksen kohteena n Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kerää joka vuosi pienpetojen (supikoira, kettu, mäyrä, näätä, minkki) ruhoja eläintautitutkimusta varten. Ruhoja kerätään erityisesti maan etelä- ja itäosasta, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilta, mutta myös Pohjois-Savosta, Etelä- ja Pohjois-Hämeestä, Uudeltamaalta sekä Keski-Suomesta. Myös muualta maasta saatavat näytteet ovat tervetulleita, etenkin sairaaksi epäillyt eläimet. Vuonna 2011 itärajan rabiessyöttirokotealuetta laajennettiin Pohjois-Karjalassa Venäjän Karjalassa ilmenneen raivotaudin takia. Seurannan tehostamiseksi Evira toivoo nyt lisää eläinnäytteitä Pohjois-Karjalasta, varsinkin Ilomantsista ja siitä etelään sijaitsevista rajakunnista. Ruhoista tutkitaan aivot rabiesviruksen varalta ja lisäksi trikinella- (trikiini-) ja ekinokokkiloisten esiintyminen. Rabiessyöttirokotekampanjan tehoa seurataan tutkimalla eläimistä rabiesvasta-aineet verestä ja rokotesyöteissä olevan merkkiaineen (tetrasykliini) esiintyminen. Kettukapin esiintymistä seurataan myös. Vastaa valkohäntäpeuraa koskevaan kyselyyn! n Valkohäntäpeura on yksi tärkeimmistä riistaeläimistämme. Valkohäntäpeurakannat ovat aikaisempina vuosina kasvaneet voimakkaasti, mutta viime vuosina kannan kehitys on monilla alueilla kääntynyt laskusuuntaan. Myös kannan ikä- ja sukupuolirakenne on paikoin vinoutunut. Valkohäntäpeuran kannanhoidon kehittämiseen olisikin nyt kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Suomen riistakeskus kerää sähköisen kyselytutkimuksen avulla tietoa valkohäntäpeuran kannanhoidon kehittämiseksi. Tarkoituksena on lisäksi osana Metlan, Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen valkohäntäpeuratutkimusta selvittää paikallisten maanomistajien ja metsästäjien suhtautumista valkohäntäpeuraan ja sen hyötyihin ja haittoihin. Kysely onkin osoitettu niin maanomistajille, metsästäjille kuin metsästyksenjohtajillekin. Kyselyyn pääsee vastaamaan sähköisesti Suomen riistakeskuksen nettisivuilta (www.riista.fi) löytyvän linkin kautta. Vastausaikaa on 31.10.2012 asti. Millaisia näytteitä? Näytteeksi soveltuvat sekä metsästetyt että kuolleena löytyneet kokonaiset pienpedot, mikäli ne eivät ole liian pilaantuneita. Erityisesti sairaalta vaikuttaneet ja poikkeuksellisesti käyttäytyneet eläimet ovat mielenkiintoista tutkimusmateriaalia. Normaaliturkkiset eläimet voi nylkeä ennen lähetystä. Eläin tulisi lopettaa niin, etteivät aivot tuhoudu. Pakkaaminen ja lähettäminen Näytteiden annetaan jäähtyä pilaantumisen estämiseksi (mieluiten +1 - +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta niitä ei kannata pakastaa, ellei säilytysaika veny pitkäksi. Eläin kääritään ensin runsaaseen (sanomalehti)paperiin, joka imee mahdollisesti valuvat nesteet. Nyljetty eläin pannaan sellaisenaan muovipusseihin. Paperikäärö pakataan ehjään muovipussiin ja lopuksi tukevaan laatikkoon. Täyteaineeksi laitetaan lisää paperia. Laatikko teipataan kiinni. Pussiin voi laittaa kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Pakettiin liitetään lähete, jollainen on saatavilla Eviran internetsivuilla (www.evira.fi). Myös vapaamuotoinen lähete käy. Lähetteessä ilmoitetaan lähettäjän tietoina nimi, osoite ja puhelinnumero sekä näytteen tietoina vähintään eläinlaji, pyyntipäivä ja pyyntipaikka (kunta, kylä ja mielellään myös koordinaatit). Myös pyyntitapa on syytä ilmoittaa (esim. loukku, luolakoira, haaskapyynti). Muista ilmoittaa, jos eläin oli sairas, käyttäytynyt oudosti, tai se löydettiin kuolleena. Lähettäjä saa muutaman kuukauden kuluttua postissa kirjallisen tutkimusvastauksen. Ruhot toimitetaan Eviraan, Ouluun Matkahuollon kautta. Evira maksaa Matkahuollon lähetyskulut. Tutkimukset ovat aina maksuttomia. Osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu Kiitos avusta ja hyvää pyyntikautta! Lisätietoja: Eläinlääkäri Marja Isomursu, p. 029 530 4910 tai 029 530 4924, marja.isomursu@evira.fi Metsästysmuseo etsii mönkijää n Suomen Metsästysmuseo rakentaa parhaillaan uutta perusnäyttelyä ja etsii näyttelyä varten hirvenmetsästyksessä käytettyä mönkijää. Onko sinulla tai metsästysseurallasi nurkissa jo täyden päivätyön palvellut mönkkäri? Nyt on oiva mahdollisuus tukea suomalaisen metsästyskulttuurin tallentamista ja lahjoittaa käyttöikänsä päähän tullut vetojuhta Suomen Metsästysmuseoon. Museo huolehtii laitteen noudosta, ja lahjoituksesta tehdään asianmukaiset paperit. Mönkijä tulee olemaan esillä Metsästysmuseon uudessa hirvenmetsästystä esittelevässä perusnäyttelyssä, joka kantaa työnimeä "Jahdin lumo". Kiinnostuitko? Ota yhteyttä intendentti Jukka Peltoseen 30.9.2012 mennessä: jukka.peltonen@metsastysmuseo.fi tai p. (019) 722 294. VIRVE-haukut n Viranomaisten hirvenhaukkukokeet Tikkakoskella 12.10.2012 www.jyvaskylanseudunsuurriistakoirat.net Ilmoittautumiset: 30.9.2012 mennessä, p. 040 540 5251 tai jsuriko@gmail.com 60 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Majavanäytteitä kerätään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kerää yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa näytteitä saaliiksi saaduista majavista Pirkanmaan ja EteläPohjanmaan maakuntien sekä Länsi-Lapin alueelta. n Suomen alkuperäinen majavakanta kuoli sukupuuttoon 1800­ luvun lopulla, mutta palautettiin takaisin luontoon 1930­luvulla aloitettujen istutusten myötä. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin selvisi, että osa istutetuista majavista edustikin eri majavalajia kuin alkuperäinen majavamme. Vahvimmat alkuperäisen majavalajimme eli euroopanmajavan (Castor fiber) kannat tavataan nykyisin Satakunnassa. Satakunnan euroopanmajavakanta on lähtöisin Norjasta tuoduista eläimistä, jotka istutettiin alun perin Noormarkun alueelle. Noormarkusta kanta on vuosikymmenten saatossa ja myöhempien siirtoistutusten myötä levinnyt paitsi muualle Satakuntaan, myös Pirkanmaan, Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan maakuntien alueelle. Euroopanmajava on lisäksi mahdollisesti leviämässä Länsi-Lappiin Ruotsin puolelta. Lähimmät ruotsalaiset euroopanmajavat ovat 7­8 kilometrin päässä Haaparannasta. Valtaosa maamme majavista edustaa kuitenkin toista, vierasperäistä majavalajia eli kanadanmajavaa (Castor canadensis). Kanadanmajava on maassamme osoittautunut hyvin elinvoimaiseksi lajiksi, joka on alkanut laajentaa esiintymisaluettaan myös läntisen ja lounaisen Suomen suuntaan. Sen uusien aluevaltausten myötä eri majavalajien esiintymisalueet alkavat lähestyä toisiaan. Koska kanadanmajavaa pidetään yleisesti ottaen näistä kahdesta vahvempana kilpailijana, kantojen kohtaamisen seurauksena se todennäköisesti syrjäyttäisi euroopanmajavan alueelta. Tästä on viitteitä muun muassa niiltä alueilta, joille 1930­luvun palautusistutuksissa tuotiin molempia majavalajeja, mutta joilta euroopanmajava on sittemmin hävinnyt. Eri majavalajeilla on hyvin toisistaan poikkeava asema riistaeläinlajistossa. Euroopanmajava on pyyntiluvanvarainen, Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluva riistaeläinlaji, joka on otettu huomioon muun muassa EU:n luontodirektiivissä. Kanadanmajava puolestaan on esimerkiksi tuoreessa kansallisessa vieraslajistrategiassa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Vieraslajistrategiassa onkin esitetty kannansäätelysuunnitelman laatimista kanadanmajavalle lähivuosina. Kanadanmajavan nykyisen esiintymisalueen kartoittamiseksi ja kannan rakenteen selvittämiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen riistakeskus keräävät näytteitä saaliiksi saaduista kanadanmajavista Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien sekä Länsi-Lapin alueelta. Näytteitä kerätään myös pyynti- ja poikkeuslupien nojalla saaliiksi saaduista euroopanmajavista. Mainitulta alueelta saaliiksi saaduista majavista pyydetään lähettämään tutkimuslaitokselle näytteeksi nyljetty pää, sekä tieto vähintään eläimen pyyntipaikasta (vesistö/kunta) ja -ajasta. Tutkimuslaitos huolehtii kallojen preparoinnista ja palauttaa myöhemmin puhdistetut ja valkaistut kallot metsästäjille. Ohjeet: Majavan pää on hyvä kääriä paksusti paperiin ja pakata sen jälkeen vahvatekoiseen muovipussiin, mielellään pari päällekkäin vuotamisen ja hajuhaittojen estämiseksi. RKTL:n nettisivuilta löytyvä saalistietolomake (http://www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/majavanaytteiden_kerays/ ) liitetään erilliseen pussiin suljettuna paketin mukaan. Pussit pakataan vielä pahvilaatikkoon. Näytteet lähetetään mieluiten pakastettuna matkahuollon kautta MIELELLÄÄN ALKUVIIKOSTA (ma-ke) seuraavaan osoitteeseen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaarina Kauhala Itäinen Pitkäkatu 3 A 20520 TURKU Lähetys on maksuton, kun pakettiin merkitään tunnus 'MAJAVA' Selvitystä varten otamme kiitollisina vastaan myös valokuvia ja tietoja mainitulta alueelta aiemmin pyydettyjen majavien preparoiduista kalloista. Kallon yläpuolelta otetun valokuvan voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen kaarina.kauhala@rktl.fi tai kirjeitse yllä mainittuun osoitteeseen. Kuvan ohessa pyydämme toimittamaan tiedot pyyntipaikasta (vesistö/kunta) ja -ajasta, sekä majavan sukupuolesta ja painosta, mikäli ne ovat tiedossa. Lisätietoja puh. 0205 751 692 Kansallisessa vieraslajistrategiassa on esitetty, että kanadanmajavalle tulisi lähivuosina laatia kannansäätelysuunnitelma. Nyt toteutettava näytekeräys tuottaa tärkeää taustatietoa eri majavalajien kannanhoidon tueksi. Metsästäjä l 5 l 2012 l 61
• Uutismakasiini Anna Grenfors, Suomen Metsästäjäliiton järjestötiedottaja Metsästysseurat saivat ohjeet avukseen Jopa puoli miljoonaa hehtaaria metsästysmaita uhattuna n Valtion omistamia metsästysmaita uhkaa suuri suojeluhanke. Metsästysseurojen tulee olla aktiivisia, sillä uusien suojelualueiden metsästyskieltoihin voi vaikuttaa vain muutosvaiheessa. Metsästäjäliitto ja riistakeskus ovat yhdessä lähettäneet metsästysseuroille ja -seurueille ohjeet siitä, miten tulee toimia, jos metsästysmaat aiotaan suojella. Ohje voi olla tarpeen, jos seuralla on vuokralla Metsähallituksen maita. Linjaus on myös toinen kuin aiemmin luvattiin. Kun Natura 2000 -verkostoa perustettiin, todettiin nimenomaisesti, että Naturan ei ole tarkoitus estää metsästystä, vaan suojella elinympäristöjä. Nyt Natura 2000-alueet aiotaan sisällyttää uusiin luonnonsuojelualueisiin, ja metsästys pääosin kieltää uuden lain mukaisesti. Metsästysseurojen kannattaa nostaa oma kantansa näkyvästi esille. Asiasta voi kertoa myös alueen kansanedustajille ja muille päättäjille. On toivottavaa, että ympäristöministeriö vielä muuttaisi tiukkaa linjaansa. Voita Hilux Metso-arpajaisista Metsästäjäliitolla on käynnissä suuret Metso-arpajaiset. Pääpalkintona on tuliterä Toyota Hilux -maastoauto. Muina palkintoina on muun muassa vuoden polttoaineet, aseita, koiratutkia ­ yli 130 000 erilaista palkintoa, reilun miljoonan euron arvosta. Arpajaisiin voi osallistua, vaikka ei kuuluisikaan Metsästäjäliittoon. Arvat on postitettu Metsästäjäliiton jäsenille Jahti-lehden mukana, mutta metsästysseurat voivat pyytää ylijääneitä arpoja myyntiin esimerkiksi vuosikokouksiaan tai peijaisiaan varten liiton piireistä. Lue tarkemmin osoitteesta www.metsastajaliitto. fi/arpajaiset Puoli miljoonaa hehtaaria suojeluun Suojelu-uhan taustalla on ympäristöministeriön Natura-suojeluohjelma. Ohjelma tarkoittaa sitä, että jopa yli puoli miljoonaa hehtaaria valtion maita muutetaan lähivuosina suojelualueiksi. Laajamittainen suojelu tuli mahdolliseksi, kun luonnonsuojelulakia muutettiin viime hallituskauden lopussa. Uuden luonnonsuojelulain avulla valtion omistamia maita on entistä helpompi muuttaa suojelualueiksi. Muutos koskettaa konkreettisesti metsästäjiä. Uuteen lakiin on kirjoitettu, että eteläisen Suomen luonnonsuojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti kiellettyä. Tässä tapauksessa eteläinen Suomi kattaa huomattavan osan maasta, sillä ulkopuolelle jää vain kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden (metsästyslain 8 § tarkoittama) alue Pohjois-Suomessa. Siellä metsästys on pääsääntöisesti sallittua suojelualueilla. Seuran on oltava aktiivinen Mikäli metsästysseuran valtiolta vuokraamia maita aiotaan suojella, saa seura yhteydenoton Metsähallitukselta. Alueilla, joilla suojeluohjelman toteuttaminen on jo aloitettu, on seuroille tullut kirjeitse kutsu kuulemistilaisuuteen. Myöhemmin seuroille lähetetään suojelualueen asetusluonnos kommentoitavaksi, ja maiden vuokrasopimus tehdään uusiksi. Seuran on oltava heti aktiivinen. Pitää pohtia, mitä metsästysjärjestelyitä alueella ainakin tarvitaan. Kuulemistilaisuuksiin kannattaa osallistua, kommenttipyyntöihin tulee vastata ja seuran näkemykset tuoda esille niin suullisesti kuin kirjallisesti. Alueen metsästysrajoituksiin voi vaikuttaa vain nyt, ei myöhemmin. Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen lähettämissä ohjeissa kerrotaan konkreettisesti, millaisia esityksiä metsästysjärjestelyiksi voi ehdottaa ja mitkä ovat hyviä perusteluita. Seurojen kannattaa ottaa ohjeet talteen ja hyödyntää ne, mikäli suojelu osuu omalle kohdalle. Ohjeet on lähetetty sähköpostitse kaikille riistakeskuksen lupahallintatiedoissa olevien metsästysseurojen ja -seurueiden yhteyshenkilöille. Eräneuvos Olavi Joensuu julkaisi Olmmos-kirjan n Nykymetsästäjä ei aina tule ajatelleeksi, mistä vaikkapa metson soidinten rauhoitus sai alkunsa. Metsähallituksen evp. erätalouspäällikön, eräneuvos Olavi Joensuun tuore kirja Olmmos vie lukijansa mukaan erämaahan kuulemaan taustakeskusteluita, joista monet päätökset ovat saaneet alkunsa. Joensuu kirjoittaa elämyksellisistä eräreissuistaan yksin tai muiden vaikuttajien kanssa. Yhdeltä reissulta sai alkunsa myös Åke Lindmanin elokuva Lapin kullan kimallus. Kirjan nimi Olmmos on saamea ja tarkoittaa ihmistä. Nimi tulee joi'usta, jonka saamelaiset lauloivat Joensuusta tämän ollessa töissä Ylä-Lapissa. Kirjaa voi tilata kustantaja Mediapinnalta tai Olavi Joensuulta olavi.joensuu@gmail.com. Toisin luvattiin Uuden luonnonsuojelulain linjaus metsästyskiellosta on paljon tiukemp, kuin esimerkiksi EU edellyttäisi. EU ei vaadi suojelualueille metsästyskieltoja, vaan on päinvastoin linjannut, että metsästys on yksi luonnonhoidon muoto. Hannu Huttu Metsästysseurat ovat saaneet ohjeet siitä, kuinka kannattaa toimia, jos seuran metsästysmaat aiotaan suojella. 62 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Tutkimusapupyyntö: Tuleeko Sinulle jo Hyvät hirvenmetsästäjät ympäri Suomen! n Tutkimme Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa niveljalkaisten, kuten punkkien ja hirvikärpästen, välittämiä tauteja Suomessa ja toivoisimme saavamme apuanne näytteiden keräyksessä. Projektin tarkoituksena on tutkia niveljalkaisten, kuten punkkien ja hirvikärpästen, välittämiä tauteja Suomessa. Yksi osa tutkimusta on hirvistä otettujen verinäytteiden tutkiminen Bartonella-bakteeritartunnan varalta. Viimeisen 10 vuoden aikana Bartonella-bakteeri on tunnistettu monen sairauden aiheuttajaksi niin ihmisillä kuin koirillakin. Bartonelloosin oireita ovat mm. turvotus ja kipu infektiokohdassa, kuume, vakavissa tapauksissa elinvauriot ja hermostolliset oireet. Bartonellan on myös ehdotettu olevan syy huonosti paranevaan borrelioosiin, jolloin kyseessä olisi Borrelian ja Bartonellan sekainfektio. Moni asia on kuitenkin vielä epäselvä, kuten esimerkiksi, miten Bartonella-bakteeri tarttuu. Bartonellaa on löydetty suomalaisista hirvikärpäsistä. Hirvissä voi olla valtavasti hirvikärpäsiä, Jahti-lehti? Kaikki Suomen Metsästäjäliiton jäsenet saavat Jahti-Jakt -lehden jäsenetuna. Nyt tarjoamme kaikille tilaisuuden tutustua: uusin lehtemme on luettavissa netissä. JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET Nro 2 2012 8,00 Jäsenlehti rFÖrBunD ry:n - FinlanDs JäGa sästäJäliittO suOMen Met Nro 3 2012 8,00 Kattava i ja Amerikan lah tietopaketta Suomelle metsähanhest jotka imevät niistä verta. Kysymyksemme onkin: kantavatko hirvet veressään Bartonella-bakteeria ja mikä on puutiaisten sekä hirvikärpästen merkitys Bartonellan levittäjinä? Tarvitsemme hirvien verinäytteitä ympäri Suomen hirvestyskauden 2012 aikana, ja apu metsästäjiltä olisi erittäin arvokasta riittävän näytemäärän saavuttamiseksi. Erityisesti toivomme saavamme näytteitä Pohjois-Suomesta. Tutkimukseen osallistuville lähetämme näytteenottopaketin sekä lyhyen kyselykaavakkeen, joten toivomme yhteydenottoja hyvissä ajoin ennen hirvestyksen alkua. Mitään näytteenottoon tai lähettämiseen liittyviä kuluja tutkimukseen osallistuville ei tule. Näytteitä tarvitaan yksi veriputki hirveä kohti. Veri otetaan hirvestä heti kaadon jälkeen. Merkkiin täytettyä putkea käännetään muutama kerta ympäri ja laitetaan se mahdollisimman pian (24 h sisällä) jääkaappiin. Näytteet merkitään ja kirjoitetaan seuraavat tiedot: näytteenottajan nimi, hirven sukupuoli ja ikä/ikäluokka, paikkakunta/postinumero, näytteenoton päivämäärä. Putkien lähetyksen tulisi tapahtua 4 päivän sisällä näytteenotosta. Mikäli tämä ei onnistu, on näyte hyvä pakastaa lähettämiseen asti. Lähettämisen jälkeen toivomme yhteydenottoa, jotta tiedämme odottaa lähetystä. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteistyöstä ja tärkeästä avusta kiittäen, DVM, Dipl. ACVIM Cristina Perez (englanniksi) cristina.perezvera@helsinki.fi ELK Suvi Kapiainen (suomeksi) suvi.kapiainen@helsinki.fi, puh 040-7521678 Kiitos! HYLKIJÄILLÄ MA JAVA KIIK ARISSA ME SATAVUOTIAS TSÄMIES MaailManM pas estari kyyhky sissa Oppia häMärä aMMuntaan Lue uusin Jahti osoitteessa: www.metsastajaliitto.fi/ naytenumero metsastajaliitto.fi Metsästäjä l 5 l 2012 l 63
• Metsä- ja merihanhen sekä metson ja riekon metsästysaikoihin rajoituksia ­ tarkista metsäkanalintujen metsästysajat syyskuussa n Metsähanhen metsästysaikaa on tänä vuonna rajoitettu metsästyskauden alusta koko maassa. Metsähanhen metsästys alkaa Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa 10.9. ja muualla maassa 26.9. Merihanhen metsästys on kielletty Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa. Muualla maassa merihanhea saa metsästää metsästysasetuksessa sallittujen (normaalien) metsästysaikojen puitteissa eli 20.8. klo 12 alkaen 31.12. asti. Metson metsästys on kielletty Varsinais-Suomen maakunnassa sekä Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia. Muualla maassa metsästysasetuksen mukainen metsästysaika on 10.9.­31.10., mutta metson metsästysaikaa saatetaan lyhentää loppupäästä syyskuussa (syyskuun alkupuoliskolla) annettavalla asetuksella, kun riistakolmiolaskentojen tulokset ovat selvillä. Siksi kanalintumetsälle ­ myös teertä, pyytä tai riekkoa metsästämään ­ aikovien on tarkistettava rajoitukset syyskuussa. Riekon metsästysaika on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 10.9.­31.3. ja Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin (lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia) maakuntien alueella metsästysaika on 10.9.­31.10., mutta myös riekon metsästysaikaa saatetaan lyhentää loppupäästä syyskuussa annettavalla asetuksella, kun riistakolmiolaskentojen tulokset ovat selvillä. Muualla maassa riekon metsästys on kielletty. Metsä- ja merihanhen sekä metsäkanalintujen metsästysajat Metsähanhi Kainuun ja Lapin maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä PohjoisPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa Muualla maassa Merihanhi Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa Muualla maassa Teeri Pyy Metso Koko maassa Koko maassa Varsinais-Suomen maakunnassa sekä Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia Muualla maassa Riekko Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa Muualla maassa 10.9.­31.12. 26.9.­31.12. Merihanhen metsästys on kielletty. 20.8. klo 12 ­31.12. 10.9.­31.10. Tarkista metsästysaika syyskuussa! 10.9.­31.10. Tarkista metsästysaika syyskuussa! Metson metsästys on kielletty. 10.9.­31.10. Tarkista metsästysaika syyskuussa! 10.9.­31.10. Tarkista metsästysaika syyskuussa! 10.9.­31.3. Tarkista metsästysaika syyskuussa! Riekon metsästys on kielletty. Huom! Punaisella merkittyjä kanalintujen metsästysaikoja saatetaan lyhentää loppupäästä. Metsästys alkaa kuitenkin 10.9. Tarkista rajoitukset syyskuussa osoitteesta www.riista.fi. 64 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Kirjoituskilpailun satoa Omasta kontista Minna Väisänen 14 v. Paras metsästyskokemukseni n Oli kaunis aamu. Auringon säteet kutittelivat viiksikarvojani. Venyttelin kopissani ja menin ulos katsomaan, joko olisi lämmintä ja valoisaa. Isäntäni tuli hakemaan minut pois häkistäni. Olin innoissani, kuten yleensäkin lenkille lähdettäessä. Lenkki tyssäsi kuitenkin etupihallemme. Pissasin äkkiä puskaan ja hyppäsin auton kyytiin. Automatka oli aika pitkä. Kun auto pysähtyi, isäntä avasi oven ja pääsin jaloittelemaan. En silloin vielä arvannut, että siitä seikkailu vasta alkaisi. Join vettä ja söin hieman aamupalaa. Tylsää olla koko päivä tässä liekassa odottamassa, että lähdetään taas kotiin. Voisin yrittää tietysti karata ja käydä moikkaamassa tuota toista koiraa... Mutta ei, isäntäni tuli luokseni ja sanoi: "Nyt on se päivä, jolloin nähdään tuleeko minusta oikea metsästyskoira." Ihmettelin, että mikä se sellainen on. Minähän olen täydellinen, kiltti ja komea koira. Niin minulle on sanottu jo monen monta kertaa. Toinen koira haukahteli ja sanoi, tahtoo mukaan, jättäkää tuo pentu tänne... Pian löysin itseni moottoriveneestä. Annoin viileän järvituulen puhaltaa punaisen turkkini sekaisin. Nautin veneessä olemisesta ja sieltä näkemistäni maisemista. Laineet liplattelivat veneen keulassa ja köllöttelin tyytyväisenä veneessä. Määränpäämme oli saari. Pääsin siellä juoksemaan sydämeni kyllyydestä asti. Isäntäni päästi minut rannassa irti. Nyt vauhti päälle. Nuuhkin kallioiden rakoja, puolukoiden varpuja sekä raikkaaseen ilmaan sekoittuneita eläinten tuoksuja. Olin juuri tutkimassa erään puun juurien muodostamaa onkaloa, kun yhtäkkiä aivan parin metrin päästä lähti jokin suurella rytinällä lentoon. Aivoissani napsahti ja vaistoni saivat minut juoksemaan perään. Vaistoni sanoi, että minun piti heti aloittaa haukkumaan. Sitten muistin, että minuahan on kielletty haukkumasta! Enpä sitten hauku, mutta oli mukava rynnätä perään. Isäntäni huomasi, että ryntään jonkin otuksen perässä. Hän lähti myös perääni ja sanoi, että se on metso. Hauku, hauku nyt! Katsoin ihmeissäni, että mitä, haukkuako tässä pitäisikin... Minähän en hauku! Isäntä katsoi minua pettyneenä ja lintu lensi tiehensä... Jatkoimme matkaa ja juoksin kovaa kyytiä ympäriinsä nuuskien ja kuunnellen. Päätin kaivaa iki oman montun ja löysin ihanan pehmeää maata. Siis töihin ja monttu alkoi syvetä hienosti. Mutta lähistöltä kuului taas rytinää. Nyt en empinyt, vaan aloitin hurjan laukan ja haukun. Metso lensi istumaan puuhun ja haukuin lumoutuneena innokkaasti ja niin kovaa kuin jaksoin! Isäntä oli tullut jossain vaiheessa ja ampui linnun. Se putosi maahan. Ryntäsin nappaamaan sen, mutta hetken harkittuani päätin luovuttaa sen isännälleni. Nuuh, kylläpä metso tuoksui hyvälle. Isäntä laittoi sen reppuunsa. En olisi jaksanut enää lähteä tutkimaan saarta lisää, mutta sitten kuulin terävillä korvillani ja nuuskin tarkalla vainullani, että lähistöllä on vieläkin metso. Ryntäsin taas, mutta metso oli tosi nopea ja katosi nopeasti. Huomasin ihanan puolivalmiin monttuni, joten päätin jäädä kaivamaan sitä... Isäntäni vihelteli ja päätin kiiruhtaa hänen luokseen. Hänen repustansa tuoksui metso. Päätin seurata tiiviisti isäntää. Palasimme veneellä takaisin. Isäntä laittoi repun veneen istuimelle. Panin pääni repun päälle ja pidin varmuuden vuoksi repusta kiinni vielä tassuillakin. Lokkeja lenteli taivaalla ja eihän sitä tiedä, mitä ne suunnittelivat. Sitten takaisin autoon. Toinen koira haukahteli ja sanoi: "Hienoa nyt minulla on jo kaveri ensi metsäreissulla. " Olin ylpeä ja väsynyt. Nukuin autossa koko kotimatkan ja kotona nautin makoisan iltapalan ja kiiruhdin nukkumaan omaan rakkaaseen koppiini näkemään unta maukkaasta metsopaistista. Fenix RC10 ladattava 380 Lum, sisältää akun, verkko ja autolaturin, vesitiivis IPX-8 standardi. 134,90 Ruokahaudutin 5,0 litraa 112 Helposti mureaa lihaa! Mitat: (L/S/K) 35x32x28cm Sähkön kulutus: 280W Paino: 6600g Lafayette Micro 5 VHF puhelin 319 vesi- ja pölytiivis metsästysradiopuhelin (IP68) Mitat 64 x 30 x98 mm Paino vain 175 g ja akku 65g Takuu kolme vuotta! Meiltä saat myös laajan valikoiman Lafayette tarvikkeita! Metsästäjän kalenteri 2013 ilmestyy Tilaukset Eräkontista! ok Verkk . www 24akhntti. er o aupp a Eräkontti Avoinna arkisin ma-to 10-17, pe 10-18 Keskittämällä ostoksesi Eräkonttiin, tuet Suomen Metsästäjäliiton toimintaa! ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti.
• Suomen riistakeskuksen johtoryh Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava sekä julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen esiteltiin Metsästäjä-lehdessä 6/2011, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi ja palvelupäällikkö Jari Pigg viime lehdessä. Nyt ovat vuorossa viestintäpäällikkö Klaus Ekman sekä hallintopäällikkö Tuomo Pispa. Viestintäpäällikkö Klaus Ekman: Viestinnällä jaetaan metsästäjille tietoa eettisen metsästyksen toteuttamiseen Kuka olet? Olen Klaus Ekman, koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri (markkinointiekonomi) ja valmistunut Svenska Handelshögskolanista 1980-luvun loppupuolella. Sotilasarvoltani olen reservin luutnantti. Metsästäjätutkinnon suoritin 11-vuotiaana. Olen erittäin innokas metsästäjä ja kasvatan irlanninsettereitä kennelnimellä Fowlers. Olen myös kanakoirien metsästyskokeiden ylituomari. Hieman on vanhemmiten alkanut myös kalastus kiinnostaa. Perheeseen kuuluu vaimo, 16-vuotias poika ja 13-vuotias tytär, joilla kaikilla on metsästyskortti ollut jo vuosia sekä kaksi irlanninsetteriä. nällä pyritään tekemään tunnetuksi julkisen riistakonsernin strategiaa ja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita, jalkauttamaan Suomen riistakeskuksen strategiaa ja toiminta-ajatusta ja tekemään tunnetuksi suomalaista riistataloutta ja metsästystä sekä Suomen riistakeskusta. Pyrimme myös ydinprosessien viestin kirkastamiseen ja sen viemiseen asiakkaille sekä Suomen riistakeskuksen yhteisökuvan eli brändin vahvistamiseen. Käytännössä viestinnän tehtäviin kuuluvat Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien julkaiseminen, verkkoviestinnän ylläpitäminen ja kehittäminen, mediayhteydet, riistakeskuksen sisäinen viestintä, erilaisten PR-toimintamateriaalien ja -julkaisuiden tuottaminen sekä osallistuminen messuihin ja tapahtumiin. Mihin riistakeskuksen viestinnän prosessi tähtää? Viestintä on osa strategia ja johtaminen -prosessia. Pitkällä aikavälillä viestin- Mitkä ovat suurimmat haasteet viestinnän näkökulmasta? Viestinnän kannalta suurimmat haasteet liittyvät suuren muutoksen mukanaan tuomaan valtavaan tietotulvaan. Olennaisten ja tärkeiden viestinnällisten viestien priorisointi ja naseva esilletuonti hankaloituu, kun tietoa on paljon. On kuitenkin tärkeää huolehtia eri asiakasryhmien viestinnällisistä tarpeista ja erityisesti metsästäjäkunnasta. Ilman metsästäjäkunnan sitoutumista "talkoisiin" on organisaatiomme varsin hampaaton. Miten viestintäprosessi näkyy tavalliselle metsästäjälle? Tarkoitus on, että viestintäprosessin myötä metsästäjä saa jatkossakin kaiken tarvittavan tiedon ja taidon hyvän ja eettisesti korkeatasoisen metsästyksen toteuttamiseen. Metsästäjälle kun on tärkeää, että hän pääsee metsälle! 66 l Metsästäjä l 5 l 2012
• hmän jäsenet esittelyssä Hallintopäällikkö Tuomo Pispa: Sähköisiä palveluita kehitetään yhdessä ydinprosessien kanssa Kuka olet? Olen Tuomo Pispa, koulutukseltani metsänhoitaja. Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 1996 ja tulin tuolloisen Metsästäjäin keskusjärjestön palvelukseen vuonna 1997. Tuossa välissä kävin riistanhoidon jatkolinjan Siilinjärven metsäoppilaitoksessa. Ensin toimenkuvaani liittyvät lähinnä koulutusasiat ja materiaalit. Sittemmin toimenkuva laajentui tietohallintohankkeiden vetämiseen ja järjestelmistä vastaamiseen. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi lasta sekä tällä hetkellä kolme koiraa. Harrastuksiani ovat itse metsästyksen lisäksi koirat, metsänhoito ja kaikenlainen muukin fyysinen huhkiminen. Sekä tietysti kalastus. konsernin osana. Suunta sähköisiin palveluihin on selvä, mutta keinoja ja palvelukonsepteja haetaan nyt entistä suuremmalla joukolla ja intensiteetillä. Näiden osalta sisäiset palvelut on johtavassa roolissa, mutta tarpeiden ja niiden määrittelyjen pitää tulla ydinprosesseilta. Toisaalta myös henkilöstöhallinto on aiempaa organisaatiota merkittävämpien haasteiden edessä, kun pienessä ajassa sulautetaan 16 itsenäisen yksikön tavat ja tottumukset yhteisiksi toimintatavoiksi. Miten prosessi näkyy tavalliselle metsästäjälle? Sisäiset palvelut eivät juurikaan näy ensisijaisesti tavalliselle metsästäjälle. Varasto- ja logistiikkatoiminnot näkyvät toki materiaalitilausten toimituksissa. Lisäksi uusien materiaalien tuottaminen valmiiksi tuotteiksi ydinprosessien sisällöntuotannon apuna tulevat näkymään. Tuotettujen materiaalien jakelun nykyaikaistaminen on lähitulevaisuutta ja pyritään tekemään ulkoistakin asiakasta paremmin palvellen. Mihin riistakeskuksen sisäisten palveluiden prosessi tähtää? Sisäisten palveluiden prosessilla on sisäiset asiakkaat, joita pyrimme palvelemaan mahdollisimman hyvin. Pyrimme tekemään niin sanottujen ydinprosessien toiminnan ainakin hieman helpommaksi. Sisäisiin palveluihin kuuluvat muun muassa taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä tietohallinto, joita kaikkia hoidetaan hajautetusti. Tässä vaiheessa on tavoitteena tietyssä määrin erikoistuminen, jotta kaikkien ei tarvitse osata kaikesta jotain. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on myös henkilöresurssien siirtäminen tukipalveluista ydintoimintoihin. Mitkä ovat suurimmat haasteet sisäisten palveluiden prosessin näkökulmasta? Suurimpina lähiajan haasteina voidaan mainita tietohallinnon hankkeet ja niiden toteuttaminen Julkisen riistaMetsästäjä l 5 l 2012 l 67
• Ilja Koivisto, museopalvelupäällikkö, Suomen Metsästysmuseo Ilja Koivisto/Suomen Metsästysmuseo Mitä tekee Metsästysmuseon intendentti? Suomen Metsästysmuseossa työskentelee kaikkiaan seitsemän vakituista työntekijää, joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä suomalaisen metsästyksen historian ja eräkulttuurin tallentamisessa. Pisimpään heistä museossa on työskennellyt intendentti Jukka Peltonen. l Intendentti johtaa Suomen Metsästysmuseon Museotoimintayksikköä. Peltosen vastuulla on erityisesti esinekokoelma, mutta hän toimii myös esimiehenä kuva-, kirjasto- ja arkistokokoelmista vastaaville työntekijöille. Sen lisäksi työhön kuuluu näyttelyjen käsikirjoittamista ja -rakentamista, museo68 l Metsästäjä l 5 l 2012 julkaisujen toimittamista ja esinelahjoitusten vastaanottoa. ­ Joskus tuntuu, että tässä työssä pitäisi olla 5­6 toimen ammattitaito, mutta työn monipuolisuus on myös hommassa parasta, kertoo Peltonen työnkuvastaan. Metsästysmuseon uuteen perusnäyttelyyn rekvisiitaksi tulevat puut imeytetään glyserolin ja lasinpesunesteen sekoituksella, jolloin ne eivät tiputa neulasiaan. ­ Olisikohan tässä apu myös joulukuusen neulasten varisemiseen, naureskelee intendentti Jukka Peltonen. Varasto on tärkein Metsästysmuseon kokoelmissa on noin 20 000 esinettä. Kaikkea ei voi laittaa kerralla näytteille. ­ Varasto onkin museon tärkein tila, vaikka usein huomio kiinnittyy näyttelyihin. Museon toiminnan ydin on kuitenkin vanhojen esineiden ja tietojen tallentaminen tuleville sukupolville. Kunnollisessa varastossa sisäilman lämpötila ja kosteus pidetään esinei- den säilymiselle optimaalisella tasolla. Esineet on myös suojattava valolta. Oikein säilytettynä herkätkin materiaalit säilyvät vuosisatoja. ­ Asianmukaisen varastotilan järjestäminen ei ole ilmaista, mutta usein museotoimintaa tuntemattomat eivät ymmärrä mihin rahat menevät. Metsästysmuseolla on vuokrattuna noin 250 neliötä korkeata hallitilaa esineiden säilyttämistä varten. Varaston lämpötilaa ja ilmankosteutta seurataan jatkuvasti, silti varasto-olosuhteissa on yhä kehitettävää, muistuttaa Peltonen. Museo, metsästyksen näyteikkuna Peltonen on koulutukseltaan filosofian maisteri Turun yliopistosta pääainee-
• METSÄSTYS JA KALASTUS-LEHDEN TESTIMENESTYJÄ! Osuva valinta UUTUUS! EXERGY - SELLIER & BELLOTIN UMPIKUPARINEN UUTUUSLUOTI SUURRIISTAN METSÄSTYKSEEN Sellier&Bellot:n metsästäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehittämä umpikuparinen eXergy -kivääriluoti. Alumiinikärjen ansiosta luoti aukeaa osuessaan välittömästi viiteen sakaraan, näin iskuenergia on maksimaalinen. Luodin jäämäpaino on lähes 100 %. peittää aukon 1 Alumiinikärkiominaisuuksienoptimaalisten ulkoisten ballististen saavuttamiseksi. 2 Kaarresäde, jossa on aaltomainen uurre luodin suulla, takaa nopean ja hallitun laajentumisen. 3 Kovera uurrettu pää takaa täsmällisen ja hallitun laajentumisen. uurteet optimaalisten sisäisten 4 Poikittaisetominaisuuksien saavuttamiseksi. ballististen 5 Kartion muoto optimaalisten ulkoisten ballististen ominaisuuksien saavuttamiseksi. LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan Suomen Metsästysmuseon esinevarastosta löytyy kelpo kokoelma vanhoja suustaladattavia metsästysaseita. naan folkloristiikka eli kansanrunous. Hän aloitti työskentelyn Metsästysmuseossa vuonna 1988 eli ennen kuin museo siirtyi Porvoosta Riihimäelle. Vuosien varrella on tullut vastaan erikoisempiakin työtehtäviä. ­ Haukien kuivatus museon katolla perusnäyttelyn kivikausiosiota varten ja metsäpeuran lihojen suolaus museon pihalla tynnyreissä ovat jääneet mieleen. Samoin tuntui erikoiselta ripustaa ensi kertaa tiikerin nahkaa seinälle, muistelee Peltonen alkuaikoja. Tiikerin jälkeen intendentti on ruuvannut seinille koko joukon ulko- ja kotimaisia eläimiä, joten alkuaikojen eksotiikka on kadonnut. Vuosien varrella on syntynyt myös näkemys metsästysmuseon tehtävästä. ­ Suurin osa metsästysmuseon kävijöistä on muita kuin metsästäjiä. Museo voi osoittaa, että metsästykseen kuuluu paljon muutakin kuin eläinten tappamista ja syömistä. Metsästys on kulttuuria. Se on osa meidän kaikkien historiaa ja ilman metsästystä emme asuisi tässä maassa. Sen kertominen on mielestäni tärkeää, linjaa Peltonen. Museotoimista Peltonen irrottautuu parhaiten kalastamalla. Lohen perhokalastus on lempilaji, mutta myös kuhan ja mateenpyynti miellyttävät. Intendentin kiinnostuksen ansiosta Metsästysmuseon varastostakin löytyy pieni kalastusvälinekokoelma. l Metsästäjä l 5 l 2012 l 69 Ilja Koivisto/Suomen Metsästysmuseo
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Kuuluisa hyljekuva n I.K. Inha (1865-1930) oli merkittävä kansatieteilijä, kirjailija, tutkimusmatkailija, suomentaja ja toimittaja, jonka monista kirjoista on otettu useita painoksia. Hän kuului myös suomalaisen valokuvauksen suuriin nimiin. Usein häntä kutsutaan Suomen kansallisvalokuvaajaksi. Vuonna 1895 ilmestyi yksi hänen kirjoistaan, Suomi kuvissa. Erinomaisessa teoksessa oli mm. oheinen hylkeenammuntakuva. Juhani Aho totesi kirja-arvostelussaan, että " I.K. Inha on osoittanut olevansa todellinen taiteilija, jonka hylkeenammuntakuvassakin on persoonallista leimaa ja kuvasta ei voi antaa herra Inhalle kyllin suurta tunnustusta". Vasta Inhan kuoleman jälkeen hänen muistiinpanoistaan selvisi, että kuvan "hylje" oli musta talvipalttoo. uskomattomalta tuntuvien sattumien summa. Siinä metsästämässä ollut nuorukainen ampui puun latvassa olleen teeren luodikolla. Luoti kulki teeren läpi ja jatkoi matkaansa. Osapuilleen kilometrin päässä oli niinikään metsällä ollut ampujan veli yhdessä isänsä kanssa virittänyt taukonuotion. Tuo veljen ampuma luoti osui tähän nuotiolla olleeseen veljeen kuolettavasti. Tapahtumasta on puhuttu metsästäjien ja muidenkin keskuudessa pitkään. Sitä pohditaan vieläkin metsästysmajoilla ja tulien ääressä. Tuollaisen yläviistoon ammutun luodin osumista ihmiseen pidetään ainutkertaisena tapahtumana, varsinkin kun Suomi on perin harvaan asuttu maa. On noita vähän vastaavantyyppisiä onnettomuuksia sattunut kuitenkin aiemminkin. Esimerkiksi Tyrnävän Ängäslevän kylässä lähti pienviljelijä K. hakemaan jouluaattona 1953 pienen poikansa kanssa joulukuusta. Yhtäkkiä rintaan iski jokin. Kiireesti lähdettiin kotiin, josta matka jatkui lääninsairaalaan. Siellä todettiin kiväärin luodin tunkeutuneen paksun vaatetuksen läpi kylkiluiden väliin. Luoti luonnollisesti poistettiin. Asia tutkittiin tarkoin. Ampujaksi osoittautui noin kilometrin päässä asuva J.H., joka oli ampunut talonsa katolle laskeutunutta metsoa. Varttuneemmat metsästäjät muistavat myös Kuusamon tapauksen. Siellä Kiuta-baarin lähettinä toiminut 18-vuotias neitokainen oli vuonna 1960 viemässä baarista tilattua kahvilähetystä Esson huoltoasemalle, kun hän äkkiä tuupertui maahan. Syyksi epäiltiin sairaskohtausta. Kuusamon kunnansairaalassa todettiin tytön saaneen luodin rintaansa. Lääninsairaalassa kävi sitten selville, että luoti oli tunkeutunut 7 cm:n syvyyteen lähelle sydäntä. Luoti oli lähtöisin linnustajan luodista. Etäisyyttä ampumispaikalta oli muutama sata metriä. Fazer osasi mainostaa jo kauan sitten Suomen kansallisvalokuvaajaksi kutsuttu I.K.Inha oli uskomattoman taitava valokuvaaja, joka ikuisti 1900-luvun alussa valtavan määrän maisemia sekä kansalaisten arkea ja juhlaa. Paljon kiitosta hän sai tästä hylkeenmetsästyskuvasta. Vasta hänen jälkeensä jääneistä muistiinpanoista selvisi, että kuvan hylje olikin musta talvipalttoo. Ampui jäniksenä jänissaaliin suolistajaa n Lokakuun lopulla vuonna 1959 sanomalehdistä voitiin lukea Haapajärvellä tapahtuneesta jänisjahtionnettomuudesta. Vielä tuohon aikaan lehdissä kerrottiin aina tapahtumiin liittyvien henkilöiden nimetkin, mutta jätettäköön ne tällä kertaa mainitsematta. Joka tapauksessa Haapajärven Koposperällä oli joukko miehiä jänisjahdissa lokakuisena päivänä. Klo 12.30 metsästäjä E. havaitsi pensaikossa liikettä ja ampui kiväärillä siellä olevaa jänikseksi tunnistamaansa. Jänis siellä olikin, mutta metsästäjä K. oli sitä parhaillaan suolistamassa. Luoti osui suolistajaa reiteen, katkaisten reisiluun ja aiheuttaen pahaa jälkeä lihaksiin. Hengenvaarallisesti haavoittunut metsästäjä saatiin maaston vaikeuden vuoksi paikallissairaalaan vasta illansuussa. Seuraavana päivänä uhri siirrettiin Oulun lääninsairaalaan. n Eipä taida monikaan muistaa, millä tavoin Fazer-yhtiö esiintyi aikoinaan näyttävästi sorsalintujen hyväntekijänä. Suuri määrä sorsia on talvehtinut herra ties mistä alkaen joka talvi Helsingissä. Niitä ovat ruokkineet hyväntahtoiset ihmiset, nykyisin ruokintahaluja tosin kehotetaan hillitsemään, mutta eipä tuota pullien ja leipien tarjoamista pullasorsille tunnuta saatavan vähenemään. Varsinkin kovina pakkastalvina helsinkiläisten sorsien hyväntekijöitä ovat olleet henkilöt, jotka ovat jaksaneet päivästä päivään kantaa syötävää kylmästä hytiseville sorsansukuisille. Ainakin talvellä 1956 Töölönlahden rannalla Helsingissä oli lähes kaksi metriä korkea ja kolmisen leveä taulu, jossa luki: Olkaa hyvät pikku sorsat Fazer muistaa teitäkin. Var så goda små änder Fazer tänker även på er. Fazerilta tuotiin sitten päivittäin näyttävästi kyltin ympäristöön keksinmuruja ym. makupaloja. Susi linjurilla n Ilomantsi on pitäjä, jossa tapahtuneet riistaan liittyvät asiat ovat olleet esillä valtakunnallisissakin lehdissä tuon tuostakin. Niinpä laajasti kerrottiin aikoinaan esimerkiksi kuinka liikennöitsijä L. Ahosen linja-auto lähti aamulla klo neljän jälkeen helmikuun lopulla 1956 Naarvasta kohti Lieksaa. Puolisen kilometriä Pihlajavaarasta Ukonjoelle päin tielle hyppäsi susi, joka sokaistui linjurin valoista eikä älynnyt lähteä minnekään. Näin kuljettaja onnistui ajamaan päin hukkaa, joka menetti ainoansa. Se nostettiin matkustajien joukkoon. Vainaa oli jonkin aikaa näytteillä. Kuljettaja sai sievoisen tapporahan, mikä uutisten mukaan tuli tarpeeseen ja oli kunnon joululahjaraha. Linnustajien vaaralliset luodit n Muutama vuosi sitten saatiin lehdistä lukea traagisesta tapahtumasta, jossa linnustajan luoti surmasi toisen metsästäjän. Koko tapaus oli monien 70 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Metsästystorvi hengenpelastajana n Ruoveden Kekkosenkylässä asunut 70-vuotias evakko huomasi huhtikuussa 1953 naapurinsa navetan olevan tulessa. Hän yritti herättää navetan omistajaperheen huudoin, mutta kun ne eivät johtaneet toivottuun tulokseen, hän haki kotoaan Karjalasta tuomansa metsästystorven ja puhalsi siihen niin kauan, että talonväki heräsi, havahtuipa hereille joukko muitakin kyläläisiä Paikalle saatiin ennen palon sammumista kaksikin palokuntaa, mutta navetan pelastamiseksi mitään ei ollut tehtävissä. Läheinen asuintalo sen sijaan saatiin pelastetuksi. Lehtiuutisissa otsikkona oli Metsästystorvi pelasti ihmiset. Varsinaisissa uutisteksteissä kerrottiin myös, että palossa kuoli kaksi lehmää ja tuhoutui polkupyörä. Fillari oli tuohon aikaan niin arvokasta omaisuutta, että sellaisen tuhoutuminen tulipalossa oli paikallaan mainita lehtiuutisissa. Heikki-hirvestä idea hirvivaroitusmerkkeihin n Hirviä oli vielä 1950-luvun loppupuolella todella vähän, mutta niiden ja moottoriajoneuvojen yhteentörmäyksiä sattui silloin tällöin. Ihmishenkiä näissä kolareissa ei juurikaan menetetty, sillä autojen nopeudet olivat perin vaatimattomia. Osaltaan asiaan vaikutti autonkorien muotokin, autoon törmännyt hirvi ei rojahtanut tuulilasin läpi auton sisälle. Metsähallituksen Koitereen hoitoalueella oli vuonna 1955 Heikiksi nimetty kesy hirvi. Joku keksi puolileikillään pystyttää hoitoalueelle johtavan tien varteen ns. yleisen varoitusmerkin ja kiinnittää sen alle hirven kuvan. Tästä merkistä Metsästäjäliitto sai idean esittää vuonna 1958 tieviranomaisille tämäntyyppisten hirvivaroitusmerkkien pystyttämistä yleisten teiden varsille hirvien suosimille tienylityspaikoille. TVH otti varoitusmerkit käyttöön jo seuraavana vuonna. Heikki-hirvi ei merkkien virallistamisen aikaan enää elellyt Ilomantsissa. Se kuljetettiin junalla Helsingin Korkeasaareen helmikuussa ja sieltä edelleen jäiden sulettua laivalla Kööpenhaminan eläintarhaan. Suomen ensimmäinen "hirvivaroitusmerkkI" oli kesystä Heikki-hirvestä kertova, Koitereen hoitoalueen tien varteen leikkimiellä pysytetty merkki. Kuvassa Heikki tarkastelee tuota itsestään kertovaa merkkiä. Kun saat saalista... Vakuumikaupasta saat laadukkaat tuotteet saaliin käsittelyyn ja säilytykseen. Saksalaista laatua. · Lava-vakuumikoneet · Landig-kylmäsäilytyskalusteet · Landig-lihamyllyt · Graef-siivutuskoneet Meiltä saat myös laadukkaat Tukan-veitset ja leikkuulaudat Tilaa: www.vakuumi.f i S-posti: myynti@vakuumi.fi, puhelin: 044 560 8245 Vakuumi kauppa Metsästäjä l 5 l 2012 l 71
• Teksti ja valokuvat Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Riistan kaverit Jo yhdestä ainoasta muhkeasta herkkutatista paistaa iltanuotiolla reilut siivut voileipien päälle. Metsästyskauden ollessa parhaimmillaan on metsissämme tarjolla riistan ohella paljon muitakin luonnonantimia. Sienistä saa täyttävää ja maukasta jatketta metsästysreissun kuivamuoniin ja säilöttyinä herkullisia lisukkeita talven riistaillallisille. 72 l Metsästäjä l 5 l 2012 S l Sienestys on ilmeistä sukua metsästykselle, sillä molemmissa ihmistä ohjaavat samat alkukantaiset keräily- ja metsästysvietit. Metsästäjän tavoin sienestäjäkin pyrkii korjaamaan talteen ja hyödyntämään luonnon tarjoamaa lähes ilmaista vuosittaista satoa. Taloudellista kannustinta tärkeämpää useimmille nykyihmisille lienevät kuitenkin luonnon ja myöhemmin ruokapöydän tarjoamat aistinautinnot. Sieniä voi löytää hyvin erilaisista paikoista eikä useimmiten tarvitse lähteä edes kovin kauas. Lähimetsät niin kotona kuin kesämökilläkin kannattaa kiertää tarkkaan ennen kuin suotta suuntaa merta edemmäksi kalaan. Sienestys onkin lähiliikuntaa parhaimmillaan, kun autoakaan välttämättä ei tarvitse ottaa alleen ja laajat jokamiehenoikeutemme sallivat sienten keräämisen lähes kaikkialta. Pienestäkin määrästä sieniä saa mainion lisukkeen lähes ruualle kuin ruualle. Tämän vuoksi esimerkiksi koiraa ulkoiluttaessa kannattaa kuljettaa taskussaan muutakin kuin kakkapussia. Moni suunnistajakin rastit kierrettyään vaihtaa juoksukengät saappaisiin ja palaa takaisin metsään sienikori
• kädessään. Liikunnasta syntyneen hyvänolontunteen ohella luonto voi tarjota muutakin kotiinviemistä. Useimmista ruokasienistä saa myös mitä parhainta jatketta retkille ja metsästysreissuille varattuihin muoniin. Eteen osuvat helposti hyödynnettävät ruokasienet kannattaa poimia mukaan, vaikka niitä ensialkuun ei näyttäisikään olevan kuin yksittäin. Jo muutamasta isosta tatista tai kourallisesta haperoita saa rutkasti vatsantäytettä ja lisämakua yksipuolisiin kuivamuoniin. Mukaan sieniopas, kori ja veitsi Sienestys varsinaisena harrastuksena ei vaadi sekään mittavia investointeja. Sieniä voi kerätä ämpäriin tai jopa muovipussiin, vaikkakin paras sieniastia on tasapohjainen kori. Pärekorissa ilma pääsee vaihtumaan, ja jos siinä on väliseinä, voi eri sienilajit laittaa omiin lokeroihinsa. Sienestykseen tarkoitetuissa veitsissä on lyhyen terän lisäksi pieni harja sienten puhdistamiseksi roskista. Vielä keruuvälineitäkin tärkeämpi on hyvä sieniopas varsinkin aloittelevalle sienestäjälle. Vaikka Suomesta tunnetaan yli 5500 sienilajia, riittää vallan mainiosti, kun opettelee tunnistamaan edes joitain yleisimpiä ja helpoiten tunnistettavia ruokasieniä. Turvallisinta on aloittaa sienten keruu opettelemalla tunnistamaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran listaamat suositeltavat ruokasienet (www.evira.fi). Aikaisemmin puhuttiin kauppasieniluettelosta, mutta kansallisen ruokasieniasetuksen kumoamisen jälkeen 1.7.2012 alkaen Evira ylläpitää ainoastaan ohjeellista listaa suositelluista ruokasienistä. Listalla on 23 sienilajia tai -lajiryhmää, joista valtaosan voi valmistaa ruuaksi ilman sen kummempaa esikäsittelyä. Listalla oleva korvasieni on kuitenkin tappavan myrkyllinen ilman huolellista esikäsittelyä. Korvasieniä keväällä, suppilovahveroita syksyllä Sienten keruuta helpottaa huomattavasti, kun on edes jonkinlainen haju minkälaisesta maastosta ja mihin aikaan vuodesta mitäkin lajia kannattaa ylipäätään etsiä. Korvasieni on siinä mielessä helppo, että se nousee esiin aikaisin keväällä eikä sitä tapaa enää varsinaisena sienestyskautena heinäkuulta lumen tuloon. Tatit alkavat kohota metsänpinnasta jo heinäkuussa samoin kuin keltavahverot. Heti perässä seuraavat esimerkiksi haperot, mutta rouskuja saa jo odottaa yleensä hieman pidempään. Suppilovahveroita alkaa ilmestyä tavallisesti vasta syyskuun puolella, mutta niitä sitten riittääkin kerättäväksi aina niin pitkään kunnes lumi peittää ne alleen. Ja toisinaan se on kovinkin myöhään. Tatit viihtyvät mäntykankailla, lampaankäävät ja suppilovahverot kuusimetsissä. Keltavahveroita ja mustatorvisieniä kannattaa etsiä ensisijaisesti erilaisista rehevistä sekametsistä. Monet sienilajit kuten juuri edellä mainitut keltavahverot saattavat ilmestyä vuosi vuoden perään samoille kasvupaikoille. Hyvä muisti ja tarkat karttamerkinnät ovat usein kullanarvoisia. Sienestäessä yhdistyvät ilo ja hyöty: hymy kasvoilla leviää sitä mukaa, kun sienikorit täyttyvät. Tatit viihtyvät mäntykankailla, lampaankäävät ja suppilovahverot kuusimetsissä. Opettele säilömään oikein Tiedot ja taidot esikäsitellä, säilöä ja valmistaa sieniä ruuaksi kulkevat käsi kädessä lajituntemuksen kanssa. Ohjeita sienten jatkokäsittelyyn saa usein samoista oppaista mistä niitä voi opetella tunnistamaankin. Monilla paikkakunnilla eri tahot, kuten kansalaisopisMetsästäjä l 5 l 2012 l 73 Urakka on usein vasta puolivälissä, kun sienikorit on saatu kotiin. Suppilovahverot kuivattaa kuitenkin sangen helposti sanomalehden päällä.
• Sienistä saa maukasta jatketta yksipuolisiin retkimuoniin. tot ja marttakerhot, järjestävät kursseja sienten säilömiseen ja kuinka valmistaa niistä maittavia ruokia. Sieniä voi säilöä suolaamalla, pakastamalla tai kuivaamalla. Niistä voi valmistaa myös erilaisia etikkasäilykkeitä esimerkiksi yhdessä sipulin ja kasvisten kanssa. Kunkin sienilajin kohdalla kannattaa ottaa selvää tai kokeilla rohkeasti mikä säilöntätapa sopii sille parhaiten. Esimerkiksi suppilovahverot ja mustatorvisienet on kätevintä kuivata, jolloin ne myös säilyttävät makunsa ja koostumuksensa parhaiten. Suppilovahverot voi kuivata vaikka lattialle levitetyn sanomalehden päällä, mutta esimerkiksi tatit tarvitsevat jo koneellisen kuivaamisen. Kaikkein kätevin tähän on kasvikuivuri, joita on kaupan useita eri malleja ja kokoja. Kuivaaminen vie vielä jonkin verran energiaa, mutta tämän jälkeen sienet säilyvät huoneenlämmössä, valolta suojattuina lasipurkeissa, tiivisti suljetuissa muovipusseissa. Kaikkea ei ehkä kannata kuitenkaan kuivata. Jotkin sienet, kuten keltavahverot, säilyvät useimpien mielestä parhaiten pakastettuina. Sienisalaatteihin aiotut rouskut kannattaa suolata ja toki myös on sieniä, jotka vain ovat parhaimmillaan vain ja ainoastaan tuoreina. Esimerkiksi lampaankääpä maistuu monille tuoreena, mutta ei enää säilöttynä. Talven varalle säilötyistä sienistä saa mitä parhainta lisuketta erilaisille riista- ja kalaruuille. Parhaimmillaan ruokapöydän antimien pääraaka-aineet voivatkin olla lähes kokonaan itse pyydettyä ja kerättyä. Jos vielä perunat ja sipulit on nostettu omasta maasta, ei Tattikastike riistalle ja kalalle n Tateista tehty sienikastike sopii mainiosti niin riistan kuin kalankin lisukkeeksi. Helppona ja nopeana valmistaa sen tekee yhtä lailla nuotiolla kuin kotikeittiössä. Kastike kahdelle syntyy seuraavista raaka-aineista: muutama hyvän kokoinen herkku- tai punikkitatti nokare voita pieni purkki ruokakermaa pari ruokalusikallista survottuja puolukoita tai puolukkahilloa teelusikallinen tai pari sokeria hyppyselliset suolaa ja rouhittua mustapippuria Laita voinokare kattilaan. Kypsennä paloitellut tatit ja lisää kerma. Keitä kermaa tovi kasaan, mausta maun mukaan suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Lisää kattilaan pari ruokalusikallista survottuja puolukoita tai vaihtoehtoisesti puolukkahilloa. Lisää sokeria sen verran, että kastikkeesta tulee mielestäsi sopivan makea. Ennen tarjoilua anna kastikkeen vielä kiehahtaa kevyesti. Keltavahveroita ja mustatorvisieniä kannattaa etsiä rehevistä sekametsistä. kaupan ruokakassille kerry paljoa painoa eikä hintaa. kun saalista kertyy edes hiukan, saattaa sen valmistaminen ateriaksi olla sitäkin juhlallisempaa. Vähätellä ei pidä myöskään sienestämisen siinä missä kaiken muunkin luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Luonnonantimet eivät ole ainoastaan terveellisiä syödä vaan yhtälailla niiden keräämiseen käytetty aika ja vaiva ovat mitä erinomaisinta hyötyliikuntaa. Tästä ei ole iloa pelkästään itse kerääjälle vaan laajemmassa mitassa koko kansanterveydelle. Hyvä on muistaa myös se, etteivät sienet ole riistan kavereita ainoastaan ruokapöydässä. Niiden merkitys esimerkiksi metsien ekosysteemille ja sitä kautta eläinten ja myös ihmisten hyvinvoinnille on valtava. Luonnossa ravintoverkot ovat usein varsin monimutkaisia, eivätkä esimerkiksi puut kasvaisi ilman mykorritsaa eli sienijuurta. Ruokasienet ovat vain pieni osa ihmisiäkin hyödyttävästä luonnon monimuotoisuudesta. Jos kuulee sanottavan, että hyvää sienimetsää saa hakemalla hakea, kertoo se usein ikävällä tavalla ihmisen aikaansaamasta yksipuolistuneesta metsäluonnosta. Runsaimmat sienisadot saadaan yleensä metsistä, joissa on monipuolisesti eri puulajeja sekä eriikäisiä puuyksilöitä. Tällaisissa metsissä viihtyvät sienten ja ihmisten ohella riistaeläimetkin. l Juhlaruokaa luonnosta Sienestämisen tavoin kaikki muukin luonnon antimien hyödyntäminen on kuitenkin aikaa vievää ja käy usein myös täydestä työstä. Harvempi enää ehtii tai edes viitsii käyttää syksyllä niin paljon aikaa, että saisi pyydettyä riistaa ja kalaa tai kerättyä sieniä ja marjoja koko talven tarpeiksi. Mutta 74 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Matti Keronen, Jarno Suni, Raija Komppula, Jukka Matero Metsästysmatkailu, osa 2 Suomalaiset metsästysmatkailevat yleensä omatoimisesti O Juttusarjan ensimmäisessä osassa totesimme, että rentoutuminen ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeä osa suomalaisten metsästäjien tekemiä metsästysmatkoja. Tällä kertaa perehdymme kahteen erilaiseen tutkimuksessamme havaittuun metsästysmatkailijaryhmään - omatoimimatkailijoihin ja pakettimatkailijoihin. l Omatoimimatkailijoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaisia henkilöitä, jotka yleensä hoitavat metsästysmatkaansa liittyvät järjestelyt (matkan, majoituksen ja luvat) omatoimisesti. Pakettimatkailijat ovat puolestaan henkilöitä, jotka käyttävät kaupallisia palveluita, kuten matkanjärjestäjien valmismatkoja. Tulosten perusteella omatoiminen metsästysmatkailu on huomattavasti pakettimatkailua yleisempää suomalaisten metsästysmatkailijoiden keskuudessa. Vastaajista lähes 70 prosenttia kertoi tekevänsä tavallisimmin omatoimisia metsästysmatkoja ja reilut 11 prosenttia valmismatkoja. Loput tutkimukseen vastanneista eivät olleet käyneet metsästysmatkoilla tai he eivät kuuluneet matkailutottumuksiltaan kumpaankaan näistä ryhmistä. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että omatoimimatkailijat toki voivat tehdä silloin tällöin myös pakettimatkoja, ja pakettimatkailijatkin todennäköisesti tekevät myös omatoimimatkoja. Sosiodemografisten taustatekijöiden perusteella omatoimi- ja pakettimatkailijat eroavat toisistaan lähinnä asuinpaikan, iän ja tulojen suhteen. Omatoimimatkailijoiden ryhmään kuuluvista vastaajista noin kolmannes asuu haja-asutusalueella ja loput taajamissa ja kaupungeissa. Pakettimatkailijoista sen sijaan yli 60 prosenttia asuu haja-asutusalueella. Pakettimatkailijat ovat keskimäärin toista ryhmää hieman iäkkäämpää ja parempituloista porukkaa. Heistä yli puolet on iältään yli 50-vuotiaita ja lähes 60 prosenttia ansaitsee yli 40 000 euroa vuodessa. Omatoimimatkailijat jakautuvat tasaisemmin eri ikä- ja tuloluokkiin. Suurin osa näistä matkailijoista ansaitsee yli "Koska lähdetään uudestaan"? Nuori Emil Ekman Argentiinassa kyyhkyjahdissa. 76 l Metsästäjä l 5 l 2012
• 30 000 euroa vuodessa. Metsästysmaiden puute kodin läheisyydessä ei tulosten perusteella vaikuta matkailutottumuksiin. Noin kaksi kolmasosaa kummankin ryhmän edustajista metsästää yleisimmin omilla, sukulaisten tai metsästysseuran mailla oman kodin läheisyydessä. Pakettimatkalla arvostetaan trofeita Sekä omatoimi- että pakettimatkailijoille rentoutuminen, arkirutiineista irtautuminen sekä luonnosta ja sen kauneudesta nauttiminen ovat tärkeitä metsästysmatkan motiiveja. Vaikka ryhmien väliltä löytyykin paljon etenkin matkan motiiveihin liittyviä yhtäläisyyksiä, on niiden välillä myös paljon mielenkiintoisia eroja. Selvimpänä erona esiin nousi halu keräillä trofeita, jota pidettiin pakettimatkailijoiden ryhmässä jokseenkin tärkeänä motiivina metsästysmatkalle lähtöön, kun taas omatoimimatkailijoille se oli lähes merkityksetön. Osaksi syy tähän eroon löytyi matkakohteiden valinnasta. Omatoimimatkailijoista alle puolet kertoi käyneensä metsästysmatkalla ulkomailla, kun taas pakettimatkailijoista lähes 90 prosenttia oli matkaillut kotimaan lisäksi myös ulkomailla. Trofeiden kerääminen oli tulosten perusteella selvästi suositumpaa juuri ulkomailla matkailevien metsästäjien keskuudessa. Trofeiden kerääminen oli tulosten perusteella tärkeämpää pakettimatkailijoiden ryhmään kuuluvalle henkilölle, vaikka matkustustottumuksiin liittyvät muuttujat poistettiin yhtälöstä. Myös muut metsästysmatkan aineelliset vaikuttimet, kuten saaliin saaminen, olivat tärkeämpiä pakettimatkailijoille. Omatoimimatkalle Suomeen, pakettimatkalle Afrikkaan Suomi oli yleisin matkakohde niin omatoimi- kuin pakettimatkailijoillakin. Omatoimimatkailijoista noin 90 prosenttia ilmoitti käyneensä metsästysmatkalla Suomessa, kun vastaava luku pakettimatkailijoilla oli hieman yli 60 prosenttia. Myös seuraavaksi suosituimmat kohteet kummassakin ryhmässä olivat Suomen naapurimaat Viro ja Ruotsi. Näissä ryhmien erot kuitenkin alkoivat näkyä selvästi, sillä omatoimimatkailijoista esimerkiksi Virossa oli metsästysmatkaillut hieman yli neljännes, kun pakettimatkailijoista lähes 62 prosenttia ilmoitti käyneensä Virossa. Suurimmat erot ryhmien välillä syntyivät tarkasteltaessa matkusta- mista kaukana oleviin kohteisiin. Esimerkiksi Saksassa ja Puolassa omatoimimatkailijoista oli vieraillut vain muutama prosentti, kun pakettimatkailijoista Saksassa oli vieraillut lähes 16 prosenttia ja Puolassakin lähes 13 prosenttia. Merkittävin ero löytyy Afrikkaan suuntautuneista matkoista, joita pakettimatkailijoista oli tehnyt lähes viidennes. Omatoimimatkailijoista Afrikassa oli sen sijaan vieraillut alle 5 prosenttia. Ryhmät arvostivat matkakohteissa osittain samoja ominaisuuksia. Selkeät metsästysalueen rajat, riistakannan monipuolisuus ja helposti saatavat metsästysluvat olivat tärkeimpien kohteen ominaisuuksien listalla molempien ryhmien kohdalla. Selkeitä eroja löytyi etenkin kohteen palvelutarjontaa kuvaavista väittämistä. Opaspalvelut metsästysretkille, mahdollisuus järjestettyyn ruokailuun ja korkeatasoinen majoitus olivat tärkeitä tekijöitä pakettimatkailijoille, mutta omatoimimatkailijoiden ryhmässä näitä ominaisuuksia ei arvostettu yhtä paljon. Myös mahdollisuutta uusien eläinten näkemiseen ja ampumiseen sekä uusista kulttuureista oppimista ja uusien ihmisten tapaamista arvostettiin enemmän pakettimatkailijoiden keskuudessa. Omatoimimatkailijat puolestaan arvostavat enemmän kohteen metsästysominaisuuksia ja niiden monipuolisuutta. Esimerkiksi laajat metsästysalueet ja metsästäminen koiran kanssa olivat tärkeitä tälle ryhmälle. Omatoimi- ja pakettimatkailijat ovat siis kaksi selvästi eroteltavaa metsästysmatkailijaryhmää. Suuria eroja löytyy niin matkustusmotiiveista kuin matkakohteen ominaisuuksien arvostuksista. Omatoimimatkailijoille rentoutumisen ja arkikiireiden unohtamisen lisäksi on tärkeää, että matkakohde on metsästysominaisuuksiltaan hyvä. Suomi on tälle ryhmälle metsästysmatkailumaa numero yksi, eivätkä he ole kovin kiinnostuneita alueen muista palveluista tai aktiviteeteista. Kaupallisia palveluita käyttävät pakettimatkailijat puolestaan arvostavat enemmän aineellisia vaikuttimia, kuten trofeiden keräämistä ja saaliin saamista. Tämän ryhmän metsästysmatkailijat vaativat myös kohteelta enemmän kuin omatoimimatkailijat. Järjestetyt ruokailut ja korkeatasoinen majoitus kuuluvat tyypillisen pakettimatkailijan metsästysmatkaan. Matkakohteena he arvostavat Suomen ja Suomen lähialueiden lisäksi paljon myös kauempana olevia kohteita, kuten Afrikkaa. l Kyselyyn vastasi 554 henkilöä, joista omatoimi- tai pakettimatkailijoita oli 448 henkilöä. Vastaajista 70 % tekee metsästysmatkansa omatoimisesti. Yli puolet omatoimimatkailijoista asuu taajamissa tai kaupungeissa. Pakettimatkailijoista yli puolet on yli 50-vuotiaita. Suomi on yleisin kohdemaa sekä omatoimi- että pakettimatkoissa. 62 % pakettimatkailijoista ilmoitti käyneensä Virossa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan metsästysmatkailuun liittyviä motivaatioita ja matkakohteen ominaisuuksia viisiportaisella Likert-asteikolla. TAULUKKO 1. Omatoimi- ja pakettimetsästysmatkailijoiden motivaatioita (1 = Ei lainkaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä) Arkirutiineista irtautuminen Rentoutuminen Uudenlaisten maisemien kokeminen Uudenlaisten maastojen kokeminen Luonnon kaundeudesta nauttiminen Luonnosta nauttiminen Metsästyksen haasteista nauttiminen Metsästyksen tuoma jännitys Uudenlaisten metsästysmuotojen oppiminen Uusien ihmisten tapaaminen Saaliin saaminen Trofeiden saaminen 1 2 2 3 3 4 4 5 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Omatoimimatkailijat Pakettimatkailijat TAULUKKO 2. Metsästysmatkailijoiden arvostukset matkakohteiden ominaisuuksiin liittyen (1 = Ei lainkaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä) Helposti saatavat metsästysluvat Laajat metsästysalueet Riistakannan monipuolisuus Mahdollisuus metsästää koiran kanssa Selkeät metsästysalueen rajat Mahdollisuus nähdä itselle uusia eläinlajeja Uusista kulttuureista oppiminen Mahdollisuus saada saaliiksi saatu liha itselle Hyvät matkustusyhteydet alueelle Mahdollisuus ampua itselle uusia eläinlajeja Korkeatasoinen majoitus Mahdollisuus järjestettyyn ruokailuun Opaspalvelut metsästysretkelle Muita järjestettyjä aktiviteetteja metsästyksen lisäksi 1 2 2 2 2 2 3 3 4 5 3 4 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 Omatoimimatkailijat Pakettimatkailijat Metsästäjä l 5 l 2012 l 77
• Riistavisasta nettipeliversio ­ käy testaamassa tietosi ja taitosi heti! Suositusta Riistavisa-pelistä on tullut nettiversio. Riistavisan nettiversio löytyy Suomen rioistakeskuksen sivuilta osoitteesta www.riista.fi. Ryhdy heti pelaamaan ja verestämään riista-alan tietojasi ja taitojasi Ari-Pekka Jokitalo ja Klaus Ekman uuden Riistavisa-nettipelin lanseeraustilaisuudessa. K 78 l Metsästäjä l 5 l 2012 l Kuten useimmat menestystuotteet, myös Riistavisa-lautapeli syntyi puoliksi vahingossa. Riistavisaa voidaan pitää menestystuotteena siksi, että siitä ei aluksi pitänyt tulla myyntituotetta ja kaikki sen 4 painosta on myyty heti loppuun. Peliä on myyty ilman suurempaa markkinointia yli 7000 kpl. Pelin kehittäjä Ari-Pekka Jokitalo huomasi 90-luvun alkupuolella suorittaessaan itse metsästäjäntutkintoa, että Metsästäjän opas, johon metsästäjän tutkinto pohjautuu, on yllättävän virallista ja vaikeasti luettavaa tekstiä nuorelle miehelle. Jotain kannattaisi asialle tehdä. Kun Jokitalon pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva siskonpoika Valtteri alkoi haaveilla omasta metsästyskortista, Jokitalo mietti, kuinkahan Valtteri selviää metsästäjän tutkinnosta, eihän pojalla ollut minkäänlaista kosketuspintaa metsästykseen toisin kuin Jokitalolla itsellään, joka oli kulkenut pienestä pojasta asti isänsä mukana metsällä ja oli jo kokenut metsällä kulkija, kun suoritti oman tutkintonsa. Siitä huolimatta tutkinto ja etenkin metsästäjän opas oli tuntunut haasteelliselta. Jokitalo työskenteli samaan aikaan painotuotteita valmistavassa yrityksessä, ja hän sai idean tehdä lajitunnistuskuvista siskonpojalle muistipelin. Niillä Valtteri voisi harjoitella ainakin tutkinnon lajitunnistusosiota. Tällöin Jokitalo sai ide- an lautapelistä, jossa voisi olla sekä lajitunnistuskuvat että teoriakysymyksiä. Pelin idea hahmottui nopeasti paperille ja todettiin, että pelihän voisi auttaa myös muita metsästyksestä kiinnostuneita. Asiasta innostuttiin, ja näin saatiin lopulta v. 2005 joulumarkkinoille Riistavisa-lautapeli. Pelin käyttäjiltä on saatu vuosien aikana runsaasti positiivista palautetta ja kehitysideoita ja pelin kysymyksiä on päivitetty aina uusien painosten yhteydessä. Nyt Riistavisa-pelistä on yleisön pyynnöstä tulossa nettiversio, joka julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa Suomen riistakeskuksen nettisivuilla osoitteessa www.riista.fi. Pelistä tulee myös facebook-versio riistakeskuksen facebookiin. Nettipelissä on paljon samoja kysymyksiä kuin lautapeliversiossa, mutta lisäksi nettiversioon tulee metsästyskysymysten lisäksi laajemmin luontoon ja eränkäyntiin liittyviä kysymyksiä. Peliin tulee myös lajitunnistukset sekä uutena lisänä eläinten jälkitunnistusvisa. Peli on rakennettu html5 -pohjalle, eli se mahdollistaa helposti myös video- ja audiopohjaista sisältöä. Peliä tullaan päivittämään ja kehittämään jatkuvasti ja peliin saadaan esimerkiksi lintujen ja eläinten äänitunnistusvisa. Riistakeskus kerää parhaillaan metsästys- ja eräaiheista videomateriaalia, ja sitä tullaan myöhemmin hyödyntämään myös nettipelissä. Videovisassa videot liittyvät esimerkiksi metsästysturvallisuuteen ja myös lajitunnistukseen aivan oikeissa metsästystilanteissa, jolloin pelaaja voi kehittää lajituntemustaan aidoissa tilanteissa. Nettipeli on osa Riistavisa-
• HUIPPUMERKKIMME Kohti syksyn jahteja - osta Naturalis-patruunat nyt! Naturalis-patruunarasian ostajalle: -kohdistustaulu -10 :n lahjakortti Lapua-tuotteiden ostoon Naturalis-kampanjassa mukana mm. Ahti Huvila Oy, Soini Asetalo Oy, Virrat Forssan Ase ja Retkeily, Forssa Häijään Urheilutarvike Ky, Häijää J. Kärkkäinen Oy, Lahti ja Oulu Karhulan Ase ja Erä, Karhula Oy Carlson, Joensuu ja Mikkeli Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Nordis Oy Naturalis Metsästäjä nro 5 2012.indd 1 14.8.2012 11:31:25 Armoria, Jyväskylä City Sport Oy, Kemi Green Trail Oy, Pieksämäki Intersport, Tornio Jokierä Ky, Joensuu Kesport, Äänekoski Ruotsalainen Oy, Nilsiä pelin uudistus- ja kehittämisprojektia, jossa myös lautapelistä tehdään kokonaan uudistettu versio. Uusi lautapeliversio tulee myyntiin aikaisintaan jouluna 2013. Lisäksi tavoitteena on tulevaisuudessa tuottaa pelistä myös mobiilisovellus. - Olen todella kiitollinen Riistakeskukselle siitä, että aikoinaan suhtautuivat ideaani avoimesti. Sen lisäksi, että sain sitä kautta unelmatyön tietovisojen parista, on metsästäjäntutkintojen määrä säilynyt ainakin ennallaan. Kenties Riistavisa-pelilläkin on oma vaikutuksensa asiassa. Nyt avattava nettipeli on kädenojennus kaikille metsästyksestä kiinnostuneille ja sitä harrastaville, Ari-Pekka Jokitalo iloitsee. Nettipelin ylläpidosta ja päivittämisestä aiheutuu kustannuksia, ja peliin on otettu muutamia suomalaisia eräalan toimijoita yhteistyökumppaniksi. Mukana ovat mm. Sako, Tracker, Nikon ja Nammo Lapua. - Yhteistyökumppanit mahdollistavat sen, että nettiversio pystytään pitämään pelaajille ilmaisena ja sitä pystytään päivittämään ja ylläpitämään jatkuvasti. - Riistavisaa pelaamalla meidänkin lapsemme metsästäjätutkintoon valmentautuivat, viestintäpäällikkö Klaus Ekman riistakeskuksesta toteaa. Uuden nettiversion myötä pelin suosio varmasti kasvaa erityisesti nuorten keskuudessa, joille netissä surffaaminen on muutoinkin arkipäivää. l Metsästäjä l 5 l 2012 l 79
• Hannu S. Laine Minun mielestäni Näkökohtia tulevaisuuden metsästyksen säätelystä Valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisten neuvostojen tehtävänä on suunnitella riistapolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Oleellinen seikka riistapolitiikan tekemisessä on riistakantojen hallinta ja metsästyksen ohjaaminen niin, että verotus on aidosti kestävää. Tulevaisuuden pohdiskelussa on aina hyvä ensin luoda katse menneeseen. On syytä tarkastella, missä olemme, ja miten tähän on tultu. Suomessa päinvastoin kuin Keski-Euroopan maissa metsästys oli hyvin vapaata aina 1800-luvun loppuun saakka. Toki eri kylien reviirijakoja oli, mutta pääsääntöisesti itsenäisesti toimivat metsästäjät säätelivät riistakantoja. Kun metsästystä harjoitettiin ammattimaisesti tai ainakin kapean leivän leventämiseksi, metsästyspaine väheni heti, kun riistakannat pienenivät. Ei kannattanut samota metsiä turhaan. Piti vaihtaa muihin ansaintakeinoihin, jos metsä ei antanut saalista riittävästi. 1900-luku on Suomen metsästyksen säätelyssä ollut viranomaissäätelyn vuosisata. Viime vuosisadalla alettiin tehdä harvinaiseksi käyneiden riistalajien, mm. hirven rauhoituspäätöksiä. Samalle vuosisadalle kuuluvat metsästysaikojen rajoitukset ja joidenkin eläinlajien metsästyksen saattaminen luvanvaraiseksi. Samaan viranomaissäätelyyn kuuluvat myös EU:n direktiivit. Viime vuosisadalta perintönä meillä elää vieläkin joidenkin vanhempien hirvimiesten keskuudessa hyvin voimakkaana sellainen asenne, että hirvilupa on Ukko Kruunun suosiollinen armolahja metsästysporukalle. Kun tällainen armolahja on saatu, se pitää ehdottomasti käyttää riippumatta siitä, mikä on hirvikannan tila alueella. Luvanvaraisuuden ohella toinen viranomaisten käytössä oleva säätelykeino on ollut metsästysaikojen säätely. Tätä säätelykeinoa on yritetty käyttää erityisesti metsäkanalintujen metsästyksen ohjauksessa. On selvää, että hyvin lyhyet metsästysajat ovat vähentäneet kokonaissaaliin määrää, mutta kanalintujen osalta erityisesti valistuneiden metsästysseurojen hallinnoimilla metsästysalueilla lajikohtaisiin saaliskiintiöihin perustuva metsästäjien itsesäätely on rajoittanut saalismääriä paljon tehokkaammin kuin viranomaissäätely. Metsästyksen säätelyn onnistumisen ehdoton edellytys on se, että meillä on ratkaisuja tehdessämme ajankohtainen ja luotettava tieto riistakannan suuruudesta. Suomessa on jo pitkään eri menetelmin laskettu ja arvioitu riistakantoja. Voimme käsittääkseni hyvällä omallatunnolla väittää, että meillä on kohtalaisen hyvät lähtötiedot päätöksentekoon. Arvioinneissa toki on sattunut takavuosina virheitäkin molempiin suuntiin. Paljon enemmän historiassa on hyvin kohdalleen osuneita laskentoja ja arviointeja. Suurin osa nykyisistä menetelmistä, mm. kolmiolaskennat ja hirvieläinten maastolaskennat, ovat hyvin työläitä ja vaativat runsaasti tal80 l Metsästäjä l 5 l 2012 kootyötä. Uhkana on, saadaanko tällä vuosituhannella riittävä metsästäjäjoukko innostumaan edelleen talkootyöhön. Jos tämä pohja pitää, meillä on tulevaisuudessakin erinomaiset edellytykset harjoittaa kestävää metsästystä. Suomen riistakeskuksessa on nyt työn alla hirvikannan, metsäkanalintujen ja metsähanhen hoitosuunnitelmien tekeminen. Meillä on tulevaisuudessa käytännössä kaikille merkittäville metsästettäville eläinlajeille tai lajiryhmille hoitosuunnitelmat. Näitä hoitosuunnitelmia tehtäessä on huomioitava ainakin kaksi tärkeää näkökulmaa. Ensiksikin hoitosuunnitelmissa tulee olla mukana hyvin vahvasti kunkin Suomen alueen erityispiirteet ja niistä johtuvat erot kantatavoitteissa, kannan hoidossa ja metsästyksessä. Toiseksi suunnitelmissa pitää olla selkeät numeerisesti kuvatut tavoitteet. Vain silloin kyetään tekemään oikeita verotusratkaisuja edellyttäen, että edellä sanottu kannan arviointi on kohdallaan. Hoitosuunnitelman tulee siis olla sellainen, että siitä on helposti johdettavissa tietyn alueen metsästystavoite heti, kun luotettava kanta-arvio on saatu. Minun näkemykseni on, että tulevaisuudessa parin vuosikymmenen kuluttua metsästyssaaliiden säätelyssä viranomaissäätely on marginaalista. Päävastuun kantavat metsästysseurojen hallinnoimilla alueilla metsästäjät seurojensa kokouksissa ja Valtion mailla metsiä hoitava toimija, minkä niminen ko. instanssi silloin onkaan. Tämän näkemyksen toteuttaminen edellyttää vielä paljon kasvatustyötä ja asennemuokkausta metsästäjien keskuudessa. Vaikka varmasti jo nyt suurin osa metsästäjistä on vastuullista porukkaa, myös mustia lampaita löytyy. Minulle on eri yhteyksissä kerrottu muun muassa hirviporukoista, jotka antavat juristin kielellä "tahallaan tai tuottamuksellisesti" liian suuria arvioita hirvikannasta saadakseen enemmän lupia. Saamillaan luvilla he ampuvat alueensa lähes tyhjäksi ja odottavat, että seuraavana vuonna tulee uusia hirviä naapurialueilta. Tällaisia väitteitä on tietenkin lähes mahdotonta näyttää pitävästi toteen. Väitteitä on kuulunut niin paljon, että jotakin perää niissä on pakko olla. On hyvä muistaa, että edellä sanottu toiminta on rikollista. Ainakin se täyttää rikoslaissa sanotun viranomaisen erehdyttämisen tunnusmerkit. Olen myös kuullut monelta taholta, että metsäkanalintujen metsästyksessä hyödynnetään autoa ja metsäteitä, mikä on metsästyslaissa kielletty. Valitettavasti näitäkin väitteitä kuulee niin paljon, että myös niissä on varmasti joskus perää. Yhdessä asiassa on kuitenkin perää. Metsästäjät, jotka havaitsevat tällaista, eivät tee näistä havainnoistaan tutkintapyyntöä poliisille. Syyt ovat inhimillisiä. Rikolliset voivat olla
• Osuva valinta EDULLINEN HÄMÄRÄKATSELUTESTEISSÄ MENESTYNYT MEOPRO TESTIMENESTYJÄT 449,MEOPRO 3-9X42 Klassinen metsästäjän kiikaritähtäin, joka sopii kaikentasoisille metsästäjille. MeoPro 3-9x42 muuntuu moneen tarkoitukseen ja on osuva valinta vaativalle harrastajalle. Z-PLEX II 4 499,MEOPRO 4-12X50 Tämä tähtäin on täydellinen valinta avoimessa maastossa metsästävälle. Oli maasto sitten peltoa tai karu, avoin rinne, 4-12x50 tarjoaa tehon ja suorituskyvyn, jotka ovat vaikeissa tilanteissa välttämättömiä. Z-PLEX II 4 LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan tuttuja "oman kylän poikia". Rikoksen toteennäyttäminen on hyvin vaikeaa, koska usein on vain sana sanaa vastaan, eikä se riitä oikeudessa. Vaikka olisi vähän todisteitakin, poliisi voi jättää tutkimatta tai syyttäjä tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Nykyisin poliisin ja syyttäjälaitoksen resurssit eivät riitä kaikkien rikosten tutkimiseen. Linjana ainakin Etelä-Suomessa näyttää olevan se, että pienemmät metsästysrikokset hyvin usein jäävät syyttäjien priorisoinnissa kakkoseksi. Mielestäni kuitenkin pitäisi aina tehdä se tutkintapyyntö. Jokainen tutkintapyyntö kuitenkin rekisteröidään. Jos metsästysrikoksiin liittyvien tutkintapyyntöjen määrä lisääntyy, syyttäjien pitää muuttaa priorisointia ja tarttua myös metsästysrikoksiin vakavasti. Jos poliisi tutkintapyynnön saatuaan käy edes puhuttamassa rikoksesta epäiltyä, se viestii tekijälle, että näin ei tule toimia. Puhuttaminen voi olla jossakin määrin metsästysrikoksia ennalta ehkäisevää toimintaa. Vastuullisten metsästäjien yhtenä tärkeänä tavoitteena tulee olla rikollisen aineksen karsiminen joukostamme. Jos me saisimme vähitellen karsittua riveistämme rikolliset ainekset ja maolaisittain ilmaistuna uudelleenkoulutettua väärillä asenteilla metsästäjiksi ryhtyneet henkilöt, meillä olisi hyvät mahdollisuudet päästä siihen, että me itse käytännössä hoitaisimme metsästyksen säätelyä. Se on mielestäni tavoittelemisen arvoinen asia. Tällöin voisimme myös hoitaa säätelyä kunkin alueen näkökohdat huomioon ottaen. Julkisessa keskustelussa on vedottu monesti siihen, että Suomi on ollut takavuosina "kohtuuden yhteiskunta". Yksilön ahneuden karsimiseen ja kanssaihmiset huomioon ottavaan kohtuullisuuteen pitäisi myös metsästyksessä päästä. Optimistisena luonteena uskon, että me pääsemme siihen tulevina vuosina. Uusi riistahallintojärjestelmämme antaisi metsästäjien itsesäätelyn toteuttamiseen sopivan lainsäädännöllisen pohjan. Säätely voisi toteutua karkeasti kuvattuna seuraavalla tavalla: 1. Valtakunnallinen riistaneuvosto yhteistyössä koko riistakonsernin kanssa laatisi karkeat pitkän aikavälin raamit riistakantojen hoidolle ja metsästykselle. 2. Alueelliset riistaneuvostot yhdessä alueensa riistanhoitoyhdistysten kanssa asettaisivat tavoitteet riistakannoille ja suunnittelisivat kannan hoidon toimenpiteet ja metsästysmäärät. 3. Riistahallinnon virkamiehet määrittelisivät alueneuvostojen esitysten pohjalta mm. metsästysajat vuosittain sekä luvanvaraisten saaliseläinten lupamäärät. 4. Riistanhoitoyhdistykset yhteistyössä alueensa metsästysseurojen kanssa toteuttaisivat alueen riistataloussuunnitelmaa. 5. Riistahallinnon virkamiehet valvoisivat myös sitä, että alueet toimivat vastuullisesti. Metsästyslain 8§:n alueella, jossa toimii paikallisten asukkaiden vapaa metsästysoikeus valtion mailla, tämä malli vaatii soveltavaa tulkintaa. Metsästäjä l 5 l 2012 l 81
• Suomen riistakeskus tiedottaa Alueilla tapahtuu METSÄSTÄJÄ, huomioi tämä metsäkanalintujen metsästysajoista! n Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen metsäkanalintujen metsästysajoista syyskuun alussa, kun lintukantojen runsaus on selvitetty riistakolmiolaskennoilla. Metsästys alkaa koko maassa 10.9. kaikilla niillä alueilla, joilla maa- ja metsätalousministeriö ei ole kieltänyt sitä kokonaan, ks. s. 64. Mikäli metsäkanalintukantojen kehitys jollakin alueella edellyttää metsästyksen rajoittamista, lyhennetään metsästysaikaa metsäkanalinnustuskauden lopusta. Alueelliset metsästysajat julkistetaan maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen nettisivuilla: www.mmm.fi ja www.riista.fi syyskuun alussa. Aiheesta tiedotetaan kattavasti kaikissa medioissa. Kaakkois-Suomi n Ylämaan rhy:n uusi toiminnanohjaaja on Paavo Kotonen, osoite Villalantie 597, 54410 Ylämaa, puh. 050 358 6843, sähköpotsiosoite ylamaa@rhy.riista.fi. Kainuu Hirvi-illat Kainuussa n Kainuun riistanhoitoyhdistyksissä järjestetään hirvi-iltoja. Tilaisuuden aihealueita ovat mm. turvallinen metsästys, Sorkka-järjestelmä ja muut hirven metsästykseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Erityisesti metsästyksenjohtajia ja hirvihavaintokortin täyttäjiä toivotaan paikalle. Tervetuloa! riistanhoitoyhdistys Suomussalmi Paltamo Kuhmo paikka Hotelli Kiannon Kuohut Paltalinna Kuhmotalo, Pajakkasali Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali Puolankajärven koulu, auditorio Vuokatin urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly Kajaanin Varuskuntakerho, Hoikankangas Onnelan maatilamatkailu, Ojanperä aika 28.9. klo 18.00 28.9. klo 18.00 28.9. klo 17.00 27.9. klo 18.00 28.9. klo 17.00 28.9. klo 17.00 24.9. klo 18.00 5.9. klo 17.00 Uusi hirvikarkote suojasi taimia hyvin hirvien talvilaidunalueella n Metlan tutkimusten mukaan Trico-hirvikarkotteella voidaan vähentää hirvivahinkoja. Talvikaudella 2010­2011 järjestetyissä kokeissa karkotteella käsitellyt männyntaimet saivat olla hirviltä lähestulkoon rauhassa. Monilla karkotekoealoilla ei havaittu kokeen aikaisia syöntejä lainkaan. Sen sijaan hirville maistuivat käsittelemättömien taimien oksat ja latvakasvaimet. Metla testasi Trico-hirvikarkotetta kenttäkokeissaan Kuusamon yhteismetsän mailla olevalla hirvien talvilaidunalueella, jossa on runsas kanta ja jatkuvasti pahoja hirvituhoja. Hyrynsalmi-Ristijärvi Puolanka Sotkamo Kajaani Vuolijoki Pohjois-Savo Maastokokeiden lisäksi myös koekäyttäjiltä saatu myönteistä palautetta Itävaltalaisen Kwizda-Agron valmistama Trico-karkote tuli ensimmäisen kerran kokeiltavaksi Suomeen vuonna 2009. Metlan kenttäkokeiden lisäksi käyttäjäkokemuksia on kerätty kyselytutkimuksena karkotetta taimikoissaan kokeilleilta metsänomistajilta kahden kokeilutalven jälkeen. Valtaosa kyselyihin osallistuneista metsänomistajista oli sitä mieltä, että karkotteella on syöntiä vähentävä vaikutus. Lähes kaikki olivat kiinnostuneet käyttämään ainetta jatkossakin. Pohjois-Savon hirvijohtajien koulutukset 2012 n Suomen riistakeskus Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon poliisilaitos sekä paikalliset riistanhoitoyhdistykset järjestävät perinteistä koulutusta hirvenmetsästyksenjohtajille. Koulutuksissa käydään läpi viimeiset ohjeet ennen syksyn hirvijahtia. Paikalla kouluttajina on sekä Pohjois-Savon poliisilaitoksen että Suomen riistakeskuksen edustaja. Aika 4.9. klo 18.00 6.9. klo 18.00 7.9. klo 19.00 10.9. klo 18.00 11.9 klo 18.00 12.9. klo 18.00 17.9. klo 18.00 17.9. klo 19.00 20.9. klo 18.00 24.9. klo 18.00 27.9. klo 18.00 Rhy:t Karttula, Tervo ja Vesanto Rautalampi ja Suonenjoki Varpaisjärvi ja Rautavaara Maaninka, Siilinjärvi, Lapinlahti Juankoski, Nilsiä Riistavesi, Tuusniemi ja Kaavi Vehmersalmi Leppävirta-Varkaus Iisalmi, Vieremä, Kiuruvesi, Sonkajärvi Kuopio, Savonian auditorio Pielavesi, Keitele Paikka Tervon nuorisotalo Manttu Suonenjoen Futuria Rautavaaran valtuustosali Siilinjärven koulukeskuksen auditorio Juankosken kaupungintalon auditorio, Juankoskentie 13 Koillis-Savon Kennelkerhon maja Raukku Kaavilla Vehmersalmen Osuuspankin kokoustila Leppävirran Kivelän koulu Iisalmen Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6A Sammakkolammentie 2 Säviän nuorisoseuran talo, Säviänvanhatie 161 Karkotteet hyödyllisiä ongelma-alueilla Metsästys hirvikantojen säätelijänä ei yksin riitä keinoksi taimikkovahinkoja vastaan. Erityisen ongelmallisille hirven talvialueille yksi vaihtoehto on suojata kasvatettavaksi aiotut taimet syöntiä estävillä, pahaan hajuun ja makuun perustuvilla karkotteilla. Suomesta on viime vuosina puuttunut tähän tarkoituksen toimivaksi todettu myyntiluvallinen aine. Tutkimustulosten ja käyttäjäkokemusten perusteella Trico-karkote on varteenotettava vaihtoehto hirvivahinkojen torjumisessa. Naisjohtajien tutkinnon järjesti Raahen rhy n Suomen metsästäjäjoukko kasvoi keväällä 15 naisjohtajalla, kuten edellisessä Metsästäjässä (4/2012) kerrottiin. Edelleenkin on niin, että metsästäjäkursseja voivat järjestää monet osaajat, mutta tutkinnon vastaanottavat riistanhoitoyhdistykset. Jutussa ei muistettu mainita, että pohjoispohjalaisten naisten varsinaisen tutkinnon järjesti Raahen seudun riistanhoitoyhdistys ja tutkinnon vastaanottivat toiminnanohjaaja Urho Kortessalo sekä Ilkka Seppälä. Aku Ahlholm 82 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Tilaa! 8 askelta metsälle ­ Aloittelevan metsästäjän ABC Valkohäntäpeuran ikämääritys n Valkohäntäpeuran metsästyksen sovittaminen kannan rakenteeseen ja kokoon vaikuttaa ratkaisevasti kannan pitkäjänteiseen hyödyntämiseen uudistuvana luonnonvarana. Valkohäntäpeurakannan hoidossa eri ikäryhmien tunnistaminen ja verotuksen kohdistaminen oikeisiin ikäryhmiin luo omalta osaltaan edellytyksiä vakaan ja tuottavan peurakannan ylläpitämiseksi. Valkohäntäpeuran ikämääritys oppaassa esitellään miten ikämääritys onnistuu hampaiden kuluneisuuden perusteella. Opas auttaa sinua selvittämään minkäikäisiä yksilöitä verotettiin ja minkä ikäryhmien peuroja metsästysalueellasi näyttäisi olevan. Kaadetuista peuroista saatu ikätieto auttaa sinua kannan ikärakenteen määrittelyssä sekä kannanhoidon suunnittelussa. Mihin suuntaan verotusta pitäisi kohdistaa tulevaisuudessa? Oppaan tarkoitus on parantaa metsästäjien taitoa valkohäntäpeuran ikämäärityksen suhteen. Kirjoittajat: Aleksi Kokko ja Ilkka AlaAjos, 18 sivua. Hinta 5 euroa. n Kiinnostaako metsästys? Oletko metsästysurasi alkutaipaleella? Aloittelevan metsästäjän ABC on opas kaikille uusille metsästäjille ja metsästyksestä kiinnostuneille. Oppaassa on kahdeksan askelta, joita seuraamalla olet valmis metsälle. Askeleet ottamalla selviävät muun muassa miten saat metsästyskortin, kuinka valitset ja hankit ensimmäinen aseen, minne pääset metsästämään ja mitä taitoja sinun tulee harjoitella. Oppaassa kerrotaan myös metsästyskoirista, riistanhoidosta ja monesta muusta eräihmiselle tärkeästä asiasta. Tervetuloa metsästäjien joukkoon! Aloittelevan metsästäjän ABC -oppaan ovat tuottaneet Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus. Oppaassa on 32 sivua. Hinta 2 euroa. Tilaa luettavaa Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Oppaat ja kirjat: Uutuuksia: 8 askelta metsälle ­ Aloittelevan metsästäjän ABC Valkohäntäpeuran ikämääritys ­opas Metsästäjän-opas Kohtaamisia metsässä - Eläinkiistoista yhteistoimintaan -kirja Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Metsästysaseena jousi ­ johdatus perusteisiin Harrastuksena metsästys Hirvenruhon paloittelu Unelmien hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsohaukut Metsästäjä, vastuu-turvallisuus 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 20 _______kpl 26 _______kpl 23 _______kpl 26 _______kpl 24 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 15 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 28 _______kpl 2 _______kpl 5 _______kpl 30 _______kpl 19 _______kpl 42 _______kpl 48 _______kpl 10 _______kpl 14 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 8 _______kpl 5 _______kpl 40 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 7 _______kpl 1 _______kpl 1 _______kpl 1,50 _______kpl 1,50 _______kpl 10 _______kpl Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus -kirja Jousimetsästys ­ kirja Metsästäjän lintuopas Riistaa arkeen ja juhlaan ­keittokirja Metsästäjän päiväkirja Riistakosteikko -opas Petovahinkojen tunnistamisopas Askel riistapolulle Vesilinnustus ­ kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas Villiä elämää Jäniksen selässä Postikortit: (koko A4) Riistanisäkäs Riistalinnut Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimiä - muistipeli riistanisäkkäistämme Laajempi tuotevalikoima netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3,90 + postimaksu paketin painon mukaan) Tilaukset: netti-tilaukset: www.riista.fi, kauppapaikka postitse: Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki puhelimitse: 029 431 2111 _________________________________________________________________________________________ Nimi: _________________________________________________________________________________________ Lähiosoite: __________________________ Postinumero: ___________________________________________________________ Postitoimipaikka: _________________________________________________________________________________________ Puhelinnumero: Metsästäjä l 5 l 2012 l 83
• Kaupantekoa HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta nousee, 1.1.2012 rivin hinta on 20 euroa / rivi. Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faksien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2012 hinta on 20 euroa / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2012 ilmestyy 16.11.2012. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 12.10.2012. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Jaana Oinas, jaana@kaamosmetsan.com, 0400-740 443, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040-450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050-327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044-296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 040-715 7797 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 lk-unkarin vizsla 040 - 568 4426 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 044-591 3642 Bracco italiano, 040-700 8320 Stabyhoun, 044-504 8966 Ranskalaiset rodut (pl. Bretoni) 045-111 4248 Muut rodut 040-530 8445 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Erkki Hartikainen, Pusula Puh. 0400-499 579 Kaikki alan työt 20 v kokemuksella. Vesa Kapanen, Virrat, puh 0400-669 918 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 040-831 2566. Jouko Launonen, Siilinjärvi puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä­ täyttötarvikkeita. 040-558 4019, www.lietsala.net Seppo Malmi. Täyttötyöt kokemuksella Jyvässeutu puh. 0500-627 346 Antti Mäkilä, Tammela, kaikki alan työt! puh. 0400-879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Eläinten- ja lintujentäytöt R. Tyni Kuusamo puh. 040-737 5724 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777 Harm.norj.hirvikoiran pentuja. E. kva / mva Jouttisillan Kati. I. kva Bilsbergets Sven Åke. puh. 0500-269 174 Teuva Harmaa norjanhirv.koiran pentuja erinomaisista haukkusuvuista. E Hilla, Isä Kva + Karh1 Ylväs. M. Antikainen, puh. 050-351 1130 Outokumpu Jämtlanninpystykorvan pentuja varhaiskypsistä KVA vanhemmista. Syntyneet huhtikuussa, luovutus vko 33. Pennut rekisteröity ja sirutettu. p. 050-461 8479 Kai Ruhanen Eestinajokoira narttu. Näyttelyissä menestynyt ja ajotakuu. Sekä narttupentu synt. 1.6.-12. Puh. 050-309 9493. Plottinajokoiran pentuja. Puh. 040-779 6477. Posavinanan.ajok.pent. synt. 5.6.12. puh. 040-817 2587, 040-513 4789. S-ajokoira XXX Latukkakorven Leevi & Ibasan Reetan (XXX PM-Jaanan sukua) pentuja. Puh. 040-526 5453 Kennel Wood Grousen S-ajok. pent. i.XXX Latukkakorven Leevi, e. Louhirannan Linda puh. 040-573 0216 Sileäkarvaisen noutajan pentuja synt. vko31. www.oakfieldsflat.com (050-435 1979) Nahkasaapas, Hinta vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, 62 65 Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 69 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400-567 078. www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Sileäkarvaisen noutajan pentuja, h. 700 e puh. 0400-842 998, http://koti.mbnet.fi/msaaren Dreeverin pentuja sekä 2-vuotias Suomenajokoirauros. Puh. 0400-264 727 Dreeverin pentuja valiovanhemmista. 0400-814 165 Hamina Dreeverin pentuja valiovanhemmista. Puh. 050-564 5812 / Raahe. Beaglen narttupentu synt. 15.5.-12. Uusittu yhdistelmä, koenäyttöjä edellisestä pentueesta. Puh. 050-309 9493. Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Synt. 8.7. 040-514 5560. Kristiinankaup. Beaglen pentuja, arv. s. 18.8. Valkeala www.blackpepoon.com 040 706 6659 Patterdalen terrieri pentuja synt. 23.08.12. Luolajahtiin 35v. kokemuksen perusteella josta 10v. Patterilla. Emän narttulinja 3 polvessa USA. Isä Slovakian tuonti menee USA.n linjoihin. Sitkeä työntekijä ammattikäyttöön. Erinomainen myös kotona. Katso www.Killerinkennel.net Kysy niin kerron lisää puh.0400-671 749 Patterdalen terrieri pentuja. Synt 11.7 3U/3N. Emä Suomi/Saksa, isä kova Englannintuonti. 040-715 6899 Varattavissa patterdealen terrierin pentuja Synt. 8.7.2012 3 urosta ja 4 narttua, vain metsästäjille. Janne Viljakainen, Ilmajoki P. 040-410 8124 Saksanmetsästysterrierin pentuja ajavista, etevistä luolalinjoista, Vörå puh. 045-256 9907 Saksanmetsästysterrierin pentuja. puh.041-464 4691. Sk kettuterrierin ell tarkastamia, rekisteröityjä ja rokotettuja pentuja käyttölinjaisista vanhemmista. Isä saksantuonti. p. 050-533 9821 Gordoninsetterin pentuja harrastaviin koteihin. Luov vko 38. p. 040-514 1944 Karkeakarvaisen mäyräkoiran pentuja peuraa ja kaurista ajavista sekä jäljestävistä kaksoisvaliovanhemmista Varsinais-Suomessa. Isä ajomestari 2011 ja emällä kennelpiirin mestaruuksia. Tel. 0400-125 950. Kk. mäyräkoiranpentuja ajokäyttövalio vanh. p. 040-913 8660 Kk. mäyräkoiran pentuja. Synt. 5.5. Isä FIN & NO KVA-A , Tähtiajuri "Jakke". Emä Mä-AJ 1. Syksyllä metsälle! 0400-187 585 Karjalohja 18.6.synt kk mäyräkoiran urospentuja ajossa ja luolilla toimivista ja hyvin näyttelyissä palk. vanhemmista. 040-532 0734 Lk-saksanseisojan pentuja valiovanhemmista www.Taka-Tapiolan.com puh. 0400-333 210 Amerikankettukoiran pentuja ilveksen ja ketunpyyntiin. Kettumiehen kennel/ Juha Mäkimartti puh. 050-301 1676 juha.makimartti@riista.fi Amerikankettukoiran pentuja edullisesti. p. 041-464 4691 Amer.kettukoiran pentuja luov. 34-viikko. Palkit. vamhemm. varm. kettu/ilves ajur. Emä periytt. hyvää jälkel. p. 044-545 8418 Bretonin pentuja kokeissa ja näyttelyissä palkituista vanhemmista. puh. 040-727 0426 Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista englantilaisista käyttölinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palkitut vanhemmat. Tuomo Kotasaari 0400-287 465. Hinta 69 koot 37-48 Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille ja riistanhoitoon. Tutustu tuotevalikoimaan sivuillamme. www.ph-riista.fi puh. 050-566 2691 Tikka T3 Hun 830,-, Tikka T3 Lite SS 890,Armsan A612 299,-, Armsan 612DW 350,Marocchi 03 Field 950,-, Finn 412SK 899,Baikal MP27 420,-, Sabatti Falcon 650,Remington 870 480,-, Remington 770 560,Stevens cal 223 299,-, Brow. Phoenix 950,Kahles 2,5-10x50 920,-, Aimpoint 9000 380,Bushn. Trophy XLT 3-9x40 169,-, 4-12x40 290,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 Saapas, Hinta "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. koot 36-48 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! 69 Nahkasaapas, Hinta kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja koot 38-48 74 Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi 84 l Metsästäjä l 5 l 2012
• SÄÄNKESTÄVÄT KARTAT METSÄSTYSSEUROILLE ! 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03-348 4004 www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Myytävänä Kivääri Tikka M65 308 Win Tascon kiikarilla. Hp 800 e puh. 0400-748 915 Valmet Petra- 84 308W, 2 lipasta + kiikari + kantopussi. Puh. 050-490 5736 Haulikkorihla Ferlach 7 x 57R x 16/70, Feiss 1,5-6x36 hakajaloin. Puh. 050-339 4185 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike. com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY, 65% lyijyä raskaammat UnA-Tunsten haulit ym. komponentit ja jälleenlataustarvikkeet haulikonpatruunoiden lataukseen, UnA-supistimet ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130euroa, asennus 65euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Myydään uusia Tracker G 400/G500 koiratutkia ja lisäksi käsikäyttöiset Tracker ja Pointer suuntimakoiratutkat.Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Varaosat ja paristot kaikkiin malleihin. Petsafe 900m koulutuspannalla varmistat että koira on mukanasi kun palaat kotiin metsästyksen jälkeeen. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO Puh. 0400-362 136, 06-7281 520. www.koiratutkat.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06-729 0431, 06-724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, 040-135 5937 fax ­471 523. Laadukkaat sarvitrofeetaustalevyt ja loukut 050-561 6493 www.puuseppa.info Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P. 040-585 8133. www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Armeijaylijäämää metsälle ! www.supernova.fi www.jahtipaikat.fi Internetissä toimiva metsästysseuran karttaohjelma. Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Lapissa Sodankylässä 50 km itään puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Kala-ja erämiehelle sopiva sähköistetty mökki Kemijärvellä Kalliojärven rannalla. Hinta 28000 e Tiedustelut: Pohjolan OP-Kiisteistö- keskus Rovaniemi kohde numero 626896. Puh. Pertti Salmi 0400-526 109. Metsästysmaja Pohjois-Karjalasta. Maata 2 ha. Pääsy seuraan. Hp10 000 e. Kysy: 040-545 4596 Pudasjärvellä, vanha talo metsästysmajaksi. Rajoittuu valtion maihin. Hehtaarin tontti, kuivalla maalla. Hinta 25 000e/tarjoa. Puh 0400-259 856 Metsäkämppä Pyhäjärvellä, 23 ha metsää. Hyvät metsästysmaat. Puh. 040-548 6528 Mummon mökki Lieksan Siltavaaralla. Oiva tukikohta metsästäjille. Hyvät sieni- ja marjastusmaat lähellä. Puh. 050-365 1872 ­ 15 000e. VETTÄ JA KULUTUSTA KESTÄVÄ KARTTATULOSTE NYT HUIPPUEDULLISESTI! · 50 x 50 cm -kokoinen tuloste (rajaamasi 10 x 10 km alue) · 1 : 20 000-maastokartta + kiinteistörajat ja -numerot · Hyödynnä lisäksi jopa 20 % määräalennukset! ÄLÄ JÄTÄ JAHTIKOIRAA KOTIIN KORVIEN TAKIA Uutuu s n Käytännölline sumutin Vaxol VET sisältää luontaisesti antibakteerista luonnonöljyä, joka estää veden ja bakteerien pääsyä korviin. Apteekista Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostamme karhunruhoja ja karhunlihaa. 040-731 5747 Elviira Mäenpää, A&S Ravintolat Helsinki Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503 Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Metsästäjä l 5 l 2012 l 85
• Kaupantekoa Valmet 212 uusia takatukkeja. Asetyöt, vaimentimet, aseet, patruunat ja asetarvikkeet Ase-ja optiikkahuolto, Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134 Tukit ja vaihtoaseet: www.asehuolto.net kotisivut: www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike puh. 040-718 8170 Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-1261269 Karhunmetsästystä Suomussalmella puh. 050-325 8966 www.erapalvelu.net Asiantuntevasti metsästystä ja kalastusta maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875 hunt@vsdgroup.fi Kwalata Etelä-Afrikka, 18 antilooppilajia, Big-5. Unohtumaton elämys. Myös elämysmatkat eimetsästäjille. www.finscoop.fi, info@finscoop.fi Suur- ja pienriistajahdit Länsi-Lapissa ja Saarenmaalla lohijarvenerakeskus.fi Huippusuositut ajojahdit Puolassa, 3 metsästyspäivää, 4 yötä. soita 0400-628 671. www.hanhijahdit.fi Virossa villisian ajojahdit huippupaikoilla! Ruotsissa unohtumattomat hanhijahdit! www.hanhijahdit.fi Kanalintujahtiin Ruotsin Tornionlaaksoon. lempeansuvanto.com 050-491 5839 Ilomantsissa valtion maiden lähellä tai seuran mailla. puh. 0400-624 155 Pohjois-Inarille riekon- ja kalanpyytöön. Kaksi laadukasta vapaa-ajan asuntoa Inarijärven rannalla. Puh. 0400-980 757. WWW. FASAANITILA.NET Koijärvi fasaanien myynti, koirien koulutus, jahdit 045-349 6096 Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 040-558 9012 pro.hunting@luukku.com Metsäkanalitu-Sorsa ja Fasaanijahdit www.metsastyspalvelut.com puh. 044-541 0437 Metsästysmatkat Pohjois-Ruotsiin. www.erskompassi.com Käy tutustumassa tarjontaamme. Metsästäjä -lehti No. 5/2012 61. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 16.11.2012. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Pigg Päätoimittaja: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Klaus Ekman Ilkka Eskola (Hansaprint) Marko Mikkola Maria Nikunlaakso Marko Svensberg Jouni Tanskanen Petri Vartiainen (MMM) (Metsähallitus) (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 029 431 2103, tai 029 431 2109. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2012/Met12_05 Kansikuva: Matti Mela Aikakauslehtien liiton jäsen Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Ranuan Simojärvellä mökkiin mahtuu 6 hlöä. Kalastus-, marjastus- ja linnustus maisemat. Puh. 0400-193 351. KUUSAMO Mökki + luvat 0400-281 229 Metsästäjät ja kalastajat! Mökin ovi auki ja luontoon! Laadukkaita mökkejä 50 km Kuusamosta etelään Valtion metsästysmaiden keskellä (Etelä-Taivalkosken lupa-alue) lisäksi Kuusamon Yhteismetsän metsästysalueet lähellä. Alueella myös erämökki. Puh. 040 500 3476 Länsi-Lapissa metsästäjät ja kalastajat majoittaa www.Lohijarvenerakeskus.fi p. 044-505 8855 myös ryhmät Vuokr. 4h mökki Ranualla sekä Ranuaan Simojärvellä. Puh. 0400-193 351. Sotkamossa erämökki sähköst. 2km VP. Mahtavat mets. alueet kanalintu, ja jäniskanta hyvä. Järvessä muikkua, kuhaa yms. Puh. 044-300 9905 Inarinjärvi, täysin varusteltu 8 hlö mökki. Ympärivuotinen käyttö. Tie perille. www.aamunkoi.com puh. 040-725 7611 Annetaan vuokralle Kuhmosta Torppa (7 hlö) 95/570 vrk/vk, Myllytupa (5 hlö) 80/480 ja Takkatupa (3 hlö) 60/360 . p. 044-554 8331/044-525 2800 www.myllylantorppa.fi Majoitusta metsästäjille Ranualla eramokki.fi Uusi hirsimökki ja sauna Tanhuassa valtionmaiden vieressä. Tilaa 2-5 hengelle. 040 504 3063 e_laitinen@yahoo.com Mökki Etelä-Lapissa metsästys- ja kalastusalueiden tuntumassa. Puh 050-390 9202 Suomenselän lintumailla Pylkönmäellä majoitusta rantamökeissä ja metsästysmahdollisuuksia. www.jukanmokit.com 0400 829 909 Vuokrattavana majoitustilaa valtionmaiden vieressä Jyväskylässä. p. 044-592 4467. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050-520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Luonnonhoitotuotteita metsästäjille - Ka-Nu loukku (201 x 120cm) TARJOUS! - Verkkoa loukun rakentamiseen Sinkitty 25 m rullassa, lev.1,2m - Yleisloukku supikoiralle - Minkin verkkoloukku - Gävleborg minkki, tai näätäloukku - Jalmarin laatikkorauta (minkki/näätä) - Duke 120mm raudat minkille - Duke 160 mm raudat näädälle - Duke 220mm raudat - Conibear 120mm minkille ja näädälle - Tepa astinlaukaisin pyyntirautoihin - Jahtirautapaketti 120/2 (sis.5 kpl rautoja) minkinrautojen virityspihdit Nuolukivet: KNZ Wild ja Standard - Riistaherne kyyhkysten ruokintaan 25kg - Rehukaura, tai -ohra ruokintaan 40kg Lisätietoa tuotteista ja tilaukset: www.erakontti.fi, erakontti@erakontti.fi p. 010 440 9410 199 /kpl 269 /rulla 79,90 /kpl 34,90 /kpl 56,90 /kpl 59,90 /kpl 12,90 /kpl 19,90 /kpl 24,90 /kpl 24,50 /kpl 5 /kpl 49,90 /pkt 12 /kpl Kysy lavatarjous! 17,90 /skk 12 /skk Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 (Hinnat vapaasti Riihimäki) ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 0295 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00­16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 86 l Metsästäjä l 5 l 2012
• Osoitteita RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL SUOMEN Suomen riistakeskuksen johto: Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki www.riista.fi Yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset: 0303 9777 Riistakeskuksen asiakaspalvelu ja neuvonta 029 431 2001 (arkisin klo 9-15) Varasto ja tilaukset: 029 431 2111, www.riista.fi/tilaukset Metsästäjä-lehti ja viestintä: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103; Maria Nikunlaakso, puh. 029 431 2109 Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palsta: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Suomen riistakeskus, aluetoimistot Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, toimistosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, toimistonhoitaja Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, toimistonhoitaja Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, toimistonhoitaja Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 029 431 2242, toimistonhoitaja Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252, toimistonhoitaja Leena Haapamäki, puh. 029 431 2253. Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, toimistosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, toimistosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 029 431 2282, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 029 431 2284, toimistonhoitaja Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, toimistonhoitaja Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 029 431 2302, toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, toimistonhoitaja Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 029 431 2322, toimistonhoitaja Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistanhoidonneuvoja Antti Piironen puh. 029 431 2332, toimistonhoitaja Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 029 431 2334. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, toimistonhoitaja Pirkko Järvinen, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116, rh-suunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117. Johtaja Reijo Orava, puh. 029 431 2101 Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh. 029 431 2102 Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105 Hallintopäällikkö Tuomo Pispa, puh. 029 431 2106 Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Johdon sihteeri Riitta Huhtinen, puh. 029 431 2100 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. (09) 1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 029 516 2202. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 029 516 2391. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh.029 516 2432. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. 029 516 2419. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 029 516 2338. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 201. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040 5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040 8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketuravllisuusvirasto/Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. (020) 7724 924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. (09) 1912 8847. Suomen Metsästysmuseo Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. (019) 722 293, fax. (019) 719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. (09) 4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde (010) 8410 050, fax. (010) 8410 051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. (09) 887 300, fax. (09) 8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 5 l 2012 l 87
• VER - ter KKO vetu loa t KAU utus P PA tuma AVA an w T ww. midw T U ay.fi Timney laukaisukoneisto varmistimella Rem 799, Mini-Mauser TUOTENRO 294802 UUS I Williams Ace in the Hole reikätähtäin + kiikarikisko Marlin vipulukkoihin TUOTENRO 827813 EGW picatinny / weaverkisko Tikka 695 (myös muita!) TUOTENRO 770459 180 BSA Goldstar 3-18x44 kiikaritähtäin Hunter Ballistic ristikolla TUOTENRO 939230 100 70 Bell and Carlson tukki Tikka T3 ruskea mustalla verkkokuviolla TUOTENRO 378936 Barnes LRX .30 175gr pitkien matkojen suurriistaluoti 50 kpl TUOTENRO 185355 290 jo lähes 100.000 tuotetta toimitusaika 1-2 viikkoa varastotilanne nettisivuilla postitse koko Suomeen 400 70 Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. www.midway.fi info@midway.fi puhelinpalvelu arkisin 12-17 09 5122 933 Crock-Pot Haudutuspadat Ase ja Kone TURKU Puh. (02) 239 0930 alk 99 Safepower asekaappi SP 75 Kemiön Metsästyspuoti KEMIÖ Puh. (02) 423 804 570 (Varusteet eivät kuulu kaapin hintaan.) www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.