DONNA BIANCA
?
Kauneus -ja jalkahoitola
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Aikuinen,kypsä tai kuiva iho?
TÄSMÄHOITONA: Välittömästi vaikuttava,
ihoa pehmittävä kasvohieronta 45?
Pehmeät jalat JALKAHOITO 55?
KAUNIS HEHKU helposti ja nopeasti
MISTURAN mineraalipuuterilla alk 35?
KUIVAN JA ATOOPPISEN ihon ZIAJA - med
hypoallergeeninen hoitovoide 17,95?
Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky
Kotisiivousta
Munkinseudulla!
Maalaus ja tapetointi.
Lattiatyöt ja laatoitukset.
Parketit. Keittiöremontit.
Märkätilaremontit.
Lakeuden Emännät siivoaa
satojen vuosien kokemuksella.
Soita Alajärven Emännälle M. Bucht
Puh. 040 5590 594
p. 010 281 2600
Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com
Soita 050 3300588 ja kysy lisää
Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi
MunkinSeutu
2015 - Viikot 6-7
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
46. vuosikerta - Nro 3
www.hypoximeilahti.fi
www.tilkansilmasairaala.fi
H U I P P U VA L M E N N U S TA H A R R A S TA J I L L E
Tilkan silmäsairaalasta
saat KAIKEN silmiesi
terveydenhuoltoon
? 7 päivää viikossa ma-su
? Aamu- , päivä- ja iltaryhmiä
? 30 ammattitaitoista valmentajaa
? Vuoronpaikkausjärjestelmä
VAUHTI ? HAUSKUUS ? OPPIMINEN
? Kaikenikäisille ja -tasoisille
? Kevätkausi alkaa 5.1.15
Tervetuloa!
Puh 09 8624 400 ? www.tennishedman.fi
Lounas
ark. klo 10.30?15 Maukas à la carte
? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja
Salaattipuffet, pääruoka
Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa)
juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset
?
Tarjoukset
LOUNAS klo 10:30-15:00
kaikki listalta
-10%
Mannerheimintie 164, 1krs, 00300 Helsinki
puh. 020 780 6314
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori
naanleipä, raita papukastike tai
minttuchutney ja salaattibuffet
Meiltä
mausteinen
nepalilainen
tee ja kahvi
sekä
paikallinen
olut.
A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22
kaikki listalta
-20%
Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä,
jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti.
Nepalilainen Ravintola Gurans
Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181
Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30
www.ravintolagurans.fi
?
Meiltä nyt myös
KAIHILEIKKAUKSET
Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä
Voimassa 28.2.2015 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö
MunkinSeutu
2
Viikot 6-7
Ase&Erä ? aseasiaa ja metsästystä
vuosikymmenten kokemuksella!
Talvilinnustus
luvallista
Ruotsissa
1 ? 2015
7,20
jaa
Lupapolitiikka a
a
Sakon tuotanto
ulkomaille
Metsästäjien m
itta täynnä:
Susilaumat
kaadettava!
?
ä
Ennätysmäärm
le
l
i
o
n
i
k
k
r
a
a
t
i
e
uusia as
Tilaa lehti!
www.asejaera-lehti.fi
www.asejaera-lehti.fi
Viikot 6-7
MunkinSeutu
46. vuosikerta ? nro 3
? Voi niitä aikoja! Munkkiniemeläiset
hämmästelevät palvelujen heikkenemistä
Palvelut pelasivat ennen hyvin ja oli myös mistä valita. Tätä ihmettelevät Helsingin
Munkkiniemessä Kadetintiellä asuvat Johannes, 91 ja Anja Brotherus
??Anja ja Johannes Brotherus
ovat asuneet Munkkinimessä vuodesta 1981 ja vertaavat Munkkiniemeä noihin vuosiin.
Ajatukset vierivät Munkkiniemen maisemissa, avarasta ja ilmavasta ylimmän kerroksen kauniista asunnosta.
-Tästä voi hyvällä tuurilla joskus vilahtaa merikin, aivan hitusen verran, kun osaa katsoa riittävän tarkkaan ja oikeasta kulmasta, Anja Brotherus naurahtaa.
Olemme siihen liian iäkkäitä, Johannes Brotherus sanoo.
-Pankkien konttorit ovat tänä
päivänä pelkkiä neuvottelupaikkoja, mitä ihmettä siellä neuvotellaan nykyisin niin runsaasti.
Konttori toisensa jälkeen on joko
suljettu tai muutettu neuvottelupaikaksi neuvottelupöytineen ja
sermeineen.
-Mitä asioita tulee niin runsaasti
neuvotella, kun väkeä kuitenkin
pankkikonttoreissa on. Sijoituksia ilmeisesti.
-Edes yksi kassa hoitamaan käteispalveluja, se ei kai olisi liikaa
vaadittu, toteaa Brotherus.
Runsaasti palveluja
Aikaisemmin Munkkiniemessä
palveluja riitti yllin kyllin, koko
Puistotie oli käytännössä palveluja täynnä. Niin kauppaliikkeitä, kuin mitä erilaisimpia palvelupaikkoja. Suurin mieltä arkarruttava asia juuri viime aikoina
ovat olleet alueen pankkipalvelut.
Niiden saatavuus alueella on
suorastaan romahtanut viime vuosina. Tämä on munkkiniemeläisten keskuudessa paljon puhuttanut puheenaihe ja askarruttaa
monen alueen asukkaan mieltä.
Asia on varsinkin iäkkäämmän
väestön mielissä.
-On aika harmillista, kun omalta alueelta ei saavuta enää pankkipalveluja. Olemme tottuneet,
niin me, kuin moni muukin täällä alueella siihen, että pankista
saamme nostetuksi käteistä rahaa, kun niin haluamme, sanoo
Johannes Brotherus.
Veloitusta vastaan sitten
-Olen ehdottomasti sitä mieltä,
että jos ja kun henkilöasiakaspalavelu on niin kiven takana ja
siitä halutaan päästä eroon, niin
kuitenkin sitä tulisi tarjota, jos ei
muuten, niin veloitusta vastaan,
Brotherus jatkaa.
Pankit tekevät kovaa tulosta,
varsinkin Nordea, jonka viime
vuosi tuotti 4-5 miljardia, tulisi
kyetä panostaman ainakin tietyillä alueilla siihen, että henkilökohtaista palvelua olisi edes rajoitetusti saatavilla pankin konttorista.
Reilusti ja avoimesti tulisi olla
kassapalvelut avoinna niin, että
varsinkin ikäihmiset ehtisivät ja
kykenisivät hoitamaan pankkiasiansa rauhassa ja kiireettä.
-Aikoinaan Munkkiniemestä
Armeja-aika venähti
Jatkosodan aikana Johannes Brotherus, 91 lensi sotilaslentäjänä sodassa
useilla eri hävittäjillä.
löytyi niin postit, pankit kuin
säästökassat, kaupoista ja liikkeistä oli suoranaista ruuhkaa.
Automaattien käyttöä pankit
ehdottavat ja suosivat kovasti,
mutta niiden käyttö ei kaikilta
onnistu ja osa alueen asukkaista
ei halua niitä käyttää.
Konttori remontissa
-Kaiken kukkuraksi lähdin ajamaan lähimpään Nordean konttoriin tässä eräänä päivänä, sinne
jossa olisi kassapalvelut eli käteisen rahan nosto pankin konttorista olisi mahdollista.
-Töölössä näin piti olla, mutta kun pääsin paikan päälle, oli
ikkunassa lappu jossa todettiin:
Konttori suljettu remontin vuoksi. Lähimpää kassapalvelukonttoria ei mainittu.
-Kyllä sisuunnuin, näinkö heikoksi asiat ovat meillä menneet,
Brotherus jatkaa.
-Suoraan kadulta tulisi pieneen
koppiin sitten vaan mennä auto-
Munkkiniemen palvelujen alasajo askarruttaa Anja ja Johannes
Brotherusta, varsinkin pankkipalvelujen alasajo harmittaa.
Johannes on kotoisin Helsingistä, syntyisin Etelä-Helsingistä,
mutta diplomi-insinöörin koulutus ja työskentelely lentoteollisuudessa on vienyt Brotherusta ja
hänen perhettään asumaan pitkin
Suomea. Asuttu on niin Jyväskylässä kuin Kuorevedellä ja myös
muilla paikkakunnilla.
Munkkiniemeen perheen tie toi
Tapiolan ja Kuusisaaren kautta
vuonna 1981. Perhe oli pitkään
katsellut asuntoa Munkkiniemen
suunnasta, yksi syy olivat ystävät,
jotka jo asuivat alueella. Brotheruksilla on kaksi lasta.
Brotherus on myös sotaveteraani. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1941 ja lähti sen jälkeen armeijaan. Vuonna 1940 Brotherus
oli jo talvisodassa.
- Vuoden 1941 kesäkuussa astuin palvelukseen Lentosotakoulussa. Minut oli hyväksytty oppilaaksi ilmaupseerikurssi 13:lle.
Tuohon aikaan asepalvelus kesti kaksi vuotta. Koulutuksen aikana Brotherus kävi sekä jalkaväen että ilmavoimien RUK:n.
Koulutuksen jälkeen lentäjä lähti rintamalle.
-En arvannutkaan, että siitä tuli
niin pitkä reissu. Pääsin pois vasta vuoden 1944 marraskuussa,
Brotherus muistelee.
Sen jälkeen hän opiskeli diplomi-insinööriksi silloisessa teknillisessä korkeakoulussa Helsingin
Hietalahdessa.
-Hyvä paikka tämä Munkkiniemi on myös kesämökkimme kannalta. Meillä on kesämökki Lohjalla ja tästä hurauttaa henkilöautolla puolessa tunnissa perille,
sanoo ajokortin edelleen omaava Brotherus.
Juha Ahola
maatin luo, ilman palvelua eikä
edes tapaa ketään ihmistä. Automaatin käyttö on monelle ikäihmiselle yksinkertaisesti mahdotonta.
-Monelle ikäihmiselle Munkkiniemessä kontakti pankkitoimihenkilöön olisi tervetullut asia ja
myös sillä keinoin pankki saisi
aikaan merkittävää luottamusta
suhteessa asiakkaisiinsa.
-Tänään kun lähdemme asioille, emme tiedä mistä saamme
käteistä rahaa. On haettava sellainen paikka joka tapauksessa,
Anja Brotherus toteaa.
Nettipankkia emme käytä
-Laskut hoidamme maksupalvelun kautta, laskut voi jättää kirjekuoressa pankin postilaatikosta
sisään, se vielä onneksi onnistuu.
Internetissä emme laskuja maksa,
emmekä asioi nettipankin kautta.
Anja ja Johannes Brotherus asuvat kodikkaassa ja avarassa asunnossa Kadetintiellä, talon ylimmässä
kerroksessa.
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
ÂYleisönosasto
Nro 3
Kaikki lapset
esiopetukseen
P
erusopetuslain muutoksen
myötä esiopetus muuttui
velvoittavaksi vuoden 2015
alusta.
Tämä merkitsee sitä, että lapsen
on oppivelvollisuutta edeltävänä
vuotena osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun
esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Vastuu osallistumisesta on lapsen huoltajalla.
Ideana on saattaa kaikki lapset
samalle kalkkiviivalle, koska vähemmistö lapsista ei ole vielä ollut
esiopetuksen piirissä. Enemmistö
on ollut ja nyt loputkin lapset
halutaan Suomessa esiopetukseen
ennen koulua.
Esiopetus on alle kouluikäisten
lasten tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta, kasvatusta
ja hoitoa. Esiopetuksessa opetus
perustuu lapsen kehityksestä lähtevään toiminnalliseen ryhmä- ja
yksilöohjaukseen, jossa korostuu
leikinomaisuus. Sen keskeisenä
tehtävänä on edistää lapsen kasvu-,
kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä
edistää lapsen luontevaa siirtymistä
kouluun. Esiopetuksessa tehdään
yhteistyötä lähikoulun kanssa.
Maksutonta esiopetusta järjestetään usein varhaiskasvatuksen
yhteydessä päiväkodeissa sekä perusopetuksen yhteydessä.
Esiopetusikäisiä lukuvuonna
2015 - 2016 ovat vuonna 2009 syntyneet lapset. -j.a.
ÂMunkan mummon jupinat
Minkä urheilussa
voittaa, sen
terveydessä menettää
??Kirjojen myynti laskee
kuin lehmänhäntä! Kolmatta vuotta ja viime vuonna vähennys oli jo 30%:n luokkaa.
Parhaiten myyty kirja viime vuonna oli Teemu Selänteen omaelämänkerta.
Ajatella, 44-vuotiaan jääkiekkoilijan elämä kiinnostaa noin monia!
Katsottaisiinpa 30 lisävuoden jälkeen, mitä hänelle on jäänyt käteen noista
urheiluvuosista!
Sisäänlyödyt hampaat ja uudelleen rakennetut hammassillat, tekonivelet polvissa
ja lonkissa, hakattu, särkevä nenävärkki sekä akuut-
ti päänsärkyongelma. Veritulppariski ja sydämen vajaatoiminta.
Lähivuodet lienevät hänelle viimeiset kaikin puolin terveet, joten syytä onkin keskittyä nyt perheeseen ja lapsiinsa. Jatkossa joutunevat perhe ja lapset keskittymään pääasiassa isänsä hoitamiseen. Jos
taas perhe ja pojat ulkoistavat isänsä hoidon yksityiselle palveluntarjoajalle, siinä hupenevat isän lätkällä
ansaitut miljoonat alta aikayksikön!
Kirjojen lukeminen ei ku-
luta kroppaa, vaan kehittää
aivoja. Pelkäänpä pahoin,
että 30 vuoden kuluttua
suomalaisilla ovat ylikehittyneet lihakset ja alikehittyneet aivot. Taattua bestsellerkamaa lienevät jatkossa esim. Ahosen ja Evilän
omaelämänkerrat; epäonnistumisen psykologia eli
voi vietävä, että ottaa päähän! Haamukirjoittajista ei
liene puutetta, koska vielä sentään tikkukirjoitusta
opetetaan kouluissamme!
Elina Kuosmanen
ÂYstävänpäiväksi
Ystävää aina tarvitaan
Ystävää aina tarvitaan,
hän saa tiemme tasoittaa.
Elämämme on helminauhaa,
jokainen tiellä taivaltaa.
Kerran tuli kesä ja syys,
silloin alkoi ystävyys.
On niin monta tarinaa
kuin saduissa kerrotaan.
Kuvat kulki muistoissain,
tuuli soitti kanneltaan.
Illan kajossa hiljalleen
kuljin rantaan astellen.
Mitä siellä sattuikaan.
Kasvot veteen ilmaantui.
Syttyi liekit palamaan,
joita ei voi sammuttaa.
Ystävä tuli mun elämään,
hän sai tiemme tasoittaa.
Riitakin oli rikkautta,
kun sekin ilmaan puhdistaa.
Eron tuskan nähdä sain,
ystävän täältä lähtevän.
Jos kaikki muu unhoittuu,
ystävä ei milloinkaan.
Viikot 6-7
Toivo Levanko
Tuomarinkylän kartanon
rakennussuunnitelmista
??Tuntuu varsin ikävältä,
kun kaikkialle halutaan rakentaa maan päälle rakennuksia ja sitten ihmetellään,
kun hirvet ym. muut eläimet juoksevat liikenteen
seassa !
Itse olen asunut luolassa jossa oli 30 metriä kiveä päällä ja eräänä sunnuntai-aamuna, kun menin
ulos haukkaamaan happea,
niin tunsin jotain kosteaa
poskellani ja käännyin katsomaan Valkohäntäpeura
juoksi muutaman metrin
päähän ja katsoi minua ihmeissään, mutta minä katsoin taas uudelleen eteenpäin ja annoin tämän puolikesyn eläimen haistella
minua joka en tupakoinut !
Tämä on osoitus kuinka
eläimet kesyyntyvät ja tottuvat ihmisiin jos me ihmiset rakennamme asuntomme siten, että eläimet kokevat meidän kuuluvan samaan luontoon, kuin nekin.
Eli miksi ensin rakennetaan taloja ja sitten niihin
tehdään kattopuutarhoja ?
Miksei tehdä samantien taloja maan alle ja viljellä sen
päällä olevaa aluetta, sillä ilmakehän hiilidioksidipäästötkin vähenisivät, koska kasvit sitovat hiilidioksidia tuottaen täten ilmakehälle hyödyllisiä happea,
vetyä, typpeä jne.
Eikä siellä maan alla asuminen niin kamalaa ole,
kun sosiaalitiloista vain
huolehditaan, että ne ovat
kunnolliset.
Lassi Tiittanen
Ratikka heikentäisi
Munkkivuoren joukkoliikennettä
??Munkinseutulehdessä on
ollut lähiaikoina ratikkaasiaa ja äskettäin eräässä toisessa paikallislehdessä Terhi Koulumies kertoi
ajavansa ratikkaliikennettä Munkkivuoreen. Tällainen hanke on tosiaan ollut jo pidempään vireillä.
Asiasta oli keskustelutilaisuus Munkkivuoren seurakunnan tiloissa pari vuotta sitten. Tupa oli täysi ja
hanke sai täystyrmäyksen
alueen asukkailta. Kokoomusvaikuttajia ei muistaakseni ollut paikalla.
Ratikkan päätepysäkkiä
on suunniteltu alueen keskelle Ranskalaisen koulun viereen Ulvilanpuiston
laitamille. Esillä on ollut
bussilinjojen 18 ja 14 lopettaminen. Käytännössä
tämä tarkoittasi, että alueen laitamilta(joihin kuuluu
myös Talin asuinalue) ratikkapysäkille tulisi jopa 10-15
minuutin kävelymatkat ja
vanhukset ja muut huonosti
liikkuvat eivät pystyisi edes
pysäkille pääsemään. Tähän
on suunniteltu rinnalle Ul-
vilantietä ja Talia edestakaisin ajavaa bussilinjaa, josta
sitten pitäisi vaihtaa täpötäyteen ratikkaan ostarilla.
Täysin järjetön hanke, joka
vain vaikeuttaisi kaikkien
alueen asukkaiden liikkumista. Bussilinja 18 kattaa
nykyisin koko alueen kattavasti taaten kaikille sujuvan liikennöinnin ja nykyisin, kun linja ajaa Ulvilantietä kahteen suuntaan, myös
Raumantien koululaiset pääsevät koululle helposti parissa minuutissa kävelemällä Ulvilantie 19 pysäkiltä.
Ratikkahanketta ovat ajaneet lähivuosina Ulvilanpuiston toisella laidalla asuva Munkinseutu ry:n puheenjohtaja ja Terhi Koulumies, joille ratikka ilmeisesti tarjoaisi oivan ratkaisun henkilökohtaisiin tarpeisiin. Päätepysäkki olisi
sopivan lähellä omaa kotia,
muttei kuitenkaan liian lähellä meluhaittoja. Alueen
liikennöintiä tulee kuitenkin tehdä koko alue huomioiden, eikä yksittäisiin
tarpeisiin. Koulumies ker-
toi hankkeen olevan taloudellisesti kannattava. Varmasti Hsl:lle on kannattavaa lopettaa sekä Munkkivuoren että Pajamäen bussilinjat ja tarjota tilalle yhtä
ratikkaa, joka ei mitenkään
pysty kattamaan alueen tarpeita ja aiheuttaisi täyskaaoksen Munkkivuoren joukkoliikenteeseen.
Helsingin uudessa kaavaluonnoksessa
Ulvilantiestä on suunniteltu
ns.umpikorttelia. Toivottavasti tämä typerä hanke ei toteudu ikinä. Sen
sijaan alueen keskellä sijaitseva isoa kuusta täynnä oleva synkkä Ulvilanpuisto on oiva paikka lisärakentamiselle. Alue ei ole
muuta kuin läpikulkureitti,
eikä missään virkistyskäytössä. Talot voitaisiin sijoittaa helposti siten, etteivät
ne häiritse vieressä olevia
entisiä asuintaloja.
J. Kastemaa
joukkoliikenteen
aktiivikäyttäjä
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä: ?
Tulee olla ylpeä asukastaloista
??Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tutustui aamupäivällä 20.1.2015
kaupungin omiin asukastaloihin. Ryhmä vieraili Betaniassa, Kumppanuustalo
Hannassa, Maunulan Saunabaarissa, Pihlajamäen, Kontulan ja Vuosaaren lähiöasemilla, asukastalo Myllärissä ja Malmin toimintakeskuksessa. ??Kaupungin sosiaali- ja terveysviraston alaiset asukastalot ovat ajankohtaisia kaupunginjohtaja
Jussi Pajusen (kok.) esityksen johdosta. Esityksessä
ehdotetaan asukastalojen
siirtyvän järjestöjen ylläpidettäväksi. Samaan esitykseen sisältyy asukasosallisuuden avustuskriteereiden
uudistaminen.
Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki jo
vuosi sitten helmikuussa
ryhmäaloitteen kaupungin
omien asukastalojen säilyttämisen puolesta.?
Helsingin oma asukastaloverkko tarjoaa arvokasta
matalan kynnyksen toimintaa ympäri kaupunkia. Kaupungin omana työnä ylläpitämät asukastalot tuovat
tämän lisäksi sosiaalityön
ammattiosaamista ja kuntouttavaa palvelua alueille.
?Sosiaali- ja terveysviraston
alaisuudessa toimivat asukastalot ovat mitä parhainta ennaltaehkäisevää työtä
ja mainiota työllistymispalvelua,? sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika
Honkasalo. ?Huomasimme
kierroksella, että asukastalojen toiminta huomioi hienosti alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi Malmilla
asukastalo painottaa vanhusten päivätoimintaan, kun
taas Kontulassa monikulttuurinen toiminta on rikasta.?
Asukastalojen työllistämistoiminnan ja kuntouttavan toiminnan tuloksista kertoo esimerkiksi se,
että n. 400 viikkokäyntiä
omaavassa kumppanuustalo Hannassa yli 170 ihmistä on osallistunut johonkin
kaupungin tukitoimintoon.
Muissakin asukastaloissa
yhden työntekijän voimin
on saatu pienellä panostuksella hienoja tuloksia
aikaan, tästä esimerkkinä
esimerkiksi Pihlajamäen lähiöaseman kotilähettiläät
ja talonmiespalvelu. Asukastalojen toiminta tukee
kaupungin tavoitteita torjua
eriarvoistumista.??Kaupungin omien asukastalojen
kohtalo jäi kaupunginhallituksessa pöydälle 19.1.2015
ja todellinen vääntö asiasta käydään maanantaina
26.1.2015. Vasemmistoliitto
tulee tekemään kaikkensa,
jotta kaupungin omat asukastalot säilytetään myös
jatkossa kaupungin omana toimintana. ?
Veronika Honkasalo?
valtuustoryhmän
puheenjohtaja???
Silvia Modig?
kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja
Mitä Munkkiniemessä tapahtuu?
MunkinSeutu
MunkinSeutu
Viikot 6-7
5
KOLUMNI
Munkkalaisen
kansanedustajan
ajankohtaisterveiset
Glorian (1929-1986) konehuoneessa 1980-luvulla.
Harrastevalokuvaajat
ikuistivat Helsingin
korttelikinot
??Elokuvan intohimoiset
harrastajat Olli Aaltonen
ja Jussi Nenonen seurasivat huolestuneena 1980-luvulla kun Helsingin korttelikinot alkoivat sulkea oviaan. Aaltonen ja Nenonen
olivat myös valokuvauksen
harrastajia, niinpä miehet
päättivät valokuvat Helsingin 1980-luvun elokuvateatterit vielä kun se oli
mahdollista. Miehet tekivät
myös kuvausretkiä Tampereelle, Turkuun ja Kotkaan.
Elokuvateattereiden vaikeudet olivat alkaneet jo
1960-luvulla television myötä. Vuosina 1962-1969 lopetti Suomessa 260 teatteria. 1980-luvulla elokuvateatterit saivat kilpailijakseen
videot ja se oli kohtalokasta ennen kaikkea Helsingin
yksisalisille korttelikinolle.
Helsinkiä pidettiin aikoinaan jopa yhtenä Euroopan parhaimmista elokuvateatteri kaupungeista. Vielä
1980-luvun alussa Helsingin
elokuvatarjonnasta huolehti lähes 40 elokuvateatteria.
Esimerkiksi Töölössä oli vielä vuonna 1985 seitsemän
teatteria. Kalliossa eläviä
kuvia tarjosivat kahdeksankymmentä luvulla vielä Kino
Helsinki, Kruunua, Elysèe
ja maineikas Arena, jonka
valkokangas pimeni lopullisesti vuonna 1993.
Kun Yrjönkadun Diana
lopetti, nimellä Lasten Cinema loppuvuodesta 2011,
päättyi myös Punavuoren
komea elokuvateatteriperinne.Yksi Helsingin keskeisimpiä elokuvateatterikatuja oli 1900-luvulla Iso-Roobertinkatu, jonka varrella
ehti tuikkia viime vuosituhannella peräti seitsemän
elokuvateatterin neonkyltit.
Dianan jälkeen, jättimäisten salikeskittymien puristuksessa, sinnittelee enää
kuin kolme elokuvateatteria. Näistäkin Maxim-teatteri on tällä hetkellä lakkautusuhan alla. Muita teattereita ovat Helsingin kaupunginmuseon tiloissa toimiva Kino-Engel sekä elokuva-arkiston (KAVI) esitysteatterina toimiva Orion
Eerikinkadulla.
Aaltosen ja Nenosen
valokuvat odottivat
julkaisua 35 vuotta
Kun Aaltonen ja Nenonen
Töölön Ritz toimi vuosina
1938-1986.
kuvasivat 1980-luvun Helsingin elokuvateatterit, oli
miehillä tarkoitus julkaista
kuvista kirja. Elokuvateatteri-kirja ei kuitenkaan herättänyt kustantajissa mielenkiintoa tuolloin. Niinpä valokuvat jäivät pöytälaatikkoon.
Kirjahanke heräsi uudelleen henkiin, kun Kallion
Kulttuuriverkosto ja Kustantaja Laaksonen suunnittelivat kirjaa Helsingin elokuvateattereista. Kuvamateriaalia kirjan etsittäessä työryhmä päätyi Olli Aaltosen
www-sivuille, jossa oli julkaistu muutamia kuvia heidän 1980-luvun kuvaprojektistaan. Näin Kulttuuriverkoston ja Laaksosen alkuperäinen suunnitelma kirjasta 1900-luvun Helsingin
elokuvateattereista muuttui teokseksi, joka esittelee
Helsingin rikkaan elokuvateatteriperinteen viimeisiä
hetkiä 1980-luvulla.
Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan -kirja esittelee noin 40 elokuvateatterin
interiööriä, kuin myös arkista työtä konehuoneissa.
Valokuvat teoksessa ovat
suurimmilta osin ennen julkaisemattomia. Kirja esittelee myös Tampereella toimineet, jo niin ikään lopettaneet, elokuvateatterit
Kino-Palatsin ja Olympian.
(Olli Aaltonen, Jussi Nenonen, Juhani Styrman: Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan. Kustantaja
Laaksonen.)
??Nelosen ratikka on olennainen osa Munkkiniemeä.
Me helsinkiläiset olemme
saaneet kulkea nelosella
jo sata vuotta. Säännöllinen linja alkoi 26.1.1915.
Nykyisin nelosen ratikalla
kulkee noin 26 000 matkustajaa päivittäin. Ratikka on
monelle julkista liikennettä käyttävälle munkkalaiselle jokapäiväinen ystävä
ja niin myös minulle. Nelonen vie lähes kotiovelta
suoraan eduskuntatalolle.
Munkiseutu ry:n ja alueemme usean yrittäjän toimesta järjestetty juhlaratikka- ajelu vuonna 1955 valmistuneella museoratikalla
oli mieleenpainuva. Oli ilo
olla mukana. Juhlamatkalla saimme kuulla muistoja
nelosesta vuosien varrelta
ja lopuksi kokoonnuimme
Laajalahden aukion puukioskille glögeille. Tunnelma oli korkealla.
Ratikassa keskusteltiin
myös tulevaisuuden ratikka- ja liikenneratkaisuista.
Etenkin liikenne Munkkiniemen ja Munkkivuoren
välillä pohditutti. Ajatukset aiheen tiimoilta ovat
tervetulleita.
Päiväkotipaikkapula on
Munkinseudulla ollut pitkään hankala. Palautetta
aiheen tiimoilta tulee usein
ja perustellusti. Iloinen asia
on, että lapsia on paljon
mutta päiväkotipaikkoja ei
monista toimista huolimat-
ta ole vieläkään riittävästi.
Aloitteestani Helsinki aloitti päiväkotien rakentamisen vauhditusohjelman, kun
osoitimme lasten määrän
kasvavan. Tästä huolimatta meidän alueelle uuden
päiväkodin rakentaminen
on vuosittain siirtynyt. Hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta antavat päiväkotiemme osaava väki on kovilla.
Päiväkoti Kaartintorppa
II on talonrakentamisohjelmassa ajoitettuna vuosille 2020-21. Hanketta on
kaikin tavoin pyrittävä aikaistamaan. On hyvä, että
tilakeskus selvittää Pitäjänmäki-Konala alueella
varhaiskasvatuksen käyttöön sopivia tiloja. Kun
Pitäjänmäen alueella voidaan vastata alueen palvelutarpeeseen, niin vapauttaa se puolestaan hoitopaikkoja Munkkiniemi
- Reijola alueella. Lisäksi suunnitelmissa on, että
päiväkoti Lapinmäen rakennus korvataan uudishankkeella, jolloin sitä on
tarkoitus laajentaa.
Krooniseen päivähoitopulaan on etsittävä uudenlaisia ratkaisuja. Helsingin
virastojen välisessä päätöksenteossa kantakaupungin lapset näyttävät jäävän
väliinputoajiksi. Olen ehdottanut meneillä olevaan
valtakunnalliseenkin päivähoitokeskusteluun mallia, jossa raha seuraisi las-
Sari Sarkomaa
ta. Valinnanmahdollisuus
edistäisi sitä, että alueille
rakennetaan oikea-aikaisesti päivähoitopalveluja
perheiden tarpeita paremmin vastaavasti. Päiväkoteja on oltava siellä, missä
lapsiakin. Perheillä on oltava mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Luonnollisesti
tuottajille on määriteltävä
tarkat laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palveluista.
Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat työlistalla myös
eduskunnassa varhaiskasvatuslakiesityksen myötä.
Järjestän helmikuun 24.
päivä eduskunnassa ?Missä menet, varhaiskasvatus?? ?keskustelutilaisuuden. Tervetuloa mukaan
vaihtamaan ajatuksia. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kotisivuiltani.
Tervetuloa tapaamaan
munkkalaisten
omaan
kahvilaparlamenttiin Max
Cafe?ssa la 21.2. klo 1011.30. Tulethan kahville
vaikka ystävän kanssa!
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton
varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
Runosuoni saattaa puhjeta
vaikka Pikku Huopalahdessa
??Mikä saa ihmisen
herkistymään ja kirjoittelemaan vaikkapa runoja? Se on ikuisuuskysymys. Varmaan onnellisuus, viihtyvyys ovat
seikkoja joilla on merkitystä. Tietysti myös
suru ja kaipaus johonkin parempaan saavat
aikaan tunteita, joita
jotkut haluavat siirtää
mm. runomitoiksi.
Tällä kertaa asukasesittelyyn nappasin
Olavi Kylliäisen, jonka rakkaus Pikku Huopalahteen ja Helsinkiin
teki vaikutuksen. Runojen kirjoittaminen on
kytenyt Olavin korvien
välissä jo kauan, mutta vasta tänä keväänä
hän innostui haaveista
toteutukseen ja runoja
onkin syntynyt sitten
kiivaaseen tahtiin.
Kuka ja millainen
mies Olavi sitten
on?
Olavi on lähtöisin
maalta, mutta Helsinkiin muuttanut jo vuonna 1964, eli hän kokee
itsensä helsinkiläisenä,
jolla on tiivis yhteys
luontoon.
Pikku Huopalahteen
hän muutti vaimonsa
Ulla-Maijan kanssa v.
1999. Olavin mielipide Pikku Huopalahdesta on, että alue on
rauhallinen, viihtyisä ja
inspiroiva.
Entinen pankkitoimihenkilö elelee siis eläkepäiviään mieluisassa
paikassa ja ei siis ihme,
että runosuonikin sitten
pulpahti.
Vaikka runojen julkaiseminen kiinnostaakin, kokee Olavi tärkeämpänä seikkana runojen sanoman tavoittamisen ihmisille. Runojen sisältö onkin hyvin kattavasti Helsinkihenkinen.
Hengellisyyskin nousee melko voimakkaana joissakin runoissa
esille ja siitä Olavi tuumaakin, että ?hän ei ole
uskovainen, mutta ei
ateistikaan?, eli sopusuhtainen suhde hengellisiin asioihin kuuluu jokapäiväiseen elämään, joka siten näkyy
myös runoissa.
Olavin sydäntä lähellä tuntuu olevan erityisesti vanhukset ja naiset. Kunnioitus naisia
kohtaan ikää katsomatta on ilmeisesti Olavil-
le sellainen miehisyyden mittari, jolla omaa
egoaan ylläpitää ja voi
hyvin.
Suhde luontoon
on tärkeä
Olavilla on luonto ollut syntymästä asti hyvin tärkeä. Vaikka koti
sijaitsee Pikku Huopalahdessa, on kotitalo
Mäntyharjulla se paikka, jossa voi ladata akkujaan useinkin vuoden aikana. Marjastaminen, sienestäminen
ja kotitilan arkiaskareitten tekeminen tuovat
luonnon lähelle ja antavat varantoja kestää
kaupunkielämän kiireisen rytmin.
Runojen kirjoittamisen kertoi Olavi alkaneen ihan vaan valtavasta tarpeesta. Miten kauan niitä tulee
ja kuinka paljon on
suuri kysymysmerkki.
Tätä ei Olavi kuitenkaan etukäteen ajattele,
vaan kuten hän runonidoksen ensimmäisellä
aukeamalla kertookin,
että ?ne on tullakseen
jos tulevat?.
Mirja Hannula
Ilonaiheita
On sinulla aihetta iloita
aamuauringon noususta,
päivänsäteistä,
valosta auringon
ja uudesta aamusta.
On sinulla aihetta iloita
aamukasteen helmistä,
yön pienestä sateesta,
kevään muuttolinnuista.
On sinulla aihetta iloita
luonnon äänistä kauniista,
virtaavan puron solinasta,
lintuin laulusta,
? niiden lennosta taivaalla.
On sinulla aihetta iloita
eläimistä luonnossa,
niiden elosta sovussa.
On sinulla aihetta iloita
joka hetkestä elämän.
Ole kiitollinen,
Ole onnellinen,
koska olet iloinen.
Olavi Kylliäinen
MunkinSeutu
6
Päivyri
Viikot 6-7
Seurakunta
uu
mik
Tam
Viikon mietelause:
Mitä tulisi elämästä,
jollei meillä olisi
rohkeutta yrittää
mitään?
Vincent van Gogh
(1853-90)
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to
ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
09 2340 5118.
Nimipäivät:
Viikko 6
Ma 2.2. Jemina, Lumi, Aamu
Ti 3.2. Hugo, Valo
Ke 4.2. Ronja, Armi
To 5.2. J.L. Runebergin päivä, Asser
Pe 6.2. Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki
La 7.2. Riku, Rikhard
Su 8.2. Kynttilänpäivä, Laina
Munkkivuoren kirkko
ja seurakuntatalo
Raumantie 3
Ke 4.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Taistelua ja tulkintaa - Raamatuntutkijan
tarina, emeritusprofessori Heikki Räisänen kertoo
elämäkerta- ja muistelmateoksestaan. Ke 11.2. Ritva
Wahlstén-Puska Kalliolan
Tietotuvasta kertoo internet-palveluista, matkapuhelinten käytöstä.
Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65.
Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri. Ma 16.2. vieraana
pääsihteeri Hannu Suihkonen.
Su 8.2. klo 11 Messu,
Hartikainen, Wirta, Valtonen
Ma 9.2. Klo 18.30 Kir-
Viikko 7
Ma 9.2. Raija, Raisa
Ti 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna
Ke 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki
To 12.2. Elma, Elmi
Pe 13.2. Sulo, Sulho
La 14.2. Tino, Voitto, Valentin
Su 15.2. Sipi, Sippa
Meille soitettiin
Raitioliikenne alkoi
22.12.1914
??Kolmannen
polven
munkkalainen Eila Jaakkola soitti Munkinseudun
toimitukseen ja halusi oikaista vuosilukua.
Munkinseutu
numero
2:ssa kerrottiin raitioliikenteen alkaneen 26.1.1915.
Säännöllinen liikenne al-
jallisuuspiiri. Kader Abdolah: Talo moskeijan vieressä, Bazar. Alustus Juhani Hares.
Ke 11.2. klo 18.30 Arkimessu.
To 12.2. klo 18 Ilta messuavustajille, elävän sanan
eli Raamatun tekstien lukemisesta.
Su 15.2. klo 11 Messu,
Frilander, Peltohaka Sidoroff. Uuden seurakuntaneuvoston siunaaminen tehtävään. Mukana myös kirkkokuoro. Klo 17 Messu, verkosto.net.
Munkkiniemen kirkko
Tiilipolku 6
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 10 Kävelyryhmä.
Ti klo 11-12.30 Sanan
äärellä.
Ti klo 13-15 Olohuone ?
avoin kahvila.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki.
Su 8.2. klo 13 Messu,
Hartikainen, Wirta, Valtonen.
Ke 11.2. klo 18 SEKL:n
lähetysilta. Vieraana Tarja Ikäheimonen, Helsingin
Kansanlähetyksen va. lähe-
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri, Erkkilä.
To klo 17 Lauluryhmä
La Folia harjoittelee gregoriaanisia lauluja Victoria
Alatalon johdolla p. 0400
729112.
Su 8.2. klo 16 Kynttilänpäivän perhemessu ja ruokailu, Wirta, Frilander, Sidoroff, seurakunnan lapsikuoro.
Muuta:
Pe 6.2. Yv-lipaskeräys klo 16-18, Munkkivuoren ostarilla ja Munkkiniemessä. Lippaita voi hakea
Munkkivuoren ja Munkkiniemen kirkoilta ko. aikana. Tarjolla kahvia kerääjille.
Lasten avoimet
päiväkerhokerhot:
Avoimeen kerhoon ovat
tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.
Munkkivuoressa ke klo
9.30-11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30-11.30, to
klo 15-16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15-16.30.
Lehtisaaressa ti klo 9.3011.30. Huom! Hiihtolomaviikolla (vko 8) ei kerhoja.
Hengellisen musiikin
toivekonsertti
Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi la 21.3. klo 16
Munkkiniemen kirkossa.
Jätä toiveesi 1.3. mennessä: munkkiniemi.srk@evl.fi
tai toivelaatikkoon kirkkoherranvirastolla tai Munkkiniemen kirkolla. Konsertissa toiveita toteuttavat mm.
seurakunnan kanttorit sekä
kirkkokuoro.
Maaliskuussa
katekismuksen
äärellä ? illat 2.-30.3. ma klo
18 Munkkivuoren kirkossa. Tule tutkimaan kristinopin vastauksia elämän
suuriin kysymyksiin. 2.3.
Kymmenen käskyä, Tarja
Frilander; 9.3. Uskontunnustus, Sinikka Peltohaka;
16.3. Isä meidän, Elise Rinne; 23.3. Sakramentit, Jouni Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, rukous, Katariina Wirta.
Kynttilänpäivä
koi kuitenkin 22.12.1914,
kirjan Munkkiniemen vaiheita mukaan, kirjoittanut
Per Nyström.
Päivämäärä kerrottiin artikkelissa, jossa oli aiheena
raitioliikenteen alkamisesta 100 vuotta.
Helsinki saa uuden
keskustakirjaston
Rakentaminen saa alkaa
??Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustakirjaston hankesuunnitelman äänin 75 - 8. Päätös
sisältää luvan rakentamisen aloittamiseen.
? Keskustakirjasto on nyt
totta. Käynnistämme kilpailutukset mahdollisimman
pian, jotta pääsemme syksyllä rakentamaan?, sanoo
sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Tämän jälkeen keskustakirjastoa koskevat päätökset ovat normaalia toimeenpanoa ja ne tehdään
alemmilla tasoilla.
Munkkiniemi
tyssihteeri. Kuulemme ihmiskaupan vastaisesta työstä Kyproksella ja Bulgarian
köyhimmän väestön, romanien keskuudessa luterilaisissa Peshteran ja Krushevon seurakunnissa. Powerpoint esitys. Tee ja kahvitarjoilu lähetystyön tukemiseksi.
La 14.2. klo 16 Avointen
sydänten ilta. Tervetuloa
kertomaan, mikä sinulle on
tärkeää ja mikä koskettaa.
Ti 17.2. klo 18 Käsityökerho.
Ke 18.2 klo 19 Levollisuuden messu, Frilander.
Ei messua Munkkiniemen
kirkossa 15.2.
Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Rakennuksen kustannukset ovat 96
miljoonaa euroa. Hankkeen
kokonaishinta on 98 miljoonaa euroa.
Keskustakirjastosta suunnitellaan kansalaistila, joka
on digitaalisen tiedon ja
monipuolisen tekemisen
keskus. Palvelujen ja toimintojen suunnittelua jatketaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Odotuksen tuska oli pyyhitty pois
Vuosia sitten minulle ilmoitettiin, että saan nähdä
hänet, Herran voidellun,
ennen kuin kuolen.
Olin innoissani. Päivä
toisensa jälkeen kiiruhdin
temppelialueelle, nähdäkseni hänet.
Nuoria miehiä kulki ohi.
Äidit ja isät veivät pieniä
poikalapsiaan temppeliin.
Oliko joku niistä kenties
hän?
Vai olinko ymmärtänyt
kaiken väärin?
Olin odottanut kauan,
niin kauan, että monet katsovat minua pitkään, varmaan nauroivatkin selkäni takana. Olisiko pitänyt
jo luovuttaa?
Mutta silti minä tulin. En
voinut olla tulematta.
Vuodet kuluivat. Olin jo
vanha eikä minulla ollut
enää paljon aikaa jäljellä.
Jos hän tulee, tahdon
nähdä hänet, ajattelin. Jos
hän tulee, haluan koskettaa häntä.
Hyväksyin senkin, että
olin ymmärtänyt kaiken
väärin.
Ehkä Jumala oli muuttanut suunnitelmiaan.
Tai ehkä hän oli jo tullut.
Ehkä hän oli jo jossain toisessa kaupungissa, odottamassa tehtävänsä täyttymistä.
Tyydyin Herran tahtoon.
n n n
Sinä aamuna lähdin liikkeelle varhain. Päivästä oli
tulossa kuuma. Askeleeni oli kevyt, kun saavuin
temppelialueelle.
?Huomenta, Simeon!?, sanoi ystäväni Hanna.
?Huomenta, Hanna?, sanoin ja kiiruhdin kohti
temppeliä.
Siellä oli jo äitejä isiä tehdäkseen sen mitä lain mukaan oli tehtävä.
Silloin näin hänet. Tiesin
heti, että sen oli hän.
Kukaan ei sanonut minulle mitään. Mutta kun näin
hänet, koko olemukseni
täyttyi riemusta.
Äiti oli hyvin nuori, tyttönen vielä.
Hän katsoi minua ihmeissään, kun pyysin lupaa ottaa lapsen syliini.
Katsoin lasta ja kiitoslaulu alkoi pulputa sydämestäni.
Odotuksen tuska oli pyyhitty pois.
Juuri näin piti käydä. Jumalan aika oli tullut nyt.
En ollut laulanut enää
vuosiin. Mutta nyt minussa puhkesi laulu ja lauloin
vanhan mielen vapisevalla äänellä:
?Herra, nyt sinä annat
palvelijasi rauhassa lähteä,
niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet
sinun pelastuksesi, jonka
olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirk-
kauden, joka loistaa kansallesi Israelille.?
Kynttilänpäivä Kristus,
Jumalan kirkkauden säteily
n n n
Kynttilänpäivän aiheena
on Jeesus-lapsen tuominen
temppeliin. Jeesuksen aikana noudatettiin Vanhan
testamentin säädöstä, jonka mukaan äidin tuli suorittaa puhdistautumisuhri 40 päivää poikalapsen
syntymän jälkeen. Jerusalemin temppelissä Maria,
Joosef ja Jeesus-lapsi tapasivat vanhan Simeonin.
Hänelle Jumala oli luvannut, ettei hän kuolisi ennen
kuin hän on kohdannut
Herran voidellun. Jeesuslapsesta loisti ihmeellinen
kirkkaus. Simeon puhkesi kiitoslauluun. Hän ylisti
Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille ja valoista,
joka loistaa hänen kansalleen Israelille.
Kynttilänpäivän nimi liittyy keskiaikaiseen tapaan,
jolloin kirkoissa vihittiin
vuoden aikana käytettävät
kynttilät.
Seurasaaren vesi- ja viemärilinjat uusitaan
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
??Tammikuussa
alkavat
Seurasaaren alueella vesihuollon rakennustyöt. Tarkoituksena on uudistaa Seurasaaren vesijohto- ja viemäriverkosto kokonaisuudessaan. Viime kesän aikana
uusittiin meren alittava paineviemäri. Nyt työtä jatketaan saaren puolella.
Nykyiset vesijohdot ovat
käytössä siihen asti kunnes
uudet linjat on asennettu.
Joitakin puita joudutaan rakennustöiden aikana poistamaan, mutta arvokkaita luontokohteita pyritään suojaamaan mahdollisimman hyvin.
Työt aloitetaan tammikuun
aikana ja valmistuvat loppuvuodesta 2015. Työt keskeytetään kesällä vilkkaimman
matkailusesongin ajaksi.
Tilaajina ovat Helsingin
kaupungin rakennusvirasto
ja kiinteistövirasto ja urakoitsijana on kaupungin
oma Stara. Kustannuksia
kertyy vajaat miljoona euroa ilman arvonlisäveroa.
Noin 46 hehtaarin suuruinen Seurasaari on Helsingin
kaupungin omistuksessa ja
se on nykyisellään helsinkiläisten ja matkailijoiden suosima museo- ja ulkoilusaari.
MunkinSeutu
Viikot 6-7
7
ÂKoulumies
ÂPuheenvuoro
Porvarihallitus vai
punamulta?
Gourmet-pöydän
herkkuja
??Eduskuntavaaleihin on
enää alle sata päivää ja ehdokkaita on alkanut ilmestyä toreille vaalitilaisuuksiin. Lisäksi media julkaisee
puolueiden kannatuksesta
galluppeja harva se päivä.
Syksyllä oli kauheaa olla
kokoomuslainen. Kannatuksen lasku näkyi toritapahtumissa konkreettisesti.
Syksyllä pahimpina hetkinä
kokoomusteltalle ei ilmestynyt ketään kiinnostuneita
ja kun yritti pysäyttää ohikulkijoita juttelemaan, palaute oli lähes vihamielistä. Tätä todella masentavaa
ilmiötä jatkui vuoden loppuun asti.
Kovaäänisimmät kriitikot
eivät toki olleet koskaan
olleetkaan kokoomuksen
kannattajia. Osaksi kyse oli
myös siitä, että vanhat kannattajat, jotka olivat huolestuneita nykytilasta, halusivat tulla ?herättelemään?
kokoomusaktiiveja ja kertomaan, että nyt on aika
ryhdistäytyä, että puolueella ei mennyt hyvin. Toki
me kokoomuslaiset olimme
sen kyllä itsekin huomanneet. Erityisen masentavaa
kannatuksen laskussa oli,
että se tuntui välillä johtuvan muista kuin sellaisista asioista, mihin puolueen riviaktiivit voivat itse
vaikuttaa.
Noina aikoina vaati melkoista pinnistystä uskaltautua edes lähtemään torille
näkyvin puoluetunnuksin.
Joillakin kantti ei selvästikään kestänyt ja niinpä esimerkiksi mediassa uutisoitiin, että tunnettu politiikkaan mukaan uutena tullut liike-elämän nainen päätti viime hetkellä lähteä ehdokkaaksi Keskustasta Uudeltamaalta, vaikka oli jo sopinut ehdokkuudestaan Kokoomuksessa Helsingissä.
Tähän kokoomuksen negatiiviseen kierteeseen on
kuitenkin tullut muutos
vuodenvaihteessa. Yhtäkkiä teltallamme on alkanut
riittää kiinnostuneita entiseen malliin. Ohikulkijat
ovat jällen tulleet oma-aloitteisesti juttelemaan ja palaute on ollut positiivisempaa kuin aikoihin. Näppituntumalla voinkin nyt sanoa, että kannatuksen lasku on nyt selkeästi taittunut ja kääntynyt jopa hienoiseen nousuun.
Lienee kuitenkin realistista arvella, ettei Kokoomus
tule olemaan ensi kaudella
Suomen suurin puolue. Se
kunnia menee Keskustalle. Nyt on kyse siitä, mikä
tulee olemaan Suomen toiseksi suurin puolue. Koska Keskusta on joka tapauksessa suurin, vaalien
kaksi päävaihtoehtoa ovat
Kokoomus ja SDP. Ratkaisevaa on, että toinen niistä muodostaa hallituksen
Keskustan kanssa.
Valitsemalla
jomman
??Minulle tammikuinen rukousviikko (18-25.1.) on
yhtä juhlaa. Papin sielua
hivelee lämpöinen tunne siitä, että olemme kaikessa erilaisuudessamme
Terhi Koulumies
yhtä joukkoa. Seurakunta
on niin kirjava, monenlaikumman noista vaihteh- nen ja yllättävä. Kuunteledoista äänestäjät vaikutta- pa vaikka meidän pappivat nyt siis konkreettises- en saarnoja sillä korvalla,
ti siihen, tuleeko maahan yllätyt varmasti. Niin koporvarihallitus vai puna- vin erilaisia vaikka samasmulta. Muut puolueet ovat ta Raamatusta.
tuon linjaratkaisun kannalta
Iloitsen siitä miten vuokäytännössä apupuolueita, sikymmenet myös Loviikoska hallituksen muodos- sassa on vaellettu kirkostamiseen tarvitaan eduskun- ta kirkkoon. Neitsyt Manan selkeä enemmistö eli ria Kasanilaisen ortodokkaksi isoa puoluetta.
sikirkosta helluntaiseuraRationaalinen äänestä- kuntaan Suolatorille, sieljä maksimoioman äänensä lä rukoilimme myös metovaikutusvallan ja äänestää distikirkossa, josta vaellus
jomman kumman hallitus- jatkui rakkaaseen Loviisan
pohjan puolesta. Hallitus- pääkirkkoon. Muisti- ja vapohjalla on huomattavasti lokuvia näistä pyhistä vaelenemmän merkitystä Suo- luksista riittää.
men suuntaan kuin sillä
Eräänä runsaslumisena
saako suurin puolue esi- pakkastalvena myös hemerkiksi 26 vai 24 prosent- vonen rekineen osallistui
tia äänistä. Vaaliasetelma kirkkovaelluksellemme.
alkaa muistuttaa Suomes- Sattui vielä niin somasti,
sakin Amerikan tai brittien että afrikkalainen piispa
mallia. Itse asiassa Ruotsis- oli vieraanamme, eikä ollut
sakin on menty viime vuo- ennen kokenut lunta. Resina siihen suuntaan, että kiajeluista täysin tietämääänestäjät valitsevat jo vaa- tön kirkonmies astui rusleissa, haluavatko maahan keat posket innostuksesta
porvari- tai vasemmistohal- pullollaan rekeen. Ja sitlituksen.
ten paras. Komeaa esplanadia ylitettäessä siinä hoTerhi Koulumies tellin kulmalla reki kaatui
Kaupunginvaltuutettu ja piispa kieri hangessa lu(kok) mikylvystä pöllähtäneenä.
Siitä puhkesi hevonenkin
hirnumaan ja piispa remakasti nauramaan. Olipas
rekiretki.
Kirkkojen välinen ykseys
ei ole samalaistamista vaan
erilaisuuden ja kirjavuuden
hyväksymistä. Olemme sa-
Pauno Pohjolaisen retrospektiivinen näyttely
avautuu helmikuussa Didrichsenillä
??Maalaavan kuvanveistäjän Pauno Pohjolaisen
(s. 1949) retrospektiivinen
näyttely Mandoliinimiehen
matka esittelee kuopiolaistaiteilijan teoksia Didrichsenin taidemuseossa Helsingin Kuusisaaressa 28. helmikuuta ? 9. elokuuta 2015.
Pohjolainen nousi 1980-luvulla ekspressiivisten teostensa myötä valtakunnallisesti tunnetuksi taiteen uudistajaksi. Maalaustaiteesta
aloittanut taiteilija on kehittänyt ilmaisuaan kohti
kuvanveistoa hyödyntäen
teoksissaan väriä, hartsia,
metallia ja puuta. Lopputuloksena on vahvoilla väreillä höystettyjä reliefejä,
jotka toisinaan ovat lähempänä veisto- kuin maalaustaidetta.
Esittely kattaa taiteilijan
koko uran yli neljän vuosikymmenen ajalta. Suurikokoisten teosten ohel-
Orangerie
la mukana on myös pienimuotoisia töitä. Taideakatemiasta valmistuttuaan Pohjolainen lähti luomaan ennennäkemätöntä
ja materiaaleiltaan kiinnostavaa taidetta vastakohtana 1970-luvun pysähtyneisyydelle ja taiteen sosiaalista tehtävää korostaneelle suuntaukselle.
Värivoiman lisäksi Pohjolainen rikkoi maalauksen rajat ja rakenteen. Vitaalisuus ja dynamiikka
irrottivat muodon perinteisestä suorakaiteesta ja
veivät kohti kolmiulotteis-
Ruusutarha
maa perhettä, vaikka eri
maanosissa ja ilmansuunnissa tunnustamme uskoamme
hyvinkin eri tavoin. Liturgiset puvut, messut ja muotomenot ovat toinen toistaan
yksinkertaisempia tai värikkäämpiä. Mutta samaa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa olemme. Tämä ihme,
ykseys, on ekumeniaa.
Ei pidä unohtaa miten
moninainen kirja on Raamattu. Siitä seuraa että
kirkkojen ja uskontulkintojen opilliset käsitykset
ovat moninaisia. Keskinäiset ja keskenään ristiriitaiset teologiset näkemykset
ovat hyväksyttäviä, koska
ei ole olemassa vain yhtä
raamatullista teologiaa. Se
joka väittää vain omaa tulkintaansa raamatulliseksi,
ei tunne Raamattunsa olemusta.
Olen joskus miettinyt että
geeneistäkö johtuu vai mistä ettei minun ole ikinä ollut vaikea hyväksyä eri tavalla uskovia tai ajattelevia ihmisiä. Varhaiskristityt loivat traditioitaan, ja
elämäntilanteitaan kekseliäästi. He olivat imeneet vaikutuksia monesta eri suunnasta. Juutalaiskristityt ympärileikkausvaatimuksineen
tai pakanakristityt Paavalin
lailla villeine unelmineen
joutuivat etsimään yhteistä tietä. Tätä tietä yhä vaelletaan rukousviikollamme.
Hyvässä saarnassa on älykästä huumoria ja kannustavaa henkevyyttä. Toinen
kutsuu puheellaan aterialle gourmet-pöytään, toinen tarjoilee MacDonaldsia.
Kolmannen eväät saattavat
olla niin olemattomat, että
pitää lähteä nälkäisenä kir-
Veli-Matti Hynninen
kosta. Näin usein.
Olimme pari päivää sitten
työparini Markku Silvennoisen kanssa valmentamassa erään suuren seurakunnan työntekijöitä kevätkauden haasteisiin. Lähes sata
pappia, kirkkomuusikkoa,
diakonia, nuoriso- ja lapsityöntekijää, teknisen työntekijää kihisi täynnä intoa
ja hengen paloa. Oli siinä
tunnetta.
Kerroimme heille tarinoita elävästä elämästä, sillä tarinoiden kautta opimme ehkä parhaiten.Nostimme esille Kekkosen ja presidenttien työtavat. Miten
tärkeää on hengen palo,ja
miten kadotus on intohimottomuutta. Miten tärkeää on hakeutua vaikeisiin
paikkoihin jonne ei näytä
olevan tungosta. Opastimme ette pidä seurata itseään koskevaa keskustelua
mediasta, sillä siitä tulee
usein vain raskas olo (Angela Merkelin ohje Aleksander Stubbille). Tärkeitä hetkiä ovat kohtaamiset
ennen kokouksen tai messun alkua ja loppua. Tärkeää on kädenpuristus.
Kerroimme, että myönteisyydellä ja kannustuksella maailma kukoistaa.
Että tunnetta pitää olla ja
että tunteista ensimmäinen
on rakkaus.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Punaista
ta ilmaisua. Tilalle syntyi
ei-esittäviä, muun muassa
hartsista ja värimassoista rakentuvia abstrakteja
reliefejä. Näiden materiaalien ohella Pohjolaiselle on muodostunut läheinen, harras suhde puuhun, erityisesti sen herkkään tekstuuriin. Suurikokoiset maalaamattomat tai
maalatut puukonstruktiot
lähenevät veistotaidetta.
Lähtökohtana Pohjolaisen töissä on taiteilijan
oma subjektiivinen ? joskus uskonnollinen ? elämänkokemus.
Varhain
omaksutut aiheet toistuvat: esimerkiksi Kasimir
Malevit?ininspiroima ris-
ti, joka on kummallekin
samalla myös hengellinen
symboli. Vaikutteina ovat
varhaiskristillinen taide,
Bysantti ja ortodoksinen
ikonitaide. Sanomansa taiteilija sisällyttää puhuttavasti abstraktiin ilmaisuun.
Teosten nimet avartavat
usein katsojan kokemusta avaten teosten sanomaa.
Julkisten tilojen monumentaalitaide kuuluu oleellisesti Pohjolaisen taiteilijakuvaan. Siitä ja taiteilijan dynaamisesta luovasta
työstä kerrotaan näyttelyn
kuvaesityksissä. Näyttelyjulkaisussa taidekriitikko Pessi Rautio luonnehtii Pauno
Pohjolaisen taiteilijakuvaa,
ja kuvitus vie katsojan teosten taustoihin ja taiteilijan työhuoneeseen.
Pohjolaiselle on myönnetty Ars Fennica -palkinto vuonna 1997 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 2005.
Pauno Pohjolainen ?
Mandoliinimiehen matka
La 28.2. ? su 9.8.2015
28.2. ? 31.5. ti-su 11-18
1.6.-9.8. ti-su 11-17
Pääsyliput 10 / 8 ?
Vapaa pääsy alle 7- ja
yli 75-vuotiaille
Didrichsenin
taidemuseo
Kuusilahdenkuja 1,
Helsinki
8
Vanha ja uusi kohtasivat puistotiellä, ikäeroa lähes 60V.
MunkinSeutu
Viikot 6-7
Raitioliikenne Munkkiniem
Erottajalta Munkkiniemeen
??Juhlavaunun kyydin tarjosivat HKL sekä Munkkiniemen alueen asukasyh-
distys Munkinseutu ry. Tänään linja kuljettaa päivittäin 26 000 matkustajaa.
Kuvat: Jussi Salenius ja
Jorma Rauhala
Juhlavaunu 100v saapuu Kolmikulmaan, Vaunu on vuodelta 1955 ja on restauroitu alkuperäiseen
asuunsa.
Jokaisen lippu leimattiin.
Väkeä riitti joka lähdölle.
Tunnelmaa Laajalahden aukiolla.
Puheita pidettiin, vuorossa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Viikot 6-7
MunkinSeutu
meen 100 vuotta ? 100V:llä
n vuoden 1955 ratikalla
Rahastajatäti Saara oli tiukkana.
Munkkiniemen päätepysäkillä.
Juhlavieraita nousi vaunuun.
Myös päättärillä oltiin hetki peräkkäin. HKL osoitti molemmat uudet Artic vaunut 4-linjalle
juhlapäivänä.
Puukkarilla kuuma mehu maistui.
Juhlavieraita vaunussa ja hanuri soi. Vauhdissa mukana toinen oikealta näyttelijä Maija Karhi
sekä oikealla Helena Leinonen.
Lehdistöä kameroineen oli runsaasti paikalla. Vasemmalla Pekka Sauri.
9
MunkinSeutu
10
Viikot 6-7
Lapinmäentie 1 eli
ns. Pohjola-talon muutokset
??Periaatteiden mukaisesti tontille sallitaan mittavat
muutokset. Käyttötarkoitus
muuttuu pääasiassa asumiseen, osia nykyisestä rakennuksesta voidaan purkaa
ja tontille sallitaan noin 46
000 k-m2 asuinpainotteista täydennysrakentamista,
lähes 600 uutta asuntoa.
Tavoitteena on määritellä
tulevan kaavamuutoksen
kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset pääperiaatteet
ja turvata kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen
suojelemalla vakuutusyhtiö
Pohjolan entisen pääkonttorin tärkeimmät osat.Suun-
nittelualue sijaitsee Munkkiniemen kaupunginosassa,
Munkkivuoren asuinalueen
itäpuolella. Alue sijaitsee
Huopalahdentien ja Lapinmäentien kulmauksessa ja
sen länsipuolella on Kangaspellonpuisto ja ns. Kultareunan asuinalue. Suunnitteluperiaatteet koskevat
osoitteessa Lapinmäentie 1
olevaa tonttia 30127/2 sekä
vähäiseltä osin sen läheisyydessä olevia katu- ja
puistoalueita.
Tontilla on voimassa asemakaava vuodelta 1979.
Tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialu-
Nykytilanne.
eeksi ja sille on osoitettu
38 500 k-m2 maanpäällistä kerrosalaa, 2 000 k-m2
maanalaisten tilojen kerrosalaa ja lisäksi 930 k-m2
voimistelusalin kerrosalaa.
Kaavassa ei ole määrätty rakennuksen enimmäiskerroslukua, mutta sen sijaan
enimmäiskorkeusasemat.
Nykyinen rakennuksen korkein osa on 11-kerroksinen, maan alla lisäksi tiloja on neljässä tasossa. Rakennuskokonaisuuden kokonaispinta-ala on noin 90
000 m2. Pihatason alle johtava ajoluiska on määrätty
Huopalahdentien varteen.
Autopaikkoja tulee olla 1
ap / 60 m2 maanpäällistä
kerrosalaan ja 1 ap / 150
m2 maanalaista kerrosalaa.
Kaava-alue laajenee mahdollisesti koskemaan vähäisiltä osin myös viereisiä
puisto- ja katualueita. Tontin ja Lapinmäentien välissä
on noin 15 m leveä puistoalue, jolla sijaitsee tontin eteläpuolinen ajoluiska.
Luiskan sijaintia saatetaan
muuttaa. Kaava-alueeseen
tullaan mahdollisesti ottamaan mukaan myös pieniä
osia Kangaspellontien puistoalueesta.
Yleiskaava 2002:ssa Pohjola-talon tontti on asumiseen tai toimitilaksi tarkoitettua kerrostalovaltaista aluetta. Tontin itäpuolinen Kangaspellonpuisto on
osoitettu kaupunkipuistoalueeksi ja Lapinmäentien
eteläpuoliset puistoalueet
virkistysalueeksi. Huopalahdentie on alueen pääkatu ja Munkkivuoren ostoskeskus on merkitty keskustatoimintojen alueeksi.
Uuden yleiskaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty moottoritiemäisten
alueiden rakenteen tiivis-
tämistä. Pohjola-talon länsipuolella oleva Huopalahdentie on yksi näistä alueista.
Pohjola-talon tontti on
katu- ja puistoalueiden rajaama ja jonkin verran irrallaan muusta kaupunkirakenteesta. Länsipuolella sijaitsee Munkkivuoren
1950-luvun asuinalue ja
Munkkivuoren ostoskeskus,
jonne alueen palvelut ovat
keskittyneet. Eteläpuolella
on Niemenmäen 1960-luvun metsälähiömäisesti rakennettu asuinalue. Itäpuolella on hyvin yhtenäisesti rakennettu ns. Kultareunan alue. Alue on aikanaan
ollut Vakuutusyhtiö Pohjolan työsuhdeasuntoina.
Kunkin alueen rakennukset ovat tyylikkäitä ja tyypillisiä aikansa rakennuksia. Kultareunan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa
asemakaavaa, jolla alueen
suojeluarvojen säilyminen
turvataan. Pohjola-talon ja
Kultareunan alueen välissä
oleva Kangaspellon puistoalue on avointa maisemaa,
jonka halki kulkee voimalinja. Puistoalue on osa ns.
läntistä vihersormea.
Suunnitteluperiaatteet
Asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan Pohjola-talon käyttötarkoituksen
muutos ja rakennuskokonaisuuden voimakas rakenteellinen ja toiminnallinen
muuttaminen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen olennaisimmat
osat säilytetään ja pyritään
varmistamaan uudisrakentamisen myötä syntyvän uuden asuin- ja työpaikkakokonaisuuden toimivuus ja
toteutuksen laadukkuus.
Ilmakuva alueesta.
Tavoitteena on osoittaa
suuri osa uudesta rakentamisesta
asuinkäyttöön.
Hankkeen suunnittelun tekee haasteelliseksi rakennuksen mittava koko sekä
sijainti vilkkaasti liikennöidyn Huopalahdentien varressa. Rakennussuojelun, ilmansuuntien ja rakennettavuuden kannalta helpoimmin asumiseen osoitettavissa
oleva läntinen puoli tontista on ilman epäpuhtauksien
ja liikennemelun rasittama.
Rakennuksen osittainen
purkaminen ja uudisrakentaminen olemassa olevien kansirakenteiden päälle
on kallista ja tekee hankkeen taloudellisesta yhtälöstä haastavan ja osaltaan
lisää paineita mittavaan uudisrakentamiseen.
Kaupunkikuvallisesti autokaupungin ihannetta noudattava Pohjola-talo ei suo-
Arkkitehtuurikilpailun voittanut ja jatkotyön pohjaksi valittu Arkkitehtitoimisto
JKMM:n ehdotus "Snow White and the Seven Dwarfs".
Akseli Gallen-Kallelan 150-juhlavuosi 2015
??Gallen-Kallelan Museolla on ilo koordinoida
suomalaisen merkkitaiteilijan 150-vuotisjuhlaa. Akseli Gallen-Kallelan (18651931) juhlavuotta vietetään
Gallen-Kallelan Museon lisäksi ympäri Suomea eri
kulttuurilaitoksissa ja erilaisten työryhmien voimin.
Luvassa on lukuisia näyttelyitä, monipuolista ohjelmaa sekä uutta tietoaineistoa.
Juhlavuoden maanlaajuinen näyttely- ja tapahtumasisältö kootaan Gallen-Kallelan Museon tammikuussa julkaistaville uusituille
verkkosivuille. Gallen-Kallelan juhlavuosi linkittyy
myös Ystävät 150-teeman
kautta Jean Sibeliuksen ja
Pekka Halosen 150 -vuotisjuhliin.
Ei ainoastaan
kansallistaiteilija
Gallen-Kallelan Museo
haluaa tuoda juhlavuonna
esiin tunnetun taiteilijan
tuntemattomaksi jääneitä
puolia. Gallen-Kallelan Museon näyttelyiden keskiössä ovat suomalaistaiteilijan
ystävyys venäläisen taiteilijan ja rauhanmies Nikolai
Roerichin kanssa sekä Gallen-Kallelan Jusélius-mausoleumin seinämaalausten
esitöihin tiivistyvä taiteellinen välitilinpäätös.
Näyttelyissä tuodaan esiin
taiteilijan näkemystä taiteen
henkisestä ulottuvuudesta,
joka oli irrallaan kansaja uskontokuntien rajoista. Gallen-Kallelalle taiteilijan tehtävänä oli etsiä
tuonpuoleiseen kätkeytyvää
korkeampaa tietoa. Hänelle taide oli portti pyhään.
Esimerkiksi Gallen-Kallelan keskeneräiseksi jäänneen Suur-Kalevalan kuvistustyössä on nähtävis-
sä ilmaisun pelkistymistä
ja siirtymistä esittävyydestä maailmanlaajuisesti tunnettuihin symboleihin.
Uutta tietoa lähelle
yleisöä
Gallen-Kallelan Museo on
Akseli Gallen-Kallelaan liittyvän tiedon keskus, jonka
tietoaineistot ja arkistot sisältävät paljon julkaisematonta tietoa taiteilijasta. Taiteilijan henkilöhistoriasta
kerrotaan juhlavuonna mm.
Gallen-Kallelan oman Facebook-profiilin kautta turvautuen ensi käden arkisto-
aineistoon.www.facebook.
com/gallenkallela
Myös yleisö kutsutaan
mukaan tiedon jakamiseen
ja välittämiseen verkossa ja
tapahtumissa. Museon arkistoaineistoja, kuten Gallen-Kallelalle
kuuluneita valokuvia, julkaistaan
tammikuun lopussa yleisön
käyttöön Flickr-palvelussa.
Gallen-Kallelan Museon alkuvuodesta avautuvilla uusilla verkkosivuilla on myös
mahdollisuus esittää kysymyksiä ja löytää entistä helpommin Gallen-Kallelaan
liittyvää tietoa.
ranaisesti liity viereisiin
alueisiin ja on toiminnaltaankin ollut ympäristöstään eristäytynyttä. Kaupungin pitkällä tähtäimellä tavoitteleman täydennysrakentamisen myötä Pohjola-talon ympäristö tulee
luultavasti täydentymään ja
tontille kaavaillut toiminnat
avaavat aluetta ainakin osittain ympäristön asukkaiden
käyttöön.
Suunnitteluperiaatteisiin
on kirjattu niitä suunnittelun lähtökohtia, jotka tehdyn rakennushistoriaselvityksen ja järjestetyn arkkitehtuurikilpailun töiden
kautta osoittautuivat luonteviksi ja tavoittelemisen
arvoisiksi. Talon kaupunkikuvallisesti näkyvin ja kulttuurihistoriallisesti arvokas
ns. A-torni ja tontin lounaiskulman entinen kirjapainosali ja piha-alueet säilytetään. Tontin länsireunan
kaksikerroksiset rakennussiivet, ns. B-torni sekä muita osia rakennuksesta on
mahdollista purkaa ja korvata uudella asuntorakentamisella. Alueen läpi ohjataan etelä-koillissuunnassa
julkinen jalankulkuyhteys,
jonka avulla alue sitoutuu
osaksi muuta kaupunkia.
Arkkitehtuurikilpailun
ohjelmassa tontin uudisrakentamisen määräksi arvioitiin noin 50 000 k-m2. Kilpailutyöt ja voittaneen työn
pohjalta tehty jatkosuunnittelu ovat osoittaneet, ettei
koko kilpailuohjelman mukaista lisärakentamismäärää
voida laadukkaasti tontille
sijoittaa. Periaatteissa uudisrakentamisen rakennusoikeutta on hieman vähennetty ja se on nyt noin 46
000 k-m2. Luku täsmentyy
suunnittelun ja kaavaprosessin edetessä.
Jatkosuunnittelu
Tavoitteena on yhteistyössä kiinteistön omistajatahon ja sen valitseman
rakennusliikkeen kanssa
työstää alueen suunnitelmaa ja kaavoitusta eteenpäin niin, että kaavaehdotus esiteltäisiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle
vuoden 2015 loppupuolella. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä asemakaavan muutosperiaatteet.
Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
MunkinSeutu
Viikot 6-7
11
?Kaikkea sitä pitää yrittää, kun on päästävä eduskuntaan?
Ansiotasoindeksistä poikkeava indeksikäsittely tarkoittaa, että työeläkkeet
jäävät jälkeen palkkojen
kehityksestä noin 1 %-yksikön vuosivauhdilla. Siten eläkeläisten joutuminen
köyhyysloukkuun lisääntyy
ja eriarvoisuus, mikä ei ole
yhteiskunnan kehityksen
kannalta positiivista, voimistuu. Eläke joka vuonna 1995 oli 60 % henkilön
palkasta , on laskenut reaalisesti siten, että vuonna
2014 se oli enää vain noin
40 - 46 % vastaavan tehtävän palkkatasosta. Valitettavasti vielä työssä käyvät
eivät osaa ajatella, miten
valtava merkitys eläkeindeksillä on työvuosien
jälkeiselle toimeentulolle.
Vertailun vuoksi todettakoon, että tulotason ylä-
pään henkilöillä, joilla olisi mahdollisuus vaikuttaa
asiaan, tilanne on toinen:
kansanedustajien palkkakehitys (palkkioiden nousu) on vuodesta 1995 vuoteen 2014 ollut yli 130 %
ja yritysjohtajien yli 200 %.
1. Kannatteko työeläkkeiden tarkistukseen käytetyn ns. taitetun indeksin palauttamista alkuperäiseksi ansiotasoindeksiksi?
2. Pitäisikö työeläkeindeksi määritellä uudelleen siten, että se kuvaisi paremmin eläkeläisten todellista kulutusta
ja palvelujen käyttöä sisältäen esim. ruoan, lääkäri- ja lääkekulut sekä
asumisen?
Kysymys 2: Eläkeläisten verotus
% :n raippavero, jolla verotetaan jopa henkilökohtaisesti säästettyjä vapaaehtoisia lisäeläkkeitä. Vertailuna palkansaajien solidaarisuusvero yli 8.330 e/
kk tulonosalle on vain 2 %
tilapäiseksi eli vuosiksi
2013?15 säädettynä. Näin
ei toteudu perustuslain
6 & :n edellyttämä kansalaisten yhdenvertainen
kohtelu . Oheinen piirros
havainnollistaa työeläkeläisen veroeroa palkansaajiin
vuonna 2014.
Työeläkkeen verotuksen enemmyys verrattuna
vastaavan palkkatulon verotukseen 2014. Tulotason
12.500 ?/v alapuolella ei
ole normaalipalkkoja, ainoastaan pätkätöitä. Keskimääräinen eläketaso on
18.000 ?/v ja vastaavasti
keskimääräinen palkkataso 38.000 ?/v.
Päättäjät harhauttavat
kansalaisia vakuuttelemalla, että eläketuloverotus on
korkeintaan palkkaverotuksen tasolla. Harhautus perustuu siihen, että verovertailuja
ja -päätöksiä tehtäessä palkansaajan työeläkemaksu
lasketaan veroksi , vaikka
se on työntekijän eläkesäästöä . Sitä ei käytetä kuntien
eikä valtion menoihin !
1. Pitäisikö työeläkeverotuksen olla kaikissa tuloluokissa samalla tasolla
kuin palkkaverotuksen?
2. Pitäisikö eläketulon
pysyvä 6 %:n raippavero
poistaa
3. Pitäisikö vapaaehtoista eläkevakuutusta verotuksellisesti kohdella
kuten muitakin henkilövakuutuksia
Kysymys 3: Työeläkeyhtiöt
Viime vuosien keskiössä
on ollut monin eri tavoin
työeläkeyhtiöiden toiminta
mm. niiden määrä (13 yksityisen sektorin työeläkeyhtiötä + Keva). Valtion Eläkerahasto (VER) huolehtii
valtion eläkevarojen sijoittamisesta. Työeläkeyhtiöiden organisointi ja kulurakenne tulisi saattaa todellisen tarkastelun alle. Meil-
lä on yli 10
taan. Mitään järtyöeläkeyhtiötä
jellistä syytä ei
ja niiden yhteiole, ettei eläkset kulut ovat
keitä voitaisi
yli 500 miljosaattaa alkupenaa ? vuodesräisesti suunsa samanlainitellulle kassine, päällekvu-uralle. Työkäisine orgaeläkeyhtiöiden
nisaatioineen
määrän vähen. Kansanedustämisen lisäksi,
MNI
U
L
O
K
taja
Sampsa
jota myös SixKataja (kok )
ten Korkman
on ehdottanut,
on lausunnosettä meillä riittäisi yksi yh- saan 22.4.2014 esittänyt, haltiö ( + KEVA ) fuusioiden linnon kuluja ml. johdon
avulla ja iso osa yllämai- ylitse vuotavaa palkitsemisnituista varoista voitaisiin ta leikkaamalla pystyttäisiin
käyttää eläkkeiden mak- eläkeläisten asemaa korjaasuun , eikä maksuja työn- maan. Nykyisin maksetaan
antajille ja palkansaajille sekä ko. yhtiöiden johtajiltarvitsisi nostaa. Se lisäi- le ja luottamushenkilöille
si yritysten kilpailukykyä lisäeläkkeitä ja bonuksia!
ja palkansaajien kulutusta ( esim. Ilmarisen ja Varman
työpaikkoja lisäten!
hallinnossa on yksistään 28
Mm. yhden asiakasryh- luottamushenkilöä). Kaikmän palkitseminen ns. asia- ki bonukset ja lisäeläkkeet
kashyvityksillä ei ole oikeu- on maksettu työnantajien ja
tettua ja työeläkeyhtiöillä ei meidän ja nyt työssä oleviole laillista oikeutta vaikut- en maksamista työeläketaa työeläkemaksujen mää- maksuista . Tätä puoltaa
rään näillä maksupalautuk- myös se, että valtion ja kunsilla. Tästä huolimatta asia- tien hallinnossa on haluttu
kashyvityksillä kilpaillaan määrätietoisesti leikata ja
ja esim. pelkästään vuosi- vähentää hallintokuluja. Lina 1999?2010 työeläkeyh- säksi ylimmän johdon lisätiöt palauttivat asiakkail- eläkkeet tulee ohjata omaan
leen 2 miljardia euroa, järjestelmäänsä, jotta ne eimikä tarkoittaa, että maksu- vät rasita lakisääteistä, yhpalautukset olivat 3 % mak- teistä työeläkejärjestelmää.
setuista eläkkeistä . Jo näil- Vuonna 2013 lisäeläkkeistä
lä rahoilla pystyttäisiin paik- 2/3 kustannettiin yhteisistä
kaamaan eläkkeiden jälkeen varoista. On tärkeää tietää,
jääneisyyttä. Näyttää siltä, että työeläkemaksut makseettä työeläkeyhtiöiden al- taan työeläkeyhtiöihin lain
kuperäinen velvoite vastata mukaan ilman kilpailua !
ja huolehtia työeläkejärjes- Koko ajan puhutaan rakentelmästä ml. työntekijöiden nemuutoksista - miksi se
työelämän jälkeinen eläke- ei koske työeläkeyhtiöitä ?
turva, on unohtunut (TELA
Monet asiantuntijat ovat
). Auttaisiko asiaa eläkeläis- sitä mieltä, että työeläkejärten edustus näiden yhtiöiden jestelmämme on liian kalhallintoneuvostoissa ( mik- lis ja se vaatii remontin. Lasei myös hallituksissa )? (= kisääteisten varantojemme
niissä päätetään eläkeläis- haltijoina työeläkejohtajilla
ten asioista ). Nyt ei yhtään on liian suuri valta.
!Asia, jota olemme esittäneet,
1. Pitäisikö työeläkeyhja josta kansanedustaja Lars tiöiden määrää ja valtaa
Erik Gästgivars (rkp )on vähentää?
tehnyt aloitteen 4.6.2014,
2. Pitäisikö työeläkeyhjolloin sen allekirjoitti 121 tiöt ottaa paremmin valkansanedustajaa.
tion kontrolliin?
Työeläkevarat ovat paisu3. Ovatko asiakaspalauneet jo merkittävän kokoi- tukset työnantajille Teissiksi ja jatkavat paisumis- tä oikeutettuja
Josa Jäntti
jolloin eläkkeet kehittyivät
palkkoja seuraten . Mutta 90-luvun laman aikana
vuonna 1995 kansanedustajamme hyväksyivät ns. taitetun indeksin maksussa olevien työeläkkeiden tarkistukseen. Vuoden 1996 alusta käyttöön otetussa indeksissä ansiotason painoarvo
oli enää 20 % ja kuluttajahintojen 80 %. Työeläkeindeksistä oli tullut pelinappula, jota tarpeen mukaan
vielä ?lisäkorjataan?, jolloin
maan hallitus toimii vastoin
eläkepoliitiikan sääntöjä
. Sitäpaitsi kulutushintaindeksi ei vastaa eläkeläisten
kulutustapoja, vaan noudattelee lapsiperheiden kulutusta ! Ja vielä - eläkkeiden
korotuksista ? pihistäminen?
ei auta valtion menoissa
lainkaan !
Vastauslomake
Esimerkiksi vuonna 2015
taitetun indeksin mukaiseskansanedustajille
ti eläkkeitä olisi korotettaKysymys 1: Eläkkeiden va 1,4 %, mutta kehysriiindeksitarkastukset
hessä 2014 sovitun indek Työeläke on palkkatyöllä sijäädytyksen seurauksena
ansaittua, ansiotuloihin si- korotus jää 0,39:ään. Näillä
dottua ns. myöhennettyä leikkauksilla pienennetään
palkkaa , joka on perus- eläkeläisten toimeentuloa
tuslailla suojattu ja tiukas- ja ostovoimaa pysyvästi
ti omistusoikeudella turvat- ja tällä on suora vaikutus
tu. Sen tarkoitus on turvata kulutukseen ja sitä kautta
kohtuullinen kulutustaso työllisyyteen . Työeläkeläkeaikana. Indeksitarkis- keellä olevilta jäävät saatus on osa eläketurvaa, sen matta n. 250 miljoonan
pitäisi säilyttää eläkkeen euron indeksikorotukset.
ostovoima hintojen ja an- Tällä ei säästetä valtion
siotason noustessa. Työelä- menoja (työeläkkeitähän
kejärjestelmän alkuaikoina ei makseta verovaroista),
työeläkkeitäkin tarkistettiin vaan varat jäävät työeläns. ansiotasoindeksillä , keyhtiöiden käytettäviksi.
Työeläke
on palkan
luonteista tuloa, ja sitä tulee kohdella kuten muutakin palkkatuloa. Näin ei
kuitenkaan ole. Työeläketulon verotus on tulotasosta 12.500 ?/v alkaen kaikissa tuloluokissa palkkaverotusta selvästi ankarampaa (www.vero.fi). Syynä
on mm. , että työeläkemaksu lasketaan veroksi. Esimerkiksi keskimääräisestä 18.000 ?/v eläketulosta
menee noin 72 % enemmän veroa kuin vastaavasta palkkatulosta eli noin
1.308 euroa vuodessa. Vallitsevan veroenemmyyden
päälle vuoden 2013 alusta
alkaen on eläkeläistä rangaistu 6 %:n raippaverolla.
Sen mukaan 3.750 ?/kk:ssa
ylittävälle eläketulon osalle
tuli pysyväksi säädetty 6
GR
KO
IR
AM
Meidän
EYHOUNDIT
SIÄ
haluavat jatkaa, on halua
olla vastaamatta. Kysymyksiä on kolme : eläkeläisten
verotus, taitettu indeksi,
työeläkeyhtiöiden yli suuri määrä !
Jokaiseen kysymykseen
liittyy kirjalliset perustelut ja graafiset taulukot.
Kysymme - kyllä -ei - ei
osaa sanoa + perustelut
Kansanedustajien on
hyvä muistaa, että eläkeläisä on n. 1.300.000 ja
yhä useammat ovat nyt
tyytymättöminä ? liikkuvia? äänestäjiä !
Lähes puolet eläkeläisistä ( n. 700.000 ) elää EU:n
köyhyysrajan alapuolellla . Nyt jos koskaan tarvitaan poliittista rohkeutta,
itsenäisyyttä ja oikeudenmukaisuutta !
KÖ
??kertoi Paavo Lipponen
muistelmissaan, kun lupasi
ennen vaaleja, että ruotsin
kielen on oltava valinnainen yo - kirjoituksissa. Sen
jälkeen hän käänsi takkinsa
niin rajusti ko. kielen puolesta, että taisi samalla revetä takin vuorikin. Tästä
vaalista on kulunut jo neljännnesvuosisata.
Tuskinpa tänä keväänä
kukaan jatkoon pyrkivistä kansanedustajista toimii näin. Kannattaa, jos
mahdollista, kysyä ehdokkaaltaan henkilökohtaisesti
muutama kysymys - miten
hän aikoo toimia seuraavissa asioissa. Tämä koskee erityisesti eläkeläisiä,
joista monet ovat aina äänestäneet samaa puoluetta - jopa samaa henkilöä riippumatta siitä, kuinka
ko. puolue on kohdellut
eläkeläisiä ! Nyt on eläkeläisilläkin mahdollisuus
vaikuttaa omaan kohteluunsa . SEDU ry ( Suomen
eläkeläisten edunvalvonta
ry, liittyi 2015 SSL:oon eli
Suomen senioriliike ry) on
lähettänyt viime vuoden
puolella kaikille kansanedustajille 3 kysymystä
vastattaviksi - kyllä - ei ei osaa sanoa . (vastaukset kaj.karlsson@kolumbus.
fi). Tulemme eri medioissa
julkaisemaan kunkin edustajan vastaukset nimellä
- myös niiden, jotka ylimielisinä eivät ole lainkaan vastanneet . Tuskinpa niillä edustajilla, jotka
AA
ILMA
LA
N FORMU
YK
KOIRA
6/2013 6,10
Extrahinta
3,90
Näin koira
esitetään
näyttelyssä!
Eroahdistuskoirat
ja pennut
päiväkotienkaita
vakioasiak
Keltainen nauha
taluttimessa:
ÄLÄ LÄHESTY!
Thaimaan pystyk
on yksi uusista
ta
rotutulokkais
orva
rissa on varaa
valita:
NÄYTTÄVÄ
KARVATON TAI
PUUTERIHUISKU
Voittaja-näyttelyis
Messukeskuksen
s: 23 000 koiraa
maailmanennäty
sä
KORKEASAAREN
ELÄINTARHA
uhanalaisten
kissapetojen
koti
Rotuesittelyssä:
* räsynukkemainen
RAGDOLL
* suloinen ja
Pakkaskattien
matkassa
Testaajakissa
IINES
maistelee
märkäruoat
sininen
KARTUSIAANI
luottavaisia
aikuisia
Suloinen satu:
6/2013
5,90
? NEUVOT
? VINKIT
MIMMA
valmiina
talveen!
Sylissä
pidetyistä
pennuista
kasvaa
aok
äru us
rk tsa
Mä ka
Kiinanharjakoi
Kissojen
ja Koirien
ystäville
Kalenterikissa
Tiikerin kova
onni vaihtui kodin
lämpöön
HOITO ? RAVINTO
? UUTUUD
ET
B
vitamiini
tärkeää
kissan
turkille
Kosketus antaa
kissalle eläm
änuskoa
Kissa nauttii
varpaiden ja
polkuanturoiden
hieronnasta
MunkinSeutu
12
Viikot 6-7
ÂTyöväenopisto
Ravintola Meripaviljonki valmistuu
??Kelluvan panoraamaravintoIa Meripaviljongin rakennustyöt ovat edenneet
loppusuoralle. Keskellä merellistä Helsinkiä sijaitseva
Meripaviljonki avataan asiakkaille kevään kynnyksellä, 8. huhtikuuta 2015.
Meripaviljongin à la carte
-ruokalista kutsuu erityisesti kalan ja äyriäisten ystävät
herkuttelemaan. Pöytävarauksia on mahdollisuus tehdä 28. tammikuuta alkaen.
Modernista ja valoisasta
Meripaviljongista avautuu
ainutlaatuiset vuodenaikojen mukaan vaihtuvat panoraamanäkymät Eläintarhanlahdelle. Graniittiravintolat Oy:n keittiötoimenjohtaja Marko Helenius luotsaa Meripaviljongin kala- ja
äyriäispainotteista keittiötä.
Ravintolan ulkoisissa puitteissa aistittava keveys on
otettu huomioon raaka-aineissa.
? Meiltä saa tuoretta kalaa ja äyriäisiä joka päivä,
ja huomioimme Meripaviljongin tarjonnassa vaihtuvat
sesongit. Kesäkaudella pa-
nostamme mm. raikkaisiin
tuoreisiin kasviksiin, marjoihin sekä klassisiin kalaja rapuherkkuihin, Helenius linjaa.
? Keittiömestarin suositusannoksilla tarjoamme
asiakkaillemme päivittäin
vaihtuvia ruokaelämyksiä.
Meripaviljonki on ravintola, joka edustaa suomalaisen keittiön huippuosaamista. Keittiössä suositaan
kotimaisia raaka-aineita,
minkä lisäksi tarjolla on
pohjoismaisia makuja.
? Annokset ovat keveydestään huolimatta runsaat
? emme harrasta piperrystä. Haluamme tarjota Meripaviljongin herkkuja niin
yksityis- kuin yritysasiakkaille ? hintatasomme sopii kaikille, Marko Helenius korostaa.
Ravintola Meripaviljonki
on avoinna ympäri vuoden,
seitsemän päivää viikossa, lounaasta iltaan. Asiakaspaikkoja on à la carte
-ravintolana 170. Meripaviljongissa on lisäksi erinomaiset mahdollisuudet jär-
jestää yksityistilaisuuksia
enimmillään 200 hengelle
(cocktail-tilaisuudet 290).
Ravintola on osa Paasitornin täyden palvelun kokous- ja kongressikeskuksen muodostamaa kokonaisuutta ja tarjoaa runsaasti
uusia vaihtoehtoja myös
kokousjärjestäjille.
Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja
pääurakoinnista Europlan
Engineering Oy. Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry.
Meripaviljongin ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmio-ryhmän Graniittiravintolat Oy, joka vastaa myös Paasitornin yhteydessä toimivan neljän muun
ravintolan (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja
Paasin Kellari) toiminnasta. Meripaviljongin myötä Ravintolakolmio-ryhmä
kasvaa 18 ravintolan kokonaisuudeksi, joka työllistää Helsingissä yli 250
henkilöä.
Viron pienpanimoviikot Bryggeri
Helsingissä 26.2.?14.3.
??Virossa on tällä hetkellä käynnissä valtava pienpanimobuumi. Reilun vuoden aikana maassa on aloittanut toimintansa toistakymmentä käsityöpanimoa.
Suomalaiset oluenystävät
ovat pikkuhiljaa löytäneet
uudet oluet Viron-matkoillaan, mutta Suomessa näitä
tuotteita ei ole ollut vielä
vähittäismyynnissä tai ravintola-anniskelussa.
Panimoravintola Bryggeri
Helsinki tuo virolaiset pienpanimo-oluet ensimmäistä
kertaa laajasti suomalaisen
yleisön maisteltaviksi järjestämällä Viron pienpanimoviikot 26.2.?14.3. Kyseessä
on samalla ensimmäinen virolaisten pienpanimoiden
laaja esiintyminen ylipäätään ulkomailla.
Tuotteiden kokoaminen
tapahtumaa varten on parhaillaan käynnissä. Mukaan
on tulossa useita panimoyrityksiä ja vähintään 25?
30 erilaista olutta.
? On ollut todella mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti virolaiset pienpanimot ovat saavuttaneet
sekä laadukkaan tason että
monipuolisen valikoiman.
Innovatiivinen intohimo
oluiden kirjoa kohtaan panimoissa on ihailtavaa. Monet valmistavat jo kansainvälisen tason käsityöoluita.
Niitä on ilo maistella ja tarjota myös Bryggeri Helsingin asiakkaille festivaaliviikoilla, sanoo valikoimasta
vastaava ravintolapäällikkö
Olli Majanen.
Viro-viikkojen
olutvalikoima
Bryggeri Helsingin nettisivuille ja Facebookiin on
koottu luettelo Viron pienpanimoista ja niiden oluista. Mukana ovat lähes kaikki Virossa viime kuukausina valmistetut käsityöolu-
et. Suurin osa festivaalin
oluista on pulloissa, mutta
muutama on tulossa myös
ravintolan vierashanoihin.
Käy äänestämässä, minkä oluen juuri sinä haluaisit maistaa ja ottaa mukaan valikoimaan. Jätä
myös vinkkisi ja toiveesi
oluesta, joka listalta vielä
toistaiseksi puuttuu. Kaikki toiveet ja kommentit otetaan huomioon lopullista
olutlistaa rakennettaessa.
Viron pienpanimobuumi
käynnistyi vajaat pari vuotta sitten, kun nyt omassa
panimossaan oluita valmistava Põhjala Brewery teetti ensimmäiset oluensa Tallinnan kupeessa toimivalla Genika-panimolla. Tuhti
imperial stout Põhjala Öö
ja ruisolut Rukkirääk vietiin tuolloin lähes käsistä.
Ensimmäisenä panimoluvat sai kuitenkin Sauessa toimiva Õllenaut marraskuussa 2013. Vuoden
2014 alkupuolella toimintansa aloittivat Lehe Pruulikoda Keilassa ja Vormsi
Õlu Koerussa. Nämä neljä
kärkipanimoa ovat jo varmistaneet osallistumisensa
Viron pienpanimoviikoille.
Virolaisia
olutsnackseja
Bryggeri Helsinki tunnetaan oluidensa ohella
tasokkaasta keittiöstä ja
maukkaasta ruoasta. Keittiöpäällikkö Ali Suviala rakentaa teemaviikoille kolmen ruokalajin kokonaisuuden sekä olutsnacksien valikoiman yhdessä Viron ensimmäisen olutsommelierin Kristjan Peäsken
kanssa.
Peäske on osaomistaja
tallinnalaisissa Umami sekä
Leib Resto ja Aed -ravintoloissa, joihin hän on luonut
oman Hopster-olutmerkin.
Oluiden ja ruoan yhdistämi-
sessä Peäske on edelläkävijä koko Baltiassa. Hän saapuu Viron pienpanimoviikkojen avajaisten vieraaksi
esittelemään sekä ammattilaisille että yleisölle oluen yhdistämistä erilaisten
ruokien kanssa.
? Tarjoamme virolaisten
oluiden lisäksi naapurimaan raaka-aineita ja ruokia. Oman mielenkiintonsa tuovat ruisoluet, joissa
käytetään paikallista ruista raaka-aineena. Sen makuprofiili eroaa suomalaisesta houkuttelevalla tavalla. Viron India Pale Alet
ja tummat oluet maistuvat
liharuokien kera. Lisäksi
portterit ja imperial stoutit löytävät kumppaninsa
jälkiruokiemme joukosta,
Suviala kertoo.
Runsaasti
oheisohjelmaa
Viron pienpanimoviikkojen aikana on runsaasti erilaisia teemailtoja ja keskustelutilaisuuksia. Avajaisiltana torstaina 26. helmikuuta
Viron pienpanimovallankumouksesta sekä oluiden ja
ruoan yhdistämisestä kertovat olutsommelier ja ravintoloitsija Kristjan Peäske
sekä Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. Viikoille odotetaan myös panimoiden edustajien vierailuja, mutta niiden päivämäärät ovat vielä auki.
Viron pienpanimot ja Tallinnan olutravintolat ovat
esillä yleisötilaisuudessa
keskiviikkona 4.3. klo 18
alkaen. Silloin Baarimies
Tallinnassa -opaskirjan kirjoittajat esittelevät Tallinnaa
matkailu- ja olutkohteena
yhdessä Viron matkailun
edistämiskeskuksen kanssa.
??Viikko 6
Keskiviikko 4.2.
Espanjan nykyhetki ja
tulevaisuus?Työväenopiston luentosarja: Kulttuurikulma ? Eurooppalaisia
valtioita. Stoa, luentosali
(Turunlinnantie 1) klo 13?
14.30. Luennoitsija Kirjailija
Esa Mäkijärvi. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Uusi kaivosbuumi Suomessa ja muualla?Työväenopiston luentosarja: Kaivosbuumin vaikutukset. Stoa,
luentosali (Turunlinnantie
1) klo 17?18.30. Luennoitsija Dosentti Markus Kröger. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88570.
Humanismin haastajat ja
vastustajat?Työväenopiston luentosarja: Humanismi eilen, tänään ja huomenna. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu
26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija FM Jussi Tuovinen.
Vapaa pääsy. Tiedustelut
09 310 88530.
Antiikin mytologia ja
veistotaiteen helmet?Työväenopiston luento klo 11?
12.30 Pitäjänmäen?Konalan
korttelikerhossa (Vähäntuvantie 4). Luennoitsija FT
Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Vapaa pääsy. Tiedustelut
puh. 09 310 88526.
Torstai 5.2.
Etninen ja kielellinen
mosaiikki?Työväenopiston
luentosarja: Balkanin rikas
kulttuuri. Silkkikutomo, ilmaisutaitoluokka (Laivalahdenkatu 2 b A) klo 16.50?
18.20. Luennoitsija FT Nora
Repo. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88570.
Erämaat ja patrioottiset
panoraamat?Työväenopiston luentosarja: Suomen
kuvia - suomalainen maisema 1850-1900. Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1) klo
17?18.30. Luennoitsija FM
Leena Reinilä. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Yhdistynyt Saksa etsii
suuntaansa?Työväenopiston
luentosarja: Identiteettiä etsimässä ? Saksa toisen maailmansodan jälkeen. Silkkikutomo, ilmaisutaitoluokka
(Laivalahdenkatu 2 b A) klo
18.30?20. Luennoitsija FM
Paula Schuth. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Joonian saaret, Albanian
naapurit antiikista nykypäivään ?Työväenopiston luentosarja: Välimeren saarten historiaa ja kulttuuria. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26)
klo 18.30?20. Luennoitsija
FT Hanna-Riitta ToivanenKola. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530.
Baltian kivikausi, Kundan
kulttuurista kampakeraamikoihin?Työväenopiston
luentosarja: Naapurimaiden esihistoriaa. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?
18.20. Luennoitsija FL Eero
Muurimäki. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88530.
Perjantai 6.2.
Shakespearen ajasta ja
maailmasta?Perjantain
kulttuuriluennot - Shakespearen maailma. Kulttuuria ja historiaa sanoin ja kuvin. Opistotalo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu 26)
klo 14?15.30. Luennoitsija
MA Sari Pauloma. Vapaa
pääsy. Tiedustelut 09 310
88530.
Viikko 7
Maanantai 9.2.
Suomi 1800-luvulla / Työväenopiston luentosarja:
Suomen historiaa maahanmuuttajille. Luennot ovat
venäjän kielellä. Opistotalo,
Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 15?16.30.
Vapaa pääsy. 13.1. 13-14.
09 310 88693.
Itävalta on upea viini-
maa ?Työväenopiston luentosarja: Tiesitkö tämän Itävallasta? Opistotalo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu
26) klo 16.50?18.20. Luennoitsija Tietokirjailija KTM
Martti Helsilä. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88530.
Armoton Augustus perustaa keisarikunnan ja Pax
Romana alkaa?Työväenopiston luentosarja: Rooman
historiaa Aeneaasta Alarikiin. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26)
klo 18.30?20. ?Luennoitsija FT Ari Saastamoinen.
Vapaa pääsy. Tiedustelut
09 310 88530.
Vapauden aika (n. 1700?
1809)?Työväenopiston luentosarja: Suomen historiaa
selkosuomeksi. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?
18.20. Luennoitsija Karina
Nirman. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530.
Islamilaisen maailman
monimuotoisuus?Työväenopiston luentosarja: Monimuotoinen islam. Silkkikutomo, ilmaisutaitoluokka
(Laivalahdenkatu 2 b A) klo
16.30?18. Luennoitsija FT
Nora Repo. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Kuolema?
2000-luvun
kriisi ja rakenteiden murtuminen?Työväenopiston luentosarja: Hyvinvointivaltion nousu ja tuho? Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1)
klo 16.30?18. Luennoitsija
VTM Pekka Pennanen. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09
310 88570.
Julkinen tila taiteen kohteena?Työväenopiston luentosarja: Taide on läsnä
ja poissa. Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1) klo
18.15?19.45. Luennoitsija
Merja Ilola. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Hugo Simberg ? toinen
todellisuus?Työväenopiston luentosarja: Mielikuvitus ja intiimi minä maalauksessa ? neljä symbolistia päättyy ?klo 13?14.30
Pohjois-Haagan opetuspisteessä (Näyttelijäntie 14,
luokka 3). Luennoitsijana
FM Leena Reinilä. ?Vapaa
pääsy. Tiedustelut puh. 09
310 88528.
Avoimet kirjoittajatreffit?Työväenopiston järjestämä kohtaamispaikka kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille. Pitäjänmäen kirjaston monitoimitila (Jousipolku 1) klo 18?19.30. Ohjaajana toimii Laura Laitinen.
Seuraavat treffit 2.3., 23.3.
ja 20.4.?Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88526.
Rikospaikkana Skotlanti
? Denise Minan ja Ian Rankinin dekkareista?Työväenopiston Kanneltalon kirjallisuus-sarja jatkuu klo
18.30?20 Kannelmäen kirjastossa (Kanneltalo, Klaneettitie 5). Luennoitsijana MA Sari Pauloma. Vapaa
pääsy. Tiedustelut puh. 09
310 88526.
Tiistai 10.2.
Ranska ja yhtenäinen Eurooppa?Työväenopiston luentosarjan Ranskan historiaa valistuksen ajasta nykypäivään viimeinen luento Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1 C, 3. krs) klo
17.30?19. Luennoitsija Suvi
Leppämäki. Vapaa pääsy.
Tiedustelut puh. 09 310
88510.
Albaaninaiset ja islam Makedoniassa?Työväenopiston
luentosarja: Silkkikutomon
luennot ? Globaali uskontodialogi. Silkkikutomo, musiikkiluokka (Laivalahdenkatu 2 b A) klo 10?11.30.
Luennoitsija FT Nora Repo.
Vapaa pääsy. ?Tiedustelut
09 310 88570.
Yksin vain yhdessä? Yksilön ja yhteisön suhde Arto
Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Miikka Nousiaisen
Vadelmavene pakolainen ?
romaaneissa?Työväenopiston luentosarja: Muuttuuko
ihminen? Kontulan palvelukeskus (Kontulakuja 5)
klo 13.30?15. Luennoitsija FM Päivikki Välttilä. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09
310 88570.
New Yorkista Rovaniemelle?Työväenopiston luentosarja: Kaupunkiviljely
meillä ja muualla. Vuotalo, vuosali (Mosaiikkitori
2) klo 14?15.30. Luennoitsija Dodon varapuheenjohtaja Maria Nordlund. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09
310 88570.
Miten luonnontiede on
rikastuttanut ihmiskäsitystämme??Työväenopiston luentosarja: Filosofiset illat.
Stoa, luentosali (Turunlinnantie 1) klo 18.15?19.45.
Aiheista alustaa ja keskusteluun virittää FM Heikki Tuomisto. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
Miten myyn valokuviani??Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto
ry:n toiminnanjohtaja Mikko Säteri tulee kertomaan
omien valokuvien myynnistä ja markkinoinnista sekä
miten valvot kuviesi tekijänoikeuksia sekä miten
toimia, jos kuvasi varastetaan. Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26)
klo 14?16.15. ?Luennoitsija
Mikko Säteri. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88530.
Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten Sibelius
kuvaa musiikillaan luonnonilmiöitä tai miten voimakas luontoelämys on
ollut inspiraation lähteenä.?Työväenopiston luentosarja: Sibelius 150. Näkökulmia säveltäjämestarimme musiikkiin. Opistotalo, Viipurinsali/205 (Helsinginkatu 26) klo 16.50?
18.20. Luennoitsija Ilkka
von Boehm. Vapaa pääsy. ?
Tiedustelut 09 310
88530.
Japani: Kamien saari ?Työväenopiston luentosarja: Uskontojen maailma: kahdeksan suurta.
Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26)
klo 18.30?20. Luennoitsija
TM Henna Nurmi. Vapaa
pääsy. Tiedustelut 09 310
88530.
Elämyksiä pyhissä paikoissa?Työväenopiston
luentosarja: Pyhän ja taiteen ristiaallokossa. Opistotalo, Helsinginsali/423
(Helsinginkatu 26) klo
16.50?18.20. ?Luennoitsija
FM Jepa Pihlainen. Vapaa
pääsy. Tiedustelut 09 310
88530.
Keskiviikko 11.2.
Internetin tietoturva?Tietoiskut Ainossa 2015. Osallistu avoimiin tietoiskuihin.
Kesto 45 minuuttia. Opistotalo, Aino/345 (Helsinginkatu 26) klo 12.15?13.
Luennoitsija Mika Mikkola. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88530.
Humanismin
tulevaisuus?Työväenopiston luentosarja: Humanismi eilen, tänään ja huomenna.
Opistotalo, Helsinginsali/423 (Helsinginkatu 26)
klo 16.50?18.20. ?Luennoitsija FM Jussi Tuovinen.
Vapaa pääsy. Tiedustelut
09 310 88530.
Italian kehittyminen moderniksi valtioksi?Työväenopiston luentosarja: Kulttuurikulma ? Eurooppalaisia valtioita. Stoa, luentosali
(Turunlinnantie 1) klo 13?
14.30. Luennoitsija Kirjailija
Esa Mäkijärvi. Vapaa pääsy.
Tiedustelut 09 310 88570.
MunkinSeutu
Viikot 6-7
13
Koe kaksi uutta Sibeliuksen
innoittamaa interaktiivista teosta
??Ateneumin taidemuseo
paljastaa kaksi uutta interaktiivista teosta, jotka tuovat uusia näkökulmia Sibelius ja taiteen maailma
-näyttelyyn. Passio Musicae Open Source ja Synaesthesia kutsuvat vierailijan
astumaan teoksen keskelle
ja osallistumaan teosten sisällön tuottamiseen.
? Olemme erittäin iloisia
siitä, että saamme nämä
kaksi teosta mukaan näyttelyyn, iloitsee Ateneumin
museonjohtaja Susanna
Pettersson.
? Ateneum on elävä museo joka elää nykypäivässä. Meidän tehtävämme on
tuoda uutta tietoa ja uusia
ajatuksia näyttelyissämme
esitettävään taiteeseen, hän
painottaa.
ÂKoulumies
Viimeiset terveiseni
tarkastuslautakunnasta
Tutustu näkymättömän
Sibelius-monumentin
äänimaailmaan
Eila Hiltusen vuonna
1967 paljastettu Sibeliusmonumentti on inspiroinut
Passio Musicae Open Source -teosta. Taideyliopiston
Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian, sekä Aalto
yliopiston Medialaboratorion opiskelijoiden yhteistyönä syntynyt installaatio
sai alkunsa saksalaisen kuvanveistäjä Lukas Kühnen
ideasta tutkia Sibelius-monumentin 569 teräsputken
ääniulottuvuutta. Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi
ryhmä taiteilijoita on tehnyt
monumentista näkymättömän, interaktiivisen version, joka avaa monumentin salatun äänimaailman.
Liikkumalla tilassa kävijät
laukaisevat ääniä, jotka on
muodostettu alkuperäisen
teoksen putkien mitoista.
Open Source -henkeä noudattaen projektin data ja
äänet ovat saatavilla avoimesti verkossa osoitteessa
www.pmos.fi.
Viereisessä huoneessa sijaitseva videoteos Tracing a
Monument kertoo Montréalissa Expo 67:ssä näytteillä olleesta ja myöhemmin
kadonneesta monumentin
Hommage à Sibelius -versiosta.
Synaesthesia kutsuu
käyttämään liikettä
valojen ja äänien
soittamiseen
Toinen lisäys Sibelius ja
taiteen maailma -näyttelyyn
löytyy Ateneumin kolmannen kerroksen tasanteen
Synaesthesian tekijät. Vasemmalta oikealle: Tommi Koskinen, Hanna Toivonen, Julius Tuomisto.
seinistä ja pintojen muodoista. Synaesthesia on interaktiivinen ääni- ja valoinstallaatio joka kuvaa
luovaa prosessia. Se kutsuu
katsojan liikkumaan seinien ja pintojen yksityiskohtiin heijastettujen valojen ja
kuvien keskelle. Katsojan
liikkeen avulla installaation eri osat luovat musiikkia yhdistäen värejä, valoa
ja ääntä. Sibeliuksella tiedettiin olevan synesteettisiä kykyjä- hän koki värejä sävelinä. Ajatus Synaesthesia-teokselle syntyi loka-
kuussa 2014 Ateneumissa
pidetyn SibHack-tapahtuman aikana, jolloin museossa pidettiin Sibelius-aiheinen koodauskilpailu yhteistyössä Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön ja
Eficoden kanssa.
Molemmat teokset ovat
avoinna näyttelyvieraille
22.3.2015 saakka, jolloin
Sibelius ja taiteen maailma
-näyttely päättyy.
Tietoa tekijöistä
Passio
Musicae
Eila, Hiltunen: Sibelius-monumentti, 1967. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Open
Source -projektin alullepanija on Lukas Kühne,
kuvanveistäjä, jonka töissäääni- ja interaktioulottuvuudet ovat vahvasti läsnä.
Hänellä on ollut näyttelyitä ja pysyviä teoksia Euroopassa (ml. Islannissa),
Japanissa sekä Pohjois- ja
Etelä-Amerikassa. Hän johtaa monialaista, kokeellista
?Form and Sound? -ohjelmaa
Uruguayn valtionyliopistossa Montevideossa.
Passio Musicae Open
Source -installaation toteuttivat Aalto-yliopiston Medialaboratorion opiskelijat Jairo Acosta Lara, Ava
Grayson, Karina Jensen,
Narim Lee, Sébastien Piquemal, Taavi Varm ja
Pirkka Åman mediataiteilija Matti Niinimäen
johdolla. Videon tuottivat Taideyliopiston Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian opiskelijat Emma Jääskeläinen,
Akuliina Niemi and Jani
Purhonen.
Passio Musicae Open
Source -projektin ovat
mahdollistaneet Suomen
Goethe-Institut Finnland,
Saksan ulkoministeriö ja
Taiteen edistämiskeskus.
Synaesthesia -teoksen
ovat luoneet taiteilija,
muusikko Hanna Toivonen, mediataiteilija Tommi Koskinen, VJ Julius
Tuomisto ja ohjelmistosuunnittelija Kosti Rytkönen.
??On ollut mielenkiintoista työskennellä Helsingin
tarkastuslautakunnan puheenjohtajana viime vuodet. Jätin eroanomuksen
lautakunnasta tammikuun
puolivälissä, koska olen
vaihtamassa toiseen lautakuntaan loppuvaalikaudeksi. Jään kaipaamaan tarkastuslautakuntaa kaiholla. Se
ei ole mikään poliittisen pelin areena vaan ulkopuolinen tarkastuselin, joka valvoo kaupungin toimien oikeellisuutta ja sitä, että demokraatia toteutuu kaupungin hallinnossa.
Tarkastuslautakunta on
nyt viimekertaisessa kokouksessaan julkistanut historiallisesti ensimmäisen
erillisraporttinsa kaupungin toiminnan tarkastuksesta. Varsinainen arviointikertomus, jota olemme työstäneet viime vuoden keväästä
lähtien, tulee julkiseksi vasta juhannuksen alla.
Erillisselvityksen aiheena
oli, miten Helsingin talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet liittyvät kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan.
Raportti tuodaan valtuustolle nyt, jotta se ajoittuisi valtuustokauden aikaansaannosten puolivälitarkasteluun ja ensi vuoden budjetin valmisteluun.
Selvityksessä kävi ilmi,
että vain 54% tavoitteista oli
strategialähtöisiä ja 46%:lla
ei ollut siihen yhteyttä. Selvityksessä kävi ilmi myös,
että kuluvan vuoden 102
sitovasta toiminnallisesta
tavoitteesta jopa 46 oli pysynyt täsmälleen samana
edelliseen vuoteen nähden
ja melkein yhtä monessa
muuten samana, mutta niiden tavoitetasoa oli näennäisesti muutettu. Näin olleen jopa 81% tavoitteista
oli pysynyt koko ajan sisällöllisesti samana. Kun tarkastelua jatkettiin vuoteen
2009 asti, kävi ilmi, että
sitovista tavoitteista 46%
Sibelius ja taiteen
maailma
17.10.2014 - 22.3.2015
Ateneumin taidemuseo,
Kaivokatu 2, 00100 Helsinki, www.ateneum.fi
Aukioloajat: ti, pe 10-18;
ke, to 10-20; la, su 10-17,
maanantaisin suljettu
Liput: 13/11 e, alle
18-vuotiaat vapaa pääsy.
Terhi Koulumies
oli pysynyt sisällöltään sisällöllisesti samana kaiken
aikaa...
Täsmälleen samanlaisista
tavoitteista melkein kaikki
olivat lisäksi sellaisia, että
tavoitetaso oli jokaisena
vuonna saavutettu. Virastot
olivat asettaneet nämä automaattisesti toteutuvat tavoitteensa itse omasta toimestaan. Mitä järkeä sellaisilla tavoitteilla on? Selvästikin virastot menevät yli
siitä, missä aita on matalin
Joka vuosi toteutuneita samoja tavoitteita oli liikuntavirastolla, Helsingin Energia-liikelaitoksella, ympäristötoimella, HKL-liikelaitoksella, Palmia-liikelaitos,
sosiaali- ja terveysvirastolla, Korkeasaaren eläintarhalla ja rakennusvalvontavirastolla.
Hallintokuntien välillä oli
isoja eroja strategialähtöisten tavoitteiden osuudessa.
Liikuntavirasto oli arvioinnin hännänhuippu, sen tavoitteista yksikään ei liittynyt valtuuston linjauksiin.
Niiden joukossa oli esimerkiksi sellaisia ympäripyöreitä muotoiluja kuin ?helsinkiläisten liikunta lisääntyy?
ja ?koululaisia kannustetaan
välitunnilla ulkoiluun?.
Virastojen ja liikelaitosten on jatkossa otettava
paremmin huomioon kaupunginvaltuutettujen tekemät linjaukset. Se lisäisi
demokratiaa ja tehokkuutta kaupungin hallinnossa.
Toivottavasti tämä selvitys
antaakin virastoille potkun
takapuoleen ja kannustaa
niitä kehittämään toimintaansa hieman kunnianhimoisemmin.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Tarkastuslautakunnan
väistyvä puheenjohtaja
MunkinSeutu
14
Viikot 6-7
Torpan A-poikien
tavoitteena
mitalipelit
??Parasta mieskoripalloilua Munkkiniemessä!
Näin voi perustellusti sanoa ToPo:n A-poikien
syyskaudesta Suomen
mestaruussarjassa.
ToPo97 lähti kevätkauteen SM-sarjan kolmostilalta. Honka johtaa sarjaa
yhdellä tappiolla. Lahdella ja ToPo:lla on kaksi tappiota. Neljäntenä
olevalla Kaarinan Uralla
on rasitteenaan jo neljä
tappiota.
Poikien suoritus on erinomainen, sillä jokainen 13
pelaajasta pääsee A-poikiin
vielä ensi kaudellakin.
Kevätkausi alkoi samaan
tahtiin. Ensin kaatui Kotka (82-71) ja sitten Helsingin NMKY (68-57). Molemmat vastustajat ovat
keskikastin kovia joukkueita, joten voitot olivat
erittäin hyviä.
Pekka Konttisen ja Markus Rautalan suojatit ovat
pärjänneet erinomaisella
joukkuepelillä, kovalla intensiteetillä ja laajalla pelaajamateriaalilla. Penkiltä
voidaan heittää kuka tahansa kentälle ja pelin rytmi
säilyy entisellään. Ja varmasti hyvin sujuneella val-
mistautumisella sarjaan on
oma merkityksensä.
Toisen polven maajoukkuekoripalloilija, yli kaksimetrinen Remu Raitanen on
ollut joukkueen pisterohmu 21 pisteen keskiarvolla. Remu pelaa myös poikamaajoukkueessa, joka vuodenvaihteen jälkeen voitti 18-vuotiaiden Baltic Sea
Cupin Tallinnassa.
Torpan ?kakkosrohmu? on
takamies Henri Kantonen
(pistekeskiarvo 16). ?Henkka? hakee peliinsä kovuutta myös miesten alemmasta ykkösdivarista, jossa hän
pelaa isoja minuutteja PuHu
Junioreiden miesten kokoonpanossa. Henri voisi hyvin olla myös maajoukkuekokoonpanossa, mutta jos-
ToPo:n A-pojat vasemmalta ylhäältä. Remu Raitanen, Joel Jokinen, Jonis Heikkinen, Väinö Haajanen, Antti Hämmäinen, Matias
Oksa, Rasmus Marttinen, Henri Kantonen, Ville Leikas, Arttu Lecklin (vasemmalla alhaalla), Tuomas Laine, Henrik Ketola ja Pekki
Taari. Kuva: Jari Ketola.
tain syystä topolaisten portti
maajoukkueeseen on usein
paljon namika- ynnä muunlaisten joukkueiden pelaajia
ahtaampi.
Kevätkauden alkaessa
ToPo97:n kirkas tavoite on
mitalipeleissä. Kahdenke-
vätkierroksen voiton jälkeen mitalipelit näyttävät
jo todennäköisiltä. Tosin
urheilussa ei kannata koskaan nuolaista ennen kuin
kaikki on varmaa.
Viivan alapuolella olevat
Kotka, HNMKY, Kouvola
ja PuHu pelaavat jokaisen
sarjaottelunsa kuin pudotuspelin, sillä yksikin voitto tai tappio voi olla ratkaiseva jatkon kannalta, joten
ToPo saa vastaansa nälkäisiä joukkueita.
ToPo ei enää kevätkierroksella ole yllättäjä. Vastustajat tietävät, miten ToPo
pelaa, eikä ?vuotta nuoriin? enää suhtauduta ylimielisesti.
Torpan mieskoripalloilun
tulevaisuus?
Torpan Poikien A-pojat
edustaa ToPo:n mieskoripalloilun tulevaisuutta. Ensi
kausi menee vielä A-pojis-
sa, mutta jo nyt seurassa
olisi syytä miettiä, rakennetaanko näiden urheilijoiden varaan Torpan Poikien mieskoripalloilun uutta nousua vai onko ToPo
tulevaisuudessa pääasiassa
naiskoripalloiluseura.
Saumaa miesten puolella olisi. Nyt Munkkiniemen
ylimmän tason mieskoripallojoukkue on ToPo:n
Kartanon Herrat, joka pelaa veteraanipitoisella kokoonpanolla kakkosdivisioonan häntäpäässä.
ToPo97 pelaa täsmälleen
samalla kokoonpanolla jo
kolmatta vuotta. Kuusi poikaa on pelannut yhdessä
jo 8-9 vuotta, kolme poikaa tuli mukaan 5-6 vuotta
sitten ja loput neljä kolme
vuotta sitten. Viiden pojan kotikin on Suur-Munkkiniemen alueella! Joukkueen juuret ovat syvällä
Torpan Pojissa ja Munkkiniemessä.
Pelaajat ja kevään
otteluohjelma
ToPo97:n pelaajat: Remu
Raitanen, Rasmus Marttinen, Väinö Haajanen, Arttu Lecklin, Antti Hämmäinen, Henri Kantonen, Henrik Ketola, Jonis Heikkinen,
Pekki Taari, Matias Oksa,
Ville Leikas, Tuomas Laine,
Joel Jokinen. Valmentajat:
Pekka Konttinen, Markus
Rautala.
ToPo:n kotiottelut A-poikien SM-sarjassa (Munkkiniemen yhteiskoulu):
La 24.1. ToPo-Honka
(kärkiottelu klo 18.15)
La 28.2. ToPo-Lahden Namika 97/98
Su 8.3. ToPo-Lahden Namika96
La 14.3. ToPo-Salo
Ke 18.3. ToPo-Kouvola
Tarkemmat tiedot ToPojunioreiden nettisivuilta
(www.topo.fi). Sieltä löytyvät myös otteluraportit
ja uutiset.
Valikoima Suomen parasta
uutta arkkitehtuuria
Marcus Grönholm palaa
kilpa-auton rattiin
??Marcus Grönholm tekee paluun kilpa-auton rattiin virallisessa kilpailussa
ja joutuu näin pyörtämään
lopettamispäätöksen ainakin hetkeksi. Kyseessä on
Finnish Crosskart Challenge-sarjan avausosakilpailu
joka ajetaan Marcuksen kotikunnassa Inkoossa 14.
helmikuuta, todella mielenkiintoseksi kilpailun tekee
se että samassa kilpailussa
ajaa Rallicrossin Amerikan
sarjan mestari ja Marcuksen suojatti Joni Wiman
sekä hänen poikansa Niclas Grönholm. Myös ratamoottoripyöräilijä Mika
Kallio osallistuu kilpailuun
uuden karhealla Speedcar
kilpurillaan ja haastaa ammattikuljettajat vaikka kokemusta onkin enemmän
kaksipyöräisistä. Speedcar
autosta ei tehot lopu sillä
ainoastaan 312 kiloisessa
autossa on moottoritehoa
huikeat 150hv, kilpailu ajetaan sprintti kilpailuna ja
Inkoon reitti ajetaan läpi
peräti kuusi kertaa joista
kokonaisaika koostuu. Inkoon kilpailuun on vapaa
pääsy, kilpailu alkaa lauantaina kello 10:00 ja päätty 16:00.
? Kyllähän tässä on mielenkiintoinen asetelma kun
vastassa on omia kasvatteja, heidän lisäksi on tietenkin yli 20 kovaa Speedcar sarjakuljettajaa joilla
on niin sanotusti homma
hallussa. Oma kilpuri saatiin myös vuodenvaihteessa
ja on kyllä hieno auto joten hauska päästä ajamaan
vaikka kieltämättä halu pärjätäkkin on, Marcus toteaa.
Päätös lähteä viralliseen
kilpailuun ei ollut helppo ja
Marcuksen piti ottaa yhteys
Äitiinsä ennen kuin pystyi
ilmoittautumaan kilpailuun.
? Näytösajot on aina eri
juttu mutta tässä otetaan
miehestä mittaa oikein kunnolla ja kyllä Äidiltä asiaa
piti kysäistä. Kyllä sinne
mennään ihan yrittämään,
toivottavasti tämä auttaa lajia taas hiukan eteenpäin ja
saadaan katsojia paikalle.
Kyseinen autohan on todella hieno, vauhti ja äänimaailma on omaa luokkaansa ja kun kaikilla on
samanlainen auto niin ei
jää kysymysmerkkiä kuka
oli päivän nopein, Marcus
naurahtaa.
Sarjasta ja kilpailusta lisätietoa löytyy osoitteesta
www.fccnet.fi
Näyttely Alvar Aalto -museon Galleriassa
23.1.?15.3.2015
??Mitä
arkkitehtuurissa
juuri nyt arvostetaan? Siitä
kertoo suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus, joka avataan Alvar Aalto
-museon Galleriassa tammikuussa. Monipuolinen näyttely nostaa esiin laadukasta kotimaista arkkitehtuuria ja herättää keskustelua
rakennustaiteen ajankohtaisista aiheista.
Katsaus esittelee kymmenen asiantuntijajuryn
valitsemaa pääkohdetta ja
kymmenen kunniamaininnan saanutta kohdetta, jotka ovat valmistuneet heinäkuun 2011 ja kesäkuun
2013 välisenä aikana. Juryn
muodostivat puheenjohtana toiminut maisema-arkkitehti Jenny B. Osuldsen
norjalaisesta Snøhetta-toimistosta sekä arkkitehdit
Marko Kivistö ja Sari Schulman. Neuvoa-antavana
asiantuntijana oli toimitus-
johtaja Helena Soimakallio
Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta.
Jury jakoi valitsemansa
kohteet kolmeen ryhmään:
kulttuuri, oppiminen, koti ja
työ. Arvioitavana oli kaikkiaan 99 ehdotusta. Tällä
kerralla valittujen joukossa on runsaasti julkisia ja
kulttuurirakennuksia; näistä kolme on toteutettu ulkomailla. Suurta kiinnostusta herättäneitä ovat esimerkiksi Seinäjoen uusi kirjasto
(JKMM Arkkitehdit) ja Varsovaan rakennettu Puolanjuutalaisten museo (Arkkitehtitoimisto Lahdelma &
Mahlamäki Oy). Edustettuna on myös arvorakennusten korjaaminen, sillä Alvar
Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon peruskorjaus on
yksi näyttelyn pääkohteista.
Jo kuudetta kertaa järjestetty kaksivuotiskatsaus on suunnattu sekä suo-
malaiselle että kansainväliselle yleisölle. Näyttely
on aikaisemmin ollut esillä Arkkitehtuurimuseossa
Helsingissä, ja Alvar Aalto -museon jälkeen se jatkaa kierrostaan ulkomailla. Katsauksen järjestävät
Arkkitehtuurimuseo, Alvar
Aalto -museo ja Suomen
Arkkitehtiliitto SAFA yhteistyössä Arkkitehtuurin
tiedotuskeskuksen kanssa.
Näyttely on toteutettu osin
Koneen säätiön ja Taiteen
edistämiskeskuksen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan tuella.
Näyttelystä tehty julkaisu
FINNISH ARCHITECTURE.
BIENNIAL REVIEW 2014
syventää teemaa artikkeleilla. Kohteisiin voi tutustua
myös verkossa osoitteessa
www.biennialreview.finnisharchitecture.fi. www.alvaraalto.fi
Viikot 6-7
15
Ensimmäinen
Helsingin
uusista
metrojunista
??Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on valmistunut.
Metrojuna numero 301 esiteltiin tilaajalle eli HKL:lle
kiskokalustovalmistaja
CAF:n tehtaalla Espanjan
Zaragozassa tällä viikolla.
Junalle tehdään vielä testejä ennen sen kuljettamista
Suomeen. Metrojuna pakataan kuljetusta varten helmikuun alussa ja sen odotetaan saapuvan laivalla Bilbaosta Vuosaaren satamaan
maaliskuun alussa. Satamasta metrojuna kuljetetaan HKL:n metrovarikolle Roihupeltoon, jossa se
kootaan ja valmistellaan
testiajoihin.
- Helsingissä on tutkitusti yksi Euroopan parhaista joukkoliikennejärjestelmistä ja metro puolestaan
Helsingin joukkoliikennemuotojen vertailussa yk-
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
könen muun muassa luotettavuutensa vuoksi. Tätä
haluamme ylläpitää myös
uusilla metrojunilla, sanoo
HKL:n toimitusjohtaja Ville
Lehmuskoski.
Uudella junalla ajetaan
ensin koeajoja ilman matkustajia, aluksi metrovarikon testiraiteella ja myöhemmin linjaraiteella met-
Uuden junan väri on vanhemmista M100-sarjan junista tuttu punaoranssi.
Matkustamo on kokonaan yhtenäistä tilaa.
Remontti ohi!
Tervetuloa
herkuttelemaan!
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2015
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
VERHOILUTÖITÄ
yli 40 vuotta
Munkkiniemessä
Pyydä kustannusarvio.
Verhoomo P. Lindström
Munkkiniemen Puistotie 6, takapiha
puh. 040 547 3435
Katso referenssit: www.verhoomolindstrom.com
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
ron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat päässevät kyytiin
loppukeväästä.
Metrojuna M300 on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunuparin mittainen. Metro on kokonaan
läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä
tilaa. Junissa on myös ilmastointi.
Junia on tilattu kaikkiaan
20. Sarjan seuraavat junat
toimitetaan Helsinkiin niin,
että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron
liikenteen alkaessa.
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
MunkinSeutu
Kun tarvitset luotettavaa
asiantuntijaa
oikeudellisten asioiden
hoitamiseen ja etujesi
valvontaan, kysy lisää
palveluistamme.
Vastaamme
mielellämme
tiedusteluihin.
Viikot 6-7
Ravintola Pikku Ranska
KUUKAUDEN TARJOUS!
PERHELOUNAS2 PIZZAA
BUFFET
YHDEN HINNALLA!
LA-SU KLO 12-16
Aikuiset
Lapset
Asianajotoimisto Johanna S. Karkia Advice turvaa sekä yksityishenkilöiden että yritysasiakkaiden oikeuksia.
Työnkuvaamme kuuluu erilaisten oikeusprosessien hoitaminen, asiakirjojen laadinta, neuvonta, sovittelu sekä
monet muut korkeaa lainopillista asiantuntemusta vaativat tehtävät.
Yrityksille tarjoamamme palvelut koostuvat usein erityyppisistä konsultointitöistä, joiden tavoitteena on edistää
ja suojata liiketoimintaa. Lähtökohtana on se, että jokainen oikein tehty ja hyvin pohdittu sopimus on jollakin
aikavälillä kullanarvoinen.
JK
A
D
V
I
C
E
PIANOTUNTEJA
alk.
60?
Hammaskiven poisto
alk.
60?
AJANVARAUS ?
Hampaan poisto
alk.
60?
Kelan korvaus
noin
-45%
506 3206
ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
Tiesitkö, että ikäihmisenä
Sinulla on mahdollisuus
saada kodinhoitopalvelut
ilman arvonlisäveroa!
MA 10.30-16.00
TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21)
LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21)
SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16)
Tommi Raitio
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
Varaa yritys/kotikäynti jo tänään
vuodesta
1952
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
040 56 44 433
?
Muovipaikkaus
Kirjapainopalvelua
tarjoaa
AUKIOLOAJAT:
Koulutettu terveydenhuoltoalan
hyväksymä hieroja
Silvia Prisching
040 573 8643
Hetipalvelut
HAMMASLÄÄKÄRI ? HAMMASTEKNIKKO
Tervetuloa herkuttelemaan!
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com
ASIANAJOTOIMISTO
JOHANNA KARKIA
(tarjous ei koske Take away- pizzoja,
ainoastaan paikan päällä syötynä)
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
Jokaisella on oikeus luotettavaan asiantuntijaan
Unioininkatu 22,
00130 Helsinki
p. 321 8821
www.johannakarkia.com
12?
7?
TULE MAISTAMAAN
!!
HERKULLISTA PIZZAA
Yksityishenkilöille suunnatut palvelumme on tehty mahdollisimman helpoiksi. Yhteydenottosi onkin tervetullut
jo silloin, kun pohdit oletko oikeudellisen avun tarpeessa. Me kartoitamme tilanteesi ja kerromme miten sinun
kannattaa jatkossa toimia.
Tarjous voimassa
ti-la klo: 16-21
?
16
Tällä kupongilla
3x30min 50?, 3x45min 100? tai
-10% hinnaston mukaisesta
hieronnasta
Yritys/kotikäynnistä lisäkulu vain 10?
Tarjous voimassa 28.2.2015 asti (koskee myös
ko. päivään mennessä tehtyjä varauksia
myöhemmille kuukausille)
Hinnasto:
? 30 min 30 ?
? 60 min 50 ?
? 45 min 40 ?
? 90 min 65 ?
? intialainen
päänhieronta 35 ?
Helsinginkatu 20, 00530 Helsinki
hieronta@musatori.fi | www.musatori.fi/hieronta