Erikoisihotautilääkäri
Katriina Lehtinen
Kosmetiikka Helmessä
3.4., 2.5. ja 5.6.
VAALIKAHVIT
Konsultaatio
ja NeoStratakasvohoito
alk. 120 ?
Kevätuutta ? LauRie & Masai
lauantaina 8.4.
klo 11?13.00
Munkkivuoren
ostarilla. Paikalla mm.
kunnallisvaaliehdokkaita.
NeoStrata käsittelyillä apua iho-ongelmiin:
atooppinen kuiva iho ? pigmenttiongelmat
akne ? auringonvauriot ihossa
Munkkiniemen puistotie 9,
Helsinki
Ajanvaraus p. 09 484 803
LauRie-housujen ja -caprien sekä
Masai-mallistojen kevätvärit ja uutuudet
ovat saapuneet myymäläämme.
Meillä sinua palvelevat muodin,
pukeutumisen ja värikonsultoinnin
ammattilaiset.
Täyden palvelun VAATELIIKE
Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma)
09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14
www.dressingroom.fi
Verkkokauppa auki 24/7
Munkinseudun Kokoomus ry
MunkinSeutu
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Olen liittynyt Munkkiniemen
Hammaslääkäreiden
monipuoliseen hoitotiimiin.
TERVE
HELSINKI
Suomen Linja ry.
2017 - Viikot 14-15
Olen erikoistunut juurihoitoon
ja vaikeahoitoisiin potilaisiin.
Otan vastaan sekä
lähetepotilaita että ilman
lähetettä tulevia potilaita,
joilla on tiedossa heille tuleva
juurihoito. Juurihoitokin
voidaan nykyään tehdä
lempeästi, kiireettömästi ja
lähes aina kivuttomasti.
599
PAAVO
VÄYRYNEN
Näkymisiin Puistotiellä!
48. vuosikerta - Nro 7
OSAAVA, KOKENUT, VÄLITTÄVÄ
SEIJA
MUURINEN
Terveystieteiden tohtori,
sairaanhoitaja-diakonissa
Kaupunginvaltuutettu
Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapj.
Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj.
Tuula Bäckman
Ikääntyneiden, lasten
ja perheiden hyvinvointi
Munkkiniemen Hammaslääkärit
106
Maksan itse
Hoitoon pääsy
jonottamatta
Erikoishammaslääkäri
Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki
www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi
AIKA VAIHTAA NELIÖITÄ?
LEF
PPU
LEF
FAL
I
I
FAL
U
PP
FALI
LEF
LEFFALIPPU
Nyt on hyvä aika kodinvaihdolle.
PPU
LEFFAL
IPPU
Kutsu meidät kylään ja pyydä samalla yksilöllinen välitystarjouksemme.
25:lle ensimmäiselle kotikäynnin tilanneelle lahjaksi 2 kpl Finnkinon leffalippuja!
Palvelemme
Munkkiniemen Nordeassa
ma-pe klo 13-16.00.
JARMO ASOLA
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3621
gsm 0500 408 690
RAIJA NORDBLAD
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3661
gsm 040 752 0580
TIINA KAARNAKORPI
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3557
gsm 040 772 3582
JARI OLKKONEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3542
gsm 0400 533 581
JARMO KAIPAINEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3626
gsm 0500 408 612
ARI-PEKKA VIRTANEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV LVV, KED
Kaupanvahvistaja
puh. 020 780 3504
gsm 040 668 3748
Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään!
SARI KIVIHARJU
Kiinteistönvälittäjä
LKV, OTM
puh. 020 780 3268
gsm 050 511 1618
PIPSA SARIN
Myyntijohtaja
LKV
puh. 020 780 2572
gsm 0500 785 160
ANNELI KUOSMANEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3654
gsm 040 509 3578
ELINA ENNE
Myyntisihteeri
KiAT
puh. 020 780 3620
gsm 040 710 4016
ILKKA-PEKKA
MÄKELÄ
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3605
gsm 040 653 3082
MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14
(Nordea) 00330 Helsinki,
puh. 020 780 3630
Tervetuloa
vaalipäivän
kahville 9.4.
klo 11-13
Kauppalantie 42.
KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
MunkinSeutu
2
Nro 7 ? Viikot 14-15
EHDOKAS MUNKKINIEMESTÄ
?Säilytetään Munkkiniemen viihtyisä idylli ja
kehitetään sitä asukaslähtöisesti?
Sote-uudistus - ?Valitse uudistusta ymmärtävä päättäjä?
Digitalisaatio - ?Valitse yli 10-vuoden kokemus digitalisaatiohankkeista?
Lapsiperheet - ?Valitse lapsiperheiden arkea tunteva perheenisä?
Asuminen - ?Valitse viihtyisää ja kohtuuhintaista asumista kannattava ehdokas?
Terveysteknologian asiantuntija
Diplomi-insinööri, Valt.yo
36 v. perheenisä
Sirpa valtuustoon
Eläkeläisten, julkisen
terveydenhuollon ja
pk -yrittäjien puolesta
Sirpa.Asko-Seljavaara
@valtuusto.hel.fi
MAINOS MAKSETTU ITSE.
36
www.markuskalliola.fi
Nelikymppinen perheenäiti
tietää, miksi peruspalveluita tarvitaan
Hyvinvointi vaatii terveen talouden
ja sen, että päättäjät osaavat
laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Siksi olen äänestänyt valtuustossa
Guggenheimia vastaan ja
Malmin lentokentän puolesta.
En kannata suurmoskeijaa.
Helsinki
Sirpa tavattavissa keskiviikkona 5.4.
klo 15-17 Munkkivuoren ostarilla
TERHI KOULUMIES
Kaupunginvaltuutettu
Munkinseudulta VTM
Lue lisää teoistani ja tavoitteistani:
www.terhikoulumies.fi
KOKOOMUS HELSINKI 84
Markku Nevalainen
Tekniikan tohtori, yrittäjä
JÄRKEÄ KUNNALLISPOLITIIKKAAN
Helsinkiin kohtuuhintaisia asuntoja!
Työttömien aktivointi positiivisin keinoin!
Yrittämisen tukeminen!
Helsinkiläiset tarvitsevat
luotettavan päättäjän
Maija
Anttila
kaupunginvaltuutettu
Maija Anttila
Helsinki
Politiikassa yhteistyökyky
on tärkeintä. Tulevaisuus
on tekoja. Äänestä!
www.maijaanttila.net
maija.anttila@kolumbus.fi
HANNELE
SIIKA-AHO
kaupunginvaltuustoon
457
www.hannelesiikaaho.fi
ILMOITUKSEN MAKSAA HAAGAN TY
LÄHILUONNON JA
LÄHIPALVELUJEN
PUOLESTA
MARIANNA
KUPIAS
VTK,
oikeust. yo.
Ehdolla
87
kuntavaaleissa.
Mainoksen maksaja: Marianna Kupias
369
- jonottamatta hoitoon
- palveluasuntoja
ja ryhmäkoteja
- yli 70v. HSL lippu ilman
aikarajoitusta
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 7
Helsinki houkuttelee
ainakin eurooppalaisittain
H
elsinki on sijoittunut kuudenneksi eurooppalaisten
suurkaupunkien sarjassa
Financial Timesin tulevaisuuden
kaupunkeja vertailevassa tutkimuksessa.
Global Cities of the Future -tutkimuksessa mitataan kaupunkien ja
seutujen kilpailukykyä ulkomaisista
investoinneista. Tutkimus julkaistaan joka toinen vuosi. Helsinki sai
myös erityismaininnan pienten ja
keskisuurten yritysten tukemisesta.
Kaupunkien houkuttelevuutta
arvioitiin kymmenien kriteerien pe-
rusteella. Näitä olivat muun muassa
ulkomaisten investointien määrä,
bruttokansantuote, koulutustaso,
työvoiman osuus väestöstä, palkkataso, verkkoyhteyksien nopeudet ja
yrityksen perustamisen helppous.
Parhaaksi kohteeksi ulkomaisille
sijoituksille tutkimuksessa arvioitiin
Euroopan maista Lontoo, toiseksi tuli
Pariisi. Kaikkien maailman kaupunkien sarjassa voiton vei Singapore.
Sunnuntaina on sitten vaalipäivä.
Kaikki äänestämään, jotta kansanvalta pääsee toteutumaan! - j.a.
Lisää
päivähoitopaikkoja
Munkkiniemeen
taalisten palveluiden tuottamisen parissa yli vuosikymmenen niin yksityisellä
kuin julkisellakin sektorilla. Tänä aikana olen ollut
mukana tekemässä paljon
haastavampiakin projekteja
kuin mitä vaatisi sellaisen
verkkopalvelun toteuttaminen, jossa vanhemmat voisivat helposti nähdä alueensa päiväkotien käyttöasteen
sekä jonotustilanteen. Tällainen verkkopalvelu palvelisi myös kaupungin työntekijöitä, joiden ei tarvitsisi selitellä puhelimessa ärsyyntyneille vanhemmille
paikkojen vähyyttä ja senhetkistä tilannetta.
Paraskaan verkkopalvelu
ei tietysti auta, jos paikkoja
ei ole. Olenkin sitä mieltä,
että Munkkiniemi tarvitsisi kipeästi uuden päiväkodin ja sitä kautta lisää päivähoitopaikkoja alueemme
lapsille.
Meille kävi hyvä onni.
Vaikka Munkkiniemen päiväkodit olivat täynnä, saimme päivähoitopaikan melko läheltä. Olemme olleet
tyytyväisiä erityisesti varhaiskasvatuksen ammmattilaisiin. Kiitos teille.
Markus Kalliola
DI, Terveysteknologian
asiantuntija
Munkkiniemi
Ei maha
mittään...
Omista mokistani ensimmäiseksi tulee
mieleen autokouluopintoni.
Kävin sitä menestyksellä kolme kertaa.
Kolmas kerta toden sanoi
ja se tapahtui vasta, kun
ajokorttini oli mennyt umpeen (ajettuani vanhalla
kortilla aikani) ja jouduttuani uusiin ajokokeisiin.
Sekä uusiin kirjallisiin. Ensimmäisellä kerralla käydessäni kirjallisissa en ymmärtänyt niistä mitään, nehän olivat minulle hebreaa
ihan kaikki. Etuajo-oikeudet ja parkkisäännöt. Siihen aikaan autoja oli niin
vähän ? ja varsinkin naiskuljettajia, että aina pääsin vaikka heikoille jäille
ensin ? että mitä sitä rupeaisin nipottamaan, että
kuka nyt tässä ajaa ensin.
Se meni ensin, joka kerkisi! Toiseksi parkkisäännöt,
??Nykyvanhukset, joita ovat
40-luvulla ja aiemmin syntyneet. He ovat kantaneet
raskaan taakan sotaveteraaneina, sotaorpoina, sotalapsina ja ns.suurina ikäluokkina. He tietävät, mitä
työnteko on, ilman tukia, ei
edes opintotukea, vain satunnaisten pätkätöiden ansioilla. Silloin oli talkoohenkeä, jonka avulla rintamiestalot rakennettiin ja naapuriapua annettiin. Eikä kenelläkään ollut vapaa-ajanongelmia, sillä lapsetkin olivat kykyjensä mukaan, askareissa mukana. Lapsena
parasta viihdettä oli kuunnella mummolassa sitä, millaista oli ennen vanhaan ja
siinä ohessa saimme oppia
elämän perusasioita.
Nyt on surullista kuun-
nella, että vanhukset olisivat ikäänkuin taakka tälle
yhteiskunnalle.
Tämä on aivan väärä käsitys. Olen aivan varma siitä, että jokainen vanhus,
joka työnteollaan ja säästämisellään on nostanut tämän maan hyvinvointivaltioiden joukkoon ei ole jättänyt työntekoa, jos terveys
sen sallii. He jälleen tekevät
ilmaista työtä hoitaen kotiaan, puolisoaan, lapsenlapsiaan. Lisäksi he tekevät valtavasti vapaaehtoistyötä erilaisissa yhteisössä
ja yhdistyksissä.
Ja mikä tärkeintä, he ovat
monien palveluiden käyttäjiä ja siten myös työpaikkojen luojia ja ylläpitäjiä. Monet tuhannet, jopa kymmenettuhannet työpaikat ka-
toaisivat pian, jos vanhukset eivät niitä käyttäisi. Nykyisten terveyden -ja hyvinvointipalvelujen kysyntä vähenisi ja lisäksi teattereissa, musiikkitaloissa, museoissa, matkatoimistoissa,
ravintoloissa, kahviloissa,
seurakunnissa ja monissa
harrastuspiireissä olisi paljon tyhjää tilaa ilman vanhuksia. Arvostan valtavasti
vanhuksia ja kaikkea sitä,
mitä he ovat tehneet ja tekevät. Vuosikausia vanhusten ja lasten yhteisöllisyyden hyväksi vapaaehtoistyötä tehneenä pyydän, antakaamme heille paras hoito ja hoiva, silloin kun he
sitä tarvitsevat.
Anneli Louneva
Länsi-Pasila
??Helsingin joukkoliikenteen käyttäjillä oli vuonna 2014 hieno mahdollisuus käyttää metroa myös
yöaikaan. Erittäin monien matkustajien riemuksi
metro kulki perjantaisin ja
lauantaisin noin puoli kahteen asti.
Kuitenkin syksyllä 2014
HSL:n hallitus päätti lopettaa pidennetyn viikonloppuliikennöinnin. Perusteluissa viitattiin kustannusten kalleuteen ja Helsingin
kantakaupungin sisällä tapahtuvien matkojen suureen osuuteen.
Samalla HSL:n hallitus
kuitenkin päätti, että selvitetään ?onko metron yöliikenteessä päällekkäisyyttä
bussilinjojen kanssa?. Juuri
tätä olivat esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus edellyttäneet omissa yömetroa koskevissa lausunnoissaan.
Kunnollista selvitystä ei
koskaan tehty, vaikka yömetrokokeilun yhteispeli bussiliikenteen kanssa
olisi voitu toteuttaa paljon
tehokkaammin. Kun juuri
metron käyttäjät ovat vuodesta toiseen tyytyväisimpiä joukkoliikenteen matkustajia, on kummallista,
että HSL ei aktiivisesti etsi
tapoja lisätä sen käyttöä.
Lisäksi länsimetron alkava liikennöinti tulee muuttamaan Helsingin ja Es-
poon välistä bussiliikennettä sekä metron saavutettavuutta merkittävästi. Tämä
antaa oleellisen lisäsyyn
tutkia tilanne uudelleen.
Yömetro palvelisi niin vapaa-ajan matkustajia kuin
työssäkäyviä kaupunkilaisia. Metron myöhäisvuorojen tarve myös arkisin on
todennäköisesti kasvanut,
sillä esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on lisännyt myöhäisiltaan asti työskentelevien määrää.
Yömetron palauttamisen
mahdollisuus onkin nyt selvitettävä pikaisesti.
Laura Nordström
Antti Möller
Runopalsta
Rehellisyys maan perii
Ennen vanhaan oli miehet
pätee päättäjiin pätee ihmisiin.
rautaa,
Monen moniin polkunsa kulkijiin.
naiset tekeviä ahkeria.
Monet arvot lie osin muuttuneet,
Mistä sovittiin se piti
sen näkee joka maailmaa
heidän geeneissään rehellisyys iti.
tarkkailee.
Sovitusta ei lipsuttu,
Arvopohjansa meillä lie kullakin.
ei luistettu vastuusta.
Nykyaikana tavat lie muuttuneet,
Olavi Kylliäinen
Munkan mummon jupinat
??Amerikkalainen kirjailija Paul Auster pohdiskeli
eräässä kirjassaan elämänsä suuria ?mokia? ja laati niistä listaa. Lista kylläkin muuttui kirjan edetessä. Hänen mukaansa
ihmisen pitäisi aika ajoin
katsoa itseään ulkopuolisin silmin ja ottaa mukaan
pilkettä silmäkulmaan. Ken
sen osaa, saa helpomman
elämän, hänen mukaansa!
Pitänee todella paikkaansa! Suomalaisilla olisi tässä oppimisen paikka ja ehdotankin tätä näkökulmaa
esim. puolueohjelmiin. Niiden historiallisissa katsauksissa voitaisiin keskittyä niihin lupauksiin, joissa mokattiin pahemman kerran?!
Sille puolueelle antaisin ilman muuta ääneni! Yritän
tässä itsekriittisesti Austerin
tavoin listata omia mielestäni pahimpia mokiani ? lapseni kertoisivat varmaankin
aivan toiset!
Vanhukset ovat Suomelle
suuri voimavara
Länsimetro lisää myös
yömetron saavutettavuutta
Vaalipuheita
??Muutin perheeni kanssa joulukuussa Munkkiniemeen Brysselistä. Samalla
tuli ajankohtaiseksi lapsemme päivähoitopaikan hakeminen. Vaikka olin kuullut
erikoisia tarinoita paikan
hakemisesta, niin prosessin kömpelyys yllätti silti.
Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota päivähoitopaikkaa neljän kuukauden sisällä hakemisesta, mutta vielä muutamaa
viikkoa ennen aloituspäivää
emme tienneet mihin lapsi
tulisi päivähoitoon viedä.
Myöskään päiväkotien jonotustilannetta tai avoimia
paikkoja ei ole missään julkisesti nähtävillä.
Olen työskennellyt digi-
Nro 7 ? Viikot 14-15
mitä niistä ? Helsingissähän
sai silloin 60-luvulla parkkeerata minne vaan, enkä
muista koskaan maksaneeni
parkkeeraamisesta moneen
vuoteen mitään! Maanteillä ei ollut nopeusrajoituksia, eikä ylinopeussakoista
tiedetty mitään. Autollani
ei kylläkään päässyt kuin
80 km. Nopeusmittari loppui siihen.
Toinen mokani liittyy elokuvaan ?Parittomat kaverukset? mukana Jack Lemmon ja Walter Matthau. Se
kertoi parisuhteiden tosiasiat humoristisin keinoin. Ja
piti vuosien saatossa paikkaansa niin monissa, monissa tuntemissani parisuhteissa. Enkä silloin ymmärtänyt sen merkitystä. Siinä
kaksi kaverusta muuttavat
saman katon alle yhteiselämään. Toinen on suurpiirteinen, toinen on äärimmäisen pikkutarkka. Ja mitä
siitä sitten tulee? Voimakastahtoisempi haluaa, että
toinen muuttuisi samanlaiseksi pikkutarkaksi/suuripiirteiseksi kuin hän on.
Heikompitahtoinen panttaa sisäänsä pyhää vihaa
tilanteista ja lopultahan se
sitten purkautuu muuttopuuhiin. Who threw that
picles? (kuka heitti tuon
suolakurkun?) huutaa Jack
Lemmon Walter Matthaulle
suutuspäissään ja aivan raivona! Kukahan sen mahtoi heittää, kun kämpässä
ei muita sattunut olemaan
kuin he kaksi! Rakastuneena sitä tekee, mitä vain toinen haluaa, mutta ensihuuman haihduttua alkaa nostaa päätään se oma minä ja
oma persoonallisuus. Pe-
rusluonteelle me emme voi
mitään, eikä sille voi toinenkaan ihminen mitään.
Yritykset kun ovat tuomitut epäonnistumaan.
Kolmas mokani on tuoreempaa perua. Se kertoo
havainnointikykyni rappeutumisesta vanhenemisen
johdosta! Lähdinpä tässä
päivänä muutamana Aikataloon kokoukseen ja pistäydyin nopeasti Stokkan
helpotuksen huoneessa ennen tapaamista. Siellä peilin edessä ehostin itseäni ja
lähdin hissillä alakertaan
ja alakerroksen ulko-ovesta
ulos ja ylitin Keskuskadun.
Nousin Aikataloon rappuset
ja rappusten yläpäässä eräs
nainen tuli vastaani. Hän
käveli alaspäin rappusia ja
kääntyi ja huudahti minulle: Kuulkaa, oletteko tietoinen, että teiltä riippuu
takin alaosasta vessapaperia monen metrin pituinen
kaistale??!! Käännyin ja havaitsin, että todella !! Vessapaperia roikkui koko
rappusten pituudelta peräpäästäni!! Ajatella, että olin
tullut koko matkan Stokkalta vetäen vessapaperirullan
osaa takalistossani!! Kiitin
kovasti, ja jälkeenpäin mietin, että olisipa pitänyt sanoa, että olen jo niin vanha, että minun pitää vetää
vessapaperirullaa perässäni,
jotta muistaisin, mistä olen
tullut ja mihin olen menossa??!! Kuten se professori,
joka tapasi oppilaansa kadulla ja kysäisi, että anteeksi, mutta voisitteko kertoa,
mistä päin olin tulossa? Johon oppilas kertoi suunnan
ja professori vastaamaan,
että hyvä, sitten olen syönyt lounaani!!
Elina Kuosmanen
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
5
Kauppa kävi
Munkkiniemessä
? Olleita ja menneitä
valintamyymälöitä
Ruokaostoksia Munkkiniemessä tekevät asukkaat
olivat kauan vain kahden Alepan ja huoltoaseman
suppean K-myymälän varassa. Tänä vuonna
asetelma on liikahtanut, kun alueella avattiin
pitkästä aikaa uusi kattavampi elintarvikeliike:
Munkkiniemen puistotien K-Market.
??Menneisiin vuosikymmeniin
kurkistettaessa
nähdään melko laaja kirjo munkkiniemeläisiä valintamyymälöitä. Seuraava katsaus perustuu lähinnä omiin muistikuviini
60-luvulta alkaen. Mainintoja löytyy myös korttelikirjasta Rakas vanha Munkkiniemi (2001). Teoksessa on
myös tietoja pienistä maitokaupoista ja muista erikoisliikkeistä, joita täällä on
ollut runsaasti eri aikoina.
Elannot
Pelkästään Osuusliike
Elannon ruokakauppoja
oli Munkkiniemessä parhaimmillaan neljä kappaletta samanaikaisesti. Valintamyymälät yleistyivät
1960-luvulla, mutta moderni Elannon pikamyymälä aloitti jo 50-luvulla
osoitteessa M.Puistotie 15.
Tämä Elanto siirtyi 1962
M.Puistotie 19:ään. (Nyt tiloissa on uusi K-Market.)
Perheeni oli tiliasiakkaana juuri tuossa Elannon kaupassa, joka tuli
siis hyvin tutuksi varsinkin
70-luvulla. Henkilökunnasta muistan useita hahmoja,
kuten honottavalla äänellä
puhuneen lihamestarin. Tai
veijarimaisen miesmyyjän,
jolla oli joskus kaalinlehti
päähineenään. Sympaattinen Helvi harjoitti kassalla hienovaraista kontrollia
ostaessani alaikäisenä tupakkaa. Ei ollut ostoikärajaa silloin.
Huopalahdentien ja Pe-
Kotikaupan mainos Munkkiniemen yhteiskoulun abilehdessä
1969.
Alepa Munkkiniemi Solnantiellä. Aiemmin Pajusen myymälä, alunperin elokuvateatteri Bio Rita.
rustien kulmassa palveli toinen Elannon valintamyymälä. Talon katutasossa oli aikoinaan useitakin E-osuusliikkeen kauppoja. Kolmas Elanto sijaitsi arvokkaalla paikalla entistä Kadettikoulua vastapäätä (Hollantilaisentie 36
/ Laajalahdentie 3). Pitemmällä lännessä, Tiilimäki
36, oli vielä pikkuruinen
Elannon maito- ja pullapuoti. Se taisi sentään aina olla
tiskimyymälä.
Talouskauppa
1960-luvun alussa avattiin
M.Puistotie 15:ssä Suur-Talouskauppa. Eipä kovin iso
nykykatsannossa, aikanaan
kyllä. Kyseessä oli yksi Talous-Osakekaupasta juontuvan ?tukolaisen? Helsingin Talouskaupan liikkeistä. 70-luvulla nimeksi tuli
Heta-valinta. Viime vaiheessa elintarvikekauppaa tuolla paikalla teki Spar-ketjun
myymälä, aina 2000-luvun
puolelle asti.
T-ryhmän lähikauppoihin
lukeutui muistaakseni myös
Riihitie 7:n pienehkö valintamyymälä. Samoin Huopalahdentie 13:n kauppa,
ainakin jossain vaiheessa.
Tuossa osoitteessa kaupankäyntiä harjoittivat tosin
useat eri toimijat vuosien
mittaan. Niistä korttelikirja mainitsee 60-luvulta Rusilan sekatavaramyymälän.
HOK ja Varuboden
Heta-valinnan mainosesite vuodelta 1975.
?Hokin talo?, sanoi vanha ystäväni kun tuttavamme muutti äskettäin
M.Puistotien ja Solnantien
risteyksessä sijaitsevaan rakennukseen. Kyllä vaan,
Helsingin Osuuskaupalla
oli aikoinaan siinä myymälänsä (M.Puistotie 16 /
Solnantie 26). Hokin jälkeen elintarvikekauppaa
jatkoi paikalla K-kauppa
Ruoka-Harri.
Jos minun pitäisi määritellä Munkkiniemen keskusta, niin ehdotukseni olisi juuri tuon edellä mainitun risteyksen alue. HOK:n
toinen kauppa 1960-70 -luvuilla löytyi huomattavasti
syrjäisemmältä kadulta, Dosentintie 7:n liikesiivestä.
Apteekin kanssa samassa talossa, Laajalahdentie
16, sijaitsi vielä 60-luvun
puolivälissä Varubodenin
myymälä. Itse en muista
käyneeni siellä, mutta tämä
kauppa on ikuistettu filmille. Kotimaista elokuvaa
Rakastin sinua, Hilde (ohj.
Veikko Itikonen, 1954) ku-
Lauantaimakkara tarjouksessa Pajusella 13.5.1980.
Elannon ikoninen mehiläinen tulitikkuaskissa.
vattiin nimittäin mm. Laajalahdentiellä ja Varuboden
näkyy siellä.
Pajunen
Edvard Pajusen perustama kauppaliike laajeni
Munkkiniemeen 1960-luvun
lopulla. K-ryhmään kuuluva Pajusen valintamyymälä avattiin Solnantie 35:ssä
sen jälkeen, kun elokuvateatteri Bio Rita oli lopettanut toimintansa.
Asuin aivan lähellä, joten Pajusellakin tuli käytyä lähes päivittäin. ?Aina
edullista, usein erikoista.?
Aika erikoinen oli sekin
Maija-niminen myyjätär,
joka saattoi leivoksia rasiaan laittaessaan tuhahtaa
asiakkaalle, että ?näitä mä
en ainakaan ostais?. Värikkäät persoonallisuudet jäävät mieleen.
Muutaman vuoden ajan
Pajusella tarjottiin kaikille ilmaiseksi kahvia isosta keittimestä. Tämä anteliaisuus jouduttiin sitten
lopettamaan. Eräskin naa-
puritalossa asunut taivaanrannanmaalari alkoi pitää
omaa isoa mukia aina mukanaan, vyöhön kiinnitettynä. Hän kahvitteli useita
kertoja päivässä Pajusen
laskuun.
1970-luvulla Pajusella oli
Munkkiniemessä jonkin aikaa toinenkin liike osoitteessa Huopalahdentie 7.
80-luvulla Pajusen myymälät kokivat muodonmuutoksen. Uusi Alepa mainosti
olevansa ?kuluttajan pikatukku.? Noin 500 tuotteen
hinnasto painettiin paperille ja se oli voimassa kuukauden kerrallaan. Nykyinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen oli läsnä kun
Solnantien Alepa avattiin.
Sittemmin Pajusten suku
luopui Alepa-ketjusta, joka
tänä päivänä on osa HOKElantoa.
Elvo, Kotikauppa ja
muita
On merkittävä saavutus,
että Valdemar Elvon vuonna 1964 Kartanontie 5:een
avaama pieni kauppa oli
toiminnassa kokonaista 50
vuotta. Lähikauppa Elvoon
ei juurikaan voinut osua
sattumalta, sen verran rauhallisessa Munkkiniemen
kolkassa se oli. Vaateliaat,
mutta uskolliset vakioasiakkaat pitivät Elvon pystyssä.
Kun K-Kauppa Elvon tarina
päättyi kolme vuotta sitten,
jatkajaksi tuli Kartanontien
kauppa. Sen yritys jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi.
Kotikauppa oli munkkiniemeläisen
Pivon
kauppiasperheen hanke.
M.Puistotie 20:een vuonna
1967 valmistuneessa talossa
Kotikaupalla oli tiloja kahdessa kerroksessa. Katutasolla myytin elintarvikkeita,
yläkerrassa taloustavaroita
ja lelujakin. Munkkivuoressa oli myös myymälä. Kotikaupan tilalle M.Puistotielle
tuli myöhemmin Valintatalo
ja nyt samalla kauppapaikalla jatkaa Munkkiniemen
toinen Alepa.
Perustie 26:n lähikaupan
virallinen nimi oli Munkkiniemen valinta. Tätä liikettä suosinut tuttavaperhe sanoi kuitenkin aina käyvänsä Antinilla ? kauppiaan
sukunimi oli Antin. Kaupantekoa jatkui 80-luvun
puoliväliin asti.
Lopuksi pari muistumaa
pienemmistä erikoisliikkeistä vuosikymmenten takaa.
M.Puistotien kalakauppiaalla oli tapana jossain vaiheessa kesää asettaa puotinsa eteen houkuttimeksi vesiastia, jossa liikehti
varsin kookas rapueläin.
Ja maitokaupoissa myytiin
nallekarkkeja kappaleittain.
Hintana oli yksi penni.
Veli-Pekka Salminen
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 7 ? Viikot 14-15
Sunnuntaiksi
Palmusunnuntai
VIIKKO 14
MA 3.4.
Veeti, Sampo
TI 4.4.
Ukko
KE 5.4.
Ira, Irina, Irene, Iro
TO 6.4.
Ville, Vili, Jami, Viljami,
Vilho, Vilhelm
PE 7.3.
??Kartanolainen entinen
lapsisaarnaaja, nykyinen
85-vuotias teräsvaari Leevi K. Laitinen esitteli Vampulassa lentokonehallinsa
seinällä roikkuvaa taulua.
Suomessakin asuneen taiteilijan Vladimir Ribatchokin kuvassa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Ihmiset heiluttavat käsiään ja
palmunoksia. Tunnelma on
odottava, jopa riehakas. Ihmisiä on tungokseen saakka, silmänkantamattomiin.
Samalla kaikki kasvonpiirteet, ilmeet, eleet ja vaatteet
on kuvattu pikkutarkasti.
? Tuossa on erään suomalaisen pikkukylän kirkkoherra, Leevi osoittaa sormella yhtä miestä.
Jään leikittelemään ajatuksella, että Jeesuksen ympärillä olevat kasvot olisivat tuttujani, näen joukossa itsenikin. Jeesuksen seurassa aika katoaa. On vain
se voima, todellisuus, joka
hänestä lähtee, luottamus
häneen, yhteys toisiin ihmisiin.
Toisaalla nykyajan maailmassamme vielä Jeesuksen
tuoma vapaus puuttuu. Tilalla jylläävät noitavoimat.
Suomessa palmusunnuntaina leikitään noitia ja tehdään viattomia taikamenoja.
Muistan Tansaniassa seudut, joissa pahat henget
olivat ihmisten täyttä todellisuutta. Pahat henget,
yhteys esi-isien henkiin ja
kylänparantajien uskomukset niistä pahensivat sairauksia, loivat pelon ilmapiirin ja saivat ihmiset tappamaan toisiaan.
Kun tuollaiseen yhteisöön
tulee todellisena evankeliumi, Kristuksen henki,
pahan hengen tilalle tulee hyvä henki, Pyhä Henki. Siellä kastekaavan kohokohta on sanoissa: Teidät on vapautettu pimeyden, synnin, kuoleman ja
pahan vallasta.
?Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä?.
Katri Kuusikallio
Kirjoittaja on Järvenpään
seurakunnasta opintovapaalla oleva yhteiskuntatyön seurakuntapastori
LA 8.4.
SU 9.4.
Palmusunnuntai
n Mikael Agricolan
päivä, suomen kielen
päivä
Elias, Eelis, Eeli, Eljas
VIIKKO 15
MA 10.4.
Tero
TI 11.4.
Minea, Verna
KE 12.4.
Julia, Julius, Janna,
Juuli, Janni, Juliaana
TO 13.4.
Linda, Tuomi
SU 16.4.
Pääsiäispäivä
Patrik, Jalo
Politiikassa täytyy
oppia nousemaan
periaatteiden
yläpuolelle.
Amerikkalainen
sanonta
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Tapiontori 1
02100 Espoo
puh. 4559 5650
Seurakunta
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3,
avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p.
09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118.
www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta,
Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.
Munkkiniemen kirkko
Tellervo
LA 15.4.
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Raumantie 3
Myyjäiset la 8.4. klo 11-13. Kahvio
yv-keräyksen hyväksi. Mukana diakonia, merimieskirkkopiiri, SPR, Sodderin srk, Vuoren Valppaat.
Vauvamessu su 9.4. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Frilander, Viljamaa.
Perheen pienempien oma kirkkohetki,
jossa lauletaan, leikitään, rukoillaan ja
siunataan. Mukaan voit ottaa oman helistimen. Tuo vauvasi kokemaan riemullinen hetki muiden Munkinseudun vauvojen kanssa. Lapset siunataan alttarilla, vanhemmille ehtoollinen. Messun jälkeen sosekeittolounas seurakuntasalissa.
Hiljaisen viikon virsiä ? yhteislaulutilaisuus ti 11.4. klo 18. Senni Valtonen ja Anne Viljamaa. Vapaa pääsy.
Lasten pääsiäiskirkko ke 12.4. klo
9.30 Munkkivuoren kirkossa. Tervetuloa myös kotihoidossa ja kerhoissa olevat lapset hoitajineen.
Kiirastorstain päiväehtoollinen 13.4.
klo 14 Glad, Viljamaa. Invakuljetuspyynnöt diakoniapäivystys p. 09 2340 5118
ti ja to klo 10?11.
Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 14.4. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Hartikainen, Valtonen
Pääsiäisen juhlamessu su 16.4. klo 11
Frilander, Viljamaa, Valtonen. Mukana
kirkkokuoro ja jumalanpalvelus- ja musiikkityön vastuuryhmä. kirkkokahvit.
Arkimessu ke 19.4. klo 18.
Romanien
kansallispäivä
Suoma, Suometar
Pitkäperjantai
Taito
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
Munkkivuoren kirkko ja
seurakuntatalo
Allan, Ahvo
PE 14.4.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Tiilipolku 6
Ensilapsikerhoa ei ole 5. ja 12.4.
Messu su 9.4. klo 13. Hartikainen, Viljamaa. Mukana sekakuoro Procantus.
Lasten pääsiäiskirkko ma 10.4. klo
10.Tervetuloa myös kotihoidossa ja kerhoissa olevat lapset hoitajineen.
Ylös Jerusalemiin ? Sanan ja rukouksen ilta ke 12.4. klo 19. Raamatun
tekstejä, laulua, esirukousta, ehtoollinen. Glad, Valtonen, Leppilahti.
Kiirastorstain iltamessu 13.4. klo 20.
Glad, Valtonen.
Pitkäperjantain konsertti G.B. Pergolesi: Stabat mater ? äiti ristin juurella 14.4.klo 18. Outi Noponen sopraano, Anne Viljamaa altto, Iina Katila
urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? yhteisvastuukeräykseen.
Nuorten pääsiäisjuhla 15.4 klo 18.
Leikkejä, laulua, pääsiäisateria iltamyöhällä, iloista yhdessäoloa. Senni Valtonen, Hetu Saarinen.
Messu 2. pääsiäispäivänä 17.4. klo 11.
Hartikainen, Valtonen.
Ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle! Konsertti: Ladies & Gents ma
17.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
Matalampi kynnys kirkkoon ? kirkkoisäntäkoulutus ti 25.4. klo 18. Tule
koulutukseen
ja tule samalla tutustumaan meihin ja
kirkkoon vähän uudesta näkökulmasta. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettäviin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä
ja messuavustajia. Voisiko tämä olla sinun paikkasi? Kouluttajina Jouni Hartikainen, Leena Leppilahti ja Karri Malm.
Kysy lisää suntio Karri Malmilta p. 09
2340 5185
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Lasten pääsiäiskirkko ti 11.4. klo 10.
Tervetuloa myös kotihoidossa ja kerhoissa olevat lapset hoitajineen.
Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 14.4. klo 15. Glad, Valtonen.
Huom! Hiljaisella viikolla ei ole pienten lasten kerhoja. Pääsiäis- ja kevätesitteitä saatavana kirkoilta ja seurakuntatalolta sekä www.helsinginseurakunnat.fi/Munkkiniemi
Pääsiäiskokoille
Seurasaareen
lankalauantaina
Englantilaisen koulun pääsiäismyyjäisistä löytöjä ja herkkuja
??Lankalauantaina 15.4. voi
Seurasaaressa Juhlakentällä ihailla pääsiäiskokkojen
loimuamista.
Pienempi narrikokko sytytetään klo 18.30 ja vähän
myöhemmin syttyy varsinainen pääsiäiskokko.
Lankalauantain pääsiäiskokoille toivotaan paljon
trulleiksi pukeutuneita lapsia ja he voivat halutessaan
esittää lauluja ja runoja.
Tapahtumaan voi ottaa
mukaan omia eväitä, joita voi grillata Juhlakentän
grillipaikalla. Juhlakentän
kioskilta puolestaan voi ostaa juomia, pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä
??Jo vuosikymmenten ajan
Englantilainen koulu on
avannut palmusunnuntaina ovensa kaikelle kansalle
pääsiäismyyjäisten merkeissä. Myyjäisten kestosuosikki on käytettyjen vaatteiden, kenkien ja urheiluvarusteiden kirpputori. Myös
käytettyjen kirjojen joukosta löytyy lukemista niin pienille kuin suurillekin monella kielellä. Lapset voivat
sukeltaa leluhuoneen runsauden joukkoon sekä koittaa onneaan onnenpyörän
parissa. Arpajaisissa riittää
jännitystä kaikenikäisille.
Koulun ruokasali muut-
kylmiä makkaroita grillattavaksi.
Tilaisuuteen kannattaa
varustautua vallitsevan säätilan mukaan.
Tervetuloa koko perheen
voimin ulkoilemaan lankalauantaina Seurasaareen!
Vapaa pääsy.
Lankalauantai oli vanhan
kansan uskomusten mukaan vuoden huonomaineisin ilta, jolloin pahat voimat
eli noidat ja trullit olivat
liikkeellä. Kokkoja poltettiin, sillä elävän tulen ja kitkerän tuoksuisen savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla.
tuu vilkkaaksi kahvilaksi,
jossa suolaisen ja makean
pikkupurtavan lisäksi voi nauttia keittolounasta sekä vohveleita. Samalla voi
ostaa kotiin syötävää ja herkkuja, mm. perinteisiä lihapullia tai
rahkapiirakoita.
Joka
vuosi
myyjäiset tarjoavat jotain uutta. Tänä vuonna
mukana on mm.
kierrätysmateriaaleista koulun
kangaspuilla käsin kudottuja mattoja sekä afrikkalaisten taiteilijoiden tauluja, joiden tuotto jaetaan taiteilijoiden
kanssa.
Koulun
vanhempainyhdistys kerää tapahtumalla
varoja
koulun IT-hankintoihin, sekä
muihin modernin koulunkäynnin tarpeellisiin
tarvikkeisiin.
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
7
Lehtisaaren sivukoulussa
pahoja kiusaamisongelmia
??Munkinseutu lehden toimitukseen soitti hätääntynyt henkilö parisen viikkoa
sitten. Soittaja pyysi lehden
toimitusta julkaisemaan tietoa Lehtisaaren sivukoulun
vaikeasta koulukiusaamistilanteesta. Hän arveli lehtikirjoittamisella olevan vaikutusta asioiden etenemiseen parempaan päin.
Soittajan mukaan koulun
oppilaita kiusataan niin pahasti, että osa oppilaista ei
ollenkaan mene kouluun ja
vielä suurempana asiana
hän kertoi, että koulukiusaamisesta johtuen yksi sivukoulun oppilas olisi riistänyt itseltään hengen parisen vuotta sitten.
Lehtisaaren
sivukoulu kuuluu hallinnollisesti
Munkkiniemen ala-asteen
kouluun. Lehtisaaressa on
siis Munkkiniemen ala-asteen sivukoulu, jossa on 1.
ja 2. luokkalaisia, yhteensä
25 oppilasta.
Kolmannelta luokalta alkaen Lehtisaaren koulun
oppilaat siirtyvät käymään
koulua Munkkiniemeen.
Lehtisaaressa on vain yksi
opetusryhmä.
? Olemme ryhtyneet asiassa toimenpiteisiin ja Lehtisaareen on lisätty tuntiopettajien resursseja kolmena päivänä viikossa, kertoo Munkkiniemen ala-asteen koulun rehtori Heikki Eskola.
? Koulukiusaamistilanne
on ollut Lehtisaaressa aiemmin vaikea, mutta käsittääkseni tilanne on saatu hallintaan ja tilanne on
parantunut, Eskola sanoo.
? Olen saanut palautetta,
jonka mukaan tilanne Lehtisaaren koulussa on rau-
hoittunut.
? Kriisitilanne oli siis tilapäinen.
? Lisäksi kiistän itsemurhan, se ei pidä paikkaansa,
Eskola jatkaa.
Koulukiusaaminen
ei ole vitsi
-yleisötapahtuma
Kiusaaminen ei ole vitsi ?
yleisötapahtuma Helsingin
Narinkkatorilla pidettiin viime lauantaina. Tapahtuma
keräsi yhteen Helsingin poliisin, päättäjät, sekä asiantuntijat. Tilaisuudessa pohdittiin käytännön keinoja
jatkuvan koulukiusaamisen lopettamiseksi. Viihteestä vastasi virka-asuinen
poliisibändi Mansikkakesä
feat. rock-laulaja Ilari Hämäläinen.
Tapahtumassa Opettajien
ammattijärjestö OAJ, Helsingin poliisipäällikkö, kaupungin päättäjiä, Mielenterveysomaisten keskusliitto,
nuoriso- ja sosiaalityöntekijöitä, Mad Viking -hyväntekeväisyysjärjestö ja kiusaamisen ongelmiin perehtynyt
koululääkäri.
Juontaja ja hyväntekeväisyystapahtuman järjestäjä
Mirita Saxberg, mukana
Aseman Lapset ry ja Innokampus Oy.
Kampanjan tavoite on
koota yhteen sekä julkisen,
yksityisen että kolmannen
sektorin toimijat ja puuttua kiusaamiseen käytännön toimilla kaikissa Helsingin kouluissa. Kiusaaminen ei ole vitsi -kampanja
on toimintaan kannustava
vastaus Suomen tasavallan presidentin kiusaamisen vastaiseen haasteeseen
https://kannustusryhma.fi/.
? Käytännössä kampanja
kutsuu yhteistyöhön eri toimijoita koulujen, poliisin,
kouluterveydenhuollon ja
perheiden tueksi. Kouluissa näkyisi siten, että niissä toimisi lapsille ja nuorille helposti lähestyttävä ja
läsnä oleva aikuinen, joka
kohtaa oppilaat, tunnistaa
ongelmat, sekä ehkäisee ja
sovittelee niitä. Tämän ammattilaisen tehtävänä olisi
tukea opettajia turvallisen
oppimisympäristön ylläpitämisessä, sekä ratkoa koulukiusaamiseen liittyviä ongelmia osana oppilashuoltolain mukaista kiusaamisen ehkäisyä. Nykyisin tehtävä on kouluterveydenhuollon vastuulla, mutta
koulujen toimenpiteet eivät ole käytännössä riittäviä, ja ne vaihtelevat opetuksen järjestäjästä riippuen. Nyt 80% kasiluokkalaisista on sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu kiusaamiseen. Nyt on niin päättäjien, perheiden, poliisin,
opetustoimen kuin järjestöjenkin tehtävä yhteistyötä kaikkialla Suomessa, jotta tulevaisuudessa jokainen
oppilas voisi käydä turvallista koulua paikkakunnasta riippumatta, kommentoi
Mirita Saxberg, hyväntekeväisyyskampanjan järjestäjä.
Uusia
keinoja
Hankkeesta vastaava Aseman Lapset ry tekee työtä
lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen.
? Heikossa asemassa olevat kiusaamisen osapuolet
? lapset, opettajat ja van-
hemmat ? voivat saada käytännön apua ja tukea. Idea
on se, että tehdään kiusaamisen vastaista työtä yhdessä verkoston kanssa. Kiusaamisesta puhuminen ei
riitä, vaan tarvitaan tekoja. Kouluissa vaikeisiin tilanteisiin uskalletaan puuttua helpommin, kun kattava tukiverkosto on olemassa. Kaikki järjestöt ja muut
toimijat ovat tervetulleita
mukaan kampanjaan. Yhdessä tekemällä saadaan
enemmän aikaan. Tämä on
lähtökohtana yhteistyölle
myös poliisin kanssa, kertoo Heikki Turkka, sosiaalikasvattaja ja hankepäällikkö, Aseman Lapset ry.
K-0 ?kiusaamiseen puuttuvan hankkeen rahoittaa sen toteuttaja Aseman
Lapset ry yhdessä opetusja kulttuuriministeriön ja
ME-säätiön kanssa. Aseman
Lapset ry:n hankkeen yhteistyökumppaneina ovat
mm. Helsingin kaupunki,
poliisi ja OAJ.
Tehokas
puuttuminen
? Peruskoululaisista noin
5-10% joutuu kiusaamisen
kohteeksi. Opettajat ja perheet ovat ongelmatilanteissa neuvottomia. Olen saanut kymmeniä yhteydenottoja apua tarvitsevilta vanhemmilta ja opettajilta. Nykyään koulu ei ehkäise ja
puutu kiusaamiseen systemaattisesti. Teen vapaaehtoistyötä siksi, että tulevaisuuden kouluissa ei kiusata. Kuntiin olisi tarpeellista saada ?kouluväkivaltavaltuutettu?, joka hallinnoi
kasvavaa yhteistyötä kun-
nan, koulujen, poliisin sekä
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Kiusaamiseen puuttuminen ei ole ainoastaan koulujen tehtävä, sillä lain mukaan kunnat ovat vastuussa turvallisen oppimisympäristön takaamisesta yhdessä opetuksen järjestäjän
kanssa. Koulukiusaamiseen
puuttuminen on paitsi yksittäisten lasten ja nuorten,
myös kansanterveyden -ja
talouden kannalta merkittävän tärkeätä. On osoitettu,
että koulukiusaaminen on
yhteydessä mielenterveysja päihdeongelmiin.
Viime vuonna mielenterveys- ja päihdeongelmien
julkiset kokonaiskulut olivat reilu 6 miljardia euroa, mikä on yhtä paljon
kuin valtionhallinnon alijäämä bruttokansantuotteesta. Paikallispoliisien
määrärahat eivät riitä kouluissa tapahtuvan henkisen
ja fyysisen väkivallan ennaltaehkäisyyn, ja monesti jumiutuneissa kiusaamistilanteissa osapuolina ovat
alle 15-vuotiaat, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Kolmannen
sektorin asiantuntijajärjestöt ja yhdistykset on tuotava osaksi koulujen arkea.
Tällaisen uudistuksen tukeminen on loppukädessä valtion edun mukaista.
Kaupunginteatteri palaa kotiin ja avaa ovensa
Jatkoa sivulta 3
??Lilla Teaternin uutuudet
ovat revyy-genreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens!
ja taikashow Robert Jägerhorn ? På riktigt?.
Remontoidun teatteritalon avajaisjuhlia vietetään
Myrskyluodon Maijan merkeissä 24. elokuuta. Lasse Mårtensonin säveltämä
suurmusikaali juhlistaa paitsi 50-vuotiasta teatteritaloa
myös Suomen 100-vuotista
itsenäisyyttä sekä 110 vuotta täyttävää Kaupunginteatteria. Anni Blomqvistin romaanisarjan pohjalta Seppo
Parkkisen dramatisoiman,
Maija Vilkkumaan sanoittaman ja Kari Rentolan ohjaaman musikaalin pääparina nähdään Laura Alajääski
ja Aaro Wichmann.
Teatterin peruskorjausta
edeltävän kevään 2015 hitti, koko perheen suursuosikki Peppi Pitkätossu palaa yleisön pyynnöstä suurelle näyttämölle 13. syyskuuta alkaen. Pepin roolissa vuorottelevat tuttuun tapaan Anna-Riikka Rajanen
ja Maija Koivisto.
Juha Vakkurin intensiivinen historiallinen näytelmä
Mannerheim ja saksalainen
suudelma avaa uusia näkökulmia Suomen historian
todellisiin vaaran vuosiin ja
maan pysyviin riippuvuussuhteisiin kahdesta suurvallasta. Samalla näytelmä piirtää tuoreen ja inhimillisen
kokovartalokuvan Suomen
ensimmäisestä suurmiehestä, Carl Gustaf Emil Mannerheimista, joka pelasti
maansa kahdesti.
Suurella näyttämöllä 25.
lokakuuta ensi-iltansa saavan, tiivistunnelmaisen näytelmän ohjaa Kari Heiskanen. Mannerheimin roolissa nähdään Helsingin Kaupunginteatterin pitkäaikainen teatterinjohtaja, vuoden
alusta eläkkeelle siirtynyt
näyttelijä Asko Sarkola.
Muissa rooleissa nähdään
Helena Haaranen, Kirsi
Karlenius, Kari Mattila,
Unto Nuora, Matti Olavi
Ranin, Tommi Rantamäki,
Matti Rasila, Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti
Timonen ja Kaisa Torkkel.
Moraalin ja kukkaron asiat ovat aiheena Maria Jotunin ajattomassa komediaklassikossa Kultainen vasikka, joka saa ensi-iltansa
Heidi Räsäsen ohjaamana
pienellä näyttämöllä 31.
elokuuta.
Näytelmä kertoo ensimmäisen
maailmansodan
epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä,
jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen
kahdesta tyttärestä Lahja
on vielä naimaton ja Eedit
elää avioliitossa rehellisen
liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksis-
ta ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha
vai rakkaus?
Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala,
Sanna-June Hyde, Petrus
Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula
Salo ja Aino Seppo.
1980-luvun suosikkisarja
Fakta hommasta ja sittemmin keikkapaikoilta ympäri Suomea tutut Loimaan likat, komedian reipasotteiset rotunaiset Hansu ja Pirre, nähdään ensi syksynä
myös teatterin lavalla. Kansalliseeppinen näyttämöteos Hansu ja Pirre ? Mieleni
minun tekevi kantaesitetään 21. syyskuuta pienellä näyttämöllä.
Tapahtumapaikkana on
tietysti Loimaa ja lähtökohtana entiselle ruumishuoneelle perustettavan uuden taidemuseon perustamisjuhla. Teos käy Hansun
(Riitta Havukainen) ja Pirren (Eija Vilpas) omien kokemusten ja kipupisteiden
kautta läpi arkisia asioita,
maailman syntyä, rakkautta,
luontoa ja kosmosta.
Arena-näyttämön kauden avaa Mika Eirtovaaran
ohjaama Palkkamurhaajan
painajainen 6. syyskuuta.
Ranskalaisen Francis Veberin huippuunsa viritetty
farssikomedia kertoo kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin. Toinen on am-
mattitappaja ja toinen itsetuhoinen, vaimonsa hylkäämä valokuvaaja. Murha-ammattilaisen työntekoa häiritsee paitsi naapurihuoneen
itsemurhaa hautova asukas
myös kirjava joukko hotellin henkilökuntaa, lääkäriä,
ex-vaimoa ja poliisia, jotka kiihdyttävät tapahtumia
kohti äärimmäisen viihdyttävän farssin hillittömiä loppuhuipennuksia. Rooleissa
nähdään mm. Iikka Forss,
Santeri Kinnunen, Jouko
Klemettilä, Antti Peltola
ja Sanna Saarijärvi.
Kahden miehen kohtaamisesta on kyse myös studio Pasilassa 30. elokuuta
ensi-iltansa saavassa EricEmmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia
-näytelmässä. Hämeenlinnan Teatterin, Kuopion
kaupunginteatterin, Logomo-teatterin ja Riihimäen
Teatterin kanssa yhteistyössä toteutettavan näytelmän
ohjaa Sakari Kirjavainen,
ja sen rooleissa nähdään
Kaupunginteatterin näyttämölle palaavat Heikki Kinnunen ja Ilkka Heiskanen.
Vastahakoinen Nobel-kirjailija kohtaa sinnikkään
toimittajan ja menneisyyden
salaisuudet alkavat paljastua yllättävällä tavalla. Itsetietoinen nobelisti ja pelokas toimittaja ovat päältä katsoen epätasa-arvoinen pari, mutta illan edetessä käy ilmi, että molemmat ovat rakastaneet
samaa naista. Miesten kä-
sitykset valheesta, totuudesta, rakkaudesta ja kuolemasta törmäävät, ja salaperäinen nainen yhdistää
ja erottaa heidät.
Lilla Teaternin syksyyn
on luvassa revyytä ja taikuutta. Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan kirjoittama ja ohjaama revyygenreä uudistava Det ordnar sig, Sapiens! saa ensiiltansa 14. syyskuuta. Säveltäjänä on Sofia Finnilä ja laulutekstit kirjoittaa
Henrik Huldén. Rooleissa
nähdään Sanna Majuri, Pia
Runnakko, Sampo Sarkola, Christoffer Strandberg,
Joachim Wigelius ja Linda Zilliacus.
Kansainvälisestikin arvostettu huipputaikuri Robert
Jägerhorn palaa Lillaniin
upouudella esityksellä Robert Jägerhorn ? på riktigt?
, joka saa ensi-iltansa 5. lokakuuta Lilla Teaternissa.
Virtuoosimaista taikuutta,
tarinallisuutta ja tilannekomiikkaa yhdistävän esityksen ohjaa Markus Zink.
HKT:n syyskauden ohjelmistossa jatkavat studio
Pasilassa ikisuosikki Kiviä
taskussa, perinteikäs stand
up -klubi Club act!one ja
Arena-näyttämöltä Pasilaan
siirtyvä Kari Hotakaisen
Martti Suosalolle kirjoittama Palvelija. Lilla Teaternin ohjelmistossa jatkavat
parisuhdekomedia Mieletön
metodi ja Jeanette Björkqvistin Mammas flicka.
Baanan
Mannerheimintien tunneli
suljettuna
3.4.?15.5.
??Baanan Mannerheimintien alittava tunneli suljetaan töiden takia maanantaina 3.4.2017. Tunneli
avautuu käytölle maanantaina 15.5.
Mannerheimintien laajoihin pyörätiejärjestelyihin liittyvä uuden rampin rakentaminen Baanalle aiheuttaa liikennehäiriöitä Etu-Töölössä. Uudet
ramppiyhteydet jalankululle ja pyöräilylle valmistuvat
Pikkuparlamentin puiston
reunaan.
Urakoitsija Työyhteenliittymä Marski pahoittelee
töistä aiheutuvaa haittaa.
Suvilahden
tiilinen
kaasukello
kunnostetaan
kulttuuritilaksi
??Suvilahden tiilinen kaasukello eli yli satavuotias
kaasusäiliö kunnostetaan
osaksi Suvilahden kulttuuri- ja tapahtumakeskusta.
Peruskorjauksen hinta on
18,2 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi
kunnostussuunnitelman yksimielisesti.
Kunnostuksen on määrä
valmistua ensi vuonna. Sen
jälkeen kaasukelloon toteutetaan kulttuuritilat vuosina 2018-2020.
Kaksi kaasukelloa kuuluvat Suvilahden historiallisesti ja arkkitehtonisesti
tärkeään teollisuuskokonaisuuteen, joka koostuu vanhan sähkö- ja kaasulaitoksen rakennuksista. Tiilinen
kaasukello poistettiin käytöstä 80-luvulla ja teräksinen kaasukello 90-luvulla.
Valtuusto hyväksyi sosiaali- ja terveysviraston laitoshuoltopalvelujen siirron
liikkeenluovutuksena HUSille. Muutos koskee yli
600 työntekijää. He siirtyvät vanhoina työntekijöinä
HUSin palvelukseen.
MunkinSeutu
8
Nro 7 ? Viikot 14-15
Kaupunginvaltuutettu
uudelleen valtuustoon
TV-tuottaja, yrittäjä,
pormestariehdokas
KD (sit.)
Ilmoituksen maksoi: C hyronHego Finland Oy
600
Harri
LindeLL
? Helsinki turvallisemmaksi
? Parempaa huolenpitoa
lapsille ja vanhuksille
? Kerjäläisongelmaa estettävä
laajenemasta
? Ei suurmoskeijalle
? Sosiaali- ja terveyspalvelut
on turvattava
? Opintopaikkoja on lisättävä
? Koti- ja omaishoidontukea
on korotettava
? Toimivampaa joukkoliikennettä
? Vähävaraisten oloja on
helpotettava
www.harrilindell.ehdolla.fi
Kesäsetelin saavat myös Helsingin ulkopuolella
koulua käyvät helsinkiläiset 9.-luokkalaiset
Koulumies
Kaupunkiviljelypalsta
Munkinpuistoon
??Rakennusviraston lautakunta hyväksyi maaliskuun lopun kokouksessa
ehdotukseni, että Munkinpuistoon sijoitetaan pieni alue kaupunkiviljelyä
varten. Palstalle osoitetaan
tila leikkipuistorakennuksen viereen.
Alueen asukkaat saavat
sijoittaa kaupunkiviljelyalueelle istutuslaatikoita, istuttaa sinne kasveja ja hoitaa
niitä. Istutukset ovat kaikkien yhteisiä, eikä kukaan
omista niitä henkilökohtaisesti. Viljely on siis yhteisöllistä ja tapahtuu asukkaiden
omalla vastuulla ja kustannuksella. Viljelypalstasta ei
aiheudu kuluja veronmaksajille eikä kaupunki ota vastuuta kasvien hoitamisesta.
Kaupunkiviljelyn kautta
yhä useammat munkinseutulaiset pääsevät istuttelemaan ja hoitamaan kasveja kaupungin mailla. Nämä
istutukset voivat olla kiva
puuhakohde vaikkapa lähiseudun lapsiperheille. Myös
esimerkiksi päiväkodin lapsiryhmä voisi istuttaa sinne
oman pikkutaimensa, kastella sitä ja seurata sen kasvua.
Viljelypalstan sijoittumisesta ja käytännönjärjestelyistä tulee myöhemmin
keväällä tarkempaa infoa.
Tiedotan yksityiskohdista
heti, kun saan tietää niistä. Tarkoituksena olisi mahdollistaa viljelyn aloittaminen jo tänä kesänä.
Palsta sisältyy Munkin
puistosuunnitelmaan, jonka lautakunta hyväksyi samassa kokouksessa. Puistosuunnitelma sisältää myös
muita parannuksia ja isoja investointeja munkinseutulaisten hyväksi. Mm.
puiston valaistus uusitaan
ja Munkinpuiston lammet
siitä, että nuori on 9.-luokkalainen, jonka kotikunta
on Helsinki.
Kaikille
helsinkiläistä
koulua käyville 9.-luokkalaisille on jaettu Kesäseteli
koulussa helmikuun alussa. Kesäseteli jaettiin tänä
vuonna yhteensä 71 kouluun 5130 nuorelle. Kesäsetelin tarkoituksena on
helpottaa nuorten työllistymistä palauttamalla työnantajalle palkkakuluista 300
euroa.
Viime kesänä Kesäseteli
jaettiin yhteensä 5167 nuo-
relle. Setelin avulla 1295
ysiluokkalaista eli 25 % ikäluokasta sai kesätöitä. Kesäseteli mahdollisti nuorille yli 800 uutta työpaikkaa.
Liki 60 % työnantajista ilmoitti, että ei olisi palkannut nuorta ilman Kesäseteliä. Osa työnantajista palkkasi Kesäsetelin avulla useamman nuoren. Kesäseteli
myös motivoi monet työnantajat palkkaamaan juuri nuoren kesätyöntekijän.
Kesäseteli on Helsingin
yrittäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Hel-
singin kaupungin yhteinen
hanke. Kesäseteli syntyi
nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin ydinryhmän
aloitteesta. Ruudin ydinryhmä teki kannanoton Helsingin kaupungin talousarvioehdotukseen vuonna
2015. Helsingin kaupunki
ja yrittäjät vastasivat nuorten aloitteeseen mahdollistamalla kesätyökokemuksen, ja nyt toivottavasti jo
kolmatta vuotta hanke todistaa kaupungin ja yrittäjien sitoutumisen nuorten
työllistämiseen.
Terhi Koulumies
kunnostetaan. Puistosta rakennetaan myös loivempi ja
laadukkaampi kulkuyhteys
Dosentintielle ja sen varrelle sijoitetaan levähdyspaikaksi penkki.
Munkin leikkipuisto uudistetaan moderniksi ja esteettömäksi. Siellä nykyään sijaitseva kahluuallas
on huonokuntoinen, mutta se säilyy myllerryksessä, vaikkakin pienempänä. Siihen siis saadaan jatkossakin vettä kesäisin. Altaan toiselle reunalle tulee
skeittialue ja viereen uusi
parkour-kenttä. Frisbeegolfrata uusitaan kokonaisuudessaan. Koirapuisto kunnostetaan ja sinne saadaan
paljon toivotut valaisimet.
Leikkipuiston remonttiin
on varauduttu jo vuoden
2018 budjetissa. Muilta osin
puiston peruskorjaus ajoittuu vuosille 2019-2022.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Rakennusviraston lautakunnan puheenjohtaja
koulumies@gmail.com
Taiteilijatapaamisessa
Kristian Smeds
??Teatterimuseon huhtikuun
taiteilijatapaamisen vieraana
lauantaina 8.4. on teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija Kristian Smeds, joka muistetaan
mm. Suomen Kansallisteatterin Tuntemattomasta sotilaasta (2007), kansainvälisestä Mental Finland -esityksestä (2009) sekä monista muista keskustelua herättäneistä
ohjaustöistä.
??Helsingin kaupungin Kesäsetelin ehtoja on tarkistettu. Nyt myös kaikki helsinkiläiset 9.-luokkalaiset,
jotka eivät käy helsinkiläistä koulua, voivat saada
Kesäsetelin.
Kesäsetelin voi hakea Ohjaamo Helsingistä Kampista
(Fredrikinkatu 48, auki ma
klo 12?17, ti?pe klo 10?17).
Hakiessaan Kesäsetelin
nuoren tulee ottaa Ohjaamoon mukaan todistus henkilöllisyydestä (esim. passi, henkilö- tai Kela-kortti)
sekä koululta saatu todistus
Näytelty rakkaus -näyttelyn teemojen takia kiinnostavia ovat myös Smedsin
T?ehov-ohjaukset. Kristian
Smedsiä haastattelee museonjohtaja Raija-Liisa Seilo.
Kristian Smeds taiteilijatapaamisessa lauantaina 8.4.
klo 13?14.30. Taiteilijatapaamiseen pääsee näyttelylipulla tai Museokortilla.
Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupungin aineistopankki
Kadut pöllyävät urakalla ? kastelu tarpeen
??Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousivat eilen korkeiksi useilla ilmanlaadun mittausasemilla Helsingissä ja lähiseudulla. Pölypitoisuudet kohoavat todennäköisesti uudestaan,
sillä sään ennustetaan jatkuvan aurinkoisena, kuivana ja tuulisena.
Terveydelle haitallista katupölyä torjutaan kastelemalla katuja.
Viime päivinä katupölypitoisuudet ovat kohonneet
laajalti pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY)
mittausten mukaan. Ilmatieteen laitos ennustaa katupölyn heikentävän ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla todennäköisesti torstaihin saakka. Loppuviikosta
sateet saattavat tilapäisesti
helpottaa tilannetta, mutta
ne voivat myös jäädä vä-
häisiksi.
Kalsiumkloridiliuoksella
Pölypitoisuuksien alentamiseksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus antoi
tiistaina 28.3.2017 toimenpidepyynnön kaupungin
katuja hoitaville urakoitsijoille katupintojen kastelemiseksi laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Kartalle on
merkitty kasteltavat kadut
www.hel.fi/static/ymk/ilmansuojelu/kastelupyyntokartta.pdf.
Kalsiumkloridia käytetään, koska se pitää pölyn
kosteana pitkään ja siten
sitoo pölyä. Viime vuosina
kalsiumkloridia onkin hyödynnetty joka kevät pölyntorjuntaan. Lisäksi ainetta
voidaan käyttää pienellä
pakkasella.
Pesemään
jalkakäytäviä
Ympäristökeskus kehottaa kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöitä poistamaan jalkakäytäviltä hiekoitushiekat, mutta ottamaan kuitenkin huomioon mahdollisen
liukkaudentorjuntatarpeen.
Hiekoitushiekka on lakaistava ja poistettava kosteana.
Lehtipuhaltimien
käyttö on kielletty hiekan
poistossa, koska se nostattaa runsaasti pölyä ilmaan.
Kaupungin suorittama katujen jokavuotinen kevätsiivous jatkuu katujen kastelun rinnalla. Siivous käsittää hiekoitushiekan poiston
ja katujen pesun. Helsingin
kaupungin rakennusvirasto parantaa tiedonkulkua ja
asiakaspalveluaan julkaisemalla verkkosivujen lisäksi
tekstiviesteillä tietoa katu-
jen puhdistusaikatauluista.
Kevään katujen puhdistusaikataulut ja tekstiviestipalvelun ohjeet ovat osoitteessa www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/kartta.
Katupöly vaikuttaa
terveyteen
Katupöly aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja.
Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydänja keuhkosairauksista kärsivät. Terveillekin henkilöille
katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa,
yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä.
Pölylle altistumista voi vähentää välttämällä ulkoilua
vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla.
Viikot 14-15 ? Nro 7
MunkinSeutu
9
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
MunkinSeutu
10
Nro 7 ? Viikot 14-15
Kulttuuri
Risto Kolanen
Tanssija/koreografi Carolina
Morales on virtuoottisen lumoava esiintyjä. Kuva: Jorma Airola
Keskikevään
kulttuurikierros
??? Jokainen päivä on aprillipäivä, toimittaja-kirjeenvaihtaja Tuomas Murajakin varoittaa uudessa faktantarkistuksen käsikirjassaan ?Faktat tiskiin!?. Se
hälventää väärän informaatio sumuverhoa ja kertoo
Faktabaarin tarinan. Murajakin väittää, että on vaarallista puhua, että eläisimme nyt totuuden jälkeistä aikaa.
Löysä puhe ?faktanjälkeisestä ajasta? antaa vain siimaa valheille ja ryhtyy toteuttamaan itseään, hän sanoi pirteästi toimiva epävirallisen keskusteluryhmän
?Kulttuuriklubia ei huijata!?
-illassa Manhattanin Dandysalissa Erottajan kupeessa.
Sali on suureellinen ilmaus aina suosion takia tupatäydestä ylänurkkahuoneesta, jossa tunnelma tiivistyy.
Nouseva
burleskikabareeta
Suomalainen burleskitähti Armi Von Vep ja Suomen ainoa kabareeyhtye
Café de Abejas esiintyvät
huhtikuulla Savoy-teatterissa. Yhdistelmä on elävää musiikkia, burleskia,
performanssia, tarinankerrontaa ja taikuutta solmiva kabaree-esitys, joka lähestyy runoutta, rakkautta
ja rappiota lempeän mustan huumorin kautta. Armi
Von Vep ja Café de Abejas
ovat esiintyneet yhdessä
vuodesta 2013, ja heidän
ensimmäinen yhteinen iltansa Savoy-teatterin lavalla, ?Kammerkabarett?, sai
myönteiset arviot.
Kulttuurikiertäjä ja -kuvaaja saivat esimakua mainion, taitavan ryhmän esityksestä Kallion TenhoRestobaarissa kaksi viikkoa
aiemmin. Settilistan kappaleet ?One Man?s Sweetheart?, ?Strawberry Gin? ja
?Captain and the Widow?
kertovat tyylisanomasta,
jota kuultiin monella kielellä. Yhtyeeseen kuuluvat Laura Reunanen, laulu, J.W. Ralli, kitara, Saara Viika, sello ja Ilari Launonen, perkussiot. Tenhossa oli myös vieraileva mies
laulussa.
Armi Von Vep on suomalainen burleski- ja esitystaiteilija, jonka voimakas,
energinen ilmaisu on noteerattu myös ulkomailla.
Vuosi sitten kansainvälisen
burleskidebyyttinsä tehnyt
esiintyjä on kutsuttu Saksaan Berlin Burlesque Weekin suureen päätöstapahtumaan toukokuussa 2017.
Hän työskentelee esiintyjän lisäksi myös taidemallina ja kätilönä!
Musiikissa elää filmnoir,
Weimar-ajan kabaree ja
chansonin haavoittuva tarinankerronta. Yhtye on julkaissut kaksi levyä, ?Mascot
Moth? (2013) ja ?Is This Casablanca?? (2015). Savoyn
lavalla kuullaan myös uutta
materiaalia yhtyeen tulevalta albumilta, joka julkaistaan loppuvuodesta 2017.
Flamencoa
monilla aisteilla
Sampo Soikoon! ? illassa yleisön täysin hurmanneella tavalla Granadan flamenco-tähtikaartiin kuuluvat tanssija/koreografi Carolina Morales ja kitaristi/säveltäjä David Heredia
toivat lavalle uuden espanjalais-suomalaisen kokoonpanonsa Flamenco Nordicon. Yhdessä suomalaisten
muusikoiden kanssa he luovat perinteistä ja uutta ? flamencoa ja jazzia, vapaata
ja kurinalaista ? musiikkia
ja tanssia.
Taiteilijapariskunta varttui Andaluciassa ja mais-
Alma Rajala tanssii hyytävästi luurankopään kanssa Räähkän
luvussa. Kuva: Jussi Virkkumaa
toi flamencon äidinmaidossaan mustalaiskortteleissa.
Kitaristi Davidin viehtymys
pohjoismaiseen, kuulaaseen
jazz-sointiin, sai heidät lopulta helmikuussa 2016 tulemaan kuukaudeksi Suomeen, jossa syntyi ajatus
sovittaa pohjoismaiset sävyt espanjalaisen flamencon sävelkieleen. Ryhmä
ja sen musiikki syntyi vierailun aikana.
Flamenco Nordico on
kiehtova ja moniaistillinen
kollaasi espanjalaista tulisieluisen flamencon herkkyyttä ja virtuoottisuutta,
suomalaista kansanperinnettä ja mielenmaisemaa
sekä pohjoismaista improvisoidun musiikin estetiikkaa.
Suomalaisina muusikkoina
ryhmään kuuluvat Mirella
Pendolin-Katz, laulu, Kalle
Katz, piano ja Pekka Saarikorpi, lyömäsoittimet ja
body percussion. Loppujamit olivat vauhdikkaat. Kyllä, Kalle Katz on muusikkosukua, isän serkkuja olivat Herbert ja Ville Katz.
Tero Pajunen lämmitti
illan kuulaalla äänellään ja
omilla lauluillaan. ?Universum? kosketti. Sampo soikoon! hakee uutta yleisöä
nukketeatterin äärelle, ja
onnistuu siinä hyvin.
Nukketeatterikauhua
Suvilahdessa
Länsimaisen tanssin ja arabialaisen musiikin kaunista vuoropuhelua Ali&Alpo ?esityksessä. Kuva: Tanja Ahola
Tuomas Muraja alustaa, kriitikot Jukka Mallinen, Ville Hänninen ja Seppo Niiranen oikealla
kuuntelevat. Kuva: Hannele Salminen
? Kun on ristimätön ja
papin siunaamaton ihminen, se ottaa vanhemman
itsensä ruummiin pääluun,
etupuolen vaan. Menee pyhäaamuna ennen aurinkon
nousua metsään ja sen tulen läpi tulee alasti ja sen
ruummiin pääluun painaa
kasvoisa aivan kiini ja asettaa silmän reijät silmäisä
kohtaan?
Kannatti kokea Suvilahdessa hyytävää ?nukkekauhumystikaalia? alan
erikoisimman verkostoryhmän, turkulaisen Aura of
Puppets esittämänä. Minifestivaali oli Cirkon Maneesissa. Klo 22 aikaan
yön syrjässä alkoi ?Räähkän luku?. Pekka Käppi
soittaa shamanistista kansanperinnemusiikkia, jouhikolla ja metalliesineillä.
Välillä hän polttaa lastuja
tulessa, mikä luo sumuista
tunnelmaa.
Jonkinlaisen ison kaivonkannen päällä esineet liikkuvat. Sitten Heidi Maarasen luoma hyisen kalmainen (luuranko)nukkemorsian nostaa päätään, tanssii tai taistelee välillä Alma
Rajalan intensiivisesti esittämän naisen kanssa.
Lopussa Käppi asettelee
kaulaansa hirttosilmukkaa.
Emme näe ratkaisua, kun
valot sammuvat. En suosittele esitystä lapsille; tämä
Nadja Räikän ohjaama esitys on nukketeatteria ja
äänitaidetta aikuisille, roisia rituaalia ja elektronista
loitsintaa. ? Visuaalinen ja
lähes sanaton esitys kiertyy kahden pakanallisen
välineen, nuken ja jouhikon, ympärille. Niukoista elementeistä syntyy tiivis taikapiiri, joka ammentaa vanhojen uskomusten
kouriintuntuvuudesta, tekijät sanovat.
Aura of Puppets on uuden nukketeatterin verkosto, yhteenliittymä ja sateenvarjo. Siihen kuuluu 44 jäsentä, jotka toimivat ammattilaisina nukketeatteritaiteen moninaisissa tehtävissä.
Arabia kohtaa
Suomen
Visuaalisesti ja musiikillisesti tavattoman kaunis,
eleginen on Ali & Alpo
-tanssiesitys ud-luuttusoittimen säestykseen. Näin
sen iltapäivällä melko täydessä Caisan juhlasalin katsomossa.
Pitkän linjan tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski tutustui
Ninni Poijärven opastama
Suomeen syksyllä 2015 tulleen pakolaisen irakilaisen
Ali Alawadiin, joka esiintyi
jo hänen taitelijajuhlassaan
toukokuulla 2016.
He ryhtyivät kehittämään
länsimaisen ja arabialaisen
musiikin, laulujen ja tanssin vuoropuhelua. Sävelet
ovat surumielisiä, kotikaihoisia. Aaltokoski tanssii
paljon ylävartalollaan, kuin
viritettynä. Lopussa on hieno jalkatyösarja.
Koska muusikko karkotettiin paperittomana Suomesta esitys tapahtuu elävänä tanssina; soitto kuuluu musiikkina ja heijastetaan välillä 3D-ulottuvuudella kuvana. Yhteistyö on
niin tahdistettua, että loppukumarruksetkin menivät
yhteen.
Lämmintunnelmaisen
yleisökeskustelun lopuksi
kiitin Caisan hallinnoijan,
kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puolesta taiteilijoita
todella ajankohtaisesta esityksestä. Pakolaisuus, paperiton siirtolaisuus yleistyy Eurooppaan ja Euroopassa. Irakilaiselta muusikolta esiintyminen kiellettiin , koska soitto sinänsä
on muka vaarallista. Taiteilija on turvassa Euroopassa, mutta ei voi ilman papereita työllistyä missään,
Alpo kertoo. He ovat yhteistyössä paljon, ja lähettävät videoita.
Tanssielokuva
loikkaa eteenpäin
Loikka10Pre ?pienfestivaali pidettiin tiiviinä lauantai-iltana WHS-ryhmän
Teatteri Unionissa Pitkänsillan kupeessa, vanhassa
perinteisessä nonstop-leffapaikassa, joka on kunnostettu visuaaliselle teatterille, elokuville, musiikille ja
sirkukselle.
Tanssielokuviin keskittyvä Loikka-festivaali on virkistänyt helsinkiläistä elokuvatarjontaa keväisin. Se
on keskittynyt useampipäiväisenä Orionin, Andorran
ja Dubrovnikin teattereihin
Kampissa.
Ensi vuonna on 10. festivaali. Tänä vuonna oli yhden päivän ja illan esityksiin ja keskusteluihin paneutunut ennakko-otto ensi
vuoteen. Ilmeisesti säästösyistä.
Ehdin nähdä monta mainiota tanssielokuvaa, joiden pituus on sopivan iskevä. Huumoria oli tarjolla
Ann-Maria JoakimsdottirHutrin ohjaama ?Through
the Storage in Five Easy
Pieces?, joka kertoo siitä,
millainen jännitysnäytelmä
supermarketissa käynti viimeisen aukiolovartin aikana voi olla viiden hengen
lapsiperheelle.
Thomas Freundlichin ja
Valtteri Raekallion ?Gold
Storage? käytti myös huumoria mainiosti. Raekallio on jäämeren kalastaja,
joka löytää jäätyneen miehen veden alta, Eero Vesterinen. Teltan lämmössä jäämies sulaa, ja alkaa
vauhdikkaat miestenbileet
suomalais-venäläiseen juo-
Jenny-Elina von Bagh, Andrius Katinas ja lapset tanssivat
perheen arkikauhunhetkissä supermarketin läpi. Kuva: Paula
Kesäläinen
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
11
Hurraa! ? Lastenteatterin juhlaa
Lupsakalla savolaisella lääkärillä on keskisormi veikeästi Tommi
Erosen eturauhasessa kiinni. Kuva: Marko Mäkinen
matapaan.
Johanna Nuutinen on
aina tavattoman esteettinen ja visuaalinen ?Me...?
-leffassa, joka taisi olla japanilaista tekoa.
WHS-ilta ennakoi ainoan
tanssielokuvafestivaalimme
tulevaa juhlavuotta ja nosti
Suomi 100 -hengessä alan
osaamista valokeilaan. Kotimaisen tanssielokuvan laadun ja määrän kasvu viime
vuosina on Loikan taiteellisen johtajan Kati Kallion
mielestä osoitus siitä, että
sen työ alan edistäjänä on
ollut tärkeää. Arvioon on
helppo yhtyä.
Ihminen on
aivan auki
Katso ihmistä! Olkaa ihmisiksi. Ihminen on ihmiselle susi. Mietin erilaisia
sanontoja puhekielessämme ja kulttuurissamme, kun
vietin antoisan kaksi tuntia
Teatteri Jurkan huoneessa Vironkadulla.
Tommi Eronen on huoneessa ?Mensch?, erityisen
jalo luonne, kuten juutalaisessa kulttuuriperinnössä ylistetään. Suomalaisten uuden aallon elokuvien kovanaama tai päähenkilön sidekick, joka
esittää yhtä pääosaa aika
pönöttävässä ?Presidentissä? TV 1:llä, on täysin
auki ja hauras huoneteatterissa katsojien keskellä.
?Ihminen!? ? monologi käy
läpi taitelijan tai esityksen päähenkilön puhumattoman isäsuhteen, ex-vaimosuhteen ja suhteen lapsiin. Varsinkin saunakohtaus vanhimman pojan kanssa on vaikuttava. Näyttelijän silmät kostuivat, niin
Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla Elina
Lajusen Pikku prinssin luo. Kuva: Joona Pettersson
mästi vasten kasvoja. On
vain purtava hammasta ja
jatkettava esitystä. Se palkitsee.
Teksti: Risto Kolanen
??Pimeähkössä Annantalon salissa on aivan hiirenhiljaista, vaikka menossa on lastenteatteri.
Yleensä lapset nauravat, kommentoivat, joskus pelkäävät sitä, mitä
näyttämöllä tapahtuu.
Istun siellä Herttoniemenrannan ala-astelaisten ja heidän opettajiensa kanssa.
Tsekkiläis-suomalaisen Krepsko-ryhmän
?AnnaBerthaCecilia? on
mainio ja monipuolinen
lastenteatteriesitys, joka
hyödyntää perinteistä
(käsi)nukkeateatteria,
miimiä ja esineteatteria
sanattomasti, taustamusiikkia hyödyntäen. Aakkosten järjestys käydään
opettavaisesti läpi.
Linnea Happonen ja
Jiri Zeman tekevät hyvää
yhteistyötä. Alun akvaariotanssi on komea. Erityisen taitava on mielikuvitusrikas lavasteiden
vaihto, joka sujuu rytmikkäästi. Lapset jaksavat seurata hiljaista kaunista esitystä rauhallisesti.
Toista oli äänekäs
meno ?Into, Parrakas
vauva? -satumusikaalissa, joka villitsi skidit hurmokseen samassa paikassa. Jouni Bäckström on
vauva, Emmi Hatjasalo
toisessa roolissa. Heidän
arkensa muuttuu seikkailuksi ruoholahtelaisen
päiväkoti Troolarin lapsille. Esitys sai lastenteatterin vuoden ITU2016
palkinnon.
Kanneltalolla
meni
?Herttakuninkaat?, joka
on hyvin opettavainen
lastenteatteria sirkuksen,
jongleerauksen suuntaan
vievä juttu. Lapset tykkäsivät ja kommentoivat
kovasti. Minusta tuntui,
että informatiivinen puhe
upposi enemmän aikuisiin kuin lapsiin ?Nykytanssin suuntauksia? esitellessään. Satu Tuomiston ?VauvaVau? on tavattoman viehättävä ja rauhallinen äidin tai isän ja
vauvan yhteinen kokemus Annantalon pehmustetussa huoneessa.
Hurraa! -festivaalin esitykset kiersivät Helsingin
ja naapurikuntien kulttuuri- ja aluetaloissa. Uutena oli mukana Mad
House Suvilahdessa.
Diakoniapuiston
yleisilmettä kohennettiin
Alun akvaariotanssi on komea AnnaBerthaCecilia -esityksessä
Annatalolla. Kuva: Krepsko
varmaan monet silmät katsomossa.
Kun keski-ikäinen näyttelijä kirjoittaa itselleen monologin kahdeksi tunniksi,
epäonnistumisen uhka voi
olla lähellä. Tuleeko näytelmästä liian sisäsiittoinen?
Kosto lähimmäiselle. Ilari
Johansson ohjauksessa Erosen teksti ja tulkinta pysyvät hienosti kasassa. Ohjaaja sanoo Jurkan verkkosivulla, jotenkin näin: Ollaan
aura edellä avoimuuteen.
Ollaan myös niin Kuopiota. Kalakukko, Kimmo
Timonen, Martti Ahtisaari, Puijo, Paavo Lipponen
kuuluvat kuvaan ja puheenparteen.
Jurkalla on vahva kevät, usean esityksen kera.
Kati Outinen teki edellisen herkän muistisairausnäytelmän, joka jatkui helmikuulle.
Erosen edellinen monologi Jurkassa oli ?Isä?, sen
kokemuksen ympärillä, jota
hän nytkin käsittelee.
Jouni Bäckström on mainio parrakas vauva, Emmi Hatjasalo
on mukana arjen seikkailussa. Kuva: Tero Vihavainen
Visuaalinen
Pikku prinssi
Hurjaruuthin pitkän linjan tekijä ja johtaja Arja
Pettersson ohjasi keväälle 2014 hyvin kauniin, visuaalisen ja pohdiskelevan
tulkinnan ranskalaisen kirjailijan Antoine de SaintExupéryn satuklassikosta
?Pikku prinssi?. Erityisen
kiitoksen ansaitsi Joona
Pettersson värikkäästä videolavastuksesta ja Kirsi
Manninen lumoavasta pukusuunnittelusta.
Loistava, jännittävä ja humoristinenkin menestysteos on uusittu monta kertaa
Kaapelin tanssiteatterilavalla. Esiintyjistä huipputason
saavuttaa Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään
verhokankaalla ja köydellä.
Kirjailijan satutarinan Ruusu-osuus oli erityisen vaikuttava. Hänet näkee usein
sirkusesityksissä Suvilahden Cirkossa.
Oskari Turpeinen on
aina luotettavan toimelias
lentäjä. Elina Lajunen itse
Pikku prinssinä kantaa tunnelmaa eteenpäin, mutta
hieman totisesti, mikä lienee myös tietoinen valinta. Siirtymät yhdeltä tähdeltä toiselle katkeilevat
toisinaan.
Muutamalle lapselle käärmeet ja ketut ym. ovat liian pelottavia, vaikka lapset ovat yli ikäsuositusrajan kolme vuotta. Kun lentäjän kone alkoi pörrätä,
yksi lapsi karkasi vierestäni aika alussa riviltä vanhemmat perässä.
Lastenteatterin tekijältä
vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, koska tällainen katsojapalaute tulee välittö-
??Diakoniapuiston puistometsää siistittiin viime viikolla rakennusviraston ja
Diakonissalaitoksen yhteistyöllä. Tarkoitus oli poistaa
huonokuntoisia puita, vesakkoa sekä pensaikkoa.
Näin jäljelle jäävät puut ja
muut kasvit saavat elintilaa menestyäkseen, yleisilme tulee siistimmäksi ja näkyvyys paranee. Tämä mm.
lisää turvallisuutta alueella
ja vähentää roskaantumista. Diakoniapuisto sijaitsee
Helsinginkadun, Kolmannen linjan ja Alppikadun
välisellä alueella.
Helsinginkadun,
Kolmannen linjan ja Alppikadun välisellä alueella sijaitsee pieni puisto, joka kantaa nimeä Diakoniapuis-
to. Puistosta on iso osa
puistometsää, jossa kasvaa luonnonkasvillisuutta,
lehtipuustoa, ja pensaita.
Puistometsät ovat tärkeitä
virkistyskeitaita ja luonnon
monimuotoisuuden ylläpitäjiä kaupungissa. Ne elävöittävät kaupunkikuvaa,
sitovat ilman epäpuhtauksia ja edistävät asukkaiden
hyvinvointia. Puistometsät
tarvitsevat hoitoa kestääkseen kaupunkiympäristössä elinvoimaisina.
Idea alueen siistimisestä tuli Diakonissalaitoksen
ympäristötyöryhmältä. He
lähestyivät rakennusvirastoa ja kertoivat haluavansa tehdä jotain lähialueensa hyväksi. He ehdottivat
kohteeksi naapurustossaan
olevaa puistometsää, jotta
siitä saataisiin edustavampi sekä turvallisempi.
Alueella on hyvin paljon
liikennettä varsinkin kesäisin, koska sen kautta kuljetaan Linnanmäelle. Tulevat talkoot ovat osa Diakonissalaitoksen ympäristötyötä, jonka tarkoitus on
vahvistaa sekä ympäristön
että heidän asukkaiden ja
asiakkaiden tunnetta siitä,
että he ovat oman alueensa
täysivaltaisia jäseniä.
Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja aktiivinen vuorovaikutus alueen muiden
toimijoiden kanssa lisäävät
asuinalueen turvallisuutta.
Diakoniapuistosta iso osa on puistometsää, jossa kasvaa luonnonkasvillisuutta (Kuva: Juhani
Styrman).
MunkinSeutu
12
Nro 7 ? Viikot 14-15
Josa Jäntti
Sosiaalivaliokunta ja kansanedustajat:
Jatketaan eläkeläisten
köyhdyttämistä
ottamalla valtiolle lisää
lainaa motto: valiokunta
keskusteli ja päätti näin
yksimielisesti - ei edes
äänestetty
??Kyseinen valiokunnan
perustelut ovat kummallisia. Miksi? Se spekuloi saamiaan asiantuntijalausuntoja siten , että voi perustella aloitteen yksimielistä
hylkäämistä, jollloin siitä
ei äänestetä?!
Valiokunta haluaa parantaa pientä eläkettä saavien
asemaa korottamalla kansan - ja takuueläkkeitä. Se
on hyvä, mutta se tapahtuu
yksinomaan valtion pussista ottamalla lisää lainaa. Samaan aikaan monet edustajat ?suuressa salissa? kyselytunnilla kauhistelevat jatkuvasti valtion lainamäärän
kasvua. Näin nämä valiokuntaedustajat nyt lupaavat
hylätessään kansalaisaloitteen, joka nimen omaan parantaisi pientä työeläkettä
(ei liity mitenkään kansan ja takuueläkkeisiin) eli 90
% kaikista työeläkeläisistä.
Miten nämä tässäkin yhdeydessä annetut lupaukset
kansan- ja takuueläkkeistä
toteutuvat tai ovat toteutuneet? Ensimmäisen kerran
maamme 100 - vuotisen
historian aikana hallitus
pienentää kansaneläkkeitä.
Äskettäin kyselytunnilla kehuttiin, kuinka takuueläkkeitä korotettiin peräti 20
?/kk. Varmaan näille eläkkeen saajille tuli stressi, mihin he käyttävät mainostetun korotuksen. Miksi edustajat näillle eläkemuodoille (kokonaan eri asia kuin
työeläkkeet) eivät ole tehteet jo aikaisemmin tämän
enempää - nyt ne vasta tulevat mieleen, kun hylätään
kokonaan toista eläkemuotoa koskeva aloite. Kansalaisaloite toi päivän valoon
kansan- ja takuueläkkeiden
pienuuden. Valiokunnan jäsenet pitävät parhaana ratkaisuna ottaa lisälainaa,
jonka lapsemme ja lastenlapsemme maksavat! Samalla voi todeta, että kaikkein
pienintä työeläkettä saavat,
joiden eläke on kuitenkin
vielä sitä luokkaa, että he
eivät saa työeläkkeen lisäksi vielä tukia valtion pussista, joutuvat vähitellen lopuksi tämän joukon kasvaessa (n. 5000 eläkeläistä/
vuosi) turvautumaan sosiaalitukiin (mm. toimeentulo- ja asumistukiin).
Toinen vaihtoehto, johon varat tulevat valtion
ulkopuolelta eli eläkerahastojen tuotoista ei kelvannut.
Muina vaihtoehtoina olisivat olleet palkkaindeksi
(eläkkeet sidottu palkkojen muutoksiin) tai palkkalaskelma (80% palkkojen ja
20% hintojen kehityksestä)
tai 50 /50 puoliväli - indeksi. Näistä vaihtoehdoista oli
käytössä ETK:n laskelmat,
joita mm. tri. Olli Pusa ja
ex - ylijohtaja Tarmo Pukkila ehdottivat! Valiokunnan päätöksessä viitataan
heikkoon vanhuushuoltosuhteeseen. Jo 2030-luvulla yli 65-vuotiaiden osuus
laskee suurten ikäluokkien saadessa ?rajan tuolla puolella täysiä indeksejä?. Valiokunta olettaa, että
?täydet eläkevastuut joskus
realisoituvat? eli kaikki jäävät yhtä aikaa eläkkeelle ja
kaikki yritykset ovat konkursissa?! Se väittää myös
perusteluissaan; ?eläkemenot ovat lähivuosikymmenninä suuremmat kuin mitä
maksuilla saadaan kerätyksi?. Roope Uusitalon johtama Talouspolittiinen arviointineuvosto on aivan eri
mieltä. Se kertoo raportissaan (toistan vielä sadannen kerran): ?Työeläkesektorilla ei ole kesävyysvajetta ja vielä varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän?. Samassa se toteaa,
että ?lisärasitusta ei työnantajille ja ja palkansaajille
ole tulossa. ?Toistan keitä
nämä ?huru - ukot?, joihin
valiokunta ei luota: Mauri
Kotamäki/VM + Vanne/Tela
+ Vaittinen /ETK.
Miksi osaa tuotoista ei
voida käyttää muutamina
vuosina eläkkeiden maksuun?
Tätä ehdottaa edellä mainuttu Arviointineuvosto viitaten juuri tähän mahdollisuuteen. Mutta sosiaalivaliokunta toteaa: ?Menot
ovat vuosikymmeniä pysyvästi suuremmat kuin mitä
maksuilla saadaan?. Ko. arviointineuvosto toteaa, että
tämä muuttuu v. 2025 (ei
vuosikymmeniä). Ja valiokunta: ?viimeisten 10 vuoden aikana nettotuotto on
ollut n. 3 %, joka on 10 seu-
raavan vuoden tuotto - odotus?. Miksi valehdellaan?
TELAn mukaan v. 1998 2015 tuotto on ollut 5.6 %,
vuosina 2009 - 2015 4.6 %
ja 2015 - 16 - 5.2 %. Nämä
tiedot olisivat olleet TELAn
Tuula Haatainen (sd) pj. /Hki
Hannakaisa Heikkinen (keskusta)
Eeva - Johanna Eloranta (sd)
Arja Juvonen (ps) /Uusimaa
Niilo Keränen (keskusta)
Anneli Kiljunen (sd)
Sanna Lauslahti (kok) /Uusimaa
Anne Louhelainen (ps)
Tein kahdelle sosiaali jka terveysvaliokunnan jäsenelle (kok) kysymyksiä,
joissa esitin olevani eri
mieltä valiokunnan päätöksiiin liittyvistä perusteluista. Halusin vastauksen
kysymyksiini, olenko väärässä vai oikeassa ja millä perusteella? Kumpikaan
ei vastannut muuten kuin,
että valiokunta oli yksimielinen päätöksessään. Toisin sanoen kummallakaan
ei olllut ?kanttia? vastata ja
perustella, olenko väärässä?
Miksi? Oliko syynä ylimielisyys/ haluttomuus/ epävarmuus ei minulle selvinnyt.
Molemmat ?piiloutuivat valiokunnnan? selän taakse.
Nämä yllä olevat nimet
on syytä panna muistiin
työeläkekkeiden korotusten ?kaatajina? jo kunnallisvaaleissa, joissa heistä
useimmat ovat ehdokkaina - mutta ennen kaikkea
eduskuntavaaleissa 2019!!
Tässä esimerkkejä
erään valiokunnan
jäsenen perusteluista
?Isoin huoli on köyhyys
nuorten pitkäaikaistyöttömien osalta. ?Miten se liittyy eläkkeiden korotukseen
- kysyn. Pienintäkin työeläkettä saavat ovat aikoinaan maksaneet kymmeniä
vuosia työeläkemaksua eläkettään varten. ?Lapsemme saavat velka taakan ja
isot eläkemaksut?. Juuri tällä valiokunnan päätöksellä
kasvatamme valtion velkaa,
koska yhä useammat pientä
eläkettä saavat joutuvat vähitellen turvautumaan sosiaalitukiin, jotka maksetaan
ottamalla lisää lainaa. Juuri
asiantuntijoilta saatavissa?
Rahassa tuotot olivat 2009
- 2016 88 miljardia!
Keitä ovat nämä edustajat, jotka tekevät päätöksiä nykyeläkeläisten
köyhdyttämiseksi??
Anna - Kaisa Pekonen (vas)
Pekka Puska (keskusta)
Sari Raassina (kok)
Veronica Rehn - Kivi/ Uusimaa
Vesa - Matti Saarakkala (ps)
Annika Saarikko (keskusta)
Sari Sarkomaa / Hki
Matti Talja (keskusta)
siksi tämä suureneva velkataakka jää lasten ja lastenlasten maksettavaksi valiokunnan päätöksen takia! Ja
edelleen: ?Nuoret maksavat
paljon enemmän eläkkeestään kuin me olemme maksaneet?. ETK ennustaa, että
eläkerahastot ovat v. 2080
1.500 miljardia - nykyisellä
taitetulla indeksillä ja palkkaindeksilläkin ne olisivat
n. 800 miljardia. Miten nuoret maksavat silti enemmän
eläkkeestään? ?Sen sijaan
on muilla keinoin pidettävä eläkeläisten ostovoimaa
yllä?. Mitä ne keinot ovat?
Nostamalla kansan - ja takuueläkkeitä reilusti, joka
maksetaan ottamalla taas
lisää lainaa tai korottamalla veroja - niinkö? Ja vielä: ?aloite ei olisi helpottanut pienituoisten tilannetta?. Toistan jälleen uudelleen, että 90 % saa eläkettä alle 2.500 ?/kk ja 10 %
yli sen. Tämän 90 % pitää
tinkiä korotuksesta, koska
10 % saa enenmmän korotusta kuin he?
Valiokunnan vitsi
?Ansiotasoindeksistä luovuttiin v. 1977, koska se
nosti eläkkeitä nopeammin
kuin palkat nousivat??, toteaa valiokunta. Ansiotasoindeksi mittaa palkkojen nousua. Kuinka indeksi voi
kehittyä nopeammin kuin
se, jota mitataan??! Tämä
jos mikä osoittaa ko. valiokunnassa olevien edustajien paneutumista? ymmärtämistä? päätöstä tehtäessä.
Toinen vitsi
?Indeksin muuttaminen
kasvattaisi merkittävimmin
suuria eläkkeitä. Valiokunta ei ole tähän mennessä vieläkään ymmärtänyt,
että nykyindeksiä käytettäessä tilanne on ihan sama
eli sekin kasvattaa suuria
eläkkeitä enemmän kuin
pieniä, koska molemmissa käytetään prosentteja!
Oliko tämä yllätys valiokunnalle?
Eikö 17 %:n nousun
vaikutus eläkkeissä (eka
vuonna) ei ole merkittävä valiokunnan mukaan?
Valiokunta toteaa myös:
?palkkaindeksiin siirtyminen nostaisi pidemmällä
aikavälillä eläkkeitä 17 %.
Dynaamiset vaikutukset eivät toteutuisi kovinkaan
merkittävinä? ilmoittaa valiokunta. Jos 1,4 miljoonan
ihmisen tulotaso ja ostovoima kasvaa 17 % eka vuonna (sen jälkeen aina palkkojen mukaan) niin eikö
siitä kerry melkoinen määrä
veroja (+alv) ja loput käytetään kulutukseen (tavarat +
palvelut). Se luo uusia työpaikkoja + niistä palkkoja
+ niiistä lisää veroja ja työeläkemaksuja. Maassamme
on EU:n köyhyysrajan 60 %
mediaanitulosta alapuolella olevia n. 500 000 eläkkeen saajaa. Pakko jälleen
kymmenen kerran kertoa
valiokunnalle, että 60 %
eläkeläisistä saa alle 1.500
?/kk ja 30 % alle 2.500 ?/
kk eli vain 10 % saa sitä
enemmän. Siksikö tuon 10
%:n takia 90 % eläkeläisistä
luopuu mieluummin omista korotuksistaan? Tämä tosiasia ei ole mennyt valiokunnan jäsenten päähän,
vaikka sitä toistaisi aina uudelleen ja uudelleen!
Valiokunta haluaa
rankaista nuoria
Se tekee sen pitämällä nykyindeksin voimassa. Nykynuoret tuntien he
eivät ole enää eläkeläisinä yhtä hiljaisia ?nynnyjä?
kuin nykyeläkeläiset, jotka ovat luoneet heille nykyiset sosiaalitukijärjestelmät ja yleensä koko ?hyvinvointiSuomen? kovia veroja maksamalla! Hekin huomaavat aikanaan sen , että
taitettu indeksi laskee elintasoa sitä enemmän, mitä
kauemmin ovat eläkkeellä.
Tämän elintason laskusta
kokoomus (oppositiossa)
teki v. 2006 teki eduskunta aloitteen indeksin muuttamiseksi, koska se alensi eläkeläisten elintasoa.
Se oli silloin - nyt ollaan
hallituksessa ja ihan toista mieltä.
Toinen rankaisutapa nykynuorille on jatkaa eläkeläisten köyhdyttämistä nykyindeksillä. Se johtaa väistämättömästi valtion velkojen jatkuvaan kasvuun, jonka he joutuvat maksamaan
myös - eläkkeellä. Huoltosuhteesta puhuttaessa valiokunnan ei pidä unohtaa, että nykyiset eläkeläiset maksavat veroja - jopa
enemmän kuin vastaavasta
palkkatulosta.
Samalla he kokevat, että
tulevat uudet, nuoret päättäjät - kuten nyt - eivät tahdo kuunnella, mitä heitä
vanhemmat eläkeläiset ovat
saaneet aikaan!
Josa Jäntti
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Terveystalon ja Diacorin yhdistymisen
Terveystalo ja Helsingin
Diakonissalaitoksen
säätiö sr sopivat
marraskuun 2016
lopussa Diacor
terveyspalvelut
Oy:n yhdistymisestä
Terveystaloon.
??Yhdistyminen on saanut
23.3.2017 Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän.
Yhdistymisen myötä Helsingin Diakonissalaitoksesta tulee Terveystalon merkittävä omistaja ja yrityksen
suomalainen omistusosuus
vahvistuu.
Yhdistyvä kokonaisuus
on toimipaikka- ja osaajaverkostoltaan Suomen suurin yksityinen valtakunnallisesti toimiva terveyspalveluyritys, joka tarjoaa asiakkaille laadukkaat ja monipuoliset terveyspalvelut
ja henkilöstölle kehitty-
vän työpaikan. Terveystalon valtakunnallinen toimipaikkaverkosto laajenee
merkittävästi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja vahvistuu Turun alueella.
? Nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston myönteisen päätöksen jälkeen pääsemme
aloittamaan yhdistymisen
suunnittelun käytännössä.
Yrityksinä jaamme samat
arvot, ja meillä molemmilla on huippuosaava terveydenhuollon henkilöstö.
Kun tuomme yhteen molempien yritysten vahvuudet mm. digitaalisissa palveluissa sekä pitkäjänteisen työn hoidon laadun ja
asiakaskokemuksen kehittämisessä, voimme parantaa hoidon saavutettavuutta, läpinäkyvyyttä ja potilaan mahdollisuuksia osallistua omaan hoitoonsa,
sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen.
Yhdistymisessä Helsingin Diakonissalaitoksesta
tulee Terveystalon merkittävä omistaja. Helsingin Diakonissalaitos tulee harjoittamaan aktiivista omistajapolitiikkaa Terveystalon
hallituksen jäsenenä.
? Olemme erittäin iloisia
Kilpailu- ja kuluttajaviraston myönteisestä päätöksestä. Diacor on ollut Helsingin Diakonissalaitokselle merkittävä sijoitus ja sen
tuotolla on rahoitettu säätiön diakoniatyötä, kuten esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, ikäihmisten, asunnottomien tai
maahanmuuttajien palveluita. Terveystalo-omistuksellamme on tulevaisuudessa
vähintään yhtä tärkeä rooli
säätiön toiminnan varmistamisessa. Lisäksi hallitustyöskentelyn kautta saamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa ja Terveystalon toimintaa edelleen, Helsingin Diakonissalaitoksen toimitusjohta-
ja Olli Holmström sanoo.
Vaiheittain
kevään aikana
Asiakaspalvelu ja vastaanotot lääkäriasemilla ja sairaaloissa jatkuvat entiseen
tapaan.
Diacorin palveluksessa
olevat noin 700 työsuhteista henkilöä siirtyvät kaupan
myötä Terveystalolle ns.
vanhoina työntekijöinä ja
samalla myös ammatinharjoittajien sopimukset siirtyvät Terveystalolle. Diacorin
asiakkaille uusi kokonaisuus tarjoaa mm. hammaslääkäripalvelut, Terveystalo
Kampin 24/7-päivystyksen
ja lisää ympärivuorokauden avoinna olevia asiointipalveluita, kuten puhelin- ja verkkoajanvarauksen sekä Yhteys lääkäriin
-chat-palvelun.
Yhdistymisessä Helsingin
Diakonissalaitos merkitsee
Terveystalon osakkeita, ja
samassa yhteydessä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö myyvät omistamansa Diacor terveyspalvelut Oy:n osakkeet Terveystalolle.
Kilpailu- ja kuluttajaviranomainen julkaisi tiedotteen kaupan hyväksymisestä verkkosivuillaan 23.3.
Diacorin kokonaismyynti vuonna 2015 oli noin
129,2 miljoonaa euroa.
Diacorin palveluksessa on
noin 700 henkilöä ja yhtiön lääkäriasemilla sekä
sairaalassa toimii noin 800
ammatinharjoittajaa. Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa ja
sairaala sekä lääkäriasema Turussa.
Terveystalolla on valtakunnallinen yli 170 toimipaikan verkosto. Yhtiön terveyspalvelujen kokonaismyynti vuonna 2015
oli 505,6 miljoonaa euroa.
Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 7 000
terveydenhuollon ammattilaista.
Terveydenhuollon palvelutuotannon kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2014 olivat noin 16 miljardia euroa, josta alle neljännes eli noin 3 miljardia
euroa tuotettiin yksityisten
yritysten toimesta.
Terveystalon pääomistaja on pohjoismaalainen
pääomasijoitusyhtiö EQT.
Terveystalon suoria omistajia ovat lisäksi työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä
Terveystalon johto ja muita yhtiön avainhenkilöitä.
EQT VI:n rahastosijoitusten
kautta Terveystalon omistajia ovat lukuisat suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, kuten Sampo, Varma,
Ilmarinen, Keva ja Valtion
eläkerahasto.
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
13
Helsingin K-Supermarketeja palkittiin
??K-Supermarket-ketju palkitsi pääkaupunkiseudun
parhaaksi K-Supermarketiksi vuonna 2016 Töölössä
sijaitsevan K-Supermarket
Kasarmin. Käpylässä toimiva K-Supermarket Mustapekka palkittiin parhaasta
asiakastyytyväisyydestä ja
Jakomäen ja Torpparinmäen K-Supermarketit markkinointiteoistaan.
Pääkaupunkiseudun parhaan K-Supermarketin valinnassa raati painotti kaupan asiakastyytyväisyyttä,
myynnin ja asiakasmäärän
kehitystä sekä herkullisen
ja ruokaisan ostosympäristön luomista asiakkaille.
?K-Supermarket Kasarmin
kauppiaspari Pasi ja Anne
Saarinen ovat kumpikin
kauppiaita isolla K:lla ja
suurella sydämellä. Huippu kauppakunto on kunnia-asia, josta pidetään aina
kiinni. Kauppiasparilla oli
alusta alkaen selkeä näkemys, millainen uuden kaupan tulee olla ja tällaisen
he myös rakensivat. Onnistumisen osoittaa asiakkaiden antamat arviot asiakastyytyväisyystutkimuksessa.
Onnistumisen mittarina voidaan pitää myös erinomaista menestymistä Hedelmät
ja Vihannekset kilpailussa,
jossa kauppa palkittiin Suomen parhaana LuomuHeVikauppana?, palkintoraati perustelee.
K-Supermarket Mustapekassa asiakastyytyväisyys
ohjaa vahvasti kaupan ja
kauppiaan toimintaa Kauppa onkin saanut tunnustuksen parhaasta asiakastyytyväisyydestä jo useaan
kertaan.
Jakomäessä
K-Supermarket Jakomäen kauppias Tomi Utti laittaa itseään
vahvasti peliin ja on erilaistunut omannäköisen sometekemisen ja erilaistavan
mainonnan kautta. Kauppias on onnistunut luomaan
vahvan siteen asiakkaisiin
ja on jakislaisten kauppa
ja kauppias. Markkinoinnin
Tarja Halonen Helsingin
yliopiston hallitukseen
??Helsingin yliopiston kollegio vahvisti kokouksessaan 28.3. yliopiston hallituksen uudet ulkopuoliset
jäsenet kaudelle 1.1.2018?
31.12.2021.
Ulkopuoliset jäsenet ovat
Tarja Halonen, Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi
Pajunen, Ilona Riipinen
sekä Teija Tiilikainen.
Yliopistokollegio päätti
joulukuussa 2016 jatkaa nelivuotisia hallituksen toimikausia. Yliopiston seuraavan hallituksen toimikausi
on 1.1.2018?31.12.2021 ja
hallituksen jäsenten lukumäärä on 13, joista kuusi
on yliopiston ulkopuolisia
jäseniä.
Nyt valittujen kuuden ulkopuolisen jäsenen lisäksi syksyllä 2017 yliopiston
henkilökunta valitsee vaaleilla kolme professoriedustajaa ja muu henkilökunta
kaksi edustajaa hallitukseen. Näistä toinen on opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja toinen tukihenkilöstöstä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kaksi opiskelijaedustajaa. Vuoden 2017
lopussa tai 2018 alussa hallitus järjestäytyy ja valitsee
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ulkopuolisten
jäsenten keskuudesta.
Helsingin yliopiston
hallituksen ulkoiset
jäsenet 2018-2021
? Tarja Halonen (s. 1943)
Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012. Sitä
ennen hän toimi kansanedustajana 1979-2000 ja
tuona aikana ulkoasiainministerinä, oikeusministerinä, pohjoismaisena yhteistyöministerinä sekä ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Presidenttikautensa aikana ja
sen jälkeen hän on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä Suomessa ja kansainvälisesti muun muassa
Maailmanpankissa, Euroopan neuvostossa, YK:ssä ja
UNESCO:ssa. Halonen on
valmistunut oikeustieteen
kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1968.
? Ilona Herlin (s. 1965)
Ilona Herlin on Cargotec Oy:n omistaja yhdessä
veljiensä Ilkka Herlinin ja
Niklas Herlinin kanssa. Hän
on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa ja toimii
akateemisella uralla. Ilona
Herlin työskentelee Helsingin yliopistossa suomen
kielen laitoksen tutkijana ja
dosenttina. Hänen väitöskirjansa koski alistuskonjunktioita, ja hän on julkaissut 2010-luvulla mm.
tutkimuksen ?alkaa tekemään? -rakenteesta.
? Tommi Laitio (s. 1977)
Tommi Laitio on Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja lokakuusta 2012
lähtien. Laitio on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 2005 pääaineenaan yleinen valtio-oppi. Opiskeluaikanaan hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2002
sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana vuonna 2003. Ennen
valintaa Helsingin nuorisotoimenjohtajaksi Laitio on
työskennellyt muun muassa tutkijana ajatushautomo
Demos Helsingissä sekä
toimittajana Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä.Vuodesta 2005 vuoteen 2008
hän työskenteli European
Cultural Foundationin palveluksessa Amsterdamissa.
? Ilona Riipinen (s. 1982)
Ilona Riipinen on apulaisprofessori ja yksikön johtaja Tukholman yliopiston
sovellettujen ympäristötieteiden laitoksella sekä fysiikan dosentti Helsingin
yliopistossa. Riipinen on
ilmakehätutkija ja hän on
toiminut post-doc tutkijana Helsingin yliopistossa
2009-2010 ja Carnegie Mellon Universityssä Yhdysvalloissa 2009-2011. Riipinen on väitellyt tohtoriksi
vuonna 2008.
? Jussi Pajunen (s.1954)
Ylipormestari Jussi Pajunen on vuodesta 2005 toiminut Helsingin kaupunginjohtajana. Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston
jäsen vuosina 1997-2005
sekä kaupunginhallituksen
jäsen 1999-2003, jolloin hän
K-Supermarket 2017 voittajakauppiaiden yhteiskuva.
menestymisestä on hieno
osoitus K-ruoka awardsin
voitto asiakkaiden äänestämänä Suomen parhaaksi
K-ruokakauppaksi.
Torpparinmäessä K-Su-
permarket Torpparinmäen
kauppiasveljekset Teemu ja
Ilari Tikkala tekevät rohkeita ratkaisuja ja ovat siirtäneet mainontaansa vahvasti Facebook-mainontaan
onnistunein tuloksin.
Vuoden 2016 parhaaksi
K-Supermarketiksi valittiin
Lohjalla toimiva K-Supermarket Lempola.
Kolumni
Rakastetuin ja
ihailluin nainen
Tarja Halonen.
toimi 2003-2005 kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pajunen on tehnyt liikeelämässä uraansa erityisesti Edvard Pajunen Oy:ssä,
jossa hänen viimeisin tehtävänsä oli toimia hallituksen puheenjohtajana. Hän
on toiminut monissa luottamustehtävissä kunnallisten lautakuntien ja työryhmien lisäksi muun muassa Helsingin yliopistossa, Olympiakomiteassa ja
Keskuskauppakamarissa.
Koulutukseltaan Pajunen
on kauppatieteiden maisteri ja MBA.
? Teija Tiilikainen (s.
1964)
Teija Tiilikainen on Ulkopoliittisen instituutin (UPI)
johtaja ja Ulkopolitiikkalehden vastaava päätoimittaja. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään tammikuussa 2010. Tiilikainen väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1997 Åbo Akademissa. Hän oli EU:n perustuslakikonventin jäsen
vuonna 2003. Vuonna 2007
hänet nimitettiin ulkoministeri Ilkka Kanervan poliittiseksi valtiosihteeriksi, ja
hän jatkoi tehtävässä jonkin aikaa Alexander Stubbin aikana. Kokoomuksen
siirrettyä kiintiöönsä kuuluvan valtiosihteerin vakanssin vuoden 2009 alussa sisäasiainministeriöön Tiilikainen palasi entiseen tehtäväänsä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimusverkoston johtajaksi.
??Marian
ilmestyspäivä
nostaa mieleeni unohtumattoman hetken ikuisessa
Roomassa. Olin toimittanut
Rooman Saksalaisessa kirkossa Suomen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen (6.12.). Samalla osallistuin roomalaisille tärkeään Maria-juhlaan (8.12.) .
Aamulla varhain suunnistin Espanjalaisportaiden
vieressä sijaitsevalla Colonna dell Immaculata-aukiolle, jonne 1854 pystytetyn korkean Maria-pylvään
eteen tuli juuri sillä hetkellä
nosturiauto tuomaan kukkaseppelettä Marian kaulaan ripustettavaksi.. Vähän
myöhemmin paikalle lipui
paavin turva-auto, Johannes Paavali II piti puheen
ja kansa tungeksi laskiessaan hartaasti kukkia pylvään jalustalle rakkaalle
Äiti-Marialleen. Hänen perisynnittömän sikiämisensä
päivä (immaculata conceptio) on roomalaisille juhlaja vapaapäivä. Annoin suoran radioraportin Suomeen
tuosta huippuhetkestä. Juhlahetki kosketti myös luterilaista pappia.
Luterilainen reformaatio
tunnustaa Marian ikuisen
neitsyyden, mutta ei ole yhtynyt kirkon mariologiseen
oppiin tahrattomasta sikiämisestä ja taivaaseen ottamisesta (assumptio). Mutta
luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan uskomme, että
Maria yhä rukoilee kirkkonsa ja meidän puolestamme.
Maria ei ole vain katolisten tai ortodoksien Pyhä
Äiti, vaan hän kuuluu erotuksetta kaikille kristityille.
Maria on osa pelastushistoriaa, hän kuuluu evankeliumiin. Myös meillä Suo-
messa Marialla on omat
juhlapäivänsä. Joulukuun
kahdeksannesta seuraa, että
tasan yhdeksän kuukauden
kuluttua syyskuun kahdeksantena on Marian syntymäpäivä.
Marialla on niin runsaasti
juhlimisen aiheita ja ansioita, että olen vuosikymmenien mittaan saanut saarnoissani nostaa hänestä joka
vuosi aivan uusia puolia
esiin. Niin nytkin. Marian päivänä saarnaan Vantaan Hämeenkylän kiinnostavassa ?kuvakirkossa?. Sen
neljätoista pysähdyspaikkaa kertovat havainnollisesti pääsiäisen ylivertaisesta salaisuudesta. Taidemaalari Silja Rantanen ja
kuvanveistäjä Martti Aiha
ovat teoksillaan luoneet kokonaisuuden, joka ohjaa
ajatuksen juhlien juhlaan,
pääsiäiseen.
Maria rinnastetaan Laulujen laulun morsiameen ja
hänelle annettiin nimitykset
Norsunluinen torni, Libanonin torni ja Daavidin torni.
Hämmentääkö, kun Jumalan äiti rinnastetaan torniin
tai vanhurskauden ja pelastuksen peiliin? Heijastaviin
pintoihin katsomalla ihminen voi saada elinvoimaa
ja sielun kauneutta.
Kirkkotaiteessa
Maria
usein istuu kulta-punaisen
sädekehänsä alla Viisauden valtaistuimella. Taustalla häämöttävä lukupulpetti
viittaa hänen oppinaisuuteensa. Marian päähän taiteilija on usein asettanutjalokivin koristellun kruunun
muistuttamaa Marian puhtaudesta, viisaudesta, kauneudesta, voimasta, kirkkaudesta, ilosta ja suloisuudesta. Marian ilmestyk-
Veli-Matti Hynninen
set ovat synnyttäneet pyhiinvaellusintoa ihmeiden
tapahtumapaikoille Italian
ja Itävallan lisäksi Ranskaa,
Portugaliin ja Irlantiin. Itäsuomalaiset vaellukset pyhillä poluilla Enonkoskelle
ovat oma lukunsa.
Tuska on Marian alinomainen seuralainen. Se
täytti Marian ja hänen perheensä elämän alusta lähtien. Maria on lempeä, rukoileva lohduttajamme elämän
tappioissa. Jo vanha Simeon ennusti, että Marian sydämen läpi oli miekka lyövä. Anna-Maija Raittila liitti
virteensä kärsivän Marian:
?Maria Herran äiti, jäi yksin pimeyteen.?
Kynttilät, kukat, ikonit,
virret ja koko madonnakultti kuvastavat kuvataiteen ja musiikin keinoin,
miten tuskan miekka tunki,
myös äidin sydämeen. Kristus on uusi Adam ja Maria
uusi Eeva.
Riikinkukkokin vahvistettiin Marian symboliksi
muistuttamaan elämän väreistä ja värähtelyistä. Ei ole
mikään julkinen salaisuus,
että Neitsyt Marian sädekehän tähdet ovat siirtyneet
Euroopan unionin lippuun,
jonka sininen väri on peräisin Marian viitasta.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
MunkinSeutu
14
Kuvataide
Risto Kolanen:
Keskikevään kuvataide
Nro 7 ? Viikot 14-15
Kuvataiteilija ja lääkäri Jorma Wartiovaara kera työnsä Mme Etnan kutsuvat
kunnaat (akvarelli ja tussi)
Galleria Mondossa. Kuva:
Raimo Granberg
??Punavuoren, Kruununhaan ja Töölön alueen galleriat avautuvat keväälle.
Uusina tiloina esitellään
galleriat Maria Kruununhaassa Mondo Töölössä.
Rööperin Taidesalonki palaa sarjaan ennen kuin sen
vuokrasopimus Iso Roballa päättyy.
Pään päällä paljon
Osuuskuntamuotoinen
Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21, esittelee
16.4. asti ?Pään päällä? akryyli- ja öljy kankaalle ?töitä ryhmänäyttelyssä. Teema
on ymmärretty monipuolisesti.; teokset kertovat asioista, jotka askarruttavat
meitä, ovat pään päällä
konkreettisesti. Mitä tapahtuu? Mikä herättää huolta,
ihmetystä tai iloa?
Erja Kärkkäisen öljy
kankaalle ?teos ?Paimen?
on rauhoittavan tunnelman
hyvin tavoittava. Hanne
Vartiainen on kovasti ajankohtainen Artikan studion ?Vaihtoehtoisia tosiasioita? ?sarjassaan. Takaseinällä on huvittavan pilaileva ?Tru(th)mp? öljy kankaalle?teos, jossa Amerikan
presidentillä ei ole kasvoja!
Kuvataiteilija
Maarit
Blomroos-Heininen on
harrastanut luonnonhiusmateriaaliam jo vuodesta
2009. Hänen tuoreet teoksensa ?Oikosulku? ja ?Kadotettu?? ovat molemmat
installaatioita, esinekoosteita, joissa on käsitelty luonnonhiuksia ongelmajätteinä. Ilmastomuutos on kovasti taiteilijan pään päällä. Nina Hackmanilla on
valokuvakollaaseja pitkältä aikaväliltä.
Suomalainen
mytologia innoittaa
Silja-Riikka Seppälä on
22-vuotias
suomalainen
Wienissä asuva valokuvataiteilija. Rööperin Taidesalonki, Iso Robertinkatu
29 A2, esittelee hänen kuudennen yksityisnäyttelynsä ?Itse?. Taiteilija herättää suomenuskon ja suomalaisen mytologian hahmoja henkiin unenomaisen
symboliikan avulla.
meidät on luotu olemaan
täällä toinen toisiamme varten, hän haluaa kertoo hyvin mystillisillä ja tunnelmallisilla kuvillaan.
Kuvataiteilija Maarit Blomroos-Heininen vieressään Ilmastonmuutos ?teos (installaatio, käsitelty luonnonhiusmateriaali,
2017) Artikassa. Kuva: Raimo Granberg.
Valokuvaaja Pasi-Pekka Pajamäki ja valokuva Connected
(Silisec-taulu, 2016) Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg
? Valokuvissani yhdistän
tieteellisiä opintojani taiteeseen ammentamalla psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, ontologiasta sekä teosofiasta. Minua kiinnostaa
ihmismielen haavoittuvuuden ja psyykeen monimuotoisuuden lisäksi luonnon
ja ihmisen välinen suhde.
Varsinkin suomalaisessa
mytologiassa luonto on ollut suuri osa ihmisen arkea
ja siten myös ihmismieltä.
Luonto heijastaa hänen
mielestään ihmisen syvimpää olemusta pyyteettömyydellään. Ihminen ohjautuu siellä eniten itsensä mukaan, vailla ärsykkeitä ja ohjausta. Siksi luonto
on hyvä peili ihmismielestämme.
? Jokaisen elämä on haavoittuvaista ja hyvin pienistä asioista kiinni, mutta kääntääksemme vastoinkäymisemme voitoksemme
Alussa oli Pimeys
Galleria Mariassa, Mariankatu 14, Kruununhaassa
on esillä kuvataiteilija Ulla
Kajavan maalauksia ?Sirpaleita auringosta? Pitkän linjan taidekoulutuksen saanut Alfa-Art taidekoulusta 2012 valmistunut Kajava korostaa:
? Alussa oli Pimeys. Mutta sen takana oli Valo, Aurinko. Ja Aurinko katsoi
maata, syntyi muotoja, uusia värejä. Kaikissa muodoissa on miljoonia eri värejä. Ja Aurinko panee ne
hehkumaan. Myös pimeydessä on valoa ja väriä, sen
tajuamme alitajunnassamme, silmän rajoittamatta.
Kaikki aistit avoinna taiteilija kokee näkyvän todellisuuden tunnelmat, värit, tuoksut sekä äänet, ihmiset ja eläimet, maisemat
sekä esineet ja valot. Teokset ovat hyvin värikylläitä,
runsaita.
Kajava on innostunut
mulperipaperista. ? Käytän sitä revittynä akryylin,
tussin tai vesivärin kanssa.
Toisinaan yhdistän töihini ruokokynällä ja tussilla
vedettyjä viivoja. Maalaan
näennäisen ei-esittäviä töitä. Toivon, että katsoja pysähtyy ja löytää oman mielikuvituksensa kautta niistä itseään kiehtovia asioita.
Galleria Maria on toiminut Kruununhaassa 18
vuotta. Galleristi Marja
Haavisto haluaa tarjota
kävijälle elämyksiä ja antoisia hetkiä:
? Toivon, että jätät kiireen gallerian kynnykselle ja annat taiteen vaikuttaa sieluusi.
Kosketus
yhdistää
Taiteilija Ulla Kajava ja hänen tussilla mulperipaperille tekemänsä työ Aurinko katsoi maata
Mariassa. Kuva: Raimo Granberg
Galleria Mondo, Museokatu 25, Töölön ytimessä esittelee kaksi tohtoria,
jotka siviilityönsä ohella
tai jälkeen ovat virittyneet
taiteeseen. Yhteisnäyttelyn
nimi on ?Kosketus?. Anja
Hillevi Oasmaa on aina
piirtänyt ja maalannut, hän
oppi kirjoittamaankin piirtämisen kautta. Akvarelli on
hänen tekniikkansa. Näyttelyyn Oasmaa tuo tarinoita,
taidetta, joka on syntynyt
vaikeuksista, ihmisten välisistä kosketuksista ja kosketuksista luontoon.
Lähes 80-vuotias Jorma
Wartiovaara on tehnyt työuransa lääkärinä ja Helsingin yliopistossa solubiologian ja vertailevan anatomian opettajana sekä Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana. Miksi maalaan
niin kuin maalaan? ? tunnustuksessaan hän kertoo,
että visuaalinen lähestymistapa, kuva ja kuvantaminen
ovat aina olleet keskeises-
Kuvataiteilija Maija Santala vierellään teos kuin maapallo
(Pyöreä sininen, öljy levylle, 2017) Taidesalongissa. Kuva:
Raimo Granberg.
sä osassa ammattia.
? Kuvan syntyprosessi
haastaa tekijän. Ajan myötä tutkiva silmä harjaantuu,
kohteen luonne hahmottuu paremmin, oleellinen
nousee nopeammin esiin.
Viivan dynamiikka, pintojen suhde, tummuusasteet,
värien kontrastit ja vuorovaikutus, ne kaikki luovat
kokonaisuuden, joka alkaa
elää omaa elämäänsä, tiedemies määrittelee taidettaan, joka on paljon akvarellia ja tussia.
Wartiovaara arvioi, että
on töissäään usein päätynyt
monitulkintaisen aiheen tai
rakenteeltaan muuntuvaan
ratkaisuun.
? Seurauksena on, että
eri elementit ja motiivit eivät heti hahmotu. Työ voi
aueta hitaasti ja erilaisena
eri vilkaisuilla.
Luontoon
kätkeytyvä kauneus
Pasi-Pekka Pajamäki on
itseoppinut valokuvataiteilija Tampereelta, jonka taidevalokuvia on esillä 9.4. asti
Galleria Kajasteessa, Albertinkatu 25. Hänen SUBCONSCIOUSLY -näyttelynsä
valokuvateoksista voi löytää mielleyhtymiä maalaustaiteeseen, etenkin muotokuvamaalaukseen.
Yleisemmällä tasolla hänen teoksensa nostavat arvostavasti esille suomalaiseen luontoon kätkeytyneen estetiikan. Näyttelyn
teokset ovat Suomen kesässä otettuja luontokuvia. Taiteilijaa ovat inspiroineet järvien rannat, silokalliot, tuulen ja veden jättämät jäljet,
sekä itsessään pelkkä vesi,
hiekka, valot ja varjot.
Pajamäki kertoo töiden
synnystä:
? Kuvaustilannetta rikastuttaa veden rauhoittava
ääni. Se inspiroi mieltä. Samalla koen rohkaisevasti,
että ihminen on osa luontoa, kaikki on yhtä. Siten
on luonnollista myös kokea
erilaisia tunteita. Ne hiovat
ja muovaavat meitä veden
ja tuulen lailla tietoisiksi itsestämme ja toisistamme.
Konservaattorin
taide
Taidesalonki, Bulevardi 3 B 4 krs, esittelee
12.4. asti Vanhan taidemuseon vanahan taiteen konservaattorina yli 30 vuotta
toimineen Maija Santalan
maalauksia. Hän tuli esille Nuorten taidenäyttelyssä
1970?luvulla, mutta ajautui
yliopisto-opintojensa myötä ?sattumalta? Ateneumin
Konservointilaitokselle harjoiottelijaksi. Alalle ei ollut
Suomessa vielä koulutusta.
Valtion taidemuseon konservointilaitos on jakautunut kolmeen museoon: Ateneumiin, Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon.
Värien vuorovaikutus ja
merkitys on Santalan maalausten keskeinen kiinnostuksen kohde.
? Maalaukset syntyvät intuitiivisen työskentelyn tuloksena. Tavoitteena on väriteho, joka antaa katsojalle
kokemuksen. Käsittelen joitakin väri-ideoita sarjamaisesti. Samoja teemoja varioidaan sekä pienissä että
isokokoisissa maalauksissa,
hän kuvaa tarkoitukiaan.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 14-15 ? Nro 7
15
Ostetaan
ENGLANTILAISEN KOULUN PERINTEISET
PÄÄSIÄISMYYJÄISET
Äiti ja 2-vuotias poika
etsivät uutta kotia
omaksi Munkinseudulta.
65-75m2, kunnolla ei väliä.
Johanna / 040 7231 434
Valokuvaamot
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Myydään
Myydään tai vuokrataan
AUTOHALLIPAIKKA
uutta vastaava, ?M.niemen Helmestä?
Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta.
Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki
APT-Aidot Perinteiset
KALAKUKOT
Kuopiosta Munkkivuoren ostoskeskuksessa
TO, PE, LA 6.-8.4.
KLO 10-18
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2017
SUNNUNTAINA 9.4.2017 KLO 13-16 MÄNTYTIE 14, HELSINKI.
Kahvilasta paikan päällä tai kotiin vietäväksi suolaista ja makeaa
purtavaa. Kirpparilöytöjä, käsitöitä, leluja, kirjoja, tauluja, antiikkitori,
arpajaiset. Tuotto käytetään koulun toiminnan tukemiseksi.
Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa!
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Parturikampaamo
Ikkunanpesut
kevätauringon iloksi!
Saga-Hius
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
p. 010 281 2600
Merja Lampa
Soita emännille
www.lakeudenpito.fi
UUSI numeromme:
044 240 1917
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
Saga-Seniorikeskus
HELSINKI - TILKANTORI 4
Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
www.avominne.fi
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Pitkäperjantaista pääsiäiseen
Pekka Kauranen jatkaa Helsingin
Musiikkitalon johdossa
Kärsimystarina päättyy ylösnousemukseen
??Pekka Kauranen on sopinut yhden vuoden jatkosopimuksesta palveluosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon Oy:n hallituksen kanssa. Sopimus on voimassa
31. maaliskuuta 2018 asti ja
siihen sisältyy optio vuoden
jatkosopimuksesta.
? On hienoa saada jatkaa
talon toiminnan kehittämistä yhdessä sitoutuneen henkilökunnan ja hyvien yhteistyökumppanien kanssa, Pekka Kauranen sanoo.
??Jeesuksen kärsimystarina saa pääsiäisenä päätöksen Jeesuksen kuoleman ja
ylösnousemuksen myötä.
Pitkäperjantai ja pääsiäinen
muodostivat alun perin yhden juhlan, mutta 300-luvulta lähtien pitkäperjantaita on vietetty erillisenä
juhlapäivänä.
Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Pitkäperjantai ajoittuu
pääsiäistä edeltävälle perjantaille. Se on Kristuksen
ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Pitkäperjantai on
kirkkovuoden ainoa surujuhla.
Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia. Jeesus
ristiinnaulitaan ja hän kuolee. Jeesuksen kärsimystie
päättyy.
Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen,
sovinnon ja toivon merkki.
Jeesus kantoi ristille koko
maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja
ihmisten välille ja avasi tien
ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu
myös meitä rakentamaan
rauhaa ja sovintoa toistemme kanssa.
Kirkossa ei ole pitkäperjantaina ehtoollista, vaan
vietetään sanajumalanpalvelus. Kellot ja urut vaikenevat. Alttari on vähäeleinen
ja liturginen väri on musta. Riisutulla alttarilla on
ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kynttilät on sammutettu ja usein kokonaan
poissa. Kukkia ei käytetä
lukuun ottamatta viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä
haavaa. Useissa kirkoissa
on myös klo 15 Jeesuksen
kuolinhetken hartaus.
Tänä vuonna pitkäperjantai on 14.4.
Lutherin kynästä
Luther kirjoittaa pitkäperjantaista tekstissä, jossa hän
viittaa Vanhan testamentin
lukukappaleeseen.
Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen
meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. (Jes.
53:5)
?Nämä sanat on lausuttu painokkaasti, että omatuntomme pysyisi varmana ja vakuuttuneena eikä
kuormittaisi itseään millään synnin kuvalla. Jumalan armelias tahto on, että
arka omatuntosi ei kauhistuisi eikä antaisi kiduttaa
itseään. Jumalahan tahtoo
sinulle samaa hyvää kuin
Herramme Kristus. Eihän hän halua tappaa sinua syntiesi tähden, jotka Kristus on jo ottanut
kantaakseen. Rakas omatunto, voit luottaa siihen,
että Herra ja Isä taivaasta,
sinun Jumalasi, on yhtä
ystävällinen, armollinen
ja hyväsydäminen sinua
kohtaan kuin hänen Poikansa Kristus vapauttaa
sinut kaikista synneistä.?
(Lainaus
teoksesta:
Martti Luther. Yksi armosta. 365 päivää Martti
Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 226-227).
Helsingin Musiikkitalo Oy
teki vuonna 2016 historiansa ensimmäisen positiivisen
tuloksen. ?On odotettavissa, että positiivinen tuloskunto jatkuu. Tänä vuonna toiminnan keskipisteessä ovat erityisesti asiakaskokemuksen parantaminen
entisestään sekä mediaseinän tuomat mahdollisuudet
talon tapahtumien markkinoinnissa?, Pekka Kauranen jatkaa.
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakuntatalo
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
--- Neste
--- Raikan Rauta
--- Kiinteistömaailma
--- Alepa
--- Huoneistokeskus
--- Munkkiniemen Yhteiskoulu
--- Saga Seniorikeskus
--- Ruissalo säätiö
--- Apteekki
--- Kirjasto
--- Nordea
--- Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
--- Munkkiniemen Apteekki
MunkinSeutu
16
Nro 7 ? Viikot 14-15
Ravintola
Pikku Ranska
Pääsiäislounas
ma 17.4.17 klo12-16
Pyörähuoltoa
kuljetuspalvelulla!
Noudamme pyöränne kotiovelta ja palautamme
huollettuna takaisin nopealla aikataululla.
Palvelemme teitä pitkällä kokemuksella
ja parhaalla ammattitaidolla!
Tarjolla buffet noutopöytä pääsiäisherkkuineen sekä A La carte
ruokailua (16?/18?), jälkiruokana pashaa. Suosittelemme pöytävarausta!
? Vappulounasbuffet ma 1.5.17 klo 12-16
Tulossa Suosittelemme pöytävarausta!
myös: ? Äitienpäivälounas su 14.5.17
Kattaukset klo 12 & 15.
Ainoastaan pöytävarauksella!!
Tervetuloa herkuttelemaan!!
Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com
AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00
Lounas
ark. klo 10.30?15
Salaattipuffet, pääruoka
SOITA JA VARAA AIKA
044 971 6818
rl-bikeservice.fi
rl-bikeservice@outlook.com
Maukas à la carte
? erikoisuuksia ja
tuttuja herkkuja
?
Take away, A-oikeudet
yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet,
catering, merkkipäivät, kokoukset
Tarjoukset
Pääsiäistarjous
HUOLTAA, KORJAA, KUNNOSTAA
jo vuodesta 1989!
Meiltä
mausteinen
nepalilainen
tee ja kahvi
sekä
paikallinen
olut.
?
-20%
Nepalilainen Ravintola Gurans
Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181
Ma-pe 15.00?22.00, la-su 12.00?22.00
www.ravintolagurans.fi
UUSIA
TUULIA
AUTOKOULUSSA!
Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu
10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia.
Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä
TOTEUTA NYT UNELMASI
UUDESTA KEITTIÖSTÄ
Hinta alkaen 950?
+ viranomaiskulut
Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu
www.autokouluhakaniemi.fi
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
Runsas mallisto, myös erikoismitoilla.
Palvelemme suunnittelusta asennukseen.
Tervetuloa tutustumaan.
Varaa ilmainen suunniteluaika !
UUSI UPEA NÄYTTELY, UUSI OSOITE!
Mannerheimintie 106, Helsinki
Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi
capris.fi / sagne.fi