Iso erä
syysuutuuksia
saapunut!
A-vitamiinia
Syyskuussa!
syysiholle Lokakuussa!
Super Retinol Concentrate tehoseerumi 74? (norm. 79?)
Palkittu seerumi elvyttää ja
uudistaa ihoa voimakkaasti.
Munkkiniemen puistotie 9
p. 09 484 803
Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi
Paras istuvuus ja täydelliset muodot
joka vartalolle, hoikentavilla housuilla.
Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia.
Syksyn uudet housuvärit
Töölön myymälässä ja verkkokaupassa www.dressingroom.fi
Tervetuloa palveltavaksi!
SYYSUUTTA
MEPHISTO SHOP HELSINKI
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Puh. 020 734 8410 Palvelemme ark. 10-18, la 10-16
MASAILTA
Ma-pe 10-18, la 10-14
www.mephistoshophki.com
JATKUU
MunkinSeutu
2016 - Viikot 40-41
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
47. vuosikerta - Nro 18
MAISTATUSPÄIVÄ MAANANTAINA 10.10.
HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ?
Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet
tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun
hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa
helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja
perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä!
Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi
kaikissa asuntoja koskevissa asioissa!
www.maijahertzbaumann.com
Tervetuloa maistamaan ja tutustumaan syystarjouksiimme!
munkkiniemenapteekki.?
Professorintie 2, 00330 Helsinki I puh (09) 477 0100
Arkisin 8.30 ? 18.30 I Lauantaisin 9-15
puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi
www.kahdeksaspaiva.fi
Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann
Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo
KAIHILEIKKAUS
EDULLISESTI UUDELLA
TEKNOLOGIALLA.
Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville
huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olemme saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus
on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen nyt edulliseen kampanjahintaan.
ARVOASIAKASETU -200 ?/silmä kaihileikkauksesta
ARVO
ETU
Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on
yhteensä 400 ?. Etu on voimassa 30.11.2016 asti.
VA R A A A I K A 0 9 7 7 5 0 8 1 6 0 .
MunkinSeutu
2
Nro 18 ? Viikot 40-41
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Tarvitsetko hyvää vuokralaista?
IKKUNANPESUT
SYYSAURINGON ILOKSI!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Syksyn kunniaksi takaamme tämän
Muuttoja ensi vuoden vuokrat
tarkastus
yhden vuosimaksun hinnalla! kpaäuäpllaen
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Tarjous uusille
Täydenpalvelun
vuokranantajaasiakkaille. Palkkio
1,24 * kk vuokra
ensimmäisen
vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen
vuosilasku: 1,1 * kk
vuokra tammikuussa 2018.
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Viikot 40-41
MunkinSeutu
47. vuosikerta ? nro 18
Ajankohtaista
Mannerheimintieltä
poistetaan huonokuntoisia katupuita
Hartelan ekologisen pääkonttorin peruskivi muurattiin
??Ilmalassa muurattiin 27.9. peruskivi Kiinteistö Oy Ilmalan
Asemalle. Uuden toimistokokonaisuuden pääkäyttäjä on Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymä HSY, joka muuttaa tiloihin vuokralle vuoden
2017 lopulla. Tiloihin sijoittuu
myös Hartelan pääkonttori sekä
Kanresta, joka järjestää talon ravintolapalvelut.
Erittäin pienellä hiilijalanjäljellä varustettu rakennus täyttää valmistuessaan ensimmäisten toimistorakennusten joukossa uudet lähes nollaenergiatason
EU-määräykset. Talon suunnittelua ja rakentamista ohjaavat
ekologisuus, saavutettavuus ja
käyttäjälähtöisyys.
Toimistotalo vastaa energiatavoitteisiin mm. tehokkailla
ja kokonaisvaltaisilla teknisillä
ratkaisuilla, energiatehokkaalla julkisivulla ja kaukoenergian
sekä aurinkosähkön hyödyntämisellä. Ilmalan Aseman E-lukutavoite on lähes 50 % nykyistä
rakentamismääräystä tiukempi.
LEED Platina -sertifikaatilla ta-
voitellaan myös korkeinta vihreän rakentamisen laatutasoa.
Lähitulevaisuuden Helsingin
Ilmala on nopeasti urbanisoituva
yritys- ja mediatoiminnan keskus sekä elävä asuinalue. Hartela on vahvasti mukana alueen
kehittämisessä #operaatioilmalan myötä: toteutamme Ilmalaan
toimitilakeskittymän sekä valikoiman asuinkohteita. Junamatka Helsingin keskustaan kestää
Ilmalasta 6 minuuttia, lentokentälle pääsee 20 minuutissa.
Ilmalan Aseman uuden toimitilatalossa on poikkeuksellisen
suuri kerrosala, jolloin suurikin
organisaatio voi toimia yhdessä tasossa. Tämä vähentää hukkaneliöitä ja lisää joustavuutta
muutostilanteissa. Lisäksi tämä
synnyttää kohtaamisia ja tukee
työyhteisön rakentumista.
?Ilmala on valinta valveutuneille yrityksille, joille ympäristökysymykset ja henkilöstön
hyvinvointi ovat päätöksenteon
aitoja ajureita?, summaa Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtaja Marko Heino.
MRSA-tartuntoja Töölön
sairaalan vuodeosastolla
??Yhdellä Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian erikoisalan vuodeosastolla on tapahtunut metisilliinille resistentin Staphylococcus aureus
(MRSA) -bakteerin tartuntoja.
Kaiken kaikkiaan bakteeri on
löytynyt 16 potilaalta. Vain
osalla potilaista bakteeri on aiheuttanut infektion, osalla se on
löytynyt ns. seulontanäytteistä
iholta tai nenästä.
Staphylococcus aureus -bakteeri on tavallinen haavainfektioiden ja märkäpaiseiden aiheuttaja. Kyseisen bakteerin
MRSA-kannat ovat lisäksi vastustuskykyisiä yleisimmin käytetyille antibiooteille.
? MRSA-tartuntojen ehkäisemi-
nen on tärkeää, jotta antibioottien teho infektioiden hoidossa
säilyy tulevaisuudessakin, muistuttaa osastonylilääkäri VeliJukka Anttila infektiosairauksien yksiköstä.
MRSA-tartuntojen katkaisemiseksi osasto puhdistetaan perusteellisesti. Arviolta kaksi viikkoa
kestävän puhdistusoperaation
ajaksi osasto tyhjennetään, eikä
sinne voida ottaa potilaita. Käytännön toimet on jo aloitettu.
Tapaturmapotilaiden hoidon
turvaamiseksi siirretään kiireettömiä kirurgisia toimenpiteitä
myöhempään ajankohtaan tai
toisiin sairaaloihin. Näistä hoitojen siirroista tiedotetaan potilaille henkilökohtaisesti.
Turhakkeet peruskiven kapseliin
Hartela kysyi kestävän kehityksen teemalla suomalaisilta, mitä he sijoittaisivat rakennuksen perustuksiin merkkinä
jälkipolville omasta ajastamme.
Facebook-kilpailuun tuli noin
350 vastausta, joista voittajaksi valittiin helsinkiläisen Kirsi
Paldaniuksen perusteltu ehdotus: ?Selfiekeppi, banaanikotelo ja kertakäyttöinen hiilihapotuskorkki. Kertovat hapokkaan
tyhjentävästi siitä, mitä nykyihminen arvostaa ja mitä ei.? Idea
toteutettiin, ja lisäksi lieriöön on
talletettu mm. päivän sanomalehti ja muita peruskiven muuraajien tuomia esineitä.
Ilmalan Asema -toimistotalon
omistaa Hansainvest Hanseatische Investment-GmbH. Hankkeen kehittämisestä ja rakentamisesta vastaa Rakennusosakeyhtiö Hartela ja arkkitehtisuunnittelusta Cederqvist &
Jäntti Architects. Peruskiven
muurauksen suorittivat Helsingin kaupungin, Rakennusosakeyhtiö Hartelan, HSY:n, Hansainvestin ja Kanrestan edustajat.
??Mannerheimintieltä Tullinpuomista pohjoiseen poistetaan 25 huonokuntoista ruotsinpihlajaa. Poistettavat puut
ovat pääosin yksittäisiä tai
kahden-kolmen puun ryhmissä. Puut on todettu huonokuntoisiksi kesällä tehdyssä kuntoselvityksessä. Alueella on
kaikkiaan noin 150 katupuuta.
Ruotsinpihlajat ovat 50?60
vuotta vanhoja. Niillä on runsaasti lahovikoja, kääpiä ja osa
puista on vanhojen leikkausjälkien kohdilta onttoja.
Mannerheimintien pohjoispäässä katupuita on uusittu
viimeksi 2000-luvun alussa,
jolloin toiselta puolelta Tullinpuomista eteenpäin on uusittu lyhyt jakso. 1990-luvulla
kaikki Mannerheimintien puut
oli tarkoitus vaihtaa tammiksi. Siitä on muistona joitakin
kymmeniä tammia entisen Tilkan sairaalan kohdalla.
Mannerheimintie on ahdas
ja puiden uusimista ajatellen
hyvin haasteellinen. Nuoret
2000-luvun ruotsinpihlajat joudutaan lähes vuosittain leikkaamaan, jotta oksat eivät kasvaisi ajoradan puolelle.
Puille varattu kasvutila ajoradan reunassa on riittämätön
ja ne kärsivät toistuvista liikenteen edellyttämistä latvuksen
ja oksiston leikkauksista. Suuri osa puista ei tämän vuoksi
ole päässyt kasvamaan luontaiseen kasvumuotoonsa ja kokoonsa ja valtaosa niistä kasvaa kituliaasti.
Puiden yleiskunto heikkenee
koko ajan, mistä seuraa jatkuva tarve poistaa niitä mm. turvallisuussyistä. Uusien puiden
istuttaminen kaadettavien tilalle ei ole kannattavaa edellä mainitusta riittämättömästä
kasvutilasta johtuen.
Helsingin kaupungin Stara
aloittaa puiden poistot viikolla 40 ja työt saadaan valmiiksi viikolla 41.
Sami Sarvilinna on Helsingin uusi
mahtivirkamies ? kansliapäällikkö
??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Sami Sarvilinnan
kaupungin keskushallinnon
johtoon eli kansliapäälliköksi. Vaalissa Sarvilinnaa äänesti
46 valtuutettua ja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasta 36
valtuutettua.
Sarvilinna on ollut Helsingin
kaupunginlakimies vuodesta
2007 lähtien ja hän johtaa kaupungin oikeuspalveluja. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen
lisensiaatti ja varatuomari. Sarvilinna on syntynyt vuonna 1967.
Kansliapäällikkö on 1. kesäkuuta 2017 voimaan tulevan
Helsingin johtamisuudistuksen
jälkeen kaupungin ykkösvirkamies. Hän johtaa kaupungin
keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Kansliapäällikkö valittiin
seitsemän vuoden määräajaksi.
Sarvilinna siirtyy johtamaan
nykyistä kaupunginkansliaa,
joka toimii 31.5. 2017 saakka.
Hän aloittaa virassa lokakuun
puolivälissä. Kansliapäällikön
kokonaispalkka on 14000 euroa kuukaudessa.
Sami Sarvilinna.
Kuva: Pertti Nisonen
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 18
Asuntoja helsinkiläisille
tulossa ennätysmäärä
H
elsingin seudun asuntotuotannon ennakoidaan
nousevan lähivuosina ennätyslukemiin. Myös asuntotuotannon
pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät
edellytykset.
Sekä rakennuslupien määrä että
asuntotuotannon aloitukset ovat
lisääntyneet selvästi enemmän kuin
valmistuneet asunnot. Heinäkuusta
2015 tämän vuoden kesäkuuhun
Helsingin seudulla myönnettiin
rakennuslupa yli 15 000 asunnolle
ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon
rakentaminen.
Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun
ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.
Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset,
jos kaavoituksen tavoite saavutetaan
seudun kunnissa. Viime vuosina
kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun.
Viime vuonna Helsingin seudulla
valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön,
liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut.
Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen
määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien
2012?2013 määristä. Espoossa sekä
KUUMA-seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo,
Tuusula ja Vihti) pysyttiin edellisten
vuosien tasolla.
Asuntotuotannon painopiste on
siirtynyt vahvasti kerrostaloihin
Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille
projektialueille, kuten Jätkäsaareen,
Kalasatamaan sekä Länsimetron ja
Kehäradan vyöhykkeille.
Kesällä tuli voimaan valtion ja
Helsingin seudun kuntien välinen
uusi aiesopimus vuosille 2016?
2019. Tavoitteena on kaavoittaa
Helsingin seudulla asuntotontteja
keskimäärin 1,5 miljoonaa kerrosneliötä ja rakentaa 15 000 asuntoa
vuodessa.
Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi
kuin edellisellä kaudella 2012?2015.
Munkkiniemen Elsasta
ja vähän Emmastakin
??Munkkiniemen Elsa on
vuonna 1891 ilmestynyt
pienoisromaani, jonka tekijäksi on merkitty Eero
Sissala, oikealta nimeltään Erik (Eero) Helin.
Hän syntyi Limingassa 1851
ja toimi aluksi suutarina
Pohjanmaalla kunnes 1870
muutti Helsinkiin. Suutarilla ja myöhemmin nahkakauppiaalla oli halu kirjoittaa ja vuona 1887 ilmestyi hänen esikoisteoksensa
Helmikankaan Heikki. Sissalan tuotanto jäi kuitenkin vain muutamaan teokseen. Itseoppinutta Sissalaa
voi luonnehtia kansankirjailijaksi. Hän kuoli Vaasassa 1909.
Munkkiniemen Elsa on
elämänkaaritarina, jonka
päähenkilönä on Munkkiniemen kartanon torpparin tytär Elsa, joka jää keskenkasvuisena täysorvoksi.
Kartanon isäntäväki suhtautuu Elsaan suopeasti ja hänelle avautuu selviytymisväylä. Kertomus kuljettaa
häntä eri puolilla Helsinkiä ja sen ympäristöä. Palveluspaikat vaihtuvat eivätkä kaikki hänen kohtaamansa ihmiset välttämättä
ole rehellisiä. Elsa kuitenkin luottaa oikeudenmukaisuuteen ja Jumalan johdatukseen. Teoksen kirjalliset
ansiot eivät liene merkittäviä, mutta kertomus on vilpittömyydessään liikuttava.
Lisäksi se tarjoaa sosiaalihistoriallista ajankuvaa ja
joitakin hyviä maisemakuvauksia.
Teos löytyi aikoinaan
kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilassa. Kirjan
takakannessa oli säännöksiä lainauksesta. Niistä ilmenee muun muassa, että
kirjoa ei lainattu koteihin,
joissa sairastettiin tarttuvaa
tautia. Huonokuntoinen teoskappale ei ole enää lainattavissa. Sen sijaan se on
ladattavissa e-kirjana.
Emma Ekström esiteltiin lukijoille eräässä Eevan
numerossa vuodelta 1937.
Jutun otsakkeena on: ?50
vuotta ruoan palveluksessa. 10 vuotta linnan kokkina?. Juuri 70 vuotta täyttänyt Ekström kertoo aloittaneensa työuransa ravintola Kleinehissa keittiöapulaisena. Työolot olivat uuvuttavat. ?Piti uurastaa aamusta klo 7:stä kello 3:een
yöllä?. Vuonna 1890 hänen
onnistui päästä Munkkiniemen kartanoon kenraali
Georg Ramsayn palvelukseen. Kahdentoista ja puolen vuoden aikana hän eteni taloudenhoitajaksi. Hänen vastuullaan ollut talous käsitti varsinaisesti
kenraalin ja hänen puolisonsa. Ekström kertoo,
että talo oli kuitenkin aina
täynnä vieraita sillä suku
oli laaja, samoin ystäväpiiri. Edustusvelvollisuuksiakin riitti sillä kenraali
oli Suomen asevelvollisen
sotaväen päällikkö. Kesäisin saattoi ruokapöydässä
olla 15 henkeä. Ekströmin
lisäksi sisähommissa oli
kaksi keittiöapulaista, kaksi sisäkköä ja kamarineiti.
Suurissa juhlissa henkilökunnan määrä oli jopa 18.
Erityisesti
Ekströmin
mieleen on jäänyt vuonna
1898 kenraalikuvernööriksi nimitetyn Nikolai Bobrikoffin käynti Munkkiniemessä. Se oli
tuon innokkaaksi
?Suomensyöjäksi?
Nro 18 ? Viikot 40-41
osoittautuneen kenraalin
ensimmäinen vierailuateria maassamme. Hän oli
hyvin tyytyväinen ateriaansa, jonka pääruokana oli
pyytä kattilassa. Bobrikoff
oli eräässä myöhemmässäkin yhteydessä kiitellyt
linturuokaa. ?Mutta paroni Ramsay ei ollut ymmärtävinään viittausta ja tuumi, ettei sitä kutsua toisteta?, kertoo Emma Ekström.
Ekström kertoo myös
kartanon kalastajasta, joka
piti huolta kartanon kalahuollosta. Kesäksi hän
vuokrasi torppansa kauppias Arthur Nymanin vanhemmille ja muutti pienempään rakennukseen. Myöhemminhän paikalle syntyi
kahvilatoimintaa.
Emma Ekströmin kertomuksesta käy ilmi Suomen oloissa korkeatasoinen elämänmuoto. Se ei
kuitenkaan ollut pröystäilevä vaan suomalaisittain
luonteva. Arvokkuudella
ja protokollalla oli aikansa, mutta niin myös kodikkuudella.
Emma Ekströmin työrupeama Munkkiniemessä
päättyi samoihin aikoihin
kuin Suomen kansallisen
sotaväen lakkauttaminen
1902. Ekströmin työura jatkui vaativissa tehtävissä
kuten silloisen ratsuväenkenraali Mannerheimin palveluksessa tämän ollessa
valtionhoitajana. Työuran
viimeinen vaihe oli palvelu tasavallan presidentin
linnassa.
Erkki Wuori
Munkinseutu ry ei tajua
joukkoliikenneasioita
??Töölöläinen lehdessä oli
muutama viikko sitten juttu
otsakkeella "Kotikulmiemme parhaaksi", jossa haastateltiin Munkinseutu ry:n
puheenjohtajaa Tarja Sarjakoskea, joka kertoi yhdistyksen ajavan koko alueen
etua kannanotoissaan sekä
myös taistelevansa ratikkalinja 4 säilyttämisen puolesta. Käsittääkseni linja 4 ei
ole ollut missään vaiheessa
lopettamisuhan alla. Sarjakoski kertoi myös ajavansa Munkkivuoreen ratikkaa
Raumantien koululle (joka
siis johtaisi bussin 18 lopettamiseen, myös bussin
14 lopettamisesta on suunnitelmia).
Vaihdoton
yhteys
Jokaisen ruuhkaan menijän tai vanhan tai muuten
huonosti liikkuvan kannat-
taa miettiä, miltä tuntuisi
kävellä Talista tai muilta
alueen monilta reuna-alueilta ratikkapysäkille Raumantielle tai jos Ulvilantielle tulisi pelkkää Ulvilantietä kiertävä syöttöbussilinja, niin vaihtaa siitä ostarilla "kätevästi" täyteen ratikkaan . Vai olisiko parempi
vaihtoehto kulkea nykyisellä bussilla 18, joka takaa kaikille lyhyet matkat
pysäkeille sekä vaihdottoman yhteyden keskustan
suuntaan?
Aikomus
romuttaa
Sen jälkeen kun bussi
18 alkoi liikennöidä kahteen suuntaan Ulvilantietä (joka poisti Ulvilantien
tasauspysäkin ongelman)
alueen joukkoliikenne on
ollut sujuvampaa kuin koskaan aiemmin (myös kou-
lulaisille), mutta näköjään
sekä kaupungilla, että Munkinseutu ry: llä on aikomus
yrittää romuttaa tämäkin.
Hyvä, että yhdistys ajaa
alueen etuja esim.terveyskeskuspalveluitten yms.
suhteen, mutta näissä erittäin tärkeissä liikenneasioissa kannattaa laittaa suoraa palautetta kaupungin
liikennesuunnittelijoille
sekä Hsl:lle ennen kuin
on liian myöhäistä.
Munkinseutu ry ei joko
a) tajua, että alue on rakenteeltaan sellainen, että sitä
pystyy sujuvimmin ja koko
alueen kattavimmin liikennöimään vain nykyisen kaltaisella joukkoliikennejärjestelmällä tai sitten b)Munkinseutu ry:n eräät Ulvilanpuiston liepeillä asuvat
jäsenet haluavat ajaa vain
omaa etuaan.
Juha Kastemaa
Joutsenet syksyllä
Syysaamuna sumussa sateessa,
suon suuren laidalla,
oli joutsenia kuus.
Kaulat suorana,
ryhti uljaana vuoronperään
torveaan toitotteli.
Ehkä miettivät,
josko piankin pitäis vaihtaa
taas kotimaa uus.
Tekee talvi jo hiljalleen
tuloaan, pian vaihdamme
maisemaa.
Sitten lentivät ilmassa
kierroksen, meille hyvästit näin
jättäen.
Matkan tekoon ja kohti etelää.
Jälleen keväällä palataan
tavataan.
Olavi Kylliäinen
Helsingin yliopisto käynnistää uuden
digitaalisten ihmistieteiden keskuksen
??Uuden keskuksen tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudusta digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksen
ja opetuksen kansainvälinen solmukohta. Mukana
yhteistyöverkostossa ovat
mm. Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja monet kulttuurialan organisaatiot, arkistot ja museot, Yleisradio sekä yritysmaailman
edustajia.
Maailman digitalisoituminen, esimerkiksi web
ja siihen liittyvät aineistot
ja palvelut, muuttaa ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskuntien vuorovaikutusta ja toimintaa syvällisillä
tavoilla. Samalla yhä laajemmat digitaaliset aineistot ja niiden käsittely tarjoavat uusia tutkimuskohteita ihmistieteissä ja haastavat tutkijat kehittämään
ja ottamaan käyttöön uusia laskennallisia menetelmiä tutkimustyössä ja
opetuksessa. Digitalisoitumisen tutkiminen ilmiönä
on tärkeää sekä uusien toimintatapojen ja sovellusten
kehittämisen että teknologian vaikutusten arvioimisen kannalta.
Näihin digitaalisten ih-
mistieteiden haasteisiin vastaa Helsingin yliopistoon
perustettu uusi keskus Heldig ? Helsinki Centre for
Digital Humanities.
? Keskuksen perustaminen on osa maassamme
menossa olevaa laajaa, Suomen Akatemian rahoittamaa yliopistojen profiloitumisohjelmaa ja on yksi
Helsingin yliopiston kärkihankkeista, kertoo humanistisen tiedekunnan
dekaani, professori Arto
Mustajoki.
Heldigin piirissä perustetaan mm. kahdeksan uutta digitaalisiin ihmistieteisiin liittyvää tenure track
-professuuria seitsemään
eri tiedekuntaan vuosina
2017?2020. Keskus vahvistaa yliopistossa tehtävää
alan monialaista tutkimusta mm. kieliteknologiaan,
korpustutkimukseen, kvantitatiivisiin sosiaalitieteisiin,
oikeusinformatiikkaan, datatieteeseen ja aineistojen
julkisemiseen liittyen.
? Heldigin toiminta ei rajoitu vain Helsingin yliopistoon, vaan tavoitteena on
luoda pääkaupunkiseudusta digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksen ja opetuk-
sen kansainvälinen solmukohta, toteaa Heldigin johtajaksi nimitetty professori
Eero Hyvönen.
? Mukana yhteistyöverkostossa ovat kotimaassa
mm. Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja monet kulttuurialan organisaatiot, kuten
Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto ja yleiset kirjastot,
Museovirasto ja joukko keskeisiä maamme museoita,
Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Yleisradio ja yrityksiä. Ovet ovat
avoinna kaikille digitaalisista ihmistieteistä kiinnostuneille.
Heldigin kaikille avoin
avajaissymposium pidetään Helsingin yliopiston
Pienessä juhlasalissa 5.10.
klo 13:00-18:00. Tilaisuuden kutsuesitelmissä esitellään Helsingin yliopiston
ja Heldigin uutta strategiaa
ja toimintaa, luodaan katsaus Digital Humanities ?alueen kansainväliseen kehitykseen sekä kuullaan puheenvuorot maamme kirjasto-, arkisto- ja museolaitosten puolesta sekä avoimen
tieteen tutkimusinfrastruktuureista.
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
5
Uusimman Saga-senioritalon asuntojen
vuokraus käynnistynyt vilkkaasti
??Ruissalo Säätiö on rakennuttanut uuden Saga-palvelutalon Helsingin Munkkiniemeen kahden olemassaolevan talon yhteyteen.
Saga Dosentinlinna valmistui kesäkuussa 2016, minkä
jälkeen asuntojen vuokraus lähti käyntiin vilkkaasti.
Helsingin
Munkkiniemeen on kesällä noussut
uusi Saga-senioritalo Saga
Dosentinlinna. Kohteessa
on 71 erityisesti ikääntyneille räätälöityä, esteetöntä asuntoa. Palvelutalon rakennuttaja on Ruissalo Säätiö ja asuntojen vuokrauksesta vastaa Saga Care Finland Oy.
Ruissalo Säätiö
kehittää nykyaikaista
palveluasumista
Dosentinlinna sijaitsee
Munkkiniemessä, aiemmin
valmistuneiden Saga-senioritalojen - Dosentinpuiston
ja Dosentinrinteen ? yhteydessä. Yhdyskäytävä liittää
kohteet toisiinsa muodostaen yhtenäisen palvelutalokokonaisuuden. Seniorikeskuksen palvelut helpottavat
arkea ja lisäävät viihtyvyyttä: keskuksessa on lääkäri-, sairaanhoito- ja hoivapalvelut, kampaamo, kirjasto, saunat ja uima-allas,
talossa toimiva asukasravintola ateriapalveluineen
sekä mahdollisuudet monipuoliseen virike- ja harrastustoimintaan.
Ruissalo Säätiön asiamies
Ritva Niemi kertoo, että
turvalliselle ja aktiiviselle
palvelutaloasumiselle on
jatkuvasti kysyntää. Hän
uskoo, että tarve tasokkaille asunnoille, jotka mahdollistavat asumisen loppuiäksi, tulee vain kasvamaan.
Avoimien ovien päivä onkin hyvä mahdollisuus tulla
tutustumaan nykyaikaiseen
palveluasumiseen.
Munkkiniemen seniorikeskus on hyvien liikenneyhteyksien varrella Helsingissä.
SleepHelsinki! -hanke luo nuorille
keinoja unirytmin hallintaan
Munkkiniemen seniorikeskuksessa on yhteensä kolme palvelutaloa,
joista Saga Dosentinlinna on uusin.
HSL sijoittaa miljoona euroa
päästöjen vähentämiseen
??HSL kannustaa liikennöitsijöitä vähentämään joukkoliikenteen haitallisia lähi- ja
hiilidioksidipäästöjä.
HSL käyttää ensi vuonna miljoona euroa uusien
päästöjenvähennystoimien
tukemiseen. Niin kutsuttu
ympäristöbonus myönnetään tarjouskilpailun perusteella linja-autojen liikennöitsijöille teoista, jotka alentavat päästöjä. HSL:n
tavoitteena on päästötön
joukkoliikenne
vuoteen
2025 mennessä.
HSL:n ympäristöbonuksen tarjouskilpailussa otetaan huomioon sekä hiilidioksidipäästöt että haitalliset lähipäästöt kuten pienhiukkaset ja typen oksidit.
Tämän vuoden ympäristöbonuksen jaossa painotetaan erityisesti typen oksidien ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Bonusta myönnetään uusista toimenpiteistä, jotka
ylittävät liikennöitsijöiden
kanssa tehtyjen, voimassaolevien sopimusten mukaiset päästövähennyssitoumukset.
HSL arvioi tarjotut keinot
ja jakaa bonuksen harkinnan mukaan. Ympäristöbonuksen perusteeksi hyväksytään esimerkiksi ainoastaan RES-direktiivin niin sanotut kaksinkertaisesti laskettavat jäteperäiset polttoaineet. Toimien pitää myös
olla kustannustehokkaita.
Ympäristöbonus on kas-
vattanut suosiotaan. Viime
vuonna kisaan lähetettiin
155 tarjousta, joista HSL
hyväksyi 95. HSL toteuttaa
ympäristöbonuksella omaa
pienimuotoista päästökauppaansa. Kriteerejä tarkistetaan vuosittain sen mukaan,
mitä markkinoilla tapahtuu
ja miten päästöjen vähentämiseen tarkoitettu teknologia kehittyy.
? Bonusmalli pidetään
joustavasti ajan tasalla.
HSL:n seurannan mukaan
viime vuoden ympäristöbonuksella saavutetut tulokset
olivat hyvät: päästöt vähenivät merkittävästi, sanoo
HSL:n osastonjohtaja Reijo Mäkinen.
HSL maksoi liikennöitsijöille ympäristöbonuksia
ensimmäistä kertaa vuonna
2013. Suuri osa bonuksista on mennyt biokaasun ja
biodieselin käytön edistämiseen busseissa.
? Odotamme mahdollisimman suuria päästöleikkauksia. Emme nosta tänäkään vuonna mitään keinoa
toisten edelle: kisa on teknologian suhteen neutraali.
Tehokkaimmat keinot palkitaan. Jatkuvilla parannuksilla, innovaatioilla sekä optimoinneilla ympäristöbonusjärjestelmällä päästään
askel askeleelta lähemmäksi tavoitteita, HSL:n Petri
Saari sanoo.
HSL pyrkii vähentämään
joukkoliikenteen päästöjä
myös muilla keinoilla. Esi-
merkiksi bussiliikenteen
kilpailutuksissa niin kutsutulle puhtaalle kalustolle
eli vähäpäästöisille linja-autoille annetaan lisäpisteitä.
Myös sähköbussien käyttöönotto ja muut uudet teknologiat tulevat auttamaan
päästöjen vähentämisessä.
Jotta bussiliikenteen lähija hiilidioksidipäästötasot
vähenevät HSL:n tavoitteiden mukaisesti, pitää ympäristöasioita käyttää entistä
enemmän kilpailukeinoina.
HSL kehittää kilpailutuksia
siten, että ne kannustavat
ja luovat mahdollisuuksia
liikennöitsijöille.
HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen päästöjä merkittävästi. Tavoitteena on vähentää ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä 80 prosentilla ja
hiilidioksidipäästöjä 50 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2018 mennessä. Päästöt ovat pienenemässä hyvää vauhtia ja typenoksidit
ja pienhiukkaset ovat vähentyneet jo selvästi.
? Pyrimme päästöttömään
joukkoliikenteeseen. Tavoite on haastava, mutta se on
saavutettavissa. Käytämme
kaikki mahdolliset keinot,
jotta olemme mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta ja
saamme lähipäästöt minimoitua. Kun onnistumme, se tuo
jokaiselle seudun asukkaalle myös puhtaamman ilman,
sanoo HSL:n toimitusjohtaja
Suvi Rihtniemi.
??Väsymystä, terveysongelmia, myöhästymisiä, vaikeuksia opiskelussa ? unirytmi on pielessä, mutta mitä
tehdä? Helsingin yliopiston
uudessa tutkimushankkeessa nuorille kehitetään välineitä oman vuorokausirytmin hallintaan.
Helsingin yliopiston juuri
käynnistynyt SleepHelsinki!
-tutkimus selvittää, miten
helsinkiläiset nuoret nukkuvat ? tutkimukseen kutsutaan mukaan lähes kaikki
vuosina 1999 ja 2000 syntyneet helsinkiläisnuoret.
Tutkimuksen ensimmäinen
vaihe on nettikysely, joka
antaa tietoa nuorten nukkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn
perusteella osa vastanneista seulotaan tarkempiin tutkimuksiin.
? Tutkimuksen fokus on
vuorokausirytmin säätelyssä, johon liittyvät ongelmat
ovat todella yleisiä tässä
ikäryhmässä. Päiväaikaista
elämää haittaavia vaikeuksia on jopa 15 prosentilla
nuoria ja lievempiä vaikeuksia paljon useammalla,
kertoo tutkimusta johtava professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta.
Myöhäisestä unirytmistä
voi seurata lyhytunisuutta,
päiväaikaista väsymystä ja
terveysongelmia sekä joillakin myöhästymisiä ja vaikeuksia omalla opintopolulla. Näillä kaikilla voi olla
pitkäkestoisia seurauksia
siirtymässä aikuisuuteen.
Hyväksi todettuja, kaikille saavutettavissa olevia keinoja oman unirytmin
säätelyyn ei oikeastaan ole
saatavilla. Tässä tutkimuksessa sellaisia pyritään kehittämään.
? Monilla on kyllä paljon tietoa unesta ja sen
merkityksestä, mutta tiedon siirtäminen käytäntöön
on haastavaa. Moni nuori
jää aika yksin ongelmansa kanssa, Pesonen sanoo.
Tutkimuksessa vuorokausirytmin säätelyvaikeuksien
kanssa kamppailevat nuoret arvotaan erilaisiin lääkkeettömiin interventioihin,
joiden tarkoitus on auttaa
nuorta korjaamaan vuorokausirytmiään. Samalla selvitetään, kuinka riippuvainen unirytmi on tunteista,
motivaatioista ja käyttäytymisestä, ja voiko näihin
vaikuttaa. Interventioryhmien lisäksi mukana on vertailuryhmä.
Appsin avulla
rytmi ruotuun?
Uusia ratkaisuja unen
säätelyyn pyritään löytämään muun muassa vertailemalla ja yhdistämällä uutta mobiiliteknologiaa hyödyntäviä menetelmiä ja ennestään hyväksi havaittuja
menetelmiä, kuten ulkoista kirkasvaloa. Osallistujat
näihin tutkimusryhmiin ar-
votaan projektin edetessä.
Samanaikaisesti
tutkimuksen kanssa on Helsingin kaupungin toisen asteen koulutuksen kanssa
aloitettu yhteistyö, jossa
opiskeluhuollon käyttöön
kehitetään toimivaa mallia univaikeuksista kärsivien nuorten auttamiseksi.
Lisäksi Suomen Mielenterveysseuran sivuilla julkaistaan lokakuussa tutkimusryhmän kokoama nuorille suunnattu tietopaketti
unesta ja vuorokausirytmin
säätelystä, ja myös tätä hyödynnetään tutkimuksessa.
Nuorten kutsuminen tutkimukseen on jo aloitettu
ja se jatkuu lokakuun loppuun saakka. Tämän jälkeen osa nuorista kutsutaan jatkotutkimuksiin ja
interventioihin.
? Toivomme, että kyselyyn vastaisi mahdollisimman moni nuori, riippumatta siitä miten kokee nukkuvansa! Vain näin saamme
tietää, miten helsinkiläiset
nuoret keskimäärin nukkuvat ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kysymys
on nuorten omasta projektista, sillä tässä tähdätään
nuorten voimaannuttamiseen ja tuoreiden menetelmien kehittämiseen, Pesonen korostaa.
Hanketta rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin kaupungin innovaatiorahasto.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 18 ? Viikot 40-41
Seurakunta
Viikon mietelause:
Munkkiniemen
kirkko
Kahdesta pahasta älä
valitse kumpaakaan.
Charles Spurgeon
(1834-92)
Munkkiniemi
Nimipäivät:
Viikko 40
Ma 3.10. Raimo
Ti 4.10. Saija, Saila, Frans
Ke 5.10. Inka, Inkeri
To 6.10. Pinja, Minttu
Pe 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta
La 8.10. Hilja
Su 9.10. Ilona
Viikko 41
Ma 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen
kirjallisuuden päivä. Aleksi, Aleksis
Ti 11.10. Otso, Ohto
Ke 12.10. Aarre, Aarto
To 13.10. Tanja, Taina, Taija
Pe 14.10. Elsa, Elsi, Else
La 15.10. Helvi, Heta
Su 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka
Sunnuntaiksi
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17, p. 09 2340 5100,
munkkiniemi.srk@evl.
fi. Päivystävä pappi: p.
09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 09 2340
5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi,
FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet,
Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Pe 7.10. klo 18 Uskommeko edelleen hyvän tekemiseen? Avoin keskusteluilta on jatkoa Mistä luovutaan ?seurakuntaillalle.
Su 9.10. klo 11 Messu,
Rinne, Viljamaa, mukana
Suomen Laulu. Klo 17 Verkoston perhemessu.
Ma klo 10 Ikäihmisten
jumppa, vetäjänä Minna
Pirinen.
Ti 11.10. klo 17-20 Ompeluilta alakerrassa. Ensimmäisellä kerralla on
tarkoitus kartoittaa kankaita, miettiä mitä niistä
voisi ommella joulumyyjäisiä varten. Seurakunnalla ei ole ompelukonetta, joten voi tuoda mukanaan oman koneen/saumurin. Saksia, ompelulankoja, nuppineuloja on
hyvä ottaa mukaan, sekä
kaavoja kasseihin, pussukoihin, essuihin tms. Mukana Leena Eronen.
Ke klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho Klo 13 Keskiviikkokahvila. Ke 12.10.
Vieraana Esko Vepsä Suomen Merimieskirkosta. Ke
19.10. Elise Rinne.
To klo 16.30-17.15 Lapsikuoron harjoitukset. (yli
6-v.). Klo 18.30 Iltatee.
Su 16.10. klo 11 Messu,
Rinne, Viljamaa. Klo 17
Messu Kotiryhmäverkosto, verksoto.net
Tiilipolku 6
Pe klo 18 Rukouspiiri.
La 8.10. klo 15 Yhteiskristillinen Helsinki
rukoilee-tapahtuma. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta.
Su 9.10. klo 13 Messu, saarnaa Juhani Ormio, Hartikainen, Valtonen, 50-luvun seurakuntanuoret avustavat. Kirkkokahvin jälkeen Juha Arhinmäki kertoo ?Isä seurakunnan hommissa?. Keskustelua.
Ma klo 9.30-11.30 ja to
klo 15-16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16-18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat
kanssasi, jos sitä toivot.
Ti klo 11 Sanan äärellä.
Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja kahvikupposen äärellä.
Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen
vauvan saaneille tai häntä odottaville.
Ke 12.10. Klo 18 Seurakunnan vapaaehtoisten
ilta; tule virkistymään, tutustumaan ja keskustelemaan.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki. Klo 18 Kirkko-
kuoron harjoitukset kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.
Pe 14.10. klo 18 Seurakuntaamme tarvitaan
apukäsiä, kahvinkeittäjiä,
emäntiä, isäntiä ja messuavustajia - tule tutustumisiltaan. Voisiko tämä olla
sinun paikkasi?
La 15.10. klo 18 Levollisuuden messu. Tule hiljentymään arjen kiireestä.
Voit tulla messuun myös
vapaaehtoistehtäviin, tied.
Mia Salmio p. 09 2340
5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa
mukaan, kuoro-tai muuta
laulukokemusta ei tarvita.
Su 16.10. klo 13 Messu,
Frilander, Valtonen. Kirkkokahvit.
Muuta
Nuorten bändi ja lauluryhmä kaikille musisoinnista kiinnostuneille.
Bändi soittaa arkimessuissa kerran kuussa ke klo
18, treenit ennen sitä klo
16.30. Samoin osallistutaan erikseen sovittuihin
nuorten tapahtumiin. Jos
kiinnostuit, ota yhteyttä
kanttori Senni Valtonen,
senni.valtonen@evl.fi, p.
09 2340 5117.
Headhunting
Jeesuksen lähettiläät
Matt. 22:1-14
??Meillä oli paikka auki.
Sellainen unelmapesti, ajattelimme porukan kanssa,
kun valmistelimme hakuaikaa. Julkaisimme upean,
monivärisen lehti-ilmoituksen, skannasimme verkostomme ja kahlasimme läpi
lukemattomia sosiaalisen
median palstoja, jotta sopivat hakijat löytyisivät. Meillä oli into löytää erityisesti
heidät, joita kiinnosti meidän missiomme. Työntekijämme tekivät hyvää työtä, he levittivät sanaa avoimesta tehtävästä ja kyselivät sopivien kandidaattien
perään eri paikoissa. Olin
ylpeä heistä, he olivat valittua joukkoa!
Tuntui siltä, että ketään
ei kiinnosta paikkamme.
Liian huono palkka tai olosuhteet. Väärä hetki. En
kaipaa uutta elämänvaihetta. Juuri nyt on elämän
ruuhkavuodet. En ole tottunut tuollaiseen. Mikä syy
kenelläkin.
Päätin, että paikka on
täytettävä! Palkkasin headhunterit, jotka ovat erikoistuneet löytämään kiinnostuneet ihmiset. Spesiaalijoukko, joka oli erikoistunut hakemaan juuri oikeat
henkilöt. Ja he toivatkin hyviä kandidaatteja. Kohta oli
sali puolillaan hakijoita. On
näemmä niin, että kaikkia
keinoja on käytettävä, jot-
ta kiinnostuneet löytyvät.
Yhden
kandidaateista
olisin halunnut ottaa mukaan remmiin. Hän oli hyvä
tyyppi, nöyrä ja ahkera. Hänessä oli ainesta, kiinnostustakin. Mutta hän osoitti epäarvostavansa tehtävää. En voinut antaa hänelle paikkaa. Vaikka hän oli
saapunut paikalle.
Oliko etsijät epäonnistuneet? Eivät. Heidän tehtävänsä oli kutsua kaikkia kandidaatteja mukaan.
Headhunterit olivat työnsä tehneet. Oli minun tehtäväni päättää, kuka pääsee mukaan yhteisöömme,
kuka ei.
Ja löysimme monia. Kaikki paikat täyttyivät. Sellainen oli meidän firmamme
tarina.
Terveisin Jumala, Taivas Oy.
Kalle Virta
Kirjoittaja on Kansan
Raamattuseuran
varatoiminnanjohtaja
Valokarnevaali tuo
väriloisteen Linnanmäelle
??Linnanmäellä 8.-22.10.
järjestettävä Valokarnevaali
valaisee Helsingin hauskimman kaupunginosan keskellä lokakuun pimeyttä.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
Värivalon lisäksi huvipuistossa nähdään Petri Tuhkasen suunnittelema kaunis Joukkovoima-valoteos.
Linnanmäen kausi huipentuu lokakuussa jo yhdettätoista kertaa järjestettävään Valokarnevaaliin.
Huvipuisto on kuunnellut
asiakkaidensa toiveita ja
tapahtuma on pidennetty
ensimmäistä kertaa kahden
viikon mittaiseksi.
? Valokarnevaali on vakiinnuttanut jo asemansa
kävijöidemme keskuudessa. Monet ovat toivoneet
pidempikestoista tapahtumaa, jotta pääsevät mukaan
nauttimaan valaistun huvipuiston tunnelmasta. Tällä
kertaa huvipuisto kylpeekin
värivaloloistossa peräti kah-
den viikon ajan, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo ylpeänä.
Tapahtuman aikana Linnanmäellä on luvassa paljon valoa ja väriä, kun huvipuiston laitteet sekä istutukset loistavat pimeinä
iltoina. Lisäksi alueella on
nähtävissä Lux Helsingin
kanssa yhteistyössä tuotettava Petri Tuhkasen suunnittelema interaktiivinen ja
leikkisä Joukkovoima-valoteos, jossa teoksen valovoima riippuu täysin katsojien määrästä. Joukkovoima
nähdään Linnanmäen jälkeen myöhemmin Lux Helsinki -tapahtumassa.
Valokarnevaalin pääsuunnittelijana ja -kuraattorina
toimii Sun Effectsin valotai-
teilija Matti Jykylä.
? Tänä vuonna Linnanmäellä tullaan näkemään Joukkovoima-teoksen ohella erityisen paljon väriä, johon
olen hakenut inspiraatiota muun muassa luonnosta, arkkitehtuurista ja sarjakuvista, Matti Jykylä Sun
Effectsistä kertoo.
Vaikka tapahtuman pääpaino on valossa, nähdään
Valokarnevaalin aikana Linnanmäen Estradilla myös
useita keikkoja. Lavalla
nousevat mm. 17.10. Anna
Puu ja 22.10. Mariska. Valokarnevaalin kohokohta on
tuttuun tapaan huvipuiston
kauden päättävä ilotulitus,
joka järjestetään tänä vuonna lauantaina 22.10.
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
7
Äitiyslaki parantaisi
lapsen oikeusturvaa
??Yhteiskunnan on huolehdittava jokaisen lapsen
oikeusturvasta ja edistettävä lasten välistä yhdenvertaisuutta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsia ei saa laittaa
eriarvoiseen asemaan hänen vanhempiinsa liittyvän
syyn johdosta.
Edellisellä hallituskaudella oikeusministeriön työryhmä suositteli, että naisparille hedelmöityshoidoilla
syntyvän lapsen juridinen
suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa
lain nojalla ilman tarvetta
perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on
lauttaterminaalissa.
Lauttaterminaalin rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Terminaalialueella on
töiden ajan muutoksia kulkureiteissä, mutta alue on
matkustajien käytössä koko
rakentamisen ajan.
Suomenlinnan lauttaterminaalia käyttää vuosittain
noin 2 miljoonaa matkustajaa.
Are ottaa vastuun Helsingin Diakonissalaitoksen kiinteistöjen kunnossapidosta
??Are Oy ja Helsingin Diakonissalaitos (HDL) ovat
sopineet HDL:n kiinteistönhoidosta. Sopimus alkaa
1.10. ja sen myötä Arelle
siirtyy kahdeksan työntekijää Helsingin Diakonissalaitokselta. Ylläpidettäviä
kohteita on yli 20 pääkaupunkiseudulla.
Yhteistyöhön kuuluu työllistämispolku, jossa kehitetään työllistämiskeinoja vaikeasti työllistyville.
Sosiaalisen vastuun kanta-
minen kuuluu olennaisesti
niin Helsingin Diakonissalaitoksen kuin Arenkin arvomaailmaan.
?Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle ulkoistuspäätöksen tärkeimmät
kriteerit olivat työsuhteiden jatkumisen varmistaminen, kumppanin sitoutuminen säätiölle tärkeiden työllistämishankkeiden
edistämiseen sekä luonnollisesti parhaan ylläpidon varmistaminen sääti-
ön kiinteistöomaisuudelle.
Uskomme yhteistyön Suomen suurimman talotekniikkatalon kanssa edistävän merkittävästi kiinteistöjemme kunnossapitoa ja
prosesseja säätiölle tärkeän
omaisuuserän arvon säilyttämiseksi?, sanoo Teemu Sipilä, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kiinteistöjohtaja.
?Olemme todella tyytyväisiä siitä, että Helsingin Diakonissalaitoksen kaltainen
merkittävä kiinteistöomistaja antaa meille mahdollisuuden kehittää yhdessä
heidän kanssaan kiinteistön ylläpidon prosesseja ja
elinkaaren hallintaa. Meille
on myös hyvin arvokasta,
että saamme joukkoihimme
osaavia ihmisiä, jotka tuntevat Helsingin Diakonissalaitoksen kiinteistöt pitkältä ajalta?, kertoo ylläpitopalvelujen johtaja Jyri
Seppänen Aren Kiinteistöpalveluista.
Lautakunta esittää rakennuskiellon jatkamista
??Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 299 tonttien 1, 2, 4
ja 10 sekä 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin
357 tontin 6 rakennuskieltoa pidennetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla
31.10.2018 saakka.
Kaupunginhallituksen
13.10.2014 määräämä rakennuskielto on voimassa
31.10.2016 saakka 11. kau-
punginosan (Kallio) korttelissa 299 tonteilla 1, 2, 4 ja
10 sekä 12. kaupunginosan
(Alppiharju) korttelissa 357
tontilla 6.
Alppiharjun kaupunginosan korttelin 357 tontilla 6
sijaitseva entinen Kotitalousopisto on poikkeamispäätöksellä muutettu toimistokäyttöön vuonna 2010. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla ja siinä toimii nykyisin Museovirasto.
Kallion kaupunginosan
Siltasaaren alueen korttelin 299 neljän tontin asemakaavan muutokset on
tarkoituksenmukaista laatia hankekaavoina kiinteistöjen suunnitelmien toteuttamiseksi ja niiden edellyttämässä aikataulussa.
Alppiharjun alueella on
voimassa asemakaava, jonka mukaan tontti 357/6
on koulutontti yleisen rakennuksen korttelialueella.
Voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta van-
hentunut eikä sillä pystytä turvaamaan rakennuksen rakennushistoriallisesti
merkittäviä arvoja.
Kallion Siltasaaren alueella on voimassa asemakaava, jossa ei ole kaavamääräyksiä ja asemakaavan
mukaan tontit ovat liikerakennuksen tontteja.
Sörnäisten, Kallion ja Alppiharjun asuntoalueille on
laadittu asemakaavan muutokset alueittaisina kokonaisuuksina sekä useita uudis-
Kukkasipulit värittävät puistoja ensi
keväänä Suomen lipun värein
??Vihervuoden
yhtenä
syystempauksena istutetaan koneellisesti muutamassa päivässä 1,5 miljoonaa kukkasipulia ympäri
maata. Kukkasipuliseokseksi on valittu Finnish Flag,
sinivalkoinen kukkasipuliseos Itsenäisen Suomen
100-vuotisjuhlan kunniaksi. Keväällä tulee maan
suurimmissa kaupungeissa nousemaan valkoisten
narsissien ja sinisten hel-
mililjojen värittämiä kuvioita puistoihin.
Istutustyö on määrä käynnistyä keskiviikkona 28.9.
Tampereella ja jatkua sieltä Turun kautta pääkaupunkiseudulle ja ensi viikolla edelleen Mikkeliin ja
Kuopioon.
Finnis Flag ?kukkasipuliseoksessa on sekoitettuna
valkoisia narsisseja (lajike
Triandrus Thalia) ja sinisiä
helmililjoja (Muscari).
Istutusohjelma
(karkea)
Viikolla 39-40 kiertää
VRJ Group istuttamassa
Jub Hollandin kukkasipulin istutuskoneella n. 1,5
miljoonaa sipulia kuuteen
eri kaupunkiin.
Viikolla 39 istutetaan
Tampereelle 73 500 sipulia ja Turkuun 256 200 sipulia. (torstai / perjantai).
Turun sipuli-istutukset teh-
dään kaunistamisrahaston
varoin.
Viikolla 40 siirrytään pääkaupunkiseudulle. E Espooseen istutetaan 288 240 sipulia ja Helsinkiin 324 000
sekä Vantaalle 88 000 sipulia. (maanantai / tiistai).
Loppuviikolla 40 käydään Mikkelissä istuttamassa 73 500 sipulia (keskiviikko) ja Kuopiossa 1350.
(Torstai)
PlusTerveys -Klinikat
Oy ostaa Fossan
?? Yksityisiä suun terveydenhuollon palveluita tarjoava PlusTerveys-Klinikat
Oy vahvistaa toimintaansa
pääkaupunkiseudulla ostamalla Helsingin keskustassa toimivan Hammaslääkäriasema Fossan. PlusTerveys panostaa paikalliseen,
yksilölliseen ja laadukkaaseen hammashoitoon. Fossan keskeinen sijainti ja
laaja hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkäriverkosto tukevat tätä tavoitetta.
PlusTerveys ostaa Hammaslääkäriasema Fossan liiketoiminnan sen nykyisiltä omistajilta 15.10.2016
alkaen.
Pieni Robertinkadulla toimiva 8 hoitohuoneen hammaslääkäriasema on yksi
Helsingin keskustan suurimmista yksityisistä hammaslääkäriklinikoista. Fossan palveluihin kuuluvat
kaikki perushammaslääkäripalvelut sekä keskeiset erikoishammaslääkäripalvelut.
Fossan viisi omistajaa jatkaa työskentelyä Fossassa
kaupan jälkeenkin.
? Valitsimme PlusTerveyden, jotta voimme tulevaisuudessakin tarjota asiakkaillemme ensiluokkaista
palvelua ja hoitoa, kuten
olemme tehneet jo yli 40
vuotta. Pidimme tärkeänä
myös, että Fossa pysyy
jatkossakin houkuttelevana
työpaikkana niin hammaslääkäreille kuin hoitohenkilökunnalle ja seuraa mukana hammashoidon nopeassa teknisessä kehityksessä
myös tulevaisuudessa, Fossan Oy:n toimitusjohtaja,
hammaslääkäri Karu Väyrynen kertoo.
? Fossa vahvistaa asemaamme Helsingin ydinkeskustassa. Tulemme hyödyntämään Fossan laajaa
asiantuntijaverkostoa hoidon ja palvelun kehittämisessä. Asiakkaalle Fossan
toiminta tulee jatkumaan
suurelta osin kuten ennen, yksilöllisen ja ystävällisen palvelun paikkana tutun henkilökunnan voimin,
PlusTerveyden toimitusjohtaja Eila Annala kertoo.
PlusTerveys-Klinikat kuuluu valtakunnalliseen, täysin kotimaiseen PlusTerveys-konserniin, joka on Suomen johtava suun terveydenhuollon palveluiden tarjoaja. PlusTerveys kasvattaa
liiketoimintaansa yritysostoin ja panostaa asiakkaiden yksilölliseen kohtaamiseen kaikissa toimipisteissään.
Hammaslääkäriasema
Fossan liikevaihto vuonna 2015 oli 4,5 miljoonaa
euroa.
rakennustoiminnan vaatimia
tontti- ja korttelikohtaisia
asemakaavan muutoksia.
Jäljellä on Kallion kaupunginosan Siltasaaren alueen neljän tontin asemakaavan muutokset, jotka on
tarkoituksenmukaista laatia hankekaavoina kiinteistöjen suunnitelmien toteuttamiseksi ja niiden edellyt-
tämässä aikataulussa
Alppiharjun tontin asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa tontin käyttötarkoitus nykyistä vastaavaksi sekä saattaa
suojelu myös asemakaavatasolle. Alue on yleiskaava
2002:n mukaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
TA
IN
ISH
IKO
ER
tunteita,
0
5,9
A
R
I
KO
än
eid
M
Asiaa, viihdettä,
OIR A N A
maan lautan tyhjentämistä
ja lastaamista.
Terminaalialueen opastusta selkeytetään, aidat ja
portit uusitaan ja odotuskatos kunnostetaan viihtyisämmäksi. Polkupyörätelineet uusitaan ja koko
terminaalialueen ilmettä
kohennetaan istutuksilla
ja matalilla aidoilla. Suomenlinnan asukkaille tulee
asukasportti, joka nopeuttaa asukkaiden liikkumista
16
20
3/
0
6,5
ira
ko nen e
en n oll
in de at itti t
o a
ilo uu k
-k i k sen av kis
80pesrok koir Mkii ker äyräen S
M eli
p
äly
USK
malla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit
nykyistä selkeämmin toisistaan. Nykyiset kulkujärjestelyt ohjaavat lähtevät matkustajat saapuvien matkustajien reitille, mistä aiheutuu ruuhkia. Kulkureittejä selkeytetään esimerkiksi
siirtämällä lippuautomaatit
pois saapuvien matkustajien reitiltä. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään
ruuhkaisuutta ja nopeutta-
ST
??Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt alkavat maanantaina 3.10.2016. Lauttaterminaalin kulkuyhteyksiä,
odotuskatosta ja opastusta
parannetaan ja ympäristöä
siistitään. Rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan
lauttaliikenteeseen. Lauttaterminaalin muutostyöt valmistuvat kesällä 2017.
Terminaalin kulkuyhteyksiä parannetaan erotta-
RA
Suomenlinnan lauttaterminaali uudistuu
voimassa kaikissa muissa
Pohjoismaissa ja lukuisissa
muissa Euroopan maissa.
Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa äitiyslakialoitteessa ehdotetaan, että
lainsäädäntöä uudistettaisiin edellä mainitulla tavalla. Katsomme, että syntyvän
lapsen oikeusturva paranisi huomattavasti, jos hänen
juridinen suhteensa molempiin vanhempiinsa olisi selvä jo syntymästä lähtien.
Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa
vasta, kun perheen sisäinen
adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi.
DOB
HA
R
tä
nes in
Ääsöpö ira!
ko
ERM A NNI
upeita kuvia
Hae omasi
lehtipisteestä!
TA
IN
ISH
IKO
ER
H
O
O
IT
?
VIN
RA
0
5i,m9ii kotein n
n d
to ai uo eläi
E
sa ansha äviaisi- tlyossä n i
i
N
s
?
o v is lai t iis aite e tu tu
ET
UD
po en K i väa ol etsit ainnn- u
TU
Si oiri lla ems prkeRionturvilnvapati uala lla
UU
?
k du keu tä hahagy ap vu ,
TO
T
O
UV
ja hellyttäviä
tarinoita
6
01 0
3/2 6,6
IN
?V
KIT
y
gi e ykm n a atiaa ja
a
yk a op oja ia
el mpomelahoititerap
v
u
Kä esij Hsuoneett
0
ag
5,9 v
Ro oh an
ir
R o
k
TA
IN
ISH
IKO
ER
Bu
ll d
og
16
3/ ,40
6
m
alaen
arp ise yn
o P lila! tely
rk tugaskaenat
Mao puorautysöstaj n
ko pst s u
us a aa ela pu
yn
ss m p a
tely en
Ki läin vat taja:en näythevontajansta
E ule
in u is e
it
vo omyv elt om ks
I
t
n Su Hsaist oo itu
TT
a
kislm rt nio
OI illä
Kis IIRUöin va ke kun
N V nss gan
V öp
INE ise lii
s
K ril aja
MÄ töö ent
EP ma alm
a v
n
o
rm
Ve
www.karprint.fi
en
mä ni
taa
ula o a
art
kk l-p ss et
Ka irgi otsi iste
a k istä
V ai Ruätysp ei osyarkyll SOA ky ?
s nn
EI yrk ssa
en m
e
n n YK hom ome
vo va
o
He ppa KK karu is-Su
a
R
ta
rik in
MY ppoikoet vars
Ta evos
h
RAVI
täynnä KESÄ 2016
tapaht
umia
Suomenlinnan lauttaterminaali
uudistuu. Kuva: HKL
MunkinSeutu
8
Risto Kolanen
Nro 18 ? Viikot 40-41
Syyskuun kulttuurikierros
Lauluntekijä Tuuli Malve
lehti kasvoillaan. Kuva:
Kellariteatteri
??Teatteri Universum tarjosi Punavuoressa näyttämönsä nuorille, aloitteleville, vielä paikkaansa hakeville esittävän taiteen tekijöille. Betania-talossa saattoi vapaasti katsoa yhden
esityksen tai jäädä nauttimaan koko illasta.
Illan aikana koimme monia teatterin, improvisaation, tanssin ja sirkuksen esityksiä, joista mieleen jäivät
Roosa Törmän ?Liikkeessä?, Tiia Tikkalan ?Lähellä?, Meeri Altmetsin tunteikas tanssi ?Bad Faith?
sekä sirkuskaksikko Kurronen & Laiho Con ?Pimeät Pennut?.
Klitsun 60-vuotis
Actionfestari
Kellariteatteri eli tutuille Klitsu täyttää 60 vuotta.
Helsingin nuorisotoimi halusi kehittävää harrastusta
nuorille 1956, kun rock teki
tuloaan. Siitä lähtien Helsingin nuoret Esko Salmisesta, Antti Litjasta, Ritva
Vepsästä ja Matti Pellonpäästä ovat tehneet intohimolla harrastajateatteria.
Acti60n-festari 24.9. esitteli kymmenen tuntia nuorten omia ?lyhäreitä? teatterin keinoin.
Se on jokavuotinen lyhytteatterifestivaali, jolla esitellään monipuolinen kirjo vapaamuotoisia esityksiä monologeista, tanssiteokseen
ja pienoisnäytelmästä äänimaisemaan. Kesto oli muútamasta minuutista puoleen
tuntiin. Alkuillan esityksistä
jäi erityisesti mieleen Tuuli Malveen kuulaanhentoa
laulua, itse pianolla säestäen. Hänen musiikissaan
on minimaalia herkkyyttä,
rönsyjä ja piikkejä. Aivan
huikea Some-Statusparodia
ja Elli Saharisen ohjaama
koulun välituntikuvaelma
opettajainhuoneessa.
Loppuillan huippuja olivat Otto Laitisen monologi ?Pettymys? sekä Klitsun
omasta piriistä vuosi sitten
nousseen Snakebutterflytyttötrion vauhdikas lauluesitys. Susanna Hyvärinen, Jenni Janakka ja Vilhelmiina Virkkunen taitavat laulun ja esiintymisen.
?Snaikkareilla? oli paljon
faneja Klitsu-yleisössä, jotka osasivat heidän laulunsa ulkoa.
Pepper Sparkles miettii
burleskia Minna Jerrmanin
näytteluvassa. Kuva: Raimo
Granberg
Nuori tanssijanalku, 18-vuotias Roosa Törmä
Kuva: Andrea Brandt
Burleskia
Dubrovnikissa
Rakkautta & anarkiaa filmifestivaalilla oli Burleskiilta Eerikinkadun Andorrassa ja Dubrovnikissa.
Näimme ensin kanadalaisen Rama Raun dokumenttielokuvan ?League of
Exotique Dancers? pohjoisamerikkaisista 1950-luvun
lopun ja 1960-luvun burleski-tanssijoista. Leffa on
lämminhenkinen, kohteita
arvostava ja uutta tietoa ja
burleskitunnelmia tarjoava.
Kulta-ajan shownaisten
esityksessä tanssi, kimalteet ja puvut korostuvat.
Suurin osa lopetti 25-30
vuotta sitten, ikääntymisen tai tankotanssijoiden
ja showpainijoiden tulon
takia. Huumeongelmia ja
marginaaliin joutumistakin
käsitellään suoraan. Mutta nyt 60-80-vuotiaat daamit palaavat yhteen estradille, vuosittaiseen Burlesque Hall of Fameen, joka
on alan yhteinen suosittu show.
Hauskan,
myönteisen
dokkarin jälkeen leffalipulla pääsi katsomaan suomalaisen burleskin parhaita
esiintyjiä Dubrovnik Barin lavalla. Bettie Blackheart ja Lola Vanilla juonsivat ja myös itse esiintyivät. Taiteellisin esitys taisi olla Pepper Sparlesin
tanssi. Ansa Ikoni ja Sandy Jungle jäivät myös mieleen. Katsomossa oli erityi-
sen paljon nuoria naisia,
jotka nauttivat ja pitivät
ääntä esityksistä.
Tanssikuunnelmaa
Marian sairaalassa
Helsingin kaupungin käytöstä poistettu Marian sairaala oli ensi kertaa kulttuurin käytössä. Valtteri
Raekallion monitaideteos
Jaakko Yli-Juonikkaan romaaniin on samalla kertaa
tanssiteos, radiokuunnelma,
sciencefiktiota sairaalaympäristössä ja kuvainstallaatio 42 huoneessa.
?Neuromaani? kohtelee
asiakkaitaan kuten kliininen päivyystysympäristö
joskus tekee ihmisruuhkassa. Saamme sisään tullessa lääkepillerin. Valtteri itse tarjoilee perään etanolia ?yhteiskäyttökokeena?. Sitten hoitajat huutavat mahdollisimman neutraalisti nimeämme. Saamme MP3 -soittimen, jossa
on jokaiselle 42 huoneelle
oma rauhoittavalla äänellä
kuuluva tarina.
Putoan ääniohjeiden huonejärjestyksestä ja seikkaillen 4. ja 5. kerroksessa
omin päin. Törmäämme
tanssiin tai hoitajien lattialle putoamiskouristuksiin.
Hurjin on se, joissa Eero
Vesterinen esittää hullua
ja tanssii itsensä suljettuun
koppiin. Kaunis on Misa
Lommin tanssi katosta alas
riippuvan lampun kanssa.
Huoneiden dramatiikka
vaihteli huonosti. Kun oli
pudonnut Jarmo Kosken
radioäänestä, mietti onko
missannut jonkun tärkeän huoneen. Hienoa, että
Marian sairaalla oli käytössä. Neuromaani sopi juuri sinne.
Tjehovin kone
tanssii ympyrää
Ihan huikea alkusyksyn
tanssi-, teatteri-, musiikki- ja videoinstallaatioesitys oli ?Chekhov Macihine
goes Beckett? Stoan teatterisalissa.
Kaksi intensiivistä tuntia loputonta puhetta itsestä, työstä, ihmissuhteista ja Moskovaan kaipuusta.
Anton Tjehovin ?Kolmen
sisaren? maailma kohtaa
Samuel Beckettiin ?Huomenna hän tulee? (Godot).
Kaiken kutoo yhteen ohjaaja Chris af Enehielmin lisätekstit edellisen Kolmen sisaren ohjauksensa jatkoksi.
Tanssijat ja näyttelivät
kulkevat ja kiertävät teatterisalia kuin suljetussa
maailmanpyörässä. Lopussa sanomalehtisivujen peittämä takaovi aukeaa Stoan
parkkipaikalle, ja ihmiset
pääsevät ulos.
Katsomo antoi myrskyisät aplodit valtavasta kokemuksesta ja tunnelmasta, joka loihdittiin silmiemme eteen.
Puolipimeä teatterisali,
vähän taustalla kuuluva
musiikki ja kolme nuorehkoa, taitavaa näyttelijää Tanya Erartsin, Inka Löwendorf ja Sascha O. Soydan
vangitsevat mielenkiintomme tarinaan melkein kahdeksi tunniksi.
Teksti: Risto Kolanen
OlliBull Anikari tekee
maailmanensi-iltaan
?Rockariveljeni Jan?
Arabikuningar
ristipaineessa
Puhuttelevan kaunis oli
?ArabQueen? -näytelmä Stoan teatterisalissa. Berliinissä toimiva Heimathafen
Neukölln esitti kaksi kertaa palkitun, viiden vuoden
ajan esitetyn Kassandran
Interkult? fesivaalilla.
Gúner Yasemin Balcin saman niminen romaani perustuu tositarinaan nuoresta
naisesta, joka monen länsimaissa asuvan musliminaisen tapaan pinnistelee
perinteen ja nykyajan, uskonnon ja länsimaisen elämäntavan välillä.
Äiti suunnittelee Maria-
Soydan liihottavat tunteitaan
Kuva: Kuva: Pia Männikkö
Neuromaanin tanssija ja kokijoita Marian sairaalan käytävällä.
Kuva: Valtteri Raekallio
mille järjestettyä avioliittoa serkun kanssa. Rakkaus tulee myöhemmin, perhe on tärkein. Kadulla tyttö muuttuu arabikuningattareksi, joka saksalaisen ystävänsä Lenan ja vapaamielisen tätinsä kanssa bilettää
diskossa, tutustuu vieraisiin
miehiin ja nauttii vähän alkoholiakin. Lopulta on tehtävä valinta.
Rautavaaraa
neljällä kielellä
??Kansainvälisessä kulttuurikeskuksessa Caisassa oli
27.9. mainio ?Rautavaara
ja ystävät? -ilta. Kuulimme
Tapio Rautavaaraa suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, tuliko englanniksi? - ja Stadin
slangiksi!
Olli Anikari esitti maailmanensi-iltana ?Rockaribroidini Jan? kadunmakuisena, ajatuksella etenevänä
stadilaistulkintana. Toisena kuulimme ?Nyt mä sitten
dallaan enkä himmaa?. Loppu kuuluu: ? Himamökki
se snygein kai sittenki on.
/ Se on skäfä, mut se ei oo
? iloton. / Nyt mä bonjasin
sen, olin onnellinen, / mut
ei ollu mun broidini Jan.
Olimme ennen OlliBullia juuri kuulleet Helsingin työväenopiston ja sen
Bellacante-kuoron laululinnun Satu Luomajoen kuulaan kauniilla, koulutetulla äänellä esittämiä Tapsaklassikoita, kuten Sininen
uni, Kulkuveljeni Jan, Muistoissain muuttumaton, Peltoniemen Hintrikan surumarssi ja v. 1966 pitkäikäinen ykköshitti Häävalssi,
pelimannikappale.
Muina esiintyjinä olivat
Leo Silolahti, ruotsiksi viisuja laulava pari Jonna
Sundberg ja Jonas Koivumäki sekä Vladimir Ichtcehnkon ja säestäjien Sata
Kieli Singers, joka esitti
mm. ?Kulkuri ja joutsen?
ja ?Juokse sinä hummani?.
Laulaja on Siperiasta meille
kotiutunut ja haluaa kunnioittaa Suomea lauluillaan.
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
9
Alkusyksyn kuvataidetta
??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat
näyttivät parastaan syyskuun näyttelyissä. Uusina
esillä ovat Bronda, Duetto, Taidelainaamo ja Taidesalonki
Sarjakuva-Millan
ihmissuhteita
Milla Paloniemi loi Papu
Galleriaan, Mariankatu 24,
sarjakuvakirjansa ?112 osumaa ?sarjakuvataiteilijan
päiväkirja? originaalipiirroksista. Työvälineinä ovat
olleet lyijykynästä huopatussiin, papereina ruutuvihot tai ostoskuitit.
Kirja pohjautuu hänen
?En vaan osaa!? sarjakuvablogiinsa, jossa kovasti tekijää muistuttava Milla-hahmo purkaa tunteitaan hyvin
vapautuneesti. Paloniemen
sarjakuvat kertovat ihmissuhdesotkuista, rakkaudenkaipuusta, Tinderistä ja naiseudesta nyky-Suomessa.
Elämä ja ihmiset kolhivat, henki ja ruumis kokevat kovia.112 osumaa on
ryöpsähtelevä syöksy halki
tunteiden risukasan. Kirjan
päähenkilö Milla on nuori
itsenäinen nainen, jonka
elämä vaihtelee suuntaansa rivakkaan tahtiin. Sarjakuvaromaani sisältää vuoden mittaisen otoksen En
vaan osaa! -blogin sarjoista. Maaliskuun 2015 ja kevään 2016 välisenä aikana
Millalle ehti tapahtua paljon, henkilökohtaista rakennemuutosta myöten.
Papu Galleriassa oli esillä
myös Tero E.K. Simosen
veistospari ja Jorma Vakkurin komeita maalauksia,
jotka kumpusivat mielensisäisistä tunnelmista ja sanallisista oivalluksista.
Taru kadotetusta
paratiisista
Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, on 16.10. asti
esillä taidegraafikko Sari
Bremerin töitä. Näyttelyn
teema on Ihmisen luoma
taru kadotetusta paratiisista ja piilossa olevasta maailmasta.
? Aiheeseen kietoutuu
myös ajan varjoihin kätkeytyvät myytit ja uskomukset
esivanhemmista, esi-isistä ja
alkuihmisestä. Olen kuvannut esi-isiin liittyviä myyttejä ammentaen ideoita Edenin puutarhasta meksikolaiseen kuolemanpäivään.
Viidakko on näyttämönä Bremerin dramaattisille
kohtauksille, joissa kauneuden ja väriloiston keskellä
hallitsee vahvemman laki. ?
Eksoottisen viidakon lisäksi kuvaan myös pohjoisia
ikimetsiä. Metsä on jylhän
Taidegraafikko Sari Bremer töidensä The Ancestors (vas.) ja Beacon keskellä Galleria Duetossa.
Kuva: Raimo Granberg
tio jatkaa.
Pääosassa
ihmishahmot
Papu Gallerian näyttelyssä julkistettiin Milla Paloniemen
Sarjakuvaromaani. Taiteilija avajaisten alla. Kuva: Hannele
Salminen
kaunis ja hiukan alakuloinen, sävyt maanläheisiä.
Tunnelma on luonnollisen
ja yliluonnollisen rajamailla. Aavemaiset tapahtumat
kietoutuvat yhteen tuttujen
pohjoisten eläinten kanssa,
hän kertoo.
Vastuu maailmasta
Galleria Dixin ?Marginaalista, maalauksia ja runoja? näyttelyssä on esillä
Riitta Hellén-Vuodin nuoruusiässä kirjoitettuja runoja ja ajatuksia, jotka ikävä
kyllä tuntuvat olevan edelleen ajankohtaisia. Sama
?asia? voi olla sekä runona
että maalauksena, runomaalauksena. Niissä painottuu
yhteiskuntavastuullisuus ja
tietoisuus maailman tilasta.
Dixissä, Uudenmaankatu 19, on esillä sekä varhaisempia maalauksia mm.
kesälomamatkalla Barcelonassa v. 1998 maalattuja
guasseja että muutama uusi
työ. Näyttelyä yhdistävänä tekijänä on kiinnostus
elämää ja ihmisen sisäistä
maailmaa kohtaan. Värinä
hallitsevat kuparin-ruskean
sävyt. Maalaamisen ohella
taiteilija tekee psykiatrian
erikoislääkärin ja psykoterapeutin työtä.
Itää ja länttä
Anna-Maija Rissanen on
nuoren polven kuvataitelija,
jolla on ollut ikäänsä nähden paljon yksityis- ja yhteisnäyttelyjä Suomessa ja
maailmalla. Galleria Bronda, Annankatu 16, on esi-
tellyt paljon hänen maalauksiaan.
Taiteilija yhdistää abstraktia ja esittävää, itää ja länttä
herkissä ja samaan aikaan
vahvoissa teoksissaan. Hän
keskittyy maalaamaan universaaleja mielenmaisemia,
vettä ja kalliota, jotka ovat
esittävän ja abstraktin, läntisen ja itämaisen taiteen rajamaastoissa. Teokset syntyvät sekatekniikoin käyttämällä pääosin vesivärejä,
akryylejä, tussia ja kollaasia kankaalle ja paperille.
Uudempana aluevaltauksena ovat suuret läpikuultavat installaatiot.
Galleria G12, myös Annankatu 16, esitteli syyskuulla Asta Caplanin
?Crossing Paths?-kuivapastellitöitä paperille. Teosten
juuret ulottuvat hänelläkin
syvälle eurooppalaiseen ja
aasialaiseen maalaustaiteeseen. ? Pyrin maalauksissani vangitsemaan läpitunkevan kauneudenkokemuksen. Jonka koen olennaiseksi jakaa yleisöni kanssa.
Caplan työskentelee lukuisilla eri tekniikoilla öljystä ja akryylistä kolmiulotteisiin teoksiin. ? Yksittäisten teosten toivon muodostuvan elämänmittaisiksi
kumppaneiksi kokijalleen,
hän sanoo vaativasti.
Raportti
rinnakkaisesta
todellisuudesta
Tämän kierroksen päätä
huimaavimpia teoksia on
luonut norjalainen Calina
Pandele Yttredal, jonka
Asta Caplan ja teoksensa Crossing Paths IV -Embrace of the New Light (2016, pastelli paperille)
Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg
Riitta Hellén-Vuoti näyttelynsä avajaisissa Dixissä. Taustalla
öljyvärillä kankaalle tekemänsä teos Silloin kun. Kuva: Raimo
Granberg
näyttely ?Report from Parallel realities? on esillä 9.10.
asti AVA Galleriassa Kampissa. Taitelijalla on yhteyksiä Suomeen jo nuoruudestaan, kun hän oli pohjoismaisena stipendiaattina
Suomenlinnassa. Tutustuminen suomalaiseen taiteeseen ja mentaliteettiin sai
hänet tiedostamaan meidän ja norjalaisten myyttien ja tarujen samankaltaisuuden. Kun yksi toimittaja yritti penkoa taitelijan
alkuperäismaata, hän melkein suutahti. ? Ei sillä ole
merkitystä.
Hieno näyttely kuvaa sisäisen ja ulkoisen todellisuuden rinnakkaisuutta.
Raja kuvitellun ja toden
välillä on häilyvä. Kannattaa tunkeutua syvemmälle mielemme tuntemattomalle alueelle ja kohdata
pelkomme. Silloin voimme
tehdä näkymättömän nähdyksi, sekä itsellemme että
maailmalle, taiteilija sanoo.
vaa Märkälän maalaustapaa
ekspressionismissaan johdonmukaiseksi, ?se paksu,
miltei ruokaisa väri?:
? Maalauksen ei ole tarkoitus häivyttää itseään
taustalle. Maaliaine, sen levittämisen nopeudesta kertova muoto, kertoo katsomistilanteen jokaisessa sekunnin murto-osassa, että
tässä on yksi osa maailmaa
maalilla uudelleen, ehkä
jopa entistä ehommaksi rakennettuna: nähkää illuusion syntymisen ihme, Rau-
Taidesalonki, Bulevardi
4, sijaitsee pankin ja muiden firmojen arvokkaassa
rapussa. Neljänteen kerrokseen pääsee hissillä, jossa
on vanhanaikainen istumapenkki vanhuksille. Keskipolven taiteilija Viggo Wallensköld esittelee kauniita
öljymaalauksiaan kankaalle.
Näyttelyssä on esillä useita aihepiirejä, joita tekijä
käsitellyt jo aiemmin, ja jotka kiinnostavat yhä. ?Pääosassa ovat ihmishahmot,
jotka ovat katseen kohteina. Pyrin maalauksissani
yhdistämään erilaisia tunnetiloja toisiinsa. Kuvaan
ruumiillisuutta ja ihmisen
identiteettiä.
Vaikka ihmishahmo on
osa asetelmaa tai konetta,
se ei vähennä hänen inhimillisen läsnäolonsa merkittävyyttä. ? Maalaus on
kokonaisuus, jonka eri elementit yhdessä muodostavat visuaalisen kokemuksen. Työskentelen eri maalauksissa eri painotuksilla.
Tarkka tai suurpiirteinen
työskentely vaihtelevat kunkin teoksen ominaisluonteen mukaan, sekä Tampereella että Helsingissä
työskennellyt mies kertoo.
Teksti: Risto Kolanen
Paksu, ruokaisa väri
Taidelainaamo välittää
Helsingin
Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden teoksia; jäseninä on
yli 700 ansioitunutta kuvataiteilijaa. Se perustettiin
vuonna 1995 Helsingin taiteilijaseura ry:n ja Helsingin
kaupunginkirjaston yhteistyönä. Näyttelytila sijaitsee
Helsingin keskustassa perinteikkään Rikhardinkadun
kirjaston yhteydessä.
Syyskuun taitelijana oli
Kaapelilla majaansa pitävä Maaria Märkälä, jonka
maailmassa on hyviä kohteita, joita on syytä kuvata
maalaten, jo senkin takia,
että niistä tulee niin hyviä
maalauksia.
Kriitikko Pessi Rautio ku-
Norjalainen Calina Pamdele vieressään työ ?Passageway
through the Gates of Pan? (sekatekniikka kankaalle) Galleria
AVA:ssa. Kuva: Raimo Granberg
MunkinSeutu
10
Nro 18 ? Viikot 40-41
Kabareen uusi tuleminen on
queer-kulttuurin käsissä
??Neljättä kertaa Suomessa esiintyvä seremoniamestari, MC Reuben Kaye tarjoilee Euroopan kabaree-,
burleski- ja sirkustähtiä Too
Much ?is never enough
-showssa Savoy-teatterissa
24.?26.11.2016.
Lontoon Cafe de Paris
-klubilla viikoittain omaa
kabareeshowtaan vetävä seremoniamestari, MC Reuben Kaye tuo mukanaan
Euroopan kabareen kerman. Luvassa on Suomeen
räätälöity yhdistelmä Berliinin yökerhojen, Las Vegasin, Cirque du Soleilin
ja Lontoon Sohon parhaista paloista.
Euroopassa kabareekulttuuri on nouseva trendi ja
uusi iso juttu ? Suomessakin on merkkejä kabareen
uudesta tulemisesta. Nykyään kabareesta on tullut queer-kulttuurin näyttämö; normien kyseenalaistaja ja haastaja. Reuben
Kayen show on tästä hyvä
esimerkki.
Flirttailevia ja sukupuoli-
rooleilla leikkiviä ohjelmanumeroita esittävät muun
muassa ilma-akrobaatit Ja-
mes Kingsford Smith ja
Fancy Chance, käsilläseisonnan mestari Sammy Din-
neen, burleskitaiteilija Bettsie Bon Bon sekä tanssijat
Oli Metzler ja Lia Given.
Illan pääosan ottaa itseoikeutetusti seremoniamestari Kaye, joka vie showta
eteenpäin lauluilla, tanssilla, provosoivilla välispiikeillä ja huumorilla.
Kabaree on moninaisuuden juhlaa
Australialainen Reuben
Kaye kertoo, että haluaa
viihteellään juhlia ihmisten
moninaisuutta sekä vastustaa nykymaailman kasvavaa
uuskonservatismia ja näköalattomuutta.
? Donald Trumpin pyrkiessä presidentiksi, Pauline
Hansenin noustessa takaisin Australian politiikkaan,
Iso-Britannian lähtiessä Euroopan unionista, puhumattakaan Putinista, Assadista, Isisistä ? maailmasta
on tulossa jyrkän kahtiajakautunut. Savoy-teatteri voi
tuntua pieneltä maailman
mittakaavassa, mutta nämä
avoimuuden ja suvaitsevaisuuden juhlat eivät ole kos-
kaan olleet yhtä ajankohtaisia kuin nyt, Kaye miettii.
Reuben Kaye presents:
Too Much ...is never
Asuntotuotanto Auto-Bil haastaa Kamuxin
ennätyslukemiin ? Uusi autoliikeketju Suomeen
lähivuosina
Helsingin seudun
asuntotuotannon
ennakoidaan
nousevan lähivuosina
ennätyslukemiin.
Myös asuntotuotannon
pitkäaikaiselle kasvulle
on hyvät edellytykset.
??Sekä
rakennuslupien
määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän
kuin valmistuneet asunnot.
Heinäkuusta 2015 tämän
vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15
000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon
rakentaminen.
Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.
Myös asuntotuotannon
pitkäaikaiselle
kasvulle
on hyvät edellytykset, jos
kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt
kasvuun.
Viime vuonna Helsingin
seudulla valmistui 11 500
asuntoa, mikä tarkoittaa,
että MAL- eli maankäytön,
liikenteen ja asumisen ai-
esopimuksen tavoite ei toteutunut.
Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui
parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen
vuosien 2012?2013 määristä. Espoossa sekä KUUMAseudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,
Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja
Vihti) pysyttiin edellisten
vuosien tasolla.
Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin
kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten
Jätkäsaareen, Kalasatamaan
sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille.
Kesällä tuli voimaan valtion ja Helsingin seudun
kuntien välinen uusi aiesopimus vuosille 2016?2019.
Tavoitteena on kaavoittaa
Helsingin seudulla asuntotontteja keskimäärin 1,5
miljoonaa kerrosneliötä ja
rakentaa 15 000 asuntoa
vuodessa.
Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä kaudella 2012?2015.
??Uusi autoliikeketju Suomeen: Auto-Bil haastaa Kamuxin aggressiivisella kasvustrategialla.
Kesällä 2016 perustettu
Auto-Bil aikoo haastaa käytettyjen autojen kauppiaan
Kamuxin valtakunnallisesti.
Auto-Bil keskittyy edullisiin
mutta laadukkaisiin vaihtoautoihin, joita perinteisesti myyvät paikalliset käytettyjen autojen kauppiaat
? sekä Kamux. Ensimmäinen Auto-Bil avattiin kesäkuussa Helsingin Herttoniemeen. Tänä maanan-
taina avataan toinen myymälä Kirkkonummelle ja
lokakuun aikana kolmas
Vantaalle.
? Olemme analysoineet
kaikki Suomen kaupungit
asiakaspotentiaalin sekä
käytettyjen autojen tarjonnan perusteella ja tulemme laajentamaan Auto-Biliä vauhdikkaasti vuosien
2017-2018 aikana. Auto-Bilin käytettyjen autojen hinnoittelu on poikkeuksellisen aggressiivista, kuvailee
Auto-Bilin taustalla olevan
LänsiAuton toimitusjohtaja
Tommi Köninki.
Auto-Bilin toimintaperiaate on yksinkertainen:
tehokkaat prosessit, tiukka kustannuskuri, nopea
varastonkierto ja hintatietoiselle kuluttajalle sopiva
laaja valikoima. Autot kuvataan ja mallinnetaan niin
laadukkaasti, että autokaupan voi tehdä myös netissä.
? Palvelemme myymälässä, puhelimessa, sähköpostitse ja chatissa. Herttoniemen Auto-Bilistä on myyty
jo 500 autoa, joista kaksi
kolmasosaa pääkaupunki-
enough Savoy-teatterissa
24.11.?26.11.2016 klo 19.
seudun ulkopuolelle. Meillä on paljon osaamista tästä liiketoiminnasta - ja käytettyjen autojen markkinassa on selvästi kysyntää tällaiselle konseptille, kertoo
Auto-Bilin myynnistä vastaava Harri Hartikainen.
Auto-Bilin omistaa LänsiAuto-konserni, joka on Suomen nopeimmin ja kannattavimmin kasvava merkkiliikeketju. LänsiAuto-konsernin liikevaihto on vuonna 2016 yli 250 miljoonaa euroa. Omistustaustan vuoksi Auto-Bilillä on
ainutlaatuinen hankintakanava käytetyille autoille ja vahvat taustavoimat liiketoiminnan laajentamiselle.
Auto-Bil on kesällä
2016 perustettu edullisten käytettyjen autojen kauppaan keskittyvä vauhdikkaasti kasvava liikeketju,
johon kuuluu lokakuussa 2016 kolme
myymälää. Vuonna
2017 ketju tavoittelee 25 miljoonan euron liikevaihtoa. Auto-Bilin omistajayhtiö ja avainhenkilöt
ovat kokeneita autokaupan ammattilaisia. Lisätietoja yrityksestä ja satojen autojen valikoimasta löydät osoitteesta www.
auto-bil.fi.
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
11
Balalaikkoja ja madrigaaleja Hakasalmen
huvilan lokakuun konserteissa
Hakasalmen huvilan
Musiikkia!-näyttelyssä
pidetään lokakuussa
lukuisia ilmaisia
matineakonsertteja sekä
pari pääsymaksullista
iltakonserttia. Tyylien ja
kokoonpanojen kirjo on
konserteissa laaja.
??la 1.10. klo 14 Laulaja
vailla ääntä Vapaa pääsy.
Vallattomasta lavaesiintymisestä ja vangitsevasta tarinankerronnasta tunnettu
Valma & VarsiNaiset ammentaa suomalaisesta suorapuheisuudesta ja syvällisyydestä. Yhtyeen uniikki soundi syntyy vahvoista
lauluharmonioista ja kekseliäistä jousistemmoista.
Konsertissa Valma & VarsiNaiset esittelee pian ilmestyvän kolmannen albuminsa hurjia, elämänmakuisia
kappaleita.
su 2.10. klo 14 Balalaikkaorkesteri Kalinka
Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 ?.
Vuonna 1993 perustettu
Balalaikkaorkesteri Kalinka
soittaa tunteellisia ja tunnelmallisia kansansävelmiä,
klassista ja kevyttä musiik-
kia. Orkesteria johtaa Albina Parkkonen, ja solisteina ovat Pekka Vihervirta,
domra; Igor Gaisumov, balalaikka sekä laulajat Katja
Harvala ja Olavi Juvonen.
la 8.10. klo 14 Klassiset
huilu- ja pianomusiikin
hitit Vapaa pääsy.
Sibelius-Akatemian maisterivaiheen opiskelijat Jacintha Damström, huilu, ja
Johannes Karhapää, piano,
esittävät lempikappaleitaan,
joissa huilu ja piano soivat
parhaiten yhteen.
su 9.10. klo 14 KAPUA
GOES Hakasalmen huvila Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.
Sopraano Heini Ernamo
ja pianisti Miika LuolajanMikkola esittävät musiikkia pimenevään syksyyn,
säveltäjäniminä
Mozart,
Fauré, Lortzing ja Madetoja. Konsertin tuotto käytetään kokonaan vuoden
2016 Kapua-Nepal-projektin hyväksi.
pe 14.10. klo 19 Smetanan ja Tshaikovskin pianotriot Liput 15/10 e.
Islantilais-suomalainen
trio, Ari Þór Vilhjálmsson,
viulu; Sigurgeir Agnarsson,
sello, ja Roope Gröndahl,
piano, esittää Bedrich Sme-
tanan pianotrion g-molli
op. 15 ja Pjotr Tshaikovskin
pianotrion a-molli op. 50.
la 15.10. klo 14 Kolmen sukupolven Europaeus-kuoro. Vapaa pääsy.
Anders Josef Europaeuksen jälkeläisten sukukuoro on kasvanut vuosikymmenten myötä sisarustriosta kolmen sukupolven kamarikuoroksi. Matineassa
esitetään perinteistä suomalaista sekakuoro-ohjelmistoa sekä sikermä lasten
laulunäytelmästä Pikku-Matin marjamatka.
su 16.10. klo 14 Runollista Chopinia Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.
Suomen Chopin-yhdistyksen Musiikki+ -konsertissa
esiintyvät pianistit Timo Latonen, Martin Malmgren ja
Irina Zahharenkova sekä
runonlausuja Liisi Tandefelt.
Musiikin moninaisuutta tämän päivän Helsingissä: vauvamuskarissa taotaan djembe-rumpuja.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Ira Launiala.
1. Kvartetissa soittavat
Sirja Puurtinen, Johanna Metsälä, Linda Palin
ja Anu Luukela.
su 16.10. klo 17 Nokkahuilupäivän konsertti
Vapaa pääsy.
Suomen nokkahuiluseuran konsertissa voi ihastella erikokoisten ja -tyylisten
nokkahuilujen monipuolista
sointia. Nuorten nokkahuilistien katselmuksen yhtyesoittajat ja ammattilaisyhtye
Q Consort esiintyvät.
la 29.10. klo 19
Madrigaaleja! Liput
15 e.
Kahdentoista laulajan
Hiljaa Ensemble esittää
Jukka Jokitalon johdolla 1500- ja 1600-lukujen taitteen madrigaaleja sekä muutamia uudempia kappaleita, joiden tekstit ovat William
Shakespearen tai hänen
aikalaistensa käsialaa.
Kotimusiikkia 1900-luvun alussa. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo.
la 22.10. klo 17 Pianoilta Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.
Maineikas ruotsalainen
pianisti Martin Sturfält
esittää Beethovenin suuren Hammerklavier-sonaatin sekä Wilhelm Stenhammarin ja Johan Helmich
Romanin harvoin kuultuja
teoksia. Sturfält on omistautunut ruotsalaiselle musiikille ja tehnyt muun muassa kiitetyn levytyksen Stenhammarin pianoteoksista.
Monikulttuurinen Obi Phrase and the Cross Cultures Band -yhtye harjoittelee treenikämpällään
Sörnäisissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sakari Kiuru.
Nostalgiatanssit
grammarin tahtiin
??Hakasalmen huvilassa liidetään savikiekkojen sävelin 1920?30-lukujen parketeille Grammaritansseissa
torstaina 6.10.2016 klo 18?
21. Tansseihin voi sonnustautua charleston-mekkoon
ja kellohattuun tai sitten
nykyvermeisiin, ihan miten mielii. Ilta alkaa klo 18
tanssien opettelulla. Klo 19
päästetään grammari-dj irralleen ja karkeloidaan vanhanajan muotitansseja valssista foxtrottiin. Tapahtuma
on Musiikkia!-näyttelyn ohjelmaa, ja pääsy on vapaa.
Gramofonikuume villitsi
suomalaiset 1920-luvun lopulla, kun halvat matkagramofonit tulivat useimpien
ulottuville, ja Emma alkoi
kajahdella Töölön pihakuiluissa ja Hietaniemen ui-
marannalla. Gramofoneista tulvivat iloiset jazzsävelmät innostivat tanssimaan,
ja maalla ja kaupungeissa,
niin kodeissa kuin ulkosallakin pyörähdeltiin grammarin tahtiin. Tanssirintamalla vanhat tutut valssit,
jenkat ja polkat pitivät yhä
pintansa, mutta valtameren
takaa tulvi rytmikkäitä afro-amerikkalaisia uutuuksia, joihin suomalaiset alkoivat näihin aikoihin varovasti tutustua.
Hakasalmen
huvilan
Grammaritanssien keskiössä ovat yksityisen keräilijän kokoelmista lainatut
kolme erityylistä gramofonia sekä runsas valikoima
savikiekkoja. Grammareilla soitetaan tanssin säestykseksi aikakauden koti-
maisia levyjä ja mausteeksi myös ulkomaisia äänitteitä. Illan aluksi perinteisten
tanssien saloihin opastaa
tanssinohjaaja Varpu Heinonen, joka on myös koreografioinut tanssien tauolla nähtävän Seurasaaren
Kansantanssijoiden lyhyen
esityksen.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b. Auki
26.2.2017 asti ti?su klo
11?17, to klo 11?19. Vapaa pääsy
Gramofonin sointia voi
ihastella Hakasalmen huvilan
Grammaritansseissa. Kuva:
Helsingin kaupunginmuseo/
Juho Nurmi.
su 23.10. klo 14 Come,
sweet love!Vapaa pääsy,
ohjelma 10 e.
Helsingin yliopiston mu-
siikkiseuran kamarikuoro
HYMSKK tuo Kati Pirttimaan johdolla iloa lyheneviin päiviin 1500-luvun
rakkauslauluin, joita ovat
säveltäneet muun muassa Dowland, Palestrina ja
Hassler. Jotkin asiat eivät katoa: rakkaus, kaipuu,
syksyn pimeys ja kevään
odotus ovat kuuluneet ihmiseloon vuosisatoja.
la 29.10. klo 14 Wolfgang ja Einojuhani Vapaa
pääsy, käsiohjelma 5 e.
Neue Quartet esittää W.
A. Mozartin jousikvarteton
nro 15 ja Einojuhani Rautavaaran jousikvarteton nro
su 30.10. klo 14
Syksyn elegiaa Vapaa pääsy, käsiohjelma 10/5 e.
Konsertissa kuullaan Helsingin Työväen naiskuoro Elegian alkusyksyn satoa. Miltä kuulostaa ilottelevan kesän kääntyminen
kirpeänharmaaksi syksyksi? Rakkauden muuttuminen pehmeäksi haikeudeksi, intohimon muuttuminen
hyväksyväksi kaipaukseksi? Konsertin johtaa Sabrina Ljungberg.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b
Auki 26.2.2017 asti ti?su
klo 11?17, to klo 11?19.
Vapaa pääsy
MunkinSeutu
12
Nro 18 ? Viikot 40-41
Josa Jäntti
Heräämisen hetki
??Eläkkeiden korotusmenettelyn muuttaminen nykyisestä taitetusta indeksistä taloutemme muutoksiin
perustuvaan palkkaindeksiin on aiheuttanut paitsi
vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan myös Senioriliikkeen tekemän kansalaisaloitteen, joka sai tuekseen yli 84.000 allekirjoittajaa. Se on saanut vastustajia. Niihin kuuluvat työeläkeyhtiöt, jotka hallitsevat (pääomaköyhäksi maaksi väitetyssä Suomessa) yli
184 miljardia käsittävät
rahastot. Kun niitä on säätiöt mukaan lukien yli 10,
ne tarvitsevat sekä Eläketurvakeskuksen että TELAn
(=ko. yhtiöiden edunvalvontaelin). Niiden kaikkien
hallintokulut ovat karkeasti
arvioiden yhteensä n. 600
? 700 miljoonaa, jotka
saadaan työnantajien ja
työntekijöiden maksamista työeläkemaksuista. Ne
taas takaavat yllämainituissa työskenteleville ja hallintoon kuuluville normaalia
paremmat edut ? jopa lisäeläkkeet. Niiden päättävissä elimissä ei suinkaan istu
eläkeläisten edustajia, vaan
he ovat useimmiten ristikkäin toistensa hallituksissa.
Ihmeellistä on, vaikka Eläketurvakeskus väittää olevansa puolueeton
asiantuntijaelin, se ei
koskaan ole tuonut esiin
palkkaindeksin dynaamisia ja positiivisia tekijöitä talouselämässä valtion
ja koko yhteiskuntamme
hyödyksi?!
Ei siis ihme, että ne kaikki haluavat turvata ?isännättömät varat? eli työeläkerahastot mahdollisimman
suurina ja kasvattaa niitä
esittämällä pelottavia ennustuksia rahastojen kuivumisesta palkkaindeksin
takia (vrt. pelottelu suurten
ikäluokkien ? 1945 ? 1950
syntyneet ? eläkkeelle siirtymisestä). Ko. ikäluokat
ovat nyt eläkkeellä mutta
se ei silti aiheuttanut varojen hiipumista.
Nyt on Osmo Soininvaara
saanut tehtävän etsiä eri
yhteyksissä esiintyviä organisaatioiden päällekkäisyyksiä ja siten löytämään
säästökohteita. Nyt hän joutuu koetukselle huomaako
hän tämän eläkeyhtiöiden
päällekkäisyyden ja sen aiheuttamat ?älyttömät? kustannukset? Sen olivat jo
aikaisemmin huomanneet
kansainväliset ? ETK:n kutsumat ? eläkeasiantuntijat
ja ex-kansanedustaja Sampsa Kataja (kok). Samalla näemme joutuuko hän
painostuksen kohteeksi tai
hyvä veli -järjestelmän ?syleilyyn? suomalaiskorruption tapaan?? Syntyykö Soininvaaran toimesta ?herää-
misen hetki? päällekkäisorganisaatioiden purkamisessa ? työeläkeyhtiöiden
kohdalla?
Puoluekokousaloite
(sdp) indeksin
muuttamisesta
Demaripuolueelle on tästä
parannuksesta jätetty puoluekokousaloite, jota on
kannattanut 7 ex-ministeriä ja 31 ex-kansanedustajaa! Voimme varmaan
todeta, että kyseessä on
heräämisen hetki! Kuinka
niin? Juuri heistä valtaosa
oli aikoinaan päättämässä ja
hyväksymässä muiden hallituspuolueiden tapaan Lipposen hallituksen toimesta
taitettua indeksiä. Nyt hekin
ja aina demareita äänestäneet ? mm. vuonna 1996 ?
eläkkeelle jääneet ?duunarit ? ja muut ? ovat heränneet huomaamaan, että
eläkkeelle silloin jäätäessä 60% silloisesta palkasta - nyt eläke on supistunut v. 2016 n. 40%:ksi eli
1%:n joka eläkevuosi! (=
ETK: Työeläkkeiden indeksisuoja). Ovatko nykyiset
demarikansanedustajat viisastuneet Rinteen ja Lindtmanin johdolla, nähdään sitten kun ko. aloitteesta äänestetään viimeistään ensi
vuoden alkupuolella? Silloin eduskuntavaalit ovat
taas askeleen lähempänä
ja kannattaa muistaa, että
eläkeläisäänestäjiä ? jotka
ovat kaikkein ahkerampia
äänestäjinä, mutta nykyisin yhä enemmän ?liikkuvia? ? on 1.500.000! Siinä
on samalla ?hillotolppa? ja
pelastusrengas perussuomalaisille!
Onko Sipilän
halituksella järkeä ?
Se alensi juuri budjetissaan verotuloja ottamalla
samalla lisää lainaa. Se
toivoo näin kotimaista kulutusta lisäämällä ? tavaroiden ja palvelusten avulla
? syntyvän lisää työpaikkoja ja alv:n kautta verotuloja.
Sillä on kuitenkin koko
ajan ?sylissään? keino, jonka avulla ilman valtion varoja se lisäisi verotuloja
kasvattamalla tavaroiden
ja palvelujen kulutusta
(samalla alv:n kautta verotuloja).
Miksi ihmeessä se ei siihen turvaudu, vaan ottaa
mieluummin lisää lainaa?
Jos ja kun kansanedustajat päättävät ottaa käyttöön
eläkkeissä palkkanindeksin, tämä kaikki toteutuu. Verotulot lisääntyvät
myös alv:n kautta, työpai-
kat (palkat) lisääntyvät
sen myötä samoin työeläkemaksut ja työttömyyskorvaukset vähenevät.
Palkkaindeksi
pähkinänkuoressa
? Eläkkeet seuraavat palkkaindeksin avulla talouselämän muutoksia parhaiten niin hyvinä kuin laman
aikoina (työeläkejärjestelmämme perustajan Teivo
Pentikäisen mielipide).
? Sen ansiosta keskimääräistä eläkettä saavan eläke ? nyt n. 1.550 ?/kk saisi 2.170 ?/kk eli 620 ?/
kk enemmän ja vuodessa
7.240 ? enemmän!
? Tästä lisästä maksetaan
tietysti sekä valtion- että
kunnallisverot + alv-verot ?
loput käytetään palvelujen
ja tavaroiden ostoon. Samalla se lisää töitä ja palkkoja ja niistä veroja sekä
työeläkemaksuja, vähentää
työttömyyskorvauksia.
Ja mikä tärkeintä
? Tämä muutos saadaan
osasta eläkerahastojen vuosittaisesta tuotosta rahastoihin koskematta (=rahastojen kestävyysylijäämä/ Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti (/VVM +ETK +TELA )
?Työeläkesektorilla ei ole
kestävyysvajetta. Varojen
tuotot luovat kestävyysylijäämän.?
? Kaikkein pienintä eläkettä saavien ei tarvitse turvautua sosiaalitukiin, jotka
valtio maksaa koko ajan
velkaa lisäämällä.
? Muutos ei suosi suurituloisia vain toimii samoin
kuin taitetussa indeksis-
sä. Siinäkin korotukset
perustuvat prosenttien
mukaan. Eläkkeet riippuvat aikoinaan maksetun palkan suuruudesta
ja sen perusteella maksetuista työeläkemaksuista. Sama on tilanne valtion
ensi vuoden budjetissakin: esim. 2.203 ?/kk saava palkansaaja saa ostovoimaa lisää 10 ?/kk ja
3.305 ?/kk 16 ?/kk sekä
5.059 /kk palkkaa saava
27 ?/kk (= Veronmaksajain keskusliiton mukaan
veroalennuksilla).
? Eläkkeiden kokonaismenohin n. 27 miljardia
muutos tuo eka vuonna vain n. 300 miljoonan lisäyksen edellyttäen palkkojen nousevan
1.6 % ensi vuonna (ei toteutune).
? Tulevaisuudessa taloustilanteemme parantuessa palkkaindeksin lisäys
nousee kumulatiivisesti kuten kaikki muut eli palkat,
työeläkemaksut, bkt, rahastot jne = palkkaindeksi on mahdollinen.
? Palkkaindeksi jarruttaa pientä eläkettä saavien
köyhtymistä (katso yllä).
Vastustajat vetoavat, että
kansan- ja takuueläkkeet
estävät köyhtymisen. Nyt
julkaistussa budjetissa lei-
kataan sekä kansan ? että
takuueläkettä?!
? Siksi juuri pientä työeläkettä saavaa palkkaindeksi auttaa. Takuueläkkeen saajia on n. 100.000,
joiden eläke teoriassa on
n.756?/kk ? käytännössä
keskimääräinen takuueläke on 139 ?/kk (HS).
? Eläkeläisistä ( 1.500.000
) n. 60 % joutuu elämään
alle 1.500 ?/kk ja 90 %
alle 2.500 ?/kk, joten väite, että palkkaindeksi suosii
vain suurituloisia ei pidä
paikkaansa.
Haluavatko
nykyiset
kansanedustajat
nämä
käyrät vielä negativisemmaksi ja köyhyyden ja sosiaalitukien lisäystä valtiolta äänestämällä taitetun indeksin puolesta? Nyt jo lähes puolimiljoonaa saa toimeentulotukea ja sitä jaetaan KELAN kauttta 478,6 miljoonaa euroa!!
Nuoremmat ikäpolvet
eli tulevat eläkeläiset eivät ole oivaltaneet: Taitettu indeksi tulee lakisääteisesti edelleen alentamaan tulevien eläkeläistenkin elintasoa!
Nyt se on alentanut v.
1996 eläkkeelle jääneiden
eläkkeitä 20 % eli 60 %
silloisesta palkasta laskettua eläkettä on jäljellä n.
40 % (ETK:n raportti Työeläkkkeiden indeksisuoja
sivut 36 -37 + 91). Jatkamalla taitetulla indeksillä kansanedustajat (varsinkin iäkkäämmät) kaivavat
oman elintasonsa kuoppaa
ja kaikki omien lastensa
tulevaa elintasoa.
Josa Jäntti
Laulumuistokeruu alkanut lupaavasti
??Kaksi viikkoa sitten avattu Itsenäisyyden laulut -kysely on innostanut suomalaiset jakamaan laulumuistojaan. Eri vuosikymmenten suosikkilaulut alkavat
jo nousta esiin värikkäiden
tarinoiden kera. Muistelijat
ovat palanneet laulujen siivin pihaleikkeihin ja kansakouluun, teinidiskoon ja
opiskelijabileisiin, tanssilavoille ja putkiradion ääreen. Mieleen ovat palanneet niin isoisän sotalaulut
kuin Suomi-rockin tahtiin
pullaa leiponut äitikin. Kysely jatkuu 16.10.2016 asti,
ja lisää muistoja mahtuu
vielä mukaan.
Eniten muistoja on toistaiseksi kerrottu 1970?80-lukujen lauluista, ja hyvin
ovat mieleen jääneet myös
1940?60-lukujen ja 1990-luvun laulut. Kuten odottaa
saattoi, vanhimpiin vuosikymmeniin liittyvät mielikuvat ovat hämärämpiä ja
uusimmat laulut ovat vasta kiteytymässä muistoiksi.
Vastauksia on saatu ilahduttavan monenikäisiltä ihmisiltä, joiden musiikkimaun
kirjo on laaja. Naiset ja pääkaupunkiseudun asukkaat
ovat tähän mennessä olleet
ahkerimpia vastaajia, joten
nyt toivottaisiin miehiltä ja
muualta Suomesta vielä li-
sää muistoja.
Itsenäisyyden laulut -hanke
Helsingin kaupunginmuseo ja Musiikkiarkisto JAPA
ovat käynnistäneet Suomi
100 -juhlavuoteen liittyvän
Itsenäisyyden laulut -hankkeen, jossa kootaan suomalaisten laulumuistoja itsenäisyyden vuosikymmeniltä. Tavoitteena on paitsi kerätä tietoa myös nostaa esiin laulujen merkitys sukupolvia yhdistävinä kokemuksina ja osana
suomalaisten historiallista
muistia. Keruun vapaaseen
käyttöön julkaistavista tuloksista voi tuottaa niin tut-
kimuksia kuin soiviakin sovelluksia.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kattavasti eri puolilta maata, eri-ikäisiltä vastaajilta ja erilaisten musiikinlajien ystävien piiristä.
Muistokysely ei ole tietokilpailu, eikä joka kohtaan
tarvitse vastata. Muistiaan
voi virkistää katsomalla kyselyyn liitettyjä nostalgisia
musiikkivalokuvia. Vastausaikaa on 16.10.2016 asti, ja
vastaajien kesken arvotaan
palkintoja.
Tervetuloa virittäytymään
juhlavuoden tunnelmaan ja
jakamaan laulumuistoja yhteiseksi iloksi!
Laulumuistoja en kertynyt runsaasti muun muassa 1970-luvun
Suomesta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista 1970.
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
13
Kampin kauppakeskuksen
5. kerrokseen ravintolakokonaisuus
??We Are Group on konseptoinut ja kuratoinut uuden ravintolakorttelin Helsingin
ydinkeskustaan.
Kortteli-niminen kymmenen ravintolan kokonaisuus avataan Kampin kauppakeskuksen päälle rakennuksen viidenteen kerrokseen 3.12.2016.
? Käytännössä saimme
kunnian suunnitella kokonaisen uuden korttelin rakkaan kotikaupunkimme ytimeen ja olemme ottaneet
tehtävämme erittäin vakavasti. Kiinnostus ruokaan
ja ruokakulttuuriin kasvaa
jatkuvasti ja silti Helsingin
ydinkeskustasta ei ole ollut
helppo löytää yksityisten
intohimoyrittäjien loihtimia
upeita makuja. Joulukuusta alkaen on, ja aina myös
sunnuntaisin, kertoo We
Are Groupin Anders Westerholm.
We Are Group tuo Kortteli-nimiseen kokonaisuuteen
kaksi omaa ravintolaansa,
Story Korttelin sekä espanjalaisiin makuihin keskittyvän Bar Cónin. Kortteliin
on valittu myös herkuttelijoille entuudestaan tutut
La Torrefazione, Sandro ja
Hoku. Lisäksi Korttelista
löytyy viisi uutta tulokasta: italialainen trattoria Bastardo, skandinaavinen ravintola Jord, terveellinen
Date+Kale, dumpling-ravintola Beijing8 sekä mereneläviin keskittyvä Fisken
på disken.
Uuden Korttelin pintaala on noin 3500 neliömetriä ja sinne tulee tuhatkunta asiakaspaikkaa. We Are
Groupin tavoitteena on luo-
da uusi ravintolakeskittymä, johon voi tulla viikon
jokaisena päivänä myös ilman ennakkovarausta ja
saada ensiluokkaisia makuelämyksiä.
? Kortteliin voi tulla aamiaiselle, lounaalle, kahville, afterworkille, aperitiiville, dinnerille, juhlimaan tai
kohottamaan arkea. Jokainen ravintola on oma yksikkönsä, joten vaihtelua
löytyy myös visuaalisuuden ja tunnelman puolelta.
Olen hyvin ylpeä tästä
yrittäjäjoukosta jonka kanssa saamme olla mukana tekemässä Helsingistä paremman paikan elää.
Yhdessä
palvelumme
muodostavat kokonaisuuden, jonka vertaista ei löydy minkään länsimaisen
pääkaupungin bisneskeskustasta, Westerholm toteaa.
Kortteli tulee pullistelemaan ravintolamaailman
kuumista nimistä. Bar Cónin takana ovat We Are
Groupin Anders Westerholm, Matti Sarkkinen
ja Toni Immanen. Story Korttelia pyöritetään
Westerholmin, Sarkkisen,
Teemu Auran ja Markus
Hurskaisen voimin. Sandroon ja Date+Kaleen yhdistyy Richard McCormick
ja Jordin taustalta löytyvät Michelin-tähdellä palkitun Askin perustajat Linda
Stenman-Langhoff ja Filip
Langhoff.
Beijing8-ravintola puolestaan rantautuu Suomeen
Tukholmasta. Fisken på
Disken on Roihan ravintolasuvun uuden sukupol-
ven ensimmäinen ravintola.
Ravintoloiden
lisäksi
Kortteliin sijoittuvat myös
kauneudenhoitoalan kotimaiset menestyjät Blue Lagoon sekä Q Hair.
Bar Cón ja Story
Kortteli
Bar Cón on Westerholmin, Sarkkisen ja Immasen
ravintola, jota on hauduteltu jo kymmenen vuoden
ajan. Miesten historiat kietoutuvat Espanjaan monin
tavoin ja nyt palaset loksahtavat kohdalleen paikassa,
jollaista ei ole ennen Suomessa nähty.
Matti Sarkkinen ja Anders Westerholm.
Barcón on espanjaa ja
tarkoittaa suurehkoa ve-
nettä tai lauttaa. Bar Cón
tulee sijaitsemaan nimen-
Korttelijengi.
sä mukaisesti suurehkolla
lautalla, joka leijuu Korttelin yllä. Tarjolla on autenttisia espanjalaisia tapaksia
ja pintxoja sekä sesongin
mukaisia espanjalaisia perinneruokia. Juomalista täytyy espanjalaisista viineistä
ja oluista - ja myös laajasta valikoimasta vermuttia.
? Story Kortteli tulee olemaan samassa linjassa Vanhan kauppahallin Storyn
kanssa. Hallin inspiroivassa ympäristössä kahvila-ravintolamme on kehittynyt
ainutlaatuiseksi kohtaamispaikaksi ja uskomme, että
meillä on Helsingin keskustalle paljon annettavaa. Joulukuusta lähtien myös Korttelista saa tuoretta halliruokaa aamusta iltaan saakka,
Matti Sarkkinen kertoo.
Kuvat: Kia Arpia
Munkan mummon jupinat
Näillä
mennään...
Kivikossa hiihdetään jo
lokakuusta alkaen
??Kivikon hiihtohalli
(Savikiekontie 4) avasi
ovensa hiihtäjille lauantaina 1.10. Hiihtohalli on vain noin 15 minuutin päässä Helsingin keskustasta. Hiihtoladun peruskierros
on noin 850 metriä, lisälenkki 200 metriä, ja
latujen leveys on 6?8
metriä. Sisäänpääsymaksuun sisältyy aina
saunominen sivakoin- Kivikon hiihtohalli. Kuva: Helsingin kaupungin liikuntavirasto.
nin jälkeen.
Kivikossa hiihdetään
tällä kaudella aiempaa huo- neella, joka mahdollistaa la- lisuus myös suksien säilymattavasti paremmissa olo- tujen kunnostamisen myös tykseen. Lisäksi hiihtohalsuhteissa, sillä viime talven kesken hiihtokauden. Lait- lin aukioloaikoina tarjolpakkasten aikana ehdittiin teella tuotetaan halliolosuh- la on myös muun muassa
tykittää lunta riittävästi hal- teissa hyvälaatuista lunta, suksivuokrausta ja suksien
lin tämän kauden tarpeisiin. jota tarvittaessa levitetään huoltopalvelua.
Tykkilumen lisäksi Kivikon latu-uralle.
Sisäänpääsyajat:?ma-su
hiihto-olosuhteita paranneTällä sisähiihtokaudella klo 8.00?21.00?Hiihtohalli
taan uudella lumentekoko- Kivikon hallissa on mahdol- suljetaan klo 22.00
??Newyorkilainen ystäväni listaa minulle kuukausittain asioita, mistä minä ja
muut suomalaiset voisivat
olla onnellisia ja tyytyväisiä! Nyrpistän nokkaani,
kuin minä olisin se pahin
valittaja! Pois se minusta!
Mitä nyt vähän kritisoin
? meillä riittää ongelmia,
haasteita, ratkaistavia asioita, sopeutumista, säästöjen
läpiviemistä jne. jne. Tuota kaikkeahan media toitottaa tuutin täydeltä. Vaikuttaahan se. Minuun myös!
Hänen mukaansa suomalaiset ovat maanisia valittajia. Kaaoksen lietsojia.
Ei mikään maa eikä ihminen nouse ylös suosta tuollaisella käytöksellä! Meillä
kuulemma olisi syytä olla
tyytyväisiä monista asioista! Olemme nimittäin happy people! Hänen listansa
näyttää tällaiselta:
1) Kiinteistövero on Suomessa aivan naurettava!
Tulkaa asumaan New Yorkiin tai sen lähettyville,
niin tiedätte, mitä kiinteistövero oikein voi olla!
2) Vesimaksut ovat Suo-
messa
aivan
naurettavia!
Muuttakaa vaikka vain KeskiEurooppaan
niin maksuissa on yksi 0
lisää! Sitä paitsi Mexicolla
on suuri vesiongelma jatkossa, ryhtykää tekemään
järjestelyitä vetenne myymiseksi sinne niin saatte
vientiongelmanne kuntoon.
Spirit henkeä lisää!
3) Ruoan hinta alkaa Suomessa olla täysin vertailukelpoinen Euroopan muiden maiden hintatasoon.
Ainoastaan Saksasta voi
löytyä halvempaa sapuskaa!
4) Vuokrataso Suomessa
on aivan naurettava. Muuttakaa Manhattanille, niin
tiedätte!
5) Lomat Suomessa ovat
aivan naurettavan pitkiä.
Jenkeissä hätäisesti 2 viikkoa.
6) Suomessa ja Euroopassa pienten lasten vanhemmille maksetaan, että he
hoitelevat kotonaan omia
lapsiaan! Jenkeissä siihen
ei ole varaa! Eikä kaikilla
haluakaan, koska pitäisi-
vät sitä yhteiskunnan holhouksena.
7) Ulkoilumahdollisuudet Suomessa ovat mahtavat, newyorkilaiset joutuvat matkustamaan ja uhraavat paljon rahaa päästäkseen hiihtämään luonnon lumille.
8) Suomessa on puhdasta
ilmaa, metsiä ja joka miehen oikeuksia ja hiljaisuutta veloituksetta.
9) Suomalaisia on vain
noin 5 milj., teillä on siten
aina paremmat mahdollisuudet hoidella sisäisiä
asioitanne, kun vain teette
keskenänne hyvää yhteistyötä. Pois kateus ja kyräily! Puhaltakaa yhteen hiileen! Do it, don´t just talk
about it!
Mitä tähän nyt sanoisi?
Uskokaa tai älkää, olen
sanaton!
Elina Kuosmanen
MunkinSeutu
14
Nro 18 ? Viikot 40-41
Sinebrychoffin taidemuseo:
Asetelma - Elämä tarjottimella
??Sinebrychoffin taidemuseon vuoden päänäyttely Asetelma - Elämä tarjottimella
sisältää noin 50 alankomaalaista, italialaista ja espanjalaista asetelmamaalausta
1500-1700-luvuilta. Näyttely pohtii hyvän elämän kysymyksiä muun muassa yltäkylläisyyden, moraalin ja
katoavaisuuden näkökulmista. Monet teemoista ovat
edelleen yhtä ajankohtaisia:
ruoka ja sen riittävyys, kaupankäynti ja sen lieveilmiöt
pörssiromahduksineen sekä
moraali ja usko varakkaiden ohjaamassa modernissa
maailmassa ovat näkyneet
uutisotsikoissa tälläkin viikolla. Näitä jo 1600-luvulta
nousseita teemoja kommentoivat näyttelyn kokonaisuudessa mukana olevat nykytaiteen teokset Kiasman ja
Valtion taideteostoimikunnan kokoelmista. Näyttely
on esillä 29.9.- 31.12.
Asetelmamaalauksen suosio kasvoi 1600-luvulla ennennäkemättömiin mittoihin,
kun varakkaasta porvaristosta tuli uusi taiteen ostajakunta protestanttisessa Hollannissa. Suosio näkyi myös
aiheiden kirjossa. Ne muuttuivat arjen ruokatarvikkeista runsaisiin riistamaalauksiin ja tuontituotteiden, kuten sitruunan ja nautiluskuoren mestarillisiin materiaalisuutta korostaviin teoksiin.
Hyvä elämä
Gertrud Metz: Hedelmäasetelma. Kansallisgalleria /
Sinebrychoffin taidemuseo, Hannu Aaltonen.
Menestys maailmankaupassa toi maalausaiheisiin
jännittäviä uutuuksia, mikä
nosti myös teosten omistajien statusta. Kasvitieteen tutkimuksesta nousi runsaita,
monimerkityksisiä ja silmää
hiveleviä kukka-asetelmia.
Uusilla värikkäillä tulppaanilajikkeilla tehtiin kiihkeästi
myös kauppaa, aina pörssiromahdukseen saakka. Materiaalisen hyvinvoinnin noustessa keskustelu moraalista
ja maltillisuudesta oli tärkeä
osa kulttuuria. Siten lääketieteen tarkoituksiin kuvatusta
pääkallosta tuli keskeinen
elementti vanitas-aiheissa,
joilla muistutettiin elämän
rajallisuudesta maanpäällisen runsauden keskellä.
Näyttelyn teemat
Millaista oli hyvä elämä 1600-luvun Hollannissa? Näyttelyssä kysymystä
pohditaan muun muassa
yltäkylläisyyden, moraalin
ja katoavaisuuden näkökulmista. Näyttelysalit on
nimetty näiden teemojen
mukaisesti.
Puheenvuoro
Valheita vaikenemalla
???Kotipaikka Varkaus, ammatti sama?. Näin ytimekkäästi esitteli viihdetaiteilija Esa Pakarinen itsensä
aikoinaan.
Espoon emerituspiispa
Mikko Heikka ei jää Pakarisesta paljon jälkeen. Piispa
kertoo uskon ja rahan suhteesta ja Raamatun suhteesta rahaan niin herättävästi
että markkinataloutemme
säikähtää ja kuluttajat pakotetaan miettimään rahan
perimmäisiä vaikutuksia.
Kirjan nimi on:
Kapitalismi, kristinuskon
musta joutsen?
Heikka muistuttaa postmodernin ajan jälkeisestä
?Totuuden jäkeisestä ajasta?, jossa valehtelijat näyttävät voittavan aina parhaimmat palkinnot. Maalaamalla suuria piruja seinälle voi
Donald Trumpin lailla ponnistaa suosioon. Valta, raha
ja maine kasvavat valehtelijalle korkoa eikä puheissa tarvitse olla totta kuin
siteeksi.
Mikko Heikan kirja panee
aavistamaan mihin suuntaan
poltiikka ja elämä on menossa? Näitä pohdiskellessani panin Heikan hetkeksi
hyllylle. Löysin Ulkopolitiikka-lehdestä minulle uuden
sanan ?resilienssi? selvittämään miten tästä myllerryksestä voisi selvitä.
Resilienssi tarkoittaa muutoskuntoa, selviytymiskykyä. Kaiken tämän hirmuisen sekoilun keskellä voi
sittenkin selvitä.
Resilienssi-sanaa kuulemma käytettiin ensiksi mielenterveyspuolella kun haluttiin etsiä lääkettä heikentyneeseen itsetuntoon
ja alemmuuteen. i Psykologiassa alettiin mitata mi-
ten sitkeyden ja joustokyvyn
voima auttaisi selviytymään
paremmin.
Voisivatko ihmiset ja kansat paremmin resilienssin
voimalla? Jokaisen elämällä on mieli ja tarkoitus. Jos
pallo on hukassa, on syytä
kysyä neuvoa. Avun pyytäminen ei ole heikkouden merkki vaan päinvastoin: selviytymiskykyään etsivä onkin jo voittaja.
Avun pyytäminen ei ole
alentavaa vaan vahvistavaa.
Olen sielunhoitajana oppinut näkemään miten jokainen kohtaaminen jättää jäljen, yksi silmänräpäys voi
ratkaista.
Selviytymiskyvyn vahvistuessa ihminen syttyy ja innostuu. Vahvistumisen voi
aloittaa olemalla korostetun
myönteinen toisille. Huomaamalla toiset, arvostamalla ja kannustamalla alkaa oma minä vahvistua.
Käytösopas vuodelta 1954
valisti kiinnostumaan toisista ja myötäelämään toisten kanssa näin:
?Ihmisen pohjalla on kaksi vastakohtaa: vastaantuleminen ja avautuminen sekä
luotaantyöntämisen, torjumisen ele.?.
Torjumisen ja hyljeksimisen sijasta pitää siis tulla
toista ihmistä vastaan avoimin mielin. Osoittamalla toiselle hyväksyntää ja myötämieltä myös oma elämä
valaistuu.
Resilienssi-malli olisi otettava nyt käyttöön myös kansojen kesken. Sellainen valtakunta menestyy, joka ottaa vastaan pakolaiset ja
isänmaattomat eikä palauta
pakenevia sodan jalkoihin,
kuoleman syliin. eikä vedä
rajoilleen piikkilankaa. Eri-
Veli-Matti Hynninen
tyisen surullinen olen rakkaan veljeskansamme Unkarin jyrkkyydestä, tavasta
torjua muukalaiset. Mihin
katosi unkarilaiselle ominainen ilo ja pilke? Unohtiko Viktor Orban ettei Itsekkyydestä ikinä seuraa
mitään hyvää?
Haluan ehdottaa resilienssiä lääkkeeksi yksilöille ja
kansoille. Yhteiskuntien sisäinen luottamus, yhteenkuuluvuuden tunne ja oikeudenmukaisuuden jano
ovat korvaamattomia innoittajia. Myönteisyydellä selvitään kriiseistä ja ja katastrofeista. Verkostoitumalla sosiaalisesti ristiin myös epäilijöiden ja vastahankaisten
kanssa voi kokea ihania yllätyksiä. Ei pidä yrittää itse
olla hauska vaan parempi
on hauskuuttaa toisia.
Onnittelen Mikko Heikkaa
valheiden karistelusta. Mutta milloin pääsisin onnittelemaan pääministeriä? Sipilä
ei näytä olevan tietävinään
hallituskumppaneidensa fasistisista yhteyksistä.
Myös vaikeneminen voi
olla valehtelemista.
Hollannin tasavalta oli
1600-luvulla Euroopan rikkain. Uuden protestanttisen
porvariyhteiskunnan vauraus perustui etenkin taitavalle ulkomaankaupalle. Porvariston vaurastuminen edisti
myös tieteen ja taiteen saavutuksia.
Parempi elämänlaatu alkoi
näkyä ruokapöydissä ja pian
sitä kuvattiin myös maalauksissa. Vaurautta haluttiin
näyttää monipuolisesti, ja siitä syntyivät asetelmataiteen
monet suuntaukset. 1600-luvun alussa suosittiin ruokaainesten, kukkien ja elämän
katoavaisuuden (vanitas) kuvausta. Pian teokset kasvoivat yltäkylläisiksi ns. pronk
-maalauksiksi. Maalauksia
ihailtiin sekä niiden omistajan varakkuudesta kertovan sisällön, mutta myös todenmukaisen esittävyyden,
taitavan maalaustavan ja aisteihin vetoavuuden vuoksi.
Tarjolla oli kaiken hintaisia
teoksia, joita hankittiin sekä
uusien kanavatalojen, työhuoneiden että tavallisten
kotien koristukseksi.
Luksusta
Varakkaat hankkivat uusia
ylellisyystuotteita, kuten appelsiinejä, sitruunoita, pähkinöitä, viikunoita, rusinoita,
suolaa ja pippuria. Itä-Intian kauppakomppania (VOC)
kuljetti Hollantiin myös kiinalaista ja japanilaista posliinia sekä erikoisia kotiloita
ja simpukoita. Nautiluksen
kuoresta (Nautilus pompilius, helmivene) tuli haluttu keräilyesine. Niistä taottiin juoma-astioita juhlakäyttöön, mutta yleensä ne olivat koriste-esineitä.
Harvinaiset esineet kiehtoivat niin keräilijöitä kuin
taiteilijoita. Niitä kuvattiin
maalauksissa, ja kaikkein
taitavimmista maalauksista
maksettiin hyvin. Hedelmäasetelmissa oli tärkeää näyttää eri materiaalien tuntu.
Usein hedelmät esitetään leikattuina, pehmeät sisukset
esillä ja hedelmänmehuisina.
Sitruunankuoren kierteestä
tuli taiteilijoiden suosima
maalausaihe, jolla maalaustaitoa esiteltiin. Heijastukset
posliini-, hopea- ja lasiastioiden pinnoista osoittivat niin
ikään taiteilijan kyvykkyyttä
materiaalien kuvaamisessa.
Katoavaisuus
Kuolemasta muistuttavat
asetelmat eli vanitas-maalaukset (lat. turhuus), moralisoivat erityisesti vaurauden tuomaa yltäkylläisyyttä 1600-luvun Hollannissa.
Vanitas -maalauksilla muistutettiin maallisten nautintojen hetkellisyydestä ja elämän kiertokulusta. Toisin sanoen ne korostivat henkisen
ja moraalisen elämän tärkeyttä, ja sitä, että saadakseen
hyvän kuoleman oli elettävä hyvin.
Pääkallo oli yleisin kuolemaan liitetty symboli. Myös
sammutetut kynttilät, saippuakuplat ja kellot viittasivat ajan kulkuun ja siten
elämän lyhyyteen. Taskukello toimi myös moraalisena
muistutuksena viisaasta ajankäytöstä. Edwaert Collierin
teos korostaa vallan vaihtuvaa luonnetta, jota teoksessa kuvaa ylösalaisin asetettu kruunu. Sanonnan muVeli-Matti Hynninen kaisesti: ?Talonpoika ja kuningas ovat yhtä kuoleman
Caesar van Everdingen. Nainen olkihattu päässään, n.
1645?1650
edessä?. Pääkallo oli myös
lääketieteen symboli, kuten
Abraham de Snaphaen Lääkärin muotokuvassa, 1684.
Himo
Pieter Aertsen (1508-1575)
toimi sekä Antwerpenissa
että Amsterdamissa, ja välitti siten Etelä-Alankomaiden tyyliä pohjoiseen. Hän
yhdisti asetelma- ja laatukuvamaalauksen yhteen näkymään, usein sisältäen uskonnollisia viitteitä. Vihannes- ja
riistanmyyjä -teos on ylenpalttinen torinäkymä, mutta
sitä voi tulkita myös seksuaalisen ruokahalun käsittelynä. Silloin kurpitsa viittaa
avionrikkomiseen ja lintujen kuvaus paritteluun. Kuvattujen vakavalla ilmeellä
halutaan katsojan pohtivan
moraalisia kysymyksiä, miten elää hyvää ja oikeamielistä elämää yltäkylläisyyden ja houkutusten keskellä?
Protestanttisissa kuvauksissa
muistutettiin, että uskontoa
ja moraalia ei sovi unohtaa.
Iiu Susirajan (1975-) valokuvat ihmissuhteista Myytinmurtaja (Ex-boyfriend) ja
Älä eksy grillille (Ex-wife)
kyseenalaistavat vallitsevia
sukupuolirooleja sekä hyvää
ja huonoa käytöstä. Susiraja käsittelee usein kauneusihanteiden ja ruokakulttuurin välisiä ristiriitoja rajusti
mutta huumorilla.
Herrojen herkkua
Riistan metsästys oli yläluokkaisten harrastus ja etuoikeus 1600-luvun Hollannissa. Riista-asetelmien kuvaus itsenäisinä asetelmina yleistyi vasta 1650-luvun
jälkeen. Ennen sitä riistaa
kuvattiin keittiönäkymissä,
muiden ruokatarvikkeiden
kanssa. Kun teoksilla haluttiin korostaa omistajiensa
asemaa, kuvauksiin tuli lisää mielikuvituksellisia sommitelmia ja taustamaisemia.
Pienistä ja yksinkertaisista riistamaalauksista kasvoi
kookkaampia sommitelmia
etenkin 1600-luvun loppupuolella. Samalla metsästys
muuttui ylhäisön yksinoikeudesta myös rikastuvan
porvariston harrastukseksi
ja statussymboliksi. Italialainen Giuseppe Recco uudisti meren antimia kuvaavia asetelmia suuriksi saalisnäyttämöiksi, luonnonmaisema taustanaan.
Kukkaloistoa
Tulipomaniaksi kutsutaan
Hollannissa 1630-luvulla tapahtunutta ilmiötä, jossa ihmiset ostivat kukkasipuleita
kalliiseen hintaan ja pörssiromahduksen seurauksena
menettivät omaisuuttaan. Ra-
justa notkahduksesta huolimatta kukkien kauppa jatkui
ja niistä maalattujen teosten
kysyntä kasvoi. Eri aikaan
kukkivia kukkia maalattiin
kimpuiksi tauluihin, jotta
niiden kauneutta voi ihailla myös talviaikaan. Kukkien tarhaviljely tuotti runsaasti eri lajikkeita. Taiteilijat piirsivät myös tarkkoja
tunnistuskuvia kasvikirjoihin. Kukka-asetelmamaalaukset olivat sekä keräilijöiden että kansan suosiossa.
Kukoistavat mutta pian
kuihtuvat kukat ovat myös
elämän kiertokulun vertauskuvia. Lakastuvat lehdet ja
pienet tuhoeläimet muistuttavat ajan ohikiitävästä luonteesta. Teoksia voi tarkastella kuten sanontoja tai Raamatun lauseita (Psalmit 103:
15-16): ?Ihmisen elinaika on
niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa,
ja kun tuuli käy yli, ei häntä
enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.?
Näyttelyn teokset:
Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo, Amos
Andersonin taidemuseo, Eesti Kunstimuuseum, Kadrioru,
Gustavianum, Uppsala universitet, Kansallisgalleria /
Nykytaiteen museo Kiasma,
Pohjanmaan museo, Serlachius-museot, Stockholms
universitets konstsamling,
Valtion taideteostoimikunta
Näyttelyyn liittyviä tapahtumia:
12.10. klo 18 FT Julia Donner: Puutarhamaisemia
19.10. klo 18 Keittiömestari Pekka Terävä: Taidetta
lautasella - kuinka teet jokaisesta annoksesta taideteoksen (ilmoittautuminen
SiffInfo@fng.fi)
9.11. klo 18 Taiteilijatapaamisessa Anna Retulainen ja
Heikki Marila
16.11. klo 18 FT Minna
Tuominen: Vanitas
23.11. klo 18 Pastori, tietokirjailija Jaakko Heinimäki:
Viini ja Elämän jano
Luennot näyttelyn pääsymaksulla 12 /10 ?. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia,
www.siff.fi
Pääsymaksut: Erikoisnäyttelyt: 12|10 ?, alle 18-v.
maksutta. Vapaa pääsy kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 17-20. Paul ja
Fanny Sinebrychoffin kotimuseoon vapaa pääsy, museon 2. kerros. Meillä käy
museokortti.
Opastukset: lauantaisin
klo 14 suomeksi, ruotsiksi kuukauden ensimmäinen
lauantai klo 13.
Avoinna: ti, to, pe 11-18
/ ke 11-20 / la, su 10-17 /
ma suljettu
Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460,
www.siff.fi
Viikot 40-41 ? Nro 18
15
Kaupunkipyöräsuunnitelmaa
kommentoitiin vilkkaasti
??Kaupunkilaiset vastasivat
kesällä innokkaasti verkkokyselyyn, jossa sai ottaa
kantaa Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamissuunnitelmaan. Yli 1
300 henkeä kertoi näkemyksensä siitä, minne uusia pyöräasemia pitäisi sijoittaa.
Uusia pyöräasemia toivottiin laajasti eri puolille
Helsinkiä, mutta erityisen
paljon toiveita osui Hernesaarenrantaan sekä Pasilan, Käpylän ja Huopalahden juna-asemille. Kyselyn
pohjana olleessa suunnitelmaluonnoksessa näistä paikoista pyöräasemia oli sijoitettu vain Pasilan asemalle.
? Muokkaamme suunnitelmaa vastausten perusteella. Muun muassa Hernesaarenrantaan tarkastellaan
uuden pyöräaseman paikkaa. Myös Käpylän junaaseman ympäristöä tarkastellaan uudelleen. Asukkaiden paikallistuntemus auttaa kaikkien pyöräasemien
tarkemman sijainnin suunnittelussa, kertoo pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen Helsingin kaupunki-
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2016
Kuulutukset
TALINRANTA
asemakaavan muutos ja suunnitteluperiaatteet valmisteilla
Muusanpolku 1-3 rakentamattomalle
tontille suunnitellaan asuinkerrostaloja.
Pysäköinti suunnitellaan pihakannen alaiseen
pysäköintilaitokseen ja ajo tontille tulee
Muusantorilta.
Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 3.10. ? 28.10.:
? info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2
? www.hel.fi/suunnitelmat
Valmistelija on tavattavissa ravintola Muusan Krouvissa,
Muusantori 5, ke 12.10. klo 16 ? 18 sekä erikseen sovittavana
ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa. Tilaisuudessa
paikalla ovat myös Muusantorin peruskorjauksesta vastaavat
suunnittelijat.
Mielipiteet Viimeistään 28.10.2016
Lisätietoja
suunnitteluvirastosta.
Kaupunkipyöräpalvelu
laajenee ensi vuonna ulottumaan Munkkiniemeen,
Pasilaan ja Käpylään asti.
Laajenemisen myötä kaupunkipyörien ja pyöräasemien määrä kolminkertaistuu, jolloin järjestelmä käsittää 1 500 pyörää ja 150
asemaa. Tarkempi suunnitelma uusien asemien sijainnista valmistuu vuodenvaihteessa.
arkkitehti Miika Vuoristo,
p. 310 37192, etunimi.sukunimi@hel.fi
Vapaa-aika
Kirjaesittely
Talvivaara ? satojen miljoonien
?Kankkulan kaivos?
??? Täällä on tarjolla harvinaista herkkua
ja tällä kertaa oikein
iso pala Uusi aurinko
nousee Kainuulle. Onnittelut koko Kainuun
kansalle -teitä on onni
potkaissut oikein paremman kerran?, maalailee puheessaan kesäkuussa 2009 Sotkamon
Talvivaarassa ministeri Mauri Pekkarinen.
Pekkarinen on onnensa kukkuloilla.
Mitäköhän mahtaa
ministeri ja muut sen
juhlan kutsuvieraat ajatella nyt syksyllä 2016,
kun kaikki on Sotkamon Talvivaaran kaivoshankkeessa mennyt
täysin pieleen. Rahaa
on Suomen valtiolta,
meiltä veronmaksajilta
mennyt tähän mennessä yli 500 miljoonaa euroa,
edelleen menee Talvivaaran kaivokseen 20 miljoonaa euroa veronmaksajien,
meidän helsinkiläistenkin,
rahaa joka kuukausi. Eikä
tämän ?kankkulan kaivoksen? maksamisen loppua
näy!
Miten tässä näin kävi?
Suuri puhallus
Juha Kauppinen ja
Sampsa Oinaala ovat jo
vuosia koonneet tietoa Talvivaara-kaivoshankkeesta.
Erinomainen kirja ?Talvivaaran vangit? (Siltala
2016) on värikäs, mielenkiintoinen ja rajukin kuvaus siitä, miten Sotkamon
Talvivaaraan saatiin puhumalla syntymään valtava
kaivosalue. Viisi järveä ja
kymmenen jokea pilattiin,
ikiaikaiset asukkaat häädettiin, luonto on tuhottu tuhanneksi vuodeksi. Tähän
on mennyt 500 miljoonaa!
Kaikki tämä sen vuoksi,
että maaperästä löytyi nikkeliä. Sen erottamiseksi esiteltiin uusi menetelmä, liuotusmenetelmä, joka ei ole
koskaan toiminut. Tehtaan
tuotto ei ole tähän mennessä koskaan saavuttanut sitä
tasoa, millä tuotto ?myytiin?
set kaivoksen erilaisista viranomaisten lupamenettelyistä. Kainuun ELY-keskuksen
johdon, jonka pitäisi
suojella luontoa, antamat luvat, poikkeusluvat, poikkeuslupien jatkopoikkeusluvat luonnon tuhoamiseksi ovat
erinomainen esimerkki
virkamiesvallasta Suomessa. Oikeuden päätöksetkään eivät saaneet ELY-virkamiehiä
Kainuussa toimimaan
lakien mukaan!
Vankeja ollaan!
päättäjille, eri ministereille
ja viranomaisille.
Annettiin ihan toisia lukuja, joilla rahaa anottiin
ja myös saatiin. Kaivoksen
päätuote, nikkeli oli ja on
hinnaltaan alamaissa kaikkialla maailmassa. Tuottoodotukset ovat tältäkin osin
olleet vääriä. Lisäksi Talvivaaran louhos on nikkelipitoisuudeltaan aika huono
verrattuna kilpailijakaivoksiinsa niin idässä kuin lännessä. Uraania kaivoksessa
kyllä on, tekeekö Suomi
atomipommia vai myykö
sen eri sotiin maailmalle?
Kun lukee kirjaa ?Talvivaaran vangit ? tulee rahankäytöstä mieleen elokuva
?Suuri puhallus?.
Elokuvassa vain ?Puhallus? onnistuu, Talvivaarassa tuli konkurssi ja kaikki
miljoonatappiot kaatuivat
meidän etelän veronmaksajien, helsinkiläisten,espoola
isten,vantaalaisten ja erityisesti kauniaislaisten syliin!
Luonnon tuhooja ?
ELY -keskus!
Kaivostoiminnan oheistuotteena on tuhottu Kainuun luontoa ikuisiksi
ajoiksi. Kirjan karmeimpia
lukuja ovat kertomuk-
Talvivaaran kaivos
teki konkurssin, vaikka 2013 suuresti mainostettu osakeanti tuotti 260 miljoonaa, jonka
piti Pekka Perän mukaan riittää useaksi vuodeksi. Puolen vuoden päästä
yhtiöllä oli kassakriisi, rahat loppu, osakkeet arvottomia, firma valtion syliin.
Koska Talvivaaran nimi
alkoi olla huonomaineinen,
nimi muutettiin. Syntyi Terrafame, Nälkämaa, yhtiö,
joka juoksutti saastevettä
luontoon ihan yhtä suruttomasti kuin edeltäjänsä
eikä nimenmuutos ole tietenkään saanut kaivosta
tuottamaan. Veronmaksajien 20 miljoonan kuukausierän vastaanottajan nimi
vain muuttui.
Mitä tehdä? Kauppinen
ja Oinaalakaan eivät osaa
antaa kirjassaan vastausta.
Kaivostoiminnan epätoivoinen jatkaminen vie miljoonia rahaa, kaivoksen alasajo vie myös miljoonia rahaa. Luonto on tuhottu,sen
kunnostamista ei kaivos ole
aloittanut, vaikka niin on
määrätty tehtäväksi.
Me veronmaksajat, sinä ja
minä, olemme Talvivaaran
kaivoksen vankeja! Loppuelämämmekö?
Miksi? Lue Kauppisen-Oinaalan ?Talvivaaran vangit?.
Pekka Hurme
MAANANTAISIN KLO 19.00-20.00
MIESTEN
KUNTOVOIMISTELU
MUNKKINIEMEN YHTEISKOULULLA, Laajalahdentie 21
HANKI FYYSISTÄ KUNTOA, RYHTIÄ,
VARTALON HALLINTAA, NIVELTEN LIIKKUVUUTTA,
NOTKEUTTA JA HENKISTÄ VIREYTTÄ!
VETÄJÄNÄ KUNTOVOIMISTELUUN ERIKOISTUNUT OHJAAJA.
TIEDUSTELUT ja ILMOITTAUTUMISET
puh. 050-555 1379
Järjestää HELSINGIN VOIMISTELIJAT R.Y.
Työsuorituksia
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. P. 045-235 1717
Vuokralle tarjotaan
Vuokrataan tai myydään
AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4.
Lämmin, valoisa, automaattiovi
kaukosäädöllä.
Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
--- Neste
--- Raikan Rauta
--- Kiinteistömaailma
--- Alepa
--- Huoneistokeskus
--- Munkkiniemen Yhteiskoulu
--- Saga Seniorikeskus
--- Ruissalo säätiö
--- Apteekki
--- Kirjasto
--- Nordea
--- Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
--- Munkkiniemen Apteekki
16
MunkinSeutu
Nro 18 ? Viikot 40-41
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI