Jean-Paul Sartre
Asustehuolto Ullastiina
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Munkkiniemi
Perustie 19
~ Hyvä palvelu
(09) 488 404
~ Takuutyö
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Suljetut
ovet
www.teatterikultsa.fi
(suom. Marja Rankkala)
Ohjaus: Jukka Hurjanen
Ensi-ilta la 11.1.2014 klo 19 Liput 13/15?
Muut esitykset 14.1.?8.2.2014
Käenkuja 6-8, Katri Valan
puiston väestönsuoja,
Sörnäinen
MunkinSeutu
2014 - Viikot 2-3
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Lounas
OloOk
Hyvän olon eväät
MUNKKIVUORESSA
45. vuosikerta - Nro 1
ark. klo 10.30?15
Salaattipuffet, pääruoka
Maukas à la carte
? erikoisuuksia ja
tuttuja herkkuja
Take away, A-oikeudet
yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet,
catering, merkkipäivät, kokoukset
?
Kuntosali
- kotimainen
sali
Fysioterapia
- helppokäyttöiset
laitteet
- lähetteellä ja ilman
- joustavat käyttöehdot
Lähijumpat
-Kuntosali
Bailatino
-- OloOk-Mix
kotimainen sali, joustavat
- Hurmix-laitekiertokäyttöehdot
Lähijumpat
harjoittelu
- Bailatino, OloOk-mix,
Hieronta
Hieronta
Voice Massage
-terapia
Hurmix &jauutuutena
- hierontaa
myös
- hierontaa
myös
viikonloppuisin
miehille: ? GH
?H
S KNN?
viikonloppuisin
Uuden vuoden alkutarjous
LOUNAS klo 10:30-15:00
kaikki listalta
-10%
-20%
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori naanleipä,
jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti.
Voimassa koko tammikuun 31.1.2014 asti tällä kupongilla
Nepalilainen Ravintola Gurans
(09) 555453 LIIKUNTAYHMÄT & KUNTOSALI 040 7405038
Menuetto, Huopalahdentie 24 info@olook.fi www.olook.fi
24.-26.12.2013
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Ne on venäläisiä lettuja
?Nyt alkaa taas verkot nousta järvistä, mikä
tarkoittaa, että blinien seuraksi sekoitellaan mätiä,
sipulia ja smetanaa Jokainenhan tekee sen vähän
eri tavalla. Mä sekoitan kaikki kerralla, maustan
suolalla ja pippurilla ja laitan sekoituksen letun
päälle. Ryystän sen sitten oluella tai snapsilla tai
jopa valkoviinillä. Ja kun vähään aikaan ei ole
mainostettu, niin muistutetaan, että Solna on
yhä Suomen ainoa lähiöravintola, jolla on Bib
Gourmand -merkintä Michelinin oppaassa. Siis
hinta?laatusuhde kohdallaan. Myös letuissa.?
Blini-kausi alkanut!
Blinejä tarjolla lounaasta illalliseen. Alkuruoaksi pieni,
pääruoaksi iso. Blini-kauden aikana tarjotaan myös toista
vanhaa suomalais-slaavilaista herkkua, nimittäin matikkaa eli
madetta. Jos niistä löytyy mätiä, niin sitten saa blinien kanssa
sitäkin harvinaisuutta.
?
Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181
Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30
Suljettu
www.ravintolagurans.fi
Teboil -bensa-asemaa vastapäätä
HOITOTIEDUSTELUT
A´la carte
ma- pe klo 15-22,
la-su klo 12-22
kaikki listalta
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori
naanleipä, raita papukastike tai
minttuchutney ja salaattibuffet
www.olook.fi
Meiltä
mausteinen
nepalilainen
tee ja kahvi
sekä
paikallinen
olut.
? SOLNAN JANNE
Solnantie 26, Munkkiniemi
(Maailma pyöreä, Muncca lätty)
09 530 1411 ? solna.fi
MunkinSeutu
2
?
Life Sörnäinen
Havupuuuutejuoma
10 pulloa
59
Kirjapainopalvelua
tarjoaa
95
norm.
79,95e
Life Sörnäinen
P. 09 - 753 0976
Hämeentie 58-60
(Kurvissa), 00500 HKI
Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
Siirtomaksu auton siirrosta
raitioliikenteen tieltä
??Raitiovaunukiskoille pysäköidystä ajoneuvosta aiheutuu vakavaa haittaa raitiovaunuliikenteelle ja useiden
satojen matkustajien liikkumiselle. Raitiovaunuliikenteen sujuvuudelle on tärkeää, että kiskoille tai liian
lähelle kiskoja pysäköidyn
auton voi siirtää mahdollisimman pian sivuun liikennettä häiritsemästä. Jatkossa
autoilijalle määrätään näissä
tilanteissa siirtomaksu.
Jos auto estää raitiovaunuliikenteen eikä kuljettajaa tavoiteta, paikalle hälytetään HKL:n oma raivauskalusto, joka siirtää auton
tien sivuun. Näin toimien
raitiovaunu pääsee jatkamaan matkaansa mahdollisimman pian ja liikenteelle
aiheutunut haitta on mahdollisimman vähäinen.
HKL ja rakennusvirasto
ovat nyt solmineet sopimuksen, jonka mukaisesti myös
HKL:n edustajat toimivat rakennusviraston siirronvalvojana oman toimensa ohella.
Huomattavan haitan aiheuttamisesta tienkäytölle ei
aiemmin ole koitunut autoilijalle mitään sanktioita.
HKL:n henkilökunnan toimiessa oman toimensa ohella tienpitoviranomaisen siirronvalvojina HKL:n henkilökunnan kenttäraportoinnin
perusteella voidaan jatkossa määrätä huomattavasta
haitasta tienkäytölle siirtotaksaan perustuva sanktio.
Rakennusvirasto huolehtii HKL:n raporttien perusteella siirtomaksun määräämisestä ja perinnästä. Maksu perustuu kulloinkin voimassa olevaan rakennusviraston siirtotaksaan.
HKL:n suorittaman ajoneu-
von siirron aiheuttamista kustannuksista, ns. hinauskustannuksista, rakennusvirasto tilittää osan HKL:lle. Tällä hetkellä auton lähisiirto
maksaa vähintään 85 euroa.
Riittävä etäisyys raitiovaunukiskoista on suoralla tiellä 80 cm ja kaarteessa
140 cm. Riittävä etäisyys tulee huomioida kaikilla kaduilla, joilla on raitiovaunukiskot, vaikka katuosuudella ei olisikaan säännöllistä raitiovaunuliikennettä.
Raitiovaunut käyttävät varareittejä poikkeustilanteissa.
Raitiovaunuliikenteen turvaamiseksi tietyillä kaduilla
myös rajoitetaan pysäköintiä runsaslumisina talvina.
Ajankohtaisen tiedon voimassa olevista rajoituksista saa rakennusviraston internetsivuilta.
Viikot 2-3
ELINVOIMAA KUNTOUTUKSELLA
TERVETULOA kuuntelemaan professori
Raimo Sulkavan luentoa muistisairauden
ennaltaehkäisyn ja hoidon mahdollisuuksista
Lehtisaaren Senioritaloon
16.1.2014
klo 14.00-15.30.
Talossa lounasmahdollisuus klo 13.00
ja tutustuminen
toimintaamme.
Ikääntyneisiin erikoistuneet
fysioterapeuttimme tekevät
kotikäyntejä lähialueella!
Puh. 09 3922 302
Organisaatiouudistus
muuttaa maanmittauslaitosta
Maanmittauslaitos keventää organisaatiorakennettaan 1.1.2014. Maanmittauslaitoksen johtoporras
kapenee ja organisaation sisäisiä yksiköitä muokataan. Uudistuksella pyritään lyhentämään maanmittaustoimitusten kestoaikoja ja tasoittamaan palvelutasoeroja. Lisäksi tavoitteena on päästä valtion
asettamiin säästötavoitteisiin.
??Maanmittauslaitos palvelee jatkossa valtakunnallisesti. Maanmittaustoimistonimistä ja maanmittaustoimistojen välisistä aluerajoista luovutaan. Palvelupisteet säilyvät ennallaan
nykyisillä 35 paikkakunnalla ympäri Suomen.
Yhteystiedoissa muutokset ovat merkittäviä, sillä muun muassa puhelinpalvelu järjestetään keskitetysti. Organisaatioasiakkaille vaihtuvat myös yhteyshenkilöt uusien työteh-
tävien mukaan. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät
verkko-osoitteesta www.
maanmittauslaitos.fi/yhteystiedot.
Yhä useammin
etätyötä
?Maastokartoitukset ja
mittaukset teemme paikan
päällä kuten aiemmin, mutta sellaiset työt, jotka eivät
ole sidottuja tiettyyn paikkaan, teemme yhä useammin etätyönä. Esimerkiksi
lainhuuto Tampereella sijaitsevaan kiinteistöön voidaan myöntää Kuusamosta?, kertoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo
Kokkonen.
?Muutosten avulla pystymme palvelemaan kansalaisia eri alueilla tasapuolisemmin ja myös paremmin kehittämään sähköistä palvelua?, Kokkonen sanoo.
Maanmittauslaitoksen
työntekijöitä ei siirretä toiselle paikkakunnalle eikä
ketään irtisanota uudistuksessa. Työtehtäviä on järjestelty uudelleen.
Fysiogeriatria Tilkka, Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki
www.fysiogeriatria.fi
Muutos oma
kehittämisehdotus
Hallinnon keventäminen
organisaatiota sisäisesti uudistamalla on Maanmittauslaitoksen oma ehdotus.
Maanmittauslaitoksen organisaatiorakenne uudistuu
1.1.2014. Maanmittauslaitos palvelee jatkossa
valtakunnallisesti.
Arvo Kokkonen selvitti
vuosina 2011?2012 maaja metsätalousministeriön
pyynnöstä, miten Maanmittauslaitoksen hallintoja aluerakennetta voisi kehittää.
Maanmittauslaitoksen organisaatiossa on 1.1.2014
alkaen kolme toimintayksikköä: Tuotanto, Tukipalvelut ja Yleishallinto. Tuotantoa vetää ylijohtaja Erk-
ki Räsänen, Tukipalveluja
ylijohtaja Marja Rantala ja
Yleishallintoa hallintojohtaja Matti Hyytinen. Lisäksi
pääjohtajalla on tukenaan
keskushallinto.
Maanmittauslaitoksen johdossa tapahtuu muutoksia
1.1.2014. Tuotanto-yksikköä vetää ylijohtaja Erkki
Räsänen (vas.), Tukipalveluita ylijohtaja Marja Rantala
ja Yleishallintoa hallintojohtaja Matti Hyytinen (oik.).
Pääjohtajana toimii Arvo Kokkonen (toinen oik.). (Kuva
Antero Aaltonen)
Viikot 2-3
MunkinSeutu
Ihminen tavattavissa
jen lisäksi opiskelijat porautuvat omaan minuuteensa eikä se
useinkaan ole kivutonta.Mutta
voidakseen myöhemmin kulkea asiakkaan rinnalla, on ensin tunnettava itsensä perustuksia myöten. Hyvä itsetuntemus
on yhtä tärkeää kuin talon rakentaminen vahvalle perustukselle. Tutkimusmatka oman sielun syövereihin, löytöretki kannattaa, sillä tuomisina saattaa
olla syvällinen itsensä ymmärtäminen.
Mentor sana tarkoittaa muun
muassa ohjaajaa, rinnalla kulkijaa, kuuntelijaa, ystävää.
Mentor on ihminen ihmistä
varten, hän kuuntelee aidosti
läsnäolevana ja peilaa tunteita
ja ajatuksia takaisin asiakkaalle.
Mentoreiden asiakkaiksi hakeutuvat mm. työuupumuksesta kärsivät, parisuhdeongelmien kanssa kamppailevat ja jotkut kaipaavat vain kuuntelijaa.
Psykiatrinen hoito ei kuulu
Ihminen tavattavissa -mentorin työhön.
Mentoria voi tavata vaikka
vain pari kertaa tai kulkea hänen kanssaan kuukausien tai
vuosien ajan, tavoitteena lisätä itsetuntemusta ja elämäniloa
sekä edistää vastuun ottamista omasta elämästään. Samalla
kasvaa kyky nähdä ja hyväksyä toinen ihminen sellaisenaan
kuin hän on.
Mentorilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus ja toiminta on
uskonnollisesti ja poliittisesti
sitoutumatonta.
Tahdotko rinnalla kulkijan tutustuessasi paremmin itseesi ?
Hannele Snickarsiin ja Jaana
Toikkaseen on mahdollisuus
tutustua ja saada tarkenpaa
tietoa mentaroinnista torstaina
16.1.2014 klo 17-20.
Silloin Lauttasaaren Mentorumissa on avoimet ovet osoitteessa Gyldenintie 10 D 45.
Yhteystiedot:
Hannele Snickars 041-5488350 hsnickars50@gmail.com.
Jaana
Toikkanen 040-7220920 jaana.
toikkanen@welho.com
?Jos ihminen voi sisäisesti hyvin; hän vanhenee fyysisestikin
arvokkaasti. Persoona ja elämä
näkyvät olemuksessa?
Tommy Hellsten
Fazer juhlistaa
Tove Janssonin elämäntyötä
??Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta elokuussa 2014. Janssonin pitkä
yhteistyö Fazerin kanssa sisälsi
niin mainosten piirtämistä kuin
pakkausten kuvittamista. Tove
Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden
kunniaksi Fazer tuo markkinoille uusia Muumi-tuotteita ja uusii
Muumi-tuotteiden pakkausilmettä.
Fazer on juhlavuonna Ateneumin
taidemuseon Tove Jansson-juhlanäyttelyn pääyhteistyökumppani.
?Fazerin yhteistyö Tove Janssonin kanssa alkoi jo vuonna 1937
ja hän oli itse suunnittelemassa
ensimmäisten Muumi-tuotteiden
pakkauksia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä Jansson piirsi myös harvoin nähtyjä Fazerin
mainoksia Garm-lehteen. Fazerin Muumi-tuotteet ovat kuluttajille myös nykyään ajankohtaisia ja niitä valmistetaan kaikissa
kolmessa makeistehtaassamme
sekä keksitehtaassamme Suomessa. Suosituin Muumi-tuotteemme
on Muumi-keksi?, kertoo Fazerin
viestintä- ja markkinointijohtaja
*Ulrika Romantschuk.*
Fazer on juhlavuonna Ateneumin taidemuseossa 14.3. 7.9.2014 nähtävän Tove Jansson
?näyttelyn pääyhteistyökumppani. Ateneumin laaja juhlanäyttely on yksi juhlavuoden merkittävimmistä tapahtumista. Näyttely
esittelee Janssonin mittavaa uraa
taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä,
kirjailijana sekä muumihahmojen
ja -kertomusten luojana.
Yhdeksän vuosikymmentä
yhteistyötä
Ensimmäinen maininta Tove
Janssonin ja Fazerin yhteistyöstä löytyy vuodelta 1937, jolloin
Jansson on muistiinpanojensa
mukaan tehnyt ?koristeen Munkkiniemen Fazerille?. Tarkempaa
tietoa tästä työstä ei enää ole, todennäköisesti kyseessä on ollut
Munkkiniemessä sijainnut Fazerin leipäkauppa tai Kalastajatorpan ravintola, joka tuolloin oli
Fazerin omistuksessa.
Tove Jansson työskenteli ruotsinkielisessä pilalehti Garmissa
1940-luvulta aina lehden lopettamiseen asti vuoteen 1953. Tuona aikana hän piirsi paitsi kuuluisiksi tulleita ja kantaa ottavia
kansikuvia ja pilapiirroksia, myös
mainoksia lehteen. Yksi Janssonin piirtäjäkollegoista oli Hjalmar
Hagelstam, Karl Fazerin vävy.
Tove Jansson piirsi 1950-luvulla
Fazerille ainakin neljä Garmissa
julkaistua mainosta: kaksi joulumainosta, yhden kesämainoksen
ja yhden pääsiäiseen ajoittuneen
Mignon-munamainoksen. Kaikissa näissä kuvissa seikkailee tuolloin jo tutuksi tullut muumihahmo. Fazer liittyi myös Tove Janssonin yksityiselämään. Janssonin
kesäpaikassa Klovharussa Pellingin edustalla sijaitsevassa saares-
sa vierailleet ovat kertoneet, että
mökissä oli tarjolla Fazerin makeisia, yleensä Mariannea tai Liköörikonvehteja.
Muumi-herkkuja
1950-luvulta lähtien
Fazerin ensimmäiset Muumituotteet tulivat myyntiin 1950-luvulla. Tove Jansson suunnitteli ainakin pienen pastillipötkön
kääreen ja paperisen karamellipussin. Sittemmin tuoteperhe on
kasvanut ja nykyään siihen kuuluu ksylitolituotteita, pastilleja,
tikkareita, lakuja, marmeladimakeisia, hedelmämakeisia ja Muumi-keksejä. Ksylitolituotteet valmistetaan Fazerin makeistehtaassa Karkkilassa, lakut ja hedelmämakeiset Fazerin makeistehtaassa Lappeenrannassa. Vantaalla
taas valmistetaan Muumi-keksit
Fazerin keksitehtaassa ja suklaatuotteet makeistehtaan puolella.
Fazerin eniten myyty Muumituote on Muumi-keksit. Vuosittain tuotteita myydään yhteensä noin 500 000 kiloa ja tärkein
vientimaa on Japani.
Vähittäiskaupoista saatavien
tuotteiden lisäksi Fazer valmistaa juhlavuonna erikoistuotteita,
joita myydään Fazer-kahviloissa
ja leipomomyymälöissä. Muumit
ja Tove Janssonin elämäntyö näkyvät myös Fazerin Vantaan makeistehtaan vierailuohjelmassa.
Ajankohtaista
Vuosi vaihtui
Senaatintorilla
lavatanssien
tahdissa
? Hannele Snickars ja Jaana Toikkanen
??Hannele Snickars ja Jaana
Toikkanen ovat läpikäyneet
nelivuotisen
?Ihminen tavattavissa? -ohjelman koulutuksen, joka valmistaa heidät Ihminen tavattavissa mentoreiksi.
Ohjelma on Tommy Hellstenin
kehittämä ja käsittää mentorkoulutuksen lisäksi myös muuta
koulutusta, seminaareja ja luentoja niin yksityisille kansalaisille kuin yrityksille ja yhteisöille.
Tommy Hellsten on koulutukseltaan teologian maisteri,
mutta hän on myös kirjailija,
terapeutti ja luennoitsija. Hellstenin vuonna 1991 ilmestynyt
kirja Virtahepo olohuoneessa
nousi bestselleriksi. Kirja käsittelee läheisriippuvuutta ja sitä,
kuinka se voi hoitamattomana
siirtyä sukupolvelta toiselle. Hän
tuo kirjassa esiin, kuinka toipuminen ehyempään elämään on
mahdollista omaa itseä kuuntelemalla.
Mutta mikä on Ihminen tavattavissa -mentor, millainen koulutus on ja mikä on koulutuksen tarkoitus.
Mentorin tavoitteena on edesauttaa ihmistä omien sisäisten
voimavarojen löytämiseen ja
vapauttamiseen niin, että hän
oppii tukemaan itseään ja löytämään keinot kohdata elämän
haasteet.
Hannele Snickars on kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt liike-elämässä ja opettajana.
Jaana Toikkanen on koulutukseltaan molekyylibiologi ja
työskentelee erikoistutkijana.
Tämän neljä vuotta kestäneen
mentor koulutusohjelman läpikäynti työn ohella on vaatinut sisukkuutta. Teoriaopinto-
45. vuosikerta ? nro 1
??Helsingin Senaatintorin uudenvuodenjuhlaa vietettiin letkeässä tunnelmassa lauhasta
säästä nauttien. Paikalle saapui poliisin arvion mukaan
noin 20 000 juhlijaa.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimään
iltaan kuului annos lavatanssien tunnelmaa, kun yleisöä
innostettiin laittamaan jalalla
koreasti Tuure Kilpeläisen ja
Kaihon karavaanin johdolla.
Vierailevana tähtenä yhtyeeseen liittyi illan aikana Anna
Puu. Torilla nähtiin myös kaunis valopisteiden meri, jonka
yleisö loihti heille jaettujen valotikkujen avulla. Musiikin ja
tanssin lisäksi ohjelmassa oli
mentalisti Noora Karman taikuutta ja maailmaa kiertävän
Race Horse Companyn uutta
sirkusta.
Kaupunginjohtaja Pajunen
nosti puheessaan esille yhteisöllisyydestä kumpuavien tapahtumien merkityksen.
?Erityisesti korostuvat kaupunkilaisten itsensä synnyttämät kokoontumisen ja tekemisen uudet muodot. Kaupungin tehtävänä on mahdollistaa. Tekemisen energian on
tultava meiltä kaikilta, kaupunginjohtaja Pajunen totesi.
?Halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on voimistunut. Ravintolapäivä ja kaupunkiviljely
ovat innostaneet lukuisat ihmiset miettimään ruoan ja sen
alkuperän merkitystä.
www.ihminentavattavissa.fi
Toivotan kaikille lehden lukijoille
Onnellista, Tasapainoista ja Iloista Vuotta 2014
Sivu 5
Helena Leinonen
Arkkitehti Juhani Paalasmaa
lahjoitti kokoelmansa
??Kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa lahjoitti useita tuhansia
piirustuksia käsittävän kokoelmansa Arkkitehtuurimuseolle 12.12.2013. Arkkitehtuuripiirustusten lisäksi kokoelmaan
kuuluu näyttelysuunnitelmia ja
laaja kirjakokoelma, joka on
pyynnöstä museon kävijöiden
käytössä.
Arkkitehti ja professori Juhani
Pallasmaa lahjoitti kokoelmansa Arkkitehtuurimuseolle torstaina 12.12.2013 pidetyssä luovutustilaisuudessa. Useita tuhansia piirustuksia käsittävässä kokoelmassa on piirustuksia aina
laajoista korttelisuunnitelmista huonekaluihin ja esineisiin.
Joukkoon mahtuu myös useita
yksityistaloja ja huviloita. Monet niistä Pallasmaa on suunnitellut hyville taiteilijaystävilleen. Esinesuunnittelua kokoelmassa edustavat esimerkiksi
Hotelli Vaakunan saunan vesiastia ja löylykauha.
Lahjoitus kattaa myös Juhani Pallasmaan näyttelysuunnitelmia Suomesta ja ulkomailta.
Tunnetuimpiin näistä kuuluvat
esimerkiksi Puun kieli (1987) ja
Eläinten arkkitehtuuri (1995).
Lahjoituksen yhteydessä Suomen arkkitehtuurimuseo ja Juhani Pallasmaa tekivät sopimuksen Pallasmaan laajan kirjakokoelman käytöstä. Kokoelma
sisältää arkkitehtuurikirjojen lisäksi edustavan otoksen taidetta ja taidefilosofiaa käsitteleviä
teoksia. Museon kävijöillä on
mahdollisuus tutustua kirjastoon ja käyttää sen kokoelmia.
Kokoelma sijaitsee Pallasmaan
toimistossa niin pitkään kuin
hänen kirjoittajauransa jatkuu.
Kirjakokoelmasta on laadittu
tietokanta, jota pääsee käyttämään Arkkitehtuurimuseon tiloissa. Kokoelmasta voi tehdä
tiedusteluja Arkkitehtuurimuseon kirjaston henkilökunnalta.
Pallasmaan kirjastoon pääsee
tutustumaan arkisin sopimalla
käynnistä etukäteen Arkkitehtuurimuseon kirjaston kanssa.
Juhani Pallasmaa
Arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa toimi Suomen rakennustaiteen museon (nykyinen Arkkitehtuurimuseo) johtajana vuosina 1978?1983. Ennen
johtajakauttaan hän työskenteli
useaan otteeseen museon näyttelytoimistossa 1950-luvun lopusta 1970-luvun alkuun. Näyttelyarkkitehtina hän toimi vuosina 1974?1978.
Pallasmaa on julkaissut useita
artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Niissä ja lukuisissa kirjoissaan hän
käsittelee arkkitehtuurin ohella kulttuurifilosofiaa, ympäristöpsykologiaa ja taiteen teoriaa. Pallasmaa on kansainvälisesti kysytty luennoitsija. Hän
opettanut ja luennoinut maailman johtavissa korkeakouluissa arkkitehtuurisuunnittelusta,
muotoilusta ja visuaalisista taiteista. Hänellä on ollut monia
luottamustoimia, ja hän on työskennellyt useissa arkkitehtitoimistoissa. Oman toimistonsa
Pallasmaa perusti 1983.
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 2-3 ? Nro 1
Hissiremontti parantaa myös
taloyhtiön energiatehokkuutta
H
issi on suositu joukkoliikenneväline! Vanhojen hissien
turvallisuustaso ei kuitenkaan vasta enää välttämättä nykypäivän turvallisuussuosituksia. Hissin nykytila turvallisuusriskeineen
on kuitenkin helppo selvittää ja sen
perusteella voidaan valita järkevin
peruskorjausratkaisu.
Suomessa on 50 000 hissiä, joiden
keski-ikä on yli 30 vuotta. Valtaosa
näistä sjaitsee asuinkerrostaloissa.
Suomessa tehdään päivittäin yli 10
000 000 ja vuosittain yli 4 miljardia
hissimatkaa. Hissi voidaan rinnastaa
joukkoliikennevälineisiin, mutta
astuisitko itse yli 30 vuotta vanhaan
linja-autoon? Hyvästä huollosta
huolimatta iäkkäämpien laitteiden
turvallisuustaso ei vastaa nykyhissin
turvallisuusmääräyksiä.
Suomessa vahvistettiin vuonna
2004 EU:n julkaisema hissiturvallisuusstandardi Safety Norms for Existing Lifts. Standardi sisältää yhteensä
74 vanhoissa hisseissä tunnistettua
riskitekijää, joista hissinkäyttäjän
kannalta tärkeimmät ovat huono
pysähtymistarkkuus, puuttuva tai
riittämätön hälytysyhteys sekä ovettomat hissikorit.
Suurimman ongelman aiheuttaa
hissin epätarkka pysähtyminen,
jolloin hissikori pysähtyy kerrostasanteen ala- tai yläpuolelle. Tällöin
pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka
lastenvaunujen kanssa kulkevan on
vaikea yksin päästä hissistä ulos tai
hissiin sisälle. Kompastumisen riski
on näissä tilanteissa suuri. Korinovettomissa hisseissä tapahtuu useita
?läheltä piti? -vaaratilanteita päivittäin. Esimerkiksi repun nyöri tai koiran talutushihna voi takertua liikkuvan korin etuseinän väliin. Kiilautumisonnettomuudet ovat valitettavan
yleisiä näissä korinovettomissa
vanhoissa hisseissä. Puuttuvat korin
ovet sekä tason oven lukko-ongelmat
ovat yleisimmät syyt kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin. Riskitekijät
kumuloituvat vanhoissa hisseissä,
kun vaaratilanteen sattuessa niistä
ei ole 24h puheyhteyttä päivystävään
asiakaspalvelukeskukseen.
Suomessa hissin turvallisuudesta
huolehtiminen on hissinhaltijoiden
vastuulla, asuintaloissa käytännössä
taloyhtiöllä. Modernisoinnin avulla
voidaan nostaa hissin turvallisuutta
sekä samalla suorituskykyä, rakennuksen arvoa ja vastata nykyajan
käyttäjien vaatimuksiin. Kuntotutkimus on päättäjän työkalu, joka
auttaa todentamaan hissin nykytilan ja priorisoimaan korjaustarpeet.
Arviointi sisältää yli 150 SNELstandardiin perustuvaa tarkastusta
hissin turvallisuuden, esteettömyyden, suorituskyvyn, ulkoasun ja
ekotehokkuuden selvittämiseksi.
Tulosraportissa esitetään lisäksi
peruskorjaussuunnitelma riskien
poistamiseksi. Kone -kuntotutkimus
hisseistä soveltuu osaksi asuntoosakeyhtiöiltä vaadittavaa viiden
vuoden korjaussuunnitelmaa.
Kun vanha hissi vaihdetaan täysin
uuteen, parannetaan samalla kiinteistön energiatehokkuutta. Koneen
MaxiSpace(TM) -hissiratkaisun koneisto säästää energiaa ja pienentää
hiilijalanjälkeä yli kolmanneksen
verrattuna perinteiseen ja yli 50%
verrattuna hydraulikoneistoon. Hissien led-valaisimilla pienennetään
energiankulutusta vielä yli 80%
halogeenivaloihin nähden. Lisäksi
led -valaisimet kestävät yli 10 kertaa
pidempään.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) avustaa hissin peruskorjausta liikuntaesteiden poistamiseksi 50 % korjauskustannuksista.
Avustettavaksi perusparannukseksi
katsotaan toimenpide, joka laajuudeltaan vastaa olennaisesti uuden
hissin rakentamista hissittömään
taloon eli vanhan hissin korvaamista kokonaan uudella hissillä. Kun
vanha hissi laitetaan kerralla kuntoon tehdään silloin taloudellisesti
järkevä elinkaariratkaisu edistäen
samalla hissiturvallisuutta.
Vanhukset keräsivät
lahjoituksen lapsipotilaille
??Porvoolaisen hoivakodin
vanhusasukkaat ja hoitajat
keräsivät varoja uuden Lastensairaalan hyväksi. Lämminhenkiset myyjäiset tuottivat reilun kahden tuhannen euron keräyspotin lisäksi iloista mieltä kaikille
kävijöille.
? Vilpitön halu auttaa ja
myykäisten valtava menestys yllättivät meidät positiivisesti. Attendo Laamannin
asukkaat sekä henkilökunta haluavat kiittää kaikkia
myyjäisiin tulleita ihmisiä,
iloitsee hoivakodin johtaja
Pia Paananen.
Tapahtuman
tuotto
2064,30 ? tilitetään lyhentämättömänä Lastensairaalan keräykseen.
Attendo Laamannin väen
varainkeruu toimi osana
hoivakodin
päivittäistä
virkistystoimintaa; edeltävä kuukausi hoivakodissa on ahkeroitu askar-
telujen, koristeiden, villasukkien ja leivonnaisten
parissa. Myös itse myyjäiset virkistivät arkea: hoivakodissa oli käsin kosketeltavissa välittävä ja
lämminhenkinen tunnelma. Asiakkaat, vanhukset
ja henkilökunta nauttivat
yhdessäolosta ja tonttumaisen iloisesta ilmapiiristä. Ponit, lampaat sekä
puput riemastuttivat niin
lapsia kuin vanhuksiakin.
Idea haastekampanjaan
ja -keräykseen syntyi henkilökunnan ja asukkaiden
keskuudessa. Hoivakodin
asukkaat ovat aikoinaan
olleet rakentamassa Suomea yhteistyöllä. Vanhukset haluavat vielä kantaa kortensa kekoon tulevaisuuden lasten hyväksi yhdessä hoitajien kanssa. Hoivakodin väki onkin
haastanut kaikki Itä-Uudenmaan vanhusten pal-
velukodit ja vanhainkodit
mukaan talkoisiin lapsipotilaiden hyväksi.
? Yhteydenottoja on tullut kiitettävästi ja haastekampanja sai nyt hyvän sysäyksen. Hoivakodin asukkaat innostuivat henkilökunnan kanssa tästä niin
paljon, että ennen pääsiäistä järjestetään uudet
myyjäiset. Haastamme ensi
vuonna koko Suomen vanhusten hoitoyksiköt mukaan kampanjaan, sillä jokaisen pienikin panos on
tärkeä, sanoo johtaja Pia
Paananen.
Hoivakodin myyjäisissä
oli käsin kosketeltavissa
välittävä ja lämminhenkinen
tunnelma.
Viikot 2-3
Yleisönosasto
Ekonomit hiiteen valtionhallinnosta
??Jouluilon pilaajiksi on
nyt keksitty ekonomit jotka väittävät, ettei säästöt
riitä, vaan lisää tarvitaan !
Saataisiin ROIMAT SÄÄSTÖT Jos laitettaisiin kallispalkkaiset ekonomit kilometritehtaalle ja tilalle palkattaisiin pitkäaikaistyöttömiä ja eläkeläisiä joilla on
useita eri sairauksia jotka todella tietävät miten
pienellä palkalla voi elää
ja lisäksi kustantaa lääkkeensä !
Silloin voisi todellinen oikeudenmukaisuus toimia
tässä maassa ja rahat annet-
taisiin niitä todella tarvitseville moni työtön esimerkiksi rakentaisi itselleen
mieluummin oman mökin,
kun katselisi toimettomana
kerrostalon ikkunasta ja silloinhan tämä yhteiskunta
saisi tavaraa myytyä !
Valtionhallinnossa
on
muutenkin turhan paljon
?ilmaa?, sillä itse olin hammaslääkärissä 03.12(.2013),
mutta hammaslääkäri ryhtyikin paikkaamaan muita
hampaita, kuin sitä joka
todella särki ! Näyttää siltä, että kunnalliset terveyskeskukset ovat epäpätevi-
en hammaslääkärien suojatyöpaikkoja, sillä kyseisestä hampaasta olen kärsinyt
jo KOLME VUOTTA !
Kun otin yhteyttä kunnalliseen tahoon jossa ilmoitin, ettei oikeaa hammasta
hoidettu, niin minulle väitettiin, että pitää maksaa
TEHDYSTÄ TYÖSTÄ ! Mistä
ihmeen tehdystä työstä ?`
Jos minä saisin töitä ja tekisin mitä sattuu, niin olisin pihalla ALTA AIKAYKSIKÖN!
Lassi Tiittanen
Terveyskeskusten ongelmien juuret
? mitä asialle voidaan tehdä?
??Olin Kallion Terveysasemalla, pyytämässä vain Nitro-reseptin uusimista ja toivoin, että saisin sen suhteellisen nopeasti, koska
en voi liikkua kuin 20 metriä ilman niitä ja ne edellisen lääkärin virheen vuoksi
loppuivat ennen kuin muut.
Kyseessä oli siis vain ilmoittautumisluukulle päästy, ei lääkärille eikä hoitajalle.
Odottamassa oli alle 20
henkilöä, odotusaikanani
tuli kyllä lisää, mutta terveimmät poistuivat, koska
palvelua ei saatu.
4:stä palveluluukusta oli
palvelua hoitamassa vain
yksi, joka otti, jos ehti
muilta kiireiltään. Tiedustelin miksi näin oli (klo noin
13.08) ? On ruokatunti ilmeisesti, vastaus.
? Ei ilmaantunut lisää,
seuraava vastaus oli ? Toiset soittelee niitä vastaussoittoja, jotka pitää hoitaa
saman päivän aikana.
Juttelin asiakkaiden kanssa ja kuulin, että aamulla
soittanut asiakas saa vastasoiton n. klo 16.
? Henkilö oli joutnut kotona päivystämään koko
päivän!
Siis vanha ihminen, ei
voinut käydä ulkona ollenkaan? Vanhoilla on vain
kiinteä puhelin, eikä heillä
kännykkään vastaaminen ja
tietojen kirjaaminen edes
ulkona onnistuisikaan.
Vanha ihminen kuulee sitäpaitsi huonosti, ymmärtää
puhelimessa aivan väärin ja
hoidossa tulee mitä kummallisimpia virheitä.
Nämä, jotka odottivat
Terveyskeskuksen aulassa
olivat myös vanhuksia, takit päällä 2-3 tuntia ilman
vettä, ilman ruokaa, mahdollisesti lääkkeiden ottoaika ohitettuna jne.
Kuitenkin parempi vaihtoehto on palvella vanhus
tiskiltä kuin puhelimella
kotiin. Tiskillä kasvotusten
voi kysyä, jos ei ymmärrä,
kuulee paremmin (esim.
suunliikkeistä).
Kyllä kauhistutti tämä tilanne, jota vanhukset sanoivat ?köyhien kyykytykseksi?.
Itse pääsin vajaan kahden tunnin odotuksen jälkeen luukulle, todella vihaisena ? juuri tämän systeemin vuoksi.
Olen yli 2 vuotta ollut
vanhojen ihmisten parissa ja tunnen heidän ulkoiset ongelmat ja sairauksiin
liittyvät väärin ymmärrykset ? näin ei näitä asioita saada kunnialla hyvään
hoitoon, ei missään tapauksessa. Ihmistä, etenkin
vanhaa ihmistä on palveltava kasvotusten ? sen he
ovat ansainneet!
Tässähän ai ole mitään
järkeä ? eikö ihmistä haluta nähdä sairaana?
On ongelmia pohjoisessakin! ? Esimerkiksi Hyrynsalmen potilas viedään
ensin 100km sairasautolla pohjoiseen, Suomussalmelle, jossa ei ole mitään
hoitovälineitä, joten se viedään Hyrynsalmen kautta
Kajaaniin 200km (S-Hy 100
2x + Hy-ka 100km = 300
km reissu), jossa on sitten
välineet Miksi ei suoraan
viedä HyrynsalmiKajaani,
olisi vain 100km, sairasautokyytiä yhdeltä reissulta.
Säästöjä kyllä näin saataisiin. ? Täytyy olla vahvoja
potilaita!
Saara Tolonen
Helsinginkatu
MunkinSeutu
Viikot 2-3
Joustava hoitoraha perheiden
käyttöön tammikuusta 2014
??Alle 3-vuotiaiden lasten
vanhemmat voivat 1.1.2014
alkaen yhdistää lapsen hoidon ja osa-aikaisen työn aiempaa joustavammin. Alle
30 tunnin työviikon ansioita kompensoidaan joustavalla hoitorahalla.
? Joustavalla hoitorahalla halutaan lisätä työnteon
mahdollisuutta pienten lasten vanhemmille. Joustavan
hoitorahan avulla vanhempi
voi esimerkiksi palata perhevapaalta töihin niin, että
hän tekee puolikasta työpäivää. Työjärjestely vaatii
kuitenkin aina, että vanhempi sopii asian työnantajansa kanssa, kertoo etuuspäällikkö Suvi Onninen.
Joustava hoitoraha korvaa nykyisen alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen
hoitorahan. Muutos lisää
tuen määrää 62?142 euroa. Osittainen hoitoraha
säilyy kuitenkin nykyisellään vanhemmilla, joiden
lapset ovat 1. ja 2. luokal-
la. Osittainen hoitoraha on
97,67 euroa vuonna 2014.
? On arvioitu, että joustava hoitoraha houkuttelee
pari tuhatta kotihoidon tuella olevaa vanhempaa siirtymään työelämään osa-aikaisesti. Samaan aikaan muutama sata vanhempaa vaihtanee kokopäivätyön osa-aikaiseen. Joustavalle hoitorahalle siirtyy myös noin 4
600 sellaista alle 3-vuotiaan
vanhempaa, jotka aikaisemmin saivat osittaista hoitorahaa, sanoo Onninen.
Hoitorahan määrä
työajan mukaan
Hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen
työaika on enintään 22,5
tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta,
hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli
22,5 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivä-
Kirjavinkki
työn työajasta, hoitoraha on
160 euroa kuukaudessa. Yli
30-tuntista työviikkoa tekevä
vanhempi ei voi saada joustavaa hoitorahaa.
Jos alle 3-vuotiaan vanhempi saa nyt osittaista
hoitorahaa, Kela muuttaa
hänen tukensa automaattisesti 160 euron joustavaksi
hoitorahaksi. Jos vanhempien työaika on enintään
22,5 tuntia viikossa, he
voivat antaa Kelalle selvityksen työajastaan ja saada
korkeamman hoitorahan.
Joustavaa hoitorahaa voivat saada työntekijät, yrittäjät ja maatalousyrittäjät
sekä apurahansaajat, joilla on MYEL-vakuutus. Se
voidaan maksaa isälle tai
äidille tai molemmille, jos
vanhemmat työskentelevät
eri aikoina. Joustavaan hoitorahaan on oikeus myös
adoptiovanhemmilla sekä
vanhemmilla, jotka eivät
asu lapsen kanssa samassa osoitteessa.
Elina Tanskanen
Hyvän mielen
reseptejä
??Hyvän mielen reseptejä
esittelee 38 erilaista henkisen ravinnon lajia keittokirjoista tutussa muodossa.
Ihmisessä on ainutlaatuinen henkinen ulottuvuus,
joka tarvitsee monipuolista ravintoa voidakseen hyvin. Sen takia kannattaa
kokkailla jotain pientä hyvää mielelleen joka päivä,
ja juhlahetkinä tehdä kunnon ateria pidemmän kaavan mukaan. Hyvän mielen
reseptit tepsivät niin puuduttavaan arkeen kuin pieniin kriiseihinkin. Raaka-aineiden kirjo ulottuu arjen
pienten ilojen hyödyntämisestä pyyteettömään vapaaehtoistyöhön ja liikunnasta
luovuuteen. Kirjassa käydään läpi myös henkisen
ravitsemuksen perusteet.
Elina Tanskanen on tehnyt selkeän oppaan niille,
jotka saavat ensimmäisen
lapsensa ja tulevat siis ensimmäistä kertaa vanhemmiksi. Silloin tarvitaan uu-
den opiskelua, mihin kirja
antaa hyvin tietoa; kuinka
juuri heidän perhe saa luottamusta oikeisiin tekoihin
ja tapoihin.
Vallattomasti sanottuna;
kuinka löytää sen Oikean
ja samalla pitää hauskaa,
on ymmärrettävästikin vaikea asia.
Teksti: Hannu Hirvikoski
Kuvat: Stefan Bremer/
YLE TV2
Ensi- ja turva- Vuosi vaihtui Senaatintorilla
kotien liiton
lavatanssien tahdissa
Ritva Karinsalo Jatkoa sivulta 3
?Kaikki poiminnat heisosiaali??Olemme tiedostavia ku- jastelevat yhdessä tekemiluttajia, emme pelkästään sen ja kokemisen ydintä.
neuvokseksi
ostoskorien täyttäjiä. Sama Yhdessäolossa on kyse en??Tasavallan presidentti on
myöntänyt Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja,
yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Ritva Karinsalolle sosiaalineuvoksen arvonimen.
Karinsalo on toiminut
haavoittuvaisia oloissa elävien perheiden puolestapuhujana, jolle yhteiskunnalliset epäkohdat ovat tulleet työuran aikana tutuiksi.
Hän on kehittänyt ja johtanut lapsi- ja perhekeskeisiä
palveluja niin koulukodissa,
vankilassa kuin järjestöissä
lähes 40 vuotta. Työtä on
ohjannut tarve muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi lapsen etu huomioiden. Ensija turvakotien liiton toimitusjohtajana Karinsalo on
ollut vuodesta 2006 alkaen.
koskee asukkaiden asemaa
oman kotikuntansa laatutietoisina palvelujen käyttäjinä.?
?Tarvitsemme edelleen lisää hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtumia, jotka kokoavat meitä yhteen ja antavat virikkeitä arkeen. Yhteinen Senaatintorimme on
tarjonnut lukuisia unohtumattomia huipentumia ja
ilon hetkiä. Uusi ihmisten
kohtaamispaikka on tulevaisuudessa rakentumassa
Keskustakirjaston ympärille Töölönlahdelle?, Pajunen sanoi.
Pajunen mainitsi puheessaan tapahtumaesimerkkeinä myös neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhlat Finlandia-talossa, Cheekin tulevat
Olympiastadionin konsertit ja tietotekniikka- ja pelialan kasvuyritystapahtuma Slushin.
nen kaikkea vastuun kantamisesta ja lähimmäisistä
välittämisestä. Halusta tehdä parempaa tulevaisuutta.?
Illan aikana kuultiin
myös piispa Irja Askolan
puhe ja laulettiin yhteisesti
Maamme-laulu. Loppuhuipennuksena nähdyn ilotulituksen toteutuksesta vastasi JoHo Pyro.
Juhla välitettiin suorana
lähetyksenä Yle TV1:ssä ja
internetissä Yle Areenassa
osoitteessa yle.fi/areena,
jossa se on katsottavissa
kahden viikon ajan.
Osana uudenvuoden juhlintaa lapsille järjestettiin
Helsingin kaupungintalon
juhlasalissa iltapäivällä kolme näytelmällistä esitystä,
jotka tutustuttivat hauskalla tavalla Helsingin menneisyyteen. Esitykset keräsivät
yhteensä noin 1 000 hengen yleisön.
Vanhan Ylioppilastalon ravintoloiden
liiketoiminta siirtyy Royal Ravintolat Oy:lle
??Royal Ravintolat Oy
aloittaa Vanhan Ylioppilastalon ravintoloitsijana. Vanhan ravintolatilojen käyttötarkoitus tulee liikkeenluovutuksen jälkeen säilymään entisellään.
Aiemmin tiloja vuokrannut HYY Ravintolat keskittyy jatkossa ydinalueisiinsa eli opiskelija- ja henkilöstölounasliiketoimintaan.
Lounasravintoloissa tapahtuvat edustus- ja juhlapalvelut jatkuvat entisellään
nykyisessä laajassa mittakaavassa.
HYY Ravintolat on pääkaupunkiseudun johtava
opiskelijalounaspalvelujen tarjoaja. Kaikkiaan yli
30 ravintolan ketjun budjetoitu liikevaihto vuodelle 2014 on 18,5 miljoonaa
euroa.
Vanhan Ylioppilastalon
ravintolatilojen käyttötar-
Elina Tanskanen (s. 1977) on tietokirjailija, vapaa kirjoittaja
ja logoterapeutti.
5
koitus tulee yrittäjävaihdoksenkin jälkeen säilymään entisellään. Ylioppilastalo on suojeltu kohde
ja Royal Ravintolat kehittää Vanhan palvelutuotetta nimenomaan hyödyntäen ainutlaatuista tilaa ja
historiaa säilyttäen sen tunnelman.
Juhlapalveluliiketoiminnan ja fine dining -ravintoloitten markkinajohtajana
Helsingissä Royal Ravintolat tuo Vanhan ylioppilastalon yhä laajemman asiakaskunnan tietoisuuteen. Vuoden 2014 myynti Vanhalla
on käynnistynyt hyvin.
Vanhan Ylioppilastalon
nykyinen henkilökunta on
siirtynyt Royal Ravintolat
Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Royal Ravintolat työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä.
? Uuden vuokralaisen
myötä tilankäyttö Vanhalla
monipuolistuu ja kehittyy.
Kiinteistönomistajan tulot
kasvavat merkittävästi mahdollistaen talon ylläpidon ja
entisöinnin sekä voitonjaon laajalle ylioppilaskunnalle. HYY Yhtymän voitonjako on 2/3 ylioppilaskunnan budjetista, jolla rahoitetaan osaltaan 250 järjestön toiminta ja 27 000
opiskelijan edunvalvonta,
toteaa HYY Yhtymän toimitusjohtaja Mauri Laurila.
? Tämä on ainutlaatuinen
tilaisuus kehittää toimintaamme sekä vahvista asemaamme Helsingin ydinkeskustan ravintolatarjonnassa. Toteutettava kauppa sopii hyvin lähivuosien
laajentumis- ja kasvusuunnitelmiimme, kertoo Royal
Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari.
HYY Yhtymä on Helsin-
gin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa. Toiminta koostuu kiinteistö-,
sijoitus-, majoitus- ja ravintola- sekä kustannusliiketoiminnasta. Yhtymän liikevaihto vuonna 2012 oli
32,9 miljoonaa euroa ja voitonjako ylioppilaskunnalle
2,3 miljoonaa euroa.
Royal Ravintolat on alansa suurin yksityinen yrityskokonaisuus, johon kuuluvat emoyhtiö Royal Ravintolat Oy sekä sen kokonaan omistama tytäryhtiö
Oy Union Hotels Ab. Toimipisteitä ovat Hotel Haven, Hotel Fabian ja yhteensä 29 ravintolaa 22
eri toimipisteessä. Nämä
yhdessä työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä.
Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on noin 76,3 miljoonaa euroa.
Helsingin seudulla tarvitaan
teollisuutta tukevaa asennetta
??Teollisuusyritysten vaikeudet jatkuvat; teollisuustuotanto pieneni Suomessa
lokakuussa 3,4 prosenttia
vuoden takaisesta. Myös
teollisuuden työpaikkojen
määrä on laskenut jatkuvasti.
Tuotannollinen toiminta väheni useilla päätoimialoilla, eniten sähkö- ja
elektroniikkateollisuudessa16,1 prosenttia ja metalliteollisuudessa 6,5 prosenttia.
?Kauppakamari on huolissaan Uudenmaan tilanteesta. Meillä vallitsee jopa
teollisuusvastainen mieliala.
Emme saa päätöksillämme
vahvistaa kilpailukykymme
rapautumista?, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja
Jorma Nyrhilä.
Kauppakamari vahvistaa
teollisuuden ja kuntapäättäjien vuoropuhelua
Helsingin seudun kauppakamari on aloittanut
Teollisuus tutuksi -tilaisuudet, joissa saatetaan yhteen
kuntapäättäjät ja kunnassa
toimivat teollisuusyritykset.
?On tärkeää kuunnella
yritysten toiveita ja ottaa
ne huomioon paikallisessa
päätöksenteossa. Kauppakamari on ryhtynyt edistämään aktiivisesti päättäjien
ja yritysten vuorovaikutusta
järjestämällä yritysvierailuja sekä keskustelutilaisuuksia avainhenkilöille?, toteaa Nyrhilä.
Teollisuudessa työskentelevien ansiotulot olivat Uudellamaalla vuonna
2010 noin 3,5 miljardia euroa. Kerrannaisvaikutukset
ovat moninkertaiset; teollisia työpaikkoja varten tarvitaan palveluita niin yksityisellä kuin julkisellakin
sektorilla.
Asuinpaikkakunnalle
kunnallisveroa kertyi laskennallisesti noin kahden
kunnallisveroprosentin verran. Lisäksi teollisuusyritysten työntekijöiden osuus
kunnallisveron
tuotosta
on keskimäärin kymmenen prosenttia.
Toimintaedellytyksiä
vahvistettava
paikallisilla
päätöksillä
Teollisuuden toimintaympäristö on paikoin muuttunut vaikeaksi: liikenneyhteysongelmat, rajalliset laajentamismahdollisuudet, lupabyrokratia sekä osaavan
työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä.
?Teollisuuden
toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa
myös paikallisesti kunnissa
esimerkiksi hyvällä maankäytöllä ja sujuvilla liikenneyhteyksillä sekä riittävällä asuntotuotannolla. Uudellamaalla on tutkimusja kehitystyön osaamista
sekä edellytykset korkeasti
erikoistuneen teollisuuden
menestymiseen?, korostaa
Nyrhilä.
Teollisuuden tarvitsemaa
osaavaa henkilöstöä ei kouluteta riittävästi nykykapasiteetin ylläpitoa varten.
Helsingin seudulla on huolena, että teollisten alojen opiskelu ei kiinnosta
nuoria.
?Vastauksemme haasteeseen on oppilaitosten ja
opiskelijoiden sekä yritysten kesken toimiva Ennakointikamari. Se pyrkii
antamaan nuorille nykyaikaisen kuvan teollisuudesta sekä työpaikkana että
tärkeänä osana yhteiskuntaamme?, painottaa Nyrhilä.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Nimipäivät:
Viikko 2
Ma 6.1. Loppiainen. Harri
Ti 7.1. Aku, Aukusti, August
Ke 8.1. Titta, Hilppa
To 9.1. Veikko, Veijo, Veikka
Pe 10.1. Nyyrikki
La 11.1. Kari, Karri
Su 12.1. Toini
Viikko 3
Ma 13.1. Nuutti
Ti 14.1. Sakari, Saku
Ke 15.1. Solja
To 16.1. Ilmari, Ilmo
Pe 17.1. Toni, Anton, Anttoni, Antto
La 18.1. Laura
Su 19.1. Heikki, Henri, Henna, Hernrik, Henni
Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta
mihin ollaan menossa.
Suomalainen sananlasku
Menovinkkejä
??Kansleri em. Bertil Roslin kertoo
omakohtaisia kokemuksiaan otsikolla
?Olipa kerran sotalapsi Ruotsissa?.
Torstaina 16.1.2014
klo 13.15 Munkkiniemen Palvelukeskuksessa, Laajalahdentie 30, Esitelmä
kuuluu Munkkiniemen Kansalliset Seniorit / kulttuurituokion ohjelmistoon.
Asianajajat ja tuomarit:
Tuomioistuimissa
turhaa todistelua
??Sekä tuomarien että asianajajien mukaan oikeusprosesseja hidastaa turha
todistelu. Tämä käy ilmi
asianajajien ja tuomarien
yhdessä toteuttamista kyselytutkimuksista, jotka toteutettiin Helsingin hovioikeuspiirin alueella.
Toisessa kyselyssä tiedusteltiin tuomarien näkemyksiä asianajajien ammattitaidosta ja toisessa taas keskityttiin asianajajien tuomareille antamaan palautteeseen. Kyselyjen tavoitteena
oli selvittää sellaisia oikeudenkäyntien arkisiakin yksityiskohtia, joita asianajajat
ja tuomarit ovat tähän asti
miettineet kukin tahoillaan.
Vastausten pohjalta todisteluun liittyvät ongelmat
nousivat ilmeiseksi kehittämiskohteeksi.
Tuomarien näkemyksiä
asianajajien prosessitaidoista selvitettiin tänä vuon-
na. Asianajajien mielipiteitä
tuomarien ammattitaidosta selvitettiin vuosi sitten.
Molempien kyselyjen mukaan tuomioistuimissa käytetään liikaa aikaa sellaisen
todistelun läpikäymiseen,
jolla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Tämä
vie aikaa ja venyttää oikeusprosesseja. Mielenkiintoista on, että sekä tuomarit että asianajajat ovat asiasta samaa mieltä.
Todistelun lisäksi kehittämistarvetta nähdään kirjallisessa ilmaisussa puolin ja
toisin. Molemmat osapuolet
toivovat toisiltaan vähemmän asioiden runsassanaista toistamista ja enemmän
napakasti perusteltuja johtopäätöksiä.
Tuloksista on kerrottu
Advokaatti-lehdessä: http://
www.digipaper.fi/advokaatti/117418/
Munkkiniemi
Kirkkoherranviraston
uusi osoite: Raumantie 3,
avoinna ma, ti, to ja pe
klo 9-13, ke klo 14-17, p.
2340 5100, munkkiniemi.
srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 2340 5118.
??Vuoden mittainen Helsingin Ääni -hanke huipentuu vuodenvaihteessa 31.
joulukuuta, jolloin äänimaisema julkistetaan Senaatintorilla noin kello 22.15
osana Helsingin kaupungin
järjestämää juhlaa.
Apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurin puhetta seuraa Helsingin Äänen audiovisuaalinen näytös.
Tilaisuuden esiintyjä on
Suomen suurin lauluyhtye
Grex Musicus.
Helsinkiläinen kohtaa
uudet vastausäänet
asiakaspalveluissa jo
tammikuussa
Helsingin
kaupungin
asiakaspalveluissa vastataan
satoihin tuhansiin puheluihin kuukaudessa. Helsingin
Ääni -hankkeen tavoitteena on luoda tunnistettavalla äänimaisemalla positiivinen mielikuva kaupungin
palveluista.
Helsingin Ääni on ääni-
??Vammaisten henkilöiden
tulkkien välityksen, perintään liittyvien asioiden sekä
maasta- ja maahanmuuton
palvelunumerot muuttuvat
vuodenvaihteessa. Jatkossa
tarjotaan puhelimitse tietoa
myös rajat ylittävästä terveydenhuollosta.
Vuoden 2014 alussa Kelassa aloittavat uudet keskukset muuttavat mm. tulkkien välityksen, maasta- ja
maahanmuuton sekä perintään liittyvien asioiden puhelinpalvelua. Kelan tulkkien välityskeskus palvelee
1.1.2014. Muut uudet palvelunumerot ovat käytössä
2.1.2014 alkaen.
Vammaisten
henkilöiden tulkkien välitys- ja etätulkkausasioissa palvelee
2.1.2014 alkaen Vammais-
Hautauspalvelu Pietét Oy
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Munkkiniemen
kirkko, Tiilipolku 6
Ke klo 7 Aamurukous
Su 12.1. klo 13 Messu,
Rinne.
Ma 13.1. klo 9.30 Avoin
päiväkerho.
Ma 13.1. klo 18 Raamattu- ja ylistyspiiri.
Ti 14.1. klo 11 Sanan äärellä ?raamatturyhmä kirkon aulassa.
Ti 14.1. klo 13.30-15.30
Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa.
Ke 15.1. klo 15 Ensilapsikerho.
To 16.1. klo 18 Kirkkokuoron harjoitus Kaisa
Sidoroffin johdolla. Tervetuloa nykyiset ja uudet
laulajat!
Su 19.1. klo 13 Messu,
Glad. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Ma 13.1. klo 9.30 Avoin
päiväkerho.
Ke 22.1. klo 10.15 Raamattupiiri.
maisema, jonka avulla ihmiset tunnistavat olevansa
Helsingin kaupungin palveluiden piirissä. Äänimaisema koostuu äänitunnisteesta (äänilogo) ja äänimaisemasta (sävellys).
Puheäänet
yhdistyvät
osaksi äänimaisemaa puhelin- ja tiedotepalveluissa.
Helsingin oma äänimaisema kuuluu jatkossa Helsingin kaupungin äänikontaktipisteissä. Tällaisia pisteitä ovat esimerkiksi virastojen ja liikelaitosten asiakaspalvelut ja vastaanottotilat,
puhelinvaihdepalvelut, ta-
pahtumat ja äänimainokset.
Helsingin äänen
syntytarina
Helsingin Ääni -hanke
on Helsingin kaupungin,
kaupungin työntekijöiden
ja kaupunkilaisten yhteinen. Se käynnistyi Palmian aloitteesta.
Keväällä satoja Helsingin
kaupungin työntekijöitä jätti kilpailuun omia ääninäytteitään. Kaupungin työntekijöiden ja tuomariston äänillä valittiin kesäkuussa
neljä vastausääntä puhe-
lin- ja asiakaspalveluihin:
kaksi naisääntä ja kaksi
miesääntä.
Elokuussa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuus
ehdottaa omia Helsingin
tunnelmaa kuvaavia ääniä.
Kaupunkilaisten äänestyksessä sadoista äänistä kipusivat kärkikolmikkoon
raitiovaunu, lokit ja meri.
Syyskuussa käynnistyi
avoin sävellyskilpailu Helsingin äänimaisemasta. Sävellyskilpailun annista yksi
oli ylitse muiden - Ladis
Lao Roblesin Tässä on
Helsingin Ääni.
Muutoksia Kelan puhelinpalveluun
2.1.2014 alkaen
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Munkkiniemi
Raumantie 3
Ke klo 13 Keskiviikkokahvit.
Su 12.1. klo 11 Messu,
Rinne, Julia Tamminen.
Ma 13.1. klo 10 Seniorien kuntojumppa +65, harjoittelu oman kunnon mukaan. Tutustumme myös
kodin pienapuvälineisiin.
Ei maksua, vetäjänä fysioterapeutti Minna Pirinen.
Kokoontumiset 15 kertaa
kevään aikana.
Ma 13.1. klo 13 Merimieskirkkopiiri.
Ma 13.1. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. J.M.G. Le
Clézio: Alkusoitto, Otava.
Alustus Elina Kuosmanen.
Ke 15.1. klo 9.30 Avoin
päiväkerho.
Su 19.1. klo 11 Messu,
Glad.
Ma 20.1. klo 18 Raamattupiiri.
Helsingin Ääni julki Senaatintorilla
Täyden palvelun hautaustoimisto
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkivuoren kirkko
ja seurakuntatalo,
Viikot 2-3
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
ten tulkkauspalvelukeskus
(VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavampaa.
Tilauksen voi tehdä myös
illalla ja viikonloppuna ennakoimattomaankin tapahtumaan. Kelan välityskeskus palvelee 7 päivänä viikossa: arkisin klo 7.30?20,
lauantaisin klo 8?15 ja sunnuntaisin klo 9?13.
Maasta- ja
maahanmuuton
palvelunumerot
muuttuvat
Kelan kansainvälisiin asioihin liittyvät palvelut kootaan ensi vuoden alussa uuteen Kansainvälisten asioiden keskukseen (KV-keskus). Muutoksen vuoksi
maasta- ja maahanmuuton
nykyinen palvelunumero
samoin kuin nykyiset Ulkomaan yksikön ja EUeläkeyksiköiden puhelinnumerot poistuvat käytöstä, ja ne korvataan uusilla
numeroilla.
Kaikissa maasta- ja maahanmuuton tilanteissa sekä
muissa kansainvälisissä tilanteissa Kela palvelee
2.1.2014 alkaen suomeksi
ja englanniksi numerossa
*020 634 0200* ja ruotsiksi
numerossa 020 634 0300.
Tietoja rajat
ylittävästä
terveydenhuollosta
puhelimessa ja
verkossa
Tammikuussa toimintansa
aloittaa myös rajat ylittävän
terveydenhuollon yhteyspiste, joka kokoaa, tuottaa
ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla.
Yhteyspisteen puhelinpalvelu käynnistyy 2.1.2014
numerossa 020 634 0400
(suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Yhteyspisteen
verkkosivuille www.kela.
fi/yhteyspiste on koottu
tieto mm. terveyspalvelujen
käyttämisestä ulkomailla,
Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden terveydenhuollosta ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä.
Perintäkeskus
palvelee perintään
liittyvissä asioissa
Kelan Perintäkeskus palvelee asiakkaita kaikissa
etuuksien, elatusapuvelan
ja opintolainojen takausvastuusaatavien perintään
liittyvissä asioissa. Lisäksi
Perintäkeskus hoitaa elatusapuvelan maksuvapautusten käsittelyn.
Perintäkeskus palvelee
2.1.2014 alkaen arkisin
klo 9?16 numerossa *020
634 4940*.
Asiakas voi asioida Perintäkeskuksen kanssa, jos
hän on saanut sieltä postia
tai aina silloin kun hän haluaa neuvotella maksusuunnitelmasta tai kysyä perintäasioista.
Työkyvyttömyyseläkkeiden
ratkaisukeskus
aloittaa 1.1.2014
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus vastaa
Kelan työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisutoiminnasta 1.1.2014 alkaen. Keskus ratkaisee uudet työkyvyttömyyseläkehakemukset
sekä kuntoutustuen jatkohakemukset ja hoitaa muutoksenhakuasioita. Asiakas
voi toimittaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen ja
siihen liittyviä asiakirjoja
mihin tahansa Kelan toimistoon. Eläkeasioiden puhelinpalvelu jatkuu arkisin
klo 8?18 numerossa 020
692 202.
MunkinSeutu
Viikot 2-3
Munkkiniemen Kansalliset Seniorit Ry
??Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry toivottaa
Onnellista ja Osallistuvaa
Vuotta 2014.
Kevään 2014 tapahtumakalenteri on valmis. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet
tämän jäsentiedotteen postitse joulukuun 2013 puolessavälin.
Jäsentiedotteessa mainitut luento- ja esitelmätilaisuudet ovat avoimia tilaisuuksia kaikille jäsenyy-
Tammikuu 2014
Ma 6.1. klo 14.00-16.00
Strauss-konsertti, Finlandia talo
Ti 7.1. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ke 8.1. klo 12.00 -13.00
?Järven lumo?, opastettu
näyttely Ateneumissa, Kaivokatu 2. Järven lumo
-näyttely kertoo tarinoita
Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Yhdistys
maksaa opastuksen. Vain
jäsenille! Pääsymaksu 10
eur maksetaan paikan päällä Leenalle. Ota tasaraha!
Kokoontuminen Ateneumin aulassa klo 11.30. Sitovat ilmoittautumiset LeenaT: leena.tanner@kolumbus.fi tai puh. 0400 870 144.
To 9.1. klo 13.15 -14.15
Kuukausiluento, palvelukeskus, sali, Pankinjohtaja Oscar Taimitarha,
Aktia Pankki Oy, ?Muutoksia
pankkipalveluissa (suoraveloitus, kortit yms.) sekä
ajankohtaiset sijoitusvaihtoehdot?
klo 14.15 -14.4.5 Myyntipäällikkö Jaana Sinisalo
OK - matkat, myös kahvit
Ma 13.1. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 13.1. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 14.1. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
To 16.1. klo 13.15 -14.45
Kulttuurituokio, palvelukeskus, sali, Kansleri em. Bertil Roslin, ?Olipa kerran
sotalapsi Ruotsissa.?
Ma 20.1. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 21.1. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontumi-
destä riippumatta.
Konserttien, teattereiden
ja matkojen yhteydessä jäsentiedotteessa on maininta miten näihin voi osallistua, vain jäsenille/vieraille.
Yhdistys sponsoroi jäsenmaksutuotoilla useita kevään tilaisuuksia. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole
tuottaa voittoa vaan sen tulee käyttää tulonsa jäsenistön hyväksi.
Jäsenmaksu tälle vuodel-
le on 18 ?. Meitä on jo n.
350 jäsentä tässä Munkkiniemen yhdistyksessä, mutta lisää kyllä mahtuu.
Kokoontumispaikkana on
Munkkiniemen Palvelukeskus, Laajalahdentie 30.
Jäseneksi voi liittyä jonkin tilaisuuden yhteydessä tai ottamalla yhteyttä jäsentiedotteessa mainittuihin
hallituksen jäseniin.
Tervetuloa mukaan senioreiden vireään toimin-
takevääseen.
www.munkkiniemi.senioriyhdistys.fi
nen Laajalahdentie 20
Ti 21.1. klo 12.00 -13.30
Keskusteleva kirjallisuuspiiri, palvelukeskus, klubi,
Kim Edwards: Unien järvi
Ke 22.1. klo 13.00 -15.30
?Blinit, syö niin paljon kuin
haluat?, Lasipalatsi Palmuhuone,
Hinta jäsen 25,00 eur ja
vieras 29,00 eur. Maksettava viimeistään 2.1.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI77 6601 0003 8208 59,
Viite 1290.
Sitovat ilmoittautumiset
LeenaT: leena.tanner@kolumbus.fi tai puh. 0400
870 144.
Ma 27.1. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 27.1. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 28.1. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Yhteiskunta tänään, palvelukeskus, sali, Varatuomari
Jutta Vuoksenmaa, ?Testamentti jäämistö- ja perintöverosuunnittelussa?
Ma 10.2. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 10.2. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 11.2. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ke 12.2. klo 19.00 -22.00
?Jenufa? -ooppera, Leos
Janácek, Kansallisoopperassa. Huippusopraanomme Karita Mattila jatkaa
unohtumattomia Janácektulkintojaan. Viiltävä kuvaus nuoren naisen kohtalosta on yksi 1900-luvun oopperan tärkeimmistä teoksista.
Hinta jäsen 79,00 eur ja
vieras 99,00 eur. Maksettava viimeistään 15.1.2014.
Maksu Munkkiniemen
Kansalliset Seniorit ry tilille FI33 6601 0003 8208
75, Viite 4598.
Sitovat ilmoittautumiset
Marjatta: marjatta.teeri@
welho.com tai puh. 050
501 1962
To 13.2. klo 13.15 -14.45
Kuukausiluento, palvelukeskus, sali. AAVA, Lääkärikeskus, Terveysaiheinen luento, Aava tarjoaa
myös kahvit
Ma 17.2. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 18.2. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ti 18.2. klo 12.00 -13.30
Keskusteleva kirjallisuuspiiri, palvelukeskus, klubi, Alice Munro:
Kallis elämä
To 20.2. klo 13.15 -14.45
Kulttuurituokio, palvelukeskus, sali, Kirjastonhoitaja
Sari Mattero, ?Munkkiniemen kirjaston monimuotoiset palvelut?
Ma 24.2. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 24.2. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 25.2. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Helmikuu 2014
Ma 3.2. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 4.2. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ke 5.2. 13.00 -14.00
?Vilka var de? Adeln som
samhällsbyggare.? Näyttely Ritarihuoneella, Ritarikatu 1. Yhdistys maksaa
suomenkielisen opastuksen. Vain jäsenille!
Hinta 2,00 eur. Maksettava viimeistään17.1.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI77 6601 0003 8208 59,
Viite 1300
Sitovat ilmoittautumiset
LeenaT: leena.tanner@kolumbus.fi tai puh. 0400
870 144.
To 6.2. klo 13.15 -14.45
v
v
Vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin
??Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi.
Vuoden 2013 keskilämpötila vaihteli alustavien
tilastojen mukaan etelä- ja
länsirannikon runsaasta 6
asteesta Keski- ja PohjoisLapin vajaaseen asteeseen.
Pitkäaikaiseen keskiarvoon
(1981?2010) verrattuna keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi.
Suurimmassa osassa maata poikkeama oli 1-2 astetta, mutta maan lounaisimmassa osassa se jäi vajaaseen asteeseen. Koko maan
keskilämpötila on vuodesta
1847 alkaen tarkasteltuna
kuudenneksi korkein. Lämpimämpiä ovat olleet ainoastaan vuodet 1938, 1989,
2011, 2000 ja 1934.
Koko maan mittakaavassa yksittäisistä kuukausista ainoastaan maaliskuu,
huhtikuu ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä, maaliskuu jopa harvinaisen kylmä. Vuoden alin
lämpötila, -39,7 astetta, mitattiin 9. joulukuuta Sodankylän Vuotsossa. Keskimäärin vuoden alin lämpötila
mitataan joulukuussa kerran 6-7 vuodessa. Vuoden
korkein lämpötila, 32,4 astetta, mitattiin Liperin Tuiskavanluodolla 26. kesäkuuta. Merkittävimmät piirteet
vuoden lämpöoloissa olivat kylmä maaliskuu ja Lapin poikkeuksellisen pitkä
terminen kesä. Paikoin terminen kesä oli siellä pisin
viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Hellepäiviä oli koko maa huomioon ottaen 52, mikä on 16
päivää tavanomaista enemmän. Ensimmäinen hellepäivä oli 17. toukokuuta
ja viimeinen 9. elokuuta.
Maan keskiosassa
tavanomaista
sateisempi vuosi
Vuoden sademäärä jäi
pohjoisimmassa Lapissa
noin 350 millimetriin, mutta kohosi maan itäosassa
paikoin yli 700 millimet-
rin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna vähiten
satoi Pohjois-Lapissa, jossa
sademäärä oli 70?80 prosenttia tavanomaisesta. Sen
sijaan maan keskiosassa satoi tavanomaista enemmän,
mutta poikkeamat pitkäaikaisesta keskiarvosta olivat suurimmillaankin 10?20
prosenttia. Suurin vuorokautinen sademäärä 100,4
mm mitattiin 27. kesäkuuta Lavian Riihossa.
Myrskypäiviä oli vuoden
aikana tavanomaista vähemmän, joskin marras-joulukuussa sattui kolme laajaalaista myrskyä - Eino, Oskari ja Seija. Myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Maasalamoita havaittiin vuoden aikana noin 115 000, mikä on
jonkin verran tavanomaista vähemmän. Ukkoskausi
painottui kesäkuuhun. Selvästi eniten salamoi kesäkuun 27. päivänä, jolloin
paikannettiin yhteensä 28
500 maasalamaa.
Helena
Leinonen
Helena Leinonen
Maaliskuu 2014
Ma 3.3. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 4.3. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ti 4.3. klo 19.00 -20.30
?Unelmien aikataulu? ?Slow
flow -show! Willensaunassa. Ei väliaikaa. Unelmien
aikataulun elämänmakuisissa tarinoissa katsellaan
tätä päivää kokemuksen
kirkastamasta
näkökulmasta. Esiintyjät
mm. Heikki Kahila, Pirkko
Lahti, Aira Samulin ja Jukka Virtanen.
Vain jäsenille!
Hinta jäsen 14,00 eur.
Maksettava
viimeistään
20.1.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI33 6601 0003 8208 75,
Viite 4611.
Sitovat ilmoittautumiset
Marjatta: marjatta.teeri@
welho.com tai puh. 050
501 1962
To 6.3. klo 13.15 -15.00
Yhteiskunta tänään, palvelukeskus, sali, Suurlähettiläs Ilari Rantakari, ?Kulttuurien kohtaaminen - suurlähettilään arkea?.
Ma 10.3. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 10.3. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 11.3. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
To 13.3. klo 13.15 -14.45
Kevätkokous ja Kuukausiluento, palvelukeskus, sali
Kaupunginvaltuutettu, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Pia Pakarinen,
ajankohtainen katsaus, Yhdistys tarjoaa kahvit
Ma 17.3. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ma 17.3. klo 19.00 ?Luolasto? -näytelmä Kansallisteatterin suuri näyttämö. Luolasto on visuaalisesti vaikuttava, massiivisen mittakaavan komedia,
jossa luolaihminen kohtaa
huipputeknologian - tai
päinvastoin. Päärooleissa
ovat Kansallisteatterin debyyttinsä tekevä huumorin
ja herkkyyden taitava Martti Suosalo ja Alma Pöysti.
Hinta jäsen 31,00 eur ja
vieras 34,00 eur. Maksettava viimeistään 3.2.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI33 6601 0003 8208 75,
Viite 4608.
Sitovat ilmoittautumiset
Marjatta: marjatta.teeri@
welho.com tai puh. 050
501 1962
7
Ti 18.3. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ti 18.3. klo 12.00 -13.30
Keskusteleva kirjallisuuspiiri, palvelukeskus, klubi, Kawabata Yasunari:
Lumen maa
To 20.3. klo 13.15 -14.45
Kulttuurituokio, palvelukeskus, Sali, Pastori Erkki
Kokko, ?Karjalaisen suurperheen selviytymistarina?
Su 23.3. 11.00 -13.00
Senioreiden kirkkopyhä,
Munkkivuoren kirkko, yhdessä Munkinseudun Kansalliset Seniorit ry:n kanssa
Ilmoittautumiset kahvin
vuoksi LeenaL: leena.lappalainen@netti.fi tai puh.
040 756 4595.
Ma 24.3. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus,
klubi
Ma 24.3. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 25.3. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ma 31.3. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Huhtikuu 2014
Ti 1.4. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
Ke 2.4. klo 10.00 -14.00
Pääsiäismyyjäiset, Palvelukeskus, sali
Yhteydenotot LeenaL: leena.lappalainen@netti.fi tai
puh. 040 756 4595.
To 3.4. 13.15 -14.45 Yhteiskunta tänään palvelukeskus, sali, Ylipormestari Raimo Ilaskivi, ?Yhteiskunta tänään?
Ma 7.4. klo 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus, klubi
Ma 7.4. klo 14.15 -15.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 8.4. klo 11.00 -12.00
Kävelykerho, kokoontuminen Laajalahdentie 20
To 10.4. klo 13.15 -14.15
Kuukausiluento, palvelukeskus, sali, Diplomikosmetologi, yrittäjä
Raija Kavonius, Kemikalio Helmi, ?Kauneus on katoavaista vai onko??
Palvelupäällikkö Tuija
Laitinen, Kodinavux Senioripalvelut; tarjoaa myös
kahvit
Ma 14.4 klo 14.15 -14.45
Senioritanssit, palvelukeskus, sali
Ti 15.4. 11.00 -12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
Ti 15.4. 12.00 -13.30
Keskusteleva Kirjallisuuspiiri, palvelukeskus, klubi, Riikka Pelko: Jokapäiväinen elämämme
Ke 16.4. 13.00 -15.30
Kevätlounas 2014, ?Parsa-lounas, syö niin paljon
kuin haluat?, Lasipalatsi,
Palmuhuone; Hinta jäsen
29,00 eur ja vieras 33,00
eur. Maksettava viimeistään 26.3.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI77 6601 0003 8208 59,
Viite 1313
Sitovat ilmoittautumiset
LeenaT: leena.tanner@ko-
lumbus.fi tai puh. 0400
870 144.
Ti 22.4. 11.00 -12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
Ma 28.4. 14.15 -15.45
Senioritanssi, palvelukeskus, sali
Ti 29.4. 11.00-12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
Toukokuu 2014
Ma 5.5. 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus, klubi
Ma 5.5. 14.15 -15.45 Senioritanssi, palvelukeskus,
sali,
Ti 6.5. Aika ei vielä tiedossa Piirin Seniorikävely/
Keski-Helsingin Seniorit ry,
Hakaniemi
Ilmoittautumiset kahvin
vuoksi LeenaL: leena.lappalainen@netti.fi tai puh.
040 756 4595.
To 8.5. 13.15 -14.15 Kuukausiluento, palvelukeskus,
sali, Turvallisuuspäällikkö
Jussi Laaksonen ?Turvallisuusasioita?
La 10.5. klo 19.30- 21.30
?Tango! Buenos Airesista
Seinäjoelle!? Kansallisoopperassa. Ilta hehkuu tangon mausteisia rytmejä ja
intohimoa. Juontajana Jorma Uotinen ja tulkkeina
mm. Angelika Klas ja upea
bassomme Matti Salminen.
Tanssillinen konsertti on
keinahteleva alku keväälle. Vain jäsenille!
Hinta jäsen 38,00 eur
Maksettava
viimeistään
20.2.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI33 6601 0003 8208 75,
Viite 4637.
Sitovat ilmoittautumiset
Marjatta: marjatta.teeri@
welho.com tai puh. 050
501 1962
Ma 12.5. 14.15 -15.45
Senioritanssi, palvelukeskus, sali
Ti 13.5. 11.00 -12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
To 15.5. 13.15 -14.45
Kulttuurituokio, palvelukeskus, sali, Dosentti Johanna
Sumiala, ?Media ja nykypäivän rituaalit?
Ma 19.5. 11.30 -12.30
Muistikerho, palvelukeskus, klubi
Ti 20.5. 11.00-12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
Ke 21.5. 8.30 -18.00 Söderlångvik/Amos Andersonin museo Kemiössä, jossa meillä on opas. Hän on
kanssamme myös kiertoajelun aikana. Kasnäsissa
nautimme buffet-lounaan,
jonka jälkeen matka jatkuu Taalintehtaalle.
Hinta jäsen 31,00 eur ja
vieras 36,00 eur. Maksettava viimeistään 25.4.2014.
Maksu tilille Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry
FI77 6601 0003 8208 59,
Viite 1326.
Sitovat ilmoittautumiset
LeenaT: leena.tanner@kolumbus.fi tai puh. 0400
870 144.
Ti 27.5. 11.00 -12.00 Kävelykerho, kokoontuminen
Laajalahdentie 20
Kirjapainopalvelua
tarjoaa
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
MunkinSeutu
8
Viikot 2-3
Liikenneturvan arvio tieliikenteen
turvallisuudesta 2013
??Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan vuonna
2013 tieliikenteessä menehtyi 254 ihmistä. Nuorten liikennekuolemat vähenivät,
kun taas iäkkäiden liikennekuolemia oli enemmän.
Vuonna 2013 tieliikennekuolemien määrä oli edellisvuoden tasolla. Vuosi 2012 oli sodanjälkeisen
ajan turvallisin vuosi tieliikenteessä, jos turvallisuutta arvioidaan liikennekuolemien määrän perusteella.
Loukkaantumiset vähenivät vuoden 2013 tammimarraskuun tietojen perusteella kuusi prosenttia.
Vakavasti loukkaantuneita
oli yhtä paljon kuin edellisvuonna. Pelastuslaitosten
tietoon tuli yli 900 vakavasti loukkaantunutta.
Lakeuden
Emännät siivoaa
satojen vuosien
kokemuksella
Myönteisiä piirteitä
tieliikenteessä
Etenkin alkuvuoden 2013
aikana turvallisuustilanne
oli hyvä. Helmikuussa 2013
tieliikenteessä menehtyi tilastoidun historian alhaisin
määrä ihmisiä (6).
Vuonna 2011 säädetyn
mopokorttiuudistuksen jälkeen mopoilijoiden henkilövahinkojen määrä väheni
Soita Alajärven
emännälle M.Bucht
www.lakeudenpito.fi
Kuninkaan lahjoitusmaista
Suomen arvokkaimmaksi
maaomaisuudeksi
??17.12. ilmestynyt historiateos M aata näkyvissä ? Helsingin maanhankinnan viisi
vuosisataa avaa kiinnostavan näkökulman Helsingin
historiaan, rakentumiseen ja
kasvuun viiden vuosisadan
aikana. Teoksessa filosofian tohtori Jouni Yrjänä valaisee seikkaperäisesti Helsingin maanhankinnan taustoja, tavoitteita ja keinoja.
?Helsingin laajan maanomistuksen takaa paljastuu
erilaisia tarinoita, lähtien
kaupungille soveliaan paikan löytävästä kuninkaasta ja Suur-Helsingin tulevia
rajoja määrittelevästä selvitysmiehestä?, kertoo teoksen kirjoittaja Jouni Yrjänä.
Maata näkyvissä -teoksessa tarkastellaan Helsingin maanhankinnan vaiheita kantakaupungin kehittämisestä yhteiskunnallisten
murrosten siivittämiin pääkaupungin laajentumisstrategioihin ja maakauppoihin naapurikunnissa. Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupunki ryhtyi hankkimaan maata erityisesti rajojensa sisäpuolelta. Viime vuosina maanhankinta on jatkunut vireänä etenkin Östersundomin
liitosalueella.
?Maanhankinnan periaatteet ovat muuttuneet vuo-
sien saatossa yllättävän vähän. Helsinki edistää maanhankinnallaan kaupungin
kehitystä ja kasvumahdollisuuksia. Sillä helpotetaan
kaavoitusta ja rahoitetaan
asemakaavojen toteuttamista?, kertoo Helsingin kaupungin kiinteistöviraston
päällikkö Jaakko Stauffer.
Kaupunki on kartuttanut
merkittävästi lahjoitusmaina
aikanaan saamaansa maaomaisuutta muun muassa
maakaupoilla ja vaihdoilla. Myös merialueiden täytöt ovat eräänlaista maanhankintaa.
Maata näkyvissä -teoksen syntyyn ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen
ja Pohjoismaiden historian
professori Markku Kuisma
ja useat Helsingin maanhankinnassa mukana olleet
henkilöt, joita on haastateltu teosta varten. Teoksen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja kustantaja Edita Publishing Oy.
Maata näkyvissä -historiateosta myydään muun
muassa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupassa
(os. Sofiankatu 4) ja Editan
verkkokirjakaupassa. Arvostelukappaleita voi tiedustella kiinteistöviraston viestinnästä (kv.tiedotus@hel.fi).
Kielteisiä piirteitä
tieliikenteessä
Iäkkäiden (yli 65-vuotiaiden) liikennekuolemat lisääntyivät viidenneksellä.
Suistumisonnettomuuksissa
kuolleiden määrä taas kasvoi neljänneksellä. Henkilöautojen suistumisonnettomuuksissa kuoli 20 ihmistä
edellisvuotista enemmän.
Marraskuu oli tieliikenteessä poikkeuksellisen turvaton. Tieliikenteessä menehtyi 30 henkilöä, kun
vuonna 2012 kuolemantapauksia oli 12.
Arvio tieliikennekuolemien määrästä perustuu tilastokeskuksen tammi-marraskuun ennakkotietoihin ja
Liikenneturvan keräämiin
joulukuun sanomalehtitietoihin. Tilastokeskuksen
tarkemmat ennakkotiedot
tieliikenneonnettomuuksista vuonna 2013 julkaistaan
23.1.2014 kello 9.00.
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja voi tiedustella
Liikenneturvasta.
Suomen yhteinen tieliikenteen turvallisuustavoite on vähentää tieliikennekuolemat alle 218 henkeen
vuoteen 2014 mennessä.
Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva
on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 56 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu
koko maahan 12 toimipisteen kautta.
P-CityForumista keskustan
suurin pysäköintikohde
p. 010 281 2600
Helsingin maanhankinnan
historia yksiin kansiin
seuraavana vuonna kolmanneksella. Vuonna 2013 mopoilijoiden onnettomuudet
ovat jääneet tälle alhaisemmalle tasolle. Neljä mopoilijaa menehtyi liikenteessä,
kun vuonna 2012 uhreja
oli seitsemän. Ikäryhmistä nuorten (15?24-vuotiaiden) liikennekuolemat
vähenivät viidenneksellä.
Myös kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni viidenneksellä.
Etenkin raskaiden ajoneuvojen kanssa ajetuissa kohtaamisonnettomuuksissa
kuolemat vähenivät jopa
kolmanneksella.
Kokonaisuudessaan onnettomuuksissa, joissa oli
osallisena raskas ajoneuvo, kuolleiden määrä väheni kolmanneksella ja loukkaantuneiden määrä yli viidellä prosentilla.
??EuroPark Finland Oy alkaa operoida Forumin ja
Simonkentän pysäköintihalleja tammikuun alusta
lähtien. Toiminta halleissa jatkuu keskeytyksettä.
Tammikuun aikana P-Forum ja EuroParkin jo entuudestaan operoima P-City
yhdistyvät P-CityForumiksi,
josta tulee Helsingin ydinkeskustan suurin pysäköintikohde.
Nykyiset Forum P ja P
Simonkenttä siirtyvät EuroParkin operointiin vuoden alusta alkaen. Toimijanvaihdoksen myötä Foru-
min pysäköintihalli yhdistetään tammikuun aikana
P-Cityyn, jota EuroPark on
operoinut vuodesta 2009.
Samalla nimi P-CityForum
otetaan käyttöön. Hallien
väliset ovet ja ajoyhteydet
avataan ja pysäköintitekniikka yhtenäistetään. Yhdistymisen myötä uudessa P-CityForumissa tulee
olemaan 1 370 autopaikkaa. Näistä erillisenä jatkaa 100-paikkainen P-Simonkenttä.
EuroParkin tavoitteena
on tarjota P-CityForumissa
mahdollisimman joustavaa
ja helppoa hallipysäköintiä. Kahden hallin yhdistämisestä seuraa, että ajo- ja
kävely-yhteydet paranevat
nykyisestä. Sisään- ja ulosajo on mahdollista pohjoisesta, lännestä ja idästä, ja
jalankulkuyhteydet vievät
muun muassa keskustan
suuriin kauppakeskuksiin,
Fredrikinkadulle ja Kansakoulukujalle.
?Uskomme erinomaisen
sijainnin ja saavutettavuuden sekä suuren paikkamäärän lisäävän pysäköinnin mukavuutta.
Puheenvuoro
Paavin ja ulkomisterin saarnatyylillä
??Tulkoon parasta mitä
Uusi Vuosi voi tarjoa!
Vuodella on tarjouksensa, mutta ehkä parasta sittenkin on se mitä me voimme tarjota toiselle. Sinulle
parasta - se on parasta uudelle vuodelle.
Paras tulee usein keittiön oven kautta.
Kohta neljännesvuosisata sitten 1980-luvun lopulla Loviisan pappilamme
keittiön ovella seisoi Unkarin suurlähettiläs Àrpád
Hargita molemmissa käsissään tuliaiskassit. Hän halusi tuoda rauhanfoorumin
vieraille parhaita unkarilaisia viinejä ja herkkuja.
Meitä harmitti ettei suurlähettiläs ensivisiitillään
löytänyt pappilan paraatiovea.
Tuo hetki jäikin mieleen
muistuttamaan, että pihan
puolelta, keittiön kautta
taitavat parhaat palat usein
putkahdella esiin. Parasta
ei aina olekaan juhlallisin,
komein ja korkein vaan arkisempi keittiön puoli.
Punnitsin kahden tunnetun mediapersoonan kansa
radion suorassa lähetyksessä tunnin ajan vuonna 2013
tapahtunutta. Vanhan kunnon Kotimaan (perustettu
1905) päätoimittaja Mari
Teinilä ja Suomen vanhimman aamuajankohtaistelevision Huomenta Suomen
(1985) käynnistäjä Arto
Tuominen yllättivät valinnoillaan.
Ei Paavi Franciscuksen
uusi tyyli kerro vain pyrkimyksestä riisua kirkko jyrkistä homo-ja abortti-asenteistaan tai syväpatriarkaalisista hierarkioistaan. Kankeista valtarakenteista, sorrosta, vapaudenriistoista ja
eriarvoisuudesta eroon pyristely eivät ole mitään uutta radikaalisuutta. Nehän
nousevat Jeesuksen omasta sanomasta. Kristillinen
usko ei ole itsetyytyväisen keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista vaan aina enemmän radikaalia uuden avaamista.
Kristillisen uskon sanoma
viime ja tänä vuonna ylittää vuoden kaikki muut sanomat. Mikään muu mahti
maailmassa ei julista, että
Jumala on syntynyt ihmiseksi. Että Jumala on naulattu ristille. Että Jumala on
ylösnoussut. Että kuolema
on voitettu. Mikä ylittäisi
tämän radikaalisuudessaan?
Vuonna 1968 salamurhattu, paavi Franciscuksen ja
Nelson Mandelan hengenheimolainen, pastori Martin Luther King piti viimeisen puheensa päivää ennen
kuolemaansa:
?Tahtoisin elää pitkän
elämän, kuten kuka tahansa meistä. Pitkäikäisyydessä
on puolensa. Se ei nyt kuitenkaan ole päällimmäisenä mielessäni. Tahdon vain
tehdä Jumalan tahdon.?
Paavi Franciscus on Nelson Mandelan ohella vuoden 2013 keskeisin henkilö
siksi, että hänellä on sama
rohkeus ja kyky riisuuntua
turhista hierarkioista, turhista ennakkoluuloista ja
turhista postpatriarkaalisen
maailman pakkomielteistä.
Hän yksinkertaisesti haluaa
kertoa mistä tulee pelastus:
Kirkolla on viesti Jumalalta: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi.
Kotimaisista saarnamiehistä vaikuttavin, Erkki
Tuomioja, ei ole ainakaan
vielä saarnannut Kallion
kirkossa, mutta hänen ulkopoliittinen sanomansa on
Veli-Matti Hynninen
rohkea.
Vahan voimapolitiikan
mallit on korvattava paavi
Franciscuksen ?riisuntatyyylillä?. Omat ja ulkopolitiikan voimavarat, into ja intohimot, on satsattava yhteistyövaraisen turvallisuuden kasvattamiseen.
Uutta ei rakenneta toistamalla vanhoja hokemia
vaan katsomalla asioiden
taakse keittiön oven puolelta. Ratkaisut eivät ole helppoja, eikä pidä tarttua vain
ensimmäisenä mieleen tuleviin haasteisiin. On katsottava niiden taakse: syvälle.
Maailmaa ei paranneta astumalla paraatiovista vaan
keittiön oven kautta.
Veli-Matti Hynninen
MunkinSeutu
Viikot 2-3
9
Perinteinen joulu- ja slangirauhan julistus
??Kallion kundi Torsti
Lehtinen julisti slangiksi Joulu ja slangirauhan
100 vuotiaan Kallion kirkon portailta.
Siinä kylmät väreet virisivät pitkin selkärankaa,
kun kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen kuuluvalla äänellä lausui kirjoittamansa
julistuksen. Ja kundit vetäisivät päälle, Niin Gimis
on Stadi.
Joulu- ja slangirauhan julistus:
Rakkaat stadilaiset, tänne klabbet paljaina dyykanneet
ja stogen tai botskin tai
flygarin tuomat
Nyt on yhdestoista hetki
ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu.
Kohta kynttilät lyysaa ja
päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii saf-
kaa.
Joulu on rauhan juhla.
Älköön kukaan vetäkö hudaan muijaansa tai äijäänsä tai skragatko gimmatai kundikaverinsa kanssa.
Joulun dirika on kybällä
kieltäny kaikenlaisen flaidaamisen.
Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä,
ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii.
Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten
magee mesta Stadi on, ku
tääl on friiduu ja jäbää jos
jonkinlaista.
Gliffaa jouluu, hela jengi!
Kuvat: Hannu
Hirvikoski
Kallion kundi Torsti Lehtinen
julisti joulu- ja slangirauhan
lähellä syntymäkotiaan,
joka oli aikoja sitten
lanattu kerrostalojen alle.
Ei osannut himakulmillaan
kaikenlaisia kolttosia
ja muita pikkuskidin
mainetekoja tehden
Torsti edes uneksia
mahdollisuudesta, että
hän joskus tunnettuna ja
arvostettuna kirjailijana
sekä filosofina lukisi
joulu- ja slangijulistuksen
stadilaisille ja koko Suomen
kansalle
Rakkaudesta Stadiin ja slangiin Torstin julistuksen jälkeen Veli-Matti Kunnari sjungas Kari
Puljakan kitaran säestyksellä, ?Niin gimis on Stadi.?
Tanssiteatteri Glims & Gloms
aloittaa 15. juhlavuotensa
??Vuosi 2014 on Tanssiteatteri Glims & Glomsin
toiminnan 15. vuosi. Juhlavuoden aloittaa helmikuun 6. päivä Musiikkiteatteri Kapsäkissä ensi-iltansa saava, koreografi-tanssija Simo Heiskasen ja muusikko Mari Kätkän Nom de
Plume -kabaree.
Kabaree-ilta kulkee Jacques Brelin, Friedrich Hollaenderin ja Kurt Weillin
klassikkosävellysten viitoittamana ihmisyyden ja sukupuoli-identiteetin alkulähteille.
Simo Heiskanen silinterihattuisena miehenä etsii omaa sisäistä kuvaansa, esittelee löytöjään anteliaasti ja heittäytyy rohkeasti äärimmäisiin tunnetiloihin ja tulee samalla paljastaneeksi pikkurikollisen
taustansa. Mari Kätkä, vinksahtaneena goottihanuristina, seurailee parhaansa
mukaan tätä mielenliikkeiden vuoristorataa ja viheltää ajoittain pelin poikki.
Nom de Plumen silinterihattuinen karikatyyrihahmo
syntyi vuonna 2011 ensiesitettyyn, Heiskasen Amatöörit ?tanssiteokseen ja jäi
elämään omaan elämäänsä
ja kehittymään eteenpäin.
Olen opiskellut laulamista viimeiset kuusi vuotta ja
löytänyt aivan uuden lähestymistavan hengittämiseen,
rentouteen, kehonkuvaan;
kehon ja mielen yhteyteen.
Kabaree on ollut aina lähellä sydäntäni; Kuuntelin
aikoinaan Helsingin kaupunginteatterin Brel-illan
taltioinnin puhki. Illan ohjelmassa on klassikkosävelmien lisäksi harvemmin esitettyjä kappaleita, sekä yllätyksiä, joiden uskon uppoavan yleisöön? ? Simo
Heiskanen
Simo Heiskaselle ajatus
esityksestä, jossa laululla
on nyt suurempi osa kuin
tanssilla, ei siis ole vieras. Heiskanen on aiemmissa tanssiteoksissaan jo
yhdistänyt luontevasti laulua ja tanssia ? viimeisimpänä edelleen ohjelmistossa olevassa koko perheelle
suunnatussa /?Viktor, hänen kukkonsa Max ja soittorasian arvoitus?/ ?teoksessa.
Simo Heiskanen
Koreografi, tanssija Simo
Heiskanen toimii toisena
taiteellisena johtajana yhdessä Tuomo Railon kanssa perustamassaan Glims
& Gloms tanssiteatterissa.
Hän on myös vastannut
useiden teostensa musiikista ja äänisuunnittelusta.
Heiskanen on työskennellyt laajalti tanssin alueella
? tanssijana ja koreografi-
na lukuisilla teatterinäyttämöillä ja tanssin vapaan
kentän tuotannoissa. Simo
Heiskanen opiskeli Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta 1991-95.
Mari Kätkä
Muusikko, musiikkipedagogi Mari Kätkä on valmistunut Sibelius-Akatemian
Musiikkikasvatuksen osastolta. Hän on toiminut harmonikan soittajana ja laulajana lukuisissa eri kokoonpanoissa useiden eri artistien kanssa sekä toiminut
teatterikapellimestarina ja
-korrepetiittorina mm. Suomen Kansallisteatterissa ja
Helsingin Kaupunginteatterissa
Tanssiteatteri
Glims & Gloms
on muun muassa arkkitehtuurioopperaa ja Ulla-Maija
Alasen valokuvia ihmiskehon arkkitehtuurista.
?Punaisena lankana näyttelyohjelmassa voisi sanoa
tänä vuonna olevan uuden
ja vanhan sekä menneisyyden ja tulevaisuuden kohtaaminen. Esimerkiksi Viipurin kirjaston sinnikkäästi läpiviedyssä ja loistavasti
onnistuneessa korjausprojektissa voi nähdä vanhan
syntymisen uudelleen, ku-
??Suomen kansallismuseossa on tänä vuonna tarkasteltu koko henkilökunnan
voimin museon strategisia
tavoitteita, päivitetty organisaation rakenteita ja tehtäviä sekä etsitty uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Uusi päivitetty organisaatio, jonka rakenne
perustuu palvelukokonaisuuksiin ja palveluihin tulee voimaan 1.1.2014.
Kehittämistyössä on vahvistettu yhteisiä prosesseja, tarkasteltu toimintaa asiakkuuksien näkökulmasta,
keskitetty toimintoja sekä
suunnattu arjen työtä yhteisiin strategisiin tavoitteisiin.
Suomen kansallismuseon
uudessa organisaatiossa on
kaksi osastoa Kokoelmat ja
Museopalvelut. Kokoelmat
huolehtii nimensä mukaisesti Suomen kansallismuseon kokoelmien hallintaan, kartuntaan, säilyttämiseen, konservointiin, tutkimukseen ja tiedontuottamiseen liittyvistä tehtävistä.
Osaston yksiköt ovat Konservointi- ja kokoelmakeskus, Kulttuurihistorialliset
kokoelmat ja asiantuntijapalvelut sekä Kulttuurien
museon kokoelmat ja asiantuntijapalvelut.
Museopalvelut huolehtii
näyttely-, ohjelma- ja opetustuotantoon sekä kävijä-
palveluihin liittyvistä tehtävistä. Osaston yksiköt ovat
Näyttelypalvelut, Museopedagogiikka- ja ohjelmapalvelut, Palvelumyynti ja
-viestintä sekä Kohdepalvelut. Kohdepalvelut on jaettu neljään osaan: Kansallismuseo, Kartano- ja kotimuseot, Linnat ja Seurasaari.
Suomen merimuseo toimii omana yksikkönään
Merikeskus
Vellamossa
Kotkassa. Tennispalatsista
pois muuttaneen Kulttuurien museon näyttelytoiminta
siirtyy Kansallismuseo-rakennukseen, mutta museon henkilökunta työskentelee elokuuhun 2014 asti
väistötiloissa Antinkadulla.
Viipurin kirjasto 15.11.2013. Maija Kairamo / Viipurin
kirjaston restaurointiyhdistys.
Tanssiteatteri Glims &
Gloms on yksi Suomen arvostetuimmista tanssiryhmistä. Tuomo Railo ja Simo
Heiskasen Espooseen perustama tanssiteatteri juhlii
15. toimintavuottaan vuonna 2014. Juhlavuonna teatteri tuottaa kaksi ensi-iltaa: Nom de Plume-kabareen helmikuussa ja koko
perheelle suunnatun tanssiteoksen syksyllä Espoon
kulttuurikeskukseen.
Alvar Aalto -museon
näyttelyohjelma 2014
??Alvar Aalto -museon
näyttelyvuosi 2014 yhdistelee kiinnostavasti mennyttä ja tulevaa. Aallon rakennus- ja muotoiluperintö on otettu kokonaisvaltaisemmin mukaan vaihtuviin näyttelyihin. Vuosi
huipentuu Viipurin kirjastoa esittelevään näyttelyyn,
jossa uppoudutaan modernin merkkiteoksen syntyyn,
rappioon ja uuteen restauroituun loistoon. Aalto-teemojen lisäksi luvassa
Suomen kansallismuseo
uudistaa toimintaansa
vailee Alvar Aalto -museon intendentti Katariina
Pakoma.
Kevätkausi avataan kuvataiteilija ja arkkitehti UllaMaija Alasen Ihmisen Tila
-näyttelyllä, jossa vedenalainen maailma, keho ja
arkkitehtoninen tila avautuvat katsojalle valokuvin.
Kiehtovat väri- ja mustavalkokuvat ovat esillä yleisölle Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä 7.2.?
30.3.2014.
Rakennetaan
koulu!/
-näyttely tuo huhtikuussa oopperan Alvar Aalto
-museoon. Kuukauden ajan
museo toimii näyttämönä
Onerva Mäen koulun oppilaiden toteuttamalle arkkitehtuurioopperalle, jossa visuaalisen kokemuksen rinnalle nostetaan myös muut
aistihavainnot. Näyttelyn lisäksi luvassa on oopperaesityksiä ja niihin liittyviä
arkkitehtuurityöpajoja.
Restauroitu Viipurin kirjasto on näyttävästi esillä
Alvar Aalto -museon kesänäyttelyssä 23.5.?14.9.2014.
Viipurin kirjastoa korjausrakentamisen ja rakennussuojelun näkökulmasta luotaavassa näyttelyssä paneu-
dutaan esimerkilliseen, valtioiden rajat ylittävään restaurointihankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut herättää henkiin sotien jälkeen huonoon kuntoon
päässeen kirjaston alkuperäinen arkkitehtoninen
arvo. Näyttely toteutetaan
yhteistyössä Viipurin restaurointiyhdistyksen kanssa.
Syksy käynnistyy puolestaan Luovan valokuvauksen
keskuksen tuottamalla Valokuvia Kankaan tehdasmiljööstä -näyttelyllä, johon
on dokumentoitu uudeksi
asuinalueeksi muotoutuvaa
vanhaa tehdasmiljöötä Jyväskylässä.
Alvar Aallon ateljeessa
Helsingissä on esillä Palazzo Strozzi ja muita reklaameja ? Aalto-julisteita eri
vuosikymmeniltä -näyttely
maaliskuun loppuun asti.
Huhtikuussa vuoron saa
Aallon toimistosta maailmalle ? arkkitehdit Kaarlo
Leppänen, Jaakko Kontio
& Eric Adlercreutz -näyttely, jossa esitellään kolme
Aallon arkkitehtitoimistossa työskennellyttä arkkitehtiä ja heidän suunnittelutöidensä analyysiä. Näyttely
pohjautuu Miguel Borges
de Araújon väitöskirjaan,
joka julkaistaan syksyllä
2014 Tampereen teknillisessä yliopistossa.
MunkinSeutu
10
Viikot 2-3
Kirjavinkki
Tuula Salo Kotiseutuliiton uudeksi varaTammikuun 2014
puheenjohtajaksi
kirjasatoa:
??Helsinkiläinen, toiselta
kotiseudultaan porvoolainen, FM Tuula Salo on valittu Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Työurallaan mm. pankkimuseosta ja -arkistosta
vastannut Salo on monen
saran kotiseutuaktiivi. Kotiseutuliiton valtuuston jäsen
hän on ollut vuodesta 2008.
Lisäksi hän on liiton kaupunkityön jaoston jäsen.
Helsingissä Salo on toiminut pitkään mm. Helsingin Kaupunginosayhdistykset ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana
sekä Etelä-Haagan kaupunginosayhdistys Pro Haaga Pro Haga ry:n puheenjohtajana. Hän on myös Haagalainen-lehden päätoimittaja.
Salo pitää kotiseututyössä tärkeänä jatkuvaa oman
kotiseudun havainnointia
ja sen kehitykseen vaikuttamista.
?Esimerkiksi määräajoin
yhdessä muiden paikallistoimijoiden kanssa tehty
alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kartoitus, niin
kutsuttu SWOT-analyysi, on
tässä mielessä eriomaisen
hyödyllinen väline?, Salo
sanoo.
Toisella kotiseudullaan
Porvoossa hän toimii Maaseudun kehittämisyhdistys
SILMU ry:n hallituksen jäsenenä, Piirlahden Kyläyhdistys - Pirlax Byaföreningen ry:n sihteerinä sekä
2011 julkaistun Pirlaxboken ? Piirlahtikirjan toimituksen jäsenenä.
?Yhä useampi suomalainen elää kahdella kotiseudulla. Monenlaista kotiseututyön osaamista siirtyy heidän mukanaan kotiseudulta toiselle, kunhan
he löytävät paikkansa molempien kotiseutujensa toimijoiden joukossa?, Salo
toteaa.
Luottamushenkilöt valittiin liiton valtuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina 14. joulukuuta.
Kainuun
maakunnan
aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen Vuokatista
valittiin jatkamaan Kotiseutuliiton toisena varapuheenjohtajana. Liiton hallituksen puheenjohtajana
jatkaa leppävirtalainen Jyväskylän yliopiston hallintojohtajana työskentelevä
Kirsi Moisander.
Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa Kokkolan
kulttuurijohtaja Sampo Purontaus. Tietokirjailija Harri Turunen Oulaisista valittiin jatkamaan hallituksen
jäsenenä.
Hallituksessa
jatkavat
kautensa loppuun lisäksi ympäristökoulun rehtori
Annukka Alppi Hämeenkyröstä, dosentti Rauno
Lahtinen Turusta, historiantutkija Pia Puntanen
Mikkelistä ja VTK Raimo
Sailas Espoosta. Liiton ja
liiton valtuuston puheenjohtajana aloitti elokuussa
professori Janne Vilkuna.
Suomen Kotiseutuliitto
on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö.
Liiton jäseninä on 660 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, lukuisia alueellisia
kotiseutujärjestöjä, kaikki
maakuntien liitot, 104 Suomen kuntaa sekä valtakunnallisia järjestöjä.
Kotiseutuliitto vaikuttaa
lainsäädäntöön ja hallintoon kotiseututoiminnan
edellytysten tukemiseksi
sekä elinympäristön laadun ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi. Liitto
palvelee jäseniään mm. antamalla neuvontaa ja koulutusta, julkaisemalla aihepiirin kirjallisuutta ja ajankohtaislehti Kotiseutupostia sekä edistämällä kotiseudun tutkimusta ja tuntemusta.
??Tammikuussa ilmestyy
myös Tiina Raevaaran Laukaisu, joka tarkastelee perhesurmaa kaunokirjallisin
keinoin. Se vie lukijan lähelle, mutta samalla etäännyttää, sillä kysehän on
vain tarinasta eikä pakahduttavasti uutisesta.
Tuija Välipakan runoteos Take Away on lempeä,
ironinen, makaaberi runoteos kuolemasta.
TIina Raevaara
Laukaisu
Perhesurma on rikoksista ehkäpä vaikeimmin ymmärrettävä teko. Miksi kukaan haluaisi tuhota läheisiään, saati omia lapsiaan?
Silti joku tekee niin, Suomessakin, vaikka onneksi
melko harvoin. Tiina Raevaara tutkii romaanissaan
ilmiötä kaunokirjallisuuden
keinoin. Romaanikerronta
vie samaan aikaan lähelle kohdettaan, mutta auttaa myös etäännyttämisessä
? onhan tarinassa kuitenkin kyse vain tarinasta, ei
oikeasta, pakahduttavasta
uutisesta.
?Aihe on vaivannut minua kauan?, Raevaara kertoo. ?Mietin, kuinka pienistä asioista ihmisen sortumisessa oikeastaan onkaan kyse. Olin pitkään
sitä mieltä, etten voi enkä
halua kirjoittaa noin raskaasta aiheesta. Lopulta tarina kuitenkin suorastaan
vyöryi päälleni, ja kirjoitin
kirjan ensimmäisen version kahdessa
viikossa.? Yhteen päivään
voi
mahtua
koko elämä.
Laukaus kuvaa juuri sellaista päivää,
päivää,
jolloin Pauliinan
ja Kerkon perhe-elämä suistui kohti tuntematonta.
Tiina Raevaara (s. 1979) on
Runeberg-palkittu kirjailija. Vuonna
2011 palkittu En tunne sinua
vierellä on novellikokoelma.
Teksti:
Hannu Hirvikoski
KOM-teatterin suosittu ORKESTERI
?The Everlast jatkuu 3.1. ? 15.2.2014
??Okko Leon komedia ORKESTERI ?The Everlast on
kertoo jo parhaat päivänsä
nähneestä bändistä, joka
elättää itsensä hääkeikkoja soittamalla. Tapahtumapaikkana on erään työväentalon takahuone, jossa
bändi odottaa taas kerran
soittovuoroaan.
Ohjaus Janne Reinikainen. Rooleissa Laura Malmivaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkeejärvi.
Henkilöt ovat tunnistettavia, pitkään yhdessä puurtaneita työnsankareita. joiden yhteishenki joutuu uutta menestystä odottaessa
koville. Entisen Idols-täh-
den Simone Päiväperhosen
saapuminen sähköistää tunnelman, mutta palautuuko
hänen avullaan sopu soittajajoukkoon? Ja miksi työväentalon pihalla vilkkuvat
siniset hälytysvalot?
Okko Leon hulvaton ja
samalla lempeä komedia
kertoo myös työporukan
solidaarisuudesta ja on kannanotto työelämän rakennemuutokseen.
Kantaesitys oli KOM-teatterissa 16.10.2013.
Esitykset KOM-teatterissa klo 19 paitsi la 18.1. ja
la 15.2. klo 15.
Ohjaus Janne Reinikainen, lavastus Markku Pätilä.
Rooleissa Laura Malmi-
Kuvassa vasemmalta Janne Reinikainen, Samuli Niittymäki,
Pekka Valkeejärvi ja Laura Malmivaara.
vaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkee-
järvi.
Esityksen kesto 1h40min.
Helsingin seudulla tarvitaan
teollisuutta tukevaa asennetta
Asianajajat ja tuomarit:
??Teollisuusyritysten vaikeudet jatkuvat; teollisuustuotanto pieneni Suomessa
lokakuussa 3,4 prosenttia
vuoden takaisesta. Myös
teollisuuden työpaikkojen
määrä on laskenut jatkuvasti.
Tuotannollinen toiminta väheni useilla päätoimialoilla, eniten sähkö- ja
elektroniikkateollisuudessa16,1 prosenttia ja metalliteollisuudessa 6,5 prosenttia.
?Kauppakamari on huolissaan Uudenmaan tilanteesta. Meillä vallitsee jopa
teollisuusvastainen mieliala.
Emme saa päätöksillämme
vahvistaa kilpailukykymme
rapautumista?, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja
Jorma Nyrhilä.
Kauppakamari vahvistaa
teollisuuden ja kuntapäättäjien vuoropuhelua
??Sekä tuomarien että asianajajien mukaan oikeusprosesseja hidastaa turha
todistelu. Tämä käy ilmi
asianajajien ja tuomarien
yhdessä toteuttamista kyselytutkimuksista, jotka toteutettiin Helsingin hovioikeuspiirin alueella.
Toisessa kyselyssä tiedusteltiin tuomarien näkemyksiä asianajajien ammattitaidosta ja toisessa taas keskityttiin asianajajien tuomareille antamaan palautteeseen. Kyselyjen tavoitteena
oli selvittää sellaisia oikeudenkäyntien arkisiakin yksityiskohtia, joita asianajajat
ja tuomarit ovat tähän asti
miettineet kukin tahoillaan.
Vastausten pohjalta todisteluun liittyvät ongelmat
nousivat ilmeiseksi kehittämiskohteeksi.
Tuomarien näkemyksiä
asianajajien prosessitaidoista selvitettiin tänä vuon-
Helsingin seudun kauppakamari on aloittanut
Teollisuus tutuksi -tilaisuudet, joissa saatetaan yhteen
kuntapäättäjät ja kunnassa
toimivat teollisuusyritykset.
?On tärkeää kuunnella
yritysten toiveita ja ottaa
ne huomioon paikallisessa
päätöksenteossa. Kauppakamari on ryhtynyt edistämään aktiivisesti päättäjien
ja yritysten vuorovaikutusta
järjestämällä yritysvierailuja sekä keskustelutilaisuuksia avainhenkilöille?, toteaa Nyrhilä.
Teollisuudessa työskentelevien ansiotulot olivat Uudellamaalla vuonna
2010 noin 3,5 miljardia euroa. Kerrannaisvaikutukset
ovat moninkertaiset; teollisia työpaikkoja varten tarvitaan palveluita niin yksityisellä kuin julkisellakin
sektorilla.
Asuinpaikkakunnalle
kunnallisveroa kertyi laskennallisesti noin kahden
kunnallisveroprosentin verran. Lisäksi teollisuusyritysten työntekijöiden osuus
kunnallisveron
tuotosta
on keskimäärin kymmenen prosenttia.
Toimintaedellytyksiä
vahvistettava
paikallisilla
päätöksillä
Teollisuuden toimintaympäristö on paikoin muuttunut vaikeaksi: liikenneyhteysongelmat, rajalliset laajentamismahdollisuudet, lupabyrokratia sekä osaavan
työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä.
?Teollisuuden
toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa
myös paikallisesti kunnissa
esimerkiksi hyvällä maankäytöllä ja sujuvilla liikenneyhteyksillä sekä riittävällä asuntotuotannolla. Uudellamaalla on tutkimusja kehitystyön osaamista
sekä edellytykset korkeasti
erikoistuneen teollisuuden
menestymiseen?, korostaa
Nyrhilä.
Teollisuuden tarvitsemaa
osaavaa henkilöstöä ei kouluteta riittävästi nykykapasiteetin ylläpitoa varten.
Helsingin seudulla on huolena, että teollisten alojen opiskelu ei kiinnosta
nuoria.
?Vastauksemme haasteeseen on oppilaitosten ja
opiskelijoiden sekä yritysten kesken toimiva Ennakointikamari. Se pyrkii
antamaan nuorille nykyaikaisen kuvan teollisuudesta sekä työpaikkana että
tärkeänä osana yhteiskuntaamme?, painottaa Nyrhilä.
Tuomioistuimissa
turhaa todistelua
na. Asianajajien mielipiteitä
tuomarien ammattitaidosta selvitettiin vuosi sitten.
Molempien kyselyjen mukaan tuomioistuimissa käytetään liikaa aikaa sellaisen
todistelun läpikäymiseen,
jolla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Tämä
vie aikaa ja venyttää oikeusprosesseja. Mielenkiintoista on, että sekä tuomarit että asianajajat ovat asiasta samaa mieltä.
Todistelun lisäksi kehittämistarvetta nähdään kirjallisessa ilmaisussa puolin ja
toisin. Molemmat osapuolet
toivovat toisiltaan vähemmän asioiden runsassanaista toistamista ja enemmän
napakasti perusteltuja johtopäätöksiä.
Tuloksista on kerrottu
Advokaatti-lehdessä: http://
www.digipaper.fi/advokaatti/117418/
Viikot 2-3
11
Palvelut
Ajankohtaista
Vuokrauspalvelut
Verhoomo Tiisa Raati
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
Hakeminen peruskoulun 7. luokalle
»
»
»
»
»
Yleisluokka
Matematiikkaluokka
Liikuntaluokka
Englanninkielinen luokka
Lisäksi valittavana musiikki- ja kuvataidepainotus
Tutustumistilaisuudet:
torstaina 9.1.2014 kello 18.30
lauantaina 11.1.2014 kello 10.00 - 13.00
AMMATTITAITOINEN
VUOKRAUS- JA
MYYNTIPALVELU
Huoneistot, kiinteistöt,
arvokohteet
RuutsaloVaahtio Liisa
LVV, VuT
050 995 0032
Vaahtio Hannu Vaahtio
KTM, LKV
Iiro
0400 555 311
010 622 4040 050 995 0031
myynti@asumaan.fi
vuokraus@asumaan.fi
Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030
Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Parturikampaamo
Ajankohtaista
Saga-Hius
KUNTOLIIKUNTAA LAIHDUTTAJILLE -kurssi!
Tule Kuntoliikuntaa laihduttajille -kurssille maanantaisin 13.1.-12.5.14
klo 17-18 Etu-Töölön lukioon, Arkadiankatu 26, Hki.
Ohj. Helena Sandberg. Ilmoitt. 0400 948 523
tai simo.miettinen@ehyt.fi. Osanottom. 50 euroa.
Järj. Helsingin kansall.terveyskasv.yhd. ry. Tilaa on vielä. Tervetuloa!
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio
Kuusikkotie 3, 00630 Helsinki, www.mayk.fi
TIETOA, TAITOA,
ELÄMYKSIÄ JA ESTETIIKKAA!
Kursseja
? Intensiivialkeet espanja, heprea, ranska, swahili
? Tutustumiskurssi korea ? Kevätalkeet englanti
? Luo tilaa ja järjestystä ympärillesi ? Hopeaketjut
? Dynaaminen hathajooga ? Aamujumppa
? Korukurssit ? Värioppi ? Keramiikka
? Vauvajumppa ? Mindfulness
Lisää kursseja www.kalliolankansalaisopisto.fi
Luentoja ja matkoja
? Maailmankatsomuksia, perinteitä ja liikkeitä
13.3.-10.4: juutalaisuus, buddhalaisuus,
Falun Gong, Vapaa-ajattelijat
? Kielimatka Nizzaan 29.6.-6.7.
Tietotekniikkaa
? Ohjattua harjoittelua tietokoneella
Senioritalo Sandelsissa 9.1.-22.5.
KALLIOLAN KANSALAISOPISTO
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
Tiedustelut ja ilmoittautuminen
www.kalliolankansalaisopisto.fi
KALLIOLAN
KANSALAISOPISTO
11, 00510
Helsinki
tai puhelimitse
010 279Sturenkatu
5080 ma?to
klo 10?16
Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi
tai puhelimitse 010 279 5080 ma?to klo 10?16
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2014
Helsingin kaupunginmuseossa
yli 200 000 kävijää
??Helsingin kaupunginmuseon näyttelyissä kävi vuonna 2013 lähes tasan 202 000
vierasta, mikä merkitsee peräti 29 %:n kasvua edellisvuodesta. Ylivoimaisesti suosituin oli Sederholmin talon
Lasten kaupunki, josta nautti 70 000 pientä ja suurta
museokävijää. Komeaan lukuun, 44 000 kävijää, on tähän mennessä yltänyt myös
kesäkuun 2013 alussa Sofiankatu 4:ssä avattu Hulluna
Helsinkiin. Hakasalmen huvilassakin kävijämäärä nousi
reilusti yli 40 000:n.
Kaupunginmuseon kävi-
jämääriä on vuodesta 2008
kasvattanut pysyvä vapaa
pääsy. Vuositasolla on ollut vaihtelua, mutta silti kävijäluvut ovat aina ylittäneet viimeisen pääsymaksullisen vuoden 2007 vähintään kaksin ja jopa lähes kolmin verroin.
Pekka Koskela on
Vuoden Valmentaja
??Vuoden 2013 Valmentajaksi Suomen Valmentajat
ry on valinnut lumilautailuvalmentaja Pekka Koskelan. Vuonna 2013 Pekka Koskela valmensi mm.
Freestyle-lajien kokonaiscupin voittajaa Janne Korpea, Snowboard Tourin kokonaiskilpailun voittanutta
Peetu Piiroista sekä Slopestylen ja Big Airin MM-kultaa voittanutta lumilautailija Roope Tonteria.
Vuoden valmentaja -valinnassa on huomioitu vuoden aikana saavutettu menestys, urheilulajin maailmanlaajuinen levinneisyys,
kansainvälisiin arvokilpailuihin osallistuvien maiden
määrä sekä kansainvälisen
kilpailemisen taso.
Suomen Valmentajat ry
on palkinnut vuoden aikana ansioituneimpia valmentajia vuodesta 1978.
MunkinSeutu
12
Viikot 2-3
Ravintola Pikku Ranska
Buffet- ja A'La Carte -lounas
ark. klo 10.30 ? 15.00 alk. 8,70?
Viikonloppulounas
LA-SU klo 12 ? 16, Buffet alk. 10?
Nyt saatavana myös maukasta pizzaa,
oman valinnan täytteillä!!! Tule Maistamaan!!
AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15)
KE-TO 10.30-22.00
PE 10.30-22.00
LA 12.00-22.00
SU 12.00-20.00
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 12.00-21)
(keittiö 12.00-19)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 -
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
50 ?
A!
O
K
K
I
I
2V
www.hietsumarket.fi
Karprint Oy:n
kirjapaino
tarjoaa:
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
? osaavaa ? nopeaa
? asiakasläheistä
kirjapainopalvelua
NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI!
OT
6890 ?
10 hyvää
syytä ostaa + TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk
- Lumitöihin ja puunajoon paras pito ja
vetokyky yli 900 kg sekä työntöominaisuudet
- Ylivoimaisesti paras hinta/laatu suhde.
Takuu 2 vuotta. Made in Taiwan
- Kunnolla painoa työhommiin = teho-pito-paino
- Aito 100 % 4-veto oikealla erillisellä etupään
lukkokatkaisijalla, ei automaattinen 4-veto
- Suurin maavara 305 mm, erillisjousitettu
- Pienin polttoaineen kulutus
- Edullinen hankintahinta
- Laadukas Come Up sähkövinssi
kaupanpäälle arvo 490,- Vakiona markkinoiden parhaimmat,
laadukkaimmat ja isoimmat 26? MAXXIS
Big Horn testivoittajarenkaat
- Saatavilla (vain TGB:hen) markkinoiden
paras kotimainen FINMAN V-Aura jolla
voi kasata jopa 2,5 m korkeita kinoksia
+tk
Käsiraha 900,- loput 180,-/kk.
KIPPAAVA Finman
KAUHA 990,Voi lastata
myös peräkärryyn, nousee,
kippaa ja laskee vinssillä.
TA
TA
Bellier Racing
12.990 ?
+ tk
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk.
2490?
Käsiraha 250,- loput 75,-/kk.
Rahti 80,-
OT
FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa
Myyty
jo yli 4500 kpl!
Suomen suosituin mönkijä
lumitöihin, polttopuu- ja
ranka-ajoon jo 9 vuotta!
(arvo 490,-)
Tieliikenne
3290,-+tk
2890?
+tk
Käsiraha 300,- loput 100,-/kk.
RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT
E 500
Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm.
Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia
eikä rekisteröintiä. Hieno ajopeli
kauppareissuille ja muuhun
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. liikkumiseen.
OTAMME
VAIHDOSSA
HENKILÖAUTOJA!
2
VU
0
+ tk
Mm. Led-valot,
Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä,
Kenwoodin äänentoisto jne.
KUU
USA 25
Euroopan 1 merkki
tieliikennemönkijöissä!
LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ
EUROOPAN KUU
SÄHKÖSKOOTTERI
TURVALLISIN
2 Ranskan vanhin
24 V 800 W. Akku 2 kpl.
MOPOAUTO V U O T mopoautomerkki. Moottori
12 V 45 Ah. Latausaika 9 h.
JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h.
GT Edition YANMAR Diesel-moottori. Kantavuus 130 kg.
13.990 ?
VINSSI
KAUPANPÄÄLLE!
TA
41 Hv
OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT...
TAKUU
2 vuotta!
Rally USA sähköskootterit ei
tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia.
Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop.
15 km/h. Max. ajomatka 60 km.
4490 ?
+tk
Käsiraha 500,loput 99,-/kk.
- Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus
- Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h
- Moottori 1300 W
- Erillisjousitettu etu/takapää
- Maavara 150 mm
- Kantavuus 160 kg
- Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm,
Kork.1300 mm KUU
Renk.: takana
410 x 100 mm V 2
edessä U O T
360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk
RALLY
USA
CITY
1300
TA
8990?
YLIVOIMAISET OMINAISUUDET.
KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM.
2
VU
41 Hv
TA
550 IRS
Blade
4x4 tieliikenne
KUU
V-aura 800,-.
PARAS
LUMITYÖKONE
1380?
TA
MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890?
TA
Käsiraha 900?
loput 175?/kk
4x4 4x4
TRAKTORI
TA
8890?
+tk
TGB 550
SÄHKÖVINSSI
JA FINMAN V-AURA
TAI TELIKÄRRY
KAUPANPÄÄLLE!
arvo
MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428
Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III
MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI!
Yli 150 huoltopistettä koko maassa!
NOPEAT TOIMITUKSET
KOKO MAAHAN.