Viikot 14-15 – Nro 7/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Kuori kasvot kauniiksi kevääseen! 49 € (62 €) Exuviance-sarjan Triple Microdermabrasion kuorinta-voiteella. HUHTIKUUSSA VAIN 49 € (norm. 62 €) Munkkiniemen puistotie 9 • p. 09 484 803 • timma.fi/kosmetiikkahelmi 75 v. OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii 90-130 neliön asuntoa Munkkiniemen alueelta. Jos harkitset asuntosi myyntiä, olethan yhteydessä, niin kerron lisää! Myyjälle ei aiheudu myynnistä mitään kuluja. Katja Helminen P 0400 204 507 katja.helminen@remax.fi Koroistentie 3 | 00280 Helsinki ELÄMÄ HYMYILEE NIILLE JOTKA HUOLEHTIVAT HAMPAISTAAN Terveet hampaat, terve suu ja hyvinvoiva ihminen. Säännöllinen tarkastus pitää hymyn herkässä kaiken ikäisillä. HAMMASTARKASTUS ALKAEN 59,50 € (Hinta ilman Kela-korvausta alk. 75 €) MUNKKIVUORI, Raumantie 1 A • 010 312 161 STOCKMANN, Pohjoisesplanadi 41 (7. krs.) • 010 312 109 Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. AJANVARAUS pihlajalinna.fi VÄLTÄ KEVÄTRUUHKAT – TUO PYÖRÄSI HUOLTOON NYT PALVELEVA PYÖRÄHUOLTO OSTARILLA eBike Store Helsinki Raumantie 1 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) p. 020 730 7740 e. info@ebikestore.fi | Avoinna: Arkisin 10.00 18.00 Lauantaisin: 10.00 15.00 KOEAJA SÄHKÖPYÖRÄÄ VIELÄ VIIMEISIÄ 2019 MALLEJA HALVALLA kuvan pyörä 1799€ MEILLÄ VOIT AJAA JOKA PÄIVÄ PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: • osaavaa • asiakasläheistä • nopeaa kirjapainopalvelua Esitteitä, luetteloita, julkaisuja, lehtiä, kirjoja, kalentereita Kerro meille mitä tarvitset, me kerromme miten ne edullisemmin ja luotettavammin saat. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 TOIMI NÄIN: • Tutustu: fazerfoodco.fi/testeat • Tee tilaus: testeat@fazerfoodco.fi tai p. 044 711 9688 • Tilausajat: ma–pe kello 9–11 • Kuljetus: ma–pe kello 11–15 • Palvelualue: Munkkiniemi, Töölö, Kuusisaari, Lehtisaari, Meilahti, Pikku Huopalahti, Tapiola • Maksaminen: kuljettajalle kortilla tai käteisellä HINNASTO: • Sinkkuannos 8,90 € • Pariskunnan paketti 15 € • Perheboksi neljälle 25 € • Kaikki hinnat sisältävät pääruuan, salaatin, leivät ja levitteen • Hintoihin lisätään 5 euron kiinteä kuljetusmaksu TARVITSETKO RUOKAA KOTIIN? Etätyöt, kotikaranteeni, kotikoululounas, kauppareissu kauhistuttaa? Ravintola TestEat ja Lähitaksi tuovat reilunkokoiset ja herkulliset kotiruoka-annokset suoraan kotiisi pienellä 5 euron kiinteällä kuljetusmaksulla. Testaa jo tänään ja elämässäsi on yksi huoli vähemmän. Ravintola TestEAT Laajalahdentie 23 00330 Helsinki testeat@fazerfoodco.fi | 044 711 9688 |
2 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Multialta Malagaan: Matkusta Karhumäen veljesten lentokoneessa etelän aurinkoon Matkustajia purkautuu kentälle Convair Metropolitanista 1960-luvun taitteessa. Kar-Air Oy / Suomen Ilmailumuseo. K oronavirus on lamauttanut lentoliikenteen, mutta Suomen Ilmailumuseon verkkoaineistojen avulla pääsee virtuaaliselle lentomatkalle eksoottisiin lomakohteisiin. Museo on digitoinut ja tuonut kaikkien ulottuville Finna-verkkopalveluun laajan kattauksen kotimaiseen ansiolentoja liikenneilmailuun keskittyvää historiaa: Veljekset Karhumäen ja Kar-Airin valokuvaperintöä. Vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön soveltuva aineisto käsittää ajanjakson Niilo, Uuno ja Valto Karhumäen ensimmäisistä lentokoneprojekteista 1920-luvun Keljossa aina 1950-luvulla käynnistettyyn lentoliikenteen harjoittamiseen ja lopulta Kar-Airin ja Olympia Lentomatkatoimiston toteuttamiin tilausmatkoihin maailman ympäri. Tarjolla on värikästä lentomatkailun historiaa ajalta ennen Kalevi Keihäsen SpearAiria. Nyt Finnaan julkaistavat noin 600 kuvaa ovat edustava otanta Suomen Ilmailumuseon hallussa olevasta Kar-Air Oy:n kokoelmasta. Materiaalin ajallinen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Suomi nousi vähitellen siivilleen ja avautui ulospäin. Kar-Airin ja Veljekset Karhumäki Oy:n omien kokoelmien lisäksi verkkoaineistoa on täydennetty lukuisten henkilökokoelmien aineistoilla. Verkossa pääseekin tarkastelemaan ilmailua paitsi lentoliikenteen ammattilaisten ja heidän matkustajiensa, myös lentokonevalmistuksen ja -huollon näkökulmasta. Finna-verkkopalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Helpoiten nyt julkistettavaan aineistoon pääsee käsiksi museon omalta verkkopalvelun sivulta, josta yhtiöiden materiaalia voi etsiä hakusanalla: https://ilmailumuseo. finna.fi (suora linkki Veljekset Karhumäki Oy:n ja KarAir Oy:n aineistoon https:// tinyurl.com/ttrovhy). Materiaalin skannauksesta ovat vastanneet museon vapaaehtoinen Jouko Helin ja kokoelmissa työskennelleet harjoittelijat. Tietojen täydentämisessä ovat auttaneet yhtiön perintöä vaalivat KarAir -killan jäsenet. Digitoitu aineisto on käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien sisällöistä ja muistikuvia yhtiöihin liittyvästä historiasta. Uranuurtajien matka Keljosta maailmalle Keskisuomalaisia veljeksiä, Multialla syntyneitä Niilo (1902 – 1978), Valto (1905 – 1985) ja Uuno Karhumäkeä (1914 – 1991) voidaan hyvällä syyllä pitää todellisina suomalaisen ilmailun pioneereina. He rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920–luvun lopulla Jyväskylän Keljosta käsin. Yhtenä tehtäväalueena olivat lentokoneiden huoltoja peruskorjaustyöt, jotka laajenivat edelleen Puolustusvoimat tuettua uuden lentokonekorjaamon perustamista Kuorevedelle. Jo ennen talvisotaa syntyi toiminimi Veljekset Karhumäki Oy. Toisen maailmansodan jälkeen lentokoneteollisuuden synkät tulevaisuudennäkymät pakottivat yrityksen pohtimaan liiketoimintaansa uudelleen. Kesällä 1950 yhtiö avasi koeluontoisesti ensimmäiset kotimaan lentolinjansa de Havilland Dragon Rapide-kalustolla. Elettiin aikaa, jolloin kotimainen seuramatkailu yleistyi. Reittilentoliikenteen oltua käytännössä kilpailijan Aero Oy:n käsissä yhtiö keskittyikin tilauslentoliikenteeseen. Nimen Karhumäki Airways saanut lento-osasto sai suorituskykyisempää kalustoa Lockheed Lodestar-koneista, joilla liikenne ulottui pian aina Afrikkaan saakka. Ruotsista tilatut tilavammat DC-3 -koneet korvasivat Lodestarit 1950-luvun puolivälissä. Lentoliikennetoiminnan laajennuttua entisestään lento-osasto erotettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 1957 syntyi Kar-Air Oy, joka tilasi Yhdysvalloista ensimmäisen Convair CV-440 Metropolitan -matkustajakoneensa. Uuden yhtiön toiminta osoittautui tappiolliseksi, mistä syystä Kar-Air sopi Aero Oy:n kanssa yhteistoiminnasta molempien etujen maksimoimiseksi. Kar-Airin käyttöön hankittiin mannertenvälisille tilauslennoille soveltuneita nelimoottorisia DC-6B -koneita, joilla yhtiö lensi lukuisia maailmanympäryslentoja ja mm. ensimmäisenä suomalaisena toimijana Atlantin yli. Vuonna 1963 Aero Oy osti pahasti velkaantuneen Veljekset Karhumäki Oy:n koko osakekannan, ja Kar-Airista tuli Aeron tilauslentoihin erikoistunut tytäryhtiö. Karair-nimellä myöhempinä vuosina tunnettu toimija lensi itsenäisenä tytäryhtiönä 1990-luvulle saakka. Unohtaa ei sovi myöskään lentotyötä. Kar-Airin ja Geologisen tutkimuskeskuksen 1950-luvulta lähtien yhteistyössä suorittamista malminetsintälennoista on tulossa materiaalia Finnaan lähitulevaisuudessa, uudemman lentoliikenteeseen keskittyvän aineiston lisäksi. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 2/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROTUROTUESITTELYSSÄ ESITTELYSSÄ SFINX SFINX Karvattomat rodut yhä suositumpia Joko kissallasi on turvasiru? Meille tulee kissa! Rodun valinta Kotiuttaminen Varusteet Ravinto Kissan syömistä marjoista kahvia Indonesiassa Punkkiriesa alkoi jo nyt Rauhoitu oma kissa kainalossa 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää! Aika tutustua tutkintoihin ja koulutusaloihin Kevään toinen yhteishaku käynnissä K evään yhteishaun toinen hakuaika päättyy 1. huhtikuuta kello 15. Haussa ovat mukana suomenkieliset AMKja ylemmät AMK-tutkinnot. Neljä koulutusalaa tarjoaa yhteensä yli 70 tutkintoja. Niihin kannattaa tutustua nyt. Metropolia tarjoaa kevään haussa lähes 70 tutkintoa kulttuurin, liiketalouden, sosiaalija terveysalan ja tekniikan aloilla AMK-tutkinnot päiväja monimuotototeutuksina sekä ylemmät AMK-tutkinnot. Kaikki haussa olevat koulutukset löytyvät opintopolusta hakusanalla Metropolia-kevät2020. Korkeakoulujen kevään 2020 2 yhteishaun yleisohjeisiin on hyvä perhtyä ennen siirtymistä Opintopolun tutkinto-ohjelmakohtaisiin hakuohjeisiin. Vaikka Metropolian kampukset ovat kiinni 18.3.13.4.2020, niin sen toimintaan ja sisältöihin pääsee hyvin tutustumaan netissä.
51. vuosikerta – nro 7 Viikot 14-15/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingin väestönkasvu nopeutui viime vuonna H elsingissä asui vuodenvaihteessa 2019 ja 2020 vakituisesti 653 835 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 5 793 hengellä, joten viime vuonna väkiluku kasvoi 1 000 asukasta edellisvuotta enemmän. Helsinkiä suurempaa väestönkasvu oli ainoastaan Espoossa. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin aikaisemmin tällä vuosikymmenellä, sillä vuosina 2010–2017 Helsingin väkiluku kasvoi keskimäärin 7 500 asukkaalla vuodessa. Suomenkielisten määrä kasvoi 1 426 ja ruotsinkielisten 132 hengellä. Ruotsinkielisiä on nyt 36 665 henkeä, 5,6 prosenttia väestöstä. Muiden kuin kotimaankielisten määrä lisääntyi 4 234 hengellä ja heidän määränsä oli 106 059 henkeä eli 16,2 prosenttia väestöstä. Vieraskielisen väestön osuuden kasvu on muulla pääkaupunkiseudulla ollut Helsinkiä nopeampaa. Koululaisten määrä kasvaa Varhaiskasvatusikäisten, 1–6vuotiaiden määrä väheni 516 ja peruskouluikäisten, 7–15-vuotiaiden määrä kasvoi 1 404 hengellä. Toisen asteen koulutuksen ikäluokan kasvu oli 189 henkeä. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 2 315 ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli 1 591 asukasta. Pääkaupunkiseutu kasvaa Espoon väestö kasvoi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 6 099 ja Vantaan kasvu oli 5 609 asukasta. Koko pääkaupunkiseutu kasvoi 17 683 asukkaalla ja tätä enemmän seutu on kasvanut vain 1963 ja 1965 lukuun ottamatta sota-ajan poikkeusoloja. Koko Helsingin seudun kasvu oli 19 492 henkeä. Luvut perustuvat viime viikolla julkaistuun Tilastokeskuksen väestörakennetilastoon. Verkkokauppaan siirtyminen voi nyt pelastaa monta kivijalkakauppaa ja muuta yritystä. Ahdinkoon joutuneet yritykset ilmaiseksi verkkokauppaan #pelastetaankauppa-kampanja lähtee liikkeelle V erkkokauppa voi olla pelastusrengas koronan kurittamille kivijalkakauppiaille ja monille muille yrittäjille. Suomen johtava verkkokauppatoimittaja Vilkas Group tarjoaa nyt nopeaa apua: Vilkas lupaa, että verkkokaupan voi avata jopa yhdessä päivässä, täysin ilmaiseksi. Ohjelmistoja e-business ry kiittää aloitetta ja kannustaa verkkobisneksen muitakin toimijoita kauppaa pelastamaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kehottaa hädässä olevia yrittäjiä kokeilemaan kaikkia keinoja: ”Verkkokauppa on monelle hyvä mahdollisuus”. Sivu 9 Ukko-Munkin edustalla Munkan kuvia 60-luvulta, osa 4 Sivu 12 Lapinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voitti Lapinlahden kevät L apinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Lapinlahden kevät, ja kilpailutyö on julkistettu. Päärakennukseen on ehdolla Tove Janssonin kotimuseo, hostelli, työtiloja sekä erilaisia palveluja. Puisto säilyy kaikille avoimena ja lähes ennallaan. Uudisrakennukset nousevat alueen eteläreunalle, minne tulisi hotelli Länsiväylän melumuuriksi sekä kaksi palveluasuntorakennusta. Lapinlahden sairaalan rakennusten kilpailun voittajaehdotuksen jatkotoimista päättää seuraavaksi kaupunkiympäristölautakunta, jonka käsittelyyn asia etenee kuluvan kevään aikana. Sivut 8-9 Laakson yhteissairaalan suunnitelma jäi pöydälle H USin hallitus jätti Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman pöydälle ja muutti Jorvin sairaalaa koskevan peruskorjaushankkeen kustannusarviota. Hallitus sai myös johtajaylilääkärin katsauksen koronavirustilanteesta. Hallitus hyväksyi HUS-kuntayhtymän vuoden 2019 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja lähettää ne valtuuston hyväksyttäväksi. Tilikauden tulos oli 15 miljoonaa euroa alijäämäinen ja sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 16 miljoonalla eurolla. Sivu 5 Kaupungin tilikauden tulos 377 miljoonaa euroa Toteutui talousarviota parempana H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaupungin tilinpäätöksen 2019. Tilinpäätös käsitellään kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Kaupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin ensimmäisen tietotilinpäätöksen ja myönsi Tanssin talon -hankkeelle puitesopimuksessa sovittua rahoitusta. Kaupungin tilikauden tulos oli 377 miljoonaa euroa ja toteutui talousarviota parempana. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla. Investointimenot kasvoivat edellisestä vuodesta 150 miljoonalla eurolla ja olivat 780 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kevätkauden viimeisessä kokouksessaan kesäkuussa. Sivu 9 Kaupunkipyöräkausi avattiin etuajassa K aupunkipyöräkausi käynnistyi Helsingissä ja Espoossa tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Koko kauden osto avattiin kaupunkipyöräsivustolla 19.3. ja pyöriä pääsi käyttämään 23.3. alkaen. Kaikki asemat eivät kuitenkaan ole vielä käytössä. Pyöräasemien asennustilannetta ja pyörien saatavuutta voi seurata kaupunkipyöräsivuston asemakartalla https:// kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/helsinki/stations ja Reittioppaassa. Tämän kauden uutena ominaisuutena helpotetaan vikailmoituksen tekemistä kaupunkipyöräsivustolla. Koronavirustilanteen kärjistyessä Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa. Kaupungit pyrkivät hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Tässä kaupunkipyöräkauden aikaistaminen todettiin yhdeksi mahdolliseksi toimenpiteeksi. Hinnat molemmissa järjestelmissä ovat samat: koko kausi maksaa 30 euroa, päivä 5 ja viikko 10 euroa. Kukin tuote sisältää rajattoman määrän korkeintaan 30 minuutin mittaisia matkoja ja lisämaksusta voi polkea pidempiäkin matkoja. Koko kauden tuote on voimassa lokakuun loppuun asti. Sivu 9
4 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7/2020 Munkan mummon jupinat Mantere Runopalsta Vieras Tuli vieras kutsumaton, tuli maahamme yllättäen. Vieraan nimi on Korona. Liian monta se meistä tavoitti. Vanha väki ei ulkona liikkua saa, tulee ohjetta tarkasti noudattaa. Tänä aikana kellään ei helppoa lie, oman aikansa ongelma korona vie. Kyllä tästäkin aikanaan selvitään, kun vain sääntöjä, ohjeita noudattaa ja joukolla yhdessä yrittää. Hyvää kevättä! Olavi Kylliäinen Kolmannes yrityksistä pelkää konkurssia Tiedän vain sen, etten tiedä mitään (Sokrates) ? Nyt ovat vitsit vähissä. Olen kotikaranteenissa. Ja vielä täällä maalla. Porukka kyselee, tulinko koronaa karkuun. En tullut. Tulin mattoja kutomaan. Kuten joka kevät. Mutta olo on kuin Ruotsiin lähetetyillä sotalapsilla. Ajatus harhailee kotikonnuille. Mitähän sinne oikein kuuluu? Nyt ovat puhelin, tietokone ja televisio kullan arvoisia. Tuntee kuuluvansa edes johonkin suureen, yhteisiä tavoitteita omaavaan perheeseen. Vaikka laskut näistäkin vempaimista tullee jossain vaiheessa maksettaviksi, sillä kaikkihan on maksettava, eikös juu? Nythän me maksamme laskua maapallon kohonneesta elintasosta ja hyvinvoinnista. Olemme kierrelleet ympäri tätä pyöreätä palloa viime aikoina mielin määrin. Tuliaisiksi olemme tuoneet sekä miellyttäviä että nyt epämiellyttäviä pöpöjä, viruksia ja bakteereita. Ne ovat aloittaneet täällä maailmanvalloituksensa. Ja me yritämme iskeä takaisin kaikin voimin! Päivitin tässä eräänä päivänä vanhempieni sota-ajan selviytymislistansa: pidä rutiineistasi niin pitkään kiinni kuin mahdollista, kuuntele vain pääuutiset ja asialliset selvitykset, älä heittäydy toivottomuuteen, yritä löytää tilanteesta jotain positiivista, talousasioissa älä tee mitään muuta kuin päivittäisen elannon suhteen, laita kaikissa asioissa jäitä ja aikaa hattuun, ja pääasia: kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä...! Muistelimme sisareni kanssa sotavuosien jälkeisiä aikoja. Toinen muistaa yhtä, toinen toista. Kuten ruokapulaa, ainaista kupongeilla elämistä. Äidit antoivat lapsilleen omat ruok a o s u u t e n s a , että lapset voisivat hyvin ja kasvaisivat. Siksi ruokapulan kokeneille on vaikeaa nähdä nyt, kun ruoka ei kelpaa tai siitä nirsoillaan. Ja sitten tuli polio. Se iski pulasta kärsivää yhteiskuntaa ja huonosti ruokittuja lapsia. Sen kohderyhmä kun olivat lapset. Se vammautti raajarikoiksi loppuelämänsä ajaksi useita satoja lapsia. Lopulta saatiin vasta-aineilla ruiskutetut sokeripalat. Mutta senkin taudin ajan yhteiskunta eli normaalia elämäänsä. Isäni kävi töissä ja äitini laittoi ruokaa lapsille. Sen jälkeen tuli aasialainen. Se taas pureutui aikuisväestöön ja sillä olivat aivan kauheat jälkitaudit. Äitini serkku sen sai. Koko hänen loppuelämänsä ajan hän ei voinut seisoa kuin 10 minuuttia ja sen jälkeen menetti tajuntansa. Siksi hänen piti mennä aina 10 minuutin jälkeen makaavaan asentoon ja olla siellä vähintään 30 minuuttia. Ja sitten taas 10 minuutiksi ylös. Muistan aina, kun hän tuli meille kylään niin kannettiin sänky olohuoneeseen. Yhteiskunta kävi täysillä kierroksilla tuonkin taudin ajan. Sotakorvauksia tahkottiin ja lapsia ruokittiin. Ja isäni kävi töissä ja äitini laittoi ruokaa lapsille. Kaikesta ollaan selvitty, mutta vaurioitakin on saatu. Tämäkin pandemia on samankaltainen. Meidän täytyy muistaa tämä ja oppia siitä. Työkalupakkiin pitää lisätä aikaa, kärsivällisyyttä, välittämistä ja henkistä hyvinvointia. Perikleskin sen tiesi: Anna ajan hallita, sillä se on neuvonantajista viisain! Elina Kuosmanen P.S. Ennen vanhaan Puolustusvoimien alokastuvat olivat ensimmäiset, joissa näkyivät tarttuvien tautien levittäytyminen. Silloin aloitettiin eristämistoimenpiteet. Ihmettelen siksi suuresti, kun nyt armeijassa on vain 3 koronavirustapausta. Ajat ovat todella muuttuneet! Vai kaihtaako korona armeijan harmaita? L ähes kolmasosa kauppakamarien kyselyyn vastanneista 4000:sta yrityksestä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat ravintolat, kahvilat ja muut kuluttajiin kohdistuvat palvelualan yritykset. Niiden liiketoiminta supistuu, kun ihmisten asiointi virusuhan vuoksi vähenee. Näitä yrityksiä Munkkiniemen seudulla ympäristöineen löytyy useita. Toivomme että sietokyky kestää pahimman yli ja että muutaman viikon kuluttua voidaan todeta virusuhan aiheuttaman uhan olevan ohitse. Kyselyn mukaan kauppakamarien jäsenyrityksistä hieman yli 30 prosenttia sanoo, että yrityksen konkurssin riski on noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia.Valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että lomautuksia ja irtisanomisia on odotettavissa seuraavan kahden kuukauden aikana.Liki neljännes vastanneista on jo kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen. Kyselystä käy selväksi, että koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää. Tilanne on vakava ja vaatiikin vastauksia ja toimia valtiovallalta, jos halutaan pitää kiinni työpaikoista, Yli puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon jo nyt negatiivisesti. Yritysten odotukset ovat vielä tätäkin synkemmät, sillä yli 90 prosenttia odottaa negatiivisten vaikutusten realisoituvan seuraavan kahden kuukauden aikana. Yritysten vastauksista nousee selvästi esiin huoli välittömän kysynnän romahtamisen yli pääsemisestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten neljä välttämättömimmäksi katsomaa toimenpidettä ovat verojen ja työnantajamaksujen maksuaikojen pidentäminen, nopeat rahoitusmallit kassakriisiin ajautuneille yrityksille, lomautusten ja yt-neuvottelujen nopeampi toteutus sekä valtiovallan suurempi vastuu sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista. -j.a. Anomalia Rakas, älä unohda, että taivaalla oli revontulia vielä viime viikolla. Tämä hiljaa rakentuva uusi universumi, unen laitumelle kirmaavat varhaiset varsat. Peltojen vaoissa kyntötyöhön työntyvät traktorit. Ja jalkovälisi metsässä puhaltava ahava, minun siemeni tulla, aloittaa kasvu. Tämän hetken jatkuvuus, ymmärrys ja varmuus meditaation merestä: yhteydestä ja yhdynnästä. (Veikkolan kartanolla, maaliskuun lopulla 2020) Kimmo Mantere Maailman esirippu repesi kahtia ? Terveyden ja sairauden rajalla oleva rajavuosi (annus morabilis) 2020 on tavallista häilyvämpi, traagisempi. Ennen kokematon, edeltä aavistamaton monissa merkityksissään. Maailma täyttyi hetkessä ilman, tilan ja hengityksen kaipuusta, sairauden voittamisen, uusien muotojen selviytymisen mahdollisuuksista. Tuntuu kuin maailmamme eteen olisi vedetty maaginen esirippu. Kun Cervantes lähetti Don Quijoten matkaan, hän repäisi tuon esiripun kahtia ja maailma avautui harhailevan ritarin edessä traagisessa ja koomisessa alastomuudessaan. Niinkö nytkin? Kukaan ei tiedä mihin revennyt maailmamme meidät johtaa. Vastahakoisesti olemme luopuneet universaalisuudestamme, vapaudestamme, oikeudestamme päättää itse menemisemme ja tulemisemme. Kansat on pakotettu luopumaan normaalista kanssakäymisestä. Poikkeuskeinoja on kumarrettava, demokratiaa selitettävä. Mikä voisi olla katkerampaa vapauteensa ja oikeuksiinsa tottuneelle ihmiselle? Mutta älkää unohtako: Rajavuodella on myös kokonaan toinen uusia näkymiä avaava puoli. Se voi tuoda meille paljon eettistä ja moraalista parannusta opettaessaan meille luopumisen, antamisen ja rakastamisen välttämättömyyttä. Filosofiassa usein toistettu lause kuuluu: ”Ihminen ei ole valmis muutokseen ennen kuin on pakko.” Tämä lause näyttää nyt käyvän toteen. Mutta voisiko tämän kulkutaudin kirous sittenkin kääntyä vielä parhaaksi mahdolliseksi hyväksi eli siunaukseksi? On kokonaan uuden arvioinnin aika. Makedonian kuningas Demetrioksen sanonta soi korvissanI: ”Mikään ei minusta näytä kurjemmalta kuin ihminen, jota ei koskaan ole kohdannut vastoinkäyminen.” Vai miksi kohtalo näyttää aina etsivän itselleen vahvoja vastustajia? Nyt, kaksi viikkoa ennen pääsiäistä alkava syväpaaston aika valmistaa tietä askeesille, meditaatiolle eli mystiselle tarkastelulle, pidättyvyydelle ja paastolle. Paasto on kieltäytymistä itsekeskeisyyden synnistä, tyhjentymistä turhasta, parannusta ahneudesta. Paasto keskittää tunteet ja voimat olennaisimpaan. Se luo kiintymystä ja sympatiaa, vahvistaa inspiraatiota ja halua rakastaa ehdoitta. Paasto avaa väylät hiljentymiselle, se palauttaa kulttuuriimme traagisuuden tajun ja avaa tilaa myyttisyydelle. Innostava luovuus muokkaa elämän syvimpiä rakenteita, uskoa, kieltä ja sisäistä katsetta eli konteplaatiota. Oman tuskansa ja kärsimyksensä tunnustaminen on matka rakkaudella täyttymiseen. Avuttomuutensa tunnustava löytää jumalallisen avun, sydämen puhtautta on antautua Jumalan rakastettavaksi. Paasto opastaa luontotietoisuuteen, lähtökohtaamme, se on opettajamme luontorakkauteen. Luontosuhde on ratkaisevaa, sillä luonto on kaikkeus. Kirkko varoittaa tämän suhteen rikkomisesta, kevytmielisyydestä ja rikkauden vaaroista. Se valmentaa askeesin, kieltäytymisen kautta avautuvaan hengelliseen vapauteen, joka liittää ihmiset läheisyyteen ja rakkauteen. Veli-Matti Hynninen OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. HSL:n tulos 31,1 miljoonaa euroa parempi viime vuodelta H SL:n tulos vuonna 2019 oli 31,1 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa oletettiin. Tulos oli 4,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa varauduttiin 35,9 miljoonan euron alijäämään. Toimintatuotot HSL:n toimintatuotoista 51,2 prosenttia oli lipputuloja ja 46,5 prosenttia kuntaosuuksia. Loput toimintatuotot koostuivat muun muassa valtion tuista ja tarkastusmaksutuloista. Toimintatuotot olivat yhteensä 748,2 miljoonaa euroa ja ne ylittivät talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (1,4 %). Lipputuloja kertyi yhteensä 383,1 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 10,3 miljoonalla eurolla (2,8 %). Ennen uuden vyöhykejärjestelmän käyttöönottoa lipputuloja kertyi 127,3 miljoonaa euroa (2,3 % talousarviota enemmän), ja uuden vyöhyketariffin aikana 255,8 miljoonaa euroa (3 % talousarviota enemmän). Talousarviossa lipunmyyntiennuste perustui matkustajamäärien kasvuun 1,5 prosentilla, kun ne lopulta kasvoivat 2,5 prosenttia. HSL:n jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet olivat talousarvion mukaisesti 348,1 miljoonaa euroa HSL:n toimintakulut olivat 735,3 miljoonaa euroa, 19,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa (2,6 %). Suurin erä (70 %) koostui operointikustannuksista, jotka olivat 514,6 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia alle talousarvion.
5 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu Helsinki pyrkii välttämään henkilöstönsä lomautukset H elsingin kaupunki haluaa välttää henkilöstön lomautukset varautumalla koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Henkilöstön tilanne kaupungin sisällä vaihtelee suuresti alasta ja roolista riippuen. Osa kaupungin toiminnoista on suljettu, mutta esimerkiksi sosiaalija terveystoimessa työvoiman tarve on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi pelastustoimessa tulee varmistaa riittävä työvoima poikkeustilanteenkin aikana. Poikkeustilanteen vuoksi suljetuista toiminnoista ryhdytään selvittämään mahdollisuutta siirtää henkilöstöä toisiin tehtäviin yli toimiala-, liikelaitostai virastorajojen työvoimatarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöä, jolla on tarvittavaa kokemusta tai osaamista, voidaan siirtää toimialalta toiselle sellaisiin tehtäviin, joissa työvoiman tarve on lisääntynyt. Jalkautuvaa nuorisotyötä Työvoimatarpeen muutoksiin pyritään reagoimaan myös vuosilomaja poissaolosuunnittelulla. Lomautusten välttämiseksi ja kaupungin toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi myös vuosilomien ajankohtia tarkastellaan. Tehtävissä, joissa työvoiman tarve on vähentynyt, henkilöstöä kannustetaan pitämään pois kertyneitä lomia. Sen sijaan sosiaalija terveystoimessa sekä pelastustoimessa varaudutaan poikkeuslain nojalla vuosilomien siirtämiseen työvoiman riittävyyden varmistamiseksi. Jalkautuvalle nuorisotyölle on vallitsevassa tilanteessa aivan erityinen tarve, ja sitä tehdään digitaalisen nuorisotyön ja yksilöllisen tuen lisänä. Helsingin kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa jalkautuvassa nuorisotyössä. Toiminnassa on lisäksi mukana muun muassa Aseman Lapset ry. Kokonaisuutta koordinoi pääkaupunkiseudun yhteinen Nuorisotyö raiteilla -hanke. Kunnat toimivat tiiviissä yhteistyössä myös poliisin kanssa. Helsingin poliisin ennalta estävä toiminta ja nuorisopalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja ylläpitävät ajantasaista tilannekuvaa nuorten liikkumisesta ja kokoontumisesta kaupungissa. Laakson yhteissairaalan suunnitelma jäi pöydälle Jatkoa sivulta 3 H USissa hoidettiin vuonna 2019 kaikkiaan 680 621 potilasta. Hoidettujen potilaiden määrä, jossa on mukana myös yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaat, kasvoi 10,8 % edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti Haartmanin ja Malmin päivystystoimintojen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUSille vuoden 2019 alussa. Yhteispäivystysten terveyskeskuspotilaita hoidettiin vuonna 2019 yhteensä 191 214, mikä on 70,6 % (79 138 potilasta) enemmän kuin vuonna 2018. Kiireetöntä hoitoa koskevien lähetteiden vertailukelpoinen määrä (330 189) kasvoi 4,7 % edellisvuodesta. Jäsenkuntien asukkaista lähes joka kolmas (32,3 %) käytti vuoden 2019 aikana HUSin tuottamia tai järjestämiä erikoissairaanhoidon palveluja. HUSin jäsenkuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset olivat vuonna 2019 keskimäärin 1 057 euroa. Huomioiden jäsenkunnilta HUSille siirtyneiden uusien toimintojen kulut ja Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset, oli toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 5,0 %. Hallitus merkitsi tiedoksi, että HUSin talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Mari Frostell on irtisanoutunut. Hallitus päätti yksimielisesti jättää Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman pöydälle. Jorvin sairaalan peruskorjaus Hallitus päätti esittää valtuustolle muutosta valtuuston 2018 tekemään päätökseen Jorvin sairaalan K-leikkausosaston ja sen alapuolisten tilojen peruskorjausinvestointiin. Investoinnin kustannusarvio on noussut hankkeen edetessä ja hallitus esittää valtuustolle uudeksi enimmäiskustannukseksi 53 miljoonaa euroa. Hallitus päätti, että koroviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on tarkoituksenmukaista, että koronaviruksen (COVID-19) tutkimuksesta ei peritä maksua myöskään muualla kuin Suomessa asuvilta. Senaatilta 100 %:n vuokranalennus Asuntomarkkinakatsaus maaliskuu 2020: Poikkeusaika saattaa pidentää myyntiaikoja V altion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on tehnyt poikkeusjärjestelyjä yksityisten vuokralaistensa vuokranmaksuun ja haluaa omalta osaltaan helpottaa pk-yritysten tilannetta koronapandemian aikana. Senaatti antaa tarvittaessa 100 % vuokranalennuksen hankalassa tilanteessa oleville yksityisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhdistyksille. Poikkeusjärjestelyt vuokranmaksussa koskevat Senaatin vuokralaisina olevia yksityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Tehdyn linjauksen mukaisesti Senaatti antaa 100 % vuokranalennuksen huhtija toukokuun vuokrista. Alennus edellyttää vuokralaisilta yhteydenottoa Senaattiin ja perustelut alennukselle. Senaatti on valtion liikelaitos, joka vastaa valtionhallinnon toimitiloista. Pieni osa Senaatin asiakkaista on yksityisiä yrityksiä. Vuokralaisina on ravintoloita, kahviloita, kauppaliikkeitä ja vastaavia pk-yrityksiä, joiden toimintaan nyt vallitseva poikkeustilanne voi vaikuttaa merkittävästi. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen virastot ja laitokset saavat rahoituksensa tai pääosan siitä julkisista varoista, samoin kuin valtaosa kulttuurilaitoksista. Näiden asiakkaiden ja julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta ei ole tehty muutoksia vuokranmaksuun, vaan niissä noudatetaan edelleen vuokrasopimuksiin kirjattuja vuokranmaksun eräpäiviä. Seuraamme koronapandemian kehitystä ja tarvittaessa ryhdymme uusin toimenpiteisiin auttaaksemme vuokralaistemme toiminnan jatkumisen poikkeusolojen yli. Yli 100 hengen tilaisuudet peruttu H elsingin kaupunki päätti peruuttaa yli 500 hengen yleisötilaisuudet, kaupunki on päättänyt peruuttaa myös yli 100 hengen sisäja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet toistaiseksi. Kulttuurikeskuksissa kaikki yli 100 henkilön yleisötapahtumat perutaan. Pienempien salien ja yleisöjen tuotannot ja tapahtumat toteutetaan tapauskohtaisesti, ajantasaiset tiedot tapahtumista löydät kulttuurikeskusten verkkosivuilta. Savoy-teatterin konsertit siirretään myöhäisempään ajankohtaan. Helsingin kaupunginorkesterin konsertit, Tiivistämön tapahtumat sekä Bravo! -festivaali perutaan. Lisäksi kirjastojen, kulttuurikeskusten, sekä liikuntaja nuorisopalvelujen itse järjestämät harrastusryhmät, kurssit ja ohjattu vapaa-ajan toiminta perutaan tai siirretään myöhempään ajankohtaan. Kaupungin uimahallit tullaan sulkemaan toistaiseksi. Helsingin kaupungin kirjastot, liikuntapaikat, nuorisotalot, museot, ulkoilualueet ja Rastilan leirintäalue pidetään auki normaalisti. Kaupungin vapaa-ajan tiloissa tehostetaan siivousta, kehotetaan pesemään käsiä, ja kaupunki etsii keinoja tuottaa vapaa-ajan palveluja digitaalisesti. Kaupunki myös kannustaa omatoimiseen ulkoiluun ja liikkumiseen. Helsingin kaupungin peruttuihin yleisötilaisuuksiin ostetut liput korvataan tai ne voi erikseen ohjeistetusti käyttää myöhempänä ajankohtana. Ajantasaista tietoa saa lipunmyyntipalveluiden, Helsingin kaupungin, tapahtumapaikkojen ja tapahtumajärjestäjien verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kirjasto, liikunta, kulttuuri, nuoriso) ei peri tilavuokraajilta vuokria peruuntuneesta tilankäytöstä ja mahdollisuuksien mukaan vuokrauksille ja yleisötilaisuuksille etsitään uusia ajankohtia ilman lisäkustannuksia. Jo myönnettyjä kulttuurin, nuorison ja liikunnan toimintaja tapahtuma-avustuksia ei peritä takaisin peruuntuneiden toimintojen ja tuotantojen osalta. Helsingin kaupunki ymmärtää poikkeustilanteen aiheuttamat taloudelliset huolet nuorisotyön, liikunnan, urheilun, taiteen ja kulttuurin kentällä ja selvittää keinoja kentän tukemiseksi. Kiinteistönvälityksessä siirrytään nyt digitaaliseen asuntokauppaan M aaliskuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme vallitsevan poikkeustilanteen vaikutuksia asuntokauppaan sekä sähköisen asuntokaupan tuomia mahdollisuuksia. Maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vaikutuksia Suomen talouteen ja asuntomarkkinaan ei voi kiistää. – Näkemyksemme mukaan poikkeustilan vaikutukset asuntomarkkinaan tulevat näkymään ensimmäisenä asuntojen myyntiajoissa, jotka todennäköisesti pitenevät tulevina kuukausina. Kuluttajien huoli omasta taloudesta kasvaa, ja tämä näkyy myös asunnonvaihtoaikeissa. Taustalla olevat tarpeet eivät kuitenkaan muutu, ja mahdolliset notkahdukset asuntojen kauppamäärissä tulevat todennäköisesti olemaan hetkellisiä, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo. – Koska asuntojen hinnoissa ei näkemyksemme mukaan ole tällä hetkellä kuplaa, emme odota hintojen laskevan dramaattisesti. Pörssikurssien laskiessa osa sijoittajista voi nähdä asuntojen kaltaisen reaaliomaisuuden turvallisena sijoituskohteena tähän hetkeen, Hintsa sanoo. Huoneistokeskuksen välittäjien mukaan kysyntää asunnoille löytyy ja toistaiseksi asuntokauppa käy lähes normaalilla tasolla. – Erityisesti uudisasuntokauppa käy tällä hetkellä vilkkaana. Lisäksi kevät on perinteisesti omakotitalokaupan kulta-aikaa, ja odotamme pientalokaupan vilkastuvan poikkeusoloista huolimatta, Hintsa toteaa. Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustila ei tietenkään ole ensimmäinen talouskriisi, joka heijastuu asuntomarkkinaan. – Talouskriisit heijastuvat hetkellisesti asuntojen kauppamääriin kuluttajien epävarmuuden lisääntyessä, mutta palaavat tilanteen rauhoittuessa entiselleen tai jopa korkeammalle tasolle patoutuneen kysynnän purkautuessa. Jos tarkastelee esimerkiksi vuotta 2008, asuntojen hinnat olivat hyvinkin vastustuskykyisiä talouden epävarmuudelle. Kuten sanottu, selvimmät vaikutukset taloudellisella epävarmuudella on yleensä ollut asuntojen myyntiaikoihin, Hintsa toteaa. Asuntokauppa kotisohvalta käsin – Olemme Huoneistokeskuksessa ottaneet vahvasti käyttöön digitaalisen asuntokaupan (DIAS), jonka avulla kaupankäynti sujuu kaikkien osapuolten kannalta nopeasti ja turvallisesti. DIAS-kaupan avulla kaupanteko hoituu ajasta ja paikasta riippumatta ilman fyysistä kontaktia tai käyntiä pankissa. Eli jatkossa asuntokaupan voi hoitaa vaikka omalta kotisohvalta käsin, Hintsa kertoo. – Tarjoamme lisäksi erilaisia virtuaalija 3D-esittelyitä, jotka mahdollistavat kohteeseen tutustumisen ilman fyysistä käyntiä. Yksityisesittelyitä järjestämme pyynnöstä edelleen, mutta poikkeustilan ajaksi olemme luopuneet kokonaan yleisesittelyistä. Henkilöstömme ja asiakkaidemme turvallisuus on tällä hetkellä meille kaikista tärkein asia. Seuraamme virallisia ohjeistuksia aktiivisesti, ja olemme valmiita toimenpiteisiin niiden pohjalta viipymättä, Hintsa sanoo. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Helmikuussa vanhojen asuntojen kauppa kävi pirteästi. Koko Suomessa vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin yhteensä 5,4 % enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat 8,0 %, Espoossa 20,8 %, Vantaalla 16,5 %, Tampereella 14,8 %, Kuopiossa 17,8 %, Oulussa 15,0 %, Jyväskylässä 16,5 %, Porvoossa 10,0 %, Porissa 19,7 % ja Lahdessa 7,5 %. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat helmikuussa Turussa 18,4 %, Joensuussa 17,3 % ja Kouvolassa 19,4 % vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa helmikuussa keskimäärin 2,6 % (+76 €) vuoden takaiseen verrattuna. Kaksioiden neliöhinnat nousivat Helsingissä 3,9 % (+201 €), Espoossa 6,8 % (+261 €), Tampereella 2,6 % (+76 €), Turussa 1,4 % (+35 €), Oulussa 3,6 % (+75 €), Kuopiossa 2,0 % (+47 €), Porissa 15,9 % (+223 €) ja Kouvolassa 6,9 % (+81). Neliöhinnat laskivat helmikuussa vuoden takaisesta Vantaalla 0,6 % (-18 €), Jyväskylässä 1,8 % (-38 €) ja Lahdessa 6,5 % (-120 €). Kotitaloudet nostivat tammikuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 60 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli tammikuun 2020 lopussa 100,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,6 %. Kotitalouslainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki)
6 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu Terveydentunteen oppii tuntemaan vain sairastamalla. G.C. Lichtenberg (1742 – 99) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 14 KE 1.4. Peppi, Raita, Pulmu TO 2.4. Pellervo PE 3.4. Veeti, Sampo LA 4.4. Ukko SU 5.4. Palmusunnuntai Irene, Ira, Irina VIIKKO 15 MA 6.4. Ville, Vilho, Vili TI 7.4. Allan, Ahvo KE 8.4. Romanien kansallispäivä Suoma, Suometar TO 9.4. Mikael Agricolan päivä Elias, Eelis, Eeli PE 10.4. Pitkäperjantai Tero LA 11.4. Minea, Minka, Verna SU 12.4. Pääsiäispäivä Julia, Julius, Janna VIIKKO 16 MA 13.4. 2. Pääsiäispäivä Tellervo TI 14.4. Taito Luuk. 13:31-35 ? Kuinka usein olet ajatellut, että onpa harmi, kun en syö epäterveellisemmin? Harmi, kun en tupakoi enemmän, istu kapakassa pidempään. Ikävää on myös se, etten ole enempää kotoa pois, etten vietä vähemmän aikaa lasteni kanssa, etten pidä puolisoani enemmän itsestäänselvyytenä. Olisipa hyvä, että muistaisin harvemmin kiittää ja huomioida minulle tärkeitä ihmisiä. Itse asiassa, miksi en tapaa tuttaviani entistä vähemmän koko lailla. Olisi hyvä, jos olisin ylipäänsä elämässä petollisempi ihminen ja pyytäisin vähemmän anteeksi. Et ehkä ajattele näin. Voit silti toimia vastoin periaatteitasi. Totuuden puhujaa vihataan. Terveydenhoitaja, joka antaa varottavan elämänohjeen lietsoo hysteriaa. Ystävä, joka antaa viisaan neuvon, häntä eivät korvani kuule. Ilmaston puolestapuhuja, joka pyytäisi syömään vähemmän punaista lihaa. Hän on kansan kiihottaja. Jeesustelija, joka kehottaa rakastamaan lähimmäistä, häneen en usko. Oma sydämeni, joka tuntee mikä on oikein, sen äänen vaiennan. Sisimpäni, joka pyytää itseltäni, että eläisin enemmän oman näköistäni elämää, sen tahdon nitistän. Saattohoidossa olevilta kysyttiin eräässä tutkimuksessa, mitä he katuvat elämässään eniten. Viisi kohtaa kuuluivat: olisinpa elänyt vähemmän sen mukaan, mitä muut minulta odottavat, olisinpa nähnyt ystäviäni enemmän, olisinpa tehnyt töitä vähemmän, olisinpa ilmaissut tunteitani rohkeammin, olisinpa antanut itseni olla onnellisempi. Herodes tiesi paremmin. Jerusalem tiesi paremmin. Sinäkin tiedät. Mutta miksi et valitse sitä, mikä on oikein? Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com ? Kaikki viikkotoiminta on tauolla toistaiseksi. Saat ajantasaisimmat tiedot infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme (www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi) tai Facebook-sivuiltamme (www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta) Alla olevat tilaisuudet toimitetaan ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Voit seurata niitä Facebook-sivuillamme tai verkkosivuillamme, kts. osoitteet yllä. Sunnuntaikirkko sunnuntaisin klo 11. Su 5.4. Jouni Hartikainen, kanttorina Minna Lamminen. Askeleet ristintiellä 4.–10.4. joka ilta klo 19. Tarja Frilander, Senni Valtonen tai Minna Lamminen. Virsihetket joka päivä ma 5.4.–la 11.4. klo 8 ja 18. Kiirastorstain kirkko klo 20. Leo Glad, Senni Valtonen. Jeesuksen kuolinhetki 10.4. klo 15. Leo Glad, Minna Lamminen. Pääsiäinen 12.4. klo 11. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen, Minna Lamminen. Munkkivuoren kirkko auki keskustelua ja hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 12–14. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102 Verkoston jumalanpalvelukset lähetetään osoitteessa www.verkosto.net sunnuntaisin klo 16.30 alkaen ja keskiviikkoisin klo 21. Leikkiä sydämen kyllyydestä iltapäivätoiminnassa Iloiset lasten äänet täyttävät Munkkivuoressa sijaitsevan seurakuntatalon alakerran joka arki-iltapäivä. K oulusta iltapäivätoimintaan saapuvat tenavat pitävät huolta, että vipinää paikasta ei puutu. Ryhmässä on tänä lukuvuonna yhteensä 27 lasta. Lastenohjaajat Auli Etäniemi ja Nita Sirkiä tervehtivät tulijoita. Tänä tiistaina eräs tyttökaksikko ei meinaa pysyä nahoissaan, kun se suunnittelee uutta osaa itse keksimäänsä jatkonäytelmään. Perjantaisin iltapäivätoiminnassa on esitystuokio, jossa estradi on avoin kaikille, ja tämänkin kaksikon keksimä näytelmä on saanut siellä ensiesityksensä. – On kiva, kun täällä saa tehdä omia esityksiä. Ja se on kivaa, että täällä on sekä vapaa-aikaa että ohjattuja juttuja, toinen heistä tuumaa. – Lasten kanssa työskentely ei käy tylsäksi. Välillä saa nauraa vedet silmissä, vastaava lastenohjaaja Auli Etäniemi toteaa hymyillen. Hän on ollut kahdeksan vuotta Munkkiniemen seurakunnan leivissä, mutta on sitä ennen työskennellyt muilla paikkakunnilla iltapäiväkerhoissa. Etäniemen lisäksi ohjaajina toimivat Nita Sirkiä, Rauna Mannermaa ja Leena Eronen. Perheet keskiössä Munkkiniemessä on haluttu panostaa perheiden hyväksi tehtävään työhön. Seurakunnan 21 työntekijästä yhdeksän kuuluu varhaiskasvatustiimiin. Kirkkoherra Leo Gladin mukaan valinta on ollut tietoinen, onhan lapsuus elämän tärkeintä aikaa. Munkkiniemen seurakunta on järjestänyt lakisääteistä iltapäivätoimintaa Helsingin kaupungin alaisena toimintana ekaja tokaluokkalaisille 13 vuoden ajan. Sitä järjestetään Lehtisaaressa ja Munkkivuoressa. Haku iltapäivätoimintaan on käynnissä 23.3.-23.4. Lisäksi seurakunta pitää avointa perhekerhoa Munkkiniemessä kahdesti viikossa, Ensilapsikerhoa sekä LuontoPerhekerhoa. Munkkiniemessä toteutettava maksuton LuontoPäiväkerho on tarkoitettu 2–5-vuotiaille, ja siihen haku käynnistyy 1. huhtikuuta. Kirkkovierailut yleissivistystä Seurakunta iltapäivätoiminnan järjestäjänä herättää vanhemmissa kahtalaisia tunteita. Etäniemen mukaan toiset ovat huolissaan siitä, että toiminta on uskonnon sävyttämää, toiset taas nimenomaan toivoisivat sitä. Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti toimintaan ei saa sisältyä uskonnon harjoittamista. Ohjaajat kuitenkin muistuttavat, että seurakunnan järjestämässä iltapäivätoiminnassa on sallittua vaikkapa vierailla kirkossa tai laulaa hengellisiä joululauluja. – Kirkkovierailut tai hautausmaavierailut kuuluvat yleissivistykseen. Yleissivistystä on myös tietää, mistä juhlapyhinä vietettävät vapaapäivät tulevat, Auli Etäniemi ja Nita Sirkiä pohtivat. Munkkiniemen seurakunnan iltapäivätoiminta on saanut kyselyissä hyvät arvostelut vanhemmilta. Kun verrataan kaikkien kaupungin kerhojen saamia arvioita, Munkkiniemen seurakunnan saamat arvostelut ylittävät keskiarvon. Viimeisimmässä viime joulukuussa toteutetussa kyselyssä Lehtisaaren toiminta sai yleisarvosanaksi 9 ja Munkkivuoren 9,1. Aito kohtaaminen tärkeää Iltapäivätoiminta koostuu läksyjen teosta, ulkoilusta, välipalasta, vapaasta leikistä sekä puolen tunnin ohjatusta tuokiosta. Yhteinen hetki voi sisältää liikuntaa, musiikkia, tarinoita tai satuhierontaa, tai vaikkapa perjantaiseen tapaan erilaisia esityksiä. Nita Sirkiän mukaan on tärkeää, että lapset saavat myös itse suunnitella toimintaa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. – Ylipäänsä heillä pitää olla mahdollisuus aitoon kohtaamiseen. Lapsilla pitää olla sellainen olo, että he uskaltavat tulla juttelemaan meille asioistaan. – Meidän pitää olla heille turvallisia aikuisia, Leena Eronen täydentää. Auli Etäniemi nostaa esiin myös vanhempien tukemisen kasvatustyössä. Heihin ollaan tarvittaessa tiiviisti yhteydessä. Rauna Mannermaa pitää tärkeänä, että vapaalle leikille on aikaa. – Joillakin lapsilla illat ovat täynnä harrastuksia, joten täällä saa sydämensä kyllyydestä leikkiä ennen sitä. Teksti ja kuva Sari Arffman Munkkiniemen seurakunnan iltapäivätoiminnan ryhmässä Munkkivuoressa on ollut tänä lukuvuonna 27 lasta. Juttu on tehty ennen koronavirusepidemiaa.
7 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu Kaupungin kulttuuritarjonta H allituksen linjausten mukaisesti kaikki Helsingin kaupungin kulttuurikeskukset ovat olleet suljettuina 18. maaliskuuta alkaen, mikä myös tarkoittaa, että suurin osa kulttuuripalvelujen kevään tapahtumista on jo peruttu. Kaupunki etsii nyt uusia tapoja tuottaa palveluja. Kulttuurinkin uudenlaiset palvelut tulevat tarjoamaan alati laajenevan kattauksen kuultavaa, nähtävää, koettavaa ja tekemistä, joista voi nauttia kotoa käsin. Kyse on lähinnä digitaalisista striimauksista ja tallenteista sekä muista vinkeistä, miten viihtyä kotona. Kaupunki etsii keinoja tilanteen parantamiseksi M onien helsinkiläisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloustilanne on koronaviruskriisin takia kriittinen. Kaupunki etsii aktiivisesti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ensivaiheessa kaupunki on tänään tehnyt toimia, joilla voidaan estää yritysten ja muiden toimijoiden ajautuminen välittömään kassakriisiin. Seuraavan vaiheen päätöksiä varten keskusteluun kutsutaan mukaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin edustajat. Tänään ensivaiheen päätöksinä linjattiin, että kaupungin vuokralle antamien liikehuoneistojen ja muiden liiketilojen vuokrien maksu voidaan tarvittaessa keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erääntyneet vuokrat maksetaan kunkin yritysvuokralaisen kanssa erikseen sovittavan 12 kuukauden maksuaikataulun mukaisesti ilman viivästysseuraamuksia. Myös Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä suositetaan noudattamaan tätä linjausta oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa. Lisäksi kaupunki ei peri vuokraa tiloissaan toimivilta vuokralaisilta siltä ajalta, jolloin toimialan omat tilat ovat suljettuja. Tämä koskee niitä vuokralaisia, jotka toimivat nyt suljettuna olevissa toimipisteissä. Yrityksille tukea Lisäksi kaupunki on käynnistänyt käytännönläheisiä, yritysten neuvontaan ja tukeen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa tilannekuvaa ja löytää konkreettisia välittömän auttamisen keinoja ahdingossa oleville yrittäjille. Kaupunki on koostanut päivittyvän listauksen yrittäjille suunnatuista tukipalveluista NewCo Helsingin verkkosivuille ja korona-tukipalveluihin liittyvä asiakasviestintä yrittäjille on ollut aktiivisesti käynnissä viime viikosta lähtien. Lisäksi NewCo Helsinki osana kaupungin toimintaa tarjoaa yrittäjille kriisineuvontapalvelua yhdessä kumppaniensa kanssa. Alueellinen kriisityöryhmä startupien osalta on käynnistymässä yhteistyössä startup-kampus Maria 01:n, Helsinki Business Hubin ja Business Finlandin kanssa. Kaupungin järjestöavustukset Helsingin kaupungin järjestöille vuodelle 2020 myöntämiä avustuksia ei tässä tilanteessa peritä takaisin, mikäli avustuksen käyttämättä jääminen kokonaan tai osittain johtuu koronavirustilanteesta. Järjestöt voivat tässä erityistilanteessa halutessaan muokata ja sopeuttaa toimintaansa niin, että kohderyhmien tukeminen avustusrahoituksella on muilla tavoilla mahdollista. Avustuksen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, mutta sen tulee täyttää muutoksen jälkeenkin avustuksen myöntäjän vahvistamat avustusten jakoperusteet. Avustuksen käyttötarkoituksen muutokseen ei tarvitse hakea erikseen lupaa. Kaupungin asiakaslaskutus Kaupungin eri palveluja koskevassa asiakaslaskutuksessa taloushallintopalvelu voi yli 100 euron saatavien kohdalla toistaiseksi antaa asiakkaan pyynnöstä 60 päivää maksuaikaa tavanomaisen 30 päivän sijaan. Helsinki-avun johtoon Tiina Hörkkö Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien sekä järjestöjen uusi ikäihmisille kohdennettu Helsinki-apu -palvelu saa johtajakseen Tiina Hörkön. Hörkkö siirtyi tehtävään läntisen nuorisotyön aluepäällikön tehtävästä poikkeustilan ajaksi maanantaista 23. maaliskuuta alkaen. NIB rahoittaa uutta raitioliikennelinjaa P ohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Espoon kaupunki ovat allekirjoittaneet 25-vuotisen sopimuksen 65,6 miljoonan euron lainasta, jolla rahoitetaan Helsingin ja Espoon välistä uutta Raide-Jokeri-pikaraitiolinjaa. Uuden raitiolinjan reitti kulkee Helsingin Itäkeskuksesta useiden asuinalueiden kautta Kaakkois-Espoon Keilaniemeen. Uusi yhteys korvaa yhden pääkaupunkiseudun ruuhkaisimmista bussilinjoista sähköisellä pikaraitiotiellä. Noin 40 000 matkustajaa käyttää päivittäin nykyistä bussilinjaa. Tämän määrän odotetaan kasvavan 20 000:lla vuoteen 2030 mennessä. – Investointi Raide-Jokeri-linjaan parantaa Suur-Helsingin raitioliikenneverkoston kapasiteettia ja luotettavuutta ja tukee työmatkaliikenteen siirtymistä yksityisautoista julkiseen liikenteeseen, NIB:n toimitusjohtaja Henrik Normann sanoo. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2019 ja hankkeen on määrä valmistua vuonna 2024. Espoon kaupungin väkiluku on noin 280 000. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Poista hiekoitushiekka kosteana Pihan kastelu ennen harjausta vähentää pölyn leviämistä hengitysilmaan. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää K atujen ja pihojen kevätpuhdistus on käynnissä. HSY muistuttaa, että pihat ja jalkakäytävät pitää harjata kosteana, jotta pölyä pääsisi leviämään mahdollisimman vähän hengitysilmaan. Hiekkaa tai sepeliä ei toivota laitettavan kiinteistön sekajäteastiaan. Pihan kastelu vähentää pölyämistä Katupölykausi on meneillään ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Kaupungit ovat aloittaneet katujen kevätpuhdistuksen, ja aurinkoinen sää saattaa houkutella myös kaupunkilaisia omien pihojen siivoukseen. Ilmanlaatu paranee, kun kadut saadaan siivottua. – On tärkeää kastella pihat ja jalkakäytävät ennen kuin harjaa hiekat pois. Näin pystyy vähentämään pölyn leviämistä hengitysilmaan. Lopuksi pinnat voi vielä ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Lehtipuhaltimien käyttö hiekan poistoon on kielletty pääkaupunkiseudulla juuri sen vuoksi, että se nostattaa tehokkaasti pölyä ilmaan, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski. Asukkaat voivat nopeuttaa kaupunkien tekemää katujen puhdistusta siirtämällä autonsa ajoissa pois puhdistuksien tieltä. Kesärenkaiden vaihtoa kannattaa jo myös harkita. Erityisesti nastarenkaat rouhivat katua ja nostavat pölyä ilmaan. Omaa altistusta katupölylle voi vähentää myös esimerkiksi siten, että välttää ulkoilua pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille. Sekajäteastiaa ei pidä täyttää hiekoitushiekalla Hiekka ja sepeli tekevät jäteastiasta erittäin painavan käsivoimin siirrettäväksi. Liian painava jäteastia aiheuttaa työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle. Myöskään jätteen hyödyntämisen näkökulmasta sekajäte ei ole oikea osoite hiekoitushiekalle. – Sekajäteastiasta hiekka ja sepeli päätyvät jätevoimalaan, missä ne palamattomina aineina eivät hyödytä voimalan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen sanoo. Hiekan ja sepelin voi kerätä mahdollisuuksien mukaan talteen ja käyttää uudelleen omalla pihalla. Hiekoitushiekkaa voi viedä myös HSY:n Sortti-asemille maksua vastaan. Asemien aukioloajat kannattaa tarkistaa verkkosivuilta www.hsy.fi/sorttiasemat. Suuret määrät tulee toimittaa siirtolavalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen tai muuhun käsittelyyn. Siirtolavoja tarjoavat useat yksityiset yritykset. Näin vähennät altistumistasi katupölylle • Kastele piha ennen kuin harjaat hiekan pois. • Vältä erityisesti raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla. • Jos kuulut riskiryhmään, vältä ulkoilua, kun ilmanlaatu on huono. Riskiryhmään kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. • Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pide ne kunnossa. Vaihda suodattimet keväisin ja syksyisin. • Pidä ikkunat kiinni kotona ja autossa. • Kuivata pyykit sisällä. Koronaepidemiasta selvitään yhteistyöllä Puheenvuoro ? Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa. Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava. Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta. Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin. Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppaja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä. Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Voimia kaikille. Pysytään terveinä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
8 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu Lapinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voitti Lapinlahden kevät Hakaniemenrannan kaava sekä Tunnin Juna Oy:öön liittyminen valtuustoon Psyykkisen tuen sisältöjä lisätty Koronabottiin Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa dokumentoidaan H elsingin kaupunginhallitus päätti hyväksyä Hakaniemenrannan kaavaratkaisun valtuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti myös esittää valtuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön. Hakaniemenrannan asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat alueita Hakaniemenrannassa ja Siltavuorenrannassa, Opetushallituksen korttelia sekä katu-, puistoja vesialueita Sörnäisten, Kallion ja Kruununhaan kaupunginosissa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat-pikaraitiotieyhteyden Kalasatamasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa sekä Hakaniemensillan uuden linjauksen. Lisäksi alueelle on tulossa uutta julkista rantaa ja täydennysrakentamista. Kaavaratkaisun tavoitteena on luoda Hakaniemen ympäristöön uutta laadukasta ja monipuolista julkista tilaa meren äärelle. Tavoitteena on vahvistaa Hakaniemen ominaispiirteitä ja vetovoimaisuutta sekä alueen asemaa osana keskustan kaupunkirakennetta. Mukaan Tunnin Juna Oy:n osakkeenomistajaksi Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. T avallisen arjen mullistanut koronavirus herättää monissa ahdistusta ja epävarmuutta. Tätä huolta osaltaan lievittämään on Terveyskylän Koronabottiin lisätty psyykkisen tuen osuus. Koronabotti on tarkoitettu kansalaisille ja sitä voi käyttää eri puolilta Suomea. Palvelua päivitetään muuttuvien viranomaisohjeiden mukaan säännöllisesti. HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian asiantuntijoiden suunnittelemat psyykkisen tuen sisällöt tulevat Koronabotissa tartunnan todennäköisyyttä käsittelevien kysymysten jälkeen. Harjoitukset tukevat psyykkistä selviytymistä epävarmuudessa ja eristyksissä. Kantava ajatus on, että vaikeissa tilanteissa selviytymisen taitoja on mahdollista harjaannuttaa. Koronabotti opastaa arjen sujumista tukeviin harjoituksiin, huolitunteiden kohtaamiseen sekä kehon ja mielen voimavarojen säilyttämiseen. – Liiallinen varautuminen tilanteisiin muuttuu helposti vatvomiseksi ja murehtimiseksi, joita on vaikea lopettaa. Asioiden vatvominen tuntuu helpottavan hetkeksi, mutta huoliajatuksia jatkuvasti läpikäymällä huolestuneisuus tosiasiassa pahenee. Koko elimistökin kuormittuu jatkuvan valmiustilan vuoksi. Nyt olisi hyvä vähentää kuormitusta rauhoittumalla ja keskittymällä oleelliseen. Myös eristyksissä olevat tarvitsevat nyt erityistä tukea meiltä kaikilta , toteaa linjajohtaja Jan-Henry Stenberg (HUS IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja). Koronabotti noudattaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäreiden, HUS psykiatrian toimialan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä muiden viranomaisten päivittämiä ohjeita. Säännöllisissä päivityksissä huomioidaan myös käyttäjäpalautteet. Mistä on kyse? Koronabotti julkaistiin13.3.2020 Terveyskylä.fipalvelussa ja se on linkitetty yliopistosairaanhoitopiirien sivuille, Infektiotaloon sekä Päivystystalo.fi-palveluun. Koronabotti on saanut kahdessa päivässä jo yli 28 000 käyttäjää ja siinä on lähetetty kysymys-vastaus viestejä lähes 600 000. Terveydenhuollon toimijat voivat linkittää Koronabotin omille sivuilleen. Koronabotti on pilottivaiheessa ja sitä kehitetään muuttuvan tilanteen mukaan. Palvelun tuottaa HUS. https://www.terveyskyla.fi/ koronabotti K oronaviruskriisi on historiallinen käännekohta, joiden dokumentointi kuuluu Suomen kansallismuseon ja Museoviraston tehtäviin. Mitä poikkeustila ja epidemia merkitsevät Suomessa ja suomalaisille? Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia. Koronaviruspandemia vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat tallentavat Suomen valtiollista toimintaa sekä valtakunnallisesti merkittäviä käännekohtia ja kulttuurisia ilmiöitä osana jatkuvaa toimintaansa. – Ajankohtaisia tapahtumia dokumentoidaan jo niiden käynnissä ollessa. Myös poikkeusajoista tulee jäädä valikoituja aineistoja museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden kokoelmiin, sanoo amanuenssi Maria Ollila Suomen kansallismuseosta. Koronaviruksen yhteiskunnallista vaikutusta tullaan tallentamaan myös poikkeustilan päätyttyä, mutta on tärkeää dokumentoida kriisin eri vaiheita. Käänteentekevien poikkeustilanteiden dokumentointia on tehty Suomessa jo yli sadan vuoden ajan, esimerkiksi sisällissodan aikana. Koko maa poikkeustilassa Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa ja toimintaa dokumentoidaan muun muassa valokuvaamalla, videokuvaamalla, esinekeruilla ja tekemällä haastatteluja. Suunnitelmat tarkentuvat sitä mukaa, kun tilanne kehittyy ja muuttuu. Koronavirustilannetta dokumentoitaessa erityisen tärkeää on henkilöturvallisuus, ja toiminnassa huomioidaan kaikki yleiset turvallisuusohjeet. Tähän mennessä on dokumentoitu Suomen rajojen sulkemisen vaikutusta matkustajaliikenteeseen Länsisatamassa sekä muutoksia asukkaiden ja yritysten arkisessa toiminnassa pääkaupunkiseudulla. Poikkeustila koskettaa koko Suomea, joten valtakunnallisen näkökulman huomioiminen on tärkeää. Dokumentointia jatketaan lähiviikkoina yhteistyössä ja vuoropuhelussa muiden suomalaisten museoiden kanssa, ja parhaillaan suunnitellaan myös kansalaisia osallistavia dokumentoinnin keinoja. Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia aineistoksi tutkimustoimintaan sekä talteen yhteiseen muistiin. Nykydokumentointi on vaihtelevilla menetelmillä ja laajuudella tehtävää kokoelmatyötä, jossa yhteiskunnalliset tapahtumat, käännekohdat ja ilmiöt tallennetaan jo niiden ollessa käynnissä. Suomen kansallismuseo on dokumentoinut viime aikoina esimerkiksi ilmastoaktivismia, muovikriisiä ja romanien pukukulttuuria. Museoviraston Kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa, tutkii ja tuo yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Jatkoa sivulta 3 E hdotuksen ovat laatineet NREP, Oaklins Merasco Oy sekä arkkitehtitoimistot Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Voittaja täytti hyvin ne kriteerit, joita kilpailuehdotuksen laatimiselle oli asetettu. Sairaalarakennukseen museo, hostelli ja työtiloja Ehdotuksen mukaan puisto on kaikille avoin ja sairaalarakennukset säilyvät alueen keskipisteenä. Päärakennuksen sisäpihalle sijoittuisivat kahvila, ravintola, tapahtumatiloja ja kirjakauppa. Toisessa kerroksessa olisivat Tove Jansson -kotimuseo ja galleria. Päärakennuksen pohjoissiipeen sijoittuisi hostelli ja eteläsiipeen vuokrattavia työtiloja. Rakennuksen sisäpiha ja muotopuutarha olisivat yleisölle avoimia. Päärakennus korjattaisiin hienovaraisesti. Esimerkiksi hostelli on mahdollista toteuttaa painovoimaisella ilmanvaihdolla ja ilman huonekohtaisia wc-tiloja. Tilat muutetaan kuitenkin esteettömiksi. Puisto säilyy avoimena Suojeltu, historiallinen puisto säilyy kaikille avoimena, ja se jää kaupungin omistukseen. Puistoa kunnostetaan vain hyvin maltillisesti, sen reittejä selkeytetään ja ulkovalaistusta uusitaan. Ehdotuksen mukaan meren läheisyyttä avataan kaikille kaupunkilaisille rakentamalla erilliset venelaituri ja uimalaituri. Uudisrakentaminen alueen eteläreunalle melusuojaksi Puiston eteläreunalle, nykyisen toimistorakennuksen viereen ehdotetaan uutta hotellirakennusta, joka toimii melumuurina Länsiväylää vastaan. Nykyisen Koivula-rakennuksen kanssa samaan yhteyteen tulisi kaksi uutta palveluasumiseen suunniteltua rakennusta. Uudisrakennukset mahdollistavat taloudellisesti nykyisten, suojeltujen rakennusten peruskorjaamisen ja alueen kehittämisen. Alueen hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Uudisrakennusten ja alueen Viistoilmakuva alueesta. Kuva: Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Arkkitehdit Soini & Horto Oy Havainnekuva Venetsia-rakennuksesta. Kuva: Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Arkkitehdit Soini & Horto Oy Havainnekuva päärakennuksesta pihalta. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy.
9 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu Ahdinkoon joutuneet yritykset ilmaiseksi verkkokauppaan Jatkoa sivulta 3 V erkkokauppaan siirtyminen voi nyt pelastaa monta kivijalkakauppaa ja muuta yritystä. Korona on romahduttanut kivijalkakauppaa ympäri maata. Tuhannet kauppiaat tarvitsevat apua, jota tulee nyt tarjolle – mutta jota tarvitaan lisää. Kymmenet tuhannet muut yrittäjät ovat yhtä lailla vaikeuksissa ja verkkokauppa voisi tuoda osalle helpotusta ahdinkoon. – Suomen Yrittäjät on eturintamassa auttamassa yrityksiä. Kaikki keinot kannattaa kokeilla, jotta pystyy jatkamaan liiketoimintaa kriisin aikana ja myös sen jälkeen. Verkkokauppa on monelle hyvä mahdollisuus, kehottaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Vilkas Group on ryhtynyt päättäväisiin toimiin korona-ahdingon helpottamiseksi. Suomen johtava verkkokauppatoimittaja on kerännyt hädässä olevien kivijalkakauppiaiden avuksi ja muiden yrittäjien avuksi ison joukon vapaaehtoisia ja alan ammattilaisia, jotka auttavat pitämän kaupat auki koronasta huolimatta – verkossa. Apu on nopeaa. – Verkkokauppaan siirtyminen onnistuu avullamme jopa päivässä, kun kauppias itse tietää mitä tahtoo – me tietysti autamme kaikin tavoin. Palvelu on kauppiaille täysin ilmainen kuuden kuukauden ajan, eli toivottavasti pahimman yli, lupaa Vilkkaan toimitusjohtaja Markku Korkiakoski. Yrityksen osaaminen on huippuluokkaa, siihen luottaa jo 1700 asiakasta. – Olemme työskennelleet käytännössä vuorokaudet ympäri tarjotaksemme riittävät resurssit suurellekin joukolle uusia verkkokauppoja. Kattava pakettimme sisältää verkkokauppa-alustan, kauppiastuen, liitynnän maksamiseen ja logistiikkaan, markkinointityökalut ja kaiken muun, jota kauppias tarvitsee menestyäkseen verkossa. Tarjolla on monipuolista neuvontaa eikä kauppiaiden tosiaankaan tarvitse olla IT-spesialisteja, listaa Korkiakoski. Esimerkiksi webinaareja tullaan järjestämään päivittäin. Mm. Pakettikauppa, Klarna, Avarda ja Checkout Finland tarjoavat kuljetusja maksupalvelut Vilkkaan kokoamaan ratkaisuun. Kauppiaat saavat näin kuuden kuukauden ilmaisen sillan verkkokauppaan, yli pahimpien korona-aikojen. Kaikki mukaan kauppaa ja yrittäjiä auttamaan! – Juuri tällaisia kädenojennuksia Suomi nyt tarvitsee. Digitaaliset ratkaisut ovat pelastus, kun fyysinen kanssakäyminen kutistuu minimiinsä. Kaiken kamaluuden keskellä voi myös toivoa, että loikka digitaalisuuteen on pidemmällä tähtäimellä merkittävä tuottavuusloikka koko suomalaiselle kaupalle, jossa verkkokauppaa ja perinteistä kauppaa ei ole mitään syytä asettaa toisiaan vasten, summaa Ohjelmistoja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. – Aloite on todella kiitettävä ja kannustamme verkkobisneksen muitakin toimijoita kauppaa ja yrityksiä pelastamaan, vauhdittaa Roiha. Vilkkaan verkkokauppa-alusta on viritetty vastaanottamaan huomattava määrä avun tarvitsijoita. – Haluamme todella kantaa kortemme kekoon näinä vaikeina aikoina. Siksi olemme varautuneet auttamaan tuhansia uusia kauppiaita verkkoon ilman kuluja, kertoo toimitusjohtaja Korkiakoski. Hanketta varten on perustettu sivusto, jonne kaikki kotimaiset uudet ja vanhemmat verkkokauppiaat toivotetaan tervetulleiksi. – Uusi sivustomme on käytössä koko suomalaisen kaupan hyväksi. Tervetuloa siis kaikki, jotka haluatte olla auttamassa tai tarvitsette apua itse! Ja nyt myös meidän kuluttajien tulee tukea kaikin voimin kotimaista kauppaa. #pelastetaankauppa yhdessä!, julistaa Korkiakoski. Sivusto löytyy osoitteesta www.pelastetaankauppa. fi ja somessa kauppiaita tuetaan hashtagilla #pelastetaankauppa. Lapinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voitti Lapinlahden kevät Kaupungin tilikauden tulos 377 miljoonaa euroa Jatkoa sivulta 3 K aupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin ensimmäisen tietotilinpäätöksen, jossa tarkastellaan, miten tietosuoja ja tietoturva ovat toteutuneet kaupungin toiminnassa aikavälillä 25.5.2018–31.12.2019. Tietotilinpäätöksen mukaan kaupungin tietosuojatyölle on rakennettu vankka perusta ja Helsingillä on toimivat prosessit muun muassa tietoturvaloukkauksista ilmoittamiseksi sekä rekisteröidyn oikeuksiin liittyvien pyyntöjen, kuten omien henkilötietojen tarkastuspyyntöjen ja oikaisuvaatimusten toteuttamiseksi. Myös sopimuksiin on tehty oma tietosuojaja salassapitoliite. Tietosuojan vaikutustenarviointeja varten on laadittu omat työkalut. Henkilöstö on kattavasti koulutettu tietosuoja-asioihin. Lisäksi kaupungilla on tietosuojan intranetsivut sekä Tietosuojakäsikirja, joista löytyy selkeä ohjeistus tietosuojakysymyksiin. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi on havaittu tietosuoja-asioiden tehokkaammasta jalkauttamisesta ja tietosuojatyön resursoinnista huolehtiminen. Tanssin talo -hanke etenee Kaupunginhallitus hyväksyi lähes 7 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen Kiinteistö Oy Kaapelitalon käyttöön Tanssin talo -hankkeen rahastoon. Tanssin talo -hanke on merkittävä osa vuonna 2010 perustetun Tanssin talo ry:n tavoitetta edistää tanssitaiteelle ja -kulttuurille soveltuvan toimintaja tilakokonaisuuden syntymistä Helsinkiin Kaapelitehtaalle. Hankkeessa on mukana useita rahoittajia, ja Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksen ehtona on muun muassa se, että Helsingin kaupunki ja valtio osallistuvat hankkeeseen sovitulla panostuksella. Hankkeen edetessä kaupungin on tarpeen jatkaa puitesopimuksessa sovittua ja lisärahoituksella täydennettyä rahoitusta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle. Kaupunkipyöräkausi avattiin etuajassa Jatkoa sivulta 3 K audella 2020 käytössä on 242 pyöräasemaa Helsingissä ja 109 Espoossa. Yhteensä asemia on 351 ja pyöriä noin 3 500. Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit ja pyörien saatavuus näytetään HSL:n Reittioppaassa, jossa voi tehdä myös reittihakuja kaupunkipyörillä. Asemien sijainteja voi tarkastella myös tältä kartalta. Muutamien asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta syystä johtuen. Tältä kartalta voi katsoa muuttuneiden asemien sijainteja (punaisella merkityt muutokset näkyvät karttaa suurentamalla). Vantaan kaupunkipyöräpalvelu käynnistyy suunnitellussa aikataulussa 1. huhtikuuta. Palvelu ei ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon palvelun kanssa. Jos haluaa käyttää molempia palveluita, kumpaankin on ostettava erikseen käyttöoikeutta. Yhteensä pyöräasemia on Vantaalla 100 ja pyöriä 1 000. Kauden aikana saadaan käyttöön muutama asema lisää. Vantaan palveluun voi tutustua tarkemmin täällä: https://kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/vantaa. Vikailmoituksen teko on entistä helpomaa Vanhat asiakkaat saavat uusittua koko kauden käyttöoikeuden muutamalla klikkauksella. Heidän kannattaa kirjautua omalle kaupunkipyöräsivulleen ja käydä tarkistamassa, että maksukortin tiedot ovat kunnossa. Palvelun parantamiseksi vikailmoitusten tekemistä pyritään helpottamaan. Vikailmoituksen voi jatkossa tehdä omalla kaupunkipyöräsivulla matkahistorian yhteydessä, jolloin aseman ja pyörän tiedot tulevat ilmoitukseen automaattisesti. Omalle kaupunkipyöräsivulle pääsee kirjautumaan HSL-tunnuksella. Vikailmoituksen voi tehdä kaupunkipyöräsivustolla myös ilman kirjautumista, jolloin asiakkaan tulee itse syöttää aseman nimi tai pyörän numero. Havainnekuva Venetsia-rakennuksesta. Kuva: Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Arkkitehdit Soini & Horto Oy Havainnekuva päärakennuksen sisätiloista. Kuva: Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy, Arkkitehdit Soini & Horto Oy Havainnekuva päärakennuksesta pihalta. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. kupeessa sijaitsevan toimistotalon väliin on sovitettu pyöräilybaana. Myös hotellin huoltoliikenne ja pysäköinti ohjattaisiin kulkemaan samaa kautta. Maalämpöratkaisun ja puurakentamisen ansiosta uudisrakennukset olisivat hiilineutraaleja. Uusi lämmitystapa parantaisi myös vanhojen rakennusten ympäristöystävällisyyttä. Tontille rakennetaan syviä maalämpökaivoja, jotka riittävät tuottamaan rakennusten tarvitseman energian. Poliittinen päätöksenteko vuoden 2020 aikana Lapinlahden sairaalan rakennusten kilpailun voittajaehdotuksen jatkotoimista päättää seuraavaksi kaupunkiympäristölautakunta, jonka käsittelyyn asia etenee kuluvan kevään aikana. Tämän jälkeen valmistellaan tarvittava asemakaavan muutos voittajaehdotuksen pohjalta. Asemakaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021.
10 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu 10 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu ? Koronauhka ja epidemia lopetti lähes kaikki kulttuuriesityksen viikonlopusta 14.-15.3. alkaen. Moni on siirtynyt verkkoon ja/tai videoesityksiin etänä katsojista. Taiteilijoiden toimeentulo romahtaa, mutta siitä puhutaan valitettavasti vähemmän kuin muista ammatinharjoittajista. Äidin traaginen rakkaus poikaan ”Pohjolan Pucciniksi” kutsutun Tauno Pylkkäsen ”Mare ja hänen poikansa” -ooppera palasi näyttämölle ensimmäisen kerran vuoden 1953 jälkeen. Oopperan libretto pohjautuu kirjailija Aino Kallaksen traagiseen näytelmään, joka sijoittuu Viron Liivinmaalle. Viro on miehitetty, ja leskiäiti Mare on menettänyt taisteluissa jo kuusi poikaansa. Nuorin poika Imant lähtee kapinallisten mukana valtaamaan takaisin Viljannin linnaa miehittäjiltä. Mare-äiti kuitenkin kavaltaa kapinalliset miehittäjille pelastaakseen poikansa. Ooppera avasi Aleksanterin teatterin 140-vuotisjuhlavuoden. Suomalaisen oopperan kirkas tähti Marjatta Airas esittää nimiroolin. Hän laulaa vahvasti ja eläytyy voimallisesti. Pojan osan tulkitsee hyvin Tero Halonen. Kokenut Esa Ruuttunen on vanhan viisaan eräkävijän osassa. Tunteet värisivät lavalta yleisöön asti. Suosionosoitukset olivat kiitollisia. Ohjaaja Ville Saukkonen sijoittaa tapahtumat 1940-luvun neuvostomiehityksen Viroon. Siksi lavalla risteilee Stalinin kuva ja erilaisia kristillisjuutalaisia ristisymboleja. Tuotannosta vastaa vireä Helsingin Oopperayhdistys – Helsinki Opera ry, joka on lanseerannut muitakin unohdettuja oopperoita. Sen orkesterin musiikinjohdosta vastaa Erkki Lasonpalo. Ihan Seelana, ihana Sella Ihana Seela Sella. Suomalaisen teatteritaivaan rakastetuimpiin tähtiin kuuluva Seela Sella kertoo elämäntarinaansa täydelle salille Stoassa, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksessa. Mikä on olennaista teatterityössä ja kasvamisessa monipuoliseksi näyttelijäksi? Elämästä pitää ottaa joka päivä kiinni ja keskittyä ihmisiin. Mukana pitää olla koko kroppa ja syntyy intohimo yleisön vahvaan kohtaamiseen. Sellan sisäinen kauneus hurmaa ja pitää otteessaan. Saimme nähdä seuraavat katkelmat: pakinoitsija Mirjam Kaaja, Pispalan akka, Psalmi 23: Herra on minun paimeneni, Lauri Viidan upea Alfhild ja Anton Tsehovin Lokki. Kuulimme, miten vahvojen naisten kasvattamasta Pispalan plikasta kasvoi paitsi ilmiömäinen näyttelijä, komedienne, mutta myös vaimo ja äiti, jonka myrskyisästä avioliitosta saimme tietää kääntymisestä juutalaisuuteen ja kuulla avautumista uskottomuudessakin. Sella on näytellyt Hämeenlinnan ja Turun kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa ja Radioteatterissa. Hän jäi eläkkeelle Suomen kansallisteatterista 2003, mutta työskentelee yhä. Hän tahtoi aina teatteriin, lapsena leikki nappien (ihmishahmot) kanssa. Taiteilija on samalla avoin ja salaperäinen, katsojalle jää silti lopullisen totuuden pohdinta. Katsojalle avattiin upeasti kotiarkistoa, runoja, muistoja ja valokuvia äidistä, mummosta ja aviomiehestä, komeasta operettilaulajasta, näyttelijä Elis Sellasta. Musiikkia soi taustalla mm. ”Tango d amore”. Kiertävästä tuotannosta vastaa Kulttuurikone. Haastattelija Kari Paukkuselle kävi hieman amatöörimäisesti, kun mikrofoni särisi pitkään esityksen alussa. Matka läpi yksinäisten kaupungin ”Yksinäisten kaupunki” on säveltäjä Jukka Nykäsen ja kirjailija Eppu Nuotion viides yhteinen teos, ohjaajana musiikkiteatteri Kapsäkissä on musikaalien taitaja Kurt Nuotio. Onhan se totta, että suuri osa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä, varsinkin nyt epidemiaeristyksen aikaan. Yksinäisten kaupunki kertoo meistä ja kaduista, jotka ovat autioina ja ylipäätänsä selviytymisestä. Musiikkiteatteriesitys on myös konsertti, jossa on kohtaamisia ja selviytymistä. Käsikirjoittaja on selvästi tutkinut meitä suomalaisia vaivaavaa ongelmaa, johon ei välttämättä haeta eikä saada apua. Laulajat Emmi Hatjasalo, Ari-Matti Hedman, Veera Railio ja Mikael Saari tulkitsevat monia esityksen rooleja tunteella. Yksinäisiä ollaan esimerkiksi vanhuksena, olutravintolan asiakkaana tai eronneena. Railio laulaa hellyttävästi kuolleen puolison kaipuusta: – Olet aina osa minua / Aamu avaa padon uudestaan / Kaipaus saa muistamaan / Millaista on rakastaa. Murheen rinnalla on komiikkaa. Rakkauskin voittaa, punaiset paperilappuset satavat onnensa löytäjien päälle. Yksinäisyys puhuttelee pinnalla ja sanoissa, sitä kosketetaan, mutta kuoren alle ei aina päästä. Tosin musikaalin kepeyteen viihdyttävyys varmaan kuuluukin. Kun musisoidaan, ollaan jo voittajia; akustinen trio on taitava: Nykänen piano, Siljamari Heikinheimo viulu ja Senja Rummukainen sello. Flamencon iloa avautuvaan kevääseen Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjesti, juuri ennen tapahtumien karanteenia, nautittavan musiikki-illan uudessa paikassaan, Elannon Leipätehtaalla Hämeentiellä. Elannon vanhan talon ja useiden ravintoloiden sisäpihalla ”Leipätehdas” näkyy kyltissäkin hienosti. Maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren, valovoimaisen Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan, jota säestävät Suomen eturivin kitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius, pitkän linjan basisti Hannu Rantanen ja flamencoja lattariperkussionisti Ricarco Padilla. Vierailevana tähtenä oli mainio jazzja folkviulisti Lotta-Maria Pitkänen. Laulajatar kiitti pariinkin kertaa yleisöä rohkeudesta tulla kuulemaan. Normaalisti sali olisi täynnä, nyt se oli puolityhjä, mutta kiitollinen. Moni lauloi, antoi kannustushuutoja ja läpsytti kämmeniään rytmin mukana. Murtolan ensimmäinen soololevy ”Fuego Por Dentro” (Tuli sisälläni) ilmestyi syksyllä 2018. Se yhdistää uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita, joissa laulajan sävykäs ääni sekä yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitävät intensiivistä vuoropuhelua. Murtola ei jää vain Andalusiaan, vaan imee vaikutteita avoimesti muista musiikkilajeista, joiuista, rumbasta, tangoista aina arabialaiseen musiikkiin asti, ”Palmujen alla”. Kuulimme rakkauden päättymisen buleriasta, Liekki-joikuun ja tutun kauniiseen ”Malaguenaan”. Naislaulun nostalgiaa isovanhempiemme ajalta Valovoimaiset näyttelijättäret Raisa Vattulainen (Raija), Petriikka Pohjanheimo (Maire) ja Maiju Saarinen (Vera) tulkitsivat Harmony Sisters -lauluja kolmiäänisesti alkuperää kunnioittaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Samalla he valottivat Valtosten siskojen monivaiheista elämää, Peter von Baghin, Ilpo Hakasalon ja Maarit Niiniluodon kirjojen pohjalta. Tietoa tuli paljon. Kotkalaiset sisarukset löivät läpi jo 1934, kun nuorin Raija oli vasta 16 vuotta. Säveltäjä-kapellimestari George de Godzinsky löysi heidät Viipurissa 1937 ja siitä alkoi menestys myös amerikkalaisilla hiteillä ja ranskalaisilla chansoneilla. ”Sataman valot” kuultiin varhaisena tunnuskappaleena, myös ”Pieni sydän” ja ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin” . Sota aikana sisaret esiintyivät aseveli-illoissa, sotasairaaloissa ja viihdytyskiertueilla. He olivat suosittuja myös Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa sotavuosina, mikä haittasi uraa sodan jälkeen. Avioja perheonni oli ristiriitaista, eroja, perheväkivaltaa ja kieroilua keikkatuloista. Ruotsi oli sodan jälkeen kymmenisen vuotta asuinmaana ja keikka-alueena, ”Konvaljens avskedd” tunnetuimpana albumin nimikappaleena. 1950-luvun puolivälissä Valtoset palasivat vielä yhteen LevytuH Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros Poika, Tero Halonen lähtee Liivinmaan sotaan ja Mare-äiti Marjatta Airas vastustaa. Taustalla sotilaita. Kuva: Avril Styrman. Näyttelijä Seela Sella valloittaa yleisönsä Ihan Seelana -esityksellään Stoassa. Kuva: Stoa promokuva. Veera Railio ja Mikael Salmi laulavat monia herkkiä lauluja Yksinäisten kaupungissa Kapsäkissä. Kuva: Laura Reunanen. Anna Murtola tulkitsee alkuperäistä flamencoa ja sen muunnelmia taitavasti kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Raimo Granberg. Raisa Vattulainen (vas.), Petriikka Pohjanheimo ja Maiju Saarinen ovat ilmeikkäitä ja hyvin laulavia Valtosen sisaruksia Harmony Sistersin lauluissa Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu 11 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu kun Triola-merkille Olavi Virran vetämänä. Naiset esiintyivät valloittavasti lauluvuoroja ja kauniita ajan pukuja vaihdellen. Markku Arokanto vastasi vauhdikkaasta koreografiasta. Tunnelmallisesta säestyksestä ja sovituksesta vastasi pianisti, säveltäjä Marko Puro. Kuulimme lopuksi ikimuistoisen ”Kodin kynttilät”. Moni saksalainen ja ruotsalainen laulu oli katsojille varmasti tuntemattomampaa tuotantoa. Sanojen sijaan liike ja kehot Uuden tanssin keskus – Zodiakin kevätkauden 2020 aloitti hyvin erityinen kantaesitys. ”Maan päällä paikka” on teos, joka syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Kaapelitehtaalla. Aloite esitykseen tuli Taittuu ry:ltä, joka on toiminut ohjaaja Hannele Martikaisen johdolla jo pitkään vankilateatterin keinoin syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Koreografiasta ja ohjauksesta vastaava Ninu Lindfors on tehnyt yhteistyötä useammassa Taittuun teatteriproduktiossa. Nyt ilmaisuvälineinä ovat sanojen sijaan liike ja kehot. – Maan päällä paikka herättää jo nimenä ajatuksen jonkin ainutlaatuisen etsimisestä ja toiveen sen löytymisestä. Teoksen liike tunnustelee näkymätöntä ja etenee hapuillen, kuin tavoittaakseen kantavaa maata, jolle astua. Esiintyjien kanssa jaetut ajatukset itselle tärkeistä paikoista ovat olleet alkusysäys teoksen tapahtumien, tunnelmien ja maiseman syntyyn, hän kertoo. Tanssijat olivat hyvin erilaisia. Teoksen toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman Vanajan vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen tukea. – Naisvankityössä törmätään usein sanojen loppumiseen ja silloin jäljelle jää vain kehollisuus. Odotamme fyysisen lähestymistavan teatteriesityksiltä paljon, Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen toteaa. Koronanhan piti olla hauska peli Maailmanlaajuinen virusepidemia synnyttää myös myönteisellä tavalla luovuutta. Kaksi ajankohtaista runoa koskettaa meitä. O-R. Helle-Kotka pahoittelee, että suunniteltu runomatinea Helinä Rautavaaran museolla siirtyy tulevaisuuteen Hän kirjoittaa kanssaihmisille: – Heittäydymme varjoksi varjollemme. / Hamsterit söivät tyhjiksi marketin hyllyt. / Virusvivaldi soi, katoavat vuodenajat kunnes / kevät saapuu muistimme polaroidiin, / jatkamme matkaa. Naisen elämästä paljon kirjoittanut Jael Rantanen teki viikko sitten Korona-runon, joka kuuluu: – Kevään kuraeteisessä, / kellarin uumenista manasin Koronan, / lapsenlapsieni iloksi, / unohtuneen talven lumettomalla lomalla. / Kauan sitten, paljon ennen teitä, / litteän maan aikoihin manasin / tuosta vaan, mitä vaan. / Noituustaitoni ilmeisesti olivatkin aivan seittien sotkuissa; / Koronanhan piti olla hauska peli. / Mutta seurasikin lentokielto, mullistui maailmantalous, meni vapaus liikkua ja taivaan porteille tuli ruuhka. / Uskooko nyt kukaan, että tämä kaikki on vain pieleen menneen loitsun seurausta? / Olen jo sen ikäinen, että uhmaan ulkonaliikkumiskieltoa / ja lennän luudallani tapaamaan ystäviäni Kyöpelivuorelle milloin huvittaa. Taidetta syntyy ilman seiniä Juuri perustettu TARGET on tanssivideoita ja -valokuvia – Ajankohtaisen teossarjan esittämisväylänä ovat sosiaalisen median alustat TARGET etsii taiteellista tapaa toimia somessa ja luoda taidetta ilman seiniä. Tavoitteena on laajentaa tilaa taiteelle digitaalisilla näyttämöillä. Nykytanssin ja kuvataiteen keinoin toteutetut videot ja valokuvat ovat taiteellisia kommentteja ja keskustelunavauksia ajankohtaisista aiheista, menestymisestä ja sosiaalisesta mediasta. Projektin sosiaalisen median kanavat avattiin 16. maaliskuuta, mistä lähtien ne täyttyvät videoista ja valokuvista kevään 2020 ajan. Työskentely perustuu ketterään ja nopeaan reagointiin. Kaikki työryhmässä ovat oman alansa kokeneita ammattilaisia: mukana ovat tanssitaiteilijat Elina Häyrynen ja Natasha Lommi, kuvataiteilija Noora Geagea, äänisuunnittelija Janne Hast sekä stylisti Kaisu Hölttä. Ryhmä alkoi vuosi sitten suunnitella somessa toteutettavaa taideprojektia. – Yllättäen, juuri teossarjan julkaisuhetkellä, maailman mullistui koronaepidemian myötä. Kaikki live-esiintymiset ja konsertit peruttiin, ja teatterit ja galleriat suljettiin. Yhtäkkiä internetin välityksellä jaettava taide muuttuikin ainoaksi tavaksi työskennellä esiintyvänä taiteilijana. Näin TARGET-projektista tuli ajankohtaisempi kuin osattiin arvata. Koronaepidemialla on suuri vaikutus myös toteutukseen sekä taideteosten sisältöihin, he kertovat ja jatkavat ainakin toukokuun loppuun. Ilman etukäteissuunnitteluakin taiteilijat ovat eristysja esityskieltoaikana käyttäneet luovuuttaan. Tanssitaiteilija Ninni Perko on jo pari viikkoa tehnyt ”My Toilet Diary”-esitystä joka päivä erilaisella kuvalla äärimäisistä tanssiasennoista oman kodin vessassa. Milloin hän käpertyy ammeeseen, milloin kurottaa pienestä akkunasta ulos vapauteen. Teksti: Risto Kolanen Höyhentämö tuo vaihtoehdon nyt nomaditeatterina Akseli Aittokoski tekee vaikuttavaa mielenosoitusesitystä Nicht Hamburg Höyhentämön vanhassa Korkeavuorenakadun tilassa. Kuva: Eeva Hannula & Ville Kumpulainen. Jonna Lehto taipuu vaikka millaisiin liikkuviin asentoihin Höyhentämön “Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” -esityksessä PerformanceSirkuksen lavalla Kaapelilla. Kuva: Jenni Kokkomäki. ? ”Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” on Höyhentämöllä vuodesta 2016 toimineen Demokratian Autopsia -työryhmän viimeinen esitys. Teos avaa esitystilan 25-juhlavuoden näytäntökauden. Höyhentämö luopui vuoden alusta omasta Korkeavuorenkadun näyttämöstään, joka toimi paljon myös vierailuesitysten areenana. Tämä on teatterin nomadivaiheen ensimmäinen teos, joka nähtiin PerformanceSirkuksen tiloissa Kaapelitehtaalla. – Virtahepojumalan henki valtaa naisen. Joku puhuu merkityksen löytämisestä. En yht’äkkiä ymmärräkään sanoja. Ymmärrän äänten trigonometriaa. Tulevaisuuden ihmisetön horisontti sokaisee korvani. Maailma on hajonnut, kuva on rikki, ihminen on sana sanojen joukossa. Onneksi on toisto. Teos jäljittää esityksen muodossa hetkiä, joissa kadotamme itsemme ja maailman sen kaltaisina kuin olemme ne mieltäneet. Kunnes taas: puhe jatkuu, liike jatkuu, maailma on entisensä – sitä silti enää olematta. Työryhmässä ovat Teemu Päivinen, paljon valokuvannut Jenni Kokkomäki, upeasti liikkuva Jonna Lehto, June Horton-White, Gabriele Goria ja Miro Mantere. Höyhentämön taiteellisen ohjelman ”Massavuodon” vetäjä, tanssija Akseli Aittomäki esitti ”Nicht Hamburg” kokemusasiantuntijana, joka osallistui 2017 Hampurin G20-kokouksen vastaisiin mielenosoituksiin ja Ende Gelände -verkoston ruskohiilikaivosten protesteihin. Hän nauhoitti puheita ja tunnelmaa, hankki mielenosoitusvideoita ja tulkitsi niitä yleisölle. Aiemmin Aittomäki ”vain” tanssi ja usein mielellään puhui tai kirjoitti tilan seinälle teoreettisten oppi-isiensä ajatuksia. Nyt saimme havainnollisesti kokea Hampurin mielenosoituksen oppitunnin. Ei ole helppoa ilmaista suurmielenosoitusten aiheuttamia fyysisiä tuntemuksia yksin näyttämöllä. Taiteilija sijoitti yleisön eri puolille tilaa kuin olisimme olleet mukana. Kerran hän tuli keskelle ja jakoi mielenosoituseväitään. Ison osa esitystä hän kiertää reppu selässä pitkin pientä näyttämöä, ihan ruumiinrasituksena kovana. Tanssija kaatuilee väriseväksi mytyksi. Poliisiketjut ovat liian vahvoja. Outi-Riika Helle-Kotka lukee runoaan Satakielikuukauden tapahtumassa Voices of Finland, jonka Runosvengi järjesti Entressen kirjastossa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Runoilija Jael Rantanen syysmaisemassa ennen virusuhkia. Kuva: Kari Rantanen. ”Maan päällä paikka” syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Zodiakin Stagelle Kaapelitehtaalla. Kuva: Heini Lehväslaiho. Tanssitaiteilijat Natasha Lommi (vas.) ja Elina Härynen ovat mukana TARGET-tanssivideoista ja -valokuvista koostuva teossarjassa, joka tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Kuva: Noora Geagea.
12 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu UkkoMunkin edustalla S uurin osa kuvista on tällä kertaa kotitalomme vastapäisestä korttelista. Saatoimme seurata kuin aitiopaikalta, kun Solnantien ja Lokkalantien kulmatontille alettiin rakentaa uutta kerrostaloa. Tämä oli tietysti veljelleni otollinen kuvauskohde ja niinpä valokuvia tuon talon rakennusvaiheista on koko joukko. Korttelin toisella puolella, Laajalahdentiellä, sijaitsi Munkkiniemen yhteiskoulun tuntumassa kaksi ravitsemusliikettä: Hildenin konditoria sekä ravintola Ukko-Munkki, joka tänä vuonna saavuttaa jo varsin kunnioitettavan 66 vuoden iän. Munkan kuvia 60-luvulta, osa 4 Suuret määrät puutavaraa Munkkivuoren ostoskeskuksen ja Niemenmäen välisellä alueella 1965. Nykyään paikalla on minigolfrata. Vuoden 1967 alussa näkymän täyttää uusi talo, Solnantie 34/Lokkalantie 14. Näkymä ikkunastamme syyskesällä 1966. Rakennustyöt edenneet jo pitkälle. Kuvattu Solnantie 37:n yläpihalta Lokkalantien ja Solnantien risteykseen. Kulmatontti on vielä neitseellisessä tilassa vuoden 1966 alkaessa. Tontin poikki kulki oikopolku oikealla pilkottavaan Munkkiniemen yhteiskouluun. Kuva nykyisestä Munkinpuistosta Dosentintien suuntaan 1965. Perustien päässä toimi kasvihuone-puutarha noin 60 vuoden ajan. Lopuksi tälle pettymyksen kokeneelle herralle autetaan vielä hyvien tapojen mukaisesti takki päälle. Herrasmiestä saatellaan Lokkalantielle. Vanhemmalla herrasmiehellä on huomattavaa erimielisyyttä Ukko-Munkin henkilökunnan kanssa (1965). 1965 veljeni sattui paikalle, kun ravintolan edustalla oli hässäkkää. Hän otti tilanteesta kolmen foton ansiokkaan sarjan kuvaaja itse oli tuolloin 13-vuotias. Albumissa on näiden negatiivien kohdalla merkintä ”Tappelu Ukko-Munkin edessä”. Mielessämme voimme siten helposti liittää kuviin asianmukaisen äänimaailman. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström
13 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu Helsinki mukaan Suomirataan ja Tunnin junaan Suomalaiset ottaneet pienen ylinopeuden tavaksi Keskieläke 1 716 euroa kuukaudessa K aupunginvaltuusto päätti kokouksessaan muuttaa Helsingin kaupungin hallintosääntöä niin, että päätöksenteko on tarvittaessa mahdollista etäkokouksina. Valtuusto päätti myös, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön. Kaupunginvaltuuston kokouksessa pidettiin info ja kyselytunti koronavirustilanteesta. Asian esittelivät pormestari Jan Vapaavuori sekä sosiaalija terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa. Kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi kiireellisenä asiana kaupungin hallintosääntöön muutoksia, jotka koskevat tartuntatautien torjunnasta vastaavaa toimielintä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimivaltaa ja sähköisiä kokouksia. Etäyhteyksien kautta Hallintosäännön muutos mahdollistaa toimielinten kokousten järjestämisen etäyhteyksien kautta. Osallistuminen etäyhteyksien kautta ei ole tarkoitettu normaaliksi toimintatavaksi, mutta antaa joustavat mahdollisuudet päättää millaisissa olosuhteissa päätöksenteko ja osallistuminen etäyhteyksien kautta sallittaisiin. Kaupunginvaltuuston kokousten osalta etäyhteyksin järjestettävästä kokouksesta päättää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Muiden toimielinten kokousjärjestelyistä päättää kaupunginhallitus. Tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin on muutetun hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Hallintosääntöön lisättiin kohta, jonka perusteella kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voi erityisestä syystä myöntää kaupunginhallitukselle luvan ylittää hallintosäännössä asetetut määräajat, joiden mukaan aloitteisiin, välikysymyksiin ja toivomusponsiin on vastattava. Helsinki mukaan Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön. Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa Turun radan hankeyhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla ja Tampereen radan yhtiötä 24 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittävää ilmastovaikutusta sekä taloudellista vaikutusta. Kaavat jäivät pöydälle Kaupunginvaltuusto päätti jättää Hakaniemenrannan asemakaavan sekä Hernesaaren asemakaavan pöydälle. Kaavaratkaisuja käsitellään valtuuston seuraavassa kokouksessa. S uomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi ensimmäistä kertaa yli 1 700 euron. Se on noussut reaalisesti lähes 200 euroa vuosikymmenessä. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Siellä maksettin myös maan suurimmat eläkkeet, pienimmät maksettiin Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2019 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 716 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Mediaanieläke oli 1 497 euroa kuukaudessa, melkein 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Miesten keskieläke oli 1 937 euroa kuukaudessa ja naisten 1 533 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän. Keskimääräinen eläke kasvanut Suomalaisten kuukausieläke on kasvanut vuosikymmenessä reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 200 euroa. Vuonna 2009 nykyrahaan muutettu kuukausieläke oli keskimäärin 1 530 euroa. Mediaani oli 1 308 euroa. Kasvusta huolimatta lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kuusi prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä. – Eläkkeiden keskimääräisen tason nousu johtuu työurien pidentymisestä, palkkatason noususta, vuosittaisista indeksikorotuksista ja siitä, että uudet eläkkeet ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin päättyneet eläkkeet, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta. Tiedot kuvaavat vuoden 2019 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon. Kauniainen, Espoo ja Helsinki kärjessä kunnista Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 035 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 841 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä. Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kuntatasolla Kauniainen on omassa luokassaan 3 105 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 321 €) ja Helsinki (2 133 €) ovat kakkosja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 244 €). Eläkeläisiä alle 30 prosenttia vain Uudellamaalla Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 200 000 henkilöllä eli 14 prosenttia. Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja lähes joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista. Maakunnista vain Uudellamaalla (26 %) on eläkeläisiä alle 30 prosenttia. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa, etenkin Itä-Suomessa. Siellä sijaitsee myös Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta, Etelä-Savo (44 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %). – Tässä näkyy maakunnissa ja kunnissa tapahtuva ikärakenteen muutos. Nuoret ja työikäiset siirtyvät kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle, kertoo Palotie-Heino. Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (57 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten eläkeläisiä on Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %). Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 195 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman vuodesta 2018. Maakunnista väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä on suurin Kainuussa (9,1 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,4 %). Kokonaiseläkemeno vuonna 2019 oli 32 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 28,9 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,3 miljardia. Jutun eläketulot ovat bruttosummia. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista puolet kokevat, että muu liikenne pakottaa usein ajamaan kovempaa kuin haluaisi. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva. Y li puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta autoilevista kertoo, että pienet nopeusrajoituksen ylitykset ovat tulleet tavaksi. Moni myös kokee alle nopeusrajoituksen ajavat ärsyttävinä. Toisaalta joka toinen kokee, että muu liikenne pakottaa usein ajamaan kovempaa kuin haluaisi ajaa. Liikenneturva muistuttaa, että nopeusrajoituksille on syynsä. Nopeuden kasvaessa myös riskit lisääntyvät. Liikenneturvan tuoreessa kyselyssä selvitetään suomalaisten suhtautumista nopeusrajoituksiin. Pienestä nopeusrajoituksen ylittämisestä on tullut tapa 57 prosentille vastanneista. Liikenteen rytmin mukana ajaminen koettiin tärkeänä. Lähes kolme viidestä vastanneesta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä sen väitteen kanssa, että on turvallisempaa kulkea muun liikenteen tahtiin kuin noudattaa nopeusrajoituksia. – Nopeusrajoitukset ovat asiantuntijoiden asettamat ja ne perustuvat sekä fysiikan lakeihin että liikenneympäristön muuttujiin. Nopeusrajoituksessa on siis kyse yhteisestä sopimuksesta, suurimmasta sallitusta nopeudesta, jonka puitteissa liikennevirta kulkee. Yksittäinen kuljettaja ei voi perustellusti määritellä itselleen muita korkeampaa rajoitusta, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen toteaa ja muistuttaa, että jatkuva ylinopeus lisää myös ajamisen stressaavuutta. – Jos jatkuvasti paahtaa muuta liikennettä nopeammin, nopeuttaan joutuu pumppaamaan sekä kiinni ajettavan jonon että kameravalvonnan takia. Myös tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien tai muiden ajovirheiden riskiä. Ylinopeus on usein myös yksi vakavien onnettomuuksien taustatekijöistä. Ylinopeuden ongelmat eivät välttämättä konkretisoidu juuri tänään ja juuri sinun kohdallasi, mutta jollekin tienkäyttäjälle jonain päivänä. Siksi yhteisten sääntöjen noudattaminen on tärkeää. Kyselyyn vastanneista valtaosa tietää autonsa nopeusmittarin virheen. Neljä viidestä myös huomioi virheen ajossaan nostamalla nopeuttaan virheen verran. Yksi seitsemästä vastanneesta kertoo, ettei huomioi mittarivirhettä nopeudessaan. Puolet kokevat, että muu liikenne pakottaa usein ajamaan kovempaa kuin haluaisi. Kolme neljästä kokee alle sallitun nopeusrajoituksen ajavat ärsyttäviksi maanteillä, hieman harvempaa ärsyttävät hitaammin ajavat taajamissa. – Mittarivirheen huomioonottaminen näyttää olevan arkinen laskutoimitus monelle autoilijalle, eikä välttämättä se syy siihen, miksi ajaa nopeusrajoitusta alhaisempaa nopeutta. Ratissa voi olla iäkkäämpi henkilö tai vielä kokematon kuljettaja. Toiselle ongelmaton ajokeli voi toiselle aiheuttaa haasteita. Jos hitaammin ajavat risovat, voisiko ärsyyntymisen sijasta miettiä, että kuljettajalla voi olla syynsä nopeuden valintaan, Heiskanen ehdottaa. Uusi tieliikennelaki tuo vähimmäisnopeusliikennemerkin ? Määriteltyä vähimmäisnopeutta hitaammin ajaminen on tietyissä tilanteissa jatkossakin perusteltua ja laillista. Kesäkuun alussa voimaan astuvan uuden tieliikennelain myötä käyttöön tulee vähimmäisnopeusliikennemerkki. Merkillä määritetään nopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne muuta edellytä. Näin saadaan estettyä esimerkiksi hitaiden ajoneuvojen kuljettaminen kovavauhtisemmilla teillä, jotka eivät kuitenkaan ole moottoritai moottoriliikenneteitä. – Merkin tarkoituksena on nimenomaan sulkea tiettyjä ajoneuvoja pois joiltakin tieosuuksilta. Vähimmäisnopeusmerkki on välillä vähän harhaanjohtavasti yhdistetty alinopeudella ajamiseen ja siitä sakottamiseen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa. – Edelleenkin siis muun muassa liikennetilanteen tai sääja keliolosuhteiden edellyttäessä saa ajaa määriteltyä vähimmäisnopeutta hitaammin. Muuta liikennettä ei saa kuitenkaan estää eikä haitata ajamalla tarpeettoman hitaasti tai jarruttamalla yhtäkkiä. Vähimmäisnopeusmerkin voimassaolo voidaan myös kohdentaa vain tietyille ajokaistoille. Näin esimerkiksi ohituskaistat ja kaksitai useampikaistaisten teiden vasemmanpuoleisimpia kaistoja saadaan nopeampien ajoneuvojen käyttöön. Vähimmäisnopeuden päättyminen ilmaistaan ”vähimmäisnopeus päättyy” -liikennemerkillä. Vähimmäisnopeusvaatimuksen avulla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Sen ansiosta samaa tieosuutta tai ajokaistaa käyttävien ajoneuvojen nopeuserot pienenevät, jolloin liikennetilanteet ovat ennalta-arvattavampia. Vähimmäisnopeusvaatimuksen avulla pyritään parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kuva: Autoliitto Vähimmäisnopeusmerkin tavoitteena on ennen kaikkea liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen.
14 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu 14 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu ? Korona sulki useimmat galleriat. Jotkut jatkavat, mutta rajaavat yleisöä. Toiset jatkavat näyttelyjä ilman avajaisia, koska ne ovat ruuhkaisia. Useat esittelevät näyttelyvideoita verkkoja facebook-sivuillaan. Satu-ulottuvuus tuo tasa-arvon Jasmin Anoschkin tarjoaa mahdollisuuden leikkiä sekä yksilöllisissä teoksissaan että näyttelyissä. Teokset kokoontuvat, puhuvat ja juhlivat syntymäpäiviä yhdessä. Satu-ulottuvuus tuo esiin olennaisen, ja olennainen on oikeastaan melko yksinkertainen. Taiteilijan todellisuudessa kaikki ovat tasa-arvoisia, ja jokainen olento ansaitsee kunnioituksen. Hän kuvaa eroa ja epätäydellisyyttä; hän kuvaa normista poikkeavia identiteettejä, ylpeyttä itsestään. Anosckinin näyttelyt ovat voimaperäisiä ja sallivia, hänen teoksensa on helppo tunnistaa ja tunnistaa, galleristi Veikko Halmetoja sanoo. Veistoksien todellisia malleja löytyy lelujen, koristeiden ja matkamuistojen maailmasta. Ideat eivät synny biologiakirjoista. Hän kuvaa vain ihmisten rakentamaa kuvaa eläimistä, nauraa stereotypioista ja ottaa askeleen, jonka leluteollisuus pelkää ottaa. ”Kultainen kuukautiset” alkoi valtavassa ihmistungoksessa ja jatkuu nyt nettinäyttelynä 12.4. asti. Tavallisia asioita sadunomaisena Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitasen piirroksia. Ne ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena hänellä oli viimeksi samassa paikassa kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen, 60-luvun lähiön näkymistä. Nyt taiteilijan katse on laajentunut luontoon ja metsämaisemaan. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1995-2000 maalaustaiteen laitoksella, mutta ei tehnyt silloin piirustuksia, vaan sai hyvät perustiedot musteen ja terän käyttöön työväenopiston kurssilla. – Keräsin ulkoa ja rappukäytävän matolle kulkeutuneita lehtiä piirustusten aiheiksi. Syksy oli jo myöhäinen ja lehdet alkaneet hapertua ja maatua... Repaleiset lehdet alkoivat mielessäni näyttää hieman uhkaavilta. (Erityisesti haavan lehdet kiehtovat minua. Niillä on vahva luonne ja rakenne, joka ei maadu helposti.) Ruusuisia asioita halusin piirtää ihan vain niiden ihanuuden takia. Ne ovat elämää vaaleanpunaisten silmälasien läpi nähtynä, vaikka mustavalkoisia piirustuksia ovatkin. Elämä lyhyt, lapsuus ikuinen Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, tuo esille monipuolisen kuvataiteilijan Tero Laaksosen uusimpia maalauksia viime vuodelta, joissa hän on hetkittäin palannut aikaisempiin teemoihinsa. Lapsuuden ikuisuutta hänelle on 1700-luvun posliinin hauraus, geishojen lempeys, leijonan vartio subarau suljetussa unen temppelissä tai ruotsalainen lasten rukous vuodelta 1780. ”Gud som haver barnen kär se till mig –teoksesta hän maalasi ensimmäisen version jo v. 1993. Taiteilija sanoo, että elämä on lyhyt, mutta lapsuus ikuinen. Se on läsnä muistoissa ja heijastuu koko elämään. Lapsi ei voi valita yksinäistä yötä tai sylin hoivaa. Tempera, öljy ja kulta –teosten yhteinen nimi on Athoksen huone ortodoksisen kirkon tunnetuimman luostarin mukaan. AMA oli auki näyttelyn ajan rajatulla kävijämäärällä. Haaveellisia sointuja Ulla Tonterin Heijastumia minuudesta –näyttely esittelee hänen öljyväreillä kankaalle tai kovalevylle – maalauksiaan Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9:ssä. On esittävää, puoli abstraktia ja abstraktia taidetta. Osan teoksista hän maalasi Taidekoulu Alfan päättötyönäyttelyyn. Ne syntyivät oopperan Cavalleria rusticanan synnyttämistä tunnelmista. – Kuvaan maalauksissani ihmisen itseyttä ja minuutta. Etsin samalla vastauksia kysymyksiin – kuka olen itselleni ja muille. Maalaaminen on matka itsensä kohtaamiseen. – Teokseni syntyvät useimmiten musiikin välityksellä, mikä nostaa esille tunteita, joita voi olla usein vaikea sanallistaa. Musiikin kuuntelu on minun keinoni avautua. Kuuntelen samaa sen hetkiseen tunnetilaani sopivaa sävellystä koko maalausprosessin ajan. Hän maalaa alitajunnan synnyttämiä henkilöitä, jotka mielessään sijoittaa johonkin viitekehykseen. Luonnos on mahdollisuus Kuvataiteilija Jukka Rusanen on antanut uusimmalle yksityisnäyttelylleen nimen ”Luonnos”. Hän ei halua julistaa mitään lopullista: esillä oleva näyttely on mahdollisuus, ei väite?. Nimi viittaa myös taiteilijan tavoittelemaan uudenlaiseen keveyteen ja vähäeleisyyteen. Halu hiljentyä ja tarve näyttää se maalauksessa on johtanut kirkkaiden värien pois jäämiseen. Väriskaala kulkee erilaisten valkoisten, beigejen, harmaiden ja ruskeiden kautta herkullisiin pastelleihin. Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, näyttää taiteilijan uusia maalauksia, jotka keskittyvät maalaustaiteen klassisiin motiiveihin kuten asetelmiin, kompositioihin ja muotokuviin. Lhtökohtanaan on havainto, lopputulemana maalaus, joka asettuu abstraktin ja figuratiivisen välimaastoon. Osana näyttelyä oli Reetta Honkakosken performanssi, jonka lähtökuvana on ranskalaisen Jean-Antoine Watteaun maalaus Fe?tes Ve?nitiennes. Kurentit karkottavat pahoja henkiä Ivan Matosic vie hienoilla valokuvillaan ja kattoon projisoidulla videollaan katsojat Slovenian suosituimman juhlan, Kurentovanje-karnevaalin, pyörteisiin Kurent -näyttelyssään Tischenko Galleryssa. Galleria on toiminut 20 vuotta Fredrikinkatu 64:ssä, lähellä Temppeliaukion kirkkoa. Näyttely on osa gallerian sarjaan kristinuskoa edeltäneistä eurooppalaisista perinteistä. Naamareihin ja lampaannahka-asuihin puetut kurentit karkottavat pahoja henkiä helisyttämällä kelloja ja hyppimällä. Samalla he tuovat iloa ihmisille ja toivottavat kevään tervetulleeksi. Kurent oli varattu vain naimattomille miehille, mutta nyt ketkä tahansa pääsevät mukaan lapsiin ja eläimiin asti. Ensimmäinen juhla oli 1960. Jaden hetkiä elämän Kuvataiteilija Terhi Hursti pohtii maalauksissaan hetken olemusta ja kuvaa omia kokemisen hetkiään tavallisen arjen keskellä. Hän tekee sen abstraktin maalauksen keinoin musteen, viivan, liikkeen ja värin kautta. Mustemaalaus on herkkä laji ja jokaisen siveltimenvedon, viivan sekä mustan ja harmaan sävyn on tultava juuri oikeanlaisena ja oikeaan paikkaan oikean tunnelman saavuttamiseksi. Akryylimaaleilla maalattua väriä hän käyttää korostamaan tunnetilaa. Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, lopettaa nykyomistajilla. Jatta Hartikainen perusti gallerian mallitoimistonsa yhteyteen marraskuulla 2011 Kallion Pengerkadulle. Korona peruutti pari näyttelyä, joten loppu tuli aikaisemmin ja hän toivoo gallerialle ja tilalle uutta jatkajaa. Yhteyttä: Jatta Hartikainen, p. 045 352 4445. Metsärihmasto Suomesta Bangladeshiin Valokuvataiteilija Sanni Seppo käsittelee töissään usein ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ihmisiä eri kulttuureissa. Rihmasto-nimisen 60-vuotisjuhlanäyttelyn keskeinen teema Galleria Livessä, Tenholantie 10, on metsä. Esillä on kuvia suomalaisista ja bangladeshilaisista metsistä. Pitkän linjan taiteilija palasi hiljattain Bangladeshin matkalta. Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa. Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Taiteellisen ilmaisun välineenä hän käyttää valokuvaa ja tekstiä. Näyttelyjen kirjo on valtava, yksin tai monesti yhteistyössä Ritva Kovalaisen kanssa. Teksti: Risto Kolanen H Taide Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla Galleria Halmetojan omistaja, galleristi Veikko Halmetoja ja ensimmäisen näyttelyn taiteilija kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin edessään keraaminen Rapujuhlat -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kaija Laitasen musteja lyijykynäpiirustukset tavoittavat herkästi maatuvien lehtien haurauden näyttelyssäTaiteilija uppoaa Kevätmetsäänsä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Tero Laaksonen ja teoksensa La porcellana blue bianca. Galleria AMA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Sairaanhoitaja Ulla Tonterille maalaaminen on elämäntapa. Kuvassa hän on takanaan työnsä “Silloin, kun sävelet olivat kirkkaita” Galleria Saimassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Sanni Seppo on metsänhenki, joka sulautuu osaksi luontoa hienoissa valokuvissaan Galleria Liven 60-vuotisjuhlanäyttelyssä. Taiteilija Banyan Tree, Sundarban II teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Terhi Hursti ja Halaus -teos Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 7 • Viikot 14-15/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Kuin pyörällä ajoa – huolla pyörä ja pyöräilijä Pyöräilijän antaman suuntamerkin tyylillä ei ole väliä, kunhan sen antaa ajoissa ja se on ymmärrettävä. Katso videolta Liikenneturvan Jyväskylän toimipisteen tyylinäytteet ja ota mallia. Kuvaaja Tomi Rossi/Liikenneturva Vanha sanonta kuuluu, että ”se on kuin polkupyörällä ajoa: kun kerran oppii, sen aina taitaa”. Pyörällä ajaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin tasapainoilua ja polkemista. Liikenneturva kannustaa kertaamaan pyöräilysäännöt ja tarkistamaan fillarin kunnon. ? Käynnissä on kaikin puolin erikoinen kevät. Puoleen Suomea talvi ei tullut ollenkaan vaan hyppäsimme ikuisesta syksystä kevääseen. Pyöräilijöiden iloksi eteläisissä kaupungeissa puhdistetaan jo sepeliä kaduilta ja pyöräilykausi kiihtyy kunnolla. Kaupunkipyörät ilmaantuvat kaupunkikuvaan ja työmatkalaisiakin pyydetään välttämään julkisia kulkuneuvoja. Tämä varmasti lisää pyöräilyä taas kevään aikana. Sen kunniaksi kannattaa kiinnittää huomiota pyörän, välineiden ja pyöräilijänkin kuntoon. Pyöräilijän huolto Koska olet viimeksi kerrannut liikennesäännöt pyöräilijän osalta? Se kannattaa ehdottomasti tehdä tasaisin väliajoin ja varsinkin silloin, jos edellisestä polkaisusta on hyvä tovi. Pyöräilijälläkin on velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten liikenteessä liikkujien toimintaa ja sovittaa oma kulku havaintojen mukaiseksi. – Kannattaa aina huomioida muut liikkujat. Tämän avulla pärjäämme liikenteessä jokainen kulkumuotoon katsomatta, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa. Ennakoiva pyöräilijä kertoo muille omista aikeistaan. Pyöräillessä ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Omien aikeiden ilmaiseminen esimerkiksi suuntamerkkiä näyttämällä tai soittokelloa käyttämällä parantaa kaikkien mahdollisuuksia ennakoida ja toimia turvallisesti. Tutustu muihinkin turvallisen pyöräilyn periaatteisiin. Varusteet kuntoon Tarkista myös, että liikkeelle lähtiessäsi pyöräilyvarusteesi on kunnossa. Päässäsi on oikeanlainen ja päähäsi sopiva kypärä, vaatetuksesi on vaihtelevien kevätkelien mukainen. Varsinkin kevätpölyn aikaan ajolasitkin ovat ihan paikallaan. Vaikka valoa kohti mennään, pimeää on vielä iltaisin ja sitä varten tarvitset toimivan valonlähteen. Kesäkuussa voimaan tuleva tieliikennelaki vaatii myös punaisen takavalon, joten sekin kannattaa hankkia jo hyvissä ajoin, jos se omasta pyörästä vielä puuttuu. Pyörän huolto Polkupyörän säännöllinen huoltaminen kannattaa. Se lisää pyörän käyttöikää ja tekee pyöräilystä mukavampaa ja turvallisempaa. Säännöllinen puhdistus, ketjujen rasvaus ja rengaspaineiden tarkistus kannattaa jokaisen pyöräilevän ottaa tavaksi. Tämä kannattaa tehdä varsinkin pitkän tauon jälkeen, mutta myös pyöräilykauden aikana säännöllisesti. Kun päätät tehdä pyörällesi keväthuollon, aloita se vesipesulla. Mieto asianpesuaineliuos riittää irrottamaan liat ja pesusienellä on helppo käydä pyörä läpi. Puhdista myös jarrut, polkimet, ketjut ja vaijerit ja tarpeen mukaan rasvaa ne esimerkiksi pyörätai ompelukoneöljyllä. – Ennen ajoa kannattaa vielä tarkistaa, että renkaissa on tarpeeksi ilmaa. Oikea ilmanpaine ehkäisee renkaiden kulumista ja auttaa pyörää rullaamaan paremmin. Suurin sallittu rengaspaine selviää useimmiten renkaan kyljestä, mutta myös perinteiseen näppituntumaan voi luottaa: ilmaa lisätään, kunnes rengas tuntuu sopivan jämäkältä sormien alla, Piippa ohjeistaa. Rengas kannattaa vaihtaa, kun kuvio on päältä käymässä sileäksi. Muutkin pyörän osat tulee käydä tarkasti läpi ja viedä pyörä tarvittaessa asiantuntevaan pyörähuoltoon, jos tuntuu siltä, että oma osaaminen ei riitä. Tarkista osaamisesi virtuaalisesti Liikenneturva valmistelee parhaillaan kokeneille pyöräilijöille tarkoitettua verkkokoulutusmateriaalia, jonka avulla pystyy helposti kertaamaan pyöräilysääntöjä ja turvallisen pyöräilyn periaatteita. Tätä odotellessa kannattaa koko perheen kesken tutustua Filla&Rilla-oppimisympäristöön, missä löytyy vinkkejä niin pyöräilysääntöihin, ennakointiin, vuorovaikutukseen kuin myös turvalliseen liikkumiseen pyörällä. Filla&Rilla on tarkoitettu alakoululaisille, mutta sieltä löytyy hyviä turvallisuusvinkkejä pyöräilyyn myös vanhemmille pyöräilijöille eli Filla&Rillaan kannattaa ehdottomasti tutustua yhdessä perheen pienempien kanssa. Helsingin seudun joukkoliikenne sai hopeaa kahdeksan eurooppalaisen kaupungin vertailussa M atkustajien tyytyväisyys joukkoliikenteeseen pysyi korkealla tasolla vuonna 2019, sillä Helsingin seutu sijoittui Geneven jälkeen toiseksi kahdeksan Euroopan kaupungin välisessä BEST-vertailussa. Helsingin seudun liikenne HSL-alueen asukkaista 76 prosenttia oli viime vuoden BEST-tutkimuksessa tyytyväisiä joukkoliikenteen palveluihin. Tulos parani prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 ja oikeutti Euroopan kaupunkialueiden vertailussa toiselle sijalle. Ensimmäisen paikan vei jo viidettä vuotta peräkkäin Geneve, jossa tyytyväisiä oli 79 prosenttia asukkaista. Vastaajat arvioivat kymmentä joukkoliikenteen laatutekijää. HSL-alue menestyi lähes kaikilla mittareilla muita BEST-kaupunkeja paremmin. Helsingin seudun vastaajat olivat halukkaampia suosittelemaan joukkoliikennettä toisille kuin muiden tutkimuskaupunkien asukkaat. Myös tyytyväisyys rahalle saatuun vastineeseen, joukkoliikenteen luotettavuuteen sekä matkustusmukavuuteen oli täällä korkeampi kuin muilla kaupunkiseudulla. Helsingin seudun asukkaat olivat vuoteen 2018 verrattuna entistä tyytyväisempiä etenkin lippujen hintoihin, liikenteen häiriötilanteista tiedottamiseen sekä kulkuvälineiden siisteyteen. Vuoden 2019 tutkimukseen vastasi HSL-alueella noin 2 100 henkeä, ja mukana oli vastaajia kaikista jäsenkunnistamme. Tutkimuksessa olivat mukana myös Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan, Bergenin, Geneven, Trondheimin ja Rotterdam-Haagin kaupunkiseudut. Helsingin seudun asukkaat olivat vuoteen 2018 verrattuna entistä tyytyväisempiä etenkin lippujen hintoihin, liikenteen häiriötilanteista tiedottamiseen sekä kulkuvälineiden siisteyteen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marja Väänänen
16 Viikot 14-15/2020 • Nro 7 M unkin S eutu Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.