2018 Viikot 2-3 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 1 M unkin S eutu LIIKENNEPANEELI ma 22.1. klo 18 Munkkiniemen yhteiskoulun luentosali, Laajalahdent. 21 Alustus: Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen. Paneeli: Eveliina Heinäluoma, SDP , Atte Kaleva, KOK ja Osmo Soininvaara, VIHR . Tilaisuuden juontaa Lauri Karhuvaara. TERVETULOA Munkinseudun Kokoomus ry Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: www.timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Ota yhteyttä meidän Munkin Seudun asiantuntijoihin puh. 010 247 7895! Aktia Kiinteistönvälitys Oy | Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Puuttuuko sinulta hammas? Useinmiten puuttuva hammas on syytä korvata. Nykyään se tehdään yleisimmin hammasimplantilla. Syksyllä implanttiarviointipäivämme tuli täpösen täyteen, joten uusimme tilaisuuden tässä kevään aikana muutamaan kertaan. TORSTAINA 25.1.2018 KLO 15-18 erikoishammaslääkärimme arvioivat veloituksetta, kuinka hammasimplanttihoito olisi mahdollista toteuttaa sinun kohdallasi. Tarvittavat röntgenkuvat otamme myös veloituksetta. Aikoja on rajoitetusti – siispä toimi nopeasti! Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
2 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu HELSINGIN AIKUISOPISTO Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi Vuosi 2017 oli Suomen Ilmailumuseolle ennätyslukujen ja onnistuneiden tapahtumien vuosi ? Suomen Ilmailumuseon vuoden kohokohdaksi nousi Kaivopuiston lentonäytös, joka houkutti kesäkuussa Helsingin rannoille ennätysmäärän katsojia. Kiinnostus ilmailuun näkyi myös museovierailujen määrässä. Suomen Ilmailumuseo järjesti Suomi100-juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Suomi lentää! -kampanjan nimissä sarjan näyttäviä ilmailuaiheisia tapahtumia. Kaivopuiston lentonäytös keräsi paikan päälle yli 130.000 katsojaa. Tapahtuma onkin Suomen historian suurin yksittäinen yleisötapahtuma. Lisäksi vuoden mittaan museon Suomi100-kuumailmapallo lensi yhteensä 60 lentoa eri puolilla Suomea. Vuoden lopussa museo järjesti Lentävät perinneilma-alukset -konferenssin, joka kutsui koolle museoalan ammattilaisia, ilma-alusharrastajia ja viranomaisia Suomesta ja ulkomailta. Museo toteutti vuoden aikana myös mittavan, Finnairin rahoittaman digitointihankkeen. Ilmailumuseo onnistui ennennäkemättömällä tavalla tavoitteessaan välittää tietoa ja herättää kiinnostusta ilmailuun. Vuoden tapahtumat saivat runsaasti näkyvyyttä mediassa ja keräsivät osallistujilta kiitosta. Positiivinen vire näkyi myös museon kävijämäärässä. Kävijämäärä ylitti ensimmäistä kertaa 40 tuhannen käynnin rajan. Yhteensä museossa vieraili 40.929 kävijää. – Haluamme kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme, asiakkaitamme ja muita tukijoitamme. Vuoden onnistumiset saavutettiin konkreettisesti yhdessä. Uskomme, että menestyksekäs vuosi avaa uusia mahdollisuuksia museon tilahankkeelle, sanoo museonjohtaja Markku Kyyrönen. Kaivopuiston lentonäytös 9.6.2017. Kuva: Tuomas Pietinen internationella smaker blomstermeditation drop-in-kurser e-Commerce nålbindning arkitektur Helsingfors arbis www.hel.fi/arbis Helsingin työväenopisto www.hel.fi/tyovaenopisto animointi mosaiikki perhejooga puheilmaisu sisustussuunnittelu uudet ruokainnovaatiot Opetuskausi alkaa 8.1., ilmoittaudu nyt! Terminen börjar 8.1, anmäl dig nu! Lasten ja nuorten liikuntatunnit alkoivat ? Lasten ja nuorten liikuntatunnit käynnistyivät täydellä teholla heti vuoden alusta maanantaina 8. tammikuuta. 6-13-vuotiaille suunnatun EasySportin tarjonnassa on yli sata maksutonta liikuntatuntia, joita järjestetään liikuntahallien lisäksi koulujen liikuntatiloissa. EasySport-tuntien sisällöt suunnitellaan yhdessä lapsen kanssa osaavan ohjaajan ohjauksessa. Tärkeintä on iloinen yrittäminen sekä reilu meininki. EasySportin lajivalikoimassa on muun muassa parkour, kiipeily, skeittaus ja capoeira. 13-17-vuotiaiden FunAction-toiminnasta puolestaan pääsee nauttimaan lunastamalla 20 euron (+ 4 euron asiakaskortti) liikuntakortin, jolla voi osallistua vaikka kaikille kevätkauden FunAction-tunneille: lajikattauksessa ovat muun muassa pipolätkä, jooga, kuntonyrkkeily, bailatino, nyrkkeily ja tanssi. 18-29-vuotiaiden NYT-liikunnan tunneille pääsee maksutta ja tarjonnasta löytyy noin 50 lajia, mukana muun muassa tankotanssi, salibandy, sulkapallo, Zumba ja futsal. EasySportiin, FunActioniin ja NYT-liikuntaan ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. EasySport ja FunAction
M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 1 Viikot 2-3 Ajankohtaista Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Julius Konttinen Kaupunginmuseo teki jälleen kävijäennätyksen ? Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa kävi vuonna 2017 yhteensä 433 969 museovierasta. Suurimman kävijämäärän, 362 631, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Kulunut vuosi oli museolle jo toinen kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa – Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Työväenasuntomuseossa, Ruiskumestarin talossa ja Ratikkamuseossa – jatkettiin vuonna 2017 ennätystehtailua. Kaikkien Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvien museoiden yhteenlaskettu Tamminiemen aukioloaikoihin muutoksia 2018 ? Kansallismuseo laajentaa aukioloaikojaan vuodenvaihteessa palvellakseen erilaisia kohderyhmiä entistä paremmin. Tamminiemi palvelee keväällä ja talvella viikonloppuisin – kesällä presidenttien virka-asunnossa on laajemmat aukioloajat. Kansallismuseo laajentaa aukioloaikojaan tammikuusta lähtien. Taustalla on halu palvella erilaisia kävijöitä entistä paremmin. Tähän asti Kansallismuseo on ollut avoinna yleisölle ti-su klo 11–18. Jatkossa Kansallismuseo on avoinna keskiviikkoisin iltakahdeksaan asti. Myös Kansallismuseon toiminnallisen työpaja Vintin aukioloajat laajenevat. Lisäksi museo pitää ovensa kesäkautena auki myös maanantaisin. – Laajennetuilla aukioloajoilla haluamme palvella entistä paremmin erityisesti töissä käyviä, lapsiperheitä ja kesäkauden turisteja, sanoo Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila. Kansallismuseo laajentaa lapsiperheiden suosiman toiminnallisen työpaja Vintin aukioloaikoja: tammikuusta lähtien Vintti on avoinna tunnin pidempään kuin kuluvana vuonna. Toiminnalliseen näyttelyyn pääsee vierailulle museon aukiolopäivinä klo 12–17. Keskiviikkona Vintti on auki klo 19 asti. Tamminiemen aukioloaikoihin muutoksia Presidenttien virka-asunto Tamminiemen avoinnaoloajat muuttuvat vuodenvaihteesta lähtien. Museo on vuonna 2018 avoinna museovieraille kevätja talvikaudella viikonloppuisin. Kesäkaudella huhtikuusta syyskuun loppuun museo palvelee viitenä päivänä viikossa keskiviikosta sunnuntaihin. Kansallismuseo avoinna 2018 • ti-su klo 11–18 • ke klo 11–20 • Kesäkaudella 16.4.–3.9. auki myös maanantaisin Kansallismuseon työpaja Vintti avoinna 2018 • ti-su klo 12–17 • ke klo 12–19 • Kesäkaudella 16.4.–3.9. auki myös maanantaisin Tamminiemi avoinna 2018 • Kevätkausi: 4.1.–31.3.2018 (la-su klo 11–17) • Kesäkausi: 1.4.–30.9.2018 (ke-su klo 11–17) • Talvikausi: 1.10.–31.12.2018 (la-su klo 11–17) kävijämäärä vuodelta 2017 oli 433 969. Kokonaiskävijämäärä kasvoi lähes kymmeneksellä vuodesta 2016, jolloin taas tuplattiin aiemman ennätysvuoden 2010 kävijämäärä. Sivu 7 Kaupankäynti keskittyy tällä hetkellä suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Asuntokaupan kokonaisarvo kipusi 19 miljardiin ? Mennyt vuosi 2017 piirtyy historiaan hyvänä asuntokaupan vuotena. Kaupankäyntiä tahditti edelleen vahva uudisasuntokauppa, mutta myös käytettyjen asuntojen kauppa punnersi edelliseen vuoteen verrattuna mukavasti plussalle vuoden loppua kohden. Asuntokaupan kokonaisarvo on noussut vuonna 2017 arviolta noin 19 miljardiin euroon, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) vuotta 2017 käsittelevässä katsauksessaan. Sivu 10 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Tukholmankadun työt vaikuttavat liikenteeseen Meilahdessa ? Tukholmankadun ajoradat päällystetään uudelleen ja bussiliikenteen sujuvuutta parannetaan uusilla kaistaja pysäkkijärjestelyillä. Tukholmankadun molemmin puolin rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet, minkä ansiosta pyöräily on jatkossa turvallisempaa. Lisäksi vesijohtoja ja kadun kuivatusjärjestelmiä uusitaan. Hyvä Joulumieli -keräyksestä ruokalahjakortit 30 000 perheelle ? Perinteinen Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi järjestettiin 21. kerran. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhteisen keräyksen tavoitteena on herättää keskustelua lapsiperheköyhyydestä, sillä Suomessa joka 10. lapsi elää pienituloisessa perheessä. Sivu 5 Sivu 6
4 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Runopalsta Tammikuussa ennenvanhaan Oli aikoinaan talvea tammikuu, maa lumesta valkoinen, paukkui nurkissa pakkanen. Nyt vettä sataa liruttelee, purot vapaina virtailee. Joku suurempi säähän lie puuttunut, onko luojamme meille suuttunut. Ei hiihtämään pääse lapsoset. Talven muistaa vain harmaahapsoset. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Jutut juttuina ? Kävin katsomassa Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esityksen nimeltä ”Musta laatikko”. Siinä kuusi toimittajaa kertoilee matkakokemuksiaan kohdemaistaan tai muuten vain erilaisia elämänkokemuksia lähinnä työelämänsä piiristä. Ihan kivoja juttuja, ei siinä mitään. Nuoruudessani tuollaisia juttuja kerrottiin illanistujaisissa, perheystävien vierailujen yhteydessä, tai muuten vain kutsujen aikana. Ihan silmästä silmään, suusta suuhun, ei siihen tarvinnut Kansallisteatterin suurta näyttämöä vuokrata! Nykyään kun ei kasvokkain kohdata vapaa-ajalla missään on seurustelukulttuuri täysin rapautunut. Sitä ei enää osata, kyetä tai sitten keskustelu on siirtynyt facebookiin tai twitteriin. Täytyy muistaa, että 80% kommunikaatiosta on ilmeitä ja eleitä. Ne häviävät tyystin konetta näpytellessämme. Ne ovat hävinneet tai häviämässä kokonaan myös keskinäisestä kanssakäymisestämme. Ne tullevat niin harvinaisiksi, että niitä pidetään jo näyttämötaiteena. Joita tarvitsee esittää Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Olen viime aikoina litteroinut vanhempieni kirjeenvaihtoa vuosilta 1937-44. Miten kaunista ja vivahderikasta kieltä silloin käytettiinkään. Olisinpa nähnyt vielä lisäksi ilmeet ja eleet, niin eipä väärinymmärryksiä olisi voinut tapahtua. Nykyäänhän kaikki ymmärtävät toisensa väärin ja tarvitaan selittelyn selittelyä, että asiat menevät oikein perille. Olemme oikein selittelyn mestareita, mutta siihen on tämä kieliköyhyys ja ilmeettömät konekasvot meidät johdattaneet. Me ihmiset, kun emme ole toistemme ajatustenlukijoita, vaan siihen nimenomaan tarvitaan hyvää keskinäistä vuorovaikutusta, jonka pohjana ovat ilmeet ja eleet. Olin bussissa, kun takanani istui pariskunta, joka koko ajan hoki toisilleen: Et sinä niin sanonut, eiku minä sanoin näin, sitten sinä sanoit näin, ei se niin ollut. Lopulta kävi ilmi, että keskustelu oli käyty eri huoneista huutamalla. Teki mieleni kääntyä ja sanoa heille: ”Ottakaa lepo ja aloituspallo ja opetelkaa keskustelemaan keskenänne.” Näin vanhemmiten olen alkanut arvostaa ihmisiä, jotka puhuvat vähän, mutta harkitusti ja kasvokkain. Koska sehän on nähty, että tyhjät tynnyrit kumisevat eniten. Elina Kuosmanen Latauspisteiden hankinta kiinnostaa taloyhtiöitä L atauspisteitä koskeva keskustelu on vilkastumassa taloyhtiöissä, ja päätöksentekoon sekä onnistuneisiin käytäntöihin ja valintoihin liittyvän tiedon tarve on suuri. Huolellinen valmistelu ja hyvä tiedottaminen takaavat onnistuneen toteutuksen. Ladattavien henkilöautojen määrä Suomessa on 5 882 kappaletta (tilanne 30.9.2017), josta lataushybridejä on 4 593 ja täyssähköautoja 1 289. Erityisesti lataushybridien myynti on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Ladattavien ja muiden vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen määrä on kasvussa. Samalla kasvaa tarve myös yksityisiin latauspisteisiin, jotta sähköinen liikenne toimisi jouhevasti. Onkin tärkeä kartoittaa eri keinoja, miten sähköautojen latauspisteiden rakentamista voidaan edistää ja samalla kertoa ihan konkreettisia asioita sähköauton käytöstä sanoo johtava asiantuntija Katja Lohko-Soner Trafista. Monissa taloyhtiöissä latauspisteiden rakentamispäätöksiä on vielä lykätty. Asian voi hyvin ottaa pohdinnan alle vaikka heti, mutta ensimmäinen latauspisteiden rakentamispäätös on suositeltavaa tehdä yhtiökokouksessa. Samalla kannattaa myös sopia seuraavia latauspisteitä koskevan päätöksenteon reunaehdot, jos hallitukselle annetaan valtuutus seuraavista latauspisteistä päättämiselle. Yhtiökokouksessa on myös viisasta sopia kustannustenjako siinä tapauksessa, että osakkaiden omalla kustannuksellaan rakentamien latauspisteiden rakentaminen vaatii muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään. Nykyisen lain mukaan yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen antamaan luvan niille, jotka haluavat rakentaa yksittäisen latauspisteen omalla kustannuksellaan. Valtuutuksessa on otettava huomioon kiinteistön sähköjärjestelmän kapasiteetista aiheutuvat rajoitukset. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilta osakkailta on kysyttävä halukkuutta latauspisteen rakentamiseen. Osakasvähemmistö voi myös saada koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, jos se omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä. Keskivertopalkat/hinnat ? Miksi aina puhutaan Keskivertopalkoista, kun halutaan nostaa hintoja eikä haluta huomioida lainkaan niitä joiden pitää jo muutenkin tulla vähillä rahoilla toimeen ? Sitä paitsi Keskivertopalkat lasketaan myös ERITTÄIN SUURTEN PALKKOJEN MUKAAN, Joten eiköhän VIHDOINKIN Olisi huomioitava ne pienituloisetkin ! Itse ostan tavaroita kaupoista, sillä ei Suomea saada KOSKAAN NOUSUUN Jos kaikki hakevat ruokansa Pelastusarmeijan, Hurstin tai muusta vastaavasta jonosta ! Sitä paitsi jalkani ovat niin huonossa kunnossa, etten pysty pitkiä aikoja paikallani seisomaankaan ! Kävelemään kyllä pystyn, mutta sitäkin kohtuuden rajoissa. Mitä jos Suomen valtion johtotaso VIIMEINKIN Osallistuisi presidentin lisäksi näihin YHTEISIIN TALKOISIIN, Mutta ei he ole edes huomaavinaan, vaan nostavat itselleen palkkaa sen kuin ehtivät ! Näin ei saada Suomen velkataakkaa KOSKAAN POIS ! Lassi Tiittanen Tästä puhutaan Mitä vuosi toi mitä vei? ? Mikä nyt puhututtaa? Ainakin kirkko on ollut vuonna 2017 keskeinen puheenaihe. Kirkko on ollut ahkerasti esillä kuin Arto Paasilinnan romaaneissa. Ihmiskunnan Loppulaukassa (2000) Paasilinna panee emeritusarkkipiispa Leevi Ruokosen iloitsemaan maailmanlopusta. Hänen piispakollegansa Henrik Röpelinen liittyy huolestuneiden seuraan Hirttämättömien lurjusten yrttitarhassa (1998). Rovastiksi ylenneen pastori Hannes Taivaisen kirjailija kuvaa siveellisesti ankaraksi mieheksi. Paasilinnan ehkä rakastettavin kirkonmies on kuitenkin rovasti Oskari Huuskonen joka kaikessa keskinkertaisuudessaan pitää Jumalaa ammattitaidottomana luojana, koska hänen kauniin luomakunnan keskelle luomansa ihmispolo näyttää jatkuvasti osaavan vain uhkailla ja tapella. Tohelo mikä tohelo, sanoisi Urho Kekkonenkin. Ihme kyllä maailmanloppu ei sittenkään vielä 2017 tullut, vaikka maailman ennusmerkit näyttävät tosi pahalta, että aika yksinkertaisesti loppuu kesken. Vuoden 2017 ehkä uuvuttavinta antia on ollut loppumaton Suomi 100-kehunta. Siitä ei ole jaksettu hetkeksikään vaieta. Onneksi vuoden lopulla saatiin vielä uusi puheenaihe, kun Suomen nuorten Kanada-ottelussa tekemää maalia ei videotarkennuksesta huolimatta hyväksytty. Kalervo Kummolan mielestä Suomelta hylättiin selvä maali: ”kiekko ylitti kokonaan maaliviivan”. Myös Teemu Selänne on pöyristynyt Kanadan avausmaalin hyväksymisestä. Toisen Teemun, piispa Laajasalon lopullista kantaa ei vielä tiedetä. Mutta tämä maali käänsi suomalaisten päät pois turhanpäiväisistä aatoksista; presidenttipeleistä, ilmastonmuutoksesta, pakolaisja maahanmuuttovirroista ynnä muista vähemmän kiinnostavista seikoista. Martti Lutherkaan ei päässyt vuonna 2017 unohtumaan. Suomalaisuus on omalla tavallaan Lutherin uskonpuhdistuksen lapsi, reformaatio maailmanhistorian suuria vallankumouksia. Reformaation aloittamasta kehityksestä syntyi länsimainen oikeusvaltio. Reformaatio kasvatti kuilua Venäjän ja Euroopan välille, eikä Venäjä vieläkään ole oikeusvaltio. Vuosi 2017 muistuttaa että kirkko ja sen teologia ovat olennainen osa suomalaista historiaa. Reformaatiohyminän keskelle haluan nostaa esille kaksi toisinajattelijaa, joiden kriittinen pelisilmä mittaa reformaation varjopuolia. Opetusneuvos Tapio Ahokallio kysyy käynnistikö reformaatio maallisen ja kirkollisen vallan erottamisella samalla eurooppalaisen maallistumiskehityksen? Ja toinen. Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kantaa kirjoissaan huolta reformaation varjopuilista suomalaisen kansanperinteen tuhoajana. Hurme muistuttaa miten myöhempi kehitys jatkaa samaa tuhokierrettä missä hmiskunta keksi maanomistuksen, stressin, raatamisen, eriarvoisuuden, orjuuden, eläinrääkkäyksen, luonnon riistämisen ja ympäristön tuhoamisen. Itsenäisyys ja reformaatio pitäisi nähdä kulttuurin vahvistajana. Kulttuuri on hyvää käyttäytymistä, sivistys on sanojen, kielten ja käsitteiden hallintaa. Kieli paljastaa onko sivistynyt vai ei. Kulttuuri on myös sitä mihin pyrimme, se on ideaali. Yhdyn professori Eero Tarastin uudenvuodentoivomukseen, että sivistyneessä puheessa vallitsisi vain yksi koodi: miellyttävyys. Sivistys on kunnioitusta toisia kohtaan, heidän osaansa eläytymistä. Veli-Matti Hynninen Uuden kohteen rakentaminen Konepajan alueella alkaa ? YIT on käynnistänyt Triplan ensimmäisten asuntojen rakentamisen Helsingin Pasilassa. Ensimmäinen rakennettava kohde on Asunto Oy Helsingin Fredika, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Fredikaan tulee 111 asuntoa, ja sen asuntojen myyntihinta on noin 40 miljoonaa euroa. Asuntojen aloitukset on kirjattu vuoden viimeiselle neljännekselle. Asunnot tulivat ennakkomarkkinointiin marraskuun lopulla, ja niiden kysyntä ylitti odotukset. YIT rakentaa Triplan läntiseen kortteliin tulevina vuosina yhteensä neljä taloyhtiötä Triplan palveluiden ääreen. Kortteliin tulee viihtyisä asukaspuisto ja asukkaiden yhteinen kylätalo. Keskikortteliin tulee kauppakeskus Mall of Triplan liikkeitä sekä toimitiloja ja hotelli. Itäiseen kortteliin rakennetaan uudistetun juna-aseman lisäksi myös kauppoja ja toimistotiloja. Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskusta ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka, jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. YIT käynnisti lisäksi asuinkerrostalohankkeen lähietäisyydellä Konepajan alueella Vallilassa, Helsingissä. Asunto Oy Helsingin Emil -nimiseen hankkeeseen valmistuu 88 asuntoa, ja sen asuntojen myyntihinta on noin 30 miljoonaa euroa. Asuntojen aloitukset on kirjattu vuoden viimeiselle neljännekselle, ja kohde valmistuu syksyllä 2019.
5 Viikot 2-3 • Nro 1 M unkin S eutu Tukholmankadun työt vaikuttavat liikenteeseen Meilahdessa Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muuttuivat tammikuussa ? Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuperusteet muuttuvat valtakunnallisesti 1.1.2018 alkaen. Varhaiskasvatusmaksuihin vaikuttavat perheen tulorajat ja maksuprosentit, jotka molemmat muuttuvat. Muutoksen jälkeen perheen toisesta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta maksu on nykyisen 90 % sijaista 50 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Varhaiskasvatuksen maksuista alin (27e/lapsi) ja ylin (290e/ lapsi) pysyvät ennallaan. Maksut määräytyvät perheen tulojen ja perhekoon perusteella, ja hallituksen esityksessä kaikkien perheiden tulorajoja nostetaan. Näin alennetaan erityisesti pienija keskituloisten perheiden varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Isoimmat maksualennukset kohdistuvat monilapsisiin perheisiin. Helsingissä on ollut käytössä kuntakohtainen sisarusalennus. Kasvatusja koulutuslautakunta käsittelee asiakasmaksuperusteiden määräytymistä Helsingissä tammikuun lautakunnassa. – Tavoitteemme on Helsingissä nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja maksujen aleneminen osaltaan auttaa tätä tavoitetta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan eriarvoistumista vähentää erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus, sanoo Kasvatus ja koulutus -toimialan varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Helsingin seudun dilemma: talous kasvaa, mutta työllisyys mataa Työllisten ja työpaikkojen määrän kasvu Helsingin seudulla hiipui heinäsyyskuussa verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. ? Sen sijaan tuotanto jatkoi kasvuaan kaikilla päätoimialoilla. Erityisesti majoitusja ravitsemisalan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialat kehittyivät vahvasti. Helsingin seudun tuotannon kasvu jatkui heinäsyyskuussa kolmella prosentilla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös koko maan tuotanto kasvoi lähes samaa tahtia kuin Helsingin seudulla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta. – Helsingin seutu on vetänyt Suomea nousuun. Kuluvan vuoden aikana tuotanto on seudulla kasvanut seitsemän prosenttia vertailuvuodesta 2012. Koko maassa tuotanto on samassa ajassa kasvanut noin kolme prosenttia, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Tuotannon myönteisestä kehityksestä huolimatta Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrät eivät enää kasvaneet. Koko maassa kasvua oli puoli prosenttia. – Helsingin seudulla pula ammattitaitoisesta työvoimasta on todellinen. Se estää nopeampaa kasvua niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palvelualoilla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana sekä Helsingin seudun työllisten että työpaikkojen määrä oli noin kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012. Koko maassa työllisten määrä oli prosentin alle vertailuvuoden tason. Maassamuutto kasvattaa Helsingin seudun väestöä Toimialakatsauksessa tarkastellaan myös väestönkehitystä Pohjoismaiden suurilla kaupunkiseuduilla, jotka ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla. Kaikki neljä pääkaupunkiseutua ovat kasvaneet keskimäärin vähintään 1,3 prosenttia vuodessa 2012–2016. Yhteen laskettuna tämä on lähes puolen miljoonan asukkaan kasvu viidessä vuodessa. – Suomen suurilla kaupunkiseuduilla maahanmuuton osuus on pienempi kuin muiden Pohjoismaiden vastaavissa. Maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys on meillä suurempi. Helsingin seutu taas poikkeaa Suomen sisäisessä vertailussa muista kaupunkiseuduista. Väestönkasvusta maahanmuuton vaikutus on täällä lähes kaksinkertainen Tampereen, Turun ja Oulun seutuihin verrattuna. Jatkoa sivulta 3 ? Työt alkoivat Tukholmankadulla 2. tammikuuta 2018, ja ne valmistuvat heinäkuun lopussa 2018. Väliaikaisia muutoksia liikennejärjestelyissä Rakennustyöt aiheuttavat väliaikaisia muutoksia liikennejärjestelyissä, kuten autokaistojen linjauksissa ja kevyen liikenteen reiteissä sekä joukkoliikenteen pysäkkien paikoissa. Kiinteistöihin pääsyn joudumme ajoittain hoitamaan poikkeusjärjestelyin. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että hälytysajoneuvoilla on esteetön kulku koko korjausurakan ajan. Korjaustöiden vuoksi Tukholmankadun raitioliikenne joudutaan sulkemaan viikoiksi 20–22. L i i k e n n e j ä r j e s t e l y j e n muutoksista kerrotaan etukäteen kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi). Julkisen liikenteen poikkeusreiteistä tiedottaa HSL (www. hsl.fi). Melua aiheuttavat työt päiväsaikaan Vesijohtojärjestelmän uusiminen edellyttää louhintatöitä helmi–toukokuun aikana. Melua aiheuttavat työt pyrimme ajoittamaan pääsääntöisesti päiväsaikaan. Louhintatyöt teemme klo 7.00–18.00 ja muut rakentamistyöt tehdään klo 7.00–22.00. Ilmarinen vastaa tänä vuonna 1,1 miljoonan eläketurvasta ? Ilmarinen ja Etera yhdistyvät 1.1.2018 alkaen muodostaen kustannustehokkaan ja vakavaraisen työeläkeyhtiön. Suomen suurin yksityisten alojen työeläkevakuuttaja haluaa myös ottaa entistä vahvemman roolin paremman työelämän rakentamisessa. Vuoden alusta Ilmarinen huolehtii yhteensä yli 1,1 miljoonaan suomalaisen eläketurvasta – vakuutettujen yhteismäärä on yli 675 000 ja eläkkeensaajien 460 000. Ilmarisen ydintehtävä on jatkossakin varmistaa, että asiakasyritysten henkilöstö saa työstään ansaitsemansa eläkkeen ja toisaalta tukea asiakasyrityksiä siinä, että henkilöstö jaksaa työssään mahdollisimman pitkään ja hyväkuntoisena. Alan suurimpana toimijana Ilmarinen haluaa ottaa entistäkin vahvemman roolin työkyvyn, tuottavuuden ja menestyksen tukemisessa suomalaisissa yrityksissä. – Vietämme työssä keskimäärin yli puolet aikuiselämästä, siksi työelämän laatuun kannattaa panostaa. Sillä on myös suora yhteys tuottavuuteen ja siten yrityksen menestykseen. Lupaamme olla yhdessä asiakkaiden kanssa rakentamassa parempaa työelämää. Yhdistyvällä yhtiöllä on tähän entistäkin paremmat mahdollisuudet ja monipuolisemmat palvelut, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Ilmarinen on myös haastanut joukon yritysjohtajia lupaamaan yhden asian, jolla työelämästä tehdään parempaa. Lupauskampanja käynnistyy vuodenvaihteen jälkeen. Ei edellytä toimenpiteitä Eteran nykyiset asiakkaat siirtyvät vuodenvaihteessa Ilmarisen asiakkaiksi, ja vakuutukset ja eläkkeenmaksu jatkuvat normaalisti. Yhdistyminen ei edellytä kummankaan yhtiön asiakkailta tai eläkkeensaajilta mitään toimenpiteitä. Yhdistymissopimus yhtiöiden hallitusten välillä allekirjoitettiin kesäkuussa, molempien yhtiöiden yhtiökokoukset hyväksyivät päätöksen syyskuussa ja Finanssivalvonta antoi suostumuksen sulautumiselle lokakuussa. – Yhdistymisen valmistelut ovat edenneet suunnitellusti. Vuodenvaihteessa aloitamme toiminnan yhtenä eläkeyhtiönä ja niin Ilmarisen uudet kuin vanhat asiakkaat saavat sujuvaa palvelua alusta alkaen, Ritakallio sanoo. Molempien yhtiöiden vahvuudet yhdistämällä tavoitteena on rakentaa tässä ajassa elävä innovatiivinen ja ketterä palveluyritys, joka hyödyntää tehokkaasti digitalisaation luomia mahdollisuuksia ja kirittää samalla koko työeläkealaa. Yhdistymisen avulla saavutettavat synergiaedut näkyvät myös paranevana kustannustehokkuutena ja sitä kautta parempina asiakashyvityksinä. HUS:n laskuja vahingossa useaan kertaan asiakkaille Lehtisaaren tontinvuokrakiista oikeuteen ? Lehtisaarelaiset päättivät viedä tontinvuokra-asiansa oikeuteen. Kysymys on Vantaan seurakuntayhtymän kanssa erimielisyydestä tontinvuokrista. Seurakuntayhtymän tonteilla asuvat asukkaat jättivät haastehakemuksen suunnitelluista tontinvuokrien korotuksista käräjäoikeuteen joulukuussa. Asukkaat pitävät Vantaan seurakuntayhtymän suunnittelemia tontinvuokrien korotuksia kohtuuttomina. Lehtisaaren tonttimaat ovat pääasiallisesti Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien omistuksessa. Noin 20 taloyhtiön maanvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden 2019 lopussa ja silloin vuokrienkorotukset ovat mahdollisia. Vantaan seurakuntayhtymä odottaa tonttimailleen noin viiden prosentin tuottoa, kun vastaavasti Helsingin seurakuntayhtymä vain kolmen prosentin tuottoa, myönnetyn 40 prosentin alennuksen vuoksi. Alueella Lehtisaaressa asuu noin 1200 asukasta. ? Potilaslaskutuksessa tapahtuneen virheen vuoksi on yli 22 000 HUS:n asiakasta saanut vahingossa saman laskun kolmeen kertaan. HUS pahoittelee virhettä ja pyytää asiakkaita tarkistamaan laskut ja maksamaan identtisistä laskuista vain yhden. Uuden vuoden molemmin puolin, 29.12.2017 – 3.1.2018, on HUS:n tekemistä potilaslaskuista 22 609 kappaletta lähtenyt asiakkaille vahingossa kolmeen kertaan. Laskut on lähetetty kolmessa eri kuoressa ja niissä kaikissa on sama potilaslasku. Asiakkaita pyydetään tarkistamaan saamansa laskut ja mikäli ne ovat täsmälleen samanlaisia, maksamaan vain yksi lasku. Ylimääräiset laskut voi heittää roskiin eikä asiakaspalveluun tarvitse erikseen ottaa yhteyttä. Asiakkaat saavat lisäksi erillisen kirjeen, jossa kerrotaan laskutusvirheestä ja miten heidän tulee sen vuoksi menetellä. Osa asiakkaista voi saada normaalistikin kaksi erilaista laskua kahdesta eri sairaalakäynnistä tai toimenpiteestä. Nämä laskut maksetaan tavalliseen tapaan. Mikäli asiakas maksaa saman laskun epähuomiossa useaan kertaan, HUS ottaa yhteyttä ja pyytää asiakasta toimittamaan tilinumeron, mihin ylimääräiset maksut voidaan palauttaa. Laskujen monistumisen syynä on virhe, joka on tapahtunut HUS:n käyttämän palveluyrityksen käsittelyja tulostusprosessissa. HUS pahoittelee virheen vuoksi asiakkaille syntynyttä ylimääräistä vaivaa.
6 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 2 MA 8.1. Titta, Hilppa TI 9.1. Veikko, Veli, Veikka, Veijo KE 10.1. Nyyrikki TO 11.1. Kari, Karri PE 12.1. Toini LA 13.1. Nuutti SU 14.1. Saku, Sakari, Sasu VIIKKO 3 MA 15.1. Solja TI 16.1. Ilmari, Ilmo KE 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni TO 18.1. Rukouspäivä. Laura PE 19.1. Henri, Henna, Heikki, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki LA 20.1. Sebastian SU 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni Lakimiehet ovat ainoat, joita ei rangaista siitä etteivät he tunne lakia. Jeremy Bentham (1748-1832) Päivyri Valo pimeässä ? On hämärää ja hiljaista, kun itämaan tietäjät kulkevat eteenpäin. Aurinko on laskenut, mutta miehet jatkavat matkaansa. He kulkevat hiljaa, taittavat pitkää matkaansa omissa ajatuksissaan. Yksi valonlähde hiljaisessa yössä voittaa pimeän. Taivaalle on syttynyt tähti, ja se riittää. Viisaat idästä tietävät, että se johdattaa heidät perille. He luottavat pääsevänsä perille ja näkevänsä luvatun Kuninkaan. Kunpa olisin tuon rauhallisen karavaanin matkassa mukana. Hiljaa seuraisin tähteä, luottaisin sen valon johdattavan minut perille. Matkan varrella ilo jo läikähtäisi mielessä: ei enää pitkään, niin jo näkisin Jeesuksen. Mutta välillä itämaan tietäjien karavaanin rauhaisa ja vakaa kulku Vapahtajan luo on oman elämän etenemisestä niin kovin kaukana. Suunnannäyttäjä on kadoksissa. Tähteä, jota seuraisin, ei näykään. Valoja on liikaa. Välillä niitä on niin paljon, että en enää tiedä, mitä niistä pitäisi lähteä seuraamaan. On vilkkuvia ja värikkäitä valoja, liian kirkkaita ja häikäiseviä. Olisipa rohkeutta sammuttaa turhat valot, jotta yksi niistä saisi loistaa kirkkaammin. Jotta kulkuni olisi vakaampaa, enkä kompuroisi matkalla niin pahasti. Jotta en hämärässä eksyisi matkan varrella niin monta kertaa. Matkanteko ei onneksi kuitenkaan ole ihmisen itsensä varassa. Sillä Jeesus ei tarvitse valoa löytääkseen meidät. Silloinkin, kun pimeys omassa elämässämme tuntuu voittavan, kun valo vaikuttaa olevan kokonaan kadoksissa, Jeesus kulkee vierellämme. Hän tarttuu kädestä ja pitää meidät karavaanin matkassa mukana, perille saakka. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 (ei 17.1.). Ke 24.1. keittoateria seurakuntasalissa. Toivon café torstaisin klo 18.30. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla kaisa.sidoroff@evl.fi. Messu su 14.1. klo 11, Hartikainen, Sidoroff. Tuolijumppa maanantaisin klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen Merimieskirkkopiiri ma 15.1. klo 14 päätykamarissa Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Maire Turunen Kirjallisuuspiiri ma 15.1. klo 18.30 alakerrassa. John Steinbeck: Matka Charleyn kanssa, Tammi. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18, Päätykamarissa. Alkaa 16.1. Kohtaamisen keskiviikko Sen tien kulkijat –luentosarja kerran kuukaudessa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) klo 13 seurakuntasalissa. Ke 17.1. Jos jokainen elämä onkin pyhiinvaellus, kirjailija, terapeutti Tommy Hellsten. 14.2. Koetetaan pysyä ojien välissä, päätoimittaja Matti Kalliokoski. 14.3. Miten tielle pääsee, Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. 18.4. Kun tie katoaa, Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. 16.5. Mihin tie vie ja miten sitä kuljetaan? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Camerata vihti kamariorkesterin konsertti su 21.01. klo 18. Johtaa Ruut Kiiski, Olga Heikkilä, sopraano. Jean Sibelius: Rakastava, Uuno Klami: Sarja jousiorkesterille, Benjamin Britten: Les Illuminations. Vapaa pääsy, ohjelma 10€ Messu su 21.1. klo 11, rippikoulusunnuntai. Glad, Hartikainen, Saarinen, Sidoroff, Valtonen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja infotilaisuus rippikoululaisille. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ma klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaski rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 27.1. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu su klo 17, verkosto.net Acktén talvisarjassa instrumentaalimusiikin romantiikkaa ? To 11.1. klo 19 Café Sonck, Musique Pour Les Cafés, kamarimusiikillista, elokuvallista ja yltiöromanttista instrumentaalimusiikkia. Arttu Takalo, vibrafoni ja elektroniikka Niko Kumpuvaara, haitari ja elektroniikka Severi Salminen, Klaara Pyrhönen, Mauri Kuokkanen ja Tiia Ignatius, jousikvartetti Kesto 1 h, liput 20 €, Café Sonck 1912, Itäinen Papinkatu 2. Miten Bob Dylanista tuli Nobel -kirjailija? ? Filosofi Jarkko S. Tuusvuori ja Pop & Jazz Konservatorion musiikinopettaja Tommi Paju keskustelevat Bob Dylanista tekstintekijänä Käpylän kirjastossa tiistaina 16.1. klo 18 -19:30. Tommi Paju vastaa musiikkinäytteistä. Vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Hyvä Joulumieli -keräyksestä ruokalahjakortit 30 000 perheelle Jatkoa sivulta 3 ? Tänä vuonna keräyksessä nostettiin esille, millaisia vaikutuksia lapsuusperheen taloudellisilla vaikeuksilla on nuorten elämään ja erityisesti heidän tulevaisuuteensa. Köyhyys voi olla este jopa koulutuksen hankkimiselle. Osa nuorista jättää hakematta tai joutuu keskeyttämään toisen asteen koulutuksen, koska oppimateriaalit ovat kalliita tai nuorelle tulee suuria kustannuksia koulumatkoista. Ilman tutkintoa nuoren on vaikeampi työllistyä ja köyhyys siirtyy myös aikuisuuteen. Halu auttaa niitä, joilla menee heikommin – En pääse siihen kouluun, johon haluaisin, koska en uskalla pyytää vanhempiani sijoittamaan niin suurta rahamäärää siihen. Tiedän, että he suostuisivat, jos pyytäisin, mutta kärsisivät itse rahan puutteesta silloin, kuvailee nuori tilannettaan kyselyssä, jolla MLL keräsi nuorten kokemuksia perheiden vähävaraisuudesta. – Olemme iloisia, että suomalaiset ovat valmiita tukemaan ja auttamaan niitä, joilla menee heikommin. Kiitokset kaikille lahjoittajille, niin lahjoituksen tehneille yksityishenkilöille kuin yrityslahjoittajille. Haluan välittää kiitokset myös keräyksessä mukana olleille yhteistyökumppaneille, joiden avulla saimme lahjakortit toimitettua tukea tarvitseville perheille. Heidän roolinsa on keräyksen onnistumisessa merkittävä, järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno sanoo. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa järjestämä Hyvä Joulumieli -keräys järjestettiin tänä vuonna jo 21. kerran. Keräyksellä ilahdutetaan kotimaan köyhiä lapsiperheitä 70 euron lahjakortilla, joita tänä vuonna jaettiin 30 000 kappaletta. Lahjakortilla pystyi ostamaan ruokatarvikkeita S-ryhmän ruokakaupoista, K-ruokakaupoista ja Lidl-myymälöistä.
7 Viikot 2-3 • Nro 1 M unkin S eutu Helsingin kaupunginmuseo teki jälleen kävijäennätyksen Jatkoa sivulta 3 ? Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo keräsi vuoden loppuun mennessä 362 631 kävijää. Toinen aukiolovuosi 2017 toi lähes 50 000 kävijän lisäyksen avajaisvuoden kävijämäärään nähden. Tällä hetkellä kaupunginmuseossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, virtuaalielämys Aikakoneessa sekä Helsexinki-näyttelyssä, joka on esillä 28.1.2018 asti. Museon sisäpihoilla hohtavat 10.1.2018 asti Alexander Reichsteinin sekä Willem Heefferin ja Jussi Karjalaisen valoteokset. Kävijämäärillä juhli myös huhtikuun lopulla 2017 avattu Helsinkikuvia.fi-palvelu, jossa tällä hetkellä yli 48 000 valokuvaa museon kokoelmista on kenen tahansa käytettävissä maksutta. Kaupunginmuseo oli ensimmäinen suomalainen museo, joka avasi koko digitoidun valokuvakokoelmansa korkearesoluutioisena vapaaseen käyttöön. Vuodenvaihteeseen mennessä palvelu saavutti lähes 300 000 käyntiä. Hienon vuoden kruunasivat museon saavuttamat merkittävät palkinnot. Kaupunginmuseo valittiin vuonna 2017 sekä Suomen Vuoden museoksi että Museums + Heritage Awards -kilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi. Lisäksi museo on yksi European Museum of the Year -kisan finalisteista. Palkinnot jaetaan toukokuussa 2018 Varsovassa. Museo voitti myös Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan ensimmäisenä museona koskaan. Suuren osan vuodesta kiinni olleessa Hakasalmen huvilassa kävi vuoden 2017 aikana 22 044 kävijää. Loppuvuoden tapaus huvilassa on ollut 100 ja rapiat -valokuvanäyttely, joka koostuu seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen haastatteluista ja valokuvataiteilija Vesa Tynin koostamista näyttävistä muotokuvakollaaseista. Sadan vuoden aikana tapahtuneita suuria yhteiskunnallisia muutoksia tarkastellaan myös kotialbumikuvien ja muiden vanhojen valokuvien kautta. Näyttely on auki 25.3.2018 asti. Kruununhaan kivitalojen kätköissä sijaitseva piskuinen Ruiskumestarin talo avattiin pitkän kiinniolon jälkeen kesällä 2017. Kantakaupungin vanhimman puutalon ilmapiiriä kävi aistimassa vuodenvaihteeseen mennessä 10 260 vierasta. Etenkin joulukausi sai väen liikkeelle – talo on monelle joulunajan vakiokohde. Ruiskumestarin talo on auki 7.1.2018 asti ja sulkeutuu sen jälkeen kevään ajaksi. Linnanmäen kainalossa sijaitsevan Työväenasuntomuseon kävijämäärä oli 6 308. Museo on auki keväästä syksyyn. Töölössä kulttuuritehdas Korjaamolla toimiva Ratikkamuseo puolestaan keräsi 32 726 museovierasta. Kaikkiin Helsingin kaupunginmuseon museoihin on aina vapaa pääsy. Helsexinki-näyttely on esillä 28.1.2018 asti. Kuva: Maija Astikainen Ruiskumestarin talo on sisustettu 1860-70-luvun pikkuvirkamiesperheen kodiksi. Kuva: Maija Astikainen Hakasalmen huvilan 100 ja rapiat -näyttelyssä kerrotaan seitsemän satavuotiaan elämästä. Kuva: Vesa Tyni Tommy Hellsten Munkkivuoressa 17.1.2018 Sen tien kulkijat – sarja alkaa ? Suomen tunnetuin terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten aloittaa Munkkivuoren kirkossa kerran kuukaudessa toteutuvan Kohtaamisten keskiviikko sarjan 17.1. klo 11.30. Yksi kohtaaminen alkaa uuden virren opettelulla, jota seuraa vieraan alustus, minkä jälkeen on kysymysten ja kommenttien aika. Yhdessäoloa jatketaan maksullisella (5 euroa) keittolounaalla seurakuntasalissa alkaen klo 13. Tapaamisten isäntänä toimii kirkkoherra Leo Glad. Hän sanoo, että sarjan kohtaamisissa tahdotaan astella sitä tietä, jota Jeesus aikanaan kulki. Silloin kuten nytkin myötätunto on elämän ja kristinuskon avainsana. Jokainen suhde toiseen on ainutlaatuinen ja kaunis ja jokaisessa ihmisessä asuu yhteyden ja merkityksen kaipaus. Tommy Hellstenin puheen aihe on JOS JOKAINEN ELÄMÄ ONKIN PYHIINVAELLUS. Helmikuun 14. päivänä vieraaksi tulee Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski. Hänen aiheensa kuuluun KOETETAAN PYSYÄ OJIEN VÄLISSÄ. Maaliskuussa 14.3. alustaa aiheesta MITEN TIELLE PÄÄSEE dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. Huhtikuun vieras 18.4. on filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola aiheenaan KUN TIE KATOAA. Toukokuussa 16.5. kysytään MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN, kuullaan mukana olleiden puheenvuoroja ja opetusneuvos Kalevi Virtasen yhteenveto. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. TERVETULOA KAIKKI JA KAIKENIKÄISET! Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 Munkkivuoren kirkolla • 17.1. JOS JOKAINEN ELÄMÄ ONKIN PYHIINVAELLUS, Kirjailija, terapeutti Tommy Hellsten • 14.2. KOETETAAN PYSYÄ OJIEN VÄLISSÄ. Pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski • 14.3. MITEN TIELLE PÄÄSEE. Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala • 18.4. KUN TIE KATOAA. Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola • 16.5. MIHIN TIE VIE JA MITEN SITÄ KULJETAAN? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen Eija-Riitta Korhola Marjatta Kalliala Matti Kalliokoski Tommy Hellsten
8 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu Risto Kolanen: Joulunajan kulttuurikierros Kulttuuri ? Pysähdyn uudenvuoden aattoiltana Public Corner kansanbaariin, jossa kansanedustaja Mikko Alatalo lauleskeli tutuimpia ja rakastettuja laulujaan. Minulle tuntematon joululaulu ”Hyasinttien aika” alkaa: – On taas aika hyasinttien / Usko pois, sua äiti aattelen / Sinä siellä, minä täällä jossakin / Sanoinko koskaan, että sua rakastin? Sitten kuulemme ”Ihmisen ikävä toisen luo” ja hienoja lauluja Mikko Niskasen Ajolähtö -elokuvasta, Jolsan jätkä ynnä muita. Jolsan jätkää toivonut nuori mies strippasi yläruumiinsa paljaaksi naisten iloksi laulun aikana. Toki myös Maalaispoikaa, Saaraa, ja potpurina ralleja tuli. Alatalo laulaa niille miehille ja naisille, jotka ovat jättäneet maaseudun taakseen ja eivät oikein sopeudu kaupunkien lähiöihin. Ylimaallisen diivan arkea Aivan riemastuttava on nuoren sirkustaiteilija Henni Kervisen esitys ”Helga life of diva extraordinarie” Cirkon Solmusalissa. Sen on alkuperäisen ”Miss Olga” -esityksen tekijä Jenni Kallo uudelleenohjannut johtamalleen NouNous -festivaalille, joka keräsi hienon joukon kansainvälisiä ja kotimaisia sirkustaiteilijoita ja fyysisen esityksen taitajia. Sen järjesti Kallo Collective vierasfestarina, josta tullee pysyvä. Ihastuttava Henni Kervinen kuvaa naisen yksinäisyyttä, ikääntymistä ja arjen vaivoja koomisen hauskalla tavalla. Hän käyttää fyysisen teatterin, sirkuksen ja mimiikan taitoja. Sirkus, tässä rengastrapetsi on pienemmässä osassa. Renkaalle hän nousee sekä omilla taidoillaan että vanhenevan, kremppaisen esiintyjä vaikeudella. Muuten vajaa tuntia menee kahvinkeitossa, lamppuvalon vaikeuksissa ja ahtaassa lehdenluvussa pöydän alla ja päällä. Välillä vanha diiva vaihtaa kulahtaneen esityspuvun päälle. Käypä hän jopa nipistämässä poskeani eturivissä. Näin myös kaksi muuta esitystä. Thomas Moncton on aina suvereeni ”Only Bones” -esityksessä, joka alkaa varpaista, etenee sormiin ja pään alueelle. Hän tekee sirkushuumoria jopa pään kannattamisen tai kielen suussa pitämisen vaikeuksista. Kansainvälistä nykysirkusta ”Kinema”, monilla kielillä cinema, tarkoittaa kaiketi elokuvaa, elävää kuvaa. Joulun alle Louhisaliin valmistuneen tuoreen sirkusesityksen taito ja huumori lumosi meidät Suomen ensimmäisen nykysirkusryhmän, palkitun Circo Aereon uudessa teoksessa, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Lavalla kohtaavat elävä räsynukke, maailman suuripäisin mies ja itsensä taisteluun haastava hurjapää. Jonglööri koettaa selvitä myrskytuulesta ja akrobaatti purukumin lailla venyvistä raajoistaan. Kansainvälinen taiteilijajoukko auttaa, häiritsee ja estelee toisiaan sattumanvaraisella logiikalla. Kuvat muuttuvat eläviksi ja liikkeet ja kehot monistuvat kuin kaleidoskoopissa. Lavalla käytetään taitavasti isoja liehuvia verhoja ja videokuvaa, josta vastaa alueen taituri Kalle Nio. Norjalainen ilma-akrobaatti Karoline Aamås, ruotsalainen akrobaatti Lisa Angberg, alun perin ukrainalainen sirkustaiteilija Karina Saarela, akrobaatti Veli-Matti Saarela ja jonglööri Onni Toivonen muodostavat mainion esiintyjäjoukon. Esityskonseptista vastaa alan suomalainen konkari Maksim Komaro, jonka ohjauksia on nähty myös Kaupunginteatterissa. Lasten sirkusparatiisi Lasten, heidän perheidensä ja omaisten paratiisi on Hurjaruuthin jo yli 20-vuotinen menestyskonsepti Talvisirkus Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Kyllä ”Talvisirkus Play” sopi myös meille muuten lapsenmielisille. Huisin jännät ilma-akrobatiat aikuisille ovat pehmentyneet lapsille suunnatuksi hauskaksi pilailuksi ja temppuiluksi; tänä vuonna ohjaksissa on Davide Giovanzana. Miehet ovat pääasiassa ulkomailta, naiset kaikki suomalaisia. Play vie vinksahtaneeseen pelimaailmaan, jossa katsoja kokee ihmeitä ja ilma-akrobatiaa. Huima visuaalisuus ammentaa videopeleistä ja lavalla voi nähdä melkein mitä vaan: breakdancea, pingviinin tai seinille hyppivät trampoliinitaiteilijat. Talvisirkus yhdistää sirkuksen, tanssin, videotaiteen ja musiikin lumoavaksi kokonaisuudeksi, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Pidin itse silti enemmän ilma-akrobatiasta ja jongleerauksesta sekä lopun trampoliinista, perinteisestä sirkuksesta. En tsögaa valtaa, glamourii Paavalin kirkossa oli hyvä kuunnella ”Snygeimpiä joulubiisejä”. Esimerkiksi Erkki Johannes Kauhasen slangintamana: En tsögaa valtaa, glamourii, / en diggaa fyrkkaakaan; / mä tsöögaan taivaan valoo, pliis ja / rauhan sanomaa. Eva Polttila luki jouluevankeliumia slangiksi ääriään myöten täydelle salille. Se käy hyvin Stadin Arskan henkiseltä tyttäreltä. Oopperaäänikoulutettu Pentti Forssell lauloi Varpunen jouluaamuna ja Oi jouluyö, kaksi klassikkoa. Edellinen on joululaulusuosikkini; kriittiselle korvalleni tulkinta oli liian koulutettu. Sen sijaan Jouluyö soi komeasti ja ansaitsi valtavat aplodit. Juontaja Matti Reittamo sanoi nostavansa hattua päästään, jos sellainen olisi. Snygeimpiin biiseihin kuuluu usein myös ”Joulupuu on byggattu”, sekin Kauhasen slangikäsialaa. Ihana Maria Hänninen oli tehnyt tämän tapahtuman inspiroimana ”Joulubluesin”, jota hän esitti myös blueskiertueella Erja Lyytisen ja Sami Saaren kanssa. Kivalta kuulosti. Toisena kuulimme ”Siitä tuntee joulun”, jonka laulaja sanoi muistavansa Brita Koivusen esityksinä. Klezmer soi Vallilassa Vallilassa osataan paitsi tangoa, myös klezmer-musiikkia. Tenho Restobar tarjosi joulun alla hienoa klezmer-musiikkia ”Global Music Clubilla”. Porukka sai tanssia, rytmikkään musiikin tahdissa, pitkien settien ja lyhyen tauon takia. Kuulimme italialais-suomalaista VALLILA KLEZMORIMia. Sen muodostavat muodostavat intohimoinen italialainen klarinetisti-laulaja Valeria Conte ja kolme suomalaista muusikkoa, Antti Korhola viulu, Juska Ojajärvi harmonikka ja Philip Holm kontrabasso). He jakavat yhteisen kiinnostuksen ja ilon klezmer-musiikkiin. Itäeurooppalaisten klezmer-muusikoiden vanhoja tallenteita tutkimalla he pyrkivät autenttiseen ilmaisuun. Ohjelmistossa kuuluu perinteiset klezmer-sävelmät, jiddishin kieliset kansanlaulut ja haMezzosopraano Maiju Vaahtoluoto ja tenori Taavi Oramo lauloivat Bramsin harvemmin esitettyjä duettoja Temppeliaukion kirkon konsertissa. Kuva: Raimo Granberg. Jouni Majaniemi (vas.), Ahto Koskitalo ja Jussi Väntänen tanssivat ihmisten välisestä yhteydestä. Kuva: Tanja Ahola. Tamara Rasmussenin tanssiopiston “Chain Reaction” on valloittavin esitys joulunäytöksessä Aleksanterin teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-näyttelijä Maria Ylipää on upean monipuolinen UMO:n joulukonsertin solisti Kallion kirkossa. Kuva: Heikki Kynsijärvi (Pyhän Laurin kirkko). Johanna Mäkeläinen laulaa herkästi omia folk-biisejään Sävy-klubilla Oivassa. Kuva: Heini Lehväslaiho. Nykysirkuksen taitajat tekevät komeita ihmispyramideja Circo Aereon Kinema-esityksessä. Kuva: Markus Garder. Henni Kervinen on aivan hurmaava, ikääntynyt diiv Helga-neitinä. Kuva: Mihaela Boldovic.
9 Viikot 2-3 • Nro 1 M unkin S eutu Uuden vuoden laulua ja tuliesityksiä Kulttuuri ? Kansalaistorilla oli uudenvuodenaattona jälleen koko kaupungin yhteinen uudenvuoden juhla, joka viimevuotista enemmän suuntautui nuorisolle. Erityisesti YleX-juontajien huumori lässähti aika tavalla. Perheohjelmassa oli Uudenvuoden toiveiden teltta, Maria Baric Companyn ”Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä” sekä lasten ilotulitus. Iltaohjelman aloittanut tunnin lämmittelyohjelma uuvutti diskojumputuksella ennen kuin nuoremman polven laulajat, rockmuusikko Anssi Kela, soittolistojen hallitsija Reino Nordin ja ”Tähdet tähdet” -TV-ohjelmassa koko kansan tutuksi tullut Erja Lyytinen pääsivät hyvin vauhtiin. Ihmismäärä arvioitiin 70-80 000 paikkeille. Temppeliaukion kirkko tarjosi täydessä salissa uudenvuodenpäivänä. Päivi ja Paavo Lipposen rahasto (KSR) tukee kuvataiteiden ja musiikin nuoria opiskelijoita. Konsertti oli toisen kerran tuotu sommalle yleisölle maksuttomana kauniiseen ja valoisaan kirkkoon Töölön seurakunnan kanssa. Sana oli levinnyt. Kaikki eivät aluksi mahtuneet istumaan, vaikka sivupenkit melkein esiintyjien takana otettiin käyttöön. Osa yleisöstä oli uuden vuoden turisteja Kaukoidästä. Kuulimme upeimpien suomalaissäveltäjien klassikoita: Merikantoa ja Sibeliusta sekä Debussyn kauneimpia säveliä. Mezzosopraano Maiju Vaahtoluoto ja tenori Taavi Oramo esittivät lopuksi Brahmsin harvemmin esitettyjä duettoja. Vaahtoluoto on hieno laulajalupaus, joka osaa myös elehtiä ja ilmehtiä tunteet räiskyen koomisissa duettoosuuksissa. Hän sai jäyhemmän Oramon myös lämpenemään lopussa naisen pitkän hameen helmoihin. Vaahtoluoto oli hyvin vahva Debussyn ”La Cheveluressa”, mies Sibeliuksen J.J. Wecksell-sävellyksissä ”Demanten på marssön” ja ”Var det en dröm”. Hän on valmis klarinetisti ja opiskelee kapellimestariksi, joten uran painopiste on valinkauhassa. Sitä ennen Oramo esitti nuoren Heta Ahon sävellyksiä runoilija Edith Södergranin teksteihin. Tiedä häntä, kuka oli runovalinnan takana. 1980-luvun miehet lähtivät pohjoismaisissa kokouksissa loppuillaksi hotellista nk. kulmille kiertämään. Lipponen tunnettiin siitä, että hän jäi huoneeseen lukemaan Södergranin runoja, legenda kertoo… Päivi Lipponen korosti juhlapuheessaan kulttuurin merkitystä kansakunnan eheyden kannalta. Siksikin on tärkeä tukea nuorten taiteilijoiden kasvua ja maailmalle esiin pääsyä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuuli Kousa sanoi tervehdyksessään, että kulttuuriin panostaminen tuo takaisin yhteiskuntaan elävyyttä ja hyvinvointia. sidiset nigunimit. Naislauluntekijöiden klubi jatkaa – Saa Oivan portsari lantin, jonka kerran velkaa jäin… jos sellainen enää olisi ovella… Vuoden viimeinen Sävy-klubi esitteli ravintola Oivassa, Portaninkadulla mainion koosteen laulajia. Laulaja-lauluntekijä Johanna Mäkeläisen folkahtaville kappaleille on ominaista kauniit melodiat ja teeskentelemättömät tekstit. Laulut kulkevat folklauluperinteen jäljissä, mutta ovat silti vahvasti kiinni tässä päivässä. Hän oli illan päätähti, jolla oli omalla esiintymisvuorollaan runsaasti vierailijoita. Sävy-klubilla on aina Open Mic, eli voi vapaasti esittää laulujaan tai covereita. Niitä oli ruuhkaksi asti. Klubiemännät Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho esittivät kauniin tulkinnan joululaulusta ”Heinillä härkien kaukalon”. Klubi jatkuu 2018 kaksi kertaa kuussa keskiviikkoisin. Tiina Korkiainen antoi esimakua 17.1. iltansa ohjelmasta. Klubi keskittyi aluksi naislauluntekijöihin, mutta nykyään miehetkin saavat laulaa yksin ja yhdessä. Yön enkeli jäi rappusiin UMO järjesti taas hienon joulukonserttikiertueen pääkaupunkiseudulla. Tällä kertaa solistina oli upeaääninen Maria Ylipää. ”Tarinoita joulusta” oli nimi ja se sopi hyvin laulajalle, joka on kanttorin tytär ja ”kirjaimellisesti kasvanut kirkossa”. Kirkko ja hautausmaa olivat lapselle parhaita leikkipaikkoja, ja elämään kuuluvat isot elämän käännekohdat, syntymä, kuolema ja häät, tulivat tutuiksi jo lapsena. Kirkossa hän pääsi kiinni Bachin musiikkiin. Tekstilähtöisessä konsertissa Kallion kirkossa tunnelma nousi hartaaksi, musiikki liikkui gospelista tuoreisiin suomalaisiin joululauluihin. Vanhoja tuttuja joululauluja orkesterinjohtaja Mikko Hassinen on taas sovittanut uusiksi. Maria Ylipää on myös koulutettu näyttelijä, mikä näkyy tulkinnoissa. Hän ei elehdi ylimaallisesti, vaan esiintyy kirkon alttarin edessä ison orkesterin kanssa harmonisen olemuksensa säilyttäen. Ilme on usein melkein vakava. Kun laulu päättyy, hän suo meille kauniin hymynsä. – Yön enkeli on jäänyt rappusiin. Roskapönttöjen kannet aukeavat. Sata kaveria pääsee ilman papereita suoraan taivaaseen”, punaiseen tyylikkääseen esiintymisasuun pukeutunut Ylipää laulaa Anna-Mari Kähärän säveltämässä ”Likainen enkeli” –laulussa Kallion kulmien stadilaisen Ilpo Tiihosen rosoiseen runoon. Solistin toiveiden mukaisesti oli tunnetta ja tarinaa, sielua ja sanomaa, inhimillisyyttä ja intiimejä hetkiä. Heti alun Star of Wonder vangitsi meidät. Leonard Cohenin Hallelujah, soulahtavat jouluklassikot O Holy Night ja Go Tell It on the Mountain sekä kapellimestari Mikko Hassisen uusi sovitus Jouluyö, juhlayöstä olivat hienoja. Itse pidin melkein eniten ruotsinkielisistä tulkinnoista, Mitt Hjärta vandrar alltid oli komea ja Jul. Jul, Strålande Jul herkän eleginen. Tuoreemmista sävellyksistä yllätti Jukka Leppilammen Aasi ja timpurin muija. Lasten tanssiriemua Tamara Rasmussen Opiston perinteinen joulunäytös oli hurmaavan kodikas ja tunnelmallinen kokemus Aleksanterin teatterissa. Saimme katsoa peräti 23 eri esitystä, jotka loivat monipuolisen kuvan eri-ikäisistä opiskelijoista, joiden taidot ovat syksyn aikana kehittyneet näytettäviksi. Aivan pienet lapset olivat innostuneita ja yritteliäitä, kun oman perheen jäsenet istuivat katsomossa. Oman vuoron jälkeen lapset ja nuoret kiirehtivät omaisten luokse yleisön eturiveille, joten liikehdintä ja melu olivat suurempaa kuin normaaliesityksissä. Vivianne Budsko-Lommi, Jutta Jalonen, Ilona Kenova, Misa Lommi, Nathalie Genzer ja moni muu opettaja valmensi opetusryhmänsä kauniisiin esityksiin. Musiikki vaihtui Chaplinista Kate Bushiin ja Emma Salokoskeen. Mieleen painuvin esitys oli minulle Sathis Hettichanthrin valmistama ”Chain Reaction”, jonka nuoret esittivät rennot farkut jalassa, kun asut muuten olivat tanssille omistettuja. Voi Veljet, mikä tanssi Lattia huokuu testosteronia Stoassa, kun Ahto Koskitalo, Jouni Majaniemi ja Jussi Väntänen liikehtivät variaatioita, joissa he koskettavat ja nostelevat toisiaan. ”Veljet” on Alpo Aaltokosken uusin kantaesitys triolle, ja se on jatkoa Together -duotanssille, jonka kolmikko on aiemmin esittänyt. Koreografi ei juuri selitä teostaan. Esitteessä sanoma on kirkas: ”Teos ihmisten välisestä yhteydestä, etääntymisestä ja yhdessä olemisen merkityksistä”. Veljet voi tarkoittaa biologista yhteyttä, mutta yhtä hyvin ihmisten yhteyttä. Sitä harjoiteltiin kesällä 2016 Koneen säätiö residenssissä, jossa syntyi videomateriaalia. Veljeys sai uutta sisältöä pakolaisaaltojen maailmassa. Aaltokoski sanoo jälkikeskustelussa, että hän ei halua ajatella tanssijoita miehinä, vaan ihmisinä. Yleisöstä nainen huikkaa: – Mutta ei ollut naista. –No, se olisi jo kolmiodraama, Aaltokoski nauraa, mutta lisää, että yhtä hyvin kolme naista voi tanssia Veljet. Teksti: Risto Kolanen Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä esitys kuljetti yleisön unelmien äärelle, elävän tulen äärelle. Kuva: Raimo Granberg. Bluesin vahva tulkki Erja Lyytinen hurmasi Kansalaistorin uudenvuodenaaton juhlassa. Kuva: Raimo Granberg. Vallila Klezmorim on upea suomalais-italialainen yhtye, joka soittaa rytmikästä musiikkia Tenho Restobarissa. Kuva: Jari Flinck. Maria Hänninen laulaa oman ”Joulubluesin” Stadin Slangin Snygeimmissä joulubiiseissä Paavalin kirkossa. Kuva: Marjut Klinga. Monipuolinen taidoiltaan ja ilmeikäs esiintymiseltään on Talvisirkus Playn ryhmä. Kuva: Jouni Ihalainen. Thomas Moncton on ilmiömäinen kehonsa käsittelijä nykysirkuksessa. Kuva: Gemma Tweedie. Henni Kervinen on aivan hurmaava, ikääntynyt diiv Helga-neitinä. Kuva: Mihaela Boldovic.
10 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu Asuntokaupan kokonaisarvo kipusi 19 miljardiin Jatkoa sivulta 3 ? KVKL:n Suomen vuoden 2017 asuntokauppaa koskevassa alustavassa katsauksessa hyödynnetään KVKL:n oman asuntokaupan yhteenvetodatan lisäksi myös verottajan tammimarraskuun 2017 varainsiirtoveroaineistoa sekä Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksiä (I-III neljännes 2017). Siksi katsaus luo kokonaiskuvan asuntokaupan yleistilanteesta ottaen tarkastelussa huomiooni myös muiden kuin kiinteistönvälittäjien kaupat. – Vuoden 2017 neljäs neljännes on ollut kokonaisuutena hyvä myös käytettyjen asuntojen kauppojen osalta. Näin oli etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa kaupankäynti vilkastui tuntuvasti. Hyvän neljännen neljänneksen ansiosta koko vuoden 2017 kaupankäynnissä päästiin selvään kasvuun, luonnehtii KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila. Käytettyjen asuntojen neliöhinnat nousivat vuodesta 2016 prosentin verran koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Käytettyjen osakeasuntojen kauppojen kokonaisarvo oli vuonna 2017 noin 9,3 miljardia Josa Jäntti Missä se väitetty ahneus on? motto: Eläkeläisetkö muka ahneita? ? Nykyinen eläkeläis sukupolvi on muodostanut kansakuntamme selkärangan, jonka varassa Suomi on toipunut sodan vaurioista ja rakentanut maastamme monien kadehtivan, mutta myös kunnioittavan maan. Olemme kehittyneet sotien jälkeen – erityisesti eläkkeellä jo olevien suurten ikäluokkienkin ansiosta – vauhdilla, johon vain harva maa on pystynyt. Suomen bruttokansantuote – per asukas – on 7-kertaistunut vuodesta 1945. Eläkeindeksi– ansiotasoindeksi – jälkeenjääneisyys % (eläkkeet): Vuoden 1990-luvun alussa maamme vajosi ennen kokemattomaan taantumaan. Sen seurauksena mm. eläkejärjestelmässämme tehtiin perusteellinen muutos v. 1996 ottamalla käyttöön ns. taitettu indeksi aikaisempien palkkaja puoliväli-indeksien tilalle. Sen piti yleisen käsityksen mukaan olla väliaikainen siksi aikaa kunnes talous taas elpyy kuten 1990-luvun lopussa sitten tapahtui. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta totesi lausunnossaan ennen indeksilakia (1482/1995) – ”indeksin muutos alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta on hyväksyttävä ”. Tämä uusi indeksi ( taitettu ) ei auttanut lainkaan maamme taloutta – päinvastoin se alensi eläkkeiden ostovoimaa ja vähensi niistä verotuloja, sillä eläkkeet maksettiin ja maksetaan työeläkeyhtiöistä. Tuosta indeksin muutos lupauksesta on kulunut 22 vuotta. Siitä on jäljellä vain, että eläkerahastot ovat kasvaneet vuodesta 1996 48 miljardista jo 200 miljardin euroon. Vuodesta 1995 ansiotaso-indeksi on kasvanut v. 2016 91,7 % ja vastaavasti eläkeindeksi 47,1 %. Eikä kukaan päättäjistä ole muuttanut muun muassa sotaveteraanien eläkkeitä, niin että niitä olisi korotettu alkuperäisellä palkkaindeksillä. Eläkerahastot ovat sen sijaan kasvaneet huimasti! Samalla taitetun indeksin jättämä eläketuloaukooa on kasvanut tasoon, että v. 1995 eläköityneiden jälkeenjääneisyys on jo yli 30 %. Konkretisoituna eläkkeiden nykytilasta voi todeta, että 80 vuotta täyttäneiden (ja sitä vanhempien) työeläke on keskimäärin 1 312 €/kk v. 2016. Ilman taitettua indeksiä vastaava kuukausieläke olisi tällä hetkellä 1 711 €/kk. Nykyinen keskieläke on n 1.630 €/kk. Luettuanne tämän – kysyn, missä se eläkeläisten ahneus on? Nyt rahastot ovat n. 200 miljardia, josta summasta jo 4 % korko tuottaa ihan riittävästi eli 8 miljardia / vuosi, vaikkka maksetut eläkkeet ja työeläkemaksut menisivät tasan. Tuotto on ollut kuitenkin 1997–2017 nimellisesti 5,96 %! ETK – johon kaikki päättäjät tuntuvat luottavan ainoa oikeana – ennustaa rahastojen olevan v. 2080 1 500 miljardia (v. 2065 1 000 miljardia). TELAhan huolehtii strategiansa mukaan vain rahastojen kasvattamisesta työeläkeyhtiöiden puolesta! Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille vaaleja 2019 odotellen ! Josa Jäntti Tästä jälkeenjääneisyys käyrästä jokainen eläkeläinen voi katsoa , paljonko ( = montako % ) on menettänyt riippuen eläkkeelle jäämisvuodestaan ! Oheinen kuvio kertoo kansamme menestyksestä muihin kuvioissa oleviin maihin verrattuna. euroa, joka merkitsi sitä, että kaupan arvo kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4 prosenttia. – Suomen asuntokaupan yleistilanne on tällä hetkellä vakaa. Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden hyvä kehittyminen, muuttoliikkeen jatkuminen, omistusasumisen arvostus ja edelleen jatkuva alhainen korkotaso pitävät yllä asuntokaupan hyvää virettä, Jukka Malila luonnehtii. Kaupankäynti keskittyy tällä hetkellä suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rauhallisempi ja hintakehityskin maltillisempi – väestöään menettävillä alueilla jopa miinusmerkkinen. Esimerkiksi Ruotsiin tai Norjaan verrattuna asuntojen valtakunnallinen hintakehitys on Suomessa pysynyt viime vuosina tasaisena. Valtakunnallisesti hintojen nousu pysyi meillä maltillisena myös vuonna 2017, vaikka kauppa vuoden loppua kohden etenkin pääkaupunkiseudulla vahvistui. Käytettyjen osakeasuntojen kauppoja tehtiin vuonna 2017 arviolta noin 63700 kappaletta. Ennakkotietojen mukaan pääkaupunkiseudulla kaupankäynti vilkastui vuonna 2017 edellisvuodesta noin kuudella prosentilla. Muualla maassa kaupankäynti lisääntyi noin kolmella prosentilla. Luvut tarkentuvat myöhemmin. Vanhojen nousussa Käytettyjen omakotitalokiinteistöjen kauppa vilkastui arviolta noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Omakotitalokauppoja tehtiin vuonna 2017 noin 13 200 kappaletta. Niiden hinnat nousivat yhden prosentin. 2000-luvulla on myyty keskimäärin 13 500 vanhaa omakotitaloa vuodessa eli kaupankäynti oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Omakotitalokauppojen kokonaisarvo oli noin 2,4 miljardia euroa, mikä oli viitisen prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Omakotitalotontteja myytiin noin 3 500, mikä on viitisen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Vaikka suunta onkin ylöspäin ollaan vielä kaukana huippuvuodesta 2005, jolloin myytiin peräti 9 000 omakotitalotonttia. Tuotanto kasvussa Vuonna 2017 valmistui arviolta noin 22 600 osakeasuntoa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tilastotietojen pohjalta kasvu on jatkumassa vahvana myös vuonna 2018, jolloin arvioidaan valmistuvan reilut 29 000 uutta osakeasuntoa. Uusia omakotitaloja valmistui vuonna 2017 noin 7 400 kappaletta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. 2000-luvulla päästiin vuodessa keskimäärin jopa 11 500 uuteen omakotitaloon. Vuonna 2017 valmistui yhteensä noin 38 000 uutta asuntoa, joista 22 600 osakeasuntoa, 7 400 omakotitaloa ja 8 000 Ara-vuokra-asuntoa. Tämän vuoden aloitusten perusteella vuonna 2018 valmistunee yli 45 000 asuntoa, joista noin 29 000 osakeasuntoa, noin 7 000 omakotitaloa sekä noin 9 000 Ara-asuntoa. Kaikkiaan asuntokauppoja tehtiin vuonna 2017 noin 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kasvu selittyy pääosin uusien osakeasuntokauppojen vahvalla kasvulla. Asuntokaupan kokonaisarvossa päästiin vuonna 2017 kokonaisuutena arviolta noin 19 miljardiin euroon, joka merkitsee yli 14 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Erikseen on syytä todeta, että tässä kokonaistarkastelussa uusien asuntojen osalta ovat mukana nimenomaan valmistuneet ei välttämättä myydyt uudet omistusasunnot. Tallink-konsernille matkustajaennätys vuonna 2017 ? Tallink-konserni kuljetti viime vuonna ennätysmäärän eli yhteensä 9 755 720 matkustajaa mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 (9 457 522). Kuljetettujen rahtiyksiöiden määrä oli lähes 365 000 yksikköä eli kasvua edellisvuoteen (328 190) oli 11 prosenttia. Joulukuussa 2017 yhtiö kuljetti yhteensä 815 255 matkustajaa, mikä on 6,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi 10 prosenttia, ollen 28 315 yksikköä. – Viime vuonna matkustajamäärät kasvoivat lähes kaikilla operoimilla reiteillämme. Viro-Ruotsi –reitillä tehtiin kaikkien aikojen ennätys kun matkustajamäärä ylsi ensimmäistä kertaa yli miljoonaan matkustajaan (1 013 007). RuotsiLatvia –reitillä operoi kaksi laivaa yhden sijasta, joten suurin kasvuluku 45,8 prosenttia saavutettiin tällä reitillä, kertoo AS Tallink Gruppin talousjohtaja Veiko Haavapuu. Vuoden neljännellä kvartaalilla yhtiö kuljetti yhteensä 2 316 144 matkustajaa, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuljetettujen rahtiyksiöiden määrä kasvoi 14,1 prosenttia vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ollen 97 345 yksikköä. – Rahtiyksiköissä kasvua oli kaikilla reiteillämme verrattuna vuoden 2016 vastaaviin lukuihin. Suurin kasvu nähtiin jälleen Ruotsi-Latvia –reitillä, mutta myös Suomi-Viro –reitti kasvoi 11,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2016, Haavapuu kertoo. HESYn joulukeräyksen tuotto kasvoi lähes 24 000 euroon ? Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY järjesti tänäkin vuonna perinteisen Eläinten joulukeräyksen. Katukeräyksen tuotto oli tällä kertaa yhteensä noin 6 850 euroa. Yhä useampi muistaa kodittomia eläimiä verkkolahjoituksella. HESYn keräystileille kertyi 8.12.–27.12.2017 välisenä aikana 16 855 euroa. Keräyksen kokonaistuotto oli siis 23 705 euroa. Keräyssumma kasvoi yli 6 000 eurolla edellisvuodesta. – Keräyssumma on ilahduttavan suuri, ja haluamme kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia, joilla on riittänyt joulumieltä hylättyjen eläinten auttamiseen. Joulukeräys on meille hyvin merkittävä tulonlähde. Sen avulla kykenemme takaamaan monelle heitteille jätetylle eläimelle paremman tulevaisuuden, sanoo HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen. Rahalahjoitusten lisäksi keräyspisteille ja Eläinsuojelukeskukseen tuotiin valtavia määriä kissanja koiranruokaa. Ruokalahjoitusten määrät yli tuplaantuivat viime vuodesta. Kissanruokaa kertyi 569 kiloa, koiranruokaa 265 kiloa ja kaninruokaa yksi kilo, mikä tekee yhteensä 835 kiloa. Lakanaja tekstiililahjoituksia sekä muita lahjoitustavaroita otettiin tänä vuonna vastaan HESY-torilla Hakaniemessä ja Itä-Pakilassa sijaitsevassa Eläinsuojelukeskuksessa, joihin kertyi runsaat määrät eläinten alusia, ruokakippoja, eläinten leluja ja muita hyödyllistä tarvikkeita. Sellaiset tavaralahjoitukset, joita ei voida käyttää eläintaloilla, myydään HESY-torilla. Niistä saaduilla tuotoilla kustannetaan eläinten hoitokuluja. Eläinten joulukeräykseen osallistui lukuisia HESYn vapaaehtoisia. Yhdistys esittää suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille tonkkavahdeille. Ilman vapaaehtoisten apua HESY ei kykenisi järjestämään joulukeräystä ja ylipäätään toimimaan nykyisessä mittakaavassaan. HESYn hoidossa on tällä hetkellä noin sata uutta kotia etsivää eläintä. Yhdistys toivottaa kaikki lemmikin ottamista harkitsevat tervetulleiksi tutustumaan kodittomiin eläimiin Eläinsuojelukeskukseen Itä-Pakilaan ja vierailemaan yhdistyksen verkkosivuilla tutustumassa kodittomiin koiriin.
11 Viikot 2-3 • Nro 1 M unkin S eutu Kuolema kultsalaiseen tapaan Teatteri Kultsan uumenissa tapahtuu kevättalvella murha. Ja peräti 16 kertaa. Rikosta ratkomaan saapuu etsivä, joka ei luovuta, ennen kuin syyllinen on saatu selville. Mutta onko kaikki sittenkään aivan sitä, miltä näyttää? ? Teatteri Kultsan kevätkauden käynnistää Joel Elstelän kirjoittama pesunkestävä ”whodunit” -dekkari Murha mielten mukaan. Teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija Elstelä tunnetaan muun muassa helsinkiläisen Teatteri Beowulfin perustajana. Pari vuotta sitten nähtiin Helsingissä ja Tampereella Elstelän ohjaamat Komisario Palmu -sovitukset, jotka toivat hänen isoisänsä Mika Waltarin mestariteokset näyttämölle. Vuonna 2002 kirjoitetun Murha mielten mukaan -näytelmän tapahtumat sijoittuvat vuosituhannen vaihteen murrosvaihetta läpikäyvään Suomeen. Pikkukylän porho (Jan Appel) on murhattu. Naispoliisi (Pauliina Alanko) ryhtyy selvittämään murhaa ja epäiltynä on joukko vainajan tuttavia (Krista Alanko, Aila Herronen, Jari Mattila ja Teemu Tirri), joilla jokaisella on ollut omat syynsä nirhata kylän isokenkäinen. Miksi dekkarit ja poliisisarjat ovat niin suosittuja? Kysymykseen vastaavat esiTeatteri Kultsan kevät käynnistyy murhaavasti. Joel Elstelän käsikirjoittamassa näytelmässä lavalla mm. Jari Mattila ja Jan Appel. tyksen ohjaavat Juha Meriläinen ja Katy Suutari. – Ehkä kyse on siitä, että ihmiset kaipaavat jännitystä, jota turvallinen länsimainen elämäntapa ei tarjoa. Ehkä ihmisiä mietityttää myös se, mikä ajaa äärimmäisiin tekoihin, pohtii Meriläinen. – Moni dekkarien kuluttaja haluaa lisäksi todistaa itselleen olevansa nokkelampi kuin rikosta selvittävä poliisi tai yksityisetsivä. Meriläinen ja Suutari tekevät molemmat päivätyökseen hyvin erilaista työtä: Meriläinen on juuri aloittanut Turussa arkkipiispan teologisena erityisavustajana, ja Suutari pyörittää omaa kahvilayritystä. Omaan työhönsä Meriläinen löytää jännitysnäytelmästä kuitenkin myös yhtymäkohdan: – Dekkareissahan pohditaan hyvin eksistentiaalisia kysymyksiä ja eettisiä asioita: mikä on oikein tai väärin, kuka hyvä tai paha. Aiemmin Meriläinen on nähty useissa rooleissa niin Teatteri Kultsassa kuin Vantaan Näyttämöllä ja vuonna 2013 Meriläinen käsikirjoitti ja ohjasi teattereiden yhteistuotantona musiikillisen vampyyrinäytelmän Käärmeen valtakunta. – Nuorena tv:stä tuli luettua paljon dekkareita ja katsottua saksalaisia poliisisarjoja. Suosikkeja olivat myös Twilight Zone ja Alfred Hitchcock esittää, kertaa Meriläinen omaa jännitystarinahistoriaansa. Vanhan ajan dekkareiden viehätystä Katy Suutarin tie Teatteri Kultsaan on pitkä. Hän on syntynyt ja asunut ensimmäiset 26 vuottaan Sveitsissä suomalaisen äidin ja portugalilaisen isän kanssa. Teatteri lumosi Suutarin jo aivan pienenä, ja 7-vuotiaana hän liittyi paikalliseen teatterikerhoon, joka vei lopulta aina Geneven oopperan avustustehtäviin saakka. Suutari teki lukion päättötyönsä monologinäytelmän muotoon, jonka itse esitti, ja liittyi yliopistossa italialialaiseen teatteriryhmään. Suomeen tultuaan hän meni opiskelemaan Teakin Teatteri ja kasvatus -kurssille, jonka kautta päätyi Kultsaan Tarja Koskelan ohjausassistentiksi Rakkaudesta minuun -näytelmään. – Olen hyvin otettu, että Juha pyysi minut tähän työparikseen. Lapsena luin Viisikot ja muut seikkailukirjat ja vanhempana fanitin tvetsivä Columboa. Teatteriesityksestä ja elokuvista on jäänyt mieleen Sveitsissä nähty Kymmenen pientä neekeripoikaa ja ranskalainen elokuva Kahdeksan naista (Huit Femmes). Murha mielten mukaan näytelmässä on myös sellaista vanhan ajan dekkarin viehätystä, vähän lautapeli Cluedon tapaan, hoksaa Suutari. – On mielenkiintoista ohjata tarinaa, jossa tapahtumat kerrotaan eri näkökulmista ja liikutaan eri aikatasoissa. Pyrimme tässä realistisuuteen, vaikka toisaalta näytelmässä on myös paljon kepeää huumoria. Nykyajan ja takautumien vaihtelu tuottaa oman päänvaivansa ohjaajille. Börje Floodin ja Juha Rannan valosuunnittelulla ja Vesa Salmen, Mika Perälän ja Esa Lindroosin luomalla musiikilla ja äänillä tulee olemaan oma tehtävänsä esityksen rytmityksessä ja jännityksen luomisessa. Murhaavan tarinan puvustuksesta vastaa Susanna Nyström ja lavastuksesta Marika Kahra. Murha mielten mukaan saa ensi-iltansa Teatteri Kultsassa Sörnäisissä 13.1. 2018. Murha mielten mukaan Käsikirjoitus: Joel Elstelä Ohjaus: Juha Meriläinen ja Katy Suutari Rooleissa: Krista Alanko, Pauliina Alanko, Jan Appel, Aila Herronen, Jari Mattila, Teemu Tirri Esitykset 13.1., ke 17.1., pe 19.1., la 20.1., ke 24.1., pe 26.1., su 28.1., ke 31.1., pe 2.2., su 4.2., ke 7.2., pe 9.2., la 10.2., ke14.2., pe 16.2., la 17.2. Esitykset klo 19.00, paitsi sunnuntaisin klo 15.00 Esityksen kesto 2 h, sisältää väliajan. Liput ennakkoon 15 € /12 € (www.teatterikultsa.fi) Ovelta 17 € /14 € Teksti ja kuvat: Suvi Lahdenmäki Palokuntanuorisotyö kasvattaa turvallisuusmyönteisiä nuoria ? Palokuntanuorisotyö parhaimmillaan on innovatiivista, paloasemaa ympäröivän yhteisön turvallisuutta edistävää toimintaa. Nuorisotyö myös kasvattaa nuorten turvallisuusmyönteisyyttä. Päivä Paloasemalla -tapahtuman marraskuun lopussa järjestäneet paloasemat saivat hakea stipendiä palokuntanuorisotoimintansa kehittämiseen. Stipendit myönsi LähiTapiola, ja yhtiön lisäksi stipendinsaajia oli valitsemassa edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, joka koordinoi Päivä Paloasemalla -tapahtumia ja kehittää palokuntanuorisotyötä Suomessa. – Palokuntaharrastuksessa nuoret oppivat paitsi palokuntalaistaitoja, myös turvallisuusmyönteistä elämäntapaa. Kumpikin ovat tärkeitä ja näin ollen myös tuettavia asioita vakuutusalan kannalta, sanoo riskienhallintapäällikkö Sami Sallinen LähiTapiolasta. Palokuntanuoriso-osastoja on Suomessa noin 445. Vuoden 2016 lopussa palokuntanuoria oli 7 211 ja heidän ohjaajiaan 1 628 (SPEK toimintatilasto 2016, otos 354/445 osastoa). Palokuntanuoret opettelevat palokuntataitoja viikkoharjoituksissa, käyvät leireillä, kansainvälisissä tapahtumissa ja osallistuvat erilaisiin kilpailuihin. – Palokuntanuorisotoiminta on nuorille palokunnasta riippuen ilmaista tai maksut ovat nimellisiä. Siksi palokunta on harrastuksena mahdollinen myös sellaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät voi osallistua vaikkapa kalliita varusteita ja lisenssimaksuja vaativiin urheiluharrastuksiin. Ilmaisuus kuitenkin aiheuttaa sen, että varoja toimintaan täytyy saada jostakin muualta, kertoo palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. LähiTapiola on myöntänyt 7 000 euroa palokuntien nuorisotoiminnan kehittämiseen. Stipendeillä haluttiin tukea palokuntanuoriso-osastoja, jotka ovat aloittelemassa tai tuloksellisesti elvyttämässä toimintaansa. Erään palokunnan nuorisotoiminta oli tyrehdyksissä paloaseman vesivahingon takia, ja toiminnan elvyttämistä tuettiin stipendillä. Myös innovatiivisesta yhteistyöstä koulutoimen kanssa jaettiin stipendi. LähiTapiolan ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön edustajat valitsivat 59 hakemuksesta stipendin saajat. Hakemuksista ilmeni palokuntanuorisotoiminnan moninaiset rahareiät. Paljon tarvetta on nuorten perusvarusteisiin, kuten haalareihin, jalkineisiin ja kypäriin. Stipendiä haettiin myös leireille osallistumiseen ja tapahtumien järjestämisiin. Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestettiin 25.11. kaikkiaan 366 paloasemalla eri puolilla Suomea. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin sata tuhatta henkilöä. Päivä Paloasemalla -tapahtuman järjestäneistä, nuoristoimintaan stipendiä hakeneista palokunnista tuetaan seuraavia palokuntia: Särkisalmen VPK: Timo Huttunen, 050 275227 Petalax Bradklubb: Tommi Uotinen, 050 3845045 Vuosaaren VPK: Jani Vepsä, jani.vepsa@vuosaarenvpk.fi Savion VPK: Jukka Astala, 040 719 6262 Padasjoen VPK: Niko Ara, 0414352989 Nivalan VPK: Juha Eskola, 044 308 4567 Karis FBK: Stefan Skogberg, 040 7252228 Pihtiputaan PVPK: Kim Suokas, 045 8560404 Isnäs FBK: Tero Paavilainen, 0400 422771 Päivä Paloasemalla-tapahtuma aloittaa vuosittain marras-joulukuun vaihteessa vietettävän Paloturvallisuusviikon. Kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä sisäministeriön, Nuohousalan Keskusliiton, pelastuslaitosten, Suomen Palopäällystöliiton, Finanssiala ry:n, pelastusliittojen, EHYT ry:n, Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Omakotiliiton kanssa ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Päivä paloasemalla -tapahtuman yritysyhteistyökumppanina toimii LähiTapiola. Päivä Paloasemalla-tapahtuma aloittaa vuosittain marras-joulukuun vaihteessa vietettävän Paloturvallisuusviikon. Ihmisiä kiehtovat äärimmäiset teot ja eettiset kysymykset, siksi dekkarit ovat niin suosittuja, uskovat ohjaajat Juha Meriläinen ja Katy Suutari.
12 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu Kansallisgallerian taidemuseoissa lähes 800 000 kävijää vuonna 2017 ? Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Sinebrychoffin taidemuseossa vieraili vuoden 2017 aikana ennätykselliset 794 119 taiteen ystävää. Museoiden kävijäluvut olivat: Ateneum 440 828 (uusi kävijäennätys), Kiasma 295 808 ja Sinebrychoffin taidemuseo 57 483. Edellinen Kansallisgallerian ennätys tehtiin vuonna 2016, jolloin museoissa vieraili 772 664 vierasta. – Erinomainen näyttelyvuosi vahvistaa Kansallisgallerian museoiden sijaa pääkaupunkiseudun suurkävijäkohteina Linnanmäen miljoonan ja Korkeasaaren puolen miljoonan kävijän kanssa, iloitsee pääjohtaja Risto Ruohonen. – Museoammattilaistemme pitkäjänteisesti rakentama ohjelmisto on onnistunut tehtävässään puhutella niin kotimaisia kuin ulkomaisia vieraitamme. Monipuolisen näyttelytarjonnanlisäksi museoissa järjestettiin laaja kattaus yleisötapahtumia. Ateneumissa keräilijä Tuomo Sepon henkilökohtaiset näyttelyopastukset sekä Suomen taiteen tarinaja Alvar Aalto -näyttelyiden yleisöluennot kiinnostivat taiteen ystäviä. Sinebrychoffin taidemuseo järjesti meet&greet -tapahtuman tubettaja Mariieveronican kanssa, tuoden museoon paljon nuoria. Filosofian yö vetosiKiasman kävijöihinja Kansallisgallerian yhteinen joulutapahtuma järjestettiin kaikissa museoissa marraskuun lopussa. Sekä Ateneumissa että Sinebrychoffin taidemuseossa saavutettiin päiväkohtainen vierailijaennätys Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi järjestettynä ilmaispäivänä, jolloin kolmen museon yhteenlaskettu kävijämäärä oli 17 337. Vuoden keskeiset näyttelyt Ateneumin taidemuseossa vuosi 2017 käynnistyi lokakuussa avautuneella Amedeo Modigliani -näyttelyllä, jonka jälkeen helmikuussa avatut näyttelyt Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma ja Tuulikki Pietilä sekä kesän Alvar Aalto – taide ja moderni muoto kiinnostivat laajoja yleisöitä. Syksyllä erityisen suuria kävijämääriä keräsivät Ankallisgallerian aarteitaja Veljekset von Wright -näyttelyt. Mona Hatoumin näyttely sekä Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin Pahan jälkeen -näyttely toivat yleisöä Nykytaiteen museo Kiasmaan heti vuoden alussa. Maaliskuussa avattu ARS17 – Hello world! ja erityisesti LaBeouf, Rönkkö & Turner -taiteilijakolmikon #ALONETOGETHER-performanssi toivat keväällä paljon vieraita nykytaiteen äärelle. Kuvataidepalkinto Ars Fennican ehdokkaiden teokset paljastettiin lokakuussa ja ne ovat esillä Kiasman 2. kerroksessa helmikuun 2. päivään 2018 saakka. Sinebrychoffin taidemuseossa yleisö vieraili keväällä vilkkaasti sekä Ikonitettä Caesar van Everdingen -näyttelyissä. Suomi100 -ohjelmistoon kuulunut Minä en ole minä – tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia sekäsyyskuussa avattu Andrea Angionen Terribilis est locus iste –näyttelyt ovat taanneet museoon tasaisen vierasvirran myös loppuvuodesta. Toukokuussa 2015 lanseerattu museokortti on osaltaan tukenut Kansallisgallerian museoiden kävijäkasvua. Kansallisgallerian vuonna 2016 teetättämässä kävijätutkimuksessa peräti 61 prosenttia Ateneumin kävijöistä oli käynyt museossa vähintään kymmenen kertaa, ensikävijöiden määrä oli 9 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2014 kävijöistä 28 prosenttia oli käynyt Ateneumissa ainakin kymmenen kertaa ja peräti 34 prosenttia kävijöistä oli museossa ensimmäistä kertaa. Kansallisgallerian taidemuseoissa lähes 800 000 kävijää vuonna 2017 / Nästan 800 000 besökare på Nationalgalleriets konstmuseer år 2017 / The Finnish National Gallery’s Art Museums Attracted Nearly 800,000 Visitors in 2017 Kirja-arvostelu Fidel ja Che – vallankumouskaverit ? Kuuba on kaunis, pitkulainen saarivaltio Karibian meressä. USA:n naapuri. Rommin, salsan, sikarin, sokerin ja kuubattarien maa. Sosialistinen valtio kapitalistien keskellä. Ollut jo 60 vuotta! Alkuvuodesta 1958 tapahtui Kuuban saarella vallankumous, USA:n tukema diktaattori Batista syrjäytettiin. Valtaan tuli Heinäkuun 26. päivän liike, kansanliike, johtajinaan kaksi tohtoria : Fidel Castro ja Ernesto ”Che” Guevara. Kuuban vallankumoukselle eikä sen johtajille povattu pitkää ikää ja menestystä. Ohimenevä ilmiö arvioi USA:n tiedustelupalvelu CIA eivätkä aateveljet Neuvostoliitossa tai itäisessä Saksassa olleet paljonkaan optimistisempia. Toisin on kuitenkin käynyt. Miten se on ollut mahdollista? Kuuba ensin! Erinomaista taustaa Kuuban 60-vuotiseen sosialistiseen olemassaoloon antaa Simon Reid-Henryn kirja ”Fidel ja Che – Ystävät vallankumouksessa” ( Like 2010). Kirja ruotii läheltä Fidelin ja Chen ajatusmaailmaa, ei kerro juurikaan itse vallankumouksen taisteluista Kuubassa vaan pääsee kiitettävän lähelle tämän ”voimakaksikon” ajatuksia, yhteisiä ja henkilökohtaisia, joiden pohjalta yhteinen vallankumous oli mahdollista toteuttaa. Vaikka Guevara, Che, oli syntyjään argentiinalainen, koulutukseltaan lääkäri, Reid-Henryn kirja kuvaa hienosti miten Che omaksui Fidelin ajatuksia Kuuban yhteiskunnan muuttamiseksi. Tekipä Fidel Chestä ministerinkin, mutta siinä hommassa Che ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Hän ei ollut mikään kynänpyörittäjä! Toisaalta Fidel arvosti ja kunnioitti suuresti Chen tapaa puhua ja toimia suoraan, rehellisesti, vähemmän diplomaattisesti olipa Che sitten YK:n yleiskokouksessa tai Moskovan vieraana vallankumousparaatia seuraamassa. Che Guevara näki jo 1960-luvulla Neuvostoliiton sosialismin kulissien taakse ja korosti Kuuban omaa tietä yhteiskunnan kehittämiseen. Koska USA ei enää ostanut Kuuban sokeria, Neuvostoliitto osti ja tuli tärkeäksi Kuuballe, mutta ideologisesti Che ei suurta tukijamaata arvostanut. Fidel joutui olemaan myötämielisempi. Neuvostoliittoahan ei ole ollut enää vuosikymmeniin mutta Fidelin ja Chen luomus Kuuba soi salsaa, sikaria, rommia ja vallankumousta ihan kuin talvella 1958. Simon Reid-Henryn kirja ”Fidel ja Che ” antaa vahvaa pohjaa ymmärtää Kuuban vallankumouksen poikkeuksellista menestystä. Samalla se kirkastaa kuvaa Fidelistä ja Che Guevarasta. Miksi Fidel pystyi hallitsemaan Kuubaa lähes 40 vuotta ja veljensä Raul jatkaa? Miksi 1967 kuollut Che on tänä päivänä mukana kaikkialla missä osoitetaan mieltä, vaaditaan muutoksia? Ollaan sitten Kataloniassa, Burmassa, Yhdysvalloissa, Lontoon kaduilla, Pariisin Chams Elyseellä! Che on siellä myös, baretti, jossa tähti vähän kallellaan, mieto hymy huulillaan. Pekka Hurme Mercedes-Benz myyntiennätykseen 6516 uutta henkilöautoa on Mercedes-Benzin uusi ennätys Suomessa ? Mercedes-Benzin kokonaisrekisteröinnit vuonna 2017 päätyivät uuteen kotimaiseen ennätykseen, kun asiakkaille toimitettiin kaikkiaan 6516 uutta henkilöautoa. Ensirekisteröinnit lisääntyivät 10,8 prosenttia ja 637 autoa vuoteen 2016 verrattuina. Mercedes-Benzin markkinaosuus nousi ennätykselliseen 5,5 prosenttiin edellisvuoden 4,9:stä. Mercedes-Benz oli maan 9. myydyin henkilöautomerkki ja samalla kirkkaasti eniten rekisteröity saksalainen premium-merkki. Kymmenen eniten rekisteröidyn automerkin joukossa Mercedes-Benz oli yksi niistä neljästä, jotka onnistuivat kasvattamaan myyntiään vuonna 2016. Samalla kasvoi ero muihin saksalaisiin premiummerkkeihin niin, että vuoden lopussa BMW oli jäljessä 1507 autoa ja Audi oli perässä 916 autoa. Kysytyin Mercedes-malli oli E-sarja, jonka rekisteröinnit kasvoivat 55,5 prosenttia 1595 autoon. Uudessakaupungissa valmistettava A-sarja kirjasi 30 prosentin kasvulukemat (984 kpl) ja niin ikään kotimainen GLC peräti 58,5 prosentin kasvun (599 kpl). Sen tuntumassa on CLA-sarja 562 autolla. Yritysmyynnissä Mercedes-Benz oli maan 7. suosituin merkki, sillä autoista 2013 toimitettiin työsuhdekäyttöön (+ 7,8 %). Yrityskäytössä suosituimmat ovat tasaluvuin Cja E-sarjat: kummatkin mallit löysivät 385 uutta yrityskäyttäjää vuonna 2017. Toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm: ennätys on määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulos – Mercedes-Benzin Suomessa saavuttama ennätys on määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulos”, Veho Oy Ab:n toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm summaa vuodesta 2013 jatkuneen positiivisen kehityksen välitilinpäätöstä. ”Tänä päivänä MercedesBenz on yhä useamman autonostajan varteenotettava vaihtoehto. Tähän on malliston laajenemisen ohella ollut kiistatta suuri vaikutus myös Valmet Automotiven roolilla päämiehemme luotettavana ja tuotannoltaan kasvavana kumppanina. Tämän ansiosta MercedesBenz nähdään laajasti myös maamme talouden kannalta tärkeänä tuotteena. Jatkoi vahvana taksiykkösenä Suomessa Uusia Mercedes-Benz-takseja toimitettiin 741 kappaletta vuonna 2017, ja markkinaosuus oli 28,9 prosenttia (+ 16,3 %). Toiseksi suosituin taksimerkki oli Volvo yli 300 autoa pienemmällä menekillä. Joulukuussa kahden kärkimerkin ero oli suorastaan dramaattinen, kun Mercedes-Benz toimitti taksikäyttöön 61 ja Volvo vastaavasti 14 autoa. Suomen kolmen eniten myydyn taksimallin joukossa on kaksi tähtikeulaista autoa. Maan ehdottomasti suosituin taksimalli on edelleen E-sarja 464 auton toimituksilla (+33,7 %). Listan kolmantena on Sprinter 137 autolla. Kuukauden luku: 54 875 Valmet Automotiven Uudessakaupungissa valmistamat Mercedes-Benzin Aja GLC-sarjan autot vaikuttivat voimakkaasti Suomen kauppataseeseen vuonna 2017. Kauppalehden kokoamien tietojen mukaan (KL 29.12) Suomi vei henkilöautoja Saksaan tammisyyskuussa 2017 yhteensä 54 875 kappaletta. Viennin arvo oli lähes 1,3 miljardia euroa. Viime vuonna autoja vietiin 31 593. Saksa oli tammi-syyskuussa Suomen suurin vientimaa, ja tavaraviennin arvo sinne kasvoi viidenneksen vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mercedes-Benz on edelleen kiistattomasti maamme suosituin taksimerkki. Mercedes-Benz teki kaikkien aikojen myyntija markkinaosuusennätykset vuonna 2017. • Markkinaosuus 5.5 % ja 6516 henkilöauton rekisteröinti ovat molemmat uusia kaikkien aikojen ennätyksiä • Myynti lisääntyi 10,8 prosenttia ja 637 kappaletta edellisvuoden 5879 autosta • Yritysmyynnissä Mercedes-Benz on jo maan 7. suosituin automerkki • Toimitusjohtaja Kenneth Strömsholm: ennätys on määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulos • Mercedes-Benz jatkoi vahvana taksiykkösenä Suomessa vuonna 2017 • Kuukauden luku: 54 875
13 Viikot 2-3 • Nro 1 M unkin S eutu Isolla Roobertinkadulla juhlitaan kävelykadun avajaisia Kauan odotettu Ison Roobertinkadun remontti on saatu päätökseen. Helsingin vanhin kävelykatu otetaan jälleen käyttöön kadun asukkaiden ja toimijoiden suunnitteleman ohjelman saattelemana 13. tammikuuta kello 16-20. ? Avajaisissa voit piipahtaa gallerioissa, herkutella ravintoloissa, kuunnella akustista keikkaa baarissa, taiteilla muoviroska-työpajassa, osallistua Punavuoren historiakävelyyn, hämmästyä tulisirkuksesta, ihailla väreissä loistavia värivalotaloja tai nauttia vain uudesta vanhasta kävelykadusta. Yhteisen kaupunkitilan, ilon ja yhteisöllisyyden juhlakomitea Sun Roba on avajaisten menossa mukana. Sun Roban aktiivit ovat jo monet kerrat tuoneet perheet, ystävät, naapurit, kadun toimijat ja vierailijat yhteen järjestämällä ikimuistoisia festivaaleja Helsingin vanhimmalla kävelykadulla. Myös Punavuoriseuran aktiivit osallistuvat avajaisten toteutukseen monivuotisella kokemuksellaan. Roba loistaa väreissä avajaisten aikana Ison Roobertinkadun asukkaat ja toimijat ovat olleet mukana avajaisten suunnittelussa ja iso osa avajaisia tuleekin olemaan kävelykadun värivalotalot. Asukkaat ja kadun toimijat peittävät ikkunansa värikkäillä silkkipapereilla, jolloin koko Iso Roobertinkatu loistaa eri väreissä. Avajaisissa selviää myös miten Isosta Roobertinkadusta tuli Ilmastokatu ja miten kävelykadulla leikataan yhteisvoimin energiankulutusta ja vähennetään ympäristöpäästöjä. Kävijät pääsevät myös polkemaan sähköä ja eloa Janne Käpylehdon ”Roban leditorni”valoteokseen. Ympäristötaiteilija Kristiina Tikke Tuuran työpajassa taiteillaan Ison Roobertinkadun muoviroskista kauniita kattokruunuja. Materiaalina on kotien ja kauppiaiden arkinen muoviroska, kuten pakkausjätteet, rikkoutuneet esineet ja lelut, pullot ja korkit sekä polkupyörän vanteet. Ison Roobertinkadun kokonaisvaltaisessa peruskorjauksessa parannettiin kävelykadun käytettävyyttä ja kaupunkikuvallista laatua. Vuonna 2017 ostettiin eniten Samsungin puhelimia ? Kolmen suuren älypuhelinvalmistajan kärki säilyi tasaisena myös viime vuonna. Samsung nousi laajan valikoimansa ansiosta myydyimmäksi valmistajaksi, mutta kaksi suosituinta mallia löytyivät taas Applelta. Kulunut vuosi muistetaan myös Nokia-brändin paluuna. – Suomalaiset ostivat viime vuonna puhelimia selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä jopa 2,3 miljoonaa. Älypuhelinten keskihinnat ovat nousseet vuodessa noin 10 prosenttia ja hintojen nousun myötä kuluttajat hankkivat laitteilleen yhä useammin erillisen vakuutuksen. Moni myös maksaa laitteensa mielellään erissä esimerkiksi Telian rahoituksella, sanoo Telian laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen. Vuosi 2017 oli myös Applen 10. juhlavuosi. Telia oli Suomessa ensimmäinen, joka aloitti iPhone-myynnin ja Apple onkin hallinnut vahvasti kuukauden myydyimpien listan kärkisijoja. – Joulukuun myydyimpien listalla on sekä uusia lippulaivamalleja että edullisempia peruspuhelimia. Applen uutuuksien lisäksi Samsungin lippulaivamallit ovat olleet suosittuja toiveita pukin konttiin. Hintakampanjamme ovat olleet suosittuja ja niiden vaikutus näkyi joulukuussa esimerkiksi Lenovon Moto C Plus -puhelimen nousuna uutena mallina listalle. Myös yrityspuolella laitekauppa on käynyt viime vuonna kuumana. – Kestävien puhelinten markkinaosuus on kasvanut, kun yritykset ovat vihdoin uskaltaneet tuoda sovellukset mobiililaitteisiin vaikka työt tehtäisiinkin toimistotilojen ulkopuolella. Yksi vahva trendi on myös puhelinten, tablettien ja tietokoneiden ostaminen palveluna, sanoo Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin. Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Docpoint-festivaali ? DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistossa nähdään 118 elokuvaa ympäri maailmaa. Made with Finns -sarjassa esitellään kansainvälisiä dokumentteja, joiden tuotannossa suomalaiset elokuvantekijät ovat olleet vahvasti mukana. Lisäksi ohjelmistossa juhlitaan Mika Kaurismäen musiikkidokumentteja ja nähdään tanskalaisen Phie Ambon retrospektiivi. Festivaalin avajaiselokuvana nähdään maailman ensi-illassa Raimo Jõerandin ja Kiur Aarman ohjaama Rodeo – Viron villit vuodet, joka kertoo kulissien takaista tarinaa Viron hurjasta poliittisesta myllerryksestä Neuvostoliiton kaaduttua. Vuoden 1992 vaalien jälkeen maan johtoon nousi nuorten, hädin tuskin kolmekymppisten poliittisten noviisien hallitus. Virolaisen elokuvan osatuottaja on suomalaisen Kinocompany Oy:n Ari Matikainen. Kansainvälisiä yhteistuotantoja esittelevässä Made with Finns -sarjassa nähdään lisäksi kuusi muuta elokuvaa, joiden osatuottajana ja tekijäryhmissä on toiminut suomalaisia elokuva-ammattilaisia. ”Kotimainen dokumenttiosaaminen on maailmanluokkaa. Suomalaiset tuottajat, elokuvantekijät ja elokuvakonsultit työskentelevät jatkuvasti maailmalla palkittujen elokuvien parissa ja tulevaisuuden tekijöiden kanssa”, sanoo festivaalin taiteellinen johtaja Iris Olsson. Omissa esityssarjoissaan nähdään kokeellisia hybrididokumentteja, näkyjä uudesta Amerikasta ja vahvoja henkilökuvia milleniaalien sukupolvesta. Hitit-sarjassa esitetään muun muassa Euroopan elokuva-akatemian vuoden 2017 parhaana dokumenttina palkitsema Communion ja Amsterdamin IDFA-festivaalin pääpalkinnon voittanut The Other Side of Everything. Lisäksi nähdään kuluneen vuoden kohutuimmat festivaalielokuvat maailmalta: japanilaisen kannibaalin päänavaus Caniba, Black Lives Matter -kampanjaan johtaneen kansannousun summaava Whose Streets? sekä vahva Oscar-suosikki, Jane Goodallin henkilökuva Jane. Festivaalin retrospektiivivieraaksi saapuu tanskalainen Phie Ambo, jonka tuotannosta nähdään viisi pitkää elokuvaa ja yksi lyhytelokuva. Ambon elokuvissa intiimit aiheet lomittuvat laajempiin filosofisiin kysymyksiin esimerkiksi tekoälystä ja luovuudesta. Ohjaajan fokuksessa on kuitenkin aina ihminen ja hänen tarinansa. 17. DocPoint-festivaalin ohjelmiston keskiössä on pyrkimys avata keskusteluyhteys ja löytää uusia näkökulmia niin henkilökohtaisiin kuin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja kipupisteisiin. Yhteyttä luodaan myös festivaalilla järjestettävissä lukuisissa keskustelutilaisuuksissa ja seminaareissa. Festivaalin ohjelmisto koostuu pääosin Suomen ensi-illassa nähtävistä kansainvälisistä ja kotimaisista dokumenttielokuvauutuuksista. DocPoint-festivaalin perinteisen kotimaisen esityssarjan elokuvat valitsivat tänä vuonna vapaa kirjoittaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Kaarina Hazard, tutkija Leena Malkki, näyttelijä Pekka Strang, toimittaja Ville Blåfield sekä vapaa kirjoittaja Maryan Abdulkarim. Valintaraadin puheenjohtajana toimi festivaalin taiteellinen johtaja Iris Olsson. Sarjassa nähdään pakolaisuutta isä-tytär-suhteen kautta käsittelevä Ei tietä kotiin (ohj. Markku Heikkinen), tutkimusmatkailijan mielenmaisemaa kuvaava G.J. Ramstedtin maailma (ohj. Niklas Kullström ja Martti Kaartinen), vapaan matkaajan muotokuva The Fifth Sun (ohj. Matteo Maggi) ja uutta suomalaista katutanssin muotoa näyttävästi esittelevä Siéva (ohj. Jenni Nyberg). Lisäksi nähdään kolme lyhytelokuvaa: saattokodin hoitajista kertova Vielä pienen hetken vierelläsi (ohj. Jenny Timonen), elävien olentojen olemusta pohtiva Eläimen kuva (ohj. Perttu Saksa) sekä tuokiokuva nuorista jalkapallofaneista, Unelma mestaruudesta (ohj. Sophia Ehrnrooth). Ohjaaja Mika Kaurismäki saa DocPoint-elokuvatapahtumat ry:n myöntämän Aho & Soldan -elämäntyöpalkinnon. Kaurismäki on tehnyt urallaan värikkään tutkimusmatkan rytmin maailmaan ja tutkinut syvällisesti musiikin ja inhimillisen vuorovaikutuksen välistä yhteyttä. Kaurismäen musiikkidokumentit kertovat, että musiikki on kansainvälinen kieli, jolla ilmaistaan toivoa, iloa ja rakkautta. Festivaaliviikolla esitetään Kaurismäen retrospektiivi sekä maailman ensi-illassa ohjaajan uusi Ryhmäteatteri-aiheinen dokumentti. Elämäntyöpalkinto on jaettu suomalaista dokumenttielokuvaa merkittävästi edistäneelle henkilölle tai yhteisölle vuodesta 2002. 17. DocPoint-festivaalia vietetään 29.1.–4.2.2018. Avajaisissa kaupunkilaiset pääsevät myös osallistumaan historiakävelylle, missä syvennytään Punavuoren kehitykseen osin pahamaineisestakin työväenkaupunginosasta luovan luokan suosimaksi ja eloisaksi kaupunginosaksi. Ison Roobertinkadun kokonaisvaltaisessa peruskorjauksessa parannettiin kävelykadun käytettävyyttä ja kaupunkikuvallista laatua. Katuremontissa Annankadun risteys muutettiin niin sanotuksi shared space -alueeksi, jossa kävelykatu jatkuu Annankadun yli. Fredrikinkadun ja Yrjönkadun päät suljettiin ajoestein, mutta kadun kumpaankin päähän asennettu automaattisesti laskeutuva pollari sallii kävelykadulta pois ajamisen. Koko kävelykatu kivettiin punertavalla sekavärisellä luonnonkivellä. Kolme hyväkuntoista lehmusta säilytettiin, ja niiden kanssa samaan riviin istutettiin uusia pienempikasvuisia lehtipuita, punavaahteroita ja kartiovalkopyökkejä. Katupuuja kalustevyöhykkeelle asennettiin istuttavia luonnonkivipaaseja, tuoleja, pyörätelineitä ja mainoslaitteita. Myös kadun valaistus uusittiin energiatehokkaaksi. Kunnostettu Björn Weckströmin Viheltelevä helsinkiläinen -veistos on palautettu Yrjönkadun puoleiseen kadun päähän. Avajaisissa päivystää myös suunnittelija, joka kertoo lisää Iso Roobertinkadun katuremontista.
14 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Vuodenvaihteen kuvataide ? Kallion, Punavuoren, Kruununhaan, Kampin, Erottajan ja Hietalahden gallerioissa oli jo avajaisiakin välipäivinä. Uudenmaankadun galleriaruuhka pienenee. Aiemmin lopetti Jangva, nyt Huuto, joka jatkaa Jätkäsaaressa. Äänimaisema arkipäiväistyy AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, avasi tammikuun ”Äänimaisemia”-näyttelyn presidentti Tarja Halosen läsnä ollessa. Kankaanpään Niinisalossa työskentelevän Kirsi Jaakkolan teosten lähtökohdat ovat äänimaisemassa, jonka varuskunnan läheisyys tekee ainutlaatuiseksi. Hän työskentelee pääsääntöisesti maalaamalla levylle ja kankaalla eri monitekniikoin. – Hyvin nopeasti oppii sulkemaan pois suurimman osan äänistä. Joitakin ääniä oppii myös kaipaamaan ja nauttimaan niiden tunnistamisesta. Teoksissani nostan arjen äänet merkityksellisiksi tapahtumiksi, jotka irtautuvat paikallisesta yleiseksi, tuttuudeksi ja tunnistettavuudeksi. Näyttelyssä on esillä ääni-installaatio, valokuvia ja maalauksia. Rakkaustarina hevosten kanssa Emmi Kähkönen on nuori helsinkiläinen ammattivalokuvaaja ja kuvataitelija, joka suuntautuu myös taidekasvatukseen, eläinavusteiseen nuorisotyöhön ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Näyttely Papu Galleriassa, Mariankatu 24, koostuu viiden vuoden hevosvalokuvista, luonnonvalossa, ohikiitävissä hetkissä ja tilanteissa. – Hevonen on upea eläin, jossa yhdistyy voima ja herkkyys. Sen kauneus puhuttaa, läsnäolo lohduttaa ja sen voima liikuttaa. Luottamus heijastuu kuvista, joihin on taltioitu ihmisen ja eläimen kohtaaminen. Kuvat olivat merkittävä osa Yleisradion vuosina 2013–17 julkaisemaa ”Ystäväni Hevonen” – sisältökokonaisuutta. Papussa oli jaossa myös vuosikalenteri hevoskuvilla. – Kuvatessani minun täytyy malttaa. Odotan oikeaa hetkeä ja kohtaamista, jossa valo taittuu linssissä ja hevonen hyväksyy minut. Hevonen antaa läsnäolollaan minulle luvan ottaa kuvan, tallentaa hetken, Kähkönen tunnelmoi. Lapsuuden lähimetsä kiehtoo – Lapsuuden lähimetsä oli täynnä merkityksellisiä paikkoja: iso kuusi oli vanha ystävä, jonka oksille saattoi kiivetä, kun halusi olla rauhassa, piilossa kaikelta muulta. Sammakoiden muodonmuutos kiehtoi ja ihmetytti joka vuosi. Tienristeyksen talossa asui noitia, nuoremman polven taidegraafikko Seppo Alanissi maalailee Galleria Katariinan Studiolla, Kalevankatu 16. ”Kuinka se sieltä kasvoi” –sarja ponnistaa taiteilijan omista muistoista, jotka käsittelevät lapsuuden metsäkokemuksia. Lapsuuden metsä oli satumainen ja mystinen, pelottavakin, paikka. Metsän eläimet esittävät rooleja tarinoissa, joiden avulla lapsi käsittelee elämän ja kuoleman kiertokulkua. Lopulta muistojen tarina kertoo enemmän siitä, kuka tarinaa kertoo, eikä niistä ajoista, joihin muistot sijoittaa. Tekniikka vei graafikon mukanaan Taidegrafiikkaan keskittyvä Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, esittelee Tuomas Hallivuon ”Aina on kevät I” –näyttelyn, Teoksista löytyy erilaisia rakennelmia ja hökötyksiä, monumentteja ja ihmisiä. Enemmän kuin aiheet, häntä kiinnostaa mustan, valkean ja viivan yhdisteleminen kuvassa. Hallivuo kertoo tehneensä reilut pitkään syväpainografiikkaa syövytysmenetelmin, etsaamalla ja akvatintalla. Puolisentoista vuotta sitten hän kokeili kuivaneulatekniikkaa hieman toisella tavalla, tehden tasaisempia pinta-alueita joihin yhdistin viivaa tarpeen mukaan. Taidegraafikko uskalsi ottaa isomman laatan, ja lähteä raaputtamaan kuvaa suuresta mustasta rakennuksesta. Kuivaneulatekniikalla isojen mustien pintojen työstäminen tuntui liian työläältä, joten hän kokeili tehdä mustat kohdat rouhimalla ne mezzotintoraudalla. – Lopputulos näytti hyvältä, en ole sen jälkeen syövytystekniikoita käyttänyt syväpainotöissäni. Matkalla vieraassa maassa Nuoret suomalaiset kuvataiteilijat maalaavat ja kuvaavat kiitettävästi ajankohtaista pakolaiskriisiä maailmalla ja sen seurauksia Suomessa. Galleria Kalleriassa, Kaarlenkatu 10, oli tärkeä valokuvanäyttely. Isis tunkeutui Saharin kotiin hänen äitinsä syntymäpäivänä heinäkuulla 2015. Sahar ja pikkusisko Haneen pakenivat seuraavana yönä kotoaan. Ensimmäinen vene Kreikkaan upposi, toisella Sahar pääsi eteenpäin ja ”väärennettyjen papereiden avulla Suomeen lokakuussa 2015”, keskellä määrällisesti isointa muuttoaaltoa. Valokuvaaja Katariina Ek kutsui 13 hakijaa koteihin verkoston avulla, ja muutama sata pääsi kotimajoitukseen. Sahar asui Katariinan kotona ja hänen matkansa kohti turvapaikkapäätöstä 17.8.2016 valokuvattiin Kallerian seinälle. Dokumentaarinen valokuvausprojekti ”Sahar – meidän Saara” kertoo, miltä tuntuu kun joudut pakenemaan kotoasi ja joudut matkalle, johon et olisi todellakaan halunnut. Innoitusta kirkkomaalauksista Galleria Sinne, Iso Robertinkatu 16, esittelee vuodenvaihteessa näyttelyä “Maan päällä niin kuin taivaissa ja jotakin sieltä välistä”, jossa keskipolven kuvataiteilija Petri Hytönen tarkastelee henkisen ja lihallisen välistä jatkuvaa taistelua. Näyttely on luotu rinnakkain kattomaalaus ”Limbon” kanssa. Näyttelyn innoituksena toimivat kirkkomaalaukset, joissa kuvitetut tarinat ovat osana arkkitehtuuria. Hytönen maalaa enkeleitä, paholaisia, taivaita ja helvettejä – ja jossakin niiden välissä seisoo ihminen, avuttomana monikasvoisena hahmona. Hän sekoittaa akvarellia, ruiskumaalausta, piirustusta ja valokuvaa huumoriin, psykedeliaan, luontoon, arjen yksityiskohtiin ja taidehistoriallisiin viittauksiin. Outo omassa ajassaan – Täysin tässä / täysin nyt / täysin ajassani syypäänä ihmisenä / sokea odottaja sen käden armoilla joka tarttuu minuun kun aika on täysi, kuuluu Rabbe Enckellin runo, Tuomas Anhavan suomentamana. Sen on suomenruotsalaisen modernistirunoilijan sukulainen Pauliina Brandt valinnut ”Du, Jag och tiden • Sina, minä ja aika”-näyttelynsä sloganiksi. – Pyrin maalauksillani viittaamaan mahdollisuuksien voimaan, jonka pohjassa piilee olemassaolon ihme. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17 esittelee teoksia. Taiteilijan maalauksia on vaikea luokitella ja kuvata lyhyesti. Hän on outo ja itsenäinen omassa ajassaan. Teokset syntyvät eksoottisesta maaperästä, joka tarvitsee erityistä ravintoa. Kohteet ovat usein arkipäiväisiä, mutta taiteilija ei lähesty kohteita naturalistisesti. Symbolismi avautuu vain avoimen mielen katsojalle. Ajattele toisen asemassa ”Demilitarisoitu galaksi” –yhteisnäyttely, Galleria Rantakasarmissa, Suomenlinna C1, etsii rauhan mahdollisuutta aktivistien ja sodan kärsijöiden kautta. Rauhan visio on läsnä voimaannuttavan toimijuuden kautta. Työt ovat maalauksia, veistoksia tai valokuvia. Dokumentaariset teokset avaavat aktivismin historiaa ja inhimillisyyttä. Näppäiltävä turvapaikanhakijoiden kielillä soiva ääni-instrumentti, Kantele, ottaa kantaa vuoden 2016 Asema-aukiolla tapahtuneeseen kuolemaan johtaneeseen väkivallantekoon. Tekijät Hanna Arvela, Kikka Rytkönen ja Tom Lönnqvist haluavat ottaa haltuun yhden kansallisen symbolimme. Irakilaisen turvapaikanhakijataiteilija Hodhayfa Salih suuri seinämaalaus haastaa asettumaan toisen ihmisen asemaan. Teksti: Risto Kolanen Petri Hytösen kattomaalaus “Limbo” on paikkasidonnainen tilaustyö Sinnen toimistotilassa. Kuva Raimo Granberg. Karoliina Ek (vas.) ja hänen Kalleria-näyttelynsä kohde maahanmuuttaja Sahar välissään valokuva, jossa ”meidän Saara” opiskelee suomea Karoliinan Tinka-tyttären kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Graafikko Tuomas Hallavuo ja osa teoksestaan Pääsisäänkäynti (kuivaneula, mezzotinto, 2017) Galleria G:ssä. Kuva Raimo Granberg. Seppo Alanissin kaikki teokset ovat saman nimisiä, kuvassa yksi kera taiteilijan Katariinan Studiossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Emmi Kähkönen katsoo Vilgasta suoraan silmiin näyttelyssä Ystäväni Hevonen. Kuva: Hannele Salminen. Presidentti Tarja Halonen keskustelee kuvataiteilija Kirsi Jaakkolan kanssa tämän teoksesta ”<3” (sydän) AVA:n avajaisissa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 2-3 • Nro 1 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi ENNAKOI TALVI! TILAISUUS! Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 X Vuokrataan X Valokuvaamot X Ostetaan X Terveyspalvelut X Siivouspalvelut X Ompeluja pesupalvelut SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö OSTETAAN KOTI! Etsimme itsellemme kotia Munkkiniemestä. Toiveissa 53 m²-90 m²+parveke. Kunnolla ei väliä, tarvittaessa remontoimme. Lainalupaus on, kaupat nopeasti. Vapautuminen voi olla myös myöhemmin. T: Antti & Kaisa, 040 302 2220 tai kotimunkasta@gmail.com Improvisaatioteatteri Himokas peura Valtimonteatterissa ? Improvisaatioteatteri Himokas peura esittää improvisoidun näytelmän Valtimonteatterin klubilla Aleksis Kiven kadulla lauantaina 13.1. Klo 19. Peuran tammikuun klubivieraana on ruotsinkielinen IMP, joten illan aikana on mahdollista nautiskella improvisaation hurmasta molemmilla kotimaisilla. Teatterin baari on auki koko illan. Himokas peura on helsinkiläinen, 2016 perustettu, kansainvälisen teatteritaiteen ammattilaisista koosKolumni Eduskunnan budjettiloppukirissä kokoomusvoimin lisärahaa koulutukseen ? Paras lahja 100 vuotiaalle Suomelle on se, että vihdoin olemme saaneet taloudenja työllisyyden kasvuun. Myös valtion budjetin koulutusmäärärahoissa on myönteinen käänne, kun budjettiriihestä tuli lähes 40 miljoonan lisäraha vuoden 2018 valtion koulutusbudjettiin. Suomen uudistuminen ja hyvinvointi rakennetaan vahvalle osaamispohjalle. Lisäpanostukset koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen ovat kullanarvoisia. Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisinta on varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat joka lapselle riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Opetusministerinä aloittamani työ perusopetuksen kehittämiseksi jatkuu myös ensi vuonna ja siihen suunnattuja määrärahoja lisätään. Lisäresursseja tulee opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutukseen, peruskoulun digioppimisen kokeiluihin sekä kehittämistyöhön. Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua edistetään. Pienija keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Yliopistokoulutettujen lastentarhan opettajien koulutusmääriä lisätään merkittävästi, mikä oli opettajapulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle välttämätön teko. Tämän lisäksi käynnistämme laajan kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. On viisasta että Helsinki on tässä mukana. Tervetullutta on myös se, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella. Luonnontieteiden ja matematiikan opetusta vahvistetaan tuntuvalla lisärahalla. Tällä haluamme varmistaa tekniikan osaajien riittävä määrä myös tuleville vuosikymmenille. Toimin valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän budjettineuvottelijana. Olen tyytyväinen, että eduskunnassa tiukoissa talousraameissa sain läpi tavoitteen lisätä vuoden 2018 valtion talousarvioesitykseen vielä lähes 10 miljoonaa euroa koulutukseen ja kulttuuriin. Tärkeimmät lisäpanostukset teimme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin sekä kerhotoimintaan, jonka rahat lähes tuplattiin. Koulujen kerhot ovat oiva keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan avulla tuemme harrastustakuun toteutumista. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuurin osalta taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönsimme erillisen määräraha. Päätimme jatkaa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilua ja kulttuuriviennin vauhdittamiseen lisäsimme määrärahan. Kulttuuri on nähtävä myös työllisyyttä ja vientiä edistävänä alana sen lisäksi, että se on monin tavoin hyvinvointia ja sivistystä ylläpitävä osa Suomea. On vakavaa, että lastemme lukutaitoerot liittyen sukupuoleen ja sosiaaliseen taustaan ovat kasvaneet. Suomessa tarvitaan lukutaitotalkoot. Hyviä toimijoita ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi lisäsimme budjettiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lapselle lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan. Tutkimusten mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä koko lapsen kehitykselle. Kun lapselle luetaan, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi koko elämän. Onnellista alkanutta uutta vuotta 2018! Sari Sarkomaa Helsinkiläinen kansanedusta valtiovarainvaliokunnan jäsen tuva ryhmä, joka keskittyy pitkään improvisaatioon. – Pitkä improvisaatio on oma, kiehtova improvisaation lajinsa, jossa näyttelijät heittäytyvät riemulla tuntemattomaan ja synnyttävät tyhjästä kokonaisen näytelmän juonenkäänteineen ja henkilöhahmoineen, Peuran perustajajäsen, näyttelijä Outi Ikonen kertoo. – Jokainen esitys on ennen näkemätön, ainutlaatuinen ja toistumaton, ja illan aluksi yleisö saa halutessaan osallistua omilla ehdotuksillaan tulevan tarinan alulle saattamiseen. Himokas peura vieraineen tarjoilee teatterin taikaa parhaimmillaan. La 13.1. Klo 19, Valtimonteatteri, Aleksis Kiven katu 22. Liput 15€ Sami Jukkara, Anna Andersson, Katja Luhtala ja Outi Ikonen. Kuva: Tiina Karvinen
16 Nro 1 • Viikot 2-3 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us