YKSITYINEN-ITSENÄINEN-RIIPPUMATON KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ
DONNA BIANCA
?
Kauneus -ja jalkahoitola
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Nyt uutta Ecksteinilta:
Turvotusta laskeva ja silottava
silmänympäryshoito 30?
Juhlakauteen: Ripset kulmat + geelilakkaus 68?
Jalkahoito 50? | Kuorinta ja hieronta 55?
Tervetuloa asiakkaakseni
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
Tarjoan Sinulle
Ammattitaitoa ja pitkää kokemusta
Yksilöllistä, joustavaa palvelua
Ilmaisen suullisen arvion
Välityspalkkio alk. 2,8 % (sis. alv+muut kulut)
Sydämellisesti, Kaisu Hemminki
Munkkiniemen puistotie 1
050 566 5685
AsuntoHemminki LKV [A]
Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa!
www.donnabianca.fi
MunkinSeutu
2013 - Viikot 48-49
OTA
YHTEYTTÄ
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Välittäjillä
on väliä.
Ota yhteyttä meihin niin
saat kaksi välittäjää
yhden hinnalla
44. vuosikerta - Nro 22
Tutustu tähtiluokitukseemme
Suomen Asuntopalvelut Oy
Metsänneidonkuja 12, Espoo
www.huom.fi
NÄYTTÖJÄ LÖYTYY.
Tervetuloa Joulunavaustapahtumaan
Munkkivuoren ostoskeskukseen!
Olemme paikalla
la 30.11
klo 10 ? 15.00
Betjäning
även på
Svenska!
Patrick Frisk
Partner, M.Sc.
040 534 3590
patrick.frisk@huom.fi
Tule keskustelemaan kansamme Munkinseudun
asuntomarkkinoista ja osallistu samalla arvontaan.
Olemme molemmat Munkinseutulaisia,
joten tunnemme seudun parhaiten
Maija Hertz-Baumann
Partner
040 680 7700
maija.hertz-baumann@huom.fi
Tyytyväinen asiakas
on meille tärkeintä.
Jokainen asiakas on meille tärkeä. Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien juuri sinun asunnonvaihtotarpeet ohjaavat tekemistämme. Intohimomme on parantaa suomalaisten asumista, emmekä ole tyytyväisiä itseemme
ellemme ylitä odotuksiasi. Meillä on vain yksi tavoite ? tyytyväinen asiakas! Onnistunut kodinvaihto alkaa
Kotikäynnistä. Soita ja sovi Kotikäynnistä (09) 436 3500 tai sähköpostitse munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi
Janne Kumpulainen
Yrittäjä, tj, LKV
040 753 1753
Calle Fagerström
Myyntineuvottelija
0400 407 559 (Betjänar
även på svenska)
Marko Koivulehto
Myyntineuvottelija
040 725 2600
Anne Kilpiäinen
Sinikka Antila
Myyntineuvottelija, KiAT Myyntineuvottelija, KiAT
050 548 0575
050 386 6651
Maria Pusa
Yrittäjä, LKV
0500 852 258
Tiina Toivoranta
Kiinteistönvälittäjä, LKV
050 548 0573
Tintti Aarnio
Myyntineuvottelija
050 556 0660
Johanna Lehto
Kiinteistönvälittäjä, LKV
050 432 6590
Kiinteistömaailma Munkkiniemi / Munkkivuori
Amuletti Asunnot Oy LKV
Munkkiniemen puistotie 15 | Raumantie 1 (Munkkivuoren ostoskeskus)
00330 Helsinki | 00350 Helsinki
Puh: (09) 436 3500 | Puh: (09) 436 3500
munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi | munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi
Verkko 900 ? + 3,8 % velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 ?. Hinnat sisältävät alv:n.
Munkkiniemen puistotie 15
www.kiinteistomaailma.fi
MunkinSeutu
2
Viikot 48-49
HAMMASLÄÄKÄRI
HAMMASTEKNIKKO
Muovipaikkaus
Hammaskiven poisto
alk.
alk.
60?
Hampaan
poisto
60?
A v a a o v i H a a g a n H e la n d e r -k o t i i n
Vapaana paikka Haagan dementiakoti Helmissä.
Helmi-koti on kodinomainen 12 ?paikkainen aktiivisesti
toimiva muistisairaiden ryhmäkoti puutarhalla.
Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen.
Hammasproteesi
500?
alk.
60?
tiedustelut arkisin klo 9-15 p. 040-5627704
www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi
AJANVARAUS 506 3206 | ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI
Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539
TERVETULOA
MOOTTORIPARKKI.FI
Turvallinen, lämmin ja
vaivaton kausisäilytys, sekä
sopimuspysäköinti ajoneuvollesi vuodesta 2007.
YRITYSPAIKOITUS
ASUKASPYSÄKÖINTI
YKSITYISHENKILÖT
Helsinki:
Pitäjänmäki, Herttoniemi
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
LAHJAKORTTI
Rakas,
asiakas, henkilöstö,
yhteistyökumppani...
Tämän joulun hitti on
Eettinen lahjakortti
Tukkataloon!
Joululahjaksi mielihyvää!
www.
tukkatalo.fi
Täyden palvelun
suutarista
Edge ja Ovia-uutuudet
20 euroa kpl
EDGE -aihio mallit
Ovia?
/vuoden loppuun.
Kinaporin
Suutari
Hämeentie 37, 00500 Helsinki
09-739854
avoinna ark. 8.30-17.00
la 9.00-13.00
www.kinaporinsuutari.com
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
010-322 8000
www.moottoriparkki.fi
Tapettitalo
Fleminginkatu 4
00530 Helsinki
p. (09) 76 76 58
www.tapettitalo.fi
palvelu@tapettitalo.fi
Entisöinti-, tyyli- ja
uusia tapetteja. 2000
mallia heti varastossa.
Satoja kapeita ja
leveitä reunusnauhoja.
Tapettien
alennusmyynti
koko marraskuun!
Meiltä saat henkilökohtaista
neuvontaa ja palvelua.
Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13
....
LKS esittAA
JOULU
SPEK
Taak
KELI!
15,12,
KOKO PERHEEn
munkkiniemen yhteiskoululla
laajalahdentie 21 --- mukana lks--speksi,
uvula aurea --kuoro ..ja
.. ..medisiinariorkesteri
valkotakit
.. ..--- nallelaakarit (oma nalle mukaan!)
jari petaja .. --- HUS naisten-- ja lastentautien
tulosyksikko
hinta 5e/3e
Viikot 48-49
MunkinSeutu
44. vuosikerta ? nro 22
Ajankohtaista
Kulosaaren
korttelitalo
valmistuu
alkuvuodesta
Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys on Vuoden Munkkalainen 2014. Kultaista munkkipatsasta
noutamassa olivat Tom Hynninen, Antti Kaihovaara
sekä Miikka Heikinheimo.
Yhteiskoulun senioriyhdistys
valittiin vuoden munkkalaiseksi
Munkkiniemen yhteiskoulu juhli 75 vuotista taivaltaan näyttävin menoin
??Vuoden Munkkalainen- palkinto jaettiin tänä vuonna
Munkkiniemen yhteiskoulun
75-vuotisjuhlien yhteydessä. Palkinnon jakava yhteiskoulun senioriyhdistys päätyi tällä kertaa
myöntämään kultaisen munkkipatsaan melko lähelle, ja palkitsikin itsensä Vuoden Munkkalaisena. Vuoden Munkkalainen
2014 on siis Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys!
Palkitsemisperusteiksi kerrot-
tiin jäntevä yhteydenpito koulun
ja sen oppilaiden välillä, sekä
aktiivinen tapahtumien järjestäminen koulun senioreille.
Palkinnon jakaa perinteisesti edellisenä vuotena Vuoden
Munkkalaiseksi valittu, mutta
tällä kertaa vuoden 2013 munkkalainen, kapellimestari Markus Lehtinen oli estynyt tulemasta paikalle. Hänen sijastaan
palkintoa ojentamassa oli edellinen tittelin haltija, Baltic Sea
Action Groupin perustajajäsen
Anna Kotsalo-Mustonen, joka
lausui muutaman sanan Lehtisen puolesta.
? On todella surkeaa, että
kaikki eivät voi käydä Munkkiniemen yhteiskoulua, koska
Munkka on paras, Kotsalo-Mustonen sanoi, yleisön taputtaessa hyväksyvästi.
Vuoden Munkkalainen 2014
palkintoa vastaanottamaan tulleet senioriyhdistyksen puheen-
johtaja Antti Kaihovaara, entinen puheenjohtaja Miikka Heikinheimo sekä hallituksen jäsen Tom Hynninen lausuivat
lyhyet kiitossanat senioriyhdistyksen puolesta.
? Yleensä muistellaan niitä,
jotka ovat vaikuttaneet palkinnon saamiseen. Nyt niitä on kuitenkin niin monta, että ollaan
täällä iltaan asti, jos aletaan luettelemaan, Kaihovaara naurahti.
? Senioriyhdistys ei olisi yhtään mitään, jos koulun tuki ei
olisi niin hyvää, kuin se on ollut, Heikinheimo kiitteli. ?mko
??Koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät viimein
väliaikaisista tiloista upouuteen rakennukseen, kun
Kulosaaren korttelitalo valmistuu tammikuussa 2014.
Korttelitalossa Kulosaaren ala-aste ja päiväkoti tulevat työskentelemään yhteisissä tiloissa. Koulussa
on 265 oppilaspaikkaa ja
päiväkodissa tilaa 126 lapselle. Koulun tiloja käytetään myös iltapäivätoimintaan sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja
kulttuuritoimintaan. Nyt
rakenteilla olevan korttelitalon paikalla toimi vuonna 1966 valmistunut koulu,
päiväkoti ja kirjasto kahdessa rakennuksessa. Kaupunki päätti purkaa huonokuntoiset rakennukset
sisäilmaongelmien vuoksi
ja rakentaa uudet tilat koululle ja päiväkodille. Purku- ja rakennustöiden ajan
koulu on toiminut tontille
rakennetuissa väliaikaistiloissa ja päiväkoti omissa väliaikaistiloissa lähistöllä. Louhintatyöt tontilla aloitettiin kesäkuussa
2012. Myös piha laitetaan
kuntoon leikkivarusteineen
syyslukukaudeksi 2014.
Rakennushankkeen laajuus on 5 274 bruttoneliötä. Kokonaiskustannusarvio on noin 13,4 miljoonaa euroa.
Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston
HKR-Rakennuttaja. Hankkeen on tilannut Helsingin
kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus.
Sivut 8-9
Ruoholahdessa
rakennetaan uutta
metrorataa
Ravintolapäivää
vietettiin herkutellen
??Ravintolapäivä -aate rantautui Suomeen toukokuussa 2011.
Ravintolapäivä jota myös kutsutaan ruokakarnevaaliksi on päivä jona kuka tahansa voi perustaa päiväksi ravintolan tai kahvilan. Tämä uusi kulttuurimuoto on saavuttanut suuren suosion tämän parin vuoden aikana.
Moni yhdistys, yhteisö, kerho,
partiolaiset ym. järjestävät ruokakarnevaali- tapahtuman kerätäkseen varoja toimintaansa
varten. Ehkäpä jatkossa myös
taloyhtiöt innostuvat tapahtumasta. Olisihan tämä oiva tilaisuus kerätä varoja vaikkapa piha-alueiden viheristutuksiin tai
nyt kun kaupunkiviljelystä puhutaan paljon, yrttitarha, pieni
perunamaa taikka marjapensaita
asukkaiden hyötykäyttöön, loisi
varmasti yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä asukkaiden kesken
kun yhdessä kitketään ja mullataan penkat.
Sivu 11
??HKL rakentaa ja uusii rataa
Ruoholahdessa metron nykyisellä kääntöraiteella tulevana
viikonloppuna. Paikalle rakennetaan vaihteita ja uutta rataa
länteen jatkuvan metrolinjan
tarpeisiin.
Työn aikana metrojunat eivät käy Ruoholahden kääntöraiteella lainkaan, vaan saapuvat ja lähtevät Ruoholahdessa
raiteelta 2.
Ratatyöt kestävät perjantai-illasta 22.11. sunnuntaihin 24.11.
metroliikenteen loppuun saakka. Työstä ei tule muita vaikutuksia metron liikennöintiin.
Ruoholahden kääntöraiteella
rakennetaan vaihde ja 30 metriä
uutta rataa eteläpuolelle. Myös
alueen tärinäeriste vaihdetaan.
Samanlainen työ tehtiin radan
pohjoispuolelle lokakuussa. Viikolla 48 rakennetaan vielä 180
metriä uutta rataa Ruoholahdes-
ta länteen. Tällöin kääntöraide
on jo käytössä, joten junat käyttävät molempia raiteita Ruoholahden asemalla.
Työ vaatii laajaa maa-aineksen
ja vanhan radan poiskuljetusta.
Kuljetukset ja uusien kiskojen
tuonti paikalle tapahtuvat yöllä, jotta metron matkustajaliikennettä ei häiritä.
Ruoholahden aseman mahdolliset haitat pyritään minimoimaan kastelemalla poistettava
materiaali pölyämisen estämiseksi. Työstä aiheutuu kuitenkin jonkin verran melua. HKL
pahoittelee tästä mahdollisesti
aiheutuvaa haittaa matkustajille.
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 48-49 ? Nro 22
Ilmastonmuutos luo uusia
haasteita kaupungeille
M
erkittävimmät päästöjen
vähentämismahdollisuudet kaupungilla on oman
energiankäyttönsä lisäksi maankäytön- ja liikennesuunnittelun kautta
sekä vaikuttamalla kaupunkilaisten
energiankulutustottumuksiin. Ilmastonmuutoksen hillintätoimista
huolimatta ilmasto lämpenee ja
yhdyskuntien tulee sopeutua lisääntyvään tulvariskiin ja muihin ääriilmiöihin. Helsinki, Lahti ja Turku
arvioivat ilmastonmuutostyönsä
onnistumista. Arvioinnin vertailukohtana oli ohjausjärjestelmän
ideaalimalli, joka perustui kuntien
kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen integroituun johtamisjärjestelmään.
Arvioinnissa keskityttiin ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden suunnitteluun,
toteutukseen ja seurantaan. Lisäksi
tarkasteltiin poliittista sitoutumista
tavoitteisiin ja eri toimijoiden ottamista mukaan päätöksentekoon.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta erityisen tarkastelun kohteena
oli hulevesien hallinta. Arvioinnin
tekivät toisten kaupunkien asiantuntijat tutustumalla arvioitavan
kaupungin ohjelmiin ja haastattelemalla päätöksentekijöitä ja virkamiehiä.
Ilmastotyön yleinen haaste on sen
laaja-alaisuus. Helsingin resurssit
ilmastotyöhön ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret ja toimenpiteitä
toteutetaan jo laajasti eri sektoreilla,
mutta ne ovat osittain keskenään
ristiriitaisia.
Arvioitsijat ehdottavatkin ilmastotyön selkeämpää vastuuttamista
ja ensisijaisten toimenpiteiden
määrittämistä ilmastotyön parantamiseksi. Ilmastotyön avuksi ehdote-
taan kokoavaa ilmastonmuutoksen
hillintä- ja sopeutumisohjelmaa,
jossa tavoitteet ja toimenpiteet on
priorisoitu ja aikataulutettu.
Hulevesien hallintaa Helsingissä ohjaa vuonna 2008 julkaistu
hulevesistrategia, joka pohjautuu
esimerkilliseen peruskartoitukseen.
Kaupungissa toimii aktiivinen hulevesityöryhmä, ja onnistuneita hulevesiratkaisuja on toteutettu pilottien
kautta.
Hulevesistrategian toteuttamista
hankaloittaa kuitenkin heikko tiedonkulku kaupungin sisällä sekä
selkeä vastuunkanto toimenpiteiden
toteuttamisesta. Arvioinnissa ehdotetaan hulevesistrategian päivittämistä, jonka yhteydessä arvioidaan
myös nykyisen ohjelman onnistumista sekä toteutetaan perusteellinen sidosryhmäanalyysi viestinnän
ja sitouttamisen avuksi.
Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa
sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä
syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja
rakennusten katoilta muodostuvana
pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat
joko seka- tai erillisviemäröintiin.
Hulevesien hallinnassa perustietojen kartoitus ohjelmatyötä varten
on jäänyt melko vähäiseksi, mutta
työssä on päästy hyvään alkuun.
Hulevesiohjelman päivityksen yhteydessä suositellaan mentävän syvällisemmälle ja konkreettisemmalle
tasolle.
Yksiköiden sitouttamisessa on vielä
parantamista, sillä toimenpiteiden
toteutus on käynnistynyt varsin vaihtelevasti. Hulevesiratkaisujen prioriteettijärjestys tulee saattaa osaksi
suunnittelua, ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä vastuita selkeyttää.
Viikot 48-49
Yleisönosasto
Turhat tööttäilijät risteyksessä!
??Hiukan harmittaa.
Kun odotan Teboilin ja
ostarin välisessä risteyksessä pääsyä suoraan ajaen Lapinmäentielle.
Kun valot antaa luvan
kääntyä oikealle ja vasta
hetken kuluttua ajaa suoraan.
Alkaa vimmattu torvensoitto ja keskisormen heiluttelu takana olevissa au-
ja avustamaan. Kannustan
kaikkia lähtemään toimintaamme mukaan!, Sinivuori lisää.
18-vuotias Kalle Majamaa on toiminut sisupartiolaisena Siniritareissa jo
yhdeksän vuoden ajan.
? Partiossa parasta on ollut hyödyllisten taitojen oppiminen, mutta myös se,
että olen tullut hyväksytyksi joukkoon juuri sellaisena kuin olen. Pyörätuolini
ei ole ollut myöskään este
retkeilylle ja maastossa yöpymiselle, kyseessähän on
vain järjestelykysymys, partiojohtajaksi kouluttautunut
Majamaa toteaa.
Suomen UNICEF on
myöntänyt Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustusta kansainvälisen lapsen oikeuksien päivän yhteydessä (20.11.) vuodesta 2004
lähtien. Tunnustuksen saajan valitsee asiantuntijoista
koostuva nimityskomitea,
jonka jäsenet ovat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa
Aula, Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja
Seppo Sauro ja Suomen
UNICEFin hallituksen jä-
??Röyhkeät varkaat iskivät la-su 16-17.11 välisenä
yönä Pähkinärinteessä Lammaslammentie 13 ikkunoiden ympäröimällä parkkipaikalla ja varastivat Suzuki
DR650 SE moottoripyörän,
joka oli autojen keskellä
?turvassa? mutta taitavasti
onnistuivat pyörän kiskomaan ulos autojen välistä
ja jäljet johtivat Lammaslammentielle ja kohti Vihdintietä.
Ei säästetä
rakkaudesta
??Keskiviikkona 20.11. on
lapten oikeuksien päivä.
Suomessa teemana ovat
tänä vuonna vammaiset
lapset ja heidän perheensä asiat.
Vammaisen lapsen perheessä arki on erilainen.
Sitä varmasti kuvaillaan
lapsen oikeuksien päivänä monella tavalla. Omassa kirjoituksessani puutun
yhteen, mutta mielestäni
tärkeään asiaan: Vammaisen lapsen oikeuksiin laitoshoidossa.
Omakohtaisia kokemuksia minulla siitä on 80-luvulta toimiessani kouluavustajana 300:n asiakkaan
Suojarinteen hoitolaitoksessa Suolahdessa. Kodinomaiseksi paikkaa ei voinut kutsua, päinvastoin. Ovatko
ajat muuttuneet?
Vielä edelleenkin kehitysvammaisten lasten laitoshoito on järjestetty keskitetysti. Näinä aikoina, kun
säästöjä etsitään joka puo-
Mantere
lelta, on muistettava laitoksissa olevat vammaiset lapset. Hoitohenkilöstöön tehdyt leikkaukset eivät saisi
johtaa hoivan ja huolenpidon leikkauksiin. Inhimillisen ja rakastavan hoidon
tarve pysyy, vaikka talous
tekeekin aaltoliikettä.
Vanhempien vierailut lapsiensa luona ovatkin paras kontrolli hoidon tasosta. Keskittämisen vuoksi
joillekin vanhemmille tulee vierailumatkaa jopa yli
200 km. Tästä aiheutuva
kustannus voi olla pienituloisille vanhemmille rajoittava tekijä. Vierailut olisi mahdollistettava kaikille
vanhemmille vaikka köyhimpiä tukien. Liekö sattumaa, että liki päivälleen
vuosi sitten tein tästä asiasta kirjallisen kysymyksen
vastuuministerille.
Kaj Turunen
Kansanedustaja (PS)
Suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio esteettömässä Happi-nuorisokeskuksessa Helsingissä. Kuva: UNICEF/Penttilä
sen, sosiaalialan osaamiskeskus Vasson toimitusjohtaja Merja Anis.
Komitean mukaan sisupartiotoiminta on hyvä esimerkki siitä, että vammaisille lapsille suunnattua
toimintaa voivat järjestää
muutkin kuin perinteiset
vammaistoimijat. Toimin-
Hiukan harmittaa
Anastettu M-pyörä
UNICEFin Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus
Suomen Partiolaisten sisupartiotoiminnalle
??? Mielekäs vapaa-aika ja
kaveruussuhteet ovat tärkeitä kaikille lapsille. Siksi tarvitaan sellaista vapaaajan toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Sisupartio on esimerkki juuri tällaisesta toiminnasta?, Suomen UNICEFin kotimaan
vaikuttamistyön päällikkö
Mirella Huttunen sanoo.
? Partio on kaikille avoin
harrastus, joten kannustamme myös erityistukea tarvitsevia lapsia mukaan partiotoimintaan. Tänään palkittu sisupartiotoimintamme
mahdollistaa partioharrastamisen myös aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille.
Kun sisupartiolaiset toimivat yhdessä muiden partiolaisten kanssa omassa
ikäryhmässään, erilaisuuden kohtaaminen rikastuttaa myös lippukuntien toimintaa, Suomen Partiolaisten kasvatusjohtaja Timo
Sinivuori kertoo.
? Jotta voimme tarjota sisupartiotoimintaa yhä useammalle lapselle ja nuorelle, tarvitsemme kuitenkin
myös uusia vapaaehtoisia
sisupartiolaisia tukemaan
toissa.
Tämä on aivan jokapäiväinen tilanne.
nan arvoa lisää sen pitkäjänteisyys ? sisupartiota on harrastettu Suomessa 85 vuotta ? ja valtakunnallisuus.
Tunnustuksen
julkisti
Suomen UNICEFin suojelija tasavallan presidentin
puoliso Jenni Haukio esteettömässä Happi-nuori-
sokeskuksessa Helsingissä. Samalla esiteltiin kevääseen 2014 saakka kestävä
Mukana-kampanja <http://
www.unicef.fi/mukana>,
jossa UNICEF haastaa kaikki Suomen harrastus- ja vapaa-ajan toimijat tekemään
vapaa-ajasta esteetöntä.
Elokuun
tuoksu
Elokuun tuoksu:
elämä ja kuolema.
Kaislikko harmaantuu.
Näinä tasaisina päivinä kuin laman edessä,
lama.
Aamulla juon kahvini
mustana ja vahvana.
Vielä tuoksuu nokkonen
ja villiruusu.
Minun on sinua ikävä.
Se mikä on kirjoitettu
runoihini sisään.
Kirjoitan.
Olen kirjoittamatta.
Niin paljon viisaita
sanoja.
Mutta vähän oikeita
rakkauden tekoja.
Kirjoitin rakkauden.
En rikkauden.
Kimmo Mantere
1:10-juhlanäyttely
galleria
Arabiassa
??Arabian taideosastoyhdistys ry täyttää 10 vuotta.
Juhlavuosi
huipentuu
yhdistyksen taiteilijoiden
1:10-yhteisnäyttelyyn Galleria Arabiassa 5.12.2013
? 2.2.2014.
Yhdistyksen jäsentaiteilijat, professorit Heljä Liukko-Sundström ja Heikki
Orvola, Kati TuominenNiittylä, Fujiwo Ishimoto,
Pekka Paikkari, Kristina
Riska, Heini Riitahuhta
ja Kim Simonsson, toivottavat tervetulleiksi näyttelyn Naamiaisavajaisiin sekä
Arabian Avoimet ovet -viikon tapahtumiin.
Arabian Taideosastoyhdistys ry:n 10-vuotisjuhlavuoden kokoelma, joka on
tehty yhteistyössä Arabian
Pro Arte -osaston kanssa on
esillä Avoimet ovet -viikolla Galleria Arabiassa.
1:10-juhlanäyttelyn naamiaisavajaiset ovat 4.12.
klo 18-20, jolloin taideosastoyhdistys ry juhlii 10-vuotismerkkipäivää juhlanäyttelyn ja perinteisten naamiaisten merkeissä galleria
Arabiassa.
MunkinSeutu
Viikot 48-49
5
Munkkiniemen senioreiden
Joulu tulee
vierailuRiihimäelle, lasin ja hopean pariin kaupunginmuseoon
??Munkkiniemen
Kansallisten senioreiden syksyn 2013 ohjelmistossa oli
opastettu käynti Suomen
Lasimuseoon Riihimäellä.
Museossa on esillä kaksi erikoisnäyttelyä, Tapio
Wirkkalan näyttely ja Vanhaa suomalaista lasia-näyttely.
Matkaan lähti viitisenkymmentä innokasta museovierasta.
Suomi oli viimeisiä kolkkia Euroopassa, jossa lasia
alettiin valmistaa. Suomen
ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin
v 1681. Tehdas toimi vain
neljä vuotta sen tuhouduttua Uudenkaupungin tulipalossa v. 1685.
Varsinainen lasintuotanto
alkoi Suomessa vasta kun
Åvikin lasitehdas aloitti toimintansa Somerolla v.1748.
Noin puolet Ruotsin kuningaskunnassa tehdystä lasista valmistettiin 1700- ja
1800-luvun vaihteessa Suomen puolella, pääasiassa ikkunalasia ja pulloja.
Tämä nyt Suomen lasimuseona toimiva rakennus on rakennettu vuonna
1914 Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi. Riihimäen lasitehdas aloitti toimintansa täällä v.1921.
1980-luvun alussa tehdasrakennus koki täydellisen muutoksen. Tapio
Wirkkala suunnitteli muutostyöt tulevalle Suomen
lasimuseolle ja perusnäyttelyn.
Vanhaa suomalaista la-
sia 1700- ja 1800-luvulta
näyttely rakentuu pääasiassa esineistä, jotka kuuluvat arkkitehti Markku
Annilan keräämään kokoelmaan. Riihimäen kaupunki osti pääosuuden kokoelmaa vuonna 2007. Annila on lahjoittanut museolle
loppuosan kokoelmastaan.
Tämän näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt 3. painos Markku Annilan toimittamasta kirjasta
Vanhat lasini. Valtaosa
näyttelyn esineistä, yli 300
kappaletta, on numeroituna esitelty tässä julkaisussa.
Tapio Wirkkalan suunnittelemista taidelasi- ja
hopeaesineistä koostuva
näyttely on hätkähdyttävän upea, näyttelylle annettu nimi ?Lasin ja hopean
runoilija?, perustuu Kyösti
Kakkosen, liikemies ja taiteenkerääjän yksityiskokoelmaan. Tässä esillä olevassa näyttelyssä voimme nähdä harvinaisia Wirkkalan
suunnittelemia taidelasi- ja
hopeaesineitä.
Kyösti Kakkonen on
kerännyt suomalaisen keramiikan ja lasimuotoilun
helmiä kolmenkymmenen
vuoden ajan. Hänen kokoelmiinsa kuuluvia teoksia
on ollut esillä useissa näyttelyissä ja niitä on kuvattu
suomalaista muotoilua käsittelevään kirjallisuuteen.
Tapio Wirkkalan tuotannon erikoisnäyttely on esillä 31.12.2013 asti.
Tehtaankatu 23, 11910
Riihimäki, puhelin 197584108 ja sivut www.suomenlasimuseo.fi
Museon yhteydessä on
museokauppa sekä ravintola- ja kahvilapalvelut.
Lasimuseon läheisyydessä
sijaitsee Hyttikortteli, lasitehtaan työväestölle rakennettu asuinalue
1900 -luvun alkupuolella. Täällä
toimii useita pieniä lasistudioita,
joihin kannattaa myös
tutustua.
Helena Leinonen
??Helsingin kaupunginmuseo avaa joulukautensa perinteisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina
1.12.2013. Sofiankadulla
loistavat historiallisen joulukadun lumitähdet, vanhanajan joulupukki jututtaa lapsia, kansakoulussa vietetään kuusijuhlaa ja
tiernapojat lähtevät kiertueelleen. Jouluvalmistelut
voi aloittaa tekemällä käpytonttuja ja kertaamalla joululauluja. Tapahtumaan on
vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Kaupunginmuseon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, kirjailija Outi Pakkanen avaa joulukauden klo
12. Sakarat-kuoro laulattaa joululauluja klo 12.30
ja 13.30 ja joulupukki tonttuineen vierailee. Lauluyhtye The 3ees konsertoi klo
13 ja 14, ja klo 14.30 esiintyvät Hämäläis-Osakunnan
Laulajien tiernapojat. Museokaupassa alkaa jouluale jo hyvissä ajoin ennen
joulua. Tapahtumassa arvotaan myös runsas joululahjakirjakori.
Sederholmin
talossa,
Aleksanterinkatu 16?18,
Lasten kaupunki luo elämykselliset puitteet koko
perheen joulutapahtumalle. Lovisan joulu -nukketeatteriesitys vie 1800-luvun Helsinkiin klo 12 ja 14.
Kansakoulun kuusijuhlaan
voi osallistua klo 12.30 ja
14.30. Käpytonttuja askarrellaan klo 12?15, ja Lasten kaupungissa voi tavata myös vanhanajan joulupukin muoreineen. Museon jouluperinteisiin kuuluva tiernapoikaesitys on
Sederholmin talon sisäpihalla klo 13.
Hakasalmen huvilassa,
Mannerheimintie 13b, voi
tutustua uuteen Rasvalettinäyttelyyn ja tiedustella sen
kuvista keskusteluoppaalta.
Joulutunnelmaa taloon luovat tiernapojat, jotka esiintyvät klo 15.30.
Eläinten talvitouhuja Luonnontieteellisessä museossa
??Kannattaako kutistua, vai
vaipuako horrokseen, tai
lentääkö etelään...? Eläimillä on monenlaisia tapoja
selviytyä talven yli. Museon
Suomen luonto -näyttelyyn
sijoittuva Eläinten talvi tutustuttaa näihin moninaisiin
tapoihin, joilla selvitään
kohti kevättä. Eläinten talvitouhuja tutkaillaan Luonnontieteellisessä museossa
26.11.2013?6.1.2014.Seuraa
eläinten jälkiä, askartele lumihiutaleita ja ryömi lumitunneliin katsomaan ketkä
siellä talvehtivat. Löydät
myös joulukalenterin, jonka
luukut avautuvat 1.12. alkaen. Mitä jännittävää luukkujen taakse kätkeytyy? Tule
ja kurkista!
Kaikki lapset ja lapsenmieliset ovat tervetulleita
tutustumaan metsän eläinten moniin keinoihin sel-
viytyä
paukkupakkasista. Eläinten talvi on esillä
Luonnontieteellisessä museossa 26.11.2013?6.1.2014.
onnontieteellinen museo
Pohjoinen Rautatiekatu
13, Helsinki
Avoinna: ti, ke ja pe
9?16, to 9?18, la?su 10?16,
ma suljettu.
Pääsyliput: 10 / 5 / 0 euroa. Joka kuukauden 1.
torstaina klo 16?18 vapaa
pääsy.
Loppuvuoden ja vuodenvaihteen poikkeavat aukioloajat:
Itsenäisyyspäivän aatto
5.12. klo 9?16
Itsenäisyyspäivä 6.12. suljettu
Joulu 24.?26.12.suljettu
Uusi vuosi 31.12.2013?
1.1.2014 suljettu
Loppiainen 5. ja 6.1.2014
avoinna klo 10?16.
Ensi vuoden alussa
Trauma- ja syöpäkeskuksen seurakuntia on 428
suunnittelu alkamassa
MITÄ
MUNKINSEUDULLA
TAPAHTUU?
Munkin
Seutu
Meilahden sairaalaalueelle noussee vuonna
2020 uusi sairaalarakennus, joka korvaa
erittäin huonokuntoisen
Töölön sairaalan ja
suuren osan niin ikään
huonokuntoisesta syöpätautien klinikasta.
??Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin hallitus
teki asiasta periaatepäätöksen tänään ja esittää asiaa
13.12.2013 kokoontuvalle
valtuustolle.
Uusi sairaalarakennus sijoittuisi Meilahden tornisairaalan ja syöpätautien
klinikan väliselle alueelle
Paciuksenkadun varrelle.
Traumakeskuksessa hoidetaan kiireellistä hoitoa
vaativia ortopedisiä, tapaturmakirurgisia, käsikirurgisia, neurokirurgisia sekä
suu- ja leukakirurgisia po-
tilaita, joita nykyisin hoidetaan Töölön sairaalassa.
Päivystysalue ja leikkaussalit yhdistetään Meilahden
sairaalan muuhun nykyiseen toimintaan. Töölön
sairaalarakennus tontteineen myydään ja se muuttuu mahdollisesti asuinkortteliksi. Myynnillä voidaan
osittain rahoittaa uuden sairaalan rakentamista.
Syöpäkeskukseen keskitetään syöpien hoitoja. Uusi
rakennus tukee syöpäkeskuksen roolia kansainvälisenä hoito- ja tutkimuskeskuksena. Myös saattohoitoa sijoitetaan syöpäkeskukseen. Nykyisestä syöpäklinikasta jää käyttöön
apteekin ja sädehoitoosaston tilat, muu osa huonokuntoisesta rakennuksesta
puretaan.
Rakennuksen hankesuunnittelu alkaa, kun asemakaavamuutos on valmistunut, arviolta vuoden vaihteen tienoilla. Suunnittelu
kestää vuoden. Purkutyöt
aloitetaan syksyllä 2017 ja
varsinainen rakentaminen
2018. Tavoitteena on, että
uusi rakennus on valmis
vuonna 2020.
Ensi vuoden
budjetti on tiukka
HUS:n ensi vuoden budjetissa toimintakuluja varten on 1,1 prosenttia (19,3
miljoonaa euroa) enemmän
rahoitusta kuin tämän vuoden toteutumaennusteessa.
? Tämä 1,1 prosenttia sisältää kustannusten kasvun,
väestön kasvun ja ikääntymisen sekä tuottavuustavoitteen. Se on erittäin
tiukka, toimitusjohtaja Aki
Lindén sanoi.
Toimintakulujen kasvun
lisäksi budjetissa katetaan
tämän vuoden alijäämä,
joka on 11,2 miljoonaa
euroa sekä investoinneista
johtuva poistojen ja korkokulujen kasvu.
Budjetin vahvistaa HUS:n
valtuusto joulukuussa.
??Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien
määrä vähenee 1.1.2014
vain kahdella. Ensi vuoden
alusta seurakuntia on kaikkiaan 428. Vuonna 2013
määrä oli 430.
Ensi vuoden alusta *Porvoon hiippakuntaan* kuuluvat Närpiön, Pirttikylän ja
Ylimarkun seurakunnat lakkautetaan, jolloin myös nykyinen Närpiön seurakuntayhtymä lakkaa. 1.1.2014
tilalle perustetaan Närpiön
seurakunta, jonka alueena
on vuodenvaiheessa laajeneva Närpiön kunnan alue.
Seurakuntayhtymiä on
vuoden alussa kaikkiaan
33 ja niissä seurakuntia
yhteensä 166. Seurakuntia, joilla on oma erillinen
talous, on jatkossa puolestaan 262.
Seurakuntatalouksien
määrä pysyy ennallaan ja
on ensi vuonnakin 295.
Seurakuntataloudella tarkoitetaan itsenäistä seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.
HSY:n jäteautot
tunnistettaviksi
??Pääkaupunkiseudulla
liikkuu tällä hetkellä neljä
jäteautoa, jotka voi tunnistaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden autoiksi
HSY:n pisaralogosta ja valkoisesta väristä. Näistä jäteautoista kaksi kerää lasia
ja metallia ympäri pääkaupunkiseutua ja kaksi biojätettä Helsingin keskustasta.
Lisää jäteautoja maalataan HSY:n tunnusväreihin
vähitellen uusien kilpailutuksien yhteydessä noin
10?15 jäteautoa vuodessa.
Kaikki HSY:n jäteautot ovat
saaneet pisaratunnuksensa
vuonna 2018.
Tavoitteena on, että asukkaat tietävät kuka vastaa
jätekuljetuksista, jotta he
osaavat muun muassa osoittaa palautteensa, kysymyksensä ja toiveensa suoraan
HSY:lle.
MunkinSeutu
6
Seurakunta
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 48
Ma 25.11. Katri, Kaija, Katja,
Kaisa, Kati, Kaarina
Ti 26.11. Sisko
Ke 27.11. Hilkka
To 28.11. Heini, Kaisla
Pe 29.11. Aimo
La 30.11. Antti, Antero, Atte
Su 1.12. Oskari
Viikko 49
Ma 2.12. Anelma, Unelma
Ti 3.12. Meri Vellamo
Ke 4.12. Airi, Aira
To 5.12. Selma
Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niilo, Niklas, Niki
La 7.12. Samppa
Su 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki, Kylli
Päivän mietelause:
Seisovasta vedestä odota myrkkyä.
William Blake (1757-1827)
...Taas kaikki kauniit muistot...
JOULUKONSERTTI
keskiviikkona 4.12. klo 18
Munkkivuoren kirkko,
Raumantie 3
Jaakko Kortekangas, baritoni
Jonna Imeläinen, piano/urut
Jaakko Kortekangas
Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?
Munkkiniemen seurakunta
Menovinkkejä
??Mieskuoro
Mestari-Laulajien joulukonsertti Käpylän kirkossa
(os. Metsolantien 14) la
14.12. klo 18. Solistina
sopraano Johanna Tuomi. Johtaa Märt Ratassepp. Ohjelma 15 ? ovelta tuntia ennen.
??Mieskuoro MestariLaulajien joulukonsertti
Mikael Agricolan kirkossa to 19.12. klo 19 (os.
Tehtaankatu 23). Solistina baritoni Tommi Hakala. Johtaa Märt Ratassepp. Pääsylippu 15 ?
lippupalvelusta tai ovelta tuntia ennen.
??Joulun avaus Kyläpajalla 1.12. Pikku Huopalahtiseura järjestää joulukauden avajaiset Kyläpajalla (Kytösuonpolku 3) sunnuntaina 1.12.
kello 15-18. Tule tutustumaan seuran toimintaan ja ideoimaan uusia
tapahtumia.
Esittelemme ompeluja nettipajojen toimintaa ja kerromme millaista apua ja ohjausta niissä on mahdollista saada.
Myyjäisissä
tarjolla mm. kotitekoista si-
nappia, taatelikakkuja ja
somalialaisia piirakoita
sekä käsitöitä. Tarjoamme glögiä ja pipareita.
Tervetuloa! Pikku Huopalahtiseura ry
??A d v e n t t i k o n s e r t t i
Munkkivuoren kirkossa lauantaina 30.11.2013
klo 15. Konsertissa esiintyvät: Anna Hanski, Pepe
Willberg, Karoliina Kallio sekä Munkkivuoren
ja Munkkiniemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä.
Säestykset: Pekka Rautio ja Jonna Imeläinen.
Ohjelma 15,-. Tuotto alueellisen nuoriso- ja vanhustyön sekä sotainvaliidien hyväksi.
??J o u l u m y y j ä i s e t
Munkkivuoren ala-asteella (Raumantie 2) la
30.11. klo 12-14. Kotitekoisia leivonnaisia, kahvila, grillimakkaraa, arpajaiset. Järjestää Munkkivuoren ala-asteen
vanhempaintoimikunta.
Tervetuloa!
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto:
Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 1014, ke klo 14-17, p. 2340
5100, munkkiniemi.srk@
evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti
ja to klo 10-11, p. 2340
5118.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo,
Raumantie 3
Keskiviikkokahvit klo
13. 27.11. Jarmo Karjalainen kertoo Suomen Merimieskirkosta; mukana
Sinikka Peltohaka. 4.12.
Kari Leikko.
To 28.11. klo 18 Joulutunnelmaa - Helsingin
Kannelkuoron joulukonsertti, johtaa Lenne Mitt,
säestää Kaisa Sidoroff.
Ohjelma 8 ?.
Pe 29.11. klo 9.30 Adventtihartaus Leikkipuisto
Ulvilassa, Frilander, Mannermaa, Etäniemi.
La 30.11. klo 12 Joulunavaus ja Hoosianna Munkkivuoren ostoskeskuksessa, Glad, Rämö.
La 30.11. klo 15 Adventtikonsertti. Anna Hanski,
Pepe Willberg ja Karoliina
Kallio, laulu; Pekka Rautio ja Jonna Imeläinen,
säestys. Munkkivuoren ja
Munkkiniemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä.
Lions Club Munkkivuori.
Vapaa pääsy, ohjelma 15
? alueellisen nuoriso- ja
vanhustyön hyväksi sekä
sotaveteraanien hyväksi.
I
Adventtisunnuntai
1.12. klo 11 Messu, Hoosianna! Hartikainen, Glad,
Imeläinen, Åker, Salmio,
Leppilahti, joululahjapuu.
Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa! Kirkkokahvit.
I Adventtisu 1.12. klo
17 Messu. Kotiryhmäverkosto.
Ke 4.12. klo 18 Joulukonsertti - Taas kaikki
kauniit muistot, Jaakko
Kortekangas, baritoni ja
Jonna Imeläinen, piano
ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?, tuotto srk:n
musiikkityölle.
II Adventtisu 8.12. klo
11 Messu, Leikko, Peltohaka, Rämö.
II Adventtisu 8.12. klo
15 Lasten kauneimmat
joululaulut, Tuohimaa,
Rämö.
Ma 9.12. klo 18 Kauneimmat
joululaulut,
omaishoitajille ja heidän
perheilleen, Rinne, Salmio, Rämö.
Ke 11.12. klo 9.30 Lasten ja perheiden joulukirkko, Frilander, Mannermaa, Etäniemi, Rämö.
Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen!
Ke 11.12. klo 13 Keskiviikkokahvit, Leena Inkeri
Erkkilä kertoo runoistaan
ja niiden synnystä; Jouni
Hartikainen.
To 12.12. klo 19 Naiskuoro Diskantin joulukonsertti & Joululevyn
julkistamistilaisuus, joht.
Jonna Imeläinen, Mikko
Helenius, piano; Saara
sertissa joulun kauneimpia
lauluja. Mukana on myös
muutama vähemmin tunnettu kaunis joululaulu.
Konsertin kesto on noin
tunti. Konserttiin on vapaa
pääsy, ohjelma 10 ?. Tuotto seurakunnan musiikkityöhön.
Seuraavat konsertit:
14.12. klo 18 Munkkivuoren kirkko. Oh, Hap-
Markkanen, huilu. Ohjelma 10 ?
Ke 18.12. klo 19.00
Munkkivuoren kirkko ja
to 19.12. klo 19 Huopalahden kirkko. Tunnelmallista joulua joulukonsertti, sekakuoro Procantus, johtaa Anita Lehtonen. Ohjelma 10 euroa.
Munkkiniemen
kirkko ja
seurakuntatalo,
Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, kirkko avoinna ma-pe klo 10-15 mahdollisuuksien mukaan.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 13.30-15.30 Olohuone. 26.11. vapaaehtoiset tarjoavat keittoa.
La 30.11. klo 10 Kiitosja jäähyväisjuhla vuosien
saatossa palvelleelle
Munkkiniemen seurakuntatalolle; klo 10.3014 Munkkiniemen seurakuntatalossa ja sen pihapiirissä myyjäiset, kirpputori, puuro- ym. tarjoilua.
Mukana seurakunta ja yhteistyökumppanit.
I
Adventtisunnuntai 1.12. klo 13 Messu,
Hoosianna! Hartikainen,
Glad, Rämö. Tule laulamaan yhdessä Hoosiannaa!
I Adventtisu 1.12. klo
16 Jumalan perheväen adventtimessu, (keppiaasiaskartelu klo 14 alkaen,
messun jälkeen iltapala),
Frilander, Rämö.
Itsenäisyyspäivä 6.12.
klo 10 Jumalanpalvelus,
Rinne, Leikko, Imeläinen.
Soitinyhtye Puhallus Kalle Hassisen johdolla. Partiolaisten lupauksenanto.
Seppeltenlasku
klo
12.15
Munkkiniemen
sankarihaudalla. Lakit.
lis. Erkki Wuori, puhe;
Jonna Imeläinen, Soitinyhtye Puhallus Kalle Hassisen johdolla (säävaraus).
II Adventtisu 8.12. klo
13 Messu, Leikko, Peltohaka, Rämö.
Ma 9.12. klo 10 Lasten
ja perheiden joulukirkko,
Frilander, Eronen, Rämö.
Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset
hoitajineen!
Ti 10.12. klo 18 Suomen
Kodály-kuoron joulukonsertti, joht. Julia Lainema.
Vapaa pääsy.
Ke 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Leikko, Rämö, lauluyhtye AiA.
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
I Adventtisu 1.12. klo
10 Messu, Hoosianna.
Rinne, Sidoroff.
Tule
laulamaan yhdessä Hoosiannaa!
Ti 10.12. klo 10 Lasten
ja perheiden joulukirkko,
Frilander, Tuohimaa, Ahonen, Rämö. Tervetuloa
myös kotihoidossa olevat
lapset hoitajineen!
Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle. Haluatko ilahduttaa vähävaraista seurakunnan alueella asuvaa? Munkkiniemen
seurakunnan diakoniatyö
on kerännyt 50 seurakunnan alueella asuvien
vähävaraisten perheiden
lasten ja aikuisten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai
useampi pieni lahjatoive
kirkkosaliin valmistetusta lahjatoivepuusta. Lahjojen tulee olla uusia tai itse
tehtyjä (arvoltaan max 50
?). Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta Munkkivuoren kirkosta 1. adventtina 1.12. klo 11 alkavan messun yhteydessä. Tied. diakonissa Mia
Salmio p. 09 2340 5128.
Kirkkohäät niittivät kiitosta vihkipareilta
Vihille 11.12.13 -tapahtumassa pääsee vaivatta naimisiin
??Helsingin kirkoissa vihityt ovat tyytyväisiä häihinsä. Tämä käy ilmi Helsingin seurakuntien teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin puhelinhaastatteluilla kirkkohäiden sujumista. Tutkimuksella haluttiin
saada tietoa kaikkien vihkimiseen liittyvien vaiheiden
onnistumisesta. Kyselyssä
selvitettiin myös, miksi vihkiparit olivat valinneet kirkollisen vihkimisen.
Moni vastasi kirkollisen
vihkimisen olleen heille itsestäänselvyys, eikä muuta
vaihtoehtoa edes mietitty.
Tärkeimmät syyt kirkollisen vihkimisen valinnalle
olivat perinteet, vihkiparin
uskonnollinen kotitausta,
kristilliset arvot, vanhempien sukulaisten toiveet sekä
juhlallisuus ja tunnelmallisuus. Muut valintaan vai-
kuttavat seikat olivat arvokas ympäristö ja virallisuus,
haluttiin pappi vihkimään,
ja osa koki tämän mahdollisuutena, koska kuuluvat
kirkkoon ja ovat maksaneet
kirkollisveroa.
Tutkimuksen 85 vihkitilaisuudesta valtaosa eli
67 (79 %) pidettiin Helsingin seurakuntien tiloissa ja
18 (21 %) muissa tiloissa.
Kirkkotilojen ulkopuolella vihkitilaisuuksia pidettiin muun muassa Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa, Pakilan siirtolapuutarhassa, Torpparimäen korttelissa,
Soutustadionilla, Klaus
Kurjessa, Haikon Kartanossa, Poliisien kesäkodissa,
vihkiparin omassa kodissa,
veneessä merellä sekä muiden seurakuntien tiloissa.
Joulukonserttisarja Munkkiniemen seurakunnassa
??Munkkiniemen seurakunnan perinteisen neljän joulukonsertin sarjan avauskonsertissa 4.12.
Munkkivuoren
kirkossa
laulaa Munkkiniemen alueelle muuttanut oopperalaulaja Jaakko Kortekangas.
Baritoni Jaakko Kortekangas ja Munkkiniemen seurakunnan vt. kanttori Jonna Imeläinen esittävät kon-
Viikot 48-49
py Day! Yön kuningattaret -lauluyhtye & Pyhimykset Big band esittävät nergosprituaaleja ja joululauluja. Vapaa pääsy
18.12. klo 18 Munkkiniemen kirkko. Valon lapsi
-konsertti. Munkkiniemen
seurakunnan nuorten lauluyhtye ?MunLaulu? Jonna Imeläisen johdolla sekä
nuorten bändi Tapio Heini-
län vetämänä. Vapaa pääsy
21.12. klo klo 18 Munkkivuoren kirkko. Munkkivuoren kirkko 50-vuotta
Juhlakonsertti.
Konsertissa
esiintyvät
mm. Osmo Tolonen, Kaisa Sidoroff, Jonna Imeläinen, Hanna Rämö ja Reetta Mäkinen. Vapaa pääsy.
Lisätietoa jonna.imelainen@evl.fi
Kirkkotilatoiveiden
toteutuminen saikin
hyvät arvosanat vihkipareilta, vaikka ihan
aina ensisijainen toive ei
olisi täyttynytkään,
ja sopivaa aikaa olisi
ollut vaikea löytää. Helsingin seurakuntien tiloissa vihkitilaisuuden järjestäneistä 67 vihkiparista 65
(97 %) sai toivomansa tilan. Seurakuntien vihkitilat saivat sekä toimivuudesta että siisteydestä kaikilta kiitosta.
Pappien, kanttorien ja
suntioiden toiminta sai
myös paljon positiivista palautetta. 82 vihkiparia (96
%) oli tyytyväisiä papin toimintaan. Kanttorin ja suntion toimintaa arvioivat ne
vihkiparit, joiden vihkitilaisuus pidettiin Helsingin
seurakuntien tiloissa. Kanttorin toimintaan ja musiikkiin oli tyytyväisiä 64 vihkiparia (96 %).
Tutkimuspuheluja soitettiin yhteensä 85 kappaletta, 3?5 puhelua seurakuntaa kohti. Tutkimussoittoihin vastasivat pääosin aviovaimot (84 %). Keskimäärin tutkimuspuhelu kesti
18 minuuttia. Tutkimuksen
perusteella voidaan pää-
tellä, että kirkkohäihin ollaan
todella tyytyväisiä. Mutta
toki tutkimus
on poikinut
myös hyödyllisiä kehittämisehdotuksia, niihin paneudutaan
seurakuntien toiminnassa jatkossa. Tutkimuksen teki JS Partners.
Vaikka kesä on edelleen
suosituin häidenvietto ajankohta, ovat myös erilaiset
häätapahtumat olleet viime
vuosina kysyttyjä. Puotilan
kappelissa, joka on yksi
Helsingin suosituimmista
vihkikappeleista, vietetään
helposti muistettavana päivänä eli 11.12.2013 kello
12?19 Vihille 111213 -tapahtumaa. Vartiokylän seurakunta järjestää Puotilan
kappelissa, Puotilantie 5,
vihkimisiä kello 12 alkaen
puolen tunnin välein kello 18 asti. Tarvittaessa yhteisvihkimisiä on kello 18
ja 19. Vihkiaikojen varauksen voi tehdä ennakkoon p.
09 2340 6470. Vihkitilaisuuteen otetaan mukaan oma
kulta, esteettömyystodistus
ja henkilöpaperit. Pyyntö
avioliiton esteiden tutkinnasta on tehtävä kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin viimeistään maanantaina 2.12.
MunkinSeutu
Viikot 48-49
Sunnuntaiksi
Seimien kauneutta Italiasta
Kuokkavieras
??Vuonna 1954 Kari Suomalainen piirsi kuvan jouluisesta
Helsingin Aleksanterinkadusta. Kuvan nimi oli Joulukatu
eli kuokkavieras syntymäpäiväkesteissä. Se valittiin myöhemmin piirtäjän kaikkein aikojen parhaaksi pilapiirrokseksi. Kommenteissa todettiin
kuvasta: ?Tämä Kristus-piirros
on oivaltava. Samalla se on esimerkki siitä, etteivät pilapiirtäjätkään aina piloillaan ole?.
Kristus seisoo kerjäämässä
joulukadulla. Hänen oikea kätensä on ojennettu, hänen katseensa on painunut alas, hänen
kaapunsa on valkea ja sädekehä ympäröi hänen päätään. Ihmiset tungeksivat jalkakäytävällä lahjapaketit kainalossaan.
Heillä on kalliit turkit ja hienot
hatut. Autot kaasuttelevat keskellä katua. Kristus on kaikkien
tiellä ja häntä katsotaan kiukkuisesti. Hän häiritsee.
En ollut vielä syntynyt kun
kuva julkaistiin, mutta hyvin
varhain näin sen jossain julkaisussa. Voin liittyä toiseen
kuvasta lausuttuun kommenttiin: ?Kuokkavieras omissa juhlissaan on jäänyt lapsuudestani
pysyvästi mieleen. Joka joulu
se on pannut pohtimaan, mitä
joulu pohjimmiltaan merkit-
see. Onko se kaupallisuuden
riemuvoitto vai jotain muuta.?
Vuodesta 1954 on kauan,
mutta kuva on edelleen ajankohtainen. Aleksilla on nykyään toisenlaiset jouluvalot eikä
siellä enää ajella yksityisautoilla, mutta muuten meno on entisellään. Joulukadun avajaiset
vain ovat aikaistuneet, kauppojen aukioloajat ovat pidentyneet eikä kaupankäynti hiljene sunnuntaisinkaan.
Joulukadut on jo avattu. Kirkossa joulun odotus alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina, jolloin alkaa myös uusi
kirkkovuosi. Hoosianna-sunnuntaina muistetaan, miten Jeesus saapuu kansansa keskellä
nöyränä ja hiljaisena. Kuitenkin monet tunnistavat hänessä Messiaan ja Vapahtajan. Hän
saa kuninkaan vastaanoton,
vaikka hänellä ei ole kuninkaan elkeitä.
?Suurelle vieraallenne nyt
tietä raivatkaa ja portit sydäntenne hänelle aukaiskaa.? (virsi 7:2)
Merja Vuorikari
Kirjoittaja on hiippakuntasihteeri Mikkelin tuomiokapitulissa. Hän toimii piispan teologisena sihteerinä.
?Antiikkinurkkaus
7
??Italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttely Helsingissä
9.12.2013?6.1.2014.
Harvinainen ja laaja italialaisen seimitaiteen
ja -perinteen näyttely
nimeltään Ja tapahtui niinä päivinä?
? In quei giorni? In those days? on
esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa.
9. joulukuuta lähtien
loppiaiseen saakka.
Näyttelyn järjestävät
Italian kulttuuri-instituutti
ja Italian suurlähetystö yhteistyössä Kirkko Helsingissä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja
Helsingin jouluseimet -tapahtuman
kanssa. Kryptan lisäksi näyttelyyn
kuuluvia italialaisia seimiä on nähtävänä Sinebrychoffin museossa,
Tuomiokirkossa, Pyhän Henrikin
katedraalissa, Stockmannin tavaratalossa ja Helsingin keskusrautatieaseman aulassa.
Näyttelyssä on esillä valikoima
taiteellisesti korkeatasoisia, vanhaa seimiperinnettä mukailevia
uusia, nykytaiteilijoiden tekemiä
seimikokonaisuuksia.
Seimiasetelmat ovat näyttäviä,
ja isoimmat niistä ovat luonnollista kokoa. Näyttelyn tärkeimpiin
teoksiin lukeutuu muun muassa
roomalaisen taiteilijan Christian
Apredan teatterilavastusta muistuttava 4 x 3 metrin kokoinen seimi
?Dolabellan kaari? (2012). Erityisen hieno on myös ?Kylän jouluseimi?, johon tunnettu taiteilija
Roberto Vanadian on kuvannut
sisilialaista maanviljelysmaisemaa
ja perinteisiä ammatteja.
Sinebrychoffin taidemuseossa,
Bulevardi 40 on esillä Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi -aiheisia maalauksia sekä seimiasetelma, jossa
Paolo Maria Capicin Pyhä perhe
(2000) on kuvattuna kansanomaiseen tyyliin osittain raunioituneessa kylämiljöössä. Teokset ovat
nähtävillä museossa 8.12.2013?
5.1.2014.
Turussa näyttelyä puolestaan
täydentää Basilicatan aluetta
edustava, taiteilija Francesco
Artesen toteuttama näyttämöllinen jouluseimi,
joka on esillä Turun
tuomiokirkon Agricola-kappelissa 12. joulukuuta alkaen.
Helsingissä jouluseimet ovat olleet
osa Aleksanterinkatua jo vuodesta 1999
lähtien. 24. marraskuuta
alkaen mm. Café Engelin,
Raffaellon, Nordean ja Fazerin ikkunoissa nähdään jouluseimiasetelmia. Kryptan näyttelyn
ja Aleksanterinkadun liikkeiden
lisäksi seimiä on esillä erityisesti kirkoissa ja seurakuntatiloissa,
joihin seimi tuodaan yleensä ensimmäisenä adventtina.
??Italian kulttuuri-instituutti järjestää pressitilaisuuden ma 9.12.
kello 9-10 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttelystä kertovat johtaja Matera, Italian
seimiasiantuntija Michela Rossetti, suurlähettiläs Giorgio Visetti.
Kryptassa on mahdollisuus kuvata
seimiasetelmia ennen kuin näyttely avautuu yleisölle.
Tunnelmapaloja vanhan
sataman Antiikkimessuilta
marraskuun alussa
??Kävelin ympäriinsä antiikkimessuilla ja nautin visuaalisia herkkupaloja. Antiikki on aina persoonallinen valinta, joka tekee ko-
dista hyvällä tavalla erikoisen. Tosin kauneus on katsojan silmissä, jokainen valitsee, mitä kotiinsa hankkii ja yhdistelee oman mie-
lensä mukaan; taiteellisesti, käytännöllisesti, kalliisti,
halvasti. Tai yhdistäen kaikki tavat, taiteellinen ja käytännöllinen eivät ole välttämättä vastakohtia.
Toivottavasti kuvista vä-
littyy osa tunnelmasta
ja seuraava mahdollisuus päästä haukkaamaan antiikkia on:
Antiikin ja taiteen
joulumarkkinat ASTORIA -salissa, Iso
Roba 14, Helsinki,
7-8.12.2013
Tapahtuma
on
avoinna la-su klo 1116 ja näytteilleasettajia on paikalla kolmekymmentä. Näihin
antiikimarkkinoille on
maksuton sisäänpääsy.
Tervetuloa jouluostoksille.
Eija Hirvonen ja
Helena Leinonen
Kuvakooste,
Anni Rantasalo
Helena Leinonen
Eija Hirvonen
MunkinSeutu
8
Viikot 48-49
Yhteiskoulun
75-vuotisjuhla keräsi
salin täydeltä väkeä
Juhlapuheissa pohdittiin
munkkalaisuuden merkitystä
??Munkkiniemen yhteiskoulu juhli 75-vuotista taivaltaan 8. ja 9. päivä. Perjantaina pidettiin juhla koulun oppilaille ja opiskelijoille, lauantaina vuorossa
oli juhla kutsuvieraille sekä
vanhoille oppilaille.
Juhlan suunnittelu oli
aloitettu jo puolitoista vuotta aikaisemmin äidinkielenopettaja Anu Pohjanoksan
johdolla. Pitkään hiottu ohjelma sisälsi hienoja musiikki- ja tanssiesityksiä sekä
myös mykkäfilmin koulun
varhaisvuosista. Juhla oli
muutenkin historiapainotteinen, ja usean esityksen
aikana lavan valkokankaalla näkyi valokuvia koulun vaiheista vuosien takaa. Juhlapuheissa kiinni-
tettiin huomiota munkkalaisuuden merkitykseen ja
siihen, miten yksityiskoulu on selvinnyt koulumaailman myllerryksistä.
Yhteistyö tärkeää
Yhteiskoulun rehtori Aki
Holopainen muisteli koulun
perustamisvuosia, ja yhteiskoulun autonomian säilyttämiseksi tehtyä työtä.
Ensimmäisenä puhunut
puheenjohtaja Pekka Heusala kertoi hieman yhteiskoulun hallituksesta, ja siitä
mitä koulun eteenpäin vieminen vaatii.
? Yhteiskoulun ylläpitäminen perustuu yhteistyöhön. Hallituksen kokoonpanossa on laaja kosketuspinta yhteiskuntaan, hallitustyössä on mukana kyvykkäitä henkilöitä eri yhteiskunnan aloilta. Rehtorien ja opettajien suhteen
koulumme on ollut onnekas, tai paremmin sanottuna määrätietoinen, Heusala sanoi.
? Munkkiniemen yhteiskoulu on koulu keskellä kylää.
Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi juhlijoista, kun koulun 75-vuotisjuhla esitettiin kutsuvieraille ja entisille opiskelijoille.
Neljä rehtoria
historian aikana
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri pohti juhlapuheessaan
opettajien ja opiskelijoiden välistä dialogia.
Puheiden ja musiikkiesitysten välissä kultiin hieman koulun ja Munkkiniemen historiaa.
? Osaako kukaan kertoa, milloin Munkkiniemi
mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa paikannimenä, kysyi toinen juhlan
juontajista, Heli Makkonen. Vastausta ei yleisöstä
löytynyt, joten Makkonen
kertoi ensimmäisen maininnan löytyvän vuodelta
1540. Tästä siirryttiin jokunen vuosisata eteenpäin,
ja Makkonen luki yhdessä
juontajaparinsa Roope Rytkösen kanssa Munkin Seudusta uutisen koulun perustamisen ajoilta, 75 vuot-
ta sitten. Tätä seuraa lyhyt
historiakertaus
? Yhteiskoulu on toiminut neljässä eri rakennuksessa, tai viidessä jos ensimmäinen toimipaikka eli
kotikoulu lasketaan mukaan. Neljä on joka tapauksessa maaginen luku kou-
lun kannalta, sillä koululla on pitkän historiansa aikana ollut vain neljä rehtoria, juontajat kertoivat. Nuo
neljä rehtoria ovat Ilmari
Koskimies, Jussi Saukkonen, Jorma Rytkönen sekä
nykyinen rehtori Aki Holopainen.
Kertomisen
arvoinen tarina
Vuoden Munkkalainen- palkintoa jakamassa Pekka Heusala, Anna Kotsalo-Mustonen sekä Aki Holopainen.
Seuraavaksi olikin rehtori
Holopaisen puheenvuoro.
Hän käsitteli puheessaan
myös yhteiskoulun perustamista.
? Munkkiniemen yhteiskoulu syntyi sodan aattona.
Taloudellisten resurssien
puute, muutostilassa oleva yhteiskunta eivätkä edes
kansainväliset myrskyt kyenneet lannistamaan uskoa
tulevaan, Holopainen sanoin. Hän jatkoi kertomalla, kuinka alueen vanhemmat ottivat ohjat omiin käsiinsä perustaessaan paikkakunnalle suomenkielisen
väestönosan tarpeeseen yksityistä oppikoulua. Ensimmäisenä huolena oli asianmukaisten tilojen järjestäminen, mutta Holopainen toteaa koulun eläneen tässä
asiassa onnellisten tähtien
alla. Viimeisin rakennusvaihe toteutui vuosituhannen
vaihteessa, kun koulun laajennus- ja peruskorjaushanke valmistui, puheenjohtaja Heusalan johdolla.
? Taloudelliset resurssit tälle koulurakennushankkeelle turvasi Helsin-
gin kaupunki, mistä olemme kiitollisia, Holopainen
kiitteli.
Toinen
kiitollisuuden
aihe on pätevä opettajakunta, josta Munkan oppilaat ovat saaneet nauttia.
Holopainen
muistutti
myös koulun historiasta
kertovista kirjoista, jotka
julkaistiin hiljattain. Historian kokonaisesityksen on
kirjoittanut dosentti Jari
Salminen, ja oppilasmatrikkelin synnystä vastaa koulun entinen apulaisrehtori
Päivi Wikström.
? Näitä teoksia täydentää
tämän päivän koulua esittelevä lehti Juhlaviesti, jonka ovat toimittaneet lehtorit Tuija Ihalainen ja Ossi
Koskinen. Munkan tarina
on hyvä, sen on kertomisen
arvoinen ? nyt ja jatkossa.
Yhteisöllisyyden
merkitys
Holopainen jatkoi puheessaan yhteisöllisyyden
merkityksestä, ja siitä minkälainen yhteisö koulu on.
? Kouluyhteisön ominaislaatuun kuuluu huolenpidon lisäksi yhteiskunnan
oppilaalle asettama työntekoon ja ponnisteluun perustuva henkilökohtaisen
kehittymisen
vaatimus,
mikä luonnollisesti rajoittaa hänen osaltaan hetkeen
sidottua vapautta, Holopainen totesi. Hän muistutti puheessaan myös, että
kouluyhteisöön kuuluu oppilaiden ja henkilökunnan
Viikot 48-49
MunkinSeutu
9
Lauluyhtye Mykiö esitti
kappaleen On hetki.
palloakin hän kertoi pelanneensa, mutta joutui pian
huomaamaan, ettei taida
koskaan kasvaa lajin edellyttämiin mittoihin.
Hän muisteli myös eri
kieltenopettajien vaikutusta myöhempään elämään.
? Ruotsinopettajalleni Anni-Helena Rannalle kiukuttelin vielä lukiossa, etten
ikinä tulisi ruotsin kielitaitoa tarvitsemaan, mutta
kuinka ollakaan päädyin
Ruotsiin töihin melkein 15
vuodeksi ja vieläkin asun
Tukholmassa, Teeri naurahti. Lopulta eniten hänen uravalintaansa vaikutti
opettaja Tuulikki Telerannan järjestämä laboratoriokurssi veriryhmien määrittämisestä.
? Yksi ainoa kurkistus
kokeiden tekemisen maailmaan riitti ja olin koukussa - minusta tulisi tutkija!
Oppiminen on
dialogia
lisäksi myös vanhemmat,
sekä eri toimikunnat. Holopainen muistutti myös koulun hallituksen puheenjohtajien Erkki Virkkusen ja
Pentti Nurmion sekä hallituksen pitkäaikaisimman
jäsenen Leo Saksalan ja
rehtori Rötkösen käymästä 1970-luvun taistelusta
yksityiskoulujen autonomian puolustajina.
Puheensa lopuksi Holopainen luki edesmenneen
apulaisrehtori Aarne Salmisen runon Lähtö matkalle.
Osaavat opettajat
Varsinaisen juhlapuheen
piti Aalto-yliopiston rehtori
Tuula Teeri, joka kävi koulua yhteiskoulussa 60-luvun lopulla. Päällimmäisenä
muistona hänelle jäivät innostavat ja asialleen omistautuneet opettajat, joiden
ansiosta opiskelupaikan valinta lukion jälkeen tuotti
Teerille päänvaivaa. Kori-
Opettajaa esittänyt Suvi Matero kyseli yleisöltä tiukkoja
kysymyksiä.
Teeri pohti puheessaan
myös Suomea ja koko Eurooppaa koettelevaa kriisiä,
jonka ratkaiseminen vaatii
kipeästi uusia ideoita.
? Vanhat konstit eivät
tepsi, vientiteollisuutemme
käy läpi monenlaisia rakennemuutoksia, julkinen sektorimme on liian suuri ja tehoton ja väestömme ikääntyy, Teeri sanoi.
Aalto-yliopisto on Teerin
mukaan ottanut vakavasti
vastaan Suomen hallituksen
asettaman tavoitteen tehdä
maastamme kärkimaa niin
ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
? Menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa tarvitsemme maailman parhaat
opiskelijat ja tutkijat. Hyvin nopeasti Aaltoon tullessani oivalsin, että meillä on jo maailman parhaat
opiskelijat.
Alati muuttuva työelämä
luo myös omat haasteensa,
sillä tänään ei vielä tiedetä,
mihin ammatteihin opiskelijoita koulutetaan.
? Kuka olisi 10 vuotta sitten kyennyt ennustamaan
että kolme Suomen tällä
hetkellä nopeimmin kasvavaa yritystä tuottaa tietokonepelejä, Teeri kysyy.
Atte Moisio, Robert Rubanovitsch
ja Karri Viljamaa lauloivat kappaleen New York,
New York. Rasmus Raijas säesti pianolla.
Tilaisuuden juontaneet
Heli Makkonen ja Roope Rytkönen esittelivät yhteiskoulun kansainvälisyyttä.
Yhteiskoulun koripallojoukkue piti
koripallonäytöksen.
Oppilaiden tanssiesityksessä nähtiin vaikutteet eri vuosikymmeniltä.
?Teinikunnan hipoista hip-hopiin?. Muistelua yhteiskoulun teinikunnan perustamisesta.
Hän muistuttaa myäs, että
oppiminen on parhaillaan
dialogia, josta molemmat
osapuolet hyötyvät.
? Oikeastaan ainoa merkittävä ero opettajan ja
opiskelijan välillä on että
opettajilla on enemmän kokemusta - opiskelijoillamme on usein tuoreempi näkemys asioista. Opiskelijat
ovat kumppaneitamme, ei-
vät tyhjiä tauluja tai asiakkaita, Teeri toteaa.
Juhlapuheen jälkeen vuorossa oli vielä esityksiä, kuten koripallostomp, sekä
Lakkiaispäivänä- runo. Päivän juhla päättyi Maammelauluun. Juhlinta huipentui
vielä illalla Kalastajatorpalla, jonne saapui peräti 1100
koulun senioria. ?mko
MunkinSeutu
10
Viikot 48-49
Munkkiniemen yhteiskoulu täytti 75 vuotta
??Munkkiniemen yhteiskoulun 75-vuotisjuhlat on
juhlittu.
Pääjuhla oli lauantaina
9.11.2013. Juhlan ohjelmanumeroita oli harjoiteltu
pitkään, ja se näkyi upeassa lopputuloksessa. Oppilaiden taitavissa ohjelmanumeroissa kuultiin ja nähtiin muuan muassa otteita
koulun historiasta, kaunista laulua sekä näyttävä koripalloesitys.
Koulun juhlasali täyttyi
kutsuvieraista, entisistä oppilaista, oppilaiden vanhemmista ja muusta juhlayleisöstä. Juhlapuheen
piti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Vuoden Munkkalaiseksi 2014 valittiin Munkkiniemen yhteiskoulun seniorit ry.
Pääjuhlan jälkeen koulun
liikuntasalin kattoon nostettiin viirit koulun koripallojoukkueiden saavutusten kunniaksi. Paikalla oli
mm.EM-hopeaa sekä SMkultaa vuonna 1971 voittanut joukkue lähes kokonaisuudessaan. Viirinnostoseremonian jälkeen alkoi
koripallon juhlaottelu, jossa
moni Munkkiniemen yhteiskoulun eri vuosina ja vuosikymmeninä käynyt koripalloilija teki paluun tutun
koulun kentälle.
Illalla
Kalastajatorpan
illallisjuhlaan kokoontui
1.100 juhlijaa.
Viestit kertoivat, että ilta
oli täynnä riemukkaita jälleennäkemisiä!
Munkasta maailmalle ?
Munkkiniemen yhteiskoulun historia 1938-2013 sekä
Munkkiniemen yhteiskoulun oppilasmatrikkeli 19382013 -teoksia on myynnissä
koululla, tiedustelut koulun
toimistosta tai puhelimitse
09-4777630
Päiväjuhlan kuvakoosteen
kuvasi Riina Meilo /MYK
Lämpimät onnittelut koululle ja kaikkea
hyvää
seuraaville
vuosikymmenille ja tuleville100 -vuotisjuhlille.
Helena Leinonen
Pikku Huopalahteen
suunnitteilla asunnot
1500-2500:lle
Aineistoon voi tutustua netissä
ja muun muassa Pikku Huopalahden lastenkirjastossa
??Pikku Huopalahden pohjoisosaan suunnitellaan uusia asuntoja. Alustavissa arvoissa Mannerheimintien ja
Vihdintien risteyksen lounaispuolelle voitaisiin rakentaa asunnot 1500-2500
asukkaalle.
Uudet asuinrakennukset
sijoittuisivat Helsingin yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen omistamalle tontille, jolla on hammaslääketieteen ja oikeuslääketieteen laitoksien rakennuksia. Nämä rakennukset on
todennäköisesti purettava,
mikäli uusia asuinrakennuksia aletaan rakentaa.
Vihdintien ja Mannerheimintien kulmaukseen rakennettaisiin toimistotilaa,
sillä se on pahimmin alttiina melulle ja päästöille.
Pikku Huopalahteen on
suunnitteilla myös uusi päivittäistavarakauppa.
Aineisto nähtävillä
Suunnitelmat edellyttävät
kaavamuutosta, keskustelutilaisuus suunnitelmista
järjestetään keskiviikkona 27. marraskuuta 17.3019.30 Pikku Huopalahden
asukastalossa. Suunnitteluaineisto on esillä 16. joulukuuta saakka muun muassa Pikku Huopalahden lastenkirjastossa, Tilkankatu
19, infokeskus Laiturilla,
Narinkka 2, sekä Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13. Aineistoon voi
tutustua myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.
hel.fi/ksv kohdassa nähtävänä nyt. ?mko
Toimittaja Kimmo Ohtosen Huippuvuorilla ottamat kuvat ovat esillä Canonin Menuetto
Business Centerissä vuoden loppuun asti.
Huippuvuorten arktinen paratiisi
? Kimmo Ohtosen valokuvia Canonilla
??Canonin Menuetto Business Centerissä vietettiin
viime keskiviikkona valokuvanäyttelyn
avajaisia,
kun kahdesti tänä vuonna
huippuvuorilla käynyt Kimmo Ohtonen esitteli matkojensa aikana ottamiaan
kuvia. Kesä- ja syyskuussa ottamillaan kuvilla Ohtonen haluaa kertoa, kuinka dramaattisesti ympäristö
on muuttumassa.
? Ihminen on aiheuttanut
toimillaan ilmaston muutoksen, mutta me voimme tehdä yhdessä töitä
muutoksen hillitsemiseksi
ja kääntää tiedon positiiviseksi energiaksi, Ohtonen
sanoi näyttelyn avajaisissa.
? Näemme eläimen katseessa jotain itsestämme.
Jääkarhut eivät ehkä jaa
murheitamme, vaikka ne
vaistoaisivatkin ympäristönsä muuttuvan. Ehkä ne
vain keskittyvät selviytymään. Nyt alkaisi olla meidän aikamme toimia tunteidemme pohjalta, varsinkin kun rationaalinen tiede tukee huoliamme maapallomme tulevaisuudesta,
Ohtonen tiivistää kuviensa
viestin.
Karut maisemat
Ohtonen on myös WWF
Suomen hallintoneuvoston
jäsen. Canon tekee WWF:n
kanssa yhteistyötä auttaen
tallentamaan ja jakamaan
tietoa ympäristön tilasta ja
ilmastonmuutoksesta.
Huippuvuorten maisemat ovat ihmissilmään karut, yli puolet maa-alasta
on jäätikön peitossa. Silti
Huippuvuorilta löytyy paljon elämää.
? Tämän arktisen paratiisin monimuotoisen elämän
seuraaminen ja taltioiminen on ollut unohtumaton
kokemus, Ohtonen kertoo.
? Olen vieraillut Huippuvuorilla tänä vuonna kahdesti, kesäkuun yöttömässä yössä ja syyskuun loppupuolella, päivien lyhentyessä vauhdilla. Kesä on lintujen lisääntymisen juhlaa.
Kolmisen miljoonaa lintua
lentää Huippuvuorille jatkamaan sukuaan. Rannat
ja vuorten seinämät täyttyvät silloin kovaäänisistä vieraista, jotka kiistelevät kumppaneista ja hauto-
mispaikoista. Kesän aikana
myös valaat saapuvat ruokailemaan Pohjoisen jäämeren valtavaan ruoka-aittaan. Mursut röhkivät rannoilla ennen kuin pulahtavat veteen simpukoilla aterioimaan, Ohtonen kuvailee elämää Huippuvuorilla.
Luonto vaikeuksissa
? Valon ohella ympäristö on muuttunut myös toisella, pelottavalla, tavalla.
Jäätikön reuna, joka vielä kesäkuussa oli Huippuvuorten pohjoisosan tuntumassa, on syyskuuhun
mennessä matkannut noin
350 kilometriä pohjoisemmaksi. Pohjoinen jäämeri
on yhtä loputonta ulappaa.
Näin jääkarhuja, jotka ovat
haaksirikkoutuneet saarille. Ne joutuvat elämään
säästöliekillä ja odottamaan
talven ja jäiden tuloa. Silloin ne pääsevät taas saalistamaan hylkeitä. Joistain
jääkarhuista näkee jo syksyllä, etteivät ne selviä talveen asti, Ohtonen kertoo.
Yhä useampi jääkarhu
joutuukin vaikeuksiin, sillä ilman lämpötila arktisella alueella on noussut
2-2,5 kertaa nopeammin
kuin muualla. Saariryhmää
ympäröivä jääpeite kutistuu
nopeasti, ja tutkijat uskovat jääkarhujen katoavan
Huippuvuorilta muutamassa vuodessa.
? Planeettamme uhkakuvat ovat niin valtavia, että
niiden edessä tuntee itsensä
mitättömän pieneksi. Toivoa antaa se, että arktisesta
luonnosta välittävien määrä kasvaa päivä päivältä. Ja
itse luonto, merilinnuista
hylkeisiin ja jääkarhuihin,
on planeettamme selviytyjä. Kunhan me ojennamme
sille auttavan käden, tämän
arktisen paratiisin asukit
löytävät keinot selviytyä
muuttuvan planeettamme
armoilla, Ohtonen toteaa.
Huippuvuorten arktinen
paratiisi -näyttely on avoinna vuoden 2013 loppuun
asti arkisin klo 8 ? 16.30
osoitteessa Menuetto Business Center, Huopalahdentie 24. Näyttelyyn on vapaa,
esteetön pääsy. ?mko
? Ihminen on aiheuttanut
toimillaan ilmaston muutoksen, mutta me voimme
tehdä yhdessä töitä muutoksen hillitsemiseksi,
Kimmo Ohtonen sanoo.
Canon ja WWF tekevät yhteistyötä auttaen tallentamaan ja jakamaan tietoa
ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta.
Viikot 48-49
MunkinSeutu
11
Ravintolapäivää
vietettiin herkutellen
??Satoa voisi sitten käydä
keräämässä vaikkapa yhteisiin ravintolapäivätapahtumiin. Ravintolapäivää vietetään neljä kertaa vuodessa.
Tietoa päivästä kulkee
paljolti ?suusta suuhun?
mutta kyllä mediakin tästä
kiitettävästi on informoinut.
Lauantaina 16.11 kävin
täällä Munkkiniemessä kahdessa eri ravintola-päivä
tapahtumassa, Montessorileikkikoululla ja Scoutkällarenin (ruotsinkielisten
partiokolo) tilassa Kadetintiellä.
Montessorileikkikoulu
toimii kahdessa eri yksikössä tosin samassa rakennuksessa Munkkiniemen Puistotie 13. Perustieltä muutettiin alkusyksyllä Ålandsbankenilta vapautuviin tiloihin. Tämän tilan
avajaisia vietettiin lauantaina 16.11.2013. Ravintolapäivätapahtuma oli järjestetty leikkikoulun toiseen
osaan (sisäänkäynti pihan
puolelta.), missä koulu on
jo toiminut 15 vuoden ajan.
Ravintolan listalla oli Burgerit ja Cup Cake, hauskan
näköisinä tarjolla.
Väkeä oli valtavasti, nuoria perheitä lapsineen mutta myös paljon isovanhempia näkyi olevan paikalla.
Iloista puheensorinaa, hyvää syötävää ja lasten riemua oli kiva seurata ja olla
mukana.
Munkkiniemen Montessori-leikkikoulu on 3-6 vuotiaille lapsille tarkoitettu esikoulu ja päiväkoti.Leikkikoulussa on kaksi 20 lapsen ryhmää, joista toinen
työskentelee montessoritiloissa aamupäivisin ja toinen iltapäivisin.
Loppupäivä on varattu ulkoiluun ja leikkiin.
Scoutkällaren, Munksnäs
Flickscouter och Munksnäs
Spejarna,
Munkkiniemen ruotsinkielisten tyttöjen ja poikien partiokolo sijaitsee Kadetintie 2:ssa, tila on alkujaan toiminut kartanon perunakellarina.
Solnan puisto kuului aikoinaan
Munkkiniemen
kartanon pihapiiriin samoin Härkähaan puistikko. Täällä sijaitsivat kartanon navetta, riihi ja talli
vaunuvajoineen,sekä muonamiesten asunnot.
Puutarhamestari Björnberg viljeli ja hoiti kartanon maita. Kun vapaaherra
Ramsey myi v.1910 kartanon maat, Björnberg ryhtyi
vuokraviljelijäksi ja muutti
taloon, jonka kivikellari on
jäljellä ruotsalaisen koulun
pihapiirissä Kadetintien ja
Solnantien kulmauksessa
(silloinen Tykkitie ja Läntinen Pitkätie).
Björnbergin työtä jatkoi
v. 1925 hänen poikansa
Sven. Hietalahden torilla
hän myi mm. Munkkiniemessä kasvatettuja perunoita.
Vuonna 1950 valmistui
Munkkiniemeen pitkään
suunniteltu ruotsinkielinen
yhteiskoulu Björnbergin aikanaan asumalle tontille.
Perunakellari kunnostettiin talkoovoimin v. 19511955 partiokoloksi missä se
tänäkin päivänä jatkaa vilkasta partitoimintaa.
Ravintolapäivänä oli kololle katettu runsas noutopöytä ja väkeä oli runsaasti, partiolaisia, aikanaan
partiossa toimineita, lippukunnan kannatusyhdistyksen väkeä ja myös ohikulkijoita. Tämä kahdesta
huoneesta holvikattoineen
koostuva tila on näkemisen
arvoinen paikka.
Itsenäisyyspäivänä
Munksnäs Scoutvänner r.f
tukee partiolaisten toimintaa järjestämällä perinteiset
myyjäiset klo 12-14. Luvassa on runsas leivonnaistarjonta; suolaista ja makeata
sekä kahvila.
Kadetintie 2 sijaitsee
ruotsinkielisen yläasteen
ja urheilukentän pukukopin
välisellä alueella. Sinne
on hyvä suunnata vaikkapa Munkkiniemen sankarihaudoilla järjestettävän itsenäisyyspäivän tapahtuman
jälkeen.
Helena Leinonen
Siilitien metroasema palkittiin
vuoden teräsrakenteena
??Siilitien peruskorjattu
metroasema on saanut Vuoden teräsrakenne -arkkitehtuuripalkinnon. Palkinnon
myönsi Teräsrakennusyhdistys ja sen saivat aseman
rakennuttaja HKL Infrapalvelut, aseman pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Cederqvist & Jäntti
Arkkitehdit Oy sekä rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Pontek Oy.
Joukkoliikenneterminaalien ja -asemien arkkitehtuuri, rakentamisen laatu
ja näiden kautta viihtyisyys
ja turvallisuus ovat tärkeitä
asioita suurille ihmismäärille. Nyt Siilitien metroasemalla on toteutettu laadukasta teräsrakentamista palkitsemisen arvoisesti, kuvataan palkintolautakunnan
perusteluissa.
? Siilitien aseman peruskorjauksessa saatiin aikaan
hyvä, tarkoituksenmukainen ja laadukas lopputu-
los, kiittää yksikön johtaja Juha Saarikoski HKL
Infrapalveluista.
? HKL:lle rakennuttajana
oli myös tärkeää, että asema pysyi koko rakentamisajan matkustajien käytössä. Näin peruskorjaus häiritsi matkustajia mahdollisimman vähän.
Siilien metroaseman peruskorjauksen rakennustyöt
käynnistyivät helmikuussa
2012 ja saatiin päätökseen
kesäkuussa 2013. Asemalle rakennettiin uusi teräsrakenteinen laiturikatos, laiturin länsipäädyn poistumistieporras sekä katutason
kioski- ja odotustilarakennus. Lisäksi laiturin laatoitus ja kalustus uusittiin kokonaisuudessaan. Aseman
kaikki rakenteet ovat harmaaksi maalattua terästä ja
seinäpinnan ruostumatonta
terästä ja lasia.
Palkintolautakunta kertoo
perusteluissaan, että ase-
man laiturikatoksen teräsrakenteinen lasijulkisivu on
tunnistettava ja persoonallinen maamerkki metrosta
ja Itäväylältä katsottuna.
Päivällä luonnonvalo valaisee laiturialueen ja illalla laiturialueen lämminsävyinen alakatto ja asemalla pysähtyessään oranssi
metro näkyvät rakennuksen ulkopuolelle.
Laiturikatos koostuu teräsristikkoelementeistä, jotka on nostettu paikoilleen
vanhan katoksen toimiessa rakentamisen aikaisena
suojana. Laiturialueen pohjoispuoleinen kallioleikkaus on tuotu osaksi laiturialueen sisätilaa tehostusvalaistuksen avulla. Katutasossa rakennuksen kivijalkana on teräspilarein tuettu 6 metriä korkea kivikoriseinä, joka toimii kontrastina kevyelle lasijulkisivulle.
MunkinSeutu
12
Halvaatunut
demokratia
Josa Jäntti
??Aivan väeläkeyhtiöissä
hän aikaa sitvoi elää kuten
ten
kiinnivanha sanontin huomiota
ta kuuluu ?kuin
työeläkeyhtisika vatukosöiden ?keisasa?. No, miksi
reihin? (Ilmaeivät ministerit
rinen ja Varja kansanedusma). Nyt puttajat tee mitään?
kahti esiin vieMinisterit Rilä ?Keisarinnasikko, UrpilaiMNI
U
L
O
K
kin? KEVASTA
nen ja esimer- ja vielä Qakiksi jotkut vatarista saakka
listuneet kanperehtymässä sen eläkejär- sanedustajatsekä ammattijärjestelmään ja sijoitusmah- jestöjen johtajat ovat vaatidollisuuksiin? Kaikki alkoi neet, että työeläkeyhtiöiden
- tosin se tuli vasta median toiminnan on oltava ?läpinäkautta julkisuuteen, (mitä- kyvää ?kuten osakeyhtiöissä
hän on ollut jo sitä ennen) on tapana - varsinkin viime
- Finnairin toimitusjohta- vuosina, vaikka työeläkeyhjan asunnon myymisestä. tiöt eivät olekaan pörssiyhSe ei korkean hintapyyn- tiöitä. Näiden kansalaisten
nön takia mennyt kaupak- demokraattisesti valittujen
si, mutta sitten ?liihotteli? edustajien vaatimus ?läpipaikalle hyvä veli Ilmarises- näkyvyyden? lisäämisestä,
ta, joka suostui tähän hin- kaatui YHDEN MIEHEN eli
tapyyntöön ja vuokrasi sen EK:n Rantahalvarin kielteisamalla työsuhdeasunnok- seen päätökseen!
si kyseiselle johtajalle, joka
Mitähän ?salaisuuksia?
sattui kuulumaan Ilmarisen ja kohtuuttomuuksia EK ja
hallitukseen.
Rantahalvari haluavat piSitten tulivat julki ko. tää piilossa? Kyllä demotyöeläkeyhtiöiden johtajien kratiamme on todella halkohtuuttomat palkat bonuk- vaantunut, kun yksi Rantasineen ja etukäteen hoidet- halvari voi halvaannuttaa
tuine lisäeläkkeineen. Ilme- demokratian ministereiden
ni myös monenlaisia edulli- ja kansanedustajien silmisia vapaa-ajan asuntokaup- en edessä?
poja, joissa eläkeyhtiöiden
Kyseessähän on meidän
johtajat saivat hankkia niitä kaikkien eläkeläisten ja nyalihintaan. Nyt KEVAn tapa- kyisin tyel ? maksua makus on luku sinänsä! Toimi- savien palkansaajien ja heitusjohtaja pistää kaikki epä- dän työnantajiensa keräämät
selvyydet hallinto - osaston työeläkevarat. Ne eivät ole
syyksi. Hän ei siis ole muka valtion varoja, vaikka niitiennyt, miksi ko. osaston den ansiosta Suomi kuuesimies oli ostanut hänelle luu ihme kyllä AAA-luokityösuhdeasunnon omin päin tukseen. Niitä ei saa käyttoimitusjohtajan tietämättä tää muuhun kuin eläkkeija pitänyt siinä 200.000? re- den maksuun on todistanut
montin. Kun näin oli hänen muun muassa nykyinen TEtietämättään toimittu, kysei- LAn johtaja Suvi-Anne Siinen torniasunto ei kelvan- mes (ex- kansanedustaja).
nutkaan ja niin ostettiin taas Sitäpaitsi kaikki nämä varat
hänen tietämättään uusi työ- ovat perustuslain mukaan
suhdeasunto yhtä kalliine (kuten mm. pankkitalletukremontteineen. Eikä siinä set) omaisuudensuojan piivielä kaikki! Sama hallin- rissä. Nehän on kerätty tunon pomo osti toimitusjoh- levien eläkeläisten eläkkeitajalta salaa työsuhdeautok- tä varten. Ainoat bonuksia
si kalliin avoauton. Koska ansaitsevat voisivat olla näitoimitusjohtaja on ?suurten den yhtiöiden sijoitusammlinjojen nainen? ja kuuluu mattilaiset, jotka toiminnalmielestään vain henkilökun- laan paisuttavat tätä yhtiöitaan, jonka asioista päättää hin kertynyttä nyt jo n. 150
KEVAn hallintopomo,ei hän miljardin ? pottia.
voinut puuttua hankintoiHeidänkin hohtonsa himhin eikä siihen, että edel- meni, kun luin äskettäin
linen yli miljoonan työsuh- valtakunnan arvokkaimmasdeasunto on edelleen myy- ta aikakauslehdestä Ilmarimättä. Ei siihenkään,että sen Alfa-ryhmästä. Sekin saa
hän maksoi verotusarvol- maksulliset vihjeet parhaistaan liian pientä vuokraa. ta sijoituskohteista ulkomaiKEVAn hallituksen ex - pu- silta alan ammattilaisilta ja
heenjohtaja kansanedustaja tekevät sijoituspäätöksensä
Sampsa Kataja (kok) ei ha- valtaosalta niiden mukaan.
lua ottaa nyt kantaa, vaik- Nyt on parhaillaan tuloska kaikki onkin tapahtunut sa säädettäväksi uusi laki
hänen puheenjohtajakaute- työeläkeyhtiöistä. Toivotnaan, vaan kehoittaa aina tavasti silloin saadaan mukääntymään KEVAn puo- kaan vaatimukset niiden toileen. Nykyinen puheenjoh- minnan ?läpinäkyvyydestä?
taja Laura Räty (kok) ei taas EK:n johtajien vastustuksisota kantaa, koska hän on ta huolimatta, elleivät halvasta aloittanut tässä tehtä- litus ja kansanedustajat sitvässä. Luulisin, että hänel- ten taivu EK:n vaatimuksiin!
lä on aivan tarpeeksi töitä
jo apulaiskaupunginjohtaJosa Jäntti
jan tehtävässään yrittäessään saada kuntoon Helsingin soteasioita ja toivon,
että hän käyttäisi koko työaikansa niihin ilman KEVAa.
Presidentti Niinistö kiinnitti
jokin aika sitten huomiota
siihen, että ?erityisen varovainen pitää olla käyttäessään toisten varoja?.
??Helsingin merkittävimIlmeisesti hänen lausun- mät torit saavat oman jounostaan oli pyyhitty pois lukuusensa.
kohta ?tämä ei koske kuiHakaniementorille ja Setenkaan työeläkeyhtiöitä?, naatintorille pystytettiin
koska niihin maksettavat joulupuut keskiviikkona
varat tulevat joka tapauk- 20. marraskuuta.
sessa lakien mukaan näihin
Rakennusvirasto laittoi
yhtiöihin ilman mitään kil- sanaa kiertämään löytääkpailua! Nämä muutamat esi- seen salskeita joulukuumerkit osoittavat, että työ- siehdokkaita koristamaan
Viikot 48-49
Onnistunut viestintä toi voiton
Vuoden putkiremontti -kilpailussa
Uudella projektinjohtotavalla 14 prosentin
säästöt Helsingin Munkkiniemessä
??Vuoden putkiremontti
2013 -kilpailun on voittanut Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy:n kohde Helsingin Munkkiniemessä. Voittoon vaikutti
onnistunut remontin aikainen viestintä täysin uudenlaisella verkkopohjaisella
työkalulla. Myös projektin
toteutustapa oli poikkeuksellinen: Talon Tekniikka
toteutti putkiremontin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Kustannuksissa syntyi säästöä noin 14
prosenttia.
Talon Tekniikka on ollut mukana kehittämässä
verkkopohjaista asukasviestinnän järjestelmää yhdessä Taloinfopistecom Oy:n
kanssa. Taloinfo.com-järjestelmän avulla taloyhtiön asukkaille voidaan lähettää ilmoituksia yhdellä
klikkauksella kuuden eri
kanavan avulla. Käytössä
on sähköposti, tekstiviesti, Facebook, mobiilisivusto, asukassivusto, digitaalinen asukasinfotaulu sekä
kirjeposti. Vastaanottajiksi
voidaan asukkaiden lisäksi määritellä esimerkiksi
vanhusten omaisia, jolloin
viesti välittyy, vaikka nykytekniikka ei olisikaan itse
asukkaan hallussa. Asukkaille ei tule kustannuksia
palvelun käytöstä.
? Viestintä toimi loistavasti putkiremontin aikana.
Asukkaiden lisäksi yhtiön
hallitus, isännöitsijä, valvo-
jat ja huoltoyhtiö pysyivät
hyvin ajan tasalla tärkeimmissä kiinteistön käyttöön
liittyvissä asioissa, kuten
vesikatkoissa, kertoo kilpailun voittaneen asuntoosakeyhtiö Perustie 36-40:n
hallituksen puheenjohtaja
Paavo Marttila.
? Asunto-osakeyhtiö Perustie oli ensimmäinen
kohde, jossa käytimme
Taloinfo.com-viestintäjärjestelmää täysipainoisesti. Tiedonvälityksen lisäksi järjestelmän kautta asukas pystyy valitsemaan kotikoneelta myös kalusteet
ja pintamateriaalit ja tarvittaessa maksamaan lisähintaiset tuotteet järjestelmän verkkokaupassa. Jos
asukas haluaa teettää esimerkiksi keittiö- tai lattiaremontin samanaikaisesti,
voi hän pyytää tarjouksia ja
tilata työn sivuston kautta.
Sama pätee kaikkiin urakoitsijan määrittelemiin lisätöihin, kertoo Talon Tekniikan toimitusjohtaja Sampo Kautto.
Uusi
projektinjohtotapa
toi merkittävät
säästöt
Asunto-osakeyhtiö Perustien putkiremontissa käytettiin tavoitehintaista projektinjohtourakkaa. Tässä
urakkamallissa kustannusriski jaetaan tilaajan ja ura-
koitsijan välillä siten, että
tavoitehinnan alittuessa ja
tilaajan kustannusten pienentyessä myös urakoitsijan palkkio nousee ja vastaavasti tavoitehinnan ylittyessä urakoitsijan laskutusmahdollisuus vähenee.
? Tavoitehintainen projektinjohtourakka osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Tavoitehinta alitettiin noin 14
prosentilla eikä laadusta
tingitty. Lisäksi taloyhtiön
vastuuhenkilöt asioivat vain
yhden tahon eli projektinjohtourakoitsijan kanssa,
kertoo Paavo Marttila.
? Tavoitehintaisessa projektinjohtourakassa asetamme tilaajan eli tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiön kanssa yhdessä laatu-,
sisältö- ja aikataulutavoitteet sekä tavoitetason korjaushankkeen toteutuskustannuksille. Sen jälkeen pilkomme projektin osa-alueisiin, joihin etsimme yhdessä tilaajan kanssa oikeat tekijät ja toimittajat. Jos
kyseessä olisi kokonaisurakka, urakoitsijan olisi
varauduttava yllätyksiin ja
aikataulujen venymiseen ja
niihin liittyviin lisäkustannuksiin. Tavoitehintaisessa projektinjohtourakassa
etuna on se, että hankkeen lopullisiin kustannuksiin ei sisälly korjaushankkeille tyypillisiä ylimääräisiä yllätysvarauksia, kertoo
Sampo Kautto.
Tulokset koukun tehosta vaivojen
hoitoon olivat yllättävän hyvät
???Toimiessani kolmekymmentä vuotta Helsingin Yliopistollisen sairaalan fysikaalisen lääketieteen yksikön ylilääkärinä kuului virkaani perehtyä satoihin fysikaaliseen lääketieteeseen
liittyviin hoitovälineisiin ja
tutkia niitten toimivuutta ja
tehoa sekä ottamaan kantaa niiden sopivuudesta potilaitten vaivojen hoitoon.
Siksi olin heti kiinnostunut kun minulle vuosia sitten tarjottiin kotikaupunkini torilla Kipukoukkua ostettavaksi. Huomasin heti,
että tässäpä on kätevä hoitoväline. Ensimmäinen potilas oli vaimoni, jolla oli
kovia niska- ja hartiakipuja sekä koviksi kiristyneet
niskan ja hartian lihakset.
Tällä koukulla hän pääsi
vaivoistaan! Sitten sain koukun markkinoijalta koukku-
ja tutkimustarkoitukseen.
Koepotilaita olisi ollut vaikka kuinka paljon. Tulokset koukun tehosta vaivojen hoitoon olivat yllättävän hyvät.
Koukulla annetussa käsittelyssä yhdistyvät tavallaan hieronta, akupainanta ja hermojen kautta välittyvät vaikutukset. Yleisin
avun mekanismi on lihaskireyden ja jännityksen laukaisu ja rentouden aikaansaaminen. Tästä seuraa kudoksen verenkierron paraneminen ja hapen saannin
lisääntyminen, jolloin kivut
helpottavat.
Yksinkertainen keksintö
voi olla erinomainen. Esimerkiksi hakaneulassa on
pätkä teräslankaa ja pieni pellin pala. Silti se on
yksi maailman yleisimmistä
tarvekaluista. Kipukoukku
Torikuusien etsintä
tuotti tulosta
helsinkiläisiä paraatipaikkoja.
Haku tuottikin tulosta sillä Staran joulukuusivastaavat kirjasivat useita hienoja
puuyksilöitä, joita pääkaupunkiseudun omakotiasukkaat tarjosivat kaupungille.
Tämän joulun torikuuset ovat kotoisin Helsingin
Pirkkolasta ja Vantaan Hä-
meenkylästä.
Kuusien pystytyksestä
huolehtivat Staran asiantuntijat ja valaistuksen asentaa
Suomen Energiaurakointi.
Mallia on aikaisemmin
käytetty yleisemmin uudisrakentamisessa, mutta
Talon Tekniikka soveltaa
sitä nykyisin myös korjausrakentamiseen. Yhtiö
on yksinkertaistanut sopimusmallia asunto-osakeyhtiöille helpommin käsiteltäväksi. Korjauskohteissa päätetään tapauskohtaisesti, mikä urakkamalli on
sopivin.
Vuoden
putkiremontti 2013 -kilpailussa palkitaan taloyhtiö, joka on
toteuttanut putkiremontin
menestyksellisellä tavalla.
Kilpailu järjestetään tänä
vuonna seitsemännen kerran. Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailun voittaja julkistettiin 13.11.2013
Kiinteistö 2013 -messuilla
Suomen Messukeskuksessa
Helsingissä. Vuoden putkiremontti -kilpailun järjestävät Hallitusammattilaiset AKHA ry, Kiinteistöliitto ja Kiinteistölehti. Kilpailun voitti Asunto-osakeyhtiö Perustie 36?40 Helsingin Munkkiniemessä.
Projektipalvelu
Talon
Tekniikka Oy on asuinkerrostalojen linjasaneerausten ja korjausrakennushankkeiden urakointiin ja
projektinhallintaan erikoistunut yritys. Talon Tekniikka on ollut mukana kehittämässä Taloinfo.com-palvelua, joka on asuintalojen
asukasviestinnän työkalu
kaikille kiinteistö- ja korjausalan toimijoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013
on noin 4 miljoonaa euroa.
kuuluu samaan sarjaan eli
yksinkertaisten mutta silti pätevien käyttöesineitten sarjaan. Levitköön se
myös kautta maailman koska siitä on apua kärsiville
ihmisille.?
Erkki J. Valtonen
lääketieteen tohtori, professori, erikoistumisalue fysikaalinen lääketiede toiminut Helsingin Yliopistollisen sairaalan fysikaalisen
lääketieteen yksikön ylilääkärinä.
??Komposiitti materiaali antaa mahdollisuuden saada Kipukoukku®
myös värillisenä.
Sovelttuu
aiempaa
puukoukkua paremmin
työpaikoille ja laitoskäyttöön.
Perinteisen hyväksi havaitun puukoukun rinnalle valmistaja on tuonut Suomessa luonnonkuitukomposiitista valmistettuja Kipukoukkuja Finnhook? nimisenä.
Koukkujen innovatiivista komposittimateriaaliaalia on kehitetty Joensuun tiedepuistossa. Siinä on 40% puukuitua ja
60% elintarvikemuovia.
Samasta materiaalista
on jo valmistettu mm. kitaroita, kuksia, jääkiekkomailoja ja rakennus-
tarvikkeita. Materiaali on
kosteuden kestävää.
(esim. astianpesukonseen tai mukaan saunaan).
Koukku on hygieeninen, sillä se on helppo pitää puhtaana. Se
joustaa ja pureutuu lihakseen jopa paremmin,
kuin klassinen koivuvaneri- Kipukoukku®.
Se voidaan myös elinkaarensa päässä muuttaa
lämpöenergiaksi.
Luonnonkuitukoukku
on ilo silmälle kauniilla luonnonläheisillä sävyillään - kuusenvihreä,
männynruskea ja tiilenpunainen. Musta, valkoinen ja pinkki. Tarkempia
lisätietoja sekä videoopastus internetsivuilta.
MunkinSeutu
Viikot 48-49
Helsinki räätälöi tulevat
so-te asemat alueittain
??Helsinki aikoo tulevaisuudessa räätälöidä sosiaali- ja terveysasemien palveluita alueittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että paikalliset so-te asemat
voivat olla palveluiltaan ja
kooltaan erilaisia riippuen
alueen väestörakenteesta.
? Joillakin alueilla elää
enemmän ikäihmisiä kun
taas toisilla alueilla on paljon lapsiperheitä tai vieraskielisten osuus korostuu. Hyvinvointierot voivat
myös vaihdella eri alueiden
kesken ja niin edelleen, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija
Anttila kertoo.
Jatkuvaa räätälöintiä
So-te asemien palveluja
suunnitellessa otetaan siis
huomioon, millaisia palve-
luita alueen väestö tarvitsee. Anttila huomauttaa,
että räätälöinnin pitää olla
myös jatkuvaa, sillä väestön rakennekin muuttuu
kaiken aikaa.
? Tällainen joustavuus ja
muuntautuminen pitäisi jatkossa olla osa asemien jatkuvaa kehitystyötä, Anttila toteaa.
Vanhaa palveluverkkoa
tullaan hyödyntämään työssä jonkin verran, mutta
kokonaisuutta tarkastellaan
uudelleen. Helsingissä on
tällä hetkellä 25 terveysasemaa, vuonna 2020 asemien
määräksi arvioidaan 21-23.
? Suunnitelmissa on vain
kahden uuden so-te aseman perustaminen, toinen
Kalasatamaan ja toinen keskustan alueelle.
Työ palveluverkon uudistamiseksi
käynnistyy
ensi kevään aikana. Anttilan mukaan on tärkeää,
että uudistamiselle varataan riittävästi aikaa.
? Alustavana aikatauluna
on pidettävä tätä valtuustokautta eli vuoden 2016 lopussa ainakin pitäisi olla
linjat suht selvät, mieluummin jo ennen. Mutta tärkeintä on, että valmistelu
tehdään huolella ja siitä
myös keskustellaan kaupunkilaisten kanssa, Anttila sanoo.
Palveluverkon uudistaminen lähtee käyntiin palvelumallien pohdinnan kautta. Tarkoituksena on löytää
uusia tapoja, joilla ihmiset
tulevaisuudessa käyttävät
so-te palveluita.
? Palvelumalleissa tutut
vastaanottokäynnit varmasti säilyvät, mutta sitten tullaan pohtimaan erilaisia
sähköisiä palveluita, mahdollisesti kiertäviä tai kotiin
tuotavia palveluita, erilaisten ammattiryhmien tuottamia palveluita ja niin edelleen, Anttila kertoo.
? Eli tavoitteena olisi luoda sellaisia palvelukonsepteja, jotka mahdollisimman
hyvin auttaisivat ihmisiä
heidän ongelmissaan ja että
nämä palvelumallit myös
kehittyisivät kaiken aikaa.
Kunnianhimoisena tavoitteena olisi, että voisimme
kehittää sellaiset palvelut,
jotka houkuttelevat maan
parhaimmat ammattiosaajat
Helsinkiin ja joihin palveluihin helsinkiläiset olisivat
tyytyväisiä ja jotka kehittyisivät kaiken aikaa, Anttila
toteaa. ?mko
Lääkeväärennösten pääsy lailliseen
jakelukanavaan pyritään estämään
??Lääkelakiin ehdotetaan
tehtäväksi muutoksia, joiden tarkoituksena on estää
lääkeväärennöksien päätyminen lääkkeiden lailliseen
jakelukanavaan. Muutoksilla saatetaan kansallisesti
voimaan EU:n lääkeväärennösdirektiivin säännökset.
Ehdotuksen mukaan lääkkeiden logistisen ketjun
valvonta
valmistuksesta
kuluttajalle laajenisi kattamaan myös lääkkeen välittäjät. Niiden olisi rekiste-
röidyttävä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ylläpitämään rekisteriin
ja noudatettava lääkkeiden
hyviä jakelutapoja. Lääkealan toimijoita velvoitettaisiin ilmoittamaan viranomaisille lääkeväärennöksiä koskevat epäilyt.
Kolmansista maista Euroopan talousalueelle tuotavilla lääkeaineilla tulisi olla
lääkeaineen vientimaan viranomaisen antama kirjallinen todistus maan GMP-
vaatimuksista ja valvonnasta silloin, kun lääkeaineita
käytetään ihmisille tarkoitettujen myyntiluvallisten
tai rekisteröityjen lääkevalmisteiden valmistukseen.
Lisäksi esitetään säädettäväksi sairaala-apteekkien mahdollisuudesta teettää lääkkeiden sopimusvalmistusta toisessa sairaalaapteekissa. Lääkelakiin ehdotetaan lisäksi muutosta,
jonka mukaan yrityksellä,
jolla on sekä lääketehdas-
lupa että tukkukauppalupa, olisi mahdollista olla
yksi vastuunalainen johtaja.
Suomessa lääkkeiden laillisessa jakeluketjussa ei ole
toistaiseksi havaittu lääkeväärennöksiä. Suomen laillista jakelu- ja toimitusketjua ei nykymuodossa nähdä kovin houkuttelevana
kohteena lääkkeiden väärentäjille pienen kielialueen ja pakkauksien kaksikielisyysvaatimusten takia.
Riikka Korpinurmi jatkaa Helsingin
Vasemmistoliiton puheenjohtajana
??Suunnittelija
Riikka
Korpinurmi,34
(HTY:n
naisosasto), valittiin yksimielisesti toiselle kaudelle
Helsingin Vasemmistoliiton
puheenjohtajana. Samoin
yksimielisesti valittiin molemmat varapuheenjohtajat pääluottamusmies, levyseppä Ilpo Haaja, 55 (Länsi-Helsingin Vasemmisto,
ent. Kaarelan Vasemmisto) ja mielenterveystyöntekijä Mikko Jokio, 38 (Kallion Vasemmistoliitto). Jokio on myös piirijärjestön
suurimman puolueosaston
puheenjohtaja.
Edellinen toinen varapuheenjohtaja Ilkka Levä
jättäytyi omasta toiveestaan tehtävästä, mutta jatkaa edelleen piirihallituksen jäsenenä.
Piirihallituksen jäsenet
valittiin äänestyksessä ja
puheenjohtajien lisäksi valituiksi tulivat äänimääräjärjestyksessä:
Mia Haglund, 27 (Vänsterföreningen Röda Rummet)
Malaty Neferiti, 36 (Töölön Vasemmisto)
Ilkka Levä, 45 (Vasemmistolinkki)
Aura Kostiainen, 30 (Töölön Vasemmisto)
Ulla Käyhkö, 57 (Itäväylän Vasemmisto)
Mikko Koikkalainen, 37
(Vasemmistolinkki)
Noora Laak, 27 (Kallion
Vasemmistoliitto)
Miikka Merikanto, 29
(Laajasalon Vasemmistoliitto)
Jaakko Tiikasalo, 40 (Pa-
Tulipaloissa kuolleita on 21
vähemmän kuin viime vuonna
??Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut lokakuun loppuun mennessä
44 ihmistä. Palokuolemia
on tänä vuonna sattunut
huomattavasti edellisvuotta vähemmän. Pimenevät
syysillat ja alkava pikkujoulukausi tuovat haasteita myös paloturvallisuuteen. Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö muistuttaakin, ettei palavia kynttilöitä tule jättää vartioimatta ja
että pikkujoulujen jälkeen
ei kannata ruveta väsyneenä kokkailemaan.
Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut lokakuun loppuun mennessä
44 ihmistä. Heistä 3 meneh-
tyi lokakuun aikana. SPEKin seurannan mukaan tämän vuoden palokuolleista 28 on miehiä, ja viiden
sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Tänä vuonna palokuolemia on 21 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Kynttilöitä ei saa
koskaan jättää
yksin palamaan
Pimenevissä syysilloissa
yhä useampi käyttää kynttilöitä tunnelman luojina.
Kynttilän liekki on avotuli ja siksi arvaamaton. Yksi
yksinään palamaan jätetty
kynttilä voi aiheuttaa koko
kodin tuhon. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
muistuttaa, että kynttilöitä tai ulkotulia ei saa jättää palamaan valvomatta.
Myös alkava pikkujoulukausi tuo omat haasteensa paloturvallisuuteen. Yömyöhään kotosalla valmistettu ruoka on yksi yleisimmistä tulipalojen syttymissyistä. Väsynyt juhlija saattaa nukahtaa ennen kuin
ruoka on lämmennyt. Kannattaa siis kotiutua nakkikioskin kautta tai varata jo
etukäteen sellaista yöpopsittavaa, joka maistuu kylmänäkin.
silan ? Vallilan Vasemmisto)
Markku Saarinen, 58
(Malminseudun työväenyhdistys)
Markku Kärkkäinen, 65
(Pasilan ? Vallilan Vasemmisto)
Varajäseniksi valittiin:
Pekka Koivunen, 34
(Kontulan Vasemmisto)
Jörgen Jensen, 43 (Vas:n
Helsingin kunnanalan yhdistys)
Mikko Helminen, 44
(Vas:n Oulunkylän yhdistys)
Pertti Tanner, 62 (Kallion
Vasemmistoliitto)
Janne Nurmi, 25 (Kallion
Vasemmistoliitto)
13
Puheenvuoro
Torsti Lehtisen
hattutemppu
??Kun marraskuun matala
aurinko porottaa silmään
ja kupolia kuumottaa, tarvitaan hattu päähän myrskysäähän. Kohta ensilumen
aikaan vedetään sitten pipo
päähän tai nostetaan kaulukset pystyyn ja varaudutaan ankaraan talvisäähän.
Hattu tietää paljon.
Arkkipiispan poika, rovasti Jaakko Simojoki kertoi minulle isänsä leveälierisestä lerppahatusta. Piispan musta hattu oli tavallista hartaampaa sorttia. Aina
kun piispa astui kirkon sakastiin, hän otti sen päästään, katsoi syvälle sen uumeniin ja piti hattu rinnan
korkeudella hiljaisen rukouksen. Hattu tiesi missä ollaan ja miten kirkossa pitää olla.
Kirjailija Torsti Lehtinen
kertoo uusimmassa kirjassaan, Kainin merkki, Alastomuuden ystävien seurasta. Tuossa seurassa on totuttu paljastamaan pään lisäksi syvimmät ajatukset.
Kun kaikki turha on riisuttu, olo on kevyt kuin enkeleillä. Enkelithän osaavat
lentää siksi että ovat paljaita ja ottavat itsensä niin
kevyesti.
Jääkiekossa hattutempun
tekee Minnesotassa pelaava Saku Koivu tai joku muu
pelaaja, joka onnistuu yhdessä ottelussa tekemään
kolme maalia. Mutta kirjailijan hattutemppu on erilainen. Torsti Lehtinen oli kerännyt hattuunsa eri vuosina kirjoittamiaan muistiinpanolappuja ja pyysi yleisöä nostamaan siitä aina
yhden kerrallaan.
Ja kas kummaa. Hatusta
nousi lappu Loviisan Rauhanfoorumista 8.8.1998.
Torsti Lehtisen aihe oli
Tasa-arvoisinta on erilaisuus. Muistilappu paljasti
että edellinen puhuja oli
Kalevi Sorsa. Kirjailija koki
tilanteen häkellyttävänä: rivikirjailijan lämmittelybändinä pitkäaikainen pääministeri ja eduskunnan puhemies. Sorsa puhui lämpimästi äidistään ja tämän
savuttamasta syvästä rauhasta.
Torsti Lehtinen tunnusti ettei ollut löytänyt omaa
mielenrauhaansa. Hän paljasti: ?Mutta olen solminut rauhan rauhattomuuteni kanssa.? Tämä lause
tuntui saavan rauhanfoorumin yleisössä suopean vastaanoton ja hyväksynnän.
Hatusta voi siis vetää
myös rauhoittavia ajatuksia.
Muistan Dublinissa keskellä kävelykatua kirjailija
Veli-Matti Hynninen
James Joycen (1882-1941)
seisovan vasen käsi taskussaan hattu kallellaan.
Jalat ristissä hän keppiinsä nojaten näyttää rennon
mietteliäältä ja hivenen boheemilta.
James Joycen hattu kertoo mytologioista ja maailmaan leviävästä nostalgisesta hämärästä mikä hillitsee
tulevaisuutta paljastamasta
itseään. Hattu voi siis suojata ja auttaa voittamaan
epäluulon. Silmille vedetty
hattu ei kuitenkaan poista
pelon syitä vaikka se auttaisikin kätkeytymään tietämättömyyteen. Jos ei osaa
paljastaa päätään sopivalla
hetkellä, paljastaa tyylittömyytensä.
Hatusta on moneksi.
Minulle mieluisin hattu
on papin pikkukalotti, hienommalta nimeltään zucchetto. Tämän pikkukurpitsan näköisen pappishatun
käytön opetti minulle Kulosaaren kirkkoherra Tauno Sarantola, jonka esteettinen silmä ja liturginen tyylipuhtaus on inspiroinut minua koko pappisurani ajan.
Kahdeksasta palasta yhteen
ommellun hatun laella on
pikkuantenni, joka kertoo
mistä suunnasta usko ja
tieto ovat peräisin. Toivon
tulevani myös haudatuksi
zuchettopäisenä.
Baskereilla ja turbaaneilla
on oma sanottavansa. Hattu
voi olla myös viran tai oppiarvon tunnus. Knalli tai
silinterihattu, tavallinen vilsa tai fedora-lierihattu, tai
vaikka Kevan eläkelippis,
mikä tahansa hattu, 50-luvun lättähatusta nettiajan
jännittäviin naistenhattuihin, kaikki ne opastavat
meitä pitämään pään kylmänä ja tunteet lämpöisinä.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Vuoden talvipyöräilijäksi 2013
on valittu Jaakko Alajoki
??Jaakko Alajoki kruunataan Vuoden talvipyöräilijäksi 2013 lauantaina 16.
marraskuuta Vuoden Talvisimmassa Pyöräilytapahtumassa Narinkkatorilla.
Vuoden talvipyöräilijä
-kampanjasivuston kävijät
äänestivät ?tykkäyksillään?
30-vuotiaan ohjelmistokehittäjän voittajaksi viiden
videoblogia pitäneen kandidaatin joukosta.
Palkinnoksi Jaakko Alajoki saa asiaankuuluvan
kruunun lisäksi Bike Tours
Helsingin järjestämän kahden hengen pyöräretken
talvisessa Helsingissä.
Kruunajaisten
lisäksi
Vuoden Talvisimman Pyöräilytapahtuman ohjelmassa on kello 14 alkaen mm.
musiikkia ja runoja, joita
esittävät dj Tytti, laulajalauluntekijä Kari Tapiiri
sekä nykyrunoilija Harri
Hertell. Tapahtumassa voi
myös vaihdattaa pyöräänsä talvirenkaat ja asennuttaa valot. Ravintolapäivän
kunniaksi paikalla on Hel-
singin Polkupyöräilijöiden
Cafe Ketjuöljy, joka tarjoilee kahvia, kasvissoppaa,
kakkua ja ketjuöljyä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Kampanjan ympärivuotisen pyöräilyn puolesta
toteuttavat suunnittelutoimisto Måndag ja Helsingin
kaupunkisuunnitteluvirasto. Kampanjan yhteistyökumppaneita ovat Pyöräkeskus, Canon, Helsingin
polkupyöräilijät ry, Classic
Bike ja Pelago.
MunkinSeutu
14
Viikot 48-49
Media hoi
? tule auttamaan naisia!
??Vanha ja kulunut väittämä toteaa että ?kun pelit
sujuvat, tulee väkeä ja lehdet sekä muu media noteeraa. Ja kun lehti kirjoittaa
ja laittaapa mukaan valokuviakin, niin tuleepa taas lisää väkeä saatuaan median
kautta innostuksen lähteä
katsomaan paikan päälle
kyseistä urheiluviihdettä.?
Tämän yhtälön pahuksen
Tässä hän on 18 vuotta sitten silloisen ToPon
?amerikanapu? John Roberson.
Ahley taisi tässä sanoa
?Friends, I am coming back
some day to play with Topo
Women?.
tärkeässä osassa näen juuri urheilutoimittajat, joista
monet ovat minullekin tuttuja vuosikymmenten ajalta.
Jospa vaan saisimme heidät apuun otteluraportointeineen ja niihin sisältyvine ?lähde sinäkin
mukaan? -kehoituksineen.
Nytkin lauantaina kun Topo
Naiset ja sar-
Saana Vertio on lunastanut syyskaudella joukkueensa
kanssa lupauksia A-tyttöjen SM-sarjassa.
jajohtaja Catz Lappeenrannasta kohtasivat Kisahallissa ennakkoon tiukan tasaiseksi odotetussa ottelussa
oli paikalla ?kourallinen?
katsojia, on siinä sitä paljon puhuttua korisbuumia
kerrakseen, voihan - sanonko, no en sano!
Vai onko väen vähyys ja
talouspäällikkömme päänsärky ymmärrettävä siten,
että kentällä esiintyneet
maan parhaat joukkueet
olivatkin
?väärän
merkkisiä?
eli naisia?
Parjaamani
media ei todellakaan arvosta naisurheilua, toki muutamaa
poikkeusta lukuunottamatta, kuten Tanja
Poutiainen, jokunen
purjehtija sekä boxaaja ja miksei hiihtäjäkin.
On
jokseenkin
turhaa etsiä päivälehdistä
naiskoriksesta mitään, paitsi Jarmo Färdigin hyvä kirjoitus Topo Naisista ja jenkistämme Ashleestä, käydessämme nujertamassa
Hongan Tapiolassa.
Onkohan niin että työkseen juttuja kirjoittavien
on pyydettävä pomoiltaan
lupaa lähteäkseen naisten
matsiin? Näin minulle eräs
tunnettu toimittaja sanoi
kun kutsuin häntä Kisahalliin.
Ystäväni Pertti N. ehdottaa että kokoaisimme yhteen maamme päättäjien
kärkeen kuuluvia naisia
oikein seminaariin pohtimaan tätä tasa-arvoa niin
kovasti vieroksuvaa tilannetta ja naisurheilun, eritoten joukkueurheilun totaalista vähättelyä. Jollemme
itse saa aikaseksi tyttöjen ja
naisten aseman parannusta
liikunnan ja urheilun saralla, on apuun kutsuttava il-
Saara Wahlgren on divisioona 1 -joukkueen kantavia voimia mutta kuuluu myöskin Topo
Naisten joukkueeseen
Topo jyllää naisenergiallaan
SM-sarjoissa sekä liigassa
??Topo Naiset ovat pelanneet erinomaisen alkukauden, ollen liigassaan kolmantena, edellään vain Catz ja PeliKarhut, joille niukkaakin
niukemmin olemme viime minuutilla hävinneet.
Voittoja on otettu 5
ja kuudes on vahvasti
tulossa nyt lauantaina
kun HoNsU tulee vieraaksemme.
Siitä taitaa olla aikaa
kun Topolla on ollut, kuten nyt joukkue kaikismeisesti Aleksi Valavuori.
Kevennyksenä toteaisin
Mikon, tuon ?Konalan keisariksi? kutsutun kahvilanpitäjän, oivalluksen minkä mukaan taatusti yleisöä
tulisi matseihin enemmän
sa SM-sarjoissa alkaen
B-tytöistä A-tyttöihin, 1
divisioonaan + siis vaativimmalle tasolle.
Ja voi ystävät kuinka
hyvin näitten nuorten
naisten ?pullat ovatkaan
uunissa?, katsotaanpas
juuri nyt tilanteita ? Btytöt ovat viidellä (5)
voitollaan toisena, A-tytöt niinikään toisena (2)
Wartti Basket/Capitalsin
johtaessa, Divarijoukkueemme on 4:s 10 sakissa,
voittoja heilläkin enem-
män kuin tappioita.
Joukkueet ovat harjoitelleet jo alkukesästä lähtien tiiviisti ja tosissaan tähdäten kukin
omiin tavoitteisiinsa, jonne ovatkin hyvää vauhtia menossa, kuten yllä
sijoitukset
osoittavat,
treeneissä on hyvä meininki ja kaikki pelaajat
ovat hienosti motivoituneita kuin myös aidosti
ja iloisina nauttivat tiimityöstään.
ja nimenomaan miehiä ?
?vaihtakaa naistenne peliasut samanlaisiin kuin on
naislentopalloilijoilla. Mokomat lökäpöksyt pois ja
tilalle shortsit?, on keisarin ehdotus.
?Kummallista, taasko tuo
sama friidu on tiellä ??
Hyvä yrittäjä!
Toivota asiakkaillesi hyvää
joulua ja uutta vuotta
tervehdysaukeamallamme!
Joulunumero ilmestyy viikolla 51
ja aineistopäivä on tiistaina 9.12.
Varaa paikkasi ajoissa!
Linnea Kotiranta
09-413 97 360
linnea.kotiranta@karprint.fi
?Pois tieltä ja sassiin tyttö, meillä on korinteko mielessä?.
Valokuvia vuosien takaa!
Mekin voimme seurata toisia aviiseja jotka esittävät
lukijoille fotoja menneiltä
ajoilta. Kas iki-topolainen
Finttu toi Pere Klingalle
taannoin muutamia valokuvia keväältä 1995, jolloin vietimme kauden päättäjäisiä Wanhassa Munkissa, mukana myöskin meillä nyt pelaava Ashley Robinson perheineen, olihan
isänsä John tuolloin yksi
tärkeä linkki Torpan Poikien joukkueessa, Peren, Rikun ja mm:ssa Gregin pelikaverina.
Tällä kertaa taas ei enempää paitsi se lopputoive ?
TULKAA katsomaan ja kannustamaan sekä kasvattamaan osuuttamme Lastensairaala-keräykseen, tervetuloa!
Apso Turunen
Kummisetä
Kuvat: Lauri Ilomäki
MunkinSeutu
Viikot 48-49
Työsuorituksia
Tapahtumat
A&G
Tuo se meille ja nauti
lempihuonekalustasi
vielä pitkään!
Ota yhteyttä:
050 3814 147
agverhoilu@live.com
www.agverhoilu.com
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
perinteiset joulumyyjäiset
sunnuntaina 1.12.2013
klo 13-16, Mäntytie 14
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Ostetaan
Ostetaan liiketila 10-150m . Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
2
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm mv
Etusivu
1,25
Takasivu 1,11
Tekstissä 1,06
4väri
1,68
1,56
1,50
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 358, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2013
Lehdet
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
Huoneistot, kiinteistöt,
arvokohteet
RuutsaloVaahtio Liisa
LVV, VuT
050 995 0032
Vaahtio Hannu Vaahtio
KTM, LKV
Iiro
0400 555 311
010 622 4040 050 995 0031
myynti@asumaan.fi
vuokraus@asumaan.fi
Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra
Työsuorituksia
Kirpputorit
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
50 ?
OA !
2 VIIKK
www.hietsumarket.fi
Rakennus- ja kiinteistöpalvelut
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Valokuvaamot
AMMATTITAITOINEN
VUOKRAUS- JA
MYYNTIPALVELU
Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030
vuodesta
1952
kuvatapio.fi
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Leivonnaisia, leluja, kirjoja, wanhoja
tavaroita, kirpputori ja arpajaiset. Kahviossa
suolaisia ja makeita herkkuja! Tervetuloa!
Englantilaisen koulun Ystävät ry
P. 4585 6503 Töölön Putkiliike Oy
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Vuokrauspalvelut
Englantilaisen koulun
Verhoilu
Kulunut?
Mutta niin
mukava!
15
Verhoomo Tiisa Raati
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
Myydään
29? 33?
lahjaksi
VÄLITÄ OMASTA SEKÄ
YSTÄVÄSI TERVEYDESTÄ
nyt tarjous
KIPUKOUKKU VÄRIKKÄÄSTÄ
LUONNONKUITU MATERIAALISTA
Tilaa kätevästi nettikaupastamme avajaistarjoushintaan:
Puukoukku 33?, Luonnonkuitukomposiitti 29?.
Tilaa kotiin, ilman postikuluja!
video-opastus
WWW.KIPUKOUKKU.INFO
Remontointia
lattiasta kattoon
MunkkinieMen
Rakennuspalvelu ky
Puh. 040-5590 594
www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com
MUNKKINIEMEN
KIINTEISTÖPALVELU OY
?
?
?
?
?
?
?
?
Kiinteistönhuolto
Siivouspalvelut
Huoltomiespalvelut
Talonmiessijaisuudet
Painepesut
Hälytys- ja valvonta 24h/vrk
Lumityöt ja hiekoitustyöt
Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Ostetaan
Kirjapainot
Kirjapainomme sijaitsee
Huhmarissa, Turun
moottoritien varrella,
37 km Helsingistä.
Soita ja kysy tarjoustamme!
Odotamme yhteydenottoasi
p. 09-413 97 300
03150 Huhmari
Myös
märkätilat
MunkinSeutu
16
Viikot 48-49
Ravintola Pikku Ranska
Seniorilounas arkisin
(+65) klo 13-15
VAIN
5?
ITSENÄISYYSPÄIVÄN LOUNAS 6.12. klo: 12-18
varaukset: pikkuranska@pikkuranska.com
JOULULOUNAS la-su 7.-8.12.
OSTAMME KULTAA,
Nyt saatavana myös maukasta pizzaa,
oman valinnan täytteillä!!! Tule Maistamaan!!
hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa.
Muista tehdä
jouluvaraus
ajoissa!
ki
e r r ät y s
Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan,
jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme.
AVOINNA
ma - to 11:00 - 21:00
pe 11:00 - 22:00
la - su 12:00 - 22:00
Kotiinkuljetus vain
lauantai ja sunnuntai
klo 12:00 - 21:30
Solnantie 33, Helsinki (Munkkiniemi)
puh. 09 - 458 4488 Soita ja tilaa
www.pizzapaja.com
Lounastarjous
PIZZAT
K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys.
Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille.
Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen.
Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot.
Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme:
www.rasmussen.fi
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 12.00-21)
(keittiö 12.00-19)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 -
i
en
ja
m e ta l l
AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15)
KE-TO 10.30-22.00
PE 10.30-22.00
RAVINTOLASSA ON LA 12.00-22.00
A-OIKEUDET
SU 12.00-20.00
Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16
Katso hinnat: www.rasmussen.fi
lo
15?
KEBABIT
KANAT
FALAFELIT
SALAATIT
JUOMAT
uutuuspizzat
arkisin
11:00 - 15:00
8,80 ?
+ 0,35 limu
Kaikki pizzat (ei uutuus)
tai kaikki kebabit (ei nro 8)
tai kaikki falafelit
ERIKOISTARJOUS
joka viikko ma - to
3 annoksen tai 2 perhepizzan
ostajalle 1,5L limu kaupanpäälle!