2017 Viikot 48-49 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 22 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 LEHTISAARI, KT, 5 h, k, p 119,2 m 2 Kaunis ja avara läpitalonasunto putkiremontoidussa hissitalossa saaristomaisemissa. Huoneiston levyinen lasitettu parveke, tyylikkäästi remontoidut pesutilat, hyvät säilytystilat. Väljää asumista hyvien yhteyksien äärellä ilman pysäköintiongelmia, loistavat mahdollisuudet ulkoiluun. Energialuokka D 2007. Mh. 490.000 e . Hiidenkiukaantie 1. 7131335 TALI, KT, 3 h, k, p 75 m 2 Toisen kerroksen valoisa läpitalon huoneisto Munkkivuoren Talissa. Asunnon tilavat makuuhuoneet ovat kadun puolella, olohuoneen ja keittiön ikkunat ovat taloyhtiön vehreän eteläpihan puolella. Myös parveke on pihan puolella. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Asunto on vapaa. Varaa itsellesi sopiva asunnon esittelyaika! HITAS-yhtiö. Energialuokka F. Mh. 254.329,35 e . Vh. 255.000 e . Mesenaatintie 4. 7103953 MUNKKINIEMI, KT, 4 h, kt, s 92 m 2 As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston rakentaminen on aloitettu. Munkkiniemen puistotien kaupat, kahvilat ja raitiovaunupysäkit ovat kävelyetäisyydellä, bussit liikennöivät viereistä Huopalahdentietä. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut ovat lähes vieressä. Valmistusmisajankohta syksy 2019. Energialuokka C. Mh. 201.090 e . Vh. 670.300 e . Huopalahdentie 19. 7103298 LEHTISAARI, KT, 2 h, kt, p 44 m 2 Asunto Oy Helsingin Lehtihovi on v. 2013 rakennettu, jossa on viihtyisää asua luonnonkauniissa Lehtisaaressa. Asunnot on moderneja ja hyviä tilankäytöltään vaikka liikuntaesteiselle. Tontinvuokrasopimus on uudehko, ei alueen suuria korotuksia. Asunto on muuttovalmis, hissitalon 3. kerroksessa. Taloyhtiössä kuntosali ja Alepan lähikauppa. Energialuokka B 2007. Mh. 133.327,59 e . Vh. 265.000 e . Lehtisaarentie 2. 7107362 Kiinteistönvälityksen parhaat palveluksessasi. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Joulukonsertti Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Kutsu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Kutsu Keskiviikkona 13.12.2017 klo 15 Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi nauttimaan joulumusiikista! Joulukonsertin lomassa Teillä on mahdollisuus tutustua tarjoamiimme palveluihin sekä kauniiseen taloomme klo 14 alkaen. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki • pihlajalinna.fi Huolehdi terveydestäsi, niin se huolehtii sinusta. Ajoissa havaitun muistisairauden etenemistä voidaan hidastaa, joten on tärkeää, että kaikki muistihäiriöt tutkitaan viivytyksettä. Kokonaisvaltainen muistiterveys-paketti 495 euroa: • Käynti hoitajan vastaanotolla • Alkuhaastattelu • Cerad-muistitutkimus • Laajat laboratoriotutkimukset ja sydänfilmi • Pneumokokki-, influenssaja d-tetanus-rokotteen antaminen (rokotteista laskutetaan erikseen) • Käynti lääkärin vastaanotolla • Muistitutkimuksen ja laboratoriotutkimusten läpikäynti • Jatkohoito suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa tulosten mukaisesti VARAA AIKA muistihoitaja Jaana Railolle, 010 312 010 MUISTITERVEYS Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi Saat lahjaksi Exuviancen mahtavan Evening Restorative Complex -hoitovoiteen, ostaessasi Exuviancen monivaikutteisen Age Reverse Total Correct & Sculpt -seerumin Lahjakortti hoitolaan: Lahjakortti Lahjakort ti hoitolaan : Lahjakortti Osta kaksi samanarvoista lahjakorttia, saat kolmannen lahjaksi! Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Mephistoissa nautit joka säästä!
2 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu Kukaan ei välitä niin kuin me. Itsenäiset yrittäjät onnittelevat itsenäistä Suomea. Juhlat lähestyvät ja joulukin on kohta jo ovella. Rauhoitu kiireen keskellä ja nauti kanssamme glögit. Glögitarjoilu asuntomyymälässämme osoitteessa Munkkiniemen puistotie 15, 14.12. klo 10-19. Tervetuloa!
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Ilmeikäs kettukuva voitti luontovalokuvakilpailun Joulun juhlaa kauppahalleissa ja toreilla Raatia ihastutti erityisesti luonnossa lymyävän ketun tarkkaileva katse. ? Espoolaisen Matias Auramon ottama kuva ketusta voitti pääpalkinnon Seurasaaren luontovalokuvakilpailussa. Kettu on viime aikoina ilahduttanut läsnäolollaan Seurasaaren tarkkasilmäisiä kävijöitä ja kilpailun raatia ihastutti erityisesti luonnossa lymyävän ketun ympäristöään tarkkaileva katse. Kilpailun voittaja palkitaan Telefoto Oy:n lahjoittamalla Nikon Monarch-kiikarilla. Valokuvakilpailun tavoitteena on ollut tuoda Seurasaarta esiin monipuolisena luontokohteena, jonka etuna on mm. erinomainen sijainti lähellä pääkaupungin keskustaa. Valokuvakilpailuun osallistuttiin lataamalla kuva Instagramiin ja niitä ladattiin sinne lähes 150 kpl. Kuvat keräsivät kaikkiaan n. 24 000 tykkäystä. Kilpailu jakaantui kolmeen jaksoon, joiden tykätyimmät kuvat palkittiin kevään, kesän ja syksyn aikana museokortilla. Sen saivat Kirsi Pöllänen, Ossi Saarinen ja Heidi Limmonen. Munkkiniemen yhteiskoulusta Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökoulu Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa Abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää haastattelivat suurlähettilästä. ? Munkkiniemen yhteiskoulussa voi lukuvuodesta 2017–18 alkaen suorittaa kansainvälisen kielidiplomin. Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkassa 9.11.2017 tilaisuudessa, jossa Munkkiniemen yhteiskoulu nimettiin virallisesti Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökouluksi. Merkiksi tästä koululle myönnettiin PASCH-partnerikoululaatta. Helsingin ja Pekingin pormestarit tapasivat ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi Pekingin pormestarin Chen Jiningin sekä Pekingin kaupungin muuta ylintä johtoa torstaina 23. marraskuuta 2017. Helsingin ja Pekingin välillä on vahva yhteistyö, ja Peking on Helsingin ainoa virallinen ystävyyskaupunki. Pormestarit keskustelivat Helsingin kiinalaisen uudenvuoden juhlallisuuksista, sekä suomalaisista erityisvahvuuksista; talviurheilusta, koulutusosaamisesta sekä Helsingin startup-hengestä. Sivu 13 Sivu 5 Valontuoja-tunnustuspalkinto ylisosiaalineuvos Kananojalle ? Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry jakaa vuosittain Valontuoja-tunnustuspalkinnon yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle merkittävästä toiminnasta vanhusten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran helmikuussa kynttilänpäivänä 1995. ? Helsingin kauppahallit ja torit ilahduttavat asiakkaitaan jouluna erilaisilla tapahtumilla, joulumarkkinoilla, musiikkiesityksillä ja tietysti tarjoamalla sesonkiherkkuja loppuvuoden juhliin. Teurastamo virittäytyy myös jouluun. Hakaniemen hallissa voi vielä nauttia joulutunnelmasta. Hallin remontti alkaa tammikuussa ja kauppiaat siirtyvät Hakaniemen torille upouuteen väistötilaan. Sivu 7
4 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22 Yleisönosasto Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Sähköjakelu toimii laadukkaasti Helsingissä S ähkönjakelun luotettavuus on Helsingissä maailman huippuluokkaa. Kaupunkilaiset kokevat sähkökatkoja muuta Suomea selvästi harvemmin. Helsingin sähköverkon varmuuden takaa maan korkein kaapelointiprosentti. Jakeluverkosta 98 prosenttia on kaapeloitu. Kaapeloitu verkko on suojassa myrskyiltä. Sähköverkon pituus Helsingissä on 6200 kilometriä. Siitä maan alla on 6000 kilometriä. Keskimääräinen keskeytysaika Helsingissä oli vain 4 minuuttia vuonna 2015, kun taas Suomessa keskeytysaika keskimäärin kaupungeissa oli 17 minuuttia. Kun helsinkiläinen kokee puolen tunnin sähkökatkon joka kymmenes vuosi, valtakunnan taso Suomen kaupungeissa on 6 sähkökatkoa kymmenessä vuodessa, ja katkojen kesto on 1,7 tuntia. Yksi suurimmista vianaiheuttajista sähköverkolle ovat kaupungissa tehtävät kaivuutyöt. Automaatiota lisäämällä sähköverkon toimitusvarmuutta on saatu parannettua merkittävästi ja sähkökatkojen kestoa oleellisesti lyhennettyä. Uuden teknologian avulla vikapaikka voidaan erottaa ja sähköt palauttaa suurimmalle osalle asiakkaista hyvinkin nopeasti. Sähköverkon investointeihin käytetään 40 miljoonaa euroa vuosittain. Yli kolmasosa asiakkailta perittävistä siirtomaksuista käytetään sähköverkon investointeihin. Investointeja tarvitaan kasvavan kaupungin sähkön jakelun varmistamiseen ja sähköverkon uudistamiseen. -j.a. Miksi Helsinki ei käytä ylijäämiä palveluihin? Puheenvuoro Helsingin piispan ja oikeusministerin puheet ? Kuuntelin korvat hörössä ministerilounaalla oikeusministeri Antti Häkkäsen (32) puhetta turvallisuudesta ja Suomen tulevaisuudesta. Vähän aikaisemmin olin kiinnostuneena kuunnellut Helsingin Tuomiokirkossa Teemu Laajasalon (43) piispanvihkimyssaarnaa sovinnollisuudesta ja anteeksiantamuksesta. Kaksi nuorta älykköä. Kaksi ajattelijaa. Kaksi korkeaa, oikeusministeri ja Helsingin piispa. Heitä kuunnellessa minussa heräsi korkea toivo. Mietin omaa elämäntilannettani näiden kahden nuoren syntymähetkellä. Antti Häkkäsen syntyessä (1985) olin ollut viisi vuotta kirkkoherrana Loviisassa. Teemu Laajasalon syntymäpäivänä (1974) toimin läheisessä Kulosaaressa nuorisopappina seurakunnassa ja uskonnonopettajana yhteiskoulussa. Nämä kaksi nuorta miestä edustavat epäilemättä maamme nuorison parhaimmistoa. Oppi kohdallaan, sana hallussa, tahtoa ja tarmoa muille jaettavaksi. Tiedättekö, on huojentavaa huomata, että kotimaa ja kotikirkko ovat nuorekkaissa hyvissä käsissä. Antti Häkkänen näkee Suomen oikeusvaltion mallimaana. Puolan ja Unkarin lipsuminen oikeusvaltioperiaatteesta soittaa hätäkelloja Euroopan unionissa, jonka tehtävänä on turvata valtioiden monenkeskistä sääntöperusteista yhteistyötä. Oikeusministerin mielestä on todella huolestuttavaa, että myös unionin sisällä on alettua lipsua oikeusvaltioperiaatteesta. Yhdysvaltojen ja Venäjän piittaamattomuus sääntöperusteisista sopimuksista on oma lukunsa. Trump ja Putin ovat tunnetusti haluttomia noudattamaan tai edes kuuntelemaan muita kuin omia sääntöjään. Heille perussäännöksi riittää vahvemman oikeus. Miten kaukana nämä ovat jo sääntöperusteisesta oikeusvaltiosta? Antti Häkkänen muistutti puheessaan, että paras turva on oikeusvaltioperiaatteen tinkimättömässä noudattamisessa. Oli loukkaajana suuri tai pieni, Venäjän, Yhdysvaltojen, Turkin, Unkarin, Puolan tai kenen tahansa loukkaukset on kestämättömyydessään tuomittava. Suomen on kansainvälisessä yhteistyössä tinkimättä painotettava oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Suomen paras turva on valtioiden monenkeskisessä sääntöperusteissa yhteistyössä eikä vahvemman oikeuteen perustuvassa voimannäytössä. Suomi on toiminut aloitteellisesti Euroopan unionin sisällä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistajana ja turvaajana. Häkkänen pitää tärkeänä, että Suomi valvoo tinkimättä perusoikeuksien loukkaamattomuutta. Piispa Laajasalo huipensi retorisesti taitavan saarnansa lähestyvään sisällissodan muistovuoteen 2018. Hänen mielestään kansakuntaa jakanut synkkä ja verinen kahtiajako on sovitettava anteeksiantamuksella. Jumalallinen armo ja anteeksiantamus voi poistaa jäytävän vihan ja tasoittaa trauman niin että jakautumisen sijaan voimme valita yhteyden ja ykseyden kansana ja kirkkona. Piispan saarna herättää myös kysymyksen, voisiko ensi vuoden juhlintaan sovittaa siunauksen punaisten puolen haudatuille? Siunaamattomat haudat huutavat hyvitystä. Siunaus ei kuulu vain määrätyn värisille vaan kaikille, jumalallinen siunaus ei erottele vaan yhdistää. Näitä kahta puhetta kuunnellessa muistin vanhan sanonnan: Ilo viihtyy pienessä talossa hyvä kupillinen kahvia on parempi kuin kuusi laihaa ja kitkerää. Veli-Matti Hynninen Veli-Matti Hynninen ? Helsingin kaupunginvaltuusto päättää marraskuun lopulla ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman lähivuosille. Useimmista muista kunnista poiketen Helsingin valtuustolla on rahaa, jolla se voi halutessaan parantaa palveluja ja helsinkiläisten hyvinvointia. Helsingin viime vuoden tilinpäätös oli 465 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupunkikonsernin tulos yhteensä 600 miljoonaa ylijäämäinen. Aiempien vuosien ylijäämiä makaa kaupungin pankkitileillä yli 1,2 miljardia euroa. Tämän vuoden ylijäämäksi ennustetaan 370 miljoonaa. Vaikka kaupungilla on rahaa enemmän kuin koskaan, ehdottaa kaupunginhallitus, että myös jatkossa tavoitellaan vuosittain noin 200 miljoonan euron ylijäämiä. Helsingin poikkeuksellisen vahvaa taloutta kuvaa sekin, että kaupungilla on lainasaatavia 700 miljoonaa euroa enemmän kuin velkoja. Kaupunginhallitus ehdottaa yksimielisesti, että toimintamenojen kasvu rajataan ensi vuonna vain 1,7 prosenttiin. Samaan aikaan asukasluvun arvioidaan kasvavan 8 000. Palvelujen tarvetta lisää vielä se, että kunnallisia palveluja eniten käyttävien väestöryhmien eli lasten ja vanhusten osuus kasvaa. Asukasta kohti on palveluihin budjettiesityksessä kuitenkin entistä vähemmän rahaa. Kovimmin tiukka budjettilinja iskee sosiaalija terveyspalveluihin. Niihin esitetään 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna arvioidaan käytettävän näihin palveluihin. Lähiterveysasemien vähentämistä aiotaan jatkaa perustamalla Kalasataman jättikeskuksen jälkeen Keskustaan toinen jättikeskus, jonka valmistuessa lopetetaan useita lähiterveysasemia, neuvoloita ja muita sote-lähipalveluja. Jo ensi vuonna lopetetaan Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat, kun Kalasataman keskus valmistuu. Helsingissä on noin 45 000 työtöntä. Samaan aikaan kaupungin työntekijät uupuvat kasvavan työtaakan alle. Aktiivisen työllistämisen sijasta kaupunginhallitus esittää kuitenkin yli 400 työpaikan vähentämistä kaupungin tehtävistä. Budjettiesityksessä on varattu 65 miljoonaa euroa sakkomaksujen (työmarkkinatuen korotettu kuntaosuus) maksamiseen Kelalle siitä, että pitkäaikaistyöttömiä pidetään työttömänä, vaikka heitä voisi työllistää esimerkiksi palkkatuella. Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen avoin toimintaryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetin (www.helsinkilistat.fi), jolla ohjattaisiin 72 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluihin. Samalla siinä ehdotetaan työpaikkojen lisäämistä palkkaamalla lisää työntekijöitä kaupungin tehtäviin ja palkkatuettuihin töihin esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin. Lisäksi vaihtoehtobudjetissa esitetään kaupungin tonttivuokrien rajujen korotusten pienentämistä ja lisärahoitusta HSL:lle joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi. Näiden esitysten rahoittamiseksi riittää, että kaupungin ensi vuoden budjetin tavoite noin 200 miljoonan euron ylijäämästä pudotetaan puoleen. Noin 4,3 miljardin euron budjetissa ei ole mitään tarvetta tavoitella tuollaista ylijäämää, kun aiemmiltakin vuosilta on jäänyt käyttämättä 1,2 miljardia euroa. Kaupunginvaltuustolla on mahdollisuus valita: Jatkaako se palvelujen alibudjetoimista vai ohjaako se satojen miljoonien ylijäämistä osan helsinkiläisten palveluihin, työllisyyteen, asumiseen ja hyvinvointiin. Yrjö Hakanen www.yrjohakanen.fi Vuokrien kallistuminen jatkui Helsingissä Kaupunkien yhteistyösopimus ? Vuoden 2017 heinä–syyskuussa asuntojen vuokrien vuosinousu Helsingissä oli 2,7 prosenttia eli saman verran kuin vuoden toisella vuosineljänneksellä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosinousu oli 2,2 prosenttia. Itäisen ja pohjoisen Helsingin alueilla eli ns. kalleusalueella 4 vuokrat kallistuivat vuodessa koko kaupungin keskiarvoa enemmän, sillä nousu oli siellä 3,9 prosenttia. Myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin alueilla, joilla vuokrataso on ollut matalampi. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin. ? Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten uuden yhteistyösopimuksen päämääränä on edistää kaupunkien välistä strategista vuoropuhelua ja operatiivista yhteistyötä. Sopimuksen tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää seudun yhteistyötä ja metropolipolitiikkaa sekä yhteistä kansallisen tason edunvalvontaa. Sopimuksella edistetään myös kaupunkien välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä sekä parannetaan ja tehostetaan kaupunkien palveluita ja yhteisten yhteisöjen omistajaohjauksen koordinaatiota. Pääkaupunkiseudun keskeisiä yhteistyökysymyksiä käsitellään pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä, joka korvaa edellisen sopimuksen perusteella toimineet yhteistyöryhmät eli pääkaupunginseudun neuvottelukunnan ja koordinaatioryhmän. Yhteistyöryhmän tehtävä on luonteeltaan entistä strategisempi. Kaupunginhallitus nimesi yhteistyöryhmän jäseniksi apulaispormestarit Anni Sinnemäen, Pia Pakarisen, Sanna Vesikansan ja Nasima Razmyarin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sopimuspohjainen yhteistyö käynnistyi vuonna 2004. Yhteistyösopimukset on hyväksytty kaudesta 2009 2013 alkaen valtuustokausittain. Kaupungintalolla Suomen lippu liehuu koko vuoden ? Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi kaupungintalon katolla liputetaan vastaisuudessa ympäri vuorokauden. Lippu nostetaan salkoon itsenäisyyspäivän aattona klo 18. Liputus on pormestarin päätös, sekä Helsingin kaupungin Suomi 100 -juhlavuositeko. Samalla se juhlistaa vuonna 2018 sata vuotta täyttävää Suomen lippua. – Liputtaminen on Suomija Helsinki-markkinointia. Kun mereltä käsin lipuu pääkaupunkiimme, näkee tulija vain yhden lipun: Ruotsin suurlähetystön katolla liehuvan Ruotsin lipun. Itsenäisyyspäivän aatosta lähtien hänet toivottaa tervetulleeksi myös kaupungintalon katon valaistu Suomen lippu, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kaupungintalo on osa yhtä Helsingin merkittävämpiä alueita. Eteläsatamalla ja Kauppatorilla on kansallinen symboliarvo. Täällä sijaitsevat Suomen keskeisimmät yhteiskunnalliset instituutiot ja Suomen lippu kuuluu tähän maisemaan. Kyseessä on Sisäministeriön puoltama liputuskokeilu, jossa kaupungintalon katolla liputetaan ympäri vuorokauden valaistulla Suomen lipulla 31.12.2018 saakka. Kaupungintalon lippu valaistaan. Sisäministeriön ohjeen mukaan pimeän aikana Suomen lipun tulee olla valaistuna.
5 Viikot 48-49 • Nro 22 M unkin S eutu Helsingin ja Pekingin pormestarit tapasivat MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi Koululaisten aamutoiminta jatkuu ? Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala aloitti aamutoiminnan kokeilun suomenja ruotsinkielisissä kaupungin kouluissa elokuussa 2017. Kasvatus ja koulutuslautakunta päätti 21.11., että hyväksi havaittu kokeilu saa jatkoa kevätlukukaudeksi 2018. Aamutoimintaa kehitetään muun muassa huoltajille julkaistun sähköisen kyselyn vastausten pohjalta. Aamutoiminta tukee perheiden arkea Aamutoiminta on tärkeä osa lapsen kokonaista turvallista koulupäivää ja tällä toiminnalla tuetaan lapsiperheen arkea. Palvelu on tarkoitettu 1.–2.-vuosiluokan oppilaiden aamutoiminnan tarpeeseen, mutta myös 3.–4.-luokkien erityisen tuen oppilailla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Noin 95 prosenttia kaikista Helsingin kaupungin peruskouluista on järjestänyt aamutoimintaa syyslukukauden aikana, johon on osallistunut noin 2000 lasta. Tämä kokonaismäärä on noin 16 prosenttia 1.–2.-luokkalaisten kohderyhmästä ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 10–15 oppilasta per koulu. Monipuolista toimintaa, sisällä ja ulkona T o i m i n n a s s a painottuu vapaa leikki, pelaaminen, askartelu, lukeminen, rauhallinen yhdessäolo ja ulkoilu. Tiloina ovat toimineet luontevasti koulujen sisätilat ja pihat. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla selvitetään mahdollisuuksia järjestää toimintaa, peruskoulujen lisäksi, myös muissa toimialan toimitiloissa. Tavoitteena onkin löytää mahdollisimman joustavia koulukohtaisia ja jatkossa myös alueellisia tilaratkaisuja toiminnan järjestämiseksi. Myös toimintaan ilmoittautumista kehitetään ja selvitetään koulun ulkopuolisen toimijan mahdollisuuksia vastata aamutoiminnan järjestämisestä. Aamutoiminnan ohjaamisesta vastaavat koulunkäyntiavustajat, opettajat ja yksityiset palvelun tuottajat kuten iltapäivätoiminnan ohjaajat. Maksuttomassa aamutoiminnassa ei tarjota aamupalaa, mutta lapset ovat voineet halutessaan syödä omia eväitä. Suurimmassa osassa kouluja toiminta on alkanut joko klo 8.00 tai 8.15 ja päättynyt klo 9.00. Kaikissa kouluissa ei ole ollut aamutoimintaa tarjolla, koska koulu on alkanut alkuopetuksen luokilla viimeistään klo 8.30 Toimintaa kehitetään asiakaskyselyn avulla Huoltajille suunnatun sähköisen kyselyn avulla kerätään 3.12.2017 asti kokemuksia tämän syksyn toiminnan osalta ja kehittämisideoita tulevaisuutta varten. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia ja vastauksia käsitellään anonyymisti eli niistä ei voida tunnistaa vastaajaa. Suomenja ruotsinkielisen kyselyn linkki löytyy osoitteesta www. hel.fi/iltapaivatoiminta ja www.hel. fi/eftisverksamhet Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi Pekingin pormestarin Chen Jiningin sekä Pekingin kaupungin muuta ylintä johtoa torstaina 23.11.2017. Jatkoa sivulta 3 ? Keskusteluissa pormestari Vapaavuori toi esille erityisesti kiinalaisen uudenvuodenjuhlan merkitystä sillanrakentajana kaupunkien välillä. Pekingin pormestari oli kiinnostunut suomalaisesta talviurheiluosaamista erityisesti Pekingin tulevien vuoden 2022 talviolympialaisten alla. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Pekingin pormestarille Helsingin olympiastadionin pienoismallin. Pekingin järjestettyä talviolympialaiset siitä tulee ensimmäinen kaupunki, joka on toiminut isäntäkaupunkina sekä talviettä kesäolympilaisille. Helsingin tavoite on olla entistä kansainvälisempi ja kaupungin tuoreen strategian mukaan kiinankielen opetusta laajennetaan kouluissa. Helsinki haluaa vahvistaa asemaansa Aasian ja Euroopan välisen liikenteen solmukohtana ja tässä työssä tiivis yhteistyö Aasian pääkaupunkien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Pekingin pormestarin Chen Jining tapasivat Pekingissä. Kaupunkipyöräpalvelusta yhteiskuntataloudellista hyötyä ? Suosittua kaupunkipyöräpalvelua kehitetään tulevalle kaudelle palvelemaan kaupunkilaisia entistäkin paremmin. Tavoitteena on palvella monenlaisia käyttäjiä muun muassa lisäämällä pyörien saatavuutta ja toimintavarmuutta. Myös pyörien käyttökynnystä pyritään madaltamaan ja käyttöönottoon liittyvää epävarmuutta vähentää. HKL selvitti palvelun kehittämistarpeita asiakaslähtöisen käyttäjätutkimuksen kautta ja tarkastelemalla HSL:n toteuttaman asiakaskyselyn tuloksia sekä kaupunkipyörien käytöstä kerättyä dataa. Käyttäjätutkimuksen yhteydessä tehtiin myös arvio palvelun yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Arviota hyödynnetään mm. harkittaessa palvelun mahdollista laajentamista. Laskelman perusteella kaupunkipyöräpalvelun hyöty/kustannussuhde on 3,7. Laskelmassa on otettu huomioon palvelun vuosittainen kustannus 1,3 M€ kaupunkipyörän käyttömaksut + 1,2 M€ aikahyödyt + 2,4 M€ terveyshyödyt + 2,0 M€ (vaihteluväli 0,8-3,2) joukkoliikenteen lipputulojen vähennys 0,8 Me Kaupunkipyöräpalvelulla oli vuonna 2017 noin 60 000 käyttäjää, joista yli puolet oli ostanut koko kauden. Käyttömaksuja kertyi noin 1,2 miljoonaa euroa. Asiakaskyselyn perusteella kaupunkipyöräily korvaa eniten joukkoliikennematkoja, mutta myös automatkoja jää tekemättä merkittävästi. Yli kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti korvaavansa aiemmin autolla tekemiään matkoja nyt pyörämatkoilla. Lisäksi valtaosa kyselyyn vastanneista on kokenut kaupunkipyöräpalvelun tuoneen heille merkittäviä ajallisia säästöjä. Palvelun aikaansaamia terveyshyötyjä arvioitiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston 2014 tekemän selvityksen ”Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä” perusteella. Vuodessa pyöräillään noin 3,5 miljoonaa kilometriä. Kaupunkipyöräpalvelussa valmistaudutaan nyt tulevaan 2018 kauteen ja selvitetään mahdollisuuksia palvelun laajentamiselle. Harkinnassa on mm. ensi vaiheessa kauden pidentäminen keväällä. Päätökset palvelun laajentamisesta tehdään tulevan talven aikana. Kaupunkipyöräpalvelussa valmistaudutaan nyt tulevaan 2018 kauteen ja selvitetään mahdollisuuksia palvelun laajentamiselle. Moskeijavaraus viivästyy ? Moskeijaja monitoimikeskushanketta koskeva tontinvarausasia viivästyy aiemmin ilmoitetusta tavoiteaikataulusta ja tulee päätettäväksi aikaisintaan joulukuussa 2017. Asiaa käsittelee ensin kaupunkiympäristölautakunta, jonka esityksestä kaupunginhallitus päättää, varaako Helsingin kaupunki moskeijaja monitoimikeskushankkeen suunnittelua varten tontin. Helsingin kaupunki sai hanketta varten vuonna 2015 tontinvaraushakemuksen Suomen Muslimiliitto ry:ltä, Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry:ltä ja Suomen Musliminaiset ry:ltä. Hakemuksen mukaan hankkeen toteuttaja olisi uusi perustettava Oasis-säätiö. Moskeijan ja monitoimikeskuksen tonttia koskevan päätösehdotuksen valmistelusta vastaa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Toimiala ei ota kantaa ehdotuksen sisältöön ennen sen valmistumista.
6 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi Menovinkit VIIKKO 48 MA 27.11. Hilkka TI 28.11. Heini, Kaisla KE 29.11. Aimo TO 30.11. Antti, Atte, Antero PE 1.12. Oskari LA 2.12. Unelma, Anelma SU 3.12. 1. adventtisunnuntai Meri, Vellamo VIIKKO 49 MA 4.12. Airi, Aira TI 5.12. Selma KE 6.12. n Itsenäisyyspäivä Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai TO 7.12. Sampsa PE 8.12. n Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä Kyllikki, Kylli LA 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki SU 10.12. 2. adventtisunnuntai Jutta Pelkuri sanoo itseään varovaiseksi. Publilius Syru (100-50 eKr.) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Jumala ei ole meistä kaukana! Jes. 49: 8-10 ? Auto ei ole käynnistynyt aamulla lämmityksestä huolimatta. Juoksen lähimmälle bussipysäkille, josta kulkee näillä seuduilla muutama bussi vuorokauden aikana. Ympärillä on pimeää ja harvat katulamput eivät tunnu rikkovan se sakeutta. Bussissa on kuitenkin reilusti väkeä. Suurin osa tältä kylältä kaupunkiin kouluun kulkevia. Nuoria, koekirjat sylissä, kuulokkeet korvilla, puhelimen sinisen valon heijastuksessa. Muutama pitkänmatkalainen, jotka vaikuttavat olevan lähdössä etelän lomalle kaamosta pakoon. Eläkeläinen vanhoissa navettakamppeissa, joka istuu lähelle kuskia ja alkaa iskeä juttua, kuin vanhat tutut keskenään. Silmäilen jälleen Juhani Rekolan Betlehem on kaikkialla -kirjaa. Samaan tapaan kuten jo useampana vuonna adventin aikaan. ”Rauha on tosin yritetty jakaa niin paikkaan kuin aikaankin nähden. Sanotaan: on kysymys sydämen rauhasta eikä ulkoisesta rauhasta. Tämä on hyvin tuttua päättelyä: ensin pitää olla järjestys lähellä ennen kuin voi tehdä työtä kaukana olevan järjestyksen hyväksi. Tähän päättelyyn voi kaikki tuhoutua. -Samaa rauhaa on kaikki. Jos ulkonainen rauha puuttuu, on sisäinen rauha myös kyseenalainen.” Ajattelen menneen vuoden tilinpäätöksiä Suomessa ja maailmalla. Tuloerojen kasvua, yksinäisiä vanhuksia, #metoo-kampanjaa, luonnonkatastrofeja, niitä, joita erilaiset ihmisten tekemät tuhoisat iskut ovat eri puolella maailmaa koskettaneet, Välimeren ylittäjiä, siitä selvinneitä ja matkalle jääneitä, suurvaltojen hiekkalaatikkoleikkejä. Rakas Jeesus, tuletko meille, maailmaamme, myös tänä vuonna? Tarvitsemme sinua kipeästi. Kuski jarruttaa, matkustajien päät notkahtavat, metsäpeura juoksee tien yli. Päivällä nuorisotalolla jaetaan ylijäänyttä ruokaa sitä tarvitseville. Hakijoita on aina jonoksi asti. Joululaatikkosesonki on alkanut. Ruuan hakijoille lastataan jo nyt kaupoista ylijäänyttä lanttulaatikkoa ja eksoottisia hedelmiä. Hymynkare viivähtää huumenuoren kasvoilla. Kuljen kirkkoherranvirastolle pientä kiertotietä, kello on vasta viisi ja tuntuu, ettei pimeys ole hellittänyt kaupungista otettaan koko päivänä. Skitsofreniaa sairastavien ryhmäkodin kohdalla pihalla tupakalla vanhan peltisen kurkkupurkin ympärille olevien joukosta joku huikkaa: "Hoosianna! Hyvää joulua!" Ajasta viis, ajattelen ja samalla viraston kappeliin syttyvät valot. Torni-ikkunan ristikuvio halkoo sumua. Lunta sataa hiljalleen. Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta ? Meilahden ala-asteen myyjäiset Meilahden ala-asteen joulumyyjäiset sunnuntaina 3.12. klo 11-14. Jouluista tunnelmaa ja maistuvat jouluiset herkut ja ihanat joulukoristeet, second hand lastenvaatteet, kirjat, pelit ja lelut. Arvontaa, ongintaa ja muuta aktiviteettia perheen pienimmille! ? Munkkiniemen palvelukeskus Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki, munkkiniemen. palvelukeskus@hel.fi. Palvelukeskus ja info p. 09 310 48617. Avoinna mato 8.00 – 17.00 ja pe 8.00 – 16.00 Ti 5.12. 13.00 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA. 100-VUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI PALVELUKESKUS AVOINNA KLO 8-16 To 7.12. 15.00 – 16.00 OTETAAN SELVÄÄ YHDESSÄ: Aiheena eläkkeensaajan hoitotuki Ti 12.12. 10.00 – 15.00 JOULUN TUNNELMOINTIA -TAPAHTUMA. Olet lämpimästi tervetullut Stadin aikuisopiston lähihoitaja opiskelijoiden järjestämään tapahtumaan. Tarjolla mielikuvamatka Korvatunturille, joulumusiikkia ja hemmotteluhoitoja. Päivän tarkan aikataulun näet ilmoitustaululta. Ke 13.12. 10.00 – 14.00 JOULUMYYJÄISET. Tervetuloa tekemään jouluisia ostoksia! Ke 20.12. 13.00 PALVELUKESKUKSEN JOULUJUHLA Nuorten itsenäisyyspäivän bileet ? Helsingin kaupunki järjestää yhteistyössä helsinkiläisten nuorten kanssa itsenäisyyspäivän konsertin Kulttuuriareena Gloriassa 6.12. klo 17-22. Tapahtuman esiintyjiksi on saatu tämän hetken kuuminta hottia olevia nuoria artisteja, jotka on valittu helsinkiläisitä nuorista koostuvan Puskatorpedoryhmän toimesta. Illan pääesiintyjä Evelina on lunastanut paikkansa uutena kirkkaana suomalaisena rnbtähtenä. Laulajalauluntekijän esikoisalbumi teki viime vuonna suomalaisen äänilevyn historiaa, kun se myi ensijulkaisuna ensimmäistä kertaa platinaa jo ennen ilmestymistään. Itsenäisyyspäiväbileet on syntynyt helsinkiläisten nuorten aloitteesta. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa nuorten vapaa-ajan toiminnasta ja palveluista päätetään yhdessä nuorten kanssa. RuutiBudjetti on osa Helsingin kaupungin budjettia. Vapaa Pääsy (K-13) Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ilta elävän veden lähteellä ke 29.11. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujavieraana varatuomari Hannu Äimänen. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13-14 kirkossa. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30– 17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Joululaulukuoro tulee jälleen! Harjoitukset torstaisin alkaen 9.11. klo 1819.30. Tiedustelut kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Joulukonsertti – ”Tule, laulamme laulua Suomenmaan!” to 30.11. klo 18. Helsingin Kannelkuoro, joht. Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Adventtikonsertti la 2.12. klo 15. Esiintyjät: Viktor Klimenko, Anna Hanski, Jenni Taari sekä Munkkivuoren ja Munkkiniemen ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä. Tilaisuuden tuotto perinteisesti alueellisen nuorisoja vanhustyön sekä sotaveteraanien hyväksi. Ohjelma 15 e. Järjestää Lions Club Munkkivuori. Hoosianna kirkko su 3.12. klo 11. Wirta, Kyrönseppä, Sidoroff. Invakuljetus. Joululahjapuu. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Askartelukerho maanantaisin klo 18 alakerrassa. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä toisten kanssa. Open Voice ja Partita – kuorojen joulukonsertti su 3.12. klo 15. Joht. Merzi Rajala. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10e. Messu su 10.12. klo 11. Frilander, Valtonen Suomen Kodály –kuoron joulukonsertti su 10.12. klo 18. Joht. Noora Määttä. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti ke 13.12. klo 19. Joht. Mirjam Kyrönseppä. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Helsingin ranskalaissuomalaisen koulun Ystävien perinteinen joulukonsertti pe 15.12. klo 17.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e. Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 15. Lasten ja perheiden joulukuvaelma. Tervetuloa enkelit ja paimenet toteuttamaan tätä perinteistä jo vuonna 1984 seurakuntalaisten aloittamaa joulukuvaelmaperinnettä. Harjoitukset pe 22.12. klo 17– 18.30 kirkossa. Tied. ja ilm. 1.12. alkaen katariina.wirta@evl.fi tai 09 23405132. Diakonian Rakenna Joulupuu –keräys kohdentaa lahjansa lapsille, vanhuksille ja yksinäisille, jotka voisivat ilman ulkopuolisten tukea jäädä tänä jouluna ilman joululahjaa. Voit ottaa lahjatoiveen joulupuusta 1. adventtisunnuntain messun jälkeen: su 3.12. klo 11 messu Munkkivuoren kirkossa ja klo 17 Verkoston messu Munkkiniemen kirkossa. Diakonian puh. 09 23405128. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16–18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Luemme, tutkimme ja keskustelemme Raamatun sanomasta. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Ti 5.12. Suomi 100 juhlakahvit. Sanajumalanpalvelus Suomi 100v ke 6.12. klo 11. Partiolaisten lupauksen anto. Hartikainen, Valtonen, Soitinyhtye Puhallus. Kunniakäynti sankarihaudoilla, Pikkuniementiellä, noin klo 12.15. Puhujana lakitieteen lisensiaatti Erkki Wuori. Myyjäiset la 9.12. klo 12-14 kirkon aulassa. Tarjolla jouluisia tuotteita ja leivonnaisia. Mukana Lähetys, Munkkiniemen Martat, Merimieskirkkopiiri ja Sodderin ystävät. Levollisuuden messu la 9.12. klo 18. Frilander, Salmio, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri ti 12.12. klo 18-20. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5-8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Kappelissa vietetään joulun alla saaristolaisten toivomuksesta myös matalan kynnyksen joululauluiltoja. Päivämäärät on sovittu 29.11., 13.12. ja 20.12. klo 18– . Illoissa ei välttämättä ole mukana työntekijää vaan tarkoitus on, että saarelaiset saavat näin vielä kappelin haltuunsa ja voivat viettää siellä iltaa mukavasti villasukissa ja laulaa yhdessä tuttuja rakkaita joululauluja. Tarjoilu toimii nyyttäriperiaatteella ja omat jäljet siivotaan, jotta iltapäiväkerhon on seuraavana päivänä mukava tulla. Saariston joulujuhla ja kauneimmat joululaulut su 10.12 klo 15. Wirta, Valtonen. Muuta: Ostarin joulun avaus la 2.12. klo 12. Glad, Sidoroff, Kyrönseppä. Nukketeatteri klo 11.30 ja klo 12.30 ”Ensimmäinen joulu”. Kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 12 ostarilla. Wirta, Sidoroff . Seurasaaren joulupolku su 10.12. klo 11-17. Munkkiniemen seurakunnan iltapäiväkerholaiset esittävät joulukuvaelman Karunan kirkon rappusilla klo 12.15, 12.45, 13.15, 14 ja klo 14.30.
7 Viikot 48-49 • Nro 22 M unkin S eutu Valontuoja-tunnustuspalkinto ylisosiaalineuvos Kananojalle www.joulupolku.net Sunnuntaina 10.12.2017 klo 12.00–17.00 Lapset ja lapsiperheet tervetuloa! Vapaa pääsy. Joulunavaus Munkkivuoren ostoskeskuksessa ? Perinteinen joulunavaus järjestetään Suomi 100 vuotta juhlahengessä Munkkivuoren ostoskeskuksessa lauantaina 2. joulukuuta kello 10 alkaen. Juhlapuhujana pormestari Jan Vapaavuori. Mukana menossa myös tiernapojat, nukketeatteri ja paljon muuta. Aktia Kiinteistövälityksen edessä Aktian glögitarjoilu, mukana Muumipeikko! Runopalsta Itsenäisyyspäivänä 2017 Suomi 100 vuotta Kukin sukupolvi vuorollaan, isänmaatamme raivannut, rakentanut. Työtä tehnyt ja ahertanut. Kansa kortensa kekoon on kantanut siitä heille kiitos ja kunnia. Sodat raskaat on käyty aikanaan, vaan on vapaus säilynyt isänmaan. Vapaa itsenäinen Suomi täyttää vuosia pyöreitä. Paljon onnea isänmaa. Joka veteraania lottaa, heitä muistakaa kiittäkää siunatkaa. Hyvää itsenäisyyden 100 v päivää. Siunausta Suomen kansalle. Olavi Kylliäinen F-Musiikki täytti 120 vuotta Parasta joulunodotusta: perinteinen Akateeminen joulukonsertti ? Helsingin yliopiston osakuntakuorot ovat kokoontuneet vuodesta 1994 lähtien laulamaan yhdessä joulun alla. Tänäkin vuonna nautitaan yhdessä lämpimästä joulutunnelmasta. Akateeminen joulukonsertti järjestetään perjantaina 8.12.2017, perinteiseen tapaan Kallion kirkossa (Itäinen Papinkatu 2). Luvassa on toinen toistaan hienompia esityksiä osakuntakuoroilta, kuorojen suuria yhteisnumeroita sekä rakkaimpia joululauluja myös yhteislauluna. Konsertissa esiintyvät EOL Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat HOL Hämäläisen Osakunnan Laulajat HYMSKK Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro Metsoforte Keskisuomalaisen Osakunnan kuoro POL Pohjalaisten Osakuntien Laulajat Satakuntalaisen Osakunnan kuoro SOL Savolaisen Osakunnan Laulajat WiOL Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Liput 15/7 €, ennakkoon kuorolaisilta tai käteisellä ovelta. Sydämellisesti tervetuloa! Talvipuutarhassa juhlavuotta kunnioittaen ? Suomen juhlavuotta kunnioittaen Talvipuutarhaa koristaa keskihallin laajassa kukkaistutuksessa valkoiset joulutähdet valkeine kynttilöineen, joulukuusi parvellaan, ja luonnon materiaaleista kootut kranssit ja muut jouluaiheiset sidontatyöt luovat juhlallisen tunnun puutarhan tiloihin, Talvipuutarhan perinteiksi muodostuneita lystikkäitä tonttuhahmoja ja –kantoa unohtamatta. Toki joulutähtien lisäksi puutarhaa koristaa amaryllikset, hyasintit, atsaleat, ja helmenämme kamelia vanhuksemme! Talvipuutarhan koristelu on valmis ensimmäiseen adventtisunnuntaihin 3.12 mennessä ja päättyy loppiaisviikonloppuun 6-7.1. ? Suomalainen F-Musiikki Oy täytti 120 vuotta maanantaina 27. marraskuuta 2017. Merkkipäivää juhlitiin F-Musiikin myymälöissä tarjouksilla ja kakkukahveilla. F-Musiikin tarina alkoi vuonna 1897 nimellä Helsingfors nya musikhandel – Helsingin uusi musiikkikauppa. Myöhemmin yritys tunnettiin nimellä MusiikkiFazer. Vuonna 1998 yritys siirtyi takaisin täysin suomalaiseen omistukseen ja nimeksi tuli F-Musiikki Oy. Tänä päivänä F-Musiikki Oy on suurin suomalainen musiikkituotteiden ja esitystekniikan myyjä ja maahantuoja. Seitsemän F-Musiikin myymälää Suomessa, ja verkkokauppa f-musiikki.fi palvelevat kaikkia musiikista kiinnostuneita. Soittimien lisäksi F-Musiikin tuotevalikoimaan kuuluvat nuotit, soitintarvikkeet, äänentoistolaitteet, musiikkiohjelmistot ja DJ-laitteet. FMusiikin esitystekniikkayksikkö F-PRO tarjoaa kattavat äänentoistoja valaistusratkaisut kaikkiin kohteisiin ja tapahtumiin. FMusiikilla on myös huoltopalvelut kaikille soittimille ja laitteille. – Vuosikymmenet eivät ole muuttaneet yrityksemme perusideaa. Haluamme tarjota musiikin ystäville Suomen kattavimman soitinja laitevalikoiman, sekä asiantuntevimman palvelun. Seuraamme aikaamme, jotta musiikin harrastajat ja ammattilaiset löytävät meiltä aina sen mitä etsivät. Haluamme myös yllättää asiakkaamme uutuuksilla, kertoo F-Musiikin toimitusjohtaja Janne Kainulainen. Helsingin Diakonissalaitos itsenäistyvässä Suomessa 1917 ? Diamuksessa Helsingin Diakonissalaitoksen museossa on esillä 31.3.2018 saakka näyttely ”Maailma ja me. Kertomus Helsingin Diakonissalaitoksesta 1917”. Näyttely kertoo itsenäistyvästä Suomesta ja 50-vuotiaasta Diakonissalaitoksesta. ”Maailma ja me” on kolmiosaisen näyttelysarja avaaja. Kaksi muuta osaa tulevat olemaan esillä 2018. Maailma ja me-näyttelyssä käydään vuosi 1917 kuukausittain läpi; lyhyt ”maailma”yhteenveto kuvaa mitä Suomessa ja Helsingissä tapahtui ja ”me” laitoksen kiertokirjeissä lähetettyjä kuulumisia diakonissoille muualle maahan. Näyttely päättyy joulukuuhun, jolloin Helsingin Diakonissalaitos juhli 50 vuottaan. Suomen 4.12 annettu ja 6.12. eduskunnan hyväksymä itsenäisyysjulistus luettiin Suomen kirkoissa jumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaina 16.12., samana sunnuntaina, jolloin diakonissalaitoksen juhlaa muistettiin diakonia-aiheisin saarnoin.? Diakonissalaitos 1917 Vuonna 1867 perustettu Helsingin Diakonissalaitos koulutti diakonissoja ja oli maan vanhin yksityissairaala. Sairaalan lisäksi laitoksella oli työmuotoina lastensairaala, kolme lastenkotia, keuhkotautisten toipumiskoti ja kotitalouskoulu. Lisäksi laitos vastasi valtion sairaalasta, joka oli perustettu spitaalisia varten. Niissä henkilökunta oli pääosin laitoksen sisaria. Sisarkunnan koko oli 209. Koesisarista ja diakonissoista runsas puolet työskenteli diakonissalaitoksen ulkopuolella palvelusopimuksin. Työaloja oli seurakunnissa, kaupunkilähetyksissä, kaupunkien ja kuntien sairaaloissa ja sosiaalityössä. Yksi johti matkailijakotia Viipurissa, yksi oli lähtenyt lähetystyöhön Kiinaan. Helsingin kaupungin ja kaupunkilähetyksen palveluksessa olleet sisaret kohtasivat kenttätyössä työläiskortteleissa vuoden aikana pahentuneen elintarvikepulan, kasvavan levottomuudet ja luokkien väliset jännitteet. Näyttelyn keskeinen aineisto ovat kiertokirjeet. Niiden välityksellä diakonissalaitoksesta pidettiin yhteyttä muualla Suomessa työskenteleviin sisariin. Kirjeiden allekirjoittajina olivat useimmiten johtajatar Lina Snellman ja johtaja Artur Palmroth. Näyttelyyn valituista kirjeotteista välittyy ympäristön tapahtumien vaikutus laitoksen elämään. Jatkoa sivulta 3 ? Vuoden Valontuojaksi on aiemmin valittu mm. Helsingin kaupunki (v. 2015), Rikoksentorjuntaneuvosto ja sen sihteeristö (v. 2012), Helsingin kaupunginteatterin Kvartetti-näytelmän työryhmä (v. 2008) ja professori Sirkka-Liisa Kivelä (v. 2000). Palkintoesine on taidetakoja Heikki Suikin suunnittelema rautainen kynttilänjalka, jonka on vuodesta 2010 takonut taidetakoja Timo Miettinen. Suvanto ry on valinnut vuoden 2017 Valontuojaksi ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan. Aulikki Kananoja on rohkea sosiaalialan uranuurtaja ja kehittäjä. Hän on ollut myös Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry:n kehittämistyössä aktiivinen toimija ja edistänyt merkittävästi työtä kaltoinkohdeltujen ikäihmisten hyväksi. Aulikki Kananoja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 2009–2016. Valontuoja-tunnustuspalkinto luovutettiin Suvanto ry:n syyskokouksen yhteydessä 22.11.2017. Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry on vuonna 1990 perustettu erityisasiantuntijayhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on ikääntyneiden henkilöiden luottamuksellisissa suhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan ehkäiseminen. Yhdistys mm. ylläpitää auttavaa puhelinpalvelua ja tarjoaa neuvontaa, asiakaspalvelua sekä vertaistukitoimintaa. Toiminnallaan Suvanto ry vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyneiden turvallisuuden edistämiseksi ja väkivallan vähentämiseksi. Suvanto ry on Ensija turvakotien liiton, Vanhustyön keskusliiton, Vanhusja lähimmäispalvelun liiton sekä Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsen. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Katja Taimela. Katja Taimela ja Aulikki Kananoja. Katja Taimela, Aulikki Kananoja ja Satu Taiveaho.
8 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros ? Koska ihana lauluyhtye MeriTuuli esiintyi Tenho Restobarissa. Erityisen kauniisti soi yhteislaulu, jonka sanoihin he ovat yhdistäneet kaksi Saima Harmajan 30-luvun runoa. Bändissä soitti lisäksi kolme poikaa. Talvella kuulin heitä Sampo Soikoon -klubilla, josta esiintyminen on parantunut ja spiikit tulleet varmemmiksi. Indiefolk-sisarukset Meri ja Tuuli Wallenius ovat Imatran suunnalta ja he vastaavat biiseistään itse kitaraa soittaen. Tänä vuonna ilmestyi uusi albumi, ”Nyt kun olet siinä”. Laulunarvoista rengastrapetsiaa WHS Teatteriunion on toiminut uudenlaisena, epäsovinnaisen vapaana kulttuurilaitoksena Pitkänsillan kupeessa, Unioninkatu 45. Helsingin kulttuurija kirjastolautakunta antoi sille tuoreeltaan vuoden kulttuuritekopalkinnon tammikuulla 2014. Ville Walon luotsaama WHS syntyi sirkusesitysten tuottajaksi, mutta Teatteriunion näyttää hyvin paljon myös elokuvia, harvinaisia sellaisia. Kolmivuotisjuhlaesityksenä näimme mainion varhaisen Suomi-elokuvan teekkareiden rahankeräyksestä Pariisin olympialaisiin 1924 matkaavalle joukkueelle. Siinä jopa kreikkalaiset jumalat matkaavat Olympo-vuorelta lumiseen Helsinkiin. Taitavan uuden polven rengastrapetsitaiteilija Milla Järvisen toimesta WHS palasi marraskuulla juurilleen. ”Laulunarvoinen” saa sisältönsä ilma-akrobatiasta. Se peräänkuuluttaa tasa-arvoa ja samoja ihmisoikeuksia kaikille: – Entä he, jotka eivät voita, eivät ole mestareita. Tällä kertaa Järvinen saattaa myös epäonnistua rengastrapetsille nousussa tai liikkeissään siellä. Se korostaa luonnollisuutta kaikilla aisteilla. Tunnelma on kevyt, pinnistelemätön. Helsinkiläinen sirkustaiteilija lahjoittaa ”Laulunarvoisen” esiintymistulot Kehitysvammaliitolle. Hänen edellinen teoksensa samassa paikassa oli ”Tyttö joka söi lintuja”, jossa oli varsin absurdi tunnelma. Unioninkatu 45:n Pikku Naantali – talossa Siltavuorenpenger 18 oli elokuvateatteri eri nimillä 76 vuotta, vuosina 1924-2000. Vanhemmat stadilaiset muistavat leffapaikasta joko lasten nonstopit tai tanskalaiset pehmopornofilmit, ”Pukki paratiisissa” jne. Kun tanssin voi tuntea Tanssiteatteri Auraco, Annantalo ja Tanssin talo toteuttavat tällä viikolla erilaisen tanssiesityksen ”Tuntu” Annantalon juhlasalissa. Päivi Auran ohjaamassa esityksessä tanssivat Maria Autio ja Oskari Turpeinen, jonka muistaa monesta Hurjaruuthin esityksestä. Heli Hartikainen soittaa saksofonia esitystilanteessa, ja on tasaveroisesti mukana lattialla. Esitys kysyy, miten tanssi kuuluu, miltä tanssi tuntuu? Se vetoaa kaikkiin aisteihin ja on tehty yhteistyössä mm. Kuurosokeat ry:n kanssa. Askeleet ja niiden rytmit, ilmavirrat, hengitys, kosketus, vaatteiden kahina ja lattian suhina erottuu vahvemmin, kun katsojan suositellaan pitävän joko liinaa tai ainakin kevyttä naamiomaskia silmillään, joko estämässä tai rajaamassa näköaistia. Jalat tunnistivat herkemmin, kun kengät oli eteisessä. Katsojina ensi-illassa oli lapsia vanhempansa kanssa tai näkövammaisia. Yksi kysyi esityksen jälkeen uuden suhinaäänen synnyttäjää. Kun näköaisti ei hallitse mieltä, tilan kehollinen kokeminen on ihan erilainen. Tanssijat ja muusikko esiintyivät yleisön keskellä tai sivuilla paikkojaan koko ajan vaihdellen. Lopuksi meidät ohjattiin matoille tunnustelemaan ja tanssimaan. Annantalon 4-12 –vuotiaat kuvataideoppilaat ovat toteuttaneet Tuntu-esityksen rinnalle aistittavat tilataideteokset ”Metsä” ja ”Käärme”. Teokset ovat koettavissa 2. kerroksessa. Käärmettä voi lähteä kokemaan joko päästä tai hännästä tunnistamalla sitä käsillä tai keholla. Metsää voi aistia humisevan puun ”liaanien” kautta. Eri materiaalit erottuvat. Voi kuulla äänitarinoita. Tilateokset, etenkin Metsä, ovat todella kauniita. Monien aistien tanssia Liikkeellä marraskuussa –festivaali päättyi Stoan esityksiin. Yli viikon tanssifestivaalin kansainvälisten vieraiden rinnalla ihan hyvin pärjää Sonja Jokiniemen ”Blab” Zodiakin studiossa. Se määritellään esittelyssä ”hybriditeokseksi, jossa maalaus, kuvanveisto ja koreografia sulautuvat yhteen”. Näin on. Salin seiniä peittävät Janina Silvennoisen kanssa toteutetut kolme isoa tekstiiliteosta, joiden kuvamaisema on esityksen nimen tapaan kuin pop-taiteellista sarjakuvastrippiä. Niitä oli mukava katsella tanssin taukovaiheissa. Lavalla kolmen tanssijan, Sara Gurevitsch, Mira Kautto ja Ivo Serra esitys toteuttaa ihmisen ja esineen yhdistelmiä lattialla ja katosta riippuvien vaateja muovimöykkyjen avulla. Niiden hahmot ja muodot laajentuvat tai muuttuvat ihmisen halujen tekona. – Blab tutkii möykkyisiä, takkuisia ajatusprosesseja, joilla ei ole alkua tai loppua. Blab on Zodiakin kokeilevan tanssiprofiilin syksyn linjassa silti yleisöystävällinen ja valoisa esitys, joka tarjoaa paljon silmälle ja ajatuksille. Kun kohtaa toisen ”The Other” kulttuurikeskus Caisassa oli Mirva Mäkisen marraskuuksi koreografioima tanssiteos, jossa on mukana viisi tekijää. Kaikki esiintyjät käyttävät improvisaatiota osana harjoitusja esitysprosessia. Liikkeellisiä lähtökohtia ovat kontaktija liikeimprovisaatio, jossa tutkitaan erillisyyden, satunnaisuuden ja hetkittäisen ulkopuolisuuden tilaa ihmisten välillä. Antonio Alemannon musiikki sekä Sebastian Lopez-Lehdon, Karoliina Kauhasen ja Eevi Tolvasen tanssi toimii samalla tavalla. Tanssijat ovat välillä tilan keskellä, välillä reunoilla, ulkopuolella. Lattia on täynnä irrotettuja sanomalehtipapereita, joita hajotetaan ja kootaan yhteen, kunnes taas hajotetaan. Tanssijan liike koskettaa toista tanssijaa, josta syntyy kokemus ja valmius kohdata katsoja kysyvänä ja kokeilevana esiintyjänä. Mirva Mäkinen on toiminut Kallion ilmaisutaidon lukion tanssin lehtorina vuodesta 1999, ja hän valmistelee väitöskirjaa Taideyliopistoon kontakti-improvisaatiosta. Ihminen muuttuu robotiksi ”Robotit eivät uneksi” – tanssiteos pohtii ihmisen ja tekniikan suhdetta mielenkiintoisella tavalla. Hieno tanssija Tanja Illukka nostaa vesialtaasta päänsä ylös kuin Samantha Morton Spielbergin kulttielokuvassa ”Minority Report”. Siinä kolme erityistä ihmistä näki enneunia murhista. Illukka pysyy esityksen ajan Suvi Härkösen luomassa 3 x 6 metrin installaatiolavasteessa, vesialtaassa, joka aiheuttaa tanssijan liikkumiselle omat haasteensa. Tanssijalla on märkäpuku päällään koko ajan. Jaloilla ei pääse liukumaan, mutta koreografia on silti vahvan dynaaminen. Hänet voi kuvitella ihmiseksi, joka on muuttunut tekniseksi instrumentiksi ihmisen kehossa. Ismo-Pekka Heikinheimon ohjaama taitava esitys kutsuu katsomaan mustassa nesteessä elävää ja siitä ravintonsa saavaa kuvitteellista ihmisrobottia: – Se saa käskynsä liikkua ja tanssia tulevaisuuden informaationsiirtomuodolla, joka toimii Eeppi Ursin laulaa herkästi Jukka Linkolan säveltämiä Stadin Arskan runoja.Kuva: Raimo Granberg. Risto Aaltosen tulkinta Arvo Turtiaisen runoista lähes 40 vuoden ajalta on vahva. Kuva: Raimo Granberg. Eva Polttila ja haastattelija Risto Kolanen kädessään edellisen hauska lapsuuskuva Arvo Turtiaisen selässä. Kuva: Raimo Granberg. Ruka Toivonen teki runon mummostaan ja luki sen ajan mukaan kännykästä. Kuva: Toivo Koivisto. Janne Marja-aho etualalla, barokkiyhtye Cornucopia Hannu Vasara (vas.), Marianna Henriksson, Louna Hosia ja Pekka Silén luovat monen aistin tunnelman Cirkon maneesille. Kuva: Kimmo Karjunen. Tanja Illukka esittää Tekniikan museon vesialtaassa upeasti robottia. Kuva: Ismo-Pekka Heikinheimo. Zodiakin Blab vetoaa moneen aistiin. Kuvan kangasja palstiikkimöykky on neljäs tanssija. Kuva: Simo Karisalo.
9 Viikot 48-49 • Nro 22 M unkin S eutu Kulttuuri Runot vetivät Stadin työväenkirjallisuuspäivillä ? ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” eli Stadin työväenkirjallisuuspäivien 3.5.11. vahvatunnelmainen hetki oli jälleen suosittu Kapinarunoilta perjantaina. Se oli jo kolmas, ja johtaa taas kirjaan. Runoja oli esillä pitkälle yli 20 Jussi Särkelän kokeneella juonnolla ja Riikka Ylitalon ja Miia Toivion runoraadin ruodinnalla. Tapahtuma veti myös nuoria paikalle. Välillä Heikki Salon vetämän yhteiskunnallisen laulun projektin osallistujat esiintyivät musiikin voimin. Liisa Mansikkaviita hätkähdytti yleisöä ”Ikänaisen kapinalla”. Hän on 85-vuotias ja sanoo: – Vaikka hyvin tiedän, / että ihmisen elämään kuuluu rapistuminen / elinvuosien määrän aina vain lisääntyessä, / en voi olla kapinoimatta.(…) Ainoa, joka vielä jotenkin toimii on pää. / Sen varassa käppäilen ja ajattelen / että voisi olla huonomminkin. Ruka Toivonen on toisesta ikäpäästä. Hän luki runonsa ”Mennään mummon kanssa saunassa ajassa taaksepäin” nykytyyliin kännykän ruudulta, ei enää paperista: – Ei ole marjapensaita ei mökkisaunaa / herttoniemeläisen kerrostalon kellarissa vuonna 2009 / mummolle luksusta kuitenkin, / rollaattorin kanssa pääsee vaikka suihkuun jos haluaa. / Pesen mummon selkää, mietin olenko todella kasvanut / näin paljon suuremmaksi? Tuskin sentään, / luultavasti mummo on vain pienentynyt. Avichai Gontjarov on maahantulija, jonka ”Turvapaikka” herätti yleisön puhuttelevuudellaan. Hän pohtii vierauden kokemisen vaikeutta ja lopettaa runonsa: – Turvapaikka on sanana kulunut, / monen mielessä loppuun haalistunut. / Sitä käytetään taistossa vaalien, / kuin lisäjoukkoja kokoon haalien. Kirsi Komulaisen ”Omaishoitaja” on ajan ongelman, elämänkokemuksellaan tunnistava runo: – Mummo soittaa / tulkaa nostamaan, on taas lattialla / siellä se istuu / entinen naisvoimistelija pyllyllään / hilannut itsensä puhelimen luo / eihän sitä päivällä / turvaranneketta paineta. Ensi kertaa tapahtuma jatkui sunnuntaille, johon oli pyhitetty lähes kolmetuntiseksi venytetty, kiitosta saanut Arvo Turtiainen matinea. Se kokosi salin täyteen väkeä, joka seurasi hiirenhiljaisen innostuksen vallassa Stadin Arskan runojen tulkintaa, lauluja ja tytärpuolen, tv-suosikki Eva Polttilan lämminhenkistä muistelua kalastuksesta nauttivasta isäpuolestaan äitinsä Britta Polttilan uutena miehenä vuodesta 1953. Hän kertoi sattuvia tarinoita lapsuusja nuoruuskodeista Meilahden Pihlajatieltä Herttoniemeen ja vanhuuden Käpylään. Hammasteknikoksi alun perin kouliintunut toimittajarunoilija sanoi presidentti Paasikiven radiopuhetta kuunnellessaan, että hän kyllä laittaisi Juho Kustille uudet tekohampaat! Hän kertoi, että Siilitie 1 oli niin iso talo, että rappujen nimissä aakkoset loppuivat kesken. Viimeinen rappu oli Siilitie 1 ÖÖ, mikä oli helppo lausua taksissa vähän ottaneena. Näyttelijä Risto Aaltonen tulkitsi Turtiaisen runoja karhean väkevästi, niiden sanoman hyvin välittäen. Aaltonen aloitti runoprojektinsa jo yli 40 vuotta sitten Kaupunginteatterissa, koska eihän siitä mitään tule että manselainen Veikko Sinisalo niitä yksin lausuu. Pianisti ja säveltäjä Jukka Linkola aloitti jo nuorena Turtiaisen runojen sävellyksen ja teki varsin kokeellisia pianovirityksiä, jotka tukivat hyvin puhetta. Todella kuulasääninen Eeppi Ursin lauloi herkästi neljä runoa, joista vaikutti etenkin ”Tyttö puhdistuspuolelta”. mystisen nesteen välityksellä. Neste johtaa algoritmit suoraan robotin mieleen. Se osaa liikkua huomattavasti monipuolisemmin ja sulavammin kuin nykyaikaiset moniniveliset robotit, mutta pystyy silti toteuttamaan tehtävänsä millintarkasti, hän kuvailee. Esitys sopii kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita scifielokuvista, animesta, kyberpunkista, sarjakuvien sankareista ja roboteista. Hallitseeko ihminen teknologiaa vai teknologia ihmistä?, on ollut pinnalla teollistumisesta saakka ja liittyy kiinteästi moderniin aikakauteen. 2010-luvulla robotiikan kehittyminen ja uudet sovellukset tekevät aiheesta jälleen ajankohtaisen. Robotit eivät uneksi täydentää Tekniikan museossa Vanhankaupunginlahdella olevaa Tekniikan maa –näyttelyä, jossa esim. Strömbergin tehtaiden vanhat laitteet ovat mielenkiintoisissa kuvissa esillä. Tanssiteos on nähtävillä 10.12. asti. Hyvä päivä elää Perinteinen kuoro, Koiton laulu veti lähes loppuunmyydyn salin Roballa sijaitsevaan Gloriaan. Konsertin alkuosa oli yhteiskunnallinen, mukana nykyisen ja entisten johtajien sekä kahden kuorolaisen sävellyksiä ja mm. Toni Edelmannin sovitus ”Kurjet”-kappaleeseen. Kun tuli tieto hänen kuolemasta, mukaan otettiin ”Aamu”, jonka hän sävelsi kuorolle vuonna 1975, jolloin hän myös sovitti Kurjet. Uusi johtaja Tomas Takolander lausui kauniin sanan edeltäjänsä muistoksi. Konsertti alkoi kolmen virren yhtaikaisella hyräilyllä, jonka aikana kuoro tuli lavalle vähitellen eri puolilta, jolloin vältyttiin alkutaputuksilta. Ensimmäisestä puolesta tuli eräänlainen Edelmannin tiivistunnelmainen ja harras muistotilaisuus. Väliajan jälkeen seurasi vanhojen kuorokappaleiden riemuisaa yhteislaulua yleisön kanssa. Sitä varten oli kaikki sanat katsottavista monitoreista, joissa näytettiin myös kuvia ensi osan aikana. Koko konsertin päätti ylimääräisenä vielä kerran ”Tänään on hyvä päivä elää”, joka oli todella hieno lopetus. Se tuli tutuksi Diakonissalaitoksen 150vjuhlasta elokuulta. Pohjoiset tuulet myllertävät ”Superborea” on poikkitaiteellinen, moniaistinen esitys, jossa kolme perinnettä kohtaa: uusi sävellys barokkisoittimille, barokkioopperan sävelet sekä nykytanssin kieli. Kimmo Karjunen täyttää Cirkon Maneesin huikeilla valoilla ja hienoilla projisoinneilla. Jaakko Kulomaan elektronisen äänimaailman materiaalina on soitettua, puhuttua ja tanssittua ääntä teoksesta. Ne nivovat esityksen kokonaisuudeksi. Superborea on koostettu Juha T. Koskisen uudesta sävellyksestä, Jean-Philippe Rameaun oopperan ”Les Boréades” musiikista sekä Janne Marja-ahon tanssista hänen ja Kaisa Torkkelin koreografiaan. Koskinen on työstänyt kaikki sävellyksensä osat dialogina Rameaun musiikin kanssa. Osa on vielä osittain barokiksi tunnistettavaa, osa on kokenut muodonmuutoksen 2000-luvun sävelkieleksi. Säveltäjä ja nokkahuilisti Pekka Silén ovat koostaneet musiikkikokonaisuuden ja sovittaneet soitinyhtyeelle osat Rameaun oopperasta. Myös vaikutteet japanilaisesta N?teatterista ovat kuultavissa. Superboreassa raivoavat pohjoiset tuulet ja myrskyt. Ne myös laantuvat ja antavat tietä tanssijan ja neljän soittajan eleganteille, riehakkaille, elegisille ja kiihkeille tansseille sekä pakahduttaville oopperafragmenteille. Marja-aho on tavattoman intensiivinen tanssissaan yleisön ja soittajien edessä tai Maneesin ulkoseinän vierustan isoilla pöydillä. Tanssin vimma ja intohimo väistyvät, lopuksi kaikuu vain yksinäinen bassonokkahuilu. Loppuratkaisu on jokaisen oma – Tällä näytelmällä ei ole loppuratkaisua. Loppuratkaisu on jokaisen omissa käsissä, Suomen yhden ”esityskäytetyimmän” käsikirjoittajan Juha Hurmeen sanat lohduttavat ”Pahuudesta”–esityksen katsojia Vapaan taiteen tilassa. Roolihahmot olivat Minä ja Sinä, tai tuttavallisemmin Mä ja Sä. Heitä esittivät mainiosti intensiivinen, hyvin tanssiva Marjo Isotalus ja miehekäs, ilmeikäs Karo Lauronen. Näyttelijät keräävät toiston avulla erilaisia Pahuuden kehitelmiä, joiden taustoja on kerätty myös haastatteluilla: vangeilta, rikollisuuden tutkijoilta ja lapsilta, jotka ”tunnetusti hallitsevat kaikki pahuuden lajit”. Esitys on silti kielletty alle 12-vuotiailta. Näytelmän ohjasi Annukka Valo. Näytelmän tekijät eivät moralisoi ollenkaan. Esitys on leikkisä tutkielma monenlaisista asetelmista, joissa rinnakkaiselo ja lähimmäisen kunnioitus luiskahtavat vastakohdikseen, piittaamattomuudeksi ja vahingoittamishaluksi. Juha Hurmeessa on se hyvää, että hän ei tee eroa Kansallisteatterin suuren näyttämön tai itsenäisyyspäivän Nälkäteatterin tai Sörkan väestönsuojan välillä. Kaikki käy. Teatteri Särmän esitys kiertää teattereissa, lastenkodeissa ja vankiloissa. – Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee erottamaan hyvän pahasta. Siten ihminen on ainoa eläin, joka kykenee tekemään pahaa. Teksti: Risto Kolanen Liisa Mansikkaviita esittää Ikänaisen kapinarunon, jtakanaan uontaja Jussi Särkelä. Kuva: Toivo Koivisto. Marjo Isotalus ja Karo Lauronen ovat ilmeikkään vakuuttavia Vapaan taiteen tilassa. Kuva: Antti-Veikko Salo. Karoliina Kauhanen (edessä), Eevi Tolvanen ja Sebastian López-Lehto tanssivat improvioiden lehtien keskellä Caisassa. Kuva: Mirva Mäkinen. Oskari Turpeinen tanssii ja Heli Hartikainen soittaa saksofonia. Kuva: Mauri Tahvonen. Milla Järvinen on ilmaisurikas trapetsitaitelija WHS Teatterinunionissa. Kuva: Raimo Granberg.
10 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
11 Viikot 48-49 • Nro 22 M unkin S eutu SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Olipa kerran: rautatie Munkkiniemessä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. ? Puutavaraa tarvittiin runsaasti, kun Helsingin ympäristössä alkoivat kiireiset linnoitustyöt ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914. Metsää kaadettiin myös siksi, että maalinnoitusketjun eteen saataisiin ampumaalaa ja näkyvyyttä paremmaksi. Monia maanomistajia eivät nämä toimet miellyttäneet ollenkaan. Lähinnä puunkuljetusta varten rakennettiin kaupungin liepeille Espooseen ja Helsingin pitäjään useita kapearaiteisia kenttäratoja eli metsäratoja. Linnoituksiin liittyvissä töissä ahersi monikansallinen joukko. Esimerkiksi Pitäjänmäen Marttilassa oli rakentajilla yli tuhannen miehen leiri, jossa majat oli kyhätty turpeesta ja telttakankaasta. Pitäjänmäen ratalinja Yksi kenttäradoista lähti Munkkiniemen rannasta, nykyisen Laajalahdentien päästä. Munkkiniemeen kulki vuoden 1915 alusta jo raitiotiekin, mutta sen reitti ei alussa ulottunut Pikku Huopalahden rantamia ja Munkkiniemen kartanoa pitemmälle. Kenttäradan linjaus eteni ensin Laajalahdentien suuntaisesti kaartaen sitten länteen. Rata kiersi siten nykyisen Munkkivuoren Talin puolelta. Pitäjänmäellä se ylitti Mätäojan ja VR:n rantaradan ali mentiin Pitäjänmäen aseman itäpuolelta. Siitä kiskot veivät kohti Malminkartanoa, Myyrmäkeä ja Petikkoa sekä mahdollisesti edelleen Keimolan ja Piispankylän suuntiin. Rataa rakennettiin vuosina 1915 ja 1916. Työ tehtiin nopealla tahdilla ja paikoin talvella suoraan kovalle maalle, ilman perustuksia. Seurauksena tästä junia suistui usein ojaan, kun maa pehmeni keväällä ja kesällä. Konalassa jouduttiin rakentamaan noin 2-3 kilometrin rataosuus kokonaan uudelleen toista linjausta pitkin. Munkkiniemen pikkusatamat Kenttäradan veturitalli sijaitsi Pitäjänmäellä ja sen läheisyydessä toimi saha. Pistoraide johti Pitäjänmäen asemalle. Sieltä puuta lähti vaunuihin lastattuna rautateitse eteenpäin. Osa puutavarasta kuljetettiin Munkkiniemeen Laajalahden laiturille, jossa se siirrettiin jaaloihin ja proomuihin. Merikuljetusten päämääränä olivat Pietarin ja Tallinnan linnoitustyömaat. Voi olettaa, että sama Laajalahden lastauspaikka on aikoinaan ollut käytössä, kun Munkkiniemessä oli tiilitehdas. Erityisesti tiiliä tarvittiin Viaporin rakennuksilla. Niinpä tiiliruukkeja perustettiin vähän sinne ja tänne, jopa Seurasaareen. Munkkiniemessä on ollut satamapaikkoja myös toisaalla, Pikkuniemen rannalla. Jo 1700-luvulla vietiin Sillbölen (Silvola, Vantaan Kaivokselassa) rautakaivoksesta malmia Munkkiniemeen laivattavaksi. Seuraavalla vuosisadalla saman sataman kautta kuljetettiin Vantaan rautaruukin tuotteita. Munkkiniemen kartanoon taas tuotiin Viaporista vuosittain lantaa proomuilla. Yhtenä kuriositeettina munkkiniemeläisestä raideliikenteestä voi vielä mainita ns. soraraiteen. Nykyisen Huopalahdentien hiekkakuopilta johtivat omat kiskot Pikkuniemen kärjessä sijaitsevalle lastauspaikkalle. Joskus 1910ja 1920-luvun taitteessa sähkömontööri Arvi Lagerqvist kuljetti radalla hiekkaa satamaan. Hänellä oli käytössään yksi vetovaunu ja muutamia tavaravaunuja. Kalustoa ja salamatkustajia Pitäjänmäen kenttäradalla ensi alkuun liikennöineet höyryveturit olivat varsin pieniä tankkivetureita. Myöhemmin nähtiin myös kookkaampaa kalustoa, mahdollisesti amerikkalaista. Loppuvaiheessa radan kalustoon kuului kolme venäläistä standardikenttäveturia. Muistitieto kertoo, että lapset nousivat joskus salaa tukkivaunujen kyytiin. Munkkiniemeläislapset saattoivat myös käyttää tällaista luvatonta keinoa koulumatkojen kulkemiseen. Alueen ensimmäinen kansakoulu sijaitsi nimittäin Pitäjämäen ja Haagan välimailla, ”suuren maantien varrella” (Vanha Viertotie 22). Viimeistään vuoteen 1918 tultaessa venäläiset kenttäradat kävivät tarpeettomiksi. Pitäjänmäen kenttärata purettiin kesällä 1919. Kiskot, veturit ja ratapölkyt vietiin muualle. Munkkiniemen maastoon ei ole tiettävästi jäänyt mitään havaittavia jälkiä junaradasta. Veli-Pekka Salminen Lähteitä: Kaija Hackzell: Rakas Vanha Munkkiniemi (2001) Jussi Iltanen: Venäläiset kenttäradat Helsingin pitäjässä (Helsingin pitäjä 1998. Vuosikirja) Ilkka Malmberg: Kevät 1915 koittaa (Helsingin Sanomat 22.3.2015) Per Nyström: Munkkiniemen vaiheita (1946) Kapearaidetunnelmiin pääsee kesäviikonloppuisin Jokioisten museorautatiellä (14 km). Pikkuniemen kärjessä on edelleen lastaukseen sopiva paikka. Laajalahdentie. Tässä kulki junarata ennen ratikkakiskoja, autoja ja asfalttia.
12 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu Helsingin monikulttuurisessa itsenäisyyspäivänjuhlassa näkyy saamelaisuus Ilmaisämpärit houkuttelivat tuhansia uusia käyttäjiä Kumpulanpuron valuma-alueen virkistysarvoa aiotaan parantaa Lux Helsinki haastaa valaisemaan ympäristöä MP-messut kutsuu nuoret uuteen MP-miittiin ? Lux Helsinki haastaa kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset tuomaan valoa pimeän vuodenajan keskelle ja rakentamaan omia valoteoksia. 6.–10.1.2018 järjestettävä Lux Helsinki -valofestivaali kannustaa tänä vuonna oman valotaiteen luomiseen yhä laajemmin. Valohaasteen julkisti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori helsinkiläisen joulun mediatilaisuudessa kaupungintalolla. – Lux Helsinki on ainutlaatuinen tapahtuma. Paitsi että se dominoi vuosi vuodelta tammikuun Instagramia ja somea, se saa helsinkiläiset lähtemään ulos vuoden kenties ikävimmästä säästä huolimatta. Nyt haluan ulottaa Luxin meille jokaiselle ja haastaa kaikki mukaan #valohaasteeseen, Vapaavuori lausuu. Valohaaste kannustaa yhteisöllisyyteen: valoteoksen voi suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi kaveriporukan, perheen, toimiston väen tai koulun voimin. Toteutustapa on vapaavalintainen, ja teoksen voi hyvin rakentaa kotoa löytyvistä materiaaleista. Haasteeseen osallistutaan jakamalla kuva, video tai gif-animaatio omasta valoteoksesta sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #valohaaste. Lux Helsingin partneri SATO käynnisti valohaasteen valaisemalla kerrostalon ikkunat viime viikolla naapurilämmöllä Kalliossa. Teoksessa korostuu yhdessä tekemisen ilo, sillä valaisu on toteutettu kerrostalon asukkaiden yhteisenä tempauksena. – Castréninkadulla naapurirakkautta levitettiin valaistuin viestein. Pienillä positiivisilla viesteillä voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Tästä innostuneena olemme kannustaneet useiden talojen asukkaita mukaan valohaasteeseen. Valotaideteoksia onkin tulossa alkutalven mittaan vielä useaan kohteeseen ympäri pääkaupunkiseutua, SATOn markkinointija viestintäpäällikkö Miia Eloranta iloitsee. Valohaaste jatkuu tammikuun puoliväliin, jolloin kolme parasta kuvaa palkitaan. Palkitsemiskriteerinä ei välttämättä ole massiivisin teos vaan kiinnostavin ja mieleenpainuvin kuva. Lisätietoa haasteesta ja inspiraatiota omaan valoteokseen löytyy Lux Helsingin Facebook-sivuilta ja 27. marraskuuta alkaen uusituilta verkkosivuilta. SATOn lisäksi valohaasteeseen ovat tarttuneet jo muun muassa kaupunkia Messukeskuksesta keskustaan ensi viikolla valaisevaSlush, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, kahvila Paulig Kulma, terveydenhuoltopalvelujen tuottaja Mehiläinenja Bassoradio. Suomen syntymäpäivän kunniaksi 5.–7.12. sinivalkoisessa valossa kylpevät valohaasteen hengessä muun muassa kaupungintalo, presidentinlinna, Senaatintorin rakennukset, Finlandia-talo, Olympiastadionin torni ja tuleva keskustakirjasto Oodi. ? Vihreiden ämpärien jakamisella alkanut matkakorttikampanja toi Helsingin seudun joukkoliikenteeseen runsaat 6000 uutta matkakorttia säännöllisesti käyttävää asiakasta ja lähes miljoonan euron lipputulot. Runsas vuosi sitten Kampissa kiemurteli satojen ihmisten jono. Jaossa oli yhteensä 6000 vihreää HSLämpäriä ja rajattomasti ilmaisia matkakortteja kortittomille. Helsingin seudun joukkoliikenne sai tuosta jonosta tuhansia uusia kanta-asiakkaita. Ilmaiset ämpärit olivat osa HSL:n uusasiakaskampanjaa. Sen aikana toimitettiin 10 862 uutta HSL:n matkakorttia ihmisille, joilla ei sellaista vielä ollut. Noista korteista 6 215:lle on tehty latauksia marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana. – Yhteensä korteille on tehty latauksia lähes miljoonalla eurolla. Maksuttoman kahden viikon kauden jälkeen 57 prosenttia kokeilijoista on jäänyt asiakkaiksemme, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. Kokeilukampanjan tavoitteena oli saada matkakorttia kokeilevat jäämään kanta-asiakkaiksi. – Haluamme uusia asiakkaita, sillä siitä hyötyvät kaikki – myös autoilijat. Mitä enemmän ihmiset käyttävät julkista liikennettä, sitä parempaa palvelua voimme tarjota kaikille liikkujille, sitä vähemmän on paineita korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja ja sitä vähemmän Helsingin seudulla on ruuhkia, Flink sanoo. ? Helsingin kaupunki aikoo parantaa Kumpulanpuron virkistysarvoa, ekologista tilaa ja tulvasuojelua lähitulevaisuudessa. Asukasyhteistyö on olennainen osa suunnitteluprosessia. Pasilasta, Käpylästä, Toukolasta, Vallilasta ja Hermannista vesiä keräävän Kumpulanpuron valumaalueen selvitysja suunnitelmatyö on ollut käynnissä vuoden 2017 alusta. Työ on jatkumoa Vanhankaupungin aluesuunnitelmalle (tutustu suunnitelmaan >>). Tavoitteena on nostaa suunnittelualueelta toimenpiteitä puron virkistysarvon, ekologisen tilan ja tulvasuojelun parantamiseksi lähitulevaisuudessa. Toimenpiteet on esitetty kokonaisvaltaiseen valuma-alueselvitykseen perustuen, missä asukkaiden kanssa tehty yhteistyö ja vuorovaikutus ovat olleet olennainen osa suunnitteluprosessia. Aineisto löytyy myös Kerro kantasi –palvelusta osoitteesta kerrokantasi.hel.fi/kumpulanpuro. Voit jättää palautetta 10. joulukuuta asti. ? Sata vuotta itsenäisyyttä. Sinä aikana Suomi on ottanut paikkansa maailmassa, rakentunut uudelleen, kansainvälistynyt ja kehittänyt oman ainutlaatuisen identiteettinsä. Helsinki on yhä monimuotoisempi kaupunki, ja se heijastuu myös Suomen itsenäisyyspäivän viettoon. Suomen 100-vuotiaan Itsenäisyyden juhlistamiseksi Finlandia-talolla järjestetään monikulttuurinen ja monimuotoinen itsenäisyyspäivän juhla. Kaikki suomalaiset, uudet suomalaiset mukaan lukien, arvostavat yhteiskunnassa samoja asioita: rauhaa, itsenäisyyttä ja hyvinvointia – asioita, jotka ovat kaikille arvokkaita ja tärkeitä. Paras tapa tämän osoittamiseen on viettää yhdessä Suomen itsenäisyyttä. Ohjelmisto koostuu eri kulttuureita ja etnisiä taustoja edustavien taiteilijoiden esityksistä yhteisen isänmaamme itsenäisyyden merkkipaaluja kunnioittaen. Suomen juhlavuotena haluamme myös nostaa esiin alkuperäiskansaamme, Pohjois-Fennoskandian vanhinta tunnettua esihistoriallisilta ajoilta periytyvää väestöä, eli saamelaisia. Juhlapuhujat ovat Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson sekä toimittaja Yagmur Özberkan. Juhla päättyy kahvitilaisuuteen yhdessäolon merkeissä Stadin Juhlaorkesterin säestyksellä. Juhlan isäntänä toimii Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja tapahtuman suojelija on Suomen Tasavallan Presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Viihdetaiteilija Cristal Snow ja suomensaamelainen ohjaaja ja televisiopersoona Suvi West juontavat tapahtuman. Vuosi vuodelta suositumpi juhla on jo täynnä. Tilaisuuden järjestävät Moniheli ry, Kulttuurikeskus Caisa ja Cultura-säätiö. Juhla on osa Suomi 100-juhlavuotta. Monikulttuurinen itsenäisyyspäivän juhla Keskiviikko 6.12.2017 klo 13 –16 Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e Suomensaamelainen ohjaaja ja televisiopersoona Suvi West. Kuva: Anssi Kömi. Monikulttuurisessa itsenäisyyspäivän juhlassa esiintyvä saamelaisartisti Hildá Länsman. ? MP-messut järjestää yhdessä NRJ:n kanssa nyt ensimmäistä kertaa nuorille suunnatun MP-miitin perjantaina 2.2. MP-messujen sulkeutumisajan jälkeen. MP-miitin pääesiintyjä on Evelina. Illan aikana nähdään myös henkeäsalpaava kansainvälinen Globe of Death Show ja Stunt Freaks Team Show. Tapahtuma tarjoa nuorille mukavaa yhdessäoloa ja moottoripyöräilyhenkistä ohjelmaa. Paikalla ovat NRJ:n juontajat ja Biisonimafia. MP-miittiin osallistuvat pääsevät MP-messuille sunnuntaina 4.2. veloituksetta. MP-miitti powered by NRJ jatkaa MP-messujen iltaa perjantaina 2.2. klo 2124. Tapahtuma on suunnattu 13-18-vuotiaille nuorille. MP-miittiin tullaan tapaamaan toisia nuoria ja viihtymään hyvän ohjelman parissa sekä tutustumaan moottoripyöräilyyn, mopoihin ja kevytmoottoripyöriin. Miitissä jaetaan rakennettujen moottoripyörien Petrol Circus Custom Bike Show’n Nuori rakentaja -palkinto ja siellä on esillä nuorten rakentamia moottoripyöriä. Biisonimafia esittelee seuraavan MC Helper -elokuvan kalustoa. NRJ:n aamujuontajat Janne Lehmonen, Veronica Verho ja Jere Jääskeläinen ovat mukana miitissä. Illan pääesiintyjä on Evelina. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tapahtumasta puutu. Henkeäsalpaavassa Globe of Death Show’ssa viisi stunt-moottoripyöräilijää ajaa samanaikaisesti surmanajopallossa.Stunt Freaks Team vetää hurjan Show’nsa ja järjestää illan aikana keulimis-, renkaanvaihtoja moponteippauskisoja. Keulimissimulaattori on käytössä koko tapahtuman ajan. Kaikkien kisojen palkintoina on totta kai lahjakortteja mopotai kevytmoottoripyöräkortin suorittamiseen. Lisäksi yksi lahjakortti arvotaan kaikkien lipun ostaneiden kesken. MP-miitin pääsylippu maksaa 10 euroa. Tapahtumasta saatu ranneke oikeuttaa sisäänpääsyyn MP-messuille sunnuntaina 4.2., jolloin koeajoradalla on muita päiviä enemmän kevytmoottoripyöriä ja koeajoaikoja kortittomille. MPmiitti ei ole vain moottoripyöräilijöiden tapahtuma, vaan kaikki nuoret ovat sinne tervetulleita. Ne jotka tulevat MP-miittiin mopoilla, moottoripyörillä tai mopoautoilla, voivat jättää ajoneuvonsa komeasti Messukeskuksen eteläiselle sisäänkäynnille. Pysäköinnistä ei veloiteta maksua. MP-messuilla on Euroopan suurin sisäkoeajorata MP 18 -messut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 2. – 4.2.2018 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuman järjestää Messukeskus yhteistyössä Teknisen Kaupan liiton Moottoripyöräjaoston kanssa nyt 13. kertaa. MPmessuilla esitellään uudet moottoripyörät ja parhaat vaihdokit sekä ajovarusteita ja -tarvikkeita. Petrol Circus Custom Bike Show’ssa on esillä rakennetut moottoripyörät. MP-messuilla pääsee koeajamaan moottoripyöriä Euroopan suurimmalla sisäkoeajoradalla. Vuonna 2017 messuilla vieraili 59 000 moottoripyöräilystä kiinnostunutta, koeajoja tehtiin yli 1 200. Messuille osallistui 199 näytteilleasettajaa. MP-messut avoinna myös lauantaina klo 20 asti Messut ovat avoinna: perjantaina 2.2. klo 10-20, lauantaina 3.2. klo 9-20 ja sunnuntaina 4.2. klo 1017. MP-miitti powered by NRJ järjestetään perjantaina 2.2. klo 21-24. Lippuja messuille voi ostaa etukäteen edullisemmin verkkokaupasta http://shop.messukeskus.com Ennakkoon ostetut liput maksavat 16 e/13 e. Tapahtuman aikana liput maksavat 20 e/16 e. Lippu MP-miittiin maksaa 10 e sekä ovelta että ennakkoon ostettuna. Surmanajopallo.
13 Viikot 48-49 • Nro 22 M unkin S eutu Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa A1-kielen opiskeleminen käynnistyy 1. luokalta MunkinSeutu ilmestyy tänä vuonna vielä kaksi kertaa: •viikolla50 (aineistot 7.12. klo 13 mennessä) •viikolla51Jouluextra (aineistot 13.12. klo 13 mennessä) Vuoden2018ensimmäinen Munkinseutuilmestyy10.1. (aineistot4.1.2018klo13.00mennessä) ? Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa näkyy vahvasti panostus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää määrärahalisäyksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, joten budjetti mahdollistaa strategian toteutuksen aloittamisen ensi vuonna muun muassa ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen eli A1-kielen opettamisen peruskouluissa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kielen oppimista leikinomaisesti ja suullisesti ekaluokalla Kielitaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Vieraan kielen oppimisen alkuvaiheessa ilo, leikkisyys ja luovuus ovat merkittävässä roolissa. Aikaisemmin A1-kielen opiskelu on helsinkiläisissä peruskouluissa käynnistynyt kolmannella vuosiluokalla. Syksystä 2018 lähtien uudistus mahdollistaa kielen opiskelun peruskoulussa yhdeksän vuoden ajan, aiemman seitsemän sijaan: – Oppiminen lähtee leikinomaisesti kieleen ja kulttuuriin tutustumisesta ja painottuu alussa lasten suullisen kielitaidon kehittämiseen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo. Opettajille järjestetään keväällä koulutusta ja yhteiskehittämistä parhaiden oppimisen mallien toteuttamiseksi. Kahdeksan kielivaihtoehtoa Helsingissä nykyisiä A1kieliä ovat englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa, venäjä ja viro. Tänä syksynä 3. luokkalaisista 79,5 prosenttia valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen englannin; seuraavaksi suosituimmat olivat ranska (7,6 %), saksa (4,2 %) ja ruotsi (4,1 %). Kaikkia kahdeksaa kieltä ei ole mahdollista opettaa jokaisessa koulussa, mutta tarjontaa suunnitellaan alueellisesti ja kaupunkitasolla mahdollisimman monipuoliseksi. Esitys kieliohjelman muutoksesta valmistellaan käsiteltäväksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielisen jaoston kokoukseen 19.12.2017. Helsinkiläinen Jaana Sarvala on vuoden retkikummi BirdLife Suomen vuoden retkikummiksi on valittu helsinkiläinen Jaana Sarvala. ? Jaana Sarvalan lintuharrastus alkoi vasta noin kymmenen vuotta sitten, mutta hän on ehtinyt olla Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan retkikummina vuodesta 2013 ja retkitoimikunnan puheenjohtajana viisi vuotta. Tänä aikana hän on kehittänyt tarmokkaasti yhdistyksen retkitoimintaa. Nykyään Tringa järjestää vuosittain kymmeniä kotimaan retkiä sekä yhteistyötahojen kanssa lintukursseja ja retkiä ulkomaille. Sarvalan patistamana Tringa on siirtynyt sähköiseen retkivarausja maksujärjestelmään. Jaana Sarvala on myös itse aktiivinen retkiopas. Hän toimii oppaana yli kymmenellä retkellä vuosittain. Oppaana hän on helposti lähestyttävä, avulias ja ystävällinen. Häneltä uskaltaa arempikin harrastaja kysyä neuvoja. Jos johonkin kysymykseen ei heti löydy vastausta, Sarvala ottaa selvää. Hänellä on aito halua auttaa muita kehittymään lintuharrastuksessa. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin. BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin. Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Valkeakoskella. BirdLife Suomen vuoden retkikummiksi on valittu helsinkiläinen Jaana Sarvala. Kuva: Jan Södersved Deutsches Sprachdiplom täydentää koulun laajaa kieliohjelmaa ja tuo saksan kielen tarjontaan kansainvälisen leiman Jatkoa sivulta 3 ? Deutsches Sprachdiplom (DSD) on virallinen kielitutkinto, josta vastaavat Saksan liittotasavallan opetusviranomaiset. DSD-kokeita järjestetään vuosittain yli 60 maassa virallisesti hyväksytyissä kouluissa. Munkkiniemen yhteiskoulu on Suomen 19. koulu, jossa voi suorittaa DSD-diplomeja. Kielitutkinnon suorittaminen avaa ovia muun muassa haettaessa töihin tai opiskelemaan saksalaiselle kielialueelle. Suurlähettilään vierailu Munkkiniemen yhteiskoulussa oli koko koulun tilaisuus, jonka Munkan abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää juonsivat suvereenisti – pääosin saksaksi, totta kai. Rehtori Aki Holopainen toivotti suurlähettilään tervetulleeksi, ja virallisen osuuden jälkeen abiturientit haastattelivat suurlähettilästä. Suurlähettiläs Lingemann on tullut vasta elokuussa Suomeen ja toiminut aiemmin diplomaattina Yhdysvalloissa ja lähettiläänä ItäEuroopan maissa. Suomessa häntä miellyttää välittömyys suomalaisten arkisessa kanssakäymisessä. Lähettiläs totesi humoristisesti, että hänen mielestään saksan kieli ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin suomen kieli. Vakavampaan sävyyn hän totesi saksan kielestä olevan hyötyä niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Moni suomalainen päätyy opiskelemaan Saksaan tai törmää töiden kautta tilanteisiin, joissa saksan kielen osaaminen avaa monia mahdollisuuksia työuralla. Saksa on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja maalla on paljon tarjottavaa nuorille myös matkailun merkeissä. Suurlähettiläs toivoi tapaavansa mahdollisimman monen yleisöstä uudestaan DSD-diplomien jakotilaisuudessa suurlähetystössä ja toivotti menestystä kielen opiskeluun. Munkkiniemen yhteiskoulun saksan ja ruotsin lehtori Mikko Kervisen näkökulmasta DSD-kouluksi tuleminen tuo Munkkiniemen yhteiskoulun saksan kielen tarjontaan kansainvälisen leiman. DSD-diplomi on kansainvälisesti tunnustettu todistus kielitaidosta ja toimii sellaisenaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tälle on käyttöä, sillä Saksan ja saksan kielen asema Euroopassa ei ainakaan ole heikkenemässä. Munkan nimeäminen diplomikouluksi sattuu samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki tiedotti kielenopetuksen alun varhentamisesta syksystä 2018 alkaen perusopetuksen ensimmäiselle luokalle. – Koulussa tapahtuva vieraan kielen oppimisen polku kestää vastaisuudessa jopa kaksitoista vuotta. Täten on hyvä, että Munkassa pystytään saksan kielessä viimeistään lukiotasolla tarjoamaan opetusta, joka luo siltoja koulunkäynnin ja myöhemmän opiskelun tai työelämän välille. Varsinkin pidemmälle ehtineiden DSD II -tutkinnon tehtävissä näkee, että ne valmentavat yliopisto-opiskeluun, Kervinen toteaa. – Haastavasta aineksesta huolimatta ensimmäiset diplomin suorittajat, tämän vuoden abiturientit, ovat olleet hyvällä asenteella mukana, ja nuoremmilta ikäluokilta on tullut jo kyselyjä. Anu Pohjanoksa Mikko Kervinen Kuvat: Kaisa Nummenpää Suurlähettiläs Detlef Lingemann puhui Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaille ja opiskelijoille saksan kielen opiskelun eduista. Suurlähettiläs Detlef Lingemann luovutti rehtori Aki Holopaiselle PASCH-partnerikoululaatan.
14 Nro 22 • Viikot 48-49 M unkin S eutu Valoteokset lumoavat jälleen kaupunginmuseon sisäpihoilla Adventin avaus tuo joulun Ruiskumestarin taloon Temppeliaukion kirkossa käynyt ennätysmäärä vierailijoita ? Tiernapojat, posetiivisävelmät ja askartelut tuovat joulunajan Ruiskumestarin taloon adventtisunnuntaina 3.12. klo 12–15. Joulun tuoksuja voi nuuhkia ja vanhan ajan joulukoristeluita ihailla aina loppiaiseen asti. Ruiskumestarin talossa eletään joulunaikaa 1800-luvun tapaan ensimmäisestä adventtisunnuntaista loppiaiseen asti. Kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon kotoisassa keittiössä tuoksuvat mausteet, kamarin klaffipiirongilla on salaperäisiä, lakalla sinetöityjä paketteja, ikkunalla kukoistaa hyasintti ja pikkuisen salin pöydällä on pikkuleivin koristettu joulukuusi. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.2017 klo 12–15 Ruiskumestarin talossa alkaa vanhanajan joulunodotus. Joulunalusajan avaa klo 12 toimittaja Mirja Pyykkö Kruununhaan asukasyhdistyksen puolesta. Heti sen jälkeen laulavat Hämäläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat, jotka esiintyvät myös klo 13. Posetiivi soi kadulla joulun säveliä. Sivurakennuksen kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Ruiskumestarin talon joulutunnelmaan voi eläytyä 3.–21.12.2017 ke– pe klo 13–18 ja la–su klo 11–17 sekä 27.12.2017– 7.1.2018 ke–su klo 11–17. Joulun alla askarrellaan vanhanajan kuusenkoristeita Joulukuusi vakiintui 1800-luvun jälkipuolella Helsingin säätyläiskotien joulutavaksi. Kuusi koristeltiin joka vuosi itse askarrelluin koristein. Kolmena lauantaina 25.11., 9.12. ja 16.12. aina klo 14 ruiskumestarin kamarissa askarrellaan helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Ruiskumestarin talossa vietetään tunnelmallista joulua. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Temppeliaukion kirkko on vaikuttava nähtävyys sisältä. Perjantaihin 8.12. asti sinne pääsee sisään kaksi yhden hinnalla. Kuva: Helsingin seurakunnat ? Temppeliaukion kirkossa on saavutettu kävijäennätys. Vuoden loppuun mennessä kirkkoon odotetaan lähes 900 000 vierailijaa. Lokakuun loppuun mennessä kirkossa on käynyt jo noin 830 000 vierailijaa, vuoden lopussa kävijämäärän odotetaan nousevan lähelle 900 000 vierailijaa. Tässä luvussa eivät ole mukana konserteissa, messuissa ja kirkollisissa toimituksissa käyvät henkilöt. Aiemmin kirkon kävijämäärä on ollut noin puoli miljoonaa vierailijaa vuodessa. Viime vuonna kävijöitä oli lähes 700 000 ja tänä vuonna tuo määrä ylitettiin jo loppukesästä. Temppeliaukion kirkko rakennettiin vuonna 1969. Lähes siitä saakka se on ollut yksi Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä ja merkittävä konserttipaikka. Viime vuosina kävijämäärät ovat vain kasvaneet. – Olemme olleet iloisia siitä, että kirkko on edelleen kiinnostava vierailukohde monille turisteille. Olemme kuitenkin huomanneet, että vierailijoistamme suurin osa on turisteja ja pääkaupunkiseutulaiset vierailevat kirkossa harvemmin, Temppeliaukion kirkon turistityöstä vastaava palvelupäällikkö Eekku Aromaa kertoo. Kaksi yhden hinnalla sisään 8.12. asti Marraskuussa ja joulukuun alussa perjantaihin 8.12. saakka Temppeliaukion kirkkoon pääsee koodilla ”marraskuu” kaksi yhden hinnalla kirkon aukioloaikoina. Kirkon pääsymaksu on ollut tämän vuoden alusta kolme euroa hengeltä. Töölön seurakunnan jäsenet, alle 18-vuotiaat ja voimassa olevalla Museokortin haltijat pääsevät sisään ilmaiseksi. Kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10– 17 ja sunnuntaisin kello 12–17, paitsi toimitusten, esimerkiksi kasteen, aikana. Messuihin tiistaina kello 9 ja sunnuntaina kello 10 on aina vapaa pääsy. – Meillä on paljon nähtävää myös helsinkiläisille, joita haluamme erityisesti kutsua käymään! Esimerkiksi Slush-tapahtuman aikaan kirkko on valaistu vaaleanpunaiseksi Slush-tapahtuman teeman mukaisesti ja keskiviikosta lauantaihin on yleensä aamupäiväkonsertteja, Aromaa jatkaa. ? Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, luo jälleen sisäpihoilleen rauhaisan talvikeitaan valoteosten muodossa. Viime talvena suuren suosion saaneiden historiallisten valoveistosten tekijältä Alexander Reichsteiniltä nähdään nyt teos Menneisyyden varjot. Teoksessa haamumaiset siluetit kulkevat loputtomassa kulkueessaan historiallisella Goviniuksen sisäpihalla. Peruukkiherrat astelevat juhlallisesti ohitse, palvelijat kantavat virvokkeita, lapset ajavat sadan vuoden takaista polkupyörää ja vallankumoukselliset matruusit marssivat taisteluun. Kulkue tottelee ?ostakovit?in musiikin voimakasta rytmiä, joka välittää ajan kulumisen draamaa. Falkmanin sisäpihan taas täyttää Willem Heefferin ja Jussi Karjalaisen suunnittelema, varjoteatterin keinoja hyödyntävä valoteos Around Helsinki. Teoksessa seikkailee tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin helsinkiläisiä maamerkkejä, kuten hotelli Torni, lippakioski ja vanha katulyhty, sekä ikonisia kaupunkilaisia kulkuneuvoja ratikasta zeppeliiniin. Molempia valoteoksia voi ihailla museon aukioloaikoina 2.12.2017–10.1.2018 eli Tuomaan markkinoiden alusta aina Lux Helsinki -festivaalin päättymiseen asti. Valoteoksia katsomaan on vapaa pääsy, ja museoreissulla kannattaa muistaa myös Torikortteleiden lukuisat ravintolat, kahvilat ja jouluostosmahdollisuudet. Lauantaina 2.12.2017 klo 18–21 on hurjien pikkujoulujuhlien aika! Kaupunginmuseon aula muuttuu säkenöiväksi drag-luolaksi, kun Drag Me To HEL -kollektiivista tutut artistit pistävät bileet pystyyn. Luvassa on genderqueeria menoa ja meininkiä jouluisilla ja talvisilla teemoilla. Neljännessä kerroksessa esiintyy Homepalli, jonka repertuaariin on kertynyt niin humoristisia, vakavia kuin ällöttäviäkin kappaleita ihmiselämän eri ilmiöistä. Museon 70-luvun baarin Kinkybingossa on mahdollisuus voittaa itselleen aito vegaanikinkku. Illan aikana bilevieraita viihdyttää myös DJ Fiona Timantti. Kinkyt kinkkubileet liittyvät kaupunginmuseon Helsexinki-näyttelyyn, joka on avoinna 28.1.2018 asti. Tarkempi ohjelma on osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi/tapahtumat. Loviisan joulu -nukketeatteriesitys nähdään kaupunginmuseossa lauantaina 2.12. klo 12 ja 14 sekä sunnuntaina 3.12. klo 12 ja 14. Yöllä on satanut ensilumi. Loviisan kotikatu peittyy valkoiseen harsoon ja kaiken päällä kimmeltää ohut jää. Onnistuuko Loviisa pelastamaan joulun, kun äiti on sairaana? Löytyykö apua suutarilta tai leipurilta? Loviisan joulu on tarina sitkeydestä, rohkeudesta ja joulun taiasta. Jouluisen matkan 1900-luvun alun Helsinkiin toteuttaa Nukketeatteri Luuviulu. Suositusikä esitykseen on 4 vuotta. Vapaa pääsy. Lasten kaupungin omatoimityöpajassa askarrellaan jouluisia paperikoristeita. Pajaan pääsee museon aukioloaikoina. Omatoimisella tonttusuunnistuksella museon Lasten kaupungista löytyy monta hauskaa tehtävää, joiden avulla lapset löytävät kadonneet tontut, ennen kuin Pukki myöhästyy lahjojen jaosta. Omatoimityöpajaan ja tonttusuunnistukseen voi osallistua 2.12.2017–6.1.2018. Jouluisia koululauluja Kaupunginmuseon koululauluillassa raikaavat torstaina 14.12. klo 18 nostalgiset kouluaikojen joululaulut. Vanhan ajan koulutunnelmaan on helppo päästä, sillä laulut lauletaan pulpeteissa istuen ja urkuharmonin säestyksellä. Museon kansakoululuokka on koristeltu nostalgiseen jouluasuun. Laulattajina toimivat musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Pulpetteja on rajallinen määrä, joten saavuthan ajoissa. Museon suosituilla Iltapäivätreffeillä keskiviikkoisin klo 14 siirrytään joulun alla jouluaskarteluiden pariin. Keskiviikkona 29.11. askarrellaan nostalgisia joulukortteja museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Ke 13.12. painetaan ja kuvioidaan lahjapapereita ja -pusseja erilaisilla leimasimilla ja tekniikoilla. Ke 20.12. on uniikkien pakettikorttien vuoro. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. Museokaupasta kaupunkilaisjoulu Museon perinteisten tarinajoulukalentereiden lisäksi Museokaupasta voi ostaa kaupungin hienoimmat joulukortit ja nerokkaat lahjat, kuten nostalgisilla etiketeillä varustellut tulitikkuaskit tai tyylikkäät tarjottimet. Myynnissä on Willem Heefferin suunnittelemia vanerisia joulutähtiä, joita koristavat museokokoelmien vanhat talviset valokuvat. Kannattaa varautua ajoissa myös ensi vuoteen – vuoden 2018 seinäkalenterit ovat saatavissa Museokaupasta ja museon verkkokaupasta osoitteessa museokauppa. pikakirjakauppa.fi. Alexander Reichsteiniltä nähdään teos, jossa menneisyyden varjot kulkevat loputtomassa kulkueessaan. Kuva: Alexander Reichstein Museossa Senaatintorin kulmalla on joulu! Kuva: Julius Konttinen
15 Viikot 48-49 • Nro 22 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 ENGLANTILAISEN KOULUN PERINTEISET JOULUMYYJÄISET SUNNUNTAINA 3.12.2017 KLO 13-16 MÄNTYTIE 14, HELSINKI. Myytävänä jouluherkkuja kotiin, joulukoristeita ja -lahjoja, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset. Kahvilassa suolaista ja makeaa purtavaa sekä lounasta. Tuotto käytetään koulun toiminnan tukemiseksi. Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Kodinomaista asumista palvelutalossa Haagassa. Vapaana kaksio kahdelle. puh. 0400 341 306 Mäkipellontie 22, Helsinki www.helander-kodit.fi Vuokralle tarjotaan KOTIKATRIINA kodinhoitopalvelut kotisiivous senioripalvelut kauppaja asiointiapu puh. 0400 612 095 www.kotikatriina.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Itsenäisyyspäivälounas 6.12. klo 12.00 17.00 Sis. runsas Brunssi alkuruokapöytä, A La Carte pääruoka keittiöstä, itsenäisyyspäivänkakku & kahvi/tee Hinta 25€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Joulupöytä la-su 9-10.12. klo 12.00-16.00 Maukkaat jouluruoat buffetpöydästä hintaan 16€/henkilö. Suosittelemme isoimmille ryhmille pöytävarausta!! Tervetuloa herkuttelemaan! L akeuden e männät p. 010 281 2600 GOOGLE: lakeuden emännät JOuLuSIIVOukSet tuLOSSa Ahdistaako? Ei hätää, niin meitäkin. Lakeuden Emännät tarttuu härkää sarvista ja siivoaa kotisi Joulunviettoon. Soita ajoissa! Helsingin joulukausi käynnistyi Aleksin joulukadun avajaisissa Joulukadun energiatehokkaat led-valot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. Kuva: Jussi Hellsten ? Helsingin Aleksanterinkatu sai juhlavalaistuksensa tänä vuonna 69:ttä kertaa, kun perinteiset joulukadun avajaiset ilahduttivat kaupunkilaisia ja vierailijoita sunnuntaina 26. marraskuuta. Joulukadun energiatehokkaat led-valot ilahduttavat kaupunkilaisia tammikuun loppuun asti. Lisäksi keskustassa voi ihailla jouluvalaistuksia muun muassa Esplanadilla, Torikortteleissa Senaatintorin tuntumassa ja Mannerheimintiellä Svenska Teaternilta Lasipalatsille. – Jouluun liittyy monilla vahvoja helsinkiläisiä perinteitä. Yksi näistä on joulukadun avaus, joka on vanha perinne, jota uutena pormestarina ilolla jatkan. Joulu on juhla, jota vietetään usein perhepiirissä. Kaupunkikin on yhteisö, joten on osuvaa tulla yhdessä juhlimaan joulun odotusta joulukadulle, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Joulupukki ja pormestari Vapaavuori saapuivat Senaatintorille HKL:n museoraitiovaunulla. Ohjelmaan kuuluivat perinteiden mukaisesti Pelastusarmeijan joulupatakeräyksen siunaus ja Tuomiokirkkoseurakunnan tervehdys. Tilaisuus huipentui Joulupukin tuodessa terveisensä Korvatunturilta ja pormestarin sytyttäessä jouluvalot kello 16. Aleksin joulukadun avajaistapahtuman järjesti Helsinki City Markkinointi ry yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.