2018 Viikot 14-15 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 7 M unkin S eutu Ota yhteyttä (09)436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi, Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki OLIMME VARAUTUNEET KOLMOSIIN JA KAIKKI OLI TÄYSIN VALMISTA …sanoi ei-kukaan koskaan. Kun elämä yllättää, me haluamme auttaa – ensimmäisestä yhteydenotosta aina avainten luovutukseen saakka. Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Lars Lindroos puh. 040 300 2309 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi HYVÄSTI MAKSALÄISKÄT, SAMEA JA KOSTEUSKÖYHÄ IHO Exuviancen kirkastavat OptiLight-tuotteet -10 % (alk. 37 €) Ihoa kirkastava ja tehokosteuttava OptiLight-kasvohoito 99 € (norm. 138 €) TAPIOLA • Länsituulentie 6, 02100 Espoo • Puh. 050 560 5902 HELSINKI • Korkeavuorenkatu 2, 00140 Helsinki • Puh. 09 680 3980 Kiinteistönvälitystä jo vuodesta 2002 • www.bulevardinkotimeklarit.fi Alkaen Sis. alv 24% Etsin asuntoja myyntiin, jos olet myyntiaikeissa, soita tai laita s-postia vaikka heti! P. 0500 577 334, kai.makinen@bulevardinkotimeklarit.fi Kai Mäkinen Kiinteistönvälittäjä, LKV Kai Makinen , A5 kesa 2017 .indd 1 22.6.2017 13.52 ALUEENNE AMMATTILAINEN Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi
2 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 7 Viikot 14-15 Ajankohtaista HUS:n seuraava toimitusjohtaja hakuun ? HUS:n hallitus päätti julistaa hakuun HUS:n seuraavan toimitusjohtajan viran. Asiaa ryhtyy valmistelemaan jo aiemmin perustettu luottamushenkilöistä koostuva toimikunta, joka pohtii haun aikataulua ja muita yksityiskohtia ja tuo ne päätettäväksi hallitukseen. Virka vapautuu, kun nykyisen toimitusjohtajan Aki Lindénin toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Lindénin toimikautta päätettiin jo kertaalleen jatkaa vuodella. Toimitusjohtaja Aki Lindén kertoi hallitukselle ajankohtaisista asioista, joita HUS:ssa on tällä hetkellä meneillään. Ensimmäiseksi hän puhui yhteistyöhankkeista HUS:n alueen kuntien kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin sekä pienten että suurien kuntien kanssa. – Mehän olemme olemassa potilaiden hoitoa varten ja sillä puolella on mennyt hyvin alkuvuonna 2018. Pari haastavaa tilannetta on kuitenkin koettu. Liukkaat kelit aiheuttivat ruuhkia Töölön sairaalaan. Myös Meilahden päivystyksen leikkausosastolla oli pari viikkoa sitten ruuhkaa, mutta tämäkin akuutti ongelma on nyt ohi, Lindén sanoi. Apotti-hanke on loppusuoran alussa. Lindén kertoi, että hanke on aikataulussa ja Apotti otetaan käyttöön Peijaksen sairaalassa loppuvuodesta ja koko HUS:ssa vuoden 2020 alussa. Lindén kertoi myös Tekesin rahoituksella tehdystä yritysyhteistyöstä, johon on panostanut HUS:n lisäksi toistakymmentä yritystä. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäinen tutkimushanke on saanut rahoittajilta vihreää valoa. Hiilineutraali Helsinki 2035 Tavoitteen edellyttämät suuret päästövähennykset ovat toteuttavissa Kalasatama. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Riku Pihlanto Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungin virkamiestyöryhmä esittää 143 toimenpidettä, joiden avulla tavoite voidaan saavuttaa. ? Toimenpiteet vähentävät merkittävästi helsinkiläisten liikkumisen ja asumisen sekä rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoite edellyttää huomattavaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Helsingissä. Puhtaan ja älykkään teknologian lisääntyessä syntyy myös uusia työpaikkoja Rakennusten lämmitys on Helsingin suurin päästöjen aiheuttaja. Energiatehokkuustavoitteiltaan nykyistä kunnianhimoisemmalla uudisja korjausrakentamisella, rakennusten lämmön talteenotolla ja maalämmön avulla voidaan rakennusten lämmönkulutusta pudottaa taloudellisesti kannattavasti jopa viidenneksellä vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä kaupungin omassa rakentamisessa, yksityistä rakennuskantaa koskevassa kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Kaupungin on myös aloitettava laaja korjausrakentamisen energiatehokkuusohjelma. Sivu 12 Munkinseutu ry jo 45 vuoden ajan kotiseudun ja sen kehittämisen puolesta ? Munkinseutu ry Munksnejden rf on vuonna 1972 perustettu kotiseutuyhdistys, joka pyrkii toiminaan alueen asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, asuinolosuhteiden sekä sivistyksen ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi, vaikuttamaan yhteiskuntasuunnitteluun sekä työskentelemään ympäristön suojelemiseksi sekä sen laadun parantamiseksi. Suomen parhaat K-Supermarketit palkittu ? K-Supermarket-ketju palkitsee vuosittain parhaita kauppojaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti jaettiin Paras K-Supermarket -palkinnon lisäksi Vuoden myynnintekijän palkinto. Helsingin ja Tokion pormestarit tapasivat Sivu 7 Sivu 13 Sivu 14 Suomen puheenjohtajakaudella Finlandia-talossa järjestetään 6–8 ministeritason kokousta. Näiden kokousten aikana talo on suljettu muilta käyttäjiltä turvallisuusjärjestelyjen takia. Finlandia-talo Suomen EU-puheenjohtajakauden kokouspaikaksi ? Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 kokousten paikaksi on valittu Finlandia-talo. Hankintapäätöksen teki valtioneuvoston kanslia. Finlandia-talo toteuttaa kokouspalvelut räätälöidysti valtioneuvoston kanslian toiveiden mukaan ja vastaa myös tarjoiluista, tulkkauksista, turvallisuusjärjestelyistä ja muista palveluista. Valintaan vaikuttivat Finlandia-talon sijainnin lisäksi vahva kokemus muun muassa turvajärjestelyissä sekä vaativien valtiollisten ja diplomaattisten tapahtumien rakentamisessa. Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan 1.7.– 31.12.2019. EU-ministerivaliokunta on linjannut, että kaikki puheenjohtajamaassa pidettävät kokoukset järjestetään keskitetysti Helsingissä. Kokousten räätälöidyistä kokouspalveluita on tehty sopimus Finlandiatalon kanssa tiistaina 27.3.2018. Sivu 5
4 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Suomen suurin Naistentautien poliklinikka ? Kätilöopiston sairaala tyhjenee lopullisesti HUSin toiminnoista, kun Naistentautien poliklinikka muuttaa Helsingin Ruoholahteen huhtikuun alussa. Toiminta uusissa tiloissa, osoitteessa Itämerenkatu 5, käynnistyy 3.4.2018. Poliklinikka toimii ajanvarauspoliklinikkana, jonne potilaat tarvitsevat lääkärin lähetteen. Naistentautien poliklinikalla on käyntejä vuosittain noin 26 000. Naistentautien päivystys sijaitsee Naistenklinikalla. Naistentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan erilaisten gynekologisten ongelmien kuten vuotohäiriöiden, alavatsakipujen sekä kudosja solumuutosten vuoksi hoitoon hakeutuvia naisia. Poliklinikalla hoidetaan myös polikliinisesti tehtäviä raskaudenkeskeytyksiä. – Naistentautien hoito on muuttunut viime vuosina. Osastohoidon tarve on vähentynyt, kun monia asioita voidaan hoitaa polikliinisesti. Raskaudenkeskeytysten ja keskenmenojen polikliiniset hoidot ovat esimerkkejä tästä, kertoo linjajohtaja Aila Tiitinen. Julkisen sektorin menoautomaatti tasapainoon? S uomen talouskasvu jatkuu vahvana. Julkinen talous tasapainottuu arvioiden mukaan ensi vuonna ja hallitus on pääsemässä hyvin lähelle työllisyystavoitettaan. Etlan julkaistun suhdanneennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia, mikä tarkoittaa vihdoin vuoden 2008 tuotannon tason ylittymistä. Ensi vuoden talouskasvuksi Etla arvioi 2,4 prosenttia. Kasvun taustalla on voimistunut kansainvälinen kysyntä ja Suomen kohentunut kilpailukyky. Kasvu voi olla lähivuosina nopeampaa kuin tuotantopotentiaalin kasvu. Talouskehityksen keskeinen syy on maailmantalouden vahva veto, jonka hyödyntämistä kohentunut kilpailukyky tukee. Julkinen talous näyttäisi ennusteen mukaan olevan suunnilleen tasapainossa vuonna 2019, ehkä jo vuonna 2018. Vahvistunut talouskasvu on parantanut työllisyyttä. Etla ennustaa kehityksen jatkuvan siten, että työllisyys lisääntyy noin 100 000 henkilöllä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Työllisyysaste nousee näin 71,6 prosenttiin. Hallituksen tavoite 110 000 uudesta työpaikasta ja 72 prosentin työllisyysasteesta on siis lähellä toteutumista. Etla arvioi, että ensi vuonna julkisen talouden alijäämä lähes poistuu 0,1 prosenttiin bkt:sta, valtion vajeen pienentyessä alle prosenttiin bkt:sta, säästötoimien ja taloudellisen kasvun ansiosta. Uusimpien tilastotietojen pohjalta arvioituna tasapaino voi toteutua jo tänä vuonna. Julkisen velan bkt-suhde alenee ensi vuonna 59,4 prosenttiin. Vuonna 2020 koko julkinen sektori kääntyy ylijäämäiseksi 0,4 prosenttiin bkt:sta. Valtion vaje on tällöin 0,3 prosenttia bkt:sta ja julkisen velan bkt-suhde laskee 57,6 prosenttiin. Suotuisan kehityksen edellytyksenä on julkisen sektorin menoja tulokurin jatkuminen. Valtiontalous tasapainottuu vuonna 2021. Suomi täyttää siis selvästi julkisen sektorin vajeen kolmen prosentin tavoitteen ja nopeutunut talouskasvu on helpottanut myös 60 prosentin velkakriteerin täyttymistä. Etlan ennuste lähtee siitä, että maailmantalouden kasvu jatkuu ripeänä ainakin vuoden. Etla ennustaa kuluvalle vuodelle nyt 2,8 prosentin talouskasvua. Vielä viime syyskuussa ennuste laadittiin kahden prosentin kasvulle. Varsin hyvä vientimenestys myös jatkossa perustuu siihen, että kustannuskilpailukyky jatkaa lievää paranemista lähivuosina. Herakleitos: Kaikki virtaa, mikään ei ole pysyvää (n. 535-475 eKr.) ? Olen yrittänyt sivistää itseäni ja lueskella antiikin filosofien mietelauseita. Onko niin, että kaikki totuudet on lausuttu jo aikoja sitten? Eli antiikin aikana eli noin 800 vuotta ennen ajanlaskuamme ja noin 500 vuotta jälkeen ajanlaskumme aloituksen. Silloinhan tietyllä osaa kreikkalaisista ja roomalaisista oli aikaa ajatella. Ja paljon ja syvällisesti. Mitkä totuudet pysyvät, vaikka netit kehittyvät, taivaankappaleet valloitetaan ja ihmiset arvioivat olevansa kehittyneimpiä ihmisinä kuin koskaan historiansa aikana. Kysyn vaan? Demokritos (460-371 eKr.) on sanonut: Nainen on miestä paljon ovelampi juonittelija. Tänä #me toon aikana aika väkevä kommentti. Oma vähäinen ja ajallisesti vanha tietoni miehistä, voisi mahdollisesti vahvistaa tuon näkökulman. Kun naiset nuoruudessani alkoivat puhua pälättää turhia ja kertoilla omia juonitteluitaan, miehet poistuivat paikalta. Ei kiinnostanut. Se oli, näes, silloin, kun ei vielä ollut tuota kuuluisaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Nythän kaikki saavat pälättää ihan kaikesta ihan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Entä nyt kun naiset ovat kivunneet työelämässä päättäviin asemiin? Onko keskustelu pehmennyt, kovat arvot siirretty syrjään ja inhimillisyys astunut esiin? Margaret Thatcherkin lähti Falklandiin sotaan kuin mies ikään. Eikä ollut edes armeijaa käynyt. Sota on aina johtajien sota, ei kansojen. Eikä näytä naisjohtajien valinnat vähentävän konfliktien määrää. Päinvastoin. Eräs tutkimus väitti työelämässä riideltävän aina vain pienemmistä ja pienemmistä asioista. Suhteellisuudentajuko hukassa? Ettei vain olisi naisilla tässä näppinsä pelissä!! Aikojen saatossa naisten tasa-arvoa kannattaneena, saanen tätä todella kysyä?? Huolestuttaa sisarten puolesta. Muistakaa tyttäret Erasmus Rotterdamilaisen sanontaa: Naisilla on etunaan kauneutensa, jonka he voivat täydellä syyllä lukea tärkeimmiksi kaikista, sillä sen suloisella tyrannialla he hallitsevat julmintakin tyrannia! Entäs tämä vuoden 1918 sodasta julkinen keskustelu sitten? Keskustelu tekee hyvää, sanotaan. Tiettyyn pisteeseen kyllä. Mutta liika on liikaa. Entäs Herakleitoksen (n.535-475 eKr.) mietelause? Kaunein harmonia saa alkunsa riitasoinnusta. Ehkä voisimme todeta sen jo nyt pitävän paikkaansa. Sillä jo 1920-luvulla oikeisto ja vasemmisto löysivät yhteiskunnallisessa elämässä yhteistyön voiman. Onnellisimmaksi kansaksi valittuina voimme siis todella kiittää ja kumartaa niiden alkuaikojen päättäjien uskoon yhteistyön voimasta ja aikaansaannosta ihmisten kesken. Pythagoras (n.570-500 eKr) oli jo kauan ennen meidän terveysintoilijoitamme samoilla linjoilla: Valitse paras mahdollinen elämä, noudattamalla säännöllisiä elämäntapoja voit elää tyytyväisenä. Ei siis mitään uutta auringon alla! Samalla Pythagoras kertoi meille erään tosiasian, joka niin usein on tullut meidän kaikkien elämässä esiin. Joka kysymystä voi katsella kahdelta puolelta. Kuten: 1960-luvulla kumarrettiin naapurin puoleen, nyt pyllistetään, ennen kerma ja voi olivat ruokailun kruunut, nyt risut, ennen nainen hoiti kodin, mies työn, nyt Ulvilantien erikoiset liikennemerkit ? Ylläoleva kuva on otettu maastossa tavatusta suunnitelmapiirroksesta. Pohjoinen on ylhäällä, Huopalahdentien on oikealla, Munkkivuoren ostoskeskuksen alue on kuvan yläreunassa ja Ulvilantie tulee kuvan vasemmasta alanurkasta. Kun autoilija tulee Ulvilantietä kohti ostoskeskusta on oikeanpuoleisen kaistan päällä liikennemerkki 412 eli pakollinen ajosuunta suoraan ja vasemman kaistan päällä liikennemerkin 413 peilikuva, eli pakollinen kääntyminen vasemmalle. Siis tuossa risteyksessä ei ”alhaalta” tuleva autoilija ”taivaan merkkien” mukaan saa kääntyä oikealle mennäkseen Huopalahdentielle, sillä silloin täytyy tehdä lähes 90 asteen (~suorakulma) käännös. Merkeillä 411 ja 412 osoitetaan nimenomaan kaikki ajoneuvoille sallitut kulkusuunnat risteyksessä (Tieliikenneasetus 18§). Ostarin suuntaan menevälle autoilijalle tilanne on vähintääkin epäselvä, koska hänen pitäisi tässä risteyksessä löytää tie vasemmalle, jota tässä risteyksessä ei ole. Kääntymismahdollisuus tulee vasta reilusti risteyksen jälkeen ja sielläkin on itse asiassa kolme mahdollisuutta, suoraan parkkihalliin, ja vasemmalle joko varsinaista ajorataa pitkin, tai vasemmalle parkkipaikalle, joka sekin näyttäisi suunnitelman mukaan olevan katualuetta. Tämä on tilanne täysin näin autoilijalle joka ei tunne katujärjestystä ja hän joutuu ajamaan ostarin ympäri päästäkseen laillisesti Huopalahdentielle. Kääntyminen oikealle olisi Tieliikenneasetuksen vastaista toimintaa. Paikalliset katujen järjestyksen tuntevat voivat ainakin kinata virkavallan kanssa, että suoraan meneminen tarkoittaa jyrkkää kääntymistä oikealle, koska Ulvilantie kääntyy oikealle, mikä liikenteen ohjauksen kannalta on kyllä vastoin Tieliikenneasetuksen 18§:n kirjainta. Liikennemerkkien asettaminen ei ole asennusvirhe, koska maastosta löytyi myös kuvaamiskelvoton suunnitelma, jonka mukaisesti merkit on asennettu. Liikenteen ohjaus ei saa perustua siihen, että ajaja tuntee katujen nimet, mutkittelut ja nimenvaihdot, vaan siihen, että liikenteen ohjaus antaa liikenneympäristön kanssa yhtenevän signaalin oikeasta käyttäytymisestä. Tuo nykyinen merkintä pätee vain silloin, kun lain sana ”kulkusuunta” onkin tulkattu kadun linjauksen suunnaksi, eikä ajoneuvon liikkumissuunnaksi. Kaikille osapuolille järkevä opastus määräysmerkeillä olisi, että etelästä tultaessa vasemmalla kaistalla olisi merkki 412 (pakollinen suoraan) ja oikealla kaistalla merkki N.o 13 (pakollinen oikealle). Muitakin opastusmahdollisuuksia on, mutta nykyinen opastus aiheuttaa vähintääkin tulkinnanvaraisia liikennerikkomuksia leegion joka päivä. Ystävällisesti Antti Kalliomäki kumpikaan ei ehdi kunnolla mitään ja stressistä valitetaan, ennen pidettiin kouluissa tärkeänä, että lapset oppivat niin montaa kieltä kuin mahdollista, nyt lapset ja vanhemmat lasten mielipiteiden mukaisesti haluavat mennä siitä, mistä aita on matalin. Ehkä kaikesta tästä voimme todeta kuten Ksenofanes (n. 570-480 eKr.): Puhdasta totuutta ei kukaan ole tavannut eikä koskaan tule tuntemaan. Elina Kuosmanen P.S. Taas on häiritty, alistettu ja kiusattu porukoita sekä mediat ovat toimineet kansantuomioistuimina (ovatko ne tulleet uudelleen käytäntöön??!). Loukatut esittivät syytöksiä 15 vuotta vanhoista (vanha sananlasku: se joka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään!) häirinnöistä ja sanoivat häiritsijälleen: Mähän silloin sanoin siitä! Mutta miten, kysyn vaan!!?? Esimiehenä toimiessani tiesin tarkalleen, mihin valituksiin puuttua, mihin ei. Niihin ei-puuttumisiin johti yleensä yksi tie: ihmisiin, jotka sanoivat tänään yhtä, huomenna toista!
5 Viikot 14-15 • Nro 7 M unkin S eutu Soluasuntojen aika on ohi: Yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin ? Diginatiivit eivät hamstraa koteihinsa tavaraa. He kieltäytyvät soluasunnoista ja suhtautuvat kriittisesti älykoteihin. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas vastaa nuorten toiveisiin: tuhat soluasuntoa korvataan 3 000 yksiöllä, ja koteihin tuodaan opiskelijan arkea oikeasti helpottavaa tekniikkaa. Suomessa on nykyään lähes miljoona yksinasujaa enemmän kuin 1960-luvulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut iso muutos etenkin alle 30-vuotiaiden yksinasumisessa. – Vielä vuonna 1990 Suomessa oli noin 100 000 alle 30-vuotiasta yksinasujaa. Nyt luku on lähes 200 000, eli määrä on kaksinkertaistunut. Kehitys näyttää siltä, että yksinasujien määrä kasvaa jatkossakin, Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio sanoo. Hän kertoo, että viime elokuussa voimaan tullut asumistukimuutos kärjisti tilanteen. – Vuonna 2017 Hoasin hakemuksista 70 prosenttia oli yhden hengen talouksiin. Tälläkin hetkellä meillä on useita satoja soluhuoneita vapaana, Tarhio sanoo. Hoas aikoo muuttaa seuraavien 5–10 vuoden aikana asuntokantaansa merkittävästi. Tuhat soluhuoneistoa korvataan 3 000 yksiöllä vuoteen 2024 mennessä. Etäällä kampusalueista olevia vanhoja kohteita puretaan, ja uusia rakennetaan liikenteen solmukohtiin ja kampusten läheisyyteen. Tällä hetkellä uusia kohteita on rakenteilla 616 asunnon verran. – Koskaan aikaisemmin Hoas ei ole rakentanut näin paljon. Lähes 80 prosenttia uudisasunnoista on yksiöitä, Tarhio kertoo. Konservatiiviset vierastavat Teknologia muuttaa merkittävästi tulevaisuuden asumista. Vuoteen 2020 mennessä nettiin kytkettyjen laitteiden määrän odotetaan kasvavan yli 20 miljardiin, joista suuri osa on älykoteja. Samalla kodeissa yleistyvät älylaitteet ja virtuaaliavustajat. Yleisistä trendeistä huolimatta nuoret vierastavat teknologiaa kotona, ja he suhtautuvat siihen välinpitämättömästi. Teknologiaa tärkeämpiä asioita ovat kodin henki ja tunnelma. – Nuorten asenteet voivat olla yllättävän konservatiivisia. Nuorille teknologia on osa melkein kaikkea elämää. Asumisen kohdalla tästä voi seurata vastareaktio: nuoret eivät halua kotiinsa enää yhtään enempää teknologiaa, kertoo 15/30 Research -tutkimusyrityksen perustaja Markus Keränen. Aikaisemmin hyvinvoinnista kertoi omistetun tavaran määrä. Nyt olemme Keräsen mukaan siirtymässä kohti aineettomuuden arvostusta. Tulevaisuuden kodeissa on yhä vähemmän tavaraa, mutta se on laadukkaampaa. Osa saattaa olla yhteisomistuksessa. Ja jos asunnossa on tekniikkaa, sen täytyy olla aidosti elämää helpottavaa. – Esimerkiksi verkkoon kytketty jääkaappi ei välttämättä kiinnosta nuoria, mutta energiansäästöön liittyvät asiat kiinnostavat. Teknologian seuraava kerros tulee vääjäämättä koteihin, mutta järjestystä on vaikeaa ennakoida, Keränen sanoo. Helmichatbot Hoas hyödyntää sekä yrityksessä että Hoasin asunnoissa opiskelijoiden arkea sujuvoittavaa teknologiaa. Nykyään esimerkiksi saunan ja pesulan varaukset onnistuvat mobiilisti. Kaveriasuntoihin on voinut hakea sopivaa kämppäkaveria jo reilun vuoden ajan Kämppishaku-sovelluksen avulla. Hoas on tiettävästi ensimmäinen kiinteistöalan toimija, joka on ottanut käyttöönsä myös robotiikkaa. Viime vuonna asuntohakemuksia käsittelevä robotti teki noin 20 tuntia viikossa töitä ja selvitti 12 000 hakemusta. Seuraavaksi Hoas aloittaa chatbotin käytön asiakaspalvelussa. – Helmi-niminen asiakaspalvelubotti vastaa yleisimpiin kysymyksiin ja ohjaa joko verkkosivuilla oikeaan paikkaan tai sitten oikean ihmisen luo, jolta voi kysyä lisätietoja. Helmeä koulutetaan oppimaan koko ajan lisää, Hoasin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka kertoo. Helmi otetaan käyttöön Hoasin verkkosivuilla kesään mennessä, aluksi suomen kielellä. Loppuvuonna Helmi toimii myös englanniksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen rahaa Raitioliikenteen kehittämiselle vihreätä valoa ? Kaupunginhallitus myönsi 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi myös kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan tänään kehittämisohjelman, jossa raitoliikenteestä tehdään sujuvampaa ja luotettavampaa. Kehittämisohjelmassa on runsaasti toimenpiteitä, joilla voidaan nostaa raitiovaunujen keskinopeutta, saada liikenne sujumaan häiriöttä, aikataulussa ja ilman turhia pysähdyksiä. Ensimmäinen tavoite on, että raitiovaunut kulkevat nykyvauhtia nopeammin. Nopeuksia on tarkoitus nostaa keskimäärin 16 prosenttia. Toinen tavoite on, että raitiovaunut pysyvät aikataulussa. Luotettavuuden parantuessa ajoaikojen vaihtelu pienentyy ja matkustaminen on ennustettavampaa. Kolmas tavoite on, että raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä. Nykytilanteessa raitiovaunut joutuvat pysähtymään pysäkkien välillä liikennevalojen, ruuhkien ja liian kapeiden raitiovaunukaistojen aiheuttamien satunnaisten häiriöiden vuoksi. Raitioliikenteen sujuvuus vaikuttaa suoraan sekä liikennöinnin nopeuteen, että luotettavuuteen. Neljäs tavoite on vähentää liikennöinnin häiriöitä, jotta esimerkiksi väärin pysäköidyt autot eivät enää haittaisi ratikkaliikennöintiä. Häiriöiden määrää pienentämällä raitioliikenteen luotettavuus ja turvallisuus paranevat. Kun raitioliikenne on nopeampaa, voidaan sama vuorotarjonta tuottaa pienemmällä kalustoja henkilöstömäärällä. Se mahdollistaa liikenteen laajentamisen ja palvelutason nostamisen samalla budjetilla. Nopeampi raitioliikenne lisäisi kantakaupungin alueen joukkoliikennematkoja noin kahdella prosentilla. Raitioliikenteen kehittämistavoitteiden täysimääräisen toteuttamisen arvioidaan tuottavan noin 4,5 miljoonan euron vuosittaisen säästön liikennöintikustannuksissa. Kaupunginhallitus päätti myöntää 5 miljoonan euron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Määrärahasta myönnettiin 2 miljoonaa euroa kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, miljoona euroa kulttuurin ja vapaaajan toimialalle ja 2 miljoonaa euroa sosiaalija terveystoimelle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla määrärahaa käytetään muun muassa kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen erityisesti vieraskielisten lasten ja nuorten perheiden kanssa. Kulttuurija vapaa-ajan toimialalla osa määrärahasta kohdennetaan ikäihmisille tuotettaviin kulttuuripalveluihin ja myös digitaalista syrjäytymistä pyritään ehkäisemään. Sosiaalija terveystoimi käyttää määrärahaansa muun muassa Liikkuva tiimi -toimintaan palkkaamalla tiimiin määräaikaisen psykologin ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Liikkuvan tiimin on helppo kohdata ja auttaa vaikeissa kriiseissä olevia nuoria eri alueilla kaupungissa. Kissa löytöeläintalossa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen Finlandia-talo Suomen EU-puheenjohtajakauden kokouspaikaksi Jatkoa sivulta 3 ? – Tätä sopimusta ei saatu sattumalta. Taustalla on näyttöjä tuhansista onnistuneista tapahtumista. Neuvotteluja käytiin puoli vuotta. Jo Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 osa tilaisuuksista pidettiin Finlandia-talossa, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. – Keskitetty kokouspaikka pääkaupungissa on kokonaistaloudellinen ratkaisu. Näin säästetään aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Esimerkiksi kerran suunniteltuja ja rakennettuja järjestelyjä ei tarvitse purkaa eikä siirtää, vaan niitä voidaan hyödyntää useissa kokouksissa. Finlandia-talo sijaitsee parhaiden kulkuyhteyksien päässä, sanoo EUpuheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi valtioneuvoston kansliasta. Suomen puheenjohtajakaudella Finlandia-talossa järjestetään 6–8 ministeritason kokousta. Näiden kokousten aikana talo on suljettu muilta käyttäjiltä turvallisuusjärjestelyjen takia. – Suurin osa Suomen EUpuheenjohtajakauden kokouksista on kuitenkin virkamieskokouksia, jolloin Finlandia-talo on ilman muuta muidenkin käytettävissä. Varauksia ensi vuoden tapahtumille kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta varmistaa omalle tapahtumalleen sopivat tilat, Tolonen muistuttaa. EU-kokoukset nostavat Suomen tunnettuutta EU-kokousten aikana Helsingin ja lähiseudun hotellit tulevat täyttymään. Kansainvälisistä vierailijoista hyötyvät myös ravintolat ja muut palveluntarjoajat. – Kansainväliset kongressit kuten EU-kokoukset ovat parasta mahdollista kansainvälistä markkinointia Suomelle ja Helsingille. Tilastojen mukaan yksi kansainvälinen kongressikävijä tuo vierailullaan keskimäärin 1800 euroa tuloja alueelle, ja lisäksi kongresseilla on kerrannaisvaikutuksia myös muille yhteiskunnan sektoreille, Tolonen päättää. Eläinsuojelutarkastuksilla puututaan eläinten liialliseen keräilyyn ? Helsingin valvontaeläinlääkärit kohtaavat usein koteja, joissa on liiankin paljon lemmikkejä. Suuresta eläinmäärästä huolehtiminen vaati paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Tämä voi joskus osoittautua omistajalle ylivoimaiseksi. Eläinten hamstraaja löytyy yleensä eläinsuojeluilmoituksen perusteella. Ilmoitus on tehty esimerkiksi, kun rappukäytävään on alkanut kulkeutua pahaa hajua. Yhteydenotto voi koskea myös epäilyä koirien riittävästä ulkoilutuksesta. – Pienessä kerrostaloasunnossa voi joskus olla yli kymmenen koiraa tai kissaa, kertoo Helsingin ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. – Kun omistajan jaksaminen ei riitä eläinten ulkoilutukseen ja hoitoon, eläimet tekevät tarpeitaan asuntoon. Kissojen ja koirien ohella tarkastuksilla tavataan hiiriä, rottia, kaneja ja muita pieniä lemmikkieläimiä. Tarkastetuista kohteista noin 40 prosentissa oli vähintään kaksi eläintä. Suuri eläinmäärä vaatii paljon työtä. Kovin monta koiraa ei voi ulkoiluttaa kerralla, jolloin niiden ulkoiluttaminen useassa erässä voi viedä monta tuntia päivässä. Jos kissojen hiekkalaatikko jää siivoamatta, alkavat kissat etsiä puhtaampia paikkoja tarpeiden tekemiseen. Kollikissat merkkaavat ympäristöään virtsaamalla, jos niitä ei kastroida riittävän aikaisin. Lemmikkieläimen hankintahinta on vain osa eläimen kuluista. Eläintä ottaessa tulee varautua myös tarvikkeiden hankintaan, ruokakustannuksiin ja eläinlääkärikuluihin. Eläinsuojelutarkastuksilla paljon toimenpiteitä Vuonna 2017 ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit tekivät 349 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkaupoissa, hevostalleissa ja muissa vastaavissa valvontakohteissa vierailtiin. Suurin osa tarkastuksista, lähes 90 prosenttia, kohdistui koiriin ja kissoihin. Tarkastuksista noin 40 prosentissa annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin eläinten perushoitoa, kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään tutkintapyyntö poliisille. Viime vuonna helsinkiläisille eläinten omistajille määrättiin kymmenen eläintenpitokieltoa. Löytöeläinten määrä ennallaan Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tilapäistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun otetuille eläimille. Vuonna 2017 talossa hoidettiin 675 helsinkiläistä eläintä, kun määrä vuonna 2016 oli 683. Koirista 90 prosenttia ja kissoista 60 prosenttia palautui takaisin omistajilleen.
6 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 14 MA 2.4. 2. pääsiäispäivä Pellervo TI 3.4. Vetti, Sampo KE 4.4. Ukko TO 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro PE 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm LA 7.4. Allan, Ahvo SU 8.4. Romanien kansallispäivä Suoma, Suometar VIIKKO 15 MA 9.4. n Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Elias, Eelis, Eeli, Eljas TI 10.4. Tero KE 11.4. Minea, Verna TO 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana PE 13.4. Tellervo LA 14.4. Taito SU 15.4. Linda, Tuomi Vallankumous sujuu toisin Italiassa kuin Venäjällä. V.I. Lenin (1870-1924) Päivyri Kohtaamisia Runopalsta Voihan sote mikä soppa Kaksi suurta, kepu ja kokoomus, sotesoppaa keitteli kiehutteli. Vuoronperään laittoi mausteet soppaansa, sitten odottelivat tulosta. Saadaan kuulemma valinnanvapaus, tosin sehän on ollut jo ennenkin. Saadaan maakuntauudistus, mikä lieneekään sitten tuo mullistus? Tulee palveluseteli, mikä lie koko seteli epeli. Mitä enemmin asiaan syventyy, sitä vaikeampi on ymmärtää. Yksi jälleen lie varmaa kuitenkin, pieni kärsii ja maksaa taas kerran, suhteessa eniten. Olavi Kylliäinen Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Pääsiäisen jälkeen kirkossa ovat esillä kohtaamiset. Ylösnoussut ilmaantuu seuraajiensa keskelle. Se tapahtuu yllättäen: lukitussa huoneessa, kalaretkellä, tiellä kulkiessa. Pelästytään ja mietitään, mitä tämä on. Tunnistetaan Jeesus, mutta ei oikein kehdata kysyä mitään. Sanansija jääkin hänelle, joka kokoaa ihmisten kalastajia. Noissa kohtaamiskertomuksissa on jonkinlainen muutos tai ainakin sen alku. Ihmiset eivät ole entisellään. Aletaan miettiä, mikä on homman nimi, mitä pitäisi tehdä – ja että minuakos tämä koskee. Nasaretilainen puhaltaa Pyhän Hengen, antaa kalaa ja toivottaa rauhaa. Aluksi kaikki sujukin hyvin. Apostolien sana sattuu ja kansaa kastetaan tuhatmäärin. Pian tulee myös toinen puoli asiaa esiin. Syntyy myös vastustusta, selän kääntöä, vähitellen vainoakin. Siihenkö ne kohtaamiset johtivat? Siihenpä juuri. Lähdetään valloittamaan maailmaa, mutta ei se niin helppoa olekaan. Kun Jumala on kaikkivaltias, niin miksi hän ei tee kaikista kristittyjä? Usko on lahja, mutta miksi se ei kelpaa kaikille? Joudumme tässä niin isojen kysymysten äärelle, että emme tiedä vastauksia. Se voi turhauttaa, väsyttää ja lannistaa. Yllättäen voi kuitenkin joutua Pyhän kohtaamaksi. Muistan tilanteen, jossa vähän polvea korkeampi oli mummonsa kanssa kirkossa. Eteisessä puettiin haalarit ja pipo. Samalla mummo kysäisi, mitä lapsi piti kirkosta. – Kiva paikka, mutta Jeesus ei ollut kotona. Oli vain kuva seinällä. Minusta alkoi tuntua, että Jeesus oli kotona. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä Eija-Riitta Korhola Munkkivuoressa 18.4. Kun tie katoaa ? Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola vierailee Munkkivuoren kirkon Kohtaamisten keskiviikko -sarjan viimeisessä tapahtumassa 18.4. klo 11.30. Tämäkin kohtaaminen alkaa uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan alustus, minkä jälkeen on kysymysten ja kommenttien aika. Yhdessäoloa jatketaan maksullisella (5 euroa) keittolounaalla seurakuntasalissa alkaen klo 13. Tapaamisen isäntänä toimiva kirkkoherra Leo Glad kertoo, että ensimmäisessä kohtaamisessa Tommy Hellsten piirsi kuvaa hengellisestä kasvusta, toisessa Matti Kalliokoski kuvasi kirkon tietä ja haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Kolmannessa Marjatta Kalliala pohti tämän ajan lasten uskonnollisen kasvatuksen kysymyksiä. Nyt sarjan päättävässä tapaamisessa Eija-Riitta Korhola kysyy, mitä tapahtuu KUN TIE KATOAA. Sarjan kohtaamisissa on tahdottu astella sitä tietä, jota Jeesus aikanaan kulki. Silloin kuten nytkin myötätunto on elämän ja kristinuskon avainsana. Jokainen suhde toiseen on ainutlaatuinen ja kaunis ja jokaisessa ihmisessä asuu yhteyden ja merkityksen kaipaus. Tilaisuudessa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. TERVETULOA KAIKKI JA KAIKENIKÄISET! Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 Munkkivuoren kirkolla 18.4. klo 11.30 KUN TIE KATOAA Filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 8.4. klo 11, mukana Procantus-kuoro. Käden töiden messu su 15.4. klo 11, mukana kirkkokuoro. Kirkossa käsityönäyttely, jossa näytteillä valmiita tai kesken jääneitä/epäonnisia tuotoksia. Voit tuoda töitä etukäteen kirkkoherranvirastolle tai sunnuntaina kirkolle klo 10 alkaen, työt ovat näytteillä nimettöminä. Kirkkokahveilla lausuttua ja laulettua runoutta, Katja ja Lauri Seutu. Arkimessu ke 4.4. klo 18. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 9.4. klo 14 päätykamarissa. Kirjallisuuspiiri ma 9.4. klo 18.30 alakerrassa. Keskustelemme Selja Ahavan kirjasta Taivaalta tippuvat asiat, Gummerus. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Luontoperhekerho ma 9.4. ja 16.4. Munkkivuoren kirkolla klo 17.30-19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa, kerho on maksuton. Lisätietoja: rau-na.mannermaa@evl.fi. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 10.4.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA ti 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 ke 18.4. klo 11.30-13 Munkkivuoren kirkossa ja seurakuntasalissa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) seurakuntasalissa klo 13. 18.4. KUN TIE KATOAA, filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Tervetuloa kaikki ja kaikenikäiset! Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Koko seurakunnan yhteinen lipaskeräystempaus la 14.4.alkaen klo 9.30 aamupalalla seurakuntatalolla. Lähdemme lippaiden kanssa ulos ostarille ja kaduille seurakuntamme alueella. Soppaa on kerääjille tarjolla klo 12-14. Olet lämpimästi tervetullut mukaan keräämään seurakunnan alueella yhdessä työntekijöitten kanssa! Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu su klo 17, verkosto.net. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13-14, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Mantere Eeva-Liisa Manner Astun sisään Eeva-Liisa Mannerin psykoosiin. Haravoin puutarhaani varjoissa tunnin. Unen harmaa hevonen muuttuu valkoiseksi. Kuva on kirkas ja selkeä tuossa meditaatiossa. Syy ja seuraus katoavat singulariteetissa. Runosi ympärillä on aika-avaruus: kuun koronapöydällä pyörivät planeettojen biljardipallot. Ja se kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kimmo Mantere
7 Viikot 14-15 • Nro 7 M unkin S eutu Munkinseutu ry jo 45 vuoden ajan kotiseudun ja sen kehittämisen puolesta Tarja Sarjakoski jatkaa Munkinseutu ry:n puheenjohtajana 2018 ? Munkinseutu ry Munksnejden rf on vuonna 1972 perustettu kotiseutuyhdistys, joka pyrkii toiminaan alueen asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, asuinolosuhteiden sekä sivistyksen ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi, vaikuttamaan yhteiskuntasuunnitteluun sekä työskentelemään ympäristön suojelemiseksi sekä sen laadun parantamiseksi. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan alueen liikenneja kaavoitussuunnitteluun ja ilmoittamaan kantansa kaupungin viranomaisille. Yhdistys tekee aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille. Yhdistys onkin järjestänyt vuosien saatossa lukuisia tilaisuuksia Munkkiniemessä, joiden tarkoituksena on ollut tiedon jakaminen alueen asukkaille erilaisista julkisen sektorin asioista sekä samalla lähentää kaupungin päättäjien ja asukkaiden vuorovaikutusta. Jo 45 vuotta tuli täyteen Yhdistys täytti viime vuonna 45 vuotta eli sen historia on jo pitkä, vaikkakin merkittävästi vanhempia kotiseutuyhdistykisä Suomesta löytyykin. Kotiseutuyhdistykset toimivat kaupunginosan, kylän, kotikunnan ja kotimaakunnan tasolla, ja niiden yhteiselin on 1949 perustettu Suomen kotiseutuliitto. Yhdistyksiä on perustettu etenkin 1950-luvulla, jolloin päätoimintana oli yleisen kansankulttuurin tallentaminen sekä luonnon ja ympäristön vaaliminen. Sittemmin toiminta on ollut kokonaisvaltaisempaa, kotiseudun kehittäminen laajemmin. Vanhin suomalainen kotiseutuyhdistys on Lohjan Kotiseuduntutkimuksen Ystävät. Sen perusti Robert Boldt vuonna 1894. Munkinseutu ry:n sääntömääräistä vuosikokousta oli pitämässä joukko yhdistyksen aktiiveja 15. maaliskuuta ravintola Ukko-Munkin kabinetissa. Tilaisuuden aluksi ravintolapäällikkö Timo Ryynänen kertoi kokouspaikan tämän hetken kuulumisesta ja vähän historiastakin. Ukko-Munkki on perustettu vuonna 1954 Helsingin osuuskaupan toimesta, kunnes Minna Malinen osti ravintolan 8 vuotta sitten. Liikevaihtoa kertyy 1,5 miljoonaa vuodessa ja uutuutena tulevalle kesäkaudelle ravintola aikoo pystyttää uuden terassialueen ja terassin Laajalahdentien varteen. Munkinseutu ry valitsi hallituksen vuodelle 2018 ja sen kokoonpano pysyi samana kuin viime vuonnakin. Hallitukseen kuuluvat Anneli Heusala, Fred Packalen, Leena Rantasalo, Tarja Sarjakoski, Jussi Salenius, Juha Seppälä, Taru Turunen ja Erkki Wuori. Yhdistyksen puheenjohtajana 2018 jatkaa Tarja Sarjakoski. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Wuori ja sihteerinä Taru Turunen. Yhdistyksen taloudenhoitajana on toiminut Fred Packalen ja yhdistyksen varapuheenjohtajana Taru Turunen ja sihteerinä Erkki Vuori. Aktiivista toimintaa Munkinseutu ry osallistui viime vuonna aktiivisesti eri tahojen alueella järjestämiin asukasiltoihin ja keskustelutilaisuuksiin, kuten muun muassa asukasilta Munkkivuoren nuorisotalossa, jonka teemana oli Munkkiniemen ja Niemenmäen tulevat tonttivuokrat. Keskäkuussa Erkki Wuori piti Helsinki -päivänä pyydetyn Munkinseudun historiikkiesityksen Saga seniorikeskuksessa. Joulukadun avajaiset järjestettiin marraskuun lopussa, Puukioskin aukiolla. Itsenäisyyspäivänä Munkinseutu ry:n edustajat Erkki Wuori, Taru Turunen ja Tarja Sarjakoski osallistuivat kunniakäyntiin ja seppeleenlaskuun Munkkiniemen sankarihaudalla järjestetyssä itsenäisyystapahtumassa. Erkki Wuorta oli pyydetty pitämään tilaisuudessa itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi juhlapuhe, joka oli juhlavan ja historiallisen tilaisuuden hengen mukainen, ja koskettava. Tässä vain muutamia poimintoja yhdistyksen viime vuoden toimintakertomuksesta. Toimintaa ja vaikuttamista Kuluvalle vuodelle yhdistys päätti jatkaa aktiivista linjaansa niin vaikuttamisessa kuin tilaisuuksien järjestämisessä sekä osallistumisessa. Keskustekltiin Koneen puiston tai Munkinpuiston kohdalla puuttuvista tai osittain vailinnaisista meluesteistä. Kaupungin edustajaa pyritään saamaan paikalle ja tilaisuuden kautta pyritään vaikuttamaan, Ukko-Munkin ravintolapäällikkö Timo Ryynänen kertoi Munkinseutu ry:n vuosikokouksen aluksi ravintolan kuulumisia. Jussi Salenius kertoi raitiotielinjan 8 olevan ylikuormitettu. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen vuodelle 2018 Tarja Sarjakoski (vas.). Kokouspaikkana oli ravintola Ukko-Munkin kabinetti. Kokouksen puheenjohtajana toimi Erkki Wuori ja sihteerinä Taru Turunen. Pekka Kauranen jatkaa Musiikkitalon toimitusjohtajana ? Helsingin Musiikkitalo Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Pekka Kauranen on solminut kahden vuoden jatkosopimuksen. Kaurasen kausi Musiikkitalon toimitusjohtajana jatkuu 31. heinäkuuta 2020 asti. – Pekka Kauranen tuli Musiikkitaloon vuonna 2016 vuoden pestillä selvittämään palveluosakeyhtiön toimintamallia. Kehitystyö on kantanut hedelmää ja Musiikkitalon tulos on ollut voitollinen nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Olemme erittäinen tyytyväisiä, että Pekka Kauranen halusi jatkaa talon ruorissa vielä kaksi vuotta, hallituksen puheenjohtaja Ville Vilén sanoo. Kolmannen jatkosopimuksen allekirjoittamisen motiiviksi Pekka Kauranen kertoo mielenkiintoiset projektit Musiikkitalon tulevaisuudessa, kuten konserttiurkujen rakentaminen Musiikkitalon Konserttisaliin. – Eikä unohtaa sovi myöskään motivoitunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, joiden kanssa on ilo työskennellä, Kauranen kertoo. että meluesteitä saataisiin mahdollisesti lisää, tai ne asennettaisiin korkeammiksi, Turun mottoritien kohdalle. Se lisäisi asumisviihtyvyyttä sekä myös puiston käyttöä. Nykyiset matalat meluesteet ovat lisäksi vielä läpinäkyvät, jotka osaltaan heikentävät niiden tehoa, todettiin kokouksessa. Toinen asia, johon koettiin jälleen tyytymättömyyttä kokouksesa oli, raitiotievaunun numero 4 ruuhkaisuus. Vuoroväliä tulisi voida lisätä, jottei heti lähdön jälkeen istumapaikat olisi kaikki varattuja. Pikaraitiotien suunnitelmia on hahmoteltu aiemmin ja jos se toteutuu, nopeutuu myös liikkuminen Munkkiniemestä keskustan suuntaan merkittävästi. Munkkivuoren ostoskeskuksen kehittämiskysymykset odottelevat myös toteuttajia hiljaisesina. Ainakaan mitään ei tiedossa, jonka mukaan jotain olisi tapahtumassa aiemmin kauppakeskukseen on suunniteltu muun muassa kattamista. Ostoskeskuksen pihaalueiden remontti saatiin päätökseen viime syksynä. Muun muassa kevään aikana pyritään järjestämään keskustelutilaisuus, liikenneilta, jonka viettämistä kokous piti hyvänä, se järjestettäisiin joko Munkkiniemen palvelukeskuksessa tai nuoritilassa Munkkivuoren puolella. Esillä olleita asioita käsiteltäisiin siellä.
8 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Kulttuuri ? Pro Dance -gaalassa nähtiin poikkeuksellisen paljon miehistä energiaa, kun päätähdiksi Aleksanterin teatterissa nousivat miehet niin klassisen kuin nykytanssin puolelta. Vuosittaisen gaalan esiintyjät ovat mm. Kansallisbaletista ja sen oppilaitoksesta, Helsingin tanssiopistosta ja Balettiakatemiasta, Vantaan tanssiopistosta sekä StepUp Schoolista. Gaalassa palkittiin jälleen suomalaisen tanssin parissa ansioituneita. Voi sitä iloa ja riemua lavalla ja katsomossa! Mellakkailta Kulttuuritalolla Helsinkiläistä musiikkia esittänyt ja luonut Kulttuuritalo täyttää 60 vuotta. Alvar Aallon suunnittelema talo Sturenkadulla oli myös helsinkiläisen nuorison suosima tanssipaikka vuosikausia. Siellä piti majaansa myös SKP; siksi lempinimi oli ”sirppiliiteri”. Kommunismin romahduksen jälkeen ”Kultsa” toimii markkinapohjaisena esitysja viihdekeskuksena hyvin monipuolisella ohjelmalla. Jotenkin Kulttuuritalon historiaan sopii se, että maailmalla kohahduttanut venäläinen Pussy Riot saapui ensimmäistä kertaa esiintymään Suomeen Riot Days nimellä kulkevan projektinsa kanssa. Performanssiesitys on syntynyt Maria Alyokhinan johdolla. Lavalla nähtiin neljä esiintyjää, Alyokhinan lisäksi Kyril Masheka, Nastya Awott ja Maxx Awott. Voimakkaan huumaava show perustuu Alyokhinan kirjaan. Kansainvälistä laulua Sävyklubilla Kaunista laulumusiikkia kuuli taas ravintola Oivan Sävyklubilla Porthaninkadulla. Ensin Vilja esitti hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Hän käsitteli kaipuutaan unien Brasiliaan. Musiikissa on vaikutteita niin electronicasta kuin brasilialaisesta popmusiikista. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella, melodisella electropopilla ja ambient trip-hopilla. Laulut tulivat englanniksi ja välillä ne kuulostivat Mars-planeetan avaruusmusiikilta. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Sävy-klubi on joka toinen keskiviikko Ravintola Oivassa Kalliossa järjestettävä nais-laulaja-lauluntekijä-klubi. Osanotto lauluihin ja yleisömäärää on kivasti kasvussa, yksi vetäjistä Merikukka Kiviharju kertoo. Seuraavalla klubilla 11.4. illan aloittaa Milena Solomun ja jatkaa Anna-Kaarina. Kauniita laulelmia Vallilassa Lauluntekijät Tuija Rantalainen ja Iiris Tarnanen esiintyivät yhdessä ainutkertaisessa ja lämminhenkisessä illassa Ravintola Kapsäkissä. Kuultavana oli lauluja elämän polun varrelta, tavallisen ihmisen arjesta ja suoraan sydämestä. Muusikko-biisintekijä Tuija Rantalainen kirjoittaa tarinallista laulelmaa nykyihmisen arjesta suruineen ja kommelluksineen. Kuulimme mm. Pariisin residenssimatkalta uusia kauniita lauluja ompelijasta, viinibaarin garconista, jonka hän antoi flirttailla siihen asti, kunnes huomasi metrin vessapaperia korkkarin kannoissaan. ”Kyllä arki on ihanaa” soi Rantalaisen laulusanoma. Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, säveltäjä ja musiikkikasvattaja. Hyvin persoonallinen esiintyjä oli välillä selällään lattialla sellon kera. Musiikissa kuulee vaikutteita taidemusiikista, popista, jazzista sekä suomalaisesta ja latinalaisamerikkalaisesta kansanmusiikista. Lauluääni on tavattoman kirkas ja voimakas. Hesarin kulmilla 50-luvulla – Siellä piti olla hiljaa / ja puhtaat kädet, Kallion kundi kuvaa Kallion biblua, jonka Kupolisalissa oli mielenkiintoinen tilaisuus Esko Hytösen (s. 1944) juuri ilmestyneistä kaupunkirunoista työläiskaupunginosan elämästä sodan jälkeen. Kirja ”Hesarin kulmilla, 50-luvun Kalliossa” (Reuna 2018) on todella mielenkiintoisesti monitaiteellisesti ja -tiedollisesti tehty. Hytösen runo avaa aina uuden luvun, jota Laura Salaman kuvitus täydentää ja Juhani Styrmanin tietoteksti taustoittaa hyvin. Pyykkipäivä Kallion työläisperheessä kului näin: – Kiehuvasta vedestä, / lipeävedestä, / mustasta padasta punkkaan /mätkähti pyykki, /valkoiset vasempaan punkkaan. Runossa ”Sörkka” Esko Hytönen maalailee runokuvia Sörnäisten laitamilta, jossa tapahtumien keskiköön nousevat Kurvi, Marjatankallio ja Vaasanhalli. – Lättähatut seisoivat patsaina / kurvin rappusilla. / Ne odotti / kakkosen ratikkaa vessan päättärille / Shellillä Lekkeri tankkasi / amerikan checkkeriä. Rakkaus ei pelasta Compañía Kaari & Roni Martinin ensi-iltateos ”Anna Karenina” nähtiin Cirkon Maneesisalissa. Ensi-ilta päättyi samalla ryhmän 16-vuotisjuhlaksi. Tulkinta rikkoo näyttämötaiteen konventioita istuttamalla yleisö samaan pöytään esiintyjien kanssa. Annan aviomiehenä, kreivi Kareninina nähtiin pitkästä aikaa tanssiroolin tekevä Jorma Uotinen, jonka jylhä lavakarisma on valtava. Roni Martinin säveltämällä fuusiomusiikilla on merkittävä rooli ilmaisussa. Esitys pohjautuu Tolstoin klassikkoromaaniin, jonka keskiössä on Anna Kareninan, kreivi Vronskin ja kreivi Kareninin kolmiodraama. Samalla ajaton teos kommentoi nykymaailman tapahtumia. Esitysdramaturgi ja kolmas ohjaaja (Martinien kanssa) Atro Kahiluoto kertoo, että Anna ja Vronski pakenevat teoksessa rakkauteen. Kyse on rakkaudesta vanhassa maailmassa, joka on hajoamassa Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin ikinä, mutta ihminen valitsee eskapismin ja uppoavan laivan orkesteri soittaa viimeiseen asti hänen mukaansa. Anna Kareninan ja kreivi Vronskin roolissa nähdään espanjalaiset luottotanssijat Mariana Collado ja Carlos Chamorro. He ovat monipuolisia tulkitsijoita ja hyvin vahvoja lavapersoonia, jotka heittäytyvät näyttämön tilanteisiin koko sydämellään. Alun luistelu jäällä, illallistanssi, johon yleisö sai osallistua ja kolmiodraaman syveneminen esitetään herkästi, vahvoilla tunteilla. Musiikki ja tanssijat kuljettavat katsojat ryhmän teoksille leimalliseen, nyrjähtäneeseen maailmaan. Rakkaus ei meitä pelasta. Tangoaskeleet puhuttelevat Oletko miettinyt kuinka ottaisit viimeiset askeleesi? Vastaukseen tarjoaa mainion, mutta vaativan vastauksen estraditangon uudistaja, helsinkiläinen Tangoteatteri Kiuta, joka esitti ”Ultimon” Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Harvoin näkee tunnelmaltaan niin vahvaa ja sanomaltaan ja askeliltaan puhuttelevaa tangoteatteriesitystä. Ultimon kerronnan keinot ovat argentiinalainen tango, fyysinen teatteri, nykytanssi ja livemusiikki. Idea, koreografia, tanssi, toteutus on tanssivan parin Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen vastuulla. He ovat tutkineet argentiinalaista tangoa sosiaalisena tanssina vuodesta 2009 lähtien. Kiutan esityksissä on usein mukana live-musiikki. Kaksikko haluaa laajentaa tangon rajoja käyttämällä nykytanssin ja fyysisen teatterin tekniikkaa. Tärkeästä livemusiikista bandoleonilla ja muusta äänisuunnittelusta vastaa Harri Kuusijärvi. Monen lajin esitystaidetta Katsoin lasten, mm. Oulunkylän ala-asteelta, kanssa Kanneltalolla uudenlaiRisto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros Pussy Riotin performanssissa Kulttuuritalolla tuotiin esiin englanniksi toisinajattelun historiaa Venäjällä. Etualalla Maria Alyokhina (oik.) ja Nastya Awott. Kuva: Raimo Granberg. Mariana Colladon Anna Karenina ja Carlos Chamorron kreivi Vronski pakenevat epätoivoiseen rakkauteen Jorma Uotisen kreivi Kareninin tuiman katseen edessä. Kuva: Minna Hatinen. Vilja esitti portugalin kielellä sydäntä helliviä rakkauslauluja. Kuva: Merikukka Kiviharju. Iiris Tarnanen (vas. sello) ja Tuija Rantalainen (piano) lauloivat ja musisoivat kauniisti soolona ja yhdessä Kapsäkin baarissa. Kuva: Lasse Parkkila. Hesarin kulmilla kirjankuvittaja Laura Salama (vas.), kirjoittaja Juhani Styrman ja runoilijan tytär Outi Okkonen Kallion kirjaston Kupolisalissa. Kuva: Raimo Granberg.
9 Viikot 14-15 • Nro 7 M unkin S eutu Kulttuuri sen, kokeilevan lastenteatteriesityksen ”Prinssi Rei”. Se on viime vuonna perustetun Matcbox Companyn fyysistä teatteria, tanssia, ilma-arkobatiaa yhdistävä esitys, joka hyödyntää peking-oopperaa. Tarina perustuu Anna-Liisa Haakanan lastenkirjaan. Tulkinta on hyvin kekseliäästi elävää musiikkia, äänimaailmaa ja mimiikkaa ja liikehdintää tuova esitys. Prinssi Reillä on ekologinen sanoma. Mitä teemme, kun vesi loppuu? IkiVelho on sulkenut vedentulon. Kuningas lähettää poikansa etsimään vedensiemenen pohjoisesta kartan avulla. Hän seikkailee skorpionin, hämähäkkien ja muiden olioiden läpi ja löytyy vedensiemenen. Saku Mäkelä on hyvä, urhoollinen prinssi. Muut esittäjät ovat naisia, jotka esittävät kuningasta, Riia Kivimäki uljaana, tämän neuvonantajaa, Henni Kervinen koomisena ja Iki-Velhoa, Talvikki Eerola pelottavana. Elias Edström ohjaa taitavan esityksen, jossa käytetään vähän ruotsia, suomea, monia muita kieliä, mutta tärkeintä on miiminen ja liikkeellinen ilmaisukieli. Urbaania sirkusta huumorilla Palkitun Race Horse Companyn Urbotek–teoksessa ollaan nykymaailman päättymättömissä bileissä ja eloonjäämistaistelun tantereilla, joissa etsitään puhelin kädessä nautintoa ja tyydytystä. Siinä on kaikkea, akrobatiaa, äärimmäisiin korkeuksiin kurkottavaa jonglöörausta, elämää suurempia hahmoja, hyrränä pyöriviä tanssijoita. Esitys antaa jokaiselle jotain, ja eniten sitä, mitä ihminen ei todella tarvitse. Se saa meidät nauramaan itsellemme, tavallemme elää ja asioille, joita meidän on vaikea hyväksyä. Suomen ensi-ilta oli Cirkon ja Aleksanterin teatterin yhteistyönä jo talvella. Urbotekin näki nyt Stoassa. Täysin suomalaisen ryhmän fyysiset esitykset perustuvat kaaoksen estetiikkaan, huumoriin ja yllätyksiin. Ullan urbaani yksinäisyys HIT Helsingin tuottama ”Muutama sana Ullasta” on voisarvien tuoksuinen monologi kaipuusta toisen ihmisen lähelle. Se on esitys ihastumisesta, yksinäisyydestä ja pienistä arjen asioista. Koimme Höyhentämössä koskettavan tarinan Allusta, nuoresta opiskelijatytöstä, joka elää asunnossaan askeettista elämää ja vieraantuu todellisuudesta kuviteltu ystävä Ulla aina mielessä. Kuvitelmien Ullakaan ei ole täydellinen, ja Allulle kerääntyy kostoajatuksia. Bravo levittää lastenteatteria alueille Andrea Buzzetti ja Carlotta Zini ovat hurmaavan hauskoja lastenteatteriesityksessä “Ylösalaisin” Annantalolla. Kuva: Matteo Chiura. Taina Mäki-Iso esittää Medeian roolin klovnin raivonhallintaoppaan tuella Kanneltalolla. Kuva: Mika Haaranen. ? Olimme ihan ylösalaisin Annantalon juhlasalissa. La Baracca – Testoni ragazzi esitti ”Ylösalaisin”–esityksensä. Mies, Andrea Buzzetti, asuu alakerrassa, nainen, Carlotta Zini, yläkerrassa, mutta ihan eri maailmoissa. Ne yhdistää kissa, jota molemmat hyväilevät. Kissa karkaa piiloon jonnekin ja kaksikko yhdistää voimansa etsintään. He kulkevat liikennevalojen ja isojen talojen vierestä, vihreille niityille ja siniseen jokeen. Kaikki on piirretty lavasteiksi, jotka kekseliäästi avataan yksi kerrallaan. Italialainen lastenteatteri opettaa katsomaan maailmaa myös kaverin näkökulmasta. ”Upside down” on varmaan yksi hellyttävän viattomimmista Bravo!festivaali 2018 -esityksistä pääkaupunkiseudun kulttuurija monitoimitaloissa, joissa oli festivaaliviikonloppuisin perhepäiviä. Piip ja Tuut Teater esitti 2,5 tuntia ”Hamletia” monitoimitaloissa kiertäen. Ei siis ihan lastenteatteria. Esitys oli suunnattu yläasteen 8-9 luokille, lukiolle ja ammattioppilaitoksille. Katsoin sen mm. suomalaisvenäläisen koulun nuorten kanssa. Haide Männamäe (Piip) ja Toomas Tross (Tuut) ovat Viron Ohukainen ja Paksukainen. Haiden ilmeikkäät silmät luovat Ohukaisen hellyttävän katseen; Toomas on tuimempi eikä hän ihan osannut päättää sitä, onko huumoria kylvävä klovni vai Viron Freddy Mercury. Osaa laulaa, mutta sitä oli aika paljon. Vaativan yleisön klovnit Piip ja Tuut tarttuvat William Shakespearen klassikkoteokseen alkuperäiselle tarinalle uskollisina, mutta rohkeasti omalla tulkinnallaan. Huumorilla höystetty tarina pureutuu ihmisyyden ytimeen. Välillä he esittävät sitä ihan tosissaan, välillä ovat esittävinään. Kielinä oli pääasiassa englanti, vähän viroa ja paljon suomea, jonka he ovat oppineet monilla esiintymismatkoillaan. Voiko klovneriaa tehdä siitä, että äiti tappaa kaksi lastaan? Siis Medeian tarinasta klassisessa kreikkalaisessa myytissä, jonka Euripides kirjoitti ylös. Miksei voi. Siitä on tehty oopperoita, näytelmiä, elokuvia. Suomen parhaisiin, jo pitkänlinjan, klovneihin kuuluva Taina Mäki-Iso tekee hienon soolon, tragikoomisen tulkinnan Medeiasta. Hän saa meidät yleisössä huutamaan ”ai aia” tai ”oi oi” vuorotellen. Myytissä nainen tappaa kostoksi omat lapsensa. Esityksessä Klovni Martta saa tämän huikean roolin esitettäväkseen, mutta häntä kauhistuttavat tarinan julmuudet. Miten ihmeessä kertoa kaikki karmeudet? Ottamalla aputarinaksi ”klovnin raivonhallintaoppaan”, myös yleisöstä. Esittäjä on pitänyt Medeia-työpajoja 3-6 -luokkalaisille. Teatterileikkien ja harjoitusten lisäksi keskityttiin toisen ihmisen kohtaamiseen sekä tunteisiin, erityisesti raivon ilmenemiseen. Ensiesitys oli osa kansainvälistä Punainen helmi -naisklovnifestivaalia, ja se uusittiin Bravon osana Kanneltalolla. Allu on neuroottinen, mutta samalla älykäs havainnoissaan. Nuori käsikirjoittaja Eeva Turunen on etevä kirjoittaja, suomenkieli taipuu ja kerronta on lahjakasta sanataidetta. Vaikka tarina on ahdistava, sen vapautus on oivalluksessa ja huumorissa. Aluksi uskomme Ullan olevan olemassa, sitten monologi itsepetoksesta hiipii ajatuksiimme. Julia Gauffinin ohjaamassa HIT Helsingin tulkinnassa Iida Pekkarisen piano loihtii elävää, draamaa tukevaa sointia. Alluna näyttelijä Anna Andersson vetää meidät lumoavasti mukaansa. Hän on tavattoman ilmaisuherkkä, tarkasti artikuloiva ja valloittava näyttelijä, joka pisti taannoin silmään KOKO-teatterin brittidraamassa itäeurooppalaisena teiniprostituoituna. Esitys oli Höyhentämössä vierailuesityksenä ja saa jatkoa 17.–18.4. Kokoteatterissa. Kuuman veren hehkua Aino Acktén talvisarjan maaliskuun illassa oli suositun ja pitkäikäisen Taljankan ”Titirimundi” –konsertti, jossa soivat laulut Espanjasta ja espanjankielisestä latinalaisesta Amerikasta. Suomalainen maailmanmusiikin pioneeriin kuuluvat perustaja-ajoista tuttu keulapari Anja Tyrväinen, laulu ja Timo Tyrväinen, laulu ja kitara sekä toisesta albumista (1980) lähtien trioon kuulunut Ari Salin, kitara. Hän aloitti jo Horttokaalossa, mustalaismusiikin parissa. Naisella on tumma lauluääni, mies vastaa hyvin osasta runolauluja. Yhtyeen tunnetuin kappale oli ”Huopikkaat”, joka löytyy jo esikoisalbumilta. Se loi maineen venäläisen kansanmusiikin taitajista, mutta Taljanka on aina ollut monipuolinen esityksissään. Slaavilaisten sävyjen tunnelmista he siirtyivät jo 1980-luvulla Pariisiin ja espanjalaisiin rytmeihin. Federico Garzia Lorcan runoihin pohjautuvat laulut ”Tarara” –albumilla 2016 ovat puhtaimmin omaan makuun tehtyä musiikkia, he sanovat. Pyhä kulkuri, Mieletön mustalainen, Viva Sevilla sekä Agustin Laran klassinen Granada soivat hienosti. Runoilija Jukka Itkonen on suomentanut paljon heille. Cafe Sonckin tilassa kauniit laulut soivat tunteikkaasti puolentoista tunnin konsertissa. Taljanka on täysin yhteen hitsautunut, jopa niin, että parin spiikitkin menivät osin päällekkäin, mikä vaikeutti kuulemista takaosassa. Titirimundi -konsertin voi kuulla sunnuntaina 15.4. klo 15 Hietsun Paviljongissa, Hiekkarannantie 9. Teksti: Risto Kolanen Marjo Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen tanssivat argentiinalaista tangoa Harri Kuusijärven harmonikan soidessa Kaapelin Valssaamossa. Kuva: Jari Forstadius Photography. Fyysisen teatterin, tanssin ja sirkuksen yhdistävän Prinssi Rein pääosassa on liikunnallinen Saku Mäkelä. Kuva: Tinja Salmi. Iso silmä valvoo Susanna Liinamaan vauhdikasta vanteenpyöritystä Urbotekissa. Kuva: Eero Alava. Anna Andersson on ilmaisullisesti vahva Muutama sana Ullasta -monologin esittäjä. Kuva: Jiri Halttunen.
10 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Josa Jäntti Kevätpuhdistus lähestyy Sovellus muistuttaa, kun auto pitää siirtää ? Helsingin kaupunki kokeilee uutta SiirtoSoittomobiilisovellusta, joka auttaa kaupunkilaisia varautumaan kadunvarsipysäköintiä rajoittaviin kunnossapitotöihin. SiirtoSoitto kertoo tulevista puhdistuksista ja muistuttaa rajoitusten voimaantulosta. SiirtoSoitto-mobiilisovellus toimii iPhoneja Android-puhelimilla, ja sen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista. Sovelluksen ladannut käyttäjä valitsee kartalta alueet, joiden pysäköintiä rajoittavista töistä haluaa saada ilmoituksia. Ennakkoilmoitukset siirtokehotus-liikennemerkkejä käyttävistä puhdistustöistä ovat saatavilla koko kaupungin alueelta. Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Puhdistustöistä tiedottavat siirtokehotus-liikennemerkit tuodaan katujen varsille pari päivää ennen työn alkamista ja niistä näkee milloin pysäköinti on kielletty. Kun kadulle ei pysäköidä kiellon aikaan, ei autoja jouduta siirtämään, puhdistustyöt etenevät tehokkaasti ja katu saadaan nopeasti takaisin pysäköintiin. SiirtoSoitto-palvelun toivotaan vähentävän siirrettävien autojen määrää. SiirtoSoittopalvelua testataan Taka-Töölössä ja Meilahdessa SiirtoSoitto-sovelluksen soittopalvelua kokeillaan huhti–toukokuussa asukaspysäköintialueella H eli Taka-Töölössä ja Meilahdessa. Tällä alueella pysäköivät SiirtoSoiton käyttäjät saavat automaattisen puhelun, jos oma auto on siirtokehotusalueella vielä kun kunnossapitotyöt alkavat. Nopeasti toimimalla voi ehtiä itse siirtämään autonsa ja välttää kaupungin perimän siirtomaksun. Jos ajoneuvo joudutaan siirtämään, SiirtoSoitto kertoo sen uuden sijainnin. – Toivon, että mahdollisimman moni töölöläinen ja meilahtelainen innostuu ottamaan SiirtoSoiton käyttöön, jotta kokeilu onnistuu. Haluamme kehittää palvelusta mahdollisimman hyvän, sanoo sovelluksesta vastaavan Twenty Hexagons Oy:n perustaja Marco Sandrini. Miksi kokeilu tehdään? SiirtoSoitto-sovelluksen ensimmäinen versio syntyi syksyllä 2017 Staran toteuttamassa hackathonissa, jossa etsittiin uusia tehokkaita tapoja katujen ja puistojen hoitoon avointa dataa hyödyntämällä. Twenty Hexagons kehitti SiirtoSoittosovelluksen, jota kaupunki nyt kokeilee. Helsingin kaupungilla odotetaan mielenkiinnolla SiirtoSoitto-kokeilusta saatavia tuloksia. Katujen kevätpuhdistus saataisiin tehtyä huomattavasti nopeammin, jos kaikki helsinkiläiset siirtäisivät ajoneuvonsa itse eivätkä pysäköisi siirtokehotusalueille. Palvelun jatkamisesta päätetään tämän kevään kokemusten perusteella. – Katujen puhdistus yllättää helsinkiläiset joka kevät. Vaikka siirtokehotuskyltit laitetaan kadunvarsille hyvissä ajoin, kaupunki joutuu siirtämään hiekanpoistotyön takia vuosittain noin 15 000 ajoneuvoa tai enemmänkin, kertoo projektipäällikkö Lauri Uski. – Autojen ja muiden kulkupelien siirtäminen aiheuttaa kaupungille vuosittain lähes miljoonan euron kustannukset. Kustannuksia aiheutuu myös ajoneuvojen omistajille, sillä heiltä peritään siirtomaksu, jos pysäköinti on tapahtunut siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen. Henkilöauton perussiirtomaksu on 85 euroa ja siirrettäessä apulaitteilla 118 euroa. Muutoin ajoneuvotyypistä riippuen siirtokustannukset ovat noin 60– 195 euroa per siirto, Lauri Uski sanoo. Tarjolla on myös tekstiviestipalvelu SiirtoSoiton lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa tekstiviestipalvelun, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Tiedot on mahdollista tilata katukohtaisesti tai postinumeroalueittain. Jos oma auto on jo siirretty, voi tekstiviestillä selvittää myös auton uuden sijainnin. SiirtoSoitto ja tekstiviestipalvelu ovat hyviä apuvälineitä, mutta kaupunki ei voi varmuudella taata niiden teknistä toimimista kaikissa tilanteissa. Kadulla oleva siirtokehotus-liikennemerkki on aina lainvoimainen ja siihen merkittynä aikana on pysäköinti kielletty. Katujen kevätpuhdistus alkaa lumien sulettua ja kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Ari Rask / Helsingin aineistopankki Tuuleeko huipulla – menemmekö ylös ja taas alas? ? ehkä moni muistaa vielä historian kirjoista hahmon nimeltä Sisyfos? Hän pyöritteli vastamäkeen isoa kiveä ja kun hän sai sen kukkulan huipulle, se lähti vierimään alamäkeä taas alaspäin. Tämä tuli mieleeni, kun katselin televisiossa YLE Ykkösessä A talk `issa laajaa keskustelua huippu urheilustamme rajattuna yksilöurheilulajeihin. Mukana oli urheilujohtajia, valmentajia, entisiä ja nykyisiä aktiivurheilijoita, muita johtajia ja tutkijoita. Ohjelman ” vetäjät ” esittivät katselijoille kysymyksen, mikä on ykkösasia huippu urheilumme nostamiseksi ja vastaus oli keskitytään vain tiettyihin lajeihin! Mutta mihin lajeihin on tärkeän keskustelun arvoinen, koska uusia lajeja otetaan kansainvälisiin kilpailuihin koko ajan lisää. Valitaanko lajeja, joissa maailman laajuisesti on vähän harrastelijoita ja kilpailijoita vai sen perusteella, mitkä lajit ovat ihmisten ja yleisön keskuudessa kaikkei suosituimpia? Tämä on silloin tärkeää, jos huippu urheilumme tarkoituksena on samalla nostaa Suomi Finland kansojen ” huulille ” ja tietoisuuuteen. Joukkuelajit ovat luku sinänsä esim. jääkiekko verrattuna jalkapalloon tai koripalloon yksilölajeissa tennikseen ja esim. golfiin. Outo juttu missä olivat rahanjakajat? Veikkauksesta ja Opetusministeriöstä ei ollut lainkaan keskustelijoita mukana. Miksi? Sieltähän pääasiassa rahat tulevat tukemaan huippu urheilua. Niissä tehdään päätökset, mitkä lajit saavat ja millä perusteilla yhteisiä varoja jaetaan. Se on sitä veroina tai veikkauspeleinä kansalaisilta kerättyä rahaa! Onko urheiluhistoriamme melkoinen painolasti? Vielä vuosikymmeniä sitten maaseudulla asui valtaosa asukkaistamme. Silloin oli luonnollista, että päälajit olivat hiihto, eri yleisurheilulajit erityisesti kestävyysjuoksut ja eri heittolajit. Upeita ja menestyneitä ” idoleita ”oli sotien jälkeen monissa yksilölajeissa sekä talvella että kesällä. Nyt yhä suurempi osa väestöstäme asuu kaupungeissa. Nuorisoa miellyttävät nykyisin entistä enemmän joukkuelajit riippumatta siitä, ovatko nuo lajit kansainvälisesti laajasti tai vähemmän harrastettuja esimerkkinä jääkiekkoilu. Puhuminen joukkuelajeista ei kuulunut keskustelun piiriin ja estetty ko. tvkeskustelussa. Jäljet hajautetusta menestyksestä johtavat historiaan vuosikymmenien päähän. Silloin meillä olivat urheilujärjestöt jakautuneet vapaaehtoisiin kansalaisjärjestöihin poliiittisin perustein eli SVUL ja TUL porvaillinen ja työväen urheilujärjestöt sekä ruostsinkielisillä omansa. Toiminnat olivat hajautettu ilman todellista yhteistoimintaa eli olemme ainakin 30 40 vuotta jäljessä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Siksi emme voi luulotella, että perustamalla HUMUN eli Huippu Urheilu yksikön saavutamme muut maat muutamassa vuodessa. Valmentajien arvostus Erityisesti keksustelussa tuli esiin, että valmentajan uraa ei meillä riittävästi arvosteta. Monet heistä pyrkivät johtotehtäviin paremman palkan takia, vaikka olisivat edelleen huippuvalmentajia. Valmentajien ikä tehtävässään saattaa kestää jopa 50 vuotta urheilijalla murto -osan siitä. Voisivatko esimerkiksi kouluissa olla päteviä eri lajien valmentajat ilman maisterin tutkintoa liikunnaopettajina? Onko seurat unohdettu ja keskitytty vain monien eri järjestöjen johtamiseen. Hallinto ja järjestöjen ” keittiöpuoli ” lukuisine järjestöineen on tärkemämpää ja vie liikaa varoja seurojen ja valmennuksen kustannuksella tuli esille keskustelussa. Tietoni seuroista yksilölajeissa ovat puuttelliset, mutta olen kuullut, että Jyväslylän Kenttäurheilijat, Helsingin Kisaveikot ovat monipuolisia yleisseuroja ykislölajeissa, joissa hyödynnetään yhteistoimitaa sekä urheilijoiden että valmentajien kesken. Yhteistyö olisi voimaa, mutta sitä on liian vähän Erityisesti valmentajien pitäisi lajeista riippummatta ( järkevää, ehkä kesä ja talvilajit erillään?? ) olla yhdessä mahdollisimman paljon vaihtamassa mieliiteitään valmennukseen, ravintoon, nopeusharjoitteluun, mielikuvavalmennukseen jne liittyvissä asioissa poikkitieteellisesti lajista riippumatta. Sama koskee urhelijoita. Miksi he eivät voi kokoontua lajista riippumatta yhteistreeneihin vaihtamassa mielipiteitä keskinäisistä harjoittelutavoistaan eikä vain silloin tällöin, vaan useamman kerran kauden aikana. Esimerkiksi voima ja nopeusharjoitteissa aina voi oppia uutta toisilta ja toisista lajeista. Meillä mielellään eriydytään vain omiin harjoituksiin. Näin ei toimita mm. Norjassa ja Ruotsissa. Voisivatko armeija, tulli, poliisi jne toimia yhteistyössä eiri lajien kanssa eli saada aikaan synergiaa niiden kesken huippu urheilussa. Näin on monessa maassa. Lajien pitäisi tukea toisiaan eikä kilpaile keskenään samoin urheilijat eri lajeissaan. Mistä sitten rahat? Juuri siksi ihmettelin, että keskustelussa ei ollut mukana Veikkauksen ja Opetusministeriön edustajia. Niissähän päätetään, miten heiltä tulevat varat jaetaan mille lajielle jne? Tämän lisäksi urheiluu saadaan rahaa sponsoreilta, mutta nykyisin tuntuu siltä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta valtaosa niistä ” sijoitetaan ” oman firman ja ” brandin ” vahvitsamiseksi joukkuelajeihin. Ryhdytäänkö urheilijoita tukemaan taloudellisesti vasta huipulla, mutta ennen sitä saattaa moni lupaava juniori luovuttaa taloudellisista syistä? Siinä vasta kysymys milloin taloudellinen tuki on kohdistettava? Onko urheilussakin ” hyväveli ” järjestelmä? Samat ” kasvot ” ovat vuodesta toiseen eri johtotehtävissä? Pitääkö johtajien olla aina entisiä urheilijoita, vaan voisivatko he olla jonkin alan erikoishenkilöitä. joita urheilu kuitenkin kiinnostaa. En väitä, että urheiluseuran johtaminen on esim. samanlaista kuin yritysjohtaminen. Tästä yhdistelmästä on monia huonoja esimerkkejä. Mikä on mielestäni avainasemassa Ammattivalmentajat ja yhteistoiminta sekä valmentajien että urheilijoiden keskuudessa. Lasten vanhempien mukana olo on tärkeää, mutta ei valmentamisessa, elleivät he ole ammattilaisia. Heillä on tärkeä ” rooli ” harjoituksiin kuljettamisessa ja innostamisessa, tukemisessa ja harrastuksen rahoittamisessa, mutta ei pakottamisessa. Yhteiskunnan tuki on tärkeää esimerkkinä Islanti, jossa jaetaan kaikille lapsille ” harrastusseteli ” mihin tahansa harrastukseen urheilun lisäksi ja kuljetukset suoraan koulusta harrastuspaikoille. Kyseessä on kuitenkin pieni maa, joten näitä voidaan toteuttaa ilmeisesti meillä vain osittain, mutta joitakin muotoja pitäisi harkita. Tärkeää on myös seurojen harjoitustapahtumien lisäksi oma treenaminen joko yksin tai lähikavereiden kanssa. Omaharjoittelu Joukkuelajeissahan on välttämätöntä! Näihin asioihin meidän pitäisi keskittyä ja ” satsata ” sekä yksilöurheilussa että esim. jalkapallossa. Jääkiekossa tämä on osattu valmennuksen osalta jo kauan. Muuten eräs ex huippu sanoi, että nykyaikana vanhemmilla on paljon tekemistä ja he haluavat omaakin vapaa aikaa. Yksilölajeissakin pitäisi päästä siihen,että lapset viedään treeneihin ja puolentoista tunnin kulutta heidät haetaan kotiin näin esim. Islannissa ja meilläkin useissa joukkelajeissa. Josa Jäntti Helsinkiin kaksi uutta Alkoa syksyllä 2018 ? Palveluverkosto täydentyy Helsingissä syysja marraskuussa, kun uudet myymälät avataan uuteen Kalasataman kauppakeskus Rediin ja Laajasaloon. Haluamme tarjota asiakkaillemme asiantuntevinta ja henkilökohtaista asiakaskokemusta. Kehitämme palveluverkostoamme niin, että asiointi on helppoa ja palvelut ovat lähellä. Alkon jokainen myymälä toimii myös verkkokaupan noutopisteenä, näin tarjolla on noin 7500 tuotteen koko Alkon valikoima. Kalasataman asuinalueen kupeeseen, Itäväylän päälle valmistuvaan kauppakeskus Redi:in avataan syyskuussa Alkon erikoismyymälä muiden erikoisliikkeiden oheen. Puolen tunnin ajomatkan sisällä asuu yli miljoona kuluttajaa, ja monipuolisten palveluiden ääreen on helppo saapua myös julkisilla kulkuneuvoilla kuten metrolla. Laajasalo on voimakkaasti kasvava kaupunginosa kaakkoisessa Helsingissä. Nyt kehittyvät myös lähipalvelut: rakenteilla on uusi paikalliskeskus, joka korvaa nykyisen ostoskeskuksen. Liikekeskus koostuu päivittäistavarakaupoista ja muista palveluista. Näiden oheen avataan myös Alkon lähimyymälä marraskuussa. Uusista myymälöistä kerrotaan tarkemmin lähempänä niiden avaamista.
11 Viikot 14-15 • Nro 7 M unkin S eutu Koulumies Kolumni Vuosisadan oppinein suomalainen teologi ? Professori Seppo A. Teinonen (1924-1995) jätti jälkeensä mittavan perinnön. Hänen ajattelunsa ja opetuksensa jälki vaikuttaa Suomen kirkossa ja teologisessa ajattelussa kauan. Mutta mikä teki hänestä niin erityisen? Maestro Teinonen oli teologian, kirkon, ekumeniikan ja mystiikan suurmies, jonka vaikutus yltää monien sukupolvien yli. Teologian tohtori Raine Haikarainen jäljitti vuosikaudet Teinosen elämää. Hän kuvaa onnistuneesti väliin pieniäkin yksityiskohtia myöten maestron jännittäviä vaiheita. Viestin Teinosen kuolemasta toi minulle silloinen Helsingin piispa Eero Huovinen Loviisan pappilaan. Emme ehtineet vielä astua sisälle, kun hänen äänensä väri jo kertoi yhteisen ystävämme kuolemasta. Raine Haikaraisen kirja seuraa tarkasti Teinosen ja hänen puolisonsa Riitta Teinosen tuotteliaan elämän jättämää syvää jälkeä. Hänen oivalluksiaan ja opetuksiaan muistelimme muistosymposiumissa Yliopiston pienessä juhlasalissa tohtori Haikaraisen kokoaman kirjan julkistamistilaisuudessa. Tulin Teinosen oppilaaksi vuonna 1965. Viidentoista teologin opintomatka Roomaan 1969 tiivisti yhteyden. Suomen Rooman instituutista Villa Lantesta teimme pitkät jalkamatkat Rooman kirkkoihin ja Vatikaanin ihmeisiin. Opimme nopeasti kolme lausetta: ”Rooma vie aina jalat alta.” ”Roomalle ei yksi elämä riitä.” Rooma on aina Rooma.” Niinpä, Rooma ja rakkaus Roomaan jäi ikiaikaiseksi. Vatikaanin toinen kirkolliskokous liitti Teinosen Vatikaanin verkostoihin. Se teki teologiryhmällemme mahdolliseksi paavi Paavali VI:n vastaanottoon Pietarin kirkossa. Puheet pidettiin ja lahjat vaihdettiin. Paavin lahjoittama muistomitali muistuttaa kirkkohistoriallisesta käänteestä, jonka synnyttämä ekumeeninen innostus levisi Suomessa, kun pappeina palvelimme eri seurakunnissa Loviisa mukaan lukien. Professori ja pappi Teinonen kirjoitti hankkimaani kirjaan omistuskirjoituksen: ”Roomaan palanneen Doctissimus Dominus Veli-Matti Hynnisen, kirkkohistoriallisen käänteen ratkaisevan osatekijän, kriittisesti luettavaksi suositellen Roomassa 23.10.1969 Seppo A. Teinonen.” Paavi Paavali VI:n kohtaaminen oli alku myöhemmille tapaamisille Vatikaanissa. Laskin kohdanneeni paavi Johannes Paavalin seitsemän kertaa mukaan lukien paavin vierailun PaasikiviSeurassamme Helsingissä. Seppo A. Teinonen oli intohimoinen tutkija. Hän antoi meille oppilailleen neuvon nousta joka aamu kello neljältä. Aamutunnit ovat kaksinverroin tehokkaita lukemiseen, kirjoittamiseen, antautumiseen tieteen jumalattarelle. Tätä ohjetta hän itse tinkimättä Veli-Matti Hynninen Päiväkotien sijaisiin liittyvät ongelmat ? Munkinseudulla on ollut ongelmia saada joihinkin päiväkoteihin sijaisia. Joskus päiväkodeista on oltu yhteydessä vanhempiin, jotta he hakisivat lapsensa pois hoidosta henkilöstöpuutteen vuoksi. Perheet ovat olleet asiasta syystäkin vihaisia. Esimerkiksi Kaartintorpan päiväkodista ilmoitetiin maaliskuussa, että he eivät olleet saaneet sijaisia Seuresta. Päiväkodin johtaja vetosi vanhempiin, että jos jossain perheessä oli hoito järjestettävissä muulla tavoin tai mahdollista pitää vapaapäivä, he toivoivat lasten viettävän päivän kotona henkilöstöpuutteen vuoksi. Samanlainen ongelma on ollut Munkkivuoressa ja päiväkoti Vaahteramäessä Pikkuhuopalahdessa sekä mm. Lauttasaaressa. Olen kysynyt selvitystä ongelmaan Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirastosta. Siellä kerrotaan, että Reijola-MunkkivuoriHaaga-Pitäjänmäen päiväkotien tilanne on ollut tammikuussa-maaliskuussa sellainen, että henkilökunnan vuosilomien ja äkillisiin sairaspoissaoloihin alueella on ollut käytössä 6 vakituista varahenkilöä ja Seuren palvelut. Tämän lisäksi alueella on palkattu kevään tilanteen vuoksi kaksi lisähenkilöä. Henkilöstön äkilliset poissaolot alkuvuonna tulivat Munkinseudun päiväkotien johtajille ja alueen päivähoitopäällikölle kuulemma osin yllätyksenä. Alueella jouduttiin siirtämään henkilökuntaa niihin päiväkoteihin, joissa kasvattajien ja henkilöstön suhdeluku ei toteutunut. Influenssa-aalto aiheutti päiväkoteihin poikkeuksellisen henkilöstön vajauksen, lisäksi tammi-helmikuu oli päiväkodin henkilöstöllä talviloma-aikaa, ja lomat oli jo myönnetty. Alueella ei ole suljettu päiväkoteja, mutta toiminta-aikaa on aluepäällikön ja päiväkodin johtajan yhdessä sopimien suunnitelmien mukaan supistettu neljässä yksikössä. Perheille tiedotettiin, että päiväkotiin jäi päivystävää henkilökuntaa niitä lapsia varten, jotka eivät pystyneet nopeasti järjestämään lapsensa hakua kotiin. Kuulemma myös perhepäivähoidossa on löydetty toinen perhepäivähoitaja, jolle lapset ovat päässeet aamulla päivähoitoon. Helsingin varhaiskasvatusvirasto on luvannut kädä läpi toimintatapojaan, jotta se voi välttyä tällaisilta ongelmilta vastaisuudessa. Pääasiassahan päiväkodeilla on itsellään suuri vastuu organisoida toimintaansa paikallistasolla. Sijaisongelmia ei ole ollut kaikissa päiväkodeissa yhtä paljon. Toimintaa kehitetään edelleen viraston ja päiväkotien johtajien välillä. Päiväkodin johtajat tekevät yhdessä varajohtajien ja henkilöstön kanssa vuosilomasuunnitelmat, suunnitelmat äkillisiin poissaoloihin sekä päivittäiset rakenteet henkilökunnan liikkuvuuteen. Alueen päiväkodin johtajille on luotu sähköinen järjestelmä, jossa pystytään laskemaan läsnäolevien lasten ja kasvattajien suhdeluvut. Virastossa pystytään myös alueella seuraamaan yhdessä tätä taulukkoa. Myös jokaisessa päiväkodissa on oma suunniteltu järjestelmä, josta henkilökunta näkee aamulla oman päiväkodin suhdeluvun ja käyttöasteen. Sijaiset tulevat nykyään päiväkoteihin ylikunnallisesta henkilöstöpalveluyhtiöstä Seuresta, jonka omistavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, niiden yhtiöt sekä HUS. Seure ei ole pystynyt vastaamaan reiluun 20 prosenttiin kaupungin varhaiskasvatuksen sijaispyynnöistä. Syksyllä Seuressa oli arvioitu, että sijaismäärä kasvaisi alkuvuonna 30 prosentilla, mutta tammikuun sijaistarpeen kasvu olikin yli 60 prosenttia. Varhaiskasvatusvirasto on kevään tilanteen vuoksi tiivistänyt yhteistyötä Seuren kanssa ja luonut uusia toimintamalleja, jotta toiminnan sujuvuus voidaan turvata. Helsingissä aletaan mm. pidentää sijaisuuksien kestoa, jotta tilapäistyöt näyttäytysivät houkuttelevampina Seuren työntekijöille. On ymmärrettävää, että työntekijät ovat valinneet mieluummin vaikkapa viikon pituisen sijaisuuden jostain toisesta kaupungista kuin yhden päivän mittaisen työkeikan Helsingistä. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen (kok) ja äiti Munkinseudulta Funkkisklassikko Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu ? Helsingin keskeisimmällä paikalla sijaitseva, vuoden 1952 olympialaisiin avautunut hotelliklassikko uudistuu. Original Sokos Hotel Vaakunan kaikki huoneet, huonekerrokset sekä hotelliaula uudistetaan talon alkuperäinen henki säilyttäen. Työt aloitetaan huhtikuussa 2018, ja ne valmistuvat alkuvuodesta 2019. Vaakuna–Sokoksen rakennus on arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkkistyylin taidonnäyte, joka kätkee sisäänsä runsaasti oman aikansa alkuperäisiä kalusteita ja designesineitä. Hotellin 1950-luvun tunnelma säilytetään uudistuksessa lisäämällä sen uniikkiin tyyliin ripaus modernia luksusta. – Vaakunan sisustussuunnittelu on yhdistelmä nykyaikaa ja historian kunnioittamista. Emme ole tekemässä 50-luvun näköisjäljennöstä, vaan tuomme tilan tähän päivään alkuperäistä kunnioittaen, kertoo Tiina Närkki Sisustusarkkitehdit Fyra Oy:stä. – Hyvä esimerkki ovat osaan huoneista tulevat sänkyjen ylle kaareutuvat lipat, jotka ovat kunnianosoitus upean funkkisrakennuksen pääsisäänkäynnille. Yhtä lailla hotelliaulan reliefissä kiertävät rauhankyyhkyt lennähtävät nyt myös huoneiden seinille. Hotellihuoneissa vieraita odottavat Huttusen suunnittelemat alkuperäiset nojatuolit, jotka on entisöity 1950-luvun henkeen. Yhdeksännen kerroksen huoneita valaisevat jatkossakin Paavo Tynellin hotellille suunnittelemat valaisimet, joita löytyy myös hotellin aulaja ravintolatiloista. Uudistustyötä tehdään yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa, sillä osa hotellista – kuten kaksi ylintä majoituskerrosta – on rakennushistoriallisesti suojeltuja. Kaupunginmuseo on tehnyt muun muassa hissiauloissa väritutkimuksia, joiden avulla on saatu tarkka selvyys siitä, miltä hotellin alkuperäinen värimaailma on näyttänyt. – Klassikkohotellin päivittäminen tähän päivään on kulttuuriteko, jossa on huomioitava rakennuksen alkuperäinen muotokieli. Odotan innokkaana lopputulosta, joka syntyy pitkän historian sekä nykypäivän muotoilun ja osaamisen yhdistämisestä, iloitsee Original Sokos Hotel Vaakunan hotellinjohtaja Mika Mustasilta. Original Sokos Hotel Vaakunan huonekerrokset uudistetaan yksi kerrallaan 2. huhtikuuta 2018 alkaen. Ensimmäinen uudistettu kerros saadaan käyttöön jo kesän 2018 aikana. Hotelli toimii muutostöiden aikana normaalisti. Uudistuksen jälkeen huonevalikoima tulee vaihtelemaan kompakteista kaupunkikakkosista upeisiin, parvekkeellisiin näköalasviitteihin. Original Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnoista vastaa Sokos Hotel Vaakuna 1950-luvulla. 50-luvun muotokieli elää Helsingin Vaakunassa edelleen vahvana SOK:n matkailuja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Sokotel Oy, jolla on meneillään useita muitakin uudistusja uudishankkeita. Break Sokos Hotel Flamingo laajenee, Original Sokos Hotel Presidentin uudistus on loppusuoralla ja Helsingin Pasilaan rakentuu kokonaan uusi Tripla-hotelli. Original Sokos Hotel Vaakuna Hotelliklassikko kaupungin sydämessä. Funkkishotelli Original Sokos Hotel Vaakuna avautui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Talon suunnitelleen arkkitehti Erkki Huttusen kädenjälki ja 50-luvun kaunis muotokieli luovat Vaakunan sen uniikin hengen ja tunnelman. Original Sokos Hotel Vaakuna sijaitsee kaupungin keskeisimmällä paikalla Helsingin rautatieaseman vierellä. Suurimmasta osaa hotellihuoneista sekä ylimmän kerroksen ravintoloista ja näköalakabineteista avautuvat upeat panoraamanäkymät yli Helsingin. Vaakunassa on 270 huonetta, brasserietyylinen näköalaravintola Loiste, tilausravintola Kaarre, näköalasauna sekä iso terassi 10. kerroksessa Helsingin kattojen yllä. Hotellista on suora sisäänkäynti Sokoksen tavarataloon. Original Sokos Hotel Vaakuna uudistuu vuosien 2018–2019 aikana. Sokos Hotel Vaakunan uuden huoneen havainnekuva.
12 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ansaitsevat muutakin kuin kylmiä roiskeläppiä Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät kampanjan ? Nuorten eriarvoistuminen näkyy siinä, miten ja mitä he syövät. Kun yhdellä on mahdollisuus syödä edullisesti terveellistä opiskelijaruokaa, kokeilla uusia ravintoloita ja ruokakulttuureja, toinen seisoo leipäjonossa tai nauttii yksin kotona kylmän einespizzan. Siksi Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät lahjoituskampanjan, jonka tavoitteena on tuoda kouluja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret yhteisen pöydän ja hyvän ruoan ääreen. Opiskeleville ja työssäkäyville nuorille on usein tarjolla edullisesti terveellistä ja yhteisöllistä ruokailua esimerkiksi opiskelijaja työpaikkaruokaloissa. Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhteiskunta ei juuri ateriatukia tarjoa eivätkä varat useinkaan riitä ulkona syömiseen. Jos energia menee elämästä selviytymiseen, ei nuorelle jää voimia tehdä terveellistä ja edullista ruokaa satokauden kasviksia. Moni jääkin yksin kotiin roiskeläpän kanssa. – Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksessa tuemme syrjään jääneitä nuoria kouluun ja työelämään. Ensin on kuitenkin pistettävä kuntoon perusasiat kuten ruokailu ja päivärytmi, kertoo palvelualuejohtaja Sari Nyberg. Aterian äärellä kysytään Kouluja työelämän ulkopuolelle jääneillä nuorilla on paljon osaamista, mutta vaikean elämäntilanteen takia he eivät pysty tai osaa ottaa sitä käyttöön. Ongelmia on usein kasaantunut vuosien ajan eikä toimivaa tukea ole löytynyt. Vamoksessa nuoret harjoittelevat arjenhallintaa ja sosiaalisia tilanteita syömällä yhdessä. – Vamoksessa yhteisellä ruoanlaitolla ja syömisellä on tärkeä rooli. Se on ennen kaikkea sosiaalinen ja yhteisöllinen hetki, jonka aikana vaihdetaan kuulumisia ja ollaan vain yhdessä, Nyberg kertoo. Yhdessä syöminen on myös nuorten mielestä tärkeää. – Aterian äärellä voi aidosti kysyä, miten menee. Aiemmin minulla ei ole ollut paikkaa, jossa pääsisin syömään yhdessä jonkun kanssa ja saisin vertaistukea, kertoo kampanjalle kasvonsa antanut Allu. Myös ruoan tilausja kuljetuspalvelua Suomessa tarjoava kasvuyritys Wolt haluaa, että kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus istua yhteisen pöydän ääreen ja syödä terveellistä ja hyvää ruokaa. – Lähdimme mielellämme mukaan tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, koska ruokailu on mielestämme hyvä paikka luoda sosiaalisia kontakteja, kertoo Woltin Suomen maajohtaja Henrik Pankakoski. – Toivomme, että kampanjan kautta ihmiset pääsevät helposti vaikuttamaan yksinäisten nuorten arkeen tarjoamalla yhteisiä ruokailuhetkiä. Yhteisen aterian nuorelle voi lahjoittaa 26.3.-8.4. Woltin sovelluksen tai verkkosivujen kautta, www.wolt. com/aterianuorelle. Lahjoitukset menevät lyhentämättömänä nuorten tukemiseen. Hiilineutraali Helsinki 2035 Tavoitteen edellyttämät suuret päästövähennykset ovat toteuttavissa Jatkoa sivulta 3 ? R a k e n n u s m a t e r i a a l ien valmistuksesta aiheutuu myös paljon päästöjä, jotka eivät suoraan näy kaupungin päästötaseessa. Kiertotalouden ja hankintojen avulla kaupunki pystyy vaikuttamaan näihin päästöihin. Kulutus ei laske, sähkö puhdistuu Sähkönkulutus voi toimenpideohjelman ansiosta pysyä ennallaan, kun se muutoin kasvaisi merkittävästi. Sähkönkulutusta kasvattavat liikenteen sähköistyminen ja lämpöpumppujen lisääntyvä sähkönkulutus. Toisaalta laitteiden ja valaisinten sähkönkulutus pienenee. Toimenpideohjelmassa esitetään, että rakennusten omaa uusiutuvaa sähköntuotantoa, käytännössä aurinkosähköä, lisätään dramaattisesti niin, että se kattaa jopa kuudesosan kaupunkialueen sähkön tarpeesta 2035. Liikenteen päästövähennykset saadaan autolla ajettujen kilometrien vähentämisestä, biopolttoaineiden ja sähkön käytöstä sekä kehittyvästä autotekniikasta. Näitä voidaan työryhmän esityksen mukaan edistää esimerkiksi hinnoittelemalla ajoneuvoliikennettä. Myös raskaan liikenteen päästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Helsingissä kulkevista autoista joka kolmas olisi sähköauto vuonna 2035. – Haluamme Helsingissä vähentää liikenteen päästöjä kansallista tasoa ripeämmin: 69 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, kun valtion tavoite on 50 prosenttia. Helsinki pystyy tähän tiivistyvän kaupunkirakenteen ansiosta. Meillä on loistavat edellytykset kehittää liikkumista yhä enemmän joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn varaan, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Tuotannosta päästötöntä Helen Oy:llä on oma ilmastoneutraali kehitysohjelma vuoteen 2024, jossa esitetään muun muassa Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen lämmön korvaamista päästöttömillä vaihtoehdoilla. Helen valmistelee kehitysohjelman jatkolinjauksia ja tavoitteena on kivihiilen käytön lopettaminen 2030 -luvun aikana. Hiilineutraali Helsinki toimenpide-ohjelmassa Helen toimii energiatehokkuusratkaisujen tarjoajana tuotannon ja kulutuksen rajapinnassa sähköja kaukolämpöverkossa. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma on laadittu avoimesti asiakirjojen ollessa saatavilla ja kommentoitavissa www.stadinilmasto.fi-nettisivustolla. Ohjelmaan kerättiin yhdeksästä työpajasta ehdotukset toimenpiteiksi, jotka työryhmä muokkasi lopulliseen muotoonsa. Työpajoihin osallistui laaja joukko yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Toimenpideohjelmasta tehdään myöhemmin tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi. Seuraavaksi toimenpideohjelma menee vuorovaikutusprosessiin, jossa toivotaan palautetta niin asukkailta kuin yrityksiltä ja muilta olennaisilta toimijoilta. Vuorovaikutuksen jälkeen ohjelma tulee päätöksentekoon. Helsingin Diakonissalaitos ja Wolt käynnistävät lahjoituskampanjan, jonka tavoitteena on tuoda kouluja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret yhteisen pöydän ja hyvän ruoan ääreen. Kaverisuhteilla suuri merkitys lasten urheiluharrastuksissa ? Kaverit sitouttavat lapset ja nuoret urheiluharrastukseen. Asiaa selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä kyselystä, jossa kysyttiin lasten ja nuorten kokemuksia ohjatusta liikunnasta. MLL:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin sosiaalisten suhteiden merkitystä 4.–9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksissa. Vastauksista ilmenee, kuinka suuri vaikutus harrastusryhmän ilmapiirillä on motivaatioon ja sitoutumiseen. – Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu paljon terveyden näkökulmasta. Puhumme paljon siitä, kuinka tärkeää olisi saada lapset liikkumaan. Vähemmän tuotu esille lasten näkemystä siihen, mikä heitä innostaa liikkumaan, suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kavereilla on paljon merkitystä ohjatun liikunnan aloittamisessa, siinä viihtymisessä ja harrastuksen lopettamisessa. Kyselyyn vastanneista viidesosa sanoi kaverin esimerkin vaikuttaneen lajin valintaan. ”Kaverini harrasti voimistelua ja halusin kokeilla sitä. Nyt olemme kuitenkin eri ryhmässä, mutta olen iloinen, että innostuin kokeilemaan.” Kaverisuhteiden keskeisyyttä urheilussa kuvaa myös se, että lapset ja nuoret kertovat viettävänsä harrastuskavereidensa kanssa muutenkin paljon vapaa-aikaa. Vastausten perusteella harrastus on lapsille ja nuorille voimavara, ja he kokevat saavansa onnistumisen kokemuksia liikunnasta. ”Harrastus tuo minulle iloisen mielen, vaikka olisin koulussa vähän surullinen.” Ilman kavereita jäävät lopettavat Yksinäisillä lapsilla on kolminkertainen riski jäädä kokonaan liikuntaharrastusten ulkopuolelle. – Yksin on vaikea mennä uuteen ryhmään. Harrastustoiminnassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenten vastaanottamiseen ja kehittää tapoja, joilla ryhmäytymistä tuetaan ja harrastustoimintaan tutustumista helpotetaan, Markkanen toteaa. Kavereista tai pikemminkin kaverittomuudesta löytyy usein myös syy harrastamisen lopettamiselle. Urheiluharrastuksen lopettaneista lapsista ja nuorista 20 prosenttia kertoi syyksi, ettei lajin parissa ollut kavereita tai he kokivat jäävänsä harrastusryhmässä ulkopuolisiksi. Ystävien puute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kokemukseen omasta urheiluharrastuksesta. Ne lapset ja nuoret, joilla ei ollut ystävää urheiluharrastuksessa, arvioivat suhteet sekä joukkuetovereihin että valmentajiin kielteisemmin kuin muut. Jopa joka toinen kertoi pohtineensa harrastuksen lopettamista. He myös saivat liikuntaharrastuksessa vähemmän iloa ja onnistumisen kokemuksia. ”Joukkuelaisten pitäisi päästä tutustumaan toisiinsa esimerkiksi sellaisella alkulämpällä, jossa kerrotaan vaikka faktoja itsestään, kiinnostuksen kohteita yms.” Loukkaava kohtelu ja kiusaaminen on kyselyn perusteella urheilumaailmassa lähes yhtä yleisiä ilmiöitä kuin koulussa. – Tulosten mukaan noin puolet harrastusryhmissä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee valmentajien tietoon. Kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjen kehittämiselle on tarvetta urheiluseuroissa, jotta lapset tietäisivät kenen puoleen kääntyä kiusaamistapauksissa, Markkanen sanoo. Samanlainen johtopäätös kiusaamisen ehkäisemisen tarpeellisuudesta tehtiin Folkhälsanin (2017) vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Siihen vastanneista vanhemmista joka kolmas kertoi lapsensa kokeneen kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua harrastuksessaan. Kolmannes vanhemmista ei myöskään tiedä, puuttuvatko valmentajat kiusaamiseen harrastusryhmässä. MLL:n lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista selvittänyt kysely toteutettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Verkkokyselyyn vastasi 1304 4.–9.-luokkien oppilasta kymmenessä koulussa. Kyselyssä oli omat kysymysosuudet tällä hetkellä ohjattua liikuntaa harrastaville, harrastuksen lopettaneille sekä niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole koskaan harrastaneet ohjattua liikuntaa. Folkhälsanin kysely toteutettiin syksyllä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 297 vanhempaa. Sitaatit ovat poimintoja kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten avovastauksista. ISS Palvelut muuttaa Peabin Ultimes Business Garden II:een Pitäjänmäellä ? Peab on solminut ISS Palvelut Oy:n kanssa vuokrasopimuksen koskien Pitäjänmäessä sijaitsevan Ultimes Business Garden II toimitiloja. ISS vuokraa yhteensä 1790 m2 laajuiset tilat kohteen 1. ja 7. kerroksesta. ISS:llä on ennestään käytössään tilat kohteen ensimmäisestä vaiheesta, joka valmistui keväällä 2016. ISS Palvelut viihtyy erinomaisesti Ultimes Business Gardenissa, jossa yritys myös vastaa palvelukokonaisuuden hallinnasta ja kehittämisestä. Peabin konseptoimat Business Gardenit ovat uudenajan toimitilaratkaisuja, joissa työn ja arjen yhdistäminen on tehty helpoksi. Yrityksille toteutetaan räätälöityjä tiloja ja palveluita muuttuvien tarpeiden mukaan. Ultimes Business Garden on vastuullisesti toteutettu ja se on saavuttanut korkeimman LEED Platina ympäristösertifikaatin. Ultimes II on 7-kerroksinen toimistorakennus, joka rakentuu kiinteäksi osaksi Business Garden -kokonaisuutta. Kohde valmistuu helmikuussa 2019.
13 Viikot 14-15 • Nro 7 M unkin S eutu Suomen parhaat K-Supermarketit palkittu – Koko Suomen ja pääkaupunkiseudun parhaan tittelin nappasi K-Supermarket Kasarmi Palkitut K-Supermarketit HSL:n vuosi 2017 lipputulot ja matkustajamäärä kasvoivat ? HSL:n tulos vuonna 2017 on 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 22,7 miljoonan euron alijäämään. – Tulokseen vaikuttivat ennakoitua suurempi matkustajamäärä, alhainen korkotaso ja arvioitua alempana pysytellyt polttoaineiden hinta, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. HSL:n toimintatuotoista 54,4 % oli lipputuloja ja 42,9 % kuntaosuuksia. Loput toimintatuototkoostuivat muun muassa valtion tuista ja tarkastusmaksutuloista. Toimintatuotot olivat yhteensä 657,2 miljoonaa euroa ja ne ylittivät muutetun talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla (2,2 %). Lipputuloja kertyi yhteensä 357,7 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 14,1 miljoonalla eurolla (4,1 %). Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9 %. Lippujen hintoja korotettiin vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 %. Mobiililippumyynti kasvoi edellisestä vuodesta peräti 270 % noin 19 miljoonaan euroon ja lataajien määrä kasvoi yli 700 000:een. Uutena lipputuotteena otettiin käyttöön kioskeista ja kaupoista ennakkoon ostettava kertalippu ja uutena kertalippujen myyntikanavana Helsingin kaupungin pysäköintiautomaatit (noin 400 kpl). HSL:n jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet olivat 281,9 miljoonaa euroa. Kuntaosuudet laskivat vuoden 2016 tasosta 11,9 milj. euroa (4,1 %). Kunnille kertyneitä ylijäämiä hyvitettiin kuntaosuuslaskutuksessa aiempia vuosia enemmän. HSL:n toimintakulut olivat 648,1 miljoonaa euroa, 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa (4,4 %). Suurin erä (77,3 %) koostui edellisvuoden tapaan operointikustannuksista. HSL:n matkustajamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 %. HSL:n liikenteessä tehtiin yhteensä 374,7 miljoonaa nousua eli yli miljoona nousua vuorokaudessa. Ratikkamatkustajien määrä kasvoi kuluneena vuonna 6,3 %, ja sen arvioidaan yhä kasvavan voimakkaasti. Kaupunkipyörien kautta voi pitää ennätyksellisenä. Erityisen vilkasta pyörien käyttö on ollut metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. Koko kauden käyttäjiksi rekisteröityi yli 34 000 polkijaa, kun heitä oli 10 000 vuonna 2016. HSL:n asiakastyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi notkahti elokuussa junamyynnin lakkauttamisen jälkeen, mutta palasi loppuvuonna alkuvuoden hyvälle tasolle. Vuoden 2017 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan matkustajista 88 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. milj. nousua Kasvu % 2013 351,4 1,9 2014 353,3 0,6 2015 358,6 1,5 2016 367,2 2,4 2017 374,7 2,0 HSL:n matkustajamäärät vuosina 2013–2017 Kävely on kuningaslaji – HSL edistää kävelyä Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Kävely on luonnollisin, helpoin ja terveellisin tapa liikkua. HSL:n tavoitteena on tehdä metropolialueesta myös kävelyn pääkaupunki. Kävelyä edistetään kampanjalla huhtikuusta alkaen, jolloin myös maailmankuulu luontokuvaaja saapuu kuvaamaan metropolin kävelijöitä luonnollisessa ympäristössään. Kävely on erinomaista hyötyliikuntaa, joka ei vaadi erityisvarusteita tai -osaamista. Se on myös hyvin olennainen osa joukkoliikenteen käyttöä. Kävely on keskeisin liityntäpalvelu joukkoliikenteeseen. Siksi sen sujuvuus on oleellista myös joukkoliikenteen toimivuuden kannalta. Kävely on myös kaikkein luonnollisin, helpoin, ympäristöystävällisin ja terveellisin tapa kulkea. HSL alkaa nyt edistää myös kävelyä. Tänä keväänä alkavan työn tavoitteena on kirkastaa kävelyn merkitystä ja lisätä asukkaiden kävelymyönteisyyttä kampanjoiden avulla. Helsingin seudun kaupungit ja kunnat tukevat HSL:ää kävelyn edistämisessä ja vastaavat erityisesti kävelyinfran kehittämisestä. HSL:n ja Helsingin seudun kävelyviestinnässä on tarkoitus viestiä positiivisesti kävelyn eduista ja kannustaa metropolialueen asukkaita kävelemään. HSL on laatinut kävelyn markkinointistrategian vuosille 2018–2025. – Tavoitteenamme on tehdä metropolialueesta kävelyn pääkaupunki. Metropolialue on täynnä houkuttelevia kävelyreittejä sekä kävelykeskustoja, ja verrattuna moniin muihin maailman kaupunkeihin Helsingin seudun keskusta-alueilla pääsee kävelemällä vaivatta paikasta toiseen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. HSL:n viestinnän pääpaino tulee olemaan arkikävelyssä ja hyötyliikunnassa. Kampanjoinnissa tullaan korostamaan kävelyn terveyttä ja hyvinvointia edistävää vaikutusta. – Kävely on terveysteko, joka lisää ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kävelyllä on siis myös kansanterveydellisiä vaikutuksia, sanoo erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. Markkinointistrategian tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta kävelyn positiivisista vaikutuksista terveyteen ja metropolialueen elinvoimaisuuteen, muuttaa kaupunkilaisten mielikuvia kävelymyönteisimmiksi ja antaa kävelylle merkitys, korostaa kävelyn roolia olennaisena osana matkaketjua ja tehdä kävelystä aktiivinen arvovalinta. Osana kävelyn markkinointistrategiaa on laadittu seudullinen kävelyn ilme, jota tullaan käyttämään markkinoinnissa ja viestinnässä, kuten kampanjoissa ja Reittioppaassa, ja se on Helsingin seudun kuntien käytettävissä. HSL:n kampanjointi kävelyn lisäämiseksi alkaa huhtikuussa. – Silloin paikalle saapuu maailmankuulu luontokuvaaja. Hän kuvaa HSL-alueen kävelijöitä luonnollisessa elementissään: kadulla kävelemässä. Julkistamme kuvaajan nimen myöhemmin, Jääskeläinen paljastaa. Jatkoa sivulta 3 ? K-Supermarket-ketju palkitsi Suomen parhaita kauppoja. Töölössä sijaitseva K-Supermarket Kasarmi palkittiin parhaana muun muassa, kaupan toiminnan jatkuvasta kehittämistä ja asiakkaiden kuuntelemisesta, mikä näkyy erinomaisena asiakastyytyväisyytenä. – Ruoka on meille K-Supermarketissa kunnia-asia: laatu, uudet ideat, laaja ja ajankohtainen valikoima sekä ylivertainen asiakaspalvelu ovat meille asioita, joista emme tingi. Asiakkaat ratkaisevat onnistumisemme, joten tänä vuonna olemme palkinneet erityisesti sellaisia kauppoja, joiden asiakastyytyväisyys on korkealla sekä kauppiaita, jotka kehittävät kauppojaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti, kertoo KSupermarket-ketjun johtaja Anne Hujala. K-Supermarket Kasarmin voittoa perusteltiin seuraavasti: Pasi ja Anne Saarinen ovat kokenut kaupjoukosta. Vuonna 2017 K-Supermarket Kasarmi sai Kaupp a p u u t a r h u r iliiton järjestämässä kilpailussa sekä Suomen Paras Hevi 2018 että Suomen Paras Luomu Hevi -tittelit. Paras Luomu Hevi -titteli myönnettiin kaupalle jo toista kertaa peräkkäin. – Olen yllättynyt ja kiitollinen palkinnosta. Asiakkaan odotukset pitää ylittää joka päivä. Koko Kasarmin henkilökunta tekee töitä sen eteen, iloitsee kauppias Pasi Saarinen. K-Supermarket-ketju palkitsee vuosittain parhaita kauppojaan alueellisesti ja valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti jaettiin Paras KSupermarket -palkinnon lisäksi Vuoden myynnintekijän palkinto, jonka sai KSupermarket Itäpoiju Uudestakaupungista, ja Vuoden tulokas -palkinto, jonka sai Tobias Eriksson, KSupermarket Kompass Kemiöstä. Alueellisesti parhaina palkittiin kahdeksan kauppaa. Pasi ja Anne Saarinen. piaspari, jotka pyörittävät kauppaa suurella sydämellä ja se näkyy myös asiakastyytyväisyydessä. Nämä kauppiaat tavoitat useimmiten kaupalta asiakkaiden
14 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Helsingin ja Tokion pormestarit tapasivat Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokiolle myös kolme vanhaa Nokian matkapuhelinta, sillä Tokion on määrä käyttää vanhoja matkapuhelimia raakamateriaalina olympialaisten mitaleihin. Kuva: Helsingin kaupunki Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Tokion pormestari, kuvernööri Yuriko Koike. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin pormestari Jan Vapaavuori tapasi japanilaisen kollegansa, Tokion pormestarin, kuvernööri Yuriko Koiken keskiviikkona 28. maaliskuuta 2018. Pormestarit keskustelivat Tokion ja Helsingin yhteneväisistä tavoitteista älykkäiden kaupunkien luomisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä muun muassa digitalisaation mukana tuomista mahdollisuuksista. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokion pormestarille myös Helsingin olympiastadionin pienoismallin, sillä Tokio järjestää vuoden 2020 kesäolympialaiset. Pormestari Vapaavuori lahjoitti Tokiolle myös kolme vanhaa Nokian matkapuhelinta, sillä Tokion on määrä käyttää vanhoja mattyksille esiteltiin mahdollisuuksia sijoittaa alueellisia pääkonttoreitaan ja t&k-toimintoja Helsinkiin. Pormestari Vapaavuori piti tapahtumassa keynote-puheenvuoron. Pormestari Vapaavuori vieraili Japanin matkallaan myös Slush Tokiossa. Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä kasvuyritystapahtuma Slushin kanssa, paitsi Helsingissä, myös kansainvälisissä Slush-tapahtumissa Tokiossa, Singaporessa ja Shanghaissa. Slush Tokioon osallistuu 6000 teknologia-alan ammattilaista, yli 600 startup-yritystä ja 200 sijoittajaa. Tapahtuman järjestäminen Tokioon sai alkunsa paikallisten toiveesta ja kiinnostuksesta kehittää alueen yrityskulttuuria innovatiivisempaan suuntaan. kapuhelimia raakamateriaalina olympialaisten mitaleihin. – Japani ja Tokio ovat Helsingille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ei vähiten siksi, että japanilaisten turistien määrä Helsingissä on kasvanut merkittävästi, ja kasvaa yhä. Helsinki järjestää joka vuosi merkittävällä panostuksella yhden suuremman tapahtumakokonaisuuden meille tärkeässä kohteessa, ja ensi vuonna se pidetään Tokiossa. Japanin tapahtumat tulevat keskittymään muun muassa terveysteknologiaan, kulttuuriin ja designiin. Myös tätä pohjustimme tällä matkalla, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Tiistaina Tokiossa pidettiin myös Helsinki Business Hubin järjestämä tapahtuma Leading Innovation and Business Opportunities in F i n land, jossa japanilaisille yriUima-allasveden laatu Helsingissä erittäin hyvä ? Vuonna 2017 uima-allasvesistä tutkituista näytteistä 99,6 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä ja 88 prosenttia täytti kaikki fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset. Helsingissä oli vuonna 2017 yhteensä 59 valvonnan piirissä olevaa allastilaa, joista 12 oli uimahalleja, neljä maauimaloita ja 43 muita yleisiä allastiloja kuten kuntoutuslaitosten, hotellien, liikuntakeskusten ja koulujen uima-altaita. Viime vuonna tutkittiin 1 182 allasvesinäytettä. Uima-allastiloihin tehtiin 34 tarkastusta. Allasveden mikrobiologinen veden laatu oli erittäin hyvä: kaikista otetuista näytteistä 99,6 prosenttia oli hyviä. Myös vuosina 2016 ja 2015 hyviä oli yli 99 prosenttia näytteistä. Allasveden mikrobiologista veden laatua arvioidaan määrittämällä vesinäytteistä heterotrofiset pesäkeluvut kahdessa eri lämpötilassa (22 °C ja 36 °C) ja Pseudomonas aeruginosa -bakteerin esiintyminen. Heterotrofinen pesäkeluku on uimareista, ympäristöstä ja verkostovedestä allasveteen tulleiden ja desinfioinnin kestäneiden mikrobien kokonaislukumäärä. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei saa esiintyä edessä lainkaan. Heterotrofisten pesäkelukujen raja-arvot ylittyivät viidessä näytteessä, jotka kaikki olivat pienistä kylmätai porealtaista. Altaat puhdistettiin ja tehokloorattiin. Puhdistuksen jälkeen otetuista uusintanäytteistä ei ylityksiä enää löytynyt. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria löytyi vain yhdestä näytteestä, liikuntakeskuksen kylmäaltaasta. Altaan puhdistuksen jälkeen otetusta uusintanäytteestä bakteeria ei enää löytynyt. Bakteeri kuvaa taudinaiheuttajien esiintymistä allasvedessä. Lisäksi sen on todettu olevan eniten allasveden välityksellä sairastumisia aiheuttava bakteeri. Bakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi ihottuman tai korvatulehduksen. Allasvesien fysikaalinen ja kemiallinen laatu oli hyvä. Kaikki laatuvaatimukset täytti 88 prosenttia näytteistä. Määrällisesti eniten allasveden fysikaalista ja kemiallista laatua heikensivät klooripitopitoisuuden ja veden sameuden poikkeamat. Suurin osa poikkeamista oli kuitenkin pieniä, joista ei ole uimareille haittaa. Tasalaatuisinta allasvettä oli uimahalleissa, joiden näytteistä 94 prosenttia täytti kaikki laatuvaatimukset. Huomattava osa uimahallien veden laadun poikkeamista oli pienissä kylmäaltaissa. Myös kuntoutuslaitosten veden laatu oli hyvää ja näytteistä 85 prosenttia täytti kaikki laatuvaatimukset. Eniten poikkeamia oli hotellien ja ravintoloiden uima-altaiden vedessä, joiden näytteistä vain noin puolet täytti kaikki laatuvaatimukset. Itäkeskuksen uimahalli. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Merja Huovinen.
15 Viikot 14-15 • Nro 7 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Hollantilaisentie 11 Ravintola Kadetti Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Leikki kutsuu iloitsemaan yhdessä ? Jokainen päivä on leikkipäivä, mutta lauantaina 12. toukokuuta 2018 leikitään isolla joukolla ympäri Suomea. Kuka tahansa voi järjestää oman Leikkipäivä-tapahtuman ja ilmoittaa sen nettisivuille. Oulussa Leikkipäivä-tapahtumaa järjestävä Ensija turvakotiyhdistys kannustaa rohkeasti mukaan organisoimaan yhteisiä leikkihetkiä. Valtakunnallisen Leikkipäivän tavoitteena on, että 12. toukokuuta leikki valloittaa Suomen erikokoisissa tapahtumissa ja tempauksissa. Yksi jo varmistuneista Leikkipäivä-tapahtumista järjestetään Oulussa, kun Tuiran kisakentällä pääsee kiertämään perinneleikkiradan pisteitä kello 10–14. Pisteillä pääsee muun muassa kävelemään puujaloilla, kokeilemaan puuropataleikkiä ja pelaamaan kyykkää. Leikkipisteistä vastaavat tapahtuman järjestelyissä mukana olevat yhdistykset ja Oulun Ensija turvakoti ry:n eri yksiköt. Oulun Ensija turvakoti oli mukana jo ensimmäisessä Leikkipäivässä. – Tapahtumasta jäi niin hyvä mieli osallistujille ja järjestäjille, että jo siivousvaiheessa päätimme, että tästä tulee meille perinne. Ideana on järjestää tapahtuma, jossa pääosassa ovat yhdessäolo, leikki ja kannustava ilmapiiri. Tärkeintä on, että aikuiset ja lapset iloitsevat yhdessäolosta, Oulun Ensija turvakodin tiimivastaava Sirpa Huotari kertoo. Rohkeasti omaa tapahtumaa järjestämään Sirpa Huotari kannustaa ideoimaan oman leikkitempauksensa: – Rohkeasti vain järjestämään tapahtumaa. Meillä on Oulussa iso tapahtuma, mutta jokainen voi järjestää senkokoisen jutun, kun tuntuu hyvältä ja minkä pystyy järjestämään. Mitä enemmän tapahtumia järjestetään eri puolilla maata, niin sitä useampi pääsee leikkimään, Huotari kehottaa. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi sen ympärille, että aikuiset tutustuttavat lapset oman lapsuutensa leikkeihin. Tai Leikkipäivälle voi sopia leikkikenttätreffit oman lähipiirin kanssa, sillä tapahtuman ei tarvitse olla ohjelmoitua – mukaan mahtuu niin isoja kuin pieniä leikkihetkiä. Oulun Leikkipäivä-tapahtuman järjestää Oulun Ensija turvakoti yhteistyössä muiden järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa, mukana ovat muun muassa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri, Pelastakaa Lapset ry, Oulun Seudun Mäntykoti ja Karva-Kaverit. Leikkipäivän tapahtumat kootusti netissä Oman leikkihetkensä tai -tapahtumansa, pienen tai suuren, voi ilmoittaa Leikkipäivän nettisivuille. Sivustolta voi poimia vinkkejä tapahtuman järjestämiseen ja sinne kootaan tietoa koko maan tapahtumista. Lisäksi Leikkipäivän Facebook-tapahtumaan voi julkaista tunnelmia omista leikkihetkistä. Viime vuonna Leikkipäivä-tapahtumia ilmoitettiin verkkosivuille yli sata. Leikkijöitä oli mukana tuhansia erikokoisissa ja erilaisissa tapahtumissa Helsingistä Enontekiölle. Valtakunnallisen Leikkipäivän taustalla on Leikkipäivä-ohjelma, joka jakaa tietoa ja tutkimusta leikkimisen hyödyllisyydestä ja merkityksestä. Tavoitteena on kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä leikkimään yhdessä sekä kerätä leikkiperinnettä. Leikkipäivää on järjestämässä laaja verkosto, johon kuuluu tällä hetkellä noin 30 toimijaa. Verkostossa mukana olevat toimijat voi katsoa osoitteesta www.leikkipaiva.fi/leikkipaiva-2018/ Leikkipäivän kanssa samalla viikolla vietetään Unelmien liikuntapäivää 10. toukokuuta. Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Tervetuloa herkuttelemaan!! Vappulounas 1.5. klo 12-16 Runsas brunssi salaattipöytä, lämmin buffet pääruoka (liha, kala), sima ja munkit. Hinta 15€/henkilö. A’La carte lounas hintaan 27€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Tulossa: Äitienpäivälounas su 13.5. klo 12 ja 15 Runsas brunssisalaattipöytä, A’La carte pääruoka ja kakku&kahvi. Hinta 28€/henkilö, lapset 10v asti 14€/ henkilö. Ainoastaan pöytävarauksia! Vuoden 1918 pitkät varjot! Kirja-arvostelu ? Vuosi 1918, kevät sata vuotta sitten, jakoi Suomen kansan jyrkästi kahtia : valkoisiin ja punaisiin. Säälimättä, aseiden voimalla. Yli 35 000 suomalaista sai surmansa. Sotataisteluissa, teloituksissa, vankileireillä. Sisällisodan kaltainen yhtäkkinen kriisi vaikutti syvältä koko suomalaiseen yhteiskuntaan vuosikymmenten ajan, vieläkin. Näistä vaikutuksista kertoo erittäin syventävästi, historiamme kulkua noudattaen tohtori Seppo Hentilä uudessa erinomaisessa kirjassaan ”Pitkät varjot – muistamisen historia ja politiikka” ( Siltala 2018 ). Hentilä ei 350-sivuisessa teoksessaan juurikaan käsittele itse vuoden 1918 sisällissotaa vaan ennen kaikkea sodan seurauksia niin voittajien valkoisten kuin hävinneiden punaisten puolella. Heti ensimmäiseksi Hentilä selvittää ansiokkaasti 1918 sodan nimeä,”vapaussota”myytti saa historian tuomion : voittajien propagandaa. ”Suojeluskuntien Suomi ” Hentilä kuvaa oivallisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mikä Suomessa vallitsi 1920ja 1930-luvuilla. Se ilmapiiri oli omiaan synnyttämään Suomeenkin oikeistofascismia, Lapuan liikettä,murhia,muilutuksia, demokratian halveksuntaa. Suomi oli erittäin lähellä luisua oikeistodiktatuuriksi natsi-Saksan ja Italian malliin. Tämä poliittinen uhkakuva on kirjassa kuvattu erittäin hyvin, sitähän on monissa myöhemmissä historiankirjoituksissa yritetty vähätellä ja kaunistella. Miltäköhän nyt tuntuisi, jos Presidentti Ahtisaari ja rouvansa pakolla kyyditettäisiin itärajan tuntumaan Venäjälle päin ? Näinhän tehtiin ”isänmaallisessa hengessä” Presidentti Ståhlbergille ja rouvalle Lapuan liikkeen toimesta ”Suojeluskuntien Suomessa ”. Hidasta kääntymistä Toisen maailmansodan päätyttyä Saksan tappioon ja Neuvostoliiton voittoon, maamme virallinen politiikka muuttui. Pinnan alla ei tapahtunut muutoksia kuin erittäin hitaati. Kirja on täynnä erilaisia otteita Suomen historian kirjoituksesta, jossa oli erittäin vaikea kääntää vanhan ”valkoisen Suomen” historiakäsitystä uuteen, totuudellisempaan suuntaan vaikkapa vuoden 1918 tapahtumista. Hentilä kuvaa erinomaisesti kirjailija Väinö Linnan romaanitrilogian ”Täällä Pohjantähden alla” suuren merkityksen koko Suomen kansalle uuden historiakuvan luomisessa, vaikka romaani ei historiateos ollutkaan. Uuden nuoren polven ”silmät avautuivat”, koulujen historiaopetus ja usein vanhempien puheet kotona osoittautuivat ikävästi vähintään kysenalaisiksi, jopa valheellisiksi. Useat viralliset professorit hyökkäsivät rajusti kirjailija Linnaa vastaan, poikkeuksena Jan-Magnus Jansson. Presidentti Urho Kekkonen asettui myös Linnan näkemysten puolelle kehottaen ihmisiä lukemaan ”Täällä Pohjantähden alla”. Väittely oli kiivasta, Linna puolustautui kunniakkaasti lyöden kansakoulupohjalta yliopiston professorit. Ylikangas ja Tampere Vuoden 1918 tapahtumien jälkiseurannassa Heikki Ylikankaan historiateos ”Tie Tampereelle” nousee myös kirkkaasti tämän traagisen vuoden historiakirjojen huipulle. Hentilä aivan oikein korottaa Ylikankaan teoksen merkityksen erittäin suureksi. Siitä varma osoitus on sekin, että Ylikangas sai kuten aikoinaan Linnakin valtaisan vastaryöpyn : ”ei se niin ollut”. Ylikangas kuitenkin osoitti aukottomasti, että niin se juuri oli. Pohjalaisille talonpojille selvisi vasta Tampereella, että sodassa vastapuolella olikin suomalaisia, eikä kirottuja ryssiä kuten ”vapaussota”hengessä oli uskoteltu. Yksi suomalainen ammuttu oli Wilho Kuusijärvi, punikki, ikää 9-vuotta. Tohtori,professori Seppo Hentilän kirjoitusote historiamme kipupisteisiin on eläköitymisen jälkeen vain tiivistynyt, parantunut. Edellinen teos ”Saksalainen Suomi 1918” oli upea katsaus historiamme vaiettuun ajanjaksoon. Uusi kirja ”Pitkät varjot” mikäli mahdollista vain parantaa Hentilän kirjallista otetta. Vuoden 1918 varjoissa riittää vieläkin kirjoitettavaa. Odotellaan. Pekka Hurme Helsingin kaupunkiympäristön palveluiden luontoretket ? Keväänseurantaretki Viikkiin su 8.4. klo 9–12 Kiurut livertävät ja töyhtöhyypät naukuvat Viikin peltojen yllä. Pohjoisen uivelot ja jouhisorsat levähtävät Vanhankaupunginlahdella. Leskenlehti kukkii eteläisillä rinteillä. Retken lähtöpaikka: Koetilantie 1. Vapaa pääsy. ? Haltialan peltojen kevätlintuja la 14.4. klo 9–11 Kevään ensimmäinen västäräkki heiluttaa pyrstöään ladon katolla, uuttukyyhky lentää ohi ja lumen alta paljastuneilla tien penkoilla kukkivat leskenlehdet. Retken lähtöpaikka: Pysäköintialue Laamannintien varressa (Korkmaninpolku 1). Vapaa pääsy. ? Mölylän sammakot ja haikarat la 21.4. klo 12–14 Mölylän lampareessa kutee sammakoita ja vesiliskoja. Peukaloinen laulaa juurakon päällä Mölylän metsässä. Harmaahaikarat kunnostavat risulinnojaan pikkusaaressa. Retken lähtöpaikka: Herttoniemen urheilupuiston P–paikka (Siilikuja 1). Retki päättyy Gardeniaan Koetilantie 1. Vapaa pääsy. ? Harakan saaristolintujen kevätpuuhat la 28.4. klo 12–14 ? Mustavuoren kevätretki su 6.5. klo 10–12 ? Viikin suokukot ti 8.5. klo18–20 ? Talin kukkaset, Huopalahden soitimet su 13.5. klo 10–12 ? Arktikaretki, Isosaari la 19.5. klo 10–15 ? Harakan saaren linnunpoikaset ti 29.5. klo 18–20 ? Pornaistenniemen uusi Luonnon syli –luontopolku to 31.5. klo 16–18 ja 18–20 ? Avajaisretki Lammassaaren uudelle esteettömälle lintulavalle to 31.5 klo 16– 18 ja 18–20
16 Nro 7 • Viikot 14-15 M unkin S eutu Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki huoltaa autoja ja ihmisiä Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 18.4.2018 asti. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi alkaen 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme! Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat Vanhat suomalaiset kolikot ja setelit, Olympiaesineistö ym. MILITARIAA Kunniamerkit, Aseet, Miekat, Univormut Dokumentit ym. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-68779923 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI