Viikot 36-37 – Nro 16/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Hyvä välittäjä tuo sinulle mielenrauhaa. Tiedät, että kotisi myynnistä huolehtii ammattilainen, joka tuntee asuntomarkkinat ja tietää, miten asuntoasi kannattaa myydä. Kutsu meidät käymään, annamme sinulle ilmaisen arvion. Liity tyytyväisten asiakkaiden joukkoon – aktialkv.fi Tervetuloa myymään kotisi kanssamme. Raumantie 1, Munkkivuori • Länsituulenkuja 3, Espoo • www.aktialkv.fi Munkkiniemi 57 m 2 Mh. 210 273 € KT 2h, avok, kph. Elk:D 2018 Vh. 297 000 €. Huopalahdentie 10 B. Alander 040 505 3736 9412122 Etelä-Haaga 212 m 2 Mh. 755 000 € RT 5h, k, rt, takkahuone, 2kph, parvi, parv, autotalli. Ei lain ed. e-tod. Korppaantie 8 C. Friman 050 5447445 9515444 ENSITIED. Syyssenssi t Munkkivuoren Ostarin lauantaina 7.9. klo 10-14 • J. Kaario Blues Band – bluesia ja rockia jenkkisaundilla • Stand Up Pete Harju • Lapsille etsintäseikkailu ja pomppulinna A-vitamiinin voimaa iholle syyskuussa! Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Palkittu superseerumi tehostaa ihonhoitoasi. Tehovoide uudistaa ja elvyttää voimakkaasti. 74 € (norm. 79 €) OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Kulosaari OKT 230m² + 54m² Laadukas v. 2014 valmistunut erillistalo puiston ja meren äärellä. Upeita yksityiskohtia, iso avara olohuone, 3 tilavaa makuuhuonetta, 2 auton talli. Arvo osoite. Lars Sonckintie 14. Hp 1 890 000 €, EL= E 2007 www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Puuttuuko sinulta hammas? TORSTAINA 12.9. 2019 KLO 15-18 erikoishammaslääkärimme arvioivat veloituksetta, kuinka puuttuva hammas olisi mahdollista korvata implanttihoidolla. Tarvittavat röntgenkuvat otamme myös veloituksetta. Aikoja on rajoitetusti – siispä toimi nopeasti! MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI
2 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Etsitkö turvallista kotia läheisellesi? Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely Sanna Aksentjeff puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Munkkiniemessä. Saatavilla on hoiva-, ruokaja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Tule tutustumaan ja varaa yksiö tai kaksio palveluineen kauniista palvelutalostamme! MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • tilausravintola • a-oikeudet • discovalot • musiikkia • ilmainen wi-fi • tanssilattia • kabinetti • kokouslaitteet • iso kesäterassi kukilla LOUNASJA TILAUSRAVINTOLA VANHA TALVITIE 2 A, 00580 HELSINKI Kalasatamassa vuodesta 2012 LOUNASBUFFET 10 ,40€ MA-PE 11-14 (PÄIVÄN LOUNASMENU OSOITTEESTA www.laligurans.fi) Synttäritarjous: a´la carte -15% voimassa 30.9.2019 asti. Lali Gurans Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 KOIRA Meidän 4/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYSS Ä JYHKEÄ RO TT W EI LE R Parhaiten paremmille tavoille: Vahvista koiran toivottua käytöstä Uusia rotuja • sinisilmäinen pomsky • pikkuinen medimurjenkoira • riistaviettinen venäjänspanieli Antoisat vanhuusvuodet Hyvää huolenpitoa ja terveyden tukihoitoa Kilpailijoita 42 maasta Agilityn MM-kisat Turussa Hatsu-akitasta päiväkotiin terapiakoira HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 4/2019 • 7,10 Saalistusleikit kissan mieleen Neljä kuukautta kateissa Killin hurja karkumatka Elsie rakastaa metroa ja ratikkaa TOYBOB pienin kissarotu Desinfioinnilla tautiepidemioita vastaan 30-vuotiaalle VIESKERILLE maistui syntymäpäiväkakku 4/19 7,00 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
50. vuosikerta – nro 16 Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Munkan Nuiskusta taitoja arkeen ja ihmissuhteisiin Nasima Razmyar Stadion säätiön johtoon K aupunginhallituksen konsernijaosto nimesi Stadion-säätiön hallitukseen puheenjohtajaksi Nasima Razmyarin (SDP) sekä jäseniksi Timo Erikäisen (Kok.), Sallamaari Muhosen (Vihr.), Mikko Pohjolan (Vas.) ja Anne Vuorin (PS). Hallituksen toimikausi on 1.9.2019 – 31.8.2021. Syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan konsernijaosto kuuli myös Helsinki Marketingin ja Helsingin Leijonan ajankohtaiskatsaukset. Molemmat ovat kaupungin omistamia yhtiöitä. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on seurata kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden ja säätiöiden toimintaa. Jaoston puheenjohtaja on pormestari Jan Vapaavuori. Jaoston seuraavat kokoukset pidetään 9.9., 30.9., 4.11., 25.11. ja 16.12. Syyssenssiaika koittaa jälleen Munkkivuoren ostoskeskuksessa Sivu 5 Raitiotie tulossa Vihdintielle ja Huopalahdentielle? Huopalahdentiellä raitiokiskot tulisivat kadun keskelle. Kadun itäreunaan tulisi kaksisuuntainen pyörätie. S yyssenssit ovat jälleen Munkkivuoren ostoskeskuksessa, lauantaina 7. syyskuuta. Ohjelmassa muun muassa J. Kaario Blues Band – bluesia ja rockia jenkkisaundilla, Stand Up Pete Harju, lapsille etsintäseikkailu ja pomppulinna. Syyssenssiaikaa on lauantaina kello 10-14. Sivut 8-9 H uopalahdentielle ja Vihdintielle suunnitellaan raitiotiekiskoja uutta pikaraitiotietä varten. Vihdintien pikaraitiotie on suunniteltu kulkemaan keskustasta Munkkiniemen ja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen kauppakeskus Kaaren edustalle. Pikaraitiotie yhdistäisi kantakaupungin raitiolinjat, Raide-Jokerin ja junaradat, ja sen varrelle on suunniteltu täydennysrakentamista noin 14 000 uudelle asukkaalle. Uutta rataa rakennettaisiin Munkkiniemenaukiolta pohjoiseen. Huopalahdentiellä raitiokiskot tulisivat kadun keskelle. Kadun itäreunaan tulisi kaksisuuntainen pyörätie. Talojen edustalla olevat erilliset kaistat muutettaisiin yksisuuntaisiksi. Huopalahdentien eteläosaan jäisi puurivit kadun molemmille reunoille, mutta länsipuolisen puurivin sijainti muuttuisi, minkä takia sen puita olisi tarpeen uusia. Itäpuolen puurivi, jossa on vanhempia ja isompia puita, jäisi nykyiselle paikalleen. Sydämellisiä minä-viestejä – näitä opetellaan Nuiskussa rakentelemaan. Kuva: Hetu Saarinen Ihmissuhteiden labyrintin haasteita, sydämellisiä ystävyyden viestejä ja vuorovaikutuksen nuotiotulia – kaikkea tätä voivat kokea ne nuoret, jotka tänä syksynä osallistuvat Munkan Nuiskuun. N uorten ihmissuhdetaitojen kurssi – NUISKU – on tänä syksynä tarjolla Munkinseudulla nuorille peruskoulunsa päättäneille. Kurssilla opetellaan vuorovaikutustaitoja käytännöllisesti ja saadaan eväitä arjen ihmissuhteisiin kotona, koulussa ja kaveripiirissä. Kurssin toteutettavat Munkkiniemen nuorisotyöyksikkö ja Munkkiniemen seurakunta. Yhteistyötä on tehty myös alueen lukioiden kanssa niin, että Nuiskusta on mahdollisuus saada lukion valinnaiskurssimerkintä. Sivu 7
4 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16/2019 Munkan mummon jupinat OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Mantere Olkaamme kiitollisia Kiitos luojalle kesästä kauniista, kiitos lintujen laulusta. Aamukasteen helmistö, yön sateesta raikkaasta. Kiitos joka uudesta aamusta, aamuauringon noususta. Kiitos leikeistä lapsien, heidän ilostaan nauruistaan. Paljon aihetta meillä on kiitokseen, liian usein tuo unhoittuu kiireeseen. Olavi Kylliäinen Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu Saimaan rannalla ruikuttaa… ? Kesä meni ja tuli. Kun avasi radion tai television mihin vuorokauden aikaan tahansa siellä aina ruikutettiin ilmastonmuutosasioista. Olen vakavasti harkinnut nostavani oikeusjutun Yleisradiota vastaan oman kesäajan mielialani pilaamisesta ja saastuttamisesta. Oireet ovat olleet niin vakavat, että olen harkinnut televisioni ja radioni kärräämistä kaatopaikalle. Mihin television lupamaksuni oikein käytetään? Eikö siitä pitäisi olla enemmänkin huolissaan, kysyn vaan? Niillä kun saan vain jatkuvia uusintoja ja ilmastonmuutosvonkunaa. Television juontajat hymyillen lässyttävät samaa asiaa aamusta ja illasta toiseen. Katselijat ja kuuntelijat eivät ole imbesillejä, opitaan jo ensimmäisestä kerrasta, uskokaa nyt! Tosi on! Pitäisikö ja täytyisikö ilmastonmuutoksesta huolestua? Pitää ja täytyy toistetaan alvariinsa julkisessa keskustelussa. Joopa joo. Entäs sitten? Miten ilmastonmuutos siitä sitten makaa? Ei sitten mitenkään erilaisesti. Samalla tapaa kuin edelleen. Kuumaa on ja myrskyt riepoo. Entäs jos otettaisiin toiset keinot käyttöön. Kuten esimerkiksi säästöt. Ei päästöt, vaan säästöt. Aloitettaisiin todenteolla säästää kaikista kustannuksista ja jokainen omistaan. Ei turhia lentomatkoja, ei turhaa autolla ajoa, ei kalliita ruoka-annoksia, eikä syömättömiä ruokia, eikä turhia vaateostoksia. Hankittaisiin kotieläimiksi possuja kuten ennen vanhaan ja syötettäisiin niille kaikki jämäruoat. Laitettaisiin itse kokaten kaikki ruoat, kiellettäisiin ulkona syöminen. Ulkona syömisissä on nimittäin se paha vika, että ne aina lisäävät kustannuksia ja mene ja tiedä, mitä niihin ruokiin on lisätty makua antamaan. Ainakin runsaasti turhia mausteita! Näin eläen säästettäisiin riihikuivaa rahaa – ja ulosottokulut vähenisivät minimiin ja annettaisiin piut paut ilmastonmuutokselle. Kaikki osapuolet hyötyisivät. Ehkei markkinatalous hurraisi, mutta mitä välii, se kuitenkin putoaa jaloilleen ja keksii uusia huijauskeinoja meille ihmisille! Samalla lailla opetin vuosikymmeniä sitten asiakkaitani varojensa käytössä. Enpä tiennyt olevani edellä aikaani ilmastonmuutosasioissa. Siihen aikaan keskusteltiin Rooman klubin raportista, joka käski ihmiskuntaa pitäytymään kahden lapsen hankkimiseen. Lisäys lapsilukuun merkitsisi sitä, etteivät maapallon luonnonvarat riittäisi niin suuren väkimäärän ruokkimiseen. Eipä auttanut tuokaan raportti! Pahimmissa kasvukeskuksissa kuten Intiassa lahjoitettiin jokaiselle sterilisaation hankkivalle miehelle transistoriradio! Ei auttanut. Kun lapset olivat kuitenkin parempi vanhuudenturva kuin transistoriradio, tietty! Eiköhän säästökuureilla saataisi ilmastonmuutos kuriin ja sassiin. Kun kesäaikaan katsoo tuota jatkuvaa autovirtaa moottoriteillä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, sitä kysyy, minne näillä kaikilla on kiire? Ja mihin he loma-aikana matkaavat? Yöllä ja päivällä. Meneehän se niinkin, nimittäin loma-aika. Autossa istuen ja bensaa polttaen. Niistä ajeluista on ilmastonmuutos kaukana. Entäs se lentokoneessa kyköttäminen sitten? Lentoasemilla odottaen ja roskaruokaa syöden. Se se vasta helpottaa ilmastonmuutoksessa! Läntistä ihmiskuntaa vaivaa pöhötystauti. Se on vakava sairaus. Sillä on oireina jatkuva levottomuus, ja aina uuden viriketilan löytäminen. Ehkä tarvitsisi itsekin tehdä jotain. Mielestäni on erittäin vaarallista aina vaan olla saavana osapuolena. Se turruttaa kaikki aistit. Ennen vanhaan sanottiin, että kun antaa niin saa. Mihin se on unohtunut, kysyn vaan? Nyt saadaan kaikkea kivaa. Ehkä pitäisi alkaa harjoitella tuota antamista, ja katsoa mihin se johtaa. Olisi se ainakin uusi kokeiluprojekti tälle läntiselle ihmiskunnalle. Meni sitten syteen tai saveen, valinnoistahan alkaa olla jo puutetta. Herakleitos (535 475 eKr) lausui seuraavan ajatelman: Ihmiselle ei koituisi mitään etua siitä, jos hänen toivomuksensa täyttyisivät! Se siitä sitten ja sehän on nyt sitten nähty! Elina Kuosmanen Ajatus koskee Valkoposki hanhet piirtävät mustaa viivaa meren taivaalle. Naakat kieppuvat kirkon yllä vierasvenesatama on hiljennyt. Puutkin vetäytyvät itseensä piiloon omaan voimaansa. Ikävä ja syksy ovat samat sinussa ja minussa Munkasta Moskovaan. Nyt kun katson tähtiä ajattelen sinua. Sydämeni sykkii sinulle kuin yksinäinen pulsari valoa valovuosien takaa. Tähtikuvioista muodostuu taivaalle kasvojesi kartta viittani harhaan. Sinä ratsastat Moskovan metsissä näet samat tähdet ja ajatukset kuin minä. Moottoriteiltä kuuluu pauhu Frosja-hevosesi pelkää. Ratsasta luokseni. Laskeudu alas. Ajatus koskee. (es. David Lynch, www.youtube.com) Kimmo Mantere Työväenopisto kutsuu syksyn tullessa H elsingin työväenopiston yleissivistävän aikuiskoulutusohjelman, eli opinto-ohjelman tarjonta on varsin laajaa. Työväenopisto on aikuisoppilaitos, joka järjestää myös lapsille ja nuorille suunniteltua opetusta. Opiston kurssit ja yleisluen not ovat avoimia kaikille, myös muiden kuntien asukkaille. Opisto antaa opetusta kaiken monessa pisteessä Helsinkiä. Työväenopistot ja kansalaisopistot ovat koko Suomessa merkittäviä opinahjoja, eri harrastuspiirineen ja opintotunteineen. Opiskeltavien aineiden kirjo on melko laaja, kielten opiskelusta erilaisiin käsitöihin ja luentoihin sekä musiikin harrastamiseen ja luentoihin. Opiskelu on kaiken lisäksi edullista, kurssimaksuja on jonkun verran, mutta varsinainen opetus on ilmaista, sen kustantaa Helsingin kaupunki yhdessä valtiovallan kanssa. Parhaimmillaan työväenopisto toimii esimerkiksi silloin, kun kaupunkilaisten keskuuteen ilmaantuu jokin erityistä huomiota kerännyt ilmiö, asia tai pulma. Opisto voi esimerkiksi järjestää keskustelutilaisuuden yleisesti kuntalaisia puhuttelevasta asiasta ja jakaa sitä kautta informaatiota tilaisuuteen saapuvalle väelle. -j.a. Empatia on elämän ehto Kolumni ? Tunnen olevani etuoikeutettu ihminen kun joka viikko saan tavata läheltä uusia ihmisryppäitä. Eikä vain tavata vaan saan heistä ja heidän läheisistään kuulla jännittäviä tarinoita. Kastekodit, vihkiparit, vainajan omaiset, messuvieraat, sanankuulijat, hetket heidän kanssaan ovat pyhiä ja arvokkaita. Yksi muinoin tapaamistani merkillisistä kirkonmiehistä, piispa Olavi Kares, pomppasi kirjojensa kautta yllättäen pintaan. Kares oli mustiin pukeutuva, mutkaton körtti. Hän ei rakastanut liturgisia hienouksia vaan edusti aina tinkimätöntä alatien kristillisyyttä. Heränneen kansan vaellus-kirjasarjassaan hän kertoo miten ”Herännäisyys ei ole vain jotakin menneisyyteen, historiaan, kuuluvaa, vaan Jumalan teko, joka vaikuttaa vielä tänä päivänä elävänä voimana sotien repimän ja monin tavoin ahdistetun kansamme keskellä.” (1946) Herätysliikkeet ovat laaja eurooppalainen ilmiö. Suomessa ne ovat kääntäneet ajatuksen valistuksen rationalismista romantiikan ja mystiikan innoittamaan uudistuvaan elämään. Yhtenäiskulttuuri alkoi silloin järkkyä, autoritatiivinen yhteisökäsitys vapautua osana alkavaa sosiaalista muutosta. Suomalainen hengen elämä virkosi ja virisi uusiin korkeuksiin. Herätysliikkeet muistuttavat ettei kirkon, taiteen, eikä muunkaan kulttuurisen elämän pidä olla alisteista ideologiselle vallalle. Yhteys todellisuuteen ei aina synny todellisuuden esittämisen kautta vaan siitä, että erilaiset uskonnon, tieteen ja taiteen esittämistavat ovat dialogissa keskenään. Käsitys itsestämme ja maailmastamme rakentuu nimenomaan vuorovaikutuksessa. Tästä on puhe monipuolisen kulttuurin luojan Juha Hurmeen kulttuuricoctail-kolumnissa: ”Ihmiskunta tarvitsee teatteria selviytyäkseen.” Näen, että teatterilla ja kirkolla on yhteinen tehtävä. Niiden tehtävänä ei ole ratkaista ongelmia ja antaa vastauksia poliittisiin, sosiaalisiin tai taloudellisiin kysymyksiin. Niiden tehtävänä on luoda yhteys, muistuttaa Juha Hurme. Myös kirkon keskeisin kyky on empatia, asettuuminen toisen asemaan. Se on välttämätön taito niin papille kuin teatterin tekijälle. Juha Hurme viittaa Turun yliopiston professoriin Markku Wileniukseen, joka työskentelee Unescossa ja on Rooman Klubin jäsen. ”Meidän pitää oppia ymmärtämään muita ihmisiä. Ymmärtämään, sietämään, hyväksymään.” Juha Hurme luettelee avaintaidot, joilla ihmiskunta selvittää ongelmansa selvitäkseen. Näitä ovat: 1.Planetaarisen elämän ymmärtäminen; miten elollinen järjestelmä toimii maapallolla. Mikä on ihmisen asema suhteessa eläimiin, kasveihin, sekä veden, ilman, hiilen kiertoon? Mistä ruoka tulee, miten puhdas vesi riittää, kun planeetan lämpötila vakautetaan? 2. Kompleksisuuden kestokyky. Miten löytää selkeä ajatus monimutkaisessa informaatiotulvassa? Mihin satsata? 3. Luovuustaidot. Miten kehittää uusia näkökulmia vanhoihin ongelmiin. Miten valita luovin ratkaisu? 4. Empatiataidot. Kun ihmiset ja tieto liikkuvat entistä nopeammin, on opittava ymmärtämään erilaisuutta, muita ihmisiä. Eikä vain ymmärtämään vaan sietämään ja hyväksymään erilaisuutta. Toisen asemaan asettumisen taito on välttämätön papille ja jokaiselle kulttuurin luojalle. Kultaisen säännön etiikka on yhteistä eri uskonnoille: asettumalla toisen ihmisen asemaan tietää varmasti miten eri tilanteissa on toimittava. Keskustelin taannoin Juha Hurmeen ja Markku Wileniuksen kanssa radiostudiossa, panin merkille miten yhteinen on maailma ja miten yksinkertainen on oivallus silloin kun se osuu elämän ytimeen. Se mitä sanomme toisille, ja miten sen sanomme toisillemme, paljastaa minkälainen on halumme selviytyä. Kiitos Juha ja Markku, dialogi lävistää kehät ja yhdistää elämän todellisuuteen. Veli-Matti Hynninen
5 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien uusi linjastoluonnos Lisääntymislääketieteen yksikkö muutti Tilkan Viuhkaan HUSin lisääntymislääketieteen yksikkö muutti Naistenklinikalta Tilkan Viuhkaan 19. elokuuta 2019 Huopalahdentielle ja Vihdintielle suunnitellaan raitiotietä H uopalahdentieltä poistuisi noin 110 pysäköintipaikkaa kadun varresta, paikkoja jäisi noin 50. Uusien pysäköintipaikkojen rakentamista alueelle selvitetään Huopalahdentien varren täydennysrakentamisen suunnittelun yhteydessä. Haagan liikenneympyrä muutettaisiin nykyistä laajemmaksi ja osa liikennevirroista ohjattaisiin sen läpi. Näin saataisiin tilaa uusille tonteille ja säilytettäisiin autoliikenteen sujuva kulku. Vihdintiestä suunnitellaan bulevardikatua, jossa raitiotie kulkisi keskellä puurivien reunustamana. Autoliikenteelle olisi kaksi kaistaa suuntaansa sekä ryhmittymiskaistat. Kadun molemmille reunoille tulisi kaksisuuntaiset pyörätiet. Kaupintielle rakennettaisiin kiskojen lisäksi yksisuuntaiset pyörätiet ja kadun reunoille istutettaisiin puurivit. Raitiotie ylittäisi Kehä I:n uutta silta pitkin, ja linjan päätepysäkki tulisi Kantelettarentielle kauppakeskus Kaaren edustalle. Suunnitelmat kommentoitavana verkossa Liikennesuunnitelmien luonnoksia voi kommentoida kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi syyskuun loppuun asti. Suunnittelijat ovat lisäksi tavattavissa tiistaina 17. syyskuuta kello 16–19 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa, Töölönlahdenkatu 4, 1.krs. Suunnitelmista on lyhyet samansisältöiset esitykset kello 16 ja 17.30. Esitysten jälkeen voi tutustua suunnitelmiin ja keskustella suunnittelijoiden kanssa. Kommentoitavana ovat myös kantakaupungin raitiotieverkon uudet yhteydet Töölöön ja Kamppiin. Liikennesuunnitelmat viimeistellään syksyn aikana saatavan palautteen perusteella. Liikennesuunnitelmat ovat osa yleissuunnitelmaa, joka etenee päätöksentekoon kaupunkiympäristölautakuntaan keväällä 2020. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelu jatkuu tarkemmalla tasolla. HSL suunnittelee lopulliset raitioja bussilinjastot hankkeen toteutusvaiheessa. Hankkeen toteutus alkaisi arviolta 2020-luvun puolivälissä. L isääntymislääketieteen yksikössä tutkitaan ja hoidetaan naisten hormonitoiminnan häiriöitä, lapsettomuutta ja nuorten tyttöjen gynekologisia ongelmia. Poliklinikalle on keskitetty myös transsukupuolisten hormonihoidot. Yksikössä toimii myös spermaja koeputkihedelmöityslaboratorio (IVF). – Lisääntymislääketieteen yksikön toiminta on viime vuosina lisääntynyt, ja Naistenklinikan tilat kävivät riittämättömiksi erityisesti IVF-laboratorion osalta. Sopivaa tilaa näin isolle yksikölle ei löytynyt Naistenklinikalta tai muualta Meilahden sairaala-alueelta. Onneksi löysimme Tilkasta valoisat ja toimivat tilat, jotka sijaitsevat vajaan kahden kilometrin päässä Naistenklinikalta, apulaisylilääkäri Varpu Ranta kertoo. Vastaanotot Tilkassa ovat vähitellen käynnistymässä. Koeputkihedelmöityshoitojen osalta toiminta alkaa syyskuussa. Loppuvuodesta yksikkö aloittaa lapsettomuushoidot myös luovutetuilla sukusoluilla. Naistenklinikalle jää edelleen osa nuorisogynekologian vastaanotoista. Tilkan Viuhka, 2. ja 3. kerros, Mannerheimintie 164 a, 00300 Helsinki. Omenakausi alkoi: Lahjoita ylimääräiset, vie huonot kompostiin tai Sortti-asemalle O menat kypsyvät nyt syömäkelpoisiksi. Jos omenoita jää yli omin tarpeen, ne voi lahjoittaa. Huonot omenat laita kompostoriin, pakkaa biojäteastiaan tai vie ne Sortti-asemalle, neuvoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Helppo tapa lahjoittaa omenoita on laittaa niitä pihakatusi varteen tarjolle ohikulkijoita varten. Pääkaupunkiseudulla toimii myös ainakin kaksi ryhmää, joita voit hyödyntää. Facebookissa Stadin Omenapörssissä yksityiset ihmiset ilmoittavat ja kyselevät ylimääräisiä omenia. Omenasieppari on sosiaalinen elintarvikeyhtiö, joka tekee ylijäämäomenoista mehua. Myyntituloilla se työllistää tukea tarvitsevia tai muuten vaikeasti työllistyviä työntekijöitä. Syömäkelvottomat omenat kannattaa laittaa oman pihan lämpöeristettyyn kompostoriin, jos sellaisen omistaa. Hyvin toimivassa kompostorissa nouseva lämpö tappaa myös muumiotaudin, jota hedelmissä saattaa esiintyä. Myös HSY valmistaa omenoista kompostia. Arvokkaat ravinteet saadaan takaisin luonnon kiertokulkuun, kun komposti käytetään puutarhamullan tuotantoon. Omenat voi viedä mille tahansa viidestä Sortti-asemasta. Vastaanoton hinta on viisi euroa kuormalta, ja samassa kuormassa voi tuoda myös risuja ja pihan viherjätettä. Jos olet laittamassa omenasatoa jäteastiaan, laita niitä vain pienen erän kerrallaan. Jäteastian suosituspaino on enintään 60 kiloa, jotta jätekuljettaja saa sen siirrettyä käsivoimin. Ämpärillinen omenoita painaa noin viisi kiloa, joten runsas omenamäärä tekee jäteastiasta liian painavan. Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018 Linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa alueen joukkoliikennepalvelua sekä kehittää liikennöinnin täsmällisyyttä ja luotettavuutta. H SL on julkaissut Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjaston suunnitelmasta toisen luonnoksen. Se on nähtävillä linjastosuunnitelman blogissa, jossa sitä voi kommentoida 8.9. saakka. HSL:n suunnittelijat ovat muokanneet ensimmäistä, 14.11.–9.12.2018 kommenteilla ollutta luonnosta asukkailta saadun palautteen perusteella. Suunnittelutyölle haluttiin ottaa lisäaikaa ja suunnitella uutta luonnosta rauhassa, sillä asukkaat toivoivat paljon muutoksia ensimmäiseen luonnokseen. Palautteiden lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty aiemmin teetettyä liikkumiskyselyä ja tietoja matkojen suuntautumisesta suunnittelualueella. Suurimmat muutokset aiempaan luonnokseen nähden on tehty Pohjois-Espoon sekä Hämeenkylän ja Pähkinärinteen alueiden linjastoon. Myös Ylästön linjastoon on tehty muutoksia. Linjastoluonnoksessa esitetään, että Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon alueiden linjasto pohjautuisi neljään uuteen runkolinjaan ja näitä täydentävään tiheään liityntäliikenteeseen. HSL toivoo kommentteja asukkailta ja suunnittelualueella liikkuvilta ensisijaisesti blogiin. Palautetta on kuitenkin mahdollista jättää myös HSL:n palautejärjestelmän ja asiakaspalvelun kautta. Kommentointiajan jälkeen HSL:n suunnittelijat käyvät saadun palautteen läpi. Tavoitteena on, että lopullinen linjastoluonnos menee HSL:n hallituksen käsittelyyn syksyn aikana. Linjastomuutokset on tarkoitus toteuttaa vuonna 2022. Linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa alueen joukkoliikennepalvelua sekä kehittää liikennöinnin täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sujuvat vaihtoyhteydet ja helpottaa joukkoliikenteen päivittäistä käyttöä. HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua. H SL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua. Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017. HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa. Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä. HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen. HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä.
6 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu VIIKKO 36 KE 4.9. Ansa TO 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio PE 6.9. Asko LA 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa SU 8.9. Taimi VIIKKO 37 MA 9.9. Vertti, Isto, Eevert TI 10.9. Kalevi, Kaleva KE 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale TO 12.9. Vilja, Valma PE 13.9. Orvo LA 14.9. Iida, Isla SU 15.9. Sirpa VIIKKO 38 MA 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi TI 17.9. Aila, Aili Härkä ei puske sen tähden, että sillä on sarvet, vaan koska se tahtoo puskea, on sillä sarvet. Arthur Schopenhauer (1788–1829) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Seurasaaren Kansantanssijoiden juhlavuotta tekemään 13. sunnuntai helluntaista Mark. 7:31-37 ? Yksi omituisimpia kohtia Raamatussa on Markuksen evankeliumin seitsemännessä luvussa. Siellä Jeesuksen luo tuodaan kuuro ja puhekyvytön mies, jonka Jeesus sitten parantaa. Tämähän ei sinänsä ollut Jeesukselle poikkeuksellista, tätä Jeesus evankeliumeissa tekee ja nämä parannushommat, ihmeitä tai ei, me yleensä ymmärrämme paremmin kuin Jeesuksen puheita. Nyt se kuuron parantaminen on kuitenkin suoraan sanottuna ihan kummallisesti kerrottu: ”Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ’Effata.’ Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi.” Moderni raamatuntutkija selittää sanaa ”effata” arameankielisellä, avautumista tarjoavalla verbillä, muttei se tästä yhtään ymmärrettävämpää tee. Rohkenen arvella, ettei evankelista Markuskaan ole tapahtunutta ihan käsittänyt, kun sen hänelle joku kertoi. Pikemminkin kuulostaa sitä, kuin Markus olisi vähän pannut omiaan, lisännyt näitä taikurieleitä ja koittanut tehdä tapahtuneesta jotenkin uskottavampaa. Ei onnistunut kovin hyvin. Sitä paitsi, jos Jeesus kerran vei miehen erilleen, miksi evankelista edes kuvittelee tietävänsä, mitä siellä on kahden kesken tapahtunut ja sanottu? Ehkä selitys lopulta löytyy tekstin jatkosta: ”Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa.” Näinhän me teemme, nimenomaan silloin, kun emme tiedä, mistä puhumme. Huomaamme eleet ja heilumisen, keksimme sanat, vaikkemme olisi niitä todellisuudessa kuulleet. Ja niitä levitämme. Hyvin hän meidät tunsi. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Konfirmaatiomessu su 8.9. klo 11. Hartikainen, Kantola. Messu su 15.9. klo 11. Kuusisalo, Kalliokoski. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa aloittavat toimintansa torstaina 12.9. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 19.9. Naisten kesken –ilta pe 13.9. klo 18 seurakuntatalolla. Teema: Mitä on rakkaus, alustajana teol. kand. Minna Pirinen. Vuorovaikutteinen ilta ja pientä purtavaa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLove-konserttisarja alkaa syksyllä ja siihen liittyy kansalaistapahtumia. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9.2019 klo 15-16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti, juontajana tv-toimittaja Totti Toivonen. Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla, toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa, alkaen 19.8. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontoperhekerho ma klo 17.30-19 Munkkivuoressa 9.9. Munkkiniemessä 23.9., 30.9. ja 7.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Alfa maanantaisin 9.9. alkaen klo 18. Alfa on sarja tapaamisia, joiden aikana tutkitaan elämää, sen merkitystä ja uskoa. Ilman paineita. Ilman painostusta. Alfa käsittää kymmenkunta tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun yhdessä, lyhyen alustuksen videosarjan muodossa sekä keskustelua, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfa on täysin ilmainen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa. munkkiniemi@verkosto.net Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustella voi ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, Munkkiniemen kirkon aulassa. Avoin vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 12.9. Rukouspiiri pe klo 18-20 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 13.9. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla juhlitaan viihdettä ja taidetta ? Viihteen ja taiteen tiloissa on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Suomessa vuonna 2019. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa ympäri maan. Kiinnostus omaa lähiympäristöä ja kulttuuriperintöä kohtaan on innostanut mukaan mahtavan määrän tapahtumia. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaviikkoa vietetään tänä vuonna Suomessa 2.–8. syyskuuta. Osallistu tapahtumaan – Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla järjestetään runsaasti ohjelmaa Vuonna 2019 viihteen ja taiteen teeman myötä kulttuuriympäristöpäivillä nostetaan esille taiteen tekeminen ja kokeminen, viihteen eri muodot sekä kokijoiden näkökulmat. Viihdettä ja taidetta esitellään myös kokemusten ja elämysten syntypaikoilla. Mukana ohjelmassa on runsaasti myös yleisesti kulttuuriympäristöä esitteleviä tapahtumia. Helsinki • 5.9.2019: Eurooppalainen linnoituspäivä 2019 Suomenlinnassa. • 7.9.2019: Vuosaari-Seuran retkellä tutustutaan viime vuosisadan alun kesäasutukseen. • 8.9.2019: Tunteiden temppelit Elokuvanäytös entisessä elokuvateatteri Punalyhdyssä. • 8.9.2019: Seurasaaressa Pieni paimensoitto. • 9.9.2019: Toimittaja Lasse Lehtinen kertoo Hietsun Paviljongilla Väinö Tannerista. Espoo • 31.8.2019: Erämessut Suomen luontokeskus Haltiassa. • 3.9.2019: Koko perheen Olari-tempaus. • 7.9.2019: Graffititaidekävely graffititaiteilija Actonin kanssa. • 8.9.2019: Kylämaiseman historia retki Villa Elfvikin alueen menneisyyteen. Vantaa • 4.9.2019: Yritykset ja ympäristöt -seminaari. • 8.9.2019: Kävelykierroksia Jokiniemessä, Ikikallion vuosituhannet ja Kivisillalla suurnimien kanssa. • 8.9.2019: Muinaispuistopäivä Vantaan Jokiniemessä. Muualla Uudellamaalla • Hyvinkää, 29.8.-1.9.2019: Red Carpet -elokuvafestivaali. • Kirkkonummi, 5.9.2019: Kirkkonummen kulttuuristrategian teemariihi. • Loviisa, 7.9.2019: Kahvikonsertti ”Kultainen kukko” Loviisan kappelissa. • Mäntsälä, 7.-8.9.2019: Viihteen ja taiteen tiloissa -tapahtuma Pitäjäntuvalla. • Riihimäki, 8.9.2019: Rakas Riksu, koko perheen tapahtuma Rautatiepuiston ympäristössä. Katso kaikki tapahtumat: www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat Kulttuuriympäristöjä juhlitaan ympäri Euroopan – paikallisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäiviin, englanniksi European Heritage Days, osallistuu vuosittain jopa 30 miljoonaa ihmistä 50 Euroopan maassa. Teemavuodet ovat yhteisiä kaikille maille ja Euroopassa juhlitaan koko vuosi teemalla Arts and Entertainment. Kulttuuriympäristöpäivien tarkoituksena on lisätä oman lähiympäristön arvostusta ja sen vaalimista. Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry. Suomen tapahtumakalenterin lisäksi tapahtumat saavat Euroopan laajuista huomiota kansainvälisellä sivustolla www.europeanheritagedays. Seurasaaren Kansantanssijoiden juhlavuosi tarjoaa tanssin säihkettä. Kuva: Teemu Ikonen. S eurasaaren Kansantanssijat juhlii 50-vuotista toimintaansa vuonna 2020. Vuoden ohjelmassa on muun muassa esiintyminen Folklandia-risteilyllä, Seurasaaren juhannusjuhlassa sekä monipuolinen juhlakonsertti syksyllä Aleksanterin teatterissa. Juhlavuoden valmisteluun ehtii hyvin mukaan osallistumalla avoimiin harjoituksiin keskiviikkona 4.9.2019 klo 18.30–20.30 Pasilassa Stadin ammattiopistossa, Savonkatu 4. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan juhlavuoden ohjelmaan ja halutessaan osallistumaan harjoituksiin.
7 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Oodi maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi Oodi on maailman paras uusi kirjasto. Kuva: Maarit Hohteri. Munkan Nuiskusta taitoja arkeen ja ihmissuhteisiin T ämä Munkan Nuisku on osa hanketta, jolla vahvistetaan nuorten mielenterveyttä. Munkkiniemen nuorisotyöyksikön yläkoulut äänestivät vuoden 2018 osallisuusbudjetissa tärkeimmäksi hankkeeksi nuorten mielenterveyden tukemisen. Helsingin kaupungin nuorten osallisuushanke RUUTI myönsi idealle 10.000 € hankerahoitusta. Tällä rahalla toteutetaan tänä talvena mm. Friends-ohjelmaa yläkoululaisille ja tämä Nuisku-koulutus lukioikäisille ja muille peruskoulunsa jo päättäneille. NUISKU-kurssi rakentuu neljästätoista kokonaisuudesta ja sen kokonaiskesto on vähintään 35 oppituntia. Kurssilla käsitellään omia tunteita ja arvoja, minä-viestin lähettämistä, kuuntelemista ja kuuntelemalla auttamista, ystävyyttä ja perheen ihmissuhteita, itsensä arvostamista ja tulevaisuuden suunnittelua, ristiriitojen ratkaisemista ja erilaisuuden kohtaamista. Kurssi sisältää paljon harjoituksia ja ryhmäkeskusteluja. Kurssi alkaa torstaina 12.9. ja siihen sisältyy sekä iltakokoontumisia Munkkiniemen nuorisotalolla että yksi viikonloppuleiri Östersundomin leirikeskuksessa. Kurssi on osallistujalle ilmainen. Mukaan otetaan 10-15 peruskoulunsa päättänyttä. Ohjaajina kurssilla ovat Anne Laine nuorisotalolta ja Hetu Saarinen seurakunnasta. Ilmoittautuminen tälle Nuisku-kurssille on jo käynnissä. Jos osallistuminen kiinnostaa, laita viestiä Hetulle, p. 050 4090136. Teksti ja kuvat Hetu Saarinen Hyvä ystävyys ovat kuin nuotiotuli – sitä pitää ylläpitää, ettei se sammu. Nuiskusta saa eväitä tähänkin. Ihmissuhteet ovat voivat olla kuin labyrintti – Nuiskussa saadaan taitoja selvitä tuosta sokkelosta. Kampin kappelissa rikkoutui kahden miljoonan kävijän raja Viktoria Burkina oli Kampin kappelin 2 000 000:s kävijä. Muistoksi vierailusta hän sai Iittalan lahjoittaman puisen Alvar Aalto tarjoiluastian. K ampin kappelissa Helsingin Narinkkatorilla on juhlittu toista miljoonatta kävijää. Kampin kappelin 2 000 000:s kävijä asteli sisään perjantaina 24. elokuuta kello 12.10. Rajapyykin saavuttanut kävijä oli Viktoria Burkina Pietarista, Venäjältä. Hän oli kappelissa käymässä ensimmäistä kertaa ja vaikuttui kappelin kauneudesta, luonnon valosta ja erityisesti hiljaisuudesta. Hän oli kuullut kappelista ystävältään, jonka kanssa vieraili Helsingissä. Muistoksi vierailusta kappelissa Viktoria Burkina sai Iittalan lahjoittaman puisen Alvar Aalto tarjoiluastian. Kuten kappelikin, se on esimerkki suomalaisesta muotoilusta ja puumateriaalin käytöstä. Kaikki kappelin puu on suomalaista. Kampin kappeli sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Narinkkatorin laidalla. Se on kaupungin kolmanneksi vierailluin kirkko ja tarjoaa hiljaisuutta ja rauhaa keskellä kaupungin hälinää. Lisäksi kappelista saa keskusteluapua ilman ajanvarausta vuoden jokaisena päivänä, kotikunnasta riippumatta. Kappelissa työskentelevät kirkon työntekijät ja kaupungin sosiaaliohjaajat käyvät päivittäin keskusteluja erilaisten elämäntilanteiden keskeltä tulevien ihmisten kanssa. Aiheet vaihtelevat arjen kuulumisten jakamisesta äkillisiin kriiseihin ja hengellisistä teemoista konkreettiseen palveluneuvontaan. Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja kohtaamista varten arkisin kello 8–20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 10–18. Kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimiala. Kappelin työntekijöitä voi tavata henkilökohtaista keskustelua varten vuoden jokaisena päivänä, ilman ajanvarausta ja kotikunnasta riippumatta. Kampin kappeli oli mukana Helsingin 2012 designpääkaupunki-ohjelmassa. Suomalaisia kirjastoja arvostetaan maailmalla, sillä myös Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot palkitaan kirjastoalan maailmankongressissa Ateenassa. ? Helsingin keskustakirjasto Oodi on tänään tiistaina 27.8. valittu vuoden 2019 Public Library of the Year -palkinnon saajaksi Ateenassa parhaillaan käynnissä olevassa IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) kirjastoalan maailmankongressissa. Myös Espoon kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginkirjasto palkitaan Ateenassa. Public Library of the Year -palkinto jaetaan vuosittain yleiselle kirjastolle, joka on vasta rakennettu tai jonka toiminta on käynnistetty tiloissa, joita ei ole ennen käytetty kirjastona. Palkintoa haki tänä vuonna yhteensä 16 kirjastoa eri puolilta maailmaa. Muut finaaliin päässeet kirjastot olivat australialainen Green Square Library and Plaza, Alankomaiden Bibliotheek LocHal ja Uuden-Seelannin T?ranga – Christchurch Central Library. Palkinnon sponsorina toimiva IT-yritys Systematic lahjoitti Oodille 5 000 Yhdysvaltain dollaria. – Oodia suunniteltiin pitkään yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkailta saatiin yli 2000 ideaa arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli upean ja ainutlaatuisen rakennuksen, jossa on huomioitu kaikki asiakkaiden eniten toivomat elementit. Ihmiset ottivat välittömästi Oodin omakseen, mikä on suurin onnistumisemme. Public Library of the Year -palkinto kertoo, että tämä on huomattu myös maailmalla, iloitsee Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Espoon kaupunginkirjaston tuottama video ”100 Reasons why these Finnish Libraries are the Best in the World” on voittanut vuoden 2019 IFLA Metropolitan Libraries Short Film Award -palkinnon. Palkinto jaettiin Ateenassa tänään tiistaina. Helsingissä toukokuussa 2019 pidetyn kansainvälisen MetLib-konferenssin osallistujat äänestivät Espoon videon parhaaksi 10 ehdotetusta videosta. Video tehtiin vuonna 2017 Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Ulkomaille suunnatussa videossa käydään humoristisesti läpi sata syytä, miksi Espoon ja laajemminkin Suomen kirjastot kuuluvat maailman parhaimpiin. Vantaan kaupunginkirjaston kehittämän Taskukirjasto-sovelluksen markkinointikampanja sai toisen palkinnon IFLA PressReader International Marketing Award for 2019 -kilpailussa. Tieto palkinnosta julkistettiin huhtikuussa ja palkinto jaetaan Ateenassa torstaina. Kilpailussa palkitaan kirjastojen markkinointikampanjoita, joissa on käytetty innovatiivisia ja omaperäisiä markkinointistrategioita. Taskukirjasto on maksuton mobiilisovellus Helmet-kirjastojen asiakkaille. Sillä voi uusia lainat ja tehdä varauksia. Espoon kaupunginkirjaston video palkittiin parhaana.
8 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Ostoskeskus Amerikan malliin Pesula Munkkivuori PUVUN PESU 25€ (Norm. 35€) Tarjous voim. 4.-7.9. SOL Pesula Munkkivuori p. 040 779 7205 Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa Liity tyytyväisten asiakkaiden joukkoon puh. 010 247 7895. Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Raumantie 1, 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) 020 730 7740 info@ebikestore.fi www.ebikestore.fi TREK TM1+ tai UM1+ 300wh Luotettavat sähköavusteiset kaupunkipyörät. Lisäavusta huolehtii Bosch Active Line -sähkömoottori, 300 wattituntisella Powerpack-akulla. Valitse joko 7-vaihteisella napavaihteistolla varustettu UM1+ tai 8-vaihteisella voimansiirrolla ja hydraulisilla levyjarruilla varustettu TM1+. Nyt erikoishintaan! NYT 1899,00 € (2099,00 €) Munkkivuoren Ostarin lauantaina 7.9. klo 10-14 Syyssenssit • J. Kaario Blues Band – bluesia ja rockia jenkkisaundilla • Stand Up Pete Harju • Lapsille etsintäseikkailu ja pomppulinna Munkkivuoren ostoskeskus. Kuva: Mira Vierto 04.07.2002, Helsingin kaupunginmuseo S uomen ensimmäinen ostoskeskus Munkkivuoren ostoskeskus otettiin käyttöön 3.12.1959. Idea ostoskeskuksesta saatiin Amerikasta, jossa shopping centerit yleistyivät jo 1920-luvulta alkaen. Munkkivuoren ostoskeskuksen ideoinnista ja suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Olavi Terho ja Nils Sandell sekä professori Antti Pernaja. Rakennuttajana toimi Otto Wuorio Oy. Alkuperäiset yritykset Ostoskeskuksen ensimmäisiä yrityksiä olivat Munkkivuoren Sanomien 4/59 mukaan: Helsingin Osakepankki (HOP), Helsingin Osuuskauppa, Helsingin Talouskauppa Oy, K-valintamyymälä täydellinen elintarvikeliike, Kansallis-Osake-Pankki (KOP), Oy Karl Fazerin Konditoria Ab, Kelloseppä Tauno Virtanen, Kemikaaliliike Irmeli Sahras, Kemikaaliliike Isa Virkkunen, Oy Lindström Ab, Munkkiniemen Kirjakauppa Oy, Munkkivuoren Apteekki, Osakeyhtiö Neovius, Osuusliike Elanto, Oy Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP), Pohjolan Pesula Oy, Rautatiekirjakauppa Oy, Sanoma Oy, Suomen Turistiauto Oy ja Torkkelin Säästöpankki. Ostoskeskuksen nimi Ostoskeskuksen nimiehdotuksista käytiin alussa melkoista kiistaa, sillä Suomessa ei ennen ollut ostoskeskuksia, eikä sellaiselle ollut keksitty vielä nimeä. Samoihin aikoihin ryhdyttiin rakentamaan Ostoskeskus Puotinharjun Puhosta, joten Uusi Suomi -lehti järjesti nimestä kilpailun. Kilpailun voitti sana ostokeskus 500 äänellä. Yhtenä ehdotuksena tuli myös puhos. Sanan oli keksinyt kielitieteilijä, professori Kustaa Vilkuna, joka toivoi, että kaikkia kauppiasyhteisöjä ryhdyttäisiin kutsumaan tällä nimityksellä. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, joten nimenä päätettiin alussa käyttää ”Munkkivaaran ostokeskusta”, joka toimi tuolloin vähän aikaa myös ostoskeskuksen apteekin nimenä. Nimi vakiintui kuitenkin myöhemmin Munkkivuoren ostoskeskukseksi, kaupunginosan nimen mukaan. Uudistuksia ja laajennuksia Ostoskeskusta laajennettiin ja uudistettiin vuonna 1964, jolloin sen yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen metroasema. Seuraava uudistusja korjaustyö tapahtui vuonna 1994. Se toi ostarille parkkihallin sekä S-Marketin lisäsiiven. Museovirasto on määritellyt ostoskeskuksen suojelukohteeksi. Tämä rakenHaluaisitko käydä soittotunneilla aamupäivisin? Aloitamme vaikka alkeista. Eläkeläiset, tervetuloa! muce.fi • puhelin 050 68112 Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Puh. (09) 556 307 munkkivuorisuutari@hotmail.com Munkkivuoren Suutari Oy
9 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Ostoskeskus Amerikan malliin Apteekki oli ostoskeskuksen yksi ensimmäisistä yrityksistä. Kuvat: Munkkivuoren ostoskeskus, www. munkkivuori.com nushistoriallinen arvo on huomioitu myös ostoskeskuksen tulevaisuuden suunnitelmissa. Laajennusta koskeva asemakaavan muutos on vireillä. Sen hyväksyminen mahdollistaisi ostoskeskuksen elinvoimaisen kehittämisen – riittävien liiketilojen rakentamisen sekä liikennejärjestelyjen ja paikoitusmahdollisuuksien toteuttamisen. OmaOstari 2009 Vuonna 2009 ostarin 50-vuotisjuhlia varten julkaistiin ostarin historiasta kertova kirjanen, OmaOstari 2009. Lähde: www.munkkivuori.com Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1, 00350 Helsinki Munkin yrittäjäyhdistys ry Puheenjohtaja Pipsa Sarin Koordinaattori Keijo Lotvonen Toripaikkojen vuokraus ja valvonta Keijo Lotvonen Kiinteistö Isännöitsijä Reijo Kuusela Kiinteistöhuolto MAK Tee elämäsi asuntokauppa Tee RE/MAX Diili Palvelemme Munkkivuoren ostarilla, Raumantie 1, tervetuloa! Puh. 0400 275 635 diili@remax.fi
10 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Kulttuuri ? Teattereiden, tanssin ja sirkuksen syyskausi alkaa. Kansallisteatteri odottaa hallitusohjelmassa luvattuja remonttirahoja takaisin vuoden 2020 budjettiehdotukseen, jotta väistömuutto Vallilan Konepajalle toteutuu. Pieni Näyttämö ja Willensauna menisivät muuten kiinni keväällä. Walhallan salaseura ja suomalaisen agentti Valistusajan kulttuurifestivaalista, Les Lumières nautittiin taas Viaporissa, Suomenlinnassa ja Helsingin keskustassa. Tenalji von Fersenin Sali ja Ritarihuone tarjosivat mainiot puitteet Irlannin barokkiorkesterille, jota johti Peter Whelan. Taiteellinen johtaja Marja Rumpunen osaa löytää Suomen historian hovija seuraelämästä värikkäitä henkilöitä. Teemana oli ”salainen agentti” Johan Anders Jägerhorn (1727-1825), kosmopoliitti ja Kustaa III:n aateloima valistusmies, josta sittemmin tuli Anjalan liiton ja Ruotsin hallitsijaa vastaan suunnatun liikkeen keskeinen hahmo. Walhallan salaseura – ensimmäisen konsertin nimi, viittaa tuolloin toimineeseen salaseuraan ja venäjämielisyyteen Ruotsin vallan aikana. Yhteys Irlantiin ja vierailevaan orkesteriinkin löytyy. Jägerhorn toimi niin ikään Irlannin vapautusliikkeessä ja kärsi tuomiota Lontoon Towerissa, jossa puuhaili ikiliikkujan parissa. Ritarihuoneen katsojat näkivätkin laitteen konepiirustuksen, näyttelijöiden Joachim Wigeliuksen ja vapaustaistelijan suoraan alenevan polven jälkeläisen Robert Jägerhornin esitteleminä. Ritarihuone kruunasi kauniin kohotetun tunnelman. Mezzosopraano Sinead O´Kelly Belfastista lauloi vieläkin sykähdyttävämmin kuin edellisenä iltana. Yleisö riemuitsi, saimme kokea musiikkia, joka näkyy ja tuntuu. Claire Duff, Leonie Curtin ja etenkin Carina Drury sellossa tekivät vahvimman vaikutuksen kuulijaan. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa Klockriketeaternin ja moninkertaisesti Grammy-palkitun yhdysvaltalaiskuoron The Crossingin musiikkiteos ”Aniara: fragments of time and space” saa syyskuussa Suomen ensi-iltansa Kansallisoopperassa. Läpisävelletty, visuaalisesti häkellyttävä teos vie yleisön avaruusmatkalle ihmisyyden äärelle, matkalle ikuisuuteen tuhoamaltaan planeetalta. Yhdysvaltalaissäveltäjä Robert Maggion sävellysteos tuo Alminsalin näyttämölle sekä kaunista uutta musiikkia että joukon eri taidelajien virtuoosimaisia taitajia; muun muassa 16-henkisen kamarikuoron, ja voimakkaan fyysistä Peking-oopperaa, josta vastaa alaan erikoistunut suomalaisryhmä Wusheng Company. Sen perustaja ja taiteellinen johtaja Antti Silvennoinen on luonut Aniaran koreografian ja esiintyy itse teoksessa. Esityksen ohjaa Klockriken johtaja Dan Henriksson. Sävellysteos perustuu ruotsalaisen Nobel-palkitun Harry Martinsonin klassikkoteokseen ”Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa”. Esitys sai maailman ensi-iltansa ensimmäisenä suomalaisena teatteriensi-iltana Philadelphiassa, hyvällä vastaanotolla. Esitykset ovat 17.21.9. oopperassa. Aurora K herää eloon Diakonissalaitoksen korttelijuhla valtasi Alppikadun elokuun 22. päivä. Kulttuuria, tietopaketteja, mukavaa tekemisestä, hyvää ruokaa ja musiikkia oli tarjolla iloiseen yhteisöllisyyden keskellä. Historian havina yhdistyi tämän päivän yhteisöihin ja hauskanpitoon. Tapahtuma päättyi Palefacen upeaan konserttiin. Jos jossakin niin täällä hän on katu-uskottava. Päihdeja muita ongelmia kokeneet ihmiset samastuivat tSuomi-räppärin karunkomeaan laulusanomaan. Aurora Karamzin perusti Helsingin Diakonissalaitoksen, ja sen toiminta jatkuu Auroran arvoja kunnioittaen: ”Aurora K rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” on komea, hyvin rytmitetty monologi, jonka ovat käsikirjoittaneet Sinikka Paavilainen & Marika Sampio-Utriainen. Lentoemäntä-näyttelijä Sampio-Utriainen on kouluttautunut Teatterikorkean avoimilla kursseilla ja ulkomailla eri lyhytkursseilla. Hän on kirjoittanut ja näytellyt n. 20 monologia. Tekijät olivat tahoillaan työstämässä Aurorasta näytelmää samaan aikaan, ja tuttava saattoi heidät yhteen. Paaavilainen myös ohjaa. Näyttelijä liikkuu raskaan tuntuisessa puvussaan laajasti kirkossa ja tulkitsee Auroran elämää, kahteen mieheen ja kuolleeseen poikaan liittyvän tragedian koskettavasti. Esitykselle toivoo laajaa jatkoa! Tsiigaa mutsias ennen kun se delaa… RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla koko perheelle Fredantorilla ja Punavuorenkadulla. Torin kahdella esiintymislavalla oli 22.8. monenlaista, toisiaan täydentävää, ohjelmaa kaiken ikäisille. Punavuorenkatu suljettiin liikenteeltä ja lähialueen yrittäjät esittelevät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Snellmanin koulun edustalla oli ohjelmaa, jonka opettajat ja vanhemmat tekivät yhteistyössä lasten kanssa. Ohjelman aloitti Toimela Brass Band ja ilta päättyy katutansseihin Raija Koson johdolla. Esiintymässä olivat myös Emesis, Janus Hanski, Fisherman & The Sea sekä Matti Ristinen, joka lausui upeasti runoja mm. Aleksis Kiven ja Eino Leinon tuotannoista. Huippuhetki oli Rap-mummo Eilan esiintyminen toriteltalla. Kahdeksan vuotta sitten punavuorelainen Eila Nevanranta kyllästyi naapurissa sijaitsevan Sinebrychoffin puiston siivottomuuteen. Hän kirjoitti ”Roska Rapin”, joka pääsi uutisiin. Rap-mummo Eila oli syntynyt. Sanoma on hänelle tärkeä. 83-vuotiaalla räppärillä on kunnon aiheet. Räpit syntyvät yhteistyössä nuorten muusikoiden kanssa. Sanoituksista ja aihepiiristä hän vastaa yksinään. Ulos tekin sieltä Pirjo Kotamäki on vuosaarelainen runoilija. Ensimmäisen kokoelma ”Ilmi” tuli julki 2009. Sen jälkeen hän on kirjoittanut kolme kokoelmaa, joista viimeisin ”Lehtiä kuolleitten kirjaan” (2018) käsitteli Suomen sisällissotaa. Hän kirjoittaa runoja myös oman kaupunginosansa lehteen, ja runot käsittelivät usein luontoa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki. ”Ihmeellinen luontoni” kokoelmani (2017) käsittelee kaupunkiluonnon ja ihmisen välistä yhteyttä, myös pyhyyden kokemusta luonnossa. Seuraavaksi tulee ”Villit linnut olkaRisto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros Sinead O´Kelly kohosi ilmaan aplodiemme ylistämänä Les Lumières -festivaalilla. Peter Whelan johtaa orkesteria Ritarihuoneella. Kuva: Riitta Salasto. Peking-oopperan suomalainen mestari Antti Silvennoinen vastaa Aniaran liikekoreografiasta ja esiintyy itsekin. Kuva: John C. Hawthorne. Marika Sampio-Utriainen esitti upeasti monologin ”Aurora K – rakkaudesta hyväntekeväisyyteen” Diakonissalaitoksen kirkossakorttelijuhlan yhtenä päätapahtumana. Komea tyllihame on hankittu Kiinasta alkuperäisen mallin mukaan. Kuva: Raimo Granberg. Rap-mummo Eila Nevanranta valloitti Rööperifestin yleisön täysin Fredantorin teltalla. Taustalla aukeaa Punavuorenkadun juhlaelämä. Kuva: Raimo Granberg. Pirjo Kotamäki, “Uutelan erakko”, on vuosaarelainen runoilija ja julkaissut kolme kokoelmaa. Vuosaari on yhtä upeaa kuin Etelä-Helsinki, hän sanoo. Kuva: Mirjami Illukka. Upea laulajatar Merikukka Kiviharju lauloi kauniita rauhanlauluja Töölönlahden Hiroshima-illassa. Mukana myös Timo Seppänen (vas.), Ville Luukkonen ja Tero Siitonen. Kuva: Topi Koivisto.
11 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Huvilateltan riemua ja hyvästijättöä Tanssija Maija Hartikainen ajattelee ”Treplevin hajottajassa”, että ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen johtaisi muuallekin kuin epätoivoon. Kuva: Virpi Nieminen. Irlantilainen Lisa Hannigan teki miellyttävän debyytin Suomessa kuulaan kauniilla folk-balladeihin luodulla äänellään. Kuva: Raimo Granberg. Kuubalainen kansansuosikki Omara Portuondo oli hauras ja sielukas Huvilateltassa, jonka yleisö kantoi hänet sydämellään keikan loppuun. Kuva: Raimo Granberg. Italialainen Anna Calvi on vahva taiderocklaulaja, joka urakoi Huvilan kahdessakin illassa. Kuva: Raimo Granberg. päillä: runoja Franciscus Assisilaisesta”, joka ilmestyy ensi vuonna. Hän on mukana viiden naisen runoilijaryhmässä ”Runosvengi”, jota voi pyytää esittämään runoja erilaisiin tilaisuuksiin. Helsinki-runo alkaa hälytyskellojen laukkaamisella, joka kutsuu ulos silkin pehmeydestä ja loppuu: – katso vain suoraan silmiin: ei tarvitse koputtaa, tämä / huone on auki, tämä palatsi, nämä köyhäinavun saappaat, / tämä huoneen narina edestakaisin; palava katto: / nämä maassa laahaavat pilvet, / mutta nyt sitten kaikki selkenee, / en tarvitse enää tuota herraa X, sanoi Kerttu kiivaasti, / ja jatkoi, että nälkä se sitä paitsi oli Madonnallakin, mutta / Madonna se tarvitsi sitä Jumalaa vielä lapsensaantiin. – Täällä kun on sen puolesta edes helpompaa. Malmin poliisin kuulusteluhuoneessa ”Kolmen kopla” oli esillä Vuotalossa usealla näytöksellä. Tragikoominen tilannekomedia kertoo kolmesta, eri tavalla vähän hassahtaneesta, ikääntyvästä naisesta, joiden elämä ei ole kulkenut ihan tavanomaista tietä. Aika hassunkurisia henkilöitä on saatu esille. Kirjastonhoitaja Susanna Toikka katsoo muita vähän viistoon, Lespo Lissu uskoo elävänsä jossain avaruudellisessa todellisuudessa ja Hilda Pipping pitää itseään kuninkaallisena prinsessana ja käyttäytyy myös sen mukaan. Kaikki alkaa Malmin poliisilaitokselta, kuulusteluhuoneesta. Tämä on kurkistus erilaisiin elämäntarinoihin. Tekijät haluavat sanoa, että ihminen on sitä mihin hän uskoo ja selviytyy elämän vastoinkäymisistä hyvinkin erikoisia keinoja käyttämällä. Käsikirjoittaja on Päivi Turunen. Siihen on käytetty työkaluina improvisaatiota ja lakanatekniikkaa näyttelijöiden avulla. Päivi Meros on huikean hyvä prinsessana, johon muut tukeutuivat myös siviilissä, kun pyysin kuvia. – Prinsessalta saa. Jenni Miettinen on Lissu ja Sanna-Maria Lahti vähän surumielinen Susanna. Ainoaa selväpäistä, poliisia, esittää Mika Syvänen. Teatteri Ihme on toiminut useamman ”matalan kynnyksen” teatterina. Viime syksynä näin sen mainion ”Ruokahissin” Iso-Roban Teatteri Ilmiössä parhaaseen Harald Pinter -tyyliin. Erilainen Lokki-tarina ”Treplevin hajottaja” on ruumiillinen monologi ruumiin uumenista. Saimme kokea sen Vapaan taiteen tilan valoilla loihditussa hämärässä tilassa Katri Valan puiston alapuolen väestötilassa, jota taideopiskelijat ja vieraat ryhmät käyttävät. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tarleena Laakko. Ainoana esiintyjänä on Maija Hartikainen, joka tanssii tai kuoriutuu aluksi hiljaa, mutta lukee sitten vuorosanoja epätahdissa nauhalta kuulemamme puheen kanssa. Kun sanoin taiteilijalle, etten kuullut kaikkea, hän vastasi sen olevan viitteellinen tarkoituskin. Anton Tsehovin ”Lokki” päättyy Konstantin Treplevin itsemurhaan. – Viekää Irina Arkadina pois täältä, hänen poikansa Konstantin Gavrilovitš on ampunut itsensä. Tekijät kuvittelevat, että ”luon? Anna Calvi on dramaattinen ilmestys Huvilateltan lavalla, sekä taiderocklaulullaan että tummalla ulkonäöllään. Viime vuonna julkaistu, kiitetty kolmosalbumillaan ”Hunter” haki entistä vapaampaa ilmaisua Intensiivisenä esiintyjänä tunnettu laulaja-kitaristi teki odotetun paluun Helsinkiin sitten vuoden 2014 Tavastian-keikan. Calvi oli ehdotonta huippua myös toisessa, Björkin ja Bowien tuotantoon keskittyneessä kolmen laulajan illassa. Siinä edesmenneen rocktähden jäähyväisalbumi ”Blackstar” sai ansaitun tribuutin nimenomaan häneltä. Keskeiset laulut, nimikappale ja ”Lazarus” olivat vaikuttavia tulkintoja. Lizz Wright teki UMO:n kanssa hienon keikan. Samettisen pehmeä jazzja souluääni Amerikasta valloitti Huvilan. Ja millä sofistikoidulla tyylillä. Setti oli turhan lyhyt ja encore niukahko. Irlantilainen Lisa Hannigan debytoi Suomessa. Kuulas folk-ääni on tavattoman kaunis ja väreilee vuoroin jousien, vuoroin huilujen kanssa. Laulaja on myös irlantilaisen välitön ja tavattoman miellyttävä esiintyjä, joka kehui Huvilateltan niin moneen kertaan ”maailman kauneimmaksi”, että sitä ei voi pitää vain vieraskoreutena. Stargazeo esiintyi urakalla kolmena iltana samassa paikassa. Mielestäni Hanniganin kanssa se toimi paremmin kuin ”Bjök & Bowie –illassa. ”Buena Vista Social Clubin supertähti palaa Suomeen” Juhlaviikkojen ohjelma lupaa. Omara Portuondo on tunteikkaan kuubalaisen filin-musiikin ja boleron loistava tulkki. Hän yhdistää jazzia ja bluesia perinteikkääseen boleroon kuubalaisilla rytmeillä. 1950-luvun Havannassa näyttelijänä ja tanssijana uransa aloittanut laulaja on levittänyt kuubalaisen musiikin ilosanomaa maailmalle yli puoli vuosisataa. Kuulin häntä ensi kertaa 1976 Vanhalla ylioppilastalolla sokean säestäjänsä Martin Rojasin kanssa. Ja rakastuin. El Último Beso -kiertue toi Huvilaan karismaattisen lavapersoonan, jonka ilmaisuvoimainen ääni ja olemus on ymmärrettävästi muuttunut hauraaksi. Moni tuttu cubania-kappale katkeili, joten yleisön oli kannettava laulaja omalla lämmöllään ja laulutahdollaan maaliin. Rasittavinta se oli ”Guantanameran” loputtoman pitkässä sanojen hapuilussa, paremmin meni encorena kuultu ”Besame Mucho”. Lokakuulla 89 vuotta täyttävä laulaja ansaitsee eläkepäivänsä. non haudankaivaja”, tavallinen turkkilo saapuu raadon hajun johdattamana ruumiin äärelle, sen laskoksiin, sen uumeniin. Esitys kuvaa symbolisesti sitä, miten Treplev hajoaa nopeasti ja tavallisissa Lokeissa niin tehostetun itsekeskeinen äiti hylkää näyttelijänuransa ja ryhtyy tutkimaan raatokuoriaisia. Historiallisena faktana tiedämme, että Lokin ensimmäinen esillepano epäonnistui. Kirjailija masentui. Ehkä rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen voi johtaa muuallekin kuin epätoivoon, tekijät haluavat uskoa. Älä usko pelkoon ja vihaan Hiroshima-ilta veti väkeä Helsingistä ja naapurikunnista Oopperan Amfiteatteriin ja Töölönlahden rannalle kynttilämielenosoitukseen. Tapahtuma kunnioittaa Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhrien muistoa ja muistutamme ydinasevarustelun järjettömyydestä sekä rauhantyön tärkeydestä. Tilaisuudessa puhuvat kansanedustaja Eva Biaudet ja kirkkoherra Hannu Ronimus. Kynttilälyhdyt lasketaan Töölönlahteen, mutta tuli oli nyt kielletty. Tapahtuman järjestivät Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä Töölön seurakunta yhteistyössä usean rauhanjärjestön kanssa. Merikukka Kiviharju Quartet esiintyi vahvasti. Kiviharju lauloi solistin oman kauniin iskevän rauhanlaulun ”End the Silence”, joka kehottaa nykyajan nk. tolkun ihmisiä lopettamaan hiljaisuutensa väkivallan ja vihapuheen maailmassa. – Älä usko pelkoon, älä usko vihaan, sanoma kuuluu. Mutta tietysti settiin kuului Liisa Tavin ”Jäähyväiset aseille”, jonka alku on niin komea ja kohottava: – Tänään jaksan nousta seisomaan / Tänään jaksan itseäni katsoa / En tarvitse enää peilejä / En haarniskaa joka kulkua vaikeuttaa / Tänään aion lähteä maailmaan / Tänään tietäni kulkemaan / Eivät riitä enää maalaukset / Tahdon nähdä mitä on niiden takana...” Siunatuksi lopuksi armoitettu soul-, bluesja jazzlaulaja veti Louis Armstrongin iki-ihanan klassikon ”What a Wonderful World”. Tulta sisällä flamencolauluna Flamencolaulaja Anna Murtolan rytmejä ja tunnetta sinkoava Fuego Por Dentro -konsertti keskittyi flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan. Keikalla Bistro K:ssa häntä säestivät Suomen menestyneimpiin flamencokitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius ja Madridissa flamencon huippuartistien kanssa työskentelevä perkussionisti Karo Sampela. Kuulimme musiikkia debyyttisoololevyn ohjelmistosta, jossa laulajan sävyiltään monipuolinen ja tummasointinen ääni vei meidät sen syvän surullisten sävelten, mutta myös kepeän leikittelevien rytmien keinoin. Murtola ammentaa musiikkiinsa myös muista musiikkikulttuureista sekä omasta oululaisesta taustastaan, juurruttaen espanjalaisen taiteenlajin kylmään Pohjolaan. Teksti: Risto Kolanen Anna Murtola esitti usepaa flamenco-laulua Bistro K:n lavalla; Ravintola Kapsäkillä on uusi nimi. Kuva: Johanna Sandborg. Kolmen kopla on Teatteri Ihmeen mainio tilannekomedia eri tavalla hassahtaneista naisista. Kuvassa Sanna-Maria Lahti (vas.), Jenni Miettinen, Petri Syvänen ja Päivi Meros. Kuva: Petri Rovio.
12 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Josa Jäntti On monia muitakin muuttujia kuin työeläkemaksut motto: on väärin verrata vain työeläkemaksuja eri aikoina ikäihmisillä oli aikoinaan muita maksuja niiden lisäksi ilman nykytukiaisia ? Silloin tällöin jotkut korostavat sitä, että nyt työeläkemaksu on korkeampi kuin aikaisemmin. He maksavat enemmän kuin edelliset töissä ollleet. Silloin he unohtavat täysin, että eri aikoina on ollut ja aina tulee olemaan muitakin muuttujia, jotka ovat haukanneet joskus enemmän joskus vähemmän bruttopalkasta. Näitä olivat mm. lainojen korkeat korot, opintolainojen lyhennykset monet sellaiset kuluerät, joihin nyt voi saada kovin monenlaisia tukiaisiai, joista ennen ei voinut edes kuvitella. Verot eri hallitusten aikana v. 1987 2017 alimmasta kvartaalista ylimpään Tulovero valtiolle % brutttotuloista (paljonko verotus on laskenut) Kerroin 10/1 kaikki kotitaloudet ylin desiili (suurin tuloluokka) V. 1987 -.5.13 / Kalevi Sorsa SDP KESK SKDL RKP 10,7 18,8 V. 1988 -1991 5.41 / kokoomus/ Holkeri KOK SDP RKP SMP 10, 4 14, 8 V. 1992 1995 5.28/5.35 / keskusta/ Aho KESKUSTA KOK RKP KD 8, 3 14. 8 V. 1996 2003 5.23/ 6.49 / SDP/ Lipponen SDP KOK RKP VAS VIHR 9, 3 14,5 V. 2004 2011 6.98 / 6.88 / J :mäki/ Vanhanen KESK -KOO -RKP VIHR 6,3 12, 4 V. 2012 2015/ 6.81 /6.80 Katainen/ Stubb KOK SDP RKP -VAS VIHR KD 5,5 11, 9 V. 2016 2017 / 6.81/ 6.80 / Sipilä KESK KOK PS/ SIN KESK 5,4 12,3 (kerroin = kuinka paljon suurempi on ylimmän 10 % :n käytettävissä oleva tulo alimman tuloluokan 10 % :n tuloon. Vuodesta 1987 2017 ylimmän tuloluokan verotuaste on laskenut (18.8 12.3) prosenttiyksiköä eli 6,5 % ja kaikkien kotitalouksien vastaava muutos eli 5,3 % (10,7 5,4) 5,3 %. Ylläoleva kertoo, että kun tiettynä aikoina ovat työeläkemaksut kasvaneet suuremmiksi, niin samalla on verotus on laskenut. On turha hokea, että aikaisemmin työeläkemaksut ovat olleet isompia kuin ennen, kun verotus on samaan aikaan keventynyt. Työeläkemaksut 1993 2019 Ne vaihtelivat kuten jo sanoin kuten monet muut tulon muodostukseen vaikuttavat tekijät, joita on todella paljon. Työeläkemaksut (palkansaajan osuus) olivat palkkasummasta v. 1993 2000 3. % v. 2000 4.7 % v. 2002 4,4 % v. 2005 4,1 % v. 2012 5.15 % v. 2016 5,7 % ja v. 2019 6.75%. Ne ovat olleet välillä pienempiä välillä vähän isompia. Ns. korotettu työeläkemaksu otettiin käyttöön vasta v. 2005 lain uudistuksessa ja se koskee vain yli -53 vuotiaita. Samalla hallitus on antanut veroihin alennusta. Tästä voi havaita, että hallitukset ovat nostaessaan työeläkemaksuja vastaavasti alentaneet verotusta. Tämä koski valtion veroja bruttotuloista. Väitteet, että nyt töissä olevat maksavat korkeampaa työeläkemaksuja, on kompensoitu alentamalla verotusta sekä kaikissa kotitalouksissa että ylimmässä tuloluokassa. Ero on siinä, että valtio on tyytynyt saamaan vähemmän verotuloja ja kerännyt työeläkemaksuja paisuttaen rahastoja ylisuuriksi tulevia eläkeläisiä varten. Samalla se on sen takia ottanut lisää velkaa vuodesta toiseen. Siksikö, että työeläkerahastot ovat niiden takuuna ja saadaan matalammalla korolla lainaa? Jotkut ovat huolissaan vain harvat että jos korot joskus nousevat, lainat käyvät yhä raskaammiksi ja lasten ja lastenlastemme maksettaviksi. Sen sijaan työeläkerahastot on paisutettu niin suuriksi, että niiden sijoitustuotot ovat alhaisella koroillakin hyvät. Jo 3 % :n korolla 6 miljardia eka vuonna ja edelleen korkoa korolle. Mitä opimme tästä? Alentamalla veroja Valtio luopuu verotuloista, mutta ottaa lisää lainaa. Tarkoituksena lisätä palkasaajien ostovoimaa ja samalla työeläkemaksuilla ottaa toisella kädellä takaisin. Kiristämällä työeläkemaksua se siirtää varoja jatkuvasti kasvaviin eläkerahastoihin. Valtiopäättäjä ei halua nostaa eläkeläisten elintasoa, samalla kotimaista kulutusta (+alv) ja lisätä työpaikkoja esim. ikäihmisten hoiva huolto siivous yritystyksissä eli uusia yrittäjiä ja työpaikkoja. Kaupunki suunnittelee Ruoholahdensillan uusimista ja uutta ramppia Mechelininkadulta pysyisivät nykyisillä paikoillaan. Reitti kulkisi entiseen tapaan Tullaajankujan ja Ruoholahdenrannan kautta Helsingin keskustaan. Toisessa ja kolmannessa vaihtoehdossa raitiovaunut kääntyisivät Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan liittymästä vasemmalle Mechelininkadulle. Raitiotiereitti kääntyisi keskustaan päin joko Itämerenkadun liittymästä tai Ruoholahdensillan kohdalta. Kolmannessa vaihtoehdossa raitiotie risteäisi Baanan kanssa, joten kävelijöille ja pyöräilijöille rakennettaisiin uusi alikulku. Luonnoksista voi antaa palautetta 11.9.2019 asti Liikennejärjestelyjen vaihtoehdoista voi antaa palautetta 11.9.2019 asti kaupungin Kerrokantasi-palvelussa (kerrokantasi.hel.fi/lansilinkki). Kaupungin liikennesuunnittelijat esittelevät suunnitelmaa Jätkäsaaren asukasillassa torstaina 29. elokuuta. Tilaisuus järjestetään kello 17.00–19.00 Jätkäsaaren pelastuslaitoksen auditoriossa (os. Tyynenmerenkatu 1). Suunnittelun jatkamisesta päätetään vuoden lopulla Palautteen avulla kaupunki tekee liikennejärjestelyistä yleissuunnitelman, joka esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle vuoden 2019 lopulla. Tavoitteena on aloittaa toteutussuunnittelu, aikatauluttaa hanke kaupungin kymmenvuotiseen investointiohjelmaan ja valmistella hankepäätös kaupunginvaltuustolle. Alustavan arvion mukaan hankkeen kustannukset olisivat 35–43 miljoonaa euroa. Ruoholahdensillan välttämättömän peruskorjauksen osuus kustannuksista on noin 15 miljoonaa euroa. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Mechelininkadulla Länsilinkin kohdalla kulkee iltahuipputunnin aikaan noin 2 000 ajoneuvoa tunnissa. Suunnitelman toteuttaminen lyhentäisi autoilijoiden matka-aikoja alueella jopa puoleen. Ennusteen mukaan iltaruuhkan aikaan matka Rionkadulta Länsiväylälle kestäisi keskimäärin 6–7 minuuttia, kun nykyisillä järjestelyillä matka-aika on keskimäärin 11 minuuttia. Hietalahdenrannasta Länsiväylälle pääsisi 4,5 minuutin sijaan 2,5 minuutissa. Kaupunki on kartoittanut myös pidemmän aikavälin keinoja eteläisen Helsingin liikennejärjestelyjen sujuvoittamiseen. Tänä syksynä päätöksentekoon on tulossa kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun rakentamisedellytyksiä koskeva selvitys. Joka kuudes helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen ? Helsingissä asui vuoden 2019 alussa 103 412 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Tämä oli 16 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Kaikista Helsingin ulkomaalaistaustaisista 18 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian ylläpitämältä ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta. Ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset Helsingissä vuoden alussa 1991 2019 Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi viime vuonna 3 504 hengellä eli 3,5 prosenttia. Kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden ajan ja oli nyt poikkeuksellisen matala. Silti noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui koko maan ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat vuoden 2019 alussa entinen Neuvostoliitto (18 008 henkilöä), Viro (12 500), Somalia (10 803), Irak (5 938) ja Kiina (3 621). Vuoden 2018 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten määrä. Muuttovoitto vieraskielisistä väheni Viime vuonna Helsinki sai muuttovoittoa vieraskielisistä yhteensä 2 545 henkeä, mikä oli kaksi kolmasosaa kaupungin kokonaismuuttovoitosta. Vieraskielisten muuttovoitto väheni selvästi edeltävistä vuosista. Vuonna 2018 vieraskielisiä muutti Helsingistä muualle Suomeen edellisvuotta enemmän, erityisesti Vantaalle. Myös maasta pois muuttaneita oli edellisvuotta enemmän. Eniten muuttovoittoa Helsinki sai viime vuonna arabiankielisistä (583 henkeä), somalinkielisistä (347 henkeä) sekä venäjänkielisistä (267 henkeä). Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. H elsingin kaupunki suunnittelee Länsilinkin ympäristöön Ruoholahteen ja Kamppiin liikennettä merkittävästi sujuvoittavia liikennejärjestelyjä. Tavoitteena on sujuvoittaa kasvavan Etelä-Helsingin ja Länsisataman autoliikennettä sekä varmistaa joukkoliikenteen häiriötön kulku alueella. Alueen kaupunkikuvaa kohotetaan korkeatasoisella silta-arkkitehtuurilla. Suunnitelmaluonnoksista voi antaa palautetta 11. syyskuuta asti. Uusilla järjestelyillä vähennettäisiin autoliikenteen ruuhkautumista etenkin Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä sekä Jätkäsaarenlaiturin ja Hietalahdenrannan risteyksessä. Suunnitelman mukaan peruskorjausikää lähestyvä Ruoholahdensilta on tarkoitus purkaa ja uusia. Lisäksi Mechelininkadulta rakennettaisiin kokonaan uusi ramppiyhteys Ruoholahdensillalle. Uudelle ramppiyhteydelle ohjattaisiin kaikki autoliikenne, joka tulee etelän suunnasta Mechelininkatua kohti Länsiväylää. Tämä sujuvoittaisi Länsiväylälle suuntaavaa autoliikennettä myös pohjoisen suunnasta. Samalla saataisiin oma ajokaista raitiolinjalle 8. Tällä hetkellä raitioliikenne kulkee eteläisellä Mechelininkadulla sekaliikenteessä ja on altis häiriöille. Suunnitelmana on, että Porkkalankadulta poistetaan bussikaistat siltaremontin yhteydessä. Tämä on rakentamisaikana mahdollista, koska bussiliikenteen tarve Porkkalankadulla on vähentynyt, kun Länsimetron jatke Kivenlahteen valmistuu. Muutos selkeyttää liikenneympäristöä. Jätkäsaarenlaiturille ja Hietalahdenrantaan lisätään uudet ajokaistat autoliikenteelle. Lisäksi Ruoholahdenrannan ja Kalevankadun risteyksessä on tarkoitus sulkea nykyinen ajoyhteys ns. Tullaajankujalta Mechelininkadulle. Näin liikkuminen nopeutuu risteysalueen muista suunnista. Suunnitelma ottaa huomioon kävelijöiden ja pyöräilijöiden sujuvan ja turvallisen kulun alueella. Pyöräteitä aiotaan parantaa etenkin Porkkalankadulla ja Ruoholahdensillalla muuttamalla ne yksisuuntaisiksi. Kolme vaihtoehtoa raitiovaunujen reitiksi Liikennesuunnitelmasta on tehty kolme luonnosta, jotka poikkeavat toisistaan raitioliikenteen reitin osalta. Vaihtoehtoiset reitit vaikuttavat Länsilinkin ympäristössä olevan pysäkin sijaintiin. Reiteillä on myös erilainen vaikutus autoliikenteen sujuvuuteen Jätkäsaarenlaiturin liittymässä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen järjestelyihin. Yhdessä vaihtoehdossa raitiolinjat 7 ja 9 pysäkkeineen Visualisointi uusitusta Ruoholahdensillasta ja Länsilinkin alueesta. Kuva: Tietoa Finland Oy
13 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Asuntomarkkinakatsaus elokuu 2019: Asuntokauppa vauhdikasta heinäkuussa KOKO SUOMI 2,0 % HELSINKI 7,7 % ESPOO 6,2 % VANTAA 9,0 % TAMPERE 2,3 % TURKU -0,5 % KUOPIO 5,1 % JOENSUU 3,6 % PORVOO 14,1 % PORI -1,5 % LAHTI -3,1 % KOUVOLA -2,9 % Asuntokauppojen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna VANHAT KOHTEET, LÄHDE: KVKL HSP 2019 KOKO SUOMI 9,6 % HELSINKI 13,0 % ESPOO 19,1 % VANTAA 23,1 % TAMPERE 10,0 % TURKU 8,6 % KUOPIO 41,3 % JOENSUU -17,5 % PORVOO 7,4 % PORI 14,1 % LAHTI 1,4 % KOUVOLA 44,1 % HEINÄKUU 2019 TAMMIKUU-HEINÄKUU 2019 Helsingissä asuntokauppoja tehdään eniten Kallio–Siltasaari–Merihaka-alueella ? Heinäkuussa asuntokauppa kävi vilkkaana ja kauppoja tehtiin Suomessa 9,6 % enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa (työpäiväkorjattuna muutos +4,8 %). Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi– heinäkuussa vanhoja asuntoja on myyty koko maassa 2,0 % enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Luvut sisältävät suurimpien välitysliikkeiden tekemät asuntokaupat yhteenlaskettuna. Tämän kuukauden asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme erityisesti muutamien Helsingin alueiden asuntokaupan kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana. Heinäkuussa asuntokauppoja tehtiin Suomessa 9,6 % enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa (työpäiväkorjattuna muutos +4,8 %). Pääkaupunkiseudulla nousua vuoden takaisiin vanhojen asuntojen kauppamääriin oli heinäkuussa 16,8 %. Helsingissä kasvua oli 13,0 % (+79 kpl), Espoossa 19,1 % (+44 kpl) ja Vantaalla 23,1 % (+43 kpl). – Myös muissa suurissa kaupungeissa asuntokauppa oli pirteää: Turussa +8,6 % (+22 kpl), Tampereella +10,0 % (+34 kpl), Kuopiossa peräti +41,3 % (+ 50 kpl), Oulussa +18,8 % (+45 kpl), Jyväskylässä +2,6 % (+4 kpl), Lahdessa +1,4 % (+2 kpl) ja Porissa +14,1 % (+12 kpl). Puolet (50,0 %) Suomessa tehdyistä kaupoista tehtiin heinäkuussa kymmenessä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa, ja kymmenen suurimman kaupungin merkitys koko maan asuntokaupoissa näyttää vahvistuvan, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo. Tarkasteltaessa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat heinäkuussa Suomessa yhteensä 5,2 % (+146 €) verrattuna samaan ajanjaksoon vuosi sitten. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat heinäkuussa Helsingissä 0,8 % (+44 €), Espoossa 4,0 % (+154 €), Vantaalla 0,5 % (+16 €), Tampereella 3,9 % (+111 €), Turussa 10,5 % (+252 €), Kuopiossa 7,6 % (+166 €) ja Lahdessa 1,6 % (+28 €). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat heinäkuussa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa Porissa 1,1 % (-15 €) ja Kouvolassa 8,1 % (-90 €). Porissa vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat laskeneet jo lähes kaksi vuotta, mikä on poikkeuksellista 10 suurimman kaupungin joukossa. Eniten Kallio – Siltasaari – Merihaka -alueella Analysoimme Helsingin eri kaupunginosien ja postinumeroalueiden vanhojen asuntojen kauppamääriä tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana verrattuna viiden vuoden takaiseen vastaavaan jaksoon. Keskityimme analyysissämme erityisesti vanhoihin kerrostaloasuntoihin ja otimme mukaan selvitykseemme vain alueet, joissa on ollut riittävästi kauppoja kyseisinä ajanjaksoina. Helsingissä tehdään eniten asuntokauppoja (vanhat asunnot) Itäisessä kantakaupungissa postinumeroalueella 00530, joka käsittää alueen Kallio–Siltasaari–Merihaka. Vanhojen asuntojen kauppoja tehdään kyseisellä alueella keskimäärin 33 kuukaudessa. Muita alueita, joissa tehdään runsaasti asuntokauppoja ovat Kallion läheisyydessä olevat Sörnäinen–Harju–Torkkelinmäki-alue (postinumeroalue 00500) ja Alppila–Alppiharju–Vallila-alue (00510) sekä Etu-Töölö-Kamppi (00100), Meilahti–Taka-Töölö (00250), Eira–Hernesaari (00150), Lauttasaari (00200), Etelä-Haaga (00320), Kontula– Kurkimäki-alue (00940) ja Ruoholahti (00180). Kun tarkastellaan vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärien kehitystä vertaamalla vuoden 2014 ensimmäistä puoliskoa vuoden 2019 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, kauppamäärät ovat kasvaneet edellä mainituilla alueilla Lauttasaarta (-4,3 %) ja Alppila–Alppiharju–Vallila-aluetta (-4,3 %) lukuun ottamatta. Koko Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet viiden vuoden aikana 10,2 % (tammi–kesäkuu 2014 vs. tammi–kesäkuu 2019). Kauppamääriltään vilkkaimmalla Kallio–Siltasaari–Merihaka-alueella kauppamäärät ovat kasvaneet 10,5 % vuodesta 2014 vuoteen 2019. Valitsimme tarkempaan tarkasteluun kolme eri tavalla kasvanutta ja kehittynyttä aluetta: Lauttasaaren, Haagan ja Vallilan (sis. Alppilan ja Itä-Pasilan). Lauttasaaressa on viimeisten vuosien aikana rakennettu paljon uusia asuntoja erityisesti Vattuniemen alueelle, Haagassa taas kehitys rakentamisen suhteen on ollut stabiilimpaa, kun taas Vallilan alueelle on rakennettu ja rakentumassa paljon myös uudiskohteita. Koko Helsingissä asukasmääräon kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2018 5,0 %. Lauttasaaressa vastaava luku on 10,3 %, Etelä-Haagassa 8,2 %, Pohjois-Haagassa 4,3 % ja Vallilassa 14,7 %. Seuraavassa käymme läpi näitä kolmea aluetta erikseen. Lauttasaaressa nousu 25,3 % Lauttasaaressa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet viidessä vuodessa 8,4 %, kun tarkastellaan ajanjaksoja 1-6/2019 vs. 1-6/2014. Samalla ajanjaksolla vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet 25,3 %. Kun tarkastellaan vanhojen asuntojen kauppaa niin sanotussa vanhassa Lauttasaaressa (Lauttasaari pois lukien Vattuniemi) vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat kuitenkin laskeneet 3,2 % viiden vuoden takaiseen verrattuna (1-6/2019 vs. 1-6/2014). Samaan aikaan vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet Lauttasaaressa 26,6 % ja myyntiajat pidentyneet keskimäärin 46 päivästä 49 päivään. Lauttasaaressa erityisesti vanhojen kerrostaloyksiöiden myyntiajat ovat pidentyneet: kun vuoden 2014 alkupuoliskolla ne olivat keskimäärin 33 päivää, vuoden 2019 alkupuoliskolla 57 päivää. Samana aikana kerrostaloyksiöiden neliöhinta on noussut 27,1 %. Kerrostalokaksioiden myyntiajat ovat pidentyneet yksiöitä maltillisemmin, 40 päivästä 47 päivään, ja niiden hinnat ovat nousseet yksiöiden kaltaisesti 25,1 %. Lauttasaaren Vattuniemessä, jossa on ollut paljon uudisrakentamista 2010-luvulla, vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat nousseet 40,8 %, kun katsotaan ajanjaksoja 1-6/2019 vs. 1-6/2014. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet vuoden 2014 alkupuoliskosta tämän vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 23,2 %. Kauppamäärät Etelä-Haagassa Koko Haagaa tarkasteltaessa (postinumerot 00320, 00400, ei sisällä Lassilan postinumeroaluetta) vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat pysyneet ennallaan viiden vuoden takaiseen verrattuna. Samaan aikaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet 17,5 %. Eteläja Pohjois-Haaga ovat kutenkin eriytyneet kehitykseltään. Etelä-Haagassa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat nousseet vuodesta 2014 8,0 % ja samaan aikaa myyntiajat pidentyneet neljällä päivällä 57 päivään. Toisin kuin muiden kerrostaloasuntotyyppien, vanhojen yksiöiden kauppamäärät ovat laskeneet ko. aikana 37,5 %, neliöhinnat ovat nousseet 26,5 % ja myyntiajat pidentyneet 34 %. Kerrostalokaksioiden kauppamäärät ovat kasvaneet 19 % ja niiden neliöhinnat nousseet 22,5 %, kun taas niiden myyntiajat ovat pidentyneet 11,6 %. Pohjois-Haagassa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat vähentyneet vuodesta 2014 13,2 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiajat ovat samaan aikaan lyhentyneet 2,6 % ollen nyt keskimäärin 51 päivää. Neliöhinnat ovat samana aikana nousseet 13,1 %. Vanhoja kerrostaloyksiöitä myydään Pohjois-Haagassa vähän, keskimäärin 1–2 per kuukausi. Kerrostalokaksioissa myyntimäärät ovat laskeneet 10,0 % ja samana aikana neliöhinta kohonnut 20,1 %. Myyntiajat ovat lyhentyneet kaksioissa 17,7 %. Nämä muutokset saattavat puhua tarjontaongelman puolesta vanhoissa kaksioissa Pohjois-Haagassa. Tarkasteltaessa eri asuntotyyppien osuutta kaikista myydyistä vanhoista kerrostaloasunnoista kerrostaloyksiöiden osuus on Etelä-Haagassa suurempi (20,5 %) kuin Pohjois-Haagassa (10,2 %) (tammi-kesäkuu 2019), mutta pienempi kerrostalokolmioissa (Etelä-Haaga 23,8%, Pohjois-Haaga 32,2%). Etelä-Haagan asukasmäärä on kasvanut 2013/14 vuodenvaihteesta 2017/18 vuodenvaihteeseen 8,2 % kun Pohjois-Haagassa väkiluku on kasvanut samana aikana 4,3 %. Asuntokaupan kehitys Vallilan-alueella eriytynyttä Vallila–Alppila–Alppiharju -alueella (postinumero 00510) vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet 4,3 % vuodesta 2014. Samana aikana neliöhinnat ovat alueella nousseet 27,7, %. Myyntiajat ovat pysyneet melko ennallaan (v. 2014 50 päivää ja v. 2019 51 päivää). Kerrostaloyksiöiden myyntimäärät ovat laskeneet lievästi 1,7 % ja neliöhinnat nousseet 29,4 %. Samaan aikaan vanhojen yksiöiden myyntiajat ovat pidentyneet 9 päivää ollen vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana keskimäärin 48 päivää. Kerrostalokaksioiden kauppamäärät ovat laskeneet 22,0 % ja neliöhinnat nousseet yksiöiden kaltaisesti 27,3 %, kun taas niiden myyntiajat ovat lyhentyneet 9,4 % vuodesta 2014. Alueella Vallila–Itä-Pasila– Mäkelänrinne (postinumero 00520) vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet vuoteen 2014 verrattuna 13,8 %. Neliöhinnat ovat samana aikana nousseet 29,9 % ja myyntiajat pidentyneet 40 päivästä 54 päivään. Kerrostaloyksiöitä alueella myydään vähän; vain keskimäärin kaksi kauppaa kuukaudessa. Vanhojen kerrostalokaksioiden kauppamäärät ovat nousseet 19,0 % vuodesta 2014 ja neliöhinnat 26,7 %, mutta myyntiajat ovat pidentyneet 15 päivää 54 päivään. Kerrostalokolmioiden kauppamäärät nousivat 9,1 % ja neliöhinnat huimat 52,2 % samalla kun myyntiajat ovat pidentyneet 34,3%. Tarkasteltaessa eri asuntotyyppien osuutta kaikista myydyistä vanhoista kerrostaloasunnoista kerrostaloyksiöiden osuus kaikista kaupoista on Vallila–Alppila-alueella (52,7 %) huomattavasti suurempi kuin Vallila–Itä-Pasila-alueella (13,6 %) (tammi-kesäkuu 2019), mutta pienempi kerrostalokolmioissa (Vallila–Alppila 11,8 % ja Vallila-Itä-Pasila 36,4 %). Näillä alueilla asukasmäärä on kasvanut 2013/14 vuodenvaihteesta 2017/18 vuodenvaihteeseen voimakkaimmin Vallilassa (18,1 %), kun taas Alppilan ja Itä-Pasilan väkiluku on kasvanut rauhallisemmin samana aikana (2,5 % ja 1,6 %). – Yhteenvetona näiden kolmen Helsingin kaupunginosan asuntokaupan kehityksestä viiden vuoden takaiseen voidaan todeta, että jopa saman kaupunginosan sisällä eri kerrostaloasuntotyyppien kauppamäärät ovat voineet kehittyä vastakkaisiin suuntiin, mutta kaikkialla vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ovat nousseet viiden vuoden takaisesta jaksosta. Yksiöiden kauppamäärät ovat vähentyneet sekä Itäisessä kantakaupungissa että Haagassa, mikä voi kertoa siitä, että asuntosijoittajat ovat ostaneet yksiöitä vuokra-asunnoiksi ja sitä kautta omistusyksiöiden määrä on vähentynyt, Anu-Elina Hintsa sanoo. – On mielenkiintoista verrata eri asuinalueita ja huomata, että saman kaupunginosan sisällä on myös merkittäviä eroja eri vanhojen kerrostaloasuntotyyppien suhteellisissa kauppamäärissä: postinumeroalueella 00510 (Vallila-Alppila-Alppiharju) on myyty merkittävästi enemmän yksiöitä kaikista alueen kaupoista kuin postinumeroalueella 00520 (Vallila-Itä-Pasila-Mäkelänrinne). Tämä selittyy pitkälti sillä, että vanhojen asuntojen asuntotyypit vaihtelevat voimakkaasti jopa ihan vierekkäisillä alueilla, Anu-Elina Hintsa sanoo. On kuitenkin muistettava, että vaikka olemme analysoineet vanhoja kerrostaloasuntoja viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden, niin näillä alueilla voi esimerkiksi vuonna 2014 uudiskohteena myyty asunto olla jo vaihtanut omistajaa, mikä saattaa osaltaan selittää neliöhintojen nousua. Tämän analyysin voidaan katsoa tukevan näkemystä markkinoiden jakautumisesta yhä pienempiin mikromarkkinoihin suurimmissa kaupungeissa eli kyse on polarisaatiosta kaupunginosien välillä. Tämä kehitys on etenemässä korttelitai jopa taloyhtiötasolle. Uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä Kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2019 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,76 %. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2019 lopussa 98,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,0 %. (Lähde: Suomen Pankki) Kerrostalokaksioiden neliöhinnat VANHAT KOHTEET, juokseva 6kk keskiarvo, LÄHDE: KVKL HSP 2019 2019 2018 Muutos (€) Muutos (%) KOKO SUOMI 2 973 2 828 146 5,2 % HELSINKI 5 223 5 179 44 0,8 % ESPOO 3 952 3 798 154 4,0 % VANTAA 2 914 2 898 16 0,5 % TAMPERE 2 948 2 838 111 3,9 % TURKU 2 644 2 392 252 10,5 % KUOPIO 2 336 2 199 166 7,6 % PORI 1 388 1 373 -15 -1,1 % LAHTI 1 824 1 796 28 1,6 % KOUVOLA 1 024 1 114 -90 -8,1 % HEINÄKUU
14 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Ruska-ajan kuvataide ? Helsingissä järjestettävä Entrotopia 1.0 esittelee 15.9. asti seitsemän slovakialaista nykytaiteilijaa Galleria Rantakasarmissa Suomenlinnassa. Ei enää pulinoita Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee jälleen Kaj Stenvallin erikoisia ja mainioita öljy levylle – teoksia maailman ja Suomen poliitikoista osana ankkojen maailmaa. Todellisuus alkaa muistuttaa taidetta. ”No more pulinas”, vaaditaan uudessa maalauksessa, joka hakee innoituksensa suomalaisesta päiväpolitiikasta yleensä ja kevään eduskuntavaalien tuloksesta erityisesti. Nokkelan nimen takana on vielä yksi merkityskerros lisää. – Huippupoliitikkojen pitäisi miellyttää kaikkia, mikä on paradoksaalinen tehtävä. Olen halunnut uusissa maalauksissani asettua heidän asemaansa ja visualisoida heidän tehtävänsä mahdottomuutta, Stenvall sanoo. Hän käyttää pääministeri Antti Rinteen ”ilmeikästä” hahmoa samaan tapaan symbolina kuin ankkahahmoa takavuosien huippusuosituissa teoksissaan. Pulinansa pääsevät sanomaan myös maailman mahtavimmat miehet Donald Trump ja Vladimir Putin. Maalaaminen seikkailuna Kahden öljymaalari Jenni ja Sanna Vakkilaisen näyttely ARS Longassa, Annankatu 12, oli kaunis kokemus katsojalle. Maalaaminen on sisaruksille seikkailua, jossa he syventyvät tunteiden, kehollisuuden ja värien maailmaan. Heitä inspiroi luonto, musiikki, värit, valot ja elämä itsessään tunteineen ja tunnelmineen. Teoksissa voi nähdä erialisia viitteellisiä tai esittäviä asioita kuten maisemia, hahmoja ja tapahtumia. Jenni Vakkilainen luo ekspressiivisiä värimaalauksia, kerroksellisesti, käyttää maaliainetta monimuotoisesti. Maalaukset kuvastavat tunteita menneistä hetkistä ja ovat välähdyksiä mielikuvitusmaailmoista. Sanna Vakkilainen luo värimaalauksia käyttäen lasuureja sekä hyödyntäen mahdollisimman monenlaista maalausjälkeä luoden eheän kokonaisuuden. Energiaa pursuva mashup-maailma Muu Galleria, Lönnrotinkatu 33, esittelee ”Päättymättömät elämät” näyttelyä, joka sisältää grafiikan vedoksia , maalausinstallaation sekä taiteilijakirjan. Sekatekniikalla piirroksen ja maalauksen keinoin toteutetut työt pakenevat tyylejä muodostaen oudolla tavalla järjestäytyneen, omalakisen energiaa purskuvan mashup-maailman. Tekijä kuvataiteilija Tommi Musturi on käännetyin nykysarjakuvantekijämme. Hänen töilleen on ominaista hengästyttävä tyylien kirjo sekä värikkäät ja voimalliset sisäiset maailmat. Näyttely on osa Helsingin sarjakuvafestivaaleja 2019. – Olen tutkinut pitkään esittävän kuvan ja kerronnan rajoja. Näyttelyni jatkaa tätä tutkimusta kulkeutuen tutun ja tuntemattoman sekä toden ja illuusion rajoilla. Toivotan kokijalle rikasta, voimaannuttavaa, hämmentävää ja loputonta matkaa, hän sanoo. Edesmennyt tarinan kertoja Helsinkiläinen, viime vuonna kuollut, taiteilija Pirkko Aariolla (s. 1934) on hieno muistonäyttely Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17. Sen on kuratoinut ja ripustanut pitkäaikainen ystävä ja kollega taiteilija Marjukka Paunila, joka jakoi työhuoneen Maunulassa. – Olen kai lähinnä tarinan kertoja. Käytän sanoja ja kuvia. Teen ikään kuin ikkunoita tarinaan. Etsin yhteistä suurta muistia, yhteisiä muistoja. Ne tuntuvat katoavan yhä kauemmas. Taiteilija teki kuvia paperille ja kankaalle. Alkuaikoina grafiikkaa ja suurehkoja värikkäitä öljymaalauksia sekä paperija esinekollaaseja. Tekniikka siirtyi öljymaalauksiin, joissa hän siirtyi ekspressionistisiin vaikutteisiin. Myöhemmin tulivat akvarelli ja uudestaan kollaasi sekä pigmenttikokeilut. Musta joutsen säväytti Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen havahtui eräänä aamuna vuonna 2012 Art Kaarisillan, Elielinaukio 2, Sanomatalo 1 krs, ikkunaa katsoessaan, jossa oli suuri Musta joutsen. – Se pysäytti, enkä saanut teosta pois mielestäni. Olimme juuri kokeneet suuren finanssikriisin, jota oli kuvattu mustaksi joutseneksi, hän sanoo Gallerian 10-vuotisjuhlan avaajana ja myös sen hallituksen puheenjohtajana. Teoksen oli tehnyt Paul Gustafsson. Teos ostettiin Suomen pankkiin,. Kaarisilta ry on v. 1986 perustettu valtakunnallinen yhdistys, joka järjestää erityistä tukea saaville henkilöille taidetoimintaa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. Galleria painottaa tukea tarvitsevien taiteilijoiden työtä. Teokset ovat ilahduttavasti siirtyneet marginaalista osaksi yleistä taidekenttää jatkuvan näyttelytoiminnan ansiosta keskeisellä paikalla, Annika Ruuska kertoo. Kutsu sadunomaiseen maailmaan Marina Borgström tuo yksityisnäyttelyssään esille hurmaavan maailman, jossa elävät kiehtovien tarinoiden hahmot upeasti kuvattuna. Maalausten rikas ja värikylläinen kuvakieli antaa myös viitteitä erilaisiin kulttuurisiin ja symbolistisiin tulkintoihin. Kyyhkysten, hevosten ja muiden hahmojen sadunomaisessa maailmassa kellotkin käyvät eri tahdissa. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee pitkän linjan taidemaalarin, joka näki sattumalta Birger Kaipiaisen keramiikkaa ja oli aivan lumoutunut. Taiteilija maalaa, koska on etsimässä sitä tunnetta, jonka sain upotessani ensi kertaa siniseen, mystiseen orvokkimereen. – Näen usein mielessäni vilahduksia kuvista, joissa värit hehkuvat ja lumoavat. Tuntuu, etten koskaan pysty pyydystämään niitä, vaan ne häviävät yhtä nopeasti kun tulivat. Meillä on lupa nauttia Elina Laurinen ja Elvi Rangell ovat eri ikäpolven taiteilijoita, joita yhdistää Alfa-Art taidekoulussa opiskelu 15 vuotta sitten ja saman työhuoneen jakaminen Lehtisaaressa. ”Lupa nauttia”-näyttely esittelee kaksikon maalauksia, jotka on helppo erottaa toisistaan tyyliltään Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9. Päällimmäisenä on ilon ja tasapainon tunne teoksia maalatessa. He rakastavat yli kaiken öljyvärejä, niiden sekoittamista ja jopa niiden tuoksua. Laurisen maalausten keskeisiä piirteitä ovat täyttyvät pinnat, rytmi, toisto ja kerroksellisuus. Teemojen laveudesta johtuen hän tekee usein teossarjoja, joihin syntyy uusia osia usean vuoden ajan. Rangell maalaa usein vuorotellen kerroksellisia töitä ja voimakkaita, muutamalla värillä tehtyjä töitä. Usein niissä on myös piilotettua todellisuutta. Akvarellin läpikuultavuus kiehtoo Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, avasi syksyn kolmen taiteilijan, naisen näyttelyllä. – Taiteilijoina meitä yhdistää elämänmittainen tutkimusmatka kuvataiteen maailmassa. Kuvanveistäjä Marja Uusiluoto-Raaskan pienoisveistosten materiaalina ovat erilaiset savilaadut ja hän tutkii mielenkiintoisella tavalla erilaisten patinointien mahdollisuuksia. Hänen teoksissaan on usein ihmisläheinen koskettava viesti katsojalle. Taidegraafikko Outi Kurkijärvi tutkii keraamisissa teoksissaan pelkistetysti muodon ja pinnan vuorovaikutusta ja harmoniaa pääasiallisena materiaalinaan posliinisavi ja erilaiset lasitteet. Taidemaalari Aino Kivisaarta kiehtoo akvarellin läpikuultavuus ja arvaamattomuus, ja siitä on tullut hänelle läheisin maalaustekniikka. Hän yhdistää akvarellia myös kollaasija mixtmedia-tekniikkaan, sekä abstraktein että esittävin teemoin. Teksti: Risto Kolanen Jenni ja Sanna Vakkilaisen Side by Side -näyttely Ars Longassa hehkuu värejä. Sisarukset Jennin Arizon Baby -teoksen edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Pitkän linjan taiteilijan Pirkko Aarion hienossa muistonäyttelyssä värit hehkuvat, sävyt soivat herkullisesti. Kollega Marjukka Paunila Aarion Merihevosten tanssin äärellä Galleria Pirkko Liisa Topeliuksella. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Aino Kivisaari ja teos Puun sydämessä Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marina Borgström ja teokset Jacobin aarrekartta (vas.) ja Sinilintu Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Elina Laurinen (vas.) ja Elvi Rangell iloitsevat Galleria Saiman avajaisissa valoisien teostensa mukana. Jälkimmäisen Love itself (vas.) ja edellisen The Carnival III öljytyöt taustalla. Kuva: Kari Hakli. Kuvataiteilija Kai Stenvall ja teos My Dearest Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 16 • Viikot 36-37/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Orasen kirja: Pehmo Manu ? Mauno Koivisto, Manu, oli kaksi kautta Suomen presidentti. Erittäin suosittu Suomen kansan keskuudessa. Manusta tuli tuttu mies, hänen vaimostaan Tellervosta myös kansan suosikki kuten myös tyttärestä Assista. Mutta minkälainen mies tämä Manu oikein oli? Äskettäin ilmestynyt kirja ”Merkillinen Mauno” oli monen kirjoittajan yritys kuvata heille tuttua miestä, asiallisesti, vakavasti. Tähän Mauno Koivisto – kuvauskirjastoon tuo erinomaisen mielenkiintoisen, inhimillisen säväyksen kirjailija Raija Orasen teos ”Manu” (Otava 2019, 333 s) romaani. Raija Oranenhan on erittäin monipuolinen kirjailija: romaaneja, novelleja, satuja, lastenkirjoja, kuunnelmia, näytelmiä, tv-käsikirjoituksia. Manu-kirja on erikoinen kirjallinen ratkaisu, siinä kirjan päähenkilö Manu itse kertoo elämästään. Rakkautta Orasen ”Manu” on erikoinen romaani, jonka pohjasävy on koko ajan rakastettava, pehmoileva. On sitten kysymys leppoisasta illanistumisesta kesäpaikalla Tähtelässä Tellervon huomassa tai kovista poliittisen pelin paikoista. Kirja on erikoinen sekoitus Manun rakastettavaa puuhailua kesämökillä. Hyvin yksityiskohtaiset kuvaukset miehen mökkielämästä, jota vaimo Tellervon pisteliään terävät huomautukset säestävät on kirjan parasta, viihdyttävintä antia. Vanhan avioparin arkisen yhteiselämän kuvaus on parasta Orasta. Joka mökkiläinen voi ajatella itsensä Manun paikalle saunaa lämmittämään puolison säestäessä ”ohjeillaan”. Tavallisuushan oli Manun poliittisen menestyksen salaisuus. Sen piirteen Oranen on tavoittanut Manun elämänkuvauksessa erinomaisesti. Politiikkaa Manusta kasvoi Suomessa poliitikko. Hän halusi päästä hoitamaan yhteiskunnan asioita ja pääsi myös. Oranen uppoaa Manun poliittiseen uraan tarkasti, huolella Manun omasta näkökulmasta asioita ja henkilöitä tarkastellen. Manu luonnehtii terävästi ihmisiä ja tapahtumia ympärillään. Kirja on erinomainen muistutus Suomen historian vaiheista Manun uran kautta. Helppoa ei ole ollut. Manulle politiikan ”konnia” olivat erityisesti Väyrynen ja Sorsa. Taistolaisia, kirjan tekijän taannoisia hengenheimolaisia, Manu myös jaksaa eri käänteissä kurmottaa. Pitkä kuvaus Manun sota-ajan toimista rintamalla on kirjan heikoin osa. Neuvostoliiton johtaja Gorbatsov saa Manulta paljon sympatiaa ja Manu kyllä pärjää aika hyvin eri puolilla maailmaa vieraana johtajien pöydissä. Kielitaito, erityisesti venäjä, on vahva apu naapurisuhteissa. Kirjassa Manu pääsee selittämään erityisiä kipupisteitään, esimerkiksi Viron itsenäistymisajan ”toimettomuuttaan”. Alue, jolla Manu ei ole parhaimmillaan, on suhde suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Lehdistö ja erityisesti YLE:n tv-toimitus ovat Manulle lähes koko ajan ongelmallisia, sopulilaumaa. Tyhmyys voittaa ”Historia on todistaja. Sen tukevin näyttö on tyhmyyden ylivoima. Eivät tätä maailmaa ole koskaan hallinneet oikeamieliset ja osaavat...” Manu kulkee Helsingissä mielellään raitiovaunulla, Manu ylistää tätä erinomaista liikennevälinettä, jossa hän ”fundeeraa” maan ja maailman asioita, rauhassa... Vanhassa Manussa on viisautta,jota nykyisiltä Helsingin nuorilta raitiovaunuliikenteen surkastuttajilta tuntuu puuttuvan. Tyhmyys voittaa, kuten Manu sanoo. Viihtyisää asiaa Raija Orasen ”Manu” on hyvin luettava teos. Oranen on päässyt Mauno Koivistoa hyvin lähelle, sisälle. Lopputulos on lukijaa palkitseva, nautinnollinen. Pekka Hurme Kirja-arvostelu Asuinrakentamisen taso pysyi ennätyskorkeana Helsingissä Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon Helsingissä vuoden toisella neljänneksellä. Kuva Jätkäsaaresta: Antti Pulkkinen. R akentamisen kokonaisvolyymi pysyi Helsingissä korkealla tasolla myös vuoden toisella neljänneksellä. Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon. Asuntorakentaminen on ollut yhtä mittavaa viimeisen vuoden ajan ja on merkittävästi korkeammalla tasolla kuin vuosikymmeniin. Asuntoja valmistui ennätyksellisen paljon Helsingissä vuoden toisella neljänneksellä. Kuva Jätkäsaaresta: Antti Pulkkinen. Kesäkuun lopussa oli rakenteilla 9 995 asuntoa. Vuoden toisella neljänneksellä aloitettiin 2 090 asunnon rakentaminen, valmistui 1827 asuntoa ja rakennuslupia myönnettiin 2 672 asuntoa varten. Luvuissa ovat mukana uustuotanto, laajennukset ja käyttötarkoituksen muutokset. – Valtakunnallisesta rakentamisen tilanteesta poiketen asuntorakentaminen Helsingissä jatkuu erittäin voimakkaana. Erityisen ilahtunut voi olla myönnettyjen rakennuslupien korkeasta tasosta. Sen perusteella voidaan odottaa asuntorakentamisen tason pysyvän korkeana jatkossakin, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Rakennuslupien määrä viime vuosien tahdissa Asuntotuotannon rakennuslupia myönnettiin uustuotantoon ja laajennuksiin poikkeuksellisen paljon vastaaviin vuosineljänneksiin nähden, noin 199 330 kerrosneliötä. Myös valmistuneiden asuntojen kerrosala on erittäin suuri, 112 325 neliötä, ja asuntoja alettiin rakentaa merkittävästi ensimmäistä neljännestä enemmän, yhteensä 145 892 neliötä. Kokonaisuudessaan asuinja toimitilaa on rakenteilla yhteensä 1.29 miljoonaa kerrosneliötä uustuotantona ja laajennuksina. Vaikka toimitiloja on edelleen paljon rakenteilla, vuoden 2019 aikana on nähtävissä selkeää hiljentymistä edelliseen vuoteen verrattuna. Toimitiloja alettiin rakentaa 62 005 kerrosneliötä, rakennuslupia myönnettiin 89 704 kerrosneliötä varten ja valmistui 42 848 kerrosneliötä. Vuoden 2019 aikana Helsingissä on alkanut yhteensä 3 379 asunnon rakentaminen, valmistunut 3 278 asuntoa sekä myönnetty lupia yhteensä 4 226 asunnon rakentamiseksi.
16 Viikot 36-37/2019 • Nro 16 M unkin S eutu Munkkivuoren kirkko 15:00 7.9. Munkkiniemen kirkko 15:00 26.10. Munkkivuoren kirkko 15:00 23.11.